TILINPÄÄTÖS 2025
SISÄLLYSLUETTELO
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
1
Muut aineettomat hyödykkeet – Laatimisperiaate
130
Kestävyysselvitys
16
Tutkimus- ja kehittämismenot
131
Yleiset tiedot
16
Aineelliset hyödykkeet
132
Ympäristö
51
Aineelliset hyödykkeet – Laatimisperiaate
133
Sosiaalinen vastuu
77
Käyttöoikeusomaisuuserät
133
Hyvä hallintotapa ja yrityskulttuuri
86
Poistot ja arvonalentumiset
134
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
178
Vaihto-omaisuus
135
Lyhytaikaiset velat
135
Valuuttakurssivoitot (Netto)
136
TILINPÄÄTÖS
Johdannaiset
137
Konsernitilinpäätös 2025
93
Johdannaiset – Laatimisperiaate
137
Konsernin tuloslaskelma
94
Riskienhallinta – Valuuttakurssiriskit
139
Konsernin laaja tuloslaskelma
94
Oma pääoma
141
Konsernin tase
95
Muut laajan tuloksen erät
142
Konsernin rahavirtalaskelma
96
Osakkeet ja osakepääoma
142
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
97
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos
143
Laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, vertailuvuosi
98
Rahoitusvelat
144
Perustiedot ja laatimisperiaate
99
Rahoitusvelat – Laatimisperiaate
144
Tilikauden aikaiset ja jälkeiset tapahtumat
102
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
147
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
105
Rahoitusvarat
149
Laskentastandardien muutokset (uudet ja uudistetut standardit)
106
Rahoitusvarat – Laatimisperiaate
149
Projektiliiketoiminta
107
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
152
Liikevaihto
108
Rahavarat
154
Liikevaihto – Laatimisperiaate
108
Rahoitustuotot ja -kulut
155
Ajan kuluessa tuloutettavat asiakassopimukset
109
Vakuudet ja vastuusitoumukset
156
Ajan kuluessa tuloutettavat asiakassopimukset – Laatimisperiaate
110
Segmenttitiedot
111
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
157
Myyntisaamiset – Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
114
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
158
Materiaalit ja palvelut
116
Emoyhtiön tase, FAS
159
Varaukset
117
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
160
Henkilöstö ja henkilöstökulut
119
Emoyhtiön liitetiedot
161
Henkilöstökulut – Laatimisperiaate
119
Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista
172
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
120
Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä
173
Lähipiiritapahtumat
123
Tilintarkastuskertomus
174
Oman pääoman ehtoiset lainat
124
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
178
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
125
Tilintarkastajan ESEF varmennusraportti
180
Tuloverot
126
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
127
Konsernin liikearvo
128
KONSERNIN TULOSKEHITYS JA TUNNUSLUVUT
181
Muut aineettomat hyödykkeet
129
Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin
182
Graafit
183
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli 175,5 miljoonaa
euroa (204,6 Me), laskua 14,2 prosenttia edellisestä
vuodesta. Konsernin vuoden 2025 liikevoitto oli 17,3
miljoonaa euroa (13,7 Me) ja 9,8 prosenttia (6,7 %)
liikevaihdosta. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 0,3
miljoonaa euroa (1,4 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli
17,6 miljoonaa euroa (15,1 Me). Tilikauden tulos oli 12,9
miljoonaa euroa (12,1 Me). Laaja tulos oli 13.5 miljoonaa
euroa (11,6 Me). Osakekohtainen tulos oli
laimentamattomana 2,12 euroa (1,96 e) ja
laimennusvaikutuksella oikaistuna 2,06 euroa (1,91 e).
Oman pääoman tuotto oli 24,0 prosenttia (27,5 %).
Yhtiö julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja (alternative
performance measures, APM). Nämä tunnusluvut
antavat täydentävää tietoa sijoittajille ja yhtiön johdolle
yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä. Tässä
raportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista tunnuslukua:
vertailukelpoinen käyttökate ja käyttökate.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät löytyvät
tämän raportin taulukko-osuudessa (sivu 13).
Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla
viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2024 ja
2023.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
EUR 1,000
2025
2024
2023
2022
2021
Liikevaihto
175 539
204 583
145 416
158 324
142 212
Liikevaihdon muutos, %
-14,2
40,7
-8,2
11,3
23,7
Viennin osuus
105 622
172 407
132 293
141 830
130 548
% liikevaihdosta
60,2
84,3
91,0
89,6
91,8
Käyttökate (EBITDA)
23 561
19 124
6 781
-9 689
2 071
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
26 136
19 785
9 273
-2 258
3 479
% liikevaihdosta
14,9
9,7
6,4
-1,4
2,4
Liiketulos
17 255
13 720
1 863
-14 642
-2 244
% liikevaihdosta
9,8
6,7
1,3
-9,2
-1,6
Tulos ennen veroja
17 603
15 134
1 795
-13 814
-1 772
% liikevaihdosta
10,0
7,4
1,2
-8,7
-1,2
Tilikauden tulos
12 946
12 111
1 350
-11 513
-1 775
% liikevaihdosta
7,4
5,9
0,9
-7,3
-1,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
32,5
31,5**
6,6
-29,9
-2,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %
24,0
27,5
4,4
-40,4
-4,8
Taseen loppusumma
107 336
136 001
135 405
92 053
110 676
Korolliset nettovelat
-37 973
-51 887
-39 419
6 721
-12 244
% liikevaihdosta
-21,6
-25,4
-27,1
4,2
-8,6
Korottomat velat
46 033
78 025
88 001
56 735
64 065
Omavaraisuusaste, %
65,7
55,2
50,2
36,6
44,3
Gearing, %
-65,5
-104,4
-102,7
29,4
-35,9
Bruttoinvestoinnit
4 586
2 799
4 486
6 572
6 297
% liikevaihdosta
2,6
1,4
3,1
4,2
4,4
Tutkimus- ja kehittämismenot
4 837
5 341
5 215
6 295
4 919
% liikevaihdosta
2,8
2,6
3,6
4,0
3,5
Tilauskanta, Me
98
184
266
84
158
Uudet tilaukset, Me
91
121
315
138
203
Henkilöstö 31.12.
698
783
754
778
802
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin
710
740
749
774
780
Osingonjako
3 924*
3 315
612
-
-
* 2025: Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 2026 vuoden 2025 voitonjaosta.
** Vuoden 2024 vertailuluku on oikaistu, koska kyseisessä taulukossa oli aiemmin esitetty virheellinen luku (30,9)
Liiketoimintaympäristö
Rauten toimintaympäristö oli vuonna 2025 edelleen haastava,
ja sitä leimasi maailmanlaajuinen taloudellinen ja
geopoliittinen epävarmuus, joka vaikutti asiakkaiden
investointipäätöksiin. Epävarmuuden taustalla oli lähinnä
Yhdysvaltojen politiikka, joka aiheutti yleistä levottomuutta
sekä tulleihin liittyviä huolia etenkin Yhdysvaltoihin vientiä
harjoittavissa yrityksissä. Euroopassa Ukrainan sota sekä
rakennusalan sitkeä matalasuhdanne ovat vaikuttaneet
lopputuotteiden kysyntään. Tämän seurauksena Rauten
asiakkaat ovat peruneet tai lykänneet investointipäätöksiään,
mikä heijastui uusien tilausten määrään erityisesti vuoden
ensimmäisellä puoliskolla.
Kilpailu teknologiatoimittajien välillä on myös kiristynyt ja
hinnoittelu on muuttunut aggressiivisemmaksi. Rauten
kilpailuetuja ovat maailmanlaajuinen toiminta ja kyky
toimittaa kokonaisia tuotantolinjoja ja jopa tehdastasoisia
projekteja, kun taas monet kilpailijat ovat erikoistuneet
yksittäisiin prosessivaiheisiin ja toimivat paikallisemmin. Lisäksi
Raute hyötyy Services-liiketoimintayksikön kasvavasta roolista,
joka pysyi vuoden aikana vakaana.
Vaikka markkinoiden elpymisen ajoitusta ja laajuutta on
edelleen vaikea arvioida, Raute odottaa markkinakysynnän
paranevan vuoden 2026 aikana. Epävarmuudesta huolimatta
osa Rauten asiakkaista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
valmistautuu markkinan aktivoitumiseen ja edistää prosessien
tehostamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen liittyviä
investointisuunnitelmiaan. Teknologian kehittyminen ja
kestävyysvaatimukset luovat pitkällä aikavälillä uusia
investointimahdollisuuksia. Rauten asemaa vahvistaa sen laaja
tuotevalikoima, kyky vastata kestävyysvaatimuksiin sekä
teknologiajohtajuus digitalisaatiossa ja data-analytiikassa.
Lisäksi Rauten kyky tarjota monipuolisia lisäpalveluja koko
tuotteen elinkaaren ajan lisää liiketoimintamahdollisuuksia.
Raute tehosti globaalia tuotantoverkostoaan ja sulki Kiinan
Changzhoun tehtaansa
Raute ilmoitti 9.6.2025 päättäneensä sulkea Kiinassa sijaitsevan
Changzhoun tuotantoyksikkönsä osana laajempaa globaalin
tuotantoverkoston rakenteen uudelleenjärjestelyä. Päätöksen
taustalla ovat Kiinan markkinakysynnän heikko kehitys ja siitä
johtuvat yksikön kannattavuushaasteet sekä Rauten
suunnitelma keskittää tuotantoresursseja
kustannustehokkaammin ja lisätä tuotannon joustavuutta.
Päätös on linjassa Rauten strategisen tavoitteen kanssa, jonka
mukaan pyrkimyksenä on tehostaa toimintaa ja varmistaa
yrityksen kilpailukyky muuttuvassa markkinaympäristössä.
Näiden toimenpiteiden seurauksena Rauten kiinteät
kustannukset laskevat noin 2 miljoonalla eurolla vuosittain.
Arviota arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelykuluista on
tarkistettu 3,8 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon.
Vuoden 2025 aikana sulkemiseen liittyvät arvonalentumiset ja
kustannukset olivat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa, joista 2,2
miljoonaa euroa vaikutti käyttökatteeseen ja 1,0 miljoonaa
euroa kirjattiin käyttökatteen alapuolelle käyttöomaisuuden
arvonalentumisina. Jäljellä olevien kulujen odotetaan
kirjautuvan pääosin vuoden 2026 aikana.
Venäjän liiketoiminnan alasajo
Raute ajoi Venäjän liiketoimintansa alas vuosien 2022 ja 2023
aikana. Vuoden 2023 lopussa Raute päätti venäläisen
tytäryhtiönsä Raute Service LLC:n lopettamisesta. Vuoden
2024 alun jälkeen Rautella ei ole enää ollut työntekijöitä
Venäjällä. Vuoden 2025 lopussa yhtiön alasajo on edelleen
käynnissä, ja sen odotetaan tulevan päätökseen vuoden 2026
aikana. Raute Service LLC:n varat on kirjattu kokonaan alas
31.12.2025 tilinpäätöksessä.
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Raute toimii puutuoteteollisuuden kestävän tulevaisuuden
partnerina. Teknologiamme kattavat erilaiset tuotantoprosessit
sekä niitä tukevat digitaaliset- ja analysaattoriratkaisut
teollisesti valmistetuille puutuotteille. Lisäksi tarjoamme
kokonaisvaltaiset palvelukonseptit varaosista säännölliseen
huoltoon sekä tuotannon modernisointeihin. Innovatiiviset
teknologiamme, ohjelmistot ja palvelukonseptit suunnitellaan
tukemaan tehokasta luonnonvarojen käyttöä asiakkaidemme
tuotannossa. Raute on maailman ainoa kokonaistoimittaja,
joka tarjoaa koko tehtaan kattavia teknologiaratkaisuja viilun,
vanerin ja LVL:n tuotantoon.
Vuonna 2025 saadut tilaukset olivat 91 miljoonaa euroa (121
Me). Uudet tilaukset koostuivat after sales -palveluista,
modernisointi- ja päivitysprojekteista sekä yksittäisistä viilun,
vanerin ja LVL:n valmistusprosesseihin lisäarvoa tarjoavista
koneista ja analysaattorijärjestelmistä.
Uusista tilauksista 48 prosenttia saatiin Euroopasta (67), 34
prosenttia Pohjois-Amerikasta (19), 11 prosenttia Aasian-
Tyynenmeren alueelta (5) ja 7 prosenttia Etelä-Amerikasta (9).
Uusien tilausten osuuksien voimakaskin vaihtelu eri markkina-
alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle.
Uudet tilaukset vähenivät kaikissa segmenteissä. Haastava
markkinaympäristö vaikutti tilauskertymään.
Tilauskanta oli katsauskauden lopussa 98 miljoonaa euroa (184
Me).
Kilpailuasema
Rauten kilpailuasema on pysynyt ennallaan ja on vahva.
Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja
palvelukykyään tuotantoprosessin tai sen osan koko elinkaaren
ajan. Rauten ratkaisut tarjoavat myös markkinoiden
ympäristöystävällisimmän tuotantoprosessin tehokkaan raaka-
aineen ja lisäaineiden käytön sekä vähäisen
energiankulutuksen ansiosta. Rauten vahva
kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen
teknologiatarjonta ovat tärkeässä asemassa asiakkaiden
yhteistyökumppanivalinnoissa. Myös Rauten pitkäjänteinen
sitoutuminen valittujen asiakasteollisuuksien palvelemiseen
lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten
investointihankkeiden toteuttajana.
Liikevaihto
Konsernin liikevaihto (IFRS) 175,5 miljoonaa euroa (2024: 204,6
Me; 2023: 145,4 Me), ja laski 14,2 prosenttia vertailuvuodesta.
Liikevaihtoon vaikutti erityisesti ensimmäisen vuosipuoliskon
uusien tilausten alhainen määrä. Vaikka Rauten
projektitoimitukset jatkuivat onnistuneesti, suuri osa
tilauskannasta tuloutuu vasta vuoden 2026 puolella.
Wood Processing -liiketoimintayksikön liikevaihto oli 124,3
miljoonaa euroa (147,2 Me), laskua 15,6 prosenttia edellisestä
vuodesta. Services-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 38,3
miljoonaa euroa (42,1 Me) ja Analyzers-liiketoimintayksikön 13,0
miljoonaa euroa (15,3 Me).
Euroopan osuus liikevaihdosta oli 74 prosenttia (56), Pohjois-
Amerikan 16 prosenttia (22), Etelä-Amerikan 7 prosenttia (19) ja
Aasian-Tyynenmeren alueen 4 prosenttia (3).
Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2025 oli 154,5
miljoonaa euroa (2024:170,6 Me; 2023: 108,2 Me).
Tulos ja kannattavuus
Vertailukelpoinen käyttökate oli 26,1 miljoonaa euroa (19,8) ja
14,9 prosenttia (9,7). Kasvua tukivat toiminnan tehostuminen ja
projektitoimitusten vahva toteutus. Vertailukelpoinen
käyttökate parani Wood Processing -liiketoimintayksikössä
mutta laski Services- ja Analyzers-liiketoimintayksiköissä.
Käyttökate oli 23,6 miljoonaa euroa (19,1). Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 2,6 miljoonaa
euroa (0,7). Nämä liittyivät pääosin Kiinan tuotantoyksikön
sulkemiseen.
Liiketulos oli 17,3 miljoonaa euroa (13,7).
Tulos ennen veroja oli 17,6 miljoonaa euroa (15,1).
Katsauskauden tulos oli 12,9 miljoonaa euroa (12,1),
osakekohtainen tulos oli 2,12 euroa (1,96) ja
laimennusvaikutuksella oikaistuna 2,06 euroa (1,91). Sijoitetun
pääoman tuotto oli 32,5 prosenttia (31,5) ja oman pääoman
tuotto oli 24,0 prosenttia (27,5).
Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 15,9 miljoonaa euroa
(2024: 12,1 Me; 2023: 0,0 Me). Liiketulos oli 10,3 prosenttia
liikevaihdosta (2024: 7,1 %; 2023: 0,0 %). Tilikauden tulos (FAS) oli
7,4 miljoonaa euroa (2024: 10,5 Me; 2023: -1,5 Me).
Rahavirta ja tase
Konsernin rahoitusasema pysyi vahvana. Gearing oli
katsauskauden päättyessä -65,5 prosenttia (-104,4) ja
omavaraisuusaste 65,7 prosenttia (55,2).
Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuussa 2025 oli -6,4
miljoonaa euroa (14,1). Rahavirtaan vaikutti negatiivisesti
vuoden aikana muuttunut nettokäyttöpääoma. Investointien
rahavirta oli -4,3 miljoonaa euroa (-2,4), ja rahoitustoiminnan
rahavirta oli -6,4 miljoonaa euroa (-2,3).
Rahavarat olivat katsauskauden lopussa 40,3 miljoonaa euroa
(57,5).
Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2025 lopussa 107,3
miljoonaa euroa (2024: 136,0 Me; 2023: 135,4 Me). Taseen
käyttöpääomaerien ja niistä laskettavien tunnuslukujen
vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta
asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten
kustannuskertymien eriaikaisuudesta.
Korolliset nettovelat olivat katsauskauden lopussa -38,0
miljoonaa euroa (-51,9).
Yhtiöllä on 5 miljoonan euron luottojärjestely, joka ei ollut
käytössä katsauskauden lopussa. Raportointijakson
päättymisen jälkeen, 3. helmikuuta 2026, Raute allekirjoitti
uuden rahoitussopimuksen. Luottolimiitti nostettiin
aiemmasta 5 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.
Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden
päättyessä 58 prosenttia (2024: 54 %; 2023: 50 %).
Vaihto-oikeudelliset juniorilainat
Raute sopi yhteensä kolmen miljoonan euron vaihto-
oikeudellisista juniorilainoista LähiTapiolan ja Veritaksen
kanssa. Juniorilainat nostettiin 21.6.2023. Lainat ovat
eräpäivättömiä. Vaihtuva vuosikorko on ensimmäisen
kolmivuotisen korkokauden aikana 7,50 prosenttia lisättynä
kuuden (6) kuukauden EURIBOR-korolla. Yhtiöllä on oikeus,
mutta ei velvollisuutta, maksaa juniorilainat takaisin
ensimmäisen korkokauden päätyttyä 21.6.2026. Lainojen korko
nousee ensimmäisen korkokauden jälkeen. Juniorilainoja
käsitellään konsernin tilinpäätöksissä omana pääomana.
Juniorilainat eivät tuota antajilleen osakkeenomistajan
oikeuksia. LähiTapiolalla ja Veritaksella on oikeus vaihtaa
juniorilainan jäljellä oleva pääoma kokonaan, mutta ei osittain,
yhtiön uusiksi osakkeiksi yhdessä erässä juniorilainaan liittyvien
optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. Optio-oikeuksien
merkintähinta on 12,14 euroa tilikauden 2025 lopussa. Yhtiön
uusia osakkeita voidaan merkitä korkeintaan 247 117
juniorilainojen myöntäjille annettujen optio-oikeuksien
perusteella. Yhtiön laina-aikana maksamat osingot laskevat
optio-oikeuksien merkintähintaa maksetun osingon verran.
Lähipiirilainat ja muut vastuut
Yhtiöllä ei ole lähipiirilainoja. Muut vastuut on esitetty tämän
raportin tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Tutkimus- ja kehittämismenot sekä investoinnit
Raute on vaneri- ja LVL-teollisuuden johtava
teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti entistä
tehokkaamman, tuottavamman, turvallisemman ja
ympäristöystävällisemmän valmistusteknologian sekä sitä
tukevien mittaus- ja konenäkösovellutusten kehittämiseen.
Myös digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet ovat
vahvasti mukana tutkimuksessa ja kehityksessä.
Vuonna 2025 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat
yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (5,3) ja 2,8 prosenttia
liikevaihdosta (2,6).
Investointien kokonaismäärä katsauskaudella oli 4,5 miljoonaa
euroa (2,8) ja 2,5 prosenttia liikevaihdosta (1,4). Vuoden 2025
investoinnit sisälsivät normaaleja uudelleeninvestointeja
liiketoimintaan.
Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS)
olivat tilikauden aikana 4,4 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia
liikevaihdosta (2024: 5,0 Me / 2,9 % liikevaihdosta; 2023: 4,8 Me /
4,5 % liikevaihdosta). Emoyhtiö Raute Oyj:n investoinnit olivat
yhteensä 3,3 miljoonaa euroa (2024: 2,3 Me; 2023: 3,9 Me).
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Raute - Making Wood Matter
Rauten tavoitteena on kasvattaa Services-konseptiaan ja
vahvistaa Analyzers ja Wood Processing -
liiketoimintayksiköiden tarjoamaa innovatiivisten
tuotantoratkaisujen ja -mallien sekä datan ja digitaalisten
työkalujen avulla viilu-, vaneri- ja LVL-tuotantoteknologioiden
globaalilla markkinalla.
Tavoitteemme on kiihdyttää kasvua laajentamalla Rauten
portfoliota uusille tuotesegmenteille, erityisesti digitaalisten ja
analyyttisten ratkaisujen avulla sekä uusilla palvelukonsepteilla.
Olemme sitoutuneet johtamaan alaa kohti kestävämpää
tulevaisuutta teollisesti valmistettujen puutuotteiden osalta.
Olemme integroineet vastuullisuuden olennaiseksi osaksi
toimintaamme ja otamme talouteen, yhteiskuntaan ja
ympäristöön liittyvät näkökulmat huomioon
päätöksentekoprosesseissamme. Yrityskulttuurimme
pohjautuu turvallisuuden, eettisen toiminnan,
monimuotoisuuden ja tasavertaisen kohtelun järkkymättömiin
periaatteisiin matkallamme luoda kasvua kaikille
sidosryhmillemme korkeiden ESG-standardien mukaisesti ja
varmistaa, että vaikutuksemme luontoon ja ympäröivään
yhteiskuntaan on positiivinen.
Rauten uuden strategian mukaiset taloudelliset tavoitteet
vuodelle 2028 ovat:
●
Liikevaihto 250 MEUR, sisältäen sekä orgaanisen että
epäorgaanisen kasvun
●
Services ja Analyzers-liiketoiminta-alueiden osuus
liikevaihdosta 40 %
●
Vertailukelpoinen käyttökate keskimäärin 12 % yli
suhdanteen
●
Omavaraisuusaste yli 40 %
Rauten tavoitteena on vakaa ja kestävä osinko eri
markkinatilanteissa.
Henkilöstö ja työturvallisuus
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2025 lopussa 698
(2024: 783; 2023: 754). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus
oli 77 prosenttia (71), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 17
prosenttia (18), Kiinan osuus 0 prosenttia (6) ja muiden myynti-
ja huoltoyhtiöiden osuus 6 prosenttia (5).
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna
(ns. tehollinen henkilöstömäärä) oli tilikaudella keskimäärin 710
(2024; 740; 2023: 749). Konsernin palkat ja palkkiot olivat
yhteensä 42,0 miljoonaa euroa (2024: 52,1 Me; 2023: 44,9 Me).
Lukuun eivät sisälly osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut.
Konserni on sitoutunut panostamaan henkilöstönsä
osaamisen kehittämiseen sitouttaakseen henkilöstöä
vahvemmin yhtiöön. Nykyiset koulutustarpeet keskittyvät
uusiin prosesseihin ja järjestelmiin sekä eettiseen
liiketoimintaan.
Työturvallisuus on edelleen johtamisen keskiössä, ja
työturvallisuuteen liittyvät mittarit ovat osoittaneet jo
pidemmän ajan paranevaa suuntaa. Tammi-joulukuussa 2025
sattui 7 (9) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. LTIF-luku
liukuvalla 12 kuukauden jaksolla oli 5.8, mikä osoittaa laskua
vuoden 2024 tasolta 6.3. Rautella on käynnissä globaali
monivuotinen turvallisuusohjelma, jonka tarkoituksena on
nostaa yhtiön turvallisuuskulttuuri ja -toiminta seuraavalle
tasolle.
Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna vuonna 2025 oli keskimäärin 567
(2024: 567; 2023: 513). Emoyhtiön palkat jo palkkiot olivat
yhteensä 38,8 miljoonaa euroa (2024:31,4 Me; 2023: 31,1 Me)
Palkitseminen
Varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt hallituksen esittämän
toimielinten palkitsemisraportin 15.4.2025. Päätös on neuvoa-
antava.
Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat
palkitsemisjärjestelmät.
Liiketoimintariskit ja epävarmuustekijät
Taloussuhdanteet, lainsäädäntö ja muut määräykset sekä
poliittinen ympäristö
Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden muutoksilla voi
olla negatiivisia vaikutuksia Rauten toimintaan, tulokseen,
rahoitusasemaan ja pääoman lähteisiin.
Rauten toimintaan vaikuttaa myös geopoliittisia ja
makrotalouden tekijöitä: korkea inflaatio ja korkojen nousu
saattavat johtaa talouden taantumaan. Taantuma
todennäköisesti vaikuttaisi Rauten toimintaan ja vähentäisi
peruskysyntää.
Tullit ja mahdollinen kauppasodan eskaloituminen ovat riski
asiakkaitaan maailmanlaajuisesti palvelevalle Rautelle. Rautella
on tehtaita eri puolilla maailmaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja
Kanadassa, mikä vähentää mahdollisten tullimaksujen
vaikutusta.
Lainsäädäntö tai muut määräykset, kuten pakotteet, voivat
vaikuttaa Rauten liiketoimintaan ja tuotteisiin joko suoraan tai
välillisesti. Raute voi myös joutua riidan osapuoleksi. Vuoden
2023 lopussa Raute irtisanoi kaikki jäljellä olevat Venäjän
projekteja koskevat sopimukset. Tällä hetkellä Raute on
sulkemassa tytäryhtiötään Raute Service LLC:tä. Raute on
kuitenkin yhä altis sääntelyn ja pakotteiden muutoksille, jotka
voivat pitkittää sulkemisprosessia.
Konsernin kestävyysaiheiset riskit, mukaan lukien
ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit ja siirtymäriskit, on
kuvattu kestävyysselvityksessä. Nämä riskit on integroitu osaksi
konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia.
Toiminta, toimitukset ja teknologia
Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu
projektitoimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan
lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin
liittyvistä asiakaskohtaisesti räätälöidyistä ratkaisuista. Tarjous-
ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien
suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen
kustannuksista. Muut Rauteen kohdistuvat riskit liittyvät
hintainflaatioon sekä raaka-aineiden, komponenttien ja
kuljetuspalvelujen saatavuuteen. Myös ammattiliittojen lakot
ovat Rautelle lyhyen aikavälin riski.
Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien
teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että
hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään
ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen
toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti
vasta tuotanto-olosuhteissa ensimmäisten asiakastoimitusten
yhteydessä.
Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa
kehittyvillä markkina-alueilla, joissa toimimiseen liittyy
mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille
tyypillisiä riskejä.
Rauten strategialla ja siihen liittyvillä taloudellisilla tavoitteilla
pyritään merkittävään kasvuun ja kannattavuuden
paranemiseen vuoteen 2028 mennessä. Yhtiöön kohdistuu
riski siitä, että strategian toteutus ei onnistu asetetussa
aikataulussa tai että asetettuja tavoitteita ei pystytä
saavuttamaan. Rauteen voi myös kohdistua kasvavia
kilpailupaineita yhtiön toteuttaessa strategiaansa.
Henkilöstö
Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä
henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen
tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan
seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella
henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.
Henkilöstötyöstä ja -prosesseista huolimatta Raute altistuu
riskille avainhenkilöiden menettämisestä ja vaikeuksille uusien
osaajien paikkaamisessa uusiin liiketoimintahaasteisiin
vastaamiseksi.
Rahoitusriskit
Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät
rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski
ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmius- ja
uudelleenrahoitusriskeille sekä korko- ja hintariskeille.
Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan
maksuehdoilla sekä kattamalla maksamaton kauppahinnan
osa pankkitakuulla, remburssilla tai muulla soveltuvalla
vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pankeissa sen
suurimmissa toimintamaissa Suomessa ja Kanadassa.
Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät
valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista:
Kanadan dollari (CAD) ja Yhdysvaltain dollari (USD).
Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa
valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta
valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä tarjouksissa
valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuutta riskejä
voidaan suojata tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.
Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja
menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen
liitetiedoissa sivulla 137.
Kyber- ja tietoturvaIIisuus, maksupetokset
Rauten toiminta on riippuvainen sen tieto- ja
viestintäjärjestelmien ja -ohjelmistojen turvallisuudesta ja
vakaasta toiminnasta. Onnistunut
kyberhyökkäysriskienhallinta on myös tärkeää. Näitä riskejä
hallitaan tietoturvapolitiikan mukaisesti.
Yhtiön IT-järjestelmät voivat kärsiä vika- tai häiriötilanteista tai
kyberhyökkäyksistä, jotka voivat johtaa merkittäviin
liiketoiminnan häiriöihin ja mainehaittoihin sekä
odottamattomiin kustannuksiin.
Rauteen kohdistuu toistuvasti maksupetosyrityksiä. Yhtiöllä on
riski, että petosyritys ohittaa maksutapahtumien
kontrollipisteet ja aiheuttaa yhtiölle taloudellista vahinkoa.
Vahinkoriskit
Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita
hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten
henkilöstön jatkuvaIla kouluttamisella ja tutkimalla myös
kaikki läheltä piti -tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat
jatkuvan kehittämisen kohteita.
Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja
keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava konerikko sekä
tietojärjestelmän rikkoontuminen tai häiriö Lahden
päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian
tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja
toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty. Näihin on
varauduttu mm. varajärjestelmillä ja vakuutuksilla, mutta
varautumisesta huolimatta tällaisen riskin realisoituminen
vakavalla tavalla voisi aiheuttaa merkittävää haittaa
toiminnalle.
Raute on toteuttamassa koko yhtiön laajuista
toiminnanohjausjärjestelmäuudistusta, jolla on välitön
vaikutus Rauten päivittäiseen toimintaan ja taloudelliseen
ohjaukseen. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön
Suomessa ja Yhdysvalloissa. Globaalin käyttöönoton
suunnitellaan jatkuvan vuoden 2026 aikana muissa maissa.
Järjestelmän käyttöönoton viivästyminen tai mahdolliset
haasteet datan siirtämisessä uuteen
toiminnanohjausjärjestelmään voisivat aiheuttaa merkittäviä
kustannusten ylityksiä toiminnanohjausjärjestelmän
toteutuksessa sekä häiriöitä asiakastoimituksissa, mikä
vaikuttaisi negatiivisesti myös asiakassuhteisiin.
Rauten tuotannollisella toiminnalla ei ole merkittäviä suoria
ympäristövaikutuksia. Lahden päätuotantoyksikkö sijaitsee
pohjavesialueella. Kemikaali- tai polttoainevuoto
pohjavesialueella voi aiheuttaa ympäristöhaittaa, taloudellisia
kustannuksia ja häiriötä yhtiön tuotannolliseen toimintaan.
Lahden pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, ja
kemikaaliturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Ympäristöjärjestelmän periaatteita noudatetaan soveltuvin
osin myös muissa toimipisteissä.
Yhtiön maine
Rautella on riski tietämättään olla mukana
Iiiketoimintaketjussa, johon liittyy korruptiota, lahjontaa tai
rahanpesua, vaikka liiketoimintakumppaneita säännöllisesti
tarkastetaan esimerkiksi kansainvälisiin sanktiolistoihin ja
viennin rajoituksiin liittyen. Näiden riskien toteutumisesta voi
aiheutua oikeudellisia seurauksia, ja yhtiön maine ja
taloudellinen asema saattavat kärsiä.
Kansainvälisiin toimitusketjuihin voi liittyä toimijoita, jotka eivät
kunnioita Rauten periaatteita ihmisoikeuksien tai
työntekijöiden perusoikeuksien suhteen. Tällaiset tapaukset
voivat johtaa mainehaittaan ja toimitusketjun keskeytykseen,
mikäli rikkomus on niin merkittävä, että yhteistyö joudutaan
lopettamaan.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Raute Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä
kaupankäyntitunnuksella RAUTE. Kaikki osakkeet tuottavat
yhden äänen ja samat äänioikeudet yhtiökokouksessa.
Rauten osakepääoma 31.12.2025 oli 8,3 miljoonaa euroa ja
osakkeiden kokonaismäärä oli 6 038 229 (31.12.2024: 6 122 679).
Raute ilmoitti 11.7.2025 saaneensa päätökseen omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman, jonka aikana 84 450 yhtiön
omaa osaketta ostettiin takaisin ja myöhemmin mitätöitiin.
Euroclear Finland Oy:n mukaan osakkeenomistajien määrä oli
katsauskauden lopussa 7 299 (6 533).
Raute ja sen tytäryhtiöt omistivat palkitsemistarkoitukseen 70
504 (31.12.2024: 96 011) omaa osaketta 31.12.2025, mikä vastaa 1,2
prosenttia (31.12.2024: 1,6) kaikista ulkona olevista osakkeista.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus
31.12.2025 oli yhteensä 141 547 kappaletta (125 185) yhtiön
osakkeita vastaten 2,3 prosenttia (2,0 %) yhtiön osakkeiden
kokonaismäärästä ja äänimäärästä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 3,2 prosenttia
(3,9 %) osakkeiden kokonaismäärästä.
Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain
sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty seuraavissa
taulukoissa.
Johdon omistus 31.12.2025
Omistajat
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Hallitus
92 190
90 980
1,53
1,49
Toimitusjohtaja
22 956
16 761
0,38
0,27
Konsernin johtoryhmä (pl.
toimitusjohtaja)
26 401
17 444
0,44
0,28
Yhteensä
141 547
125 185
2,34
2,04
Osakekannan jakautuminen 31.12.2025
Omistajat
Omistajia kpl
Omistajia %
Osakkeet kpl
% osakkeista
ja äänistä
Kotitaloudet
6 942
95,1
4 732 960
78,4
Yritykset
283
3,9
721 317
11,9
Rahoitus- ja
vakuutuslaitokset
22
0,3
257 376
4,3
Ulkomaiset osakkaat
25
0,3
21 200
0,4
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt
17
0,2
39 951
0,7
Julkisyhteisöt
1
0,0
74 608
1,2
Hallintarekisteröidyt
9
0,1
190 817
3,2
Yhteensä
7 299
100,0
6 038 229
100,0
Osakkeiden lukumäärä
Omistajia kpl
Omistajia %
Osakkeet kpl
% osakkeista
ja äänistä
1-100
3 589
49,2
148 671
2,5
101–500
2 721
37,3
656 885
10,9
501–1 000
520
7,1
382 427
6,3
1 001–5 000
359
4,9
710 843
11,8
5 001–10 000
44
0,6
299 471
5,0
10 001–50 000
44
0,6
1 018 905
16,9
50 001–100 000
12
0,2
880 934
14,6
100 001–500 000
9
0,1
1 183 843
19,6
500 001–
1
0,0
756 250
12,5
Yhteensä
7 299
100,0
6 038 229
100,0
Osakkeenomistajat 31.12.2025 osakkeiden lukumäärän mukaan
Osakkeet, kpl
Osuus osakkeista
ja äänistä, %
1.
Sundholm Göran Wilhelm
756 250
12,52
2.
Laakkonen Mikko Kalervo
255 335
4,23
3.
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
132 574
2,20
4.
Sijoitusrahasto eQ Suomi
131 259
2,17
5.
Stephen Industries Inc Oy
129 687
2,15
6.
Suominen Pekka Matias
117 329
1,94
7.
Siivonen Osku Pekka
106 901
1,77
8.
Kirmo Kaisa Marketta
105 421
1,75
9.
Mustakallio Mika Tapani
103 678
1,72
10.
Keskiaho Kaija Leena
101 659
1,68
11.
Särkijärvi Anna Riitta
98 986
1,64
12.
Suominen Tiina Sini-Maria
95 921
1,59
13.
Suominen Jussi Matias
74 626
1,24
14.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
74 608
1,24
15.
Relander Pär-Gustaf
72 700
1,20
16.
Mustakallio Marja Helena
71 144
1,18
17.
Eai Raute Holding Oy*
70 504
1,17
18.
Särkijärvi Timo Juha
66 307
1,10
19.
Mustakallio Kari Pauli
57 000
0,94
20.
Kultanen Leea Annikka
56 252
0,93
20 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä
2 678 141
44,35
Hallintarekisteröidyt osakkeet
190 817
3,16
Muut
3 169 271
52,49
Yhteensä
6 038 229
100,00
*EAI Raute Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Alexander Incentivesillä,
mutta sopimuksen perusteella Raute tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja
toimii päämiehenä, kun taas EAI toimi agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän
sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään
IFRS1konsernitilinpäätökseen strukturoituna yhteisön.
Osakekohtaiset tunnusluvut
1 000 euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa
2,12
1,96
0,22
-2,56
-0,39
Tulos/osake (EPS), laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa
2,06
1,91
0,22
-2,56
-0,39
Oma pääoma/osake, euroa
9,60
8,12
6,92
5,09
7,69
Osinko/yhdistetyn sarjan (A-sarjan) osake, euroa*
0,65
0,55
0,10
-
-
Osinko/K-sarjan osake, euroa
-
-
-
-
-
Osinko/tulos, %
30,7
28,1
45,45
-
-
Efektiivinen osinkotuotto, %
4,3
4,2
1,02
-
-
Hinta/voitto-suhde (P/E)
6,89
6,68
44,73
-3,06
-47,55
Kurssikehitys (yhdistetty osakesarja, A-sarjan osakkeet 3.4.2023 saakka)
Tilikauden alin kurssi, euroa
12,70
9,88
8,02
7,69
18,48
Tilikauden ylin kurssi, euroa
17,70
14,00
11,30
19,33
23,60
Tilikauden keskikurssi, euroa
15,32
12,11
9,30
11,64
21,12
Kurssi tilikauden lopussa, euroa
15,10
13,10
9,84
7,83
18,77
Osakekannan markkina-arvo 31.12.
K-sarjan osakkeet, ennen osakesarjojen yhdistämistä, Me**
-
8,2
19,6
A-sarjan osakkeet, ennen osakesarjojen yhdistämistä, Me**
-
27,0
64,8
Osakkeet osakesarjojen yhdistämisen sekä suunnatun annin ja
merkintäetuoikeusannin jälkeen
91,2
80,2
60,2
Yhteensä, Me
91,2
80,2
60,2
35,2
84,4
Osakkeiden vaihdon kehitys (yhdistetty osakesarja, A-sarjan osakkeet 3.4.2023
asti)
Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, kpl
1 419 177
1 151 403
993 127
613 077
591 208
Osakkeiden vaihto, Me
21,7
13,9
9,4
7,5
13,2
Osakkeiden kokonaismäärät
K-sarja, kantaosakkeet (20 ääntä/osake), oikaistu kappalemäärä***
1 045 727
1 045 727
A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), oikaistu kappalemäärä***
3 452 168
3 452 168
Osakkeet osakesarjojen yhdistämisen sekä suunnatun annin ja
merkintäetuoikeusannin jälkeen
6 038 229
6 122 679
6 122 679
Yhteensä
6 038 229
6 122 679
6 122 679
4 497 895
4 497 895
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä, 1 000 kpl
6 087
6 123
5 550
4 498
4 498
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä, laimennettuna, 1 000 kpl
6 279
6 350
5 597
4 498
4 498
* 2025: Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle on 0,65 euroa per osake.
** Osakesarjojen yhdistäminen rekisteröity kaupparekisteriin 3.4.2023. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen kauden lopun kurssilla.
*** Osakesarjojen yhdistäminen rekisteröity kaupparekisteriin 3.4.2023
Kaupankäynti osakkeilla
Kaupankäynnin volyymi tammi–joulukuussa 2025 oli 1 419 177 (1
151 403) osaketta, mikä vastaa 21,7 (13,9) miljoonan euron
kokonaisvaihtoa. Ylin kaupantekokurssi oli 17,70 euroa ja alin
12,70 euroa. Katsauskauden lopussa päätöskurssi oli 15,10 (13,10)
euroa ja päätöskurssin mukainen markkina-arvo oli noin 91
(80) miljoonaa euroa.
Omien osakkeiden hankinnat
Rauten hallitus ilmoitti 13.2.2025 päättäneensä käynnistää
omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman varsinaiselta
yhtiökokoukselta 4.4.2024 saadun valtuutuksen perusteella.
Takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen 11.7.2025.
Raute osti ohjelman tuloksena takaisin yhteensä 84 450 omaa
osakettaan, jotka vastaavat noin 1,4 prosenttia yhtiön
osakkeiden kokonaismäärästä. Ostettujen osakkeiden
keskihinta oli 15,98 euroa.
Takaisinosto-ohjelma vähensi Rauten omaa pääomaa noin 1,35
miljoonalla eurolla. Takaisinosto-ohjelman seurauksena Raute
Oyj:n suorassa omistuksessa on yhteensä 84 450 omaa
osaketta. Takaisin ostetut osakkeet mitätöitiin 20.8.2025.
Takaisinosto-ohjelman tarkoituksena oli optimoida Rauten
pääomarakennetta pienentämällä yhtiön omaa pääomaa.
Hallituksen valtuudet
Valtuutus omien osakkeiden hankintaan
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2025 valtuutti hallituksen
päättämään enintään 600.000 Raute Oyj:n osakkeen
hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla
varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon
käytettävissä olevia varoja.
Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia osakkeita
käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen,
vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden
järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin
edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan
vastikkeen tulee perustua yhtiön osakkeen hintaan julkisessa
kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden
vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä
noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja
enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa
kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen
voimassaoloaikana.
Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli
muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden
suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi
tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa
kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen
mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan.
Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä
määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että
siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä
muista ehdoista.
Tämä valtuutus korvasi 4. huhtikuuta 2024 pidetyn varsinaisen
yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen, ja on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, kuitenkin
enintään 18 kuukautta yhtiökokouspäätöksestä lukien.
Osakeannin valtuutus
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään Raute
Oyj:n osakkeita koskevasta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10
luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.
Hallitus on valtuutettu päättämään osakeannin ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen kaikista ehdoista,
mukaan lukien saajat ja mahdollisesti maksettavan vastikkeen
määrä.
Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää antaa joko uusia
osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla
enintään 600.000 osaketta. Osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien nojalla mahdollisesti annettavat osakkeet sisältyvät
edellä mainittuun osakkeiden kokonaismäärään.
Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta edellyttäen, että siihen on yhtiön
kannalta painava taloudellinen syy. Suunnattu osakeanti voi
olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen
kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen
painava taloudellinen syy. Valtuutusta voidaan edellä esitetyin
rajoituksin käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden
järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin
hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouspäätöksestä lukien.
Tilintarkastus ja kestävyysraportoinnin varmennus
Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2025 valittiin
tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers
Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Mikko
Nieminen.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin myös
kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena
kestävyysraportointitarkastajana KRT Mikko Nieminen.
Hallinnointi
Raute Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate
Governance) 2025.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate
Governance Statement)
Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkina-
lain 7 luvun 7 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025
mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 2025 (Corporate Governance Statement)
toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
Toimielinten palkitsemisraportti
Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen
arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän ja
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antaman Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisen Raute Oyj:n
toimielinten palkitsemisraportin 2025, joka julkaistaan
tilinpäätöksen yhteydessä.
Hallitus ja toimitusjohtaja
Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja 3–5 hallituksen jäsentä.
Hallitukseen valittiin Raute Oyj:n varsinaisessa
yhtiökokouksessa 15.4.2025 seitsemän jäsentä. Hallitus valittiin
toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Puheenjohtajaksi valittiin
tekniikan lisensiaatti Laura Raitio, varapuheenjohtajaksi Dl Joni
Bask ja hallituksen jäseniksi insinööri Ari Harmaala, KTK Ari Piik,
KTM Mikko Kettunen, KTM Julius Manni ja Dl Jenni Virnes.
Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen
toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.
Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.10.2022 alkaen
tekniikan tohtori Mika Saariaho. Toimitusjohtaja-sopimuksessa
sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena
maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava
summa.
Yhtiöjärjestys ei anna hallitukselle tai toimitusjohtajalle
tavanomaisesta poikkeavia valtuuksia.
Johtoryhmä
Raute ilmoitti 30.9.2025, että Chief Commercial Officer (CCO)
Jari Myyryläinen on päättänyt lähteä yhtiön palveluksesta
31.12.2025 mennessä siirtyäkseen toisen työnantajan
palvelukseen.
väliaikaiseksi Chief Commercial Officeriksi (CCO) 25.11.2025
alkaen. Vakinaisen CCO:n rekrytointiprosessi on käynnissä.
Johtoryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa olivat
31.12.2025 seuraavat:
●
Mika Saariaho, President and CEO
●
Jani Roivainen, Executive Vice President, Wood
Processing – Wood Processing -liiketoimintayksikkö
●
Markus Sirviö, Executive Vice President, Analyzers –
Analyzers-liiketoimintayksikkö
●
Kurt Bossuyt, Executive Vice President, Services –
Services-liiketoimintayksikkö
●
Arto Kaikkola, väliaikainen Chief Commercial Officer
(CCO) – myynti & markkinointi, commercial excellence -
toiminnot
●
Tarja Moilanen, Chief People Officer (CPO) – HR,
henkilöstön kehittäminen, työterveys ja työturvallisuus
●
Ville Halttunen, Chief Financial Officer (CFO) – talous ja
rahoitus, tietohallinto, sijoittajasuhteet, vastuullisuus sekä
muu liiketoiminnan tuki.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Lahdessa
15.4.2025. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024 tilinpäätöksen ja
myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024. Yhtiökokous myös hyväksyi
palkitsemisraportin 2024 neuvoa-antavalla päätöksellä.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 maksetaan osinkoa 0,55 euroa
osaketta kohti.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi
seitsemän jäsentä ja valitsi hallituksen jäsenet yhtiön vuoden
2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka
kestäväksi toimikaudeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin
TkL Laura Raitio, varapuheenjohtajaksi DI Joni Bask ja
hallituksen jäseniksi insinööri Ari Harmaala, KTK Ari Piik, KTM
Mikko Kettunen, KTM Julius Manni ja DI Jenni Virnes.
Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan
tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy,
päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Nieminen.
htiökokous päätti lisäksi, että yhtiön kestävyysraportoinnin
varmentajaksi valitaan kestävyystarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena
kestävyysraportointitarkastajana KRT Mikko Nieminen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään
enintään 600.000 Raute Oyj:n osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin
hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia
varoja.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään Raute
Oyj:n osakkeita koskevasta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10
luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.
Hallitus on valtuutettu päättämään osakeannin ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen kaikista ehdoista,
mukaan lukien saajat ja mahdollisesti maksettavan vastikkeen
määrä.
Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää antaa joko uusia
osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla
enintään 600.000 osaketta. Osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien nojalla mahdollisesti annettavat osakkeet sisältyvät
edellä mainittuun osakkeiden kokonaismäärään.
Lisätiedot:
www.raute.com
Voitonjako tilikaudelta 2024
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2025 päätti hallituksen esityksen
mukaisesti, että tilikaudelta 2024 vahvistetun taseen
perusteella jaetaan osinkoa 0,55 euroa osaketta kohti
varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä, ja loput jakokelpoiset
varat jätetään omaan pääomaan.
Varsinainen yhtiökokous 2026
Raute Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous pidetään
tiistaina 14.4.2026 Lahdessa Sibeliustalolla alkaen kello 10.00.
Hallituksen ehdotus tuloksen käsittelystä ja osingonmaksusta
Emoyhtiö Raute Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 43,0
miljoonaa euroa.
Hallitus esittää 14.4.2026 pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 maksetaan
osinkoa 0,65 euroa osaketta kohti.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Raute tiedotti 27.1.2026 osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksista Raute Oyj:n varsinaiselle
yhtiökokoukselle 2026.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti, että Rauten
hallituksessa olisi seitsemän jäsentä. Nimitystoimikunta
ehdotti, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen
tekniikan lisensiaatti Laura Raitio ja varapuheenjohtajaksi
diplomi-insinööri Joni Bask. Hallituksen jäseniksi ehdotetaan
valittavan uudelleen kauppatieteiden maisteri Mikko Kettunen,
kauppatieteiden maisteri Julius Manni, kauppatieteen
kandidaatti Ari Piik sekä diplomi-insinööri Jenni Virnes.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että tekniikan lisensiaatti
Anna Hyvönen valitaan hallituksen uudeksi jäseneksi.
Lisätietoja ja koko tiedote ovat luettavissa yhtiön
verkkosivuilla
.
Raute allekirjoitti uudet rahoitussopimukset 3.2.2026.
Sitoutuneen luottolimiitin määrä nostettiin aiemmasta 5
miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon. Uusi
rahoitussopimus on voimassa vuoteen 2029 saakka.
Raute tiedotti 12.2.2026 käynnistävänsä omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman. Yhtiön hallitus päätti käynnistää omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman varsinaiselta
yhtiökokoukselta 15.4.2025 saadun valtuutuksen perusteella.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena on
optimoida Rauten pääomarakennetta alentamalla omaa
pääomaa. Omien osakkeiden hankinta tulee alentamaan
Rauten vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet
mitätöidään. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 100
000 osaketta, mikä vastaa noin 1,7 % osakkeiden
kokonaismäärästä. Osakkeiden hankintaan käytetään
enintään 1 500 000 euroa. Omien osakkeiden hankinta alkaa
aikaisintaan 16.2.2026 ja päättyy viimeistään 31.12.2026.
Raute tiedotti 12.2.2026 ylimmälle johdolle ja valituille
avainhenkilöille suunnatusta osakepohjaisesta pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmästä. Yhtiön hallitus päätti osakepohjaisen
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän jatkamisesta konsernin
ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä
koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä
("PSP") päärakenteena sekä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä ("RSP") täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä. Järjestelmän tarkoituksena on
yhdenmukaistaa omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon
kehittämiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa yhtiön johtoa ja
avainhenkilöitä yhtiöön sekä yhtiön strategisten tavoitteiden
saavuttamiseen.
Tulosohjeistus vuodelle 2026
Rauten vuoden 2026 liikevaihdon arvioidaan olevan 135–170 Me
(175,5 Me vuonna 2025) ja vertailukelpoisen käyttökatteen
olevan 10–19 Me (26,1 Me vuonna 2025).
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentakaavat
Liikevaihdon muutos, %
Kuluvan tilikauden liikevaihto / edellisen tilikauden liikevaihto
x 100
Liikevaihto
Viennin osuus
Suomesta ulkomaille myytyjen tavaroiden ja palveluiden osuus
Viennin osuus, % liikevaihdosta
Viennin osuus
x 100
Tilikauden liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
Käyttökate (EBITDA) on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot,
vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön
valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään
liiketoiminnan muut kulut.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) on käyttökate (EBITDA), jota on oikaistu kertaluontoisten erien vaikutuksella.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), % liikevaihdosta
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
x 100
Liikevaihto
Liiketulos
Liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään
ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta
syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot,
mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut.
Liiketulos, % liikevaihdosta
Liiketulos
x 100
Tilikauden liikevaihto
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta
Tulos ennen veroja
x 100
Tilikauden liikevaihto
Tilikauden tulos, % liikevaihdosta
Tilikauden tulos
x 100
Tilikauden liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =
Tulos ennen veroja + rahoituskulut
x 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE), % =
Voitto/tappio
x 100
Oma pääoma (tilikauden keskiarvo)
Korolliset nettovelat =
Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)
Korolliset nettovelat, % liikevaihdosta
Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)
x 100
Liikevaihto
Korottomat velat
Varaukset + Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut + Tuloverovelka + Ostovelat ja muut velat
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma
x 100
Taseen loppusumma ./. saadut ennakkomaksut
Gearing, % =
Korolliset nettorahoitusvelat
x 100
Oma pääoma
Bruttoinvestoinnit
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit
x 100
Tilikauden liikevaihto
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämismenot sisältävät T&K-hankkeissa tarvittavat aineet, tarvikkeet, työtunnit ja muut toimintaan
liittyvät kulut
Tutkimus- ja kehittämismenot, % liikevaihdosta
Tutkimus- ja kehittämismenot
x 100
Tilikauden liikevaihto
Tilauskanta, Me
Tilikauden päättymisajankohtaan mennessä sitovasti saadut mutta toimittamattomat tilaukset niiltä osin kun
tilauksia ei ole kirjattu liikevaihtoon.
Uudet tilaukset, Me
Tilikauden aikana sitovasti voimaan astuneet myyntitilaukset arvostettuna viimeisimmän liikevaihtoennusteen
mukaisesti.
Henkilöstö 31.12.
Tilikauden lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä.
Henkilöstö, keskimäärin
Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden määrästä.
Henkilöstö , tehollinen
Tilikauden lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä kokoaikaisiksi muutettuna.
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin
Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden tehollisesta määrästä.
Osingonjako
Tilikaudelta jaettavaksi vahvistettu tai ehdotettu voitonjako.
Pääoman palautus
Tilikaudelta jaettavaksi vahvistettu tai ehdotettu palautus sijoitetun pääoman rahastosta.
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa =
Tilikauden tulos
Osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Tulos/osake (EPS), laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa =
Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa =
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, euroa =
Tilikauden osingonjako
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, % =
Osinko/osake
x 100
Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osinko/osake
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =
Tilikauden päätöskurssi
Tulos/osake
Tilikauden keskikurssi, euroa =
A-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Vaihdettujen A-sarjan osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** =
Osakkeiden (yhdistetty osakesarja / A- ja K-sarjan osakkeet) lukumäärä tilikauden lopussa x
yhdistetyn osakesarjan (A-sarjan osakkeen) kaupantekokurssi tilikauden lopussa
Yhdistetyn osakesarjan (A-sarjan) osakkeiden vaihto tilikauden aikana, %
Tilikauden aikana vaihdettujen yhdistetyn osakesarjan (A-sarjan) osakkeiden lukumäärä
x 100
Yhdistetyn osakesarjan (A-sarjan) osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Osakkeiden lukumäärä, keskiarvo
Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun osakkeiden lukumäärästä
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä, keskiarvo
Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun (optioiden) laimennusvaikutuksella oikaistusta
osakkeiden lukumäärästä
KESTÄVYYSSELVITYS
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedonantovelvoitteet
Laatimisperusteet
BP-1 KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET
Raute-konsernin kestävyysselvitys on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolain 7. luvussa
säädettyjä vaatimuksia kestävyysraportille. Raute käyttää konsernin kestävyysraportista termiä
kestävyysselvitys. Kestävyysselvityksessä raportoidaan Rauten ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan (ESG) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eurooppalaisten
kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti.
Kestävyysselvityksen laajuus on sama kuin Rauten konsernitilinpäätöksen laajuus.
Kestävyysselvitys kattaa Rauten oman toiminnan vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arvoketjun
tietojen osalta Raute on soveltanut siirtymäsäännöksiä, mikä antaa yhtiölle aikaa tietojen
keräämiseen ja niiden kattavuuden ja luotettavuuden parantamiseen. Arvoketju ja Rauten alku-
ja loppupään toimijat on huomioitu olennaisuusarvioinnissa. Rauten olennaisuusarviointi kattaa
sekä oman toiminnan että arvoketjun alku- ja loppupään keskeiset osat. Alkupään toimijoita ovat
tavaroiden ja palvelujen toimittajat ja loppupään toimijoita Rauten teknologioita käyttävät
asiakkaat. Nykyiset toimintaperiaatteet ja tavoitteet koskevat ensisijaisesti Rauten toimintaa,
mutta eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja toimittajien eettinen ohjeisto on
tarkoitettu alkupään toimijoille.
Raute on soveltanut ESRS 1:n liitteessä C esitettyjä vaiheittain käyttöönotettavia
tiedonantovaatimuksia sekä lisäksi Quick Fix -delegoidun asetuksen (EU) 2025/1416 mukaisia
siirtymäsäännöksiä:
●
ESRS 2 SBM-3, 48(e): Yritys jättää pois ESRS 2:n tiedonantovaatimuksen SBM-3 48
kohdan e alakohdassa (ennakoidut taloudelliset vaikutukset) mukaiset tiedot Quick Fix
-asetuksen mukaisesti.
●
ESRS E1-9: Yritys jättää pois tiedot olennaisten fyysisten riskien ja siirtymäriskien sekä
mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoiduista taloudellisista
vaikutuksista Quick Fix -asetuksen mukaisesti.
●
ESRS E5-6: Yritys jättää pois tiedot resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviin
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät ennakoidut taloudelliset vaikutukset Quick Fix -
asetuksen mukaisesti.
●
ESRS S1-13: Yritys jättää pois kestävyysselvityksensä ESRS S1-13:ssä määritetyt tiedot
koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Quick Fix -asetuksen mukaisesti.
●
ESRS S1-14: Raportointi ei kata ei-työsuhteisia työntekijöitä. Quick Fix -asetuksen
mukaisesti.
Raute ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin,
tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin. Yritys ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja
sellaiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta, joka sallii käynnissä olevaa
kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevien tietojen jättämisen pois poikkeustapauksissa.
BP-2 TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT
Raute noudattaa kestävyysselvityksen laatimisessa ESRS 1 -standardin kohdan 6.4 ”Lyhyen,
keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä raportointia varten” esitettyjä aikavälien määritelmiä.
Rauten raportointirajaus kattaa ESRS 1 standardin kohdan 7.2 mukaisesti omien toimintojen ja
arvoketjun alku- ja loppupään olennaisten osien olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Raute raportoi kestävyysselvityksessään läpinäkyvästi kaikista tiedossaan olevista tietopuutteista
ja arvioista. Raute pyrkii jatkuvasti parantamaan arvoketjua koskevien tietojen kattavuutta ja
luotettavuutta. Lisätietoja E1-tietoihin liittyvistä toimista on osiossa E1-3. Riippumaton varmentaja
on varmistanut Rauten kestävyysselvityksen rajoitetun varmuuden tasolla. Datapistekohtaisia
tunnuslukuja ei ole validoitu minkään muun ulkopuolisen tahon toimesta. Raute ei käytä
kestävyysselvityksessään muita yleisesti hyväksyttyjä kestävyysraportointistandardeja tai -
viitekehyksiä. Rauten kestävyysselvitys kattaa kaikki olennaiset aihealueet, ja siinä sovelletaan
tiedonantovaatimuksen BP-1:ssa esitettyjä siirtymäsäännöksiä.
Kun Rauten raportoimat mittarit sisältävät tietoja yrityksen arvoketjun alku- tai loppupäästä,
tiedot perustuvat tällä hetkellä epäsuoriin lähteisiin, kuten alan keskiarvoihin ja julkisesti
saatavilla oleviin arvioihin. Nämä arviot koskevat pääasiassa Scope 3-kasvihuonekaasupäästöjä ja
materiaalien käyttöä toimitusketjuissa. Mittauksissa käytetyt laskentaperiaatteet, tietolähteet ja
epäsuorat lähteet kuvataan kyseistä aihetta käsittelevissä osissa E1-6 ja E5-5. Tulokset ovat
tarkkuudeltaan suuntaa antavia arvioita, joita voidaan pitää tarkoituksenmukaisina ottaen
huomioon nykyinen tiedon saatavuuden taso.
Rauten yritysrakenteessa, tiedon laadussa ja laskentamenetelmissä on tapahtunut muutoksia
verrattuna edelliseen raportointikauteen. Raportointikaudella tapahtui muutoksia Rauten
yritysrakenteessa (Changzhoun tehtaan sulkeminen) sekä kestävyystietojen laadussa ja
saatavuudessa. Laskentamenetelmiä tarkennettiin valittujen indikaattorien, etenkin ilmastoon ja
energiaan liittyvien mittareiden osalta, niiden tarkkuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.
Lisätietoja on osioissa E1-5 ja E5-4. Nämä päivitykset parantavat raportoidun tiedon luotettavuutta
ja hyödyllisyyttä. Vertailuluvut on mahdollisuuksien mukaan tarkistettu. Jos uudelleenlaskenta ei
ollut mahdollista menetelmiin tehtyjen muutosten, resurssirajoitteiden tai tietorajoitusten vuoksi,
asiasta on kerrottu kyseisiä aiheita käsittelevissä osioissa.
Konserni teki raportointikaudella merkittävän muutoksen Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen
kategorian 11 (myytyjen tuotteiden käyttö) laskentaan kehittämällä laskentamenetelmiä,
käyttämällä standardoituja oletuksia tuotteiden käyttöiästä ja energiankäytöstä, ottamalla
käyttöön kokonaisenergiankulutuksen laskurin, päivittämällä laskennassa käytettyjä
päästökertoimia sekä vahvistamalla laskennan laadunvarmistusprosesseja. Tarkistetussa
metodologiassa käytetään päivitettyjä oletuksia, tietolähteitä ja laskentatapoja, jotka tähtäävät
päästöarvioiden tarkkuuden ja relevanssin parantamiseen kehittyvien parhaiden käytäntöjen ja
ohjeistuksien mukaisesti. Muutoksen vuoksi raportointivuodelta julkaistut Scope 3-
kasvihuonekaasupäästöjen kategorian 11 määrät eivät ole vertailukelpoisia edellisen
raportointikauden lukujen kanssa. Menetelmiin tehtyjen muutosten luonteen ja laajuuden vuoksi
aikaisempien vuosien kategoriaan 11 kuuluvien Scope 3-kasvihuonekaasupäästöjen tarkistus ei
ollut mahdollista. Laskentamenetelmien muutokset eivät vaikuttaneet olennaisesti muihin
Scope 3-päästökategorioihin eivätkä Scope 1- ja Scope 2-päästöihin.
Edellisen raportointikauden korjaukset
ESRS S1-14:n mukaisesti raportointivuodelta 2024 julkaistuissa työturvallisuusluvuissa havaittiin
laskentavirhe, joka vaikutti sekä poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuuteen (LTIF) että
kaikkien kirjattavien tapaturmien taajuuteen (TRIF). Virhe liittyi tapaturmataajuuksien
laskennassa käytettyyn työtuntimäärään (tapaturmien määrä suhteutettuna tehtyihin
työtunteihin) ja perustui arvioon vuosittaisista työtunneista Suomessa, koska ensisijaisia tietoja ei
ollut saatavissa raportointihetkellä. Ensisijaiset työtuntitiedot ovat sittemmin tulleet saataville
uuden järjestelmän käyttöönoton myötä, ja vuoden 2024 LTIF- ja TRIF-luvut on laskettu
uudelleen. Tämän vuoksi luvut kasvoivat lievästi aikaisemmin raportoituihin lukuihin verrattuna,
ja korjatut vertailukauden luvut esitetään tässä kestävyysselvityksessä. Vuodesta 2026 eteenpäin
yhtiö käyttää TRIF-lukua ensisijaisena työturvallisuusindikaattorina ulkoisessa raportoinnissa.
Ensisijaisia työtuntitietoja käytetään jatkossa johdonmukaisesti työturvallisuusindikaattorien
laskentaan.
Mittarit, joihin liittyy kohtalainen mittaustason epävarmuus:
E1 Ilmastonmuutos: Scope 3 -kasvihuonekaasupäästölaskenta
Kategoria 11 laskentatapaan on tehty merkittävä muutos. Lisätietoja
Scope 3 -laskennan tietolähteistä, menetelmistä, oletuksista ja
laadusta on osiossa E1-6. Scope 3 -päästöt eivät ole suoraan
vertailukelpoisia vuoden 2024 Scope 3 -päästöihin.
Scope 3 -
kasvihuonekaasupäästöt –
kategoria 11 (Myytyjen
tuotteiden käyttö),
raportoitu osiossa ESRS E1-
6 (Bruttomääräiset Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöt).
E5 Kiertotalous: Materiaalien määrä ja jätetiedot
E5-4:
E5-5:
Kunkin yksilöidyn määrällisen mittarin osalta: Tiedot
mittausepävarmuuden lähteistä ja oletuksista, jotka yhteisö on
tehnyt mittauksissa, katso osiot E5-4 ja E5-5.
31a
37b
31b
37c
31c
Hallinto
GOV-1 HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI
Rauten toimintaa ja hallintoa ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet ja yhtiön sisäinen hallintomalli,
jotka tukevat kestävyyteen liittyvien näkökohtien integroimista päätöksentekoprosesseihin koko
organisaatiossa. Hallintorakenne, vastuut ja raportointisuhteet ovat samat kuin edellisellä
raportointikaudella. Rauten keskeisiä kestävyyden hallintoelimiä ovat hallitus ja johtoryhmä
(Raute Executive Board, RXB) sekä niitä tukevat komiteat. Rauten hallitus vastaa
kestävyysraportoinnista ja valvoo, että se on kattavaa ja läpinäkyvää. Rauten johtoryhmä seuraa
sekä kestävyysraportoinnin että vastuullisuuden tiekartan edistymistä säännöllisesti ja
toimeenpanee siihen liittyviä toimia. Tarkastusvaliokunta varmistaa kestävyyteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa toimien asiassa hallituksen tukena.
Talousjohtaja pitää johtoryhmän, hallituksen ja tarkastusvaliokunnan ajan tasalla olennaisista
vastuullisuusaiheista ja niiden etenemisestä.
Hallintoelinten kokoonpano ja riippumattomuus
Hallintoelin
Mittari
2024
2025
Hallitus
Jäsenten määrä
7
7
Riippumaton yhtiöstä (%)
85,7 %
85,7 %
Sukupuolijakauma (%)*
40,0 %
40,0 %
Tarkastusvaliokunta
Jäsenten määrä
4
4
Riippumaton yhtiöstä (%)
75,0 %
75,0 %
Sukupuolijakauma (%)*
33,3 %
33,3 %
Henkilöstövaliokunta
Jäsenten määrä
3
3
Riippumaton yhtiöstä (%)
100,0 %
100,0 %
Sukupuolijakauma (%)*
50,0 %
50,0 %
Johtoryhmä
Jäsenten määrä
7
7
Riippumaton yhtiöstä (%)
100,0 %
100,0 %
Sukupuolijakauma (%)*
16,7 %
16,7 %
ESG-ohjausryhmä
Jäsenten määrä
16
16
Riippumaton yhtiöstä (%)
100,0 %
100,0 %
Sukupuolijakauma (%)*
45,5 %
33,3 %
*naisten osuus laskettu miesten osuudesta
Hallituksen rooli
Rauten hallitus vastaa Raute-konsernin hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat hyväksyä konsernin strategia ja valvoa sen
toteutusta, hyväksyä vuosisuunnitelma ja taloudelliset raportit sekä valvoa liiketoimintariskien
hallintaa, mukaan lukien kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet. Hallitus on ylin elin, joka
hyväksyy yhtiön pitkän aikavälin kestävyysstrategian ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä valvoo
vastuullisuusasioiden toimeenpanoa.
Rauten hallitus koostuu seitsemästä jäsenestä. Hallituksen puheenjohtaja Laura Raitio ja
hallituksen jäsenet Ari Harmaala, Ari Piik, Jenni Virnes, Julius Manni ja Mikko Kettunen ovat
riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsen Joni Bask on riippuvainen yhtiöstä, koska hän on
toiminut yhtiön hallituksessa yli 10 vuotta. Neljällä hallituksen jäsenellä on osakeomistuksia
Rautessa (Raitio, Bask, Piik, Harmaala). Muilla ei ole osakeomistuksia yhtiössä. Hallituksella on
riittävä asiantuntemus ja kollektiivina riittävä osaaminen ja kokemus Rauten toimialasta sekä
liiketoimintaan ja kestävyysseikkoihin liittyvistä aiheista. Yhtiön hallituksessa ei ole toimivaan
johtoon osallistuvia jäseniä eikä työntekijöiden edustajia. Kaikki hallituksen jäsenet ovat toimivaan
johtoon kuulumattomia jäseniä.
Hallituksella on toimintansa tehostamiseksi kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, joka valvoo ja
arvioi yhtiön riskienhallintakäytäntöjen ja sisäisen valvonnan tehokkuutta ja valvoo
kestävyysraportoinnin ja ulkoisen varmennuksen prosessia, sekä henkilöstövaliokunta, joka
valmistelee palkitsemiseen, kannustinjärjestelmiin ja seuraajasuunnitteluun liittyvät asiat. Hallitus
arvioi kollektiivisen osaamisensa ja asiantuntemuksensa riittävyyttä osana hallintoprosessejaan.
Tähän kuuluvat hallituksen kokoonpano, seuraajasuunnittelu ja uusien jäsenten nimittäminen.
Arvioitaessa, tarvitaanko lisää osaamista tai asiantuntemusta, otetaan huomioon muutokset
yhtiön strategiassa, toimintaympäristössä tai viranomaisvaatimuksissa. Mahdollisiin
tunnistettuihin tarpeisiin vastataan nimittämällä hallitukseen uusia jäseniä, koulutuksella tai
käyttämällä ulkopuolisia neuvonantajia. Hallituksen osaaminen ja asiantuntemus kollektiivina on
linjassa Rauten olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa. Erityisesti hallituksen
kokemus teollisesta tuotannosta, teknologian kehittämisestä, terveydestä ja turvallisuudesta,
ympäristösuorituskyvystä, ilmastoriskeistä, toimitusketjun hallinnasta ja yhtiön hallinnoinnista
tukee yhtiön olennaisten kestävyysaiheiden tehokasta valvontaa.
Nimitykset hallitukseen valmistelee Rauten nimitystoimikunta, joka ottaa huomioon
sovellettavan lainsäädännön ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin varmistaakseen, että
hallituksella kokonaisuutena on yhtiön toiminnan ja kestävyysseikkojen kannalta riittävä
asiantuntemus. Toimikunnan jäsenet valitaan heidän hallinnointi- ja kestävyysosaamisensa
perusteella. Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja työmenetelmiään sekä
toimitusjohtajan toimintaa.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Mikko Kettunen ja jäsenet Jenni Virnes, Joni Bask
ja Julius Manni. Valiokunta valvoo kestävyysselvityksen laatimista ja kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin toteutusta sekä niihin liittyviä raportointiprosesseja. Talousjohtaja raportoi
tarkastusvaliokunnalle suoraan kestävyysaiheista. Tarkastusvaliokunta valvoo erityisesti
kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin edistymistä, kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosessia ja
kestävyysselvityksen valmistumista. Tarkastusvaliokunta valvoo myös riskienhallintatoimien
toteutusta, jossa ESG-riskit ja muut yritysriskit käsitellään yhtenä kokonaisuutena vuosittain. Koko
hallituksella on saatavilla tarkastusvaliokunnan materiaalit.
Henkilöstövaliokunta
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimii Laura Raitio ja muut jäsenet ovat Ari Harmaala ja
Ari Piik. Vuonna 2025 valiokunta keskittyi toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemiseen ja
seuraajasuunnitteluun. Henkilöstövaliokunta on vakiintunut hallintoelin, ja sen rooli ja
toimeksianto perustuvat liiketoiminnallisiin tarpeisiin ja tavoitteeseen kehittää yhtiön
kilpailukykyä. Valiokunnan tehtäviä ovat palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin valmistelu,
toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten nimityksiin, erottamiseen, palkitsemiseen,
eläkkeisiin, etuuksiin ja muihin keskeisiin työsopimusehtoihin liittyvien asioiden valmistelu sekä
lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien valmistelu. Lisäksi henkilöstövaliokunta arvioi
palkitsemisrakenteita ja -kokonaisuuksia, varmistaa niiden yhdenmukaisuuden yhtiön strategian
ja hallinnointiperiaatteiden kanssa ja valvoo johdon seuraajasuunnittelua johtamisen
jatkuvuuden tukemiseksi.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän rooli
Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen,
Suomen osakeyhtiölain ja yhtiön hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa
hallitukselle sen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien
toteuttamisesta. Toimitusjohtaja toimii Rauten johtoryhmän puheenjohtajana.
Rauten johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa, liiketoimintasuunnitelmien,
strategian, politiikkojen ja muiden tärkeiden asioiden valmistelemisessa sekä strategisten ja
operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Rauten johtoryhmä koostuu seitsemästä jäsenestä.
Toimitusjohtajana toimii Mika Saariaho. Rauten vastuullisuusasioista vastaa talousjohtaja Ville
Halttunen. Muut johtoryhmän jäsenet ovat Kurt Bossuyt, Jari Myyryläinen, Markus Sirviö, Tarja
Moilanen sekä Jani Roivainen. Kaikki johtoryhmän jäsenet osallistuvat toimivaan johtoon. Jari
Myyryläinen kuului johtoryhmään 1.1.2025-24.11.2025. Arto Kaikkola nimitettiin väliaikaiseksi
CCO:ksi ja johtoryhmään 25.11.2025 alkaen.
Johtoryhmä vastaa Rauten liiketoimintariskien hallinnasta. Siihen kuuluu vuosisykli, jossa kaikki
riskit arvioidaan, niistä keskustellaan ja sovitaan vähentämistoimista. Tarkastusvaliokunta valvoo
riskienhallintatoimien toteutumista ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Rauten johtoryhmä seuraa ja
arvioi liiketoimintariskejä ja kestävyysriskejä osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä. Riskien
ohella Rauten johtoryhmä sekä seuraa vastuullisuustoimenpiteiden toteutumista ja edistymistä
säännöllisesti että on aktiivinen vastuullisuustoimia toteuttava taho. Johtoryhmä hyväksyy
vuosittaiset suunnitelmat, välitavoitteet, toimenpiteet ja budjetin. Kestävyysteemat ja -mittarit
ovat säännöllisesti johtoryhmän asialistalla. Johtoryhmä tarkistaa ja hyväksyy sisäiset
toimintaperiaatteet kollektiivisesti, ja kukin toiminto tukee toimintaperiaatteiden toteutumista.
Kullekin strategiselle kestävyysteemalle on nimetty aihevastaava Rauten johtoryhmästä.
Liiketoimintayksiköiden (Wood processing, Services, Analyzers) johtoryhmät hyväksyvät ja
tarkistavat liiketoimintayksikkötason toimintasuunnitelmat, jotka liittyvät tavoitteisiin sekä
resurssointi- ja toteutussuunnitelmiin.
Johtoryhmällä on vahva osaaminen teknologia-alalta ja pitkä kokemus Rauten tuotteista ja
palveluista. Lisäksi johtoryhmällä on paljon kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta, sillä
Raute on pitkään toiminut kansainvälisesti sekä valmistustoiminnan osalta että
asiakastoimituksissa. Johtoryhmän jäsenet edustavat kahta eri kansallisuutta, ja pääkielenä on
englanti. Rauten johtoryhmän jäsenillä on laajaa osaamista kestävyysteemojen eri osa-aiheista.
Talousjohtaja Ville Halttusen osaaminen keskittyy erityisesti ESRS E1- ja G1-standardeihin liittyviin
kestävyysaiheisiin ja henkilöstöjohtaja Tarja Moilasen osaaminen puolestaan ESRS S1-standardin
kestävyysteemoihin. Kurt Bossuytilla on syvällistä osaamista hankintaketjuista ja erityisesti ESRS
G1-standardiin liittyvistä kestävyysteemoista. Mika Saariaho, Jari Myyryläinen, Arto Kaikkola, Jani
Roivainen, Kurt Bossuyt ja Markus Sirviö omaavat erityisosaamista asiakastarpeista,
toimitusketjuista, liiketoimintamalleista, uusista sovelluksista ja teknologioista, tutkimus- ja
kehitystoiminnasta sekä työturvallisuudesta.
Raute tarjoaa ESG-asioiden eri osa-aiheisiin liittyvää koulutusta omalle työvoimalleen
tietoisuuden lisäämiseksi ja tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. Vuonna 2025 Raute järjesti
turvallisuuteen, eettisiin toimintaperiaatteisiin, korruption vastaiseen toimintaan,
ympäristönäkökohdat huomioivaan suunnitteluun ja elinkaariarviointiin (LCA) liittyvää koulutusta.
Raute on tarjonnut myös vapaaehtoisia monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja inkluusiota
koskevaan koulutukseen liittyviä verkko-oppimismoduuleja. Johtoryhmä ja toimitusjohtaja
osallistuivat koulutuksiin raportointikaudella 2025. Organisaatiossa on lisäksi useita
asiantuntijoita, joilla on kestävyysasioihin liittyvää osaamista.
ESG-ohjausryhmä
Operatiivista kestävyyden johtamista Rautessa koordinoi sisäinen ESG-ohjausryhmä, joka tukee
kestävyyteen liittyvien hankkeiden, ohjelmien ja prosessien suunnittelua ja toteutusta. Ryhmään
kuuluu edustajia kaikista liiketoimintayksiköistä. Näin varmistetaan, että jokaisella toimipaikalla ja
toiminnolla on tukenaan nimetty ESG-yhteyshenkilö, joka vastaa tiedonkeruusta, tavoitteiden
toteutumisesta paikallistasolla, viestinnästä sekä budjetoinnin ja resurssoinnin
yhdenmukaisuudesta. Ohjausryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii talousjohtaja, on 16 eri
kansallisuuksia edustavaa jäsentä, joista 4 on naisia ja 12 miehiä. Jäsenistä 12 osallistuu
liikkeenjohtoon. Jäsenillä on laajaa kokemusta Rauten toiminnasta ja keskeisistä kestävyyden
osa-aiheista, sillä yhtiö on toiminut pitkään kansainvälisesti sekä valmistustoiminnassa että
asiakastoimituksissa. ESG-ohjausryhmä koostuu linjaesihenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä.
Työntekijöillä ei ole edustusta ESG-ohjausryhmässä.
Kestävyyteen liittyviä toimia, hankkeita ja raportointia hallinnoi vastuullisuuspäällikkö yhdessä
talousjohtajan kanssa, ja ohjausryhmä käsittelee sille kuuluvia aiheita ja valmistelee materiaaleja
johtoryhmän päätöksentekoa varten. Ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2025
sen jäsenet saivat kohdennettua koulutusta kestävyysasioista hallinnon kyvykkyyksien
parantamiseksi.
Ethics-tiimi
Eettisten toimintaperiaatteiden valvontaa toteuttaa Ethics-tiimi, johon kuuluvat
henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä vastuullisuuspäällikkö. Kolmesta jäsenestä kaksi kuuluu
myös johtoryhmään, millä varmistetaan suora valvonta ja vastuuvelvollisuus. Ethics-tiimi vastaa
ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten hallinnoinnista ja tutkinnasta, ja henkilöstöjohtaja
vastaa ilmoituskanavaan liittyvistä prosesseista yhteistyössä Ethics-tiimin kanssa.
GOV-2 YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA
NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT
Kestävyysseikkojen hallintorakenne kuvataan yksityiskohtaisesti osiossa GOV-1. Operatiivisesta
kestävyyden johtamisesta huolehtii ESG-ohjausryhmä, mutta kokonaisstrategiasta ja
kaksinkertaisesta olennaisuusanalyysin ohjauksesta vastaavat tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä.
Hallitus vastaa kestävyysselvityksestä ja Rauten ESG-tiekartan etenemisestä.
Kestävyysseikoista raportoitiin kullekin tarkastusvaliokunnan kokoukselle sekä kaikille
johtoryhmän kokouksille vuonna 2025. Tarkastusvaliokunta käsitteli kokouksissaan vuoden 2025
kestävyysraportointia koskevaa suunnitelmaa, kestävyysraportointiin liittyviä sääntelyn
muutoksia, kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin kokonaisprosessia, riskienarviointia ja yleisiä
raportointipäivityksiä. Johtoryhmä käsitteli operatiivisempia aiheita, kuten uutta sääntelyä,
toimintaperiaatteiden muutoksia ja toimittajien eettisen ohjeiston käyttöönottoa,
elinkaariarviointien tuloksia, ilmastosiirtymäsuunnitelmaa ja säännöllisiä päivityksiä käynnissä
olevaan kestävyysraportointiin.
Vuonna 2025 ESG-ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissaan ESG-ohjausryhmä käsitteli
vuosittaisen toimintasuunnitelman osa-alueita, tulevia koulutuksia, viestimistä
työturvallisuudesta, kuten turvallisuuden kultaisista säännöistä sekä monimuotoisuutta,
oikeudenmukaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevaa tietoisuuskampanjaa. Ryhmä myös keskusteli
budjetista, ilmastosiirtymäsuunnitelmasta ja päästövähennyksistä sekä tulevan vuoden
projekteista.
Tarkastusvaliokunta käy aggregoidulla tasolla läpi raportointikauden aikana kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissä tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. ESG-
ohjausryhmä saa tiedon tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista esimerkiksi
IRO-taulukon kautta, mutta se ei muodollisesti käy niitä läpi. Tarkastusvaliokunta avusti hallitusta
valvomalla kestävyysselvityksen edistymistä ja kestävyysselvityksen valmistumista.
Huolellisuusvelvoite (due diligence)
Huolellisuusvelvoiteprosessi ja kaksinkertainen olennaisuusanalyysi ovat keskeisiä elementtejä
Rauten kestävän kehityksen ja ESG-strategian toteuttamisessa. Huolellisuusvelvoiteprosessi
jäsentää, miten riskit tunnistetaan ja arvioidaan, miten niitä käsitellään ja miten toimien
vaikuttavuutta arvioidaan sekä miten riskienhallintasuunnitelmia tarkistetaan aktiivisesti koko
vuoden mittaan. Toimintaperiaatteista järjestetään koulutusta, niistä viestitään ja niiden
noudattamista valvotaan. Huolellisuusvelvoite katsotaan tehokkaaksi pidettyjen kokouksien,
toimintaperiaatteiden toteutumisen, henkilöstökyselyiden, parantuneen riskien
arviointiprosessin, aktiivisten riskien valvontakeinojen ja vakiintuneen seurannan perusteella.
Hallitus
●
Hallitus kokoontui 14 kertaa 2025.
●
Raportointikaudella hallitus käsitteli ja valvoi keskeisiä kestävyysseikkoja, kuten ESG-
tavoitteita, kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä, palkitsemista ja kannustinjärjestelmiä
sekä ilmoituskanavan kautta tehtyjä anonymisoituja ilmoituksia.
●
Vuosisyklin aikana hallitus hyväksyi Rauten ESG-tavoitteet, joihin sisältyi uusi
kiertotalouteen liittyvä kestävyystavoite.
●
Hallitus valmisteli vuoden 2025 kestävyysselvitystä tarkastusvaliokunnan tuella.
●
Johto kokoaa huolellisuusvelvoitteen toteutumista koskevat tiedot ja toimittaa ne
hallitukselle yhtiön kestävyysraportoinnin, riskienhallintaprosessin ja relevanttien
hyväksyntöjen yhteydessä, kuten kuvataan tarkemmin osiossa GOV-4.
Tarkastusvaliokunta
●
Kokoontui raportointikaudella kuusi kertaa.
●
Sai tietoa yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä
kestävyysselvityksen laatimisprosessista viiteen otteeseen.
●
Talousjohtaja antoi tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja
kestävyysseikoista.
●
Käsiteltyjä aiheita olivat vuoden 2025 kestävyysselvityksen laatiminen, olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi sekä
kestävyysraportoinnin edistyminen.
●
Johto raportoi huolellisuusvelvoitteen toteutumisesta tarkastusvaliokunnalle osana sen
säännöllistä kokoussykliä vähintään kerran vuodessa ja keskeisten hyväksyntöjen
yhteydessä, kuten kuvataan tarkemmin osiossa GOV-4.
Rauten johtoryhmä
●
Kokoontui raportointikaudella 11 kertaa.
●
Hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset ja päätti niihin liittyvistä
toimista ja tulevista resurssitarpeista.
●
Hyväksyi keskeiset kestävyyteen liittyvät toimintaperiaatteet ja säännöt, kuten
toimittajien eettisen ohjeiston, Eettisten toimintaperiaatteiden päivitykset ja
turvallisuuden kultaiset säännöt.
●
Kävi läpi olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä muita yleisiä
kestävyyteen liittyviä asioita.
●
Sai raportit sidosryhmien osallistamiseen liittyvistä asioista, mukaan lukien ESG-
riskikyselyn tulokset ja ESG-vaikuttaminen asiakkaisiin.
●
Käsitteli henkilöstökyselyjä ja yhtiötason henkilöstökäytäntöjä, kuten tavoite- ja
kehityskeskusteluja ja palkkatasa-arvoa.
●
Kävi läpi ilmastosiirtymäsuunnitelman edistystä, ilmastotavoitteita, elinkaariarviointien
tuloksia, sääntelyriskejä sekä ESG-asioiden strategista merkitystä liiketoimintaa
tukevana tekijänä.
●
Käsitteli työturvallisuusasioita, kuten poikkeamia, työtapaturmia, tutkintojen tuloksia ja
toimia turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi.
●
Ilmoituskanavaan liittyvät tapaukset raportoidaan toimitusjohtajalle välittömästi ja
tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa vuodessa.
●
Johtoryhmä käsittelee huolellisuusvelvoitteen toteutumista osana kestävyysraportointia
ja riskienhallintaprosessia ja raportoi huolellisuusvelvoitteen toteutumisesta
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle niiden säännöllisten kokoussyklien mukaisesti.
ESG-ohjausryhmä
●
Kokoontui kaksi kertaa vuonna 2025.
●
Tarkasteli kestävyyteen liittyviä keskeisiä tietoja ja selvityksiä, kuten päästölaskennan
tuloksia, ilmastosiirtymäsuunnitelmaa, kiertotaloustavoitetta koskevaa ehdotusta,
ilmastotavoitteita, toimitusketjujen kestävyyttä, alustavia elinkaariarvioinnin tuloksia,
sääntelyriskejä sekä toimintaperiaatteiden toteutumista.
●
Käsitteli työturvallisuusaiheita, kuten jatkuvaa kehitystyötä, koulutuksia ja turvallisuuden
kultaisia sääntöjä.
●
Sai tietoa tulevista monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja inkluusiota koskevista
kampanjoista ja koulutusmateriaaleista sekä jatkuvasta koulutukseen ja kehittämiseen
liittyvästä työstä, mukaan lukien tavoite- ja kehityskeskustelut.
●
Käsitteli kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin päivityksiä.
●
ESG-ohjausryhmän materiaalit ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla, ja vastuutahot
raportoivat tiimeilleen sovituista toimista.
GOV-3 – KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN
KANNUSTINJÄRJESTELMIIN
Rautella palkitseminen koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, tulokseen ja suoriutumiseen
perustuvista kannustimista sekä pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä. Tämä kuvaus koskee
toimitusjohtajaa ja johtoryhmää, jotka muodostavat yhtiön ylimmän johdon. Vuosittaiset lyhyen
aikavälin kannustimet toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta perustuvat taloudellisiin
tavoitteisiin tai niiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhdistelmään. Rauten
palkitsemisperiaatteet on suunniteltu tukemaan yhtiön arvon kasvua ja huippuluokan
suorituskykyä pitkällä aikavälillä.
Periaatteiden mukaan palkitsemiseen sisältyy esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä
kestävyystavoitteita, ja ne varmistavat palkitsemisen johdonmukaisuuden ja kilpailukyvyn. Yhtiön
suoritusperusteinen, osakkeen arvoon ja kasvuun perustuva pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sisältää kolme kolmen vuoden pituista
ajanjaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Vuoden 2022–2024 ohjelma
päättyi, ja sen tulos maksettiin vuonna 2025. Vuosien 2022–2024 ohjelma perustuu osakkeen
arvoon ja myynnin kasvuun, ja vuosien 2023–2025, 2024–2026 sekä 2025–2027 ohjelmat
perustuvat kannattavuuteen ja kasvuun.
Hallitus on päättänyt pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää täydentävästä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä, joka koskee toimitusjohtajaa, johtoryhmää ja valittuja avainhenkilöitä.
Järjestelmä on aikaperusteinen ja edellyttää osallistujan työsuhteen jatkumista ansaintajakson
ajan. Järjestelmä ei sisällä erillisiä taloudellisia tai kestävyysmittareita.
Kestävyysseikoista Raute on sisällyttänyt turvallisuuden yhtenä palkitsemismittarina.
Johtoryhmällä on turvallisuuteen liittyvä vastuullisuustavoite, joka perustuu poissaoloon
johtaneiden tapaturmien taajuuteen (LTIF). Ilmastoon liittyviä kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteita ei toistaiseksi huomioida johdon palkitsemisessa. Poissaoloon johtaneiden
tapaturmien taajuuden painoarvo on 10 % johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän
mittareista. Hallituksen palkitseminen ei sisällä erillisiä kestävyyteen liittyviä
suorituskykymittareita.
GOV-4 – SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA
Rauten due diligence (huolellisuusmenettely) käsittää vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan sekä sidosryhmien kuulemisen ja raportoinnin
avoimuuden. Hallituksella on kokonaisvastuu kestävyysseikoista, ja se hyväksyy keskeiset
toimintaperiaatteet, jotka muodostavat huolellisuusvelvoiteprosessin rungon (esim. Eettiset
toimintaperiaatteet). Tarkastusvaliokunta valvoo due diligence -prosessin suunnittelua ja
tehokkuutta, mukaan lukien kestävyysriskien sisällyttäminen yhtiön kokonaisvaltaiseen
riskienhallintaan, due diligence -prosessissa tunnistettujen merkittävien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien seuranta sekä johdon korjaus- ja parannussuunnitelmien seuranta.
Rauten due diligence -prosessia toteutetaan jatkuvasti yhtiön päivittäisessä toiminnassa,
johtamisprosesseissa ja hallintorakenteissa. Tähän kuuluvat toimintaperiaatteiden ja
ohjeistuksien soveltaminen, työntekijöiden koulutus, muut ilmoitus- ja palautekanavat
huolenaiheiden esiin tuomiseksi, riskien tunnistus ja arviointi, vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta sekä seuranta- ja raportointitoiminta. Johto kokoaa due diligence -
prosessin toteutumista ja tuloksia koskevat tiedot ja tiedottaa niistä johtoryhmälle,
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle valvontavastuiden ja kokoussyklien mukaisesti.
Liiketoimintayksiköiden johtoryhmät hyväksyvät ja tarkistavat liiketoimintayksikkötason
toimintasuunnitelmat, jotka liittyvät tavoitteisiin sekä resurssointi- ja toteutussuunnitelmiin.
Vastuu päivittäisestä koordinoinnista on ESG-tiimillä ja muilla toiminnoilla, kuten turvallisuus- ja
henkilöstöosastolla sekä hankintaosastolla, joka ylläpitää due diligence -prosessin metodologiaa
ja työkaluja, tukee liiketoimintayksiköitä prosessin soveltamisessa niiden toimintaan ja
arvoketjuihin, ja kokoaa tulokset johdolle ja hallitukselle esitettävään raporttiin. Globaaleja
toimintaperiaatteita ylläpitää talousosasto. Vuonna 2025 jatkettiin huolellisuusvelvoitteen
sisällyttämistä yhtiön keskeisiin kestävyysriskien hallinnan prosesseihin ja noudatettiin
vuosittaista prosessisykliä. Kestävyyteen liittyviä riskejä käsiteltiin johtoryhmä-,
tarkastusvaliokunta- ja ESG-ohjausryhmätasolla keskittyen erityisesti erilaisten rakenteiden
vahvistamiseen (kanavat, toimintaperiaatteet). Valvonta- ja hallintorakenteensa kautta, johon
kuuluvat hallitus ja sen valiokunnat sekä liikkeenjohto, Raute valvoo, hallitsee ja vähentää
olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan ja varmistaa, että olennaisista tiedoista
raportoidaan ja viestitään asianmukaisesti. Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi on integroitu
Rauten yleiseen riskienarviointiprosessiin. Due diligence -prosessin operatiivista toteutusta
seurataan jatkuvasti, ja johtoryhmälle toimitetaan yhdisteltyjä päivityksiä kuukausittain,
tarkastusvaliokunnalle osana sen säännöllisiä kokouksia ja hallitukselle vähintään kerran
vuodessa ja keskeisten hyväksyntöjen yhteydessä.
Hallitus
●
Vastaa kestävyysselvityksestä ja valvoo siksi kestävyysraportointiprosessia ja ESG-tuloksia
yleisellä tasolla.
●
Käy vuosittain läpi toteutettujen kestävyystoimien vaikuttavuutta ja asetettujen tavoitteiden
toteutumista.
●
Arvioi Rauten riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tehokkuutta suhteessa
kestävyysraportointiprosessiin.
●
Hyväksyy pitkän aikavälin painopistealueet, tavoitetasot ja tavoitteet sekä keskeiset
konsernitason toimintaperiaatteet, kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset ja
kestävyysselvityksen.
Tarkastusvaliokunta
●
Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyysselvityksen laatimista ja kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin toteutusta sekä niihin liittyviä raportointiprosesseja.
Tarkastusvaliokunta valvoo myös due diligence -prosessin tehokkuutta, mukaan lukien
merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuranta ja kestävyysriskien
sisällyttäminen yhtiön kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.
●
Valvoo kestävyysselvityksen valmistumista.
●
Käy läpi riskienhallintatoimien toteutumista.
●
Arvioi johdon korjaus- ja parannussuunnitelmia.
Rauten johtoryhmä
●
Seuraa kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ja toimintaa kuukausittain. Kullakin strategisella
ESG-painopistealueelle on johtoryhmätason aihevastaava.
●
Hyväksyy vuosittaiset suunnitelmat, toimet ja budjetin konserni- ja liiketoimintayksikkötason
toimintasuunnitelmille.
●
Kestävyystoimet jalkautetaan liiketoimintayksiköiden johtoryhmille liiketoimintayksikön
ESG-yhteyshenkilön kautta. Liiketoimintayksiköiden johtoryhmät hyväksyvät
liiketoimintayksikkötason tavoitteisiin liittyvät toimintasuunnitelmat, tarjoavat resurssointia
ja tukevat toteutustoimia.
ESG-ohjausryhmä
●
Hallinnoi operatiivista kestävyyteen liittyvää toimintaa, kuten projekteja, ohjelmia ja
prosesseja toimien liiketoimintayksikön/toiminnon ESG-yhteyshenkilönä. Kokouksista
viestitään eteenpäin jäsenten välityksellä.
●
Kehittää ehdotuksia keskeisiksi tunnusluvuiksi (KPI), pitkän aikavälin ja vuosittaisiksi
tavoitteiksi ja toimintasuunnitelmiksi ja toteuttaa globaaleja ESG-prosesseja.
●
Käy läpi kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin ja sen tuloksen.
●
Valmistelee aiheita johtoryhmän päätöksiä varten esimerkiksi koskien tavoitteita ja
toimintaperiaatteita.
●
Käy läpi ESG-tiedot ja nykyisen suorituskyvyn.
●
Keskustelee ajankohtaisista ESG-painopistealueista, strategiasta ja toimintasuunnitelmista ja
jakaa tietoa esim. uudesta lainsäädännöstä.
Toimintaperiaatteet ja menettelytavat
Rauten toimintaa ohjaa kattava joukko toimintaperiaatteita, kuten eettiset toimintaperiaatteet,
turvallisuustoimintaperiaatteet, ympäristötoimintaperiaatteet, Kunnioitus työpaikalla -käytäntö,
korruption vastainen käytäntö ja toimittajien eettinen ohjeisto. Eettisiä toimintaperiaatteita
vahvistetaan vuosittain toistuvalla koulutuksella, jonka painopisteet vaihtelevat. Vuonna 2025
90 % Rauten työntekijöistä suoritti eettisiä toimintaperiaatteita koskevan perustason
verkkokoulutuksen. Rauten tavoittelee vähintään 95 %:n vuosittaista suoritusastetta eettisiä
toimintaperiaatteita koskevalle koulutukselle. Korruption vastaiseen käytäntöön liittyvää
koulutusta järjestettiin kohdennettuna koulutuksena noin 84 %:lle työntekijöistä, jotka toimivat
rooleissa, joissa voi altistua lahjonta- tai korruptioriskeille. Eettistä toimintaa valvoo Ethics-tiimi,
joka vastaa eettisten käytäntöjen toteutumisesta ja henkilöstöjohtajan hallinnoiman
ilmoituskanavan (whistleblowing) kautta tehtyjen ilmoitusten tutkinnan johtamisesta.
Ilmoitukset raportoidaan toimitusjohtajalle välittömästi, ja niistä esitetään yhteenveto
tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa vuodessa. Vuoden mittaan ilmoituskanavasta ja muista
käytettävissä olevista keinoista väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseksi viestittiin aktiivisesti yhtiön
intranetissä ja varmistettiin niiden näkyvyys ja saavutettavuus. Ilmoituksia epäillyistä
väärinkäytöksistä voi tehdä anonyymisti tai ilmoittajan omalla nimellä joko ilmoituskanavan
kautta tai käyttäen vaihtoehtoisia raportointikanavia. Sähköinen ilmoituskanava on myös
ulkoisten sidosryhmien käytettävissä, ja kaikki ilmoitukset tutkitaan Rauten Ethics-tiimin
antamien ohjeiden mukaisesti.
Turvallisuustoimintaperiaatteiden toteutus jatkui raportointikaudella.
Ympäristötoimintaperiaatteista viestittiin Compass-alustan kautta ja tuettiin linjaesihenkilöiden
koulutuksilla. Kunnioitus työpaikalla -käytäntöä korostettiin osana yhtiön monimuotoisuus-,
oikeudenmukaisuus- ja inkluusiokampanjaa tietoisuuden ja käyttäytymistä koskevien odotusten
vahvistamiseksi. Toimittajien eettistä ohjeistoa koskeva työ edistyi, sillä toteutus alkoi vuoden
toisella neljänneksellä ja jatkui sen jälkeen. Lisäksi Raute järjesti tuotesuunnittelijoille erityistä
koulutusta, jossa painotettiin energiatehokkuutta ja materiaalien tehokasta käyttöä, mikä tuki
sekä kestävyystavoitteita että sääntelyn odotuksiin vastaamista.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT
Kestävyysselvityksessä olevat kappaleet, joista tiedot löytyvät
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
•
GOV-1
• GOV-2
• GOV-3
• SBM-1
• SBM-3
kanssa
• G1-1
• G1-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa
due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa
• SBM-2
• GOV-2
• IRO-1
• S1-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
• SBM-3
kanssa
• IRO-1
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
• E1-3
• E5-2
• S1-4
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
• G1–3
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
•
•
muita seurantatapoja, mm. ilmoituskanava sekä turvallisuushavainnot.
GOV-5 – RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA
Rauten vastuullisuuspäällikkö vastaa kestävyysraportointiin liittyvistä prosesseista yhdessä
talousjohtajan kanssa. Talousjohtaja raportoi kestävyysraportoinnin edistymisestä hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Raute on tunnistanut useita riskejä liittyen ESRS-viitekehyksen mukaisen
kestävyysraportointinsa laatimiseen. Niitä ovat rajoitukset sisäisissä resursseissa ja kehittyvien
raportointistandardien syvällisessä tuntemuksessa sekä tarvittavien tietojen saatavuuteen,
johdonmukaisuuteen ja laatuun liittyvät haasteet. ESRS-standardien tulkinnan
monimutkaisuudesta aiheutuu myös riskejä. Riippuvuudet manuaalisista, ei-integroiduista
tiedonkeruujärjestelmistä lisäävät osaltaan virheiden, viivästysten ja epäjohdonmukaisuuksien
riskiä. Yhdessä nämä tekijät voivat vaikuttaa kestävyystiedonantojen tarkkuuteen, täydellisyyteen
tai ajantasaisuuteen. Riskejä tunnistettiin ja priorisoitiin kestävyysselvityksen laadinnan aikana
saadun käytännön kokemuksen perusteella ja jatkuvassa yhteistyössä vastuullisuustiimin,
talousosaston ja muiden olennaisten toimintojen kanssa. Riskien priorisointi perustui
raportointiprosessissa havaittuihin haasteisiin ja toistuviin ongelmiin, joita olivat tietojen
saatavuus, vaatimusten tulkinta ja prosessin tehokkuus. Kestävyysraportointiin liittyviä
raportointiriskejä arvioitiin säännöllisesti ja niistä keskusteltiin talousjohtajan ja projektipäällikön
kesken, ja tarvittaessa ne vietiin käsiteltäviksi johtoryhmään. Erillistä dokumentoitua
riskienarviointia ei laadittu, vaan arviointi integroitui raportointiprosessin käytännön
toteutukseen.
Näiden riskien vähentämiseksi Raute määritteli joukon kohdennettuja sisäisiä valvontakeinoja.
Niihin kuuluivat vastuuhenkilön nimeäminen kullekin tiedonannolle, standardoitujen
tiedonkeruumallipohjien käyttö ja menetelmien, lähteiden ja oletusten järjestelmällinen
dokumentointi. Vuoden aikana Raute paransi edelleen näiden riskien valvontaa ottamalla
käyttöön uusia valvontakeinoja, joissa keskeistä oli raportointiprosessin kokonaisuuden
dokumentointi ja ensisijaisten tietojen laadun parantaminen. Tietojen varmennusta,
dokumentointia ja säilyttämistä koskevat alustavat prosessit ja ohjeistukset on määritelty, ja niitä
kehitetään vaiheittain edelleen tarkastettavuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Johto
tarkistaa kestävyysraportointiin kohdistuvien riskien ja niihin liittyvien valvontakeinojen tilan
vuosittain ja raportoi asiasta hallitukselle osana kestävyyden hallintoa ja raportointia koskevaa
yleistä keskustelua.
Strategia
SBM-1 – STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU
Raute haluaa toimia suunnannäyttäjänä innovaatioillaan insinööripuutuoteteollisuuden kestävän
tulevaisuuden kumppanina. Insinööripuutuotteet ovat jalostetusta puutavarasta valmistettuja
rakenneratkaisuja, joita hyödynnetään laajasti rakentamisessa niiden kestävyyden,
mittapysyvyyden ja monipuolisten käyttömahdollisuuksien ansiosta. Rauten liiketoimintamalli
keskittyy resurssitehokkaan tuotannon edistämiseen insinööripuutuoteteollisuudessa tarjoamalla
kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja laitteita sekä erilaisia palveluratkaisuja asiakkaiden
toiminnan tueksi. Rauten tuotteiden avulla Rauten asiakkaat tuottavat lopputuotteina viilua,
vaneria, LVL:ää (laminated veneer lumber) tai muita insinööripuutuotteita. Liikevaihto koostuu
tuotantokoneiden ja analysaattorilaitteiden, digitaalisten palvelujen sekä huolto- ja
varaosapalvelujen myynnistä saatavista tuotoista. Rauten globaali myynti- ja huoltoverkosto
varmistaa asiakkaiden hankkimien tuotteiden ja palveluiden saatavuuden kaikkialla maailmassa.
Yhtiön vuonna 2024 tekemän kilpailija-analyysin mukaan Raute on markkinajohtaja ja maailman
ainoa kokonaistoimittaja, joka tarjoaa koko tehtaan kattavia teknologiaratkaisuja viilun, vanerin ja
LVL:n tuotantoon.
Rauten teknologiat ja palvelut on suunniteltu parantamaan asiakkaan koko tuotantoprosessin
resurssitehokkuutta ja lopputuotteen laatua. Wood Processing -liiketoimintayksikkö tarjoaa
kattavia suunnittelu- ja koneratkaisuja viilun, vanerin ja LVL:n resursseja säästävään tuotantoon.
Analyzers-liiketoimintayksikkö tarjoaa laajan kirjon kamerateknologiaa sekä data-analytiikkaa
tuotannon optimointiin. Services-liiketoimintayksikkö tukee kahta edellistä liiketoimintayksikköä
tarjoamalla palvelu- ja huoltoratkaisuja tuotannon optimointiin, energiatehokkuuteen ja
laitteiden elinkaarien pidentämiseen ja suorituskyvyn ylläpitoon. Asiakastarpeiden
ymmärtäminen on Rauten toiminnan keskiössä.
Rauten keskeiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät erityisesti
arvoketjun alku- ja loppupäähän. Alkupäässä korostuvat toimitusketjun vastuullisuus, tietojen
saatavuus ja vaatimustenmukaisuus, kun taas loppupäässä Rauten teknologioiden rooli
asiakkaiden resurssitehokkuuden, energiatehokkuuden ja päästövähennysten mahdollistajana
on keskeinen. Näitä näkökulmia on huomioitu Rauten strategisessa päätöksenteossa ja
liiketoimintamallin kehittämisessä.
Raute keskittyy strategiassaan kestävään kasvuun ja resurssitehokkuuteen. Tavoitteena on toimia
puutuoteteollisuuden kestävän tulevaisuuden kumppanina. Strategia rakentuu kolmelle toisiaan
tukevalle painopistealueelle, jotka ohjaavat toimintaa ja pääoman käyttöä. Raute pyrkii
edistämään ESG-asioita toimialalla ja pyrkii rakentamaan kestävyydestä keskeistä kilpailukyvyn ja
arvonluonnin lähdettä sekä yhtiölle että asiakkaille. Samalla tavoitteena on kannattavuuden
parantaminen ja tulosvaihtelun vähentäminen markkinasuhdanteista riippumatta sekä vakaan
pohjan luominen investoinneille ja kasvulle nykyisillä ja uusilla markkinoilla. Yritys pyrkii
kasvamaan markkinoita nopeammin ja laajentamaan tarjoomaa uudistamalla
liiketoimintaportfoliota asteittain keskittyen kannattavampiin ratkaisuihin, jotka tuottavat kasvua
pitkällä aikavälillä ja ovat vähemmän alttiita heilahteluille. Rauten liiketoimintamalli on
riippuvainen laajasta toimitusketjusta, joka on kriittinen toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Tärkeimmät kriittiset ratkaisut tulevat jatkossakin liittymään tuotannon optimointiin datan avulla
ja resurssisäästöihin. Koneiden turvallisuuden varmistaminen jo suunnitteluvaiheessa parantaa
työntekijöiden hyvinvointia, vähentää tapaturmia ja tukee vaatimustenmukaisuutta. Rauten kuusi
keskeistä kestävyysteemaa ovat kestävä taloudellinen kasvu, ilmasto- ja kiertotaloustoimien
edistäminen, panostus resurssitehokkuuteen, turvallisuuskulttuurin kehittäminen,
vastuullisuuden parantaminen koko arvoketjussa sekä osaamisen kehittäminen
innovatiivisuuden varmistamiseksi sekä monimuotoisten osaajien sitouttaminen ja houkuttelu.
Puutuoteteollisuuden markkinat ja arvoketjun loppupää
Raute toimii globaalisti, ja sen merkittävimmät markkinat ovat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja
Aasiassa. Rauten tuotantokoneita, teknologioita ja palveluita myydään kaikkialla maailmassa.
Rauten asiakkaita ovat puutuoteteollisuuden yritykset, jotka valmistavat viilua, vaneria ja LVL:ää.
Asiakaskuntaan kuuluu suuria teollisuusyrityksiä, jotka arvostavat Rauten tarjoamia kestäviä ja
tehokkaita tuotantoratkaisuja ja tuotteiden pitkiä elinkaaria ja päivitettävyyttä. Rauten
tuotetarjooma tukee asiakkaiden omia vastuullisuustavoitteita. Liikevaihdon maantieteellinen
jakauma raportoidaan osana tilinpäätöstä (tilinpäätös, sivu 94). Työsuhteisten työntekijöiden
määrä maantieteellisten alueiden mukaan raportoidaan osana osiota S1-6.
Rauten kehitystyö keskittyi vuonna 2025 reaaliaikaisen näkyvyyden, ennakointikyvykkyyksien ja
tehdaslaajuisten prosessien kokonaisvaltaisen suorituskyvyn parantamiseen. Samalla yhtiö
laajensi ja syvensi palvelutarjoomaansa tukemalla asiakkaita varaosien, huollon ja
modernisointien lisäksi myös enenevässä määrin integroidulla tuotantotuella, etäpalveluilla ja
elinkaariratkaisuilla, jotka on räätälöity operatiivisiin tarpeisiin. Näillä hankkeilla Raute paransi
edelleen asiakkaan saamaa lisäarvoa ja vahvisti rooliaan tehokkaan, turvallisen ja kestävän
puutuoteteollisuuden kumppanina.
Oma toiminta ja arvoketjun alkupää
Raute on sitoutunut parantamaan vastuullisuutta koko arvoketjussaan. Rauten arvoketjun
loppupäähän kuuluvat puutuotteiden valmistajat, jakelukanavat ja loppukäyttäjät. Yhtiön
arvoketjun alkupäähän puolestaan kuuluvat toimittajat, jotka tarjoavat raaka-aineita, koneenosia,
logistiikkaa, elektroniikkaa ja komponentteja sekä palveluita, joita tarvitaan asennusprojekteihin
ja IT-palveluihin. Rauten asema arvoketjussa on toimia kumppanina, joka varmistaa
insinööripuutuoteteollisuuden tulevaisuuden edistäen resurssitehokasta tuotantoa älykkäiden
ratkaisujen avulla.
Rauten tuotantoprosessi kattaa laitteiden ja ratkaisujen koko elinkaaren alkaen projektien ja
päivitysten suunnittelusta koneenosien koneistukseen, hitsaukseen ja kokoonpanoon. Valmiit
laitteet toimitetaan asiakkaille asennettaviksi ja käyttöönotettaviksi. Raute tekee tiivistä
yhteistyötä avaintoimittajiensa, asiakkaidensa ja jakelukumppaniensa kanssa varmistaakseen
tehokkaat toiminnot ja oikea-aikaiset toimitukset koko arvoketjussa. Kone- ja projektitoimitusten
lisäksi Raute tarjoaa laajan valikoiman palveluja, joihin kuuluvat varaosat, huolto, korjaukset,
modernisoinnit ja asiantuntijan tuki lopputuotteen laadun ja tuotannon optimoimiseksi.
Raute käyttää tuotannossaan pääasiassa teräksen jatkojalosteita ja lisäksi muita raaka-aineita,
komponentteja ja hyödykkeitä. Suunnittelutiimi määrittelee koneiden ja laitteiden tekniset tiedot,
ja piirustukset siirtyvät suoraan hankintaprosessiin. Korkealaatuisten komponenttien luotettava
saatavuus on olennaisen tärkeää Rauten lopputuotteiden suorituskyvyn ja kestävyyden
varmistamiseksi. Metallien osuus myytyjen laitteiden valmistuksessa käytetyistä materiaaleista on
noin 95 %.
Rauten hankintastrategian tavoitteena on minimoida saatavuusriskejä, vahvistaa arvonluontia,
lisätä toiminnan joustavuutta skaalautuvalla hankinnalla sekä varmistaa kustannustehokas ja
laadukas toiminta. Vuonna 2025 Raute ei kohdannut olennaisia haasteita tarvitsemiensa raaka-
aineiden tai komponenttien saatavuudessa. Geopoliittinen kehitys vaikutti kuitenkin edelleen
globaaleihin toimitusketjuihin. Näitä riskejä vähennettiin siirtämällä tuotannon painopistettä
Eurooppaan ja seuraamalla järjestelmällisesti kategoriakohtaisia tietoja, kuten teräksen
hintakehitystä, logistiikkakustannuksia ja inflaatiota, jotta markkinoiden kehitystä pystyttiin
ennakoimaan ja hankintapäätöksiä tarvittaessa tarkistamaan.
Yhteiskunta
Insinööripuutuotteiden käyttö rakentamisessa luo yhteiskunnalle lisäarvoa vähentämällä
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, sillä se on vaihtoehto betonin ja teräksen kaltaisille hiili-
intensiivisille materiaaleille ja luo edellytykset uusiutuville, resurssitehokkaille ja vähähiilisille
rakennusratkaisuille. Erilaisten uudentyyppisten puurakenteiden käyttö on yleistymässä
rakentamisessa. Rakennusalan ympäristötavoitteet liittyvät hyvin vahvasti hiilineutraaliin
rakentamiseen ja vähähiilisiin rakennusratkaisuihin. Esimerkiksi LVL on erittäin luja ja
monipuolinen materiaali, joka soveltuu hyvin erilaisiin kantaviin rakenteisiin vetolujuutensa ja
jäykkyytensä ansiosta, mikä tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon korvaamaan teräspalkkeja ja
betonielementtejä rakentamisessa. Puutuotteiden käyttö rakentamisessa alentaa
kasvihuonekaasupäästöjä, sillä puu on uusiutuva ja hiiltä sitova materiaali, jota voidaan käyttää
monissa erilaisissa moderneissa rakennussovelluksissa. Vastuullisten rakennusmateriaalien
kasvavan kysynnän myötä Raute keskittyy kehittämään puutuoteteollisuudelle teknologioita,
jotka tukevat resurssitehokkaampaa ja kestävämpää puupohjaisten materiaalien käyttöä.
SBM-2 – SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET
Olennaisuusanalyysi päivitettiin vuonna 2025, ja siinä huomioitiin vaikutusten olennaisuus sekä
taloudellinen olennaisuus. Rauten oma henkilöstö oli tässä prosessissa yksi keskeisistä
sidosryhmistä asiakkaiden, toimittajien, kumppanien ja rahoittajien ohella. Sidosryhmiä
osallistettiin pääasiassa vuosina 2023–2024 työntekijöiden, asiakkaiden sekä johtoryhmän ja
hallituksen jäsenten haastatteluilla, joita täydennettiin sisäisillä työpajoilla. Osallistamisen
tarkoituksena oli tunnistaa ja arvioida olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
varmistaa, että Rauten strategia ja liiketoimintamalli vastaavat sidosryhmien näkemyksiä. Osana
kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä ja olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO)
arviointia Raute arvioi myös, mihin sidosryhmiin nämä vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset),
riskit ja mahdollisuudet kohdistuvat eniten, ja arvioi niiden aikajänteen lyhyeksi (jo näkyvissä),
keskipitkäksi (toteutuu arviolta viiden vuoden kuluessa) tai pitkäksi (yli viisi vuotta).
Koska sidosryhmien näkemykset Rauten keskeisistä kestävyysaiheista eivät olleet olennaisesti
muuttuneet jatkuvan vuorovaikutuksen ja liiketoimintaympäristön kehityksen perusteella,
vuosina 2023–2024 kerätyt näkemykset validoitiin ja hyödynnettiin olennaisuusarvioinnin
päivityksessä vuonna 2025. Osallistamisen ja olennaisuusanalyysin tulokset käsiteltiin
johtoryhmässä ja hallituksessa osana strategiaprosessia ja varmistettiin, että keskeisten
sidosryhmien näkemykset ja edut otetaan huomioon strategisessa päätöksenteossa ja Rauten
liiketoimintamallin jatkokehittämisessä.
Sidosryhmien näkemyksistä ja eduista käydään myös keskustelua hallinto-, johto- ja
valvontaelimissä (hallitus, johtoryhmä, valiokunnat ja ESG-ohjausryhmä) sekä esimerkiksi
olennaisuusanalyysin päivitysten yhteydessä. Nämä näkemykset dokumentoitiin kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin aikana erilliseen arviointitaulukkoon, ja ne huomioitiin arvioitaessa
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Analyysi esitettiin tarkastusvaliokunnalle
tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Sidosryhmien näkemykset on koostettu tiiviisti alla olevaan
taulukkoon. Lisätietoja on alla olevassa taulukossa.
Arvioidessaan mahdollista liiketoimintamallin mukauttamistarvetta Raute seuraa
markkinapaineita, kuten muutoksia asiakaskysynnässä, sääntelyn kehitystä, kustannusrakenteita,
kilpailukyvyn ylläpidon edellytyksiä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia sidosryhmien
näkemysten lisäksi. Erityisen tarkasti seurataan asiakkaiden odotuksia, joissa vastuullisten
tuotteiden ja palvelujen merkitys korostuu yhä voimakkaammin. Vuoden 2025 kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin tuloksista ei noussut esiin välitöntä tarvetta tehdä muutoksia Rauten
nykyiseen strategiaan tai liiketoimintamalliin. Analyysin perusteella johtoryhmä hallituksen
ohjeistamana päätti kuitenkin täsmentää strategisia painopistealueita ja nostaa ESG-asiat
nykyisen strategian tärkeimmäksi painopisteeksi.
Sidosryhmien osallistaminen ja vaikutus toimintaan
Sidosryhmä
Keskustelun aiheet, painopistealueet
Yhteydenpito ja osallistaminen
Vaikutus toimintaan
Henkilöstö
•
Työturvallisuus
•
Eettinen toiminta
•
Yhdenvertaiset mahdollisuudet
•
Koulutus, tavoitteet
•
Oman toiminnan kestävyysvaikutukset ja -tavoitteet
•
Korruption vastainen toiminta
•
Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus, inkluusio –
Kunnioitus työpaikalla -käytäntö
•
Ilmoituskanavat (whistleblowing)
•
Energiatehokkuus, ilmastosiirtymäsuunnitelma
•
Organisaatiomuutokset, mm. lomautukset ja niiden
vaikutukset henkilöstöön
•
Päivittäinen kommunikointi
•
Koulutus
•
Tavoite- ja kehityskeskustelut
•
Henkilöstökyselyt
•
ESG-ohjausryhmätyö
•
Johtoryhmän neljännesvuosittaiset
liiketoimintakatsaukset
•
Ilmoituskanavat (whistleblowing)
•
Sisäinen viestintä (Compass)
•
Sisäiset auditoinnit
•
Verkko-oppimisalustat
•
Sisäiset tiimipalaverit
•
Infotaulut
•
Luottamushenkilöt (työntekijöiden edustajat)
Rauten henkilöstö on keskeinen sidosryhmä, johon
kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet vaikuttavat. Työntekijöiden edut,
näkemykset ja oikeudet otetaan huomioon kehitettäessä
yhtiön strategiaa ja liiketoimintamallia, ja heidän
näkemyksiään kerätään säännöllisellä yhteydenpidolla ja
osallistamisella. Mahdollisista operatiivisista muutoksista ja
niiden vaikutuksista henkilöstöön keskustellaan
työntekijöiden kanssa vakiintuneiden
yhteydenpitokanavien kautta. Työntekijöiden palaute
vaikuttaa toimintaan suoraan. Henkilöstö saa koulutusta
kestävyysaiheista ja -toimintatavoista, ja kestävyysasioita
käsitellään näissä koulutuksissa säännöllisesti.
Työntekijöiden osallistamisen säännöllisyys vaihtelee
osallistamismuodon ja toimipaikan mukaan: muodollista
osallistamistoimintaa, kuten henkilöstökyselyjä ja
jäsennettyjä keskusteluja, järjestetään säännöllisesti (usein
vuosittain tai määräajoin), kun taas päivittäinen
yhteydenpito, operatiiviset keskustelut ja
palautemekanismit ovat jatkuvia ja sisältyvät johdon ja
esihenkilöiden normaaleihin käytäntöihin kaikissa
toimipaikoissa.
Asiakkaat
•
Käyttöomaisuuden pitkä elinkaari ja ylläpitopalvelut
•
Materiaalisäästöt
•
Energiatehokkaat tuotteet
•
Vastuullinen liiketoiminta, eettiset käytänteet
•
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
•
Tuotteiden ja työntekijöiden turvallisuus
•
Tuotteiden hiilijalanjälki
•
Asiakkaat ovat pääasiassa yhteydessä myyntiosaston,
avainasiakaspäälliköiden ja huoltoteknikoiden sekä
asentajien kanssa
•
Asiakastyytyväisyyttä käydään vuosittain läpi
osallistamistoiminnan kautta
•
Rauten suuressa asiakastapahtumassa pyrittiin lisäämään
sidosryhmien tietoisuutta vastuullisuudesta tuomalla yhteen
monet sidosryhmät ja keskustelemalla haasteista yhdessä.
(27.5.2025)
•
Asiakkaiden vuosittaiset toimittaja-arvioinnit
•
Sidosryhmien tietopyynnöt
•
Toimittajien eettistä ohjeistoa koskevat erilliset tapaamiset
Asiakkaiden kanssa käydään paljon keskusteluja ja on
järjestetty erillisiä keskusteluja vastuullisuudesta ja
asiakkaiden tulevista tarpeista. Keskusteluiden pohjalta on
käynnistetty kehitysprojekteja.
Raute järjesti myös asiakastilaisuuden, jossa vastuullisuus
oli yksi käsitellyistä teemoista.
Liikekumppanit,
toimittajat
•
Vastuullisuusriskit
•
Eettiset käytänteet, vastuullisuusvaatimukset
•
Toimitusketjun vastuullisuus ja mahdollisuus toimittaa
ESG-tietoja
•
Työntekijöiden ja tuotteiden turvallisuus
•
Toimittajien kanssa käydään vuoropuhelua hankintojen,
toimittaja-arviointien ja neuvottelujen sekä sopimusten
hallinnan kautta.
Raute pitää yhteyttä toimittajiin kategoriapäälliköiden
kautta tarpeen mukaan. Rautella on myös perusprosessit
toimittajasuhteiden hallintaan ja toteuttaa valikoiduille
toimittajille ESG-riskejä koskevan kyselyn vuosittain.
SBM-3 – OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN
VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA
Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat Rauten strategisiin
painopisteisiin, investointien kohdentamiseen ja kehitystoimien priorisointiin.
Olennaisuusanalyysi päivitettiin vuonna 2025, ja siinä arvioitiin kaksinkertainen olennaisuus
eli vaikutusten ja taloudellinen olennaisuus. Rauten olennaisten kestävyysvaikutusten, -
riskien ja -mahdollisuuksien tunnistus perustuu sen jatkuvaan liiketoimintaan,
yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa ja jatkuvaan globaalin puutuoteteollisuuden
kehityksen arviointiin. Osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä Raute on määritellyt
muodollisen prosessin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ESRS-
standardien vaatimusten mukaisesti. Olennaiset kestävyysseikat määritellään ja
priorisoidaan tämän arvioinnin tulosten perusteella. Kaikki tämän prosessin kautta
tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoidaan sovellettavien
ESRS-tiedonantovaatimusten mukaisesti.
Tämän arvioinnin tulokset muodostavat Rauten kestävyysraportoinnin perustan. Kaikki
Rauten kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen (E1), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
(E5), omaan työvoimaan (S1) ja liiketoiminnan harjoittamiseen (G1). Rauten olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niiden vaikutus arvoketjuun on kuvattu osiossa
SBM-3, IRO-taulukossa.
Rauten olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet aiheutuvat ja ovat tiiviisti sidoksissa
yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin teknologiatoimittajana globaalille
puutuoteteollisuudelle. Suuren mittakaavan teollisuuskoneiden kehittäminen, valmistus ja
toimittaminen niihin liittyvine palveluineen sekä pitkäaikaiset asiakassuhteet ja globaali
huoltotoiminta muodostavat pohjan tunnistetuille ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan liittyville vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille. Raute on ottanut
strategiansa ja liiketoimintansa resilienssin huomioon korkealla tasolla osana strategista
suunnitteluaan ja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessejaan. Arvioinnissa
otetaan huomioon yhtiön kyky hallita tunnistettuja olennaisia vaikutuksiaan ja riskejään ja
tarttua mahdollisuuksiin nykyisessä strategisessa viitekehyksessään.
Raute ei toistaiseksi ole laatinut erillistä määrällistä resilienssianalyysiä tai
skenaariopohjaista arviota määritellyillä aikajänteillä. Resilienssianalyysiä kehitetään
edelleen osana yhtiön jatkuvaa riskienhallinnan ja strategisen suunnittelun prosessia.
Tämän laadullisen arvioinnin perusteella Raute katsoo nykyisen strategiansa ja
liiketoimintamallinsa kestäväksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suhteessa sen
tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Yhtiön asema
teknologiatoimittajana globaalille puutuoteteollisuudelle, keskittyminen
insinööripuutuotteisiin, pitkäaikaiset asiakassuhteet ja jatkuva tuotekehitys tukevat yhtiön
kykyä hallita kestävyysriskejä ja hyödyntää vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen
liittyviä mahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä resilienssin arvioidaan riippuvan Rauten kyvystä
edelleen mukauttaa teknologioitaan, tuotteitaan ja toimintamalliaan muuttuvan sääntelyn,
asiakkaiden odotusten ja markkinoiden kehityksen myötä. Näitä kaikkia tekijöitä seurataan
osana strategista suunnittelua ja T&K-prosesseja.
Verrattuna edelliseen raportointikauteen Rauten olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ovat säilyneet pääosin ennallaan. Vuoden 2025 kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin perusteella tehtiin vähäisiä täsmennyksiä joidenkin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien kuvauksiin, laajuuteen ja luokitteluun. Tämä selkeytti
metodologiaa, eliminoi aiheiden välisiä päällekkäisyyksiä ja tarkensi arvoketjun ja
aikajänteiden määritelmiä. Pieni joukko aikaisemmin implisiittisiä myönteisiä vaikutuksia
lausuttiin julki, ja toisaalta joitakin riskejä ja mahdollisuuksia poistettiin, jos niitä ei enää
katsottu taloudellisesti olennaisiksi tai jos niiden arvioitiin sopivan paremmin käsiteltäväksi
muiden aiheiden yhteydessä. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet olennaisten
kestävyysseikkojen kokonaisuuteen eivätkä vaatineet muutoksia Rauten strategiaan tai
liiketoimintamalliin.
Raute tekee vuosittain olennaisuusanalyysin, jolloin nämä riskit, vaikutukset ja
mahdollisuudet tulevat huomioiduiksi aina osana toimintaa ja erityisesti osana kaikkea
strategian valmistelutyötä. Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistetut riskit,
vaikutukset ja mahdollisuudet sisältyvät Rauten vastuullisuustiekarttaan, strategiaan ja
kestävyystavoitteisiin. Rauten pyrkimys edistää kiertotaloutta, vähentää hiilidioksidipäästöjä
ja kehittää energiatehokkaampia ratkaisuja voi johtaa muutoksiin työntekijöiden tehtävissä
ja työympäristöissä sekä heidän käyttämissään työkaluissa. Tämän siirtymän tukemisessa
uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisessä roolissa, jotta työntekijöillä
on uusien vaatimusten edellyttämä osaaminen. Raute on aloittanut työn
ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimiseksi, mutta sen vaikutuksia työvoimaan ei vielä voida
arvioida.
Rauten liiketoimintamalli keskittyy resurssitehokkaan tuotannon edistämiseen
insinööripuutuoteteollisuudessa tarjoamalla kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja laitteita
sekä erilaisia palveluratkaisuja asiakkaiden toiminnan tueksi. Toiminnan kestävyys on
keskeinen osa Rauten strategiaa. Strategian päämäärinä on kestävän taloudellisen kasvun
lisäksi vastuullisuuden edistäminen koko arvoketjussa, ilmastotoimien vauhdittaminen,
edistyneiden tuotteiden ja palveluiden innovointi resurssitehokkuuden parantamiseksi,
monimuotoisen osaamisen houkutteleminen ja osaamisen kehittäminen sekä
työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen. Rauten ratkaisut tulevat jatkossakin
keskittymään tuotannon optimointiin, resurssisäästöihin, energiatehokkuuteen ja laitteiden
elinkaarien pidentämiseen.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset ohjaavat Rauten strategista päätöksentekoa,
teknologioiden ja palvelujen kehittämistä sekä kestävyysaiheiden hallintaa koko
arvoketjussa. Liiketoimintamallien muutostarpeiden osalta Raute seuraa tiiviisti
asiakkaiden teknologiamieltymyksiä, tulevaa lainsäädäntöä, kustannuksia ja muita
kilpailukyvyn säilyttämisen edellytyksiä. Erityisen tarkasti Raute seuraa asiakkaiden
odotuksia, joissa vastuullisuus tuotteissa sekä palvelussa korostuvat läpi linjan. Vuoden 2025
kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset tukevat nykyistä valittua strategiaa eivätkä
vaadi muutoksia Rauten nykyiseen strategiaan ja liiketoimintamalliin. Kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
huomioitu Rauten vastuullisuusohjelmassa. Toistaiseksi Raute ei ole arvioinut määrällisesti
kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen
asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin. Vaikka kestävyysriskit ja -
mahdollisuudet on tunnistettu osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä, niiden
taloudellisten vaikutusten määrälliseen arviointiin tarvittavat menetelmät ja tiedot ovat
vielä kehitteillä. Raute jatkaa sisäisten prosessiensa ja kyvykkyyksiensä kehittämistä
kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten määrällisen arvioinnin
parantamiseksi ajan myötä.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-yhteenveto)
IRO-1 – KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS-
JA ARVIOINTIPROSESSISTA
Menetelmät ja oletukset
Rauten olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on
integroitu osaksi yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Raute toteutti vuosina 2023–2024
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi laajan kaksinkertaisen olennaisuus-
analyysin, joka tarkistettiin vuonna 2025 kaikkien ESRS:n mukaisten osa-aiheiden ja osa-osa-
aiheiden osalta. Arviointi suoritettiin CSRD-direktiivin, ESRS-standardien ja EFRAG:n antamien
ohjeiden mukaisesti. Taloudellisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa
hyödynnettiin saatavilla olevia sisäisiä arviointeja ja raportteja, kuten riskinarviointeja,
kestävyyteen liittyviä suorituskykytietoja, vaatimustenmukaisuuden tarkistuksia ja asiaankuuluvia
toimintaperiaatteita sekä haastatteluja ja työpajoja eri sidosryhmien kanssa. Raute on perustanut
oletukset parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja sisäisiin keskusteluihin. Olennaisuusanalyysissä
käytetyt oletukset ovat perustuneet erilaisiin taustamateriaaleihin, kuten toimialatutkimuksiin,
Rauten sisäisiin asiakirjoihin ja käytäntöihin sekä sidosryhmähaastatteluihin.
Eri sidosryhmiltä kuten asiakkailta, rahoittajilta, analyytikoilta, työntekijöiltä, toimittajilta,
hallituksen jäseniltä ja johtoryhmän jäseniltä kerättiin näkemyksiä olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista. Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä huomioitiin Rauten
omien toimintojen ja arvoketjun kielteiset ja myönteiset vaikutukset eri kestävyyden aiheisiin,
osa-aiheisiin ja osa-osa-aiheisiin sekä näihin liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.
Prosessissa tarkasteltiin Rauten toimintoja, liikesuhteita ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä
maantieteellisiä alueita.
Rauten vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön jaettiin todellisiin ja mahdollisiin myönteisiin ja
kielteisiin vaikutuksiin (vaikutusten olennaisuus), ja ne pisteytettiin niiden vakavuuden
(mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamattoman luonteen) ja todennäköisyyden osalta.
Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin myös yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään merkitystä
sekä vaikutusten aikajännettä. Myös vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien välisiä yhteyksiä
tarkasteltiin osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiprosessia. Lisäksi Raute huomioi keskeiset
liiketoiminnan riippuvuudet esimerkiksi toimittajista, raaka-aineiden saatavuudesta, energiasta ja
osaavasta työvoimasta, ja arvioi, miten nämä riippuvuudet voivat aiheuttaa vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Tunnistettujen taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä sekä
taloudellisten vaikutusten suuruutta arvioitiin käyttämällä ESRS 1 osion 3.5 taloudellisen
olennaisuuden määräämiä kvantitatiivisia kynnysarvoja ja kriteerejä. Mahdollisten kielteisten
vaikutusten priorisointi perustui niiden vakavuuteen ja todennäköisyyteen ja myönteisten
vaikutusten osalta niiden mittakaavaan, laaja-alaisuuteen ja todennäköisyyteen. Todelliset
vaikutukset priorisoitiin niiden vakavuuden perusteella: myönteiset vaikutukset mittakaavan ja
laaja-alaisuuden mukaan, kun taas kielteiset vaikutukset mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
korjaamattoman luonteen mukaan. Kielteiset vaikutukset on asetettu erilliseen
tärkeysjärjestykseen. Omasta toiminnasta aiheutuvien vaikutusten lisäksi prosessissa otetaan
nimenomaisesti huomioon ne vaikutukset, joissa Raute voi olla osallisena liikesuhteidensa kautta
koko arvoketjussa, mukaan lukien alkupään toimittajat ja loppupään asiakkaat.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessiin kuuluu sisäisiä valvontakeinoja, joilla
varmistetaan johdonmukaisuus, täydellisyys ja asianmukainen päätöksenteko, kuten määritellyt
roolit ja vastuut, arviointituloksia koskeva johdon katselmus ja keskeisten oletusten ja päätösten
dokumentointi. Analyysin menetelmät, oletukset ja tulokset tarkistetaan sisäisesti, ja
asiaankuuluvat toiminnot ja johto käsittelevät ja validoivat keskeiset arviot. Olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi saatetaan päätökseen ja
hyväksytään Rauten johdon päätöksentekoprosesseissa. Mahdollisuuksien tunnistus ja arviointi
sisältyvät Rauten yleisiin johtamisprosesseihin, ja relevantit mahdollisuudet huomioidaan riskien
ja vaikutusten ohella strategisessa suunnittelussa, kestävyyden tiekartoissa ja johdon
päätöksenteossa.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa käytetyt menetelmät ja
yleinen prosessi ovat säilyneet ennallaan verrattuna edelliseen raportointikauteen.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessiin tehtiin merkittävä päivitys viimeksi vuosina
2023–2024, ja se tarkistetaan vuosittain. Prosessin soveltaminen on kehittynyt edelleen tietojen
saatavuuden ja sisäisen sitoutuneisuuden parantuessa, mutta perusmenetelmiin ei tehty
muutoksia vuonna 2025. Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin seuraava tarkistus suunnitellaan
osana säännöllistä vuosittaista raportointisykliä.
Pisteytys
Rauten riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) pisteytettiin mahdollisen vaikutuksen
suuruuden ja todennäköisyyden mukaan. Pisteytysjärjestelmä kehitettiin sidosryhmä-
haastattelujen ja sisäisten työpajojen perusteella hyödyntäen ulkopuolista kumppania.
Taloudellisten vaikutusten pisteytys ja kynnysarvot laskettiin kertomalla keskenään suuruus
(arvioitu asteikolla 1–5) ja esiintymistodennäköisyys (arvioitu asteikolla 1–5, jossa kerroin 5 on 90 %,
4 on 75 %, 3 on 60 %, 2 on 40 %, 1 on 25 % ja 0 on 10 %). Taloudelliset vaikutukset katsottiin
olennaisiksi, jos ne ylittivät kynnysarvon 1,8. Lisäksi taloudelliset vaikutukset olivat aina olennaisia,
jos sekä suuruus että todennäköisyys olivat 3 tai korkeammat.
Todellisten vaikutusten osalta vaikutuksen vakavuus määritti vaikutuksen olennaisuustason.
Todellisten myönteisten vaikutusten olennaisuustaso muodostettiin mittakaavan ja laaja-
alaisuuden keskiarvona. Todellisten kielteisten vaikutusten olennaisuustaso muodostettiin
mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamattomuuden keskiarvona (jokainen arvioitu asteikolla 1–
5). Vaikutukset olivat olennaisia, jos olennaisuustaso ylitti 3,5. Lisäksi, jos jokin taloudellisen
vaikutuksen tekijöistä, kuten mittakaava, laaja-alaisuus tai korjaamattomuus, katsottiin vakavaksi
ja sille annettiin arvosana 5, vaikutus oli automaattisesti olennainen.
Mahdollisten vaikutusten osalta vaikutuksen vakavuus ja todennäköisyys määritti vaikutuksen
olennaisuustason. Mahdolliset myönteiset vaikutukset laskettiin mittakaavan ja laaja-alaisuuden
keskiarvon (arvioitu asteikolla 1–5) ja esiintymistodennäköisyyden (arvioitu asteikolla 1–5, jossa
kerroin 5 on 90 %, 4 on 75 %, 3 on 60 %, 2 on 40 %, 1 on 25 % ja 0 on 10 %) tulona.
Mahdolliset kielteiset vaikutukset pisteytettiin kertomalla mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
korjaamattomuuden keskiarvo esiintymistodennäköisyydellä käyttäen samaa
pisteytysmekanismia kuin edellä. Vaikutukset olivat olennaisia, jos olennaisuustaso täyttyi. Lisäksi,
jos jokin vaikutustekijöistä, eli mittakaava, laaja-alaisuus tai korjaamattomuus, katsottiin vakavaksi
ja sille annettiin arvosana 5, vaikutus katsottiin automaattisesti olennaiseksi, kuten EFRAG:n
ohjeissa määritellään.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa Raute käytti ESRS 1:n osion 3.4 mukaisia
kriteerejä. Arvioitaessa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ihmisiin (ihmisoikeudet) vakavuutta
pidettiin todennäköisyyttä tärkeämpänä ESRS 1 kohdan 45 mukaisesti. Mahdolliset
ihmisoikeusvaikutukset arvioitiin niiden vakavuuden perusteella (mittakaava, laaja-alaisuus ja
korjaamattomuus). Yhtiön ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitemenetelmän mukaisesti
erittäin vakaviksi arvioidut vaikutukset luokiteltiin ja käsiteltiin arvioinnissa toteutuneina
vaikutuksina riippumatta niiden toteutumisen todennäköisyydestä.
Osana prosessia suoritettiin alustava seulonta, jossa tunnistettiin ihmisoikeuksien kannalta
selkeästi ja suoraan merkitykselliset ESG-aiheet. Merkityksellisiksi tunnistetut mahdolliset
vaikutukset arvioitiin tarkemmin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä. Olennaisuuden
määrityksessä Raute otti huomioon myös toimintaympäristönsä ja vaikutusvaltansa arvoketjussa
ja varmisti, että vakavuus oli ensisijainen kriteeri mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnissa.
Osiossa GOV-1 on lisätietoja kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessin hallintotavasta ja
huolellisuusvelvoiteprosessin ja valvontakeinojen rakenteesta, ja toimien vaikuttavuuden
arvioinnista kerrotaan lisää osiossa GOV-4.
Riskienhallinta
Talousjohtaja päivittää Rauten johtoa, hallitusta ja tarkastusvaliokuntaa vastuullisuusaiheista ja
niihin liittyvien toimenpiteiden etenemisestä. Päivityksissä käsitellään myös säännöllisesti
riskienarviointia, ja uusi kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosessi on otettu käyttöön.
Talousjohtaja johtaa päätöksentekoa ja johtoryhmätasoista keskustelua vaativissa
riskienhallinnan hankkeissa. Talousjohtaja valmistelee riskienhallintaan ja toimenpiteisiin liittyvät
päätettävät asiat johtoryhmän käsittelyyn. Hallitus hyväksyy pitkän aikavälin
vastuullisuusstrategian ja siihen liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet. Vuonna 2025 liiketoimintaan
liittyvät riskit ja kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset käsiteltiin samalla foorumilla ja
sisällytettiin mallipohjiin. Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset huomioitiin riskien
priorisoinnissa, ja ne vaikuttivat täysimääräisesti johtoryhmätyöhön ja -toimiin. Rauten hallinto-,
johto- ja valvontaelimet käsittelivät raportointikauden aikana kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissä tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Olennaisanalyysi päivitetään vuosittain.
ESRS - E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on Rautelle sekä strateginen mahdollisuus että liiketoimintaympäristöön liittyvä
riski, joka vaikuttaa sekä yhtiön omaan toimintaan että sen arvoketjuun. Yhtiö oli aiemmin
ilmoittanut, että ilmastosiirtymäsuunnitelma laaditaan ja hyväksytään vuonna 2025. Vuoden 2025
aikana siirtymäsuunnitteluprosessi tarkentui ja laajeni alkuperäisestä arviosta esimerkiksi
skenaariotyön, arvoketjun päästöanalyysin ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta. Tämä
viivästytti ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistelua ja hyväksymistä alkuperäisestä aikataulusta.
Valmistelutyö eteni raportointikauden aikana, ja siihen liittyen aloitettiin keskeisten elementtien
valmistelu, kuten ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien sekä alustavien hiilestä
irtautumisen keinojen tunnistaminen.
Vuonna 2025 Raute tunnisti ilmastoon liittyviä siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia osana
kaksinkertaista olennaisuusanalyysiään ja tulevan ilmastosiirtymäsuunnitelmansa
valmistelutyötä. Tähän kuului keskeisten siirtymätapahtumien, kuten tiukentuvan ilmasto- ja
energiasääntelyn, hiilen hinnoittelumekanismien, energiatehokkaita teknologioita koskevien
muuttuvien asiakasvaatimusten sekä tuotteisiin ja toimitusketjuihin tehtävien mahdollisten
tulevien investointien, tunnistaminen. Raute ei toistaiseksi ole laatinut erillistä määrällistä
ilmastonmuutokseen liittyvää resilienssianalyysiä tai skenaariolähtöistä analyysiä määritellyillä
aikajänteillä. Raute käytti ilmastoskenaarioita tilikaudella 2025 ylätason viitearvoina ilmastoon
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen apuna, osana kaksinkertaista
olennaisuusanalyysia ja ilmastoon liittyvän siirtymäsuunnittelun valmistelutyötä. Tämä työ ei ole
varsinainen ilmastoon liittyvä skenaarioanalyysi, vaan keskittyi relevanttien ilmastoon liittyvien
fyysisten uhkien tunnistamiseen ja niiden mahdollisten ylätason seurausten ymmärtämiseen
suhteessa Rauten liiketoimintaan ja arvoketjuun.
IPCC:n RCP-skenaarioita 2.6–8.5 ja globaaleja ilmastomalleja hyödynnettiin ensisijaisesti
relevanttien ilmastoon liittyvien fyysisten uhkien tunnistamiseen ja niiden mahdollisten ylätason
seurausten ymmärtämiseen suhteessa Rauten liiketoimintaan ja arvoketjuun.
Ilmastoon liittyviä siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia arvioitiin laadullisesti liiketoiminnan ja
arvoketjun segmenttien tasolla sääntelyn kehityksen seurannan, markkinatrendien ja sisäisten
päästötietojen pohjalta. Erillistä Pariisin sopimuksen tavoitteen (1,5 °C) mukaista
siirtymäskenaarioanalyysiä ja omaisuuserätason haavoittuvuusarviointia ei vielä ole tehty. Rauten
näkemyksen mukaan näitä kehitetään osana meneillään olevaa Rauten
ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistelua.
Raute on arvioinut ilmastonmuutokseen kohdistuvia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana
kaksinkertaista olennaisuusanalyysiään, jonka prosessi on kokonaisuudessaan kuvattu osiossa
ESRS 2 IRO-1. Raute myötävaikuttaa ilmastonmuutokseen omien toimintojen (energia,
materiaalit) ja arvoketjun (tuotteiden energiankäyttö) kasvihuonekaasupäästöjen kautta.
Mahdollisuuksia syntyy markkinoiden siirtymisestä tukemaan vähähiilistä rakentamista ja
puutuotteiden käyttöä sekä Rauten materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta tukevista
teknologioista. Rauten prosessi omien suorien ilmastovaikutustensa, erityisesti
kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) tunnistamiseksi ja arvioimiseksi jäsentyy kattavan GHG-
inventaarion ja vuosittaisen raportointisyklin ympärille GHG-Protokollan standardin ja ESRS E1-6:n
mukaisesti. Tämä varmistaa, että kaikki merkittävät kasvihuonekaasupäästölähteet tunnistetaan
ja mitataan.
Raute arvioi ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset siirtymäriskit nykyisen sääntelykehitystä
koskevan ymmärryksen ja ilmastosiirtymäsuunnitelmaa varten tehdyn alustavan työn pohjalta.
Arvioinnissa on hyödynnetty materiaalien ja hiilen hintakehityksen jatkuvaa seurantaa ottaen
huomioon, että siirtymäsuunnitelma ja siihen liittyvät prosessit ovat vielä varhaisessa
kehitysvaiheessa. Vuonna 2025 Raute eteni siirtymäsuunnittelussaan parantamalla Scope 3-
kasvihuonekaasupäästöjen vertailutason laskentaa, erityisesti kategorian 11 osalta, kehittämällä
laskentamenetelmiä, käyttämällä standardoituja oletuksia tuotteiden käyttöiästä ja
energiankäytöstä, ottamalla käyttöön kokonaisenergiankulutuksen laskurin, päivittämällä
laskennassa käytettyjä päästökertoimia sekä aloittamalla päästövähennystoimien
dokumentoinnin siirtymäsuunnitelmassa. Arvioinnissa tunnistettiin mahdollisia sääntelyn
muutoksiin, hiilen hinnoitteluun ja mahdollisiin tuleviin tuotekehitykseen ja toimitusketjun
mukauttamiseen tehtävien investointien tarpeeseen liittyviä riskejä, joiden taloudelliset
vaikutukset ovat epävarmoja. Toteutuessaan nämä riskit voivat heikentää Rauten taloudellista
suorituskykyä, toimintaa ja strategista asemaa.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysiprosessin tuloksena arvioitiin seuraavat Rauten toimintaan ja
arvoketjuun liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit. Rauten toiminnan sekä arvoketjun alkupään
osalta olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä ovat sään ääri-ilmiöt (myrskyt, hurrikaanit), lämpöaallot,
mahdolliset tulvat, maastopalot ja näistä seuraavat sähkökatkot. Fyysiset ilmastoriskit voivat
johtaa globaaleihin toimitusketjun häiriöihin, mikä voi johtaa viivästymisiin sekä nostaa raaka-
aineiden hintoja. Tulevaisuudessa raaka-aineiden ja resurssien saatavuudessa saattaa olla yleisiä
haasteita, sillä ilmastoriskit lisäävät resurssien niukkuutta. Arvoketjun loppupään osalta olennaisia
fyysisiä ilmastoriskejä ovat sään ääri-ilmiöt, maastopalot sekä ilmaston lämpenemisen kautta
tapahtuvat merkittävät muutokset metsäekosysteemeihin. Puutuoteteollisuuteen vaikuttavat
fyysiset ilmastoriskit sisältävät maastopalot, myrskyt, tuholaiset ja taudit sekä sademäärien
muutokset. Nämä riskit voivat heikentää raaka-aineiden saatavuutta ja laatua, mikä puolestaan
voi nostaa tuotantokustannuksia ja vaikeuttaa tuotantoprosesseja.
ESRS E2 - Pilaantuminen
Raute on arvioinut pilaantumisen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana kaksinkertaista
olennaisuusanalyysiä. Pilaantumisriskit on arvioitu sekä vaikutuksen olennaisuuden että
taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta. Pilaantumisvaikutusten arvioinnissa käsiteltiin
arvoketjun alku- ja loppupään merkitystä, aikajännettä, vaikutusten olennaisuutta ja taloudellista
olennaisuutta kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin pisteytysmekanismin avulla. Arvioinnissa ei
tunnistettu olennaisia pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Raute ei ole
käyttänyt erityisiä seulontamenetelmiä tunnistaakseen tosiasiallisia tai mahdollisia
pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan ja
arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Yritys ei ole järjestänyt asiasta kuulemisia yhteisöjen kanssa,
sillä vaikutukset eivät ole olennaisia.
ESRS E3 - Vesivarat ja merten luonnonvarat
Raute on arvioinut vedenkäytön vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana kaksinkertaista
olennaisuusanalyysiä. Veden käytön vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu sekä
vaikutuksen olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta. Veden käytön
vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin arvoketjun alku- ja loppupään merkitystä, aikajännettä,
vaikutusten olennaisuutta ja taloudellista olennaisuutta pisteytysmekanismin avulla. Arvioinnissa
ei tunnistettu olennaisia veden käyttöön liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Raute ei
ole arvioinut omistuksiaan tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä
tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan sekä
arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Yritys ei ole järjestänyt asiasta kuulemisia yhteisöjen kanssa,
sillä vaikutukset eivät ole olennaisia.
ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Raute on arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä. Biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvien vaikutusten arvioinnissa käsiteltiin arvoketjun alku- ja loppupään merkitystä,
aikajännettä, vaikutusten olennaisuutta ja taloudellista olennaisuutta pisteytysmekanismin avulla.
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä ei tunnistettu olennaisia biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Raute ei ole tehnyt syvällisempää tutkimusta tai arvioinut riippuvuuksia biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvista vaikutuksista omien toimipaikkojensa
sijaintipaikoissa ja arvoketjunsa eri vaiheissa. Raute ei myöskään ole vielä tunnistanut tai arvioinut
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä sekä
mahdollisuuksia eikä tarkastellut järjestelmäriskejä. Yritys ei ole järjestänyt asiasta kuulemisia
yhteisöjen kanssa.
Rauten toimipisteet sijaitsevat teollisuuskäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Vuonna 2025 arvioitiin,
sijaitsevatko toimipisteet biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden
läheisyydessä. Raute käytti WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalua (BRF) arvioidakseen
biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä riskejä tuotanto- ja kokoonpanoyksiköissään. Rauten
biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien arviointi osoittaa, että yhtiön toimipaikat
Nastolassa ja Kajaanissa sijaitsevat alueilla, joissa biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuva
paine on yleisesti ottaen vähäistä. Lähistöllä on luonnonsuojelualueita, mutta välittömässä
läheisyydessä ei ole korkean riskin alueita. Sitä vastoin Deltan toimipiste Kanadassa sekä
Pullmanin toimipiste Yhdysvaltain Washingtonin osavaltiossa sijaitsevat ekosysteemeissä, joihin
biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuu merkittävästi enemmän painetta johtuen
ensisijaisesti laajalle levinneistä vieraslajeista, jotka on tunnistettu erittäin korkeaksi riskiksi
WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalussa, sekä kohtalaisesta metsäpeitteen kadosta ja
kasvaneista maankäyttöpaineista. Delta sijaitsee lähellä ekologisesti kriittistä kosteikkojen
suojelua koskevan Ramsarin sopimuksen piiriin kuuluvaa Fraser-joen suistoaluetta, ja Pullman
sijaitsee uhanalaisella Palouse-preeria-alueella, joka on erittäin hajanainen ja herkkä luontotyyppi.
Nämä havainnot korostavat, että vaikka Rauten toiminnan suorat vaikutukset jäävät suhteellisen
vähäisiksi, eri toimipaikkojen ekologiset ympäristöt vaihtelevat huomattavasti, ja Pohjois-
Amerikan toimipaikoilla tulee kiinnittää tarkempaa huomiota paikallisiin biodiversiteettipaineisiin
ja suojelun kannalta herkkiin kohteisiin.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Raute päätteli, että sen toiminta ei
anna aihetta biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin hillitsemistoimiin, joihin viitataan
keskeisissä EU:n luonnonsuojeludirektiiveissä tai vastaavissa kansainvälisissä standardeissa.
Arvioinnissa todettiin, että Rauten toiminta ei kuulu lintudirektiivissä (2009/147/EY),
luontodirektiivissä (92/43/ETY) tai ympäristövaikutusten arviointidirektiivissä (2011/92/EU, 1 artiklan
2 kohdan g alakohta) säädettyjen vaatimusten piiriin. Kolmansissa maissa tapahtuvien
toimintojen osalta arvioinnissa ei myöskään todettu olosuhteita, jotka vaatisivat kansallisten
biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevien säännösten tai kansainvälisten standardien –
kuten Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) ympäristö- ja yhteiskuntavastuun standardi 6: Luonnon
monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen – soveltamista.
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssitehokkuus ja materiaalien tehokas käyttö ovat keskeinen osa Rauten liiketoimintamallia
ja asiakkaiden arvonluontia. Raute on arvioinut kiertotalouteen kohdistuvat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä, jonka prosessi on kuvattu
kestävyysselvityksen osiossa ESRS 2 IRO-1. Raute on arvioinut käyttöomaisuuttaan ja toimintaansa
tunnistaakseen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä todellisia ja mahdollisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja arvoketjunsa alku- ja loppupäässä.
Kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu sekä vaikutuksen
olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta. Arvioinnissa keskityttiin
resurssien sisäänvirtauksiin, joilla on kielteinen vaikutus ja joihin liittyy samalla riskejä, kuten
teräksen hankinta. Raute analysoi resurssien ulosvirtausten mahdollisuudet tuotesuunnittelun,
pidennetyn tuotteiden käyttöiän ja niiden Rauten tuoteominaisuuksien kehityksen
näkökulmasta, jotka voivat parantaa loppupään resurssitehokkuutta. Tässä arvioinnissa
tarkasteltiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikajännettä.
Edellä kuvatun kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tuloksena tunnistettiin olennaisiksi
seuraavat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (E5) liittyvät olennaiset vaikutukset. Resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset kielteiset vaikutukset keskittyvät Rauten
riippuvuuteen uusiutumattomista luonnonvaroista ja yhtiön merkittävään materiaalijalanjälkeen.
Raute käyttää tuotteissaan paljon metallimateriaaleja eli on riippuvainen uusiutumattomista
luonnonvaroista. Resurssien sisäänvirtaus sisältää materiaalien aiheuttamat kielteiset ympäristö
vaikutukset, jotka liittyvät materiaalien louhintaan, jalostukseen ja kuljetukseen. Terästuotteiden
valmistus arvoketjun alkupäässä aiheuttaa suuria hiilidioksidipäästöjä, kuluttaa paljon
luonnonvaroja ja tuottaa jätettä sekä päästöjä.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella Rauten omasta toiminnasta aiheutuvat jätteet
eivät ylitä olennaisuuden kynnysarvoa eikä niitä sen vuoksi tunnistettu olennaiseksi pakollisen
raportoinnin aiheeksi. Raute julkaisee kuitenkin tietoa toiminnan jätteistä läpinäkyvyyden
parantamiseksi ja merkityksellisen taustatiedon antamiseksi sidosryhmille. Myönteiset
vaikutukset aiheutuvat pitkäikäisistä, korjattavista, päivitettävistä ja kierrätettävistä tuotteista.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset korostuvat erityisesti arvoketjun
alkupäässä ja omassa toiminnassa.
Olennaiset riskit aiheutuvat sääntely- ja markkinalähtöisistä kustannusriskeistä. Kiertotalouteen
liittyvät olennaiset riskit liittyvät riippuvuuteen toimitusketjusta eli materiaalien saatavuuteen ja
hintavaihteluihin sekä sääntelyn kautta tulevien kustannusvaikutusten vyöryttämiseen raaka-
aineiden kustannuksiin. Erityisesti teräsmateriaaleihin liittyy taloudellisia riskejä ja
lisäkustannuksia esimerkiksi hiilirajamekanismin (CBAM) kautta tai vaihtoehtoisesti hiilivapaan
teräksen hankinnan kautta.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset mahdollisuudet kytkeytyvät Rauten
tarjoamiin ratkaisuihin, jotka voivat suoraan lisätä resurssitehokkuutta ja olla keskeinen tekijä
asiakkaiden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen ja resurssien käytön vähentämiseen
tähtäävissä pyrkimyksissä. Rauten tuotetarjooman kautta saavutettava materiaalitehokkuus,
energiatehokkuus, pitkät elinkaaret, huollettavuus ja korjattavuus ovat liiketoimintaetuja kaikilla
markkinoilla. Koneet on rakennettu kestämään, jolloin materiaali on käytössä pitkään, mikä
alentaa omistamisen kokonaiskustannuksia. Myös resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
riskit ja mahdollisuudet korostuvat erityisesti arvoketjun alkupäässä ja omassa toiminnassa.
Prosessi kiertotalouden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi koostui sisäisistä
materiaalivirtausten tarkistuksista ja sisäisistä sidosryhmäkeskusteluista, joiden aiheita olivat
kiertotalouden periaatteet, toimittajien sitouttaminen ja sääntelyn vaatimusten, kuten
hiilirajamekanismin (CBAM), läpikäynti. Raute ei ole järjestänyt muodollisia kuulemisia
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen.
Osallistaminen on ollut ensisijaisesti sisäistä, ja mukana ovat olleet tuotesuunnittelijat,
hankintatiimit ja huoltoyksiköt, millä on varmistettu yhdenmukaisuus ympäristötavoitteiden
kanssa. Myös keskeisiä toimittajia on osallistettu.
Raute on arvioinut käyttöomaisuutensa ja toimintansa tunnistaakseen niiden todelliset ja
mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun alku- ja loppupäässä sekä omassa
toiminnassa. Raute ei ole perustanut arviota oletuksiin vaan on hyödyntänyt arviossaan
päästölaskentaa, laitteiden energiankulutustietoja sekä teknologisia mahdollisuuksia.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessiin ei
sisältynyt ulkopuolisten asiantuntijoiden kuulemisia. Arvioinnin tueksi järjestettiin kuitenkin
sisäisiä työpajoja, joihin osallistui relevantteja sisäisiä asiantuntijoita ja toimintoja. Työpajoissa
käsiteltiin muun muassa kategorian 11 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ja elinkaariarviointia,
joita käytettiin apuna tunnistettaessa ja arvioitaessa asiaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Kiertotalouteen liittyvät vaikutukset koskettavat erityisesti Rauten omaa
toimintaa, joten laajempia kuulemisia sidosryhmien kanssa ei ole järjestetty.
ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvässä vuosittaisessa kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä
tarkasteltiin Rauten liiketoimintaa, liikesuhteita ja maantieteellisiä alueita, mukaan lukien
geopoliittiset tekijät, joihin voi liittyä kohonneita haitallisten vaikutusten riskejä. Arvioinnissa
huomioitiin sekä Rauten oma toiminta, että sen arvoketjusuhteet, ja tuloksessa on otettu
huomioon yhtiön toimipaikat, liiketoimintalli ja toimialan ominaisuudet. Arviointiin sisällytettiin
myös sidosryhmäpalaute merkityksellisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi. Lisätietoja kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessista ja sovelletuista
kriteereistä annetaan osiossa ESRS 2 IRO-1, ja tietoa Rauten liiketoimintamallista, toimipaikoista ja
toimialasta annetaan yllä olevassa osiossa ESRS 2 SBM-1.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
huomioitiin yrityksen sijainti, toiminta ja toimiala. Raute Oyj on suomalainen yritys, jonka
pääkonttori sijaitsee Lahdessa. Muita toimipisteitä on Kajaanissa, Deltassa (Kanada) sekä
Pullmanissa (Yhdysvallat). Kiinassa sijaitseva Changzhoun tehdas suljettiin vuoden kolmannella
neljänneksellä. Yritys toimii puunjalostusteollisuudessa ja on erikoistunut viilun, vanerin ja LVL:n
valmistukseen tarvittavien koneiden ja laitteiden toimittamiseen. Rauten asiakkaita ovat viilun,
vanerin ja LVL:n valmistajat, joiden tuotteita käytetään muun muassa rakentamisessa,
asumisessa, kansainvälisessä kaupassa ja kuljetusalalla.
Edellä kuvatun kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tuloksena tunnistettiin olennaisiksi
seuraavat liiketoiminnan harjoittamiseen (G1) liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä olennainen vaikutus syntyy
luottamuksen lujittamisesta korruption vastaisilla käytänteillä. Korruption torjunta koulutus
vaikuttaa työntekijöihin myönteisesti vahvistamalla heidän kykyään tunnistaa korruptioriskejä ja
toimia eettisesti. Samalla se tukee oikeudenmukaista kohtelua, läpinäkyvyyttä ja lainmukaista
toimintaa työpaikalla ja liiketoiminnan vuorovaikutustilanteissa. Se edistää yhteistä eettistä
kulttuuria toimintojen ja alueiden rajojen yli ja tukee luottamusta ja rehellisyyttä päivittäisessä
päätöksenteossa. Vahvistamalla työntekijöiden tietoisuutta ja vastuullisuutta koulutus tukee myös
eettisyyteen liittyvien riskien varhaista tunnistusta ja ehkäisyä kunkin työntekijän omassa roolissa
ja vuorovaikutuksessa ja edistää luottamuksellisia suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin.
Keskeisiä riskejä ovat mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset, jotka voivat johtaa merkittäviin
taloudellisiin menetyksiin ja vakaviin mainevahinkoihin. Vaikka Rautella ei ole esiintynyt
vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia, tällaiset tapaukset tunnistetaan merkittäväksi
mahdolliseksi taloudelliseksi riskiksi ja maineriskiksi. Korruptio voi johtaa suoriin taloudellisiin
menetyksiin, oikeudellisiin seuraamuksiin, sopimusten irtisanomisiin ja poissulkemiseen julkisista
tai yksityisistä kilpailutuksista. Se voi myös kasvattaa sääntelyn noudattamiskustannuksia, häiritä
liikesuhteita ja rajoittaa rahoituksen tai vakuutusturvan saantia. Välillisesti korruptio tai
epäeettinen toiminta arvoketjussa voi vahingoittaa Rauten mainetta, murentaa sidosryhmien
luottamusta ja heikentää yhtiön kilpailuasemaa. Korkean riskin markkinoilla vaikutusvallan
väärinkäyttö tai eturistiriidat voivat altistaa yhtiön viranomaisvalvonnalle tai seuraamuksille.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset mahdollisuudet liittyvät kestävän kasvun
edistämiseen eettisen yrityskulttuurin kautta. Rauten vahva yrityskulttuuri luo pohjan
pitkäaikaisille, luottamukseen perustuville kumppanuuksille koko arvoketjussa. Sisällyttämällä
tinkimättömyyden, vastuullisuuden ja jatkuvan parantamisen päivittäiseen päätöksentekoon
yhtiö asemoituu vastuulliseksi ja strategiseksi kumppaniksi sekä arvoketjun alkupään toimittajille
että loppupään asiakkaille. Tämä kulttuuri mahdollistaa läpinäkyvän yhteistyön, vahvistaa
vaatimustenmukaisuutta ja tukee yhteistä innovointia luoden mahdollisuuksia liikevaihdon
kasvattamiselle kestävästi kiertotalouden mukaisilla ja resurssitehokkailla ratkaisuilla. Eettinen ja
vastuullinen kulttuuri edistää resilienssiä ja kilpailukykyä. Se auttaa sisällyttämään ESG-
näkökohdat riskienhallintaan ja varmistaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan
liittyviä riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan taloudellisten ja operatiivisten painopisteiden
mukaisesti. Tämä proaktiivinen hallintotapa lisää sidosryhmien luottamusta ja asemoi Rauten
luotettavaksi kumppaniksi globaaleilla markkinoilla.
IRO-2 – YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN
TIEDONANTOVAATIMUKSET
Rauten kestävyysselvityksessä on huomioitu ESRS 1 yleiset vaatimukset -standardin, ESRS 2
Yleiset tiedot -standardin sekä kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella soveltuvin osin
seuraavien standardien tiedonantovaatimukset: ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E5 Resurssien
käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma työvoima ja ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
ESRS E1 Ilmastonmuutos -standardin tiedonantovaatimukset täytetään kattavasti;
tiedonantovaatimukset E1-7 ja E1-8 eivät kuitenkaan sovellu, sillä Raute ei hyödynnä
päästökauppaa tai sisäistä hiilen hinnoittelua ilmastonmuutoksen hillinnän keinona. Standardien
ESRS E2 Pilaantuminen, ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ja ESRS E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit osalta ei kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistettu
näihin standardien aiheisiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ja siksi näitä
standardeja ei käsitellä tässä kestävyysselvityksessä. ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -
standardin kaikki tiedonantovaatimukset on otettu huomioon.
ESRS S1 Oma työvoima -standardista on otettu huomioon valikoidut tiedonantovaatimukset.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella tiedonantovaatimuksia S1-7, S1-8, S1-10, S1-11, S1-
12, S1-15, S1-16 ja S1-17 ei tunnistettu olennaisiksi, ja ne on sen vuoksi jätetty pois
kestävyysselvityksestä. ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen -standardista
tiedonantovaatimuksia G1-2, G1-5 ja G1-6 ei kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella
tunnistettu olennaisiksi, ja ne on sen vuoksi jätetty pois kestävyysselvityksestä.
ESRS-sisällysluettelo
Alla on esitetty kestävyysselvityksessä huomioon otetut tiedonantovaatimukset
Osio
ESRS
Tiedonantovaatimus
Yleiset tiedot
ESRS2
Yleiset tiedot
Sivu
BP-1 – Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
16
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
16
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
17
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto-, ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
20
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
21
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
21
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
25
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
25
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
26
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
29
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista
33
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
38
Ympäristö
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Sivu
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
57
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
58
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
59
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
62
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
63
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
65
Ympäristö
ESRS E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sivu
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
71
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
71
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
73
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset
73
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset
74
Sosiaalinen vastuu
ESRS S1
Oma työvoima
Sivu
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
77
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
79
Osio
ESRS
Tiedonantovaatimus
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Hyvä hallintotapa ja
yrityskulttuuri
ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Olennainen
s. 18
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(CDR)(EU) 2020/1816(5)*, liite
II
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosent-
tiosuus 21 kohdan e alakohta
Olennainen
s. 18
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista 30 kohta
Olennainen
s. 21
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453(6)*
taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816(7)*, 12 artiklan 1
kohta Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, Liite II
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv
alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ja delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Olennainen
Tavoitteen mukaan
valmistuu 2026 s. 57
Asetus (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Epäolennainen
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
(EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818, 12 artiklan 1
kohdan d-g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34
kohta
Olennainen
s. 63
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmas-
tovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Olennainen
s. 64
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaatori 5
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37
kohta
Olennainen
s. 63
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmas-
tovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Epäolennainen
s. 70
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6
Bruttomääräiset Scope 1, 2 ja 3 sekä
kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 44 kohta
Olennainen
s. 70
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta,
6 ja 8 artiklan 1 kohta
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Olennainen
s. 70
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 6 kohta*
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät. Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
RS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56
kohta
Epäolennainen
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan 1
kohta
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville
fyysisille riskeille 66 kohta
Olennainen
Siirtymäsäädös
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1818, liite II
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, Liite II
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijainti-
paikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski
66 kohdan c alakohta
Olennainen
Siirtymäsäädös
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 46 ja 47 kohta; lomake 5:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Olennainen
Siirtymäsäädös
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 kohta 34; lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät -
Ilmastonmuutokseen Lomake 2:
Kaupankäynti- varaston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat –
Vakuuden energiatehokkuus
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioi-
minen salkussa 69 kohta
Olennainen
Siirtymäsäädös
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä,
joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä
ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa 28 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 1
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 3
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden koko-
naismäärä 28 kohdan c alakohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman
toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
ESRS 2 – SBM-3 – E4
kohdan 16 b alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan c alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytän-
nöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toiminta-
periaatteet 24 kohdan c alakohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperi-
aatteet 24 kohdan d alakohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Epäolennainen, mutta
sisällytetty
vapaaehtoisesti ra-
portointiin, s. 76
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Epäolennainen, mutta
sisällytetty
vapaaehtoisesti ra-
portointiin, s. 76
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Olennainen
s. 77
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g ala-
kohta
Olennainen
s. 77
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Olennainen
s. 77
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja 11
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perus-
yleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Olennainen
s. 78
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Olennainen
s. 78
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S1-1
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toiminta-
periaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Olennainen
s. 78
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32
kohdan c alakohta
Olennainen
s. 79
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapa-
turmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Olennainen
s. 85
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuole-
mantapausten tai sairauksien vuoksi menetetty-
jen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Olennainen
s. 85
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97
kohdan a alakohta
Epäolennainen
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97
kohdan b alakohta
Epäolennainen
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Epäolennainen
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
ja
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, Liite II
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön
riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Olennainen, ei
relevantti
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulu-
kon 1 indikaattori 11
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperi-
aatteet 18 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjei-
den noudattamatta jättäminen 19 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, Liite II
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusy-
leissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Epäolennainen
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmis-
oikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36
kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9
ja
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättä-
minen 17 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, Liite II
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukka-
ukset 36 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintape-
riaatteet kohta 16
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulu-
kon 1 indikaattori 11
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjei-
den noudattamatta jättäminen 17 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, Liite II
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukka-
ukset 35 kohta
Epäolennainen
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste
Rautelle olennainen/
epäolennainen
tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Olennainen,
s. 87
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d
alakohta
Olennainen
s. 89
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Olennainen
s. 91
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Olennainen
s. 91
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
YMPÄRISTÖTIEDOT
EU-taksonomia
EU:N TAKSONOMIA-ASETUKSEN MUKAISET TIEDOT
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille.
Se perustettiin EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja
energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävillä taloudellisilla toiminnoilla edistettävät
ympäristötavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen,
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Raute on arvioinut toimintansa
taksonomiakelpoisuuden ja -mukaisuuden ympäristötavoitteiden luokitusjärjestelmän ja
teknisten arviointikriteerien perusteella. Raute on tunnistanut kiertotalouteen siirtymistä
koskevaan ympäristötavoitteeseen liittyviä taksonomiakelpoisia taloudellisia toimintoja.
Toiminnot ovat taksonomiakelpoisia, mutta niitä ei katsota taksonomiamukaisiksi, koska ne eivät
raportointikaudella täyttäneet kaikkia teknisiä arviointikriteerejä ja merkittävän haitan
välttämisen kriteereitä.
TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA -MUKAISUUDEN ARVIOINTI
Ympäristötavoitteet 1 ja 2: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot, joilla on suurin potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen
sopeutumiseen, on sisällytetty ilmastonmuutosta koskeviin arviointikriteereihin.
Puunjalostuslaitteiden toimittaminen ei kuulu EU-taksonomia-asetuksen täydentävän ilmastoa
koskevan delegoidun asetuksen liitteessä I tarkoittamiin ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja
sopeutumistoimiin listattuihin taloudellisiin toimintoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Rauten
tuotteet eivät ole taksonomiakelpoisia ympäristötavoitteiden 1 ja 2 osalta. Näiden taloudellisten
toimintojen taksonomian mukaisuutta ei ole arvioitu koska ne eivät ole taksonomiakelpoisia.
Rauten energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen osalta tarkasteltiin taloudellista toimintaa
CCM 3.6 ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus”. Koska Raute ei pystynyt osoittamaan
teknisten arviointikriteerien mukaista olennaista elinkaariaikaista
kasvihuonekaasupäästövähennystä verrattuna markkinoilla saatavilla olevaan parhaaseen
vaihtoehtoiseen ratkaisuun, yhtiö ei voinut todeta toimintaa taksonomiakelpoiseksi eikä
taksonomian mukaiseksi. Rautella oli ilmastonmuutoksen hillintää koskevia pääomamenoja
vuonna 2025, jotka voidaan raportoida yksilöllisesti, kun ne kohdistuvat taksonomiakelpoisiin
investointeihin. Raute on investoinut sähköautojen latausasemiin pysäköintialueellaan, ja ne
voidaan lukea taksonomiakelpoiseksi pääomamenoksi.
Ympäristötavoite 4: Siirtyminen kiertotalouteen
Raute on sitoutunut tarjoamaan pitkäikäisiä, korjattavia ja päivitettäviä tuotantoratkaisuja, jotka
maksimoivat lopputuotesaannon sekä minimoivat hukan määrän ja sivuvirrat. Raute pystyy
pidentämään tuotteidensa elinkaarta tuotesuunnittelun, huoltopalvelukonseptien ja digitaalisten
ratkaisujen avulla. Nämä ovat keskeisessä roolissa resurssien optimoinnissa. Yhtiö pystyy
tarjoamaan myös uudelleenvalmistusta maksimoidakseen resurssitehokkuuden ja
pidentääkseen olemassa olevien tuotantolinjojen käyttöikää korjaamalla tai vaihtamalla kuluneita
tai vanhentuneita komponentteja ja moduuleja. Ratkaisuillaan Raute voi edistää siirtymistä
kiertotalouteen taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen avulla asetuksen (EU)
2020/852:n 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Taksonomiakelpoisiin toimintoihin kuuluu tuotantolinjojen elinkaaren pidentäminen Rauten
huoltopalvelukonseptien (modernisoinnit ja päivitykset) ja digitaalisten ratkaisujen avulla.
Elinkaaren pidentämisen ohella nämä palvelukonseptit voivat optimoida energiankulutusta ja
sivuvirtojen minimointia sekä varmistaa laitteiden keskeytyksettömän toiminnan. Rauten
tuotantolinjat voidaan kierrättää elinkaarensa lopussa.
Ulkoisille asiakkaille suunnatusta toiminnasta saatavan liikevaihdon taksonomiakelpoisuus
arvioitiin asetuksen (EU) 2020/852 sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen (delegoidun
asetuksen (EU) 2023/2486) liitteen II teknisten arviointikriteerien mukaisesti alla oleville tuotteille
ja palveluille. Taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihdon prosenttiosuuden
laskenta kaikesta liikevaihdosta perustuu tuotteiden elinkaaren pidentämiseen
huoltopalvelukonseptien ja digitaalisten ratkaisujen avulla, jotka ovat keskeisessä roolissa
resurssien optimoinnissa. Taksonomiakelpoiset palvelut edustavat 30,5 prosenttia (2024: 32,3
prosenttia) Rauten liikevaihdosta. Kaksoislaskennan välttämiseksi Raute on allokoinut kaiken
analysaattoriliiketoiminnan luokkaan CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen
tarjoaminen. Tämä vähentää luokan CE 5.1 (Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus)
liikevaihdon määrää (% ja €), koska osa analysaattoriprojekteista on merkittäviä modernisointeja,
jotka pidentävät tuotteen elinkaarta. Rauten toiminta ei täytä kaikkia taksonomian mukaisuuden
teknisiä arviointikriteerejä, minkä vuoksi taksonomian mukainen liikevaihto raportoidaan nollaksi.
CE 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen
Tähän taloudelliseen toimintaan yhtiö sisällyttää Rauten Analyzers-liiketoiminnan sekä
MillSIGHTS-ohjelmiston, joka toimii Analyzers-teknologian tukena keräten ja analysoiden
tuotantolinjan dataa lopputuotteen laadusta ja prosessin energiatehokkuudesta. Rauten
Analyzers-kamerateknologia mahdollistaa lopputuotteen laadun maksimoimisen,
energiankulutuksen optimoinnin ja jätteen minimoinnin, mikä täyttää taksonomiakelpoisuuden
tekniset arviointikriteerit. MillSIGHTS-ohjelmisto on tärkeässä roolissa resurssitehokkuudessa sekä
tuotantolinjojen suorituskyvyn analysoinnissa ja laadunvalvonnassa, ja sitä voidaan käyttää myös
etävalvontaan, mikä täyttää taksonomiakelpoisuuden tekniset arviointikriteerit. Taloudellinen
toiminta 4.1a:n osalta sisältää tuotantolinjan analysointi- ja käsittelylaitteiden valmistuksesta
saadun liikevaihdon ja taloudellinen toiminta 4.1f:n osalta sisältää MillSIGHTS-ohjelmistosta
saadun liikevaihdon. Rauten toiminta ei täytä kaikkia taksonomian mukaisuuden teknisiä
arviointikriteerejä, minkä vuoksi taksonomian mukainen liikevaihto raportoidaan nollaksi.
CE 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
Tämä taloudellinen toiminta sisältää suunnitellut korjaukset ja konsultointipalvelut,
modernisoinnit ja päivitykset olemassa oleville laitteille. Raute tarjoaa modernisointeja
(suurempia päivityksiä, jotka pidentävät koko linjan/koneen osan käyttöikää) omille tuotteilleen ja
myös muiden merkkien tuotteille, mikä täyttää taksonomiakelpoisuuden tekniset
arviointikriteerit. Toiminta 5.1 sisältää huoltopalveluista, uudelleenvalmistuksesta sekä
modernisoinneista saadun liikevaihdon. Kaikkia taksonomiamukaisuuden kriteerejä ei täytetä,
minkä vuoksi taksonomian mukainen liikevaihto raportoidaan nollaksi.
CE 5.2. Varaosien myynti
Vaikka puunjalostuslaitteiden toimittaminen ei kuulu tämän alakohdan alle listattuihin NACE-
koodeihin, Raute katsoo, että varaosien toimittaminen auttaa pidentämään koneiden ja
tuotantolinjojen elinkaarta, parantamaan kokonaistehokkuutta ja säästämään raaka-aineita, mikä
täyttää taksonomiakelpoisuuden tekniset arviointikriteerit. Toiminta 5.2 sisältää arviointikriteerien
mukaisesta varaosamyynnistä saadun liikevaihdon. Taksonomian mukainen liikevaihto
raportoidaan nollaksi, koska pakkauksiin liittyviä kriteerejä ei voida täyttää.
Toiminta- ja pääomamenot
Toiminta- ja pääomamenot voidaan raportoida yksilöllisesti, kun ne kohdistuvat
taksonomiakelpoisiin investointeihin. Raute on investoinut sähköajoneuvojen latausasemien
rakentamiseen pysäköintialueelleen, ja investointi on luokiteltu taksonomiakelpoiseksi
pääomamenoksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän toiminnon CCM 6.15 mukaisesti.
Investointi tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja sitä on arvioitu sovellettavien teknisten
arviointikriteerien mukaisesti.
Rauten kokonaistoimintamenot sisältävät tutkimus- ja tuotekehityskustannukset, toimitilojen
rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyvät kulut sekä lyhytaikaiset leasingkulut. Näihin
toimintoihin kuuluvat esimerkiksi rakennusten peruskorjaus- ja kehityshankkeet. Rautella ei ollut
vuonna 2025 taksonomian mukaisia toimintamenoja.
Rauten pääomamenot koostuvat investoinneista uusiin laitteisiin, teknologiaan tai
infrastruktuuriin sekä tutkimus- ja kehittämiskustannuksista. Rautella oli taksonomiakelpoisten
kategorioiden A ja B mukaisia pääomamenoja 1,02 %. Taksonomiakelpoisten pääomamenojen
luokittelu poikkeaa vertailuvuodesta investointien luonteen muutoksen vuoksi. Vuonna 2024
pääomamenot liittyivät pääasiassa uusiutuviin energiateknologioihin (CCM 7.6) ja vähähiilisiin
teknologioihin (CCM 3.6), kun taas vuonna 2025 investoinnit kohdistuvat sähköajoneuvojen
latausinfrastruktuuriin (CCM 6.15).
Liikevaihto luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat
Koodi(t)
Absoluuttinen liikevaihto
Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biodiversiteetti ja ekosysteemit
Vähimmäistason suojaustoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)
osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka (siirtymätoiminta)
Me
%
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A. 1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
0
0,0%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A. 2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Datavetoisten IT/OT -ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
13,03
7,4%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
7,3%
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
14,63
8,3%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
13,5%
Varaosien myynti
CE 5.2
25,87
14,7%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
12,9%
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
53,53
30,5%
0,0%
0,0%
0,0%
0,0%
30,5%
0,0%
33,8 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
53,53
30,5%
0,0%
0,0%
0,0%
0,0%
30,5%
0,0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
122,01
69,5%
Yhteensä
175,5
100,0%
Lyhenteet:
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kokonaisliikevaihto Raute-konsernin raportoitujen lukujen mukaan. Rauten laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksestä s. 3.
Pääomameno luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat
Koodi(t)
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista, vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojaustoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)
osuus, vuosi 2024
Luokka (mahdollistava toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Me
%
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A. 1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toimintojen pääomameno (A.1)
0
0,0%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A. 2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Vähähiilistä maantieliikennettä ja julkista liikennettä mahdollistava
infrastruktuuri
CCM
6.15
0,05
1,02 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,0%
Uusiutuviin energianläheteisiin liittyvän teknologian asennus
CCM
7.6
0,00
0,00 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
4,6%
Vähähiilisten teknologioiden asennus
CCM
3.6
0,00
0,00 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1,4%
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toimintojen pääomameno (A.2)
0,05
1,02 %
1,02 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
6,00 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
0,05
1,02 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu pääomameno
4,54
99,0%
Yhteensä
4,59
100,0%
Lyhenteet:
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kokonaisliikevaihto Raute-konsernin raportoitujen lukujen mukaan. Rauten laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksestä s. 3.
Toimintamenot luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja luokitusjärjestelmän mukaisiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä taloudellisista toiminnoista
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Taloudelliset toiminnat
Koodi(t)
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista, vuosi
2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojaustoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten
osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka (mahdollistava toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Me
%
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/
KEL
E/S;
KEL;E/K
EL
E/S;
KEL;E/
KEL
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A. 1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toimintojen toimintamenot (A.1)
0
0,0%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A. 2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toimintojen toimintamenot (A.2)
0,0
0,0%
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Yhteensä (A.1 + A.2)
0
0,0%
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu toimintameno
5,55
100,0%
Yhteensä
5,55
100,0%
Lyhenteet:
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Kokonaisliikevaihto Raute-konsernin raportoitujen lukujen mukaan. Rauten laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksestä s. 3.
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat
energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä
tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja,
kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
E1 Ilmastonmuutos
E1. SBM-3
Raute on tunnistanut ja arvioinut kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissään keskeisiä
ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia eurooppalaisen
kestävyysraportointistandardien osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Rauten olennaiset
ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa IRO-1.
Olennaiset ilmastonmuutosta koskevat kielteiset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutoksen
hillintään (oma vaikutus ilmastonmuutokseen), uusiutumattomien energialähteiden käyttöön,
myytyihin tuotteisiin liittyvään energian käyttöön ja energiatehokkaiden asiakasratkaisujen
tuottamiin positiivisiin vaikutuksiin. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia on koko
arvoketjussa ja etenkin arvoketjun loppupäässä johtuen tuotteen elinkaaren aikaisesta
energiankulutuksesta.
Rauten liiketoimintaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät fyysisiin
ilmastoriskeihin, siirtymäriskeihin, ilmastonmuutoksen hillintään sekä energian kulutukseen
arvoketjun loppupäässä. Ilmastovaikutukset liittyvät erityisesti teräksen käyttöön, sekä Rauten
valmistamien laitteiden elinkaaren aikaiseen energian kulutukseen. Rauten omasta toiminnasta
ja arvoketjun alku- ja loppupäästä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat kielteisesti
ilmastonmuutokseen.
Olennaisiin ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin kuuluvat liiketoiminnan jatkuvuutta uhkaavat
ilmastotapahtumat, sopeutumiskustannuksia mahdollisesti kasvattavat sääntelymuutokset sekä
investoinnit energiatehokkaisiin ratkaisuihin, joiden tavoitteena on vähentää myytyjen tuotteiden
käyttövaiheen kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka voivat vaikuttaa toimintakustannuksiin ja
kilpailukykyyn. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä pitkän aikavälin
liiketoimintamahdollisuus on uusiutuvien materiaalien, kuten teknisten puutuotteiden kasvava
rooli rakennusmarkkinoilla. Raute näkee energiatehokkuusparannukset ja uusiutuvan energian
käytön omassa toiminnassa tärkeinä toimina, jotka tukevat yhtiön päästövähennystavoitteiden
saavuttamista. Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset riskit on IRO-taulukossa jaettu fyysisiin
riskeihin ja siirtymäriskeihin.
Raute ei toistaiseksi ole laatinut erillistä määrällistä ilmastonmuutokseen liittyvää
resilienssianalyysiä tai skenaariolähtöistä analyysiä määritellyillä aikajänteillä. Raute käytti
ilmastoskenaarioita tilikaudella 2025 ylätason referenssiarvoina ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisen apuna, osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysia ja ilmastoon
liittyvän siirtymäsuunnittelun valmistelutyötä. Tämä työ ei ole varsinainen ilmastoon liittyvä
skenaarioanalyysi, vaan keskittyi relevanttien ilmastoon liittyvien fyysisten uhkien tunnistamiseen
ja niiden mahdollisten ylätason seurausten ymmärtämiseen suhteessa Rauten liiketoimintaan ja
arvoketjuun.
Erillistä Pariisin sopimuksen tavoitteen (1,5 °C) mukaista skenaarioanalyysiä, omaisuuserätason
haavoittuvuusarviointia ja yksityiskohtaista resilienssianalyysiä ei vielä ole tehty. Nämä tulevat
olemaan osana Rauten ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistelua. Rauten tämänhetkisen arvion
mukaan ilmastosiirtymäsuunnitelma ja siihen liittyvä resilienssianalyysi on tarkoitus saattaa
valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Rautella on käytössä virallinen prosessi tunnistettujen
ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien jatkuvaan huomioon ottamiseen strategisessa suunnittelussa
ja kestävyysohjelmissa. Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella ei
tunnistettu tarvetta tehdä tässä vaiheessa muutoksia Rauten nykyiseen strategiaan tai
liiketoimintamalliin.
E1-1 - ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA
Yhtiö oli aiemmin ilmoittanut, että ilmastosiirtymäsuunnitelma laaditaan ja hyväksytään vuonna
2025. Vuoden 2025 aikana kävi kuitenkin ilmi, että siirtymäsuunnitelman laatiminen edellyttää
aiemmin arvioitua korkeatasoisempaa ja yksityiskohtaisempaa päästölaskentadataa, erityisesti
Scope 3 -päästöjen osalta. Raportointivuosi 2025 keskittyi merkittävästi Scope 3 -
laskentamenetelmien kehittämiseen, datan laadun parantamiseen sekä laskennan
dokumentointiin ja standardointiin. Koska Scope 3 -päästöt muodostavat merkittävän osan
Rauten kokonaispäästöistä ja ovat olennaisia siirtymäsuunnitelman toimenpiteiden ja
tavoitteiden määrittelyssä, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi vahvistaa laskentapohja ennen
siirtymäsuunnitelman viimeistelyä. Tämän vuoksi siirtymäsuunnitelman valmistelu ja
hyväksyminen siirtyivät alkuperäisestä aikataulusta. Raportointikauden aikana kuitenkin
edistettiin keskeisiä osa-alueita, kuten ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamista sekä käyttövaiheen päästövähennyspotentiaalin alustavaa arviointia.
Raute käytti vuonna 2025 ilmastoon liittyviä skenaarioita ylätason viitekehyksenä
ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistelun tukena. Kyseessä ei ollut varsinainen skenaarioanalyysi
eikä yksityiskohtainen ilmastokestävyyttä koskeva arviointi. Ilmastosiirtymäsuunnitelman ja siihen
liittyvän resilienssianalyysin odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä. Rautea tai
sen toimialaa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista.
Vaikka Rautella on vähennystavoitteet Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöille, yhtiön
tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja siihen sopeutumiselle eivät vielä täytä kaikkia
ESRS E1-1 -standardin vähimmäistiedonantovaatimuksia, koska virallinen ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma on yhä työn alla. Näin ollen Raute ei vielä pysty
ilmoittamaan ilmastosiirtymäsuunnitelmaan liittyviä tavoitetietoja ESRS E1-1:n edellyttämällä
tavalla.
Raute on asettanut numeeriset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet yhtiön kielteisten ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Yhtiö on sitoutunut
vähentämään omasta toiminnasta aiheutuvia Scope 1 -päästöjä 50 prosenttia ja Scope 2 -päästöjä
80 prosenttia vertailuvuodesta 2024 vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet koskevat kaikkia Rauten
toimintoja sekä toimintamaita, ja ne on määritelty hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO
2
-ekv).
Asetetut tavoitteet merkitsevät yhteensä 725 tCO
2
-ekv:n päästövähennyksiä vuoteen 2030
mennessä vuoden 2024 vertailutasosta 944 tCO
2
-ekv; Scope 1 -päästöjen osuus
kokonaisvähennyksestä on 62 tCO
2
-ekv ja Scope 2 -päästöjen 663 tCO
2
-ekv. Scope 2 -päästöt
lasketaan markkinaperusteisella menetelmällä. Rauten Scope 1- ja Scope 2 -
päästövähennystavoitteet ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 °C:n
lämpenemisrajan kanssa ja perustuvat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) menetelmällisiin
vaatimuksiin. Tavoitteet on laskettu hyödyntäen Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
tavoitteenasetantatyökalua menetelmällisenä viitekehyksenä ja ne on mitoitettu 1,5 °C:n
tavoitteen mukaisiksi. Tavoitteita ei ole toimitettu SBTi:n validointiin eikä SBTi ole todentanut niitä,
joten ne eivät ole muodollisesti hyväksyttyjä tieteeseen perustuvia tavoitteita. Scope 3 -päästöjä
arvioidaan määrällisesti parhaillaan, ja Scope 3 -päästövähennystavoitteet asetetaan, kun vankka
lähtötaso on määritetty. Rauten oman toiminnan päästövähennystoimet ovat keskittyneet
erityisesti Scope 1- ja 2 -päästöjen vähentämiseen, mikä on kuvattu tarkemmin osiossa E1-3, ja
näihin toimiin liittyvät tavoitteet kuvataan tarkemmin osiossa E1-4.
Rauten toimintaan liittyy oletettavasti kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista, pääasiassa
Rauten nykyisen infrastruktuurin ja toimintojen kautta. Laadullista arviointia keskeisten
omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisesta ei ole
toteutettu. Tämä tarkastelu tehdään ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän
siirtymäsuunnitelman laatimisen yhteydessä.
E1-2 – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT
TOIMINTAPERIAATTEET
Rauten ympäristötoimintaperiaatteet kuvaavat ympäristöteemoihin liittyviä käytäntöjä, jotka
edistävät liiketoiminnan ympäristövastuullisuutta. Periaatteet käsittelevät esimerkiksi
päästövähennyksiin, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyviä teemoja. Raute on
sitoutunut tarjoamaan resurssitehokkaita tuotanto- ja palveluratkaisuja, edistämään kestäviä
innovaatioita ja vähentämään kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimintaperiaatteilla hallitaan
omaan toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ja huomioidaan liiketoimintamahdollisuudet. Raute
pyrkii minimoimaan haitalliset ympäristövaikutuksensa kaikilla toimipaikoillaan, tuotteissaan ja
palveluissaan sekä toimitusketjussaan. Ympäristötoimintaperiaatteet koskevat kaikkea Rauten
omaa toimintaa. Kaikissa tuotantoyksiköissä järjestettiin vuonna 2025 koulutuksia
ympäristötoimintaperiaatteiden yhtenäisen toteutumisen varmistamiseksi.
Rauten ympäristötoimintaperiaatteet noudattavat YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä
periaatetta, joissa korostetaan varovaisuusperiaatetta ympäristöhaasteisiin vastaamisessa,
ympäristövastuullisuuden edistämistä sekä kannustetaan innovoimaan ja ottamaan käyttöön
teknologioita, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia. Raute on tunnistanut sille merkittävimmät
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG 8, 11, 12 ja 13), joita edistetään Rauten
vastuullisuustavoitteiden kautta. Ympäristötoimintaperiaatteiden kehittämisessä on hyödynnetty
sisäisiltä sidosryhmiltä saatuja näkemyksiä, asiakasvaatimuksia ja toimittajakyselyn vastauksia.
Rauten talousjohtaja vastaa ympäristötoimintaperiaatteiden toteutumisesta kaikissa
toiminnoissa ja kaikilla toimipaikoilla. Ympäristötoimintaperiaatteet ovat julkinen asiakirja.
Periaatteet ovat kokonaisuudessaan kaikkien työntekijöiden saatavissa intranetissä, ja
sidosryhmät löytävät ne yhtiön verkkosivuilta. Ulkoiset sidosryhmät, joihin yhtiön toiminta
mahdollisesti vaikuttaa, voivat todeta Rauten keskeiset ympäristösitoumukset yhtiön
kestävyysraportoinnista. Paikallisen toiminnan yhteydessä otetaan tarvittaessa kohdennetusti
yhteyttä asianomaisiin sidosryhmiin.
Ympäristötoimintaperiaatteet kattavat Rauten olennaiset ilmastovaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä
toimintaperiaatteissa Raute on sitoutunut:
●
Varmistamaan, että kaikki toiminnot täyttävät tai ylittävät paikalliset, kansalliset ja
kansainväliset ympäristölait ja -säädökset.
●
Minimoimaan haitalliset ympäristövaikutukset ja suojelemaan ympäristöä minimoimalla
haitalliset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään.
●
Parantamaan ympäristöasioiden hallintaa mm. energia- ja materiaalitehokkuuden kautta,
vähentämällä jätettä ja edistämällä uusiutuvien resurssien käyttöä, kun se on mahdollista.
●
Asettamaan kunnianhimoisia ympäristöön liittyviä tavoitteita ja raportoimaan säännöllisesti
ympäristösuorituskyvystä ja edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa.
●
Kehittämään strategioita ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä
ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistamiseksi omassa toiminnassaan ja
ratkaisuissaan.
●
Olemaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ympäristötietoisuuden edistämiseksi ja
ympäristön kannalta kestävään toimintaan tähtäävien yhteisten ponnistelujen tukemiseksi.
●
Edistämään kiertotaloutta suunnittelemalla tuotteita ja prosesseja, jotka ovat pitkäikäisiä,
korjattavia, päivitettäviä ja energiatehokkaita.
●
Tukemaan asiakkaita ratkaisuilla, jotka optimoivat resurssien käyttöä. Pidentämään
tuotantolinjojen elinkaarta korjauksilla, päivityksillä ja modernisoinneilla, mikä säästää
luonnonvaroja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Toimintaperiaatteet kattavat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät
ilmastonmuutokseen ja resurssien käyttöön. Olennaisiin vaikutuksiin sisältyvät Rauten
ilmastovaikutukset omien päästöjen, uusiutumattoman energian hyödyntämisen, myytyjen
tuotteiden käyttövaiheen energiankulutuksen, uusiutumattomien luonnonvarojen käytön
ympäristövaikutusten, yhtiön merkittävän materiaalijalanjäljen sekä kestävien, korjattavien,
päivitettävien ja kierrätettävien tuotteiden kautta. Olennaiset riskit liittyvät liiketoiminnan
jatkuvuutta mahdollisesti uhkaaviin ilmastosta johtuviin fyysisiin tapahtumiin,
ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksia mahdollisesti nostaviin sääntelymuutoksiin,
päästövähennystoimiin liittyvien investointien korkeisiin kustannuksiin,
energiatehokkuusinvestointien taloudellisiin vaikutuksiin sekä sääntely- ja markkinalähtöisiin
kustannuspaineisiin. Olennaisia mahdollisuuksia syntyy rakennusteollisuuden siirtymisestä
käyttämään uusiutuvia materiaaleja, energiatehokkaiden koneiden kasvavasta kysynnästä ja
Rauten ratkaisujen mahdollisuuksista parantaa asiakkaiden resurssitehokkuutta, vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä sekä tehostaa resurssien käyttöä.
Raute sitoutuu ympäristötoimintaperiaatteidensa ilmastonmuutosta koskevassa osassa
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja minimoimaan oman toimintansa sekä asiakkaille
toimitettavien koneiden ja ratkaisujen hiilijalanjäljen. Tuotekehityksessä Raute keskittyy
materiaalivalintoihin, pitkään käyttöikään, korjattavuuteen ja energiatehokkuuteen, mikä tukee
ilmastonmuutoksen hillintää koko arvoketjussa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla, joilla yhtiöllä
on toimintaa. Rauten oman toiminnan osalta korostuu fossiilisten polttoaineiden käytön
vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian käyttöä
tuotantoyksiköissä.
Raute tunnistaa, että sen merkittävimmät ilmastovaikutukset aiheutuvat koko arvoketjun
epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden vaikutusten vähentäminen vaatii pitkäjänteisiä
strategisia toimia ja investointeja, joita edistetään kehittämällä ilmastosiirtymäsuunnitelma.
Raute sitoutuu ympäristötoimintaperiaatteidensa kautta myötävaikuttamaan tunnistettujen
ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, kuten materiaali- ja energiankulutuksen ja
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen omassa toiminnassaan sekä arvoketjussaan.
Periaatteet tukevat ilmastoon liittyvien riskien hallintaa ja ohjaavat ilmastonmuutokseen liittyvien
vaikutusten huomioon ottamista strategisessa suunnittelussa. Samalla ne tukevat energia- ja
materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämistä sekä oman toiminnan energiatehokkuuden
parantamista.
Rauten johtoryhmä hyväksyi ympäristötoimintaperiaatteet vuonna 2024, eikä niitä ole toistaiseksi
tarkistettu. Ympäristötoimien tehokkuutta, edistymistä ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisillä
katsauksilla. Vuonna 2025 linjaesihenkilöille järjestettiin ympäristötoimintaperiaatteita ja niiden
käytännön soveltamista koskevaa koulutusta, ja linjaesihenkilöiden tehtävänä puolestaan on
välittää tiedot työntekijöilleen.
E1-3 – ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVIIN TOIMINTAPERIAATTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET JA
RESURSSIT
Scope 1- ja 2-kasvihuonekaasupäästöjä koskevat toimenpiteet keskittyvät edelleen uusiutuvaan
energiaan, sähköistämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Toimia jatketaan ja laajennetaan
tulevina vuosina. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevissa toimissa etusijalla oli kategorian 11
(Myytyjen tuotteiden käyttö) laskennan huomattava tarkentaminen ja siihen liittyvän
laskentapohjan vahvistaminen, jotta päästöille voidaan muodostaa riittävän luotettava
vertailutaso.
Vuoden 2025 ilmastotoimien toiminta- ja pääomamenot kuvataan tarkemmin EU:n
taksonomiaraportoinnin yhteydessä. Raute rahoittaa toimintansa pääsääntöisesti
tulorahoituksella. Rautella ei ole käytössä vastuullisuustavoitteiden toteutumiseen sitoutuneita
rahoitusvälineitä. Yhtiö kuitenkin tunnistaa, että pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden
saavuttaminen vaatii tulevaisuudessa investointeja. Vuoden 2025 aikana siirtymäsuunnitelman
valmistelu keskittyi erityisesti Scope 3 -päästöjen laskennan merkittävään tarkentamiseen ja
laskentapohjan vahvistamiseen, mikä on edellytys luotettavan siirtymäsuunnitelman ja siihen
liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioinnille. Rautella ei ollut vuonna 2025 pitkän aikavälin
suunnitelmaa ilmastotoimiin liittyvistä investoinneista ja rahoituksesta, koska
siirtymäsuunnitelman työstäminen jatkuu edelleen.
Raute toteutti ja edisti raportointikaudella useita ilmastoon liittyviä toimia, joilla hallitaan
ilmastoon liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja hyödynnetään mahdollisuuksia. Moni toimenpide
kohdistuu useisiin eri vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Toiston välttämiseksi ja selkeyden
vuoksi toimet on koottu alla olevaan luetteloon, jossa viitataan kulloinkin asianomaisiin
tarkempiin tietoihin. Vuonna 2025 toteutetut toimet ja vuodelle 2026 suunnitellut toimet on
ryhmitelty erikseen.
Vuonna 2025 toteutetut tai tavoitteiden edistämiseksi tehdyt toimet
●
A1.
– Vuonna 2025 Raute käynnisti
ilmastosiirtymäsuunnitelman strategisen valmistelun. Työssä tarkasteltiin Scope 1-, Scope 2-
ja Scope 3 -päästölähteitä kokonaisuutena sekä arvioitiin mahdollisia päästövähennyspolkuja
ja niiden aikajännettä osana yhtiön pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Erityistä
huomiota kiinnitettiin Scope 3 -päästöjen rakenteeseen ja merkittävyyteen sekä niiden
rooliin siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa. (2025; jatkuu)
●
A2.
kehitettiin Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen tiedonkeruuprosesseja, rajauksia ja
laskentamenetelmiä tarkkuuden, kattavuuden ja toistettavuuden parantamiseksi. Työhön
sisältyi datalähteiden tarkentaminen, laskentaoletusten päivittäminen sekä Scope 3 -
laskennan merkittävä kehittäminen, erityisesti kategoria 11:n (Myytyjen tuotteiden käyttö)
osalta. (2025; jatkuu vuosittain)
●
A3.
ja koneiden sähköistämistä, sekä poistettiin kohdennetusti käytöstä fossiilisia polttoaineita
käyttävää kalustoa ja valmisteltiin vaihtoa HVO-biodieseliin. (2025; jatkuu vuosittain)
●
A4.
Scope 2 -päästöjen vähennystoimet
käyttöä, sis. 100 % uusiutuvan sähkön ja lämmityksen käyttöönotto Lahden toimipaikassa ja
uusiutuvan energian ratkaisuja muissa toimipaikoissa. (2025; jatkuu vuosittain myös 2030
jälkeen)
●
A5.
– Scope 3 -päästöjen vähennystoimia toteutettiin
lisäämällä paikallista hankintaa, parantamalla kuljetuspäästöjen hallintaa ja matkoihin ja
palveluihin liittyvän polttoaineenkulutuksen raportointia. (2025; jatkuu vuosittain)
●
A6.
– Toteutettiin R7-sorvauslinjan täysimittainen elinkaariarviointi tuotteen
elinkaaripäästöjen tunnistamiseksi. (valmistui 2025)
●
A7.
Otettu käyttöön uudet
MillSIGHTS-energianraportointiominaisuudet (sähkönkulutus kWh sekä kuivaajien
lämpöenergian kulutuksen seuranta), jotka parantavat asiakkaiden mahdollisuuksia seurata
ja optimoida energiankäyttöä. Lisäksi lanseerattiin kuivaajille uusi VOC-päästöjen (haihtuvat
orgaaniset yhdisteet) käsittelyteknologia. Toimenpiteet tukevat myytyjen tuotteiden
käytönaikaisten päästöjen hallintaa ja vähentämispotentiaalia. (2025; jatkuva vuosittainen
kehitys)
●
A8.
kasvihuonekaasupäästövähennyksiä ja kiertotaloutta käsitteleviä koulutuksia noin 60
suunnitteluinsinöörille ja fasilitoitiin tuotelinjakohtaisia työpajoja, joissa tunnistettiin
toteuttamiskelpoisia lievennystoimia. (valmistui 2025)
●
A9.
seuraamalla järjestelmällisesti ilmasto- ja kestävyysasioita koskevaa sääntelykehitystä. (2025;
jatkuu vuosittain)
●
A10.
jatkokehitettiin toimittajakunnan laajentamiseen tähtäävää strategiaa toimitusketjun
häiriöriskien lieventämiseksi ja jotta riippuvuutta yksittäisistä toimittajista voidaan vähentää.
Tämä tukee myös arvoketjun ilmastoriskien hallintaa. (2025; jatkuu vuosittain)
●
A11.
Osallistuttiin ilmastonmuutosta ja vähähiilistä rakentamista koskevaan vuoropuheluun
Green Building Council Finlandin toiminnassa, järjestettiin oma asiakastapahtuma jossa
ilmastonmuutos oli yhtenä käsitellyistä teemoista sekä luennoitiin oppilaitoksissa
vastuullisesta insinööripuurakentamisesta. (2025; jatkuu vuosittain)
Vuodelle 2026 suunnitellut kehitystoimet
●
B1.
ilmastosiirtymäsuunnitelma, sis. hillintä- ja sopeutumistoimet, odotetut tulokset, aikataulut
ja taloudelliset vaikutukset.
●
B2.
ilmastoresilienssianalyysiä ja integroidaan ilmasto-, resilienssi- ja talousvaikutusarviointeihin
sääntelyriskiskenaariot.
●
B3.
biodieseliin Lahden toimipaikassa ja ilmanvaihdon, koneiden ja lämmityksen tehokkuuteen
keskittyvä riippumaton energia-auditointi.
●
B4.
– Jatketaan
Scope 3 -päästöjen hallinnan ja kvantifioinnin kehittämistä, mukaan lukien kategorian 11
(Myytyjen tuotteiden käyttö) laskentamenetelmien tarkentaminen sekä myytyjen tuotteiden
käytönaikaisten päästöjen ja niiden vähentämispotentiaalin systemaattinen arviointi. Työhön
sisältyy myös energiatehokkuusmahdollisuuksien tarkastelu tuote- ja palveluportfolion
tasolla osana arvoketjun loppupään ilmastovaikutusten hallintaa ja siirtymäsuunnittelua.
Vuoden 2025 ilmastotoimiin liittyvät taloudelliset resurssit on listattu alla. Ne koskevat etupäässä
uusiutuvan energian hankintaan ja Rauten oman toiminnan energiankäyttöön liittyviä
toimintamenoja, erityisesti Scope 2 -päästöihin liittyvää sähköä ja lämmitystä, esitetään alla.
Toimintamenoihin sisältyy vähäisessä määrin Scope 1 -päästöihin liittyviä ilmastomenoja, kuten
ajoneuvojen käyttöä ja polttoaineenkulutusta. Raute ei tässä vaiheessa vielä allokoi
ilmastotoimien kustannuksia järjestelmällisesti eri päästöluokkiin eikä eriytä niitä
tilinpäätösriveittäin, mutta kehittää kustannusten seurantaa osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaa.
Ilmastotoimet ja niiden eteneminen
Osa-osa-aihe
Tunnistettu olennainen aihe
Toimet (A = 2025, B = 2026)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastoon liittyvät tapahtumat uhkaavat
liiketoiminnan jatkuvuutta
Tätä riskiä lievennetään toimilla A10, B1 ja B2.
Sääntelymuutokset kasvattavat
sopeutumiskustannuksia
Tätä riskiä lievennetään toimilla A9, B2 ja B1.
resilience and financial assessments.
Rakennusmarkkinoiden siirtyminen uusiutuviin
materiaaleihin
Tätä mahdollisuutta hyödynnetään toimilla A1, A9, A11 ja B4.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Rauten vaikutus ilmastonmuutokseen
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla: A3, A4, A5, A6, A7, B3 sekä mahdollistavilla ja strategisilla toimilla: A1, A2, A8, B1, B4.
●
Scope 1 -päästöjen vähennystoimet keskittyvät ajoneuvojen ja koneiden sähköistämiseen, fossiilisia polttoaineita
käyttävän kaluston kohdennettuun poistoon ja trukkien polttoaineen vaihtamiseen HVO-biodieseliksi, tuloksena noin
89 %:n päästövähennys (32,46 tCO₂-ekv/v).
●
Scope 2 -päästöjen ja yksikkötason vähennystoimet Lahden toimipaikassa keskittyivät uusiutuvan sähkön ja
lämmitysenergian käyttöön ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen. Suunniteltuja toimenpiteitä ovat esim.
riippumaton energiakatselmus painopisteenä ilmanvaihdon, koneiden ja lämmityksen tehokkuusparannukset.
●
Scope 3 -päästöjä koskeva työ keskittyi dataan, menetelmiin ja kyvykkyyksien kehittämiseen, sis. paikallisen hankinnan
lisääminen, kategorian 11 laskentamenetelmäkehitykseen, R7 sorvauslinjan elinkaariarviointiin, matkustuspäästöjen
parempaan raportointiin ja sisäisiin koulutuksiin; raportoidut kustannukset liittyvät pääosin näihin toimiin.
Vähähiilisiin investointeihin liittyvät kustannusriskit
Tätä riskiä lievennetään toimilla A1, A8 ja B1.
Energia
Uusiutumattoman energian käytöstä aiheutuvat
päästöt*
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla A3, A4, B1 ja B3.
Scope 1
●
Dieselkäyttöisten trukkien poisto ja vaihto sähkötrukkeihin (Lahti, Delta)
●
Suunniteltu Lahden toimipaikan trukkien polttoaineen vaihto fossiilisesta dieselistä HVO-biodieseliin, tuloksena noin
89 %:n päästövähennys (32,46 tCO₂-ekv/v) tämän toimen osalta.
Scope 2
●
Maakaasun vaihto uusiutuviin ratkaisuihin (Delta, Pullman)
●
Uusiutuvan lämmitysenergian määrän kasvattaminen (Kajaani)
●
100-prosenttisesti uusiutuvan sähkön kustannukset (Suomi) 203 473 € (2024: 213 870€)
●
98-prosenttisesti uusiutuvan sähkön kustannukset (Kanada) 32 000 €
●
100-prosenttisesti uusiutuvan lämmitysenergian kustannukset (Lahti) 307 828 €
Myytyjen tuotteiden energiankäyttö
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla A6, A7 ja B4.
Energiatehokkaat asiakasratkaisut
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla A6, A7, A8, B4 ja B1.
Energiatehokkaat ratkaisut vaikuttavat
toimintakustannuksiin ja kilpailukykyyn
Tätä riskiä lievennetään toimilla A6, A7, A8, B4 ja B1.
Energiatehokkaiden koneiden kysyntä
Tätä mahdollisuutta hyödynnetään toimilla A1, A8, B4 ja B1.
* Määrälliset päästövähennystiedot ovat toistaiseksi selvillä vain yksittäisille toimille, joista on saatavissa suoraa käyttödataa (esim. trukkien sähköistäminen/polttoaineen vaihto). Kattava määrällinen erittely vuoden
2030 päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä valmistuu osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaa vuonna 2026.
E1-4 – ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET
Kehitys verrattuna edelliseen raportointivuoteen
Rauten ilmastoon liittyvät tavoitteet ja niihin liittyvä raportointi on edistynyt verrattuna edelliseen
raportointivuoteen. Vuonna 2024 Rautella ei ollut muodollisesti määriteltyjä ilmastotavoitteita ja
raportointi keskittyi pääasiassa päästöjen vertailuarvojen määrittämiseen ja menetelmien
kehittämiseen. Raute sai ensimmäisenä raportointivuonna valmiiksi ensimmäiset
konserninlaajuiset kasvihuonekaasupäästöjen laskelmansa ja laajensi Scope 3 -päästöjen
tarkastelua. Tämän työn perusteella joulukuussa 2024 määriteltiin yhtiön ensimmäiset
numeeriset Scope 1- ja 2-päästöjen vähennystavoitteet, jotka on mitoitettu 1,5 °C-tavoitetason
mukaisesti hyödyntäen Science Based Targets -aloitteen menetelmällistä viitekehystä. Tavoitteita
ei ole toimitettu SBTi:n validointiin. Rauten ilmastotyön kehitys verrattuna ensimmäiseen
raportointivuoteen heijastaa sisäisen datan laadun, laskentamenetelmien ja ilmastoasioiden
hallinnan paranemista sekä ilmastosiirtymäsuunnittelun etenemistä.
Raute arvioi ilmastoon liittyvien toimintaperiaatteidensa ja toimiensa vaikuttavuutta seuraamalla
kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä määriteltyihin Scope 1- ja 2 -päästövähennystavoitteisiin
nähden. Päästövähennystavoitteet ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttitonneina, ja ne koskevat
kaikkia Rauten toimintoja sekä toimintamaita. Tavoitteiden asettamiseen osallistettiin Rauten
sisäisiä sidosryhmiä työpajatyöskentelyn muodossa. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole suoraan
osallistuneet tavoitteidenasettamisprosessiin. Edistymistä Scope 1 -päästötavoitteiden
saavuttamisessa seurataan vuosittaisen kasvihuonekaasuinventaarion avulla, jota koordinoivat
talousjohtaja ja ESG-tiimi, ja jonka johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta tarkastavat soveltuvin osin.
Scope 2 -päästöjen muutoksiin raportointikaudella vaikuttivat ensisijaisesti Changzhoun
toimipisteen sulkeminen ja uusiutuvan energian lisääntynyt käyttö.
Vertailuvuoden uudelleenlaskentaa harkitaan ainoastaan merkittävien rakenteellisten muutosten
yhteydessä, jotka muuttavat organisaatiorajausta (esim. yritysostot tai -myynnit), kun taas
orgaaniset muutokset (esim. toimipaikkojen sulkeminen ilman omistusoikeuden tai
määräysvallan siirtymistä) esitetään vuosittaisessa kehityksessä ilman vertailuvuoden
uudelleenlaskentaa. Raute ilmoitti vuonna 2025 sulkevansa Kiinassa sijaitsevan Changzhoun
tuotantoyksikkönsä osana strategista hanketta globaalin tuotantoverkoston selkiyttämiseksi ja
toiminnan tehostamiseksi. Kiinan tuotantoyksikkö suljettiin pysyvästi eikä sulkemiseen liittynyt
omistusoikeuden tai määräysvallan siirtoa, minkä vuoksi sitä käsitellään orgaanisena
muutoksena, joka ei edellytä vertailuvuoden uudelleenlaskentaa. Vaikka päästöjen vaikutus on
merkittävä, vertailuvuoden lukuja ei ole laskettu uudelleen, ja tuotantoyksikön sulkemisen
vaikutus tulee läpinäkyvästi esiin kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä ja tavoitteiden
edistymisessä vuositasolla. Siksi vertailuvuotemme 2024 ja vuoden 2030 vähennystavoite säilyvät
ennallaan. Tämä vähennys raportoidaan läpinäkyvästi siten, että sen vaikutus Rauten
kokonaishiilijalanjälkeen käy selväksi, ilman että sitä luokitellaan suunnitelluksi hiilestä
irtautumiseen tähtääväksi toimeksi.
Edistyminen Rauten Scope 1- ja Scope 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa esitetään
taulukossa E1-6 (tavoitevuosi 2030). Tavoitteet on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttitonneina, ja ne
koskevat kaikkia Rauten toimintoja ja toimintamaita. Koska vertailuvuotena toimii vuosi 2024,
edellisellä raportointikaudella ei raportoitu edistymistä tavoitteisiin nähden, vaan edistyminen
esitetään tämän raportointikauden osalta.
Nykyinen raportointivuosi on ensimmäinen raportointikausi, jolta Raute on pystynyt laskemaan ja
esittämään edistymisen tavoitteisiin nähden. Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
tavoitteenasetantatyökalua on käytetty menetelmällisenä vertailukohtana 1,5 °C:n tavoitteen
kanssa yhteensopivien Scope 1- ja 2-päästövähennystasojen laskemisessa. Työkalu antaa yhtiön
päästötietoihin perustuvan laskennallisen viitearvon prosentteina vuoden 2030 tavoitteen
edellyttämistä minimipäästövähennyksistä. Tavoitteita ei ole ilmoitettu SBTi:lle eikä SBTi ole
todentanut niitä, eivätkä ne ole muodollisesti hyväksyttyjä tieteeseen perustuvia tavoitteita.
Rauten toimialalla ei toistaiseksi ole alakohtaista SBTi:n hyväksymää hiilestä irtautumisen
kehityspolkua. Tavoitteiden seurannan ja tavoitteita koskevien julkistettavien lisätietojen
odotetaan tarkentuvan ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistuessa. Scope 1- ja 2 -
päästövähennykset odotetaan saavutettavan pääosin toimintaa sähköistämällä, käyttämällä
uusiutuvaa energiaa ja toteuttamalla energiatehokkuusparannuksia.
Raute ei ole asettanut vähennystavoitteita Scope 3 -päästöille. Scope 3 -tavoitteiden kehittäminen
edellyttää ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistumista, laskentamenetelmien hiomista ja
yksityiskohtaisempia tietoja. Rauten tavoitteena on asettaa Scope 3 -tavoitteet, kun niiden
edellyttämät analyysit on saatu valmiiksi. Scope 3 -päästötiedot raportoidaan, mutta niiden
vertailukelpoisuus vertailuvuoden 2024 lukuihin nähden on rajallinen johtuen
laskentamenetelmien merkittävistä muutoksista. Tarkistettuja vuoden 2024 lukuja ei siten ole
saatavissa.
Päästötulokset ja vähennystoimien tehokkuus
Raute ilmoittaa tänä raportointivuonna ensimmäistä kertaa edistymisensä suhteessa ilmastoon
liittyviin päästövähennystavoitteisiin. Raportoitujen päästöjen muutokset heijastavat
toteutettujen päästövähennystoimien, toiminnan rakenteellisten muutosten sekä tietojen laadun
ja laskentamenetelmien paranemisen yhteisvaikutusta. Näin ollen muutoksia edellisvuodesta on
syytä tulkita sekä toiminnan kehittymisen että menetelmien tarkentumisen näkökulmasta.
Toimet, kuten ajoneuvojen sähköistämisen jatkaminen, ovat vaikuttaneet myönteisesti Rauten
Scope 1 -tavoitteeseen. Vuonna 2025 päästöjä syntyi 64,03 tonnia CO₂e, mikä vastaa 36 %:n
vähennystä vuoden 2024 vertailutasoon nähden. Scope 2 -päästöt vähenivät 34 %
edellisvuodesta, laskien 843,78 tCO₂e:sta 557,43 tCO₂e:iin. Kiinan Changzhoussa sijaitsevan
tuotannon päättyminen vuoden 2025 puolivälissä johti Scope 2 -päästöjen vähenemiseen 265,76
tonnia CO₂-ekv, verrattuna edelliseen raportointikauteen. Lahden toimipaikka käytti myös
ensimmäistä kertaa 100 % uusiutuvaa lämmitystä, mikä vähensi päästöjä 22 tonnia CO₂-ekv
verrattuna vuoteen 2024.
Nämä tekijät edistivät raportoitujen päästöjen kokonaisvähennystä vuonna 2025 vuoden 2024
vertailutasoon nähden. Edistyminen päästövähennystavoitteiden suhteen on esitetty alla olevassa
taulukossa.
Tavoitteet, mittarit ja toteuma
TAVOITE VUODELLE 2030
MITTARIT
PERUSVUOSI
2024
TOTEUMA 2025
50 % pienemmät Scope 1 -
päästöt vuoteen 2030
mennessä
1)
(–50 tonnia vuoteen 2030
mennessä)
Absoluuttiset Scope 1 -
päästöt (tCO
2
-ekv.)
100 tCO
2
-ekv.
64 tCO
2
-ekv.
80 % pienemmät Scope 2 -
päästöt vuoteen 2030
mennessä
2)
(–675 tonnia vuoteen 2030
mennessä)
Absoluuttiset Scope 2 -
päästöt (tCO
2
-ekv.)
844 tCO
2
-ekv.
4)
557 tCO
2
-ekv.
Scope 3 -
päästövähennystavoitetta ei
ole asetettu
3)
●
Scope 3 -päästöt (tCO
2
-
ekv.)
Ei tavoitetta
105 870 tCO
2
-ekv.
Ei ole
vertailukelpoinen
vuoden 2024 lukujen
kanssa metodologisen
muutoksen vuoksi.
Kaikkien Rauten
tuotantoyksiköiden käyttämä
sähkö on 100 % uusiutuvaa
Uusiutuvan sähkön
osuus (%)
74 %
90 %
1)
Scope 1 -päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti Rauten omistuksessa tai hallinnassa
olevista suorista päästölähteistä, erityisesti ajoneuvojen, leasing- ja huoltoajoneuvojen sekä
fossiilisia polttoaineita käyttävän kaluston polttoaineenkulutuksesta. Laskenta perustuu
ensisijaisiin kulutustietoihin (esim. polttoainekuitit ja kolmannen osapuolen toimittamat
kulutustiedot) ja raportointikaudella menetelmää tarkennettiin leasing- ja
huoltoajoneuvojen osalta tietojen laadun parantamiseksi.
2)
Scope 2 -päästöt kattavat ostetun sähkön ja lämmön tuotannosta aiheutuvat epäsuorat
päästöt Rauten kiinteistöissä, vuokratiloissa ja valmistustoiminnassa, mukaan lukien
sähköautojen kuluttama sähkö. Päästöt lasketaan mitattuihin sähkön- ja
lämmönkulutustietoihin perustuen sekä sijainti- että markkinaperusteisella menetelmällä.
Markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt on laskettu käyttäen itse sähköstä irrallisia
alkuperätakuita ja alkuperätakuuseen sidottuja sähkösopimuksia.
3)
Scope 3 -päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti Rauten arvoketjun olennaisiksi
arvioiduista kategorioista (1, 2, 3, 4, 5, 6, 11 ja 12) ja ne perustuvat ensisijaisesti
toimintaperusteisiin tietoihin sekä toissijaisesti tunnustetuista tietokannoista saatuihin
päästökertoimiin. Ensisijaista toimittajakohtaista dataa on toistaiseksi rajallisesti, minkä
vuoksi merkittävä osa päästöistä arvioidaan toissijaisten kertoimien ja korvaavien
indikaattorien avulla. Raportointikaudella Scope 3 -laskentaa kehitettiin olennaisesti,
erityisesti kategorian 11 (Myytyjen tuotteiden käyttö) osalta, minkä vuoksi vuoden 2025 luvut
eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2024 lukuihin nähden eikä takautuvaa tarkistusta voitu
toteuttaa.
4)
Uusiutuvan sähkön osuus määritetään toimipaikkakohtaisten sähkönkulutustietojen
perusteella ja luokitellaan uusiutuvaksi markkinaperusteisesti alkuperätakuiden (GO) ja
alkuperätakuuseen sidottujen sähkösopimusten perusteella. Lahden ja Kajaanin
toimipaikoissa sähkösopimuksiin on valittu 100 % uusiutuva sähkö, ja Deltan toimipaikassa
uusiutuvan sähkön osuus on noin 98 % paikallista tuotantorakennetta vastaavasti.
Alkuperätakuut hankitaan vuosittain ja ne saadaan raportointikauden päättymisen jälkeen.
Uusiutuvan sähkön osuus on laskettu ainoastaan tuotantoyksiköiden sähkönkulutuksesta;
toimistotilat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle niiden vähäisen olennaisuuden vuoksi.
E1-5 – ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ
Energiankulutusluvut kattavat kaiken Rauten toiminnan, tuotanto- ja palveluyksiköt mukaan
lukien, kaikissa toimintamaissa. Tiedot energiankulutuksesta ja energialähteistä ovat peräisin
Rauten omista mittauksista, energiantoimittajilta sekä isännöitsijöiltä. Vuokrattujen
toimistotilojen sähkön kokonaiskulutustiedot on saatu isännöitsijöiltä. Rauten kulutuksen osuus
lasketaan suhteessa yhtiön käyttämään lattia-alaan.
Rauten Lahden ja Kajaanin toimipaikkojen sähkösopimuksiin on valittu 100-prosenttisesti
uusiutuvat energialähteet, minkä vakuutena on alkuperätakuu. Rauten Deltan toimipaikan
käyttämästä sähköstä noin 98 % on uusiutuvista lähteistä, mikä vastaa paikallista
tuotantorakennetta. Lisäksi Lahden toimipaikka käyttää pelkästään uusiutuvaa
lämmitysenergiaa. Uusiutuvan sähkön ja lämmön alkuperätakuut hankitaan vuosittain, ja ne
saadaan raportointikauden päättymisen jälkeen.
Uusiutuvan ja uusiutumattoman energian kulutusjakauma sekä sähkön ja lämmityksen
kulutustiedot esitetään oheisissa taulukoissa. Vuosittaiset muutokset heijastavat sekä
energialähteiden muuttumista että tietojen ja laskentamenetelmien tarkentumista. Rauten
toimiala on luokiteltu ilmastovaikutuksiltaan merkittäväksi (NACE-luokka 28.99 – Muiden
erikoiskoneiden valmistus). Energiaintensiteetti lasketaan ESRS-standardien vaatimusten
mukaisesti Rauten tilinpäätöksessä raportoidun koko liikevaihdon perusteella.
Energiaintensiteetin muutoksiin verrattuna edelliseen raportointivuoteen vaikuttaa
energiankulutuksen ja liiketoiminnan vaihtelu. Energian käyttöön liittyviä ilmastovaikutuksia
lievennetään osiossa E1-3 kuvatuilla toimilla A3, A4 ja B3, ja niitä tukevat strategiset toimet A1 ja B1.
Energiankulutustiedot kerätään sisäisistä järjestelmistä ja sähkön, polttoaineiden ja muiden
Rauten toiminnassa käytettyjen energianlähteiden osalta toimittajien laskutuksesta.
Energiankulutus raportoidaan megawattitunteina (MWh) ja luokitellaan energialähteen mukaan.
Käytetyt laskentamenetelmät perustuvat mahdollisuuksien mukaan todellisiin kulutuslukuihin.
Kaikkien raportointikausien luvut on laskettu samoilla määritelmillä ja yksiköillä. Energiankulutus
raportoidaan yksinomaan fysikaalisina suureina (MWh), joten rahamääräisiä yksiköitä ei sovelleta.
Energiankulutus energialähteittäin
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024
2025
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
390,4
249,1
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
3 360,2
2 070,3
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
3 750,6
2319,4
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
40,8 %
27,9%
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
0
0
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
0 %
0 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
5 285,2
5 714,8
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
161,0
270,2
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)
5 446,2
5 985,1
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
59,2%
72,1%
Energian kokonaiskulutus (MWh)
9 196,8
8 304,5
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
2025
% 2025
/ 2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/Me)
44,95
47,31
5,25 %
E1-6 – BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1-, 2- JA 3 SEKÄ KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT
Yhteenveto ja päästökategoriat
Rauten Scope 1-, 2- ja 3-kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan standardin
mukaisesti hyödyntäen Rauten omia laskentatyökaluja sekä niiden tukena ulkopuolista
asiantuntija-apua. Päästölaskenta kattaa Rauten liiketoiminnot samoilta osin kuin
tilinpäätösraportointi ja kestävyysselvitys.
Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu GHG-protokollan standardin mukaisesti ja raportoidaan
Scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöinä ja kokonaispäästöinä. Scope 1 -päästöt ovat suoria päästöjä Rauten
omistamista tai hallinnassa olevista lähteistä, Scope 2 -päästöt ovat epäsuoria päästöjä
ostosähkön tuotannosta ja Scope 3 -päästöt ovat arvoketjun muita epäsuoria päästöjä siltä osin
kuin ne kuuluvat tarkastelurajaukseen.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu omista järjestelmistä saataviin toimintatietoihin,
toimittajien tietoihin ja muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Jos ensisijaisia tietoja ei ole
saatavissa, käytetään mahdollisimman tarkkoja arvioita ja oletuksia. Keskeisimmät rajoitukset
liittyvät tietojen saatavuuteen ja arvioiden käyttöön, erityisesti Scope 3 -päästöjen osalta. Päästöt
on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO
2
-ekv.). Osa päästöistä ilmoitetaan suoraan
fysikaalisina suureina, osan laskenta perustuu kulupohjaiseen menetelmään.
Päästökategorioiden rajaukset
Scope 1 -päästöt aiheutuvat Rauten omistuksessa tai hallinnassa olevista lähteistä, mukaan lukien
tuotannossa käytettävien ajoneuvojen, leasing-autojen ja muiden fossiilisia polttoaineita
käyttävien ajoneuvojen (esim. logistiikassa käytettävät trukit) polttoaineiden kulutus sekä Rauten
yksiköiden omaan käyttöönsä tuottama sähkö.
Scope 2 -päästöt aiheutuvat Rauten kiinteistöissä, palvelutoimintojen vuokratiloissa ja
valmistustoiminnassa käytetyn sähkön ja lämmön tuotannosta sekä sähköautojen kuluttamasta
sähköstä. Scope 2 -päästöjä lasketaan sekä sijaintiperusteisella että markkinaperusteisella
menetelmällä. Raportointikaudella 0 % Rauten Scope 2 -kategoriaan kuuluvasta
sähkönkulutuksesta katettiin sähköstä erillisillä alkuperätakuilla ja 100 %:lle oli alkuperätakuuseen
sidottu sähkösopimus. Muita sopimusvälineitä ei käytetty.
Scope 3 -päästöt sisältävät kaikki Rauten arvoketjulle olennaisiksi arvioidut Scope 3 -kategoriat.
Inventaarioon sisältyvät kategoriat ovat:
●
Ostetut tavarat ja palvelut (kategoria 1)
●
Tuotantohyödykkeet (kategoria 2)
●
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnalliset päästöt (kategoria 3)
●
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (kategoria 4)
●
Toiminnassa syntyvät jätteet (kategoria 5)
●
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (kategoria 6)
●
Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11)
●
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12)
Alla oleva E1-6 taulukko 1 esittää Rauten inventaarioon sisältyvät ja siitä pois rajatut Scope 3 -
kasvihuonekaasupäästökategoriat. Kategoriat, joita ei ole laskettu tai jotka on merkitty
soveltumattomiksi, on rajattu pois niiden vähäisen olennaisuuden tai relevanttien
päästölähteiden puuttumisen perusteella, kuten kuvattu.
Menetelmälliset näkökulmat
Toiminnallisten muutosten lisäksi Scope 1 -päästöjen laskentamenetelmää parannettiin leasing-
autojen sekä omien huoltoajoneuvojen osalta. Kiinan tuotantoyksikön sulkeminen pienensi
Scope 2 -päästöjä arviolta noin 461 tCO
2
-ekv. verrattuna vuoteen 2024, koska yksikkö käytti
etupäässä fossiilisella energialla tuotettua sähköä. Vaikka päästöjen vaikutus on merkittävä,
vertailuvuotta ei ole laskettu uudelleen, ja tuotantoyksikön sulkemisen vaikutus tulee
läpinäkyvästi esiin päästöjen kehityksessä ja tavoitteiden edistymisessä vuositasolla. Siksi
perusvuosi 2024 ja vuoden 2030 vähennystavoite säilyvät ennallaan. Tämä vähennys raportoidaan
läpinäkyvästi siten, että sen vaikutus kokonaishiilijalanjälkeen käy selväksi, ilman että sitä
luokitellaan suunnitelluksi hiilestä irtautumiseen tähtääväksi toimeksi. Scope 3 -päästötiedot
raportoidaan, mutta niiden vertailukelpoisuus vertailuvuoden 2024 lukuihin nähden on rajallinen
johtuen laskentamenetelmien merkittävistä muutoksista. Tarkistettuja vuoden 2024 lukuja ei
siten ole saatavissa. Menetelmämuutos, sen perustelut sekä vaikutus lukujen
vertailukelpoisuuteen selostetaan yksityiskohtaisesti kohdassa Tietojen laatu, epävarmuudet ja
parannukset. Osa raportoidusta päästövähennyksestä johtuu tietojen ja laskentamenetelmien
tarkentumisesta eikä niinkään varsinaisen toiminnan päästövähennyksistä.
Tietolähteet ja laskentamenetelmät
Kaikkien päästökategorioiden laskelmat perustuvat laskutukseen, mittarilukemiin, sisäisiin
raportteihin, asiantuntija-arvioihin ja riippumattomiin tietokantoihin. Scope 3 -päästöt on laskettu
etupäässä toissijaisten päästökertoimien avulla, hyödyntäen myös ensisijaisia tietoja siinä määrin
kuin niitä oli saatavissa (esim. kustannustiedot).
Toiminta- ja kustannusperusteisuus: Scope 1 -päästöt on laskettu ensisijaisilla
polttoaineenkulutustiedoilla, mukaan lukien kolmannen osapuolen antamat kiinteistön
kunnossapidon ajoneuvojen kulutustiedot sekä leasing-autojen polttoainekuitit ja raportointi.
Scope 2 -päästöt on laskettu mitattuun sähkön- ja lämmönkulutukseen perustuen, mukaan
lukien oma aurinkosähkön tuotanto. Kulutustiedot perustuvat toimipaikkojen kulutusmittareihin
ja energiayhtiöiden toimittamiin mittausraportteihin, kuten osiossa E1-5 Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä tarkemmin kuvataan.
Scope 3 -päästöt on laskettu ensisijaisesti toimintaperusteisilla tiedoilla ja toissijaisesti
päästökertoimilla. Laskelmat perustuvat kunkin arvoketjun alkupään ja loppupään toiminnon
tuotantopanoksiin, mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut sekä myytyjen tuotteiden käyttö.
Toimittajilta ja muilta arvoketjun kumppaneilta saadaan toistaiseksi niukasti ensisijaisia tietoja,
joten suurin osa Scope 3 -päästöistä lasketaan toissijaisten tietojen ja arvioiden perusteella.
Prosesseja kehitetään edelleen ensisijaisten tietojen osuuden kasvattamiseksi.
Päästökertoimet
Laskelmissa käytettävät päästökertoimet hankitaan luotettaviksi tunnustetuista tietokannoista,
esimerkiksi seuraavista:
●
DEFRA (2025)
●
Carbon Database Initiative (2025)
●
Carbon Footprint (2023)
●
Energiantoimittajien omat päästökertoimet (esim. Loiste Lämpö)
●
SYKE (2021), hiilijalanjälkilaskin Y-hiilari
●
Finnairin päästölaskin
●
Base Empreinte (2024), materiaalit
●
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n päästökertoimet (2025)
●
US EPA Supply Chain GHG Emission Factors v1.2 (NAICS-6)
Kaikki kasvihuonekaasupäästöt on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina (CO
2
-ekv.) ja ilmoitetaan
hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO
2
-ekv.). Kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan Rauten
tilinpäätöksessä raportoidun koko liikevaihdon perusteella.
Biogeeniset päästöt
Rauten toiminnasta ei synny biogeenisiä Scope 1 -hiilidioksidipäästöjä. Biogeenisiä Scope 2 -
päästöjä syntyy lämmöntuotannossa käytetyn biomassan poltosta Lahden ja Kajaanin
toimipaikoilla sekä Oulun ja Espoon toimipaikkojen käyttämän kaukolämmön tuotannosta.
Vuonna 2025 biogeeniset Scope 2 -päästöt olivat yhteensä 1129 tCO₂ (2024: 1 152 tCO₂). Biogeenisiä
Scope 3 -hiilidioksidipäästöjä aiheuttivat vuonna 2025 myydyt tuotelinjat, joiden tiedetään
käyttävän biomassaa lämmöntuotantoon. Biogeeniset Scope 3 -päästöt olivat yhteensä 920 878
tCO₂ (2024: 1 681 820 tCO₂).
Tietojen laatu, epävarmuudet ja parannukset
Scope 3 -päästöjen laskentaan liittyy mittausepävarmuutta. Raute on kuitenkin sisällyttänyt
siihen kaikki olennaiset lähteet ja käyttänyt ensisijaisia tietoja, esimerkiksi kustannustietoja.
Niiden päästöjen prosenttiosuutta, joiden laskennassa on käytetty toimittajilta tai muilta
arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatuja ensisijaisia tietoja, ei ole arvioitu. Eri lähteistä
kerättyjen tietojen yhdistämiseen liittyy haasteita erityisesti tietojen formaatteihin ja manuaalisiin
kirjauksiin liittyen. Scope 3 -laskenta antaa laajan ja suuntaa antavan kuvan Rauten toiminnasta,
tuotteista ja arvoketjusta. Raute asettaa tällä hetkellä etusijalle Scope 3 -laskelmien laadun ja
luotettavuuden parantamisen eikä niinkään kattavuuden laajentamisen. Resurssit käytetään
nykyisen päästölaskennan laadun kehittämiseen.
Keskeisenä haasteena on edelleen tietojen saatavuus, etenkin koskien toimittajien ja
alihankkijoiden tarkkoja toimintatietoja. Jos paino- tai määrätietoja ei ole saatavissa, korvaavina
indikaattoreina käytetään kustannustietoja. Nämä rajoitteet vaikuttavat etupäässä yksittäisten
Scope 3 -päästökategorioiden tarkkuuteen, mutta eivät olennaisesti heikennä päästötietojen
kattavuutta. Raute toteutti raportointikaudella useita parannuksia koskien kaikkien Scope-
luokkien päästölaskelmien tarkkuutta, yhdenmukaisuutta ja toistettavuutta. Tiedonkeruuta on
tarkennettu, dokumentointia on yhtenäistetty ja sisäisiä varmennusprosesseja on vahvistettu,
jotta ajan yli ilmeneviä trendejä pystytään paremmin analysoimaan ja jotta tietojen
vertailukelpoisuus paranee.
Menetelmällisten parannusten lisäksi kategorian 11 tuloksiin sisältyy tavanomaista
mittausepävarmuutta, joka johtuu Rauten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista ulkoisista
tekijöistä. Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat ensisijaisesti asiakaskohtaiset energialähteet,
markkinakysyntä sekä muut arvoketjun loppupään toimintaolosuhteet.
Scope 1 ja 2 -päästötietojen keruuprosesseja yhtenäistettiin, rooleja ja vastuita selkiytettiin ja
käyttöön otettiin varmennusmenettelyjä. Leasing- ja vuokra-ajoneuvoja koskevia arvioita on
korvattu ensisijaisilla polttoaineenkulutustiedoilla.
Scope 3 -laskentaan tehtiin menetelmäparannuksia useissa päästökategorioissa:
●
Kategoria 1: Kategorian päästöt lasketaan nyt ainoastaan ostettujen tavaroiden ja palvelujen
kustannustiedoista.
●
Kategoria 11: Konserni muutti raportointikaudella merkittävästi kategorian 11 (Myytyjen
tuotteiden käyttö) Scope 3 -päästöjen laskentamenetelmää. Menetelmä vakioitiin ja
dokumentoitiin yksityiskohtaisesti yhteistyössä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa ja sisäisissä
tiimeissä, joissa oli edustus useista eri toiminnoista. Parannuksen tarkoitus on myös lisätä
ensisijaisten tietojen määrää, esim. asiakaskohtaisia päästökertoimia ja todellisia
toimintatietoja. Muutoksen vuoksi raportointivuodelta julkaistut kategorian 11 Scope 3 -
päästöt eivät ole vertailukelpoisia edellisen raportointikauden lukujen kanssa. Menetelmiin
tehtyjen muutosten luonteen ja laajuuden vuoksi aikaisempien vuosien kategoriaan 11
kuuluvien Scope 3 -päästöjen tarkistus ei ollut mahdollista.
●
Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöjä vähennettiin automaattisten
matkustusjärjestelmien ja tunnustettujen laskentamenetelmien avulla.
●
Kategoriat 4 ja 9: Raportointikauden aikana kehitettiin logistiikan sekä arvoketjun loppupään
kuljetus- ja jakelutoiminnan päästöjen laskentamenetelmiä. Kategoria 9 sisällytettiin
ensimmäistä kertaa raportointiin, ja sen päästöt määritettiin primääridatan sekä
täydentävien arvioiden perusteella.
Tarkistetussa metodologiassa käytetään päivitettyjä oletuksia, tietolähteitä ja laskentatapoja, jotka
tähtäävät päästöarvioiden tarkkuuden ja olennaisuuden parantamiseen ehittyvien parhaiden
käytäntöjen ja ohjeistuksien mukaisesti. Merkittävimmät menetelmämuutokset koskevat
Myytyjen tuotteiden käyttöä (Scope 3, kategoria 11) ja sisältävät päivitettyjä oletuksia tuotteiden
käyttöiästä, käyttövaiheen energiankulutusprofiileista ja perustana olevista päästökertoimista
sekä yhtenäisempiä ja paremmin dokumentoituja laskentaperiaatteita, jotka on kehitetty
sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden yhteistyönä.
Ensisijaiset toimittajakohtaiset päästötiedot ovat toistaiseksi hyvin rajallisia eivätkä riitä
luotettaviin Scope 3 -päästöjen laskemiseen toimittajien ensisijaisten tietojen perusteella. Näin
ollen pääosa Scope 3 -päästöistä on laskettu käyttäen toissijaisia päästökertoimia ja korvaavia
indikaattoreita. Raute tulee kehittämään edellytykset näiden prosenttimäärien laskemiselle ja
raportoinnille toimittajien ESG-tietojen keruumenetelmien kehittyessä.
Scope 3 -laskennan tietolähteet ja oletukset sekä päästötietojen laatuarviointi on esitetty alla
olevassa taulukossa.
Scope 3 -päästökategorioiden tietolähteet ja rajaus
Scope 3 -päästökategoria
Tietolähteet ja oletukset
Päästötiedot (Toissijainen, Ensisijainen)
Raportoinnin rajaus (sisällytetyt
liiketoimintayksiköt)
Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelut
Toissijaiset tiedot ostetuista tavaroista ja palveluista (€)
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
•
Huoltotoiminnat
Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet
Ensisijaiset tiedot investoinneista (€)
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
•
Huoltotoiminnat
Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan
liittyvät toiminnat
Ensisijaiset tiedot polttoaineiden ja energian kulutuksesta (kWh/litrat)
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
•
Huoltotoiminnat
Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
Ensisijainen data logistiikkayrityksiltä (painot, etäisyydet, tonnikilometrit), joihin on
sovellettu kuljetusmuotokohtaisia päästökertoimia. Mikäli logistiikkaraportteja ei ollut
saatavilla, käytettiin kustannusperusteista laskentamenetelmää.
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
Kategoria 5: Toiminnassa muodostuva jäte
Ensisijaiset tiedot jätteiden määristä (tonnia).
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
Ensisijaiset tiedot (matkakilometrit, majoitusyöt tai €)
Ensisijaiset tiedot Raute Suomesta (lennot,
vuokra-autot) ja Deltasta (lennot, majoitus,
vuokra-autot), lopuista toissijaiset tiedot.
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
•
Huoltotoiminnat
Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne
Ei laskettu, vähäinen vaikutus
Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut
omaisuuserät
Ei sovellettavissa, ei päästölähteitä tässä kategoriassa
Kategoria 9: Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
Ensisijainen data (lähetyspainot kuljetusasiakirjoista; kuljetusetäisyydet arvioitu
reittilaskentatyökalulla; tonnikilometrit laskettu). Kuljetusmuotokohtaisia
päästökertoimia sovellettiin laskennassa.
Ensisijaiset tiedot Raute Suomesta ja Raute
Kiinasta (kuljetusdokumentaatio).
Toissijaiset tiedot Raute USA:sta (arvio
perustuen toimitusten suhteelliseen
osuuteen ja ostovolyymipohjaiseen tietoon).
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute USA
Scope 3 -päästökategoria
Tietolähteet ja oletukset
Päästötiedot (Toissijainen,
Ensisijainen)
Raportoinnin rajaus (sisällytetyt
liiketoimintayksiköt)
Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jatkojalostus
Ei sovellettavissa, tuotteet ovat lopputuotteita, eikä jatkokäsittelyä tarvita.
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
Laskentamenetelmä on kokonaisuudessaan päivitetty, yhdenmukaistettu ja dokumentoitu.
Ensisijaisen tiedon käyttöä on lisätty (asiakaskohtaiset päästökertoimet ja todelliseen
käyttöön perustuva operatiivinen tieto).
Toissijainen tieto, joka perustuu
ensisijaisen tiedon otokseen.
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän
lopussa
Toissijaiset tiedot (arvioitu kokonaismassa ja päämateriaalien koostumus Rauten
asiantuntijoiden mukaan)
Toissijaiset tiedot
•
Raute Suomi
•
Raute Kiina
•
Raute Kanada
•
Raute USA
Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut
omaisuuserät
Ei sovellettavissa, ei päästölähteitä tässä kategoriassa.
Kategoria 14: Franchising-toiminta
Ei sovellettavissa, ei päästölähteitä tässä kategoriassa.
Kategoria 15: Investoinnit
Ei sovellettavissa, ei päästölähteitä tässä kategoriassa.
Scope 1–3 -kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
2024
2025
% 2025/
2024
2025
2030
(2050)
Vuotuinen %-
2030 / 2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
100
100
64
-36 %
50
-8 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1-
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
-
-
-
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
1 483
1 483
1 072
-28 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.)
844
844
557
-34 %
169
-13 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3)kokonaisbruttopäästöt
(tCO
2
-ekv.)
877 300*
105 870 *
-88% *
1. Ostetut tavarat ja palvelut
15 592
19 421
25 %
2. Tuotantohyödykkeet
88
450
411 %
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka ei vät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
322
147
-54 %
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
948
3 405
259 %
5. Toiminnassa muodostuva jäte
177
92
-48 %
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
1 761
1 896
8 %
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
470
11. Myytyjen tuotteiden käyttö
858 187
79 589 *
-91% *
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
224
400
79 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.)
878 883 *
107 006 *
-88% *
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.)
878 244 *
106 491 *
-88% *
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
2025 **
% 2025/
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./Me)
4 295.6
609.6 *
-86% *
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./Me)
4 292.5
606.7 *
-86% *
*Vuoden 2024 Scope 3 -päästötiedot eivät ole vertailukelpoisia johtuen laskentamenetelmän muutoksesta. Scope 3 -päästöille ei ole vielä asetettu vertailuvuotta. Lisätietoa kohdassa E1-6.
** Liikevaihto tilinpäätös, sivu 94
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5. SBM-3
Rauten myönteiset vaikutukset resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät sen kykyyn
suunnitella ja toimittaa pitkäikäisiä, korjattavia, päivitettäviä ja kierrätettäviä tuotteita, jotka
parantavat resurssitehokkuutta ja vähentävät sivuvirtoja toimitettujen koneiden ja laitteiden
elinkaaren aikana. Olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat etupäässä Rauten toimitusketjun
riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista, erityisesti metalleista, sekä oman toiminnan
materiaalijalanjäljestä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset korostuvat Rauten oman
toiminnan ohella erityisesti arvoketjun alku- ja loppupäässä. Olennaiset riskit johtuvat pääosin
sääntelykehityksestä ja altistumisesta kasvaville resurssi- ja materiaalikustannuksille, koskien
erityisesti Rauten tuotteissa käytettäviä kriittisiä metalleja, kuten terästä, valurautaa ja alumiinia,
mistä seuraa taloudellisia riskejä omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä. Tällaisia riskejä
ovat markkinaheilunta, toimitusketjun häiriöt ja kehittyvästä ilmastoon liittyvästä sääntelystä ja
hiilen hinnoittelusta aiheutuvat siirtymäriskit, kuten EU:n hiilirajamekanismi (Carbon Border
Adjustment Mechanism, CBAM). Lisäksi vähähiiliset teräkset ovat kalliita ja niiden tarjonta on
niukkaa, joten kielteisten vaikutusten lieventäminen voi lisätä Rauten kustannuksia ja vaikuttaa
kannattavuuteen.
Olennaiset mahdollisuudet liittyvät Rauten tuote- ja palvelutarjontaan, joka voi suoraan parantaa
asiakkaiden tehtaiden resurssitehokkuutta ja tukea asiakkaiden päästövähennystoimia ja
resurssitehokkuutta. Rauten tarjooman kautta saavutettava materiaalitehokkuus,
energiatehokkuus, pitkät elinkaaret, huollettavuus ja korjattavuus ovat liiketoimintaetuja kaikilla
markkinoilla.
Kuten osiossa SBM-1 kuvataan, Raute tuottaa arvoa tarjoamalla ratkaisuja, jotka tukevat
puutuoteteollisuuden tuotannon optimointia ja resurssitehokkuutta. Rauten panos
kiertotalouteen muodostuu ensisijaisesti asiakkaiden tehtailla toteutettavista
teknologiapäivityksistä, modernisoinneista ja tehokkuusparannuksista, eikä niinkään perinteisistä
kiertotalousmalleista, jotka perustuvat oman toiminnan suljettuihin materiaalikiertoihin.
Raute luo edellytyksiä resurssitehokkuus- ja kiertotalousperiaatteille optimoimalla
valmistusprosesseja ja keskeisten resurssien kuten energian ja liimojen käyttöä, suunnittelemalla
pitkäikäisiä tuotteita sekä ylläpitämällä käyttöomaisuutta ja pidentämällä sen käyttöikää
elinkaaripalveluiden avulla. Vanerin ja LVL:n tuotantoprosessien parannukset voivat tehostaa
asiakkaiden tehtaiden toimintaa ja auttaa pienentämään ympäristövaikutuksia, mikä voi
heijastua pienempänä resurssien ja energian kulutuksena. Tuotantolinjojen elinkaaren
pidentäminen korjauksilla, päivityksillä ja modernisoinneilla auttaa ajan yli pienentämään
neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Raute tukee
näiden vaikutusten ja mahdollisuuksien hallintaa ja jatkokehitystä vahvistamalla digitaalisia
kyvykkyyksiään ja datalähtöisiä palveluitaan, jotka luovat asiakkaiden tehtailla edellytyksiä
ennakoivalle kunnossapidolle ja tehokkaammalle energia- ja resurssitehokkuuden seurannalle.
E5-1 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTOTALOUTEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET
Raute on laatinut ympäristötoimintaperiaatteet, jotka yhtiön johtoryhmä on hyväksynyt ja joissa
määritellään perusteet ympäristövaikutusten minimoinnille kaikissa yhtiön toiminnoissa ja
arvoketjussa. Ympäristötoimintaperiaatteet korostavat keskeisiä kiertotalouden periaatteita,
kuten osassa E1-2 tarkemmin selostetaan. Rauten ympäristötoimintaperiaatteet kuvaavat
ympäristöteemoihin liittyviä käytäntöjä, jotka edistävät yhtiön ympäristövastuullisuutta.
Periaatteet käsittelevät esimerkiksi päästövähennyksiin, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen
liittyviä teemoja. Raute on ympäristötoimintaperiaatteissaan sitoutunut edistämään uusiutuvien
resurssien käyttöä, kun se on mahdollista, sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa.
Toimintaperiaatteissa ei ole linjattu tavoitetta sekundaariresurssien (kierrätettyjen resurssien)
käytön lisäämiseksi tai primaariresurssien käytön vähentämiseksi.
E5-2 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTOTALOUTEEN LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT
Kiertotalouteen ja materiaalitehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan Rauten kaikissa
liiketoimintayksiköissä, mukaan lukien tuotekehitys (R&D) ja Service-toiminnot.
Hankintaorganisaatio ja kategoriapäälliköt koordinoivat toimittajiin liittyviä toimenpiteitä ESG-
tiimin tuella. Tarvittavat resurssit allokoidaan vuosibudjetoinnin ja liiketoiminnan
suunnitteluprosessien kautta, mukaan lukien tarpeen mukaan myös ympäristötoimien rahoitus,
toimittajayhteistyö sekä tiedonhankinta- ja raportointikyvykkyyksien kehittäminen.
Materiaalien sisäänvirtauksiin liittyviä toimia, mukaan lukien hankintakäytännöt ja
toimittajayhteistyö, koordinoi ensisijaisesti Rauten hankintaorganisaatio ja kategoriapäälliköt
ESG-tiimin ja teknisten toimintojen tuella. Nämä tiimit toteuttavat yhteistyössä resurssien
saatavuutta, sääntelyä ja markkinalähtöisiä kustannusriskejä sekä materiaaleihin ja toimittajiin
liittyviä tiedonkeruutarpeita koskevia toimia. Resurssitehokkuuteen ja vastuullisiin hankintoihin
liittyvien toimien toteutusta tuetaan toimittajayhteistyön prosesseilla. Tällaisten toimien
painopisteessä on hankintakäytäntöjen vahvistaminen, toimittajayhteistyö sekä resursseihin
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan tarvittavat sisäiset kyvykkyydet. ESG-tiimi tukee
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimia osallistumalla vaikutusten tunnistamiseen,
toimintaperiaatteiden kehittämiseen ja tiedonkeruuprosesseihin. Resurssitehokkuuteen liittyvien
digitaalisten prosessien kehittämistä hoidetaan pääosin tiiviissä yhteistyössä Analyzers- ja
Services-liiketoimintayksiköiden ja tutkimus- ja kehitystiimin teknologia-asiantuntijoiden kanssa.
Rauten tarjooman resurssitehokkuus- ja kiertotalousnäkökohtiin liittyvät toimet, kuten
päivitykset, modernisoinnit ja huoltoon liittyvät toimet, toteutetaan Wood Processing-, Analyzers-
ja Services-liiketoimintayksiköissä tiiviissä yhteistyössä myynnin ja markkinoinnin kanssa. Näitä
toimia tukevat tuotekehityksestä ja teknisistä ratkaisuista vastaavat tekniset tiimit, joiden työ
koordinoidaan ristiriitojen välttämiseksi liiketoimintayksiköiden kanssa.
Raute toteutti raportointikaudella useita toimia, joilla torjutaan tunnistettuja kiertotalouteen
liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja hyödynnetään mahdollisuuksia. Moni toimenpide kohdistuu
useisiin eri vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Toiston välttämiseksi ja selkeyden vuoksi
toimet on koottu alla olevaan luetteloon, jossa viitataan kulloinkin asianomaisiin tarkempiin
tietoihin. Vuonna 2025 toteutetut toimet ja vuodelle 2026 suunnitellut toimet on ryhmitelty
erikseen. Vuoden 2025 toimet toteutettiin raportointikauden aikana (ja erikseen merkityt jatkuvat
yhä), ja vuoden 2026 toimet on suunniteltu saatavan päätökseen vuoden aikana, jollei toisin
mainita. Kustakin toimesta odotetut tulokset esitetään alla.
Vuonna 2025 toteutetut toimet (ilmasto - A, kiertotalous - C)
●
A6.
Elinkaariarviointi (LCA)
tuotteen elinkaaripäästöjen tunnistamiseksi. Tukee kaikkien tuotelinjojen
järjestelmällisempiä elinkaarianalyyseja. (valmistui 2025)
●
A9.
Sääntelyyn valmistautuminen
seuraamalla järjestelmällisesti ilmasto- ja kestävyysasioita koskevaa sääntelykehitystä. (2025;
jatkuu vuosittain)
●
C1.
Toimitusketjun resilienssi
sekä tuotannon ja hankinnan siirtäminen lähemmäs kohdemarkkinoita toimitusketjun
toimintavarmuuden parantamiseksi ja sääntely- sekä markkinariskien hallitsemiseksi. (2025;
jatkuva)
●
C2.
Biopohjaisten materiaaliratkaisujen kehittäminen osana kiertotaloutta
– Osallistuttiin
biopohjaisia liimoja koskevaan pilottiprojektiin yhteistyössä tutkimuslaitosten ja
hankekumppaneiden kanssa. (2025; jatkuu vuonna 2026)
●
C3.
Tuotteiden elinkaaren pidentäminen modernisoinneilla
päivitysprojekteja, joilla pidennettiin laitteiden käyttöikää ja vähennettiin uusien materiaalien
tarvetta. (2025; jatkuu vuosittain)
●
C4.
Resurssitehokkuuden ja elinkaaren hallinnan vahvistaminen digitalisaation avulla
Laajennettiin digitaalisia seuranta- ja analytiikkaratkaisuja, jotka mahdollistavat
tuotantolinjojen reaaliaikaisen suorituskyvyn seurannan. Ratkaisut tukevat raaka-aineiden
saannon parantamista, sivuvirtojen mittaamista ja hyödyntämistä, laadunhallintaa,
energiatehokkuuden optimointia sekä koneiden käytön optimointia. (2025; jatkuu
vuosittain)
●
C5.
Kiertotalous investointipäätöksissä
arviointikriteerit on integroitu tuotekehitysinvestointien arviointiprosessiin, ja ne
muodostavat pakollisen osan investointipäätöksentekoa. (2025; jatkuu vuosittain)
●
C6.
Osaamisen kehittäminen ja henkilöstön osallistaminen
ja kiertotaloutta käsitteleviä koulutuksia noin 60 insinöörille ja fasilitoitiin tuotelinjojen
työpajoja, joissa tunnistettiin resurssi- ja energiaintensiivisiä prosesseja ja
parannusmahdollisuuksia. (valmistui 2025)
●
C7.
Kiertotalousperiaatteiden integroinnin valmistelu T&K- ja tuotekehitysprosesseihin
Arvioitiin ja pisteytettiin ympäristö- ja kiertotalousnäkökulmat osana tuoteinvestointien
käsittelyprosessia sekä käytiin sisäistä keskustelua ja laadittiin alustava suunnitelma
kiertotalouden viitekehyksen integroimiseksi T&K- ja tuotekehitysprosesseihin. (2025;
valmisteluvaihe, varsinainen toteutus ei ole vielä alkanut)
Vuodelle 2026 suunnitellut toimet (ilmasto – B, kiertotalous – D)
●
B1.
Ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistuminen
ilmastosiirtymäsuunnitelma, sis. hillintä- ja sopeutumistoimet, odotetut tulokset, aikataulut
ja taloudelliset vaikutukset, painottaen erityisesti materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta.
●
D1.
Sääntelyvaikutusten arviointi
materiaalikustannuksiin ja huomioidaan riskit osana ilmasto- ja kiertotalouteen liittyvää
suunnittelua sekä taloudellisia arvioita.
●
D2.
Toimittajayhteistyö ja tietojen läpinäkyvyys
digitaalista tietojen keruuta arvoketjun alkupään tietojen läpinäkyvyyden, jäljitettävyyden ja
saatavuuden parantamiseksi.
●
D3.
Tuotelinjojen digitalisoinnin systemaattinen laajentaminen
digitaalisten seuranta-, analytiikka- ja optimointiratkaisujen integrointi kaikkiin soveltuviin
uusiin tuotelinjoihin. Tavoitteena on lisätä systemaattisesti materiaalitehokkuutta,
energiatehokkuutta ja sivuvirtojen mittausta sekä mahdollistaa ennakoiva kunnossapito ja
elinkaaren optimointi.
Vuoden 2025 resurssienkäyttö- ja kiertotaloustoimiin liittyvät taloudelliset resurssit olivat
pääasiassa tuotekehitys-, toimittajayhteistyö-, digitalisaatio- ja modernisointitoimien
toimintamenoja. Nämä kustannukset kirjataan pääosin myytyjen tuotteiden hankinta-arvoon,
tutkimus- ja kehitysmenoihin ja muihin toimintamenoihin asianomaisten kirjanpitokäytäntöjen
mukaisesti. Tiettyjä modernisointi- ja päivitysmenoja voidaan tapauskohtaisesti aktivoida.
Kiertotaloustoimet ja niiden eteneminen
Osa-osa-aihe
Tunnistettu olennainen aihe
Toimet (A ja C = 2025, B ja D = 2026)
Resurssien
sisäänvirtaus
Sääntely- ja markkinalähtöiset
kustannusriskit
Tätä riskiä lievennetään toimilla
A9, C1, D1 ja D2.
Riippuvuus uusiutumattomista
luonnonvaroista
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla
C2, C3, C5 ja D3.
Resurssien
ulosvirtaus
Merkittävä materiaalijalanjälki
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla
C3, C4, C5, A6 ja D3.
Pitkäikäiset, korjattavat,
päivitettävät ja kierrätettävät
tuotteet
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla
C3, C4, C5, C6, C7 ja B1.
Resurssitehokkuutta
parantavat ratkaisut
Tätä mahdollisuutta hyödynnetään
toimilla, C4, C5, C6, C7 ja D3.
E5-3 RESURSSIEN KÄYTTÖÖN JA KIERTOTALOUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET
Raute ei asettanut vuodelle 2025 resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä mitattavissa
olevia, tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita. Tavoitteet on asetettu vuoden 2026
alusta alkaen, ja niiden painopisteenä on resurssitehokkuuden parantaminen lisäämällä tietojen
saatavuutta, tuotannon digitaalista seurantaa ja palvelulähtöisten liiketoimintamallien
kehittämistä tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi. Kun toimet on toteutettu, Raute seuraa
niiden vaikuttavuutta suhteessa tunnistettuihin olennaisiin kestävyysvaikutuksiin, -riskeihin ja -
mahdollisuuksiin. Vuonna 2025 yhtiö keskittyi tavoitteenasetannan ja toimien toteuttamisen
edellytysten luomiseen, mukaan lukien osiossa E5-2 esitetyt toimet.
E5-4 RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET
Raute arvioi toimitusten projektitasoisten bruttopainotietojen perusteella, että tuotteisiin
käytettyjen teknisten materiaalien kokonaispaino oli raportointikaudella noin 8100 tonnia (2024: 3
900 tonnia). Vuonna 2025 käytetyistä materiaaleista hallitseva oli edelleen teräs, 7500 tonnia,
(93 %) mikä vastaa prosentuaalisesti kutakuinkin vuonna 2024 raportoituja lukuja (3 600 tonnia,
91,7 %). Materiaalitoimittajien mukaan noin 27 % ostetuista teräksistä oli kierrätysterästä (2024:
27 %) eli noin 2025 tonnia (2024: 969 tonnia). Kierrätysteräksen osuus on Rauten tekemä arvio,
joka perustuu toimittajilta saatuun tietoon. Teräksen lisäksi tuotteisiin käytetyt materiaalit ovat
pääosin teknisiä materiaaleja, kuten rautaa, alumiinia, sähkö- ja elektroniikkakomponentteja sekä
muovia ja kumia.
Rauten tuotteiden sisältämien materiaalien bruttopaino- ja jakaumatiedot on kerätty
projektitasolla. Luvut sisältävät vuonna 2025 toimitetut tuotteet, mukaan lukien tuotantolinjat,
erilliset koneet, modernisoinnit, päivitykset ja varaosat. Materiaalien sisäänvirtausta koskevien
tietojen yksityiskohtaisuus ei tällä hetkellä täysin vastaa ESRS-standardien vaatimaa tietojen
tarkkuustasoa. Koko arvoketjua koskevien toimittajatietojen ja järjestelmien rajoitusten vuoksi
vaadittua tarkkuutta ei toistaiseksi pystytä saavuttamaan. Raute on asettanut prioriteetiksi
perustietojen parantamisen, jotta tietojen tarkkuustaso paranee ajan mittaan.
Tuotteiden tai varaosien valmistuksessa ei käytetä ensisijaisena raaka-aineena biologisia
materiaaleja. Biologisten materiaalien mahdollinen käyttö rajoittuu pakkauksiin ja vähäpätöisiin
apurakenteisiin, kuten suojaus- tai tilanjakotarkoituksessa käytettyihin vanerilevyihin. Biologisia
materiaaleja ei ole koneiden toiminnallisissa, liikkuvissa tai prosessikriittisissä osissa. Raute ei pysty
järjestelmien ja toimittajien tietojen rajoitusten takia esittämään luotettavaa määrällistä arviota
käytettyjen biologisten materiaalien kokonaispainosta tai kestävistä lähteistä hankittujen
materiaalien osuudesta (sis. sertifiointijärjestelmät tai kaskadikäyttöperiaate). Raportointikauden
tietoja ei siksi ollut saatavissa.
Kuten osiossa E5-2 esitetään, suunniteltuihin tuleviin toimiin sisältyy hankintatoimen
digitalisointiprojekteja, joiden yhtenä tavoitteena on kerätä nimiketason paino- ja
koostumustiedot ja muita tukevia ESG-tietoja. Raute kannusti vuonna 2025 toimittajia
keräämään ja välittämään edustavaan otantaan perustuvia päästötietoja päästöintensiivisistä
hankintamateriaaleista, kuten teräksestä, materiaalien ilmastovaikutusten arvioinnin tueksi.
Rauten käyttämien harvinaisten maametallien ja Euroopan unionin määrittelemien kriittisten
raaka-aineiden määristä ei ole saatavilla tietoa. Rauten tietojärjestelmissä ei ole mahdollisuutta
eritellä näitä materiaaleja satojen tuhansien nimikkeiden painotietojen joukosta.
Pakkauksiin käytetään puuta ja muovia, ja välillä tarvittaessa metallia. Raute käyttää erilaisia
pakkausmateriaaleja sekä tuotteiden suuren koon vuoksi että varmistaakseen tuotteiden riittävän
ruostesuojauksen eri kuljetuksissa ja sääolosuhteissa. Rauten puupakkaukset päätyvät
kansainvälisille markkinoille, ja ne voidaan uudelleen käyttää sellaisenaan. Rautella ei ole
kuitenkaan tietoa, kuinka arvoketjun loppupää soveltaa kaskadikäyttöperiaatetta.
Sopivien kierrätysteräslajien saatavuus Euroopan markkinoilta rajoittaa tällä hetkellä
kierrätysteräksen käyttöä konsernin tuotteissa, erityisesti suorituskykyistä ja tasalaatuista
materiaalia vaativissa sovelluksissa. Kierrätysteräksen osuus kaikista käytetyistä teräksistä oli
raportointikaudella noin 27 % (2024: 969 tonnia, 27 %). Kierrätysteräksen osuus on Rauten tekemä
arvio, joka perustuu toimittajilta saatuun tietoon. Toimittajilta saadut kierrätysosuustiedot
koskevat ostettua terästä, eivätkä sisällä muita teknisiä materiaaleja (esim. valurautaa, alumiinia,
elektroniikkaa, muoveja), joista ei ole saatavissa kierrätysosuustietoja.
Vaikka kierrätysteräksen osuutta voidaan mahdollisesti jossain määrin nostaa ajan mittaan,
mahdollisuudet riippuvat kuitenkin käytännössä materiaalien saatavuudesta, toimittajien
kyvykkyyksistä ja teknisistä vaatimuksista, joten luku kasvaa todennäköisesti vähän kerrallaan eikä
merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Raute ei käytä uusiin toimituksiin käytettyjä komponentteja
(esim. kunnostettuja komponentteja), vaan komponentit valmistetaan asiakaskohtaisten
teknisten vaatimusten mukaan.
Resurssien sisäänvirtaukseen liittyy puutteita, koska kaikkea vaadittua tietoa ei ole saatavilla.
Pakkausmateriaalien painotietoja ei kerätä. Tämän vuoksi tuotteissa ja palveluissa käytettyjen
materiaalien kokonaispainoa, kestävästi hankittujen biopohjaisten materiaalien osuutta sekä
uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien määrää tai prosenttiosuutta ei voida täysin
raportoida. Kestävästi hankittujen materiaalien osuutta pakkausmateriaalien valmistamisessa ei
ole saatavilla. Tuotteisiin käytettyjen materiaalien tiedot ovat peräisin Rauten omista
suunnittelujärjestelmistä, toimittajilta sekä omista laskelmista, mutta osa painotiedosta perustuu
keskiarvioihin. Tuotteisiin käytettyjen materiaalien kokonaismäärät ja eri materiaalien sekä
komponenttien osuudet on kerätty toimitusprojektikohtaisesti. Tiedot sisään virtaavista
materiaaleista eivät ole ESRS:n pyytämällä tarkkuudella, eikä sille tasolle ole mahdollista päästä
lähivuosien aikana, sillä nimiketason hallinnan muuttaminen vaatii merkittävästi resursseja eikä
ole kohtuullisella vaivalla toteutettavissa. Nykyisiin tietojärjestelmiin pitäisi tehdä suuria
muutoksia, jotta voitaisiin selkeästi eritellä nimikkeen sisältämien materiaalien ja painojen osuus.
Tuotteiden räätälöinti asiakkaan toiveiden mukaisesti vaatii usein kertaluonteisia kaupallisia
nimikkeitä. Eri materiaalien painojen erittely kaupallisista nimikkeistä on vaikeaa tai mahdotonta
ilman toimittajan tai valmistajan apua, mikä johtaa lisäkustannuksiin.
E5-5 RESURSSIEN ULOSVIRTAUKSET
Rauten keskeiset resurssien ulosvirtaukset muodostuvat puutuoteteollisuudelle toimitettavista
teollisuuskoneista, analysointilaitteista, tuotantolinjoista, ohjelmistoratkaisuista ja niihin liittyvistä
palveluista. Tuotteiden luonteen takia kiertotalouden periaatteet toteutuvat ensisijaisesti
tuotteiden pitkäkestoisuuden, korjattavuuden, päivitettävyyden ja käyttöiän jatkamisen kautta
asiakkaiden tehtailla, eivätkä niinkään Rauten omassa toiminnassa syntyvien jätteiden määrää
vähentämällä tai käyttämällä materiaaleja uudelleen.
Merkittävimmät ja pitkäjänteisimmät resurssitehokkuusvaikutukset syntyvät käyttövaiheessa,
asiakkaan tuotannossa, Rauten koneiden suorituskyvyn, palveluiden ja digitaalisten ratkaisujen
kautta. Rauten kone- ja tuotantolinjaratkaisut suunnitellaan pitkäikäisiksi, ja niiden tueksi
tarjotaan huoltoa, korjauksia, päivityksiä ja modernisointipalveluja, joiden ansiosta
tuotantolinjojen käyttöä voidaan jatkaa pidempään, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden
käyttö tehostuu ja laitteiden täysimittaista uusimista voidaan lykätä pidemmälle.
Fyysisten laitteiden lisäksi Raute tarjoaa ohjelmistoja, digitaalisia ratkaisuja ja palvelulähtöisiä
ratkaisuja, kuten analysaattoreita ja MillSIGHTS-ohjelmistoja, jotka tukevat asiakkaiden
tuotantoprosessien optimointia, kaluston käyttöastetta, kunnossapidon suunnittelua,
materiaalien hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Nämä ratkaisut auttavat parantamaan
resurssitehokkuutta tuotteiden käyttövaiheessa mahdollistamalla olemassa olevan kaluston
tehokkaamman seurannan ja käytön. Rauten koneiden käyttöikää voidaan pidentää päivityksillä
tai modernisoinneilla, ja käyttöikänsä päässä olevien koneiden materiaalit voidaan ottaa talteen ja
kierrättää asianmukaisten prosessien ja vaatimusten mukaisesti. Olemassa oleviin koneisiin
voidaan päivittää uutta teknologiaa vaihtamalla valikoimasta poistuneita tai loppuun kuluneita
osia. Modernisoinnilla tarkoitetaan kattavampaa peruskorjausta, joka pidentää tuotantolinjan
käyttöikää ja luo edellytykset nykyisten sääntely-, kunnossapito- ja tuotantovaatimusten
täyttämiselle.
Tuotteiden ja ratkaisujen elinkaari
Rauten valmistamien tuotteiden elinkaari on vuosikymmeniä (tyypillisesti 15–40 vuotta), ja
tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää korjauksilla, modernisoinneilla ja päivityksillä. Korjattavat
ja päivitettävät ratkaisut tarjoavat asiakkaille mahdollisuuksia resurssien säästöön koko niiden
elinkaaren ajan. Käytetyillä koneilla on myös jälkimarkkinat.
Esitetyt käyttöikäluvut esittävät Rauten koneiden käytännössä todettua ja odotusten mukaista
ikää perustuen saatavissa oleviin historiatietoihin ja tällä hetkellä käytössä olevaan kalustoon.
Useista tuotekategorioista ja erityisesti uusista teknologioista on saatavissa vertailukelpoisia
markkinatietoja keskimääräisestä käyttöiästä hyvin rajallisesti tai ei ollenkaan. Näissä tapauksissa
odotettu käyttöikä on arvio, joka perustuu Rauten asennettuun laitekantaan ja yhä aktiivisessa
käytössä oleviin koneisiin.
Rauten sisäisissä laskelmissa, mukaan lukien ilmastovaikutuksiin liittyvät arvioinnit, käytetään
likimääräisenä viitteellisenä käyttöikänä 25 vuotta. Tällä tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka jälkeen
kalusto tyypillisesti vaatii päivityksen tai modernisoinnin, jotta toimintaa voidaan jatkaa
tehokkaasti. Esitetyt pidemmät käyttöiät (odotetut käyttöiät) tarkoittavat havaittua tai realistisesti
odotettavissa olevaa maksimaalista käyttöikää olettaen, että kaluston huollosta, korjauksista ja
modernisoinneista huolehditaan asianmukaisesti.
Koska kaikille tuotekategorioille ei ole saatavissa kattavia, ulkoisesti vertailukelpoisia
käyttöikätietoja, esitetyt luvut on syytä tulkita pikemmin viitteellisiksi arvioiksi kuin tilastollisiksi
keskiarvoiksi, ja niihin voi kohdistua epävarmuutta. Raute jatkaa tietojen keräämistä ja
toimintatapojen seurantaa tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi entisestään.
●
Kuivaajat: Keskimääräinen elinkaari 30 v/Raute 30 v
●
Saumaajat: Keskimääräinen elinkaari 25 v/Raute 35 v
●
Jatkamislaitteet: Keskimääräinen elinkaari 25 v/Raute 30 v
●
Sorvit: Keskimääräinen elinkaari 30 v/Raute 30 v
●
Paikkauslaitteet: Ei keskimääräistä elinkaarta, koska markkinoilla ei ole vastaavaa
tuotetta/Raute 30 v
●
Ladonta- ja puristuslaitteet: Keskimääräinen elinkaari 30 v/Raute 30 v
●
Analysaattorit: Keskimääräinen elinkaari 30 v/Raute 30 v
Osiossa E5 esitetyt käyttöiät kuvaavat Rauten kaluston teknistä käyttöikää todellisissa
olosuhteissa, mukaan lukien käyttöikää merkittävästi pidentävät modernisoinnit, päivitykset ja
komponenttien vaihdot.
Osiossa E5 esitetyt mittarit ovat etupäässä laadullisia ja prosessiriippuvia ja heijastavat
resurssitehokkuuden ja kiertotalousperiaatteiden integrointia Rauten tuotteisiin, palveluihin ja
toimintaan. Määrälliset tiedot sisään ja ulos virtaavista materiaaleista perustuvat sisäisten
järjestelmien projektitasoisiin tietoihin, toimittajilta saatuihin tietoihin ja johdon arvioihin, kuten
kyseisissä osissa kuvataan. Keskeisimmät rajoitukset liittyvät tietojen tarkkuustasoon,
järjestelmien valmiuksiin ja arvoketjun tietojen saatavuuteen.
Jätteiden syntyminen, korjattavuus ja kierrätettävien aineiden osuus
Resurssien käyttö ja jätehierarkian soveltaminen ohjeistetaan Rauten
ympäristötoimintaperiaatteissa. Rauten omassa toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja
käsitellään EU:n jätelainsäädännön ja paikallisten määräysten mukaisesti. Tavoitteena on
mahdollisuuksien mukaan maksimaalinen kierrätysaste ja uudelleenkäyttö.
Kaikki Rauten tuotteet, erityisesti teollisuuskoneet, analysointilaitteet ja tuotantolinjat, ovat
korjattavissa ja niiden tueksi tarjotaan huoltoa, varaosia ja modernisointipalveluja. Korjattavuus
varmistetaan käytännössä näiden palveluiden kautta eikä niinkään standardoiduilla tuotetason
korjattavuusluokituksilla. Vakiintuneisiin järjestelmiin perustuvia tuotetason
korjattavuusluokituksia ei ole käytettävissä, koska tällaiset järjestelmät on kehitetty etupäässä
kuluttajatuotteita varten, eivätkä ne sovellu määrättyä tarkoitusta varten räätälöidylle
järjestelmätasoisille teollisuuskoneille.
Vuonna 2025 tehtiin toimenpiteitä projektitoimitusten kartoittamiseksi ja tarkempien
painotietojen keräämiseksi, mikä johti siihen, että teknisten materiaalien raportoitu
kokonaispaino nousi. Materiaalien ulosvirtauksia ei voida luotettavasti kohdistaa tiettyyn
tuotteeseen tai tuotekategoriaan, joten kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa ja
pakkauksissa ei lasketa tuotetasolla. Tämä heijastaa materiaalitason tietojen rajallista saatavuutta
ja Rauten monimutkaisten, projektikohtaisten toimitusten luonnetta. Konsernitason tietojen
esittäminen edellyttäisi tietojen kokoamista tuotetason materiaalitiedoista.
Rauten omasta toiminnasta syntyvistä jätteistä merkityksellisimmät jätevirrat ovat etupäässä
Lahden toimipaikassa syntyvä metalli- ja puujäte, joka ohjataan kierrätykseen. Muita jätevirtoja
ovat energiajätteet, vaaralliset jätteet ja sekajätteet, jotka kaikki käsitellään asianomaisten
määräysten mukaisesti.
Jätteitä koskeviin kiertotalouden mittareihin liittyy tietorajoituksia ja mittausepävarmuutta.
Jätemäärät perustuvat pääosin toimipaikkakohtaiseen raportointiin – lukuun ottamatta Deltaa,
jonka jätemäärät arvioidaan kustannuslähtöisesti jätehuollon laskutuksen ja kontti- tai
puristinmäärien perusteella. Jätetietojen rajaukset ovat muuttuneet vuodesta 2024, koska
raportointikauden tietoihin sisältyvät ensi kertaa myös Deltan toimipisteen jäteluvut. Rauten
tavoitteena on parantaa ajan mittaan jätteisiin liittyvien tietojen kattavuutta ja tarkkuutta, muun
muassa tiivistämällä yhteistyötä jätehuollon palveluntarjoajien kanssa.
Oman toiminnan jätemäärät ja käsittelytavat
Rauten omassa toiminnassa syntyneen jätteen kokonaismäärä
2024
2025*
Syntyneen jätteen kokonaismäärä, tonnia
910
551
Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä, tonnia
825
493
825
493
Tavanomainen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten
0
0
Tavanomainen jäte, kierrätys
791
455
Tavanomainen jäte, muu hyödyntäminen
34
39
0
0
Vaarallinen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten
0
0
Vaarallinen jäte, kierrätys
0
0
Vaarallinen jäte muu hyödyntäminen
0
0
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä, tonnia
85
57
36
27
Tavanomainen jäte, poltto
0
0
Tavanomainen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle
36
27
Tavanomainen jäte, muu loppukäsittely
0
0
49
30
Vaarallinen jäte, poltto
49
30
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä
0
0
Vaarallinen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle
0
0
Vaarallinen jäte, muu loppukäsittely
0
0
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä, tonnia
119
96
Kierrättämättömän jätteen osuus, prosenttia
13 %
17 %
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä, tonnia
49
30
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä, tonnia
0
0
*Deltan jäteluvut sisältyvät ensi kertaa raportointivuoden 2025 tietoihin. Deltan jätemäärät
arvioidaan kustannuslähtöisesti jätehuollon laskutuksen ja kontti- tai puristinmäärien perusteella.
Deltan jätetiedot eivät sisältyneet vuoden 2024 tietoihin.
SOSIAALINEN VASTUU
S1 Oma työvoima
S1. SBM-3
Raute on tunnistanut ja arvioinut kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissään keskeiset omaan
työvoimaan liittyvät vaikutukset kestävyysraportointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita
vasten. Rauten olennaisiksi omaan työvoimaan liittyviksi kestävyysaiheiksi tunnistettiin työterveys
ja -turvallisuus, koulutus ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön monimuotoisuus.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin perusteella tunnistetut olennaiset kielteiset vaikutukset
liittyvät yksittäisiin tapauksiin.
Rauten oman työvoiman osalta olennaiset vaikutukset liittyvät tapaturma-altistuksen
vähentämiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen lähtökohtaisesti turvallisilla suunnitteluratkaisuilla,
ammatillisen kasvun edistämiseen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kautta sekä
työyhteisön monimuotoisuuden edistämiseen. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen
myönteiset vaikutukset koskevat kaikkia työntekijäryhmiä, sekä tuotantotyöntekijöitä,
toimistohenkilöstöä että linjajohtoa, kun koulutussisällöt ja -tavat räätälöidään eri rooleille ja
vastuille sopiviksi. Työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parannukset hyödyttävät erityisesti
tuotanto-, palvelu-, asennus- ja kunnossapitotehtävissä työskenteleviä, jotka altistuvat enemmän
fyysisille riskeille. Työyhteisön monimuotoisuuteen liittyvät toimet vaikuttavat myönteisesti koko
työvoimaan edistämällä kaikkien reilua kohtelua ja tasapuolisia mahdollisuuksia. Nämä
vaikutukset koskevat erityisesti Rauten kaikkien toimintojen omaa työvoimaa.
Työturvallisuuteen liittyvät kielteiset vaikutukset aiheutuvat ensi sijassa Rauten toiminnan
luonteesta: kyse on valmistavasta teollisuudesta, asennuksista, kunnossapidosta ja muusta
teollisessa ympäristössä tehtävästä työstä. Näin ollen Raute korostaa vahvasti työn vaaratekijöiden
ja vaikutusten järjestelmällistä tunnistamista, arviointia ja priorisointia kaikissa
liiketoimintayksiköissä ja tehtävissä. Vaaranarviointiprosessin tuottama tieto tukee Rauten
turvallisuustyötä ja luo perusteita toiminnan suunnittelulle ja turvallisuuteen liittyville päätöksille.
Turvallisuusnäkökohdat integroidaan kiinteästi myös tekniseen suunnitteluun ja huoltotöihin.
Raute arvioi jatkuvasti, kuinka tuotteita, tuotantoprosesseja ja työtapoja voidaan parantaa vaara-
altistuksen vähentämiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi.
Oman työvoiman määritelmä
Kaikkia Rauten omaan työvoimaan kuuluvia henkilöitä on arvioitu yhtenä ryhmänä
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä, ja he sisältyvät osiossa S1 raportoitujen tietojen piiriin.
Rauten oma työvoima muodostuu ESRS-standardien määritelmien mukaisesti kaikista
työntekijöistä, joilla on suora työsuhde Rauten kanssa, mukaan lukien vakituiset, osa-aikaiset ja
määräaikaiset työsuhteet ja henkilöit, joilla on nollatuntisopimus.
Lisäksi Rauten tiloissa työskentelee vähäisessä määrin muita kuin työsuhteisia työntekijöitä,
esimerkiksi väliaikaisia vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoiden työntekijöitä (esim.
pakkaustoiminnot ja logistiikka). Nämä henkilöt ovat ulkopuolisen osapuolen palveluksessa
eivätkä kuulu ESRS-määritelmien mukaan Rauten omaan työvoimaan. Muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden merkitys on arvioitu epäolennaiseksi, koska heidän määränsä on
pieni ja tehtävät ovat rajattuja, joten he eivät ole mukana osassa S1 esitetyissä tiedoissa.
Raute tunnistaa, että tietyt työntekijäryhmät, esimerkiksi raskaita kokoonpanotöitä tekevät, voivat
altistua tietyille vaaroille muita enemmän. Työtapaturmien todennäköisyys on suurin kone- ja
laiteasennuksissa sekä käyttöönotto- ja kunnossapitotehtävissä, joissa työskennellään
muuttuvissa teollisissa ympäristöissä, raskaiden koneenosien ja liikkuvien koneiden parissa sekä
korkealla. Altistus näille vaaroille liittyy kiinteästi kyseisiin tehtäviin ja prosesseihin, eikä se ole
sidoksissa mihinkään tiettyyn työntekijäryhmään, maantieteelliseen sijaintiin tai henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin. Raute torjuu näitä vaaroja järjestelmällisillä työsuojelukäytännöillä, mukaan
lukien vaaratekijöiden tunnistaminen, tehtäväkohtaiset riskinarvioinnit, ennalta ehkäisevät
turvatoimet, henkilöstön jatkokoulutus ja turvallisuuskoulutus sekä turvallisuuslukujen jatkuva
seuranta. Päähuomio kiinnitetään siihen, että jokaisella työntekijällä ja urakoitsijalla on
turvalliseen työhön tarvittavat tiedot, välineet ja olosuhteet.
Pakkotyön ja lapsityövoiman käytön riski Rauten toiminnassa
Rautella on palvelutoimintaa Indonesiassa, joka julkisissa lähteissä yleisesti nimetään alueeksi,
johon liittyy korostunut pakkotyön tai lapsityövoiman käytön riski. Raute ei ole toteuttanut näillä
alueilla erillistä tai perusteellista ihmisoikeusarviointia, kuten kohdennettua auditointia tai
kolmannen osapuolen tekemää ihmisoikeus–due diligence -tarkastusta. Raute ei ole havainnut
alueella omissa toiminnoissaan tai työtehtävissä merkkejä pakkotyöstä tai lapsityövoiman
käytöstä. Rauten omaan työvoimaan liittyvät ihmisoikeusnäkökohdat sisältyvät kaksinkertaiseen
olennaisuusanalyysiin ja yleisiin riskienhallintaprosesseihin. Kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissä ei ole tunnistettu omaan työvoimaan liittyviä olennaisia
ihmisoikeusvaikutuksia. Raute kuitenkin tunnistaa, että kansainvälisessä toiminnassa sääntely-
ympäristöt ja yhteiskunnalliset olosuhteet usein vaihtelevat, joten riskejä seurataan jatkossakin
osana tavanomaista riskienhallintaa.
S1-1 – OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET
Raute hallitsee omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
kaikkia toimintoja ja toiminta-alueita sitovien konsernitason toimintaperiaatteiden avulla.
Työvoimaan liittyviä toimintaperiaatteita ovat eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct),
työturvallisuuspolitiikka sekä Kunnioitus työpaikalla -käytäntö. Näissä Rauten omaa työvoimaa
sitovissa toimintaperiaatteissa käsitellään kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetut
olennaiset työvoimaan liittyvät aiheet. Rauten oman työvoiman edut ja näkökulmat on otettu
huomioon toimintaperiaatteiden laatimisessa sisäisten arviointien ja palauteprosessien kautta.
Luonnokset ovat kiertäneet ennen hyväksymistä sisäisellä kommenttikierroksella, jonka
yhteydessä asianomaisilla toiminnoilla ja oman työvoiman edustajilla sekä johdolla ja
henkilöstöhallinnolla on ollut mahdollisuus antaa palautetta ja kommentteja. Raute käsittelee
työvoimaan liittyviä ihmisoikeushuolia vakiintuneiden henkilöstöhallinnon prosessien,
työturvallisuustapausten käsittelyn ja whistleblowing-ilmoituskanavan avulla. Huoli-ilmoitukset
tutkitaan, ja tarvittaessa toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Vastatoimet ilmoitusten tekijöitä
kohtaan on kielletty.
Eettiset toimintaperiaatteet
Eettiset toimintaperiaatteet koskevat roolista, tehtävästä tai työsuhteen laadusta riippumatta
kaikkia työntekijöitä, joilla on suora työsuhde Rauten kanssa. Eettisissä toimintaperiaatteissa
määritellään Rauten sitoumukset eettisiin liiketoimintakäytäntöihin, ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen, henkilöstön tasavertaiseen kohteluun ja syrjintäkieltoon, pakkotyö-, lapsityö- ja
ihmiskauppakieltoon sekä yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden
kunnioittamiseen. Rauten hallitus on hyväksynyt eettiset toimintaperiaatteet, ja se vastaa niiden
toteutumisesta yhdessä toimitusjohtajan, talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan kanssa. Eettisten
toimintaperiaatteiden toimeenpanoon kuuluu vuosittainen henkilöstölle pakollinen koulutus,
joka sisältyy myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Työntekijöillä on mahdollisuus nostaa
esiin eettisiä toimintaperiaatteita koskevia huoliaan omalle esimiehelleen, henkilöstöhallinnolle
tai luottamuksellisesti whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Eettiset toimintaperiaatteet
heijastavat Rauten sitoutumista kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen. Raute noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien
yleismaailmallisen julistuksen periaatteita ja tukee Kansainvälisen työjärjestön ILOn
määrittelemiä työelämän perusoikeuksia, kuten yhdistymisvapautta, kollektiivista
neuvotteluoikeutta, pakkotyökieltoa sekä työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Raute on myös
mukana YK:n Global Compact -aloitteessa ja on sitoutunut sen kymmeneen periaatteeseen, jotka
koskevat ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua ja korruption ehkäisyä.
Raute on sitoutunut pakkotyö- ja lapsityökieltoon ja edellyttää näitä periaatteita myös
toimittajiltaan. Raute noudattaa monilta osin OECD:n toimintaohjetta monikansallisille yrityksille,
ja sen eettiset toimintaperiaatteet ja siihen liittyvät prosessit ovat linjassa OECD:n toimintaohjeen
kanssa. Raute tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), erityisesti tavoitteita 8, 11, 12
ja 13.
Eettiset toimintaperiaatteet käsittelevät Rauten omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja
mahdollisia vaikutuksia liittyen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasavertaiseen kohteluun,
yhdistymisvapauteen ja oikeudenmukaisiin työoloihin, ja niissä määritellään periaatteet ja
vaatimukset, joiden tarkoituksena on ehkäistä syrjintää, pakkotyötä ja muita työoikeuksien
loukkauksia. Eettisten toimintaperiaatteiden noudattamista seurataan koulutusten kattavuuden,
saatujen ilmoitusten ja muiden seurantatoimien avulla.
Työturvallisuuspolitiikka
Työturvallisuuspolitiikka koskee kaikkien Rauten toimintojen kaikkia työntekijöitä. Raute sitoutuu
työturvallisuuspolitiikassa tarjoamaan turvallisen ja terveellisen työympäristön keskittyen
etupäässä fyysisiin työturvallisuus- ja työterveysriskeihin. Politiikassa määritellään nollatoleranssi
turvattomia työolosuhteita kohtaan ja tunnustetaan työntekijöiden oikeus ja velvollisuus
keskeyttää vaaralliseksi todettu työ. Yleisvastuu työterveydestä ja -turvallisuudesta kuuluu
toimitusjohtajalle, ja käytännössä vastuu delegoituu ylemmän johdon kautta paikallisille
esihenkilöille. Työturvallisuuden hallintakehyksen muodostavat kattavat ohjeistukset ja
standardit. Työturvallisuuspolitiikkaa toteutetaan turvallisuusstandardien, koulutuksen,
vaaratekijöiden tunnistamisen ja vaaranarviointimenettelyjen, turvallisuushavaintojen ja läheltä
piti -tilanteiden raportoinnin kautta. Työntekijöillä on oikeus nostaa esiin työterveyttä ja -
turvallisuutta koskevia huoliaan linjajohdon, Rauten sähköisen turvallisuusalustan,
henkilöstöhallinnon prosessien tai whistleblowing-ilmoituskanavan kautta.
Työturvallisuuspolitiikka on sisäinen asiakirja, joka on työntekijöiden saatavissa.
Raute noudattaa työturvallisuuslainsäädäntöä sekä koneturvallisuusdirektiivejä ja -standardeja
kaikissa toimintamaissaan ja yksiköissään. Rautella ei ole sertifioitua turvallisuuden
johtamisjärjestelmää, mutta turvallisuutta johdetaan systemaattisesti kaikissa toimipaikoissa
ottaen huomioon valmistustoiminnan, asennusten, kunnossapidon ja palvelutoimintojen
erityispiirteet. Työturvallisuuden toteutumista seurataan turvallisuushavainnoilla,
vaaratilanneraportoinnin kautta ja johdon katselmuksilla.
Kunnioitus työpaikalla -käytäntö
Raute on eettisten toimintaperiaatteidensa mukaisesti sitoutunut ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen ja työntekijöiden tasavertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden
edistämiseen. Minkäänlaista syrjintää ei sallita. Kunnioitus työpaikalla -käytäntö koskee kaikkia
Rauten työntekijöitä. Siinä yhtiö esittää sitoumuksensa monimuotoisuuden,
oikeudenmukaisuuden ja inkluusion edistämiseen, yhdenvertaisten työllistymismahdollisuuksien
tarjoamiseen sekä nollatoleranssiin syrjintää, häirintää, kiusaamista ja muuta asiatonta kohtelua
vastaan. Kokonaisuutena näissä toimintaperiaatteissa esitetään Rauten sitoumukset, vastuut ja
toimintamekanismit työvoimaan kohdistuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallitsemiseksi. Toiminnalliset prosessit ja tulokset esitetään osan S1 asianomaisissa kohdissa.
Toimeenpanovastuu on koko organisaation johdolla ja henkilöstöhallinnolla. Toimeenpano
tapahtuu käytännössä sisäisen viestinnän, tietoisuutta edistävien aloitteiden ja kunnioittavaa
käyttäytymistä ja inkluusiota edistävän käytännön johtamistyön kautta. Työntekijöitä rohkaistaan
nostamaan esiin syrjintään tai asiattomaan käyttäytymiseen liittyviä huolia esihenkilöiden,
henkilöstöhallinnon tai whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Saadut ilmoitukset tutkitaan, ja
tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin asianomaisen lainsäädännön ja sisäisten käytäntöjen
mukaisesti. Kunnioitus työpaikalla -käytäntö on sisäinen asiakirja, joka on työntekijöiden
saatavissa. Käytäntö tukee johtoa työntekijöihin tosiallisesti ja mahdollisesti kohdistuvien
vaikutusten hallinnassa liittyen tasavertaisiin mahdollisuuksiin, syrjintäkieltoon ja inkluusioon ja
torjuu häirintään, työpaikkakiusaamiseen ja muuhun asiattomaan kohteluun liittyviä riskejä,
kuten ESRS 2 IRO -taulukossa on esitetty ja osassa S1 käydään läpi.
Syrjimättömyysperiaatteet on ankkuroitu Rauten eettisiin toimintaperiaatteisiin ja Kunnioitus
työpaikalla -käytäntöön. Rautessa ei hyväksytä minkäänlaista rotuun tai etniseen alkuperään,
kastiin, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, toimintarajoitteeseen, sukupuoleen,
seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun vastaavaan ominaisuuteen perustuvaa syrjintää.
Rekrytointia ja työsuhteita koskevat päätökset perustuvat työtä koskeviin kriteereihin, kuten
osaamiseen, koulutukseen ja kokemukseen, siten että kaikkia hakijoita kohdellaan tasavertaisesti
ja kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet. Monimuotoisuus- ja inkluusioperiaatteita edistetään
osiossa S1-4 (E8–E9) kuvatuilla DEI-koulutuksilla, inkluusiota koskevalla johdon ohjauksella,
rekrytointikäytännöillä ja kampanjoilla, ja tuloksia seurataan osiossa S1-5 esitetyllä
inkluusioindeksillä.
Raute on sitoutunut edistämään inkluusiota ja avointa kommunikaatiota kaikissa
henkilöstöryhmissä. Raute ei oman työvoiman rakenteen arvioinnin ja toiminnan luonteen
perusteella ole tunnistanut mitään tiettyä työntekijäryhmää, joka vaatisi erityisiä, konsernitason
toimintaperiaatteiden yleislinjaukset ylittäviä suojatoimia. Työvoimaan liittyvien
ihmisoikeushuolien esiin tuominen on mahdollista henkilöstöhallinnon prosessien,
turvallisuusorganisaation tai luottamuksellisen whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Kaikkia
näitä väyliä voi käyttää pelkäämättä vastatoimia. Toimintaperiaatteiden tehokkuutta seurataan
henkilöstökyselyllä, henkilöstöhallinnon tilastoilla ja mittaamalla koulutuksiin osallistumista.
S1-2 – PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA OMAN TYÖVOIMAN JA
TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN KANSSA
Rauten yhteydenpito oman työvoiman ja sen edustajien kanssa tapahtuu vakiintuneiden,
säännöllisessä käytössä olevien kanavien kautta, joiden tarkoituksena on tukea avointa
keskustelua ja tuoda työntekijöiden näkemykset mukaan työvoimaa koskevien vaikutusten
tunnistamiseen ja hallintaan. Suorien työnantajan ja työntekijän välisten yhteyksien lisäksi
yhteydenpitoa tapahtuu edustuksellisesti paikallisten käytäntöjen ja lakisääteisten vaatimusten
mukaisesti.
Suoran yhteydenpidon kanavia ovat säännölliset keskustelut linjajohdon kanssa, tavoite- ja
kehitysarvioinnit, tiedotustilaisuudet, koulutukset, sisäiset viestintäkanavat ja koko henkilökunnan
yhteiset kokoontumiset. Rauten Työntekijöiden ääni -konsepti tarjoaa rakenteen palautteen
keräämiseksi työntekijöiltä, ja laajoja henkilöstökyselyjä täydennetään useammin toteutettavilla
pulssikyselyillä. Kyselyihin sisältyy työvoimavaikutusten kannalta relevantteja aiheita, kuten
työolosuhteet, työhyvinvointi, monimuotoisuus ja inkluusio. Kyselyiden tulokset käydään läpi
tiimeissä, yksiköissä ja johdon tasolla, ja niiden avulla tunnistetaan kehityskohteita ja seurataan
toimenpiteiden tuloksia. Raute katsoo, että sen henkilöstöön ei tällä hetkellä kuulu ryhmiä, joilla
olisi tarvetta uusille tai kohdennetuille kyselyille erityistarpeiden vuoksi.
Yhteydenpito työntekijöiden edustajien kanssa tapahtuu voimassa olevan työlainsäädännön ja
työehtosopimusten mukaisesti. Suomessa keskusteluiden reunaehdoista määräävät
teknologiateollisuuden työehtosopimukset ja vakiintuneet luottamushenkilökäytännöt. Suomen
ulkopuolisilla toimipaikoilla yhteydenpito noudattaa paikallisia yhteistyö- ja kuulemismääräyksiä.
Nämä prosessit luovat työntekijöille ja heidän edustajilleen edellytykset vaikuttaa työolosuhteisiin,
työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä toimintatapoihin liittyviin asioihin. Yhteydenpidon kautta
saatuja tietoja käytetään työvoimaa koskevien tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten
arvioinnissa ja työvoiman hallintaa koskevan päätöksenteon tukena.
S1-3 – PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT YRITYKSEN OMALLE
TYÖVOIMALLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI
Raute edistää avointa ja läpinäkyvää kulttuuria ja noudattaa toiminnassaan omia eettisiä
toimintaperiaatteitaan. Näitä tuetaan koulutuksilla sekä tarjoamalla mahdollisuus ilmoittaa
mahdollisista toimintaperiaatteiden rikkomuksista. Rautella on käytössä eettiset
toimintaperiaatteet ja erilliset ilmoituskanavat. Ilmoittajien suojaa tuetaan koulutuksella ja
seurannalla, ja ilmoittajiin kohdistuvat vastatoimet on kielletty ja niistä seuraa kurinpidollisia
toimenpiteitä. Rautella on käytössä eettiset toimintaperiaatteet, ilmoituskanavat, määritellyt
seuraamustoimet vastatoimien varalta. Raute rohkaisee henkilöstöä ilmoittamaan mahdollisista
väärinkäytöksistä aikaisessa vaiheessa, esimerkiksi esihenkilön tai henkilöstöosaston kautta. Jos
tämä ei ole mahdollista, epäillyistä väärinkäytöksistä tai lainrikkomuksista voi ilmoittaa sähköisen
ilmoituskanavan kautta, jonka tarjoaa kolmas osapuoli. Lisätietoja ilmoituskanavasta ja siihen
liittyvistä rakenteista ja prosesseista on annettu osiossa G1-1. Ilmoituskanavista tiedotetaan
perehdytyksissä, vuosittaisissa koulutuksissa ja sisäisessä viestinnässä; luottamusta arvioidaan
kyselytutkimuksilla, yksittäisten tapausten seurannalla ja kanavien käytön perusteella.
Kanavien kautta ilmoitetut tapaukset dokumentoidaan, ja niitä seurataan ja käsitellään
vakiintuneiden sisäisten käytäntöjen mukaisesti. Ethics-tiimi seuraa säännöllisesti
raportointikanavien toimivuutta ja tehokkuutta esimerkiksi käymällä läpi raportoituja tapauksia,
ratkaisuprosesseja ja tietoisuutta kanavien käyttömahdollisuudesta. Kanavien saavutettavuutta,
niiden saavuttamaa luottamusta ja tehokkuutta arvioidaan työntekijöiltä, siis kanavien
suunnitelluilta käyttäjiltä, saadun palautteen sekä koulutusten ja sisäisten keskustelujen
yhteydessä esitettyjen näkemysten perusteella. Samalla tunnistetaan mahdollisia kehitystarpeita.
S1-4 – TOIMET, RISKIENHALLINTA JA VAIKUTTAVUUS OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVISSÄ
OLENNAISISSA VAIKUTUKSISSA, RISKEISSÄ JA MAHDOLLISUUKSISSA
Rauten omaan työvoimaan kohdistuviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vastataan
henkilöstöhallinnon systemaattisten toimintatapojen, työsuojelukäytäntöjen ja
henkilöstönkehittämisprosessien kautta. Näiden toimien tarkoituksena on ehkäistä tai lieventää
työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.
Tarkoituksena on myös tukea myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden osaamisen kehitykseen,
inkluusioon ja sitoutumiseen.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä toimia koordinoi konsernin turvallisuustoiminto
yhteistyössä paikallisten turvallisuusvastaavien, paikallisjohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa.
Turvallisuusriskeihin puututaan ennalta ehkäisevillä käytännöillä, kuten vaaratekijöiden
tunnistamisella, turvallisuuskoulutuksilla, ohjeistetuilla turvallisilla työtavoilla ja paikallisilla
hallintatoimilla. Näiden tarkoituksena on pienentää työtapaturmien ja työperäisten terveysriskien
todennäköisyyttä ja vakavuutta kaikissa toimintaympäristöissä, mukaan lukien valmistus-,
asennus-, kunnossapito- ja huoltotyöt.
Koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä toimia johtaa
henkilöstöhallinto tiiviissä yhteistyössä linjajohdon kanssa. Näitä ovat esimerkiksi perehdytykset,
tehtäväkohtaiset koulutukset, osaamisen kehittämisaloitteet ja henkilöstöjohtamisen käytännöt,
joilla tuetaan hallittua työkuormaa ja osaamisen kehittämistä. Monimuotoisuus-,
oikeudenmukaisuus- ja inkluusionäkökulmat integroidaan henkilöstöhallinnon
toimintaperiaatteisiin ja niitä sovelletaan kaikkiin työntekijäryhmiin.
Työvoimaan liittyviä toimenpiteitä toteutetaan osana vuosittaista budjetointia ja operatiivista
suunnittelua. Vastuut on määritelty konserni-, liiketoimintayksikkö- ja toimipaikkatasolla siten,
että henkilöstö- ja työturvallisuustoiminnot tukevat toimeenpanoa ja linjajohto vastaa
päivittäisestä toteutuksesta. Digitaaliset HR-järjestelmät tukevat työvoimaan liittyvien prosessien
yhdenmukaista soveltamista koko organisaatiossa. Kokoonpanotoiminnan sekä huolto- ja
palveluliiketoiminnan erityispiirteet on huomioitu työturvallisuuden hallinnassa.
Toimenpiteet ja lähestymistavat suunnitellaan torjumaan olennaisia työvoimaa koskevia riskejä ja
tukemaan pitkäjänteisesti myönteisiä tuloksia. Työvoimaan liittyvien toimien ja
toimintaperiaatteiden vaikuttavuus, mukaan lukien edistyminen mahdollisia indikaattoreita ja
tavoitteita vasten, esitetään osiossa S1-5.
Raute toteutti raportointikaudella useita toimia, joilla hallitaan tunnistettuja omaa työvoimaa
koskevia vaikutuksia ja riskejä ja hyödynnetään mahdollisuuksia. Moni toimenpide kohdistuu
useisiin eri vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Toiston välttämiseksi ja selkeyden vuoksi
toimet on koottu alla olevaan luetteloon, jossa viitataan kulloinkin asianomaisiin tarkempiin
tietoihin. Vuonna 2025 toteutetut toimet ja vuodelle 2026 suunnitellut toimet on ryhmitelty
erikseen. Vuoden 2025 toimet toteutettiin raportointikauden aikana.
Vuonna 2025 toteutetut toimet
●
E1.
Turvallisuusjohtamisen, -kulttuurin ja tietoisuuden vahvistaminen
– Vahvistettiin
turvallisuusjohtamista ja turvallisuuskulttuuria linjajohdon ja ylimmän johdon koulutuksilla
ja valmennuksilla. Pidettiin säännöllisiä johdon vetämiä turvallisuuskeskusteluja,
turvallisuusjohtamisen koulutusta ja valmennusta sekä edistettiin turvallisuustietoisuutta
mm. osallistumalla Maailman työterveys- ja työturvallisuuspäivään. Lisäksi jatkettiin
monivuotisen turvallisuuskulttuuriohjelman toimeenpanoa. (2025; jatkuva)
●
E2.
Turvallisuussääntöjen, standardien ja politiikan toimeenpano
käyttöön henkeä pelastavat ohjeet (Life Critical Standards) ja turvallisuuden kultaiset
säännöt (Golden Safety Rules) sekä vahvistettiin työturvallisuuspolitiikan toimeenpanoa
kaikissa toiminnoissa, tavoitteena yhdenmukaistaa turvallisuusvaatimuksia ja vahvistaa
turvallisia toimintatapoja. (2025; valmis)
●
E3.
Toimipaikkatason ennaltaehkäisevä riskienhallinta ja auditoinnit
ennaltaehkäiseviä turvallisuuskäytäntöjä tuotantolaitoksissa ja muissa toimipaikoissa
säännöllisillä turvallisuuskierroksilla, 5S-auditoinneilla sekä työturvallisuuden vaarojen
arvioinneilla. Lisäksi kehitettiin vaaranarviointiprosesseja ja -työkaluja järjestelmällisen riskien
tunnistamisen ja priorisoinnin tukemiseksi. (2025; jatkuva)
●
E4.
Tuotteiden ja ratkaisujen koneturvallisuuden edistäminen
– Integroitiin
turvallisuusratkaisuita koneisiin ja laitteisiin yhtenäistämällä ja konseptoimalla
tuotantolinjoja, tavoitteena tukea turvallisempaa käyttöä ja operointia. (2025; jatkuva)
●
E5.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
– Järjestettiin työntekijöille koulutusta ja
kehittymismahdollisuuksia 70–20–10-oppimismallin mukaisesti, tukena tavoite- ja
kehityskeskustelut, joissa tunnistettiin osaamispuutteita, suunniteltiin yksilöllisiä
kehitystoimia ja linjattiin henkilökohtaiset tavoitteet Rauten strategisten tavoitteiden
mukaisiksi. (2025; jatkuva)
●
E6.
Suorituskyvyn kehittäminen ja sitouttamiskäytännöt
toimihenkilöille Performance Development Framework -ohjelma, luotiin mahdollisuuksia
työkierrolle osaamisen kehittämiseksi ja tiedon jakamiseksi, toteutettiin People Pulse -
kyselytutkimuksia, mukaan lukien tiimitason seurantatoimet, tavoitteena tunnistaa
kehitystarpeita ja toteuttaa niihin vastaavia toimia. (2025; jatkuva)
●
Monimuotoisuustietoisuuden vahvistaminen
– Toteutettiin jatkuvia DEI-toimia, esim.
vapaaehtoiset DEI-verkkokoulutukset, inklusiivisen johtamisen opastus johdolle ja
inklusiivisten rekrytointikäytäntöjen soveltaminen käytännön konteksteihin. (2025; valmis)
●
E8.
Kunnioitus työpaikalla ja inklusiivisuusaloitteet
työpaikalla -käytäntö koko organisaatiossa sekä DEI-teemoja käsittelevä Achieve Together
Through Inclusion -kampanja tietoisuuden parantamiseksi, inklusiivisen käyttäytymisen
edistämiseksi ja ohjelman noudattamisen tukemiseksi kaikilla alueilla. (2025; valmis)
Vuodelle 2026 suunnitellut toimet
●
F1.
Turvallisuuskäytäntöjen ja raportoinnin kehittäminen
turvallisuuden kultaisista säännöistä, sis. tietoisuutta parantavat toimet, esim. Maailman
työturvallisuuspäivä, ja jatketaan vaaranarviointitoimia, painopisteenä
turvallisuusraportoinnin laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen.
●
F2.
Projektien, huoltotoiminnan ja matkustamisen turvallisuuden kehittäminen
projektien ja huoltotoiminnan turvallisuusprosesseja sekä sisäisiä auditointikäytäntöjä
järjestelmällisen turvallisuusjohtamisen vahvistamiseksi. Samalla vahvistetaan henkilöstön
osaamista matkustus- ja projektiturvallisuuteen liittyvällä koulutuksella sekä parannetaan
turvallisuuskäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista operatiivisessa toiminnassa.
●
F3.
Koneturvallisuuteen panostaminen
– Varmistetaan, että toimitettavat koneet, laitteet ja
tuotantolinjat täyttävät uudet koneturvallisuusvaatimukset, jatketaan turvallisuuden
parannustoimien integrointia.
●
F4.
Osaamisen kehittämiskäytäntöjen laajentaminen
osaamisen kehittämiskäytäntöjä mahdollisuuksien mukaan uusiin työntekijäryhmiin,
jatkokehitetään osaamisen arviointi- ja suunnitteluprosesseja ja käynnistetään
ydinosaamisen kehittämistyö.
●
F5.
DEI-tietoisuuden parantamiseen tähtääviä toimia
Inclusion -kampanjaa inklusiivisen käytöksen, tietoisuuden ja systemaattisen toimeenpanon
vahvistamiseksi kaikilla alueilla.
Omaa työvoimaa koskeviin toimiin liittyvät taloudelliset resurssit olivat vuonna 2025 lähinnä
toimintamenoja, jotka aiheutuivat työterveys- ja työturvallisuustoimista, koulutuksesta ja
osaamisen kehittämisestä, johtamisprosesseista ja DEI-aloitteista. Nämä kustannukset kirjataan
tilinpäätöksessä pääosin henkilöstökuluihin ja muihin toimintamenoihin henkilöstön ja
liiketoiminnan tukitoimintojen kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti.
Omaan työvoimaan kohdistuvat toimet ja niiden eteneminen
Osa-osa-aihe
Tunnistettu olennainen aihe
Toimet (E = 2025, F = 2026)
Työterveys ja -
turvallisuus
Tapaturma-altistus
Tätä vaikutusta lievennetään toimilla
E1, E2, E3, E4, F1, F2 ja F3.
Turvallisiksi suunniteltujen
ratkaisujen edistäminen
Tätä vaikutusta edistetään toimilla
E4 ja F3.
Koulutus ja
osaamisen
kehittäminen
Kasvun edellytyksiä osaamisen
kehittämisellä
Tätä vaikutusta edistetään toimilla
E5 ja E6 sekä suunnitellulla toimella F4.
Monimuotoi-
suus
Työvoiman monimuotoisuus
innovatiivisuutta edistävänä
tekijänä
Tätä vaikutusta edistetään toimilla
E7, E8 ja F5.
S1-5 – OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET
Edellisenä raportointivuotena Rautella ei ollut muodollisesti määriteltyjä työvoimaan liittyviä
tavoitteita, ja raportointi keskittyi lähinnä olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen sekä toimintaperiaatteiden ja toimien kuvauksiin. Raute asetti raportointivuoden
aikana mitattavia ja aikasidonnaisia henkilöstöön liittyviä tavoitteita ja selkeytti niihin liittyviä
mittareita ja lähtötasoja. Rauten työvoimaan liittyvä työ osoitti edellisvuoteen verrattuna
edistymistä työvoimaan liittyvien tavoitteiden tunnistamisessa, seurantakäytännöissä sekä
johtamis- ja hallintakäytäntöjen kehittymisessä. Työterveyteen ja -turvallisuuteen, koulutukseen ja
osaamisen kehittämiseen sekä monimuotoisuuteen ja inkluusioon liittyviä toimia jatkettiin.
Työvoimaan liittyvää tavoiteasetantaprosessia johtavat Rauten henkilöstöhallinto- ja työterveys- ja
työturvallisuustoiminnot omien henkilöstöjohtamis-, henkilöstönkehittämis- ja
turvallisuusvastuidensa mukaisesti. Tavoitteet tunnistettiin, niistä keskusteltiin ja ne todennettiin
pienehkössä sisäisessä työryhmässä, jossa oli mukana edustus kyseisistä toiminnoista sekä
yritysjohdosta. Työntekijät tai työntekijöiden edustajat eivät suoraan osallistuneet
tavoitteidenasettamisprosessiin raportointivuoden aikana.
Raute arvioi työvoimaan liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta seuraamalla
määriteltyjä työvoimaan liittyviä mittareita suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Raportoitujen
tulosten muutokset analysoidaan ottaen huomioon organisaatiomuutokset sekä taustalla olevien
toimien ja prosessien vakiintuneisuus. Koska työvoimaa koskevat tavoitteet ovat voimassa 1.1.2025
alkaen ja koska vuosi 2024 on perusvuosi, edistymistuloksia verrattuna edellisvuoteen ei
raportoida. Raportointivuosi 2025 on ensimmäinen raportointikausi, jolta Raute pystyy arvioimaan
ja esittämään edistymisen tavoitteisiin nähden.
Vastuulliset toiminnot seuraavat työvoimaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tarkastelemalla
säännöllisesti työvoimaa koskevien mittareiden kehitystä, mukaan lukien HR- ja
turvallisuustiedot. Johto arvioi kehitystä sisäisesti. Työntekijät tai työntekijöiden edustajat eivät
suoraan osallistu muodolliseen seurantaan tai tulosten tarkasteluun. Kokemukset ja työvoimaa
koskeviin tavoitteisiin liittyvät potentiaaliset parannuskohteet tunnistetaan sisäisissä
arvioinneissa, poikkeama-analyyseissa ja toteutettujen toimien tuloksia koskevissa havainnoissa.
Parannusten tunnistaminen perustuu toistaiseksi henkilöstöhallinnon, työterveys- ja
työturvallisuustoiminnon ja johdon sisäisiin arvioihin.
Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
koskien työvoiman monimuotoisuutta, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä työterveyteen
ja -turvallisuuteen, kuten osiossa S1. SBM-3 kuvataan. Työvoimaan liittyvät tavoitteet koskevat
Rauten kaikkien toimintojen omaa työvoimaa.
Tavoitteet, mittarit ja toteuma
TAVOITE VUODELLE 2028
MITTARIT
PERUSVUOSI 2024
TOTEUMA 2025
Raute pyrkii kasvattamaan naisten osuuden työvoimastaan 15 prosenttiin
vuoteen 2028 mennessä.
1)
Sukupuolta koskeva
monimuotoisuus: Naisten osuus (%)
12 %
11 %
Rauten tavoitteena on saavuttaa inkluusioindeksin arvoksi vähintään 75
vuoteen 2028 mennessä.
2)
Inkluusioindeksi
71,1
71,9
Rauten tavoitteena on saavuttaa hyvä tai erittäin hyvä taso henkilöstön
sitoutuneisuutta mittaavassa tutkimuksessa vuoteen 2028 mennessä.
Yrityskohtainen tavoite.
People Power -indeksi
Mittaustaajuus:
Kahden vuoden välein
Työntekijöiden
nettosuositteluindeksi (eNPS)
People Power -indeksi A =
Tyydyttävä
Työntekijöiden
nettosuositteluindeksi (eNPS)
8
PP = Ei mitattu vuonna 2025
eNPS = -4
Rauten tavoitteena on kasvattaa vuosittaisen tavoite- ja kehityskeskustelun
suorittaneiden työntekijöiden osuus vähintään 93 prosenttiin vuoteen 2028
mennessä Yhtiökohtainen tavoite.
4)
Tavoitekeskustelun ja
kehityskeskustelun suorittaneiden
osuus
Tavoitekeskustelu: 79 %
Kehityskeskustelu: 76 %
Tavoitekeskustelu: 68 %
Kehityskeskustelu: 63 %
Rauten tavoitteena on vähentää TRIF-tapaturmataajuutta 50 %
vertailuvuoden 2024 arvosta vuoteen 2028 mennessä.
5)
Kaikkien kirjattavien tapaturmien
taajuus (TRIF)
11.3 (korjattu)
11.6
Rauten tavoitteena on kasvattaa kirjattujen turvallisuushavaintojen määrä
vähintään kahteen tai viiteen havaintoon työntekijää kohden vuodessa
osastosta riippuen.
6)
Turvallisuushavaintojen lukumäärä
Ei vertailutasoa,
vuosikeskiarvoon perustuva
tavoite (havaintoja/henkilö)
Turvallisuushavaintojen keskiarvo työntekijää
kohden on osastosta riippuen 0,93
Rauten tavoitteena on ottaa tuotteissa ja palveluissa käyttöön vuosittain
uusia turvallisuutta parantavia ominaisuuksia.
7)
Aloitettujen tai loppuun saatettujen
toimien määrä
Ei vertailutasoa
13
1) Naisten osuus (%) lasketaan jakamalla naiseksi identifioituvien työntekijöiden määrä vuoden lopussa Rauten oman työvoiman kokonaismäärällä samana päivänä. Mittari kattaa kaikki työntekijät, joilla on suora työsuhde Rauten kanssa, mukaan lukien
kaikki toiminnot ja maantieteelliset alueet. Tiedot saadaan Rauten henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Mittarin arvo lasketaan vuosittain.
2)Inkluusioindeksi perustuu Rauten sisäisen henkilöstökyselyn tuloksiin ja kuvaa työntekijöiden käsityksiä inklusiivisuudesta, tasavertaisesta kohtelusta ja kunnioittavasta käytöksestä työpaikalla. Indeksi lasketaan valittujen, inkluusiota ja tasapuolisuutta
koskevien kysymysten tulosten keskiarvona asteikolla 0–100. Kysely tehdään Rauten omalle työvoimalle, ja tulokset aggregoidaan konsernitasolla. Vastaaminen on vapaaehtoista, ja tuloksiin saattaa vaikuttaa vastausprosentti ja kyselyn kattavuus.
3)People Power -indeksi perustuu joko laajemman ulkoisen henkilöstökyselyn (joka toinen vuosi) tai Rauten sisäisen henkilöstökyselyn (vuosittain) tuloksiin. Keskeisenä mittarina raportoidaan työntekijöiden nettosuositteluindeksi (eNPS) sekä People
Power indeksiluokitus. Työntekijöiden nettosuositteluindeksi (eNPS) lasketaan vähentämällä arvostelijoiden prosenttiosuus suosittelijoiden prosenttiosuudesta. Passiivisten vastaajien osuutta ei huomioida laskennassa. Indeksin arvo voi vaihdella välillä –
100 ja +100.
4)Tavoite-/kehityskeskustelun vuoden aikana suorittaneiden Rauten työntekijöiden osuus on laskettu seuraavasti: (Keskustelun suorittaneiden toimistotyöntekijöiden lukumäärä jaettuna toimistotyöntekijöiden kokonaismäärällä vuoden lopussa) x 100.
5)Kaikkien kirjattavien tapaturmien taajuus (TRIF) lasketaan jakamalla kaikkien kirjattavien tapaturmien määrä tehtyjen työtuntien määrällä ja kertomalla tulos miljoonalla (tapaturmaa / 1 000 000 työtuntia). Tarkennettujen työtuntitietojen perusteella
TRIF on laskettu uudelleen (vuonna 2024 raportoitu TRIF-luku oli 12.4).
6)Turvallisuushavaintojen määrä perustuu kullekin henkilöstöryhmälle asetettuun turvallisuushavaintojen tavoitemäärään (työntekijät ja toimihenkilöt HR-järjestelmän mukaisesti). Ei vertailuvuotta, vuosikeskiarvoon perustuva tavoite
(havaintoja/henkilö).
7)Mittari kuvaa raportointivuonna aloitettujen tai loppuun saatettujen turvallisuutta parantavien toimenpiteiden lukumäärää tuotteissa ja palveluissa. Luku perustuu sisäiseen seurantaan ja sisältää raportointikauden aikana virallisesti käynnistetyt tai
päätökseen viedyt kehitystoimenpiteet.
S1-6 – YRITYKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET
Kaikki tiedot on kerätty Mepcosta tammikuussa 2026. Numerot on raportoitu
henkilölukumäärinä. Numerot edustavat raportointikauden loppua, 31. joulukuuta 2025. Lähes
koko henkilöstö on vakituista ja kokopäiväistä.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen
mukaan (henkilömäärä)*
2024
2025
Miehet
680
619
Naiset
103
79
Henkilöstön kokonaislukumäärä
783
698
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
*Viittaus tilinpäätökseen, tilinpäätöksen henkilöstölukuihin, s. 4.
*Sisältää Rauten johtoryhmän.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
(henkilömäärä)*
2024 –
Yhteensä
2024 –
Naiset
2024 –
Miehet
Kanada
115
15
100
Kiina
47
14
33
Suomi
552
63
489
USA
27
8
19
Muut työntekijät
(APAC/ EMEA / AME)
42
3
39
Henkilöstön
kokonaislukumäärä
783
103
680
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain
(henkilömäärä)*
2025 –
Yhteensä
2025 –
Naiset
2025 –
Miehet
Kanada
98
15
83
Suomi
538
57
481
USA
23
4
19
Muut työntekijät
(APAC/ EMEA / AME)
39
3
36
Henkilöstön
kokonaislukumäärä
698
79
619
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypin mukaan,
jaoteltuna sukupuolen perusteella
(henkilömäärä)*
2024 -
Naiset
2024 -
Miehet
2025 -
Naiset
2025 -
Miehet
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
103
680
79
619
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
97
663
78
607
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden
määrä
6
17
1
12
Työntekijät, joilla ei ole taattua
vähimmäistyöaikaa**
0
8
0
3
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
**Työsuhdetyyppi ”ei-taattua vähimmäistyöaikaa” tarkoittaa työntekijöitä, jotka kutsutaan
töihin tarvittaessa. Käytössä vain Suomessa.
Vaihtuvuus*
2024
2025
Raportointikauden aikana yrityksestä
lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärä
122
161
Työntekijöiden vaihtuvuusprosentti
15,60 %
23,10 %
*Sisältää kaikki päättyneet työsuhteet (riippumatta päättymisen syystä). Henkilöstön
vaihtuvuusprosentti ottaa huomioon kaikki päättyneet työsuhteet suhteessa henkilöstön
kokonaismäärään 31. joulukuuta.
S1-9 – MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT
Työsuhteisten työntekijöiden jakautuminen
ikäryhmittäin*
2024
2025
Henkilöstön kokonaislukumäärä
783
698
Alle 30 vuotta
97
72
30-50 vuotta
441
387
Yli 50 vuotta
245
239
*Sisältää kaikki työntekijät, myös johtoryhmän.
Sukupuolijakauma*, johto
2024 –
Naiset
2024 –
Miehet
2024 –
Yhteensä
Sukupuolijakauma (lukumäärä) ylin johto
13
74
87
Sukupuolijakauma % ylimmän johdon
työntekijöistä
14,90 %
85,10 %
100 %
*Rauten määritelmä ylimmälle johdolle käsittää linjaesihenkilöt. Ei sisällä Rauten
johtoryhmän jäseniä.
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
Sukupuolijakauma*, johto
2025 –
Naiset
2025 –
Miehet
2025 –
Yhteensä
Sukupuolijakauma (lukumäärä) ylin johto
8
75
83
Sukupuolijakauma % ylimmän johdon
työntekijöistä
9,64 %
90,36 %
100 %
*Rauten määritelmä ylimmälle johdolle käsittää linjaesihenkilöt. Ei sisällä Rauten
johtoryhmän jäseniä.
*Luokkaa ”Muut” ei sovelleta.
S1-14 – TERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSMITTARIT
Työturvallisuusmittarit
2024
2025
Prosenttiosuus omaan työvoimaan kuuluvien
henkilöistä, jotka kuuluvat työterveys- ja
työturvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin*
100 %
100 %
Työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista
johtuvien kuolemantapausten määrä
0
0
Kirjattujen tapaturmien määrä
16
14
Kirjattujen tapaturmien taajuus**
11.3 (korjattu)
11.6
LTIF***
6.3
5.8
Kirjattujen työperäisten sairauksien määrä
0
0
Työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista
johtuvien menetettyjen työpäivien määrä
153
83
Työturvallisuusmittarit eivät vielä sisällä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä johtuen
siirtymäsäännöksistä.
*Rautella on käytössä ESRS:n mukainen systemaattinen lähestymistapa turvallisuuden
hallintaan, joka sisältää tarvittavat organisaatiorakenteet, vastuut, käytännöt ja
menettelytavat. Rautella ei ole käytössä sertifioitua työturvallisuuden johtamisjärjestelmää.
**Tämä luku on laskettu jakamalla kirjatut työtapaturmat miljoonalla työtunnilla. Tunnit
ovat todellisia tehtyjä työtunteja. ESRS S1-14:n mukaisesti raportointivuodelta 2024
julkaistuissa työturvallisuusluvuissa havaittiin virhe, joka vaikutti sekä poissaoloon
johtaneiden tapaturmien taajuuteen (LTIF) että kaikkien kirjattavien tapaturmien
taajuuteen (TRIF). Virhe koski työtunteja. Tämä luku oli vuoden 2024 raportoinnissa 10,7.
Luku on asianmukaisesti korjattu ja päivitetty.
***Yhtiökohtainen tunnusluku. Lost Time Injury Frequency (LTIF) lasketaan jakamalla
poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä tehtyjen työtuntien määrällä ja kertomalla
tulos miljoonalla (tapaturmaa / 1 000 000 työtuntia). Työtunneilla tarkoitetaan toteutuneita,
tehtyjä työtunteja. Raportoinnissa käytettyyn työtuntimäärään liittyvä virhe havaittiin,
minkä vuoksi vuoden 2024 LTIF-luku (aiemmin raportoitu 6,0) on laskettu uudelleen ja
päivitetty vastaamaan oikaistuja työtunteja.
HYVÄ HALLINTOTAPA JA YRITYSKULTTUURI
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1. SBM-3
Liiketoimintakäytäntöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia on luottamuksen lujittuminen
korruption vastaisilla käytänteillä. Korruption vastaiset koulutukset vahvistavat Rauten sisäistä
kulttuuria parantamalla työntekijöiden kykyä tunnistaa epäeettistä käytöstä ja ryhtyä
asianmukaisiin toimiin. Tietoisuuden paraneminen vähentää väärinkäytösten riskiä, tukee eettistä
päätöksentekoa päivittäisessä työssä ja vahvistaa yhteistä sitoumusta rehelliseen toimintaan koko
yhtiössä. Vaikutukset näkyvät selvimmin omassa toiminnassa. Keskeisiä riskejä ovat mahdolliset
korruptio- ja lahjontatapaukset, jotka voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin ja
vakaviin mainevahinkoihin. Riskit koskevat sekä arvoketjun alku- ja loppupäätä että omaa
toimintaa. Liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuudet liittyvät kestävän kasvun edistämiseen
eettisen yrityskulttuurin kautta. Eettinen kulttuuri edistää yhteistyötä, mikä lisää tuottavuutta ja
liiketoiminnan kokonaisvaltaista suorituskykyä. Mahdollisuudet koskevat sekä arvoketjun alku- ja
loppupäätä että omaa toimintaa.
G1-1 – LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET JA
YRITYSKULTTUURI
Hyvää hallintotapaa koskevat Rauten olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät
etupäässä liike-etiikkaan, korruption vastaiseen toimintaan, lakien ja määräysten
noudattamiseen, väärinkäytöksistä ilmoittaneiden suojeluun sekä omien toimintojen ja
arvoketjun vastuulliseen toimintaan. Eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ja niitä
tukevat toimintaperiaatteet käsittelevät Rauten olennaisia hyvän hallintotavan riskejä, jotka
liittyvät korruptioon ja lahjontaan, kuten kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa on tunnistettu
(lisätietoja annetaan osiossa IRO-1), ja tarjoavat laajemman kehyksen liiketoiminnan eettisyydelle
koko organisaatiossa.
Rauten toimintaa ja toimintatapoja ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct), jotka
tarjoavat selkeät ohjeet henkilöstölle ja asettavat yleiset puitteet asianmukaiselle toiminnalle ja
käyttäytymiselle. Eettiset toimintaperiaatteet käsittelevät eri vastuullisuusteemoja painottaen sitä,
kuinka Raute haluaa hoitaa asioita päivittäisessä liiketoiminnassa. Eettiset toimintaperiaatteet
ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Eettisten toimintaperiaatteiden päivitykset hyväksyy Rauten
hallitus. Raute Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön eettisten toimintaperiaatteiden
toteuttamisesta yhdessä talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan kanssa.
Rauten yrityskulttuuri perustuu ylimmän johdon, hallituksen ja operatiivisen johdon, selkeisiin
linjauksiin, ja se vahvistetaan eettisissä toimintaperiaatteissa ja niitä tukevissa
toimintaperiaatteissa. Yrityskulttuuri kehittyy ja sitä edistetään ottamalla eettiset
toimintaperiaatteet, odotukset niiden noudattamisesta ja vastuullinen käyttäytyminen osaksi
päivittäistä työtä, sisäistä viestintää, johtamiskäytäntöjä ja säännöllisiä koulutuksia. Työntekijöitä
rohkaistaan puhumaan ja nostamaan esiin huoliaan määriteltyjen raportointikanavien kautta,
mukaan lukien whistleblowing-ilmoituskanava, ilman pelkoa vastatoimista. Rauten
yrityskulttuurin vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla toimintaperiaatteiden noudattamista,
whistleblowing-ilmoituksia ja niiden tutkintaa, tunnistettuja väärinkäytöstapauksia ja johdon
seurantatoimia. Olennaiset tapaukset esitellään johtoryhmän ja hallituksen käsiteltäväksi.
Eettisiä toimintaperiaatteita tukevat Kunnioitus työpaikalla -käytäntö sekä korruption vastainen
käytäntö, joissa annetaan tarkempia ohjeita asianmukaisesta päivittäisestä liiketoiminnan
harjoittamisesta. Kaikki kolme toimintaperiaatetta sitovat Rauten koko henkilöstöä. Raute on
määritellyt raportointikanavat eettisen toiminnan tueksi ja väärinkäytösten ilmoittamiseksi.
Henkilöstöä on ohjeistettu ilmoittamaan mahdollisista korruptio- ja lahjontatapauksista
ensisijaisesti whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Rautella on myös selkeät ohjeet sanktioista,
joita ilmoittajiin kohdistuvista vastatoimista seuraa, sekä tiukasta ilmoittajasuojelusta. Raute
viestii eettisistä toimintaperiaatteista ja whistleblowing-ilmoituskanavasta säännöllisesti.
Lisätietoja sisäisestä prosessista, kanavista, vastuista ja tutkinnasta on kohdassa Whistleblowing-
menettelyt.
Kaikki Rauten alla kuvatut toimintaperiaatteet ovat globaaleja ja kattavat kaikki yhtiön
maantieteelliset sijainnit. Toimintaperiaatteiden päivitykseen osallistettiin Rauten sisäisiä
sidosryhmiä. Muita sidosryhmiä ei suoraan osallistunut toimintaperiaatteiden laatimiseen.
Toimintaperiaatteet koskevat Rauten omaa toimintaa ja osittain myös arvoketjun alku- ja
loppupäätä. Rauten tiloissa toimivilta alihankkijoilta edellytetään eettisten toimintaperiaatteiden,
turvallisuuspolitiikan, Kunnioitus työpaikalla -käytännön ja toimittajien eettisen ohjeiston
noudattamista. Toimintaperiaatteet eivät ole julkisia lukuun ottamatta eettisiä
toimintaperiaatteita, ympäristötoimintaperiaatteita ja toimittajien eettistä ohjeistoa. Raute seuraa
liiketoiminnan harjoittamista ohjaavien toimintaperiaatteiden ja niihin liittyvien toimien
vaikuttavuutta säännöllisillä johdon katselmuksilla, sisäisillä raportointiprosesseilla ja
seurantamekanismeilla. Seurantaan sisältyy saatujen compliance-asioihin liittyvien ilmoitusten
tarkastelu, whistleblowing-ilmoitukset, sisäiset arvioinnit sekä tunnistettuja riskejä ja
vaaratilanteita koskevat johdon keskustelut. Seurantatuloksia käytetään mahdollisten
parannustarpeiden tunnistamiseen sekä tarvittaessa toimintaperiaatteiden päivitysten,
valvontakeinojen ja niihin liittyvien toimien tueksi. Lisätietoa hyvästä hallintotavasta ja
toimintaperiaatteiden hyväksymisestä ja valvonnasta on osioissa GOV-1 ja GOV-2.
Liiketoimintakäytäntöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden kuvaus
Soveltamisala
Hyväksyvä taho +
toimeenpanosta vastaava
henkilö
Eettiset
toimintaperiaatteet
Otettu käyttöön 2018,
päivitetty 2025
Rauten eettiset toimintaperiaatteet käsittelevät lakien ja määräysten noudattamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista,
monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä sekä korruption torjuntaa. Lisäksi Raute pyrkii tarjoamaan turvallisen ja terveellisen
työympäristön ja edistämään ympäristövastuullisuutta. Raute edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä arvostaa työntekijöiden
monimuotoisuutta, eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Raute on sitoutunut torjumaan korruptiota ja lahjontaa ja
edellyttää samaa myös toimittajiltaan. Viittaus kolmansien osapuolten standardeihin: UDHR, ILO, UN Global Compact-aloitteen 10
periaatetta, SDG, ISO 9001:2015, ISO 14001:2015. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
kuvattu tämän kestävyysselvityksen osiossa ESRS G1. Eettiset toimintaperiaatteet tukevat hyvää hallintotapaa ja työvoimaan
liittyviä aiheita, ja siihen viitataan soveltuvin osin ESRS S1-tiedoissa.
Henkilöstö
Hallitus +
talous- ja henkilöstöjohtaja
Kunnioitus työpaikalla
-käytäntö
Otettu käyttöön 2024
Rauten Kunnioitus työpaikalla -käytäntö käsittelee sitoutumista monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja inkluusion (DEI)
edistämiseen. Tämä käytäntö asettaa standardin käyttäytymiselle ja odotuksille kaikille työntekijöille maailmanlaajuisesti.
Käytäntö sisältää nollatoleranssin kaikkea kiusaamista, häirintää ja syrjintää kohtaan. Se pyrkii luomaan ympäristön, jossa kaikilla
työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja jossa rekrytointi-, ylennys- ja arviointiprosessit suoritetaan oikeudenmukaisesti ja
ilman ennakkoluuloja. Lisäksi käytäntö kannustaa avoimeen viestintään ja varmistaa, että työntekijöillä on käytössään tehokkaat
kanavat huolenaiheiden ja ongelmien ilmoittamiseen. Kunnioittavaan käyttäytymiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on kuvattu tämän kestävyysselvityksen osiossa ESRS S1.
Henkilöstö
Johtoryhmä +
henkilöstöjohtaja
Whistleblowing
-prosessin kuvaus
ja ohjeistus
Otettu käyttöön 2023
Rauten whistleblowing-prosessi perustuu EU:n Ilmoittajansuojeludirektiiviin ja Ilmoittajansuojelulakiin. Yritys kannustaa
ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ilmoituskanava varmistaa, että ilmoitukset
käsitellään nopeasti ja otetaan vakavasti ja että niihin puututaan heti, kun ne havaitaan. Yhtiö ei hyväksy vastatoimia henkilöitä
kohtaan, jotka ilmaisevat huolensa vilpittömässä mielessä ja pyrkii edistämään yrityskulttuuria, jossa työntekijät tuntevat olonsa
turvalliseksi raportoida huolenaiheista ilman pelkoa vastatoimista.
Whistleblowing-kanavaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tämän
kestävyysselvityksen osiossa ESRS G1.
Kaikki sidosryhmät
Hallitus +
talous- ja henkilöstöjohtaja
Korruption vastainen
käytäntö
Otettu käyttöön 2024
Käytäntö tarkentaa Rauten korruption vastaisia toimia ja periaatteita eettisten toimintaperiaatteiden linjausten lisäksi. Rautella
on nollatoleranssi korruptiota ja lahjontaa kohtaan. Korruption vastainen käytäntö sisältää konkreettisia ohjeita ja toimintatapoja,
jotka auttavat henkilöstöä tunnistamaan ja ehkäisemään korruptiota. Ne ovat linjassa Yhdistyneiden Kansakuntien korruption
vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) mukaisten toimintaperiaatteiden kanssa. Käytäntöön liittyvät vaikutukset, riskit,
mahdollisuudet on kuvattu ESRS 2 IRO-taulukossa.
Henkilöstö
Johtoryhmä + talousjohtaja
Ympäristötoimintape-
riaatteet
Otettu käyttöön 2024
Rauten ympäristötoimintaperiaatteet keskittyvät päästövähennyksiin, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Ne edistävät
ympäristövastuullisuutta tarjoamalla kestäviä tuotanto- ja palveluratkaisuja sekä vähentämällä ympäristövaikutuksia. Periaatteet
kattavat kaikki Rauten toimipaikat ja osittain myös arvoketjun alkupään. Raute noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen
periaatteita ja tukee kestävän kehityksen tavoitteita (SDG 8, 11, 12, ja 13). Ympäristötoimintaperiaatteet ovat julki verkkosivuilla.
Toimintaperiaatteita käsitellään arvoketjun osapuolten kanssa normaalien liikesuhteiden ylläpitämisen yhteydessä. Korruption
vastaiseen toimintaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tämän raportin
osassa G1.
Henkilöstö
Johtoryhmä + talousjohtaja
Toimittajien eettinen
ohjeisto
Otettu käyttöön 2025
Toimittajien eettinen ohjeisto kuvaa sitoutumista vastuullisiin hankintakäytäntöihin ja listaa yritysvastuuvaatimukset, joita
kaikkien toimittajien tulee noudattaa. Toimittaja sitoutuu näihin ohjeisiin joko allekirjoittamalla tämän ohjeiston tai vahvistamalla
tilauksen, jonka yhteyteen tämä ohjeisto on liitetty. Hyväksyessään ohjeiston vaatimukset toimittaja sitoutuu toimimaan korkeiden
eettisten vaatimusten mukaisesti. Vastuullisiin hankintoihin ja toimittajien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tämän kestävyysselvityksen osiossa ESRS G1.
Toimittajat ja
yhteistyökumppanit
Johtoryhmä + talousjohtaja
Toimittajien eettinen ohjeisto
Toimittajien eettinen ohjeisto kuvaa Rauten sitoumuksen vastuullisiin hankintakäytäntöihin sekä
yhtiön periaatteet koskien eettistä ja kestävää liiketoimintaa. Toimittajien eettinen ohjeisto astui
voimaan vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Raute edellyttää toimittajilta ohjeiston
tunnustamista ja sitoutumista sen noudattamiseen osana yhteistyön aloittamisprosessia sekä
uusien tai uusittujen ostotilausten yhteydessä. Raute keskittyi raportointikaudella siihen, että
valikoidut päähankintakategorioiden toimittajat hyväksyivät virallisesti toimittajien eettisen
ohjeiston.
Hyväksymällä toimittajien eettisen ohjeiston Rauten toimittajat sitoutuvat noudattamaan Rauten
eettisiä toimintaperiaatteita ja vastuullisuusvaatimuksia. Toimittajien eettinen ohjeisto tukee
Rauten pyrkimyksiä edistää vastuullisia liiketoimintaa ja avoimuutta toimitusketjussa. Toimittajien
eettisen ohjeiston soveltamista ja kattavuutta tullaan parantamaan ajan mittaan. Ohjeiston
noudattaminen auttaa Rautea varmistamaan liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuuden sekä
edistämään läpinäkyviä ja vastuullisia käytäntöjä koko arvoketjussa.
Toimittajilta edellytetään kaikkien ESG-asioita koskevien lakien ja määräysten noudattamista
kaikissa toimintamaissa, mukaan lukien ympäristönsuojelua, työterveyttä ja -turvallisuutta, työ- ja
ihmisoikeuksia sekä korruption vastustamista koskevat säädökset. Myös näitä asioita koskevat
kansainväliset standardit pätevät olennaisilta osin. Toimittajien on sitouduttava Rauten eettisiä
toimintaperiaatteita (Code of Conduct) vastaaviin eettisiin periaatteisiin, pidettävä
luottamukselliset tiedot salassa ja varmistettava henkilötietojen asianmukainen käsittely. Muita
toimittajilta edellytettäviä vaatimuksia ovat turvalliset työolosuhteet ja syrjimättömyys, pakkotyö-
ja lapsityökielto, ihmiskaupan kielto sekä lahjonnan, korruption ja rahanpesun vastaiset toimet.
Edelleen toimittajien on tunnistettava tuotteissaan käytettävät vaaralliset aineet, toimitettava
pyydettäessä lakisääteiset ESG-tiedot ja -dokumentaatio sekä arvioitava ja lievennettävä
toimintansa ympäristövaikutuksia, mukaan lukien energian ja veden käytön vähentäminen,
jätteiden ja päästöjen minimointi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja tuotteiden
hiilijalanjäljen pienentäminen. Lakien ja määräysten noudattamista edistetään riskiperusteisilla
auditoinneilla ja ESG-kyselyillä, joilla suunnataan toimittajien odotuksia ja seurataan Rauten
liiketoiminnan harjoittamista ja kestävyyttä koskevien vaatimusten noudattamista. Yhdessä ESG-
riskinarviointien ja -auditointien kanssa nämä periaatteet tukevat Rauten pyrkimyksiä tunnistaa
ja vähentää toimitusketjunsa riskejä liittyen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja
ilmastonmuutoksen hillintään. Ohjeisto on tarkoitettu koskemaan globaalisti kaikkia Rauten
toimittajia, urakoitsijoita ja merkittäviä yhteistyökumppaneita, ja se otetaan käyttöön vaiheittain
eri alueilla ja toiminnoissa. Ohjeistoon viitataan tarvittaessa ostotilauksissa. Toimittajien eettisen
ohjeiston ylläpidosta ja toimeenpanosta vastaavat talousjohtajan toimisto ja hankintatoimi.
Rauten hallitus on hyväksynyt ohjeiston.
Whistleblowing-menettelyt
Whistleblowing-ilmoituskanava auttaa ylläpitämään eettisiä periaatteita ja mahdollistaa
toimintaan puuttumisen ja epäkohtien korjaamisen. Väärinkäytöksistä raportointi on tärkeää,
koska se auttaa torjumaan petoksia, välttämään mainehaittoja ja estämään ongelmien
eskaloitumisen. Raute rohkaisee henkilöstöä ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä
aikaisessa vaiheessa, esimerkiksi esihenkilön tai henkilöstöosaston kautta. Jos tämä ei ole
mahdollista, epäillyistä väärinkäytöksistä tai lainrikkomuksista voi ilmoittaa kolmannen osapuolen
tarjoaman sähköisen ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömästi, ja
järjestelmä mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän nimettömän ilmoittajan kanssa.
Ilmoituskanava on avoin sekä Rauten omalle henkilöstölle, että ulkoisille sidosryhmille.
Ilmoituskanava on käytettävissä omalle henkilöstölle intranetissä ja yhtiön julkisilla verkkosivuilla.
Raute haluaa tukea yrityskulttuuria, jossa työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat
ilmoittaa huolenaiheista ilman pelkoa vastatoimista. Yhtiö noudattaa ilmoitusten käsittelyssä
soveltuvaa ilmoittajansuojalainsäädäntöä ja takaa tarvittavat suoja- ja kontrollikeinot ilmoittajan
henkilötietojen suojelemiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei ilmoittajaan kohdistu ilmoituksen
perusteella vastatoimia. Rauten ilmoitusprosessi on sille asetettujen lakisääteisten velvoitteiden
mukainen.
Ilmoitusprosessi etenee seuraavasti:
1.
Ilmoituksen voi tehdä esihenkilön, henkilöstöhallinnon tai sähköisen ilmoituskanavan kautta.
Raute suosittelee ilmoittamaan nimellä, jotta tutkimus on vaikuttavampi. Ilmoituksen voi
kuitenkin tehdä myös nimettömästi.
2.
Ilmoitustapaus dokumentoidaan kolmannen osapuolen järjestelmään tai erilliselle
dokumentille, mikäli ilmoitus tulee muuta kanavaa pitkin.
3.
Sähköistä ilmoituskanavaa käyttäessään ilmoittaja saa henkilökohtaisen koodin, jolla voi
seurata ilmoituksen tilaa. Järjestelmä mahdollistaa myös viestinnän nimettömän ilmoittajan
kanssa.
4.
Ethics-tiimi arvioi, onko ilmoituksessa tarpeeksi tietoa ja vaatiiko ilmoitus tarkempaa
tutkintaa.
5.
Jos tutkimus on tarpeen, nimetään puolueeton tutkija/tutkintaryhmä.
6.
Tutkija kerää tiedot ja suorittaa tutkimuksen esimerkiksi haastattelemalla ja keräämällä
taustatietoa.
7.
Tutkimuksen tulokset ja toimenpiteet dokumentoidaan ja käydään mahdollisuuksien
mukaan läpi ilmoittajan kanssa.
8.
Ethics-tiimi analysoi, vaatiiko tapaus ohjeiden päivitystä/yleistä viestintää, ja arvioi myös
toimien tehokkuutta.
9.
Ethics-tiimi varmistaa, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan yhdessä asianomaisen
organisaation kanssa. Minkäänlaisia vastatoimia ilmoittajaa kohtaan ei hyväksytä.
10.
Kaikki tapaukset dokumentoidaan ja arkistoidaan.
Rauten henkilöstö on saanut koulutusta ilmoituskanavan käytöstä. Rauten henkilöstöä
koulutetaan vuosittain ilmoituskanavan käyttöön myös osana eettiset toimintaperiaatteet -
koulutusta. Myös ilmoituksia vastaanottava Ethics-tiimi on saanut koulutusta ilmoituskanavan
lakisääteisistä asioista ja luottamuksellisuudesta. Ethics-tiimi päivittää osaamistaan säännöllisesti.
Ilmoitusten perusteella käynnistettävät tutkimukset
Rauten Ethics-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset luottamuksellisesti ja
määrittelee tarvittavat korjaavat toimenpiteet asian käsittelemiseksi. Ethics-tiimiin kuuluvat
konsernin talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja vastuullisuuspäällikkö. Ilmoituksen tekijälle
raportoidaan tapauksen tutkinnasta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Raportoituja tapauksia
seurataan anonyymisti erillisen tapausten hallintaraportin kautta ja niistä raportoidaan yhtiön
tarkastusvaliokunnalle. Ethics-tiimi käsittelee kaikki ilmoitukset ja kysymykset kokouksissaan.
Saadut ilmoitukset käsitellään välittömästi Ethics-tiimissä, ja tiimissä jaetaan vastuut käsittelyn
osalta. Asia on otettava käsittelyyn neljän työpäivän sisällä ja ilmoittajalle on vastattava
viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, mutta pyrkimys on sulkea tapaukset mahdollisimman
nopeasti. Ilmoituskanavista viestitään säännöllisesti. Kanava on tarjolla kolmella kielellä: suomeksi,
englanniksi ja kiinaksi.
Kaikki ilmoituskanavaan tulleet ilmoitukset, myös korruptio- ja lahjontaepäilyihin liittyvät,
käsittelee ensin Rauten Ethics-tiimi. Mikäli jollakulla Ethics-tiimin jäsenistä on intressiristiriita
ilmoitetussa tapauksessa, jäsen jäävää itsensä tapauksen tutkinnasta heti alkuvaiheessa. Häneltä
voidaan tarvittaessa myös evätä pääsy tapausta koskeviin tietoihin. Tutkintaryhmän kokoonpano
päätetään tapauskohtaisesti. Tutkimuksissa käytetään myös tapauskohtaisesti juridista
neuvonantajaa. Rauten Ethics-tiimi ylläpitää tiedostoa, johon kaikki tehdyt ilmoitukset,
tutkintojen lopputulokset ja johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset kirjataan.
Ilmoituskanavaan liittyvät tapaukset raportoidaan toimitusjohtajalle viiveettä sekä
tarkastusvaliokunnalle kaksi kertaa vuodessa.
Ilmoittajien suojelu
Raute haluaa edistää organisaatiokulttuuria, jossa työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi
raportoida huolenaiheista ilman pelkoa vastatoimista. Raute on toteuttanut useita olennaisia
toimenpiteitä suojellakseen ilmoittajia. Raute varmistaa eettisten toimintaperiaatteidensa
mukaisesti, että väärinkäytösten raportointi tapahtuu turvallisesti ja luottamuksellisesti. Raute on
kehittänyt kattavat ja läpinäkyvät ilmoituskäytännöt, jotka määrittelevät väärinkäytösten
raportointiprosessin ja ilmoittajille tarjottavat suojatoimet. Turvallisten raportointikanavien
toteuttaminen on olennainen osa ilmoittajien suojelua Rautessa. Ulkoinen ilmoituskanava tarjoaa
myös mahdollisuuden raportoida anonyymisti. Anonyymien ilmoitusten kohdalla henkilöllisyys
pysyy salattuna koko käsittelyn ajan. Raute suojelee aina ilmoittajien henkilöllisyyttä tarkasti ja
käsittelee huolenaiheet huomaamattomasti ja ammattimaisesti.
Rauten henkilöstölle kerrotaan ilmoittajien suojelusta ja ilmoituskanavan käytöstä osana eettiset
toimintaperiaatteet -koulutusta. Lisäksi intranetissä on aihetta koskevia ohjeita ja muita
materiaaleja. Viestinnässä painotetaan huolenaiheiden ilmoittamisen tärkeyttä,
raportointiprosessin keskeisiä vaiheita ja käytössä olevia suojatoimia. Näin varmistetaan, että
kaikki työntekijät ja esihenkilöt ovat tietoisia raportoinnin merkityksestä ja osaavat toimia oikein
mahdollisissa väärinkäytöstilanteissa. Raute myös seuraa aktiivisesti merkkejä vastatoimista ja
niitä havaitessaan panee täytäntöön tiukat vastatoimien vastaiset käytännöt ilmoittajien
suojelemiseksi. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa varmistaa, että ilmoittajat voivat
raportoida huolenaiheistaan turvallisesti ja luottamuksellisesti ja että heidän oikeuksiaan
suojellaan kaikissa tilanteissa. Raute noudattaa Suomen lainsäädäntöä, jolla direktiivi (EU)
2019/1937 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä merkitsee, että Rauteen voidaan
soveltaa direktiivin oikeudellisia vaatimuksia.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimenpiteet
Raute toteutti raportointikaudella useita toimia, joilla vastataan liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyviin vaikutuksiin ja riskeihin ja hyödynnetään mahdollisuuksia. Moni toimenpide kohdistuu
useisiin eri vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Toiston välttämiseksi ja selkeyden vuoksi
toimet on koottu alla olevaan luetteloon, jossa viitataan kulloinkin asianomaisiin tarkempiin
tietoihin.
Vuonna 2025 toteutetut toimet
●
K1.
Eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutus ja tietoisuus
koulutus toteutettiin verkkokoulutuksena Rauten omille työntekijöille kaikissa toiminnoissa
yhteisten arvojen, eettisen käyttäytymisen ja käyttäytymisvaatimusten vahvistamiseksi.
Eettisistä toimintaperiaatteista tiedotettiin sisäisesti, ja viestintää tuettiin jatkuvilla
tietoisuutta parantavilla toimilla. (2025; toteutettu)
●
K2.
Ethics-tiimin valvonta- ja tutkimustoiminta
vastaa Rauten liiketoiminnan harjoittamista koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta ja
käsittelystä, mukaan lukien sisäiset raportit ja whistleblowing-kanavan ilmoitukset. Ethics-
tiimi kävi läpi tapaukset, määritti korjaavat toimenpiteet ja varmisti asioiden etenemisen
johdon ja tarkastusvaliokunnan käsittelyyn. (2025; jatkuu vuosittain)
●
K3.
Tietoisuus whistleblowing-ilmoituskanavasta ja raportointimekanismeista
useita raportointikanavia, mukaan lukien kolmannen osapuolen ylläpitämä whistleblowing-
kanava, jonka kautta voi asioida nimettömästi, edisti tietoisuutta tarjolla olevista raportointi
mekanismeista Rauten oman henkilöstön keskuudessa kaikissa toiminnoissa. (2025; jatkuu
vuosittain)
●
K4.
Korruption vastainen toiminta ja etiikkakoulutus
järjestettiin koulutusta korruption vastaisesta toiminnasta ja etiikasta, tavoitteena korruptio-
ja lahjontariskejä koskevan tietoisuuden vahvistaminen sekä nollatoleranssiperiaatteiden
vahvistaminen. (2025; toteutettu)
●
K5.
Asiakasyhteistyö eettisistä vaatimuksista
Rauten toimintaeettisistä periaatteista ja liikesuhteisiin liittyvistä eettisistä odotuksista. (2025;
jatkuu vuosittain)
●
K6.
Toimittajien ESG-riskien arviointi ja seuranta
koskevia kyselytutkimuksia, ja valittuihin arvoketjun alkupään toimittajiin sovellettiin
toimittajien eettisiä ohjeita auditointien ja ESG-kyselyjen tukemana, tavoitteena tunnistaa ja
seurata eettisyys- ja kestävyysriskejä. Toimittajien ESG-riskikyselyyn valittiin tiettyjä
arvoketjun alkupään toimittajia. Esitetyt kysymykset koskivat eettistä liiketoimintaa, lakien ja
määräysten noudattamista, korruption vastaista toimintaa ja vastuullisuuskäytäntöjä. (2025;
jatkuu vuosittain)
●
K7.
ESG-riskien sisällyttäminen ERM-prosessiin
olennaisuusanalyysissä tunnistetut ESG-asioihin liittyvät riskit konsernin vuosittaiseen
riskienhallinta- ja riskien lieventämisprosessiin (ERM). (2025; jatkuu vuosittain)
●
K8.
ESG-tiedonkeruun mahdollistavan digitaalisen alustan käyttöönotto arvoketjussa
Otettiin käyttöön toimittajille suunnattu digitaalinen tilausten käsittelyalusta ja määriteltiin
ESG-tietopyyntöjen prosessi sekä raportointivaatimukset järjestelmällisen ESG-tiedonkeruun
mahdollistamiseksi. Vuoden 2025 lopussa noin 55 % Raute Suomen suorista ostoista kulki
sähköisen tilausalustan kautta. ESG-tiedonkeruutoiminnallisuuden käyttöönotto on
suunniteltu vuodelle 2026. (2025; toteutettu, ESG-laajennus käynnistyy 2026).
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat taloudelliset resurssit ovat etupäässä hyvään
hallintotapaan, lakien ja määräysten noudattamiseen, eettisyyteen, whistleblowing-prosesseihin
ja toimittajariskien hallintaan liittyviä toimintamenoja. Nämä toimet on liitetty olemassa olevan
organisaation toimintoihin, eikä niitä allokoida tai seurata yksittäisen toimen tasolla. Raute ei
toistaiseksi nimeä erikseen tai allokoi kustannuksia kestävyysselvityksessä liittyen liiketoiminnan
harjoittamista koskeviin toimiin.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden eteneminen
Osa-osa-aihe
Tunnistettu olennainen
aihe
Toimet (K=2025)
Yrityskulttuuri
Eettinen yrityskulttuuri
kestävää kasvua edistävänä
tekijänä
Tätä mahdollisuutta hyödynnetään
toimilla K1, K2, K3, K5, K6, K7 ja K8.
Korruption ja
lahjonnan
vastainen koulutus
Luottamuksen lujittaminen
korruption vastaisilla
käytänteillä
Mahdollisuutta hyödynnetään toimilla
K2, K4 ja K6.
Korruptio- ja
lahjontatapaukset
Korruptio- ja lahjontariskien
hallinta
Tätä riskiä lievennetään toimilla K2, K3,
K4 ja K7.
G1-3 – KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN
Kuten Rauten eettisissä toimintaperiaatteissa määrätään, Rautella on nollatoleranssi korruptiolle
tai lahjonnalle. Koko henkilöstöltä edellytetään tämän periaatteen noudattamista ja
väärinkäytösten estämistä ja niistä ilmoittamista. Vuosittain verkkokoulutuksena järjestettävä
eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mukaan lukien
korruption tunnistamista ja ehkäisyä koskevat ohjeistukset. Vuonna 2025 Raute järjesti lisäksi
korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta kohdennetusti työntekijöille, joiden rooleissa tällaisia
riskejä voi esiintyä.
Koulutus keskittyi korruptio- ja lahjontariskien tunnistamiseen, sovellettavan lainsäädännön ja
sisäisten toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen, hälyttävien merkkien tunnistamiseen sekä
eskalointi- ja raportointikäytäntöihin. Kohdennettu koulutus järjestettiin kolmena ulkopuolisen
asiantuntijan antamana 1,5 tunnin mittaisena lähikoulutuksena. Korruption vastaisen toiminnan
ja yritysetiikan teemoja käsitellään myös vuosittaisessa henkilöstölle pakollisessa eettisten
toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksessa. Hallituksen jäsenille ei järjestetty erikseen omaa
korruption ja lahjonnan vastaisen toiminnan koulutusta. Korruptio- ja lahjontariskeille alttiit johto-
ja työntekijäroolit sisältyivät raportointivuonna pakolliseen vuotuiseen eettisten
toimintaperiaatteiden koulutukseen, joka sisältää korruptio- ja etiikkateemoja ja kohdennettuja
koulutussessioita.
Raute toteutti vuonna 2025 kaikki osastot ja roolit kattavan korruptioalttiuden arvioinnin. Raute
tunnistaa riskialttiit toiminnot sen perusteella, missä määrin kukin toiminto altistuu korruptio- ja
lahjontariskeille. Raute järjesti korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta kohdennetusti
työntekijöille ja johdon jäsenille, joiden rooleissa altistutaan korruptio- ja lahjontatilanteille
(esimerkiksi myynti, hankinnat, projektien toteutus, palvelutoiminta, taloushallinto ja
asiakaskontaktit). Vuonna 2025 lisäkoulutus kohdistui kokonaisuudessaan yhtiön tunnistettuihin
riskitoimintoihin, ja koulutustarve määritettiin riskiperusteisesti. Näistä henkilöistä 84 % osallistui
pakolliseen eettisten toimintaperiaatteiden koulutukseen sekä tarvittaessa roolikohtaisiin
lisäkoulutuksiin.
Raute estää korruptiota ja lahjontaa ja pyrkii havaitsemaan mahdolliset tapaukset integroimalla
eettiset toimintatavat ja avoimuusperiaatteen kaikkiin toimintoihinsa ja arvoketjuunsa.
Korruption vastainen koulutus pyrkii ennalta ehkäisevänä toimena vahvistamaan työntekijöiden
edellytyksiä tunnistaa korruptioriskejä ja reagoida niihin asianmukaisesti, mikä vähentää
epäeettisen tai laittoman toiminnan todennäköisyyttä. Tämä tukee luotettavaa päätöksentekoa ja
vahvistaa Rauten sisäistä valvontaa kaikissa toiminnoissa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Sisäiset valvontatoimet, jotka myös ovat ennalta ehkäiseviä toimia, vähentävät samoin osaltaan
vilpillisen toiminnan riskiä. Raute suorittaa sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia tarvittaessa taloudellisiin
tietoihin ja tapahtumiin liittyen sekä seuraa toteutuneita maksutapahtumia epätavallisten
toimien varalta. Raute voi myös toteuttaa yllätystarkastuksia erityisesti korruptiolle alttiissa
liiketoiminnoissa. Näiden toimien lisäksi olennaiset liiketoimintariskit kartoitetaan osana yhtiön
riskienhallintaprosessia ja kaksinkertaista olennaisuusanalyysiä.
Rauten ilmoituskanava on keskeinen työkalu mahdollisten korruptiotapausten havaitsemiseen ja
käsittelyyn yhtiön sisäisten kontrollien lisäksi. Rauten ilmoituskanavan kautta tulleiden
ilmoitusten käsittelyyn tarkoitettu prosessi sisältää kaikki vaiheet ilmoituksen vastaanottamisesta
tulosten raportointiin. Ilmoittajamekanismit tarjoavat turvallisen ja anonyymin kanavan
epäilyttävistä toimista ilmoittamiseen ilman pelkoa vastatoimista. Raute suorittaa perusteellisen
sisäisen tutkinnan, jos ilmoittajan raportti tai tarkastus paljastaa mahdollisen korruptiotapauksen.
Raute tekee sovellettavan lainsäädännön mukaisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Yhteistyöhön kuuluu hyödyllisten tietojen toimittaminen tutkinta- ja todistelutarkoituksiin sekä
avun antaminen toimivaltaisille viranomaisille rikoksen tuottojen takavarikoimiseksi tekijöiltä.
Lisätietoja kohdassa Whistleblowing-menettelyt. Ilmoituskanavien kautta tulleiden ilmoitusten
määrää seurataan säännöllisesti osana Rauten liiketoiminnan harjoittamisen valvontaa.
Raportoinnin luottamuksellisuuden ja luotettavuuden suojaamiseksi ilmoitusten määrää ei
julkisteta.
Vertailutiedot
Vuonna 2024 Raute ei ollut vielä toteuttanut erillistä ja yksityiskohtaista arviointia korruptio- ja
lahjontariskeille alttiiden toimintojen tunnistamiseksi. Arviointi oli suunniteltu toteutettavaksi
vuonna 2025. Tämän vuoksi raportointivuonna 2024 ei järjestetty kohdennettua korruption tai
lahjonnan vastaista koulutusta riskialttiissa rooleissa toimiville henkilöille, ja koulutuksen
kattavuus riskialttiissa toiminnoissa oli 0 %. Korruption torjuntaa ja yritysetiikkaa käsiteltiin koko
henkilöstölle pakollisessa vuotuisessa eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutuksessa, jonka
v. 2024 suoritti 97,6 % työntekijöistä. Suoritukset rekisteröitiin yhtiön sähköiseen koulutusalustaan.
Hallitus hyväksyi loppuvuonna 2024 päivitetyt korruption ja lahjonnan vastaiset periaatteet.
Mahdollisia korruptio- ja lahjontatapauksia seurattiin kumpanakin raportointivuotena Rauten
whistleblowing-ilmoituskanavan ja sisäisen valvonnan kautta. Rauten whistleblowing-
ilmoituskanavan tai sisäisen valvonnan kautta ei tunnistettu korruptio- tai lahjontatapauksia
edellisenä raportointivuonna (2024) eikä raportointivuonna (2025).
G1-4 – KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET
Raute tai kukaan sen henkilöstöön tai valvontaelimiin kuuluva henkilö ei ole saanut tuomioita tai
sakkoja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta tilikaudella 2025.
Yhtäkään tällaista tuomiota tai sakkoa ei raportoitu myöskään edellisenä raportointivuonna.
Toisin sanoen tuomioiden lukumäärä on 0 ja sakkojen suuruus on 0 sekä tarkasteltavalla
raportointikaudella että vertailukaudella.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät mittarit ja tavoitteet
Raute otti raportointivuonna (2025) käyttöön liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä mittareita ja
tavoitteita ja alkoi systemaattisesti seurata edistymistä niissä. Edellisenä raportointivuonna
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä asioita hallittiin toimintaperiaatteilla, valvontakäytännöillä
ja toimilla, joihin ei liittynyt muodollisesti määriteltyjä tavoitteita. Raute seuraa liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista määritellyillä mittareilla, jotka liittyvät
koulutusten kattavuuteen. Koska tavoitteet tulivat voimaan vuonna 2025, tämä raportointikausi
on ensimmäinen, jolta Raute esittää tavoitteisiin liittyviä tuloksia.
Raute on asettanut tietyille liiketoiminnan harjoittamiseen liittyville aiheille määrällisiä tavoitteita.
Muita olennaisia liiketoiminnan harjoittamista koskevia aiheita, mukaan lukien yrityskulttuuri,
korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, whistleblowing-ilmoituskanava ja vastuulliset
liiketoimintakäytännöt, hallitaan toimintaperiaatteiden, sisäisen valvonnan ja muiden toimien
avulla, kuten osiossa G1. SBM-3 kuvataan. Raute ei ole asettanut erityisesti korruption vastaisia
käytäntöjä tai korruptioon liittyvien taloudellisten riskien torjumista koskevia määrällisiä
tavoitteita. Näitä asioita hallitaan ennalta ehkäisevillä ja valvontaan perustuvilla toimilla, kuten
pakollisella vuotuisella eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksella, raportointi- ja
whistleblowing-kanavilla sekä sisäisellä valvonnalla, jota tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti.
Rautella on nollatoleranssi korruptiolle tai lahjonnalle, mitä vahvistetaan edellyttämällä
arvoketjulta toimittajien eettisen ohjeiston noudattamista. Eettisten toimintaperiaatteiden
koulutuksen kattavuutta koskevan liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvän tavoitteen määritteli
ylin johto ja hyväksyi yhtiön hallitus. Ulkoiset sidosryhmät eivät osallistuneet
tavoitteidenasettamisprosessiin, eikä siihen osallistettu laajemmin myöskään omia työntekijöitä.
Tavoitteet, mittarit ja toteuma
TAVOITE VUODELLE 2028
MITTARIT
PERUSVUOSI 2024
TOTEUMA 2025
Vuotuisen eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksen
kattavuutena tavoitellaan vähintään 95 prosenttia.
1)
Osallistumisprosentti (%), prosenttiosuus kaikista
työntekijöistä (vuoden lopussa)
97,6 %
91,3 %
Tarjotaan ESG-asioihin liittyvää koulutusta omalle henkilöstölle
vuosittain. Yrityskohtainen tavoite.
2)
Vuosittainen ESG-koulutus omalle henkilöstölle
Ei vertailutasoa
Ympäristöpolitiikan koulutukset
Korruption ja lahjonnan vastaiset koulutukset
Kiertotalouskoulutukset
Turvallisuuskoulutukset
Vuoteen 2028 menneessä 80 prosenttia keskeisistä toimittajista
vuosittaisilla suorilla hankintamenoilla mitattuna on sitoutunut
noudattamaan Rauten eettisiä toimintaperiaatteita tai toimittajien
eettistä ohjeistoa tai todennetusti noudattaa vastaavaa Rauten
periaatteiden kanssa linjassa olevaa eettistä
ohjeistoa. Yrityskohtainen tavoite.
3)
Eettisten periaatteiden kattavuus (%) suorista
hankintamenoista.
Ei vertailutasoa
47,8 %
Toteutetaan vuosittain globaalisti vähintään 10 toimittaja-
auditointia, joissa otetaan huomioon myös ESG-näkökohdat.
Yrityskohtainen tavoite.
4)
Toteutettujen auditointien lukumäärä
Ei vertailutasoa
13 auditointia toteutettu
1)
Osallistumisprosentti lasketaan jakamalla raportointivuonna eettisten toimintaperiaatteiden koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden lukumäärä työsuhteessa olevien työntekijöiden
keskimääräisellä työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärällä ja kertomalla tulos sadalla. Tiedot perustuvat HR-järjestelmän henkilöstömäärään ja koulutuksen hallintajärjestelmän
suoritusrekisteriin. Vuosittaiseen kattavuuden heilahteluun vaikuttaa pitkään vapaalla olleet, lomautukset tai vasta vuoden loppupuolella yhtiön palvelukseen tulleet työntekijät.
2)
Vuosittainen ESG-koulutus omalle henkilöstölle kattaa raportointivuonna järjestetyt ESG-liitännäiset koulutukset. Mittari raportoidaan toteutettujen ESG-aiheisten koulutusten lukumääränä
raportointivuoden aikana, ja tiedot perustuvat HR- ja koulutusten hallintajärjestelmien rekistereihin.
3)
Eettisten periaatteiden kattavuus (%) lasketaan jakamalla niiden keskeisten toimittajien vuosittaiset suorat hankintamenot, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan Rauten eettisiä
toimintaperiaatteita, toimittajien eettistä ohjeistoa tai todennetusti vastaavaa ohjeistoa, kaikkien keskeisten toimittajien suorilla hankintamenoilla ja kertomalla tulos sadalla. Tiedot perustuvat
hankintajärjestelmän ostodataan ja toimittajien sitoutumista koskeviin sopimus- ja taustaselvitysrekistereihin.
4)
Toteutettujen auditointien lukumäärä kuvaa raportointivuonna globaalisti toteutettujen toimittaja-auditointien määrää, joissa on käsitelty myös ESG-näkökohdat osana auditointikriteerejä.
Luku perustuu hankintaorganisaation auditointirekisteriin ja sisältää raportointivuoden aikana loppuun saatetut auditoinnit.
Konsernitilinpäätös
2025
RAUTE OYJ
Konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2025
Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2025 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen IASB:n
laatimien
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) ja niistä annettujen tulkintojen mukaisesti.
Konsernitilinpäätöstä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset
Konsernin tuloslaskelma
1 000 euroa
Liite
1.1.-31.12.
2025
1.1.-31.12.
2024
Liikevaihto
1
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos
-468
-1 478
Liiketoiminnan muut tuotot
6
Materiaalit ja palvelut
3
-78 133
-101 131
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
5
-50 757
-59 514
Poistot ja arvonalentumiset
15
-6 306
-5 404
Liiketoiminnan muut kulut
6
-22 779
-23 460
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-157 975
-189 509
Liiketulos
Rahoitustuotot
27
Rahoituskulut
27
-1 181
-688
Rahoituskulut, netto
Tulos ennen veroja
Tuloverot
8
-4 657
-3 024
Tilikauden tulos
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos
23
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
23
Osakkeet, 1 000 kpl
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä
23
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna
23
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa
Liite
1.1.-31.12.
2025
1.1.-31.12.
2024
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tuloslaskelmaan
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset
24
-219
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
20
-376
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
20,21
-565
Eriin liittyvät laskennalliset verot
21
Laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä
-479
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Konsernin tase
EUR 1,000
Liite
31.12.2025
31.12.2024
VARAT
Non-current assets
Liikearvo
10
Muut aineettomat hyödykkeet
11
Aineelliset hyödykkeet
13
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Muut rahoitusvarat
25
Laskennalliset verosaamiset
9
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
16
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2
Tuloverosaaminen
2
Rahavarat
25
Lyhytaikaiset varat yhteensä
VARAT YHTEENSÄ
Konsernin tase
1 000 euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
20,22
Omat osakkeet
20
-701
-950
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
20
Muuntoerot
20
-1 190
Kertyneet voittovarat
20
Tilikauden tulos
20
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
20
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Laskennallinen verovelka
9
Vuokrasopimusvelat
14,24
Varaukset
4
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Varaukset
4
Lyhytaikaiset korolliset velat
24
Vuokrasopimusvelat
14,24
Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut
17
Tuloverovelka
17
Ostovelat ja muut velat
17
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut
Liiketoiminnan muut tuotot
Maksut tavaroiden ja palvelujen toimittajille sekä
henkilöstölle
-150 676
-175 841
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-6 881
Maksetut korot liiketoiminnasta
-244
Saadut osingot liiketoiminnasta
Saadut korot liiketoiminnasta
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
-1 051
-1 109
Maksetut verot liiketoiminnasta
-961
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-6 378
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-4 468
-2 799
Investoinnit osakkeisiin
-118
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta (B)
-4 256
-2 413
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Suunnattu anti ja uusmerkintä
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
Kulut osakeanneista ja juniorilainasta
-298
-350
Omien osakkeiden hankinta
-1 350
-43
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
-1 449
-1 289
Maksetut osingot
-3 320
-603
Rahoituksen rahavirta (C)
-6 417
-2 285
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)
-17 052
lisäys (+)/vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA
Rahavarojen muutos
-17 052
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-179
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA
Laatimisperiaate
Rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan rahavirta
sisältää asiakkailta saadut maksut, liiketoiminnan muut tuotot sekä maksut hankituista tavaroista
ja palveluista. Liiketoiminnan rahavirta sisältää lisäksi maksut henkilöstölle sekä maksetut korot ja
kassanhallintaa varten pidetyistä rahoitusvaroista saadut korot. Liiketoiminnan rahavirta ei sisällä
investointeihin liittyviä ostovelkoja.
Investointien rahavirta
aiheutuneet menot ja muiden aktivoitavien hyödykkeiden hankinnasta aiheutuneet menot. Erä
sisältää myös näiden hyödykkeiden luovutuksesta saadut myyntivoitot.
Rahoituksen rahavirta
osakkeenomistajille maksetut osingot sekä rahoitukseen liittyvien lainojen nostot ja
takaisinmaksut.
Rahavaroissa
Ulkomaisten konserniyhtiöiden rahavirtalaskelmat on muunnettu euromääräisiksi tilikauden
keskikurssin mukaisesti.
Vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrasopimusvelan takaisinmaksut sisältyvät rahoituksen
rahavirtaan. Vuokrasopimuksiin liittyvän korko-osuuden maksu sisältyy liiketoiminnan
rahavirtaan. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
maksut ja vuokrat sisältyvät liiketoiminnan rahavirtaan. Näitä sopimuksia ei oteta huomioon
vuokrasopimusvelkoja määritettäessä.
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
EUR 1,000
Osakepää
oma
SVOP-rahasto
Omat
osakkeet
Muut
rahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
osakkeenomistaj
ille kuuluva
osuus
Oman
pääoman
ehtoinen laina
OMA
PÄÄOMA
YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2025
-950
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset
Suojausinstrumenttien rahasto
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-1 804
-565
-565
Eriin liittyvät laskennalliset verot
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-1 804
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
oman pääoman ehtoisten sijoitusten luovutusvoittojen siirto
kertyneisiin voittovaroihin
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
-298
-298
-298
Liiketoimet osakkeenomistajien kanssa
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet
-157
-157
-157
Omat osakkeet
-1 623
-1 374
-1 374
Osingonjako
-3 320
-3 320
-3 320
Liiketoimet osakkeenomistajien kanssa yhteensä
-157
-5 241
-5 150
-5 150
OMA PÄÄOMA 31.12.2025
-701
-1 190
Laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, vertailuvuosi
EUR 1,000
Osakepää
oma
SVOP-rahasto
Omat
osakkeet
Muut
rahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
osakkeenomistajille
kuuluva osuus
Oman
pääoman
ehtoinen laina
OMA
PÄÄOMA
YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2024
-950
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset
-219
-219
-219
Suojausinstrumenttien rahasto
-376
-376
-376
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-165
Eriin liittyvät laskennalliset verot
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-716
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien oman
pääoman ehtoisten sijoitusten luovutusvoittojen siirto kertyneisiin
voittovaroihin
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
-350
-350
-350
Liiketoimet osakkeenomistajien kanssa
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet
Omat osakkeet
-53
-53
-53
Osingonjako
-603
-603
-603
Liiketoimet osakkeenomistajien kanssa yhteensä
-953
-342
-342
OMA PÄÄOMA 31.12.2024
-950
Perustiedot
Konsernitilinpäätöksen hyväksyminen
:n hallitus on 11.3.2026 hyväksynyt tämän
Konsernitilinpäätök
sen ajalta 1.1.–31.12.2025 julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on
myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Liiketoiminta ja toimintasegmentit
Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kolmeen segmenttiin:
Wood Processing, Analyzers ja Services. Ylin operatiivinen
päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta
toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute
Oyj:n hallitus.
Wood Processing -liiketoimintayksikkö kattaa Rauten
ydinteknologiatarjonnan viilun, vanerin ja
LVL:n tuotantoon. Toimituskokonaisuuteen kuuluvat erilliset
tuotantokoneet ja -laitteet, modernisaatiot sekä kokonaiset
tehdaslaajuiset projektit, joiden osalta Raute on globaali
markkinajohtaja sekä vaneri- että LVL-teollisuudessa.
Analyzers -liiketoimintayksikkö palvelee asiakkaita Rauten
viimeisimmällä viilun, vanerin ja LVL:n
lajittelun mittausteknologialla sekä sahatavaran
erikoismittauslaitteilla.
Services -liiketoimintayksikkö keskittyy Rauten täyden palvelun
konseptiin varaosatoimituksista
säännölliseen kunnossapitoon, digitaalisiin palveluihin sekä
koneiden ja laitteiden parannuksiin.
Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja
hallintorakenteen perusteella kolmen segmentin yhdistetyt
tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa eli
tuloslaskelmaerät liikevaihdosta vertailukelpoiseen EBITDAan
asti on kohdistettu raportoitaville segmenteille. Raute katsoo
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi olennaiset ja
tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, jotka liittyvät
uudelleenjärjestelykustannuksiin ja ERP
uudistamiskustannuksiin, arvonalentumisiin, omaisuuden
myyntivoittoihin ja -tappiohin, liiketoimintojen yhdistämiseen
liittyviin transaktiomenoihin, oikeudenkäynti- ja
välimieskuluihin.
:n hallitus ei seuraa segmenttien varoja ja velkoja
segmenttikohtaisesti, joten investoinnit, varat ja velat esitetään
vain konsernitasolla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Yhteisten kustannusten allokointiin raportoitavien
segmenttien välillä käytetään allokaatioavaimia, jotka
pääsääntöisesti perustuvat vuositason budjetoituihin
liikevaihtoihin tai kuluihin. Raute konsernin segmenteillä ei ole
segmenttien välistä myyntiä, vaan liikevaihto on
täysimääräisesti ulkoisilta asiakkailta saatua.
Vancouverin alueella Kanadassa, sekä Pullmanissa,
Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Myyntiverkosto on
maailmanlaajuinen. Changzhoun alueella Kiinassa sijainnut
tuotantoyksikkö on suljettu vuoden 2025 aikana.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen
:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2025 on laadittu
Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen IASB:n
laatimien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) ja niistä annettujen tulkintojen
mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu
31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja
IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten
mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää kestävyysselvityksen Euroopan
kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistetut
kestävyysaiheiset riskit ja mahdollisuudet on otettu huomioon
soveltuvin osin tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa, mukaan
lukien kirjanpidollisia arvioita ja johdon harkintaa koskevissa
tarkasteluissa.
Luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu.
Pyöristysten takia taulukoissa esitettyjen yksittäisten lukujen
yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa esitetystä
summaluvusta. Suluissa esitetyillä luvuilla on viitattu
vastaaviin lukuihin vertailukaudelta.
Raute Oyj:n konsernitilinpäätöksen tiedot ovat saatavissa
internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön
päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola.
Emoyhtiö
.
Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä
tiedoissa
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja
laatimisperiaatteita kuin vuonna 2024 lukuun ottamatta uusia
ja uudistettuja standardeja. Tiedot laskentastandardien
muutoksista on esitetty sivulla 106. Mitään uusia olennaisia
standardeja tai tulkintoja ei ole otettu käyttöön.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen
Konsernitilinpäätöksen lukuihin on yhdistetty tilinpäätösluvut
emoyhtiö Raute Oyj:stä ja niistä tytäryhtiöistä, joissa konsernilla
on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhtiössä, jos se
olemalla osallisena yhtiössä altistuu sen muuttuvalle tuotolle
tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja jos konserni
pystyy vaikuttamaan yhtiön muuttuvaan tuottoon käyttämällä
yhtiötä koskevaa valtaa. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa
yhtiössä määräysvalta, on lisäksi otettu huomioon sellaisen
potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on
tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä osakeoikeus tai
suorittamalla osakevaihto. Raute-konsernin määräysvalta
tytäryhtiöihinsä perustuu pääsäännön mukaisesti
osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta.
Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on
saanut niihin määräysvallan ja lopetettu, kun määräysvalta
lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset
hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava
vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi
otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman
pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu
vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan
omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät
menot on kirjattu kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat
liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat, vastattaviksi
otetut velat ja ehdolliset velat on arvostettu hankinta-
ajankohdan käypiin arvoihin. Liiketoimintojen yhdistämisiin ei
ole liittynyt osuuksia määräysvallattomille omistajille.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat
sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös
realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryhtiöiden
noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa
muutettu vastaamaan konsernin noudattamia
laatimisperiaatteita.
Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen
emoyhtiön omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman
yhteydessä.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja
taloudellista asemaa koskevat luvut on merkitty kirjanpitoon
sen maan valuutassa, jossa kyseinen yhtiö toimii
(toimintavaluutta)
Konserniyhtiöt
2025 Konsernin omistus-
osuus ja äänivalta, %
2024 Konsernin omistus-
osuus ja äänivalta, %
2025 Emoyhtiön omistus-
osuus ja äänivalta, %
2024 Emoyhtiön omistus-
osuus ja äänivalta, %
Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö)
EAI Raute Holding Oy*
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada
100
100
100
100
Raute Inc., Delaware, USA
100
100
100
100
Raute US, Inc., Monroe, Louisiana, USA
100
100
-
-
RWS-Engineering Oy, Lahti
100
100
100
100
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore
100
100
100
100
Raute WPM Oy, Lahti
100
100
100
100
Raute Chile Ltda., Concepción, Chile
100
100
50
50
Raute Service LLC, Pietari, Venäjä
100
100
-
-
Metriguard Technologies, Inc., Pullman, Washington, USA
100
100
-
-
Raute (Changzhou) Machinery Co., Ltd, Changzhou, Kiina
100
100
100
100
Raute Service Indonesia, Indonesia
100
100
99
99
Raute Japan KK, Japani
100
-
100
-
*EAI Raute Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Alexander Incentivesillä, mutta sopimuksen perusteella Raute tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä,
kun taas EAI toimi agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen
strukturoituna yhteisönä.
Ulkomaanrahan määräiset tilinpäätökset
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu
euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti
ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja
laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa
sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan
muuntoeron, jonka muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen
eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon
eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman
pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on
kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Jos tytäryhtiö myydään
kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään
tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty
taulukossa Yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit.
YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT
VALUUTTAKURSSIT
Tuloslaskelma 1.1.-31.12.
euroa
2025
2024
CNY
8,1151
7,7861
RUB
92,8926
101,1328
CAD
1,5782
1,4816
USD
1,129
1,082
SGD
1,4751
1,4457
CLP
1 073,6275
1 020,8358
IDR
18 760,113
17 145,523
JPY
168,9330
-
Tase 31.12.
euroa
2025
2024
CNY
8,2262
7,5833
RUB
92,945
113,008
CAD
1,6088
1,4948
USD
1,1750
1,0389
SGD
1,5105
1,4164
CLP
1 070,72
1 033,57
IDR
19 640,83
16 820,88
JPY
184,09
-
Tilikauden aikaiset tapahtumat
Raute tiedotti 8.1.2025, että Hiottu Oy on sulautunut Raute
Oyj:hin suunnitellusti 31.12.2024. Yhtiö tiedotti 16.8.2024, että
yhtiö on päättänyt toteuttaa kokonaan omistamansa
tytäryhtiön Hiottu Oy:n sulautumisen Raute Oyj:hin.
Sulautumispäätöksen taustalla oli konsernirakenteen
yksinkertaistaminen liiketoiminnallisen tehokkuuden
lisäämiseksi.
Raute tiedotti 10.1.2025, että Rauten hallituksen jäsentä
kohtaan nostettu syyte Ramirent Oyj:tä koskevassa asiassa on
peruutettu. Raute Oyj ei ole ollut osapuolena asiassa, eikä
asialla ole ollut vaikutusta hallitustyöskentelyyn.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti 23.1.2025
varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025, että Rauten hallituksessa
olisi seitsemän jäsentä. Nimitystoimikunta ehdotti, että
hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen tekniikan
lisensiaatti Laura Raitio ja varapuheenjohtajaksi valittaisiin
edelleen diplomi-insinööri Joni Bask. Hallituksen jäseniksi
ehdotettiin valittavan uudelleen insinööri Ari Harmaala,
kauppatieteiden maisteri Mikko Kettunen, kauppatieteiden
maisteri Julius Manni, kauppatieteen kandidaatti Ari Piik sekä
diplomi-insinööri Jenni Virnes.
Raute tiedotti 13.2.2025, että hallitus on päättänyt käynnistää
omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman varsinaiselta
yhtiökokoukselta 4.4.2024 saadun valtuutuksen perusteella.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena on
optimoida Rauten pääomarakennetta alentamalla omaa
pääomaa. Omien osakkeiden hankinta tulee alentamaan
Rauten vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet
mitätöidään.
Yhtiö ilmoitti 19.2.2025, että Raute Oyj:n hallitus on päättänyt
osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
jatkamisesta konsernin ylimmälle johdolle ja valituille
avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä ("PSP") päärakenteena sekä
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä ("RSP") täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä.
Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2025.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on esitetty muualla
tässä raportissa. Yhtiökokouksen päätökset ja muut
tarkemmat tiedot ovat luettavissa yhtiön
verkkosivuilta
.
Raute tiedotti 15.4.2025 hallituksen järjestäytymiskokouksen
päätöksistä. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Mikko Kettusen ja
valiokunnan jäseniksi valittiin Jenni Virnes, Joni Bask ja Julius
Manni. Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Laura
Raitio ja jäseniksi Ari Harmaala sekä Ari Piik. Valiokuntien
kokoonpanot pysyivät ennallaan.
Raute tiedotti 25.4.2025 antaneensa positiivisen
tulosvaroituksen ja päivittävänsä ohjeistusta tuloksen osalta.
Uusi ohjeistus on: Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan
olevan 190–220 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen
käyttökatteen olevan 20–27 miljoonaa euroa.
Raute tiedotti 28.5.2025 aloittavansa muutosneuvottelut
mahdollisista enintään 90 päivän lomautuksista Wood
Processing- ja Analyzers-liiketoimintayksiköissä Suomessa.
Raute tiedotti 9.6.2025 sulkeneensa Kiinan Changzhoun
tehtaan tehostaakseen globaalia tuotantoverkostoaan. Rauten
strategisena tavoitteena on vahvistaa operatiivista
tehokkuuttaan ja varmistaa kilpailukykynsä muuttuvassa
markkinaympäristössä. Tähän liittyen Raute on päättänyt
sulkea tuotannollisen yksikkönsä Kiinan Changzhoussa osana
globaalia tuotantoverkoston rakenteen uudelleenjärjestelyä.
Päätöksen taustalla ovat Kiinan markkinakysynnän heikko
kehitys ja siitä johtuvat yksikön kannattavuushaasteet sekä
Rauten suunnitelma keskittää tuotantoresursseja
kustannustehokkaammin ja lisätä tuotannon joustavuutta.
Raute tiedotti 11.7.2025 saaneensa päätökseen omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman, jonka aloittamisesta
kerrottiin pörssitiedotteella 13.2.2025. Raute osti 17.2.2025 –
11.7.2025 välisenä aikana takaisin yhteensä 84 450 omaa
osaketta, mikä vastaa noin 1,4 prosenttia yhtiön osakkeiden
kokonaismäärästä. Osakkeet ostettiin 15,98 euron keskihintaan.
Takaisinosto-ohjelmassa tehdyt ostot vähensivät Rauten omaa
pääomaa yhteensä noin 1,35 miljoonalla eurolla. Takaisinosto-
ohjelman seurauksena Raute Oyj:n suorassa omistuksessa on
yhteensä 84 450 omaa osaketta. Takaisinosto-ohjelman aikana
ostetut osakkeet tullaan mitätöimään.
Raute tiedotti 20.8.2025, että on tällä päivämäärällä mitätöinyt
takaisinosto-ohjelman aikana hankitut omat osakkeet. Yhtiö
mitätöi 84 450 kappaletta hallussaan olevaa omaa osaketta
yhtiön hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet oli
hankittu 17.2.2025 – 11.7.2025 välisenä aikana takaisinosto-
ohjelmassa. Osakkeiden mitätöinti vähentää Rauten
osakkeiden kokonaislukumäärää, mutta ei vaikuta Rauten
osakepääoman määrään. Rauten osakkeiden
kokonaiskappale- ja äänimäärä on mitätöinnin jälkeen 6 038
229. Osakkeiden mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin
20.8.2025. Raute Oyj:n suorassa omistuksessa ei ole
mitätöinnin jälkeen omia osakkeita.
Raute tiedotti 26.9.2025 yhtiön osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan kokoonpanon. Osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan nimettiin: Pekka Suominen (suoraan ja
välillisesti valtakirjojen perusteella), Göran Sundholm ja Mikko
Laakkonen. Laura Raitio, Rauten hallituksen puheenjohtaja,
toimii asiantuntijana nimitystoimikunnassa olematta
kuitenkaan toimikunnan jäsen.
Raute tiedotti 30.9.2025 että yhtiön myynti, markkinointi sekä
commercial excellence toiminnon johtaja Jari Myyryläinen
(CCO) on päättänyt lopettaa Rauten palveluksessa 31.12.2025
mennessä siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen.
Uuden myyntijohtajan (CCO) haku käynnistettiin välittömästi.
Raute tiedotti 20.10.2025 antaneensa tulosvaroituksen.
Vertailukelpoinen käyttökate säilyy vahvana liikevaihdon
jäädessä aikaisemmin arvioitua pienemmäksi. Uusi ohjeistus
on: Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan 175–190
miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen käyttökatteen olevan 22–
27 miljoonaa euroa.
Raute tiedotti 30.10.2025 aloittavansa muutosneuvottelut
mahdollisista tilapäisistä ja toistaiseksi voimassa olevista
lomautuksista kaikissa Raute Oyj:n toimipaikoissa Suomessa
koskien Wood Processing- ja Analyzers-liiketoimintayksiköitä
sekä Services-liiketoimintayksikön asennustiimiä.
Raute tiedotti 24.11.2025 nimittäneensä Arto Kaikkolan, DI,
tuotantotalous, väliaikaiseksi kaupalliseksi johtajaksi (CCO) 25.
marraskuuta 2025 alkaen. Tämä nimitys seurasi aiempaa 30.
syyskuuta 2025 annettua ilmoitusta Jari Myyryläisen
päätöksestä lähteä Rautesta 31. joulukuuta 2025 mennessä
siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. Pysyvän
kaupallisen johtajan (CCO) rekrytointiprosessi on käynnissä.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Raute tiedotti 27.1.2026 osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksista Raute Oyj:n varsinaiselle
yhtiökokoukselle 2026. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ehdotti, että Rauten hallituksessa olisi seitsemän jäsentä.
Nimitystoimikunta ehdotti, että hallituksen puheenjohtajaksi
valittaisiin uudelleen tekniikan lisensiaatti Laura Raitio ja
varapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Joni Bask. Hallituksen
jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen kauppatieteiden
maisteri Mikko Kettunen, kauppatieteiden maisteri Julius
Manni, kauppatieteen kandidaatti Ari Piik sekä diplomi-
insinööri Jenni Virnes. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että
tekniikan lisensiaatti Anna Hyvönen valitaan hallituksen
uudeksi jäseneksi. Lisätietoja yrityksen
verkkosivuilla
.
Raute allekirjoitti uudet rahoitussopimukset 3.2.2026.
Sitoutuneen luottolimiitin määrä nostettiin aiemmasta 5
miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon. Uusi
rahoitussopimus on voimassa vuoteen 2029 saakka.
Raute tiedotti 12.2.2026 käynnistävänsä omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman. Yhtiön hallitus päätti käynnistää omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman varsinaiselta
yhtiökokoukselta 15.4.2025 saadun valtuutuksen perusteella.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena on
optimoida Rauten pääomarakennetta alentamalla omaa
pääomaa. Omien osakkeiden hankinta tulee alentamaan
Rauten vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet
mitätöidään. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 100
000 osaketta, mikä vastaa noin 1,7 % osakkeiden
kokonaismäärästä. Osakkeiden hankintaan käytetään
enintään 1 500 000 euroa. Omien osakkeiden hankinta alkaa
aikaisintaan 16.2.2026 ja päättyy viimeistään 31.12.2026.
Raute tiedotti 12.2.2026 ylimmälle johdolle ja valituille
avainhenkilöille suunnatusta osakepohjaisesta pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmästä. Yhtiön hallitus päätti osakepohjaisen
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän jatkamisesta konsernin
ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä
koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä
("PSP") päärakenteena sekä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä ("RSP") täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä. Järjestelmän tarkoituksena on
yhdenmukaistaa omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon
kehittämiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa yhtiön johtoa ja
avainhenkilöitä yhtiöön sekä yhtiön strategisten tavoitteiden
saavuttamiseen.
LASKENTASTANDARDIEN MUUTOKSET (UUDET JA
UUDISTETUT STANDARDIT)
IFRS-tilinpäätösstandardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat
voimassa tulevilla tilikausilla
.
●
●
●
.
PROJEKTILIIKETOIMINTA
Merkittävä osuus konsernin liiketoiminnasta on projektityyppistä liiketoimintaa, jossa
toimituskokonaisuuteen sisältyvät tuotteet ja palvelut sekä suoritteiden hinta, maksuehdot,
toimitusajat ja -ehdot määräytyvät sopimusneuvottelujen ja kilpailutilanteen pohjalta. Projektit
ovat asiakkaan näkökulmasta investointeja. Investointipäätöksen osalta päätöksentekoprosessi ja
rahoituksen järjestely saattavat kestää pitkän ja vaikeasti ennakoitavan ajan.
Projektiliiketoiminnalle on tyypillistä kysynnän merkittävä vaihtelu. Täyttämisasteen mukaan
tuloutettava laskentaperiaate loiventaa liikevaihdon vaihtelua toimintavuosien välillä, mutta ei
poista sitä. Keskeneräisen projektiportfolion sisältö ja ajoitus vaikuttavat Rauten
käyttöpääomaeriin.
LIITE 1 - LIIKEVAIHTO
1 000 euroa
2025
%
2024
%
LIIKEVAIHTO
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
EMEA (Eurooppa ja Afrikka, poislukien Suomi)
59 314
34
81 822
40
EMEA (Suomi)
69 917
40
32 176
16
NA (Pohjois-Amerikka)
27 991
16
45 849
22
LAM (Etelä-Amerikka)
11 809
7
37 861
19
APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)
6 508
4
6 462
3
CIS (Venäjä)
-
-
413
0
YHTEENSÄ
175 539
100
204 583
100
Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu asiakkaan koko
tuotantoprosessin kattaviin teknologiaratkaisuihin ja niiden elinkaaren aikaiseen palveluun.
Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksiin
kuuluvat hankkeet, jotka muodostuvat yksittäisistä koneista tai tuotantolinjoista aina koko
tehtaan tuotantoprosessin koneet ja laitteet kattaviin toimituksiin.
Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista
säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus,
kunnostetut koneet ja digitaaliset palvelut. Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat
modernisoinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten konsernin liikevaihdon
jakautumista tuote- ja palvelumyyntiin ei voida esittää luotettavasti.
Isot toimitusprojektit voivat tilapäisesti nostaa eri asiakkaiden osuuden konsernin liikevaihdosta
yli 10 prosentin. Raportointikauden lopussa konsernilla oli yksi asiakas, jonka asiakaskohtainen
osuus konsernin liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia.
Laatimisperiaate
Liikevaihto sisältää projektitoimitusten ja teknologiapalveluiden sekä raaka-aineiden ja
tarvikkeiden myynnistä kirjatut tuotot sen vastikemäärän suuruisena, johon konserni odottaa
olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia tavaroita tai palveluja vastaan. Tuloutetussa
vastikemäärässä on huomioitu kiinteä transaktiohinta oikaistuna välillisillä veroilla ja muuttuvat
vastikkeet kuten alennukset ja toteutuvaksi arvioidut sakkotyyppiset alennukset kuten
viivästysmaksut. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty
yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä.
Myyntituottojen tuloutus tapahtuu silloin tai sitä mukaa, kun asiakas saa määräysvallan
luovutettuun tavaraan tai palveluun. Tuloutusajankohtaa määritettäessä analysoidaan, siirtyykö
määräysvalta suoritevelvoitteen mukaiseen tavaraan tai palveluun joko ajan kuluessa vai yhtenä
ajankohtana.
Liikevaihdon pääosa muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluihin kuuluvista
modernisoinneista, jotka on luokiteltu ajan kuluessa täytettäväksi suoritevelvoitteeksi. Ajan
kuluessa tuloutettavien asiakassopimusten laatimisperiaate on esitetty sivulla 110.
Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat modernisoinnit sisältävät sekä tuote- että
palvelumyyntiä, ja konsernin liikevaihdon jakautumista tuote- ja palvelumyyntiin ei ole eritelty.
Tulot huolto- ja muista asiantuntijapalveluista, kuten konsultoinnista, koulutuksesta ja
digitaalisista palveluista, on kirjattu tuotoksi ajan kuluessa sille kaudelle, jona palvelu on
suoritettu. Huolto- ja muiden asiantuntijapalveluiden suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa, sillä
asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaa, kun palvelu suoritetaan.
Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu.
Yhtenä ajankohtana täytettäviin suoritevelvoitteisiin kuuluvat mm. yksittäiset
vakiotuotetoimitukset sekä varaosat. Tuote- ja varaosatoimituksiin liittyvät suoritevelvoitteet
tuloutetaan toimitusehtoihin perustuen.
Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä vakiotuotetoimituksista eli pienehköistä ja
lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu tuotoksi kokonaisuudessaan määräysvallan siirryttyä
asiakkaalle. Määräysvallan katsotaan siirtyneen, kun konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää
hallintaoikeutta eikä muuta määräysvaltaa. Varaosien ja tavaroiden myynnissä tuloutus tapahtuu
siltä hetkellä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovittuihin toimitusehtoihin perustuen.
Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on
esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa
kauppaehtojen tulkitsemisesta.
Pienehköjen ja lyhytaikaisten hankkeiden osalta tuloutus tapahtuu, kun asiakas on hyväksynyt
toimituksen.
Raute myöntää asiakkailleen takuita, joilla annetaan varmennus siitä, että tuote tai hanke on
sovittujen vaatimusten mukainen. Takuuaika alkaa, kun asiakas on hyväksytysti vastaanottanut
hankkeen ja Rauten myöntämät takuut ovat joko 12 kuukauden tai 24 kuukauden pituisia.
Arvioidut takuuaikaiset kustannukset on esitetty takuuvarauksissa.
Raute ei oikaise transaktiohintaa rahan aika-arvon vaikutuksella, jos maksun saamisen ja
suoritevelvoitteen täyttämisen välinen aika on enintään yhden vuoden pituinen. Konsernilla ei
tilikaudella 2025 ja vertailukaudella ole ollut asiakassopimuksia, joista olisi oikaistu merkittävän
rahoituskomponentin vaikutus.
Raute ei kirjaa myyntiprovisioita tai muita mahdollisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia
lisämenoja taseeseen omaisuuseräksi, jos omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi enintään yhdessä
vuodessa, vaan ne kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä.
1 000 euroa
2025
2024
Liikevaihdon erittely
Ajan kuluessa täytettävät suoritevelvoitteet
130 437
155 647
Yhtenä ajankohtana täytettävät suoritevelvoitteet
45 102
48 936
YHTEENSÄ
175 539
204 583
Ajan kuluessa tuloutettujen asiakassopimusten tuotoksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta)
- josta kestoajaltaan yli vuoden pituisiin sopimuksiin liittyen odotetaan tuloutuvan 85,1 Me vuoden 2026 aikana
- vuoden 2027 osuus on 4,7 Me*
89 794
174 325
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
15 693
10 966
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
17 611
44 007
Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
17 611
44 007
Muut saadut ennakkomaksut
1 421
2 000
Yhteensä
19 033
46 007
*Raute ei esitä tietoa, kun suoritevelvoite on osa sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi.
LIIKEVAIHDON ERITTELY SEGMENTEITTÄIN
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
1 000 euroa
Wood
processing
Services
Analyzers
Yhteensä
Wood
processing
Services
Analyzers
Yhteensä
Liikevaihdon erittely
Ajan kuluessa täytettävät suoritevelvoitteet
122 148
-
8 289
130 437
146 797
-
8 850
155 647
Yhtenä ajankohtana täytettävät
suoritevelvoitteet
2 120
38 294
4 688
45 102
377
42 091
6 467
48 936
YHTEENSÄ
124 268
38 294
12 977
175 539
147 174
42 091
15 317
204 583
Laatimisperiaate
Ajan kuluessa täytettäviin suoritevelvoitteisiin sisältyy Rautella täyttämisasteen mukaisesti
tuloutetut, asiakkaan tarpeisiin mitoitetut ja räätälöidyt projektitoimitukset ja modernisoinnit.
Näille suoritevelvoitteille ei ole vaihtoehtoista käyttöä IFRS 15 mukaan, ja konsernilla on oikeus
saada tuotetuista suoritteista maksu tarkasteluhetkeen mennessä. Ostajan tarpeisiin mitoitetut ja
räätälöidyt projektitoimitukset ja modernisoinnit muodostavat pääsääntöisesti yhden
suoritevelvoitteen. Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on
liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista ostaja voi hyötyä erillisinä ja
sopimuksen ehtojen mukaan osakokonaisuus on erotettavissa muusta sopimuskokonaisuudesta,
on niitä käsitelty erillisinä hankkeina.
Yhtiö soveltaa ajan kuluessa täytettäviin suoritevelvoitteisiin panokseen perustuvaa
täyttämisastetta siten, että täyttämisaste määritetään hankkeen toteutuneiden menojen
suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin sisältäen arviot sopimuksiin sisältyvistä
riskeistä oikaistuina tyypillisillä ennustetarkennuksilla samankaltaisille sopimuksille.
Arviot perustuvat aiempaan kokemukseen vastaavista hankkeista ja lisäksi arvioissa on huomioitu
kunkin hankkeen erityispiirteet. Jos ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulosta
ei ole voitu luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalle
tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja on kirjattu vain siihen määrään
asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että
hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat
kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on välittömästi kirjattu kuluksi ja varaukseksi
tappiollisena sopimuksena.
Projektitoimitukset ovat tyypillisesti kiinteähintaisia sopimuksia. Kiinteähintaisissa sopimuksissa
asiakas maksaa kiinteän summan maksuaikataulun mukaisesti. Jos ajan kuluessa tuloutettavan
asiakassopimuksen täyttämisasteen mukaan tuloutettu liikevaihto on suurempi kuin
sopimuksesta saatu ennakkomaksu, erotus on esitetty asiakassopimuksiin perustuvana
omaisuuseränä taseen erässä Myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos täyttämisasteen mukaan
tuloutettu liikevaihto on pienempi kuin sopimuksesta saadut ennakkomaksut, erotus on esitetty
asiakassopimuksiin perustuvana velkana erässä Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut.
Sopimuksen soveltamisalaa ja hintaa voidaan muuttaa hankkeen aikana. Rautella
sopimusmuutos johtuu tyypillisesti siitä, että asiakas lisää sopimuksen laajuutta lisäsopimuksella.
Jos sopimusta muutetaan eikä lisäys ole erotettavissa osittain täytetystä ja jo tuloutetusta
osuudesta hankkeessa, sopimusmuutos käsitellään osana olemassa olevaa sopimusta siten, että
muutoksen vaikutus kasvattaa transaktiohintaa ja kokonaismenoja.
Johdon arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Täyttämisasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista kuluista.
Raute päivittää keskeneräisten hankkeiden kustannusennusteet kuukausittain raportoinnin
yhteydessä. Kustannusennuste perustuu hankekohtaiseen laskelmaan, jossa tunnistetaan ja
määritellään erityyppiset kustannukset. Kustannusennuste laaditaan jo hankkeen
tarjousvaiheessa ja ennustetta päivitetään kuukausittain. Ennustettujen kokonaismenojen
määrittäminen ja päivittäminen raportointihetkillä edellyttävät arvioita hankkeen
loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaismenojen kehittymisestä. Nämä arviot perustuvat
Rauten aiempaan kokemukseen vastaavista hankkeista ja lisäksi arvioissa huomioidaan kunkin
hankkeen erityispiirteet parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Toteutuneet menot
suhteutettuna ennustettuihin kokonaismenoihin kuvaa johdon harkinnan mukaan
luotettavimmalla ja parhaiten varmennettavilla tavalla sitä, kuinka Raute tuottaa suoritetta eli
hanketta tai palvelua siirtäessään sitä asiakkaan määräysvaltaan. Jos arviot hankkeen
lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeeseen liittyviä arvioita muutettu sillä kaudella, jolloin
muutos on ollut ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa.
Johdon harkintaan liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Myyntituottojen tulouttaminen edellyttää asiakassopimuksesta saatavien myyntituottojen eli
transaktiohinnan määrittämistä. Transaktiohintaan sisällytetään muuttuvat vastikkeet siten, että
on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei myöhemmin jouduta tekemään
merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus ratkeaa.
Rautella muuttuvia vastikkeita ovat tyypillisesti sakkotyyppiset alennukset ja kannustimet sekä
joissakin hankkeissa maksupostit, jos niiden maksamisen ehtojen ei voida arvioida täyttyvän
erittäin todennäköisesti.
Raute käyttää täyttämisasteen arviontiin cost to cost -menetelmää, joka johdon harkinnan
mukaan vastaa parhaiten projektien todellista etenemistä.
SEGMENTTITIEDOT
1000 euroa
31.12.2025
31.12.2024
SEGMENTTITIEDOT
Wood processing
Liikevaihto
124 268
147 174
Käyttökate (EBITDA)
16 035
10 931
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
2 389
420
Vertailukelpoinen käyttökate
18 424
11 351
Services
Liikevaihto
38 294
42 091
Käyttökate (EBITDA)
6 591
6 767
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
104
138
Vertailukelpoinen käyttökate
6 695
6 905
Analyzers
Liikevaihto
12 977
15 317
Käyttökate (EBITDA)
935
1 425
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
82
104
Vertailukelpoinen käyttökate
1 017
1 529
SEGMENTIT YHTEENSÄ
Liikevaihto
175 539
204 583
Käyttökate (EBITDA)
23 561
19 124
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
2 575
662
Vertailukelpoinen käyttökate
26 136
19 785
Segmenteistä esitettävät tunnusluvut
Hallitus seuraa segmenttien kannattavuutta käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA) -tunnusluvuilla. Konserni on määrittänyt käyttökatteen (EBITDA) seuraavasti: käyttökate
(EBITDA) on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut
tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja
omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut sekä vähennetään liiketoiminnan muut kulut. Tuloslaskelman liiketulokseen
nähden käyttökate (EBITDA) ei lue mukaan poistoja ja mahdollisia arvonalentumistappioita.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oikaisee vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois
käyttökatteesta (EBITDA). Liiketuloksen, käyttökatteen ja vertailukelpoisen käyttökatteen välinen
täsmäytyslaskelma on esitetty sivulla 112. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät
esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa.
Laatimisperiaate
Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kolmeen segmenttiin: Wood Processing, Services ja
Analyzers. Organisaatiorakenteen ja toimintasegmenttien määrittelyn perustana on asiakkaille
toimitettavien tuotteiden ja palveluiden sisältö. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa
resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n
hallitus. Hallitus seuraa kannattavuutta Käyttökate (EBITDA) ja Vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA) -tunnusluvuilla. Raute Oyj:n hallitus ei seuraa segmenttien varoja ja velkoja
segmenttikohtaisesti.
Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen perusteella kolmen
segmentin yhdistetyt tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa eli tuloslaskelmaerät
liikevaihdosta vertailukelpoiseen EBITDAan asti on kohdistettu raportoitaville segmenteille. Raute
katsoo vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi olennaiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta
poikkeavat erät, jotka liittyvät uudelleenjärjestelykustannuksiin ja ERP uudistamiskustannuksiin,
arvonalentumisiin, omaisuuden myyntivoittoihin ja -tappiohin, liiketoimintojen yhdistämiseen
liittyviin transaktiomenoihin, oikeudenkäynti- ja välimieskuluihin. Raute Oyj:n hallitus ei seuraa
segmenttien varoja ja velkoja segmenttikohtaisesti, joten investoinnit, varat ja velat esitetään vain
konsernitasolla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteita. Raute konsernin segmenteillä ei ole segmenttien välistä myyntiä.
Wood Processing -liiketoimintayksikkö kattaa Rauten ydinteknologiatarjonnan viilun, vanerin ja
LVL:n tuotantoon. Toimituskokonaisuuteen kuuluvat erilliset tuotantokoneet ja -laitteet,
modernisaatiot sekä kokonaiset tehdaslaajuiset projektit, joiden osalta Raute on globaali
markkinajohtaja sekä vaneri- että LVL-teollisuudessa.
Analyzers -liiketoimintayksikkö palvelee asiakkaita Rauten viimeisimmällä viilun, vanerin ja LVL:n
lajittelun mittausteknologialla sekä sahatavaran erikoismittauslaitteilla.
Services -liiketoimintayksikkö keskittyy Rauten täyden palvelun konseptiin varaosatoimituksista
säännölliseen kunnossapitoon, digitaalisiin palveluihin sekä koneiden ja laitteiden parannuksiin.
Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen ja on
yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon
kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Yhteisten kustannusten allokointiin raportoitavien segmenttien välillä käytetään
allokaatioavaimia, jotka pääsääntöisesti perustuvat vuositason budjetoituihin liikevaihtoihin tai
kuluihin. Raute konsernin segmenteillä ei ole segmenttien välistä myyntiä, vaan liikevaihto on
täysimääräisesti ulkoisilta asiakkailta saatua.
Myyntituottoja koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa nro 1 Liikevaihto. Projektitoimitukset ja
teknologiapalveluihin kuuluvat modernisoinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten
konsernin liikevaihdon jakautumista tuote- ja palvelumyyntiin ei voida esittää luotettavasti.
Tilikauden 2025 lopussa konsernilla oli yksi asiakas, jonka asiakaskohtainen osuus konsernin
liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Kolme asiakasta ylitti 10 % liikevaihtorajaa tilikaudella 2024.
Vertailukelpoinen EBITDA
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
1 000 euroa
Wood
processing
Services
Analyzers
Yhteensä
Wood
processing
Services
Analyzers
Yhteensä
EBITDA
16 035
6 591
935
23 561
10 931
6 767
1 425
19 124
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
2 389
104
82
2 575
420
138
104
662
Vertailukelpoinen EBITDA
18 424
6 695
1 017
26 136
11 351
6 905
1 529
19 785
Vertailukelpoinen EBITDA
Me
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Vertailukelpoinen EBITDA
26,1
19,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Uudelleenjärjestelykustannukset
-2,1
-0,1
ERP uudistamiskustannukset
-0,5
-0,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä:
-2,6
-0,7
EBITDA
23,6
19,1
Poistot
-5,3
-5,4
Arvonalentumiset
-1,0
-
Liiketulos
17,3
13,7
Rahoituskulut, netto
0,3
1,4
Tulos ennen veroja
17,6
15,1
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
1 000 euroa
Wood
Processing
Services
Analyzers
Yhteensä
Wood
Processing
Services
Analyzers
Yhteensä
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
EMEA (Eurooppa ja Afrikka poislukien Suomi)
42 503
11 949
4 862
59 314
66 110
11 868
3 844
81 822
EMEA (Suomi)
61 799
5 048
3 070
69 917
22 820
5 202
4 154
32 176
NA (Pohjois-Amerikka)
12 965
12 502
2 524
27 991
26 475
15 806
3 567
45 849
LAM (Etelä-Amerikka)
4 657
6 113
1 039
11 809
29 752
5 876
2 234
37 861
APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)
2 344
2 682
1 482
6 508
1 741
3 144
1 577
6 462
CIS (Venäjä)
-
-
-
-
276
196
-58
413
Yhteensä
124 268
38 294
12 977
175 539
147 174
42 091
15 317
204 583
LIITE 2 - MYYNTISAAMISET – ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT
1 000 euroa
2025
2024
MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset
6 533
8 272
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
15 693
10 966
Siirtosaamiset
3 889
3 482
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset
632
64
Arvonlisäverosaamiset
353
620
Muut saamiset
369
1 500
YHTEENSÄ
27 470
24 905
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset
-
-
Tuloverosaaminen
20
42
Jaksotetut ostolaskut
2 633
2 170
Muut siirtosaamiset
1 235
1 269
YHTEENSÄ
3 889
3 482
Laatimisperiaate
Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset koostuvat myyntisaamisista, asiakassopimuksiin
perustuvista omaisuuseristä, siirtosaamisista, johdannaissopimuksiin perustuvista saamisista ja
muista saamisista.
Johdannaissopimusten arvostusperiaatteet on esitetty liitetiedossa numero 18 Johdannaiset.
Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 24 Rahoitusvarat.
Johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Johto on arvioinut asiakkaiden ja muiden vastapuolien kykyä suoriutua toisilleen olevista
kaupallisista saatavista ja velkoihin liittyvistä maksuvelvoitteista. Johdon harkinnan mukaan
joidenkin projektien saamisiin liittyy riskitekijöitä. Näistä riskitekijöistä johtuen tilinpäätökseen on
tehty saamisten alaskirjauksia 2,3 miljoonaa euroa kohdistuen yhteen projektiin. Lisäksi on tehty
yksittäisiä pienempiä johdon harkintaan perustuvia luottotappiovarauksia.
Laatimisperiaate
Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista tai palveluista. Saaminen on esitetty myyntisaamisissa, kun vain ajan
kulumista edellytetään maksun erääntymiseksi. Myyntituotot on kirjattu myyntisaamisiin
alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen
saatavan suuruisena ja niiden kirjanpitoarvo on sama kuin niiden käypä arvo. Asiakassopimusten
maksuehdot perustuvat pääasiassa asiakassopimuksessa määritettyihin projektien
valmistusasteeseen, suoritettuun palveluasteeseen, maksuaikatauluun tai sopimuksessa
sovittuun tavoitteeseen. Maksuaika on keskimäärin 30 päivää.
Asiakassopimuksiin perustuvina omaisuuserinä esitetään se määrä, jolla yksittäisen, ajan kuluessa
tuloutettavan asiakassopimuksen valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto ylittää saadun
ennakkomaksun määrän, mutta josta ei ole kuitenkaan vielä myyntilaskua. Myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tasearvot on esitetty liitetiedossa Rahoitusvarat.
Myyntisaamisiin liittyvä odotettu luottotappio on arvioitu IFRS 9 -standardin mukaisesti
tilinpäätöshetkellä myyntisaamisten koko voimassaoloajan arvioinnin perusteella. Raute-
konsernissa on käytetty yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten odotetun luottotappion
kirjaamiseksi, koska myyntisaamiset eivät sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja.
Myyntisaamiset on ryhmitelty määritystä varten ikäjakauman ja luottoriskiominaisuuksien
perusteella. Odotettavissa oleva luottotappio perustuu historiallisiin luottotappiomääriin
huomioiden saamiskohtaiset yksilölliset arviot. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu
tulosvaikutteisesti.
Taseen myyntisaamisten arvoa on alennettu odotettujen luottotappioiden verran, 297 tuhatta
euroa (805 tuhatta euroa). Osatuloutussaamisten arvon määrää on tilikaudella alennettu
odotettavissa olevien tappioiden verran, 2 338 tuhatta euroa (931 tuhatta euroa). Jos
arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen
voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio
peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Myyntisaamisten odotettujen luottotappioiden arvonalentumisen vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan oli 881 tuhatta euroa negatiivinen (1 574 tuhatta euroa negatiivinen) johtuen
aiemmin kirjattujen arvonalentumistappion määrän kasvamisesta. Arvonalentumiset on kirjattu
tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Tiedot myyntisaamisten arvonalentumisista on
esitetty liitetiedossa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
Riskienhallinta
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kokonaisarvo taseessa vastaa
sitä rahamäärää, joka tilinpäätöshetkellä on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää
arvoa sekä myöhemmin syntyviä sopimusvelvoitteita huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että
sopimusvastapuolet eivät pysty täyttämään kauppasopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan.
Konsernin luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty
täyttämään sitoumuksiaan konsernille. Myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin liittyvät saamiset
kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, kun sopimukseen perustuva maksu viivästyy
merkittävästi mm. vastapuolen merkittävien taloudellisten vaikeuksin vuoksi.
Luotonhallinnan periaatteiden mukaan arvioidaan saamisten laatu asiakaskohtaisen analyysin
perusteella. Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan
vakiintuneiden toimijoiden ja asiakkuuksien osalta etupainotteisilla maksuehdoilla ja/tai
edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja.
Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisten saatavien
määriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti.
Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä
avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut
pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 39,8 % (23,3 %) taseen myyntisaamisista ja
asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja 37,9 % (16,4 %) tilauskannasta. Saatavista suuri
osa liittyi vakiintuneisiin toimijoihin ja asiakkaisiin. Tilikaudella on kirjattu kuluksi luottotappioita
272 tuhatta euroa (44 tuhatta euroa). Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä
luottoriskikeskittymiä.
LIITE 3 - MATERIAALIT JA PALVELUT
1 000 euroa
2025
2024
MATERIAALIT JA PALVELUT
Ostot tilikauden aikana
-60 493
-90 953
Varaston muutos, aineet ja tarvikkeet
-4 459
-800
Ulkopuolisilta ostetut palvelut
-13 182
-9 377
YHTEENSÄ
-78 133
-101 131
Laatimisperiaate
Ostot sisältävät materiaalit ja raaka-aineet sekä tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta
aiheutuvat muuttuvat menot. Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotannon muuttuvat
alihankintakulut ja palvelumaksut toimittajille.
Riskienhallinta
Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita,
komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiä ei voida aktiivisesti
suojata johdannaisilla. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja
seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien
kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja
hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla.
Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden
hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen.
LIITE 4 – VARAUKSET
1 000 euroa
2025
2024
VARAUKSET
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 292
2 247
Lisäykset
2 706
2 180
Vähennykset
-1 810
-2 148
-893
-1 616
-917
-532
Kurssierot
-25
14
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 163
2 292
Muut varaukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
357
98
Lisäykset
24
330
Vähennykset
-331
-72
Kurssierot
-25
1
Kirjanpitoarvo 31.12.
26
357
YHTEENSÄ
3 190
2 649
joista
- pitkäaikaisia
1 171
454
- lyhytaikaisia
2 019
2 195
Laatimisperiaate
Varaus
on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan
perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu
luotettavasti arvioida.
Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä hanke,
palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa, ja se
perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämättä
jäänyt osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Ajan kuluessa
tuloutettavien asiakassopimusten takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin
kokonaiskustannuksiin. Muut varaukset koostuvat projektien tiedossa olevista
kustannusylityksistä. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi
vaadittavat välittömät menot ovat ylittäneet sopimuksesta saatavat hyödyt.
Projektiliiketoiminnalle tyypillisesti varausten määrät vaihtelevat vuosittain.
Raute myöntää asiakkailleen takuita, joilla annetaan varmennus siitä, että tuote tai hanke on
sovittujen vaatimusten mukainen. Takuuaika alkaa, kun asiakas on hyväksytysti vastaanottanut
hankkeen ja Rauten myöntämät takuut ovat joko 12 kuukauden tai 24 kuukauden pituisia. Nämä
velvoitteet kirjataan lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin. Pitkäaikaiset varaukset käsittävät
tilinpäätöshetkestä eteenpäin yli 12 kuukautta kestävät erät. Alle 12 kuukautta kestävät erät on
kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin.
Muut varaukset ovat luonteeltaan alle 12 kuukautta kestäviä ja sisältyvät erään lyhytaikaiset
varaukset.
Johdon arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Takuuvarausten ja muiden varausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä
arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen ja
sopimuskokonaisuuden erityisriskit huomioiden.
Johdon harkintaan liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Johdon harkintaa käytetään normaaleista varauksista poikkeaviin mahdollisiin kustannuksiin.
Tällaista harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi oikeudenkäynteihin liittyvien varausten
arvioinnissa. Oikeudenkäyntiin liittyvä varaus kirjataan, mikäli on todennäköistä, että yhtiö joutuu
suorittamaan vastapuolelle korvausta ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.
Ehdolliset velat
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Raute sai tiedon, että Chongzuo Guanglin Difen New
Materials Technology Co., Ltd. on jättänyt välimiesmenettelyä koskevan hakemuksen Raute
(Changzhou) Machinery Co., Ltd:tä, Raute Oyj:n tytäryhtiötä vastaan. Rauten mukaan Chongzuo
Guanglin Difen New Materials Technology Co., Ltd:n esittämät väitteet ovat perusteettomia
eivätkä pohjaudu tosiseikkoihin. Sopimusehdot eivät myöskään tue asiakkaan vaatimuksia ja
Raute on täyttänyt kaikki sopimusvelvoitteet. Johdon harkinnan mukaan tästä ei ole kirjattu
kuluvarausta tilikaudelle 2025.
LIITE 5 - HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT
2025
2024
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
Työntekijät
215
251
Toimihenkilöt
483
532
YHTEENSÄ
698
783
Ulkomailla työskentelevien osuus
160
231
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät
217
233
Toimihenkilöt
493
507
YHTEENSÄ
710
740
Ulkomailla työskentelevien osuus, tehollinen keskimäärin
191
196
1 000 euroa
2025
2024
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT
Palkat ja palkkiot
-41 967
-52 107
Osakeperusteiset maksut
-408
-611
Eläkekulut
-6 284
-6 030
Muut henkilösivukulut
-2 097
-766
YHTEENSÄ
-50 757
-59 514
Laatimisperiaate
Palkat ja palkkiot
luontoisetuineen, tulokseen ja toimintaan liittyvän palkitsemisen (tulospalkkiot) sekä pitkäaikaiset
kannustusjärjestelmät. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty sivulla 120, Osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät.
Vuositavoitteisiin perustuva tulospalkkiojärjestelmä
Tulospalkkiojärjestelmään kuuluvat tulospalkkiojärjestelmät toimitusjohtajalle ja konsernin
johtoryhmälle, avainhenkilöille sekä muulle henkilöstölle. Henkilö voi saada palkkiota näistä
yhdestä tulospalkkiojärjestelmästä kerrallaan. Hallitus vahvistaa vuosittain
palkitsemisjärjestelmien periaatteet, enimmäismäärät sekä laskentatavan.
Tulospalkkiojärjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Maksamisen edellytyksenä on
positiivinen konsernin vuositulos.
Toimitusjohtajan, muun konsernin johtoryhmän sekä avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmissä
palkkion suorittamisen perusteena ovat konsernin ja oman yksikön taloudelliset mittarit
(liikevaihto ja tulos) ja tehtävään liittyvät yksikkö tai henkilökohtaiset vuodelle asetetut tavoitteet.
Koko henkilöstön tulospalkkiojärjestelmässä palkkion suorittamisen perusteena ovat konsernin
liiketulos.
Vuositavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiojärjestelmästä on kirjattu velka, kun konsernilla on
sopimukseen perustuva velvoite tai kun aiemman käytännön perusteella on syntynyt
tosiasiallinen maksuvelvoite.
Johdon harkintaa ja arvioita edellyttävät laatimisperiaatteet
Vuositavoitteisiin perustuvista tulospalkkiojärjestelmistä kirjattava kulu ja velka perustuvat
laskelmiin palkkioista, jotka perustuvat voimassa oleviin sopimuksiin. Johto on käyttänyt
tulospalkkioiden määrän arvioinnissa arvioita henkilöiden ja eri henkilöryhmien tulokseen,
laatuun ja toimintaan liittyvien tavoitteiden toteutumisasteista.
Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteet on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa
järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen
konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä
tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty
suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin
tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut.
Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön
lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt. Yhtiöllä ei ole
etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Ylimmän johdon osakeperusteiset kannustinjärjestelmät
Konsernin johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmä koostuu suoritusperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan ”PSP”) päärakenteena sekä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Resctricted Share Program ”RSP”) täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja johdon
tavoitteet yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa yhtiön johtoa ja avainhenkilöitä yhtiöön sekä
yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tarjoamalla heille kilpailukykyinen pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti yhtiön verkkosivuilla
www.raute.com.
Yhtiön hallitus päättää erikseen kunkin ohjelman alkamisesta, ansaintajakson pituudesta,
suoritustavoitteista, ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä ja ansaintamahdollisuudesta.
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän (”PSP”) ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (”RSP”)
perusteella maksettavat palkkiot maksetaan yhtiön päätöksen mukaisesti joko yhtiön listattuina
osakkeina tai käteisellä perustuen maksuhetken osakepalkkion arvoon. Palkkio voidaan maksaa
esimerkiksi osittain osakkeina ja loput rahaosuutena osakepalkkiosta henkilöille aiheutuvien
veroseuraamusten suorittamiseksi. Osakeosuudet maksetaan lähtökohtaisesti yhtiön omilla
osakkeilla, mikäli yhtiöllä sellaisia on, joilta osin kannustinjärjestelmillä ei olisi osakkeenomistajien
omistusta laimentavaa vaikutusta. Yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta
vastaa Evli Alexander Incentives Oy (EAI) kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan
rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti. EAI Raute Holding Oy hankkii
Rauten rahoittamana sopimuksen mukaisesti osakkeita, joita käytetään yksinomaan osana
Rauten osakepohjaista kannustinjärjestelmää (”PSP”) ja ehdollista osakepalkkiojärjestelmää
(”RSP”) niiden ehtojen mukaisesti. Tilikauden lopussa Rauten määräysvallassa olevan EAI Raute
Holding Oy:n hallussa oli 70 504 kappaletta Rauten osakkeita.
Hallitus on oikeutettu rajoittamaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä suoritettavia
palkkioita, mikäli palkkio ylittäisi ko. avainhenkilön kiinteään bruttomääräiseen vuosipalkkaan
suhteutetun raja-arvon. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista,
palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Yhtiön noudattaman omistussuosituksen mukaan yhtiön johtoryhmän jäsenten odotetaan
kerryttävän ja sen saavuttamisen jälkeen pitävän omistuksessaan yhtiön osakkeita määrän, joka
on toimitusjohtajan osalta arvoltaan hänen kiinteää bruttomääräistä vuosipalkkaansa vastaava
määrä ja muiden osalta kuuden kuukauden kiinteää bruttomääräistä palkkaa vastaava määrä.
Johtoryhmän jäsenen odotetaan käyttävän 50 prosenttia järjestelmän nojalla saamastaan
nettopalkkiosta osakeomistuksensa kerryttämiseen, kunnes hänen osakeomistuksensa täyttää
yllä suositellun tason.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus tilikauden tulokseen oli 408 tuhatta euroa (611
tuhatta euroa). Tilikauden aikana arvio ansaittavista osakkeista on päivitetty viimeisimmän
ennusteen mukaisesti. Tilikauden lopussa voimassa olevista osakepohjaisista
kannustinjärjestelmistä kohdistui oman pääoman erään Muut rahastot 1 022 tuhatta euroa (991
tuhatta euroa).
Vuonna 2025 käynnissä olleet suoritusperusteiset osakepalkkiojärjestelmät (Performance Share
Plan ”PSP”)
PSP Plan 2023-2025
PSP 2023-2025 alkoi vuoden 2023 alusta ja se koostuu kolmen vuoden pituisesta
ansaintajaksosta, johon sovelletaan kahta suoritusmittaria. Toinen suoritusmittareista on
määritellyt käyttökatetavoitteet (EBITDA) ja sen painoarvo on 60 prosenttia. Toinen
suoritusmittareista on määritellyt liikevaihtotavoitteet ja sen painoarvo on 40 prosenttia.
Molempien suoritusmittareiden perusteella mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan
kolmivuotisen ohjelman päätyttyä ja tilinpäätöksen valmistuttua keväällä 2026 edellyttäen, että
hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan.
PSP Plan 2024-2026
PSP 2024-2026 alkoi vuoden 2024 alusta ja se koostuu kolmen vuoden pituisesta
ansaintajaksosta, johon sovelletaan kahta suoritusmittaria. Toinen suoritusmittareista on
määritellyt käyttökatetavoitteet (EBITDA) ja sen painoarvo on 60 prosenttia. Toinen
suoritusmittareista on määritellyt liikevaihtotavoitteet ja sen painoarvo on 40 prosenttia.
Molempien suoritusmittareiden perusteella mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan
kolmivuotisen ohjelman päätyttyä ja tilinpäätöksen valmistuttua keväällä 2027 edellyttäen, että
hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan.
PSP Plan 2025-2027
PSP 2025-2027 alkoi vuoden 2025 alusta ja se koostuu kolmen vuoden pituisesta
ansaintajaksosta, johon sovelletaan kahta suoritusmittaria. Toinen suoritusmittareista on
määritellyt käyttökatetavoitteet (EBITDA) ja sen painoarvo on 70 prosenttia. Toinen
suoritusmittareista on määritellyt liikevaihtotavoitteet ja sen painoarvo on 30 prosenttia.
Molempien suoritusmittareiden perusteella mahdollisesti suoritettavat palkkiot maksetaan
kolmivuotisen ohjelman päätyttyä ja tilinpäätöksen valmistuttua keväällä 2028 edellyttäen, että
hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan.
Ehdolliset osakepalkkiojärjestelmät (Restricted Share Plan ”RSP”)
RSP 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on sitouttaa, kannustaa ja palkita erikseen
valittuja Rauten avainhenkilöitä sekä yhdenmukaistaa heidän intressinsä yhtiön
osakkeenomistajien intressien kanssa synnyttämällä heille pitkän aikavälin osakeintressi ja siten
edistää Rauten omistaja-arvon kasvattamista pitkällä aikavälillä. Ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän piiriin voivat kuulua myös Raute-konsernin johtoryhmän jäsenet.
Ohjelman pituus on kokonaisuudessaan kolme vuotta, minkä puitteissa yhtiö voi luvata
kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille avainhenkilöille soveltaen enimmillään kolmen
vuoden pituista sitouttamisjaksoa. Osakepalkkio maksetaan kyseiseen yksittäiseen
osakepalkkiolupaukseen sovellettavan sitouttamisjakson jälkeen. Yhtiö voi valintansa mukaan
maksaa luvattuja osakepalkkioita joko kertasuorituksena tai useammassa erässä ohjelman
kolmivuotisen kokonaiskeston puitteissa. Palkkion maksaminen edellyttää, että palkkionsaajan
työ- tai toimisuhde Rauten kanssa edelleen jatkuu palkkion maksuhetkellä. RSP:n nojalla
osallistujille suoritettavan palkkion määrää on rajoitettu enimmäisarvolla, joka on kytketty Rauten
osakekurssin kehitykseen yhtiön asettaman kertoimen perusteella. Hallitus on päättänyt
kolmesta voimassa olevasta RSP-ohjelmasta: RSP 2023-2025, RSP 2024-2026 ja RSP 2025-2027.
RSP 2023-2025 alkoi vuonna 2023 ja kattaa vuodet 2023-2025. RSP 2024-2026 alkoi vuonna 2024
ja kattaa vuodet 2024-2026. RSP 2025-2027 alkoi vuonna 2025 ja kattaa vuodet 2025-2027.
Laatimisperiaate
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät on kirjattu kuluksi oikeuden ansaintajakson aikana
tuloslaskelman erään henkilöstökulut. Etuuden käypä arvo on osakkeen arvo etuuden
myöntämishetkellä. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin
ansaintajakson aikana odotetaan syntyvän oikeus. Arvio ansaittavista osakkeista arvioidaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli arvio muuttuu myöhempinä kausina, oikaistaan muutos
tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin muutos on havaittu. Osakepohjaisista
palkitsemisjärjestelmistä osakkeina suoritettavan osuuden vastatili on omassa pääomassa Muut
rahastot.
MYÖNNETYT SUORITEPERUSTEISET OSAKEPALKKIOT
PSP Plan
PSP Plan
PSP Plan
PSP Plan
2025-2027
2024-2026
2023-2025
2022-2024
Myöntämispäivä
17.4.2025
6.5.2024
17.4.2023
10.2.2022
Palkkio-osakkeita enintään, kpl
90 000
53 350
64 000
41 000
Mittausjakso alkaa
1.1.2025
1.1.2024
1.1.2023
1.1.2022
Mittausjakso päättyy
31.12.2027
31.12.2026
31.12.2025
31.3.2025
Oikeuden syntymisjakso päättyy
31.3.2028
31.3.2027
31.3.2026
31.3.2025
Osakkeen myöntämispäivän käypä arvo, euroa
15,05
11,25
8,16
16,65
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2025, kpl
0
53 350
63 816
19 423
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
85 180
0
2 969
0
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
4 600
5 760
7 372
389
Kaudella toteutuneet palkkio-osakkeet
0
0
0
19 034
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2025, kpl
80 580
47 590
59 413
0
MYÖNNETYT EHDOLLISET OSAKEPALKKIOT
RSP
RSP
RSP
RSP
2025-2027
2024-2026
2023-2025
2022-2024
Myöntämispäivä
Ei myönnettyjä
osakkeita
Ei myönnettyjä
osakkeita
17.4.2023
24.10.2022
Palkkio-osakkeita enintään, kpl
68 000
68 000
72 000
76 000
Ansaintajakso alkaa
1.1.2025
1.1.2024
1.1.2023
1.1.2022
Ansaintajakso päättyy
15.3.2028
15.3.2027
15.3.2026
15.3.2025
Osakkeen myöntämispäivän käypä arvo, euroa
Ei myönnettyjä
osakkeita
Ei myönnettyjä
osakkeita
8,42
8,86
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2025, kpl
0
0
67 084
25 611
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
0
0
1 851
0
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
0
0
2 304
0
Kaudella toteutuneet palkkio-osakkeet
0
0
33 851
25 611
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2025, kpl
0
0
32 780
0
Johdon harkintaa ja arviota edellyttävät laatimisperiaatteet
Johdon harkinta
Johto on arvioinut palkkioiden perusteena olevan suoritustason sekä sitouttamisjakson
päättyessä palkkioihin oikeutettujen henkilöiden määrän PSP- ja RSP-ohjelmissa.
Johdon arvio
Tilinpäätöspäivänä johto on arvioinut osakeperusteisten kannustinjärjestelmien mukaisesti
ansaittavien osakkeiden määrän.
Lähipiiritapahtumat
Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat Yhtiön tytäryhtiöt, konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenet,
Yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lähipiiriin kuuluvat lisäksi näiden
henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, jotka ovat heidän määräysvallassaan tai
yhteisessä määräysvallassa. Raute-konsernin emoyhtiön johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja
ja konsernin johtoryhmä.
Lähipiirille suoritetut korvaukset on esitetty seuraavassa taulukossa:
1 000 euroa
2025
2024
Emoyhtiön toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Mika Saariaho
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
525
486
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
94
87
Osakeperusteiset etuudet
239
120
YHTEENSÄ
859
694
Emoyhtiön hallituksen jäsenten palkkiot
Hallituksen jäsenet
Raitio Laura, hallituksen puheenjohtaja
55
49
Mustakallio Mika, hallituksen varapuheenjohtaja 4.4.2024 saakka
-
8
Bask Joni, hallituksen jäsen (varapuheenjohtaja 4.4.2024 alkaen)
29
26
von Essen Patrick, hallituksen jäsen 4.4.2024 saakka
-
8
Harmaala Ari, hallituksen jäsen
28
25
Perttula Petri, hallituksen jäsen 4.4.2024 saakka
-
8
Piik Ari, hallituksen jäsen
28
25
Kettunen Mikko, hallituksen jäsen 4.4.2024 alkaen
32
20
Manni Julius, hallituksen jäsen 4.4.2024 alkaen
29
18
Virnes Jenni, hallituksen jäsen 4.4.2024 alkaen
29
18
YHTEENSÄ
230
205
Konsernin muun johtoryhmän työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 368
1 241
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
246
223
Osakeperusteiset etuudet
346
14
YHTEENSÄ
1 960
1 478
Toimitusjohtajalla
on mahdollisuus tulospalkkioon, joka riippuu vuosittain määrättävien
tavoitteiden saavuttamisesta ja on enintään 60 % perusvuosipalkasta. Toimitusjohtajan
irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden
palkkaa vastaava summa.
Tiedot ylimmälle johdolle suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä
on esitetty liitetiedossa Työsuhde-etuudet, sivuilla 120-122.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset
eläkelain mukaisesti. Muita erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ja eläkkeelle siirtymisestä ei ole
sovittu. Lakisääteinen eläkemeno tilikaudella 2025 oli 375 tuhatta euroa (302 tuhatta euroa).
Hallitukselle tilikaudella 2025 maksettuihin palkkioihin ei liity lakisääteistä eläkevelvoitetta.
Yhtiön
palkitsemisraportti
sisältää hallituksen ja johdon palkitsemista koskevat tiedot.
Ajantasaiset tiedot ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla osoitteessa
www.raute.com
.
Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän osakeomistus
yhteensä 141 547 kappaletta Rauten osakkeita, joka vastasi 2,3 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden
tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisälsivät omat, läheisten perheenjäsenten sekä
määräysvaltayhteisöjen omistukset.
Tilikauden aikana johdolle ei ole annettu lainoja. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu
pantteja tai muita vastuusitoumuksia.
Oman pääoman ehtoiset lainat
Vaihto-oikeudelliset eräpäivättömät lainat käsitellään IFRS laskennassa omana pääomana koska
korko- ja takaisinmaksut ovat yhtiön päätettävissä, eivätkä haltijat voi vaatia takaisinmaksua.
Lainoihin liittyvät kulut on vähennetty omasta pääomasta. Lainat esitetään omana eränään
omassa pääomassa. Juniorilainat eivät anna lainaajille osakkeenomistajien oikeuksia.
Raute sopi LähiTapiolan ja Veritaksen kanssa 3 miljoonan euron vaihto-oikeudellisista
Juniorilainoista vuonna 2023. Yhtiön hallitus päätti nostosta 16.6.2023. Lainat ovat eräpäivättömiä.
Vaihtuva vuosikorko on ensimmäisen korkokauden aikana 7,50 prosenttia lisättynä kuuden (6)
kuukauden EURIBOR-korolla. Yhtiöllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, maksaa Juniorilainoja
takaisin ensimmäisen 3–vuotiskauden jälkeen 2026. Ensimmäisen 3–vuotiskauden jälkeen
lainojen korot nousevat 12,50 prosenttiin lisättynä kuuden (6) kuukauden EURIBOR-korolla.
Lainaajilla on oikeus vaihtaa juniorilainan jäljellä oleva pääoma kokonaan, mutta ei osittain,
Rauten uusiksi osakkeiksi yhdessä erässä Juniorilainaan liittyvien optio-oikeuksien ehtojen
mukaisesti. Tilikauden päättyessä osakkeen merkintähinta on 12,14 euroa. Lainamäärä antaa
lainaajille oikeuden merkitä maksimissaan 247 117 yhtiön uutta osaketta.
LIITE 6 – LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
1 000 euroa
2025
2024
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
17
43
Muut
141
81
YHTEENSÄ
159
123
Laatimisperiaate
Liiketoiminnan muihin tuottoihin
kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot
tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
LIITE 7 - LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
1 000 euroa
2025
2024
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tuotannon välilliset kulut
-3 390
-5 138
Vuokrakulut
-1 107
-888
Myynti- ja markkinointikulut
-1 733
-1 572
Odotetut ja toteutuneet luottotappiot
-1 171
-1 574
Hallintokulut
-6 567
-6 495
Käyttöomaisuuden luovutustappiot
-
-48
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
-1 041
-1 084
Toimitila- ja kiinteistökulut
-1 375
-1 592
Matkakulut
-1 404
-1 383
Ulkoistetut palvelut
-4 914
-3 258
Autokulut
-38
-70
Muut kulut
-40
-357
YHTEENSÄ
-22 779
-23 460
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus, varsinainen tilintarkastus
-158
-172*
Tilintarkastus, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut toimeksiannot
-
-3*
Tilintarkastus, muut asiantuntijapalvelut
-90
-87*
Tilintarkastus, veroneuvonta
-
-
Yhteensä
-248
-262*
*Vuoden 2024 luvut ovat muuttuneet (-191)
Laatimisperiaate
Liiketoiminnan muihin kuluihin
kululajeittain. Muut yksittäiset tuloslaskelmaan sisältyvät erät, kuten välittömät ostot, varastojen
muutokset ja henkilöstökulut on esitetty vastaavaa tuloslaskelman erää koskevan tiedon
yhteydessä.
Vuokrasopimukset, jotka sisältävät oikeuden käyttää vuokrattua hyödykettä, on kirjattu taseen
erään Käyttöoikeusomaisuus. Tiedot Vuokrasopimuksista on esitetty liitetiedossa numero 13
Käyttöomaisuuserät. Lisäksi lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja vähäarvoisten
kohdeomaisuuserien vuokramaksut on kirjattu Liiketoiminnan muihin kuluihin.
Emoyhtiön
tilintarkastajana
PricewaterhouseCoopers Oy. Varsinaisen tilintarkastuksen palkkio sisältää kuluvan tilikauden
tarkastamiseen liittyvät tarkastuspalkkiot. Muut asiantuntijapalvelut ja veroneuvonta sisältävät
tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut palkkiot tilintarkastusyhteisön suorittamista muista
palveluista. Palkkiot eivät sisällä tarkastukseen ja muihin toimeksiantoihin liittyviä matka- ja
viranomaismaksuja.
LIITE 8 - TULOVEROT
1 000 euroa
2025
2024
TULOVEROT
Konsernin tuloslaskelma
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-1 756
-1 051
Edellisten tilikausien verot
126
374
Laskennallisten verojen muutos
-3 027
-2 347
YHTEENSÄ
-4 657
-3 024
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20,0 prosentin
verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja
17 603
15 134
Seuraavien erien verovaikutukset:
Verot laskettuna Suomen verokannalla, 20,0 %
-3 521
-3 027
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus
-145
-211
Verovapaat tuotot
463
360
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut
-23
-12
Verot aikaisemmilta tilikausilta
126
374
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
-
-
Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden
tappioista
-796
-
Muut erät
-762
-508
Konsernin verot tuloslaskelmassa
-4 657
-3 024
Efektiivinen verokanta, %
26,5
20,0
Laatimisperiaate
Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniyhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan
tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan
verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan
tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu
vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöt voivat saada verovähennyksiä, jotka koskevat tiettyjä uusia investointeja tai
tiettyjen ehtojen mukaisia menoja. Nämä verohyvitykset käsitellään verojen vähennyksenä sillä
hetkellä, kun on erittäin todennäköistä, että verovähennys tullaan saamaan. Verohyvitys
pienentää kauden verotettavaan tuloon perustuvaa verovelkaa ja verokulua.
Laskennalliset verot
on kirjattu väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.
Laskennallisten verojen määrityksessä on käytetty niitä verokantoja, jotka on tilinpäätöspäivään
mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty ja joita on arvioitu sovellettavan sillä hetkellä, kun
kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot ovat syntyneet aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon,
johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon ja käyttämättömistä verotuksellisista
tappioista.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole
kirjattu
laskennallista verovelkaa.
Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden yhdistelystä syntyvästä
muuntoerosta ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.
Laskennallinen verosaaminen
on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan
hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset on arvioitu jokaisen
raportointikauden päättymispäivänä. Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty
toisistaan siltä osin, kun on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia
verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli
laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät samaan veronsaajaan.
Johdon harkintaan ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Johdon harkinta
Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Tilinpäätöshetkellä johdon
harkintaa on käytetty määritettäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron,
epävarmojen veronäkemysten sekä laskennallisen verosaatavan ja –velan määrää.
Johdon arviot
Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä
verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää.
Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laatimisarviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin
verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia.
LIITE 9 -LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
LASKENNALLISET VEROSAAMISET
1 000 euroa
1.1.2025
Tulos-
vaikut-
teisesti
kirjatut
Muihin
laajan tu-
loksen eriin
kirjatut
Omaan
pää-
omaan
kirjatut
31.12.2025
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
20
-16
-
-
4
Varaukset
247
-247
-
-
0
Työsuhde-etuudet
0
-
-
0
Käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja hyvitykset
1 766
-1 766
-
-
0
Muut väliaikaiset erot
1 379
-663
0
716
Laskennallinen verosaatava
yhteensä
3 413
-2 692
0
-
721
Netotettu laskennallinen verovelka
-196
196
-
-
0
Laskennallinen verosaatava, netto
3 217
721
VERTAILUVUOSI
1 000 euroa
1.1.2024
Tulos-
vaikut-
teisesti
kirjatut
Muihin
laajan tu-
loksen eriin
kirjatut
Omaan
pää-
omaan
kirjatut
31.12.2024
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate
36
-16
-
-
20
Varaukset
253
-6
-
-
247
Työsuhde-etuudet
0
-
-
0
Käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja hyvitykset
4 088
-2 322
-
-
1 766
Muut väliaikaiset erot
1 384
-5
0
0
1 379
Laskennallinen verosaatava
yhteensä
5 761
-2 348
0
-
3 413
Netotettu laskennallinen verovelka
-196
-
-
-196
Laskennallinen verosaatava, netto
5 566
3 217
LASKENNALLISET VEROVELAT
1 000 euroa
1.1.2025
Tulos-
vaikut-
teisesti
kirjatut
Muihin
laajan tu-
loksen
eriin
kirjatut
Omaan
pää-
omaan
kirjatut
31.12.2025
Käyvän arvon arvostus
-112
112
0
Konserniyhdistelyn vaikutukset
327
210
537
Muut väliaikaiset erot
27
13
39
Laskennallinen verovelka yhteensä
242
335
0
0
577
Netotettu laskennalliseen
verosaatavaan
-196
196
0
Laskennallinen verovelka, netto
46
577
VERTAILUVUOSI
1 000 euroa
1.1.2024
Tulos-
vaikut-
teisesti
kirjatut
Muihin
laajan tu-
loksen
eriin
kirjatut
Omaan
pää-
omaan
kirjatut
31.12.2024
Käyvän arvon arvostus
-112
-112
Konserniyhdistelyn vaikutukset
302
26
327
Muut väliaikaiset erot
40
-13
27
Laskennallinen verovelka yhteensä
229
13
0
0
242
Netotettu laskennalliseen
verosaatavaan
-196
-196
Laskennallinen verovelka, netto
33
46
Raute-konsernin taseeseen kirjattujen laskennallisten verosaamisten
(3,2 Me). Laskennallinen verosaatava on kirjattu siihen määrään asti kuin tulevaisuuden tuotto-
odotusten arvioidaan synnyttävän verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2025 tappioista
ei ole kirjaamatta verosaatavaa (2024: ei
kirjattua verosaatavaa).
Raute konsernin taseeseen kirjattujen laskennallisten verovelkojen määrä 31.12.2025
oli 0,6 Me (0,0
Me).
LIITE 10 - KONSERNIN LIIKEARVO
1 000 euroa
2025
2024
LIIKEARVO
Liikearvo kauden alussa
1 714
1 714
Lisäykset
-
-
YHTEENSÄ
1 714
1 714
Laatimisperiaate
Liikearvo
yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liiketoiminnan
hankinnan yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat omaisuuserät, on esitetty taseen erässä
Aineelliset hyödykkeet. Nämä erät poistetaan taloudellisena pitoaikanaan.
Konsernin liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
arvonalentumisilla. Konsernin liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja. Konsernin liikearvo
testataan vuosittain ja aina kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu konsernin uuden segmenttirakenteen
mukaisesti rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, joissa liiketoiminta sijaitsee. Liikearvo on kohdistettu
kassavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) sen mukaan, missä liiketoimintayksikössä liikearvoa
seurataan. Konsernin toimintasegmentit ovat samat kuin konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt
(CGU:t). Konsernin liikearvo aiheutuu kokonaisuudessaan Analyzers CGU:sta
(toimintasegmentistä).
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvolaskelmien
avulla, jotka edellyttävät oletusten käyttöä. Laskelmissa ennustetut kassavirrat perustuvat johdon
arvioihin ja johdon hyväksymiin budjetteihin. Laskelmien diskonttauskorko perustuu pääoman
keskimääräiseen kustannukseen (WACC) liiketoiminta-alueella.
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin
kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Johto on arvioinut tilinpäätöshetkellä arvonalentumistestauksen keskeiset oletukset.
Ennustettavissa olevaa rahamäärää ja diskonttokorkoa arvioitaessa johto on arvioinut
epävarmuuden vaikutuksia toimintaympäristöön. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä
oleva rahamäärä perustuu johdon hyväksymään yksikön budjettiin ja ennusteisiin neljältä
vuodelta. Kassavirrat ennustejakson jälkeen ennen terminaalivuotta on määritetty projektoituihin
arvioihin perustuen, ja ennustejakson jälkeiset kassavirrat on määritetty perustuen
terminaaliarvomenetelmään. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 10,4 % (12,9 %),
joka koostuu riskittömästä korosta, markkinariskipreemiosta, yhtiökohtaisesta riskipreemiosta,
velan kustannuksesta ja velan ja oman pääoman suhteesta. Diskonttokorossa on heijastettu
kunkin hetken markkinaolosuhteita. Terminaalikasvuoletus on 2,0 % (2,0 %), kun keskimääräinen
liikevaihdon kasvu ennustejaksolla on 15,2 % (3,7 %*). Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset
tulevan toiminnan kehityksestä perustuvat johdon arvioihin tilinpäätöshetkellä. *Vertailuluku
muutettu viime tilinpäätöksessä esitetystä (5%) ja vastaa nyt vuonna 2025 raportoitua lukua.
LIITE 11 - MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 000 euroa
Kehittämismenot
Keskeneräiset
kehittämismenot
Muut aineettomat
hyödykkeet
Keskeneräiset muut
aineettomat hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
868
405
22 904
138
24 314
Muuntoerot
-15
-15
Lisäykset
29
525
948
94
1 596
Vähennykset
0
Siirrot erien välillä
263
-263
138
-138
0
Hankintameno 31.12.2025
1 160
667
23 975
93
25 895
Kertyneet poistot 1.1.2025
-868
0
-13 527
0
-14 395
Muuntoerot
12
12
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0
Tilikauden poisto
-5
-2 354
-2 359
Arvonalentumiset
0
Siirrot erien välillä
0
Kertyneet poistot 31.12.2025
-873
0
-15 868
0
-16 742
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
287
667
8 107
93
9 154
VERTAILUVUOSI 2024
1 000 euroa
Kehittämismenot
Keskeneräiset
kehittämismenot
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut muut
aineettomat hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
868
149
20 755
1 406
23 179
Muuntoerot
5
5
Lisäykset
255
745
138
1 139
Vähennykset
-8
-8
Siirrot erien välillä
1 406
-1 406
0
Hankintameno 31.12.2024
868
405
22 904
138
24 314
Kertyneet poistot 1.1.2024
-579
0
-11 564
0
-12 143
Muuntoerot
-5
-5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0
Tilikauden poisto
-289
-1 957
-2 247
Arvonalentumiset
0
Siirrot erien välillä
0
Kertyneet poistot 31.12.2024
-868
0
-13 527
0
-14 395
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0
405
9 377
138
9 919
Laatimisperiaate
Muut aineettomat hyödykkeet
kehittämismenot ja muut aineettomat oikeudet. Muut aineettomat hyödykkeet on aktivoitu
taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen
hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Aineettoman hyödykkeen hankintamenoon
sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot
sekä muut menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun
käyttötarkoitukseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet on
kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Muulloin muista aineettomista hyödykkeistä
syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä.
Muut aineettomat hyödykkeet on aktivoitu taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina
tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:
Patentit
10 vuotta
Tietokoneohjelmat
3–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet
3–10 vuotta
Aktivoidut kehittämismenot
3–10 vuotta.
Kehittämismenot
, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta
ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa
aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, konsernilla on
aikomus sen valmiiksi saattamiseen ja sillä on siihen tarvittavat voimavarat, se voidaan hyödyntää
kaupallisesti, konserni pystyy määrittämään luotettavasti menot kehittämisvaiheen aikana ja siitä
odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne
materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta sille aiottuun
käyttötarkoitukseen. Aktivoidut kehittämismenot on arvostettu taseessa alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Edellisiltä
tilikausilta kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Muu aineeton hyödyke
ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu
yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä
luotettavasti.
Aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen
Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä on tarkasteltu arvonalentumisen varalta aina silloin, kun
tapahtumat tai olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä siitä, ettei omaisuuserien
kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Jokaisen
raportointikauden lopussa arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän
oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät on ryhmitelty arvonalentumisen arviointia varten alimmille
tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.
Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, on
kirjattu tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista aineettomien hyödykkeiden
omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio on arvioitu
uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus on peruutettu siinä
tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty
määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan ole peruutettu enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista.
Johdon harkintaa ja arvioita edellyttävät laatimisperiaatteet
Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu
jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista,
poistosuunnitelmaa on päivitetty uusien vaikutusaikojen mukaiseksi.
Kunkin omaisuuserän osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta. Mikäli omaisuuserän
kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä käyvän arvon, arvonalentuminen
on kirjattu tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan
osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet.
Arvonmääritykset ovat herkkiä tulevaisuuden odotettujen tuottojen ja diskonttauskorkoja
koskeville oletuksille. Raute on arvioinut tulevaisuudessa odotettuja tuottoja perustuen johdon
laatimiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin ja kyseisiin näkymiin. Diskonttauskorko kuvastaa
arvioitua markkinoilla odotettavaa korkoa ottaen huomioon rahan aika-arvon ja kyseistä
omaisuuserää koskevat erityisriskit, joita koskevia oikaisuja ei ole tehty arvioituihin rahavirtoihin
.
Diskonttauskorko
kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät
erityiset riskit. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 10,4 % (12,9 % ).
LIITE 12 - TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
1 000 euroa
2025
2024
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot*
-5 044
-4 930
Aikaisemmin aktivoitujen tutkimus- ja kehittämismenojen
poistot**
-348
-666
Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen
555
255
Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot ennen
arvonalentumisia
-4 837
-5 341
Arvonalentumiset aktivoiduista kehittämismenoista
Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot
-4 837
-5 341
*Tutkimus- ja kehitysmenot koostuvat lukuisten R&D hankkeiden menoista, jotka eivät täytä
aktivoinnin kriteereitä.
** Poistot jakaantuvat Muissa aineettomissa hyödykkeissä kahteen ryhmään,
Kehittämismenoihin ja Muihin aineettomiin hyödykkeisiin
Laatimisperiaate
Tutkimusmenot ja ne kehittämismenot, jotka eivät täytä aktivointikriteerejä, on kirjattu
liiketoiminnan kuluihin ennen liiketulosta.
Poistojen tekeminen on aloitettu, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, eli kun se on
sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Kehittämismenojen vaikutusaika on tuotteen arvioidun eliniän mukaan 3–10 vuotta, jona aikana
aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Aktivoidut kehittämismenot ovat tilinpäätöseriä, jotka tyypillisesti voivat sisältää merkittävän
riskin varojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana johtuen
kyseisen erän luonteesta sekä johdon arvioimista tulevaisuudennäkymistä.
LIITE 13 - AINEELLISET HYÖDYKKEET
AINEELLISET HYÖDYKKEET
1 000 euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Rakennukset ja raken-
nelmat, käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
386
12 903
14 785
40 312
1 049
286
69 720
Muuntoerot
-2
-318
-331
-14
0
-666
Lisäykset
94
380
2 050
348
2 872
Vähennykset/arvonalennukset
-2 100
-24
-3
-2 126
Siirrot erien välillä
284
-284
0
Hankintameno 31.12.2025
386
12 994
12 747
42 292
1 035
348
69 801
Kertyneet poistot 1.1.2025
0
-10 242
-8 985
-34 566
-804
0
-54 597
Muuntoerot
1
5
238
14
258
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0
Arvonalentumiset
-196
-761
-957
Tilikauden poistot
-250
-1 347
-1 293
-50
-2 939
Kertyneet poistot 31.12.2025
-
-10 491
-10 522
-36 381
-840
-
-58 235
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
386
2 502
2 224
5 911
195
348
11 568
VERTAILUVUOSI 2024
1 000 euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Rakennukset ja raken-
nelmat, käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
386
12 708
14 479
38 582
1 068
899
68 121
Muuntoerot
1
105
74
-4
0
175
Lisäykset
212
283
879
287
1 661
Vähennykset/arvonalentumiset
-18
-81
-77
-15
-45
-236
Siirrot erien välillä
855
-855
0
Hankintameno 31.12.2024
386
12 903
14 785
40 312
1 049
285
69 720
Kertyneet poistot 1.1.2024
0
-10 010
-7 609
-33 274
-758
0
-51 652
Muuntoerot
0
-3
-44
4
-43
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
8
8
Arvonalentumiset
0
Tilikauden poistot
-239
-1 373
-1 248
-50
-2 910
Kertyneet poistot 31.12.2024
0
-10 242
-8 985
-34 566
-804
0
-54 597
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
386
2 660
5 800
5 747
245
286
15 125
Laatimisperiaate
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset
sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on
valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä
kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on
kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta
aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa ja vastaavasti
varauksena.
Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa
seuraavasti:
Rakennukset
Koneet ja kalusto
4–12 vuotta
Muu käyttöomaisuus
3–10 vuotta
Maa-alueet
ei tehdä poistoja
Käyttöoikeusomaisuus poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloajanjakson aikana.
Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena
raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa
alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -
tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.
LIITE 14 - KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
1 000 euroa
2025
2024
VUOKRASOPIMUKSET
Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa
5 800
6 869
Muuntoerot
-314
102
Lisäykset
380
283
Vähennykset
-2 100
-81
Poistot
-1 347
-1 373
Arvonalentumiset
-196
-
Siirrot erien välillä
0
0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
2 224
5 800
Velat
Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen
1 436
4 267
Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen
863
1 349
Vuokrasopimusvelka, yhteensä
2 299
5 617
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Käyttöomaisuuserien poistot, rakennukset
-1 543
-1 327
Rahoituseriin sisältyvät korkokulut
-52
-80
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiin
omaisuuseriin liittyvät kulut
-1 107
-888
Laatimisperiaate
Raute-konserni on ottanut vuokralle varasto- ja tuotantotiloja liiketoimintansa käyttöön. Raute-
konsernin vuokraamien toimitilojen ja tuotantotilojen vuokrasopimukset on kirjattu taseeseen.
Vuokrasopimukset, jotka sisältävät oikeuden käyttää vuokralle otettua hyödykettä, on kirjattu
taseen erään
Erään on kirjattu omaisuuserä perustuen
omaisuuseräkäyttöoikeuteen ja vuokrasopimusvelka perustuen vuokramaksujen
suoritusvelvollisuuteen. Vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöomaisuuserät poistetaan
vuokrasopimuksen voimassaoloajanjakson aikana. Mikäli vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi,
laskelmilla on käytetty 5 vuoden sopimusaikaa. Käyttöoikeusomaisuuden arvoon liittyy
laskennallista verovelkaa 0,5 miljoonaa euroa. Laskennallinen verovelka on netotettu
tilinpäätöksessä.
Konsernitaseen velkoihin on kirjattu
vuokrasopimusvelka perustuen vuokramaksujen
suoritusvelvollisuuteen. Ne jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on Raute-
konsernissa suhteellisen varmaa, on sisällytetty vuokravelkaan. Vuokrasopimusvelasta aiheutuva
korko on kirjattu tuloslaskelman erään Rahoituskulut. Vuokravelkaan liittyy laskennallista
verosaamista 0,5 miljoonaa euroa. Laskennallinen verosaaminen on netotettu tilinpäätöksessä.
Mikäli olemassa oleva vuokrasopimus muuttuu tai vuokravelan ja käyttöomaisuusoikeuden
laskennassa käytettävät arviot muuttuvat, uudelleenarvostetaan käyttöomaisuuserä ja
vuokrasopimusvelka laskentahetken mukaisella diskonttokorolla. Mikäli sopimuksen mukainen
vuokra on sidottu indeksiin, arvostetaan vuokrasopimusvelka ja käyttöomaisuuserä uudelleen
vuokranmuutoshetkellä.
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset
, joiden odotettavissa oleva vuokra-aika ei ylitä 12 kuukautta, on
käsitelty taseen ulkopuolisina vuokravastuina ja näihin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokranmaksut on kirjattu kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan mukaisesti.
Arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksiin
liittyvät vuokrasopimukset on käsitelty
taseen ulkopuolisina vuokravastuina riippumatta siitä, onko sopimus pitkäaikainen vai
lyhytaikainen. Näihin vuokrasopimuksiin perustuvat käyttövuokrat on kirjattu kuluksi
tuloslaskelmaan sopimuksen vuokra-ajan mukaisesti.
Lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimukset on
esitetty taseen ulkopuolisena eränä vuokravastuissa liitetiedossa nro 27 Vakuudet ja
vastuusitoumukset.
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrat vuonna 2025 olivat 1 107 tuhatta
euroa (888 tuhatta euroa), joka muodostui kokonaisuudessaan arvoltaan vähäisistä
omaisuuseristä.
LIITE 15 - POISTOT
1 000 euroa
2025
2024
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomista hyödykkeistä
- Aktivoidut kehittämismenot
-5
-289
- Muut aineettomat hyödykkeet
-2 354
-1 957
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
- Rakennukset ja rakennelmat
-250
-239
- Rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
-1 347
-1 621
- Koneet ja laitteet
-1 343
-1 248
- Muu aineellinen käyttöomaisuus
-50
-50
Arvonalentumiset
Aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen
- Rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
-196
-
- Koneet ja laitteet
-761
-
YHTEENSÄ
-6 306
-5 404
LIITE 16 - VAIHTO-OMAISUUS
1 000 euroa
2025
2024
VAIHTO-OMAISUUS
Aineet ja tarvikkeet
13 565
18 247
Keskeneräiset tuotteet
1 608
2 092
Valmiit tuotteet
-
282
Maksetut ennakkomaksut
266
2 883
YHTEENSÄ
15 439
23 505
Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa
kirjaamalla arvonalentumisena 977 tuhatta euroa (808 tuhatta euroa).
Laatimisperiaate
Vaihto-omaisuus
Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta
ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot kuten työsuhde-etuudet sekä tuotteisiin
kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman
rahoituskuluja. Muuttuvat menot voivat sisältää ostohinnan ohella esimerkiksi tuontitulleja,
kuljetuskustannuksia ja muita välittömästi hankkimisesta johtuvia menoja vähennettynä
alennuksilla. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja
myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva
arvonalentuminen.
Riskienhallinta
Tilinpäätöshetkellä toimittajille ja alihankkijoille maksettuihin ennakkomaksuihin liittyy riski, että
vastapuoli ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan ja palauttamaan ennakkomaksua. Riskiä
hallitaan tarkastamalla alihankkijoiden riskiposition suuruutta ja suoritteen fyysistä edistymistä
sekä vaatimalla tietyiltä toimittajilta ennakkomaksun vakuuksia. Tilinpäätöshetkellä
vakuudettomia maksettuja ennakkomaksuja oli 266 tuhatta euroa (2,9 Me).
LIITE 17 - LYHYTAIKAISET VELAT
1 000 euroa
2025
2024
OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Lyhytaikaiset korottomat velat taseessa
Saadut ennakot
19 033
46 007
Ostovelat
6 501
13 138
Siirtovelat
12 596
13 650
Johdannaiset
-24
29
Tuloverovelka
2 375
1 687
Muut velat
2 822
3 514
YHTEENSÄ
43 304
78 025
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Asiakassopimuksiin liittyvät projektikulujaksotukset
2 484
1 088
Henkilöstökulujaksotukset
9 313
11 792
Rahoituskulut
74
87
Muut siirtovelat
726
683
YHTEENSÄ
12 596
13 650
Laatimisperiaate
Konsernin
ostovelkoihin, johdannaisvelkoihin ja tuloverovelkoihin ja muihin velkoihin
kuuluvat
velat, jotka ovat syntyneet ennen tilikauden päättymistä toimitetuista tavaroista ja palveluista.
Velat ovat vakuudettomia ja erääntyvät maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointikauden
päättymisestä. Erien kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa tilinpäätöshetkellä.
Vertailuvuoden 2024 saaduista ennakoista on tuloutettu tilikaudella 2025 liikevaihtoa 45,7
miljoonaa euroa (57,7 miljoonaa euroa).
LIITE 18 - VALUUTTAKURSSIVOITOT (NETTO)
1 000 euroa
2025
2024
VALUUTTAKURSSIVOITOT (NETTO)
Myynnin kurssierot
-91
57
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät
-668
27
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät
-565
72
YHTEENSÄ
-1 323
156
Laatimisperiaate
Ulkomaanrahan
määräiset liiketapahtumat
määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka
vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on
muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on
muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän
valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet
voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty
nettomääräisenä niitä vastaavissa erissä liiketuloksen yläpuolella. Rahavaroihin, lainoihin sekä
muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman
rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Laajan tuloslaskelman
eriin
jotka täyttävät rahavirran suojaukselle määritetyt ehdot. Lisäksi erä sisältää ulkomaiseen
tytäryhtiöön liittyvästä nettosijoituksesta syntyvän muuntoeron.
LIITE 19 – JOHDANNAISET
1 000 euroa
2025
2024
JOHDANNAISET
Valuuttatermiinien nimellisarvot
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
4 719
8 130
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja
- Rahoitukseen liittyvät
-
-
Valuuttatermiinien käyvät arvot
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
76
-279
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja
- Rahoitukseen liittyvät
-
-
1 000 euroa
2025
Nimellisarvo
2024
Nimellisarvo
Suojauslaskennan alaisten johdannaisten
maturiteettijakauma
Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
Alle 1 vuosi
4 719
8 130
Yhteensä
4 719
8 130
1 000 euroa
2025
2024
Suojausinstrumenttien rahaston muutokset
Suojausinstrumenttien rahasto 1.1.
-212
154
Suojauslaskentaan lisätty (laajan tuloksen kautta)
303
-366*
Siirretty tulosvaikutteisesti (laajan tuloksen eristä)
Suojauslaskennasta siirretty taloudelliseen
Laskennallinen vero eristä konserniverokannalla 20%
Suojausinstrumenttien rahasto 31.12.
91
-212
* Vuoden 2024 vertailuluku on oikaistu, koska kyseisessä
taulukossa oli aiemmin esitetty virheellinen luku (-279).
Laatimisperiaate
Konserni on käyttänyt rahoituspolitiikkansa mukaisesti valuuttajohdannaissopimuksia
suojautuakseen valuuttakurssiriskeiltä, jotka liittyvät kaupallisten liiketoimien ja rahoituksen erien
tuleviin maksutapahtumiin. Kunkin johdannaissopimuksen osalta on sen tekemisen hetkellä
määritelty, mihin taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen
ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus) liittyvää riskiä se suojaa.
Suojauslaskentaa
on sovellettu, kun johdannainen täyttää suojauslaskennalle asetetut ehdot.
Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen
sopimushetkellä. Jokainen suojausjohdannainen suojaa tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia
sopimuksia tai tulevia sitovia liiketapahtumia. Suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen
suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategia suojaustapahtumille on dokumentoitu
suojaussuhteen syntyessä.
Suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus on
kirjattu muun laajan tuloksen kautta omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai
tappio kirjataan tuloslaskelmaan välittömästi, kun suojauksen tehottomuus on todettu. Kun
johdannainen ei täytä enää suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan kertyneet voitot tai
tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Rahoitusriskien hallinta
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten
haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius
kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä
rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja
suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa
emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit
yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Rahoitustoiminnosta vastaa konsernin
talousjohtaja. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition,
saatavien ikäjakauman ja suojausasteen sekä kassavirtaennusteiden avulla.
Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja
maksuvalmiusriskeihin. Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit.
Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin. Konsernin merkittävimmät
vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja
konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan
merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja
markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmius- ja
uudelleenrahoitusriskeihin.
Rahoitusriskeihin liittyvät liitetiedot on esitetty seuraavissa liitetiedon erissä:
●
Asiakasluottoriskit, Myyntisaamiset – Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät, sivu
115.
●
Vastapuoliriskit, Myyntisaamiset – Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät, sivu 115.
●
Hintariskit, Materiaalit ja palvelut, sivu 116.
●
Valuuttakurssiriskit, Riskienhallinta – Valuuttakurssiriskit, sivu 139.
●
Korkoriskit, Rahoitusvelat, sivu 144.
●
Maksuvalmiusriskit, Maksuvalmiusriski – Kovenantit, sivu 155.
Raute-konsernin käytössä oli tilikauden lopussa komittoitu 5,0 miljoonan euron
valmiusluottolimiitti, ja yhteensä 53,5 miljoonan euron komittoimaton pankkitakauslimiitti.
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä Raute jatkoi pankkitakaus- ja luottolimiittisopimustaan.
Muutoksen jälkeen järjestely on voimassa vuoteen 2027 asti.
Valmiusluottolimiittiä ei ollut nostettu 31.12.2025 päättyneellä kaudella.
Komittoimaton takauslimiitti koostuu kahdesta 20 Me takauslimiitistä, joista yksi on käytettävissä
kotimaisiin ja toinen ulkomaisiin hankkeisiin, sekä 13,6 Me projektikohtaisesta takauslimiitistä.
Järjestelyn vakuutena on Raute Oyj:n yrityskiinnityksiä yhteensä 104,1 miljoonan euron arvosta ja
kiinteistökiinnityksiä 74,1 miljoonan euron määrästä. Rahoitusjärjestelyn vakuudeksi Raute Oyj on
pantannut kanadalaisen tytäryhtiönsä Raute Canada Ltd.:n osakkeet.
Voimassa olevan rahoitussopimuksen kovenantit
Voimassa olevan rahoitussopimuksen taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli
kovenantit ovat vähimmäiskäyttökate (minimum EBITDA) sekä omavaraisuusaste. Kovenantit
raportoidaan lainanantajalle kvartaaleittain. Jos kovenanttiehdot eivät täyty, velkoja voi vaatia
käytössä olevien limiittien nopeutettua takaisinmaksua, ja purkaa rahoitussopimuksen. Konserni
on onnistuneesti saavuttanut kovenanttirajat tilikauden aikana.
Riskienhallinta
Konsernin toiminta kansainvälisillä markkinoilla altistaa
konsernin valuuttakurssimuutoksista aiheutuville
valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit
muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja
ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista
(transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin
(translaatioriski).
Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät
valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista:
• Kanadan dollari (CAD)
• Yhdysvaltain dollari (USD)
Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkina-
alueittain. Vuonna 2025 konsernin liikevaihdosta 27,2
prosenttia (45,1 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni
käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin
konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro.
Muussa kuin konserniyhtiöiden kotivaluutassa myydyn
liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2025 oli
10,4 prosenttia (11,1 %).
Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat pääsääntöisesti yli 100
tuhannen euron sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat
valuuttamääräiset maksut siitä hetkestä alkaen, kun sopimus
astuu sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa
suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia.
Konserni suojaa pääsääntöisesti yli 100 tuhannen euron
sisäisen kaupankäynnin valuuttatermiineillä. Merkittävin
yksittäinen hankintoihin liittyvä valuuttakurssiriski syntyy
emoyhtiön sisäisistä ostoista Kanadassa ja Yhdysvalloissa
toimivilta tytäryhtiöiltä. Kaupankäyntivaluutta näissä
hankintasopimuksissa on Kanadan dollari (CAD) tai
Yhdysvaltain dollari (USD). Sitoviin hankintasopimuksiin
liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti
samassa valuutassa olevista suojaamattomista myynnin
maksuista kertyviä rahavirtoja.
Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu molempia osapuolia
sitoviin sopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata. Tarjousaikaisilta
valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä
valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä
suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.
Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten nimellisarvo
tilinpäätöshetkellä oli 4,7 miljoonaa euroa (8,1 Me) ja käypä arvo
76 tuhatta euroa postiivinen (279 tuhatta euroa negatiivinen).
Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat
pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Konsernin
sisäisten lainojen valuuttakurssiriski suojataan
valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia
lainoja tai sellaiseksi tosiasiallisesti tulkittavia.
Tilikauden 2025 lopussa konsernilla ei ollut rahoituksen erien
suojaukseen liittyviä termiinisopimuksia. Vertailukauden 2024
lopussa konsernilla ei ollut rahoituksen erien suojaukseen
liittyviä termiinisopimuksia.
Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut termiinisaamisia tai -
velkoja, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Konserni soveltaa valuuttajohdannaissopimuksiin
suojauslaskentaa silloin, kun sopimuksen käyvän arvon
muutoksesta voi syntyä valuuttakurssien muutoksesta
johtuvaa merkittävää tilapäistä vaikutusta konsernin
liiketulokseen. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen
kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään
suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryhtiöt
käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn
liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien
arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa
numero 19 Johdannaiset.
Transaktioriskiä
päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan
tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät
valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden
suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta
siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin
valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle
500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta. Konsernin
nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen
sisältyvä osuus (Taseen nettoriski) on esitetty valuuttapareittain
seuraavassa taulukossa:
Nettovaluutta-
positio
Taseen
nettoriski
1 000 euroa
2025
2024
2025
2024
CNY/EUR
-
781
-
330
CAD/EUR
953
150
3 118
1 058
USD/EUR
1 691
1 773
2 155
3 544
Valuuttapositioon sisältyvistä sitoviin sopimuksiin liittyvistä
rahavirroista on CAD/EUR-valuuttaparista suojattu 1 875
tuhatta euroa (821 tuhatta euroa) ja USD/EUR –valuuttaparista
1 404 tuhatta euroa (2 796 tuhatta euroa). Vertailuvuoden 2024
lukuja on korjattu vuoden 2025 tilinpäätökseen.
Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma
pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa.
Nämä sijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin altistavat konsernin
translaatioriskille. Valuuttakurssiriskiä, joka liittyy ulkomaisten
tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin
kotivaluuttaan euroksi, ei ole suojattu. Konsernin
tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien
yhteismäärä 31.12.2025 oli 15 779 tuhatta euroa (15 993 tuhatta
euroa). Muut kuin euromääräiset omat pääomat on eritelty
valuutoittain seuraavassa taulukossa:
Tytäryhtiöiden oma pääoma, muut kuin euromääräiset
1 000 euroa
2025
2024
CNY
-130
723
RUB
1 098
642
CAD
6 820
6 090
USD
6 924
7 466
Muut
1 066
1 072
Yhteensä
15 779
15 993
Herkkyysanalyysi
kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen
vaikutuksesta konsernin tulokseen verojen jälkeen 31.12.2025
on esitetty seuraavassa taulukossa:
Vaikutus tulokseen verojen jälkeen
1000 euroa
2025
2024
CNY +/- 30%
+/-
-
145
CAD +/- 30%
+/-
217
34
USD +/- 30%
+/-
315
330
Herkkyysanalyysissä
taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat
sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu
valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 30 prosenttia
tilinpäätöshetkestä perustuen vallitsevaan epävarmuuteen
rahamarkkinoiden kehityksestä. Muiden tekijöiden on oletettu
pysyvän muuttumattomina.
LIITE 20 - OMA PÄÄOMA
1 000 euroa
2025
2024
OSAKEPÄÄOMA
Osakepääoma 1.1.
8 256
8 256
Osakepääoma 31.12.
8 256
8 256
KÄYVÄN ARVON RAHASTO JA MUUT RAHASTOT
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
18 205
18 205
Suunnattu osakeanti ja merkintäoikeusanti, nettotuotot
Omien osakkeiden hankinta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
18 205
18 205
Omat osakkeet 1.1.
-950
-950
Omien osakkeiden hankinta
-1 374
-53
Omien osakkeiden mitätöinti
1 374
Omien osakkeiden luovutus
249
53
Omat osakkeet 31.12.
-701
-950
Muut rahastot 1.1.
1 216
1 321
Käyvän arvon rahasto
Rahavirran suojaukset, suojauslaskenta
303
-376
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot
-157
611
Eriin liittyvät laskennalliset verot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
oman pääoman ehtoisten sijoitusten luovutusvoittojen siirto
kertyneisiin voittovaroihin
767
-219
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
19
-121
Muut rahastot 31.12.
2 148
1 216
MUUNTOEROT
Muuntoerot 1.1.
613
541
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-1 804
72
Muuntoerot 31.12.
-1 190
613
KERTYNEET VOITTOVARAT
Kertyneet voittovarat 1.1.
19 351
8 028
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
oman pääoman ehtoisten sijoitusten luovutusvoittojen siirto
kertyneisiin voittovaroihin
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
-298
-350
Osingonjako
-3 320
-603
Tilikauden tulos
12 946
12 111
Omat osakkeet
-1 623
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
1 219
166
Kertyneet voittovarat 31.12.
28 275
19 351
OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN LAINA
Oman pääoman ehtoinen laina 1.1.
3 000
3 000
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
0
0
Oman pääoman ehtoinen laina 31.12.
3 000
3 000
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
57 933
49 692
Laatimisperiaate
Osakepääomassa on esitetty konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat osakkeet. Menot, jotka
välittömästi liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai
hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan
merkitä osakepääomaan, sekä omien osakkeiden hankinnat.
Muut rahastot
myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot ja suojausinstrumenttien
rahaston.
Muuntoerot
sisältävät ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet
muuntoerot.
Oman pääoman ehtoiset lainat
sisältävät vaihto-oikeudelliset juniorilainat sekä muut sellaiset
lainat, jotka luokitellaan IFRS:n mukaan omaksi pääomaksi.
Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama
osinko
vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat
ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.
Varsinainen yhtiökokous 15.4.2025 päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2024
vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,55 euroa osaketta kohti varsinaisen
yhtiökokouksen päätöksellä, ja loput jakokelpoiset varat jätetään omaan pääomaan.
Liite 21 - MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
1 000 euroa
2025
2024
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tuloslaskelmaan
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset
767
-219
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
303
-376
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot
-565
72
Eriin liittyvät laskennalliset verot
44
Yhteensä
505
-479
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ
505
-479
Laatimisperiaate
Muut laajan tulokset erät sisältävät tuotto- ja kulueriä, jotka IFRS-standardien mukaan
sisällytetään muihin laajan tuloksen eriin ja joita ei kirjata tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä
Raute-konsernin muut laajan tuloksen erät sisälsivät ulkomaisen yksikön tilinpäätöksen
muuntamisesta johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot, suojausinstrumenteista johtuvien
voittojen ja tappioiden osuuden rahavirran suojauksissa, käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta arvostettavien tai luokiteltujen rahoitusvarojen arvostamisesta kirjatut voitot ja
tappiot sekä näihin eriin liittyvät kauden verotettavaan tuloon perustuvat ja laskennalliset
verovaikutukset.
Liite 22 - OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Osakkeet, 1 000 kpl
2025
2024
Yhdistetty osakesarja 1 ääni/osake
6 038
6 123
Yhteensä 31.12.
6 038
6 123
Omat osakkeet 1.1., 1000 kpl
96
97
Omien osakkeiden hankinta
84
5
Omien osakkeiden mitätöinti
-84
Omien osakkeiden luovutus
-25
-5
Omat osakkeet 31.12.
71
96
Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl
Osakkeiden lukumäärä 1.1.
6 123
6 123
Suunnattu anti
-
-
Merkintäetuoikeusanti
-
-
Omien osakkeiden mitätöinti
-84
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
6 038
6 123
Erittely osakepääoman
muutoksista
Osake-
pääoma, euroa
Yhdistetyn osakesarjan
osakkeet, kpl
Osakepääoma 1.1.2025
8 256 316
6 122 679
Osakepääoma 31.12.2025
8 256 316
6 038 229
Raute Oyj:n osakkeiden määrä oli 31.12.2025 6 038 229 osaketta. Osakkeista 70 504 osaketta on
Raute Oyj:n määräysvallassa olevan EAI Raute Holding Oy:n hallussa.
Osakekohtaiset tunnusluvut on esitetty hallituksen toimintakertomuksen sivulla 9.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla
varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla.
Konsernin pääomarakennetta
seurataan Omavaraisuusaste-tunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden
2023 aikana asetettiin uudet taloudelliset tavoitteet, joihin sisältyi omavaraisuusasteen pitäminen
yli 40 prosentissa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 65,7 prosenttia (55,2 %).
Liite 23 - LAIMENTAMATON JA LAIMENNETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS
2025
2024
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000
euroa
12 946
12 111
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
5 988
6 123
Osakekohtainen tulos, euroa
2,12
1,96
Laimennettu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000
euroa
12 946
12 111
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä,
1 000 kpl
6 279
6 350
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa
2,06
1,91
Laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa jakajana
käytetty osakemäärän painotettu keskiarvo
Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty
osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl
5 988
6 123
Optiot, omat osakkeet ja osakeperusteiset etuudet, 1 000 kpl
291
227
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta
laskettaessa käytetty osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo, 1 000 kpl
6 279
6 350
Juniorilainaan liittyvät osakeoptiot 247 117 kpl on huomioitu laimennetun osakekohtaisen
tuloksen laskennassa tilikaudella 2025. Vertailukaudella juniorilainaan liittyvät osakeoptiot olivat
236 407 kpl ja ne on otettu huomioon laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
Laatimisperiaate
Laimentamaton osakekohtainen tulos
kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla, jota on oikaistu osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.
Osakeperusteisilla maksuilla on laimentava vaikutus, kun osake-etuuksien merkintähinta on
alempi kuin osakkeen käypä arvo.
Instrumentit, joilla saattaa olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen (esim. juniorilaina)
on huomioitu niiden tilikausien aikana, jolloin niillä on laimentava vaikutus.
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeperusteisten maksujen osalta
selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osake-etuuksiin liittyvien merkintäoikeuksien raha-
arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään arvoon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen
markkinahinta). Tätä osakemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeseen, jos
osake-etuudet olisi toteutettu.
Liite 24 – RAHOITUSVELAT
1 000 euroa
2025
2024
LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoituslainojen lyhennykset
-
-
Tililimiitin käytössä oleva osa
-
-
YHTEENSÄ
0
0
Laatimisperiaate
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi on luokiteltu
johdannaiset. Näiden johdannaisten käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta
niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tilikauden lopussa rahoitusvelkoihin sisältyviä
johdannaisia ei ollut käytössä. Rahoitusvelkoihin sisältyviä johdannaisia ei ollut käytössä
myöskään vertailukaudella 2024.
1 000 euroa
Tasearvo
31.12.2025
Tasearvo
31.12.2024
Rahoitusvelkojen tasearvot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
- Johdannaissopimukset
-24
-
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
- Rahoituslainat
-
-
- Tililimiitti
-
-
- Ostovelat ja muut velat
6 501
13 138
- Siirtovelat
-
-
Yhteensä
6 477
13 138
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu standardin mukaiseen
jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät
arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun
tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu
markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3
instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan johdon
harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin.
1 000 euroa
Taso 1
(2025)
Taso 1
(2024)
Taso 2
(2025)
Taso 2
(2024)
Taso 3
(2025)
Taso 3
(2024)
Yhteensä
(2025)
Yhteensä
(2024)
Hierarkiatasot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
- Johdannaissopimukset
-
-
-24
-
-
-
-24
-
Yhteensä
-
-
-24
-
-
-
-24
-
Rahoitusvelat
on IFRS 9 -standardin mukaisesti luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetuiksi rahoitusveloiksi.
Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on
sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen
kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu
efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Lyhytaikaiset rahoitusvelat ovat
velkoja, joissa konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän tilinpäätöshetkestä.
Rahoituslainan seuraavan tilikauden aikana erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa
veloissa.
Konsernin lainojen vakuudet ja vastuut on esitetty liitetiedossa numero 27 Vakuudet ja
vastuusitoumukset.
Konsernitaseeseen on kirjattu vuokrasopimusvelka perustuen vuokramaksujen
suoritusvelvollisuuteen. Vuokrasopimusvelka on arvostettu niiden vuokrien nykyarvoon, jotka
arvostuspäivänä ovat sopimuksen mukaisesti tulevaisuudessa maksettavia ja joita ei ole
arvostushetkellä maksettu. Vuokrasopimusvelasta aiheutuva korko on kirjattu tuloslaskelman
erään Rahoituskulut. Vuokrasopimusvelka on luonteeltaan korollinen, mutta esitetty
konsernitaseessa erikseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 konsernilla oli vuokrasopimusvelkaa 2
299 tuhatta euroa (5 617 tuhatta), josta lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa 863 tuhatta euroa
(1 349 tuhatta) ja pitkäaikaista 1 436 tuhatta euroa (4 267 tuhatta).
Riskienhallinta
Konsernin
aiheutuu rahoituslainoista. Konserni voi suojautua vieraan pääoman
korkoriskiltä korkojohdannaisinstrumenteilla, kiinteäkorkoisilla lainoilla ja riittävällä likvidien
varojen määrällä. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole rahoituslainoja. Konsernin käytössä oleva
luottolimiitti on vaihtuvakorkoinen, joka käytätettäessä altistaa konsernin rahavirran korkoriskille.
RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETIT
1 000 euroa
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032-
Sopimuksiin perustuvat
rahavirrat yhteensä
Kirjanpitoarvo
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat
Pankkilainat
Vuokrasopimusvelat
1 021
739
636
345
28
0
0
2 768
2 299
Ostovelat ja muut velat
6 501
6 501
6 501
Yhteensä
7 522
739
636
345
28
0
0
9 269
8 800
RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETIT, VERTAILUKAUSI
1 000 euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031-
Sopimuksiin perustuvat
rahavirrat yhteensä
Kirjanpitoarvo
Johdannaisvelkoihin kuulumattomat
Pankkilainat
Vuokrasopimusvelat
1 555
1 486
1 177
1 066
773
432
101
6 590
5 617
Ostovelat ja muut velat
13 138
13 138
13 138
Yhteensä
14 692
1 486
1 177
1 066
773
432
101
19 727
18 754
RAHOITUSLAINAT JA VUOKRASOPIMUSVELKA
1 000 euroa
Lainat
Tililimiitin
käyttö
Vuokra-
sopimukset
1.1.2024
-
-
6 623
Rahoituksen rahavirrat
-
-
-
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
-
-
-1 279
Tililimiitin käyttö
-
-
-
Lainojen takaisinmaksut
-
-
-
Ei kassavirtavaikutteiset muutokset
-
-
273
31.12.2024
-
-
5 617
1.1.2025
-
-
5 617
Rahoituksen rahavirrat
-
-
-
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
-
-
-3 308
Tililimiitin käyttö
-
-
-
Lainojen takaisinmaksut
-
-
-
Ei kassavirtavaikutteiset muutokset
-
-
-10
31.12.2025
-
-
2 299
1 000 euroa
2025
2024
NETTOVELKA
Rahoituslainat alle vuoden kuluessa maksettavat
Vuokrasopimusvelka tilikauden lopussa
2 299
5 617
Vähennetään: Rahavarat tilikauden lopussa
-40 272
-57 503
Nettovelat
-37 973
-51 877
Liite 25 - RAHOITUSVARAT
1 000 euroa
2025
2024
RAHAVARAT
Rahavarat tilikauden alussa
57 503
48 105
Rahavarojen muutos
-17 052
9 373
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-179
26
Rahavarat tilikauden lopussa
40 272
57 503
1 000 euroa
2025
2024
Muut rahoitusvarat
Noteeraamattomat osakesijoitukset
997
113
Yhteensä
997
113
Laatimisperiaate
Kauden lopussa 31.12.2025 käyvän arvon hierarkiatasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen käypä arvo
oli 997 tuhatta euroa (113 tuhatta euroa). Erä sisältää noteeraamattomat osakkeet, jotka on
luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi rahoitusvaroiksi.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi on luokiteltu johdannaiset. Näiden
johdannaisten käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa
toimivilla markkinoilla. Kauden lopussa rahoitusvaroihin ei sisältynyt johdannaisia.
Rahoitusvarojen luokitteluun, kirjaamiseen ja arvostukseen liittyy johdon harkintaa, ja ne
tyypillisesti sisältävät merkittävän riskin kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan
tilikauden aikana.
1 000 euroa
Tasearvo
31.12.2025
Tasearvo
31.12.2024
Rahoitusvarojen taservot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
- Johdannaissopimukset
-
-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettavat rahoitusvarat
-
-*
- Noteeraamattomat osakesijoitukset
997
113
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
- Myyntisaamiset ja muut saamiset
7 166
8 337
- Rahavarat
40 272
57 503
Yhteensä
48 435
65 953*
* Vuoden 2024 virheellisiä vertailulukuja on oikaistu.
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu standardin mukaiseen
jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät
arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun
tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu
markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3
instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan johdon
harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin.
Rahoitusvarat
on luokiteltu IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
rahoitusvaroihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen ja rahavirtaominaisuuksien
perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin,
kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun rahoitusvaran
riskit ja tuotot on siirretty merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat, jotka
erääntyvät 12 kuukauden sisällä, sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,
käyvät arvot on määritetty
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Käyvän arvon
muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana
ne ovat syntyneet. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa
numero 18 Johdannaiset.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
sisältävät myyntisaamiset,
asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät sekä muut saamiset. Saamisten lyhytaikaisesta
luonteesta johtuen niiden alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa saamisen käypää arvoa.
Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä.
1 000 euroa
Taso 1
(2025)
Taso 1
(2024)
Taso 2
(2025)
Taso 2
(2024)
Taso 3
(2025)
Taso 3
(2024)
Yhteensä
(2025)
Yhteensä
(2024)
Hierarkiatasot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat rahoitusvarat
- Noteeraamattomat osakesijoitukset
-
-
-
-
997
113
997
113
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
- Johdannaissopimukset
-
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä
-
-
-
-
997
113
997
113
Odotettavissa oleva luottotappioriski, 1000 euroa
31.12.2025
Ei erääntynyt
1–30 päivää
31–60 päivää
61–90 päivää
91–180 päivää
181–360 päivää
>360 päivää
Yhteensä
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo ennen luottotappiokirjauksia
4 939
801
417
164
198
200
87
6 807
Odotettavissa olevat luottotappioasteet ECL, %
0 %
0 %
4 %
20 %
30 %
50 %
100 %
Luottotappioriskiä ECL koskeva vähennysero
0
0
17
33
59
100
47
257
Johdon harkintaan perustuvat odotettavissa olevat
luottotappiot myyntisaamisista
40
40
Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista
0
0
17
33
59
100
87
297
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
18 031
16 624
Johdon harkintaan perustuvat odotettavissa olevat
luottotappiot sopimukseen perustuvista eristä
2 338
2 338
Odotettavissa olevat luottotappiot sopimukseen perustuvista
eristä
2 338
0
0
0
0
0
0
2 338
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
2 339
0
17
33
59
100
87
2 635
Odotettavissa oleva luottotappioriski, 1000 euroa
31.12.2024
Ei erääntynyt
1–30 päivää
31–60 päivää
61–90 päivää
91–180 päivää
181–360 päivää
>360 päivää
Yhteensä
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo ennen luottotappiokirjauksia
6 201
1 384
556
96
269
187
374
9 068
Odotettavissa olevat luottotappioasteet ECL, %
0%
0%
4%
20%
30%
50%
100%
Luottotappioriskiä ECL koskeva vähennysero
0
0
22
19
81
94
98
314
Johdon harkintaan perustuvat odotettavissa olevat
luottotappiot myyntisaamisista
215
276
491
Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista
215
0
22
19
81
94
374
805
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät
11 897
11 897
Johdon harkintaan perustuvat odotettavissa olevat
luottotappiot sopimukseen perustuvista eristä
931
931
Odotettavissa olevat luottotappiot sopimukseen perustuvista
eristä
931
0
0
0
0
0
0
931
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä
1 399
0
22
19
81
94
374
1 736
Sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät
Myyntisaamiset
1 000 euroa
2025
2024
2025
2024
Odotettavissa olevaan luottotappioon liittyvän vähennyserän alkusaldo
931
0
805
206
Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappiovarauksen muutos
1 407
931
-57
605
Saamisten luottotappiokirjaukset tilikauden aikana
272
44
Käyttämättömän varauksen purku
-723
-50
Odotettavissa olevaan tappioon liittyvän vähennyserän saldo tilikauden lopussa
2 338
931
297
805
Luottotappiovarausten muutos
899
1 530
Luottotappiovarauksen muutos ja tilikauden aikaiset luottotappiot yhteensä
1 171
1 574
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu IFRS 9 -standardin mukaisesti
tilinpäätöshetkellä myyntisaamisten koko voimassaoloajalta syntyvien luottotappioiden
arvioinnin perusteella. Raute-konsernissa on käytetty yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten
luottoriskin kirjaamiseksi, koska myyntisaamiset eivät sisällä merkittäviä
rahoituskomponentteja. Yksinkertaistetun menettelyn mukaan myyntisaamisista kirjataan
odotettavissa oleva luottotappio myyntisaamisten koko voimassaoloajalta. Sopimusten alkuajan
luottotappioriskiä pienennetään ennakkomaksuilla.
Myyntisaamiset on ryhmitelty määritystä varten ikäjakauman perusteella. Odotettavissa oleva
luottotappio perustuu historiallisiin luottotappiomääriin huomioiden mahdolliset
asiakaskohtaiset yksilölliset arviot sekä huomioiden tulevaisuuteen katsovat odotetut
luottotappiot käytetyn mallin mukaan. Odotettavissa olevan luottotappioriskin tiedot on esitetty
taulukossa Odotettavissa oleva luottotappioriski. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu
tulosvaikutteisesti. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä
tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen
tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Taseen myyntisaamisten arvoa on alennettu odotettujen luottotappioiden verran, 297 tuhatta
euroa (805 tuhatta euroa). Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä
tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen
tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin eikä IFRS 9 -standardin
mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, koska käyvän arvon
määrityshetkellä odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon.
Liite 26- RAHAVARAT
1 000 euroa
2025
2024
RAHAVARAT
Käteinen raha ja pankkitilit
40 272
57 503
YHTEENSÄ
40 272
57 503
Rahavirtalaskelman rahavarat
Rahavarat
40 272
57 503
YHTEENSÄ
40 272
57 503
Laatimisperiaate
Rahavaroihin
sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset
likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut
tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät
lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on
sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle
suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.
Riskienhallinta
Sijoitustoiminnan vastapuoliriski
Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin
sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.
Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden
luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot.
Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa
vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä
konsernin kassanhallintaan liittyvät varat olivat pankkitileillä. Likvidit varat euroalueen
ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 11,8 miljoonaa euroa (9,3
miljoonaa euroa).
Riskienhallinta
Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä
vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen
haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden maksujen ajalliseen
toteutumiseen liittyy epävarmuutta.
Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen,
lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä
maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja
kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan
hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin
talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin
sijoituksiin. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla oli tilinpäätöksessä
31.12.2025 korollista nettovelkaa 0,0 miljoonaa euroa (0,0 Me).
Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 40,3 miljoonaa euroa (57,5 Me). Konserni on
varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden
häiriötilanteisiin yhteensä 5,0 miljoonan euron komittoidulla valmiusluottolimiittisopimuksella
sekä yhteensä 53,5 miljoonan euron komittoimattomalla takauslimiitillä kahden pohjoismaisen
pankin kanssa. Komittoitua valmiusluottoliittisopimusta ei ollut käytössä tilikauden päättyessä.
Komittoimattomista limiiteistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 32,8 miljoonaa euroa (36,6
Me).
Voimassaolevan rahoitussopimuksen kovenantit
Voimassaolevan rahoitussopimuksen taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli
kovenantit ovat vähimmäiskäyttökate (minimum EBITDA), vähimmäislikviditeetti sekä
omavaraisuusaste.
Voimassaolevan rahoitussopimuksen mukaiset kovenantit raportoidaan vähimmäislikviditeetin
osalta lainanantajalle kuukausittain ja vähimmäiskäyttökatteen ja omavaraisuusasteen osalta
kvartaaleittain. Jos kovenanttiehdot eivät täyty, velkoja voi vaatia käytössä olevien limiittien
nopeutettua takaisinmaksua, ja purkaa rahoitussopimuksen. Konserni on onnistuneesti
saavuttanut kovenanttirajat tilikauden aikana.
Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat
erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien
korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut
rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty liitetiedossa numero 23 Rahoitusvelat.
Liite 27 - RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 euroa
2025
2024
RAHOITUSKULUT, NETTO
Rahoitustuotot
Korkotuotot saamisista
1 068
1 602
Osinkotuotot
417
360
Sijoitusten luovutusvoitot
-
-
Valuuttakurssivoitot rahoituseristä
43
133
Muut rahoitustuotot
-
7
Rahoitustuotot yhteensä
1 529
2 102
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista
rahoituslainoista
-231
-37
Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä
-711
-106
Muut rahoituskulut
-239
-545
Rahoituskulut yhteensä
-1 181
-688
Rahoituskulut, netto
348
1 415
Laatimisperiaate
Korkotuotot
on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet, efektiivisen
koron desdemenetelmän mukaisesti.
on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka
aikana osingon maksun saamiseen on syntynyt oikeus.
Valuuttakurssivoitot
aiheutuvat konsernilla olevien valuuttamääräisten rahavarojen ja
rahoitusvelkojen arvostamisesta.
Korkokulut
rahoituslainasopimuksessa määritettyjen korkovelvoitteiden perusteella kohdistuvat.
Muut
korkokulut
Valuuttakurssitappiot aiheutuvat konsernilla olevien valuuttamääräisten rahavarojen ja
rahoitusvelkojen arvostamisesta.
Liite 28 - VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
1 000 euroa
2025
2024
Annetut vakuudet
Luotto- ja takauslimiittien vakuudeksi annetut yritys- ja
kiinteistökiinnitykset*
178 200
178 200
Luottojärjestelyjen vakuudet yhteensä
178 200
178 200
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Rahoituslainat
-
-
Muut vastuut
-
-
Muut luottojärjestelyt yhteensä
-
-
Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden
puolesta
20 798
32 112
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
270
323
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
217
308
Yhteensä
486
631
*Liittyy liitetiedossa 19 kerrottuun rahoitusjärjestelyyn
Asiakkaille voidaan antaa
kaupallisia pankkitakauksia
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS,
FAS
RAUTE OYJ
Tilinpäätös 1.1.–31.12.2025
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet siltä osin, kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksessä esitetyistä
IFRS-laatimisperiaatteista.
Laatimisperiaate
Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien
(FAS) mukaisesti.
Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi
tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on
suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella
suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin.
Valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
1 000 euroa
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
LIIKEVAIHTO
154 479
170 611
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutos
-133
-1 384
Liiketoiminnan muut tuotot
292
405
Materiaalit ja palvelut
-75 751
-93 539
Henkilöstökulut
-38 823
-43 075
Poistot
-4 492
-3 996
Liiketoiminnan muut kulut
-19 645
-16 945
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-138 711
-157 556
LIIKETULOS
15 926
12 076
Rahoitustuotot ja -kulut
-5 532
962
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
10 395
13 038
Tilinpäätössiirrot
-186
-171
Tuloverot
-2 839
-2 387
TILIKAUDEN TULOS
7 370
10 480
EMOYHTIÖN TASE
1 000 euroa
31.12.2025
31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
12 611
14 170
Aineelliset hyödykkeet
7 972
7 607
Sijoitukset
9 830
14 043
Pysyvät vastaavat yhteensä
30 413
35 821
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
10 651
20 886
Laskennalliset verosaamiset
0
1 733
Lyhytaikaiset saamiset
25 898
22 932
Rahoitusarvopaperit
11 118
15 752
Rahat ja pankkisaamiset
27 915
39 464
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
75 583
100 766
VASTAAVAA YHTEENSÄ
105 996
136 586
EMOYHTIÖN TASE
1 000 euroa
31.12.2025
31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
8 256
8 256
Käyvän arvon rahastot ja muut rahastot
19 655
19 655
Edellisten tilikausien voitto
16 921
11 081
Tilikauden tulos
7 370
10 480
Oma pääoma yhteensä
52 202
49 473
Tilinpäätössiirtojen kertymä
1 929
1 743
Pakolliset varaukset
2 887
1 892
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
3 000
3 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
45 978
80 479
Vieras pääoma yhteensä
48 978
83 479
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
105 996
136 586
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA
1 000 euroa
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut
132 976
166 683
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut
292
405
Maksut liiketoiminnan kuluista
-141 183
-154 575
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-7 914
12 512
Maksetut korot liiketoiminnasta
-240
-295
Saadut osingot liiketoiminnasta
417
860
Saadut korot liiketoiminnasta
973
1 295
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
-2 034
-922
Välittömät verot
1 118
-52
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-7 679
13 399
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-3 480
-2 347
Liiketoimintakauppa
-
-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot
98
313
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
-59
-
Investoinnit muihin sijoituksiin
-118
-
Luovutustulot muista sijoituksista
-
-
Myönnetyt lainat konserniyhtiöille
-
-364
Lainasaamisten takaisinmaksut konserniyhtiöiltä
-
-
Investointien rahavirta (B)
-3 559
-2 398
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Suunnattu anti ja uusmerkintä
-
-
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina
-
-
Kulut osakeanneista ja juniorilainasta
-273
-350
Omien osakkeiden ostot*
-1 350
-
Lyhytaikaisten lainojen nostot
-
-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-
-
Maksetut osingot
-3 320
-603
Rahoituksen rahavirta (C)
-4 943
-953
Rahavarojen muutos (A+B+C)
-16 182
10 048
lisäys (+) / vähennys (-)
Rahavarat tilikauden alussa
55 215
45 167
Rahavarojen muutos
-16 182
9 776
Fuusiossa saadut rahavarat
-
273
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
0
-
Rahavarat tilikauden lopussa
39 033
55 215
*EAI Raute Holding Oy:n kautta ostetut omat osakkeet esitetty tässä
Liite 1 - LIIKEVAIHTO
1 000 euroa
2025
%
2024
%
LIIKEVAIHTO
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
EMEA (Eurooppa ja Afrikka)
130 721
85
113 695
67
LAM (Etelä-Amerikka)
11 258
7
36 688
22
NA (Pohjois-Amerikka)
8 236
5
16 171
9
APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)
4 264
3
3 831
2
CIS (Venäjä)
-
-
228
0
YHTEENSÄ
154 479
100
170 611
100
Suomen osuus liikevaihdosta oli 46 prosenttia
(16 %).
Laatimisperiaate
Liikevaihdon tuloutusperiaatteet
1 000 euroa
2025
2024
Liikevaihdon erittely
Täyttämisasteen mukaan tuotoksi kirjattu liikevaihto
124 339
140 473
Muu liikevaihto
30 139
30 138
YHTEENSÄ
154 479
170 611
Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille
luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi
tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä.
226 197
167 838
Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
(tilauskanta)
81 413
166 615
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
14 850
9 337
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
14 328
44 072
Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
14 328
44 072
Muut saadut ennakkomaksut
1 413
1 188
YHTEENSÄ
15 741
45 260
LIITE 2 – LYHYTAIKAISET SAAMISET
1 000 euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä
Lainasaamiset
977
1 307
Myyntisaamiset
868
1 300
Muut saamiset
6
8
Siirtosaamiset
1 342
2 332
Yhteensä konserniyhtiöiltä
3 193
4 946
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset
4 481
5 559
Siirtosaamiset
17 940
11 522
Muut saamiset
285
905
Yhteensä muilta
22 706
17 986
YHTEENSÄ
25 898
22 932
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Täyttämisasteen mukaisesti kirjatut asiakassopimuksiin
perustuvat omaisuuserät
14 850
9 337
Tuloverosaamiset
-
41
Muut siirtosaamiset
3 090
2 144
YHTEENSÄ
17 940
11 522
Laatimisperiaate
Saamisiin
kuuluvat taseen myynti- ja muut saamiset. Saamiset on arvostettu jaksotettuun
hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Saamisiin ei
tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä
.
LIITE 3 – MATERIAALIT JA PALVELUT
1 000 euroa
2025
2024
Ostot tilikauden aikana
-57 813
-83 061
Varaston muutos, aineet ja tarvikkeet
-4 536
-726
Ulkopuoliset palvelut
-13 402
-9 752
YHTEENSÄ
-75 751
-93 539
LIITE 4 – VAIHTO-OMAISUUS
1 000 euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
9 122
13 533
Keskeneräiset tuotteet
1 505
1 764
Valmiit tuotteet
0
0
Ennakkomaksut pitkäaikaishankkeista
24
5 589
YHTEENSÄ
10 651
20 886
Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa
kirjaamalla arvonalentumisena 977 tuhatta euroa (526 tuhatta euroa).
LIITE 5 – PAKOLLISET VARAUKSET
1 000 euroa
2025
2024
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
1 882
1 217
Lisäykset
2 474
1 827
Vähennykset
-1 470
-1 162
-1 068
-341
-402
-821
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 887
1 882
Muut pakolliset varaukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
10
9
Lisäykset
0
7
Vähennykset
-10
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
0
10
YHTEENSÄ
2 887
1 892
LIITE 6 – HENKILÖSTÖKULUT
1 000 euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-31 424
-36 947
Eläkekulut
-5 730
-5 175
Muut henkilösivukulut
-1 669
-953
YHTEENSÄ
-38 823
-43 075
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
Työntekijät
172
168
Toimihenkilöt
386
408
YHTEENSÄ
558
576
Ulkomailla työskentelevien osuus 31.12.
20
24
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät
159
164
Toimihenkilöt
385
403
YHTEENSÄ
544
567
Ulkomailla työskentelevien osuus, tehollinen keskimäärin
22
22
Keskimäärin, henkilöä
Työntekijät
168
165
Toimihenkilöt
399
405
YHTEENSÄ
567
570
Ulkomailla työskentelevien osuus, keskimäärin
22
22
Laatimisperiaate
Raute Oyj:n henkilöstön
on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan.
LIITE 7 - LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
1 000 euroa
2025
2024
Liiketoiminnan muut tuotot konserniyhtiöiltä
194
323
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista
17
43
Liiketoiminnan muut tuotot
81
39
YHTEENSÄ
292
405
Laatimisperiaate
Liiketoiminnan muihin tuottoihin
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät vuokratuotot on tuloutettu tasaerinä vuokrakaudelle.
Liite 8 - LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
1 000 euroa
2025
2024
Tuotannon välilliset kulut
-2 159
-3 066
Myynti- ja markkinointikulut
-2 754
-2 363
Hallintokulut
-7 735
-7 057
Muut kulut
-6 996
-4 459
YHTEENSÄ
-19 645
-16 945
Laatimisperiaate
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna.
Tilikauden aikana tutkimus- ja tuotekehitysmenoja on kirjattu tuloslaskelmaan 4 440 tuhatta
euroa (4 984 tuhatta euroa)
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
1 000 euroa
2025
2024
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus
-158
-172*
Tilintarkastusmenot, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut
toimeksiannot
-
-3*
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut
-90
-87*
Tilintarkastusmenot, veroneuvonta
-
-
Yhteensä
-248
-262*
*Vuoden 2024 luvut ovat muuttuneet
Emoyhtiön
tilintarkastajana
PricewaterhouseCoopers Oy. Varsinaisen tilintarkastuksen palkkio sisältää kuluvan tilikauden
tarkastamiseen liittyvät tarkastuspalkkiot. Muut asiantuntijapalvelut ja veroneuvonta sisältävät
tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatut palkkiot tilintarkastusyhteisön suorittamista muista
palveluista. Palkkiot eivät sisällä tilintarkastukseen ja muihin toimeksiantoihin liittyviä matka- ja
viranomaismaksuja.
MUUT VUOKRASOPIMUKSET
1 000 euroa
2025
2024
Raute Oyj vuokralleottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat:
- Yhden vuoden kuluessa
634
700
- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua
871
966
YHTEENSÄ
1 505
1 666
Liite 9 – TULOVEROT
1 000 euroa
2025
2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-1 232
-22
Edellisten tilikausien verot
126
-9
Laskennallisten verojen muutos
-1 733
-2 356
YHTEENSÄ
-2 839
-2 387
Laatimisperiaate
Tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden verotettavasta tuloksesta säännösten mukaan
maksettavaksi tulevat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Yhtiön taseeseen
sisältyy kirjattua verovelkaa yhteensä 1 004 tuhatta euroa (verosaamista 1 733 tuhatta euroa).
Liite 10 - AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 000 euroa
Kehittämismenot
Keskeneräiset
kehittämismenot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
0
405
4 390
662
23 819
138
29 414
Lisäykset
29
525
509
382
94
1 540
Vähennykset
0
Siirrot erien välillä
263
-263
138
-138
0
Hankintameno 31.12.2025
292
667
4 899
662
24 339
93
30 953
Kertyneet poistot 1.1.2025
0
0
-3 607
-509
-11 126
0
-15 242
Alaskirjaus
0
Tilikauden poisto
-5
-508
-66
-2 520
-3 099
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0
Siirrot erien välillä
0
Kertyneet poistot 31.12.2025
-5
0
-4 115
-575
-13 646
0
-18 341
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
287
667
784
85
10 695
93
12 611
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0
405
783
151
12 694
138
14 171
Laatimisperiaate
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi suoriteperusteisesti eli kulujen syntymisajankohtana.
Yhtiön kehittämismenoja on aktivoitu KPL 5:8 §:n mukaisesti. Yhtiö aktivoi kehittämismenoja
taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin, jos niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana
tilikautena. Yhtiö on aktivoinut kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet välittömästi hyödykkeen
saattamisesta valmiiksi siihen aiottuun käyttötarkoitukseen. Yhtiö aktivoi aineettoman
hyödykkeen kehittämismenoksi, kun hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti
toteutettavissa siten, että hyödyke on käytettävissä tai myytävissä, yhtiöllä on kyky, aikomus ja
resurssit saattaa hyödyke valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se, yhtiön arvion mukaan
hyödykkeellä olevan todennäköinen vastainen taloudellinen hyöty, joka voidaan osoittaa, ja yhtiö
kykenee määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen
kehittämisvaiheen aikana.
Taseeseen aktivoituihin kehittämismenoihin liittyviin arvoihin liittyy epävarmuustekijöitä ja on
mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa kehittämisprojekteista odotettavissa oleva tuotto
muuttuu. Taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen arvo saattaa alentua, jos odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty muuttuu. Mikäli taseeseen kirjatun hyödykkeen odotettavissa oleva tuotto
alittaa tasearvon, eli aktivoitujen poistamattomien kehittämismenojen summan,
kehittämismenon tasearvo oikaistaan arvonalentumiskirjauksella vastaamaan odotettavissa
olevaa tuottoa.
Liite 11 - AINEELLISET HYÖDYKKEET
1 000 euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
Ennakkomaksut ja
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
218
11 738
36 068
846
284
49 154
Lisäykset
94
1 340
348
1 782
Vähennykset
-24
-24
Siirrot erien välillä
284
-284
0
Hankintameno 31.12.2025
218
11 832
37 668
846
348
50 912
Kertyneet poistot 1.1.2025
-
-9 485
-31 459
-601
-
-41 545
Tilikauden poisto
-244
-1 100
-49
-1 393
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0
Siirrot erien välillä
0
Kertyneet poistot 31.12.2025
0
-9 729
-32 559
-650
0
-42 938
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
218
2 103
5 108
196
348
7 972
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
218
2 253
4 608
245
284
7 607
Liite 12 – POISTOT
1 000 euroa
2025
2024
Poistot aineettomista hyödykkeistä
-3 099
-2 685
Poistot aineellisista hyödykkeistä
-1 393
-1 311
YHTEENSÄ
-4 492
-3 996
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina
taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
Aineettomat oikeudet
10 vuotta
Liikearvo
10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet
3-10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Kehittämismenot
Poistot
on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta
alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä
poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty
tuloslaskelman erässä Poistot. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet
myyntivoitot ja -tappiot
tuotoissa tai kuluissa.
LIITE 13 – PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET
1 000 euroa
Osakkeet,
konserniyhtiöt
Osakkeet,
muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
19 227
1 237
20 464
Lisäykset
59
118
177
Vähennykset
-4 390
-4 390
Hankintameno 31.12.2025
14 896
1 355
16 251
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2025
-5 297
-1 125
-6 422
Arvonalentumiset
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2025
-5 297
-1 125
-6 422
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
9 599
230
9 830
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
13 930
112
14 043
YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET
Omistusosuus ja
äänivalta, %
Kirjanpitoarvo, 1,000
euroa
Tytäryhtiöt
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada
100
5 751
Raute Inc., Delaware, USA
100
2 899
RWS-Engineering Oy, Lahti
100
203
Raute WPM Oy, Lahti
100
9
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore
100
0
Raute (Changzhou) Machinery Co.. Ltd, Changzhou,
Kiina
100
0
Raute Chile Ltda., Concepcion, Chile
50
15
Raute Service Indonesia
100
664
Raute Japan Co., Ltd
100
59
YHTEENSÄ
9 599
Muut osakkeet
Osakemäärä, kpl
Kirjanpitoarvo, 1,000
euroa
Esys Oy
580
160
DIMECC OY
50
50
Muut
20
YHTEENSÄ
230
LIITE 14 – OMA PÄÄOMA
1 000 euroa
2025
2024
Osakepääoma 1.1
8 256
8 256
Osakepääoma 31.12.
8 256
8 256
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
19 655
19 655
Suunnattu osakeanti ja merkintäoikeusanti
-
-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
19 655
19 655
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
11 081
13 636
Muutokset tilikauden aikana
- Edellisen tilikauden voitto
10 480
-1 485
- Osingonjako
-3 320
-603
- Omaan pääomaan tilikauden aikana kirjatut johdannaiset
54
-467
- Omien osakkeiden hankinta
-1 374
-
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
16 920
11 081
Tilikauden tulos
7 370
10 480
OMA PÄÄOMA 31.12.
52 202
49 472
Jakokelpoiset varat
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
16 920
11 081
Tilikauden tulos
7 370
10 480
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
19 655
19 655
Voitonjakokelpoisista varoista vähennettävät erät
Kehittämismenot
-954
-405
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.
42 991
40 811
Yhtiön osakkeet
Yhdistetyn osakesarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1000 kpl
6 038
6 123
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl
6 038
6 123
Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo, euroa
1,37
1,35
Kirjanpidollinen vasta-arvo yhteensä, 1 000 kpl
8 256
8 256
LIITE 15 – VIERAS PÄÄOMA
1 000 euroa
2025
2024
Pitkäaikainen vieras pääoma
Vaihto-oikeudellinen juniorilaina*
3 000
3 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yhtiöille
- Saadut ennakkomaksut
9 508
22 618
- Ostovelat
977
1 144
- Siirtovelat
578
1 325
- Muut velat
10 005
6 909
Yhteensä konserniyhtiöille
21 068
31 996
Lyhytaikaiset velat muille
- Saadut ennakkomaksut
6 233
22 642
- Ostovelat
5 714
11 413
- Siirtovelat
10 867
11 371
- Muut velat
2 096
3 057
Yhteensä muille
24 910
48 483
YHTEENSÄ
45 978
80 479
Korolliset velat
- Lyhytaikaiset Muut velat
-
-
YHTEENSÄ
-
-
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
- Jaksotetut henkilöstökulut
8 392
9 675
- Tuloverovelka
1 004
-
- Rahoitusjaksotukset
50
115
- Muut Siirtovelat
1 421
1 581
Yhteensä
10 867
11 371
* Vaihto-oikeudellinen juniorilaina on luokiteltu emoyhtiössä (FAS) pitkäaikaiseksi vieraaksi
pääomaksi, ja konsernissa (IFRS) omaksi pääomaksi. Suomen kirjanpitosäännökset eivät
sisällä vastaavia omaksi pääomaksi luokittelun kriteereitä kuin IFRS.
LIITE 16 – RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 euroa
2025
2024
Osinkotuotot
Muilta
417
860
Yhteensä
417
860
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yhtiöiltä
58
8
Muilta
1 083
1 336
Yhteensä
1 141
1 344
Rahoitustuotot yhteensä
1 558
2 204
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yhtiöille
-1 504*
-6
Muille
-5 585**
-1 236
Yhteensä
-7 089
-1 242
Rahoituskulut yhteensä
-7 089
-1 242
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
-5 532
962
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssitappioita
-302
-147
* Summa koostuu tytäryhtiö Raute Changzhou Machinery Co., Ltd:n
sisäisen lainan alaskirjauksesta.
** Summa sisältää 4 390 tuhatta euroa tytäryhtiö Raute Changzhou
Machinery Co., Ltd osakkeiden alaskirjausta.
LIITE 17 – JOHDANNAISET
1 000 euroa
2025
2024
Valuuttatermiinien nimellisarvot
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
4 719
8 130
Taloudellinen suojaus
- Rahoitukseen liittyvät
-
-
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
-
-
Valuuttatermiinien käyvät arvot
Suojauslaskenta
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
76
-279
Taloudellinen suojaus
- Rahoitukseen liittyvät
-
-
- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät
-
-
Laatimisperiaate
Yhtiön
johdannaiset
suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta.
LIITE 18 – VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
1 000 euroa
2025
2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset
178 200
178 200
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Rahoituslainat
-
-
Muut vastuut
-
-
Muut luottovakuusjärjestelyt
-
-
Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta
20 798
32 112
TILINPÄÄTÖS 31.12.2025
Käytössä olleet kirjanpitokirjat Kirjanpitokirjojen säilytystapa
Tilinpäätös erikseen sidottuna paperimuodossa
Päivä- ja pääkirja koneellisella tietovälineellä
Reskontraerittelyt koneellisella tietovälineellä
Tositelajin kuvaus Tositelaji Tositteiden säilytystapa
Pankkitositteet 10, 12 ja 16 koneellisella tietovälineellä
Ostolaskut 19 ja 81 koneellisella tietovälineellä
Myyntilaskut 30, 31, 34, 35 ja 36 koneellisella tietovälineellä
Käyttöomaisuuskirjanpito FaCur ja FaDepr koneellisella tietovälineellä
Palkkakirjanpidon tositteet 55, 56, 64, 65, 66, 67 ja 68 koneellisella tietovälineellä
Muistiotositteet 11, 15, 20, 21, 22, 23, 24, 25,
48, 49, 50, 51, 52, 53 ja 54 koneellisella tietovälineellä
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET
Emoyhtiö Raute Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat 43,0 miljoonaa. euroa (2024: 40,8).
Hallitus ehdottaa 14.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,65 euroa
kutakin ulkona olevaa osaketta kohden,joiden määrä tilinpäätöksen julkaisupäivänä on 6 038 229 kappaletta:
Esityksen mukaan osinkoa jaettaisiin siis 3,9 miljoonaa euroa (2024: 3,3). Tämän jälkeen jakokelpoisiksi varoiksi emoyhtiöön jäisi 39,1 miljoonaa euroa (2024: 37,5).
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Raute Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Raute Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti
on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Lahdessa 11. päivänä maaliskuuta 2026
Laura Raitio
hallituksen puheenjohtaja
Joni Bask Ari Harmaala Mikko Kettunen Julius Manni Ari Piik Jenni Virnes
Mika Saariaho
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 11. päivänä maaliskuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Nieminen
KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
Raute Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä
sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n (y-tunnus 0149072-6) tilinpäätöksen tilikaudelta
1.1.– 31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
●
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
●
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Liiketoiminnan muut kulut.
Tarkastuksen
yleinen
lähestymistapa
Yhteenveto
●
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1,76 miljoonaa
euroa, joka on noin 1 % liikevaihdosta
●
Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin
kannalta merkittävät maat ja yksiköt. Tarkastuksen painopiste
on ollut merkittävimmissä yksiköissä: Suomessa ja Kanadassa.
●
Liikevaihdon tulouttaminen projektitoimituksista ja
modernisoinneista
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä
siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita,
joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät
kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä
kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle
määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat
meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimen-
piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta
tilinpäätökseen kokonaisuutena.
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
Konsernitilinpäätökselle määritetty
olennaisuus
1,76 miljoonaa euroa € (edellinen vuosi 2,0
miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Noin 1 % liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteeksi liikevaihdon, koska
käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat
käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä
arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Liikevaihto antaa harkintamme mukaan
vakaamman perustan olennaisuuden
määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto on yleisesti
hyväksyttyjä vertailukohteita.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Raute-
konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä edellä mainittujen kriteerien
perusteella siten, että suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus
lausunnon esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme
mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja.
Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumi-
sesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön
tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tulouttaminen projekti -
toimituksista ja modernisoinneista
Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä
liitetieto Liikevaihto
Konsernin liikevaihdon pääosa muodostuu
projektitoimituksista ja teknologiapalveluihin
kuuluvista modernisoinneista, jotka on pääosin
luokiteltu ajan kuluessa täytettäviksi
suoritevelvoitteiksi.
Konserni soveltaa ajan kuluessa täytettäviin
suoritevelvoitteisiin valmiusasteen mukaista
tuloutusperiaatetta. Valmiusaste on laskettu
kustannusperusteisesti hankkeen
toteutuneiden menojen suhteena hankkeen
arvioituihin kokonaismenoihin.
Keskeneräisten projektitoimitusten ja
modernisointien tuloutukseen liittyy merkittäviä
johdon arvioita, jotka vaikuttavat tilikaudelle
kohdistuvaan liikevaihtoon ja katteeseen. Näitä
olettamia ovat mm. arvio odotettavissa olevista
tuotoista sekä materiaali-, alihankinta- ja
työvoimakustannuksista.
Tilintarkastustoimenpiteemme keskittyivät
projektitoimitusten ja modernisointien
tuloutukseen, koska ne sisältävät johdon
harkintaan perustuvia arvioita, jotka vaikuttavat
tuloutettavan myynnin määrään ja projektien
kannattavuuteen. Tämä seikka on EU-asetuksen
537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olen-naisen virheellisyyden riski.
Projektitoimitusten ja modernisointien
tulouttamisen tarkastus sisälsi sekä yhtiön
kontrollien testausta että merkittävimpiin
tilikauden liikevaihtoon vaikuttaneisiin
projektitoimituksiin ja modernisointeihin
kohdistettuja aineistotarkastustoimen-piteitä.
Aineistotarkastustoimenpiteisiimme kuului,
muttei kuitenkaan rajoittunut pelkästään
seuraaviin:
●
Testasimme valitun otoksen osalta, että
tilikaudella aloitetut hankkeet on
tuloutettu asianmukaista periaatetta
noudattaen.
●
Testasimme valitun otoksen osalta, että
projektin ennustetut tuotot perustuvat
allekirjoitettuihin sopimuksiin ja
projektisopimukset on hyväksytty Rauten
hyväksymispolitiikan mukaisesti.
●
Arvioimme kustannusennusteiden
luotettavuutta vertaamalla edellisen
tilikauden tilinpäätöksessä kesken-
eräisten projektien ennustettuja
kustannuksia niiden lopullisiin toteumiin,
haastattelemalla yhtiön henkilökuntaa
kustannusennusteisiin liittyvistä
epävarmuustekijöistä sekä lukemalla
kuukausittain pidettävien
projektikatselmusten pöytäkirjoja, mihin
dokumentoidaan kustannusennusteiden
muutokset projekteittain.
●
Testasimme valmiusasteen mukaisessa
tuloutuksessa käytettävien taulukoiden
ma-temaattista oikeellisuutta, joilla on
määritelty projektien valmistusasteet
sekä valmistusasteen perusteella
tilikaudelle tuloutettavan liikevaihdon
määrä.
●
Arvioimme myös konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa esitettyjen tietojen
riittävyyttä ja asianmukaisuutta.
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-
standardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastus-
kertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se
ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti
suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,
ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastus-
toimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
●
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
●
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja
läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme,
ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta
viestinnästä koituva yleinen etu.
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 31.3.2010 alkaen
yhtäjaksoisesti 16 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toiminta-
kertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme
muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 11.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Nieminen
KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS
Raute Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Raute
Oyj:n (y-tunnus 0149072-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole
tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Raute Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointi-
standardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-
asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä
koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden
antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Raute Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa
säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,
jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
●
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta
kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on
velvollinen laatimaan tule- vaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten
perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista
konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista,
koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden
siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyys-
raportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
●
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä organisaation eri tasoilla
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
●
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja
arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
●
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut
tiedot ESRS-standardien mukaisia.
●
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien
mukaisia.
●
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 11.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Mikko Nieminen
KRT
TILINTARKASTUSKERTOMUKSET
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI RAUTE OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Raute Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
Raute Oyj:n (Y-tunnus 0149072-6) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu
tilinpäätös 743700G00629V99PE435-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.2025 –31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
●
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3
mukaisesti
●
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4
mukaisesti sekä
●
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on
suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennus-toimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Raute Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700G00629V99PE435-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on
olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Raute Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025–
31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 11.3.2026. Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Nieminen
KHT
KONSERNIN
TULOSKEHITYS
Tuloskehitys vuosineljänneksittäin
1 000 euroa
Q4 2025
Q3 2025
Q2 2025
Q1 2025
Q4 2024
Q3 2024
Q2 2024
Q1 2024
LIIKEVAIHTO
36 200
43 665
43 780
51 894
56 476
46 373
57 051
44 684
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
2 978
293
-3 476
-263
-2 053
-1 173
1 270
478
Liiketoiminnan muut tuotot
21
10
53
75
67
36
10
11
Materiaalit ja palvelut
-14 948
-20 614
-17 631
-24 940
-25 689
-19 592
-32 887
-22 963
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
-11 928
-12 349
-12 032
-14 448
-16 617
-13 768
-15 008
-14 122
Poistot ja arvonalentumiset
-1 173
-1 194
-2 534
-1 406
-1 332
-1 370
-1 302
-1 401
Liiketoiminnan muut kulut
-6 787
-4 715
-6 235
-5 042
-7 360
-5 694
-5 184
-5 221
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-34 836
-38 872
-38 432
-45 836
-50 997
-40 424
-54 381
-43 707
LIIKETULOS
4 363
5 097
1 926
5 870
3 492
4 812
3 949
1 466
% liikevaihdosta
12,1
11,7
4,4
11,3
6,2
10,4
6,9
3,3
Rahoitustuotot
170
322
653
385
436
461
768
437
Rahoituskulut
-100
-332
-285
-464
-168
-90
-143
-287
Rahoituskulut, netto
69
-10
368
-79
268
371
625
151
TULOS ENNEN VEROJA
4 432
5 087
2 294
5 790
3 761
5 183
4 574
1 617
% liikevaihdosta
12,2
11,6
5,2
11,2
6,7
11,2
8,0
3,6
Tuloverot
-845
-1 163
-1 100
-1 549
-809
-718
-1 147
-351
KAUDEN TULOS
3 587
3 924
1 194
4 241
2 952
4 465
3 427
1 266
% liikevaihdosta
9,9
9,0
2,7
8,2
5,2
9,6
6,0
2,8
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta
3 587
3 924
1 194
4 241
2 952
4 465
3 427
1 266
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa
0,59
0,65
0,19
0,69
0,48
0,73
0,56
0,20
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa
0,57
0,62
0,19
0,66
0,46
0,71
0,54
0,20
Osakkeiden oikaistu keskimääräinen kappalemäärä, 1 000 kpl
5 968
5 968
5 995
6 023
6 123
6 123
6 123
6 123
Osakkeiden oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna, 1 000 kpl
6 216
6 244
6 023
6 345
6 350
6 331
6 325
6 204
TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
Q4 2025
Q3 2025
Q2 2025
Q1 2025
Q4 2024
Q3 2024
Q2 2024
Q1 2024
Saadut tilaukset vuosineljänneksittäin, Me
25
38
12
15
50
15
20
36
Tilauskanta vuosineljänneksen lopussa, Me
98
108
115
146
184
188*
223
259
*Q3/2024 tilauskanta oikaistu +2 milj. euroa aiemmin raportoidusta
0
50
100
150
200
250
2021
2022
2023
2024
2025
Liikevaihdon kehitys, Me
Liikevaihto markkina-alueittain
EMEA 74%
NA 16%
LAM 7%
APAC 4%
-20
-10
0
10
20
2021
2022
2023
2024
2025
Liiketuloksen kehitys, Me
-40%
-20%
0%
20%
40%
2021
2022
2023
2024
2025
Sijoitetun pääoman tuotto
-60%
-40%
-20%
0%
20%
40%
2021
2022
2023
2024
2025
Oman pääoman tuotto
0%
20%
40%
60%
80%
2021
2022
2023
2024
2025
Omavaraisuusaste
-150%
-100%
-50%
0%
50%
2021
2022
2023
2024
2025
Gearing
-20
-10
0
10
20
30
40
2021
2022
2023
2024
2025
Liiketoiminnan rahavirta, Me
0
200
400
600
800
2021
2022
2023
2024
2025
Henkilöstö, tehollinen, keskimäärin
RAUTE OYJ
Rautetie 2
PL 69
15551 Nastola
Puh. 03 829 11
etunimi.sukunimi@raute.com
info@raute.com
www.raute.com