S-PANKKI-KONSERNI

TOIMINTAKERTOMUS

JA TILINPÄÄTÖS 2024

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ENNÄTYKSELLINEN VUOSI

TAMMI-JOULUKUU 2024

S-Pankki-konsernin liikevoitto oli 165,2

miljoonaa euroa (147,4), kasvua 12,1

prosenttia. Tuloskehitykseen vaikuttivat

korkokatteen hyvänä jatkunut 11,8

prosentin kasvu ja onnistuneesti toteu

tettu Handelsbanken-liiketoiminta-

kauppa. Kaupasta muodostui negatiivinen

liikearvo, jonka tuloutuksella oli positii-

vinen vaikutus tilikauden tulokseen. Kulu-

tuottosuhde oli 0,53 (0,51) ja oman

pääoman tuotto 16,2 prosenttia (20,1).

• Liikevoitto nousi 165,2 miljoonaan

euroon (147,4)

• Talletukset kasvoivat 9,4 miljardiin

euroon (8,2)

• Antolainaus kasvoi 9,5 miljardiin

euroon (6,9)

• Hallinnoitavat varat nousivat 8,3

miljardiin euroon (6,2)

• Aktiivisten asiakkaiden määrä nousi

747 000:een (660 000)

• Vakavaraisuussuhde nousi 21,4

prosenttiin (18,8)

LIIKEVOITTO (M€)

147,4

165,2

1–12/2023 1–12/2024

170

150

130

110

AKTIIVISET ASIAKKAAT (tuhatta)

660

747

31.12.2023 31.12.2024

100

200

300

400

500

600

700

800

TALLETUSKANTA (M€)

8 175,9

9 381,4

31.12.2023 31.12.2024

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

HALLINNOITAVAT VARAT (M€)

6 245,4

8342,3

31.12.2023 31.12.2024

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

ANTOLAINAUS (M€)

6 935,0

9 466,8

31.12.2023 31.12.2024

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

VAKAVARAISUUSSUHDE (%)

18,8

21,4

31.12.2023 31.12.2024

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OSINKO

S-Pankin hallitus ehdottaa 2,20 euron (1,50) osinkoa osakkeelta. Osakeannin

jälkeisellä osakemäärällä ehdotus vastaa noin 20,0 miljoonaa euroa (10,0).

NÄKYMÄT VUODELLE 2025

S-Pankin vuoden 2025 tulosohjeistukseen vaikuttaa alentavasti korkotason lasku siitä

huolimatta, että Handelsbanken-liiketoimintakauppa kasvattaa pankin tuottoja. Lisäksi

strategiamme toteuttamiseen liittyvät kehityspanostukset säilyvät korkealla tasolla.

Vuoden 2025 näkymiin liittyy edelleen epävarmuuksia toimintaympäristön, geopoliit

tisten jännitteiden, talouden, työllisyyden ja kiinteistömarkkinoiden kehityksen osalta.

KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT

(M€) 2024 2023 Muutos Q4 2024 Q4 2023 Muutos

Korkokate 306,9 274,5 11,8 % 72,5 78,8 -8,0 %

Nettopalkkiotuotot 92,7 93,7 -1,0 % 25,7 26,2 -1,9 %

Tuotot yhteensä 439,0 371,3 18,2 % 130,5 104,9 24,4 %

Liikevoitto 165,2 147,4 12,1 % 38,9 43,5 -10,6 %

Kulu-tuottosuhde 0,53 0,51 0,01 0,53 0,51 0,01

(M€) 31.12.2024 31.12.2023 Muutos

Velat asiakkaille, talletukset 9 381,4 8 175,9 14,7 %

Saamiset asiakkailta, antolainaus 9 466,8 6 935,0 36,5 %

Saamistodistukset 622,8 699,0 -10,9 %

Oma pääoma 977,6 649,3 50,6 %

Odotettavissa olevat luottotappiot 52,3 37,3 40,1 %

Hallinnoitavat varat 8 342,3 6 245,4 33,6 %

Oman pääoman tuotto 16,2 % 20,1 % -3,9

Koko pääoman tuotto 1,1 % 1,2 % -0,1

Omavaraisuusaste 7,4 % 6,5 % 0,9

Vakavaraisuussuhde 21,4 % 18,8 % 2,6

Odotamme koko vuoden liikevoiton laskevan noin 100 miljoonan euron (165,2) tasolle.

Handelsbanken-liiketoimintakauppaan liittynyt negatiivisen liikearvon kertaluonteinen

tuloutus vuonna 2024 vaikuttaa muutoksen suuruuteen.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Riikka Laine-Tolonen

Toimitusjohtaja

HANDELSBANKEN-LIIKETOIMINTA-

KAUPAN TOTEUTUMINEN KRUUNASI

VAHVAN VUODEN

Vuosi 2024 oli monella tapaa historial-

linen S-Pankille. Saimme joulukuussa

päätökseen S-Pankin kaikkien aikojen

suurimman yrityskaupan eli Handels

bankenin Suomen henkilöasiakas-

sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliike-

toimintojen oston. Kauppa on erin-

omainen askel päivitetyn strategiamme

toteuttamisessa. Sen seurauksena

kasvoimme uuteen kokoluokkaan

ja olemme nyt Suomen neljänneksi

suurin henkilöasiakaspankki. Kauppa

vahvistaa myös tuloksentekokykyämme

ja vakavaraisuuttamme.

Voimme olla tyytyväisiä myös S-Pankin

vahvaan taloudelliseen kehitykseen

vuoden aikana. Vuoden viimeisen

neljänneksen liikevoittomme oli

38,9 (43,5) miljoonaa euroa ja koko

vuoden 165,2 (147,4) miljoonaa euroa.

Tulos on erinomainen, kun otetaan

huomioon, että samanaikaisesti tehtiin

valtava integraatioprojekti. Vuonna

2024 S-Pankin lainakanta kasvoi

9,5 (6,9) miljardiin euroon ja talletukset

9,4 (8,2) miljardiin euroon. Hallinnoitavat

Pääkaupunkiseutu

Koko Suomi

Muu Suomi (pl. pk-seutu)

Hintaindeksi, 1.:2020 = 100

2020 2021 2022 2023 2024

Lähteet: Macrobond, Tilastokeskus ja S-Pankki

Vanhat osakeasunnot

100

105

110

115

100

105

Indeksi, 1.1.2019 = 100

2019 2020 2021 2022 2023 2024

Yksityinen kulutus

BKT

Lähteet: Macrobond, Tilastokeskus ja S-Pankki

SUOMEN BKT JA YKSITYINEN KULUTUS ASUNTOJEN HINNAT SUOMESSA

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

varamme olivat 8,3 (6,2) miljardia euroa

vuoden 2024 lopussa. S-Pankki on

jatkanut markkinoita keskimääräistä

kovempaa kasvuaan. Kasvun taustalla

ovat sekä onnistunut Handelsbanken-

liiketoimintakauppa että muun

liiketoiminnan hyvä kehitys.

SYSTEMAATTISTA STRATEGIAN

TOTEUTTAMISTA JA YHTEISTYÖN

MESTARINÄYTE

Handelsbanken-liiketoimintakauppa oli

ilman muuta vuoden tärkein tapah-

tumamme. Kaupan myötä lähestyimme

loikalla strategiamme mukaista

miljoonan asiakkaan rajaa – vuoden 2024

lopussa aktiivisten asiakkaidemme

määrä oli jo 747 000 (660 000). Kaupan

myötä meille siirtyi myös yli 200

Handelsbankenin ammattitaitoista ja

osaavaa työntekijää sekä konttoriver

kosto. Yhdessä pystymme palvelemaan

asiakkaitamme entistäkin paremmin.

Handelsbanken-liiketoimintakauppa oli

iso yhteinen ponnistus. Suuri joukko

S-Pankin ja Handelsbankenin työnteki-

jöitä työskenteli yli 1,5 vuotta

varmistaakseen liiketoimintojen

saumattoman integraation. Merkittävän

kokoluokan hanke sujui suunnitellussa

aikataulussa ja laajuudessa erinomai-

sesti. S-Pankin joulukuussa toteut-

taman asiakaskyselytutkimuksen

mukaan kaksi kolmasosaa Handels-

bankenista siirtyneistä asiakkaista on

sitä mieltä, että palveluiden siirtäminen

S-Pankkiin sujui vaivattomasti.

Olen hyvin tyytyväinen suoritukseen.

Erinomaisesti toteutettu integraatio ja

ensi vaiheen hyvät palautteet kirittävät

meitä kehittämään palveluamme

entistäkin paremmaksi.

Hyvinvoivat työntekijät ovat liiketoimin

tamme perusta. Marraskuussa S-Pankille

myönnettiin neljättä kertaa peräkkäin

Suomen innostavimmat työpaikat

-tunnustus, mistä olen todella ylpeä.

Uusimmassa tyytyväisyysmittauksessa

saimme henkilöstöltämme mittaus-

historiamme toiseksi korkeimman

yleisarvosanan, vaikka takana oli työn-

täyteinen vuosi Handelsbanken-liiketoi-

mintakaupan valmistelun ja kasvavan

asiakasmäärän palvelemisessa.

SUOMEN TALOUS KÄÄNTYI

KASVUUN

Suomen talous kääntyi hienoiseen

kasvuun vuonna 2024. Yritysten

luottamus alkoi vahvistua vuoden

edetessä, ja vaikka yksityinen kulutus ja

investoinnit pysyivät heikkoina koko

vuoden, korkojen lasku käänsi asunto

kauppamäärät ja -hinnat loppuvuonna

pieneen nousuun. Vilkastuminen on

näkynyt myös S-Pankissa kasvaneina

asuntolainahakemusten määrinä.

JATKUVAA PALVELUIDEN

KEHITTÄMISTÄ

Palveluidemme jatkuva kehittäminen on

meille erittäin tärkeää. Olemme erityisesti

keskittyneet mobiilipalveluiden kehit-

tämiseen, jotta palvelumme ovat helposti

kaikkien asiakkaidemme saatavilla.

S-Mobiililla onkin jo yli 1,5 miljoonaa

viikoittaista käyttäjää. Kyselytutkimuk

semme mukaan myös Handelsbankenista

siirtyneet asiakkaat ovat olleet erityisen

tyytyväisiä S-Pankin mobiilipalveluihin.

Handelsbanken-liiketoimintakauppa

mahdollistaa meille Handelsbankenin

parhaiden käytäntöjen soveltamisen

myös S-Pankin muiden palveluiden

kehittämisessä. Yksi esimerkki tästä on,

että tarjoamme nyt Handelsbankenin

käytännön mukaisesti lähes kaikki

S-Pankin sijoitusrahastot ilman

merkintä- ja lunastuspalkkioita.

Vuoden 2024 lopussa sovimme myös

järjestelystä, jonka myötä neljä Handels-

bankenin rahastoa siirtyy S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoitaviksi.

Tavoitteena on, että rahastot siirtyvät

S-Pankille vuoden 2025 aikana. Suunni-

telman toteutuminen edellyttää Ruotsin ja

Suomen Finanssivalvontojen hyväksyn-

töjä. Olemme iloissamme voidessamme

tarjota S-Pankin puolesta nämä rahastot

jatkossa kaikille asiakkaillemme.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

KOHTI EU:N UUTTA KESTÄVYYS-

RAPORTOINTIDIREKTIIVIÄ (CSRD)

Vuosi 2024 on ollut myös vastuullisuus-

raportoinnin kehittämisen vuosi.

Olemme valmistelleet ensimmäistä

EU:n kestävyysraportointidirektiivin

(CSRD, Corporate Sustainability

Reporting Directive) mukaista kestä-

vyysraporttiamme, joka on osa tätä

vuosikertomusta. On hienoa pystyä

kertomaan tarkemmin ja laajemmin

vastuullisuuteen liittyvistä asioista!

LUOTTAVAISIN MIELIN

VUOTEEN 2025

Vaikka maailmantalouden ja geopoliit-

tisen tilanteen kehitykseen liittyy monia

epävarmuustekijöitä, suhtaudumme

luottavaisin mielin alkaneeseen vuoteen.

Arvioimme Suomen talouskasvun

vauhdittuvan vuoden aikana kotimaisen

kysynnän elpyessä. Tämä luo meille hyvät

edellytykset strategiamme onnistunee-

seen toteuttamiseen. Rakennamme

uutta S-Pankkia ja hyödynnämme niin

S-Pankin omaa kuin Handelsbanken-

liiketoimintakaupan mukanaan tuomaa

uutta osaamista. Vuonna 2025

etenemme strategiamme toteutta-

misessa kehittämällä tapaamme palvella

asiakkaita ja investoimalla merkit-

tävästi digitaalisten ja mobiilipalvelu-

jemme kehittämiseen.

Vuoden alussa päivitimme osinkopoli-

tiikkamme. Uuden politiikan mukaisesti

S-Pankin tavoitteena on jakaa osakkeen-

omistajille tasaista ja kasvavaa osinkoa

vuosittain 15–25 prosenttia tilikauden

verojen jälkeisestä tuloksesta.

Haluamme olla myös tulevaisuudessa

houkutteleva sijoituskohde pankin

omistaville alueosuuskaupoille ja SOK:lle

sekä huolehtia pankin kiinnostavuudesta

joukkovelkakirjoihimme sijoittaville

institutionaalisille sijoittajille. Maksa-

mamme osingot hyödyttävät viime

kädessä myös asiakasomistajiamme.

Lämpimät kiitokseni asiakkaillemme,

henkilöstöllemme, omistajillemme

ja sijoittajillemme.

RIIKKA LAINE-TOLONEN

Toimitusjohtaja

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

SISÄLLYS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

TOIMINTAKERTOMUS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Keskeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Aineettomat voimavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

Toimintaympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Riskit, vakavaraisuus ja niiden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Näkymät vuodelle 2025. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhtiöiden toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Hallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Hallituksen esitys tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

Tunnuslukujen laskentakaavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Kestävyysraportti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150

Konsernin tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152

S-Pankki Oyj:n tilinpäätös. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TOIMINTAKERTOMUS

KESKEISET TAPAHTUMAT

Varainhankinta, luottoluokitukset

ja vakavaraisuus

Kansainvälinen luottoluokittaja Stan-

dard & Poor’s nosti 28.6.2024 S-Pankin

luottoluokituksen BBB+ -tasolle ja

vahvisti lyhytaikaisen luottoluokituksen

A2-tasolle. Tulevaisuuden näkymät

S&P arvioi vakaiksi.

S-Pankki Oyj nosti 29.11.2024 kahden-

välistä rahoitusta 590 miljoonaa euroa

Handelsbanken-liiketoimintakauppaan

liittyen.

S-Pankki Oyj laski 24.9.2024 liikkeeseen

100 miljoonan euron suuruisen joukko-

velkakirjalainan pääoman korotuksen

(tap issue). Korotus liittyi yhtiön

8.3.2024 liikkeeseenlaskemaan 300

miljoonan euron Senior Preferred MREL

Eligible Notes 1/2024-joukkovelkakirja-

lainaan, joka on osa yhtiön 3,0 miljardin

euron joukkovelkakirjalainaohjelmaa.

Korotuksen jälkeen joukkovelkakirja

lainan pääoma on 400 miljoonaa euroa.

Joukkovelkakirjalainan eräpäivä on

8.3.2028, ja sille maksetaan 4,875

prosentin kiinteää korkoa 8.3.2027 asti ja

sen jälkeen vaihtuvaa korkoa. S-Pankki Oyj

teki 22.2.2024 vapaaehtoisen takaisin-

ostotarjouksen 220 miljoonan euron

joukkovelkakirjalainastaan, joka erääntyy

vuonna 2025. Tarjousilmoituksia hyväk-

syttiin 86,1 miljoonan euron edestä.

Osana strategiansa toteuttamista

S-Pankki Oyj laski 16.4.2024 liikkeeseen

katetun joukkovelkakirjalainan (covered

bond), jonka nimellisarvo on 500

miljoonaa euroa. Joukkovelkakirjalainan

eräpäivä on 16.4.2030, ja sille makse-

taan vuosittaista korkoa 3,00

prosenttia. Liikkeeseenlasku tapahtui

osana S-Pankin 3,0 miljardin euron jouk-

kovelkakirjalainaohjelmaa, ja sillä rahoi-

tettiin pankin toimintaa ja kasvua sekä

Handelsbanken-liiketoimintakauppaa.

Handelsbankenin Suomen

liiketoimintojen osto

S-Pankki Oyj toteutti 1.12.2024 suunnitel-

lusti liiketoimintakaupan, jolla yhtiö osti

Svenska Handelsbanken AB:n Suomen

henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoi-

tuspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä

Handelsbankenista siirtyi S-Pankkiin noin

100 000 henkilöasiakasta, ja S-Pankki on

nyt Suomen neljänneksi suurin henkilö-

asiakaspankki. Yli 200 Handelsbankenin

työntekijää ja lähes kaikki Suomen

konttorien vuokrasopimukset siirtyivät

kaupan yhteydessä S-Pankille.

S-Pankki maksoi siirtyvistä liiketoimin-

noista summan, joka oli 25,7 miljoonaa

euroa alle siirtyvien tase-erien netto-

arvon kaupan toteutushetkellä. Siirtyvien

lainojen arvo oli noin 2,5 miljardia euroa

ja talletusten 0,9 miljardia euroa.

Kaupan yhteydessä Handelsbankenilta

S-Pankkiin siirtyneet hallinnoitavat varat

olivat noin 2 miljardia euroa. Handels-

banken-liiketoimintakaupan toteutu-

misen yhteydessä yhtiöt aloittivat myös

yhteistyön, kun S-Pankki alkoi tarjota

Handelsbanken Fonder AB:n hallinnoimia

rahastoja. Yhteistyö laajentaa tarjolla

olevien rahastojen valikoimaa S-Pankin

nykyisille ja tuleville asiakkaille.

Liiketoimintakauppaa on kuvattu

tarkemmin konsernin liitetiedossa 38 .

S-Pankki tiedotti 28.11.2024 yhtiön

hallituksen päättäneen yhtiön osak

keenomistajien valtuutuksen nojalla

kaupan toteuttamista varten 200

miljoonan euron suunnatusta osakean-

nista yhtiön omistajille eli Suomen

Osuuskauppojen Keskuskunnalle (SOK)

ja S-ryhmään kuuluville osuuskaupoille.

Suunnattua osakeantia on kuvattu

tarkemmin Muut tiedot -kappaleessa.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy ja Handels-

banken Fonder AB sopivat 30.12.2024

järjestelystä, jossa Handelsbanken

Fonder AB:n rahastot Handelsbanken

Varainhoito 25, Handelsbanken Varain-

hoito 50, Handelsbanken Varainhoito 75

ja Handelsbanken Suomalaiset Pien-

yhtiöt siirtyvät S-Pankki Rahastoyhtiö

Oy:n hallinnoimiksi rahastoiksi vuoden

2025 aikana. Järjestelyn toteutuminen

edellyttää viranomaisten hyväksyntöjä,

jotka haetaan vuoden 2025 ensim-

mäisen puoliskon aikana.

Muutokset johdossa ja yhtiökokous

S-Pankki kertoi 20.3.2024 uudista-

vansa organisaatiotaan ja nimitti uusia

jäseniä johtoryhmäänsä. Muutokset

vahvistavat yrityksen kykyä jatkaa

kannattavaa kasvua sekä kehittyä stra-

tegiansa mukaisesti entistä digitaali-

semmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi

pankiksi. Organisaatiouudistus oli myös

osa Handelsbanken-liiketoiminta-

kaupan toteutumiseen valmistautu-

mista. Muutoksilla ei ollut henkilöstöä

vähentävää vaikutusta. Uusi organi-

saatio astui voimaan 1.4.2024.

Mike Peltola nimitettiin 20.3.2024 varal

lisuudenhoitoliiketoiminnan johtajaksi.

Hän siirtyi S-Pankkiin Handelsbanken-

liiketoimintakaupan toteutumisen

yhteydessä ja aloitti tehtävässä

1.12.2024. Niko Mikkola nimitettiin

25.4.2024 S-Pankin teknologiasta ja

kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi

(Chief Technology Officer, CTO) ja

konsernin johtoryhmän jäseneksi.

Mikkola aloitti tehtävässä 1.8.2024.

S-Pankin varsinainen yhtiökokous

pidettiin 9.4.2024. Yhtiökokous päätti

muun muassa maksaa osinkoa omista-

jille 1,50 euroa osakkeelta eli yhteensä

10 020 270,00 euroa. Osinko makset-

tiin 9.4.2024. Yhtiökokouksen

päätöksiä on kuvattu tarkemmin

Yhtiökokous-kappaleessa.

S-Pankin palvelut

Marraskuussa 2024 S-Pankki ilmoitti

sopineensa Visan kanssa yhteistyön

jatkumisesta, mikä mahdollistaa yhä

parempien maksamisen palveluiden

tarjoamisen S-Pankin asiakkaille

jatkossakin.

S-Pankki ilmoitti marraskuussa 2024, että

kahdeksan S-Pankin sijoitusrahastoa

tarjotaan jatkossa asiakkaille ilman

merkintä- ja lunastuspalkkiota. Aiemmin

sama hinnoittelu koski S-Pankin osake- ja

korko- ja varainhoitorahastoja.

S-Pankki allekirjoitti Net Zero Asset

Managers -aloitteen kesäkuussa 2023

ja on sen myötä varainhoitajana sitou-

tunut saavuttamaan nettonollapäästöt

vuoteen 2050 mennessä. Aloite

velvoittaa myös asettamaan kunnian-

himoisen välitavoitteen vuodelle 2030.

S-Pankki asetti kesäkuussa 2024 pääs-

tövähennystavoitteen, jonka mukaan se

sitoutuu vähentämään päästöjä 50

prosenttia vuoteen 2030 mennessä,

vuoden 2019 tasoon verrattuna. Tavoite

kattaa sellaiset suoraan osakkeisiin ja

yritysten joukkovelkakirjalainoihin

sijoittavat rahastot sekä näihin sijoit

tavat yhdistelmärahastot, joiden

salkunhoidosta S-Pankki vastaa, eli noin

44 prosenttia S-Pankin hallinnoitavista

varoista. Tavoitteessa huomioidaan

sijoituskohteiden scope 1 ja scope 2

-kasvihuonekaasupäästöt.

S-Pankin rahastot saivat merkittäviä

tunnustuksia vuoden aikana. S-Pankki

High Yield Eurooppa ESG Korko Sijoitus-

rahasto sai arvostetun Lipper-palkinnon

kahdessa kategoriassa jo toista vuotta

peräkkäin. Rahasto oli Pohjoismaiden

paras viiden ja kymmenen vuoden

tarkastelujaksoilla.

Huhtikuussa S-Pankin digitaalisissa

palveluissa tehtiin merkittävä uudistus,

kun Apple Pay lanseerattiin osaksi

maksuvalikoimaa, ja näin lähiluvulla

toimiva S-Etukortti on mahdollista

lisätä Applen lompakkoon.

Maaliskuussa 2024 S-Pankki esitteli

uuden Private Credit -rahaston, joka

sijoittaa varansa listaamattomien

yhtiöiden lainoihin pääosin Euroopassa.

Uusi S-Pankki European Private Credit

Erikoissijoitusrahasto on toteutettu

yhteistyössä Blackstonen kanssa,

ja se tarjoaa perinteisiä pääomarahas-

toja helpomman väylän listaamattomiin

velkasijoituksiin myös muille kuin

institutionaalisille sijoittajille.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Asiakaskokemus ja brändi

Positiiviset uutiset S-Pankin brändin veto-

voimasta jatkuivat koko vuoden 2024.

Joulukuussa 2024 S-Pankki oli yleis-

pankkien paras EPSI Ratingin Arvopaperit

ja säästäjät 2024 -tutkimuksessa.

S-Pankin asiakastyytyväisyyden indek-

siluku 78,8 (0-100) oli yleispankkien

korkein ja viisi indeksiyksikköä toimialan

keskiarvoa korkeampi. Erityisen hyvän

arvosanan S-Pankki sai kysyttäessä

vastineesta rahoille ja asiakasuskollisuu-

desta: molempien indeksiluku oli yli 5

prosenttiyksikköä yli keskiarvon. Poikke-

uksellisen korkeat pisteet tuli myös aktii-

visimmilta sijoittajilta, jotka ostavat tai

myyvät arvopapereita vähintään kerran

viikossa. S-Pankki sai heiltä arvosanaksi

85,9 eli 13,4 prosenttia yli keskiarvon.

Syyskuussa 2024 S-Pankki ylsi kärkisi

joille asiakastyytyväisyydessä EPSI

Rating -tutkimuksessa, joka mittaa

pankkien yksityisasiakkaiden tyytyväi-

syyttä. S-Pankin asiakastyytyväisyyden

indeksiluku oli 80,6 (0-100), mikä on 4,7

indeksiyksikköä korkeampi kuin toimi-

alan keskiarvo. Lisäksi kyselyn mukaan

S-Pankki tarjoaa parasta vastinetta

rahalle. Hinta-laatu-suhdetta kuvaava

indeksiarvo (83,0) oli 6,5 indeksiyksikköä

toimialan keskiarvoa korkeampi.

S-Pankilla oli myös alan toiseksi uskolli-

simmat asiakkaat. Asiakasuskollisuutta

kokonaisuutena kuvaava indeksiluku

(84,9) oli 7,7 indeksiyksikköä parempi

kuin toimialan keskiarvo.

6.9.2024 julkistetun Taloustutkimuksen

Brändien arvostus -tutkimuksen

mukaan S-Pankki oli finanssialan arvos-

tetuin brändi. Tutkimuksessa brändien

arvostusta mitataan suomalaisten

kuluttajien mielipiteiden perusteella.

S-Pankki ylsi ykkössijalle jo seitsemättä

vuotta peräkkäin. Myös muut S-ryhmän

brändit menestyivät tutkimuksessa:

S-Etukortti oli Suomen 10 arvoste

tuimman brändin joukossa.

Tutkimusyhtiö SB Insightin 12.3.2024

julkaisemassa Sustainable Brand Index

-tutkimuksessa suomalaiset äänestivät

S-Pankin Suomen vastuullisimmaksi

pankkibrändiksi jo kahdennentoista

kerran peräkkäin. Sustainable Brand

Index on Euroopan suurin riippumaton,

vastuullisuuteen keskittyvä bränditut-

kimus, joka on toteutettu Suomessa

vuosittain jo vuodesta 2013.

Luottovertailuyhtiö Sortterin Talous-

tutkimuksella teettämän Tyytyväisyys

ja luottamus pankkien palveluihin 2024

-tutkimuksen mukaan S-Pankin asiak-

kaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä pank-

kiinsa verrattuna muiden suomalaisten

pankkien asiakkaisiin. Kyseessä on

jo viides vuosi, kun S-Pankki pitää

hallussaan vertailun kärkisijaa.

Tutkimusyhtiö T-Median 29.2.2024

julkaiseman finanssialan yritysten

Luottamus&Maine-tutkimuksen

mukaan S-Pankilla on Suomen toiseksi

paras maine finanssialan yrityksistä.

Henkilöstötyytyväisyys

Marraskuussa 2024 S-Pankille myön-

nettiin neljättä kertaa peräkkäin

Suomen innostavimmat työpaikat

-tunnustus. Tunnustus perustuu Eezy

Flown toteuttamaan PeoplePower-

henkilöstötutkimukseen, joka teetetään

S-Pankissa vuosittain. Vuoden 2024

henkilöstötutkimuksessa keskeisim

mistä kysymyksistä muodostuva Peop-

lePower- eli kokonaistyytyväisyys-

indeksi oli 75,7 (asteikolla 0–100). Tulos

on S-Pankin mittaushistorian toiseksi

paras sekä korkeampi Suomen asian-

tuntijanormiin ja rahoitus- ja vakuutus-

alan vertailuaineistoon nähden. Toista

kertaa mukana olleessa eNPS-mittauk-

sessa (Employee Net Promoter Score,

työntekijöiden nettosuositteluindeksi)

S-Pankki saavutti tuloksen 41.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

STRATEGIA JA PITKÄN

AIKAVÄLIN TAVOITTEET

S-Pankin hallitus on vahvistanut yhtiön

strategian ja taloudelliset tavoitteet

strategiakaudelle 2024–2027. Lisäksi

hallitus on hyväksynyt strategisen

tahtotilamme toimia asiakkaidemme

paremman arjen kumppanina ja

miljoonien mahdollistajana. Tahtotilamme

kuvaa tavoitettamme valjastaa asiakas

ymmärrys entistä vahvemmin

ajattelumme, toimintamme ja päätöksen-

teon lähtökohdaksi ja kehittää

sen pohjalta digitaalisia ratkaisuja,

jotka tekevät asiakkaidemme arjesta

mutkattomampaa.

Strategiakauden loppuun mennessä

tavoittelemme miljoonaa aktiivista

asiakasta ja Suomen neljänneksi

suurimman henkilöasiakaspankin

asemaa. Kuljemme kohti tätä tavoitetta

keskittymällä kolmeen keskeiseen

muutosalueeseen: Handelsbanken-

liiketoimintakaupan integraatioon, palve-

lumallin uudistamiseen ja toiminnan

skaalautuvuuden parantamiseen.

Handelsbankenin henkilöasiakas- sekä

varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoi-

mintojen yhdistyminen S-Pankkiin

marraskuun 2024 lopussa toi meille

paljon uusia asiakkaita, osaavaa henki-

löstöä ja uudenlaisen palveluverkoston.

Liiketoimintakauppa kasvatti merkittä-

västi asuntolaina- ja talletuskan-

taamme sekä varainhoitoliiketoimintaa,

jossa aloitimme myös yhteistyön jake-

lemalla Handelsbankenin rahastoja

Suomessa. S-Pankki on jatkossakin

ensisijaisesti S-ryhmän asiakasomista-

jien pankki, ja strategiakaudella ylläpi-

dämme heille tarjottavia etuja kuten

maksuttomia peruspankkipalveluita.

Miljoonan aktiivisen asiakkaan lisäksi

tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa

yhä useampi asiakas keskittää asiointinsa

S-Pankkiin. Kilpaillulla pankkimarkkinalla

se edellyttää meiltä muutosta entistä

asiakaslähtöisemmäksi ja digitaalisem-

maksi pankiksi. Strategiakauden aikana

S-Pankin palvelumallia uudistetaan

entistä selkeämmäksi ja mobiili-

lähtöisemmäksi. Tavoitteemme on tuoda

kullekin asiakkaalle juuri hänelle sopivat

edut ja palvelut helposti saataville

S-mobiilin kautta. Tarjoamme asiakkail-

lemme myös aiempaa enemmän

kokonaisvaltaista taloudellista neuvontaa

heidän erilaisissa elämäntilanteissaan,

mihin Handelsbankenilta siirtynyt

henkilöstö tuo meille lisää vahvaa osaa-

mista. Vaivattoman asioinnin ja asian-

tuntevan neuvonnan lisäksi houkut-

telemme käyttämään S-Pankin palveluita

laajasti asioinnin keskittämisen

myötä kasvavilla eduilla.

Jotta S-Pankin kasvu uuteen kokoluok

kaan voidaan saavuttaa kannattavasti

ja asiakaskokemusta parantaen,

investoimme merkittävästi toiminnan

skaalautuvuuden parantamiseen.

Mahdollistamme rutiiniasioiden hoita-

misen itsepalveluna S-mobiilissa,

tehostamme sisäisiä prosessejamme ja

vapautamme asiantuntijoiltamme aikaa

lisäarvoa tuottavaan neuvontaan.

Lisäksi etäneuvonnan yleistyminen

mahdollistaa asiantuntijoiden tehok

kaamman ajankäytön. Asiakasomista-

jien palvelun rinnalla yksityispankkitoi-

minta, instituutioiden varainhoito sekä

asunto-osakeyhtiöiden rahoittamiseen

keskittyvä yritysliiketoiminta tukevat

konsernin kasvua ja kannattavuutta.

1. Handelsbanken-

liiketoimintakaupan-

integraatio

2. Palvelumallin

uudistaminen

3. Toiminnan

skaalautuvuuden

parantaminen

S-Pankin keskeiset muutosalueet strategiakaudella 2024–2027: S-Pankin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:

Kustannustehokkuus Oman pääoman tuotto

Alle 60 % kulu-tuotto-suhde Yli 10 %

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Näiden muutosalueiden lisäksi panos-

tamme strategiakaudella organisaatiota

läpileikkaaviin teemoihin: digitalisaatio ja

teknologia, vastuullisuus, sääntelyn

vaatimusten toteuttaminen ja riskien

hallinnan vahvistaminen sekä osaava

henkilöstö ja asiakaslähtöinen toiminta.

Muutos digitaalisemmaksi pankiksi

edellyttää vahvaa panostusta digitaa-

listen kyvykkyyksien kehittämiseen.

Mobiililähtöisen palvelumallin luomista

ja skaalautuvuuden parantamista

tuetaan tarvittavilla järjestelmä- ja

teknologiainvestoinneilla. Lisäämme

datan käyttöä päätöksenteossa,

riskienhallinnassa ja toiminnan kehittä-

misessä sekä uudistamme pankin

IT-infrastruktuuria valikoidusti.

Hyödynnämme uusia teknologioita,

kuten tekoälyratkaisuja, asiakkaiden

ja liiketoiminnan tarpeista lähtien.

Tavoitteemme on vahvistaa edelleen

S-Pankin asemaa Suomen vastuullisim-

maksi koettuna pankkina, mikä edel-

lyttää toimintamme ja sen läpi-

näkyvyyden jatkuvaa parantamista.

Yli 3 miljoonan asiakkaan pankkina

meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus

parantaa ihmisten taloudellista hyvin-

vointia ja yhdenvertaisuutta koko

suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lisäksi ympäristövastuu ja ilmasto-

muutoksen hillitseminen ovat tärkeässä

roolissa, kun kehitämme toimintaamme

ja palvelujamme. Osana strategian

toimeenpanoa muodostamme

S-Pankille vastuullisuusohjelman,

jonka tarkempi sisältö määritellään

vuoden 2025 aikana.

Jatkuvasti kehittyvä sääntely edellyttää

merkittäviä investointeja S-Pankin

toiminnan kehittämiseen. Parannamme

riskienhallinnan resursointia ja proses-

seja etenkin 1. puolustuslinjassa.

Kehitämme riskiraportointia sekä riski-

perusteista liiketoiminnan johtamista ja

toteutamme sääntelyn edellyttämät

muutokset palveluihin. Pyrimme jatku-

vasti tehostamaan ja sujuvoittamaan

sääntelyyn ja riskienhallintaan liittyviä

prosesseja, jotta niihin liittyvä työmäärä

ei hidastaisi pankin muuta kehittämistä.

Handelsbanken-liiketoimintakaupassa

siirtyneiden toimintojen integrointi osaksi

S-Pankkia ja muiden strategiakauden

muutosten läpivienti edellyttävät yhte

näisten, aiempaa asiakaslähtöisempien

toimintatapojen luomista. Korostamme

asiakaslähtöisyyttä etenkin roolien,

vastuiden ja tavoitteiden määrittelyssä

sekä henkilöstön osaamisen kehittämi-

sessä. Johtamista ja osaamista

systemaattisesti kehittämällä pyrimme

varmistamaan tavoitteiden saavut-

tamisen ja henkilöstön tyytyväisyyden

ylläpitämisen korkealla tasolla.

Lisäksi S-Pankki tavoittelee vakavarai-

suusaseman pitämistä vahvana siten,

että vakavaraisuussuhde on vähintään

1,5 prosenttiyksikköä yli kulloisenkin

viranomaisten asettaman vähimmäis-

tason. Tavoite osingonmaksun tasosta

linjataan erikseen kulloinkin voimassa

olevassa hallituksen päättämässä

osinkopolitiikassa. Tammikuussa 2025

päivitetyn osinkopolitiikan mukaan

S-Pankin tavoitteena on jakaa osakkeen-

omistajille tasaista ja kasvavaa osinkoa

vuosittain 15–25 prosenttia tilikauden

verojen jälkeisestä tuloksesta.

AINEETTOMAT VOIMAVARAT

S-Pankin aineettomat voimavarat ovat

keskeinen osa yrityksen liiketoiminta

mallia ja arvonmuodostusta. Näihin

voimavaroihin kuuluvat muun muassa

yrityksen brändi ja maine, ammatti-

taitoinen henkilöstö, IT-järjestelmät,

S-ryhmä-yhteistyö ja yrityskulttuuri.

Brändi ja maine ovat rakentuneet vuosien

varrella ja ne ovat merkittävä kilpailuetu

S-Pankille. Hyvinvoivat työntekijät ovat

liiketoiminnan perusta, ja S-Pankki

onkin saanut tunnustusta Suomen

innostavimpana työpaikkana. Ammatti-

taitoisten työntekijöiden tietotaito on

keskeinen resurssi, joka mahdollistaa

yrityksen tavoitteiden saavuttamisen.

On olennaista, että yritys pystyy houkut-

telemaan ja pitämään päteviä työnteki-

jöitä, jotka ovat kerryttäneet tietoa

ja osaamista yrityksestä, sen tuotteista

ja erityisesti asiakkaista.

IT-järjestelmät ovat myös merkittävä osa

S-Pankin aineettomia voimavaroja. Ne

mahdollistavat tehokkaan ja sujuvan

asiakaspalvelun sekä tuotteiden ja

palveluiden ylläpidon. S-ryhmä-

yhteistyö, mukaan lukien asiamies-

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

verkosto S-ryhmän toimipaikoissa,

tarjoaa S-Pankille laajan asiakaspohjan

ja mahdollisuuden palvella asiakkaita

kattavasti eri puolilla Suomea. Oikean-

laisella yrityskulttuurilla varmistetaan

toiminnan luotettavuus ja asiakkaiden

luottamuksen säilyttäminen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuoteen 2024 lähdettäessä keskuspankit

olivat inflaation vastaisessa taistelussaan

nostaneet ohjauskorkonsa korkealle, ja

huolena olivat tämän talouskasvua

hyydyttävät vaikutukset. Vuoden lopussa

voitiin todeta, että keskuspankit pystyivät

koronlaskujen aloittamisella toteutta-

maan keskeisiin talouksiin niin sanotun

pehmeän laskun. Erityisesti Yhdysvallat

ylsi selvästi odotettua vahvempaan

talouskasvuun. Sen sijaan euroalueella

teollisuuden alakulo piti talouden toimeli-

aisuuden vaimeissa kasvulukemissa,

mutta työttömyys pysyi silti ennätys-

matalilla tasoilla. Kiinassa kasvunäkymät

vaimenivat siinä määrin, että viranomaiset

siirtyivät syksyllä elvytyskannalle.

Yhdysvallat siivitti koko maailmantalo-

uden kasvun vuonna 2024 hieman

odotettua paremmaksi. Vuoden aikana

käydyistä monista vaaleista sai Donald

Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi

suurimman huomion. Hänen tuleva

poliittinen agendansa loi loppuvuonna

Yhdysvaltain talouteen aiempaa inflato-

risempaa näkymää. Muutenkin geopoli-

tiikka pysyi otsikoissa läpi vuoden

Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja

Lähi-idän tilanteen eskaloituessa.

Keskuspankit siirtyivät kesästä lähtien

laajasti korkojen laskun puolelle, kun

inflaatio jatkoi hidastumistaan kohti

tavoitetasoja. Euroopan keskuspankki

laski korkojaan yhteensä neljä kertaa, ja

talletuskorko asettui vuoden lopussa 3,0

prosenttiin. Euroalueella inflaatio

hidastui hieman EKP:n odotuksia

enemmän, vaikkakin palveluinflaation

sitkeys pysyi keskuspankin huolena.

Toisaalta euroalueen talouden kasvunä-

kymät olivat loppuvuodesta vaimeita

enteillen inflaatiopaineiden maltillistu-

mista. Yhdysvaltain keskuspankki aloitti

omat koronlaskunsa vasta syyskuussa

mutta laski ohjauskorkoaan loppuvuoden

aikana EKP:n tavoin yhteensä 1,0

prosenttiyksiköllä. Vuoden lopulla inflaa-

tion hidastumistrendi näytti kuitenkin

Yhdysvalloissa seisahtuvan.

Suomessa talous kääntyi viime vuonna

hienoiseen kasvuun, mutta kokonai-

suutena talouskehitys tuotti pienoisen

pettymyksen. BKT:n kvartaalikasvusta

vastasivat pääosin julkinen sektori sekä

ulkomaankauppa palveluviennin ripeän

kasvun ansiosta. Talouden rattaiden

kannalta tärkeät yksityinen kulutus

sekä investoinnit pysyivät heikkoina

koko vuoden ajan. Vuoden edetessä

alkoi yritysluottamus kuitenkin

osoittaa vahvistumisen merkkejä, mikä

enteilee nousua suhdanteen pohjilta.

Kuluttajien luottamus pysyi kuitenkin

heikkona läpi vuoden. Vaikka inflaatio

maltillistui vuoden aikana tuntuvasti ja

korot kääntyivät selvään laskuun, olivat

suomalaiset kotitaloudet edelleen

varovaisia kulutuksessaan. Tämä näkyi

kotitalouksien säästämisasteen

nousuna. Kuluttajien varovaisuutta

ruokki etenkin työmarkkinoiden

heikentyminen odotuksia enemmän

kesän jälkeen. Toisaalta asuntomarkki-

noilla nähtiin kesän jälkeen ensim-

mäisiä korkojen laskun positiivisia

vaikutuksia. Kauppamäärät kääntyivät

kasvuun, ja monin paikoin myös

vanhojen asuntojen hinnat olivat

loppuvuonna pienessä nousussa.

Asuinrakentaminen sen sijaan jatkoi

supistumistaan koko vuoden ajan.

Amerikkalaisten osakkeiden vahva veto

jatkui vuoden 2024 aikana. Yhdysval-

tojen S&P500-osakeindeksi nousi

vuonna 2024 euromääräisesti noin 30

prosenttia, ja nousun kärjessä olivat

erityisesti suurimmat teknologiayhtiöt.

Haastavaksi kohonneet arvostustasot

eivät olleet markkinoille ongelma, kun

USA:n talouden veto jatkui vahvana

tukien samalla yritysten tuloskasvua.

Euroopassa ja erityisesti Suomessa

osakemarkkinoiden tuotot jäivät

selvästi maltillisemmiksi. Valtiolaina-

korot liikkuivat vuoden aikana kapealla

vaihteluvälillä, ja 10 vuoden korot

päätyivät vuoden päätteeksi monin

paikoin hieman vuoden alkua korkeam-

malle tasolle. Sen sijaan lyhyemmät

2 vuoden valtiolainakorot jäivät

yleisesti vuoden alkua matalammalle.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TALOUDELLINEN ASEMA

Toiminnan tulos ja kannattavuus

S-Pankki-konsernin liikevoitto oli 165,2

miljoonaa euroa (147,4). Katsauskauden

tulos verojen jälkeen oli 132,1 miljoonaa

euroa (118,0). Oman pääoman tuotto

laski 16,2 prosenttiin (20,1). Konsernin

kulu-tuottosuhde oli 0,53 (0,51).

Tuotot

Tuotot yhteensä olivat 439,0 miljoonaa

euroa (371,3), jossa oli kasvua 18,2

prosenttia.

Korkokate kasvoi 11,8 prosenttia ja oli

306,9 miljoonaa euroa (274,5). Netto

palkkiotuotot olivat 92,7 miljoonaa

euroa (93,7). Sijoitustoiminnan netto

tuotot olivat -0,7 miljoonaa euroa (-4,7).

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 40,0

miljoonaa euroa (7,7). Liiketoiminnan

muut tuotot sisältävät Handelsbanken-

liiketoimintakauppaan liittyviä kerta-

luontoisia tuottoja, joita on kuvattu

konsernin liitetiedossa 38. Merkittävin

kertaluonteinen erä oli tuloutettu nega-

tiivinen liikearvo 28,9 miljoonaa euroa.

TÄRKEIMMÄT TUNNUSLUVUT

(M€) 2024 2023 2022

Korkokate 306,9 274,5 121,7

Nettopalkkiotuotot 92,7 93,7 87,2

Tuotot yhteensä 439,0 371,3 221,8

Liikevoitto 165,2 147,4 44,7

Kulu-tuottosuhde 0,53 0,51 0,74

(M€) 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022

Velat asiakkaille, talletukset 9 381,4 8 175,9 7 925,6

Saamiset asiakkailta, antolainaus 9 466,8 6 935,0 6 695,3

Saamistodistukset 622,8 699,0 696,7

Oma pääoma 977,6 649,3 524,2

Odotettavissa olevat luottotappiot 52,3 37,3 22,5

Hallinnoitavat varat 8 342,3 6 245,4 5 852,5

Oman pääoman tuotto 16,2 % 20,1 % 6,9 %

Koko pääoman tuotto 1,1 % 1,2 % 0,4 %

Omavaraisuusaste 7,4 % 6,5 % 5,9 %

Vakavaraisuussuhde 21,4 % 18,8 % 16,3 %

Korkokate

306,9

Liiketoiminnan muut tuotot

40,0

Sijoitustoiminnan

nettotuotot

-0,7

Osingot

0,1

Nettopalkkiotuotot

92,7

Tuotot yhteensä

2024

439,0 M€

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Kulut

Liiketoiminnan kulut olivat katsauskau-

della yhteensä 231,1 miljoonaa euroa

(190,9). Kasvua edellisvuoteen oli 21,1

prosenttia, ja se johtui pääosin henkilös-

tökulujen, IT- ja liiketoimintakauppaan

liittyvien valmistelu- ja kehityskulujen

kasvusta. Liiketoiminnan kuluista henki-

löstökulujen osuus oli 84,1 miljoonaa

euroa (68,7). Henkilömäärän kasvu ja

palkitsemiseen liittyvät kuluvaraukset

vaikuttivat kehitykseen.

Muut hallintokulut olivat 117,4 miljoonaa

euroa (91,7). Kasvu johtui pääosin IT- ja

liiketoimintakauppaan liittyvistä kehitys-

kuluista. Poistot ja arvonalentumiset

aineellisista ja aineettomista hyödyk

keistä olivat 17,1 miljoonaa euroa (16,8).

Liiketoiminnan muut kulut olivat 12,4

miljoonaa euroa (13,6), johon sisältyy 6,6

miljoonaa euroa (9,9) viranomaismaksuja.

Odotettavissa olevat

ja lopulliset luottotappiot

Katsauskaudella konsernin tuloslaskel-

maan kirjattiin odotettavissa olevia ja

lopullisia luottotappioita 51,9 miljoonaa

euroa (40,0). Kirjattuja peruutuksia eli

palautuneita luottotappioita oli 9,2

miljoonaa euroa (7,0). Odotettavissa

olevien ja lopullisten luottotappioiden

nettotulosvaikutus oli näin ollen 42,7

miljoonaa euroa (33,0). Kasvuun vaikut

tivat liiketoimintakaupan myötä kasva-

neeseen luottokantaan tehdyt varaukset

sekä vuoden aikana tehdyt malli-

muutokset. Tilikauden aikana ECL-lasken-

nassa päivitettiin henkilöasiakkaiden

maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä

mittaavat luottoriskimallit sekä luotto-

riskin merkittävän lisääntymisen kriteerit.

Henkilöstökulut

84,1

Liiketoiminnan muut kulut

12,4

Poistot ja

arvonalentumiset

17,1

Muut hallintokulut

117,4

Kulut yhteensä

2024

231,1 M€

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Talletukset

Talletuskanta oli katsauskauden päätty-

essä 9 381,4 miljoonaa euroa (8 175.9).

Vaadittaessa maksettavia talletuksia oli

katsauskauden päättyessä 8 390,1

miljoonaa euroa (7 581,6) ja määrä-

aikaistalletuksia oli 991,3 miljoonaa

euroa (594,3). Viimeisen 12 kuukauden

aikana talletuskanta kasvoi 14,7

prosenttia. Henkilöasiakkaiden talletus-

kanta kasvoi 17,0 prosenttia vuotta

aiemmasta ja oli 8 729,1 miljoonaa euroa.

Yritysasiakkaiden talletuskanta laski 8,6

prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 652,4

miljoonaa euroa. Handelsbanken-

liiketoimintakaupan vaikutuksia on

kuvattu konsernin liitetiedossa 38.

S-Pankissa olevien talletussuojan piiriin

kuuluvien korvattavien talletusten

yhteismäärä oli katsauskauden lopussa

7 988,9 miljoonaa euroa (6 964,1).

Antolainaus

Luottokanta oli katsauskauden päätty-

essä yhteensä 9 466,8 miljoonaa euroa

(6 935,0). Viimeisen 12 kuukauden aikana

luottokanta kasvoi 36,5 prosenttia.

Henkilöasiakkaiden luottokanta kasvoi

vuotta aiemmasta 43,4 prosenttia ja oli

8 247,3 miljoonaa euroa. Yritysasiak-

kaiden luottokanta kasvoi 2,9 prosenttia

vuotta aiemmasta ja oli 1 219,5 miljoonaa

euroa. Handelsbanken-liiketoiminta-

kaupan vaikutuksia on kuvattu konsernin

liitetiedossa 38.

Luottokannan ja talletusten suhdetta

kuvaava anto-ottolainaussuhde oli 101

prosenttia (85).

Likvidit varat ja sijoitustoiminta

Katsauskauden päättyessä pankilla oli

saamistodistuksia yhteensä 622,8

miljoonaa euroa, kun niitä oli vuoden

2023 lopussa 699,0 miljoonaa euroa.

Keskuspankkitalletukset ja käteiset

varat olivat 2 906,4 miljoonaa euroa

(2 207,0). Kasvuun ovat vaikuttaneet

joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskut,

liiketoimintakaupan oman ja vieraan

pääomanehtoiset rahoitusjärjestelyt

sekä talletuskannan kasvu. Likvidi

teetti- ja sijoitussalkun jakauma on

avattu luvun Riskit, vakavaraisuus ja

niiden hallinta kohdan S-Pankki-

konsernin riskiasema kappaleessa

Likviditeettiasema ja varainhankinta.

Oma pääoma

S-Pankin oma pääoma oli katsaus-

kauden päättyessä 977,6 miljoonaa

euroa. Vuoden 2023 lopussa omaa

pääomaa oli 649,3 miljoonaa euroa. Oma

pääoma kasvoi liiketoimintakauppaan

liittyneen suunnatun osakeannin ja

vahvan tuloskehityksen ansiosta.

Omavaraisuusaste oli 7,4 prosenttia (6,5).

Hallinnoitavat varat

Hallinnoitavien varojen määrä oli

katsauskauden päättyessä 8 342,3

miljoonaa euroa (6 245,4). Hallinnoita

vista varoista S-Pankki rahastojen

pääoman osuus oli 4 721,4 miljoonaa

euroa (4 309,4), varainhoitopääoman

osuus 2 711,0 miljoonaa euroa (1 936,0), ja

uutena eränä konsernin ulkopuolisten

rahastojen osuus oli 910,0 miljoonaa

euroa. Handelsbanken-liiketoiminta

kaupan vaikutuksia on kuvattu konsernin

liitetiedossa 38. Lisäksi S-Pankki

Kiinteistöt Oy hallinnoi suorista kiinteis-

töistä ja yhteisyrityksistä koostuvaa

368,9 miljoonan euron asiakasvaral-

lisuutta (379,1). S-Pankki-rahastojen

nettomerkinnät olivat katsauskaudella

130,9 miljoonaa euroa, kun vastaava luku

oli vuotta aiemmin 130,7 miljoonaa euroa.

TALLETUKSET

(M€) 31.12.2024 31.12.2023 Muutos

Henkilöasiakkaat 8 729,1 7 462,2 17,0 %

Yritysasiakkaat 652,4 713,7 -8,6 %

Yhteensä 9 381,4 8 175,9 14,7 %

ANTOLAINAUS

(M€) 31.12.2024 31.12.2023 Muutos

Henkilöasiakkaat 8 247,3 5 750,3 43,4 %

Yritysasiakkaat 1 219,5 1 184,7 2,9 %

Yhteensä 9 466,8 6 935,0 36,5 %

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Liiketoiminta ja tulos segmenteittäin

S-Pankki-konsernin segmentit ovat

Pankkiliiketoiminta ja Varallisuuden-

hoitoliiketoiminta. Liiketoiminta-

segmentteihin kuulumaton toiminta

raportoidaan Muissa toiminnoissa.

Konserni raportoi segmenttitiedot IFRS

8 Toimintasegmentit -standardin mukai-

sesti. Liiketoimintasegmenttien rapor-

tointi on yhdenmukainen johdolle toimi-

tettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Raportoinnissa noudatetaan IFRS-

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jotka

on esitetty konsernin liitetiedossa 1.

Pankkiliiketoiminta

Pankkiliiketoiminta kattaa S-Pankin

pankkipalvelut ja niiden kehittämisen

henkilöasiakkaille ja valikoiduille yritys-

asiakkaille. Liiketoiminta tarjoaa asiak-

kailleen tuotteita ja palveluita muun

muassa päivittäisten raha-asioiden

hoitamiseen sekä hankintojen rahoitta-

miseen. Pankkiliiketoimintaan kuuluvat

myös konsernin treasury-toiminnot.

Liiketoiminnan tulos oli 150,4 miljoonaa

euroa (156,0). Tuotot yhteensä nousivat

11,6 prosenttia 378,5 miljoonaan euroon

(339,0). Kulut kasvoivat 23,6 prosenttia

185,4 miljoonaan euroon (150,0).

Saamisten arvonalentumiset olivat

42,7 miljoonaa euroa (33,0). Saamisten

arvonalentumista on kuvattu

kohdassa Odotettavissa olevat ja

lopulliset luottotappiot.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen

mukaan Suomessa toimivien rahalai-

tosten asuntolainakanta oli marraskuun

2024 lopussa laskenut 0,8 prosenttia

edellisen 12 kuukauden aikana. S-Pankin

asuntolainakanta kasvoi samalla ajan-

jaksolla 0,7 prosenttia. Vuonna 2024

S-Pankin asuntolainahakemusten

kappalemäärä kasvoi 0,4 prosenttia

verrattuna vuoteen 2023.

S-Etukortti Visa -korttien käyttö kehittyi

positiivisesti katsauskaudella. Kortti-

ostosten euromääräinen summa kasvoi

12,2 prosenttia vuotta aiemmasta, ja

korttiostosten kappalemäärä kasvoi 14,4

prosenttia vuotta aiemmasta.

S-ryhmän alueosuuskauppojen asiakas-

omistajat maksoivat joulukuussa

27,1 prosenttia bonusostoistaan

S-Pankin kortilla.

Varallisuudenhoitoliiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminta vastaa

S-Pankin varainhoitopalveluiden tuot-

tamisesta, asiakkuuksista sekä liike-

toiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta

tarjoaa säästämisen ja sijoittamisen

palveluita henkilöasiakkaille, yksityis

pankkipalveluita sekä palveluita insti-

tutionaalisille sijoittajille.

Liiketoiminnan tulos oli -3,2 miljoonaa

euroa (3,3). Tuotot yhteensä olivat

41,2 miljoonaa euroa (40,6). Kulut

kasvoivat 19,4 prosenttia 44,4 miljoo-

naan euroon (37,2). Kulujen kasvusta

puolet johtuu liiketoimintakauppaan

liittyvien kehityskulujen kasvusta.

S-Pankki-rahastojen nettomerkinnät

olivat katsauskaudella 130,9 miljoonaa

euroa, kun vastaava luku oli vuotta

aiemmin 130,7 miljoonaa euroa.

S-Pankki-rahastojen osuudenomista-

jien määrä nousi noin 447 000:een

vuotta aiemmasta noin 391 000:stä.

Koko Suomen markkinoilla osuuden

omistajien lukumäärä nousi noin

4,6 miljoonaan, kun vastaava luku vuotta

aiemmin oli 4,2 miljoonaa.

PANKKILIIKETOIMINTA

(M€) 2024 2023 Muutos

Liiketoiminnan tuotot * 378,5 339,0 11,6 %

Liiketoiminnan kulut * -185,4 -150,0 23,6 %

Saamisten arvonalentumiset -42,7 -33,0 29,3 %

Liikevoitto (-tappio) * 150,4 156,0 -3,6 %

VARALLISUUDENHOITOLIIKETOIMINTA

(M€) 2024 2023 Muutos

Liiketoiminnan tuotot * 41,2 40,6 1,6 %

Liiketoiminnan kulut * -44,4 -37,2 19,4 %

Liikevoitto (-tappio) * -3,2 3,3 -196,2 %

* S-Pankin uusi organisaatio astui voimaan 1.4.2024. Tässä yhteydessä asiakaspalvelutoiminnot siirtyivät muista

toiminnoista osaksi Pankkiliiketoimintaa. Samassa yhteydessä siirrettiin myös muita toimintoja segmenttien välillä.

Vertailukausien lukuja on oikaistu vastaavasti.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

RISKIT, VAKAVARAISUUS

JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinnan yleiskuvaus

S-Pankki tuottaa asiakkailleen pankki- ja

varallisuudenhoitopalveluita. S-Pankin

strategia tähtää kannattavaan kasvuun

tarjoamalla S-ryhmän asiakasomistajille

ylivoimaista helppoutta ja hyötyä sekä

mahdollistamalla heille rahakkaamman

huomisen. Strateginen tavoite on palvella

miljoonaa aktiivista asiakasta vuoden

2027 loppuun mennessä. Kokonais-

riskistrategia, joka asettaa S-Pankin

keskeiset riskienhallintaan liittyvät

periaatteet ja rajat, tukee S-Pankin liike-

toimintamallia ja kasvustrategiaa.

Kokonaisvaltainen riskienhallinta on

S-Pankin strategiaan, päätöksentekoon,

prosesseihin, sisäiseen valvontaan,

kehittämiseen ja raportointiin integroitu

jatkuva prosessi. Riskienhallinnalla

tarkoitetaan niitä menettelytapoja,

joiden avulla tunnistetaan, arvioidaan,

mitataan ja seurataan toimintaan liit

tyviä riskejä. Se myös kattaa menettelyt,

joilla ylläpidetään ja kehitetään hallinta-

keinoja, jotta riskien toteutuminen

tai niistä aiheutuvat seuraukset pidetään

hyväksyttävällä tasolla.

Riskienhallinta tukee S-Pankin arvojen

ja strategian, hyvän pankki- ja luoton-

antotavan sekä hyvän arvopaperimark-

kinatavan noudattamisen toteutumista.

Asetettujen tavoitteiden toteutumisen

tueksi riskienhallintaa toteutetaan

koko organisaatiossa seuraavien

toimenpiteiden avulla:

•

S-Pankin liiketoimintaan liittyvät

olennaiset riskit on tunnistettu ja niitä

mitataan, seurataan, arvioidaan

ja raportoidaan.

•

Riskien hallintakeinot on määritetty

ja ne ovat tehokkaita, tarkoituksen-

mukaisia ja riittäviä huomioiden

riskinottohalukkuus.

•

Riskienhallinta on integroitu osaksi

johtamisjärjestelmää, päätöksentekoa

ja toimintatapoja.

Riskienhallinnan järjestämistä, rakennetta

ja organisaatiota sekä riskien seurantaa,

valvontaa ja raportointia on käsitelty

tarkemmin konsernin liitetiedossa 2.

Samassa yhteydessä on myös kuvattu

vakavaraisuuden ja likviditeetin hallintaa.

Kokonaisriskistrategia

S-Pankin hallituksen asettama kokonais-

riskistrategia sitoo kaikkia konserni-

yhtiöitä sekä niiden liike- ja tukitoimintoja.

Kokonaisriskistrategia määrittelee

konsernin riskinkantokyvyn, riskinotto-

halukkuuden, tunnistaa S-Pankin

keskeiset riskilajit ja asettaa tavoitetilan

pankin riskikulttuurille. Kokonaisriski-

strategiaa täydennetään riskilajikohtaisilla

periaatteilla ja strategioilla. Lisäksi

konsernin yksiköt ylläpitävät tarkempia

ohjeita ja kuvauksia omien toimintojensa

riskienhallinnan toteuttamiseksi.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

RISKINOTTOHALUKKUUDEN VIITEKEHYS JA KESKEISET INDIKAATTORIT

Pääomariski

• Vakavaraisuus

• Taloudellinen pääoma

• Vähimmäisomavaraisuusaste

• Kannattavuus

Luottoriski

• Odotettavissa olevat ja toteutuneet luottotappiot

• Omaisuuserien laadun indikaattorit

• Keskittymäriskit

• Luottokannan jakauma ja luottolajikohtaiset limiitit

Markkinariski

• Korkojen nykyarvo ja -tuloriski

• Sijoitussalkun luottopreemioriski

• Muut markkinariskit

Likviditeettiriski

• Maksuvalmiuden riittävyys

• Pysyvän varainhankinnan riittävyys

• Varojen vakuussidonnaisuus

• Varainhankinnan rakenne ja keskittymät

Riskinkantokyky ja riskinottohalukkuus

Hallitus määrittelee riskinkantokyvyn ja

riskinottohalukkuuden määrälliset ja

laadulliset rajat osana kokonais-

riskistrategiaa. Määrällisiä ja laadullisia

rajoja arvioidaan säännöllisesti sekä

aina tarvittaessa, mikäli liiketoiminnan

tai toimintaympäristön muutokset niin

edellyttävät. Riskinottohalukkuuden

indikaattoreita seurataan ja valvotaan

osana säännöllistä raportointia.

Riskinkantokyky määrittää enimmäis-

määrän riskinotolle, liiketoiminnan

kasvulle ja konsernin negatiiviselle

kannattavuudelle, joka kyetään kanta

maan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, huomi-

oiden käytettävissä olevat omat varat ja

sääntelyn asettamat vaateet ja rajoitteet.

Riskinottohalukkuus kuvastaa hyväksyt-

tyjen riskien tyypit ja tasot, joita S-Pankki

on valmis liiketoiminnassaan ottamaan

pyrkiessään asettamiinsa tavoitteisiin.

Riskinottohalukkuus määrittää halutun

riskiprofiilin pankille. S-Pankin riskinotto-

halukkuuden lähtökohtana on strategian

mukaisesti tavoitella vakaata ja riittävää

tuottoa konsernin omalle pääomalle

lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Operatiivinen riski

• Toteutuneet operatiiviset riskit

• Jatkuvuuden hallinnan indikaattorit

• Palveluiden saatavuuden indikaattorit

Compliance-riski

• Talousrikosriskin indikaattorit

• Menettelytapariskin indikaattorit

• Sääntelyvelvoitteiden valvonnan indikaattorit

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-PANKKI-KONSERNIN KESKEISET RISKEIHIN LIITTYVÄT TUNNUSLUVUT

(M€) 31.12.2024 31.12.2023

Kokonaisriski yhteensä 4 608,6 3 567,1

Luotto- ja vastapuoliriski, standardimenetelmä 3 881,9 3 071,8

Operatiivinen riski, perusmenetelmä 716,1 488,3

Vastuun arvonoikaisuriski, standardimenetelmä 10,7 7,0

Omat varat yhteensä 988,3 672,0

Ydinpääoma (CET1) 894,1 572,9

Toissijainen pääoma (T2) 94,2 99,1

Kokonaispääomavaade (pilari 1) 13,52 % 12,54 %

Vakavaraisuussuhde 21,4 % 18,8 %

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 19,4 % 16,1 %

Järjestämättömät saamiset vastuista 1,7 % 1,3 %

Vähimmäisomavaraisuusaste 6,7 % 5,6 %

Maksuvalmiusvaatimus (LCR-suhdeluku) 285,4 % 256,6 %

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR-suhdeluku) 155,9 % 164,3 %

S-Pankki-konsernin riskiasema

Merkittävimmät riskit, jotka voivat

vaikuttaa S-Pankin kannattavuuteen,

vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen,

liittyvät liiketoimintavolyymien, anto-

ja ottolainauksen marginaalien, yleisen

korkotason, taloudellisen toiminta-

ympäristön ja luottotappioiden epäsuo-

tuisaan kehitykseen. Kuluvan vuoden

aikana seurattiin aktiivisesti ja

kokonaisvaltaisesti Handelsbanken-

liiketoimintakaupan vaikutusta pankin

riskiasemaan. Liiketoimintakauppa

toteutui suunnitellusti ja asiakkuudet

siirtyivät S-Pankkiin 1.12.2024.

S-Pankin riskiasema oli vahva vuoden

lopussa. Pankin tase ja kokonaisriskin

määrä kasvoi liiketoimintakaupan

seurauksena. S-Pankki vahvisti omia

varojaan 200 miljoonan euron suuruisella

osakeannilla ja varmisti, että pankin

pääomat ja vakavaraisuusasema säilyvät

vahvoina myös kaupan toteutumisen

jälkeen. Omat varat vahvistuivat vuoden

aikana osakeannin lisäksi hyvän tulos-

kehityksen seurauksena. Pankki varautui

vuoden aikana ennakoivasti liiketoimin-

takaupan rahoittamiseen ja vahvisti

likviditeettipuskureitaan joukkovelka-

kirjalainojen liikkeeseenlaskuilla ja

talletuskannan kasvulla. Maksuvalmius-

asema sekä pysyvän varainhankinnan

määrä oli vuoden lopussa erittäin vahvalla

tasolla liiketoimintakaupan toteutuksen

jälkeen. Liiketoimintakauppaa on kuvattu

tarkemmin konsernin liitetiedossa 38.

Liiketoimintakaupan vaikutuksia pankin

riskiasemaan vaihtoehtoisissa epä-

suotuisissa skenaarioissa arvioitiin

osana säännöllistä ICAAP- (Internal

Capital Adequacy Assessment Process)

ja ILAAP-prosessia (Internal Liquidity

Adequacy Assesment Process).

Taloudellisessa toimintaympäristössä

inflaatio hidastui, jonka seurauksena

Euroopan keskuspankki laski korkoja

neljä kertaa vuoden aikana. Suomessa

kuluttajien luottamus pysyi heikkona läpi

vuoden. Toimintaympäristön tilanne

näkyi S-Pankissa orgaanisen antolaina-

uksen liiketoimintavolyymien kasvun

hidastumisena ja säästämisen kasvuna.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Luottoriski

Luottokanta kasvoi katsauskauden aikana

verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvun

pääasiallinen lähde oli liiketoiminta

kauppa, jossa Handelsbankenin henkilö-

asiakaslainakanta siirtyi S-Pankkiin.

Liiketoimintakaupan seurauksena luotto-

kannan kiinteistövakuudellisten luottojen

osuus kasvoi. Luottokannasta 83,1

prosenttia (79,2) oli kiinteistövakuudellisia

lainoja pääasiallisesti henkilöasiakkaille

ja asunto-osakeyhtiöille Suomessa.

Konservatiivisen riskinottohalukkuutensa

mukaisesti S-Pankki ylläpitää matalaa

luottoriskiprofiilia, jota tuetaan huolelli-

sella riskienhallinnalla ja seurannalla.

ECL-varauksen kokonaismäärä kasvoi

tilikauden aikana 15,0 miljoonaa euroa

52,3 miljoonaan euroon (37,3). Kasvuun

vaikutti erityisesti liiketoimintakaupan

myötä kasvanut luottokanta sekä malli-

muutokset. Tilikauden aikana ECL-lasken-

nassa päivitettiin henkilöasiakkaiden

maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä

mittaavat luottoriskimallit sekä luotto-

riskin merkittävän lisääntymisen kriteerit.

Luottoriskivastuisiin suhteutettu ECL-

varaus oli 0,42 prosenttia (0,39). Odotet-

tavissa olevia ja lopullisia luottotappioita

on kuvattu kappaleessa Taloudellinen

asema sekä konsernin liitetiedossa 11.

Lyhennysvapaalla olevien henkilöasiakas-

luottojen määrä oli 482,6 miljoonaa euroa

(399,9), joka vastaa 5,8 prosentin (6,9)

osuutta kaikista henkilöasiakasvastuista.

Alkuperäisestä maksusuunnitelmasta

poikkeavia lyhennysvapaita on ensisijai-

sesti myönnetty henkilöasiakkaille.

Yleinen taloudellisen toimintaympäristön

epävarmuus ja kustannustason nousu

ovat vaikuttaneet lainanhoitojoustojen ja

järjestämättömien saamisten määrän

kasvuun. Bruttomääräiset lainanhoito

joustolliset saamiset taseessa olivat

yhteensä 275,9 miljoonaa euroa (215,5).

Terveiden lainanhoitojoustojen määrä

suhteessa lainoihin ja ennakkomaksuihin

oli 2,3 prosenttia (2,5). Järjestämättömien

lainanhoitojoustojen vastaava suhdeluku

oli 0,6 prosenttia (0,6).

Järjestämättömien saamisten määrä

taseessa kasvoi tilikauden aikana 71,8

miljoonaa euroa tasolle 164,3 miljoonaa

euroa (92,6), josta yritysasiakkaiden osuus

oli 9,0 miljoonaa euroa (0,0). Järjestämät-

tömiä saamisia suhteessa lainoihin ja

ennakkomaksuihin kuvaava NPL-suhde

nousi 1,7 prosentin tasolle (1,3).

Omat varat ja vakavaraisuus

S-Pankin vakavaraisuus vahvistui

katsauskauden aikana. Kokonaisvakava-

raisuus oli 21,4 prosenttia (18,8) ja CET1-

vakavaraisuus 19,4 prosenttia (16,1).

Omien varojen kokonaismäärä

oli katsauskauden lopussa 988,3

miljoonaa euroa (672,0). Omiin varoihin

vaikutti positiivisesti etenkin korko-

katteen kautta vahva tuloskehitys ja

omistajille suunnatun 200 miljoonan

euron osakeannin toteutuminen.

Kokonaisriski kasvoi 1 041,5 miljoonaa

euroa ja oli yhteensä 4 608,6 miljoonaa

euroa (3 567,1). Luottoriski kasvoi 810,1

miljoonaa euroa johtuen erityisesti

Handelsbanken-liiketoimintakaupasta.

Luottoriskin kasvu kohdistui ensisijai-

sesti kiinteistövakuudellisiin vastuisiin.

Operatiivinen riski kasvoi 227,7 miljoonaa

euroa, johon vaikutti liiketoimintakaupan

lisäksi erityisesti korkokatteen

vahva kasvu. Vastuun arvonoikaisuun

liittyvä riski kasvoi vähäisesti.

S-Pankin kokonaispääomavaade oli

13,52 prosenttia (12,54). Kokonaispää

omavaadetta kasvatti 1.4.2024 voimaan

tullut 1,0 prosentin suuruinen järjestel-

märiskipuskuri. Pääomavaateiden

kasvusta huolimatta S-Pankin pääoma-

puskurit vahvistuivat katsauskauden

aikana ja pääomat ovat riittävät varmis-

tamaan toiminnan jatkuvuuden myös

stressitestien mukaisissa olosuhteissa.

1.1.2025 voimaan astuva EU:n vakavarai-

suussääntelyn (CRR3) muutos tulee

vaikuttamaan positiivisesti pankin

vakavaraisuusasemaan ja kokonaisriskin

määrään. Positiiviset vaikutukset

kohdistuvat erityisesti kiinteistövakuu-

dellisten luottojen riskipainotukseen.

Vähimmäisomavaraisuusaste

S-Pankin vähimmäisomavaraisuusaste

6,7 prosenttia (5,6) oli vahva ja ylitti sekä

viranomaisten asettaman että sisäisesti

asetetun riskinottohalukkuuden

vähimmäistason. Vähimmäisomavarai-

suusasteen vahvistumisen taustalla

oli ensisijaisen pääoman (T1) kasvu.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Likviditeettiasema ja varainhankinta

Pankki varautui vuoden aikana

ennakoivasti liiketoimintakaupan

rahoittamiseen ja vahvisti likviditeetti-

puskureitaan joukkovelkakirjalainojen

liikkeeseenlaskuilla.

S-Pankki laski liikkeeseen maaliskuussa

300 miljoonan euron suuruisen Senior

Preferred -joukkovelkakirjalainan ja huhti-

kuussa 500 miljoonan euron suuruisen

katetun joukkolainan osana joukkovelka-

kirjalainaohjelmaa. Maaliskuun liikkee-

seenlaskun yhteydessä S-Pankki toteutti

takaisinostotarjouksen, jonka perusteella

se osti takaisin 4.4.2025 erääntyviä

Senior Preferred -joukkovelkakirjalainoja

nimellisarvoltaan yhteensä 86,1 miljoonan

euron edestä. Syyskuun lopussa S-Pankki

laski liikkeeseen 100 miljoonan euron

suuruisen joukkovelkakirjalainan

korotuksen (tap issue). Korotus koski

8.3.2024 liikkeeseen lasketun ja 8.3.2028

erääntyvän Senior Preferred MREL Eligible

Notes 1/2024-joukkovelkakirjalainan

pääomaa. Marraskuun lopussa S-Pankki

vahvisti omia varojaan 200 miljoonan

euron suuruisella suunnatulla osakeannilla

ja nosti kahdenvälistä rahoitusta

590 miljoonaa euroa.

S-Pankin likviditeettiasema vahvistui

katsauskaudella hankitun rahoituksen

seurauksena. Rahoituksella varauduttiin

Handelsbanken-liiketoimintakaupan

toteuttamiseen. Maksuvalmiutta

mittaava LCR-suhdeluku oli 285

prosenttia (257) ja pysyvän varainhan-

kinnan riittävyyttä kuvaava NSFR-

suhdeluku oli 156 prosenttia (164).

S-PANKIN LIKVIDITEETTISALKKU

31.12.2024 31.12.2023

(M€) Markkina-arvo Puskuriarvo Markkina-arvo Puskuriarvo

Keskuspankkitalletus 2 829,2 2 829,2 2 088,8 2 088,8

Valtion, kunnan tai muun

julkisen sektorin velkakirjat

27,0 27,0 53,2 53,2

Katetut joukkolainat 311,2 277,1 308,8 273,5

Kuntatodistukset — — 24,8 24,8

Muut 28,7 14,4 31,0 15,5

Yhteensä 3 196,2 3 147,7 2 506,7 2 455,9

Sijoitussalkku8 %

261,1 M€

Likviditeettisalkku 92 %

3 196,2 M€

Luokittelemattomat

yritykset

28,4 M€

Katetut

joukkolainat

311,2 M€

IG pankit 232,7 M€

Yritysten IG bondit 28,7 M€

Keskuspankki-

talletukset

2 829,2 M€

Valtiot, kunnat ja muu

julkinen sektori 27,0 M€

31.12.2024

LIKVIDITEETTI- JA SIJOITUSSALKUN JAKAUMA

Sijoitussalkku10 %

285,7 M€

Likviditeettisalkku 90 %

2 506,7 M€

Katetut joukkolainat

308,8 M€

Kuntatodistukset 24,8 M€

IG pankit 231,9 M€

12,4 M€

Yritysten IG bondit 31,0 M€

Keskuspankki-

talletukset

2 088,8 M€

Valtiot, kunnat ja muu

julkinen sektori 53,2 M€

31.12.2023

Luokittelemattomat

yritykset

41,4 M€

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Treasuryn salkku koostuu likviditeetti-

salkusta (LCR-maksuvalmiuspuskuri) ja

sijoitussalkusta. Salkun kokonaismäärä

kasvoi ja oli yhteensä 3 457,3 miljoonaa

euroa (2 792,4). Salkun kasvu kohdistui

merkittävimmin keskuspankki-

talletuksen määrään.

Markkinariski

S-Pankin markkinariski koostuu pää-

asiassa rahoitustaseen rakenteellisesta

korkoriskistä ja saamistodistusten

luottopreemioriskistä. Rahoitustaseen

korkoriskiä muodostuu anto- ja ottolaina-

uksesta, sijoitustoiminnasta ja varain-

hankinnasta. S-Pankki käyttää johdan

naisia suojatessaan rahoitustaseen

korkoriskiä ja on aloittanut katsauskauden

aikana korkotuloriskin suojaamisen.

Markkinariskejä tarkastellaan rahoitus-

taseen nykyarvo- ja korkotuloriskin sekä

luottopreemioriskin kannalta. S-Pankki

ei altistu merkittävästi muille suorille

markkinariskeille, kuten osake-, valuutta-

tai kiinteistöriskeille.

Arvostettavien erien nykyarvoriski (+100

korkopistettä) oli -4,9 miljoonaa euroa

(-4,6). Korkotuloriski (-100 korkopistettä)

koko taseen korollisille instrumenteille oli

-29,1 miljoonaa euroa (-7,7). Korkotuloriskin

kasvu katsauskaudella johtuu pääosin

mallinnusmuutoksesta sekä markkina

korkojen laskusta. Korkotuloriski laske-

taan yhden prosenttiyksikön välittömän

laskun vaikutuksena seuraavan

12 kuukauden korkokatteeseen sisältäen

markkina-arvon muutokset. Luotto-

preemioriski oli -2,6 miljoonaa euroa

(-3,6) katsauskauden lopussa.

MREL-vaade

Rahoitusvakausvirasto (RVV) toimii

kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena

Suomessa. RVV asettaa S-Pankille laitos-

kohtaisen MREL-vaatimuksen. Viimeisin ja

voimassa oleva MREL-päätös on annettu

17.4.2024. Päätöksen mukaisesti

joulukuun lopussa voimassa ollut MREL-

vaade oli 21,91 (17,23) prosenttia kokonais-

riskin määrästä ja 7,75 (5,91) prosenttia

vähimmäisomavaraisuusasteen

laskennassa käytettävien vastuiden

kokonaismäärästä. Rahoitusvakaus-

virasto ei ole asettanut S-Pankille omien

varojen ja alisteisten velkojen vaatimusta

(subordinaatiovaatimus).

Kokonaisriskiin pohjautuvan vaati-

muksen osalta tulee lisäksi kattaa lisä-

pääomavaatimus (CBR, Combined Buffer

Requirement), joka oli 31.12.2024 suuruu-

deltaan 3,52 prosenttia. Järjestelmäris-

kipuskurivaatimus, joka astui voimaan

1,0 prosentin suuruisena 1.4.2024 alkaen

kaikille luottolaitoksille, kasvatti

kokonaisriskiin pohjautuvaa MREL-

vaadetta CBR-komponentin kautta.

S-Pankki kattaa MREL-vaatimuksen

omiin varoihin luettavilla instrumenteilla

ja hyväksyttävillä veloilla. Hyväksyttävät

velat muodostuvat joukkovelkakirja-

lainaohjelman alla liikkeeseen lasketuista

Senior Preferred -joukkovelkakirja-

lainoista, joiden jäljellä oleva maturiteetti

on yli vuoden. Kokonaisriskiin pohjautuva

MREL-suhdeluku (MREL, TREA) oli

33,7 prosenttia (29,3) ja vastuiden koko-

naismäärään pohjautuva MREL-suhde-

luku (MREL, LRE) 11,6 prosenttia (10,2).

Operatiivinen riski

Toteutuneiden operatiivisten riskien aihe-

uttamat tappiot olivat katsauskaudella

vähäiset suhteessa niille varattuihin omiin

varoihin. Olennaisesti S-Pankin opera-

tiivisen riskin profiiliin vaikuttavat järjes-

telmähäiriöt ja keskeytykset,

väärinkäytökset ja mahdolliset puutteet

ulkoisten palveluntarjoajien toiminnassa.

Euroopassa pitkittynyt kiristynyt turvalli

suustilanne on edelleen johtanut

S-Pankissa tehostettuun varautumiseen

tietoturva- ja turvallisuusuhkiin.

Tietoturvahyökkäysten määrässä on

havaittu kasvua, mutta katsauskauden

aikana hyökkäykset eivät ole johtaneet

merkittäviin haittoihin S-Pankin

asiakkaille. S-Pankki on edelleen muistut-

tanut asiakkaitaan laajasti liittyen heihin

kohdistuviin huijaus- ja kalastelukampan-

joihin sekä niiden tunnistamiseen ja

välttämiseen. Toiminnan jatkuvuuteen ja

riskeihin varautumiseen kiinnitetään edel-

leen tehostetusti huomiota.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Omien varojen vaateet

S-Pankin kokonaispääomavaade oli 13,52

prosenttia (12,54). Pääomavaade

muodostuu vähimmäispääomavaateesta,

kiinteästä lisäpääomavaateesta,

vastasyklisestä pääomapuskurista,

järjestelmäriskipuskurista ja laitos-

kohtaisesti asetetusta harkinnanvarai

sesta lisäpääomavaateesta (pilari 2

-vaade). Finanssivalvonnan makrovakaus-

päätöksen mukainen ydinpääomalla

katettava järjestelmäriskipuskuri-

vaatimus astui voimaan 1,0 prosentin

suuruisena 1.4.2024.

S-Pankille asetettu harkinnanvarainen

lisäpääomavaade on 2,0 prosenttia

kokonaisriskin määrästä ja se on

voimassa enintään 31.12.2026 asti. Pilari

2 -vaade täydentää vakavaraisuusase-

tuksen mukaista omien varojen vähim-

mäisvaatimusta. Vaatimuksesta 75

prosenttia tulee täyttää ensisijaisella

pääomalla, josta 75 prosenttia tulee

edelleen täyttää ydinpääomalla.

Finanssivalvonnan S-Pankille asettama

ohjeellinen lisäpääomasuositus

(Pillar 2 Guidance, P2G) on suuruudel-

taan 0,75 prosenttia kokonaisriskin

määrästä. Ohjeellinen lisäpääoma-

suositus astui voimaan 31.3.2024.

S-PANKIN KOKONAISPÄÄOMAVAADE 31.12.2024 (PILARI 1)

Pääoma

Vähimmäis-

pääomavaade

Kiinteä

lisäpääomavaade

Vastasyklinen

pääomapuskuri

Järjestelmä-

riskipuskuri

Pilari 2 (SREP)

lisäpääomavaade

Pääomavaade

yhteensä

% M€ % M€ % M€ % M€ % M€ % M€

CET1 4,5 % 207,4 2,5 % 115,2 0,02 % 0,9 1,0 % 46,1 1,13 % 51,8 9,14 % 421,5

AT1 1,5 % 69,1 0,38 % 17,3 1,88 % 86,4

T2 2,0 % 92,2 0,50 % 23,0 2,50 % 115,2

Yhteensä 8,0 % 368,7 2,5 % 115,2 0,02 % 0,9 1,0 % 46,1 2,00 % 92,2 13,52 % 623,1

OMIEN VAROJEN JA PÄÄOMAVAATEIDEN KEHITYS (M€)

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

31.12.2023

672

573

358

31.3.2024

702

604

358

30.6.2024

731

635

393

31.12.2024

988

894

508

30.9.2024

762

667

387

447

483

623

475

Ydinpääoma (CET 1)

T1 pääomavaade

Toissijainen pääoma (T2)

Kokonaispääomavaade

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Vakavaraisuusasema

S-Pankin CET1-vakavaraisuussuhde oli

katsauskauden lopussa 19,4 prosenttia

(16,1) ja kokonaisvakavaraisuussuhde

21,4 prosenttia (18,8). Ydinpääoman

(CET1) määrä kasvoi 321,2 miljoonalla

eurolla, kun taas toissijaisten omien

varojen (T2) määrä väheni 4,9 miljoonalla

eurolla. CET1-varojen kasvuun vaikutti

toteutunut 200 miljoonan euron suun-

nattu osakeanti S-Pankin omistajille.

CET1-varojen tulosperusteisen kasvun

lisäksi myös käyvän arvon rahaston

palautuminen vahvisti omia varoja.

S-Pankin toissijainen pääoma koostuu

neljästä debentuurista, joista maturitee-

tiltaan alle viisivuotisia debentuureja

vähennetään asteittain toissijaisesta

pääomasta vakavaraisuussääntelyn

mukaisesti. Kertyneistä voittovaroista

on vähennetty pankin osingonjakopoli-

tiikkaan perustuva ennakoitavissa

olevien osinkojen määrä vuodelta 2024

komission delegoidun asetuksen (EU) N:o

241/2014 mukaisesti.

S-Pankin kokonaisriskin määrä oli

katsauskauden lopussa 4 608,6 miljoonaa

euroa (3 567,1). Kokonaisriski kasvoi 1 041,5

miljoonalla eurolla katsauskauden aikana.

Luottoriski kasvoi 810,1 miljoonaa euroa

johtuen ensisijaisesti Handelsbanken-

liiketoimintakaupasta. Kaupasta johtuva

luottoriskin kasvu kohdistui ensisijaisesti

kiinteistövakuudellisiin vastuisiin, minkä

lisäksi myös vähittäisvastuiden riskipaino-

tetut saamiset kasvoivat vuoden viimei-

sellä neljänneksellä. Luottoriski

muodostaa kokonaisriskin määrästä

84,2 prosenttia (86,1). Merkittävimmät

vastuuryhmät ovat kiinteistövakuudelliset

saamiset sekä vähittäis- ja yritysvastuut.

Operatiivinen riski kasvoi 227,7 miljoonaa

euroa, johon vaikutti liiketoimintakaupan

lisäksi erityisesti korkokatteen vahva

kasvu. Operatiivisen riskin osuus on 15,5

prosenttia (13,7) S-Pankin kokonaisriskin

määrästä. Vastuun arvonoikaisuun liittyvä

riski kasvoi vähäisesti.

S-Pankki käyttää luottoriskin lasken-

nassa standardimenetelmää ja vasta-

puoliriskin laskennassa alkuperäisen

hankinta-arvon menetelmää. Operatii-

visen riskin laskennassa pankki käyttää

perusmenetelmää ja vastuun arvon-

oikaisuun liittyvän riskin laskennassa

standardimenetelmää. S-Pankille ei

muodostu vakavaraisuusasetuksen

mukaista kaupankäyntisalkkua, eikä näin

ollen markkinariskin pääomavaadetta.

VAKAVARAISUUSTIETOJEN PÄÄERÄT

Omat varat (M€) 31.12.2024 31.12.2023

Ydinpääoma ennen vähennyksiä 957,5 639,3

Osakepääoma 82,9 82,9

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 483,8 283,8

Kertyneet voittovarat 393,2 281,2

Käyvän arvon rahasto -2,4 -8,7

Vähennykset ydinpääomasta 63,4 66,4

Aineettomat hyödykkeet 62,4 65,6

Varovaisesta arvostuksesta aiheutuva arvonoikaisu 0,7 0,7

Järjestämättömien vastuiden kattamiseksi tehtävä vähennys 0,4 0,0

Ydinpääoma (CET1) 894,1 572,9

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 894,1 572,9

Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 94,2 99,1

Debentuurit 94,2 99,1

Toissijainen pääoma (T2) 94,2 99,1

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 988,3 672,0

Kokonaisriski (M€) 31.12.2024 31.12.2023

Luotto- ja vastapuoliriski 3 881,9 3 071,8

Operatiivinen riski 716,1 488,3

Vastuun arvonoikaisuun liittyvä riski (CVA) 10,7 7,0

Kokonaisriski yhteensä 4 608,6 3 567,1

Suhdeluvut (%) 31.12.2024 31.12.2023

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 19,4 16,1

Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 19,4 16,1

Vakavaraisuussuhde 21,4 18,8

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Riski- ja vakavaraisuustietojen

julkistaminen

S-Pankki noudattaa tiedonantovelvolli-

suuttaan julkistamalla tilinpäätökses-

sään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja

vakavaraisuudesta. Julkistetut vakava-

raisuutta ja riskejä koskevat tiedot ovat

aina saatavilla S-Pankin verkkosivustolta

osoitteesta s-pankki.fi.

EU:n vakavaraisuusasetuksen mukainen

Pilari 3 -raportti (”Capital and Risk

Management Report”) ja taulukot

(”S-Bank Capital Adequacy tables”)

käsittelevät kattavasti riskienhallintaa

ja riskiasemaa. Raportti ja taulukot

julkistetaan tilinpäätöksestä erillisinä

asiakirjoina. Raportti ja taulukot ovat

saatavilla S-Pankin verkkosivuilta, joilta

löytyvät myös selvitykset S-Pankin

hallinto- ja ohjausjärjestelmistä

sekä palkitsemisjärjestelmistä.

TIIVISTELMÄ KOKONAISRISKIN JA RISKIPAINOTETTUJEN

VASTUUERIEN MUUTOKSISTA (M€)

2 600

2 800

3 000

3 200

3 400

3 600

3 800

4 000

4 200

4 400

4 600

4 800

5 000

-89,5

5,2

60,4

70,8

766,9

3 567,1

227,7 4 608,6

REA 31.12.2023

Yritykset

Vähittäisvastuut

Kiinteistövakuudelliset

saamiset

Muut luottoriskivastuut

Vastapuoliriski ja vastuun

arvonoikaisuriski

Operatiivinen riski

REA 31.12.2024

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

1.1.2025 voimaan astunut EU:n vakava-

raisuussääntelyn (CRR3) muutos tulee

vaikuttamaan positiivisesti pankin

vakavaraisuusasemaan ja kokonais

riskin määrään. Positiiviset vaikutukset

kohdistuvat erityisesti kiinteistövakuu

dellisten luottojen riskipainotukseen.

NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Maailmantalouden arvioidaan tänä

vuonna pysyvän lähellä viimevuotisia

kasvulukemia. Keskuspankkikorot ovat

länsimaissa pääosin laskusuunnassa

hitaamman inflaation seurauksena, mikä

elvyttää talouden toimeliaisuutta osto-

voiman lisääntymisen kautta. Samalla

myös investointihalukkuuden arvioidaan

vähitellen vahvistuvan.

Vaikean viime vuoden jälkeen elpymistä

toivotaan erityisesti Euroopan keskeisiin

talouksiin. Vuoden alussa teollisuus-

sektori on Saksassa ja Ranskassa

kuitenkin yhä haavoittuva samalla

kun epävakaa poliittinen ympäristö aihe-

uttaa haasteita molemmissa maissa.

Presidentti Trumpin politiikka vaikuttaa

todennäköisesti positiivisesti Yhdys-

valtain talouskasvuun, mutta sen arvioi-

daan kasvattavan maan velkaisuutta ja

luovan samalla uusia inflaatiopaineita.

Globaaleihin kasvunäkymiin Trumpin

politiikka luo sen sijaan arvaamat-

tomuutta. Kiinassa talouskasvun arvioi-

daan edelleen hieman vaimentuvan,

mikä voi laukaista viranomaisilta lisää

elvytystoimia kulutuksen piristämiseksi.

Myös geopoliittiset jännitteet ja niiden

kärjistyminen voivat nopeasti heijastua

globaaliin talousympäristöön.

Suomen talouskasvu vauhdittuu kuluvana

vuonna kotimaisen kysynnän elpyessä.

Korkojen lasku alkaa heijastua positiivi

sesti kotitalouksien kulutukseen, ja

myöhemmin vuoden aikana myös inves-

toinnit kääntyvät kasvuun. Viime kuukau-

sina nähty yritysten luottamuksen nousu

pohjalukemistaan luo myönteisiä

odotuksia yksityisen sektorin asteit-

taisesta toipumisesta. Sen sijaan julkisella

sektorilla nähtäneen haasteita säästö-

toimien seurauksena. Lisäksi ulkomaan-

kaupan näkymää sumentavat mahdolliset

Yhdysvaltain tuontitullit sekä euroalueen

kasvunäkymien viimeaikainen heikenty-

minen. Arvioimme Suomen BKT:n

kasvavan maltillisesti tänä vuonna

ja yltävän vuositasolla 1,5 prosenttiin.

Suomalaisille kotitalouksille on luvassa

myönteisempiä uutisia. Kotitalouksien

ostovoima vahvistuu vuoden aikana, kun

nimellispalkat nousevat inflaatiovauhtia

nopeammin ja korot jatkavat laskusuun

nassa. Myös heikentynyt työmarkkinati-

lanne kääntyy vuoden aikana parempaan

päin erityisesti yksityisen sektorin osalta.

Tämän myötä kuluttajien luottamus

alkaa vahvistua, ja kotitaloudet uskaltau-

tuvat vihdoin kuluttamaan aiempaa

rohkeammin. Kulutus elpynee kuitenkin

maltilliseen tahtiin. Myös Suomen asun-

tomarkkinat jatkavat elpymistään

vuoden aikana kauppamäärien lisäänty-

misen ja hintojen maltillisen nousun

kautta. Asuinrakentaminenkin saavuttaa

vuoden alkupuoliskolla pohjatasonsa.

Keskeiset riskit muutoin myönteisem-

mille talousnäkymille muodostavat

kansainvälisen talouden tapahtumat

sekä Suomen julkisen talouden heikkous,

mikä voi vaatia lisää kulutusnäkymää

himmentäviä sopeutustoimia.

15.1.2025 S-Pankki ilmoitti laskevansa

prime-korkoaan 0,25 prosenttiyksikköä

2,25 prosenttiin 30.1.2025 alkaen.

20.1.2025 S-Pankki ilmoitti yhtiön halli-

tuksen päättäneen yhtiön osinkopolitiikan

muutoksesta. Päivitetyn osinkopolitiikan

mukaan S-Pankin tavoitteena on jakaa

osakkeenomistajille tasaista ja kasvavaa

osinkoa vuosittain 15–25 prosenttia

tilikauden verojen jälkeisestä tuloksesta.

Aiemman osinkopolitiikan mukaan tavoit-

teena oli jakaa tasaista ja kasvavaa

osinkoa vuosittain 5–15 prosenttia

tilikauden verojen jälkeisestä tuloksesta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Globaaleissa talouksissa inflaation hidas-

tumisen tavoitetasoille arvioidaan

jatkuvan. Euroopan keskuspankki jatkaa

koronlaskujaan pienin askelin kesään asti,

mikä heijastuu euriborkorkojen laskun

jatkumisena vuoden alussa. Yhdysvaltain

keskuspankin korkopolitiikan osalta

epävarmuus on suurempaa, kun Trumpin

elvytys- ja tullipolitiikan pelätään voimis-

tavan uudelleen inflaatiopaineita.

Kun myös Yhdysvaltain talouskasvu ja

työmarkkinatilanne ovat pysyneet varsin

hyvinä, markkinoiden odotukset ovat

kääntyneet siihen suuntaan, ettei

Fed välttämättä pysty vuoden aikana

paljoakaan laskemaan ohjauskorkoa.

Myös rahoitusmarkkinoilla seurataan

tarkoin talouden kasvuvirettä, korkonä-

kymää ja keskuspankkien toimia. Yhdys-

valloissa yritysten tuloskasvuodotukset

vuodelle 2025 ovat pysyneet vakaina.

Sen sijaan Eurooppa voi vientivetoisena

ja suhdanneherkkänä alueena kärsiä

heikentyvästä globaalista kaupasta, jota

uhkaavat lisäksi USA:n uudet tullimaksut.

Suomen osakemarkkinoiden osalta

odotukset ovat aiempaa valoisammat.

S-Pankin vuoden 2025 tulosohjeistukseen

vaikuttaa alentavasti korkotason lasku

siitä huolimatta, että Handelsbanken

liiketoimintakauppa kasvattaa pankin

tuottoja. Lisäksi strategiamme toteutta-

miseen liittyvät kehityspanostukset

säilyvät korkealla tasolla. Vuoden 2025

näkymiin liittyy edelleen epävarmuuksia

toimintaympäristön, geopoliittisten

jännitteiden, talouden, työllisyyden ja

kiinteistömarkkinoiden kehityksen osalta.

Odotamme koko vuoden liikevoiton

laskevan noin 100 miljoonan euron (165,2)

tasolle. Handelsbanken-liiketoiminta-

kauppaan liittynyt negatiivisen liikearvon

kertaluonteinen tuloutus vuonna 2024

vaikuttaa muutoksen suuruuteen.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy

(100 %)

S-Pankki

Kiinteistöt Oy

(100 %)

S-Pankki

Vaikuttavuussijoitukset Oy

(100 %)

6 vastuunalaisena

yhtiömiehenä rahas-

toissa toimivaa yhtiötä

(100 %)

S-Asiakaspalvelu Oy

(100 %)

S-Pankki Oyj

KONSERNIRAKENNE JA S-PANKIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA

S-Pankki-konsernin rakenne

S-Pankki Oyj

S-Pankki Oyj toimii S-Pankki-konsernin

emoyhtiönä. S-Pankki on talletuspankki,

joka harjoittaa luottolaitostoiminnasta

annetun lain (8.8.2014/610) mukaista

luottolaitostoimintaa. Pankki harjoittaa

lain 5:n luvun 1 §:ssä tarkoitettua liiketoi-

mintaa sekä siihen liittyvää toimintaa.

Pankki harjoittaa myös lain kiinnitysluot-

topankeista ja katetuista joukkolainoista

(11.3.2022/151) mukaista kiinnitysluotto-

pankkitoimintaa. Pankki tarjoaa lisäksi

sijoituspalvelulain (14.12.2012/747)

1 luvun 15 §:n mukaisia sijoituspalveluja.

Pankki hoitaa emoyhtiönä konserniin

kuuluvien yhtiöiden keskitetysti hoidet

tavat tehtävät, kuten konsernihallinnon,

ohjauksen ja valvonnan.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy on S-Pankki

Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö,

joka toimii rahastoyhtiönä ja vaihto-

ehtorahastojen hoitajana S-Pankki-

rahastoille. S-Pankki Rahastoyhtiö Oy

vastaa kiinteistöihin, pääomarahas

toihin ja muihin vaihtoehtoisiin sijoituk-

siin liittyvien vaihtoehtorahastojen

salkunhoidosta. Osake-, korko- ja

yhdistelmärahastojen salkunhoito on

ulkoistettu S-Pankki Oyj:lle.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n tilikauden

tulos raportointikaudella oli

3,6 miljoonaa euroa (3,8).

S-Asiakaspalvelu Oy

S-Asiakaspalvelu Oy on S-Pankki Oyj:n

kokonaan omistama tytäryhtiö, joka

tuottaa asiakaspalvelua ja tietojenkäsit-

telyyn liittyviä sekä muita luottolaitoksen

pääasialliseen toimintaan liittyviä palve-

luja luottolaitostoiminnasta annetun lain

(610/2014) mukaisena palveluyrityksenä.

Raportointikauden aikana S-Asiakaspal-

velun liikevaihto oli 11,0 miljoonaa euroa

(9,9), josta konsernin sisäistä oli

8,8 miljoonaa euroa (7,6). Muu liikevaihto

koostui osuuskaupoille tarjottavista

asiakasomistajapuhelinpalveluista.

Kulut olivat pääasiassa henkilöstöön

liittyviä. S-Asiakaspalvelun tilikauden

tulos raportointikaudella oli 56,8 tuhatta

euroa (300,0 tuhatta euroa).

S-Pankki Kiinteistöt Oy

S-Pankki Kiinteistöt Oy on kiinteistö-

johtamispalveluihin erikoistunut yhtiö,

joka tarjoaa palveluitaan sijoittajille,

kiinteistönomistajille ja vuokralaisille.

Kiinteistösalkkujen hallinnoinnin,

kiinteistöjohtamisen palveluiden ja

kiinteistökehityksen lisäksi yhtiö

keskittyy joint ventures -hankkeiden

toteuttamiseen ja hallinnointiin.

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy omistaa 100

prosenttia S-Pankki Kiinteistöt Oy:n

osakekannasta.

S-Pankki Kiinteistöt Oy:n tilikauden

tulos raportointikaudella oli

0,2 miljoonaa euroa (0,4).

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy on

S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n kokonaan

omistama tytäryhtiö. Yhtiö hoitaa

vaikuttavuusinvestoimiseen suuntautu-

vien rahastojen rahoittamien hanke-

kokonaisuuksien operatiivisen toiminnan

suunnittelua ja koordinointia.

S-Pankki Vaikuttavuussijoitukset Oy:n

tilikauden tulos raportointikaudella oli

1 000 euroa (16,5 tuhatta euroa).

FIM Kiinteistö Oy, FIM Infrastructure

Mezzanine Debt Fund GP Oy,

FIM Infrastructure Mezzanine Debt Fund

III GP Oy, FIM Private Debt Fund I GP Oy,

FIM SIB Oy, S-Pankki Vaikuttavuus I GP Oy

Yhtiöt toimivat vastuullisina yhtiö-

miehinä S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n

hallinnoimissa rahastoissa. Yhtiöissä ei

ole muuta liiketoimintaa. S-Pankki

Rahastoyhtiö Oy omistaa 100 prosenttia

jokaisesta yhtiöstä.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

HALLINTO

Yhtiökokous

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous

pidettiin 9.4.2024. Yhtiökokous vahvisti

vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi

vastuuvapauden henkilöille, jotka

toimivat hallituksen jäseninä ja toimitus-

johtajina 31.12.2023 päättyneellä tilikau-

della. Yhtiökokous päätti, että emoyhtiön

voitonjakokelpoisista varoista makse-

taan osinkoa 1,50 euroa osakkeelta,

yhteensä 10 020 270,00 euroa.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastus

yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena

tilintarkastajana KHT Petri Kettunen.

Kestävyysraportoinnin varmentajaksi

valittiin kestävyystarkastusyhteisö

KPMG Oy Ab, päävastuullisena kestä

vyysraportoinnin varmentajana kestä-

vyysraportointitarkastaja Petri Kettunen.

Yhtiökokous päätti lisäksi yhtiöjärjes-

tyksen muuttamisesta toimialamäärä-

yksen sekä kestävyysraportoinnin

varmentajaa koskevien kohtien osalta.

Osakkeenomistajien

yksimielinen päätös

Osakkeenomistajat päättivät

28.11.2024 yksimielisellä päätöksellä

valtuuttaa hallituksen päättämään

osakeannista, jossa annettavien

osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä

enintään 2 443 494 kappaletta, mikä

vastaa noin 37 prosenttia yhtiön kaikista

osakkeista. Valtuutuksen mukaan

hallitus päättää kaikista osakeannin

ehdoista, ja osakeanti voi tapahtua

osakkeenomistajien merkintäetuoikeu-

desta poiketen (suunnattu anti).

Valtuutus oli voimassa 30.11.2024 asti.

Osakeanti

S-Pankin hallitus päätti 28.11.2024

osakkeenomistajien valtuutuksen

nojalla yhteensä 2 443 494 uuden

osakkeen suunnatusta osakeannista

S-Pankin omistajille eli Suomen Osuus-

kauppojen Keskuskunnalle (SOK) ja

S-ryhmään kuuluville osuuskaupoille.

Osakkeen merkintähinta oli 81,85 euroa

per osake, ja se perustui S-Pankin netto-

arvoon per 31.3.2023. Suunnatulle

osakeannille oli painava taloudellinen

syy, koska se toteutettiin Svenska

Handelsbanken AB:n Suomen henkilö-

asiakas- sekä varainhoito- ja sijoitus-

palveluliiketoimintoja koskevan kaupan

toteuttamista varten. Osakkeiden

merkintähinta maksettiin ja hallitus

hyväksyi omistajilta saadut osakemer-

kinnät 28.11.2024. Osakkeiden yhteen-

laskettu merkintähinta, 199 999 983,90

euroa, kirjattiin kokonaisuudessaan

S-Pankin sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastoon. Uudet osakkeet

rekisteröitiin kaupparekisteriin

30.12.2024. Uusien osakkeiden rekiste-

röinnin jälkeen S-Pankin osakkeiden

kokonaismäärä on 9 123 674 osaketta.

Uusien osakkeiden kokonaismäärä

vastaa noin 26,8 prosenttia S-Pankin

koko osakekannasta.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Hallitus

Yhtiökokous vahvistaa hallituksen

jäsenten määrän ja nimeää hallituksen

jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus

valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan. Hallituksella on

vahvistettu työjärjestys, jonka mukaisesti

hallitus vastaa pankin strategisesta

kehittämisestä, sen liiketoiminnan ohjaa-

misesta ja valvonnasta sekä päättää

yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista ja

yleisistä arvoista sovellettavien lain-

säännösten ja määräysten mukaisesti.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa S-Pankin hallituksen jäseniksi valittiin:

Jari Annala, KTM SOK:n liiketoiminnan johtaja

Tom Dahlström, VTT Good Ventures Oy:n Principal

Kati Hagros, DI, VTM Aalto-yliopiston digitalisaatio- ja IT-johtaja

Veli-Matti Liimatainen, KTM Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtaja

Hillevi Mannonen, FK, SHV, HHJ hallitusammattilainen

Tarja Tikkanen, OTK, varatuomari, HHJ, TMA hallitusammattilainen

Jorma Vehviläinen, KTM SOK:n CFO

Olli Vormisto, KTM Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja

Hallituksen varajäseneksi valittiin Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja, KTM Niklas Österlund.

Hallitus valitsi puheenjohtajakseen uudelleen Jari Annalan ja varapuheenjohtajaksi Jorma Vehviläisen.

Hallitus kokoontui tilikauden aikana 17 kertaa (21), ja jäsenten osallistumisaste oli 100 prosenttia (98).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää S-Pankin

hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on

hoitaa pankin juoksevaa hallintoa halli-

tuksen antamien ohjeiden ja määräysten,

sovellettavien lakien ja määräysten sekä

yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Toimitus-

johtaja toimii puheenjohtajana halli-

tuksen nimeämässä konsernijohto-

ryhmässä, joka avustaa toimitusjohtajaa

juoksevan hallinnon hoidossa. Toimitus-

johtajan ollessa estyneenä hänen tehtä-

viään hoitaa toimitusjohtajan sijainen.

S-Pankin toimitusjohtajana toimii Riikka

Laine-Tolonen. Toimitusjohtajan sijaisena

on 1.4.2024 alkaen toiminut Iikka Kuosa.

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

Tässä osiossa kuvataan joukkovelka-

kirjalainan liikkeeseenlaskijana

S-Pankin taloudelliseen raportointi-

prosessiin liittyvien sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan pääpiirteitä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

yleisesti S-Pankki-konsernissa

Toiminnan asianmukaiseen järjestämi-

seen kuuluu riittävän ja toimivan

sisäisen valvonnan järjestäminen ja

ylläpito pankkikonsernissa sekä sen

asiamiesverkostossa. Sisäinen valvonta

on olennainen osa pankkikonsernin

johtamista, päätöksentekoa sekä

strategista ja operatiivista toiminnan

suunnittelua. Sisäisen valvonnan avulla

varmistetaan, että toiminta on tavoit-

teellista, tarkoituksenmukaista ja

tuloksellista sekä täyttää sääntelyn

edellytykset. Ensisijainen vastuu pankin

sisäisestä valvonnasta on hallituksella.

Hallitus huolehtii hallinnosta ja sen

toiminnan asianmukaisesta järjestämi-

sestä koko pankkikonsernissa.

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Riskienhallinnan järjestäminen

S-Pankissa on kuvattu tarkemmin

konsernin liitetiedossa 2.

Taloudellisen raportointiprosessin

sisäinen valvonta ja riskienhallinta

S-Pankin taloudellisen raportointipro-

sessin sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan tavoitteena on varmistaa oikea,

laadukas ja riittävä taloudellinen rapor-

tointi kaikissa olosuhteissa. Sisäisen

valvonnan perusperiaatteita S-Pankin

taloudellisessa raportoinnissa ovat

selkeä vastuunjako, kunkin organisaation

osan riittävä ymmärrys liiketoiminnasta,

ajantasainen ohjeistus sekä kattavat ja

säännölliset raportointikäytänteet

S-Pankissa. Taloudellisen raportoinnin

oikeellisuuden varmistamiseksi toteute-

taan sisäistä valvontaa jatkuvana

tekemisenä, osana talouden normaaleja

prosesseja. Näillä toimilla varmennetaan

kaikkien olennaisten prosessien toimi-

vuus ja kulujen sekä tuottojen jatkuvalla

seurannalla ja päivittäiseen tekemiseen

kuuluvilla täsmäytyksillä varmistetaan

tietojen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus.

Valvontaa suoritetaan konserni-, erillis-

yhtiö- ja segmenttitasolla mahdollisten

poikkeamien havaitsemiseksi eri ulottu-

vuuksissa. Taloudellisen raportointi-

prosessiin liittyviä riskejä analysoidaan ja

seurataan jatkuvalla riskikartoituksella ja

toimintaa sekä prosesseja kehitetään

jatkuvasti riskien minimoimiseksi.

S-Pankin taloudellisen raportoinnin

organisaatio muodostuu konsernitasolla

toimivasta talousyksiköstä, joka vastaa

ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä

viranomaisraportoinnista. Yksikön

vastuualueeseen kuuluvat taloudellinen-

ja viranomaisraportointi, osallistuminen

riskiraportointiin, kirjanpito sekä tilin-

päätökset, tulosseuranta, budjetointi,

veroasiat, tilinpäätöksen laatimis-

periaatteet ja sisäinen ohjeistus.

Osa S-Pankki-konsernin yhtiöiden kirjan

pidosta, S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n

hallinnoimien sijoitusrahastojen kirjan

pito sekä osa talouden tukitoiminnoista

on ulkoistettu. Palveluntarjoajat

tuottavat palvelut osapuolten välisten

sopimusten mukaisesti ja ne noudat

tavat Finanssivalvonnan ja muiden

viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Palveluntarjoajien toimintaa ja työn

laatua valvoo talousyksikkö. Sisäiset erät

konserniyhtiöiden välillä täsmäytetään

kuukausittain. Merkittävimmistä eristä

keskustellaan palveluntarjoajan kanssa

kauden aikana osana raportointipro-

sessia. Palveluntarjoajien kanssa järjes-

tetään säännöllisesti kokouksia yhteis-

työn kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

S-Pankissa tehtävät ja vastuut on jaettu

niin, että taloudelliseen raportointiin

osallistuvilla henkilöillä on vain hyvin

rajatut käyttöoikeudet liiketoiminta-

alueiden järjestelmiin ja liiketoiminta-

sovelluksiin. S-Pankin talouspäällikkö,

joka vastaa ulkoisesta laskennasta,

raportointipäällikkö, joka vastaa viran-

omaisraportoinnista sekä sisäistä

raportointia hoitavat henkilöt eivät

osallistu suoriin liiketoimintaan liittyviin

päätöksiin. Talouspäällikkö, raportointi-

päällikkö sekä group business controller

raportoivat S-Pankin talousjohtajalle,

joka on talouden raportointiprosessista

vastaava johtoryhmän jäsen.

Konsernin taloudellinen- ja riskirapor-

tointi tehdään keskitetysti, ja se

perustuu yhteiseen ulkoisen kirjanpidon

järjestelmään sekä reskontrajärjestel

mistä saataviin tietoihin. Näin mahdol-

listetaan yhteneväinen raportointi

kaikilla päätöksentekotasoilla. Emo-

yhtiöön sekä olennaisiin tytäryhtiöihin

on nimetty omat kirjanpitäjät ja liike-

toimintasegmentteihin on nimetty

business controllerit, joiden tehtävänä

on taloudellinen seuranta ja analyysi.

Osana sisäistä valvontaa, konserni-

laskennasta vastaava financial cont

roller sekä konsernin kirjanpito- ja

talouspäällikkö perehtyvät taloudel-

liseen raportointiin kuukausittain

mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien

havainnoimiseksi. Lisäksi viranomais-

raportointi-tiimi toimii itsenäisesti ja

raportoi ulkoiselle laskennalle mahdolli-

sista havaitsemistaan poikkeamista.

S-Pankin sisäiset raportit ja kuukausi-

tilinpäätökset laaditaan samojen peri

aatteiden mukaan kuin viralliset

osavuosi- ja vuositilinpäätökset.

Kuukausiraportit, jotka sisältävät

analyysin koskien poikkeamia aikaisem-

mista kausista, budjetista ja

kuluvan vuoden ennusteesta sekä

kutakin segmenttiä koskevat keskeiset

analyyttisen seurannan tunnusluvut,

toimitetaan S-Pankin johdolle.

S-Pankin taloudellista kehitystä ja

tulosta käsitellään kuukausittain

konsernin johtoryhmässä. Vastaava

yksityiskohtainen läpikäynti tehdään

kaikissa konsernin hallituksen tarkastus-

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

valiokunnan kokouksissa. Lisäksi

hallituksessa ja tarkastusvaliokunnassa

käydään läpi osavuosikatsaukset

ja vuosikertomus.

Uudet tai muuttuneet tilinpäätösperiaat

teet hyväksytään konsernin emoyhtiön

S-Pankki Oyj:n hallituksessa.

Henkilöstö

S-Pankissa työskenteli katsauskauden

lopussa 1 172 henkilöä (847). Näistä

S-Pankki Oyj:ssä työskenteli

991 henkilöä (676). Handelsbanken-

liiketoimintakaupan yhteydessä

1.12.2024 S-Pankki Oyj:öön siirtyi 213

työntekijää. Varallisuudenhoitoliike-

toiminnan tytäryhtiöissä työskenteli

yhteensä 38 henkilöä (39) ja S-Asiakas-

palvelu Oy:ssä 143 henkilöä (132).

Palkka- ja palkkiokäytänteet

S-Pankissa on hallituksen vahvistamat

palkitsemisperiaatteet. S-Pankin hallitus

päättää kulloinkin käytössä olevien

palkitsemiskeinojen kokonaisuuden

sekä valvoo ja arvioi säännöllisesti palkit-

semisjärjestelmien toimivuutta

ja päätettyjen toimintaperiaatteiden ja

menettelytapojen noudattamista.

S-Pankin hallituksen palkitsemis- ja

nimitysvaliokunta on hallitusta avustava

elin, joka valmistelee vuosittain

työjärjestyksensä mukaisesti pankin

henkilöstön osalta noudatettavat tulos-

palkkioperiaatteet pankin hallitukselle

vahvistettaviksi. Palkitsemis- ja nimitys-

valiokunnan tehtävänä on osaltaan

varmistaa, että pankin palkka- ja

palkkiopolitiikka on sopusoinnussa

hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan

kanssa ja että se ei houkuttele liialliseen

riskinottoon. Palkitsemis- ja nimitys-

valiokunta koostuu vähintään kahdesta

pankin hallituksen keskuudestaan nime-

ämästä jäsenestä ja puheenjohtajasta.

Rahallinen palkitseminen koostuu

peruspalkasta ja mahdollisesta muut-

tuvasta palkkiosta. Muuttuvien palkkio-

mallien tavoitteena on kannustaa

henkilöstöä panostamaan strategisten

ja operatiivisten tavoitteiden saavutta

misen kannalta keskeisiin asioihin.

Käytössä olevat muuttuvien palkkioiden

järjestelmät ovat voimassa enintään

kalenterivuoden kerrallaan, pitkän aika-

välin kannustinohjelmaa lukuun otta-

matta. Muuttuvissa palkkiomalleissa

tavoitteina käytetään koko pankin

yhteisiä tavoitteita, yksikkötasoisia

ja/tai henkilökohtaisia tavoitteita

ja ne voivat vaihdella henkilöryhmittäin.

Muuttuvat palkkiot maksetaan rahana.

S-Pankissa on käytössä henkilöstö-

rahasto, jonne henkilöstöllä on mahdol-

lisuus ohjata muuttuvia palkkioitaan.

Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat

vuonna 2024 yhteensä 70,2 miljoonaa

euroa (56,8). Henkilöstörahastoon

palkkioita siirrettiin 2,1 miljoonaa euroa

(1,2). S-Pankki Oyj:n palkat ja palkkiot

olivat yhteensä 59,6 miljoonaa euroa

(47,4), joka sisältää hallituksen jäsenille

maksettuja palkkioita 0,3 miljoona euroa

(0,3). Lisäksi S-Pankki maksoi

lisäeläkkeitä 0,3 miljoonaa euroa (0,4).

S-Pankin henkilöille, joiden toiminnalla

on olennainen vaikutus luottolaitoksen

riskiprofiiliin, maksettiin vuonna 2024

palkkoja 5,3 miljoonaa euroa (4,9) ja

palkkioita 0,6 miljoonaa euroa (1,0).

Henkilöstörahastoon palkkioita

siirrettiin yhteensä 0,4 miljoona euroa

(0,2). Näitä palkkoja ja palkkioita sai 39

henkilöä (37). Palkitsemisperiaatteiden

mukaisesti muuttuvia palkkioita lykä-

tään, jos palkkionsaajan yhden vuoden

ansaintajakson palkkio ylittää 50 000

euroa. Vuonna 2024 muuttuvia palk-

kioita lykättiin 22 henkilön osalta (2).

Lisätietoja palkka- ja palkkio-

käytänteistä S-Pankin verkkosivuilta,

osoitteesta s-pankki.fi.

HALLITUKSEN ESITYS

TILIKAUDEN TULOSTA

KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Hallitus esittää S-Pankki Oyj:n vuoden

2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

emoyhtiön tilikauden 1.1.-31.12.2024

voitto 130 338 557,65 euroa kirjataan

edellisten tilikausien voitto-/tappiotilille ja

että emoyhtiön voitonjakokelpoisista

varoista maksetaan osinkoa 2,20 euroa

osakkeelta (1,50), yhteensä 20 072 082,80

euroa (10 020 270,00).

Yhtee nveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tuotot yhteensä:

Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Muut tuotot

Korkokate:

Korkotuotot - Korkokulut

Nettopalkkiotuotot:

Palkkiotuotot - Palkkiokulut

Muut tuotot:

Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot + Liiketoiminnan muut tuotot

Kulu–tuotto-suhde:

Henkilöstökulut + Muut hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset

+ Liiketoiminnan muut kulut (ei sis. arvonalentumistappioita)

Korkokate + Nettopalkkiotuotot + Sijoitustoiminnan nettotuotot + Osingot

+ Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto)

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden voitto (-tappio)

x 100

Oma pääoma keskimäärin

Koko pääoman tuotto (ROA), %:

Tilikauden voitto (-tappio)

x 100

Taseen loppusumma keskimäärin

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä

x 100

Taseen loppusumma

Erillislaskentaan perustuvat tunnusluvut

Vakavaraisuussuhde, %:

Omat varat yhteensä

x 100

Kokonaisriski

Ensisijaisen pääoman (T1) -vakavaraisuussuhde, %:

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Kokonaisriski

Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, %:

Ydinpääoma (CET1)

x 100

Kokonaisriski

Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage ratio), %:

Ensisijainen pääoma (T1)

x 100

Vastuiden määrä

Maksuvalmiusvaatimus (LCR suhdeluku), %:

Maksuvalmiuspuskuri

x 100

Likviditeetin nettoulosvirtaukset 30 kalenteripäivän

stressikauden aikana

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR suhdeluku), %:

Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus

x 100

Vaadittu pysyvä rahoitus

Järjestämättömät saamiset vastuista, %:

Järjestämättömät saamiset, brutto

x 100

Lainat ja ennakkomaksut

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

KESTÄVYYSRAPORTTI

ESRS 2 YLEISET TIEDOT

Kestävyysraportin yleiset

laatimisperiaatteet

S-Pankin kestävyysraportti on laadittu

kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti kysei-

sessä laissa tarkoitettuja kestävyysra-

portointistandardeja sekä taksonomia-

asetuksen 8 artiklaa noudattaen.

S-Pankin kestävyysraportti on laadittu

S-Pankki-konsernin tasolla. Konsoli-

doinnin laajuus on sama kuin S-Pankki-

konsernin tilinpäätöksessä, eli raportti

kattaa S-Pankki Oyj:n tytäryhtiöineen.

S-Pankki-konsernin rakenne on esitelty

tarkemmin toimintakertomuksen koh-

dassa Konsernirakenne ja S-Pankin

tytäryhtiöiden toiminta, ja konsolidointi-

periaatteista kerrotaan Konsernin tilin-

päätöksen laatimisperiaatteissa.

Kestävyysraportin kohteena oleva arvoketju

Kestävyysraporttia laadittaessa ja

raportointia koskevaa olennaisuutta

arvioitaessa huomioon on otettu

toiminnan koko arvoketju. S-Pankin

arvoketju muodostuu useista sidosryh-

mistä, joilla kaikilla on tärkeä rooli pankin

palveluiden tuottamisessa:

• Asiakkaat

• Työntekijät

• Omistajat

• Sijoittajat

• Yhteistyökumppanit (suorat ja

epäsuorat hankinnat sekä

ulkoistukset)

• Sijoituskohteet (varallisuudenhoito

ja omaan lukuun harjoitettu

sijoitustoiminta)

Arvonmuodostus tapahtuu eri tuote- ja

palvelukokonaisuuksista muodostuvissa

arvovirroissa. S-Pankin toiminta pitää

sisällään pankkiliiketoiminnan ja varalli-

suudenhoitoliiketoiminnan, jotka koos-

tuvat mm. seuraavista osa-alueista:

• Talletusten vastaanottaminen ja

maksamisen palvelut henkilö-

asiakkaille

• Henkilöasiakkaiden asunto- ja

muut luotot

• Pankkipalvelut muille kuin henkilö

asiakkaille

• Treasury ja varainhankinta

• Säästämisen palvelut, varainhoito

ja rahastojen hallinnointi

S-Pankin liiketoimintamallia, arvoketjua

ja strategiaa on kuvattu tarkemmin

otsikon S-Pankin liiketoimintamalli,

arvoketju ja strategia alla.

Kestävyysraporttia laadittaessa ei ole

käytetty mahdollisuutta jättää pois

tietoja, jotka on arvioitu arkaluonteisiksi

tai joiden osalta poisjättämiselle olisi

muu sääntelyssä tunnistettu, liiketoi

mintaintressejä suojaava peruste.

Mahdollisista muista raportointia koske-

vista rajauksista kerrotaan kunkin rapor-

toitavan osa-alueen osalta erikseen.

Arvoketjun estimointi

Arvoketjua koskevien mittareiden osalta

raportoitava tieto voi pitää sisällään esti-

moituja tietoja eli tietoja, jotka perus-

tuvat S-Pankin omaan tai ulkopuolisista

lähteistä kerättyihin arvioihin. Tällaisia

mittareita ovat esimerkiksi päästölas-

kentaa koskevat tiedot. Päästölaskentaa

koskevat laskentaperiaatteet ja tiedon

lähteet on kuvattu tarkemmin päästölas-

kentaa koskevassa kohdassa E1.

S-Pankin arvion mukaan raportoituihin

mittareihin ei sisälly merkittäviä mittaus-

epävarmuuksia.

Kestävyysraportoinnin aikahorisontti

Kestävyysraportissa käytetyt aikahori-

sontit noudattavat kestävyysraportoin-

tistandardissa annettuja aikamääreitä.

Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan tässä alle

yhden vuoden aikahorisonttia, keskipit-

källä 1-5 vuotta ja pitkällä aikavälillä yli 5

vuoden aikahorisonttia.

Kaksoisolennaisuusarviointia tehdes-

sään S-Pankki on soveltanut pankkilii-

ketoiminnan osalta ESRS-standardeista

poikkeavaa aikahorisonttia, jossa vaiku-

tuksia on arvioitu selvemmin myös

pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa käytetyt

aikahorisontit ovat seuraavat:

• lyhyt aikaväli: 2 vuotta - alle 5 vuotta

• keskipitkä aikaväli: 5 vuotta - alle 15

vuotta

• pitkä aikaväli: 15 vuotta - 100 vuotta

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Käytettyjen aikahorisonttien perusteena

on pyrkimys tuottaa eritellympää tietoa

pitkän aikavälin vaikutuksista ottaen

huomioon pankkitoiminnan pitkäkes

toinen luonne.

Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

S-Pankin kestävyyteen liittyvien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien

seurannan järjestämisestä vastaa

hallitus. Hallitusta avustaa tehtävissään

sen nimittämät valiokunnat. Hallituksen

ja valiokuntien roolit ja vastuut on

määritelty tarkemmin kyseisten toimi-

elinten työjärjestyksissä.

Luottolaitoslaki edellyttää, että luottolai-

toksen hallituksen jäsenellä ja toimivaan

johtoon kuuluvalla on luottolaitoksen

liiketoiminnasta, siihen liittyvistä keskei-

sistä riskeistä sekä johtamisesta sellainen

osaaminen ja kokemus kuin henkilön

tehtävään sekä luottolaitoksen toiminnan

laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuu-

teen nähden on tarpeen. S-Pankin halli-

tuksen monimuotoisuutta ja sukupuolten

tasapuolista edustusta koskevissa peri-

aatteissa on todettu osa-alueet, joilta

hallituksella ainakin tulee kollektiivina olla

tietämystä. Lisäksi hallituksen työjärjes-

tyksessä on todettu, että hallituksen

jäseneltä edellytetään riittävää ja moni-

puolista osaamista ja kokemusta pankin

liiketoiminnasta sekä pankin ja sen

toimintaan liittyvistä riskeistä.

S-Pankin hallituksen ja toimivan johdon

luotettavuus, sopivuus ja ammattitaito

varmistetaan S-Pankki-konsernin

luotettavuuden, sopivuuden ja ammat-

titaidon arvioinnin politiikassa määritel-

tyjen periaatteiden ja menettelytapojen

mukaisesti. Arviointi tehdään sekä

henkilöä tehtävään valittaessa että

säännöllisesti, vähintään vuosittain,

hänen toimiessaan tehtävässä.

Hallitus

S-Pankin hallitus vastaa yleistoimival-

tansa mukaisesti S-Pankin strategisesta

kehittämisestä, sen liiketoiminnan ohjaa-

misesta ja valvonnasta sekä päättää

yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista

ja yleisistä arvoista. Hallitus hyväksyy

konsernitason politiikat ja vastaa riskin-

ottohalukkuuden määrittämisestä.

Hallituksen tehtävänä on varmistaa,

että kestävyysseikat on otettu asian-

mukaisella tavalla huomioon S-Pankin

toiminnassa ja tätä koskevassa päätök-

senteossa. Hallituksen tehtävänä on

arvioida säännöllisesti S-Pankin

toiminnan kestävyyttä, hyväksyä tästä

laadittava kaksoisolennaisuusarviointi

ja vastata sen päivittämisestä. Kyseiset

tehtävät on määritelty hallituksen

työjärjestyksessä.

Hallitus vastaa siitä, että S-Pankin

kestävyysraportointia ja kestävyysra-

portoinnin varmentamista koskevat

sisäiset järjestelmät ovat luotettavia.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy kestä

vyysraportin osana tilinpäätöstä ja

toimintakertomusta.

Hallituksen kokoonpano on kuvattu

toimintakertomuksessa osiossa

Hallinto. Vuoden 2024 varsinaisesta

yhtiökokouksesta alkaneella toimikau-

della hallitukseen kuului 5 miesjäsentä

ja 3 naisjäsentä. Naisjäsenten osuus oli

siten 37,5 %. Hallituksen monimuotoi-

suutta ja sukupuolten tasapuolista

edustusta koskevissa periaatteissa on

todettu, että hallituksen kokoonpanon

monimuotoisuudessa tulee riittävässä

määrin huomioida ikä-, sukupuoli- ja

maantieteellinen jakauma sekä ammat-

titausta. S-Pankista riippumattomien

hallituksen jäsenten osuus oli hallituk-

sessa ja hallituksen valiokunnissa 100 %.

Pankin omistajista riippumattomien

jäsenten määrä hallituksessa oli 50 %.

Riskivaliokunta

Riskivaliokunnan tehtävänä on avustaa

hallitusta S-Pankin riskistrategiaa ja

riskinottoa koskevissa asioissa sekä

neuvoa ja tukea hallitusta pankin koko-

naisriskistrategian ja -riskinottohalun

seuraamisessa ja antaa hallitukselle

näitä koskevia suosituksia. Kyseiset

tehtävät on määritelty valiokunnan

työjärjestyksessä.

Kestävyysriskit on tunnistettu S-Pankissa

osaksi kokonaisriskistrategiaa, jonka

seuraaminen on osoitettu riskivalio

kunnan tehtäväksi. Operatiivisella tasolla

kestävyysriskien hallinta on integroitu

osaksi muita riskienhallinnan prosesseja

hallituksen hyväksymän kestävyysriskien

hallinnan politiikan mukaisesti.

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökoko-

uksen jälkeen alkaneella toimikaudella

riskivaliokuntaan kuului 2 miesjäsentä ja

2 naisjäsentä. Sekä mies- että naisjä-

senten osuus oli siten 50 %. Valiokunnalle

ei ole määritelty sukupuoleen tai muihin

monimuotoisuusnäkökohtiin liittyviä

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

tavoitteita. Valiokuntaan ei kuulu liik-

keenjohtoon osallistuvia jäseniä, työte-

kijöiden edustajia tai työsuhteisia työn-

tekijöitä. S-Pankin omistajista riippu-

mattomien jäsenten osuus oli 50 %.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on

seurata ja valvoa kestävyysraportin laati-

misprosessia ja sen varmentamista sekä

arvioida näiden luotettavuutta ja tehok-

kuutta ja antaa näitä koskevia suosituksia

tai ehdotuksia hallitukselle. Tarkastusva-

liokunta avustaa hallitusta myös kestä-

vyysraportoinnin varmentajan valinnassa.

Kyseiset tehtävät on määritelty valio-

kunnan työjärjestyksessä.

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökoko-

uksen jälkeen alkaneella toimikaudella

tarkastusvaliokuntaan kuului 3 miesjä-

sentä ja 1 naisjäsen. Naisjäsenten osuus

oli siten 25 %. Valiokunnalle ei ole määri-

telty sukupuoleen tai muihin monimuo-

toisuusnäkökohtiin liittyviä tavoitteita.

Valiokuntaan ei kuulu liikkeenjohtoon

osallistuvia jäseniä, työtekijöiden edus-

tajia tai työsuhteisia työntekijöitä.

S-Pankin omistajista riippumattomien

jäsenten osuus oli 50 %.

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

S-Pankin operatiivista toimintaa johtaa

toimitusjohtaja. Konsernijohtoryhmä

avustaa toimitusjohtajaa tehtävässään.

Hallitus nimittää konsernijohtoryhmän

jäsenet toimitusjohtajan esityksestä.

Konsernijohtoryhmän puheenjohtajana

toimii toimitusjohtaja tai hänen ollessaan

estyneenä toimitusjohtajan sijainen.

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on

arvioida säännöllisesti S-Pankin

toiminnan kestävyyttä sekä kestävyys-

raportoinnin luotettavuutta. Toimitus-

johtaja raportoi säännöllisesti ja koko-

naisvaltaisesti hallitukselle konsernin

tilanteen arvioimiseen liittyvistä osate-

kijöistä, riskeistä ja kehityssuunnista,

jotka voivat vaikuttaa S-Pankkiin.

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

käsittelevät hallitukselle esiteltävät

asiat kestävyyttä ja kestävyysrapor

tointia koskevissa asioissa.

Muu johto

S-Pankki-konsernin kestävyyden johta-

misesta ja kehittämisestä vastaa Asiak-

kuudet ja brändi -yksikkö. Yksikön

johtaja on konsernin johtoryhmän jäsen

ja raportoi toimitusjohtajalle.

Yksikön johtaja toimii myös puheenjohta-

jana vastuullisuuskomiteassa. Vastuulli-

suuskomitean tehtävänä on varmistaa

kestävyysseikkojen laadukas toteutta

minen sääntelyn, viranomaismääräysten

ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Vastuullisuuskomitea valmistelee

S-Pankin vastuullisuusohjelman sisällön

ja sen mittarit sekä seuraa vastuulli-

suusohjelman tavoitteiden ja mitta-

reiden toteutumista koko pankkikonser-

nissa. Vastuullisuuskomitea raportoi

konsernin johtoryhmälle.

Vastuullisuuskomitean tehtävänä on

lisäksi:

• käsitellä liiketoimintojen ja yksiköiden

toimielimelle nostamat ESG-asiat

• valmistella konsernin johtoryhmälle

ja pankin hallitukselle käsiteltäviksi

strategisesti tai muuten tärkeät

ESG-asioihin liittyvät kysymykset

• seurata S-Pankin kestävyysrapor

tointia koskevien sääntelyvaati-

musten noudattamista

• seurata S-Pankin tekemien vapaa

ehtoisten ESG-sitoumusten

noudattamista

• seurata kestävyysriskien hallintaa ja

kehittää ESG-vaikutusten arviointia

• tukea liiketoimintaa erilaisten

asiakkaille suunnattavien vastuul

listen tuotteiden ja palveluiden

kehittämisessä

Johdon kestävyysosaaminen ja koulutus

S-Pankin hallituksen jäsenillä on

yhteensä laskettuna pitkä työkokemus

pankki- ja rahoitusalalta ja hallitustehtä-

vistä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on

vähintään 20 vuoden kokemus johtaja-

tehtävistä. Kaikki hallituksen uudet

jäsenet perehdytetään mm. S-Pankki-

konsernin strategiaan, liiketoimintaan,

tuotteisiin, riskienhallintaan ja taloudel-

liseen asemaan.

S-Pankin hallituksen jäsenillä tai toimi-

tusjohtajalla ei ole kestävää kehitystä

koskevaa muodollista koulutusta. Osalla

hallituksen jäsenistä on kestävyyteen

liittyvää kokemusta päätoimeensa liit-

tyen. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille

ja toimitusjohtajalle on järjestetty kestä-

vyyteen liittyvää sisäistä koulutusta ja

perehdytystä. Hallituksen käytettävissä

on lisäksi pankin palveluksessa olevien

asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten

konsulttien asiantuntemus.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankin hallituksen, toimitusjohtajan ja

muun johdon osaamiskartoitus tehdään

säännöllisesti. Tällöin arvioidaan myös

sitä, onko pankin johdossa riittävästi

kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta.

Riittävyyttä arvioidessa huomioidaan

S-Pankille olennaisiksi arvioidut kestä-

vyysseikat sekä hallituksen ja johdon

suoraan tai epäsuorasti käytettävissä

oleva asiantuntemus. Arvion perusteella

tehdään päätös siitä, onko tarvetta

osaamisen täydentämiselle tai johdon

koulutukselle.

Koko johdon jatkuvaa kouluttamista

varten laaditaan säännöllisesti koulutus-

suunnitelma. Koko johdolle järjestetään

yhteistä koulutusta esimerkiksi uudesta

sääntelystä. Hallituksen osalta koulutus-

suunnitelman laatimisesta vastaa halli-

tuksen sihteeri ja muun johdon koulutus-

suunnitelman osalta henkilöstöjohtaja.

Yrityksen hallinto-, johto- ja

valvontaelimille toimitettavat tiedot ja

niiden käsittelemät kestävyysseikat

S-Pankin hallitus käsittelee kestävyys-

seikkoja osana lainmukaisia ja työjärjes-

tykseen perustuvia tehtäviään. Kestä-

vyysseikat pitävät sisällään kaikki

kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnis-

tetut ja olennaisiksi arvioidut vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka

liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja

hyvään hallintotapaan. Hallitus käsit-

telee säännönmukaisesti kestävyys-

seikkoja mm. seuraavilla perusteilla:

• yleistoimivaltansa mukaisen

päätöksenteon yhteydessä

• osana työjärjestyksen mukaisia

tehtäviään, kuten yrityksen

strateginen kehittäminen ja

riskinoton ohjaaminen

• osana sääntelystä nousevia velvoit

teita, kuten kestävyysraportointia

koskevat vaatimukset

Kestävyysseikkojen tunnistaminen ja

arviointi on osa hallituksen päätösten

valmisteluprosessia ja liiketoiminnan

strategista kehittämistä. Päätöksenteon

valmistelusta vastaa lähtökohtaisesti

konsernin johtoryhmä, joka raportoi

toiminnastaan hallitukselle ja hallituksen

nimittämille valiokunnille. Konsernin

johtoryhmän lisäksi kestävyysseikkoja

käsitellään S-Pankin johtamisjärjes

telmän mukaisissa komiteoissa, kuten

vastuullisuuskomitea ja riskikomitea.

Tilikaudella 2024 hallitus on käsitellyt

kestävyysseikkoja viidessä kokouk-

sessa. Hallitus on kokouksissaan käsi-

tellyt kaikkia S-Pankin olennaisia vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana

S-Pankin kaksoisolennaisuusarviointia

ja kestävyysraportointia koskevaa

päätöksentekoa. Lisäksi erityisesti

ilmastoriskejä (ilmastonmuutokseen

sopeutumista koskevat vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet) on käsitelty

osana suoritettua ilmasto- ja ympäris-

töriskien arviointia ja kestävyysriskien

hallinnan politiikan laatimista. Hallitus

on myös hyväksynyt S-Pankin ihmisoi-

keusperiaatteet, joiden yhteydessä on

käsitelty kaikkia S-Pankin ihmisiin

kohdistuvia vaikutuksia sekä näihin liit-

tyviä riskejä ja mahdollisuuksia.

S-Pankin olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on lueteltu Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

-taulukoissa tämän raporttiosion lopussa.

Kestävyyteen

liittyvät vaikutukset

ja liiketoiminta-

mahdollisuudet

Kestävyysriskit Kestävyys-

raportointi

Hallitus

Toimitusjohtaja

Konsernijohtoryhmä

Riskivaliokunta

Riskikomitea

Tarkastusvaliokunta

VastuullisuuskomiteaVastuullisuuskomitea

KESTÄVYYSASIOIDEN HALLINTA JA JOHTAMINEN

Hallinto-,

johto- ja

valvontaelimet

Muu

operatiivinen

johtaminen

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

S-Pankille olennaisia kestävyysseik-

koja koskevat toimintasuunnitelmat,

mittarit ja tavoitteet määritellään

vuonna 2025 laadittavassa vastuulli

suusohjelmassa, jolloin myös näitä

koskeva säännöllinen seuranta määri-

tellään tarkemmin.

Kestävyysseikkojen käsittely

tarkastusvaliokunnassa

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on

seurata ja valvoa S-Pankin kestävyysra-

portoinnin valmistelua ja varmenta-

mista. Kestävyysraportoinnin seuranta

on järjestetty osaksi valiokunnan sään

nönmukaista vuosikelloa noudattavaa

toimintaa. Tilikaudella 2024 tarkastus-

valiokunta on käsitellyt kestävyysseik-

koja neljässä kokouksessa. Kestävyys-

raportoinnin prosessien lisäksi tarkas-

tusvaliokunta on käsitellyt S-Pankin

kaksoisolennaisuusarvioinnin ennen

hallituksen varsinaista hyväksyntää.

Tarkastusvaliokunta on käsitellyt siten

kaikkia S-Pankin olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

Kestävyysseikkojen käsittely

riskikomiteassa ja riskivaliokunnassa

Kestävyysriskit on integroitu osaksi

S-Pankin kokonaisriskistrategiaa ja

riskienhallinnan menettelyjä. Riskikomi-

tean päätehtävänä on varmistaa, että

konsernin johtoryhmällä, hallituksen

valiokunnilla ja hallituksella on riittävä ja

olennainen kokonaiskuva konsernin

riskiasemasta. Riskikomitea käsittelee

säännönmukaiset riskeihin ja riskiase-

maan liittyvät hallitukselle ja sen valio-

kunnille esiteltävät keskeiset asiat.

Riskivaliokunnan tehtävänä on tukea

hallitusta kokonaisriskistrategian

seurannassa. Kestävyysriskien seuranta

on järjestetty osaksi riskivaliokunnan

säännönmukaista vuosikelloa noudat-

tavaa toimintaa. Tilikaudella 2024 riski-

valiokunta on käsitellyt ilmastoriskejä

osana kestävyysriskien hallinnan peri-

aatteiden valmistelua sekä ilmasto- ja

ympäristöriskien arviointia.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

S-Pankilla ei ole käytössä johdon kannus-

tinjärjestelmiä, joihin sisältyisi kestävyy-

teen liittyviä suorituskyvyn mittareita.

Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista

Käytäntöjä, joiden tarkoituksena on

tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja korjata

yritystoiminnassa tapahtuvia tosiasial-

lisia tai mahdollisia kielteisiä vaikutuksia

Due diligence -prosessin

keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

a) Due diligence -prosessin

sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

S2 Toimitusketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

b) Vuorovaikutus vaikutusten

kohteena olevien sidosryhmien

kanssa kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

S1 Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa

S2 Yhteydenpito toimitusketjun työntekijöihin

S2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvä tiedonsaanti ja yhteydenpito

korko- ja osakesijoitustoiminnassa

S2 Arvoketjun työntekijät kiinteistösijoituksissa

S4 Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa

c) Haitallisten vaikutusten

tunnistaminen ja arviointi

ESRS2 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E1 Ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamis- ja arviointiprosessi

S-Pankissa

E4 Sijoituskohteiden toimialariskikartoitus

biodiversiteettivaikutusten ja -riippuvuuksien tunnistamiseen

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2 Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden valinta

S2 Arvoketjun työntekijät sijoitustoiminnassa

S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

d) Toimien toteuttaminen

kyseisten haitallisten vaikutusten

torjumiseksi

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

E4 Toimenpiteet ja tavoitteet

S2 Korjaavat toimenpiteet

S2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät prosessit suorissa osake- ja

korkosijoituksissa

S2 Arvoketjun työntekijät kiinteistösijoituksissa

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

e) Kyseisten toimien

tuloksellisuuden seuranta ja

viestintä

ESRS2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

S2 Vastuullisuusperiaatteiden valvonta

S4 Laadukas tiedonanto sekä vastuullinen viestintä ja markkinointi

ihmisiin ja ympäristöön, kutsutaan myös

asianmukaiseksi huolellisuudeksi (due

diligence). S-Pankissa due diligence on

integroitu osaksi S-Pankin vastuulli-

suutta ja muodostuu siten kaikista niistä

yksittäisistä toimista, joiden tarkoituk-

sena on varmistaa S-Pankin liiketoi-

minnan kestävyys ja vastuullisuus.

Due diligence -prosesseja on kuvattu

kestävyysraportilla seikkaperäisesti

oheisen taulukon mukaisesti.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyysraportti laaditaan ja julkais-

taan osana tilinpäätöstä ja toiminta-

kertomusta yhteistyössä taloudelli-

sesta raportoinnista vastaavan talous-

yksikön kanssa.

S-Pankin kestävyysraportointiproses-

sien sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan tavoitteena on varmistaa oikea,

laadukas ja riittävä kestävyysseikkojen

raportointi. Raportointiprosessien

ohjaavana periaatteena on selkeä

vastuunjako, organisaation riittävä

ymmärrys raportoinnin kohteena

olevista kestävyysseikoista, ajanta

sainen ohjeistus sekä kattavat rapor-

tointikäytänteet. Sisäisten prosessien

luotettavuus on varmistettu tiedonhal-

lintaa tukevilla järjestelmäratkaisuilla.

Raportoinnin oikeellisuuden varmista-

miseksi toteutetaan lisäksi sisäistä

valvontaa osana kestävyysseikoille

määriteltyjä raportointiprosesseja.

S-Pankin kestävyysraportti käsitellään

tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa

osana toimintakertomusta ja tilinpää-

töstä. Kestävyysraportoinnin seuranta

ja valvonta on säädetty tarkastus-

valiokunnan tehtäväksi. Tarkastus-

valiokunta valvoo kestävyysraportin

laatimisprosessia ja varmentamista

sekä antaa suosituksia tai ehdotuksia

raportointijärjestelmän luotettavuuden

varmistamiseksi.

Tarkastusvaliokunta seuraa erityisesti

• menettelyjä taloudellisessa rapor

toinnissa ja kestävyysraportoinnissa

• menettelyjä digitaalisessa raportoin

nissa ja kestävyysraportointistan-

dardien mukaisesti raportoitavien

tietojen tunnistamisessa

• sisäisen valvonnan ja tarkastuksen

sekä riskienhallinnan tehokkuutta

edellä olevissa kohdissa tarkoite

tuissa menettelyissä

• tilintarkastuksen ja kestävyysrapor

toinnin varmentamisen toteuttamista

Kestävyysraportoinnin tuottaminen ja

kehittäminen on määritelty S-Pankin

johtamisjärjestelmässä Asiakkuudet ja

brändi -yksikössä toimivan vastuulli-

suustiimin vastuulle. Vastuullisuustiimi

vastaa konsernitason raportointipro-

sessien määrittelystä ja kehittämisestä.

Vastuullisuustiimi vastaa kestävyysra-

portoinnin kohteena olevien tietojen

tarkastamisesta ja raportoi kestävyys-

raportointia koskevista havainnoistaan

vastuullisuuskomitealle.

Vastuullisuuskomitean tehtävänä on

seurata kestävyysraportointia koske

vien sääntelyvaatimusten noudatta-

mista. Komitea raportoi tehtävässään

konsernin johtoryhmälle. Raportointia

koskevat riskit ja kontrollit käsitellään

tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa

säännönmukaisesti osana toimintaker-

tomuksen hyväksymistä.

Kestävyysraportointia koskevat riskit

S-Pankin vuodelta 2024 annettu kestä-

vyysraportti on laadittu ensimmäistä

kertaa EU:ssa voimaan tulleiden kestä-

vyysraportointistandardien mukaisesti.

Kestävyysraportointia koskevat riskit on

arvioitu osana raportoinnin projektinhal-

lintaa noudattaen S-Pankin kehitys-

mallin mukaista riskiarviota, jossa riskejä

arvioidaan ja priorisoidaan niiden vaka-

vuuden ja todennäköisyyden mukaan.

S-Pankki kehittää jatkuvasti kestävyys-

raportoinnin prosessejaan ja osana

raportointiprosessien kehitystä arvioi

myös raportointiprosessien riskejä

S-Pankin sisäisen valvonnan periaat

teiden mukaisesti.

Voimaan tulleet kestävyysraportointi-

standardit laajentavat merkittävästi

S-Pankin aiempaa vastuullisuusrapor-

tointia. Kestävyysraportointistandar-

dien osalta soveltamiskäytäntö on vielä

kehittymätöntä, mikä lisää tiedonanto

velvoitteita koskevien tulkintavirheiden

riskiä. Soveltamisvirheet ja tästä aiheu

tuvat mahdolliset puutteet on arvioitu

suurimmaksi kestävyysselvitystä

koskevaksi yksittäiseksi riskiksi. Sovel-

tamiskäytäntöjen kehittyessä ja vakiin-

nuttua tunnistettujen riskien on arvioitu

laskevan merkittävästi.

Kestävyysraportoinnin prosessien näkö-

kulmasta tiedon oikeellisuutta, muuttu-

mattomuutta, täsmällisyyttä ja oikea-

aikaisuutta koskevat riskit on arvioitu

vähäisiksi. Kestävyysraportin tiedot

perustuvat pääsääntöisesti S-Pankin

sisäisiin tietolähteisiin ja tulevat kirja

tuksi tiedonhallintajärjestelmiin kunkin

raportointialueen asiantuntijoiden

toimesta. Raportointiprosesseja valvo-

taan ja kehitetään jatkuvan paranta-

misen periaatteella.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Päästölaskenta on kestävyysraportin

osa-alueista ainoa, jossa S-Pankki on

olennaisesti riippuvainen S-Pankin ulko-

puolisista tietolähteistä. S-Pankki pyrkii

turvaamaan päästölaskennan luotetta-

vuuden käyttämällä vain ammattimaisia

ja hyvämaineisia palveluntarjoajia sekä

käyttämällä laskennassa menetelmiä,

jotka noudattavat toimialalla yleisiä

päästölaskentaa koskevia käytäntöjä.

Kestävyysraportoinnin riskejä on pyritty

lieventämään raportoinnin laatimisen

aikana hyödynnetyn ulkoisen neuvon

annon ja kestävyysraportin ulkoisen

varmennuksen avulla. Kestävyysrapor-

toinnin laatimiseen on kohdistettu myös

sisäisen tarkastuksen tarkastustoimia.

S-Pankin liiketoimintamalli,

arvoketju ja strategia

S-Pankin liiketoimintamalli

S-Pankki Oyj on luottolaitos, joka on

keskittynyt henkilöasiakkaille tarjotta-

viin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi

S-Pankki tarjoaa palveluita kohdenne-

tusti myös yrityksille. S-Pankki tarjoaa

palveluita asiakkailleen päivittäisten

raha-asioiden hoitamiseen, säästämi-

seen ja sijoittamiseen sekä hankintojen

rahoittamiseen. Lisäksi S-Pankki

tarjoaa yksityispankkipalveluita sekä

palveluita institutionaalisille sijoittajille.

Konsernin tytäryhtiöiden toiminta on

kuvattu toimintakertomuksen kohdassa

Konsernirakenne ja S-Pankin tytäryhti-

öiden toiminta. S-Pankki-konsernissa

työskenteli vuoden 2024 lopussa 1 172

työsuhteista työntekijää.

S-Pankin omistavat Suomen Osuus-

kauppojen Keskuskunta (SOK) ja

S-ryhmään kuuluvat osuuskaupat.

S-Pankki on siten osa S-Ryhmää, joka on

asiakkaiden omistama suomalainen

yritysverkosto. S-Pankin palvelut on

suunnattu pääasiassa osuuskauppojen

asiakasomistajille ja asiakasomistajata-

louksiin kuuluville, ja liiketoiminnan

tuotoista maksettavat osingot makse

taan S-Pankin omistaville osuuskunnille.

Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansi-

osta S-ryhmän liiketoiminnassa kiertävä

raha hyödyttää osuuskauppojen asiaka-

somistajia ja varmistaa alueellisen hyvin-

voinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan

tuotot investoidaan asiakasomistajien

eduksi kehittämällä palveluja tai jaetaan

asiakasomistajille erilaisina etuina, kuten

Bonuksena ja maksutapaetuina.

S-Pankki palvelee S-ryhmän toimipai-

koissa sijaitsevissa asiakaspalvelupis-

teissä, puhelinpalvelussa, verkkopan-

kissa, S-mobiilissa ja sosiaalisen median

kanavissa. S-Pankin asiakkaita palve-

levat lisäksi asiantuntijat vaativissa

pankkiasioissa ympäri Suomea sekä

yksityispankkiirit varallisuudenhoitoa

koskevissa asioissa. S-ryhmän alue

osuuskaupat toimivat S-Pankin asia-

miehinä ja tarjoavat toimipaikoissaan

pankkipalveluita S-Pankin lukuun.

S-Pankki osti vuonna 2024 liiketoimin

takaupalla Handelsbankenin Suomen

henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja

sijoituspalveluliiketoiminnot. Yritys

kaupan yhteydessä S-Pankille siirtynyt

valtakunnallinen konttoriverkosto

täydentää S-Pankin aikaisempaa palve-

luverkostoa. Siirtymäajan jälkeen kont-

toriverkosto palvelee kaikkia S-Pankin

asiakkaita ajanvarauksella säästämi-

seen, rahoittamiseen sekä taloudelli-

seen neuvontaan liittyvissä asioissa.

S-Pankin palvelut on suunnattu pääasi-

assa osuuskauppojen asiakasomistajille

ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville, ja

heille peruspankkipalvelut ovat maksut-

tomia. Muut palvelut pyritään pitämään

kohtuuhintaisina, ja kaikki palvelut on

hinnoiteltu läpinäkyvästi. Asiakasomis-

tajuuden rahana maksettavat edut,

kuten Bonus ja maksutapaetu, makse-

taan asiakkaan tilille S-Pankissa.

Pankin ansaintamalli perustuu pääosin

asiakkaiden talletusten vastaanottami-

seen sekä luottojen myöntämiseen ja

sijoitustoimintaan. Saatujen korkotuot-

tojen ja maksettujen korkokulujen

erotuksena syntyy korkokate, pankin

suurin tulonlähde. Korkotuottoja

saadaan pääasiassa asiakkaille myön-

netyistä luotoista ja lainoista. Korkoku-

lujen suuruuteen vaikuttavat talletuk-

sille maksettavat korot ja muista rahoi-

tuslähteistä hankittaville varoille

maksettavat korot.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Pankin toiseksi suurimman tulonlähteen

muodostavat nettopalkkiotuotot, jotka

muodostuvat palkkiotuottojen ja

-kulujen erotuksesta. Palkkiotuottoja

saadaan muun muassa luotonantoon

liittyvistä palveluista, maksuliiken

teestä, kortin käyttöön liittyvistä palve-

luista ja varallisuudenhoidosta. Palkkio-

kuluja ovat muun muassa rahastoilta

veloitettujen hallinnointipalkkioiden

palautukset ja kortin käytöstä palvelun-

tarjoajille maksettavat palvelumaksut.

Pankkiliiketoiminnassa nettopalkkio-

tuottojen määrä on riippuvainen pankki-

palveluiden käyttöasteesta ja laajuu-

desta. Varallisuudenhoitoliiketoiminnan

nettopalkkiotuotot ovat riippuvaisia

hallinnoitavien varojen määrästä. Varojen

määrään vaikuttavat varallisuudenhoito-

liiketoiminnan omat toimenpiteet ja

arvopaperimarkkinoiden kehitys. Koska

rahastojen hallinnointipalkkiot ovat

prosenttimääräisiä osuuksia rahastojen

arvosta, markkinakehitys heijastuu palk-

kioiden määrään välittömästi.

Liiketoiminnan kulut muodostuvat

pääasiassa henkilöstökuluista, IT-

kuluista ja muista hallinnointikuluista,

joihin sisältyvät osuuskaupoille makset-

tavat asiamiespalkkiot. Lisäksi asiak-

kaiden maksukyvyttömyysriskin kasva-

essa pankki kirjaa luottotappiovarauksia

ja maksukyvyttömyystilanteissa pankki

kirjaa luottotappioita.

Kannattava liiketoiminta edellyttää

pankilta tehokasta taseen, riskien ja

kulujen hallintaa. Pankin tehtävänä on

huolehtia riittävästä vakavaraisuudesta ja

maksuvalmiudesta kaikissa olosuhteissa.

S-Pankki-konsernin harjoittama liike-

toiminta on luvanvaraista, laajasti sään-

neltyä ja viranomaisten valvomaa.

S-Pankin arvoketju

S-Pankin tehtävänä on tarjota asiakkail-

leen laadukkaita pankkipalveluita.

S-Pankin toiminta perustuu oleellisesti

osaavaan ja sitoutuneeseen henkilös-

töön. Toiminnassaan S-Pankki hyödyntää

monipuolisesti myös muiden yritysten

tuottamia palveluita ja osaamista, joiden

osalta S-Pankin asiakkaat ovat palve-

lujen loppukäyttäjiä. S-Pankin asiakkaat

ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita.

S-Pankin arvonmuodostus syntyy eri

tuote- ja palvelukokonaisuuksista

muodostuvista osa-alueista.

Pankkiliiketoiminta koostuu mm.

seuraavista:

Talletusten vastaanottaminen ja

maksamisen palvelut henkilöasiakkaille

• Talletusten vastaanottaminen ja

maksamisen palvelut henkilöasiak

kaille ovat S-Pankin strategian

mukaista ydinliiketoimintaa ja tärkeä

palvelu pankin asiakkaille ja erityi

sesti asiakasomistajille. Vähittäistal-

letukset muodostavat merkittävän

osan S-Pankin rahoituksesta. Talle

tuksissa ja maksamisen palveluissa

S-Pankilla on laaja maantieteellinen

kattavuus Suomessa, ja asiakas

kunta on hyvin hajautunutta.

Henkilöasiakkaiden asunto- ja muut luotot

• Pankkiliiketoiminnan alle kuuluvasta

luotonmyönnöstä henkilöasiak

kaiden asunto- ja muut luotot ovat

S-Pankin ydinliiketoimintaa. Luoton

myöntö on tärkeä palvelu pankin

asiakkaille ja toiminnosta kertyvän

tulon ja tuoton prosentuaalinen

osuus kokonaistuloista ja tuotoista

pankkikonsernissa on merkittävä.

Henkilöasiakasluotoissa asiakaskun

nassa on laaja maantieteellinen

kattavuus Suomessa, ja asiakas

kunta on hyvin hajautunutta.

Talletusten vastaanottaminen, maksupalvelut

ja luotot muille kuin henkilöasiakkaille

• S-Pankki tarjoaa pankkipalveluita

rajoitetusti myös yrityksille ja

asunto-osakeyhtiöille. Yritysten

talletukset ovat merkittävästi vähäi

sempi rahoituksen lähde kuin kotita-

louksien talletukset. S-Pankki

tarjoaa luottoriskistrategiansa

mukaisesti valikoiduille yritysasiak

kaille luottoja. Näiden palvelujen

osuus koko pankkiliiketoiminnasta

on selvästi henkilöasiakkaille tarjot

tuja palveluja rajallisempaa.

Treasury ja varainhankinta

• Treasury-toiminnon ensisijainen

tehtävä on hallita pankin likviditeet

tiriskiä ja maksuvalmiutta. Treasury

vastaa lisäksi varainhankinnasta,

pankin varojen sijoittamisesta sekä

taseen suojauksesta. Kiinnitysluot

topankkitoiminta on osa Treasuryn

toimintaa. Treasury ei tuota palve

luita kolmansille osapuolille.

Varallisuudenhoitoliiketoiminta sisältää

seuraavia osa-alueita:

Sijoituspalvelut

• Varallisuudenhoitoliiketoiminta

vastaa sijoituspalveluiden tuottami

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

sesta ja rahoitusvälineiden kehittä-

misestä ja hallinnoimisesta S-Pankin

asiakkaille. Näitä ovat mm. sijoitusra

hastot, erikoissijoitusrahastot, vaih-

toehtorahastot, vaikuttavuussijoit-

tamisen tuotteet sekä yksilöllinen

varainhoito. S-Pankki jakelee asiak

kailleen S-Pankki Rahastoyhtiön

hallinnoimien sijoitus- ja vaihtoehto

rahastojen lisäksi myös ulkoisten

yhteistyökumppaneiden rahastoja.

Lisäksi yksikkö vastaa asiakkaille

tarjottavista yhteistyökumppa

neiden sijoitusvakuutustuotteista.

Kiinteistövarainhoito

• Erikoissijoitus- ja vaihtoehtora-

hastot sisältävät sekä kiinteistöihin

että muihin omaisuuslajeihin sijoit

tavia rahastoja. Kiinteistöihin

kohdistuvaa sijoitustoimintaa käsi

tellään tässä raportissa kiinteistö-

varainhoitona erotuksena muusta

varallisuudenhoitoliiketoiminnasta.

Kiinteistövarainhoidon vastuulle

kuuluu myös kiinteistösijoitussalk

kujen hallinnointia ja kiinteistöjohta-

misen palveluita.

S-Pankin strategia

S-Pankin hallitus on vahvistanut joulu-

kuussa 2023 konsernin strategian ja

taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle

2024–2027. Kauden loppuun mennessä

S-Pankki tavoittelee miljoonaa aktiivista

asiakasta ja Suomen neljänneksi

suurimman henkilöasiakaspankin

asemaa. Strategiassa on tunnistettu

kolme keskeistä muutosaluetta: touko-

kuussa 2023 sovitun Handelsbanken-

liiketoimintakaupan integraatio, palvelu-

mallin uudistaminen ja toiminnan skaa-

lautuvuuden parantaminen.

Handelsbankenin henkilöasiakas- sekä

varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoi-

mintojen yhdistyminen S-Pankkiin toi

paljon uusia asiakkaita, osaavaa henki-

löstöä ja uudenlaisen valtakunnallisen

palveluverkoston. Liiketoimintakauppa

kasvatti merkittävästi S-Pankin asunto-

laina- ja talletuskantaa sekä varallisuu-

denhoitoliiketoimintaa. Siirtyvien

toimintojen integrointi osaksi S-Pankkia

sekä muiden strategiakauden muutos-

alueiden toteutus edellyttävät yhte-

näisten, aiempaa asiakaslähtöisempien

toimintatapojen luomista.

S-Pankin tavoitteena on, että tulevai-

suudessa yhä useampi asiakas keskittää

asiointinsa S-Pankkiin. Strategiakauden

aikana S-Pankin palvelumallia uudiste-

taan entistä selkeämmäksi ja mobiili-

lähtöisemmäksi. Tavoitteena on tuoda

kullekin asiakkaalle juuri hänelle sopivat

edut ja palvelut helposti saataville

S-mobiilin kautta. Asiakkaille tarjotaan

myös aiempaa enemmän kokonaisval-

taista taloudellista neuvontaa heidän

erilaisissa elämäntilanteissaan, mihin

Handelsbankenilta siirtynyt henkilöstö

tuo lisää vahvaa osaamista. Asioinnin

keskittämisen myötä kasvavilla eduilla

pyritään ohjaamaan asiakkaita käyttä-

mään S-Pankin palveluita laajasti.

S-Pankki on jatkossakin ensisijaisesti

S-ryhmän asiakasomistajien pankki, ja

strategiakaudella ylläpidetään asiakas-

omistajille tarjottavia etuja kuten

maksuttomia peruspankkipalveluita.

Asiakasomistajien palvelun rinnalla

yksityispankkitoiminta, instituutioiden

varainhoito sekä asunto-osakeyhtiöiden

rahoittamiseen keskittyvä yritysliiketoi-

minta tukevat konsernin kasvua ja

kannattavuutta.

Edellä mainittujen muutosalueiden

lisäksi strategiassa on määritelty orga-

nisaatiota läpileikkaavat teemat, joihin

strategiakaudella panostetaan: digitali-

saatio ja teknologia, vastuullisuus,

sääntelyn vaatimusten toteuttaminen

ja riskienhallinnan vahvistaminen sekä

osaava henkilöstö ja asiakaslähtöinen

toiminta.

Strategiakauden tavoitteena on

vahvistaa edelleen S-Pankin asemaa

Suomen vastuullisimmaksi koettuna

pankkina, mikä edellyttää pankin

toiminnan ja sen läpinäkyvyyden

jatkuvaa parantamista. Yli kolmen

miljoonan asiakkaan pankkina

S-Pankilla on mahdollisuus parantaa

ihmisten taloudellista hyvinvointia ja

yhdenvertaisuutta koko suomalaisessa

yhteiskunnassa. Lisäksi ympäristö-

vastuu ja ilmastomuutoksen hillitse-

minen ovat tärkeässä roolissa toimintaa

ja palveluja kehitettäessä.

Strategiassa määritellyt muutosalueet

ja teemat voivat vaikuttaa S-Pankin

sidosryhmiin ja sidosryhmien kannalta

olennaisiksi tunnistettuihin kestävyys-

seikkoihin. Osana strategian toimeen-

panoa S-Pankille määritellään vuoden

2025 aikana vastuullisuusohjelma, joka

tulee sisältämään myös tulossuuntau-

tuneet ja aikasidonnaiset tavoitteet

kestävyyden eri osa-alueille.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Sidosryhmien edut ja näkemykset

S-Pankilla on eri menettelyjä, joilla se on

vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten

sidosryhmiensä kanssa. Sidosryhmien

kanssa käytävän vuorovaikutuksen

tarkoituksena on varmistaa, että

S-Pankin liiketoimintamalli ja strategia

on järjestetty tavalla, joka vastaa

yrityksen keskeisten sidosryhmien

odotuksia ja varmistaa S-Pankin

toiminnan jatkuvuuden. Sidosryhmien

näkemysten ja etujen asianmukainen

huomioiminen on osa hallituksen ja

toimielinten päätöksenteon valmistelua

ja huomioitu myös S-Pankin liiketoi-

minnan kehittämisen mallissa.

Sidosryhmien kanssa toteutettavaa

vuorovaikutusta hyödynnetään S-Pankin

liiketoiminnan strategisessa ja operatii-

visessa johtamisessa sekä S-Pankin

kestävyyteen liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien olennai

suuden arvioinnissa. Kestävyysrapor-

toinnin pohjana olevassa kaksoisolen-

naisuusarvioinnissa on otettu huomioon

asiakkaiden ja henkilöstön esittämiä

näkemyksiä S-Pankin toiminnan kestä-

vyyteen liittyen. Kaksoisolennaisuusar-

vioinnissa ei ole tullut esille etuja tai

näkemyksiä, jotka edellyttäisivät

muutoksia S-Pankin strategiaan tai liike-

toimintamalliin.

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kaksoisolennaisuusarvioinnin toteutus

S-Pankin kaksoisolennaisuusarviointi

on toteutettu monivaiheisesti. Ensim-

mäisessä vaiheessa kaksoisolennai-

suusarviointi suoritettiin S-Pankin

pankkiliiketoiminnan osalta (huhti-

kesäkuu 2023). Seuraavassa vaiheessa

kaksoisolennaisuusarviointi toteutettiin

varallisuudenhoitoliiketoiminnan osalta

(tammi-helmikuu 2024). Ilmasto- ja

ympäristöriskien osalta kaksoisolennai-

suusarviointia on syvennetty kvalitatii-

visella ja kvantitatiivisella ilmasto- ja

ympäristöriskien arvioinnilla (tammi-

huhtikuu 2024).

Kuhunkin arviointiin on osallistunut

ulkoisen neuvonantajan lisäksi katta

vasti S-Pankin eri toimintojen asiantun-

tijoita. Arvioinneissa on myös hyödyn-

netty asiakkaille ja koko henkilöstölle

järjestettyjä laajoja kyselyjä arvioinnin

kohteena olevista kestävyysaiheista

(touko-kesäkuu 2023).

Ulkoisen neuvonantajan kanssa laaditun

yhteenvedon perusteella tehdyt arviot

yhdessä antavat kattavan kokonais-

kuvan S-Pankki-konsernille olennaisista

kestävyysseikoista.

Arvioinnin metodologia

Kaksoisolennaisuusarviointi on kattanut

kaikki S-Pankin keskeiset liiketoiminta-

alueet, liikesuhteet ja maantieteelliset

alueet. Pankkiliiketoimintaa ja varalli-

suudenhoitoliiketoimintaa on arvioitu

erikseen, jotta toiminnan erityispiirteet

tulisivat huomioiduksi. Vaikutusten

tunnistamisessa ja priorisoinnissa on

keskitytty niihin tekijöihin, joiden on

arvioitu lisäävän haittavaikutusten

riskiä. Vaikutuksia on arvioitu niin oman

toiminnan kuin liikesuhteidenkin kautta.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnis-

tettiin ja priorisoitiin olennaiset kestä

vyysseikat arvioimalla niiden vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

kahdesta näkökulmasta: vaikutusten

olennaisuus (S-Pankin vaikutukset ihmi-

siin ja ympäristöön) ja taloudellinen

olennaisuus (taloudelliset vaikutukset

S-Pankkiin).

Arvioinnissa sekä vaikutuksille että

niiden taloudellisille vaikutuksille on

annettu pistearvot, joiden perusteella

Sidosryhmä Vuorovaikutuksen organisointi

Vuorovaikutuksen tarkoitus ja

vaikutus toimintaan

Henkilöasiakkaat Asiakaskyselyt, asiakaspalaute,

markkinatutkimukset

Asiakasvaikutusten hallinta ja

liiketoiminnan kehittäminen

Yritysasiakkaat Asiakastapaamiset Asiakasvaikutusten hallinta ja

liiketoiminnan kehittäminen

Omistajat S-Pankin hallituksen kokoukset ja

yhtiökokous

Omistajaohjaus ja strategia

Sijoittajat Sijoittajatapaamiset Sijoittajaodotusten hallinta

Yhteistyökumppanit Toimittajahallinnan tapaamiset;

strategiset, taktiset ja operatiiviset

kokoukset

Toimitusketjun hallinta ja

riskienarviointi

Sijoituskohteet Omistajavaikuttamisen kanavat;

yhtiökokousosallistuminen, suora

yhtiövaikuttaminen, sijoittajien

yhteisvaikuttaminen

Vastuullisen sijoittamisen

periaatteiden noudattaminen

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

olennaisuutta on analysoitu. Vaiku-

tusten suuruuden, mittakaavan ja laaja-

alaisuuden lisäksi huomioon otettiin

myös vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien todennäköisyys ja mahdollinen

korjaamaton luonne (negatiiviset vaiku-

tukset). Olennaisuuden arvioinnissa

vaikutusten vakavuudelle on annettu

todennäköisyyttä suurempi painoarvo.

Saatujen pistearvojen perusteella eri

kestävyysseikkoja koskevia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia on tarkasteltu

niiden vakavuuden, suhteellisen

laajuuden ja todennäköisyyden mukai

sissa tärkeysjärjestyksissä.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa vaiku-

tusten suuruuden, mittakaavan ja laaja-

alaisuuden arvioinnissa ja vaikutus-

kanavien tunnistamisessa on nojau-

duttu S-Pankin asiantuntijoiden ja

ulkoisten neuvonantajien näkemyksiin.

Vaikutusten tunnistamisessa, arvioin-

nissa ja priorisoinnissa on hyödynnetty

myös laajaa asiakaskyselyä sekä henki

löstölle suunnattua kyselyä, jotka ovat

S-Pankin vaikutusten kannalta keskei-

siksi tunnistetut sidosryhmät.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin kanssa

samanaikaisesti tehdyissä ilmasto- ja

ympäristöriskejä koskevissa kvalitatiivi-

sissa ja kvantitatiivisissa arvioinneissa

on lisäksi käytetty lukuisaa joukkoa

määrällisiä syöttöparametreja liittyen

S-Pankin laina- ja vakuuskantaan.

Kyseisiä riskiarvioita on hyödynnetty

kaksoisolennaisuusarvioinnin ilmaston-

muutoksen hillintää ja ilmastonmuutok-

seen sopeutumista koskevien johtopää-

tösten validoinnissa. Kaksoisolennai-

suusarvioinnissa on vastaavasti

hyödynnetty tietoja, jotka ovat olleet

saatavilla S-Pankin päästölaskennasta.

Arvioinnissa on tunnistettu erilaisia

vaikutuskanavia, joita S-Pankin toimin-

nalla on. Vaikutukset on eritelty ja arvi-

oitu sen mukaan, ovatko ne S-Pankin

toiminnassa tehtyjen päätösten suoria

seurauksia (suorat vaikutukset) vai onko

kyse S-Pankin toiminnassa tehtyjen

päätösten välillisistä vaikutuksista

(epäsuorat vaikutukset).

S-Pankin toiminnassa on tunnistettu

myös liityntöjä, joita ei voida arvioida

suorina tai epäsuorina vaikutuksina.

Esimerkiksi osana liiketoimintaa S-Pankki

KAKSOISOLENNAISUUSARVIOINNIN TULOKSET: OLENNAISUUSMATRIISI

TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

VAIKUTUKSET IHMISIIN JA

YMPÄRISTÖÖN

1 5 8 9

2 3

46 11

Ympäristö Sosiaalinen Hyvä hallintotapa

1. Ilmastonmuutokseen

varautuminen (ml. sään

ääri-ilmiöt)

5. Oman työvoiman

hyvinvointi

11. Vastuullisuuden hallinto-

tapa ja toiminnan eettisyys

2. Kasvihuonekaasu-

päästöjen vähentäminen

6. Oman henkilöstön yhden-

vertaisuus ja monimuotoi-

suus

12. Korruption, harmaan

talouden ja rahanpesun

torjunta

3. Energiatehokkuus

ja uusiutuva energia

7. Arvoketjun työntekijöiden

työolot ja oikeudet

4. Biologinen monimuotoi-

suus ja ekosysteemit (olen-

nainen vain varallisuuden-

hoidon liiketoiminnan osalta)

8. Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän laadukkaan tiedon

saatavuus ja vastuullinen

viestintä

9. Tietoturva, tietosuoja ja

yksityisyys

10. Tuotteiden ja palveluiden

saatavuuden varmistami nen

ja syrjimättömyys

Positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista sekä liike-

toiminnoista valittu aina korkein olennaisuuden luokka

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

tekee sijoituspäätöksiä asiakkaiden

lukuun. Sijoitustoiminta voi kytkeytyä

hyvin monenlaiseen toimintaan, johon

S-Pankilla ei välttämättä sijoitettujen

varojen perusteella ole itsenäistä tai

merkittäväksi katsottua päätös- tai

vaikutusvaltaa. Vaikutusten olennaisuus

on tällöin sidonnainen S-Pankin vaikutus-

mahdollisuuksiin tai niiden vähäisyyteen.

Omistusosuuden lisäksi S-Pankki voi

lisätä vaikutusvaltaansa erilaisten yhteis-

työaloitteiden tai vastuullisuusviiteke-

hysten kautta. S-Pankin sijoitustoimintaa

koskevia kestävyysseikkoja on arvioitu

siten ennen muuta liiketoiminnan

mahdollisuuksina.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin rinnalla

S-Pankissa on toteutettu ilmasto- ja

ympäristöriskien arviointi, jossa ilmasto-

ja ympäristöriskejä on arvioitu huomat-

tavasti kaksoisolennaisuusarviointia

seikkaperäisemmin. Ilmasto- ja ympäris-

töriskien osalta tehdyt toimialavaati-

muksiin perustuvat arviointitoimenpi-

teet eivät ole antaneet aihetta kaksois-

olennaisuusarvioinnissa tehtyjen

johtopäätösten muuttamiseen.

Ilmasto- ja ympäristöriskien arviointia

on käsitelty tarkemmin tämän kestä-

vyysraportin kohdassa E1.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin

käsittely S-Pankin toimielimissä

Kaksoisolennaisuusarviointia on käsi-

telty S-Pankin ja S-Pankki Rahastoyh-

tiön hallituksissa, S-Pankin tarkastus-

valiokunnassa sekä konsernin johtoryh-

mässä. Kestävyysraportin lähtökohtana

oleva kaksoisolennaisuusarviointi on

hyväksytty S-Pankin hallituksessa

10.6.2024.

Kaksoisolennaisuusarviointi on osa

kestävyysriskien tunnistamista ja

tunnistettuihin riskeihin sovelletaan

S-Pankin kestävyysriskien hallinnan

politiikkaa. Politiikan noudattamista ja

riskien priorisointia ohjaa S-Pankin

kokonaisriskistrategia. Kokonaisris

kistrategian mukaisesti S-Pankki-

konserni pyrkii omassa toiminnassaan

minimoimaan kestävyysriskien negatii-

viset vaikutukset.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnis-

tetut mahdollisuudet on arvioitu liiketoi-

mintayksiköiden asiantuntijoiden

toimesta ja käsitelty konsernin johto-

ryhmässä ja S-Pankin hallituksessa.

Mahdolliset toimenpiteet käsitellään

S-Pankin yleisen johtamisjärjestelmän

puitteissa. Kaksoisolennaisuusarviointi

ei itsessään sisällä S-Pankin toimintaa

ohjaavia tavoitteita, toimenpiteitä tai

mittareita. Kaksoisolennaisuusarvioin-

nissa tunnistettuja vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia ohjataan vuonna

2025 julkaistavan erillisen vastuulli

suusohjelman puitteissa.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Vaikutuksen aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (E1)

Ilmastoon liittyvät vaikutukset on

arvioitu kasvavan pitkällä

aikavälillä (yli 5 vuotta).

Ilmastonmuutokseen

sopeutumista koskevat

vaikutukset saattavat ilmetä myös

keskipitkällä aikavälillä. Erilaisilla

ilmastoskenaarioilla, ennusteilla ja

stressitestauksella ilmastoon

liittyviä riskejä voidaan tunnistaa

paremmin sekä toteuttaa

kielteisiä vaikutuksia ehkäiseviä

toimenpiteitä.

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa

mahdollisuuksia tukea henkilöasiakkaita ilmaston-

muutokseen sopeutumisessa ja ilmastoriskeihin

varautumisessa erityisesti asuinkiinteistöihin

kohdistuvissa rahoituspäätöksissä (rahoitus-

kohteisiin liittyvät fyysiset riskit sekä siirtymäriskit)

sekä päivittäisissä pankkiasioinnissa.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Pankkiliiketoiminta Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa

mahdollisuuksia suojata asiakasta sijoituskohteisiin

liittyviltä fyysisiltä riskeiltä ja siirtymäriskeiltä.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa

mahdollisuuksia tukea asiakkaita sijoituskohteisiin

liittyvien fyysisten riskien hallinnassa, erityisesti

tontti-, kiinteistö- ja metsärahastojen osalta.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat

Ilmastonmuutoksen

hillintä (E1)

Ilmastonmuutoksen hillintää

koskevat vaikutukset ilmenevät

niin lyhyellä, keskipitkällä kuin

pitkällä aikavälillä ja ovat

riippuvaisia toisaalta päästöjä

lisäävän liiketoiminnan kasvusta

sekä vastaavasti toimenpiteistä

päästöjen vähentämiseksi.

S-Pankin liiketoiminnan olennaiset

ilmastovaikutukset koskevat ns. epäsuoria päästöjä

(Scope 3), jotka muodostuvat keskeisesti

pankkiliiketoiminnassa rahoitetuista päästöistä

sekä varallisuudenhoitoliiketoiminnan

sijoitustoiminnan kohteiden päästöistä.

Vaikutus on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkilliketoiminta,

varallisuudenhoito-

liiketoiminta,

arvoketjun päästöt

Kielteinen

vaikutus

Ilmasto

S-Pankille olennaiset myönteiset vaikutukset

ilmastoon voidaan saavuttaa S-Pankin rahoittamia

päästöjä vähentämällä sekä vähentämällä

sijoituskohteiden toiminnassa syntyviä päästöjä.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Pankkilliketoiminta,

varallisuudenhoito-

liiketoiminta,

arvoketjun päästöt

Myönteinen

vaikutus

Ilmasto

Energiatehokkuus ja

uusiutuva energia (E1)

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa

energiaa koskevat vaikutukset

ilmenevät niin lyhyellä,

keskipitkällä kuin pitkällä

aikavälillä ja ovat riippuvaisia

energiankulutusta lisäävän

liiketoiminnan kasvusta sekä

vastaavasti toimenpiteistä

energiatehokkuuden

parantamiseksi ja uusiutuvan

energian hyödyntämisen

lisäämiseksi.

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö

(ostettu energia) on arvioitu olennaiseksi S-Pankin

liiketoiminnan päästövaikutusten vähentämisen

kannalta.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Ilmasto

Energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden

rahoittaminen on arvioitu mahdolliseksi

myönteiseksi vaikutukseksi.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Arvoketju, rahoitus-

päätösten kohteena

olevat kiinteistöt

Myönteinen

vaikutus

Ilmasto

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävät

toimenpiteet on arvioitu olennaiseksi myönteiseksi

vaikutukseksi varallisuudenhoitoliiketoiminnan

kannalta. Erityisesti kiinteistövarainhoidossa

energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytöllä

voidaan myös vähentää sijoituskohteisiin kohdistuvia

riskejä (siirtymäriskit).

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat,

sijoituskohteet

Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset on arvioitu oleellisiksi niin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kuin ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Myös energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat olennaisia S-Pankin kannalta paitsi siirtymäris-

keinä niin myös mahdollisuuksina hallita ilmastonmuutoksen vaikutuksia oman liiketoiminnan ja asiakasvaikutusten kannalta. S-Pankki kehittää suunnitelmallisesti toimintatapojaan ilmastonmuutosta koskevien riskien hallinnan kehittämiseksi.

Ilmastonmuutosta koskevien vaikutusten osalta tavoitteita täsmennetään vuonna 2025 laadittavan vastuullisuusohjelman yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu S-Pankissa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tehtyjen arviointien perusteella ei ole tunnistettu tarvetta liiketoimintamallin tai strategian välittömiin muutoksiin. Ilmastonmuutosta koskevien vaiku-

tusten arviointia on kuvattu tarkemmin kohdassa E1.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E1 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (E1)

S-Pankin myöntämien lainojen vakuuksina oleviin kiinteistövakuuksiin kohdistuvat fyysiset riskit ja

niiden aiheuttamat taloudelliset riskit on arvioitu olennaisiksi S-Pankille.

Riski (fyysinen) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkiliiketoiminta

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa mahdollisuuksia tukea henkilöasiakkaita ilmaston-

muutokseen sopeutumisessa ja ilmastoriskeihin varautumisessa erityisesti asuinkiinteistöihin

kohdistuvissa rahoituspäätöksissä (rahoituskohteisiin liittyvät fyysiset riskit sekä siirtymäriskit) sekä

päivittäisessä pankkiasioinnissa.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Pankkiliiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteisiin, kuten tontti-, kiinteistö- ja metsärahastoihin

kohdistuvat fyysiset riskit ja niiden mahdolliset vaikutukset asiakkaisiin, on arvioitu olennaisiksi S-Pankille.

Riski (fyysinen) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa mahdollisuuksia suojata asiakasta varallisuudenhoidon

sijoituskohteisiin liittyviltä fyysisiltä riskeiltä.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Ilmastonmuutoksen

hillintä (E1)

S-Pankin liiketoiminnan olennaiset ilmastovaikutukset koskevat ns. epäsuoria päästöjä (Scope 3),

jotka muodostuvat keskeisesti pankkiliiketoiminnassa rahoitetuista päästöistä sekä

varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoitustoiminnan kohteiden päästöistä. Liiketoimintaan liittyvät

päästöt altistavat S-Pankin siirtymäriskille.

Riski (siirtymä) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkiliiketoiminta,

varallisuudenhoito-

liiketoiminta

S-Pankilla ei ole oman toiminnan suoria päästöjä (Scope 1) ja ostetun energian epäsuorat päästöt

(Scope 2) muodostavat vähäisen osuuden S-Pankin kokonaispäästöistä. Näitä koskevat

päästövaikutukset on arvioitu olennaisiksi ilmastonmuutoksen hillintää koskevien asiakasodotusten

vuoksi (siirtymäriski).

Riski (siirtymä) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkiliiketoiminta,

varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteiden päästöihin sisältyvän kustannusriskin ja

mahdollisten arvonalenemien vuoksi ilmastonmuutoksen hillintä on arvioitu olennaiseksi

mahdollisten asiakasvaikutusten näkökulmasta (siirtymäriski).

Riski (siirtymä) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteiden ilmastoriskien vähentäminen on arvioitu

liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Energiatehokkuus ja

uusiutuva energia (E1)

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö on tunnistettu olennaisiksi S-Pankin rahoittamien

kiinteistökohteiden ja -vakuuksien sekä näihin kohdistuvien siirtymäriskien näkökulmasta.

Riski (siirtymä) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkiliiketoiminta

Rahoitettujen kohteiden energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet ja niiden rahoittaminen on arvioitu

myös olennaiseksi mahdollisuudeksi pankkiliiketoiminnassa.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Pankkiliiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteiden energiatehokkuus on arvioitu olennaiseksi

erityisesti kiinteistöihin kohdistuvien siirtymäriskien ja mahdollisiin asiakkaisiin kohdistuvien

taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Riski (siirtymä) Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävät toimenpiteet on tunnistettu myös varallisuuden-

hoitoliiketoiminnan mahdollisuudeksi hillitä ilmastovaikutuksia ja asiakkaiden siirtymäriskiä

erityisesti kiinteistövarainhoidossa.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Ilmastonmuutokseen liittyvä riskit ja mahdollisuudet on arvioitu oleellisiksi niin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kuin ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Myös energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat olennaisia S-Pankin kannalta paitsi

siirtymäriskeinä niin myös mahdollisuuksina hallita ilmastonmuutoksen vaikutuksia oman liiketoiminnan ja asiakasvaikutusten kannalta. S-Pankki kehittää suunnitelmallisesti toimintatapojaan ilmastonmuutosta koskevien riskien hallinnan kehittämi-

seksi. Ilmastonmuutosta koskevien mahdollisuuksien osalta tavoitteita täsmennetään vuonna 2025 laadittavan vastuullisuusohjelman yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu S-Pankissa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Riskien mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly raportoitavalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole

tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu määrällisesti. Tehtyjen arviointien perusteella ei ole tunnistettu tarvetta liiketoimin-

tamallin tai strategian välittömiin muutoksiin. Arvioinneissa on hyödynnetty osin skenaarioanalyysia, mutta kaikkien liiketoiminnan osa-alueiden osalta kattavaa resilienssianalyysia ei ole vielä tehty. Ilmastonmuutosta koskevien vaikutusten arviointia on

kuvattu tarkemmin kohdassa E1.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E4 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Vaikutuksen aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (E4)

Luonnon monimuotoisuuteen

liittyvät vaikutukset voivat kasvaa

etenkin keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä, kun biologiseen

monimuotoisuuteen liittyvät

viitekehykset ja standardit

kehittyvät ja lisäävät

vaikutustaan.

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteisiin liittyy

altistus biologiseen monimuotoisuutta ja ekosysteemejä

koskeville fyysisille-, siirtymä- ja järjestelmäriskeille.

Luontoriskien huomiotta jättäminen voi aiheuttaa

luonnon monimuotoisuuden heikentymistä.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin liiketoiminta-

mallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Kielteinen

vaikutus

Ympäristö

S-Pankilla on liiketoimintansa puitteissa

mahdollisuuksia vaikuttaa sijoitustoiminnan kautta

myönteisesti luonnon monimuotoisuuden

kehittymiseen sijoituskohteiden toiminnassa.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoiminta-

malliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Myönteinen

vaikutus

Ympäristö

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan tavoitteena on syventää ymmärrystä sijoitustoiminnan luontoriippuvuuksista ja -vaikutuksista sekä tuoda biodiversiteetin huomioiminen luonnolliseksi osaksi sijoitustoimintaa. Biodiversiteettiin liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on arvioitu sijoituskohteisiin liittyvien riippuvuuksien ja altistuksen perusteella oleellisiksi varallisuudenhoidon liiketoiminnalle. Pankin omien toimipaikkojen tai niissä harjoitetun toiminnan osalta vaikutuksia, riskejä tai mahdolli-

suuksia ei ole arvioitu oleellisiksi.

Vaikutukset on arvioitu toimialalle tyypillisiksi eikä tehdyn arvion perusteella ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Biodiversiteettiä koskevien vaikutusten osalta arviointi on tapahtunut laadullisena arviona,

jossa on huomioitu lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli. Biodiversiteettiä koskevaa arviointia on kuvattu tarkemmin kohdassa E4, missä on selostettu sijoitustoiminnan biodiversiteettistrategiaa.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: E4 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit (E4)

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan sijoituskohteisiin liittyy altistus biologiseen monimuotoisuutta ja

ekosysteemejä koskeville fyysisille-, siirtymä- ja järjestelmäriskeille, joilla on mahdollisia vaikutuksia

asiakasriskeihin ja siten myös riskejä varallisuudenhoitoliiketoimintaan.

Riski (fyysinen,

siirtymä)

Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Biodiversiteettivaikutusten huomioiminen asiakkaille tarjottavissa sijoitustuotteissa on myös

liiketoiminnallinen mahdollisuus.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

riskit ja mahdollisuudet on arvioitu sijoituskohteisiin liittyvien riippuvuuksien ja altistuksen perusteella oleellisiksi varallisuudenhoidon liiketoiminnalle. Riskien mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly raportoitavalta tilikaudelta annettavaan

tilinpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu määrällisesti. Pankin omien toimipaik-

kojen tai niissä harjoitetun toiminnan osalta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei ole arvioitu oleellisiksi.

tapahtunut laadullisena arviona, jossa on huomioitu lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli. Biodiversiteettiä koskevaa arviointia on kuvattu tarkemmin kohdassa E4, missä on selostettu sijoitustoiminnan biodiversiteettistrategiaa.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Oma työvoima: Työolot,

terveys ja turvallisuus sekä

työ- ja yksityiselämän

tasapaino (S1)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua yleisesti

ottaen millä aikavälillä

tahansa. Kiinnittämällä

kasvavaa huomiota

riskien, mahdollisuuksien

ja vaikutusten hallintaan,

vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

Oman työvoiman osalta olennaisiksi tunnistetut vaikutukset

koskevat työntekijöiden työoloja, työaikaa ja työstä saatavaa

korvausta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa.

Työhyvinvointia lisäävillä toimilla on olennainen myönteinen

vaikutus henkilöstöön.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Työntekijät

S-Pankin omaan työvoimaan kohdistuvista mahdollisista

haitallisista vaikutuksista olennaisiksi on arvioitu työhyvin-

vointiin ja työkuormaan liittyvät riskit, jotka voivat näkyä muun

muassa sairauspoissaolojen, henkilöstövaihtuvuuden

(epäonnistunut henkilöstön sitouttaminen) sekä työvoiman

saatavuuteen liittyvien haasteiden kautta.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Työntekijät

Oma työvoima:

Yhdenvertainen kohtelu ja

yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille (S1)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua yleisesti

ottaen millä aikavälillä

tahansa. Kiinnittämällä

kasvavaa huomiota

riskien, mahdollisuuksien

ja vaikutusten hallintaan,

vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankin omaan työvoimaankohdistuviksi olennaisiksi

vaikutuksiksi on arvioitu tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen

liittyvät teemat, kuten sukupuolten tasa-arvo, monimuotoisuus

ja yhdenvertainen kohtelu sekä yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille mukaan lukien koulutus ja taitojen kehittäminen.

Vaikutukset on arvioitu lähtökohtaisesti myönteisiksi.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Työntekijät

S-Pankin omaan työvoimaan kohdistuu myös eriarvoiseen

kohteluun ja häirintään liittyviä mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia, joiden torjuminen on osa S-Pankin

henkilöstöpolitiikkaa.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Työntekijät

S-Pankin liiketoimintamalli perustuu oleellisesti ammattitaitoiseen henkilöstöön, henkilöstön osaamiseen ja henkilöstötyytyväisyyteen. Omaa työvoimaa koskevien vaikutusten osalta arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on

kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa tai henkilöstön johtamisen periaatteita. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa. Näitä periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa S1.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S1 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Oma työvoima: Työolot,

terveys ja turvallisuus sekä

työ- ja yksityiselämän

tasapaino (S1)

Työhyvinvointia lisäävillä toimilla, joilla S-Pankki tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, -terveyttä

ja -turvallisuutta ennaltaehkäisevästi, on myös myönteinen vaikutus työnantajamielikuvaan, mikä

on työvoiman sitoutuneisuuden, saatavuuden ja kustannusten kannalta mahdollisuus.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Kaikki

liiketoiminnot

Työhyvinvointiin ja työkuormaan liittyvät mahdolliset haitalliset vaikutukset, jotka voivat näkyä

muun muassa sairauspoissaolojen, henkilöstövaihtuvuuden (epäonnistunut henkilöstön

sitouttaminen) sekä työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden kautta. Työntekijöihin

kohdistuvat kielteiset vaikutukset ovat aina myös taloudellinen riski S-Pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki

liiketoiminnot

Oma työvoima: Yhden-

vertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille (S1)

S-Pankin omaan työvoimaan liittyy eriarvoista kohtelua ja häirintää koskevia riskejä, joiden

torjuminen on osa S-Pankin henkilöstöpolitiikkaa. Työntekijöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset

ovat aina myös taloudellinen riski S-Pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki

liiketoiminnot

S-Pankin liiketoimintamalli perustuu oleellisesti ammattitaitoiseen henkilöstöön, henkilöstön osaamiseen ja henkilöstötyytyväisyyteen. Omaa työvoimaa koskevien vaikutusten osalta liiketoiminnan resilienssin arviointi on tapahtunut laadullisena

arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa tai henkilöstön johtamisen periaatteita. Riskien

mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly raportoitavalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän

aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu määrällisesti. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa. Näitä periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu

seikkaperäisemmin kohdassa S1.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S2 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Arvoketjun työntekijöiden

työolot ja oikeudet (S2)

Sosiaaliset vaikutukset

voivat realisoitua yleisesti

ottaen millä aikavälillä

tahansa. Kiinnittämällä

kasvavaa huomiota riskien,

mahdollisuuksien ja

vaikutusten hallintaan,

vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankin kaikilla hankinnoilla voidaan katsoa olevan epäsuora

vaikutus arvoketjun työntekijöihin. Olennaisiksi vaikutuksiksi on

tunnistettu vaikutukset työoloihin ja -oikeuksiin ja

yhdenvertaisuuteen. S-Pankki pyrkii omalla toiminnallaan

varmistamaan asianmukaisten työehtojen ja -olojen

toteutumisen ja vaikutus on arvioitu myönteiseksi.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Arvoketjun

työntekijät

Arvoketjun työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen sisältyy aina

riskejä, joihin S-Pankilla ei ole täyttä kontrollia. Palveluntuottajien

omiin työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset

liittyvät työoloihin, työoikeuksiin jayhdenvertaisuuteen.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Arvoketjun

työntekijät

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa sijoituskohteiden arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset

koskevat olennaisesti työ- ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vakavia

väärinkäytöksiä, kuten puutteellista työturvallisuutta, pakkotyötä

tai lapsityövoiman käyttöä.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Sijoitus-

kohteiden

arvoketjun

työntekijät

S-Pankin toiminta on palveluliiketoimintaa, jossa hyödynnetään monipuolisesti muiden yritysten tuottamia palveluita ja osaamista. S-Pankin hankinnat kohdistuvat pääosin Suomessa ja muissa ETA-alueen maissa toimiviin palveluyrityksiin, joiden

hankintaketjut ovat lyhyet ja työ tapahtuu joko Suomessa tai maissa, joissa on korkea sosiaaliturvan ja työlainsäädännön taso. Ostetut palvelut koostuvat pääosin korkeaa osaamista, koulutusta ja erikoistumista vaativasta työstä. Mahdolliset tavoitteet ja

toimenpiteet määritellään vuonna 2025 laadittavan vastuullisuusohjelman myötä.

Arvoketjun työntekijöitä koskevien vaikutusten osalta arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen aikaväliin. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimin-

tamallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa, joita kehitetään suunnitelmallisesti. Näitä periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu

seikkaperäisemmin kohdassa S2.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S2 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Arvoketjun työntekijöiden

työolot ja oikeudet (S2)

Arvoketjun työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen sisältyy aina riskejä, joihin S-Pankilla ei ole

täyttä kontrollia. Osa ostetuista palveluista on arvioitu kriittisiksi liiketoiminnan jatkuvuuden

kannalta, jolloin palveluntuottajien omiin työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset kielteiset

vaikutukset voivat muodostaa taloudellisen riskin S-Pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Pankkiliiketoiminta

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa sijoituskohteiden arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat

kielteiset vaikutukset ja väärinkäytökset voivat vaikuttaa hoidossa olevan varallisuuden arvoon,

mikä voi muodostaa taloudellisen riskin S-Pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet määritellään vuonna 2025 laadittavan vastuullisuusohjelman myötä.

Arvoketjun työntekijöitä koskevien vaikutusten osalta liiketoiminnan resilienssin arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen aikaväliin. Riskien mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly

raportoitavalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu

määrällisesti. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen

puitteissa, joita kehitetään suunnitelmallisesti. Näitä periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa S2.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S4 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Vaikutuksen aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän laadukkaan

tiedon saatavuus ja

vastuullinen viestintä

(S4)

Sosiaaliset vaikutukset voivat

realisoitua yleisesti ottaen millä

aikavälillä tahansa.

Kiinnittämällä kasvavaa

huomiota riskien,

mahdollisuuksien ja vaikutusten

hallintaan, vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankin palveluilla on olennainen vaikutus asiakkaiden

taloudelliseen päätöksentekoon. S-Pankin palveluita koskevan

viestinnän ymmärrettävyys ja annettujen tietojen luotettavuus

ovat olennaisia kaikessa S-Pankin liiketoiminnassa.

Luotettavuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus korostuu

varallisuudenhoidon liiketoiminnassa monimutkaisten tai

korkeariskisten sijoitustuotteiden kohdalla sekä

asiakaspalvelutilanteissa.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista ja

riippuvainen strategiasta.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat

Tuotteiden ja

palveluiden saatavuuden

varmistaminen ja

syrjimättömyys (S4)

Sosiaaliset vaikutukset voivat

realisoitua yleisesti ottaen millä

aikavälillä tahansa.

Kiinnittämällä kasvavaa

huomiota riskien,

mahdollisuuksien ja vaikutusten

hallintaan, vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankin asiakaskunnalle myönteiset vaikutukset syntyvät muun

muassa taloudellista turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävien

laadukkaiden pankkipalveluiden kautta. Keskeisiä positiivisia

vaikutuksia ovat tulo- ja varallisuustasosta tai muusta

henkilötaustasta riippumaton maksuttomien

peruspankkipalveluiden saatavuus, asiakkaan taloudenhallinnan

edistäminen ja asiakkaan taloudellisen tilanteen huomioivat

lainaratkaisut.

Vaikutus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla

se toteuttaa

liiketoimintamalliaan.

Kaikki liiketoiminnot Myönteinen

vaikutus

Asiakkaat

Tietoturva, tietosuoja ja

yksityisyys (S4)

Sosiaaliset vaikutukset voivat

realisoitua yleisesti ottaen millä

aikavälillä tahansa.

Kiinnittämällä kasvavaa

huomiota riskien,

mahdollisuuksien ja vaikutusten

hallintaan, vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankki käsittelee osana tarjottuja palveluita suurta määrää

asiakkaiden taloudellisia tietoja. Henkilötietojen käsittelyn

laiminlyönti voi aiheuttaa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia

asiakkaiden yksityisyyden ja omaisuudensuojan kannalta.

Vaikutukset esiintyvät mahdollisten tietovuotojen,

identiteettivarkauksien ja palvelunestohyökkäysten yhteydessä,

joissa mahdollisena vaikutuksena korostuu etenkin asiakkaiden

henkilötietosuojan vaarantuminen.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Asiakkaat

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuu henkilöasiakkaille tarjottuihin palveluihin. Liiketoiminnan myönteiset vaikutukset kohdistuvat asiakkaisiin muun muassa taloudellista turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävien laadukkaiden pankkipalveluiden

kautta. S-Pankin asiakaskunta on väestöllisesti laaja, mikä korostaa asiakkaiden yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun olennaisuutta sekä palveluiden saavutettavuutta. Asiakasvaikutukset huomioiva palveluntarjonta on olennainen osa S-Pankin

liiketoimintamallia ja strategiaa.

Pankkiliiketoiminta on riippuvaista tietoverkoista ja -järjestelmistä, mistä syystä tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat koskevat väärinkäytösriskit on arvioitu olennaisiksi S-Pankin ja asiakkaiden kannalta. Esimerkiksi kyberhyökkäykset tai niiden aiheut-

tamat järjestelmähäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia palvelujen saatavuuteen maksujen käsittelyssä, tilisiirroissa tai verkkopankin käytössä.

Asiakasvaikutusten osalta arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Arvioinnissa on otettu huomioon kaikki S-Pankin suorat henkilöasiakkaat ja riskejä on arvioitu

poikkeamina. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen

puitteissa osana liiketoiminnan kehittämistä. Toimintaa ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa S4.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: S4 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Tuotteisiin ja palveluihin

liittyvän laadukkaan tiedon

saatavuus ja vastuullinen

viestintä (S4)

S-Pankin palveluilla on olennainen vaikutus asiakkaiden taloudelliseen päätöksentekoon.

S-Pankin palveluita koskevan viestinnän ymmärrettävyys ja annettujen tietojen luotettavuus

ovat olennaisia kaikessa S-Pankin liiketoiminnassa. Luotettavuuden ja läpinäkyvyyden

vaatimus korostuu varallisuudenhoidon liiketoiminnassa monimutkaisten tai korkeariskisten

sijoitustuotteiden kohdalla sekä asiakaspalvelutilanteissa.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot

Tuotteiden ja palveluiden

saatavuuden varmistaminen ja

syrjimättömyys (S4)

S-Pankin asiakaskunta on väestöllisesti laaja, mikä korostaa asiakkaiden yhdenvertaisen ja

syrjimättömän kohtelun olennaisuutta sekä palveluiden saavutettavuuden tärkeyttä.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

strategiasta.

Kaikki liiketoiminnot

Kattava ja asiakkaiden erilaiset taloudelliset ja sosiaaliset lähtökohdat huomioiva

palveluntarjonta on S-Pankille liiketoiminnallinen mahdollisuus.

Mahdollisuus Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta, jolla se

toteuttaa liiketoimintamalliaan.

Maikki liiketoiminnot

Tietoturva, tietosuoja ja

yksityisyys (S4)

S-Pankki käsittelee osana tarjottuja palveluita suurta määrää asiakkaiden taloudellisia tietoja.

Henkilötietojen käsittelyn laiminlyönti voi aiheuttaa riskejä asiakkaiden yksityisyyden ja

omaisuudensuojan kannalta. Vaikutukset esiintyvät mahdollisten tietovuotojen,

identiteettivarkauksien ja palvelunestohyökkäysten yhteydessä, joissa riskinä korostuu etenkin

asiakkaiden henkilötietosuojan vaarantuminen. Mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat myös

riski S-Pankin liiketoiminnalle.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot

liiketoimintamallia ja strategiaa.

tamat järjestelmähäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia palvelujen saatavuuteen maksujen käsittelyssä, tilisiirroissa tai verkkopankin käytössä.

Asiakasvaikutusten osalta liiketoiminnan resilienssin arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Arvioinnissa on otettu huomioon kaikki S-Pankin suorat henkilöasiakkaat

ja riskejä on arvioitu poikkeamina. Riskien mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly raportoitavalta tilikaudelta annettavaan tilnpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätök-

seen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu määrällisesti. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa osana liiketoiminnan kehittämistä. Toimintaa ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa S4.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: G1 - VAIKUTUKSET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi

Vaikutuksen

aikahorisontti Olennaiset vaikutukset

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan

Liiketoiminta-

alue Vaikutus

Vaikutuksen

kohde

Vastuullisuuden

hallintotapa ja

toiminnan eettisyys

(G1)

Hyvään hallintotapaan

liittyvät vaikutukset voivat

realisoitua yleisesti ottaen

millä aikavälillä tahansa.

Kiinnittämällä kasvavaa

huomiota riskien,

mahdollisuuksien ja

vaikutusten hallintaan,

vaikutuksia voidaan

minimoida tai tehostaa.

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuvat olennaisesti

asiakkaiden luottamukseen sekä yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin,

joilla toiminnan luotettavuus varmistetaan. Pankki- ja

sijoituspalveluiden tarjoamiseen sisältyy aina riski väärinkäytöksistä,

millä voi olla merkittäviä taloudellisia seuraamuksia asiakkaille.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Asiakkaat

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa eettiset liiketoimintaperiaatteet on

tunnistettu olennaiseksi myös sijoituskohteiden kannalta.

Sijoituskohteisiin sisältyvät väärinkäytösriskit ja näistä mahdollisesti

aiheutuvat arvonalenemat on arvioitu olennaisiksi asiakasvaikutusten

ja asiakkailta hoidossa olevan varallisuuden kannalta.

Vaikutus on seurausta

S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Mahdollinen

kielteinen

vaikutus

Asiakkaat

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuvat olennaisesti asiakkaiden luottamukseen sekä yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin, joilla toiminnan luotettavuus varmistetaan. S-Pankki toimii säännellyllä toimialalla, jota koskevat sääntelyvaatimukset

ja viranomaisvalvonta vain korostavat eettisten ja luotettavien toimintatapojen merkitystä. Pankkiliiketoimintaan sisältyy toisaalta aina riski väärinkäytöksistä, mikä edellyttää tehokkaita toimintatapoja ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Hyvää hallintotapaa koskevia vaikutuksia on arvioitu laadullisella arvioinnilla, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Arvioinnin perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoiminta-

mallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa osana liiketoiminnan kehittämistä. Toimintaa ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja on

kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa G1.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET: G1 - RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Aihe ja tätä koskeva

ESRS-standardi Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

Taloudellinen riski/

mahdollisuus

Liityntä liiketoiminta-

malliin/strategiaan Vaikutusalue

Vastuullisuuden

hallintotapa ja toiminnan

eettisyys (G1)

S-Pankin strategia ja liiketoimintamalli perustuvat olennaisesti asiakkaiden luottamukseen sekä

yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin, joilla toiminnan luotettavuus varmistetaan. Mitkä tahansa huonoa

hallintotapaa osoittavat tai epäeettisiksi katsotut toimet ovat riski S-Pankin asiakasluottamukselle ja

maineelle. Vastuulliset liiketoimintaperiaatteet, vastuullinen yrityskulttuuri ja asiakkaille tarjottavat

vastuulliset pankkipalvelut ja sijoitustuotteet ovat toisaalta S-Pankille myös liiketoimintamahdollisuus.

Riski ja mahdollisuus Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Mahdollisuus on riippuvainen

S-Pankin strategiasta.

Kaikki liiketoiminnot

Pankki- ja sijoituspalveluiden tarjoamiseen sisältyy aina riski väärinkäytöksistä, millä voi olla merkittäviä

taloudellisia seuraamuksia S-pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa eettiset liiketoimintaperiaatteet on tunnistettu olennaiseksi myös

sijoituskohteiden kannalta. Sijoituskohteisiin sisältyvät väärinkäytösriskit ja näistä mahdollisesti

aiheutuvat arvonalenemat on arvioitu olennaisiksi asiakasvaikutusten kannalta, mikä on myös

S-Pankille taloudellinen riski.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Korruption, harmaan

talouden ja rahanpesun

torjunta (G1)

Pankki- ja sijoituspalveluiden tarjoamiseen sisältyy aina riski rahanpesusta, korruptiosta ja

väärinkäytöksistä, millä voi olla merkittäviä taloudellisia seuraamuksia S-Pankille.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Kaikki liiketoiminnot

Varallisuudenhoitoliiketoiminnassa korruptiontorjunta on tunnistettu olennaiseksi myös

sijoituskohteiden kannalta. Sijoituskohteisiin sisältyvät väärinkäytösriskit ja näistä mahdollisesti

aiheutuvat arvonalenemat on arvioitu olennaisiksi myös asiakasvaikutusten kannalta, mikä on myös

S-Pankille taloudellinen riski.

Riski Riski on seurausta S-Pankin

liiketoimintamallista.

Varallisuudenhoito-

liiketoiminta

Hyvää hallintotapaa koskevan resilienssin arviointi on tapahtunut laadullisena arviona, jossa vaikutukset on kohdennettu ensisijaisesti lyhyeen ja keskipitkään aikaväliin. Riskien mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei sisälly raportoitavalta tilikaudelta

annettavaan tilinpäätökseen eikä riskiä arvioitaessa ole tunnistettu tarvetta tehdä oikaisuja tulevalta tilikaudelta annettavaan tilinpäätökseen. Mahdollisia keskipitkän tai pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu määrällisesti. Arvioinnin

perusteella ei ole tunnistettu välitöntä tarvetta muuttaa nykyistä liiketoimintamallia tai strategiaa. Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään S-Pankissa olemassa olevien periaatteiden ja toimintatapojen puitteissa osana liiketoi-

minnan kehittämistä. Toimintaa ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja on kuvattu seikkaperäisemmin kohdassa G1.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LIITE 1: LUETTELO KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISESSA

NOUDATETUISTA ESRS-TIEDONANTOVAATIMUKSISTA

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

ESRS 2 Yleiset vaatimukset

BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset

laatimisperiaatteet

ESRS 2 Kestävyysraportin yleiset laatimisperiaatteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ESRS 2 Kestävyysraportoinnin aikahorisontti, ESRS 2

Arvoketjun estimointi, ESRS 2 Kestävyysraportin

kohteena oleva arvoketju

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli

ESRS 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja

valvontaelimille toimitettavat tiedot ja

niiden käsittelemät kestävyysseikat

ESRS 2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

ESRS 2 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista, ESRS 2 Due diligence -prosessin keskeiset

osatekijät

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

ESRS 2 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

SBM-1 Markkina-asema, strategia,

liiketoimintamalli(t) ja arvoketju

ESRS 2 S-Pankin liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamalli(e)n kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), E1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, E4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, S1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet varallisuudenhoitoliiketoiminnassa, S2

Olennaisuuden arviointi, S4 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet, G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä

huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Liite 1: Luettelo kestävyysraportin laatimisessa

noudatetuista ESRS-tiedonantovaatimuksista

Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

ESRS 2 GOV-3:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Kestävyyteen

liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonanto-

vaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

E1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista,

E1 Ilmasto- ja ympäristöriskien

tunnistamis- ja arviointiprosessi S-Pankissa

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja

siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet, E1 Toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

varallisuudenhoidossa

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin

toiminta-periaatteisiin liittyvät toimet ja

resurssit

E1 Toimintaperiaatteet ja toimenpiteet

varallisuudenhoidossa

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja

siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1 Ilmastotavoitteet varallisuudenhoidossa, E1

Kiinteistövarainhoidon ilmastotavoitteet

E1-5– Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

E1 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope

2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

E1 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat

kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu E1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

E1-9 – Olennaisten fyysisten ja

siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon

liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

Kestävyysstandardien mukaisesti yritys voi jättää tämän

tiedonantovaatimuksen raportoimatta ensimmäiseltä

kestävyysraportiltaan.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien

huomioiminen strategiassa ja

liiketoimintamallissa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), E4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet varallisuudenhoito-liiketoiminnassa, E4

Varallisuudenhoitoliiketoiminnan

biodiversiteettistrategia

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Tietovaatimus arvioitu osin epäolennaiseksi

sijoitustoiminnan biodiversiteettivaikutusten

kuvaamisessa

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Kuvaus biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien,

riippuvuuksien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E4 Sijoituskohteiden toimialariskikartoitus

biodiversiteettivaikutusten ja -riippuvuuksien

tunnistamiseen

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät

toimintaperiaatteet

E4 Varallisuudenhoitoliiketoiminnan

biodiversiteettistrategia

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

E4 Toimenpiteet ja tavoitteet

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

E4 Toimenpiteet ja tavoitteet

E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa

ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin

liittyvät vaikutusmittarit

E4 Toimenpiteet ja tavoitteet

E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

E4 Toimenpiteet ja tavoitteet

Sosiaalinen vastuu

S1 Oma työvoima

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamis-

vaatimus – Sidosryhmien edut ja

näkemykset

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), S1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, S1 Omaan työvoimaan kohdistuvat

vaikutukset, S1 Omaan työvoimaan liittyvät riskit ja

mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä

julkistamisvaatimus – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

S1 S-Pankin henkilöstö, S1 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet, S1 Omaan työvoimaan kohdistuvat

vaikutukset, S1 Omaan työvoimaan liittyvät riskit ja

mahdollisuudet

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet

S1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat

yhteydenpitoa vaikutuksista oman

työvoiman ja työntekijöiden edustajien

kanssa

S1 Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle

työvoimalle huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan

työvoimaan kohdistuvien olennaisten

vaikutusten suhteen ja toimintatavat

omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien vaikuttavuus

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät toimet

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten

kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen

sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

S1 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet

S1 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan

kuuluvien muiden kuin työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet

Kestävyysstandardien mukaisesti yritys voi jättää tämän

tiedonantovaatimuksen raportoimatta ensimmäiseltä

kestävyysraportiltaan.

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen

kattavuus ja työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu

S1 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja riittävä

palkka

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit S1 Monimuotoisuuden mittarit

S1-10 – Riittävä palkka S1 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja riittävä

palkka

S1-11 – Sosiaalinen suojelu S1 Sosiaalinen suojelu

S1-12– Vammaiset henkilöt S1 Vammaiset henkilöt

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä

koskevat mittarit

S1 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat

mittarit

S1 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa

koskevat mittarit

S1 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot)

S1 Ansiotuloa koskevat mittarit

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S1 Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S2 Arvoketjun työntekijät

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja

näkemykset

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), S2 Olennaisuuden arviointi

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), S2 Olennaisuuden arviointi, S2 Toimitusketjun

työntekijät, S2 Sijoitustoiminnan arvoketjun työntekijät

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet

S2 Toimitusketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet, S2 Arvoketjun työntekijät

sijoitustoiminnassa, Toimintaperiaatteet

S2-2 – Prosessit, jotka koskevat

yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun

työntekijöiden kanssa

S2 Yhteydenpito toimitusketjun työntekijöihin, S2

Arvoketjun työntekijöihin liittyvä tiedonsaanti ja

yhteydenpito korko- ja osakesijoitustoiminnassa, S2

Arvoketjun työntekijät kiinteistösijoituksissa

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun

työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S2 Ilmoituskanava, S2 Korjaavat toimenpiteet, S2

Arvoketjun työntekijät kiinteistösijoituksissa

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin

kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin

toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

tehokkuus

S2 Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden valinta, S2

Supplier Code of Conduct, S2 Ilmoituskanava, S2

Korjaavat toimenpiteet, S2 Tilikauden aikana havaitut

rikkomukset, S2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

prosessit suorissa osake- ja korkosijoituksissa, S2

Arvoketjun työntekijät kiinteistösijoituksissa

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

S2 Toimittajien ja yhteistyökumppaneiden valinta, S2

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät prosessit suorissa

osake- ja korkosijoituksissa, S2 Arvoketjun työntekijät

kiinteistösijoituksissa

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja

näkemykset

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(taulukko), S4 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

S4 Tuotteiden ja palveluiden saatavuus, saavutettavuus

ja syrjimättömyys, S4 Laadukas tiedonanto sekä

vastuullinen viestintä ja markkinointi, S4 Tietoturva,

tietosuoja ja yksityisyys

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat

yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien

kanssa

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, S4

Asiakasvalitukset ja -palautteet, S4 Tietoturvaan,

tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien kielteisten

vaikutusten korjaamiseen liittyvät erityiset prosessit

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja

loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S4 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, S4

Asiakasvalitukset ja -palautteet, S4 Tietoturvaan,

tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien kielteisten

vaikutusten korjaamiseen liittyvät erityiset prosessit

ESRS-vaatimus Kohta raportissa

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin

toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

tehokkuus

S4 Tuotteiden ja palveluiden saatavuus, saavutettavuus

ja syrjimättömyys, S4 Laadukas tiedonanto sekä

vastuullinen viestintä ja markkinointi, S4 Tietoturva,

tietosuoja ja yksityisyys

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

S4 Tavoitteet ja mittarit

Hyvä hallinto

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS 2 GOV-1:een liittyvä

tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

ESRS 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä

tiedonantovaatimus –Kuvaus olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri

G1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1–2 – Suhteet toimittajiin G1 Toimittajahallinnan eettisyys

ja maksukäytännöt

G1–3 – Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

G1 Lahjonnan ja korruption estäminen, G1 Toimintatavat

lahjonnan ja korruption estämiseksi, G1 Lahjonta- ja

korruptioepäilyjen käsittely, G1 Ohjeistuksen

saatavillapito ja koulutus

G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset G1 Raportoitavan tilikauden tapahtumat

G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja

lobbaustoiminta

G1 Poliittinen vaikuttaminen

G1–6 – Maksukäytännöt G1 Toimittajahallinnan eettisyys

ja maksukäytännöt

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LIITE 2: LUETTELO EU:N LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHDETUISTA MONIALAISTEN JA AIHEKOHTAISTEN STANDARDIEN TIETOPISTEISTÄ

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS 2 GOV-1

Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d

alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 13

Komission delegoitu asetus

(EU) 2020/181627, liite II

Olennainen ESRS 2 Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

ESRS 2 GOV-1

Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen ESRS 2 Hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 10

Olennainen ESRS 2 Selvitys kestävyyttä

koskevasta due diligence

-prosessista

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1:

Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat

laadulliset tiedot ja taulukko 2:

Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat

laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d

alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/181829 12 artiklan 1

kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Ei sovellu -

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja

tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan

d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta, delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1816

liite II

Ei sovellu -

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

14 kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Ilmastonmuutoksen hillintään

ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

ESRS E1-1

Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohdan d–g alakohta ja 12

artiklan 2 kohta

Olennainen E1 S-Pankin liiketoiminnan

resilienssi

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 4

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla;komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 6 artikla

Olennainen E1 Ilmastotavoitteet

varallisuudenhoidossa

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5 ja taulukon 2

indikaattori 5

Ei sovellu -

ESRS E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 5

Olennainen E1 Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä

ESRS E1-5

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 6

Ei sovellu -

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka

toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 5 artiklan 1

kohta, 6 artikla ja 8 artiklan

1 kohta

Olennainen E1 Kasvihuonekaasujen scope 1,

scope 2 ja scope 3

-bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 3

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano

asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 8 artiklan 1

kohta

Olennainen E1 Kasvihuonekaasujen scope 1,

scope 2 ja scope 3

-bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1 kohta

Olennainen E1 Ilmastonmuutoksen hillintään

ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet ja

toimenpiteet

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E1-9

Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan 66

kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten

merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka,

joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski

66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake

5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset

erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä

fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu

fyysinen riski

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E1-9

Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c

alakohta

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpano asetus

(EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:

Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät

– Ilmastonmuutokseen liittyvä

siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset

lainat – Vakuuden energiatehokkuus

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1818, liite II

Olennainen Ei raportoitu (vaiheittainen

soveltaminen)

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja

maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,

joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II

luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 8, taulukon 2

indikaattorit 1, 2 ja 3

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 7

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 8

Ei olennainen -

ESRS E3-1

Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Ei olennainen -

ESRS E3-4

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.2

Ei olennainen -

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 6.1

Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 7

Olennainen E4 Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet

varallisuudenhoito-

liiketoiminnassa

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 10

Ei sovellu -

ESRS 2 – IRO-1 – E4

16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 14

Ei sovellu -

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS E4-2

Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet 24

kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 11

Olennainen E4 Varallisuudenhoito-

liiketoiminnan

biodiversiteettistrategia

ESRS E4-2

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 12

Olennainen E4 Varallisuudenhoito-

liiketoiminnan

biodiversiteettistrategia

ESRS E4-2

Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 15

Olennainen E4 Varallisuudenhoito-

liiketoiminnan

biodiversiteettistrategia

ESRS E5-5

Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2

indikaattori 13

Ei olennainen -

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 9

Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 13

Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 12

Ei olennainen -

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20

kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Olennainen S1 Omaa työvoimaa koskevat

ihmisoikeusperiaatteet

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Omaa työvoimaa koskevat

ihmisoikeusperiaatteet

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 11

Ei olennainen -

ESRS S1-1

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä

23 kohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 1

Olennainen S1 Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet

ESRS S1-3

Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 5

Olennainen S1 Prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat yrityksen omalle

työvoimalle huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

ESRS S1-14

Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88

kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Terveyttä ja turvallisuutta

koskevat mittarit

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS S1-14

Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 3

Olennainen S1 Terveyttä ja turvallisuutta

koskevat mittarit

ESRS S1-16

Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S1 Ansiotuloa koskevat mittarit

ESRS S1-16

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 8

Olennainen S1 Ansiotuloa koskevat mittarit

ESRS S1-17

Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattori 7

Olennainen S1 Tapaukset, valitukset ja

vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS S1-17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

periaatteiden noudattamatta jättäminen

104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1

indikaattori 10 ja taulukon 3

indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen S1 Tapaukset, valitukset ja

vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS 2 – SBM-3 – S2

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön

käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b

alakohta

Liitteen I taulukon 3

indikaattorit 12 ja 13

Olennainen S2 Sijoitustoiminnan arvoketjun

työntekijät

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Olennainen S2 Arvoketjun työntekijät

sijoitustoiminnassa

ESRS S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattorit 11 ja 4

Olennainen S2 Arvoketjun työntekijät

sijoitustoiminnassa

ESRS S2-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen S2 Tilikauden aikana havaitut

rikkomukset, S2 Arvoketjun

työntekijöihin liittyvät prosessit

suorissa osake- ja

korkosijoituksissa

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen S2 Toimitusketjun työntekijöihin

liittyvät toimintaperiaatteet

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen S2 Tilikauden aikana havaitut

rikkomukset, S2 Arvoketjun

työntekijöihin liittyvät prosessit

suorissa osake- ja

korkosijoituksissa

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Ei olennainen -

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä

tietopiste

Viittaus tiedonanto-

velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailu-

arvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen/

ei olennainen Kappale- tai sivuviittaus

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Ei olennainen -

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Ei olennainen -

ESRS S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 9 ja taulukon 1

indikaattori 11

Olennainen S4 Politiikat ja

toimintaperiaatteet

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1

indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU)

2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen (EU)

2020/1818 12 artiklan 1

kohta

Olennainen S4 Politiikat ja

toimintaperiaatteet

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 14

Olennainen S4 Prosessit kielteisten

vaikutusten korjaamiseksi

ESRS G1-1

Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b

alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 15

Olennainen G1 Lahjonnan ja korruption

estäminen

ESRS G1-1

Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10

kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 6

Olennainen G1 Ilmoittajansuoja S-Pankissa

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien

lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24

kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Olennainen G1 Raportoitavan tilikauden

tapahtumat

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat

normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3

indikaattori 16

Olennainen G1 Raportoitavan tilikauden

tapahtumat

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TAKSONOMIA-ASETUKSEN

MUKAISET TIEDOT

Vastuullinen rahoitus

S-Pankin tarjoamat palvelut keskittyvät

kotitalouksiin, joille S-Pankki tarjoaa

palveluita päivittäisten raha-asioiden

hoitamiseen, säästämiseen ja sijoitta-

miseen sekä hankintojen rahoittami-

seen. S-Pankin ainutlaatuinen asema yli

kolmen miljoonan asiakkaan pankkina

tuo mahdollisuuden vaikuttaa positiivi-

sesti koko suomalaisessa yhteiskun-

nassa muun muassa ihmisten taloudel-

lisen aseman ja yhdenvertaisuuden

parantamiseksi. Myös ympäristövastuu

ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat

tärkeässä roolissa, kun S-Pankki

kehittää toimintaansa ja palvelujaan.

Vastuullinen toiminta rahoituspalve

lujen tarjoajana edellyttää S-Pankilta

sääntelyvaatimusten huolellista

noudattamista. EU-taksonomia (EU

Taxonomy Regulation, EU 2020/852) on

EU:n laajuinen luokitusjärjestelmä, joka

asettaa rahoituskohteiden luokittelulle

selkeät ja yhdenmukaiset kestävyyskri-

teerit. Taksonomia-asetusta (EU)

2020/852 täydentävät asetukset (EU)

2021/2139 (nk. ilmastoasetus) ja (EU)

2023/2486 (nk. ympäristöasetus), joilla

on vahvistettu tekniset arviointikriteerit.

S-Pankki raportoi ympäristön kannalta

kestävistä taloudellisista toimista

komission delegoidun asetuksen (EU)

2021/2178 luottolaitoksia koskevien

säännösten mukaisesti.

S-Pankin palveluista EU-taksonomian

kannalta merkityksellisiä ovat asumisen

ja asuntorakentamisen rahoittaminen

sekä varallisuudenhoidon palvelut.

Varallisuudenhoidon taksonomianmu-

kaisuudesta kerrotaan tarkemmin

jäljempänä, vastuullista sijoittamista

koskevassa osassa.

Asuntoluotot muodostavat merkittävän

osan S-Pankin taseesta ja taseen takso-

nomiakelpoisista eristä. S-Pankin taseen

saamiset muodostuvat pääosin luoton-

annosta kotitalouksille ja asunto-osake-

yhtiöille, ja näistä vain kotitalouksien

asuinkiinteistövakuudelliset asuntolainat

sekä peruskorjauslainat ovat taksonomi-

akelpoisia saamisia. Varsinaista yritysten

rahoitusta pankki harjoittaa vain vähäi-

sessä määrin. Julkisyhteisöjen liikkee-

seen laskemat saamistodistukset, joita

S-Pankin salkuissakin on, eivät ole takso-

nomiakelpoisia. S-Pankilla ei ole kaupan-

käyntisalkkua.

S-Pankki raportoi ensimmäistä kertaa

rahoitustoimintaan liittyviä EU-takso-

nomian mukaisia eriä vuoden 2021

vuosikertomuksessa. Taksonomiara

portointia on kehitetty vuosittain sään-

telyvaatimusten ja markkinoilla saata-

villa olevan tiedon mukaisesti.

S-Pankki ei ole toistaiseksi asettanut

varsinaisia taksonomialuokittelua

koskevia strategisia tavoitteita. Luoki-

tusjärjestelmän laajemman liiketoimin-

nallisen hyödyntämisen esteenä on

toistaiseksi ollut taksonomiakriteerejä

koskevien tietojen heikko saatavuus

erityisesti asuntoluottojen osalta.

S-Pankki seuraa tarkasti markkinoiden

kehittymistä ja pyrkii parantamaan

tiedon saatavuutta yhteistyössä eri

markkinatoimijoiden ja asiakkaiden

kanssa. Käytäntöjen kehittyessä luokit-

telujärjestelmän merkityksen odotetaan

kasvavan myös liiketoiminnan strategian

ja tuotesuunnittelun näkökulmasta.

Vuonna 2023 luottolaitokset raportoi-

tavat ensimmäistä kertaa taksonomian

mukaiseen toimintaan kohdistuvien

vastuiden osuuksista. Mukaisuuteen

lasketaan luokitusjärjestelmäkelpoi

sista vastuista osuus, johon liittyvä

toiminta edistää merkittävästi yhtä

kuudesta vastuullisuustavoitteesta, ei

samalla aiheuta merkittävää haittaa

muille tavoitteille ja täyttää sääntelyn

mukaiset vähimmäissuojatoimet.

Vuonna 2022 tuli voimaan tiedonanto-

velvoite (delegoitu asetus 2022/1214),

joka koskee ydinvoimaan ja fossiilisiin

kaasuihin liittyviä toimintoja ja niiden

rahoittamista. S-Pankki raportoi

asetuksen mukaiset tiedot pankkiliike-

toiminnan ja varainhoidon osalta.

Raportoinnissa on sääntelyn edellyttä

mällä tavalla käytetty yritysten itsensä

raportoimia tietoja, jotka ovat ulkopuo

lisen palveluntarjoajan keräämiä.

Vuonna 2024 tehdyn tulkinnan mukaan

S-Pankin myöntämien kotitalouksien

asuinkiinteistövakuudellisten asuntolai-

nojen ja perusparannuslainojen voidaan

katsoa olevan taksonomiakelpoisia

ilmastonmuutoksen hillinnän osalta.

S-Pankki on oikaissut vuoden 2023

lukuja vastaamaan tehtyä tulkintaa.

S-Pankin ei kuitenkaan ole mahdollista

raportoida taksonomianmukaisuutta,

sillä sen edellyttämiä tietoja ei ole vielä

riittävästi saatavilla.

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Luottolaitosten tulee julkaista laina-

kannan vihreiden omaisuuserien osuus

(GAR-osuus) sekä liikevaihtoon että

pääomamenoihin (CapEx) perustuen.

GAR-osuus kuvaa pankin omaisuus

eristä sitä osaa, joka rahoittaa taksono-

mian mukaisia taloudellisia toimia.

Vuoden 2024 osalta S-Pankin GAR-

osuus liikevaihtoon perustuen oli 0,31

prosenttia ja pääomamenoihin perus

tuen 0,59 prosenttia. GAR-osuuksiin

vaikuttaa merkittävästi se, ettei

S-Pankki ole vielä pystynyt arvioimaan

kotitalouksien asuinkiinteistövakuudel-

listen asuntolainojen ja perusparannus-

lainojen taksonomian mukaisuutta

teknisten arviointikriteerien edellyttä-

mällä tavalla.

Ympäristön

kannalta

kestävät

omaisuuserät

yhteensä

Keskeinen

tulos-

indikaattori****

Keskeinen

tulos-

indikaattori*****

Prosentti-

osuus

(kaikista

omaisuus-

eristä)***

GAR-osuuden

osoittajasta pois

jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 2 ja 3 kohta

sekä liitteessä V

oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä pois

jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1 kohta ja

liitteessä V oleva

1.2.4 jakso)

Pääasiallinen

keskeinen

tulosindikaattori

Lainakannan

vihreiden

omaisuuserien

osuus (GAR-osuus) 32,01 0,31 % 0,59 % 78,17 % 11,59 % 21,83 %

Ympäristön

kannalta

kestävät

toiminnat

yhteensä

Keskeinen

tulos-

indikaattori

Keskeinen

tulos-

indikaattori

Prosentti-

osuus

(kaikista

omaisuus-

eristä)

GAR-osuuden

osoittajasta

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus

(7 artiklan 2

ja 3 kohta sekä

liitteessä V

oleva 1.1.2 jakso)

GAR-osuuden

nimittäjästä

pois jätettyjen

omaisuuserien

prosenttiosuus (7

artiklan 1

kohta ja liitteessä V

oleva

1.2.4 jakso)

Täydentävät

tulosindikaattorit

GAR-osuus

(lainavirta) 0,00 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Kaupankäynti-

varasto

Rahoitusvakuudet

Hoidettavana olevat

varat 81,25 1,53 % 2,15 %

Palkkiotuotot**

* Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä

** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luotonannosta ja hoidettavina olevista varoista

Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset käytetystä menetelmästä.

*** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista

**** Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella

***** Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luotonannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria

Huomautus 1: Lomakkeissa olevia tummaksi värjättyjä soluja ei raportoida.

Huomautus 2: Palkkiotuottoja (lomake 6) ja kaupankäyntisalkkua (lomake 7) koskevia keskeisiä tulosindikaattoreja aletaan soveltaa vasta vuodesta 2026. Pk-yritysten sisällyttäminen

näihin keskeisiin tulosindikaattoreihin edellyttää positiivista tulosta vaikutustenarvioinnista.

YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOSINDIKAATTOREISTA, JOTKA LUOTTOLAITOSTEN ON

ILMOITETTAVA LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUKSEN 8 ARTIKLAN MUKAISESTI (0)

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT OMAISUUSERÄT (1) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e f

g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 8 862,32 6 495,61 32,01 1,73 2,48 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 527,53 32,01 1,73 2,48

2 Rahoitusalan yritykset 377,82 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

3 Luottolaitokset 369,16 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 369,16 123,46 10,50 0,71 0,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,46 10,50 0,71 0,25

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 160,51 100,57 21,51 1,03 2,23 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 132,49 21,51 1,03 2,23

21 Luotot 110,57 87,46 17,39 0,00 0,60 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20,34 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 110,72 17,39 0,00 0,60

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 49,94 13,11 4,13 1,03 1,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8,66 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21,78 4,13 1,03 1,63

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 322,53 6 271,58 6 271,58

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 157,72 6 157,72 6 157,72

26 joista rakennusten perusparannuslainat 113,86 113,86 113,86

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 542,66

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 339,26

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 200,55

35 Luotot 1 116,69

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 78,99

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,87

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 138,71

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 132,90

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 5,81

44 Johdannaiset 69,47

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 21,61

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,49

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 105,82

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 404,98 6 495,61 32,01 0,00 1,73 2,48 2,92 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 29,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 527,53 32,01 0,00 1,73 2,48

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 905,79

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 5,75

51 Saamiset keskuspankeilta 2 899,93

Kaupankäyntivarasto

0,12

53 Varat yhteensä 13 310,77

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 293,24 276,20 77,00 0,00 19,01 35,55 8,86 1,26 0,00 1,22 0,21 0,00 0,00 0,00 43,38 2,83 0,00 0,50 18,94 0,17 0,00 0,16 0,64 0,00 0,00 0,00 348,22 81,25 0,00 19,01 37,44

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 950,66 176,93 37,45 0,00 12,47 10,67 4,65 0,18 0,00 0,15 0,05 0,00 0,00 0,00 12,44 0,22 0,00 0,14 0,91 0,15 0,00 0,14 0,00 0,00 0,00 0,00 194,97 37,99 0,00 12,47 11,10

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 878,61 99,27 39,54 0,00 6,54 24,88 4,21 1,08 0,00 1,08 0,16 0,00 0,00 0,00 30,94 2,61 0,00 0,37 18,03 0,02 0,00 0,02 0,64 0,00 0,00 0,00 153,25 43,26 0,00 6,55 26,34

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak al

am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2023

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 6 303,59

2 Rahoitusalan yritykset 250,53 97,9 3

3 Luottolaitokset 230,26 91,61

4 Luotot 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 230,26 91,61

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 20,28 6,32

8 joista sijoituspalveluyrityksiä 0,00

9 Luotot 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt 11,46 5,84

13 Luotot 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 11,46 5,84

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,82 0,48

17 Luotot 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,82 0,48

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 194,85 132,87

21 Luotot 129,86 0,00 14,15 0,00 1,43 0,00 0,00 0,00 120,91 14,15 0,00 1,43

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 64,98 0,52 3,25 0,09 1,53 0,00 0,00 0,00 11,96 3,30 0,09 1,59

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

24 Kotitaloudet 5 807,61 4 209,22 4 209,22

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 4 140,21 4 140,21 4 140,21

26 joista rakennusten perusparannuslainat 69,01 69,01 69,01

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 50,60 0,00

29 Asuntojen rahoitus 0,00

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 50,60 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt 0,00

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 625,93

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 408,02

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 182,61

35 Luotot 1 066,41

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 112,32

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3,89

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 225,41

41 Luotot 0,00

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 219,23

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 6,18

44 Johdannaiset 33,04

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 9,43

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 58,98

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 116,45

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 7 929,52 17,45

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 164,06

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 14,80

51 Saamiset keskuspankeilta 2 148,52

Kaupankäyntivarasto

0,74

53 Varat yhteensä 10 093,58

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 4 601,70 75,34 69,13

0,00 10,78 31,54 1,67 1,67 0,00 1,58 199,88 70,80 0,00 10,79 33,12

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 985,98 26,54 23,40 0,00 1,49 9,99 0,78 0,78 0,00 0,71 115,84 24,18 0,00 1,50 10,71

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 721,49 48,80 45,73 0,00 9,28 21,55 0,89 0,89 0,00 0,87 84,04 46,62 0,00 9,29 22,41

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT OMAISUUSERÄT (1) (CAPEX)

a b c d e f

g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 8 862,32 6 486,42 61,86 2,02 1,60 3,41 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 496,51 61,86 2,02 1,60

2 Rahoitusalan yritykset 377,82 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

3 Luottolaitokset 369,16 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

4 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 369,16 123,44 10,71 0,76 0,30 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 123,67 10,71 0,76 0,30

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 joista sijoituspalveluyrityksiä

9 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt

13 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,65

17 Luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 160,51 91,41 51,15 1,26 1,30 3,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 101,27 51,15 1,26 1,30

21 Luotot 110,57 75,25 45,51 0,03 0,36 3,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 78,42 45,51 0,03 0,36

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 49,94 16,16 5,64 1,23 0,94 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 22,86 5,64 1,23 0,94

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

24 Kotitaloudet 8 322,53 6 271,58 6 271,58

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 6 157,72 6 157,72 6 157,72

26 joista rakennusten perusparannuslainat 113,86 113,86 113,86

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

29 Asuntojen rahoitus

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 1,46 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 542,66

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 339,26

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 200,55

35 Luotot 1 116,69

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 78,99

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 4,87

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 138,71

41 Luotot

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 132,90

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 5,81

44 Johdannaiset 69,47

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 21,61

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 6,49

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 105,82

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 10 404,98 6 486,42 61,86 0,00 2,02 1,60 3,41 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6,68

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 496,51 61,86 0,00 2,02 1,60

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 905,79

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 5,75

51 Saamiset keskuspankeilta 2 899,93

Kaupankäyntivarasto

0,12

53 Varat yhteensä 13 310,77

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 5 293,24 337,97 110,06 0,00 17,93 46,99 4,97 1,19 0,00 0,31 0,19 0,00 0,00 0,00 23,96 1,98 0,00 0,17 15,01 0,15 0,00 0,13 0,34 0,21 0,00 0,00 382,45 113,59 0,00 17,9 8 47,60

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 950,66 198,77 54,95 0,00 13,15 18,66 0,74 0,57 0,00 0,05 0,06 0,00 0,00 0,00 7,73 0,07 0,00 0,05 0,38 0,13 0,00 0,12 0,00 0,00 0,00 0,00 207,69 55,73 0,00 13,15 18,87

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 878,61 139,20 55,12 0,00 4,79 28,33 4,23 0,62 0,00 0,26 0,13 0,00 0,00 0,00 16,23 1,90 0,00 0,12 14,63 0,01 0,00 0,01 0,34 0,21 0,00 0,00 174,76 57,86 0,00 4,83 28,72

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak al

am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2023

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Miljoona euroa

Yhteenlaskettu

bruttomääräinen

kirjanpitoarvo

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

mahdollistavat

toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän

kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitus-

järjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön

kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän-

mukaiset)

Joista tulojen

käyttö

Joista

siirtymätoiminnat

Joista

mahdollistavat

toiminnat

GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä

huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset

arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon GAR-osuuden

laskennassa 6 303,59

2 Rahoitusalan yritykset 250,53 14,83

3 Luottolaitokset 230,26 14,83

4 Luotot 0,00

5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 230,26 14,83

6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

7 Muut rahoituslaitokset yritykset 20,28 0,00

8 joista sijoituspalveluyrityksiä 0,00

9 Luotot 0,00

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00

11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt 11,46 0,00

13 Luotot 0,00 0,00

14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 11,46 0,00

15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00 0,00

16 joista vakuutusyritykset 8,82 0,00

17 Luotot 0,00 0,00

18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 0,00 0,00

19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 8,82 0,00

20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 194,85 137,56

21 Luotot 129,86 0,00 16,33 6,28 1,02 0,00 0,00 0,00 117,97 16,33 6,28 1,02

22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 64,98 0,51 5,18 0,16 0,84 0,00 0,00 0,00 19,60 5,18 0,16 0,84

23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0,00

24 Kotitaloudet 5 807,61 4 209,22 4 209,22

25 joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat 4 140,21 4 140,21 4 140,21

26 joista rakennusten perusparannuslainat 69,01 69,01 69,01

27 joista moottoriajoneuvolainat

28 Paikallishallintojen rahoitus 50,60 0,00

29 Asuntojen rahoitus 0,00

30 Muu paikallishallintojen rahoitus 50,60 0,00

31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt 0,00

Omaisuuserät, jotka jätetään GAR-osuuden

laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 1 625,93

33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 1 408,02

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei

sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin

tiedonantovelvollisuuksia 1 182,61

35 Luotot 1 066,41

36 joista liikekiinteistövakuudelliset lainat

37 joista rakennusten perusparannuslainat

38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 112,32

39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3,89

Eu:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta

muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan

direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 225,41

41 Luotot 0,00

42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 219,23

43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 6,18

44 Johdannaiset 33,04

45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 9,43

46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 58,98

47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 116,45

48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 7 929,52 21,51

49 Omaisuuserät, joita ei oteta huomioon GAR-osuuden laskennassa 2 164,06

50 Valtiot ja ylikansalliset liikkeeseenlaskijat 14,80

51 Saamiset keskuspankeilta 2 148,52

Kaupankäyntivarasto

0,74

53 Varat yhteensä 10 093,58

Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia

54 Rahoitusvakuudet

55 Hoidettavina olevat varat 4 601,70 114,18 108,89

0,00 8,63 43,72 0,63 0,63 0,00 0,37 114,82 109,52 0,00 8,83 44,10

56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita 985,98 45,36 42,82 0,00 1,39 19,81 0,20 0,20 0,00 0,15 45,56 43,02 0,00 1,39 19,96

57 Joista oman pääoman ehtoisia instrumentteja 1 721,49 68,82 66,06 0,00 7,24 23,92 0,44 0,44 0,00 0,22 69,26 66,50 0,00 7,44 24,14

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

GAR-OSUUTTA KOSKEVAT ALAKOHTAISET TIEDOT (2)

a b c d

e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab

31.12.2024

Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE)

Ympäristö

pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Muut kuin

rahoitusalan

yritykset (joihin

sovelletaan

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä)

Pk-yritykset

ja muut kuin

rahoitusalan

yritykset, joihin

ei sovelleta

muiden kuin

taloudellisten

tietojen

raportointia

koskevaa

direktiiviä

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM + CCA + WTR

+ CE + PPC + BIO)

Miljoonaa euroa

Josta ympäristön

kannalta kestävät

(CCM + CCA + WTR

+ CE + PPC + BIO)

C13.95 Kuitukankaiden ja kuitukangastuotteiden valmistus (pl.

vaatteet) 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50

2 C19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 5,01 1,60 5,01 5,01 5,01 5,01 5,01 5,01 1,60

C20.20 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien

valmistus 7,73 0,03 7,7 3 7,7 3 7,7 3 7,7 3 7,7 3 7,7 3 0,03

4 C24.42 Alumiinin valmistus 3,43 1,78 3,43 3,43 3,43 3,43 3,43 3,43 1,78

5 C26.30 Viestintälaitteiden valmistus 10,76 10,76 10,76 10,76 6,57 10,76 10,76 10,76 6,57

C28.11 Moottorien ja turbiinien valmistus (pl. lentokoneiden ja

ajoneuvojen moottorit) 0,52 0,51 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 0,51

7 C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 7,9 9 6,02 7,9 9 7,9 9 7,9 9 1,97

7,9 9 7,9 9 7,9 9 7,9 9

8 F41.20 Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 46,37 23,26 46,37 2,92 46,37 46,37 20,34 46,37 46,37 46,37 46,52

9 F42.99 Muualla luokittelematon maa- ja vesirakentaminen 1,00 0,89 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 1,00 1,00 0,89

10 J62.01 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 12,00 2,28 12,00 12,00 12,00 0,12 12,00 12,00 12,00 2,40

11 L68.20 Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 64,20 64,20 64,20 64,20 64,20 64,20 64,20 64,20 64,20

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAKANNAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (3) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

73,29 % 0,36 % 0,02 % 0,03 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,33 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 73,65 % 0,36 % 0,02 % 0,03 % 66,58 %

Rahoitusalan yritykset

32,68 % 2,78 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 32,68 % 2,78 % 0,19 % 0,07 % 2,84 %

Luottolaitokset

33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 2,77 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,44 % 2,84 % 0,19 % 0,07 % 2,77 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

0,00 % 0,00 % 0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

62,66 % 13,40 % 0,64 % 1,39 % 1,82 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,07 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 82,54 % 13,40 % 0,64 % 1,39 % 1,21 %

Luotot

79,10 % 15,72 % 0,00 % 0,55 % 2,64 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,40 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,13 % 15,72 % 0,00 % 0,55 % 0,83 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

26,26 % 8,27 % 2,05 % 3,26 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 17,34 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,0 %

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 43,61 % 8,27 % 2,05 % 3,26 % 0,38 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Kotitaloudet

75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,52 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 46,26 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,86 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

62,43 % 0,31 % 0,02 % 0,02 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,28 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,73 % 0,31 % 0,02 % 0,02 % 78,17 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak

al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2023

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

Rahoitusalan yritykset

39,09 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luottolaitokset

39,79 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

39,79 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

31,17 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

51,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

51,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

5,41 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

5,41 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

68,19 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

0,00 % 10,90 % 0,00 % 0,00 % 1,10 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 93,10 % 10,90 % 0,00 % 0,00 % 1,10 % 0,18 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,81 % 5,00 % 0,00 % 0,14 % 2,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,40 % 5,08 % 0,00 % 0,14 % 0,04 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

72,48 % 72,48 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

0,22 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAKANNAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (3) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

73,19 % 0,70 % 0,02 % 0,02 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,08 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 73,30 % 0,70 % 0,02 % 0,02 % 66,58 %

Rahoitusalan yritykset

32,67 % 2,83 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 32,73 % 2,83 % 0,20 % 0,08 % 2,84 %

Luottolaitokset

33,44 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,50 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 2,77 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

33,44 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 33,50 % 2,90 % 0,20 % 0,08 % 2,77 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

0,06 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 %

Muut kuin rahoitusalan yritykset

56,95 % 31,87 % 0,79 % 0,81 % 1,98 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 4,16 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 63,09 % 31,87 % 0,79 % 0,81 % 1,21 %

Luotot

68,05 % 41,16 % 0,03 % 0,33 % 2,87 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 70,92 % 41,16 % 0,03 % 0,33 % 0,83 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

32,37 % 11,30 % 2,47 % 1,88 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,38 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

0,00 % 0,00 % 45,77 % 11,30 % 2,47 % 1,88 % 0,38 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Kotitaloudet

75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 75,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,52 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 46,26 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,86 %

joista moottoriajoneuvolainat

0,00 %

Paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Asuntojen rahoitus

0,00 %

Muu paikallishallintojen rahoitus

0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 %

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

0,00 %

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

62,34 % 0,59 % 0,02 % 0,02 % 0,03 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,06 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,44 % 0,59 % 0,02 % 0,02 % 78,17 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

ag ah ai aj ak

al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk

31.12.2023

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

Rahoitusalan yritykset

5,92 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luottolaitokset

6,44 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

6,44 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

Muut rahoituslaitokset

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

0,00 %

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

70,60 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Luotot

0,00 % 12,57 % 0,00 % 4,83 % 0,78 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 90,84 % 12,57 % 0,00 % 4,83 % 0,78 % 0,21 %

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

0,79 % 7,98 % 0,00 % 0,25 % 1,29 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 30,16 % 7,98 % 0,00 % 0,25 % 0,07 %

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

72,48 % 72,48 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

0,27 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAVIRRAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (4) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot,

vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset

instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

80,50 % 80,50 % 100,00 %

Rahoitusalan yritykset

Luottolaitokset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

80,50 % 80,50 % 100,00 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 78,71 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 1,79 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

80,50 % 80,50 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LAINAVIRRAN GAR-OSUUTTA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (4) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae af

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Osuus kaikista huomioon otetetuista omaisuuseristä,

joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta

merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Osuus kaikista huomioon otetutuista

uusista omisuuseristä

GAR-osuus - sekä osoittajassa että

nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät

Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan

pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka

otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon

80,50 % 80,50 % 100,00 %

Rahoitusalan yritykset

Luottolaitokset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut rahoituslaitokset

joista sijoituspalveluyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista omaisuudenhoitoyhtiöt

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

joista vakuutusyritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Muut kuin rahoitusalan yritykset

Luotot

Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö

Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Kotitaloudet

80,50 % 80,50 % 100,00 %

joista asuinkiinteistövakuudelliset lainat

100,00 % 100,00 % 78,71 %

joista rakennusten perusparannuslainat

100,00 % 100,00 % 1,79 %

joista moottoriajoneuvolainat

Paikallishallintojen rahoitus

Asuntojen rahoitus

Muu paikallishallintojen rahoitus

Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt

GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä

80,50 % 80,50 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

TASEEN ULKOPUOLISIA VASTUITA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (5) (LIIKEVAIHTO)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae

31.12.2024

Liikevaihto

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) 5,22 % 1,45 % 0,00 % 0,36 % 0,67 % 0,17 % 0,02 % 0,00 % 0,02 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,82 % 0,05 % 0,00 % 0,01 % 0,36 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 6,58 % 1,53 % 0,00 % 0,36 % 0,71 %

TASEEN ULKOPUOLISIA VASTUITA KOSKEVA KESKEINEN TULOSINDIKAATTORI (5) (CAPEX)

a b c d e

f g h i j k l m n o p q r s t u v w x z aa ab ac ad ae

31.12.2024

CAPEX

Ilmastonmuutoksen

hillintä (CCM)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (CCA)

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (WTR)

Kiertotalous (CE) Ympäristö pilaantuminen (PPC)

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (BIO)

YHTEENSÄ (CCM + CCA

+ WTR + CE + PPC + BIO)

% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin

aloihin liityvät (luokitusjärjestelmäkelpoiset)

Joista ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmänmukaiset)

Joista tulojen käyttö

Joista siirtymätoiminnat

Joista mahdollistavat toiminnat

1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)

Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia

varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) 6,39 % 2,08 % 0,00 % 0,34 % 0,89 % 0,09 % 0,02 % 0,00 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,45 % 0,04 % 0,00 % 0,00 % 0,28 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 7,23 % 2,15 % 0,00 % 0,34 % 0,90 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

Taulukoita koskevat huomiot

Edellä olevissa taulukoissa esitettävät

luvut ovat sääntelyn mukaisesti brutto-

kirjanpitoarvojen (gross carrying

amount) mukaisia, eli niissä ei ole

huomioitu odotettavissa olevien luotto-

tappioiden (ECL) vaikutuksia.

Taulukko 1. GAR-osuuden laskennassa

käytettävät omaisuuserät

• Kotitalouksien osalta S-Pankin

asuinkiinteistövakuudelliset asunto

lainat ja perusparannuslainat ovat

taksonomiakelpoisia ilmastonmuu

toksen hillinnän osalta. Vuoden

2023 osalta (T-1)-luvut on oikaistu

vastaamaan viimeistä tulkintaa

taksonomiakelpoisuudesta, jotta

luvut ovat vertailukelpoisia.

• GAR-osuuden osoittajassa huomioi

daan ainoastaan CSRD:n perusteella

raportointivelvolliset yritykset.

• Taulukossa rivillä 48 esitetään

yhteenlaskettu GAR-osuus, jota

käytetään luottolaitosten pääasial

lisen keskeisen tulosindikaattorin

(lainakannan vihreiden omaisuuse

rien osuus, GAR-osuus) nimittäjänä.

Luottolaitosten GAR-osuutta

kuvaavan indikaattorin laskenta

esitetään tarkemmalla tasolla

taulukossa 3.

• S-Pankki ei raportoi erikseen

yritysten luottojen osalta ovatko ne

liikekiinteistövakuudellisia vai

perusparannuslainoja, joten

tarkempaa jaottelua ei esitetä

taulukossa.

Taulukko 2. GAR-osuutta koskevat

alakohtaiset tiedot

• Luvut perustuvat yritysten raportoi-

miin taksonomiakelpoisuuksiin,

jotka on huomioitu liikevaihtoon

perustuen.

Taulukko 3. Lainakannan GAR-osuutta

koskeva keskeinen tulosindikaattori

• Taulukon prosenttiosuudet perus-

tuvat 1. taulukossa esitettyihin euro-

määräisiin taksonomialukuihin sekä

bruttomääräisiin kirjanpitoarvoihin.

Osuus kaikista huomioon otetuista

omaisuuseristä kuvaa rivitasoisesti

pankin yhteenlaskettuun GAR-osuu

teen sisältyviä omaisuuseriä, ja sen

jakajana toimii 1. taulukon GAR-

osuuteen sisältyvät omaisuuserät

yhteensä (10 404,98 M€).

Taulukko 4. Lainavirran GAR-osuutta

koskeva keskeinen tulosindikaattori

• Taulukon prosenttiosuudet perus-

tuvat vuoden 2024 lainavirtaan

(uudet lainat nettomääräisinä).

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 1: YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,

demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta

aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten

rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä

niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista

toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden

turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

KYLLÄ

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten

rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä

ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä

vastuita. KYLLÄ

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien

laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. KYLLÄ

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 2: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (NIMITTÄJÄ)

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Määrä ja osuus

Rivi Taloudelliset toiminnot

Ilmaston-

muutoksen hillintä

+ ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Määrä % Määrä % Määrä %

1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,01 0,00 % 0,01 0,00 % 0,00 0,00 %

3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,43 0,00 % 0,43 0,00 % 0,00 0,00 %

4. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

5. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,04 0,00 % 0,04 0,00 % 0,00 0,00 %

6. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0,01 0,00 % 0,01 0,00 % 0,00 0,00 %

7. Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän

mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan

keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 31,53 0,30 % 31,53 0,30 % 0,00 0,00 %

8. Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 32,01 0,31 % 32,01 0,31 % 0,00 0,00 %

Yhteenveto Toimintakertomus Tilinpäätös

LOMAKE 3: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TALOUDELLISET TOIMINNOT (OSOITTAJA)

LAINAKANNAN VIHREIDEN OMAISUUSERIEN OSUUS (GAR-OSUUS)

LIIKEVAIHTO

Määrä ja osuus

Rivi Taloudelliset toiminnot

Ilmaston-

muutoksen hillintä

+ ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Määrä % Määrä % Määrä %

1. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,00 0,00 % 0,00 0,00 % 0,00 0,00 %

2. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,01 0,03 % 0,01 0,03 % 0,00 0,00 %

3. Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa

tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan

määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0,25 0,78 % 0,25 0,78 % 0,00 0,00 %