iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700DOHLQIENKTC3912025-01-012025-12-31743700DOHLQIENKTC3912024-01-012024-12-31743700DOHLQIENKTC3912025-12-31743700DOHLQIENKTC3912024-12-31743700DOHLQIENKTC3912023-12-31743700DOHLQIENKTC3912024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700DOHLQIENKTC3912024-12-31posti:InvestedUnrestrictedEquityFund1743700DOHLQIENKTC3912024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700DOHLQIENKTC3912024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700DOHLQIENKTC3912024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700DOHLQIENKTC3912025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700DOHLQIENKTC3912025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700DOHLQIENKTC3912025-01-012025-12-31posti:InvestedUnrestrictedEquityFund1743700DOHLQIENKTC3912025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700DOHLQIENKTC3912025-12-31posti:InvestedUnrestrictedEquityFund1743700DOHLQIENKTC3912025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700DOHLQIENKTC3912025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700DOHLQIENKTC3912025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700DOHLQIENKTC3912023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700DOHLQIENKTC3912023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700DOHLQIENKTC3912023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700DOHLQIENKTC3912023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700DOHLQIENKTC3912023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700DOHLQIENKTC3912024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700DOHLQIENKTC3912024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700DOHLQIENKTC3912024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700DOHLQIENKTC3912024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember743700DOHLQIENKTC3912024-12-202024-12-20
2025
Vuosikertomus
2
VUOSIKERTOMUS 2025
contents.jpg
Sisältö
Osa tilintarkastettua tilinpäätöstä 2025
Tämä vuosikertomus sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka ovat riippuvaisia tulevaisuuden tapahtumista. Nämä lausumat
perustuvat johdon arvioihin, odotuksiin ja oletuksiin tämänhetkisten tietojen valossa ja sisältävät siten tunnettuja ja tuntemattomia riskejä,
epävarmuustekijöitä ja muita tekijöitä. Postin todellinen liiketoiminnan tulos, taloudellinen suorituskyky ja taloudellinen asema
voivat poiketa merkittävästi tulevaisuutta koskevissa lausunnoissa kuvatuista.
3
VUOSIKERTOMUS 2025
valikansi.jpg
Postin suunta
Vuosi 2025
Strategia ja toimintaympäristö
4
VUOSIKERTOMUS 2025
inbrief.jpg
Posti
lyhyesti
Me olemme Posti, lähes 400-vuotias moderni ja
kansainvälinen logistiikan moniosaaja. Tänä
päivänä yhdistämme ihmisiä ja yrityksiä
välittämällä tietoa, tunteita ja tavaroita lähes
14 000 asiantuntijan voimin Pohjoismaissa ja
Baltiassa.
Huolehdimme sinun, yritysten ja yhteiskunnan
sujuvammasta arjesta rakentaen samalla
kestävämpää tulevaisuutta meille kaikille.
Teemme logistiikasta vaivatonta tarjoamalla
kaikki palvelut kuljettamisesta varastointiin ja
tavaroiden käsittelyyn saman katon alta.
Autamme asiakkaitamme saavuttamaan tuloksia,
oli sitten kyse arjen sujuvuudesta,
kannattavuudesta, fossiilittomasta
tulevaisuudesta tai verkkokauppakokemuksesta.
Muutamme logistiikan yrityksesi kilpailueduksi,
jonka avulla kasvaa kansainvälisesti.
5
VUOSIKERTOMUS 2025
kartta.svg
1 447,6
liikevaihto 2025             
(miljoonaa euroa)
196,4
oikaistu käyttökate 2025         
(miljoonaa euroa)
69,3
oikaistu liiketulos 2025
(miljoonaa euroa)
71,5
miljoonaa toimitettua pakettia
Suomessa ja Baltiassa 2025
620 000
m2 varastotilaa
~13 800
työntekijää vuoden 2025 lopussa
~100
kansalaisuutta
-25 %
omien päästöjen lasku 2025
Olemme yksi johtavista kuljetus-
ja logistiikkayhtiöistä Suomessa,
Ruotsissa ja Baltiassa.
Postipalvelut
Varastointi- ja
logistiikkapalvelut
Verkkokauppa- ja
jakelupalvelut
6
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin liiketoiminnat
Businesses_4.jpg
Businesses_6.jpg
Business 1.png
Business 3.png
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Verkkokauppa ja jakelupalvelut kattaa pakettipalvelut Suomessa ja
Baltiassa sekä rahtipalvelut sekä tietyt lisäarvopalvelut Suomessa.
Segmentti on yksi Postin kasvun kulmakivistä. Postin tavoitteena
on vahvistaa asemaansa Suomessa ja Baltian maissa kasvamalla
seuraavan päivän pakettiautomaattitoimituksissa.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoaa sopimus- ja sisälogistiikka-
palveluita Suomessa ja Ruotsissa sekä yhden varaston Norjassa.
Liiketoiminnan palvelutarjoama kattaa ulkoistetun varastoinnin
Postin omistamissa tai vuokraamissa toimipisteissä, henkilöstö-
vuokrauksen sekä sisälogistiikan asiakkaiden toimipisteissä.
Liiketoiminto sisältää kaksi erillistä toimintasegmenttiä, Varastointi- ja
logistiikkapalvelut Suomi ja Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi.
Postipalvelut
Postipalvelut tarjoaa jakelupalveluita, monikanavaisia palveluita ja
digitaaliset palvelut, jotka kattavat mm. kirjeet (sekä yritysten että
kuluttajien kirjelähetykset), monikanavaiset viestintäratkaisut,
sanoma- ja aikakauslehtien jakelun sekä osoitteelliset
suoramarkkinointipalvelut. Postipalvelut palvelee asiakkaita
valtakunnallisesti Suomessa monikanavaisella jakeluverkostollaan.
Liikevaihto
(miljoonaa euroa) 2025
Oikaistu liiketulos
(miljoonaa euroa) 2025
640,9
22,0
Liikevaihto
(miljoonaa euroa) 2025
Oikaistu liiketulos
(miljoonaa euroa) 2025
301,7
-5,4
Liikevaihto
(miljoonaa euroa) 2025
Oikaistu liiketulos
(miljoonaa euroa) 2025
529,6
65,8
7
VUOSIKERTOMUS 2025
Vuoden kohokohdat
Haastavasta
markkinatilanteesta
huolimatta, vuoden aikana
tekemämme päättäväiset
toimet johtivat suhteellisen
kannattavuutemme
paranemiseen - oikaistu
käyttökateprosentti ja
oikaistu liiketulosprosentti
nousivat viimeisellä
vuosineljänneksellä
korkeimmalle tasolle yli
kymmeneen vuoteen.
HL_4.jpg
Yksi Posti-brändi
Olemme Posti nyt kaikissa toimintamaissamme.
Viimeistelimme brändimuutosprojektimme
keväällä 2025 ja olemme nyt Posti Suomessa ja
Ruotsissa. Baltiassa toimimme SmartPosti-
brändillä. Yhden brändin avulla teemme
näkyväksi laajat logistiikkapalvelut, joita
tarjoamme Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.
Asiakaslähtöisiä palveluja
Olemme sitoutuneita asiakaslähtöisyyteen ja
kehitämme palveluitamme jatkuvasti
asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Vuonna
2025 jatkoimme palvelupisteverkostomme
laajentamista. Avasimme Suomessa lähes 500
uutta tai laajennettua pakettiautomaattia ja
lisäsimme yli 31 000 lokeroa. Ulkoautomaatteja
avattiin monissa uusissa paikoissa. Asiakkaat
ovat pitäneet lauantaitoimituksista sekä
uudesta Pikkupaketti ovelle -paketista, joka
hyödyntää verkostosynergioita.
Posti_main_illustrations_hf_2025.svg
Vuosi 2025 merkitsi historiallista hetkeä Postin listautuessa Nasdaq
Helsingin pörssilistalle. Kaupankäynti Postin osakkeilla alkoi
10.10.2025. Kasvu on yksi tärkeimpiä strategisia painopisteitämme ja
listautumisen tarkoituksena on auttaa meitä tässä tavoitteessa.
8
VUOSIKERTOMUS 2025
Vuoden kohokohdat
Toimitimme onnistuneen
sesongin
Hyödyntäen oppeja aikaisemmilta vuosilta
onnistuimme parantamaan tuotannon
suorituskykyä kaikissa liiketoiminnoissamme
loppuvuoden sesongin aikana. Tarjosimme
korkeatasoista palvelua, jota asiakkaamme
odottavat ja ansaitsevat. Pakettien
uudelleenohjaukset vähenivät viime
sesongista ja asiakaspalvelumme laatu säilyi
hyvällä tasolla.
Fokus moderneissa ja tehokkaissa
varastoissa
Vuonna 2025 avasimme uuden varastomme
Järvenpäässä. Yli 95 000 m2 varasto on yksi
Suomen suurimmista. Modernit tilat tarjoavat
palveluita tehokkaasti ja ympäristövastuullisella
tavalla. Vuoden aikana panostimme tuotannon
tehokkuuteen resurssioptimoinnin ja varasto-
konsolidaatioiden kautta sekä Suomessa että
Ruotsissa. Uuden varastonhallintajärjestelmämme
käyttöönotto jatkui molemmissa maissa.
HL_3.jpg
HL_5.jpg
Spot__parcel_man.svg
Secondhandin ja kiertotalouden
nousu
Secondhand-verkkokauppamarkkinan ajamana
Postin Suomessa ja Baltiassa toimittamien
pakettien määrä kasvoi 7,0 (2,3) prosenttia.
Jatkamme investointeja secondhandiin
lisäämällä lähettämisen itsepalvelutarjontaa
kuluttajille sekä Suomessa että Baltiassa. Tuimme
yrityksiä kiertotalouspalveluillamme tarjoamalla
laitenoutopalvelua koko Euroopassa ja
vahvistamalla mobiililaitteiden
kunnostuskyvykkyyksiä.
Postipalvelut onnistui
tuotannon tehokkuudessa
Markkinamuutos jatkuu ja käynnissä oleva
sekä julkisen että yksityisen sektorin
digitalisaatio on johtanut kirjevolyymien
laskuun – rakenteelliseen muutokseen,
jonka odotetaan jatkuvan. Jakelumalli-
muutosten, resurssioptimoinnin ja lajittelun
automatisoinnin onnistuneet toteutukset
paransivat Postipalveluiden
kannattavuutta merkittävästi.
Loppuvuoden sesongin aikana
toimitimme 7,8 miljoonaa
pakettia ja 8,9 miljoonaa
joulutervehdystä.
9
VUOSIKERTOMUS 2025
Vuoden kohokohdat
-25 %
HL_9.jpg
Tunnustuksia vastuullisuustyöstä
ja puhdas kalusto
Maailman johtava yritysvastuuluokituksen tarjoaja
EcoVadis myönsi meille Kulta-luokituksen.
Saimme myös arvosanan B (toiseksi korkein
kategoria) ensimmäisessä CDP-ilmasto-
arvioinnissamme. Edistimme puhtaan kaluston
tiekarttaamme. Vuoden 2025 lopussa meillä ja
sopimusliikennöitsijällämme oli yhteensä käytössä
noin 1 000 sähkö- ja kaasukäyttöistä ajoneuvoa
sekä noin 1 400 kevyttä sähköajoneuvoa.
Keskityimme postilaisiin
Postilaisten hyvinvointi pysyi yhtenä
tärkeimmistä painopisteistä läpi vuoden.
Lisäsimme esihenkilöiden koulutuksia ja
viimeisemmässä henkilöstökyselyssämme
vuonna 2025 henkilöstön sitoutumisindeksi
jatkoikin positiivista trendiä. Työmme DEI:n
edistämiseksi jatkui vakaana ja jatkoimme
inklusiivisemman työpaikan rakentamista.
Paransimme työturvallisuutta entisestään ja
LTA0 parani 37:sta 32:een vuoden aikana.
omien päästöjen vähennys (scope 1
ja 2), mikä tarkoittaa, että vuoden
2025 lasku auttoi saavuttamaan
omille päästöillemme vuodelle 2030
asetetun SBTi-tavoitteen.
OmaPostia kehitetty asiakkaita kuunnellen
Uusi dynaaminen etusivu näyttää käyttäjälle selkeästi tärkeimmät
tiedot kuten noudettavissa olevat paketit tai erääntyvät laskut.
Vuoden aikana lanseerasimme myös uudistetun Digipostin, joka
järjestää viestit ja laskut lähettäjittäin ja tarjoaa turvallisen polun
lähettäjän digipalveluihin. Kesäkuisen lanseerauksen jälkeen Digipostin
kuukausittaisten aktiivikäyttäjien määrä on kaksinkertaistunut.
HL_9.jpg
Postitalo on uusi pääkonttorimme
Joulukuussa 2025 pääkonttorimme muutti
takaisin historialliseen Postitaloon Helsingin
keskustaan. Ikoninen, alunperin Postille
rakennettu talo on käynyt läpi mittavan
remontin Museoviraston valvonnassa. Tilat ja
toiminnallisuudet on suunniteltu vastaamaan
nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä
hybridityöhön. 
10
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtajan katsaus
Vuoden viimeisellä neljänneksellä toteutimme
menestyksekkään sesongin, jossa palvelun laatu
ja resurssitehokkuus oli erinomaisella tasolla.
Toimintamme oli kautta linjan sujuvaa ja
tehokasta, mikä kertoo vahvuuksistamme
suunnittelussa, asiakaspalvelussa sekä
kyvyissämme parantaa toimintaamme jatkuvasti.
Vuonna 2025 konsernin liikevaihto laski 4,8
prosenttia 1 447,6 (1 521,4) miljoonaan euroon,
oikaistu käyttökate 196,4 (207,6) miljoonaan
euroon ja oikaistu liiketulos (EBIT) 69,3 (80,1)
miljoonaan euroon. Liikevaihdon lasku johtui
ennen kaikkea Postipalveluista, joissa
osoitteellisten kirjeiden määrä väheni 18
prosenttia. Samaan aikaan pakettivolyymit
kasvoivat vuoden aikana 7 prosenttia. Vuoden
viimeisellä neljänneksellä oli positiivinen vaikutus
koko vuoden kannattavuuteen – sekä oikaistu
käyttökate että oikaistu liiketulos paranivat
selvästi viime vuoteen verrattuna, mitä vauhditti
vahva operatiivinen tekeminen. Itse asiassa,
suhteellinen kannattavuutemme – oikaistu
käyttökate- ja oikaistu liiketulosmarginaali –
nousi korkeimmalle tasolleen yli kymmeneen
vuoteen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Olen
tyytyväinen kannattavuuden johdonmukaiseen
vahvistumiseen jokaisella vuosineljänneksellä.
Koko vuoden nettotulokseen vaikuttivat
kuitenkin negatiivisesti korkeammat
antti-jaaskelainen.jpg
rahoituskulut sekä listautumiseen liittyneet
kustannukset.
Kuluttajapakettivolyymin kasvu Verkkokauppa-
ja jakelupalvelut -segmentissä jatkui, erityisesti
secondhand-verkkokaupan vauhdittamana.
Kehitys oli nousujohteista jokaisella
neljänneksellä vuoden loppua kohden. B2B-
pakettimarkkina jäi vaisummaksi. Tuotemiksin
kehityksen seurauksena segmentin liikevaihto
pysyi viime vuoden tasolla. Segmentin oikaistu
käyttökate laski vuonna 2025. Varasto- ja
logistiikkapalvelut -segmentin liikevaihto laski
vuoden aikana hieman haastavan markkina-
tilanteen jatkuessa, mutta kasvoi vuoden
viimeisellä neljänneksellä kysynnän piristyessä.
Myös segmentin oikaistu käyttökate laski vuonna
2025, mutta nousi viimeisellä neljänneksellä
parantuneen tuotannon toiminnan tehokkuuden
ansiosta. Postipalveluiden oikaistu käyttökate
laski vuoden aikana, huolimatta osoitteellisten
kirjeiden määrän laskusta ja aiemmasta
Suhteellinen kannattavuus, eli oikaistu käyttökateprosentti
ja oikaistu liiketulosprosentti nousivat vuoden viimeisellä
neljänneksellä korkeimmalle tasolle yli kymmeneen vuoteen.
päätöksestämme päättää osoitteettomat
markkinointipalvelut. Jakelumallimuutosten
onnistunut toteutus, resurssien optimointi ja
korkea lajitteluautomaatioaste vahvistivat
11
VUOSIKERTOMUS 2025
segmentin tulosta merkittävästi viimeisellä
neljänneksellä. Tämä korostaa tiimin kykyä
sopeutua muuttuvaan markkinatilanteeseen ja
saavuttaa hyviä tuloksia.
Toimintaympäristömme pysyi vuonna 2025
haastavana, ja kilpailu kiristyi edelleen.
Markkinamuutos jatkuu. Käynnissä oleva julkisen
ja yksityisen sektorin digitalisaatio on johtanut
selkeään kirjemäärien vähenemiseen –
rakenteelliseen muutokseen, jonka odotetaan
jatkuvan. Lisäksi yleinen taloustilanne, erityisesti
Suomessa, oli odotettua vaimeampaa.
Keskityimme asiakaskeskeiseen kaupalliseen
toimintaan, verkostomme optimointiin ja
tehokkuuden parantamiseen. Näemme edelleen
synergiapotentiaalia verkostomme toiminnassa ja
jatkamme näiden aloitteiden edistämistä.
Kuluttaja- ja markkinakäyttäytymisen muuttuessa
on ratkaisevan tärkeää, että Suomen postilaki
mukautuu sen mukaisesti tukemaan kestävää
yleispalvelumallia. Jatkamme yhteistyötämme
asianomaisten sidosryhmien ja sääntelijöiden
kanssa ja pidämme heidät ajan tasalla
markkinoiden kehityksestä. Toimimme täysin
voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Vuoden viimeinen neljännes oli Posti-konsernille
historiallinen, kun kaupankäynti Posti osakkeilla
alkoi Nasdaq Helsingin pörssissä. Onnistunut
listautuminen oli monille postilaisille intensiivinen
projekti. Koko organisaatiomme pitkäjänteinen ja
vahva työ on tehnyt Postista sen, mitä olemme
Olen tyytyväinen, että
työntekijätyytyväisyys
viimeisimmässä
henkilöstökyselyssämme
jatkoi nousujohteista
kehitystään, vaikka
markkinaolosuhteet
jatkoivat muuttumistaan.
tänä päivänä.
Vahvan operatiivisen kestävyytemme ansiosta ja
osinkopolitiikkamme mukaisesti, joka tähtää
jatkuvasti kasvavaan osinkoon, Postin hallitus
ehdottaa yhtiökokoukselle 0,84 euron osinkoa
osakkeelta tilikaudelta 2025. Osinko maksetaan
kahdessa erässä.
Olen ylpeä, että ensimmäisessä CDP:n ilmasto-
arvioinnissamme listayhtiönä Posti sai
B-luokituksen, mikä sijoitti meidät toiseksi
korkeimpaan kategoriaan. Tämä saavutus
heijastaa edistystämme ja järjestelmällistä
työtämme ilmastoriskien hallinnassa. Olen myös
tyytyväinen siihen, että työntekijätyytyväisyys
viimeisimmässä henkilöstökyselyssämme jatkoi
nousujohteista kehitystään, vaikka markkina-
olosuhteet jatkoivat muuttumistaan.
Olemme sitoutuneet asiakaslähtöisyyteen ja
kehitämme palveluitamme jatkuvasti asiakkaiden
muuttuvien tarpeiden muuttuessa. Keskeisiä
prioriteettejamme ovat kasvu ja kaupallinen
huippuosaaminen, verkostosynergioiden
vahvistaminen sekä operatiivisen tehokkuuden
edelleen parantaminen. Sydämelliset kiitokseni
kaikille työntekijöille erinomaisesta työstä vuoden
2025 aikana sekä asiakkaillemme heidän jatkuvasta
luottamuksestaan ja kumppanuudestaan.
Antti Jääskeläinen, toimitusjohtaja
12
VUOSIKERTOMUS 2025
Strategia ja toimintaympäristö
Postin strategia
Posti on yksi johtavista jakelu- ja logistiikka-
yhtiöistä Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa.
Ajat muuttuvat, tehtävämme pysyy: varmistaa,
että tieto, tavarat ja tunteet liikkuvat
luotettavasti ja kestävästi. Postin tarkoitus on
seuraava: ”toimitamme vastuullisesti sen millä on
merkitystä – sinun ehdoillasi”. Visiomme on olla
”kansainvälinen ja yhä kannattavampi jakelu- ja
logistiikkayhtiö”.
Strategiamme keskiössä ovat strategiset
kulmakivemme. Pyrimme luomaan kasvua ja
jatkamaan asiakaslähtöisen kaupallisen
osaamisen vahvistamista varmistaaksemme, että
pysymme asiakkaiden ensisijaisena brändi-
valintana ja luotettuna kumppanina. Posti on
myös vastuullisuuden edelläkävijä ja keskitymme
tehokkuuden kehittämiseen alan johtavalle
tasolle.
Strategisia kulmakiviä tukevat me postilaiset;
data, digitaalisuus ja teknologia; ja skaalautuva
jakeluverkko sekä arvomme: luotettava,
arvostava, ja edistyksellinen. 
Postilla on vahva markkina-asema
liiketoiminnoissamme Postipalveluissa,
Verkkokauppa- ja jakelupalveluissa sekä
Varastointi- ja logistiikkapalveluissa Suomessa.
Posti on haastaja Baltiassa ja Ruotsissa, joten
Suomen markkinan lisäksi meillä on
mahdollisuuksia markkinaosuuden
kasvattamiselle Suomen ulkopuolella.
Konsernitason strategian edistämiseksi kullakin
segmentillä on lisäksi omat strategiset
hankkeensa, jotka vievät Postia kohti
konsernitason tavoitteita.
Postipalveluiden tavoitteena on lieventää
paperipostin määrän laskua toteuttamalla
valikoivia hinnankorotuksia, optimoimalla
hinnoittelumalleja ja mukauttamalla digitaalista
tarjoamaansa kehittämällä kokonaisvaltaisia
ratkaisuja. Operatiivista tehokkuutta on tarkoitus
parantaa yksinkertaistamalla portfoliota ja
uudistamalla jakelumalleja. Pitkälle automatisoitu
postinlajittelu on keskeinen operatiivista
tehokkuutta lisäävä tekijä. Toiminnan
tehostamisen lisäksi OmaPosti, Postin
digitaalinen postilaatikko, on tärkeässä roolissa
Postipalveluiden strategiassa.
kuvituskuva3.jpg
13
VUOSIKERTOMUS 2025
s13.png
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut on yksi Postin
kasvun kulmakivistä. Postin tavoitteena on
vahvistaa asemaamme Suomessa ja Baltian
maissa kasvamalla seuraavan päivän
pakettiautomaattitoimituksissa. Pyrimme
varmistamaan johtavan aseman paketti-
automaattien ja jakeluverkon kattavuudessa ja
laajuudessa myös jatkossa optimoimalla
verkostoamme ja hyödyntämällä synergiaetuja.
Painopistealueena on myös asiakaskokemuksen
jatkuva parantaminen.
Postin lähitulevaisuuden strateginen painopiste
Varastointi- ja logistiikkapalveluissa on
kannattavuuden parantaminen. Suunnittelemme
saavuttavamme tämän nostamalla täyttöasteita,
parantamalla toiminnan tehokkuutta ja
keskittämällä varastoja. Logistiikkapalveluiden
suhteellisen matala ulkoistusaste Suomessa ja
Ruotsissa verrattuna Euroopan keskiarvoon
tarjoaa kasvumahdollisuuksia.
Toimintaympäristö
Postin toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Paperipostin määrä jatkaa laskuaan, kun taas
paketti- ja logistiikkamarkkinoiden odotetaan
kasvavan. Yleinen taloudellinen epävarmuus
jatkui koko vuoden 2025 vaikuttaen kuluttaja-
käyttäytymiseen ja logistiikan kysyntään. Vaikka
kysyntäympäristö on haastava, verkkokaupan ja
secondhand-kaupan kasvu sekä kotimaassa että
kansainvälisesti tukee pakettimarkkinoiden
kasvua. Markkina-dynamiikka tarjoaa Postille
mahdollisuuksia, sillä pakettimäärä asukasta
kohti kotimarkkinoillamme on selvästi alhaisempi
kuin kehittyneimmillä verkkokauppamarkkinoilla,
kuten Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Paperipostin määrä on laskenut ja laskun
odotetaan jatkuvan sekä julkisen että yksityisen
sektorin toimijoiden digitaalisen viestinnän
korvatessa yhä enemmän paperipostia.
Digitaalisen postimarkkinan kasvua ajaa
turvatuksi sähköiseksi postiksi käännetyn
paperipostin kasvava määrä sekä yritysten
Visiomme on olla
”kansainvälinen ja yhä
kannattavampi jakelu-
ja logistiikkayhtiö”
viestinnän siirtyminen digitaalisiin postilaatikoihin.
Kasvun ajuri varastointi- ja logistiikkapalvelu-
markkinassa on yritysten logistiikkapalveluiden
ulkoistusten odotettu kasvu, joskin tällä hetkellä
logistiikkamarkkina kärsii ylikapasiteetista ja
varastotilojen vajaakäytöstä, erityisesti Ruotsissa.
14
VUOSIKERTOMUS 2025
Taloudelliset
tavoitteet
Posti on asettanut toiminnalleen seuraavat
keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
targets4.jpg
Keskimääräinen orgaaninen liikevaihdon
kasvu (35 vuoden aikaväli) vähintään
2 prosenttia konsernitasolla ja vähintään
5 prosenttia ilman Postipalveluita
verrattuna vuoteen 2025 
Vuoden 2025 lähtötaso konserni-
tasolla: 1 447,6 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 lähtötaso Postipalveluiden
ulkopuolella: 917,1 miljoonaa euroa
Oikaistun liiketuloksen keskimääräinen
kasvu (35 vuoden aikaväli) yli
5 prosenttia verrattuna vuoteen 2025
Nettovelka/oikaistu käyttökate alle 2,5 x
Yhtiön osinkopolitiikan mukaisesti Postin tavoitteena on maksaa
jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60
prosenttia nettotuloksesta osinkona.
15
VUOSIKERTOMUS 2025
Liiketoimintamalli
Postin liiketoimintamalli ja arvonluonti perustuvat
jakelu- ja logistiikkapalveluiden kokonaisuuteen,
joka kattaa Suomessa koko arvoketjun
varastoinnista jakeluun, palvellen sekä kuluttajia
että yritysasiakkaita. Ruotsissa tarjoamme
kattavia logistiikan ulkoistusratkaisuja ja Baltiassa
jakelupalveluita.
Postilla on kolme toisiaan täydentävää
liiketoiminta-aluetta: Postipalvelut, Verkko-
kauppa- ja jakelupalvelut sekä Varastointi- ja
logistiikkapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat
integroidun tarjoaman, joka luo arvoa asiakkaille
ja tukee Postin strategisia tavoitteita.
Posti_SR2025_CHARTS_16012026_s7_FI.svg
Postipalvelut on vakaa, kassavirtaa tuottava
segmentti, jolla on strateginen rooli Postin
kannattavuuden tukemisessa ja synergioiden
mahdollistamisessa. Valtakunnallinen
jakeluverkostomme Suomessa luo
verkostosynergioita Postipalveluiden ja
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden välille.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut on yksi Postin
kasvun vetureista. Verkkokaupan kasvu ja
kuluttajien odotukset nopeista, joustavista ja
kestävistä toimituksista ohjaavat palvelu-
kehitystä. Tarjoamme Suomen laajimman nouto-
ja toimituspisteverkoston, jota täydentävät
digitaaliset ratkaisut, kuten OmaPosti-sovellus,
joka parantaa asiakasuskollisuutta ja
tyytyväisyyttä.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoavat
kattavan palvelukokonaisuuden, joka sisältää
ulkoistetun varastoinnin Postin omissa tai
vuokratuissa tiloissa sekä asiakkaan omissa
tiloissa tapahtuvan sisälogistiikan. Ulkoistamalla
logistiikkatoimintoja Postille asiakkaat voivat
keskittyä ydinliiketoimintaansa samalla kun
hoidamme ja kehitämme heidän logistiikkaansa.
16
VUOSIKERTOMUS 2025
Välitämme vastuullisuutta
Posti on sitoutunut vastuullisuuteen kaikilla
liiketoimintansa osa-alueilla. Vastuullisuus on yksi
yhtiön strategian kulmakivistä ja olennainen osa
Postin toimintaa. Vuonna 2025 Posti jatkoi
vastuullisuusohjelmansa Välitämme
vastuullisuutta 2024–2026 toteuttamista.
Ohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille:
ihmiset, ympäristö ja yhteiskunta.
Vuonna 2025 Posti sai useita merkittäviä
vastuullisuustunnustuksia. Posti saavutti
EcoVadis Gold -luokituksen, mikä sijoittaa yhtiön
maailmanlaajuisesti vastuullisuudessa parhaan 5
prosentin joukkoon. Yhtiö oli myös Financial
Timesin Europe’s Climate Leaders -listalla jo
neljättä vuotta peräkkäin. Ensimmäisessä CDP
(aiemmin nimeltään Carbon Disclosure Project) -
ilmastoarvioinnissaan Posti sai arvosanan B, mikä
osoittaa merkittävää edistystä ilmastotoimissa ja
järjestelmällistä lähestymistapaa ilmastoriskien
hallintaan. Lisäksi Posti sai tunnustuksen
Financial Timesin Europe’s Diversity Leaders -
listalla, mikä korostaa yhtiön pitkäjänteistä
sitoutumista inkluusioon ja tasa-arvoon.
Posti on ollut pitkään vastuullisuuden
fullfil_sustis_kuva1.jpg
edelläkävijä. Vuonna 2022 Posti oli maailman
ensimmäinen logistiikkayhtiö, jonka netto-
nollatavoitteet Science Based Targets Initiative -
aloite hyväksyi. Posti tavoittelee nettonolla-
päästöjä vuoteen 2040 mennessä ja yhtiön
lähiajan tavoite on fossiiliton maantiekuljetus ja
kiinteistöjen energia vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2025 saavutettiin merkittäviä
päästövähennyksiä, kun scope 1- ja scope 2 -
päästöt laskivat -59 prosenttia verrattuna
vertailuvuoteen 2020 sekä -25 prosenttia
verrattuna vuoteen 2024. Tässä onnistuttiin
lisäämällä fossiilittomien polttoaineiden käyttöä,
investoimalla sähkö- ja biokaasuajoneuvoihin
sekä energiatehokkaisiin, fossiilittomalla
energialla toimiviin kiinteistöihin.
Teknologia on keskeisessä roolissa Postin
ilmastotiekartassa. Kehittyneiden reitti-
optimointijärjestelmien avulla voidaan minimoida
turhat ajokilometrit ja tyhjäkäynti, mikä vähentää
polttoaineenkulutusta ja kasvihuonekaasu-
päästöjä sekä parantaa jakelun tehokkuutta.
Samalla digitaaliset palvelut, kuten OmaPosti ja
digitaalinen postilaatikko, auttavat vähentämään
perinteisen postin ympäristövaikutuksia.
Vastuullisuustyömme sai jälleen
kansainvälistä tunnustusta.
17
VUOSIKERTOMUS 2025
fulfil_sustis_kuva2.jpg
Postin henkilöstö on konsernin
strategian mahdollistajia ja
tärkein voimavara vastuullisuuden
edistämisessä.
Postin ympäristöjohtaminen perustuu
ympäristöjohtamisen standardeihin, erityisesti
ISO 14001:een, lakisääteisiin ja viran-
omaisvaatimuksiin sekä YK:n Global Compact -
periaatteisiin. Postin ympäristöpolitiikka kattaa
kaikki Postin toimintamaat, ja sen noudattaminen
on vaatimus kaikille Postin työntekijöille.
Posti toimii työvoimavaltaisella alalla jakelu- ja
logistiikkapalveluiden tarjoajana. Postin
henkilöstö on konsernin strategian mahdollistaja
ja tärkein voimavara vastuullisuuden
edistämisessä. Postin tavoitteena on rakentaa
työpaikka, joka tukee välittävää kulttuuria ja
johtamista sekä varmistaa fyysisen ja henkisen
turvallisuuden ja hyvinvoinnin.
Yhtiö keskittyy henkilöstön sitouttamiseen,
ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä
kehityksen ja kasvun tukemiseen. Postin
henkilöstöön liittyvät vastuullisuustavoitteet
viedään käytäntöön konkreettisina
toimintasuunnitelmina.
Vuoden aikana Posti vahvisti ihmisoikeuksien
huolellisuusvelvoitetta koko arvoketjussa.
Vastuullisuutta ja ihmisoikeuksien hallintaa
parannettiin toimitusketjussa lanseeraamalla uusi
hankintaportaali, päivittämällä itsearviointi-
työkaluja ja auditointimalleja sekä toteuttamalla
toimittaja-auditointeja ja kyselyitä.
Eettiset liiketoimintakäytännöt muodostavat
Postin toiminnan perustan. Yrityskulttuuri
korostaa rehellisyyttä, lakien ja säädösten
noudattamista sekä vastuullista toimintaa, jota
tukevat selkeät politiikat ja vakiintuneet kanavat
huolenaiheiden esittämiseen. Vastuullisuus
sisältyy arvonluontiin asiakkaille, työntekijöille,
sijoittajille ja yhteiskunnalle. Yhtiön tarkoituksen
ohjaamana –Toimitamme vastuullisesti sen millä
on merkitystä, sinun ehdoillasi – Posti pyrkii
siihen, että jokainen päätös ja toimitus heijastaa
luottamusta ja vastuullisuutta.
18
VUOSIKERTOMUS 2025
Tietoja osakkeenomistajille
Postin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinkiin
kaupankäyntitunnuksella POSTI. Posti listautui
lokakuussa 2025 ja vuoden lopussa sillä oli yli
16 000 osakkeenomistajaa.
Postilla on yksi osakesarja, ja kukin osake
oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön
yhtiökokouksessa. Yhtiöllä on 40 500 000
osaketta.
Yhtiökokous
Postin yhtiökokous on suunniteltu pidettävän
15.4.2026 Gran Marinassa Helsingissä. Lisää
tietoa yhtiökokouksesta löytyy osoitteesta
Osinko
Postin tavoitteena on maksaa jatkuvasti kasvavaa
varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60
prosenttia nettotuloksesta osinkona.
Hallitus esittää kahdessa osassa maksettavaa
34,0 miljoonan euron, eli 0,84 euron
osakekohtaista, osinkoa tilikaudelta 2025,
vastaten 144,7 prosentin osingonjakosuhdetta.
Vuoden 2026 yhtiökokoukseen ja
osingonmaksuun liittyviä tärkeitä päiviä
8.4.
ilmoittautuminen päättyy
10.4.
ilmoittautuminen päättyy
(hallintarekisteröidyt)
15.4.
yhtiökokous
17.4.     
19.10
ehdotus osingon
täsmäytyspäivistä
24.4.   
26.10.
ehdotus osingonmaksupäivistä
Tulevat taloudelliset julkaisut vuonna
2026
ke 29.4.
osavuosikatsaus tammi –
maaliskuu 2026
pe 14.8.
puolivuosikatsaus tammi–
kesäkuu 2026
to 29.10.
osavuosikatsaus tammi –
syyskuu 2026
Posti noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen
taloudellisten raporttien julkistamista. Postin
tilinpäätöstiedote vuodelta 2025 julkaistiin
13.2.2026.
investor3.jpg
Sijoittajasuhteet
Timo Karppinen
talous- ja rahoitusjohtaja
+358 50 356 6405
Marja Mäkinen
johtaja, sijoittajasuhteet
+358 40 671 2999
19
VUOSIKERTOMUS 2025
valikansi2.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tämä on vapaaehtoisesti julkistettu tilinpäätös ja toimintakertomus, joka
ei täytä Arvopaperimarkkinalain julkaisuvaatimuksia (AML 7.5 §). ESEF:n
mukainen tilinpäätös ja toimintakertomus on saatavilla osoitteesta
20
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintamalli
Postin liiketoimintamalli ja arvonluonti perustuvat jakelu- ja logistiikkapalveluiden kokonaisuuteen,
joka kattaa Suomessa koko arvoketjun varastoinnista jakeluun - palvellen sekä kuluttajia että
yritysasiakkaita. Ruotsissa tarjoamme kattavia logistiikan ulkoistusratkaisuja, ja Baltiassa
jakelupalveluita.
Postilla on kolme toisiaan täydentävää liiketoiminta-aluetta: Postipalvelut, Verkkokauppa- ja
jakelupalvelut sekä Varastointi- ja logistiikkapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat integroidun
tarjoaman, joka luo arvoa asiakkaille ja tukee Posti-konsernin strategisia tavoitteita.
Postipalvelut on vakaa, kassavirtaa tuottava segmentti, jolla on strateginen rooli Postin
kannattavuuden tukemisessa ja synergioiden mahdollistamisessa. Valtakunnallinen
jakeluverkostomme Suomessa luo verkostosynergioita Postipalveluiden ja Verkkokauppa- ja
jakelupalveluiden välille.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut on yksi Postin kasvun vetureista. Verkkokaupan kasvu ja kuluttajien
odotukset nopeista, joustavista ja kestävistä toimituksista ohjaavat palvelukehitystä. Tarjoamme
Suomen laajimman nouto- ja toimituspisteverkoston, jota täydentävät digitaaliset ratkaisut kuten
OmaPosti-sovellus, joka parantaa asiakasuskollisuutta ja tyytyväisyyttä.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoavat kattavan palvelukokonaisuuden, joka sisältää ulkoistetun
varastoinnin Postin omissa tai vuokratuissa tiloissa sekä asiakkaan omissa tiloissa tapahtuvan
sisälogistiikan. Ulkoistamalla logistiikkatoimintoja Postille asiakkaat voivat keskittyä
ydinliiketoimintaansa samalla kun hoidamme ja kehitämme heidän logistiikkaansa.
Strategia
Posti on yksi johtavista jakelu- ja logistiikkayrityksistä Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa.
Tavoitteenamme on edistää kasvua ja vahvistaa asiakaslähtöistä kaupallista huippuosaamista, jotta
pysymme asiakkaidemme ensisijaisena brändinä ja luotettavana kumppanina. Posti on myös
vastuullisuuden edelläkävijä, ja keskitymme kehittämään alan johtavaa tehokkuutta.
Strategisia kulmakiviä tukevat Postin kolme mahdollistajaa: me postilaiset; data, digitaalisuus ja
teknologia; ja skaalautuva jakeluverkko; sekä Postin kolme arvoa: luotettava, arvostava ja
edistyksellinen.
Postilla on vahva markkina-asema liiketoiminnoissamme Postipalveluissa, Verkkokauppa- ja
jakelupalveluissa sekä Varastointi- ja logistiikkapalveluissa Suomessa. Posti etsii kasvua ja on haastaja
Baltiassa ja Ruotsissa. Jokaisella Postin liiketoimintasegmentillä on strategiset hankkeensa:
Postipalvelut keskittyy lieventämään paperipostin määrien laskun vaikutuksia valikoivilla hintojen
korotuksella, hinnoittelumallien optimoinnilla, digitaalisten palveluiden ja kattavien ratkaisujen
kehittämisellä sekä keskittymällä jatkuvasti operatiiviseen tehokkuuteen. Toiminnan tehostamisen
lisäksi OmaPosti, Postin digitaalinen postilaatikko, on tärkeässä roolissa Postipalveluiden strategiassa.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut pyrkii vauhdittamaan kasvua varmistamalla johtavan aseman
pakettiautomaattien ja jakeluverkon kattavuudessa ja laajuudessa, hyödyntämällä synergiaetuja ja
parantamalla asiakaskokemusta.
Varastointi- ja logistiikkapalveluiden strateginen painopiste on kannattavuuden parantaminen
nostamalla täyttöasteita, parantamalla toiminnan tehokkuutta ja keskittämällä varastoja.
Logistiikkapalveluiden suhteellisen matala ulkoistusaste Suomessa ja Ruotsissa verrattuna Euroopan
keskiarvoon tarjoaa kasvumahdollisuuksia.
21
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimintaympäristö
Postin toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Paperipostin määrä jatkaa laskuaan, kun taas paketti- ja
logistiikkamarkkinoiden odotetaan kasvavan. Yleinen taloudellinen epävarmuus jatkui koko vuoden
2025 vaikuttaen kuluttajakäyttäytymiseen ja logistiikan kysyntään. Vaikka kysyntäympäristö on
haastava, verkkokaupan ja secondhand-verkkokaupan kasvu sekä kotimaassa että kansainvälisesti
tukee pakettimarkkinoiden kasvua. Markkinadynamiikka tarjoaa Postille mahdollisuuksia, sillä
pakettimäärä asukasta kohti kotimarkkinoillamme on selvästi alhaisempi kuin kehittyneimmillä
verkkokauppamarkkinoilla, kuten Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Paperipostin määrä on laskenut ja laskun odotetaan jatkuvan sekä julkisen että yksityisen sektorin
toimijoiden digitaalisen viestinnän korvatessa yhä enemmän paperipostia. Digitaalisen postimarkkinan
kasvua ajaa turvatuksi sähköiseksi postiksi käännetyn paperipostin kasvava määrä sekä yritysten
viestinnän siirtyminen digitaalisiin postilaatikoihin.
Kasvun ajuri varastointi- ja logistiikkapalvelumarkkinassa on yritysten logistiikkapalveluiden
ulkoistusten odotettu kasvu, joskin tällä hetkellä logistiikkamarkkina kärsii ylikapasiteetista ja
varastotilojen vajaakäytöstä, erityisesti Ruotsissa.
Vuosi 2025 lyhyesti
Vuosi oli historiallinen Posti‑konsernille, kun Posti listautui Nasdaq Helsinkiin ja yli 12 000 henkilöstä tuli
Postin uusia osakkeenomistajia listautumisen myötä.
Toimintaympäristö pysyi haastavana myös vuonna 2025, ja asiakaskysyntä sekä -luottamus olivat
suurimman osan vuodesta alhaisella tasolla. Olosuhteet alkoivat kuitenkin parantua vuoden loppua
kohden, ja neljäs vuosineljännes oli selvästi edellisvuotta parempi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä
konsernin oikaistu käyttökatemarginaali ja oikaistu liiketulosmarginaali nousivat korkeimmalle
tasolleen kymmeneen vuoteen. Vahva operatiivinen tehokkuus koko vuoden aikana siivitti
kannattavuuden selkeään parannukseen neljännellä neljänneksellä. Sesonki oli menestyksekäs, ja sen
aikana Posti toimitti 7,8 miljoonaa pakettia ja 8,9 miljoonaa joulutervehdystä.
Konsernin liikevaihto laski 4,8 prosenttia 1 447,6 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kannattavuus
heikkeni vuodentakaisesta: oikaistu käyttökate oli 196,4 miljoonaa euroa, oikaistu liiketulos 69,3
miljoonaa euroa ja liiketulos 52,3 miljoonaa euroa.
Verkkokauppa‑ ja jakelupalveluiden liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, ja siihen vaikutti
positiivisesti pakettivolyymien kasvu. Secondhand‑verkkokaupan vauhdittamana Postin toimittamien
pakettien kokonaismäärä Suomessa ja Baltian maissa kasvoi 7,0 prosenttia vuonna 2025, ja kasvu oli
neljännesvuosittain nousujohteista.
Varastointi‑ ja logistiikkapalveluiden liikevaihto laski vuositasolla heikon asiakaskysynnän vuoksi, mutta
kysyntä piristyi loppuvuotta kohti.
Postipalveluiden kannattavuus kasvoi merkittävästi vuoden lopussa. Kasvua vauhdittivat jakelumallin
ja resurssien optimointi sekä lajittelun korkea automaatioaste. Osoitteellisten kirjeiden määrä laski 18,0
prosenttia digitalisaation etenemisen vuoksi.
Postin omat päästöt (scope 1 ja 2) vähenivät vuonna 2025 yhteensä 25 prosenttia, mikä tarkoittaa,
että vuoden 2025 lasku auttoi saavuttamaan omille päästöillemme vuodelle 2030 asetetun SBTi-
tavoitteen. Vastuullisuustyömme sai jälleen kansainvälistä tunnustusta, kun Postille myönnettiin
EcoVadis Kulta ‑luokitus sekä CDP:n ilmastoarvioinnissa arvosana B, joka on toiseksi korkein kategoria.
22
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin avainluvut
1–12 2025
1–12 2024
1–12 2023
Taloudellinen kehitys ja kannattavuus
Liikevaihto, milj. euroa
1 447,6
1 521,4
1 586,1
Liikevaihdon muutos, %
-4,8%
-4,1 %
-4,0 %
Oikaistu käyttökate, milj. euroa
196,4
207,6
197,7
Oikaistu käyttökate, %
13,6 %
13,6 %
12,5 %
Käyttökate, milj. euroa
180,4
196,6
188,6
Käyttökate, %
12,5 %
12,9 %
11,9 %
Oikaistu liiketulos, milj. euroa
69,3
80,1
66,4
Oikaistu liiketulos, %
4,8 %
5,3 %
4,2 %
Liiketulos, milj. euroa
52,3
68,0
-7,0
Liiketulos, %
3,6 %
4,5 %
-0,4 %
Kauden tulos, milj. euroa
23,5
43,8
-25,2
Rahoitusasema
Omavaraisuusaste, %
24,6 %
25,2 %
37,9 %
Sidotun pääoman tuotto (12 kk), %
7,8 %
11,2 %
-1,0 %
Nettovelka, milj. euroa
517,0
257,5
240,0
Nettovelka / oikaistu käyttökate
2,6x
1,2x
1,2x
Rahoituksen nettovelka / oikaistu käyttökate
1,1x
-0,1x
-0,3x
Muut tunnusluvut
Operatiivinen vapaa kassavirta, milj. euroa
-37,0
-2,9
28,6
Investoinnit, milj. euroa
175,1
183,5
167,4
Henkilöstö kauden lopussa
13 751
14 764
17 024
Henkilöstö keskimäärin, FTE
11 845
13 095
14 272
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa
0,59
1,10
-0,63
Osakekohtainen osinko, euroa
0,84*
0,83
4,55
Osingot, milj. euroa
34,0*
33,0
181,8**
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
** Varsinainen osinko 31,8 miljoonaa euroa ja ylimääräinen osinko 150,0 miljoonaa euroa.
Tunnuslukujen laskentakaavat, käyttötarkoitukset ja täsmäytyslaskelmat esitetään osiossa Tunnusluvut.
23
VUOSIKERTOMUS 2025
Taloudelliset tulokset
Liikevaihto
milj. euroa ja muutos, %
-4,1 %
-4,8 %
4828
Oikaistu käyttökate
milj. euroa ja % liikevaihdosta
4877
Oikaistu liiketulos (oikaistu EBIT)
milj. euroa ja % liikevaihdosta
4953
Liiketulos (EBIT)
milj. euroa ja % liikevaihdosta
6597069805137
13,6 %
13,6 %
Liikevaihto
Konsernin liikevaihto laski 4,8 prosenttia 1 447,6 (1 521,4) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski Suomessa
5,6 prosenttia ja kasvoi muissa maissa 3,0 prosenttia. Postin Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen
osuus kasvoi 9,8 (9,1) prosenttiin liikevaihdosta. Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa Postipalveluista,
jonka liikevaihtoon vaikutti erityisesti osoitteettomien markkinointipalveluiden poistuminen
tarjoamasta sekä volyymien pieneneminen. Myös varastointimarkkina pysyi haastavana, ja vähäinen
asiakaskysyntä Varastointi- ja logistiikkapalveluissa hidasti tavaroiden kiertonopeutta varastoissa.
Asiakaskysyntä Varastointi- ja logistiikkapalveluissa kohentui viimeisellä neljänneksellä. Ruotsalaisen
Cargo Support Holding C.S.H. AB:n osto toukokuussa 2024 ja Ruotsin kruunun kurssin muutos
suhteessa raportointivaluuttaan vaikuttivat kuitenkin liikevaihtoon positiivisesti.
5,3 %
4,5 %
4,8 %
3,6 %
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -segmentin liikevaihto pysyi edellisen tilikauden tasolla ja oli 640,9
(640,9) miljoonaa euroa.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut -segmentin liikevaihto laski 0,4 prosenttia ja oli 301,7 (303,0)
miljoonaa euroa.
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden sekä Varastointi- ja logistiikkapalveluiden yhteenlaskettu ulkoinen
liikevaihto kasvoi ja muodosti 63,7 (60,7) prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Postipalvelut-segmentin liikevaihto laski 12,1 prosenttia ja oli 529,6 (602,9) miljoonaa euroa.
Yleispalveluvelvoitteen alaisen toiminnan osuus laski ja oli 71,7 (80,4) miljoonaa euroa eli 5,0 (5,3)
prosenttia konsernin liikevaihdosta ja 6,9 (3,7) prosenttia kirjepostin jakeluvolyymista. Suhteellisen
osuuden kasvu johtuu pääosin osoitteettomien markkinointipalveluiden poistumisesta Postipalveluista.
24
VUOSIKERTOMUS 2025
Kannattavuus
Konsernin oikaistu käyttökate laski 196,4 (207,6) miljoonaan euroon eli 13,6 (13,6) prosenttiin
liikevaihdosta. Tämä johtui pääasiassa Postipalveluiden liikevaihdon laskusta, jota osittain kompensoi
hyvä tuotannon tehokkuus. Postipalveluissa keskittyminen jatkuviin tuotannon tehokkuuden
parannuksiin, kuten jakelumallimuutoksiin ja resurssioptimointiin, vaikutti positiivisesti
kannattavuuteen. Segmentin oikaistu käyttökatemarginaali parani. Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden
oikaistu käyttökate on laskenut palveluiden tuottamisen korkeampien kustannusten vuoksi, johtuen
erityisesti tuotemiksin muuttumisesta. Oikaistu käyttökatemarginaali on kuitenkin parantunut kvartaali
kvartaalilta tuotannon tehokkuuden parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden sekä kasvavien volyymien
ansiosta. Varastointi- ja logistiikkapalveluiden oikaistun käyttökatteen aleneminen johtui pääasiassa
pienemmästä liikevaihdosta. Konsernin käyttökate laski 180,4 (196,6) miljoonaan euroon eli 12,5 (12,9)
prosenttiin liikevaihdosta.
Oikaistu liiketulos laski ja oli 69,3 (80,1) miljoonaa euroa eli 4,8 (5,3) prosenttia liikevaihdosta.
Keskittyminen tuotannon toiminnan tehokkuuteen on johtanut parantuneeseen kannattavuuteen joka
kvartaalilla vuoden aikana. Konsernin liiketulos laski 52,3 (68,0) miljoonaan euroon eli 3,6 (4,5)
prosenttiin liikevaihdosta. Liiketulokseen yhteensä negatiivisesti vaikuttaneet erityiserät olivat 17,0
(12,2) miljoonaa euroa. Ilman listautumiskustannuksia ja -kannustimia erityiserät vähenivät edellisestä
vuodesta. Kauden tulos laski 23,5 (43,8) miljoonaan euroon, johon vaikutti negatiivisesti kasvaneet
rahoituserät.
Liiketulokseen vaikuttaneet erityiserät
miljoonaa euroa
2025
2024
Henkilöstön uudelleenjärjestelykulut
5,0
11,0
Uudelleenjärjestelykulut (muut kuin henkilöstöön liittyvät kulut)
1,0
-
Yritysjärjestelyihin liittyvät erät
-
-0,5
Muut erityiserät
2,2
0,4
Listautumiskulut
5,9
-
Listautumispalkkio
2,0
-
Arvonalentumiset
0,9
1,2
Yhteensä
17,0
12,2
25
VUOSIKERTOMUS 2025
Segmentit
Posti on päivittänyt segmenttiraportointiaan osana listautumisprosessia ja raportoi jatkossa
segmenttikohtaiset liiketulokset ja oikaistut liiketulokset.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Verkkokauppa ja jakelupalvelut segmentin tarjoama sisältää pakettien jakelu- ja rahtipalvelut.
Pakettien jakelupalvelut palvelevat asiakkaita Suomessa ja Baltian maissa, kun taas
pakettirahtipalveluiden ja lisäarvopalveluiden tarjonta on Suomessa.
Avainluvut
1–12 2025
1–12 2024
Liikevaihto, milj. euroa
640,9
640,9
Liikevaihdon muutos-%
-
-1,7%
Oikaistu käyttökate, milj. euroa
70,4
77,0
Oikaistu käyttökate, %
11,0 %
12,0 %
Käyttökate, milj. euroa
70,5
71,2
Käyttökate, %
11,0 %
11,1 %
Oikaistu liiketulos, milj. euroa
22,0
30,9
Oikaistu liiketulos, %
3,4 %
4,8 %
Liiketulos, milj. euroa
22,1
25,1
Liiketulos, %
3,4 %
3,9 %
Secondhand-verkkokaupan vauhdittamana Postin toimittamien pakettien määrä Suomessa ja Baltian
maissa kasvoi yhteensä 7,0 (2,3) prosenttia 71,5 (66,8) miljoonaan pakettiin. Luku ei sisällä
verkkokaupan kirjeenomaisia lähetyksiä.
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden liikevaihto pysyi edellisen tilikauden tasolla ja oli 640,9 (640,9)
miljoonaa euroa. Pakettivolyymit kasvoivat, ja erityisesti secondhand-verkkokaupan volyymit kasvoivat
Suomessa, mikä vaikutti liikevaihtoon positiivisesti. Yritysasiakaspalveluiden ja rahtiliiketoiminnan
nouto- ja jakelupalveluiden heikentynyt kysyntä laski kokonaisliikevaihtoa muuttumattoman
makroympäristön ja yleisesti alhaisen kuluttajaluottamuksen takia. Tämä piristyi kuitenkin loppuvuotta
kohden.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -segmentin oikaistu käyttökate laski ja oli 70,4 (77,0) miljoonaa euroa
eli 11,0 (12,0) prosenttia liikevaihdosta. Oikaistu käyttökate heikkeni palveluiden tuottamiseen liittyvien
kulujen kasvaessa tuotemiksin muutoksen vuoksi. Tuotannon tehokkuuden eteen tehdyt toimenpiteet
ja kasvaneet pakettivolyymit ovat parantaneet oikaistua käyttökatemarginaalia vuoden 2025 aikana.
Käyttökate laski ja oli 70,5 (71,2) miljoonaa euroa.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -segmentin oikaistu liiketulos laski ja oli 22,0 (30,9) miljoonaa euroa eli
3,4 (4,8) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos laski ja oli 22,1 (25,1) miljoonaa euroa. Oikaistun
liiketuloksen lasku johtui palveluiden tuottamiseen liittyvien kulujen kasvamisesta tuotemiksin
muutoksen vuoksi. Palvelutuotannon toiminnan tehokkuus vaikutti oikaistuun liiketulokseen
positiivisesti.
26
VUOSIKERTOMUS 2025
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoaa sopimus- ja sisälogistiikkaa Suomessa ja Ruotsissa.
Segmentillä on yksi varasto myös Norjassa.
Avainluvut
1–12 2025
1–12 2024
Liikevaihto, milj. euroa
301,7
303,0
Suomi
194,1
201,3
Ruotsi
107,7
101,8
Liikevaihdon muutos-%*
-0,4 %
-7,7 %
Oikaistu käyttökate, milj. euroa
35,2
38,3
Oikaistu käyttökate, %
11,7 %
12,6 %
Käyttökate, milj. euroa
31,7
37,8
Käyttökate, %
10,5 %
12,5 %
Oikaistu liiketulos, milj. euroa
-5,4
-4,0
Oikaistu liiketulos, %
-1,8 %
-1,3 %
Liiketulos, milj. euroa
-9,8
-5,6
Liiketulos, %
-3,2 %
-1,8 %
* Cargo Support Holding C.S.H. AB hankittiin toukokuussa 2024
Varastointi- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto laski 0,4 prosenttia ja oli 301,7 (303,0) miljoonaa euroa.
Makrotoimintaympäristö on ollut haastava koko vuoden, mikä on johtanut heikkoon asiakaskysyntään.
Varastovolyymit ovat olleet alhaiset, mikä puolestaan on vaikuttanut negatiivisesti Varastointi- ja
logistiikkapalveluiden liikevaihtoon. Tässä nähtiin kuitenkin piristystä loppuvuotta kohden. Varastointi-
ja logistiikkapalvelut Suomen liikevaihto laski 3,6 prosenttia 194,1 (201,3) miljoonaan euroon johtuen
varastoinnin pienemmistä volyymeistä ja kysynnästä.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsin liikevaihto kasvoi 5,9 prosenttia ja oli 107,7 (101,8) miljoonaa
euroa, mikä johtui sisälogistiikan ja varastoinnin kysynnän kasvusta. Ruotsalaisen Cargo Support
Holding C.S.H. AB:n hankinta toukokuussa 2024 vaikutti liikevaihtoon positiivisesti. Myös Ruotsin
kruunun kurssin muutos suhteessa raportointivaluuttaan vaikutti liikevaihtoon positiivisesti.
Varastointi- ja logistiikkapalveluiden oikaistu käyttökate laski 35,2 (38,3) miljoonaan euroon eli 11,7
(12,6) prosenttiin liikevaihdosta. Liikevaihdon lasku vaikutti oikaistuun käyttökatteeseen negatiivisesti.
Varastokonsolidaatiot Suomessa ja Ruotsissa, resurssioptimoinnit ja kulukuri vaikuttivat
kannattavuuteen positiivisesti. Käyttökate laski edellisvuodesta ja oli 31,7 (37,8) miljoonaa euroa.
Varastointi- ja logistiikkapalveluiden oikaistu liiketulos laski -5,4 (-4,0) miljoonaan euroon eli -1,8 (-1,3)
prosenttiin liikevaihdosta. Oikaistun liiketuloksen lasku johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta.
Lisääntynyt tuotannon toiminnan tehokkuus varastokonsolidaatioiden, resurssioptimoinnin ja kulukurin
ajamana vaikutti oikaistuun liiketulokseen positiivisesti. Liiketulos laski -9,8 (-5,6) miljoonaan euroon.
Posti on investoinut Järvenpään uuteen moderniin logistiikkavarastoon, joka aloitti toimintansa
toukokuussa 2025. Uusi varasto palvelee Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomen asiakkaita.
27
VUOSIKERTOMUS 2025
Postipalvelut
Postipalvelut tarjoaa jakelupalveluita, monikanavapalveluita ja digitaalisia palveluita, jotka kattavat
mm. kirjeet (sekä yritysten että kuluttajien kirjelähetykset), monikanavaiset viestintäratkaisut, sanoma-
ja aikakauslehtien jakelun sekä osoitteelliset suoramarkkinointipalvelut. Postipalvelut palvelee
asiakkaita valtakunnallisesti Suomessa monikanavaisella jakeluverkostollaan.
Avainluvut
1–12 2025
1–12 2024
Liikevaihto, milj. euroa
529,6
602,9
Liikevaihdon muutos-%
-12,1 %
-4,5 %
Oikaistu käyttökate, milj. euroa
100,2
104,8
Oikaistu käyttökate, %
18,9 %
17,4 %
Käyttökate, milj. euroa
96,2
99,8
Käyttökate, %
18,2 %
16,5 %
Oikaistu liiketulos, milj. euroa
65,8
69,2
Oikaistu liiketulos, %
12,4 %
11,5 %
Liiketulos, milj. euroa
61,7
64,1
Liiketulos, %
11,7 %
10,6 %
Posti poisti 6.5.2024 julkaisemansa ilmoituksen mukaisesti osoitteettomat mainosjakelut, kuten
ilmaislehtien jakelun, palvelutarjoamastaan vuoden 2025 alussa.
Postipalveluiden liikevaihto laski 12,1 prosenttia ja oli 529,6 (602,9) miljoonaa euroa. Osoitteettomien
markkinointipalveluiden poistuminen palvelutarjoamasta vuoden alusta sekä 18,0 (14,3) prosentin lasku
osoitteellisten kirjeiden määrässä vaikuttivat liikevaihtoon negatiivisesti. Liikevaihdon laskua
kompensoivat osittain hinnankorotukset. Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvia lähetyksiä oli 6,9 (3,7)
prosenttia kaikista Postin lähetyksistä. Yleispalveluvelvoitteen alaisten lähetysten suhteellinen osuus
kasvoi hieman Postipalveluiden osoitteettomien markkinointipalveluiden lopettamisen vuoksi.
Postipalveluiden oikaistu käyttökate laski ja oli 100,2 (104,8) miljoonaa euroa eli 18,9 (17,4) prosenttia
liikevaihdosta. Tuotannon tehokkuuden jatkuva parantaminen, lisääntynyt lajitteluautomatiikka,
jakelumallimuutokset sekä resurssioptimointi vaikuttivat suhteelliseen kannattavuuteen positiivisesti.
Postipalveluiden kyky muokata toimintaansa on tukenut oikaistun käyttökatteen parannusta.
Käyttökate laski edellisvuoteen verrattuna ja oli 96,2 (99,8) miljoonaa euroa.
Postipalveluiden oikaistu liiketulos laski ja oli 65,8 (69,2) miljoonaa euroa eli 12,4 (11,5) prosenttia
liikevaihdosta. Oikaistun liiketuloksen lasku johtui liikevaihdon ja volyymien laskusta. Tuotannon
toiminnan tehokkuus vaikutti oikaistuun liiketulokseen positiivisesti. Liiketulos laski ja oli 61,7 (64,1)
miljoonaa euroa.
28
VUOSIKERTOMUS 2025
Kassavirta, rahoitusasema ja merkittävät investoinnit
Kassavirta
Tammi–joulukuussa konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 111,2 (148,6) miljoonaa euroa, investointien
rahavirta -55,9 (-77,3) miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta -76,2 (-73,9) miljoonaa euroa.
Operatiivinen vapaa kassavirta oli -37,0 (-2,9) miljoonaa euroa, johon vaikuttivat pääasiassa
nettokäyttöpääoman muutos, johtuen myynti- ja muiden saatavien muutoksesta, ja tilikauden tulos.
Liikevaihto sekä siten myyntisaamiset ja muut saamiset olivat korkeammalla tasolla joulukuussa 2023,
mikä vaikutti positiivisesti kassavirtaan vuonna 2024. Vuonna 2025 ei ollut vastaavaa
kassavirtavaikutusta. Ensimmäisellä neljänneksellä maksettiin vuoden 2023 tilinpäätökseen perustuva
150,0 miljoonan euron ylimääräinen osinko ja puolet vuoden 2024 tilinpäätökseen perustuvasta 33,0
miljoonan euron osingosta. Osingon toinen puolisko maksettiin kolmannella vuosineljänneksellä.
Konserni sai henkilöstöannista 2,6 miljoonan euron nettovarat viimeisellä vuosineljänneksellä.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         
Rahoitusasema
Likvidit varat olivat joulukuun lopussa 49,4 (103,5) miljoonaa euroa ja käyttämättömät sitovat
luottolimiitit olivat 150,0 (180,0) miljoonaa euroa. Konserni allekirjoitti huhtikuussa uuden 150,0
miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, joka korvasi vanhan luottolimiitin.
Konsernin korollinen vieras pääoma oli joulukuun lopussa 566,4 (361,1) miljoonaa euroa sisältäen 296,9
miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkoja, 179,8 miljoonaa euroa pankkilainoja ja 89,6 miljoonaa euroa
yritystodistuksia. Vuoden 2025 alussa molempia vuonna 2024 allekirjoitettuja kahdenvälisiä
lainasopimuksia korotettiin 30,0 miljoonalla eurolla. Lainoista nostettiin ensimmäisen neljänneksen
aikana yhteensä 90,0 miljoonaa euroa, mikä kasvatti nettovelan määrää. Lisäksi konserni laski
liikkeeseen yritystodistuksia. Neljännellä vuosineljänneksellä konserni neuvotteli muutoksia useampiin
logistiikka- ja jakelukeskusten vuokrasopimuksiin ja pääkonttori muutti uusiin vuokratiloihin
Postitaloon. Tämän seurauksena nettovelka oli yhteensä 517,0 (257,5) miljoonaa euroa, mikä vaikutti
nettovelan ja oikaistun käyttökatteen väliseen suhteeseen, joka oli 2,6x (1,2x) raportointikauden
lopussa.
Omavaraisuusaste oli 24,6 (25,2) prosenttia. Omavaraisuusasteen lasku johtui pääasiassa 150,0
miljoonan euron ylimääräisen osingon rahoittamisesta. Lokakuun 2025 suunnattu osakeanti kasvatti
Posti-konsernin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa 3,3 miljoonalla eurolla.
Investoinnit
Posti investoi keskeisiin strategisiin kehittämiskohteisiin, joita ovat esimerkiksi OmaPosti-sovelluksen
kaltaiset digipalvelut. OmaPostia kehitetään jatkuvasti kuluttajien jokapäiväiseksi digipalveluksi, ja
siihen on lisätty uusia ominaisuuksia, kuten digitaalinen postilaatikko. OmaPosti-sovelluksen avulla
Posti pyrkii varmistamaan kilpailukykynsä, kun Suomen hallituksen valmistelema valtionhallinnon
viestinnän digitalisaatio etenee. OmaPosti tavoittaa Suomessa jo noin 77 prosenttia työikäisestä
väestöstä.
Postin Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi aloitti toukokuussa toimintansa uudessa ja modernissa
logistiikkavarastossa Järvenpäässä. Posti investoi myös uuteen varastonhallintajärjestelmään, joka
otettiin käyttöön ensimmäiseksi Järvenpäässä. Käyttöönoton on tarkoitus laajeta Suomen ja Ruotsin
muihin varastoihin vaiheittain. Posti avasi maaliskuussa 2025 myös uuden logistiikkakeskuksen
Tallinnaan.
Vuonna 2025 Posti on uudistanut vuokrasopimuksiaan ja pidentänyt vuokra-aikoja useissa logistiikka-
ja lajittelukeskuksissa. Tampereella, Kuopiossa, Vantaalla ja Pirkkalassa sijaitsevien keskusten
sopimusmuutokset johtivat 39,5 miljoonan euron lisäykseen käyttöoikeusomaisuuseriin. Lisäksi Posti
Group Oyj:n pääkonttorin uusi vuokrasopimus Postitalossa Helsingin keskustassa muodostaa 13,3
miljoonan euron lisäyksen.
Posti haluaa parantaa ydinliiketoimintansa kilpailukykyä sekä reagoida muuttuviin markkinoihin ja
asiakastarpeisiin. Postin operatiivisten investointien suunnitellaan lähitulevaisuudessa keskittyvän
pakettiautomaattien lisäämiseen, pakettilajittelun suoraviivaistamiseen sekä kaluston uudistamiseen.
Vastuullisuus on edelleen Postin strategian ytimessä, ja Posti jatkaa investoimista siihen muun muassa
hankkimalla sähköautoja puhtaan kaluston tiekarttansa mukaisesti. Tämä tukee Postin
nettonollapäästötavoitteidensa saavuttamista vuoteen 2040 mennessä.
29
VUOSIKERTOMUS 2025
Eteläisen Postipuiston maa-alueet ja Posti-konsernin aiempi pääkonttorikiinteistö esitetään
sijoituskiinteistönä kehittämistarkoituksia varten. Postin ja Helsingin kaupungin väliset maa-alueiden
vaihdot saatiin päätökseen vuonna 2024, ja ympäristövaraus kirjattiin. Lisäksi konsernilla on arviolta
3,9 miljoonan euron arvioitu ehdollinen vastuu, joka liittyy Eteläisen Postipuiston maa-alueiden
puhdistukseen. Maa-alueiden puhdistus alkoi vuoden 2024 lopulla, jatkui läpi vuoden 2025 ja
arvioidaan valmistuvaksi vuoden 2026 aikana. Myös Keskisen Postipuiston maa-alueen suunnittelu
Pohjois-Pasilassa käynnistyi vuonna 2024 asemakaavan muutoksella. Keskisen Postipuiston
rakentamisen odotetaan alkavan aikaisintaan 2030-luvulla.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat vuonna 2025 yhteensä 2,1 (2,8) miljoonaa euroa. Tutkimus-
ja kehitystoiminnan menot olivat 0,2 (0,2) prosenttia konsernin liiketoiminnan kuluista. Menot
sisältyivät liiketoiminnan muihin kuluihin ja työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin. Poistot
aktivoiduista kehittämismenoista olivat 10,4 (12,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2025 aktivoitiin taseen
kehittämismenoihin 10,6 (8,2) miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa suunnataan uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseen ja
nykyisten liiketoimintojen tehostamiseen. Kehityshankkeissa testataan uusia aihioita ja arvioidaan
näiden liiketoimintamahdollisuuksia. Kehittämistoiminnan lopputuloksena on oltava kaupallinen ja
taloudellista hyötyä tuova ratkaisu. Yhteistyökumppaneita haetaan myös konsernin ulkopuolelta. Viime
vuosien kehityshankkeita ovat olleet muun muassa kiertotaloushanke, pakkausmateriaalien
kehittäminen, pakettilajittelu- sekä varastointiautomaation kehittäminen, sekä
kuluttajavarastointihanke.
Aineettomat voimavarat
Aineettomat voimavarat ovat keskeisiä Postin liiketoiminnalle ja strategisten tavoitteiden
saavuttamiselle. Postin aineettomat voimavarat koostuvat pääasiassa ammattitaitoisesta ja
sitoutuneesta henkilöstöstä, kattavasta ja skaalautuvasta jakeluverkostosta, palvelutuotantoon
kytkeytyvistä prosesseissa ja teknologioista, asiakassuhteista ja kumppanuuksista, brändistä ja muista
immateriaalioikeuksista sekä kehittämistoiminnoista. Aineettomia voimavaroja aktivoidaan taseelle
pääosin vain yrityshankintojen ja t&k-toiminnan yhteydessä tiettyjen aktivoinnille asetettujen kriteerien
täyttyessä. Tämän johdosta vain osa sisäisesti tuotettujen aineettomien voimavarojen arvosta näkyy
taseella.
Lisätietoa taseeseen aktivoiduista liikearvosta, aineettomista oikeuksista ja kehittämismenoista
esitetään konsernin tilinpäätöksen liitteessä Aineettomat hyödykkeet. Ympäristöön, omaan
työvoimaan ja arvoketjun työntekijöihin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä voimavaroista
kerrotaan tarkemmin kestävyysraportilla.
Henkilöstö
1–12 2025
1–12 2024
Henkilöstö kauden lopussa
13 751
14 764
Suomi
11 841
12 925
Muut toimintamaat
1 910
1 839
Henkilöstö keskimäärin, FTE*
11 845
13 095
* Kokoaikaiseksi muutettu henkilöstömäärä keskimäärin
Tammi–joulukuussa konsernin henkilöstökulut olivat 615,6 (644,6) miljoonaa euroa, eli ne laskivat 4,5
prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstökuluihin sisältyi 5,0 (11,0) miljoonaa euroa henkilöstön
uudelleenjärjestelykuluja. Henkilöstön määrän lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu
muutosneuvottelujen tuloksista sekä vähäisemmästä kausityöntekijöiden tarpeesta haastavien
markkinoiden ja pienempien volyymien vuoksi. Muutosneuvotteluja oli muun muassa Verkkokauppa- ja
jakelupalvelut -liiketoiminnan yrityskuljetuspalveluissa, osoitteettomien markkinointipalveluiden
poistuminen Postipalveluiden palvelutarjoamasta sekä Tampereen postikeskuksen
uudelleenorganisointi vuonna 2025.
30
VUOSIKERTOMUS 2025
Johtoryhmä
Posti tiedotti 20.11.2025, että Jani Koivu, KTM, on nimitetty Posti-konsernin verkkokauppa- ja
jakelupalveluliiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi (SVP, eCommerce and Delivery Services) ja
johtoryhmän jäseneksi 1.12.2025 alkaen. Koivu raportoi Posti-konsernin toimitusjohtaja Antti
Jääskeläiselle. Jani Koivulla on yli 25 vuoden kokemus johtotehtävistä ICT-, logistiikka-,
vähittäiskauppa- ja autoalalta, joista 14 vuotta kansainvälisissä rooleissa.
Posti tiedotti 20.11.2025, että Senior Vice President, Legal and M&A, Kaarina Ståhlberg on ilmoittanut
siirtyvänsä työurallaan seuraavaan vaiheeseen ja keskittyvänsä jatkossa hallitus- ja muihin tehtäviin.
Hän lopettaa Postin palveluksessa 28.2.2026 ja tukee yhtiötä siirtymävaiheessa toimeksianto-
pohjaisesti. Interim General Counseliksi 1.3.2026 alkaen on nimitetty Senior Legal Counsel Minna
Jokinen, ja haku pysyvään tehtävään on käynnissä.
Posti-konsernin johtoryhmän kokoonpano on nähtävillä kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivuilla
31
VUOSIKERTOMUS 2025
Muut tiedot
Osakepääoma ja omistus
Suomen valtio oli Posti Group Oyj:n ainoa osakkeenomistaja ja omisti 100 prosenttisesti Postin
osakkeet 10.10.2025 asti, jolloin Posti Group Oyj:n osakepääoma koostui 40 000 000 osakkeesta. Postin
osake (POSTI) listattiin Nasdaq Helsingin viralliselle listalle, kaupankäynti alkoi prelistalla 10.10.2025 ja
päälistalla 14.10.2025. Listautumisen yhteydessä Suomen valtio myi yhteensä 11 600 000 osaketta
institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja kansainvälisesti sekä yksityishenkilöille Suomessa. Lisäksi
yhtiön hallitus laski henkilöstölle liikkeeseen 500 000 uutta osaketta ylimääräisen yhtiökokouksen
18.9.2025 antaman valtuutuksen perusteella.
Suomen valtion osakemyynnin, uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun ja pörssilistauksen jälkeen Postin
osakepääoma on yhteensä 70,0 miljoonaa euroa. Postilla on 40 500 000 osaketta ja Suomen valtion
suora omistus Posti Group Oyj:ssä oli 65,83 prosenttia. Posti Group Oyj:n listautumisen osakehinta oli
7,50 euroa osakkeelta.
Posti Group Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2025 oli 8,55 euroa osakkeelta. Posti Group Oyj:n
osakkeiden korkein hinta vuonna 2025 oli 8,66 euroa ja alin 7,85 euroa. Osakkeen
kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta oli 7,66 euroa osakkeen pörssinoteerauksen alusta
10.10.2025 vuoden loppuun. Osakkeen kokonaisvaihto oli 154,3 miljoonaa euroa ja 20,1 miljoonaa
osaketta. Yhtiön markkina-arvo 31.12.2025 oli 346,3 miljoonaa euroa.
31.12.2025 Posti Group Oyj:n osakepääoma oli yhteensä 70,0 miljoonaa euroa ja Posti Group Oyj:n
osakkeita oli 40 500 000 kappaletta. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni ja yhtäläiset oikeudet. Vuoden 2025
lopussa Postilla oli 16 099 osakkeenomistajaa, mukaan lukien hallintarekisterit (8).
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus oli 11,01 prosenttia. Vuoden 2025 lopussa
hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvallassa olevat yhtiöt omistivat yhteensä 195 620
osaketta, mikä vastasi 0,48 prosenttia kaikista osakkeista.
Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita, eikä yhtiöllä ole pääomalainoja. Yhtiön hallituksella ei ole
valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
liikkeeseen laskemiseen 31.12.2025. Lähipiiriin kuuluville ei ole annettu lainoja eikä heidän puolestaan
ole annettu vastuusitoumuksia. Lähipiiritapahtumat on esitetty konsernin tilinpäätöksessä liitetiedossa
Lähipiiritapahtumat ja tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen tiedot emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa Pitkäaikaiset saamiset.
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025
2024
2023
Osakepääoma, 31.12., miljoonaa euroa
70 000 000
70 000 000
70 000 000
Osakkeiden määrä, 31.12.
40 500 000
40 000 000
40 000 000
Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu
lukumäärä keskimäärin
40 113 699
40 000 000
40 000 000
Osakkeenomistajien määrä 31.12.
16 099
1
1
Osakekohtainen tieto
Tulos/osake (laimennettu ja laimentamaton), euroa
per osake
0,59
1,10
-0,63
Oma pääoma / osake, euroa
6,84
7,05
10,51
Osingot, miljoonaa euroa
34,0*
33,0
181,8
Osakekohtainen osinko, euroa
0,84*
0,83
4,55
Osinko / osakekohtainen tulos, %
144,72 %
75,26 %
-720,16 %
Efektiivinen osinkotuotto, %
9,82 %
-
-
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
14,73
-
-
Osakkeen kurssikehitys
Listautumishinta, euroa
7,50
-
-
Viimeisin hinta, 31.12., euroa
8,55
-
-
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskihinta, euroa
7,66
-
-
Alin hinta, euroa
7,85
-
-
Ylin hinta, euroa
8,66
-
-
Muut tiedot
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa,
miljoonaa euroa
346,3
-
-
Osakkeiden vaihto, miljoonaa euroa
154,3
-
-
Osakkeiden vaihto, miljoonaa osaketta
20,1
-
-
Osakkeiden vaihto, % osakekannasta
49,69 %
-
-
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
32
VUOSIKERTOMUS 2025
Omistusmääräjakauma
Osakkeiden määrä, 31.12.2025
Osakkeenomistajat
% omistajista
Osakkeet
% osakkeista
1 - 100
6 528
40,55 %
363 007
0,90 %
101 - 1 000
8 976
55,76 %
2 500 783
6,17 %
1 001 - 10 000
551
3,42 %
1 267 204
3,13 %
10 001 - 100 000
31
0,19 %
1 038 494
2,56 %
100 001 - 1 000 000
10
0,06 %
3 128 732
7,73 %
> 1 000 000
3
0,02 %
32 201 780
79,51 %
Yhteensä
16 099
100,00 %
40 500 000
100,00 %
Hallintarekisteröityä
8
0,05 %
4 439 699
10,96 %
Liikkeeseenlaskettu määrä
40 500 000
100,00 %
Osakkeenomistajat sektoreittain
9345849355097
Suurimmat osakkeenomistajat
Osakkeenomistajat, 31.12.2025
Osakkeet
% osakkeista
1
Valtioneuvoston Kanslia
26 660 000
65,83 %
2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
1 400 000
3,46 %
3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
775 000
1,91 %
4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
565 000
1,40 %
5
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
385 000
0,95 %
6
Valtion Eläkerahasto
350 000
0,86 %
7
Sr Aktia Capital
228 722
0,56 %
8
OP Vakuutus Oy
200 000
0,49 %
9
Danske Invest Suomi Osake
155 000
0,38 %
10
OP-Henkivakuutus Oy
150 200
0,37 %
11
Säästöpankki Korko Plus sr
150 000
0,37 %
12
Sr Säästöpankki Pienyhtiöt
100 000
0,25 %
13
Sr UB HR Suomi
100 000
0,25 %
14
Proprius Partners Arvo Suomi (non-Ucits)
97 333
0,24 %
15
Sr Aktia Secura
80 000
0,20 %
16
Jääskeläinen Antti Erkki
71 202
0,18 %
17
Proprius Partners Micro Finland (non-Ucits)
48 667
0,12 %
18
Sr Taaleritehdas Mikro Markka
43 660
0,11 %
19
Posti Group Oyj:n Henkilöstörahasto Hr
32 634
0,08 %
20
Aktia Livförsäkring Ab
32 012
0,08 %
20 suurinta omistajaa yhteensä
31 624 430
78,09 %
Muut
8 875 570
21,91 %
Yhteensä
40 500 000
100,00 %
Hallintarekisteröityjä
4 439 699
10,96 %
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Kotita. palv. ei voit.tavoit. yhteisöt yhteensä
Ulkomaat
Hallintarekisteröityjä
Omistajadata perustuu Euroclear Finland Oy:ltä saatuun tietoon.
33
VUOSIKERTOMUS 2025
Liputusilmoitukset
Postille ei ole ilmoitettu merkittävistä omistajamuutoksista sen jälkeen, kun yhtiön osake listattiin
Nasdaq Helsingin päälistalle.
Yhtiökokous
Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2025 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden
2024 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilikauden 2024 hallitukselle, hallintoneuvostolle ja
toimitusjohtajana toimineille henkilöille. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että
osinkoa jaetaan päättyneeltä tilikaudelta 2024 33,0 miljoonaa euroa ja se maksetaan kahdessa erässä
vuoden 2025 aikana.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi yhdeksän (9) ja valitsi hallituksen jäseninä jatkamaan
seuraavat jäsenet: puheenjohtajaksi Sanna Suvanto-Harsaae, varapuheenjohtajaksi Jukka Leinonen, ja
jäseniksi Raija-Leena Hankonen-Nybom, Frank Marthaler, Minna Pajumaa, Stefan Svensson ja
henkilöstön edustajana Satu Ollikainen (25.9.2025 jälkeen ei ollut enää hallituksen jäsen). Hallitukseen
uusiksi jäseniksi valittiin Mervi Airaksinen ja Tuomas Mäkipeska.
Kari-Pekka Laaksonen, Anni Ronkainen ja Hanna Vuorela olivat ilmoittaneet, että he eivät ole enää
käytettävissä Postin hallitukseen.
Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Mia Laiho (kok.) puheenjohtajana, Paula
Werning (sd.) varapuheenjohtajana, Tiina Elo (vihr.), Timo Furuholm (vas.), Tomi Immonen (ps.), Aleksi
Jäntti (kok.), Milla Lahdenperä (kok.), Anders Norrbäck (rkp.), Jorma Piisinen (ps.), Mika Riipi (kesk.),
Timo Suhonen (sd.) ja Sari Tanus (kd.) (31.5.2025 asti). Päivi Räsänen (kd.) valittiin hallintoneuvoston
jäseneksi 1.6.2025 alkaen.
Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot pysyivät muuttumattomina.
Yhtiökokous päätti tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan suosituksen mukaisesti, että
toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, yhtiön tilintarkastajana
jatkaa tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy (PwC), joka valittiin vastaavasti yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajaksi. Päävastuullisena tilintarkastajana sekä kestävyysraportoinnin
varmentajana toimii KTM, KHT Samuli Perälä. Palkkiot päätettiin maksaa tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunnan hyväksymän kohtuullisen laskun mukaan.
Posti järjesti vuonna 2025 kaksi ylimääräistä yhtiökokousta valmistautuessaan osakkeidensa julkiseen
listautumiseen. 4.9.2025 pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Postin osakkeiden siirtämisen arvo-
osuusjärjestelmään. Ylimääräinen yhtiökokous myös hyväksyi Hallintoneuvoston poistamisen yhtiön
yhtiöjärjestyksen muutoksen seurauksena yhtiön osakkeen julkisen listautumisen yhteydessä.
18.9.2025 pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi listalleottohakemuksen jättämisen Helsingin
pörssille, listalleottoesitteen sekä henkilöstöannin, ja päivitti Postin yhtiöjärjestyksen vastaamaan
listautumista.
Oikeudenkäynnit
Tietosuojaviranomainen antoi marraskuussa 2024 päätöksen koskien yksittäisen kuluttaja-asiakkaan
heinäkuussa 2018 tekemää kantelua Postin silloisen Netposti-palvelun sähköisestä postilaatikosta.
Viranomaisen päätös koski sähköisen postilaatikon käyttöönottoa ja henkilötietojen käsittelyä.
Viranomaisen näkemyksen mukaan kuluttaja-asiakkaiden informointi postilaatikon käyttöönotosta ja
toiminnallisuuksista ei ollut riittävää. Päätöksessä Postille määrättiin 2,4 miljoonan euron
seuraamusmaksu. Posti piti viranomaisen päätöstä perusteettomana ja seuraamusmaksua
kohtuuttomana. Posti valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Marraskuun 3, 2025 Helsingin
hallinto-oikeus kumosi tietosuojaviranomaisen määräämän seuraamusmaksun kokonaisuudessaan.
Hallinto-oikeus piti kuitenkin voimassa informoinnin puutetta koskevan huomautuksen.
Tietosuojaviranomainen on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-
oikeuteen. Tapaukseen liittyen ei ole kirjattu varausta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on Postin kilpailijoiden aloitteesta tutkinut vuodesta 2017 lähtien Postin
epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä yrityskirjeiden markkinalla. Joulukuussa 2024 KKV
antoi Postille luonnoksen esitykseksi markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi. Postin
kuuleminen esitysluonnoksesta on vireillä. KKV ei ole tehnyt mitään päätöksiä asiassa eikä
esitysluonnos sisältänyt mahdollisesti ehdotettavan seuraamusmaksun määrää, joka lain mukaan voi
enimmillään vastata kymmentä prosenttia Posti Groupin liikevaihdosta. Posti tulee puolustautumaan
asiassa ja pitää esitettyjä väitteitä perusteettomina ja virheellisinä. Asia on vielä vireillä KKV:ssa.
Tapaukseen liittyen ei ole kirjattu varausta.
34
VUOSIKERTOMUS 2025
Konserni ei ole ollut osallisena muissa olennaisissa hallinnollisissa menettelyissä, oikeudenkäynneissä
tai välitysmenettelyissä (mukaan lukien vireillä olevat menettelyt ja menettelyt, joiden uhka on
konsernin tiedossa), joilla voi olla tai joilla on lähimenneisyydessä ollut merkittävä vaikutus konsernin
tai sen tytäryhtiöiden taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Johdon tiedossa ei ole tekijöitä tai
olosuhteita, joiden voitaisiin kohtuudella olettaa johtavan merkittäviin vaateisiin yhtiötä tai sen
tytäryhtiöitä vastaan.
Muut vastuut
Postille on Traficomin päätöksellä myönnetty jakelutukea sanomalehtien jakeluun 1.10.2023 alkaneelle
ensimmäiselle, 1.10.2024 alkaneelle toiselle ja 1.10.2025 alkaneelle kolmannelle 12 kuukauden
tukikaudelle. Lisäksi Posti on määrätty eräillä alueilla jakamaan sanomalehtiä julkisena
palveluvelvoitteena. Posti on tammikuussa 2025 hakenut Traficomilta myönnetyn avustuksen
jäännöserää sekä kustannusten korvaamista julkisen palveluvelvoitteen toteuttamisesta. Keskustelut
Traficomin kanssa ovat edelleen kesken tukialueilla tehdyn jakelun kustannusten kohdentamisesta
valtioavustuksen piiriin kuuluville sanomalehdille. Epävarmuus koskee arviolta yhteensä 2,0 miljoonaa
euroa päättyneiltä ja käynnissä olevilta tukikausilta. Tämän määräaikaisen sanomalehtien jakelutuen
arvonlisäverokohtelu on myös osoittautunut tietyiltä osin epäselväksi. Posti on hakenut
ennakkoratkaisua sanomalehtien jakelutuen arvonlisäverokohtelusta keskusverolautakunnalta.
Nykyisellään Posti on käsitellyt kirjatun liiketoiminnan muun tuoton arvonlisäverottomana.
Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuudet
Epäsuotuisat muutokset makrotaloudellisissa, sektorikohtaisissa ja poliittisissa olosuhteissa erityisesti
Suomessa, mutta myös kansainvälisesti, sekä lisääntyneet levottomuudet Itämerellä voivat vaikuttaa
haitallisesti Postin toimintaympäristöön ja toiminnan tulokseen. Muiden negatiivisten vaikutusten
lisäksi epävarma taloudellinen ja geopoliittinen ympäristö voi heikentää kuluttajien luottamusta tai
kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Postin jakelumääriin ja
liiketoiminnan tulokseen. Ulkoiset tekijät, kuten Euroopassa meneillään oleva sota, tullien korotukset ja
kauppasodan kärjistyminen sekä muut geopoliittiset konfliktit, voivat edelleen aiheuttaa markkinoiden
epävarmuutta, jolla on suoria vaikutuksia kuljetusreitteihin, toimitusketjuihin ja niihin liittyviin
kustannuksiin. Tämä voi aiheuttaa haasteita Postin asiakkaille, kumppaneille ja alihankkijoille.
Ei voida taata, että Posti pystyy uudistamaan liiketoimintaansa, luomaan kasvua muissa
liiketoiminnoissa, tehostamaan toimintaansa ja vähentämään kuluja sekä säilyttämään
kannattavuutensa samalla kun se sopeutuu jatkuvasti laskeviin postivolyymeihin. Myös kiristynyt
kilpailu postiliiketoiminnassa voi vaikuttaa negatiivisesti Postin jakelumääriin ja markkinaosuuteen.
Pakettiliiketoiminnassa kiristynyt kilpailu yritys- ja kuluttajapaketeissa yhdistettynä kilpailijoiden
verkoston laajentumiseen voi aiheuttaa haasteita Postille ja vaikuttaa negatiivisesti markkinahintoihin
tai Postin markkinaosuuteen. Suomen ja Ruotsin varastomarkkinoiden ylikapasiteetti voi johtaa
hintojen laskuun, kun taas automaation lisäämiseksi tarvitaan investointeja. Kaikki nämä kiristyvän
kilpailuympäristön elementit voivat vaikuttaa haitallisesti Postin liiketoimintaan ja liiketoiminnan
tulokseen. Postin liiketoiminta on alttiina tietylle kausiluonteisuudelle, ja myynti- tai toimitushäiriöillä
sesonkiaikana voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Postin taloudelliseen tulokseen.
Postin liiketoiminta on riippuvainen erilaisista toimitiloista, ja vakava häiriö näissä tiloissa, varastoissa,
lajittelukeskuksissa tai kuljetusverkostoissa voisi vaikuttaa haitallisesti Postin liiketoimintaan. Lisäksi
Postiin ja sen toimintaan liittyy teknologiaan ja dataan liittyviä riskejä, kuten lajittelukoneiden tai
muiden IT-järjestelmien teknisiä virheitä ja tietomurtoja. Posti voi joutua kyberhyökkäysten kohteeksi
suoraan tai kolmansien osapuolten, kuten alihankkijan tai palveluntarjoajan, kautta. Kyberhyökkäykset
voivat johtaa sähköntoimituksen, IT-palveluiden ja kiinteistöpalveluiden vähenemiseen, mikä kaikki
vaikuttaisi negatiivisesti Postin taloudelliseen tulokseen. Lisääntynyt maailmanlaajuinen
kyberrikollisuus, kohdennetut uhat ja kehittyneet kyberhyökkäykset ovat osa nopeasti muuttuvaa
digitaalista maailmaa, ja Posti on ryhtynyt kumppaneidensa kanssa lisätoimiin onnistuneiden
hyökkäysten estämiseksi.
Postin liiketoiminta edellyttää merkittävän henkilötietomäärän käsittelyä tai hallinnointia. Mikä tahansa
tietosuojarikkomus tai jopa väite rikkomuksesta voi vaikuttaa negatiivisesti Postin brändiin ja
maineeseen sekä taloudelliseen tulokseen. Posti voi ajoittain joutua viranomaistutkimusten kohteeksi
tai se voi joutua markkina-asemaansa tai markkinakäyttäytymiseen, mukaan lukien
kilpailulainsäädännön noudattamiseen, liittyvien väitteiden ja valitusten kohteeksi.
Kilpailulainsäädännön tai muiden sääntelyvaatimusten, kuten pakotesääntelyn, rikkominen tai jopa
väitetty rikkominen vaikuttaisi negatiivisesti Postin taloudelliseen tulokseen sekä brändiin ja
maineeseen.
35
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin toimintaan liittyvä negatiivinen julkisuus voi vaikuttaa Postin brändikuvaan. Esimerkiksi minkä
tahansa segmentin ongelmat voivat vaikuttaa laajempaan mielikuvaan Postin brändistä. Postiin ja sen
tytäryhtiöihin on aika ajoin kohdistunut ja voi tulevaisuudessa kohdistua negatiivista julkisuutta
erilaisten tapahtumien, kuten yksittäisten lähetysten toimitusvirheiden tai -viivästysten, toimittajien ja
alihankkijoiden virheiden tai laiminlyöntien, asiakkaisiin kohdistuvan tai muissa tilanteissa ilmenevän
työntekijöiden huonon käytöksen, ulkoisen rikollisuuden, viranomaisten epäsuotuisien tutkimusten,
tiedusteluiden tai toimien sekä lehdistön spekuloinnin seurauksena. Postin maineeseen vaikuttavat
myös muut ulkoiset tekijät, jotka koskettavat koko toimialaa.
Vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen ja vastuullisuustyön tunnustamiseen tähtäävän työn
tarkoituksena on yhdistää Postin brändi vastuullisuuteen. Postin vastuullisuuteen liittyvä negatiivinen
julkisuus tai Postin ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin liittyvä epäonnistunut viestintä voivat vahingoittaa
Postin mainetta.
Työntekijät ovat Postin arvokkain voimavara, ja heidän turvallisuutensa on erittäin tärkeää. Työntekijät
kohtaavat päivittäin työtapaturman riskin tai mahdollisuuden kohdata vaaratilanteita, kuten väkivaltaa
jakelutyössä. Tällaiset tapaturmat voivat aiheuttaa lisäkustannuksia ja vaikuttaa negatiivisesti Postin
maineeseen työnantajana. Posti voi altistua myös ammattiliittojen toimintaan liittyville riskeille,
mukaan lukien työnseisaukset, erityisesti Suomessa, elleivät työmarkkinatoimijat onnistu käymään
rakentavia neuvotteluja ja ylläpitämään työrauhaa markkinoilla.
Jos postisääntely ei kehity jatkuvasti nopeasti kehittyvien markkinoiden mukaisesti vähentämällä
velvoitteita, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia taantuvilla markkinoilla, tai jos viranomaiset
tulkitsevat sitä odottamattomalla tavalla, se voi aiheuttaa Postille toiminnallisia haasteita,
lisäkustannuksia ja taloudellisia tappioita. Lisäksi, jos paikallinen digitalisaatiota koskeva sääntely
asettaa rajoituksia kaupallisille markkinatoimijoille, se voi vaikuttaa kielteisesti Postin digitaaliseen
tarjontaan.
Tietoa listautumismyynnistä ja -annista
Posti ilmoitti 19.9.2025 suunnitelmistaan listautua Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Listautumisen
yhteydessä tarkoituksena oli, että yhtiön ainoa osakkeenomistaja, Suomen valtio, valtioneuvoston
kanslian omistajaohjausosaston edustamana, tarjoaisi omistamiaan osakkeita ostettavaksi, ja yhtiö
toteuttaisi henkilöstöannin.
Listautumismyynnin ja -annin tavoitteena on laajentaa Postin omistuspohjaa ja mahdollistaa Postin
kasvun jatkuminen parantamalla sen taloudellista joustavuutta pörssiyhtiönä sekä vahvistamalla
Postin ja sen brändin tunnettuutta sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
Posti ilmoitti 29.9.2025, että listautumismyynnissä osakkeen myyntihinta on 7,50 euroa
myyntiosakkeelta. Suomen valtio, valtioneuvoston kanslian edustamana, tarjosi osakkeiden myynnissä
ostettavaksi 11 600 000 olemassa olevaa osaketta yleisömyynnissä yksityishenkilöille ja yhteisöille
Suomessa ja instituutiomyynnissä institutionaalisille sijoittajille Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi
yhtiö tarjosi osakkeita merkittäväksi Postin työntekijöille, ja henkilöstöosakkeen merkintähinta on 10
prosenttia alhaisempi kuin yleisömyynnin myyntihinta.
Yksityishenkilöt pystyivät merkitsemään yleisömyynnissä myyntiosakkeita ilman oikeutta
bonusosakkeeseen tai bonusosakeoikeuksin, jolloin he saavat jokaista bonusmyynnissä heille
allokoitua kymmentä myyntiosaketta kohden yhden osakkeen myyjältä ilman eri veloitusta
edellyttäen, että sijoittaja pitää bonusosakkeisiin oikeuttavat myyntiosakkeet arvo-osuustilillään
yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan omistusoikeuden siirtymisestä lukien eli arviolta 10.10.2026 saakka.
Johtoryhmän jäsenille maksettiin listautumismyynnin ja -annin yhteydessä rahapohjainen bonus.
Listautumispalkkio on 100 prosenttia vuosipalkasta sekä toimitusjohtajalle että talous- ja
rahoitusjohtajalle ja enintään 60 prosenttia vuosipalkasta muille johtoryhmän jäsenille.
Listautumispalkkion maksu tapahtui valtion omistajapolitiikan puitteissa ja oli ehdollinen
listautumismyynnin ja -annin sekä tätä seuraavan listautumisen toteutumiselle. Johtoryhmän jäsenet
sitoutuivat merkitsemään osakkeita henkilöstöannissa määrällä, joka vastaa koko listautumispalkkion
nettomäärää. Mikäli osakkeiden merkintöjä olisi leikattu henkilöstöannissa sen ehtojen mukaisesti, ovat
johtoryhmän jäsenet sitoutuneet hankkimaan osakkeita julkisessa kaupankäynnissä jäljellä olevalla
määrällä.
36
VUOSIKERTOMUS 2025
Finanssivalvonta hyväksyi 29.9.2025 Posti Group Oyj:n suomenkielisen esitteen koskien Postin
suunniteltua listautumista Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle, osakemyyntiä, jossa yhtiön ainoa
osakkeenomistaja eli Suomen valtio, valtioneuvoston kanslian edustamana, tarjosi omistamiaan
osakkeita ostettavaksi, sekä tähän liittyvää henkilöstöantia.
Posti Group Oyj jätti 29.9.2025 Nasdaq Helsinki Oy:lle listalleottohakemuksen Postin osakkeiden
listaamiseksi ensin prelistalle ja sitten Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Kaupankäynti Postin osakkeilla
alkoi Nasdaq Helsingin prelistalla 10.10.2025 ja Nasdaq Helsingin pörssilistalla 14.10.2025
kaupankäyntitunnuksella ”POSTI”.
Posti tiedotti 6.10.2025 että yleisömyynti on ylimerkitty ja merkintäaika keskeytetty.
Posti tiedotti 7.10.2025, että instituutiomyynti on ylimerkitty ja merkintäaika on keskeytetty.
Posti tiedotti 9.10.2025, että listautumismyynti ja -anti on ylimerkitty ja listautuminen toteutetaan
suunnitellusti.
Posti tiedotti 15.10.2025 Postin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa listautumismyynnin ja -annin
toteuttamisen jälkeen. Lista oli saatavilla yrityksen verkkosivuilla.
Posti tiedotti 20.10.2025, että henkilöstöannissa merkityt 500 000 uutta osaketta on rekisteröity Patentti-
ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin 20.10.2025. Uusien osakkeiden rekisteröinnin
seurauksena Postin liikkeeseen laskemien osakkeiden kokonaislukumäärä on 40 500 000.
Posti tiedotti 7.11.2025 lisäosakeoption toteuttamisesta ja vakauttamisajan päättämisestä. Danske Bank
ostaa Suomen valtiolta 1 740 000 yhtiön osaketta ja palauttaa yhtiön listautumismyynnin ja -annin
yhteydessä solmitun osakelainaussopimuksen mukaisesti lainaamansa 1 740 000 osaketta Suomen
valtiolle.
Posti tiedotti 20.11.2025, että Posti-konsernin osakkeenomistajien nimitystoimikunta vuodelle 2025 on
nimitetty. Vuonna 2025 määräpäivä on poikkeuksellisesti 17.11.2025 johtuen yhtiön osakkeen
pörssilistauksesta lokakuussa 2025. Jatkossa yhtiön suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät kunkin
vuoden kesäkuun ensimmäisen pankkipäivän tilanteen mukaisesti.
Nimitystoimikunnan kokoonpano vuonna 2025: Maija Strandberg (KTM), ylijohtaja, osastopäällikkö,
Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausyksikkö, Annika Ekman (KTM), sijoitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Erkka Kohonen (KTM), vanhempi salkunhoitaja, Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Varma.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Posti ilmoitti 7.1.2026 suunnitelmista uudistaa jakelutoimintojaan ja asiakaspalveluaan sopeutuakseen
paperipostin määrän jatkuvaan vähenemiseen ja digitalisaation kasvuun. Suunnitellut muutokset
sisältävät organisaatiouudistuksia, lajittelun automaation lisäämistä, tiettyjen Postin omien
myymälöiden siirtämistä kumppaniverkostoon sekä asiakaspalvelun keskittämistä. Toimenpiteiden
arvioidaan johtavan noin 172 vakituisen työpaikan vähentämiseen. Posti pyrkii minimoimaan
irtisanomiset tarjoamalla vapaaehtoisia ratkaisuja, uudelleensijoittumismahdollisuuksia ja koulutusta.
Muutosten tavoitteena on parantaa toiminnan tehokkuutta ja varmistaa palveluiden pitkäjänteinen
kestävyys. Posti ilmoitti 4.2.2026, että vähennystarve täsmentyi neuvotteluiden jälkeen 121 henkilöön.
Posti ilmoitti 23.1.2026 Postin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset vuoden 2026
varsinaiselle yhtiökokoukselle. Toimikunta esittää, että hallituksen jäsenmäärä olisi seitsemän ja että
kaikki nykyiset jäsenet jatkaisivat tehtävissään lukuun ottamatta Mervi Airaksista, joka ei ole enää
käytettävissä uudelle toimikaudelle. Sanna Suvanto‑Harsaae ehdotetaan valittavaksi hallituksen
puheenjohtajaksi ja Jukka Leinonen varapuheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunta esittää muutoksia
hallituksen palkkioihin osana pitkän aikavälin ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda palkkiot
markkinatasolle.
Posti ilmoitti 2.2.2026 että KTM, MBA Kaj Kulp on nimitetty Posti-konsernin strategiasta ja
liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi (SVP, Strategy and Business Development) sekä
johtoryhmän jäseneksi 1.3.2026 alkaen. Hän raportoi Posti-konsernin toimitusjohtaja Antti
Jääskeläiselle. Kulp on ollut Postin palveluksessa vuodesta 2012 lähtien, ja  työskennellyt
johtotehtävissä Verkkokauppa- ja jakelupalveluissa sekä Postipalveluissa. Viimeisimmässä roolissaan
hän johti Postin innovaatioihin ja strategisiin hankkeisiin liittyvää toimintaa.
37
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti ilmoitti 13.2.2026, että Postin hallitus on hyväksynyt kaksi uutta pitkän aikavälin osakepohjaista
kannustinohjelmaa: suoritusperusteisen Performance Share Program (PSP) -ohjelman ja rajoitetun
Restricted Share Program (RSP) -ohjelman, jotka on suunnattu Postin johdolle ja valituille
avainhenkilöille. Ensimmäiset ohjelmat, PSP 2026–2028 ja RSP 2026–2028, alkavat vuoden 2026
alussa ja mahdolliset palkkiot maksetaan keväällä 2029. Hallitus päätti lisäksi muuttaa LTI 2024–2026
ja LTI 2025–2027 -ohjelmien palkkiot käteisestä osakkeiksi niille osallistujille, jotka osallistuvat myös
PSP 2026–2028 -ohjelmaan. Näissä ohjelmissa palkkiot maksetaan vastaavasti keväällä 2027 ja
keväällä 2028. Ohjelmista maksettavien palkkioiden enimmäismäärät ovat noin 343 000 osaketta LTI
2024–2026 -ohjelmasta (kevät 2027), noin 389 800 osaketta LTI 2025–2027 -ohjelmasta (kevät 2028),
noin 544 000 osaketta PSP 2026–2028 -ohjelmasta (kevät 2029) ja noin 54 000 osaketta RSP 2026–
2028 -ohjelmasta (kevät 2029).
Posti ilmoitti 2.3.2026, että Postin hallitus on päättänyt kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen, joka
pidetään 15.4.2026. Kokouskutsussa esitetään muun muassa tilikauden 2025 osingonjakoehdotus,
jonka mukaan jaettavaksi ehdotetaan 0,84 euroa osakkeelta kahdessa erässä, yhteensä 34,0 miljoonaa
euroa. Lisäksi hallitus esittää päätettäväksi tavanomaisista hallinto-, palkitsemis- ja valtuutusasioista
sekä valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja osakeanteihin. Ilmoittautumislinkkki
yhtiökokoukseen löytyy yhtiön verkkosivuilla posti.com/sijoittajat/yhtiokokous/2026.
Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksessä emoyhtiön jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 257 648 047,36 euroa, joista
tilikauden 2025 voitto on 21 651 574,51 euroa.
Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia
muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta ehdotettuun
voitonjaon määrään.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan tilikaudelta 2025 34,0 miljoonaa euroa, mikä
vastaa 0,84 euroa osakkeelta kahdessa erässä.
38
VUOSIKERTOMUS 2025
Näkymät vuodelle 2026
Posti arvioi liikevaihtonsa olevan 1 400–1 500 miljoonaa euroa ja oikaistun liiketuloksen 63–79
miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuonna 2025, Postin liikevaihto oli 1 447,6 miljoonaa euroa ja oikaistu
liiketulos (oikaistu EBIT) 69,3 miljoonaa euroa.
Posti on muuttanut tapaa, jolla yhtiö antaa koko vuoden näkymät. Jatkossa Posti antaa vaihteluvälin
koko vuoden liikevaihdon ja oikaistun liiketuloksen (oikaistu EBIT) odotuksille, eikä oikaistua
käyttökatetta enää sisällytetä ohjeistukseen.
Taustaa vuoden 2026 näkymille
Logistiikkasektorin toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana. Kaupan sekä teollisuuden
kasvua rajoittaa edelleen epävarmuus, ja kuluttajien luottamus pysyy vaimeana.
Koska Posti palvelee laajaa asiakaskuntaa, sekä BKT:n kasvu että luottamusmittarit vaikuttavat
suoraan alan suorituskykyyn. Suomessa BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2026 ovat maltilliset; Ruotsissa
ja Baltiassa kasvun odotetaan jatkuvan. Kauppapolitiikan kiristyminen, geopoliittiset jännitteet,
rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja mahdolliset lisäsopeutustoimet voivat edelleen hidastaa Suomen
talouden elpymistä.
Verkkokaupan kasvu sekä kotimaassa että kansainvälisesti tukee edelleen pakettimarkkinoiden
laajentumista. Tätä kasvua vauhdittavat lisääntynyt secondhand-verkkokauppa ja pienempien
pakettien määrän kasvu. Kilpailun pakettimarkkinoilla sekä Suomessa että Baltiassa odotetaan
pysyvän kovana.
Postivolyymien odotetaan jatkavan laskuaan digitalisaation myötä. Posti on jatkanut paperipostin
jakelumallien kehittämistä ja tarjoaa digitaalisia postiratkaisuja tukemaan asiakkaita heidän
siirtyessään digitaalisiin palveluihin. Vuonna 2026 voimaan astuva lainsäädäntö muuttaa virallisen
valtion lähettämän kirjepostin toimitettavaksi pääosin digitaalisesti, mikä vaikuttaa edelleen kirjepostin
määriin laskevasti.
Posti pysyy sitoutuneena asiakaslähtöisyyteen ja kehittää palveluitaan jatkuvasti muuttuvien
asiakastarpeiden mukaan. Konsernin keskeiset painopisteet ovat kaupallinen kasvu, vahvemmat
verkostosynergiat ja parantunut operatiivinen tehokkuus.
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua, eikä liikevaihto ja oikaistu liiketulos kerry
tasaisesti vuoden aikana. Vuoden neljäs neljännes on tyypillisesti muita vuosineljänneksiä vahvempi.
Digitalisaation kiihtymisen odotetaan vaikuttavan heikentävästi kirjepostin määrään erityisesti
ensimmäisellä neljänneksellä.
Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Yhtiön hallitus on tarkistanut keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuodesta 2026 eteenpäin:
Orgaanisen liikevaihdon keskimääräinen kasvu (3–5 vuoden jaksolla) vähintään 2 prosenttia
konsernitasolla ja vähintään 5 prosenttia Postipalveluiden ulkopuolella vuoteen 2025 verrattuna
Vuoden 2025 lähtötaso konsernitasolla: 1 447,6 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 lähtötaso Postipalveluiden ulkopuolella: 917,1 miljoonaa euroa
Oikaistun liiketuloksen keskimääräinen kasvu (3–5 vuoden jaksolla) yli 5 prosenttia vuoteen 2025
verrattuna
Nettovelka suhteessa oikaistuun käyttökatteeseen alle 2,5x
Posti-konsernin tavoitteena on maksaa jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60
prosenttia nettotuloksesta osinkona Postin hallituksen hyväksymän osinkopolitiikan mukaisesti.
39
VUOSIKERTOMUS 2025
sus_statement_kansi.jpg
Kestävyysraportti
40
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS_8.jpg
Yleiset tiedot
41
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Tämä kestävyysraportti muodostaa Posti Groupin (jäljempänä myös ”Posti”, ”konserni” tai ”yhtiö”)
konsernikestävyysraportin ja on Postin vuotuisen kestävyysraportoinnin ydin. Se on laadittu
kestävyysraportointidirektiivin, siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien,
jäljempänä ”ESRS-standardit”, ja Suomen kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti. Raportti sisältää myös
EU‑taksonomia‑asetuksen ja sen täytäntöönpanosäädösten sekä delegoitujen säädösten mukaisesti
laaditut EU‑taksonomiaa koskevat tiedot. Posti soveltaa raportoinnissa komission delegoitua asetusta
(EU) 2026/73 EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti.
Kestävyysraportti on laadittu konsernin tasolla, ja sen raportoinnin laajuus vastaa Postin
konsernitilinpäätöstä ajanjaksolta 1. tammikuuta–31. joulukuuta, ellei toisin mainita. Konsolidoinnin
laajuuteen kuuluvat kaikki emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden toiminnot kaikissa toimintamaissa.
Kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n mukaisesti tätä raporttia ei julkaista digitaalisessa XBRL-muodossa, koska
täytäntöönpanoa ohjaavaa sovellettavaa ESEF-asetusta (European Single Electronic Format) tai muuta
EU:n lainsäädäntöä ei ole.
Tiedot perustuvat Postille olennaisiin aiheisiin, jotka on tunnistettu Postin kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa, joka on tehty ESRS 1:n yleisten vaatimusten mukaisesti. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessissa tarkasteltiin sekä tosiasiallisia että mahdollisia vaikutuksia sekä
niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koko Postin arvoketjussa. Lisätietoja prosessista on kohdassa
Posti on yksi johtavista jakelu- ja logistiikkayhtiöistä Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Sen
arvoketjuun kuuluu sekä alkupään (esimerkiksi ajoneuvojen, polttoaineiden ja digitaalisen
infrastruktuurin toimittajat) että loppupään (esimerkiksi pakettien ja postin jakelu loppuasiakkaille)
toimintoja. Kestävyysraportti sisältää arvoketjuun liittyvät tiedot, jotka on tunnistettu olennaisiksi
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Jos arvoketjusta on käytetty arvioita, ne ilmoitetaan
oletuksineen aihekohtaisten standardien laadintaperiaatteita koskevassa osiossa.
Posti ei ole käyttänyt mahdollisuutta olla antamatta turvallisuusluokiteltuja tai arkaluonteisia tietoja,
joilla olisi vaikutusta Postin kestävyysraporttiin.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Posti soveltaa ESRS 1:ssä määriteltyjä aikavälejä ja luokittelee vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
lyhyen aikavälin (alle vuosi), keskipitkän aikavälin (1–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli viisi vuotta)
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Näitä aikavälejä sovellettiin koko olennaisuuden arvioinnissa.
Kuhunkin aiheeseen liittyvien mittareiden laadintaperiaatteet kuvataan kunkin jakson lopussa.
Mittareista suurin epävarmuus koskee laskelmia, jotka liittyvät scope 3 -päästöihin. Posti pyrkii
jatkuvasti parantamaan arvoketjuja koskevien tietojen tarkkuutta muun muassa korvaamalla
sijaismuuttujia tai sektorikohtaisia keskiarvotietoja ensisijaisilla tiedoilla aina kun se on mahdollista,
esimerkiksi scope 3 -päästöjen osalta. Näillä toimilla pyritään ajan myötä vähentämään riippuvuutta
arvioista ja vahvistamaan raportoitujen kestävyystietojen luotettavuutta. Päästöjen laskennan
laadintaperiaatteista on lisätietoja osiossa Ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat
Tämä on ensimmäinen vuosi, jona Posti raportoi ESRS:n ja taksonomia-asetuksen mukaisesti. Kaikista
mittareista ei siksi esitetä vertailulukuja. Jos vertailutietoja julkaistaan, ne perustuvat aiemmin
raportoituihin ja ulkoisesti varmennettuihin tietoihin, jotka on laadittu GRI-standardien mukaisesti
(lukuun ottamatta vuoden 2020 GHG-päästöjä). Vaikka raportointimenetelmä on näiden lukujen osalta
pysynyt johdonmukaisena, ne eivät kuulu tämän raportointikauden varmennuksen piiriin.
Raportoitujen mittareiden mittausmenetelmää ei ole varmennettu minkään ulkopuolisen tahon
toimesta, lukuun ottamatta tämän raportin varmentajaa.
42
VUOSIKERTOMUS 2025
Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti (ESRS 17)
Posti on päättänyt jättää pois E1-9 olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon
liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sekä SBM-3 48(e) ennakoidut
taloudelliset vaikutukset. Lisäksi työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen (tapausten määrä),
onnettomuuksien, kuolemantapausten ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien
lukumäärää koskevat tietopisteet, jotka koskevat omaa työvoimaa ei raportoida ensimmäiseltä
vuodelta. Myös muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskeva
tiedonantovaatimus S1-14 jätetään pois Postin kestävyysraportista ensimmäisenä vuonna.
Posti on myös päättänyt käyttää ESRS:n niin sanotun pikakorjauksen (“Quick-fix”) vaiheittaista
käyttöönottoa koskevaa vaihtoehtoa, jossa standardi S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät jätetään pois. S4-
standardi on määritetty Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi.
Seuraavassa taulukossa esitetään olennaiset vaikutukset ja riskit S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät -
standardin osalta:
Asiaan liittyvä
osa-aihe tai
osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Yksityisyys
Kyberhäiriöt voivat aiheuttaa yksityisyyden
suojaa loukkaavia tietovuotoja ja vaikuttaa
kielteisesti Postin asiakkaisiin.
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Loppupää
Lyhyt
(vaikutus)
Tietosuoja- ja
kyberturvallisuuslainsäädännön, kuten
yleisen tietosuoja-asetuksen ja tarkistetun
kyberturvallisuusdirektiivin, rikkomukset
voivat johtaa huomattaviin sakkoihin,
kustannusten kasvuun, maineen
vahingoittumiseen ja mahdollisiin
tulonmenetyksiin.
Taloudellinen riski
Oma ja arvoketju
Keskipitkä ja
pitkä (riski)
Tuotteiden ja
palvelujen
saatavuus
Postin kuluttajat hyötyvät luotettavista,
turvallisista ja helposti saatavilla olevista
fyysisistä ja digitaalisista palveluista, kuten
postin ja pakettien jakelusta Postin
toimintamaissa.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Loppupää
Lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä
(vaikutus)
Postilaki velvoittaa Postia jakamaan postia
kaikkialle Manner-Suomeen. Mahdolliset
häiriöt Postin palveluissa voivat vaikuttaa
kielteisesti Postin kuluttajiin.
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Loppupää
Lyhyt
(vaikutus)
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vaikutus strategiaan ja liiketoimintamalliin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
Postin toiminta vaikuttaa kuluttajiin sekä tietosuojaan, että palvelujen saavutettavuuteen liittyvien
vaikutusten ja riskien kautta. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ovat muun muassa puutteellisesta
kyberturvallisuudesta johtuvat tietomurrot, jotka voivat vahingoittaa asiakkaita ja työntekijöitä sekä
johtaa sääntelyrikkomuksiin, sakkoihin ja mainehaittoihin. Samalla Posti luo myönteisiä vaikutuksia
tarjoamalla luotettavia, turvallisia ja saavutettavia fyysisiä ja digitaalisia palveluja toimintamaissaan.
Palvelukatkokset niin fyysisessä jakelussa kuin digitaalisilla alustoilla voivat vaikuttaa negatiivisesti
kuluttajiin, mikä korostaa toiminnan jatkuvuuden ja resilienssin merkitystä. Kielteisten vaikutusten ja
riskien hallitsemiseksi Posti käsittelee henkilötietoja kattavan tietosuojapolitiikan,
43
VUOSIKERTOMUS 2025
riskienhallintaprosessien, pakollisten koulutusten, toimittajien huolellisen arvioinnin sekä tietoturvan ja
säädöstenmukaisuuden jatkuvan seurannan kautta.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat toimintaperiaatteet
Postilla on käytössään toimintaperiaatteet edellä mainittujen vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi.
Näihin kuuluvat Työntekijän toimintaohje (G1 Liiketoiminnan harjoittaminen), Tietosuoja- ja
Tietoturvapolitiikka sekä Ihmisoikeusperiaatteet (S2 Arvoketjun työntekijät).
Tietosuojapolitiikassa esitetään periaatteet, prosessit ja hallintokehys henkilötietojen käsittelyn
hallitsemiseksi. Siinä määritellään roolit ja vastuualueet, ja sen tarkoituksena on ehkäistä yksityisyyden
suojaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia kaikissa henkilötietojen käsittelytoimissa, mukaan lukien kuluttajia
ja loppukäyttäjiä koskevat toimet. Konsernin Tietoturvapolitiikassa keskitytään tietoturva- ja
kyberriskien vähentämiseen konsernin kaikissa toiminnoissa. Hallitus hyväksyy sekä Tietosuoja- että
Tietoturvapolitiikan.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat toimet
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Postin toteuttamista ja suunnittelemista toimista, joilla
hallitaan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia tai riskejä tai parannetaan
niiden hallintaa.
Yksityisyys
Posti varmistaa ja valvoo tietosuojan toteutumista toiminnassaan sekä tekee jatkuvia
auditointeja tietosuojan varmistamiseksi. Näiden auditointien avulla Posti on pystynyt
parantamaan palveluidensa turvallisuutta erityisesti kaikissa internetiin yhteydessä olevissa
palveluissa. Järjestelmällinen työ on johtanut heikkouksien vähenemiseen Q3-Q4 2025 aikana.
Posti toteuttaa ennalta ehkäiseviä turvatoimia ja seuraa mahdollisia uhkia osana jatkuvia toimia,
joilla pyritään lieventämään tietoturvaloukkausten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä.
Pakolliset tietosuoja- ja kyberturvallisuuskoulutukset, joiden avulla voidaan ehkäistä
tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä, myös tietosuojarikkomuksia. Asiantuntijatyötä
tekeville henkilöstöryhmille järjestetään tietosuojasta syventävää koulutusta.
Tuotteiden ja palvelujen saatavuus
Posti on vuoden 2025 aikana kehittänyt digitaalista ja fyysistä esteettömyyttä koskevia
prosessejaan ja selkeyttänyt esteettömyyden määritelmää. Näin voidaan parantaa
esteettömyyttä kaikkien Postin asiakkaiden kannalta ja olemme esimerkiksi parantaneet
palvelupisteidemme esteettömyystietoja verkkosivuillamme.
Kuluttajapalvelujen digitaalisen esteettömyyden auditoinnit tehtiin syksyllä 2024 ja 2025, ja
niiden välissä tehtiin parannuksia auditoinnin havaintojen perusteella. 
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat tavoitteet
Posti on asettanut seuraavan tavoitteen:
Kaikki Postin työsuhteiset työntekijät suorittavat kerran kahdessa vuodessa verkkokurssin
tietosuojan perusteista. Tavoitetta seurataan vuosittain, ja vuoden 2025 tulos on  80 %.
Seurantaa ja muistutuskäytäntöjä on tehostettu, ja näitä toimenpiteitä jatketaan tavoitetason
saavuttamiseksi.
Lisäksi Posti on asettanut tavoitteen parantaa jatkuvasti kyberturvallisuuttaan. Tavoitteen
toteutumista seurataan vuosittain, ja siitä raportoidaan tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle.
Vastuullisuuden hallintomalli Postissa
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Postin hallintoelimiin kuuluvat yhtiökokous, jolla on ylin päätösvalta, hallitus, joka vastaa toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnasta, sekä toimitusjohtaja, joka vastaa operatiivisesta
johtamisesta.
Postin vastuullisuuden hallintomallin tarkoituksena on varmistaa, että vastuullisuus otetaan huomioon
kaikilla päätöksenteon tasoilla strategisesta valvonnasta operatiiviseen toteutukseen. Vastuullisuuden
kannalta tärkeimmät Postin hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat hallitus ja sen valiokunnat,
toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä konsernin vastuullisuusfoorumi ja sen yhteydessä toimivat
aihekohtaiset työryhmät ja valiokunnat.
44
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti-konsernin asiantuntijat tiedottavat kaikille Posti-konsernin vastuullisuutta käsitteleville
hallintoelimille käyttöön otetuista vastuullisuusmittareista sekä muista olennaisista
vastuullisuusaiheista vähintään neljännesvuosittain – ja usein myös tiheämmin jäljempänä esitetyllä
tavalla.
Hallintoelinten tehtävänä on tarkastella olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (IROja),
määritellä ja valvoa korjaavia toimenpiteitä silloin, kun edistyminen ei ole riittävää, sekä varmistaa, että
vastuullisuustavoitteet otetaan huomioon päätöksenteossa siten, että liiketoiminnan operatiivinen
tehokkuus ja vastuullisuus ovat linjassa keskenään.
Käytännössä hallitus ja sen valiokunnat arvioivat säännöllisesti vastuullisuuteen liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia osana strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Arviointiin kuuluu muun
muassa, kuinka vastuullisuusnäkökulmat vaikuttavat pitkän aikavälin arvonluontiin, sidosryhmien
odotuksiin ja sääntelyn kehitykseen. Merkittävien liiketoimien, kuten yritysostojen, divestointien ja
suurten pääomainvestointien, yhteydessä hallitus ja johtoryhmä arvioivat niihin liittyviä
vastuullisuusnäkökulmia, mukaan lukien ympäristö- ja sosiaalivaikutukset, maineeseen kohdistuvat
riskit sekä yhtenäisyys Postin ilmasto- ja ihmisoikeussitoumusten kanssa. Lyhyen aikavälin taloudellisen
tuloksen ja pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden välistä tasapainoa käsitellään seikkaperäisesti.
Konsernin vastuullisuusfoorumi on avainasemassa, kun tunnistetaan uusia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Foorumi näyttelee keskeistä roolia vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa ja poikkitoiminnallisen vuoropuhelun edistämisessä, jotta
vastuullisuutta koskevat riskit ja mahdollisuudet voidaan integroida Postin riskifoorumin johtamaan
kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Tähän sisältyy skenaarioanalyysi, sidosryhmävaikutusten
arvioinnit sekä niiden yhdenmukaistaminen Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin kanssa.
Vastuullisuusfoorumin näkemykset toimitetaan tarvittaessa johtoryhmälle ja hallitukselle, mikä edistää
tietoon perustuvaa valvontaa ja strategista linjausta.
Hallituksen ja sen valiokuntien rooli
Hallitus on Postin korkein elin, jolla on kokonaisvastuu Vastuullisuusohjelman valvonnasta. Hallitukseen
kuuluu kahdeksan (8) jäsentä, joista neljä (4) on miehiä ja neljä (4) naisia. Naisjäsenten suhde
miesjäseniin on 1,0. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia osakkeenomistajista lukuun
ottamatta yhtä jäsentä, jolla on työsopimus valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston kanssa.
Postin hallitus koostuu toimivaan johtoon kuulumattomista ja riippumattomista jäsenistä. Lisäksi
Postilla on työntekijöiden edustaja, joka osallistuu hallituksen kokouksiin. Hallituksen jäsenillä on
kokemusta Postin toimialan ja maantieteellisen sijainnin kannalta merkityksellisistä vastuullisuuteen
liittyvistä asioista nykyisten tehtäviensä ja aikaisemman kokemuksensa ansiosta.
Hallituksella on ylin valvontavastuu siitä, että yhtiö toimii arvojensa, toimintaohjeidensa sekä kaikkien
sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti. Hallitus hyväksyy Postin vastuullisuustavoitteet, ja
toimitusjohtaja vastaa yhdessä johtoryhmän kanssa strategisten tavoitteiden toteuttamisesta Postin
päivittäisessä toiminnassa. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain edistymisestä valituissa
vastuullisuustavoitteissa.
Hallitus ja hallituksen valiokunnat tarkastelevat säännöllisesti vastuullisuuteen liittyviä aiheita.
Hallituksen jäsenet saavat näistä katsauksista tietoa Postin vastuullisuuteen liittyvistä olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä ajantasaista tietoa konsernin edistymisestä
vastuullisuudessa. Katsauksilla varmistetaan myös, että hallituksen tieto ja osaaminen ovat
vastuullisuuteen liittyvissä asioissa ajan tasalla.
Hallitus hyväksyy suurimman osan konsernin toimintaa ohjaavista toimintaperiaatteista. Joitakin
toimintaperiaatteita hyväksyy toimitusjohtaja tai talous- ja rahoitusjohtaja hallituksen valtuuttamana.
Postin vastuullisen liiketoiminnan toimintaperiaatteet on määritetty Postin Työntekijän
toimintaohjeessa ja muissa toimintaperiaatteissa, jotka koskevat muun muassa henkilöstöä,
ympäristöjohtamista, hankintaa, palkitsemista, rahanpesun torjuntaa, tietosuojaa, tietoturvaa, laatua,
riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja varainhoitoa. Lisäksi on muita yksityiskohtaisia yhtiön laajuisia
ohjeita ja suuntaviivoja, jotka perustuvat näihin toimintaperiaatteisiin. Ohjeita ja toimintaperiaatteita
seurataan säännöllisesti ja päivitetään, jos toimintaympäristössä tapahtuu merkityksellisiä muutoksia.
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta on yksi Postin hallituksen valiokunnista. Muiden
vastuualueidensa ohella se arvioi ja valvoo Postin talous- ja kestävyysraportointia sekä lakisääteistä
auditointia ja varmennusta, riskienhallintaa, sisäisen valvonnan järjestelmiä ja tärkeimpiä
vaatimustenmukaisuuteen (compliance) liittyviä aiheita. Hallituksen henkilöstövaliokunta valvoo muun
muassa työterveyttä ja -turvallisuutta, palkitsemista, työtyytyväisyyttä ja niihin liittyviä toimia.
45
VUOSIKERTOMUS 2025
Strategiavaliokunta tarkastelee säännöllisesti yhtiön strategiaa sekä valmistelee ja käsittelee
strategisia päätöksiä.
Postin hallituksella ja sen valiokunnilla on pätevyys valvoa vastuullisuuteen liittyviä vastuita. Heitä
tuetaan kohdennetulla koulutuksella yhtiön vastuullisuuteen liittyvistä aiheista, uusista suuntauksista
ja käytännön ratkaisuista. Hallituksen jäsenillä on vankka koulutus- ja ammattitausta, laaja kokemus
paikallisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta ja vahva ammattietiikka. Useat jäsenet ovat toimineet
johto- ja hallitustehtävissä säännellyillä toimialoilla ja suuryrityksissä, sekä saaneet arvokasta
asiantuntemusta vaatimusten noudattamisesta, hallintotavasta, riskienhallinnasta ja vastuullisuuden
johtamisesta. Tämä vahvistaa entisestään heidän kykyään ohjata Postin vastuullisuuteen liittyvää työtä
ja vastuullista liiketoiminnan harjoittamista.
Tilikauden 2025 aikana hallitus ja sen valiokunnat käsittelivät seuraavia kestävyyttä koskevia aiheita:
tavoitteiden asettaminen ja palkitseminen
kestävyysraportointidirektiiviin liittyvä työ
kestävyysraportointidirektiiviin varmennustoimeksianto
kestävyysraportointidirektiivin keskeisten sisäisten tarkastusten suunnittelu, täytäntöönpano ja
seuranta
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia koskeva prosessi ja arvioinnin tulokset vuodelta 2025
tavoitteiden ja keskeisten tulosten päivitykset (myös vastuullisuusmittarit, kuten scope 1- ja scope 2 -
päästöt, LTA0, Peakon-henkilöstökyselyn tulokset)
investoinnit vähäpäästöiseen kuljetuskalustoon
kestävyyteen liittyvä rahoitus
työsuhteisten työntekijöiden hyvinvointi ja kehitys
vaatimustenmukaisuusraportit
tietosuoja ja kyberturvallisuus.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja vastaa Postin strategisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta koko konsernissa.
Toimitusjohtaja tai hänen nimetty edustajansa myös raportoi hallitukselle olennaisista vastuullisuuteen
liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Postin johtoryhmään kuuluu yhdeksän (9)
liikkeenjohtoon osallistuvaa jäsentä, joista seitsemän (7) on miehiä ja kaksi (2) naisia. Naisjäsenten
suhde miesjäseniin on keskimäärin 0,2. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin operatiivisessa
johtamisessa. Se myös valmistelee ja välittää asiat hallituksen käsiteltäväksi. Johtoryhmä tarkastelee
vastuullisuustavoitteita ja -aiheita kuukausittain ja valvoo omalta osaltaan hyväksyttyjen
vastuullisuustavoitteiden saavuttamista ja vastuullisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia säännöllisesti.
Postin johtoryhmässä on vuodesta 2021 lähtien ollut vastuullisuudesta vastaava johtaja. Johtoryhmän
liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen johtajat ovat vastuussa oman vastuualueensa
vastuullisuustavoitteiden toimeenpanosta ja niiden saavuttamisesta.
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa Posti-konsernin lakisääteisestä raportoinnista, mukaan lukien
hallituksen toimintakertomus, joka sisältää kestävyysraportin. Talous- ja rahoitusjohtaja varmistaa
siten, että kestävyysraportti on kestävyysraportointidirektiivin sääntelyvaatimusten mukainen ja että
käytössä on selkeät käytännöt, joilla varmistetaan annettavien vastuullisuustietojen luotettavuus ja
johdonmukaisuus.
Tilikauden 2025 aikana Postin johtoryhmä tarkasteli muun muassa seuraavia kestävyysaiheita:
kasvihuonekaasupäästöjen kehitys
investoinnit vähäpäästöiseen  kuljetuskalustoon
kestävyysraportointi ja kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpano
työsuhteisen henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen
ihmisoikeusriskien arviointi ja sitä koskevat periaatteet
työturvallisuus
työntekijöiden sitouttaminen
tietosuoja ja kyberturvallisuus
vastuullisuutta ja logistiikkaa koskevan sääntelyn kehitys.
46
VUOSIKERTOMUS 2025
Vastuullisuuden hallintomalli
Konsernin vastuullisuusfoorumi
Konsernin vastuullisuusfoorumi tarkastelee
neljännesvuosittain edistymistä strategisten
vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Se varmistaa,
Tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunta
että työ vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi
etenee suunnitellusti, ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin
Sisäinen
tarkastus
toimiin. Foorumi koostuu liiketoiminta-alueiden ja
konsernitoimintojen vastuullisuusasioista vastaavista
johtajista ja asiantuntijoista, ja sitä johtaa Postin
Sisäiset
kontrollit
johtoryhmän vastuullisuudesta vastaava johtaja.
Foorumissa on seitsemäntoista (17) jäsentä, joista 
Riskien
hallinta
yhdeksän (9) on miehiä ja kahdeksan (8) naisia.
Naisjäsenten suhde miesjäseniin on 0,9.
Ohjaus-
ryhmät:
Postin Vastuullisuusohjelman käytännön toteutuksesta
CSRD-
ohjausryhmä
vastaavat työryhmät ja valiokunnat, jotka kuvataan
seuraavassa vastuullisuuden hallintomallissa.
Tilikauden 2025 aikana Postin vastuullisuusfoorumi
tarkasteli muun muassa seuraavia vastuullisuuteen
liittyviä aiheita:
päivitykset konsernin vastuullisuusohjelmaan
kasvihuonekaasupäästöjen kehitys
investoinnit vähähiiliseen kuljetuskalustoon
kestävyysraportointi ja kestävyysraportointidirektiivin
mukaisten hankkeiden täytäntöönpano
työsuhteisen henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen
ihmisoikeusriskien arviointi ja sitä koskevat periaatteet
työturvallisuus
työntekijöiden sitouttaminen.
Postin hallitus
Henkilöstövaliokunta
Strategiavaliokunta
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Konsernin vastuullisuusfoorumi
Liiketoiminnot
Vastuullisuus
Laki
Talous
Strategia
Hankinta
HSEQ
HR
Viestintä
Tietoturvan ja
tietosuojan
ohjausryhmä
Työryhmät ja toimikunnat
Tasa-arvo-
ja yhden-
vertaisuus-
toimikunta
CSRD-
työryhmät
Ilmasto-
työryhmät
HSEQ-
foorumi
47
VUOSIKERTOMUS 2025
Vastuullisuuteen liittyvät kannustinjärjestelmät
Vastuullisuus on olennainen osa Postin palkitsemisrakennetta. Se näkyy sekä lyhyen että pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmissä, jotka hallitus hyväksyy ja joita se päivittää.
Postin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on rahallinen kannustinjärjestelmä, jossa palkitaan
ylimmän johdon työntekijöitä, jotka ovat kriittisiä konsernin pitkän aikavälin menestyksen kannalta.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sisältää vastuullisuuteen liittyviä tulosmittareita, kuten Postin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen vuodelle 2030, jonka Science Based Targets -aloite
on hyväksynyt (scope 1- ja scope 2 -päästöt), sekä työntekijöiden sitouttamista koskevan tavoitteen.
Tuloksia arvioidaan kolmen vuoden ajalta. 
Seuraavassa taulukossa esitetään vastuullisuusmittareiden painoarvo vuonna 2025 voimaan tulleissa
pitkän aikavälin kannustinohjelmissa (LTI).
Suunnitelma
Vastuullisuutta koskevat tulosmittarit %
LTI 2023–2025
Kasvihuonekaasupäästöt 20 %
Tulosjakso 2023–2025
Työntekijöiden sitouttaminen 15 %
LTI 2024–2026
Kasvihuonekaasupäästöt 15 %
Tulosjakso 2024–2026
Työntekijöiden sitouttaminen 15 %
LTI 2025–2027
Kasvihuonekaasupäästöt 15 %
Tulosjakso 2025–2027
Työntekijöiden sitouttaminen 15 %
Vastuullisuus näkyy myös lyhyen aikavälin kannustimissa. Lyhyen aikavälin palkkiojärjestelmä on
maksuperusteinen kannustin, jolla palkitaan Postin strategisten painopisteiden ja lyhyen aikavälin
liiketoimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Lyhyen aikavälin palkkiojärjestelmä sisältää
sekä taloudellisia että strategisia tavoitteita. Työturvallisuus, jota mitataan tapaturmataajuudella (ei
yhtään poissaoloa aiheuttavaa työtapaturmaa, LTA0), on osa vuoden 2025 lyhyen aikavälin
kannustinohjelmaa. Sen painoarvo on 10 prosenttia.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten tuloksia arvioidaan näin ollen osittain ilmastotavoitteiden
perusteella, ja osa kuluvalla kaudella hyväksyttävistä palkkioista on sidottu näihin tavoitteisiin. Niiden
mukaan ottamisella varmistetaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on osa yrityksen strategista ja
operatiivista päätöksentekoa.
Selvitys vastuullisuutta koskevasta due diligence -prosessista
Posti on integroinut due diligence -prosessin osaksi hallintotapaansa, strategiaansa ja
liiketoimintamalliaan Suomen hallinnointikoodin mukaisesti, jotta vastuullisuusnäkökohdat ovat
systemaattinen osa yhtiön päätöksentekoa ja operatiivista toimintaa. Due diligence -prosessin
toimeenpanoa ja sen kytkemistä keskeisiin prosesseihin ohjaavat Postin ympäristöasioiden
hallintakäytäntö, Ihmisoikeusperiaatteet, Työntekijän toimintaohje ja Toimittajien menettelyohje, jotka
yhdessä tukevat olennaisten riskien ja vaikutusten tunnistamista, ehkäisemistä ja lieventämistä niin
omassa toiminnassa kuin arvoketjussa. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -
periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämän periaatteita, ympäristöä ja korruption torjuntaa.
Lisätietoa Postin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvistä käytännöistä ja sitoumuksista esitetään
48
VUOSIKERTOMUS 2025
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto siitä, miten Posti soveltaa ihmisiä ja ympäristöä koskevia
due diligence -prosessin keskeisiä osatekijöitä ja missä kohdin ne esitetään tässä kestävyysraportissa.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kohta kestävyysraportissa
a) due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
b) vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
prosessin keskeisissä vaiheissa
c) haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
d) toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin ja liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvät toimet (aihekohtaiset toimet)
Korjausprosessi ja kanavat huolenaiheiden esittämistä varten
e) tehtyjen toimien tuloksellisuuden seuranta
Kaikkiin olennaisiin aihekohtaisiin standardeihin liittyvät mittarit
Kaikkiin olennaisiin aihekohtaisiin standardeihin liittyvät
tavoitteet
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Postin kestävyysraportointi on sisällytetty konsernin yleisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
järjestelmiin, jotka perustuvat konsernitason periaatteisiin ja ovat linjassa COSO:n sisäisen valvonnan
viitekehyksen kanssa. Näiden järjestelmien tavoitteena on antaa kohtuullinen varmuus sisäisen ja
ulkoisen raportoinnin, myös kestävyysraportoinnin, luotettavuudesta ja varmistaa sovellettavien lakien,
asetusten ja sisäisten toimintaperiaatteiden noudattaminen.
Postin riskienhallinta kattaa kaikki konsernin toiminnot, ja se on olennainen osa Postin strategia- ja
suunnitteluprosesseja. Riskien tunnistamista, analysointia ja hallintatoimenpiteiden suunnittelua
tehdään jatkuvasti osana suunnitteluprosesseja ja päätöksentekoa. Riskienhallinnan asianmukaisuuden
ja jatkuvan kehittämisen varmistamiseksi tehdään säännöllisiä riskienarviointeja.
Kestävyysraportointiin liittyvänä ensisijaisena riskinä on olennainen virheellisyys, muun muassa
epätäydelliset, epätarkat tai muutoin virheelliset tiedot. Tämän vuoksi Posti on määrittänyt ja ottanut
käyttöön keskeiset sisäiset kontrollit kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa.
Raportointiprosessia on tarkistettu ja virtaviivaistettu kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanon
osana tarkkuuden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Raportoiduissa
vastuullisuusluvuissa noudatetaan nyt samaa hyväksymisprosessia, jota käytetään taloudellisten ja
operatiivisten tietojen osalta ja johon sisältyy liiketoimintaryhmien ja konsernitoimintojen hyväksyntä.
Vuonna 2025 Postin johdon raportointipakettiin sisällytettiin valikoidut kestävyysraportointidirektiivin
mittarit, minkä ansiosta vastuullisuutta koskevien tulosten seuranta on säännöllistä ja näkyvyys
aiempaa parempi johtotasolla.
Toimitusjohtaja vastaa konsernin sisäisen valvonnan järjestelmän perustamisesta ja ylläpidosta.
Liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen johtajat ovat vastuussa sen varmistamisesta, että
sisäinen valvonta, myös kestävyysraportointiin liittyvä valvonta, on heidän alueellaan riittävä. Sisäinen
valvonta raportoi puolivuosittain tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle kestävyysraportointiin
liittyvien keskeisten sisäisten valvontatoimien tuloksista. Riskienhallinnan tuloksista, myös
vastuullisuuteen liittyvistä riskeistä, raportoidaan valiokunnalle kahdesti vuodessa. Hallitus tarkastelee
konsernin keskeisiä riskejä, yleistä riskienhallintajärjestelmää ja Postin riskinottohalukkuutta vähintään
vuosittain.
49
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategia
Posti on sitoutunut vastuullisuuteen ja eettiseen liiketoimintaan kaikilla toiminta-alueillaan. Tämä
sitoumus pohjautuu yhtiön strategiaan, arvoihin ja tarkoitukseen. Postin strategiana on keskittyä
jakelu- ja logistiikkaliiketoimintaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltian alueella. Visiona on olla
kansainvälinen ja yhä kannattavampi jakelu- ja logistiikkayhtiö. Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli
yhteensä 1 447,6 miljoonaa euroa, ja toimintasegmenttien liikevaihto esitetään
Postin strategian kulmakivet ovat kasvu, asiakaslähtöinen kaupallinen osaaminen, olla asiakkaiden
ensisijainen brändivalinta, olla vastuullisuuden edelläkävijä ja operatiivisen tehokkuuden kehittäminen
alan johtavalle tasolle. Vastuullisuus on osa yhtiön tarkoitusta. Siinä kiteytyy sekä vuosisatojen
kokemukseen perustuva ammattiylpeys että jatkuva halu pysyä ajan hermolla: Toimitamme
vastuullisesti sen, millä on merkitystä – sinun ehdoillasi. Posti kehittää järjestelmällisesti toimintaansa
parantaakseen vastuullisuutta ja luotettavuutta ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta.
Postin vastuullisuusjohtamista ohjaavat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, sitoutuminen
ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisiin työelämän käytäntöihin sekä myönteinen yhteiskunnallinen
vaikutus. Nämä painopisteet näkyvät Postin pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa
siirtymäsuunnitelmassa, jonka tavoitteena on saavuttaa nettonolla vuoteen 2040 mennessä. Postin
välitavoitteena on fossiilittomat tiekuljetukset ja kiinteistöenergia  2030 mennessä. Vastuullisuutta ei
käsitellä erillisenä aloitteena vaan osana strategian toteutusta, joka vaikuttaa investointipäätöksiin,
innovointiin ja toimintamalleihin kaikissa liiketoimintayksiköissä.
Postin vastuullisuustyössä on jo pitkään korostettu avoimuutta, sidosryhmävuorovaikutusta ja jatkuvaa
parantamista. Nämä periaatteet ohjaavat edelleen vastuullisuutta Postissa, ja niillä varmistetaan, että
vastuullisuus on osa hallintoa, riskienhallintaa ja tulosten seurantaa. Tällä kokonaisvaltaisella
toimintamallilla Posti pyrkii luomaan yhteistä arvoa omistajilleen, asiakkailleen, työntekijöilleen,
yhteiskunnalle ja ympäristölle sekä säilyttämään kilpailukykynsä nopeasti muuttuvassa logistiikan
toimintaympäristössä.
Vastuullisuuden edelläkävijyys tarkoittaa sitä, että vastuullisuus on integroitu Postin toimintaan
kokonaisvaltaisesti. Vastuullisuus on osa konsernin strategiaa, jonka hallitus on hyväksynyt, sekä pitkän
aikavälin liiketoiminta- ja investointisuunnitelmia, riskinarviointeja ja vuosittaisia toimintasuunnitelmia.
Posti otti käyttöön vuonna 2024 kolmivuotisen Välitämme vastuullisuutta -ohjelman, joka koostuu
kolmesta teemasta: ihmiset, ympäristö ja yhteiskunta. Jokaisella teemalla on vuosittaiset
vastuullisuustavoitteet, mukaan lukien pitkän aikavälin ilmastotavoitteet, jotka ulottuvat vuosille
2030–2040. Konsernitason Vastuullisuusohjelma on voimassa kaikissa Postin toimintamaissa, ja siinä
keskitytään erityisesti seuraaviin teemoihin ja sidosryhmiin:
1) Me postilaiset -fokusalueessa tavoitteena on pitää huolta ihmisistä ja tukea heidän kehittymistään.
Siinä keskitytään rakentamaan työpaikkaa, jossa vaalitaan välittävää työkulttuuria, välittävää
johtamista sekä fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja hyvinvointia
2) Kestävää kasvua yhden planeetan rajoissa -fokusalueessa keskitytään ilmastonmuutoksen hillintään
ja kestävään valikoimaan asiakkaille
3) Eettinen liiketoiminta ja yhteisen hyvän edistäminen -teeman alla keskitytään luomaan positiivista
vaikutusta yhteiskuntaan strategisten kumppanuuksien ja hyväntekeväisyyslahjoitusten avulla, sekä
vahvistamalla ihmisoikeuksia omassa toiminnassa ja arvoketjussa sekä tekemällä vastuullisia
hankintoja.
Postin strategia on vastuullisuustavoitteiden perusta. Vuonna 2022 kansainvälinen Science Based
Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Postin lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet sekä
nettonollatavoitteen vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Postin tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä,
että omat ja ostetut tiekuljetukset Suomessa ovat fossiilittomia, ja että energiankäyttö kaikissa Postin
toimipaikoissa on fossiilitonta. Fossiilittomien kuljetus-, jakelu- ja logistiikkapalvelujen tarjoaminen
asiakkaille ja kuluttajille tulevaisuudessa on kunnianhimoinen tavoite, jota kohti Posti työskentelee
järjestelmällisesti.
Postin työntekijät ovat Postin strategian toteuttajia ja tärkein voimavara matkalla kohti entistä
vastuullisempaa logistiikkatoimintaa. Posti toimi vuonna 2025 kuudessa maassa ja henkilöstön määrä
tilikauden 2025 lopussa oli 13 751 henkilöä. Suomessa yrityksen palveluksessa oli tilikauden lopussa
11 841 henkilöä, mikä tekee Postista yhden maan suurimmista työnantajista.
50
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin sisäiset tavoitteet ja avaintulokset mittaroinnilla (objectives and key results, OKR) mitataan
kuukausittain edistymistä kohti konsernin vastuullisuuteen liittyviä strategisia tavoitteita ja keskeisiä
tuloksia. Indeksi sisältää seuraavat vastuullisuustavoitteet: työsuhteisten työntekijöiden
sitoutumisindeksi, johtamisindeksi, työturvallisuus, DEI-tavoite eli oikeudenmukainen ja yhdenvertainen
kohtelu sekä scope 1- ja scope 2 -päästöt. Postin vastuullisuustavoitteita kuvataan tarkemmin
aihekohtaisissa standardeissa.
Haaste (ja mahdollisuus) Postin vastuullisuusjohtamisen strategisella fokusalueella liittyy
kuljetustoimintojen hiilestä irtautumiseen. Keskeisiä ratkaisuja Postin vuoden 2030 tavoitteen ja
vuoden 2040 nettonollatavoitteen saavuttamisessa ovat puhtaiden ajoneuvojen teknologinen kehitys
markkinoilla – esimerkiksi sähköpakettiautojen toimintasäde – sekä se, asettuuko puhtaiden
ajoneuvojen ja uusiutuvien polttoaineiden hinta kilpailukykyisemmälle tasolle fossiilisiin polttoaineisiin
verrattuna. Sama koskee fossiilivapaan energian ja sähkön hintaa ja saatavuutta kaikissa Postin
toimintamaissa. On myös kriittistä onnistua sitouttamaan kaikki Postin kuljetuskumppanit
toteuttamaan Postin fossiilivapaan tieliikenteen tavoite kaikissa toimintamaissa. Toimintaympäristö ja
Posti ovat merkittävän rakenteellisen murroksen keskellä. Postin työntekijöiden hyvinvointi ja
sitoutuminen ovat avainasemassa Postin sopeutumisessa muutokseen ja siinä onnistumisessa.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Postin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintaryhmään: Verkkokauppa- ja jakelupalvelut, Varastointi-
ja logistiikkapalvelut sekä Postipalvelut. Posti parantaa asiakkaiden arkea tarjoamalla kattavan
palveluvalikoiman, johon kuuluvat muun muassa paketti-, rahti- ja varastointi sisälogistiikka ja postipalvelut.
Posti on tunnistanut arvoketjun ja liiketoiminnan strategian kulmakiviä tukeviksi panoksiksi 1) me
Postilaiset 2) datan, digitaalisuuden ja teknologian sekä 3) skaalautuvan jakeluverkon. Ne ovat
strategisten vastuullisuustoimien kanssa ratkaisevan tärkeitä, kun luodaan arvoa asiakkaille ja muille
sidosryhmille. Posti varmistaa arvoketjunsa tärkeimpien panosten saatavuuden strategisilla
hankintakumppanuuksilla sekä toimittajien ja alihankkijoiden hallinnoinnilla.
Posti panostaa omaan työvoimaansa eri toiminnoissa. Houkutellakseen osaajia Posti panostaa
henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja mukaan ottamiseen. sekä työntekijöitä sitoutetaan
välittävällä yrityskulttuurilla ja mahdollistamalla työntekijöiden kasvu täyteen potentiaaliinsa. Postin
vahvuus yhtiönä perustuu sen työntekijöihin, jotka ovat alansa parhaita asiantuntijoita, sen kykyyn olla
innovatiivinen edelläkävijä logistiikan ja teknologian alalla sekä sen strategisiin panoksiin. Posti luo
arvoa asiakkailleen ja muille sidosryhmille optimoimalla jakelun ja toimituksen arvoketjun alusta
loppuun, kuljetuksesta varastointiin ja lajittelusta jakeluun.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa arvioitiin olennaiset vaikutukset kaikissa toiminnoissa ja
arvoketjussa:
Postin toiminnan arvoketjun alkupäässä on toimittajaverkosto, joka tarjoaa Postin liiketoiminnan
kannalta olennaisia teknologioita, ajoneuvoja, polttoaineita ja digitaalista infrastruktuuria. Posti tekee
tiivistä yhteistyötä sellaisten ajoneuvovalmistajien kanssa, jotka ovat edelläkävijöitä entistä
puhtaampien ja tehokkaampien liikenneratkaisujen kehittämisessä, sekä sellaisten energiantoimittajien
kanssa, jotka helpottavat siirtymää uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi Posti hankkii monenlaisia
tavaroita ja palveluja työvaatteista huoltopalveluihin. Posti tekee kiinteistöjensä kehittämisessä
yhteistyötä rakennuttajien kanssa ja ottaa lisäksi toisinaan aktiivisemman roolin rakennuttamisessa
(esimerkiksi suurten kiinteistöjen projektinjohto). Energiatehokkuus ja fossiilittoman energian käytön
lisääminen sekä Postin uusissa että nykyisissä kiinteistöissä on tärkeää Postin ilmastotoimien
edistämiseksi. Liiketoiminnan ytimessä ovat Postin toiminnot ja työvoima, jotka ovat keskeisiä Postin
menestyksen ja palvelujen tuottamisen kannalta.
Arvoketjun loppupäässä Posti palvelee monipuolista asiakaskuntaa, johon kuuluvat sekä kuluttajat
että yritysasiakkaat. Posti edistää myös kiertotaloutta tarjoamalla palveluja, joilla tuetaan tuotteiden
kätevää palauttamista lähettäjälle. Lisäksi Posti edistää jälleenmyyntiä tarjoamalla logistiikkaratkaisuja,
joiden avulla käytettyjä tavaroita voi vaihtaa ja jälleenmyydä.
Koko arvoketjussa – arvoketjun alkupäässä, omassa toiminnassa ja arvoketjun loppupäässä – Posti
tekee yhteistyötä kuljetuskumppaneiden kanssa. Nämä yhteistyökumppanuudet ovat olennaisia Postin
oman toiminnan laajentamiseksi ja sen varmistamiseksi, että toimitamme vastuullisesti sen, millä on
merkitystä kuluttajille ja  yritysasiakkaille.
Alla oleva kuvio havainnollistaa Postin arvoketjun alku- ja loppupäät sekä esittää keskeisten
toimijoiden sijainnin, Postin omat toiminnot sekä arvoketjun olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet.
51
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti_value_chain_FI.svg
52
VUOSIKERTOMUS 2025
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Posti ylläpitää tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Yhtiö panostaa
vuorovaikutukseen työntekijöiden, yritysasiakkaiden, toimittajien, kuluttajien, päättäjien ja omistajien
kanssa. Säännöllinen vuorovaikutus on Postille tärkeää, sillä se auttaa ymmärtämään sidosryhmien
tarpeita, tarjoamaan näkemyksiä siitä, miten odotuksiin voidaan vastata, sekä tukemaan kestävää
kasvua ja asiakaslähtöistä liiketoiminnan kehittämistä. Aktiivinen sidosryhmädialogi on olennainen osa
vastuullista liiketoimintaa ja raportointia.
Lisäksi Postilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta, jonka Posti-konsernin hallitus nimitti
syyskuussa 2025. Sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää vuoropuhelua yhtiön keskeisten sidosryhmien
kanssa Postin etujen, brändin ja maineen vahvistamiseksi.
Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon strategiaprosessissa hyödyntämällä työntekijöiden
henkilöstökyselyjen ja asiakastutkimusten tulokset. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa
on ollut mukana sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä, ja heidän näkökulmansa huomioitiin
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja validointivaiheissa
haastattelujen ja kyselyjen avulla.
Postin strategiaa päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja
sidosryhmien näkemyksiin. Posti päivitti strategiaansa viimeksi vuonna 2024 ja laajensi vastuullisuutta
koskevaa painopistettä pelkästä hiilestä irtautumisesta kattavampaan, ympäristöä, ihmisiä,
yhteiskuntaa ja hallintotapaa koskevaan toimintamalliin.
Postin asiantuntijat ja aihekohtaiset vastuuhenkilöt tiedottavat eri kanavien ja vastuullisuuden
hallintomallin avulla hallinto-, johto- ja valvontaelimille vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien näkemyksistä ja eduista. Olennaisiin vaikutuksiin puututaan asianmukaisin toimin.
Sidosryhmävuorovaikutusta koskevassa taulukossa esitetään tiivistetysti Postin tärkeimmät
sidosryhmät, vuorovaikutuksen toteuttaminen, vuorovaikutuksen tarkoitus ja se, miten Posti arvioi
sidosryhmävuorovaikutuksen tuloksia.
Sidosryhmä
Miten vuorovaikutus
toteutetaan?
Mikä on vuorovaikutuksen
tarkoitus?
Miten tulokset otetaan
huomioon?
Oma työvoima
Henkilöstökyselyt,
vuoropuhelu työntekijöiden
edustajien kanssa,
suorituskyky- ja
kehityskeskustelut, muut
kyselytutkimukset.
Selvitetään työntekijöiden
näkemyksiä muun muassa
työntekijöiden
osallistumisesta,
työterveydestä ja -
turvallisuudesta,
koulutuksesta ja
urakehityksestä, DEI-
toiminnasta ja hyvinvoinnista.
Työntekijöihin liittyvien
toimintaperiaatteiden ja
käytäntöjen kehittämisessä.
Yritysasiakkaat
Jatkuva vuoropuhelu
kokousten, kyselyjen ja
palautekanavien avulla.
Palvelujen luominen yhdessä
yritysasiakkaiden kanssa.
Luotettavaa ja laadukasta
palvelua kohtuulliseen
hintaan.
Vastataan asiakkaiden
odotuksiin joustavuudesta,
digitaalisista ratkaisuista,
kestävyydestä ja eettisistä
periaatteista.
Uusien palvelujen ja nykyisten
palvelujen uusien
ominaisuuksien
kehittämisessä.
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Asiakaspalvelu, pulssikyselyt,
palautekyselyt, markkinointi ja
viestintä.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä
palvellaan entistä paremmin.
Prosessien ja toimintojen sekä
uusien palvelujen
kehittämisessä.
Arvoketjun
toimittajat,
alihankkijat ja
työntekijät
Strategiset ja operatiiviset
kokoukset, auditoinnit,
itsearviointikyselyt ja
tapahtumat.
Keskustellaan Postin
ilmastotavoitteista,
ympäristönäkökohdista ja
ihmisoikeuksista arvoketjussa,
rakennetaan kumppanuuksia.
Kumppaniyhteistyöstä
huolehtiminen Postin
fossiilittomia tiekuljetuksia
koskevan tavoitteen
toteuttamisessa.
Riskien vähentäminen
ympäristöön ja ihmisoikeuksiin
kohdistuvien kielteisten
vaikutusten välttämiseksi,
myös arvoketjun
työntekijöiden terveys ja
turvallisuus.
53
VUOSIKERTOMUS 2025
Sidosryhmä
Miten vuorovaikutus
toteutetaan?
Mikä on vuorovaikutuksen
tarkoitus?
Miten tulokset otetaan
huomioon?
Sijoittajat
Vuosikatsaus,
puolivuosikatsaus ja
osavuosikatsaukset,
pörssitiedotteet,
lehdistötiedotteet, sijoittaja- ja
analyytikkotapaamiset sekä
varsinainen yhtiökokous
Tarjota ajantasaista tietoa
Postin strategiasta, taloudesta,
näkymistä ja edistymisestä
vastuullisuudessa.
Sidosryhminä toimivien
osakkeenomistajien ja
sijoittajien kanssa
vuorovaikuttaminen,
palautteen mahdollistaminen
ja uusien sijoittajien
hankkiminen.
Osakkeenomistajilta ja
sijoittajilta saadun palautteen
huomioon ottaminen
päätöksenteossa.
Liiketoiminnan ja osinkojen
kestävä kasvu.
Julkisen sektorin
sidosryhmät ja
poliittiset päättäjät
Vuoropuhelu ja yhteistyö.
Politiikkaa, lakeja ja asetuksia
koskevien näkemysten
esiintuominen ja jakaminen.
Poliittisten päättäjien
tukeminen toimialan
näkemysten avulla.
Varmistetaan ennustettava
toimintaympäristö, joka
tarjoaa Postille
oikeudenmukaiset ja
kilpailukykyiset
kasvumahdollisuudet.
Prosessien ja toimintojen
kehittäminen asiaankuuluvien
lakien ja asetusten
noudattamisen
varmistamiseksi.
Sellaisen sääntelyn ja
lainsäädännön kehityksen
seuraaminen, joka voi
vaikuttaa esimerkiksi Postin
toimintaan ja/tai Postin
strategisiin tavoitteisiin.
Toimialan ja
kaupan järjestöt
Aktiivinen jäsenyys
toimialajärjestöissä.
Tasapuolisten
toimintaedellytysten luominen
Postin toimintasektorilla.
Työehtosopimukset.
Toimialan parhaat käytännöt,
kuten
kestävyysraportointidirektiivin
ja EU-taksonomian 
täytäntöönpano ja tulkinta.
Lainsäädäntöä ja politiikkaa
koskeva edunvalvonta.
Koulutus- ja
tutkimuslaitokset
Tutkimusyhteistyöhankkeet ja
vuoropuhelu.
Innovaatiomahdollisuudet
Postin strategian ja
kestävyystavoitteiden
tukemiseksi.
Uutta tutkimusta
vastuullisuuskysymyksistä,
kuten kiertotaloudesta. 
Postista tulee innovatiivisten,
kestävien tuotteiden (esim.
muunnettujen kuorma-
autojen) käyttäjä ja/tai se
ottaa tutkimushankkeiden
tulokset huomioon
palveluissaan.
Sidosryhmä
Miten vuorovaikutus
toteutetaan?
Mikä on vuorovaikutuksen
tarkoitus?
Miten tulokset otetaan
huomioon?
Kansalaisjärjestöt
Vuoropuhelu ja tapaamiset
hyväntekeväisyyslahjoituksista,
hankkeista ja sponsoroinnista,
jotka ovat linjassa Postin
vastuullisuustavoitteiden
kanssa.
Positiivisen vaikutuksen
luominen yhteiskuntaan.
Lasten ja nuorten tukeminen
yhtäläisten mahdollisuuksien
edistämiseksi.
Rasisminvastaisen kulttuurin
edistäminen.
Posti vaikuttaa ja käyttää
ääntään yhteiskunnan hyväksi.
Media
Aktiivinen viestintä kaikista
Postin tärkeistä tapahtumista.
Mediaa palvellaan myös Postin
mediayksikön kautta.
Jaetaan ajoissa tietoa
asiaankuuluvista aiheista.
Kehitetään Postin toimintaa,
sidosryhmien luottamusta ja
Postin brändin mainetta
jakamalla medialle tietoa
hallitusti ja aktiivisesti.
54
VUOSIKERTOMUS 2025
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vaikutus Postin strategiaan ja liiketoimintamalliin
Alla oleva taulukko tiivistää Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut standardit ja
aiheet, jotka on arvioitu vuonna 2023 ja tarkistettu vuonna 2025. Tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (IROt) kuvaavat Postin merkittävimpiä toteutuneita ja mahdollisia vastuullisuuteen
liittyviä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä niitä vastuullisuusaiheita, joilla voi olla vaikutusta
yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn, toimintakykyyn ja pitkän aikavälin arvonluontiin.
Standardi
Osa-aihe
Osaosa-aihe
Tosiasiallinen
tai
mahdollinen
kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen
tai
mahdollinen
myönteinen
vaikutus
Riski
Mahdollisuus
E1
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen
hillintä
K
K
K
Energia
K
K
S1 Oma työvoima
Työolot
Työllisyysturva
O
O
Terveys ja
turvallisuus
O
O
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
O
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
O
Moninaisuus
O
Muut työhön liittyvät
oikeudet
Yksityisyys
O
S2 Arvoketjun
työntekijät
Työolot
Terveys ja
turvallisuus
A, L
Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
A, L
Standardi
Osa-aihe
Osaosa-aihe
Tosiasiallinen
tai
mahdollinen
kielteinen
vaikutus
Tosiasiallinen
tai
mahdollinen
myönteinen
vaikutus
Riski
Mahdollisuus
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Tietoihin liittyvät
kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin
kohdistuvat
vaikutukset
Yksityisyys
L
K
Kuluttajien ja/tai
loppukäyttäjien
sosiaalinen inkluusio
Tuotteiden ja
palvelujen saatavuus
L
L
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Yrityskulttuuri
K
Väärinkäytösten
ilmoittajien suojelu
K
Korruptio ja lahjonta
K
Poliittinen
vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
O
Toimittajasuhteiden
hallinta
O, A
Maksukäytännöt
A
O = oma toiminta, A = arvoketjun alkupään toiminnot, L = arvoketjun loppupään toiminnot, K = koko arvoketju (eli oma toiminta sekä
arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot)
Alla kuvataan tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
Postin strategian ja liiketoimintamalliin:
Ilmastonmuutos
Postin ja sen yhteistyökumppaneiden kuljetustoiminnot aiheuttavat merkittäviä
kasvihuonekaasupäästöjä, jotka nopeuttavat ilmaston lämpenemistä ja aiheuttavat kielteisiä
ympäristövaikutuksia. Postin päästöjä vähentävät toimenpiteet, kuten siirtyminen vähäpäästöisiin
ajoneuvoihin ja energiatehokkuuden parantaminen, puolestaan luovat mahdollisuuksia kilpailuetuun ja
maineen parantamiseen. Yhtiöön kohdistuu kuitenkin riskejä, jotka liittyvät vähähiilisten teknologioiden
heikkoon saatavuuteen, infrastruktuurin rajoitteisiin ja kasvaviin kustannuksiin, jotka syntyvät kehittyvien
55
VUOSIKERTOMUS 2025
ilmastosäännösten noudattamisesta. Energian ja polttoaineiden hintojen vaihtelu vaikuttaa myös
toimintakustannuksiin. Posti vastaa tähän ottamalla ilmastonmuutoksen hillinnän osaksi strategiaansa ja
investoimalla ajoneuvokannan sähköistämiseen, fossiilittomaan energiaan ja toimittajayhteistyöhön.
Tavoitteena on vähentää päästöjä koko arvoketjussa ja vahvistaa liiketoiminnan pitkän aikavälin
kestävyyttä.
Oma työvoima
Postin toiminnalla on olennaisia vaikutuksia sen omaan työvoimaan, erityisesti työllisyysturvan,
terveyden ja turvallisuuden sekä yhdenvertaisen kohtelun osalta. Kielteisiä vaikutuksia ovat
työturvallisuuteen liittyvät riskit ja työpaikkakiusaaminen, kun taas myönteisiä vaikutuksia syntyy
vakaasta työllisyydestä, monimuotoisuuden edistämisestä sekä koulutukseen ja ammattitaidon
kehittämiseen tehdyistä panostuksista. Terveys- ja turvallisuusriskit voivat vaikuttaa työntekijöiden
hyvinvointiin ja liiketoiminnan jatkuvuuteen, kun taas entistä osallistavamman, osaavamman ja
sitoutuneemman työvoiman edistäminen tukee organisaation resilienssiä ja pitkän aikavälin
arvonluontia. Nämä tekijät vaikuttavat Postin henkilöstöstrategiaan, jossa korostetaan, että turvalliset
työolot, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä osatekijöitä pitkän
aikavälin kestävyyden ja työnantajan houkuttelevuuden kannalta.
Arvoketjun työntekijät
Postin alihankkijoina työskentelevien kuljetus- ja jakelutyöntekijöiden turvallisuusjohtaminen saattaa
olla puutteellista, ja he saattavat altistua häirinnälle tai uhkailulle julkisilla paikoilla, mikä johtaa
kielteisiin ja mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin heidän hyvinvointiinsa. Nämä ongelmat ilmenevät
arvoketjun alkupäässä, ja ne voivat vaikuttaa palvelun luotettavuuteen, kumppanuussuhteisiin ja
Postin maineeseen. Posti vastaa tähän tiukentamalla toimittajille asetettavia vaatimuksia ja
vahvistamalla yhteistyötä työturvallisuuden parantamiseksi ja kunnioittavien työolojen edistämiseksi
koko verkostossaan.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Postin toiminnalla on olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät eettiseen
liiketoimintaan, erityisesti yrityskulttuurin, ilmoittajansuojelun, korruptionvastaisuuden, poliittisen
vaikuttamisen, maksukäytäntöjen ja toimittajasuhteiden osa-alueilla. Positiivisia vaikutuksia ovat muun
muassa eettisen ja vastuullisen yrityskulttuurin vahvistaminen, työntekijöiden ja arvoketjun toimijoiden
tukeminen väärinkäytösten ilmoittamisessa sekä poliittisen vaikuttamisen hyödyntäminen
taloudellisena mahdollisuutena alan sääntelyn ja aloitteiden edistämiseksi.
Kielteisiä vaikutuksia liittyy mahdollisiin korruptio- tai lahjontatapauksiin, toimittajille maksettavien
maksujen viivästymiseen tai epäoikeudenmukaisuuteen sekä toimittajien sääntörikkomuksiin, jotka
voivat aiheuttaa maineeseen, talouteen tai lainsäädännön noudattamiseen liittyviä riskejä. Posti on
sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti kaikilla toiminnan osa-alueilla. Yrityskulttuuri
korostaa eettistä toimintaa, lakien ja määräysten noudattamista sekä vastuullisia
liiketoimintakäytäntöjä. Näitä periaatteita tukevat Postin arvot ja Työntekijän toimintaohje, jotka
integroidaan osaksi toimintaa viestinnän, koulutuksen ja valvonnan kautta.
Kustakin olennaisesta vaikutuksesta, riskistä ja mahdollisuudesta sekä vuorovaikutuksesta Postin
strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun kanssa on kattavampi kuvaus ympäristöä, yhteiskuntaa ja
hallintotapaa koskevissa osioissa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien odotetut aikavälit
ilmoitetaan myös vastaavissa aihekohtaisissa standardeissa.
Taloudelliset vaikutukset
Tällä hetkellä tunnistettuihin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä mahdollisia taloudellisia vaikutuksia
Postin taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai rahavirtoihin ei ole kvantifioitu tietojen
saatavuuteen liittyvien rajoitteiden sekä vakiintuneiden menetelmien puutteen vuoksi. Kuitenkin
merkittävimmät ilmastoon liittyvät seikat ja niihin kytkeytyvät taloudelliset riskit liittyvät vihreiden
ajoneuvojen, polttoaineiden, latausinfrastruktuurin sekä energian saatavuuteen ja saavutettavuuteen.
Edellä mainitut seikat on huomioitu ennusteissa ja erityisesti arvonalennustestauksessa parhaan
tiedon ja arvion mukaan. Ilmastoliitännäisillä seikoilla voi olla vaikutuksia tulevien vuosien
kannattavuuteen ja siten arvonalentumislaskelmiin ilmastotavoitevuosien lähestyessä. Postin
lainajärjestelyjen marginaalit on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Näiden vaikutus
kokonaiskorkokuluihin on kuitenkin vähäinen.
Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei ole tunnistettu yhtiökohtaisia (entity-specific)
tietoja. Kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat kuitenkin ESRS:n
tiedonantovaatimusten piiriin.
56
VUOSIKERTOMUS 2025
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arvioimisprosessi
Kestävyysraportin laajuus perustuu Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin, joka on tehty
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatimusten mukaisesti. Arvioinnin
päätavoitteena oli tunnistaa Postin kannalta merkittävimmät kestävyyteen liittyvät aiheet, joilla voi olla
vaikutusta ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, sekä kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet,
joilla voi olla merkittävä vaikutus Postin liiketoiminnan tulokseen. 
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa noudatetaan ESRS 1:n yleisiä vaatimuksia, ja
arviointia tarkistetaan vuosittain tai Postin merkittävien muutosten yhteydessä. Kyseessä on Postin
ensimmäinen julkistettu kestävyysraportti ja ensimmäinen ESRS-vaatimusten mukainen kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointi. Tämän vuoksi Postilla ei ole käytettävissä vertailukelpoista kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessia aiemmilta kausilta.
Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa oli seuraavat vaiheet:
Liiketoiminnan analysointi ja aiheiden tunnistaminen
Alkuvaiheessa analysoitiin kattavasti Postin liiketoimintaa ja strategiaa, jotta voitaisiin tunnistaa
kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko Postin arvoketjussa. Tämä arviointi
tehtiin eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisten kestävyysaiheiden
mukaisesti. Posti tarkasteli myös yhteisökohtaisia aiheita, joita voitiin pitää olennaisina Postin
toiminnan ja sidosryhmien kannalta.
Analysointivaiheessa Posti teki yhteistyössä konsultin kanssa taustatutkimuksen, johon saatiin tietoa
seuraavista:
Postin aiemmat olennaisuusarvioinnit
toimialalla tehty tutkimus
sisäiset materiaalit
Postin liiketoiminnan kannalta olennaiset kestävyysviitekehykset
vertaisarvioinnit.
Näiden tietojen perusteella laadittiin kattava pitkä luettelo mahdollisista olennaisista aiheista, jotka
ovat Postin olennaisuusarvioinnin perustana.
Olennaisten aiheiden arviointi
Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin toisessa vaiheessa keskityttiin alkuvaiheessa
tunnistettujen olennaisten aiheiden arviointiin. ESRS-viitekehyksen  mukaisesti kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon sekä vaikutusten olennaisuus että taloudellinen
olennaisuus, jotta voitiin määrittää tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset sekä olennaiset riskit ja
mahdollisuudet. Arviointi koski koko Posti-konsernia, ja siinä otettiin huomioon sekä oma toiminta että
arvoketju (myös sekä arvoketjun alkupään että loppupään toiminnot). Koska suurin osa Postin
liiketoiminnasta tapahtuu Pohjoismaissa ja Baltiassa, kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi keskittyi
pääasiassa näille maantieteellisille alueille.
Postin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa sovellettiin ESRS:ssä määritettyä aikaväliä.
Siinä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin lyhyellä aikavälillä (alle vuosi), keskipitkällä
aikavälillä (1–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli viisi vuotta).
Seuraavaksi esitetään yksityiskohtainen selvitys pisteytysmenetelmästä. Siihen kuuluu sekä
vaikutusten olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden pisteytys.
Vaikutusten olennaisuuden pisteytys
Vaikutuksen olennaisuuden vakavuuden arvioimiseksi seuraavat tekijät on arvioitu asteikolla 0–5, jossa
0 tarkoittaa, että vaikutusta ei ole, ja 5 tarkoittaa, että vaikutus on kaikkein vakavin:
mittakaava: miten vakava kielteinen vaikutus on tai miten hyödyllinen myönteinen vaikutus on
ihmisille tai ympäristölle
laaja-alaisuus: miten laajalle kielteiset ja/tai myönteiset vaikutukset ulottuvat
vaikutuksen korjaamaton luonne (vain kielteisten vaikutusten osalta): voidaanko kielteinen vaikutus
korjata (eli palauttaa ympäristö tai ihmiset, joihin vaikutus kohdistuu, entiseen tilaansa)
57
VUOSIKERTOMUS 2025
Pisteytyksen kynnysarvon avulla määritetään, milloin kestävyysaihetta pidetään olennaisena
vaikutusten olennaisuuden näkökulmasta. Se perustuu ennalta määritettyyn pistemäärään, joka on
yhdenmukainen ESRS 1:ssä esitettyjen periaatteiden kanssa. Jos lisäksi jokin vaikutustekijöistä, kuten
mittakaava, laaja-alaisuus tai vaikutuksen korjaamaton luonne, arvioidaan vakavaksi (pistemäärä 5),
vaikutus katsotaan automaattisesti olennaiseksi. Tämä pisteytys koskee tosiasiallisia vaikutuksia.
Mahdollisten vaikutusten todennäköisyyttä on tarkasteltu yhdessä vaikutusten vakavuuden kanssa.
Mahdollisen vaikutuksen todennäköisyys on arvioitu asteikolla, jossa 0 (10 %) on erittäin
epätodennäköinen ja 5 (90 %) erittäin todennäköinen.
Jos jokin vaikutustekijöistä (mittakaava, laaja-alaisuus, vaikutusten korjaamaton luonne,
todennäköisyys) katsotaan vakavaksi (pistemäärä 5), vaikutus katsotaan automaattisesti olennaiseksi.
Taloudellisen olennaisuuden pisteytys
Taloudellista olennaisuutta arvioitaessa seuraavia tekijöitä on arvioitu asteikolla 0–5. Pistemäärä 0
tarkoittaa, että se ei ole vakavaa, ja 5 tarkoittaa, että se on kaikkein vakavinta:
Todennäköisyys: miten todennäköisesti kestävyyteen liittyvä riski toteutuu
Suuruus: taloudellisen tappion (riski) tai voiton (mahdollisuus) mahdollisen määrän arviointi
Postin riskienhallintaprosessissa tunnistetut ja arvioidut kestävyysriskit on otettu huomioon
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa. Lisätietoja on esitetty kappaleessa Sisällyttäminen
Pisteytyksen kynnysarvon avulla määritetään, milloin kestävyysaihetta pidetään olennaisena
taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta. Se perustuu ennalta määritettyyn pistemäärään, joka on
yhdenmukainen ESRS 1:ssä esitettyjen periaatteiden kanssa.
Validointi
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin kolmas vaihe oli validointivaihe. Siinä kerättiin
näkemyksiä sekä asiaankuuluvilta sisäisiltä sidosryhmiltä haastattelujen ja työpajojen avulla että
ulkoisilta sidosryhmiltä haastattelujen ja kyselyjen avulla. Postin strategia- ja liiketoimintajohtajat
validoivat olennaiset aiheet varmistaakseen niiden yhdenmukaisuuden Postin liiketoimintamallin
kanssa.
Postin ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tehtiin syksyllä 2023. Tämän jälkeen
todettiin, että arviointi oli validoitava uudelleen, ja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi validoitiin
uudelleen keväällä 2025. Posti teki vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, ja arvioinnin
tulokset sisällytettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin uudelleenvalidointiin. Tämä koski
erityisesti yhteiskunnallisia standardeja S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa käytetyssä menetelmässä vaikutuksen vakavuus
oli ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden.
Vastuullisuusfoorumi tarkasteli tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja tarkastus-, riski-
ja vastuullisuusvaliokunta hyväksyi ne.
Kestävyysraportoinnin valvonnan osana perustettiin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ja
raportointivaatimusten laajuutta koskeva sisäinen valvonta (kestävyysraportointidirektiivin keskeiset
sisäiset kontrollit). Se toteutettiin kestävyysraportointidirektiiviä koskevassa hankkeessa. Postin
kestävyysraportointiin liittyviä sisäisiä kontrolleja on kuvattu tarkemmin osiossa Riskienhallinta ja
Sidosryhmävuorovaikutus
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa on ollut mukana sekä sisäisiä että ulkoisia
sidosryhmiä, ja niiden näkökulmat on otettu huomioon olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja validointivaiheissa haastattelujen ja kyselyjen avulla.
Asianomaiset sidosryhmät, muun muassa Postin työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä
arvoketjun työntekijät, osallistuivat prosessiin haastattelujen, kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin
liittyvän kyselyn ja muiden sisäisten työntekijöille suunnattujen kyselyjen avulla.
Postin sidosryhmävuorovaikutusta koskevaa toimintamallia kuvataan tarkemmin osiossa Sidosryhmien
58
VUOSIKERTOMUS 2025
Sisällyttäminen yleiseen riskienhallintaan
Vastuullisuusriskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan Posti-konsernin kattavan
riskienhallintaprosessin ja riskienhallintatyökalun avulla. Riskien priorisointi perustuu Postin
riskienhallintaprosessin mukaisiin riskien arviointiasteikkoihin. Vaikka kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia ei ole vielä kokonaan sisällytetty Postin riskienhallintaprosessiin ja -järjestelmään ja
vaikka pisteytys eroaa tällä hetkellä ESRS 1 -pisteytysmenetelmästä, konsernin riskienhallinnassa
tunnistetut vastuullisuusriskit on sisällytetty ja yhdenmukaistettu kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessissa tunnistettujen riskien kanssa.
Osana vaikutusten olennaisuuden arviointia Posti tunnisti keskeisiä vaikutuksia, kuten
kasvihuonekaasupäästöt sekä henkilöstön terveys ja turvallisuus, jotka voivat synnyttää riskejä ja
mahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöt muodostavat tosiasiallisen kielteisen ympäristövaikutuksen
ja luovat siirtymäriskin ilmastotavoitteiden saavuttamatta jäämiselle; samanaikaisesti päästöjen
vähentäminen tarjoaa strategisen ja taloudellisen mahdollisuuden. Samanaikaisesti Posti arvioi myös
riippuvaisuuksia, jotka voivat laukaista riskejä ja mahdollisuuksia. Näihin kuuluvat riippuvuus
vähähiilisten teknologioiden saatavuudesta sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Jos
näitä riippuvuuksia ei hallita tehokkaasti, ne voivat kasvattaa siirtymä- ja taloudellisia riskejä
(esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät kustannukset). Lisätietoja on esitetty osioissa E1
Ilmastonmuutos
Postin ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi Posti
hyödynsi skenaario- ja resilienssityötä, joka on tehty Task Force on Climate-related Financial
Disclosure (TCFD) - viitekehyksen mukaisesti. TCFD-arviointi auttaa organisaatioita ymmärtämään
ilmastoon liittyviä riskejä ja valmistautumaan riskeihin sekä hyödyntämään niille merkityksellisiä
ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia. TCFD-arvioinnin soveltamisalaan kuuluivat Postin omat toiminnot
konsernin nykyisillä markkinoilla Pohjoismaissa ja Baltian alueella sekä konsernin arvoketju. TCFD-työ
(mukaan lukien skenaario- ja resilienssianalyysi) toimi pohjana Postin ilmastonmuutosta koskevan
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessille. Posti teki TCFD-työn keväällä 2023. TCFD:n ja
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikavälit ovat yhdenmukaiset: lyhyt (alle vuosi), keskipitkä (1–
5 vuotta) ja pitkä (yli viisi vuotta, vuoteen 2040 asti).
Skenaarioanalyysissa (osana TCFD-hanketta) arvioitiin keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia eri
aikaväleillä ja eri ilmastoskenaarioissa. Ilmastoskenaarioissa hyödynnettiin julkisesti saatavilla olevaa
IPCC AR6 (2021) aineistoa, joka perustuu kansainvälisiin sosioekonomisiin kehityskulkuihin (Shared
Socioeconomic Pathways, SSP) Ne olivat seuraavat:
Hallittu siirtymä, jossa lämpötila nousee 1,5–2 °C (SSP1-1.9): ratkaisevia maailmanlaajuisia poliittisia
toimia toteutetaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 2020-luvun alkupuolelta alkaen.
Hallitsematon siirtymä, jossa lämpötila nousee 1,5–3 °C (SSP2-4.5): poliittiset toimenpiteet
lykkääntyvät 2020-luvun lopulle / 2030-luvun alkuun, mikä merkitsee kustannusten nousua,
esimerkiksi korkeampia hiilen hintoja.
Riittämättömien toimien hot house world -skenaario, jossa lämpötila nousee 3–5 °C (SSP5-8.5): uusia
poliittisia toimia ei tehdä, mikä johtaa fyysisten vaikutusten lisääntymiseen.
Skenaarioanalyysissä Postin keskeiset sisäiset sidosryhmät arvioivat kutakin riskiä ja mahdollisuutta
sekä niiden vaikutusta Postiin valitulla aikavälillä ja valituissa ilmastoskenaarioissa. Keskeiset riskit ja
mahdollisuudet luokiteltiin fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin TCFD-viitekehyksen ja ulkopuolisen
asiantuntijan avulla. Arviointiin sisältyi aineistojen läpikäyntiä ja sisäisten sidosryhmien osallistumista
työn eri vaiheissa, esimerkiksi osallistumista haastatteluihin eri riskien ja mahdollisuuksien merkityksen
arvioimiseksi. Prosessissa skenaarioanalyysin tuloksia verrattiin Postin strategiaan, liiketoimintamalliin,
mittareihin ja tavoitteisiin. Siten voidaan tukea ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tunnistamista ja
lisätä Postin liiketoiminnan resilienssiä.
Analyysissä otettiin huomioon Postin omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä
esiintyvät fyysiset ilmastoriskit. Posti tunnisti lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin mahdollisia
ilmastoon liittyviä riskejä, jotka voivat johtua akuuttien sääilmiöiden lisääntymisestä ja niiden
vaikutuksista liiketoimintaan. Posti tunnisti arvoketjun osalta mahdollisen pitkän aikavälin riskin, joka
johtuu siitä, että vakavammat ja toistuvat akuutit sääilmiöt aiheuttavat raaka-aineiden
saatavuusongelmia ja/tai häiriöitä toimitusketjussa. Resilienssianalyysin tulosten mukaan fyysisten
riskien odotetaan olevan kohtalaisia hallitun siirtymän -skenaarion mukaan. Hot house world
-skenaariossa on odotettavissa vakavia fyysisiä riskejä, jotka johtuvat äärimmäisistä sääilmiöistä (kuten
myrskyistä, tulvista ja helleaalloista) ja jotka vaikuttavat Postin toimitusketjuihin ja liiketoimintaan.
TCFD-työssä ei tunnistettu kroonisia fyysisiä riskejä. Fyysisten ilmastoriskien kaksinkertaista
59
VUOSIKERTOMUS 2025
olennaisuutta arvioitaessa ja näiden riskien todennäköisyyttä ja suuruutta tarkasteltaessa todettiin,
että ne eivät ole olennaisia.
Analyysissa arvioitiin myös siirtymäriskejä. Tunnistettuja mahdollisia siirtymäriskejä olivat poliittiset ja
lainsäädännölliset riskit (mahdolliset merkittävät uudet verot), teknologiset riskit (esimerkiksi
vähähiilisten ajoneuvojen teknologian maturiteetti), markkinoihin liittyvät riskit (esimerkiksi asiakkaiden
muuttuvat mieltymykset) ja maineriskit (negatiiviset sosiaaliset vaikutukset). Siirtymäriskejä arvioitiin
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja ne koskevat sekä omaa toimintaa että arvoketjua.
Resilienssianalyysin tulosten mukaan siirtymäriskien odotetaan olevan kohtalaisia hallitun siirtymän
-skenaariossa. Hallitsemattoman siirtymän -skenaariossa siirtymäriskit olisivat merkittävämpiä. Näiden
siirtymäriskien (ja -mahdollisuuksien) olennaisuuden määrittämistä varten taloudellisten riskien ja
mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja suuruutta tarkasteltiin tarkemmin. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin tuloksena tunnistettiin kolme taloudellista riskiä ja yksi taloudellinen
mahdollisuus. Riskit liittyvät ajoneuvoja ja kiinteistöjä koskevien vähähiilisten ratkaisujen saatavuuteen,
polttoaineen ja energian hintoihin sekä vaatimusten noudattamisesta aiheutuviin mahdollisiin
korkeampiin kustannuksiin. Ilmastonmuutoksen hillintä on myös mahdollisuus kilpailuedun ja maineen
paranemisen vuoksi.
Posti on tunnistanut oman toimintansa ja koko arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöt olennaiseksi
ilmastonmuutosta edistäväksi kielteiseksi ympäristövaikutukseksi. Nämä päästöt syntyvät Postin
ajoneuvojen polttoaineista (scope 1), kaukolämmöstä, sähkönkulutuksesta kiinteistöissä ja
sähköajoneuvoissa (scope 2) sekä ostetuista tiekuljetuksista (scope 3). Rahti-, paketti- ja
postikuljetukset (omat ja kuljetuskumppaneiden kuljetukset) aiheuttavat suurimman osan
ilmastonmuutokseen vaikuttavista Postin päästöistä. Posti toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintää
koskevaa siirtymäsuunnitelmaansa päästöjen vähentämiseksi. Postin kokonaispäästöt on raportoitu
Posti ei tunnista omia omaisuuseriä tai liiketoimintaa, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraalin
talouden kanssa.
Ilmastoskenaariot eivät ole vielä virallisesti osa Postin taloussuunnittelu- tai ennusteprosesseja. Postin
puhtaan kuljetuskaluston tiekartta vaikuttaa kuitenkin jo nyt investointipäätöksiin, erityisesti
ohjaamalla kaluston siirtymää kohti fossiilittomia ajoneuvoja vuoteen 2030 mennessä.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamista koskevien olennaisten aiheiden, kuten eettisten liiketoimintakäytäntöjen,
korruption torjunnan, oikeudenmukaisten maksukäytäntöjen ja toimittajien hallinnointi, tunnistaminen
ja arviointi on tehty osana Postin konsernitason kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia, jota
on kuvattu tarkemmin edellä. Arviointiin osallistui asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä, muun muassa
vaatimusten noudattamista, hankintoja ja sidosryhmäsuhteita koskevien toimintojen edustajia.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten aiheiden arvioinnissa otettiin huomioon nykyiset
toimintaperiaatteet, prosessit ja menettelyt sekä näitä aiheita koskevat merkitykselliset tiedot.
Epäolennaiset ESRS-aiheet
Seuraavia aiheita ei ole tunnistettu olennaiseksi Postin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa:
Aihe
Syy epäolennaisuuteen
E2 Pilaantuminen
Vaikka kuljetukset ovat keskeinen osa Postin toimintaa ja vaikka ajoneuvojen käyttö aiheuttaa
ilman pilaantumista ja niiden renkaista vapautuu mikromuovia, Postin suurin
ympäristövaikutus aiheutuu kasvihuonekaasupäästöistä. Ilman pilaantumista ja mikromuoveja
ei ole pidetty olennaisina aiheina, koska pisteytys ei ylittänyt määriteltyä kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin kynnysarvoa. Posti on sitoutunut minimoimaan
pilaantumisvaikutuksensa vähentämällä päästöjä muun muassa kuljetusreittien optimoinnilla
ja taloudellisella ajotavalla. Postin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja edistymisestä
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on lisätietoja osiossa E1 Ilmastonmuutos. Posti-
konsernin pääkonttoria (marraskuuhun 2025 saakka) ympäröivä maa-alue, Eteläinen
Postipuisto ja siihen liittyvä maa-alueen puhdistus ja sen mahdolliset taloudelliset riskit
arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Vaikutus ei kuitenkaan ylittänyt
olennaisuuden kynnysarvoa. Maa-alueen puhdistustöihin liittyvä varaus esitetään
E3 Vesivarat ja
merten
luonnonvarat
Vaikka ajoneuvojen, pakkausmateriaalien ja muiden Postin toiminnassa käytettävien
tuotteiden valmistuksessa käytetäänkin vettä, nämä toiminnot tapahtuvat Postin suoran
toiminnan ulkopuolella. Postin toimitilojen vedenkulutus on lisäksi vähäistä, joten Postin
kokonaisvaikutus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin on vähäinen eikä sitä pidetä
olennaisena aiheena. Postin vaikutuksia vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin ei siksi ole
erityisesti arvioitu.
60
VUOSIKERTOMUS 2025
Aihe
Syy epäolennaisuuteen
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Resurssi-intensiivisiin aloihin, kuten metsätalouteen, maatalouteen, kaivostoimintaan sekä
öljy- ja kaasuteollisuuteen verrattuna logistiikka-alalla on pienempi suora vaikutus biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Merkittävin Postin toimintaan liittyvä
ympäristövaikutus aiheutuu kasvihuonekaasupäästöistä, jotka johtuvat pääasiassa
kuljetustoiminnasta ja energiankulutuksesta sekä Postin toimitiloissa että koko arvoketjussa.
Ympäristövaikutukset, myös mahdolliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen,
arvioidaan merkittävien uusien rakennushankkeiden osana. Näin ollen kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessissa ei tehty erillistä analyysia. Yhteenvetona voidaan todeta,
että biologista monimuotoisuutta ei pidetä Postin kannalta olennaisena aiheena, koska
vaikutukset eivät ylittäneet asetettua kynnysarvoa. Posti on sitoutunut minimoimaan
vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen vähentämällä päästöjä. Ilmastonmuutoksen
hillitsemistoimista ja edistymisestä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on lisätietoja
E5 Resurssien käyttö
ja kiertotalous
Posti ei kuljetuspalvelujen tarjoajana harjoita merkittävissä määrin valmistustoimintaa. Näin
ollen Postin suora resurssien käyttö on vähäistä. Suurin osa Postin toiminnassa syntyvästä
jätteestä on peräisin logistiikkakeskuksista ja varastoista. Tähän sisältyvät paperin, pahvin,
puujätteen, energiajätteen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätteiden kaltaiset
materiaalit. Vaikka resurssien käyttöä ja kiertotaloutta ei pidetä olennaisena aiheena, Posti on
sitoutunut minimoimaan jätteen määrän päivittäisessä toiminnassaan. Se tehdään kestävien
pakkausten, materiaalinkäytön vähentämisen, korkean kierrätysasteen ja
jätehuoltoratkaisujen avulla. Eteläiseen Postipuistoon liittyvät rakennustyöt ja niiden
mahdolliset vaikutukset jätteen syntymiseen sekä niihin liittyvät taloudelliset riskit arvioitiin
osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Vaikutus ei kuitenkaan ylittänyt
olennaisuuden kynnysarvoa.
E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous -standardit arvioidaan samalla menetelmällä
kuin olennaisuusarvioinnissa. Postin liiketoimintamallin ja toimintamaiden vuoksi nämä aiheet eivät
kuitenkaan ylittäneet määriteltyä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin kynnysarvoa, eikä niitä
pidetty olennaisina.
Posti ei ole tunnistanut yhteisöjä, joihin Postin toiminta vaikuttaisi kielteisesti, joten kestävyyteen
liittyvistä kysymyksistä, kuten pilaantumisesta, vedestä, biologisesta monimuotoisuudesta, resurssien
käytöstä ja kiertotaloudesta, ei ole järjestetty kuulemisia.
Luettelo Postin kestävyysraportissa käsitellyistä
tiedonantovaatimuksista
Seuraavassa taulukossa on luettelo Postin kestävyysraportissa käsitellyistä tiedonantovaatimuksista.
Olennaisuuden arviointiprosessia kuvataan tarkemmin osiossa Olennaisten vaikutusten, riskien ja
ESRS
Sivu
Yleiset tiedot
ESRS 2
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
ESRS 2
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
ESRS 2
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
ESRS 2
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
ESRS 2
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
ESRS 2
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
ESRS 2
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
ESRS 2
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2
SBM 3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
ESRS 2
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU-taksonomia
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
E1 Ilmastonmuutos
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
61
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS
Sivu
E1 Ilmastonmuutos
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1 Ilmastonmuutos
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1 Ilmastonmuutos
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1 Ilmastonmuutos
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1 Ilmastonmuutos
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1 Oma työvoima
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1 Oma työvoima
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa
S1 Oma työvoima
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1 Oma työvoima
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S1 Oma työvoima
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S1 Oma työvoima
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1 Oma työvoima
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
S1 Oma työvoima
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
S1 Oma työvoima
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1 Oma työvoima
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1 Oma työvoima
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
S2 Arvoketjun työntekijät
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
S2 Arvoketjun työntekijät
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
ESRS
Sivu
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
ESRS 2 BP-2 17. Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti
Hallintoa koskevat tiedot
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-2 Suhteet toimittajiin
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-6 Maksukäytännöt
62
VUOSIKERTOMUS 2025
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen
sukupuolijakauma
alakohta 21 (d)
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus (EU)
2020/181627, liite II
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien
hallituksen jäsenten prosenttiosuus
alakohta 21 (e)
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -prosessista
kohta 30
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan
alakohta 40 (d) i
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan
alakohta 40 (d) ii
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen
kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan
alakohta 40 (d) iii
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/181829
12 artiklan 1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan
viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan
alakohta 40 (d) iv
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
kohta 14
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
alakohta 16 (g)
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
kohta 34
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6
artikla
63
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus eriteltynä
lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
kohta 38
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä
kohta 37
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
kohdat 40-43
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
kohta 44
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5
artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1
kohta
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti
kohdat 53-55
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8
artiklan 1 kohta
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset
kohta 56
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius
ilmastoon liittyville fyysisille riskeille
kohta 66
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida
tilikaudelta 2025
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely
akuutin ja kroonisen fyysisen riskin
mukaan
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski
alakohta 66 (a)
alakohta 66 (c)
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Siirtymäsäännös, ei
raportoida
tilikaudelta 2025
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
alakohta 67 (c)
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Siirtymäsäännös, ei
raportoida
tilikaudelta 2025
64
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien huomioiminen salkussa
kohta 69
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida
tilikaudelta 2025
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen
ja maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja
koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen
II luettelossa
kohta 28
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon
2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
kohta 9
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E3-1 Kohdennetut
toimintaperiaatteet
kohta 13
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten
kestävyys
kohta 14
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja
uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
alakohta 28 (c)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan
liikevaihtoa kohti laskettuna
kohta 29
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-3 - E4
alakohta 16 (a) i
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-3 - E4
alakohta 16 (b)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS 2 SBM-3 - E4
alakohta 16 (c)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E4-2 Kestävät maata tai
maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
alakohta 24 (b)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät
käytännöt tai toimintaperiaatteet
alakohta 24 (c)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista
koskevat toimintaperiaatteet
alakohta 24 (d)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte
alakohta 37 (d)
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja
radioaktiivinen jäte
kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Ei olennainen aihe
Postille
65
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS 2 SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski
alakohta 14 (f)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
ESRS 2 SBM3 - S1
Lapsityövoimatapausten riski
alakohta 14 (g)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
kohta 20
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
kohta 21
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä
koskevat prosessit ja toimenpiteet
kohta 22
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä
kohta 23
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
alakohta 32 (c)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14 Kuolemantapausten
lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä
ja osuus
alakohdat 88 (b) ja
(c)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S1-14 Loukkaantumisten,
onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien
määrä
alakohta 88 (e)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen
tasoittamaton palkkaero
alakohta 97 (a)
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan
suhteettoman suuri palkka
alakohta 97 (b)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset
alakohta 103 (a)
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen
alakohta 104 (a)
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS 2 SBM-3 - S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
alakohta 11 (b)
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
66
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
kohta 17
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin
liittyvät toimintaperiaatteet
kohta 18
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
kohta 19
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
kohta 19
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja
loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
kohta 36
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset
sitoumukset
kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
kohta 17
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
kohta 36
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Ei olennainen aihe
Postille
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet
kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
kohta 17
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
kohta 35
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS G1-1 Korruption vastainen
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus
alakohta 10 (b)
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
67
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantovaatimus
Tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
kestävyysraportissa
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien
suojelu
alakohta 10 (d)
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta
määrätyt sakot
alakohta 24 (a)
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan
torjuntaa koskevat normit
alakohta 24 (b)
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
68
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRI_8.jpg
Vastuullisuus ja ilmasto ovat
Postin strategian ja tarkoituksen
ytimessä. Pyrimme edistämään
logistiikan puhdasta siirtymää
sekä muutosta kohti
kestävämpää kulutusta.
Tämä tarkoittaa paitsi oman
toimintamme päästöjen
vähentämistä myös vahvaa
vaikuttamista ja yhteistyötä
kumppaneiden kanssa.
-25 %
Ympäristötiedot
omien päästöjen vähennys (scope 1
ja 2) vuoteen 2024 verrattuna
69
VUOSIKERTOMUS 2025
EU-taksonomia
Yleistä
EU-taksonomia on asetukseen (EU) 2020/852 perustuva luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on
määritellä ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Sen tavoitteena on ohjata rahaa
kestäviin investointeihin ja tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal). 
EU-taksonomian soveltamisala kattaa suurimman osan Postin ydintoiminnasta. Näin ollen EU-
taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot muodostavat suuren osan Posti-konsernin tuloista. Postin
liiketoiminta on jaettu kolmeen ryhmään: Verkkokauppa- ja jakelupalvelut, Varastointi- ja
logistiikkapalvelut sekä Postipalvelut. Posti-konserni harjoittaa myös kiinteistöalan toimintaa.
EU-taksonomian mukainen raportointi
EU-taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joiden perusteella yrityksen eri
taloudellisia toimintoja arvioidaan. Nämä ympäristötavoitteet ovat seuraavat:
Ympäristötavoitteet
1 Ilmastonmuutoksen hillitseminen
2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3 Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
4 Siirtyminen kiertotalouteen
5 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6 Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Tilikauden 2025 osalta Posti antaa tietoa EU-taksonomiakelpoisesta liiketoiminnastaan kaikkien
kuuden ympäristötavoitteen osalta sekä EU-taksonomian mukaisesta liiketoiminnastaan
ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tiedot sisältävät liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen
osuuden. EU-taksonomian mukaisista tiedoista käy ilmi, miten kyseinen taloudellinen toiminta tukee
vahvistettuja ympäristötavoitteita. Taloudellinen toiminta katsotaan EU-taksonomian mukaiseksi, jos
se edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitteista eikä aiheuta merkittävää haittaa muille
tavoitteille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet.
Posti on arvioinut EU-taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta EU-taksonomia-asetuksen, ilmastoa ja
ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen (2021/2139, 2022/1214, 2023/2485, 2023/2486 ja
2026/73) ja tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeiden parhaan tulkinnan
perusteella. Lisäksi Posti hyödyntää PostEurop-järjestön näkemyksiä, jotka koskevat julkisen
postitoiminnan harjoittajien tulkintoja asetuksesta ja ohjeista. Posti-konsernin kunkin aihealueen
asiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö EU-taksonomiassa mainitut toiminnot EU-taksonomian
mukaisuutta koskevat vaatimukset. Arvioinnissa huomioidaan kunkin toiminnon osalta kriteerit
”merkittävä edistäminen” ja ”ei merkittävää haittaa”, jolla määritetään EU-taksonomian mukaisuus.
Tämä ei koske ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa tavoitetta, jota tarkastellaan
konsernitasolla. Posti on tehnyt arvioinnin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien yleisten ”ei
merkittävää haittaa” -kriteerien mukaisesti (lisäys A). Myös vähimmäistason suojatoimia tarkasteltiin
konsernitasolla.
Vähimmäistason suojatoimet
Posti katsoo täyttävänsä EU-taksonomian vähimmäistason suojatoimet, jotka koskevat ihmisoikeuksia,
korruptiota ja lahjontaa, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. 
Postin ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskevaa toimintamallia kuvataan tarkemmin osioissa S1
vuosittain Verojäljessä ja tuloverokertomuksessa konsernin verostrategian, veroasioiden hallinnan ja
verotuksellisen aseman sekä OECD:n ohjeistukseen perustuvan verotuksen maakohtaisen raportin.
70
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin (tai ylimmän johdon) ei ole todettu rikkoneen ihmisoikeuksia tai kilpailulainsäädäntöä. Postia ei
ole todettu syylliseksi veronkiertoon, korruptioon tai lahjontaan. Meneillään olevista
oikeudenkäynneistä on lisätietoja kohdassa ”Oikeudenkäynnit”.
Laadintaperiaatteet – EU-taksonomian mukaiset keskeiset
tulosindikaattorit
Liikevaihto
Posti soveltaa liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia
laskentaperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaistulo
vastaa konsernitilinpäätöksessä ilmoitettuja tuloja (liikevaihtoa). Liikevaihdon kirjaamisperiaatteet on
Posti käyttää yleisistä kuljetuspalveluista ja konsernin infrastruktuurista saatujen tulojen
kohdentamisessa kustannuslaskentajärjestelmää, joka perustuu toimintoihin ja kustannusperusteisiin
jaotteluihin. Saadusta datasta Posti arvioi toiminnot joko kuljetus- tai infrastruktuuritoiminnoksi. Tällä
suhdeluvulla Posti jakaa liikevaihdon toiminnoille. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi Posti on
kohdistanut liikevaihdon vain yhteen aktiviteettiin ja ottanut konsernin sisäiset suhteet huomioon
konsolidoidusti.
Posti laskee liikevaihdon taloudellista toimintaa kohti ajetun matkan ja jakelupisteiden perusteella.
Posti käyttää useaa järjestelmää hakeakseen dataa ajetuista kilometreistä tai jakelupisteistä, kuten
myös ajoneuvojen kokoluokat ja polttoainetyypit. Näillä tiedoilla Posti allokoi kunkin kuljetuksen
sopivalle taksonomian aktiviteetille.
Posti käyttää ajoneuvoissaan fossiilisen dieselin lisäksi uusiutuvaa dieseliä sekä biokaasua. Posti ei
pysty todentamaan näiden ajojen taksonomian mukaisuutta.
Toiminta
Liikevaihdon kelpoisuus
Mukaisuutta koskeva menetelmä
6.4 Henkilökohtaisten
kulkuvälineiden käyttö,
polkupyörälogistiikka
Liikevaihto, joka on tehty kävellen tai
ajoneuvoilla ja laitteilla, joita ei tarvitse
rekisteröidä (polkupyörät, sähköpyörät,
sähkökärryt)
Kaikkia luokkaan 6.4 kuuluvia tuloja voidaan
pitää EU-taksonomian mukaisina.
6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja
kevyillä
hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
Liikevaihto, joka on tehty skoottereilla,
maastoajoneuvoilla ja henkilöautoilla
(viitemassa < 2 610 kg)
EU-taksonomian mukaiset tulot sisältävät
liikevaihdon, joka on tehty
sähköajoneuvoilla.
Talvirengaskaudella Posti ei pysty
osoittamaan taksonomian mukaisuutta
nastarenkaiden vuoksi, jotka eivät ole
mukana EU:n EPREL-tietokannan
(Energiamerkintöjen eurooppalainen
tuotetietokanta) -tulkinnoissa.
Muilla kuin päästöttömillä moottoreilla
varustetuilla henkilöautoilla saadut tulot
katsotaan EU-taksonomiakelpoisiksi, ei EU-
taksonomian mukaisiksi.
6.6 Tieliikenteen
tavaraliikennepalvelut
Liikevaihto, joka on tehty henkilö-, paketti- ja
kuorma-autoilla. (viitemassa > 2 610 kg)
Kaikki sähköajoneuvoilla tehdyt tulot
katsotaan EU-taksonomian mukaisiksi.
Talvirengaskaudella Posti ei pysty
osoittamaan taksonomian mukaisuutta
kaikilla ajoilla nastarenkaiden vuoksi, jotka
eivät ole mukana EPREL-tulkinnoissa.
Muilla kuin päästöttömillä moottoreilla
varustetuilla ajoneuvoilla saadut tulot
katsotaan EU-taksonomiakelpoisiksi, ei EU-
taksonomian mukaisiksi.
6.15 Vähähiilisen
tieliikenteen ja julkisen
liikenteen mahdollistava
infrastruktuuri
Liikevaihto, joka on saatu liikenneverkkoa
tukevasta infrastruktuurista, kuten
postikeskukset, terminaalit,
logistiikkakeskukset, latausasemat,
pakettiautomaatit, koneet näissä paikoissa
sekä ensimmäisen ja viimeisen
toimitusvaiheen infrastruktuuri.
Tämä infrastruktuuri on olennainen kirjeiden
ja pakettien tehokkaan kuljetuksen
mahdollistamiseksi ja siksi välttämätön
tarvittavien kuljetusten minimoimiseksi.
Tämä vähentää ajettuja kilometrejä ja siten
alentaa Postin kasvihuonekaasupäästöjä.
Posti pystyy osoittamaan Suomen
toimintojen taksonomian mukaisuuden.
71
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti-konsernin luokkien 6.5 ja 6.6 ajoneuvojen käyttämät renkaat katsotaan pääosin EU-taksonomian
mukaisiksi Postin toimintaperiaatteiden ja rengasvalmistajien EPREL-tietokannasta tekemien
tulkintojen mukaan. Skootterin renkaat eivät sisälly EPREL-tietokantaan, mutta koska ajoneuvoilla ei
ole mahdollista ylittää 45 km/h nopeutta, Posti tulkitsee, että kriteerit melusaasteesta täyttyvät.
Kuorma-autoissa käytettävät pinnoitetut renkaat ovat EU:n komission kesäkuussa 2025 antaman
vahvistuksen mukaan EU-taksonomian mukaisia. Posti käyttää talvikaudella tietyillä ajoneuvoluokilla
nastarenkaita, jotka eivät ole mukana EPREL-tietokannassa. Nastarenkaat ovat turvallisempi
vaihtoehto pohjoismaisessa talvessa. Posti ei pysty osoittamaan näiden renkaiden taksonomian
mukaisuutta. Koska Posti asettaa turvallisuuden etusijalle taksonomian mukaisuuden sijaan, näiden
ajoneuvojen käyttöä kuljetuksissa ei voida katsoa taksonomian mukaiseksi, vaikka ajoneuvot itsessään
muuten täyttäisivät taksonomian mukaisuuden kriteerit.
Alihankkijoidemme kautta toteutuneista toiminnoista Posti ei yleensä pysty arvioimaan taksonomian
mukaisuutta riittävän tiedon puutteen vuoksi. Tämän seurauksena alihankittujen toimintojen
liikevaihdot raportoidaan taksonomiakelpoisina, mutta ei taksonomian mukaisina. Tämä liittyy
ensisijaisesti taloudelliseen toimintaan 6.6 Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut.
Posti-konserni saa tuloja myös hallinnollisista toiminnoista, Posti Messaging -yhtiöistä ja
varastointitoiminnoista, joita ei katsota taksonomiakelpoisiksi.
Pääomamenot
Postin EU-taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät aineellisten ja aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden lisäykset, myös pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin perustuvat
käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden lisäykset. Hankinnoista kirjattua liikearvon lisäystä ei sisällytetä
EU-taksonomiassa määriteltyihin pääomamenoihin. Näitä eriä käsitellään standardien IAS 38
Aineettomat hyödykkeet, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 40 Sijoituskiinteistöt ja IFRS
16 Vuokrasopimukset mukaisesti.
Aineettomien hyödykkeiden lisäykset esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Aineettomat
hyödykkeet ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset esitetään liitetiedossa Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet. Sijoituskiinteistöjen lisäykset esitetään liitetiedossa Sijoituskiinteistöt.
Standardin IFRS 16 mukaiset vuokratut omaisuuserät esitetään liitetiedossa Käyttöoikeusomaisuuserät.
Ainoastaan uudet vuokrasopimukset katsotaan EU-taksonomiakelpoisiksi, ja sopimusten muutokset,
kuten uudelleenarvioinnit, eivät ole EU-taksonomiakelpoisia. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi
jokainen pääomamenon lisäys on kohdistettu ainoastaan yhteen aktiviteettiin.
Posti-konserni ei varastoi tai kuljeta fossiilisia polttoaineita, joten pääomamenot voidaan katsoa EU-
taksonomian mukaisiksi, kun muut ehdot täyttyvät.
Posti on vuoden 2025 aikana hankkinut kaasuajoneuvoja, joiden kasvihuonepäästöt ovat
huomattavasti dieselajoneuvoja pienemmät. Posti ei pysty todentamaan näiden ajoneuvojen
taksonomian mukaisuutta. Kaasuajoneuvohankinnat kattavat 13 prosenttia kaikista vuoden 2025
raskaan kaluston hankinnoista.
Ainoastaan uudet tai peruskorjatut varastot, toimistorakennukset tai niiden ympäristö katsotaan EU-
taksonomiakelpoisiksi luokassa 7, koska rakennukset, joissa harjoitetaan Postipalvelujen ja
Verkkokauppa- ja jakelupalvelujen kuljetuspalveluita, kuuluvat luokkaan 6.15.
72
VUOSIKERTOMUS 2025
Toiminta
Omaisuuserien mukaisuus
Mukaisuutta koskeva menetelmä
6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja
kevyillä
hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
Skootterit, maastoajoneuvot ja
henkilöautot (viitemassa < 2 610 kg)
Sähköajoneuvot toimivat päästöttömästi, joten
ne täyttävät merkittävää edistämistä koskevan
vaatimuksen.
Hankittujen henkilöautojen renkaat ovat EPREL-
tietokannan kriteerien mukaiset. Skootterin
renkaille ei ole olemassa EPREL-luokitusta, joten
tätä kriteeriä ei katsota sovellettavaksi.
6.6 Tieliikenteen
tavaraliikennepalvelut
Pakettiautot ja kuorma-autot
(viitemassa > 2 610 kg)
Ajoneuvot, jotka toimivat päästöttömästi ja
joiden massa ylittää 7 500 kg.
Hankittujen ajoneuvojen renkaat noudattavat
EPREL-kriteerejä, myös kuorma-autoissa
käytettävät pinnoitetut renkaat.
6.15 Vähähiilisen
tieliikenteen ja julkisen
liikenteen
mahdollistava
infrastruktuuri
Kuljetukseen tarvittava infrastruktuuri,
kuten postikeskukset, terminaalit,
logistiikkakeskukset, latausasemat,
pakettiautomaatit, koneet näissä
paikoissa sekä ensimmäisen ja viimeisen
toimitusvaiheen infrastruktuuri.
Pääomamenot, jotka mahdollistavat tavaroiden
siirron tieliikenteessä. Infrastruktuurin
rakentaminen ja ylläpitäminen vähentää
kuljetustoimintojen kasvihuonepäästöjä. Posti
Group pystyy todentamaan taksonomian
mukaisuuden Suomen pääomamenoista.
7.1 Uusien rakennusten
rakentaminen
Varastot
Posti pystyy osoittamaan, että uudet
rakennukset ovat EU-taksonomian mukaisia,
koska EU-taksonomian ehdot otetaan huomioon
koko rakennusprosessin ajan. 
7.2 Olemassa olevien
rakennusten korjaus
Varastot, toimisto- ja
hallintorakennukset
Ainoastaan suuret korjaukset ovat EU-
taksonomiakelpoisia. Suuri osa rakennuksiin
tehtävistä investoinneista kohdistuu
liikenneinfrastruktuuriin (toiminta 6.15). EU-
taksonomian mukaisuutta tarkastellaan
hankekohtaisesti.
7.7 Rakennusten
hankinta ja omistus
Varastot, toimisto- ja
hallintorakennukset
Posti ei pysty osoittamaan, että vastikään
vuokratut toimisto- ja varastorakennukset ovat
EU-taksonomian mukaisia, koska näyttöä ei ole.
Toimintamenot
Postin EU-taksonomian toimintamenojen nimittäjä sisältää kustannuksiksi kirjattavat tutkimus- ja
kehittämismenot sekä tuotantoyksiköiden ylläpitokustannukset, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset. Ilmoitetut menot sisältävät vain suorat kustannukset.
Postin tuloslaskelmassa EU-taksonomiassa määritellyt toimintamenot sisältyvät materiaaleihin ja
palveluihin, henkilöstökuluihin ja muihin toimintakuluihin. Nämä menot on esitetty
EU-taksonomiassa sallitaan poikkeus toimintamenojen raportoinnista, kun asetuksessa määriteltyjä
suoria toimintamenoja pidetään merkityksettöminä verrattuna konsernin kokonaistoimintamenoihin.
Posti käyttää oikeuttaan raportoida toimintamenot kokonaisuudessaan epäolennaisina. Posti katsoo,
että EU-taksonomia-asetuksessa tarkoitetut toimintamenot eivät ole olennaisia sen liiketoimintamallin
kannalta. Postin toimintamalli perustuu palvelutoimintaan, jonka kulurakenne koostuu pääosin
henkilöstökuluista sekä materiaaleista ja palveluista. Posti-konsernin EU-taksonomiassa määritellyt
toimintamenot ovat 67,5 miljoonaa euroa, eli noin 5 prosenttia kaikista konsernin kuluista.
Toimintamenojen suhteellinen painoarvo sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa, on
rakenteellisesti merkityksetön.
73
VUOSIKERTOMUS 2025
Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta, pääomamenoista
ja toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot (yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista)
2025
Keskeinen
tulos-
indikaattori
Yhteensä
Taksonomia-
kelpoisten
toimintojen
osuus
Taksonomian
mukaiset
toiminnat
Taksonomian
mukaisten
toimintojen
osuus
Erittely taksonomian mukaisten toimintojen ympäristötavoitteen mukaan
Mahdollistavien
toimintojen
osuus
Siirtymä-
toimintojen
osuus
Arvioimatta
jäävät
toiminnat,
joita
pidetään ei-
olennaisina
Taksonomian
mukaiset
toiminnat 
edeltävällä
tilikaudella
(2024)
Taksonomian
mukaisten
toimintojen
osuus
edeltävällä
tilikaudella
(2024)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantu-
minen
Biologinen
monimuo-
toisuus
miljoonaa
euroa
%
miljoonaa
euroa
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
miljoonaa
euroa
%
Liikevaihto
1 447,6
77 %
516,3
36 %
36 %
- %
- %
- %
- %
- %
26 %
- %
- %
N/A
N/A
Pääomamenot
175,1
54 %
52,7
30 %
30 %
- %
- %
- %
- %
- %
17 %
- %
- %
N/A
N/A
Toimintamenot
67,5
- %
-
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
- %
100 %
N/A
N/A
74
VUOSIKERTOMUS 2025
Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2025
tiedot
Liikevaihto 2025
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Taksonomia-
kelpoinen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(taksonomia-
kelpoisen
liikevaihdon
osuus)
Taksonomian
mukainen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(liikevaihdon
rahallinen
arvo)
Taksonomian
mukainen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(taksonomian
mukaisen
liikevaihdon
osuus)
Taksonomian mukaisten toimintojen ympäristötavoite
Mahdollistava
toiminta
Siirtymä-
toiminta
Taksonomian
mukainen
osuus
taksonomia-
kelpoisesta
toiminnasta
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
moni-
muotoisuus
%
miljoonaa
euroa
%
%
%
%
%
%
%
M
T
%
Henkilökohtaisten kulkuvälineiden
käyttö, polkupyörälogistiikka
CCM 6.4
4 %
63,4
4 %
4 %
-
-
-
-
-
100 %
Moottoripyörä-, henkilöauto- ja
hyötyajoneuvoliikenne
CCM 6.5
8 %
61,1
4 %
4 %
-
-
-
-
-
56 %
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
CCM 6.6
39 %
19,2
1 %
1 %
-
-
-
-
-
3 %
Tieliikenteen ja julkisen liikenteen
mahdollistava infrastruktuuri
CCM 6.15
27 %
372,6
26 %
26 %
-
-
-
-
-
M
97 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa
tavoitteen mukaan
36 %
-
-
-
-
-
Yhteenlaskettu liikevaihto
77 %
516,3
36 %
36 %
-
-
-
-
-
26 %
- %
46 %
75
VUOSIKERTOMUS 2025
Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus pääomamenoista – vuoden 2025
tiedot
Pääomamenot 2025
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Taksonomia-
kelpoinen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(taksonomia-
kelpoisten
pääoma-
menojen
osuus)
Taksonomian
mukainen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(pääoma-
menojen
rahallinen
arvo)
Taksonomian
mukainen
keskeinen
tulos-
indikaattori
(taksonomian
mukaisten
pääoma-
menojen
osuus)
Taksonomian mukaisten toimintojen ympäristötavoite
Mahdollistava
toiminta
Siirtymä-
toiminta
Taksonomian
mukainen
osuus
taksonomia-
kelpoisesta
toiminnasta
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
moni-
muotoisuus
%
miljoonaa
euroa
%
%
%
%
%
%
%
M
T
%
Moottoripyörä-, henkilöauto- ja
hyötyajoneuvoliikenne
CCM 6.5
1 %
1,1
1 %
1 %
-
-
-
-
-
100 %
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
CCM 6.6
13 %
13,2
8 %
8 %
-
-
-
-
-
56 %
Tieliikenteen ja julkisen liikenteen
mahdollistava infrastruktuuri
CCM 6.15
21 %
29,4
17 %
17 %
-
-
-
-
-
M
81 %
Uusien rakennusten rakentaminen
CCM 7.1
10 %
8,9
5 %
5 %
-
-
-
-
-
49 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus
CCM 7.2
1 %
0,0
0 %
0 %
-
-
-
-
-
T
0 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 7.7
8 %
0,0
0 %
0 %
-
-
-
-
-
0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa
tavoitteen mukaan
30 %
-
-
-
-
-
Yhteenlasketut pääomamenot
54 %
52,7
30 %
30 %
-
-
-
-
-
17 %
- %
56 %
76
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Posti on tunnistanut seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet:
Asiaan liittyvä osa-
aihe tai osaosa-aihe   
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
kuvaus
Vaikutus, riski
tai mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Postin omasta toiminnasta ja arvoketjun
toiminnoista aiheutuvat kasvihuonekaasu­
päästöt. Rahti-, paketti- ja postikuljetukset
(omat ja kuljetuskumppaneiden kuljetukset) 
aiheuttavat suurimman osan Postin päästöistä
myötävaikuttaen ilmaston lämpenemiseen.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma ja
arvoketju
Lyhyen,
keskipitkän
ja pitkän
aikavälin
vaikutukset
Kilpailuetu ja parantunut maine
ilmastonmuutoksen hillinnän avulla.
Taloudellinen
mahdollisuus
Oma ja
arvoketju
Lyhyt ja
keskipitkä
Ilmastotavoitteita ei saavuteta, koska
kuljetuskalustossa ja kiinteistöissä ei ole
saatavilla vähähiilisiä ratkaisuja.
Taloudellinen
riski
Oma ja
arvoketju
Keskipitkä ja
pitkä
Vähähiilisten ajoneuvojen saatavuus
Vähähiilisten raskaiden ajoneuvojen
teknologian maturiteetti
Lataus- ja tankkausinfrastruktuurin
riittämätön kapasiteetti ja saatavuus
Sähkökäyttöisten ajoneuvojen rajallinen
kantama ja kuormauskapasiteetti 
Fossiilittoman energian saatavuus kaikissa
toimintamaissa
Ilmastolainsäädännön kasvamisesta, esim.
hiiliverosta, johtuvien tiukempien vaatimusten
noudattamisesta aiheutuvat kustannukset.
Taloudellinen
riski
Oma ja
arvoketju
Keskipitkä ja
pitkä
Energia
Postin oman toiminnan ja arvoketjun
toimintojen (mukaan lukien kuljetuskalusto ja
kiinteistöt) aiheuttama energiankulutus.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma ja
arvoketju 
Lyhyen ja
keskipitkän
aikavälin
vaikutukset
Polttoaineiden ja energian hintojen vaihtelun
riski.
Taloudellinen
riski
Oma ja
arvoketju
Lyhyt, keski­
pitkä ja pitkä
Posti seuraa kasvihuonekaasupäästöjään arvioidakseen ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien edistymistä, raportoitu osiossa Kasvihuonekaasujen scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Energiaan liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien osalta Posti seuraa energiankulutustaan, raportoitu osiossa Energiankulutus ja
Postin siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutoksen hillintään
liittyvät toimet
Vastuullisuus ja ilmasto ovat Postin strategian ja tarkoituksen ytimessä. Posti pyrkii edistämään
logistiikan puhdasta siirtymää, mikä tarkoittaa negatiivisten ilmastovaikutusten minimoimista ja
positiivisten vaikutusten maksimoimista, sekä samalla edistämään muutosta kohti kestävämpää
kulutusta. Postille tämä tarkoittaa paitsi oman toiminnan päästöjen vähentämistä myös vahvaa
vaikuttamista ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Postin merkittävä päästölähde on ostettu
tiekuljetus. Strategisten kumppanuuksien luominen tällä alalla on ratkaisevan tärkeää sekä
liiketoiminnan että vastuullisuuden edistämisen kannalta.
Postin ilmastotoimet perustuvat Postin strategiaan ja ilmastotieteeseen. Vuonna 2022 kansainvälinen
Science Based Targets -ilmastoaloite (SBTi) hyväksyi Postin lyhyen aikavälin, pitkän aikavälin ja
nettonollan ilmastotavoitteet. Postin markkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa Posti
oli globaalisti toimialansa ensimmäinen sekä yleisesti ensimmäisten 17 yrityksen joukossa, joiden
nettonollatavoitteet Science Based Targets hyväksyi. Postin lyhyen aikavälin SBTi-ilmastotavoitteet
ovat -50 prosenttia scope 1 ja 2 -päästöistä sekä -50 prosenttia scope 3 -päästöistä vuoteen 2030
mennessä verrattuna perusvuoteen 2020. Postin pitkän aikavälin SBTi-tavoitteet ovat -90 prosenttia
vuoteen 2040 mennessä verrattuna perusvuoteen 2020 ja nettonolla vuoteen 2040 mennessä. Postin
ilmastotavoitteet vastaavat hyvin Pariisin sopimuksen tavoitetta ilmaston lämpenemisen
rajoittamisesta 1,5 °C:seen.
77
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti päivitti vuonna 2025 ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelmansa ESRS E1-1 Ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma -vaatimusten mukaisesti. Postin ilmastoa koskeva
siirtymäsuunnitelma perustuu Postin SBTi-validoituihin ilmastotavoitteisiin sekä Postin olemassa
olevaan tiekarttaan, jonka tavoitteena on fossiiliton tiekuljetus ja kiinteistöenergia vuonna 2030.
Siirtymäsuunnitelma sisältää hiilestä irtautumisen keinot, jotka toimivat rakennuspalikoina 2040
nettonollaan. Kunkin hiilestä irtautumisen keinon osalta yksilöidään konkreettisia toimia
siirtymäsuunnitelman toteuttamiseksi. Postin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma hyväksyttiin Postin
vastuullisuusfoorumissa kesäkuussa 2025. Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteet -tiimi vastaa ilmastoa
koskevan siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanosta yhteistyössä liiketoimintaryhmien ja Postin
kiinteistötiimin kanssa. Vastuullisuusfoorumi huolehtii valvonnasta seuraamalla ilmastoa koskevan
siirtymäsuunnitelman yleistä edistymistä. Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdetiimi on myös vastuussa
edistymisen seurannasta ja päivitysten säännöllisestä raportoinnista vastuullisuusfoorumille.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa
vuosittain kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tarkistuksen yhteydessä.
Ilmastoskenaariot ovat tukeneet olennaisten ympäristön, yhteiskunnan, teknologian, markkinoiden ja
politiikkaan liittyvien kehityskulkujen tunnistamista ja auttaneet määrittämään asianmukaiset hiilestä
irtautumisen keinot. Postin TCFD-työn tulokset, sisältäen skenaarioanalyysin kolmella
ilmastoskenaariolla, muodostivat perustan ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimiselle. Nämä skenaariot
sisällytettiin myös kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin. Skenaarioanalyysi kuvataan
Skenaarioanalyysin mukaan fyysisten ilmastoriskien odotetaan pysyvän kohtalaisina, eikä tässä
vaiheessa ole tunnistettu kroonisia fyysisiä riskejä. Posti seuraa ilmastovaikutusten kehittymistä ja on
valmis mukauttamaan toimintaansa sen mukaisesti. Fyysisiä riskejä ei käsitellä
ilmastosiirtymäsuunnitelmassa erikseen, mutta operatiivisen infrastruktuurin, kuten kuljetuskaluston ja
kiinteistöjen, kestävyyden varmistaminen Pohjoismaiden ja Baltian ilmasto-olosuhteissa kuuluu osaksi
normaalia operatiivista johtamista.
Siirtymäriskien odotetaan sitä vastoin olevan merkittävämpiä. Keskeinen havaittu siirtymäriski liittyy
vähähiilisten ajoneuvojen saatavuuteen ja teknologian maturiteettiin. Ilmastonmuutoksen hillintää
koskevassa siirtymäsuunnitelmassa hahmotellaan erilaisia toimia kuljetuskaluston hiilestä
irtautumiseksi niin, että ei turvauduta yhteen ainoaan teknologiseen ratkaisuun. Tällä toimintamallilla
vähennetään myös polttoaineiden ja energian hinnan vaihteluun liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat sekä
ajoneuvojen käyttöön että kiinteistöjen energiankulutukseen. Toinen skenaarioanalyysissä tunnistettu
siirtymäriski liittyy Postin kuljetuskumppaneiden hiilestä irtautumiseen. Päästövähennysten
saavuttaminen koko arvoketjussa riippuu vähähiilisten ajoneuvojen teknologian maturiteetista ja sitä
tukevan infrastruktuurin saatavuudesta. Tämän riskin lieventämiseksi ilmastonmuutoksen hillintää
koskevassa siirtymäsuunnitelmassa hahmotellaan joukko yhteisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan
kumppaneita niiden päästöjen vähentämisessä. Lisäksi Posti tunnistaa sääntelyyn osallistumisen
merkityksen ja on määritellyt yhdeksi keinoksi sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet ja yhteistyön.
Tämä sisältää aktiivisen osallistumisen kansallisen ja EU:n tason ilmasto- ja liikennepolitiikan
kehittämiseen, mikä on keskeistä päästöjen vähentämistä tukevan sääntely-ympäristön luomiseksi.
Seuraavassa kuvassa on Postin ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Postin
ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja Posti on sitoutunut sekä omiin toimiin että koko arvoketjun
sitouttamiseen, jotta nettonollaan päästään vuoteen 2040 mennessä. Postin siirtymäsuunnitelmassa
havainnollistetaan arvioitu päästövähennyspotentiaali eri scopeissa ja keinoittain. Posti ei kuitenkaan
tällä hetkellä kvantifioi yksittäisten keinojen tarkkaa osuutta scope-kohtaisista päästövähennyksistä.
Vuonna 2026 Posti tulee jatkamaan ilmastotyönsä edistämistä laatimalla kattavan ilmastotiekartan.
Tiekartta sisältää yksityiskohtaisen arvion kunkin toimenpiteen päästövähennyspotentiaalista, mikä
mahdollistaa toimenpiteiden priorisoinnin ja tehokkaan toteutuksen ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi.
Siirtymäsuunnitelmassa keinot 2030 asti keskittyvät vähentämään päästöjä tieliikenteestä ja
kiinteistöistä tukien Postin tavoitetta saavuttaa fossiilittomat tiekuljetukset ja kiinteistöjen
energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2030–2040 toimissa keskitytään muihin arvoketjun
hiilestä irtautumista koskeviin toimenpiteisiin. Taulukossa Postin hiilestä irtautumisen keinot ja toimet
esitetään yhteenveto Postin hiilestä irtautumisen keinoista sekä Postin ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi toteutetuista ja suunnitelluista toimista. 
78
VUOSIKERTOMUS 2025
SBTi: scope 1-2:-50 % 2030 mennessä ja scope 3 -50 % 2030 mennessä
(Lisätavoite: tiekuljetukset ja kiinteistöenergia fossiilitonta 2030 mennessä)
-59 % (scope 1-2)
-11 % (scope 3)
Fossiilisista
polttoaineista
luopuminen
omissa
kuljetuksissa
Sähkö- ja
kaasuajoneuvot
Fossiilittomat
polttoaineet
Optimointi ja
digitaaliset
ratkaisut
Reitin ja
täyttöasteen
optimointi
Taloudellinen
ajotapa
Fossiilittomat
energiatehokkaat
kiinteistöt
Fossiiliton
energia
Rakennus-
hankkeet
Scope 3
SBTi: -90 % 2040 mennessä
Scope 3
Hiilestä
irtautuminen
ostetun
tiekuljetuksen
kumppaneiden
kanssa
Puhtaita
ajoneuvoja
koskevat
kannustimet
Osallistuminen
uusien
ratkaisujen
kehittämiseen
Scope 3
Scope 2
Scope 2
Scope 1  ja niitä koskevat toimet
Scope 2 ja niitä koskevat toimet
Scope 3 ja niitä koskevat toimet
Pitkän aikavälin toimet
Scope 1
Scope 1
Hiilestä irtautuminen
arvoketjussa
Kestävän hankinnan
toimintaperiaatteet epäsuorille
hankinnoille
Puhtaammat liike- ja työmatkat
Uusien teknologisten edistys-
askeleiden hyödyntäminen
Energiatehokkuuden lisääminen
energian arvoketjun alkupään
päästöjen vähentämiseksi
KHK Päästöt
KHK Poistot
2030
Lähiajan
tavoite
2020      //      2025
Perus-
vuosi
2040
Nettonolla
Huom. Laatikoiden koot havainnollistavat päästövähennyspotentiaalia
79
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin hiilestä irtautumisen keinot ja toimet*
Keino
Aiemmat ja käynnissä olevat toimet
Tulevat toimet
Fossiilisista
polttoaineista
luopuminen omissa
kuljetuksissa
Investoidaan soveltuvin osin sähkö- ja kaasukalustoon
Käytetään fossiilittomia polttoaineita ja biokaasua
Käytetään kevytkulkuneuvoja (pyöriä, skoottereita, sähkökärryjä)
Investoidaan latausinfrastruktuuriin omissa kiinteistöissä
Varmistetaan riittävä latausinfrastruktuuri energiantoimittajien kanssa
Pilottihankkeet, joissa muunnetaan dieselkuormuri sähköiseksi
Pilotoidaan vetyajoneuvo
Investoidaan uusiin ratkaisuihin ajoneuvojen hiilestä irtautumiseksi
Jatketaan konversiokuorma-autojen edistämistä
Tutkitaan akkuenergian varastointijärjestelmiä
Optimointi ja digitaaliset
ratkaisut
Reitin optimointi
Täyttöasteen optimointi
Taloudellinen ajotapa
Digitaalinen postilaatikko
Uudet digitaaliset ratkaisut
Kehitetään edelleen Postin digitaalista postilaatikkoa
Fossiilittomat
energiatehokkaat
kiinteistöt
Fossiiliton energia
Energiatehokkuus
Ilmaston huomioiminen rakennushankkeissa
Selvitetään uusiutuvan energian pitkäaikaisten sähköhankinta-sopimusten
(PPA) hankintaa ja lisätään omaa energiantuotantoa
Selvitetään kaukolämpöä koskevia sopimusvälineitä
Yhteistyö rakennusten omistajien kanssa energiatehokkuuden
parantamiseksi ja fossiilittomiin energiasopimuksiin siirtymiseksi
Hiilestä irtautuminen
ostetun tiekuljetuksen
kumppaneiden kanssa
Käydään vuoropuhelua kumppaneiden hiilestä irtautumista koskevien
tavoitteiden kanssa ja tuetaan niitä
Kannustetaan strategisten kumppaneiden puhtaiden ajoneuvojen käyttöä
Osallistutaan uusien fossiilittomien ratkaisujen kehittämiseen yhdessä
valmistajien kanssa
Innovatiiviset ratkaisut
Hiilestä irtautuminen
arvoketjussa (lukuun
ottamatta kuljetuksia ja
kiinteistöjä)
Parannetaan päästölaskentaa siirtymällä kustannusperusteisesta datasta
enemmän toimittajakohtaisiin tietoihin
Edistetään kiertotaloutta Postin palveluiden avulla
Edistetään hiilestä irtautumista epäsuorissa hankinnoissa kestävän
hankinnan toimintaperiaatteilla (esim. IT-laitteet ja palvelut)
Puhtaammat liike- ja työmatkat
Uusien teknologisten edistysaskeleiden hyödyntäminen
Lisätään energiatehokkuutta energian arvoketjun alkupään päästöjen
vähentämiseksi
Vaikuttaminen ja
sidosryhmäyhteistyö
Osallistutaan ilmasto- ja liikennepolitiikkaa koskevan sääntelyn
kehittämiseen kansallisella ja EU:n tasolla
Edistetään kiertotaloutta, secondhand-verkkokauppaa ja kestävää
kulutusta
Jatketaan politiikkaa koskevaa edunvalvontaa
Innovoidaan kiertotalouden liiketoimintamalleja ja edistetään secondhand-
verkkokauppaa ja kestävää kulutusta
* Posti seuraa jatkuvasti mahdollisia hiilestä irtautumisen toimia. Tällä hetkellä käynnissä olevat toimenpiteet ovat sovellettavissa ja tehokkaita myös jatkossa.
80
VUOSIKERTOMUS 2025
Keino 1: Fossiilisista polttoaineista luopuminen omissa kuljetuksissa
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on keskeinen osa toimia, joilla Posti pyrkii
irtautumaan hiilestä. Posti on jo toteuttanut useita konkreettisia toimenpiteitä, kuten kuljetuskaluston
sähköistämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ajoneuvoissa ja latausasemien
asentamista. Nämä toimet ovat jatkossakin keskeisiä Postin jatkuvissa pyrkimyksissä saavuttaa
nettonolla vuoteen 2040 mennessä.
Posti jatkoi vuonna 2025 järjestelmällistä työtä kohti fossiilitonta tiekuljetusta. Vuoden 2025 lopussa
Postilla oli käytössä yhteensä 765 (500) sähköpakettiautoa, 36 (23) sähkökuorma-autoa, 3 (0)
sähköyhdistelmäajoneuvoa, 106 (70) kaasukäyttöistä raskasta kuorma-autoa, 40 (39) kaasukäyttöistä
kuorma-autoa tai pakettiautoa ja yli 1 400 sähkökäyttöistä kevytkulkuneuvoa skoottereista
sähkökärryihin. Kaikki Postin omissa ja kuljetuskumppaneiden sähköajoneuvoissa Suomessa käytetty
sähkö on fossiilitonta energiaa, jolla on alkuperätakuu, ja kaikki kaasuajoneuvot toimivat biokaasulla.
Posti ostaa alkuperätakuita myös niille myydyille kuljetuksille, joissa käytettyä energiaa ei ladata Postin
omilla latausasemilla.
Posti lisäsi vuonna 2025 fossiilittoman energian käyttöä omassa kuljetuskalustossaan lähes 20
prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2024 Posti otti käyttöön Suomen ensimmäisen
tavarankuljetusliikenteessä liikennöivän dieselistä sähkökäyttöiseksi muutetun kuormurin, ja vuonna
2025 konversiokuorma-autojen edistämistä jatkettiin. Puhtaan kuljetuskaluston tiekartan
täytäntöönpanoa jatketaan, jotta tiekuljetuksissa päästäisiin fossiilittomuuteen vuonna 2030. Tähän
sisältyy sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankkiminen edelleen soveltuvin osin sekä uusiutuvan dieselin ja
biokaasun käyttö. Ajoneuvokannan sähköistäminen, kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöönotto ja
fossiilittomien polttoaineiden käytön lisääminen ovat tukeneet kasvihuonekaasujen vähentymistä.
Scope 1 ja 2 päästöt ovat vähentyneet -59 prosenttia perusvuoteen (2020) verrattuna.
Posti investoi latausinfrastruktuuriin eri puolilla Suomea ja tekee energiantoimittajien kanssa
yhteistyötä varmistaakseen, että sähköautojen latausasemia ja kaasutankkausasemia on riittävästi.
Postille ja sen kuljetuskumppaneille on ratkaisevan tärkeää, että latausinfrastruktuuri on lähellä sen
logistiikkakeskuksia ja että latausinfrastruktuuria on kaikkialla sen toimintamaissa. Vuodesta 2026
alkaen Postin kuljetuskaluston sähköistäminen laajenee raskaampiin ja pidempiin ajoneuvoihin, joihin
sovelletaan uutta tehokasta latausratkaisua. Tämä MCS-ratkaisu (Megawatt Charging System) haastaa
muut energiamuodot, koska sen ansiosta voidaan ajaa pidempään alhaisemmilla sähköisen liikenteen
kustannuksilla. Tämä innovaatio lyhentää latausaikaa ja tehostaa työpäivää nopean ja tehokkaan
latauksen ansiosta.
Posti tutkii myös akkuenergian varastointijärjestelmien (Battery Energy Storage System, BESS) 
kehittämistä. Akkuenergian varastointijärjestelmät voivat parantaa verkon vakautta ja auttaa
optimoimaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön. Posti seuraa vetyajoneuvojen
kehitystä ja harkitsee tulevaisuudessa vetyajoneuvon pilotointia.
Postin ilmastosiirtymäsuunnitelman keino 1: Fossiilisista polttoaineista luopuminen omissa kuljetuksissa
on vaatinut vuonna 2025 noin 22,5 miljoonan euron investoinnit, mukaan lukien merkittävimmät
investoinnit. Kokonaisnäkökulmasta keino 1 ei kuitenkaan edellytä merkittäviä lisäinvestointeja, sillä
kalusto tullaan uusimaan ja korvaamaan uudella tyypillä nykyisen kaluston jäljellä olevan käyttöiän
jälkeen. Keinoon 1 liittyviä investointeja raportoidaan osittain EU-taksonomian pääomamenoissa
(aktiviteetit 6.15, 6.5–6.6). Siirtymäsuunnitelman keinolle 1 kohdennetut taloudelliset resurssit eivät
kuitenkaan täysin vastaa raportoituja EU-taksonomian pääomamenoja. Tämä johtuu siitä, että keino 1
ei sisällä investointeja, jotka liittyvät taksonomian aktiviteettiin 7 (Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta).
Lisäksi fossiilisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot, vaikka ne ovat taksonomiakelpoisia, eivät tue
siirtymäsuunnitelman tavoitteita. Vastaavat liitetiedot konsernitilinpäätöksessä ovat liitetiedossa
Keino 2: Optimointi ja digitaaliset ratkaisut
Posti parantaa jatkuvasti reittien optimointia, taloudellista ajotapaa ja ajoneuvojen täyttöastetta.
Digiteknologia on avainasemassa näiden edistysaskelten tukemisessa. Posti on ottanut käyttöön reitti-
ja täyttöasteen optimoinnin polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten
minimoimiseksi. Dataa hyödyntämällä vältetään tarpeettomia matkoja ja maksimoidaan ajoneuvojen
kuormakapasiteetti, mikä vähentää ajettuja kilometrejä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Posti jatkaa
optimointiratkaisujen kehittämistä edistääkseen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kaikki ajoneuvoja, skoottereista alkaen, kuljettavat työntekijät saavat koulutusta, johon sisältyy
taloudellinen ajotapa. Pakettiautoluokasta lähtien ajoneuvoissa on käytössä ajokäyttäytymisen
seurantajärjestelmät, joiden avulla ajotapoja voi parantaa jatkuvasti ja jotka tukevat Postin
81
VUOSIKERTOMUS 2025
ilmastotavoitteita. Taloudellisen ja turvallisen ajotavan koulutus on lisäksi laissa määrätty velvollisuus
kaikille ammattikuljettajille (Certificate of Professional Competence, CPC). Posti järjestää oman
taloudellista ja turvallista ajotapaa koskevan koulutuksen, joka on Postin omien kuljettajien,
kuljetuskumppanien ja vuokratyöntekijöiden saatavilla. Koulutukseen sisältyy myös käytännön
harjoituksia, ja siinä annetaan tietoa esimerkiksi Postin ilmastotavoitteista. Posti jatkoi tätä työtä
vuonna 2025 taloudellisen ajotavan parantamiseksi.
Digitalisaatiolla on myös tärkeä rooli, kun Posti pyrkii irti hiilestä. OmaPosti-palvelun ja sen digitaalisen
postilaatikon avulla organisaatiot, kuten viranomaiset, voivat lähettää kirjeitä sähköisesti. Tämä
vähentää paperin tuotantoon, tulostukseen ja perinteisen fyysisen postin jakeluun liittyviä
ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 Posti jatkoi digitaalisen postilaatikon kehittämistä ja on sitoutunut
sen jatkuvaan kehittämiseen tulevina vuosina.
Keino 2:n toteuttaminen edellyttää investointeja ICT-kehitykseen ja lajittelukapasiteetin
automatisointiin, jotta voidaan mahdollistaa uudet jakelumallit, reittien optimointi ja täyttöasteiden
parantaminen. Vuodelle 2025 on tunnistettu yhteensä 12,8 miljoonan euron investoinnit, joilla on
vaikutusta keino 2:n toteuttamiseen. Summa sisältää sekä EU-taksonomian mukaisia ja kelpoisia
pääomamenoja, että investointeja, jotka eivät täytä taksonomian kelpoisuus- tai mukaisuuskriteerejä.
Kokonaisuudesta noin 2,4 miljoonaa euroa liittyy keino 2:ta tukeviin ICT-investointeihin. Nykyisen EU-
taksonomiatulkinnan mukaisesti Postin ICT-investoinnit eivät sisälly taksonomialuokitteluun, minkä
vuoksi ne on rajattu pois Postin EU-taksonomiaraporteissa esitettävästä pääomamenojen
tulosindikaattorista. EU-taksonomiassa taksonomiakelpoisiksi katsottuja pääomamenoja raportoidaan
aktiviteettien 6.15 sekä aktiviteetin 7 (Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta) alla EU-
Keino 3: Fossiilittomat energiatehokkaat kiinteistöt
Postin tavoitteena on käyttää ainoastaan fossiilitonta energiaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä
tarkoittaa fossiilitonta sähköä, kaukolämpöä ja polttoaineita kaikissa Postin kiinteistöissä. Vuodesta
2021 lähtien kaikki Suomessa ostettu sähkö on ollut fossiilitonta. Ruotsissa ja Norjassa suurin osa
varastojen energiasta on ollut alusta alkaen fossiilitonta. Baltiassa suurin osa sähköstä on fossiilitonta
energiaa, ja Posti pyrkii edelleen lisäämään sen määrää. Sähkön lisäksi monissa maissa käytetään
kaukolämpöä, ja suurin osa käytetystä kaukolämmöstä on jo nyt fossiilitonta.
Posti voi helposti valita fossiilittomia energialähteitä kiinteistöissä, joissa se hallinnoi
energiasopimuksia. Postilla on kuitenkin myös kiinteistöjä, joissa se on vuokralaisena eikä sillä ole omaa
energiasopimusta. Posti ostaa jo nyt sähkön alkuperätakuita kyseisille kiinteistöille. Jotta hiilestä
irtautumista voidaan entisestään vauhdittaa, Posti tekee myös yhteistyötä rakennusten omistajien
kanssa energiatehokkuustoimien toteuttamiseksi ja fossiilittomaan energiaan siirtymiseksi. Sen lisäksi,
että Posti priorisoi fossiilittoman energian käyttöä, se toteuttaa jatkuvasti
energiatehokkuustoimenpiteitä kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Vuonna 2025 Postin pääkonttori
palasi Helsingin Postitalon historialliseen rakennukseen, jolla on LEED Gold -sertifikaatti. Sertifikaatilla
tuodaan esiin rakennuksen pitkän aikavälin toiminnallista tehokkuutta ja vahvistetaan, että se täyttää
tunnustetut kestävyyden ja energiatehokkuuden standardit. Lisäksi Postin uusi suuri varasto
Järvenpäässä tähtää BREEAM Excellent -ympäristösertifikaattiin. Lämmitykseen käytetään
maalämpöä, ja kymmenen prosenttia sähkönkulutuksesta saadaan aurinkoenergiasta. Postin
energiatehokkuustoimenpiteet yhdistettynä fossiilittoman energian käytön lisäämiseen kiinteistöissä
ovat tukeneet scope 2 -päästöjen vähentymistä. Scope 2 päästöt ovat vähentyneet 63 prosenttia
perusvuoteen 2020 verrattuna.
Uusissa rakennushankkeissa otetaan ilmasto ja energiatehokkuus systemaattisesti huomioon. Tämä
tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuutta sekä mahdollisuuksien mukaan omaa
energiantuotantoa aurinkopaneeleilla ja maalämpöä. Jatkossa Posti pyrkii lisäämään
energiantuotantoaan aurinkopaneelien avulla ja tutkii pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia (Power
Purchase Agreements, PPA).
Keino 4: Hiilestä irtautuminen ostetun tiekuljetuksen kumppaneiden kanssa
Lähes kolme neljäsosaa ostettujen tiekuljetusten päästöistä tulee Suomen verkkokauppa- ja
jakeluliiketoiminnasta. Posti jatkoi vuonna 2025 konkreettisia toimia, joilla se pyrkii saavuttamaan
ilmastotavoitteensa Suomessa yhdessä kuljetuskumppaneidensa kanssa. Kuljetuskumppaneiden
keinot tiekuljetusten päästöjen vähentämiseksi ovat samat kuin Postilla: fossiilittomien polttoaineiden
käyttö, sähköistäminen ja taloudellinen ajotapa. Posti voi kannustaa kumppaneita käyttämään
puhtaampia ajoneuvoja.
82
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti ja sen kuljetuskumppanit käyttävät vuosittain huomattavan määrän uusiutuvaa dieseliä, ja
vuonna 2025 kuljetuskumppanit lisäsivät fossiilittoman energian käyttöä kuljetuskalustossa yli 100
prosenttia. Tämä kehitys johtuu pääasiassa siitä, että kumppanimme ovat ottaneet käyttöön suuren
määrän uusia sähkö- ja kaasuajoneuvoja.
Niissä paikoissa, joissa lataus- ja tankkausinfrastruktuuri on jo saatavilla tai tulee lähitulevaisuudessa
olemaan saatavilla, reitit suunnitellaan siten, että sähkö- tai biokaasuajoneuvojen käyttö on
mahdollista. Ajoneuvoinvestointien taloudellinen toteutettavuus on otettu huomioon suunnitelmien
keskeisenä lähtökohtana, ja Posti tarjoaa kuljetuskumppaneilleen tukea myös sopivien ajoneuvojen
löytämisessä. Sopimuksiin sisällytetään vaatimus sähkö- tai biokaasuajoneuvojen käytöstä, jos se on
toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Posti keskittyy lähivuosina edistämään samoja
suunnitelmia Postin muissa toimintamaissa.
Keino 5: Hiilestä irtautuminen arvoketjussa (lukuun ottamatta kuljetuksia ja
kiinteistöjä)
Postin suurimpia päästölähteitä ovat ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt (pois lukien energian
hankinta ja kuljetukset). Näihin epäsuorista hankinnoista aiheutuviin päästöihin kuuluvat esimerkiksi
ICT-laitteet ja -palvelut, ajoneuvojen huolto, kiinteistöjen huolto ja pakkausmateriaalit. Tällä hetkellä
nämä päästöt lasketaan kustannusperusteisesti. Ensimmäisenä askelena Postilla on päästölaskennan
parantaminen ja toimittajilta saatavien tietojen käytön lisääminen. Tämä työ aloitettiin vuonna 2024.
Tulevina vuosina epäsuorien hankintojen hiilestä irtautumista edistetään edelleen kestävän hankinnan
toimintaperiaatteilla/ohjeilla.
Keino 6: Vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö
Posti pitää sidosryhmien sitoutumista ja yhteistyötä keskeisenä mahdollistajana kaikissa hiilestä
irtautumisen keinoissa. Tämä läpileikkaava lähestymistapa tukee ilmastotoimien toteuttamista koko
organisaatiossa. Osana sitoutumistaan vastuulliseen liiketoimintaan Posti osallistuu aktiivisesti ilmasto-
ja liikennepolitiikkaan liittyvän kansallisen ja EU:n tason sääntelyn kehittämiseen. Tähän kuuluu jatkuva
osallistuminen poliittiseen vaikuttamistyöhön johdonmukaisen ilmastolainsäädännön edistämiseksi.
Lisäksi Posti edistää kiertotaloutta palvelutarjonnallaan ja strategisilla kumppanuuksillaan. Tähän
kuuluu myös secondhand-verkkokauppa ja kestävien kulutustottumusten edistäminen. Jatkossa Posti
pyrkii edelleen innovoimaan kiertotalouden liiketoimintamalleja ja syventämään myönteistä
vaikutustaan.
Ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman ja toimien rahoitus
Postin toiminnassa tehdään jatkuvasti investointeja ilmastosiirtymäsuunnitelman tukemiseksi ja
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Postin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää
odotettavasti merkittäviä taloudellisia resursseja. Posti on sitoutunut edistämään ilmastoa koskevaa
siirtymäsuunnitelmaansa ja investoimaan hiilestä irtautumiseen tähtääviin toimiin. Toimien
toteuttamiseen kohdennetut resurssit riippuvat investointikyvystä, johon vaikuttaa liiketoiminnan
toimintaympäristö.
Posti seuraa ja raportoi sisäisesti pääomamenoja (capex) ja toimintamenoja (opex), jotka edistävät
Postin ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman toteuttamista. Nämä investoinnit ovat keskeisiä Postin
ilmastosiirtymäsuunnitelman etenemisen kannalta. Siirtymäsuunnitelman keino 1 ja keino 2
edellyttävät odotettavasti merkittäviä taloudellisia resursseja, joista annetaan tarkempaa tietoa kunkin
keinon kohdalla.
Posti raportoi EU-taksonomia sääntelyvaatimuksen mukaisesti. Posti ei kuitenkaan ole tällä hetkellä
asettanut erityisiä tavoitteita, jotka liittyvät EU-taksonomian keskeisiin tulosindikaattoreihin. Postin
hiilestä irtautumiseen tähtäävien toimien odotetaan ajan myötä vaikuttavan myönteisesti Postin EU-
taksonomian mukaisten keskeisten tulosindikaattoreihin. Näitä toimia ovat esimerkiksi pääoma- ja
toimintamenoinvestoinnit fossiilittomaan tiekuljetukseen ja fossiilittomaan energiaan toimitiloissa.
Posti ottaa lähtökohtaisesti EU-taksonomiassa esitetyt kriteerit huomioon merkittävissä
ajoneuvokantaa ja kiinteistöjä koskevissa investointipäätöksissä silloin, kun ne liittyvät taloudelliseen
toimintaan, joka tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaa luokitusjärjestelmän
ympäristötavoitetta. Lähes kaikki Postin liiketoiminnot kuuluvat EU-taksonomian piiriin, myös kuljetus-
ja kiinteistöalan toiminnot. Sen sijaan varastointitoiminnot jäävät tällä hetkellä EU-taksonomian
ulkopuolelle. Postin EU-taksonomian mukaisista tuloista, pääomamenoista ja toimintamenoista on
lisätietoja osiossa EU-taksonomia.
83
VUOSIKERTOMUS 2025
Ilmastoa koskevaa siirtymäsuunnitelmaa (ilmastotavoitteet mukaan lukien) laadittaessa on otettu
huomioon yleiset globaalit suuntaukset. Postin toiminnassa keskeisiä suuntauksia ovat paperipostin
määrän väheneminen, verkkokaupan määrän kasvu, kansainvälinen verkkokauppa, käytetyn tavaran
verkkokauppa (recommerce) ja energiasiirtymä (sähköistäminen ja puhtaampi sähkö). Nämä otetaan
huomioon myös hiilestä irtautumisen keinojen yhteydessä, ja erityisesti energiasiirtymällä on
ratkaiseva rooli tuettaessa Postin toimia, joilla saavutetaan nettonolla vuonna 2040. Posti on
vähentänyt scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöjä -21 prosenttia perusvuodesta 2020. Posti on siis
edistynyt hyvin hiilestä irtautumisessa. Toteutettuja toimia ja Postin edistymistä ilmastotoimissa
kuvataan tarkemmin osiossa Postin siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimet. Kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan vuoteen 2040 mennessä. Käytettäviä tarkkoja rajauksia,
menetelmiä ja viitekehyksiä ei kuitenkaan ole vielä määritetty. Posti seuraa jatkossakin erilaisten
neutralointimenetelmien ja -viitekehysten kehittymistä ja antaa lisätietoja tulevina vuosina.
Postilla ei ole mahdollisia päästöjen lukkiutumia. Postia ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle.
Ilmastonmuutos ja sen vuorovaikutus Postin strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutos on Postille ja kuljetusalalle kriittinen haaste. Kuljetukset aiheuttavat polttoaineiden
polton ja energiankulutuksen vuoksi päästöjä, jotka vaikuttavat kielteisesti ympäristöön. Postilla on
kuitenkin merkittävät mahdollisuudet irtautua hiilestä toiminnassaan ja arvoketjussaan, mikä
pienentäisi sen ympäristöjalanjälkeä.
Ilmastolla on keskeinen rooli Postin strategiassa, ja Posti on laatinut ympäristöpolitiikan ja tavoitteet
hiilestä irtautumista koskevien toimien ohjaamiseksi. Posti pyrkii lisäksi tukemaan asiakkaidensa
ilmastotoimia raportoimalla päästöistä alan uusimpien standardien mukaisesti. Vuonna 2025 Posti
alkoi tarjota asiakkaille EN ISO 14083:2023 -standardin mukaista päästöraportointia Postin OmaPosti
Pro -yrityspalvelukanavalla. Sieltä asiakkaat voivat helposti ladata pakettien, rahdin ja paperipostin
toimitusten päästöraportit. Vuoden 2025 lopussa Posti sai myös KPMG:ltä kolmannen osapuolen
lausunnon, joka koski Postin asiakasraportoinnissa käytetyn kasvihuonekaasumenetelmän ja
tietomallin yhdenmukaisuutta ja linjausta SFS-EN ISO 14083 -standardin sekä MBM-spesifikaation
kanssa. Varastoasiakkaat saavat päästöraportit sähköpostitse. Posti tarjoaa Fossiiliton kuljetus -
lisäpalvelua, jonka avulla asiakkaat voivat lähettää tuotteita fossiilittomasti. Palvelu perustuu
kansainväliseen viitekehykseen kuljetusten markkinaperusteisesta mekanismista (book and claim).
Posti tunnistaa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä saatavat kilpailuedut ja maineen paranemisen
taloudelliseksi mahdollisuudeksi. Siksi se tiedostaa, että asiakkaiden tukeminen niiden ilmastotoimissa
on ratkaisevan tärkeää. Posti on tunnistanut kolme olennaista (siirtymä)riskiä, jotka voivat haastaa sen
ilmastotoimet:
Ilmastotavoitteita ei saavuteta, koska kuljetuskalustossa ja kiinteistöissä ei ole käytettävissä
vähähiilisiä ratkaisuja (ilmastonmuutoksen hillintä)
Ilmastosääntelyn lisäämisestä, esimerkiksi hiiliverosta, johtuvien tiukempien vaatimusten
noudattamisesta aiheutuvat kustannukset
Polttoaineiden ja energian hintojen vaihtelun riski
Postilla on vuoteen 2040 ulottuva ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma, jossa otetaan huomioon
tunnistetut mahdollisuudet ja riskit. Siirtymäsuunnitelma on linjassa yhtiön strategian ja
liiketoimintamallin kanssa. Posti pystyy lisäksi mukauttamaan strategiaa ja liiketoimintamallia, jos
toimintaympäristö muuttuu ilmastonmuutoksen vuoksi. Postin ilmastotavoitteet ovat linjassa Pariisin
ilmastosopimuksen kanssa. Postilla on myös suunnitelma fossiilittoman tiekuljetuksen saavuttamiseksi
sen merkittävimmän päästölähteensä eli kuljetuskaluston osalta. Ilmastoriskejä myös seurataan ja
päivitetään säännöllisesti osana Postin riskienhallintaa. Postin strategian ja liiketoimintamallin
ilmastonmuutoksen resilienssiä on arvioitu kolmen skenaarion avulla. Niitä selitetään tarkemmin
84
VUOSIKERTOMUS 2025
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaate
(MDR-P)
Asiaan liittyvä osa-aihe
tai osaosa-aihe
Soveltamisala
Hyväksynnän taso
(hallintoelimet)
Ympäristöpolitiikka
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Posti-konsernin ja
arvoketjun toiminnot
Posti-konsernin toimitusjohtaja
Energia
Posti-konsernin ja
arvoketjun toiminnot
Posti-konsernin päivitetty ympäristöpolitiikka tuli voimaan 1. marraskuuta 2024. Postin
ympäristöjohtamisen tarkoituksena on varmistaa, että ympäristölainsäädäntöä ja sovellettavia
standardeja noudatetaan, ympäristöasioiden hallintajärjestelmää parannetaan, pyritään minimoimaan
kielteiset ympäristövaikutukset ja edistetään myönteisiä vaikutuksia sekä ekotehokkuutta kaikessa
toiminnassa.
Ympäristöpolitiikassa saadaan ohjeet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energiankulutukseen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Postissa. Posti on
ympäristöpolitiikassaan sitoutunut vähentämään omia ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä kaikissa
toiminnoissa. Lisäksi politiikassa todetaan, että Postin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma sisältää
aktiivisia toimenpiteitä ja investointeja fossiilittomaan energiaan ja puhtaisiin ajoneuvoihin päästöjen
vähentämiseksi.
Postin ympäristöpolitiikka on ulkoisten sidosryhmien saatavilla Postin verkkosivuilla. Postin työntekijät
voivat tutustua siihen myös yrityksen intranetissä. Posti-konsernin toimitusjohtajalla on ylin vastuu
Postin ilmastoasioista.
Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja mittarit
Olennainen aihe
Tavoitteeseen
liittyvät vaikutukset,
riskit ja
mahdollisuudet
Tavoite*
Tulos 2025
Perusvuosi
2020
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
SBTi:n hyväksymä
nettonollatavoite: Posti on
sitoutunut saavuttamaan
nettonollan kaikkien omien ja
arvoketjun päästöjen osalta
vuoteen 2040 mennessä.
Scope 1-2:
21 601 tCO₂e
-59 %
perusvuoteen
verrattuna
Scope 3:
175 562  tCO₂e
-11%
perusvuoteen
verrattuna
Scope 1-2:
52 365 tCO₂e
Scope 3:
198 301 tCO₂e
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
SBTi lyhyen aikavälin tavoite: 50
% absoluuttinen
päästövähennys scope 1 ja 2 -
päästöjen osalta vuoteen 2030
mennessä verrattuna
perusvuoteen 2020, ja 50 %
absoluuttinen päästövähennys
scope 3:n** osalta vuoteen
2030 mennessä verrattuna
perusvuoteen 2020.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
SBTi pitkän aikavälin tavoite: 90
% päästövähennys scope 1, 2 ja
3 -päästöjen osalta vuoteen
2040 mennessä verrattuna
perusvuoteen 2020.
Postilla on tavoitteena myös täysin fossiilittomat tiekuljetukset niin omien ajoneuvojen kuin ostettujen kuljetusten
osalta sekä fossiiliton energia kaikissa kiinteistöissä vuoteen 2030 mennessä.
* Kaikissa tavoitteissa scope 2 -päästöt lasketaan markkinaperusteisesti. Kaikki tavoitteet kattavat kaikki kasvihuonekaasupäästöt.
** SBTi-tavoitteet kattavat 100 prosenttia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöistä.
Negatiivisten ilmastovaikutusten lisäksi Posti tunnisti kaksi olennaista ilmastoon liittyvää riskiä ja yhden
ilmastoon liittyvän mahdollisuuden, ja vaikka niille ei ole asetettu erillisiä tavoitteita, ne sisältyvät
SBTi:n hyväksymiin ilmastotavoitteisiin. Postin ilmastoa koskevassa siirtymäsuunnitelmassa
hahmotellaan toimet, joilla pyritään lieventämään kielteisiä vaikutuksia, hallitsemaan riskejä ja
hyödyntämään mahdollisuuksia.
Postin ilmastotavoitteet ovat ilmastotieteen mukaisia ja SBTi:n hyväksymiä. Posti käytti tavoitteiden
laatimisessa SBTi:n menetelmää ja noudatti monialaisen absoluuttisen vähentämisen toimintamallia.
Posti on valinnut tavoitteiden perusvuodeksi vuoden 2020, koska se on toiminnan kannalta edustava
85
VUOSIKERTOMUS 2025
vuosi, josta on luotettavia tietoja. Tavoitteita laadittaessa Postin yhteiskuntasuhde- ja
vastuullisuustiimi, hankintatiimi sekä Postin johto osallistuivat kokouksiin, joissa asetettiin tavoitetaso
ja käytiin läpi Postin päästöprofiilia. Posti päivitti vuonna 2022 perusarvoa asettaessaan
nettonollatavoitteita vuonna 2021 hyväksyttyjen lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi. Päivitetty
perusarvo huomioi liiketoiminnan myynnin, joka ylitti Postin perusarvon tarkistamisen kynnysarvon. 
Siinä otetaan huomioon myös parannukset scope 1- ja scope 2 -päästöjen laskennassa. Posti on
mukauttanut perusarvoa varmistaakseen, että perusarvon päästöluvut kuvaavat tarkemmin sen
toiminnan nykyistä laajuutta ja mittakaavaa. Tämä mukautus lisää perusarvon merkitystä ja
luotettavuutta vertailukohtana, jonka perusteella asetetaan SBT-tavoitteet ja seurataan edistymistä
päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Posti noudattaa SBTi:n ohjeita, joiden mukaan tavoitteet
päivitetään ja tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Näin voidaan varmistaa, että ne vastaavat
uusinta ilmastotiedettä.
yksityiskohtaisesti Postin tavoitteiden taustalla olevat oletukset, keskeiset hiilestä irtautumisen keinot
ja edistyminen niiden saavuttamisessa.
Posti ei ole käyttänyt kompensointia tai päästöhyvityksiä kasvihuonekaasujen poistoa tai
kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien hankkeiden rahoittamiseen vuoden 2021 jälkeen. (E1-7)
Posti ei käytä sisäistä hiilen hinnoittelua. (E1-8) Posti on päättänyt soveltaa ESRS:n vaiheittain käyttöön
otettavia säännöksiä eikä ole vielä julkistanut taloudellisia vaikutuksia. (E1-9)
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
81 557
109 016
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
1 014
2 093
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,
höyryn tai jäähdytyksen kulutus (MWh)
27 052
31 355
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5
summana)
109 624
142 464
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
40 %
47 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
(MWh)
2 153
35 188
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
1 %
12 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää
oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin
olevan polttoaineen kulutus (MWh)
60 434
51 151
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
100 189
70 168
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan
energian kulutus (MWh)
1 378
1 234
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10
summana)
162 002
122 554
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
59 %
41 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)
273 778
300 206
Postin uusiutuvan energian tuotanto aurinkopaneeleista oli 2 152 MWh. Koska osa tuotetusta
aurinkosähköstä myydään verkkoon, tuotetun ja kulutetun aurinkoenergian määrät eivät vastaa
toisiaan. Kiinteistöenergiantuotanto katsottiin epäolennaiseksi (alle 2 % energiankulutuksesta), eikä
Posti tämän vuoksi raportoi näitä lukuja.
86
VUOSIKERTOMUS 2025
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Energiaintensiteetti Postin omassa toiminnassa (oman toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa liikevaihtoon, MWh/milj. euroa)
189
197
Energian kokonaiskulutus Postin omassa toiminnassa
273 778
300 206
*Energiaintensiteettiä koskeva luku vuodelta 2024 ei ole varmennettu.
Energiaintensiteetti lasketaan Postin oman kokonaisenergiankulutuksen ja kokonaisliikevaihdon
suhteena. Laskennassa käytetään kokonaisliikevaihtoa, koska suurin osa Postin liikevaihdosta liittyy
asetuksessa EU 2022/1288 määriteltyihin ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin*. Postin
liiketoiminnot, joita ei luokitella korkean ilmastovaikutuksen sektoriksi, muodostavat vain noin 6
prosenttia liikevaihdosta. Siksi energiaintensiteetin laskennassa on käytetty koko liikevaihtoa, mikä
antaa luotettavan kuvan Postin energiankäytön intensiteetistä.  Energiaintensiteetin laskennassa
käytetty Postin kokonaisliikevaihto 1 447,6 miljoonaa euroa esitetään konsernin tuloslaskelmassa.
Energiaa koskevat laadintaperiaatteet on esitetty osiossa Ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat
*Ilmastovaikutuksiltaan merkittäviä aloja ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteen I NACE-
toimialaluokituksen pääluokissa A–H ja pääluokassa L luetellut toimialat. Postin kuljetus-, varastointi- ja kiinteistötoiminta on määritelty
ilmastovaikutuksiltaan merkittäviksi toimialoiksi.
87
VUOSIKERTOMUS 2025
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Takautuva
2020
2024
2025
Muutos % (2024–
2025)
2030 (SBTi*)
2040 (SBTi)
Vuotuinen %-tavoite 2030 /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
43 738
24 595
18 394
-25 %
21 869
4 374
-5 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0 %
0 %
0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
15 212
10 935
8 631
-21 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
8 627
4 214
3 207
-24 %
4 314
863
-5 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
198 301
195 631
175 562
-10 %
99 151
19 830
-5 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
60 853
57 679
43 321
-25 %
2 Tuotantohyödykkeet
16 208
26 446
19 643
-26 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai
scope 2 -päästöihin)
12 227
11 299
13 658
21 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
92 176
85 408
86 187
1 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
474
1 454
1 688
16 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
16 363
13 345
11 065
-17 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
257 251
231 162
202 587
-12 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
250 667
224 441
197 163
-12 %
25 067
*Postin tavoite toimia fossiilittomasti vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoisempi kuin sen SBTi-tavoitteet omien toimintojen ja ostetun tiekuljetuksen osalta. Keskeiset keinot ja toimet Postin päästötavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty osiossa "Postin siirtymäsuunnitelma ja
Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät tavoitteet esitetään taulukossa Ilmastonmuutokseen liittyvät
Postin scope 1- ja scope 2 -päästöt laskivat -25 prosenttia vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024 ja -59
prosenttia verrattuna vertailuvuoteen 2020. Tämän seurauksena Postin omat päästöt ovat tällä hetkellä
alle SBTi:n vuoden 2030 tavoitteen. Tässä onnistuttiin lisäämällä fossiilittomien polttoaineiden käyttöä,
investoimalla sähkö- ja biokaasuajoneuvoihin sekä energiatehokkaisiin, fossiilittomalla energialla
toimiviin kiinteistöihin.
Postin arvoketjun päästöt (scope 3) olivat yhteensä 175 562 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on -10
prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat päästölähteet ovat
kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut sekä kategoria 2 Tuotantohyödykkeet. Näiden kategorioiden
päästöt laskivat vuoteen 2024 verrattuna,  osittain vuonna 2025 käytettyjen alempien
päästökertoimien vuoksi. Kategorioissa 1 Ostetut tavarat ja palvelut ja 2 Tuotantohyödykkeet,
88
VUOSIKERTOMUS 2025
merkittävimmät päästölähteet ovat ICT-kustannukset, rakennus- ja tuotantolaitteet.
Tuotantohyödykkeiden osalta sekä vuoden 2024 että 2025 lukuihin vaikuttavat merkittävästi suuret
rakennushankkeet Suomessa ja Virossa, jotka valmistuvat vuonna 2025. Näillä rakennushankkeilla on
suora vaikutus raportoituihin päästöihin, sillä suurin osa näiden kategorioiden päästöistä lasketaan
kustannusperusteisella (spend-based) menetelmällä. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnan
(kategoria 3) päästöt kasvoivat korkeimpien päästökertoimien vuoksi.
Scope 3 ostetun kuljetuksen päästöt (kategoria 4 tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu)
kasvoivat 1 prosentin. Kasvu johtuu pääasiassa päästökertoimien päivityksestä, erityisesti Well-to-tank
(WTT) -kertoimen kasvusta, sekä datakattavuuden parannuksesta, erityisesti kansainvälisen
kuljetuksen osalta. Samaan aikaan tämän kategorian tiekuljetuksen Tank-to-Wheel (TTW) -päästöt
laskivat 5,7 prosenttia. TTW kuvaa kuljetustoiminnan aikana syntyviä päästöjä ja on mittari, jota
käytämme Postin fossiilittomuus 2030 -tavoitteen seurantaan. Päästöjen lasku osoittaa siten
edistymistä kohti tavoitetta, vaikka scope 3 kategorian 4 kokonaispäästöt kasvoivat päästökertoimien
päivitysten ja datan parantumisen seurauksena.
Liikematkustukseen liittyvät päästöt kasvoivat 16 prosenttia verrattuna vuoteen 2024, pääosin
päivitetyn laskentamenetelmän vuoksi, joka laajensi Posti-konsernin liikematkustustietojen
kattavuutta. Työmatkoihin liittyvät päästöt (kategoria 7) ovat laskeneet Postin oman henkilöstön
määrän vähenemisen vuoksi.
Posti jatkaa yhteistyötä toimittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa
päästövähennystoimenpiteiden vauhdittamiseksi. Lisäksi työ tarkemman datan saamiseksi Postin
omaan raportointiin jatkuu, erityisesti scope 3 -päästöjen osalta, mikä tukee Postin omaa
päästövähennystyötä. 
Lisätietoja vuoden 2025 toimista ja edistymisestä Postin ilmastotyössä löytyy kohdasta Postin
89
VUOSIKERTOMUS 2025
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Muutos (y/y)
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj.
euroa)
140
152
-8 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj.
euroa)
136
148
-8 %
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty Postin liikevaihto 1 447,6 miljoonaa euroa esitetään
Biogeeniset scope 1 -päästöt: 17 413 (15 577) tCO₂; scope 3 -päästöt:  18 038 (12 890) tCO₂.
Posti ottaa huomioon tulevat päästöt ja seuraa päästölaskentamenetelmien päivityksiä. Posti arvioi
maankäytön muutosten merkitystä SBTi-tavoitteita tarkistettaessa SBTi FLAG -ohjeiden mukaisesti.
Posti seuraa myös mustan hiilen laskennan kehitystä ja pyrkii yhdenmukaistamaan sen GLEC-
viitekehyksen kanssa.
Ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat laadintaperiaatteet
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa noudatetaan GHG-protokollan sekä ESRS-standardien
vaatimuksia. Laskenta perustuu operatiivisen määräysvallan periaatteeseen, ja Postin kaikki toiminnot
ja maat ovat mukana laskelmissa ja raportoinnissa. Raportoitavat päästöt sisältävät kaikki Postin
toiminnot, eikä Postilla ole erikseen raportoitavia sijoituskohteita. Postin toiminnassa tai arvoketjussa ei
ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2022 jälkeen, jolloin päästöjen perusarvoa päivitettiin.
Scope 1 -päästöt: Postin scope 1 -päästöt perustuvat kuljetuskaluston polttoaineen kulutukseen, ja
tiedot kerätään kulutuksen perusteella. Päästökertoimet ovat peräisin asiakirjasta UK Government
GHG Conversion Factors for Company Reporting, jäljempänä ”Defra” (Department for Energy Security
and Net Zero, uusin painos).  Biopolttoaineseosten osalta maakohtaisten päästökertoimien
laskennassa käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia tietoja kansallisista biopolttoainepitoisuuksista.
Scope 1 sisältää myös kylmäainetäytöt kiinteistöissä ja kalustossa Suomen osalta. Kaluston
kylmäainetäytöt kerätään manuaalisesti huoltokumppaneilta, ja tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin
kaluston tiedot sisällytetään scope 1 -raportointiin. Uuden käytännön vuoksi laskennan rajaus on
määritelty kattamaan ainoastaan Suomen toiminnot. Kylmäaineiden lämmitysvaikutusten arvot (GWP)
ovat peräisin Defrasta tai kylmäaineen toimittajalta niiden kylmäaineiden osalta, joita ei ole lueteltu
mainitussa julkaisussa.
Scope 2 -päästöt: Kiinteistöjen sähkön ja kaukolämmön sekä sähköajoneuvojen päästöt lasketaan
energiankulutuksen perusteella. Tiedot ovat ensisijaisesti mitattua kulutusta kiinteistöissä. Jos
mittaustietoja ei ole saatavilla, kulutus on arvioitu kiinteistön koon ja vastaavien Postin kiinteistöjen
keskimääräisen kulutuksen perusteella. Postilla ei ole höyryn tai kaukojäähdytyksen kulutusta. Scope 2
-päästöt lasketaan sekä markkina- että sijaintiperusteisesti.
Markkinaperusteisessa menetelmässä päästökertoimia sovelletaan seuraavasti: alkuperätakuilla
hankitun sähkön päästökerroin on 0 gCO₂ekv./kWh. Muusta sähköstä käytetään Suomen ja Ruotsin
osalta kansallisia jäännösjakaumakertoimia (uusimpien virallisten julkaisujen perusteella), kun taas
muiden maiden osalta käytetään AIB:n (Association of Issuing Bodies) eurooppalaista
jäännösjakaumaa. Myös uusiutuvan kaukolämmön päästökerroin on 0 gCO₂ekv./kWh.
Sijaintiperusteisessa menetelmässä sähkön päästöt lasketaan käyttämällä AIB:n uusimpia julkaistuja
kansallisia tuotantoprofiileja (production mix). Kaukolämmön päästöt määritetään maakohtaisten
lähteiden avulla: Tilastokeskus Suomen osalta, Swedenergy - Energiföretagen Sverige Ruotsin osalta ja
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) vuoden 2020 tiedot Viron osalta. Muissa maissa kaukolämpöä ei
käytetä.
Markkinaperusteinen scope 2 -päästöjen laskenta kattaa sähköä, jolla on alkuperätakuu. Suomessa
Posti ostaa alkuperätakuut kaikelle omalle sähkönhankinnalleen. Posti ostaa alkuperätakuut myös
kaikelle arvioidulle sähkönkulutukselle kiinteistöissä, joissa Posti on vuokralaisena mutta joilla ei ole
omaa sähkösopimusta, sekä kaikelle arvioidulle ajoneuvojen lataukselle (omat sähköajoneuvot ja
kuljetuskumppaneiden sähköajoneuvot) muualla kuin Postin kiinteistöissä. Kaikki sähkön
alkuperätakuut ostetaan Suomessa erillään fyysisestä sähköstä (eriytettynä). Ruotsissa, Norjassa ja
Baltiassa kaikki uusiutuva sähkö ostetaan eriyttämättömillä välineillä. Vuonna 2025 Postin sähkön
kokonaiskäytöstä 8 prosenttia katettiin eriyttämättömillä välineillä ja 91 prosenttia eriytetyillä välineillä.
90
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti ostaa uusiutuvaa kaukolämpöä valittuihin kiinteistöihin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa
(eriyttämätön sopimusväline). Vuonna 2025 48 prosenttia Postin kaukolämmön kokonaiskäytöstä
katettiin eriyttämättömillä välineillä.
Scope 3 -päästöt:  Posti on tehnyt inventaarion kaikista scope 3 -päästöjen luokista ja tunnistanut
Postin organisaation kannalta olennaiset luokat. Kukin luokka lasketaan GHG Protocol Corporate Value
Chain (Scope 3) -standardin mukaisesti. Scope 3 -päästöjen inventaario tehtiin vuonna 2025.
Päästöinventaariossa on käytetty toimittajilta tai muilta arvoketjun kumppaneilta saatuja ensisijaisia
päästötietoja, jos ne ovat olleet saatavilla ja niitä on pidetty luotettavina. Jos ensisijaisia päästötietoja
ei ole ollut saatavilla, päästöt on laskettu ensisijaisten raakadatan tai arvioiden perusteella.
Toimittajilta tai muilta arvoketjun kumppaneilta saatujen ensisijaisten päästötietojen osuus scope 3
-päästöissä on noin  46 prosenttia. Posti jatkaa yhteistyötä toimittajien ja kumppaneiden kanssa
parantaakseen luotettavien arvoketjutietojen saatavuutta.
Ostetut tavarat ja palvelut sekä tuotantohyödykkeet (kategoriat 1 ja 2): Posti arvioi ostettujen
tavaroiden ja palveluiden sekä tuotantohyödykkeiden päästöt käyttämällä kustannusperusteista
menetelmää. Vuoden 2025 päästöt on laskettu soveltamalla hankinnan dataan Exiobase v3.11
päästökertoimia, ja aiemmille vuosille Exiobase v3.9 päästökertoimia. Päästökertoimia on tarkistettu
vuotuisen inflaation mukaan. Kutakin menoluokkaa, kuten IT-laitteita ja -palveluja, ajoneuvojen
huoltoa, kiinteistönhoitoa ja pakkausmateriaaleja varten on vastaava Exiobase-luokka. Menetelmällä
saadaan karkea arvio ilmastovaikutuksista, mutta siihen liittyy merkittävää epävarmuutta, koska
laskenta perustuu toissijaisiin tietoihin. Kahden kiinteistöprojektin päästöille käytettiin toimittajien
päästöraporttia vuoden 2025 päästölaskennassa (kategoria 2).
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2
-päästöihin) (kategoria 3): Tähän luokkaan kuuluvat polttoaineiden ja energian tuotannosta sekä
siirto- ja jakeluhäviöistä aiheutuvat päästöt. Posti laskee nämä päästöt käyttämällä asianmukaisia
päästökertoimia primääridataan energiankulutuksesta (scope 1 ja scope 2). Polttoaineiden osalta
käytetään Defran päästökertoimia. Sähkön osalta Posti käyttää vuosille 2023–2025 IEA:n
päästökertoimia. Viron sekä ennen vuotta 2023 muiden maiden osalta käytetään Defran
päästökertoimia. Kaukolämmön osalta käytetään Defran päästökertoimia kaikille maille paitsi Ruotsille,
jolle käytetään Swedenergy - Energiföretagen Sverige -yhtiön uusimpia julkaistuja tietoja.
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (kategoria 4): Tämä on Postin kuljetuskumppaneiden
suorittamaa ostettua kuljetusta. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ovat pääasiassa tiekuljetuksia.
Tiekuljetusten data kerätään pääasiassa ajettujen kilometrien perusteella
reittisuunnittelujärjestelmästä tai GPS-tietoja keräävistä laitteista. Päästöjen laskemiseksi nämä
kilometrit muunnetaan polttoaineenkulutukseksi. Jos kilometritietoja ei ole saatavilla, dataa pyydetään
kuljetuskumppaneilta tai käytetään arvioita. Merikuljetusten osalta päästöraportit saadaan
varustamoilta. Kansainvälisen postin osalta päästöt arvioidaan reitin pituuden ja postin painon
perusteella. Säteilypakoteindeksi (RFI) sisällytetään aina mahdollisuuksien mukaan laskelmiin.
Esimerkiksi lentoteitse kuljetettava kansainvälinen posti sisältää säteilypakoteindeksin. Ruotsin
tiekuljetusten päästöt perustuvat sopimusliikennöitsijöiden ilmoittamiin päästötietoihin tai ne
johdetaan GLEC Framework v3.1:ssä esitetyistä päästöintensiteeteistä. Muissa maissa tiekuljetusten
päästöt lasketaan arvioidun polttoaineenkulutuksen perusteella, ja siinä käytetään samoja
polttoainepäästökertoimia, joita sovelletaan scope 1 -päästöjen raportoinnissa.
Jätteet (kategoria 5):  Postin toiminnassa syntyvää jätettä seuraa ja siitä raportoi Postin jätehuollon
kumppani Suomessa. Raportoidut jätteiden päästöt ovat peräisin jätehuoltokumppanilta, ja ovat 354
tCO₂, ja alle 0.2 prosenttia Postin kokonaispäästöistä. Näin ollen jätteiden päästöt eivät ole olennaisia,
eikä niitä raportoida osana kokonaispäästöjä. Muut jätehuollon kustannukset raportoidaan
kustannusperusteisesti kategoriassa 1.
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (kategoria 6): Lento- ja junamatkojen sekä vuokra-autojen
osalta Posti saa päästöt suoraan matkatoimistolta (säteilypakoteindeksiä ei käytetä). Suomen osalta
matkatoimistolta saatujen lentojen päästöt on ekstrapoloitu suhteessa koko Suomen
lentokustannuksilla. Omalla autolla matkustamisen (kilometrikorvaukset) päästöt arvioidaan
polttoaineen kulutuksen perusteella kilometriä kohden ja bensiinin, dieselin, sähkön ja hybridin
osuudella. Omien autojen päästökertoimet ovat samat kuin scope 1 -polttoaineilla.
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne (kategoria 7): Työmatkat kotoa töihin arvioidaan
henkilöstön ja työpäivien määrän perusteella. Liikennemuodot ja etäisyydet ovat Suomen
valtakunnallisesta matkatutkimuksesta 2024 ja päästökertoimet Defralta.
91
VUOSIKERTOMUS 2025
Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 8): Postilla ei ole vuokrattuja
omaisuuseriä, joita ei ole jo raportoitu scope 1- ja scope 2 -päästöissä. Näin ollen kategoriaa ei voida
soveltaa Postiin.
Kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä (kategoria 9): Postilla ei ole kuljetuksia
tuotantoketjun loppupäässä. Kaikki ostetut kuljetukset on sisällytetty kategoriaan 4. Näin ollen
kategoriaa ei voida soveltaa Postiin.
Myytyjen tuotteiden jalostus ja myytyjen tuotteiden käyttö (kategoriat 10 ja 11): Posti ei myy tuotteita,
jotka vaativat jalostusta tai energiankäyttöä. Näin ollen näitä kategorioita ei voida soveltaa Postiin.
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12): Postin osalta tähän kuuluu
pakkausmateriaalien kierrätys. Postin myytyjen tuotteiden käsittelyn päästöt arvioitiin 2025. Päästöt
ovat 115 tCO₂, ja ne ovat alle 0,1% Postin kokonaispäästöistä. Näin ollen päästöt eivät ole olennaisia,
eikä niitä raportoida osana kokonaispäästöjä.
Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 13): Postilla ei ole vuokrattuja
omaisuuseriä, joita ei ole jo raportoitu scope 1- ja scope 2 -päästöissä. Näin ollen kategoriaa ei voida
soveltaa Postiin.
Franchising (kategoria 14): Posti ei harjoita franchising-toimintaa. Näin ollen kategoriaa ei voida
soveltaa Postiin.
Investoinnit (kategoria 15): Posti ei harjoita sijoitustoimintaa. Kaikki investointeihin/
pääomahyödykkeisiin liittyvät päästöt raportoidaan luokassa 2. Postilla ei myöskään ole yhteisyrityksiä,
ja kaikki Postin toiminnot kuuluvat nykyisen päästöraportoinnin piiriin. Näin ollen kategoriaa ei voida
soveltaa Postiin.
Biogeeniset päästöt (scope-päästöjen ulkopuolella): Biopolttoaineiden käyttö aiheuttaa biogeenisiä
päästöjä, jotka raportoidaan erillään scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöistä. Biopolttoaineiden scope
1- ja scope 3 -päästöt on laskettu maakohtaisen biopolttoainepitoisuuden osuuden ja Defrasta
saatujen päästökertoimien avulla. Tällä hetkellä ei ole olemassa menetelmää biogeenisten scope 2 -
päästöjen laskemiseksi.
92
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRI_6.jpg
Yhteiskunnalliset
-14 %
tiedot
Järjestelmällinen ja jatkuva
työ työturvallisuuden
eteen on edistänyt
työtapaturmien määrän
laskua 2025 aikana.
Työtapaturmataajuuden lasku
vuoteen 2024 verrattuna
93
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS S1 Oma työvoima
Posti on tunnistanut seuraavat omaan henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet:
Asiaan liittyvä
osa-aihe tai
osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus
Vaikutus, riski
tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Työllisyysturva
Jakelualalla tapahtuva muutos aiheuttaa
epävarmuutta. Se vaikuttaa vuorotyöhön,
yötyöhön ja siihen, että kaikille ei voida tarjota
kokopäivätyötä.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt ja
keskipitkä
Työllisyysturva tuo taloudellista vakautta. Posti
on suuri työnantaja, joka tarjoaa työtä monille
eri elämänvaiheissa oleville. Se tarjoaa
työmahdollisuuksia esimerkiksi opiskelijoille ja
osa-aikatyötä haluaville, ja se on myös monien
nuorten ja maahanmuuttajien ensimmäinen
työnantaja.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt ja
keskipitkä
Työterveys ja
turvallisuus
Jos logistiikka-alalla ei huolehdita turvallisesta 
työympäristöstä, se voi johtaa vammoihin,
sairauksiin ja pahimmassa tapauksessa
kuolemaan.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä
Vammoilla ja terveysongelmilla on lyhytaikainen
vaikutus terveydenhuoltokustannuksiin ja
sairauspoissaoloihin, mutta ne voivat myös
kumuloitua pitkäaikaisiksi vaikutuksiksi
työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Taloudellinen
riski
Oma
toiminta
Lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä
Asiaan liittyvä
osa-aihe tai
osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus
Vaikutus, riski
tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Koulutus ja
taitojen
kehittäminen
Laajan koulutuksen ja henkilökohtaisten
kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen tukee
työntekijöiden kasvua, mikä auttaa heidän
urakehitystään.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt ja
keskipitkä
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän
väkivallan ja
häirinnän
torjumiseksi
Postin työntekijät kohtaavat häirintää, väkivallan
uhkaa ja väkivaltaa työskennellessään julkisilla
paikoilla, erityisesti yöaikaan.
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt ja
keskipitkä
Moninaisuus
Postille ja sen työntekijöille on tärkeää rakentaa
monimuotoista, tasa-arvoista ja mukaan ottavaa
työyhteisöä, jossa on hyvä olla, ja se lisää
hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja motivaatiota.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyt ja
keskipitkä
Yksityisyys
Kyberhäiriöt voivat aiheuttaa tietovuotoja ja
vaikuttaa kielteisesti Postin työntekijöihin.
Mahdollinen
kielteinen
vaikutus
Oma
toiminta
Lyhyen
aikavälin
vaikutus
94
VUOSIKERTOMUS 2025
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Posti toimii työvoimavaltaisella alalla jakelu- ja logistiikkapalvelujen tarjoajana. Postin työntekijät ovat
konsernin strategian toteuttajia ja Postin tärkein voimavara. Postin toimintaympäristössä on
meneillään merkittävä rakenteellinen muutos. Postin työntekijöiden hyvinvointi ja sitoutuminen ovat
avainasemassa, kun Posti sopeutuu muutokseen ja menestyy siinä.
Postin visio on kehittyä kansainväliseksi ja yhä kannattavammaksi jakelu- ja logistiikkayhtiöksi nivoutuu
tiiviisti sen omaan henkilöstöön liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Posti on merkittävä
työnantaja, joka käy läpi digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muuttumisen aiheuttamaa
muutosta. Sillä on edessään haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi työsuhdeturvaan, työterveyteen ja -
turvallisuuteen sekä häirinnälle altistumiseen erityisesti asiakaspalvelu- ja jakelutehtävissä. Nämä
vaikutukset johtuvat liiketoiminnan painopisteen siirtymisestä paketti- ja logistiikkaliiketoimintaan,
mikä edellyttää toiminnalta tehokkuutta ja joustavia toimitusmalleja. Samalla Posti on sitoutunut
olemaan edelläkävijä vastuullisuudessa ja se haluaa olla kuluttajien suosima brändi. Nämä tavoitteet
tukevat mahdollisuuksia työllisyysturvaan, monimuotoisuuteen, koulutukseen ja hyvinvointiin. Nämä
työvoimaan liittyvät tekijät auttavat Postia toteuttamaan strategiaansa ja korostavat sitä, että
tarvitaan välittävä, mukaan ottava ja joustava työyhteisö, joka mahdollistaa kestävän kasvun ja
asiakaslähtöisen huippuosaamisen.
Postin toimista, joilla hallitaan Postin omaan henkilöstöön liittyviä tunnistettuja vaikutuksia ja riskejä,
on lisätietoja osiossa Omaan työvoimaan liittyvät toimet.
Vuoden 2025 lopussa Posti työllisti yhteensä 13 751 (14 764) henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa,
Latviassa, Liettuassa ja Norjassa.
Postilla on vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä kokoaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa sekä
sopimuksilla, joissa työaika vaihtelee. Ruuhka-aikoina käytetään myös vuokratyöntekijöitä. Postin
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia näitä työntekijäryhmiä kaikissa
toimintamaissa.
Postin omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa. Olennaisuuden arviointia kuvataan tarkemmin
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty edellä olevassa taulukossa.
olennaisia kielteisiä vaikutuksia Postin omaan työvoimaan.
Posti teki vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa tunnistettiin ja arvioitiin Postin omaan
työvoimaan kohdistuvia merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia. Tässä prosessissa otettiin huomioon myös
henkilöt, joilla on erityisiä ominaisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä yhteyksissä tai jotka suorittavat
tiettyjä tehtäviä, jotka voivat johtaa suurempaan vahingon riskiin. Posti tekee myös säännöllisiä
henkilöstökyselyjä lisätäkseen ymmärrystä ihmisoikeusvaikutuksistaan. Missään Postin toiminnassa ei
ole merkittävää riskiä pakkotyöstä tai lapsityövoiman käytöstä.
Vaikka tietyt olennaiset aiheet voivat olla merkityksellisempiä tietyille työntekijäryhmille, mikään
olennainen aihe ei liity yksinomaan vain yhteen ryhmään.
95
VUOSIKERTOMUS 2025
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet
Asiaan liittyvä osa-aihe tai osaosa-
aihe
Soveltamisala
Hyväksynnän taso
(hallintoelimet)
Työntekijän toimintaohje
(Code of Conduct)
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi,
monimuotoisuus, yksityisyys
Kaikki työsuhteiset
työntekijät ja muut
kuin työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Hallitus
Henkilöstöpolitiikka
Työllisyysturva, terveys ja
turvallisuus, koulutus ja taitojen
kehittäminen, toimenpiteet
työpaikalla esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi,
monimuotoisuus
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa,
soveltuvin osin myös
muut kuin työsuhteiset
työntekijät
Hallitus
Vastuullisuusohjelma
Terveys ja turvallisuus, koulutus ja
taitojen kehittäminen,
monimuotoisuus
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Posti-konsernin
johtoryhmä
Ihmisoikeusperiaatteet
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi,
monimuotoisuus
Kaikki työsuhteiset
työntekijät ja muut
kuin työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Posti-konsernin
johtoryhmä
Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusohjelma
Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja häirinnän
torjumiseksi, monimuotoisuus
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Posti-konsernin
johtoryhmä
Työturvallisuuden
hallintajärjestelmä
Terveys ja turvallisuus
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa,
soveltuvin osin myös
muut kuin työsuhteiset
työntekijät
Posti-konsernin
johtoryhmä
Toimittajien
menettelyohje
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla esiintyvän
väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
Muut kuin työsuhteiset
työntekijät
Posti-konsernin
toimitusjohtaja 
Tietosuojapolitiikka
Yksityisyys
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Hallitus
Tietoturvapolitiikka
Yksityisyys
Kaikki työsuhteiset
työntekijät kaikissa
toimintamaissa
Hallitus
Postin omaan työvoimaan liittyvää vastuullisuustyötä ohjaavat Työntekijän toimintaohje,
Henkilöstöpolitiikka sekä Vastuullisuusohjelma, Ihmisoikeusperiaatteet sekä Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusohjelma.
Postin Työntekijän toimintaohje sisältää keskeiset säännöt ja ohjeet, joita Posti-konsernin ja sen
kaikkien työntekijöiden on noudatettava. Työntekijän toimintaohjeesta on lisätietoja kohdassa G1
Postin henkilöstöön liittyvät prosessit ja käytännöt on dokumentoitu Postin Henkilöstöpolitiikassa.
Henkilöstöpolitiikka on tiivis kuvaus Postin käytännöistä, jotka liittyvät johtamiseen ja esihenkilötyöhön,
yhdenvertaisuuteen, rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työn johtamiseen, palkitsemiseen,
henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin, työturvallisuuteen sekä työyhteisöön ja työilmapiiriin.
Henkilöstöpolitiikka on saatavilla Postin sisäisillä verkkosivuilla ja yhtiön julkisilla verkkosivuilla.
Postin Tietosuojapolitiikassa kuvataan tietosuojaperiaatteet, -prosessit sekä tietosuojaan liittyvät
roolit ja vastuut, joiden tarkoituksena on ehkäistä yksityisyyteen liittyviä haitallisia vaikutuksia ja riskejä,
jotka liittyvät kaikkien henkilötietojen käsittelyyn, myös kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta. Käytäntö
on saatavilla Postin sisäisillä verkkosivuilla.
Konsernin Tietoturvapolitiikan tavoitteena on vähentää tietoturva- ja kyberriskejä. Se on saatavilla
Postin sisäisillä verkkosivuilla.
Postin Ihmisoikeusperiaatteissa kuvataan konsernin ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi.
Ihmisoikeusperiaatteet ovat saatavilla Postin sisäisillä verkkosivuilla ja yhtiön julkisilla verkkosivuilla.
Postin Vastuullisuusohjelma, Välitämme vastuullisuutta, koostuu kolmesta teemasta: ihmiset,
ympäristö ja yhteiskunta, ja kunkin teeman fokusalueista ja tavoitteista. Henkilöstöä koskevat
fokusalueet ovat välittävää yritystä vaalivan työpaikan rakentaminen, välittävä johtaminen, fyysisen ja
henkisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden,
mukaan ottamisen ja yhteenkuuluvuuden eli DEIB:n edistäminen sekä henkilöstön kasvu ja potentiaalin
hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjelma on kaikkien työsuhteisten työntekijöiden
saatavilla Postin sisäisillä verkkosivuilla, ja fokusalueisiin voi tutustua Postin julkisilla verkkosivuilla.
96
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia sellaisina kuin
ne on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
julistuksessa määriteltyjä työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Posti on sitoutunut toimimaan
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (YK:n ohjaavat periaatteet) ja
OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Nämä sitoumukset näkyvät
Postin Työntekijän toimintaohjeessa, Henkilöstöpolitiikassa ja Ihmisoikeusperiaatteissa.
Postin Ihmisoikeusperiaatteissa todetaan, että Posti kunnioittaa työntekijöidensä oikeutta järjestäytyä,
liittyä tai olla liittymättä yhdistyksiin ja ammattiliittoihin sekä neuvotella kollektiivisesti yrityksen
kanssa. Posti on myös sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään työntekijöidensä terveyttä ja
turvallisuutta, ehkäisemään syrjintää ja noudattamaan työaikalainsäädäntöä ILOn periaatteiden
mukaisesti.
Posti kannustaa työntekijöitään käymään vuoropuhelua yrityksen johdon kanssa ja ilmoittamaan
huolenaiheista tai epäkohdista esimerkiksi SpeakUp-kanavan kautta. Henkilöstöä sitoutetaan myös
säännöllisellä henkilöstökyselyllä.
Postin korjaavia toimenpiteitä koskeva toimintamalli on kuvattu Postin Ihmisoikeusperiaatteissa,
sisältäen muun muassa valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet. Jos Postin omassa toiminnassa
havaitaan haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, Posti käynnistää selvityksen. Posti pyrkii ehkäisemään
laajempia vaikutuksia ja tarvittaessa korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja. Lisäksi Posti tarkistaa
käytäntönsä estääkseen tapausten toistumisen.
Postin Työntekijän toimintaohjeessa ja Ihmisoikeusperiaatteissa todetaan, että Posti ei käytä lapsi- tai
pakkotyövoimaa eikä tee yhteistyötä tällaista työvoimaa käyttävien toimittajien tai alihankkijoiden
kanssa. Myös Postin Toimittajien menettelyohjeessa kielletään ihmiskauppa kaikissa muodoissaan.
Postin Henkilöstöpolitiikassa määritetään Postin työturvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet.
Henkilöstöpolitiikassa määritetään Postin tavoite tarjota turvallinen työpaikka kaikille työntekijöille ja
yhteistyökumppaneille. Se saadaan aikaan noudattamalla Postin työturvallisuuden
hallintajärjestelmän vaatimuksia, kouluttamalla työntekijöitä ja noudattamalla työturvallisuutta
koskevia lakeja ja asetuksia. Postin työturvallisuuden hallintajärjestelmä täyttää ISO 45001 -standardin
vaatimukset.
Postilla on myös säännöllisesti päivitettävä Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma, jossa kuvataan
käytännön toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi Postissa. Nykyinen ohjelma on
voimassa vuosina 2024–2026. Postin Työntekijän toimintaohjeessa sekä Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusohjelmassa täsmennetään, että kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti alkuperästä,
uskonnollisesta vakaumuksesta, sukupuolesta, poliittisesta mielipiteestä, iästä, kansallisuudesta,
seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä tai vammaisuudesta riippumatta. Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuusohjelma on kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla Postin sisäisillä
verkkosivuilla.
Postin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista koskevat tavoitteet julkaistiin
vuonna 2023. Tavoitteilla halutaan lisätä monimuotoisuutta ylimmässä johdossa, mukaan ottamisen
kokemusta sekä koulutusta ja tietoisuutta.
Postilla on epäasiallisen kohtelun ja häirinnän torjumista koskevat ohjeet, jotka ovat kaikkien
työsuhteisten työntekijöiden saatavilla yhtiön sisäisillä verkkosivuilla. Ohjeisiin on kirjattu toimenpiteet,
joilla epäasialliseen kohteluun ja häirintään puututaan, kun sitä havaitaan. Kaikille pakolliseen Postin
Työntekijän toimintaohjeen koulutukseen sisältyy osio, joka käsittelee yhdenvertaista kohtelua ja
syrjimättömyyttä. Posti lanseerasi myös esihenkilöille suunnatun monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus ja
mukaan ottamisen koulutuksen vuoden 2024 alussa joka on esihenkilöille pakollinen koulutus.
Postin Toimittajan menettelyohje koskee muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Katso arvoketjun
Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa
Posti-konserni käy lakisääteistä jatkuvaa vuoropuhelua johdon ja yhteistyöneuvottelukuntien välillä.
Niissä ovat edustettuina kaikki liiketoimintaryhmät ja konsernitoiminnot. Posti toimii myös aktiivisesti
henkilöstönsä ja työntekijöiden edustajien kanssa, jotta henkilöstöä koskevista päätöksistä voidaan
tiedottaa ja omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia hallita. Tätä
vuoropuhelua käydään useiden virallisten ja epävirallisten kanavien kautta kaikissa toimintamaissa
sekä suoraan työntekijöiden että heidän edustajiensa kanssa:
97
VUOSIKERTOMUS 2025
Työntekijöiden edustaja osallistuu Posti-konsernin hallituksen kokouksiin rajoitetuin oikeuksin.
Postilla on eurooppalainen yritysneuvosto, johon kuuluu edustajia kaikista maista, joissa Posti toimii.
Eurooppalainen yritysneuvosto toimii ensisijaisesti CEO-1 ja CEO-2 organisaatiotasolla, joka on
toimitusjohtajasta yksi tai kaksi porrasta, ja sillä on neuvoa-antava rooli. Kokouksia pidetään 1–2
kertaa vuodessa henkilökohtaisesti ja 3–4 kertaa virtuaalisesti.
Suomessa Postilla on useita yhteistyöfoorumeita, kuten konsernineuvottelukunta ja
liiketoimintaryhmäkohtaiset neuvottelukunnat, joista sovitaan henkilöstön edustajien kanssa. Näissä
foorumeissa kokoonnutaan 4–6 kertaa vuodessa.
Baltian maissa ja Ruotsissa jäsennelty osallistuminen tapahtuu pääasiassa eurooppalaisen
yritysneuvoston kautta.
Silloin kun työntekijäryhmillä ei ole virallista edustusta, Posti on suoraan yhteydessä kyseisiin
työntekijöihin.
Posti tekee myös puolivuosittain kaikissa maissa ja yhtiöissä henkilöstökyselyn (Peakon), josta
saadaan ensikäden tietoa työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä, mikä tukee toiminnan ja
työntekijäkokemuksen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstökyselyn perusteella laaditaan konkreettisia
kehittämistoimenpiteitä.
Muutosneuvottelut käydään yhteistoimintalain ja asiaa koskevan paikallisen työlainsäädännön
mukaisesti. Tähän kuuluvat asianomaisten työntekijöiden edustajien kanssa käytävät viralliset
neuvottelut, joista laaditaan pöytäkirja.
Päätösten ja päivitysten jakamiseen henkilöstölle käytetään sisäisiä viestintäkanavia ja epävirallisia
verkostoja.
Henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja (raportoi konsernin toimitusjohtajalle) vastaa siitä, että
vuorovaikutus toteutuu ja että sen tulokset otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa.
Posti toimii vain Pohjoismaissa ja Baltiassa, eikä toimialalla ole maailmanlaajuista puitesopimusta.
Posti ei arvioi järjestelmällisesti oman työvoimansa kanssa harjoittamansa yhteydenpidon
vaikuttavuutta. Epävirallinen väline yhteydenpidon arvioimiseksi on henkilöstökysely, jonka avulla
saadaan kattavaa palautetta.
Korjausprosessi ja kanavat huolenaiheiden esittämistä varten
Eri kanavien, kuten henkilöstökyselyn, kautta esiin tulleet kysymykset otetaan huomioon työvoiman
kehittämissuunnitelmissa ja liiketoimintaryhmien tavoitteissa erityisesti työturvallisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin liittyen. Postilla ei kuitenkaan ole kattavaa tai
järjestelmällistä prosessia korjaavien toimenpiteiden tekemiseksi, vaan ne käsitellään
tapauskohtaisesti.
Postilla on sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön tarkoitettu anonyymi SpeakUp-ilmoituskanava, jota hallinnoi
kolmas osapuoli. Lisätietoja ilmoituskanavasta löytyy kohdasta Väärinkäytöksistä ilmoittaminen.
Postilla on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan ylläpitämä sähköpostipalautekanava, johon
voi lähettää tasa-arvoon ja yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä ilmoituksia tai palautetta. Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuustoimikunta käsittelee kanavan kautta saadut ilmoitukset ja palautteet.
Työturvallisuuteen liittyvät tapaukset ja huolenaiheet ilmoitetaan Postin Falcony-järjestelmään.
Tietosuojaloukkauksista ja muista yksityisyyttä koskevista huolenaiheista voi ilmoittaa Postin
tietosuojavastaavalle.
Työntekijät voivat myös tuoda esiin huolenaiheita puolivuosittain tehtävissä henkilöstökyselyissä.
Tietoa saadaan myös epävirallisesta vuoropuhelusta työntekijöiden edustajien ja ammattiliittojen
kanssa.
Postissa ei arvioida järjestelmällisesti, ovatko työntekijät tietoisia rakenteista ja prosesseista, joiden
avulla he voivat tuoda esiin huolenaiheita, ja luottavatko he niihin. Postin henkilöstökyselyssä tätä
asiaa käsitellään kuitenkin yhdessä väittämässä (Jos minuun kohdistuisi töissä vakava väärinkäytös,
olen varma, että työnantajani ryhtyisi toimiin tilanteen korjaamiseksi).
Posti toteaa Työntekijän toimintaohjeessaan, että se ei salli minkäänlaisia kostotoimia sellaista
työntekijää vastaan, joka ilmoittaa vilpittömässä mielessä epäillystä väärinkäytöksestä.
98
VUOSIKERTOMUS 2025
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Postin toteuttamista ja suunnittelemista toimista, joilla
hallitaan omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia tai riskejä tai parannetaan niiden
hallintaa.
Konsernin henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusyksikön johtoryhmä määrittää Postin henkilöstöä
koskevat fokusalueet. Henkilöstöön liittyvien toimien kehittäminen ja hallinta on kokonaisuudessaan
henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista vastaavan tiimin sekä liiketoimintojen HR:n vastuulla.
Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteet -tiimi vastaa yhdessä henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista
vastaavan tiimin sekä liiketoimintojen HR:n kanssa monimuotoisuuteen liittyvästä kehittämisestä ja sitä
koskevista toimista. Terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioiden johtoryhmä vastaa
turvallisuuteen liittyvien prosessien ja toimien kehittämisestä. Posti-konsernin kyberturvallisuuden
ohjausryhmä on perustettu asettamaan tavoitteet sekä valvomaan kyberturvallisuuden ja tietosuojan
toteutusta. Täytäntöönpano toteutetaan yhdessä eri liiketoimintaryhmien kanssa, ja
liiketoimintaryhmät ovat vastuussa toimintasuunnitelman noudattamisesta. Postin henkilöstö-,
viestintä- ja vastuullisuusyksikön johtoryhmä sekä turvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioiden johtoryhmä
seuraavat toimia ja niiden vaikuttavuutta.
Työllisyysturva
Muutosneuvotteluprosessia on tarkistettu siten, että vaikutustenarvioinnit ovat etusijalla ennen
muutosten toteuttamista. Hankeryhmissä on nyt alusta alkaen mukana työntekijöiden edustajia,
millä varmistetaan, että heille tiedotetaan ja heidät otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa.
Tämä ennakoiva toimintamalli on vähentänyt epävarmuutta ja parantanut luottamusta.
Uudessa mallissa käydään ennen neuvotteluja valtakunnallisia keskusteluja henkilöstön
edustajien kanssa, jotta kaikilla organisaatiotasoilla ymmärretään tulevat muutokset ja niiden
vaikutukset. Vaikka toiminnan määrä vähenee, mikä vaikuttaa henkilöstöön, kunnioittava
muutosjohtaminen on parantanut työntekijöiden mielialaa, mikä näkyy parempina
henkilöstökyselyn tuloksina.
Vuonna 2025 pilotoidun Silta-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sisäistä liikkuvuutta
tarjoamalla työntekijöille vaihtoehtoisia tehtäviä organisaatiomuutoksissa. Toimitusmallia
koskevien neuvottelujen yhteydessä käytiin osastojen välisiä keskusteluja, ja irtisanomisuhan
alla oleville työntekijöille tarjottiin ennakoivasti avoimia työpaikkoja ja heitä ohjattiin
hakuprosessin läpi. Aloite toteutettiin yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa.
Posti on toteuttanut kesä- ja kausityöntekijöille räätälöityjä perehdytysprosesseja, jotka
sisältävät käytännön ohjeita työpaikalla käyttäytymisestä ja odotuksista. Nämä ohjelmat on
suunniteltu tarjoamaan lisätukea ja -ohjausta erityisesti niille, jotka ovat vasta tulleet
työelämään. Perehdytys on saatavilla myös englanniksi, jotta myös muut kuin suomenkieliset
pääsevät mukaan. Näin tuetaan mukaan ottamista ja sujuvampaa integroitumista työpaikalle.
Terveys ja turvallisuus 
Posti tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointipalveluja, jotka on suunnattu työntekijöille
kaikilla organisaatiotasoilla. Erityisesti painotetaan tuki- ja liikuntaelimistöön liittyviä ennalta
ehkäiseviä toimenpiteitä. Tämän lisäksi Postin uusi tärkeä fokusalue on henkinen hyvinvointi.
Ulkopuolisten kumppaneiden avulla Postin työntekijöitä tuetaan laajasti jo mahdollisten
työkykyongelmien alkuvaiheessa. Niitä ovat esimerkiksi kuntoutus, uravalmennus ja
uudelleenkoulutuksen tukeminen.
Työntekijöiden työturvallisuuden varmistaminen on Postissa ensisijaista. Posti on sitoutunut
parantamaan työturvallisuutta järjestelmällisesti jatkuvan koulutuksen ja ennakoivan
riskienhallinnan avulla. Henkilöstö saa säännöllisesti koulutusta työturvallisuuden johtamisesta
ja turvallisista työmenetelmistä.
Työtehtävien riskejä ja vaaroja arvioidaan jatkuvasti ja ennalta ehkäisevää turvallisuuskulttuuria
edistetään aktiivisesti kannustamalla työntekijöitä tunnistamaan mahdolliset riskit etukäteen.
Tähän liittyen koko yhtiössä on otettu käyttöön One Posti Safety -koulutusohjelma kaikille
työsuhteisille työntekijöille.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Jokaisen Postin työntekijän pakollisiin koulutuksiin kuuluvat esimerkiksi turvallisuus-,
Työntekijän toimintaohje- ja DEI-koulutukset sekä tehtäväkohtainen perehdytys.
Koulutustarjontaa tarkistetaan säännöllisesti uusien tarpeiden mukaan.
Erityisesti esihenkilötaitoja on tuettu laajasti. Vuosina 2023–2025 Välittävä johtaja -koulutuksen
on käynyt kaikki yli 800 esihenkilöä.
Suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen kohderyhmää laajennettiin vuonna 2024.
Pilottiryhmään kuului lähes 500 tuotannon työntekijää. Vuonna 2025 kohderyhmää laajennettiin
kattamaan noin 2 000 työntekijää tuotannossa. Kohderyhmää on tarkoitus laajentaa koskemaan
koko henkilöstöä vuonna 2026.
99
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
Postilla on ohjeet ja prosessit sellaisia tapauksia varten, joissa sen työntekijät kohtaavat
häirintää, väkivallan uhkaa ja väkivaltaa työskennellessään julkisilla paikoilla. Ohjeet ja prosessit
päivitettiin vuonna 2025.
Posti sisällyttää terveys- ja turvallisuuskoulutukseensa koulutusta uhkien, väkivallan ja häirinnän
tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja niihin vastaamisesta. Työntekijöille annetaan ohjeita siitä,
miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan ja miten tällaisten tapahtumien jälkiseurauksia voidaan
hallita.
Moninaisuus
Posti käynnisti tammikuussa 2024 johtajilleen suunnatun pakollisen Yhdenvertainen ja mukaan
ottava Posti -verkkokoulutuksen ja toukokuussa 2024 koko henkilöstölle suunnatun
vapaaehtoisen verkkokoulutuksen. Vuonna 2025 Posti julkaisi päivitetyn, kaikille työsuhteisille
työntekijöille suunnatun Työntekijän toimintaohjeen koulutuksen, johon sisällytettiin
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja mukaan ottamista koskevia aiheita. Näiden
verkkokoulutusten lisäksi DEI-asiat ovat olleet mukana monissa muissa koulutuksissa, kuten
Välittävä johtaja -koulutusohjelmassa, Käytännön johtaja -koulutusohjelmassa ja sisäisessä Posti
Talk -webinaarisarjassa.
Posti on tehnyt kaksi DEI-tutkimusta: ensimmäisen rajoitetun pilottitutkimuksen vuonna 2022 ja
toisen tutkimuksen Suomessa vuonna 2024. Tuloksia käytettiin nykytilan analysoinnissa ja Postin
jatkotoimien suunnittelussa.
Kansalaisjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Posti on esimerkiksi Helsinki Priden
pitkäaikainen yhteistyökumppani. Tämän kumppanuuden avulla Posti osoittaa tukensa Pride-
liikkeen tekemälle työlle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden
oikeuksien, osallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta. Posti käyttää Pride-kuukautta myös sisäisesti
kaikissa toimintamaissaan lisätäkseen tietoisuutta ja luodakseen mahdollisuuksia ja tilaa
avoimelle ja mukaan ottavalle keskustelulle.
Yksityisyys
Pakolliset tietosuoja- ja kyberturvallisuuskoulutukset, joiden avulla voidaan ehkäistä
tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä riskejä, myös tietosuojarikkomuksia. Asiantuntijatyötä
tekeville henkilöstöryhmille järjestetään tietosuojasta syventävää koulutusta.
Posti varmistaa ja valvoo tietosuojan toteutumista toiminnassaan sekä tekee jatkuvia
auditointeja tietosuojan varmistamiseksi. Näiden auditointien avulla Posti on pystynyt
parantamaan palveluidensa turvallisuutta erityisesti kaikissa internetiin yhteydessä olevissa
palveluissa. Järjestelmällinen työ on johtanut heikkouksien vähenemiseen Q3-Q4 2025 aikana.
Posti toteuttaa ennalta ehkäiseviä turvatoimia ja seuraa mahdollisia uhkia osana jatkuvia toimia,
joilla pyritään lieventämään tietoturvaloukkausten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä.
Edellä mainitut toimet Postin omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi
eivät ole vaatineet merkittäviä taloudellisia resursseja.
Posti on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin työtapaturmien yhteydessä, mukaan lukien pääsy
asianmukaiseen terveydenhuoltoon sekä järjestelmälliset tapaturmatutkinnat. Tutkintojen tuloksia
hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja vastaavien tapausten ehkäisemisessä tulevaisuudessa.
Huomioimalla sekä liiketoiminnan että työntekijöiden näkökulmat Posti varmistaa, että käytännöt eivät
aiheuta tai edistä työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiön strategiassa ihmiset
ja vastuullisuus ovat vahvasti esillä. Jos työvoimaan kohdistuvien vaikutusten lieventämisen ja muiden
liiketoimintapaineiden välille syntyy jännitteitä, Posti korostaa hyvää johtamista ja yhteistoiminnallista
suunnittelua. Toiminnalliset tarpeet sovitetaan yhteen työntekijöiden hyvinvoinnin kanssa
määrittämällä painopisteet ja toimet yhdessä. Näin varmistetaan, että johtamiskäytännöillä tuetaan
liiketoiminnan tavoitteita ja huolehditaan työvoimasta.
100
VUOSIKERTOMUS 2025
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja mittarit
Olennainen aihe
Tavoitteeseen liittyvät
vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Tavoite*
Tulos 2025
Perusarvo
2023
Työllisyysturva
Tosiasiallinen myönteinen
ja kielteinen vaikutus
Saavutetaan tulos 7,5
sitoutumisindeksissä vuoden 2026
loppuun mennessä.**
7,2
6,9
Terveys ja
turvallisuus
Tosiasiallinen kielteinen
vaikutus ja riski
Tapaturmataajuus (LTA0) 31 vuonna
2025 ja 27 vuoden 2026 loppuun
mennessä.
32
39
Moninaisuus
Tosiasiallinen myönteinen
vaikutus
Vähintään 40 prosenttia naisia ja 40
prosenttia miehiä ylimmässä johdossa
(konsernin, konsernitoimintojen ja
liiketoimintaryhmien johtoryhmät)
vuoden 2026 loppuun mennessä.
38 %
38 %
Saavutetaan Peakonin
oikeudenmukaista ja yhdenvertaista
kohtelua koskevassa kysymyksessä
tulos 8,0 vuoden 2026 loppuun
mennessä.**
7,7
7,4
Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti
-verkkokoulutus johtajille, tavoite 100
prosenttia kaikista esihenkilöistä
vuoden 2026 loppuun mennessä. ***
78 %
-
Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti
-koulutus työntekijöille osana
Työntekijän toimintaohjeen koulutusta,
tavoite 90 prosenttia vuoden 2025
loppuun mennessä.***
74 %
-
Yksityisyys
Mahdollinen kielteinen
vaikutus
Kaikki Postin työsuhteiset työntekijät
suorittavat kerran kahdessa vuodessa
verkkokurssin tietosuojan perusteista,
tavoite 100 prosenttia vuoden 2025
loppuun mennessä.
80 %
71 %
* Tavoitteet sisältyvät Postin Vastuullisuusohjelmaan (paitsi verkkokurssi tietosuojan perusteista). Tavoitteiden perusvuosi on 2023, ja arvot on
asetettu vuonna 2023.
** Mitataan Peakon henkilöstökyselyssä, asteikko 1-10.
***Tavoitteille ei ole asetettu perusarvoa vuodelta 2023
Lisätietoja tavoitteiden ja mittareiden laadintaperiaatteista osiossa Omaa työvoimaa koskevien
Tällä hetkellä Posti ei ole asettanut mitattavissa olevia tavoitteita erityisesti seuraaviin:
Koulutus ja taitojen kehittäminen. Posti seuraa kuitenkin työntekijöiden koulutustunteja sekä tiettyjen
koulutusten, kuten Työntekijän toimintaohjeen ja välittävän johtamisen suorittamisastetta.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Posti pyrkii kuitenkin siihen, ettei
työntekijöihin kohdistu lainkaan väkivallan uhkaa, väkivaltaa tai häirintää. Postilla on prosessi, jolla toimitaan
mahdollisissa väkivalta- tai häirintätapauksissa ja kaikki ilmoitetut tapaukset seurataan ja tutkitaan.
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on asetettu Postin Vastuullisuusohjelmassa, jonka
vastuullisuusfoorumi on hyväksynyt. Konsernin henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtoryhmä
määrittää Postin henkilöstöä koskevat fokusalueet. Vuosittaiset välitavoitteet määritetään yhdessä
henkilöstö-, viestintä- ja vastuullisuusjohtoryhmän ja turvallisuus-, laatu- ja ympäristöasioiden
johtoryhmän kanssa, ja ne hyväksytään konsernin vastuullisuusfoorumissa. Tietosuojaan liittyvät
tavoitteet on asettanut Posti-konsernin kyberturvallisuuden lakiasioista ja yritysjärjestelyistä vastaava
johtaja. Postin sisäiseen OKR-indeksiin sisältyvät vuosittaiset välitavoitteet hyväksyy Postin johtoryhmä.
Oma työvoima ei osallistunut tavoitteiden asettamiseen, seurantaan tai tulosten perusteella saatujen
kokemusten tai parannusten tunnistamiseen.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Sukupuoli
2025
2024
Mies
9 779
10 381
Nainen
3 972
4 383
Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä
13 751
14 764
Henkilöstön kokonaismäärä on esitetty Konsernin tilinpäätöksessä.
Maa
2025
2024
Suomi
11 841
12 925
Ruotsi
1 200
1 140
Viro
360
380
Liettua
203
173
Latvia
124
128
Norja
23
18
101
VUOSIKERTOMUS 2025
2025
2024
Työsuhteessa olevat työntekijät
sopimustyypeittäin sukupuolen
mukaan eriteltynä
Nainen
Mies
Yhteensä
Nainen
Mies
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömääränä
ilmaistuna)
3 972
9 779
13 751
4 383
10 381
14 764
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
3 222
7 789
11 011
3 397
7 690
11 087
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
310
530
840
328
631
959
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
440
1 460
1 900
639
2 079
2 718
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
2 677
6 477
9 154
2 807
6 624
9 431
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
855
1 842
2 697
937
1 678
2 615
2025
Työsuhteessa olevat omat työntekijät
sopimustyypeittäin eriteltynä maittain
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä
ilmaistuna)
11 841
1 200
360
203
124
23
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
9 761
567
357
190
123
13
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
598
224
3
13
1
1
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
1 482
409
0
0
0
9
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
7 744
758
337
178
123
14
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
2 615
33
23
25
1
0
2024
Työsuhteessa olevat omat työntekijät
sopimustyypeittäin eriteltynä maittain
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
12 925
1 140
380
173
128
18
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
9 841
575
376
164
116
15
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
703
230
4
9
12
1
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
2 381
335
0
0
0
2
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
8 048
735
354
157
125
12
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä ilmaistuna)
2 496
70
26
16
3
4
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus*
2025
2024
Yrityksestä lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä
(henkilömääränä ilmaistuna)
2 120
3 094
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus (%)
16,3 %
21,6 %
Havaitut suuntaukset ovat oman työvoiman lievä kasvu kesä- ja joulusesongin aikana
kausityöntekijöiden vuoksi ja työsuhteisten työntekijöiden määrän tasainen väheneminen
toimintaympäristössä meneillään olevan rakenteellisen muutoksen vuoksi.
102
VUOSIKERTOMUS 2025
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Vuokratyöntekijöitä käytetään pääasiassa logistiikkakeskuksissa ja jakelussa ruuhka- ja sesonkiaikoina.
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
2025
2024
Työntekijät, jotka eivät ole työsuhteisia työntekijöitä (henkilömääränä ilmaistuna)
2 112
2 192
* Vuoden 2024 mittaria ei ole varmennettu.
Monimuotoisuuden mittarit
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
2025
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Naiset
Naiset (%)
Miehet
Miehet (%)
Yhteensä
Konsernin johtoryhmä
2
22 %
7
78 %
9
Konsernin, konsernitoimintojen ja
liiketoimintaryhmien johtoryhmät (CEO, CEO-1,
CEO-2)
23
38 %
37
62 %
60
2024
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Naiset
Naiset (%)
Miehet
Miehet (%)
Yhteensä
Konsernin johtoryhmä
2
22
7
78
9
Konsernin, konsernitoimintojen ja
liiketoimintaryhmien johtoryhmät (CEO, CEO-1,
CEO-2)
25
38 %
40
62 %
65
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Ikä
2025
2024
Alle 30-vuotiaat
3 063
3 322
30–50-vuotiaat
6 276
6 645
Yli 50-vuotiaat
4 412
4 797
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Työsuhteiset työntekijät, jotka kuuluvat säännöllisten suorituskyky- ja
urakehitysarviointien piiriin 31.12.2025 (%), konserni
2025
Kaikki työsuhteiset työntekijät
28 %
Nainen
33 %
Mies
25 %
* Vuoden 2024 säännöllisen suorituskyky- ja urakehitysarvioinnin mittaria ei ole varmennettu.
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä
työsuhteista työntekijää kohti ja sukupuolen mukaan eriteltynä
2025
Kaikki työsuhteiset työntekijät
4,3
Nainen
4,9
Mies
4,1
Säännöllisen suoritus- ja urakehityskeskustelun mittarissa vuoden 2025 luku kattoi noin 4 000
työntekijää. Kohderyhmään kuului toimihenkilöt ja pilottina 2 000 tuotannon työntekijää. Laskennassa
käytetty nimittäjä oli koko konsernin henkilöstömäärä ja luku kuvaa suoritus- ja
urakehityskeskustelujen kattavuutta koko Posti-konsernissa. Vuodesta 2026 alkaen kaikki Postin
työntekijät kuuluvat säännöllisten suoritus- ja urakehityskeskustelujen piiriin.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2025
2024
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän kattavuus (ISO 45001)
31.12.2025, työsuhteiset työntekijät
95 %
95 %
Omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden työperäisistä
vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä
0
0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä, muiden kuin työsuhteessa olevien
työntekijöiden osalta (kuten arvoketjun työntekijöistä)
0
0
Työtapaturmien määrä, työsuhteiset työntekijät 1.1.–31.12.
671
831
Tapaturmataajuus, työsuhteiset työntekijät 1.1.–31.12.
32
37
103
VUOSIKERTOMUS 2025
Järjestelmällinen ja jatkuva työ työturvallisuuden eteen on edistänyt työtapaturmien määrän laskua
raportointikauden aikana. Tavoite tapaturmataajuudelle (31) lähes saavutettiin, sillä toteutunut tulos
oli 32.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Posti kirjasi 0 vakavaa ihmisoikeustapausta vuonna 2025.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2025
Syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, lukumäärä
1
Niiden valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien
henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta
4
OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehtyjen valitusten
lukumäärä
0
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten
ja vahingonkorvausten kokonaismäärä; ja tällaisten rahamäärien täsmäytys tilinpäätöksessä
ilmoitettuun merkityksellisimpään määrään
0 €
Vakavat ihmisoikeustapaukset (lapsi- ja pakkotyö, ihmiskauppa)
0
Vakavista ihmisoikeustapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten
kokonaismäärä; ja tällaisten rahamäärien täsmäytys tilinpäätöksessä ilmoitettuun
merkittävimpään määrään
0 €
Omaa työvoimaa koskevien mittareiden laadintaperiaatteet
Henkilöstökyselyyn (Peakon) liittyvät tavoitteet
Henkilöstökyselyn tulokset perustuvat puolivuosittain tehtäviin henkilöstökyselyihin. Vuoden viimeisin
kyselytulos on raportoitu kestävyysraportissa. Kaikkia Posti-konsernin työntekijöitä pyydetään
vastaamaan kyselyyn. Kyselyn sitoutumisindeksi kuvaa työntekijöiden sitoutuneisuutta kokoamalla
vastaukset neljään kysymykseen, jotka liittyvät motivaatioon, tyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.
Pakolliset koulutukset
Pakollisten koulutusten (Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti esihenkilöille ja työntekijöille sekä
tietosuojakoulutus) suoritusasteet lasketaan Postin koulutusjärjestelmän tietojen perusteella.
Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti ‑esihenkilökoulutuksen sekä tietosuojakoulutuksen osalta
laskennassa osoittajana käytetään työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet koulutuksen kahden vuoden
kuluessa ennen raportointipäivää. Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti työntekijöiden koulutuksen
osalta laskennassa osoittajana käytetään työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet koulutuksen sen
käyttöönoton jälkeen (tammikuu 2025). Nimittäjänä käytetään aktiivisten työntekijöiden
kokonaismäärää raportointipäivänä (31.12.2025). Tietosuojakoulutuksen ja Yhdenvertainen ja mukaan
ottava Posti työntekijöiden koulutuksen suoritusasteet kattavat kaikki Postin työntekijät.
Yhdenvertainen ja mukaan ottava Posti ‑esihenkilökoulutuksen suoritusaste kattaa kaikki Postin
esihenkilöt.
Työsuhteisiin työntekijöihin liittyvät mittarit
Postin omaa työvoimaa koskevat luvut sisältävät koko Posti-konsernin. Laskennassa käytetty
henkilöstömäärä ilmoitetaan raportointikauden lopussa (31.12.2025) työssä olevien työsuhteisten
työntekijöiden lukumääränä (ilmaistu henkilöstömääränä). Työsuhteisten työntekijöiden määrä
kokoaikaisina työntekijöinä esitetään konsernin avainluvuissa. Määräaikaisia työntekijöitä käytetään
pääasiassa kesä- ja joulusesongin aikana, jolloin työllistetään noin 4 000 henkilöä vuodessa, sekä
sairauslomasijaisina Postipalveluissa. Työntekijöiden vaihtuvuusaste sisältää irtisanoutuneiden tai
irtisanomisen, eläkkeelle siirtymisen, kuoleman tai keskinäisen suostumuksen vuoksi lähteneiden
vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrän jaettuna vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden
kuukausittaisella keskiarvolla tarkastelujakson (kvartaalitaso) aikana.
Postin henkilöstöjärjestelmässä henkilön sukupuoli määräytyy hänen juridisen sukupuolensa
perusteella.
Muut kuin työsuhteiset työntekijät
Postin omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka ovat allekirjoittaneet/
tehneet työvoiman toimittamista koskevan sopimuksen Postin kanssa, eli niin sanotut itsenäiset
104
VUOSIKERTOMUS 2025
ammatinharjoittajat, sekä työvoima, jota tarjoavat ensisijaisesti työllistämistoimintaa harjoittavat
yritykset (NACE-koodi N78). Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä ilmoitetaan
raportointikauden lopun (31.12.2025) henkilöstömääränä.
Moninaisuus
Ylimmän johdon sukupuolijakauma lukumäärinä ja prosenttiosuuksina sisältää henkilöt, joiden
organisaatiotaso on toimitusjohtaja tai yksi tai kaksi porrasta toimitusjohtajasta.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Koulutustiedot kerätään kolmesta pääasiallisesta lähteestä: Postin verkko-oppimisalustasta, Postin
henkilöstöjärjestelmästä ja yksittäisten koulutusten osallistujaluetteloista. Verkko-oppimistunnit
työsuhteista työntekijää kohden lasketaan kunkin verkko-oppimiskurssin arvioidun suoritusajan
perusteella, ei koulutuksen suorittamiseen tosiasiallisesti käytetyn ajan perusteella. Sukupuolijakauma
perustuu koulutuksen suorittaneen henkilön juridiseen sukupuoleen, ja koulutustunnit jaetaan
työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä, naispuolisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä ja
miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä. Perehdyttämistä ei pidetä tässä yhteydessä
koulutuksena, eikä se sisälly koulutustunteihin. On todennäköistä, että kaikkien koulutusten
osallistujaluetteloita ei ilmoiteta ja koulutustunnit ovat siten aliraportoituja.
Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin liittyviä tietoja hallinnoidaan Postin
henkilöstöjärjestelmässä. Vuoden 2025 luvut sisältävät kaikki työsuhteiset työntekijät, jotka kävivät
keväällä 2025 kehityskeskustelun, jossa arvioitiin edellisen vuoden suoriutuminen ja asetettiin
tavoitteet kuluvalle vuodelle. Nimittäjänä käytetään vuoden 2024 lopun henkilöstömäärää, joka kuvaa
kevään 2025 henkilömäärää parhaiten.
Terveys ja turvallisuus
Työtapaturmasta ilmoitetaan, jos työssä loukkaantunut henkilö tarvitsee sairaanhoitoa tai
mukautettua tai korvaavaa työtä tai jos tapaturma johtaa hänen poissaoloonsa. Tapaturmataajuus
lasketaan miljoonaa työtuntia kohti. Mittari kattaa vain yrityksen omat työntekijät, sillä ulkopuolisten
palveluntarjoajien tarkkoja työtuntitietoja ei ole saatavilla. Kaikki työtapaturmat kirjataan yrityksen
terveys- ja turvallisuusraportointijärjestelmään. Työajat saadaan Postin ajanhallintajärjestelmistä.
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän kattavuus lasketaan jakamalla sertifioitujen
yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä kaikkien Posti Groupin yhtiöiden keskimääräisellä
henkilöstömäärällä.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Ihmisoikeustapaukset sekä syrjintätapaukset, häirintä mukaan lukien, kerätään Postin keskitetyn
raportointikanavan kautta. Häirintä- ja syrjintätapauksista voidaan ilmoittaa myös muiden kanavien
kautta, kuten henkilöstöhallinnon edustajille ja esihenkilöille, ja ne käsitellään Posti Groupin sisäisillä
verkkosivuilla olevan ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2025 aikana Posti on kehittänyt järjestelmän,
joka mahdollistaa näiden eri kanavien kautta saatujen ilmoitusten keräämisen, yhdistämisen ja
hallinnan. Vuoden 2026 alusta lähtien Posti pystyy seuraamaan, käsittelemään ja raportoimaan
mahdollisia tapauksia entistä kattavammin.
105
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Posti on tunnistanut seuraavat arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet:
Asiaan liittyvä osa-
aihe tai osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Terveys ja
turvallisuus
Kuljetus- ja jakelualan alihankkijoiden
työntekijöiden puutteellinen
työturvallisuusjohtaminen voi aiheuttaa
turvallisuusriskejä työntekijöille.
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun
alku- ja
loppupään
toiminnot
Lyhyt,
keskipitkä ja
pitkä
Toimenpiteet
työpaikalla
esiintyvän väkivallan
ja häirinnän
torjumiseksi
Kuljetus- ja jakelualan alihankkijoiden
työntekijät voivat kohdata häirintää,
väkivallan uhkaa ja väkivaltaa
työskennellessään julkisilla paikoilla.
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun
alku- ja
loppupään
toiminnot
Lyhyt ja
keskipitkä
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Arvoketjun vastuullisuudesta huolehtiminen parantaa liiketoiminnan menestymismahdollisuuksia ja
auttaa vastaamaan vastuullisuushaasteisiin. Posti rakentaa strategisia kumppanuuksia 
kuljetuskumppaneiden kanssa päästöjen vähentämiseksi ja vastuullisuuden edistämiseksi. Postin
työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi on aina ollut tärkeää ja osa Postin strategiaa. Posti keskittyy
varmistamaan turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikille, myös Postin kuljetus- ja jakelualan
alihankkijoiden työntekijöille.
Logistiikkapalveluja tarjoavana logistiikkayrityksenä Posti on määrittänyt kuljetus- ja jakelualan
alihankkijoiden työntekijät merkittävimmäksi arvoketjun työntekijäryhmäksi kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissaan. Heidän turvallisuutensa on Postille yhtä tärkeää kuin omien
työsuhteisten työntekijöiden turvallisuus. Posti kouluttaa aktiivisesti yhteistyökumppaneitaan ja
alihankkijoitaan turvallisista työskentelykäytännöistä, jotta työturvallisuuden taso säilyisi yhtenäisenä
kaikissa sen toiminnoissa. Läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista raportoidaan järjestelmällisesti
Postin sisäisten järjestelmien kautta, ja arvoketjun työntekijöillä on myös pääsy Postin
ilmoituskanavaan, jonka kautta he voivat tuoda huolenaiheet esiin luottamuksellisesti.
Kuljetus- ja toimitusalihankkijoiden työntekijöiden keskuudessa ei havaittu merkittävää lapsi- tai
pakkotyön riskiä.
Postin arvoketjun työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa. Tunnistetut vaikutukset on esitetty edellä olevassa
taulukossa. Molemmat tunnistetut vaikutukset ovat merkityksellisiä kaikissa Postin toimintamaissa.
Posti teki vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa tunnistettiin ja arvioitiin sen keskeiset
ihmisoikeusvaikutukset. Tässä prosessissa otettiin huomioon myös arvoketjun työntekijät, joilla on
erityisiä ominaisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä yhteyksissä tai jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä,
jotka voivat aiheuttaa suuremman vahingon riskin.
Vaikka tietyt olennaiset aiheet voivat olla merkityksellisempiä tietyille työntekijäryhmille, mikään
olennainen aihe ei liity yksinomaan vain yhteen ryhmään.
106
VUOSIKERTOMUS 2025
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet
Asiaan liittyvä osa-aihe tai
osaosa-aihe
Soveltamisala 
Hyväksynnän taso
(hallintoelimet)
Työntekijän toimintaohje
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Kaikki toimittajat ja niiden
työntekijät
Hallitus
Toimittajien
menettelyohje
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Kaikki toimittajat ja niiden
työntekijät
Posti Groupin
toimitusjohtaja
Hankintaa koskevat
toimintaperiaatteet
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Kaikki toimittajat
Posti Groupin
toimitusjohtaja
Ihmisoikeusperiaatteet
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Kaikki toimittajat ja niiden
työntekijät
Posti Groupin johtoryhmä
Henkilöstöpolitiikka
Terveys ja turvallisuus,
toimenpiteet
työpaikkaväkivallan ja
häirinnän torjumiseksi
Kaikki työntekijät kaikissa
toimintamaissa, soveltuvin
osin ulkopuolinen työvoima
Hallitus
Työturvallisuuden
hallintajärjestelmä
Terveys ja turvallisuus
Kaikki työntekijät kaikissa
toimintamaissa, soveltuvin
osin ulkopuolinen työvoima
Posti Groupin
toimitusjohtaja
Postin Työntekijän toimintaohjeet sisältää keskeiset säännöt ja ohjeet, joita kaikkien Postin
työntekijöiden ja Postin on noudatettava. Toimintaohjeesta on lisätietoja osiossa G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen. Työntekijäin toimintaohje on julkisesti saatavilla Postin verkkosivuilla.
Postin toimittajien menettelyohje sisältää keskeiset säännöt ja ohjeet, joita kaikkien Postin
toimittajien on noudatettava, mukaan lukien lakien ja asetusten noudattaminen, ihmisoikeudet ja
työntekijöiden oikeudet, terveys ja turvallisuus sekä ympäristövastuu ja ilmastovaikutukset.
Toimittajien menettelyohje on julkisesti saatavilla Postin verkkosivuilla.
Postin hankintaa koskevissa toimintaperiaatteissa määritetään periaatteet ja prosessit, joita
sovelletaan konsernin tavaroiden ja palvelujen hankintaan. Niissä annetaan suuntaviivat sille, miten
hankintatoimintaa ja toimittajayhteistyötä hallinnoidaan Postissa. Hankintaa koskevat
toimintaperiaatteet on sisäinen asiakirja, joka on saatavilla Postin sisäisillä verkkosivuilla.
Postin Ihmisoikeusperiaatteissa kuvataan konsernin ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi.
Ihmisoikeusperiaatteet ovat saatavilla Postin sisäisillä ja julkisilla verkkosivuilla.
Postin Henkilöstöpolitiikassa, joka on julkisesti saatavilla Postin verkkosivuilla, määritetään Postin
työturvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet. Henkilöstöpolitiikassa määritetään Postin tavoite
tarjota turvallinen työpaikka kaikille työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Se saadaan aikaan
noudattamalla Postin työturvallisuuden hallintajärjestelmän vaatimuksia, kouluttamalla
työntekijöitä ja noudattamalla työturvallisuutta koskevia lakeja ja asetuksia. Postin työturvallisuuden
hallintajärjestelmä täyttää ISO 45001 -standardin vaatimukset.
Posti on sitoutunut kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia sellaisina kuin
ne on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
julistuksessa määriteltyjä työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Posti on Työntekijän
toimintaohjeessa ja Ihmisoikeusperiaatteissaan sitoutunut toimimaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden (YK:n ohjaavat periaatteet) ja OECD:n monikansallisia yrityksiä
koskevien toimintaohjeiden mukaisesti. Postin Ihmisoikeusperiaatteissa todetaan, että Posti odottaa
toimittajiensa ja kumppaneidensa kunnioittavan näitä perusihmisoikeuksia.
Postin toimittajien kanssa käydään hankintaprosessin yhteydessä vuoropuhelua arvoketjun
työntekijöiden ihmisoikeuksista. Lisäksi Posti turvautuu järjestöjen ja viranomaisten raportteihin, jotka
koskevat ihmisoikeusriskiä arvoketjun loppupäässä. Korjaavia toimia koskeva toimintamalli on kuvattu
Postin Ihmisoikeusperiaatteissa ja selitetty tarkemmin kohdassa Vuorovaikutus ja korjaavat
Kaikkien toimittajien on sitouduttava noudattamaan Postin Toimittajien menettelyohjetta, joissa
asetetaan toimittajille vaatimuksia muun muassa ihmis- ja työelämäoikeuksiin sekä terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kuten Postin Työntekijän toimintaohjeessa  ja
Ihmisoikeusperiaatteissa todetaan, Posti ei käytä lapsi- tai pakkotyövoimaa eikä tee yhteistyötä
tällaista työvoimaa käyttävien toimittajien tai alihankkijoiden kanssa. Myös ihmiskauppa kaikissa
muodoissaan on kielletty.
107
VUOSIKERTOMUS 2025
Postilla ei tällä hetkellä ole käytössä prosessia, jonka avulla voitaisiin järjestelmällisesti seurata ja
valvoa tapauksia, joissa ei ole noudatettu YK:n ohjaavia periaatteita, ILOn työelämän perusperiaatteita
ja -oikeuksia koskevaa julistusta tai OECD:n suuntaviivoja ja joissa on ollut osallisena arvoketjun
työntekijöitä. Postin anonyymi ilmoituskanava on kuitenkin julkisesti alihankkijoiden ja arvoketjun
työntekijöiden käytettävissä. Tällaisia tapauksia ei ole tullut Postin tietoon vuonna 2025.
Vuorovaikutus ja korjaavat toimet arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Postin toimittajien kanssa käydään vuoropuhelua arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista tosiasiallisista
ja mahdollisista vaikutuksista hankintaprosessin yhteydessä sekä tavarantoimittajien auditointien
yhteydessä. Ilmoituskanava on myös arvoketjun työntekijöiden käytettävissä. Muutoin Posti ei ole
ottanut käyttöön yleistä prosessia, jonka avulla arvoketjun työntekijöiden kanssa voidaan olla
vuorovaikutuksessa.
Postin Ihmisoikeusperiaatteissa kuvataan Postin ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi, johon
kuuluvat myös valitusmekanismit ja korjaavien toimenpiteiden saatavuus. Jos Postin tavaroiden tai
palveluiden arvoketjussa havaitaan ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia, Posti käynnistää asianmukaisen
tutkimuksen. Posti sopii korjaavista toimenpiteistä kyseisen kumppanin kanssa ja käyttää
vaikutusvaltaansa varmistaakseen, että toimenpiteet pannaan täytäntöön ja että ne ovat riittäviä,
vaikka Postilla ei olisikaan ollut osuutta vaikutuksessa. Tarjotun korjaavan toimenpiteen vaikuttavuutta
ei ole vielä arvioitu.
Postilla on alihankkijoiden käytettävissä anonyymi raportointikanava kahdeksalla eri kielellä. Postin
vaatimusten noudattamista koskeva toiminto hallinnoi kanavaa ja käsittelee ilmoitukset Postin
tutkimusprosessin mukaisesti.
Toimittajien menettelyohjeessa Posti kannustaa toimittajan edustajaa ilmoittamaan viipymättä kaikista
epäilyistä.
Ilmoituskanava on julkisesti saatavilla Postin verkkosivuilla ja tietoa on jaettu työpaikoille julisteiden
avulla, mutta ei ole arvioitu, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia kanavasta tai siihen liittyvistä
prosesseista ja luottavatko he niihin. Postin SpeakUp kanavaa kuvataan tarkemmin osiossa
Postin Työntekijän toimintaohjeen mukaan minkäänlaisia kostotoimia ei sallita työntekijää kohtaan,
joka vilpittömässä mielessä ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto Postin toteuttamista ja suunnittelemista toimista, joilla
hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia tai riskejä tai parannetaan niiden
hallintaa. Työ-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatu -yksikkö (HSEQ) vastaa turvallisuuteen liittyvien
prosessien ja toimien tunnistamisesta ja kehittämisestä. Täytäntöönpano toteutetaan yhdessä eri
liiketoimintaryhmien kanssa, ja liiketoimintaryhmät ovat vastuussa toimintasuunnitelman
noudattamisesta. HSEQ-yksikkö seuraa toimia ja niiden vaikuttavuutta. Jos työpaikalla ilmenee
terveyteen ja turvallisuuteen tai väkivallan ja häirinnän torjuntaan liittyviä olennaisia kielteisiä
vaikutuksia, Posti tutkii kaikki tapaukset ja varmistaa vuoropuhelussa toimittajan kanssa, että
työntekijä saa tarvitsemansa tuen.
Terveys ja turvallisuus
Postin jakelun ja kuljetuksen arvoketjun työntekijöiden turvallisuus on Postille
yhtä tärkeää kuin omien työsuhteisten työntekijöiden turvallisuus. Posti kouluttaa
aktiivisesti yhteistyökumppaneitaan ja alihankkijoitaan turvallisista käytännöistä,
jotta työturvallisuuden taso säilyisi yhtenäisenä kaikissa sen toiminnoissa.
Posti tarjosi vuonna 2025 työturvallisuuskorttikoulutusta kuljetuskumppaniensa
kuljettajille osana sitoumustaan parantaa ulkoistettujen logistiikkapalvelujen
turvallisuutta.
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
Koulutus ja ohjeistus uhkien, väkivallan ja häirinnän tunnistamisesta,
ehkäisemisestä ja niihin reagoimisesta sisällytetään Postin tarjoamaan
työturvallisuuskoulutukseen, jota annetaan sen kuljetus- ja jakelukumppaneiden
työntekijöille.
108
VUOSIKERTOMUS 2025
Edellä mainitut toimet Postin kumppaneihin ja alihankkijoihin kohdistuvien vaikutusten ja riskien
hallitsemiseksi eivät ole vaatineet merkittäviä taloudellisia resursseja.
Posti pyrkii välttämään kaikkia kielteisiä vaikutuksia arvoketjussaan. Kaikki uudet toimittajat arvioidaan
ennen kuin ne hyväksytään ja lisätään Postin toimittajavalikoimaan. Tässä prosessissa tunnistetaan ja
arvioidaan mahdolliset vaikutukset ja riskit. Toimittajien valintaprosessissa varmistetaan, että
toimittaja sitoutuu noudattamaan Postin Toimittajien menettelyohjetta ja tilaajavastuulakia (tilaajan
selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä).
Lisäksi Posti teki vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa tunnistettiin, arvioitiin ja
priorisoitiin Postin hankintaluokkiin liittyvät ihmisoikeusriskit, ja tämän arvioinnin perusteella harkitaan
lisätoimia.
Posti ei ole tietoinen vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista, jotka liittyisivät sen arvoketjun
alkupäähän tai loppupäähän.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet ja mittarit
Postilla ei ole tällä hetkellä erityisiä mitattavissa olevia tavoitteita, jotka liittyvät arvoketjun
työntekijöiden turvallisuuteen tai väkivaltaan ja häirintään. Tavoitteita, kuten tapaturmataajuutta, ei
ole asetettu, koska ulkoisten palveluntarjoajien tarkkoja työaikatietoja ei ole tällä hetkellä saatavilla.
Postin arvoketjuun kuuluvien jakelu- ja kuljetustyöntekijöiden turvallisuus on yritykselle kuitenkin yhtä
tärkeää kuin Postin omien työsuhteisten työntekijöiden turvallisuus. Siksi Posti seuraa kaikkia
ilmoitettuja tapauksia ja tapaturmia, joissa on osallisena arvoketjun henkilöstöä, ja tutkii ne yhtä
huolellisesti kuin omien työsuhteisten työntekijöidensä tapaukset. Postin toimintaperiaatteiden ja
toimien vaikuttavuutta seurataan toimittajien kanssa pidettävissä säännöllisissä kokouksissa, joissa
tarkastellaan edistymistä ja sovitaan seuraavista vaiheista.
109
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS_5.jpg
Hallintotapa-
tiedot
Postin yrityskulttuuri on kaikkia osapuolia
kunnioittava. Posti onkin sitoutunut vastuullisten
ja eettisten toimintatapojen ja menettelyjen
noudattamiseen kaikissa Postin toiminnoissa.
110
VUOSIKERTOMUS 2025
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Posti on tunnistanut seuraavat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet:
Asiaan liittyvä osa-
aihe tai osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Liiketoiminnan
harjoittamista
koskevat
toimintaperiaatteet
ja yrityskulttuuri
Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri
ohjaa Postin työntekijöiden työtä ja
parantaa brändin mainetta ja Postia
kohtaan tunnettua luottamusta. Tällä voi
olla myönteinen vaikutus
liikekumppaneihin ja asiakkaisiin, kun he
valitsevat Postin kumppaniksi.
Mahdollinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
ja arvoketju
Lyhyen,
keskipitkän ja
pitkän aikavälin
vaikutukset
Väärinkäytösten
ilmoittajien suojelu
Postin luottamuksellinen prosessi suojaa
väärinkäytösten paljastajia ja antaa sekä
henkilöstölle että arvoketjun
työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa
epäillyistä väärinkäytöksistä tai Postin
Työntekijän toimintaohjeen rikkomisesta.
Tämä edistää avoimuutta ja
vastuullisuutta ja ehkäisee
väärinkäytöksiä.
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Oma toiminta
ja arvoketju
Lyhyen
aikavälin
vaikutus
Korruption ja
lahjonnan
ehkäiseminen ja
havaitseminen
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on
ratkaisevan tärkeää Postin toiminnan
rehellisyyden ylläpitämiseksi sekä
oikeudenmukaisen ja avoimen
liiketoimintaympäristön varmistamiseksi.
Korruptiolla ja lahjonnalla voi olla
merkittäviä kielteisiä vaikutuksia sekä
yrityksen toimintaan ja maineeseen että
ympäröivään yhteiskuntaan ja
sidosryhmiin.
 
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
ja arvoketju
Lyhyen,
keskipitkän ja
pitkän aikavälin
vaikutukset
Korruptio- ja
lahjontatapaukset
Mahdollinen
kielteinen vaikutus
Oma toiminta
ja arvoketju
Lyhyen,
keskipitkän ja
pitkän aikavälin
vaikutukset
Poliittinen
vuorovaikutus
Postilla on poliittisen vuorovaikutuksen
avulla mahdollisuus vaikuttaa tuleviin tai
nykyisiin säädöksiin tai aloitteisiin, jotka
vaikuttavat posti- ja logistiikka-alaan ja
Postin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Taloudellinen
mahdollisuus
Oma toiminta
Keskipitkän ja
pitkän aikavälin
mahdollisuus
Asiaan liittyvä osa-
aihe tai osaosa-aihe
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Sijainti
arvoketjussa
Aikaväli
Maksukäytännöt
Monet Postin toimittajat ovat pk-
yrityksiä, joten oikeudenmukaisten ja
oikea-aikaisten maksukäytäntöjen
laiminlyönti voi vaikuttaa niihin
kielteisesti. Postin vastuu
oikeudenmukaisten maksukäytäntöjen
noudattamisesta korostuu.
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
Arvoketjun
alkupää
Lyhyen
aikavälin
vaikutus
Toimittajasuhteiden
hallinta
Riski siitä, että toimittajat eivät noudata
Postin toimintaperiaatteita, voi johtaa
kestävyyteen liittyviin tapauksiin, jotka
aiheuttavat maineeseen liittyviä ja
taloudellisia riskejä. Postin on myös
huolehdittava tulevien säädösten, kuten
yritysvastuudirektiivin, noudattamisesta.
Taloudellinen riski
Oma toiminta
ja arvoketjun
alkupää
Lyhyen ja
keskipitkän
aikavälin riski
111
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri
Tässä osiossa esitellään Posti-konsernin keskeiset käytännöt vaatimustenmukaisuuden hallinnassa,
väärinkäytösten paljastajien suojelussa, toimittajasuhteiden hallinnassa ja maksukäytännöissä sekä
poliittisessa vuorovaikutuksessa.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaate
Asiaan liittyvä osa-aihe tai
osaosa-aihe
Soveltamisala
Hallintoelimet
Työntekijän toimintaohje
Yrityskulttuuri, korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen, väärinkäytösten
ilmoittajien suojelu
Posti Groupin ja
arvoketjun toiminnot
Hallitus
Rahanpesun estämisen
politiikka
Yrityskulttuuri, korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Posti Group
Hallitus
Posti Groupin hyväksynnän
politiikka 
Yrityskulttuuri, korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Posti Group
Hallitus
Lahjoja ja vieraanvaraisuutta
koskevat ohjeet
Yrityskulttuuri, korruption ja
lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Posti Group
Vaatimusten
noudattamisesta
vastaava johtaja
Toimittajien menettelyohje
Toimittajasuhteiden hallinta
Posti Groupin ja
arvoketjun toiminnot
Posti Groupin
toimitusjohtaja
Hankintapolitiikka
Toimittajasuhteiden hallinta,
maksukäytännöt
Posti Groupin ja
arvoketjun toiminnot
Posti Groupin
toimitusjohtaja
Tärkeimmät toimintaperiaatteet, joissa käsitellään Postin sitoutumista eettiseen liiketoiminnan
harjoittamiseen, muun muassa korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen,
toimittajasuhteisiin ja maksukäytäntöihin, ovat yllä olevassa taulukossa esitetyt politiikat ja ohjeet. 
Postin Työntekijän toimintaohje on osa yleistä hallintorakennetta ja se sisältää vakio-ohjeet
vastuullisten ja eettisten toimintatapojen ja menettelyjen noudattamiseksi kaikissa Postin toiminnoissa.
Toimintaohjetta täydennetään monenlaisilla toimintaperiaatteilla ja ohjeilla. Vaatimusten
noudattamisesta vastaava toiminto vastaa Postin Työntekijän toimintaohjeen ja siihin liittyvien
toimintaperiaatteiden täytäntöönpanon koordinoinnista sekä niitä koskevasta ohjeistuksesta,
koulutuksesta ja tietoisuuden lisäämisestä koko organisaatiossa.
Postin rahanpesun estämisen politiikassa määritetään konsernin korkean tason periaatteet ja
standardit talousrikosriskien ennakoivaa ja ennalta ehkäisevää hallintaa varten sovellettavien lakien ja
muiden sovellettavien säännösten mukaisesti.
Posti Groupin hyväksynnän politiikassa määritetään lahjojen ja vieraanvaraisuuden hyväksymistä
koskevat keskeiset säännöt, ja yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet esitetään Postin lahja- ja
vieraanvaraisuusohjeissa.
Kaikki Posti-konsernin toimintamaat ovat korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen osapuolia, ja sen
sitoumukset on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön. Postin Työntekijän toimintaohjeessa
sitoudutaan noudattamaan lakeja ja määräyksiä kaikissa Postin toimintamaissa. Toimintaohjeessa
todetaan nimenomaisesti, että minkäänlaista korruptiota tai lahjontaa ei hyväksytä. Korruption
vastaista YK:n yleissopimusta ei mainita erikseen toimintaohjeessa, mutta todetaan kuitenkin, että
Posti noudattaa YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta. Yksi näistä kymmenestä
periaatteesta, periaate 10, on peräisin korruption vastaisesta YK:n yleissopimuksesta: yritysten olisi
vastustettava korruptiota sen kaikissa muodoissa, myös kiristystä ja lahjontaa.
Toimittajien menettelyohjeesta ja hankintapolitiikasta on lisätietoja osiossa S2 Arvoketjun työntekijät.
Postilla ei ole virallista toimintaperiaatetta, joka ohjaisi poliittiseen vuorovaikutukseen liittyvää osa-
aluetta, joka on tunnistettu mahdollisuutena. Kuitenkin sisäiset ohjeistukset ohjaavat työntekijöitä
toteuttamaan poliittiseen vaikuttamiseen liittyvät toimet asianmukaisesti ja Posti noudattaa
Työntekijän toimintaohjetta kaikissa sidosryhmävuorovaikutuksissaan.
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Posti kannustaa työntekijöitä ja sidosryhmien edustajia ilmoittamaan huolenaiheista tai mahdollisista
väärinkäytöksistä, myös lainvastaisesta käytöksestä tai toimintaohjeiden rikkomisesta. Tämän
tukemiseksi Postilla on SpeakUp-ilmoituskanava, jota hallinnoi kolmas osapuoli. Kanavalla voi ilmoittaa
luottamuksellisesti ja haluttaessa nimettömästi epäillyistä väärinkäytöksistä tai muista seikoista, jotka
112
VUOSIKERTOMUS 2025
saattavat rikkoa lakisääteisiä vaatimuksia tai olla ristiriidassa Postin arvojen ja toimintaperiaatteiden
kanssa. Ilmoituskanava on käytettävissä useilla kielillä. Tällä varmistetaan sen saatavuus sekä Postin
henkilöstölle että ulkopuolisille sidosryhmille. SpeakUp-kanava on saatavilla Postin sisäisillä
verkkosivuilla sisäiseen käyttöön ja Postin julkisilla verkkosivuilla se on tarkoitettu sekä työsuhteisille
työntekijöille että alihankkijoille. Verkkosivuilta löytyy myös tietoa ilmoitusprosessista sekä
työsuhteisille työntekijöille että alihankkijoille. Lisäksi väärinkäytöksiä koskevista huolenaiheista voi
ilmoittaa lähiesihenkilöille ja muille esihenkilöille sekä henkilöstöhallinnolle ja suoraan vaatimusten
noudattamisesta vastaavalle johtajalle erilliseen sähköpostiosoitteeseen.
Kaikki SpeakUp-kanavan tai muiden vaatimusten noudattamista koskevien kanavien kautta
vastaanotetut ilmoitetut tapaukset tutkitaan Postin tutkintaprosessin mukaisesti, ja tutkinnan
suorittavat nimetyt henkilöt, jotka on koulutettu tutkintaprosessiin. Vaatimusten noudattamisesta
vastaava johtaja valvoo prosessia ja varmistaa, että ilmoitukset toimitetaan eteenpäin asianmukaisesti.
Vaatimusten noudattamisesta vastaava johtaja raportoi tapauksista, jotka on tuotu esiin
ilmoituskanavien tai muiden erityisten kanavien kautta, tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle,
ja hallitus pidetään ajan tasalla tapauksista.
Posti on sitoutunut suojelemaan kaikkien ilmoituksen tekevien henkilöiden oikeuksia ja heidän
yksityisyyttään. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti Postin prosessien mukaisesti. Ne ovat
linjassa EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin kanssa (EU 2019/1937) ja kansallisen lainsäädännön kanssa.
Ilmoituksen tekemisestä ei aiheudu kielteisiä seurauksia ilmoituksen tekijälle, jos ilmoitus on tehty
vilpittömässä mielessä.
Kaikkia mahdollisia korruptio- tai lahjontatapauksia koskevia tutkimuksia valvoo tutkinnan
ohjausryhmä. Tähän ryhmään kuuluvat yleensä talous- ja rahoitusjohtaja, henkilöstöhallinnon edustaja,
lakiasiainjohtaja, sisäisen tarkastuksen edustaja ja tarvittaessa muita Postin johtoryhmän jäseniä.
Tutkinnan ohjausryhmä perustetaan tapauskohtaisesti, ja se räätälöidään kunkin asian erityisluonteen
mukaan. Ryhmän jäsenten valinnassa varmistetaan, että eturistiriitoja ei ole ja että jäsenet ovat
riippumattomia kaikista tutkinnan kohteena olevaan asiaan liittyvistä johtotehtävistä.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Postilla on nollatoleranssi korruptioon ja lahjontaan, ja kaikkien Postin työntekijöiden, toimittajien ja
alihankkijoiden odotetaan noudattavan asiaankuuluvia lakeja ja asetuksia, joilla pyritään estämään
korruptio ja lahjonta. Toimintaohjeet ja konsernin hyväksynnän ja rahanpesun estämisen politiikat
muodostavat perustan Postin korruption ja lahjonnan vastaisille ennalta ehkäiseville toimenpiteille.
Korruption ja lahjonnan ehkäisemistä ja havaitsemista koskevat toimet
Posti on sitoutunut kehittämään entisestään koulutusohjelmaa, jossa käsitellään
korruptiota ja lahjontaa, jotta siitä tulisi järjestelmällisempi ja se kohdennettaisiin
korkean riskin toimintoihin. Nykyisten korruptiota ja lahjontaa koskevien koulutusten
lisäksi riskiryhmiin kuuluville toiminnoille järjestetään vuodesta 2025 lähtien
perusteellisempaa järjestelmällistä koulutusta. Vuonna 2025 koulutusohjelmien
kattavuus riskitoimintojen osalta oli 100 %.
Liiketoiminnan harjoittamista sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskeva koulutus
Kaikkien Postin työsuhteisten työntekijöiden, myös hallituksen jäsenten, on suoritettava joka toinen
vuosi Työntekijän toimintaohjekoulutus osana yhtiön pakollista koulutusohjelmaa. Toimintaohjeen e-
Learning-verkkokoulutus uudistettiin vuonna 2025 aikana ja koulutuksen suoritusaste oli 81 prosenttia
Työntekijän toimintaohjetta koskeva koulutussisältö on räätälöity erikseen asiantuntijoille ja
tuotantotyöntekijöille. Vuodesta 2025 alkaen on kuitenkin järjestetty perusteellisempaa koulutusta
korruptiosta ja lahjonnasta niille toiminnoille, jotka ovat tehtäviensä luonteen vuoksi alttiimpia
suuremmille riskeille, kuten hankinta- ja kiinteistötoiminnoille.
Vahvistetut tapaukset korruptiosta ja lahjonnasta
Vuonna 2025 Postille ei ole annettu korruptioon tai lahjontaan liittyviä tuomioita, sakkoja eikä muita
sanktioita.
Korruptio- ja lahjontatapaukset 
2025
Tuomiot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta
0
Edellisen raportointivuoden tapauksista raportointivuonna maksettujen sakkojen määrä
0 €
113
VUOSIKERTOMUS 2025
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien
maksukäytännöt
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
Postissa toimittajasuhteita hallinnoidaan järjestelmällisesti Postin hankintapolitiikan ja
hankintaohjeiden sekä toimittajien menettelyohjeen mukaisesti. Toimitusketjuriskien vähentämisen
ensimmäinen vaihe on toimittajan vaatimusten mukaisuuden varmentaminen.  Siinä muun muassa
tarkistetaan sitoutuminen Toimittajien menettelyohjeeseen, tehdään taloudellinen tarkastelu sekä
varmistetaan tilaajavastuulain tai muun paikalliseen lainsäädäntöön ja pakoteluetteloihin perustuvan
vaatimuksen noudattaminen. Suomessa Posti täyttää tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet
toimittajiensa Vastuu Group -jäsenyyden kautta. Posti-konsernin vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet on sisällytetty Dun & Bradstreet -järjestelmään, ja se kattaa pakotteiden arvioinnin,
ESG-riskit ja yleisen riskien seurannan. Järjestelmä sisältää automaattisia hälytyksiä, joita tarkastellaan
viikoittain. Näin varmistetaan oikea-aikainen seuranta ja riskien vähentäminen.
Posti seuraa ja arvioi toimitusketjun riskejä jatkuvasti eri lähteistä. Tietoja toimittajakannassa
tapahtuvista muutoksista saadaan päivittäin, ja hankintatoiminto tarkastelee säännöllisesti
seurannassa esiin tulleita asioita sekä niihin liittyviä riskejä ja toimenpiteitä.
Lisäksi Posti toteutti vuonna 2024 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa tunnistettiin, arvioitiin ja
priorisoitiin ihmisoikeusriskejä Postin hankintakategorioissa.
Koulutusta ihmisoikeuksista ja työvoiman hyväksikäytön ehkäisemisestä toimitusketjuissa järjestettiin
vuonna 2025 vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhde-, hankinta-, ja kiinteistötoiminnoille.
Toimittajasuhteiden ja maksukäytäntöjen hallintaa koskevat toimet
Vuonna 2025 Posti toteutti 15 täysimittaista toimittaja-auditointia. Auditoinnit kohdistettiin
keskeisiin yhteistyökumppaneihin sekä toimittajiin, joiden osalta oli havaittu erillinen
auditointitarve.
Toimittajien itsearviointikysely lähetettiin 123 toimittajalle. Itsearviointeja laajennetaan ja
jatketaan vuonna 2026.
Posti tukee kuljetuksen toimittajakumppaneitaan jatkuvasti kestävyyden kehittämisessä
esimerkiksi toimitusketjurahoituksella ja mahdollisuudella ostaa sähköautoja Postin
ostohintaan. Vuonna 2023 Posti aloitti kumppanuusverkostossaan keskeisten
kuljetuskumppaneidensa kanssa vuoteen 2030 ulottuvan fossiilitonta kuljetusta koskevan
tiekartan laatimisen fossiilitonta kuljetusta koskevan tavoitteensa mukaisesti. Tiekartan
puitteissa Posti tarjoaa toimittajille mahdollisuuden testata reittejään fossiilittomilla
ajoneuvoilla, jolloin toimittajat voivat tutustua uusiin, kestäviin teknologioihin. Toimittajilla
on myös mahdollisuus ostaa fossiilittomia polttoaineita Postin hinnoilla, ja niillä on
etuoikeus ostaa Postin fossiilittomia leasing-ajoneuvoja, kun ajoneuvot on palautettu
leasing-jakson jälkeen.
Posti kouluttaa toimittajakumppaneita jatkuvasti yhteiskunta- ja ympäristövastuuasioissa.
Posti esimerkiksi tarjoaa työntekijöilleen suunnattuja verkkokursseja myös
vuokratyöntekijöille sekä kuljetus- ja jakelualan alihankkijoiden työntekijöille. Näitä ovat
esimerkiksi Työntekijän toimintaohjetta koskeva koulutus ja tietosuojakoulutus.
Toimittajasuhteiden hallintaa varten on otettu käyttöön uusi konsernitason
hankintatyökalu 2024–2025 alkaen.
Maksukäytännöt
Posti on sitoutunut varmistamaan, että kaikki toimittajien laskut maksetaan ajallaan toimittajan koosta
riippumatta. Kaikkia toimittajia kohdellaan yhdenvertaisesti vakioprosessien mukaisesti ilman yrityksen
kokoon perustuvaa erottelua. Tämän tueksi Posti on toteuttanut toimenpiteitä maksuprosessin
virtaviivaistamiseksi yhdistämällä automaatiota ja manuaalisia toimia. Täysin automatisoidut laskut
kulkevat suoraan vertaisverkon kautta toiminnanohjausjärjestelmään maksua varten. Manuaalista
tarkastusta tai hyväksyntää vaativien laskujen käsittelyaikoja seurataan aktiivisesti ja vastuutahoille
lähetetään muistutuksia. Lisäksi vertaisverkkojärjestelmä lähettää päivittäin automaattisia
muistutuksia, joilla varmistetaan oikea-aikainen käsittely. Posti ei seuraa laskujen eräpäiviä erikseen
ostoreskontrassa, koska painopiste on käsittelyn tehokkuudessa ja vastuullisuudessa. Käytössä on
114
VUOSIKERTOMUS 2025
myös automatisoituja prosesseja, kuten itselaskutusta ja toimitusketjun rahoitusta, ja niitä säännellään
toimittajien kanssa tehdyillä sopimuksilla.
Posti-konsernin yleisten ostoehtojen mukainen vakiomaksuehto on 45 päivää netto. Maksuehdoissa ei
sovelleta eriytettyjä käytäntöjä tiettyihin toimittajaryhmiin tai toimittajakokoluokkiin. Tätä voidaan
kuitenkin harkita uudelleen tapauskohtaisesti, ja siihen tarvitaan organisaation talous- ja
rahoitusjohtajan hyväksyntä. Keskimääräinen aika, joka Posti-konsernilla kuluu laskun maksamiseen
siitä päivästä, jona sopimusperusteinen maksuaika alkaa, on 32 päivää. Vuoden 2025 maksujen osuus,
jotka olivat maksettu sopimusehtojen mukaisesti, oli 78 prosenttia.
Posti-konserni ei ole osapuolena maksujen viivästymisistä johtuvissa oikeudenkäynneissä.
Postin maksukäytännöt
2025
Keskimääräinen laskun maksuaika (päivää)
32
Maksujen viivästymisten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä
0
Maksukäytäntöihin liittyviä tietoja ei ole aiemmin julkistettu ESRS:n vaatimusten mukaisesti, joten
Postilla ei ole saatavilla vertailutietoja aiemmilta kausilta.
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Postin hallitus ja johtoryhmä keskustelevat säännöllisesti Postin lobbaustoiminnasta. Yhtiön strategian
mukaisesti lobbaustoiminnan pääaiheet liittyvät postilainsäädännön uudistamiseen, viestinnän
digitalisointiin, fossiilivapaan logistiikan edistämiseen ja verkkokaupan kiihtyvään kasvuun.
Raportointivuoden aikana Posti on aktiivisesti edistänyt verkkokaupan kasvua, vaikuttanut
postilainsäädännön uudistukseen, edistänyt työperäistä maahanmuuttoa työvoiman saatavuuden
varmistamiseksi sekä vauhdittanut siirtymää fossiilivapaaseen logistiikkaan poliittisen vaikuttamisen kautta.
Posti vaikuttaa päätöksentekoon käyden suoraa vuoropuhelua päättäjien kanssa, osallistumalla aktiivisesti
toimialajärjestöihin sekä ottamalla osaa julkiseen keskusteluun. Posti ei tee suoria tai epäsuoria lahjoituksia
poliittisille puolueille tai niihin liittyviin tarkoituksiin. Posti on rekisteröity EU:n avoimuusrekisteriin (tunniste
231418115347-05) ja Suomen avoimuusrekisteriin (rekisterinumero POS-24-165-R).
Yhdellä Postin hallituksen jäsenellä on tehtävä Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet
Olennainen aihe
Tavoitteeseen liittyvät
vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Tavoite*
Tulos 2025
Perusarvo
Yrityskulttuuri
Mahdollinen myönteinen
vaikutus
Työntekijän toimintaohje-
koulutuksen  suorittamis-
aste 100 %**
 81 %
66 %
Korruption ja lahjonnan
sekä niihin liittyvien
tapausten ehkäiseminen ja
havaitseminen
Tosiasiallinen kielteinen
vaikutus
* Tavoite sisältyy Postin Vastuullisuusohjelmaan, ja sen perusvuosi on 2023.
** Työntekijän toimintaohjekoulutus on pakollinen joka toinen vuosi; suorittamisaste kuvaa vuosien 2024-2025 tuloksia.
Seurantaa ja muistutuskäytäntöjä on tehostettu toimintaohje-koulutuksen osalta, ja näitä
toimenpiteitä jatketaan tavoitetason saavuttamiseksi.
Posti on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien toimittajien sitoutumisprosentti Toimittajien
menettelyohjeeseen olisi 100 prosenttia vuoteen 2026 mennessä osana Postin toimittajariskien
hallintaa. Vuoden 2025 lukua ei ilmoiteta, koska toimittajien hallintajärjestelmän meneillään olevan
uudistamisen vuoksi tietojen kerääminen on kyseisellä ajanjaksolla haastavaa. Postilla on kuitenkin
käytössä vakiintunut toimittajien hallintaprosessi, josta on lisätietoja kohdassa Suhteet tavaran- ja
Sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen.
115
VUOSIKERTOMUS 2025
Tällä hetkellä Posti ei ole asettanut mitattavia tavoitteita seuraaville aiheille:
väärinkäytösten ilmoittajien suojelu, kaikki kanavan kautta vastaanotetut tapaukset käsitellään huolellisesti
ja luottamuksellisesti sekä asianmukaisessa aikataulussa. Posti ei hyväksy minkäänlaista vastatoimea
työntekijää kohtaan, joka ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä vilpittömässä mielessä.
poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta, poliittisen vaikuttamisen tulokset ovat luonteeltaan välillisiä
ja pitkäaikaisia, ja niihin vaikuttavat usein ulkopuoliset tekijät kuten poliittisen toimintaympäristön muutokset,
hallituksen painopisteiden vaihtelut ja odottamattomat tapahtumat. Tämän vuoksi selkeiden, mitattavien
tavoitteiden asettaminen tälle alueelle on haastavaa. Seuraamme jatkuvasti vaikuttamistyömme tehokkuutta
ja ajantasaisuutta, ja olemme sitoutuneet toimimaan avoimesti ja rakentavasti päättäjien kanssa kestävän
kehityksen sekä toimialamme kannalta keskeisten sääntelykehysten edistämiseksi.
maksukäytännöt, Postilla on vakiintunut ja järjestelmällisesti seurattu maksuprosessi. ESRS-standardien
edellyttämän laskentatavan eroavuudesta johtuen Posti ei ole asettanut mitattavaa tavoitetta vuodelle 2025.
Keskimääräistä maksuaikaa koskeva KPI raportoidaan kaksi kertaa vuodessa Postin johtoryhmälle. Tarve
asettaa erilliset tavoitteet maksuaikojen osalta arvioidaan vuodelle 2026.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät laadintaperiaatteet
Työntekijän toimintaohjekoulutuksen suoritusprosentti
Työntekijän toimintaohjekoulutuksen suoritusprosentti lasketaan Postin koulutusjärjestelmän
perusteella. FLS SE Staffing -henkilöstö suorittaa kurssin osana työsopimustaan (1.2.2025 alkaen).
Laskennassa osoittajana käytetään työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet Työntekijän
toimintaohjekoulutuksen kahden vuoden aikana ennen raportointihetkeä. Nimittäjänä
raportointihetkellä (31.12.2025) aktiiviset työntekijät. Työtekijän toimintaohjekoulutuksen suoritusaste
kattaa kaikki Postin työntekijät. Koulutuksen suoritusastetta seurataan säännöllisesti ja raportoidaan
Postin johtoryhmälle kvartaalitasolla.
Maksukäytännöt
Keskimääräinen maksuaika sisältää kaikki vuoden 2025 raportointivuoden ostolaskut pois lukien
sisäiset laskut. Keskimääräinen maksuaika on koottu Postin eri maksujärjestelmistä. Toimittajien
kokotietoja ei kuitenkaan ollut saatavilla kaikista järjestelmistä. Tämän vuoksi Posti ei pystynyt
laskemaan pienten ja keskisuurten (pk) yritysten keskimääräistä maksuaikaa erikseen tilikaudelle 2025.
Pk-yrityksille ei sovelleta erillisiä maksuehtoja, vaan mahdolliset poikkeamat yleisistä maksuehdoista
(45 päivää) arvioidaan tapauskohtaisesti.
Raportoitu osuus sovittujen vakiomaksuehtojen mukaisista maksuista sisältää kaikki toimittajalaskut
lukuun ottamatta sisäisiä laskuja. Yhdenmukaisuus lasketaan yksittäisen toimittajalaskun tasolla sen
perusteella, onko lasku maksettu sovittujen maksuehtojen mukaisesti. Konsernitason maksuehtojen
mukaisesti suoritettujen maksujen prosenttiosuus lasketaan huomioiden Postin eri maksujärjestelmät..
116
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tämä on vapaaehtoisesti julkistettu tilinpäätös ja toimintakertomus, joka ei täytä
Arvopaperimarkkinalain julkaisuvaatimuksia (AML 7.5 §). ESEF:n mukainen tilinpäätös
ja toimintakertomus on saatavilla osoitteesta posti.com.
117
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin tilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
miljoonaa euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
1, 3
1 447,6
1 521,4
Liiketoiminnan muut tuotot
4
11,5
15,7
Materiaalit ja palvelut
5
-399,2
-412,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
6
-615,6
-644,6
Liiketoiminnan muut kulut
7
-263,9
-283,7
Poistot
8
-126,9
-126,7
Arvonalentumiset
8
-1,2
-1,9
Liiketulos
52,3
68,0
Rahoitustuotot
9
4,3
6,5
Rahoituskulut
9
-21,0
-15,5
Tulos ennen veroja
35,7
58,9
Tuloverot
10
-12,2
-15,1
Tilikauden tulos
23,5
43,8
Osakekohtainen tulos (euroa per osake)*
0,59
1,10
Konsernin laaja tuloslaskelma
miljoonaa euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
23,5
43,8
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
-
-1,0
Muuntoero
0,3
0,1
Näihin eriin liittyvät tuloverot
-
0,2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittäminen
0,4
0,3
Näihin eriin liittyvät tuloverot
-0,1
-0,1
Muut laajan tuloksen erät veroilla vähennettynä
0,6
-0,5
Tilikauden laaja tulos
24,1
43,4
*Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset, koska Postilla ei ole ulkona olevia laimentavia
instrumentteja.
118
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin tase
miljoonaa euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
11
170,2
170,1
Muut aineettomat hyödykkeet
11
61,3
63,3
Aineelliset hyödykkeet
12
267,4
262,2
Käyttöoikeusomaisuuserät
13
283,9
258,8
Sijoituskiinteistöt
14
64,4
41,9
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
21
1,0
0,8
Pitkäaikaiset saamiset
21
1,8
2,7
Laskennalliset verosaamiset
15
4,3
5,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä
854,3
805,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4,1
3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
16
226,9
225,4
Tuloverosaamiset
5,1
0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
21
8,0
41,7
Rahavarat
21
41,4
61,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä
285,6
332,7
Varat yhteensä
1 140,0
1 138,1
miljoonaa euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
17
70,0
70,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
17
3,3
-
Muut rahastot
17
142,7
142,7
Muuntoerot
17
-6,9
-7,2
Kertyneet voittovarat
17
67,8
76,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
276,9
282,1
Oma pääoma yhteensä
276,9
282,1
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset lainat
21
179,8
89,8
Pitkäaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat
22
229,4
202,6
Muut pitkäaikaiset velat
20
9,8
17,3
Laskennalliset verovelat
15
12,4
9,6
Pitkäaikaiset varaukset
19
5,1
8,6
Eläkevelvoitteet
18
4,9
5,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä
441,5
333,7
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset lainat
21
89,6
-
Lyhytaikaiset korolliset vuokrasopimusvelat
22
67,5
68,6
Ostovelat ja muut velat
20
243,5
422,4
Saadut ennakot
20
15,8
17,7
Tuloverovelat
0,4
3,0
Lyhytaikaiset varaukset
19
4,8
10,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä
421,6
522,2
Velat yhteensä
863,1
856,0
Oma pääoma ja velat yhteensä
1 140,0
1 138,1
119
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin rahavirtalaskelma
miljoonaa euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
23,5
43,8
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
128,1
128,7
Rahoitustuotot ja -kulut
16,6
9,0
Tuloverot
12,2
15,1
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
-3,2
-6,1
Oikaisut yhteensä
153,7
146,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
177,2
190,5
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
1,0
25,1
Vaihto-omaisuuden muutos
-0,5
0,3
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
-34,5
-41,2
Käyttöpääoman muutos
-34,0
-15,8
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
143,2
174,7
Maksetut korot
-18,3
-13,2
Saadut korot
2,6
3,8
Muut rahoituserät
-0,3
-0,1
Maksetut verot
-16,0
-16,6
Rahoituserien ja verojen rahavirta
-32,0
-26,1
Liiketoiminnan rahavirta
111,2
148,6
miljoonaa euroa
Liite
2025
2024
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
7
-15,0
-13,0
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
6
-57,8
-66,4
Investoinnit sijoituskiinteistöihin
8
-16,6
-2,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
6, 7
0,9
0,7
Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnot vähennettynä hankituilla
rahavaroilla
5
-
-1,4
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti vähennettynä
myyntihetken rahavaroilla
0,1
-
Rahoitusvarojen rahavirta
33,7
5,1
Muu investointien rahavirta
-1,1
0,2
Investointien rahavirta
-55,9
-77,3
Osakeanti
2,6
-
Osakeannin transaktiokulut
-0,1
-
Pitkäaikaisten lainojen nostot
10, 11
90,0
90,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
10, 11
-
-60,0
Lyhytaikaisten yritystodistusten rahavirta
11
89,6
-
Vuokrasopimusvelkojen maksut
11
-75,3
-72,1
Maksetut osingot
-183,0
-31,8
Rahoituksen rahavirta
-76,2
-73,9
Rahavarojen muutos
-20,9
-2,6
Rahavarat tilikauden alussa
61,9
64,6
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
0,4
-0,2
Rahavarat tilikauden lopussa
41,4
61,9
120
VUOSIKERTOMUS 2025
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
miljoonaa euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat
Oma pääoma yhteensä
1.1.2025
70,0
-
142,7
-7,2
76,6
282,1
Laaja tulos
Tilikauden tulos
23,5
23,5
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos
0,3
0,3
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleenmäärittäminen veroilla vähennettynä
0,3
0,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä
0,3
23,8
24,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako
-33,0
-33,0
Osakeanti, transaktiokuluilla ja veroilla vähennettynä
6, 17
2,5
2,5
Osakeanti, osakeperusteiset maksut
6, 17
0,8
0,4
1,1
31.12.2025
70,0
3,3
142,7
-6,9
67,8
276,9
miljoonaa euroa
Liite
Osakepääoma
Muut rahastot
Käyvän arvon rahasto
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat
Oma pääoma yhteensä
1.1.2024
70,0
142,7
0,8
-7,2
214,3
420,5
Laaja tulos
Tilikauden tulos
43,8
43,8
Muut laajan tuloksen erät:
Rahavirran suojauksen arvonmuutos veroilla vähennettynä
-0,8
-0,8
Muuntoeron muutos
0,1
0,1
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleenmäärittäminen veroilla vähennettynä
0,3
0,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-0,8
0,1
44,1
43,4
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako*
-181,8
-181,8
31.12.2024
70,0
142,7
-
-7,2
76,6
282,1
*Osingonjakoon sisältyy varsinainen osinko 31,8 miljoonaa euroa ja 20.12.2024 päätetty lisäosinko 150,0 miljoonaa euroa.
121
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin perustiedot
Posti Group Oyj tytäryhtiöineen (”Posti” tai ”konserni”) on yksi Suomen, Ruotsin ja Baltian johtavista
jakelu- ja logistiikkayhtiöistä. Huolehdimme asiakkaidemme arjen sujuvuudesta tarjoamalla laajan
valikoiman palveluja, joihin kuuluvat paketit, rahti, postipalvelut sekä varastointi-, käsittely- ja
logistiikkapalvelut. Konsernilla on toimintaa kuudessa maassa. Konsernin emoyhtiö on Posti Group Oyj
(”Yhtiö”) (y-tunnus 1531864-4), jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi ja rekisteröity osoite on
Mannerheiminaukio 1 A, 00100 Helsinki. Postin osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssilistalla
Suomessa. Posti Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.3.2026 tämän tilinpäätöksen
julkistettavaksi.
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Posti Group Oyj:n konsernitilinpäätös laaditaan noudattaen EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-tilinpäätösstandardit) ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukainen.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä
mainittuja, standardien edellyttämällä tavalla käypään arvoon arvostettuja eriä. Konsernitilinpäätös
esitetään miljoonina euroina, ellei muuta mainita. Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi
yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Näitä
periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti eri tilikausina, ellei toisin ole ilmoitettu.
Uusien tai muutettujen IFRS-tilinpäätösstandardien soveltaminen
Tammikuusta 2025 alkaen sovellettavilla IFRS-tilinpäätösstandardien muutoksilla ei ole olennaista
vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Yleinen taloudellinen toimintaympäristö ja geopoliittiset riskit
Kuluttajien luottamus ja logistiikkapalvelujen kysynnän jatkuminen alhaisena kaupan ja teollisuuden
aloilla vaikuttaa suoraan Postin liiketoimintaan ja tulokseen. Talouden elpyminen on ollut hidasta, ja
toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana. Koska Posti palvelee laajaa asiakaskuntaa, sekä
BKT:n kasvu että luottamusmittarit vaikuttavat suoraan alan suorituskykyyn. Keskeisissä logistiikka-
ajureissa, verkkokaupan kasvussa ja postivolyymien digitalisaatiossa, ei odoteta merkittäviä muutoksia.
Kauppapolitiikan kiristyminen, geopoliittiset jännitteet, rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja
mahdolliset lisäsopeutustoimet Suomessa luovat kuitenkin epävarmuutta ja volatiliteettia myös Postin
toimintaympäristöön. Tästä syystä johdon arvioihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Vaikka
Posti ei katso geopoliittisilla riskeillä olevan suoraa vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, pitkittyneet
hitaan kysynnän jaksot tai muut haitalliset vaikutukset liiketoiminnan suorituskykyyn pitkällä aikavälillä
voivat vaikuttaa negatiivisesti pitkäaikaisiin varoihin sisältäen liikearvon ja laskennalliset verosaamiset.
Ilmastoliitännäiset seikat
Postin ilmastotavoitteet edellyttävät investointeja puhtaan kalustotiekartan mukaisesti.
Kokonaistaloudellisesti nämä eivät kuitenkaan vaadi merkittäviä lisäinvestointeja, sillä kalusto uusiutuu
ja korvautuu uudentyyppiseksi olemassa olevan kaluston jäljellä olevan käyttöiän aikana. Keskeisimmät
ilmastoliitännäiset seikat ja niihin kytkeytyvät taloudelliset riskit liittyvät vihreiden ajoneuvojen,
polttoaineiden, latausinfran sekä energian saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Edellä mainitut seikat
on huomioitu ennusteissa ja erityisesti arvonalennustestauksessa parhaan tiedon ja arvion mukaan.
Ilmastoliitännäisillä seikoilla voi olla vaikutuksia tulevien vuosien kannattavuuteen ja siten
arvonalentumislaskelmiin ilmastotavoitevuosien lähestyessä. Postin tavoitteena on toimia
fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.
Postin lainajärjestelyjen marginaalit on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Näiden vaikutus
kokonaiskorkokuluihin on kuitenkin vähäinen.
122
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsolidointiperiaatteet
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Posti Group Oyj:n sekä kaikki sen tytäryritykset, joissa
konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy joko suoraan tai välillisesti, kun konsernilla on oikeus
käyttää yrityksessä päätösvaltaa ja mahdollisuus valtaansa käyttämällä vaikuttaa tytäryrityksen
tuottoon, ja se altistuu tytäryrityksen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kun määräysvalta syntyy, ja siihen saakka,
kunnes määräysvalta yrityksessä lakkaa.
Konserniyritysten keskinäinen osakeomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, konsernin sisäinen voitonjako sekä
realisoitumattomat voitot konserniyhtiöiden välillä eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Yhteiset toiminnot
Postilla on osuuksia keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä, jotka on konsernitilinpäätöksessä käsitelty
yhteisinä toimintoina. Postin omistusta vastaava osuus kiinteistöyhtiöiden varoista, veloista, tuotoista
ja kuluista esitetään konsernitilinpäätöksessä niitä parhaiten vastaavissa tuloslaskelma- ja tase-erissä.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konserniyhtiöiden tilinpäätökset laaditaan sen toimintaympäristön valuutassa, jossa kukin yhtiö
pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin
emoyhtiön toimintavaluutta.
Liiketapahtumat ja tase-erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän kurssia. Monetaariset tase-erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia
käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin poisluettuna käypiin arvioihin arvostetut
erät, jotka on muunnettu käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät
kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Rahoitustoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta nettosijoituksiksi luokitelluista konsernin sisäisistä
pitkäaikaisista lainoista syntyviä kurssieroja, jotka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. 
Tytäryhtiöt
Jos tytäryhtiöiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, muunnetaan niiden
tuloslaskelmat ja laajat tuloslaskelmat euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän
kurssiin. Näiden kurssien eroista aiheutuva muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Tytäryhtiöön tehdystä nettosijoituksesta syntyvä muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun
tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai
-tappiota.
Ulkomaisten yhtiöiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yhtiöiden varojen ja
velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten
ulkomaisten yhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Tuloutusperiaatteet
Suurin osa konsernin tuotoista syntyy lyhytaikaisista lajittelu- ja jakelupalveluista, varastoinnista ja
logistiikkapalveluista. Puitesopimukset eivät yksinään muodosta IFRS 15 -standardin tarkoittamaa
asiakassopimusta, vaan tähän yhdistetään asiakkaan tekemä palvelun tilausvahvistus.
Tuotot suoritevelvoitteista kirjataan joko ajan kuluessa tai tietyllä ajanhetkellä, riippuen määräysvallan
siirtymisestä Postin täyttäessä suoritevelvoitteensa. Yleisesti liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa sen
mukaan kun palvelu suoritetaan. Postin tarjoamat palvelut suoritetaan vuorokaudessa tai päivissä,
mikä tarkoittaa sitä, että vain pieni osa on matkalla tai työn alla kauden vaihtuessa. Liikevaihto
tavaramyynnistä tuloutetaan yhtenä ajankohtana silloin, kun asiakas ostaa tavaran. Tavaramyynti
sisältää erilaisia pakkausmateriaaleja sekä kirje- ja toimistotarvikkeita.
Sopimuksen alussa konserni arvioi sopimuksessa luvatut palvelut määritelläkseen suoritevelvoitteet.
Suoritevelvoite voi olla joko lupaus toimittaa asiakkaalle erillinen tuote tai palvelu tai sarja erillisiä
tuotteita tai palveluita.
123
VUOSIKERTOMUS 2025
Joihinkin asiakassopimuksiin sisältyy muuttuvia vastikkeita, kuten paljousalennuksia tai
laatusanktiomaksuja. Muuttuvat vastikkeet tuloutetaan käyttäen odotettavissa olevaa arvoa tai
arvioitua todennäköisintä arvoa. Muuttuva vastike luetaan mukaan transaktiohintaan siihen määrään
asti, kun on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta ei jouduta tekemään.
Posti käyttää helpotusta eikä oikaise transaktiohintoja rahan aika-arvon huomioon ottamiseksi, koska
palvelujen luovuttamisen ja asiakkaan suorittaman maksun välinen aika ei ylitä yhtä vuotta.
Liikevaihtona esitetään tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot vähennettynä myyntiin
liittyvillä välillisillä veroilla, myönnetyillä alennuksilla sekä palvelun laatuun liittyvillä ja muilla
asiakashyvityksillä.
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -segmentin tarjoama sisältää pakettien jakelu- ja rahtipalvelut.
Verkkokauppa- ja jakelupalveluiden liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa Postin täyttäessä
suoritevelvoitteensa. Suoritevelvoitteena on kuljettaa paketti tai rahti lähetyspisteestä sovittuun
jakelupisteeseen. Transaktiohinta perustuu muun muassa kuljetettavan paketin tai rahdin kokoon,
painoon ja etäisyyteen sekä mahdollisiin lisäpalveluihin kuten toimitustapaan ja -nopeuteen. Päätuote
ja lisäpalvelut yhdistetään yleensä yhdeksi suoritevelvoitteeksi. Tilikauden päättyessä kesken olevien
palveluiden täyttämisaste arvioidaan ja tuotot kirjataan tähän perustuen, mikäli tällä on olennaista
vaikutusta.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoaa sopimus- ja sisälogistiikkaa. Varastointi- ja logistiikkapalvelut
tuloutetaan ajan kuluessa, kun palvelu toimitetaan asiakkaalle. Suoritevelvoitteet käsittävät tavaran
vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin, tilausten poiminnan, pakkauksen ja toimituksen sekä
varastokirjanpidon. Transaktiohinta perustuu varaston työsuoritteiden lukumäärään tai asiakkaan
käyttämään varastotilaan. Henkilöstövuokrauspalvelujen transaktiohinta perustuu työsuoritteeseen.
Johdon arvion mukaan sen asiakassopimukset eivät sisällä leasing-järjestelyjä, sillä asiakkaalla ei ole
kontrollia varastotilaan ja siihen, missä heidän tuotteensa varastossa sijaitsevat.
Postipalvelut
Postipalvelut tarjoaa jakelupalveluita, monikanavapalveluita ja digitaalisia palveluita, jotka kattavat
mm. kirjeet (sekä yritysten että kuluttajien kirjelähetykset), monikanavaiset viestintäratkaisut, sanoma-
ja aikakauslehtien jakelun sekä osoitteelliset suoramarkkinointipalvelut. Suoritevelvoitteita ovat
esimerkiksi postikortin, kirjeen, lehden tai digitaalisen viestin toimitus. Pääsääntönä tuloutuksessa on,
että palvelujen liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa Postin täyttäessä suoritevelvoitteensa. Palveluille,
joiden suorittaminen on kesken raportointikauden lopussa, edistyminen arvioidaan ja tuotot kirjataan
siihen perustuen.
Konserni tulouttaa liikevaihdon tietyistä ennakkoon maksetuista palveluista, jotka sisältävät
postimerkit, postimaksukoneen sekä ennakkoon maksetut postimaksun sisältävät kirjekuoret niiden
arvioidun käytön perusteella. Arvioitu käyttö perustuu tilastollisiin malleihin. Käyttämättömistä
palveluista jaksotetaan asiakassopimuksiin perustuva velka taseeseen. Velka esitetään tilinpäätöksessä
taseen lyhytaikaisissa saaduissa ennakoissa. Posti käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tilastollisen
tuloutusmallin kehittämiseen, arviointiin ja päivittämiseen.
Jälleenmyyjille postimerkkimyynnistä maksettavat palkkiot kirjataan kuluksi, kun Posti on suorittanut
ennakkoon maksetun palvelun. Jälleenmyyjille ennakkoon maksetuista myyntipalkkioista on jaksotettu
taseeseen asiakassopimuksiin perustuva omaisuuserä siltä osin kuin sen arvioidaan kohdistuvan
käyttämättömiin postimerkkeihin. Jälleenmyyjien palkkio kirjataan kuluksi silloin, kun sitä vastaava
liikevaihto tuloutetaan.
Konserni toimii päämiehenä yleispalveluvelvoitteen alaisten ulkomaille lähtevien kirje- ja
pakettipalveluiden osalta. Liikevaihto kirjataan bruttoperiaatteella siten, että palveluihin liittyvät
kolmansille osapuolille suoritettavat päätemaksut kirjataan kuluksi ja esitetään tuloslaskelmassa
liiketoiminnan kuluina.
Sopimuskustannukset
Sopimuksen saamisesta aiheutuvat menot, esimerkiksi myyntibonukset, aktivoidaan ja jaksotetaan
sopimusajalle, mikäli ne odotetaan saatavan katetuksi. Konserni kirjaa kuluksi sopimuksen saamisesta
aiheutuvat menot, joiden poistoaika olisi enintään yhden vuoden.
124
VUOSIKERTOMUS 2025
Sopimuksen täyttämiseen liittyvät menot aktivoidaan ja jaksotetaan sopimusajalle, mikäli
aktivointikriteerit täyttyvät eli kulut liittyvät välittömästi sopimukseen, luovat tai parantavat
sopimuksen täyttämiseen käytettäviä voimavaroja, ja mikäli ne odotetaan saatavan katetuksi.
Yleiskuluja tai hallintomenoja ei aktivoida.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset tuloutetaan ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernin johdolla on
riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan, ja että konserni täyttää avustuksen saamiselle asetetut
ehdot. Jotkin kuljetuskalustohankintoihin, tuotteisiin ja kehityskuluihin liittyvät avustukset esitetään
tilinpäätöksessä netottamalla ne aktivoidun omaisuuserän hankintamenosta.
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, joista suurin osa on maksupohjaisia. Konserni suorittaa maksuja
eläkevakuutusjärjestelyihin lakisääteisesti tai sopimuksiin perustuen. Maksupohjaisiin järjestelyihin
tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin kaudella, jota
veloitus koskee. Eläkemaksun suorittamisen jälkeen konsernilla ei ole eläke-etuudesta johtuvia
velvoitteita.
Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä taseeseen kirjattu velka on velvoitteen nykyarvo tilikauden
lopussa vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Velvoitteen nykyarvo perustuu
riippumattoman vakuutusmatemaatikon vuosittain tekemään laskelmaan, ja se on laskettu
ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä
Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut tulevaisuuden kassavirrat
diskonttokorolla, joka vastaa velvoitetta vastaavilla ehdoilla ja vastaavissa valuutoissa liikkeelle
laskettujen korkealaatuisten yrityslainojen korkoja.
Nettokorkomenon laskennassa on käytetty diskonttokorkoa, ja se on laskettu velvoitteen nykyarvosta
vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Meno on kirjattu tuloslaskelman
rahoituskuluihin.
Voitot ja tappiot etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kokemusperusteisista muutoksista ja
vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista kirjataan tuloslaskelmaan kaudelle, jolla muutokset
tapahtuvat, ja esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Lisätietoja konsernin etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä on esitetty liitetiedossa Eläkevelvoitteet.
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelmassa verokuluna esitetään konserniyhtiöiden verotettavan tulon ja paikallisten
verosäännösten perusteella tilinpäätöspäivään mennessä säädetyn tai käytännössä hyväksytyn
verokannan mukaan lasketut verot sekä mahdolliset aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin
kuin väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien laskennallisten
verovelkojen ja -saamisten muutokset.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksen
mukaisen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä,
käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, varauksista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä
käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään
mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja, joilla laskennallisen verovelan tai
-saamisen odotetaan realisoituvan. Posti soveltaa väliaikaista poikkeusta olla kirjaamatta laskennallisia
veroja Pilari 2 -lainsäädäntöön liittyen.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero ja tappiot voidaan hyödyntää.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa, ellei voitonjako ole
todennäköinen ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja aiheuta siten veroseuraamuksia.
Veroilmoitusten laadintaan, siirtohinnoitteluun tai muihin verosidonnaisiin asioihin voi liittyä tulkintaa
ja epävarmuutta. Kukin epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen
menetelmästä, joka ennustaa epävarmuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkien epävarmojen
veropositioiden vaikutukset huomioidaan verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että
veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyn.
125
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilikauden verot ja laskennalliset verot kirjataan tuloslaskelmaan lukuun ottamatta sellaisia eriä, jotka
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan. Tällaisten erien verovaikutus kirjataan
vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan.
Aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo
Konserni soveltaa liiketoimintojen yhdistämisissä hankintamenetelmää. Yritysostojen tai
liiketoimintakauppojen hankintameno muodostuu käteisvastikkeen ja ehdollisten kauppahintaerien
käyvästä arvosta. Ehdolliset kauppahintaerät arvioidaan tulevien odotettujen kassavirtojen nykyarvon
perusteella, ja ne kirjataan taseen rahoitusvelkoihin ja esitetään muiden velkojen ryhmässä. Velat
arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankinnan yhteydessä tunnistetut hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat
arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Taseeseen merkittävä liikearvo vastaa sitä osaa
hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen
käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana.
Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
arvonalentumistappioilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan
arvonalentumisen varalta vuosittain ja tarvittaessa useammin, jos yksittäiset tapahtumat tai
olosuhteiden muutokset antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Tätä tarkoitusta varten
liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa
tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän siitä
hankinnasta, josta liikearvo muodostui. Arvonalentumistestauksen periaatteita on kuvattu tarkemmin
jäljempänä kohdassa Arvonalentumistestaukset sekä liitetiedossa Aineettomat hyödykkeet.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi tilikaudella, jonka aikana ne
ovat syntyneet. Merkittävistä uusista tai olennaisesti parannetuista ohjelmistoista, palvelusovelluksista
ja toiminnanohjausjärjestelmistä syntyneet kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, mikäli ne
täyttävät seuraavat edellytykset. Lopputuloksen on oltava kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoinen ja
konsernilla oltava aikomus ja voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä hyödykkeen
myymiseen tai käyttämiseen. Kehittämismenojen määrä on lisäksi pystyttävä laskemaan luotettavasti
sekä kehittämistyön tuloksena syntyvästä hyödykkeestä odotettava saatavan vastaista taloudellista
hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan aineettomiksi hyödykkeiksi ja poistetaan niiden
taloudellisena vaikutusaikana, joka on 3–10 vuotta siitä hetkestä lukien, jolloin ne ovat valmiita
käytettäviksi. Olennaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeet raportoidaan T&K-menoina.
Muut aineettomat hyödykkeet
Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet, kuten lisenssit ja sovellukset, merkitään alun perin
taseeseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu aineeton omaisuus, kuten
asiakaskanta, tavaramerkit ja hankittu teknologia, kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon, joka
vastaa poistojen perustana olevaa hankintamenoa. Taloudellisia vaikutusaikoja tarkastellaan ja
tarvittaessa oikaistaan, jos niitä koskeviin arvioihin tulee muutoksia.
Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa ohjelmistoratkaisuja ja -lisenssejä (joihin Postilla on
määräysvalta) sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja asiakaskantoja ja tavaramerkkejä.
Pilvipalvelusopimukset kirjataan kuluiksi tai jaksotetaan IFRIC-agendapäätöksen mukaisesti. Konsernin
muilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jonka aikana ne poistetaan.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Ohjelmistoratkaisut ja -lisenssit
3–15 vuotta
Asiakaskannat
5–10 vuotta
Tavaramerkit
3–5 vuotta
Hankittu teknologia
5 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumisilla vähennettynä. Alkuperäinen hankintameno sisältää kaikki omaisuuserän hankintaan
välittömästi kohdistettavat erät, kuten ostohinta, asennus- ja muut käyttöönottokustannukset.
Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai
vuokratuista käyttöoikeusomaisuuseristä vuokra-aikana. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
126
VUOSIKERTOMUS 2025
Taloudellisia vaikutusaikoja tarkastellaan ja tarvittaessa oikaistaan, jos niitä koskeviin arvioihin tulee
muutoksia.
Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat maa- ja vesialueista, tuotanto- ja
toimistorakennuksista ja rakennelmista, koneista ja kalustosta, kuten kirje- ja pakettilajittelukoneista,
kuljettimista, ajoneuvoista ja trukeista, sekä muista aineellisista hyödykkeistä, kuten varastohyllyistä ja
-järjestelmistä sekä pakettiautomaateista.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Tuotannolliset rakennukset
15–50 vuotta
Toimistorakennukset
25–40 vuotta
Kevyet rakennelmat
5–15 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet
3–20 vuotta
Tuotannon koneet ja laitteet
3–13 vuotta
Ajoneuvot
3–5 vuotta
Varastohyllyt ja -laitteet
5–13 vuotta
Pakettiautomaatit
3–7 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
3–10 vuotta
Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset,
käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan.
Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden
menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu
tulevaisuudessa konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat
syntyneet.
Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöksi luokitellaan maa-alueet tai rakennukset tai niiden osat, jotka pidetään
vuokrattavana ulkopuoliseen käyttöön tai kiinteistön arvonnousun vuoksi. Tähän luokkaan kuuluvat
myös myyntitarkoituksessa kehitettävänä olevat kiinteistöt. Sijoituskiinteistöt arvostetaan taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumisilla. Ympäristövaraukset ja
mahdolliset muutokset arvion määrässä vaikuttavat sijoituskiinteistöjen arvoon. Sijoituskiinteistöjen
rakennukset poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Kiinteistöihin sisältyviä
maa-alueita ei poisteta. Arvonalentumistappiot kirjataan jäljempänä kappaleessa
Arvonalentumistestaukset kuvattujen periaatteiden mukaisesti.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset
25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet
3–8 vuotta
Arvonalentumistestaukset
Liikearvosta ja keskeneräisistä aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä (esimerkiksi aktivoidut
kehitysprojektit, joita ei ole vielä saatettu loppuun) ei tehdä poistoja, vaan ne testataan vuosittain
arvonalentumisen varalta. Testaus suoritetaan useammin, mikäli tapahtumat tai olosuhteiden
muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ehkä ole kerrytettävissä.
Pitkäaikaisille omaisuuserille, joista kirjataan poistot niiden taloudellisena pitoaikana (esimerkiksi
käyttöoikeusomaisuuserät), tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä siitä, että niiden tasearvo
ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa
tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan
nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan siltä osin, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi
kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Omaisuuserät on kohdistettu arvonalentumistestausta varten alimmalle yksikkötasolle, jonka
rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien
rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Postin rahavirtaa tuottavat yksiköt, joiden perusteella
liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan, on esitetty liitetiedossa Aineettomat hyödykkeet.
Sijoituskiinteistöt testataan omana rahavirtaa tuottavana kokonaisuutena.
127
VUOSIKERTOMUS 2025
Jos aineellisesta tai aineettomasta omaisuuserästä liikearvoa lukuun ottamatta on kirjattu
arvonalentumistappio, sen mahdollista peruuttamista arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.
Vuokrasopimukset
Posti hyödyntää standardin sallimaa helpotusta jättää pois taseesta vähäarvoiset vuokratut
omaisuuserät ja lyhytaikaiset (12 kuukautta tai alle) vuokrasopimukset. Lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin sisältyy myös sellaisia toimitilojen vuokrasopimuksia, joissa sekä Postilla että
vuokranantajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus 12 kuukautta tai lyhyemmän irtisanomisajan
puitteissa. Joitakin Postin toiminnan kannalta keskeisiä toimitilojen vuokrasopimuksia, jotka ovat
lyhytaikaisia, on aktivoitu taseeseen johdon harkintaa käyttäen pidemmällä vuokra-ajalla kuin mitä
vuokrasopimuksessa on sovittu. Näihin toimitiloihin liittyy pidemmän ajan käyttösuunnitelmia.
Taseeseen kirjattavista vuokrasopimuksista kirjataan taseeseen vuokrasopimusvelka tulevien
vuokranmaksujen nykyarvosta. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen mukaisella
diskonttokorolla, tai jos se ei ole saatavissa, Postin lisäluoton korolla, joka määritetään erikseen
jokaiselle merkittävälle maantieteelliselle alueelle, sopimusajalle ja omaisuuserätyypille.
Posti käyttää viitekorkoina rahoitusmarkkinoilla noteerattuja euron swap-korkoja. Posti on määrittänyt
vuokrasopimusten pituuden mukaan kolme koria, joille sovelletaan kolmea erilaista viitekorkoa.
Yhtiökohtainen marginaali heijastaa kunkin vuokralle ottajan taloudellista tilannetta. Vuokrattu
omaisuuserätyyppi otetaan huomioon oikaisemalla lisäluoton korkoa alemmaksi, mikäli vuokrasopimus
koskee toimitilaa.
Vuokrasopimuksiin voi liittyä sopimuksen tulevaisuuteen kohdistuva jatkamisoptio tai päättämisoptio.
Asia on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
keskeiset epävarmuustekijät.
Vuokramaksujen rahavirrasta vuokravelan pääomaosuuteen liittyvä osuus luokitellaan rahoituksen
rahavirtaan, ja ainoastaan koron osuutta kuvaava osuus esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Taseen
ulkopuolisten vuokrasopimusten rahavirta esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Etenkin pidemmissä toimitilojen vuokrasopimuksissa voidaan joutua muuttamaan kirjanpidon eriä
sopimuksen elinkaaren aikana, mikäli vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan tai Posti muutoin
uudelleenarvioi vuokrasopimuksen sisältöä. Muuttuneet vuokramaksut, muutettu vuokra-ajan pituus
tai Postin muuttunut arvio siitä tai muut olennaiset muutokset oikaistaan kirjanpidossa
vuokrasopimusvelkaan ja käyttöoikeusomaisuuserään.
Postin vuokrasopimusten tasearvoista olennaisin osa perustuu toimitiloista tehtyihin vuokrasopimuksiin.
Näihin sopimuksiin liittyy tyypillisesti vuosittainen hinnankorotus. Lukumääräisesti suurin osa Postin
vuokrasopimuksista liittyy vuokrattuihin ajoneuvoihin, joissa vuokrahinta on tyypillisesti vakiomääräinen
koko vuokrasopimuskauden. Ajoneuvoista maksettavaan vuokraan sisältyy usein myös
palvelukomponentteja. Taseeseen kirjattavaan vuokrasopimuksen arvoon ei sisällytetä
palvelukomponentteja vaan ainoastaan puhdas pääomavuokran määrä.
Vaihto-omaisuus
Konsernin vaihto-omaisuus sisältää postimerkkejä, pakkausmateriaaleja, myytäväksi tarkoitettuja
tavaroita sekä tuotantomateriaalia, kuten paperia ja kirjekuoria. Vaihto-omaisuus arvostetaan joko
hankintamenoon soveltaen keskihintamenetelmää tai sitä alhaisempaan todennäköiseen
myyntihintaan. Hankintameno sisältää varaston hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.
Todennäköinen myyntihinta on arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi
saattamiseen tarvittavat menot sekä myynnistä ja jakelusta aiheutuvat menot.
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu
konsernin määrittelemään liiketoimintamalliin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtoihin.
Rahoitusvarat, joiden osalta liiketoimintamallina on pitää omaisuuserät eräpäivään asti, ja joiden
sopimukseen perustuvat rahavirrat muodostuvat yksinomaan pääomasta ja koronmaksusta,
luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi. Muut rahoitusvarat luokitellaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
128
VUOSIKERTOMUS 2025
Rahoitusvarat kirjataan taseeseen ja taseesta pois selvityspäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois
kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on lakannut
olemasta voimassa tai menetetty, tai kun riskit ja tuotot on kaikilta olennaisilta osin siirretty konsernin
ulkopuolelle. Kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta, syntynyt voitto tai tappio kirjataan suoraan
tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin (tai myyntisaamisten osalta muihin liiketoiminnan
tuottoihin tai kuluihin) yhdessä valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden kanssa.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan sijoitukset
joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinasijoituksiin sekä myyntisaamiset ja muut saamiset. Näiden
rahoitusvarojen korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Konserni arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien velkainstrumenttien odotettavissa olevat
luottotappiot tulevaisuuteen suuntautuvasti. Sovellettava arvonalentumisen arviointimenetelmä
perustuu siihen, onko rahoitusvaran luottotappioriski kasvanut merkittävästi. Alhaisen luottoriskin
joukkovelkakirjalainasijoituksille konserni soveltaa alhaisen luottoriskin helpotusta, jolloin kirjattava
arvonalentuminen rajoittuu 12 kuukauden odotettavissa olevaan luottotappioon. Taseen
arvonalentumiskirjauksen muutokset esitetään muissa rahoituskuluissa.
Myyntisaamisten arvonalentumiskirjauksissa konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä, jonka
mukaan odotettavissa oleva luottotappio kirjataan koko voimassaoloajalta, paitsi jos saatavasta on jo
kirjattu arvonalentuminen. Odotettavissa oleva luottotappio arvioidaan tulevaisuuteen katsovan mallin
avulla, jossa todennäköisyys asiakkaan maksukyvyttömyydestä arvioidaan. Myyntisaamisten
ikäjakauma vaikuttaa arvioituun luottotappion todennäköisyyteen. Myyntisaamiset kirjataan
kokonaisuudessaan odotettavissa olevaan luottotappioon, kun erääntymisestä on 180 päivää tai
kauemmin. Arvonalentumiskirjaus tehdään, jos on viitteitä siitä, ettei maksun saaminen ole
perustellusti odotettavissa johtuen esimerkiksi sopimuksellisten maksujen laiminlyönnistä tai
konkurssista. Taseen arvonalentumiskirjauksen muutokset ja luottotappiot esitetään liiketoiminnan
muissa kuluissa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan oman pääoman ehtoiset
sijoitukset. Tähän luokkaan sisältyy listaamattomia osakkeita. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten
käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot
kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin sisältyvät myös johdannaiset, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaisten käypien arvojen muutoksesta johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka
aikana ne syntyvät.
Rahoitusvelat
Konserni luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Muista kuin johdannaissopimuksista johtuvat rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon
kirjattaviksi rahoitusveloiksi. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella
käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron
menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaisten käypien arvojen muutoksesta johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka
aikana ne syntyvät.
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän
käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Voitot ja
tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Vaikka eräät johdannaiset on tehty suojaamistarkoituksessa, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Tällaisia ovat valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvältä valuuttariskiltä suojaavat
129
VUOSIKERTOMUS 2025
valuuttajohdannaiset. Näiden johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti
joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin riippuen suojauksen tarkoituksesta.
Posti on arvioinut, että sähkön hankinnan ja hintakiinnitysten sopimuskokonaisuutta voidaan käsitellä
yhtenä laskentayksikkönä, ja että kyse on läheisesti sähkönhankintasopimukseen riippuvista
kytketyistä johdannaisista. Näin ollen sähköjohdannaisia ei ole esitetty taseessa käyvän arvon
periaatteella, vaan konserni on soveltanut IFRS 9 -tilinpäätösstandardin mahdollistamaa oman käytön
poikkeusta.
Rahavarat
Käteinen raha koostuu käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Rahavarat koostuvat muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti
vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja joiden arvonmuutosten riski on
vähäinen. Konsernin rahavaroihin luokitelluilla rahamarkkinasijoituksilla on hankinta-ajankohtana
enintään kolmen kuukauden maturiteetti.
Käyvän arvon määrittäminen
Konserni arvostaa tilinpäätöksessään käypään arvoon johdannaiset, oman pääoman ehtoiset
sijoitukset sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja velat.
Kaikki varat ja velat, jotka arvostetaan käypään arvoon, tai joiden käypä arvo esitetään
tilinpäätöksessä, luokitellaan käypien arvojen hierarkiaa käyttäen seuraavasti:
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin
noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä
konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin
todennettaviin markkinatietoihin.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu
todettavissa olevaan markkinatietoon.
Konserni selvittää jokaisen raportointikauden lopussa, onko toistuvasti tilinpäätökseen merkittäviä
varoja ja velkoja siirtynyt hierarkian tasolta toiselle. Luokittelun uudelleenarviointi perustuu käyvän
arvon määrittämisessä käytettäviin merkittäviin alimman hierarkiatason syöttötietoihin.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on
arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyistä kirjataan varaus, kun niitä koskeva yksityiskohtainen
ja virallinen suunnitelma on hyväksytty ja julkaistu.
Varauksen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon maksuvelvoitteen täyttämiseksi tarvittavien
maksujen nykyarvosta tilinpäätöshetkellä. Nykyarvon laskennassa käytetään ilman veroja laskettua
diskonttauskorkoa, joka vastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen
liittyvistä riskeistä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen muutos kirjataan korkokuluksi.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan yhden tai useamman
epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva
velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida
määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
keskeiset epävarmuustekijät
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää konsernin
johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt
arviot ja oletukset perustuvat laadintahetken parhaaseen tietämykseen senhetkisistä tapahtumista ja
olosuhteista, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
Tilinpäätöksen laatimisessa erityistä harkintaa vaativat tai laatimisen kannalta erityisen monimutkaiset
130
VUOSIKERTOMUS 2025
periaatteet on esitetty alla, samoin kuin ne erät, joihin todennäköisimmin jouduttaisiin tekemään
olennaisia oikaisuja, jos arviot ja oletukset osoittautuvat vääriksi.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo, samoin kuin muut omaisuuserät, testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä
useammin, jos olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisen määrittämiseen kuuluu, että
käytetään arvioita, jotka koskevat arvonalentumisen syytä, ajoittumista ja määrää, näihin kuitenkaan
rajoittumatta. Arvonalentuminen, tai sen peruutus, voi perustua moneen eri tekijään, joita ovat
esimerkiksi kilpailuolosuhteiden muutokset, Postin liiketoimintojen kasvuodotukset,
pääomakustannusten nousu, teknologian vanhentuminen, palvelujen lopettaminen, jälleenhankinta-
arvot, vertailukelpoisissa transaktioissa toteutuvat hinnat sekä muut arvonalentumiseen viittaavat
olosuhteiden muutokset. Arvonalentumiseen viittaavien indikaattoreiden tunnistaminen samoin kuin
tulevaisuudessa kertyvien rahavirtojen arvioiminen ja omaisuuserien (tai omaisuuseräryhmien) käypien
arvojen määrittäminen edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, joka liittyy arvonalentumiseen
viittaavien indikaattoreiden tunnistamiseen ja niistä varmistumiseen, ennakoituihin rahavirtoihin,
sovellettaviin diskonttokorkoihin, taloudellisiin vaikutusaikoihin ja jäännösarvoihin. Rahavirtaa
tuottavan yksikön käyttöarvoa määritettäessä mukaan tulee uusia suunnittelua koskevia
epävarmuustekijöitä, jotka kuvastavat makrotaloudelliseen kehitykseen liittyviä riskejä ja voivat
vaikuttaa epäedullisesti liiketoiminnan tulokseen tulevaisuudessa.
Merkittävimmät oletukset, joita tehdään liikearvon arvonalentumistestauksessa, koskevat liikevaihdon
kasvua, liikevoiton kehittymistä, diskonttokoron (WACC) määrittämistä sekä ennustejakson jälkeiseen
aikaan sovellettavaa pitkän aikavälin kasvuvauhtia.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen liittyvä epävarmuus
Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa
on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan saamisten perustana olevat väliaikaiset erot ja
tappiot pystytään hyödyntämään. Kirjattavissa olevan saamisen määrittäminen edellyttää merkittävää
harkintaa, ja se riippuu ennen kaikkea tulevaisuudessa kertyvän verotettavan tulon ajoittumisesta ja
määrästä sekä verosuunnittelun mahdollisuuksista. Harkinta koskee erityisesti eräissä Postin
ulkomaisissa tytäryhtiöissä syntyneitä käyttämättömiä tappioita, ja sitä voidaanko kyseiset tappiot
hyödyntää. Posti arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten odotettavissa
olevaa hyödyntämistä harkitsemalla, kuinka todennäköistä on, että (a) tulevaisuudessa kertyy
verotettavaa tuloa ja (b) veroilmoituksissa tehdyt ratkaisut pitävät.
Kun yhtiö on viime aikoina tuottanut tappiota, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan
laskennallisia verosaamisia vain siihen määrään asti kuin on vakuuttavaa näyttöä riittävän
verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Arvioitua tulevaa verotettavaa tuloa ei pidetä
vakuuttavana näyttönä, ellei yhtiö ole näyttänyt toteen, että se pystyy kerryttämään merkittävän
määrän verotettavaa tuloa tilikaudella, tai ellei ole toteutunut muita tapahtumia, jotka antavat
riittävää näyttöä verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa. Myös uusiin transaktioihin ja
tapahtumiin samoin kuin uusien verosäännösten tulkintaan liittyvä epävarmuus voi vaikuttaa tähän
harkintaan.
Varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääasiassa viime vuosina läpikäytyihin muutosneuvotteluihin.
Merkittävä osa konsernin Suomen yhtiöiden pitkäaikaisista henkilöstökuluvarauksista on työnantajan
vastuuosuutta työttömyysvakuutusmaksusta Työllisyysrahastolle.
Taseessa varauksena esitetty maankäyttökorvaus ja ympäristövastuu sisältää kirjaamiskriteerit
täyttävän osan velasta. Eteläisen Postipuiston alueen kehittämiseen liittyvää kokonaisvastuuta tulee
tarkastella yhdessä muissa ehdollisissa veloissa esitetyn ympäristövastuun kanssa. Postin arvio niiden
kustannusten määrästä ja ajoituksesta, jotka sille syntyy velvollisuuksien täyttämisestä alueen
puhdistamisesta tulevaa asuinrakentamiskäyttöä varten, sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Alueen puhdistusta tehdään yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, ja keskusteluja käydään jatkuvasti
edistymisen seuraamiseksi ja muutosten arvioimiseksi.
Vuokrasopimusten ehtojen määrittely ja optioehtojen käsittely
Jos vuokrasopimukseen ei sisälly optioehtoja sopimuksen päättämisestä tai jatkamisesta, Posti ei tee
harkintaa vuokrasopimuksen jatkosta. Mikäli vuokrasopimukseen liittyy optioita koskien
vuokrasopimuksen päättämistä tai jatkamista, Posti arvioi option käyttämiseen liittyviä tekijöitä,
olosuhteita sekä taloudellisia vaikuttimia, ja niiden odotettavissa olevia muutoksia tulevaisuudessa,
jotka vaikuttavat Postin päätökseen käyttää tai olla käyttämättä optiota vuokrasopimuksen
alkamishetkestä option toteuttamispäivään saakka. Posti arvioi vuokrasopimuskohtaisesti
131
VUOSIKERTOMUS 2025
tulevaisuuden option käyttämisen kirjaamista kirjanpidon lukuihin kasvattamaan tai vähentämään
vuokrasopimusvelkaa.
Lyhytaikaiset vuokrasopimukset
Posti hyödyntää IFRS-tilinpäätösstandardin sallimaa helpotusta lyhytaikaisten (alle 12 kuukautta) ja
arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osalta. Tällaisia sopimuksia ei aktivoida taseeseen. Sellaiset
toimitilojen vuokrasopimukset, joissa sekä Postilla että vuokranantajalla on irtisanomismahdollisuus
alle 12 kuukauden sisällä, katsotaan yleensä sisältyviksi lyhytaikaisten vuokrasopimusten ryhmään.
Osa lyhytaikaisista keskeisten toimitilojen vuokrasopimuksista aktivoidaan taseeseen siitä huolimatta,
että lyhytaikaisen vuokrasopimuksen ehdot täyttyvät. Tällöin tiloihin yleensä liittyy pitkäaikaisia, käsillä
olevan vuokrasopimuksen ylittäviä käyttösuunnitelmia.
Tulevilla tilikausilla voimaan tulevat standardimuutokset
Konserni alkaa soveltaa uusia ja muutettuja standardeja niiden voimaantulosta lähtien.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
IASB julkaisi 9.4.2024 uuden IFRS 18 -tilinpäätösstandardin (voimaantulo 1.1.2027 alkaen). Standardi
korvaa nykyisen IAS 1 -standardin ”Tilinpäätöksen esittäminen”, ja sillä muutetaan useita muita IFRS-
tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia ”Rahavirtalaskelmat” ja IAS 8 -standardia
”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet”.
Standardi sisältää:
uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita tuloslaskelmassa,
uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja koskevien tietojen
antamisesta, ja
uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita.
Posti analysoi parhaillaan IFRS 18-standardin vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. Konsernilla on
siirtymäsuunnitelma kohti ensimmäisen IFRS 18-standardin mukaista osavuosikatsausta 31.3.2027 ja
vuositilinpäätöstä 31.12.2027.
Olennaisimmat muutokset, jotka Posti on tunnistanut alustavassa vaikutusanalyysissään, on kerrottu
seuraavissa kappaleissa.
Uudet tuloslaskelmaryhmät
Tuloslaskelman tuotot ja kulut ennen veroja luokitellaan kolmeen ryhmään: liiketoiminnan, sijoitusten
ja rahoituksen ryhmät. Liiketuloksen jälkeen esitetään uusi välisumma ”Tulos ennen rahoitusta ja
tuloveroja”. Uusi välisumma sisältää nettotuotot sijoituskiinteistöistä sekä nettotuotot muista
sijoituksista.
Nykyisessä raportoinnissa nettotuotot sijoituskiinteistöistä sisältyvät liiketulokseen. Muutoksen
seurauksena Postin sijoituskiinteistöihin liittyvät tuotto- ja kuluerät, kuten vuokratuotot, mahdolliset
myyntitulokset sekä poistot ja arvonalentumiset siirretään liiketuloksen alapuolelle. Raportointikausilla
Postin liiketulos sisältää pienempiä määriä sijoituskiinteistöjen vuokratuottoja ja hoitokuluja (lisätietoja
liitetiedossa Sijoituskiinteistöt) sekä aikaisemman pääkonttorin poistoja. Tulevaisuudessa Posti ennakoi
myyntituloksia esimerkiksi Eteläisen Postipuiston sijoituskiinteistöstä.
Nettotuotot muista sijoituksista esitetään nykyään rahoitustuotoissa. IFRS 18 -standardin mukaan ne
tulevat esitettäväksi sijoitusten ryhmässä ennen uutta välisummaa ”Tulos ennen rahoitusta ja
tuloveroja”. Ne sisältävät tuotot ja kulut sijoituksista oman ja vieraan pääoman ehtoisiin
instrumentteihin sekä tuotot rahavaroista.
Nettokulut rahoituksesta sisällytetään rahoituksen ryhmään ennen tulosta ennen veroja. Ryhmä
sisältää eriä, jotka on nyt esitetty rahoituskuluissa, muun muassa lainojen ja muiden rahoituksen
hankkimiseen käytettyjen instrumenttien kulut ja tuotot, vuokrasopimusvelkojen ja etuusperusteisten
eläkevelkojen korkokulut.
Muutoksia rahavirtalaskelman esittämistapaan
Esitystavan vaihtoehdot maksettujen korkojen osalta poistetaan ja ne esitetään jatkossa rahoituksen
rahavirrassa (kasvattaen liiketoiminnan rahavirtaa verrattuna nykyiseen esitystapaan). Saadut korot ja
tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä esitetään investointien rahavirrassa (pienentäen liiketoiminnan
rahavirtaa nykyisestä).
Rahavirta tullaan esittämään alkaen liiketuloksesta nykyisen tilikauden tuloksen sijaan.
132
VUOSIKERTOMUS 2025
Johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat luvut
Johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat luvut, kuten oikaistu liiketulos ja oikaistu käyttökate
sisällytetään tilinpäätökseen. Luvuista tulee esitettäväksi täsmäytyslaskelmat tuloslaskelman IFRS-
välisummiin.
Muut muutokset IFRS-tilinpäätösstandardeihin tai IFRIC-tulkintoihin
Muilla tiedossa olevilla tulevaisuudessa voimaan tulevilla IFRS-tilinpäätösstandardeilla tai IFRIC-
tulkinnoilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
133
VUOSIKERTOMUS 2025
1. Segmenttiraportointi
Posti julkaisee kolme raportoitavaa segmenttiä, jotka muodostuvat neljästä toimintasegmentistä.
Toimintasegmentit perustuvat niiden palveluihin, tuotteisiin ja markkinoihin, ja niitä johdetaan erillisinä
liiketoimintaryhminä.
Raportoitava segmentti
Toimintasegmentti
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
Postipalvelut
Postipalvelut
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut -segmentin tarjooma sisältää pakettien jakelu- ja rahtipalvelut.
Pakettien jakelupalvelut palvelevat asiakkaita Suomessa ja Baltian maissa, kun taas
pakettirahtipalveluiden ja lisäarvopalveluiden tarjonta on Suomessa.
Varastointi- ja logistiikkapalvelut tarjoaa sopimus- ja sisälogistiikkaa Suomessa ja Ruotsissa.
Segmentillä on yksi varasto myös Norjassa.
Postipalvelut tarjoaa jakelupalveluita, monikanavapalveluita ja digitaalisia palveluita, jotka kattavat
mm. kirjeet (sekä yritysten että kuluttajien kirjelähetykset), monikanavaiset viestintäratkaisut, sanoma-
ja aikakauslehtien jakelun sekä osoitteelliset suoramarkkinointipalvelut. Postipalvelut palvelee
asiakkaita valtakunnallisesti Suomessa monikanavaisella jakeluverkostollaan.
Varastointi- ja logistiikkapalvelujen osalta toimintasegmenttien liiketoiminnalla Suomessa ja Ruotsissa
on samankaltainen taloudellinen luonne, samanluonteiset palvelut sekä yhdenmukaiset asiakastyypit
ja markkinat Pohjoismaissa. Maantieteelliset alueet jaetaan kahteen toimintasegmenttiin, mutta
yhdistellään yhdeksi raportoivaksi segmentiksi. Näiden kahden toimintasegmentin bruttokate- ja
käyttökatetasot ovat suhteessa liikevaihtoon samankaltaiset. Toimintasegmenttien keskipitkän ja
pitkän aikavälin taloudellinen kehityssuunta on samankaltainen.
Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta
toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista. Vuonna 2025 ylin operatiivinen päätöksentekijä
arvioi toimintasegmenttien tuloksellisuutta ensisijaisesti oikaistun käyttökatteen perusteella. Osana
listautumisprosessia Posti Group on päivittänyt segmenttiraportointiaan. Sekä liiketulos että oikaistu
liiketulos esitetään segmenttikohtaisesti. Johto seuraa myös käyttökatetta sekä oikaistua
käyttökatetta.
Posti esittää oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liiketuloksen, joista se on oikaissut eri kausien välistä
vertailukelpoisuutta parantaakseen olennaiset tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat tuotto- ja
kuluerät (”erityiserät”). Erityiseriin sisältyvät muun muassa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä
aiheutuneet kulut, kuten henkilöstö-, toimitila-, sopimusten irtisanomis- ja asiantuntijapalvelukulut;
omaisuuserien arvonalentumistappiot; liikearvon arvonalentumiset ja osakkeiden, kiinteistöjen ja
liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai -tappiot sekä yritysjärjestelyihin liittyvät
transaktiokulut, ja yrityshankintojen ehdollisten kauppahintaerien muutoksista aiheutuvat tuotot ja
kulut, sekä Postin listautumisesta aiheutuvat kulut.
Palvelutuotannon kulut ja muut kulut kuvastavat johdon sisäisessä raportoinnissa käytettyä kulujen
jakoa. Palvelutuotannon kulut sisältävät välittömät kulut, jotka liittyvät liiketoimintatransaktioihin.
Muut kulut sisältävät välilliset kulut, jotka liittyvät yleis- ja hallintokuluihin. Palvelutuotannon kulut ja
muut kulut vastaavat yhteenlaskettuna tuloslaskelman eriä materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut sekä liiketoiminnan muut kulut. Palvelutuotannon kulut ja muut kulut kohdistetaan ja
allokoidaan segmenteille liiketoimintatransaktioiden määrän ja keskitettyjen palveluiden käytön
mukaisesti.
Muu toiminta ja kohdistamattomat sisältää konsernin yhteisiä toimintoja sekä eriä, joita ei ole
kohdistettu raportoitaville segmenteille. Taseen osalta segmenteille kohdistetaan pitkä- ja
lyhytaikaiset operatiiviset varat ja operatiiviset velat sisältäen korottomat velat ja varaukset. Muu
toiminta ja kohdistamattomat sisältää konsernin investoinnit kiinteistöihin ja ICT:hen.
Eliminoinnit sisältävät konsernin sisäisen liikevaihdon ja kustannukset, jotka eliminoidaan
segmenttiraportoinnin täsmäyttämiseksi Posti konsernin konsolidoituihin lukuihin.
Sidotussa pääomassa segmenteille kohdistetaan pitkä- ja lyhytaikaiset operatiiviset varat ja
operatiiviset velat sisältäen korottomat velat ja varaukset. Operatiiviset erät ovat sellaisia eriä, joita
segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa
134
VUOSIKERTOMUS 2025
segmenteille. Muu toiminta ja kohdistamattomat sisältää eriä, joita ei ole kohdistettu raportoitaville
segmenteille, kuten sijoituskiinteistöt sekä osinkovelat. Investoinnit sisältävät lisäykset aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin sisältäen investoinnit niin käyttöoikeusomaisuuseriin kuin
liiketoimintahankintoihin ja sijoituskiinteistöihin.
Johdon sisäisessä raportoinnissa käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ovat Postin
laskentaperiaatteiden mukaiset. Segmenttien väliset liiketoimet ovat markkinaehtoisia.
Kausivaihtelu
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua, eikä liikevaihto ja oikaistu liiketulos kerry
tasaisesti vuoden aikana. Vuoden neljäs neljännes on tyypillisesti muita vuosineljänneksiä vahvempi.
135
VUOSIKERTOMUS 2025
2025
miljoonaa euroa
Verkkokauppa-
ja
jakelupalvelut
Varastointi- ja
logistiikka-
palvelut
Postipalvelut
Muu toiminta
ja kohdista-
mattomat
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
Liikevaihto, ulkoinen
638,5
284,2
524,9
-
-
1 447,6
Liikevaihto, sisäinen
2,3
17,6
4,7
0,1
-24,7
-
Liikevaihto
640,9
301,7
529,6
0,1
-24,7
1 447,6
Liiketoiminnan muut tuotot
0,6
1,2
7,1
100,7
-98,1
11,5
Palvelutuotannon kulut
-438,8
-204,0
-334,8
-4,8
-9,0
-991,4
Muut kulut
-132,2
-67,2
-105,7
-113,9
131,8
-287,2
Käyttökate
70,5
31,7
96,2
-18,0
-
180,4
Käyttökatteeseen sisältyvät
erityiserät
-
3,5
4,0
8,6
-
16,0
Oikaistu käyttökate
70,4
35,2
100,2
-9,4
-
196,4
Käyttökate
70,5
31,7
96,2
-18,0
-
180,4
Poistot
-48,3
-40,5
-34,5
-3,7
-
-126,9
Arvonalentumiset
-0,1
-1,0
-
-
-
-1,2
Liiketulos
22,1
-9,8
61,7
-21,7
-
52,3
Liiketulokseen sisältyvät
erityiserät
-
4,4
4,0
8,6
-
17,0
Oikaistu liiketulos
22,0
-5,4
65,8
-13,1
-
69,3
Liiketulos
52,3
Rahoitustuotot ja -kulut
-16,6
Tuloverot
-12,2
Tilikauden tulos
23,5
Investoinnit
32,0
17,7
22,3
103,1
-
175,1
Henkilöstö kauden lopussa
3 254
3 565
6 253
679
-
13 751
Sidottu pääoma
259,2
296,9
158,5
82,6
-
797,3
2024
miljoonaa euroa
Verkkokauppa
- ja
jakelupalvelut
Varastointi- ja
logistiikka-
palvelut
Postipalvelut
Muu toiminta
ja kohdista-
mattomat
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
Liikevaihto, ulkoinen
638,1
285,2
598,1
-
-
1 521,4
Liikevaihto, sisäinen
2,8
17,8
4,8
0,1
-25,5
-
Liikevaihto
640,9
303,0
602,9
0,1
-25,5
1 521,4
Liiketoiminnan muut tuotot
0,4
3,0
8,9
98,0
-94,5
15,7
Palvelutuotannon kulut
-433,0
-202,0
-397,2
-4,9
-4,1
-1 041,2
Muut kulut
-137,2
-66,2
-114,7
-105,3
124,1
-299,3
Käyttökate
71,2
37,8
99,8
-12,1
-
196,6
Käyttökatteeseen sisältyvät
erityiserät
5,8
0,4
5,1
-0,3
-
11,0
Oikaistu käyttökate
77,0
38,3
104,8
-12,5
-
207,6
Käyttökate
71,2
37,8
99,8
-12,1
-
196,6
Poistot
-45,8
-42,2
-35,6
-3,2
-
-126,7
Arvonalentumiset
-0,3
-1,2
-0,1
-0,3
-
-1,9
Liiketulos
25,1
-5,6
64,1
-15,6
-
68,0
Liiketulokseen sisältyvät
erityiserät
5,8
1,6
5,1
-0,3
-
12,2
Oikaistu liiketulos
30,9
-4,0
69,2
-16,0
-
80,1
Liiketulos
68,0
Rahoitustuotot ja -kulut
-9,0
Tuloverot
-15,1
Tilikauden tulos
43,8
Investoinnit*
40,0
22,7
21,4
99,5
-
183,5
Henkilöstö kauden lopussa
3 333
3 750
6 999
682
-
14 764
Sidottu pääoma**
236,6
253,3
109,1
-52,5
-
546,6
*Muun toiminnan ja kohdistamattomien investointeja 2024 on oikaistu 8,7 miljoonalla eurolla liittyen Postin ja Helsingin kaupungin välisiin
maa-alueiden vaihtoihin sekä ympäristövastuun arvion pienennyksellä -1,6 miljoonaa euroa.
** Sidottu pääoma -tunnuslukua on oikaistu. Kohdasta muu toiminta ja kohdistamattomat on allokoitu sidottua pääomaa raportoitaville
segmenteille. Konserni yhteensä -tunnusluku ei ole muuttunut.
136
VUOSIKERTOMUS 2025
Käyttökatteeseen ja liiketulokseen vaikuttaneet erityiserät
2025
miljoonaa euroa
Verkko-
kauppa- ja
jakelupalvelut
Varastointi- ja
logistiikka-
palvelut
Postipalvelut
Muu toiminta ja
kohdistamattomat
Konserni
yhteensä
Henkilöstön uudelleenjärjestelykulut
-
2,2
2,1
0,7
5,0
Uudelleenjärjestelykulut (muut kuin
henkilöstöön liittyvät kulut)
-
1,0
-
-
1,0
Muut erityiserät
-
0,3
2,0
-
2,2
Listautumiskulut
-
-
-
5,9
5,9
Listautumispalkkio
-
-
-
2,0
2,0
Käyttökatteeseen sisältyvät
erityiserät
-
3,5
4,0
8,6
16,0
Arvonalentumiset
-
0,9
-
-
0,9
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät
-
4,4
4,0
8,6
17,0
2024
miljoonaa euroa
Verkko-
kauppa- ja
jakelupalvelut
Varastointi- ja
logistiikka-
palvelut
Postipalvelut
Muu toiminta ja
kohdistamattomat
Konserni
yhteensä
Henkilöstön uudelleenjärjestelykulut
5,8
-
5,1
0,2
11,0
Yritysjärjestelyihin liittyvät erät
-
-
-
-0,5
-0,5
Muut erityiserät
-
0,4
-
-
0,4
Käyttökatteeseen sisältyvät
erityiserät
5,8
0,4
5,1
-0,3
11,0
Arvonalentumiset
-
1,2
-
-
1,2
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät
5,8
1,6
5,1
-0,3
12,2
Varastointi- ja logistiikkapalveluiden liikevaihdon jako
miljoonaa euroa
2025
2024
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
194,1
201,3
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
107,7
101,8
Varastointi- ja logistiikkapalvelut, sisäinen
-0,1
-
Yhteensä
301,7
303,0
Maantieteelliset alueet
Konserni toimii seuraavilla maantieteellisellä alueilla: Suomi, Ruotsi, Norja sekä Baltian maat.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto määritellään konsernin ulkoisen asiakkaan sijaintimaan mukaan.
Varat esitetään niiden sijaintimaan mukaan, ja ne sisältävät pitkäaikaiset varat pois lukien
konserniliikearvon, laskennalliset verosaamiset ja rahoitusinstrumentit. Yksittäisenä maana vain Suomi
muodostaa olennaisen osan konsernin liikevaihdosta. Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta
määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta merkittävää
osaa konsernin liikevaihdosta.
2025
miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Baltia
Muut maat
Yhteensä
Liikevaihto
1 160,3
138,5
58,1
90,6
1 447,6
Pitkäaikaiset varat
552,3
92,6
30,4
2,7
678,1
2024
miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Baltia
Muut maat
Yhteensä
Liikevaihto
1 253,3
132,8
41,8
93,4
1 521,4
Pitkäaikaiset varat
495,5
99,7
31,3
0,5
627,1
Tulovirrat
miljoonaa euroa
2025
2024
Palvelujen myynti
1 433,4
1 506,8
Tavaroiden myynti
14,2
14,6
Yhteensä
1 447,6
1 521,4
137
VUOSIKERTOMUS 2025
2. Hankitut, myydyt ja lopetetut liiketoiminnot
2025
Tilikauden 2025 aikana ei ollut yritysostoja, divestointeja eikä lopetettuja toimintoja.
2024
Posti on aloittanut 10 vuoden strategisen kumppanuuden IT- ja konsulttiyritys CGI:n kanssa
postipalveluiden digitaalisen monikanavaisen viestinnän kehittämisessä ja toimittamisessa. Maaliskuun
2024 alusta 88 ammattilaista Suomessa, Puolassa, Latviassa ja Virossa siirtyi CGI:n palvelukseen.
31.5.2024 Aditro Logistics osti Cargo Support Holding C.S.H. AB:n kaikki osakkeet. Kyseessä on
pakkausratkaisuihin erikoistunut ruotsalainen yhtiö. Yhtiön liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa
vuodessa ja se työllistää 17 henkilöä. Hankinnan yhteydessä kirjattiin 1,0 miljoonan euron liikearvo.
Hankinta tukee Postin strategisia tavoitteita Ruotsissa ja tuo uutta kapasiteettia ja osaamista erityisesti
teollisuusasiakkaiden segmenttiin. Hankintaan liittyviä kuluja kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin 0,1
miljoonaa euroa. Hankinnalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.
3. Myyntituotot asiakassopimuksista
Suurin osa konsernin tuotoista syntyy lyhytaikaisista pakettien ja postin lajittelu- ja jakelupalveluista
sekä varastointi- ja logistiikkapalveluista. Tarkempi kuvaus segmenttien tarjoamista palveluista,
liikevaihdon jaottelu toimintasegmenteittäin, asiakkaan sijaintimaan mukaan sekä palvelujen ja
tavaroiden myyntiin on esitetty liitetiedossa Segmenttiraportointi. Tuloutusperiaatteet on kuvattu
tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Konsernin taseessa on seuraavat asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat:
miljoonaa euroa
2025
2024
Asiakassopimuksiin perustuvat päätemaksusaamiset
3,5
5,2
Muut asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
10,2
8,4
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät yhteensä
13,7
13,6
Asiakassopimuksiin perustuvat velat ennakkoon maksetuista palveluista
6,3
7,6
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
5,9
5,1
Asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä
12,2
12,7
Asiakassopimuksiin perustuvat velat ennakkoon maksetuista palveluista sisältävät tulouttamattoman
liikevaihdon postimerkeistä, ennakkoon maksetuista kirjekuorista ja postimaksukoneiden saldoista,
joita asiakkaat eivät ole vielä käyttäneet. Tulouttamattoman liikevaihdon määrä perustuu tilastollisiin
malleihin ja tutkimuksiin. Menetelmää on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa
kappaleessa Tuloutusperiaatteet.
138
VUOSIKERTOMUS 2025
Päätemaksusaamisten ja -velkojen netottaminen
Asiakassopimuksiin perustuvat päätemaksusaamiset (muilta postihallinnoilta) liittyvät ulkomailta
Suomeen saapuviin postilähetyksiin. Kansainvälisten monenvälisten sopimusten (esimerkiksi Maailman
Postiliiton sopimus) mukaisesti osapuoli, jolla on saaminen toisen maan postihallinnolta saa veloittaa
ennakkoon koko vuoden arvioidun nettosaamisen (lähtevän liikenteen velka vähennetään).
Tämä menettely johtaa tilanteeseen, jossa päätemaksuihin liittyvä nettosaaminen on olennaisilta osin
maksettu etukäteen tilinpäätöshetkellä. Taseessa esitetään nettomäärät vastapuolena olevien
postihallintojen kanssa. Jos suoritetut palvelut ylittävät ostetut palvelut ja ylittävät saadun ennakon,
nettomäärä esitetään joko asiakassopimuksiin perustuvana saamisena tai myyntisaamisena sen
mukaan, onko Postilla ehdoton laskutusoikeus.
Taseessa netotetut saamiset ja velat
Päätemaksusaamiset
2025
2024
Päätemaksusaamiset, brutto
38,5
40,7
Netotettu taseessa
-29,0
-30,7
Taseen nettomäärä
9,6
10,0
Päätemaksuvelat
2025
2024
Päätemaksuvelat, brutto
34,2
38,7
Netotettu taseessa
-29,0
-30,7
Taseen nettomäärä
5,3
8,0
Kuten edellä on todettu, kansainvälisiin postilähetyksiin liittyviin päätemaksuihin sovelletaan
kansainvälisissä monenvälisissä sopimuksissa (esimerkiksi Maailman Postiliiton sopimus) määriteltyjä
netottamissääntöjä. Päätemaksut on netotettu taseessa, koska nettopositio selvitetään vastapuolen
kanssa vuosittain. Nettomäärät esitetään taseen myyntisaamisissa ja muissa saamisissa, ostoveloissa
ja muissa veloissa, sekä saaduissa ennakoissa.
Asiakassopimuksiin perustuvista veloista tuloutettu liikevaihto
Liikevaihtoon kirjatut myyntituotot, jotka tilikauden alussa sisältyivät asiakassopimuksiin perustuvaan
velkaan:
miljoonaa euroa
2025
2024
Postimerkit ja muut ennakkoon maksetut palvelut
7,6
7,9
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
5,1
2,7
Yhteensä
12,7
10,6
Jäljellä olevat suoritevelvoitteet
Konserni arvioi tulouttavansa liikevaihdossaan kaikki asiakassopimuksiin perustuvat velat jäljellä
olevista suoritevelvoitteistaan seuraavan tilikauden aikana.
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot
Edellä esitettyjen erien lisäksi konsernilla on taseessaan muihin saataviin kuuluva omaisuuserä 0,4 (0,4)
miljoonaa euroa, joka liittyy postimerkkien jälleenmyyjille maksettuihin myyntipalkkioihin. Ennakkoon
maksetut palkkiot kirjataan kuluksi samaan aikaan kuin niihin liittyvä postimerkkivelka tuloutetaan.
Maksuehdot
Konsernin liikevaihto laskutetaan tyypillisesti silloin, kun suoritevelvoite on täytetty. Postimerkkien,
ennakkoon maksettujen kirjekuorten, postimaksukoneen sekä myymälöissä tapahtuvan myynnin osalta
liikevaihto laskutetaan ostohetkellä. Konserni noudattaa maksuajoissaan yleisiä markkinakäytäntöjä,
yleisimpien maksuaikojen ollessa 14–45 päivää. Kansainvälisiin postilähetyksiin liittyvien
päätemaksusaamisten osalta noudatetaan kansainvälisten monenvälisten sopimusten mukaisia
maksuehtoja ja netotusjärjestelyjä, joissa tilikauden aikana maksetaan ennakkomaksuja, ja lopullinen
netotus tilikauden veloista ja saamisista tehdään seuraavan vuoden aikana.
139
VUOSIKERTOMUS 2025
4. Liiketoiminnan muut tuotot
miljoonaa euroa
2025
2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
1,2
0,6
Vuokratuotot
1,5
3,7
Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot
0,5
1,1
Jakelutuki Postipalvelut
7,0
8,0
Muut julkiset avustukset
0,3
0,1
Muut erät
1,0
2,2
Yhteensä
11,5
15,7
Vuokratuotot koostuvat lähinnä omistettujen rakennusten ja osakehuoneistojen vuokrista. Julkiset
avustukset ovat pääosin valtiolta saatua jakelutukea sanomalehtien viisipäiväiseen jakeluun haja-
asutusalueilla, tukea kuljetuskalustohankintoihin, energiatukea sekä tuotekehitys- ja liiketoiminnan
kehitysavustuksia. Muut erät sisältävät palvelujen ja materiaalien myynneistä saatuja tuottoja kuten
myös Posti Messaging -liiketoiminnan tuottoja.
5. Materiaalit ja palvelut
miljoonaa euroa
2025
2024
Tuotantomateriaalit
24,8
26,8
Alihankinta ja ulkopuoliset palvelut
102,5
108,2
Kuljetus- ja jakelupalvelut
223,2
229,9
Rahti ja kuljetus
48,7
47,2
Yhteensä
399,2
412,2
Alihankinta ja ulkopuoliset palvelut koostuvat pääosin suoritetuotannon palveluista, kuten
alihankintana ostetuista huolinta-, rahti- ja kuljetuspalveluista.
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
miljoonaa euroa
2025
2024
Palkat
502,6
528,8
Osakeperusteiset maksut
1,1
-
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
80,1
84,5
Muut henkilösivukulut
31,8
31,3
Yhteensä
615,6
644,6
Konsernin henkilöstö
1–12 2025
1–12 2024
Henkilöstö kauden lopussa
13 751
14 764
Suomi
11 841
12 925
Muut toimintamaat
1 910
1 839
Henkilöstö keskimäärin, FTE*
11 845
13 095
* Kokoaikaiseksi muutettu henkilöstömäärä keskimäärin
Henkilöstökulujen vähenemistä selittävät muutosneuvottelujen seurauksena vähentynyt
henkilöstömäärä sekä pienentynyt kausityöntekijöiden tarve. Työsuhde-etuuksiin sisältyy 5,0 (11,0)
miljoonaa euroa henkilöstön uudelleenjärjestelykuluja, jotka liittyvät konsernin operatiivisiin
muutoksiin ja kannattavuuden parantamisohjelmiin.
Konsernin ylin johto, eritasoiset operatiiviset esihenkilöt ja asiantuntijat ovat rahana maksettavan
lyhyen aikavälin bonusohjelman piirissä. Henkilön tulospalkkio on konsernin, yksikön ja oman ryhmän
taloudellisiin ja strategisiin mittareihin perustuva. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden
raja-arvot vahvistetaan vuosittain.
Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä päättää hallitus henkilöstövaliokunnan esityksestä. Pitkän
aikavälin palkitsemisohjelmat ovat rahana maksettavia kolmivuotisia rullaavia ohjelmia. Listautumisen
jälkeen kannustinohjelmien palkkiot voidaan myös maksaa osakkeina, jos näin päätetään. Järjestelmien
piirissä ovat johtoryhmä sekä henkilöstövaliokunnan ohjelmittain nimeämät avainhenkilöt.
Listautumiseen saakka järjestelmät on toteutettu valtio-omistajan yritysjohdon palkitsemisesta
kulloinkin voimassa olevan ohjeen mukaisesti ja Postin palkitsemispolitiikkaa noudattaen.
140
VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on esitetty liitetiedossa Eläkevelvoitteet.
Yhtiön toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläke-etuudet määräytyvät lain ja yleisen
käytännön mukaisesti. Yhtiö ei ole ottanut lisäeläkevakuutuksia toimitusjohtajalle tai johtoryhmän
jäsenille. Yhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteisen tavoite-eläkeiän mukainen.
Johdon palkat ja palkkiot*
miljoonaa euroa
2025
2024
Toimitusjohtaja
1,0
1,0
Johtoryhmä (ilman toimitusjohtajaa)
3,5
2,9
Hallituksen jäsenet
0,4
0,4
Hallintoneuvoston jäsenet
0,0
0,0
Yhteensä
5,0
4,3
* Posti on ottanut käyttöönsä suoriteperusteisen ilmoittamistavan entisen maksuperusteisen sijaan. Vertailuvuoden lukujen laskentatapaa on
yhtä lailla muutettu.
Toimitusjohtaja*
miljoonaa euroa
2025
2024
Kokonaispalkka**
0,5
0,8
Lyhyen aikavälin bonus
0,0
0,2
Pitkän aikavälin kannustimet
0,0
0,1
Listautumispalkkio, osakeperusteiset maksut***
0,2
-
Listautumispalkkio, käteismaksu***
0,3
-
Yhteensä
1,0
1,0
* Vuoden 2024 toimitusjohtajan palkat ja palkkiot sisältää Turkka Kuusiston palkat ja palkkiot, Timo Karppisen palkat ja palkkiot
21.3.–31.7.2024 sekä Antti Jääskeläisen palkat ja palkkiot.
** Palkka sisältää luontaisedut, lomakorvaukset, vakuutusturvan sekä mahdolliset erityiset palkkiot. Taulukossa esitetty kokonaispalkka ei
sisällä eläke- eikä henkilösivukuluja. Lakisääteisen eläkejärjestelmän kustannus oli toimitusjohtajan osalta - (-) miljoonaa euroa ja 0,4 (0,4)
miljoonaa euroa johtoryhmän osalta.
*** Toimitusjohtaja sai listautumismyynnin- ja annin yhteydessä listautumispalkkion. Toimitusjohtaja oli ilmoittanut merkitsevänsä osakkeita
henkilöstöannissa määrällä, joka vastaa koko listautumispalkkion nettomäärää. Osakemerkintään käytetty netto-osuus on käsitelty IFRS 2
-standardin mukaisena osakeperusteisena maksuna ja ennakonpidätykseen käytetty osuus IAS 19 -standardin mukaisena maksuperusteisena
järjestelynä. Lisätietoja katso liite Oma pääoma ja Palkitsemisraportti.
Johtoryhmä (pois lukien toimitusjohtaja)
miljoonaa euroa
2025
2024
Kokonaispalkka*
2,0
1,9
Lyhyen aikavälin bonus
0,0
0,6
Pitkän aikavälin kannustimet
0,2
0,4
Listautumispalkkio, osakeperusteiset maksut**
0,7
-
Listautumispalkkio, käteismaksu**
0,6
-
Yhteensä
3,5
2,9
* Palkka sisältää luontaisedut, lomakorvaukset, vakuutusturvan sekä mahdolliset erityiset palkkiot. Taulukossa esitetty kokonaispalkka ei sisällä
eläke- eikä henkilösivukuluja. Lakisääteisen eläkejärjestelmän kustannus oli toimitusjohtajan osalta - (-) miljoonaa euroa ja 0,4 (0,4) miljoonaa
euroa johtoryhmän osalta.
** Johtoryhmän jäsenet saivat listautumismyynnin- ja annin yhteydessä listautumispalkkion. Johtoryhmän jäsenet olivat ilmoittaneet
merkitsevänsä osakkeita henkilöstöannissa määrällä, joka vastaa koko listautumispalkkion nettomäärää. Osakemerkintään käytetty netto-osuus
on käsitelty IFRS 2 -standardin mukaisena osakeperusteisena maksuna ja ennakonpidätykseen käytetty osuus IAS 19 -standardin mukaisena
maksuperusteisena järjestelynä. Lisätietoja katso liite Oma pääoma ja Palkitsemisraportti.
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot
tuhatta euroa
2025
2024
Sanna Suvanto-Harsaae (puheenjohtaja)
77,7
63,6
Jukka Leinonen (varapuheenjohtaja)
51,1
42,0
Mervi Airaksinen*
30,6
-
Raija-Leena Hankonen-Nybom
49,3
41,4
Kari-Pekka Laaksonen**
8,2
42,6
Frank Marthaler
41,8
42,0
Tuomas Mäkipeska*
30,6
-
Minna Pajumaa
46,0
37,8
Anni Ronkainen**
8,8
39,0
Stefan Svensson
41,8
38,4
Hanna Vuorela**
8,2
37,8
Satu Ollikainen (henkilöstön edustaja)***
8,4
7,2
Yhteensä
402,5
391,8
*Hallituksen jäsen 24.3.2025 alkaen
** Hallituksen jäsen 24.3.2025 saakka
*** Hallituksen jäsen 29.9.2025 saakka. Tämän jälkeen henkilöstön edustajana hallituksen kokouksissa.
141
VUOSIKERTOMUS 2025
Osakeperusteiset maksut
Järjestelyjen kuvaus
Tilikauden aikana yhtiöllä oli kaksi osakeperusteista maksujärjestelyä, jotka luokitellaan omana
pääomana maksettavaksi järjestelyiksi IFRS 2:n mukaisesti:
Listautumispalkkio: Listautumisen yhteydessä johtoryhmän jäsenille myönnettiin yhteensä 2,0
miljoonan euron suuruinen kannustin, jonka 0,8 miljoonan euron netto-osuudella merkittiin
kokonaisuudessaan yhtiön osakkeita 10 prosentin alennetulla hinnalla. IFRS 2 -standardin mukaan
osakeanti ja annettu alennus käsitellään osakkeina maksettavana osakeperusteisena maksuna, joka
arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän käypään arvoon.
Henkilöstöanti: Listautumisen yhteydessä konsernin henkilöstölle (mukaan lukien johtoryhmä ja
hallitus) tarjottiin mahdollisuutta merkitä yhtiön osakkeita 10 prosentin alennuksella
listautumishinnasta. Kaikki tarjotut osakkeet merkittiin. IFRS 2 -standardin mukaan annettu alennus
käsitellään osakeperusteisena maksuna.
Järjestelyihin osallistuneet henkilöt ovat sitoutuneet osakeantisopimukseen, joka päättyy
listautumispalkkion osalta 360 päivän kuluttua osakkeiden ensimmäisestä kaupankäyntipäivästä ja
henkilöstöannin osalta 180 päivän kuluttua osakkeiden ensimmäisestä kaupankäyntipäivästä.
Myönnettyjen instrumenttien lukumäärä
Molempien järjestelyjen kautta tarjotut osakkeet olivat osa suunnattua osakeantia, jonka
kokonaismäärä oli 500 000 uutta osaketta. Järjestelyjen välinen jakautuminen oli seuraava:
Listautumispalkkion kautta merkityt osakkeet: 114 541.
Henkilöstöannin kautta merkityt osakkeet: 385 459, joista johtoryhmän jäsenet merkitsivät 55 216
osaketta, hallituksen jäsenet 28 201 osaketta ja muut konsernin työntekijät 302 042 osaketta.
Käyvän arvon mittaaminen ja keskeiset oletukset
Koska järjestelyihin ei sisältynyt optioita tai oikeuden syntymisehtoja, myönnettyjen osakkeiden käypä
arvo per osake määritettiin myöntämispäivän markkinahinnan perusteella.
Myöntämispäivän käypä arvo: 7,50 euroa osakkeelta
Merkintähinta listautumisannissa: 6,75 euroa osakkeelta sisältäen 0,75 euron alennuksen
Merkintähinta henkilöstöannissa: 6,75 euroa osakkeelta sisältäen 0,75 euron alennuksen
Koska henkilöstösuoritusten käypää arvoa ei voida luotettavasti mitata, IFRS 2 -standardin mukaan
osakeperusteisten maksujen kulu vastaa alennuksen euromäärää kerrottuna merkittyjen osakkeiden
lukumäärällä. Osakkeina maksettavina järjestelyinä käypää arvoa ei mitata uudelleen
myöntämispäivän jälkeen.
Tuloslaskelmaan kirjatut kulut
Seuraavat osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjattiin henkilöstökuluihin tilikaudella (vastaava
hyvityskirjaus on kirjattu omaan pääomaan):
Listautumispalkkio: 0,8 miljoonaa euroa
Henkilöstöanti: 0,4 miljoonaa euroa
Yhteensä: 1,1 miljoonaa euroa
Vaikutus omaan pääomaan
Seuraavat oman pääoman kirjaukset tehtiin liittyen osakeperusteisiin maksuihin:
Lisäys sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon: 0,8 miljoonaa euroa.
Lisäys voittovaroihin: 0,4 miljoonaa euroa
Kokonaislisäys omaan pääomaan: 1,1 miljoonaa euroa
Koska järjestelyt maksetaan osakkeina, kaikki summat kirjattiin suoraan omaan pääomaan eikä velkaa
kirjattu.
142
VUOSIKERTOMUS 2025
7. Liiketoiminnan muut kulut
miljoonaa euroa
2025
2024
Muut palvelutuotannon kulut
80,3
89,6
ICT-kulut
62,8
65,7
Kiinteistöjen, koneiden ja kaluston vuokrakulut lyhytaikaisista ja
vähäarvoisista vuokrasopimuksista
28,3
31,3
Kiinteistöjen ylläpito
34,4
35,6
Hallinnointi-, markkinointi- ja matkustuskulut
34,0
35,0
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
18,0
21,0
Käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myyntitappiot
0,7
-
Muut erät
5,4
5,5
Yhteensä
263,9
283,7
Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2025 sisältävät 5,1 miljoonaa euroa listautumiseen liittyviä kuluja.
Muut palvelutuotannon kulut sisältävät palvelutuotannon ajoneuvojen ja koneiden varaosa-, huolto- ja
muut kulut, poltto- ja voiteluainekulut sekä muut palvelutuotannon kulut.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat vuonna 2025 yhteensä 2,1 (2,8) miljoonaa euroa. Tutkimus-
ja kehitystoiminnan menot olivat 0,2 (0,2) prosenttia konsernin liiketoiminnan kuluista. Menot
sisältyivät liiketoiminnan muihin kuluihin ja työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin. Poistot
aktivoiduista kehittämismenoista olivat 10,4 (12,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2025 aktivoitiin taseen
kehittämismenoihin 10,6 (8,2) miljoonaa euroa.
Tilintarkastuspalkkiot
miljoonaa euroa
2025
2024
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus*
1,0
1,0
Muut palvelut**
1,6
0,1
Yhteensä
2,6
1,1
*Tilintarkastus sisältää 0,2 (0,1) miljoonaa euroa tilintarkastukseen liittyviä palveluja.
** Muut palvelut sisältävät pääosin listautumiseen liittyviä kuluja.
8. Poistot ja arvonalentumiset
miljoonaa euroa
2025
2024
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Kehittämismenot
10,4
12,3
Aineettomat oikeudet
7,2
8,1
Yhteensä
17,6
20,4
Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä
Arvonalentumiset aineettomista oikeuksista
0,0
0,5
Yhteensä
0,0
0,5
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat
8,0
7,6
Sijoituskiinteistöt
0,1
-
Koneet ja kalusto
26,4
24,4
Muut aineelliset hyödykkeet
0,5
0,3
Yhteensä
34,9
32,3
Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä
Arvonalentumiset koneista ja kalustoista
0,2
0,3
Arvonalentumiset rakennuksista
0,0
0,0
Yhteensä
0,3
0,3
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
Rakennukset ja rakennelmat
47,5
48,2
Ajoneuvot
21,7
21,1
Koneet ja kalusto
5,2
4,7
Yhteensä
74,4
74,0
Arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä
Rakennukset ja rakennelmat
0,9
1,1
Yhteensä
0,9
1,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
128,1
128,7
143
VUOSIKERTOMUS 2025
Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen
varalta vuosittain ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on annettu lisätietoa liitetiedossa Aineettomat hyödykkeet.
9. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
miljoonaa euroa
2025
2 024
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
2,2
4,1
Valuuttakurssivoitot
Korolliset saamiset ja lainat
1,5
0,7
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
0,4
1,6
Muut rahoitustuotot
0,2
-
Yhteensä
4,3
6,5
Rahoituskulut
miljoonaa euroa
2025
2024
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat vuokrasopimusvelat
10,5
10,0
Muut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
8,2
2,6
Valuuttakurssitappiot
Korolliset saamiset ja lainat
0,1
1,5
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
1,8
0,8
Muut rahoituskulut
0,4
0,5
Yhteensä
21,0
15,5
Konserni on nostanut lisää lainoja rahoituslaitoksilta, sekä laskenut liikkeeseen yritystodistuksia, minkä
seurauksena korkokulut ovat kasvaneet vertailuvuodesta.
10. Tuloverot
miljoonaa euroa
2025
2024
Tilikauden verot
8,0
14,7
Edellisten tilikausien verot
0,3
0,2
Laskennalliset verot
3,8
0,2
Yhteensä
12,2
15,1
Verokulun täsmäytys kotimaan verokantaan (20 %)
miljoonaa euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
35,7
58,9
Verot emoyhtiön 20 % verokannalla laskettuna
7,1
11,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus
0,5
-0,3
Vähennyskelvottomat menot ja muut erot
0,6
0,2
Tuloslaskelman ulkopuolinen muu vähennyskelpoinen meno
-0,1
-0,1
Verovapaat tulot
0,0
-0,2
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin
0,3
0,2
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen
3,7
3,5
Tuloverot
12,2
15,1
Efektiivinen veroaste
34,1 %
25,6 %
Konsernin efektiivinen veroaste oli 34,1 (25,6) prosenttia. Efektiiviseen verokantaan vaikuttivat
erityisesti Ruotsissa kertyneet tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tilikauden verot
olivat 8,0 (14,7) miljoonaa euroa.
Pilari 2 -lainsäädäntö on tullut voimaan Postin toimintamaissa tammikuusta 2024 alkaen. Lainsäädäntö
koskee myös Posti-konsernia. Kuitenkaan raportointivuonna lainsäädännöllä ei ollut vaikutusta
tuloveroihin, koska Posti pystyi hyödyntämään siirtymävaiheen olettamasääntöjä kaikissa
toimintamaissa. Posti ennakoi tilanteen pysyvän samanlaisena vuoteen 2027 saakka, jolloin
siirtymävaiheen olettamasäännöt raukeavat.
144
VUOSIKERTOMUS 2025
11. Aineettomat hyödykkeet
2025
miljoonaa euroa
Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Kehittämis-
menot
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Muut
aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.
287,4
271,7
96,2
14,1
382,0
Kurssierot ja muut oikaisut
0,1
1,3
0,3
0,1
1,7
Lisäykset
-
10,3
10,6
-5,9
15,0
Vähennykset
-
-2,9
-9,6
-
-12,6
Muut siirrot erien välillä
-
0,6
-
-
0,6
Hankintameno 31.12.
287,5
281,0
97,4
8,3
386,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-117,3
-240,4
-75,0
-3,4
-318,7
Kurssierot ja muut oikaisut
-
-1,1
-0,2
-
-1,3
Tilikauden poisto
-
-7,2
-10,4
-
-17,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
2,5
9,7
-
12,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-117,3
-246,1
-76,0
-3,4
-325,4
Kirjanpitoarvo 1.1.
170,1
31,3
21,2
10,8
63,3
Kirjanpitoarvo 31.12.
170,2
34,9
21,5
4,9
61,3
2024
miljoonaa euroa
Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Kehittämis-
menot
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Muut
aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1.
286,4
257,9
100,4
21,7
380,1
Kurssierot ja muut oikaisut
-
0,3
-0,2
-
0,2
Hankitut liiketoiminnat
1,0
0,7
-
-
0,7
Lisäykset
-
12,4
8,2
-7,5
13,0
Vähennykset
-
-5,0
-7,0
-
-12,0
Muut siirrot erien välillä
-
5,3
-5,2
-0,1
-
Hankintameno 31.12.
287,4
271,7
96,2
14,1
382,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-117,3
-237,7
-69,4
-3,4
-310,4
Kurssierot ja muut oikaisut
-
0,6
0,1
-
0,7
Tilikauden poisto
-
-8,1
-12,3
-
-20,4
Arvonalentumiset
-
-0,2
-0,3
-
-0,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
5,0
6,9
-
11,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-117,3
-240,4
-75,0
-3,4
-318,7
Kirjanpitoarvo 1.1.
169,1
20,3
31,1
18,4
69,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
170,1
31,3
21,2
10,8
63,3
Aineettomat oikeudet sisältävät ohjelmistoratkaisuja ja -lisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisessä
hankittuja asiakassuhteita. Kehittämismenot sisältävät aktivoituja kuluja sisäisesti kehitetyistä
ohjelmistoista. Posti on tarkentanut tutkimus- ja kehittämismenojen määritelmää vuonna 2024.
Kehittämismenoista aineettomiin oikeuksiin siirrettiin 5,3 miljoonaa euroa.
145
VUOSIKERTOMUS 2025
Liikearvo ja arvonalentumistestaukset
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos arvon alentumisesta on
viitteitä. Liikearvon testaamiseen kuuluu, että käytetään arvioita, ja se on yksi johdon harkintaa
edellyttävistä laatimisperiaatteista. Tämä on kuvattu laatimisperiaatteissa kappaleessa Johdon
harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät.
Liikearvon jakautuminen rahavirtaa tuottaville yksiköille on esitetty taulukossa.
miljoonaa euroa
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Raportoitava segmentti
2025
2024
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
74,5
74,5
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
59,2
59,2
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
Varastointi- ja logistiikkapalvelut
1,0
1,0
Postipalvelut
Postipalvelut
35,5
35,5
Yhteensä
170,2
170,1
Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos 2025
Posti on tehnyt vuosittaisen arvonalentumistestauksen jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon
liittyi liikearvoa. Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on
rajoittamaton. Liikearvotestauksen johdosta ei kirjattu arvonalentumistappioita.
Arvonalentumistestaus ja herkkyysanalyysi 2025
Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on
määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen
perusteella. Ennusteet laaditaan kolmen tai viiden vuoden ajanjaksolle, ja ne pohjautuvat konsernin
pitkän ajan strategisiin ennusteisiin. Ennusteet ja olettamukset liiketoimintaympäristön kehittymisestä
ovat linjassa nykyisen liiketoimintarakenteen kanssa ja ovat johdon hyväksymiä. Merkittävimmät
oletukset, joita tehdään liikearvon arvonalentumistestauksessa, koskevat liikevaihdon kasvua,
liikevoiton kehittymistä, diskonttokoron (WACC) määrittämistä sekä ennustejakson jälkeiseen aikaan
sovellettavaa pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Laskelmissa investoinnit ovat tavanomaisia
korvausinvestointeja.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennusteajanjakson jälkeinen terminaaliarvo perustuu 1,5 (1,5)
prosentin kasvuun (Verkkokauppa- ja jakelupalvelut sekä Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi ja
Ruotsi). Posti arvioi, että 1,5 prosentin kasvu simuloi kohdemarkkinoiden potentiaalista kasvua.
Postipalveluiden osalta terminaaliarvon laskennassa käytettiin -14,9 (-13,4) prosentin kasvuolettamaa,
joka on arvioitu Postipalveluiden ennustetun liikevaihdon ja kustannusten perusteella. Posti ennakoi,
että perinteisten postipalveluiden supistuminen jatkuu ja liiketoimintaan vaikuttaa nopea muutos.
Diskonttauskorkona on käytetty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle määritettyä pääoman
tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja laskettuna IFRS 16 -pääomarakenteella. Diskonttokorossa
huomioidaan kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle tyypilliset riskitekijät.
Keskeiset tulokset ja testauksessa käytetyt parametrit 2025
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Käyttöarvo
ylittää
kirjanpito-
arvon,
miljoonaa
euroa
Liikevoitto-
marginaali
keskimäärin
Terminaali-
kasvu
Diskontto-
korko, ennen
veroja
Terminaali-
vuoden
liikevoitto-
marginaali
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
222,0
4,3 %
1,5 %
8,1 %
6,0 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
25,0
4,8 %
1,5 %
7,3 %
6,7 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
6,9
-0,8 %
1,5 %
6,8 %
3,6 %
Postipalvelut
54,3
8,3 %
-14,9 %
7,0 %
4,4 %
Herkkyysanalyysi on suoritettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joilla konsernin arvion mukaan
kohtuullisen mahdollinen muutos keskeisissä olettamissa voisi johtaa arvonalentumiskirjaukseen.
Analyysi tehtiin tutkimalla, millä keskeisten parametrien arvoilla kirjanpitoarvo olisi yhtä suuri kuin
käyttöarvo. Suoritetuissa analyyseissa parametreina olivat diskonttokorko ja liikevoittomarginaali
terminaalivuotena. Analyysi suoritettiin muuttamalla yksittäisen parametrin arvoa muiden ollessa
ennallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne parametrien raja-arvot, joilla kirjanpitoarvo ja
käyttöarvo ovat yhtä suuret.
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Diskonttokorko,
ennen veroja
Terminaalivuoden
liikevoittomarginaali
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
8,0 %
5,6 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
7,2 %
3,2 %
146
VUOSIKERTOMUS 2025
Liikearvon arvonalentumistestauksen tulos 2024
Posti on tehnyt vuosittaisen arvonalentumistestauksen jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon
liittyi liikearvoa. Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on
rajoittamaton. Tilikauden 2024 liikearvotestauksen johdosta ei kirjattu arvonalentumistappioita.
Arvonalentumistestaus ja herkkyysanalyysi 2024
Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on
määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen
perusteella. Ennusteet laaditaan kolmen tai viiden vuoden ajanjaksolle, ja ne pohjautuvat konsernin
pitkän ajan strategisiin ennusteisiin. Ennusteet ja olettamukset liiketoimintaympäristön kehittymisestä
ovat linjassa nykyisen liiketoimintarakenteen kanssa ja ovat johdon hyväksymiä. Tärkeimpiä
kassavirtaennusteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat arviot markkinoiden pitkän aikavälin kasvusta,
markkina-asemista sekä kannattavuustasosta. Laskelmissa investoinnit ovat tavanomaisia
korvausinvestointeja.
Rahavirtaa tuottavien yksiköidenennusteajanjakson jälkeinen terminaaliarvo perustuu 1,5 (1,5)
prosentin kasvuun (Verkkokauppa- ja jakelupalvelut sekä Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi ja
Ruotsi). Posti arvioi, että 1,5 prosentin kasvu simuloi kohdemarkkinoiden potentiaalista kasvua.
Postipalveluiden osalta terminaaliarvon laskennassa käytettiin -13,4 (-8,4) prosentin kasvuolettamaa,
joka on arvioitu Postipalveluiden ennustetun liikevaihdon ja kustannusten perusteella. Posti ennakoi,
että perinteisten postipalveluiden supistuminen jatkuu ja liiketoimintaan vaikuttaa nopea muutos.
Diskonttauskorkona on käytetty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle määritettyä pääoman
tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja laskettuna IFRS 16 -pääomarakenteella. Diskonttokorossa
huomioidaan kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle tyypilliset riskitekijät.
Keskeiset tulokset ja testauksessa käytetyt parametrit 2024
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Käyttöarvo
ylittää
kirjanpito-
arvon,
miljoonaa
euroa
Liikevoitto-
marginaali
keskimäärin
Terminaali-
kasvu
Diskontto-
korko, ennen
veroja
Terminaali-
vuoden
liikevoitto-
marginaali
Verkkokauppa- ja jakelupalvelut
370,1
5,9 %
1,5 %
8,0 %
6,5 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
60,0
4,6 %
1,5 %
7,1 %
6,2 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
6,0
0,8 %
1,5 %
6,5 %
4,1 %
Postipalvelut
78,2
8,2 %
-13,4 %
7,3 %
3,7 %
Herkkyysanalyysi on suoritettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joilla konsernin arvion mukaan
kohtuullisen mahdollinen muutos keskeisissä olettamissa voisi johtaa arvonalentumiskirjaukseen.
Analyysi tehtiin tutkimalla, millä keskeisten parametrien arvoilla kirjanpitoarvo olisi yhtä suuri kuin
käyttöarvo. Suoritetuissa analyyseissa parametreina olivat diskonttokorko ja liikevoittomarginaali
terminaalivuotena. Analyysi suoritettiin muuttamalla yksittäisen parametrin arvoa muiden ollessa
ennallaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne parametrien raja-arvot, joilla kirjanpitoarvo ja
käyttöarvo ovat yhtä suuret.
Rahavirtaa tuottava yksikkö
Diskonttokorko,
ennen veroja
Terminaalivuoden
liikevoittomarginaali
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
8,8 %
4,6 %
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
6,9 %
3,6 %
147
VUOSIKERTOMUS 2025
12. Aineelliset hyödykkeet
2025
miljoonaa euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja raken-
nelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
40,6
325,0
390,4
12,2
49,5
817,8
Kurssierot ja muut oikaisut
-
0,2
1,5
-
-
1,8
Lisäykset
0,8
45,5
44,8
2,0
-40,3
52,8
Vähennykset
-
-0,7
-10,4
-
-
-11,1
Siirrot sijoituskiinteistöihin
-1,4
-43,6
-
-
-
-45,0
Muut siirrot erien välillä
-
-0,6
-
-
-
-0,6
Hankintameno 31.12.
40,1
325,8
426,3
14,2
9,3
815,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-0,6
-240,5
-304,8
-9,7
-
-555,6
Kurssierot ja muut oikaisut
-
-0,2
-0,9
-
-
-1,1
Tilikauden poisto
-
-8,0
-26,5
-0,5
-
-34,9
Arvonalentumiset
-
-
-0,2
-
-
-0,3
Kertyneet poistot siirroista
sijoituskiinteistöihin
-
31,8
-
-
-
31,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
1,0
10,8
-
-
11,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-0,6
-215,9
-321,6
-10,2
-
-548,3
Kirjanpitoarvo 1.1.
40,1
84,5
85,6
2,5
49,5
262,2
Kirjanpitoarvo 31.12.
39,5
109,9
104,7
4,0
9,3
267,4
Postin oma uusi moderni logistiikkavarasto Järvenpäässä, Suomessa, aloitti toimintansa toukokuussa
2025. Posti avasi myös uuden logistiikkakeskuksen Tallinnassa, Virossa, maaliskuussa 2025. Näistä
rakennushankkeista aktivoitiin taseen rakennuksiin yhteensä noin 45,0 miljoonaa euroa, ja aktivoitavat
kustannukset ajoittuivat usealle vuodelle. Hankkeisiin liittyy lisäksi investointeja maa-alueisiin, koneisiin
ja kalustoon. Postin aiempi pääkonttorikiinteistö, kirjanpitoarvoltaan 13,2 miljoonaa euroa, on siirretty
sijoituskiinteistöihin joulukuussa 2025.
2024
miljoonaa euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja raken-
nelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
40,9
322,3
371,4
12,0
14,2
760,8
Kurssierot ja muut oikaisut
-
-0,6
-1,3
-0,2
-
-2,1
Lisäykset
-
4,2
30,4
0,3
35,4
70,2
Vähennykset
-0,1
-10,9
-0,1
-11,1
Siirrot sijoituskiinteistöihin
-0,3
-0,3
Muut siirrot erien välillä
-
-0,8
0,8
0,2
-
0,3
Hankintameno 31.12.
40,6
325,0
390,4
12,2
49,5
817,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-0,6
-233,3
-290,8
-9,5
-534,2
Kurssierot ja muut oikaisut
0,2
0,5
-
0,7
Tilikauden poisto
-7,6
-24,4
-0,3
-32,3
Arvonalentumiset
-
-0,3
-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0,2
10,3
0,1
10,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.
-0,6
-240,5
-304,8
-9,7
-555,6
Kirjanpitoarvo 1.1.
40,3
89,0
80,5
2,5
14,2
226,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
40,1
84,5
85,6
2,5
49,5
262,2
148
VUOSIKERTOMUS 2025
13. Käyttöoikeusomaisuuserät
2025
miljoonaa euroa
Rakennukset
Koneet ja
muut
Ajoneuvot
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
371,5
20,4
111,2
503,1
Kurssierot ja muut oikaisut
7,4
0,4
0,1
7,9
Lisäykset
72,4
5,6
19,9
98,0
Vähennykset
-38,0
-4,7
-17,5
-60,2
Hankintameno 31.12.
413,4
21,8
113,7
548,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-183,6
-8,2
-52,5
-244,3
Kurssierot ja muut oikaisut
-3,1
-0,2
-
-3,3
Tilikauden poisto
-47,5
-5,2
-21,7
-74,4
Arvonalentumiset
-0,9
-
-
-0,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
37,6
3,9
16,4
58,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-197,5
-9,6
-57,8
-264,9
Kirjanpitoarvo 1.1.
187,9
12,2
58,7
258,8
Kirjanpitoarvo 31.12.
215,9
12,2
55,8
283,9
Posti on uudistanut vuokrasopimuksiaan ja pidentänyt vuokra-aikoja useissa logistiikka- ja
lajittelukeskuksissa. Tampereella, Kuopiossa, Vantaalla ja Pirkkalassa sijaitsevien keskusten
sopimusmuutokset johtivat 39,5 miljoonan euron lisäykseen käyttöoikeusomaisuuseriin. Lisäksi Posti
Group Oyj:n pääkonttorin uusi vuokrasopimus Postitalossa Helsingin keskustassa muodostaa 13,3
miljoonan euron lisäyksen.
2024
miljoonaa euroa
Rakennukset
Koneet ja
muut
Ajoneuvot
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
363,6
15,0
106,9
485,5
Kurssierot ja muut oikaisut
-4,7
0,1
-
-4,7
Hankitut liiketoiminnat
0,5
-
-
0,5
Lisäykset
41,2
10,0
20,2
71,4
Vähennykset
-30,0
-4,5
-15,8
-50,3
Siirrot erien välillä
0,8
-0,2
-
0,6
Hankintameno 31.12.
371,5
20,4
111,2
503,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-152,3
-7,3
-45,2
-204,8
Kurssierot ja muut oikaisut
1,5
0,1
-
1,6
Tilikauden poisto
-48,2
-4,7
-21,1
-73,9
Arvonalentumiset
-1,1
-
-
-1,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
16,4
3,8
13,8
34,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-183,6
-8,2
-52,5
-244,3
Kirjanpitoarvo 1.1.
211,3
7,6
61,7
280,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
187,9
12,2
58,7
258,8
149
VUOSIKERTOMUS 2025
14. Sijoituskiinteistöt
2024
miljoonaa euroa
2025
oikaistu*
Hankintameno 1.1.
43,6
26,3
Lisäykset
9,4
26,8
Vähennykset
-
-9,7
Siirrot erien välillä
45,0
0,3
Hankintameno 31.12.
97,9
43,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1,6
-1,6
Tilikauden poisto
-0,1
-
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-31,8
-
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-33,5
-1,6
Kirjanpitoarvo 1.1.
41,9
24,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
64,4
41,9
*Sijoituskiinteistöjen lisäyksiä ja vähennyksiä on oikaistu netottamalla ympäristövastuun arvion pienennys -1,6 miljoonaa euroa vähennyksistä
lisäyksiin.
Sijoituskiinteistöt koostuvat sekä asuin- ja toimisto- tai liikerakentamiseen kehitettävistä maa-alueista
ja kiinteistöistä että liiketoiminnan ulkopuolella olevista kohteista. Postin aiempi pääkonttorikiinteistö,
kirjanpitoarvoltaan 13,2 miljoonaa euroa, on siirretty sijoituskiinteistöihin joulukuussa 2025.
Sijoituskiinteistöjen raportointihetken arvioitu käypä arvo nykyisessä markkinassa on yhteensä 98,4
(96,6) miljoonaa euroa. Markkinanäkymien ja kysynnän muutos erityisesti asuinrakentamisessa ja
uudiskohteissa vaikutti vuoden 2025 käypiin arvoihin negatiivisesti. Käypä arvo on puolestaan
kasvanut pääosin aiemman pääkonttorikiinteistön uudelleenluokittelun takia. Käyvät arvot perustuvat
ulkopuolisten kiinteistöarvioitsijoiden arvioihin mutta niitä on päivitetty uudella markkina- tai muulla
tiedolla. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot pohjautuvat lähialueilla toteutuneisiin vertailukauppoihin,
jotka on laskettu arvioidun neliöhinnan ja rakennusoikeuden perusteella tontin tuleva käyttö
huomioiden, sekä rakennusliikkeiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja saatujen tarjousten tasoihin.
83 prosenttia vuoden 2025 lopussa raportoidusta käyvästä arvosta perustuu ulkopuolisten
kiinteistöarvioitsijoiden arvioihin. Osaan sijoituskiinteistöistä Posti soveltaa tuottoperusteista
menetelmää käyvän arvon määrittelemiseksi.
Eteläisen Postipuiston käypä arvo edellyttää Postin investoimista alueen puhdistamiseen, kuten
ehdollisissa veloissa on mainittu. Tontteja ei voi myydä ennen kuin puhdistusvelvoite on täytetty.
Tämän odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 aikana, jolloin tonttimyyntien valmistelut tullaan
aloittamaan. Ensimmäiset myynnit ovat riippuvaisia vuoden 2026 ja sen jälkeisestä markkinasta.
Myyntien arvioidaan toteutuvan kokonaisuudessaan 5–7 vuoden sisällä. Johdon näkemyksen mukaan
korttelikokonaisuuksien myyntien vaiheistus ja ajoitus voivat vaikuttaa käypiin arvoihin positiivisesti.
Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot vuonna 2025 olivat 0,5 (1,1) miljoonaa euroa. Hoitokulut sekä poistot
olivat 0,3 (0,5) miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut sisältävät yhden kuukauden osuuden Postin aiemmasta
pääkonttorikiinteistöstä, alkaen sen siirrosta sijoituskiinteistöihin.
15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden aikana jakautuu seuraavasti:
Laskennalliset verosaamiset
2025
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero ja
muut
muutokset
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
31.12.
Eläkevelvoitteet
1,1
-
-0,1
-0,1
1,0
Vuokrasopimukset
1,0
-
0,1
-
1,1
Kiinteistöyhtiöosakkeiden arvonalennus
0,7
-
-
-
0,7
Varaukset
2,1
-
-1,0
-
1,0
Käyttämättömät tappiot
-
-
0,1
-
0,1
Muut väliaikaiset erot
0,5
-
-0,2
-
0,4
Yhteensä
5,5
-
-1,1
-
4,3
150
VUOSIKERTOMUS 2025
2024
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero
ja muut
muutokset
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
31.12.
Eläkevelvoitteet
1,9
-
-0,7
-0,1
1,1
Vuokrasopimukset
0,9
-
0,1
-
1,0
Kiinteistöyhtiöosakkeiden arvonalennus
0,7
-
-
-
0,7
Varaukset
0,6
-
1,5
-
2,1
Käyttämättömät tappiot
0,1
-
-
-
-
Muut väliaikaiset erot
1,0
-
-0,5
-
0,5
Yhteensä
5,2
-
0,4
-0,1
5,5
Laskennallista verosaamista kirjataan siihen määrään asti, kun tulevaisuudessa odotetaan
todennäköisesti kertyvän verotettavaa tuloa, jota vastaan syntyneitä väliaikaisia eroja ja tappioita
voidaan hyödyntää. Kirjattavan summan määrittäminen edellyttää merkittävää harkintaa. Tämä
harkinta on kuvattu laatimisperiaatteiden kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Konsernilla oli 31.12.2025 yhteensä 59,7 (41,1) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotappioita ja 5,7
(4,4) miljoonaa euroa verotuksessa vähentämättömiä nettokorkomenoja. Näistä ei ole kirjattu
laskennallista verosaamista, koska kyseisten yhtiöiden toiminta on ollut viime vuosina tappiollista.
Tappiot ja nettokorkomenot liittyvät Suomen ulkopuolisiin toimintoihin. Nettokorkomenot vanhenevat
vuosina 2026–2031. Vahvistetut tappiot eivät vanhene, mutta tehdyistä yritysjärjestelyistä johtuen
niiden käyttöajankohtaan liittyy osin rajoituksia.
Konserni on oikaissut tilinpäätöksessään 2024 raportoitujen käyttämättömien verotappioiden määrää.
Tilinpäätöksessä 2024 raportoitu määrä oli 65,3 miljoonaa euroa, joka sisälsi myös verotuksessa
vähentämättömät nettokorkomenot 4,4 miljoonaa euroa. Oikaisulla ei ollut vaikutusta konsernin
tuloslaskelmaan tai taseeseen.
Laskennalliset verovelat
2025
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero ja
muut
muutokset
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
31.12.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
6,6
-
1,0
7,6
Kertyneet poistoerot
2,1
-
1,8
3,9
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
1,0
-
-0,2
0,8
Yhteensä
9,6
0,1
2,6
12,4
2024
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero
ja muut
muutokset
Ostetut tai
myydyt
liiketoiminnot
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
Kirjattu
muihin laajan
tuloksen eriin
31.12.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
6,0
0,1
-
0,5
-
6,6
Kertyneet poistoerot
1,8
-
-
0,4
-
2,1
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon hankinnassa
1,2
-0,1
0,1
-0,2
-
1,0
Muut väliaikaiset erot
0,2
-
-
-
-0,2
-
Yhteensä
9,1
-
0,1
0,6
-0,2
9,6
Laskennallista verovelkaa kirjataan tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista tapauksissa, joissa
tytäryhtiöt sijaitsevat maissa, joissa yrityksiltä peritään tulovero jaetuista osingoista ja osinkoa
todennäköisesti jaetaan lähitulevaisuudessa. Postilla oli 31.12.2025 jakamattomia voittovaroja 24,5
(25,2) miljoonaa euroa maissa, joissa laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu.
151
VUOSIKERTOMUS 2025
Laskennallisten verojen netotus
2025
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero ja
muut
muutokset
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
31.12.
Vuokrasopimusvelat, laskennallinen verosaaminen
53,3
-
5,1
58,4
Käyttöoikeusomaisuuserät, laskennallinen verovelka
52,3
-
5,0
57,3
Laskennalliset verot, netto
1,0
-
0,1
1,1
Ennallistamisvaraukset, laskennallinen verosaaminen
2,2
-
-1,2
1,0
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, laskennallinen
verovelka
1,6
-
-0,1
1,6
Laskennalliset verot, netto
0,6
-
-1,2
-0,6
2024
miljoonaa euroa
1.1.
Muuntoero ja
muut
muutokset
Kirjattu tulos-
vaikutteisesti
31.12.
Vuokrasopimusvelat, laskennallinen verosaaminen*
57,7
-
-4,4
53,3
Käyttöoikeusomaisuuserät, laskennallinen verovelka*
56,7
-
-4,5
52,3
Laskennalliset verot, netto*
0,9
-
0,1
1,0
Ennallistamisvaraukset, laskennallinen verosaaminen
-
-
2,2
2,2
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, laskennallinen
verovelka
-
-
1,6
1,6
Laskennalliset verot, netto
-
-
0,6
0,6
*Vuokrasopimuksista johtuvien erien bruttolukuja 2024 taulukossa on oikaistu ja kasvatettu. Oikaisun myötä bruttoluvut sisältävät konsernin
kaikki vuokrasopimuserät. Oikaisu ei vaikuta nettolukuun eikä tasearvoon.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotusta on sovellettu ainoastaan vuokrasopimuksista
johtuviin eriin sekä sijoituskiinteistöistä johtuviin eriin.
16. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
miljoonaa euroa
2025
2024
Myyntisaamiset
176,3
173,6
Sopimukseen perustuvat varat
13,7
13,6
Siirtosaamiset
31,4
29,2
Muut saamiset
5,6
9,1
Yhteensä
226,9
225,4
Lisätietoja myyntisaamisista on esitetty liitetiedossa Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta.
Sopimukseen perustuvien varojen suurin erä ovat jaksotetut päätemaksusaamiset muilta
postihallinnoilta 3,5 (5,2) miljoonaa euroa. Siirtosaamisiin sisältyvät erät ovat tavanomaisia myynnin ja
ennakkoon maksettujen kulujen jaksotuksia.
Muut saamiset koostuvat pääasiassa maksukorttisaamisista pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä.
152
VUOSIKERTOMUS 2025
17. Oma pääoma
Osakepääoma ja rahastot, miljoonaa euroa
miljoonaa euroa / kpl
Osakkeiden
lukumäärä (kpl)
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma yhteensä
1.1.2025
40 000 000
70,0
-
142,7
-7,2
76,6
282,1
Osingonjako
-33,0
-33,0
Osakeanti, henkilöstöanti
385 459
2,6
0,3
2,9
Osakeanti, osakeperusteiset maksut
114 541
0,8
0,1
0,9
Osakeanti
500 000
3,4
0,4
3,8
Osakeannista välittömästi aiheutuneet menot (verovaikutuksella oikaistuna)
-0,1
-0,1
Muut muutokset
-
-
-
0,3
23,8
24,1
31.12.2025
40 500 000
70,0
3,3
142,7
-6,9
67,8
276,9
Osakepääoma ja rahastot, miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
Osakkeiden
lukumäärä (kpl)
Osakepääoma
Muut rahastot
Käyvän arvon
rahasto
Muuntoerot
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma yhteensä
1.1.2024
40 000 000
70,0
142,7
0,8
-7,2
214,3
420,5
Osingonjako
-181,8
-181,8
Muut muutokset
-
-
-0,8
0,1
44,1
43,4
31.12.2024
40 000 000
70,0
142,7
-
-7,2
76,6
282,1
Osakkeet ja osakkeenomistus
Posti Group Oyj:n osakepääoma on ollut 70,0 miljoonaa euroa kaikilla esitettävillä kausilla. Osakkeiden
lukumäärä tilikauden päättyessä on 40 500 000 (40 000 000). Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kaikki
osakkeet tuottavat yhden äänen ja niillä on yhtäläiset oikeudet. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki
liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita, eikä
yhtiöllä ole pääomalainoja. Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien tai
muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien liikkeeseen laskemiseen 31.12.2025.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja suunnattu osakeanti
Emoyhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti 18.9.2025 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään Postin
listautumismyyntiin ja -antiin liittyvästä suunnatusta maksullisesta osakeannista siten, että annettavien
osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 500 000 henkilöstöosaketta. Yhtiön hallitus päätti 29.9.2025
ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella tarjota merkittäväksi
henkilöstöannissa enintään 300 000 henkilöstöosaketta Posti-konsernin henkilöstölle. Henkilöstöannin
seurauksena osakkeiden lukumäärä voisi nousta enintään 40 300 000 osakkeeseen olettaen, että
kaikki henkilöstöosakkeet merkittäisiin, ja ylimerkintätilanteessa 40 500 000 osakkeeseen olettaen,
että myös 200 000 lisähenkilöstöosaketta merkittäisiin.
153
VUOSIKERTOMUS 2025
Henkilöstöosakkeet tarjottiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Suomessa,
Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Norjassa työskenteleville Postin työntekijöille, yhtiön
hallituksen ja johtoryhmän jäsenille, sekä yhtiön henkilöstörahastolle. Johtoryhmän jäsenet ovat
ilmoittaneet merkitsevänsä osakkeita henkilöstöannissa sen rahapohjaisen bonuksen nettomäärällä,
joka maksetaan heille osana listautumista. Henkilöstöosakkeiden merkintähinta oli 6,75 euroa
henkilöstöosakkeelta. Merkintähinnassa huomioitiin 10 prosentin alennus verrattuna osakemyyntiin.
Henkilöstöannin merkintäaika alkoi 30.9.2025 ja päättyi 7.10.2025. Henkilöstöantiin osallistuneet
henkilöt ja henkilöstörahasto merkinnän tehdessään ovat sitoutuneet luovutusrajoitukseen, joka
päättyy yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenten osalta 360 päivän kuluttua ensimmäisestä
osakkeiden kaupankäyntipäivästä sekä henkilöstörahaston ja muun henkilöstön osalta 180 päivän
kuluttua ensimmäisestä osakkeiden kaupankäyntipäivästä.
Yhtiön hallitus on 8.10.2025 päättänyt henkilöstöannin ehtojen mukaisesti korottaa
henkilöstöosakkeiden määrää alustavasta 300 000 enimmäismäärästä yllä mainittuun 500 000
henkilöstöosakkeeseen henkilöstöannin kysynnän johdosta. Henkilöstöosakkeiden 20.10.2025
tapahtuneen kaupparekisteriin rekisteröimisen jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on
40 500 000 osaketta. Uudet osakkeet tuottavat samat oikeudet kuin muut Postin osakkeet, kun ne
ovat tulleet kirjatuksi sijoittajien arvo-osuustileille.
Henkilöstöosakkeiden merkinnöistä yhtiölle suoritetut maksut merkittiin kokonaisuudessaan sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön osakepääomaa ei näin ollen korotettu henkilöstöannin
yhteydessä. Yhtiö kirjasi 3,4 miljoonan euron bruttovarat henkilöstöannista, ja henkilöstöantiin liittyvillä
kuluilla vähennettynä konserni noin 3,3 miljoonan euron nettovarat. Konserni sai henkilöstöannista 2,6
miljoonan euron kassavarat, sillä johdon saama listautumispalkkio käytettiin suoraan osakkeiden
merkitsemiseen. Henkilöstöannin osakekohtaisen merkintähinnan 10 prosentin alennus verrattuna
osakemyyntiin kirjattiin henkilöstökuluksi IFRS 2:n mukaisesti, ja siten sillä ei ollut vaikutusta Posti-
konsernin kertyneisiin voittovaroihin.
Muut rahastot
Muut rahastot on määrältään 142,7 miljoonaa euroa ja sisältää ylikurssirahastosta siirretyt varat.
Rahasto luetaan osaksi konsernin emoyhtiön jakokelpoisia varoja.
Muuntoero
Muuntoeroon sisältyy valuuttakurssiero, joka muodostuu ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten ja
valuuttamääräisten nettosijoitusten muuntamisesta euroiksi.
Jakokelpoiset varat
Konsernin emoyhtiön Posti Group Oyj:n jakokelpoiset varat:
miljoonaa euroa
2025
2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
3,4
-
Muut rahastot
142,7
142,7
Voitto edellisiltä tilikausilta
89,9
80,3
Tilikauden voitto/tappio
21,7
42,6
Yhteensä
257,6
265,6
Osingonjako
Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.3.2025 Helsingissä. Yhtiökokous päätti
hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa vuodelta 2024 jaetaan 33,0 miljoonaa euroa.
Osingosta puolet maksettiin maaliskuussa ja puolet heinäkuussa 2025.
Posti Group Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 20.12.2024 päätettiin 150,0 miljoonan euron
ylimääräisen osingon jakamisesta. Osinko maksettiin tammikuussa 2025.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 34,0 miljoonan euron (0,84 euroa osakkeelta) osingonjakoa
tilikaudelta 2025. Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä.
154
VUOSIKERTOMUS 2025
18. Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden pääpiirteet
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri maissa. Eläkejärjestelyt hoidetaan kunkin maan paikallisten
määräysten ja käytännön mukaisesti. Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelmät liittyvät suomalaisiin
lisäeläkkeisiin. Ne ovat luonteeltaan vapaaehtoisia ja otettu täydentämään lakisääteisiä eläkkeitä.
Rahastoidut eläkejärjestelyt ovat hyväksyttyjä vakuutussopimuksia ja järjestelyn varat ovat osa
vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta. Vakuutus kattaa vanhuuseläkkeen ja henkilökohtaiset etuudet
määräytyvät yleensä työntekijän palkkatason sekä palvelusvuosien perusteella.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille. Koska eläkevelvoitteen
laskennassa käytetyt diskonttokorot määritellään yritysten liikkeeseen laskemien
joukkovelkakirjalainojen tuottoja käyttäen, konserni altistuu tähän liittyvälle korkoriskille. Suurin osa
järjestelyjen velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva
eliniän nousu kasvattaa velvoitteita. Jotkin etuuspohjaiset järjestelyt on kytketty inflaatioon.
Korkeampi inflaatio johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon. Suurin osa
järjestelyihin kuuluvista varoista on sellaisia, ettei inflaatio lainkaan vaikuta niihin. Tämä tarkoittaa, että
inflaation kiihtyminen kasvattaa alijäämää.
Taseen etuuspohjaisen eläkevelan määräytyminen
miljoonaa euroa
2025
2024
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
38,6
43,4
Varojen käypä arvo
-33,7
-37,7
Alijäämä
4,9
5,7
Tuloslaskelman etuuspohjaisen eläkekulun määräytyminen
miljoonaa euroa
2025
2024
Korkomenot
0,1
0,2
Yhteensä
0,1
0,2
Laaja tuloslaskelma
miljoonaa euroa
2025
2024
Uudelleenjärjestelyerät voitot (-) ja tappiot (+)
-0,4
-0,3
Velvoitteen nykyarvon muutokset
miljoonaa euroa
2025
2024
Velvoite tilikauden alussa
43,4
46,0
Korkomenot
1,1
1,5
Maksetut eläkkeet
-4,7
-4,9
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)
taloudellisten oletusten muutoksista johtuen
-0,8
1,1
Kokemusperäiset muutokset voitot (-) ja tappiot (+)
-0,4
-0,4
Velvoite tilikauden lopussa
38,6
43,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset
miljoonaa euroa
2025
2024
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa
37,7
37,4
Korkotuotot
1,0
1,3
Maksetut eläkkeet
-4,7
-4,9
Työnantajan suorittamat maksut
0,5
2,9
Järjestelyn varojen todellisen tuoton ja korkotuoton ero
-0,8
1,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden lopussa
33,7
37,7
Arvio seuraavan tilikauden etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen maksuista on 0,4 miljoonaa euroa.
Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on 7,0 vuotta.
Järjestelyihin kuuluvat varat ovat vakuutusyhtiöiden hallinnoimia ja osa vakuutusyhtiöiden
sijoitusomaisuutta. Varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei tästä johtuen ole mahdollista esittää.
155
VUOSIKERTOMUS 2025
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset ja niiden herkkyysanalyysi
2025
2024
Diskonttokorko (%)
3,0–3,7
2,7–3,1
Tulevaisuuden eläkkeiden korotusolettama (%)
2,1–2,2
2,0–2,1
2025
Nettovelvoitteen muutos
miljoonaa euroa
Olettaman muutos
Olettaman kasvu
Olettaman pienentyminen
Diskonttokorko
0,25 %
-0,1
-2,8 %
0,1
3,0 %
Eläkkeen kasvuolettama
0,25 %
0,6
11,8 %
-0,6
-11,5 %
miljoonaa euroa
Olettaman kasvu yhdellä
vuodella
Olettaman pienentyminen
yhdellä vuodella
Elinikä
0,5
9,8 %
-0,3
-6,0 %
2024
Nettovelvoitteen muutos
miljoonaa euroa
Olettaman muutos
Olettaman kasvu
Olettaman pienentyminen
Diskonttokorko
0,25 %
-0,2
-2,9 %
0,2
3,1 %
Eläkkeen kasvuolettama
0,25 %
0,7
12,1 %
-0,7
-11,7 %
miljoonaa euroa
Olettaman kasvu yhdellä
vuodella
Olettaman pienentyminen
yhdellä vuodella
Elinikä
0,5
9,6 %
-0,5
-8,9 %
Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on
kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan.
19. Varaukset
2025
miljoonaa euroa
Uudelleen-
järjestelyvaraus
Maankäyttökorvaus
ja Ympäristövelvoite
Muut
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
5,6
11,0
2,5
19,1
Varausten lisäykset
1,8
0,9
0,3
3,0
Käytetyt varaukset
-1,1
-5,8
-1,4
-8,3
Käyttämättömien varausten peruuttaminen
-2,0
-1,2
-0,9
-4,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
4,4
4,9
0,6
9,9
2024
miljoonaa euroa
Uudelleen-
järjestelyvaraus
Maankäyttökorvaus
ja Ympäristövelvoite
Muut
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
3,0
7,3
3,1
13,4
Varausten lisäykset
7,7
8,7
1,3
17,8
Käytetyt varaukset
-2,7
-3,4
-1,0
-7,1
Käyttämättömien varausten peruuttaminen
-2,4
-1,6
-0,9
-4,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
5,6
11,0
2,5
19,1
miljoonaa euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset varaukset
5,1
8,6
Lyhytaikaiset varaukset
4,8
10,5
Yhteensä
9,9
19,1
156
VUOSIKERTOMUS 2025
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät ensisijaisesti viime vuosina läpikäytyihin muutosneuvotteluihin.
Konsernin suomalaisissa yhtiöissä henkilöstökuluvarauksen pitkäaikainen osuus on merkittävältä
osaltaan työttömyysturvan työnantajan omavastuuta Työllisyysrahastolle.
Maankäyttökorvaus ja Ympäristövelvoite
Muissa ehdollisissa veloissa esitetyn ympäristövastuun lisäksi Posti on kirjannut
maankäyttösopimuksiin ja ympäristövelvoitteisiin liittyen varauksia. Vastaava määrä ja muutokset on
esitetty lisäyksinä Sijoituskiinteistöissä.
Konserni on tarkentanut arviotaan Posti-konsernin entistä pääkonttoria ympäröivän maa-alueen
puhdistamiseen liittyvän ympäristövelvoitteen määrästä ja kirjannut varauksiin ja vastaavasti
sijoituskiinteistöihin 0,3 miljoonan euron vähennyksen. Alueen maanpuhdistus käynnistyi
loppuvuodesta 2024, jatkui läpi vuoden 2025 ja arvioidaan valmistuvaksi vuoden 2026 aikana.
Toteutuneet kustannukset ja mahdolliset muutokset kokonaisarviossa vaikuttavat
ympäristövelvoitevarauksen määrään ja toisaalta sijoituskiinteistöjen arvoon.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät pääosin oikeudenkäynteihin ja henkilöstöön liittyviä varauksia.
Vertailukaudella varaukset sisälsivät myös tappiollisia sopimuksia.
20. Ostovelat ja muut korottomat velat
Muut pitkäaikaiset velat
miljoonaa euroa
2025
2024
Muut korolliset velat
6,0
7,2
Muut korottomat velat
0,6
0,5
Muut siirtovelat
3,2
9,7
Yhteensä
9,8
17,3
Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat
miljoonaa euroa
2025
2024
Johdannaissopimukset
0,3
0,1
Ostovelat
56,6
72,2
Sopimukseen perustuvat velat
12,2
12,7
Saadut ennakot ja tulouttamaton liikevaihto
9,5
10,1
Jaksotetut henkilöstökulut
110,4
118,6
Osingonjakovelka
-
150,0
Muut korolliset velat
1,2
-
Muut siirtovelat
27,7
31,5
Muut velat
41,4
44,9
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä
259,2
440,1
Muihin siirtovelkoihin sisältyy 1,8 (3,6) miljoonaa euroa arvioituja päätemaksuvelkoja muille
postihallinnoille. Muutoin erään sisältyy tavanomaisia kulujaksotuksia.
157
VUOSIKERTOMUS 2025
21. Rahoitusinstrumentit ja rahoitusriskien hallinta
Rahoitusvarat ja -velat
2025
miljoonaa euroa
Käypään arvoon
tulosvaikut-
teisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
1,0
1,0
1,0
3
Pitkäaikaiset saamiset
1,8
1,8
1,8
2
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
1,0
1,8
2,9
2,9
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
204,9
204,9
204,9
Noteeratut joukkovelkakirjat
6,2
6,2
6,3
1
Noteeraamattomat joukkovelkakirjat
1,8
1,8
1,8
2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
-
212,8
212,8
213,0
Rahat ja pankkisaamiset
41,4
41,4
41,4
Rahavarat
-
41,4
41,4
41,4
Rahoitusvarat yhteensä
1,0
256,1
257,1
257,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
179,8
179,8
180,1
2
Vuokrasopimusvelat
229,4
229,4
229,4
Muut pitkäaikaiset velat*
-
6,3
6,3
6,3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
-
415,6
415,6
415,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Yritystodistukset
89,6
89,6
89,7
2
Vuokrasopimusvelat
67,5
67,5
67,5
Valuuttajohdannaiset
0,3
0,3
0,3
2
Ostovelat ja muut velat*
-
89,8
89,8
89,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
0,3
246,9
247,3
247,3
Rahoitusvelat yhteensä
0,3
662,5
662,8
663,1
* Muut pitkäaikaiset velat sisältävät 6,0 (7,2) miljoonaa euroa ja muut lyhytaikaiset velat 1,2 (-) miljoonaa euroa korollista velkaa Helsingin
kaupungille, joka syntyi maa-alueiden vaihtotransaktiossa.
2024
miljoonaa euroa
Käypään arvoon
tulosvaikut-
teisesti
kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
arvostettavat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
0,8
0,8
0,8
3
Pitkäaikaiset saamiset
2,7
2,7
2,7
2
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
0,8
2,7
3,5
3,5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
204,9
204,9
204,9
Valuuttajohdannaiset
0,1
0,1
0,1
2
Rahamarkkinasijoitukset
31,9
31,9
31,9
2
Noteeratut joukkovelkakirjat
8,0
8,0
8,1
1
Noteeraamattomat joukkovelkakirjat
1,8
1,8
1,8
2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
0,1
246,5
246,6
246,8
Rahamarkkinasijoitukset
5,5
5,5
5,5
2
Rahat ja pankkisaamiset
56,4
56,4
56,4
Rahavarat
61,9
61,9
61,9
Rahoitusvarat yhteensä
0,9
311,1
312,0
312,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
89,8
89,8
90,0
2
Vuokrasopimusvelat
202,6
202,6
202,6
Muut pitkäaikaiset velat*
11,0
11,0
11,0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
-
303,5
303,5
303,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Vuokrasopimusvelat
68,6
68,6
68,6
Valuuttajohdannaiset
0,1
0,1
0,1
2
Ostovelat ja muut velat*
258,1
258,1
258,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
0,1
326,7
326,8
326,8
Rahoitusvelat yhteensä
0,1
630,1
630,3
630,5
158
VUOSIKERTOMUS 2025
Hierarkiatasot
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin
noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä
konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin
todennettaviin markkinatietoihin.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu
todettavissa olevaan markkinatietoon.
Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan arvostamalla termiinisopimukset raportointipäivän
termiinikursseista laskettuun nykyarvoon.
Rahamarkkinasijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinakorkokäyriin.
Joukkovelkakirjasijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointipäivän markkinanoteerauksiin (taso 1)
tai hintaan, joka perustuu havaittavissa olevaan markkinatietoon (taso 2), kuten markkinakorkokäyrään
sekä vastapuolen luottoriskiin. Rahoituslaitoslainojen ja vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot on
laskettu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoja.
Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten sekä ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten
velkojen luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.
Vuosien 2025 tai 2024 aikana ei tehty siirtoja hierarkiatasojen välillä. Konserni tunnistaa ja kirjaa siirrot
eri tasojen välillä kun transaktiot on toteutettu tai kun parametrit muuttuvat olennaisesti.
Täsmäytyslaskelma tason 3 rahoitusvaroista
miljoonaa euroa
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
0,8
0,8
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa
0,2
-
Kirjanpitoarvo 31.12.
1,0
0,8
Raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista kirjatut voitot ja tappiot
yhteensä
miljoonaa euroa
2025
2024
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa
0,2
-
159
VUOSIKERTOMUS 2025
Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan periaatteet
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin liiketoiminnan ja strategian
toteuttamiseksi riittävä ja kilpailukykyinen rahoitusasema ja minimoida markkinariskien vaikutuksia
konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin. Riskikeskittymät pyritään tunnistamaan ja
suojaamaan tarvittavin osin. Konsernin liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä, kuten markkina-,
likviditeetti-, luotto- ja vastapuoliriskejä. Konsernin hyödykeriskeistä sähkön hintariskiä seurataan
aktiivisesti, ja sitä hallitaan hintakiinnitetyillä fyysisillä sähkötuotteilla.
Riskienhallinnan organisaatio
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Posti Group Oyj:n konsernirahoitukseen
hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus vastaa koko konsernin
valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta tehden läheistä yhteistyötä
liiketoimintojen kanssa. Liiketoiminnot vastaavat toimintaansa liittyvien rahoitusriskien
tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista konsernirahoitukseen. Asiakassaamisiin liittyvää
luottoriskiä hallitaan liiketoiminnan myyntiorganisaatiossa. Postin kiinteistötoiminto vastaa sähkön
hintariskin hallinnasta.
Markkinariskit
Valuuttariski
Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on pienentää valuuttariskiä konsernin kannalta optimaaliselle
tasolle sekä parantaa kannattavuusseurannan läpinäkyvyyttä ja tuloksen ennustettavuutta. Konsernin
merkittävimmät valuuttariskit aiheutuvat Ruotsin kruunusta ja SDR-valuuttakorista, jota käytetään
kansainvälisissä päätemaksuissa. SDR-valuuttakorista aiheutuva nettopositio ei ole merkittävä.
Konserni altistuu vähäisessä määrin myös Yhdysvaltain dollariin liittyvälle valuuttariskille.
Konsernin transaktioriski koostuu pääasiassa valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja sitoumuksista.
Pääperiaatteena on suojautua taseessa olevalta rahoitustoimintaan liittyvältä transaktioriskiltä
täydellisesti. Suojaamattomia positioita sallitaan konsernin rahoituspolitiikassa määritellyissä rajoissa.
Konserniyhtiöiden lainat emoyhtiöstä ovat tytäryhtiön kotivaluutassa, jolloin tytäryhtiöllä ei ole
rahoitussopimuksiin liittyvää valuuttariskiä. Konserni voi suojata valuuttamääräisiä sopimuspohjaisia
liiketoiminnan kassavirtoja enintään 100 prosenttia seuraavan 12 kuukauden kassavirroista. Konsernilla
ei tilinpäätöshetkillä 31.12.2025 eikä 31.12.2024 ollut suojauslaskennan alaisia suojauskohteeksi
määriteltyjä erittäin todennäköisiä liiketoiminnan kassavirtoja eikä niitä suojaavia valuuttajohdannaisia.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 28,3 (28,3) miljoonan euron nimellisarvosta valuuttajohdannaisia,
joilla on suojattu konsernin sisäisiä Ruotsin kruunu -määräisiä lainasaamisia. Kansainvälisissä
päätemaksuissa käytettävästä SDR-valuuttakorista syntyvää valuuttapositiota ei ole suojattu.
Konserni altistuu translaatioriskille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten kautta.
Translaatioriskin hallinnan tavoitteena on, että valuuttakurssimuutokset eivät aiheuta merkittäviä
muutoksia konsernin nettovelkaisuusasteessa. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut ulkomaisiin
tytäryhtiöihin tehtyihin sijoituksiin liittyvää translaatioriskiä.
Valuuttakurssit
Keskikurssi
2025
2024
SEK
11,064
11,427
NOK
11,719
11,621
SDR
0,837
0,816
Päätöskurssi
2025
2024
SEK
10,822
11,459
NOK
11,843
11,795
SDR
0,858
0,797
Osa konsernin kansainvälisiin postilähetyksiin liittyvistä päätemaksusopimuksista määritellään SDR-
korivaluutassa. SDR on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ylläpitämä korivaluutta, jonka arvo
perustuu viiden valuutan koriin (Yhdysvaltain dollari, euro, Kiinan renminbi, Japanin jeni ja Englannin
punta). IMF tarkistaa korin koostumuksen säännöllisin väliajoin varmistaakseen, että se heijastaa
merkittävimpien kansainvälisten valuuttojen suhteellista painoarvoa.
160
VUOSIKERTOMUS 2025
Merkittävimmät transaktioriskit
2025, EUR-yhtiöt
miljoonaa euroa
SEK
USD
SDR
Käyttöpääoma*
-0,3
-0,1
0,9
Lainat ja pankkitilit**
28,7
-
Johdannaiset
-28,6
Avoin positio
-0,2
-0,1
0,9
2024, EUR-yhtiöt
miljoonaa euroa
SEK
USD
SDR
Käyttöpääoma*
-0,4
-
0,3
Lainat ja pankkitilit**
23,4
-
Johdannaiset
-23,1
Avoin positio
-0,1
-
0,3
* Sisältää myyntisaamiset ja ostovelat, siirtosaamiset ja -velat sekä saadut ja maksetut ennakot.
** Sisältää rahavarat sekä korolliset saamiset ja velat.
Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin konserniyhtiöiden omassa toimintavaluutassa
oleviin eriin tilinpäätöshetkellä. Euron valuuttakurssin 10 prosentin vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin
nähden tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi -0,1 (-0,7) miljoonaa euroa konsernin tulokseen ennen veroja.
Merkittävimmät translaatioriskit
Nettosijoitukset
miljoonaa euroa
SEK
NOK
PLN
2025
0,5
0,7
-
2024
6,0
0,9
1,2
Nettosijoituksia ei ole suojattu esitetyillä tilinpäätöshetkillä.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille sijoitustensa ja korollisten velkojensa kautta. Korkoriskin hallinnan
tavoitteena on minimoida korkokulut ja tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta
konsernin tuloslaskelmassa.
Rahoituspolitiikan mukaan velkasalkun korkoriskiä hallitaan tasapainottamalla vaihtuva- ja
kiinteäkorkoisten lainojen osuutta velkasalkusta huomioiden velkasopimusten lukumäärä, maturiteetti
ja euromäärä sekä markkinatilanne. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kaikista lainoista tulee olla
vähintään 20 prosenttia mukaan lukien korkojohdannaiset. Kiinteäkorkoisten lainojen
vähimmäisvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa konsernin talous- ja rahoitusjohtajan päätöksellä.
Korollisten rahoitusvarojen osalta korkoriskiä hallitaan sijoittamalla rahoitusvaroja eri sijoitusluokkiin,
korkosidonnaisuusaikoihin sekä maturiteetteihin. Korollisten saatavien ja velkojen korkoriskiä voidaan
suojata hajauttamisen lisäksi korkojohdannaisilla rahoituspolitiikan valtuuksien puitteissa.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli korollisia velkoja 566,4 (361,1) miljoonaa euroa ja korollisia saamisia
49,4 (103,5) miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli pitkäaikaista vaihtuvakorkoista lainaa
180,0 (90,0) miljoonaa euroa. Lainoihin ei liittynyt suojausinstrumentteja. Lisäksi konsernilla oli
tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisia kiinteäkorkoisia yritystodistuksia liikkeelle laskettuna 89,6 (0,0)
miljoonaa euroa.
Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio
2025
miljoonaa euroa
Vaihtuvakorkoiset
Kiinteäkorkoiset
Yhteensä
Likvidit varat
-43,2
-6,2
-49,4
Yritystodistukset
89,6
89,6
Lainat rahoituslaitoksilta
179,8
179,8
Yhteensä
136,6
83,5
220,1
161
VUOSIKERTOMUS 2025
2024
miljoonaa euroa
Vaihtuvakorkoiset
Kiinteäkorkoiset
Yhteensä
Likvidit varat
-58,2
-45,3
-103,5
Lainat rahoituslaitoksilta
89,8
89,8
Yhteensä
31,6
-45,3
-13,7
Yllä esitetyt luvut eivät sisällä 7,2 (7,2) miljoonan euron korollista velkaa Helsingin kaupungille liittyen
Eteläisen Postipuiston sijoituskiinteistöön.
Korkojen herkkyysanalyysi sisältää korolliset sijoitukset ja lainat. Korkojen yhden prosenttiyksikön
nousu tilinpäätöshetkellä vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana
-1,7 (-0,2) miljoonaa euroa.
Sähkön hintariski
Sähkön hintariskin hallinnan tavoitteena on pienentää sähkön hinnan vaihtelusta syntyvää
volatiliteettia konsernin kassavirroissa ja tuloksessa. Konserni hyödyntää hintakiinnitettyjä
sähkötuotteita pienentääkseen sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Keskitetyn
sähkönhankintasopimuksen piirissä on arviolta 61 000 MWh vuosittainen sähkönkulutus. Noin 80
prosenttia seuraavan kahden vuoden ennustetusta kulutuksesta on suojattu. Kolmannen vuoden
ennustetusta kulutuksesta on suojattu 30 prosenttia. Sähkönhinnan nousu kymmenellä
prosenttiyksiköllä vaikuttaisi keskitetyn sähkönhankintasopimuksen avoimen position hintaan 0,3
miljoonaa euroa vuosina 2026–2028.
Johdannaissopimukset
2025
miljoonaa euroa
Nimellisarvo
Netto
käypä arvo
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa
28,3
-0,3
-0,3
2024
miljoonaa euroa
Nimellisarvo
Netto
käypä arvo
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Valuuttatermiinit, ei suojauslaskennassa
28,3
-
0,1
-0,1
Rahoitusinstrumenttien netottaminen
Johdannaisvarat
2025
2 024
Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvarat
-
0,1
Netotusjärjestelyn alaisiin varoihin liittyvät johdannaisvelat
-
0,1
Nettomäärä
-
-
Johdannaisvelat
2025
2 024
Bruttomäärinä taseessa esitetyt johdannaisvelat
0,3
0,1
Netotusjärjestelyn alaisiin velkoihin liittyvät johdannaisvarat
-
0,1
Nettomäärä
0,3
-
Johdannaissopimusten yleinen netotusjärjestely on voimassa vastapuolen sopimusrikkomus-,
maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisia ei ole netotettu taseessa.
Päätemaksusaamisten ja -velkojen netotus on esitetty liitetiedossa Myyntituotot asiakassopimuksista.
162
VUOSIKERTOMUS 2025
Likviditeettiriski
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin likviditeettireservi ei riitä
kattamaan konsernin sitoumuksia tai investointimahdollisuuksia tai että tarvittavan jälleen- tai
lisärahoituksen kustannus on poikkeuksellisen korkea tai tarvittavaa jälleen- tai lisärahoitusta ei ole
saatavilla. Konsernin kassavirtojen suuren päivittäisen vaihtelun aiheuttaman likviditeettiriskin
minimoimiseksi panostetaan kassanhallintaan ja likviditeettisuunnitteluun. Likviditeettitilannetta
seurataan ajantasaisesti ja käyttöpääoman riittävyys myyntisaamiset huomioiden varmistetaan
kassavirtaennusteiden avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan pitämällä lainojen maturiteettiprofiili
tasaisena ja riittävän pitkäaikaisena. Rahavarojen ja likvidien sijoitusten lisäksi konsernilla on
rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi rahoitusreservinä sitova 150,0 miljoonan euron syndikoitu
luottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2030 sekä ei-sitova 200,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli likvidejä varoja 49,4 (103,5) miljoonaa euroa sekä käyttämättömiä
sitovia luottolimiittejä 150,0 (180,0) miljoonaa euroa. Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat sekä
jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on turvattu sekä liikkeellelaskun
likvidin koon että liikkeellelaskijan luottokelpoisuuden johdosta. Lisäksi konsernilla oli käyttämätöntä
yritystodistusohjelmaa tilinpäätöshetkellä 109,5 (200,0) miljoonaa euroa.
Konserni sopi alkuvuonna 2025 molempiin 2024 allekirjoitettuihin kahdenvälisiin 60,0 miljoonan euron
lainasopimuksiin 30,0 miljoonan euron lainapääoman korotukset muiden ehtojen pysyessä ennallaan.
Lainoista nostettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 90,0 miljoonaa euroa, minkä jälkeen molemmat
lainat korotuksineen oli kokonaan nostettu. Lainasopimukset ovat maturiteetiltaan kolmivuotisia, ja
sopimuksiin liittyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Toisen lainan maturiteettia pidennettiin vuonna
2025 yhdellä vuodella. Lainasopimusten marginaalit on sidottu kahteen vastuullisuustavoitteeseen:
scope 1 ja 2 -kasvihuonepäästöjen absoluuttiseen määrään ja scope 3 -kasvihuonepäästöjen
absoluuttiseen määrään. Lainasopimusten ehtojen mukaisesti, koska toinen vastuullisuustavoite täyttyi
tilikausina 2025 ja 2024, lainojen marginaalit eivät muuttuneet.
Konserni allekirjoitti huhtikuussa uuden 150,0 miljoonan euron syndikoidun luottolimiittisopimuksen,
joka korvasi edellisen 150,0 miljoonan euron luottolimiitin. Uuden luottolimiitin marginaali on sidottu
Postin keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin. Luottolimiittisopimus on viisivuotinen ja sopimukseen
liittyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Luottolimiittiä ei ole nostettu tilinpäätöshetkellä 31.12.2025.
Konsernin lainasopimuksiin liittyvät sopimusehdot ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa
rajoittavat vakuuksien antoa, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia
määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt nämä sopimusehdot tilikausina 2025 ja 2024.
Tilinpäätöshetkellä konsernin lainasopimuksissa ei ole taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia
kovenantteja.
Vuonna 2024 allekirjoitettujen kahdenvälisten lainasopimusten ehtojen mukaisesti lainojen marginaalit
tulevat uudelleenneuvoteltaviksi, mikäli valtion omistusosuus laskee alle 50,1 prosenttiin. Vuonna 2025
allekirjoitetun luottolimiittisopimuksen ehtojen mukaisesti, mikäli valtion omistusosuus laskee alle 50,1
prosenttiin, tietty marginaalin korotus ja tunnuslukukovenantti nettovelka/oikaistu käyttökate tulevat
voimaan.
miljoonaa euroa
2025
2024
Rahavarat
41,4
61,9
Rahamarkkinasijoitukset ja sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin
8,0
41,6
Likvidit varat
49,4
103,5
163
VUOSIKERTOMUS 2025
Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät
korot
2025
miljoonaa euroa
2026
2027
2028
2029
2030-
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
5,4
93,9
91,3
190,6
Yritystodistukset
90,5
90,5
Vuokrasopimusvelat
77,9
65,5
45,2
35,4
112,6
336,7
Muut pitkäaikaiset velat*
1,1
1,1
1,1
3,5
6,7
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat*
89,8
89,8
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat
28,6
28,6
Valuuttajohdannaiset, saatavat
-28,3
-28,3
Yhteensä
264,0
160,5
137,6
36,6
116,1
714,7
* Muut pitkäaikaiset velat sisältävät 6,0 (7,2) miljoonaa euroa ja muut lyhytaikaiset velat 1,2 (-) miljoonaa euroa korollista velkaa Helsingin
kaupungille, joka syntyi maa-alueiden vaihtotransaktiossa.
2024
miljoonaa euroa
2025
2026
2027
2028
2029-
Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta
3,1
3,1
91,5
97,8
Vuokrasopimusvelat*
78,4
61,5
48,8
30,4
93,4
312,6
Muut pitkäaikaiset velat*
3,2
1,1
3,0
3,7
11,0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat*
258,1
258,1
Johdannaiset:
Valuuttajohdannaiset, suoritettavat
28,4
28,4
Valuuttajohdannaiset, saatavat
-28,3
-28,3
Yhteensä
339,6
67,8
141,4
33,4
97,2
679,4
* Vuokrasopimusvelkojen maturiteettia vuoden 2024 lukujen osalta on oikaistu. Oikaisu ei vaikuta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.
Taulukoissa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Vuokrasopimusvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa
oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle. Muut lainat ovat vakuudettomia.
Luotto- ja vastapuoliriski
Konsernin likvidit varat sijoitetaan hallitukselta saatujen valtuuksien puitteissa hyvän
luottokelpoisuuden omaavien yritysten, pankkien ja valtioiden velkasitoumuksiin ja
joukkovelkakirjalainoihin. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisten pankkien ja
luottolaitosten kanssa. Likvidien varojen sijoittamiseen ja johdannaissopimuksiin liittyvää luotto- ja
vastapuoliriskiä hallitaan vastapuolille asetetuilla limiiteillä. Sijoitusten odotettavissa olevien
luottotappioiden arviointimenetelmä on selostettu laadintaperiaatteiden kohdassa Rahoitusvarat ja -
velat. Tilikaudella konserni ei ole kirjannut olennaisia arvonalentumisia sijoituksista. Tilinpäätöshetkellä
31.12.2025 kirjattu odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole olennaisia johtuen konsernin suuresta
asiakaskannasta. Tilikaudella on kirjattu toteutuneita luottotappioita 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Konserni
on kirjannut odotetut luottotappiot myynti- ja vuokrasaamisista soveltaen yksinkertaistettua
matriisimenetelmää. Odotettua luottotappiota ei ole kirjattu asiakassopimuksiin perustuvista varoista,
joiden osalta johto on arvioinut odotettujen luottotappioiden olevan epäolennaisia. Odotettujen
luottotappiokirjausten osalta konserni käsittelee omana myyntisaamisryhmänään
päätemaksusaamiset, joiden luottotappioriski on vähäinen netotusjärjestelyn ja asiakasrakenteen
johdosta eikä odotettua luottotappiota ole kirjattu. Asiakassopimuksiin perustuvat varat olivat 13,7
(13,6) miljoonaa euroa ja päätemaksusaamiset 6,0 (4,8) miljoonaa euroa. Varastointi- ja
logistiikkapalvelut -segmentti huomioi odotettujen luottotappioiden laskennassa asiakkaan antamat
vakuudet, kuten pantatut ja Postin varastoissa säilytetyt tuotteet.
164
VUOSIKERTOMUS 2025
Myyntisaamisten ikäjakauma
miljoonaa euroa
2025
2024
Erääntymättömät myyntisaamiset
154,7
151,6
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset
15,0
15,5
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset
1,9
2,0
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset
0,6
1,4
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset
0,7
3,2
yli 181 päivää erääntyneet myyntisaamiset
4,5
2,3
Myyntisaamiset, brutto
177,5
176,1
Odotettavissa olevat luottotappiot
-1,2
-2,6
Myyntisaamiset, netto
176,3
173,6
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema rahoitus
ja konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa. Vaikka konsernilla ei ole
luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, on tavoitteena ylläpitää pääomarakenne,
joka oikeuttaisi sijoituskelpoiseen luokitukseen. Yhtiön hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti.
Konsernin lainasopimuksissa ei ole taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvia kovenantteja.
Postin tavoitteena on maksaa jatkuvasti kasvavaa varsinaista osinkoa ja jakaa vähintään 60 prosenttia
nettotuloksesta osinkona Postin hallituksen hyväksymän osinkopolitiikan mukaisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä nettovelan suhteella oikaistuun käyttökatteeseen,
rahoituksen nettovelan suhteella oikaistuun käyttökatteeseen sekä omavaraisuusasteella.
2025
2024
Nettovelka / Oikaistu käyttökate
2,6x
1,2x
Rahoituksen nettovelka / Oikaistu käyttökate
1,1x
-0,1x
Omavaraisuusaste
24,6 %
25,2 %
Nettovelkojen täsmäytyslaskelma
2025
miljoonaa euroa
Korolliset
lainat
Korolliset
vuokra-
sopimus-
velat
Korolliset
lainat
yhteensä
Likvidit
varat
Nettovelka
yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
89,8
271,2
361,1
103,5
257,5
Rahavirta
179,6
-75,3
104,3
-54,6
158,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-
5,0
5,0
0,4
4,6
Muut ei-kassaperusteiset muutokset
-
96,0
96,1
-
96,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
269,5
296,9
566,4
49,4
517,0
Käyvät arvot 31.12.
269,7
296,9
566,7
2024
miljoonaa euroa
Korolliset
lainat
Korolliset
vuokra-
sopimus-
velat
Korolliset
lainat
yhteensä
Likvidit
varat
Nettovelka
yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
60,0
290,7
350,8
110,8
240,0
Rahavirta
29,8
-72,1
-42,4
-7,8
-34,6
Hankitut liiketoiminnat
-
0,5
0,5
0,7
-0,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-
-3,4
-3,4
-0,2
-3,2
Muut ei-kassaperusteiset muutokset
0,1
55,4
55,5
55,5
Kirjanpitoarvo 31.12.
89,8
271,2
361,1
103,5
257,5
Käyvät arvot 31.12.
90,0
271,2
361,3
Nettovelka ja yllä esitetyt luvut eivät sisällä 7,2 (7,2) miljoonan euron korollista velkaa Helsingin
kaupungille, joka syntyi maa-alueiden vaihtotransaktiossa.
165
VUOSIKERTOMUS 2025
22. Vuokrasopimukset
Posti vuokraa pääasiassa toimitiloja, ajoneuvoja ja tuotannon koneita. Toimitilojen vuokrasopimusten
pituudet vaihtelevat ja voivat olla yli kymmenenkin vuotta. Vuokratut toimitilat ovat postikeskuksia,
varastoja, toimistoja, pakettilajittelukeskuksia, terminaaleja, vähittäiskaupan tiloja sekä myös
pienempiä paikallisten jakelutoimintojen tiloja. Tyypillinen ajoneuvojen vuokra-aika on kolmesta
kuuteen vuotta. Vuokratut ajoneuvot sisältävät erikokoisia rekkoja, henkilöautoja ja erilaisia
postinkuljetuksen ajoneuvoja. Vuokrattuihin koneisiin sisältyy olennainen määrä trukkeja
varastokäyttöön.
Vuokrakauden pidennystä koskevia jatko-optioita sisältyy joidenkin olennaisten toimitilojen
vuokasopimuksiin. Postin johto arvioi vuokrasopimuksia säännöllisesti, ja joidenkin vuokrasopimusten
vuokrasopimusvelkaan on sisällytetty jatko-optioiden mukaisia jatkokausia.
Postin vuokrasopimuksissa ei ole muuttuvia maksuja eli esimerkiksi vuokria, jotka perustuisivat
liikevaihdon määrään. Yleisesti vuokrasopimukset eivät myöskään sisällä kannustinmaksuja.
Toimitilojen vuokrasopimuksia tarkistetaan tyypillisesti vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti.
Ajoneuvojen ja tuotannon koneiden vuokrat ovat tyypillisesti kiinteitä koko vuokrasopimuskauden ajan.
Joissakin toimitiloja tai ajoneuvoja koskevissa vuokrasopimuksissa on ehtoja, joiden mukaan
vuokrasopimuksen sisältöä voidaan uudelleen neuvotella, mikäli Suomen valtion suora omistusosuus
Posti Group Oyj:ssä laskee alle 50 prosentin.
Käyttöoikeusomaisuuserät
miljoonaa euroa
2025
2024
Rakennukset
215,9
187,9
Ajoneuvot
55,8
58,7
Koneet ja muut
12,2
12,2
Yhteensä
283,9
258,8
Leasingsopimuksiin liittyvien käyttöomaisuuserien tarkempi erittely esitetään liitetiedossa
Vuokrasopimusvelat
miljoonaa euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
229,4
202,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
67,5
68,6
Yhteensä
296,9
271,2
Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti
miljoonaa euroa
2025
2024
1 vuoden kuluessa
77,9
78,4
1–5 vuoden kuluessa
172,7
161,9
Yli 5 vuoden kuluttua
86,0
72,2
Vähimmäisvuokrat yhteensä
336,7
312,6
Tulevat korkokulut
-39,7
-41,4
Yhteensä
296,9
271,2
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettia vuoden 2024 lukujen osalta on oikaistu. Oikaisu ei vaikuta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen.
Vuokrasopimusten erät tuloslaskelmalla
Tiedot poistoista on esitetty liitetiedossa Poistot ja arvonalentumiset.
Korkokulut, vuokrasopimukset
10,5
10,0
Tuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta
0,4
2,6
166
VUOSIKERTOMUS 2025
Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista
miljoonaa euroa
2025
2024
Vuokrakulut tuloslaskelmalla, lyhytaikaiset vuokrasopimukset
27,9
30,7
Vuokrakulut tuloslaskelmalla, vähäarvoiset vuokratut omaisuuserät
0,4
0,5
Yhteensä
28,3
31,3
Kokonaisrahavirta maksetuista vuokrista oli 112,5 (113,5) miljoonaa euroa.
Lyhytaikaisissa vuokrasopimuksissa on sopimuksia, jotka ovat voimassa toistaiseksi, ja jotka konserni
on valinnut jättää pois taseesta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrakulut sisältävät myös
tilapäisten ajoneuvojen tai koneiden vuokrasopimusten kuluja.
Raportoiduilla tilikausilla Postilla ei ollut voittoja tai tappioita liittyen myytyihin ja takaisin vuokrattuihin
tase-eriin.
Postilla ei ollut vaihtuvavuokraisista sopimuksista johtuvia kuluja.
Vuokrasopimukset taseen ulkopuolella
miljoonaa euroa
2025
2024
1 vuoden kuluessa
8,9
10,1
1–5 vuoden kuluessa
1,7
17,3
Yli 5 vuoden kuluttua
-
13,4
Yhteensä
10,6
40,8
Vuokravastuina näkyvät myös jo allekirjoitetut vuokrasopimukset, jotka alkavat vasta tulevaisuudessa.
Kun tilat on luovutettu Postille, vuokravastuu muuttuu käyttöoikeusomaisuuseräksi ja
vuokrasopimusvelaksi.
Vuokrasopimukset vuokranantajana
Posti toimii vuokranantajana konsernin ulkoisille sopimusosapuolille. Joitakin toimisto- ja tuotantotiloja
on vuokralla, ja Posti on tulkinnut nämä operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokranantajana Postilla ei
ole rahoitusleasingsopimuksia.
Vuokrasopimusten perusteella saatavat vuokrat
miljoonaa euroa
2025
2024
1 vuoden kuluessa
1,5
1,2
1–5 vuoden kuluessa
1,0
1,1
Yli 5 vuoden kuluttua
1,6
1,6
Yhteensä
4,1
3,9
23. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
miljoonaa euroa
2025
2024
Takaukset
8,9
8,8
Yhteensä
8,9
8,8
Takaukset on annettu konsernin yhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi.
Takaukset on antanut joko rahoituslaitos tai Posti Group Oyj konserniyhtiöiden puolesta. Takaukset on
tyypillisesti annettu konserniyhtiönmaksuvelvoitteita tai viranomaisvaateita varten sekä
vastatakaukseksi pankeille.
Postilla on investointisitoumuksia 9,5 miljoonaa euroa liittyen leasingvastuisiin ja muihin sopimuksiin,
joiden alkamisajankohta on tilinpäätöspäivän jälkeen.
167
VUOSIKERTOMUS 2025
Oikeudenkäynnit
Tietosuojaviranomainen antoi marraskuussa 2024 päätöksen koskien yksittäisen kuluttaja-asiakkaan
heinäkuussa 2018 tekemää kantelua Postin silloisen Netposti-palvelun sähköisestä postilaatikosta.
Viranomaisen päätös koski sähköisen postilaatikon käyttöönottoa ja henkilötietojen käsittelyä.
Viranomaisen näkemyksen mukaan kuluttaja-asiakkaiden informointi postilaatikon käyttöönotosta ja
toiminnallisuuksista ei ollut riittävää. Päätöksessä Postille määrättiin 2,4 miljoonan euron
seuraamusmaksu. Posti piti viranomaisen päätöstä perusteettomana ja seuraamusmaksua
kohtuuttomana. Posti valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Marraskuun 3, 2025 Helsingin
hallinto-oikeus kumosi tietosuojaviranomaisen määräämän seuraamusmaksun kokonaisuudessaan.
Hallinto-oikeus piti kuitenkin voimassa informoinnin puutetta koskevan huomautuksen.
Tietosuojaviranomainen on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-
oikeuteen. Tapaukseen liittyen ei ole kirjattu varausta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on Postin kilpailijoiden aloitteesta tutkinut vuodesta 2017 lähtien Postin
epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä yrityskirjeiden markkinalla. Joulukuussa 2024 KKV
antoi Postille luonnoksen esitykseksi markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi. Postin
kuuleminen esitysluonnoksesta on vireillä. KKV ei ole tehnyt mitään päätöksiä asiassa eikä
esitysluonnos sisältänyt mahdollisesti ehdotettavan seuraamusmaksun määrää, joka lain mukaan voi
enimmillään vastata kymmentä prosenttia Posti Groupin liikevaihdosta. Posti tulee puolustautumaan
asiassa ja pitää esitettyjä väitteitä perusteettomina ja virheellisinä. Asia on vielä vireillä KKV:ssa.
Tapaukseen liittyen ei ole kirjattu varausta.
Konserni ei ole ollut osallisena muissa olennaisissa hallinnollisissa menettelyissä, oikeudenkäynneissä
tai välitysmenettelyissä (mukaan lukien vireillä olevat menettelyt ja menettelyt, joiden uhka on
konsernin tiedossa), joilla voi olla tai joilla on lähimenneisyydessä ollut merkittävä vaikutus konsernin
tai sen tytäryhtiöiden taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Johdon tiedossa ei ole tekijöitä tai
olosuhteita, joiden voitaisiin kohtuudella olettaa johtavan merkittäviin vaateisiin yhtiötä tai sen
tytäryhtiöitä vastaan.
Muut ehdolliset velat
Konsernilla on arviolta 3,9 miljoonan euron ympäristövastuu liittyen Eteläisen Postipuiston maa-
alueiden puhdistamiseen alueen tulevaa käyttöä varten. Ympäristövastuu pitää sisällään maanvaihdon
sekä maan vastaanoton. Kunnostustoimista ja kustannusjaosta on sovittu tarkemmin Helsingin
kaupungin kanssa. Puhdistustyöt alkoivat loppusyksystä 2024, jatkui läpi vuoden 2025 ja arvioidaan
valmistuvaksi vuoden 2026 aikana. Kokonaisarviota sekä aikataulua tarkennetaan kvartaaleittain
johdon arvion sekä Helsingin kaupungin että urakoitsijan kanssa säännöllisesti käytyjen keskustelujen
perusteella. Hankkeen päättymishetken kokonaiskustannukset saattavat vaikuttaa kaupungille
maksettavaan maankäyttökorvaukseen. Posti on myös vastuussa pysäköintilaitoksen rakentamisesta
alueelle.
Postille on Traficomin päätöksellä myönnetty jakelutukea sanomalehtien jakeluun 1.10.2023 alkaneelle
ensimmäiselle, 1.10.2024 alkaneelle toiselle ja 1.10.2025 alkaneelle kolmannelle 12 kuukauden
tukikaudelle. Lisäksi Posti on määrätty eräillä alueilla jakamaan sanomalehtiä julkisena
palveluvelvoitteena. Posti on tammikuussa 2025 hakenut Traficomilta myönnetyn avustuksen
jäännöserää sekä kustannusten korvaamista julkisen palveluvelvoitteen toteuttamisesta. Keskustelut
Traficomin kanssa ovat edelleen kesken tukialueilla tehdyn jakelun kustannusten kohdentamisesta
valtioavustuksen piiriin kuuluville sanomalehdille. Epävarmuus koskee arviolta yhteensä 2,0 miljoonaa
euroa päättyneiltä ja käynnissä olevilta tukikausilta. Tämän määräaikaisen sanomalehtien jakelutuen
arvonlisäverokohtelu on myös osoittautunut tietyiltä osin epäselväksi. Posti on hakenut
ennakkoratkaisua sanomalehtien jakelutuen arvonlisäverokohtelusta keskusverolautakunnalta.
Nykyisellään Posti on käsitellyt kirjatun liiketoiminnan muun tuoton arvonlisäverottomana.
168
VUOSIKERTOMUS 2025
24. Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin kuuluviksi luokitellaan sellaiset osapuolet, joilla on mahdollisuus käyttää
päätöksentekovaltaa, huomattavaa vaikutusvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa toisen osapuolen
taloudellisissa tai toiminnallisissa päätöksissä. Postin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö Posti Group Oyj:n
tytäryhtiöt sekä sen suurin osakkeenomistaja Suomen valtio, jota edustaa valtioneuvoston kanslia.
Lisäksi Postin lähipiiriin kuuluvat ne yhteisöt, joissa Suomen valtiolla on määräysvalta tai yhteinen
määräysvalta sekä valtionosakkuusyhtiöt. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,
Posti Groupin johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen perheenjäsenet. Myös lähipiiriin kuuluvien
henkilöiden määräysvallassa tai yhteisessä määräysvallassa olevat yhteisöt sisältyvät lähipiiriin. Postilla
on konsernin kattavat menettelyt mahdollisten intressiristiriitojen arviointiin ja sen varmistamiseen,
että kaikki liiketapahtumat lähipiiriin kuuluvien kanssa tapahtuvat normaalin liiketoiminnan ehdoilla ja
markkinaehdoin.
Ylimmän johdon muodostavat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.
Liiketoimet lähipiirin kanssa
Liiketoimet konserniyhtiöiden kanssa eliminoidaan konsernin tilinpäätöksessä.
Ylimmälle johdolle ei ole annettu rahalainoja. Postilla ei ole ollut esitetyillä tilikausilla merkittäviä
liiketapahtumia ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden tai heidän lähipiirinsä kanssa. Ylimmän johdon
palkitsemisesta on lisätietoja liitetiedossa Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Konsernilla on liikesuhteita valtio-omistajaan sidoksissa olevien yhteisöjen kanssa. Posti on kirjannut
tilikaudella 7,1 (8,1) miljoonaa euroa Traficomilta saatuja julkisia avustuksia liittyen jakelu- ja
ajoneuvotukiin. Aikaisempiin tukikausiin liittyen taseessa on saamisia 8,4 (5,2) miljoonaa euroa.
1.10.2025 alkavalle uudelle tukikaudelle saadut ennakot ovat 2,2 (1,6) miljoonaa euroa. Konsernilla ei
ole ollut esitetyillä tilikausilla näiden yhteisöjen kanssa muita sellaisia liiketoimia, jotka yksittäin tai
yhdessä tarkasteltuna muodostuisivat rahamäärältään tai laadultaan merkittäviksi.
169
VUOSIKERTOMUS 2025
25. Konserniyritykset
Konsernin emoyhtiö on Posti Group Oyj.
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2025***
Pääasiallinen raportointi-
segmentti
Kotimaa
Konsernin
omistusosuus
Posti Group Suomi Oy
Konserni-toiminnot
Suomi
100 %
Posti Jakelu Oy
PS
Suomi
100 %
Posti Palvelut Oy
PS
Suomi
100 %
Posti Messaging Oy
PS
Suomi
100 %
Posti Messaging OÜ
PS
Viro
100 %
Posti Messaging SIA
PS
Latvia
100 %
Posti Messaging GmbH
PS
Saksa
100 %
SmartPosti UAB*
eCD
Liettua
100 %
SmartPosti SIA*
eCD
Latvia
100 %
Posti Oy
eCD
Suomi
100 %
Posti Kuljetus Oy
eCD
Suomi
100 %
SmartPosti OÜ*
eCD
Viro
100 %
Posti 3PL Contract Logistics Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti 4PL Contract Logistics Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Verkkologistiikka Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Satamalogistiikka Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Management Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Teollisuusratkaisut Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti 3PL Etelä-Suomi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti 3PL Pääkaupunkiseutu Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikka ja Varastointi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Handling Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Warehousing Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Rakennuslogistiikka Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Solutions Supply Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Services Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Terminal Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Warehousing Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Wholesale Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistics Solutions AB*
FLS
Ruotsi
100 %
Posti Logistics Solutions AS*
FLS
Norja
100 %
Posti Logistics Staffing AB*
FLS
Ruotsi
100 %
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2025***
Pääasiallinen raportointi-
segmentti
Kotimaa
Konsernin
omistusosuus
Posti Logistics Inhouse AB**
FLS
Ruotsi
100 %
Posti Henkilöstöratkaisut Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Etelä-Suomi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Länsi-Suomi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Itä-Suomi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Keski-Suomi Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Fast Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Move Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Flex Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Action Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Support Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Motion Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Extra Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Flow Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Uusimaa Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Espoo Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Helsinki Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Tuusula Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Vantaa Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Craft Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Works Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Chain Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Kilo Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Vaasa Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Työmaapalvelut Oy
FLS
Suomi
100 %
Posti Logistiikkaratkaisut Sigma Oy
FLS
Suomi
100 %
PSPostipalvelut
eCDVerkkokauppa- ja jakelupalvelut
FLSVarastointi- ja logistiikkapalvelut
* Aditro Logistics Ruotsissa ja Norjassa nimettiin Postiksi maaliskuussa 2025. Baltiassa Itella SmartPost -brändi muutettiin SmartPostiksi helmi-
maaliskuussa 2025.
** Posti Logistics Solutions AB hankki Coldcup 37927 AB:n (kuoriyhtiö) syyskuussa 2025. Coldcup 37927 AB rekisteröitiin nimellä Posti Logistics
Inhouse AB lokakuussa 2025.
*** Posti Messaging Sp. z o.o. purettiin ja liiketoiminta lopetettiin elokuussa 2025.
170
VUOSIKERTOMUS 2025
26. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Posti ilmoitti 7.1.2026 suunnitelmista uudistaa jakelutoimintojaan ja asiakaspalveluaan sopeutuakseen
paperipostin määrän jatkuvaan vähenemiseen ja digitalisaation kasvuun. Suunnitellut muutokset
sisältävät organisaatiouudistuksia, lajittelun automaation lisäämistä, tiettyjen Postin omien
myymälöiden siirtämistä kumppaniverkostoon sekä asiakaspalvelun keskittämistä. Toimenpiteiden
arvioidaan johtavan noin 172 vakituisen työpaikan vähentämiseen. Posti pyrkii minimoimaan
irtisanomiset tarjoamalla vapaaehtoisia ratkaisuja, uudelleensijoittumismahdollisuuksia ja koulutusta.
Muutosten tavoitteena on parantaa toiminnan tehokkuutta ja varmistaa palveluiden pitkäjänteinen
kestävyys. Posti ilmoitti 4.2.2026, että vähennystarve täsmentyi neuvotteluiden jälkeen 121 henkilöön.
Posti ilmoitti 23.1.2026 Postin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset vuoden 2026
varsinaiselle yhtiökokoukselle. Toimikunta esittää, että hallituksen jäsenmäärä olisi seitsemän ja että
kaikki nykyiset jäsenet jatkaisivat tehtävissään lukuun ottamatta Mervi Airaksista, joka ei ole enää
käytettävissä uudelle toimikaudelle. Sanna Suvanto‑Harsaae ehdotetaan valittavaksi hallituksen
puheenjohtajaksi ja Jukka Leinonen varapuheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunta esittää muutoksia
hallituksen palkkioihin osana pitkän aikavälin ohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda palkkiot
markkinatasolle.
Posti ilmoitti 2.2.2026 että KTM, MBA Kaj Kulp on nimitetty Posti-konsernin strategiasta ja
liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi (SVP, Strategy and Business Development) sekä
johtoryhmän jäseneksi 1.3.2026 alkaen. Hän raportoi Posti-konsernin toimitusjohtaja Antti
Jääskeläiselle. Kulp on ollut Postin palveluksessa vuodesta 2012 lähtien, ja  työskennellyt
johtotehtävissä Verkkokauppa- ja jakelupalveluissa sekä Postipalveluissa. Viimeisimmässä roolissaan
hän johti Postin innovaatioihin ja strategisiin hankkeisiin liittyvää toimintaa.
Posti ilmoitti 13.2.2026, että Postin hallitus on hyväksynyt kaksi uutta pitkän aikavälin osakepohjaista
kannustinohjelmaa: suoritusperusteisen Performance Share Program (PSP) -ohjelman ja rajoitetun
Restricted Share Program (RSP) -ohjelman, jotka on suunnattu Postin johdolle ja valituille
avainhenkilöille. Ensimmäiset ohjelmat, PSP 2026–2028 ja RSP 2026–2028, alkavat vuoden 2026
alussa ja mahdolliset palkkiot maksetaan keväällä 2029. Hallitus päätti lisäksi muuttaa LTI 2024–2026
ja LTI 2025–2027 -ohjelmien palkkiot käteisestä osakkeiksi niille osallistujille, jotka osallistuvat myös
PSP 2026–2028 -ohjelmaan. Näissä ohjelmissa palkkiot maksetaan vastaavasti keväällä 2027 ja
keväällä 2028. Ohjelmista maksettavien palkkioiden enimmäismäärät ovat noin 343 000 osaketta LTI
2024–2026 -ohjelmasta (kevät 2027), noin 389 800 osaketta LTI 2025–2027 -ohjelmasta (kevät 2028),
noin 544 000 osaketta PSP 2026–2028 -ohjelmasta (kevät 2029) ja noin 54 000 osaketta RSP 2026–
2028 -ohjelmasta (kevät 2029).
Posti ilmoitti 2.3.2026, että Postin hallitus on päättänyt kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen, joka
pidetään 15.4.2026. Kokouskutsussa esitetään muun muassa tilikauden 2025 osingonjakoehdotus,
jonka mukaan jaettavaksi ehdotetaan 0,84 euroa osakkeelta kahdessa erässä, yhteensä 34,0 miljoonaa
euroa. Lisäksi hallitus esittää päätettäväksi tavanomaisista hallinto-, palkitsemis- ja valtuutusasioista
sekä valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja osakeanteihin. Ilmoittautumislinkkki
yhtiökokoukseen löytyy yhtiön verkkosivuilla posti.com/sijoittajat/yhtiokokous/2026.
171
VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
1
11,4
11,8
Liiketoiminnan muut tuotot
2
0,1
0,1
Henkilöstökulut
3
-4,7
-7,0
Poistot ja arvonalentumiset
4
-0,2
-0,2
Liiketoiminnan muut kulut
5, 6
-18,7
-15,2
Liikevoitto/-tappio
-12,2
-10,5
Rahoitustuotot ja -kulut
7
-9,8
-5,6
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja
-22,0
-16,1
Konserniavustukset
8
51,0
71,0
Voitto/tappio ennen veroja
29,0
54,9
Tuloverot
9
-7,4
-12,4
Tilikauden voitto/tappio
21,7
42,6
172
VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tase
miljoonaa euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
10
1,9
2,0
Aineelliset hyödykkeet
11
1,5
1,5
Sijoitukset
12
514,3
490,9
Pysyvät vastaavat yhteensä
517,6
494,4
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
13
109,8
86,6
Lyhytaikaiset saamiset
14
90,2
93,4
Rahoitusarvopaperit
15
8,0
41,6
Rahavarat
16
30,8
51,0
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
238,8
272,7
Vastaavaa yhteensä
756,4
767,1
miljoonaa euroa
Liite
31.12.2025
31.12.2024
Vastattavaa
Oma pääoma
17
Osakepääoma
70,0
70,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
3,4
-
Muut rahastot
142,7
142,7
Edellisten tilikausien voitto
89,9
80,3
Tilikauden voitto/tappio
21,7
42,6
Oma pääoma yhteensä
327,6
335,6
Pakolliset varaukset
18
0,3
1,0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
20
180,1
90,7
Lyhytaikainen vieras pääoma
21
248,5
339,8
Vieras pääoma yhteensä
428,5
430,4
Vastattavaa yhteensä
756,4
767,1
173
VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön rahoituslaskelma
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
-22,0
-16,1
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
0,2
0,2
Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+)
3,3
-1,0
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
6,5
6,6
Muut oikaisut
-0,2
-
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-12,2
-10,3
Korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)
0,1
5,1
Korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
0,8
-6,1
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
-0,6
-0,2
Käyttöpääoman muutos
0,3
-1,1
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-11,9
-11,5
Maksetut korot
-9,6
-8,0
Saadut korot
7,3
8,4
Muut rahoituserät
-1,1
-
Maksetut verot
-13,3
-14,9
Rahoituserien ja verojen rahavirta
-16,8
-14,5
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
-28,7
-25,9
Sijoitukset konserniyrityksiin
-18,5
-6,6
Myönnetyt lainat
-37,5
-74,2
Lainasaamisten takaisinmaksut
4,3
37,4
Rahoitusarvopaperien myynti
33,7
5,1
Investointien rahavirta
-18,0
-38,4
Osakeanti
2,9
-
Osakeannin transaktiokulut
-0,1
-
Lyhytaikaisten lainojen nostot
308,2
-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
-218,6
-60,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot
90,0
89,8
Maksetut osingot
-183,0
-31,8
Konsernitilien saldon muutos
-43,9
-4,6
Saadut ja maksetut konserniavustukset
71,0
66,3
Rahoituksen rahavirta
26,5
59,7
Rahavarojen muutos
-20,2
-4,6
Rahavarat tilikauden alussa
51,0
55,7
Rahavarat tilikauden lopussa
30,8
51,0
Investointien rahavirralla esitetään yli kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahoitusarvopaperien
nettorahavirta. Konsernitilien saldon muutos esitetään rahoituksen rahavirralla.
174
VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Yleistä
Posti Group Oyj on Posti-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Posti Group Oyj:n (y-
tunnus 1531864-4) tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön ja osakeyhtiölain
mukaisesti. Tilikauden 2025 tilinpäätöstä varten yhtiö on muuttanut lukujen esittämistapaa siten, että
aiemmin yksiköissä esitetyt luvut esitetään nyt miljoonina euroina. Muutos on tehty raportoinnin
selkeyttämiseksi, eikä sillä ole vaikutusta tilinpäätöksen sisältöön, vertailukelpoisuuteen tai
taloudellisiin tunnuslukuihin.
Vertailukelpoisuus
Yhtiö tarkensi liitetiedossa 5 esitettyä ”Liiketoiminnan muut kulut” -ryhmän sisäistä esitystä
erittelemällä vuokrat kulutyypeittäin. Vuonna 2025 vuokrien esitystä tarkennettiin siten, että
leasingvuokrat eriteltiin omaksi kulutyypiksi muista vuokrista. Vertailukauden 2024 tietoja on oikaistu
vastaavalla tavalla.
Myös liitetiedon 6 ”Tilintarkastuskulut” sisäistä esitystä on tarkennettu siten, että Tilintarkastus ja Muut
palvelut ryhmien eriä on uudelleenryhmitelty. Vertailukauden 2024 tietoja on oikaistu vastaavalla
tavalla.
Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto
Merkittävä osa yhtiön tuotoista syntyy hallintopalveluiden tuottamisesta Posti -konsernin tytäryhtiöille.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu sopimuksen mukaisesti. Liikevaihto on laskettu
vähentämällä palvelujen myynnistä saadusta tuotosta välilliset verot ja kurssierot.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen
palvelumyyntiin liittyvät tuotot.
Listautumiskulut
Yhtiön listautumiskulut on kirjattu tuloslaskelmassa Liiketoiminnan muihin kuluihin.
Pysyvien vastaavien arvostus
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin,
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Käyttöomaisuudesta on tehty suunnitelman mukaiset tasapoistot. Poistot perustuvat arvioituun
taloudelliseen käyttöikään ja ne on tehty hyödykkeen käyttöönottohetkestä alkaen. Posti Group
Oyj:ssä käytetyt tavallisimmat pitoajat ovat:
Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot
3–15 vuotta
Koneet ja kalusto
3–5 vuotta
Maa- ja vesialueet
Ei poistoja
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu alkuperäisiin hankintamenoihin. Mikäli sijoituksen
todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi, erotus on
kirjattu arvonalennuksena kuluksi.
Leasing
Leasingvuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät
leasingmaksut esitetään taseen ulkopuolisina erinä liitetiedoissa.
Rahat ja pankkisaamiset
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja
muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka on helposti vaihdettavissa etukäteen
175
VUOSIKERTOMUS 2025
tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Yhtiön
rahavaroihin luokitelluilla rahamarkkinasijoituksilla on hankinta-ajankohtana enintään kolmen
kuukauden maturiteetti.
Eläkejärjestelyt
Posti Group Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.
Lisäeläketurva (Posti- ja telelaitosta pitkään palvelleille) on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä.
Tuloverot
Tuloverot sisältävät suoriteperusteiset verot sekä verot edellisiltä vuosilta.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia.
Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan
Keskuspankin keskikurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssierot on käsitelty myyntien ja
ostojen oikaisuina. Rahoituksesta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
Yhtiö arvostaa rahoitusvaransa pääsääntöisesti hankintamenoon tai, jos niiden todennäköinen käypä
markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, markkinahintaan. Lisäksi yhtiö soveltaa kirjanpitolain
5:2 a §:n mukaista käyvän arvon menettelyä niihin rahoitusvaroihin, joista on erikseen mainittu.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat (KPL 5:2 a §)
Listaamattomat osakkeet sisältyvät tase-erään: Sijoitukset
Johdannaissopimukset sisältyvät tase-erään: Rahoitusarvopaperit tai Lyhytaikaiset velat.
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan nimellisarvoon mahdollisella arvonalentumisella
vähennettynä. Rahamarkkinasijoitukset, määräaikaiset talletukset sekä tarvittaessa
joukkovelkakirjalainat arvostetaan hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä
markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, markkinahintaan. Korkotuotot kirjataan
rahoitustuottoihin ajan kulumisen perusteella.
Arvonalentuminen kirjataan, mikäli on viitteitä siitä, ettei saamista todennäköisesti saada perittyä.
Arvonalentumiset ja niiden oikaisut esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa tai rahoituserissä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Yhtiö arvostaa listaamattomat osakkeet ja johdannaissopimukset käypään arvoon.
Käyvän arvon määrittäminen
Listaamattomat osakkeet: käypä arvo määritetään vertailukelpoisten markkinatransaktioiden,
markkina-arvioiden tai soveltuvan arvonmääritysmenetelmän perusteella. Listaamattomien
osakkeiden sijoitusten arvostus perustuu hierarkiatasoon 3.
Johdannaiset: käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin tai yleisesti käytettyihin arvostusmalleihin.
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan termiinikursseista diskontattuun nykyarvoon.
Johdannaisten arvostus perustuu hierarkiatasoon 2.
176
VUOSIKERTOMUS 2025
Arvonmuutosten kirjaaminen
Listaamattomien osakkeiden käyvän arvon muutokset sekä realisointivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai
liiketoiminnan muihin tuottoihin/kuluihin johdannaisen käyttötarkoituksen mukaan.
Käyvän arvon rahastoa ei käytetä.
Rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat kuin johdannaissopimuksista johtuvat velat kirjataan nimellisarvoon.
Johdannaissopimuksista johtuvat velat arvostetaan käypään arvoon.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Yhtiö käyttää johdannaisia pääasiassa valuuttariskin hallintaan. Johdannaissopimukset kirjataan alun
perin käypään arvoon ja arvostetaan tilinpäätöspäivinä käypään arvoon.
Yhtiö ei sovella kirjanpitolain mukaista suojauslaskentaa. Tämän vuoksi johdannaisten käyvän arvon
muutokset kirjataan aina tulosvaikutteisesti joko rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin/
kuluihin johdannaisen käyttötarkoituksen perusteella.
Valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset
kirjataan siihen tuloslaskelman erään, jota suojattava rahavirta koskee.
Johdannaisten käypä arvo määritetään markkinanoteerausten tai yleisesti käytettyjen arvostusmallien
perusteella. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan tilinpäätöspäivän termiinikursseista
diskontattuna nykyarvona.
177
VUOSIKERTOMUS 2025
1. Liikevaihdon maantieteellinen jakauma
miljoonaa euroa
2025
2024
Suomi
11,4
11,8
Yhteensä
11,4
11,8
Yhtiön liikevaihto muodostuu konsernin sisäisistä palveluista. Yhtiö hallinnoi myös Posti-konsernin
tietojärjestelmiin liittyviä lisenssejä.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
miljoonaa euroa
2025
2024
Vuokratuotot
0,1
0,1
Yhteensä
0,1
0,1
3. Henkilöstökulut
2025
2024
Palkat ja palkkiot
4,6
6,8
Eläkekulut
-
0,2
Muut henkilösivukulut
0,1
0,1
Yhteensä
4,7
7,0
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
1,0
1,0
Johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja)
1,4
1,1
Hallituksen jäsenet
0,4
0,4
Hallintoneuvoston jäsenet
0,0
0,0
Yhteensä
2,9
2,5
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Toimihenkilöt
26
32
Yhteensä
26
32
Toimitusjohtajan ja muun johdon palkkojen sekä palkitsemisen esitystapaa on muutettu
maksuperusteisesta menetelmästä suoriteperusteiseksi. Vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaamaan
uutta esitystapaa.
Yhtiön listautumisen ja osakeannin yhteydessä johtoryhmän jäsenille maksettiin 1,5 miljoonaa euroa
käteisbonuksia.
Palkitakseen työntekijöitä heidän panoksestaan, Posti maksoi vuonna 2024 Suomen
henkilöstörahastoon 1,5 miljoonan euron lisäbonuserän.
4. Poistot ja arvonalentumiset
miljoonaa euroa
2025
2024
Aineettomista oikeuksista
0,2
0,2
Yhteensä
0,2
0,2
5. Liiketoiminnan muut kulut
miljoonaa euroa
2025
2024
Vuokrat
0,3
0,2
Leasingvuokrat
0,1
0,1
Henkilöstökulut
1,5
0,2
Matkakulut
0,1
0,2
Markkinointikulut
1,5
0,4
Edustuskulut
0,1
-
Toimisto- ja hallintokulut
6,6
3,5
IT-kulut
8,4
10,4
Materiaalit ja palvelut
0,2
0,1
Yhteensä
18,7
15,2
178
VUOSIKERTOMUS 2025
Vuonna 2025 vuokrakulujen esitystapaa täsmennettiin erottelemalla leasingmaksut omaksi
kululuokakseen, erilleen muista vuokrista. Vuoden 2024 vertailulukuja on oikaistu vastaavasti.
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät listautumiseen liittyviä kuluja 6,4 miljoonaa euroa (sisältäen
arvonlisäveron).
Toimisto- ja hallintokuluihin sisältyy tilintarkastajien palkkioita 2,0 miljoonaa euroa.
6. Tilintarkastajien palkkiot
miljoonaa euroa
2025
2024
Tilintarkastus
0,3
0,3
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot
0,1
0,0
Muut palvelut
1,6
0,1
Yhteensä
2,0
0,3
Muut palvelut koostuvat pääosin listautumiseen liittyvistä kuluista.
Vuonna 2025 Tilintarkastuskulujen esitystapaa täsmennettiin Tilintarkastus- ja Muut palvelut -ryhmien
välillä.  Vertailutiedot vuodelta 2024 on oikaistu vastaavasti.
7. Rahoitustuotot ja -kulut
miljoonaa euroa
2025
2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä
4,9
5,2
Korkotuotot muilta
1,6
3,4
Saamiset ja lainat
1,4
0,6
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
0,4
1,6
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
0,8
0,9
Yhteensä
9,2
11,8
Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille
2,6
5,9
Korkokulut muille
7,7
2,2
Saamiset ja lainat
-
1,4
Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskennassa
1,8
0,8
Arvonalennukset omistuksissa saman konsernin yrityksissä
6,5
6,6
Muut rahoituskulut muilta
0,4
0,5
Yhteensä
19,0
17,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-9,8
-5,6
Yhtiön vuonna 2024 neuvoteltuun uuteen lainajärjestelyyn ei liity korkosuojauksia.
179
VUOSIKERTOMUS 2025
8. Konserniavustukset
miljoonaa euroa
2025
2024
Saadut konserniavustukset
67,3
84,0
Annetut konserniavustukset
-16,3
-13,0
Yhteensä
51,0
71,0
9. Tuloverot
miljoonaa euroa
2025
2024
Tuloverot konserniavustuksista
10,2
14,2
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-2,9
-1,9
Laskennallisen verosaatavan muutos
-
0,1
Yhteensä
7,4
12,4
10. Aineettomat hyödykkeet
miljoonaa euroa
2025
2024
Kehitysmenot
Hankintameno 1.1.
-
0,9
Siirrot erien välillä
-
-0,9
Hankintameno 31.12.
-
-
Kertyneet poistot 1.1.
-
0,1
Siirrot erien välillä
-
-0,1
Kertyneet poistot 31.12.
-
-
Kirjanpitoarvo 31.12.
-
-
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
5,8
4,9
Siirrot erien välillä
0,6
1,5
Vähennykset
-
-0,5
Hankintameno 31.12.
6,5
5,8
Kertyneet poistot 1.1.
4,4
4,7
Siirrot erien välillä
0,2
0,1
Vähennysten kertyneet poistot
-
-0,5
Tilikauden poisto
-
0,2
Kertyneet poistot 31.12.
4,6
4,4
Kirjanpitoarvo 31.12.
1,9
1,4
Ennakkomaksut
Hankintameno 1.1.
0,6
1,3
Siirrot erien välillä
-0,6
-0,6
Hankintameno 31.12.
-
0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
-
0,6
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
1,9
2,0
Yhtiö on uudelleenluokitellut 2024 tietojärjestelmälisensseihin liittyviä aktivointeja kehitysmenoista
aineettomiin oikeuksiin.
180
VUOSIKERTOMUS 2025
11. Aineelliset hyödykkeet
miljoonaa euroa
2025
2024
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
0,9
0,9
Hankintameno 31.12.
0,9
0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,9
0,9
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
0,1
0,1
Hankintameno 31.12.
0,1
0,1
Kertyneet poistot 1.1.
0,1
0,1
Kertyneet poistot 31.12.
0,1
0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
-
-
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
0,6
0,6
Hankintameno 31.12.
0,6
0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,6
0,6
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
1,5
1,5
12. Sijoitukset
miljoonaa euroa
2025
2024
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1.
814,5
793,9
Lisäykset
29,9
20,6
Hankintameno 31.12.
844,4
814,5
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.
324,1
317,5
Arvonalentumiset
6,5
6,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
513,8
490,4
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.
0,9
0,9
Hankintameno 31.12.
0,9
0,9
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.
0,4
0,4
Kirjanpitoarvo 31.12.
0,5
0,5
Sijoitukset yhteensä
514,3
490,9
Yhtiö on tehnyt pääomasijoituksia Suomen, Ruotsin ja Baltian tytäryhtiöihin. Baltian tytäryhtiöiden
sijoituksista on tehty arvonalentumiskirjaus tytäryhtiöosakkeiden arvon ollessa pysyvästi tätä
alhaisempi.
181
VUOSIKERTOMUS 2025
13. Pitkäaikaiset saamiset
miljoonaa euroa
2025
2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
109,6
86,4
Yhteensä
109,6
86,4
Saamiset muilta
Laskennallinen verosaaminen
0,2
0,2
Yhteensä
0,2
0,2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
109,8
86,6
Yhtiö rahoittaa Posti‑konsernin yhtiöitä myöntämällä  vaihtuvakorkoisia, markkinaehtoisia lainoja
investointeihin tai muihin pitkäaikaisiin rahoitustarpeisiin 3,8–4,8 prosentin korolla.
Kaikki lainat ovat vakuudettomia ja erääntyvät vuosina 2028–2030.
14. Lyhytaikaiset saamiset
miljoonaa euroa
2025
2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
0,1
0,3
Korkosaamiset
0,7
1,0
Muut saamiset, korolliset
13,7
4,6
Konserniavustussaamiset
67,3
84,0
Yhteensä
81,8
90,0
Saamiset muilta
Siirtosaamiset
8,4
3,5
Yhteensä
8,4
3,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
90,2
93,4
Siirtosaamisten olennaiset erät
Korkosaamiset
0,2
0,6
Verosaamiset
5,0
-
Muut siirtosaamiset
3,3
2,9
Yhteensä
8,4
3,5
Yhtiön muut saamiset konsernin yrityksiltä sisältää konsernitilisaamiset tytäryhtiöiltä.
182
VUOSIKERTOMUS 2025
15. Rahoitusvarat ja -velat ja rahoitusriskien hallinta
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
2025
Miljoonaa euroa
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
0,5
0,5
3
2024
Miljoonaa euroa
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Taso
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
0,5
0,5
3
Muut pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon.
Sijoitusten käypä arvo ei ole muuttunut tilikauden aikana.
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot
2025
Miljoonaa euroa
Nimellisarvo
Positiiviset käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Taso
Valuuttatermiinit
28,3
-
-0,3
-0,3
2
2024
Miljoonaa euroa
Nimellisarvo
Positiiviset käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Taso
Valuuttatermiinit
28,3
0,1
-0,1
-
2
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin
noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu
todettavissa olevaan markkinatietoon.
Vuosien 2025 ja 2024 välillä ei ole tehty siirtoja hierarkiatasojen välillä.
Tuloslaskelmaan on kirjattu -0,3 miljoonaa euroa käyvän arvon muutosta.
Johdannaissopimuksia on käytetty valuuttariskin suojaamiseen ja ne on arvostettu saatavilla oleviin
tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttatermiineillä suojataan tytäryhtiöiden rahoitukseen liittyviä
valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Yhtiö suojaa tytäryhtiöiden rahoituksesta aiheutuvan
transaktioposition pääsääntöisesti kokonaan.
Yhtiön rahoitusriskien hallintaa on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Rahoitusinstrumentit ja
Yhtiö noudattaa rahoitusriskien hallinnassa konsernin rahoituspolitiikkaa ja riskienhallinnan periaatteita.
16. Rahavarat
miljoonaa euroa
2025
2024
Rahoitusarvopaperit
-
5,5
Rahat ja pankkisaamiset
30,8
45,6
Yhteensä
30,8
51,0
183
VUOSIKERTOMUS 2025
17. Oma pääoma
miljoonaa euroa
2025
2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
70,0
70,0
Osakepääoma 31.12.
70,0
70,0
Sidottu oma pääoma yhteensä
70,0
70,0
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
-
-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, lisäykset
3,4
-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
3,4
-
Muut rahastot 1.1.
142,7
142,7
Muut rahastot 31.12.
142,7
142,7
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
122,9
262,1
Osingonjako
-33,0
-181,8
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
89,9
80,3
Tilikauden voitto/tappio 31.12.
21,7
42,6
Vapaa oma pääoma yhteensä
257,6
265,6
Oma pääoma yhteensä
327,6
335,6
Muut rahastot on määrältään 142,7 miljoonaa euroa ja sisältää ylikurssirahastosta siirretyt varat.
Osakkeet ja osakkeenomistus
Posti Group Oyj:n osakepääoma on ollut 70,0 miljoonaa euroa kaikilla esitettävillä kausilla. Osakkeiden
lukumäärä tilikauden päättyessä on 40 500 000 (40 000 000).
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja suunnattu osakeanti
Emoyhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti 18.9.2025 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään Postin
listautumismyyntiin ja -antiin liittyvästä suunnatusta maksullisesta osakeannista siten, että annettavien
osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 500 000 henkilöstöosaketta. Henkilöstöosakkeiden
merkintähinta oli 6,75 euroa henkilöstöosakkeelta. Merkintähinnassa huomioitiin 10 prosentin alennus
verrattuna osakemyyntiin. Henkilöstöannin merkintäaika alkoi 30.9.2025 ja päättyi 7.10.2025.
Henkilöstöosakkeiden 20.10.2025 tapahtuneen kaupparekisteriin rekisteröimisen jälkeen yhtiön
osakkeiden kokonaismäärä on 40 500 000 osaketta. Uudet osakkeet tuottavat samat oikeudet kuin
muut Postin osakkeet, kun ne ovat tulleet kirjatuksi sijoittajien arvo-osuustileille.
Henkilöstöosakkeiden merkinnöistä yhtiölle suoritetut maksut 3,4 miljoonaa euroa merkittiin
kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön osakepääomaa ei näin ollen
korotettu henkilöstöannin yhteydessä.
Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
miljoonaa euroa
2025
2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
3,4
-
Muut rahastot
142,7
142,7
Voitto edellisiltä tilikausilta
89,9
80,3
Tilikauden voitto/tappio
21,7
42,6
Yhteensä
257,6
265,6
Postin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 20.12.2024 päätettiin maksaa ylimääräistä lisäosinkoa
yhteensä 150 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin tammikuussa 2025.
184
VUOSIKERTOMUS 2025
18. Pakolliset varaukset
miljoonaa euroa
2025
2024
Eläkevaraukset
0,3
0,3
Oikeudenkäyntivaraus
-
0,8
Yhteensä
0,3
1,0
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
miljoonaa euroa
2025
2024
Laskennalliset verosaamiset
Pakollisista varauksista
0,1
0,1
Arvonalentumisista
0,1
0,1
Yhteensä
0,2
0,2
Yhtiöllä ei ollut laskennallisia verovelkoja tilikauden lopussa.
20. Pitkäaikainen vieras pääoma
miljoonaa euroa
2025
2024
Lainat rahoituslaitoksilta
179,8
89,8
Muut pitkäaikaiset velat
0,2
0,9
Yhteensä
180,1
90,7
Vuoden 2025 alussa yhtiö sopi molempien vuonna 2024 allekirjoitettujen 60,0 miljoonan euron
lainasopimusten lainamäärien korottamisesta 30,0 miljoonalla eurolla, muiden ehtojen pysyessä
ennallaan. Vuonna 2025 yhtiö nosti lainoja yhteensä 90,0 miljoonaa euroa, minkä jälkeen molemmat
lainat korotuksineen olivat kokonaisuudessaan nostettuina. Vuonna 2025 toisen lainan maturiteettia
jatkettiin yhdellä vuodella.
21. Lyhytaikainen vieras pääoma
miljoonaa euroa
2025
2024
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
0,2
-
Konserniavustusvelka
16,3
13,0
Muut velat, korolliset
138,2
173,0
Yhteensä
154,7
186,0
Velat muille
Ostovelat
0,8
0,4
Yritystodistukset
89,6
-
Muut velat
0,9
150,4
Siirtovelat
2,4
2,9
Yhteensä
93,7
153,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
248,5
339,8
miljoonaa euroa
2025
2024
Muiden velkojen olennaiset erät
Palkat sosiaalikuluineen
0,1
0,1
Alv-velka
0,5
0,1
Osinkovelka
-
150,0
Muut velat
0,3
0,1
Yhteensä
0,9
150,4
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkat sosiaalikuluineen
1,0
1,6
Korkovelat
0,7
0,2
Tuloverovelka
-
1,0
Muut siirtovelat
0,7
0,2
Yhteensä
2,4
2,9
185
VUOSIKERTOMUS 2025
miljoonaa euroa
2025
2024
Korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen
179,8
89,8
Lyhytaikainen
90,6
1,0
Yhteensä
270,5
90,8
Yhtiön muut velat konsernin yrityksille sisältävät konsernitilivelat tytäryhtiöille.
22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
miljoonaa euroa
2025
2024
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset
136,5
102,8
Yhteensä
136,5
102,8
Leasingvastuista maksamatta olevat määrät
Erääntyy seuraavana vuonna
0,1
0,1
Myöhemmin maksettavat
-
0,1
Yhteensä
0,1
0,1
Takaukset on annettu konsernin yhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi.
Takaukset on antanut joko rahoituslaitos tai Posti Group Oyj konserniyhtiöiden puolesta. Takaukset on
tyypillisesti annettu konserniyhtiön maksuvelvoitteita tai viranomaisvaateita varten sekä
vastatakaukseksi pankeille.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on Postin kilpailijoiden aloitteesta tutkinut vuodesta 2017 lähtien
Postin epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä yrityskirjeiden markkinalla. Joulukuussa
2024 KKV antoi Postille luonnoksen esitykseksi markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi.
Postin kuuleminen esitysluonnoksesta on vireillä. KKV ei ole tehnyt mitään päätöksiä asiassa ja
esitysluonnos ei sisältänyt mahdollisesti ehdotettavan seuraamusmaksun määrää, joka lain mukaan voi
enimmillään vastata kymmentä prosenttia Posti-konsernin liikevaihdosta. Posti tulee puolustautumaan
asiassa ja pitää esitettyjä väitteitä perusteettomina ja virheellisinä. Asia koskee Posti Group Oyj:n lisäksi
Posti Jakelu Oy:tä, Posti Messaging Oy:tä ja Posti Palvelut Oy:tä. 
Yhtiö on lisäksi asianosainen joissakin normaaliin liiketoimintaansa liittyvissä oikeudenkäynneissä.
Millään niistä ei ole erikseen tai yhdessä merkittävää vaikutusta sen taloudelliseen asemaan.
23. Posti Group Oyj:n osakkeet ja osuudet
Nimi ja kotipaikka
Osakkeiden
lukumäärä
Omistusosuus %
Kirjanpito-arvo,
miljoonaa euroa
Konserniyritykset
SmartPosti SIA, Riika
20
100 %
0,4
SmartPosti UAB, Vilna
1 000
100 %
1,0
Posti Group Suomi Oy, Helsinki
105 000
100 %
202,0
Posti Palvelut Oy, Helsinki
500
50 %
0,1
Posti Jakelu Oy, Helsinki
2 538 295
100 %
71,5
Posti Messaging Oy, Helsinki
1 000
100 %
48,0
Posti Oy, Helsinki
300 000
100 %
121,6
Posti Henkilöstöratkaisut Oy, Helsinki
10
100 %
4,6
Posti Logistics Solution AB, Tukholma
1 910 200
100 %
64,6
Yhteensä
513,8
Muut yhtiöt
As. Oy Raision Keskuslähiö, Raisio
6 350
9,77 %
-
Huhtakeskus Oy, Jyväskylä
328
3,28 %
-
Cooperative Vereiniging IPC, Amsterdam
5
0,05 %
-
Helsinki Venue Oy, Helsinki
19
0,03 %
0,2
Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku
2
0,04 %
0,1
Vierumäki Golf Oy, Helsinki
7
0,06 %
0,1
Golfsarfvik Oy, Kirkkonummi
1
-
Yhteensä
0,5
186
VUOSIKERTOMUS 2025
24. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.
187
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen voitonjakoehdotus
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Emoyhtiön jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 257 648 047,36 euroa, josta tilikauden 2025 voitto
on 21 651 574,51 euroa.
Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia
muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta ehdotettuun
voitonjaon määrään.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan tilikaudelta 2025 34 020 000,00 euroa, mikä
vastaa 0,84 euroa osakkeelta kahdessa erässä. Jakokelpoisista varoista 223 628 047,36 euroa
jätettäisiin omaan pääomaan.
188
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,
vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on
laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä, 17.3.2026
Sanna Suvanto-Harsaae
Hallituksen puheenjohtaja
Mervi Airaksinen
Jukka Leinonen
Tuomas Mäkipeska
Stefan Svensson
Antti Jääskeläinen
Toimitusjohtaja
Raija-Leena Hankonen-Nybom
Frank Marthaler
Minna Pajumaa
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään
annettu kertomus.
Helsingissä, 17.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
189
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilintarkastuskertomus
Posti Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Posti Group Oyj:n (y-tunnus 1531864-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
konsernin taseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin
oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka
sisältävät olennaisen konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan
tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Liiketoiminnan muut kulut.
190
VUOSIKERTOMUS 2025
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 14 000 000 €
Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö
ja tytäryhtiöitä Suomessa ja Ruotsissa
Liikearvon arvostus
Myynnin tuloutus
image.png
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että
tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto
on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus.
Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä.
Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia
raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden.
Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä
arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritelty
olennaisuus
14 000 000€ (edellinen vuosi 15 200 000€)
Olennaisuuden määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on laskettu
prosenttiosuutena konsernin tilikauden 2025 liikevaihdosta.
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi
liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan se tarjoaa
tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota tilinpäätöksen lukijat
yleisesti käyttävät arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Posti-konsernin
rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Tarkastuksen kohteena on ollut emoyhtiö sekä sen tytäryhtiöitä Suomessa ja Ruotsissa. Olemme
määritelleet ennalta, minkä tyyppistä tilintarkastustyötä kohdistetaan konsernin kunkin osan
taloudelliseen informaatioon. Suoritettujen konsernin osan tilintarkastusten sekä emoyhtiön ja
konsernin tasolla suorittamiemme tarkastustoimenpiteiden kautta olemme hankkineet riittävän
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernitilinpäätöksestä annettavan
lausuntomme perustaksi.
191
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat 
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat
olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on
otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta
aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä konsernin
liitetieto 11.
Konsernin taseessa oli 31.12.2025 liikearvoa 170 miljoonaa
euroa, joka on kohdistettu konsernin neljälle rahavirtaa
tuottavalle yksikölle.
Yhtiö testaa liikearvon arvonalentumisen varalta
vuosittain tai tätä useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä.
Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on
määritetty perustuen käyttöarvolaskelmiin. Nämä
laskelmat sisältävät merkittäviä johdon arvioita, joista
olennaisimmat koskevat liikevaihdon kasvua, liikevoiton
kehittymistä, diskonttokoron (WACC) määrittämistä sekä
ennustejakson jälkeiseen aikaan sovellettavaa pitkän
aikavälin kasvuvauhtia.
Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta
ja tasearvon olennaisuudesta johtuen liikearvon arvostus
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa
seuraavia toimenpiteitä:
Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöarvon
laskentamallin oikeellisuuden vertaamalla mallia IAS 36
Omaisuuserin arvonalentuminen -standardin
vaatimuksiin sekä tarkastamalla laskelmien
matemaattisen oikeellisuuden.
Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen
rahavirtaennusteiden määrittämiseen liittyvää prosessia
ja vertasimme ennusteita hallituksen hyväksymiin
strategisiin suunnitelmiin.
Tarkastimme johdon harkintaa vaativia oletuksia, ml.
arvioita liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä,
käytettyjä diskonttokorkoja sekä ennustejakson
jälkeisten rahavirtojen arvioinnissa käytettyä pitkän
aikavälin kasvuvauhtia.
Arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen
riittävyyttä
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myynnin tuloutus
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja
konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 3
Suurin osa konsernin tuotoista syntyy lyhytaikaisista
posti-, varastointi- ja logistiikkapalveluista. Tuotot
suoritevelvoitteista kirjataan joko ajan kuluessa tai tietyllä
ajanhetkellä, riippuen määräysvallan siirtymisestä Postin
täyttäessä suoritevelvoitteensa.
Myynnin toteutumista on käsitelty konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska
liikevaihto on olennainen erä tilinpäätöksessä.
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun muassa
seuraavia toimenpiteitä:
Muodostimme ymmärryksen eri tulovirtojen luonteesta
sekä käytetyistä sopimusehdoista.
Vertasimme otospohjaisesti valittujen
myyntitapahtumien kirjanpidollista käsittelyä taustalla
olevien myyntisopimusten ehtoihin.
Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liikevaihdon
tuloutukseen liittyen.
Valitsimme otoksen kirjatuista myyntilaskuista ja
vertasimme saatuja maksuja kirjattuihin
myyntitapahtumiin.
Testasimme otoksen hyvityslaskuista taustamateriaalia
vasten.
Tarkastimme joulukuussa 2025 ja tammikuussa 2026
kirjattuja myyntilaskuja otospohjaisesti ja testasimme,
onko myyntituotot kirjattu oikealle tilikaudelle.
Valittujen myyntisaamisten saldojen osalta pyysimme
vahvistukset asiakkailta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä
kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa
tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
192
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa
ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet,
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
193
VUOSIKERTOMUS 2025
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia
tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet
voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia
ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä
koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta
taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta
yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta
koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja
muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä
seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi
kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
194
VUOSIKERTOMUS 2025
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 14.3.2012 alkaen. Posti Group Oyj:stä
on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö vuonna 2025.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä
eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja
että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät
kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja
hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Posti Group Oyj:n
hallintoneuvosto on lakkautettu 9.10.2025.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Tuloverokertomuksen rekisteröinti
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b
luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan
kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi
edeltäneeltä tilikaudelta.
Helsingissä 17.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
195
VUOSIKERTOMUS 2025
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Posti Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Posti Group
Oyj:n (y-tunnus 1531864-4) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Posti Group Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen
tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin
mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen
tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Posti Group Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–
31.12.2025. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme
ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
196
VUOSIKERTOMUS 2025
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Posti Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta
kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen
laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella
tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista
toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut
tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä,
onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,
sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan
ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava
toimeksianto.
197
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja
raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja
liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä
sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme,
tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Helsingissä ja toimipaikalla Vantaalla.
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien
mukaisia.
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 17.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KRT
198
VUOSIKERTOMUS 2025
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Posti Group
Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Posti Group Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Posti Group
Oyj:n (y-tunnus 1531864-4) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700DOHLQIENKTC391-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän
vastuuseen kuuluu:
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3
mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
199
VUOSIKERTOMUS 2025
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta.
Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista
poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Posti Group Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700DOHLQIENKTC391-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on olennaisilta
osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Posti Group Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025–
31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 17.3.2026. Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 17.3.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
200
VUOSIKERTOMUS 2025
Tunnusluvut
Konserni raportoi vaihtoehtoisia tunnuslukuja IFRS-tunnuslukujen sekä konsernin tuloslaskelmassa,
taseessa, rahavirtalaskelmassa ja liitetiedoissa esitettyjen taloudellisten lukujen lisäksi. Johto uskoo,
että oikaistut tunnusluvut antavat tarkoituksenmukaista lisätietoa liiketoiminnan tuloksellisuudesta
sekä johdolle että sidosryhmille. Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos ovat myös keskeisiä
tunnuslukuja konsernin sisäisessä raportoinnissa.
Tunnuslukujen laskentakaavat ja käyttötarkoitukset
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Liiketulos
Konsernin tuloslaskelmassa esitetty
liiketulos.
Liiketulos kuvaa konsernin
liiketoiminnan tuottaman tuloksen
ilman rahoituseriä ja veroja.
Liiketulos, %
Liiketulos prosentteina liikevaihdosta.
Käyttökate
Liiketulos ilman poistoja ja
arvonalentumisia.
Johto käyttää käyttökatetta
seuratakseen konsernin
ydinliiketoiminnan kannattavuutta
ilman ei-rahavirtavaikutteisia
pääomamenoja.
Käyttökate, %
Käyttökate prosentteina liikevaihdosta.
Erityiserät
Olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka eivät
ole osa konsernin tavanomaista
liiketoimintaa, on määritelty erityiseriksi.
Erityiseriin sisältyvät muun muassa
liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä
aiheutuneet kulut, kuten henkilöstö-,
toimitila-, sopimusten irtisanomis- ja
asiantuntijapalvelukulut, omaisuuserien
arvonalentumistappiot, liikearvon
arvonalentumiset ja osakkeiden,
kiinteistöjen ja liiketoimintojen myynneistä
syntyneet myyntivoitot tai -tappiot sekä
yritysjärjestelyihin liittyvät transaktiokulut,
ja yrityshankintojen ehdollisten
kauppahintaerien muutoksista aiheutuvat
tuotot ja kulut, sekä Postin listautumisesta
aiheutuvat kulut.
Erityiserät, jotka eivät liity suoraan
konsernin tavanomaiseen
liiketoimintaan, on esitetty erikseen,
jotta ydinliiketoiminnan tulosta ja
vertailukelpoisuutta eri
raportointikausien välillä voidaan
arvioida.
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Oikaistu liiketulos
Liiketulos oikaistuna erityiserillä.
Oikaistu liiketulos, oikaistun
liiketuloksen kasvu, oikaistu käyttökate
ja niihin liittyvät marginaalit esitetään
liiketuloksen ja käyttökatteen lisäksi
kuvaamaan liiketoiminnan taustalla
olevaa suorituskykyä ja parantamaan
vertailukelpoisuutta eri ajanjaksojen
välillä. Postin näkemyksen mukaan
nämä oikaistut tunnusluvut tarjoavat
merkityksellistä lisätietoa, koska niistä
on jätetty ulkopuolelle tavanomaisen
liiketoiminnan ulkopuolisia eriä, jotka
heikentävät ajanjaksojen välistä
vertailukelpoisuutta.
Oikaistun liiketuloksen kasvu
prosentteina on yksi Postin keskipitkän
aikavälin taloudellisia tavoitteista.
Oikaistun liiketuloksen
kasvu, %
Oikaistun liiketuloksen kasvu verrattuna
edelliseen kauteen.
Oikaistu liiketulos, %
Oikaistu liiketulos prosentteina
liikevaihdosta.
Oikaistu käyttökate
Käyttökate oikaistuna erityiserillä.
Oikaistu käyttökate, %
Oikaistu käyttökate prosentteina
liikevaihdosta.
Sidottu pääoma
Pitkäaikaiset varat lukuun ottamatta
laskennallisia verosaamisia sekä vaihto-
omaisuus ja myyntisaamiset ja muut
saamiset. Taseen varoista vähennetään
muut pitkäaikaiset velat, saadut ennakot,
varaukset, eläkevelvoitteet, ostovelat ja
muut velat.
Sidottu pääoma kuvaa konsernin
liiketoimintaan sitoutuneen pääoman
määrää ja sitä käytetään sidotun oman
pääoman tuoton laskemiseen.
Sidotun pääoman
tuotto, %
Liiketulos (12 kk liukuva)
Sidotun pääoman tuotto on
kannattavuusmittari, jota konserni
käyttää arvioidakseen, kuinka
tehokkaasti se käyttää sijoittamaansa
pääomaa voiton tuottamiseen.
Sidottu pääoma (edellisen 12 kk alkusaldon
ja loppusaldon keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste osoittaa konsernin
varojen rahoittamiseen käytetyn oman
pääoman suhteellisen osuuden, mikä
auttaa seuraamaan konsernin
velkaantuneisuutta.
Taseen loppusumma - saadut ennakot
201
VUOSIKERTOMUS 2025
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Korolliset lainat
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset
lainat (sisältäen lainat rahoituslaitoksilta ja
yritystodistukset) ja vuokrasopimusvelat.
Nettovelkamittarin osatekijä.
Likvidit varat
Rahavarat, rahamarkkinasijoitukset ja
sijoitukset joukkovelkakirjalainoihin.
Nettovelkamittarin osatekijä.
Nettovelka
Korolliset lainat - likvidit varat.
Nettovelka on likviditeetin mittari, jota
johto käyttää seuratakseen konsernin
velkojen maksukykyä lyhyellä
aikavälillä.
Nettovelka / oikaistu
käyttökate (12 kk liukuva)
Nettovelka
Tämä mittari kuvaa konsernin
velkaantuneisuutta suhteessa sen
operatiiviseen taloudelliseen tulokseen.
Tämä mittari on myös yksi Postin
keskipitkän aikavälin taloudellisista
tavoitteista.
Oikaistu käyttökate (12 kk liukuva)
Rahoituksen nettovelka /
oikaistu käyttökate (12 kk
liukuva)
Nettovelka - vuokrasopimusvelat
Tämä mittari kuvaa konsernin
velkaantuneisuutta pois lukien
vuokrasopimusvelat suhteessa sen
operatiiviseen taloudelliseen tulokseen.
Oikaistu käyttökate (12 kk liukuva)
Osinko / osakekohtainen tulos,
%
(Osinko/osake) x 100
Tämä mittari kuvaa osingon suhdetta
tulokseen eli kuinka suuri osuus
tuloksesta jaetaan omistajille.
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %
(Osinko/osake) x 100
Tämä mittari kuvaa osakekohtaisen
osingon ja osakkeen kurssin välistä
suhdetta.
Tilikauden viimeisin kaupantekohinta
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
Tilikauden viimeisin kaupantekohinta
Tämä mittari kuvaa osakkeen kurssin ja
osakekohtaisen tuloksen välistä
suhdetta eli mikä on osakkeen
takaisinmaksuaika päätöskurssilla ja
nykyisellä tuloksella.
Osakekohtainen tulos
Operatiivinen vapaa kassavirta
Konsernin rahavirtalaskelman mukainen
liiketoiminnan rahavirta vähennettynä
konsernin rahavirtalaskelman mukaisilla
investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin sekä vähennettynä
vuokrasopimusvelkojen maksuilla.
Operatiivinen vapaa kassavirta tarjoaa
tietoa konsernin kyvystä kerryttää
liiketoiminnoillaan rahavirtaa
investointien jälkeen velkojen
takaisinmaksuun tai osingonmaksuun.
Tunnusluku
Määritelmä
Käyttötarkoitus
Investoinnit
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
lisäykset sisältäen lisäykset
käyttöoikeusomaisuuseriin,
liiketoimintahankinnat, jotka koostuvat
kauppahinnan kokonaismäärästä, sekä
sijoituskiinteistöjen lisäykset.
Investoinnit osoittavat, kuinka paljon
investoidaan operatiivisiin, vuokraus- ja
strategisiin hankkeisiin, joilla
ylläpidetään
palvelutuotantokapasiteettia sekä
tuetaan liiketoiminnan kasvua.
Henkilöstö keskimäärin, FTE
Kokoaikaiseksi muutettu henkilöstömäärä
keskimäärin raportointikaudella.
Henkilöstö keskimäärin antaa tietoa
konsernin koko henkilöstömäärästä ja
kokoaikaiseksi muutettuna kuvastaa
kaikkien työntekijöiden
kokonaistyöaikaa. Konserni uskoo, että
tästä tiedosta voi olla hyötyä
analysoitaessa työvoimakustannuksia,
tuottavuutta tai henkilöstötarpeita.
202
VUOSIKERTOMUS 2025
Tunnuslukujen täsmäytyslaskelmat
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketulos
52,3
68,0
Poistot
126,9
126,7
Arvonalentumiset
1,2
1,9
Käyttökate
180,4
196,6
Henkilöstön uudelleenjärjestelykulut
5,0
11,0
Uudelleenjärjestelykulut (muut kuin henkilöstön uudelleenjärjestelykulut)
1,0
-
Yritysjärjestelyihin liittyvät erät
-
-0,5
Muut erityiserät
2,2
0,4
Listautumiseen liittyvät kulut
5,9
-
Listautumispalkkio
2,0
-
Käyttökatteeseen sisältyvät erityiserät
16,0
11,0
Oikaistu käyttökate
196,4
207,6
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketulos
52,3
68,0
Henkilöstön uudelleenjärjestelykulut
5,0
11,0
Uudelleenjärjestelykulut (muut kuin henkilöstön uudelleenjärjestelykulut)
1,0
-
Yritysjärjestelyihin liittyvät erät
-
-0,5
Muut erityiserät
2,2
0,4
Listautumiseen liittyvät kulut
5,9
-
Listautumispalkkio
2,0
-
Arvonalentumiset
0,9
1,2
Liiketulokseen sisältyvät erityiserät
17,0
12,2
Oikaistu liiketulos
69,3
80,1
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketulos (12 kk liukuva)
52,3
68,0
Sidottu pääoma, kauden alussa
546,6
668,1
Sidottu pääoma, kauden lopussa
797,3
546,6
Sidotun pääoman tuotto, %
7,8 %
11,2 %
miljoonaa euroa
2025
2024
Oma pääoma yhteensä
276,9
282,1
Taseen loppusumma
1 140,0
1 138,1
Saadut ennakot
15,8
17,7
Omavaraisuusaste, %
24,6 %
25,2 %
miljoonaa euroa
2025
2024
Korolliset lainat
566,4
361,1
Likvidit varat ja saamistodistukset
-49,4
-103,5
Nettovelka
517,0
257,5
miljoonaa euroa
2025
2024
Nettovelka
517,0
257,5
Oikaistu käyttökate (12 kk liukuva)
196,4
207,6
Nettovelka/oikaistu käyttökate
2,6x
1,2x
miljoonaa euroa
2025
2024
Nettovelka
517,0
257,5
Vuokrasopimusvelat
-296,9
-271,2
Oikaistu käyttökate (12 kk liukuva)
196,4
207,6
Rahoituksen nettovelka/oikaistu käyttökate
1,1x
-0,1x
203
VUOSIKERTOMUS 2025
miljoonaa euroa
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
111,2
148,6
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-15,0
-13,0
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
-57,8
-66,4
Vuokrasopimusvelkojen maksut
-75,3
-72,1
Operatiivinen vapaa kassavirta
-37,0
-2,9
miljoonaa euroa
2025
2024
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin
15,0
13,0
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin
52,8
70,2
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin
98,0
71,4
Lisäykset sijoituskiinteistöihin
9,4
26,8
Liiketoimintahankinnat
0,0
2,1
Investoinnit
175,1
183,5
204
VUOSIKERTOMUS 2025
corp_gov_kansi.jpg
Hallinnointi
205
VUOSIKERTOMUS 2025
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Johdanto
Tässä selvityksessä kuvataan Posti
Group Oyj:n (”Posti” tai ”Yhtiö”)
hallinto- ja ohjausrakenteita,
-käytäntöjä ja -politiikkoja, joita Posti
noudattaa taatakseen päätöksenteon
riippumattomuuden ja sen
asianmukaisen valvonnan.
Postin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on
laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
4.6.2024 antaman ja 1.1.2025 voimaan tulleen
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin
mukaisesti. Suomen listayhtiöiden hallinnointi-
koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n sivustolla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Postin hallintotapa perustuu Suomen lakeihin ja
soveltuviin alemman tasoisiin sääntöihin, yhtiön
yhtiöjärjestykseen sekä hallituksen, sen
valiokuntien sekä osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan kirjallisiin työjärjestyksiin.
Posti on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä
10.10.2025 alkaen. Postin toimialaluokitus
(Industry Classification Benchmark, ICB) on
Teollisuushyödykkeet ja -palvelut. Suomen valtio
on Valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus-
yksikön kautta Postin enemmistöomistaja 65,83
prosentin osakeomistuksella 31.12.2025. Postin
kokonaisosakkeenomistajien määrä on 16 099
(31.12.2025).
Postin hallituksen Tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunta on tarkastanut tämän
selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Tämä selvitys julkaistaan erillisenä, tilin­
tarkastamattomana raporttina tilinpäätöksen ja
hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä.
Postin konsernitilinpäätös ja osavuosikatsaukset
on laadittu EU:n hyväksymien kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Postin
kestävyysraportti on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti
tilikaudelle 2025 ja julkaistaan osana hallituksen
toimintakertomusta tilinpäätöksen yhteydessä ja
on saatavilla Postin internet-sivuilla.
Hallintoelimet
Postin hallintomalliin kuuluvat ylintä päätösvaltaa
käyttävä yhtiökokous, hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnasta
vastaava hallitus ja sen valiokunnat (tarkastus-,
riski- ja vastuullisuusvaliokunta; henkilöstö-
valiokunta; ja strategiavaliokunta) sekä
operatiivisesta johtamisesta vastaava
toimitusjohtaja johtoryhmän tukemana.
Postin hallintoon kuuluu myös osakkeen-
omistajien nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on
laatia ehdotus hallituksen kokoonpanosta ja
palkkioista yhtiökokouksen päätöstä varten.
Lisäksi Postilla on epävirallinen sidosryhmien
neuvottelukunta, jonka Postin hallitus nimittää
ylläpitämään ja edistämään vuoropuhelua yhtiön
keskeisten sidosryhmien kanssa.
206
VUOSIKERTOMUS 2025
Yhtiökokous
Postin ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous.
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus tehdä
esityksiä yhtiökokouksen asialistalle otettavista
asioista, osallistua yhtiökokoukseen sekä käyttää
päätösvaltaansa niissä asioissa, jotka Suomen
osakeyhtiölain mukaan kuuluvat
yhtiökokoukselle. Jokainen osake oikeuttaa
haltijansa yhteen ääneen. Osakeyhtiölain
mukaisesti osakkeenomistajalla on myös oikeus
esittää kysymyksiä yhtiökokouksessa
käsiteltävistä asioista. Osakkeenomistajien, jotka
haluavat tehdä esityksiä varsinaisen
yhtiökokouksen asialistalle, tulee toimittaa
kirjalliset ehdotuksensa Postille ilmoitettuun
määräaikaan mennessä. Ehdotuksessa tulee olla
selkeä kuvaus asiasta sekä tarpeelliset tausta-
aineistot. Posti julkaisee vuosittain tilikauden
päättyessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon
mennessä osakkeenomistaja voi tehdä esityksiä
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen (“AGM”)
käsiteltäviksi asioiksi.
Yhtiökokouksen päätökset tehdään
pääsääntöisesti yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Tällaisia päätöksiä ovat
muun muassa tilinpäätöksen hyväksyminen,
osingonjaosta päättäminen sekä hallituksen
jäsenten, toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa
vastuuvapaudesta päättäminen.
Vastuuvapauden myöntäminen tarkoittaa, että
hallituksen jäsenet ja johtajat vapautetaan
vastuusta edellisen tilikauden aikana tehdyistä
toimista. Yhtiökokous valitsee myös hallituksen
jäsenet, tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan sekä päättää heidän palkkioistaan.
Osakeyhtiölain ja Postin yhtiöjärjestyksen
mukaan hallituksen tulee kutsua koolle
yhtiökokous. Kutsu on julkaistava aikaisintaan
kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa
ennen kokouspäivää yhtiön verkkosivuilla. Kutsu
on kuitenkin julkaistava vähintään yhdeksän
päivää ennen sitä täsmäytyspäivää, josta
säädetään osakeyhtiölain 5 luvun 6 a §:ssä.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kerran
vuodessa, viimeistään kesäkuussa. Ylimääräinen
yhtiökokous (“EGM”) on pidettävä, kun hallitus
katsoo sen tarpeelliseksi tai kun laki muutoin sitä
edellyttää.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätösasioita ovat
osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen sille
määräämät asiat, kuten:
emoyhtiön tilinpäätöksen ja
konsernitilinpäätöksen hyväksyminen;
taseen osoittaman voiton käyttäminen ja
osingonjaosta päättäminen;
hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja
hänen sijaisensa vastuuvapaudesta
päättäminen;
palkitsemisraportin käsittely ja neuvoa-antavan
päätöksen tekeminen palkitsemispolitiikasta
vähintään joka neljäs vuosi;
hallituksen jäsenten palkkioista päättäminen;
hallituksen jäsenten lukumäärästä
päättäminen;
hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja jäsenten valitseminen;
tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin
varmentajan palkkioista päättäminen; ja
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan valitseminen.
207
VUOSIKERTOMUS 2025
Yhtiökokoukset 2025
Postin varsinainen yhtiökokous 2025 pidettiin
24.3.2025. Kaikki 40 000 000 osaketta ja ääntä
olivat edustettuina. Kokous hyväksyi tilikauden
2024 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden
hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille
sekä toimitusjohtajalle ja hänen sijaiselleen
tilikauden osalta. Hallituksen esityksen ja yhtiön
osinkopolitiikan mukaisesti varsinainen
yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhteensä 33
miljoonaa euroa, maksettuna kahdessa erässä
vuoden 2025 aikana. Ensimmäinen erä maksettiin
31.3.2025 ja toinen erä 31.7.2025. Varsinaisessa
yhtiökokouksessa olivat mukana Suomen valtion
edustajat, hallituksen puheenjohtaja,
toimitusjohtaja, yhtiön muu operatiivinen johto
sekä tilintarkastaja.
Posti järjesti vuonna 2025 kaksi ylimääräistä
yhtiökokousta valmistautuessaan osakkeidensa
julkiseen listautumiseen. 4.9.2025 pidetty
ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Postin
osakkeiden siirtämisen arvo-osuusjärjestelmään.
18.9.2025 pidetty ylimääräinen yhtiökokous
hyväksyi listalleottohakemuksen jättämisen
Helsingin pörssille, listalleottoesitteen sekä
henkilöstöannin, ja päivitti Postin
yhtiöjärjestyksen vastaamaan listautumista.
208
VUOSIKERTOMUS 2025
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
perustettiin ja sen työjärjestys hyväksyttiin Postin
ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18. syyskuuta
2025. Nimitystoimikunnan tarkoituksena ja
tehtävänä on valmistella ja esittää
yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten
palkitsemisesta, hallituksen jäsenten
lukumäärästä sekä hallituksen kokoonpanosta.
Lisäksi nimitystoimikunta tunnistaa mahdollisia
seuraajaehdokkaita hallituksen jäseniksi.
Nimitystoimikunta myös haastattelee
työntekijöiden valitsemat ehdokkaat henkilöstön
edustajaksi ja nimittää hallituksen kokouksiin
osallistumisoikeutetun henkilöstöedustajan.
Postin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
työjärjestyksen mukaan yhtiön kolme suurinta
osakkeenomistajaa ovat oikeutettuja nimeämään
kukin yhden jäsenen nimitystoimikuntaan.
Suurimmat osakkeenomistajat määritellään
vuosittain sen perusteella, mitä omistuksia on
merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään
osakasluetteloon kesäkuun ensimmäisenä
pankkipäivänä. Jos osakkeenomistaja kieltäytyy
nimeämästä edustajaa, oikeus siirtyy seuraavaksi
suurimmalle omistajalle, kuten viitepäivänä on
rekisteröity.
Nimitystoimikunnan jäsenet nimitetään
vuosittain ja heidän toimikautensa päättyy uuden
nimitystoimikunnan valintaan. Jäsenillä tulee olla
tehtävän edellyttämät tiedot, pätevyys ja
kokemus. Jäsenten tulee olla riippumattomia
yhtiöstä, eikä heille makseta palkkiota
tehtävästään nimitystoimikunnan jäseninä.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii
nimitystoimikunnan asiantuntijana ilman
äänioikeutta. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu
nimitystoimikunnan koolle ensimmäiseen
kokoukseen, jossa toimikunta valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan
enemmistöpäätöksellä. Nimitystoimikunta
kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.
Nimitystoimikunta voi lisäksi käyttää ulkopuolista
asiantuntijaa sopivien hallitusjäsenehdokkaiden
etsintään tai hallituksen palkitsemisen arviointiin.
Nimitystoimikunnan tulee toimittaa
ehdotuksensa hallitukselle vuosittain viimeistään
31. tammikuuta ja toimikunnan puheenjohtaja
esittelee ehdotukset yhtiökokoukselle.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta 2025
Ylimääräisen yhtiökokouksen 18.9.2025
päätöksen mukaisesti kolme suurinta
osakkeenomistajaa, joilla oli oikeus nimittää yksi
jäsen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan
vuonna 2025, määritettiin poikkeuksellisesti
17.11.2025 rekisteröityjen omistusten perusteella.
Poikkeuksellinen aikataulu johtui Postin osakkeen
julkisen kaupankäynnin alkamisesta 10.10.2025.
Marraskuussa 2025 seuraavat henkilöt nimitettiin
Postin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan:
Maija Strandberg, ylijohtaja, Valtioneuvoston
kanslia, omistajaohjausosasto (puheenjohtaja);
Annika Ekman, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen
eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen; ja
Erkka Kohonen, salkunhoitaja, Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma.
Sanna Suvanto-Harsaae, hallituksen
puheenjohtaja, toimi asiantuntijana
osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui
kahdesti ennen 31. tammikuuta 2026, ja
kokousten osallistumisaste oli 100 %.
209
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallitus
Yleistä
Postin yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja
nimittää hallituksen puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan. Hallitukseen kuuluu viidestä
kymmeneen jäsentä. Hallituksen jäsenten
toimikausi on yksi vuosi, ja se päättyy seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Varsinainen yhtiökokous 2025 valitsi hallitukseen
yhdeksän jäsentä ja valitsi Sanna Suvanto-
Harsaaen jatkamaan puheenjohtajana ja Jukka
Leinosen jatkamaan varapuheenjohtajana. Yksi
valituista jäsenistä, henkilöstön edustaja Satu
Ollikainen, luopui jäsenyydestä ja jatkoi
henkilöstön edustajana oikeudella osallistua
hallituksen kokouksiin lokakuusta 2025 alkaen.
Ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti hallitus
kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa.
Lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista
kokouksista laaditaan juoksevasti numeroidut
pöytäkirjat. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja
lakiasiainjohtaja, joka toimii hallituksen sihteerinä,
osallistuvat hallituksen kokouksiin säännöllisesti.
Hallituksen toiminnasta ja työskentelytavoista
tehdään vuosittain itsearviointi. Itsearvioinnin
tarkoituksena on arvioida hallituksen toimivuutta
kuluneen vuoden aikana ja tunnistaa tapoja
kehittää hallituksen työskentelyä ja tehokkuutta
tulevaisuudessa.
Monimuotoisuusperiaatteet
Jotta hallitus voi hoitaa tehtävänsä
mahdollisimman tehokkaasti, ottaen myös
huomioon Postin liiketoiminnan tarpeet ja
moninaisuuden, hallituksen on oltava osaava ja
taustoiltaan riittävän monimuotoinen erilaisten ja
toisiaan täydentävien näkökulmien
esilletuomiseksi. Yksittäisten ehdokkaiden osalta
merkittävinä valintakriteereinä pidetään
koulutustaustaa ja muita ammatillisia taustoja,
paikallista ja kansainvälistä kokemusta,
asiakasymmärrystä ja näyttöä tuloksellisuudesta
sekä korkeita eettisiä arvoja. Näin hallituksen
kokoonpano kokonaisuudessaan edustaa
julkiselle yhtiölle tärkeää monimuotoista
osaamista ja korkeaa laatutasoa. Se edistää myös
hyvää hallintotapaa ja yhtiön johdon tehokasta
valvontaa sekä edistää avointa keskustelua ja
riippumatonta päätöksentekoa.
Postin tasa-arvoisuusperiaatteiden mukaisesti
Postin hallituksessa on sekä naisia että miehiä.
31.12.2025 Postin hallituksessa oli neljä
naisjäsentä (50 %) ja neljä miesjäsentä (50 %),
mikä täyttää valtioneuvoston valtion
omistuksessa oleville yrityksille asettamat
vaatimukset ja noudattaa Hallinnointikoodia
2025. Hallitus katsoo sen monimuotoisuus-
periaatteiden toteutuneen vuonna 2025.
Riippumattomuus
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden
vuosittain sekä uudelleen arvioi
riippumattomuutta tarvittaessa. 31.12.2025
hallituksen kaikki jäsenet ovat
osakkeenomistajista riippumattomia paitsi Minna
Pajumaa, jolla on virkasuhde Valtioneuvoston
kanslian omistajaohjausosastoon. Kaikki
hallituksen jäsenet ovat sen kokonaisarvioinnin
mukaisesti riippumattomia yhtiöstä.
210
VUOSIKERTOMUS 2025
Tehtävät
Postin hallituksen oikeudet ja velvollisuudet
määritellään osakeyhtiölaissa, yhtiön
yhtiöjärjestyksessä, tietyissä hallituksen
hyväksymissä Postin politiikoissa sekä hallituksen
hyväksymässä työjärjestyksessä, johon on kirjattu
hallituksen keskeiset tehtävät ja
toimintaperiaatteet.
Hallitus mm.
hyväksyy toimitusjohtajan ehdotuksen pohjalta
Posti Groupin strategian ja vuosittaisen
suunnitelman sekä seuraa niiden toteutumista;
nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan
sekä päättää toimitusjohtajan työsuhteen
ehdoista;
vahvistaa toimitusjohtajan ehdotuksen
perusteella yhtiön organisaatiorakenteen;
hyväksyy toimitusjohtajan ehdotuksesta
johtoryhmän jäsenten nimitykset ja päättää
heidän palkitsemisestaan sekä päättää
konsernin palkitsemis‑, bonus‑ ja
kannustinjärjestelmien periaatteista;
hyväksyy palkitsemispolitiikan;
päättää merkittävistä tai tärkeistä asioista
(esim. merkittävät investoinnit; merkittävät
yritysostot, ‑myynnit ja toimintojen
lakkauttamiset) tai asioista, jotka ovat
epätavallisia liiketoiminnan laatuun ja
laajuuteen nähden, hallituksen päättämien
toimivaltarajojen mukaisesti;
arvioi vähintään kerran vuodessa Posti Groupin
toimintaan liittyvät keskeiset riskit sekä
konsernin riskienhallintajärjestelmän;
seuraa Posti Groupin taloudellista
suoriutumista ja hyväksyy osavuosikatsaukset,
puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätökset sekä
lakisääteiset kestävyysraportit;
hyväksyy yhtiön osinkopolitiikan ja tekee
osinkoesityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle;
hyväksyy Posti Groupin keskeisimmät politiikat
ja työjärjestyksen, mukaan lukien sisäisen
valvonnan periaatteiden vahvistamisen;
käsittelee ja arvioi yhtiön lakisääteisten
tilintarkastajien kanssa tarkastukseen liittyviä
asioita ja vastaavasti kestävyysraportoinnin
varmentajan kanssa kestävyysauditointiin
liittyviä asioita;
valmistelee ehdotuksen varsinaiselle
yhtiökokoukselle lakisääteisen tilintarkastajan
ja kestävyysraportoinnin varmentajan
valinnasta; sekä
hyväksyy periaatteet
hyväntekeväisyyslahjoituksille.
211
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallitus 2025
Postin hallituksen kokoonpano 31.12.2025 oli
seuraava:
Posti_CG2025_sanna_suvanto_harsaae.jpg
Posti_CG2025_jukka_leinonen.jpg
Sanna Suvanto-Harsaae
Hallituksen puheenjohtaja
Hallitusammattilainen
Ekonomi (liiketalous)
s. 1966, nainen, Suomen ja Tanskan kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2020
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja
Strategiavaliokunnan puheenjohtaja
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 3 955 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Reckitt Benckiser AS:n toimitusjohtaja
Synoptik International Retailin markkinoinnista ja
liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja
Procter & Gamble Europen Euroopan
markkinointipäällikkö
Luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Finnair Oyj, BoConcept AS,
Orthex Oyj, N'Age AS, Nordic Pet Care Group AS ja
Awardit AB
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Altia Oyj, TCM Group A/S,
Babysam AS, Paulig Oy, Footway Group AB ja SATS Group
Hallituksen varapuheenjohtaja: Anora Group Oyj ja Harvia
Oyj
Hallituksen jäsen: Broman Group/Motonet Oy, Elopak AS,
SAS Group (Scandinavian Airlines), Clas Ohlson AB,
Swedish Match AB ja Jetpak Sverige
Jukka Leinonen
Hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja
Hallitusammattilainen
DI
s. 1962, mies, Suomen kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2022
Henkilöstövaliokunnan jäsen
Strategiavaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 8 011 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Eri johtotehtävissä TeliaSonera/Sonera AB:ssa
Telenor ASA:n konsernijohtoryhmän jäsen ja
Pohjoismaiden liiketoiminnan johtaja
DNA Oyj:n toimitusjohtaja ja yritysliiketoiminnan johtaja
Luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Lassila & Tikanoja Oyj,
Pihlajalinna Oyj
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: DNA Oyj, Ficom ry
Hallituksen jäsen: Altia Oyj, Palta ry
Posti_CG2025_mervi_airaksinen.jpg
Mervi Airaksinen
Hallituksen jäsen
Liiketoimintajohtaja
KTM
s. 1980, nainen, Suomen kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2025
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 990 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Microsoftin liiketoimintajohtaja Pohjois- ja Itä-Euroopassa
(nykyinen tehtävä)
Microsoft Oy:n toimitusjohtaja
Oy IBM Finland Ab:n toimitusjohtaja
Cisco Systems Finland ja Baltian toimitusjohtaja
ALSO Finland Oy:n toimitusjohtaja
Elisa Oyj:n palvelupäällikkö
GNT Holding Oy:n tuotepäällikkö
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Otava Oy, Huoltovarmuuskeskus
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Ficom ry, Learning Intelligence
Group LIG Oy
Hallituksen varapuheenjohtaja: Edita Group Oyj, Amcham
Finland
Hallituksen jäsen: Vincit Oyj, YTK Työttömyyskassa,
Yepzon Oy, Prevett Oy, Vaasan yliopisto
212
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti_CG2025_raija_leena_hankonen_nybom.jpg
Posti_CG2025_frank_marthaler.jpg
Raija-Leena Hankonen-Nybom
Hallituksen jäsen
Hallitusammattilainen
KTM, KHT-tutkinto
s. 1960, nainen, Suomen kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2020
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Strategiavaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 4 450 osaketta
Keskeinen työkokemus:
KPMG Oy Ab:ssä eri johtotehtävissä, muun muassa
toimitusjohtajana, tilintarkastusliiketoiminnan johtajana,
finanssipalveluryhmän johtajana sekä hallituksen
puheenjohtajana
Päävastuullisena tilintarkastajana useissa
rahoitustoimialan, teollisuuden ja kaupan alan
suuryrityksissä
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Hiab Oyj, Metsä Board Oyj, Helsingin
Diakonissalaitoksen säätiö, Savonlinnan Oopperajuhlat Oy
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Danske Bank A/S, Kuntarahoitus Oyj
Posti_CG2025_tuomas_makipeska.jpg
Frank Marthaler
Hallituksen jäsen
Hallitusammattilainen
Lic.oec. HSG
s. 1964, mies, Sveitsin kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2018
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 4 395 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Swiss Post Solutionsin toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsen
Swiss Postin asiakkuus- ja myyntijohtaja
Mukana useissa digitalisointiprosesseihin keskittyvissä
startup-yrityksissä Sveitsissä ja Saksassa
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Aletsch Bahnen AG, Faigle AG,
Parashift AG
Hallituksen puheenjohtaja: 3 T Supplies Holding AG
Hallituksen varapuheenjohtaja: 3 T Supplies AG
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: CR Kommunikation AG,
Trendcommerce Group AG, H-Clearing AG, Legal Claims
Holding AG
Tuomas Mäkipeska
Hallituksen jäsen
Talousjohtaja
KTM
s. 1978, mies, Suomen kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2025
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 4 395 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Kemira Oyj talousjohtaja*
YIT Oyj talousjohtaja
Lassila & Tikanoja Oyj:ssä kiinteistöpalvelut Suomen
toimialajohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja, konsernin
talousjohtaja, uusiutuvat energialähteet -segmentin
varatoimitusjohtaja ja liiketoiminnan kehitysjohtaja
Deloitte Oy liikkeenjohdon konsultti
Fiskars Oyj projektipäällikkö
Rieter Automotive Management AG markkina-analyytikko
Luottamustoimet:
Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo
* Marraskuussa 2025 ilmoitettiin Tuomas Mäkipeskan nimitys Kemira
Oyj:n talousjohtajaksi 1.4.2026 alkaen
Posti_CG2025_minna_pajumaa.jpg
Minna Pajumaa
Hallituksen jäsen
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto,
finanssineuvos
KTM, CEFA
s. 1963, nainen, Suomen kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2019
Henkilöstövaliokunnan jäsen
Strategiavaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: –
 
Keskeinen työkokemus:
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston
finanssineuvos (nykyinen tehtävä)
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston johtava
erityisasiantuntija
HSH Nordbank AG:ssa asiakkuusjohtaja Structured
Corporate Finance -yksikössä ja muissa tehtävissä
Skandinaviska Enskilda Banken AB:n vienti- ja
projektirahoituksesta vastaava johtaja
Eri tehtäviä Suomen Vientiluotto Oy
Lottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Veikkaus Oy
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Finnair Oyj, Gasum Oy
213
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti_CG2025_stefan_svensson.jpg
Posti_CG2025_satu_ollikainen.jpg
Stefan Svensson
Hallituksen jäsen
Operatiivinen johtaja
DI
s. 1980, mies, Ruotsin kansalainen
Hallituksessa vuodesta 2023
Henkilöstövaliokunnan jäsen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 3 461 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Nelly NLY AB: operatiivinen johtaja (nykyinen tehtävä)
Logistiikka- ja jälkimyyntipäällikkö NetOnNet AB
Logistiikka- ja IT-päällikkö Focus Nordic AB
Logistiikkakonsultti Proflow AB
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Nelly NLY AB, Nelly Denmark ApS
Satu Ollikainen
Henkilöstön edustaja
(ei hallituksen jäsen)
Posti-konsernin valtakunnallinen pääluottamusmies
s. 1970, nainen, Suomen kansalainen
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 1 978 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Posti Group: valtakunnallinen pääluottamusmies
Posti Groupin hallituksen jäsen ja henkilöstön edustaja
vuodesta 2020 25.9.2025 asti
Useita tehtäviä Posti Groupissa
Luottamustoimet:
Hallituksen varapuheenjohtaja: Posti- ja logistiikka-alan
unioni PAU
Hallituksen jäsenten
kokousosallistuminen 2025
Jäsen
Osallistuminen
hallituksen
kokouksiin
%
Sanna Suvanto-Harsaae, pj.
14/14
100
Jukka Leinonen, vpj.
14/14
100
Mervi Airaksinen*
12/12
100
Raija-Leena Hankonen-Nybom
14/14
100
Kari-Pekka Laaksonen**
1/2
50
Frank Marthaler
14/14
100
Tuomas Mäkipeska*
12/12
100
Satu Ollikainen***
13/14
93
Minna Pajumaa
13/14
93
Anni Ronkainen**
2/2
100
Stefan Svensson
14/14
100
Hanna Vuorela**
2/2
100
Hallituksen kokousten lukumäärä vuonna 2025 oli 14,
joista kaksi kokousta pidettiin ennen vuoden 2025
varsinaista yhtiökokousta ja 12 sen jälkeen. Osallistumisprosentti
hallituksen kokouksissa vuonna 2025 oli 95 %.
* 24.3.2025 alkaen
** 24.3.2025 asti
*** Hallituksen jäsen 25.9.2025 asti
Muita Postin hallituksen jäseniä vuonna 2025:
Kari-Pekka Laaksonen, toimitusjohtaja, Samskip Holding BV, Postin
hallituksen jäsen vuodesta 2021, toimi hallituksen jäsenenä vuoden
2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Anni Ronkainen, hallitusammattilainen, Postin hallituksen jäsen
vuodesta 2023, toimi hallituksen jäsenenä vuoden 2025 varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Hanna Vuorela, strategia- ja kehitysjohtaja, Uponor Oyj, Postin
hallituksen jäsen vuodesta 2020, toimi hallituksen jäsenenä vuoden
2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
214
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen valiokunnat
Hallitus nimitti järjestäytymiskokouksessaan
26.3.2025 kolme pysyvää valiokuntaa –
tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan,
henkilöstövaliokunnan ja strategiavaliokunnan –
avustamaan työtään. Valiokuntien tehtävänä on
valmistella niille määrättyjä asioita hallituksen
päätettäväksi. Tehtävät on määritelty tarkemmin
kunkin valiokunnan työjärjestyksessä.
Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan
koolle tarvittaessa ja raportoi valiokunnan työstä
säännöllisesti hallitukselle seuraavassa
hallituksen kokouksessa.
Tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunta
Hallitus valitsee keskuudestaan 3–4 jäsentä
tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokuntaan.
Jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys, jotta he
voivat hoitaa valiokunnalle uskottuja tehtäviä,
joita ovat esimerkiksi
yhtiön taloudellisen raportointijärjestelmän,
tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten valvonta
ja tarkastelu;
kestävyysraportin ja muiden ei-taloudellisten
tietojen käsittely sekä kestävyysraportoinnin
valvonta;
sisäisen valvonnan järjestelmien, sisäisen
tarkastuksen ja riskienhallintapolitiikkojen
toimivuuden seuranta ja arviointi;
lähipiiriliiketoimien seuranta ja arviointi;
lakisääteisen tilintarkastuksen sekä
kestävyysraportoinnin varmennuksen tai
tarkastuksen valvonta, mukaan lukien
tilintarkastuskertomuksen, mahdollisten
tilintarkastuspöytäkirjojen sekä
kestävyysraportoinnin varmennusraportin ja
tilintarkastajan laatiman lisäraportin käsittely;
ehdotuksen valmistelu tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan
valitsemiseksi;
tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi
sekä heidän tarjoamiensa lisäpalvelujen
valvonta; ja
Chief Compliance Officerin ja Internal Auditorin
toiminnan ohjaus ja seuranta.
Hallitus päätti 26.3.2025 pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan, että tarkastus-,
riski- ja vastuullisuusvaliokunnan jäseniä ovat
Raija-Leena Hankonen-Nybom (puheenjohtaja),
Mervi Airaksinen, Frank Marthaler ja Tuomas
Mäkipeska.
Osallistuminen tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunnan kokouksiin
2025
Jäsen
Osallistuminen
kokouksiin
%
Raija-Leena Hankonen-Nybom
6/6
100
Mervi Airaksinen*
5/5
100
Kari-Pekka Laaksonen**
1/1
100
Frank Marthaler
6/6
100
Tuomas Mäkipeska*
5/5
100
Hanna Vuorela**
1/1
100
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnan kokousten lukumäärä
vuonna 2025 oli kuusi, joista yksi kokous pidettiin ennen vuoden
2025 varsinaista yhtiökokousta ja viisi sen jälkeen.
Osallistumisprosentti tarkastusvaliokunnan kokouksissa
vuonna 2025 oli 100 %
* 26.3.2025 alkaen
** 24.3.2025 asti
215
VUOSIKERTOMUS 2025
Henkilöstövaliokunta
Hallitus valitsee keskuudestaan 3–4 jäsentä
henkilöstövaliokuntaan. Jäsenillä on oltava
tarvittava pätevyys, jotta he voivat hoitaa
valiokunnalle uskottuja tehtäviä, joita ovat
esimerkiksi
työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden
seuraaminen sekä niihin liittyvien yhtiön
toimien seuraaminen;
toimitusjohtajan, hänen sijaisensa sekä
johtoryhmän jäsenten nimityksiä ja palkkausta
koskevien päätösten valmistelu;
palkka-, palkkio- ja kannustinjärjestelmien
pääpiirteiden valmistelu sekä niiden
oikeudenmukaisuuden ja kilpailukykyisyyden
varmistaminen;
palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin
valmistelu;
osallistuminen seuraajasuunnitteluun ja
avainpotentiaalien kehityksen seuraaminen; ja
henkilöstötyytyväisyyden ja yhtiön siihen
liittyvän toiminnan seuranta.
Hallitus päätti 26.3.2025 pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan, että
henkilöstövaliokunnan jäseniä ovat Sanna
Suvanto-Harsaae (puheenjohtaja), Jukka
Leinonen, Minna Pajumaa ja Stefan Svensson.
Osallistuminen henkilöstövaliokunnan
kokouksiin 2025
Jäsen
Osallistuminen
kokouksiin
%
Sanna Suvanto-Harsaae, pj.
9/9
100
Jukka Leinonen, vpj.
9/9
100
Minna Pajumaa
9/9
100
Anni Ronkainen**
2/2
100
Stefan Svensson*
7/7
100
Henkilöstövaliokunnan kokousten lukumäärä vuonna 2025 oli
yhdeksän, joista kaksi kokousta pidettiin ennen vuoden 2025
varsinaista yhtiökokousta ja seitsemän sen jälkeen.
Osallistumisprosentti henkilöstövaliokunnan kokouksissa vuonna
2025 oli 100 %.
* 26.3.2025 alkaen
** 24.3.2025 asti
Strategiavaliokunta
Hallitus valitsee keskuudestaan 3–5 jäsentä
strategiavaliokuntaan. Jäsenillä tulee olla
tarvittava pätevyys hoitaa valiokunnan tehtäviä,
jotka koostuvat yhtiön strategisten päätösten
käsittelystä ja valmistelusta, kuten:
yritysostot tai -myynnit, jotka edellyttävät
hallituksen hyväksyntää tai jotka ovat muuten
strategisesti merkittäviä;
muut merkittävät strategiset liiketoimet tai
toimenpiteet, mukaan lukien merkittävät
muutokset liiketoiminnoissa, jotka edellyttävät
hallituksen hyväksyntää;
säännölliset strategiakatsaukset hallitukselle; ja
ehdotukset merkittävistä muutoksista yhtiön
strategiaan tai sen toteuttamiseen.
Hallitus päätti 26.3.2025 pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan, että
strategiavaliokunnan jäseniä ovat Sanna
Suvanto-Harsaae (puheenjohtaja), Raija-Leena
Hankonen-Nybom, Jukka Leinonen ja Minna
Pajumaa.
Osallistuminen strategiavaliokunnan
kokouksiin 2025
Jäsen
Osallistuminen
kokouksiin
%
Sanna Suvanto-Harsaae, Chair
10/10
100
Raija-Leena Hankonen-Nybom
10/10
100
Jukka Leinonen
10/10
100
Minna Pajumaa
10/10
100
Strategiavaliokunnan kokousten lukumäärä vuonna 2025 oli 10, joista
kaksi kokousta pidettiin ennen vuoden 2025 varsinaista
yhtiökokousta ja kahdeksan sen jälkeen. Osallistumisprosentti
strategiavaliokunnan kokouksissa vuonna 2025 oli 100 %.
216
VUOSIKERTOMUS 2025
Sidosryhmien neuvottelukunta
Hallituksen päätöksen perusteella yhtiöllä on
sidosryhmien neuvottelukunta, joka ei ole
osakeyhtiölain tunnustama toimielin, eikä sillä ole
päätöksentekovaltaa.
Hallituksen hyväksymän sidosryhmien
neuvottelukunnan työjärjestyksen mukaan
neuvottelukunnan tavoitteena on ylläpitää ja
edistää vuoropuhelua yhtiön keskeisten
sidosryhmien kanssa Postin etujen, brändin ja
maineen vahvistamiseksi. Sidosryhmien
neuvottelukunta toimii sillanrakentajana Postin ja
sen sidosryhmien välillä tarjoten näkemyksiä ja
suosituksia strategisissa kysymyksissä, joilla on
vaikutusta yhtiön pitkän aikavälin menestykseen.
Sidosryhmien neuvottelukuntaan kuuluu
kahdeksasta (8) viiteentoista (15) jäsentä,
mukaan lukien puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja, jotka kaikki nimitetään Postin
hallituksen toimesta. Neuvoston kokoonpanon on
tarkoitus heijastaa yhtiön keskeisten
sidosryhmien rakennetta sekä yhtiön toimialaan
ja toimintaympäristöön liittyvää
asiantuntemusta. Jäsenet valitaan
nelivuotiskaudeksi, joka vastaa eduskunnan
toimikautta ja päättyy toimikauden viimeisenä
vuonna pidettävän Postin varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Sidosryhmien neuvottelukunta
31.12.2025
Perustamisestaan 10.10.2025 alkaen sidosryhmien
neuvottelukunnassa ovat toimineet seuraavat
henkilöt: Mia Laiho (puheenjohtaja), Paula
Werning (varapuheenjohtaja), Tiina Elo, Timo
Furuholm, Tomi Immonen, Aleksi Jäntti, Milla
Lahdenperä, Anders Norrbäck, Jorma Piisinen,
Mika Riipi, Päivi Räsänen ja Timo Suhonen.
Heidän toimikautensa jatkuu vuoden 2026
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.
Hallituksen päätöksen mukaisesti heille
maksettiin kokouspalkkioina 800 euroa
(puheenjohtaja), 600 euroa (varapuheenjohtaja)
ja 500 euroa (jäsen).
Yhtiöllä oli vuoden alusta 9.10.2025 asti
hallintoneuvosto, jonka jäsenet valittiin vuoden
2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Hallintoneuvosto poistettiin yhtiön
yhtiöjärjestyksen muutoksen seurauksena yhtiön
osakkeen julkisen listautumisen yhteydessä.
Osallistuminen sidosryhmien neuvottelukunnan kokoukseen 2025
Jäsen
Syntymä-
vuosi
Koulutus
Ammatti
Osallistuminen
kokouksiin*
Mia Laiho, pj.
1976
Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri
Kansanedustaja
1/1
Paula Werning, vpj.
1976
Sairaanhoitaja
Kansanedustaja
1/1
Tiina Elo
1971
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Kansanedustaja
1/1
Timo Furuholm
1987
Sosiaalitieteiden opiskelija
Kansanedustaja
0/1
Tomi Immonen
1966
Upseerin virkatutkinto
Kansanedustaja
1/1
Aleksi Jäntti
1974
Upseerin virkatutkinto
Kansanedustaja
1/1
Milla Lahdenperä
1974
Filosofian tohtori
Kansanedustaja
1/1
Anders Norrbäck
1963
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Kansanedustaja
0/1
Jorma Piisinen
1960
Oppikoulu
Kansanedustaja
0/1
Mika Riipi
1975
Hallintotieteiden maisteri
Kansanedustaja
1/1
Päivi Räsänen
1959
Lääketieteen lisensiaatti
Kansanedustaja
1/1
Timo Suhonen
1974
Ammattikoulu
Kansanedustaja
1/1
217
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja vastaa konsernin operatiivisesta
johtamisesta osakeyhtiölain ja hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan nimittää ja tarvittaessa erottaa
hallitus, joka päättää myös toimitusjohtajan
toimisuhteen ehdot ja palkitsemisen. Sama
koskee toimitusjohtajan sijaista.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä 2025
Postin toimitusjohtaja ja johtoryhmän
kokoonpano 31.12.2025 olivat seuraavat:
Posti_CG2025_antti_jääskelainen.jpg
Antti Jääskeläinen
Toimitusjohtaja
s. 1972, mies, DI, KTM, MBA, Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2024
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 71 202 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Liiketoiminta-alueen johtaja ja UPM-konsernin
johtoryhmän jäsen, EMEIA-alueen johtaja UPM Raflatac
Liiketoiminta-alueen väliaikainen johtaja UPM
Communication Papers Oy
Globaalin toimitusketjun johtaja ja kehitysjohtaja sekä
konsernin johtoryhmän jäsen Amer Sports Oyj
Erilaisia johtotehtäviä Stora Enso Oyj Suomessa, Ruotsissa
ja Isossa-Britanniassa
Liikkeenjohdon konsultti ja projektipäällikkö McKinsey &
Company
Business Operations Manager Nokia Networks Oy
Laskentaekonomi Enso Group
Luottamustoimet: 
Hallituksen jäsen: Vaisala Oyj, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Palta ry
Posti_CG2025_timo_karppinen.jpg
Timo Karppinen
Talous- ja rahoitusjohtaja
s. 1964, mies, VTM, Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2021
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2021
Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2024
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 28 348 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Vt. toimitusjohtaja vuonna 2024 Posti Group Oyj
DNA Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja
Ponsse Oyj:n kehitys- ja strategiajohtaja
Nokia Pohjois-Amerikan, Nokia Aasia-Tyynenmeren
alueen ja Nokia Kiinan talousjohtaja.
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja:
Lindex Group Oyj, Luotea Oyj
Hallituksen jäsen: IPK Hockey Oy
Posti_CG2025_peter_ervasalo.jpg
Peter Ervasalo
Johtaja, varastointi- ja logistiikkapalvelut Ruotsi
s. 1970, mies, tradenomi (markkinointi), Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2024
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 9 237 osaketta
Keskeinen työkokemus:
DHL Express Swedenin toimitusjohtaja
DHL Express Finlandin toimitusjohtaja ja markkinointi- ja
myyntijohtaja
TNT Finlandin aluejohtaja
GLS Finlandin toimitusjohtaja
UPS Finlandin, UPS Swedenin ja UPS Norwayn
myyntijohtaja
218
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti_CG2025_yrjö_eskola.jpg
Yrjö Eskola
Johtaja, postipalvelut
s. 1972, mies, DI, Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2013
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2015
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 14 736 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Tuotantojohtaja, logistiikan kehitysjohtaja ja strategisten
kehityshankkeiden johtaja, va. tietohallintojohtajaa Posti
Group Oyj
Tehtaanjohtaja, maajohtaja, Nokia Komárom Ltd
Johtaja, globaali toimitusketjuhallinta, Nokia Mobile
Phones, Nokia Oyj
Logistiikkajohtaja, Nokia Mobile Phones, Nokia Oyj
Useita muita logistiikan ja hankinnan johtotehtäviä Nokia
Mobiles Phones, Nokia Oyj, EMEA
Posti_CG2025_sakari_kiiskinen.jpg
Sakari Kiiskinen
Johtaja, varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomi
s. 1973, mies, elintarviketieteiden ylioppilas
(elintarvike-ekonomia, pääaine markkinointi), Suomen
kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2019
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2020
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 12 276 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Varastointi- ja logistiikkapalvelut Suomen (silloin Transval)
väliaikainen johtaja
Henkilöstöratkaisuista vastaava johtaja,
varatoimitusjohtaja ja useita eri johtotehtäviä Suomen
Transval Group Oy
Useita tehtäviä Suomen Transval Oy
Posti_CG2025_hallituskuvat_jani_koivu.jpg
Jani Koivu
Johtaja, verkkokauppa- ja jakelupalvelut
(1.12.2025 alkaen)
s. 1977, mies, KTM (BA), Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2025
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2025
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: –
Keskeinen työkokemus:
Toimitusjohtaja ja Kamux Suomi Oy:n Kamux-konsernin
johtoryhmän jäsen
Toimitusjohtaja ja Tech Data Finland Oy:n Tech Data
Nordicin johtoryhmän jäsen
Mobile & Consumer Business -liiketoimintajohtaja ja Tech
Data Nordics & Balticsin pohjoismaisen johtoryhmän jäsen
Business Director ja Brightstar Europen (Nordics & Baltics)
Euroopan johtoryhmän jäsen
Useita muita johtotason tehtäviä kaupallisessa
johtamisessa, logistiikassa ja B2B-palveluissa Suomessa ja
eri Euroopan markkinoilla
Posti_CG2025_petteri_naulapää.jpg
Petteri Naulapää
Johtaja, ICT ja digitalisaatio
s. 1968, mies, DI, Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2018
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2018
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 9 710 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Lindex Group Oyj ICT- ja digitalisaatiojohtaja
Vaisala Oyj:n ICT-johtaja
Digia Oyj:n Dynamics AX -ratkaisuista vastaava johtaja
219
VUOSIKERTOMUS 2025
Posti_CG2025_anna_salmi.jpg
Anna Salmi
Johtaja, henkilöstö-, viestintä- ja
vastuullisuustoiminnot
s. 1979, nainen, KTM, Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2021
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2021
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 9 716 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Brändi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Posti Group
Stockmann Oyj Abp:n (nykyinen Lindex Group Oyj)
digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja,
asiakkuusjohtaja ja digitaalisesta vähittäiskaupasta
vastaava johtaja
Aurinkomatkat Oy:n liiketoimintajohtaja, myynti- ja
markkinointijohtaja
Finnair Oyj:n digitaalisesta markkinoinnista vastaava
johtaja, kaupallinen johtaja ja sähköisten myyntikanavien
myyntipäällikkö
Ebookers Finland Oy:n markkinointipäällikkö
Luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Posti-konsernin
työhyvinvointisäätiö
Hallituksen jäsen: Esperi Care Group Oy
Hallintoneuvoston jäsen: LähiTapiola Keskinäinen
Vakuutusyhtiö
Posti_CG2025_kaarina_sthalberg.jpg
Kaarina Ståhlberg
Johtaja, lakiasiat ja yritysjärjestelyt
s. 1966, nainen, OTK (Helsinki), LL.M. (Columbia University),
Suomen kansalainen
Konsernin palveluksessa vuodesta 2016
Postin johtoryhmän jäsen vuodesta 2017
Osakeomistus yhtiössä 31.12.2025: 10 738 osaketta
Keskeinen työkokemus:
Itsenäisenä oikeudellisena neuvonantajana
Lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä Fortum Oyj
Vice President, Assistant General Counselina ja muita
johtotehtäviä Nokia Oyj
Asianajajana kolmessa suomalaisessa asianajotoimistossa
Luottamustoimet:
Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja:
Vaisala Oyj, Aspo Oyj
Aiemmat luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Kesko Oyj
Muutoksia Postin johtoryhmässä
Arttu Hollmérus, KTM, Postin palveluksessa vuodesta 2019, toimi
verkkokauppa- ja jakelupalvelut -liiketoimintayksikön johtajana ja
johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2020 14.8.2025 asti.
Kaj Kulp, toimi verkkokauppa- ja jakelupalvelut -liiketoimintayksikön
vt. johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 30.11.2025 asti.
Marraskuussa 2025 Posti ilmoitti nimittävänsä Jani Koivun, KTM (BA),
verkkokauppa- ja jakelupalvelut -liiketoiminnan johtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 1.12.2025 alkaen.
Marraskuussa 2025 Posti ilmoitti myös, että Kaarina Ståhlberg,
lakiasioista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja jättää yhtiön
helmikuun 2026 lopussa siirtyäkseen uusiin tehtäviin Postin
ulkopuolella.
Helmikuussa 2026 Posti ilmoitti nimittävänsä Kaj Kulpin, KTM, MBA,
Posti-konsernin strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä
vastaavaksi johtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi 1.3.2026 alkaen.
Johtoryhmä
Postin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
liiketoiminnan operatiivisessa johtamisessa.
Lisäksi se käsittelee ja valmistelee hallitukselle
esitettäviä asioita. Keskeisimpiä johtoryhmässä
käsiteltäviä asioita ovat konsernin strategia ja
vuosisuunnittelu, talouden ja myynnin
suunnittelu ja seuranta, yritysostot sekä muut
liiketoimintaan liittyvät merkittävät investoinnit ja
suunnitelmat mukaan lukien tulevaisuuden
osaaminen, teknologia ja tarjoaman suunnittelu.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitus-
johtaja. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat
johtajat: talous- ja rahoitusjohtaja (1), kunkin
liiketoimintaryhmän johtaja (4), keskeisten
tukitoimintojen johtajat (ICT ja digitalisaatio;
lakiasiat, yritysjärjestelyt ja innovaatiot; sekä
henkilöstö, viestintä ja vastuullisuus) (3).
Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa Postin talous- ja
valvontajärjestelmien hallinnasta. Tähän
lukeutuvat konsernin kirjanpito, tilinpäätös,
varainhallinta, verotus, hankinnat sekä konsernin
strategia- ja riskienhallintaprosessit.
Liiketoimintaryhmien johtajat vastaavat kukin
oman liiketoimintaryhmänsä johtamisesta,
myynnistä, kannattavuudesta, toiminnoista,
liiketoiminnan kehittämisestä ja asiakassuhteista.
Keskeisten tukitoimintojen johtajat vastaavat
Postin digitaalisen muutoksen nopeuttamisesta
ja ICT-resurssien tehokkaasta hallinnasta;
lakiasioista, yritysjärjestelyistä ja innovaatioista
konserninlaajuisesti; sekä henkilöstöstrategiasta
ja -prosesseista sekä tuesta viestinnän ja
kestävän kehityksen toteuttamiselle Postin
strategiassa.
220
VUOSIKERTOMUS 2025
Palkitseminen
Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen ja sen
valiokuntien jäsenille maksettavista palkkioista ja
niiden määräytymisperusteista. Toimitusjohtajan,
hänen sijaisensa ja johtoryhmän jäsenten
palkitsemisesta päättää hallitus. Toimitusjohtajan
ja hänen sijaisensa taloudelliset etuudet on
esitelty Postin verkkosivuilla.
Vuonna 2025 voimaan tulleen hallinnointikoodin
mukainen palkitsemisraportti vuodelta 2025
julkaistaan erillisenä raporttina tilinpäätöksen ja
hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä, ja
tiedot löytyvät myös Postin verkkosivuilta.
Muu hallinnointi
Arvot
Postilla on konserninlaajuiset arvot, johon sen
kaikki toiminta, mukaan lukien hallinto,
pohjautuu.
Postin arvot ovat:
Luotettava: Toimimme ja viestimme
kumppanina ja työnantajana läpinäkyvästi.
Pidämme lupauksemme ja kannamme
vastuumme myös silloin, kun jotain
odottamatonta tapahtuu.
Arvostava: Huolehdimme ihmisistämme,
maapallosta ja siitä, että tekemisemme on
merkityksellistä. Olemme ylpeitä meistä ja työstä,
jota teemme. Arvostamme toisiamme,
asiakkaitamme ja kumppaneitamme.
Edistyksellinen: Kehitämme jatkuvasti
osaamistamme ja liiketoimintaamme
asiakkaidemme parhaaksi. Olemme uteliaita ja
avoimia muutokselle. Emme jää paikoillemme,
haluamme olla edelläkävijöitä.
221
VUOSIKERTOMUS 2025
Vaatimustenmukaisuuden noudattaminen Postissa
Toimintaohjeet
Toimintaohjeet (Code of Conduct) on osa yhtiön
kokonaisvaltaista hallintorakennetta, ja siihen
sisältyvät Postin kaikissa toiminnoissa
noudatettavat vastuullisen ja eettisen toiminnan
periaatteet ja ohjeet. Toimintaohjetta
täydentävät erilaiset politiikat ja ohjeistukset.
Vuonna 2025 yhtiön toimintaohjeet uudistettiin,
samoin siihen kuuluva pakollinen eLearning‑
verkkokoulutus. Vuosien 2024–2025 aikana 81 %
kaikista Postin työntekijöistä oli suorittanut Code
of Conduct eLearning‑verkkokoulutuksen. Lisäksi
Postilla on erillinen toimittajien toimintaohjeistus,
ja yhtiö edellyttää liikekumppaneidensa toimivan
vastuullisesti ja noudattavan siinä asetettuja
vaatimuksia.
Compliance-johtamisjärjestelmä
Postin compliance‑johtamisjärjestelmä on
keskitetty suunnittelun ja valvonnan osalta,
mutta hajautettu toteutuksen osalta. Erilaisista
toiminnoista, standardeista ja prosesseista
koostuvan johtamisjärjestelmän ensisijaisena
tehtävänä on tukea hallitusta ja operatiivista
johtoa varmistamaan, että Posti Group
kokonaisuudessaan noudattaa lakeja ja
määräyksiä sekä Postin soveltuvia sääntöjä,
käytäntöjä ja ohjeistuksia. Näitä toimintoja ovat
mm. ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen
ilmoittamiseksi, työntekijöiden jatkuva
kouluttaminen ja pakotteiden
noudattamisprosessit.
Sisäpiirihallinto
Posti-konsernissa noudatetaan Posti Group Oyj:n
sisäpiiriohjetta, Suomen lainsäädäntöä, EU-
sääntelyä, mukaan lukien markkinoiden
väärinkäyttöä koskevan Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014
(markkinoiden väärinkäyttöasetus, ”MAR”)
säännöksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja
ohjeita, Euroopan arvopaperimarkkina-
viranomaisen (ESMA) ja Finanssivalvonnan
ohjeita sekä Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodia.
Hallituksen jäsenistä, toimitusjohtajasta,
talousjohtajasta ja liiketoimintaryhmien johtajista
(johtohenkilöt) ja heidän lähipiiriinsä kuuluvista
henkilöistä pidetään luetteloa ja heillä on
velvollisuus mm. ilmoittaa Postille ja
Finanssivalvonnalle kaikki Postin osakkeella tai
muulla siihen liittyvällä rahoitusvälineellä
tekemänsä liiketoimet.
Lisäksi sisäpiirihallinto pitää luetteloa sellaisista
yhtiön työntekijöistä ja muista henkilöistä, joilla
on säännöllinen pääsy konsernin
julkistamattomiin taloudellisiin tietoihin
asemansa, tehtäviensä ja käyttöoikeuksiensa
perusteella (taloudellisen tiedon saajat).
Johtohenkilöt ja taloudellisen tiedon saajat eivät
saa käydä kauppaa Postin osakkeella tai muulla
yhtiön liikkeeseen laskemalla arvopaperilla 30
vuorokauden (suljettu ikkuna) aikana ennen
osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen tai
tilinpäätöksen julkistamista, eivätkä niiden
julkistamispäivänä (30+1).
Lisäksi sisäpiirihankkeissa mukana olevista
henkilöistä pidetään hankekohtaisia
sisäpiiriluetteloita. Hankekohtaiseen
sisäpiiriluetteloon merkityt henkilöt eivät saa
käydä kauppaa yhtiön liikkeelle laskemilla
arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.
Kaikille edellä mainituille ilmoitetaan kirjallisesti
merkitsemisestä luetteloon ja heidän asemastaan
sekä siihen liittyvistä velvollisuuksista. Yhtiö
järjestää heille myös koulutusta ja tarjoaa
neuvontaa.
Sisäpiiriasioiden ohjauksesta ja valvonnasta
vastaa konsernin lakiasiainjohtaja. Sisäpiiri- ja
hankeluettelot ylläpidetään Posti-konsernin
lakiasiainyksikössä.
Postin sisäpiiriohjeiden rikkomisesta tai epäillystä
rikkomisesta tulee ilmoittaa, riippuen epäillyn
rikkomuksen luonteesta, joko suoraan
lakiasiainjohtajalle tai Chief Compliance
Officerille tai vaihtoehtoisesti käyttämällä
käytettävissä olevaa anonyymiä ilmoituskanavaa.
Lähipiiritoimet
Postilla on konserninlaajuiset menettelyt
mahdollisten intressiristiriitojen arviointiin ja sen
varmistamiseen, että kaikki liiketapahtumat
lähipiiriin kuuluvien kanssa tapahtuvat normaalin
liiketoiminnan ehdoilla ja markkinaehdoin. Posti
ylläpitää jatkuvasti luetteloa lähipiiriläisistään.
Lähipiiritoimet, jotka eivät täytä yllä olevia
vaatimuksia, edellyttävät tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunnan tarkastusta ja
hyväksyntää. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on
annettu lisätietoja lähipiiritoimista.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta on osa Postin hallinto- ja
ohjausjärjestelmää ja sisältyy yhtiön päivittäisiin
222
VUOSIKERTOMUS 2025
toimintoihin. Sen tarkoituksena on tarjota riittävä
varmuus siitä, että organisaation tavoitteet
saavutetaan koskien toimintojen tehokkuutta,
ulkoisen ja sisäisen raportoinnin luotettavuutta
sekä soveltuvien lakien, sääntöjen sekä sisäisten
toimintaohjeiden noudattamista.
Se auttaa organisaatiota ymmärtämään riskit,
jotka liittyvät yllä mainittuihin tavoitteisiin sekä
myös, kuinka riskejä hallitaan riskinotto-
halukkuuden puitteissa. Postin yrityskulttuuri,
hallinto- ja ohjaustapa sekä sisäisen valvonnan
lähestymistapa yhdessä luovat pohjan sisäiselle
valvonnalle. Postin toimitusjohtaja vastaa sisäisen
valvonnan järjestämisestä konsernissa.
Liiketoimintaryhmien ja konsernin tukitoimintojen
johtajat vastaavat sisäisen valvonnan
järjestämisestä vastuualueillaan.
Postin sisäinen valvonta pohjautuu Committee of
Sponsoring Organizations (COSO) -järjestön
ylläpitämään sisäisen valvonnan viitekehykseen.
Kansainvälisen COSO-viitekehyksen mukainen
sisäinen valvonta sisältää Postilla seuraavat osa-
alueet:
1. Valvontaympäristö
Postin hallitus määrittää konsernin tavoitteiden
saavuttamiseksi tarvittavan hallintomallin, sekä
valtuudet ja vastuut, jotka tukevat konsernin
tavoitteiden saavuttamista. Konsernin sisäiset
ohjeistukset määrittelevät sisäisen valvonnan
puitteet. Postin henkilöstön rehellisyys, eettiset
arvot sekä osaaminen luovat perustan Postin
valvontaympäristölle.
2. Riskien arviointi
Sisäinen valvonta perustuu riskien
järjestelmälliseen tunnistamiseen ja arviointiin
Postin riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Ulkoiset ja sisäiset riskit tunnistetaan osana
riskien arviointiprosessia. Myös väärinkäytösten
riskit arvioidaan osana tätä prosessia.
3. Kontrollitoimenpiteet
Kontrollit perustuvat dokumentoituihin
prosessikuvauksiin ja tunnistettuihin riskeihin.
Kontrollitoimenpiteitä suoritetaan organisaation
kaikilla tasoilla ja nämä on sisällytetty yhtiön
jokapäiväisiin toimintoihin. Niitä ovat mm.
tarkistukset, hyväksynnät, suoritusten arvioinnit,
työtehtävien eriyttäminen, IT-järjestelmien ja
käyttäjäoikeuksien valvonta sekä omaisuuden ja
Postin brändin suojaaminen.
4. Viestintä ja tiedottaminen
Postin johto vastaa, että sisäisen valvonnan
tavoitteet ja vastuut on kommunikoitu
kontrollitoimenpiteitä suorittavalle henkilöstölle.
Johto vastaa siitä, että henkilöstöä on koulutettu
riittävästi sisäiseen valvontaan liittyvissä asioissa.
Sisäisen valvonnan tila ja siinä mahdollisesti
tunnistetut puutteet raportoidaan viipymättä
raportointilinjojen mukaisesti kaikille tarvittaville
tahoille organisaatiossa.
Konsernin talousjohtaja ja konsernin sisäinen
tarkastus raportoivat säännöllisesti sisäisen
valvonnan tilasta ja tehokkuudesta hallituksen
tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle.
5. Seuranta
Sisäistä valvontaa ja sen
tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta
arvioidaan jatkuvalla seurannalla. Seurantaa
tehdään osana päivittäistä toimintaa ja
johtamista. Myös erillisiä arviointeja tehdään
sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien sekä
esimerkiksi laatujärjestelmien auditoijien
toimesta.
Postin liiketoimintaryhmien ja konsernin
tukitoimintojen johtajat suorittavat kontrollien
seurantaa osana valvontarooliaan. He vastaavat
sisäisen valvonnan järjestämisestä omilla
vastuualueillaan niin, että tarvittavat sisäiset
kontrollit ovat määritelty, implementoitu ja
valvottu, ja että asiaankuuluvia lakeja ja
määräyksiä noudatetaan. Organisaation
operatiivinen johto hallinnoi prosessiriskejä ja
varmistaa, että kontrollitoimenpiteitä
toteutetaan. Konsernin Compliance-toiminto
tukee liiketoiminnan johtoa toimintaohjeiden
noudattamisen seurannassa. Konsernin
taloustoiminto varmistaa, että raportointiin
(ulkoinen ja sisäinen) liittyvät kontrollit on
määritelty, otettu käyttöön ja niiden toimivuutta
valvotaan.
Hallituksen tarkastus-, riski- ja vastuullisuus-
valiokunta varmistaa ja arvioi Postin sisäisen
valvonnan sekä riskienhallinnan riittävyyttä.
Konsernin sisäinen tarkastus tekee säännöllisesti
sisäisiä tarkastuksia Postin yhtiöissä, liike- ja
tukitoiminnoissa valiokunnan hyväksymän
vuosisuunnitelman mukaan. Lisäksi Postin
tilintarkastajat ja muut varmennusta tarjoavat
tahot, esimerkiksi ulkoiset IT-järjestelmä- ja
laatutarkastajat, arvioivat konsernin sisäistä
valvontaa.
Riskienhallinta
Konsernin riskienhallinta kattaa kaikki konsernin
toiminnot ja on olennainen osa Postin strategia-,
suunnittelu- ja muita prosesseja. Riskien
tunnistamista, analysointia ja hallintatoimien
suunnittelua tehdään säännöllisesti osana riskien
todennäköisyys- ja vaikutusarviointia. Konsernin
riskit analysoidaan niiden todennäköisyyden ja
vaikutusten perusteella. Säännöllistä
riskiarviointia tehdään riskienhallinnan
tarkoituksenmukaisuuden ja jatkuvan
kehittämisen varmistamiseksi.
Liiketoimintaryhmien ja tukifunktioiden johto
vastaa keskeisten riskien tunnistamisesta ja
riittävän valvonnan toteuttamisesta. Jokainen
työntekijä on myös vastuussa asianmukaisten
riskienhallintaprosessien toteuttamisesta ja
tunnistettujen riskien ilmoittamisesta omalle
esihenkilölleen tai linjajohdolle. Turvallisuuteen,
223
VUOSIKERTOMUS 2025
Postin liike- tai asiakassuhteisiin tai
vaatimustenmukaisuuteen liittyvien riskien
ilmoittamisesta on erillisiä ohjeita.
Hallitus tarkastelee Posti-konsernin keskeisiä
riskejä, riskienhallintajärjestelmää ja Postin
riskinottohalukkuuden tasoa vähintään kerran
vuodessa. Tarkastus-, riski- ja vastuullisuus-
valiokunta vastaa Postin riskienhallintaprosessin
ja sisäisen valvonnan järjestelmien riittävyyden ja
tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista sekä
Posti-konsernin keskeisimpien riskien arvioinnista
taloudellisen raportoinnin yhteydessä.
Toimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja
valvovat, että riskienhallinnan periaatteet ja
prosessit sisältyvät Postin johtamisjärjestelmään
sekä valvonta- ja raportointiprosesseihin.
Sisäinen tarkastus
Konsernin sisäinen tarkastus tuottaa
riippumattomia, riskilähtöisiä arviointi-,
varmistus- ja konsultointipalveluita, joiden
tarkoitus on tuottaa lisäarvoa ja parantaa Postin
toimintaa. Se auttaa Postia saavuttamaan
tavoitteensa tuomalla järjestelmällisen ja
määritellyn lähestymistavan arvioida ja parantaa
riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon
prosessien tehokkuutta. Tarkastuksia toteutetaan
hallituksen tarkastus-, riski- ja vastuullisuus-
valiokunnan hyväksymän rullaavan vuosi-
suunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus
myös valvoo johdon toteuttamien korjaavien
toimenpiteiden seurantaa ja raportoi seurannan
tuloksista Postin konsernijohdolle ja hallituksen
tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunnalle.
Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi
hallinnollisesti toimitusjohtajalle ja tarkastus-
toiminnasta hallituksen tarkastus-, riski- ja
vastuullisuusvaliokunnalle. Tarkastusten
toteuttamiseen käytetään sekä sisäisiä että
ulkopuolisia asiantuntijoita.
Tilintarkastaja
Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa
valittiin uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi
PricewaterhouseCoopers Oy, jonka pää-
vastuullisena tilintarkastajana toimii KTM, KHT
Samuli Perälä. Yhtiökokous 2025 päätti lisäksi
valita PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajaksi, ja
päävastuulliseksi kestävyysraportoinnin
varmentajaksi nimitettiin KTM, KHT Samuli Perälä.
Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan toimikausi on yksi tilikausi ja se
päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Vuonna 2025 tilintarkastajalle maksettiin 1,0
miljoonaa euroa tilintarkastuksesta. Lisäksi
tilintarkastajalle maksettiin vuonna 2025 muista
palveluista 1,6 miljoonaa euroa.
Tilintarkastajan palkkiot
miljoonaa euroa
2025
2024
Tilintarkastus*
1,0
1,0
Muut palvelut**
1,6
0,1
* Tilintarkastus sisältää 0,2 (0,1) miljoonaa euroa tilintarkastukseen
liittyviä palveluja.
** Muut palvelut sisältävät pääosin listautumiseen liittyviä kuluja.
224
VUOSIKERTOMUS 2025
Palkitsemisraportti
Johdanto
Tämä on Posti Group Oyj:n (jäljempänä Posti tai yhtiö) vuoden 2025 palkitsemisraportti. Raportti kuvaa
Postin hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan (CEO) ja toimitusjohtajan sijaisen vuoden 2025
palkitsemista. Ellei asiayhteydessä erikseen toisin todeta, viittauksilla toimitusjohtajaan viitataan myös
toimitusjohtajan sijaiseen. Se, mitä tässä raportissa sanotaan toimitusjohtajasta, koskee myös
mahdollista toimitusjohtajan sijaista.
Raportin on valmistellut hallituksen henkilöstövaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii Sanna
Suvanto‑Harsaae. Raportti on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2025-ohjeistuksen
palkitsemisraportointia koskevien vaatimusten mukaisesti, joka täyttää EU:n osakkeenomistajien
oikeuksia koskevan toisen direktiivin (SRD II) vaatimukset sekä Suomessa sen täytäntöön panemiseksi
annettua lainsäädäntöä. Raportti esitetään Postin vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle
osakkeenomistajien neuvoa-antavaa äänestystä varten.
Vastuullisen palkitsemisen hallinnoinnin mukaisesti Postin keskeisten sidosryhmien näkemykset
otetaan huomioon. Näihin kuuluvat osakkeenomistajat ja heidän edustajansa, sijoittajat ja
proxy‑neuvojat, työntekijät, viranomaiset sekä muut yhteiskunnalliset sidosryhmät. Näitä näkemyksiä
hyödynnetään sekä palkitsemisen hallinnoinnissa että arvioitaessa Postin palkitsemisrakenteiden
toimivuutta, oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Hallinnointikoodin mukaisesti muiden kuin toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osalta Posti-
konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemista koskevat tiedot esitetään verkkosivuilla: posti.com/
Postin palkitsemisen periaatteet ja yhteys vastuullisuuteen
Postin palkitsemisperiaatteet on luotu tukemaan konsernin strategisten tavoitteiden toteutumista ja
palkitsemaan strategian, kulttuurin ja arvojen mukaisista suorituksista ja menestyksellisestä tuloksesta.
Tarkoituksena on houkutella ja pitää parhaat osaajat ja tiimit Postilla sekä motivoida heitä
toteuttamaan Posti-konsernin tavoittelemia tuloksia ja kehitystä.
Lyhyen ja pitkän tähtäimen palkkiojärjestelmien tavoiteasetannassa on korostettu Postin strategisia
painopistealueita. Postin palkitsemispolitiikan mukaisesti toimitusjohtajan palkitsemisessa on kiinteän
palkan lisäksi käytetty lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia, joiden tavoitteet perustuvat taloudellisiin
ja strategisiin mittareihin edistäen pitkän aikavälin omistaja-arvoa.
Vastuullisuus tärkeänä strategisena painopistealueena on huomioitu yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin
palkitsemisohjelmissa. Työturvallisuus ja tapaturmataajuuden pienentäminen ovat osa lyhyen aikavälin
palkitsemisohjelmaa. Postin tieteeseen perustuva, ja Science Based Targets -aloitteen validoima,
päästötavoite on puolestaan osa Postin johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmaa. Myös henkilöstön
sitoutuneisuus on osa pitkän aikavälin kannustinohjelmaa ja sitä mitataan kaksi kertaa vuodessa Postin
henkilöstön tyytyväisyyskyselyssä. Sitoutumisindeksin avulla seuraamme ja kehitämme henkilöstön
sitoutumista omaan työhön ja organisaatioon sekä motivaatiota.
Uskomme, että kestävyystavoitteiden sisällyttäminen lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiimme vahvistaa vastuullista liiketoimintaa, parantaa pitkän aikavälin arvonluontia
ja varmistaa, että menestyksemme koituu kaikkien sidosryhmien; henkilöstön, asiakkaiden, omistajien
ja yhteiskunnan hyödyksi.
Palkitsemisen kohokohdat vuodelta 2025
Henkilöstön palkitsemista on edellisten vuosien tapaan suunnattu kohdennettuun ja oikea-aikaiseen
palkitsemiseen hyvistä suorituksista.
”Vuonna 2025 saavutimme vakaan tuloksen haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Tämä on
osoitus kaikkien postilaisten kovasta työstä, sinnikkyydestä ja omistautumisesta. Onnistuimme
edelleen parantamaan toimintamme tehokkuutta ja osoitimme tiiminä innovatiivisuutta yhteisten
tavoitteidemme saavuttamisessa. Jatkoimme palkitsemisen kohdentamista tänäkin vuonna tuotannon
225
VUOSIKERTOMUS 2025
henkilöstöllemme palkkiona erinomaisesta suorituksesta" sanoo Posti Groupin hallituksen
puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae.
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä Posti saavutti historiallisen virstanpylvään, kun yhtiö listautui
Nasdaq Helsingin pörssin päälistalle. Listautumisen yhteydessä järjestettiin henkilöstöanti, jossa Posti
laski liikkeeseen 500 000 uutta osaketta. Henkilöstöannin merkintähinta asetettiin 10 % julkisen
osakemyynnin hintaa alemmaksi. Osallistumisoikeus oli Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa,
Liettuassa ja Norjassa työskentelevillä työntekijöillä sekä hallituksen jäsenillä, johtoryhmän jäsenillä ja
Postin henkilöstörahastolla.
”On ollut rohkaisevaa nähdä, että yli 1 100 Postin työntekijää päätti osallistua henkilöstöantiin ja ryhtyä
osakkeenomistajiksi. Laajentuneen henkilöstöomistuksen myötä henkilöstömme rooli Postin
tulevaisuuden rakentamisessa vahvistuu entisestään. Listautuminen tarjoaa meille vankan perustan
jatkaa kasvuamme ja kehitystämme yhtenä joukkueena,” Suvanto‑Harsaae jatkaa.
Palkitsemispolitiikan soveltaminen vuonna 2025
Vuonna 2025 tehty palkitsemispolitiikan muutos heijastaa Postin listautumista Nasdaq Helsinki pörssiin
lokakuussa 2025. Tämän seurauksena toimitusjohtajan muuttuvan palkan enimmäismäärä nostettiin
120 prosentista 200 prosenttiin ja pitkän aikavälin kannustin voidaan maksaa myös osakkeina.
Vastaavasti hallintoneuvoston palkitsemista koskeva ohjeistus poistettiin. Vuonna 2025 tehty
palkitsemispolitiikan muutos hyväksyttiin neuvoa-antavalla hyväksynnällä ylimääräisessä
yhtiökokouksessa syyskuussa 2025.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen vuoden 2025 palkitseminen oli vuonna 2025
päivitetyn palkitsemispolitiikan mukaista. Hallituksen, toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan sijaisen
palkitsemista ei peritty takaisin tilikauden 2025 aikana. Palkitsemispolitiikan puitteissa hallitus käytti
harkintavaltaansa ja mukautti ylöspäin toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen vuoden 2024
lyhyen aikavälin bonusta johtuen toimitusjohtajan vaihdoksesta, kuten jäljempänä kuvataan. Tämä
vuodelta 2024 ansaittu lyhyen aikavälin bonus maksettiin vuonna 2025.
Palkitseminen ja yhtiön taloudellinen kehitys viimeisten viiden tilikauden aikana
2021
2022
2023
2024
2025
Hallituksen puheenjohtaja, euroa
79 800
75 000
67 200
63 600
77 700
Hallituksen varapuheenjohtaja, euroa1
52 200
48 600
56 318
42 000
51 100
Hallituksen muut jäsenet, keskimäärin euroa
34 918
33 327
31 159
35 775
27 370
Hallituksen jäsenet, yhteensä euroa
411 340
382 500
403 948
391 800
402 500
Toimitusjohtaja, euroa2
910 993
990 271
903 473
1 003 321
1 214 322
Toimitusjohtajan sijainen, euroa3
-
-
-
620 605
884 383
Postin työntekijän palkka, keskimäärin euroa4
36 981
38 091
39 126
40 385
42 525
Liikevaihto, miljoonaa euroa
1 595,0
1 651,6
1 586,1
1 521,4
1 447,6
Oikaistu liiketulos, miljoonaa euroa
59,8
58,9
66,4
80,1
69,3
Oikaistu käyttökate, miljoonaa euroa
181,6
183,8
197,7
207,6
196,4
1 Jukka Leinonen 3.4.2023. alkaen. Per Sjödell 3.4.2024 asti.
2 Antti Jääskeläinen 1.8.2024 alkaen. Timo Karppinen väliaikaisena toimitusjohtajana 21.3.2024 alkaen 31.7.2024 asti. Turkka Kuusisto 20.3.2024
asti.
3 Timo Karppinen toimitusjohtajan sijainen 1.8.2024 alkaen. Väliaikainen toimitusjohtaja 21.3.–31.7.2024. Väliaikaisen toimitusjohtajan
tehtävässä 21.3.–31.7.2024 hänelle maksettiin 210 525 euroa.
4 Postin työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut vähennettynä eläkkeillä ja muilla sosiaalimenoilla jaettuna kokoaikaiseksi muutetulla
henkilöstömäärällä.
226
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot vuonna 2025
Hallituksen palkkiot
Hallitus on vastuussa yhtiön johtamisesta ja sen toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen palkitsemisesta päätetään vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Vuodesta 2026 alkaen yhtiökokous päättää hallituksen palkitsemisesta osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan esityksen perusteella. Kuten ennen listautumista, yhtiökokouksen päätös
hallituksen palkitsemisesta kattaa ajanjakson seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Toimikaudeltaan varsinaisesta yhtiökokouksesta 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen 2026 hallituksen
jäsenille maksettiin heidän asemaansa perustuva kuukausipalkkio sekä kokouspalkkio läsnäolosta
kokouksissa. Listautumisen yhteydessä konsernin henkilöstölle, mukaan lukien johtoryhmä ja hallitus,
tarjottiin mahdollisuutta merkitä yhtiön osakkeita 10 %:n alennuksella listautumishinnasta. Hallitus
merkitsi henkilöstöannissa yhteensä 28 201 osaketta. Hallituksen saaman alennuksen muodossa
syntyneen etuuden arvo oli 21 151 euroa. Hallituksen jäsenillä ei ole muita etuja.
Varsinaisen yhtiökokouksen päättämät palkkiot hallitukselle vuonna 2025
Euroa
Palkkio/kk
Palkkio/kokous*
Hallituksen puheenjohtaja
4 400
600
Hallituksen varapuheenjohtaja
2 600
600
Hallituksen jäsen
2 200
600
Valiokunnan jäsen
-
600
Hallituksen valiokunnan puheenjohtaja, joka ei ole
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
2 600
600
*Muualla kuin kotimaassa paikan päällä osallistutun kokouksen kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena eli 1 200 euroa kokoukselta
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2025
Euroa
Kuukausiansio,
yhteensä
Kokouspalkkio:
hallitus
Kokouspalkkio:
valiokunta
Yhteensä
Sanna Suvanto-Harsaae (Puheenjohtaja)
51 300
13 200
13 200
77 700
Strategiavaliokunta (pj)
Henkilöstövaliokunta (pj)
Jukka Leinonen (Varapuheenjohtaja)
30 700
9 000
11 400
51 100
Strategiavaliokunta
Henkilöstövaliokunta
Mervi Airaksinen (24.3.2025 alkaen)
19 800
7 800
3 000
30 600
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta
(24.3.2025 alkaen)
Raija-Leena Hankonen-Nybom
30 700
9 000
9 600
49 300
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta (pj)
Strategiavaliokunta
Kari-Pekka Laaksonen (24.3.2025 asti)
6 400
1 200
600
8 200
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta
(24.3.2025 asti)
Frank Marthaler
26 200
12 000
3 600
41 800
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta
Tuomas Mäkipeska (24.3.2025 alkaen)
19 800
7 800
3 000
30 600
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta
(24.3.2025 alkaen)
Minna Pajumaa
26 200
8 400
11 400
46 000
Henkilöstövaliokunta
Strategiavaliokunta
Anni Ronkainen (24.3.2025 asti)
6 400
1 200
1 200
8 800
Henkilöstövaliokunta (24.3.2025 asti)
Stefan Svensson
26 200
11 400
4 200
41 800
Henkilöstövaliokunta
Hanna Vuorela (24.3.2025 asti)
6 400
1 200
600
8 200
Tarkastus-, riski- ja vastuullisuusvaliokunta
(24.3.2025 asti)
Satu Ollikainen (25.9.2025 asti)
8 400
8 400
Henkilöstön edustaja
227
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallintoneuvoston palkkiot 2025
Listautumiseen asti Postin hallintomalliin kuului hallintoneuvosto, joka valvoi yhtiön hallintoa.
Hallintoneuvoston palkitsemisesta päätettiin vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Hallintoneuvoston jäsenille maksettiin kokouspalkkiota, jonka lisäksi heillä ei ollut muita etuja.
Varsinaisen yhtiökokouksen päättämät kokouspalkkiot hallintoneuvostolle vuonna 2025 olivat:
Euroa
Palkkio/kokous
Hallintoneuvoston puheenjohtaja
800
Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
600
Hallintoneuvoston jäsen
500
Hallintoneuvoston jäsenillä ei ole muita etuja.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2025 valittujen hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyi
9.10.2025 listautumisen yhteydessä, eikä jäsenille tämän jälkeen kertynyt kokouspalkkioita. Varsinaisen
yhtiökokouksen 2025 ja toimikauden päättymisen väliseltä ajalta hallintoneuvoston jäsenille maksettiin
yhteensä seuraavat palkkiot:
Hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkkiot 2025
Euroa
Kokouspalkkiot
yhteensä
Aleksi Jäntti
500
Anders Norrback
500
Jorma Piisinen
500
Mia Laiho, pj.
800
Milla Lahdenperä
500
Mika Riipi
500
Paula Werning, varapj.
600
Sari Tanus
500
Tiina Elo
500
Timo Furuholm
500
Timo Suhonen
500
Tomi Immonen
500
228
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen vuonna 2025
Hallituksen tehtävänä on päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta henkilöstövaliokunnan esityksen
perusteella.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen muuttuvan palkitsemisen ansaintamahdollisuus perustuu
lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhdistelmään, jossa tasapainotetaan pitkän aikavälin
arvonluonti ja lyhyen aikavälin tavoitteiden tehokas saavuttaminen. Johdannossa kuvattujen
periaatteiden mukaisesti johdon muuttuvan palkitsemisen tavoiteasetanta tukee Postin strategisten
tavoitteiden ja vastuullisuusohjelman toteutumista, pitkän aikavälin omistaja-arvon maksimointia sekä
erinomaisesta suorituksesta palkitsemista.
Tilikaudella 2025 toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen koostui kiinteästä palkasta
(sisältäen luontoisedut) sekä muuttuvasta palkitsemisesta. Muuttuva palkitseminen voi perustua joko
lyhyen tai pitkän aikavälin ohjelmiin. Listautumiseen asti, muuttuvan palkan enimmäismäärä suhteessa
kiinteään palkkaan määräytyi kulloinkin voimassa olevan Suomen valtion omistajaohjauksen mukaisesti
ja muuttuvan palkan enimmäismäärä oli maksimissaan 120 % peruspalkasta. Tavoitetasolla muuttuva
palkka oli 50 % peruspalkasta. Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella ei ole lisäeläkettä.
Listautumisen yhteydessä hallitus päätti, että maksettavan muuttuvan palkan enimmäismäärä on
200 % vuosipalkasta (100 % tavoitetasolla).
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen yhdessä muiden Postin johtoryhmän jäsenten kanssa saivat
kertaluonteisen rahapohjaisen palkkion listautumisen yhteydessä järjestetyn henkilöstöannin
yhteydessä (“Listautumispalkkio”). Kyseessä oli kertaluonteinen järjestely, jonka kynnyskriteeri oli
listautumisen onnistunut toteutuminen. Toteutuneen Listautumispalkkion määrä oli sekä
toimitusjohtajalla että toimitusjohtajan sijaisella 100 % säännöllisestä vuosipalkasta 1.4.2025. Palkkion
maksaminen edellytti henkilöstöannin ja listautumisen toteutumista. Toimitusjohtaja ja
toimitusjohtajan sijainen olivat ilmoittaneet käyttävänsä palkkion netto-osuuden osakkeiden
merkintään henkilöstöannissa. Tarkemmat tiedot Listautumispalkkion määrästä esitetään taulukossa
seuraavalla sivulla.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen osallistuivat yhtiön henkilöstöantiin. Henkilöstöannin
merkintähinta oli 10 % alhaisempi kuin listautumisen yhteydessä toteutetun yleisömyynnin
myyntihinta. Tämä alennus muodosti yhtiön henkilöstölle Suomessa verottoman etuuden siltä osin
kuin henkilöstö merkitsi osakkeita henkilöstöannissa. Toimitusjohtaja merkitsi henkilöstöannissa
yhteensä 71 202 osaketta, joista 29 029 osaketta listautumispalkkiona saaduilla varoilla.
Toimitusjohtajan saaman alennuksen muodossa syntyneen etuuden arvo oli 53 402 euroa.
Toimitusjohtajan sijainen merkitsi henkilöstöannissa yhteensä 28 348 osaketta, joista 21 722 osaketta
listautumispalkkiona saaduilla varoilla. Toimitusjohtajan sijaisen saaman alennuksen muodossa
syntyneen etuuden arvo oli 21 261 euroa.
Toimitusjohtajan palkitsemista koskevat periaatteet ja säännöt soveltuvat myös toimitusjohtajan
sijaiseen, lukuun ottamatta sitä, että listautumisen jälkeen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen
muuttuvan palkitsemisen tasot on eriytetty markkinakäytännön mukaisesti, kuten alla on kuvattu.
Koko tilikauden 2025 ajan ja tätä palkitsemisraporttia julkaistaessa Antti Jääskeläinen toimi
toimitusjohtajana ja Timo Karppinen toimitusjohtajan sijaisena, toimien samalla Posti Groupin
talousjohtajana (CFO).
Vuonna 2025:
Toimitusjohtaja Antti Jääskeläisen kokonaispalkka oli 1 214 322 euroa. Kiinteän palkitsemisen
suhteellinen osuus oli 40,6 % ja muuttuvan palkitsemisen 59,4 % maksetun kokonaispalkitsemisen
määrästä. Kiinteä palkka sisältää peruspalkan, etuudet ja lomarahan ja muuttuva palkitseminen
puolestaan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet sekä kertaluontoisen listautumispalkkion.
Toimitusjohtajan sijaisen Timo Karppisen kokonaispalkka oli 884 383 euroa. Kiinteän palkitsemisen
suhteellinen osuus oli 35,6 % ja muuttuvan palkitsemisen 64,4 % maksetun kokonaispalkitsemisen
määrästä. Kiinteä palkka sisältää peruspalkan, etuudet ja lomarahan ja muuttuva palkitseminen
puolestaan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet sekä kertaluontoisen listautumispalkkion.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen tilikaudella 2025 maksetut palkkiot ja vuoden 2025
perusteella maksettavat palkkiot kuvataan seuraavissa taulukoissa.
229
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kokonaispalkitseminen vuonna 2025
Euroa
Kiinteä palkka
sisältäen
luontoisedut,
lomarahan ja
vakuutusturvaedun*
Lyhyen aikavälin
bonus liittyen
vuoden 2024
suoritukseen
Listautumispalkkio
**
Pitkän aikavälin
kannustimet
liittyen vuosien
2022–2024
suoritukseen
Yhteensä
Antti Jääskeläinen
493 282
162 531
510 300
48 209
1 214 322
Timo Karppinen
314 983
146 411
327 600
95 389
884 383
* Vuonna 2025 Antti Jääskeläinen ja Timo Karppinen vaihtoivat osan lomarahoista vapaaksi.                                                                                   
** Antti Jääskeläinen ja Timo Karppinen olivat ilmoittaneet käyttävänsä listautumispalkkion netto-osuuden osakkeiden merkintään
henkilöstöannissa. Antti Jääskeläinen merkitsi henkilöstöannissa 29 029 osaketta listautumispalkkiona saaduilla varoilla. Timo Karppinen
merkitsi henkilöstöannissa yhteensä 21 722 osaketta listautumispalkkiona saaduilla varoilla. Henkilöstöannin merkintähinta oli 10 % alhaisempi
kuin listautumisen yhteydessä toteutetun yleisömyynnin myyntihinta kuten edellisellä sivulla on kuvattu.
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkkiot vuonna
2025
Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettu vuoden
2024 lyhyen aikavälin kannustimen (STI) tavoiteasetanta ja tulos
Suoritusmittarit
Painoarvo
Tulos (%
maksimista)
Taloudelliset mittarit
Konsernin oikaistu käyttökate
70 %
79,8 %
Konsernin liikevaihto
20 %
0,0 %
Vastuullisuusmittarit
Konsernin tapaturmataajuus (LTA0)
10 %
0,0 %
Yhteensä
100 %
55,8 %*
* Vuoden 2024 suoritukseen perustuva lyhyen aikavälin kannustimen kaavamainen lopputulos oli 33,5 % vuosipalkasta. Toimitusjohtaja Antti
Jääskeläiselle ajanjaksoon 1.8.–31.12.2024 kohdistuva lyhyen aikavälin bonusta mukautettiin 80,0 %:iin saman ajanjakson vuosipalkasta. Hallitus
hyväksyi tämän kertaluontoisen bonuksen mukautuksen, joka on mahdollista erityisissä tilanteissa. Toimitusjohtajan sijaisen Timo Karppisen
lyhyen aikavälin kannustimen kaavamainen lopputulos oli myös 33,5 % vuosipalkasta, jota mukautettiin 40,5 %:iin toimitusjohtajavaihdokseen
liittyneiden lisävastuiden johdosta, hallituksen hyväksynnällä.
Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettu
listautumispalkkion tavoiteasetanta ja tulos 2025
Kertaluontoinen ohjelma, joka oli erillinen vuosittaisesta lyhyen aikavälin kannustimesta (STI)
Suoritusmittarit
Painoarvo
Saavutettu / Ei saavutettu
Palkkion kertakertymisen ehto: Listautumisen toteutuminen
100 %
Saavutettu
Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettu pitkän
aikavälin kannustimen tavoiteasetanta ja tulos
Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettu palkkio perustuu rahapohjaiseen
pitkän aikavälin kannustimeen (LTI) 20222024.
Suoritusmittarit
Painoarvo
Tulos (%
maksimista)
Taloudelliset mittarit
Kannattavuus (EPS)
50 %
42,5 %
Vastuullisuusmittarit
Kasvihuonekaasupäästöt*
20 %
100,0 %
Henkilöstön sitoutuneisuus
15 %
33,3 %
Asiakkaisiin liittyvät mittarit
Asiakastyytyväisyys
15 %
6,7 %
Yhteensä
100 %
47,2 %**
* Kasvihuonekaasupäästötavoite kattaa scope 1 ja 2 -päästöt.
** Antti Jääskeläinen oli oikeutettu LTI 2022–2024 ohjelmaan vain vuoden 2024 osalta
230
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen vuonna 2026
Vuonna 2026 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettava vuoden
2025 aikana kertyneen lyhyen aikavälin kannustimen (STI) tavoiteasetanta ja tulos
Suoritusmittarit
Painoarvo
Tulos (%
maksimista)
Taloudelliset mittarit
Konsernin oikaistu käyttökate
70 %
0,0 %
Konsernin liikevaihto
20 %
0,0 %
Vastuullisuusmittarit
Konsernin tapaturmataajuus (LTA0)
10 %
37,5 %
Yhteensä
100 %
3,8 %
Vuonna 2026 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettava pitkän
aikavälin kannustimen tavoiteasetanta ja tulos
Vuonna 2026 toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettava palkkio perustuu
rahapohjaiseen pitkän aikavälin kannustimeen (LTI) 20232025.
Suoritusmittarit
Painoarvo
Tulos (%
maksimista)
Taloudelliset mittarit
Kannattavuus (EPS)
50 %
22,9 %
Vastuullisuusmittarit
Kasvihuonekaasupäästöt*
20 %
100,0 %
Henkilöstön sitoutuneisuus
15 %
33,3 %
Asiakkaisiin liittyvät mittarit
Asiakastyytyväisyys
15 %
5,6 %
Yhteensä
100 %
37,3 %**
* Kasvihuonekaasupäästötavoite kattaa scope 1 ja 2 -päästöt.
** Antti Jääskeläinen oli oikeutettu LTI 2023–2025 ohjelmaan vain vuoden 2024 ja 2025 osalta.
231
VUOSIKERTOMUS 2025
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle myönnetyt voimassa olevat pitkän aikavälin kannustimet
Myönnetyt ja vielä maksamattomat pitkän aikavälin kannustimet on esitetty alla olevassa taulukossa. Listautumisen jälkeen kannustinohjelmien palkkiot voidaan myös maksaa osakkeina. Hallitus on päättänyt,
että toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen LTI 2024–2026 ja LTI 2025–2027 -ohjelmien perusteella ansaitut palkkiot tullaan maksamaan osakkeina. Uuden suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP
2026–2028) puitteissa osallistujilla on mahdollisuus saada palkkiona Posti Groupin osakkeita hallituksen asettamien suoritustavoitteiden toteutumisen perusteella.
Kuten edellä kuvattu, maksettavan muuttuvan palkan enimmäismäärä on 200 % vuosipalkasta. Vuodesta 2026 alkaen toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen muuttuvan palkitsemisen enimmäistaso on
päivitetty vastaamaan tätä kattoa. Tämän muutoksen johdosta osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (aTSR) on lisätty suoritusmittariksi LTI 2024–2026 ja LTI 2025–2027 -ohjelmiin.
Ohjelma
Mittarit
Painoarvo,
Toimitusjohtaja4
Painoarvo,
Toimitusjohtajan
sijainen4
Ansaintamahdollisuus
Maksuvuosi
Maksutapa
LTI 2024–2026
Ansaintajakso 2024–2026
Kannattavuus (EPS)
Kasvihuonekaasupäästöt1
Asiakastyytyväisyys
Henkilöstön sitoutuneisuus
Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (aTSR)
41%
11%
11%
11%
25%
45%
12%
12%
12%
18%
Antti Jääskeläinen: 48 600 osaketta2 (brutto)3
Timo Karppinen: 27 500 osaketta2 (brutto)3
2027
Osakkeet
LTI 2025–2027
Ansaintajakso 2025–2027
Kannattavuus (EPS)
Kasvihuonekaasupäästöt1
Asiakastyytyväisyys
Henkilöstön sitoutuneisuus
Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (aTSR)
33%
9%
9%
9%
40%
38%
10%
10%
10%
31%
Antti Jääskeläinen: 60 700 osaketta2 (brutto)3
Timo Karppinen: 32 500 osaketta2 (brutto)3
2028
Osakkeet
PSP 2026–2028
Ansaintajakso 2026–2028
Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (aTRS)
Kumulatiivinen kannattavuus (EPS)
Kasvihuonekaasupäästöt1
Henkilöstön sitoutuneisuus
40%
40%
10%
10%
40%
40%
10%
10%
Antti Jääskeläinen: 73 000 osaketta2 (brutto)3
Timo Karppinen: 39 000 osaketta2 (brutto)3
2029
Osakkeet
1 LTI 2024–2026 ja LTI 2025–2027 -ohjelmissa kasvihuonekaasupäästötavoite kattaa scope 1 ja 2 -päästöt. PSP 2026–2028 -ohjelmassa kasvihuonekaasupäästötavoite kattaa scope 1, 2 ja 3 -päästöt.
2 Listautumisen jälkeen hallitus muutti tämän pitkän aikavälin kannustinohjelman käteisperusteisen ansaintamahdollisuuden allokaation osakeallokaatioksi.
3 Bruttoansainta, josta pidätetään ennakonpidätys, ja netto-osuus maksetaan osakkeina.
4 Esitetyt painoarvot ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi painoarvojen summa saattaa erota 100 %:sta.
232
VUOSIKERTOMUS 2025
Verojalanjälki ja tuloverokertomus
Posti noudattaa maakohtaisten verotietojen
raportoinnissa valtioneuvoston kanslian
omistajaohjausosaston 7.6.2022 valtion
enemmistöomisteisille yhtiöille antamaa
ohjeistusta koskien maakohtaista verojen
raportointia. Tähän raporttiin sisältyy myös
keskeisimmät tiedot kirjanpitolain 7 luvussa
tarkoitetusta tuloverokertomuksesta. Tässä
raportissa esitetyt tiedot on raportoitu IFRS-
tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti.
Tämä on vapaaehtoisesti julkistettu
tuloverokertomus, jossa ei ole esitetty kaikkia
maakohtaisia tulokertomustietoja. 
Kirjanpitolaissa (KPL luku 7 b) tarkoitettu
tuloverokertomus julkaistaan myöhemmin
osoitteessa posti.com.
Asiakkailta
Liikevaihto
1 447,6
(2024: 1 521,4 milj. euroa)
(2023: 1 586,1 milj. euroa)
Henkilöstölle
Palkat ja palkkiot
502,6
( 2024: 528,8)
(2023: 558,4)
Eläkekulut
80,1
(2024: 84,5)
(2023: 92,0)
Henkilösivukulut
31,8
(2024: 31,3)
(2023: 34,7)
Alihankkijoille
Materiaalit ja palvelut
399,2
(2024: 412,2)
(2023: 433,4)
Liiketoiminnan muut kulut
263,9
(2024: 283,7)
(2023: 288,4)
Julkiselle
sektorille
Tuloverot tilikaudelta
15,6
(2024: 15,7)
(2023: 11,1)
Rahoitus-
sektorille
Rahoitustuotot ja -kulut
16,6
(2024: 9,0)
(2023: 7,1)
Omistajille
Osingot tilikauden tuloksesta
34,0*
(2024: 33,0)
(2023: 181,8**)
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
** Osinko 31,8 miljoonaa euroa ja 20.12.2024 päätetty lisäosinko 150,0 miljoonaa euroa.
233
VUOSIKERTOMUS 2025
Verostrategia 
Konsernin kaikki yhtiöt ovat sitoutuneet
toimimaan vastuullisesti ja täyttämään kaikki
kussakin maassa voimassa olevassa
lainsäädännössä asetetut velvoitteet ja
vaatimukset. Posti-konserniin kuuluvat yhtiöt
maksavat veronsa niihin maihin, joissa niillä on
tosiasiallista liiketoimintaa. Kaikki verot
maksetaan ajallaan ilman viivytyksiä. Konsernin
pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa, että
konsernin efektiivinen veroaste on samalla
tasolla kuin Suomessa kulloinkin voimassa oleva
yhtiöitä koskeva tuloverokanta.
Konsernin verostrategian mukaisesti verotus on
aina seurausta liiketoiminnasta, jolloin myös
veroratkaisujen on perustuttava liiketoiminnan
tarpeisiin. Posti ei harjoita verosuunnittelua,
jonka tarkoituksena olisi keinotekoisesti vähentää
konsernin verotettavaa tuloa. Konserni toimii
veroasioissa lainsäädännön ja oikeuskäytännön
puitteissa suunnitellessaan yhtiöiden
verotettavaa tulosta. Käytössä olevia keinoja
voivat olla esimerkiksi tytäryhtiöön kertyneiden
verotappioiden hyödyntäminen tai
konserniavustusten antaminen.
Konserniyhtiöiden välisessä siirtohinnoittelussa
Posti pyrkii aina varmistamaan käytetyn hinnan
markkinaehtoisuuden. Verotuskäytännön
selventämiseksi voidaan hankkia
veroviranomaiselta joko suullista ohjausta tai
kirjallinen päätös suunnitellun toimenpiteen
verotuksellisesta käsittelystä.
Veroasioiden hallinta
Veroasioiden hallinta on keskitetty
konsernitalous-yksikköön, joka vastaa konsernin
veroasioiden hallinnasta ja seurannasta.
Verotukseen liittyvät päätökset tehdään
konsernin tasolla. Periaatteelliset merkittävät
linjaukset tuodaan emoyhtiön hallitukseen
päätettäväksi. Konsernin talous- ja
rahoitusjohtaja raportoi verotukseen liittyvistä
asioista säännöllisesti hallituksen tarkastus-, riski-
ja vastuullisuusvaliokunnalle. Veroasioiden
hallinnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että
kaikki konsernin yhtiöt noudattavat
verolainsäädännön määräyksiä kaikissa
toimintamaissa. Veroriskien hallinta on osa
konsernin riskienhallintaprosessia. Kaikkien
verotukseen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi
järjestetään säännöllistä verotusta koskevaa
koulutusta ja tarvittaessa laaditaan kirjallisia
ohjeita. Veroraportoinnissa on tietyt keskeiset
kontrollitoimenpiteet, joilla varmistetaan
ilmoitettujen tietojen oikeellisuus ja
virheettömyys.
Veroraportoinnissa noudatetut
periaatteet
Posti raportoi verojalanjälkensä avoimesti ja
läpinäkyvästi. Konserni tuo esille mahdolliset
veroviranomaisten päätökset ja muutoksenhaut
veroviranomaisten päätöksiin siltä osin kuin niillä
on olennainen vaikutus konsernin veroasemaan.
Verojalanjälkenä esitettävät tiedot perustuvat
konsernin laskentajärjestelmistä kerättyihin
tietoihin. Muut kuin euromääräiset erät on
muutettu euroiksi. Tase-erät on muutettu
euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla ja muut erät
tilikauden keskikurssilla. Veroilla tarkoitetaan
julkisyhteisöille maksettuja veroja tai
veronluonteisia maksuja, olivatpa ne sitten yhtiön
itsensä maksamia tai tilittämiä veroja. Verojen
luonne ja määrät vaihtelevat maittain
merkittävästi. Maksettavilla veroilla tarkoitetaan
konserniyhtiöiden maksamia veroja, jotka
pääsääntöisesti kirjataan yhtiön tilinpäätöksessä
kuluiksi. Tilitetyillä veroilla tarkoitetaan yhtiöiden
keräämiä veroja tai maksuja, jotka tilitetään
veronsaajille usein muiden kuin yhtiön itsensä
puolesta. Tiedot annetaan maksuperusteisesti eli
kyse on raportointikaudella tehdyistä maksuista
veronsaajille.
Raportoinnin ulkopuolelle on jätetty sellaiset
maat, joissa Postilla ei ole operatiivista toimintaa,
vaikka konsernilla olisikin kyseisessä maassa
yhtiö. Näissä maissa, kuten Saksassa, Postin
yhtiöt maksavat rajoitetusti tai ei lainkaan
tuloveroja. Verojalanjäljessä annetaan tiedot
konsolidoimattomina yhtiön sijaintimaan
mukaisesti. Konsernilla oli vuonna 2025 toimintaa
kuudessa maassa. Postilla ei ole toimintaa tai
yhtiöitä sellaisissa veroparatiiseiksi luokitelluissa
maissa, joissa yhteisön tuloverokanta on
merkittävästi Suomen yhteisöverokantaa
alhaisempi. Tarkemmat tiedot raportointiin
sisällytetyistä yhtiöistä selviävät
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
Konsernin veroasema 
Konsernin efektiivinen verokanta oli 34,1 %
(25,6 %). Efektiiviseen verokantaan lasketaan
suoriteperusteiset tuloverot ja laskennallisten
verojen muutokset. Efektiiviseen verokantaan
vaikuttivat erityisesti Ruotsissa kertyneet tappiot,
joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Konsernin suoriteperusteiset tuloverot
tilikaudella ilman laskennallisten verojen
muutosta olivat 8,0 (14,7) miljoonaa euroa.
Posti-konsernilla ei ole vireillä Suomessa eikä
muissa toimintamaissa veroriitoja.
Kansainvälisiä konserneja koskeva
minimituloverojärjestelmä Pilari 2 astui voimaan
Suomessa vuoden 2024 alussa. Säädökset
koskevat Posti-konsernia kaikissa sen
toimintamaissa. Siirtymävaiheen
suojasatamasääntöjen vuoksi uudella sääntelyllä
ei ollut vaikutuksia Postin tuloveroasemaan
vuoden 2025 aikana.
234
VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin maakohtainen veroraportti
2025, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot ulkoisilta tahoilta
1 320,2
105,0
20,3
9,8
4,8
3,3
-
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot konserniyhtiöiltä
849,9
12,0
15,1
9,6
6,6
-
-
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot yhteensä
2 170,1
117,0
35,5
19,3
11,4
3,3
-
Tulos ennen veroja
35,1
-16,0
-0,7
-2,5
-1,9
-0,1
-
Tilikauden suoriteperusteiset tuloverot
8,0
-
-
-
-
-
-
Maksettavat tuloverot
15,6
-
-
-
-
-
-
Saadut julkiset tuet
7,1
0,2
-
-
-
-
-
Aineelliset omaisuuserät ilman rahavaroja
501,2
88,5
20,5
4,1
2,7
2,8
-
Osakepääoma ja rahastot tilikauden lopussa
526,2
-
0,2
7,5
8,8
-
-
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
161,2
-5,3
23,5
-3,8
-5,2
0,7
-
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa (kokoaikaiset henkilötyövuodet)
10 008
854
353
191
111
18
-
2024, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot ulkoisilta tahoilta
1 402,4
101,4
21,8
8,9
5,7
3,2
-
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot konserniyhtiöiltä
875,9
8,9
14,5
8,8
6,2
0,1
0,6
Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot ja rahoitustuotot yhteensä
2 278,2
110,3
36,3
17,7
12,0
3,3
0,7
Tulos ennen veroja
63,6
-14,3
1,2
-2,6
-1,0
-0,2
-
Tilikauden suoriteperusteiset tuloverot
14,7
-
-
-
-
-
-
Maksettavat tuloverot
15,7
-
-
-
-
-
-
Saadut julkiset tuet
8,1
0,1
-
-
-
-
-
Aineelliset omaisuuserät ilman rahavaroja
444,5
94,8
20,0
4,4
2,4
0,6
-
Osakepääoma ja rahastot tilikauden lopussa
499,0
-
0,2
7,5
5,8
-
13,7
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
175,1
-0,2
24,2
-4,8
-3,4
0,9
-12,5
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa (kokoaikaiset henkilötyövuodet)
11 085
877
374
166
127
16
-
Konserni on oikaissut liikevaihdon, liiketoiminnan muiden tuottojen ja rahoitustuottojen sekä kertyneiden voittovarojen määrää tilikauden lopussa vuodelle 2024.
235
VUOSIKERTOMUS 2025
Maksettavat verot verolajeittain
2025, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Yhteensä
Tuloverot
15,6
-
-
-
-
-
-
15,6
Työnantajamaksut
8,3
12,4
2,4
0,1
0,8
0,1
-
24,1
Ympäristöverot
9,0
0,4
-
0,1
-
-
-
9,5
Kiinteistöverot
3,8
-
-
-
-
-
-
3,9
Muut verot
1,7
-
-
-
-
-
-
1,7
Yhteensä
38,4
12,8
2,5
0,2
0,8
0,1
-
54,8
2024, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Yhteensä
Tuloverot
15,7
-
-
-
-
-
-
15,7
Työnantajamaksut
5,7
11,3
2,1
0,1
0,8
0,1
-
20,0
Ympäristöverot
9,6
0,5
-
0,1
-
-
-
10,2
Kiinteistöverot
3,8
-
-
-
-
-
-
3,8
Muut verot
1,6
-
-
-
-
-
-
1,6
Yhteensä
36,3
11,8
2,1
0,2
0,8
0,1
-
51,4
Tilitettävät verot verolajeittain
2025, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Yhteensä
Arvonlisäverot, netto
126,6
9,8
0,5
-0,7
-0,5
0,4
-
136,0
Palkkaverot
83,8
9,3
3,4
0,8
0,3
0,2
-
97,9
Muut verot
0,1
-
0,1
0,9
0,4
-
-
1,5
Yhteensä
210,5
19,1
4,1
1,0
0,1
0,5
-
235,4
2024, miljoonaa euroa
Suomi
Ruotsi
Viro
Liettua
Latvia
Norja
Puola
Yhteensä
Arvonlisäverot, netto
140,2
9,1
-0,4
-1,0
-0,9
1,2
-
148,2
Palkkaverot
85,3
8,5
3,3
0,9
0,6
0,2
-
98,8
Muut verot
0,1
-
0,1
1,0
0,4
-
-
1,6
Yhteensä
225,6
17,6
3,0
0,9
0,1
1,4
-
248,6
Maksettavat verot verolajeittain,
yhteensä 54,8 milj. euroa (%-osuus)
6003
Maksettavat verot maantieteellisten
alueiden mukaan 54,8 milj. euroa
milj. euroa
45629732581930