743700CJRQRU0007GN59-2025-12-31-0-fi.xhtml

Hallituksen toiminta-

kertomus 2025

1. YLEISKATSAUS

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni,

jonka tuotteet ja ratkaisut auttavat rakenta-

maan verkottunutta ja turvallista digitaalista

yhteiskuntaa. Yhtiön ratkaisut mahdollista-

vat laajakaista- ja televisiopalvelut, takaavat

turvallisuuden julkisilla paikoilla ja opastavat

sujuvaan joukkoliikenteen käyttöön.

Yhtiö kehittää liiketoimintaansa stra-

tegian mukaisesti valituilla teknologia- ja

markkinaalueilla. Tämä toteutetaan suun-

nittelemalla ja toimittamalla digitaalisia tek-

nologiaratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden

ydinliiketoimintaa. Yhtiö toimittaa laite- ja

ohjelmistotuotteita sekä lisäarvopalveluja.

Näiden ratkaisujen kehitys edellyttää merkit-

täviä investointeja tuotekehitykseen kaikilla

toiminta-alueilla. Yhtiö pyrkii vähentämään

ympäristövaikutuksia toiminnassaan.

Vuonna 2025 geopoliittiset ja kauppapo-

liittiset jännitteet jatkoivat kiristymistään,

tuoden toimintaympäristöön lisää epävar-

muutta ja muutoksia. Monet kansainvälistä

liiketoimintaa harjoittavat yritykset joutuivat

nopeasti sopeuttamaan toimintatapojaan

navigoidakseen usein muuttuvien sääntöjen

ja päätösten keskellä, vähentääkseen esi-

merkiksi tullien ja valuuttakurssivaikutusten

taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia. Jän-

nitteet Euroopan, Jäämeren alueen, Lähi-idän

sekä Kiinan ja Taiwanin alueella jatkoivat hei-

jastumistaan makrotalouteen.

Toimintaympäristön muutoksista huoli-

matta Teleste kasvatti liikevaihtoaan erityi-

sesti Pohjois-Amerikan markkinoilla ja paransi

merkittävästi kannattavuuttaan molemmissa

liiketoimintasegmenteissä. Ketterien toimin-

tamallien muutosten avulla, kauppapoliittiset

vaikutukset tullien osalta jäivät vähäisiksi,

mutta kaikilta valuuttakurssivaikutuksilta

yhtiö ei välttynyt. Yhtiön kassavirta jatkui

tasaisen positiivisena.

Kokonaisuudessaan yhtiö eteni päätty-

neenä tilikautena johdonmukaisesti keväällä

2025 julkaistuja vuoteen 2030 ulottuvia pitkän

aikavälin strategisia kasvutavoitteitaan kohti.

Broadband Networks liiketoimintase-

gmentissä laajakaistateknologian kysyntä

kääntyi kasvuun vuonna 2025, Pohjois-Ameri-

kan verkkoinfrastruktuuri-investointien myötä.

Yhtiö laajensi Pohjois-Amerikan asia-

kaspohjaansa jo 20 asiakkuuteen, ja ’Poh-

neratkaisujen lisääntyminen ja digitaalisten

järjestelmien integroituminen arkeen luo-

vat vahvan ja pitkän aikavälin kasvupohjan

joukkoliikenteen informaatioratkaisuille.

Samanaikaisesti kriittisen infrastruktuurin

turvallisuuden varmistaminen älykkäällä

digitaaliteknologialla luo markkinaan uusia

kasvumahdollisuuksia. Toimintaympäristö

on kehittynyt aikaisempaa suotuisampaan

ja ennustettavampaan suuntaan, tarjoten

tasaista kasvua. Telesten vahva asema tukee

liiketoiminnan kestävää kasvua ja kehitystä.

2. LIIKETOIMINNAN KUVAUS

Teleste Oyj on julkinen osakeyhtiö minkä

osakkeet on listattu Helsingin pörssissä

(Nasdaq Helsinki). Konsernin kotipaikka on

Turku. Yhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä

tytäryhtiöt 11 maassa Suomen ulkopuolella.

Teleste Oyj tytäryhtiöidensä emoyhtiö.

Syvällinen asiantuntemus on nostanut

yhtiön vuosien kuluessa johtavaksi kan-

sainväliseksi laajakaista-, turvallisuus- ja

informaatioteknologioita sekä niihin liitty-

viä palveluja tarjoavaksi yritykseksi. Yhtiön

operatiivinen toiminta on järjestetty kahteen

toimintasegmenttiin: Broadband Networks

ja Public Safety and Mobility.

Broadband Networks -toimintaseg-

mentti keskittyy kiinteiden tietoliikenne-

verkkojen tilaajaverkkotuotteisiin ja sen

merkittävin asiakaskunta koostuu tietolii-

kenneoperaattoreista. Asiakkaina on myös

laajempia kokonaisuuksia integroivia yrityksiä

sekä jälleenmyyjiä, jotka käyttävät Telesten

tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoi-

minnan päämarkkina-alueita ovat Eurooppa

jois-Amerikan ja muun maailman’ suhteellinen

osuus liikevaihdosta kasvoi 31 % tasolle edel-

lisen tilikauden 16 %:sta. Trendin odotetaan

jatkuvan tulevina vuosina, kokonaismarkkinan

kasvaessa. Kehittääkseen operatiivista toi-

mintamalliaan ja käyttöpääoman tarvetta,

yhtiö aloitti tehdastuotannon käynnistämi-

sen Meksikossa syksyllä 2025. Pohjois-Ame-

rikan verkkomarkkinoilla asiakaskonsolidaatio

aiheuttaa muutoksia toimintaympäristössä,

mitä yhtiö seuraa aktiivisesti, ennakoi ja rea-

goi tarpeen mukaan kehitykseen.

Euroopassa vuoden 2025 aikana asia-

kasinvestoinnit olivat maltillisella tasolla,

johtuen alkuvuoden korkeammasta korkota-

sosta ja talouden yleisestä epävarmuudesta.

Keskipitkällä aikavälillä laajakaistapalvelujen

kysynnän ja Euroopan verkkolaitemarkkinan

odotetaan jatkuvan tasaisena tai hieman

kasvavana, johtuen verkko-operaattoreiden

keskinäisestä kilpailusta tarjota nopeita ja

luotettavia laajakaistaliittymiä kotitalouksille

ja yrityksille. Teleste on Euroopassa toimialan

markkinajohtaja ja tavoittelee markkinaosuu-

tensa edelleen kasvattamista.

Public Safety and Mobility liiketoimin-

tasegmentissä joukkoliikenteen informaa-

tio- ja turvajärjestelmien markkina jatkoi ta-

saista kasvua vuoden 2025 aikana. Yhtiön

asiakaskunta laajeni sekä junavalmistajien,

että joukkoliikenneoperaattoreiden osalta.

Huolto- ja palveluliiketoiminta kasvoi myös

tuoden tasaista tulovirtaa uusien projektien

rinnalla. Investoinnit ohjelmistokehitykseen,

tekoälyyn ja kyberturvallisuuden varmistami-

seen toimitetuissa järjestelmissä kasvoivat,

ja trendin odotetaan jatkuvan vuonna 2026.

Kaupunkikehitys, kestävien joukkoliiken-

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

ja Pohjois-Amerikka, sekä EteläAmerikka.

Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa

itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuoteke-

hitysyksiköt toimivat Suomessa ja Belgiassa.

Tuotanto tapahtuu omassa tehtaassa Suo-

messa ja kumppaneiden tehtaissa Aasiassa ja

Meksikossa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita

tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentami-

seen, ylläpitoon ja operointiin. Palveluiden

asiakaskunta koostuu pääosin eurooppalai-

sista tietoliikenneoperaattoreista.

Broadband Networks -yksiköllä on 12 toi-

mipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja inte-

graatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella

olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat

Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Public Safety and Mobility -toimintase-

gmentin asiakaskunta koostuu junavalmis-

tajista ja julkisen sektorin organisaatioista,

kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viran-

omaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat myös

laajempia kokonaisuuksia integroivat yrityk-

set, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita

kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminta koos-

tuu tyypillisesti kokonaisprojekteista, joihin

liittyy kehitys-, toimitus- ja ylläpitovaiheet.

Liiketoiminnan päämarkkina-alue on

Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös

PohjoisAmerikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö

suunnittelee, kehittää ja valmistaa itse suu-

ren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitys-

yksiköt sijaitsevat Suomessa ja Puolassa.

Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa.

Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien

osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täy

dentävät Telesten tuotetarjontaa. Yksikkö

tarjoaa myös palveluita projektien suunnit-

teluun, järjestelmäintegrointiin ja käyttöön-

ottoon, sekä järjestelmien ylläpitoon sekä

modernisointiin. Palveluiden asiakkaina on

yksikön koko asiakaskunta.

Public Safety and Mobility- yksiköllä on

10 toimipistettä ja useita integraatiokumppa-

neita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryh-

tiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa.

3. LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Mahdollisesti esitettävien vaihtoehtoisten

tunnuslukujen kaavat esitetään toimintaker-

tomuksen kohdassa 19.

Konsernin liikevaihto oli 138,6 (132,5)

milj. euroa, kasvaen 4,6 % molempien se-

gmentin kasvaessa. Broadband Networks

–segmentin liikevaihto oli 82,8 (78,2) milj.

euroa, ja se kasvoi 4,6 milj. euroa (5,8 %)

vertailukauteen verrattuna. Kasvu johtui

Pohjois-Amerikan markkinan älyverkkojen

toimitusvolyymien kaksinkertaistumisesta,

mikä kompensoi vertailukauden alun vahvo-

ja Euroopan toimituksia. Public Safety and

Mobility segmentin liikevaihto oli 55,9 (54,3)

milj. euroa, kasvaen 1,6 milj. euroa (2,9 %) ver-

tailukaudesta. Liiketoiminta-alueiden välillä

oli vaihtelua, mitkä kompensoivat toisiaan.

Konsernin liikevaihdosta ”Pohjois-Amerikka

ja muut maat” -osuus kasvoi 25,2 %:iin (15,2

%) johtuen erityisesti Broadband Networksin

Pohjois-Amerikan kysynnän merkittävästä

kasvusta, sekä Public Safety and Mobility

segmentin strategisista projektitoimituksista

Pohjois-Amerikkaan ja Lähi-itään. Liikevaih-

dosta Suomen osuus oli 7,9 % (8,7 %), muut

Pohjoismaat 9,3 % (9,2 %) ja muu Eurooppa

57,6 % (66,9 %).

Konsernin oikaistu käyttökate oli 12,1

(9,3) milj. euroa ja se kasvoi 2,7 milj. euroa eli

29,1 %. Konsernin oikaistu käyttökatemargi-

naali oli 8,7 (7,0) % ja se kasvoi 1,6 prosent-

tiyksikköä vertailukauteen verrattuna. Kon-

sernin materiaali- ja tuotantopalvelukulujen

osuus liikevaihdosta oli 46,3 % (49,9 %) las-

kien 3,6 prosenttiyksikköä erilaisen tuote- ja

markkinajakauman, materiaalikustannusten

säästöjen, sekä tuotannon tehostamisen an-

siosta. Henkilöstökulut kasvoivat 10,8 % ja

olivat 45,4 (41,0) milj. euroa. Henkilöstökulut

kasvoivat vertailukaudelle kohdistuneiden

tilapäisten säästöohjelmien takia, samalla

kun investoinnit Pohjois-Amerikan liiketoi-

mintaan kasvoivat.

Konsernin käyttökate oli 11,8 (6,4) milj.

euroa ja se kasvoi 5,3 miljoonaa euroa. Ver-

tailukauden oikaisuerät liittyivät uudelleen-

järjestelykuluihin ja strategisiin kehitysprojek-

teihin. Käyttökatemarginaali oli 8,5 % (4,9 %).

Konsernin oikaistu liiketulos oli 7,1 (4,2)

milj. euroa ja oikaistu liiketulosmarginaali

5,1 % (3,2 %).

Konsernin liiketulos kasvoi ja oli 6,8 (-5,4)

milj. euroa eli 4,9 % (-4,1 %) liikevaihdosta.

Liiketuloksen kasvuun vaikutti vertailukau-

della 2,9 milj. euron oikaisuerinä raportoidut

uudelleenjärjestelykulut, sekä 6,7 milj. euron

kertaluontoinen arvonalentuminen tutkimus-

ja kehitystoiminnassa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,8

(-1,7) milj. euroa, eli 2,1 milj. euroa korkeam-

mat, johtuen realisoitumattomista valuut-

takurssitappioista n. 0,9 milj. euroa, reali-

soituneista valuuttakurssitappiosta 0,5 milj.

euroa, valuuttakurssien ja korkosuojausten

kielteisestä muutosvaikutuksesta 0,4 milj.

euroa sekä uudelleenrahoituksen järjestely-

kulujen efektiivisestä rahoituskuluvaikutuk-

sesta 0,3 milj. euroa.

Lisäksi yhtiön suojauslaskennan mukai-

sesti laajassa tuloksessa käsiteltävät USD

valuuttasuojien arvot kasvoivat kauden ai-

kana 0,1 milj. euroa.

Raportointikauden välittömät verot oli-

vat -0,4 (1,0) milj. euroa. Vahvistuvan kannat-

tavuuden ja parantuneen näkymän myötä

konserniyhtiöt ovat kirjanneet aikaisemmin

kirjaamattomia verosaamisia tulokseensa

0,3 milj. euroa.

Katsauskauden tulos oli 2,6 (-6,1)

milj. euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,15

(-0,32) euroa.

4. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Konsernin investoinnit olivat 6,6 (6,3) milj.

euroa eli 4,7 % (4,8 %) liikevaihdosta. IFRS

16 standardin mukaisesti aktivoitujen vuok-

rasopimuksien arvo oli 1,7 (1,8) milj. euroa,

koostuen pääasiassa vuokrasopimusten uu-

simisesta. Muut käyttöomaisuusinvestoinnit

olivat 0,4 (0,3) milj. euroa. Tuotekehitysme-

noja aktivoitiin katsauskaudella 4,5 (4,3) milj.

euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen

poistot olivat 2,0 (2,3) milj. euroa.

1-12/2025 1-12/2024 Muutos %

Liikevaihto 138,6 132,5 4,6 %

Oikaistu käyttökate 12,1 9,3 29,1 %

Oikaistu liiketulos 7,1 4,2 69,7 %

Saadut tilaukset 138,2 124,9 10,7 %

Tilauskanta 114,5 115,0 -0,4 %

Henkilöstö keskimäärin 633 673 -5,9 %

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

6. RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Katsauskauden lopussa konsernilla oli korol-

lista velkaa 28,7 (34,2) milj. euroa, josta lyhy-

taikaisia pankkilainoja oli 6,2 (8,2) milj. euroa.

IFRS 16 -standardin mukaisesti aktivoitujen

vuokrasopimuksien korollinen velka oli 4,2

(4,5) milj. euroa, joista lyhytaikaisia oli 1,4 (1,4)

milj. euroa. Konsernin rahat ja pankkisaamiset

olivat 9,1 (8,8) milj. euroa. Yhtiöllä oli käyttä-

mättömiä sitovia valmiusluottoja joulukuun

2025 lopussa 16,0 (14,0) milj. euroa.

Konsernin taseen loppusumma katsaus-

kauden lopussa oli 122,7 (121,2) milj. euroa

ja oma pääoma 57,9 (54,8) milj. euroa. Kon-

sernin omavaraisuusaste oli 47,6 % (45,4%)

ja nettovelkaantumisaste 33,9 % (46,3 %).

Yhtiö teki vuoden 2024 kolmannen vuo-

sineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen

uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu

lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteistä

ja eisitovasta takauslimiitistä. Uuden laina-

järjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takai-

sin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän

suojauslaskennan. Suojausrahastoon kerty-

nyt voitto uudelleen luokiteltiin tilikauden

tulokseen. Kaikki rahoitussopimukset sisäl-

tävät ﬁnanssikovenantteina vähimmäiso-

mavaraisuusasteen, nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhteen maksimitason sekä

minimilikviditeettitason.

Rahoitussopimuksien vakuutena on yh-

teensä 68,9 miljoonan euron yrityskiinnityk-

set, 68,9 miljoonan euron vuokraoikeuksien

kiinnitykset, 32,0 miljoonan euron tytäryh-

tiöosakkeiden panttaukset sekä sisäisten

velkakirjojen panttaukset 39,2 miljoonan

euron arvosta.

Yhtiön rahoitussopimukset sisälsivät

katsauskauden lopussa:

●

26,0 milj. euron elokuussa 2027 erään-

tyvän lyhennettävän lainan, jonka pää-

oma 31.12.2025 oli jäljellä 21,5 milj. eu

roa. Lainaa lyhennetään 0,8 miljoonan

euron erissä neljästi vuodessa.

● 15,0 milj. euron elokuussa 2027 erään-

tyvän sitovan Revolving Credit Faci-

lity (RCF) limiitin, josta käytössä oli

31.12.2025 seuraavat erät:

•

3,0 miljoonan euroa, erääntyy maa-

liskuussa 2026

●

4,0 miljoonan euron sitovan luottolimii-

tin, joka on voimassa elokuuhun 2027.

Luotosta oli 31.12.2025 käyttämättä

4,0 milj. euroa.

●

8,0 miljoonan euron ei-sitovan pankki-

tauslimiitin

●

Rahoitussopimus sisältää ehdollisen

kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option.

●

Vuoden 2025 kolmannen vuosineljän-

neksen aikana yhtiö sopi käyttävänsä

ensimmäisen option.

7. SEGMENT TITULOS

Vuonna 2025 yhtiöllä oli kaksi raportoitavaa

liiketoimintasegmenttiä taloudellista rapor-

tointia varten: Broadband Networks ja Pub-

lic Safety and Mobility. Konsernin yhteiset

toiminnot käsitellään segmenttiraportoinnin

ulkopuolella.

Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esi-

tetyt luvut raportoitavista liiketoimintaseg-

menteistä perustuvat yhtiön johdolle tulok-

sen arvioimista ja resurssien kohdistamista

varten raportoitaviin lukuihin. Segmenttien

tulos esitetään Oikaistuna käyttökatteena ja

oikaistuna liiketuloksena. Oikaistu käyttökate

ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida

raportointikausien operatiivisen tuloksellisuu-

den vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä,

kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopet-

tamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita,

toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia

voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioi-

ta, merkittäviin strategisiin muutoksiin liitty-

viä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiivi-

seen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja

tai kuluja. Lisätietoja konsernin toiminta- ja

raportointirakenteesta sekä segmenttilu-

kujen täsmäytyksestä Teleste-konsernin

lukuihin on annettu konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa Segmentti-raportointi.

BROADBAND NETWORKS

Broadband Networks –segmentin liikevaihto

oli 82,8 (78,2) milj. euroa ja se kasvoi 4,6 milj.

euroa (5,8 %) vertailukauteen verrattuna.

DOCSIS 4.0 standardin mukaisten 1.8 GHz:n

älyverkkojen toimitukset Pohjois-Amerikkaan

kasvoivat merkittävästi vertailukauteen ver-

rattuna. Vertailukausi sisälsi ensimmäisen

vuosineljänneksen aikana merkittäviä toimi-

tuksia Euroopan markkinoille. Liikevaihdosta

Pohjois-Amerikan ja muun maailman osuus

kasvoi 31,1 %:iin (16,0 %), johtuen erityisesti

Pohjois-Amerikan toimitusvolyymien kasvus-

ta. Liikevaihdosta Suomen osuus oli 9,3 %

(9,8 %), muut Pohjoismaat 6,7 % (9,8 %) ja

muu Eurooppa 53,4 % (64,4 %).

Broadband Networks -segmentin oikaistu

käyttökate oli 10,9 (8,9) milj. euroa ja se kasvoi

2,0 milj. euroa. Käyttökatteen nousu johtui

liikevaihdon kasvusta, materiaali- ja tuotanto-

kulujen säästöistä, sekä vertailukauden erilai-

sesta tuote- ja markkinajakaumasta. Yhtiö on

kasvattanut investointejaan Pohjois-Amerikan

markkinaaseman vahvistamiseen. Lisäksi ver-

tailukaudella muut kulut, sekä henkilöstökulut

olivat matalammat johtuen säästöohjelmasta

ja lomautusten vaikutuksesta.

Tuotekehitysmenot olivat 15,8 (14,1)

milj. euroa eli 11,4 % (10,6 %) konsernin lii-

kevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painot-

tuivat Broadband Networks -segmentissä

Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattuihin

älyverkon telemetria- ja etähallintaratkaisui-

hin ja -ohjelmistoihin, sekä DOCSIS 4.0 -stan-

dardin mukaiseen älyvahvistinteknologiaan.

Public Safety and Mobility -segmentissä

tuotekehitysprojektit painottuivat matkus-

tajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä

asiakaskohtaisiin tuotealustoihin.

5. HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tammi-joulu-

kuussa 633 (673) henkilöä. Joulukuun lo-

pussa konsernin palveluksessa oli 630 (630)

henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 28 %

(31 %). Yhtiö on tarkentanut palveluksessa

olevien henkilöiden raportointia 2025 aikana

ja sen vuoksi myös aikaisemmin raportoitua

tilikauden 2024 lopun henkilöstömäärää

619, on korjattu vastaaman kuluvan kauden

raportointia.

Tammi-joulukuun henkilöstökulut kasvoi-

vat 10,8 % vertailukaudesta ja olivat 45,4

(41,0) milj. euroa. Vertailukaudella yhtiön

toteuttamat lomautukset alensivat henki-

löstökuluja, samalla kun investoinnit Poh-

jois-Amerikan liiketoimintaan kasvoivat rapor-

tointi kaudella. Henkilöstön kannustamiseksi

yhtiöllä on voimassa bonusohjelma. Ylimmän

johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koos-

tuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdol-

lisesta, lähinnä konsernin ja tulosyksiköiden

liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksen

mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Li-

säksi yhtiöllä on käytössään avainhenkilöiden

osakekannustin-ohjelmia

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Oikaistu käyttökatemarginaali oli 13,2 %

(11,4 %). Broadband Networks -segmentin

oikaistu liiketulos oli 8,3 (6,3) milj. euroa ja

se kasvoi 2,0 milj. euroa. Oikaistu liiketulos-

marginaali oli 10,1 % (8,0 %).

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Public Safety and Mobility -segmentin liike-

vaihto kasvoi 2,9 % vertailukaudesta ja oli

55,9 (54,3) milj. euroa. Segmentin sisällä eri

liiketoimintojen kehitys vaihteli. Joukkoliiken-

neoperaattorien toimitusten kasvu oli erityi-

sen vahvaa vertailukauteen verrattuna. Vi-

deovalvontaliiketoiminta kehittyi suotuisasti,

erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä.

Huoltoliiketoiminnan liikevaihto ylitti vertai-

lukauden tason. Liikevaihto junavalmistus-

asiakkailta jäi vertailukautta matalammaksi

asiakkaiden siirtäessä toimituksia ennakoi-

tua myöhemmäksi. PohjoisAmerikan ja muun

maailman osuus liikevaihdosta nousi 16,6

prosenttiin (14,1 %), mikä johtui suuremmista

projektitoimituksista strategisille asiakkaille

erityisesti videovalvonnan liiketoiminnassa.

Suomen osuus liikevaihdosta oli 5,7 % (6,1

%), muut Pohjoismaat 13,2 % (8,3 %) ja muu

Eurooppa 64,5 % (71,6 %). Muun Euroopan

osuuden laskua selittää vertailukautta pie-

nemmät toimitukset eurooppalaisille junaval-

mistajille, mikä puolestaan johtui normaalista

projektitoimitusten ajoituksen vaihtelusta.

Public Safety and Mobility -segmentin

kannattavuutta paransivat alemmat materi-

aali- ja tuotantopalvelujen kulut sekä tulou-

tettavien projektien parempi katejakauma

verrattuna vertailukauteen. Henkilöstökulu-

jen kasvun vaikutusta tasapainotti muiden

kiinteiden kulujen väheneminen. Taustalla

oli onnistuneita rekrytointeja avainrooleihin,

joiden lisäksi osa aiemmin alihankittavista

tehtävistä on hoidettu omalla henkilöstöllä.

Oikaistu liiketulos oli 3,4 (2,0) milj. euroa,

kasvua 1,4 milj. euroa. Parannukseen vaikut-

tivat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös

vertailukautta pienemmät poistot. Oikaistu lii-

ketulosmarginaali nousi 6,0 prosenttiin (3,7 %).

8. KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä ty-

täryhtiöt 11 maassa Suomen ulkopuolella.

9. AINEETTOMAT VOIMAVARAT

Yhtiön immateriaalioikeudet turvataan laite-

suunnitelmien ja ohjelmistojen lähdekoodien

luottamuksellisuudella ja niiden turvallisella

säilyttämisellä sekä valituilla patenteilla ja

patenttihakemuksilla. Broadband

Networks-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa

Pohjois-Amerikkakeskeistä IPR-strategiaa,

jonka tuloksena Teleste on saanut kaape-

li-tv:n verkkolaitteille 32 patenttia ja vireillä

on lisäksi 9 hakemusta. Keksinnöt liittyvät

älykkäiden verkkolaitteiden toimintoihin, jot-

ka mahdollistavat automaattisia toimintoja

ja energian kulutuksen optimointia. Public

Safety and Mobility-liiketoiminnassa yhtiö

noudattaa julkisen liikenteen ratkaisuihin pai-

nottuvaa IPRstrategiaa, jonka tuloksena Te-

leste on saanut 35 patenttia. Patenteilla on

suojattu joukkoliikennekäytössä videovalvon-

nan datan siirtoa ja hallintaa koskevia inno-

vaatioita. Yhtiö myös varmistaa sopimusten

ajantasaisuudella, henkilöstön koulutuksella

ja kilpailijoiden säännöllisellä patenttiseuran-

nalla, ettei sen tuotteissa hyödynnetä luvat-

ta muiden immateriaalioikeuksia. Yhtiöllä on

myös oikeusturvavakuutus.

10. LIIKETOIMINNAN

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT

Telesten liiketoiminta on alttiina riskeille, jot-

ka voivat johtua liiketoimintaympäristössä

tapahtuvista muutoksista tai yhtiön opera-

tiivisesta toiminnasta. Alla kuvatuilla riski-

tekijöillä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön

liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan.

Myös muut riskit, joista yhtiö ei ole tällä

hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä

arvioida olevan merkittäviä, voivat kuitenkin

muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskei-

set riskit ja niiden hallinnan neljännesvuo-

sittain ja aina tarvittaessa. Riskienhallinta

on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden

strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit

raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja halli-

tukselle säännöllisesti.

10.1. STRATEGISET RISKIT

Vuoden 2025 aikana globaali geopoliittinen

tilanne muuttui merkittävästi, minkä myötä

myös Telesten toimintaympäristö on muut-

tunut vaikeammin ennakoitavaksi.

Toimintaympäristön muutoksilla voi olla

merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi eri mate-

riaalien ja komponenttien saatavuuteen, hin-

toihin, käyttömahdollisuuksiin tai yleisemmin

globaaleihin toimitusketjuihin. Vaikutuksia

voi myös olla yhtiön eri kohdemarkkinoiden

kasvuun tai kehitykseen.

Yhtiön on pyrittävä ennakoimaan toimin-

taympäristön ja markkinoiden mahdollisia

muutoksia ja valmistauduttava niihin eri kei-

noin. Teknologiset murrosvaiheet, kuten tie-

toliikenneoperaattoreiden siirtyminen uuden

sukupolven teknologioihin, voivat muuttaa

merkittävästi nykyisten toimittajien kilpai-

luasemia ja houkutella markkinoille uusia kil-

pailijoita. Kiristyvä kilpailu voi johtaa myös

kiristyvään hintakilpailuun mikä voi vaikuttaa

liiketoiminnan kannattavuuteen.

Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys-

investoinnit, uusien teknologioiden tuomi-

nen osaksi liiketoimintaa sekä niiden ajoitus

ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuote-

Broadband Networks 1-12/2025 1-12/2024 Muutos %

Liikevaihto 82,8 78,2 5,8 %

Oikaistu käyttökate 10,9 8,9 22,2 %

Oikaistu liiketulos 8,3 6,3 32,9 %

Saadut tilaukset 82,5 74,8 10,3 %

Tilauskanta 24,8 25,0 -0,8 %

Public Safety and Mobility 1-12/2025 1-12/2024 Muutos %

Liikevaihto 55,9 54,3 2,9 %

Oikaistu käyttökate 5,7 4,5 27,8 %

Oikaistu liiketulos 3,4 2,0 68,8 %

Saadut tilaukset 55,6 50,1 11,1 %

Tilauskanta 89,7 90,0 -0,3 %

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

kehitykseen sisältyy harkittuja riskejä, joiden

toteutuessa tuotekehitysinvestointien tuot-

toarvo voi alentua. Erityisesti Broadband

Networks liiketoiminnassa tuotekehitys-

päätökset tehdään toimialalle tyypillisesti

usein ilman asiakassitoumuksia. Yhtiö voi

pyrkiä vaikuttamaan tähän riskiin neuvotte-

lemalla mahdollisia asiakassitoumuksia tai

jaettua riskinottoa.

Uudet teknologiastandardit saattavat

sisältää vaihtoehtoisia teknologiavariantteja

eri toiminnallisuuksille, mikä voi lisätä tekno-

logiatoimittajien tuotekehitysinvestointeja ja

niihin liittyvää riskiä. Kaupallisten tuotteiden

tullessa markkinoille operaattorit saattavat

muuttaa teknologiavalintojaan standardiva-

riantista toiseen. Tämä voi johtaa tilantee-

seen missä kaikille tuotekehitysinvestoin-

neille ei löydy aiemmin oletetun suuruista

kohdemarkkinaa.

Yhtiön valitsemaan uuteen teknologiaan

ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen liit-

tyvät strategiset valinnat voivat osoittau-

tua virheellisiksi, tai niiden toteuttaminen

kilpailutilanteeseen nähden liian hitaaksi tai

puutteelliseksi, mikä voi pitkällä aikavälillä

heikentää yhtiön kilpailukykyä.

Liiketoiminnan laajentaminen uusille

markkinoille sisältää usein riskejä. Yhtiön

laajentuminen Pohjois-Amerikan laajakais-

tamarkkinoille on edennyt hyvin, mutta muu-

tokset markkinassa voivat tapahtuessaan

vaikuttaa tavoiteltuihin pidemmän aikavälin

strategisiin tavoitteisiin pääsemiseen.

Suurimmat avainasiakkaat muodostavat

merkittävän osan kunkin asiakassegmen-

tin liikevaihdosta. Asiakkaiden mahdolliset

hankintastrategian tai toimittajavalintojen

muutokset voivat johtaa liiketoiminnan vo-

lyymien supistumiseen ja kannattavuuden

heikkenemiseen.

Yhtiön toimialoilla voi tapahtua asiakkai-

den tai kilpailijoiden keskinäistä konsolidaa-

tiota, joka voi muuttaa toimialan voimasuh-

teita ja vaikuttaa Telesten kilpailuasemaan

ja sen kautta markkinassa menestymiseen.

Vuonna

2025 Charter Communications and Cox

Communications tiedottivat yhdistymises-

tä. Yritysjärjestelyn yhteydessä osapuolet

saattavat ennen kaupan lopullista toteutu-

mista optimoida tai lykätä investointejaan,

mikä voi tilapäisesti heikentää markkinaa.

Operaattorikentän konsolidaatio voi myös

kiihdyttää tarvetta vastaaviin liikkeisiin tek-

nologiatoimittajien keskuudessa.

Markkinakysynnän tason lisäksi yhtiön

tuote- ja palveluvalikoiman kilpailukyky on

avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle.

Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten,

kilpailijoiden tarjooman tai liiketoimintamalli-

en muutosten ennakoimisessa tai niihin vas-

taamisessa voi johtaa yhtiön kilpailukyvyn

heikentymiseen.

Taloudelliset syklit ja erityisesti tieto-

liikenne- ja joukkoliikenneoperaattoreiden

investointiaktiviteettien tason vaihtelu vai-

kuttavat yhtiön tuotteiden ja palveluiden

kysyntään. Mahdolliset muuttuvat inﬂaatio-

ympäristöt, korkotasot, sekä eri hallintojen

markkinasubventiot voivat vaikuttaa myös

yhtiön asiakkaiden rahoitukseen, kannat-

tavuuteen, investointikykyyn ja siten myös

yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Brändi- ja mainehaitoilla voi olla vaikutus

liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen.

Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esi-

merkiksi merkittävän toimitus-, tuote- tai

palvelulaatuongelman tai kyberturvallisuus-

vahingon seurauksena.

10.2. OPERATIIVISET RISKIT

Yhdysvaltojen hallinnon huhtikuusta 2025 al-

kaen asettamat tuontitullit ja muut laajemmat

kauppapoliittiset toimet, aika-ajoin muuttuvat

tullisäännökset, mahdolliset vastatullit, vien-

tirajoitukset ja muut kaupan esteet voivat vai-

kuttaa yhtiön liiketoimintaan ja kannattavuu-

teen. Lisäksi mahdolliset vientirajoitukset ja

tullit yhtiön alihankintaketjun toimittajamaista

voivat vaikeuttaa toimitusketjujen toimivuut-

ta, sekä vaikuttaa materiaalien saatavuuteen

ja hintaan. Yhtiö pyrkii varautumaan erilaisiin

skenaarioihin ja proaktiivisilla toimenpiteillä

rajoittamaan vaikutuksia, mutta jatkuvassa

muutostilassa olevassa toimintaympäristös-

sä kaikkia vaikutuksia ei välttämättä saada

vältettyä tai kompensoitua.

Maailmanlaajuisesti kasvavat investoinnit

datakeskuksiin ja uusiin teknologioihin lisää-

vät puolijohteiden kysyntää. Tämä voi rajoit-

taa yhtiön tarvitsemien komponenttien saa-

tavuutta, koska osa komponenteista kilpailee

samasta tuotantokapasiteetista. Seurauk-

sena voi olla materiaalien ja komponenttien

ajoittain epävarma tai rajallinen saatavuus

sekä tästä aiheutuvat lisäkustannukset

Asiakkaiden investointien tasot ja tila-

usten määrät vaihtelevat merkittävästi eri

ajanjaksoilla, johtuen muun muassa asiak-

kaiden omien varastojen optimoinnista ja

teknologiasukupolvien siirtymistä. Volyymi-

vaihtelun ennustaminen ja niihin varautumi-

nen on usein vaikeaa, mikä voi aiheuttaa vir-

heellisiä arvioita yhtiön tuotantokapasiteetin

oikea-aikaisessa mitoituksessa vastaamaan

kunkin hetken asiakaskysyntää, huomioiden

eri markkinaalueiden tarpeet.

Kokonaisvaltaisten järjestelmä- ja pro-

jektitoimitusten hinnoittelu, suunnittelu ja

resurssointi perustuu osittain arvioihin ja

sisältää siten toteutuksen aikaisia riskejä.

Projektit saattavat olla kooltaan suuria ja

ajoittua useille vuosille, minkä vuoksi projek-

tien toteutus ja hallinta sisältävät teknisiä,

juridisia ja taloudellisia riskejä. Osa Public

Safety and Mobility -liiketoimintayksikön

projekteista on toimialan luonteen vuoksi

osittain kiinteähintaisia tai myyntihintojen

korotukset ovat rajattuja, jolloin niihin voi liit-

tyä kateriskiä kulujen noustessa. Projektien

viivästymiset voivat johtaa sopimussakkoihin

tai muihin sanktioihin.

Telesten tuotteissa ja ratkaisuissa hyö-

dynnetään erilaisia teknologioita, joiden so-

veltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia

eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkin

taerimielisyydet voivat johtaa selvityksiin tai

oikeudenkäynteihin.

Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden

suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa

olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroi-

duissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan

korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laa-

dunvarmistuksesta huolimatta, monimut-

kaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vikaan-

tua asiakkaan käyttöympäristössä ja johtaa

korjausvelvoitteisiin.

Useat tietojärjestelmät ovat kriittisiä

tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa

ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestel-

mien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyt-

töönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikut-

taa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn.

Osaavat työntekijät, joilla on tarvitta-

va pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa

yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa. Hen-

kilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilös-

tön sitouttamiseen ja rekrytointeihin liittyy

riskejä, jotka vaikuttavat kilpailukyvyn yllä-

pitämiseen ja kehittämiseen.

Työmarkkinatoimet voivat ajoittain vai-

kuttaa yhtiön toimintakykyyn. Työtaistelu-

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

toimenpiteet esimerkiksi tuotannossa tai

vientilogistiikassa voivat keskeyttää toimi-

tukset asiakkaille. Yhtiön aika-ajoin toteut-

tamat kustannus- ja henkilöstövähennykset

tai toiminnan rakenteelliset muutokset voivat

aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön keskuu

dessa ja johtaa yhtiön toimintaa vaikeutta-

vaan henkilöstövaihtuvuuteen.

Yhtiö pyrkii varautumaan erilaisiin skenaa-

rioihin ja rajoittamaan vaikutuksia proaktiivi-

silla toimenpiteillä. Jatkuvasti muuttuvassa

toimintaympäristössä kaikkia vaikutuksia

ei kuitenkaan välttämättä pystytä enna-

koimaan, välttämään tai täysimääräisesti

kompensoimaan.

10.3. YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN JA

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT

Fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat onnet-

tomuuksista (kuten tulipalo), äärimmäisistä

sääilmiöistä, luonnon katastrofeista, terro-

rismista tai muusta poikkeustilasta saat-

tavat keskeyttää raakaaineiden tai kompo-

nenttien saatavuuden tai keskeyttää oman

valmistustoiminnan.

Mahdollinen uusi tai muuntautunut glo-

baali pandemia voisi johtaa uusiin laajempiin

rajoitustoimenpiteisiin ja globaalin markkina-

talouden epävakauteen, minkä vaikutusta on

vaikea etukäteen arvioida.

Tietojärjestelmiin voi kohdistua ulkoi-

sia kyberturvallisuusuhkia. Yhtiö pyrkii

suojautumaan näiltä teknisin ratkaisuin ja

henkilöstön turvallisuusosaamista lisää-

mällä. Kasvaneet geopoliittiset jännitteet

ovat lisänneet kyberhyökkäyksien toden-

näköisyyttä. Näistä voi aiheutua paikallisia

ja globaaleja häiriöitä haitaten yhtiön, sen

asiakkaiden tai toimittajien toimintoja.

Yhtiöön voi kohdistua myös laittomia toi-

mia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa

merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällai-

sia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä

edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä

henkilöstön turvallisuusosaamista.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakas-

tiedon tietovuodot voivat johtaa mainehait-

taan tai merkittäviin taloudellisiin vahinkoi-

hin. Tietovuoto voisi johtua muun muassa

kyberrikoksista, kiristysohjelmista, tietovar-

kauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai

työntekijöidemme tahattomista virheistä.

10.4. RAHOITUSRISKIT

Yhtiön laajentuessa uusille markkina-alueille

valuuttakurssiriski voi kasvaa, erityisesti Yh-

dysvaltain dollarin osalta. Riskiä tasapainot-

tavat osittain dollari- ja renminbi-määräiset

raaka-aine- ja komponenttiostot sekä tuotan-

non maantieteellinen hajauttaminen. Valuut-

takurssien vaihtelut voivat vaikuttaa yhtiön

liikevaihtoon, tuotekustannuksiin ja tulokseen.

Merkittävimmät altistukset liittyvät Yhdys-

valtain dollariin ja Kiinan renminbiin suhteessa

euroon. Lyhytaikaisia valuuttariskejä hallitaan

valuuttatermiinien ja optioiden avulla.

Korkeampien varmuusvarastotasojen,

sekä ajoittaisten materiaalisaatavuuden häiri-

öiden vuoksi epäkurantin vaihto-omaisuuden

riski voi kasvaa. Kasvava käyttöpääoma voi

pienentää yhtiön käytössä olevia rahoitus-

reservejä. Raaka-aineiden ja komponenttien

saatavuusongelmat voivat vaikeuttaa val-

mistusta ja viivästyttää toimituksia, kas-

vattaen käyttöpääomaa ja nostaen yhtiön

maksuvalmiusriskiä.

Vaikka yhtiön taloudellinen asema on

vakaa ja velkaantuneisuus laskenut, voi yh-

tiölle syntyä eri syistä tarve kasvattaa laina-

rahoitustaan. Mahdollisen uuden lainarahoi-

tuksen kuluja ja saatavuutta on etukäteen

vaikea ennakoida.

Mahdolliset korkotason muutokset voivat

vaikuttaa yhtiön rahoituskustannuksiin suo-

jaamattoman korollisen velkapääoman osalta.

Yhtiö saattaa altistua riskeille, jotka liit-

tyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -käyt-

täytymiseen, ja jotka voivat vaikuttaa yhtiön

kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Mer-

kittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai

verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi

myös olla vaikutus Telesten taloudelliseen

kehitykseen, likviditeettiin tai kassavirtaan.

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on

julkaistu tilinpäätöksen 2025 liitetiedoissa.

11. OIKEUDENKÄYNNIT JA

OIKEUDELLISET MENETTELYT

Vuonna 2023 Telesten tytäryhtiö Saksas-

sa nosti vahingonkorvauskanteen liittyen

projektiin, jonka asiakas on keskeyttänyt

Telesten kannan mukaan perusteetta. Kes-

keytyneen projektin toimitukset sisälsivät

matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiä.

Oikeudenkäyntiprosessi on edelleen kes-

ken. Yhtiö arvioi, ettei oikeudenkäynnillä ole

olennaista taloudellista merkitystä konsernin

toiminnalle.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä ei

ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai

oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi yhtiön

johdon arvion mukaan olennaista taloudel-

lista merkitystä konsernin toiminnalle.

12. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Teleste Oyj:n 23.4.2025 pidetty varsinainen

yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpää-

töksen, konsernitilinpäätöksen ja hyväksyi

yhtiön toimielinten palkitsemisraportin tili

kaudelta 2024 sekä myönsi vastuuvapauden

hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tili-

kaudelta 2024. Yhtiökokous päätti hallituk-

sen esityksen mukaisesti, että 31.12.2024

päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen

perusteella maksetaan osinkoa 0,03 euroa

osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville

omille osakkeille. Osinko maksetaan osak-

kaalle, joka on osingonmaksun täsmäytys-

päivänä 30.6.2025 merkittynä Euroclear Fin-

land Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osingon maksupäivä oli 7.7.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmää-

räksi kuusi. Teleste Oyj:n hallituksen jäsenik-

si valittiin Timo Luukkainen, Jussi Himanen,

Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Anni Ron-

kainen ja Kai Telanne.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen

vuosipalkkiot pysyvät ennallaan, ja että

hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalk-

kiot seuraavasti: puheenjohtajalle 66 000

euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle 33 000

euroa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan pu-

heenjohtajana toimivan hallituksen jäsenen

vuosipalkkio on 49 000 euroa. Vuosipalkkiot

maksetaan siten, että hallituksen jäsenille

hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudes-

ta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki

Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan ra-

hana. Hallituksen jäsenille ja tarkastusvalio-

kunnan puheenjohtajalle ei makseta erillistä

kokouspalkkiota. Hallituksen valiokuntien

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 400

euroa niiltä valiokuntien kokouksilta, joihin

he osallistuvat.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintar-

kastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy,

joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintar-

kastajaksi KHT Markku Launiksen. Tilintar-

kastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön

hyväksymän laskun mukaisesti.

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmenta-

jaksi valittiin kestävyystarkastusyhteisö BDO

Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi kestä-

vyysraportointi-tarkastajaksi HT, kestävyys-

raportointitarkastaja (KRT) Vesa Vuorisen.

Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio

päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun

mukaisesti.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia

enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta

muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien

osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla

pääomalla osakkeiden hankintahetken mark-

kinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä

markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Hankkimisvaltuutus on voimassa kahdek-

santoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiö-

kokouksen päätöksestä lukien. Hankkimisval-

tuutus kumoaa aiemmin myönnetyt omien

osakkeiden hankkimisvaltuutukset.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään uusien osakkeiden antamisesta

ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkei-

den luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten

oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuk-

sen mukaisesti.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhti-

ön hallussa olevat omat osakkeet voidaan

luovuttaa joko maksua vastaan tai maksut-

ta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöl-

lä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön

osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he

ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai

osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen

suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy. Uudet

osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana

osakeantina yhtiölle itselleen.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu

päättämään uusien osakkeiden antamisesta

ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkei-

den luovuttamisesta siten, että annettavien

ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on

yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.

Yhtiön antamien erityisten oikeuksien no-

jalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön

hallussa olevien luovutettavien omien osak-

keiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä

1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy

edellä mainittuun uusia osakkeita ja yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita koskevaan

enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa kahdeksan-

toista (18) kuukautta varsinaisen yhtiöko-

kouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset

kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset

päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien

ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta.

13. EMOYHTIÖN TULOSKEHITYS JA

TALOUDELLINEN ASEMA

Raportointikautena emoyhtiön liikevaihto

oli 14 033 tuhatta EUR ja se laski 76,9 %

vertailukaudesta (2024: 60 636, 2023:75

784). Liikevaihdon lasku johtuu Networks

liiketoimintasegmentin liikevaihdon laskusta

sekä toteutetuista liiketoimintasiirroista.

Emoyhtiön liiketulos oli -435 tuhatta eu-

roa ja osuus liikevaihdosta oli -3,1 %. Liiketu-

loksen osuus liikevaihdosta laski 4,7 prosent-

tiyksikköä vertailukaudesta EUR (2024: 1,6

%, 958, 2023: -1 730). Liiketulokseen sisältyi

keskimäärin 29 henkilön palkkoja ja palkkioita

yhteensä 3 171 tuhatta euroa (2024: 12 535,

2023: 18 787).

Emoyhtiön tulos oli 890 tuhatta EUR

(2024: 3 956, 2023: 139). Rahoitustuotot

olivat 3 093 tuhatta EUR (2024: 5 550, 2023:

6 158) ja rahoituskulut 2 297 tuhatta EUR

(2024: 2 963, 2023: 4 197). Lisäksi yhtiö

vastaanotti konserniavustusta 649 tuhatta

EUR (2024: 0, 2023: 0) ja kirjasi verokulua

129 tuhatta EUR (2024: 0, 2023: 0).

Osakepääoma tilikauden 2025 lopussa

oli 6 967 tuhatta euroa jakaantuen 18 985

588 kappaleeseen osakkeita. Yhtiöllä on yksi

osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni

ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeet on

liitetty Euroclear Finland Oy:n pitämään

arvoosuusjärjestelmään.

Emoyhtiön omapääoma tilikauden lopus-

sa oli 32 693 tuhatta EUR (2024: 32 352,

2023: 28 396). Omaa pääomaa vahvisti po-

sitiivinen tulos.

Emoyhtiöllä oli pankkilainaa 24 451 tuhat-

ta euroa (2024: 30 200, 2023: 33 024), mistä

pitkäaikaista 18 251 tuhatta euroa (2024: 22

000, 2023: 27 224). Yhtiö teki vuoden 2024

kolmannen vuosineljänneksen aikana syndi-

kaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjeste-

lyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta,

luottolimiiteistä ja eisitovasta takauslimiitistä.

Vuoden 2024 lainajärjestelyn yhteydes-

sä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa

ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan.

Tässä yhteydessä yhtiön pitkäaikaiset lainat

pienenivät ja toisaalta yhtiöllä oli enemmän

valmiusluottolimiittejä, joiden nostettu osuus

käsitellään lyhytaikaisina lainoina. Nostettu

osuus oli tilikauden lopussa 3 000 tuhatta

EUR (5 000). Emoyhtiön lyhytaikaisissa ve-

loissa oli tytäryhtiöiltä lainaa 26,7 miljoonaa

euroa (2024: 19,7, 2023: 16,0 milj. euroa).

Oman pääoman tuottoaste oli 2,7 %, ja se

laski vertailukauteen verrattuna (2024: 12,2

%, 2023: 0,5 %). Omavaraisuusaste oli 36,8

% (2024: 36,2 %, 2023: 30,9 %).

14. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN

MUUTOKSET

Teleste Oyj on luovuttanut 31.3.2025 yh-

teensä 14 264 yhtiön hallussa olevaa omaa

osaketta vastikkeetta yhtiön avainhenkilöille

Telesten vuonna 2022 käynnistetyn osake-

pohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella.

Ansaintajaksojen käynnistämisestä ja sen

keskeisistä ehdoista on kerrottu 10.2.2022

julkaistuissa pörssitiedotteissa.

Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla

maksuttomalla osakeannilla perustuu jär-

jestelmän ehtoihin ja varsinaisen yhtiöko-

kouksen 11.4.2024 hallitukselle antamaan

valtuutukseen.

Teleste Oyj on luovuttanut 26.6.2025 yh-

teensä 38 532 yhtiön hallussa olevaa omaa

osaketta vastikkeetta yhtiön avainhenkilöille

Telesten vuonna 2022 käynnistetyn sitout-

tavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella.

Ohjelman käynnistämisestä ja sen keskeisistä

ehdoista on kerrottu 10.2.2022 ja 9.2.2024

julkaistuissa pörssitiedotteissa.

Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla

maksuttomalla osakeannilla perustuu jär-

jestelmän ehtoihin ja varsinaisen yhtiöko-

kouksen 23.4.2025 hallitukselle antamaan

valtuutukseen.

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Yhtiön tilikauden aikana luovuttamien

osakkeiden osuus koko osakekannasta oli

0,3 %. Telesten tilinpäätöshetkellä voimas-

sa olevien osakepalkkiojärjestelmien perus-

teella luovutettavien osakkeiden määrä voi

olla enintään 1 568 012 kappaletta, josta

toimitusjohtajan ja johtoryhmän osuus on

yhteensä 811 958 kappaletta.

Tianta Oy oli Telesten suurin yksittäinen

osakkeenomistaja 25,2 % (25,2 %) omistus-

osuudella 31.12.2025. Arvo-osuusjärjestel-

män mukaan Telesten osakkeenomistajien

lukumäärä katsauskauden lopussa oli 4 880

(5 047). Ulkomaalaisten osakkeenomistajien

osuus osakkeista oli 0,9 % (0,8 %) ja hallin-

tarekisteröityjen osakkeenomistajien osuus

osakkeista 2,4 % (2,4 %).

Yhtiön osakkeiden omistuksen jakautu-

minen tilastokeskuksen vahvistaman sektori-

kohtaisen luokituksen perusteella, osakkeen-

omistuksen jakautuminen suuruusluokittain,

sekä suoraan tai välillisesti vähintään 5 pro-

senttia omistavat osakkeenomistajat, että

yli kymmenen suurinta osakkeen omistajaa

on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma

31.12.2025 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen

18 985 588 osakkeeseen. Konsernin emoyh-

tiö Teleste Oyj:n hallussa oli 685 602 (738

398) omaa osaketta 31.12.2025, mikä vasta-

si 3,6 % (3,9 %) kaikista Telesten osakkeista.

Tilikauden lopussa 31.12.2025 voimassa

olleet valtuutukset:

●

Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000

yhtiön omaa osaketta muutoin kuin

osakkeenomistajien omistamien osak-

keiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla

pääomalla osakkeiden hankintahetken

markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n

säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä.

● Hallitus voi päättää uusien osakkeiden

antamisesta ja/tai yhtiön hallussa ole-

vien omien osakkeiden luovuttamisesta

siten, että annettavien ja/tai luovutet-

tavien osakkeiden määrä on yhteensä

enintään 2 000 000 kappaletta.

Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojal-

la merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön

hallussa olevien luovutettavien omien osak-

keiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä

1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy

edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita koskevaan

enimmäismäärään.

15. JOHDON JA HALLINTOELINTEN

JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2025

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omis-

tivat tilinpäätöspäivänä 227 099 (185 279)

kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka oli-

vat 1,2 % (1,0 %) ulkona olevasta osake- ja

äänimäärästä. Toimitusjohtajalla tai hallituk-

sen jäsenillä ei ollut merkintäoikeuksia optioi-

hin perustuen. Muut johtoryhmän jäsenet

kuin toimitusjohtaja tai heidän määräysval-

tayhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä

52 993 (34 081) kappaletta

Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,2 % (0,2

%) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä.

Johdon ja hallinnon jäsenten yhteenlaskettu

osakeomistus on 268 092 osaketta, mikä

vastaa 1,5 % (1,2 %) ulkona olevasta osake-

ja äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperi-

markkinalakia ja Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toi-

mintakertomuksesta erillisenä ja selvitys

on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön

internet-sivujen Sijoittajatosiossa. Yhtiö on

noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisä-

piiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin

on voimassa.

16. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

VUONNA 2025

BROADBAND NETWORKS

Laajakaistateknologian kysyntä kääntyi taas

kasvuun vuonna 2025. Teknologian kysynnän

kasvun taustalla on verkko-operaattoreiden

keskinäinen kilpailu tarjota nopeita ja luotet-

tavia laajakaistayhteyksiä kotitalouksille ja

yrityksille eri teknologioita käyttäen, siitäkin

huolimatta, että operaattoreiden oma liike-

vaihto on ollut laskupaineessa.

Uuden sukupolven DOCSIS 4.0 -stan-

dardin mukaiset älyverkkoteknologiat

mahdollistavat erittäin kilpailukykyisten

internet palveluiden tarjoamisen yhdistäen

kuitu- ja kaapeliteknologioita samassa verk-

koarkkitehtuurissa. Samanaikaisesti ohjel-

mistopohjaisen älykkyyden ja telemetrian

mahdollistaman etähallinnan merkitys verk-

koteknologioissa on selkeästi kasvanut,

mahdollistaen luotettavammat laajakaista-

palvelut sekä alemmat verkon rakentamis- ja

ylläpitokustannukset

DOCSIS 4.0 -teknologian investoinnit

alkoivat Pohjois-Amerikassa vuoden 2024

aikana. Euroopassa investoinnit alkoivat

vuoden 2025 aikana osassa markkinaa. Poh-

jois-Amerikan kaapelimarkkina on kooltaan

huomattavasti Eurooppaa isompi.

Toukokuussa 2025 Charter Communi-

cations ja Cox Communications tiedottivat

yhdistymisestä.

Toteutuessaan tuloksena syntyy Pohjoi-

sAmerikan suurin kiinteiden laajakaista- ja TV-

palveluiden operaattori. Transaktio on ehdol

linen tyypillisille viranomaishyväksynnille ja se

odotetaan vietävän päätökseen vuoden 2026

puoliväliin mennessä. Odotettu yhdistyminen

on vaikuttanut väliaikaisesti asiakkaamme,

yrityskaupan myyjäosapuolen, verkkoinves-

tointeihin vuoden 2025 jälkipuoliskolta alkaen,

investointien optimoinnista johtuen.

USA:n tuontitullit ja muuttuva kauppapo-

litiikka aiheuttavat edelleen häiriöitä ja epä-

varmuutta markkinaan. Sen ei kuitenkaan

odoteta vaikuttavan merkittävästi asiakkai-

den investointeihin tai Pohjois-Amerikan verk-

komarkkinan kasvuun pidemmällä aikavälillä.

Telesten DOCSIS 4.0 -standardin mu-

kaisten uuden sukupolven älyverkkojen

toimitusvolyymit kasvoivat vuoden 2025

aikana. Pohjois-Amerikan ja muun maailman

suhteellinen osuus liikevaihdosta nousi 30 %

tasolle vuonna 2025, ja odotamme osuuden

jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Yhtiöllä oli

vuoden 2025 päättyessä yli 20 verkkoope-

raattoriasiakasta Pohjois-Amerikassa. Yhtiö

aloitti tuotannon käynnistämisen Meksikossa

vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen

aikana, ja ensimmäisten tuotteiden odote-

taan valmistuvan Meksikon tehtaalta vuoden

2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Kaupunkikehitys, kestävien joukkoliikenne-

ratkaisujen lisääntyminen ja digitaalisten

järjestelmien integroituminen arkeen luo-

vat vahvan ja pitkän aikavälin kasvupohjan

joukkoliikenteen informaatioratkaisuille.

Samanaikaisesti kriittisen infrastruktuurin

turvallisuuden varmistaminen älykkäällä

digitaaliteknologialla luo markkinaan uusia

kasvumahdollisuuksia.

Toimintaympäristö on kehittynyt aikai-

sempaa suotuisampaan ja ennustettavam-

paan suuntaan, tarjoten tasaista kasvua.

Liiketoiminta koostuu tyypillisesti koko-

naisprojekteista, joihin liittyy kehitys-, toi-

mitus- ja ylläpitovaiheet. Julkisrahoitteisen

projektiliiketoiminnan luonteeseen kuuluu

kustannustietoisuus, mikä asettaa toimit-

tajille korkeat vaatimukset tehokkuuden ja

kilpailukyvyn suhteen.

Reaaliaikaisten ohjelmistoratkaisujen mer-

kitys liiketoiminnalle on entisestään korostu-

nut. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

kehittyvät yhä älykkäämmiksi, ja ohjelmisto-

kehityksestä on tullut keskeinen kilpailutekijä.

Matkustajakokemuksen parantamiseen

liittyvät palvelut ja ratkaisut vaikuttavat yhä

enemmän asiakkaiden päätöksentekoon. Sa-

malla järjestelmien koko elinkaaren hallinta,

kyberturvallisuuden varmistaminen, huolto-

ja ylläpitoliiketoiminta, sekä niihin liittyvien

pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentami-

nen ovat muodostumassa merkittäviksi lii-

ketoiminnan osa-alueiksi.

Markkinoilla on havaittavissa kasvavaa

kysyntää älykkäille, integroitaville ratkai-

suille, jotka varmistavat julkisen ja kriittisen

infrastruktuurin turvallisuutta. Perinteisten

videovalvontaratkaisujen rinnalle ovat tul-

leet reaaliaikaiset, ilmassa ja maalla liikkuvat

videovalvontajärjestelmät sekä kattavat ti-

lannekuvajärjestelmät, jotka mahdollistavat

videokuvan ja muiden tietovirtojen yhdiste-

tyn hallinnan ja analysoinnin.

Vuoden 2025 aikana Teleste laajensi asia-

kaspohjaansa sekä junavalmistajien että jouk-

koliikenneoperaattoreiden kanssa. Huolto- ja

palveluliiketoiminta tuo kasvavaa tasaista

tulovirtaa uusien projektien rinnalla. Inves-

toinnit ohjelmistokehitykseen, tekoälyyn ja

kyberturvallisuuden varmistamiseen toimi-

tetuissa järjestelmissä kasvoivat, ja trendin

odotetaan jatkuvan vuonna 2026.

Joukkoliikenteen ja kriittisen infrastruk-

tuurin informaatio- ja turvallisuusratkaisujen

markkinat tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia.

Telesten vahva asema tukee liiketoiminnan

kestävää kasvua ja kehitystä.

17. HALLITUKSEN ESITYS TASEEN

OSOITTAMAN TULOKSEN

KÄYTTÄMISESTÄ

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokouk-

selle, että jakokelpoisista varoista jaetaan

31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa

yhteensä enintään 0,08 (0,03) euroa ulkona

oleville osakkeille. Lisäksi hallitus ehdottaa,

että osinko maksetaan kahdessa erässä,

kolmannella vuosineljänneksellä 2026 sekä

viimeistään ensimmäi-sellä vuosineljännek-

sellä 2027.

18. NÄKYMÄT VUODELLE 2026

Teleste arvioi, että vuoden 2026 liikevaih-

to tulee olemaan 140–160 miljoonaa euroa

ja oikaistu liiketulos 7–10 miljoonaa euroa.

Tuloksen odotetaan painottuvan vuoden

jälkipuoliskolle. Olennaiset muutokset

toimintaympäristössä, mukaan lukien geopo-

liittiset jännitteet, Yhdysvaltojen muuttuva

kauppapolitiikka sekä Yhdysvaltojen dollarin

kurssin kehitys luovat epävarmuutta osaan

liiketoiminnasta.

19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET

TAPAHTUMAT

Yhtiö tiedotti 12.1.2026 pörssitiedotteella

osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdo-

tukset yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus kutsuu

yhtiökokouksen koolle erikseen myöhemmin.

Yhtiö tiedotti 20.1.2026 lehdistötiedot-

teella neljän vuoden puitesopimuksesta Inf-

rabelnimisen Belgian valtionyhtiön kanssa

asemanäyttöjen toimittamisesta Belgian

rautateille.

Yhtiö tiedotti 29.1.2026 lehdistötiedot-

teella usean vuoden puitesopimuksen alle-

kirjoittamisesta Ranskan valtion rautateiden

(SNCF) kanssa koskien asemanäyttöjen toi-

mitusta Ranskan rautateille.

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

20. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT

TUNNUSLUVUT 2021–2025

IFRS 2025 IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022 IFRS 2021

Tuloslaskelma ja tase:

Liikevaihto, Meur 138,6 132,5 151,3 165,0 144,0

Muutos % 4,6 % -12,4 % -8,3 % 14,6 % -0,7 %

Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % 92,1 % 91% 91,0 % 92,5 % 90,1 %

Liiketulos, Meur 6,8 -5,5 -0,5 -4,8 8,7

% liikevaihdosta 4,9 % -4,2 % -0,3 % -2,9 % 6,1 %

Tulos rahoituserien jälkeen, Meur 3,0 -7,1 -2,4 -5,0 9,0

% liikevaihdosta 2,2 % -5,3 % -1,6 % -3,0 % 6,3 %

Tulos ennen veroja, Meur 3,0 -7,1 -2,4 -5,0 9,0

% liikevaihdosta 2,2 % -5,3 % -1,6 % -3,0 % 6,3 %

Tilikauden tulos, Meur 2,6 -6,1 -0,5 -5,9 6,9

% liikevaihdosta 1,9 % -4,6 % -0,3 % -3,6 % 4,8 %

Tuotekehitysmenot, Meur 15,8 14,1 17,7 15,8 11,3

% liikevaihdosta 11,4 % 10,6 % 11,7 % 9,6 % 7,9 %

Investoinnit, Meur 6,6 6,3 8,0 12,1 11,1

% liikevaihdosta 4,7 % 4,8 % 5,3 % 7,3 % 7,7 %

Korollinen vieras pääoma, Meur 28,7 34,2 37,8 50,4 28,0

Oma pääoma,Meur 57,9 54,8 60,9 60,4 69,0

Taseen loppusumma, Meur 122,7 121,2 134,7 152,3 135,2

Henkilöstö ja tilauskanta:

Henkilöstö keskimäärin 633 673 803 861 863

Tilauskanta, Meur 115 118 130,4 132,2 108,6

Saadut tilaukset, Meur 138,2 124,9 149,6 188,5 175,5

Tunnusluvut:

Oman pääoman tuotto-% 4,6 % -10,5 % -0,8 % -9,1 % 10,5 %

Sijoitetun pääoman tuotto-% 7,1 % -5,0 % 0,2 % -3,5 % 10,2 %

Omavaraisuusaste % 47,6 % 45,4 % 45,4 % 39,7 % 53,3 %

Nettovelkaantumisaste % 33,9 % 46,3 % 51,9 % 61,2 % 20,2 %

Osakekohtainen tulos, eur 0,15 -0,32 0,00 -0,31 0,39

Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur 0,15 -0,32 0,00 -0,31 0,39

Osakekohtainen oma pääoma, eur 3,17 3,00 3,34 3,31 3,79

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

IFRS 2025 IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022 IFRS 2021

Vaihtoehtoiset tunnusluvut, 1 000 euroa

Oikaistu liiketulos 7 100 4 184 1 158 1 969 5 514

Siltalaskelma

Liiketulos 6 803 -5 375 -481 -4 838 8 714

Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä

johtuvat kulut 298 2 742 725 879 0

Muu kertaluonteinen erä 0000-3 200

Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen 0 6 653 0 5 400 0

Strategiset kehitysprojektit 0 164 915 529 0

Oikaistu liiketulos 7 100 4 184 1 158 1 969 5 514

Käyttökate 11 758 6 434 5 585 7 790 16 280

Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä

johtuvat kulut 298 2 742 725 879 0

Muu kertaluonteinen erä 0000-3 200

Strategiset kehitysprojektit 0 164 915 529 0

Oikaistu käyttökate 12 056 9 340 7 224 9 198 13 080

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Oman pääoman tuotto Tilikauden tulos

x 100

Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut

x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)

Omavaraisuusaste Oma pääoma

x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - korolliset saamiset

x 100

Oma pääoma

Osakekohtainen tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen laimennettu tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

21. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Telesten osake 2025 2024 2023 2022 2021

Ylin vaihtokurssi, eur 4,28 3,45 4,75 5,76 6,66

Alin vaihtokurssi, eur 2,47 2,07 2,55 3,13 4,47

Tilikauden päätöskurssi, eur 3,76 2,64 2,70 3,54 5,24

Tilikauden keskikurssi, eur 3,40 2,61 3,37 4,34 5,46

Hinta/voitto suhde (P/E) 24,7 -8,2 -603,1 -11,4 13,5

Osakekannan markkina-arvo, Meur 71,4 50,1 51,3 67,2 99,5

Pörssivaihto, Meur 5,0 3,4 5,2 6,3 13,8

Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta 1,5 1,3 1,5 1,5 2,5

Pörssivaihto, % osakekannasta 7,8 % 6,8 % 8,1 % 7,7 % 13,3 %

Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588

Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588

Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna,

kpl, ilman omia osakkeita 18 502 174 18 210 431 18 245 666 18 234 914 18 222 877

Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna,

kpl, ilman omia osakkeita 18 749 986 18 103 030 18 249 218 18 238 418 18 225 619

Osingonjako,Meur 1,5 0,5* 0,0 0,0 2,6

Osakekohtainen osinko, eur 0,08* 0,03* 0,00 0,00 0,14

Osinko tuloksesta, % 52,6 % neg 0,0 % 0,0 % 36,0 %

Efektiivinen osinkotuotto, % 2,9 % 1,1 % 2,7 %

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä 2025

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmäs-

tä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun

7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointi-

koodin 2025 mukaisesti. Hallinnointikoodi on

saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n

internet-sivuilta www.cgﬁnland.ﬁ. Selvitys

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan

yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja

tiedot perustuvat 31.12.2025 vallinneeseen

tilanteeseen.

TELESTEN HALLINTOELIMET

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) hallinnosta

ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat

yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastus-

valiokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunta sekä toimitusjohtaja ja hänen johtama

johtoryhmä.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä

elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran

vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsi-

nainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain

kesäkuun loppuun mennessä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiö-

lain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinai-

sessa yhtiökokouksessa päätetään muun

muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta,

taseen osoittaman voiton käyttämisestä,

vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toi-

mitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja

tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen

tehtäviin kuuluvat myös muun muassa yh-

tiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen

osakeanneista, optio- ja muiden erityisten

oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden

hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osa-

kepääoman alentamisesta. Telesten yhtiöko-

kouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Telesten vuoden 2020 varsinainen yhtiöko-

kous perusti yhtiölle osakkeenomistajien ni-

mitystoimikunnan ja hyväksyi toimikunnalle

työjärjestyksen. Nimitystoimikunnan tehtä-

vänä on vuosittain valmistella hallituksen

jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten pal-

kitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle

yhtiökokoukselle ja varmistaa, että hallituk-

sella ja sen jäsenillä on Telesten tarpeita vas-

taava riittävä osaaminen ja kokemus.

Nimitystoimikunta koostuu kolmesta

jäsenestä, jotka edustavat yhtiön kolmea

suurinta osakkeenomistajaa laskettuna yh-

tiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä

seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edel-

tävän elokuun 30. päivänä. Sen toimikausi

jatkuu, kunnes uusi toimikunta on valittu.

Telesten kolme suurinta osakkeenomis-

tajaa, jotka 30.8.2025 olivat rekisteröity

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön

osakeluetteloon, olivat Tianta Oy, Mandatum

Henkivakuutusosakeyhtiö ja Keskinäinen Elä-

kevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Nimitystoimikunnan kokoonpano ennen

vuoden 2026 varsinaista yhtiökokousta on

ollut seuraava:

●

Timo Luukkainen (m), nimeäjä Tianta Oy

●

Patrick Lapveteläinen (m), nimeäjä

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

●

Esko Torsti (m), nimeäjä Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Timo Luukkainen on toiminut toimikun-

nan puheenjohtajana. Toimikunta piti vuoden

2025 aikana kolme (3) kokousta, ja jäsenet

osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mu-

kaan nimitystoimikunnan tehtävänä on a)

valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiöko-

koukselle ehdotus hallituksen jäsenten luku

määräksi; b) valmistella ja esitellä varsinaiselle

yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäseniksi

ja neuvoa yhtiön hallitusta tarkastusvaliokun-

nan kokoonpanoon liittyen; c) valmistella ja

esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus

hallituksen jäsenten palkitsemisesta; sekä d)

etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta julkisti ja välitti Te-

lesten hallitukselle 12.1.2026 ehdotuksen

sa Telesten hallituksen kokoonpanoksi ja

palkkioiksi, joka on julkaistu pörssitiedottee-

na. Toimikunnan ehdotukset sisällytetään

yhtiökokouskutsuun.

Nimitystoimikunnan selvitys suorittamas-

taan työstä ja työjärjestys ovat saatavilla

kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilta

www.teleste.com/osakkeenomistajien-

nimitystoimikunta

Tilintarkastus

Yhtiökokous

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Sisäinen

tarkastus

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön

johtaminen lakien, viranomaismääräysten,

yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien

päätösten mukaisesti. Hallituksen toiminta-

periaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät

on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen 18.9.2018 hyväksytyn ja

18.12.2019, 10.2.2021 sekä 13.8.2025

muokatun työjärjestyksen mukaan hallitus

edustaa kaikkia osakkeenomistajia ja toimii

aina yrityksen ja osakkeenomistajien parhaan

edun mukaisesti. Hallituksen tavoite on ohja-

ta yhtiön liiketoimintaa siten, että se antaa

pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän

tuoton yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus

seuraa säännöllisesti yhtiön taloudellisten

ja strategisten tavoitteiden täyttymistä ja

yhtiön kehittymistä pitkän aikavälin tavoittei-

den mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle

ulkopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen

tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön

kirjanpito, taloushallinto ja riskienhallinta on

järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus

vastaa soveltuvin osin yhtiönkokouksen val-

misteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen

liittyvistä asioista.

Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkit-

tävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee

toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perus-

taa tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi

ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat

ja työjärjestykset.

Hallituksen työjärjestys on saatavilla ko-

konaisuudessaan Telesten internet-sivuilla

www.teleste.com/hallituksen-tyojarjestys

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiöko-

kous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään

kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiöko-

kous päättää hallituksen jäsenten lukumääräs-

tä ja valinnasta. Hallitus valitsee keskuudes-

taan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen

sihteerinä toimii hallituksen määräämä henkilö.

Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi

vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsi-

naisen yhtiökokouksen päättymiseen. Toi-

mikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 23.4.2025

Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi

henkilöä. Hallitus valitsi 23.4.2025 kes-

kuudestaan Timo Luukkaisen hallituksen

puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palveluk-

seen kuulumattomia ja suomalaisten suositus-

ten mukaan arvioituina riippumattomia yhti-

östä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lu-

kuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:

●

Timo Luukkainen – Hallituksen puheen-

johtaja Tianta Oy:ssä 6.4.2018 alkaen.

Tianta Oy on Telesten merkittävä osak-

keenomistaja.

●

Vesa Korpimies – Toimitusjohtaja ja halli-

tuksen jäsen Tianta Oy:ssä. Tianta Oy on

Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Jäsen Asema Sukupuoli Syntymävuosi Koulutus Päätoimi Jäsen vuodesta

Luukkainen Timo Puheenjohtaja Mies 1954 Ekonomi, DI, MBA Hallitusammattilainen 2016

Himanen Jussi

Jäsen Mies 1972 DI WithSecure Oyj, johtaja,

strategia ja M&A

2019

Korpimies Vesa

Jäsen Mies 1962 KTM EM Group Oy, toimitusjohtaja 2019

Leino-Haltia Mirel

Jäsen Nainen 1971 KTT, CFA Työelämäprofessori,

Hallitusammattilainen

2020

Ronkainen Anni

Jäsen Nainen 1966 KTM Hallitusammattilainen 2024

Telanne Kai

Jäsen Mies 1964 KTM Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2008

Hallituksen jäsenten ja heidän määräys-

valtayhteisöjensä Telesten ja muiden Teles-

te-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden

osakeomistus 31.12.2025 oli seuraava:

Himanen Jussi 23 128 osaketta

Korpimies Vesa 25 000 osaketta

Leino-Haltia Mirel 29 475 osaketta

Luukkainen Timo 60 985 osaketta

Ronkainen Anni 8 813 osaketta

Telanne Kai 46 191 osaketta

Telesten hallitus piti vuoden 2025 aikana

16 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat

kokouksiin seuraavasti:

Himanen Jussi 16/16 (100 %)

Korpimies Vesa 16/16 (100 %)

Leino-Haltia Mirel 16/16 (100 %)

Luukkainen Timo 16/16 (100 %)

Ronkainen Anni 16/16 (100 %)

Telanne Kai 16/16 (100 %)

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin

osallistuivat toimitusjohtaja, talousjohtaja

ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erik-

seen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat

periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuo-

toisuutta koskevat periaatteet ottaen huo-

mioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitys-

vaiheen tarpeet.

Telesten ja sen osakkeenomistajien etu-

jen mukaista on, että Telesten hallituksessa

on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä

kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöi-

tä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täy-

dentävää asiantuntemusta ja osaamista eri

aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta

ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhal-

linnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja

markkinoinnista. Telesten tavoitteena on,

että aliedustetun sukupuolen osuus hallituk-

sessa olisi vähintään 40 %.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 23.4.2025

kuusi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenil-

lä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus.

Yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta

merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat

edustettuina hallituksessa vuonna 2025.

Monilla hallituksen jäsenillä on laajaa koke-

musta kansainvälisestä liiketoiminnasta, ja

he ovat olleet tai ovat nykyisin listattujen

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

ja listaamattomien yhtiöiden johdossa tai

hallituksessa. Aliedustetun sukupuolen osuus

hallituksessa oli 33,3 %.

Tarkastusvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle tar-

kastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön

taloudellista raportointia ja valvontaa koske-

via asioita. Hallituksen tarkastusvaliokunta

avustaa hallitusta valmistelemalla tarkas-

tusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään

neljä kertaa vuodessa tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajan vahvistaman kokousaikatau-

lun mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enem-

mistön on oltava riippumattomia yhtiöstä.

Lisäksi vähintään yhden jäsenen on oltava

riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeen-

omistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä

on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus

ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja

tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.

Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäse-

nellä on oltava asiantuntemusta laskentatoi-

mesta tai tilintarkastuksesta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään

kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttä-

vät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen

tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset

sekä muut vaatimukset, joista on määrätty

Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä

koskevassa sääntelyssä.

Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osal-

listuivat jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjoh-

taja, talousjohtaja ja tarkastusvaliokunnan

sihteeri. Tilintarkastaja osallistuu kokouksiin

soveltuvin osin. Tarkastusvaliokunta voi kut-

sua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon

edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin

tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet

voivat osallistua tarkastusvaliokunnan ko-

kouksiin harkintansa mukaan. Tarkastus-

valiokunnan pöytäkirjat ja materiaalit ovat

kaikkien hallituksen jäsenten saatavilla.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esit-

tää tarkastusvaliokunnan keskeiset havain-

not, suositukset ja tiivistelmän tarkastusva-

liokunnan kokouksista hallitukselle.

Telesten yhtiökokouksen 23.4.2025 jäl-

keen kokoontunut hallitus päätti tarkastus-

valiokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Hal-

tia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa

Korpimies.

Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2025

aikana 8 kokousta. Jäsenet osallistuivat ko-

kouksiin seuraavasti:

Leino-Haltia Mirel 8/8 (100 %), puheenjohtaja

Himanen Jussi 8/8 (100 %), jäsen

Korpimies Vesa 8/8 (100 %), jäsen

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on

saatavilla kokonaisuudessaan Telesten in-

ternet-sivuilla www.teleste.com/tarkastus-

valiokunnan-tyojarjestys

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle henki-

löstö- ja palkitsemisvaliokunnan avustamaan

hallitusta henkilöstöön ja palkitsemiseen

liittyvissä asioissa. Henkilöstö- ja palkitse-

misvaliokunnan puheenjohtaja vastaa valio-

kunnan koollekutsumisesta. Henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään

kolme kertaa vuodessa.

Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkit-

semisvaliokunnan puheenjohtajan ja muut

jäsenet keskuudestaan vuosittain järjestäy-

tymiskokouksessaan yhtiökokouksen jäl-

keen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

jäsenten vähimmäismäärä on kolme. Hen-

kilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten

enemmistön on oltava riippumattomia yhti-

östä. Kokouksiin osallistuu jäsenten lisäksi

Telesten toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja

(pois lukien niissä aiheissa, jotka käsittelevät

heitä itseään). Henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

voi halutessaan kutsua kokouksiinsa muuta

yhtiön operatiivista johtoa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi

tehtäviensä hoitamiseksi käyttää tarvittaes-

sa ulkopuolisia neuvonantajia sekä hankkia

tietoa yhtiön sisäisiltä ja ulkopuolisilta tahoil-

ta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi

sallia myös muiden tarpeellisten henkilöiden

osallistumisen kokoukseen tarvittaessa.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallis-

tua henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

kokouksiin harkintansa mukaan. Henkilös-

tö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

esittelee säännöllisesti tiivistelmän valiokun-

nan käsittelemistä asioista ja suosituksista

hallitukselle. Henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunnan pöytäkirjat ja materiaalit asetetaan

kaikkien hallituksen jäsenten saataville yhtiön

noudattaman käytännön mukaisesti.

Hallitus päätti 23.4.2025 henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoksi: Kai

Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen,

Anni Ronkainen.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta piti

vuoden 2025 aikana 5 kokousta. Jäsenet

osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Telanne Kai 5/5 (100 %), puheenjohtaja

Luukkainen Timo 3/5 (60 %), jäsen

Ronkainen Anni 5/5 (100 %), jäsen

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

tarkoitus on toiminnallaan edesauttaa yhti-

ön strategisesti tärkeiden kyvykkyyksien ja

henkilöstöresurssien kehittämistä ja kohden-

tamista, sekä tuottaa hallitukselle relevanttia

informaatiota henkilöstön nykytilasta, mo-

nimuotoisuudesta ja tulevista tavoitteista.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työ-

järjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Te-

lesten internetsivuilla www.teleste.com/hen-

kilosto-ja-palkitsemisvaliokunnan-tyojarjestys

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konser-

nin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain,

Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen

antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot

on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimi-

tusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on

hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten

hallituksen jäsen. Yhtiön toimitusjohtajana on

toiminut 1.1.2022 alkaen Esa Harju, s. 1967,

DI. Toimitusjohtajan tukena konsernin joh-

tamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajan

palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista

päättää yhtiön hallitus.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2025

kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimi-

tusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet rapor-

toivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten

liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen

johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoimintayk-

siköiden osina. Toimitusjohtaja toimii Teles-

ten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi

hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai

yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Telesten johtoryhmään kuuluivat vuoden

2025 aikana seuraavat henkilöt:

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Jäsen Syntymävuosi Sukupuoli Koulutus Asema Tehtävät ja vastuualueet

Harju Esa 1967 Mies DI Toimitusjohtaja Hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osake-

yhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen

antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti

Andersson Ulf

1970 Mies insinööri

(AMK) MBA

Liiketoimintajohtaja Vastuualueena Broadband Networks -liiketoiminta

Järvenpää Pasi

1967 Mies DI Tutkimus- ja tuotekehitys-

johtaja

Vastuualueena Telesten tuotekehitys

Kallas Linda

1980 Nainen DI Strategia-, viestintä- ja

vastuullisuusjohtaja

Vastuualueena Telesten strategia, markkinointi ja

viestintä, sekä vastuullisuusasiat

Kerkelä-Hiltunen Mervi

1975 Nainen KTM Talousjohtaja Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto

Korolainen Esa

1980 Mies DI Tuotanto-, logistiikka- ja

hankintajohtaja

Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja

hankinnan operaatiot

Sand Valerian

1984 Mies KTM Liiketoimintajohtaja Vastuualueena Public Safety and Mobility

liiketoimintayksikkö

Vanne Tuomas

1979 Mies Upseerin

tutkinto(M.Sc.)

Henkilöstöjohtaja Vastuualueina henkilöstöhallinto ja -kehitys

kannalta keskeiset asiat, kuten liiketoiminto-

jen operatiiviseen ohjaamiseen, strategiaan,

budjetointiin, investointeihin, taloudelliseen

ja muuhun raportointiin sekä mahdollisiin yri-

tyksen rakenteellisiin järjestelyihin liittyvät

asiat. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöi-

sesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen

vaatiessa.

Johtoryhmän jäsenten kannustin- ja palk-

kiojärjestelmistä päättää hallitus toimitus-

johtajan esityksen perusteella.

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräys-

valtayhteisöjensä Telesten ja muiden Teles-

te-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden

osakeomistus 31.12.2025 oli seuraava:

Harju Esa 33 507 osaketta

Andersson Ulf 12 000 osaketta

Järvenpää Pasi 8 638 osaketta

Kallas Linda 12 450 osaketta

Kerkelä-Hiltunen Mervi 5 250 osaketta

Korolainen Esa 9 450 osaketta

Sand Valerian 1 750 osaketta

Vanne Tuomas 3 455 osaketta

Tarkastustoiminta ja tilintarkastajan palkkiot

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy

ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä.

Telesten yhtiökokous valitsi 23.4.2025

yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC), joka on

nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi

KHT Markku Launiksen.

Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintar-

kastajat raportoivat havainnoistaan Telesten

hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä

osallistuvat vähintään kerran vuodessa hal-

lituksen kokoukseen.

Vuonna 2025 Teleste-konsernin tilintar-

kastuskustannukset olivat yhteensä 270 810

euroa, josta PwC:n osuus oli 222 470 euroa

ja muiden tilintarkastusyhteisöiden 48 340

euroa. Konsernin tilintarkastusyhteisö, PWC,

on tarjonnut Teleste-konserniin kuuluville yh-

tiöille muita lisäpalveluita yhteensä 106 442

euron arvosta.

Sisäpiirihallinto

Teleste noudattaa markkinoiden väärin-

käyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (MAR)

ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä

muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

Tämän lisäksi yhtiöllä on oma sisäpiiriohje,

jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt.

Teleste ylläpitää tarvittaessa tehtäviä

hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluet-

teloita. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon

merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopi-

muksen perusteella työskentelevät Telestelle

ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisä-

piiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste

antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpii-

ritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä

luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöi-

tävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai

järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan

olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitus-

välineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi ta-

pauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava

asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenki-

löiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitus-

johtaja, talousjohtaja, Broadband Networks

-liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja sekä

Public Safety and Mobility -liiketoimintayksikön

liiketoimintajohtaja. Telesten johtohenkilöillä

ja heidän lähipiiriinsä kuuluvilla on velvollisuus

ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Te-

lesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet,

jotka Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedot-

teella. Telesten johtohenkilöiden on suositel-

tavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle

laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin

markkinoilla on mahdollisimman täydellinen

tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.

Telesten johtohenkilöitä velvoittaa ns.

suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai

muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun,

suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen

laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä

(30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten

ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Teleste

on laajentanut suljetun ikkunan koskemaan

myös osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpää-

töstiedotteiden laatimiseen osallistuvia

henkilöitä ja henkilöitä, jotka tehtäviensä

puolesta saavat tietoa raporttien sisällös-

tä ennen niiden julkaisua, joita koskee siten

myös kyseinen kolmenkymmenen (30) vuo-

rokauden suljettu ikkuna.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpii-

riohjeiden noudattamista, pitää yllä sisä-

piiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johto-

henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten

sisäpiirivastaavana toimii yhtiön lakimies.

Telestellä on käytössä whistleblo-

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

wing-viestintäkanava, joka antaa Teles-

ten palveluksessa olevalle henkilöstölle ja

kolmansille osapuolille mahdollisuuden il-

moittaa huolesta, joka liittyy mahdollisiin

väärinkäytöksiin Telesten liiketoiminnassa

tai muissa yhtiöön liittyvissä toiminnoissa.

Viestintäkanavan kautta voi ilmoittaa myös

ﬁnanssimarkkinoita koskevien säännösten ja

määräysten epäillystä rikkomisesta.

Lähipiiritoimet, sisäinen valvonta,

riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Lähipiiritoimet

Teleste arvioi ja seuraa lähipiiritoimia Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodin ja Telesten

sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Teleste

pyrkii varmistamaan, että mahdolliset int-

ressiristiriidat on huomioitu päätöksente-

koprosessissa. Pääsääntönä on, että kaikki

lähipiiritoimet liittyvät aina Telesten nor-

maaliin liiketoimintaan, ovat linjassa yhtiön

tarkoituksen kanssa ja tehdään tavanomaisin

kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää lähipiiri-

toimista, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomai-

seen toimintaan tai jotka tehdään poiketen

tavanomaisista kaupallisista ehdoista.

Telesten lakiosasto huolehtii lähipiiriin

kuuluvien määrittelystä ja pitää ajantasais-

ta kirjaa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja

yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi.

Tiedot lähipiiriliiketoimista ilmoitetaan tilin-

päätöksen liitetiedoissa.

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tu-

kea strategian toteuttamista sekä varmis-

taa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen,

säännösten noudattaminen ja taloudellisen

raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus.

Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoi-

hin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin

konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja

prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksi-

köiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta

osana normaalia johtamistyötä ja hallitus

arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimi-

vuutta. Liiketoimintayksikön johto keskite-

tyn business controller -toiminnon tukemana

molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa

siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita

noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten riskienhallintapolitiikka määrittää

riskienhallinnan tavoitteeksi strategisten

tavoitteiden saavuttamisen. Telesten hal-

litus hyväksyy konsernin riskienhallinnan

periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan

avulla pyritään varmistamaan liiketoimin-

nallisten tavoitteiden saavuttaminen niin,

että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan

vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan

ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti.

Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja

niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien

toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään

kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista

tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riski-

enhallinnassa korostetaan merkittävimpien

riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kus-

tannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tu-

kee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa

ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoi-

minnasta vastaavalle johdolle. Osa sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmää on

kuukausittainen raportointi, jonka avulla val-

votaan erityisesti saatujen tilausten, tilaus-

kannan, toimitusten, liikevaihdon, kannatta-

vuuden, myyntisaatavien, käyttöpääoman ja

kassavirran kehitystä ja niiden avulla koko

Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.

Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskeiset

riskit ja niiden hallinnan neljännesvuosittain

sekä aina tarvittaessa. Riskienhallinta on

organisoitu osaksi liiketoimintayksiköiden

sekä yhteisten toimintojen strategista ja

operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan

hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kat-

taa seuraavat riskiluokat: strategiset riskit,

operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja va-

hinkoriskit. Kullekin tunnistetulle riskille vah-

vistetaan konsernin johtoryhmässä omistaja,

joka vastaa riskin arvioinnista, riskinhallin-

tastrategian valinnasta, riskinhallintatoimen-

piteiden suunnittelusta ja vastuuttamisesta

sekä riskin seurannasta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida

riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hal

lintoprosessien sekä valittujen toimintojen

tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpi-

teitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii

hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudes-

sa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toi-

mitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja

tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen

asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkas-

tus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia

erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa

kaikki organisaatiotasot. Sisäinen tarkastus

koordinoi painopistealueita myös yhdessä

ulkoisen tilintarkastajan kanssa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liitty-

vien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen

valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä ku-

vattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nan yleisiin periaatteisiin sekä tilintarkastajan

antamiin suosituksiin raportointiprosessien ja

kontrolliympäristön parhaista käytännöistä.

Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoin-

tiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäi-

nen valvonta on luotu kuvaamalla raportoin-

tiprosessi ja määrittelemällä kontrollipisteet

riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat

koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden

kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosi-

raportointiin. Kontrolleja on sisällytetty ra-

portointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään

esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suoritta

mia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja

menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä,

että kullekin kontrollille on erikseen määri-

tetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin

toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Rapor-

toinnin ohjeet (Group Accounting Manual)

asettavat standardit taloudelliselle rapor-

toinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit

käsitellään ennen julkistamista johtoryhmäs-

sä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa.

Telesten yhtiökokouksen valitsema tilin-

tarkastaja tarkastaa konsernitilinpäätöksen

ja emoyhtiön tilinpäätöksen sekä katselmoi

osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksestä an-

netut pörssitiedotteet. Konsernin suurim-

missa tytäryhtiöissä suoritetaan paikallinen

tilintarkastus.

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

Yritysvastuu on tärkeä osa yhtiön toimin-

taa sekä tuote- ja palvelutarjontaa. Yhtiön

tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät tur-

vallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa

joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita di-

gitaalisia tietoliikenneratkaisuja.

Yhtiön johto on arvioinut yritysvastuun

eri osa-alueiden olennaisuutta yhtiön sidos-

ryhmien ja liiketoiminnan suhteen. Huomioi-

malla kaikki yritysvastuun osa-alueet yhtiö

haluaa varmistaa, että sen vastuullisuustoi-

menpiteet mahdollistavat kestävän tulevai-

suuden myös seuraaville sukupolville. Samalla

yhtiö vastaa myös asiakkaiden, sijoittajien ja

muiden sidosryhmien odotuksiin ja varmistaa

asemansa houkuttelevana työnantajana.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi

(CSRD) on Euroopan Unionin sääntelykehys,

joka on luotu parantamaan ja standardoi-

maan kestävyysraportointia yrityksissä, ja

se tuli voimaan vuoden 2024 tilikaudesta al-

kaen. Teleste Oyj julkaisi maaliskuussa 2025

ensimmäisen kestävyysraportin Euroopan

komission kestävyysraportointidirektiivi

CSRD (Corporate Sustainabilty Reporting Di-

rective), alaisen ESRS-standardien (European

Sustainability Reporting Standards), sekä

Suomen kirjanpitolain 7. luvun vaatimusten

mukaisesti tilikaudesta 2024.

Tilinpäätöksen julkaisuajankohtana, EU:n

käsittelyssä oleva Omnibus -paketti sisäl-

tää muutoksia useisiin direktiiveihin, mukaan

lukien kestävyysraportointi-direktiivi (CSRD).

Yhtiö seuraa lainsäädännön kehitystä, arvioi

vaikutukset ja tekee päätökset oman kestä-

vyys- ja taksonomiaraportointinsa muodon

osalta muutosten vahvistuttua.

Kestävyysraportoinnin lisäksi yhtiön

vastuullisuustyön vaikuttavuutta on jo

vuosia seurattu kansainvälisen Ecovadis-

vastuullisuusarvioinnin avulla. Teleste on

saavuttanut arvioinnissa kultatason, mihin

yltävät parhaat 5 % auditoiduista yrityksis-

tä. Ecovadis arvioinnissa yritysten tuloksia

verrataan muiden yritysten tuloksiin, joten

kultamitalin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ke-

hitystyötä ja edistysaskeleita. Vuonna 2024

yhtiö sitoutui Science Based Targets initiati-

ves (SBTi) – aloitteeseen saavuttaakseen

selkeän polun Pariisin sopimuksen päästöta-

voitteisiin. Prosessi Telesten SBTi-tavoittei-

den hyväksymiseksi on käynnissä. Vuonna

2023 yhtiö sitoutui myös YK:n kestävän

kehityksen periaatteisiin ja tavoitteisiin no-

jaavaan, maailman suurimpaan yritysvas-

tuualoitteeseen, UN Global Compactiin.

Yhdessä Ecovadis, UN Global Compact ja

EU:n raportointivaatimukset tukevat vas-

tuullisuustyön jatkuvaa kehittämistä.

Seuraavassa osiossa esittelemme tili-

kauden 2025 kestävyysraporttimme edel-

lisen vuoden tapaan. Raportti sisältää var-

mennettua tietoa yhtiön olennaisimmista

vastuullisuusteemoista.

Sisällys

1. YLEISET TIEDOT ESRS 2 .............................................................22

Laatimisperusteet ....................................................................................22

Hallinto ........................................................................................................23

St ra teg ia ..................................................................................................... 25

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ................................32

2. YMPÄRISTÖTIEDOT ...................................................................45

Ilmastonmuutos ESRS E1 .......................................................................50

Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5 ........................................59

3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT ..................................................66

Oma työvoima ESRS S1 ..........................................................................66

4. HALLINTOTAPATIEDOT .............................................................73

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 ...............................................73

Tilinpäätös 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Yleiset tiedot, mukaan lukien ESRS 2:n lisäyk-

sessä C lueteltujen aihekohtaisten ESRSstan-

dardien soveltamisvaatimusten mukaisesti

annetut tiedot.

LAATIMISPERUSTEET

KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET

LAATIMISPERUSTEET (BP-1)

Teleste Oyj tytäryhtiöineen muodostaa kon-

sernin (”Teleste”, ”konserni”, ”yhtiö”), johon

kuuluu kaksi liiketoimintasegmenttiä, Broad-

band Networks ja Public Safety and Mobility.

Liiketoimintasegmentit on yhtiöitetty omiksi,

Teleste Oyj:n 100 % omistamiksi tytäryhtiöik-

si. Emoyhtiössä on lisäksi konsernitoiminnot,

jotka tukevat liiketoimintayksiköiden toimin-

taa erilaisilla hallinto- ja muilla palveluilla.

Kestävyysraportti on laadittu konsernitasol

la. Raportin laajuus on yhteneväinen konser-

nin eli Teleste Oyj:n tilipäätöksen laajuuden

kanssa. Raportti on laadittu kirjanpitolain 7.

luvun vaatimusten mukaisesti. Raportissa

kuvataan niin Telesten omaan toimintaan kuin

myös Telesten arvoketjuun liittyviä vaikutuk-

sia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoketjua on

kuvattu tarkemmin kohdassa Strategia,

liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1). Kestä-

vyysraportista ei ole jätetty pois olennaisia

tietoja perustuen siihen, että tiedot liittyisi-

vät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai

innovoinnin tuloksiin.

Raportoidut kestävyyden osa-alueet ja

tunnusluvut perustuvat Telesten

kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka tehtiin

ensimmäistä kertaa tilikauden 2024 aikana ja

päivitettiin tilikaudella 2025. Olennaisuusa-

nalyysin perusteella on valittu yhtiön toimin-

nan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta

olennaiset raportointivaatimukset. Kaksin-

kertaiseen olennaisuuden analyysin perus-

teella määritetyt olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet sekä raportoitavat

osa-alueet hyväksyttiin yhtiön hallituksessa

4.11.2025. Tämä konsernikestävyysraportti

on Telesten toinen ESRSstandardien mukai-

nen kestävyysraportti.

Raportointijakso on yhteneväinen talou-

dellisen raportointijakson kanssa. Tämän ra-

portin osalta tilikausi 1.1.2025-31.12.2025.

Olennaisuusanalyysista ja sen tuloksista ker-

rotaan tarkemmin kohdassa Kuvaus olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT

TIEDOT (BP-2)

Tarkastelukaudella ei ole esiintynyt liiketoi-

minnalle poikkeuksellisia olosuhteita, jotka

olisivat merkittävästi vaikuttaneet yhtiön

kestävyysraportoinnin sisältöön.

Aikavälit

Raportissa on pääsääntöisesti noudatettu

ESRS-standardin mukaisia määritelmiä aika-

horisonteille. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan

raportointikautta, keskipitkällä aikavälillä

ajanjaksoa raportointikauden päättymises-

tä viiteen vuoteen ja pitkällä aikavälillä yli 5

vuoden aikahorisonttia. Poikkeuksena tästä

määritelmästä on ilmastoriskiarviointi ja re-

silienssianalyysi, joissa aikahorisontit määri-

teltiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa

riskin arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026

mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 men

nessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastoriskien osalta aikahorisontti haluttiin

pitää yhteneväisenä Telesten ilmastotavoit-

teiden aikahorisonttien kanssa.

Raportti sisältää kaikki kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysissä olennaiseksi mää-

ritellyt ESRS standardit: ESRS 2, E1, E5, S1 ja

G1. Standardikohtaisesti siirtymäsäännöksiä

on hyödynnetty niiden datapisteiden osalta,

joihin kohdistuu siirtymäsäännöksiä. Siirty-

mäsäännöksiä on sovellettu seuraavissa

kohdissa:

● ESRS 2 :SBM-1 40 b,c ja SBM-3 48e

● ESRS E1:, E1-9

● ESRS E5: E5-6

● ESRS S1: S1-11, S1-15

Arvoketjun estimointi ja estimoinnissa

käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Telesten raportointi sisältää pääosin omaan

toimintaan liittyviä mittareita. Yrityksen

päästölaskenta ja siihen liittyvät mittarit

osiossa E1 sekä kierrätetyn alumiinin osuus

Telesten tuotteissa osiossa 2 sisältävät

kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä tietoja.

Kuten tyypillistä, etenkin arvoketjun päästöjä

kuvaava scope 3 -päästöluokka sisältää arvi-

oita. Kuljetusten päästöjen laskennassa on

käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja

ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja

pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen las-

kentatulokseen. Yhtiö hyödyntää osittain

valmiina saatuja päästötietoja ja osittain ton-

nikilometreihin perustavaa laskentaa, johon

sisältyy oletuksia ja epävarmuuksia. Näitä on

kuvattu osiossa E1 kappaleessa "Mittarit ja

Tavoitteet (E1-4)". Myös kierrätetyn alumiinin

1. Yleiset tiedot ESRS 2

ESRS2, BP-1, 5 a, b, b(i), c, d, e

ESRS 2, BP-1, 3, 5a

ESRS2, BP-1, 3, 5a

ESRS2, BP-2, 6

ESRS 2, BP-2, 9a, b

ESRS2, BP-2, 17

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

osuuden määrittämiseen liittyy epävarmuuk-

sia ja näitä on kuvattu tarkemmin osiossa E5

kappaleessa "Resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö E5-4)". Tie-

tojen tarkkuutta ja luotettavuutta pyritään

jatkuvasti parantamaan.

Yhtiö ei ole rapor-

toinut määrällisiä mittareita tai rahamääriä,

joihin liittyy suuria mittausepävarmuuksia.

Muutokset kestävyystietojen

valmistelussa ja esittämisessä

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa

tunnistettiin kaksi uutta olennaista kestä-

vyysriskiä. Riskit liittyvät kyberturvallisuu-

teen sekä korruptio ja lahjonta aihealueeseen.

Näistä riskeistä raportoidaan Liiketoiminnan

harjoittaminen ESRS G1 -osiossa. Telesten

scope 1 -laskelmaan on lisätty aiemmista

laskelmista puuttuneet polttoaineiden kulu-

tukset. Tämä vaikuttaa raportilla esitettyihin

E1-osion lukuihin kappaleissa Energiankulu-

tus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5) ja

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

(E1-6). Lisäksi scope 1 -laskelmaa on täy-

dennetty kylmäaineiden osalta, mikä näkyy

pienenä muutoksena myös yhtiön päästö-

vähennystavoitteiden tuloksissa osiossa

"Mittarit ja tavoitteet (E1-4)". Muutoksia

vertailutietoihin ei ole varmennettu.

Raportointi aiemmilla kausilla

tehdyistä virheistä

E5-4 -osion Taulukossa 15 esitettyihin vuoden

2024 uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen

komponenttien ja välituotteiden sekä uusio-

materiaalien painoon (kg ja %) on tehty pieni

korjaus tilikauden 2024 raportilla esitettyihin

lukuihin nähden. Tähän vaikutti NETin pakkaus-

materiaalien kierrätettyjen ainesten osuus,

jonka raportoitiin vuonna 2024 olevan 80%,

vaikka osuus oli todellisuudessa 21%. Taulu-

kossa 15 esitettyyn uudelleen käytettyjen ja

kierrätettyjen komponenttien ja välituottei-

den sekä uusiomateriaalien prosentuaaliseen

osuuteen tehdyllä korjauksella ei ollut kui-

tenkaan merkittävää vaikutusta. Muutoksia

vertailutietoihin ei ole varmennettu.

HALLINTO

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN

ROOLI (GOV-1)

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.4.2025

valittiin jatkamaan hallituksen jäseninä seu-

raavat kuusi henkilöä: Timo Luukkainen, Jussi

Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia,

Anni Ronkainen ja Kai Telanne

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palveluk-

seen kuulumattomia. Hallituksen jäsenistä

100 % on suomalaisten suositusten mukaan

arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Halli-

tuksen jäsenistä 66 % ovat riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja mies-

jäsenten suhdeluku) oli 0,5.

Telesten yhtiökokouksen 23.4.2025 jäl-

keen kokoontunut hallitus päätti tarkastusva-

liokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Haltia

(puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Kor-

pimies. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-

taan ovat 23.4.2025 alkaen kuuluneet Kai

Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen

ja Anni Ronkainen.

Konsernin johtoryhmään kuului

31.12.2025 kahdeksan henkilöä mukaan lu-

kien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäse-

net raportoivat. Johtoryhmään kuuluivat koko

tilikauden ajan Esa Harju, Ulf Andersson, Pasi

Järvenpää, Linda Kallas, Mervi Kerkelä-Hiltu-

nen, Esa Korolainen, Valerian Sand ja Tuomas

Vanne. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimitus-

johtajaa lukuun ottamatta ovat työsuhteessa

yhtiöön ja kuuluvat yhtiön palvelukseen. Yh-

tiön johtoryhmän sukupuolijakauma (nais- ja

miesjäsenten suhdeluku) oli 0,33.

Teleste Oyj:n hallinnosta ja toiminnasta

vastaavia hallintoelimiä ovat yhtiökokous,

hallitus ja toimitusjohtaja apunaan osak-

keenomistajien nimitystoimikunta, hallituk-

sen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtajan

johtama johtoryhmä. Hallinnon toimintape-

riaatteet määritellään kunkin hallintoelimen

työjärjestyksessä.

Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitel-

lään Telesten vastuullisuuden johtamismallin

mukaisesti. Perinteisesti vastuullisuustyö on

keskittynyt riskien ja vaikutusten hallintaan.

Kaksoisolennaisuusanalyysin myötä pro-

sessiin sisällytetään myös mahdollisuudet.

Vuoden 2025 aikana vastuullisuuden riskien

ja mahdollisuuksien arviointi integroitiin kiin-

teämmäksi osaksi konsernitason riskien- ja

mahdollisuuksien hallintaprosessia.

Telesten vastuullisuuden johtamismalli:

Hallitus

Telesten hallitus on korkein päätöksente-

koelin kestävyyteen liittyvissä strategisissa

asioissa. Se vahvistaa olennaiset kestävyy-

den teemat ja hyväksyy keskeiset politiikat,

strategian ja yrityksen kestävän kehityksen

raportin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa

yrityksen kestävyysraportoinnin seurannasta

ja arvioinnista. Henkilöstö- ja palkitsemis-

valiokunta käsittelee ja valmistelee yhtiön

johdon (toimitusjohtaja ja johtoryhmä) pal-

kitsemisemiseen liittyvät asiat, mukaan lu-

kien kestävyyteen liittyvät tavoitteet osana

johdon palkitsemista. Hallituksella ja johto-

ryhmällä on käytettävissään yhtiön palveluk-

sessa olevien vastuullisuusasiantuntijoiden

asiantuntemus.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen vahvista-

mien kestävyystavoitteiden toimeenpanosta

konsernissa ja raportoi hallitukselle olennai-

sista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimitusjohta-

ja ja konsernin johtoryhmä käsittelevät kon-

sernin kestävyyteen liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, valvovat yrityksen

kestävän kehityksen työtä ja tarjoavat kes-

tävän kehityksen työlle tarvittavat resurssit.

Strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

on johtoryhmän jäsen ja johtaa vastuullisuus-

työtä ja vastuullisuus- ja laatutiimiä. Vas-

tuullisuustavoitteiden etenemistä seurataan

sekä johtoryhmässä että vastuullisuuden

ohjausryhmässä.

Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmis-

teluelimenä konsernin johtoryhmän päätök-

senteolle. Siihen kuuluu edustajia konsernin

johtoryhmästä, vastuullisuus- ja laatutiimistä

sekä lakiasianjohtaja.

Vastuullisuus- ja laatutiimi

Vastuullisuus- ja laatutiimi koordinoi vas-

tuullisuustyötä. Tiimi työskentelee yhdessä

verkoston kanssa, joka koostuu eri toimin-

ESRS 2, BP-2, 10

ESRS 2, BP-2, 11

ESRS 2, BP-2 14 a,b

ESRS 2, GOV-1, 22 a

ESRS 2, GOV-1, 21 a, b, d, e

ESRS 2, GOV-1, 22 a

ESRS 2, GOV-1, 22, AR 3,

ESRS 2, GOV-1, 22 b

ESRS 2, GOV-1, 22 c, ciii

ESRS 2, GOV-1, 22 c

ESRS 2, GOV-1, 22 c, 23 a

ESRS 2, GOV-1, 22 c, cii, 22 d

ESRS 2, GOV-1, 22 c, ci,ii

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

tojen ja liiketoimintayksiköiden edustajista.

Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot

vastaavat vastuullisuustyön toteuttamises-

ta ja varmistavat, että yritys täyttää kaikki

sitoumuksensa.

Vastuullisuustoimintojen resurssoinnissa

on huomioitu olennaisten vaikutusten, riski-

en ja mahdollisuuksien painotus ilmasto- ja

kiertotalousteemoihin. Omaan työvoimaan

ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät toimen-

piteet ja osaaminen on keskittynyt henkilös-

töosastolle. Hallintoon liittyvä osaaminen on

keskitetty lakiosastolle. Henkilöstöosasto

ylläpitää osaamismatriisia, joka esitellään

toimivalle johdolle säännöllisesti. Vastuulli-

seen liittyvää osaamista käsitellään toimivan

johdon selonteon pohjalta osana operatiivisia

osaamiseen liittyviä prosesseja, joihin kuuluu

myös hallintoelinten hyväksyntä.

YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA

VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT

TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT

KESTÄVYYSSEIKAT (GOV- 2)

Vastuullisuusaiheita, mukaan lukien vaiku-

tusten minimoimiseen liittyviä toimia ja ta-

voitteita käsitellään useassa eri funktiossa

vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kiinteä

osa yhtiön ISO14001 sertiﬁoitua ympäris-

töjärjestelmää, jonka tavoitteita seurataan

johtoryhmän toimesta johdon katselmuksis-

sa vuosittain.

Vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu

pääsääntöisesti kuukausittain. Ohjausryhmä

käsittelee sekä vastuullisuuteen että laa-

tuun liittyviä ajankohtaisia toimenpiteitä ja

tavoitteita ja asettaa suuntaviivat käytännön

vastuullisuustyölle.

Johtoryhmän agendalla vastuullisuusasi-

at, mukaan lukien tavoitteet, vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet ovat säännöllisesti.

Due Diligence -prosessi käsittää monen

eri funktion toimia. Prosessia ei käsitellä

erillisenä kokonaisuutena, vaan prosessin

eri osa-alueita käsitellään tarpeen mukaan

osana kunkin funktion toimenpiteitä.

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmis-

televana elimenä hallinto-, johto- ja valvontaeli-

mille vastuullisuusasioissa. Sosiaalisen vastuu-

seen liittyviä tavoitteita ja toimia käsitellään

pääsääntöisesti osana henkilöstöasioita. Kak-

sinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydes-

sä hallinto- ja valvontaelimille toimitettiin tietoa

sekä itse arviointiprosessista että sen perus-

teella määritetyistä olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimiva johto

esittelee rooliensa mukaisesti vastuullisuuteen

liittyvät asiat tarkastusvaliokunnalle, joka an-

taa suosituksensa ennen niiden hyväksyntää

yhtiön hallituksessa. Vastuullisuusasiat ovat

hallituksen agendalla vähintään vuosittain.

Vaikka vastuullisuus on ollut johdon ja

vastuullisuuden ohjausryhmän agendalla jo

aiemmin, koettiin tarpeelliseksi selkeyttää

johtamismallia. Vastuullisuuden johtamis-

mallista tehtiin selkeytetty kuvaus vuoden

2024 aikana. Johtamismallissa kuvataan eri

organisaatioiden ja työryhmien vastuita ja

työnjakoa vastuullisuusasioiden osalta. Ylin

johto eli hallitus hyväksyy tärkeimmät vas-

tuullisuustavoitteet ja kestävyysselvityksen.

Vuoden 2025 aikana vastuullisuus, eri-

tyisesti EU-lainsäädännön muutokset ja kak-

sinkertaisen olennaisuuden analyysi olivat

myös hallituksen ja tarkastusvaliokunnan

asialistalla. Toimenpiteet vastuullisuustyön

strukturoinnin parissa jatkuvat ja yhtiön ta-

voitteena on sisällyttää vastuullisuus en-

tistä systemaattisemmin olemassa oleviin

toimintatapoihin ja ohjeistuksiin. Tätä tukee

yhtiön organisaatiorakenne, jossa vastuulli-

suus- ja laatu kuuluvat konsernitasolla sa-

maan organisaatioon.

Telesten aiempi vastuullisuusvaikutusten

arviointiprosessi on perustunut kaksoisolen-

naisuusanalyysia yksinkertaisempaan olen-

naisuusarviointiin ja vastuullisuuden painopis-

tealueet on määritelty olennaisuusanalyysin

perusteella. Vastuullisuus, mukaan lukien eet-

tiset toimintatavat on huomioitu strategian

taustatyössä. Vastuullisuuden ohjausryhmä

osallistuu vastuullisuustavoitteiden ja paino

pistealueiden määrittelyyn.

Vastuullisuusriskien ja mahdollisuuksien

hallinta liitettiin osaksi konsernitason riskien

ja mahdollisuuksien hallintaprosessia riski

-ja mahdollisuusprosessin kehitystyön yh-

teydessä. Konsernitason riskien -ja mahdol-

lisuuksien hallintaprosessi toimii syötteenä

strategiaprosessille.

Yhtiön johtoryhmässä vastuullisuudesta

vastaa strategia-, viestintä- ja vastuullisuus-

johtaja. Roolinsa mukaisesti hän tuo johtoryh-

mätyöskentelyyn vastuullisuusnäkökulmaa.

Tilikauden 2025 aikana konsernin johto-

ryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa

seuraavia vastuullisuuteen liittyviä aihealueita:

● Konsernipolitiikkojen päivitykset

●

Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen

● Työturvallisuus

● Kestävyysraportointi

● Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi

ja sen tulokset

● Ympäristö- ja ilmastotavoitteet,

SBTi- sitoumus

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN

SUORITYSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMIIN (GOV-3)

Telestellä on käytössään kahdentyyppisiä

kannustinohjelmia: pitkän aikavälin kannus-

tinohjelma ja lyhyen aikavälin kannustinohjel-

ma. Molempien ohjelmien mittarit koostuvat

sekä taloudellisista että operatiivisista mit-

tareista. Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa

palkanosan tavoitteissa on vastuullisuusmit-

tari. Yhtiö käyttää mittarina ulkopuolisen

Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta, joka

huomioi muun muassa ilmastoon ja ihmisoi-

keuksiin liittyvät asiat. Mittari arvioi yritysten

toiminnan kestävyyttä ja yhteiskuntavastuun

toteutumista neljän keskeisen teeman pe-

rusteella: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet,

etiikka ja eettiset säännöt ja vastuullisen

hankinnan säännöt.

Mittarina toimivana Ecovadis tuloksesta

ei ole mahdollista erikseen erotella suoriu-

tumista Telesten omiin ilmastotavoitteisiin

nähden. Ecovadis arviointiprosessi auttaa

Telesteä hallitsemaan ESG-riskiä ja vaatimus-

tenmukaisuutta, saavuttamaan yrityksen

kestävyystavoitteet ja vaikuttamaan laaja-

mittaisesti ohjaamalla yrityksen ja arvoketjun

kestävyyssuorituskyvyn parantamista.

Telesten henkilöstön, mukaan lukien

johdon, muuttuvaa palkanosaa koskevien

kannustinohjelmien ehdot hyväksyy yhtiön

hallitus. Yhtiön hallituksen tai muun toimi-

elimen palkitsemisessa ei käytetä vastuul-

lisuusmittaria. Yhtiön palkitsemispolitiikka

ja siihen liittyvät ohjeet eivät sisällä yhtiön

henkilöstölle (ml. johtoryhmä) tai hallinto-,

johto- ja valvonta- elimille erillistä vaatimus-

ta vastuullisuusmittarin käytölle yhtiön eri

kannustinohjelmissa.

ESRS 2, GOV-1, 22 c

ESRS 2, GOV-1, 23, 23a, b

ESRS2, GOV-2, 26 a-c

ESRS 2, GOV-3, 29a-e ja E1, E1.GOV-3, 13

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN

VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN

OSALTA (GOV-5)

Telestellä on vankka riskienhallintapolitiikka ja

-prosessi konsernille. Kaksinkertaisen olennai-

suuden analyysissä olennaiseksi tunnistetut

kestävyysriskit ja -riskienhallinta integroitiin

osaksi Teleste-konsernin riskienhallintapro-

sessia vuonna 2025. Kestävyyteen liittyvää

riskienhallintaa ja sisäisten valvontaproses-

sien kehittämistä jatketaan tulevina vuosina.

Riskienhallinta on olennainen osa pää-

töksentekoa, johtamista ja päivittäistä toi-

mintaa Telesten liiketoimintayksiköissä ja

konsernitoiminnoissa (OLS, T&K, IT, talous

ESRS 2, GOV-4, 30,32

ESRS2, GOV-5, 36 a-e

ja valvonta, HR, lakiasiat). Riskienhallintaa

sovelletaan strategisella, operatiivisella,

liiketoimintaohjelmien ja projektien tasolla.

Kestävyyteen liittyvä riskienhallinta on in-

tegroitu osaksi konsernin lähestymistapaa.

Riskien omistajat määrittelevät riskien-

hallintamenetelmän osana riskien arviointia.

Riskienhallintamenetelmät ovat seuraavat:

●

Riskin välttäminen, joka pyrkii poista-

maan, vetäytymään tai olemaan osal-

listumatta riskiin. Tämä sisältää myös

toiminnan, joka voisi aiheuttaa kyseisen

riskin, välttämisen.

●

Riskin vähentäminen, joka pyrkii opti-

moimaan tai lieventämään riskiä. Riskin

vähentäminen tarkoittaa tappion vaka-

vuuden tai tappion todennäköisyyden

vähentämistä.

●

Riskin jakaminen, joka pyrkii siirtämään,

ulkoistamaan tai vakuuttamaan riskin.

●

Riskin hyväksyminen tai säilyttäminen,

joka tarkoittaa tappion tai hyödyn hy-

väksymistä riskistä, kun se tapahtuu.

Kun valittu riskienhallintamenetelmä on

riskin vähentäminen tai riskin jakaminen,

riskien omistaja nimeää vastuuhenkilön ris-

kienhallintatoimille. Riskienhallintatoimien

omistaja suunnittelee sopivat toimenpiteet

saavuttaakseen hyväksyttävän tasapainon

mahdollisen riskin vaikutuksen ja liiketoimin-

nan tavoitteiden välillä. Riskien omistajan

tulee integroida riskienhallintatoimet asiaan-

kuuluviin liiketoimintaprosesseihin ja arvioida

näiden toimien tehokkuutta.

Telesten riskienhallintapolitiikkaa ja

-prosessia sovelletaan myös vastuullisuus-

riskeihin. Riskienhallintatoimien omistaja on

vastuussa riskienhallintatoimien toteuttami-

sesta ja seurannasta.

Talousjohtaja (CFO) on vastuussa riskikat-

sausten tekemisestä ja keskeisten riskien ra-

portoinnista Telesten tarkastusvaliokunnalle

ja Telesten hallitukselle tarkastusvaliokunnan

ja hallituksen vuosittaisen aikataulun mukai-

sesti kahdesti vuodessa. Vastuullisuusriskit

ovat mukana riskikatsauksissa.

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA

ARVOKETJU (SBM-1)

Teleste on kansainvälinen teknologiakonser-

ni, jonka integroitu tuote- ja palvelutarjonta

auttaa rakentamaan verkottunutta ja turval-

lista yhteiskuntaa. Telesten vastuullisuustyö

yhdistyy vahvasti liiketoimintamalliin ja ta-

voitteeseen tukea kestävää yhteiskuntaa.

Tärkeimmät elementit painottavat ympäris-

tövaikutusten vähentämistä, turvallisuuden

parantamista, vastuullisia hankintaketjuja,

työntekijöiden hyvinvointia ja läpinäkyvää

raportointia. Teleste osallistuu vuosittain Eco

vadis vastuullisuusarviointiin. Vuonna 2025

yhtiö sai arvioinnissa kultamitalin. Tämä saa-

vutus sijoittaa yhtiön edeltävien 12 kk aikana

arvioitujen yritysten parhaaseen 5 prosent-

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA

DUE DILIGENCE -PROSESSISTA (GOV-4)

DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET

OSATEKIJÄT Kohdat raportissa Lyhyt selitys

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 GOV-1 hallintomallin kuvaus

ESRS E1 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS E5 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS G1 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS S1 MDR-P toimintaperiaatteet

Kuvaus kestävyysseikkojen hallintomallista

Kestävyysseikkoihin liittyvät toiminta-

periaatteet ja politiikat

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2: SBM-2 Sidosryhmät ja yhteistyö

sidosryhmien kanssa.

ESRS 2: SBM-3 olennaisuusanalyysi

Sidosryhmäyhteistyö ja sidosryhmien

osallistaminen olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arviointiin

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS2 SBM-3: olennaisuusanalyysi

ESRS 2 IRO-1: olennaiset vaikutukset

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen

osana olennaisuusanalyysiä.

Olennaisten vaikutusten kuvaus

Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

ESRS E1 MDR-A toimet

ESRS E5 MDR-A toimet

ESRS G1 MDR-A toimet

ESRS S1 MDR-A toimet

Aihe- ja vaikutuskohtaiset kuvaukset

olennaisten haitallisten vaikutuksen

torjumiseksi

Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS E1 MDR-T tavoitteet

ESRS E5 MDR-T tavoitteet

ESRS G1 MDR-T tavoitteet

ESRS S1 MDR-T tavoitteet

Vaikutuskohtaiset tavoitteet ja mittarit,

joilla seurataan toimien tuloksellisuutta

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

tiin. EcoVadis on maailmanlaajuisesti tunnettu

yritysvastuuluokitusten tarjoaja, joka arvioi

yritystä neljässä keskeisessä kategoriassa:

ympäristö, työelämä ja ihmisoikeudet, etiik-

ka sekä kestävät hankinnat. Yhtiö on myös

sitoutunut YK:n alaiseen UN global compact

-yritysvastuualoitteeseen sekä asettamaan

tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.

Yhtiön päätuotteita ovat laajakaistaverk-

koratkaisut sekä julkisen liikenteen ja turvalli-

suuden ratkaisut, kuten matkustajainformaa-

tiojärjestelmät ja videovalvontaratkaisut sekä

näihin liittyvät asennus- huolto- ja ylläpitopal-

velut. Telesten tärkeimmät markkina-alueet

ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ja pää-

asiakasryhmiä ovat teleoperaattorit, julkisen

turvallisuuden toimijat sekä liikenne- ja infra-

struktuuriyhtiöt. Telesten henkilöstömäärä oli

raportointikauden lopussa 654. Henkilöstö-

määrä Suomessa oli 475, muualla Euroopassa

158 ja Euroopan ulkopuolella 21.

Teleste Oyj:n liikevaihto vuonna 2025 oli

138,6 milj. euroa. Yhtiön päätoimiala kuuluu

elektroniikka ja elektroniset laitteet sektoriin.

Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen

energian tuotantoon, kemikaalin valmistuk-

seen, kyseenalaisten aseiden tai tupakka-

tuotteisiin liittyvää toimintaa.

Telestellä ei ole erillisiä vastuullisuuteen

liittyviä tuote, palvelu, asiakassegmenttikoh-

taisia tavoitteita. Kaikki tavoitteet koskevat

koko konsernia.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Teleste on kansainvälinen teknologiayritys,

joka tarjoaa laajakaistaverkkojen, videoval-

vonnan ja matkustajainformaatioratkaisujen

tuotteita ja palveluja. Yhtiön arvoketju kattaa

toiminnot ylävirrasta alavirtaan ja sisältää

sekä yhtiön omat toiminnot että keskeiset

toimittaja- ja asiakassuhteet.

Arvoketjun ylävirrassa Teleste hankkii

komponentteja, osia ja palveluja toimittajilta.

Näihin kuuluvat muun muassa elektroniik-

kakomponentit ja kuljetukset. Yhtiö tekee

tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa var-

mistaakseen tuotteiden laadun, saatavuuden

sekä vastuulliset toimintatavat.

Telesten omat toiminnot kattavat tuo-

tekehityksen, komponenttien hankinnan,

valmistuksen, testauksen sekä toimitukset

asiakkaille. Valmistus tapahtuu pääosin Suo-

messa, missä tuotteet kootaan ja testataan.

Näillä toiminnoilla on keskeinen rooli yhtiön

arvonluonnissa sekä asiakastyytyväisyyden

varmistamisessa.

Arvoketjun alavirta sisältää tuotteiden

toimituksen, asennuksen, käytön aikaiset pal-

velut, ylläpidon sekä tuotteiden elinkaaren

loppuvaiheen. Teleste tarjoaa asiakkailleen

myös asennus- ja ylläpitopalveluja.

Asiakkaat hyötyvät Telesten tarjoamista

innovatiivisista ja luotettavista ratkaisuis-

ta, jotka parantavat tietoliikenneverkkojen

suorituskykyä & luotettavuutta, julkisen

liikenteen sujuvuutta ja lisäävät yhteiskun-

nan turvallisuutta. Sijoittajat odottavat

vakaata taloudellista suorituskykyä ja osin-

gonmaksua. Muut sidosryhmät arvostavat

Telesten vastuullista liiketoimintaa sitou-

tumisesta kestävään kehitykseen. Teleste

hallitsee merkittävän osan arvoketjustaan

sisäisesti, mikä parantaa tehokkuutta ja

asiakastyytyväisyyttä.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyy-

sissa kartoitettiin koko arvoketjua ja liike-

toimintaa koskevia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Omaan toimintaan liitty-

viä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia

ei eritelty liiketoimintayksiköittäin. Identi-

ﬁoidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet liittyvät pääosin koko Telesten

liiketoimintaan. Erityisesti tuotteiden käytön-

aikaiseen energiankulutukseen liittyvät vai-

kutukset näkyvät arvoketjun loppupäässä.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

(SBM-2)

Teleste on säännöllisessä vuorovaikutuk-

sessa keskeisten sidosryhmien kanssa ja

kehittää toimintaansa sidosryhmäpalaut-

teen perusteella. Sidosryhmien näkemyksiä

hyödynnettiin vuonna 2024 toteutetussa

olennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta Te-

leste vahvisti yhtiön toiminnalle olennaiset

kestävyysteemat. Teemat muodostavat pai-

nopisteet Telesten vastuullisuustyölle. Olen-

naisuusanalyysista on kerrottu enemmän

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet -kappaleessa.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on

viestiä sidosryhmille Telesten strategiasta,

liiketoiminnasta, tavoitteista, tuotteista ja

palvelusta sekä vastaavasti saada tietoa

sidosryhmien ajatuksista ja toiveista Teles-

ten toimintaan liittyen. Palautteet käydään

läpi osana normaalia johtoryhmätyösken-

telyä ja sidosryhmien näkökulmat pyritään

huomioimaan mahdollisimman nopeasti

päivittäisessä toiminnassa. Suurempia,

strategiatason muutoksia aiheuttavat nä-

kökulmat syötetään strategiaprosessiin.

Telesten merkittävimmät sidosryhmät ovat

asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoittajat,

toimittajat, sekä oma henkilöstö. Sidosryh-

mien näkökulmia ja toiveita kartoitetaan eri

tavoin. Sijoittajien ja osakkeenomistajien

osalta tärkeimmät viestintäkanavat ovat

ulkoinen sijoittajaraportointi, erillinen sijoit-

tajasivusto yhtiön verkkosivuilla, yhtiökokous

ja erilaiset sijoittajatapaamiset. Julkisia ra-

portteja lukuun ottamatta kaikki yllä mainitut

viestintäkanavat ovat kaksisuuntaisia. Niis-

sä sidosryhmien edustajilla on mahdollisuus

kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä.

Osa yllä mainituista viestintäkanavista toimii

viestintäkanavina myös asiakkaille. Asiak-

kaiden toiveista, ideoista ja vaatimuksista

saadaan tietoa erilaisista tapahtumissa ja

asiakastapaamisissa.

Henkilöstön mielipiteitä kuunnellaan osa-

na jokapäiväistä toimintaa ja esimiestyösken-

telyä. Vuosittain käytävät kehityskeskustelut

(Success and Growth Discussion) luovat myös

hyvän mahdollisuuden henkilöstön mielipi-

teiden huomioimiselle. Lisäksi käytössä on

säännöllisesti toteuttava henkilöstön puls-

sikysely. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus

antaa kommentteja riskien ja mahdollisuuk-

sien kartoitukseen.

Toimittajien kanssa yhteistyötä tehdään

pääosin toimittajapalavereissa. Toimittajil-

ta saadaan mm. tietoa uusista ratkaisuis-

ta, joita tuotekehitys ja osto-organisaatio

pystyvät osaltaan hyödyntämään nykyis-

ten ja uusien tuotteiden suunnittelussa ja

materiaalihankinnassa.

Osana olennaisuusanalyysiprosessia

tehtyjen sidosryhmähaastattelujen ja kyse-

lyjen perusteella Telesten merkittävimmät

ympäristövaikutukset liittyvät energianku-

lutukseen ja tuotteiden energiatehokkuu-

teen. Myös materiaalien kierrätettävyyttä

korostettiin. Sosiaalisen vastuun osalta

Telesten työntekijöiden hyvinvointi koettiin

tärkeäksi ja olennaiseksi myös lahjakkuuk-

ESRS2, SMB-1, 40, 40 a, ai,ii,iii, 40g

ESRS2, SMB-1, 40b

ESRS2, SMB-2, 40d

ESRS2, SBM-1, 40e,f

ESRS 2, SBM-1, 42 a-c, ESRS2, AR 14, AR15

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

sien houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Yhteisön positiiviset vaikutukset laajem-

masta näkökulmasta sisältävät esimerkiksi

etätyömahdollisuuksien parantamisen sekä

joukkoliikenteen ja turvallisuuden tukemisen.

Hyviin hallintotapoihin liittyen pohjoismaista

johtamistyyliä korostettiin positiivisena asi-

ana. Toimittajien eettisten toimintaohjeiden

hiljattain tapahtunut parantaminen huomi-

oitiin positiivisena asiana. Myös tietoturva

mainittiin, ja dokumentaation parantaminen

yhtenä kehityskohteena.

Sidosryhmistä erityisesti asiakkaat ovat

nostaneet esiin vastuullisuuden tärkeyden.

Vastatakseen tähän toiveeseen, Teleste on

kehittänyt vastuullisuuteen liittyviä toimin-

tatapoja ja pyrkinyt sisällyttämään vastuul-

lisuuden osaksi kaikkien organisaatioiden

prosesseja.

Olennaisuusanalyysi antoi Telestelle

hyviä työkaluja vastuullisuustyön kehittä-

miseen. Yrityksen tarkoituksena on sitoa

vastuullisuus entistä kiinteämmin osaksi

yhtiön strategiaa. Yhtiö odottaa lisäänty-

vien vastuullisuustoimenpiteiden muuttavan

sidosryhmien vastuullisuusmielikuvaa Teles-

testä keskipitkällä aikavälillä.

Telesten vastuullisuuden johtamismallia on

kuvattu tarkemmin hallinto-, johto- ja valvon-

taelinten rooli (GOV-1) -kappaleessa. Sidosryh-

mien näkemyksiä tuodaan esiin johtamismallin

mukaisesti ja yllä kuvatun mukaisesti osana

muuta normaalia johtoryhmätyöskentelyä.

Tärkeimmiksi määriteltyjen sidosryhmien nä-

kemyksiä kartoitettiin osana vuonna 2024

toteutettua kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysia. Tärkeimmät sidosryhmiltä saadut nä-

kökulmat toimivat syötteenä strategiatyölle.

KESTÄVYYDEN OLENNAISET

VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET (SBM-3)

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on määritelty hyödyntäen

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Sen

tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi

olla merkitystä yrityksen strategian toteu-

tumiselle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä

samalla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoi-

mien vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäris-

töön. Telesten ensimmäinen kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysi tehtiin vuonna 2024.

Analyysiä päivitettiin vuoden 2025 aikana.

Olennaisimmiksi määritellyt vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla ole-

vassa taulukoissa ESRS-standardikohtaises-

ti. Lisäksi niistä kerrotaan kunkin yksittäisen

aihekohtaisen standardin alla. Tämä raportti

keskittyy ESRS:n kattamiin aihealueisiin. Tie-

toturva tunnistettiin vuoden 2025 kaksinker

taisen olennaisuuden analyysin päivityksessä

uudeksi olennaiseksi kestävyysriskiksi. Tie-

toturva on yhteisökohtainen aihealue, jota

käsitellään osiossa ESRS G1, hallintotapa ja

yrityskulttuurit.

ESRS2, SMB-2, 45a, ai-v, 45b

ESRS2, 45a-d

ESRS2, SMB-2, 48h

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS2, SBM-3, 48a, c

Taulukko 1: Olennaiset vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan

Aihe Vaikutus ympäristöön

tai yhteiskuntaan

Myönteinen/

Kielteinen

Tarkempi kuvaus

vaikutuksesta

Tosiasiallinen/

mahdollinen

Kohta arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen Omat toiminnot ja koko arvoketju

tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Uudet ympäristöystävälliset

teknologiat

Myönteinen Energiatehokkaat ratkaisut ja tuotteet

sekä uudet innovatiiviset teknologiat

mahdollistavat kestävämmän ja

vähähiilisemmän infrastruktuurin sekä

vihreän siirtymän.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Tuotteiden hiilijalanjäljen

vähentäminen energia-

tehokkailla ratkaisuilla

Myönteinen Merkittävä osa Telesten tuotteiden

hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden

käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät

hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Tosiasiallinen Asiakkaat

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Kestävien käytäntöjen

edistäminen ja toteuttaminen

koko arvoketjussa

Myönteinen Haastamalla koko arvoketjua mukaan

päästövähennyksiin ja kestäviin

käytäntöihin Telestellä on mahdollisuus

positiiviseen vaikutukseen.

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Matkustamisesta

aiheutuvien päästöjen

Myönteinen Telesten mahdollistamat luotettavat

verkkoratkaisut vähentävät

matkustamisen tarvetta ja tekevät

joukkoliikenteestä sujuvampaa

ja houkuttelevampaa.

Tosiasiallinen Asiakkaat ja

loppukäyttäjät

Energia Tuotteiden elinkaaren

aikaisen energiankulutuksen

vähentäminen.

Myönteinen Merkittävä osa Telesten tuotteiden

hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden

käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät

Telesten hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Tosiasiallinen Oma toiminta,

asiakkaat

Energia Energiankulutus ja energian

alkuperä omissa toiminnoissa

ja logistiikassa

Kielteinen Energiankulutuksella on monia

negatiivisia ympäristövaikutuksia,

kuten energiatuotannosta aiheutuvat

päästöt. Päästöjen määrään

vaikuttavat merkittävästi käytetyn

energian lähde ja tuotantotapa.

Tosiasiallinen Oma toiminta,

toimitusketju

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Kiertotalous (E5)

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Tuotannon raaka-aineiden

kulutuksen ympäristövaikutus

Kielteinen Merkittävän ympäristövaikutuksen

omaavien raaka-aineiden käyttö

tuotannossa.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Kierrätettyjen materiaalien

käyttö tuotannossa

Myönteinen Alumiini on merkittävä raaka-aine

Telesten tuotteissa ja kierrätetyn

alumiinin käyttö vähentää ympäristö-

vaikutuksia ja edistää kiertotaloutta.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Resurssien

ulosvirtaus liittyen

tuotteisiin ja

palveluihin

Kiertotalouden

edistäminen tuottamalla

helposti kierrätettäviä ja

korjattavia tuotteita.

Myönteinen Tuotteet on suunniteltu korjattavaksi

sekä helposti purettavaksi, mikä

parantaa kierrätettävyyttä ja

pidentävät tuotteiden elinkaarta.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Jäte Pitkäikäiset tuotteet

vähentävät

ympäristökuormitusta.

Myönteinen Modulaariseksi suunnitellut laitteet

mahdollistavat ohjelmisto-

päivitykset ja korjattavuuden, mikä

pidentää tuotteiden elinkaarta ja

vähentää jätteen syntymistä.

Tosiasiallinen Asiakkaat

Jäte Tuotetun jätteen määrä Kielteinen Telesten toiminnasta syntyy pääosin

kierrätettävää jätettä.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Oma työvoima (S1)

Työolot Vähimmäis- ja yhtäläinen

palkka

Myönteinen Telesten panostukset työntekijöiden

riittävään ja yhtäläiseen palkkaan,

koulutukseen ja taitojen kehittämiseen

kaikissa toimintamaissa parantavat

työntekijöiden hyvinvointia

Mahdollinen Oma toiminta

Työolot Pohjoismainen

johtamismalli parantaa

työ- ja yksityiselämän

tasapainoa

Myönteinen Telesten työnantajana mahdollistamat

joustot, kuten liukuva työaika,

etätyömahdollisuus, vanhempainloma ja

lastenhoitomahdollisuudet parantavat

työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä

toimet myös mahdollistavat pitkät

työurat ja korkean työtyytyväisyyden.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Yhtäläinen kohtelu

ja mahdollisuudet

kaikille

Sukupuolten tasa-arvo

ja sama palkka

samanarvoisesta työstä

Kielteinen Työntekijöiden ja hallituksen jäsenten

monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus,

naisten osuus työvoimasta

Tosiasiallinen Oma toiminta

Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Yrityskulttuuri Eettiset toimintaperiaatteet

ja ilmoituskanava

Myönteinen Vahva yrityskulttuuri kannustaa

eettiseen liiketoimintaan

Tosiasiallinen Oma toiminta

Ilmoittajien

suojaaminen

Yhteiskunnan taloudelliset ja

yleiset edut

Myönteinen Ilmoittajien tehokas suojaaminen

parantaa yhteisiä etuja vahingoittavien

väärinkäytösten ennaltaehkäisemistä

ja havaitsemista sekä mahdollisuuksia

puuttua väärinkäytöksiin

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS2, 48cii-iv

Yllä esitetyt, ilmastonmuutokseen ja kier-

totalouteen liittyvät kielteiset vaikutukset

liittyvät hiilidioksidipäästöihin ja materiaalien

kulutukseen. Ne ovat tyypillisiä valmistavalle

teollisuudelle. Myönteiset vaikutukset ilmas-

tonmuutokseen ja kiertotalouteen vuoros-

taan linkittyvät suoraan Telesten toimintaan

ja strategiaan. Oman työvoiman osalta sekä

myönteiset vaikutukset että kielteiseksi mää-

ritelty vaikutus liittyvät Telesten toiminta-

malliin ja strategiaan. Hallintotapaan liittyvät

myönteiset vaikutukset liittyvät Telesten

toimintamalliin ja strategiaan. Kaikki olen-

naisiksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu

keskipitkällä aikavälillä.

Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset liit-

tyvät pääosin Telesten omaan toimintaan

ja toimintamalliin. Ilmastonmuutokseen ja

kiertotalouteen liittyvät vaikutukset sisäl-

tävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä

vaikutuksia, kuten tuotteiden käytönaikainen

energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt

ja energiatehokkaat tuotteet. Hyvään hal-

lintotapaan liittyvät vaikutukset ulottuvat

omien toimintojen lisäksi myös arvoketjuun

liikesuhteiden kautta.

Olennaisuusanalyysin perusteella mää-

riteltiin myös yhtiön olennaisimmat riskit ja

mahdollisuudet.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet on

kuvattu alla olevissa taulukoissa ESRS-stan-

dardikohtaisesti. Kaikki kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysissä merkittäväksi

määritellyt mahdollisuudet linkittyvät il-

mastonmuutokseen, kun taas riskejä on tun-

nistettu olennaiseksi ilmastonmuutokseen,

kiertotalouteen, omaan työvoimaan ja hyviin

hallintotapoihin liittyen.

Taulukko 2 Olennaiset kestävyysriskit

Aihe Riskin kuvaus Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun Aikahorisontti

(Lyhyt → 2026,

Keskipitkä → 2030,

Pitkä → 2050)

Kohta

arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Siirtymäriskit

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen aiheuttama

yhteiskunnallinen epävarmuus

Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin

saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat

vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten

kauppasopimusten muutokset voivat

heikentää Telesten kilpailukykyä.

Kaikki

aikahorisontit

Koko arvoketju

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Lisääntyvä regulaatio Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset

voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet

regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja

aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Komponenttien saatavuusongelmat

tai toimittajan valmistuksen

loppuminen kokonaan

Suuri osa Telesten liikevaihdosta tulee tuote-

liiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat

alttiita komponenttien saatavuushaasteille.

Komponenttimuutos voi edellyttää uuden

tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuus-

haasteet voivat laskea kannattavuutta myös,

mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri

valuutassa kuin valmistus ja yrityksen

kirjanpito toimivat.

Kaikki

aikahorisontit

Toimitusketju

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

teknologiasiirtymään.

Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologia-

siirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.

Keskipitkä-pitkä Oma toiminta,

asiakkaat

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Asiakkaan liiketoiminnan

epävarmuus ilmastosyistä

Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee ilmaston-

muutoksen kannalta riskialttiilla seuduilla.

Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen

asiakkuuden kokoon.

Keskipitkä-pitkä Asiakkaat

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Fyysiset riskit

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat

sähkö- ja tietoliikennekatkot

Sähkö- ja tietoliikennekatkojen seurauksena

tuotanto seisahtuu ja muun organisaation

työ häiriintyy. Seurauksena voi olla myös

konerikkoja ja pieniä määriä materiaalihukkaa.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Helleaallot ja pysyvä lämpötilan

nousu

Jäähdytystarpeen lisääntyminen tuotannossa,

prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden

valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita.

Tuotteiden lämmönkestävyys/jäähdytystarve

kasvavat.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Energia Lisääntyvä energiankulutus muuttuvien

sääolosuhteiden vuoksi

Jäähdytys- tai lämmitystarpeen lisääntyminen

tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa.

Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja

olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/

jäähdytystarve kasvavat.

Keskipitkä-pitkä Oma toiminta ja

toimitusketju

Kiertotalous E5

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Geopoliittiset uhat: esimerkiksi Kiina-

Taiwan-konﬂiktin eskaloituminen ja

komponenttien (erityisesti

puolijohteiden) toimitushäiriöt

Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin

ympäristöystävällisten materiaalien

saatavuushaasteisiin.

Keskipitkä Toimitusketju

Oma työvoima S1

Työolot Avaintyöntekijöiden menetys

työ- ja yksityiselämän tasapainon

heikkenemisen vuoksi

Henkilöstöön liittyvien kustannussäästöjen

vuoksi on suuri riski, että työ- ja yksityiselämän

tasapaino heikkenee ja Teleste menettää

avainhenkilöitään.

Keskipitkä Oma toiminta

Hyvä hallintotapa

Liiketoiminnan

harjoittaminen (G1)

Korruptio ja

lahjonta

Korruptio tai lahjonta Telesten

toimitusketjussa tai omassa

toiminnassa

Telesten tai sen toimittajan yhdistäminen

korruptio- tai lahjontasyytteeseen voisi

johtaa liiketoiminnan päättymiseen joidenkin

asiakkaiden kanssa.

Keskipitkä Oma toiminta ja

toimitusketju

Kyberturvallisuus Kyberhyökkäys Onnistunut kyberhyökkäys voi johtaa

sisäisiin tai ulkoisiin tietovuotoihin tai

liiketoiminnan häiriöihin.

Keskipitkä Oma toiminta ja

asiakkaat

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaisik-

si määritellyt riskit analysoitiin tarkemmin

resilienssianalyysitarkastelussa. Samassa

yhteydessä riskit ryhmiteltiin laajemmiksi

kokonaisuuksiksi ymmärrettävyyden pa-

rantamiseksi. Resilienssianalyysin tulokset

on kuvattu tarkemmin ilmastonmuutosta

käsittelevässä osiossa E1. Monien riskien

osalta vaikutukset Telesten liiketoimintaan

sekä toimenpiteet riskiin varautumiseksi ovat

käytännössä varsin samankaltaisia.

Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutuk-

set on arvioitu tapahtuvaksi aikavälillä 1-5

vuotta.

Riskien aikahorisontti on kuvattu

yllä olevassa taulukossa.

Taulukossa 3 on kuvattu ilmastonmuu-

tokseen liittyvät fyysiset sekä siirtymämah-

dollisuudet. Olennaisia mahdollisuuksia ei

tunnistettu muista ESRSaihealueista.

ESRS2, SBM-3, 48a

ESRS2, SBM-3, 48ciii

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Taulukko 3 Olennaiset mahdollisuudet

Aihe Mahdollisuuden kuvaus Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun Mahdollisuuden

tyyppi

Kohta

arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien

muutosten luomat liiketoiminta-

mahdollisuudet

Esim. myrskyissä vaurioituneiden laitteiden

korvaaminen, enemmän huoltoa tai etähuoltoa,

energiatehokkaat laitteet. Laitteet äärimmäisiin

sääolosuhteisiin.

Fyysinen Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

liittyvät liiketoimintamahdollisuudet

Kiristyvä lainsäädäntö voi lisätä liiketoiminta-

mahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen

ja älykkäiden verkkoratkaisuiden parissa.

Siirtymä Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Täysin uusien liiketoiminta-alueiden

syntyminen transitiossa kohti

ilmastokestävämpää tulevaisuutta

Vihreä siirtymä voi luoda odottamattomia

tarpeita kehittää uusia tuotteita tai sovelluksia,

joita Telesten teknologia ja innovaatio-

osaaminen tukevat.

Siirtymä Koko arvoketju

ESRS2, SMB-3, 48a

ESRS2, SMB-3, 48b, d, f

ESRS2, SBM-3, 48g

Olennaiset kestävyysvaikutukset ja riskit

on suurilta osin huomioitu yhtiön vastuul-

lisuustyössä, strategian taustatekijöissä,

liiketoimintamallissa ja päätöksenteossa.

Kestävyystyön kehitys on jatkuvaa ja eri-

tyisesti kestävyyteen liittyvien mahdol-

lisuuksien hallintaan kiinnitetään jatkossa

enemmän huomiota. Telestellä ei ole mer-

kittävä vastuullisuuteen vaikuttavia riskejä,

jotka tällä hetkellä vaikuttaisivat seuraavaan

vuotuiseen taloudelliseen raportointiin.

Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet

huomioidaan konsernitason riskien ja mah-

dollisuuksien hallintaprossissa. Telesten

strategia ja liiketoimintamalli muokkautu-

vat tarvittaessa riskien mitigoimiseksi ja

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riskien

ja mahdollisuuksien hallintaprosessi antaa

syötettä strategiatyöhön.

Strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä

yllä kuvattujen ilmastoon liittyvien riskien osal-

ta on analysoitu ilmastoresilienssianalyysin

yhteydessä. Analyysin tulokset on kuvattu

taulukossa 8. resilienssianalyysi. Analyysin pe-

rusteella Telesten strategiset toimenpiteet,

teknologinen innovointikyky, vahva oma tuo-

tekehitys, valmistusosaaminen sekä yhteistyö

toimittajien kanssa lisäävät resilienssiä ilmas-

tonmuutoksen aiheuttamien riskien osalta.

Muiden riskien, vaikutusten ja mahdollisuuk-

sien osalta yhtiö ei ole tehnyt yksityiskohtaista

analyysiä. Yhtiö ei tunnistanut erillisiä, olen-

naisiin riskeihin ja mahdollisuuksien liittyviä

merkittäviä taloudellisia vaikutuksia raportoin-

tikaudella. Yhtiö ei ole tehnyt taloudellisia en-

nusteita, joissa yksittäisen riskin vaikutus olisi

merkittävä seuraavalla raportointikaudella.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi

katselmoitiin ja päivitettiin vuoden 2025 aika-

na. Päivitysprosessiin ei osallistettu Telesten

ulkopuolisia sidosryhmiä, koska vuoden 2024

analyysiä sidosryhmiä osallistettiin proses-

siin ja toiminnassa ei ollut tapahtunut mer-

kittäviä muutoksia.

Katselmoinnissa sekä vaikutuksiin, ris-

keihin että mahdollisuuksiin tehtiin hieman

muutoksia. Vaikutuksien osalta muutokset

eivät olleet merkittäviä, ainoastaan kor-

jauksia vaikutusten kuvauksiin. Vaikutusten

lukumäärä pysyi samana. Olennaisten ris-

kien listalle nousi kaksi uutta riskiä. Riskit

liittyvät kyberturvallisuuteen ja korruptio ja

lahjonta -aihealueisiin. Näistä aihealueista

raportoidaan osana ESRS G1, hallintotapa ja

yrityskulttuuri -kappaletta. Myös olennaisiin

mahdollisuuksiin tehtiin muutoksia. Edelli-

seen raportointikauteen verrattuna

mahdollisuuksien lukumäärä pieneni vii-

destä kolmeen. Vuoden 2025

kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on

katselmoitu ja hyväksytty Telesten vastuulli-

suuden johtamismallin mukaisesti.

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

KUVAUS OLENNAISTEN

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA

ARVIOINTIPROSESSEISTA (IRO-1)

Telestellä on konserninlaajuinen vakiintunut

ja säännöllisesti toistettava riskienhallinta-

prosessi, jota ESRS-standardin vaatimus-

ten mukainen kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysi täydentää. Kestävyystyötä ohjaa-

vien teemojen ja vaikutusten arviointiin on

hyödynnetty kestävyyden kaksinkertaisen

olennaisuusuuden analyysia.

Vuoden 2024 aikana Teleste teki ES-

RS-standardin mukaisen olennaisuusana-

lyysin, jonka perusteella arvioitiin keskeisiä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka

liittyvät yrityksen liiketoimintaan erityisesti

kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli

tunnistaa ja arvioida ne vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä

yrityksen strategian toteutumiselle lyhyellä

ja pitkällä tähtäimellä sekä samalla tunnis-

taa ja arvioida yhtiön liiketoimien vaikutuksia

yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yhtiön aiempi

riskienhallintaprosessi keskittyy ensisijaisesti

tunnistamaan ja arvioimaan riskejä, uhkia ja

mahdollisuuksia, joilla on merkitystä yhtiön

strategian toteuttamiselle tai arvon säilyt-

tämiselle. Kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysin tuoma lisä vakiintuneeseen riskien-

hallintaprosessiin on yhtiön vaikutus yhteis-

kuntaan ja ympäristöön sekä niihin liittyvät

riskit ja mahdollisuudet.

Olennaisten vaikutusten määritystyö

aloitettiin tausta-analyysillä. Sen tarkoituk-

sena oli tuottaa pitkä lista Telesten konteks-

tissa mahdollisista vaikutuksista ihmisiin ja

ympäristöön. Tausta-analyysissä huomiotiin

Telesten liiketoimintatavoitteet, arvot, toimi-

alalle olennaiset vaikutukset ja

raportointivaatimukset. Pitkä vaikutuslis-

ta sisälsi yhteensä 125 vaikutusta, jotka ryh-

miteltiin 21 ESG-teemaan (lyhyt lista) olen-

ESRS2, IRO-1, 53a

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

naisuuden määrittämisen helpottamiseksi.

Seuraavassa vaiheessa päätettiin ana-

lyysiin mukaan otettavat sidosryhmät. Olen-

naisuusanalyysissä merkittävimmiksi sidos-

ryhmiksi määriteltiin toimittajat, asiakkaat,

omistajat ja sijoittajat sekä oma henkilöstö.

Koska yhtiön hallitus sisältää myös omistajia,

edusti hallitus olennaisuusanalyysissä sijoit-

tajien ja omistajien näkökulmaa.

Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ase-

tettiin tärkeysjärjestykseen skaalalla 1-5 sekä

sidosryhmien edustajien että telesteläisten

toimesta. Näin saatiin vaikutuksen merkit-

tävyys. Lisäksi vaikutuksen olennaisuuden

kokonaisarvosanaan vaikuttivat laajuus, jota

arvioitiin skaalalla 1-5, peruuttamattomuus,

jota arvioitiin skaalalla 1-5, sekä todennä-

köisyys, jota arvioitiin skaalalla 0-1, jossa

1=100%.

Vaikutus katsottiin olennaiseksi joko

näiden neljän kohdan yhteenlasketun koko-

naispistemäärän tai korkean merkittävyyden

perusteella. Olennaisuuden raja-arvoksi mää-

riteltiin kokonaispistemäärän osalta 3. Lisäksi

olennaisiksi määriteltiin myös vaikutukset,

joiden merkittävyys oli 4 tai korkeampi.

Olennaisten vaikutusten arvioinnin yh-

teydessä vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön

pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laa-

jasti osallistamalla arviointiin eri sidosryhmiä.

Pitkän vaikutuslistan tausta-analyysissä

pyrittiin huomioimaan koko toimialan vaiku-

tukset. Arvoketjun näkökulma huomioitiin

osallistamalla prosessiin sekä toimittajia

että asiakkaita. Sidosryhmien näkökulma

huomioitiin haastattelemalla ulkopuolisten

sidosryhmien edustajia. Myös oma henkilös-

tö osallistui laajasti olennaisuusanalyysiin.

Ulkoisten sidosryhmien edustajat arvioivat

vaikutusten olennaisuutta. Olennaisuusa-

nalyysissä käytettiin apuna ulkopuolisia

asiantuntijoita.

Vaikutusten olennaisuutta arvioitiin

vaikutusten merkittävyyden, laajuuden, pe-

ruuttamattomuuden ja todennäköisyyden

perusteella. Kielteisten vaikutusten osalta

arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen

peruuttamaton luonne; mikäli vaikutus ko-

konaisarvo ei ylittänyt olennaisuuden kyn-

nysarvoa, mutta sen peruuttamaton luon-

ne oli arvioitu korkeaksi, määriteltiin se silti

olennaiseksi. Vaikutukset jaoteltiin todelli-

siin vaikutuksiin ja mahdollisiin vaikutuksiin.

Mahdollisille vaikutuksille määriteltiin myös

todennäköisyys. Prosessin yhteydessä ei

erikseen tunnistettu tai huomioitu erityisiä

toimintoja tai liiketoimintasuhteita, joihin liit-

tyy kasvanut riski haitallisille vaikutuksille.

Kaikki olennaisuusrajan ylittävät todelliset

ja mahdolliset vaikutukset ovat olennaisia.

Myös olennaisten riskien ja mahdollisuuk-

sien arviointi aloitettiin laatimalla pitkä lista

mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja

mahdollisuuksia. Lista laadittiin Telesten ris-

kianalyysin perusteella ja sitä täydennettiin

mahdollisuuksilla sekä muilla riskeillä työ-

pajassa. Lista sisälsi yhteensä 150 riskiä

ja mahdollisuutta, jotka kattoivat kaikki 10

ESRS-standardia ja joitakin yrityskohtaisia

aihealueita. Riskien ja mahdollisuuksien suu-

ruus ja todennäköisyys arvioitiin projektipääl-

liköiden toimesta. Arviointi sisälsi seuraavat

näkökulmat: suuruus: Vaikutus yrityksen ke-

hitykseen, taloudelliseen asemaan, talou-

delliseen suorituskykyyn, kassavirtoihin, ra

hoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin

lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Suuruus arvioitiin miljoonina euroina. Toden-

näköisyys: Kuinka todennäköistä on, että riski

tai mahdollisuus toteutuu. Todennäköisyys

arvioitiin skaalalla 0-1, missä 1=100 % toden-

näköisyys toteutumiselle.

Riskien ja mahdollisuuksien analyysin

pohjana käytettiin samoja taustamateriaa-

leja kuin vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi

ilmastoriskien osalta vaikutusten ja riskien ja

mahdollisuuksien välinen yhteys on selkeä.

Riski tai mahdollisuus katsottiin olennai

seksi, mikäli sen suuruus on yli 1,35 miljoonaa

euroa tai vaikutuksen ja todennäköisyyden

yhteispistemäärä oli 1 tai enemmän (astei-

kolla 0-3).

Olennaisuusanalyysissa keskityttiin arvi-

oimaan erityisesti vastuullisuuteen liittyviä

riskejä. Osittain rajanveto vastuullisuus- ja

muiden riskien välillä oli haastavaa. Riskien

tarkemman analysoinnin yhteydessä kävi

ilmi, että esimerkiksi olennaiseksi määritel-

lyn riskin, valuuttakurssien muutos, yhteyttä

ilmastonmuutokseen oli vaikea perustella.

Vuoden 2024 raportoinnin yhteydessä myös

havaittiin, että vaikutusten yhteyttä riskei-

hin ja mahdollisuuksien olisi hyvä huomioida

tarkemmin jo kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysin yhteydessä.

Koska kestävyysraportoinnin perustana

oleva kaksinkertaisen olennaisuuden ana-

lyysi tehtiin erillisenä prosessina, eivät sen

tulokset ole täysin vertailukelpoiset yhtiön

aiempiin olennaisuus tai riskiarviointeihin.

Yhtiö pitää kestävyysriskejä samanarvoisina

kuin muita riskejä, mutta vuoden 2024 rapor-

toinnin osalta eri analyysien tulosten huono

vertailtavuus ei mahdollistanut samanlaista

prosessia kaikkien yhtiön riskien huomioimi-

selle taloudellisessa ja kestävyysraportoin-

nissa. Tämä huomiotiin riskien ja mahdolli-

suuksien arviointiprosessin kehitystyössä

vuoden 2025 aikana. Nykyisen käytännön

mukaisesti vastuullisuuteen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet arvioidaan ja käsitellään osa-

na konsernitason riskien -ja mahdollisuuksien

hallintaprosessia.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet analysoitiin ulkopuolisen asiantun-

tijan vetämässä työpajassa, johon osallistui

Telesten olennaisuusanalyysiprojektiryhmän

jäseniä. Projektiryhmään kuului myös Teles-

ten johtoryhmän jäseniä. Työpajassa mää-

riteltiin myös olennaisuuden kynnysarvot.

Olennaisuusanalyysin loppuraportti ja olen-

naiset kestävyysnäkökulmat hyväksyttiin

myös yhtiön hallituksessa.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyy-

sissä olennaisiksi määritellyt riskit ja mah-

dollisuudet ovat mukana konsernin riskien

ja mahdollisuuksien rekisterissä. Vastuulli-

suuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet,

jotka on tunnistettu osana konsernitason

riskien- ja vaikutusten hallintaprosessia toimi-

vat syötteenä kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysiprosessissa.

Yhtiö pitää kestävyyteen liittyviä ris-

kejään samanarvoisina kuin muita riskejä ja

huomioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet osana riskien ja mahdollisuuk-

sien arviointiprosessia.

Olennaisuusanalyysin pohjana toimii taus-

ta-analyysi. Siinä huomiotiin Telesten liiketoi-

mintatavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset

vaikutukset ja raportointivaatimukset. Ris-

kien ja mahdollisuuksien taustamateriaalina

käytettiin lisäksi mm. ilmastoriskianalyysiä.

Merkittävien (materiaalisten vaikutusten

perusteella tunnistettiin raportointivaatimuk-

set, jotka Telesten kestävyysraportin tulee

ESRS2, IRO-1, 53b, bi-iv

ESRS2, IRO-1, 53c, ci-iii

ESRS2, IRO-1, 53d

ESRS2, IRO-1, 53e

ESRS2, IRO-1, 53f

ESRS2, IRO-1, 53g

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

kattaa. Telestelle relevantit aihekohtaiset

raportointistandardit ovat

1. ESRS E1, ilmaston muutos

2. ESRS E5, resurssien käyttö

ja kiertotalous

3. ESRS S1, oma työvoima

4. ESRS G1, hallintotapa ja

yrityskulttuuri

Lisäksi Telesten kestävyysstrategiaa

ja tavoitteita kuvataan standardin ESRS 2

mukaisesti. Raportoitavat näkökohdat mää-

riteltiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysi -projektia. ESRS standardien vaati-

mukset huomioitiin jo olennaisten vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyn

yhteydessä. Raportoitavat standardit mää-

riteltiin kaksinkertaisen olennaisuuden huo-

mioivan olennaisanalyysissa määritettyjen

näkökohtien perusteella.

Olennaisuusanalyysiprosessin taus-

ta-analyysissa pyrittiin huomioimaan kat-

tavasti Telesten kontekstissa mahdolliset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Myös

pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luon-

nonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuu-

teen ja ekosysteemeihin liittyvät näkökohdat

olivat edustettuina olennaisuusanalyysin 21

ESG-teemaa sisältävällä lyhyellä listalla, josta

sidosryhmien edustajat määrittivät Telestelle

olennaisimmat teemat. Telesten omaan toi-

mintaan liittyviä ympäristön pilaantumiseen

ja veden käyttöön sekä jätevesiin liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia halli-

taan osana konsernin ympäristöjärjestelmää.

Teleste on arvioinut ylätasolla todellisia ja

mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen

ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia

omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa hyö-

dyntäen Key Biodiversity areas -mittaristoa.

Arvoketjulle ei ole tehty erillistä arviointia.

Key biodiversity areas-mittariston mukaan

Telesten toimipaikat eivät sijaitse biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla

tai niiden läheisyydessä. Telesten tuotanto-

laitokset tai toimistot eivät ole ympäristölu-

van varaisia ja tuotantolaitosten tai muiden

toimipisteiden osalta ei ole todettu, että on

tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoi-

suuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Olennaisuusanalyysin lisäksi ei ole jär-

jestetty erillisiä sidosryhmien tai mahdollis-

ten vaikutusten alaisina olevien yhteisöjen

kuulemisia.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessista

(E1.IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmas-

tonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia olennaisuusanalyysissä.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset todettiin

olennaiseksi vaikutukseksi. Olennaisuusana-

lyysistä kerrotaan tarkemmin tämän osion

alkupuolella.

Jo tätä aiemmin, Teleste on tunnistanut ja

arvioinut ilmastonmuutoksen riskejä ja mah-

dollisuuksia ilmastoriskianalyysissa 2023.

Ilmastoriskianalyysin yhteydessä pyrittiin

systemaattisesti tunnistamaan ilmastonmuu-

tokseen liittyvät mahdolliset riskit ja liike-

toimintamahdollisuudet. Näistä määritettiin

yhtiön toiminnan kannalta merkittävimmät.

Nämä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet

toimivat syötteenä kaksinkertaisen olennai-

suuden arvioinnissa 2024, jolloin huomioitiin

laajemmin riskit myös sidosryhmäsuhteiden

näkökulmasta. Arviointi kattoi ilmastonmuu-

tokseen liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien

tunnistamisen sekä riskin voimakkuuden ja

todennäköisyyden arvioinnin.

Yritys hyödynsi TCFD-suosituksia ja

IPCC:n skenaarioita arvioidessaan omaisuu-

tensa ja toimintojensa ilmastoriskialttiutta.

Arviointi kattoi merkittävimmät toimitilat ja

toiminnot.

Riskien arvioinnissa käytettiin

kahta skenaariota: ensimmäisessä oletetaan

maailmanlaajuisen lämpötilan nousevan 1,5–

2 asteella ja toisessa yli 4 asteella vuoteen

2100 mennessä (pohjana RCP 2.6 ja IPCC

2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022

SSP5-8.5).

Alle kahden asteen skenaariossa olete-

taan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien

tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvavan

ja sääntelyn lisääntyvän edellyttäen esimer-

kiksi tuotantoketjun läpinäkyvyyden kehitty-

mistä. Lisäksi tässä skenaariossa hiilitullien,

EU:ssa CBAM:in (Carbon border adjustment

mechanism) ja muun hiilen hinnoitteluun ja

päästökauppaan liittyvän sääntelyn on ar-

vioitu vaikuttavan liiketoimintaympäristöön.

Tässä alle 2 asteen skenaariossa pahimmilta

fyysisiltä riskeiltä vältyttäisiin ja alttius näi-

den riskien haittavaikutuksille on matalampi

Pohjois-Euroopassa kuin muualla. Fyysiset

riskit, kuten myrskyt ja tornadot sekä tulvat

ja metsäpalot kuitenkin lisääntyvät. Maan-

tieteellisten alueiden määrä, jolla asuminen

ja työolot käyvät mahdottomiksi tai tuotta-

vuus laskee lämpötilan vuoksi merkittävästi,

on kuitenkin vähäinen tässä alle 2 asteen

skenaariossa.

Yli 4 asteen skenaariossa oletetaan liike-

toimintaympäristön muuttuvan vaikeammin

ennakoitavaksi tai epästabiiliksi. Teknologioi-

den osalta sopeutumisen oletetaan vaativan

investointeja sekä sopeutumista edistävien

tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Mark-

kinariskit ja saatavuusongelmat perushyö-

dykkeissä ja raaka-aineissa ovat mahdollisia.

Lisäksi tässä skenaariossa rauhan ja vapaan

liikkuvuuden menettäminen ovat mahdollisia,

samoin ilmastopakolaisaallot. Fyysiset riskit

lisääntyvät ja voivat aiheuttaa paitsi suora-

naista haittaa omaisuudelle ja ihmisille, myös

epäsuoria menetyksiä esimerkiksi rahtien ja

hankinnan häiriintyessä, liiketoiminnan kes-

keytymisiä, korjauskuluja ja sopeutumisen

edellyttämiä kustannuksia. Joillain mante-

reilla muutokset voivat aiheuttaa hengen,

terveyden tai tuottavuuden menetyksiä.

1,5–2 asteen skenaario on erityisen hyö-

dyllinen siirtymäriskien tunnistamisessa ja

arvioinnissa, kun taas fyysisten riskien osal-

ta yli 4 asteen skenaario tarjoaa paremman

pohjan.

Arvioinnissa otettiin huomioon ilmaston-

muutoksen mahdolliset fyysiset sekä siir-

tymävaikutukset Telesten markkina-alueilla

sekä toimittajiin ja asiakkaisiin kohdistuvat

vaikutukset arvoketjussa lähellä Telesteä.

Skenaarioanalyysissa huomioitiin Telesten

tuotantolaitosten sijainti erityisesti fyysisten

ilmastoriskien todennäköisten vaikutusten

osalta. Analyysissä huomioitiin myös mer-

kittävien asiakkaiden ja toimittajien maan-

tieteellinen sijainti esimerkiksi mahdollisen

merenpinnan nousun aiheuttaman riskin

arvioimiseksi.

Riskejä tunnistettiin lyhyellä, keskipitkällä

ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoriskien arviointi

kattaa arvion siitä, millaisille ilmastonmuu-

toksen aiheuttamille uhille Telesten omaisuus

ESRS2, IRO-1,59

ESRS2, IRO-1, Lisäys C,

E2 (11), E3 (8) ja E4 (17-19 )

E1, E1.IRO-1 20a, AR9

E1, E1.IRO-1 AR 11c

E1, E1.IRO-1 AR 13c

E1, E1.IRO-1 AR 11d

E1, E1.IRO-1 20b, E1.IRO-1 20c

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ja liiketoiminta voisivat altistua lyhyessä, kes-

kipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa.

Aika-

horisontti määritettiin seuraavasti: lyhyessä

aikahorisontissa riskin arvioitiin realisoituvan

vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuo-

teen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen

2050 mennessä.

Samoja periaatteita käy-

tettiin myös siirtymäriskien tunnistamisessa

ja altistumisen arvioinnissa.

Fyysisten riskien ja vaarojen arviointi

kattaa äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan

nousun sekä pitkäaikaiset ilmastonmuutok-

sen vaikutukset. Lyhyellä aikavälillä huomi-

oitiin äkillisten sääilmiöiden tuomat vaarat,

kuten tulvat ja myrskyt, kun taas pitkällä

aikavälillä tarkasteltiin pysyviä muutoksia

ja vaaroja, kuten merenpinnan nousua sekä

pysyvää lämpötilan nousua. Siirtymäriskien

osalta on huomioitu esimerkiksi kiristyvän

regulaation vaikutukset yrityksen kilpailu-

kykyyn. Skenaarioihin pohjautuva analyy-

si tarjoaa pohjan riskien priorisoinnille ja

sopeutumisstrategioiden suunnittelulle.

Skenaarioiden käyttö varmistaa, että arvi-

ointi kattaa riskit mahdollisissa vakavissa

kehityskuluissa, mikä tukee strategista pää-

töksentekoa ja sopeutumistoimenpiteiden

suunnittelua.

Riskien arviointiin osallis-

tettiin asiantuntijoita eri puolilta organisaa-

tiota. Teleste katsoo siten, että käytetyt

skenaariot kattavat sen todennäköiset riskit

ja epävarmuustekijät.

Ilmastoriskit ovat

osa talousjohtajan hallinnoimaa riskientar-

kasteluprosessia. Käytetyt ilmastoskenaa-

riot eivät ole ristiriidassa tilinpäätöksessä

käytettyjen kriittisten ilmastoon liittyvien

oletusten kanssa.

Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien ana-

lyysissa arvioitiin vaikutusta liiketoimintaan

Ilmastonmuutokseen liittyville vaaroille,

siirtymätapahtumille tai fyysisille riskeille.

Vaikutusta strategiaan ja liiketoimintaan

tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin resiliens-

sianalyysin yhteydessä. Ilmastoriskeistä

sekä niiden hallinnasta on kerrottu tarkem-

min osiossa E1 Ilmastonmuutos, taulukossa

"Resilienssianalyysi".

Telesten liiketoiminta tukee vihreää siirty-

mää, koska se muuan muassa edistää julkisen

liikenteen käyttöä sekä tarjoaa energiate-

hokkaita verkkoratkaisuja. Omaisuuksia tai

liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät ole

yhteensopivia ilmastoneutraalin talouden

tavoitteiden kanssa tai vaativat merkittä-

viä toimenpiteitä yhteensopivuuden takaa-

miseksi ei ole tunnistettu. Osa Telesten lii-

ketoiminnasta edistää EU-taksonomiassa

määriteltyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä

ympäristötavoitteita. Nämä liiketoiminnat on

esitetty tarkemmin kappaleessa "Asetuksen

(EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8

artiklan mukaiset tiedot".

E1, E1.IRO1 AR 11a,

E1.IRO-1 AR 12a

E1, E1.IRO-1 AR 11b

E1, E1.IRO-1 a

E1, E1.IRO-1 21,

E1.IRO-1 21

E1, E1.IRO-1 AR 11d,

E1.IRO-1 AR 12c

E1, E1.IRO-1 AR 13b

E1, E1.IRO-1 AR 15

E1, E1.SBM-3 19c

E1, E1.IRO-1 AR 12d

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Sisältöindeksi

Monialaiset standardit -ESRS2 “Yleiset tiedot”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysaiheet

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV- 2)

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelyihin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

(GOV-4)

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyys-

raportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin

osalta (GOV-5)

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(SBM-3)

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS

standardien tiedonantovaatimukset

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ

HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN

TIEDONANTOVAATIMUKSET (IRO-2)

Taulukko sisältää kaikki olennaisiksi määri-

tellyt standardit, ESRS 2, E1, E5, S1 ja G1.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Ympäristötiedot- ESRS E1 Ilmastonmuutos

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelyihin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Siirtymäsuunnitelma (E1-1)

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät riskit

ja niiden hallinta

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (E1 SBM-3)

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet (E1-2)

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit

Toimenpiteet (E1-3)

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät tavoitteet

Mittarit ja tavoitteet (E1-4)

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto-

päästöt ja kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6) Käytetty

siirtymäsäännöstä scope 3 päästöjen osalta

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS E5 “Resurssien käyttö ja kiertotalous”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS2, IRO Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi (E5.IRO-1)

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet (E5-1)

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet

ja resurssit

Toimenpiteet (E5-2)

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Mittarit ja tavoitteet (E5-3)

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien

resurssien käyttö (E5-4)

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)

Yhteiskunnalliset tiedot – ESRS S1 “Oma työvoima”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2, SBM-2)

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (ESRS 2, SBM-3)

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien

työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus (S1-4)

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuusmittarit (S1-9)

S1-10 Riittävä palkka Riittävä palkka (S1-10)

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot) (S1-16)

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus-

vaikutukset (S1-17)

Hallintotapatiedot – ESRS G1 “Liiketoiminnan harjoittaminen”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

G1-4 Korruptio ja lahjontatapaukset Korruptio ja lahjontatapaukset (G1-4)

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Vieressä oleva taulukko käsittää muista

EU-lainsäädännöstä johdetut tietopis-

teet, jotka on lueteltu ESRS 2:n liittees-

sä B. Se osoittaa, mitkä datapisteet

löytyvät raportistamme sekä tietojen

sijainnin raportilla.

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21

kohdan d alakohta

x x Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli (GOV-1)

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

x Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli (GOV-1)

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista 30 kohta

x Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista (GOV-4)

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

x x x N/A

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

x x N/A

ESRS 2 SBM-1Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään

toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

x x N/A

ESRS 2 SBM-1Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

x N/A

ESRS E1-1Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 menness 14 kohta

x Epäolennainen

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen

ulkopuolelle suljetut yritykset16 kohdan g alakohta

x x Epäolennainen

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

37 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope

3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

x x Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope

2- ja scope 3 - brutto-

päästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

53–55 kohta

x x x 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt (E1-6)

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

56 kohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville

fyysisille riskeille 66 kohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen

fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66

kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo

eriteltynä energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

x Epäolennainen

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

x Epäolennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta

x Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta x Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta x Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta x Epäolennainen

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

x Epäolennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

x Epäolennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta x Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät

ulosvirtaukset (E5-5)

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 x Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät

ulosvirtaukset (E5-5)

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f

alakohta

x Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14

kohdan g alakohta

x Epäolennainen

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat

due diligence -käytännöt 21 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja

toimenpiteet 22 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32

kohdan c alakohta

x Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat omille

työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S1-3)

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c

alakohta

x x Epäolennainen

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen

päivien määrä 88 kohdan e alakohta

x Epäolennainen

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

97 kohdan a alakohta

x x Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka 97 kohdan b alakohta

x Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta x Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

x x Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

x Epäolennainen

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta x Epäolennainen

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

x Epäolennainen

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 19 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat

due diligence -käytännöt 19 kohta

x Epäolennainen

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

36 kohta

x Epäolennainen

ESRS S3-1Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta x Epäolennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

x Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

x Epäolennainen

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 35 kohta

x Epäolennainen

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien

yleissopimus 10 kohdan b alakohta

x Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri (G1-1)

(MDR-P, MDR-A)

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan

d alakohta

x Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet ja

yrityskulttuuri (G1-1)

(MDR-P, MDR-A)

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

x x Korruptio ja

lahjontapaukset (G1-4)

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

x Korruptio ja

lahjontatapaukset (G1-4)

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

2. Ympäristötiedot

EU-TAKSONOMIA

ASETUKSEN (EU) 2020/852

(LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS)

8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella

2020/852 rahoitusmarkkinoille vuoden 2022

alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä,

joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta

kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitus-

järjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa

kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten,

että EU kykenee saavuttamaan itselleen

asettamat kunnianhimoiset päästövähennys-

tavoitteet. Taksonomiassa määritetään kuusi

keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden

yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympä-

ristötavoitteet ovat: (1) ilmastonmuutoksen

hillintä, (2) ilmastonmuutokseen sopeutumi-

nen, (3) vesivarat ja merten luonnonvarat, (4)

kiertotalouteen siirtyminen, (5) ympäristön

pilaantuminen, sekä (6) biologinen monimuo-

toisuus ja ekosysteemit.

Tekniset arviointikriteerit määrittelevät,

edistääkö toiminta olennaisesti kyseisten

ympäristötavoitteiden saavuttamista, jol-

loin toiminta voidaan määritellä kestäväksi.

Teknisten arviointikriteerien lisäksi on varmis-

tettava, että toiminta ei aiheuta merkittävää

haittaa millekään muulle viidelle ympäristö-

tavoitteelle, ja että toiminta on YK:n yrityk-

siä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaista.

Raportointivelvollisuuteen sisältyy takso-

nomiakelpoisen ja -mukaisen liikevaihdon,

pääomamenojen (Capex) tai toimintameno

jen (Opex) prosenttiosuuden ilmoittaminen.

Taksonomiakelpoinen liiketoiminta

Telesten liiketoiminta on osittain EU:n luoki-

tusjärjestelmäasetuksen piirissä eli taksono-

miakelpoista. Telesten toimintoihin voidaan

soveltaa ilmastonmuutoksen hillintään tai

kiertotalouteen siirtymistä koskevia arvi-

ointikriteerejä. Public safety and Mobility

yksikön liiketoimintaan voidaan soveltaa

ilmastonmuutoksen hillintä, rautateiden

henkilökaukoliikennettä koskevia alakohtia

6.14 ”Rautatieliikenteen infrastruktuuri” ja

6.15 ”Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen

liikenteen mahdollistava infrastruktuuri” .

Osaan Teleste Broadband Networks yksikön

liiketoiminnasta voidaan soveltaa kiertota-

louteen siirtymistä edistävän kriteeristön

informaatio ja viestintä-osion alakohtaa 4.1

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen.

Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen ener-

gian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen,

kiistanalaisten aseiden tai tupakkatuotteisiin

liittyvää toimintaa.

Taksonomian raportointi

Teleste raportoi tilikaudelta 2025 takso-

nomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset

liiketoiminnot suhteessa kaikkiin kuuteen

ympäristötavoitteeseen. Liiketoiminnoista

raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pää-

omamenoista ja toimintakuluista.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian

mukaisten toimintojen arviointiprosessi

Teleste on arvioinut taksonomiakelpoisuutensa

ja -mukaisuutensa tilikaudelle 2025. Prosessiin

kuului taksonomiakelpoisten liiketoimintojen

tunnistaminen, kaikkien olennaisten toimin-

tojen teknisten arviointikriteerien (TSC) ja Ei

merkittävää haittaa kriteerien arviointi kunkin

ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten

vähimmäissuojatoimien arviointi yritystasolla.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja

taksonomian mukainen osuus arvioitiin

liiketoiminnoittain.

Teleste on jo aiemmin raportoinut taksono-

mian mukaista ilmastonmuutoksen hillitse-

mistä edistävää liiketoimintaa. Telesten tak-

sonomian mukainen toiminta luokkien 6.14

ja 6.15 piirissä sisältää muun muassa yhtiön

joukkoliikenteen informaatioratkaisut raidelii-

kenteeseen ja videovalvontaratkaisut joukkolii-

kenteen sovelluksiin. Näiden toimintojen osalta

vain ulkoinen myynti on mukana raportoidussa

liikevaihdossa. Lisäksi osa Telesten Broadband

Networks liiketoiminnasta on kiertotalouteen

siirtymistä edistävien kriteerien luokan 4.1 mu-

kaan taksonomiakelpoista. Näihin toimintoihin

kuuluvat mm. Huolto ja korjaustoiminnot sekä

verkkojen etämonitorointiratkaisut.

Raportointiperiaatteet

Liikevaihto

Teleste soveltaa liikevaihdon tunnusluvun las-

kennassa samoja IFRS-standardien mukaisia

laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konser-

nitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa

käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konser-

nitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Lii-

kevaihdon laatimisperiaatteet on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja tak

sonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoi-

minnoittain. Vain ulkoinen myynti on mukana

raportoidussa liikevaihdossa.

Pääomamenot ja toimintamenot

Osuus pääomamenoista ja osuus niistä toimin-

tamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta

kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin,

raportoidaan yritystasolla kustannuspaikka-

kohtaisesti välttäen päällekkäisen laskennan

tulosindikaattorien alla ja välillä. Näitä toimia

ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeet.

ESRS2, SBM-2 40d

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tilikausi 2025

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta,

vuosi 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

liikevaihdosta, vuosi

2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

CCM

6.14

48,6 35 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 37 % M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

CCM

6.15

5,1 4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2 % M

Ympäristön kannalta kestävistä

(luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

53,7 39 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 39 %

Josta mahdollistavat toiminnat

53,7 39 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 39 % M

Josta siirtymätoiminnat

-0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen

tarjoaminen

4.1

1,9 1 % 1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei

ympäristön kannalta kestävistä (muista

kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

1,9 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

55,6 40 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 40 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

83,1 60 %

YHTEENSÄ

138,6 100 %

Taulukko 4 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista

tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Taulukko 5 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus pääomamenoista

Tilikausi 2025

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääoma-

menoista, vuosi 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

pääomamenoista,

vuosi 2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

CCM

6.14

0,8 12 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 23 % M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

CCA

6.15

0,0 0 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 3 % M

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

0,8 12 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 25 %

Joista mahdollistavat toiminnat

0,8 12 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 25 % M

Joista siirtymätoiminnat

0,0 0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei

ympäristön kannalta kestävien (muiden

kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

0,8 12 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 25 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot

5,8 88 %

Yhteensä

6,6 100 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Taulukko 6 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus toimintamenoista

Tilikausi 2025

2025 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Toimintamenot (3)

Osuus

toimintamenoista,

vuosi 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

toimintamenoista,

vuosi 2024 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta(19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

CCM

6.14

6,7 42 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 39 % M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

CCA

6.15

1,1 7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 9 % M

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

7,9 49 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 48 %

Joista mahdollistavat toiminnat

7,9 49 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 48 % M

Joista siirtymätoiminnat

0,0 0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei

ympäristön kannalta kestävien (muiden

kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

7,9 49 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 48 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot

8,0 51 %

Yhteensä

15,9 100 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TAULUKKO 7 YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän

jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja

turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai

toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

ESRS2, SBM-2, 40d i-iv

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ILMASTONMUUTOS ESRS E1

ILMASTONMUUTOKSEEN

SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT RISKIT

JA NIIDEN HALLINTA

E1, E1.SBM-3 18, E1.SBM-3 19c

Taulukko 8 Resilienssianalyysi

Riski Aikahorisontti Vaikutus Telesten liiketoimintaan* Toimenpiteet ja yhteys strategiaan Resilienssi

Siirtymäriskit

Ilmaston-

muutoksen

aiheuttama

yhteis-

kunnallinen

epävarmuus

kaikki aika-

horisontit

Geopoliittiset uhat voivat johtaa

merkittäviin saatavuusongelmiin.

Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa

vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten

kauppasopimusten muutokset voivat

heikentää Telesten kilpailukykyä.

- Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla.

Telesten GoWest-strategian tavoitteena on

vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.

- Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen.

- Vaihtoehtoisten komponenttien

etsiminen volyymituotteille.

- myös vaihtoehtoisten valmistusmaiden tutkiminen.

Laajempi asiakas- ja

toimittajakunta

pienentävät riskiä kaikissa

aikahorisonteissa.

Resilienssi on

kohtuullisella tasolla.

Lisääntyvä

regulaatio

kaikki aika-

horisontit

Kansainvälisten kauppasopimusten

muutokset voivat heikentää Telesten

kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat

nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheut-

taa väliaikaisia saatavuusongelmia.

-Telesten kulttuurivision kulmakivinä ovat

innovatiivisuus, ilo ja kunnioitus. Teknologinen

innovointikyky sekä vahva oma tuotekehitys ja

valmistusosaaminen auttavat vastaamaan

muuttuvan regulaation tuomiin haasteisiin.

-Hyvät toimittajasuhteet, tuotekehitysyhteistyö

sekä vastuullisten toimittajien valinta

edesauttavat varautumista.

-Vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen alueille,

jotka tukevat regulaatioiden tarkoitusperää.

Teknologinen innovointi-

kyky, vahva oma tuote-

kehitys, valmistus-

osaaminen sekä yhteis-

työ toimittajien kanssa

lisäävät resilienssiä

kaikissa aika-

horisonteissa.

Kompo-

nenttien

saatavuus-

ongelmat tai

toimittajan

valmistuksen

loppuminen

kokonaan

kaikki aika-

horisontit

Suuri osa Telesten liikevaihdosta

tulee tuoteliiketoiminnasta,

joten Telesten tuotteet ovat alttiita

komponenttien saatavuushaasteille.

Komponenttimuutos voi edellyttää

uuden tyyppihyväksynnän.

Komponenttien saatavuushaasteet

voivat laskea kannattavuutta myös,

mikäli joudutaan hankkimaan

materiaaleja eri valuutassa kuin

valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.

-Riski on kattavasti huomioitu hankintastrategiassa

ja ohjeistuksissa.

-Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen

ja toimittajien puskurivarastot.

-Vaihtoehtoiset toimittajat.

- Vaihtoehtoiset komponentit volyymituotteille.

-Pitkäaikaisten toimittajasuhteiden lisäksi yhteistyö

luotettavien itsenäisten jakelijoiden kanssa.

- Omat puskurivarastot mahdollistavat tuotteiden

valmistuksen lyhyistä saatavuushaasteista huolimatta.

- Itsesuunnitellut tuotteet ja oma tuotanto lisäävät

ketteryyttä komponettimuutoksissa ja helpottavat

varaston hallintaa.

Toimenpiteet ja olemassa

olevat toimintatavat

pienentävät riskiä. Teleste

on resilienssi lyhyille

saatavuushaasteille.

Yleisesti resilienssi on

kohtuullisella tasolla.

Ilmaston-

muutoksen

vaikutukset

teknologia-

siirtymään

keskipitkä-

pitkä

Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia

teknologiasiirtymän nopeuteen

vaikeuttaen ennakointia.

Strategian mukaisesti pyritään pysymään

markkinoilla kilpailukykyisin tuottein ja

seurataan tarkasti markkinan kehitystä.

Strategiset toimenpiteet

lisäävät resilienssiä

keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä, mutta ilmaston-

muutos luo tilanteeseen

epävarmuutta.

Asiakkaan

liiketoiminnan

epävarmuus

ilmastosyistä

keskipitkä-

pitkä

Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee

ilmastonmuutoksen kannalta

riskialttiilla seuduilla. Riskin

vaikutus on suoraan verrannollinen

asiakkuuden kokoon.

Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla.

Telesten GoWest-strategian tavoitteena on

vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.

Strategiset toimen-

piteet lisäävät

resilienssiä kaikissa

aikahorisonteissa.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Fyysiset riskit

Sään ääri-

ilmiöiden

aiheuttamat

sähkö- ja

tietoliikenne-

katkot

kaikki aika-

horisontit

Sähkö- ja tietoliikennekatkojen

seurauksena tuotanto seisahtuu ja

muun organisaation työ häiriintyy.

Seurauksena voi olla myös konerikkoja

ja pieniä määriä materiaalihukkaa.

Riski huomioitu osana omien kiinteistöjen

kunnossapito- ja teknisen puolen riskiarviointeja.

Toimittajilla omat varautumissuunnitelmat.

Kiinteistötekniset

varautumissuunnitelmat

auttavat varautumisessa,

mutta häiriöt silti

mahdollisia.

Helleaallot

ja pysyvä

lämpötilan

nousu

kaikki aika-

horisontit

Jäähdytystarpeen lisääntyminen

tuotannossa, prosesseissa ja

toimitiloissa. Tuotteiden valmistus

edellyttää stabiileja olosuhteita.

Tuotteiden lämmönkestävyys/

jäähdytystarve kasvavat.

-Kiinteistötekniikan kartoitukset ja riskiarvioinnit.

-Toimittajahallintaan liittyvät toimenpiteet ja

toimittajien omat varautumissuunnitelmat.

-Tuotteet suunniteltu kestämään haastavia olosuhteita.

Toimenpiteet lisäävät

resilienssiä.

*siirtymäriskejä tarkasteltu 1,5 asteen, fyysisiä 4 asteen lämpenemisskenaariossa

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

että siirtyminen vähähiilisempään ja ilmas-

tokestävämpään talouteen johtaa sään-

telyn kasvuun ja epästabiilimpaan liiketoi-

mintaympäristöön. Toinen oletus on, että

energiatehokkaiden ratkaisuiden ja stabiilien

verkkoyhteyksien tarve ja merkitys kasva-

vat. Resilienssianalyysin epävarmuustekijöitä

ovat sääntelyn ja markkinoiden muutokset,

teknologian kehityksen nopeus, ilmaston-

muutoksen vaikutusten ennakoimattomuus

sekä toimitusketjujen haavoittuvuudet.

Monien riskien osalta vaikutukset Te-

lesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet

riskiin varautumiseksi olivat käytännössä

varsin samankaltaisia. Resilienssianalyysi

toteutettiin yhteistyössä organisaation

eri asiantuntijoiden kanssa monipuolisen ja

kattavan näkemyksen takaamiseksi. Ana-

lyysissä hyödynnettiin ilmastoriski- ja olen-

naisuusanalyysin yhteydessä määritettyjä

arvioita riskin taloudellisista vaikutuksista.

Prosessi alkoi tunnistamalla kunkin riskin

potentiaaliset vaikutukset Telesten liiketoi-

mintaan eri aikahorisonteissa (pohjana RCP

2.6 ja IPCC 2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja

IPCC 2022 SSP5-8.5).

Resilienssianalyysis-

sä käytettiin samoja aikahorisontteja kuin

ilmastoriskiarvioinnissa.

Tämän jälkeen kuvattiin yhtiön varautu-

mistoimenpiteitä riskin vaikutusten hallitse-

miseksi ja arvioitiin varautumisen vaikutusta

riskin toteutuessa. Seuraavassa vaiheessa

kartoitettiin kuinka Telesten liiketoimintamal-

li ja strategia huomioivat riskinalaisia omai-

suuseriä ja liiketoimintaa. Tämän pohjalta

arvioitiin Telesten resilienssi kyseisille riskeil-

le. Resilienssiä analysoitaessa huomioitiin

yhtiön hillintätoimet. Riskejä ja resilienssiä

on kuvattu taulukossa "Resilienssianalyysi".

Telesten strategiassa on huomioitu ilmaston-

muutoksen kaltaiset vallitsevat megatrendit,

mikä tukee muutoksiin sopeutumisessa.

SIIRTYMÄSUUNNITELMA (E1-1)

Teleste ei ole vielä laatinut erillistä siirtymä-

suunnitelmaa. Suunnitelma tullaan laatimaan

ja hyväksymään viimeistään vuonna 2027.

TOIMINTAPERIAATTEET (E1-2)

Telesten ympäristöpolitiikan keskiössä ovat

yrityksen ympäristöjalanjäljen pienentäminen

ja myönteisten ympäristövaikutusten edistä-

minen. Politiikassa yhtiö sitoutuu vähentä-

mään resurssien kulutusta, jätteiden synty-

mistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tärkeitä

painopistealueita ovat tuotesuunnittelu,

energian kulutus ja kasvihuonekaasupääs-

töjen vähentäminen, materiaalien hankinta,

jätehuolto ja työntekijöiden tietoisuuden

kasvattaminen.

Yhtiö on tunnistanut, että sen suurimmat

ilmastovaikutukset syntyvät arvoketjussa ja

yhtiön valmistamien tuotteiden käytöstä.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä

ilmastoon ja energiaan liittyvinä vaikutuksi-

na tunnistettiin yhtiön omasta toiminnasta

ja koko arvoketjusta syntyvät kasvihuone-

kaasupäästöt. Lisäksi omiin toimintoihin ja

logistiikkaan liittyvä energian kulutus to-

dettiin vaikutukseksi, joka on yhteydessä

päästöjen muodostumiseen. Teleste on si-

toutunut ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan

toimintojensa ja prosessiensa parantamiseen

energian kulutuksen ja päästöjen pienentä-

miseksi. Yhtiö käyttää uusiutuvaa energiaa

tuotantolaitoksillaan mahdollisuuksien mu-

kaan. Nämä periaatteet tukevat energian

kulutukseen liittyvien negatiivisten vaikutus-

ten pienentämistä sekä uusiutuvan energian

käyttöönottoa.

Hallitakseen päästöjään Teleste suorittaa

päästölaskennan vuosittain GHG protokol-

lan mukaisesti. Työmatkojen ja huoltoliiken-

teestä syntyvien päästöjen pienentämiseksi

suositaan etätyöskentelyä ja etähuoltoja.

Hyvällä tuotannonsuunnitellulla sekä toi-

mitusten optimoinnilla ja yhdistelemisellä

mahdollisuuksien mukaan pyritään pienen-

tämään kuljetuksista syntyviä päästöjä.

Maa- ja merikuljetuksia suositaan lentämisen

sijaan ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvia

ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuksien

mukaan. Yhdessä kaikki nämä toimintaperi-

aatteet tukevat päästöjen vähentämistä ja

siten ilmastonmuutoksen hillintää.

Olennaisuusanalyysissa vaikutuksina

tunnistettiin tuotteiden hiilijalanjäljen sekä

energian kulutuksen vähentäminen energiate-

hokkailla ratkaisuilla. Telesten hiilijalanjäljestä

noin 90 % muodostuu tuotteiden käytönai-

kaisista päästöistä. Käytönaikaiset päästöt

määritetään tuotteiden energiankulutuksen,

keskimääräisen käyttöiän ja sijaintiperustei-

sen sähkön päästökertoimen avulla. Tuottei-

den energiankulutuksella on siis merkittävä

vaikutus hiilijalanjälkeen.

Tuotesuunnittelulla tähdätään tuotteen

energian kulutuksen pienentämiseen ja tuot-

teen energiatehokkuuden parantamiseen.

Tuotesuunnitteluun liittyvillä toimintaperi-

aatteilla pyritään paitsi pienentämään nega-

tiivisia päästövaikutuksia, myös lisäämään

positiivisia vaikutuksia tuomalla energiate-

hokkaita laitteita markkinoille. Energiate-

hokkaat ratkaisut ja tuotteet sekä uudet

innovatiiviset teknologiat mahdollistavat

kestävämmän ja vähähiilisemmän infrastruk-

KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA

ARVIOINTIPROSESSISTA

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmas-

tonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennai-

suuden analyysissä. Ilmastonmuutos ja sen

vaikutukset todettiin olennaiseksi vaiku-

tukseksi. Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista on esitetty osiossa

“Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinta” kappaleessa “Kuvaus olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tun-

nistamis- ja arviointiprosessista (IRO-1)”.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN

VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA

LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (E1 SBM-3)

Teleste toteutti 2024 resilienssianalyysin,

jossa yhtiön liiketoiminnan resilienssiä arvioi-

tiin suhteessa aiemmin 2023 tunnistettuihin

ilmastoriskeihin. Resilienssianalyysi huomioi

Telesten omat toiminnot ja ilmastonmuutok-

sen vaikutukset toimittajiin ja asiakkaisiin.

Analyysi ei sisällä vaikutuksia kauempana

arvoketjun alku- tai loppupäässä, jolloin esi-

merkiksi komponenttien tuotannossa tar-

vittavien raaka-aineiden hankintaan liittyviä

riskejä ei tarkasteltu. Kaikki olennaisiksi mää-

ritellyt fyysiset riskit ja siirtymäriskit käytiin

resilienssianalyysitarkastelussa läpi. Ymmär-

rettävyyden parantamiseksi riskit ryhmitel-

tiin kokonaisuuksiksi, ja tässä raportissa esi-

tellään näistä merkittävimmät. Tulokset on

kuvattu taulukossa 8 "Resilienssianalyysi".

Tarkastelussa tehty kriittinen oletus on,

E1, E1.IRO-1 20a, AR9

E1, E1.SBM-3 19a

E1, E1.SBM-3 AR 7a, AR 8a

E1, E1.SBM-3 19b

E1, E1.SBM-3 AR7b

E1, E1.SBM-3 19b, E1.SBM-3 AR8b

E1, E1-1 17

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

tuurin sekä vihreän siirtymän, mikä tukee

ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ne

myös hillitsevät ilmastonmuutosta pienen-

täen sekä asiakkaiden, että yhtiön omaa

hiilijalanjälkeä.

Tuotteiden suunnittelua koskevia toimin-

taperiaatteita on kuvattu lisää raportin osios-

sa Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS

E5). Tuotesuunnittelun yhtenä tavoitteena

on kehittää esimerkiksi tuotteiden luotetta-

vuutta. Luotettavat tietoliikenneyhteydet vä-

hentävät tarvetta matkustaa ja toisaalta esi-

merkiksi ajantasainen matkustajainformaatio

lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta.

Nämä hillitsevät päästöjä, mutta samalla

tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumi-

sessa. Tuotekehityksellä tavoitellaan myös

tuotteiden huollettavuutta ja yhtiö suosii

etähuoltoja mahdollisuuksien mukaan. Olen-

naisuusanalyysissa mahdollisuutena tunnis-

tettiin ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden

tuoma mainehyöty ja kilpailuetu, jota tuote-

kehityksen innovaatiot niin ikään tukevat.

Vastuullisuusriskit on integroitu osaksi

yhtiön laajempaa riskienhallintaprosessia,

jota ohjaa Telesten riskienhallintapolitiikka.

Myös olennaisiksi määritettyihin ilmastoris-

keihin sovelletaan samoja toimintaperiaattei-

ta. Prosessia on kuvattu tarkemmin osiossa

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro-

sesseista (IRO-1). Komponenttiriskiin liittyviä

toimintaperiaatteita on kuvattu osiossa Toi-

mintaperiaatteet (E5-1).

Periaatteet koskevat kaikkia yrityksen

työntekijöitä, alihankkijoita ja sidosryhmiä

kaikilla Telesten toimipisteillä maailmanlaajui-

sesti. Politiikka on julkisesti saatavilla yhtiön

verkkosivuilla. Periaatteet koskevat tuote-

suunnittelua, energian kulutusta, materiaali-

hankintaa, jätehuoltoa sekä yrityksen arvo-

ketjua, mukaan lukien kuljetukset ja jakelun.

Erillisiä poikkeuksia ei ole mainittu. Ympäris-

töpolitiikan tavoitteena on käsitellä suurimpia

ympäristövaikutuksia, erityisesti niitä, jotka

syntyvät yrityksen arvoketjussa ja tuotteiden

käytössä. Ympäristöpolitiikassa määritetty-

jen toimintaperiaatteiden toteutumisesta

vastaa Telesten johto. Johtoryhmä valvoo

politiikan noudattamista, asettaa ympäristö-

tavoitteet sekä seuraa säännöllisesti edistys-

tä. Teleste noudattaa YK:n Global Compact

-yritysvastuualoitteen ympäristöperiaatteita

ja varmistaa, että toiminta on ympäristölain-

säädännön ja säädösten mukaista.

Politiikka ottaa huomioon myös keskeis-

ten sidosryhmien näkemykset olennaisuus-

arvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen

ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat lin-

jassa sidosryhmien odotusten ja globaalien

kestävän kehityksen trendien kanssa. Lisäk-

si toimittajien eettisessä toimintaohjeessa

Teleste pyrkii sitouttamaan toimittajiaan

seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja

asettamaan niille Pariisin ilmaston sopimusta

tukevat päästövähennystavoitteet. Tämä

tukee kestävien käytäntöjen edistämistä ja

toteuttamista koko arvoketjussa.

TOIMENPITEET (E1-3)

Telesten toimenpiteitä kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysissa tunnistettujen

ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi

on kuvattu E1-osion alussa taulukossa 8

"Resilienssianalyysi".

Teleste keskittyy Suomen NET-palvelulii-

ketoiminnassa jatkossa verkkojen operointiin

ja suunnitteluun, ja on siten luopunut kysei-

sen liiketoimintaan liittyvistä ajoneuvoista.

Tällä on positiivinen vaikutus yhtiön scope 1

-päästöihin. Keskeisiä toimia scope 2 -päästö-

jen vähentämiseksi ovat energian kulutuksen

vähentäminen ja siirtyminen uusiutuviin ener-

giamuotoihin mahdollisuuksien mukaan. Ra-

portointikaudella Teleste hankki päästötöntä

sähköä Suomessa toimipisteille Littoisissa

ja Tampereella sekä Saksassa Hannoveris-

sa ja Iso-Britanniassa Birminghamissa. Lit-

toisten tehtaalla vuonna 2023 toteutetun

kattoremontin myötä uudistetulle katolle on

tulevaisuudessa mahdollista asentaa myös

aurinkopaneelit. Lisäksi Littoisissa jatkettiin

onnistuneesti erinäisiä energiansäästö- ja

energiatehokkuustoimenpiteitä. Energian-

säästötoimenpiteiden ansiosta kulutus piene-

ni vuoden 2024 tasosta kaukolämmön osalta

noin 6 % huomioiden, että talvi oli Suomessa

leuto. Myös sähkön osalta kulutus pieneni

noin 2 %. Tulokseen vaikuttivat sähköautojen

latauspisteiden korkea käyttöaste, minkä li-

säksi vuodesta 2024 poiketen tehtaalla työs-

kenneltiin osa raportointivuodesta kolmessa

vuorossa. Toimet pienensivät Littoisten toi-

mipisteen päästöjä 17 t CO2e, sähkön ollessa

100 % hiilidioksidivapaata.

Scope 3 kuljetusten päästöjen vähentä-

miseksi Teleste suosii meri- ja maakuljetuksia

lentorahdin sijaan. Lisäksi kuljetusten päästö-

jä pyritään vähentämään yhdistämällä lähe-

tyksiä ja hyödyntämällä uusiutuvia polttoai-

neita kuljetuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Maantierahdin osalta biopolttoaineen käyt-

töä laajennettiin kotimaan kuljetuksien lisäksi

myös osaan kansainvälisistä kuljetuksista.

Raportointikauden loppupuolella otettiin

käyttöön myös SMF-polttoaine (Sustainable

marine fuel) Yhdysvaltoihin suuntautuvissa

toimituksissa. Tämän lisäksi Teleste on lisän-

nyt osittaisen SAF-polttoaineen (Sustainable

aviation fuel) käyttöä, ja yhdessä nämä toi-

menpiteet laskivat kuljetusten päästöjä 25

t CO2e (SMF:n vaikutusta ei ole huomioitu).

Toimenpiteet on suunniteltu toteutetta-

vaksi keskipitkällä aikavälillä, jotta asetetut

tavoitteet vuosille 2026 ja 2030 voidaan

saavuttaa. Vuoden 2025 tulokset suhteessa

tavoitteisiin on kuvattu taulukossa 9 Päästö-

vähennystavoitteet.

Yhtiö on raportointi-

kauden aikana tarkentanut päästölaskentaa

sekä parantanut sen kattavuutta. Kattavat

päästötiedot laskettiin myös vertailuvuodelle

2022 sekä vuodelle 2024. Lisäksi päästö-

jen hillintään liittyvänä toimenpiteenä Te-

leste on työstänyt tieteeseen perustuvia

päästövähennystavoitteita.

Tuotesuunnittelulla pyritään pienentä-

mään tuotteiden energian kulutusta ja pa-

rantamaan tuotteiden energiatehokkuutta.

Yhtiö suosii hankinnoissa kierrätysmateri-

aaleja, mikä paitsi edistää kiertotaloutta,

myös pienentää hankintojen ilmastovai-

kutusta. Muun muassa kierrätysalumiinin

käytöstä on kerrottu lisää osion ESRS E5

kappaleessa ”Mittarit ja tavoitteet (E5-3)”

ja yhtiön materiaalien käytöstä laajemmin

kappaleessa ”Resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)”.

Kaikki ilmastoon ja päästöjen vähentämiseen

liittyvät toimenpiteet tukevat yhtiön strate-

gista tavoitetta olla alan johtava ESG-toimija.

Yhtiö seuraa aktiivisesti maailmantilannetta,

lainsäädännön kehitystä ja vastuullisuuden

megatrendejä hallitakseen myös muita olen-

naisuusanalyysissä tunnistettuja keskeisiä

mahdollisuuksia.

Osana ISO 14001 -standardin mukaista

E1, E1-2 24, 25 b, MDR-P

E1, E1-2 24, MDR-P

E1, E1-2 24 MDR-P

E1, E1-4 34f, MDR-A

E1, E1-3 28, MDR-A

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ympäristöjohtamisjärjestelmää yhtiö muun

muassa suorittaa vuotuiset ympäristönä-

kökohtien sekä ympäristöriskien arvioinnit

ja kehittää toimintaansa niihin perustuen.

Kiinteistöjen energiansäästö ja energiate-

hokkuuden parantaminen, uusiutuvan ener-

gian hankkiminen, uusiutuvien polttoaineiden

käyttäminen logistiikassa sekä muut päästö-

jen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet

pienentävät yhtiön toiminnasta aiheutuvia

ilmastovaikutuksia.

Yhtiö on sisällyttänyt

ilmastotoimien hallinnan osaksi liiketoimin-

taansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu

muista kustannuksista. Näin ollen yksittäi-

siin toimenpiteisiin varattujen erillisten ta-

loudellisten resurssien suuruusluokka ei ole

merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurs-

sien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suun-

niteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Raportointikauden toimintasuunnitelma ei

ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luoki-

teltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei

ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toi-

minta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraa-

valle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään

ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa

keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja

energiatoimenpiteisiin liittyen.

Telesten keskeiset hiilestä irtautumisen

keinot ovat uusiutuvan energian käyttö,

logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen,

kiertotalous ja vastuullinen materiaalien

käyttö, energiatehokkuuden huomioiminen

tuotesuunnittelussa sekä henkilöstön koulu-

tus ja ympäristötietoisuuden edistäminen.

Lisäksi yhtiö työstää laskelmaa toimenpitei-

den vaikutuksia päästöihin osana tieteeseen

perustuvien ilmastotavoitteiden asettamis-

ta. Tässä yhteydessä yhtenä merkittävänä

keinona on tunnistettu toimittajien ja asi-

akkaiden sitouttaminen asettamaan tietee-

seen perustuvat ilmastotavoitteet. Laskelma

toimii perustana siirtymäsuunnitelmalle.

Toimenpiteisiin suunnattavat resurssit ja

investoinnit tulee suhteuttaa liiketoiminnan

suuruuteen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Resurssien kohdentamiseen vaikuttaa myös

asiakkaiden maksuhalukkuus, joka määrittää,

kuinka paljon investointeja voidaan tehdä

kestäviin ja päästöjä vähentäviin toimenpi-

teisiin. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja

ja markkinan tukea on haastavaa saavuttaa

pitkäjänteisiä ympäristötavoitteita, mutta

yritys sitoutuu varmistamaan, että ilmas-

tonmuutoksen torjunta on osa kestävää

liiketoimintamallia.

Kaikki Telesten liike-

toiminta ei ole taksonomiakelpoista, joten

aiemmin osion 2. ”Ympäristötiedot” alussa

olevassa taksonomiataulukoissa esitetyt

tulokset koskevat ainoastaan taksonomi-

akelpoista liiketoimintaa. Lukujen koosta-

misessa on käytetty samoja periaatteita,

mutta ne eivät ole yhteneväiset johtuen eri

tarkastelulaajuudesta.

E1, MDR-A 68d

E1, E1-3 29c ja AR22, MDR-A 69

E1, E1-3 29a

E1, E1-4 34f

E1, E1-3 AR21

E1, E1-3 29ci-iii,16c

E1, E1-4 32, MDR-T

E1, E1-4 34f

MITTARIT JA TAVOITTEET (E1-4)

Taulukko 9 Päästövähennystavoitteet

Tunnusluku

2022

Vertailuvuosi

2024

toteutunut

2025

toteutunut

2026

Tavoite

2030

Tavoite

Scope 1 -päästöt [t CO2e]

308 126 170 -40 %

185

-100 %

Scope 2 -päästöt

(markkinaperusteinen) [t CO2e]

915 568 327 -20 %

732

-50 %

458

Scope 3: Kuljetuksista syntyvät

päästöt [t CO2e/kuljetettu tonni]

0,541 0,563 0,673 -10 %

0,487

-20 %

0,433

Käsitteet scope 1-3: The Greenhouse Gas Protocol

Tavoitteissa edistyminen

Scope 1 -päästöjen vähentäminen vuoden

2022 tasosta

Suorat scope 1 -päästöt pysyivät lähellä

vuoden 2024 tasoa ja yhtiö on edelleen säi-

lyttänyt lyhyen aikavälin tavoitetason. Pal-

veluliiketoiminnan polttoaineen kulutus oli

aiempaa pienempää, jolloin suurin osa näistä

päästöistä muodostuu kylmäainetäytöistä.

Scope 2 -päästöjen (markkinaperusteinen)

vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Ostoenergian hankinnasta aiheutuvat epä-

suorat päästöt pienenivät vuoden 2022

tasoon nähden ja lyhyen aikavälin tavoite

saavutettiin myös scope 2 -päästöjen osal-

ta. Tulokseen vaikuttaa osaltaan tavoitteen

rajaus, joka kattaa vain toimipisteet, joissa

työskentelee 10 tai tätä useampi työntekijä.

Scope 3 kuljetusten päästöjen

vähentäminen suhteessa kuljetettuihin

tonneihin vuoden 2022 tasosta

Kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettui-

hin tonneihin kasvoivat hieman aiemmasta.

Punaisenmeren tilanteen jatkuminen laivalii-

kenteessä pidensi kuljetusaikoja sekä lisäsi

merikuljetusten kokonaiskilometrejä ja polt-

toaineenkulutusta. Lisäksi Yhdysvaltoihin

suuntautuneiden toimitusten osalta joudut-

tiin turvautumaan riskinhallinnallisista syistä

suunniteltua enemmän lentorahtiin asiakasai-

kataulujen ylläpitämiseksi.

Teleste on asettanut ilmastoon ja kas-

vihuonekaasujen syntymiseen liittyvinä

kestävyystavoitteina vähentää scope 1

-päästöjä 40 % vuoteen 2026 mennessä

ja 100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

2022 tasoon nähden. Scope 2 -päästöjen

(markkinaperusteinen) vähentämistavoite

on 20 % vuoteen 2026 mennessä ja 50 %

vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet

ovat absoluuttisia vähennystavoitteita ja

ne on esitetty taulukossa 9 "Päästövähen-

nystavoitteet". Lisäksi scope 3 kuljetusten

päästöjen osalta tavoitteena on vähentää

päästöjä suhteessa kuljetettuihin tonneihin

10 % vuoteen 2026 mennessä ja 20 % vuo-

teen 2030 mennessä. Tämä tavoite on siten

suhteellinen ja se kuvaa kuljetusten päästöjä

suhteessa kuljetettuun massaan. Yksikkönä

on tonnia hiilidioksidiekvivalentteja per kulje-

tettu tonni. Kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysissa olennaisiksi tunnistettujen mah-

dollisuuksiin liittyen yhtiöllä on strateginen

tavoite olla alan johtava ESG-toimija, mutta

näihin liittyen ei ole määritetty erillisiä mit-

tareita. Myöskään tuotteiden energian kulu-

tukseen tai hyötysuhteeseen liittyen yhtiö

ei ole asettanut mittareita tai virallisia ta-

voitteita. Taulukossa 8 "Resilienssianalyysi"

esitettyjen ilmastoon liittyvien riskien hal-

litsemiseksi yhtiö ei ole asettanut virallisia

kestävyystavoitteita.

Telesten tieteeseen perustuvat päästö-

vähennystavoitteet hyväksyttiin yrityksen

johtoryhmän kokouksessa tammikuussa

2026. Tavoitteita ei ole vielä validoitu SBTi:n

toimesta. Tavoitteita ei siten ole vielä jul-

kaistu, eivätkä ne vaikuta vuoden 2025 ra-

portointiin tai tavoiteasetantaan. Yhtiö ei

nähnyt järkeväksi tehdä muutoksia nykyisiin

tavoitteisiin ennen tavoitteiden virallista hy-

väksyntää SBTi:n taholta.

Yhtiön päästövähennystavoitteiden

taustalla on oletus, että energiatehokkuu-

den parantaminen ja siirtyminen uusiutuvaan

energiaan ja polttoaineisiin ovat keskeisiä

keinoja vähentää scope 1 ja 2 -päästöjä.

Tämän vuoksi on oletettu, että oman toi-

minnan päästöjen (scope 1 ja 2) seuranta

on kuvaava mittari yhtiön omien toiminto-

jen päästöjen hallinnalle. Scope 3 -päästöjen

osalta kuljetusten suhteellisen päästövähen-

nystavoitteen taustaoletuksena on, että lo-

gistiikkaketjun optimointi, vähäpäästöisten

kuljetusratkaisujen käyttöönotto sekä vaih-

toehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen

ovat tehokkaita tapoja vähentää kuljetuksiin

liittyviä päästöjä. Näin ollen kuljetusten pääs-

töt suhteessa kuljetettuun tonnimäärään

on oletettu kuvaavaksi mittariksi logistiikan

ilmastovaikutuksille.

Ympäristötavoitteet asetetaan tär-

keimpien ympäristönäkökohtien ja olennai-

suusarvionnin tulosten perusteella. Olen-

naisuusarvioinnissa huomioon otetaan

myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden,

näkemykset, mutta tavoitteen asettami-

sessa sidosryhmiä ei ole osallistettu. Ym-

päristövaikutuksen tunnistamisen jälkeen

selvitettiin saatavilla oleva data vaikutuksen

kuvaamiseksi. Tämän jälkeen määritettiin so-

piva mittari ja sille tavoitetaso. Kehitystä

seurataan jatkuvasti ja johtoryhmä tarkas-

telee tuloksia säännöllisesti.

Tavoitteet on

ilmoitettu ympäristöpolitiikassa ja politiikas-

sa määritetyt toimintaperiaatteet tukevat

tavoitteiden saavuttamista.

Vuonna 2023

Telesten päästölaskenta laajennettiin kat-

tamaan merkittävimmät scope 3 päästöt

vuodelle 2022, mikä toimi tuolloin perustana

päästövähennystavoitteiden päivittämiselle.

Tavoitteiden uusimisen myötä myös vertailu-

vuosi päivitettiin. Tavoitteiden määrittelyssä

hyödynnettiin GHG-protokollaa sekä IPCC:n il-

mastotieteeseen perustuvia julkaisuja. Myös

Pariisin ilmastosopimus ja siihen liittyvät

tavoitteet vaikuttivat tavoitteenasettelun

taustalla. Yhtiön ilmastotavoitteet tukevat

EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta 2050, Fit

for 55 -pakettia ja kansallisia päästövähen-

nystavoitteita. Nykyiset scope 1 ja 2 tavoit-

teet ovat kunnianhimoltaan linjassa Pariisin

ilmastosopimuksen 1,5°C-tavoitteen kans-

sa, mutta kattavuuden osalta nykyiset eivät

täytä SBTi:n kriteerejä. Tavoitteet edistävät

vähähiiliseen talouteen siirtymistä, erityisesti

logistiikan päästöjen vähentämistavoitteen

kautta. Teleste on sitoutunut asettamaan tie-

teeseen perustuvat päästövähennystavoit-

teet vuoden 2026 lokakuuhun mennessä.

Yhtiön asettamat scope 1 ja 2 päästö-

vähennystavoitteet kattavat toiminnot Suo-

messa sekä ulkomailta niistä toimipisteistä,

joissa sisäisten työntekijöiden lukumäärä on

10 tai enemmän. Scope 1 -vähennystavoit-

teessa on huomioitu yhtiön omistuksessa

olevien palveluliiketoiminnan ajoneuvojen

polttoaineiden kulutus sekä kylmäainevuo-

dot. Siinä ei ole siten huomioitu esimerkiksi

henkilöstön vapaan autoedun autoja. Scope

3 - kuljetuksia koskeva päästövähennystavoi-

te kattaa Suomesta lähtevien ja Suomeen

saapuvien kuljetusten lisäksi myös Belgian

varastolle saapuvat ja sieltä lähtevät kulje-

tukset. Kuljetetut tuotteet ovat Telesten

omistuksessa ja käsittävät alihankkijoilta ja

sopimusvalmistajilta hankitut P&I-tuotteet.

Teleste on parantanut päästölaskennan

kattavuutta vuoden 2025 aikana ja ES-

RS-standardin mukaiset päästöt perusvuo-

delle 2022 sekä vuosille 2024 ja 2025 on

esitetty osion E1-6 -taulukossa “Kasvihuo-

nekaasupäästöt päästöluokittain” ja kate-

gorioittain. ESRS-standardin mukaisessa

päästölaskennassa ovat mukana kaikki scope

1- ja scope 2 -päästöt, sekä olennaisiksi

tunnistetut scope 3 -päästöluokat, jotka

muodostavat yli 95 % kokonaispäästöistä.

Laskenta toteutetaan vuosittain GHG-pro-

tokollan mukaisesti.

Telesten vähennystavoitteiden mukaisen

laskennan rajaus ja oletukset eivät ole täysin

yhdenmukaisia ESRS-standardin vaatimusten

kanssa. Raportissa on siten kaksi toisistaan

poikkeavaa scope 1 ja 2 -lukua. Myös scope

3 kuljetusten päästövähennystavoitteen tu-

loksen laskennassa on käytetty taulukossa

12 "Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokit-

tain ja kategorioittain” esitetyistä luvuista

hieman poikkeavia kuljetusten päästötietoja.

Kuljetuksiin liittyvä tavoite kattaa kuiten-

kin yli 95% kuljetusten kokonaispäästöistä.

Scope 2 päästövähennystavoite kattaa yli

90 % ESRS-standardin mukaan lasketuista

scope 2 -päästöistä ja scope 1 lähes 70 %.

Johdonmukaisuus on huomioitu tieteeseen

perustuvien päästövähennystavoitteiden

asetannassa ja rajaus yhdenmukaistetaan

ESRS-standardin ja SBTi-kriteeristön mukai-

seksi vuodesta 2026 lähtien.

Teleste arvioi perusvuoden sopivuutta

laskennan yhteydessä ja GHG protokollan

mukaisesti päivittää perusvuoden, mikäli

toiminta muuttuu merkittävästi. Tavoitteen

perusvuosi 2022 kattaa tavoitteeseen sisäl-

tyvät toiminnot.

Mittareita ei ole varmen

nettu muun ulkopuolisen tahon kuin yhtiön

kestävyysraportin varmentajan toimesta.

Tavoitteita kuvaavien mittareiden laatimispe-

riaatteisiin ei ole tehty muutoksia määritellyn

aikahorisontin aikana, mutta scope 1 osalta

edellisenä raportointikautena ilmoitettuja

E1, E1-4 33, MDR-T, MDR-M

E1, E1-4 33, MDR-T 80f, 80h,

E1, E1-4 33, MDR-T 80a

E1, E1-4 33, E1-4 32 MDR-T 80f

E1, E1-4 33, MDR-T 80c

E1, E1-4 34b

E1, E1-4 AR 25a

E1, E1 MDR-M 77b

E1, E1-4 32 MDR-T 80i

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

lukuja on täydennetty kylmäaineiden osalta.

Tieteeseen perustuvia päästövähennysta-

voitteita asetettaessa hyödynnettiin taus-

tamateriaaliana myös ilmastoskenaarioita.

Nykyisten tavoitteiden asetannassa näin ei

ole tehty. Erilaisia potentiaalisia kehityskul-

kuja on kuitenkin tarkasteltu ilmastoriskiar-

vionnin ja resilienssianalyysin yhteydessä.

Scope 2 -päästöjen osalta toimipisteistä,

joista lämmitystä koskevaa kulutustietoa ei

ole saatavilla, on päästöt laskettu henkilö-

määrään perustuvaa arviota käyttäen. Kuten

tyypillistä, erityisesti scope 3 -päästöjen las-

kennassa on käytetty myös arvioita ja tehty

yleistyksiä. Päästölaskennassa on käytetty

toimittajakohtaisia päästötietoja ja kertoimia

aina, kun näitä on saatavilla ja pyritty siten

tarkimpaan mahdolliseen laskentatulokseen.

Tietojen tarkkuutta pyritään jatkuvasti paran-

tamaan. Kategoria 4 “Ylävirran kuljetukset”

sisältää toimittajakohtaisia päästötietoja sil-

tä osin kuin ne ovat saatavilla. Muutoin las-

kentaa tehdään tonnikilometreihin perustuen.

Kategoriassa 9 ei huomioida kuljetuskaluston

käyttöastetta.

ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ (E1-5)

Energiankulutusluvut sisältävät yhtiön hallin-

noimien ajoneuvojen, mukaan lukien henkilös-

tön vapaan autoedun autojen, polttoaineen

kulutuksen sekä sähköön ja lämmitykseen liit-

tyvän energian kulutuksen kaikista Telesten

toimipisteistä. Raportoidut energiankulutus-

luvut ovat siten yhdenmukaiset kappaleessa

”Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

(E1-6)” esitettyjen scope 1 ja 2 -päästölu-

kujen kanssa. Poiketen Telesten kappalees-

E1, E1-4 34e, 16a, MDR-T

E1, E1-4 32

E1, E1-5 37, 37a, b, AR34

Taulukko 10 Kokonaisenergiankulutus

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Vuosi 2024 Vuosi 2025

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 804 712

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 120 117

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 181 805

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 2 105 1 634

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 28 % 23 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 2 017 2 155

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 26 % 30 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

3 517 2 497

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0,5 2

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 3 518 2 499

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 46 % 35 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 7 655 7 095

Taulukko 11 Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024 2025

Muutos vuosien

2024 ja

2025 välillä

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus

suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin

olevaan liikevaihtoon MWh/MEUR

71 64 -10 %

E1, E1-5 40-41

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

sa ”Mittarit ja tavoitteet (E1-4)” esitetyistä

päästövähennystavoitteista, näissä laskel-

missa on huomioitu myös hyvin pienet toi-

mipisteet. Näistä pienimmistä toimipisteistä

kulutustiedot on arvioitu henkilömäärään

perustuen. Niiden yksiköiden osalta, joista

energian alkuperä ei ole tiedossa, on oletettu

energian olevan 60 % fossiilisista ja 40 %

uusiutuvista lähteistä. Tämä oletus koskee

kuitenkin vain hyvin pientä osaa energianku-

lutuksesta, sillä yli 95% ostetusta energiasta

on tunnetuista lähteistä. Mikäli lämmitys-

muoto ei ole tiedossa, on oletettu kyseessä

olevan kaukolämpö. Forssan toimipisteen

katolla on aurinkopaneelit, joiden tuottama

energia käytetään Telesten toimintoihin. Vii-

me raportointikautena esitettyjä lukuja on

korjattu siltä osin, että niihin on sisällytetty

viime vuoden laskelmista puuttuneiden au-

tojen polttoaineiden kulutus. Tämä vaikuttaa

myös vuoden 2024 energiaintensiteettilu-

kuun, joka on esitetty taulukossa 11 "Liike-

vaihtoon perustuva energiaintensiteetti".

Telesten NET-liiketoimintasegmentti kes-

kittyy elektronisten komponenttien valmis-

tukseen, joka Euroopan unionin luokittelun

mukaan kuuluu ilmastovaikutuksiltaan mer-

kittäviin toimialoihin. Energiaintensiteetti on

laskettu jakamalla NET-liiketoimintaa edusta-

vien toimipisteiden kokonaisenergiankulutus

5312 MWh kyseisen liiketoimintasegmentin

liikevaihdolla, joka perustuu vuoden 2025

konsernitilinpäätöksen ”Segmenttirapor-

tointi” -liitetiedossa esitettyyn Broadband

Networks segmentin liikevaihtoon. Liike-

vaihto on yhteneväinen IFRS-raportoinnin

kanssa. Energiankulutuksessa on huomioitu

ajoneuvojen energian kulutus ja kiinteistöt.

Taulukko 12 Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain ja kategorioittain

100

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2022

2024

2025

Muutos vuosie n

2024 ja 2025 välillä

2025

2030

(2050)

Vuotuinen 5-

tavoite/perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

531 257 325 -26 % Kyllä

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuone-

kaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

1 203 903 595 -34 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

985 600 435 -28 % kyllä

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)

1 Ostetut tavarat ja palvelut

13 818 7 529 9 199 22 %

2 Tuotantohyödykkeet

11 18 40 122 %

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1-

tai scope 2-päästöihin)

227 185 156 -16 %

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

1 903 1 351 1 649 22 %

5 Toiminnassa muodostuva jäte

41 12 13 8 %

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

737 688 730 6 %

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 061 964 553 -43 %

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

92 75 196 161 %

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

103 812 102 949 99 806 -3 %

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

112 62 60 -3 %

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät

14 Franchising

15 Investoinnit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)

123 546 114 992 113 322 -1 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)

123328 114689 113 162 -1 %

100

EE1, E1-6 44, 50, AR 41, AR 46d,

48, 49a, b, 51, 52, AR46g, AR 46j

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE

2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖT JA

KOKONAISPÄÄSTÖT (E1-6)

Päästölaskennan perustana Teleste käyt-

tää GHG-protokollaa. Teleste on määrittänyt

organisaatiorajauksen operatiiviseen mää-

räysvaltaan perustuvan lähestymistavan

mukaisesti. Päästölaskennassa on käytetty

tarkimpia mahdollisia saatavilla olevia tietoja,

sekä mahdollisimman kuvaavia päästökertoi-

mia. Scope 1 -päästöt perustuvat polttoai-

neiden kulutustietoihin sekä kylmäaineiden

osalta huoltojen yhteydessä laskutettuihin

kylmäaineiden täyttöihin. Kylmäaineiden

päästöjen laskennassa on käytetty IPCC:n

julkaisemia lämmitysvaikutuksen (GWP) ar-

voja, jotka perustuvat IPCC:n AR5-raporttiin.

Polttoaineiden päästötietojen laskennassa

on hyödynnetty Tilastokeskuksen sekä DEF-

RA:n (UK Department for Environment Food

and Rural Aﬀairs) polttoaineluokituksia.

Scope 2 -päästöt on laskettu ensisijaises-

ti mitatun kulutustiedon perusteella, mutta

mukana on myös yksiköitä, joista tarkkoja

kulutustietoja ei ole saatavilla. Näiden osalta

on käytetty arvioita, jotka pohjautuvat toi-

mitilojen kokoon ja henkilömäärään. Näissä

scope 2 -päästöluvuissa on mukana myös

pienempiä yksiköitä, jotka eivät sisälly yhtiön

päästötavoitteen rajaukseen. Myös näiden

kulutus on arvioitu edellä mainitun mukai-

sesti parhaiden saatavilla olevien tietojen

perusteella. Markkinaperusteisten scope

2- päästöjen laskennassa toimittajakohtai-

sia päästökertoimia on käytetty siltä osin,

kuin niitä on ollut saatavilla. Päästöt on

laskettu hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin

hiilidioksidin lisäksi myös muut merkittävät

kasvihuonekaasut tulevat huomioiduksi. Tar-

vittaessa on hyödynnetty sijaintiperusteisia

päästökertoimia. Sijaintiperusteisten pääs-

töjen laskennassa käytettyjä lähteitä ovat

EEA:n (European Energy Agency), IRENA:n

(International Renewable Energy Agency)

sekä Our World in Data:n raportit ja tieto-

kannat. Osa sijaintiperusteisista päästöker-

toimista on CO2-päästökertoimia, jolloin näi-

den osalta muut kasvihuonekaasupäästöt

(CH4 ja N2O) on laskettu erikseen DEFRA:n

kertoimia hyödyntäen. Osa käytetyistä ker-

toimista on CO2e-kertoimia, jolloin ne huo-

mioivat myös muiden kasvihuonekaasujen

ilmastovaikutukset.

Telesten scope 3 -päästöt kattavat kaikki

yhtiölle olennaiset päästökategoriat. Lasken-

nassa ovat mukana kategoriat 1, 2, 4, 5, 6, 7 ,9,

11 ja 12. Laskelmista on rajattu pois päästöka-

tegoriat 8, 10, 13, 14 ja 15 seuraavin perustein:

● Kategoria 8 "Ylävirran leasing

hyödykkeet” sisältyvät scope 1 ja 2

laskentaan

● Kategoria 10 “Myytyjen tuotteiden

prosessointi” – Teleste toimittaa vain

valmiita tuotteita.

● Kategoria 13 “Alavirran leasing

hyödykkeet” – tällaisia ei ole tunnistettu

● Kategoria 14 “Franchising-ottajan

päästöt – ei franchising -toimintaa

● Kategoria 15 “Investoinnit” –

ei investointeja eikä sijoituksia

Kuten tyypillistä, erityisesti scope 3

päästöjen laskennassa on käytetty myös

arvioita ja estimaatteja. Kategorian 1 pääs-

töt on laskettu pääosin materiaali- ja massa-

perusteisesti ERP-järjestelmästä saatavaan

primääridataan pohjautuen. Materiaalijakau-

mien osalta on tehty arviointia. Yhtiö on hyö-

dyntänyt päästökertoimina muun muassa

DEFRA:n materiaalikohtaisia kertoimia sekä

useiden alan tutkimusten ja kansainvälisten

instituutioiden julkaisemaa elinkaaripohjaista

päästödataa. Palveluiden päästöt on lasket-

tu europerusteisesti ja laskennassa on hyö-

dynnetty pääasiassa EXIOBASE:n kertoimia.

Samaan tapaan on menetelty myös katego-

rian 2 ”Tuotantohyödykkeet” osalta, jolloin

hankituista tuotantohyödykkeistä riippuen

laskenta suoritetaan joko materiaali- ja mas-

saperusteisesti tai europohjaisesti.

Kategoria 3 käsittää yhtiön scope 1 ja 2

kategorioissa raportoitujen polttoaineiden

ja energian kulutuksen liittyvät epäsuorat

päästöt, eli tuotannon ja jalostuksen well-

to-tank (WTT) päästöt sekä sähkön siirto- ja

jakeluhäviöt. Laskennassa on hyödynnetty

muun muassa Fingridin tietoja häviösähköstä

sekä DEFRA:n päästökertoimia.

Kategoria 4 “Ylävirran kuljetukset” sisäl-

tää toimittajakohtaisia päästötietoja siltä

osin kuin ne ovat saatavilla. Muutoin lasken-

taa tehdään tonnikilometreihin perustuen.

Laskenta suoritetaan well-to-wheel (WTW)

periaatteen mukaisesti DEFRA:n kertoimia

hyödyntäen.

Omasta toiminnasta syntyvien jätteiden

käsittelyn päästöt saadaan osittain valmiina

päästöraportteina jätehuollosta vastaaval-

ta kumppanilta. Osittain päästöt lasketaan

saadun jätedatan ja käsittelytavan perus-

teella DEFRA:n ja EPA:n (United States En-

vironmental Protection Agency) kertoimia

hyödyntäen. Mittaukseen perustuvat jäte-

tiedot ovat saatavilla Suomesta Littoisista,

Forssasta ja Tampereelta edustaen selkeästi

merkittävintä osaa syntyvistä jätteistä. Mui-

den toimipisteiden osalta jätemäärät ovat

hyvin pieniä ja ne on estimoitu henkilömää-

rän perustuen. Päästölaskennassa käytetty

jätedata on siten yhteneväinen osiossa E5-6

raportoitujen jätelukujen kanssa. Jäteveden

päästöt on laskettu olettaen, että jätevettä

syntyy saman verran kuin vettä kulutetaan.

Veden kulutustietoja on saatavilla vain suu-

rimmista toimipisteistä Suomesta, jolloin

muiden toimipaikkojen jäteveden määrä on

estimoitu henkilömäärään perustuen.

Kategorian 6 liikematkojen lentomat-

kustuksen tiedot on kerätty Telesten mat-

kanvarausjärjestelmästä ja laskennassa on

hyödynnetty DEFRA:n kertoimia. Päästöt

muiden kuin Suomessa työskentelevien työn-

tekijöiden liikematkustamisesta on ekstra-

poloitu perustuen ylempien toimihenkilöiden

lukumäärään. Yhtiö huomioi laskennassa

RF-vaikutuksen (radiative forcing), jotta

myös ilmakehän yläosissa syntyvät ilmas-

tovaikutukset tulevat huomioiduksi. Lisäksi

laskennassa hyödynnetään dataa korvatuista

kilometreistä niin ikään DEFRA:n kertoimia

ja WTW-periaatteita hyödyntäen.

Henkilöstön työmatkaliikkumisen päästöt

kategoriassa 7 perustuvat vuoden 2022 ja

2024 osalta Suomen henkilöstön kattavaan

arvioon. Päästöt on ekstrapoloitu henkilö-

määrään perustuen kattamaan myös ulko-

maan yksiköt. Vuoden 2025 päästödata

pohjautuu raportointivuoden aikana henkilös-

tölle teetettyyn kyselyyn kodin ja työpaikan

välisestä liikkumisesta. Päästökertoimina

laskennassa hyödynnetään DEFRA:n kertoi-

mia ja yhtiö laskee päästöt WTW-periaatteen

mukaisesti.

Kategoriassa 9 laskenta suoritetaan

WTW-periaatteella tonnikilometri-mene-

telmän mukaisesti DEFRA:n kertoimia

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

hyödyntäen. Laskennassa ei huomioida

kuljetuskaluston käyttöastetta. Laskennan

selkeyttämiseksi on sovellettu keskimääräi-

siä etäisyyksiä.

Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat

päästöt kategoriassa 11 muodostavat yhti-

ön merkittävimmän päästölähteen. Päästöt

on laskettu tuotekategorioittain raportointi-

vuonna myytyjen tuotteiden määrän, niiden

keskimääräisen vuotuisen energiankulutuk-

sen sekä arvioidun käyttöiän perusteella.

Telesten NET-liiketoiminnan tuotteiden ole-

tetaan olevan käytössä jatkuvasti, PSM-liike-

toiminnan tuotteiden puolestaan suurimman

osan vuorokaudesta lähes vuoden jokaisena

päivänä. Laskennassa tuotteiden käyttöiäksi

on oletettu pääsääntöisesti 10 vuotta, ja

monien tuotekategorioiden osalta jopa 20

vuotta. Päästökertoimina on käytetty mer-

kittävimpien kohdemaiden kansallisia sähkön

päästökertoimia.

Kategorian 12 myytyjen tuotteiden end-

of-life päästöjen laskennassa on hyödynnetty

tuotteiden teknisiä tietoja käytettyjen ma-

teriaalien määrien estimoimiseksi. Telesten

tuotteet on suunniteltu helposti purettaviksi,

joten materiaalien on oletettu päätyvän käy-

tön jälkeen pääasiassa kierrätykseen. Las-

kennassa on käytetty pääasiassa DEFRA:n

ja EPA:n päästökertoimia.

101

Suomessa Tampereella, Saksassa Hanno-

verissa sekä Iso-Britanniassa Birminghamissa

Telesten hankkima sähkö on alkuperätakuin

varmennettu 100 % uusiutuvaksi. Littoisissa

sähkö on varmennettu 100 % hiilidioksidiva-

paaksi. Alkuperätakuin varmennetun energi-

an osuus ostoenergian kokonaiskulutuksesta

on 50 %.

102

Biogeenisinä päästöinä on huo-

mioitu kaukolämmön tuotannossa käytetyn

biomassan päästöt, joita syntyi 2025 13 t

CO2e sekä Suomen osalta scope 1 -pääs-

töluokkaan kuuluvien ajoneuvojen dieselin

jakeluvelvoitteesta syntyvät biogeeniset

päästöt, joita puolestaan syntyi 2025 0,49

t CO2e. Ostetun sähkön osalta biogeenisiä

päästöjä ei ole raportoitu. Yhtiö on tehnyt

oletuksen, jonka mukaan uusiutuvan sähkön

alkuperän ollessa tuntematon, kyseisen säh-

kön ei katsota olevan peräisin biomassasta.

Oletus perustuu siihen, että sähköntuotan-

nossa biomassa ei tyypillisesti ole hallitseva

energialähde. Arvoketjussa syntyviä biogee-

nisiä päästöjä ei ole saatavilla olevan aineis-

ton ja päästökertoimien johdosta pystytty

huomioimaan.

103

Yhtiö raportoi ainoastaan kirjanpitokon-

serniin (emoyritys ja tytäryritykset) kuuluvat

scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästöt, sillä

yhtiöllä ei ole sijoituskohteita, kuten osak-

kuusyrityksiä, yhteisyrityksiä tai muita ko

konaan konsolidoimattomia yksiköitä. Scope

3 -laskennassa tietoja kerätään myös arvo-

ketjusta. Ylävirran kuljetusten päästöistä

82 % perustuu kuljetusyhtiöiltä saatavaan

primääridataan. Toiminnasta syntyvien jät-

teiden aiheuttamista päästöistä vastaava

jätehuoltokumppaneilta saatava primääri-

dataan pohjautuvien päästöjen osuus on 7

%. Kategoriassa 12 ”Myytyjen tuotteiden

käsittely käyttöiän lopussa” osuus on 5 %.

Kokonaisuudessaan scope 3 päästöistä toi-

mittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta

kumppaneilta saatavaan primääridataan pe-

rustuu 1 % vuonna 2025.

104

Telesten ja sen

arvoketjun toimijoiden raportointikausissa ei

ole merkittäviä eroavaisuuksia.

105

Yrityksen

ja sen arvoketjun alku- ja loppupään määri-

telmässä ei ole tapahtunut muutoksia, jotka

vaikuttaisivat nykyisen ja edellisen raportoin-

tikauden kasvihuonekaasupäästöjen vertailu

kelpoisuuteen. Vuonna 2024 raportoidusta

scope 1 -laskelmasta havaittiin puuttuneen

osa kylmäaineista sekä osa polttoaineista,

kuten vapaan autoedun autojen polttoaineen

kulutus ja nämä on täydennetty tässä rapor-

tissa myös vuosille 2022 ja 2024.

106

Taulukko 13 Kasvihuonekaasuintensi-

teetti suhteessa liikevaihtoon esittelee Te-

lesten kasvihuonekaasuintensiteetin sekä

sijainti- että markkinaperusteisena. Kasvihuo-

nekaasuintensiteetti on laskettu jakamalla

Telesten sijaintiperusteiset kokonaispäästöt

113322 t CO2e sekä vastaavasti markkina-

perusteiset kokonaispäästöt 113162 t CO2e

yhtiön vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen

liikevaihdolla. Liikevaihto on yhteneväinen

IFRS-raportoinnin kanssa.

108

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA

KIERTOTALOUS ESRS E5

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOINTI (E5.IRO-1)

Teleste tunnistaa, että ympäristö- ja so-

siaalisten vaikutusten ymmärtäminen on

keskeistä kestävän ja kannattavan kasvun

edistämisessä. Kaksinkertaisen olennaisuu-

den arvioinnissa tunnistettiin yksi olennainen

riski sekä viisi olennaista vaikutusta liittyen

resurssien käyttöön ja kiertotalouteen. Olen-

naisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin kap-

paleessa ”Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1)”.

109

TOIMINTAPERIAATTEET (E5-1)

Telesten ympäristöpolitiikan tarkoituksena

on määrittää toimintaperiaatteet negatii-

visten ympäristövaikutusten minimoimiseksi

sekä positiivisten ympäristövaikutusten li-

säämiseksi. Johtoryhmätasolla hyväksytty

101

E1, E1-6 AR 39, AR 46h

102

E1, E1-6 AR 45d

103

E1, E1-6 AR 45e, AR 46j

104

E1, E1-6 AR 46g

105

E1, E1-6 50

106

E1, E1-6 47

Taulukko 13

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa

liikevaihtoon

107

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa

liikevaihtoon 2024 2025

% Muutos

vuosien 2024 ja

2025 välillä

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)

kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon

(tCO2ekv./MEUR)

868 817 -6 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)

kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon

(tCO2ekv./MEUR )

866 816 -6 %

107

E1, E1-6 53

108

E1, E1-6 AR 53

109

E5, E5 IRO-1 11a,b

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

politiikka koskee kaikkia Telesten työnteki-

jöitä, urakoitsijoita ja sidosryhmiä kaikilla

Telesten toimipaikoilla ja se on julkisesti

saatavilla.

110

Teleste kouluttaa työntekijöi-

tään varmistaakseen, että kaikki tuntevat

toimintaperiaatteet ja ymmärtävät vastuun-

sa niiden toteuttamisesta.

111

Teleste on sitoutunut tukemaan kestävää

kehitystä ja noudattaa YK:n Global Compact

yritysvastuualoitteen periaatteita. Yhtiö on

sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin

hankinta- ja tuotantokäytäntöihin, jotka vä-

hentävät ympäristövaikutuksia ja edistävät

kiertotaloutta. Telesten tärkeimmät ympä-

ristönäkökohdat kasvihuonekaasupäästöjen

ohella ovat resurssien käyttö sekä jätteen

syntyminen. Telesten ympäristöpolitiikassa

määritellyt toimintaperiaatteet kattavat kaikki

keskeisimmät osa-alueet, joita ovat tuotesuun-

nittelu, energian kulutus, kasvihuonekaasu-

päästöt sekä materiaalien ja jätteen hallinta.

Yhtiö parantaa resurssitehokkuutta ja

edistää kiertotaloutta pidentämällä jatku-

vasti tuotteidensa elinkaarta kehittämällä

niiden luotettavuutta, kestävyyttä ja huol-

lettavuutta.

112

Lisäksi yhtiö pyrkii jatkuvasti

lisäämään kierrätettyjen materiaalien käyt-

töä tuotteissaan ja pakkauksissaan. Teleste

hankkii materiaalit eettisistä ja vastuullisista

lähteistä. Vastuullisen hankinnan ohjeistus

sekä toimittajien eettiset toimintaohjeet tu-

kevat vastuullista hankintaketjua. Toimittaji-

en eettisellä toimintaohjeella pyritään linjaa-

maan toimialan standardeja ja sisällyttämään

toimitusketjuun ihmisoikeuksiin, työhön, ter-

veyteen ja turvallisuuteen sekä etiikkaan ja

ympäristöön liittyviä vaatimuksia.

113

Teleste etsii aktiivisesti mahdollisuuksia

edistää kiertotaloutta toiminnassaan. Yhtiö

käyttää resursseja tehokkaasti ja vähentää

syntyvän jätteen määrää. Myynnin ja valmis-

tuksen ennustamisella vähennetään hylättä-

vän materiaalin määrää. Kaikki toiminnassa

syntyvä jäte lajitellaan asianmukaisesti, ja

tavoitteena on nostaa jätteen kierrätysaste

80 % vuoteen 2030 mennessä. Jätteen lop-

pusijoitusta vältetään.

114

Tuotteissa ja pak-

kauksissa käytetyt pahvi, muovi ja metallit

ovat kierrätettäviä. Lisäksi Teleste suosii

kierrätettyjä materiaaleja hankinnoissaan.

Tavoitteena on nostaa kierrätetyn alumiinin

osuus tuotteissa 96 %:iin vuoteen 2030 men-

nessä.

115

Tavoitteet on määritelty myös politii-

kassa ja ne on esitetty tarkemmin E5-osiossa

kappaleessa mittarit ja tavoitteet (E5-3).

116

Politiikka ottaa huomioon myös keskeis-

ten sidosryhmien näkemykset olennaisuus-

arvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen

ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat lin-

jassa sidosryhmien odotusten ja globaalien

kestävän kehityksen trendien kanssa.

117

Olennaisuusanalyysissä olennaisiksi tun-

nistetun komponenttien saatavuusriskin hal-

litsemiseksi yhtiö on määrittänyt toimintape-

riaatteet, jotka kattavat uuden toimittajan

valinnan huolellisen arviointiprosessin, toi-

mittajien suorituskyvyn jatkuvan seurannan

ja luokittelun sekä kattavat sopimukselliset

järjestelyt. Näiden lisäksi yhtiö järjestää avain-

toimittajien kanssa säännöllisiä liiketoiminta-

katsauksia varmistaakseen yhteistyön laadun

ja reagoi nopeasti mahdollisiin poikkeamiin. Li-

säksi yhtiö seuraa aktiivisesti komponenttien

elinkaarta, keskeisten toimittajien taloudellis-

ta vahvuutta ja omistusrakenteen muutoksia

sekä pysyy ajan tasalla toimialan uutisista ja

sääntelymuutoksista, mikä varmistaa enna-

koivan ja kestävän riskienhallinnan.

118

TOIMENPITEET (E5-2)

Keskeisten toimien soveltamisala kattaa

tuotteiden koko elinkaaren aina tuotesuun-

nittelusta ja materiaalihankinnasta loppukä-

sittelyyn asti tavoitteena resurssien käytön

ja kiertotalouden periaatteiden edistäminen.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja

tuotekehitykseen liittyviä vaikutuksia ovat

kiertotalouden edistäminen tuottamalla hel-

posti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita

sekä ympäristökuormituksen vähentäminen

pitkäaikaisten tuotteiden avulla. Näitä vai-

kutuksia edistääkseen Teleste toteuttaa

kaikissa uusissa tuoteperheissä ympäris-

tötarkastelun, jossa arvioidaan esimerkiksi

materiaalivalintoja, huollettavuutta ja päivi-

tettävyyttä. Tämä on vakiintunut käytäntö ja

osa yhtiön tuotekehitysprosessia. Tuotteiden

elinkaaren pidentämisellä ja ympäristöystä-

vällisten materiaalien valinnalla voidaan mer-

kittävästi vähentää ympäristökuormitusta

ja edistää kiertotaloutta. Lisäksi tuotteiden

huollettavuus ja korjattavuus vähentävät

tarpeetonta resurssien kulutusta ja uuden

tuotannon aiheuttamia päästöjä.

Keskeisiä toimia hankinnan näkökulmasta

puolestaan ovat kierrätysmateriaalien käy-

tön lisääminen, kierrätettävien pakkauksien

suosiminen, veden ja resurssien käytön vä-

hentäminen toimitusketjussa sekä tiukkojen

ympäristövaatimusten noudattamisen edel-

lyttäminen toimittajilta.

119

Hankintojen ympä-

ristövaikutusten vähentämiseksi yhtiö edel-

lyttää toimittajiltaan ympäristöstandardien

noudattamista auditointien, arviointien ja

kyselyiden avulla. Mahdollisiin puutteisiin rea-

goidaan laatimalla korjaussuunnitelma yhdes-

sä toimittajan kanssa. Näillä toimilla varmis-

tetaan ilmastoon, luonnonvarojen käyttöön

ja jätteen käsittelyyn liittyvien vaatimusten

noudattaminen, tarjotaan jäsenneltyjä rat-

kaisuja havaittuihin puutteisiin ja edistetään

kestäviä parannuksia toimitusketjussa.

120

Raaka-aineiden kulutuksen ympäristövai-

kutuksen sekä materiaalien kierrätysasteen

vaikutuksen hallitsemiseksi yhtiö lisäsi kes-

tävän hankinnan resursseja, kuten oli suunni-

teltu. Myös toimittajien vastuullisuuskysely

toistettiin suunnitelman mukaisesti kuluneen

raportointikauden aikana. Kysely on suunni-

teltu toteutettavaksi kahden vuoden välein.

Edeltävä kysely toteutettiin vuonna 2023.

Kyselyn avulla yhtiö saa yksityiskohtaisem-

paa tietoa toimittajiensa resurssien käytöstä

ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisiin epäkohtiin

ja korjaustoimenpiteiden edistymiseen muun

muassa toimittajien liiketoimintakatsauksien

yhteydessä. Raportointikauden toimenpiteet

eivät suoraan vaikuta tavoitteeseen kasvat-

taa kierrätetyn alumiinin osuutta Telesten

tuotteissa.

Yksi kaksinkertaisenolennaisuudenana-

lyysissä tunnistettu vaikutus on jätteen syn-

tyminen. Kaikki Telesten toiminnassa syntyvä

jäte lajitellaan huolellisesti ja jätteen määrä

pyritään minimoimaan kaikessa toiminnassa.

Jätteen päätymistä loppusijoitukseen välte-

tään. Pienentääkseen tätä vaikutusta yhtiö

järjestää henkilöstölle lajittelukoulutuksia

aina tarpeen vaatiessa. Viimeisin järjestettiin

vuonna 2023. Lisäksi osana perehdytystä

uudet työntekijät suorittavat ympäristöai-

heisen verkkokoulutuksen, jossa käydään läpi

muun muassa Telesten ympäristöpolitiikan

sisältö, jotta jokainen ymmärtää vastuunsa

ympäristönsuojelussa. Teleste kuuluu tuotta-

javastuuyhteisöön sähkö- ja elektroniikkalait-

teiden sekä pakkausmateriaalien osalta, mikä

110

E5, E5-1 14, MDR-P 65a

111

E5, E5-1 14, MDR-P 65f

112

E5, E5-3 24a

113

E5, E5-1 14, 15b

114

E5, E5-1 14, MDR-P 65b, 65d

115

E5, E5-1 15a

116

E5, E5-1 15a

117

E5, E5-1 14, MDR-P 65c, 65e

118

E5, E5-1 14, MDR-P 65a

119

E5, E5-2 19

120

E5, E5-2 19 MDR-A 68d

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

varmistaa, että näiden materiaalien kierrätys

ja asianmukainen käsittely toteutuvat laki-

sääteisten vaatimusten mukaisesti.

121

Olennaisuusanalyysissa resurssien ja

kiertotalouden kannalta olennaiseksi riskiksi

tunnistettiin geopoliittisista uhista johtuvat

komponenttien toimitushäiriöt. Komponent-

tien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö te-

kee toimittajariskien arviointeja. Lisäksi uuden

toimittajan valinnassa noudatetaan uuden

toimittajan arviointi- ja valintaprosessia. Tuot-

teiden elinkaari tarkastetaan säännöllisesti

käytävissä katselmoinneissa, joissa tarkastel-

laan aktiivisten tuotteiden elinkaari. Samalla

tarkastellaan myös tuotteissa käytettyjen

kriittisten materiaalien saatavuus. Teleste te-

kee säännöllisesti työtä etsimällä vaihtoehtoi-

sia komponentteja maariskin hallitsemiseksi.

Toimenpiteet tukevat näihin vaikutuksiin ja

riskeihin liittyviä toimintaperiaatteita.

122

Yhtiö on sisällyttänyt resurssien käytön

ja kiertotalouden hallinnan osaksi liiketoimin-

taansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu

muista kustannuksista. Näin ollen yksittäisiin

toimenpiteisiin varattujen erillisten taloudel-

listen resurssien suuruusluokka ei ole mer-

kittävä. Teleste katsoo nykyisten resurssien

olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suunnitel-

tujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Ra-

portointikauden toimintasuunnitelma ei ole

edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luokitelta-

via toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei ole

suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toimin-

ta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraavalle

raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään ole

tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa keski-

pitkälle tai pitkälle aikavälille resurssien käytön

ja kiertotalouden toimenpiteisiin liittyen.

123

Tavoitteissa edistyminen

Kierrätetyn alumiinin osuuden lisääminen

Telesten tuotteissa

Kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuot-

teissa on lähellä vuoden 2024 tasoa. Yhtiö

jatkaa yhteistyötä toimittajien kanssa var-

mistaakseen paremman läpinäkyvyyden ja

varmennuksen kierrätetyn alumiinin käytöstä.

Jätteen kierrätysasteen nostaminen

Jätteen kierrätysaste on noussut hieman vuo-

den 2024 tasosta ylittäen yhtiön asettaman

lyhyenaikavälin tavoitteen.

124

Yhtiön tavoitteena on nostaa omissa toimin-

nassaan syntyvän jätteen kierrätysaste 75

% vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen

2030 mennessä. Toinen tavoite on nostaa

kierrätetyn alumiinin määrän osuus Telesten

tuotteissa 94 % vuoteen 2025 mennessä

ja 96 % vuoteen 2030 mennessä. Muiden

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa

olennaisiksi tunnistettujen vaikutusten, ris-

kien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yh-

tiöllä ei ole virallisia kestävyystavoitteita.

125

Teleste asettaa ympäristötavoitteet

tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olen-

naisuusarvioinnin tulosten perusteella.

Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan

myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näke-

mykset, mutta itse tavoitteen asetannassa

sidosryhmiä ei osallistettu. Ympäristövaiku-

tuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saa-

tavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi.

Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja

sille tavoitetaso. Johtoryhmä seuraa tuloksia

säännöllisesti.

Suurin osa Telesten toiminnasta syn-

tyvästä jätteestä on kierrätettävää ja tä-

hän pohjautuen on oletettu, että jätteen

kierrätysaste on kuvaava mittari jätteiden

ympäristövaikutuksille. Kierrätetyn alumii-

nin osalta taustaoletus on, että alumiinilla

on merkittävä ympäristövaikutus ja että

suosimalla kierrätettyä alumiinia tätä vai-

kutusta voidaan pienentää. Kierrätetyn alu-

miinin osuuden on siten oletettu kuvaavan

hyvin tuotteessa käytettyjen materiaalien

ympäristövaikutusta.

126

Tavoitteet on ilmoitettu ympäristö-

politiikassa ja politiikassa määritetyt toi-

mintaperiaatteet tukevat tavoitteiden

saavuttamista.

127

Molemmat asetetuista

kestävyystavoitteista ovat absoluuttisia.

128

Tavoitteet vähentävät neitseellisten raa-

kaaineiden käyttöä ja edistävät materiaa-

lien säilymistä kierrossa. Ne tukevat siten

kiertotalouden periaatteita, joissa pyritään

maksimoimaan materiaalien kierrätys ja uu-

siokäyttö. Jätteen kierrätysasteen nosta-

minen vähentää jätteen polttamista ja lop-

pusijoittamista, mikä vähentää ympäristön

kuormitusta. Lisäksi kierrätetyn alumiinin

käyttö tuotteissa vähentää kaivostoiminnan

tarvetta ja edistää jätehierarkian mukaista

toimintaa. Molemmat tavoitteista tukevat

kierrätysmateriaalien käyttöasteen lisään-

tymistä, alumiiniin liittyvä tavoite suoraan

yhtiön omassa toiminnassa ja jätteen kier-

rätysasteen nostaminen myöhemmin tule-

vaisuudessa tukemalla kierrätysmateriaalien

saatavuutta. Molemmat kestävyystavoitteis-

ta kuuluvat jätehierarkian tasoon 3 ”kierrä-

tys”.

129

Tavoitteet eivät ole lainsäädännön

edellyttämiä, mutta ne tukevat esimerkiksi

EU:n yritysjätteiden kierrätysvaatimusten to-

teutumista. Yritys ei ole hyödyntänyt tavoit-

teiden asettamisessa tieteeseen perustuvia

viitekehyksiä, kuten Science-Based Targets

for Nature (SBTN). Sen sijaan tavoitteet pe-

rustuvat tieteellisiin lähteisiin ja asiantunti-

joiden suosituksiin, kuten Ellen MacArthur

Foundationin julkaisuihin. Kierrätetyn alu-

miinin osuuteen liittyvä tavoite pohjautuu

alan parhaisiin käytäntöihin ja markkinavaa-

timuksiin, joissa myös sääntelykehys, kuten

121

E5, E5-2 19, MDR-A 68a-d

122

E5, E5 MDR-T 81b, MDR-A 68

123

E5, E5-2 19 MDR-A 69b,c

124

E5, E5-3 23, MDR-T 80j

125

E5, E5-3 23, MDR-T 80bd

126

E5, E5-3 23, MDR-T 80f,

E5-4 28, MDR-M 77

MITTARIT JA TAVOITTEET (E5-3)

Taulukko 14 Muut ympäristötavoitteet

Tunnusluku

2021

Vertailuvuosi

2024

toteutunut

2025

toteutunut

2025

Tavoite

2030

Tavoite

Kierrätetyn alumiinin osuus oma-

valmisteisissa tuotteissa [%]

92 % 86 % 85 % 94 % 96 %

Jätteen kierrätysaste [%]

60 % 77 % 79 % 75 % 80 %

127

E5, E5-3 23, MDR-T 80a

128

E5, E5-3 23, MDR-T 80b

129

E5, E5-3 24 a-f, E5-3 25

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

CBAM-asetuksen vaikutukset alumiinille, on

yksi huomioon otettava tekijä.

130

Jätteen kierrätysastetta seurataan Suo-

men toimipisteillä Littoisissa, Forssassa ja

Tampereella. Muilla toimipisteillä ei synny

merkittäviä määriä jätettä. Tavoite jätteen

kierrätysasteen nostamisesta kattaa näi-

den yksiköiden toiminnasta syntyvät jätteet.

Tähän sisältyy siten paitsi tuotannosta syn-

tyvää jätettä, myös toimistossa syntyvät

jätteet. Kierrätetyn alumiinin laskentaa kos-

kevat menetelmät ja oletukset on kuvattu

kappaleessa ”resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)”. Ta-

voite kierrätetyn alumiinin osuuden kasvat-

tamisesta Telesten tuotteissa kattaa sekä

NET-liiketoiminnan että PSM-liiketoiminnan

tuotteet.

131

Mittareiden laatimisperiaatteisiin

ei ole tehty muutoksia tavoitteessa määri-

tellyn aikahorisontin aikana.

132

Mittareita ei

ole varmennettu muun ulkopuolisen tahon

kuin yhtiön kestävyysraportin varmentajan

toimesta.

133

Tavoite jätteen kierrätysasteen

kasvattamisesta liittyy yhtiön toiminnassa

syntyviin jätteisiin ja siten resurssien ulos-

virtaamiseen. Tavoite kierrätetyn alumiinin

kasvattamisesta liittyy puolestaan han-

kittuihin materiaaleihin ja siten resurssien

sisäänvirtaukseen.

Lisäksi yhtiö seuraa toimittajan eettiseen

toimintaohjeeseen sitoutuneiden toimittajien

määrää, mutta tähän liittyen ei ole asetet-

tu virallista tavoitetta. Mittarin taustalla on

oletus, että mitä useampi toimittaja sitoutuu

vastuullisiin käytäntöihin, sitä vastuullisem-

maksi yhtiön toimitusketju muuttuu. Oletus

on myös, että toimittajat edellyttävät myös

omilta alihankkijoiltaan eettisiä periaatteita.

Vuonna 2025 96% avaintoimittajista on vah-

vistanut noudattavansa Telesten toimittajia

koskevaa eettistä toimintaohjetta. Myöskään

uusiutuvien raaka-aineiden hankintaan yh-

tiö ei ole asettanut virallista tavoitetta tai

mittaria.

134

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTALUKSET, MUKAAN

LUKIEN RESURSSIEN KÄYTTÖ (E5-4)

Materiaalivirrat koostuvat sekä valmiista

tuotteista (vahvistimet, työasemat, palve-

limet ja niihin liittyvät tuotteet, työkalut,

adapterit, piirilevyt, apuaineet) että tuotan-

nossa käytettävistä raaka-aineista (puolijoh-

de- ja passiivikomponentit, mekaaniset osat,

moduulit, pakkausmateriaalit ja sähköme-

kaaniset osat). Näiden valmistukseen arvo

ketjun alkupäässä käytetään pääasiallisesti

seuraavia materiaaleja: metallit (alumiini,

kupari, sinkki, teräs, messinki, nikkeli), muo-

vit, komposiitit ja muut tekniset materiaalit

(lasikuitu ja hartsit, keraamit, kvartsilasi),

kemialliset materiaalit ja juotosaineet sekä

muut materiaalit (pii, työkalut ja adapterit).

Omassa toiminnassa käytettäviä käyttö-

omaisuushyödykkeitä ovat mm. mittalait-

teet, piirianalysaattorit, piirikorttien puhdis-

tuslaitteet ja erilaiset jigit. Omien tuotteiden

valmistamisessa ei käytetä vettä. Arvoketjun

alkupäässä raaka-ainemateriaalien valmistuk-

sessa käytetään vettä esim. piirilevyjen ja

komponenttien valmistamisessa valmistus-

prosessien yhteydessä. Arvoketjun alkupääs-

sä käytetyistä käyttöomaisuushyödykkeiden

sisällöstä ei ole tarkkaa näkyvyyttä.

135

Vuonna 2025 vastaanotettujen kompo-

nenttien materiaalipainot saadaan ERP- ja

tuotteenhallintajärjestelmistä. Jokaisen

komponentin ennalta määritelty paino on

tallennettu järjestelmään, mikä mahdollistaa

vastaanotettujen komponenttien kokonais-

painon laskemisen vuoden aikana vastaan-

otettujen määrien perusteella. Suunnitte-

luvaiheessa materiaalipainot varmistetaan

joko suorilla mittauksilla tai valmistajien

toimittamien tietojen avulla ja kirjataan jär-

jestelmään. Komponentit luokitellaan pääka-

tegorioihin ja kunkin pääkategorian materi-

aalikoostumus dokumentoidaan.

Alumiinin kierrätysaste perustuu toimit-

tajilta saatuun dataan, jonka perusteella ko-

konaiskierrätysasteeksi on laskettu 85 %.

Tuotteissa käytetyn kierrätysalumiinin osuus

määräytyy toimittajien ilmoittamaan dataan.

NET:n osalta pakkausmateriaalin kier-

rätysasteena on käytetty lukua 21 %, joka

perustuu toimittajan antamaan osanume-

rokohtaiseen tietoon. Rahtilavojen osalta

on huomioitu ostetut lavat. NET:n osalta on

huomioitu ostetut lavat Suomessa ja Belgias-

sa ja ne ovat kaikki 100 % uusiokäytettyjä

jo ostettaessa. Materiaalitilausten yhtey-

dessä saapuvat lavat käytetään uudelleen

asiakastoimitusten yhteydessä. PSM:n mate-

riaalitilausten osalta käytetään kierrätettyjä

eurolavoja ja tämän lisäksi lasien toimitukset

saapuvat puulaatikoissa, jotka eivät ole kier-

rätettyjä. Eurolavat ovat 100 % uusiokäytet

tyjä ostettaessa. Asiakastoimitusten osalta

käytetään osittain asiakaskohtaisia kuljetus-

lavoja, jotka ostetaan uutena, ja osittain hyö-

dynnetään materiaalitilausten yhteydessä

saapuneita lavoja. Vuoden 2024 raporttiin

nähden taulukon vertailukauden uudelleen-

käytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien

ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien pai-

no on oikaistu koskemaan todellista painoa

ja kierrätysastetta.

Materiaalien kokonaispainolaskennassa

tehdään erottelu teknisten ja biologisten ma-

130

E5, E5-3 27

131

E5, E5-3 23, MDR-T 80c;

E5, E5-2 19, MDR-M

132

E5, E5-3 23, MDR-T 80i

133

E5, E5 MDR-M 77b

134

E5, E5-3 24

135

E5, E5-4 30

136

E5, E5-4 31a-c

Taulukko 15 Tuotteiden valmistukseen

raportointikaudella käytettyjen

materiaalien tiedot

136

2024 2025

Raportointikauden aikana

käytettyjen tuotteiden sekä

teknisten ja biologisten

materiaalien kokonaispaino (kg)

Kokonaispaino 962 625 kg

sisältäen tekniset materiaalit

858 136 kg sekä biologiset

materiaalit (pakkaus-

materiaalit, lavat) 104 489 kg.

Kokonaispaino 1021526 kg

sisältäen tekniset materiaalit

948 520 kg sekä biologiset

materiaalit (pakkaus-

materiaalit, lavat) 73 006 kg.

Biologisten materiaalien

prosenttiosuus (%)

11 % 7 %

Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen

komponenttien ja -välituotteiden

sekä uusiomateriaalien paino

absoluuttisena arvona (kg)

208 713 kg 443 487 kg

Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen

komponenttien ja -välituotteiden

sekä uusiomateriaalien paino

prosenttiosuutena (%)

22 % 43 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

teriaalien välille. Kaikki valmistuksessa käy-

tetyt hankitut tuotteet sisältyvät näin ollen

teknisiin materiaaleihin. Tekniseen materiaaliin

on laskettu muu materiaali paitsi pakkausma

teriaalit (pahvipakkaukset) ja puiset rahtilavat,

jotka on laskettu biologisiin materiaaleihin.

137

Biologisten materiaalien osalta ostetut

rahtilavat ovat ISPM 15 -standardin mukaisia.

Pakkausmateriaalien osalta ei ole käytössä

sertiﬁointijärjestelmää. Bioperäisiä pakka-

uksia hyödynnetään kaskadikäyttöperiaat-

teen mukaisesti siten, että niiden ensisijainen

käyttötarkoitus on tuotteen pakkaaminen.

Pakkauksen siirryttyä asiakkaalle materi-

aalien oletetaan päätyvän asianmukaiseen

kierrätykseen. Puulavat puolestaan kiertä-

vät useimmiten useita käyttökertoja ennen

poistumista käytöstä.

138

Massa lasketaan saapuvien raaka-aineiden

määrän perusteella. Saapuvien materiaalien

määrät saadaan suoraan ERP-järjestelmästä,

mikä varmistaa, että kaksoislaskentaa ei pääse

tapahtumaan. Rahtilavoista on tehty erillinen

arvio, koska niiden painoa ja kappalemäärää ei

suoraan seurata ERP-järjestelmän kautta.

139

TUOTTEISIIN JA PALVELUIHIN LIITTYVÄT

ULOSVIRTALUKSET (E5-5)

Tärkeimmät tuotteet ja materiaalit,

jotka tulevat ulos yrityksen

tuotantoprosessista

Keskeisiä tuotteita materiaalien käytön

näkökulmasta NET-liiketoiminnassa ovat

tietoliikenneverkon tuotteet, kuten laaja-

kaistavahvistimet ja optiset muuntimet.

PSM-liiketoiminnan keskeiset tuotteet ovat

näytöt sekä raideliikenteen matkustajavau-

nuissa että asemilla sekä muut juniin, rai-

tiovaunuihin ja metroihin asennettavat in-

fotainment-tuotteet. Telesten valmistamat

tuotteet ovat elektroniikkalaitteita, jotka

koostuvat pääasiassa elektroniikkakompo-

nentteja sisältävistä piirilevyistä, näyttö-

paneeleista, välikaapeleista, virtalähteistä,

ohjelmistoista, koteloista ja muista mekaniik-

karakenteista. Telesten ympäristöpolitiikka

asettaa tuotteen luomiselle mm. seuraavia

tavoitteita:

●

Tavoitteena on pidentää tuotteen elin-

kaarta parantamalla tuotteiden luotetta-

vuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta.

●

Modulaariset ratkaisut tukevat taakse-

päin yhteensopivuutta tuotepäivityksis-

sä ja estävät siten tarpeettoman romu-

tuksen asiakkaiden järjestelmistä.

●

Helppo purettavuus ja kierrätettävyys

huomioidaan suunnittelun alkuvaiheessa.

Tuotteenluontiprojekteissa käytetään

haittavaikutustarkistuslistaa. Telesten lop-

putuotteet eivät ole uudelleenvalmistettavia.

Ne ovat suunniteltu purettaviksi mahdolli-

simman helposti yksiaineisiksi materiaaleiksi.

Laitteet ovat laajasti modulaarisia ja tuke-

vat ohjelmistopäivityksiä, jotka pidentävät

tuotteen elinkaarta. Kaikki tuotteet ovat

tarkoitettu ammattikäyttöön, joissa on kor-

keat laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset.

Tuotteiden elinkaaren maksimointiin kiinnite-

tään tuotesuunnittelussa merkittävästi huo-

miota. Tuotteiden valmistuksessa ei synny

juuri lainkaan sivuvirtoja. Telesten valmista-

mat tuotteet valmistetaan tilauksesta, jolloin

lopputuotteista ei myöskään synny romutet-

tavaa materiaalia, kaikki tuotteet menevät

asiakkaan tuotanto- tai varalaitekäyttöön.

140

Tuotteiden odotettu kestävyys suhteessa

kunkin tuoteryhmän toimialan keskiarvoon

NET-liiketoiminnassa tuotetaan tietoliikenne-

verkon tuotteita, joista valtaosassa normaali

käyttöympäristö on ulkotiloissa, jolloin eri

maantieteellisten alueiden lämpöolosuhteilla

on merkittävä vaikutus odotettuun elinikään.

Toimialan tuotteiden kestävyyden keskiar-

voa ei ole saatavilla. Telestellä PSM-tuot-

teiden elinkaaren teoreettinen pituus laske-

taan elektroniikkateollisuudessa tunnetuilla

standardimenetelmillä.

PSM-liiketoiminnassa erityisesti joukkolii-

kenteessä käytettäville elektroniikkatuotteille

lasketaan tyypillisesti MTBF-arvo (Mean-Ti-

me-Between-Failures, keskimääräinen

tuotteen vikaantumisväli) asiakasprojektin

ympäristöolosuhde- ja käyttötuntimäärien

mukaisesti. Tuotteille asetetaan tyypillisesti

myös tavoitearvot asiakkaan toimesta. Koska

toimialan tuotteiden kestävyyden keskiarvoa

ei ole yleisesti saatavilla, voidaan käyttää

keskimääräisiä tavoitearvoja vertailuarvona.

Taulukossa 16 on esitetty PSM-tuotekategori-

oiden laskennalliset MTBF-arvot (keskiarvoina)

sekä keskimääräiset tavoitearvot.

141

Tuotteiden korjattavuus

Osana tuotteenluonninprosessia on ympä-

ristötarkastelu, jossa huomioidaan suunni-

teltavan tuotteen korjattavuus. Molemmille

liiketoiminnoille on omat tarkistuslistaver-

sionsa. Telesten valmistamille tuotteille on

oma huolto- ja varaosapalvelu, joka palve-

lee minimissään seitsemän vuotta tuotteen

virallisen valmistuksen lopetusilmoituksen

jälkeen. Tuotteet on pääasiassa suunniteltu

avattaviksi, osat ovat vaihdettavissa, tuot-

teet ovat laajasti modulaarisia ja ohjelmistot

ovat päivitettävissä. Huollettavuustavoite

on kirjattu myös Telesten ympäristöpolitiik-

kaan. Ammattikäyttöön tarkoitetuille jouk-

koliikenteen ja tietoliikennetekniikan lait-

teiden korjattavuudelle ei ole vakiintunutta

luokittelujärjestelmää.

PSM-liiketoiminnan korjattaville tuotteil-

le määritellään tarpeen mukaan ennakoivia

huoltotoimenpiteitä, mikäli se on tarpeen

tuotteen eliniän varmistamiseksi. Teles-

ten NET- ja PSM-tuotteista toimitettuina

massoina laskettuna 50 % oli suunniteltu

korjattaviksi.

142

137

E5, E5-4 32

138

E5, E5-4, 31b

139

E5, E5-4 AR25

140

E5, E5-5 35

141

E5, E5-5 36a

142

E5, E5-5 36b

Taulukko 16 PSM-tuotekategorioiden laskennallinen vikaantumisväli

(MTBF, Mean-Time-Between-Failure) ja keskimääräinen tavoitearvo

Tuotekategoria

Laskennallinen

MTBF-arvo

Keskimääräinen

tavoitearvo MTBF

Näyttötuotteet 155 000 h 120 000 h

Audiojärjestelmätuotteet 450 000 h 200 000 h

Muut infotainment -tuotteet 200 000 h 80 000 h

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tuotteiden kierrätettävien ainesten määrät

NET-liiketoiminnassa valetuilla metallikote-

loilla varustetut vahvistin- ja optiset muun-

nintuotteet ovat valmistettuina määrinä ja

massaltaan oleellisia tuotteita. Kotelot ovat

valmistettu pääosin kierrätetystä alumiinis-

ta. PSM-liiketoiminnassa sekä junissa että

asemilla käytettävien näyttöjen ja muiden

infotainment-tuotteiden ohutmetallikotelot

ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan

oleellisia tuotteita. Koteloissa käytetty ohut-

metalli on valmistettu osittain kierrätetystä

materiaalista. Vastaavasti yllä mainituissa

tuotteissa kierrätettäviä materiaaleja ovat

kaikki mekaaniset metalliosat, kaapelit ja

piirilevymateriaalit. Tuotteiden osat ovat

lähtökohtaisesti eroteltavissa yksiaineisiksi.

PSM-tuotteille tehdään asiakkaan vaa-

timuksesta kierrätettävyysanalyysi, jossa

määritetään laskennallisesti kierrätettävien

materiaalien määrä. Laskenta voidaan suo-

rittaa eri standardien mukaan (ISO 22628,

ISO 21106, UNI-LCA-001). Laskennassa

huomioidaan eri materiaalikategoriat stan-

dardien mukaisesti ja yleisesti kaikki elekt-

roniikkaosat (piirilevyt ja näyttöpaneelit)

luokitellaan elektroniikan alle. Esimerkkinä

erään TFT-näyttötuotteen ja yhden info-

tainment -tuotteen kierrätettävyysana-

lyysistä poimitut kierrätettävyysluvut eri

standardien mukaan on esitetty taulukossa

17. PSM-tuotteet ovat samankaltaisia elekt-

roniikkalaitteita, joten esimerkkituotteita

voidaan pitää edustavina näytteinä koko

PSM-tuoteportfoliolle.

NET-liiketoiminnan tuotteiden kalenteri-

vuonna 2025 kierrätettävien ainesten osuu-

det on laskettu IEC/TR 62635 standardin

mukaisesti, josta taulukossa 18 on suuren vo-

lyymin edustavia tuote-esimerkkejä. NET-lii-

ketoiminnan tuotteet ovat samankaltaisia

elektroniikkalaitteita, joten esimerkkituottei-

ta voidaan pitää edustavina näytteinä koko

NET-tuoteportfoliolle.

143

Jätevirrat

Telesten toiminnasta syntyvä jäte on pääosin

tavanomaista, ei vaarallista, jätettä. Vaaral-

lista jätettä syntyy hyvin pieniä määriä ja se

on pääosin kierrätettävää.

144

Merkittävin osa

syntyvästä jätteestä koostuu kierrätykseen

menevästä pakkausmateriaaleista. Lisäksi

toimialalle tyypillistä jätelajeja, kuten erilaisia

metalli-, kaapeli- sekä sähkö- ja elektroniik-

karomua syntyy jonkin verran.

145

Suurin osa Telesten toiminnasta syn-

tyvästä jätteestä on pahvia ja kartonkia.

Näiden lisäksi puhdas käsittelemätön puu,

käytännössä kuormalavat, ja muovi muo-

dostavat pääosan pakkausjätteestä. Muita

jätteessä esiintyviä materiaaleja ovat muun

muassa polttokelpoinen ja energiajakeeseen

päätyvä jäte, alumiini- ja teräsromu, sähkö- ja

elektroniikkaromu, kaapeliromu sekä keräys-

paperi ja tietosuojamateriaali.

Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet

koostuvat lähinnä orgaanisesta kiinteästä

jätteestä ja aerosolijätteestä.

146

Yhtiön toi-

minnasta ei synny radioaktiivista jätettä.

147

Littoisten, Forssan ja Tampereen toimipis-

teiltä jätemäärät saadaan jätehuollosta vas-

taavilta kumppaneilta, jolloin ne perustuvat

mittaukseen. Muiden yksiköiden osalta jäte-

määrät on arvioitu parhaan saatavilla olevan

tiedon pohjalta. Nämä arvioidut yksiköt ovat

pääosin varsin pienikokoisia toimistoja, jolloin

jätettä ei synny merkittäviä määriä. Pienten

toimipisteiden jätemäärät arvioitiin henki-

143

E5, E5-5 36c

144

E5, E5-5 38

145

E5, E5-5 38a

146

E5, E5-5 38b

147

E5, E5-5 39

148

E5, E5-5 40

Taulukko 17 PSM-liiketoiminnan tuotteiden kierrätettävien ainesten määrä eri standardien

mukaan laskettuna

PSM-liiketoiminta

ISO 22628 ISO 21106 UNI-LCA-001

TFT-näyttötuote 97,6 % 93,3 % 67,9 %

Infotainment-tuote 98,8 % 86,3 % 87,4 %

Taulukko 18 NET-liiketoiminnan tuotteiden kierrätettävien ainesten osuudet IEC/TR 62635

-standardin mukaisesti laskettuna

NET-liiketoiminta

IEC/TR 62635

Verkkotuote 1 Vahvistin ICON3000 88,0 %

Verkkotuote 2

RF-passiivituote 3TP-8

86,0 %

Verkkotuote 3

Kiinteistövahvistin CX3-D

82,0 %

lömäärään perustuen. Laskennassa tehtiin

oletus, että näistä toimipisteistä syntyy pie-

niä määriä energiajaetta sekä tämän lisäksi

kierrätykseen luokiteltavia jätejakeita. Näiden

arvioitujen tietojen osuus kokonaisjätemää-

rästä on alle 5 %. Seurantaa jätteistä ylläpi-

detään omassa jätekirjanpidossa. Taulukoissa

olevat jätetiedot kattavat koko organisaation

jätteet ja rajaus poikkeaa siten Telesten kes

tävyystavoitteen jätteen kierrätysasteen

rajauksesta.

148

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

149

E5, E5-5 37bi-iii

150

E5, E5-5 37ci-iii

151

E5, E5-5 37a, 37d, 39

Taulukko 19 Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet

hyödyntämistyypeittäin tonneina (t)

149

Vaaralliset jätteet 2024 2025

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

0 t 0 t

Kierrätys 0,07 t 0,08 t

Muut hyödyntämistoimet 0,01 t 0,01 t

Radioaktiivinen jäte 0 t 0 t

Yhteensä 0,08 t 0,09 t

Tavanomaiset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 5 t 0 t

Kierrätys 77 t 97 t

Muut hyödyntämistoimet 25 t 30 t

Yhteensä 107 t 128 t

Taulukko 20: Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin

tonneina (t)

150

Vaaralliset jätteet 2024 2025

Poltto (ilman energian talteenottoa)

0 t 0 t

Kaatopaikalle sijoittaminen 0 t 0 t

Muu loppukäsittely 0 t 0 t

Yhteensä 0 t 0 t

Tavanomaiset jätteet

Poltto (ilman energian talteenottoa) 0 t 0 t

Kaatopaikalle sijoittaminen 0 t 0 t

Muu loppukäsittely 0 t 0 t

Yhteensä 0 t 0 t

Taulukko 21: Yhteenvetotiedot

151

2024 2025

Jätteen kokonaismäärä tonneina

107 t 128 t

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina 0,08 t 0,09 t

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina 25 t 30 t

Kierrättämättömän jätteen prosentti-osuus 23 % 24 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

3. Yhteiskunnalliset tiedot

OMA TYÖVOIMA ESRS S1

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN

VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA

LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

(ESRS 2, SBM-3)

Omaan henkilöstöön (arvoketju: oma toimin-

ta) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det ovat työolosuhteisiin sekä yhtäläiseen

kohteluun ja mahdollisuuksiin liittyviä koko-

naisuuksia. Tässä osiossa esitetyt toiminta-

periaatteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoit-

teet koskevat yhtiön koko omaa henkilöstöä.

Teleste ei ole tunnistanut omasta henkilös-

töstään ryhmiä, jotka olisivat erityisen alttiita

kielteisille vaikutuksille.

●

Teleste noudattaa periaatetta mak-

saa henkilöstölleen lain ja työehtoso-

pimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi yh-

tiön kompensaatioprosessit takaavat,

että samasta työstä maksetaan yh-

tenäistä korvausta, ottaen huomioon

maakohtaiset erot. Teleste on sitoutu-

nut edistämään riittävää ja tasapuolis-

ta palkkaa sekä koulutusta ja taitojen

kehittämistä kaikissa toimintamaissaan,

parantaen näin työntekijöidensä hyvin-

vointia. Yhtiö seuraa henkilöstönsä palk-

kakehitystä ja palkkatasoa varmistaen

henkilöstöhallinnon prosesseillaan, et-

tä vähimmäispalkkatasot ylittyvät eri

maissa. Lisäksi Telesten henkilöstö

työskentelee pääsääntöisesti maissa,

joissa on tiukka työlainsäädäntö ja ak-

tiivinen viranomaisvalvonta. Joissakin

maissa ovat myös voimassa työehto-

sopimukset, jotka yhdessä työlainsää-

dännön kanssa varmistavat työnteki-

jöiden palkkaoikeudet. Teleste mittaa

toimitusjohtajan ja työntekijöiden kes-

kimääräisen palkkatason suhdetta ja on

asettanut sille tavoitteen. Lisäksi yh-

tiö varmistaa henkilöstöhallinnon pro-

sessein, että näitä periaatteita nouda-

tetaan ja reagoi niihin tarvittaessa.

152

●

Yhtiö noudattaa johtamisen periaat-

teita, jotka tukevat työ- ja yksityiselä-

män tasapainoa. Teleste tarjoaa työn-

tekijöilleen joustavia työaikajärjestelyjä,

kuten liukuvan työajan, etätyömahdol-

lisuuden, vanhempainvapaan sekä las-

tenhoitomahdollisuuksia, mikä auttaa

saavuttamaan tasapainon työ- ja yksi-

tyiselämän välillä. Teleste mittaa hen-

kilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen

henkilöstökyselyiden kautta ja kehittää

esihenkilöitään valmentamalla ja koulut-

tamalla. Työaikajärjestelyissä noudate-

taan maakohtaista työlainsäädäntöä ja

mahdollisia työehtosopimuksia, jotka

varmistavat joustoa. Lisäksi Telesten

henkilöstöön liittyvien toimintaohjeiden

ja politiikkojen tavoitteena on mahdol-

listaa työnteon ja vapaa-ajan yhteenso-

vittaminen. Yrityskulttuuria mitataan

henkilöstökyselyssä ja sille on asetet

tu tavoitteet. Myös johtamista mita-

taan henkilöstökyselyssä, mutta sille

ei ole asetettu numeerista tavoitetta.

153

●

Teleste investoi henkilöstönsä hyvinvoin-

tiin monin eri tavoin, huolehtien sekä työ-

olosuhteista että terveyteen liittyvistä

tukitoimista. Näihin tukitoimintoihin kuu-

luvat muun muassa kattava työterveys-

huolto ja vakuutukset, jotka huomioivat

maakohtaiset erot. Lisäksi yhtiö tukee

henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpi-

toa ja kehittämistä tarjoamalla tätä tuke-

via henkilöstöetuja. Jokaisen työntekijän

kanssa käydään vuosittain kehityskes-

kustelu, jossa hyvinvointi on yksi käsi

teltävistä aiheista, ja tarvittaessa ase-

tetaan korjaavia toimenpiteitä. Teleste

mittaa hyvinvointia ja vuorovaikutusta,

ja näille on asetettu selkeät tavoitteet.

154

●

Yrityksen periaatteisiin kuuluvat tasa-ar-

vo ja monimuotoisuus. Näitä aiheita käsi-

tellään henkilöstön koulutuksessa, kuten

perehdytyksessä. Yhtiön toimintaohjeet

ja politiikat tukevat näiden periaatteiden

toteutumista esimerkiksi rekrytoinnissa

ja palkkatasa-arvon seurannassa. Tämä

luo inklusiivisen työyhteisön ja parantaa

työnantajamielikuvaa. Lisäksi yhtiöllä on

hallituksen kokoonpanolle asetettu mo-

nimuotoisuustavoite, jonka toteutumis-

ta seurataan.

Osana vuosittain päivitettävää strategiaa

laaditaan myös henkilöstöstrategia, jossa huo-

mioidaan yhtiön henkilöstö. Henkilöstöstrate-

giasta vastaa yhtiön henkilöstöjohtaja, joka

kuuluu johtoryhmään. Yhtiön liiketoimintamal-

lissa ja sen muutoksissa otetaan huomioon

henkilöstö sekä ihmisoikeudet. Henkilöstöjoh-

taja vastaa näiden seikkojen varmistamisesta

osana liiketoimintamallin kehittämistä.

155

Telesten työvoiman vastuullisuutta oh-

jaavat paikallinen lainsäädäntö, työehtoso-

pimukset, yhtiön arvot, henkilöstöstrategia

sekä yhtiön henkilöstöön liittyvät politiikat ja

toimintaohjeet. Ylimpänä ohjaavana politiik-

kana toimii Teleste Code of Conduct. Lisäksi

Telesten toimintaa ohjaavat Johtamisperi-

152

ESRS 2, SBM-3

153

ESRS 2, SBM-3

154

ESRS 2, SBM-3

155

S1, SBM-2, 12

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

aatteet ja Kulttuurivisio. Nämä periaatteet

koskevat kaikkia Telestellä työskenteleviä

työsuhteen muodosta riippumatta.

Telesten eri työsuhteen muodot ovat

työsuhteiset työntekijät sekä muut kuin

työsuhteiset työntekijät kuten itsenäiset

ammatinharjoittajat ja vuokratyöntekijät.

Nämä työntekijät voivat olla joko koko- tai

osa-aikaisia ja suhteen kesto voi olla tois-

taiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

156

Teleste noudattaa paikallista työlainsää-

däntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia,

mikä lieventää negatiivisia ja edistää posi-

tiivisia vaikutuksia Telesten työntekijöihin.

Lisäksi 100 % yhtiön henkilöstöstä on rekis-

teröity henkilöstöhallintojärjestelmään, mikä

vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastai-

sista työehdoista tai palkoista. Teleste kerää

säännöllisesti palautetta henkilöstöltään ja

samalla kartoittaa kehitysideoita, joilla voisi

olla positiivinen vaikutus henkilöstöön.

157

Teleste edellyttää tasapuolista kohtelua

yhtiössä. Lisäksi yhtiön rekrytointiprosessi on

rakennettu tukemaan tasapuolista kohtelua.

158

Telestellä ei ole näköpiirissä ilmastonmuu-

toksen torjumistoimenpiteiden aiheuttamista

negatiivisista vaikutuksista omaan henkilös-

töön eikä yhtiö harjoita liiketoimintaa alueilla,

joissa olisi merkittävä lapsi- tai pakkotyöriski.

159

Yhtiön kaikki työntekijät suorittavat Code

of Conduct -koulutuksen osana perehdytys-

prosessia. Tällä pyritään varmistumaan siitä,

että Telesteläiset ymmärtävät keskeisimmät

vastuullisuutta ohjaavat periaatteet.

160

Teles-

teläisistä 93,2% oli suorittanut eettistä oh-

jeistoa koskevan koulutuksen vuoden 2025

loppuun mennessä.

Tietyistä liiketoiminnallisista syistä, yhtiö

saattaa joutua sopeuttamaan toimintaansa

siten, että sillä voi olla tilapäisiä tai pysyviä

negatiivisia vaikutuksia työntekijöihin.

161

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT

TOIMINTAPERIAATTEET (S1-1)

Telestellä on kattava prosessiohjeistus henki-

löstöönsä liittyen, jonka tavoitteena on vas-

tuullinen ja oikeudenmukainen työnantajuus

liiketoiminnan edistämisen lisäksi. Teleste

noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja

mahdollisia työehtosopimuksia, joiden on

määrä lieventää negatiivisia vaikutuksia Te-

lesten työntekijöihin ja mahdollistaa eettisen

toiminnan eri operaatioalueilla.

162

Teleste on sitoutunut seuraaviin stan-

dardeihin, jotka ovat kirjattu yhtiön henki-

löstöpolitiikkaan, (Teleste Global Human

Resources Policy):

● Freedom of Association and Protection

of the Right to Organise Convention,

1948 (No. 87)

● Right to Organise and Collective

Bargaining Convention, 1949 (No. 98)

● Forced Labour Convention, 1930

(No. 29) (and its 2014 Protocol)

● Abolition of Forced Labour Conven-

tion, 1957 (No. 105)

● Minimum Age Convention, 1973 (

No. 138)

● Worst Forms of Child Labour

Convention, 1999 (No. 182)

● Equal Remuneration Convention,

1951 (No. 100)

● Discrimination (Employment and

Occupation) Convention, 1958 (No. 111)

Teleste on sitoutunut eettisissä toiminta-

ohjeissaan (Code of Conduct) kunnioittamaan

YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoi-

keusvastuusta koko toiminnassaan.

163

Lisäksi

yhtiö on sitoutunut henkilöstöjohtamisessa

edistämään ja noudattamaan periaatteita

kuten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja,

syrjinnän vastaisuutta sekä tasa-arvoisuut-

ta. Periaatteiden pyrkimys on myös edistää

Telesten liiketoimintaa laajasti. Teleste on

laatinut kattavan politiikka- ja toimintaohje-

kokoelman, joiden pääperiaatteet on kuvat-

tu kunkin dokumentin alussa. Dokumenttien

sisältö vastaa eri ihmisoikeusperiaatteita ja

edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä mah

dollisuuksia kehittyä työssään.

Rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja

työntekijäyhteistyössä korostetaan oman

henkilöstön merkitystä ja heidän oikeuksiaan.

Esihenkilöillä on keskeinen rooli näiden politiik-

kojen ja toimintaohjeiden toimeenpanijoina.

Heille järjestetään säännöllisesti valmennuk-

sia ja heidän tukenaan ovat henkilöstöhallin-

non prosesseihin, toimintaohjeisiin ja politiik-

kojen sisältöön liittyvät verkkovalmennukset.

Lisäksi yhtiön People & Culture -tiimin asian-

tuntijat ovat esihenkilöiden tukena. People &

Culture tiimi tekee myös auditointeja yhtiön

henkilötietojärjestelmään, joiden pyrkimyk-

senä on paljastaa mahdollisia epäkohtia.

164

Keskeisimmät koko oman työvoiman

kattavat henkilöstöhallinnon politiikat ovat:

Teleste code of conduct, Teles Group Human

Resources Policy, Whistleblowing guideline,

Risk Management Policy ja Teleste Group

Global Compensation and Beneﬁts Policy.

165

Teleste noudattaa laatimaansa Teleste

Group Health and Safety -politiikkaa ja mah-

dolliset työtapaturmiin liittyvät tapaukset

raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään kor-

jaavia toimenpiteitä.

166

Teleste käy moninaista vuoropuhelua

työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa

kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja

kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee

Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste

harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, jois-

sa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työn-

tekijät voivat antaa palautetta anonyymisti

esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle

blowing -kanavan kautta. Telesten MyPul-

seprosessi (henkilöstökysely) ja Employee

Sounding Board -foorumi mahdollistavat

parannusehdotusten tekemisen. Keskeisiä

käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat IRO:ssa

määritellyt seikat; henkilöstön hyvinvointi,

tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, palkkaan

liittyvät kysymykset sekä johtamiseen ja

kulttuuriin liittyvät asiat.

Teleste on suunnitellut henkilöstöön liit-

tyvät prosessinsa ja toimintatapansa siten,

että ihmisoikeudet toteutuvat. People & Cul-

ture -tiimi suorittaa säännöllisesti auditointe-

ja henkilötietojärjestelmissä ja prosesseissa

varmistaakseen oikean toiminnan. Nämä toi-

mintatavat on kuvattu toimintaohjeissa ja

politiikoissa, joita valmennetaan mm.

esihenkilöille. Lisäksi Telesten henkilös-

tölle on tarjottu laajat mahdollisuudet rapor-

toida poikkeamista.

167

Teleste käsittelee kaikkia työntekijöitä

kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja ta-

saarvoisesti. Yhtiössä ei suvaita minkään-

laista rasismia tai syrjintää. Yhtiön periaate

on, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän,

kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuk-

sen tai mielipiteen perusteella, poliittisen

toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per-

hesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden,

sukupuolisen suuntautumisen tai muun syyn

156

S1, SBM-3, 14a

157

S1, SBM-3, 14b ja 14c

158

S1, SBM-3, 14d

159

S1, SBM-3, 14e, 14f

160

S1, SBM-3, 15

161

S1, SBM-3, 16

162

S1, S1-1, 19

163

S1, S1-1, 21

164

S1, S1-1, 20, 20a ja 22

165

S1, S1-1, 19

166

S1, S1-1,23

167

S1, S1-1, 20b, c, 21

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

perusteella.

168

Monimuotoisuus ja osallistami-

nen ovat Telesten toiminta- ja ajattelutavan

perusta. Teleste -toimintatapa tarkoittaa

kaikkien ihmisten kunnioittamista ja itsensä

kunnioittamista. Jokainen telesteläinen suo-

rittaa aloittaessaan Onboarding valmennuk-

sen, jossa käsitellään mm. monimuotoisuut-

ta ja osallistamista.

169

Teleste on kattavasti

sitoutunut varmistamaan eri politiikkojen,

toimintaohjeiden ja prosessien kautta, ettei

työntekijöille aiheudu kielteisiä vaikutuksia.

170

Teleste on laatinut toimintaohjeet nimel-

tään Equal and Fair Treatment SOP ja Diver-

sity & Inclusion SOP, joiden tarkoituksena

on estää syrjivää ja häiritsevää käytöstä

yhtiössä. Myös heikommassa asemassa ole-

vien kohteluun on otettu kantaa kyseisissä

toimintaohjeissa. Lisäksi Recruitment SOP’s

korostetaan selkeää rekrytointiprosessia,

joka takaa työnhakijoille tasapuoliset mahdol-

lisuudet tulla työllistetyiksi Telestellä taus-

toistaan riippumatta. Näitä asioita käsitel-

lään muun muassa perehdytyskoulutuksessa

sekä esihenkilövalmennuksissa. Henkilöstöllä

on mahdollisuus myös ilmaista mahdollisia

epäkohtia eri kanavien kautta (mm. whistle

blowing tai henkilöstökysely).

171

Teleste noudattaa laatimaansa työturval-

lisuuspolitiikkaa (Teleste Group Health and

Safety policy). Mahdolliset työtapaturmiin

liittyvät tapaukset raportoidaan ja niiden

pohjalta tehdään korjaavia toimenpiteitä.

Lisäksi yhtiöllä on käytössä työturvallisuutta

edistäviä prosesseja kuten turvallisuustar-

kastukset ja riskiarviointi, jotka on mainittu

kyseisessä politiikassa.

172

Teleste käy moninaista vuoropuhelua

työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa

kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja

kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee

Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste

harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, jois-

sa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työn-

tekijät voivat antaa palautetta anonyymisti

esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle

blowing -kanavan kautta. Telesten MyPul-

seprosessi (henkilöstökysely) ja Employee

Sounding Board -foorumi mahdollistavat

parannusehdotusten tekemisen.

173

PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT

YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA

OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN

EDUSTAJIENSA KANSSA (S1-2)

Telesten henkilöstö on yksi yhtiön tärkeim-

mistä voimavaroista. Tämän vuoksi Teleste

on luonut kattavan järjestelmän päätöksen-

teolle, yhteistyölle ja tiedottamiselle yhtiön ja

sen henkilöstön välillä. Muun muassa Johta-

jisto on foorumi, jossa yhtiön työntekijöiden

edustajat voivat osallistua päätöksentekoon

yhdessä yhtiön johdon kanssa. Näissä foo-

rumeissa keskustellaan mm. johtamisesta,

kulttuurista, hyvinvoinnista, tasaarvoista

sekä palkkausasioista (ESRS2 S1-IRO1)

174

Teleste kerää säännöllisesti palautetta hen-

kilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysi-

deoita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus

henkilöstöön. Lisäksi työntekijöiden edus-

tajia tavataan säännöllisesti mm. seuraavien

foorumeiden kautta: sääntömääräinen yh-

teistoiminta (FI), Employee Sounding Board

(Globaali), Johtajisto (Globaali). Yhteistyötä

tehdään säännöllisesti noudattaen vuosit-

taista kokoussuunnittelurytmiä. Yhteistyötä

työntekijöiden edustajien kanssa toteute-

taan People & Culture -osaston toimesta ja

siihen osallistuu yhtiön henkilöstöjohtaja ja

ajoittain myös toimitusjohtaja. Employee

Sounding Boarding- foorumin edustajat py-

ritään valitsemaan siten, että foorumissa on

mahdollisimman monimuotoinen osallistuja-

ryhmä. Muiden foorumien jäsenet valitaan

henkilöstön toimesta. Vuorovaikutusastetta

arvioidaan henkilöstökyselyn osallistumisak-

tiivisuuden avulla. Aktiivisuudelle on asetettu

tavoitteet osana vuosikertomusta.

175

Telesten henkilöstö ei ole järjestäytynyt

European Works Council (EWC), Societas

Europaea (SE) Works Council tai Societas

Cooperativa Europaea (SCE) Works Council

mallien mukaisesti.

176

Teleste mittaa toimenpiteidensä vaiku

tusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Hen-

kilöstökysely toteutetaan tätä tarkoitusta

varten hankitulla järjestelmällä, joka takaa

osallistujien anonymiteetin. Kyselyiden tu-

loksista laaditaan koonnos, joka julkaistaan

henkilöstölle, jossa kerrotaan myös ryhdyt-

tävistä toimenpiteistä. Henkilöstökyselyssä

mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yri-

tyskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi

ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on

mahdollisuus antaa avointa palautetta ky-

selyssä. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti,

johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edusta-

jien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspois-

saolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta

ja tekee niiden perusteella kehittämistoimen-

piteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa

käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa

suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä

arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työnte-

kijäkyselyn, myPulse-tuloksia, sairauspois-

saolokehitystä ja työtapaturmatilastoja

erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sään-

tömääräinen yhteistoimina ja Johtajisto).

177

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE

TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN

TUOMISEKSI (S1-3)

Teleste noudattaa Teleste Group Human

Resources -politiikassa kirjattuja periaattei-

ta, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja

tasa-arvoista kohtelua. Mahdollisia epäkohtia

käsitellään ja korjaavista toimenpiteistä pää-

tetään konsernin johtoryhmän kokouksissa.

Telesten työntekijöillä on monia mahdolli-

suuksia tuoda huolensa yrityksen johdon tie-

toon. Näihin instrumentteihin kuuluvat muun

muassa henkilöstökyselyt, luottamushenkilö-

järjestelmä, johtajisto ja Employee sounding

board. Työntekijät voivat ilmoittaa epäkoh-

dista ottamalla yhteyttä yhtiön People & Cul-

ture -tiimiin tai työntekijäedustajiin. Lisäksi

he voivat käyttää WB-kanavaa. Yhteyden-

ottokanavat työntekijöille ovat esimerkiksi

esihenkilöiden kautta, työntekijäedustajien

kautta tai antamalla palautetta henkilöstöky-

selyiden kautta. Henkilöstökyselyn tulokset

ja niiden pohjalta laaditut toimenpidesuunni-

telmat toimitetaan People & Culture -tiimille

analysoitavaksi. Näiden pohjalta laaditaan

kooste, joka esitellään konsernin johtoryh-

mälle päätöksentekoa varten.

178

Telesten työntekijöiden osallistumisas-

te henkilöstökyselyyn on verrattain kor-

kea, mikä osoittaa luottamusta tähän

palautekanavaan.

179

Ilmoitettuja epäkohtia käsittelee vain

People & Culture -tiimi, joka pyrkii suojaa-

maan ilmoittajan identiteettiä niin pitkälle

kuin mahdollista tapauksen selvittämiseksi.

Työntekijät voivat myös halutessaan käyttää

anonyymia WB-kanavaa.

180

168

S1, S1-1, 24a, b

169

S1, S1-1, 24c, d

170

S1, S1-4, 38b

171

S1, S1-1, 24a-d

172

S1, S1-1,23

173

S1, S1-1, 20b, c, 21

174

S1, S1-2, 27

175

S1, S1-2, 27a-c, e, 28

176

S1, S1-2, 27d, S1

177

S1, S1-4, 38d, 39, S1, S1-2, 27e

178

S1, S1-3, 32a-e

179

S1, S1-3, 33

180

S1, S1-3, 33

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN

TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN

JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN

LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN

VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN

MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI

SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS

(S1-4)

Teleste on kattavasti sitoutunut varmista-

maan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja

prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheu-

du negatiivisia vaikutuksia työskentelystään

yhtiölle.

181

Telesten henkilöstöstrategian painopis-

teet ovat: 1) osaamisen kehittäminen, 2)

hyvä johtaminen, 3) positiivinen työnteki-

jäkokemus ja 4) laadukkaat henkilöstöhal-

linnon prosessit. Näiden kehittämisen usko-

taan lisäävän työntekijöiden hyvinvointia ja

liiketoiminnan kasvua. Hyvinvointia lisäävät

toimenpiteet auttavat pienentämään riskiä

avaintekijöiden menetykseen työ- ja yksityi-

selämän tasapainon heikkenemisen vuoksi.

Telesten kattava työterveyshuolto, kat-

tavat työhyvinvointia edistävät edut sekä

joustavat työaikajärjestelyt parantavat

työhyvinvointia. Lisäksi yhtiön pohjoismai-

nen johtamistyyli tunnistetusti kunnioittaa

työntekijöiden hyvinvointia. Yhteistyö työn-

tekijöiden edustajien kanssa eri foorumeilla

(Employee Sounding Board, sääntömääräi-

nen yhteistoimintafoorumi, Johtajisto) sekä

toimintaohje Wellbeing and Engagement SOP

varmistavat osaltaan henkilöstön hyvinvoin-

nista huolehtimisen.

182

Keskeisiä hankkeita

ovat olleet johtamisperiaatteiden valmen-

nus ja yrityskulttuurin parantaminen. Kus-

tannussäästöjen vuoksi näitä on edistetty

rajallisesti. Kehityskeskusteluprosessi tukee

työntekijän ja esihenkilön välistä dialogia.

183

Vuonna 2025 Teleste on tunnistettujen

kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi sekä

myönteisten vaikutusten edistämiseksi tar-

jonnut työntekijöilleen johtamis- ja esihenkilö-

valmennuksia, järjestänyt henkilöstökyselyitä,

tehnyt kompensaatiotarkistuksia sekä panos-

tanut työntekijöiden työhyvinvointiin, ja yhtiö

jatkaa näitä samoja toimia vuonna 2026.

184

Teleste mittaa toimenpiteidensä vai-

kutusta henkilöstökyselyprosessin kautta.

Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia

kokonaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johta-

minen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Li-

säksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa

avointa palautetta kyselyssä. Vuonna 2025

yhtiö suoritti koko henkilöstölle laajemman

MyPulse-henkilöstökyselyn lisäksi myös sup-

peamman eNPShenkilöstökyselyn. Kyselyt

käsitellään tiimikohtaisesti, johtoryhmäta-

solla sekä henkilöstön edustajien kanssa.

Teleste seuraa myös sairauspoissaolojen

kehitystä ja työtapaturma-astetta ja tekee

niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä.

Jokaisen Telesten työntekijän kanssa käy-

dään vuosittain kehityskeskustelu, jossa

suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä

arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työnteki-

jäkyselyn tuloksia, sairauspoissaolokehitystä

ja työtapaturmatilastoja erinäisissä työnte-

kijäfoorumeissa (mm. sääntömääräinen yh-

teistoimina ja Johtajisto).

185

Vihreän siirtymän negatiivisia vaikutuksia

henkilöstöön, kuten tehtaan lakkauttaminen

päästösyistä, ei ole näköpiirissä.

186

TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT

OLENNAISTEN KIELTEISTEN

VAIKUTUSTEN HALLINTAAN,

MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN

EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN

RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTAAN (S1-5)

Telesten keskeiset omaan henkilöstöön liitty-

vät tavoitteet ovat vuorovaikutusaste, terve-

ysasteen parantaminen sekä yrityskulttuurin

kehittäminen. Työntekijöiden edustajat eivät

181

S1, S1-4, 38b

182

S1, S1-4, 40a

183

S1, S1-4, 38c

Taulukko 22 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

189

Tunnusluku

2025

toteutunut

2025

tavoite

2030

tavoite

Henkilöstön vaihtuvuus

tilikauden aikana 11 % <15 % <15 %

Vuorovaikutus

Henkilöstökyselyn vastausprosentti 64 % 80 % 80 %

Yrityskulttuuri

Henkilöstökyselyn vastausten

keskiarvo koskien yrityskulttuuri-

osiota, asteikolla 1-10 6,1 7,5 8,0

Hyvinvointi

Käänteinen poissaoloprosentti

188

98,2 % 98,0 % 98,0 %

Palkitseminen

Palkkasuhde: toimitusjohtaja/

työntekijöiden keskiarvopalkka 6:1 7:1 7:1

ole suoraan osallistuneet tavoitteiden ase-

tantaan, mutta heidän kanssaan käydään

aktiivista dialogia tavoitteiden tilasta sekä

suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä. Näiden

tavoitteiden tilasta keskustellaan Telesten

yhteistoimintafoorumeissa (sääntömää-

räinen yhteistoiminta, Employee Sounding

Board ja Johtajisto). Tavoitteiden saavuttami-

sesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä käy-

dään keskustelua eri työntekijäfoorumeissa.

Lisäksi henkilöstökyselyn tulokset käsitellään

laajasti yhteistyöfoorumeissa.

187

184

S1, S1-4, 38a

185

S1, S1-4, 38d, 39

186

S1, S1-4, 40a-b, 41, 43, AR43

187

S1, S1-5, 47 a-c

188

Käänteiseen poissaoloprosenttiin lasketaan mukaan sairaudet, työperäiset tapaturmat

ja mahdolliset kuolemantapaukset. Laskennan perustana on poissaolopäivät.

189

S1, S1-5, 46

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

190

S1, S1-6, 50d, e, f

191

S1, MRD-M 77b

192

S1-9, AR 71

Taulukko 23 Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä raportointikauden lopussa

194

Sukupuoli

Työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(henkilömäärä)

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä (FTE)

Keskimääräinen työ-

suhteisten työn-

tekijöiden määrä (FTE)

2024 2025 2024 2025 2024 2025

Miehet 470 486 461,4 472,5 501,5 473,7

Naiset 162 167 158,2 157,5 171,3 159,4

Työsuhteiset

työntekijät yhteensä 632 653 619,6 630,0 672,8 633,1

Taulukko 24 Työntekijöiden lukumäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka

edustavat vähintään 10 % työntekijöiden lukumäärästä

195

Maa

Työsuhteisten työnteki-

jöiden määrä (FTE)

Keskimääräinen työ-

suhteisten työnteki-

jöiden määrä (FTE)

2024 2025 2024 2025

Suomi 443,6 457,1 460,0 458,6

Taulukko 26 Vaihtuvuus vuonna 2024

197

2024 2025

Päättyneiden työsuhteiden määrä 148 68

Vaihtuvuusprosentti 21 % 10,6 %

Taulukko 25 Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin mukaan (FTE)

196

Naiset Miehet Yhteensä

2024 2025 2024 2025 2024 2025

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 158,2 157,5 461,4 472,5 619,6 630,0

Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden

määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna) 154,2 150,6 449,2 454,0 603,4 604,6

Määräaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 4,0 6,9 10,9 13,8 14,9 20,7

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien

työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 0,0 0,0 1,3 4,7 1,3 4,7

Kokoaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 150,0 144,0 449,0 452,0 559,0 596,0

Osa-aikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 8,2 13,5 12,4 20,5 20,6 34,0

193

S1-5, MDR-T 46,80f

194

S1, S1-6, 50a, AR 57

195

S1, S1-6, 50a, AR 57

YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN

TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-6)

Henkilöstön tunnusluvut raportoidaan hen-

kilötietojärjestelmän tietojen perusteella.

Yhtiön People & Culture -tiimi, paikallinen

henkilöstöhallinto ja esihenkilöt vastaavat

tietojen ajantasaisuudesta. Tunnusluvut

ilmoitetaan henkilötyövuosina raportointi-

kauden lopussa (31.12.2025) sekä vuoden

keskiarvona. Henkilötyövuosi (FTE) kuvaa

työntekijän työpanosta suhteessa täyteen

työaikaan ja se lasketaan vertaamalla työnte-

kijän sopimuksen mukaista työaikaa yrityksen

normaaliin kokoaikaiseen työaikaan. Luvut

sisältävät koko Teleste-konsernin sisäiset

työntekijät, mutta eivät ulkoisia työntekijöi-

tä tai HR-järjestelmään tallennetuilla pitkillä

poissaoloilla olevia työntekijöitä. Työntekijöi-

den vaihtuvuus lasketaan vertaamalla vuoden

aikana lähteneiden työntekijöiden määrää

työntekijöiden keskimääräiseen henkilötyö-

vuosilukuun. Vaihtuvuus kattaa kaikki työsuh-

teen päättymisen syyt ja se lasketaan vertaa-

malla raportointikauden aikana päättyneiden

työsuhteiden yhteenlaskettua FTE-lukua

työntekijöiden keskimääräiseen FTE-lukuun

raportointikauden aikana. Kuukausittaiset ja

vuosittaiset keskiarvot lasketaan jakamalla

työntekijöiden työaika tasaisesti jokaisel-

le kalenteripäivälle kyseisellä ajanjaksolla.

Palkitsemisen luvut perustuvat 31.12.2025

aktiivisessa työsuhteessa olevaan henkilös-

töön. Raportoitavat luvut noudattavat yhtiön

taloudellisissa raporteissa käytettyä logiik

kaa.

190

Omaan työvoimaan liittyviä mittareita

ei ole varmennettu muun ulkopuolisen tahon

kuin yhtiön kestävyysraportin varmentajan

toimesta.

191

Telesten konsernijohtoryhmä

muodostaa ylimmän johdon.

192

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet kos-

kevat ainoastaan Telesten omaa henkilöstöä.

Tavoitteiden asetannassa ei ole osallistettu

sidosryhmien edustajia. Tavoitteiden asetan-

nassa on pyritty huomioimaan kansainväliset

politiikat ja standardit, jotka on kirjattu yhti-

ön globaaliin henkilöstöpolitiikkaan.

193

196

S1, S1-6, 50b

197

S1, S1-6, 50c, AR 59

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

198

S1, S1-7, 55b,

199

S1, S1-7, 55bii, 55c, 57

200

S1, S1-7, 55a, AR 61

YRITYKSEN OMAAN TYÖVOIMAAN

KUULUVIEN MUIDEN KUIN

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

OMINAISUUDET (S1-7)

Ulkopuolisen työvoiman raportointi perus-

tuu henkilötietojärjestelmään ja tunnusluvut

esitetään henkilötyövuosina.

198

Ulkopuolisen

työvoiman tunnusluvut ilmoitetaan henki-

lötyövuosina raportointikauden päättyes-

sä (31.12.2025) sekä vuoden keskiarvona.

Ulkopuolinen työvoima sisältää työntekijät,

joilla on Telesten kanssa voimassa oleva

työvoiman toimitussopimus, mukaan lukien

itsenäiset ammatinharjoittajat ja vuokra-

työntekijät. Ulkopuolisen työvoiman osalta

ei järjestelmässä ole eroteltu itsenäisiä am-

matinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.

199

Monimuotoisuusmittarit (S1-9)

Taulukko 28 Monimuotoisuusmittarit

201

Työntekijöiden määrä

(FTE)

Työntekijöiden määrä

(%)

2024 2025 2024 2025

Ylin johto

8,0 8,0 1,3 % 1,3 %

Naiset 2,0 2,0 0,3 % 0,3 %

Miehet 6,0 6,0 1,0 % 1,0 %

Alle 30-vuotiaat 45,8 49,8 7,4 % 7,9 %

30-50-vuotiaat 314,3 314,8 50,7 % 50,0 %

Yli 50-vuotiaat 259 265,4 41,9 % 42,1 %

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

(ESRS 2, SBM-2)

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaiku-

tukset, keskeiset riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysissa. Oma henkilöstö osallistui olen-

naisuusanalyysiprosessiin. Oman henkilös-

tön ja muiden sidosryhmien osallistamista

olennaisuusanalyysiprosessiin on kuvattu

tarkemmin kappaleessa: Kuvaus olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomioi-

misesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa:

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2).

RIITTÄVÄ PALKKA (S1-10)

Teleste seuraa eri maiden työntekijöiden kom-

pensaatiokehitystä hankkimalla markkinada-

taa ja hyödyntämällä sitä laatiessaan tilikausi-

kohtaisia kompensaatiokorotussuunnitelmia.

Lisäksi Teleste noudattaa työehtosopimusten

määrittämiä korotuspäätöksiä. Yhtiöllä on

tavoitteena maksaa työntekijöilleen kulla-

kin markkinalla riittävä kompensaatio (living

wage/adequate pay).

202

Yhtiö seuraa vuosit-

tain kaikkien työsuhteisten työntekijöiden

palkan kehitystä sekä riittävän palkan tasoa,

ja analyysi kattaa kaikki (100 %) yhtiön työ-

suhteisista työntekijöistä. Vuonna 2025 yhti-

ön kaikille (100%) työsuhteisille työntekijöille

maksettiin riittävää palkkaa sovellettavien

vertailuarvojen mukaisesti. Teleste kalibroi

vuosittain lyhyen aikavälin bonusohjelmansa

kriteerit vastaamaan markkinakäytäntöjä. Yh-

tiön Merit Increase prosessi varmistaa, että

työntekijöiden peruspalkkaa tarkastetaan

vuosittain ennalta määritellyn kriteeristön pe-

rusteella. Kompensaatio- ja palkitsemistren-

dien seuraamisesta yhtiössä vastaa globaali

People & Culture -tiimi. Teleste seuraa su-

kupuolten välistä palkkatasa-arvoa ajamalla

vuosittain raportteja henkilötietojärjestel-

mästä, missä koko yhtiön henkilöstön palk-

kadata on tallennettu.

203

KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ

KOSKEVAT MITTARIT (S1-13)

Teleste kehittää henkilöstöään koulutuksilla

ja valmennuksilla, jotka lisäävät henkilökoh-

taisia taitoja ja tiimien kyvykkyyttä. Rapor-

tointijakson aikana koulutuksia oli kuitenkin

vähän kustannussäästöjen ja henkilöstövä-

hennysten vuoksi. Yleisesti valmennuksien

ja koulutuksen aiheet ovat aiempina vuosi-

na liittyneet johtamiseen ja yrityskulttuurin

kehittämiseen. Lisäksi hankkeita on tehty

mm. henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisek-

si. Rekrytointiohjauksessa on painotettu

monimuotoisuutta.

204

Yhtiön tulos- ja urakehitysarvioinnit

koostuvat kaikkien työntekijöiden kanssa

käytävistä kehityskeskusteluista sekä bo-

nusansainnan piirissä olevien työntekijöiden

kanssa käytävistä bonuskeskusteluista. Vuo-

den 2024 tulos- ja urakehitysarviointeihin

osallistuneiden työntekijöiden lukuja on päi-

vitetty tähän raporttiin sisältämään kehit-

yskeskusteluiden lisäksi yhtiössä käytävät

bonuskeskustelut.

Taulukko 29 Tulos- ja urakehitysarvioinnit sekä koulutukset

205

Naiset Miehet Yhteensä

2024 2025 2024 2025 2024 2025

Kehityskeskusteluihin osallistuneet

työntekijät (%) 60 % 79 % 40 % 83 % 55 % 82 %

Koulutustunnit keskimäärin

työntekijää kohden 0,9 4,0 0,4 5,0 0,5 4,7

Taulukko 27 Ulkopuolinen työvoima

200

2024 2025

Ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 103,0 172,9

Keskimääräinen ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 113,0 167,2

201

S1, S1-9, 66a,b

202

S1, S1-10, 69

203

S1, S1-16, 97c

204

S1, S1-S13, 83a,b

205

S1, S1-13, 83 a,b, AR 77,78

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

206

S1, S1-16, 97a, AR 98-100

207

S1, S1-16, 97b, AR 101

208

S1, S1-17, 104a

ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT

(PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT) (S1-16)

Palkkaeron määrittelyssä on otettu huo-

mioon 31.12.2025 työsuhteessa olleiden työ-

suhteisten työntekijöiden kokonaiskuukausi-

palkka. Palkkaero on laskettu vähentämällä

miesten keskimääräisen bruttokuukausipal-

kan tasosta naisten keskimääräinen brutto-

kuukausipalkka ja jakamalla tämä luku mies-

ten keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla.

Saatu summa on muutettu prosenttiluvuksi.

Kokonaispalkkasuhde on laskettu jakamalla

yrityksessä korkeinta ansiota saavan hen-

kilön palkka työsuhteisten työntekijöiden

vuotuisella keskimääräisellä kokonaisansi-

olla. Työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen

keskimääräinen kokonaisansio on laskettu

jakamalla raportointivuoden henkilöstökulut

henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä

vuoden aikana.

Taulukko 32 Tapaukset ja valitukset

209

Kokonaismäärä

2024 2025

Syrjintätapaukset ml. häirintä 0 0

Oman työvoiman kanavien kautta tehdyt valitukset 0 0

OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien kansallisten yhteyspisteiden

vastaanottamat valitukset 0 0

Sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset 0 0

TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT

IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET (S1-17)

Raportointikauden aikana ei yhtiössä havait-

tu vakavia ihmisoikeustapauksia.

208

Taulukko 30 Naisten ja miesten välinen palkkaero

206

Palkkaero (%)

2024 2025

Työntekijät 6,2 % 8,8 %

Toimihenkilöt 22,4 % 21,9 %

Yhteensä 30,6 % 31,5 %

Taulukko 31 Kokonaispalkkasuhde

207

2024 2025

Kokonaispalkkasuhde 6:1 6:1

209

S1, S1-17, 103 a-c

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

4. Hallintotapatiedot

LIIKETOIMINNAN

HARJOITTAMINEN ESRS G1

HALLINTOTAPA

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(ESRS 2, GOV-1)

Telesten hallitus vahvistaa yhtiön eettiset ar-

vot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutu-

mista. Telesten Ethics & Compliance -toiminnon

tehtävänä on varmistaa, että yhtiö kunnioittaa

ja noudattaa kaikkia soveltuvia kansallisia ja

kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä sekä yhtiön

politiikoita ja ohjeistuksia. Ethics & Compliance

-toiminto laatii vuosittain vaatimustenmukai-

suus- ja eettisyyskatsauksen. Ethics & Comp-

liance toiminto raportoi lisäksi keskeisimmistä

vaatimustenmukaisuus- ja eettisyysasioista

hallituksen tarkastusvaliokunnalle, jonka teh-

täviin kuuluu muun muassa hallituksen vahvis-

tamien toimintapolitiikkojen ja -periaatteiden

noudattamisen valvonta sekä lakien ja mää-

räysten noudattamisprosessien arviointi.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on ar-

vioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja

hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen

tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpi-

teitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii

hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudes-

sa. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoi-

hin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin

konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja

prosesseihin. Liiketoimintayksikön johto keski-

tetyn business controller -toiminnon tukemana

molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa

siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita nou-

datetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

210

Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yh-

teistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön

suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valit-

taessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen

ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen

monimuotoisuudesta. Tarkastusvaliokunnan

jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja

kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtä-

väalue. Sisäisen tarkastuksen toteutuksesta

vastaa toimitusjohtaja tai hänen nimeämä

johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolis-

ten tahojen asiantuntemusta. Konsernin ja lii-

ketoimintayksiköiden johto vastaa sisäisestä

valvonnasta osana normaalia johtamistyötä

ja hallitus arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan

toimivuutta. Telesten Ethics & Compliance

-toiminnon jäsenet nimittää toimitusjohtaja.

Vuonna 2025 komiteaan kuuluivat yhtiön laki-,

talous- ja henkilöstöasioista vastaavat johta-

jat. Lisäksi konsernin toimitusjohtaja osallistui

kaikkiin kokouksiin.

211

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut liiketoi-

minnan harjoittamiseen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaiseen

olennaisuuteen perustuvassa analyysissä

2025. Yrityskulttuuri ja ilmoittajien suojelu

ja niiden vaikutukset todettiin olennaisiksi

vaikutuksiksi jo vuoden 2024 kaksoisolennai-

suusanalyysissa. Vuoden 2025 olennaisuusa-

nalyysin päivityksessä tunnistettiin kaksi uutta

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvää riskiä:

korruptioon ja lahjotaan liittyvä riski sekä tie-

toturvariski. Korruptio ja lahjonta -aihe on

mukana ESRS-standardien mukaisissa kestä-

vyysseikoissa. Tietoturva on Telestelle olen-

nainen ESRS -standardien ulkopuolinen vapaa-

ehtoisesti raportoitava vastuullisuusteema.

Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin

kappaleessa "Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja ar-

viointiprosesseista (IRO-1)".

212

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

(MDR-P, MDR-A)

Telesten liiketoiminnan harjoittamisen vas-

tuullisuutta ohjaavat Telesten eettiset toi-

mintaohjeet (Code of Conduct), joita yhtiö

on edelleen täsmentänyt sisäisissä politii-

koissa ja ohjeistuksissa. Näiden mukaisesti

yhtiö on sitoutunut noudattamaan kaikkia

soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä la-

keja ja määräyksiä ja edellyttää, että sen

toimittajat ja liikekumppanit toimivat sa-

moin. Telesten eettisissä toimintaohjeissa

on koottu yhteen vastuullisen liiketoiminnan

harjoittamista koskevat periaatteet, kuten

rehellistä ja läpinäkyvää liiketoimintaa, kor-

ruptionvastaisuutta, tuotteiden laatua ja

turvallisuutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä

ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat

periaatteet. Vuodesta 2023 lähtien Teleste

on kuulunut YK:n Global Compact verkostoon

ja on sitoutunut sen toimintaperiaatteisiin ja

tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävään kehi-

tykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin

kuin ympäristönkin kannalta.

213

Telesten hallinnointirakenne tukee vas-

tuullista liiketoimintaa ja oikein toimimisen

kulttuuria kaikilla tasoilla. Vastuu liiketoi-

minnan harjoittamisen vastuullisuudesta

210

G1, GOV-1, 5a

211

G1, GOV-1, 5b

212

G1, G1-IRO-1, 6

213

G1, G1-1, 7

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ulottuu siten yhtiön hallituksesta jokaiseen

työntekijään. Telesten johtoryhmän jäsenet

ja johtoryhmän jäsenille raportoivat henkilöt

ovat vastuussa siitä, että yhtiön politiikat

viestitään asianmukaisesti ja niiden sisältöä

noudatetaan. Oikein toimimisen kulttuuria

pyritään varmistamaan muun muassa kou-

luttamalla henkilöstöä ja tarjoamalla hen-

kilöstölle verkkokursseja.

214

Telesten koko

henkilöstö on velvollinen suorittamaan Code

of Conduct -verkkokoulutuksen työsuhteen

alussa ja aina kun sisältöä päivitetään

215

. Te-

leste pyrkii järjestämään lisäksi koulutuksia

erityisesti niille henkilöille esimerkiksi osto-

ja myyntiorganisaatioissa, joiden osalta on

suurin riski joutua korruptioon ja lahjontaan

liittyviin tilanteisiin

216

Teleste on määrittänyt yhdessä henki-

löstön kanssa yhtiön tavoitekulttuurin, jota

kutsutaan kulttuurivisioksi. Yrityskulttuuria

valmennetaan henkilöstölle erilaisten koulu-

tusten kautta. Telesten johtoryhmä tarkaste-

lee yrityskulttuurin tilaa kahdesti vuodessa

samalla, kun käsitellään muitakin henkilöstö-

kyselyn tuloksia. Lisäksi yhtiön hallitus tar-

kastelee henkilöstökyselyn tuloksia vuosit-

tain. Tarkastelut keskittyvät yrityskulttuurin

eri osa-alueiden kehitykseen ja tarvittaviin

toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa

käynnistää. Teleste pitää teknologiayhtiönä

innovaatioita ja työtyytyväisyyttä erityisen

tärkeinä, minkä vuoksi näiden analysointiin

käytetään henkilöstöhallinnon resursseja.

People & Culture -tiimi julkaisee henkilöstölle

suunnatun sisäisen raportin kaksi kertaa vuo-

dessa, jossa käsitellään yrityskulttuurin kehit-

tymistä. Telesten johto pyrkii sisällyttämään

yrityskulttuurin keskeisiä osa-alueita muu-

hun viestintäänsä, ja People & Culture -tiimi

suunnittelee valmennuksia, joissa pyritään

edistämään yrityskulttuuria. Telesten hen-

kilöstöllä on mahdollisuus vaalia ja kehittää

yrityskulttuuria vastaamalla henkilöstökyse-

lyyn ja antamalla palautetta nykytilasta.

217

Telesten työntekijöitä ja muita sidos-

ryhmiä kannustetaan tuomaan esiin huolia

mahdollisista väärinkäytöksistä Telesten

liiketoiminnassa tai muissa yhtiöön liittyvis-

sä toiminnoissa. Telesten työntekijät voivat

aina olla yhteydessä esihenkilöönsä tai Te-

lesten johtoryhmän jäseneen mahdollisissa

väärinkäytösepäilyissä. Lisäksi whistleblo-

wing-viestintäkanavan ilmoitusmahdollisuus

takaa, että ilmoituksentekijät voivat tuoda

esiin huolensa nimettömästi. Ilmoituskanava

on yhtiön työntekijöiden ja ulkoisten sidos-

ryhmien käytettävissä Telesten verkkosivu.

218

Yhtiö on sitoutunut tutkimaan kaikki

vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset

ja suojelemaan ilmoittajan yksityisyyttä. Il-

moittaja ei ole vaarassa menettää työtään

eikä hänelle aiheudu muutoinkaan seuraa-

muksia, jos ilmoittaja raportoi aidosta epäi-

lystä. Mahdollisissa rikosasioissa ilmoittajan

henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan

oikeudenkäynnin yhteydessä.

219

Telesten Ethics & Compliance -toiminto

tutkii liiketoimintayksiköiden tai konserni-

toimintojen ilmoittamat väärinkäytösepäi-

lyt. Ethics & Compliance -toiminto raportoi

merkittävät väärinkäytösepäilyt tai rikko-

mukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Vain Ethics & Compliance -toiminnon ni-

meämillä ja yhtiön lakiosaston kouluttamil-

la whistleblowing-tiimin jäsenillä on pääsy

whistleblowing-viestintäkanavan kautta

saapuneisiin ilmoituksiin. Heidän toimintan-

sa tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta on

luottamuksellista. Whistleblowing-tiimi voi

pyytää muita henkilöitä osallistumaan sel-

vitysprosessiin, mikäli se on tarpeen asian

selvittämiseksi. Näillä henkilöillä on pääsy

ainoastaan käsittelyn kannalta olennaisiin

tietoihin, ja luottamuksellisuus koskee myös

heitä. Asian selvittämiseen ei milloinkaan

osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla

on yhteyksiä siihen. Selvitysprosessin tulok-

set raportoidaan asiasta riippuen joko yhtiön

toimitusjohtajalle tai tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajalle, joka päättää korjaavista

toimenpiteistä. Myös ilmoittajalle kerrotaan

asiaa koskevan selvityksen tuloksista ottaen

kuitenkin huomioon ilmoituksen kohteena

olevien henkilöiden yksityisyyden suoja sekä

muut salassapitoon liittyvät seikat.

220

KORRUPTION JA LAHJONNAN

EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN (G1-3)

Teleste on sitoutunut UN Global Compact

-aloitteeseen ja vahvistanut periaatteensa ja

suhtautumisensa korruptioon ja lahjontaan

yhtiön eettisessä toimintaohjeessa. Eettisen

ohjeiston lisäksi jokaisen yhtiön työntekijän

tulee työssään noudattaa yhtiön hallituksen

hyväksymää korruptionvastaista politiikkaa.

Korruptionvastaiseen politiikkaan sisältyy

korruption ja lahjonnan kielto sekä korrup-

tion vastaisuuteen liittyvät periaatteet lah-

joihin, vieraanvaraisuuteen ja eturistiriitojen

välttämiseen liittyen. Korruptionvastaisen

politiikan sisältö viestitään myös Telesten

asiakkaille, toimittajille ja muille sidosryhmi-

lle. Korruptioon ja lahjontaan liittyviä väärin-

käytösepäilyjä käsitellään ja tulokset rapor-

toidaan aiemmin kohdassa ”Liiketoiminnan

harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

ja yrityskulttuuri” kuvattujen toimintatapojen

mukaisesti.

221

Teleste päivitti vuonna 2025 yhtiön

eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct)

ja sitä koskevan verkkokoulutuksen. Code

of Conduct -verkkokoulutus kattaa 100 %

toiminnoista, joilla on suurin riski altistua

korruptiolle ja lahjonnalle. Lisäksi Telesten

johtoryhmän jäsenet on koulutettu korrup-

tionvastaisen politiikan sisällöstä politiikan

omistajan toimesta. Telesten johtoryhmän

jäsenet ja johtoryhmän jäsenille raportoivat

henkilöt ovat vastuussa siitä, että yhtiön po-

litiikat, mukaan lukien korruptionvastainen

politiikka, viestitään asianmukaisesti ja niiden

sisältöä noudatetaan.

222

214

G1, G1-1, 7

215

G1, G1-1, 10g

216

G1, G1-1, 10h

Taulukko 33 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva verkkokoulutus

223

2025

Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka

on suorittanut eettiset toimintaohjeet

(Code of Conduct) verkkokoulutuksen 93 %

Taulukko ei sisällä vertailulukua, koska mittarin raportointi aloitettiin vuonna 2025.

217

G1, G1-1, 9, AR 1

218

G1, G1-1, 10a

219

G1, G1-1, 10c, e

220

G1, G1-1, 10c, e

221

G1, G1-3, 18 a-c, AR5-AR6,

222

G1, G1-3, 20, 21 a-c, AR4

223

G1, G1-3, AR8

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

KORRUPTIO JA LAHJONTATAPAUKSET (G1-4)

Vuonna 2025 ei ollut yhtään vahvistettua

korruptio- tai lahjontatapausta. Tästä syys-

tä toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien menettelyjen ja normien rikko-

muksiin puuttumiseksi ei ole ollut tarpeen

toteuttaa.

224

MITTARIT JA TAVOITTEET (MDR-T)

Telesten kulttuurityön tavoitteena on raken-

taa yhtiölle yhtenäinen ja vahva organisaa-

tiokulttuuri. Vahvan kulttuurin kautta yhtiö

uskoo sitouttavansa työntekijöitä, vahvis-

tavansa työhyvinvointia ja rohkaisevansa

uusien innovaatioiden syntymistä. Lopulta

yhtiö uskoo, että vahva ja kaikessa työssä

läsnä oleva kulttuuri heijastuu myös asiakas-

suhteisiin, vahvistaen niitä ja johtaen lopulta

entistä vahvempaan tuloksentekokykyyn.

225

Yrityskulttuurin toteutumista mitataan

puolen vuoden välein osana yhtiön henkilös-

tökyselyä ja sille on asetettu kestävyysta-

voite. Yrityskulttuuriin liittyvää tavoitetta

kuvataan tarkemmin osiossa ”Tavoitteet,

jotka liittyvät olennaisten kielteisten vai-

kutusten hallintaan, myönteisten vaikutus-

ten edistämiseen sekä olennaisten riskien

ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)”. Yhtiö

arvioi eettistä toimintaohjetta koskevan

verkkokoulutuksen tehokkuutta koulutuksen

suorittamisasteen perusteella. Tavoitteena

oli, että koko henkilöstö suorittaa toiminta-

ohjetta koskevan uuden verkkokoulutuksen

vuonna 2025. Muiden olennaisuusanalyysis-

sa tunnistettujen hallintotapaan liittyvien

vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien

hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole mittareita tai

virallisia kestävyystavoitteita.

226

TIETOTURVA

Teleste kunnioittaa yksityisyyttä ja on si-

toutunut suojaamaan sekä yhtiön että si

dosryhmien tietojen yksityisyyttä, luotta-

muksellisuutta ja tietoturvaa. Vuoden 2025

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin

yhteydessä tunnistettiin uudeksi olennai-

seksi teemaksi tietoturva ja erityisesti riski

kyberhyökkäykselle. Onnistunut kyberhyök-

käys voisi johtaa sisäisiin tai ulkoisiin tieto-

vuotoihin tai liiketoiminnan häiriöihin.

Tietoturva on yhteisökohtainen vastuul-

lisuusteema, mutta siihen liittyvien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

on toteutettu osana yhtiön kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysia, jota kuvataan tar-

kemmin osiossa ”Vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien hallinta”.

Toimintaperiaatteet

Tietoturvallisuus on huomioitu laajasti Te-

lesten politiikoissa ja toimintaohjeissa.

Tietoturva ja tietosuoja ovat kiinteä osa

Telesten eettisiä toimintaohjeita sekä turval-

lisuuspolitiikkaa. Lisäksi yhtiöllä on erillinen

tietoturvaohjeistus.

Tietoturvallisuusvaatimukset on sisälly-

tetty myös Telesten toimittajien eettiseen

toimintaohjeeseen. Turvallisuuspolitiikka,

tietoturvaohjeistus ja toimittajien eettinen

toimintaohje hyväksytään johtoryhmätasolla.

Telesten eettiset toimintaohjeet hyväksyy

Telesten hallitus.

Turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite on

mahdollistaa Telesten ja asiakkaiden omaisuu-

den asianmukainen suojaaminen. Politiikka

kattaa seuraavat turvallisuuden osa-alueet:

1. turvallisuuden hallinta ja hallinnointi,

2. henkilöstön turvallisuus,

3. fyysinen ja toimitilaturvallisuus, sekä

4. tieto- ja kyberturvallisuus.

Turvallisuuspolitiikka ja turvallisuuden

hallintajärjestelmä kattavat kaikki Teleste-

konsernin yhtiöt sekä kaikki maat, joissa

Teleste toimii.

Tietoturvaohjeistus sisältää Telesten vi-

ralliset ohjeet, menettelytavat ja vaatimuk-

set, joiden tarkoituksena on mahdollistaa

tietojen ja tietojärjestelmien asianmukainen

suojaaminen. Ohjeistus asettaa raamit tie-

tojen ja IT-resurssien turvalliselle ja asianmu-

kaiselle käytölle sekä jakaa vastuut oikeille

osapuolille. Ohjeistus huomioi myös tietojen

eheys- ja tietoluokittelunäkökulmat.

Telesten eettinen toimintaohje sisältää

tietoturvallisuuden pääperiaatteet. Toi-

mittajien eettinen toimintaohje vyöryttää

tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset

toimittajille.

Toimenpiteet

Telestellä on käytössään prosesseja, käy-

täntöjä, ohjelmistoja ja laitteistoja, jotka

varmistavat luottamuksellisten tietojen ja

henkilötietojen turvallisen, asianmukaisen

ja oikeanlaisen käsittelyn. Yhtiöllä on toimi-

va kyberturvallisuusjärjestelmä, joka suojaa

tietojärjestelmiä ja verkkoja tietoturvauhilta.

Yhtiö käynnisti syksyllä 2025 ISO 27001

mukaisen tietoturvan hallintajärjestelmän

sertiﬁointiprosessin. ISO 27001 on kansain-

välisesti tunnustettu tietoturvastandardi,

joka tarjoaa järjestelmällisen lähestymista-

van tietoturvan hallintaan. Sertiﬁoidun jär-

jestelmän kehitysprojektiin on koottu asian-

tuntijaryhmä, joka sisältää edustajia Telesten

molemmista liiketoimintayksiköistä, tietohal-

linnosta sekä laatu- ja vastuullisuustiimistä.

Tietoturvajärjestelmä liitetään kiinteäksi

osaksi Telesten olemassa olevia prosesseja

ja sertiﬁoitua laadunhallintajärjestelmää.

Telesten henkilöstöä koulutetaan sään-

nöllisesti tietoturvaan ja tietosuojaan liitty-

vissä asioissa. Tietoturva ja kyberturvallisuus

-verkkokoulutukset ovat pakollisia koulutuk-

sia kaikille työntekijöille.

Turvallisuus, sisältäen tietoturvan, on

osa Telesten konsernitason riskienhallinta-

järjestelmää.

Mittarit ja tavoitteet

Teleste käynnisti vuoden 2025 loppupuolella

ISO 27001 mukaisen tietoturvajärjestelmän

sertiﬁointiprosessin. Telesten tavoitteena on

saada sertiﬁointi ISO 27001 mukaiselle tie-

toturvan hallintajärjestelmälle vuoden 2026

aikana. Yksityiskohtaisemmat konsernitason

tietoturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja

mittarit määritetään osana järjestelmän ser-

tiﬁointiin liittyvää kehitysprojektia.

227

224

G1, G1-4, 22, 24 a

225

G1, G1-1, 7, MDR-T

226

G1, G1-1, 7, MDR-T

227

ESRS 1, ESRS1-1,11

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

1 000 euroa	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024	Muutos, %
Liikevaihto	1	138 643	132 524	4,62 %
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 033	607	70,16 %
Materiaalit ja palvelut	14	-64 202	-66 094	-2,86 %
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-45 415	-40 981	10,82 %
Poistot	4	-4 955	-5 157	-3,90 %
Arvonalentumiset	4	0	-6 653	-100,00 %
Liiketoiminnan muut kulut	5	-18 301	-19 622	-6,73 %
Liikevoitto		6 803	-5 375	n/a
Rahoitustuotot	6	931	991	-6,03 %
Rahoituskulut	7	-4 692	-2 682	74,93 %
Voitto ennen veroja		3 042	-7 066	n/a
Tuloverot	8	-438	1 013	-143,19 %
Tilikauden tulos		2 604	-6 053
Voiton/Tappion jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille		2 780	-5 853
Määräysvallattomille omistajille		-176	-200
		2 604	-6 053
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen	9
tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		0,15	-0,32
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		0,15	-0,32
Konsernin laaja tuloslaskelma
Kauden tulos		2 604	-6 053
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista		410	-65
Rahavirran suojaukset		115	-383
Eriin liittyvät tuloverot		-23	77
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus
huomioon otettuna		502	-372
Kauden laaja tulos		3 106	-6 424
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		3 246	-6 189
Määräysvallattomille omistajille		-140	-235
		3 106	-6 424

1 000 euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024	Muutos, %
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	11 274	8 839	27,54 %
Liikearvo	10	30 118	30 082	0,12 %
Aineelliset hyödykkeet	11	10 127	11 516	-12,06 %
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	12	27	27	0,00 %
Muut pitkäaikaiset saamiset	12	10	116	-91,15 %
Laskennallinen verosaaminen	13	3 110	3 163	-1,65 %
		54 666	53 742	1,72 %
Lyhytaikaiset varat
Vaihto–omaisuus	14	26 914	24 896	8,11 %
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	30 867	32 703	-5,61 %
Tuloverosaaminen	21	1 174	1 019	15,19 %
Rahavarat	16	9 064	8 808	2,90 %
		68 019	67 426	0,88 %
Varat yhteensä		122 685	121 168	1,25 %
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	17	6 967	6 967	0,00 %
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504	0,00 %
Muuntoerot		-2 181	-2 329	-6,36 %
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		3 192	3 100	2,98 %
Kertyneet voittovarat		48 422	46 234	4,73 %
Emoyhtiön omistajille yhteensä		57 905	55 476	4,38 %
Määräysvallattomien omistajien osuus		0	-669	-100,00 %
Oma pääoma yhteensä		57 905	54 808	5,65 %
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	20 912	24 653	-15,17 %
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	20	35	35	0,00 %
Laskennallinen verovelka	13	26	50	-47,80 %
Pitkäaikaiset varaukset	19	794	560	41,87 %
		21 767	25 297	-13,95 %
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	20	33 646	29 934	12,40 %
Tuloverovelka	21	72	139	-48,59 %
Lyhytaikaiset varaukset	19	1 534	1 433	7,10 %
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	18	7 762	9 558	-18,79 %
		43 013	41 063	4,75 %
Velat yhteensä		64 780	66 361	-2,38 %
Oma pääoma ja velat yhteensä		122 685	121 168	1,25 %

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj (”yritys”) on Suomen lakien mu-

kaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Turku ja kotivaltio Suomi. Sen

rekisteröity osoite on

Telestenkatu 1, 20660

Littoinen

Vuonna 1954 perustettu Teleste

on teknologiayritys, joka keskittyy laajakais-

ta-tilaajaverkojen videopalvelualustojen ja

videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin,

sekä kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin,

kuten verkkojen rakentaminen, uudistami-

nen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupal-

veluihin.

Konsernin emoyrityksellä

Teleste

Oyj

:llä on kiinteä toimipaikka Hollannissa ja

tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen

ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu

Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saata-

vissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta

www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen

pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Finan-

cial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on nouda-

tettu 31.12.2025 voimassaolevaa IFRS-nor-

mistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n

asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti EU:ssa sovelletta-

viksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä an-

nettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kir-

janpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen

lisäinformaation.

Tilinpäätös laaditaan ja julkaistaan siten

että se täyttää ESEF RTS:n vaatimukset.

ESEF-tilinpäätös julkaistaan XHTML muodos-

sa ESEF RTS mukaisesti. ESEF-tilinpäätös on

varmennettu tilitarkastusyhteisö Pricewater-

houseCoopers toimesta.

Teleste konserni on muuttanut konser-

nitilinpäätöksen laadintaperiaatteita 2025

aikana siltä osin että suojauslaskennan

ulkopuoliset valuuttakurssien vaikutukset

kirjataan rahoituseriin, riippumatta siitä mis-

tä erästä kurssiero johtuu. Tilikauden 2024

luvut on oikaistu vastamaan vuoden 2025

laadintaperiaatteita. Muilta osin konserni-

tilinpäätös on laadittu noudattaen samoja

laadintaperiaatteita kuin vuonna 2024. Vuon-

na 2025 voimaan tulleilla IFRS standardeilla

tai niiden muutoksilla ei ole ollut vaikutusta

yhtiön tilinpäätökseen 2025.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroi-

na. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole

muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityk-

sen johto joutuu tekemään arvioita ja olet-

tamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen

sisältöön sekä käyttämään harkintaa laati-

misperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja

olettamukset perustuvat johdon tämänhet-

kiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden

taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja

muut perusteltavissa olevat olettamukset.

Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Arviot liittyvät lähinnä aktivoituihin kehittä-

mismenoihin, liikearvoon, epäkurantin vaih-

to-omaisuuden määrään, myyntisaamisten

luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä

takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä

sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon

käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutus-

ta, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa

edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin

liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset

(strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina),

joissa konsernilla on määräysvalta. Konser-

nilla on määräysvalta yrityksessä silloin,

kun se olemalla osallisena siinä altistuu

sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutet-

tu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy

vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä

yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan

ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään

konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan

siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin

määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun

määräysvalta lakkaa.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut

osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut

yhteisyritysomistuksia.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomis-

tuksen eliminoinnissa käytetään hankinta-

menetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu

konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, kes-

kinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset reali-

soitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille

on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä

laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille

esitetään laajan tuloslaskelman yhteydes-

sä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva

osuus omista pääomista on esitetty omana

eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laa-

ja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajil-

le ja määräysvallattomille omistajille, vaikka

tämä johtaisi siihen, että määräysvallatto-

mien omistajien osuudesta tulisi negatiivi-

nen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan

omistusosuuden muutokset, jotka eivät joh-

da määräysvallan menettämiseen, käsitellään

omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka

on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle

päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen ra-

portoinnin kanssa. Teleste konsernilla ylimpä-

nä operatiivisena päätöksentekijänä toimii

emoyhtiön hallitus.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN

TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro,

ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa.

Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuut-

taa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin

yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita.

Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten

tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esit-

tämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja

rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden kes-

kikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syn

tyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä

tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osit-

tain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet

muuntoerot siirretään omasta pääomasta

tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä

syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ti-

linpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset

monetaariset erät muunnetaan tilinpäätös-

päivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin

arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-mo-

netaariset erät muunnetaan arvostuspäivän

valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-mone-

taaristen erien arvostusperuste on tapahtu-

mapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisis-

tä liiketapahtumista ja monetaaristen erien

muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot

on merkitty tuloslaskelmaan Suojauslasken-

nan piirissä olevat kurssivoitot ja -tappiot

on esitetty suojattavan kohteen mukaisesti.

Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoi-

tustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET

KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankinta-

menoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu use-

ammasta osasta, joiden taloudelliset vaiku-

tusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään

erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän ai-

neellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankki-

misesta, rakentamisesta tai valmistamisesta

välittömästi johtuvat vieraan pääoman me-

not aktivoidaan osaksi omaisuuserän han-

kintamenoa.

Tavanomaiset kunnossapito- ja

korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Te-

leste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä

tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi

aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät

myöhemmin toteutuvat merkittävät menot

aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä,

että niiden yritykselle tuottama taloudellinen

hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioi-

dun suoritustason ja että menot voidaan

arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja

parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi

niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomai-

suushyödykkeiden luovutuksista ja käytös-

tä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja

-tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen

ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät

liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kir-

jataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin

ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen

vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat

ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokai-

sena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat

aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muu-

tetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset

vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

●

Rakennukset ja rakennelmat 25-33

vuotta

● Koneet ja kalusto 3-5 vuotta

● Tietokoneet 0-3 vuotta

● Tietokoneohjelmat 3 vuotta

● Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Teleste on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopi-

mukset -standardia 1.1.2019 alkaen.

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Telesten vuokralle ottamat omaisuuserät,

joihin ei sovelleta IFRS 16 standardin käy-

tännön helpotuksia, merkitään taseeseen

vuokrasopimuksen alkaessa käyttöoike-

usomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelak-

si. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään

poistot vuokrakauden aikana ja lisäksi kir-

jataan mahdolliset arvonalentumistappiot.

Vuokrasopimusvelka sisältyy konsernin

lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimuksista johtuvat vuokrakulut

jaetaan korkomenoon sekä vuokrasopimus-

velan takaisinmaksuun. Korkokulu kirjataan

tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa.

Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut esi-

tetään rahavirtalaskelmassa rahoituksen

rahavirrassa.

Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan

tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon

erilaisia ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei sisälly

muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omai-

suuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva

vakuusintressi.

Teleste soveltaa standardin sallimia käy-

tännön helpotuksia lyhytaikaisiin vuokrasopi-

muksiin ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuu-

seriä koskeviin vuokrasopimuksiin.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain,

jos on todennäköistä, että hyödykkeestä joh-

tuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty

koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen

hankintameno on määritettävissä luotetta-

vasti. Muuten kyseiset menot kirjataan ku-

luksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hanki-

tun kohteen hankintamenon sekä hankittujen,

hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen

yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja eh-

dollisten velkojen nettovarojen erotuksesta.

Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuot-

taville yksiköille, jotka hyötyvät hankinnasta.

Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankinta-

menoon kertyneillä arvonalentumistappioilla

vähennettynä. Liikearvoista (ja muista talou-

delliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista

aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä sään-

nönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdolli-

sia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain

tehtävillä arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuo-

sikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät,

lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jot-

ka aktivoidaan IFRS normiston määrittämät

edellytykset täyttyvät. Merkittävät tulevai-

suuden tuotealustat, joiden kysyntäpotenti-

aali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty

riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoi

tu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kir-

jaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehit-

tämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan

liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä

kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan,

joka on kolmesta viiteen vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet

koostuvat pääasiassa yrityskaupoissa muo-

dostuneista aineettomista hyödykkeistä.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on ta-

loudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoisto-

na kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai

arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kulues-

sa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

● Asiakassopimukset 2-4 vuotta

● Tuotemerkit 5 -10 vuotta

● Teknologia 3-5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET

OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT

TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien

erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi,

mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä

tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän

myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvos-

tetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennet-

tyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät

sekä niihin liittyvät velat esitetään omina

erinään taseessa. Poistot näistä omaisuu-

seristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erilli-

nen liiketoimintayksikkö tai maantieteellis-

tä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys,

joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena

myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon

tulos esitetään omana eränään konsernin

tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mah-

dollisten arvonalentumisten varalta sekä tilin-

päätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee

viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvon-

alentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa

tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alim-

malle yksikkötasolle, joka on pääosin muista

yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat

ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset

taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamat-

tomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosit-

tain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu

määritellyille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan,

määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön

tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva ra-

hamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva ra-

hamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirja-

taan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos

arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa

tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin

vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksiköl-

le kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja

tämän jälkeen vähentämään muita yksikön

omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä tar-

koittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä

aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä

korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyt-

tänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota mää-

ritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai

rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa

olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat

diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien

suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai

vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset

eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi

liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio pe-

ruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä,

että arvonalentumistappio ei enää ole ole-

massa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa

tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan

tulon määrittämisessä käytetyt arviot muut-

tuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentu-

mistappio voidaan peruuttaa korkeintaan

siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi

määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpito-

arvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina

kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta

kirjattua arvonalentumistappiota ei kuiten-

kaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintame-

noon tai sitä alempaan nettorealisointiar-

voon. Hankintameno määritetään FIFO-pe-

riaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa

vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomai-

sessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua

myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut

valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä

arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämät-

tömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo

sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet vä-

littömät menot jotka ovat aiheutuneet vaih-

to-omaisuuden saattamisesta sijaintipaik-

kaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä

sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

osalta myös osuuden tuotannon välillisistä

yleiskustannuksista normaalin toiminta-as-

teen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA –VELAT

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

● jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat

●

käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat ja

● käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopi-

musperusteisten rahavirtojen perusteella

tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa

alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kir-

jataan kaupantekopäivänä, joka on päivä,

jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myy-

mään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa

rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään ar-

voon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoi-

tusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai

siitä vähennetään erästä välittömästi joh-

tuvat transaktiomenot. Transaktiomenot

sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota

ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavat rahoitusvarat merkitään alku-

peräisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen

käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitus-

varat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena

on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään

asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen

keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostu-

vat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan

pääomaan liittyvistä koroista.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden

rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotet-

tuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen

koron menetelmää ja vähentämällä mahdolli-

nen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odo-

tettavissa olevia luottotappioita koskevan

vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta

omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotet-

tuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat

luottotappiot esitetään tuloslaskelman eräs-

sä arvonalentumiset rahoitusvaroista. Ar-

vonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan

tuloslaskelmaan.

Konsernin jaksotettuun hankintame-

noon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan

myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat

johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Ly-

hytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saa-

misten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan

niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut

saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina

varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan

12 kuukauden kuluessa raportointikauden

päättymisestä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa

olevien luottotappioiden arvioimiseen käyte-

tään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistet-

tua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan

määrään, joka vastaa koko voimassa olo-

ajalta odotettavissa olevia luottotappioita.

Arvonalentumiset perustuvat odotettuihin

luottotappioihin. Odotettavissa olevien luot-

totappioiden määrittämistä varten myyntisaa

miset ryhmitellään ikäjakauman perusteella.

Myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää ra-

hoituskomponenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi

kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan

muihin kuluihin. Odotettavissa olevia luotto-

tappioita arvioidaan perustuen historiatietoon

aikaisemmin toteutuneista luottotappioista

sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Konserni luokittelee käypään arvoon muun

laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi

noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt

sijoitukset.

Voitto tai tappio käypään arvoon muiden

laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kir-

jataan muihin laajan tulokseen eriin. Käyvän

arvon muutoksia ei luokitella tilikauden tulok-

seen. Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti .

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat

Muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Konsernin

käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat

on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi

lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään

joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvarois-

sa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat

osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei so-

velleta suojauslaskentaa.

Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet

realisoituneet ja realisoitumattomat voitot

ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli

sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, kon-

serni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia

arvostusmenetelmiä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta,

vaadittaessa nostettavissa olevista pankki-

talletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin

likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti

vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan

määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuu

tosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luoki-

telluilla erillä on enintään kolmen kuukauden

maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Luotolliset tilit sisältyvät maturiteettinsa

mukaan joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin

rahoitusvelkoihin.

Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien

luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä

määrättyä yksinkertaistettua menettelyä,

jonka mukaan kaikista myyntisaamista kirja-

taan koko voimassaoloajalta odotettavissa

olevat luottotappiot.

Odotettavissa olevien luottotappioiden

määrittämistä varten myyntisaamiset on

ryhmitelty maksun viivästymisen perusteella.

Odotettavissa olevat tappioasteet

perustuvat myynnin maksuproﬁileihin 48

kuukauden ajanjaksolta ennen 31.12.2024

sekä kyseisellä ajanjaksolla toteutuneisiin

luottotappioihin. Toteutuneita tappioasteita

oikaistaan, jotta ne kuvastavat senhetkistä ja

tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Kaikki yli 360 päivää erääntyneet myyntisaa-

miset kirjataan kokonaisuudessaan luotto-

tappioksi. Rahoitusvarat kirjataan lopullisina

luottotappioina pois taseesta.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois

taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun

konsernin sopimusperusteinen oikeus raha-

virtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle

osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt mer-

kittäviltä osin omistukseen liittyvät riskit ja

tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standar-

din mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

● jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat

● käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Rahoitusvelat merkitään alun perin kir-

janpitoon käypään arvoon. Myöhemmin

rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoi-

tusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron

menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavien rahoitusvel-

kojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien

rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot

kirjataan kuluksi.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat vuok-

rasopimusveloista ja pankkilainoista.

Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi

sisältyä sekä pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoi-

hin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina

velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukau-

den kuluessa ja konsernilla ei ole ehdoton-

ta oikeutta siirtää velan maksua vähintään

12 kuukauden päähän raportointikauden

päättymispäivästä.

Rahoitusvelkojen poiskirjaaminen taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun

velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa

yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai

sen voimassa olo on lakannut.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat

osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnas-

ta syntyvät kulut on vähennetty konserniti-

linpäätöksessä omasta pääomasta. Omien

osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään

oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman

osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään

vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on

syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perus-

tuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,

jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja

jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen

on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa

parasta arviota niistä menoista, joita olemas-

sa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää

tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan

nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus

varauksen määrään on olennainen. Varauk-

set liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopi-

muksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin

tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä

takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisäl-

tävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus

perustuu takuukulujen määrää koskevaan his-

torialliseen kokemukseen ja arvioon. Kolman-

nelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä

korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun kor-

vauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun

järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uu-

delleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja

suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai

suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille.

Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään

seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoi-

minta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjeste-

ly vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen

sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille

tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen

päättymisestä, toteutuvat menot ja suunni-

telman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoi-

minnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen

perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä

ajankohtana. Asiakassopimuksiin sisältyvä

suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tava-

ra tai palvelu on luovutettu. Tavaroiden myyn-

tituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki

myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät

merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet

ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen

luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan,

kun palvelut on suoritettu. Tyypillinen mak-

suehto on 30 – 90 päivää maksuaikaa lasku-

tuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaiko-

ja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen

toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni

sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla

poistamaan kaikki suunnittelusta, materi-

aaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet.

Konsernin myöntämä tyypillinen takuuaika on

keskimäärin alle 3 vuotta. Konserni ei anna

palautusoikeutta. Asiasopimusten saamises-

ta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on.

Tulouttamiseen ei liity merkittävää harkintaa.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeis-

ta tuloutetaan valmistusasteen mukaan

cost-to-cost -menetelmällä. Cost-to-cost

menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa

valmistusasteen mukaista tuloutusta so-

vellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto

kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustan-

nukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin ko-

konaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen

edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee

olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei

ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti,

kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava

määrä on todennäköisesti saatavissa ja hank-

keen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella,

jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin

voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen

pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-,

palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan

huomioon valmistusasteen laskennassa.

Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen

ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirja-

taan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa

oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja

kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskute-

tun määrän, erotus esitetään taseen eräs-

sä ”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos

syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pie-

nemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä,

erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut

velat”. Liikevaihtoa laskettaessa myynti-

tuottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksil-

la, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä

ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten

muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät

muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä

syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa

omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustuk-

set, jotka on saatu syntyneiden kustannusten

korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan

samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät

menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuu-

den hankintaan liittyvät avustukset kirjataan

aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai

etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin elä-

kejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi.

Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat

maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon

ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen hen-

kilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset ty-

täryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikal-

listen säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjes-

telmän osakkeiden käypä arvo määritetään

ns. Monte Carlo-mallilla etuuksien myöntä-

mishetkellä. Vaikutus kirjataan kuluksi tu-

loslaskelman henkilöstökuluihin jaksotettuna

ansaintakaudelle ja vastaava lisäys tehdään

omaan pääomaan.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilin-

päätöksen esittäminen -standardissa. Teles-

tessä se on määritelty nettosummaksi, joka

muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

+ liiketoiminnan muut tuotot

- ostokulut valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden varastojen muutoksella

oikaistuina

- työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

- poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot

- liiketoiminnan muut kulut

= liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslas-

kelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät

kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina,

muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuot-

toihin ja -kuluihin.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron me-

netelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osin-

koon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöi-

sesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne

ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen

käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta,

rakentamisesta tai valmistamisesta välittö-

mästi johtuvat vieraan pääoman menot akti-

voidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Johdannaisinstrumentit ja suojaus

Johdannaiset kirjataan alun perin johdan-

naissopimuksen solmimispäivän käypään

arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin

raportointikauden lopussa käypään arvoon.

Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely

riippuu siitä, onko johdannainen määritetty

suojausinstrumentiksi.

Mikäli johdannaiseen ei sovelleta suojaus-

laskentaa, kirjataan käyvän arvon muutokset

tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Suojausta aloitettaessa dokumentoidaan

suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden

välinen taloudellinen suhde sekä se, odote-

taanko suojausinstrumenttien rahavirtojen

muutosten kumoavan suojauskohteiden raha-

virtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan

riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat,

joiden mukaan suojaustoimiin ryhdytään.

Kun suojauskohteesta myöhemmin kir-

jataan rahoitusvaroihin kuulumaton omai-

suuserä (kuten vaihto-omaisuutta), sekä

tulosvaikutteisesti kirjaamattomat suo-

jausvoitot ja -tappiot että optiosopimusten

tulosvaikutteisesti kirjaamaton aika-arvo tai

termiinipisteet sisällytetään omaisuuserän

alkuperäiseen hankintamenoon. Kyseiset

määrät kirjataan lopulta tulosvaikutteises-

ti, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Kun suojausinstrumentin voimassaolo

lakkaa tai instrumentti myydään tai lakkaute-

taan tai kun suojaus ei enää täytä suojauslas-

kennan kriteerejä, omaan pääomaan sillä het-

kellä kertynyt tulosvaikutteisesti kirjaamaton

voitto tai tappio ja kuluksi kirjaamattomat

suojausmenot pysyvät omassa pääomassa,

kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu ja sen

seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulu-

maton omaisuuserä, kuten vaihto-omaisuut-

ta. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odote-

ta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty

kertynyt voitto tai tappio ja suojausmenot

siirretään välittömästi tulosvaikutteisiksi.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat

tilikauden veroista sekä laskennallisten ve-

rosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tili-

kauden verot sisältävät kunkin toimintamaan

paikallisen verosäännöstön mukaan määritel-

lystä tilikauden verotettavasta tulosta laske-

tut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen

oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä

verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tu-

loksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan

kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös

vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on

kirjattu konsernitilinpäätökseen velkame-

netelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja

velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kir-

janpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät

kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten

hyödykkeiden poistoeroista sekä konserniti-

linpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpi-

teistä. Laskennallisia veroja ei kirjata vero-

tuksessa vähennyskelvottomista liikearvon

arvonalentumisista eikä tytäryritysten jaka-

mattomista voittovaroista siltä osin, kun ero

ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa

olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen ve-

rovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudes-

saan ja laskennallinen verosaaminen arvioi-

dun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä

vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäi-

vään mennessä säädettyä verokantaa tai

verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty

tilinpäätöspäivään mennessä.

Johdon harkintaa edellyttävät

laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät

keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi aktivoitujen kehittämisme-

nojen, liikearvon, epäkurantin vaihto-omai-

suuden, luottotappioiden, laskennallisten

verojen ja takuuvarausten osalta perustuu

hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä ta-

pauskohtaiseen harkintaan. Tapauskohtai-

sessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpää-

töksen laadintahetkellä vallinnutta parasta

käytettävissä olevaa tietoa.

Liikearvon rahavirtaperusteinen käyttöar-

vo määritetään osana rahavirtaa tuottavaa

yksikköä, laskemalla kyseisestä rahavirtaa

tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat ar-

vioidut vastaiset diskontatut nettorahavir-

rat. Ennustettujen rahavirtojen perustana

ovat vahvistettu budjetti ja pitkän aikavälin

suunnitelmat. Keskeisimmät epävarmuus-

tekijät käyttöarvolaskelmissa ovat käytetyt

ennusteet. Tarkemmat tiedot liikearvon tes-

tauksesta ovat liitetiedossa 10.

Konsernin vaihto-omaisuuden arvos-

tamisessa FIFO hankintamenoa alempaan

nettorealisointiarvoon käytetään lähtökoh-

taisesti joko erillistä kulutukseen perustu-

vaa laskentaa tai vaihtoehtoisesti varaston

ikääntymiseen perustuvaa laskentaa joissa

molemmissa on mahdollista ottaa huomioon

myös johdon näkemystä markkinatilantees-

ta. Epävarmuustekijät liittyvät ensisijaisesti

tuotteiden markkinatilanteiden muutoksiin

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

johtuen siitä että yksittäisten tuotteiden

potentiaalinen markkina on usein rajattu.

Vaihto-omaisuuden varaus on esitetty liite-

tiedossa 14.

Odotettavissa olevia luottotappioita

arvioidaan perustuen historiatietoon aikai-

semmin toteutuneista luottotappioista sekä

arvioon tulevaisuuden näkymistä. Epävar-

muustekijät liittyvät asiakkaiden maksu-

käyttäytymiseen sekä taloudelliseen tilan-

teeseen. Historiallisesti konsernilla ei ole ollut

olennaisia toteutuneita luottotappioita minkä

lisäksi osa myyntisaamisista suojataan luot-

tovakuutuksilla tai saamisten rahoittamisel

la. Myyntisaamisten luottotappiovarauksen

erittelyt ovat liitetiedossa 15.

Laskennallisten verojen osalta johdon har-

kintaa käytetään pääasiassa laskennallisen

veron kirjaamiseen verotuksen tappiosta.

Laskennallisen veron kirjaamisessa otetaan

huomioon kyseisen yhtiön ennusteet, historia,

mahdolliset kulurakenteen muutokset, kerty-

neiden tappioiden määrä sekä niiden vanhene-

misaika. Verotuksellisista tappioista kirjatut

verosaamiset on esitetty liitetiedossa 13.

Konsernin kirjaama takuuvaraus perustuu

konsernin tuotteelleen myöntämään keski-

määräiseen takuuaikaan ja historialliseen

kokemukseen viallisista tuotteista. Takuuva-

rauksen määrät ilmoitetaan liitetiedossa 19.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishet-

keen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut

informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän

arvioita koskevista merkittävistä epävar-

muustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta

koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat

merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjan-

pitoarvojen olennaisesta muuttumisesta

seuraavan kauden kuluessa.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistu-

ja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitos-

tandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka

eivät ole pakollisia 31.12.2025 päättyneille

tilikausille.

Yhtiö on aloittanut selvitykset vuodesta

2027 lähtien sovellettavaksi tulevan IFRS 18

standardin vaikutuksista yhtiön tilinpäätök-

sen esittämiseen. Vaikka standardin käyt-

töönotolla tulee todennäköisesti olemaan

olennainen vaikutus yhtiön tilinpäätöksen

esittämiseen, selvityksen mukaan standardil-

la ei tule olemaan oleellista vaikutusta yhtiöin

raportoimiin keskeisiin tunnuslukuihin kuten

liikevoittoon, tilikauden tulokseen tai opera-

tiiviseen rahavirtaan.

Muiden muutosten osalta konserni ei

odota tulevilla tilikausilla voimaan tulevien

standardien, muutosten tai tulkintojen vai-

kuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä

tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa

oleviin tuleviin liiketoimiin.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Segmenttiraportointi

Teleste raportoi vuoden 1.1.2024 alkaen tär

keimmät taloudelliset tunnuslukunsa uuden

segmenttirakenteen mukaisesti. Toimintase-

gmentit ovat Broadband Networks ja Public

Safety and Mobility. Konsernin raportoitavat

segmentit vastaavat konsernin toimintaseg-

menttejä. Konsernin yhteiset toiminnot käsi-

tellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella.

Nämä esitettävät segmentit perustuvat

konsernin sisäiseen organisaatiorakentee-

seen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Broadband Networks -segmentti keskittyy

kiinteiden tietoliikenneverkkojen tilaajaverk-

kotuotteisiin ja sen merkittävin asiakaskunta

koostuu tietoliikenneoperaattoreista. Asi-

akkaina voivat olla myös laajempia kokonai-

suuksia integroivat yritykset sekä jälleen-

myyjät, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita

kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Euroop-

pa, mutta kasvua haetaan erityisesti Poh-

jois-Amerikassa. Yksikkö kehittää, suun-

nittelee ja valmistaa itse suuren osan

tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toi-

mivat Suomessa ja Belgiassa ja oma tuotanto

tapahtuu pääosin Suomessa. Tuotevalikoi-

maan kuuluu myös kolmansien osapuolien

kehittämiä, Telesten omaa tarjontaa täyden-

täviä tuotteita.

Public Safety and Mobility -segmentin

merkittävin asiakaskunta koostuu junaval-

mistajista ja julkisen sektorin organisaati-

oista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista

ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat

myös laajempia kokonaisuuksia integroivat

yritykset ja integraattorit, jotka hyödyntävät

Telesten ratkaisuja kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa,

mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Ame-

rikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee,

kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuot-

teistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat

Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto ta-

pahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon

kuuluu myös kolmansien osapuolien kehit-

tämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten

tuotetarjontaa.

SEGMENTEILLE

KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Segmenteille kohdistamattomat erät sisäl-

tävät konsernihallintoon liittyvät erät, oi-

kaisuerinä käsiteltävät erät sekä konsernin

liikevoiton jälkeiset tuloserät.

SEGMENTTIEN RAPORTOINTI

Koska segmenttien välinen myynti on vä-

häistä, segmenttien lukuina raportoidaan

konsernin ulkoiset luvut joista konsernin

sisäiset tapahtumat on eliminoitu. Halli-

tus käyttää raportoitavien segmenttien

tuloksen arviointiin oikaistua liiketulosta.

Segmenttien varoja ja velkoja ei raportoida

erikseen.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TOIMINTASEGMENTIT

	1-12/2025	1-12/2024	Muutos %
Broadband Networks
Saadut tilaukset	82 537	74 807	10,3 %
Liikevaihto	82 752	78 191	5,8 %
Oikaistu käyttökate	10 916	8 932	22,2 %
Oikaistu käyttökate %	13,2 %	11,4 %	15,5 %
Segmentille allokoidut poistot	2 593	2 668	-2,8 %
Oikaistu liiketulos	8 323	6 264	32,9 %
Oikaistu liiketulos %	10,1 %	8,0 %	25,5 %
Public Security & Mobility
Saadut tilaukset	55 632	50 054	11,1 %
Liikevaihto	55 891	54 333	2,9 %
Oikaistu käyttökate	5 719	4 476	27,8 %
Oikaistu käyttökate %	10,2 %	8,2 %	24,2 %
Segmentille allokoidut poistot	2 362	2 488	-5,0 %
Oikaistu liiketulos	3 356	1 989	68,8 %
Oikaistu liiketulos %	6,0 %	3,7 %	64,1 %
Konsernin täsmäytyslaskelma
Segmenttien oikaistu liiketulos	11 679	8 253	41,5 %
Kohdistamattomat erät	-4 579	-4 069	n/a
Oikaistu liiketulos	7 100	4 184	69,7 %
Oikaisuerät	-298	-9 559	n/a
Liiketulos	6 802	-5 375	n/a
Rahoituserät	-3 761	-1 691	122,4 %
Tulos ennen veroja	3 042	-7 066	n/a

*Tilikauden 2024 valuuttakurssierät on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 käsittelyä

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos

-luvuissa ei huomioida raportointikausien

operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoi-

suuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoiminto-

jen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia

voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjär-

jestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita,

arvonalentumistappioita, merkittäviin stra-

tegisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita

poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan

kuulumattomia tuottoja tai kuluja.

Tilikauden 2025 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	0
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	298
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	0
Yhteensä	298

Tilikauden 2024 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	164
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	2 742
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653
Yhteensä	9 559

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Konsernin liitetiedot

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA

KOSKEVAT TIEDOT

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä

alueella, jotkat ovat :

● Suomi

● Muut Pohjoismaat

● Muu Eurooppa

● Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja

Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto

esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen

ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen

sijainnin mukaan.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Vuonna 2025 konsernilla ei ollut merkittäviä

asiakaskeskittymiä.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

2025 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	10 884	12 879	79 915	34 965	138 643
Varat	48 996	150	2 347	62	51 556
Investoinnit	5 287	89	857	348	6 581

2024 1 000 euroa	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	11 535	12 162	88 689	20 138	132 524
Varat	47 447	200	2 848	84	50 579
Investoinnit	5 444	109	737	21	6 311

ASIAKASSOPIMUKSET

	2025	2024
Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot	138 643	132 524
Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista
Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät	20 942	24 367
"Myyntisaamiset
ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 15
Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat)
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+)	5 340	4 843
Asiaskassopimuksiin perustuvat velat (-)	-2 003	-1 146
Yhteensä	3 337	3 697
Liikevaihdon tuloutus, ajoitus
Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana	127 082	123 120
Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa	11 561	9 405
Yhteensä	138 643	132 524
Liikevaihto lajeittain
Tavaroiden myynti	124 867	118 147
Palvelut	13 776	14 377
Yhteensä	138 643	132 524

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2025	2024
Tuotekehitysavustukset	444	369
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	374	0
Muut tuottoerät	215	238
Yhteensä	1 033	607

3. TYÖSUHDE-ETUUDET

1 000 euroa	2025	2024
Palkat	-39 673	-37 013
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	-5 392	-5 094
Muut henkilöstökulut	-2 161	-2 189
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	2 644	3 680
Osakeperusteiset maksut	-834	-365
Yhteensä	-45 415	-40 981
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään
liitetiedoissa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

633

673

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2025	2024
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet
Rakennukset	-377	-398
Koneet ja kalusto	-525	-508
Muut aineelliset hyödykkeet	-8	-4
Yhteensä	-910	-910
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-2 044	-2 120
Muut aineettomat hyödykkeet	-57	-159
Yhteensä	-2 101	-2 279
Vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset)
Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	-33	-33
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	-1 065	-1 095
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	-846	-839
Yhteensä	-1 944	-1 967
Poistot yhteensä	-4 955	-5 157
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	0	-6 653
Arvonalentumiset yhteensä	0	-6 653

Vertailukautena 2024 konsernissa tehtiin

kaksi tuotekehitysmenojen arvonalentumis-

kirjausta.

Broadband Networks liiketoimintaan koh-

distui 6,1 miljoonan euron alaskirjaus joka

johtui epävamuudesta kaapelimarkkinan

teknologiavarianttien käyttöönotossa, sekä

hajautetun verkkoarkkitehtuurin markkinan

odotettua hitaammasta kasvusta.

Lisäksi Public Safety and Mobility liiketoi-

minta teki 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen

tuotekehitysmenoihin.

TILAUSKANTA

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto	2026	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2025 lopussa	69 833	44 680	114 513

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto	2025	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2024 lopussa	66 958	48 025	114 983

Tilauskannan arvo 2024 lopussa täsmentynyt, vuoden 2024 tilinpäätöksellä raportoitu 118 263

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

6. RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa	2025	2024
Korkotuotot	208	204
Muut rahoitustuotot	33	357
Valuuttakurssivoitot	689	430
Tuotot osuuksista	1	1
Yhteensä	931	991

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 euroa	2025	2024
Vuokrakulut	-1 671	-2 219
Ulkopuoliset palvelut	-7 131	-6 604
Muut muuttuvat kulut	-1 675	-1 268
Matka- ja tietoliikennekulut	-3 547	-3 010
Aktivoidut tuotekehitysmenot	1 891	612
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-910	-1 049
Muut kulut	-5 258	-6 083
Yhteensä	-18 301	-19 622

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2025	2024
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta	-222	-147
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitetut toimeksiannot;
Kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-77	0
Muista em.lainkohdan tarkoittamista toimeksiannoista	-29	-18
Palkkiot veroneuvonnasta	0	-7
Palkkiot muista palveluista	-0	-8
Yhteensä	-329	-180
Teleste Oyj:n tilintarkastajaksi on valittu PricewaterhouseCoopers Oy.
Kestävyysraportointitarkastajan palkkiot
Palkkiot kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-9	0
Yhteensä	-9	0
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-48	-64
Muut palkkiot	-9	-15
Yhteensä	-58	-80

8. TULOVERO

1 000 euroa	2025	2024
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-252	-286
Edellisten tilikausien verot	-180	99
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-6	1 200
Yhteensä	-438	1 013

Tuloslaskelman verokulun, -438 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan

verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 euroa	2025	2024
Tulos ennen veroja	3 042	-7 066
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 %	-608	1 413
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	19	37
Verovapaat tuotot	20	34
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-77	-174
Tilikauden tappiot joista ei kirjata laskennallista verosaamista	-21	-396
Aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot	408	0
Edellisten tilikausien verot	-180	99
Verokulu tuloslaskelmassa	-438	1 013

7. R AHOITUSKULUT

1 000 euroa	2025	2024
Korkokulut rahoituslainoista	-1 907	-2 019
Valuuttakurssitappiot	-1 976	-340
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-139	-102
Muut rahoituskulut	-670	-220
Yhteensä	-4 692	-2 682

Suojaavista valuuttajohdannaisista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät liikevoittoon.

Suojaamattomista valuuttajohdannaisista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät rahoituseriin. Vuoden

2024 valuuttukurssitappiot/voitot on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 valuuttakurssierien

käsittelyä. Tämän vaikutuksesta tilikauden 2024 valuuttakurssitappiot kasvoivat 150 tuhatta euroa ja

toisaalta materiaalien ja palveluiden kulut pienenivät saman verran.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

2025
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	2 780
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 282
(1000 kpl)
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,15
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 282
(1000 kpl)
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	221
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 502
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,15

2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	-5 853
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 246
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 246
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	-35
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 210
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32

Konsernissa käytössä oleva osakepalkkiojärjestelmä toimii laimentavasti.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

			Muut
	Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1 000 euroa	menot	oikeudet	hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	46 071	1 655	8 288	30 082	86 095
Muuntoerot	17	30	-44	36	39
Lisäykset	4 535	0	0	0	4 535
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	8	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	50 623	1 685	8 244	30 118	90 670
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2025	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 243
Muuntoerot	-17	-30	47	0	0
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	0	0
Poistot	-2 044	-7	-49	0	-2 101
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025	-39 419	-1 685	-8 239	0	-49 343
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	8 712	8	50	30 082	38 852
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	11 204	0	5	30 118	41 327
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	41 327
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	65
	41 392

			Muut
	Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1 000 euroa	menot	oikeudet	hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Muuntoerot	19	-12	70	-25	53
Lisäykset	4 330	0	-2	0	4 329
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-1	-7	0	-8
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	-30	0	0	0	-30
Hankintameno 31.12.2024	46 071	1 655	8 288	30 082	86 096
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Muuntoerot	-19	12	-73	0	-81
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	7	0	7
Poistot	-2 120	-35	-124	0	-2 279
Arvonalentumiset	-6 653	0	0	0	-6 653
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 244
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	13 185	44	179	30 107	43 515
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	8 712	8	50	30 082	38 852
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	38 852
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	69
	38 921

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Teleste konserni on alkanut 1.1.2024 al-

kaen raportoida kahta erillistä segmenttiä.

Raportoitavina segmentteiksi on määritel-

ty Broadband Networks sekä Public Safety

and Mobility liiketoiminta-alueet. Raportoi-

tavat segmentit muodostavat myös rahavir-

taa tuottavat yksiköt vuoden 2024 alusta

lähtien.

Konserni on saanut 0,4 miljoonaa euroa

avustusta Suomessa tuotekehityskustan-

nuksiin vuonna 2025 (0,4 miljoonaa euroa

vuonna 2024). Saadusta avustuksesta on

kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa

euroa vuonna 2024) aktivoitujen tuotekehi-

tysmenojen hankintamenon vähennykseksi.

Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka

mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista

voidaan periä takaisin, jos perusteet, jolla

avustus on myönnetty, ovat olennaisesti

muuttuneet.

Arvonalentumistestausta varten kon-

sernin liikearvot on kohdistettu rahavirtaa

tuottaville yksiköille. Liikearvojen yhteenlas-

kettu kirjanpitoarvo oli 30,1 miljooonaa euroa

31.12.2025 (30,1 miljoonaa 31.12.2024). Lii-

kearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa

tuottaville yksiköille:

miljoonaa euroa
Broadband Networks	16,8
Public Safety and Mobility	13,3

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettä-

vissä oleva rahamäärä on määritelty käyt-

töarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt

rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hy-

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa

väksymiin strategioihin ja liiketoimintasuun-

nitelmiin. Laskelmat on laadittu 5 vuodelle.

KESKEISET OLETTAMUKSET

Ennustetun liikevaihdon kasvu

Ensimmäisen vuoden kassavirtaennuste

perustuu liiketoimintasuunnitelman mukai-

seen vuoden 2026 budjettiin. Vuodesta 2027

alkaen kassavirrat perustuvat strategian

mukaiseen pitkän aikavälin taloudelliseen

suunnitelmaan vuosille 2027 ja 2028. Vuo-

den 2029 ja 2030 liikevaihdon kasvuennuste

perustuu konservatiiviseeen johdon arvioon.

Laskelmassa käytetty keskimääräinen

liikevaihdon kasvu on Broadband Networks

osalta 22,7 % ja Public Safety and Mobility

osalta 7,0 %. Johdon näkemyksiin kassa-

virroista ja kasvuarvioista sisältyy epävar-

muutta koska toimialan muutoksia on vaikea

arvioida.

Terminaalikasvu

Rahavirtaa tuottavan yksikön terminaaliarvo

arvonalentumislaskelmissa on laskettu 1,5

%:n terminaaliarvon kasvulla.

Diskonttauskorko

Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on

8,8 %.

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin rahavirtaa tuottava yksikön kerrytet-

tävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti

Meur	2025	2024
Broadband Networks	73,9	14,3
Public Safety and Mobility	26,0	20,2

Alla olevissa taulukoissa esitetään yksiköittäin keskeisten oletusten muutokset ja diskont-

tauskoron prosenttiyksikön muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi

yhtä suuri kuin rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvo.

Liikevaihdon kasvu, muutos

(prosenttiyksikköä)

	2025	2024
Broadband Networks	-10,9 %	-8,6 %
Public Safety and Mobility	- 11,3 %	-13,6 %

Terminalikorko, muutos

(prosenttiyksikköä)

	2025	2024
Broadband Networks	-68,7 %	-3,5 %
Public Safety and Mobility	-9,1 %	-6,3 %

Diskonttauskorko muutos

(prosenttiyksikköä)

	2025	2024
Broadband Networks	14,5 %	2,3 %
Public Safety and Mobility	5,7 %	4,2 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

				Muut	Ennakkomaksut
	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
1 000 euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Muuntoerot	0	-20	-77	-1	0	-98
Lisäykset	0	75	278	13	0	366
Myynnit	0	-684	0	0	0	-684
Vähennykset	0	-15	-458	-8	0	-480
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	56	10 798	6 940	1 226	0	19 020
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2025	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Muuntoerot	0	6	73	2	0	81
Myyntien kertyneet poistot	0	208	0	0	0	208
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	366	8	0	373
Poistot	0	-377	-525	-8	0	-911
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025	-2	-5 657	-6 220	-1 092	0	-12 971
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	54	5 949	1 063	128	0	7 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	54	5 142	719	134	0	6 049
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	6 049
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 078
	10 127

				Muut	Ennakkomaksut
	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
1 000 euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Muuntoerot	0	34	64	3	0	101
Lisäykset	0	24	284	0	0	308
Vähennykset	0	0	-283	-28	0	-311
Siirrot erien välillä	0	0	30	-27	0	3
Hankintameno 31.12.2024	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Muuntoerot	0	-23	-57	-1	0	-82
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	162	25	0	186
Poistot	0	-397	-508	-4	0	-909
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	54	5 949	1 063	128	0	7 194
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	7 194
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 321
	11 516

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

Käyttöoikeusomaisuutta IFRS 16 mukaan	Aineettomat	Maa- ja	Rakennukset ja
	oikeudet,	vesialueet,	rakennelmat,	Koneet ja kalusto,
1 000 euroa	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	266	1 285	7 618	7 634	16 803
Muuntoerot	-14	0	-16	5	-26
Lisäykset	0	0	1 148	532	1 680
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	-5 177	-3 892	-9 069
Siirrot muihin eriin	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	252	1 285	3 573	4 279	9 389
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2025	-198	-171	-6 471	-5 574	-12 413
Muuntoerot	11	0	13	-1	23
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	5 143	3 945	9 088
Poistot	0	-33	-1 065	-846	-1 944
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025	-187	-204	-2 379	-2 476	-5 246
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	69	1 114	1 147	2 060	4 390
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	65	1 081	1 194	1 803	4 143

Aineeton käyttö-oikeusomaisuus	Aineellinen käyttö-oikeusomaisuus	Yhteensä
65	4 078	4 143

Hankintamenojen sekä kertyneiden poistojen vähennykset sisältävät aikaisemmilla tilikausilla päättyneitä sopimuksia.

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Muuntoerot	11	0	43	-2	52
Lisäykset	0	0	498	1 176	1 675
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	-17	-17
Siirrot muihin eriin	0	0	0	27	27
Hankintameno 31.12.2024	266	1 285	7 618	7 634	16 803
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Muuntoerot	-8	0	-43	-2	-53
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	16	16
Poistot	0	-33	-1 095	-839	-1 967
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-198	-171	-6 471	-5 574	-12 413
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	66	1 147	1 744	1 700	4 657
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	69	1 114	1 147	2 060	4 390

Aineeton käyttö-oikeusomaisuus	Aineellinen käyttö-oikeusomaisuus	Yhteensä
69	4 321	4 390

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

12. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikut-teisesti kirjattavat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	27	27
Muuntoerot	0	0
Lisäykset	0	0
Siirto muista eristä	0	0
Yritysmyynnit	0	0
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.2025	27	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	27	27
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	27	27

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikut-teisesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	27	337	364
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	-337	-337
Hankintameno 31.12.2024	27	0	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	27	337	364
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	27	0	27

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa	1.1.2025	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2025
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	79	-9			70
Verotukselliset tappiot	3 569	158			3 727
Varaukset	363	67			430
Johdannaisiin liittyvät erät	11		-11		0
Muut erät	589	380			969
Yhteensä	4 610	597	-11	0	5 195
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	-1 447				-2 085
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	3 163				3 110
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-1 281	-620			-1 901
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-28	12			-17
Kertyneet poistoerot	-79	14			-65
Johdannaisiin liittyvät erät	-57	32	-12		-37
Muut erät	-51	-40			-90
Yhteensä	-1 497	-602	-12	0	-2 111
Muutos yhteensä		-5	-23	0
Vähennetään laskennallisia verosaamisia	1 447				2 085
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-50				-26

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

1 000 euroa	1.1.2024	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2024
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	100	-22			79
Verotukselliset tappiot	3 716	-147			3 569
Varaukset	169	194			363
Johdannaisiin liittyvät erät	70	-26	-33		11
Muut erät	294	232		62	589
Yhteensä	4 349	231	-33	62	4 610
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	-2 476				-1 447
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 873				3 163
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-2 285	1 003			-1 281
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-54	26			-28
Kertyneet poistoerot	-82	3			-79
Johdannaisiin liittyvät erät	-109	-57	109		-57
Muut erät	-44	-6			-51
Yhteensä	-2 575	969	109	0	-1 497
Muutos yhteensä		1 200	77	62
Vähennetään laskennallisia verosaamisia	2 476				1 447
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-99				-50

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

100

17. OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl
1.1.2025	18 248	738	18 986
Omien osakkeiden luovutus/muutos	53	-53	0
31.12.2025	18 300	686	18 986

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä

31.12.2025 oli 18 985 588 kpl (18 985 588

kpl 31.12.2024). Kaikki liikkeeseen lasketut

osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 23.4.2025 pidetty varsinai-

nen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia

enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta

muutoin kuin osakkeenomistajien omista-

mien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla

omalla pääomalla osakkeiden hankintahet-

ken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään uusien osakkeiden antamisesta

ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkei-

den luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten

oikeuksien antamisesta hallituksen ehdo-

tuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen

nojalla oikeutettu päättämään uusien osak-

keiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa

olevien omien osakkeiden luovuttamisesta

siten, että annettavien ja/tai luovutettavien

osakkeiden määrä on yhteensä enintään

2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien

erityisten oikeuksien nojalla merkittävien

uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien

luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä

voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappa-

letta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun

uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia

osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

Katsauskauden lopussa konsernin hallus-

sa oli omia osakkeita 685 602.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhti-

öiden tilinpäätösten euromääräiseksi muun-

tamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus aikoo ehdottaa 22.4.2026 pidettäväl-

le varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa

jaetaan 0,08 euroa osakkeelta. Tilikaudelta

2024 jaettiin osinkoa 0,03 euroa osakkeelta.

14. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	17 991	16 927
Keskeneräiset tuotteet	2 635	1 868
Valmiit tuotteet	6 288	6 101
Yhteensä	26 914	24 896

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	20 942	24 367
Siirtosaamiset	2 395	1 863
Muut saamiset	2 191	1 630
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	5 340	4 843
Yhteensä	30 867	32 703

Konsernilla oli 31.12.2025 verotuksellisia

tappioita 17 716 tuhatta euroa (31.12.2024

18 274 tuhatta euroa) joista on kirjattu ve-

rosaamista 3 727 tuhatta euroa (31.12.2024

3 840 tuhatta euroa).

Lisäksi konsernilla oli 31.12.2025 2 630 tu-

hatta euroa (31.12.2024 5 114 tuhatta euroa)

verotuksellisia tappioita joista ei ole kirjattu

verosaamista. Nämä tappiot eivät vanhene.

Verotappioden käyttö on arvioitu kon-

sernin johdon toimesta, perustuen yhtiöiden

aikaisempien vuosien tuloksiin, muutoksiin

jotka on tehty kulurakenteen parantamiseksi

sekä uusiin sopimuksiin.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamatto-

mista voittovaroista, 8 053 tuhatta euroa

vuonna 2025 (9 329 tuhatta euroa vuonna

2024), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.

Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen

ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Varastojen arvostukseen nettorealisoin-

tiarvoonsa on tilikauden lopussa tehty yh-

teensä 8 326 tuhannen euron varaus (9 057

tuhatta euroa vuonna 2024).

Tilikaudella vähennettiin varausta 731

tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden

kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen

nettorealisointiarvoa.

Vuoden 2024 valuuttakurssitappiot/voi-

tot on muutettu vastaamaan tilikauden 2025

valuuttakurssierien käsittelyä. Tämän vaiku-

tuksesta tilikauden 2024 valuuttakurssitap-

piot kasvoivat 150 tuhatta euroa ja toisaalta

materiaalien ja palveluiden kulut pienenivät

saman verran.

Yhtiön sidottu oma pääoma 31.12.2025

koostui seuraavista rahastoista: Osakepää-

oma 6 967 tuhatta euroa ja ylikurssirahasto

1 504 tuhatta euroa.

16. RAHAVARAT

1 000 euroa	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	9 064	8 808
Yhteensä	9 064	8 808
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	9 064	8 808

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

101

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

LTI 2022

Telesten hallitus päätti 9.2.2022 uudesta

pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustin-

järjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yh-

tiön avainhenkilöille (”LTI 2022”). LTI 2022:n

tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenki-

löiden intressit Telesten osakkeenomistajien

intressien kanssa aikaansaamalla avainhen-

kilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi

yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen

pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperus-

teista toimintakulttuuria, sitouttaa avain-

henkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille

kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista

suorituksista.

LTI 2022 koostuu kolmesta vuosittain al-

kavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pää-

elementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin

edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle

järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoituk-

seen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita

kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä

suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kol-

men vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana LTI

2022 ohjelmaa perustettiin sitouttava osake-

palkkio-ohjelma, joka on tarkoitettu käytettä-

väksi palkitsemisessa hallituksen tarpeellisiksi

katsomissa tilanteissa, esimerkiksi keskeisten

avainhenkilöiden pitämiseksi yhtiössä, uusien

avainhenkilöiden houkuttelemiseksi tai muissa

hallituksen päättämissä erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-

määräinen lisäosakeohjelma (matching share

plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten

osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittami-

sen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän

aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen

vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö

saa maksutta lisäosakkeen kutakin kahta

sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma

(performance matching plan) sisältää kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset

osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen

asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.

Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan

sovellettavat suorituskriteerit ovat 2022,

2023 ja 2024 alkaneissa ohjelmissa osakkeen

kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön

kumulatiivinen oikaistu liiketulos (EBIT). Edel-

lytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistu-

miselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus

Telesten osakkeisiin.

Huhtikuussa 2025 päättyneen 2022–

2024 ohjelman nojalla suoritettujen osak-

keiden bruttomäärät olivat 14 663 osaketta

ja 0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkki-

oon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin

nettomääränä yhteensä 14 264 osaketta

suunnatussa osakeannissa 31.3.2025

Lisäosakeohjelman 2023-2025 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 21 660 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 292

656 osaketta. Hallitus hyväksyi 34 avainhen-

kilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2023

alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa

yhteensä 27 avainhenkilöä on hyväksyttynä

oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2024-2026 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 24 850 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 438

921 osaketta. Hallitus hyväksyi 38 avainhen-

kilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2024

alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa

yhteensä 34 avainhenkilöä on hyväksyttynä

oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Yhtiön johto hyväksyi 45 avainhenkilöä

oikeutetuiksi osallistumaan vuoden 2024-

2026 sitouttamisohjelmaan.

Teleste Oyj on luovuttanut 25.6.2025 yh-

teensä 38 532 yhtiön hallussa olevaa omaa

osaketta vastikkeetta suunnatussa osakean-

nissa yhtiön avainhenkilöille sitouttavan osa-

kepalkkio-ohjelman 2024-2026 perusteella.

Vuoden 2025 lopussa yhteensä 1 avain-

henkilö on hyväksyttynä oikeutetuksi osallis-

tumaan ohjelmaan. Sitouttamisohjelman 2024-

2026 nojalla maksettavien osakepalkkioiden

jäljellä oleva bruttomäärä on 10 000 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

LTI 2025

Telesten hallitus päätti 10.2.2025 uudesta

pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjär-

jestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön

avainhenkilöille (”LTI 2025”).

LTI 2025 -ohjelman tavoitteena on yhden-

mukaistaa avainhenkilöiden ja Telesten osak-

keenomistajien tavoitteet ja intressit avain-

henkilöiden pitkäaikaisen osakeomistuksen

kautta ja näin kasvattaa yhtiön arvoa pitkällä

aikavälillä sekä edistää suoriteperusteista

toimintakulttuuria Telestessä. Tarkoituksena

on myös sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja

tarjota heille kilpailukykyinen suoriteperus-

teinen palkitseminen.

LTI 2025 koostuu kolmesta vuosittain al-

kavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pää-

elementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin

edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle

järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoituk-

seen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita

kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä

suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kol-

men vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana

LTI 2025 ohjelmaa perustettiin sitouttava

osakepalkkio-ohjelma, joka on on tarkoitettu

käytettäväksi hallituksen ja toimitusjohtajan

tarpeellisiksi katsomissaan tilanteissa, esi-

merkiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämi-

seksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden hou-

kuttelemiseksi tai muissa erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-

määräinen lisäosakeohjelma (matching share

plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten

osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittami-

sen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän

aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen

vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö

saa maksutta lisäosakkeen kutakin sijoitta-

maansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma

(performance matching plan) sisältää kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset

osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen

asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.

Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan

sovellettavat suorituskriteerit ovat 2025,

2026 ja 2027 alkaneissa ohjelmissa osakkeen

kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön

kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS).

Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osal-

listumiselle ohjelmaan on edellä mainittu si-

joitus Telesten osakkeisiin.

Lisäosakeohjelman 2025-2027 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 92 169 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 657

756 osaketta. Hallitus hyväksyi 38 avainhen-

kilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2025

alkaneeseen ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa

yhteensä 36 avainhenkilöä on hyväksyttynä

oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Yhtiön johto hyväksyi 2 avainhenkilöä oi-

keutetuiksi osallistumaan vuoden 2025-2027

alkaaneeseen sitouttamisohjelmaan. Vuoden

2025 lopussa yhteensä 1 avainhenkilöä on

hyväksyttynä oikeutetuksi osallistumaan oh-

jelmaan. Sitouttamisohjelman 2025-2027

nojalla maksettavien osakepalkkioiden brut-

tomäärä on 30 000 osaketta.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

102

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

2022 ja 2025

Tilikaudella 2025 voimassa olevista osake

palkkiojärjestelmistä on päättänyt Teleste

Oyj:n hallitus vuosina 2022 ja 2025. Järjes-

telmien puitteissa on käynnistetty vuosittain

alkavat 3 vuoden ansaintajaksot. Tilikaudella

2025 voimassaolevat Telesten osakepalk-

kio-ohjelmat koskivat ansaintajaksoja 2023-

2025, 2024-2026 ja 2025-2027.

Kukin ansaintajakso edellyttää sijoitusta

Telesten osakkeeseen kolmen vuoden pitui-

sen ansaintajakson ajan.

LTI 2022 järjestelmässä ansaintajakson

jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden (1)

lisäosakkeen jokaista kahta (2) ohjelmaan

sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäksi oh-

jelmissa on mahdollisuus ansaita palkkiona

suoriteperusteisia lisäosakkeita Telesten

osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR)

ja liikevoiton perusteella ohjelman aikana.

LTI 2025 järjestelmässä ansaintajakson

jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden (1)

lisäosakkeen jokaista ohjelmaan sijoittamaan-

sa osaketta kohti. Lisäksi ohjelmissa on mah-

dollisuus ansaita palkkiona suoriteperusteisia

lisäosakkeita Telesten osakkeen kokonaistuoton

kehityksen (TSR) ja kumulatiivisen osakekohtai-

sen tuloksen (EPS) perusteella ohjelman aikana.

Mahdollinen osakepalkkio maksetaan oh-

jelman lopussa osittain osakkeina ja osittain

rahana. Palkkion rahaosuus on tarkoitettu

henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin ja

veroluonteisiin maksuihin.

Työsuhteen jatkuminen ohjelman ajan

on palkkion edellytys. Jos työsuhde päät-

tyy ohjelman aikana, henkilö pääsääntöisesti

menettää oikeutensa palkkioon.

Tilikaudella maksettiin ohjelman 2022-

2024 perusteella ansaitut kiinteät lisäosak-

keet sekä sitouttavan ohjelman mukaiset

osakkeet. Suoriteperusteisia osakkeita ei an-

saintajakson 2022-2024 perusteella ansaittu.

Ohjelmien perustiedot ja ehdot on kuvat-

tu taulukossa alla.

31.12.2025	Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2022 (LTI 2022)			Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2025 (LTI 2025)		Sitouttava osakepalkkio-ohjelma
	Ansaintajakso2022–2024	Ansaintajakso2023–2025	Ansaintajakso2024–2026	Ansaintajakso2025–2027	Ansaintajakso2022–2024	Ansaintajakso2024–2026	Ansaintajakso2025–2027	Yhteensä/painotettukeskarvo
Osakkeita enintään *	363 350	363 350	552 825	799 750	50 000	100 000	50 000	2 279 275
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2022	1.7.2023	1.7.2024	2.7.2025	10.2.2022	9.2.2024	10.11.2025
Arvioitu oikeuden syntyminen, pvm	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2027	31.3.2028	31.3.2025	31.3.2027	31.3.2027
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	2,8	2,7	2,7	3,1	3,1	1,4	2,7
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,2	1,2	2,2	0,0	1,2	1,2	1,5
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	27	34	36	0	1	1	44
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)

* Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Tilikauden tapahtumat 2025	Ansaintajakso 2022–2024	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026	Ansaintajakso 2025–2027	Sitouttava osakepalkkio- ohjelma 2022–2024	Sitouttava osakepalkkio- ohjelma 2024–2026	Sitouttava osakepalkkio- ohjelma 2025–2027	Yhteensä
1.1.
Kauden alussa ulkona olleet	261 263	314 316	474 387	0	9 000	66 000	0	1 124 965
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	0	749 925	0	0	30 000	779 925
Kaudella menetetyt	246 600	0	10 616	0	0	0	0	257 216
Kaudella toteutetut	14 663	0	0	0	9 000	56 000	0	79 663
31.12.
Kauden lopussa ulkona olevat	0	314 316	463 771	749 925	0	10 000	30 000	1 568 012

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

103

Tilikaudella 2025 myönnettyjen osake-

palkkioiden käyvän arvon keskeiset para-

metrit on esitetty alla olevassa taulukos-

sa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo

määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä

on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken.

Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapaukses-

sa osakkeen kokonaistuotto, otetaan IFRS2

standardin mukaan huomioon käyvässä ar-

vossa myöntämishetkellä, eikä sitä ohjelman

kuluessa muuteta. Näin ollen myöntämishet-

kellä tehtyä kuluarviota ei muuteta muuta

kuin siltä osin kuin ei-markkinaehtoinen kri-

teeri ja työssäolovelvoite ei täyty.

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	2,96 €
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa	-52 %
Vuotuinen oletettu osinkotuotto, %	1 %
Oletettu volatiliteetti	39 %
Omistusvelvoitteen vaikutus käyvässä arvossa	-5 %
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, EUR	2,96 €

* Oletettu volatiliteetti on laskettu yrityksen osakkeen historiallisesta kuukausitason volatiliteetista

ohjelman kestoa vastaavalta ajalta.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2025, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	834
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	825
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2025	7
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2025	1 824

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2024, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	365
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	366
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2024	350

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

104

18. KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	18 063	21 503
Vuokrasopimusvelka	2 850	3 150
Yhteensä	20 912	24 653
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	6 200	8 200
Vuokrasopimusvelka	1 392	1 358
Muut velat	170	0
Yhteensä	7 762	9 558

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

	Rahavarat	Lainat	Vuokra- sopimukset	Nettovelat yhteensä
1.1.2025	8 808	29 703	4 508	25 403
Rahavirrat	422	-5 749	-1 902	-8 073
Rahoituksen järjestelypalkkiot		309		309
Hankinnat - vuokrasopimukset			1 680	1 680
Valuuttakurssioikaisut	-166		-2	164
Yritysmyynnit				0
Muut muutokset		170	-43	127
31.12.2025	9 064	24 433	4 241	19 610

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	31.12.2025	31.12.2024
EUR	20 736	24 557
Muut valuutat	176	96
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	4,6 %	5,9 %
Vuokrasopimusvelat	3,3 %	2,2 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
1 000 euroa
EUR	7 309	9 379
Muut	452	179
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	4,3 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	3,3 %	2,2 %

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

105

Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista, koska niistä maksettava korko on

lähellä markkinakorkoja.

Konsernin vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:

1 000 euroa	31.12.2025	31.12.2024
Yhden vuoden kuluessa	1 453	1 254
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 802	2 243
Yli viisi vuotta	986	1 011
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	4 241	4 508
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-18	-25
Vuokrakulut vähäisistä omaisuuseristä	385	-432
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	366	-457
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	366	-457
Vuoksopimusvelkaan sisältyvät kulut	-1 902	-1 933
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus yhteensä	-1 535	-2 391

19. VARAUKSET

1 000 euroa	Takuu- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2025	1 322	671	1 992
Varausten lisäykset/vähennykset	471	-135	336
31.12.2025	1 793	535	2 328

1 000 euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset varaukset	794	560
Lyhytaikaiset varaukset	1 534	1 433
Yhteensä	2 328	1 992

20. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2025	2024
Lyhytaikaiset
Ostovelat	15 065	13 527
Ennakkomaksut	996	364
Muut velat	1 612	1 128
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	8 741	5 992
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	88	209
Johdannaiset	0	55
Asiakassopimuksiin liittyvät velat	2 003	1 146
Muut siirtovelat	5 139	7 512
Yhteensä	33 646	29 934
Pitkäaikaiset
Muut velat	35	35

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

106

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen kes-

kimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli

tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana,

ne korjataan konsernin kustannuksella tai

asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote.

Takuuvarauksen suuruus perustuu takuuku-

lujen määrää koskevaan historialliseen koke-

mukseen viallisista tuotteista ja arvioituun

takuukulujen määrään.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät projektituloutuk-

sen tappiovarauksia, eläkevarauksia ja muita

arvoltaan vähäisiä varauksia.

21. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON

PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen

kirjattiin 1 174 tuhatta euroa verosaamista

ja 72 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2024

verosaamista 1 019 tuhatta euroa ja vero-

velkaa 139 tuhatta euroa).

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN

KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan mää-

räisten transaktioriskien suojaamiseen

valuuttatermiinejä.

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa USD

ennustettuihin valuuttamärääisiin netto-os-

toihin. USD suojauksiin käytetyt instrumentit

käypien arvojen muutokset kirjataan laajan tu-

loksen kautta. Lisätietoja annettu Rahoitusris-

kien kuvaukset liitteessä. Tilinpäätöshetkellä

suojauslaskennan piirissä olevien valuuttasuo-

jien käypä arvo oli noin 38 tuhatta euroa (-54

tuhatta tuhatta euroa), koostuen kokonaisuu-

dessan johdannaisten aika-arvosta.

Muiden suojaustarkoituksessa käytettä-

vien valuuttatermiinien käypien arvojen muu-

tokset kirjataan täysimääräisesti tuloslas-

kelmaan. Näiden valuuttatermiinien käyvät

arvot olivat 19 tuhatta euroa vuonna 2025

(29 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu rahoitu-

seriin. Telesten valuuttatermiinit ovat kaikki

tasossa 2.

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysy-

västi muiden laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon py-

syvästi muiden laajan tuloksen erien kautta

olevat sijoitukset koostuvat noteeramatto-

mien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3.

Yhtiön taseessa olevat, arvoltaan vähäiset,

noteeraamattomat osakesijoitukset on ar-

vostettu hankintamenoon tai sitä alempaan

johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten

käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luo-

tettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai

vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden

todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti

määritettävissä ja käytettävissä käyvän ar-

von arvioimiseen.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannai-

sopimuksiin perustuvien saamisten käypä

arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpito-

arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole

merkittävä, kun otetaan huomioon näiden

erien juoksuaika.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

107

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2025 Tase erä	Liite	Käypäänarvoon tulos- vaikutteisestikirjattavatrahoitusvarat/ -velat	Käypään arvoonmuiden laajantuloksen erienkautta kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Jaksotettuunhankintamenoon kirjattavatrahoitusvarat/ -velat	Tase-erienkirjanpitoarvot	Käypäarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27			27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			20 942	20 942	20 942
Johdannaissopimukset	24	19	38		56	56
Koronvaihtosopimukset	24	106	23		130	130
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		152	61	20 942	21 154	21 154
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			20 912	20 912	20 912
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			7 762	7 762	7 762
Johdannaissopimukset	24				0	0
Koronvaihtosopimukset	24				0	0
Ostovelat	20			15 065	15 065	15 065
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			88	88	88
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	0	43 827	43 827	43 827

2024 Tase erä	Liite	Käypäänarvoon tulos- vaikutteisestikirjattavatrahoitusvarat/ -velat	Käypään arvoonmuiden laajantuloksen erienkautta kirjattavat rahoitus- varat/-velat	Jaksotettuunhankintamenoon kirjattavatrahoitusvarat/ -velat	Tase-erienkirjanpitoarvot	Käypäarvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27			27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			24 367	24 367	24 367
Johdannaissopimukset	24	29			29	29
Koronvaihtosopimukset	24	257			257	257
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		314	0	24 367	24 681	24 681
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			24 653	24 653	24 653
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			9 558	9 558	9 558
Johdannaissopimukset	24		55		55	55
Koronvaihtosopimukset	24				0	0
Ostovelat	20			13 527	13 527	13 527
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			209	209	209
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	55	47 948	48 003	48 003

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

108

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoit-

teena on rahoituksellisten riskien tunnista-

minen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen

rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja

muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja

rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi

tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä

maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pää-

periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien

hallinnasta on määritelty hallituksen hyväk-

symässä konsernin riskienhallinnan toiminta-

periaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa

ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan val-

vonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin

rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan

sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa

emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperi-

aate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen

on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallin-

non yhteinen tehtävä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta

riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä

johtuvat valuuttakurssien, markkinahinto-

jen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat

aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin

arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla

vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja

rahavirtoihin.

VALUUTTARISKI

TRANSAKTIORISKI

Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät

valuuttamääräisistä saamisista ja veloista,

myynti- ja ostosopimuksista sekä myös en-

nustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa

konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä,

USD:n osuus on noin 19%, Englannin pun-

nan osuus on noin 6%, PLN:n osuus noin

8%, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liike-

vaihdosta on yhteensä noin 3%. Konsernin

materiaalikuluista Euron osuus on noin 55%,

USD:n osuus noin 36% ja CNY osuus 8%.

Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6

kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Herkkyys markkinariskeille

	2025	2024
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+-2	+-113
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+-36	+-50
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+-0	+-23
10 % muutos euron ja Puolan slotin välisessä valuuttakurssissa	+-21	+-24

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2025							2024
	USD	CNY	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	CNY	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	4 829	766	1 315	1 261	4 143	7 048	6 990	791	1 627	1 440	5 309	7 810
Lyhytaikaiset velat	6 670	941	921	744	1 871	3 640	8 957	1 065	1 133	889	1 296	3 986

Luvut sisältävät erillisyhtiöiden yhdistelemättömät saldot.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

109

Tilinpäätöksessä 2025 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna

euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	instrumentti	Suojaussuhde
				Valuutta termiini
USD	2 553	2 533	20	ja joustotermiini	99 %
				Valuutta termiini
CNY	1 351	991	360	ja joustotermiini	73 %
				Valuutta termiini
GBP	275	271	4	ja joustotermiini	99 %
				Valuutta termiini
PLN	1 059	853	206	ja joustotermiini	81 %
				Valuutta termiini
NOK	279	223	56	ja joustotermiini	80 %
				Valuutta termiini
SEK	236	164	72	ja joustotermiini	70 %

Suojaus-

Tilinpäätöksessä 2024 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna

euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio

				Suojaus-
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	instrumentti	Suojaussuhde
				Valuutta termiini
USD	5 746	4 620	1 126	ja joustotermiini	80 %
				Valuutta termiini
CNY	2 291	1 793	498	ja joustotermiini	78 %
				Valuutta termiini
GBP	-84	145	-229	ja joustotermiini	-171 %
				Valuutta termiini
PLN	1 123	884	239	ja joustotermiini	79 %
				Valuutta termiini
NOK	290	251	39	ja joustotermiini	87 %
				Valuutta termiini
SEK	487	393	94	ja joustotermiini	81 %

Suojausrahastot	Suojaus- menojenrahasto	Valuutta- termiinienspot-osuus	Koronvaihto- sopimukset	Suojaus- rahastotyhteensä
1.1.2025	-41	0	0	-41
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut suojausmenot	92		23	115
Tulosvaikutteiseksi siirretyt suojausmenot				0
Laskennallisten verosaamisten muutos	8			8
Laskennallisten verovelkojen muutos	-27		-5	-31
31.12.2025	32	0	19	51

Suojausrahastot	Suojaus- menojenrahasto	Valuutta- termiinienspot-osuus	Koronvaihto- sopimukset	Suojaus- rahastotyhteensä
1.1.2024	-172	0	437	264
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut suojausmenot	163		0	163
Tulosvaikutteiseksi siirretyt suojausmenot			-546	-546
Laskennallisten verosaamisten muutos	-33			-33
Laskennallisten verovelkojen muutos			109	109
31.12.2024	-42	0	0	-41

Konserni suojaa lähtökohtaisesti en-

nustetut rahavirrat. Konserni käyttää

valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen

valuuttatermiinisopimuksia.

Konsernin toimintaohjeena on kattaa

ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta

osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja

liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema

tulee lähtökohtaisesti olla suojattu 70 –

100 prosenttisesti valuutoittain. Suojaus-

ten tasoa seurataan kuukausittain.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo

31.12.2025 oli 13,5 miljoonaa euroa (10,7

milj euroa).

Konserni soveltaa suojauslaskentaa USD

määräisiin ennustettuihin ostoihin ja myyn-

teihin kohdistuviin johdannaisiin. Suojauslas-

kennan tavoitteena eliminoida USD kurssi

muutosten vaikutus konsernin liiketulokseen

konsernin Treasury Policyn mukaisesti.

Suojaus on rahavirran suojausta ja suo-

jauksen kohteena ovat konsernin politiikan

mukaiset osuudet kuukausittain tehtävistä

USD ostoista, ns. layered approach.

Suojausinstrumentiksi määritetään suo-

jaussuhteissa vain termiinisopimusten spot-

osuus. Spot-osuus määritetään asiaankuu-

luviin spot-markkinakursseihin perustuen.

Sopimuksen mukaisen termiinikurssin ja

spot-markkinakurssin välinen erotus mää-

ritellään termiinipisteiksi. Se diskontataan,

jos se on olennainen.

Suojauskohteeseen liittyvien valuuttater-

miinien korko-osuuden muutokset kirjataan

suojausmenojen rahastoon.

Mitään valuuttasuojiin liittyviä eriä ei siir-

retty tilikaudella rahavirran suojausrahastos-

ta tulosvaikutteiseksi.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

110

	2025	2024
Muihin liiketoiminnan voittoihin/tappioihin sisältyvät, suojauslaskennan ulkopuolelle rajatut voitot/tappiot	0	343

Suojauksen tehokkuus määritetään suo-

jaussuhteen syntymisajankohtana, ja enna-

koivia tehokkuusarviointeja tehdään sään-

nönmukaisesti sen varmistamiseksi, että

suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä

on taloudellinen suhde. Luottoriskillä ei ole

oleellista vaikutusta suojausinstrumentin ar-

voon. Suojauksen kohteella ja suojausintstru-

menteilla on sama nimellisarvo. USD kurssin

muutoksella on saman suuruinen mutta vas-

takkainen vaikutus arvoon joten suojausaste

on aina 1:1.

Tehottomuutta saattaa syntyä jos en-

nakoidun oston ajoitus tai määrä muuttuu

oleellisesti.

Suojauslaskenta on vähentänyt USD

kurssin vaihtelun vaikutusta yhtiön tilikau-

den 2024 ja 2025 tulokseen.

Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitse-

maan myös muun muassa liiketoiminnan

suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen

avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja

24 kk:n välillä.

TRANSLAATIORISKI

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyi-

hin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurs-

siriski on suhteellisen matala, näiden erien

laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua

(translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euro-

alueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien

pääomien yhteismäärä oli 4,2 milj. euroa (5,5

milj. euroa).

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran

korkoriski ja syntyy taseen korollisista velois-

ta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkor-

koisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää

koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoi-

tusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Tilinpäätöspäivänä 24,5 (30,2) miljoonaa

euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin vii-

tekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso

on maksimissaan 12 kk. Lainoja on suojattu

koronvaihtosopimuksella 20,5 (8,8) miljoo-

naan euroon.

Yhtiöllä on kaksi koronvaihtosopimusta,

joista toiseen sovelletaan suojauslaskentaa.

Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä.

Vuonna 2025 konsernin lainakannan keski-

korko tilinpäätöshetkellä oli 4,54%.

Käyttöoikeus vuokrasopimukset ovat

kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavir-

ran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska

riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän

herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty

vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden pää-

töshetken saldoja. Tilinpäätöstilanteessa

31.12.2025 vaihtuvakorkoisten korollisten

velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja

olisi ollut –/+ 245 tuhatta euroa, jos kor-

kotaso olisi noussut tai laskenut yhden

prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit 1000€
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	24 451	24 451

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

111

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri

maantieteellisille alueille asiakaskunnan kes-

ken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luot-

toriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin

maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan

liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin

tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaises-

ti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi

vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on va-

kuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit

hyväksytään ja niitä seurataan konsernin

johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luot-

toriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan kon-

sernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vas-

tapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii

rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja

muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luotto-

kelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamark-

kinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saa-

misiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

	2025				2024
Myyntisaamisten ikäjakauma	Brutto	Varaus	Arvon-	Yhteensä	Brutto	Varaus	Arvon-	Yhteensä
			alentumis-				alentumis-
			tappio				tappio
Erääntymättömät	16 828	0,1 %	-9	16 819	19 188	0,1 %	-24	19 164
1–30 päivää erääntyneet	3 032	0,5 %	-15	3 017	2 993	0,2 %	-7	2 985
31–60 päivää erääntyneet	763	0,9 %	-7	757	776	0,4 %	-3	773
61–90 päivää erääntyneet	188	1,4 %	-3	185	665	0,7 %	-4	661
91–120 päivää erääntyneet	105	2,2 %	-2	103	242	0,9 %	-2	240
121-360 päivää erääntyneet	72	14,3 %	-10	62	567	4,3 %	-24	543
Yli 360 päivää erääntyneet	81	100,0 %	-81	0	35	100,0 %	-35	0
Yhteensä	21 069		-128	20 942	24 469		-101	24 367
Taseen kirjanpitoarvot	21 069		-128	20 942	24 469		-101	24 367

Yksilöidyt asiakaskohtaiset arvonalentumistappiot esitetään ryhmässä yli 360 päivää erääntyneet.

Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:	2025	2024
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20 942	24 469

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

112

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kas-

savirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien

avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentä-

mään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä

sekä lainojen tasapainoisen maturiteettija-

kauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa

tukee myös tehokas kassa- ja likviditeetti-

hallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassa-

varat olivat 9,1 (8,8) milj. euroa ja korollinen

velka 28,7 (34,2) milj. euroa. Konsernihallinto

vastaa keskitetysti konsernin korollisen vie-

raan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli

31.12.2025 käyttämättömiä valmiusluottoja,

joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lai-

noja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä

16,0 (14,0) milj. euroa.

Yhtiö teki vuoden 2024 kolmannen vuo-

sineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen

uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu

lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteis-

tä ja ei-sitovasta takauslimiitistä. Teleste

Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimuk-

set yhteisarvoltaan 53,0 (53,0) miljoonaa

euroa. Kaikki rahoitussopimukset sisältä-

vät ﬁnanssikovenantteina vähimmäisoma-

varaisuusasteen, nettovelan ja oikaistun

käyttökatteen suhteen maksimitason sekä

minimilikviditeettitason. Rahoitussopimuk-

sien vakuutena on yhteensä 68,9 miljoonan

euron yrityskiinnitykset,68,9 miljoonan euron

vuokraoikeuksien kiinnitys, 32,0 miljoonan

euron tytäryhtiöosakkeiden panttaukset

sekä sisäisten velkakirjojen panttaukset 39,3

miljoonan euron arvosta. Rahoitussopimus

sisältää ehdollisen kaksi kertaa yhden vuoden

jatko-option. Vuoden 2025 kolmannen vuosi-

neljänneksen aikana yhtiö sopi käyttävänsä

ensimmäisen option.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen

hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus

ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella

pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi kon-

sernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat

31.12.2025 seuraavat:

1 000 euroa	2026	2027–2030	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	7 152	18 786
Ostovelat	15 065
Vuokrasopimusvelat	1 453	1 802	986
Muut	170

Pankkivelat erääntyvät vuosina 2026-2027.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat

31.12.2024 seuraavat:

1 000 euroa	2025	2026–2029	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	9 943	23 018
Ostovelat	13 527
Vuokrasopimusvelat	1 254	2 243	1 011
Muut

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

113

23. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAN OIKAISUT

1 000 euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut
Oikaisut
Poistot	4 955	11 809
Työsuhde-etuudet	808	350
Myyntivoitto/tappio kiinteästä käyttöomaisuudesta	-356	11
Myyntivoitto/tappio luovutetuista osakkeista	0	0
Varausten muutos	336	888
Muut tuotot ja kulut johon ei liity maksua	0	0
Rahoitustuotot - ja kulut	3 782	1 423
Osinkotuotot	1	1
Verot	438	-1 013
Yhteensä	9 964	13 469
Nettokäyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	1 796	-713
Vaihto-omaisuuden muutos	-805	10 754
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	2 688	-2 113
Yhteensä	3 679	7 928
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	13 643	21 397

24. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2025	2024
Vuokravastuut
Leasingvuokravastuut	935	585
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaisten kohde-etuuden arvo	13 494	10 683
Valuuttajohdannaisten käypä arvo	56	-26
Koronvaihtosopimukset	20 450	8 750
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	130	257
Annetut vakuudet
Pankkitakaukset	3 257	2 908
Yleispanttaussitoumukset	68 900	68 900
Yrityskiinnitykset	68 900	68 900
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	32 044
	173 101	172 753
Muut vastuut
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu	484	565

25. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuoli kuuluu Telesten konsernin lähipiiriin,

mikäli osapuoli pystyy käyttämään määräys-

valtaa tai muuta huomattavaa vaikutusvaltaa

Teleste Groupiin kuuluvan yhtiön taloutta ja

liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Telesten lähipiiriin kuuluvat seuraavat henki-

löt ja yhteisöt:

●

Teleste konserniin kuuluvat yhtiöt (kon-

serniyhtiöt);

●

Teleste konserniin kuuluvan yhtiön osak-

kuusyritykset sekä yhteisyritykset;

●

Teleste Oyj:n sekä kaikkien muiden edel-

lä mainittujen yhtiöiden hallituksen jä-

senet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja

varatoimitusjohtaja sekä virallisten joh-

toryhmien jäsenet sekä kaikkien edel-

lä mainittujen läheiset perheenjäsenet;

●

Teleste Oyj:n osakkeenomistaja, jol-

la on vähintään 20%:n yhtiön kaikkien

osakkeiden yhteenlasketusta äänimää-

rästä tai joka muutoin voi käyttää huo-

mattavaa vaikutusvaltaa Teleste Oyj:n

taloutta ja liiketoimintaa koskevassa

päätöksenteossa sekä tällaisen osak-

keenomistajan konserniyhtiöt, tytäryh-

tiöt sekä tällaisen osakkeenomistajan

tai sen konserniyhtiön tai tytäryhtiöiden

hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimi-

tusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä vi-

rallisen johtoryhmän jäsenet sekä edel-

lä mainittujen läheiset perheenjäsenet;

Kaikkien em. yhtiöiden johtoon kuuluvat

avainhenkilöt sekä näiden läheiset perheen-

jäsenet; sekä kenen tahansa edellä mainitun

omistama yhtiö, joissa henkilöillä on yhdessä

tai erikseen jonkun toisen edellä mainitun

kanssa kykyä käyttää määräysvaltaa tai huo-

mattavaa vaikutusvaltaa yhtiön taloutta ja

liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Edellä mainittujen lisäksi Teleste Oyj

voi läpinäkyvyyden turvaamiseksi sisällyt-

tää lähipiiriluetteloon myös muita Teleste

konserniin kuuluvan yhtiön johtoon kuuluvia

avainhenkilöitä (kuten maajohtajat) ja heidän

läheisiä perheenjäseniään sekä sidosyhtiöitä.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

114

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	Konsernin omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	100 %
Teleste Network Services Ltd., Englanti	100 %	100 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	100 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo , Varsova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo,Wroclaw, Puola	100 %	100 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	100 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	100 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	100 %
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100 %	100 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	100 %
Teleste Networks LLC, Dover DE, USA	100 %	100 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	100 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	100 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italy	100 %	100 %
Teleste Networks Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %

Yhtiö on tilikauden 2025 aika hankkinut vähemmistöomastajalta Teleste Networks LLC:n, (ennen Teleste

Intercept LLC) jäljellä olevan 20% omistusosuuden itselleen ja omistaa nyt 100 % yhtiöstä.

Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa	2025	2024
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	315	299
Osakeperusteiset palkkiot	12	5
Pitkäaikaiset etuudet	78	74
Yhteensä	404	379

Vuonna 2025 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2024). Emoyhtiön

johdolla oli tilinpäätöshetkellä 1,2 % emoyhtiön osakkeista eli 227 099 osaketta (1,0 % eli 185 279

osaketta 31.12.2024).

Johdon maksetut palkat ja palkkiot

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot

1 000 euroa	2025	2024
Timo Luukkainen,
hallituksen puheenjohtaja	67	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Kai Telanne, hallituksen jäsen	35	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	35
Esa Harju, toimitusjohtaja	404	379
Yhteensä	662	636
Muun johtoryhmän palkkiot
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	1 315	1 347
Osakeperusteiset palkkiot	30	15
Pitkäaikaiset etuudet	98	168
Yhteensä	1 443	1 530

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu

vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2025 tai 2024.

26. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET

TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sel-

laisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä

tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet

tilinpäätöslaskelmiin.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

115

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	1	14 033	60 636
Valmistevarastojen muutos		0	-3 191
Liiketoiminnan muut tuotot	2	2 092	4 304
Materiaalit ja palvelut	3	-7 516	-33 528
Henkilöstökulut	4	-3 733	-15 198
Poistot	5	-7	-446
Liiketoiminnan muut kulut	6	-5 304	-11 619
Liiketulos		-435	958
Rahoitustuotot ja -kulut	7	796	2 587
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		361	3 545
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	8	8	411
Konserniavustus	8	649	0
Tuloverot
Tilikauden verot	9	-129	0
Tilikauden voitto/tappio		890	3 956

EMOYHTIÖN TASE

1 000 euroa	Liite	2025	2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	0	7
Aineelliset hyödykkeet	10	0	0
Pitkäaikaiset saamiset	11	37 054	34 753
Sijoitukset	12	32 063	32 170
		69 117	66 930
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	13	13 679	17 089
Rahat ja pankkisaamiset	14	5 997	5 237
		19 677	22 326
Vastaavaa		88 794	89 256
Oma pääoma
Osakepääoma	15	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	15	1 503	1 503
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15	3 704	3 704
Edellisten tilikausien tulos	15	19 628	16 221
Tilikauden tulos	15	890	3 956
		32 693	32 352
Tilinpäätössiirtojen kertymä	16	0	8
Pakolliset varaukset	17	28	172
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	18 251	22 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	37 822	34 725
		56 073	56 725
Vastattavaa		88 794	89 256

Emoyhtiön tilinpäätös

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

116

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

1 000 euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	361	3 545
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	7	446
Myyntivoitot/tappiot pysyvistä vastaavista	0	0
Rahoitustuotot- ja kulut	-796	-2 553
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-427	1 439
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	-2 774	-8 025
Vaihto-omaisuuden muutos	0	7 589
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-4 911	3 726
Pakollisten varausten muutos	-143	-137
Myönnetyt lainat	0	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-8 255	4 592
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-1 995	-2 797
Saadut korot, osinkotuotot, muut rahoitustuotot	2 838	2 468
Maksetut välittömät verot	-42	-48
Liiketoiminnan rahavirta	-7 454	4 214
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0	0
Tytäryhtiöosakkeiden luovutukset	66	-5 395
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Myönnetyt lainat	0	-2 242
Lainojen takaisinmaksut	4 406	1 171
Konsernitilisaamisten muutos	0	104
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	0
Investointien rahavirta	4 471	-6 362
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	0	38 000
Lainojen takaisinmaksut	-5 749	-42 116
Konsernitilivelkojen muutos	10 041	7 327
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-549	0
Rahoituksen rahavirta	3 743	3 210
Rahavarojen muutos	760	1 062
Likvidit varat 1.1.	5 237	4 175
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0	0
Likvidit varat 31.12.	5 997	5 237

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2025

1. LIIKEVAIHTO

1 000 euroa	2025	2024
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	4 076	10 008
Pohjoismaat	261	4 983
Muu Eurooppa	5 914	33 135
Muut	3 783	12 510
Yhteensä	14 033	60 636
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Tuotekehitysavustukset	364	349
Konsernin sisäiset tuotot	1 725	3 919
Muut	4	37
Yhteensä	2 092	4 304
3. MATERIAALIT JA PALVELUT
Ostot	-7 516	-28 255
Raaka-ainevaraston muutos	0	-4 495
	-7 516	-32 749
Ulkopuoliset palvelut	0	-778
Yhteensä	-7 516	-33 528

4. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-3 171	-12 535
Eläkekulut	-535	-2 276
Muut henkilösivukulut	-28	-387
Yhteensä	-3 733	-15 198

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

117

Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle

1 000 euroa	2025	2024
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	315	299
Osakeperusteiset palkkiot	12	5
Pitkäaikaiset etuudet	78	74
Yhteensä	404	379
Timo Luukkainen, hallituksen puheenjohtaja	67	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Kai Telanne, hallituksen jäsen	35	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	35
Esa Harju, toimitusjohtaja	404	379
Yhteensä	662	636
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Henkilöstö tilikauden lopussa	28	28
Henkilöstö keskimäärin	29	241
Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa
Tuotekehitys	0	0
Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut	0	0
Myynti ja markkinointi	3	3
Hallinto	16	14
Tietotekniikka	9	11
Yhteensä	28	28

Yhtiö osallistui tilikauden 2024 aikana kahteen liiketoimintasiirtoon, jossa operatiivinen liiketoiminta

siirretty konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien suurin osa henkilökunnasta.

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 euroa	2025	2024
Toimitilakulut	-34	-740
Matkakulut	-224	-549
Markkinointi ja myynninedistäminen	-57	-174
Tieto- ja rahaliikenne	-1 832	-2 220
Muut liikekulut	-3 158	-7 935
Yhteensä	-5 304	-11 619
Tilintarkastajan palkkiot (KA 2:7a §)
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta	-96	-82
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitetut toimeksiannot
Kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-77	0
Muista em.lainkohdan tarkoittamista toimeksiannoista	-29	-18
Veroneuvonta	0	-7
Muut palvelut	0	-8
Yhteensä	-202	-115
Kestävyysraportointitarkastajan palkkiot
Palkkiot kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-9	0
Yhteensä	-9	0

5. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

1 000 euroa	2025	2024
Rakennukset	0	-298
Koneet ja kalusto	0	-114
Aineettomat oikeudet	-7	-35
Yhteensä	-7	-446

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

118

10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineellinen käyttöomaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	8 500	0	0	8 500
Lisäykset	0	0	0	0
Luovutukset	-8 500	0	0	-8 500
Hankintameno 31.12.	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 492	0	0	-8 492
Luovutukset	8 500	0	0	8 500
Tilikauden poistot	-7	0	0	-7
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0	0	0	0
Hankintameno 1.1.2024	8 500	12 572	9 736	22 308
Lisäykset	0	0	0	0
Luovutukset		-12 572	-9 736	-22 308
Hankintameno 31.12.	8 500	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 457	-7 093	-9 346	-16 438
Luovutukset		7 390	9 459
Tilikauden poistot	-35	-298	-114	-411
Kertyneet poistot 31.12.	-8 492	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7	0	0	0

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2025	2024
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	2 000	2 000
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	35 054	32 753
Muut pitkäaikaiset saamiset	0	0
Yhteensä	37 054	34 753

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 euroa	2025	2024
Korkotuotot	195	200
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	2 075	1 400
Korkokulut	-1 599	-1 906
Korkokulut konserniyhtiöille	-397	-496
Sijoitusten arvonalennukset	-41	-173
Rahoituksen kurssierot	823	149
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-260	-388
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	0	3 801
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	1	0
Yhteensä	796	2 587

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 euroa	2025	2024
Poistoeron muutos
Rakennukset	0	298
Koneet ja kalusto	0	114
Aineettomat oikeudet	8	0
Yhteensä	8	411
Konserniavustus	649	0
Yhteensä	657	411
9. TILIKAUDEN VEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2	0
Edellisen tilikauden verot	-127	0
Yhteensä	-129	0

Yhtiöllä on verotuksessa vahvistettuja tappioita ja kuluvan tilikauden tappioita

yhteensä 6 630 tuhatta euroa, joista ei ole kirjattu laskennalista verosaamista.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

119

15.

OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa	2025	2024
Osakepääoma 1.1.	6 967	6 967
Uusmerkinnät
Osakepääoma 31.12.	6 967	6 967
Ylikurssirahasto 1.1.	1 503	1 503
Emissiovoitto
Ylikurssirahasto 31.12.	1 503	1 503
Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1.	3 704	3 704
Uusmerkinnöistä
Omien osakkeiden hankinnat ja luovutuksetOsakeanti
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	20 177	16 221
Osingonjako	-549	0
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	19 628	16 221
Kauden tulos	890	3 956
Kertyneet voittovarat 31.12.	20 518	20 177
Yhteensä	32 693	32 352
Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12.	3 704	3 704
Kertyneet voittovarat 31.12.	20 518	20 177
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	24 222	23 882

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu

18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	556	1 916
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	8 512	4 253
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	2 955	8 928
Muut saamiset	329	207
Siirtosaamiset	846	855
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	482	930
Yhteensä	13 679	17 089
14. LIKVIDIT VARAT
Käteis- ja pankkivarat yhteensä	5 997	5 237

12. SIJOITUKSET

Emoyhtiö	Osakkeet konserni- yhtiöissä	Osakkeet muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	35 152	19	35 170
Lisäykset/siirrot	0	0	0
Luovutukset	0	0	0
Vähennykset	-107	0	-107
Hankintameno 31.12.	35 045	19	35 064
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-3 000	0	-3 000
Luovutukset	0	0	0
Arvonalennukset	0	0	0
Vähennykset yhteensä	-3 000	0	-3 000
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	32 044	19	32 063

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

120

19.

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	2025	2024
Lainat rahalaitoksilta	6 200	8 200
Saadut ennakot	14	93
Ostovelat	471	383
Ostovelat konserniyrityksille	949	3 269
Muut velat	1 259	63
Muut velat konserniyrityksille	26 685	19 719
Siirtovelat, lomapalkkavelka	425	421
Siirtovelat	1 818	2 576
Yhteensä	37 822	34 725

16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1 000 euroa	2025	2024
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta	0	8

17. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa	2025	2024
Varaus valuuttasuojien negatiivisesta arvosta(KPL 5:2 §)	28	172
Yhteensä	28	172

18.

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa	2025	2024
Lainat rahalaitoksilta	18 251	22 000
Lainat jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua	0	0

20. ANNETUT VAKUUDET

1 000 euroa	2025	2024
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	152	606
Myöhemmin maksettavat	179	880
Yhteensä	331	1 486
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	16	83
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0	173
Myöhemmin erääntyvät	0	1 238
Yhteensä	16	1 494
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	377	377
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	3 475	2 532
Yleispanttaussitoumukset	68 900	68 900
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	32 044
Sisäiset velkakirjat	39 276	43 681
Yhteensä	144 071	147 534
Pankkitakauksia lukuunottamatta annetut vakuudet liittyvät yhtiön pankkilainaan jota oli nostettuna
24 451 tuhatta euroa 31.12.2025.
Muut vastuut
Business Finland avustus	698	618

21. JOHDANNAISSOPIMUKSET

1 000 euroa	2025	2024
Valuuttasuojien kohde-etuuden arvo	13 494	10 683
Valuuttasuojien käypä arvo	56	-29
Koronvaihtosopimukset	20 450	8 750
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	130	257

Valuuttasuojat esitetään KPL 5:2 § mukaisesti.

Tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	0 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	0 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo,Wroclaw, Puola	100 %	0 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	0 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	0 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	0 %
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100 %	0 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	0 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	100 %	0 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	0 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	0 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italy	100 %	0 %
Teleste Networks Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Littoinen, Suomi	100 %	0 %

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025	Osakkeita, kpl	%
Tianta Oy	4 788 298	25,22 %
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 675 716	8,83 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	899 475	4,74 %
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	824 641	4,34 %
Mariatorp Oy	800 000	4,21 %
Wipunen varainhallinta Oy	800 000	4,21 %
Teleste Oyj	685 602	3,61 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	521 150	2,74 %
Valtion Eläkerahasto	500 000	2,63 %
Ingman Finance Oy Ab	235 000	1,24 %
Yhteenveto (10)	11 729 882	61,78 %

Sektorijakauma	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
Kotitaloudet	4 632	94,92 %	5 180 525	27,29 %
Julkisyhteisöt	3	0,06 %	1 920 625	10,12 %
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	17	0,35 %	3 194 072	16,82 %
Yritykset	184	3,77 %	8 492 755	44,73 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	18	0,37 %	35 947	0,19 %
Ulkomaalaisomistus	26	0,53 %	161 664	0,85 %
Yhteensä	4 880	100,00 %	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	9	0,18 %	464 976	2,45 %
Osakkeita, kpl
1–100	1 579	32,36 %	75 988	0,40 %
101–500	1 834	37,58 %	481 855	2,54 %
501–1 000	616	12,62 %	498 977	2,63 %
1 001–5 000	635	13,01 %	1 397 346	7,36 %
5 001–10 000	101	2,07 %	697 288	3,67 %
10 001–50 000	84	1,72 %	1 801 407	9,49 %
50 001–100 000	13	0,27 %	950 943	5,01 %
100 001–500 000	10	0,21 %	2 086 902	10,99 %
500 001–	8	0,16 %	10 994 882	57,91 %
Yhteensä	4 880	100,00 %	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	9	0,18 %	464 976	2,45 %