S-PANKKI-KONSERNI

TOIMINTAKERTOMUS

JA TILINPÄÄTÖS 2025

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TULOS HYVÄLLÄ TASOLLA – STRATEGIA ETENEE VAKUUTTAVASTI

TAMMI-JOULUKUU 2025

S-Pankki-konsernin liikevoitto laski vertailukau-

teen verrattuna ja oli 106,4 miljoonaa euroa

(165,2), laskua 35,6 prosenttia. Tuloskehitykseen

vaikuttivat korkotason muutoksesta johtunut

korkokatteen lasku sekä liiketoimintakaupasta

ja muusta kehittämisestä johtunut henkilöstö- ja

muiden hallintokulujen kasvu. Lisäksi vertailu-

kauteen sisältyi Handelsbanken-liiketoiminta-

kauppaan liittyneitä kertaluonteisten erien

tuloutuksia. Kulu-tuottosuhde oli 0,68 (0,55) * ja

oman pääoman tuotto 8,2 prosenttia (17,8) **.

• Liikevoitto laski 106,4 miljoonaan

euroon (165,2)

• Talletukset kasvoivat 10,2 miljardiin

euroon (9,4)

• Antolainaus laski 9,4 miljardiin euroon (9,5)

• Hallinnoitavat varat nousivat 8,9 miljardiin

euroon (8,3)

• Aktiivisten asiakkaiden määrä nousi

858 000:een (747 000)

• Vakavaraisuussuhde nousi 25,3

prosenttiin (21,4)

* Kulu-tuottosuhde on 31.12.2025 tilanteessa laskettu katsauskauden

toteuman mukaan. Aiempi laskentatapa on ollut 12 kuukauden liukuva

laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

** Oman pääoman tuotto on 31.12.2025 tilanteessa laskettu annuali-

soidun liikevoiton perusteella. Aiempi laskentatapa on ollut 12

kuukauden liukuva laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

LIIKEVOITTO (M€)

165,2

106,4

1–12/2024 1–12/2025

100

120

140

160

180

AKTIIVISET ASIAKKAAT (tuhatta)

747

858

31.12.2024 31.12.2025

100

200

300

400

500

600

700

800

900

TALLETUSKANTA (M€)

9 381,4

10 170,8

31.12.2024 31.12.2025

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

HALLINNOITAVAT VARAT (M€)

8 342,3

8 940,7

31.12.2024 31.12.2025

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

ANTOLAINAUS (M€)

9 466,8

9 407,6

31.12.2024 31.12.2025

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

VAKAVARAISUUSSUHDE (%)

21,4

25,3

31.12.2024 31.12.2025

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OSINKO

S-Pankin hallitus ehdottaa 2,20 euron (2,20) osinkoa osakkeelta, mikä vastaa noin

20,1 miljoonaa euroa (20,1).

NÄKYMÄT VUODELLE 2026

Odotamme koko vuoden liikevoiton olevan samalla tasolla tai hieman alhaisempi

kuin vuonna 2025. Strategiamme toteuttamiseen liittyvät kehityspanostukset

säilyvät edelleen korkealla tasolla. Vuoden 2026 näkymiin liittyy epävarmuuksia

toimintaympäristön, geopoliittisten jännitteiden, talouden, työllisyyden ja kiinteis-

tömarkkinoiden kehityksen osalta.

KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT

2025 2024 Muutos Q4 2025 Q4 2024 Muutos

Korkokate(M€) 278,6 306,9 −9,2% 65,0 72,5 −10,4%

Nettopalkkiotuotot(M€) 103,6 92,7 11,8% 31,2 25,7 21,4%

Tuotot yhteensä(M€) 392,7 439,0 −10,5% 98,8 130,5 −24,2%

Kulut yhteensä (M€) −267,1 −231,1 15,6% −69,3 −71,4 −2,9%

Arvonalentumiset (M€) −19,3 −42,7 −54,9% −6,1 −20,2 −69,8%

Liikevoitto(M€) 106,4 165,2 −35,6% 23,4 38,9 −39,7%

Kulu-tuottosuhde* 0,68 0,53 0,15 0,70 0,55 0,15

31.12.2025 31.12.2024 Muutos

Velat asiakkaille, talletukset(M€) 10 170,8 9 381,4 8,4%

Saamiset asiakkailta, antolainaus(M€) 9 407,6 9 466,8 −0,6%

Saamistodistukset(M€) 1 045,6 622,8 67,9%

Oma pääoma(M€) 1 041,6 977,6 6,5%

Odotettavissa olevat luottotappiot(M€) 49,3 52,3 −5,8%

Hallinnoitavat varat(M€) 8 940,7 8 342,3 7,2%

Oman pääoman tuotto(%) ** 8,2 17,8 −9,5

Koko pääoman tuotto(%) ** 0,6 1,2 −0,6

Omavaraisuusaste(%) 7,9 7,4 0,5

Vakavaraisuussuhde (%) *** 25,3 21,4 3,9

* Kulu-tuottosuhde on 31.12.2025 tilanteessa laskettu katsauskauden toteuman mukaan. Aiempi laskentatapa on ollut 12

kuukauden liukuva laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

** Oman pääoman tuotto ja koko pääoman tuotto on 31.12.2025 tilanteessa laskettu annualisoidun liikevoiton perusteella.

Aiempi laskentatapa on ollut 12 kuukauden liukuva laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

*** Vakavaraisuusasetuksen CRR3-muutosten vuoksi vertailuajankohdan 31.12.2024 tunnusluku ei ole vertailukelpoinen

tilinpäätöksen 31.12.2025 tunnuslukuun nähden.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Riikka Laine-Tolonen

Toimitusjohtaja

Suomen talouden tilanne vuonna 2025 oli

haastava. Korkea työttömyys ja epävar-

muus pitivät kulutuksen varovaisena ja

suomalaisten luottamuksen heikolla

tasolla, vaikka ostovoima kasvoikin

vuoden aikana. Varovaisuus näkyi sääs-

tämisen suosion ja talletusten kasvuna.

Asuntomarkkinoilla kauppamäärät

lisääntyivät, mutta olemme edelleen

kaukana normaalista tasosta, eivätkä

asuntojen hinnat kääntyneet nousuun.

Haastavasta toimintaympäristöstä

huolimatta voin olla ylpeä S-Pankin

vuodesta 2025. Tulos on pysynyt hyvällä

tasolla, ja olemme jatkaneet kasvua

entistä isompana pankkina. Saimme

vuoden alussa Handelsbanken-liiketoi-

mintakaupan jälkeen nopeasti rivimme

järjestykseen sisäisesti ja pääsimme

keskittymään asiakkaisiin sekä

toiminnan kehittämiseen.

-4

-3

-2

-1

Keskihajonta

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Kuluttajien luottamusYritysluottamus

Lähteet: Macrobond, Tilastokeskus, EK ja S-Pankki

LUOTTAMUSINDIKAATTORIT

Pääkaupunkiseutu

Koko Suomi

Muu Suomi (pl. pk-seutu)

Hintaindeksi, 1.:2020 = 100

2020 2021 2022 2023 2024 2025

Lähteet: Macrobond, Tilastokeskus ja S-Pankki

Vanhat osakeasunnot

100

105

110

115

ASUNTOJEN HINNAT SUOMESSA

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Vuonna 2025 liikevoittomme oli 106,4

(165,2) miljoonaa euroa. Tuloskehityk-

seen vaikuttivat korkotason muutok-

sesta johtunut korkokatteen lasku sekä

liiketoimintakaupasta ja muusta kehit-

tämisestä johtunut henkilöstö- ja

muiden hallintokulujen kasvu. Lisäksi

vertailukauteen sisältyi Handels

banken-liiketoimintakauppaan liitty-

neitä kertaluonteisten erien tuloutuksia.

Vakavaraisuutemme ja likviditeettimme

pysyivät vahvoina, mikä mahdollistaa

kasvun jatkumisen. Rahastoraportin

12/2025 mukaan S-Pankin markkina-

osuus rahastoissa kasvoi hieman

vuonna 2025. Suomen Pankin tilastojen

perusteella S-Pankin markkinaosuus oli

kesäkuun lopussa henkilöasiakkaiden

talletuksissa noin 8 prosenttia ja asun-

tolainoissa lähes 6 prosenttia.

Pankkiliiketoiminnassa talletuskannan

kasvu jatkui edelleen, 10,2 (9,4) miljar-

diin euroon. Lainakantamme oli vuoden

lopussa 9,4 (9,5) miljardia euroa. Kort-

timaksamisen kasvu jatkui vahvana,

tammi–joulukuussa 2025 S-Pankki

Visa -korteilla tehdyt euromääräiset

ostot kasvoivat 17,3 prosenttia edellis-

vuoteen verrattuna.

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa

S-Pankki-rahastojen osuudenomista-

jien määrä ylitti puolen miljoonan rajan

marraskuussa, ja joulukuun lopussa

osuudenomistajia oli noin 512 000.

Myös S-Pankki-rahastojen nettomer

kinnät olivat vuonna hyvällä tasolla,

461,4 (130,9) miljoonassa eurossa.

Hallinnoitavat varamme olivat vuoden

2025 lopussa 8,9 (8,3) miljardia euroa.

STRATEGIA ETENEE

VAKUUTTAVASTI

Strategiakaudella 2024–2027 tavoitte-

lemme kannattavaa kasvua asiakasläh-

töisesti ja digitaalisesti. Vuonna 2025

keskityimme erityisesti Handelsbanken-

liiketoimintakaupan integraatioon ja

palvelumallimme uudistamiseen.

Joulukuussa 2025 tuli kuluneeksi vuosi

yritysjärjestelystä, jonka myötä

S-Pankille siirtyivät Handelsbankenin

Suomen henkilöasiakas- ja varainhoito-

liiketoiminnot. Liiketoimintakauppa on

tukenut S-Pankin kasvustrategiaa ja

kilpailukykyä. Se on myös vahvistanut

asemaamme yhtenä Suomen johtavista

varainhoitajista. Hallinnoitavat varamme

kasvoivat, rahastovalikoimamme moni-

puolistui ja Private Banking -asiakkai-

demme määrä lähes kaksinkertaistui.

Olen iloinen voidessani todeta, että sekä

Handelsbankenista siirtyneet uudet

kollegamme että asiakkaat ovat kotiu-

tuneet hyvin S-Pankkiin. Tämä näkyy

muun muassa palveluidemme aktiivi-

sessa käytössä. Handelsbankenista

siirtyneistä asiakkaista 74 prosenttia

kokee, että asiointi S-Pankissa on

mutkattoman helppoa ja sujuvaa.

Strategiakauden aikana luomme uuden

palvelumallin, jonka avulla pystymme

palvelemaan asiakkaitamme entistä

kokonaisvaltaisemmin ja asiakaslähtöi-

semmin. Vuonna 2025 aloimme

rakentaa palvelumallia S-Pankin ja

Handelsbankenin vahvuuksille – eli

yhdistämme vahvaa asiakastuntemusta

ja paikallisuutta valtakunnalliseen ja

digitaaliseen toimintamalliin. Näin

voimme esimerkiksi jo nyt tarjota yhä

useammalle aktiiviselle sijoitusasiak

kaallemme oman yhteyshenkilön ja

pystymme neuvomaan sijoitusasioissa

aiempaa laajemmin.

Osana uudistustyötä kehitämme kaikkia

kanaviamme, kasvatamme asiakaskan-

tamme arvoa ja parannamme asiakas-

kokemusta. Haluamme olla Suomen

mutkattomin pankki ja yhä useamman

asiakasomistajan pääasiallinen pankki.

ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ JA

AKTIIVISUUS ERINOMAISELLA

TASOLLA

Onnistunut Handelsbanken-integraatio

ja palveluiden kehittäminen auttoi

meitä saavuttamaan vuodelle 2025

asetut asiakkuuksia koskevat tavoit

teet. Saimme vuoden aikana yli 100 000

uutta aktiivista asiakasta, ja joulu-

kuussa heitä oli 858 000. Lähestymme

siten miljoonan aktiivisen asiakkaan

tavoitettamme. Lisäksi pyrimme siihen,

että yhä useampi asiakas keskittäisi

asiointinsa S-Pankkiin. Tähän meillä on

erinomaiset lähtökohdat, koska 51

prosenttia asiakasomistajista harkitsee

S-Pankkia pääasialliseksi pankikseen.

Vuoden 2025 lopussa keskittäviä asiak-

kaita oli 146 000.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Aktiivisten asiakkaidemme suositteluto-

dennäköisyys (NPS) oli 53. Tulos on erin-

omainen pankkialalla, jolla asiakkaat ovat

usein kriittisiä ja odotukset korkealla.

Vuoden 2025 EPSI Rating -kyselyn

mukaan S-Pankilla onkin pankki- ja rahoi-

tusalan tyytyväisimmät henkilöasiakkaat.

TULEVAISUUDESSA ASIOINTI

ALKAA S-MOBIILISTA

Osana palvelumallin uudistusta kehi-

tämme S-mobiilista kaikkien asiakas-

polkujen lähtöpisteen. S-mobiilin käyt-

täjämäärissä tehtiin vuoden lopussa

jälleen ennätyksiä: sovelluksella on yli

2,6 miljoonaa yksittäistä käyttäjää ja yli

1,7 miljoonaa viikoittaista käyttäjää.

Investoimme merkittävästi digitaalisiin

palveluihimme ja avasimme viime vuonna

yli 10 uutta asiakaspolkua S-mobiiliin.

Rakennamme myös digiopastuspalve

luita asiakkaidemme avuksi ja loppuvuo-

desta vakiinnutimme esimerkiksi digitu-

kilinjan osaksi asiakaspalveluamme

menestyksekkään pilotin ansiosta.

LUOTTOLUOKITUKSEN NOSTO

VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Joulukuussa saavutimme yhden tavoit-

teistamme, kun Standard&Poor’s nosti

luottoluokituksemme tasolle A- ja arvioi

näkymämme vakaiksi. Luottoluoki-

tuksen nosto vahvistaa pankin kilpailu-

kykyä ja parantaa mahdollisuuksia

toteuttaa varainhankintaa edullisesti ja

tehokkaasti. Lisäksi Finanssivalvonta

laski marraskuussa harkinnanvaraista

lisäpääomavaatimustamme 0,5

prosenttiyksiköllä.

Lähdemme siten erinomaisista lähtö-

kohdista vuoteen 2026. Kiitän lämpi-

mästi asiakkaitamme, henkilöstöämme,

omistajiamme ja sijoittajiamme

vuodesta 2025.

RIIKKA LAINE-TOLONEN

Toimitusjohtaja

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

SISÄLLYS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

TOIMINTAKERTOMUS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Keskeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Aineettomat voimavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Toimintaympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Näkymät vuodelle 2026. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Tunnuslukujen laskentakaavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Kestävyysraportti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128

Konsernin tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130

S-Pankki Oyj:n tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TOIMINTAKERTOMUS

KESKEISET TAPAHTUMAT

Luottoluokitukset ja varainhankinta

Kansainvälinen luottoluokittaja Stan-

dard & Poor’s nosti 9.12.2025 S-Pankin

luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle

A- ja vahvisti lyhytaikaisen luottoluoki-

tuksen A2-tasolle. S-Pankin tulevai-

suuden näkymät S&P arvioi vakaiksi.

S-Pankki kertoi laskevansa liikkeeseen

Senior Non-Preferred Notes 1/2025

-joukkovelkakirjalainan, jonka nimellis-

arvo on 150 miljoonaa euroa. Joukkovel-

kakirjalainan eräpäivä on 11.12.2029 ja

sille maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on

kolmen kuukauden Euribor lisättynä 1,35

prosentin marginaalilla. Liikkeeseen-

lasku tapahtui S-Pankin 3,0 miljardin

euron joukkovelkakirjalainaohjelman alla.

S-Pankki julkisti 1.12.2025 vapaaeh-

toisen takaisinostotarjouksen vuonna

2026 erääntyvästä joukkovelkakirjalai-

nastaan. Takaisinostotarjous koski

S-Pankin liikkeeseen laskemia vuonna

2026 erääntyviä 150 miljoonan euron

Senior Preferred MREL Eligible Notes

-velkakirjoja. 10.12.2025 S-Pankki

kertoi, että velkakirjojen lopullinen

takaisinostettava määrä oli nimellisar-

voltaan yhteensä 97,9 miljoonaa euroa.

Harkinnanvarainen

lisäpääomavaatimus laskee

S-Pankin harkinnanvarainen lisäpää-

omavaatimus laskee 0,5 prosenttiyk-

sikköä 1,50 prosenttiin. Finanssivalvonta

asetti S-Pankille harkinnanvaraisen

lisäpääomavaatimuksen 22.10.2025

normaalina osana valvojan vuosittaista

arviointiprosessia. Vaatimus on voimassa

toistaiseksi 31.3.2026 alkaen, kuitenkin

enintään 31.3.2029 saakka.

S-Pankin palvelut

S-Pankki paransi katsauskaudella

pankkipalveluidensa turvallisuutta.

S-mobiilissa ja S-Pankin verkkopan

kissa otettiin lokakuussa käyttöön EU:n

pikamaksuasetuksen mukainen

maksunsaajan tarkistus, jonka tavoit-

teena on ehkäistä maksujen päätymistä

väärälle saajalle. Joulukuussa S-Pankki

kutsui ensimmäisenä pankkina Pohjois-

maissa eettiset hakkerit eli niin sanotut

valkohattuhakkerit kehittämään pank-

kipalveluidensa turvallisuutta. Tilaisuu-

dessa ei käsitelty asiakastietoja, eikä

tapahtuma vaikuttanut asiakkaiden

tietosuojaan tai tietoturvaan.

S-Pankki kertoi 16.12.2025, että

S-Pankki Asunto Erikoissijoitusrahasto

sopi lähes 40 miljoonan euron uudel-

leenrahoituksen Skandinaviska Enskilda

Banken AB (publ):n kanssa. Uudesta

rahoituksesta saatavat varat käytetään

rahaston aiempien lainojen uudelleen-

rahoittamiseen rahaston kokonaislai-

noitusasteen säilyessä ennallaan.

Samassa yhteydessä sovittiin korko

suojauksista, jotka varmistavat rahas-

tolle vakaammat rahoituskulut koko

lainamaturiteetin ajalle ja pienentävät

rahaston kokonaiskorkoriskiä.

S-Pankki toi 24.9.2025 markkinoille

uuden S-Pankki Private Markets Erikois-

sijoitusrahaston, joka sijoittaa kohdera-

hastojensa kautta pääomasijoitusmark-

kinoille private equity- ja private credit-

omaisuusluokkiin eli pörssin ulkopuolisiin

listaamattomiin yrityksiin. Minimimer-

kintä rahastoon on 10 000 euroa.

S-Pankki kertoi 12.9.2025, että S-Pankki

Toimitila Erikoissijoitusrahasto oli

solminut kesällä 2025 rahoitussopi

muksen, jossa uudelleenrahoitettiin

rahaston kaksi lainakokonaisuutta

yhdellä rahoitusjärjestelyllä. Arvoltaan

sopimus on noin 140 miljoonaa. Samassa

yhteydessä rahoittajien kanssa sovittiin

korkosuojauksista, jotka takaavat

vakaammat rahoituskulut koko lainama-

turiteetille. Toteutettu uudelleenrahoitus

pidentää lainafasiliteetin maturiteettia

huomattavasti. Uudelleenrahoituksessa

huomioitiin myös vastuullisuusnäkö-

kulma. Yhteistyössä rahoittajien kanssa

sovittiin rahaston strategiaa vastaavista

vastuullisuustavoitteista, joita rahoi-

tuksen yhteydessä seurataan.

S-Pankki kertoi 8.8.2025, että S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy:n hallitus oli päättänyt,

että S-Pankki Varainhoito 30 Sijoitusra-

haston, S-Pankki Varainhoito 50 Sijoi-

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

tusrahaston, S-Pankki Varainhoito 70

Sijoitusrahaston ja S-Pankki Varainhoito

100 Sijoitusrahaston A-osuussarjoille

tulee 19.9.2025 alkaen voimaan hallin-

nointipalkkio ja että S-Pankki Korkova-

rainhoito Sijoitusrahaston hallinnointi-

palkkio muuttuu. Muutokset tulivat

voimaan 19.9.2025 alkaen.

S-Pankki käynnisti kesäkuussa 2025

kokeilun, jolla se haluaa parantaa asiak-

kaidensa valmiuksia turvalliseen ja itse

näiseen digiasiointiin. Kokeilu alkoi

S-Pankin puhelinpalvelussa sekä valituilla

asiakaspalvelupisteillä. Digiopastuksella

tuetaan S-Pankin laajan asiakasjoukon

digitaitoja ja parannetaan siten digitaa-

listen palveluiden saavutettavuutta.

S-Pankki kertoi 3.2.2025, että S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy:n hallitus oli päättänyt

rajoittaa S-Pankki Asunto Erikoissijoitus-

rahastoon tehtyjen lunastusten maksua

rahaston osuudenomistajien ja rahaston

etujen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä

nykyisessä poikkeuksellisessa markkina-

tilanteessa. Rajoitus koski 29.2.2024–

30.8.2024 jätettyjä yli 5 000 euron lunas-

tustoimeksiantoja. Lunastukset makset-

tiin enintään 5 000 euroon saakka, jolloin

noin kaksi kolmasosaa lunastustoimeksi-

annoista toteutettiin täysimääräisesti.

Rajoitus koski myös 30.8.2024–28.2.2025

jätettyjä yli 3 000 euron lunastustoimek-

siantoja. Lunastukset maksetaan enin-

tään 3 000 euroon saakka, jolloin noin

puolet lunastustoimeksiannoista toteu-

tetaan täysimääräisesti.

S-Pankki kertoi 30.1.2025 ostavansa

Handelsbankenilta 4 rahastoa, jotka ovat

Handelsbanken Varainhoito 25, Handels

banken Varainhoito 50, Handelsbanken

Varainhoito 75 ja Handelsbanken Suoma-

laiset Pienyhtiöt. 21.7.2025 S-Pankki

kertoi perustavansa uuden rahaston

nimeltään S-Pankki Suomalaiset Pienyh-

tiöt Osake Sijoitusrahasto, joka sijoittaa

varansa pääasiassa pienten tai keskisuu-

rien suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin

tai osakesidonnaisiin arvopapereihin. Uusi

rahasto aloitti toimintansa 5.9.2025, ja

Handelsbanken Suomalaiset Pienyhtiöt

-rahasto yhdistettiin siihen 8.9.2025.

Handelsbanken Varainhoito 25-, 50- ja 75

-rahastot sulautuivat vastaaviin S-Pankki

Varainhoito -rahastoihin 19.9.2025.

Rahastojen hallinnoitavat varat ovat

yhteensä noin 230 miljoonaa euroa.

Asiakaskokemus ja brändi

Lokakuussa 2025 julkaistun Asiakkuus-

indeksi 2025 -tutkimuksen mukaan

S-Pankilla on finanssialan uskollisimmat

asiakkaat. S-Pankki arvioitiin alan ykkö-

seksi myös vastuullisuudessa mitat-

tuna. Tutkimuksen kokonaistuloksissa

S-Pankki sijoittui toiselle sijalle kaikista

arvioiduista yrityksistä.

S-Pankilla on alan tyytyväisimmät

henkilöasiakkaat syyskuussa 2025

julkaistun EPSI Ratingin Pankki ja

rahoitus -tutkimuksen mukaan. Pankin

asiakastyytyväisyyden indeksiluku oli

81,9 (0–100), mikä on 8,3 indeksiyk

sikköä korkeampi kuin toimialan keski-

arvo. S-Pankki oli ainoa pankki, joka

paransi tulostaan edellisvuodesta.

S-Pankki on jo kahdeksatta kertaa

Suomen arvostetuin pankki- ja rahoi

tusalan brändi Taloustutkimuksen Brän-

dien arvostus 2025 -tutkimuksen

mukaan. Tutkimuksen mittarina toimiva

arvostusindeksi oli S-Pankin osalta

jatkanut nousuaan vuoteen 2024

verrattuna. Myös tutkimuksessa mitatut

asiakastyytyväisyysindeksi ja suositte-

luhalukkuus (NPS) olivat nousseet edel-

leen vuoden 2024 lukemista.

S-Pankki miellettiin jo kolmannentoista

kerran Suomen vastuullisimmaksi pank-

kibrändiksi maaliskuussa julkaistussa

Sustainable Brand Index -selvityksessä.

Se on Euroopan suurin riippumaton

vastuullisuuteen keskittyvä bränditut-

kimus, joka on toteutettu Suomessa

vuosittain jo vuodesta 2013.

Maaliskuussa 2025 julkaistussa

Luottamus&Maine 2024 -tutkimuk

sessa selvitettiin näkemyksiä finans-

sialan toimijoiden maineesta. Luotta-

musta ja mainetta arvoitiin kahdeksalla

osa-alueella asteikolla yhdestä viiteen.

S-Pankki sijoittui vertailussa kaikkien

finanssialan toimijoiden ykköseksi.

S-Pankki sai maineen kokonaisarvosa-

naksi 3,74, kun finanssialan yleinen

arvosana oli 3,21. Korkeimmat arviot

S-Pankki sai tuotteidensa ja palvelui

densa laadusta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Viitekoron laskeminen

18.12.2025 S-Pankki ilmoitti laskevansa

S-Prime-korkoaan 0,10 prosenttiyk-

sikköä 2,0 prosenttiin 8.1.2026 alkaen.

16.4.2025 S-Pankki ilmoitti laskevansa

S-Prime-korkoaan 0,15 prosenttiyk-

sikköä 2,1 prosenttiin 30.4.2025 alkaen.

15.1.2025 S-Pankki ilmoitti laskevansa

S-Prime-korkoaan 0,25 prosenttiyk-

sikköä 2,25 prosenttiin 30.1.2025 alkaen.

Osinkopolitiikan muutos

S-Pankki Oyj:n hallitus päätti 20.1.2025

yhtiön osinkopolitiikan muutoksesta.

Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan

S-Pankin tavoitteena on jakaa osakkeen-

omistajille tasaista ja kasvavaa osinkoa

vuosittain 15–25 prosenttia tilikauden

verojen jälkeisestä tuloksesta. Aiemman

osinkopolitiikan mukaan tavoitteena oli

jakaa tasaista ja kasvavaa osinkoa

vuosittain 5–15 prosenttia tilikauden

verojen jälkeisestä tuloksesta.

Muutokset johdossa ja yhtiökokous

S-Pankin henkilöstöjohtaja Merja Reinilä

jätti loppuvuodesta tehtävänsä S-Pankin

johtoryhmässä ja henkilöstöjohtajana.

Väliaikaiseksi henkilöstöjohtajaksi ja

johtoryhmän jäseneksi uuden henkilös-

töjohtajan aloittamiseen saakka nimi-

tettiin Heli Haanpää.

Leo Niemelä nimitettiin 7.4.2025

S-Pankin tietoturvajohtajaksi vastuu

alueenaan S-Pankin tietoturva ja tekno-

logiariskien kokonaisuuden hallinta.

Elina Aartola-Mäkelä nimitettiin 6.2.2025

S-Pankin riskienhallinnasta vastaavaksi

johtajaksi (CRO) ja konsernin johto-

ryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtäväs-

sään 8.5.2025.

S-Pankin varsinainen yhtiökokous

pidettiin 10.4.2025. Yhtiökokous päätti

muun muassa maksaa osinkoa omista-

jille 2,20 euroa osakkeelta eli yhteensä

20 072 082,80 euroa. Osinko maksettiin

10.4.2025. Yhtiökokouksen päätöksiä on

kuvattu tarkemmin Yhtiökokous-

kappaleessa.

Viranomaisseuraamuksia vuoden

2022 järjestelmähaavoittuvuudesta

S-Pankki on saanut vuonna 2025 viran-

omaisseuraamuksia Finanssivalvon-

nalta ja tietosuojaviranomaiselta. Viran-

omaisseuraamukset liittyivät vuonna

2022 S-Pankin järjestelmätoimittajan

ohjelmistopäivityksen yhteydessä

syntyneeseen poikkeukselliseen ja erit-

täin vaikeasti havaittavaan virheeseen.

Ohjelmistovirhe korjattiin heti, kun se

havaittiin, ja S-Pankki on selvittänyt

asiaa yhteistyössä viranomaisen

kanssa. S-Pankki on korvannut kaikki

asiakkaille aiheutuneet välittömät

vahingot. S-Pankki suhtautuu Finanssi-

valvonnan ja tietosuojaviranomaisen

päätöksiin vakavasti ja kehittää jatku-

vasti sekä toimintatapojaan että

riskienhallintaansa varmistaakseen

palveluiden turvallisuuden.

Toukokuussa 2025 Finanssivalvonta

antoi tapaukseen liittyen 7,67 miljoonan

euron yhteisen seuraamusmaksun

operatiivisten riskien hallinnan laimin-

lyönneistä sekä julkisen varoituksen

laiminlyönneistä, jotka koskivat vahvaa

tunnistamista ja maksutapahtumien

toteuttamiseen tarvittavaa maksajan

suostumusta. Syyskuussa 2025

apulaistietosuojavaltuutettu antoi

huomautuksen ja seuraamuskollegio 1,8

miljoonan euron hallinnollisen seuraa-

musmaksun tietoturvallisuuden laimin-

lyönnistä pankin tunnistuspalvelussa.

S-Pankin näkemykset eroavat viran-

omaisten päätösten perusteena olleista

tulkinnoista, minkä vuoksi yhtiö jätti

lokakuussa 2025 asiaan liittyvän vali-

tuksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

STRATEGIA JA PITKÄN

AIKAVÄLIN TAVOITTEET

Me S-Pankissa olemme olemassa siksi,

että jokaisella asiakasomistajalla olisi

mahdollisuus vähän rahakkaampaan

huomiseen. Visiomme on luoda pankki-

palveluita, jotka tarjoavat ylivoimaista

helppoutta ja hyötyä asiakasomistajille.

Strategiakaudella 2024–2027 olemme

matkalla entistä asiakaslähtöisem-

mäksi ja digitaalisemmaksi pankiksi.

Tavoittelemme kannattavaa kasvua

uuteen kokoluokkaan lisäämällä palve-

luidemme käyttöä ja keskittävien asiak-

kaiden määrää, uudistamalla palvelu-

malliamme ja kehittämällä toiminta-

mallejamme skaalautuvammiksi.

Strategiakauden aikana asiakaslähtöi-

sestä ajattelusta tulee toimintamme

lähtökohta. Asiakkaiden kuunteleminen ja

asiakaskokemuksen parantaminen ohjaa-

vat päätöksentekoamme sekä toimin-

tamme ja ratkaisujemme kehittämistä.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankin palveluiden ytimen muodos-

tavat maailmanluokan digitaaliset

palvelut ja niiden keskiössä oleva

S-mobiili-sovellus. Asiakkaiden rakas-

tama S-mobiili ja sen jatkuva kehittä-

minen mahdollistavat erilaiset, skaala-

utuvat ja kustannustehokkaat tavat

palvella kasvavaa asiakaskuntaa ja

laajentaa yksittäisten asiakkaiden

palveluvalikoimaa.

S-Pankin hallitus vahvisti joulukuussa

2023 yhtiön strategian ja taloudelliset

tavoitteet strategiakaudelle 2024–

2027. Lisäksi hallitus on hyväksynyt

strategisen tahtotilamme toimia asiak-

kaidemme paremman arjen kumppa-

nina ja miljoonien mahdollistajana.

Tahtotilamme kuvaa tavoitettamme

valjastaa asiakasymmärrys entistä

vahvemmin ajattelumme, toimintamme

ja päätöksenteon lähtökohdaksi ja

kehittää sen pohjalta digitaalisia ratkai-

suja, jotka tekevät asiakkaidemme

arjesta mutkattomampaa.

Strategiakauden tavoitteet

Strategiakauden loppuun mennessä

tavoittelemme miljoonaa aktiivista asia-

kasta ja Suomen neljänneksi suurimman

henkilöasiakaspankin asemaa.

Miljoonan aktiivisen asiakkaan lisäksi

tavoitteenamme on, että tulevaisuu

dessa yhä useampi asiakas keskittää

asiointinsa S-Pankkiin. Vuoden 2025

loppuun mennessä tavoittelimme

144 000 keskittävää asiakasta.

Strategiakaudella kehitämme asiakas-

kokemustamme. Tavoitteenamme on

olla Suomen mutkattomin pankki. Asia-

kaskokemuksemme kehitystä

mittaamme NPS:llä. Vuoden 2025

tavoite suositteluhalukkuudelle oli +55.

Olemalla luotettava ja hyvämaineinen

kumppani sidosryhmiemme silmissä

edistämme strategisten tavoitteiden

saavuttamista. Seuraamme maineemme

kehittymistä T-median vuosittain

toteuttamalla Luottamus&Maine -tutki-

muksella. Strategiakauden loppuun

mennessä tavoittelemme yli 3,5 indeksiä

suuren yleisön mielipiteessä.

Strategiakauden taloudelliset tavoit-

teemme tähtäävät kannattavuuteen.

Tavoittelemme kustannustehokkuutta

alle 60 prosentin kulu-tuottosuhteella ja

yli 10 prosentin oman pääoman tuottoa.

Lisäksi tavoittelemme vakavaraisuus-

asemamme pitämistä vahvana siten,

että vakavaraisuussuhde on vähintään

1,5 prosenttiyksikköä yli kulloisenkin

viranomaisten asettaman vähimmäis-

tason. Tavoite osingonmaksun tasosta

linjataan erikseen kulloinkin voimassa

olevassa hallituksen päättämässä osin-

kopolitiikassa. Tammikuussa 2025 päivi-

tetyn osinkopolitiikan mukaan S-Pankin

tavoitteena on jakaa osakkeenomistajille

tasaista ja kasvavaa osinkoa vuosittain

15–25 prosenttia tilikauden verojen

jälkeisestä tuloksesta.

Keskeiset muutosalueet

Strategiaa toteutetaan kolmen keskeisen

muutosalueen kautta: Handelsbanken-

liiketoimintakaupan integraatio, palvelu-

mallin uudistaminen ja liiketoiminnan

skaalautuvuuden parantaminen.

Handelsbanken-integraatio

Vuoden 2024 lopulla toteutuneen liike-

toimintakaupan myötä S-Pankille siir-

tyivät Handelsbankenin Suomen henki-

löasiakas- ja varainhoitoliiketoiminnot.

Samalla S-Pankkiin siirtyi noin 100 000

henkilöasiakasta, yli 200 työntekijää ja

23 konttoria täydentämään palveluver-

kostoamme.

Kauppa tukee strategiaamme, jolla

tavoittelemme kannattavaa kasvua

uuteen kokoluokkaan asiakaslähtöisesti

ja digitaalisesti. S-Pankista tuli Suomen

neljänneksi suurin henkilöasiakaspankki

asuntolainoilla ja talletuksilla mitattuna.

S-Pankin aktiivisten ja keskittävien

asiakkaiden määrä kasvoi, ja tase- ja

tuottorakenne monipuolistuivat.

Kaupan myötä myös S-Pankin varallisuu-

denhoitoliiketoiminta vahvistui. Hallin-

noitavat varamme kasvoivat, ja Private

Banking -asiakkaidemme määrä lähes

kaksinkertaistui. Rahastovalikoimamme

monipuolistui Handelsbankenilta ostet-

tujen neljän rahaston myötä sekä yhteis-

työllä, jossa S-Pankki jakelee Handels-

bankenin rahastoja Suomessa. Saimme

myös uusia osaajia ja lisää kokemusta

muun muassa henkilökohtaisen sijoitus-

neuvonnan kehittämiseen.

Kauppa haastaa meitä kehittämään

toimintamallejamme ja parantamaan

asiakaskokemustamme. Nyt raken

namme S-Pankin uutta palvelumallia

kummankin pankin vahvuuksille eli

yhdistämme vahvaa asiakastuntemusta

ja paikallisuutta valtakunnalliseen ja

digitaaliseen toimintamalliin.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Palvelumallin uudistaminen

Strategiakauden aikana uudistamme

S-Pankin palvelumallia entistä asiakas-

lähtöisemmäksi ja digitaalisemmaksi.

Sen myötä tapamme toimia muuttuu

tuotelähtöisestä asiakaslähtöiseksi:

asiakkaiden kuunteleminen ja asiakas

kokemuksen parantaminen ohjaavat

päätöksentekoamme sekä toimin

tamme ja palveluiden kehittämistä.

Palvelumallin uudistaminen tukee

S-Pankin kannattavaa kasvua kolmen

tavoitteen kautta: palvelukanavien

kehittäminen, asiakaskokemuksen

parantaminen ja asiakaskannan arvon

kasvattaminen. Uudistuvan palvelu-

mallin myötä asiointi S-Pankissa on

entistä nopeampaa, mutkattomampaa

ja kokonaisvaltaisempaa.

Skaalautuvampi toimintamalli

Parannamme toimintamme skaalautu-

vuutta, jotta voimme palvella kasvavaa

asiakasjoukkoamme entistä paremmin,

asiakaslähtöisemmin ja kustannus-

tehokkaammin.

Skaalautuvuutta saavutetaan palvelu-

mallin uudistamisella ja digipalvelui-

demme kehittämisellä: siirrämme rutiini-

asiointia itsepalvelukanaviin ja S-mobii-

liin, tehostamme prosessejamme ja

vapautamme asiantuntijoiltamme aikaa

lisäarvoa tuottavaan neuvontaan.

Läpileikkaavat teemat

Muutosalueiden lisäksi panostamme

strategiakaudella organisaatiota läpi-

leikkaaviin teemoihin: digitalisaatio ja

teknologia, vastuullisuus, perustan

vahvistaminen sekä osaava henkilöstö

ja asiakaslähtöinen toiminta.

Panostamme digitalisaatioon ja tekno

logiaan sekä asioinnissa että sisäisissä

prosesseissa, jotta voimme vastata

asiakkaiden muuttuviin odotuksiin,

lisätä pankkiturvallisuutta ja ylläpitää

kannattavaa liiketoimintaa. Teemme

asioinnistamme mutkatonta ja arjesta

sujuvampaa kehittämällä digiratkaisuja

muun muassa seuraavissa kokonai-

suuksissa: itsepalvelutoiminnallisuudet,

asioinnin ohjaus ja käyttökokemus sekä

asiakashallinta ja personointi.

Vastuullisuuden saralla kehitämme

kyvykkyyksiämme vastata muuttuviin

sidosryhmäodotuksiin ja sääntelyyn.

Varmistamme, että pystymme tunnis-

tamaan ja hallitsemaan ennakoivasti

vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja että

tuotteemme ovat vastuullisia ja saavu-

tettavia. Huomioimme sijoituksis-

samme vastuullisuusnäkökulmat. Edis-

tämme taloudellista inkluusiota muun

muassa maksuttomilla päivittäisillä

pankkipalveluilla ja mikrosäästämisellä.

Pankkitoiminnan elinehto on asiak-

kaiden ja sidosryhmien luottamus, jonka

vahva perusta mahdollistaa. Liiketoi-

minnan kasvaessa vahvan perustan

merkitys korostuu, jotta voimme palvella

asiakkaitamme sujuvasti ja luotetta-

vasti. Kyseessä on jatkuva, monitasoinen

kehityskokonaisuus, joka ulottuu sään-

telystä teknologiaan ja kulttuuriin.

Vastaamme jatkuvasti kehittyvään

sääntelyyn sekä vahvistamme jo ennes-

tään kattavaa riskienhallintaamme.

Osaava henkilöstö ja asiakaslähtöinen

toiminta ovat strategisten tavoitteiden

saavuttamisen mahdollistajia. Strategia-

kaudella siirrymme tuotelähtöisyydestä

asiakkaiden kokonaisvaltaiseen palveluun

ja asiakkuuksien kehittämiseen. Luomme

yhtenäisen, asiakaslähtöisen ja mutkat-

toman kulttuurin yhdessä oppien ja kette-

rästi kehittäen. Kehitämme systemaatti-

sesti organisaation kyvykkyyksiä ja

henkilöstön osaamista. Varmistamme

henkilöstön työtyytyväisyyden ja sitoutu-

neisuuden arvostavalla, inhimillisellä ja

valmentavalla johtamisotteella samalla

vahvistaen työnantajamielikuvaa.

AINEETTOMAT VOIMAVARAT

S-Pankin aineettomat voimavarat ovat

keskeinen osa yrityksen liiketoiminta-

mallia ja arvonmuodostusta. Näihin

voimavaroihin kuuluvat muun muassa

ammattitaitoinen henkilöstö, S-Pankin

brändi ja maine, IT-järjestelmät,

S-ryhmä-yhteistyö ja yrityskulttuuri.

Brändi ja maine ovat rakentuneet vuosien

varrella, ja ne ovat merkittävä kilpailuetu

S-Pankille. Hyvinvoivat työntekijät ovat

liiketoiminnan perusta. Ammattitai-

toisten työntekijöiden tietotaito on

keskeinen resurssi, joka mahdollistaa

yrityksen tavoitteiden saavuttamisen.

On olennaista, että yritys pystyy houkut-

telemaan ja pitämään päteviä työnteki-

jöitä, jotka ovat kerryttäneet tietoa ja

osaamista yrityksestä, sen tuotteista ja

erityisesti asiakkaista.

IT-järjestelmät ovat myös merkittävä

osa S-Pankin aineettomia voimavaroja.

Ne mahdollistavat tehokkaan ja sujuvan

asiakaspalvelun sekä tuotteiden ja

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

palveluiden ylläpidon. S-ryhmä-

yhteistyö, mukaan lukien asiamiesver-

kosto S-ryhmän toimipaikoissa, tarjoaa

S-Pankille laajan asiakaspohjan ja

mahdollisuuden palvella asiakkaita

kattavasti eri puolilla Suomea. Oikean-

laisella yrityskulttuurilla varmistetaan

toiminnan luotettavuus ja asiakkaiden

luottamuksen säilyttäminen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuonna 2025 globaalia talousympäristöä

hallitsivat tammikuussa virkaan astu-

neen presidentti Trumpin tullipolitiikka

sekä geopoliittiset epävarmuudet.

Loppuvuodesta kohonneisiin tullitasoihin

oli pitkälti jo sopeuduttu, ja tullikysy-

mykset jäivät talouden agendassa

enemmän taustalle. Globaalin talouden

kasvunäkymä kuitenkin hieman piristyi

loppuvuotta kohti tulliepävarmuuksien

hellittäessä. Geopolitiikan puolella Lähi-

idän tilanne rauhoittui syksyllä, ja vuoden

lopulla käytiin tiiviisti neuvotteluja rauhan

saamiseksi Ukrainaan. Vuoden aikana

geopoliittiset jännitteet olivat kokonai-

suutena kuitenkin lisääntymään päin.

Euroalueella talouskasvu ylsi alku-

vuoden odotuksia vahvemmaksi, kun

tullien talousvaikutukset osoittautuivat

pahimpia pelkoja maltillisemmiksi.

Yhdysvalloissa talouskasvu vauhdittui

vuoden kuluessa alkuvuodesta, jolloin

tullit heilauttivat tuonnin kautta talous-

tilastoja. Loppuvuotta sävyttivät USA:n

hallinnon sulkutila sekä työmarkki-

noiden heikentyminen, mikä sai myös

keskuspankin koronlaskutoimiin.

Keskuspankkikorot olivat Euroopassa ja

Yhdysvalloissa laskusuunnassa, mutta

hyvin eritahtisesti. EKP jatkoi koronlas-

kujaan kesäkuuhun 2025 asti ja piti

talletuskorkonsa sen jälkeen ennallaan

2,0 prosentissa. Euroalueella inflaatio

hidastui vuoden aikana jo lähelle keskus-

pankin kahden prosentin tavoitetta

palveluinflaation pysyessä edelleen

hieman ripeämpänä. Syksyn aikana

lyhyet markkinakorot jo hieman nousivat,

kun EKP:n koronlaskujen arvioitiin tulleen

päätökseen. Yhdysvalloissa keskus-

pankki Fed palasi alkuvuoden tauon

jälkeen syksyllä koronlaskujen tielle ja

laski ohjauskorkoaan yhteensä kolmesti

loppuvuoden aikana. Fed painotti siten

korkopäätöksissään enemmän työmark-

kinoiden heikentymistä tavoitetasoa

korkeampana pysyneen inflaation sijaan.

Suomessa haasteet jatkuivat, kun talous

ei odotetusti kääntynyt kasvun puolelle,

työttömyysaste nousi korkeimmilleen

2000-luvulla ja julkisen talouden tilanne

osoittautui entistä vakavammaksi.

Heikko työmarkkina ja epävarmuus

näkyivät erityisesti kotitalouksien heik-

kona luottamuksena. Kulutus pysyi varo-

vaisena, vaikka kotitalouksien reaalinen

ostovoima kasvoi vuoden aikana nimel-

lispalkkojen nousun ja vähäisen inflaation

seurauksena. Kotitalouksien lisääntynyt

säästäminen kanavoitui niin talletusten

kuin sijoitusvarojenkin kasvuun.

Loppuvuodesta saatiin myönteisempiä

käänteen merkkejä Suomen yrityselä-

mästä. Elinkeinoelämän luottamus jatkoi

elpymistään, ja yksityiset investoinnit

tukevoittivat käännettä parempaan. Sen

sijaan työmarkkina pysyi alavireisenä, ja

työttömyysasteen trendiluku kohosi

loppuvuodesta yli 10 prosentin lukemiin.

Myös asuntomarkkinoiden elpyminen oli

Suomessa odotettua kituliaampaa.

Kauppamäärät kylläkin jatkoivat trendin-

omaista lisääntymistään, mutta asun-

tojen hinnat eivät kääntyneet nousuun.

Asuntoja oli loppuvuodesta myynnissä

poikkeuksellisen suuri määrä.

Osakemarkkinavuosi 2025 oli epävakaa

mutta erityisesti suurten teknologiayh

tiöiden kannattelemana tuottoisa.

Yhdysvaltain tullimuutokset eivät

lopulta aiheuttaneet kuin hetkellisiä

vaikutuksia osakemarkkinoilla. Syksyn

aikana keskustelua sijoittajien keskuu-

dessa herättivät tekoäly-yhtiöiden

tekemien investointien kannattavuus,

tarpeellisen infrastruktuurin saatavuus

ja korkeat arvostukset. Loppuvuonna

myös globaalit osakemarkkinat saivat

tukea keskuspankki Fedin päätöksestä

jatkaa koronlaskuaan ja lopettaa

taseensa pienentäminen. Useamman

suhteellisesti heikon vuoden jälkeen

Suomen osakemarkkina nousi vuoden

aikana yli 30 prosenttia. Myös korko-

markkinoilla tuotot olivat linjassa hyvän

korkovuoden kanssa.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TALOUDELLINEN ASEMA

Toiminnan tulos ja kannattavuus

S-Pankki-konsernin liikevoitto laski 35,6

prosenttia ja oli 106,4 miljoonaa euroa

(165,2). Katsauskauden tulos verojen

jälkeen oli 83,1 miljoonaa euroa (132,1).

Oman pääoman tuotto laski 8,2

Tuotot

Tuotot yhteensä olivat 392,7 miljoonaa

euroa (439,0) ja laskivat 10,5 prosenttia.

Korkokate laski 9,2 prosenttia ja oli 278,6

miljoonaa euroa (306,9). Muutos johtui

sekä korkotason laskusta että volyymike-

hityksestä. Nettopalkkiotuotot kasvoivat

S-Pankin asiakasmäärän ja palveluiden

käytön lisääntymisen johdosta 11,8

prosenttia ja olivat 103,6 miljoonaa euroa

(92,7). Sijoitustoiminnan nettotuotot

olivat 0,7 miljoonaa euroa (−0,7). Liiketoi-

minnan muut tuotot olivat 9,7 miljoonaa

euroa (40,0). Vertailukauteen sisältyi

liiketoimintakaupasta muodostuneen

negatiivisen liikearvon tuloutus 28,9

miljoonaa euroa, jolla oli positiivinen

vaikutus edellisvuoden tulokseen.

TÄRKEIMMÄT TUNNUSLUVUT

2025 2024 2023

Korkokate(M€) 278,6 306,9 274,5

Nettopalkkiotuotot(M€) 103,6 92,7 93,7

Tuotot yhteensä(M€) 392,7 439,0 371,3

Kulut yhteensä (M€) −267,1 −231,1 −190,9

Arvonalentumiset (M€) −19,3 −42,7 −33,0

Liikevoitto(M€) 106,4 165,2 147,4

Kulu-tuottosuhde * 0,68 0,53 0,51

31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023

Velat asiakkaille, talletukset(M€) 10 170,8 9 381,4 8 175,9

Saamiset asiakkailta, antolainaus(M€) 9 407,6 9 466,8 6 935,0

Saamistodistukset(M€) 1 045,6 622,8 699,0

Oma pääoma(M€) 1 041,6 977,6 649,3

Odotettavissa olevat luottotappiot(M€) 49,3 52,3 37,3

Hallinnoitavat varat(M€) 8 940,7 8 342,3 6 245,4

Oman pääoman tuotto(%) ** 8,2 17,8 20,4

Koko pääoman tuotto(%) ** 0,6 1,2 1,3

Omavaraisuusaste(%) 7,9 7,4 6,5

Vakavaraisuussuhde (%) *** 25,3 21,4 18,8

* Kulu-tuottosuhde on 31.12.2025 tilanteessa laskettu katsauskauden toteuman mukaan. Aiempi laskentatapa on ollut 12

kuukauden liukuva laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

** Oman pääoman tuotto ja koko pääoman tuotto on 31.12.2025 tilanteessa laskettu annualisoidun liikevoiton perusteella.

Aiempi laskentatapa on ollut 12 kuukauden liukuva laskenta. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

*** Vakavaraisuusasetuksen CRR3-muutosten vuoksi vertailuajankohdan 31.12.2024 tunnusluku ei ole vertailukelpoinen

tilinpäätöksen 31.12.2025 tunnuslukuun nähden.

prosenttiin (17,8). Muutokseen ovat

vaikuttaneet korkotason lasku sekä

liiketoimintakaupasta ja muusta kehit-

tämisestä johtunut henkilöstö- ja

muiden hallintokulujen kasvu.

Korkokate

278,6

Liiketoiminnan muut tuotot

9,7

Sijoitustoiminnan

nettotuotot

0,7

Osingot

0,1

Nettopalkkiotuotot

103,6

Tuotot yhteensä

1–12/2025

392,7 M€

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Kulut

Liiketoiminnan kulut olivat katsauskau-

della yhteensä 267,1 miljoonaa euroa

(231,1). Kasvu edellisvuoteen oli 15,6

prosenttia, ja se johtui pääosin henki

löstö-, IT- ja viranomaiskulujen kasvusta.

Liiketoiminnan kuluista henkilöstöku-

lujen osuus oli 101,2 miljoonaa euroa

(84,1). Toiminnan kasvu ja Handels

banken-liiketoimintakaupan toteutumi-

sesta johtunut henkilöresurssien lisäys

vaikuttivat kehitykseen. Muut hallinto-

kulut olivat 128,9 miljoonaa euroa (117,4).

Kasvu johtui pääosin IT-, markkinointi-

sekä yhteyskuluista. Poistot ja arvonalen-

tumiset aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä olivat 19,9 miljoonaa euroa

(17,1). Liiketoiminnan muut kulut olivat 17,1

miljoonaa euroa (12,4), johon sisältyi 11,2

miljoonaa euroa (6,8) viranomaismak-

suja. Niistä seuraamusmaksut olivat 9,5

miljoonaa euroa. Lisäksi kehitykseen

vaikutti talletussuojamaksujen lasku 1,1

miljoonaan euroon (6,3).

Odotettavissa olevat ja

lopulliset luottotappiot

Katsauskaudella konsernin tuloslaskel-

maan kirjattiin odotettavissa olevia ja

lopullisia luottotappioita 31,9 miljoonaa

euroa (51,9). Näiden tulosvaikutusta

vähensivät saadut maksusuoritukset

aiemmin kirjautuista luottotappioista.

Kirjattuja peruutuksia eli palautuneita

luottotappioita oli 12,6 miljoonaa euroa

(9,2). Odotettavissa olevien ja lopullisten

luottotappioiden nettotulosvaikutus oli

näin ollen 19,3 miljoonaa euroa (42,7).

Saamisten arvonalentumisen laskulla

katsauskauden aikana on ollut merkit-

tävä positiivinen tulosvaikutus, vaikka

muutoksen suuruus liittyy osin vertailu-

kaudella tehtyihin varauksiin liiketoi-

mintakaupan johdosta.

Henkilöstökulut

101,2

Liiketoiminnan muut kulut

17,1

Poistot ja

arvonalentumiset

19,9

Muut hallintokulut

128,9

Kulut yhteensä

1–12/2025

267,1 M€

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Talletukset

Talletuskanta oli katsauskauden päätty-

essä 10 170,8 miljoonaa euroa (9 381,4).

Vaadittaessa maksettavia talletuksia oli

katsauskauden päättyessä 9 271,8

miljoonaa euroa (8 390,1) ja määrä-

aikaistalletuksia oli 899,0 miljoonaa

euroa (991,3). Viimeisen 12 kuukauden

aikana talletuskanta kasvoi 8,4

prosenttia. Henkilöasiakkaiden talletus-

kanta kasvoi 7,6 prosenttia vuotta aiem-

masta ja oli 9 389,7 miljoonaa euroa.

Yritysasiakkaiden talletuskanta kasvoi

19,7 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli

781,1 miljoonaa euroa.

S-Pankissa olevien talletussuojan piiriin

kuuluvien korvattavien talletusten

yhteismäärä oli katsauskauden lopussa

8 508,0 miljoonaa euroa (7 985,9).

Vertailukauden lukua on yhtenäistetty

vastaamaan Rahoitusvakausvirastolle

lähetettävää raportointia.

Antolainaus

Luottokanta oli katsauskauden päätty-

essä yhteensä 9 407,6 miljoonaa euroa

(9 466,8). Viimeisen 12 kuukauden aikana

luottokanta laski 0,6 prosenttia. Henki-

löasiakkaiden luottokanta laski vuotta

aiemmasta 0,8 prosenttia ja oli 8 184,3

miljoonaa euroa. Yritysasiakkaiden luot-

tokanta kasvoi 0,3 prosenttia vuotta

aiemmasta ja oli 1 223,4 miljoonaa euroa.

Luottokannan ja talletusten suhdetta

kuvaava anto-ottolainaussuhde oli 92

prosenttia (101).

Likvidit varat ja sijoitustoiminta

Katsauskauden päättyessä pankilla oli

saamistodistuksia yhteensä 1 045,6

miljoonaa euroa, kun niitä oli vuoden

2024 lopussa 622,8 miljoonaa euroa.

Keskuspankkitalletukset ja käteiset

varat olivat 2 535,3 miljoonaa euroa

(2 906,4). Ensimmäisellä vuosipuolis-

kolla pankki maksoi takaisin kokonai-

suudessaan Handelsbanken-liiketoi-

mintakaupan yhteydessä nostetun

siltarahoituksen, joka oli alun perin

590,0 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi

pankki maksoi 148,4 miljoonan euron

loppukauppahintamaksun Handelsban-

kenille liiketoimintakauppaan liittyen.

Likviditeetti- ja sijoitussalkun jakauma

on avattu luvun Riskit, vakavaraisuus ja

niiden hallinta kohdan S-Pankki-

konsernin riskiasema kappaleessa

Likviditeettiasema ja varainhankinta.

Oma pääoma

S-Pankin oma pääoma oli katsaus-

kauden päättyessä 1 041,6 miljoonaa

euroa. Vuoden 2024 lopussa omaa

pääomaa oli 977,6 miljoonaa euroa.

Oman pääoman muutokseen vaikuttivat

tilikauden tulos ja maksetut osingot,

yhteensä 20,1 miljoonaa euroa (10,0).

Omavaraisuusaste oli 7,9 prosenttia (7,4).

Hallinnoitavat varat

Hallinnoitavien varojen määrä oli

katsauskauden päättyessä 8 940,7

miljoonaa euroa (8 342,3). Hallinnoita-

vista varoista S-Pankki-rahastojen

pääoman osuus oli 5 671,6 miljoonaa

euroa (4 721,4), varainhoitopääoman

osuus 2 473,4 miljoonaa euroa (2 711,0)

ja konsernin ulkopuolisten rahastojen

osuus oli 795,7 miljoonaa euroa (910,0).

Lisäksi S-Pankki Kiinteistöt Oy hallinnoi

suorista kiinteistöistä ja yhteisyrityk-

sistä koostuvaa 375,1 miljoonan euron

asiakasvarallisuutta (364,3). S-Pankki-

rahastojen nettomerkinnät olivat

katsauskaudella 461,4 miljoonaa euroa,

kun vastaava luku oli vuotta aiemmin

130,9 miljoonaa euroa.

TALLETUKSET

(M€) 31.12.2025 31.12.2024 Muutos

Henkilöasiakkaat 9 389,7 8 729,1 7,6%

Yritysasiakkaat 781,1 652,4 19,7%

Yhteensä 10 170,8 9 381,4 8,4%

ANTOLAINAUS

(M€) 31.12.2025 31.12.2024 Muutos

Henkilöasiakkaat 8 184,3 8 247,3 −0,8%

Yritysasiakkaat 1 223,4 1 219,5 0,3%

Yhteensä 9 407,6 9 466,8 −0,6%

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Liiketoiminta ja tulos segmenteittäin

S-Pankki-konsernin segmentit ovat

Pankkiliiketoiminta ja Varallisuuden-

hoitoliiketoiminta. Liiketoiminta-

segmentteihin kuulumaton toiminta

raportoidaan Muissa toiminnoissa.

Konserni raportoi segmenttitiedot IFRS

8 Toimintasegmentit -standardin mukai-

sesti. Liiketoimintasegmenttien rapor-

tointi on yhdenmukainen johdolle toimi-

tettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Raportoinnissa noudatetaan IFRS-tilin-

päätöksen laatimisperiaatteita, jotka on

esitetty Konsernin liitetiedossa 1.

Pankkiliiketoiminta

Pankkiliiketoiminta kattaa S-Pankin

pankkipalvelut ja niiden kehittämisen

henkilöasiakkaille ja valikoiduille yritys-

asiakkaille. Liiketoiminta tarjoaa asiak-

kailleen tuotteita ja palveluita muun

muassa päivittäisten raha-asioiden

hoitamiseen sekä hankintojen rahoitta-

miseen. Pankkiliiketoimintaan kuuluvat

myös konsernin treasury-toiminnot.

Liiketoiminnan tulos oli 115,6 miljoonaa

euroa (150,4). Tuotot yhteensä laskivat 6,3

prosenttia 354,7 miljoonaan euroon

(378,5). Kulut kasvoivat 18,6 prosenttia

219,8 miljoonaan euroon (185,4).

Saamisten arvonalentumiset olivat 19,3

miljoonaa euroa (42,7). Saamisten

arvonalentumista on kuvattu kohdassa

Odotettavissa olevat ja lopulliset luotto-

tappiot.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen

mukaan Suomessa toimivien rahalai-

tosten asuntolainakanta oli marraskuun

2025 lopussa laskenut 0,1 prosenttia

edellisen 12 kuukauden aikana. S-Pankin

asuntolainakanta kasvoi samalla ajan-

jaksolla 45,4 prosenttia. Kasvuun

vaikutti joulukuussa 2024 toteutunut

Handelsbanken-liiketoimintakauppa,

jota on kuvattu tarkemmin 2024 vuosi-

kertomuksessa. Tammi–joulukuussa

2025 S-Pankin asuntolainahakemusten

kappalemäärä kasvoi noin 13 prosenttia

vertailukaudesta.

S-Etukortti Visa -korttien käyttö kehittyi

positiivisesti katsauskaudella. Korttios-

tosten euromääräinen summa kasvoi 17,3

prosenttia ja korttiostosten kappale-

määrä 17,8 prosenttia vuotta aiemmasta.

S-ryhmän alueosuuskauppojen asia-

kasomistajat maksoivat joulukuussa

27,8 prosenttia bonusostoistaan

S-Pankin kortilla.

Varallisuudenhoitoliiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminta vastaa

S-Pankin varainhoitopalveluiden tuot-

tamisesta, asiakkuuksista sekä liike-

toiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta

tarjoaa säästämisen ja sijoittamisen

palveluita henkilöasiakkaille, yksityis

pankkipalveluita sekä palveluita insti-

tutionaalisille sijoittajille.

Liiketoiminnan tulos oli 1,5 miljoonaa

euroa (−3,2). Tuotot yhteensä kasvoivat

19,6 prosenttia 49,3 miljoonaan euroon

(41,2). Kulut kasvoivat 7,5 prosenttia 47,7

miljoonaan euroon (44,4).

S-Pankki-rahastojen nettomerkinnät

olivat katsauskaudella 461,4 miljoonaa

euroa, kun vastaava luku oli vuotta

aiemmin 130,9 miljoonaa euroa.

S-Pankki-rahastojen osuudenomista-

jien määrä nousi noin 512 000:een

vuotta aiemmasta noin 447 000:sta.

PANKKILIIKETOIMINTA

(M€) 2025 2024 Muutos

Liiketoiminnan tuotot 354,7 378,5 −6,3%

Liiketoiminnan kulut −219,8 −185,4 18,6%

Saamisten arvonalentumiset −19,3 −42,7 −54,9%

Liikevoitto (-tappio) 115,6 150,4 −23,1%

VARALLISUUDENHOITOLIIKETOIMINTA

(M€) 2025 2024 Muutos

Liiketoiminnan tuotot 49,3 41,2 19,6%

Liiketoiminnan kulut −47,7 −44,4 7,5%

Liikevoitto (-tappio) 1,5 −3,2 147,8%

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

RISKIT, VAKAVARAISUUS

JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinnan yleiskuvaus

S-Pankki tuottaa asiakkailleen pankki-

ja varallisuudenhoitopalveluita. S-Pankin

strategia tähtää kannattavaan kasvuun

tarjoamalla S-ryhmän asiakasomistajille

ylivoimaista helppoutta ja hyötyä sekä

mahdollistamalla heille rahakkaamman

huomisen. Strateginen tavoite on

palvella miljoonaa aktiivista asiakasta

vuoden 2027 loppuun mennessä. Koko-

naisriskistrategia, joka asettaa S-Pankin

keskeiset riskienhallintaan liittyvät peri-

aatteet ja rajat, tukee S-Pankin liiketoi-

mintamallia ja kasvustrategiaa.

Kokonaisvaltainen riskienhallinta on

S-Pankin strategiaan, päätöksentekoon,

prosesseihin, sisäiseen valvontaan,

toiminnan kehittämiseen ja raportointiin

integroitu jatkuva prosessi. Riskienhal-

linnalla tarkoitetaan niitä menettelyta-

poja, joiden avulla tunnistetaan, arvioi-

daan, mitataan ja seurataan toimintaan

liittyviä riskejä. Se myös kattaa menet-

telyt, joilla ylläpidetään ja kehitetään

hallintakeinoja, jotta riskien toteutu

minen tai niistä aiheutuvat seuraukset

pidetään hyväksyttävällä tasolla.

Riskienhallinta tukee S-Pankin arvojen ja

strategian, hyvän pankki- ja luotonanto

tavan sekä hyvän arvopaperimarkkina-

tavan noudattamisen toteutumista.

Tavoitteiden toteutumisen tueksi riskien-

hallintaa toteutetaan koko organisaati-

ossa seuraavien toimenpiteiden avulla:

• S-Pankin liiketoimintaan liittyvät olen-

naiset riskit on tunnistettu ja niitä

mitataan, seurataan, arvioidaan ja

raportoidaan.

•

Riskien hallintakeinot on määritetty ja

ne ovat toimivia, tarkoituksenmukaisia,

kustannustehokkaita ja riittäviä huomi-

oiden riskinottohalukkuus.

•

Riskienhallinta on integroitu osaksi joh-

tamisjärjestelmää, päätöksentekoa ja

toimintatapoja.

Riskienhallinnan järjestämistä, rakennetta

ja organisaatiota sekä riskien seurantaa,

valvontaa ja raportointia on käsitelty

tarkemmin Konsernin liitetiedossa 2.

Samassa yhteydessä on myös kuvattu

vakavaraisuuden ja likviditeetin hallintaa.

Kokonaisriskistrategia

S-Pankin hallituksen asettama kokonais-

riskistrategia sitoo kaikkia konserniyhti-

öitä sekä niiden liike- ja tukitoimintoja.

Kokonaisriskistrategia määrittelee

konsernin riskinkantokyvyn, riskinotto-

halukkuuden, tunnistaa S-Pankin

keskeiset riskilajit ja asettaa tavoitetilan

pankin riskikulttuurille. Kokonaisriskistra-

tegiaa täydennetään riskilajikohtaisilla

periaatteilla ja strategioilla. Lisäksi

konsernin yksiköt ylläpitävät tarkempia

ohjeita ja kuvauksia omien toimintojensa

riskienhallinnan toteuttamiseksi.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Riskinkantokyky ja riskinottohalukkuus

Hallitus määrittelee riskinkantokyvyn ja

riskinottohalukkuuden määrälliset ja

laadulliset rajat osana kokonaisris

kistrategiaa. Määrällisiä ja laadullisia

rajoja arvioidaan säännöllisesti sekä

aina tarvittaessa, mikäli liiketoiminnan

tai toimintaympäristön muutokset niin

edellyttävät. Riskinottohalukkuuden

indikaattoreita seurataan ja valvotaan

osana säännöllistä raportointia.

Riskinkantokyky määrittää enimmäis-

määrän riskinotolle, liiketoiminnan

kasvulle ja konsernin negatiiviselle

kannattavuudelle, joka kyetään kanta

maan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, huomi-

oiden käytettävissä olevat omat varat ja

sääntelyn asettamat vaateet ja rajoitteet.

RISKINOTTOHALUKKUUDEN VIITEKEHYS JA KESKEISET INDIKAATTORIT

Pääomariski

• Vakavaraisuus

• Taloudellinen pääoma

• Vähimmäisomavaraisuusaste

• Kannattavuus

• Odotettavissa olevat ja toteutuneet luottotappiot

• Omaisuuserien laadun indikaattorit

• Keskittymäriskit

• Luottokannan jakauma ja luottolajikohtaiset limiitit

• Korkojen nykyarvo ja -tuloriski

• Sijoitussalkun luottopreemioriski

• Muut markkinariskit

• Maksuvalmiuden riittävyys

• Pysyvän varainhankinnan riittävyys

• Varojen vakuussidonnaisuus

• Varainhankinnan rakenne ja keskittymät

ESG-riski

Riskinottohalukkuus kuvastaa hyväk-

syttyjen riskien tyypit ja tasot, joita

S-Pankki on valmis liiketoiminnassaan

ottamaan pyrkiessään asettamiinsa

tavoitteisiin. Riskinottohalukkuus

määrittää halutun riskiprofiilin pankille.

S-Pankin riskinottohalukkuuden lähtö-

kohtana on tukea strategisten tavoit-

teiden saavuttamista, huomioiden

kaikki olennaiset riskit, joille pankki

strategiaa toteuttaessaan altistuu.

Luottoriski

Markkinariski

Likviditeettiriski

Operatiivinen riski

Compliance-riski

• Toteutuneet operatiiviset riskit

• Väärinkäytösriskin indikaattorit

• Muut operatiivisen riskin indikaattorit

• Talousrikosriskin indikaattorit

• Menettelytapariskin indikaattorit

• Sääntelyvelvoitteiden valvonnan indikaattorit

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankki-konsernin riskiasema

Merkittävimmät riskit, jotka voivat

vaikuttaa S-Pankin kannattavuuteen,

vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen,

liittyvät liiketoimintavolyymien, anto- ja

ottolainauksen marginaalien, yleisen

korkotason, taloudellisen toimintaym-

päristön ja luottotappioiden epäsuotui-

saan kehitykseen.

Vuoden 2025 aikana toimintaympäristöä

on leimannut pitkittynyt taloudellinen ja

geopoliittinen epävarmuus. Suomen

talouden kehitys on ollut varovaista, ja

elpyminen on jäänyt odotettua maltilli-

semmaksi. Vaikka palkat kasvoivat

inflaatiota nopeammin ja markkinakorot

laskivat hieman, kuluttajien ostovoiman

vahvistuminen ei juurikaan parantanut

luottamusta tai kulutusta katsauskauden

aikana. Myös asuntomarkkinat pysyivät

läpi vuoden odotettua hiljaisempina.

Riskiaseman kannalta pankin tilanne

säilyi vakaana haastavasta markkinati-

lanteesta huolimatta. Luottosalkun

laatu pysyi hyvällä tasolla, eikä merkit-

täviä luottotappioita syntynyt. Talletus-

kannan kasvu vahvisti pankin likvidi-

teettiä ja pysyvän varainhankinnan

tasoa. Standard & Poor’s nosti joulu

kuussa S-Pankin luottoluokituksen

tasolle A-, mikä vahvistaa pankin kykyä

toteuttaa markkinavarainhankintaa

edullisesti ja tehokkaasti myös jatkossa.

Vuoden alussa voimaan tulleet vakavarai-

suusasetuksen CRR3-muutokset vahvis-

tivat pankin vakavaraisuutta. Sääntely-

muutosten myötä pankin kokonaisriskin

määrä pieneni sekä luotto- että operatii-

visen riskin osalta. Lisäksi omien varojen

kokonaismäärän kasvu tuki vakavarai-

suuden kehitystä entisestään. Vertailu-

kauden osalta vakavaraisuussuhdeluvut

ja riskipainotetut vastuut on esitetty

CRR2-sääntelyn mukaisesti.

S-PANKKI-KONSERNIN KESKEISET RISKEIHIN LIITTYVÄT TUNNUSLUVUT

(M€) 31.12.2025 31.12.2024

Kokonaisriski yhteensä 4 129,0 4 608,6

Luotto- ja vastapuoliriski 3 476,1 3 881,9

Operatiivinen riski 643,4 716,1

Vastuun arvonoikaisuriski 9,5 10,7

Omat varat yhteensä 1 044,6 988,3

Ydinpääoma (CET1) 956,7 894,1

Toissijainen pääoma (T2) 87,9 94,2

Kokonaispääomavaade (pilari 1) 13,52 % 13,52 %

Vakavaraisuussuhde 25,3 % 21,4 %

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 23,2 % 19,4 %

Järjestämättömät saamiset vastuista 1,8 % 1,7 %

Vähimmäisomavaraisuusaste 7,1 % 6,7 %

Maksuvalmiusvaatimus (LCR-suhdeluku) 318,1 % 285,4 %

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR-suhdeluku) 161,1 % 155,9 %

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Luottoriski

S-Pankki keskittyy liiketoiminnassaan

henkilöasiakkaiden asuntoluottoihin,

korttiluottoihin ja kulutusluottoihin.

Yritysluottokanta painottuu asunto-

osakeyhtiöiden vakuudelliseen rahoitta-

miseen. Strategiansa mukaisesti

S-Pankki on valmis ottamaan kohtalaista

luottoriskiä henkilöasiakasluototuksessa,

ja muiden luottoriskien osalta riskinotto-

halukkuus on matala. Luottoriskiprofiilin

ylläpitämistä tuetaan huolellisella luotto-

riskien hallinnalla ja -seurannalla.

Luottokanta supistui tilikauden aikana 9,4

miljardin euron (9,5) tasolle, eikä luotto-

kannan jakautumisessa eri luottotuot-

teiden välillä tapahtunut merkittäviä

muutoksia. Luottokannasta 82,1

prosenttia (83,1) oli kiinteistövakuudellisia

lainoja pääasiallisesti henkilöasiakkaille ja

asunto-osakeyhtiöille Suomessa.

ECL-varauksen kokonaismäärä supistui

tilikauden aikana 3,1 miljoonaa euroa 49,3

miljoonaan euroon (52,3). Luottoriskivas-

tuisiin suhteutettu ECL-varaus oli 0,38

prosenttia (0,42). Odotettavissa olevia ja

lopullisia luottotappioita on kuvattu

kappaleessa Taloudellinen asema sekä

Konsernin liitetiedossa 11.

Lyhennysvapaalla olevien henkilöasiakas-

luottojen määrä oli 496,7 miljoonaa euroa

(482,6), joka vastaa 6,0 prosentin (5,8)

osuutta kaikista henkilöasiakasvastuista.

Alkuperäisestä maksusuunnitelmasta

poikkeavia lyhennysvapaita on ensisijai-

sesti myönnetty henkilöasiakkaille.

Bruttomääräiset lainanhoitojoustolliset

saamiset taseessa olivat yhteensä

305,8 miljoonaa euroa (275,9). Terveiden

lainanhoitojoustojen määrä suhteessa

lainoihin ja ennakkomaksuihin oli 2,5

prosenttia (2,3). Järjestämättömien

lainanhoitojoustojen vastaava suhde

luku oli 0,7 prosenttia (0,6).

Järjestämättömien saamisten määrä

taseessa oli yhteensä 169,5 miljoonaa

euroa (164,3), josta yritysasiakkaiden

osuus oli 0,0 miljoonaa euroa (9,0).

Järjestämättömiä saamisia suhteessa

lainoihin ja ennakkomaksuihin kuvaava

NPL-suhde oli 1,8 prosenttia (1,7).

Omat varat ja vakavaraisuus

S-Pankin kokonaisvakavaraisuus oli

katsauskauden lopussa 25,3 prosenttia

(21,4) ja CET1-vakavaraisuus 23,2

prosenttia (19,4). Vakavaraisuussuhde-

lukujen vahvistumiseen vaikutti etenkin

1.1.2025 voimaan astuneet vakavarai-

suusasetuksen CRR3-muutokset.

Omien varojen kokonaismäärä oli

1 044,6 miljoonaa euroa (988,3). Omiin

varoihin vaikutti positiivisesti etenkin

korkokatteen kautta tullut tuloskehitys.

S-Pankin kokonaisriski laski 479,6

miljoonaa euroa katsauskauden aikana

ja oli yhteensä 4 129,0 miljoonaa euroa

(4 608,6). CRR3-sääntelyn voimaantulo

laski kokonaisriskin määrää 568,9

miljoonaa euroa, mikä johtui erityisesti

kiinteän omaisuuden kiinnityksillä

suojattujen vastuiden uudesta riskipai-

nolaskennasta ja operatiivisen riskin

uuden standardimenetelmän käyttöön-

otosta. Katsauskauden aikana luotto-

riskin riskipainotetut saamiset kasvoivat

49,5 miljoonaa euroa, mihin vaikutti

sijoitusten määrän kasvu sekä asuin

kiinteistövakuuksien markkina-arvojen

lasku. S-Pankin luottokanta kääntyi

laskuun samalla ajanjaksolla. Operatii-

vinen riski kasvoi 43,7 miljoonaa euroa,

johon vaikutti erityisesti korkokatteen

vahva kehitys edelliseltä kolmelta

vuodelta. Muutokset vastuun arvonoi-

kaisuun liittyvässä riskissä olivat

vähäisiä katsauskauden aikana.

Vakavaraisuustietojen vertailukauden

luvut on esitetty CRR2-sääntelyn

mukaisesti.

S-Pankin pääomapuskurit vahvistuivat

katsauskauden aikana ja ovat riittävät

varmistamaan toiminnan jatkuvuuden

myös stressitestien mukaisissa

olosuhteissa.

Vähimmäisomavaraisuusaste

S-Pankin vähimmäisomavaraisuusaste

7,1 prosenttia (6,7) oli vahva ja ylitti sekä

viranomaisten asettaman vähimmäis-

tason että sisäisesti asetetun riskinot-

tohalukkuuden rajan

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Likviditeettiasema ja varainhankinta

S-Pankin likviditeettiasema ja varain-

hankinta olivat katsauskauden lopussa

vahvalla tasolla. Maksuvalmiutta

mittaava LCR-suhdeluku oli 318,1

prosenttia (285,4) ja pysyvän varainhan-

kinnan riittävyyttä kuvaava NSFR-

suhdeluku oli 161,1 prosenttia (155,9).

Treasuryn salkku koostuu likviditeettisal-

kusta (LCR-maksuvalmiuspuskuri) ja

sijoitussalkusta. Salkun kokonaismäärä

kasvoi hieman ja oli yhteensä 3 477,4

miljoonaa euroa (3 457,3). Keskuspankki-

talletuksen määrä laski katsauskaudella,

mihin vaikutti erityisesti Handelsbanken-

liiketoimintakauppaan liittyvän rahoi-

tuksen takaisinmaksu. Saamistodis-

tusten määrää kasvatettiin sekä likvidi-

teetti- että sijoitussalkussa. Suurin kasvu

tapahtui likviditeettisalkun katetuissa

joukkolainoissa ja kuntatodistuksissa.

Talletuskanta vahvistui katsauskaudella

ja S-Pankki laski liikkeelle joulukuussa

Senior Non-Preferred Notes -joukkovel-

kakirjalainan, jonka nimellisarvo on 150

miljoonaa euroa. Pankki teki samassa

yhteydessä myös vapaaehtoisen takai-

sinostotarjouksen 150 miljoonan euron

Senior Preferred MREL Eligible Notes

-joukkovelkakirjalainastaan, joka

erääntyy marraskuussa 2026. Lopul

linen takaisinostettava määrä oli nimel-

lisarvoltaan yhteensä 97,9 miljoonaa

euroa. Katsauskauden aikana pankki

S-PANKIN LIKVIDITEETTISALKKU

31.12.2025 31.12.2024

(M€) Markkina-arvo Puskuriarvo Markkina-arvo Puskuriarvo

Keskuspankkitalletus 2 421,0 2 421,0 2 829,2 2 829,2

Valtion, kunnan tai muun

julkisen sektorin velkakirjat

103,2 103,2 27,0 27,0

Katetut joukkolainat 465,6 421,5 311,2 277,1

Kuntatodistukset 161,1 161,1 — —

Yritysten IG bondit 16,9 8,4 28,7 14,4

Yhteensä 3 167,8 3 115,2 3 196,2 3 147,7

Sijoitussalkku8 %

261,1

Likviditeettisalkku 92 %

3 196,2

Luokittelemattomat yritykset

28,4

Katetut joukkolainat

311,2

IG pankit 232,7

Yritysten IG bondit 28,7

Keskuspankki-

talletukset

2 829,2

Valtiot, kunnat ja muu

julkinen sektori 27,0

31.12.2024

LIKVIDITEETTI- JA SIJOITUSSALKUN JAKAUMA (M€)

Sijoitussalkku9 %

309,6

Likviditeettisalkku 91 %

3 167,8

Luokittelemattomat yritykset

8,8

Katetut

joukkolainat

465,6

IG pankit 300,8

Kuntatodistukset 161,1

Keskuspankki-

talletukset

2 421,0

Valtiot, kunnat ja muu

julkinen sektori 103,2

Yritysten IG bondit 16,9

31.12.2025

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

maksoi lisäksi kokonaisuudessaan

takaisin 590,0 miljoonan euron siltara-

hoituksen ja 148,4 miljoonan euron

loppukauppahintamaksun Handels

banken-liiketoimintakauppaan liittyen.

Markkinariski

S-Pankin markkinariski koostuu pääasi-

assa rahoitustaseen rakenteellisesta

korkoriskistä ja saamistodistusten luot-

topreemioriskistä. Rahoitustaseen

korkoriskiä muodostuu anto- ja ottolai-

nauksesta, sijoitustoiminnasta ja varain-

hankinnasta. S-Pankki käyttää johdan-

naisia suojatessaan rahoitustaseen

korkoriskiä. Markkinariskejä tarkastellaan

rahoitustaseen nykyarvo- ja korkotulo-

riskin sekä luottopreemioriskin kannalta.

S-Pankki ei altistu merkittävästi muille

suorille markkinariskeille, kuten osake-,

valuutta- tai kiinteistöriskeille.

Arvostettavien erien nykyarvoriski (+100

korkopistettä) oli -18,1 miljoonaa euroa

(-4,9). Nykyarvoriski kasvoi salkun sijoi-

tusten määrän kasvun seurauksena.

Korkotuloriski (-100 korkopistettä) koko

taseen korollisille instrumenteille oli

-10,1 miljoonaa euroa (-29,1). Korkotulo-

riski laski katsauskauden aikana, mikä

johtui pääosin johdannaissuojien sekä

kiinteäkorkoisten saamistodistusten

määrän kasvusta. Korkotuloriski laske-

taan yhden prosenttiyksikön välittömän

laskun vaikutuksena seuraavan 12

kuukauden korkokatteeseen, johon lisä-

tään markkina-arvon muutokset. Luot-

topreemioriski oli katsauskauden

lopussa -5,6 miljoonaa euroa (-2,6).

MREL-vaade

Rahoitusvakausvirasto (RVV) toimii

kansallisena kriisinratkaisuviranomai

sena Suomessa. RVV asettaa S-Pankille

laitoskohtaisen MREL-vaatimuksen.

Viimeisin ja voimassa oleva MREL-päätös

on annettu 25.3.2025. Päätöksen

mukaisesti joulukuun lopussa voimassa

ollut MREL-vaade oli 21,94 (21,91)

prosenttia kokonaisriskin määrästä ja

7,80 (7,75) prosenttia vähimmäisomava-

raisuusasteen laskennassa käytettävien

vastuiden kokonaismäärästä. Rahoitus-

vakausvirasto ei ole asettanut S-Pankille

omien varojen ja alisteisten velkojen

vaatimusta (subordinaatiovaatimus).

Kokonaisriskiin pohjautuvan vaati-

muksen osalta tulee lisäksi kattaa lisä-

pääomavaatimus (CBR, Combined Buffer

Requirement), joka oli 31.12.2025

suuruudeltaan 3,52 prosenttia (3,52).

S-Pankki kattaa MREL-vaatimuksen

omiin varoihin luettavilla instrumenteilla

ja hyväksyttävillä veloilla. Hyväksyttävät

velat muodostuvat joukkovelkakirjalai-

naohjelman alla liikkeeseen lasketuista

Senior Preferred- ja Senior Non-Preferred

-joukkovelkakirjalainoista, joiden jäljellä

oleva maturiteetti on yli vuoden. Koko-

naisriskiin pohjautuva MREL-suhdeluku

(MREL, TREA) oli 39,0 prosenttia (33,7) ja

vastuiden kokonaismäärään pohjautuva

MREL-suhdeluku (MREL, LRE) 12,0

prosenttia (11,6). Kokonaisriskiin pohjau-

tuva MREL-suhdeluku vahvistui katsaus-

kauden aikana kokonaisriskin laskiessa.

Operatiivinen riski

S-Pankin operatiivisen riskin toteutu-

miin vuonna 2025 vaikuttivat ulkoiset

väärinkäytökset, järjestelmähäiriöt,

toimeksiantojen toteuttamiseen ja

prosesseihin liittyvät poikkeamat sekä

viranomaisseuraamukset vuoden 2022

järjestelmähaavoittuvuudesta. Opera-

tiivisen riskin toteutuneet tappiot

vuonna 2025 olivat 11,1 miljoonaa euroa

(1,8). Tästä summasta 9,5 miljoonaa

euroa johtui viranomaisten vuoden 2022

järjestelmähaavoittuvuudesta anta-

mista seuraamusmaksuista. S-Pankki

jätti asiaan liittyvän valituksen Helsingin

hallinto-oikeuteen lokakuussa 2025.

Euroopan ja koko maailman pitkittynyt

kiristynyt turvallisuustilanne on pitänyt

yllä S-Pankissa tehostettua varautumista

tietoturva- ja turvallisuusuhkiin. Tietotur-

vahyökkäysten määrä oli aikaisempia

vuosia korkeammalla tasolla, mutta

katsauskauden aikana hyökkäykset eivät

johtaneet yksittäisten katkosten lisäksi

merkittäviin haittoihin S-Pankin asiak-

kaille. Tilannetta seurattiin vuoden aikana

aktiivisesti ja toimintaa kehitettiin muut-

tuneen tilanteen mukaisesti.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Omien varojen vaateet

S-Pankin kokonaispääomavaade oli 13,52

prosenttia (13,52). Pääomavaade

muodostuu vähimmäispääomavaa

teesta, kiinteästä lisäpääomavaateesta,

vastasyklisestä pääomapuskurista,

järjestelmäriskipuskurista ja laitoskoh-

taisesti asetetusta harkinnanvaraisesta

lisäpääomavaateesta (pilari 2 -vaade).

S-Pankille asetettu harkinnanvarainen

lisäpääomavaade oli katsauskauden

lopussa 2,0 prosenttia kokonaisriskin

määrästä. Vaade tulee laskemaan 1,5

prosenttiin 31.3.2026 alkaen, ja on

voimassa enintään 31.3.2029 saakka.

Pilari 2 -vaade täydentää vakavaraisuus-

asetuksen mukaista omien varojen

vähimmäisvaatimusta. Vaatimuksesta 75

prosenttia tulee täyttää ensisijaisella

pääomalla, josta 75 prosenttia tulee edel-

leen täyttää ydinpääomalla.

Finanssivalvonnan S-Pankille asettama

ohjeellinen lisäpääomasuositus (Pillar 2

Guidance, P2G) on suuruudeltaan 0,75

prosenttia kokonaisriskin määrästä.

Ohjeellinen lisäpääomasuositus astui

voimaan 31.3.2024. Finanssivalvonta

vahvisti joulukuussa 2025 antamassaan

päätöksessä, että stressitesteihin perus-

tuva ohjeellinen lisäpääomasuositus

säilyy ennallaan 0,75 prosentin suurui

sena. Päätös astuu voimaan 31.3.2026

alkaen, jolloin suositus on katettava

kokonaisuudessaan ydinpääomalla.

S-PANKIN KOKONAISPÄÄOMAVAADE 31.12.2025 (PILARI 1)

Pääoma

Vähimmäis-

pääomavaade

Kiinteä

lisäpääomavaade

Vastasyklinen

pääomapuskuri

Järjestelmä-

riskipuskuri

Pilari 2 (SREP)

lisäpääomavaade

Pääomavaade

yhteensä

% M€ % M€ % M€ % M€ % M€ % M€

CET1 4,5 % 185,8 2,5 % 103,2 0,02 % 1,0 1,0 % 41,3 1,13 % 46,5 9,15 % 377,8

AT1 1,5 % 61,9 0,38 % 15,5 1,88 % 77,4

T2 2,0 % 82,6 0,50 % 20,6 2,50 % 103,2

Yhteensä 8,0 % 330,3 2,5 % 103,2 0,02 % 1,0 1,0 % 41,3 2,00 % 82,6 13,52 % 558,4

OMIEN VAROJEN JA PÄÄOMAVAATEIDEN KEHITYS (M€)

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

1 100

31.12.2024 31.3.2025* 30.6.2025 31.12.202530.9.2025

988

894

1 021

928

444

1 004

910

508

545

1 037

944

445

546

1 045

957

446

547

455

558

623

Ydinpääoma (CET 1)

T1 pääomavaade

Toissijainen pääoma (T2)

Kokonaispääomavaade

* Kokonaispääomavaadetta ja T1 pääomavaadetta on oikaistu osavuosi-

katsauksen 31.3.2025 julkaistamisen jälkeen johtuen katettujen joukko-

velkakirjalainojen riskipainokorjauksesta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Vakavaraisuusasema

S-Pankin CET1-vakavaraisuussuhde oli

katsauskauden lopussa 23,2 prosenttia

(19,4) ja kokonaisvakavaraisuussuhde

25,3 prosenttia (21,4). Vakavaraisuus

suhdelukujen vahvistumiseen vaikut-

tivat etenkin 1.1.2025 voimaan astuneet

vakavaraisuusasetuksen CRR3-

muutokset. Ydinpääoman (CET1) määrä

kasvoi 62,6 miljoonalla eurolla, kun taas

toissijaisten omien varojen (T2) määrä

väheni 6,3 miljoonalla eurolla. CET1-

varojen tulosperusteisen kasvun lisäksi

myös käyvän arvon rahaston palautu-

minen vahvisti omia varoja.

S-Pankin toissijainen pääoma koostuu

neljästä debentuurista, joista maturi-

teetiltaan alle viisivuotisia debentuureja

vähennetään asteittain toissijaisesta

pääomasta vakavaraisuussääntelyn

mukaisesti. Kertyneistä voittovaroista

on vähennetty pankin osingonjakopoli-

tiikkaan perustuva ennakoitavissa

olevien osinkojen määrä vuodelta 2025

komission delegoidun asetuksen (EU)

N:o 241/2014 mukaisesti.

S-Pankin kokonaisriski laski 479,6

miljoonaa euroa katsauskauden aikana

ja oli yhteensä 4 129,0 miljoonaa euroa

(4 608,6). Kokonaisriskin laskusta 568,9

miljoonaa euroa johtui CRR3- sääntelyn

voimaantulosta 1.1.2025 alkaen.

Katsauskauden aikana luottoriskin

riskipainotetut saamiset kasvoivat 49,5

miljoonaa euroa, mihin vaikutti sijoi-

tusten määrän kasvu sekä asuinkiinteis-

tövakuuksien markkina-arvojen lasku.

S-Pankin luottokanta kääntyi laskuun

samalla ajanjaksolla. Luottoriski

muodostaa kokonaisriskin määrästä

84,2 prosenttia (84,2). Merkittävimmät

vastuuryhmät ovat kiinteän omaisuuden

kiinnityksillä suojatut vastuut ja vähit-

täissaamiset. Operatiivinen riski kasvoi

43,7 miljoonaa euroa, johon vaikutti

erityisesti korkokatteen vahva kehitys

edelliseltä kolmelta vuodelta. Operatii-

visen riskin osuus on 15,6 prosenttia

(15,5) S-Pankin kokonaisriskin määrästä.

Muutokset vastuun arvonoikaisuun liit-

tyvässä riskissä olivat vähäisiä katsaus-

kauden aikana.

VAKAVARAISUUSTIETOJEN PÄÄERÄT

Omat varat (M€) 31.12.2025 31.12.2024

Ydinpääoma ennen vähennyksiä 1 021,5 957,5

Osakepääoma 82,9 82,9

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 483,8 483,8

Kertyneet voittovarat 456,3 393,2

Käyvän arvon rahasto -1,5 -2,4

Vähennykset ydinpääomasta 64,8 63,4

Aineettomat hyödykkeet 62,5 62,4

Varovaisesta arvostuksesta aiheutuva arvonoikaisu 1,1 0,7

Järjestämättömien vastuiden kattamiseksi tehtävä vähennys 1,2 0,4

Ydinpääoma (CET1) 956,7 894,1

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 956,7 894,1

Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 87,9 94,2

Debentuurit 87,9 94,2

Toissijainen pääoma (T2) 87,9 94,2

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 1 044,6 988,3

Kokonaisriski (M€) 31.12.2025 31.12.2024

Luotto- ja vastapuoliriski 3 476,1 3 881,9

Operatiivinen riski 643,4 716,1

Vastuun arvonoikaisuun liittyvä riski (CVA) 9,5 10,7

Kokonaisriski yhteensä 4 129,0 4 608,6

Suhdeluvut (%) 31.12.2025 31.12.2024

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 23,2 19,4

Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 23,2 19,4

Vakavaraisuussuhde 25,3 21,4

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Riski- ja vakavaraisuustietojen

julkistaminen

S-Pankki noudattaa tiedonantovelvolli-

suuttaan julkistamalla tilinpäätökses-

sään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta

ja vakavaraisuudesta. Julkistetut vaka

varaisuutta ja riskejä koskevat tiedot

ovat aina saatavilla S-Pankin verkkosi-

vuilta osoitteesta s-pankki.fi.

EU:n vakavaraisuusasetuksen mukainen

Pilari 3 -raportti käsittelee kattavasti

S-Pankin riskienhallintaa ja riskiasemaa.

Pilari 3 -raportti julkaistaan tilinpäätök-

sestä erillisenä asiakirjana, ja se on

saatavilla S-Pankin verkkosivuilta. Verk-

kosivuilta löytyvät myös selvitykset

S-Pankin hallinto- ja ohjausjärjestel

mistä sekä palkitsemisjärjestelmistä.

TIIVISTELMÄ KOKONAISRISKIN JA RISKIPAINOTETTUJEN

VASTUUERIEN MUUTOKSISTA (M€)

2 600

2 800

3 000

3 200

3 400

3 600

3 800

4 000

4 200

4 400

4 600

4 800

4 608,6

4 039,7

-34,2

-4,7

43,7

-6,7

49,6

41,5

4 129,0

-568,9

REA (CRR2)

31.12.2024

CRR3 muutokset

REA (CRR3 oikaistu)

31.12.2024

Yritykset

Vähittäisvastuut

Kiinteän omaisuuden kiinnityksillä

suojatut vastuut ja ADC-vastuut

Muut luottoriskivastuut

Vastapuoliriski ja vastuun arvonoikaisuriski

Operatiivinen riski

REA 31.12.2025

S-Pankki käyttää luottoriskin ja opera-

tiivisen riskin laskennassa standardi-

menetelmää ja vastuun arvonoikaisuun

liittyvän riskin laskennassa perusmene-

telmää. Toisen vuosineljänneksen

aikana S-Pankki vaihtoi vastapuoliriskin

laskennassa käyttämäänsä mene-

telmää alkuperäisen hankinta-arvon

menetelmästä yksinkertaistettuun

vastapuoliriskin standardimenetel

mään. Laskentamenetelmän vaihto

johtui S-Pankin johdannaisposition

kasvusta. S-Pankille ei muodostu vaka-

varaisuusasetuksen mukaista kaupan-

käyntisalkkua eikä näin ollen markkina-

riskin pääomavaadetta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET TAPAHTUMAT

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN

JÄLKEEN

S-Pankki tiedotti 12.1.2026, että Anu

Nurro on nimitetty S-Pankin henkilöstö-

johtajaksi ja konsernin johtoryhmän

jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään

1.3.2026.

S-Pankki kertoi 15.1.2026 S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy:n hallituksen päättä

neen rajoittaa S-Pankki Asunto Erikois-

sijoitusrahastoon tehtyjen lunastusten

maksua rahaston osuudenomistajien ja

rahaston etujen turvaamiseksi. Rajoitus

koskee 28.2.2025–29.8.2025 jätettyjä

yli 3 000 euron lunastustoimeksiantoja.

Lunastukset maksetaan enintään 3 000

euroon saakka, jolloin noin 40 prosenttia

lunastustoimeksiannoista toteutetaan

täysimääräisesti.

S-Pankki julkaisi 21.1.2026 positiivisen

tulosvaroituksen, jonka mukaan

S-Pankki-konsernin liikevoitto vuonna

2025 oli ennakoitua parempi. Positii-

visen tulosvaroituksen taustalla oli

ennakoitua parempi kannattavuus

vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla.

NÄKYMÄT VUODELLE 2026

Globaalin talouden näkymät ovat

vuoden 2026 alussa varsin vakaat, ja

maailmantalouden kasvun ennustetaan

olevan tänä vuonna lähellä viimevuotisia

lukemia. Keskuspankkien korko-

odotuksissa näkyy sen sijaan eriyty

mistä. Muutamilta keskuspankeilta

odotetaan Yhdysvaltain keskuspankin

johdolla lisää koronlaskuja, mutta valta-

osalla koronlaskut ovat todennäköisesti

jo takanapäin. Lisäksi jotkut keskus-

pankit saattavat siirtyä jo koronnostojen

suuntaan. Keskeisenä riskinä ovat

geopoliittiset jännitteet ja niiden

mahdolliset käänteet, jotka voivat edel-

leen nopeasti muuttaa globaalin talous-

ympäristön kuvaa.

Euroalueen talouskasvun arvioidaan

pysyvän reilun prosentin tuntumassa

myös tänä vuonna. Tukea taloudelle

saadaan muun muassa Saksan infra

struktuuriin ja puolustukseen suuntaa-

vista hankkeista, ja ylipäätänsä puolus

tussektorin investoinnit lisääntyvät

samanaikaisesti koko Euroopan alueella.

Toisaalta vahvempi euro on heikentänyt

kansainvälistä kilpailukykyä, eivätkä

kauppatullitkaan ole helpottaneet euro

alueen vientiyritysten tilannetta. Mahdol-

lisella Ukrainan rauhalla olisi käänteente-

keviä vaikutuksia euroalueen talouteen,

mutta uusien uhkien nousukaan ei ole

poissuljettua. Vuoden alussa euroalueen

talous- ja inflaationäkymät puoltavat

Euroopan keskuspankin talletuskoron

pysymistä ennallaan 2,0 prosentissa

koko vuoden ajan. Markkinaodotuksissa

EKP:n seuraavana siirtona siintää koron-

nosto vuoden 2027 aikana, ja tätä enna-

koiden euriborkorot voivat alkaa hieman

nousta vuoden 2026 aikana.

Yhdysvalloissa elvytyslinja on todennä

köinen, kun työmarkkina ja kuluttajien

luottamus osoittavat heikentymisen

merkkejä. Toisaalta keskuspankki Fed

on hankalassa tilanteessa, kun inflaatio

ja työmarkkinat osoittavat rahapoli-

tiikan kannalta vastakkaisiin suuntiin.

Oman mausteensa tilanteeseen tuo

keväällä virkaan astuva keskuspankin

uusi pääjohtaja, joka suhtautuu toden-

näköisesti myönteisesti presidentti

Trumpin koronlaskutoiveisiin. Näin ollen

Fed jatkaa koronlaskujen linjalla, vaikka

liiallisia hintapaineita on yhä nähtävillä,

eikä kahden prosentin inflaatiotavoi-

tetta uskota saavutettavan vielä vuoden

2026 aikana. Alkuvuonna korkomark-

kinat odottavat Fediltä yhteensä 0,50

prosenttiyksikön koronlaskuja vuoden

2026 aikana.

Suomen talouden kasvukäänne on edel-

leen lykkääntynyt, mutta yksityiseltä

sektorilta saadut valoisammat merkit,

kuten työllisyyden kasvu sekä yritys-

luottamuksen vahvistuminen, enna-

koivat kasvun käynnistymistä tänä

vuonna. Yrityselämä voikin hyvin

johdattaa Suomen talouden parempaan

kasvuun, ja yksityisen sektorin työlli-

syyden parantuessa myös työttömyys-

aste kääntyy vuoden aikana pieneen

laskuun. Myönteisemmän näkymän

myötä myös Suomen taloudelle tärkeä

yksityinen kulutus alkaa vähitellen virko-

amaan. Toisaalta julkisen sektorin haas-

teet jatkuvat, ja Suomi pyrkii laittamaan

velka-asteen nousua kuriin EU:n alijää

mämenettelyn alaisena. Lisäksi turval-

lisuusympäristöllä on merkittävä rooli

myös Suomen talousnäkymien osalta.

Arvioimme Suomen talouskasvun

kuitenkin vauhdittuvan vuonna 2026.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Suomalaisissa kotitalouksissa osto-

voima jatkaa nousuaan, joten viime

vuonna kertyneet säästöt luovat hyvät

edellytykset yksityisen kulutuksen

vahvistumiselle etenkin, mikäli monet

kuluttajissa huolta aiheuttaneet seikat

alkavat vähitellen hälvenemään. Asunto-

markkinoillekin on odotettavissa

pitkästä aikaa parempia uutisia. Asun-

tojen runsas tarjonta todennäköisesti

vaimentaa hintakehitystä vielä alkuvuo-

desta, mutta talousnäkymien vahvistu-

misen myötä myös kotitalouksien asun-

nonostoaikeet piristyvät. Odotammekin

asuntojen hintojen kääntyvän maltilli-

seen nousuun vuoden 2026 aikana.

Kansainvälinen politiikka pysyy vahvasti

otsikoissa myös sijoitusvuonna 2026,

etenkin kun riskejä ja kysymyksiä riittää.

USA:n tekemä keskuspankkielvytys on

keskeinen seikka positiivisemman

talousympäristön luomisessa, ja ohjaus-

korkojen lasku USA:ssa tukee riskillisiä

omaisuuslajeja myös globaalilla tasolla.

Toisaalta korkeat arvostukset rajaavat

paikoitellen arvonnousupotentiaalia.

Odotamme koko vuoden liikevoiton

olevan samalla tasolla tai hieman alhai-

sempi kuin vuonna 2025. Strategiamme

toteuttamiseen liittyvät kehityspanos-

tukset säilyvät edelleen korkealla

tasolla. Vuoden 2026 näkymiin liittyy

epävarmuuksia toimintaympäristön,

geopoliittisten jännitteiden, talouden,

työllisyyden ja kiinteistömarkkinoiden

kehityksen osalta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

KONSERNIRAKENNE JA S-PANKIN

TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA

S-Pankki Oyj

S-Pankki Oyj toimii S-Pankki-konsernin

emoyhtiönä. S-Pankki on talletuspankki,

joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta

annetun lain (8.8.2014/610) mukaista

luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa

lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoi-

mintaa sekä siihen liittyvää toimintaa.

Pankki harjoittaa myös lain kiinnitysluot-

topankeista ja katetuista joukkolainoista

(11.3.2022/151) mukaista kiinnitysluotto

pankkitoimintaa. Pankki tarjoaa lisäksi

sijoituspalvelulain (14.12.2012/747) 1 luvun

15 §:n mukaisia sijoituspalveluja. Pankki

hoitaa emoyhtiönä konserniin kuuluvien

yhtiöiden keskitetysti hoidettavat

tehtävät, kuten konsernihallinnon, ohja-

uksen ja valvonnan.

S-Pankin pääkonttori sijaitsee osoitteessa

Fleminginkatu 34, 00510 Helsinki, Suomi.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy on S-Pankki

Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka

toimii rahastoyhtiönä ja vaihtoehtorahas

tojen hoitajana S-Pankki-rahastoille.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy vastaa kiinteis-

töihin, pääomarahastoihin ja muihin vaih-

toehtoisiin sijoituksiin liittyvien vaihtoeh-

torahastojen salkunhoidosta. Osake-,

korko- ja yhdistelmärahastojen salkun

hoito on ulkoistettu S-Pankki Oyj:lle.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n tilikauden

tulos raportointikaudella oli 1,7 miljoonaa

euroa (3,6).

S-Asiakaspalvelu Oy

S-Asiakaspalvelu Oy on S-Pankki Oyj:n

kokonaan omistama tytäryhtiö, joka

tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsit-

telyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen

pääasialliseen toimintaan liittyviä palve-

luja luottolaitostoiminnasta annetun lain

(610/2014) mukaisena palveluyrityksenä.

Raportointikauden aikana S-Asiakas-

palvelun liikevaihto oli 11,9 miljoonaa

euroa (11,0), josta konsernin sisäistä oli

9,7 miljoonaa euroa (8,8). Muu liikevaihto

koostui osuuskaupoille tarjottavista

asiakasomistajapuhelinpalveluista.

Kulut olivat pääasiassa henkilöstöön

liittyviä. S-Asiakaspalvelun tilikauden

tulos raportointikaudella oli 44,5 tuhatta

euroa (56,8 tuhatta euroa).

S-Pankki Kiinteistöt Oy

S-Pankki Kiinteistöt Oy on kiinteistöjoh-

tamispalveluihin erikoistunut yhtiö, joka

tarjoaa palveluitaan sijoittajille, kiinteis-

tönomistajille ja vuokralaisille. Kiinteis-

tösalkkujen hallinnoinnin, kiinteistöjoh-

tamisen palveluiden ja kiinteistökehi-

tyksen lisäksi yhtiö keskittyy joint

ventures -hankkeiden toteuttamiseen

ja hallinnointiin. S-Pankki Rahastoyhtiö

Oy omistaa 100 prosenttia S-Pankki

Kiinteistöt Oy:n osakekannasta.

S-Pankki Kiinteistöt Oy:n tilikauden tulos

raportointikaudella oli 0,5 miljoonaa

euroa (0,2 ).

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy on

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n kokonaan

omistama tytäryhtiö. Yhtiö hoitaa

vaikuttavuusinvestoimiseen suuntau-

tuvien rahastojen rahoittamien hanke-

kokonaisuuksien operatiivisen

toiminnan suunnittelua ja koordinointia.

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n

tilikauden tulos raportointikaudella oli

0,5 tuhatta euroa (tuhat euroa).

FIM Kiinteistö Oy, FIM Infrastructure Mezzanine

Debt Fund GP Oy, FIM Infrastructure Mezzanine

Debt Fund III GP Oy, FIM Private Debt Fund I

GP Oy, FIM SIB Oy, S-Pankki Vaikuttavuus I

GP Oy ja S-Pankki Social Finance I GP Oy

Yhtiöt toimivat vastuunalaisina yhtiö-

miehinä S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n

hallinnoimissa rahastoissa. Yhtiöissä ei

ole muuta liiketoimintaa. S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy omistaa 100 prosenttia

jokaisesta yhtiöstä.

S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy

(100 %)

S-Pankki

Kiinteistöt Oy

(100 %)

S-Pankki

Vaikuttavuussijoitukset Oy

(100 %)

7 vastuunalaisena

yhtiömiehenä rahas-

toissa toimivaa yhtiötä

(100 %)

S-Asiakaspalvelu Oy

(100 %)

S-Pankki Oyj

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

HALLINTO

Yhtiökokous

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous

pidettiin 10.4.2025. Yhtiökokous vahvisti

vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi

vastuuvapauden henkilöille, jotka

toimivat hallituksen jäseninä ja toimitus-

johtajana 31.12.2024 päättyneellä tili-

kaudella. Yhtiökokous päätti, että

emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista

maksetaan osinkoa 2,20 euroa osak-

keelta, yhteensä 20 072 082,80 euroa.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastus

yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena

tilintarkastajana KHT Petri Kettunen.

Kestävyysraportoinnin varmentajaksi

valittiin kestävyystarkastusyhteisö

KPMG Oy Ab, päävastuullisena kestä

vyysraportoinnin varmentajana kestä-

vyysraportointitarkastaja Petri Kettunen.

Hallitus

Yhtiökokous vahvistaa hallituksen

jäsenten määrän ja nimeää hallituksen

jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus

valitsee keskuudestaan puheenjohtajan

ja varapuheenjohtajan. Hallituksella on

vahvistettu työjärjestys, jonka mukaisesti

hallitus vastaa pankin strategisesta kehit-

tämisestä, sen liiketoiminnan ohjaami-

sesta ja valvonnasta sekä päättää yhtiön

keskeisistä toimintaperiaatteista ja ylei-

sistä arvoista sovellettavien lainsään-

nösten ja määräysten mukaisesti.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa S-Pankin hallituksen jäseniksi valittiin:

Jari Annala, KTM SOK:n liiketoiminnan johtaja

Tom Dahlström, VTT johdon konsultti

Kati Hagros, DI, VTM Aalto-yliopiston digitalisaatio- ja IT-johtaja

Veli-Matti Liimatainen, KTM Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtaja

Hillevi Mannonen, FK, SHV, HHJ hallitusammattilainen

Tarja Tikkanen, OTK, varatuomari, HHJ, TMA hallitusammattilainen

Jorma Vehviläinen, KTM SOK:n CFO

Niklas Österlund, KTM Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja

Varajäseneksi valittiin Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtaja, KTM Mikko Junttila.

Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jari Annalan ja varapuheenjohtajaksi Jorma Vehviläisen.

Hallitus kokoontui tilikauden aikana 19 kertaa (17), ja jäsenten osallistumisaste oli 97 prosenttia (100).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää S-Pankin

hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on

hoitaa pankin juoksevaa hallintoa halli-

tuksen antamien ohjeiden ja määrä-

ysten, sovellettavien lakien ja määrä-

ysten sekä yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana

hallituksen nimeämässä konsernijohto-

ryhmässä, joka avustaa toimitusjohtajaa

juoksevan hallinnon hoidossa. Toimitus-

johtajan ollessa estyneenä hänen tehtä-

viään hoitaa toimitusjohtajan sijainen.

S-Pankin toimitusjohtajana toimii Riikka

Laine-Tolonen ja toimitusjohtajan sijai-

sena Iikka Kuosa.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

Tässä osiossa kuvataan joukkovelkakir-

jalainan liikkeeseenlaskijana S-Pankin

taloudelliseen raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien-

hallinnan pääpiirteitä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

yleisesti S-Pankki-konsernissa

Toiminnan asianmukaiseen järjestämi-

seen kuuluu riittävän ja toimivan

sisäisen valvonnan järjestäminen ja

ylläpito pankkikonsernissa sekä sen

asiamiesverkostossa. Sisäinen valvonta

on olennainen osa pankkikonsernin

johtamista, päätöksentekoa sekä stra-

tegista ja operatiivista toiminnan suun-

nittelua. Sisäisen valvonnan avulla

varmistetaan, että toiminta on tavoit-

teellista, tarkoituksenmukaista ja tulok-

sellista sekä täyttää sääntelyn edelly-

tykset. Ensisijainen vastuu pankin

sisäisestä valvonnasta on hallituksella.

Hallitus huolehtii hallinnosta ja sen

toiminnan asianmukaisesta järjestämi-

sestä koko pankkikonsernissa.

Riskienhallinnan järjestäminen

S-Pankissa on kuvattu tarkemmin

Konsernin liitetiedossa 2.

Taloudellisen raportointiprosessin

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

S-Pankin taloudellisen raportointipro-

sessin sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan tavoitteena on varmistaa oikea,

laadukas ja riittävä taloudellinen rapor-

tointi kaikissa olosuhteissa. Sisäisen

valvonnan perusperiaatteita S-Pankin

taloudellisessa raportoinnissa ovat

selkeä vastuunjako, kunkin organisaation

osan riittävä ymmärrys liiketoiminnasta,

ajantasainen ohjeistus sekä kattavat ja

säännölliset raportointikäytänteet

S-Pankissa. Taloudellisen raportoinnin

oikeellisuuden varmistamiseksi toteute-

taan sisäistä valvontaa jatkuvana teke-

misenä, osana talouden normaaleja

prosesseja. Näillä toimilla varmennetaan

kaikkien olennaisten prosessien toimi-

vuus ja kulujen sekä tuottojen jatkuvalla

seurannalla ja päivittäiseen tekemiseen

kuuluvilla täsmäytyksillä varmistetaan

tietojen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus.

Valvontaa suoritetaan konserni-, erillis-

yhtiö- ja segmenttitasolla mahdollisten

poikkeamien havaitsemiseksi eri ulottu-

vuuksissa. Taloudellisen raportointipro-

sessiin liittyviä riskejä analysoidaan ja

seurataan jatkuvalla riskikartoituksella ja

toimintaa sekä prosesseja kehitetään

jatkuvasti riskien minimoimiseksi.

S-Pankin taloudellisen raportoinnin

organisaatio muodostuu konsernita

solla toimivasta talousyksiköstä, joka

vastaa ulkoisesta ja sisäisestä lasken-

nasta sekä viranomaisraportoinnista.

Yksikön vastuualueeseen kuuluvat

taloudellinen ja viranomaisraportointi,

osallistuminen riskiraportointiin, kirjan-

pito sekä tilinpäätökset, tulosseuranta,

budjetointi, veroasiat, tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet ja sisäinen ohjeistus.

Osa S-Pankki-konsernin yhtiöiden

kirjanpidosta, S-Pankki Rahastoyhtiö

Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen

kirjanpito sekä osa talouden tukitoimin-

noista on ulkoistettu. Palveluntarjoajat

tuottavat palvelut osapuolten välisten

sopimusten mukaisesti ja ne noudat-

tavat Finanssivalvonnan ja muiden

viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Palveluntarjoajien toimintaa ja työn

laatua valvoo talousyksikkö. Sisäiset erät

konserniyhtiöiden välillä täsmäytetään

kuukausittain. Merkittävimmistä eristä

keskustellaan palveluntarjoajan kanssa

kauden aikana osana raportointipro-

sessia. Palveluntarjoajien kanssa järjes-

tetään säännöllisesti kokouksia yhteis-

työn kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

S-Pankissa tehtävät ja vastuut on jaettu

niin, että taloudelliseen raportointiin

osallistuvilla henkilöillä on vain hyvin

rajatut käyttöoikeudet liiketoiminta-

alueiden järjestelmiin ja liiketoimintaso-

velluksiin. S-Pankin talouspäällikkö, joka

vastaa ulkoisesta laskennasta, rapor-

tointipäällikkö, joka vastaa viranomais-

raportoinnista sekä sisäistä raportointia

hoitavat henkilöt eivät osallistu suoriin

liiketoimintaan liittyviin päätöksiin.

Talouspäällikkö, raportointipäällikkö

sekä group business controller rapor

toivat S-Pankin talousjohtajalle, joka on

talouden raportointiprosessista

vastaava johtoryhmän jäsen.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Konsernin taloudellinen ja riskirapor-

tointi tehdään keskitetysti, ja se

perustuu yhteiseen ulkoisen kirjanpidon

järjestelmään sekä reskontrajärjestel

mistä saataviin tietoihin. Näin mahdol-

listetaan yhteneväinen raportointi

kaikilla päätöksentekotasoilla. Emoyh-

tiöön sekä olennaisiin tytäryhtiöihin on

nimetty omat kirjanpitäjät ja liiketoi-

mintasegmentteihin on nimetty busi-

ness controllerit, joiden tehtävänä on

taloudellinen seuranta ja analyysi.

Osana sisäistä valvontaa, konsernilas-

kennasta vastaava senior financial

controller sekä konsernin kirjanpito- ja

talouspäällikkö perehtyvät taloudelli-

seen raportointiin kuukausittain

mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien

havainnoimiseksi. Lisäksi viranomaisra-

portointi-tiimi toimii itsenäisesti ja

raportoi ulkoiselle laskennalle mahdolli-

sista havaitsemistaan poikkeamista.

S-Pankin sisäiset raportit ja kuukausiti-

linpäätökset laaditaan samojen periaat-

teiden mukaan kuin viralliset osavuosi- ja

vuositilinpäätökset. Kuukausiraportit,

jotka sisältävät analyysin koskien poik-

keamia aikaisemmista kausista, budje-

tista ja kuluvan vuoden ennusteesta sekä

kutakin segmenttiä koskevat keskeiset

analyyttisen seurannan tunnusluvut,

toimitetaan S-Pankin johdolle.

S-Pankin taloudellista kehitystä ja tulosta

käsitellään kuukausittain konsernin

johtoryhmässä. Vastaava yksityiskoh

tainen läpikäynti tehdään kaikissa

konsernin hallituksen tarkastusvalio

kunnan kokouksissa. Lisäksi hallituksessa

ja tarkastusvaliokunnassa käydään läpi

osavuosikatsaukset ja vuosikertomus.

Uudet tai muuttuneet tilinpäätösperi-

aatteet hyväksytään konsernin emoyh-

tiön S-Pankki Oyj:n hallituksessa.

Henkilöstö

S-Pankissa työskenteli katsauskauden

lopussa 1 202 henkilöä (1 172). Näistä

S-Pankki Oyj:ssä työskenteli 1 016

henkilöä (991). Varallisuudenhoitoliike-

toiminnan tytäryhtiöissä työskenteli

yhteensä 39 henkilöä (38) ja S-Asiakas-

palvelu Oy:ssä 147 henkilöä (143).

Palkka- ja palkkiokäytänteet

S-Pankissa on hallituksen vahvistamat

palkitsemisperiaatteet. S-Pankin hallitus

päättää kulloinkin käytössä olevien

palkitsemiskeinojen kokonaisuuden sekä

valvoo ja arvioi säännöllisesti palkitse-

misjärjestelmien toimivuutta ja päätet-

tyjen toimintaperiaatteiden ja menette-

lytapojen noudattamista.

S-Pankin hallituksen palkitsemis- ja

nimitysvaliokunta on hallitusta avustava

elin, joka valmistelee vuosittain työjär-

jestyksensä mukaisesti pankin henki-

löstön osalta noudatettavat tulospalk-

kioperiaatteet pankin hallitukselle

vahvistettaviksi. Palkitsemis- ja nimi-

tysvaliokunnan tehtävänä on osaltaan

varmistaa, että pankin palkka- ja palk-

kiopolitiikka on sopusoinnussa hyvän ja

tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja

että se ei houkuttele liialliseen riskinot-

toon. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta

koostuu vähintään kahdesta pankin

hallituksen keskuudestaan nimeämästä

jäsenestä ja puheenjohtajasta.

Rahallinen palkitseminen koostuu

peruspalkasta ja mahdollisesta muut-

tuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkio-

mallien tavoitteena on kannustaa

henkilöstöä panostamaan strategisten

ja operatiivisten tavoitteiden saavutta

misen kannalta keskeisiin asioihin.

Käytössä olevat muuttuvien palkkioiden

järjestelmät ovat voimassa enintään

kalenterivuoden kerrallaan, pitkän aika-

välin kannustinohjelmaa lukuun otta-

matta. Muuttuvissa palkkiomalleissa

tavoitteina käytetään koko pankin

yhteisiä tavoitteita, yksikkötasoisia ja/

tai henkilökohtaisia tavoitteita ja ne

voivat vaihdella henkilöryhmittäin.

Muuttuvat palkkiot maksetaan rahana.

S-Pankissa on käytössä henkilöstöra-

hasto, jonne henkilöstöllä on mahdolli-

suus ohjata muuttuvia palkkioitaan.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat

vuonna 2025 yhteensä 83,7 miljoonaa

euroa (70,2). Henkilöstörahastoon palk-

kioita siirrettiin 2,5 miljoonaa euroa (2,1).

S-Pankki Oyj:n palkat ja palkkiot olivat

yhteensä 73,7 miljoonaa euroa (59,6),

joka sisältää hallituksen jäsenille

maksettuja palkkioita 0,4 miljoonaa

euroa (0,3). Lisäksi S-Pankki maksoi

lisäeläkkeitä 0,3 miljoonaa euroa (0,3).

S-Pankin henkilöille, joiden toiminnalla

on olennainen vaikutus luottolaitoksen

riskiprofiiliin, maksettiin vuonna 2025

palkkoja 5,9 miljoonaa euroa (5,3) ja

palkkioita 1,2 miljoonaa euroa (0,6).

Henkilöstörahastoon palkkioita siirret-

tiin yhteensä 0,4 miljoona euroa (0,4).

Näitä palkkoja ja palkkioita sai 39

henkilöä (39). Palkitsemisperiaatteiden

mukaisesti muuttuvia palkkioita lykä-

tään, jos palkkionsaajan yhden vuoden

ansaintajakson palkkio ylittää 50 000

euroa. Vuonna 2025 muuttuvia palkki-

oita lykättiin 9 henkilön osalta (22).

Lisätietoja palkka- ja palkkiokäytän-

teistä S-Pankin verkkosivuilta, osoit-

teesta s-pankki.fi.

HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN

TULOSTA KOSKEVIKSI

TOIMENPITEIKSI

Hallitus esittää S-Pankki Oyj:n vuoden

2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle,

että emoyhtiön tilikauden 1.1.-

31.12.2025 voitto 83 945 926,90 euroa

kirjataan edellisten tilikausien

voitto-/tappiotilille ja että emoyhtiön

voitonjakokelpoisista varoista makse-

taan osinkoa 2,20 euroa osakkeelta

(2,20), yhteensä 20 072 082,80 euroa

(20 072 082,80).

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tuotot yhteensä:

Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Muut tuotot

Kulut yhteensä:

Henkilöstökulut + Muut hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset +

Liiketoiminnan muut kulut

Korkokate:

Korkotuotot - Korkokulut

Nettopalkkiotuotot:

Palkkiotuotot - Palkkiokulut

Muut tuotot:

Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot + Liiketoiminnan muut tuotot

Kulu–tuotto-suhde:

Henkilöstökulut + Muut hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset

+ Liiketoiminnan muut kulut (ei sis. arvonalentumistappioita)

Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot

+ Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto)

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden voitto (-tappio)

x 100

Oma pääoma keskimäärin

Koko pääoman tuotto (ROA), %:

Tilikauden voitto (-tappio)

x 100

Taseen loppusumma keskimäärin

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä

x 100

Taseen loppusumma

Erillislaskentaan perustuvat tunnusluvut

Vakavaraisuussuhde, %:

Omat varat yhteensä

x 100

Kokonaisriski

Ensisijaisen pääoman (T1) -vakavaraisuussuhde, %:

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Kokonaisriski

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, %:

Ydinpääoma (CET1)

x 100

Kokonaisriski

Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage ratio), %:

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Vastuiden määrä

Maksuvalmiusvaatimus (LCR suhdeluku), %:

Maksuvalmiuspuskuri

x 100

Likviditeetin nettoulosvirtaukset 30 kalenteripäivän

stressikauden aikana

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR suhdeluku), %:

Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus

x 100

Vaadittu pysyvä rahoitus

Järjestämättömät saamiset vastuista, %:

Järjestämättömät saamiset, brutto

x 100

Lainat ja ennakkomaksut

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

KESTÄVYYSRAPORTTI

ESRS 2 YLEISET TIEDOT

Kestävyysraportin yleiset

laatimisperiaatteet

S-Pankin kestävyysraportti on laadittu

kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti kysei-

sessä laissa tarkoitettuja kestävyysra-

portointistandardeja sekä taksonomia-

asetuksen 8 artiklaa noudattaen.

S-Pankin kestävyysraportti on laadittu

S-Pankki-konsernin tasolla. Konsoli-

doinnin laajuus on sama kuin S-Pankki-

konsernin tilinpäätöksessä, eli raportti

kattaa S-Pankki Oyj:n tytäryhtiöineen.

S-Pankin konsolidointiperiaatteista

kerrotaan konsernin tilinpäätöksen

laatimisperiaatteissa.

Kestävyysraporttia laadittaessa ja

raportointia koskevaa olennaisuutta

arvioitaessa huomioon on otettu

toiminnan koko arvoketju. S-Pankin

liiketoimintamallia, arvoketjua ja strate-

giaa on kuvattu tarkemmin otsikon

S-Pankin liiketoimintamalli, arvoketju ja

strategia alla.

Kestävyysraporttia laadittaessa ei ole

käytetty mahdollisuutta jättää pois

tietoja, jotka on arvioitu arkaluonteisiksi

tai joiden osalta poisjättämiselle olisi

muu sääntelyssä tunnistettu, liiketoi

mintaintressejä suojaava peruste.

Mahdollisista muista raportointia koske-

vista rajauksista kerrotaan kunkin rapor-

toitavan osa-alueen osalta erikseen.

Kaksoisolennaisuusanalyysiä päivitet-

tiin merkittävästi raportointikauden

aikana, mikä on vaikuttanut myös

kestävyysraportin sisältöön ja olen

naisten vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien määrään. Päivityksen

seurauksena aiheet S2 arvoketjun työn

tekijät ja E4 biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit on arvioitu epäolennai-

siksi pankin toimialan ja toimintaympä-

ristön takia. Kestävyystietojen laatimi-

sessa ja esittämisessä ei ole tapahtunut

merkittäviä muutoksia suhteessa

edelliseen raportointikauteen. Olen

naisia aiheita S-Pankille ovat E1 ilmas-

tonmuutos, S1 oma työvoima, S4 kulut-

tajat ja loppukäyttäjät sekä G1 liiketoi-

minnan harjoittaminen.

Käytetyt estimaatit

Arvoketjua koskevien mittareiden osalta

raportoitava tieto voi pitää sisällään esti-

moituja tietoja eli tietoja, jotka perus-

tuvat S-Pankin omaan tai ulkopuolisista

lähteistä kerättyihin arvioihin. Tällaisia

mittareita ovat esimerkiksi kasvihuone-

kaasupäästöjen laskentaa koskevat

tiedot. Arvoketjun päästöihin liittyy

mittausepävarmuutta, sillä niitä ei voida

mitata suoraan. Esimerkiksi rahoitet-

tujen päästöjen laskemisessa hyödynne-

tään ja yhdistellään useita eri tietoläh-

teitä, jotka perustuvat usein arvioihin.

Rahoitetuissa päästöissä tietojen katta-

vuus voi myös vaihdella eri raportointi-

kausien välillä. Päästölaskentaa koskevat

laskentaperiaatteet ja tiedon lähteet on

kuvattu tarkemmin raportin osiossa E1.

Kestävyysraportoinnin aikahorisontti

Kestävyysraportissa käytetyt aikahori-

sontit noudattavat kestävyysraportoin-

tistandardissa annettuja aikamääreitä.

Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan tässä

alle 1 vuoden aikahorisonttia, keskipit-

källä aikavälillä 1–5 vuotta ja pitkällä

aikavälillä yli 5 vuoden aikahorisonttia.

Käytetyt aikavälit ilmastoriskiarvioin-

nissa ovat lyhyt 1–5 vuotta, keskipitkä

5–10 vuotta ja pitkä yli 10 vuotta.

Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

S-Pankin kestävyyteen liittyvien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien

seurannan järjestämisestä vastaa

yhtiön hallitus. Hallitusta avustavat

tehtävissään sen nimittämät valio

kunnat. Hallituksen ja valiokuntien roolit

ja vastuut on määritelty tarkemmin

kyseisten toimielinten työjärjestyksissä.

Luottolaitoslaki edellyttää, että luottolai-

toksen hallituksen jäsenellä ja toimivaan

johtoon kuuluvalla on luottolaitoksen

liiketoiminnasta, siihen liittyvistä keskei-

sistä riskeistä sekä johtamisesta sellainen

osaaminen ja kokemus kuin henkilön

tehtävään sekä luottolaitoksen toiminnan

laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuu-

teen nähden on tarpeen. S-Pankin halli-

tuksen monimuotoisuutta ja sukupuolten

tasapuolista edustusta koskevissa peri-

aatteissa on todettu osa-alueet, joilta

hallituksella ainakin tulee kollektiivina olla

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

tietämystä. Lisäksi hallituksen työjärjes-

tyksessä on todettu, että hallituksen

jäseneltä edellytetään riittävää ja moni-

puolista osaamista ja kokemusta pankin

liiketoiminnasta sekä pankin ja sen

toimintaan liittyvistä riskeistä.

S-Pankin hallituksen ja toimivan johdon

luotettavuus, sopivuus ja ammattitaito

varmistetaan S-Pankki-konsernin

luotettavuuden, sopivuuden ja ammat-

titaidon arvioinnin politiikassa määritel-

tyjen periaatteiden ja menettelytapojen

mukaisesti. Arviointi tehdään sekä

henkilöä tehtävään valittaessa että

säännöllisesti, vähintään vuosittain,

hänen toimiessaan tehtävässä.

Hallitus

S-Pankin hallitus vastaa yleistoimival-

tansa mukaisesti S-Pankin strategisesta

kehittämisestä, sen liiketoiminnan ohjaa-

misesta ja valvonnasta sekä päättää

yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista

ja yleisistä arvoista. Hallitus hyväksyy

konsernitason politiikat ja vastaa riskin-

ottohalukkuuden määrittämisestä.

Hallituksen tehtävänä on varmistaa,

että kestävyysseikat on otettu asian-

mukaisella tavalla huomioon S-Pankin

toiminnassa ja tätä koskevassa päätök-

senteossa. Hallituksen tehtävänä on

arvioida säännöllisesti S-Pankin

toiminnan kestävyyttä, hyväksyä tästä

laadittava kaksoisolennaisuusanalyysi

ja vastata sen päivittämisestä. Kyseiset

tehtävät on määritelty hallituksen

työjärjestyksessä.

Hallitus vastaa siitä, että S-Pankin kestä

vyysraportointia ja kestävyysraportoinnin

varmentamista koskevat sisäiset järjes-

telmät ovat luotettavia. Hallitus käsittelee

ja hyväksyy kestävyysraportin osana

tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.

Vuoden 2025 varsinaisesta yhtiökokouk

sesta alkaneella toimikaudella hallituksen

jäseniksi valittiin

• Jari Annala (puheenjohtaja), KTM,

SOK:n liiketoiminnan johtaja;

• Tom Dahlström, VTT, johdon

konsultti;

• Kati Hagros, DI, VTM, Aalto-

yliopiston digitalisaatio- ja

IT-johtaja;

• Veli-Matti Liimatainen, KTM,

Helsingin Osuuskauppa Elannon

toimitusjohtaja;

• Hillevi Mannonen, FK, SHV, HHJ,

hallitusammattilainen;

• Tarja Tikkanen, OTK, varatuomari,

HHJ, TMA, hallitusammattilainen;

• Jorma Vehviläinen, KTM, SOK:n CFO;

• Niklas Österlund, KTM, Turun Osuus

kaupan toimitusjohtaja.

Hallitukseen kuului viisi miesjäsentä ja

kolme naisjäsentä. Naisjäsenten osuus

oli siten 37,5 prosenttia. Hallituksen

monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-

puolista edustusta koskevissa periaat-

teissa on todettu, että hallituksen

kokoonpanon monimuotoisuudessa

tulee riittävässä määrin huomioida ikä-,

sukupuoli- ja maantieteellinen jakauma

sekä ammattitausta. S-Pankista riippu-

mattomien hallituksen jäsenten osuus

oli hallituksessa ja hallituksen valiokun-

nissa 100 prosenttia. S-Pankin omista-

jista riippumattomien jäsenten osuus

hallituksessa oli 50 prosenttia.

Riskivaliokunta

Riskivaliokunnan tehtävänä on avustaa

hallitusta S-Pankin riskistrategiaa ja

riskinottoa koskevissa asioissa sekä

Kestävyyteen

liittyvät vaikutukset

ja liiketoiminta-

mahdollisuudet

Kestävyysriskit Kestävyys-

raportointi

Hallitus

Toimitusjohtaja

Konsernijohtoryhmä

Riskivaliokunta

Riskikomitea

Tarkastusvaliokunta

VastuullisuuskomiteaVastuullisuuskomitea

KESTÄVYYSASIOIDEN HALLINTA JA JOHTAMINEN

Hallinto-,

johto- ja

valvontaelimet

Muu

operatiivinen

johtaminen

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

neuvoa ja tukea hallitusta pankin koko-

naisriskistrategian ja -riskinottohalun

seuraamisessa ja antaa hallitukselle näitä

koskevia suosituksia. Kyseiset tehtävät on

määritelty valiokunnan työjärjestyksessä.

Kestävyysriskit on tunnistettu S-Pankissa

osaksi kokonaisriskistrategiaa, jonka

seuraaminen on osoitettu riskivalio

kunnan tehtäväksi. Operatiivisella tasolla

kestävyysriskien hallinta on integroitu

osaksi muita riskienhallinnan prosesseja

hallituksen hyväksymän kestävyysriskien

hallinnan politiikan mukaisesti.

Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökoko-

uksen jälkeen alkaneella toimikaudella

riskivaliokuntaan kuului kaksi miesjä-

sentä ja kaksi naisjäsentä. Sekä mies-

että naisjäsenten osuus oli siten 50

prosenttia. Valiokunnalle ei ole määri-

telty sukupuoleen tai muihin monimuo-

toisuusnäkökohtiin liittyviä tavoitteita.

Valiokuntaan ei kuulu liikkeenjohtoon

osallistuvia jäseniä, työtekijöiden edus-

tajia tai työsuhteisia työntekijöitä.

S-Pankin omistajista riippumattomien

jäsenten osuus oli 50 prosenttia.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on

seurata ja valvoa kestävyysraportin laati-

misprosessia ja sen varmentamista sekä

arvioida näiden luotettavuutta ja tehok-

kuutta ja antaa näitä koskevia suosituksia

tai ehdotuksia hallitukselle. Tarkastusva-

liokunta avustaa hallitusta myös kestä-

vyysraportoinnin varmentajan valinnassa.

Kyseiset tehtävät on määritelty valio-

kunnan työjärjestyksessä.

Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen

jälkeen alkaneella toimikaudella tarkas-

tusvaliokuntaan kuului kolme miesjäsentä

ja yksi naisjäsen. Naisjäsenten osuus oli

siten 25 prosenttia. Valiokunnalle ei ole

määritelty sukupuoleen tai muihin moni-

muotoisuusnäkökohtiin liittyviä tavoit-

teita. Valiokuntaan ei kuulu liikkeenjoh-

toon osallistuvia jäseniä, työtekijöiden

edustajia tai työsuhteisia työntekijöitä.

S-Pankin omistajista riippumattomien

jäsenten osuus oli 50 prosenttia.

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

S-Pankin operatiivista toimintaa johtaa

toimitusjohtaja. Toimitusjohtajaa avustaa

juoksevan hallinnon hoidossa konserni

johtoryhmä, joka koostuu toimitusjohta-

jasta ja tämän valitsemista vähintään

kolmesta ja enintään yhdeksästä muusta

jäsenestä. Konsernijohtoryhmän puheen-

johtajana toimii toimitusjohtaja tai hänen

ollessaan estyneenä toimitusjohtajan

sijainen. Johtoryhmään kuului raportoin-

tikauden päättyessä kuusi miesjäsentä ja

neljä naisjäsentä. Naisjäsenten osuus oli

siten 40 prosenttia.

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on

arvioida säännöllisesti S-Pankin

toiminnan kestävyyttä sekä kestävyys-

raportoinnin luotettavuutta. Toimitus-

johtaja raportoi säännöllisesti ja koko-

naisvaltaisesti hallitukselle konsernin

tilanteen arvioimiseen liittyvistä osate-

kijöistä, riskeistä ja kehityssuunnista,

jotka voivat vaikuttaa S-Pankkiin.

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

käsittelevät hallitukselle esiteltävät

asiat kestävyyttä ja kestävyysrapor

tointia koskevissa asioissa.

Muu johto

S-Pankki-konsernin kestävyyden johta-

misesta ja kehittämisestä vastaa Asiak-

kuudet ja brändi -yksikkö. Yksikön johtaja

on konsernin johtoryhmän jäsen ja

raportoi toimitusjohtajalle.

Yksikön johtaja toimii myös puheenjohta-

jana vastuullisuuskomiteassa. Vastuulli-

suuskomitean tehtävänä on varmistaa

kestävyysseikkojen laadukas toteutta

minen sääntelyn, viranomaismääräysten

ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Vastuullisuuskomitea valmistelee

S-Pankin vastuullisuusohjelman sisällön

ja sen mittarit sekä seuraa vastuulli-

suusohjelman tavoitteiden ja mitta-

reiden toteutumista koko pankkikonser-

nissa. Vuoden 2024 kestävyysrapor-

tissa kerrottiin, että S-Pankki

määrittelee vastuullisuusseikkoja

koskevat tavoitteet, mittarit ja toimen-

piteet osana vastuullisuusohjelman

laatimista vuoden 2025 aikana. Muut-

tunut sääntely ja muokkautuvat sidos-

ryhmäodotukset edellyttivät ohjelman

tavoitteiden uudelleenarviointia tilikau-

della 2025, minkä seurauksena ohjelman

sisältöä päivitettiin ja käyttöönottoa

lykättiin. Tämän vuoksi 2024 raportissa

viestittyjä ja suunniteltuja elementtejä

ei toteutettu alkuperäisen suunnitelman

mukaisesti vuonna 2025. Tuleva

vastuullisuusohjelma keskittyy finans-

sialaa koskevan laajan ESG-sääntelyn

edellyttämien asioiden toimeenpane-

miseen ja sidosryhmäkeskustelun

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

kehittämiseen. Ohjelman aikana tullaan

arvioimaan myös ESG-tavoitteiden

asettamista, jotta toimitaan sääntelyn

mukaisesti. Vastuullisuusohjelman

valmistelut jatkuvat vuonna 2026.

Vastuullisuuskomitea raportoi konsernin

johtoryhmälle.

Vastuullisuuskomitean tehtävänä

on lisäksi:

• käsitellä liiketoimintojen ja yksiköiden

toimielimelle nostamat ESG-asiat

• valmistella konsernin johtoryhmälle

ja pankin hallitukselle käsiteltäviksi

strategisesti tai muuten tärkeät

ESG-asioihin liittyvät kysymykset

• seurata S-Pankin kestävyysrapor

tointia koskevien sääntelyvaati-

musten noudattamista

• seurata S-Pankin tekemien vapaa

ehtoisten ESG-sitoumusten

noudattamista

• seurata kestävyysriskien hallintaa ja

kehittää ESG-vaikutusten arviointia

• tukea liiketoimintaa erilaisten

asiakkaille suunnattavien vastuul

listen tuotteiden ja palveluiden

kehittämisessä.

Johdon kestävyysosaaminen ja koulutus

S-Pankin hallituksen, toimitusjohtajan

ja muun johdon osaamiskartoitus

tehdään säännöllisesti. Tällöin arvioi

daan myös sitä, onko pankin johdossa

riittävästi kestävyyteen liittyvää asian-

tuntemusta. Riittävyyttä arvioidessa

huomioidaan S-Pankille olennaisiksi

arvioidut kestävyysseikat sekä halli

tuksen ja johdon suoraan tai epäsuorasti

käytettävissä oleva asiantuntemus.

Arvion perusteella tehdään päätös siitä,

onko tarvetta osaamisen täydentämi-

selle tai johdon koulutukselle.

Kaikille hallituksen jäsenille ja toimitus-

johtajalle on järjestetty kestävyyteen

liittyvää sisäistä koulutusta ja perehdy-

tystä. Osalla hallituksen jäsenistä on

kestävyyteen liittyvää kokemusta päätoi-

meensa liittyen. Hallituksen käytettävissä

on lisäksi pankin palveluksessa olevien

asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten

konsulttien asiantuntemus.

Koko johdon jatkuvaa kouluttamista

varten laaditaan säännöllisesti koulutus-

suunnitelma. Koko johdolle järjestetään

yhteistä koulutusta esimerkiksi uudesta

sääntelystä. Hallituksen osalta koulutus-

suunnitelman laatimisesta vastaa halli-

tuksen sihteeri ja muun johdon koulutus-

suunnitelman osalta henkilöstöjohtaja.

Yrityksen hallinto-, johto- ja

valvontaelimille toimitettavat tiedot ja

niiden käsittelemät kestävyysseikat

S-Pankin hallitus käsittelee kestävyys-

seikkoja osana lainmukaisia ja työjärjes-

tykseen perustuvia tehtäviään. Kestä-

vyysseikat pitävät sisällään kaikki

kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnis

tetut ja olennaisiksi arvioidut vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään

hallintotapaan. Hallitus käsittelee sään-

nönmukaisesti kestävyysseikkoja muun

muassa seuraavilla perusteilla:

• yleistoimivaltansa mukaisen

päätöksenteon yhteydessä

• osana työjärjestyksen mukaisia

tehtäviään, kuten yrityksen strate

ginen kehittäminen ja riskinoton

ohjaaminen

• osana sääntelystä nousevia velvoit

teita, kuten kestävyysraportointia

koskevat vaatimukset.

Kestävyysseikkojen tunnistaminen ja

arviointi on osa hallituksen päätösten

valmisteluprosessia ja liiketoiminnan

strategista kehittämistä. Päätöksenteon

valmistelusta vastaa lähtökohtaisesti

konsernijohtoryhmä, joka raportoi toimin-

nastaan hallitukselle ja hallituksen nimit-

tämille valiokunnille. Konsernin johto-

ryhmän lisäksi kestävyysseikkoja käsitel-

lään S-Pankin johtamisjärjestelmän

mukaisissa komiteoissa, kuten vastuulli-

suuskomiteassa ja riskikomiteassa.

Tilikaudella 2025 hallitus käsitteli kestä

vyysseikkoja seitsemässä kokouksessa.

Hallitus käsitteli kokouksissaan kaikkia

S-Pankin olennaisia vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia osana S-Pankin

kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystä

ja kestävyysraportointia koskevaa

päätöksentekoa. Hallitus myös katselmoi

tunnistetut merkittävät ihmisoikeusvai-

kutukset osana kaksoisolennaisuusana-

lyysin päivitystä.

S-Pankin olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on lueteltu Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

-taulukoissa tämän raporttiosion lopussa.

Kestävyysseikkojen käsittely

tarkastusvaliokunnassa

Tilikaudella 2025 tarkastusvaliokunta

käsitteli kestävyysseikkoja neljässä

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

kokouksessa. Kestävyysraportoinnin

prosessien lisäksi tarkastusvaliokunta

käsitteli kestävyysraportoinnin katsa-

uksen, kestävyysraportin keskeisen

narratiivin sekä S-Pankin kaksoisolen-

naisuusanalyysin. Lisäksi tarkastusva-

liokunta kuuli päävastuullista kestä-

vyysraportoinnin varmentajaa kestä-

vyysraportin varmennuksen yhteydessä

tehdyistä havainnoista.

Kestävyysseikkojen käsittely

riskikomiteassa ja riskivaliokunnassa

Tilikaudella 2025 riskivaliokunta käsit-

teli kestävyysriskejä osana kokonaisris-

kistrategian ja riskinottohalukkuuden

päivitystä. Riskivaliokunta käsitteli

kestävyysriskien hallinnan politiikan

sekä ESG-riskien olennaisuusarvion,

joka laadittiin Euroopan pankkiviran

omaisen ohjeistuksen mukaisesti.

Kestävyysriskejä on lisäksi käsitelty

niiden olennaisuuden mukaan erillisissä

riskilajikohtaisissa periaatedokumen-

teissa ja raporteissa. Kaikki riskivalio-

kunnassa käsitellyt asiat ovat olleet

ensin riskikomitean tarkasteltavina

ennen valiokuntakäsittelyä.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

S-Pankilla ei ole käytössä johdon kannus-

tinjärjestelmiä, joihin sisältyisi kestävyy-

teen liittyviä suorituskyvyn mittareita.

Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista

S-Pankissa due diligence -prosessit on

integroitu osaksi S-Pankin vastuulli

suutta, ja ne muodostuvat siten kaikista

niistä yksittäisistä toimista, joiden tarkoi-

tuksena on varmistaa S-Pankin liiketoi-

minnan kestävyys ja vastuullisuus.

Due diligence -prosesseja on kuvattu

kestävyysraportissa seikkaperäisesti

oheisen taulukon mukaisesti.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

S-Pankin kestävyysraportointiproses-

sien sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan tavoitteena on varmistaa oikea,

laadukas ja riittävä kestävyysseikkojen

raportointi. Raportointiprosessien ohjaa-

vana periaatteena on selkeä vastuunjako,

organisaation riittävä ymmärrys rapor-

toinnin kohteena olevista kestävyyssei-

koista, ajantasainen ohjeistus sekä

kattavat raportointikäytänteet. Rapor-

toinnin oikeellisuuden varmistamiseksi

toteutetaan lisäksi sisäistä valvontaa

osana kestävyysseikoille määriteltyjä

raportointiprosesseja.

S-Pankin kestävyysraportti käsitellään

tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa

osana toimintakertomusta ja tilinpää-

töstä. Kestävyysraportoinnin seuranta ja

valvonta on säädetty tarkastusvalio-

kunnan tehtäväksi. Tarkastusvaliokunta

valvoo kestävyysraportin laatimispro-

sessia ja varmentamista sekä antaa

suosituksia tai ehdotuksia raportointipro-

sessin luotettavuuden varmistamiseksi.

Kestävyysraportoinnin tuottaminen ja

kehittäminen on määritelty S-Pankin

johtamisjärjestelmässä Asiakkuudet ja

brändi -yksikössä toimivan vastuulli-

Due diligence -prosessin keskeiset

osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

a) Due diligence -prosessin

sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja

liiketoimintamalliin

ESRS 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due

diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

S1 Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa

S4 Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen

ja arviointi

ESRS 2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

d) Toimien toteuttaminen kyseisten

haitallisten vaikutusten torjumiseksi

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät toimet

S4 Prosessit asiakkaisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi

G1 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

G1 Lahjonnan ja korruption estäminen

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden

seuranta ja viestintä

ESRS2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

E1 Ilmastotavoitteet

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

S4 Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

suustiimin vastuulle. Vastuullisuustiimi

vastaa konsernitason raportointipro-

sessien määrittelystä ja kehittämisestä.

Vastuullisuustiimi vastaa kestävyysra-

portoinnin kohteena olevien tietojen

koostamisesta ja tarkastamisesta sekä

raportoi kestävyysraportointia koskevista

havainnoistaan vastuullisuuskomitealle.

Vastuullisuuskomitean tehtävänä on

seurata kestävyysraportointia koske

vien sääntelyvaatimusten noudatta-

mista. Komitea raportoi tehtävässään

konsernin johtoryhmälle. Raportointia

koskevat riskit ja kontrollit käsitellään

säännönmukaisesti tarkastusvaliokun-

nassa ja hallituksessa osana toiminta-

kertomuksen hyväksymistä.

Kestävyysraportointiprosessia koskevat riskit

Kestävyysraportointia koskevat riskit on

arvioitu S-Pankin riskikartoitusmenet-

telyn mukaisesti, jossa riskejä arvioidaan

ja priorisoidaan niiden vakavuuden ja

todennäköisyyden mukaan. S-Pankki

kehittää jatkuvasti kestävyysraportoinnin

prosessejaan ja osana raportointiproses-

sien kehitystä arvioi myös raportointipro-

sessien riskejä S-Pankin sisäisen

valvonnan periaatteiden mukaisesti.

Kestävyysraportointistandardien osalta

soveltamiskäytäntö on vielä kehittymä-

töntä, ja EU:n komission Omnibus-

ehdotuksen tuomat muutokset lisäävät

tiedonantovelvoitteita koskevien tulkin-

tavirheiden riskiä. Soveltamisvirheet ja

tästä aiheutuvat mahdolliset puutteet

on arvioitu suurimmaksi kestävyysra

porttia koskevaksi yksittäiseksi riskiksi.

Soveltamiskäytäntöjen kehittyessä ja

vakiinnuttua tunnistettujen riskien on

arvioitu pienenevän merkittävästi.

Kestävyysraportoinnin prosessien näkö-

kulmasta tiedon oikeellisuutta, muuttu-

mattomuutta, täsmällisyyttä ja oikea-

aikaisuutta koskevat riskit on arvioitu

vähäisiksi. Kestävyysraportin tiedot

perustuvat pääsääntöisesti S-Pankin

sisäisiin tietolähteisiin ja tulevat kirja

tuksi kunkin raportointialueen asiantun-

tijoiden toimesta. Raportointiprosesseja

valvotaan ja kehitetään jatkuvan paran-

tamisen periaatteella.

Päästölaskenta ja EU-taksonomia ovat

kestävyysraportin osa-alueista ainoat,

joissa S-Pankki on olennaisesti riippu

vainen yhtiön ulkopuolisista tietoläh-

teistä. S-Pankki pyrkii turvaamaan

päästölaskennan ja EU-taksonomian

luotettavuuden käyttämällä vain

ammattimaisia ja hyvämaineisia palve-

luntarjoajia. Päästölaskennassa käyte-

tään menetelmiä, jotka noudattavat

toimialalla yleisiä päästölaskentaa

koskevia käytäntöjä. EU-taksonomian

laskentaperiaatteet perustuvat

voimassa olevaan sääntelyyn ja sitä

täydentäviin delegoituihin asetuksiin.

Olennaisuusarvioinnissa S-Pankki on riip

puvainen ulkopuolisesta tutkimustie-

dosta, joka voi muuttua tiedon kehittyessä.

S-Pankin liiketoimintamalli,

arvoketju ja strategia

S-Pankin liiketoimintamalli

S-Pankki Oyj on luottolaitos, joka on

keskittynyt henkilöasiakkaille tarjotta-

viin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi

S-Pankki tarjoaa palveluita kohdenne-

tusti myös yrityksille. S-Pankki tarjoaa

palveluita asiakkailleen päivittäisten

raha-asioiden hoitamiseen, säästämi-

seen ja sijoittamiseen sekä hankintojen

rahoittamiseen. Lisäksi S-Pankki

tarjoaa yksityispankkipalveluita sekä

palveluita institutionaalisille sijoittajille.

S-Pankin omistavat Suomen Osuus-

kauppojen Keskuskunta (SOK) ja

S-ryhmään kuuluvat osuuskaupat.

S-Pankki on siten osa S-ryhmää, joka on

asiakkaiden omistama suomalainen

yritysverkosto. Liiketoiminnan tuotoista

maksettavat osingot maksetaan

S-Pankin omistaville osuuskunnille.

S-Pankki palvelee toimipaikoissa, puhelin-

palvelussa, verkkopankissa, S-mobiilissa

ja sosiaalisen median kanavissa. S-Pankin

asiakkaita palvelevat lisäksi asiantuntijat

vaativissa pankkiasioissa ympäri Suomea

sekä yksityispankkiirit varallisuudenhoitoa

koskevissa asioissa. S-ryhmän alueosuus-

kaupat toimivat S-Pankin asiamiehinä ja

tarjoavat toimipaikoissaan pankkipalve-

luita S-Pankin lukuun.

S-Pankin palvelut on suunnattu pääasi-

assa osuuskauppojen asiakasomistajille

ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville, ja

heille peruspankkipalvelut ovat maksut-

tomia. Muut palvelut pyritään pitämään

kohtuuhintaisina, ja kaikki palvelut on

hinnoiteltu läpinäkyvästi. S-ryhmän asia-

kasomistajuuden rahana maksettavat

edut, kuten Bonus ja maksutapaetu,

maksetaan asiakkaan tilille S-Pankissa.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Pankin ansaintamalli perustuu pääosin

asiakkaiden talletusten vastaanottami-

seen, luottojen myöntämiseen ja asiak-

kaiden varallisuudenhoitoon.

S-Pankki-konsernin harjoittama liike-

toiminta on luvanvaraista, laajasti sään-

neltyä ja viranomaisten valvomaa.

S-Pankin arvoketju

S-Pankin tehtävänä on tarjota asiakkail-

leen laadukkaita pankkipalveluita.

S-Pankin toiminta perustuu oleellisesti

osaavaan ja sitoutuneeseen henkilös-

töön. Toiminnassaan S-Pankki hyödyntää

monipuolisesti myös muiden yritysten

tuottamia palveluita ja osaamista, joiden

osalta S-Pankin asiakkaat ovat palve-

lujen loppukäyttäjiä.

Alkupään arvoketjuun kuuluvat tuot-

teiden tai palveluiden toimittajat, jotka

ovat suorassa tai epäsuorassa liiketoi-

mintasuhteessa S-Pankkiin. Keskeisiä

tuotteiden ja palveluiden toimittajia

ovat IT-järjestelmien toimittajat. Rahoi-

tuslaitoksena S-Pankki saa varoja asia-

kastalletuksina ja sijoittajilta markkina-

ehtoisena varainhankintana.

Arvoketjun keskiössä on vahva asiantun

tijapohjainen pankkiliiketoiminta, ja

S-Pankki on erittäin riippuvainen ammat-

titaitoisesta henkilöstöstä.

Loppupään arvoketjuun kuuluvat

S-Pankin asiakkaat, jotka käyttävät

pankin tuotteita ja palveluita ja ovat

pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Asiak-

kaisiin lukeutuu rajoitetumpien palve-

luiden osalta myös yrityksiä, asunto-

osakeyhtiöitä ja instituutioita.

Pankkiliiketoiminta koostuu muun

muassa seuraavista toiminnoista:

• talletusten vastaanottaminen ja

maksamisen palvelut henkilö-

asiakkaille

• henkilöasiakkaiden asunto- ja

muut luotot

• talletusten vastaanottaminen,

maksupalvelut ja luotot muille kuin

henkilöasiakkaille

• treasury ja varainhankinta.

Varallisuudenhoitoliiketoiminta sisältää

sijoituspalvelut ja kiinteistövarainhoidon

palvelut.

S-Pankin strategia

S-Pankin hallitus on joulukuussa 2023

vahvistanut konsernin strategian ja

taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle

2024–2027. Strategiassa on vahvistettu

toiminnan tarkoitus, visio ja arvolupaus,

strategiakauden tavoitteet sekä läpileik-

kaavat teemat. Strategiakaudelle

2024–2027 on tunnistettu kolme

keskeistä muutosaluetta: Handels

banken-liiketoimintakaupan integraatio,

palvelumallin uudistaminen ja liiketoi-

minnan skaalautuvuuden parantaminen.

Vuoden 2024 lopulla toteutuneen liike-

toimintakaupan myötä S-Pankille siir-

tyivät Handelsbankenin Suomen henki-

löasiakas- ja varainhoitoliiketoiminnot.

Samalla S-Pankkiin siirtyi noin 100 000

henkilöasiakasta, yli 200 työntekijää ja

23 konttoria täydentämään S-Pankin

palveluverkostoa.

Kauppa tukee S-Pankin strategiaa, jolla

tavoitellaan kannattavaa kasvua uuteen

kokoluokkaan asiakaslähtöisesti ja digi-

taalisesti. S-Pankista tuli Suomen

neljänneksi suurin henkilöasiakaspankki

asuntolainoilla ja talletuksilla mitattuna.

S-Pankin aktiivisten ja keskittävien

asiakkaiden määrä kasvoi, ja tase- ja

tuottorakenne monipuolistuivat.

Kaupan myötä myös S-Pankin varallisuu-

denhoitoliiketoiminta vahvistui. Hallin-

noitavat varat kasvoivat, ja Private

Banking -asiakkaiden määrä lähes

kaksinkertaistui. Pankin rahastovali

koima monipuolistui Handelsbankenilta

ostettujen neljän rahaston myötä sekä

yhteistyöllä, jossa S-Pankki jakelee

Handelsbankenin rahastoja Suomessa.

S-Pankkiin tuli myös uusia osaajia ja lisää

kokemusta muun muassa henkilökoh-

taisen sijoitusneuvonnan kehittämiseen.

Palvelumallia uudistetaan strategia-

kauden aikana entistä asiakaslähtöi-

semmäksi ja digitaalisemmaksi. Palve-

lumallin uudistaminen tukee S-Pankin

kannattavaa kasvua kolmen tavoitteen

kautta: palvelukanavien kehittäminen,

asiakaskokemuksen parantaminen ja

asiakaskannan arvon kasvattaminen.

Skaalautuvuutta parannetaan, jotta

kasvavaa asiakasjoukkoa voidaan

palvella entistä paremmin, asiakasläh-

töisemmin ja kustannustehokkaammin.

Skaalautuvuutta saavutetaan palvelu-

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

mallin uudistamisella ja digipalveluiden

kehittämisellä: rutiiniasiointia siirretään

itsepalvelukanaviin ja S-mobiiliin,

prosesseja tehostetaan ja asiantunti-

joilta vapautetaan aikaa lisäarvoa tuot-

tavaan neuvontaan.

Näiden muutosalueiden lisäksi

S-Pankki panostaa strategiakaudella

organisaatiota läpileikkaaviin

teemoihin: digitalisaatio ja teknologia,

vastuullisuus, sääntelyn vaatimusten

toteuttaminen ja riskienhallinnan

vahvistaminen sekä osaava henkilöstö

ja asiakaslähtöinen toiminta.

Vastuullisuuden saralla S-Pankki

kehittää kykyään vastata muuttuviin

sidosryhmäodotuksiin ja sääntelyyn.

Yhtiö pyrkii varmistamaan, että se

pystyy tunnistamaan ja hallitsemaan

ennakoivasti vastuullisuuteen liittyviä

riskejä ja että sen tuotteet ovat vastuul-

lisia ja saavutettavia. Sijoituksissa

huomioidaan vastuullisuusnäkökulmat.

Taloudellista inkluusiota edistetään

mm. maksuttomilla päivittäisillä pank-

kipalveluilla ja mikrosäästämisellä.

Strategiassa määritellyt muutosalueet ja

teemat voivat vaikuttaa S-Pankin sidos-

ryhmiin ja sidosryhmien kannalta olennai-

siksi tunnistettuihin kestävyysseikkoihin.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

S-Pankki edistää ihmisoikeuksien toteu-

tumista omassa toiminnassaan ja edel-

lyttää sitä myös yhteistyökumppaneil-

taan. Pankki välttää aiheuttamasta

kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia tai

vaikuttamasta niiden syntyyn. S-Pankki

toimii asianmukaista huolellisuutta

noudattaen YK:n yrityksiä ja ihmisoi

keuksia koskevien ohjaavien periaat-

teiden mukaisesti.

S-Pankilla on eri menettelyjä, joilla se on

vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten

sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmien

kanssa käytävän vuorovaikutuksen

tarkoituksena on varmistaa, että S-Pankin

liiketoimintamalli ja strategia on järjes-

tetty tavalla, joka vastaa yrityksen

keskeisten sidosryhmien odotuksia ja

varmistaa S-Pankin toiminnan jatku

vuuden. Sidosryhmien näkemysten ja

etujen asianmukainen huomioiminen on

osa hallituksen ja toimielinten päätöksen-

teon valmistelua, ja se on huomioitu myös

S-Pankin liiketoiminnan kehittämisen

mallissa. Sidosryhmien kanssa toteutet-

tavaa vuorovaikutusta hyödynnetään

S-Pankin liiketoiminnan strategisessa ja

operatiivisessa johtamisessa sekä

S-Pankin kestävyyteen liittyvien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien olen-

naisuuden arvioinnissa. Kestävyysrapor-

toinnin pohjana olevassa kaksoisolennai-

suusanalyysissä on otettu huomioon

asiakkaiden ja henkilöstön esittämiä

näkemyksiä S-Pankin toiminnan kestä-

vyydestä. Kaksoisolennaisuusanalyysissä

ei ole tullut esille etuja tai näkemyksiä,

jotka edellyttäisivät muutoksia S-Pankin

strategiaan tai liiketoimintamalliin.

Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

S-Pankin kaksoisolennaisuusanalyysi on

toteutettu useammassa osassa vuosien

2023 ja 2024 aikana. Kaksoisolennai-

suusanalyysissä hyödynnettiin laajasti

useampaa ulkoista asiantuntijaa ja

sisäisten asiantuntijoiden näkökulmia.

Kaksoisolennaisuusanalyysiä myös

täydennettiin vuoden 2024 aikana aloi-

tetun ilmastotavoiteprojektin alustavien

löydösten pohjalta. Vuonna 2025 kaksois-

olennaisuusanalyysiä päivitettiin

selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(IROt) eroteltiin selkeämmin kolmeen

Sidosryhmä Vuorovaikutuksen organisointi

Vuorovaikutuksen tarkoitus ja

vaikutus toimintaan

Henkilöasiakkaat Asiakaskyselyt, asiakaspalaute,

markkinatutkimukset

Asiakasvaikutusten hallinta ja

liiketoiminnan kehittäminen

Yritysasiakkaat Asiakastapaamiset Asiakasvaikutusten hallinta ja

liiketoiminnan kehittäminen

Omistajat S-Pankin hallituksen kokoukset ja

yhtiökokous

Omistajaohjaus ja strategia

Sijoittajat Sijoittajatapaamiset Sijoittajaodotusten hallinta

Yhteistyökumppanit Toimittajahallinnan tapaamiset; strategiset,

taktiset ja operatiiviset kokoukset

Toimitusketjun hallinta ja

riskienarviointi

Sijoituskohteet Omistajavaikuttamisen kanavat;

yhtiökokousosallistuminen, suora

yhtiövaikuttaminen, sijoittajien

yhteisvaikuttaminen

Vastuullisen sijoittamisen

periaatteiden noudattaminen

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

osaan: IROon johtavan seikan kuvaus, itse

IRO sekä sen arvioitu laadullinen mitta-

luokka. Kaksoisolennaisuusanalyysin

päivityksen tarve arvioidaan vuosittain.

Vuonna 2025 käynnistettiin laaja ESG-

riskien analyysi Euroopan pankkiviran

omaisen (EPV) ohjeistuksen mukaisesti,

ja sen tulosten perusteella määriteltiin

ESG-riskien olennaisuus. Riskeihin tehtiin

selkeä linjaus EPV:n vaatimusten mukai-

sesti. Vuonna 2024 tehdyssä ilmasto- ja

ympäristöriskien olennaisuusarviossa

aiemmin tunnistetut riskit sisällytettiin

EPV-tarkasteluun ja käsiteltiin osana sen

tuloksia. Tämä työ on toiminut kaksois-

olennaisuusanalyysin taloudellisten

riskien arvioinnin päivityksen perustana.

Vuoden 2025 aikana toteutettiin

S-Pankin kielteisten ihmisoikeusvaiku-

tusten arviointi (HRDD), jossa pyrittiin

tunnistamaan mahdollisia kielteisiä

ihmisoikeusvaikutuksia, jotka aiheu

tuvat välittömästi tai välillisesti pankin

tai sen arvoketjuun kuuluvien toimi-

joiden toiminnasta. Tämän arviointityön

perusteella tunnistetut ihmisoikeusvai-

kutukset ovat pohjana myös kaksois-

olennaisuusanalyysin kielteisille vaiku-

tuksille ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Lisäksi vaikutusten osalta käytiin asian-

tuntijakeskusteluja laadullisista kestä-

vyysseikoista, joilla on olennainen

merkitys S-Pankille. Näihin keskuste

luihin osallistuivat oman työvoiman

osalta henkilöstöjohtaja ja varallisuu

denhoidon osalta sijoitusjohtaja sekä

ESG-analyytikko. Asiantuntijalausun

tojen perusteella vastuullisuustiimi laati

ehdotuksen olennaisista myönteisistä

vaikutuksista lisättäväksi kaksoisolen-

naisuusanalyysin mukaisiin IROihin.

Päivitetyn kaksoisolennaisuusana-

lyysin perusteella S-Pankki ei tunnis-

tanut yhtään olennaista mahdolli-

suutta. Näin ollen mahdollisuuksien

hallintaa koskevia prosesseja ei ole

kuvattu tässä raportissa. Mahdolli

suuksien tunnistaminen tapahtuu

osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Kaksoisolennaisuusanalyysi on kattanut

kaikki S-Pankin keskeiset liiketoiminta-

alueet, liikesuhteet ja maantieteelliset

alueet. Pankkiliiketoimintaa ja varalli-

suudenhoitoliiketoimintaa on arvioitu

erikseen, jotta toiminnan erityispiirteet

tulisivat huomioiduksi. Vaikutusten

tunnistamisessa ja priorisoinnissa on

keskitytty niihin tekijöihin, joiden on

arvioitu lisäävän haittavaikutusten

riskiä. Vaikutuksia on arvioitu niin oman

toiminnan kuin liikesuhteidenkin kautta.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnis-

tettiin ja priorisoitiin olennaiset kestä-

vyysseikat arvioimalla niiden vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia kahdesta

näkökulmasta: vaikutusten olennaisuus

(S-Pankin vaikutukset ihmisiin ja ympä-

ristöön) ja taloudellinen olennaisuus

(taloudelliset vaikutukset S-Pankkiin).

Arvioinnissa sekä vaikutuksille että

taloudellisille riskeille ja mahdollisuuk-

sille on tehty arviot, joiden perusteella

olennaisuutta on analysoitu. Vaiku-

tusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden

lisäksi huomioon otettiin myös vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien

todennäköisyys ja mahdollinen korjaa-

maton luonne (negatiiviset vaikutukset).

Olennaisuuden arvioinnissa vaikutusten

vakavuudelle (mittakaava, laaja-alai-

suus ja korjaamaton luonne) on annettu

todennäköisyyttä suurempi painoarvo.

Vaikutukset ja riskit on arvioitu lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Ilmasto- ja ympäristöriskien arviointia

on käsitelty tarkemmin tämän kestä-

vyysraportin kohdassa E1.

Kaksoisolennaisuusanalyysiä on käsi-

telty S-Pankin hallituksessa, S-Pankin

tarkastusvaliokunnassa sekä konsernin

johtoryhmässä. Kestävyysraportin

lähtökohtana oleva kaksoisolennai

suusanalyysi on hyväksytty S-Pankin

hallituksessa 5.11.2025.

Raportoitavat tiedot on määritelty

kaksoisolennaisuusanalyysin perus

teella. Olennaisiksi tunnistetut aiheet ja

niihin liittyvät tietopisteet on sisälly-

tetty raportointiin, kun taas olennai-

suuden ulkopuolelle jääviä ei raportoida.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (E1)

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

Niissä tuotteissa, joissa on tunnistettu ilmastonmuutoksen merkittävä

vaikutus, S-pankilla on mahdollisuus suojata toiminnallaan asiakasta

hallitsemalla tuotteeseen liittyviä ilmastoriskejä.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Arvoketjun

loppupää:

asiakkaat

Ilmastonmuutoksen

hillintä (E1)

Lyhyt, keskipitkä

ja pitkä

S-Pankin toiminnassa syntyy päästöjä, jotka vaikuttavat

ilmastonmuutokseen.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Kielteinen

vaikutus

Oma toiminta:

ilmasto

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E1 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1) S-Pankki toimii merkittävänä lainanantajana pääasiassa

henkilöasiakkaille. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sadannan

lisääntyminen johtaa mahdollisiin lisääntyviin tulvariskeihin, joilla on

vaikutusta kiinteistöihin ja tontteihin sekä niiden arvoihin. Tämä voi

vaikuttaa S-Pankin luottoriskiin.

Riski (fyysinen) Riski on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Oma toiminta:

pankkiliiketoiminta

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1) llmastonmuutoksen on kokonaisuudessaan arvioitu vaikuttavan

laskevasti bruttokansantuotteeseen, kasvattavan työttömyyttä,

nostavan korkotasoa ja kiihdyttävän inflaatiota. Näillä voi olla vaikutusta

asiakkaiden taloudelliseen asemaan ja takaisinmaksukykyyn sekä

pankin rahastojen hallinnointipalkkioihin, operatiivisiin kustannuksiin ja

muihin taloudellisiin riskeihin pitkällä aikavälillä.

Riski (fyysinen ja siirtymä) Riski on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Oma toiminta: kaikki

liiketoiminnot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1) S-Pankki toimii merkittävänä lainanantajana henkilöasiakkaille.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta koskeva säätely voi kasvaa mikä voi

lisätä korjausvelkaa ja alentaa kiinteistöjen arvoja. Tällä voi olla

vaikutusta pankin luottoriskiin sekä pääomariskiin pitkällä aikavälillä.

Riski (siirtymä) Riski on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Oma toiminta:

pankkiliiketoiminta

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Oma työvoima – työolot,

terveys ja turvallisuus sekä

työ- ja yksityiselämän

tasapaino (S1)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

Liiallinen työn aiheuttama kuormitus voi vaikuttaa

henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Vaikutus

korostuu asiantuntijatyössä ja tilanteessa, jossa

osaaminen on keskittynyt rajatulle henkilömäärälle.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Kielteinen

vaikutus

Oma toiminta:

kaikki työntekijät

Oma työvoima: Yhdenvertainen

kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille (S1)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhteneväisten

mahdollisuuksien tarjoaminen edistää henkilöstön

hyvinvointia ja sitoutuneisuutta ja epäonnistuminen

näissä toimissa voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Oma toiminta:

kaikki työntekijät

Yhteisökohtaiset tiedot Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

S-Pankki tarjoaa luotettavan ja hyvän työpaikan. Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Oma toiminta:

kaikki työntekijät

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S4 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Tietoturva, tietosuoja ja yksityisyys sekä yhteisökohtaiset

tiedot (S4)

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuvat

olennaisesti asiakkaiden luottamukseen sekä

yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin, joilla toiminnan

luotettavuus varmistetaan. Pankki- ja sijoituspalveluiden

tarjoamiseen sisältyy aina riski väärinkäytöksistä, millä

voi olla merkittävää taloudellista haittaa pankille.

Riski Riski on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Oma toiminta: kaikki

liiketoiminnot

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S4 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän laadukkaan tiedon

saatavuus ja vastuullinen

viestintä sekä Tuotteiden ja

palveluiden saatavuuden

varmistaminen ja

syrjimättömyys (S4)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

Erilaisten pankkipalvelujen saavutettavuudella ja

ymmärrettävyydellä on merkittävä vaikutus ihmisten

taloudelliseen tilanteeseen ja sitä kautta hyvinvointiin.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Kielteinen Arvoketjun

loppupää:

asiakkaat

Tietoturva, tietosuoja ja

yksityisyys (S4)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

Mahdolliset tietosuojarikkomukset voivat toteutuessaan

aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia asiakkaille.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Kielteinen Arvoketjun

loppupää:

asiakkaat

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: G1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Vastuullisuuden

hallintotapa ja toiminnan

eettisyys (G1)

Hyvään hallintotapaan

liittyvät vaikutukset

voivat realisoitua millä

aikavälillä tahansa.

Mahdolliset puutteet S-Pankin väärinkäytösten

tunnistamiseen ja estämiseen liittyvissä käytännöissä

voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ihmisille ja

yhteiskunnalle.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Kielteinen

vaikutus

Arvoketjun

loppupää: kaikki

henkilöt ja

yhteiskunta

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: G1 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Vastuullisuuden hallintotapa ja toiminnan eettisyys ja

Korruption, harmaan talouden ja rahanpesun torjunta

(G1)

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuvat

olennaisesti asiakkaiden luottamukseen sekä

yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin, joilla toiminnan

luotettavuus varmistetaan. Pankki- ja sijoituspalveluiden

tarjoamiseen sisältyy aina riski väärinkäytöksistä, millä voi

olla merkittävää taloudellista haittaa pankille.

Riski Riski on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Oma toiminta: kaikki liiketoiminnot

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LIITE 1: LUETTELO KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISESSA

NOUDATETUISTA ESRS-TIEDONANTOVAATIMUKSISTA

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

ESRS 2 Yleiset vaatimukset

BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset

laatimisperiaatteet

ESRS 2 Kestävyysraportin yleiset laatimisperiaatteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ESRS 2 käytetyt estimaatit, ESRS 2

Kestävyysraportoinnin aikahorisontti

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja

valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat

ESRS 2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

ESRS 2 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista, ESRS 2 Kestävyysraporotintia koskevat

riskit

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

ESRS 2 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

SBM-1 Markkina-asema, strategia,

liiketoimintamalli(t) ja arvoketju

ESRS 2 S-Pankin liiketoimintamalli, arvoketju ja

strategia

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamalli(e)n kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (taulukko), E1 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, S1 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, S4 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, G1 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinta, E1 Ilmastoriskien tunnistamis- ja

arviointiprosessi S-Pankissa

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä

huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Liite 1: Luettelo kestävyysraportin laatimisessa

noudatetuista ESRS-tiedonantovaatimuksista

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

E1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, E1

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, E1

Ilmastonmuutoksen hillintä, E1 Ilmastoriskien

tunnistamis- ja arviointiprosessi S-Pankissa

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinta, E1 Ilmastoriskien tunnistamis- ja

arviointiprosessi S-Pankissa

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

E1 toimintaperiaatetaulukko, E1 Ilmastonmuutoksen

hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja toimenpiteet, E1

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, E1 Ilmastoriskien

tunnistamis- ja arviointiprosessi S-Pankissa, E1

Ilmastotavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1 Ilmastotavoitteet

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope

2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat

kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien

ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset

vaikutukset

Kestävyysstandardien mukaisesti yritys voi jättää

tämän tiedonantovaatimuksen raportoimatta

siirtymäsäännösten puitteissa.

Sosiaalinen vastuu

S1 Oma työvoima

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus

– Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (taulukko), S1 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus

– Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (taulukko), S1 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet

S1 toimintaperiaatetaulukko, S1 Omaan työvoimaan

liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa

S1 Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle

työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan

työvoimaan kohdistuvien olennaisten

vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

vaikuttavuus

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät toimet

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten

kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

S1 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien

muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

Kestävyysstandardien mukaisesti yritys voi jättää

tämän tiedonantovaatimuksen raportoimatta

siirtymäsäännösten puitteissa.

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Epäolennainen

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit S1 Monimuotoisuuden mittarit

S1-10 – Riittävä palkka Epäolennainen

S1-11 – Sosiaalinen suojelu Epäolennainen

S1-12– Vammaiset henkilöt Suomen lainsäädäntö estää keräämästä ja

käsittelemästä tietoa

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä

koskevat mittarit

S1 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat

mittarit

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat

mittarit

S1 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa

koskevat mittarit

S1 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero

ja kokonaisansiot)

S1 Ansiotuloa koskevat mittarit

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (taulukko), S4 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (taulukko), S4 Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

S4 toimintaperiaatetaulukko, S4 Politiikat ja

toimintaperiaatteet

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4 Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja

loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4 Prosessit asiakkaisiin kohdistuvien kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi, S4 Asiakasvalitukset ja

-palautteet, S4 Tietoturvaan, tietosuojaan ja

yksityisyyteen liittyvien kielteisten vaikutusten

korjaamiseen liittyvät erityiset prosessit

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi

ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

tehokkuus

S4 Tuotteiden ja palveluiden saatavuus,

saavutettavuus ja syrjimättömyys, S4 Laadukas

tiedonanto sekä vastuullinen viestintä ja markkinointi,

S4 Tietoturva, tietosuoja ja yksityisyys, S4

Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet, S4 Toimenpiteet

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

S4 Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet

Hyvä hallinto

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus

– Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus

–Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1 toimintaperiaatetaulukko, G1 Liiketoiminnan

harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri

G1–2 – Suhteet toimittajiin G1 Toimittajahallinnan eettisyys ja maksukäytännöt

G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

G1 Lahjonnan ja korruption estäminen

G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset G1 Raportoitavan tilikauden tapahtumat

G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja

lobbaustoiminta

G1 Poliittinen vaikuttaminen

G1–6 – Maksukäytännöt G1 Toimittajahallinnan eettisyys ja maksukäytännöt

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LIITE 2: LUETTELO EU:N LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHDETUISTA MONIALAISTEN JA AIHEKOHTAISTEN STANDARDIEN TIETOPISTEISTÄ

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS 2 GOV-1

Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 13

Komission delegoitu asetus

(EU) 2020/1816, liite II

Olennainen ESRS 2 Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

ESRS 2 GOV-1

Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen ESRS 2 Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 10

Olennainen ESRS 2 Selvitys kestävyyttä

koskevasta due diligence

-prosessista

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpano asetuksen (EU)

2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön

liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja

taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä

koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta, delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv

alakohta

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta, delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Ei sovellu -

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14

kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Ilmastonmuutoksen

hillintään ja

ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

ESRS E1-1

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen

ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g

alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpano asetuksen (EU)

2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohdan d–g alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

Olennainen E1 Ilmastoriskien

tunnistamis- ja

arviointiprosessi

S-Pankissa

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla;komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 6 artikla

Olennainen E1 Ilmastotavoitteet

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian

kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38

kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5 ja taulukon 2

indikaattori 5

Ei sovellu -

ESRS E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5

Olennainen E1 Energiankulutus ja

energialähteiden

yhdistelmä

ESRS E1-5

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 6

Ei sovellu -

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44

kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpano asetuksen (EU)

2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 5 artiklan 1 kohta,

6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Kasvihuonekaasujen

scope 1, scope 2 ja scope 3

-bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpano asetuksen (EU)

2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 8 artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Kasvihuonekaasujen

scope 1, scope 2 ja scope 3

-bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Ilmastonmuutoksen

hillintään ja

ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville

fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 liite II; delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E1-9

Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a

alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien

omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu

olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:

Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:

Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E1-9

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo

eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67

kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;

komission täytäntöönpanoasetus (EU)

2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:

Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden

energiatehokkuus

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1818, liite II

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan

E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä

ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)

liitteen II luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 8, taulukon 2

indikaattorit 1, 2 ja 3

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 7

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 8

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Ei olennainen -

ESRS E3-4

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.2

Ei olennainen -

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman

toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29

kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.1

Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 7

Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 10

Ei sovellu -

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 14

Ei sovellu -

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E4-2

Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 11

Ei olennainen -

ESRS E4-2

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Ei olennainen -

ESRS E4-2

Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 15

Ei olennainen -

ESRS E5-5

Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 13

Ei olennainen -

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 9

Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 13

Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 12

Ei olennainen -

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Olennainen S1 Omaa työvoimaa

koskevat

ihmisoikeusperiaatteet

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Omaa työvoimaa

koskevat

ihmisoikeusperiaatteet

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit

ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 11

Ei olennainen -

ESRS S1-1

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23

kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 1

Ei olennainen -

ESRS S1-3

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät

32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 5

Olennainen S1 Prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat yrityksen omalle

työvoimalle huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

ESRS S1-14

Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan

b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Terveyttä ja

turvallisuutta koskevat

mittarit

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS S1-14

Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 3

Olennainen S1 Terveyttä ja

turvallisuutta koskevat

mittarit

ESRS S1-16

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Ansiotuloa koskevat

mittarit

ESRS S1-16

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka

97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 8

Olennainen S1 Ansiotuloa koskevat

mittarit

ESRS S1-17

Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 7

Olennainen S1 Tapaukset, valitukset ja

vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

ESRS S1-17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

periaatteiden noudattamatta jättäminen 104

kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10 ja taulukon 3

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II; delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Olennainen S1 Tapaukset, valitukset ja

vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

ESRS 2 – SBM-3 – S2

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön

käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattorit 12 ja 13

Ei olennainen -

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen -

ESRS S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattorit 11 ja 4

Ei olennainen -

ESRS S2-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II; delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Ei olennainen -

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Ei olennainen -

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen -

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen -

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II; delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Ei olennainen -

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen -

ESRS S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Olennainen S4 Politiikat ja

toimintaperiaatteet

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II; delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Olennainen S4 Prosessit asiakkaisiin

kohdistuvien kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen S4 Prosessit asiakkaisiin

kohdistuvien kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi

ESRS G1-1

Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 15

Olennainen G1 Lahjonnan ja korruption

estäminen

ESRS G1-1

Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan

d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 6

Olennainen G1 Ilmoittajansuoja

S-Pankissa

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien

lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan

a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen G1 Raportoitavan tilikauden

tapahtumat

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat

normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 16

Olennainen G1 Raportoitavan tilikauden

tapahtumat

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TAKSONOMIA-ASETUKSEN

MUKAISET TIEDOT

EU-taksonomia (Asetus EU 2020/852)

on luokitusjärjestelmä, joka asettaa

rahoituskohteiden luokittelulle selkeät

ja yhdenmukaiset kestävyyskriteerit.

Taksonomia-asetusta (EU) 2020/852

täydentävät asetukset (EU) 2021/2178

(nk. tiedonantoasetus), (EU) 2021/2139

(nk. ilmastoasetus) ja (EU) 2023/2486

(nk. ympäristöasetus), joista ilmasto- ja

ympäristöasetuksilla on vahvistetut

tekniset arviointikriteerit. Taksonomian

kelpoisuusarvioinnissa tunnistetaan ne

taloudelliset toiminnot, jotka kuuluvat

EU-taksonomian soveltamisalaan ja

joille on määritelty tekniset arviointikri-

teerit. Toiminnon katsotaan olevan

EU-taksonomian mukaista, jos takso-

nomiakelpoiset toiminnot täyttävät

niille asetetut tekniset arviointikriteerit.

Toiminnan on merkittävästi edistettävä

vähintään yhtä taksonomia-asetuk-

sessa luetellusta ympäristötavoit-

teesta, se ei saa aiheuttaa merkittävää

haittaa (Do No Significant Harm; DNSH)

muille ympäristötavoitteille ja sen tulee

täyttää kansainvälisiin ihmisoikeus-

standardeihin perustuvia vähimmäis-

tason suojatoimia.

S-Pankki raportoi ympäristön kannalta

kestävistä taloudellisista toiminnoista

komission delegoidun asetuksen (EU)

2021/2178 luottolaitoksia koskevien

säännösten mukaisesti. Komission dele-

goitu asetus (EU) 2026/73 antaa mahdol-

lisuuden soveltaa tilikauden 2025 kestä-

vyysraportoinnissa aiempaa myös

vuoden 2024 kestävyysraportoinnissa

sovellettua EU-taksonomiasääntelyä

(kattaen komission delegoitu asetus (EU)

2021/2139), täydentävä delegoitu ilmas-

toasetus (komission delegoitu asetus

(EU) 2022/1214), delegoitu ympäristö

asetus (komission delegoitu asetus (EU)

2023/2486) ja delegoitu ilmastoase-

tuksen muutokset (komission delegoitu

asetus (EU) 2023/2485). Tilikauden 2025

taksonomiaraportoinnissa on käytetty

tätä mahdollisuutta.

Vuoden 2025 osalta S-Pankki raportoi

taksonomiatietoja kaikkien kuuden

ilmasto- ja ympäristötavoitteen osalta.

Pankkien keskeinen tulosindikaattori,

lainakannan vihreiden omaisuuserien

osuus (Green Asset Ratio, GAR), kertoo

kuinka suuri osuus pankin taseesta

rahoittaa EU-taksonomian mukaisia

taloudellisia toimintoja. Luottolai

tosten tulee julkaista GAR-osuus sekä

liikevaihtoon että pääomamenoihin

(CapEx) perustuen. S-Pankilla ei ole

kaupankäyntisalkkua.

Rahoitusalan ja muiden kuin rahoitus-

alan yritysten GAR-osuuksien taksono-

miaraportointi perustuu viimeisimpään

saatavilla olevaan tietoon, joka perustuu

pääosin ulkopuolisen palveluntarjoajan

keräämään dataan. Vuoden 2025 rapor-

toinnissa, luokan "Muut rahoitusalan

yritykset" osalta, vesivarojen ja merten

luonnonvarojen, kiertotalouden, ympä-

ristön pilaantumisen sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien

taksonomiadataa on kerätty manuaali-

sesti yritysten kestävyysraporteilta.

S-Pankin taseen saamiset muodostuvat

pääosin luotonannosta kotitalouksille ja

asunto-osakeyhtiöille, ja näistä vain koti-

talouksien asuinkiinteistövakuudelliset

asuntolainat sekä peruskorjauslainat

ovat taksonomiakelpoisia saamisia.

Varsinaista yritysrahoitusta S-Pankki

harjoittaa vain vähäisessä määrin.

Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

saamistodistukset, joita S-Pankin

salkuissakin on, eivät ole taksonomiakel-

poisia. S-Pankin myöntämien kotitalouk-

sien asuinkiinteistövakuudellisten asun-

tolainojen ja perusparannuslainojen

katsotaan olevan taksonomiakelpoisia

ilmastonmuutoksen hillinnän ympäristö-

tavoitteen osalta. Pankki ei toistaiseksi

pysty arvioimaan kotitalouksien asuin-

kiinteistövakuudellisten asuntolainojen

ja perusparannuslainojen taksonomian

mukaisuutta teknisten arviointikritee-

rien edellyttämällä tavalla.

GAR-osuuden laskennassa huomioon

otetut omaisuuserät kattavat 80,41

(78,17) prosenttia S-Pankin kokonaisva-

roista. Tilikauden 2025 lopussa taksono-

miakelpoisia eriä liikevaihtoon perustuen

pankilla oli 60,84 (62,43) prosenttia ja

pääomamenoihin perustuen 61,01

(62,34) prosenttia. Taksonomian

mukaisia eriä pankilla oli liikevaihtoon

perustuen 0,44 (0,31) prosenttia ja

pääomamenoihin perustuen 0,42 (0,59)

prosenttia. Liikevaihtoon perustuvan

GAR-osuuden kasvu johtuu taksono

mianmukaisten omaisuuserien kasvusta.

Pääomamenoihin perustuva GAR-osuus

on laskenut, sillä Muiden kuin rahoitus-

alan yritysten osuus on pienentynyt, kun

taas GAR-osuuteen sisältyvien omai-

suuserien arvo on kasvanut. S-Pankki ei

ole vielä pystynyt arvioimaan kotitalouk-

sien asuinkiinteistövakuudellisten asun-

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

tolainojen ja perusparannuslainojen

taksonomian mukaisuutta teknisten

arviointikriteerien edellyttämällä tavalla,

joka heijastuu GAR-osuuksiin.

Taseen ulkopuolisissa vastuissa S-Pankki

raportoi varallisuudenhoitoliiketoiminnan

hoidettavina olevia varoja. Taksonomia-

kelpoisuus on kasvanut edelliseen tilikau-

teen verrattuna sekä liikevaihtoon että

pääomamenoihin perustuen. Liikevaih

toon perustuva taksonomiakelpoisuus

tilikauden 2025 lopussa 12,07 (6,58)

prosenttia ja pääomamenoihin perustuva

12,78 (7,23) prosenttia. Taksonomianmu-

kaisuus on niin ikään kasvanut, ollen 3,08

(1,53) prosenttia liikevaihtoon ja 3,90 (2,15)

prosenttia pääomamenoihin perustuen.

Kasvun taustalla on muun muassa hallin-

noitavien varojen kasvu S-Pankin ja

Handelsbankenin välisen liiketoiminta

kaupan seurauksena sekä taksonomiara-

portointikäytäntöjen kehittyminen.

S-Pankki ei ole toistaiseksi asettanut

varsinaisia EU-taksonomian luokittelua

koskevia strategisia tavoitteita. Luoki-

tusjärjestelmän laajemman liiketoimin-

nallisen hyödyntämisen esteenä on

toistaiseksi ollut EU-taksonomian

kriteerejä koskevien tietojen heikko

saatavuus erityisesti asuntoluottojen

osalta. S-Pankki seuraa tarkasti markki-

noiden kehittymistä ja pyrkii paranta-

maan tiedon saatavuutta yhteistyössä

eri markkinatoimijoiden ja asiakkaiden

kanssa. Käytäntöjen kehittyessä luokit-

telujärjestelmän merkityksen odotetaan

kasvavan myös liiketoiminnan strategian

ja tuotesuunnittelun näkökulmasta.

Vuonna 2022 tuli voimaan tiedonantovel-

voite (delegoitu asetus (EU) 2022/1214),

joka koskee ydinvoimaan ja fossiilisiin

kaasuihin liittyviä toimintoja ja niiden

rahoittamista. S-Pankki raportoi

asetuksen mukaiset tiedot pankkiliiketoi-

minnan ja varainhoidon osalta.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Ympäristön

kannalta

kestävät

omaisuuserät

yhteensä

(Liikevaihto)

milj. euroa

Keskeinen

tulos-

indikaattori****

Keskeinen

tulos-

indikaattori*****

Prosentti-

osuus

(kaikista

omaisuus-

eristä)***

GAR-osuuden

osoittajasta pois

jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 2 ja 3 kohta

sekä liitteessä V

oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä pois

jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1 kohta ja

liitteessä V oleva

1.2.4 jakso)

Pääasiallinen

keskeinen

tulosindikaattori

Lainakannan

vihreiden

omaisuuserien

osuus (GAR-osuus) 47,49 0,44 % 0,42 % 80,41 % 11,72 % 19,59 %

Ympäristön

kannalta

kestävät

toiminnat

yhteensä

(Liikevaihto)

milj. euroa

Keskeinen

tulos-

indikaattori

Keskeinen

tulos-

indikaattori

Prosentti-

osuus

(kaikista

omaisuus-

eristä)

GAR-osuuden

osoittajasta

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus

(7 artiklan 2

ja 3 kohta sekä

liitteessä V

oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1

kohta ja liitteessä V

oleva

1.2.4 jakso)

Täydentävät

tulosindikaattorit

GAR-osuus

(lainavirta) 795,61 0,02 % 0,05 % 8,07 % 0,00 % -

Kaupankäynti-

varasto Ei ole

Rahoitusvakuudet Ei ole

Hoidettavana olevat

varat 174,86 3,08 % 3,90 %

Palkkiotuotot** Ei raportoida

* Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä

** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luotonannosta ja hoidettavina olevista varoista

Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset käytetystä menetelmästä.

*** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista

**** Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella

***** Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luotonannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria

Huomautus 1: Lomakkeissa olevia tummaksi värjättyjä soluja ei raportoida.

Huomautus 2: Palkkiotuottoja (lomake 6) ja kaupankäyntisalkkua (lomake 7) koskevia keskeisiä tulosindikaattoreja aletaan soveltaa vasta vuodesta 2026. Pk-yritysten sisällyttäminen

näihin keskeisiin tulosindikaattoreihin edellyttää positiivista tulosta vaikutustenarvioinnista.

YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOSINDIKAATTOREISTA, JOTKA LUOTTOLAITOSTEN ON

ILMOITETTAVA LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUKSEN 8 ARTIKLAN MUKAISESTI (0)

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT OMAISUUSERÄT (1) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e f

g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 9 131,08 6 503,03 47,14 1,09 1,67 20,34 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 17,14 0,32 0,32 0,13 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 6 540,74 47,49 1,09 1,99

2 Rahoitusalan yritykset 598,14 253,60 25,71 0,86 0,46 19,28 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,40 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 273,51 25,75 0,86 0,46

3 Luottolaitokset 590,17 253,60 25,60 0,86 0,41 19,28 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,40 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 273,51 25,63 0,86 0,41

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 590,17 253,60 25,60 0,86 0,41 19,28 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,40 0,00 0,00 0,13 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 273,51 25,63 0,86 0,41

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 7,97 0,00 0,11 0,00 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,12 0,00 0,05

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 7,97 0,11 0,00 0,05 0,00 0,00 0,00 0,64 0,12 0,00 0,05

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 7,97 0,00 0,11 0,00 0,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,64 0,12 0,00 0,05

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 120,80 81,40 21,43 0,23 1,21 1,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 16,74 0,32 0,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 99,20 21,75 0,23 1,53

21 Luotot 94,38 78,52 19,38 0,14 0,58 1,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 90,25 19,38 0,14 0,58

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 26,42 2,88 2,05 0,09 0,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,07 0,32 0,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,94 2,37 0,09 0,95

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 251,06 6 168,03 6 168,03

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 056,40 6 056,40 6 056,40

26 joista rakennusten perusparannuslainat 111,63 111,63 111,63

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 161,08 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 161,08 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 558,48

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 351,83

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 225,05

35 Luotot 1 134,39

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 86,14

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,52

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 126,77

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 123,05

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3,73

44 Johdannaiset 62,11

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 27,96

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,63

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 109,95

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 689,55 6 503,03 47,14 0,00 1,09

1,67 20,34 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 17,14 0,32 0,00 0,32 0,13 0,00 0,00 0,00 0,10 0,00 0,00 0,00 6 540,74 47,49 0,00 1,09 1,99

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 604,86

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 76,12

51 Saamiset keskuspankeilta 2 528,74

Kaupankäyntivarasto

53 Varat yhteensä 13 294,41

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 679,89 474,64 151,02 0,00 22,71 75,78 20,15 1,43 0,00 1,19 0,49 0,15 0,00 0,00 95,40 20,92 0,00 10,70 93,68 1,35 0,00 0,51 1,02 0,00 0,00 0,00 685,37 174,86 0,00 22,71 88,19

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 1 485,95 277,44 71,34 0,00 14,88 27,94 12,34 0,55 0,00 0,37 0,26 0,13 0,00 0,00 19,38 2,55 0,00 1,97 21,88 0,81 0,00 0,47 0,18 0,00 0,00 0,00 331,47 75,39 0,00 14,88 30,75

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 2 773,64 197,20 79,67 0,00 7,83 47,84 7,81 0,87 0,00 0,81 0,23 0,02 0,00 0,00 76,02 18,37 0,00 8,74 71,80 0,53 0,00 0,05 0,84 0,00 0,00 0,00 353,90 99,47 0,00 7,83 57,43

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak al

am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 8 862,32 6 495,61 32,01 1,73 2,48 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 527,53 32,01 1,73 2,48

2 Rahoitusalan yritykset 377,82 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

3 Luottolaitokset 369,16 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 369,16 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 160,51 100,57 21,51 1,03 2,23 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 132,49 21,51 1,03 2,23

21 Luotot 110,57 87,46 17,39 0,00 0,60 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,34 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 110,72 17,39 0,00 0,60

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 49,94 13,11 4,13 1,03 1,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,66 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21,78 4,13 1,03 1,63

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 322,53 6 271,58 6 271,58

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 157,72 6 157,72 6 157,72

26 joista rakennusten perusparannuslainat 113,86 113,86 113,86

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 542,66

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 339,26

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 200,55

35 Luotot 1 116,69

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 78,99

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,87

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 138,71

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 132,90

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 5,81

44 Johdannaiset 69,47

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 21,61

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,49

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 105,82

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 404,98 6 495,61 32,01 0,00 1,73 2,48 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 527,53 32,01 0,00 1,73 2,48

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 905,79

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 5,75

51 Saamiset keskuspankeilta 2 899,93

Kaupankäyntivarasto

0,12

53 Varat yhteensä 13 310,77

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 293,24 276,20 77,00 0,00 19,01 35,55 8,86 1,26 0,00 1,22 0,21 0,00 0,00 0,00 43,38 2,83 0,00 0,50 18,94 0,17 0,00 0,16 0,64 0,00 0,00 0,00 348,22 81,25 0,00 19,01 37,44

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 950,66 176,93 37,45 0,00 12,47 10,67 4,65 0,18 0,00 0,15 0,05 0,00 0,00 0,00 12,44 0,22 0,00 0,14 0,91 0,15 0,00 0,14 0,00 0,00 0,00 0,00 194,97 37,99 0,00 12,47 11,10

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 878,61 99,27 39,54 0,00 6,54 24,88 4,21 1,08 0,00 1,08 0,16 0,00 0,00 0,00 30,94 2,61 0,00 0,37 18,03 0,02 0,00 0,02 0,64 0,00 0,00 0,00 153,25 43,26 0,00 6,55 26,34

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT OMAISUUSERÄT (1) (CAPEX)

a b c d e f

g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 9 131,08 6 521,87 44,97 1,10 1,55 31,67 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 3,83 0,00 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 557,48 44,97 0,00 1,10 1,55

2 Rahoitusalan yritykset 598,14 269,45 29,06 0,93 0,57 31,67 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,00 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 301,49 29,06 0,00 0,93 0,57

3 Luottolaitokset 590,17 269,45 28,91 0,93 0,51 31,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,00 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 301,49 28,91 0,00 0,93 0,51

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 590,17 269,45 28,91 0,93 0,51 31,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 301,49 28,91 0,93 0,51

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 7,97 0,00 0,15 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,15 0,00 0,06

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 7,97 0,15 0,00 0,06 0,00 0,00 0,15 0,00 0,06

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 7,97 0,00 0,15 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,15 0,00 0,06

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 120,80 84,38 15,91 0,18 0,98 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,58 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 87,96 15,91 0,00 0,18 0,98

21 Luotot 94,38 79,00 12,33 0,12 0,42 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,07 12,33 0,12 0,42

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 26,42 5,39 3,58 0,06 0,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,90 3,58 0,06 0,56

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 251,06 6 168,03 6 168,03

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 056,40 6 056,40 6 056,40

26 joista rakennusten perusparannuslainat 111,63 111,63 111,63

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 161,08 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 161,08 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 558,48

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 351,83

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 225,05

35 Luotot 1 134,39

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 86,14

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,52

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 126,77

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 123,05

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3,73

44 Johdannaiset 62,11

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat

27,96

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,63

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 109,95

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 689,55 6 521,87 44,97 0,00 1,10 1,55 31,67 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3,83 0,00 0,00 0,00 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 557,48 44,97 0,00 1,10 1,55

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 604,86

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 76,12

51 Saamiset keskuspankeilta 2 528,74

Kaupankäyntivarasto

0,00

53 Varat yhteensä 13 294,41

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 679,89 600,33 205,06 0,00 22,99 90,32 40,92 4,40 0,00 0,65 0,26 0,09 0,00 0,00 52,68 10,00 0,00 2,82 31,19 1,79 0,00 0,40 0,67 0,00 0,00 0,00 726,05 221,34 0,00 22,99 94,20

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 1 485,95 326,13 100,10 0,00 16,42 39,42 23,95 3,76 0,00 0,45 0,14 0,08 0,00 0,00 12,51 1,78 0,00 0,67 9,10 0,93 0,00 0,35 0,09 0,00 0,00 0,00 371,91 106,66 0,00 16,42 40,89

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 2 773,64 274,20 104,96 0,00 6,57 50,91 16,97 0,64 0,00 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 40,17 8,22 0,00 2,15 22,09 0,86 0,00 0,04 0,58 0,00 0,00 0,00 354,15 114,68 0,00 6,57 53,31

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak al

am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 8 862,32 6 486,42 61,86 2,02 1,60 3,41 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 496,51 61,86 2,02 1,60

2 Rahoitusalan yritykset 377,82 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

3 Luottolaitokset 369,16 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 369,16 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,65

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 160,51 91,41 51,15 1,26 1,30 3,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 101,27 51,15 1,26 1,30

21 Luotot 110,57 75,25 45,51 0,03 0,36 3,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 78,42 45,51 0,03 0,36

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 49,94 16,16 5,64 1,23 0,94 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 22,86 5,64 1,23 0,94

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 322,53 6 271,58 6 271,58

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 157,72 6 157,72 6 157,72

26 joista rakennusten perusparannuslainat 113,86 113,86 113,86

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 542,66

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 339,26

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 200,55

35 Luotot 1 116,69

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 78,99

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,87

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 138,71

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 132,90

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 5,81

44 Johdannaiset 69,47

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 21,61

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,49

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 105,82

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 404,98 6 486,42 61,86 0,00 2,02 1,60 3,41 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 496,51 61,86 0,00 2,02 1,60

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 905,79

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 5,75

51 Saamiset keskuspankeilta 2 899,93

Kaupankäyntivarasto

0,12

53 Varat yhteensä 13 310,77

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 293,24 337,97 110,06 0,00 17,93 46,99 4,97 1,19 0,00 0,31 0,19 0,00 0,00 0,00 23,96 1,98 0,00 0,17 15,01 0,15 0,00 0,13 0,34 0,21 0,00 0,00 382,45 113,59 0,00 17,98 47,60

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 950,66 198,77 54,95 0,00 13,15 18,66 0,74 0,57 0,00 0,05 0,06 0,00 0,00 0,00 7,73 0,07 0,00 0,05 0,38 0,13 0,00 0,12 0,00 0,00 0,00 0,00 207,69 55,73 0,00 13,15 18,87

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 878,61 139,20 55,12 0,00 4,79 28,33 4,23 0,62 0,00 0,26 0,13 0,00 0,00 0,00 16,23 1,90 0,00 0,12 14,63 0,01 0,00 0,01 0,34 0,21 0,00 0,00 174,76 57,86 0,00 4,83 28,72

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUTTA KOSKEVAT ALAKOHTAISET TIEDOT (2)

a b c d

e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab

31.12.2025

Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM + CCA + WTR

+ CE + PPC + BIO)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM + CCA + WTR

+ CE + PPC + BIO)

C13.95 Kuitukankaiden ja kuitukangastuotteiden valmistus (pl.

vaatteet) 1,51 1,51 1,51 1,51 1,51 1,51 1,51

2 C19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 5,01 1,30 5,01 5,01 5,01 5,01 5,01 5,01 1,30

C20.20 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien

valmistus 7,74 0,02 7,7 4 7,74 7,74 7,7 4 7,74 7,7 4 0,02

4 C26.30 Viestintälaitteiden valmistus 10,64 10,64 10,64 10,64 0,32 10,64 10,64 10,64 0,32

C28.11 Moottorien ja turbiinien valmistus (pl. lentokoneiden ja

ajoneuvojen moottorit) 0,52 0,51 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,51

6 F41.20 Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 34,90 8,67 34,90 34,90 34,90 34,90 34,90

34,90 8,67

7 F42.99 Muualla luokittelematon maa- ja vesirakentaminen 1,00 0,21 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,21

8 L68.20 Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 59,48 10,71 59,48 59,48 59,48 59,48 59,48 59,48 10,71

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAKANNAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (3) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

71,22 % 0,52 % 0,01 % 0,02 % 0,22 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,19 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 71,63 % 0,52 % 0,01 % 0,02 % 68,68 %

Rahoitusalan yritykset

42,40 % 4,30 % 0,14 % 0,08 % 3,22 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 45,73 % 4,30 % 0,14 % 0,08 % 4,50 %

Luottolaitokset

42,97 % 4,34 % 0,15 % 0,07 % 3,27 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 46,34 % 4,34 % 0,15 % 0,07 % 4,44 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

42,97 % 4,34 % 0,15 % 0,07 % 3,27 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 46,34 % 4,34 % 0,15 % 0,07 % 4,44 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 1,42 % 0,00 % 0,61 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,46 % 0,00 % 0,61 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

1,42 % 0,00 % 0,61 % 0,04 % 0,03 % 0,01 % 0,00 % 0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 1,42 % 0 0,00 % 0,61 % 0,00 % 0,04 % 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0,00 % 0,00 % 0,03 % 0 0,01 % 0,00 % 0,00 % 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0,00 % 0,00 % 1,49 % 0 0,00 % 0,62 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

67,38 % 1 7,74 % 0,19 % 1,00 % 0,88 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,86 % 0,26 % 0,26 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 82,12 % 18,00 % 0,19 % 1,26 % 0,91 %

Luotot

83,20 % 20,53 % 0,15 % 0,61 % 1,13 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 11,31 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 95,63 % 20,53 % 0,15 % 0,61 % 0,71 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

10,89 % 7,75 % 0,34 %

2,39 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 22,96 % 1,21 % 1,21 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,85 % 8,96 % 0,34 % 3,60 % 0,20 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Kotitaloudet

74,75 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 74,75 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,06 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,56 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,84 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,21 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,21 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

60,84 % 0,44 % 0,01 % 0,02 % 0,19 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,16 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 61,19 % 0,44 % 0,01 % 0,02 % 80,41 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak

al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

73,29 % 0,36 % 0,02 % 0,03 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,33 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 73,65 % 0,36 % 0,02 % 0,03 % 66,58 %

Rahoitusalan yritykset

32,68 % 2,78 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 32,68 % 2,78 % 0,19 % 0,07 % 2,84 %

Luottolaitokset

33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 2,77 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 2,77 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

0,00 % 0,00 % 0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

62,66 % 13,40 % 0,64 % 1,39 % 1,82 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 82,54 % 13,40 % 0,64 % 1,39 % 1,21 %

Luotot

79,10 % 15,72 % 0,00 % 0,55 % 2,64 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,40 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,13 % 15,72 % 0,00 % 0,55 % 0,83 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

26,26 % 8,27 % 2,05 % 3,26 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 17,34 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,0 %

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 43,61 % 8,27 % 2,05 % 3,26 % 0,38 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Kotitaloudet

75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,52 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 46,26 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,86 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

62,43 % 0,31 % 0,02 % 0,02 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,28 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,73 % 0,31 % 0,02 % 0,02 % 78,17 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAKANNAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (3) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

71,42 % 0,49 % 0,01 % 0,02 % 0,35 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 71,82 % 0,49 % 0,01 % 0,02 % 68,68 %

Rahoitusalan yritykset

45,05 % 4,86 % 0,15 % 0,10 % 5,30 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 50,40 % 4,86 % 0,15 % 0,10 % 4,50 %

Luottolaitokset

45,66 % 4,90 % 0,16 % 0,09 % 5,37 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 51,08 % 4,90 % 0,16 % 0,09 % 4,44 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

45,66 % 4,90 % 0,16 % 0,09 % 5,37 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 51,08 % 4,90 % 0,16 % 0,09 % 4,44 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 1,87 % 0,00 % 0,70 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,91 % 0,00 % 0,70 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

1,87 % 0,00 % 0,70 % 0,04 % 0,02 % 0,00 % 0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 1,87 % 0 0,00 % 0,70 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,93 % 0,00 % 0,70 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

69,85 % 13,17 % 0,15 % 0,81 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 2,97 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 72,82 % 13,17 % 0,15 % 0,81 % 0,91 %

Luotot

83,70 % 13,07 % 0,12 % 0,44 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,08 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 83,78 % 13,07 % 0,12 % 0,44 % 0,71 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

20,39 % 13,55 % 0,23 % 2,12 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

13,29 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,68 % 13,55 % 0,23 % 2,12 % 0,20 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

24 Kotitaloudet 74,75 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 74,75 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,06 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,56 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,84 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,21 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1,21 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

61,01 % 0,42 % 0,01 % 0,01 % 0,30 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 61,34 % 0,42 % 0,01 % 0,01 % 80,41 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak

al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

73,19 % 0,70 % 0,02 % 0,02 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,08 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 73,30 % 0,70 % 0,02 % 0,02 % 66,58 %

Rahoitusalan yritykset

32,67 % 2,83 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 32,73 % 2,83 % 0,20 % 0,08 % 2,84 %

Luottolaitokset

33,44 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,50 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 2,77 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,44 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,50 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 2,77 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

56,95 % 31,87 % 0,79 % 0,81 % 1,98 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 4,16 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 63,09 % 31,87 % 0,79 % 0,81 % 1,21 %

Luotot

68,05 % 41,16 % 0,03 % 0,33 % 2,87 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 70,92 % 41,16 % 0,03 % 0,33 % 0,83 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

32,37 % 11,30 % 2,47 % 1,88 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,38 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

0,00 % 0,00 % 45,77 % 11,30 % 2,47 % 1,88 % 0,38 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Kotitaloudet

75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,52 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 46,26 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,86 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

62,34 % 0,59 % 0,02 % 0,02 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,44 % 0,59 % 0,02 % 0,02 % 78,17 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAVIRRAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (4) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

74,09 % 0,02 % 0,00 % 0,02 % 0,10 % 0,00 % 0,00 % 74,19 % 0,02 % 0,00 % 0,02 % 100,00 %

Rahoitusalan yritykset

Luottolaitokset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

67,00 % 5,00 % 0,00 % 5,00 % 24,00 % 0,00 % 0,00 % 91,00 % 5,00 % 0,00 % 0,00 % 0,41 %

Luotot

67,00 % 5,00 % 0,00 % 5,00 % 24,00 % 0,00 % 0,00 % 91,00 % 5,00 % 0,00 % 0,00 % 0,41 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

74,12 % 74,12 % 99,59 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 72,01 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 1,80 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

74,09 % 74,19 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,02 % 100,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAVIRRAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (4) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2025

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan

pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka

otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

74,23 % 0,05 % 0,00 % 0,00 % 0,01 % 0,00 % 74,23 % 0,05 % 0,00 % 0,01 % 100,00 %

Rahoitusalan yritykset

Luottolaitokset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

100,00 % 13,00 % 1,00 % 3,00 % 0,00 % 100,00 % 13,00 % 1,00 % 3,00 % 0,41 %

Luotot

100,00 % 13,00 % 1,00 % 3,00 % 0,00 % 100,00 % 13,00 % 1,00 % 3,00 % 0,41 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

74,12 % 74,12 % 99,59 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 72,01 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 1,80 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

73,81 % 74,23 % 0,05 % 0,00 % 0,00 % 0,01 % 100,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TASEEN ULKOPUOLISIA VASTUITA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (5) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae

31.12.2025

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) 8,36 % 2,66 % 0,40 % 1,33 % 0,35 % 0,03 % 0,02 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 1,68 % 0,37 % 0,19 % 1,65 % 0,02 % 0,01 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 12,07 % 3,08 % 0,40 % 1,55 %

TASEEN ULKOPUOLISIA VASTUITA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (5) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae

31.12.2025

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) 10,57 % 3,61 % 0,40 % 1,59 % 0,72 % 0,08 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,93 % 0,18 % 0,05 % 0,55 % 0,03 % 0,01 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 12,78 % 3,90 % 0,40 % 1,66 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 1: YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,

demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta

aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten

rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä

niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista

toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden

turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

KYLLÄ

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten

rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä

ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita. EI

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 2: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (NIMITTÄJÄ)

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Määrä ja osuus

Rivi Taloudelliset toiminnot

Ilmastonmuutoksen

hillintä +

ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Määrä (M€) % Määrä (M€) % Määrä (M€) %

1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,03 0,00 % 0,03 0,00 % 0,00 0,00 %

3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,04 0,00 % 0,04 0,00 % 0,00 0,00 %

4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän

mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 47,10 0,44 % 47,07 0,44 % 0,03 0,00 %

8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 47,17 0,44 % 47,14 0,44 % 0,03 0,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 3: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (OSOITTAJA)

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Määrä ja osuus

Rivi Taloudelliset toiminnot

Ilmastonmuutoksen

hillintä +

ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Määrä (M€) % Määrä (M€) % Määrä (M€) %

1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,04 0,09 % 0,04 0,09 % 0,00 0,00 %

3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,34 0,72 % 0,34 0,72 % 0,00 0,00 %

4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,00 0,01 % 0,00 0,01 % 0,00 0,00 %