743700CJRQRU0007GN59-2024-12-31-0-fi.xhtml

Hallituksen toiminta-

kertomus 2024

1. YLEISKATSAUS

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni,

jonka tuotteet ja ratkaisut auttavat rakenta-

maan verkottunutta ja turvallista digitaalista

yhteiskuntaa. Yhtiön ratkaisut mahdollista-

vat laajakaista- ja televisiopalvelut, takaavat

turvallisuuden julkisilla paikoilla ja opastavat

sujuvaan joukkoliikenteen käyttöön.

Yhtiö kehittää liiketoimintaansa strategi-

an mukaisesti valituilla teknologia- ja mark-

kina-alueilla. Tämä toteutetaan suunnittele-

malla ja toimittamalla teknologisia ratkaisuja,

jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa. Yh-

tiö tarjoaa laite- ja ohjelmistoratkaisuja sekä

lisäarvopalveluja. Näiden ratkaisujen kehitys

edellyttää merkittäviä investointeja tuote-

kehitykseen kaikilla toiminta-alueilla. Yhtiö

pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia

toiminnassaan.

Vuonna 2024 geopoliittinen, kauppapo-

liittinen ja makrotaloudellinen epävarmuus

jatkuivat. Useat maailman tapahtumat,

kuten jännitteet Euroopan, Lähi-idän sekä

Kiinan ja Taiwanin alueella heijastuivat mak-

rotalouteen. USA:n tuoreen presidentin

valinta on lisännyt merkittävästi tullien ja

kauppasodan riskiä. Euroopan talouskasvu

ei edennyt odotetulla tavalla, vaikka inﬂaa-

tio ja korkotaso alkoivat madaltua vuoden

mittaan. Yhtiön asiakkaiden investoinnit py-

syivät matalalla tasolla Euroopassa, mikä

johti koko yhtiön liikevaihdon laskuun, mutta

kustannussäästöjen ja uudelleenjärjestelyi-

den vuoksi oikaistu liiketulos koheni. Samalla

yhtiö kasvatti merkittävästi liiketoimintaansa

Pohjois-Amerikassa.

Yhtiö uudisti segmenttirakennettaan

vuoden 2024 ensimmäisestä vuosineljän-

neksestä alkaen. Toimintasegmentit ovat

Broadband Networks ja Public Safety and

Mobility.

Verkkoratkaisuja toimittavan Broad-

band Networks -liiketoiminnan volyymi jäi

Euroopassa vuoden 2024 aikana odotettua

pienemmäksi yhtiön asiakkaiden tekemien

kustannussäästöjen ja alhaisten investoin-

tien vuoksi. Euroopan markkinakysynnän

pehmeyttä kompensoi yhtiön aloittamat

laajemman mittakaavan toimitukset Poh-

jois-Amerikan markkinoille, mitkä alkoivat

vuoden 2024 alkupuolella. Pohjois-Amerikan

suhteellisen osuuden yhtiön liikevaihdosta

Turku. Yhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä

tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella.

Teleste Oyj tytäryhtiöidensä emoyhtiö.

Syvällinen asiantuntemus on nostanut

yhtiön vuosien kuluessa johtavaksi kan-

sainväliseksi laajakaista-, turvallisuus- ja

informaatioteknologioita sekä niihin liitty-

viä palveluja tarjoavaksi yritykseksi. Yhtiön

operatiivinen toiminta on järjestetty kahteen

toimintasegmenttiin: Broadband Networks

ja Public Safety and Mobility.

Broadband Networks -toimintasegment-

ti keskittyy kiinteiden tietoliikenneverkkojen

tilaajaverkkotuotteisiin ja sen merkittävin

asiakaskunta koostuu tietoliikenneoperaatto-

reista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia

kokonaisuuksia integroivat yritykset sekä

jälleenmyyjät, jotka hyödyntävät Telesten

tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoi-

minnan päämarkkina-alueita ovat Euroop-

pa ja kasvavassa määrin Pohjois-Amerikka.

Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa

itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuote-

kehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Bel-

giassa ja oma tuotanto tapahtuu pääosin

Suomessa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita

tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentami-

seen, ylläpitoon ja operointiin. Palveluiden

asiakaskunta koostuu pääosin eurooppalai-

sista tietoliikenneoperaattoreista.

Broadband Networks -yksiköllä on 12 toi-

mipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja inte-

graatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella

olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat

Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Public Safety and Mobility -toimintaseg-

mentin merkittävin asiakaskunta koostuu

junavalmistajista ja julkisen sektorin orga-

odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2025

ja 2026. Laajakaistapalvelujen kysynnän ja

globaalin verkkolaitemarkkinan odotetaan

jatkavan pidemmällä aikavälillä kasvuaan, joh-

tuen verkko-operaattoreiden keskinäisestä

kilpailusta tarjota nopeita ja luotettavia laa-

jakaistaliittymiä kotitalouksille ja yrityksille.

Joukkoliikenteen informaatio- ja turva-

järjestelmien markkinan tasainen kasvu jat-

kui vuoden 2024 aikana. Public Safety and

Mobility -liiketoiminnassa yhtiö toteuttikin

useita joukkoliikenteen informaatiojärjestel-

mäprojekteja yhteistyössä merkittävien juna-

valmistajien kanssa. Samanaikaisesti monet

muut asiakasprojektit edistyivät sekä Euroo-

passa että Lähi-Idässä. Kasvavat kaupun-

kiympäristöt ja niiden turvallisuus, lisääntyvä

ympäristöystävällinen joukkoliikenne, sekä

arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten

järjestelmien yleistyminen luovat tulevina

vuosina pohjaa tasaisesti kasvavalle liike-

toiminnalle joukkoliikenteen informaatio- ja

turvajärjestelmien alueella.

Yhtiössä toteutettiin vuoden 2024 ai-

kana useita kustannussäästötoimenpiteitä

ja uudelleenjärjestelyitä kannattavuuden

ja kassavirran turvaamiseksi. Yhtiö saattoi

päätökseen myös konsernirakenteen uudel-

leenjärjestelyn, missä Broadband Networks

ja Public Safety and Mobility -liiketoiminnat

siirrettiin omiin juridisiin yhtiöihinsä. Yhtiö

järjesteli myös rahoituksensa uudelleen.

2. LIIKETOIMINNAN KUVAUS

Teleste Oyj on julkinen osakeyhtiö minkä

osakkeet on listattu Helsingin pörssissä

(Nasdaq Helsinki). Konsernin kotipaikka on

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

nisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaat-

toreista ja viranomaisista. Asiakaskuntaan

kuuluvat myös laajempia kokonaisuuksia

integroivat yritykset ja integraattorit, jotka

hyödyntävät Telesten ratkaisuja kokonais-

toimituksissaan. Liiketoiminnan päämarkki-

na-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimin-

taa myös Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä.

Yksikkö suunnittelee, kehittää ja valmistaa

itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuoteke-

hitysyksiköt toimivat Suomessa ja Puolassa.

Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa.

Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien

osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täy

dentävät Telesten tuotetarjontaa. Yksikkö

tarjoaa myös palveluita projektien suunnit-

teluun, järjestelmäintegrointiin ja käyttöön-

ottoon, sekä järjestelmien ylläpitoon sekä

modernisointiin. Palveluiden asiakkaina on

yksikön koko asiakaskunta.

Public Safety and Mobility- yksiköllä on

10 toimipistettä ja useita integraatiokumppa-

neita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryh-

tiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa.

3. LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Mahdollisesti esitettävien vaihtoehtoisten

tunnuslukujen kaavat esitetään toimintaker-

tomuksen kohdassa 20.

Konsernin liikevaihto laski 12,4 % ja oli

132,5 (151,3) milj. euroa. Liikevaihto laski

kummassakin liiketoimintayksikössä. Lii-

kevaihdosta 8,7 % (9,0 %) tuli Suomesta,

9,2 % (12,9 %) muista Pohjoismaista, 66,9

% (72,2 %) muualta Euroopasta ja 15,2 %

(5,9 %) Pohjois-Amerikasta ja muista maista.

Broadband Networks -segmentin liikevaihto

laski tammi–joulukuussa 15,4 % ja oli 78,2

(92,5) milj. euroa. Vertailukauteen sisältyi

2,8 milj. euroa Sveitsin luovutetun palvelu-

liiketoiminnan toimituksia. Public Safety and

Mobility -segmentin liikevaihto laski tammi–

joulukuussa 7,7 % ja oli 54,3 (58,9) milj. euroa.

Konsernin oikaistu käyttökate oli 9,2 (7,2)

milj. euroa ja se kasvoi 27,2 %. Konsernin

materiaalikulut ja tuotantopalvelujen kulut

laskivat 14,3 % ja olivat 66,2 (77,3) milj.

euroa. Materiaalikuluja laskivat myyntivo-

lyymien lisäksi liikevaihdon painottuminen

korkeamman bruttokatteen tuotteisiin ja oh-

jelmistoihin. Henkilöstökulut laskivat 13,7 %

ja olivat 41,0 (47,5) milj. euroa. Lasku johtui

säästöohjelman mukaisesti henkilömäärän

vähentämisestä ja lomautuksista. Poistot

laskivat 15,0 % ja olivat 5,2 (6,1) milj. euroa.

Liiketoiminnan muut kulut laskivat 10,6 %

ollen 19,6 (21,9) milj. euroa.

Konsernin oikaistu liiketulos tammi–jou-

lukuussa oli 4,0 (1,2) milj. euroa ja se kasvoi

248,2 % eli 2,9 milj. eurolla. Oikaistu liiketulos

oli 3,0 % (0,8 %) liikevaihdosta. Oikaistu liike-

tulos kasvoi kustannussäästötoimenpiteiden

ja bruttokatteen kahden prosenttiyksikön

kasvun ansiosta, kompensoiden liikevaihdon

laskua. Konsernin liiketulos oli -5,5 (-0,5) milj.

euroa ja se oli -4,2 % (-0,3 %) liikevaihdos-

ta. Lasku johtui liikevaihdon laskusta, sekä

oikaisuerinä raportoitujen tuotekehityspro-

jektien aktivoinnin alaskirjauksen 6,7 milj.

euroa, sekä 2,7 milj. euron liiketoiminnan

uudelleenjärjestelykulujen vuoksi sekä Suo-

messa, että ulkomailla. Arvonalentumisen

taustalla on videovalvontaohjelmistoihin

kohdistettu arvonalentuminen 0,6 milj. eu-

roa, sekä 6,1 milj. euron arvonalentuminen

tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivoinneista,

johtuen epävarmuudesta kaapelimarkkinan

teknologiavarianttien käyttöönotossa sekä

hajautetun verkkoarkkitehtuurin markkinan

odotettua hitaammasta kasvusta.

Konsernin rahoituserien nettokulut oli-

vat 1,5 (1,9) milj. euroa. Tilikauden välittömät

verot olivat +1,0 (+1,9) milj. euroa. Tilikauden

välittömissä veroissa on raportoitu tuote-

kehitysaktivointeihin liittyvä laskennallisten

verosaamisten vähentyminen. Vertailukauden

välittömissä veroissa oli peruutettu tilikau-

della 2023 kirjattua verovarausta ja siihen

liittyvää laskennallista verosaamista yhteensä

1,7 milj. euroa Belgian tytäryhtiön jälkivero-

tuspäätöksen kumoamisen vuoksi. Konsernin

tilikauden tulos oli -6,1 (-0,5) milj. euroa. Oikais-

tu osakekohtainen tulos oli 0,20 (0,09) euroa

ja osakekohtainen tulos -0,32 (0,00) euroa.

4. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Konsernin investoinnit olivat 6,3 (8,0) milj.

euroa eli 4,8 % (5,3 %) liikevaihdosta. IFRS 16

-standardin mukaisesti aktivoitujen vuokraso-

pimuksien arvo oli 1,7 (1,1) milj. euroa ja muut

käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 0,3 (0,8)

milj. euroa. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin

katsauskaudella 4,3 (6,1) milj. euroa. Akti-

voitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat

2,1 (3,0) milj. euroa. Konsernin aktivoituihin

tuotekehitysmenoihin kohdistui yhteensä 6,7

milj. euron kertaluontoinen alaskirjaus.

Tuotekehitysmenot olivat 14,1 (17,7) milj.

euroa eli 10,0 % (11,7 %) konsernin liikevaih-

dosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat

Broadband Networks -liiketoiminnassa ha-

jautetun verkkoarkkitehtuurin ratkaisuihin ja

DOCSIS 4.0 -standardin mukaisiin älyvahvis-

timiin, sekä Pohjois-Amerikan markkinoille

suunnattuihin verkon telemetria- ja etähal-

lintaratkaisuihin. Public Safety and Mobility

-liiketoiminnassa tuotekehitysprojektit painot-

tuivat matkustajaliikenteen informaatiojärjes-

telmiin sekä asiakaskohtaisiin tuotealustoihin.

5. HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tammi–joulukuun

2024 keskimäärin 673 (803) henkilöä. Joulu-

kuun lopussa konsernin palveluksessa oli 619

(750) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli

29 % (37 %). Henkilöstökulut laskivat 13,7

% vertailukaudesta ja olivat 41,0 (47,5) milj.

euroa. Henkilökuluista palkkojen ja palkkioiden

osuus oli 37,0 (42,9) milj. euroa. Henkilöstön

kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa bo-

nusohjelma. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin

palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoi

seduista ja mahdollisesta, lähinnä konsernin ja

tulosyksiköiden liikevaihdon ja kannattavuu-

den kehityksen mukaan määräytyvästä vuo-

sipalkkiosta. Lisäksi yhtiöllä on käytössään

avainhenkilöiden osakekannustin-ohjelmia.

6. RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Katsauskauden lopussa konsernilla oli ko-

rollista velkaa 34,2 (37,8) milj. euroa, josta

lyhytaikaisia pankkilainoja oli 8,2 (5,8) milj.

euroa. IFRS 16 -standardin mukaisesti akti-

voitujen vuokrasopimuksien korollinen velka

oli 4,5 (4,8) milj. euroa, joista lyhytaikaisia oli

1,4 (1,5) milj. euroa. Konsernin rahat ja pank-

kisaamiset olivat 8,8 (6,2) milj. euroa. Yhtiöllä

oli käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja

joulukuun 2024 lopussa 14,0 (14,7) milj. euroa.

Konsernin taseen loppusumma katsaus-

kauden lopussa oli 121,2 (132,2) milj. euroa ja

oma pääoma 54,8 (60,9) milj. euroa. Taseen

loppusummaan vaikuttivat ennen kaikkea

käyttöomaisuuden tehostamisesta johtunut

varastotasojen lasku sekä tuotekehitysaktii-

van alaskirjaus. Konsernin omavaraisuusaste

oli 45,4 % (45,4 %) ja nettovelkaantumisaste

46,3 % (51,9 %).

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

7. SEGMENT TITULOS

Yhtiön 25.4.2024 antaman pörssitiedotteen

mukaisesti Teleste raportoi vuoden 2024 en-

simmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen

tärkeimmät taloudelliset tunnuslukunsa

uuden segmenttirakenteen mukaisesti. Toi-

mintasegmentit ovat Broadband Networks

ja Public Safety and Mobility. Konsernin ra-

portoitavat segmentit vastaavat konsernin

toimintasegmenttejä. Konsernin yhteiset

toiminnot käsitellään segmenttiraportoin-

nin ulkopuolella.

Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa

esitetyt luvut raportoitavista toimintaseg-

menteistä perustuvat yhtiön johdolle tulok-

sen arvioimista ja resurssien kohdistamista

varten raportoitaviin lukuihin. Segmenttien

tulos esitetään Oikaistuna käyttökatteena ja

oikaistuna liiketuloksena. Oikaistu käyttökate

ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida

raportointikausien operatiivisen tuloksellisuu-

den vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä,

kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopet-

tamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita,

toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia

voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioi-

ta, merkittäviin strategisiin muutoksiin liitty-

viä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiivi-

seen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja

tai kuluja. Lisätietoja konsernin toiminta- ja

raportointirakenteesta sekä segmenttiluku-

jen täsmäytyksestä Teleste-konsernin lukui-

hin on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

Segmentti-raportointi.

BROADBAND NETWORKS

Broadband Networks -toimintasegmentin

liikevaihto laski tammi–joulukuussa 15,4 %

ja oli 78,2 (92,5) milj. euroa. HFC-verkkotuot-

teiden toimitukset Eurooppaan jatkuivat

alhaisella tasolla, vaikkakin viimeisellä nel-

jänneksellä hieman piristyen. Pohjois-Ame-

rikkaan toimitettujen 1.8GHz älyvahvistimien

toimitusvolyymit kasvoivat loppuvuotta koh-

den, mutta eivät kompensoineet kokonaan

Euroopan markkinan laskua. Hajautetun

verkkoarkkitehtuurin tuotteiden toimitusvo-

lyymit jäivät odotettua alhaisemmaksi. Ver-

tailukauteen sisältyi 2,8 milj. euroa Sveitsin

divestoidun palveluliiketoiminnan toimituksia,

sekä UK:n palveluliiketoiminnan korkeammat

toimitukset.

Broadband Networks -toimintasegmen-

tin oikaistu liiketulos oli 6,2 (6,0) milj. euroa

ja se kasvoi 3,5 %. Liikevaihdon lasku kom-

pensoitiin merkittävien säästöohjelmien an

siosta henkilöstö- sekä liiketoiminnan muista

kuluista. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen

kertaluontoinen alaskirjaus 6,1 milj. euroa

raportoitiin oikaisuerinä.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Public Safety and Mobility -toimintasegmen-

tin liikevaihto laski tammi–joulukuussa 7,7 %

ja oli 54,3 (58,9) milj. euroa. Toimitukset vi-

deovalvonta-asiakkaille ja joukkoliikenneope-

raattoreille laskivat tilausten viivästyessä

projektiliiketoiminnalle tyypillisen vaihtelun

puitteissa. Tätä kompensoi korkeammat

toimitukset junavalmistajille, etenkin huol-

toliiketoiminnan osalta.

Public Safety and Mobility -toimintase-

gmentin oikaistu liiketulos oli 1,9 (-0,4) milj.

euroa kasvaen 2,3 milj. euroa. Oikaistu liike-

tulos kasvoi bruttokatteen noustua selvästi

vertailukautta paremmalle tasolle, sekä myös

kustannussäästötoimenpiteiden ansiosta.

Videovalvontaohjelmistoihin kohdistettu ar-

vonalentuminen 0,6 milj. euroa raportoitiin

oikaisueränä.

8. KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä ty-

täryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella.

9. AINEETTOMAT VOIMAVARAT

Yhtiön immateriaalioikeudet turvataan

laitesuunnitelmien ja ohjelmistojen lähde-

koodien luottamuksellisuudella ja niiden

turvallisella säilyttämisellä sekä valituilla pa-

tenteilla ja patenttihakemuksilla. Broadband

Networks-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa

Pohjois-Amerikkakeskeistä IPR-strategiaa,

jonka tuloksena Teleste on saanut kaape-

li-tv:n verkkolaitteille 29 patenttia ja vireillä

on lisäksi 14 hakemusta. Keksinnöt liittyvät

älykkäiden verkkolaitteiden toimintoihin, jot-

ka mahdollistavat automaattisia toimintoja

ja energian kulutuksen optimointia. Public

Safety and Mobility-liiketoiminnassa yhtiö

noudattaa julkisen liikenteen ratkaisuihin pai-

nottuvaa IPR-strategiaa, jonka tuloksena Te-

leste on saanut 36 patenttia. Patenteilla on

suojattu joukkoliikennekäytössä videovalvon-

nan datan siirtoa ja hallintaa koskevia inno-

vaatioita. Yhtiö myös varmistaa sopimusten

ajantasaisuudella, henkilöstön koulutuksella

ja kilpailijoiden säännöllisellä patenttiseuran-

nalla, ettei sen tuotteissa hyödynnetä luvat-

ta muiden immateriaalioikeuksia. Yhtiöllä on

myös oikeusturvavakuutus.

10. LIIKETOIMINNAN

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT

Telesten liiketoiminta on alttiina riskeille, jot-

ka voivat johtua liiketoimintaympäristössä

tapahtuvista muutoksista tai yhtiön opera-

tiivisesta toiminnasta. Alla kuvatuilla riski-

Yhtiö teki kolmannen vuosineljänneksen

aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoi-

tusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä

lainasta, luottolimiiteistä ja ei-sitovasta ta-

kauslimiitistä. Uuden lainajärjestelyn yhtey-

dessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa

ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan.

Suojausrahastoon kertynyt voitto uudelleen

luokiteltiin tilikauden tulokseen. Kaikki rahoi-

tussopimukset sisältävät ﬁnanssikovenant-

teina vähimmäisomavaraisuusasteen, net-

tovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteen

maksimitason sekä minimilikviditeettitason.

Rahoitussopimuksien vakuutena on yhteensä

68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset, 32,0

miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden pant-

taukset sekä sisäisten velkakirjojen panttauk-

set 43,7 miljoonan euron arvosta.

Yhtiön rahoitussopimukset sisälsivät

katsauskauden lopussa:

26,0 milj. euron elokuussa 2026 erään-

tyvän lyhennettävän lainan, jonka pää-

oma 31.12.2024 oli jäljellä 25,2 milj. eu-

roa. Lainaa lyhennetään 0,8 miljoonan

euron erissä neljästi vuodessa.

y 15,0 milj. euron elokuussa 2026 erään-

tyvän sitovan Revolving Credit Faci-

lity (RCF) limiitin, josta käytössä oli

31.12.2024 seuraavat erät:

5,0 miljoonan euroa, erääntyy maa-

liskuussa 2025

4,0 miljoonan euron sitovan luottolimii-

tin, joka on voimassa elokuuhun 2026.

Luotosta oli 31.12.2024 käyttämättä

4,0 milj. euroa.

8,0 miljoonana euron ei-sitovan pank-

kitauslimiitin

Rahoitussopimus sisältää ehdollisen

kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option.

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

tekijöillä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön

liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan.

Myös muut riskit, joista yhtiö ei ole tällä

hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä

arvioida olevan merkittäviä, voivat kuitenkin

muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskei-

set riskit ja niiden hallinnan neljännesvuo-

sittain ja aina tarvittaessa. Riskienhallinta

on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden

strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit

raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja halli-

tukselle säännöllisesti.

10.1. STRATEGISET RISKIT

Geopoliittinen tilanne on entisestään kiris-

tynyt eri puolilla maailmaa vuoden 2024

aikana. Ukrainan sotatilanteen lisäksi myös

Lähi-Idässä on ollut laajamittaisia sotatoi-

mia, ja tilanne Aasiassa on jännittynyt eri-

tyisesti Kiina – Taiwan akselilla. Nämä voivat

aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia

yhtiön toimintaympäristössä, ja niillä voi olla

merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi eri ma-

teriaalien ja komponenttien saatavuuteen,

käyttömahdollisuuksiin tai globaaleihin

toimitusketjuihin.

Yhtiön on pyrittävä ennakoimaan toimin-

taympäristön ja markkinoiden mahdollisia

muutoksia ja valmistauduttava niihin eri kei-

noin. Teknologiset murrosvaiheet, kuten tie-

toliikenneoperaattoreiden siirtyminen uuden

sukupolven teknologioihin tilaajaverkoissa,

voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toi-

mittajien kilpailuasemia ja houkutella mark-

kinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi

johtaa myös kiristyvään hintakilpailuun mikä

voi vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys-

investoinnit, uusien teknologioiden tuomi-

nen osaksi liiketoimintaa sekä niiden ajoitus

ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuo-

tekehitys sisältää harkittuja riskejä, joiden

toteutuessa tuotekehitysinvestointien arvo

voi alentua. Erityisesti Broadband Networks

-liiketoiminnassa tuotekehityspäätökset

tehdään toimialalle tyypillisesti usein ilman

asiakassitoumuksia. Yhtiö voi pyrkiä vaikutta-

maan tähän riskiin neuvottelemalla mahdolli-

sia asiakassitoumuksia tai jaettua riskinottoa.

Uudet teknologiastandardit, kuten

DOCSIS 4.0 spesiﬁkaatio, sisältävät usein

vaihtoehtoisia teknologiavariantteja eri toi-

minnallisuuksille, mikä on lisännyt teknolo-

giatoimittajien tuotekehitysinvestointeja ja

niihin liittyvää riskiä. Kaupallisten tuotteiden

tullessa markkinoille operaattorit saattavat

muuttaa teknologiavalintojaan standardiva-

riantista toiseen. Tämä voi johtaa tilantee-

seen missä kaikille tuotekehitysinvestoin-

neille ei löydy aiemmin oletetun suuruista

kohdemarkkinaa.

Liiketoiminnan laajentaminen uusille

markkinoille sisältää riskejä. Erityisesti yhtiön

meneillään olevat kasvupanostukset Poh-

jois-Amerikan laajakaistamarkkinoille eivät

välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin.

Uudelle markkina-alueelle laajeneminen vaatii

merkittäviä investointeja, ilman taetta siitä,

että markkinoille pääsemisessä onnistutaan.

Suurimmat avainasiakkaat muodostavat

merkittävän osan kunkin asiakassegmen-

tin liikevaihdosta. Asiakkaiden mahdolliset

hankintastrategian tai toimittajavalintojen

muutokset voivat johtaa liiketoiminnan vo-

lyymien supistumiseen ja kannattavuuden

heikkenemiseen.

Yhtiön toimialoilla voi tapahtua sekä asi

akkaiden että toimittajien konsolidaatiota,

joka voi vaikuttaa yhtiön kilpailuasemaan.

Markkinakysynnän tason lisäksi yhtiön

tuote- ja palveluvalikoiman kilpailukyky on

avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle.

Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten,

kilpailijoiden tarjooman tai liiketoimintamalli-

en muutosten ennakoimisessa tai niihin vas-

taamisessa voi johtaa yhtiön kilpailukyvyn

heikentymiseen.

Taloudelliset syklit ja erityisesti tieto-

liikenne- ja joukkoliikenneoperaattoreiden

investointiaktiviteettien tason vaihtelu vai-

kuttavat yhtiön tuotteiden ja palveluiden

kysyntään. Mahdolliset muuttuvat inﬂaatio-

ympäristöt, korkotasot, sekä eri hallintojen

markkinasubventiot voivat vaikuttaa myös

yhtiön asiakkaiden rahoitukseen, kannat-

tavuuteen, investointikykyyn ja siten myös

yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Brändi- ja mainehaitoilla voi olla vaikutus

liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen.

Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimer-

kiksi merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelu-

laatuongelman tai kyberturvallisuusvahingon

seurauksena.

10.2. OPERATIIVISET RISKIT

Yhdysvaltojen uusi hallinto on ilmoittanut

mahdollisista korotetuista tuontitulleista.

Mahdolliset tuontitullit Yhdysvalloissa voivat

lyhyellä aikavälillä heikentää yhtiön kannatta-

vuutta, koska tuotteiden valmistus tapahtuu

tällä hetkellä pääosin Euroopassa. Yhtiöllä on

toimintasuunnitelmia eri skenaarioiden varal-

le, sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

On myös mahdollista, että tilanne kehittyy

globaaliksi kauppasodaksi, jossa eri valti-

oiden asettamat tullit, vientirajoitukset tai

muut muutokset voivat vaikuttaa raaka-ainei

den ja komponenttien hankintaketjuihin sekä

tuotteiden kannattavuuteen negatiivisesti.

Lisäksi geopoliittiset tekijät voivat yllättää

ja muuttaa hankinta- ja logistiikkaketjujen

tilannetta nopeasti.

Materiaalien ja komponenttien ajoittainen

epävarma ja rajallinen saatavuus on tuonut

mukanaan lisäkustannuksia ja kasvattanut

käyttöpääomaa, mikä on heikentänyt yhtiön

kannattavuutta ja likviditeettiä. Toimitusajat

ovat edelleen pitkiä monissa yhtiölle kriittisis-

sä komponenteissa, erityisesti puolijohteissa,

mikä altistaa tuotteiden toimitusviiveille ja

vaikeuttaa varaston hallintaa. Korkeat va-

rastotasot voivat johtaa raaka-aineiden ja

komponenttien arvon alenemiseen.

Asiakkaiden investointien tasot ja tila-

usten määrät vaihtelevat merkittävästi eri

ajanjaksoilla, johtuen muun muassa asiak-

kaiden omien varastojen optimoinnista ja

teknologiasukupolvien siirtymistä. Volyymi-

vaihtelun ennustaminen ja niihin varautumi-

nen on usein vaikeaa, mikä voi aiheuttaa vir-

heellisiä arvioita yhtiön tuotantokapasiteetin

oikea-aikaisessa mitoituksessa vastaamaan

kunkin hetken asiakaskysyntää, huomioiden

eri markkina-alueiden tarpeet.

Kokonaisvaltaisten järjestelmä- ja pro-

jektitoimitusten hinnoittelu, suunnittelu ja

resurssointi perustuu osittain arvioihin ja

sisältää siten toteutuksen aikaisia riskejä.

Projektit saattavat olla kooltaan suuria ja

ajoittua useille vuosille, minkä vuoksi projek-

tien toteutus ja hallinta sisältävät teknisiä,

juridisia ja taloudellisia riskejä. Osa Public

Safety and Mobility -liiketoimintayksikön

projekteista on toimialan luonteen vuoksi

kiinteähintaisia tai myyntihintojen korotukset

ovat rajattuja, jolloin niihin riittyy kateriskiä

kulujen noustessa. Projektien viivästymiset

voivat johtaa sopimussakkoihin tai luotto-

tappioihin. Viivästymiset voivat myös johtua

yhtiöstä riippumattomista syistä. Yhtiö neu

vottelee projektitoimitusten viiveisiin liitty-

vien sopimusehtojen vaikutuksista kussakin

projektissa erikseen.

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Telesten tuotteissa ja ratkaisuissa hyö-

dynnetään erilaisia teknologioita, joiden so-

veltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia

eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tul-

kintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin

selvityksiin tai oikeudenkäynteihin.

Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden

suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa

olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroi-

duissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan

korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laa-

dunvarmistuksesta huolimatta, monimut-

kaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vikaan-

tua asiakkaan käyttöympäristössä ja johtaa

korjausvelvoitteisiin.

Useat tietojärjestelmät ovat kriittisiä

tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa

ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestel-

mien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyt-

töönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikut-

taa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn.

Osaavat työntekijät, joilla on tarvittava

pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa yh-

tiön tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilös-

tön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön si-

touttamiseen ja rekrytointeihin liittyy riskejä,

jotka vaikuttavat kilpailukyvyn ylläpitämiseen

ja kehittämiseen.

Epävakaa työmarkkinatilanne voi vaikut-

taa negatiivisesti yhtiön toimintakykyyn. Työ-

taistelutoimenpiteet esimerkiksi tuotannos-

sa tai vientilogistiikassa voivat keskeyttää

toimitukset asiakkaille. Yhtiön aika-ajoin to-

teuttamat kustannus- ja henkilöstövähennyk-

set tai toiminnan rakenteelliset muutokset

voivat aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön

keskuudessa ja johtaa yhtiön toimintaa vai-

keuttavaan henkilöstövaihtuvuuteen.

10.3. YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN JA

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT

Fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat onnet-

tomuuksista (kuten tulipalo), äärimmäisistä

sääilmiöistä, luonnon katastrofeista, terro-

rismista tai muusta poikkeustilasta saatta-

vat keskeyttää raaka-aineiden tai kompo-

nenttien saatavuuden tai keskeyttää oman

valmistustoiminnan.

Mahdollinen uusi tai muuntautunut glo-

baali pandemia voisi johtaa uusiin laajempiin

rajoitustoimenpiteisiin ja globaalin markkina-

talouden epävakauteen, minkä vaikutusta on

vaikea etukäteen arvioida.

Tietojärjestelmiin voi kohdistua ulkoisia

kyberturvallisuusuhkia, joilta pyritään suo-

jautumaan teknisin ratkaisuin ja henkilöstön

turvallisuusosaamista lisäämällä. Kasvaneet

geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet kyber-

hyökkäyksien todennäköisyyttä. Näistä voi

aiheutua paikallisia ja globaaleja häiriöitä hai-

taten Telesten, asiakkaiden tai toimittajien

toimintoja.

Yhtiöön voi kohdistua myös laittomia toi-

mia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa

merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällai-

sia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä

edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä

henkilöstön turvallisuusosaamista.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakas-

tiedon tietovuodot voivat johtaa mainehait-

taan tai merkittäviin taloudellisiin vahinkoi-

hin. Tietovuoto voisi johtua muun muassa

kyberrikoksista, kiristysohjelmista, tietovar-

kauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai

työntekijöidemme tahattomista virheistä.

10.4. RAHOITUSRISKIT

Yhtiön laajentuessa uusille markkina-alueille,

kasvun tueksi tarvitaan enemmän käyttöpää-

omaa, koska sekä toiminnan käynnistämis-

kustannukset että pidemmät logistiset toimi-

tusketjut lisäävät käyttöpääoman tarvetta.

Korkeampien varmuusvarastotasojen,

sekä ajoittaisten materiaalisaatavuuden häiri-

öiden vuoksi epäkurantin vaihto-omaisuuden

riski voi kasvaa. Kasvava käyttöpääoma voi

pienentää yhtiön käytössä olevia rahoitus-

reservejä. Raaka-aineiden ja komponenttien

saatavuusongelmat voivat edelleen vaikeut-

taa valmistusta ja viivästää toimituksia kas-

vattaen käyttöpääomaa ja nostaa yhtiön

maksuvalmiusriskiä.

Yhtiön taloudellinen kehitys viimeisen

kahden tilikauden aikana on vähentänyt yhti-

ön velkaantuneisuutta, mutta johtuen uusille

markkinoille laajentumisesta, mahdollisista

muista markkinahäiriöistä, toimintaketjujen

toimivuudesta tai asiakaskunnan muutok-

sista, voi kehitys kääntyä ja rajata rahoituk-

sen saatavuutta lisäten likviditeettiriskiä

tulevaisuudessa.

Mahdolliset korkotason muutokset voi-

sivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön rahoi-

tuskustannuksiin suojaamattoman korollisen

velkapääoman osalta.

Osa yhtiön liikevaihdosta ja merkittävä

osa raaka-aine- ja komponenttihankinnoista

on muissa valuutoissa kuin euroissa. Mer-

kittävät valuuttakurssivaihtelut altistavat

yhtiön valuuttariskeille. Erityisesti Yhdysval-

tain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys

suhteessa euroon vaikuttaa tuotekustannuk-

siin ja tulokseen. Lyhytaikaisilta valuuttaris-

keiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä

ja optioilla.

Yhtiö altistuu riskeille, jotka liittyvät

sen asiakkaiden maksukykyyn ja -käyttäy-

tymiseen, ja jotka voivat vaikuttaa Telesten

kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Mer-

kittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai

verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi

myös olla vaikutus Telesten taloudelliseen

kehitykseen, likviditeettiin tai kassavirtaan.

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on

julkaistu tilinpäätöksen 2024 liitetiedoissa.

11. OIKEUDENKÄYNNIT JA

OIKEUDELLISET MENETTELYT

Telesten tytäryhtiö Saksassa on nostanut va-

hingonkorvauskanteen liittyen projektiin, jon-

ka asiakas on keskeyttänyt Telesten kannan

mukaan perusteetta. Keskeytyneen projektin

toimitukset sisälsivät matkustajaliikenteen

informaatiojärjestelmiä paikallisliikenteen

joukkoliikenneoperaattoreille. Yhtiö arvioi,

ettei oikeudenkäynnillä ole olennaista talou-

dellista merkitystä konsernin toiminnalle.

Yhtiöllä ei ollut vireillä muita sellaisia oi-

keudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä,

joilla olisi ollut olennaista taloudellista mer-

kitystä konsernin toiminnalle.

12. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Teleste Oyj:n 11.4.2024 pidetty varsinainen

yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpää-

töksen, konsernitilinpäätöksen ja hyväksyi

yhtiön palkitsemisraportin vuodelta 2023

sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jä-

senille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen

mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä

tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

ei makseta osinkoa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmää-

räksi kuusi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen

jäseniksi valittiin Timo Luukkainen, Jussi Hi-

manen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia,

Anni Ronkainen ja Kai Telanne.

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Yhtiökokouksen jälkeen 11.4.2024 pide-

tyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa

hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo

Luukkainen. Tarkastusvaliokunnan puheen-

johtajaksi valittiin Mirel Leino-Haltia sekä

jäseniksi Jussi Himanen ja Vesa Korpimies.

Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa

vuosipalkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle

66.000 euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle

33.000 euroa vuodessa. Tarkastusvaliokun-

nan puheenjohtajana toimivan hallituksen

jäsenen vuosipalkkio on 49.000 euroa. Vuo-

sipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen

jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brut-

to-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nas-

daq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla

järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa

suoritetaan rahana. Hallituksen jäsenille ja

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ei

makseta erillistä kokouspalkkiota. Hallituksen

tarkastusvaliokunnan jäsenille maksetaan ko-

kouspalkkiona 400 euroa niistä tarkastusva-

liokunnan kokouksista, joihin he osallistuvat.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintar-

kastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy,

joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintar-

kastajaksi KHT Markku Launiksen. Tilintar-

kastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön

hyväksymän laskun mukaisesti. Pricewa-

terhouseCoopers Oy valittiin samalla myös

yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi,

ja sille maksetaan palkkio tästä tehtävästä

yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia

enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta

muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien

osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla

pääomalla osakkeiden hankintahetken mark-

kinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä

markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään uusien osakkeiden antamisesta

ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden

luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun

1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien an-

tamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhti-

ön hallussa olevat omat osakkeet voidaan

luovuttaa joko maksua vastaan tai maksut-

ta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöl-

lä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön

osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he

ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai

osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen

suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy. Uudet

osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana

osakeantina yhtiölle itselleen.

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu

päättämään uusien osakkeiden antamisesta

ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkei-

den luovuttamisesta siten, että annettavien

ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on

yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.

Yhtiön antamien erityisten oikeuksien no-

jalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön

hallussa olevien luovutettavien omien osak-

keiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä

1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy

edellä mainittuun uusia osakkeita ja yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita koskevaan

enimmäismäärään.

Valtuutukset ovat voimassa kahdeksan-

toista (18) kuukautta varsinaisen yhtiöko-

kouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset

kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset

päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien

ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta.

13. EMOYHTIÖN TULOSKEHITYS JA

TALOUDELLINEN ASEMA

Raportointikautena emoyhtiön liikevaihto oli 60

635 tuhatta EUR ja se laski 20,0 % vertailukau-

desta (2023: 75 784). Liikevaihdon lasku johtuu

Networks liiketoimintasegmentin liikevaihdon

laskusta sekä toteutetuista liiketoimintasiir-

roista. Emoyhtiön liiketulos oli 957 tuhatta eu-

roa ja osuus liikevaihdosta oli 2 %. Liiketuloksen

osuus liikevaihdosta kasvoi 4 prosenttiyksikköä

vertailukaudesta (2023: -2 %, -1 730). Liiketulos

parani pääasiassa yhtiön kustannussäästö-

toimenpiteiden ansiosta. Emoyhtiön tulos oli

3 956 tuhatta EUR (139), parani liiketoimin-

nan siirron, tehostamistoimenpiteiden ja ver-

tailukaudella tehdyn tytäryhtiön osakkeiden

alaskirjauksen vuoksi. Rahoituskulut olivat 2

963 tuhatta EUR (3 756). Osakepääoma tili-

kauden 2024 lopussa oli 6 967 tuhatta euroa

jakaantuen 18 985 588 kappaleeseen osak

keita. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokaisella

osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus

osinkoon. Osakkeet on liitetty Euroclear Fin-

land Oy:n pitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Emoyhtiön omapääoma tilikauden lopussa oli

32 352 tuhatta EUR (28 396). Omaa pääomaa

vahvisti positiivinen tulos.

Emoyhtiöllä oli pankkilainaa 30 200 tu-

hatta euroa (33 024), mistä pitkäaikaista

22 000 tuhatta euroa (27 224). Yhtiö teki

kolmannen vuosineljänneksen aikana syndi-

kaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjeste-

lyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta,

luottolimiiteistä ja ei-sitovasta takauslimiitis-

tä. Uuden lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö

maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti nii-

hin liittyvän suojauslaskennan. Tässä yhtey-

dessä yhtiön pitkäaikaiset lainat pienenivät

ja toisaalta yhtiöllä oli enemmän käytössä

valmiusluottolimiittejä, mitkä käsitellään lyhy-

taikaisina lainoina 8 200 tuhatta EUR (5 800).

Emoyhtiön pitkäaikaiset saamiset tytäryhti-

öiltä olivat 34,8 miljoonaa euroa (16,4 milj.).

Muutos johtui liiketoimintasiirroista. Oman

pääoman tuottoaste oli 12,2 %, ja se parani

vertailukauteen verrattuna (2023: 0,5 %).

Omavaraisuusaste oli 36,3 % (2023: 30,9 %).

14. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN

MUUTOKSET

Yhtiökokouksen 5.4.2023 antaman valtuu-

tuksen puitteissa Teleste Oyj:n hallitus päätti

suunnatusta maksuttomasta osakeannista

Teleste-konsernin osakepohjaisen kannus-

tinjärjestelmän ansaintajakson 2021-2023

palkkion maksamiseksi. Osakeannissa

28.3.2024 luovutettiin 8 628 yhtiön hallussa

olevaa Teleste Oyj:n osaketta vastikkeetta

osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuu-

luville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen

mukaisesti. Ansaintajakson käynnistämises-

tä ja sen keskeisistä ehdoista on kerrottu

11.2.2021 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Tianta Oy oli Telesten suurin yksittäinen

osakkeenomistaja 25,2 % (25,2 %) omistus-

osuudella 31.12.2024. Arvo-osuusjärjestel-

män mukaan Telesten osakkeenomistajien

lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 047

(5 408). Ulkomaalaisten osakkeenomistajien

osuus osakkeista oli 0,8 % (1,0 %) ja hallin-

tarekisteröityjen osakkeenomistajien osuus

osakkeista 2,4 % (2,8 %). Yhtiön osakkeiden

omistuksen jakautuminen tilastokeskuksen

vahvistaman sektorikohtaisen luokituksen

perusteella, osakkeenomistuksen jakautu-

minen suuruusluokittain, sekä suoraan tai

välillisesti vähintään 5 prosenttia omistavat

osakkeenomistajat, että yli kymmenen suu-

rinta osakkeen omistajaa on esitetty tilinpää-

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

töksen liitetiedoissa. Yhtiöllä ei ole tiedossa

mahdollisia osakassopimuksia.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma

31.12.2024 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen

18 985 588 osakkeeseen. Konsernin emoyh-

tiö Teleste Oyj:n hallussa oli 738 398 (747

026) omaa osaketta 31.12.2024, mikä vastasi

3,9 % (3,9 %) kaikista Telesten osakkeista.

Telesten osakevaihto Nasdaq Helsingissä

oli tammi–joulukuussa 2024 1,3 (1,5) milj.

kappaletta ja 3,4 (5,2) milj. euroa. Osakkeen

kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurs-

si oli 2,61 (3,37) euroa, katsauskauden alin

osakekurssi oli 2,07 (2,55) euroa ja ylin 3,45

(4,75) euroa. Telesten osakkeen päätöskurssi

31.12.2024 oli 2,64 (2,70) euroa ja osake-

kannan markkina-arvo 50,1 (51,3) milj. euroa.

Tilikauden lopussa 31.12.2024 voimassa

olleet valtuutukset:

Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000

yhtiön omaa osaketta muutoin kuin

osakkeenomistajien omistamien osak-

keiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla

pääomalla osakkeiden hankintahetken

markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n

säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä.

y Hallitus voi päättää uusien osakkeiden

antamisesta ja/tai yhtiön hallussa ole-

vien omien osakkeiden luovuttamisesta

siten, että annettavien ja/tai luovutet-

tavien osakkeiden määrä on yhteensä

enintään 2 000 000 kappaletta.

Yhtiön antamien erityisten oikeuksien

nojalla merkittävien uusien osakkeiden

ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien

omien osakkeiden lukumäärä voi olla enin-

tään yhteensä 1 000 000 kappaletta, jo-

ka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia

osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia

osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

15. JOHDON JA HALLINTOELINTEN

JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2024

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omis-

tivat tilinpäätöspäivänä 185 279 (167 345)

kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka

olivat 1,0 % (0,88 %) ulkona olevasta osa-

ke- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla tai

hallituksen jäsenillä ei ollut merkintäoikeuksia

optioihin perustuen. Muut johtoryhmän jäse-

net kuin toimitusjohtaja tai heidän määräys-

valtayhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä

34 081 (47 475) kappaletta Teleste Oyj:n

osakkeita, jotka olivat 0,18 % (0,25 %) ulkona

olevasta osake- ja äänimäärästä. Johdon ja

hallinnon jäsenten yhteenlaskettu osakeo-

mistus on 219 360 osaketta, mikä vastaa

1,18 % (1,13 %) ulkona olevasta osake- ja

äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperi-

markkinalakia ja Suomen listayhtiöiden

hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toi-

mintakertomuksesta erillisenä ja selvitys

on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön

internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on

noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisä-

piiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin

on voimassa.

16. TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA

2024

BROADBAND NETWORKS

Laajakaistapalvelujen kysynnän ja globaalin

verkkolaitemarkkinan odotetaan jatkavan pi-

demmällä aikavälillä kasvuaan, johtuen verk-

ko-operaattoreiden keskinäisestä kilpailusta

tarjota nopeita ja luotettavia laajakaistayh-

teyksiä kotitalouksille ja yrityksille. Heiken-

tynyt makrotalouden tilanne, operaattorien

liikevaihdon kehitys, kustannussäästötoimen-

piteet ja varastotasojen optimoiminen ovat

kuitenkin johtaneet vuodesta 2023 alkaen

markkinakysynnän laskuun. Markkinakysyntä

jatkui epävarmana myös vuonna 2024, osana

siirtymävaihetta kaapeli- tai kuitupohjaisiin

seuraavan sukupolven tuotteisiin. Heikko

markkinakysyntä vaikutti useiden teknolo-

giatoimittajien liiketoimintaan negatiivisesti.

Uuden sukupolven DOCSIS 4.0 -stan-

dardin mukaiset teknologiat tuovat tilaajille

nopeita jopa 10 gigabitin laajakaistayhteyk-

siä, olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria

hyödyntäen. Tämä mahdollistaa kaapelilaa-

jakaistapalveluiden kilpailukyvyn optisen

kuidun rinnalla. Pohjois-Amerikan tietolii-

kenneoperaattorit aloittivat uuden DOCSIS

4.0 -teknologian investoinnit vuoden 2024

aikana. Euroopassa investointien odotetaan

alkavan vuoden 2025 jälkipuoliskolla, ja inves-

tointien tapahtuvan vain osassa markkinaa.

Euroopassa operaattoreiden investoinnit

kohdistuvat suhteellisesti enemmän kuitu-

pohjaisiin verkkoratkaisuihin, jolloin DOCSIS

4.0 investointiaalto jäänee vaatimattomam-

maksi kuin edelliset kaapeli-infrastruktuurin

investointiaallot. Pohjois-Amerikan kaape-

limarkkina on kooltaan huomattavasti Eu-

rooppaa isompi ja siellä DOCSIS 4.0 -stan-

dardin mukaisten investointien odotetaan

kääntävän markkinan huomattavaan kasvuun

vuodesta 2025 alkaen. Mahdolliset tullit ja

kauppasodan kasvanut uhka voivat aiheut-

taa väliaikaisia häiriöitä markkinaan, mutta

niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi

markkinan kasvuun.

Telesten DOCSIS 4.0 -standardin mukais-

ten 1.8 GHz älyvahvistimien toimitukset al-

koivat vuoden 2024 alkupuolella ja toimitus-

volyymit ovat nousussa. Pohjois-Amerikan

suhteellisen osuuden yhtiön liikevaihdosta

odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2025

ja 2026. Mahdolliset tuontitullit Yhdysval-

loissa voivat toteutuessaan heikentää liike-

toiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Kasvavat kaupunkiympäristöt ja niiden tur-

vallisuus, lisääntyvä ympäristöystävällinen

joukkoliikenne, sekä arkea helpottavien älyk-

käiden digitaalisten järjestelmien yleistymi-

nen luovat tulevina vuosina pohjaa tasaisesti

kasvavalle liiketoiminnalle joukkoliikenteen

informaatio- ja turvajärjestelmien alueella.

Joukkoliikenneoperaattorit tekevät

investointeja informaatio- ja turvajärjes-

telmiinsä, joilla varmistetaan palvelujen ja

infrastruktuurin häiriötön toiminta sekä

ihmisten turvallisuus. Joukkoliikenteen in-

formaatiojärjestelmät kehittyvät jatkuvas-

ti entistä älykkäämmiksi ja reaaliaikaisiksi.

Myös videoturvaratkaisujen älykkyys lisään-

tyy, mukaan lukien reaaliaikaiset liikkuvat

videovalvontajärjestelmät ja kattavat tilan-

nekuvajärjestelmät, jotka sisältävät videon

ohella myös muiden tietovirtojen hallintaa

ja analysointia. Investoinnit perustuvat laa-

jasti julkiseen rahoitukseen, ja sen pohjalta

rakentuviin projektikokonaisuuksiin, missä

projektien hinnat ovat tyypillisesti kiinteitä

tai sidottu kustannusindekseihin.

Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien

markkinan tasainen kasvu jatkui myös vuoden

2024 aikana. Odotamme tulevina vuosina

maltillista ja tasaista markkinoiden kasvua

sekä informaatio- että turvajärjestelmissä.

Telesten strateginen fokus tulee olemaan eri-

tyisesti joukkoliikenteen informaatio- ja tur-

varatkaisuissa. Kilpailukyvyn varmistaminen

edellyttää Telesteltä jatkuvia tuotekehitys-

investointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin,

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

ja näissä reaaliaikaisten ohjelmistojärjestel-

mien osuus jatkaa kasvuaan. Myyntihintojen

korottaminen sopimusten puitteissa, pro-

jektien hallinta ja kokonaiskannattavuuden

parantaminen, sekä operatiivisen tehokkuu-

den varmistaminen liiketoiminnassa säilyvät

tärkeinä.

17. HALLITUKSEN ESITYS TASEEN

OSOITTAMAN TULOKSEN

KÄYTTÄMISESTÄ

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että ja-

kokelpoisista varoista jaetaan 31.12.2024

päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 0,03 (0,00)

euroa ulkona oleville osakkeille.

18. NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Teleste arvioi, että vuoden 2025 liikevaihto

tulee olemaan 135–150 miljoonaa euroa ja

oikaistu liiketulos 4–7 miljoonaa euroa. Tu-

loksen odotetaan painottuvan pääasiassa

vuoden toiselle puoliskolle. Mahdolliset tuon-

titullit Yhdysvalloissa voivat toteutuessaan

heikentää kannattavuutta lyhyellä aikavälillä.

19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET

TAPAHTUMAT

Ulf Andersson aloitti Broadband Networks

-liiketoimintayksikön johtajana ja johtoryh-

män jäsenenä 1.1.2025. Yhtiö tiedotti asiasta

2.12.2024. Hanno Narjus jatkaa yhtiön pal-

veluksessa uudessa roolissa Senior Fellow,

Industry Relations.

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

20. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT

TUNNUSLUVUT 2020–2024

IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020

Tuloslaskelma ja tase:

Liikevaihto, Meur 132,5 151,3 165,0 144,0 145,0

Muutos % -12,4 % -8,3 % 14,6 % -0,7 % -38,4 %

Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % 91% 91,0 % 92,5 % 90,1 % 92,8 %

Liiketulos, Meur -5,5 -0,5 -4,8 8,7 4,5

% liikevaihdosta -4,2 % -0,3 % -2,9 % 6,1 % 3,1 %

Tulos rahoituserien jälkeen, Meur -7,1 -2,4 -5,0 9,0 3,7

% liikevaihdosta -5,3 % -1,6 % -3,0 % 6,3 % 2,5 %

Tulos ennen veroja, Meur -7,1 -2,4 -5,0 9,0 3,7

% liikevaihdosta -5,3 % -1,6 % -3,0 % 6,3 % 2,5 %

Tilikauden tulos, Meur -6,1 -0,5 -5,9 6,9 -8,0

% liikevaihdosta -4,6 % -0,3 % -3,6 % 4,8 % -5,5 %

Tuotekehitysmenot, Meur 14,1 17,7 15,8 11,3 10,8

% liikevaihdosta 10,6 % 11,7 % 9,6 % 7,9 % 7,4 %

Investoinnit, Meur 6,3 8,0 12,1 11,1 6,6

% liikevaihdosta 4,8 % 5,3 % 7,3 % 7,7 % 4,5 %

Korollinen vieras pääoma, Meur 34,2 37,8 50,4 28,0 31,0

Oma pääoma,Meur 54,8 60,9 60,4 69,0 63,1

Taseen loppusumma, Meur 121,2 134,7 152,3 135,2 133,0

Henkilöstö ja tilauskanta:

Henkilöstö keskimäärin 673 803 861 863 856

Tilauskanta, Meur 118 130,4 132,2 108,6 77,1

Saadut tilaukset, Meur 124,9 149,6 188,5 175,5 148,8

Tunnusluvut:

Oman pääoman tuotto-% -10,5 % -0,8 % -9,1 % 10,5 % -11,8 %

Sijoitetun pääoman tuotto-% -5,0 % 0,2 % -3,5 % 10,2 % -4,5 %

Omavaraisuusaste % 45,4 % 45,4 % 39,7 % 53,3 % 48,8 %

Nettovelkaantumisaste % 46,3 % 51,9 % 61,2 % 20,2 % 17,0 %

Osakekohtainen tulos, eur -0,32 0,00 -0,31 0,39 -0,43

Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur -0,32 0,00 -0,31 0,39 -0,43

Osakekohtainen oma pääoma, eur 3,00 3,34 3,31 3,79 3,46

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022 IFRS 2021 IFRS 2020

Vaihtoehtoiset tunnusluvut, 1 000 euroa

Oikaistu liiketulos 4 033 1 158 1 969 5 514 5 066

Oikaistu osakekohtainen tulos, EUR 0,20 0,09 -0,01 0,21 -0,06

Siltalaskelma

Liiketulos -5 525 -481 -4 838 8 714 4 516

Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä

johtuvat kulut 2 742 725 879 0 550

Muu kertaluonteinen erä 0 0 0 -3 200 0

Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen 6 653 0 5 400 0 0

Strategiset kehitysprojektit 164 915 529 0 0

Oikaistu liiketulos 4 033 1 158 1 969 5 514 5 066

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos -5 853 -82 -5 669 7 089 -7 827

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lkm.

painotettu keskiarvo (tuhatta osaketta) 18 246 18 237 18 226 18 216 18 204

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) -0,32 0,00 -0,31 0,39 -0,43

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos -5 853 -82 -5 669 7 089 -7 827

Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä

johtuvat kulut 2 742 725 879 0 550

Myyntitappio lopetetuista toiminnoista 0 0 0 0 6 106

Muu kertaluonteinen erä 0 0 0 -3 200 0

Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen 6 653 0 5 400 0 0

Strategiset kehitysprojektit 164 915 529 0 0

Laskennallisten verojen muutos 0 0 -1 332 0 0

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lkm.

painotettu keskiarvo (tuhatta osaketta) 18 246 18 237 18 226 18 216 18 204

Oikaistu osakekohtainen tulos, EUR 0,20 0,09 -0,01 0,21 -0,06

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Oman pääoman tuotto Tilikauden tulos

x 100

Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut

x 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)

Omavaraisuusaste Oma pääoma

x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - korolliset saamiset

x 100

Oma pääoma

Osakekohtainen tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen laimennettu tulos Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

21. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Telesten osake 2024 2023 2022 2021 2020

Ylin vaihtokurssi, eur 3,45 4,75 5,76 6,66 5,78

Alin vaihtokurssi, eur 2,07 2,55 3,13 4,47 3,51

Tilikauden päätöskurssi, eur 2,64 2,70 3,54 5,24 4,49

Tilikauden keskikurssi, eur 2,61 3,37 4,34 5,46 4,40

Hinta/voitto suhde (P/E) -8,2 -603,1 -11,4 13,5 -10,4

Osakekannan markkina-arvo, Meur 50,1 51,3 67,2 99,5 85,2

Pörssivaihto, Meur 3,4 5,2 6,3 13,8 13,8

Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta 1,3 1,5 1,5 2,5 3,1

Pörssivaihto, % osakekannasta 6,8 % 8,1 % 7,7 % 13,3 % 16,5 %

Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588

Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588 18 985 588

Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna,

kpl, ilman omia osakkeita 18 210 431 18 245 666 18 234 914 18 222 877 18 220 370

Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna,

kpl, ilman omia osakkeita 18 247 190 18 238 562 18 227 906 18 217 394 18 218 503

Osingonjako,Meur 0,5* 0,0 0,0 2,6 2,2

Osakekohtainen osinko, eur 0,03* 0,00 0,00 0,14 0,12

Osinko tuloksesta, % neg 0,0 % 0,0 % 36,0 % neg.

Efektiivinen osinkotuotto, % 1,1 % 2,7 % 2,7 %

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä 2024

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmäs-

tä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun

7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointi-

koodin 2025 mukaisesti. Hallinnointikoodi on

saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n

internet-sivuilta www.cgﬁnland.ﬁ. Selvitys

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan

yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja

tiedot perustuvat 31.12.2024 vallinneeseen

tilanteeseen.

TELESTEN HALLINTOELIMET

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) hallinnosta

ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat

yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastus-

valiokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunta sekä toimitusjohtaja ja hänen johtama

johtoryhmä.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä

elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran

vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsi-

nainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain

kesäkuun loppuun mennessä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiö-

lain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinai-

sessa yhtiökokouksessa päätetään muun

muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta,

taseen osoittaman voiton käyttämisestä,

vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toi-

mitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja

tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen

tehtäviin kuuluvat myös muun muassa yh-

tiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen

osakeanneista, optio- ja muiden erityisten

oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden

hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osa-

kepääoman alentamisesta. Telesten yhtiöko-

kouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Telesten vuoden 2020 varsinainen yhtiöko-

kous perusti yhtiölle osakkeenomistajien ni-

mitystoimikunnan ja hyväksyi toimikunnalle

työjärjestyksen. Nimitystoimikunnan tehtä-

vänä on vuosittain valmistella hallituksen

jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten pal-

kitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle

yhtiökokoukselle ja varmistaa, että hallituk-

sella ja sen jäsenillä on Telesten tarpeita vas-

taava riittävä osaaminen ja kokemus.

Nimitystoimikunta koostuu kolmesta

jäsenestä, jotka edustavat yhtiön kolmea

suurinta osakkeenomistajaa laskettuna yh-

tiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä

seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edel-

tävän elokuun 30. päivänä. Sen toimikausi

jatkuu, kunnes uusi toimikunta on valittu.

Telesten kolme suurinta osakkeenomis-

tajaa, jotka 30.8.2024 olivat rekisteröity

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön

osakeluetteloon, olivat Tianta Oy, Mandatum

Henkivakuutusosakeyhtiö ja Keskinäinen Elä-

kevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Nimitystoimikunnan kokoonpano ennen

vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta on

ollut seuraava:

Timo Luukkainen (m), nimeäjä Tianta Oy

Patrick Lapveteläinen (m), nimeäjä Man-

datum Henkivakuutusosakeyhtiö

Esko Torsti (m), nimeäjä Keskinäinen Elä-

kevakuutusyhtiö Ilmarinen

Timo Luukkainen on toiminut toimikun-

nan puheenjohtajana. Toimikunta piti vuoden

2024 aikana kolme (3) kokousta, ja jäsenet

osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

Nimitystoimikunnan työjärjestyksen

mukaan nimitystoimikunnan tehtävänä on

a) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten

lukumääräksi; b) valmistella ja esitellä var-

sinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus halli-

tuksen jäseniksi ja neuvoa yhtiön hallitusta

tarkastusvaliokunnan kokoonpanoon liittyen;

c) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiöko-

koukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkit-

semisesta; sekä d) etsiä hallituksen jäsenten

seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta julkisti ja välitti Te-

lesten hallitukselle 20.1.2025 ehdotuksen-

sa Telesten hallituksen kokoonpanoksi ja

palkkioiksi, joka on julkaistu pörssitiedottee-

na. Toimikunnan ehdotukset sisällytetään

yhtiökokouskutsuun.

Nimitystoimikunnan selvitys suorittamas-

taan työstä ja työjärjestys ovat saatavilla

kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilta

www.teleste.com/osakkeenomistajien-

nimitystoimikunta

Tilintarkastus

Yhtiökokous

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Sisäinen

tarkastus

Hallitus

Riskien-

hallinta

Sisäinen

valvonta

Tarkastusvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön

johtaminen lakien, viranomaismääräysten,

yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien

päätösten mukaisesti. Hallituksen toiminta-

periaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät

on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen 18.9.2018 hyväksytyn ja

18.12.2019 sekä 10.2.2021 muokatun työ-

järjestyksen mukaan hallitus edustaa kaikkia

osakkeenomistajia ja toimii aina yrityksen

ja osakkeenomistajien parhaan edun mukai-

sesti. Hallituksen tavoite on ohjata yhtiön

liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä

tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton

yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus seuraa

säännöllisesti yhtiön taloudellisten ja stra-

tegisten tavoitteiden täyttymistä ja yhtiön

kehittymistä pitkän aikavälin tavoitteiden

mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle ul-

kopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen

tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön

kirjanpito, taloushallinto ja riskienhallinta on

järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus

vastaa soveltuvin osin yhtiönkokouksen val

misteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen

liittyvistä asioista.

Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkit-

tävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee

toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perus-

taa tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi

ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat

ja työjärjestykset.

Hallituksen työjärjestys on saatavilla ko-

konaisuudessaan Telesten internet-sivuilla

www.teleste.com/hallituksen-tyojarjestys

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiö-

kokous valitsee vuosittain hallitukseen vähin-

tään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä.

Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten

lukumäärästä ja valinnasta. Hallitus valitsee

keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.

Hallituksen sihteerinä toimii hallituksen mää-

räämä henkilö.

Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi

vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsi-

naisen yhtiökokouksen päättymiseen. Toi-

mikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 11.4.2024

Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi

henkilöä. Hallitus valitsi 11.4.2024 kes-

kuudestaan Timo Luukkaisen hallituksen

puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palveluk-

seen kuulumattomia ja suomalaisten suositus-

ten mukaan arvioituina riippumattomia yhti-

östä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lu-

kuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:

Timo Luukkainen – Hallituksen puheen-

johtaja Tianta Oy:ssä 6.4.2018 alkaen.

Tianta Oy on Telesten merkittävä osak-

keenomistaja.

Vesa Korpimies – Toimitusjohtaja ja halli-

tuksen jäsen Tianta Oy:ssä. Tianta Oy on

Telesten merkittävä osakkeenomistaja.

Jäsen Asema Sukupuoli Syntymävuosi Koulutus Päätoimi Jäsen vuodesta

Luukkainen Timo Puheenjohtaja Mies 1954 Ekonomi, DI, MBA Hallitusammattilainen 2016

Himanen Jussi

Jäsen Mies 1972 DI WithSecure Oyj, johtaja, strategia ja

M&A

2019

Korpimies Vesa

Jäsen Mies 1962 KTM EM Group Oy, toimitusjohtaja 2019

Leino-Haltia Mirel

Jäsen Nainen 1971 KTT, CFA Työelämäprofessori, Hallitusammatti-

lainen

2020

Ronkainen Anni

Jäsen Nainen 1966 KTM Hallitusammattilainen 2024

Telanne Kai

Jäsen Mies 1964 KTM Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2008

Hallituksen jäsenten ja heidän määräys-

valtayhteisöjensä Telesten ja muiden Teles-

te-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden

osakeomistus 31.12.2024 oli seuraava:

Himanen Jussi 18 748 osaketta

Korpimies Vesa 19 748 osaketta

Leino-Haltia Mirel 22 971 osaketta

Luukkainen Timo 52 225 osaketta

Ronkainen Anni 4 433 osaketta

Telanne Kai 41 811 osaketta

Telesten hallitus piti vuoden 2024 aikana

14 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat

kokouksiin seuraavasti:

Himanen Jussi 14/14 (100 %)

Korpimies Vesa 14/14 (100 %)

Leino-Haltia Mirel 14/14 (100 %)

Luukkainen Timo 14/14 (100 %)

Mäkijärvi Heikki (11.4. asti) 3/3 (100 %)

Ronkainen Anni (11.4. alk.) 11/11 (100 %)

Telanne Kai 13/14 (93 %)

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin

osallistuivat toimitusjohtaja, talousjohtaja

ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erik-

seen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat

periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuo-

toisuutta koskevat periaatteet ottaen huo-

mioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitys-

vaiheen tarpeet.

Telesten ja sen osakkeenomistajien etu-

jen mukaista on, että Telesten hallituksessa

on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä

kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöi-

tä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täy-

dentävää asiantuntemusta ja osaamista eri

aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta

ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhal-

linnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja

markkinoinnista. Telesten tavoitteena on,

että aliedustetun sukupuolen osuus hallituk-

sessa olisi vähintään 40 %.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 11.4.2024

kuusi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenil-

lä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus.

Yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta

merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat

edustettuina hallituksessa vuonna 2024.

Monilla hallituksen jäsenillä on laajaa koke-

musta kansainvälisestä liiketoiminnasta, ja

he ovat olleet tai ovat nykyisin listattujen

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

ja listaamattomien yhtiöiden johdossa tai

hallituksessa. Aliedustetun sukupuolen osuus

hallituksessa oli 33,3 %.

Tarkastusvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle tar-

kastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön

taloudellista raportointia ja valvontaa koske-

via asioita. Hallituksen tarkastusvaliokunta

avustaa hallitusta valmistelemalla tarkas-

tusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään

neljä kertaa vuodessa tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajan vahvistaman kokousaikatau-

lun mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enem-

mistön on oltava riippumattomia yhtiöstä.

Lisäksi vähintään yhden jäsenen on oltava

riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeen-

omistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä

on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus

ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja

tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.

Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäse-

nellä on oltava asiantuntemusta laskentatoi-

mesta tai tilintarkastuksesta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään

kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttä-

vät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen

tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset

sekä muut vaatimukset, joista on määrätty

Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä

koskevassa sääntelyssä.

Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osal-

listuivat jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjoh-

taja, talousjohtaja ja tarkastusvaliokunnan

sihteeri. Tilintarkastaja osallistuu kokouksiin

soveltuvin osin. Tarkastusvaliokunta voi kut-

sua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon

edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin

tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet

voivat osallistua tarkastusvaliokunnan ko-

kouksiin harkintansa mukaan. Tarkastus-

valiokunnan pöytäkirjat ja materiaalit ovat

kaikkien hallituksen jäsenten saatavilla.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esit-

tää tarkastusvaliokunnan keskeiset havain-

not, suositukset ja tiivistelmän tarkastusva-

liokunnan kokouksista hallitukselle.

Telesten yhtiökokouksen 11.4.2024 jäl-

keen kokoontunut hallitus päätti tarkastus-

valiokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Hal-

tia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa

Korpimies.

Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2024

aikana 9 kokousta. Jäsenet osallistuivat ko-

kouksiin seuraavasti:

Leino-Haltia Mirel 9/9 (100 %),

puheenjohtaja

Himanen Jussi 9/9 (100 %), jäsen

Korpimies Vesa 9/9 (100 %), jäsen

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on

saatavilla kokonaisuudessaan Telesten in-

ternet-sivuilla www.teleste.com/tarkastus-

valiokunnan-tyojarjestys

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Telesten hallitus perusti 6.9.2023 henkilös-

tö- ja palkitsemisvaliokunnan avustamaan

hallitusta henkilöstöön ja palkitsemiseen

liittyvissä asioissa. Henkilöstö- ja palkitse-

misvaliokunnan puheenjohtaja vastaa valio-

kunnan koollekutsumisesta. Henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään

kolme kertaa vuodessa.

Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkit-

semisvaliokunnan puheenjohtajan ja muut

jäsenet keskuudestaan vuosittain järjestäy-

tymiskokouksessaan yhtiökokouksen jäl-

keen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

jäsenten vähimmäismäärä on kolme. Hen-

kilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten

enemmistön on oltava riippumattomia yhti-

östä. Kokouksiin osallistuu jäsenten lisäksi

Telesten toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja

(pois lukien niissä aiheissa, jotka käsittelevät

heitä itseään). Henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

voi halutessaan kutsua kokouksiinsa muuta

yhtiön operatiivista johtoa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi

tehtäviensä hoitamiseksi käyttää tarvittaes-

sa ulkopuolisia neuvonantajia sekä hankkia

tietoa yhtiön sisäisiltä ja ulkopuolisilta tahoil-

ta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi

sallia myös muiden tarpeellisten henkilöiden

osallistumisen kokoukseen tarvittaessa.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallis-

tua henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

kokouksiin harkintansa mukaan. Henkilös-

tö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

esittelee säännöllisesti tiivistelmän valiokun-

nan käsittelemistä asioista ja suosituksista

hallitukselle. Henkilöstö- ja palkitsemisvalio-

kunnan pöytäkirjat ja materiaalit asetetaan

kaikkien hallituksen jäsenten saataville yhtiön

noudattaman käytännön mukaisesti.

Hallitus päätti 11.4.2024 henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoksi: Kai

Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen,

Anni Ronkainen.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta piti

vuoden 2024 aikana 5 kokousta. Jäsenet

osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Telanne Kai 5/5 (100 %), puheenjohtaja

Luukkainen Timo 5/5 (100 %), jäsen

Ronkainen Anni 5/5 (100 %), jäsen

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan

tarkoitus on toiminnallaan edesauttaa yhti-

ön strategisesti tärkeiden kyvykkyyksien ja

henkilöstöresurssien kehittämistä ja kohden-

tamista, sekä tuottaa hallitukselle relevanttia

informaatiota henkilöstön nykytilasta, mo-

nimuotoisuudesta ja tulevista tavoitteista.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työ-

järjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Te-

lesten internet-sivuilla www.teleste.com/hen-

kilosto-ja-palkitsemisvaliokunnan-tyojarjestys

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konser-

nin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain,

Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen

antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot

on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimi-

tusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on

hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten

hallituksen jäsen. Yhtiön toimitusjohtajana on

toiminut 1.1.2022 alkaen Esa Harju, s. 1967,

DI. Toimitusjohtajan tukena konsernin joh-

tamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajan

palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista

päättää yhtiön hallitus.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2024

kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimi-

tusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet rapor-

toivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten

liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen

johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoimintayk-

siköiden osina. Toimitusjohtaja toimii Teles-

ten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi

hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai

yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Telesten johtoryhmään kuuluivat vuoden

2024 aikana seuraavat henkilöt:

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Jäsen Syntymävuosi Sukupuoli Koulutus Asema Tehtävät ja vastuualueet

Harju Esa 1967 Mies DI Toimitusjohtaja Hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osake-

yhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen

antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti

Hyytiäinen Juha

1967 Mies KTM Talousjohtaja,

23.8.2024 asti

Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto

Järvenpää Pasi

1967 Mies DI Tutkimus- ja tuotekehitys-

johtaja

Vastuualueena Telesten tuotekehitys

Kallas Linda

1980 Nainen DI Strategia-, viestintä- ja

vastuullisuus-johtaja

Vastuualueena Telesten strategia, markkinointi ja

viestintä, sekä vastuullisuusasiat

Kerkelä-Hiltunen Mervi

1975 Nainen KTM Talousjohtaja,

10.10.2024 alkaen

Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto

Korolainen Esa

1980 Mies DI Tuotanto-, logistiikka- ja

hankintajohtaja

27.5.2024 alkaen

Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja

hankinnan operaatiot

Mattila Markus

1968 Mies DI Tuotanto-, logistiikka- ja

hankintajohtaja 3.5.2024 asti

Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja

hankinnan operaatiot

Narjus Hanno

1962 Mies KTM Liiketoimintajohtaja Vastuualueena Broadband Networks

-liiketoimintayksikkö

Sand Valerian

1984 Mies KTM Liiketoimintajohtaja Vastuualueena Public Safety and Mobility

liiketoimintayksikkö

Vanne Tuomas

1979 Mies Upseerin

tutkinto(M.Sc.)

Henkilöstöjohtaja Vastuualueina henkilöstöhallinto ja -kehitys

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen

kannalta keskeiset asiat, kuten liiketoiminto-

jen operatiiviseen ohjaamiseen, strategiaan,

budjetointiin, investointeihin, taloudelliseen

ja muuhun raportointiin sekä mahdollisiin yri-

tyksen rakenteellisiin järjestelyihin liittyvät

asiat. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöi-

sesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen

vaatiessa.

Johtoryhmän jäsenten kannustin- ja palk-

kiojärjestelmistä päättää hallitus toimitus-

johtajan esityksen perusteella.

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräys-

valtayhteisöjensä Telesten ja muiden Teles-

te-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden

osakeomistus 31.12.2024 oli seuraava:

Harju Esa 25 343 osaketta

Järvenpää Pasi 7 759 osaketta

Kallas Linda 7 700 osaketta

Kerkelä-Hiltunen Mervi 0 osaketta

Korolainen Esa 4 200 osaketta

Narjus Hanno 10 180 osaketta

Sand Valerian 1 050 osaketta

Vanne Tuomas 3 192 osaketta

Tarkastustoiminta ja tilintarkastajan palkkiot

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy

ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä.

Telesten yhtiökokous valitsi 11.4.2024

yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC), joka on

nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi

KHT Markku Launiksen.

Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintar-

kastajat raportoivat havainnoistaan Telesten

hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä

osallistuvat vähintään kerran vuodessa hal-

lituksen kokoukseen.

Vuonna 2024 Teleste-konsernin tilintar-

kastuskustannukset olivat yhteensä 253 785

euroa, josta PwC:n osuus oli 171 317 euroa

ja muiden tilintarkastusyhteisöiden 64 468

euroa. Konsernin tilintarkastusyhteisö, PWC,

on tarjonnut Teleste-konserniin kuuluville yh-

tiöille muita lisäpalveluita yhteensä 32 875

euron arvosta.

Sisäpiirihallinto

Teleste noudattaa markkinoiden väärin-

käyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (MAR)

ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä

muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

Tämän lisäksi yhtiöllä on oma sisäpiiriohje,

jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt.

Teleste ylläpitää tarvittaessa tehtäviä

hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluet-

teloita. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon

merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopi-

muksen perusteella työskentelevät Telestelle

ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisä-

piiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste

antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpii-

ritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä

luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöi-

tävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai

järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan

olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitus-

välineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi ta-

pauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava

asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenki-

löiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitus-

johtaja, talousjohtaja, Broadband Networks

-liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja sekä

Public Safety and Mobility -liiketoimintayksi-

kön liiketoimintajohtaja. Telesten johtohen-

kilöillä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvilla on

velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssi-

valvonnalle Telesten rahoitusvälineillä teke-

mänsä liiketoimet, jotka Teleste tiedottaa

erillisellä pörssitiedotteella. Telesten johto-

henkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupan-

käynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitus-

välineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on

mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen

arvoon vaikuttavista seikoista.

Telesten johtohenkilöitä velvoittaa ns.

suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai

muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun,

suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen

laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä

(30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten

ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Teleste

on laajentanut suljetun ikkunan koskemaan

myös osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpää-

töstiedotteiden laatimiseen osallistuvia

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

henkilöitä ja henkilöitä, jotka tehtäviensä

puolesta saavat tietoa raporttien sisällös-

tä ennen niiden julkaisua, joita koskee siten

myös kyseinen kolmenkymmenen (30) vuo-

rokauden suljettu ikkuna.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpii-

riohjeiden noudattamista, pitää yllä sisä-

piiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johto-

henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten

sisäpiirivastaavana toimii yhtiön lakimies.

Telestellä on käytössä whistleblo-

wing-viestintäkanava, joka antaa Teles-

ten palveluksessa olevalle henkilöstölle ja

kolmansille osapuolille mahdollisuuden il-

moittaa huolesta, joka liittyy mahdollisiin

väärinkäytöksiin Telesten liiketoiminnassa

tai muissa yhtiöön liittyvissä toiminnoissa.

Viestintäkanavan kautta voi ilmoittaa myös

ﬁnanssimarkkinoita koskevien säännösten ja

määräysten epäillystä rikkomisesta.

Lähipiiritoimet, sisäinen valvonta,

riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Lähipiiritoimet

Teleste arvioi ja seuraa lähipiiritoimia Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodin ja Telesten

sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Teleste

pyrkii varmistamaan, että mahdolliset int-

ressiristiriidat on huomioitu päätöksente-

koprosessissa. Pääsääntönä on, että kaikki

lähipiiritoimet liittyvät aina Telesten nor-

maaliin liiketoimintaan, ovat linjassa yhtiön

tarkoituksen kanssa ja tehdään tavanomaisin

kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää lähipiiri-

toimista, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomai-

seen toimintaan tai jotka tehdään poiketen

tavanomaisista kaupallisista ehdoista.

Telesten lakiosasto huolehtii lähipiiriin

kuuluvien määrittelystä ja pitää ajantasais-

ta kirjaa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja

yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi.

Tiedot lähipiiriliiketoimista ilmoitetaan tilin-

päätöksen liitetiedoissa.

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tu-

kea strategian toteuttamista sekä varmis-

taa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen,

säännösten noudattaminen ja taloudellisen

raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus.

Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoi-

hin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin

konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja

prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksi-

köiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta

osana normaalia johtamistyötä ja hallitus

arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimi-

vuutta. Liiketoimintayksikön johto keskite-

tyn business controller -toiminnon tukemana

molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa

siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita

noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten riskienhallintapolitiikka määrittää

riskienhallinnan tavoitteeksi strategisten ta-

voitteiden saavuttamisen. Telesten hallitus hy

väksyy konsernin riskienhallinnan periaatteet

ja tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään

varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden

saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat,

liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit

tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan

jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on mää-

ritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään

riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla

pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat talou-

dellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa.

Riskienhallinnassa korostetaan merkittävim-

pien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa

kustannustehokkaalla tavalla.

Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja

tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa

tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaaval-

le johdolle. Osa sisäisen valvonnan ja riski-

enhallinnan järjestelmää on kuukausittainen

raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti

saatujen tilausten, tilauskannan, toimitusten,

liikevaihdon, kannattavuuden, myyntisaata-

vien, käyttöpääoman ja kassavirran kehitystä

ja niiden avulla koko Teleste-konsernin tulok-

sen kehittymistä. Hallitus katselmoi liiketoi-

minnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan

neljännesvuosittain sekä aina tarvittaessa.

Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoi-

mintayksiköiden sekä yhteisten toimintojen

strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit

raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kat-

taa seuraavat riskiluokat: strategiset riskit,

operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja va-

hinkoriskit. Kullekin tunnistetulle riskille vah-

vistetaan konsernin johtoryhmässä omistaja,

joka vastaa riskin arvioinnista, riskinhallin-

tastrategian valinnasta, riskinhallintatoimen-

piteiden suunnittelusta ja vastuuttamisesta

sekä riskin seurannasta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida

riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hal

lintoprosessien sekä valittujen toimintojen

tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpi-

teitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii

hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudes-

sa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toi-

mitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja

tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen

asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkas-

tus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia

erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa

kaikki organisaatiotasot. Sisäinen tarkastus

koordinoi painopistealueita myös yhdessä

ulkoisen tilintarkastajan kanssa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liitty-

vien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen

valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä ku-

vattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nan yleisiin periaatteisiin sekä tilintarkastajan

antamiin suosituksiin raportointiprosessien ja

kontrolliympäristön parhaista käytännöistä.

Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoin-

tiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhal-

linnan järjestelmistä.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäi-

nen valvonta on luotu kuvaamalla raportoin-

tiprosessi ja määrittelemällä kontrollipisteet

riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat

koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden

kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosi-

raportointiin. Kontrolleja on sisällytetty ra-

portointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään

esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suoritta

mia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja

menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä,

että kullekin kontrollille on erikseen määri-

tetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin

toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Rapor-

toinnin ohjeet (Group Accounting Manual)

asettavat standardit taloudelliselle rapor-

toinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit

käsitellään ennen julkistamista johtoryhmäs-

sä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa.

Telesten yhtiökokouksen valitsema tilin-

tarkastaja tarkastaa konsernitilinpäätöksen

ja emoyhtiön tilinpäätöksen sekä katselmoi

osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksestä an-

netut pörssitiedotteet. Konsernin suurim-

missa tytäryhtiöissä suoritetaan paikallinen

tilintarkastus.

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Kestävyysraportti

Yritysvastuu on tärkeä osa yhtiön toimin-

taa sekä tuote- ja palvelutarjontaa. Yhtiön

tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät tur-

vallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa

joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita di-

gitaalisia tietoliikenneratkaisuja.

Yhtiön johto on arvioinut yritysvastuun

eri osa-alueiden olennaisuutta yhtiön sidos-

ryhmien ja liiketoiminnan suhteen. Huomioi-

malla kaikki yritysvastuun osa-alueet yhtiö

haluaa varmistaa, että se tekee jatkuvasti

töitä varmistaakseen kestävän tulevaisuu-

den myös seuraaville sukupolville. Samalla

yhtiö vastaa myös asiakkaiden, sijoittajien ja

muiden sidosryhmien odotuksiin ja varmistaa

asemansa houkuttelevana työnantajana.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi

(CSRD) on Euroopan Unionin sääntelykehys,

joka on luotu parantamaan ja standardoi-

maan kestävyysraportointia yrityksissä, ja

se tuli voimaan vuoden 2024 tilikaudesta

alkaen. Teleste Oyj on laatinut ensimmäisen

kestävyysraportin Euroopan komission kes-

tävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate

Sustainabilty Reporting Directive), alaisen

ESRS-standardien (European Sustainability

Reporting Standards), sekä Suomen kirjan-

pitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti.

Lukemisen helpottamiseksi yhtiö esittää

vapaaehtoisesti raportillaan alaviitteet tär-

keimmiksi katsomistaan ESRS datapointeis-

ta. Listaus ei ole kaikenkattava.

Kestävyysraportoinnin lisäksi yhtiön vas-

tuullisuustyön vaikuttavuutta on jo vuosia

seurattu kansainvälisen Ecovadis-vastuul-

lisuusarvioinnin avulla. Vuonna 2024 yhtiö

sitoutui Science Based Targets initiative

(SBTi) – aloitteeseen saavuttaakseen sel-

keän polun Pariisin sopimuksen päästöta-

voitteisiin. Vuonna 2023 yhtiö sitoutui myös

YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja ta-

voitteisiin nojaavaan, maailman suurimpaan

yritysvastuualoitteeseen, UN Global Com-

pactiin. Yhdessä Ecovadis, UN Global Com-

pact ja EU:n raportointivaatimukset tukevat

vastuullisuustyön jatkuvaa kehittämistä.

Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä voi-

dessamme esitellä uuden kestävyysra-

porttimme. Uskomme, että raportti antaa

lisätietoa yhtiöstämme kestävyyden näkö-

kulmasta, ja että siitä löytyy kaikki tarvittava

kestävyysinformaatio.

Sisällys

1. YLEISET TIEDOT ESRS 2 .............................................................21

Laatimisperusteet ....................................................................................21

Hallinto ........................................................................................................22

St ra teg ia ..................................................................................................... 25

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ................................32

2. YMPÄRISTÖTIEDOT ...................................................................44

Ilmastonmuutos ESRS E1 .......................................................................49

Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5 ........................................57

3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT ..................................................65

Oma työvoima ESRS S1 ..........................................................................65

4. HALLINTOTAPATIEDOT .............................................................72

Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 ...............................................72

Tilinpäätös 2024

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus

Yleiset tiedot, mukaan lukien ESRS 2:n li-

säyksessä C lueteltujen aihekohtaisten

ESRS-standardien soveltamisvaatimusten

mukaisesti annetut tiedot.

laatimisperusteet

KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET

LAATIMISPERUSTEET (BP-1)

Teleste Oyj tytäryhtiöineen muodostaa kon-

sernin (”Teleste”, ”konserni”, ”yhtiö”), johon

kuuluu kaksi liiketoimintasegmenttiä, Broad-

band Networks ja Public Safety and Mobility.

Liiketoimintasegmentit on yhtiöitetty omiksi,

Teleste Oyj:n 100 % omistamiksi tytäryhtiöik-

si. Emoyhtiössä on lisäksi konsernitoiminnot,

jotka tukevat liiketoimintayksiköiden toimin-

taa erilaisilla hallinto- ja muilla palveluilla.

Kestävyysselvitys on laadittu konsernita-

solla. Selvityksen laajuus on yhteneväinen

konsernin eli Teleste Oyj:n tilipäätöksen

laajuuden kanssa. Raportti on laadittu kir-

janpitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti.

Tässä raportissa arvoketju rajataan sellaisiin

toimittajiin, jotka ovat suorassa sopimus-

suhteessa Telesten kanssa, yrityksen sisäi-

siin toimintoihin ja niihin asiakkaisiin, jotka

ovat suorassa sopimussuhteessa Telesteen.

Telesten kilpailukyky ja kilpailuetu perustu-

vat suurelta osin innovaatioihin ja korkeaan

teknologiaan. Selvityksestä ei ole jätetty

pois olennaisia tietoja perustuen siihen, että

tiedot liittyisivät henkiseen omaisuuteen,

taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin.

Raportoidut kestävyyden osa-alueet ja

tunnusluvut perustuvat Telesten kaksois-

olennaisuusanalyysiin, joka päivitettiin tili-

kauden 2024 aikana. Olennaisuusanalyysin

perusteella on valittu yhtiön toiminnan, tuot-

teiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset

raportointivaatimukset. Kaksinkertaiseen

olennaisuuden analyysin perusteella määri-

tetyt olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet sekä raportoitavat osa-alueet

hyväksyttiin yhtiön hallituksessa 5.11.2024.

Tämä kestävyysraportti on Telesten en-

simmäinen ESRS-standardien mukainen

kestävyysraportti.

Jatkossa kestävyysraportti julkaistaan

vuosittain. Raportointijakso on sama kuin

taloudellisessa raportoinnissa. Tämän ra-

por tin osalta tilikausi 1.1.2024-31.12.2024.

Olennaisuusanalyysista ja sen tuloksista ker-

rotaan tarkemmin kohdassa Kuvaus olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT

TIEDOT (BP-2)

Tarkastelukaudella ei ole esiintynyt liiketoi-

minnalle poikkeuksellisia olosuhteita, jotka

olisivat merkittävästi vaikuttaneet yhtiön

kestävyysraportoinnin sisältöön.

Aikavälit

Raportissa on pääsääntöisesti noudatettu

ESRS-standardin mukaisia määritelmiä aika-

horisonteille. . Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan

raportointikautta, keskipitkällä aikavälillä

ajanjaksoa raportointikauden päättymises-

tä viiteen vuoteen ja pitkällä aikavälillä yli 5

vuoden aikahorisonttia. Poikkeuksena tästä

määritelmästä on ilmastoriskiarviointi ja re-

silienssianalyysi, joissa aikahorisontit määri-

teltiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa

riskin arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026

mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 men

nessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastoriskien osalta aikahorisontti haluttiin

pitää yhteneväisenä Telesten ilmastotavoit-

teiden aikahorisonttien kanssa.

Raportti sisältää kaikki kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysissä olennaiseksi mää

ritellyt ESRS standardit: ESRS 2, E1, E5, S1 ja

G1. Standardikohtaisesti siirtymäsäännöksiä

on hyödynnetty niiden datapisteiden osalta,

jotka ovat vapaaehtoisia ensimmäisenä vuo-

tena tai ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Siirtymäsäännöksiä on sovellettu seuraavis-

sa kohdissa:

y ESRS 2 :SBM-1 40 b,c ja SBM-3 48e

y ESRS E1: E1-6 (scope 3 -päästöt), E1-9

y ESRS E5: E5-6

y ESRS S1: S1-11, S1-15

Arvoketjun estimointi ja estimoinnissa

käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Telesten raportointi sisältää pääosin omaan

toimintaan liittyviä mittareita. Yrityksen

päästölaskenta ja siihen liittyvät mittarit

osiossa E1 sekä kierrätetyn alumiinin osuus

Telesten tuotteissa osiossa 2 sisältävät

kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä tietoja.

Kuten tyypillistä, etenkin arvoketjun päästöjä

kuvaava scope 3 -päästöluokka sisältää arvi-

oita. Kuljetusten päästöjen laskennassa on

käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja

ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja

pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen las-

kentatulokseen. Yhtiö hyödyntää osittain

valmiina saatuja päästötietoja ja osittain ton-

nikilometreihin perustavaa laskentaa, johon

sisältyy oletuksia ja epävarmuuksia. Näitä on

kuvattu osiossa E1 kappaleessa ”Mittarit ja

1. Yleiset tiedot ESRS 2

ESRS2, BP-1, 5 a, b, b(i), c, d, e

ESRS 2, BP-1, 3, 5a

ESRS2, BP-1, 3, 5a

ESRS2, BP-2, 6

ESRS 2, BP-2, 9a, b

ESRS2, BP-2, 17

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tavoitteet (E1-4)”. Myös kierrätetyn alumiinin

osuuden määrittämiseen liittyy epävarmuuk-

sia ja näitä on kuvattu tarkemmin osiossa E5

kappaleessa ”Resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö E5-4)”. Tie-

tojen tarkkuutta ja luotettavuutta pyritään

jatkuvasti parantamaan.

Yhtiö ei ole rapor-

toinut määrällisiä mittareita tai rahamääriä,

joihin liittyy suuria mittausepävarmuuksia.

Muutokset kestävyystietojen

valmistelussa ja esittämisessä

Tämä on Telesten ensimmäinen ESRS-stan-

dardiin perustuva raportti, joten muutoksia

edelliseen kauteen ei ole.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä

virheistä

Tämä on Telesten ensimmäinen ESRS-stan-

dardiin perustuva raportti, korjauksia ei ole.

hallinto

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN

ROOLI (GOV-1)

11.4.2024 asti Telesten hallituksessa toimi-

vat Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa

Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Heikki Mäkijärvi

ja Kai Telanne

Varsinaisessa yhtiökokouksessa

11.4.2024 valittiin hallituksen jäseniksi seu-

raavat kuusi henkilöä: Timo Luukkainen, Jussi

Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia,

Anni Ronkainen ja Kai Telanne.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palveluk-

seen kuulumattomia. Hallituksen jäsenistä

100 % on suomalaisten suositusten mukaan

arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Halli-

tuksen jäsenistä 66 % ovat riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja mies-

jäsenten suhdeluku) oli 0,5.

Telesten yhtiökokouksen 11.4.2024 jäl-

keen kokoontunut hallitus päätti tarkastusva-

liokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Haltia

(puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Kor-

pimies. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokun-

taan ovat 11.4.2024 alkaen kuuluneet Kai

Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen

ja Anni Ronkainen.

Konsernin johtoryhmään kuului

31.12.2024 kahdeksan henkilöä mukaan

lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jä-

senet raportoivat. Johtoryhmään kuuluivat

koko tilikauden ajan Esa Harju, Pasi Järven-

pää, Linda Kallas, Hanno Narjus, Valerian

Sand ja Tuomas Vanne sekä Esa Korolainen

27.5.2024 alkaen ja Mervi Kerkelä-Hiltunen

10.10.2024 alkaen. Yhtiön johtoryhmään kuu-

luivat lisäksi Markus Mattila 3.5.2024 asti ja

Juha Hyytiäinen 25.8.2024 asti. Kaikki joh-

toryhmän jäsenet toimitusjohtajaa lukuun

ottamatta ovat työsuhteessa yhtiöön ja kuu-

luvat yhtiön palvelukseen. Yhtiön johtoryh-

män sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten

suhdeluku) oli 0,33.

Teleste Oyj:n hallinnosta ja toiminnasta

vastaavia hallintoelimiä ovat yhtiökokous,

hallitus ja toimitusjohtaja apunaan osak-

keenomistajien nimitystoimikunta, hallituk-

sen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja

palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtajan

johtama johtoryhmä. Hallinnon toimintape-

riaatteet määritellään kunkin hallintoelimen

työjärjestyksessä.

Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitel-

lään Telesten vastuullisuuden johtamismallin

mukaisesti. Perinteisesti vastuullisuustyö on

keskittynyt riskien ja vaikutusten hallintaan.

Kaksoisolennaisuusanalyysin myötä pro-

sessiin sisällytetään myös mahdollisuudet.

Tavoitteena on integroida vastuullisuuden

riskien ja mahdollisuuksien arviointi kiinteäm-

mäksi osaksi konsernitason riskien- ja mah-

dollisuuksien hallintaprosessia.

Telesten vastuullisuuden johtamismalli:

Hallitus

Telesten hallitus on korkein päätöksente-

koelin kestävyyteen liittyvissä strategisissa

asioissa. Se vahvistaa olennaiset kestävyy-

den teemat ja hyväksyy keskeiset politiikat,

strategian ja yrityksen kestävän kehityksen

raportin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa

yrityksen kestävyysraportoinnin seurannasta

ja arvioinnista. Henkilöstö- ja palkitsemis-

valiokunta käsittelee ja valmistelee yhtiön

johdon (toimitusjohtaja ja johtoryhmä) pal-

kitsemisemiseen liittyvät asiat, mukaan lu-

kien kestävyyteen liittyvät tavoitteet osana

johdon palkitsemista. Hallituksella ja johto-

ryhmällä on käytettävissään yhtiön palveluk-

sessa olevien vastuullisuusasiantuntijoiden

asiantuntemus.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen vahvista-

mien kestävyystavoitteiden toimeenpanosta

konsernissa ja raportoi hallitukselle olennai-

sista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimitusjohta-

ja ja konsernin johtoryhmä käsittelevät kon-

sernin kestävyyteen liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, valvovat yrityksen

kestävän kehityksen työtä ja tarjoavat kes-

tävän kehityksen työlle tarvittavat resurssit.

Strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

on johtoryhmän jäsen ja johtaa vastuullisuus-

työtä ja vastuullisuus- ja laatutiimiä. Vas-

tuullisuustavoitteiden etenemistä seurataan

sekä johtoryhmässä että vastuullisuuden

ohjausryhmässä.

Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmis-

teluelimenä konsernin johtoryhmän pää-

töksenteolle. Siihen kuuluu edustajia kon-

sernin johtoryhmästä sekä vastuullisuus- ja

laatutiimistä.

Vastuullisuus- ja laatutiimi

Vastuullisuus- ja laatutiimi koordinoi vas-

tuullisuustyötä. Tiimi työskentelee yhdessä

verkoston kanssa, joka koostuu eri toimin-

tojen ja liiketoimintayksiköiden edustajista.

Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot

vastaavat vastuullisuustyön toteuttamises-

ta ja varmistavat, että yritys täyttää kaikki

sitoumuksensa.

Vastuullisuustoimintojen resurssoinnissa

on huomioitu olennaisten vaikutusten, riski-

en ja mahdollisuuksien painotus ilmasto- ja

kiertotalousteemoihin. Omaan työvoimaan

ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät toimen-

piteet ja osaaminen on keskittynyt henkilös-

töosastolle. Hallintoon liittyvä osaaminen on

keskitetty lakiosastolle. Henkilöstöosasto

ylläpitää osaamismatriisia, joka esitellään

toimivalle johdolle säännöllisesti. Vastuulli-

seen liittyvää osaamista käsitellään toimivan

johdon selonteon pohjalta osana operatiivisia

osaamiseen liittyviä prosesseja, joihin kuuluu

myös hallintoelinten hyväksyntä.

ESRS 2, BP-2, 10

ESRS 2, BP-2, 11

ESRS 2, GOV-1, 22 a

ESRS 2, GOV-1, 21 a, b, d, e

ESRS 2, GOV-1, 22 a

ESRS 2, GOV-1, 22, AR 3,

ESRS 2, GOV-1, 22 b

ESRS 2, GOV-1, 22 c, ciii

ESRS 2, GOV-1, 22 c

ESRS 2, GOV-1, 22 c, 23 a

ESRS 2, GOV-1, 22 c, cii, 22 d

ESRS 2, GOV-1, 22 c, ci,ii

ESRS 2, GOV-1, 22 c

ESRS 2, GOV-1, 23, 23a, b

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA

VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT

TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT

KESTÄVYYSSEIKAT (GOV- 2)

Vastuullisuusaiheita, mukaan lukien vaiku-

tusten minimoimiseen liittyviä toimia ja ta-

voitteita käsitellään useassa eri funktiossa

vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kiinteä

osa yhtiön ISO14001 sertiﬁoitua ympäris-

töjärjestelmää, jonka tavoitteita seurataan

johtoryhmän toimesta johdon katselmuksis-

sa vuosittain.

Vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu

pääsääntöisesti kuukausittain. Ohjausryhmä

käsittelee sekä vastuullisuuteen että laa

tuun liittyviä ajankohtaisia toimenpiteitä ja

tavoitteita ja asettaa suuntaviivat käytännön

vastuullisuustyölle.

Johtoryhmän agendalla vastuullisuusasi-

at, mukaan lukien tavoitteet, vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet ovat säännöllisesti.

Due Diligence -prosessi käsittää monen

eri funktion toimia. Prosessia ei käsitellä

erillisenä kokonaisuutena, vaan prosessin

eri osa-alueita käsitellään tarpeen mukaan

osana kunkin funktion toimenpiteitä.

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii

valmistelevana elimenä hallinto-, johto- ja

valvontaelimille vastuullisuusasioissa. Aiem-

min hallinto- ja valvontaelimille on toimitet-

tu tietoa vastuullisuustavoitteista ja niiden

edistymisestä. Useimmiten sosiaalisen

vastuuseen liittyviä tavoitteita ja toimia on

käsitelty erikseen, osana henkilöstöasioita.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yh-

teydessä hallinto- ja valvontaelimille toimitet-

tiin tietoa sekä itse arviointiprosessista että

sen perusteella määritetyistä olennaisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Toimiva johto esittelee rooliensa mukaisesti

vastuullisuuteen liittyvät asiat tarkastusva-

liokunnalle, joka antaa suosituksensa ennen

niiden hyväksyntää yhtiön hallituksessa.

Vastuullisuusasiat ovat hallituksen agendalla

vähintään vuosittain.

Vaikka vastuullisuus on ollut johdon ja

vastuullisuuden ohjausryhmän agendalla jo

aiemmin, koettiin tarpeelliseksi selkeyttää

johtamismallia. Vastuullisuuden johtamis-

mallista tehtiin selkeytetty kuvaus vuoden

2024 aikana. Johtamismallissa kuvataan eri

organisaatioiden ja työryhmien vastuita ja

työnjakoa vastuullisuusasioiden osalta. Ylin

johto eli hallitus hyväksyy tärkeimmät vas-

tuullisuustavoitteet ja kestävyysselvityksen.

Vuoden 2024 aikana vastuullisuus, eri-

tyisesti lainsäädäntöön liittyvät asiat, kuten

CSRD ja kaksinkertaisen olennaisuuden ana-

lyysi olivat myös hallituksen ja tarkastusva-

liokunnan asialistalla. Työ vastuullisuustyön

strukturoinnin parissa jatkuu ja yhtiön ta-

voitteena on sisällyttää vastuullisuus entistä

systemaattisemmin olemassa oleviin toimin-

tatapoihin ja ohjeistuksiin.

Telesten aiempi vastuullisuusvaikutus-

ten arviointiprosessi on perustunut kaksois

olennaisuusanalyysia yksinkertaisempaan

olennaisuusarviointiin ja vastuullisuuden pai-

nopistealueet on määritelty olennaisuusa-

nalyysin perusteella. Vastuullisuus, mukaan

lukien eettiset toimintatavat on huomioitu

strategian taustatyössä. Johtoryhmä osal-

listuu vastuullisuustavoitteiden ja painopis-

tealueiden määrittelyyn.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa määri-

tellyt vastuullisuusriskit integroitiin osittain

osaksi konsernin riskimatriisia loppuvuodesta

2024. Jatkossa vastuullisuusriskejä pyritään

käsittelemään systemaattisemmin osana

konsernin riskienhallintaprosessia.

Vastuullisuuden mahdollisuudet huomioi-

daan osana strategiatyötä. Mahdollisuuksien

hallintaprosessi uudistetaan vuoden 2025

aikana. Samalla integroidaan vastuullisuus-

mahdollisuudet systemaattisesti osaksi

konsernitason mahdollisuuksien hallintaa.

Käytännössä riskit ja erityisesti mahdollisuu-

det antavat syötettä yhtiön strategiatyöhön.

Johtoryhmässä vastuullisuudesta vastaa

strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja.

Roolinsa mukaisesti hän tuo johtoryhmätyös-

kentelyyn vastuullisuusnäkökulmaa.

Tilikauden 2024 aikana konsernin joh-

toryhmän kokouksissa käsiteltiin muun

muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä

aihealueita:

y Konsernipolitiikkojen päivitykset

Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen

y Työturvallisuus

y Kestävyysraportointi

y Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi ja

sen tulokset

y Vastuullisuusstrategian painopisteet

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, SBTi-

sitoumus

y EU-taksonomia

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN

SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMIIN (GOV-3)

Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palka-

nosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari.

Yhtiö käyttää arvioinnissa yhtiön saamaa

Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta,

joka huomioi myös ilmastoon liittyvät asiat.

Ecovadis on maailmanlaajuisesti tunnustet-

tu vastuullisuustyön arvioinnin alusta, joka

arvioi yritysten toiminnan kestävyyttä ja yh-

teiskuntavastuun toteutumista neljän keskei-

sen teeman perusteella: ympäristö, työ- ja

ihmisoikeudet, etiikka ja eettiset säännöt ja

vastuullisen hankinnan säännöt.

Telestellä on käytössään kahdentyyppisiä

kannustinohjelmia: pitkän aikavälin kannusti-

nohjelma ja lyhyen aikavälin kannustinohjel-

ma. Molempien ohjelmien mittarit koostu-

vat sekä taloudellisista että operatiivisista

mittareista. Yhtiön johdon lyhyen aikavälin

kannustinohjelmassa yhtenä mittarina on

vastuullisuuteen liittyvä tavoite. Yhtiön

johtoryhmällä muuttuvassa palkanosan

tavoitteissa on vastuullisuusmittari. Yhtiö

käyttää arvioinnissa yhtiön saamaa Eco-

vadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta, joka

huomioi muun muassa ilmastoon ja ihmis-

oikeuksiin liittyvät asiat. Mittarista ei ole

mahdollista erikseen erotella suoriutumista

Telesten omiin ilmastotavoitteisiin nähden.

EcoVadis-alusta auttaa Telesteä hallitsemaan

ESG-riskiä ja vaatimustenmukaisuutta, saa-

vuttamaan yrityksen kestävyystavoitteet

ja vaikuttamaan laajamittaisesti ohjaamalla

yrityksen ja arvoketjunkestävyyssuoritusky-

vyn parantamista.

Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palka-

nosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari,

jonka painoarvo on 5%. Telesten henkilös-

tön, mukaan lukien johdon, muuttuvaa pal-

kanosaa koskevien kannustinohjelmien ehdot

hyväksyy yhtiön hallitus. Yhtiön johtoryhmän

palkitsemisohjelmaan sisältyvä keskeinen

vastuullisuusmittari perustuu Ecovadis-ar-

vioinnista saatavaan tulokseen. Yhtiön halli-

tuksen tai muun toimielimen palkitsemisessa

ei käytetä vastuullisuusmittaria. Lisätietoa

ESRS2, GOV-2, 26 a-c

ESRS 2, GOV-3, 29a-e ja E1, E1.GOV-3, 13

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Telesten palkitsemisen periaatteista sekä

hallinto-, johto- ja valvonta- elinten koko-

naispalkitsemisesta on esitetty Palkitse-

mispolitiikassa ja -raportissa. Yhtiön palkit-

semispolitiikka ja siihen liittyvät ohjeet eivät

sisällä yhtiön henkilöstölle (ml. johtoryhmä)

tai hallinto-, johto- ja valvonta- elimille erillistä

vaatimusta vastuullisuusmittarin käytölle

yhtiön eri kannustinohjelmissa.

ESRS 2, GOV-3, 29a-e ja E1, E1.GOV-3, 13

ESRS 2, GOV-4, 30,32

ESRS2, GOV-5, 36 a-e

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA

(GOV-5)

Telestellä on vankka riskienhallintapolitiikka

ja -prosessi konsernille. DMA-prosessin mu-

kaisesti tunnistetut kestävyyteen liittyvät

riskit ja riskienhallinta integroidaan osaksi Te-

leste-konsernin riskienhallintaprosessia. Näin

ollen kestävyyteen liittyvää riskienhallintaa

ja sisäisten valvontaprosessien kehittämistä

jatketaan tulevina vuosina.

Riskienhallinta on olennainen osa pää-

töksentekoa, johtamista ja päivittäistä toi-

mintaa Telesten liiketoimintayksiköissä ja

konsernitoiminnoissa (OLS, T&K, IT, talous

ja valvonta, HR, lakiasiat). Riskienhallintaa

sovelletaan strategisella, operatiivisella, liike-

toimintaohjelmien ja projektien tasolla. Kes-

tävyyteen liittyvä riskienhallinta integroidaan

osaksi konsernin lähestymistapaa.

Riskien omistajat määrittelevät riskien-

hallintamenetelmän osana riskien arviointia.

Vaihtoehdot riskienhallintamenetelmälle ovat

seuraavat:

Riskin välttäminen, joka pyrkii poista-

maan, vetäytymään tai olemaan osallistu-

matta riskiin. Tämä sisältää myös toimin-

nan, joka voisi aiheuttaa kyseisen riskin,

välttämisen.

Riskin vähentäminen, joka pyrkii optimoi-

maan tai lieventämään riskiä. Riskin vähen-

täminen tarkoittaa tappion vakavuuden tai

tappion todennäköisyyden vähentämistä.

Riskin jakaminen, joka pyrkii siirtämään,

ulkoistamaan tai vakuuttamaan riskin.

Riskin hyväksyminen tai säilyttäminen,

joka tarkoittaa tappion tai hyödyn hyväksy-

mistä riskistä, kun se tapahtuu.

Kun valittu riskienhallintamenetelmä on

riskin vähentäminen tai riskin jakaminen,

riskien omistaja nimeää vastuuhenkilön ris-

kienhallintatoimille. Riskienhallintatoimien

omistaja suunnittelee sopivat toimenpiteet

saavuttaakseen hyväksyttävän tasapainon

mahdollisen riskin vaikutuksen ja liiketoimin-

nan tavoitteiden välillä. Riskien omistajan

tulee integroida riskienhallintatoimet asiaan-

kuuluviin liiketoimintaprosesseihin ja arvioida

näiden toimien tehokkuutta.

Riskienhallintatoimien omistaja on vas-

tuussa riskienhallintatoimien toteuttami-

sesta ja seurannasta. Talousjohtaja (CFO)

on vastuussa riskikatsausten tekemisestä ja

keskeisten riskien raportoinnista Telesten tar-

kastusvaliokunnalle ja Telesten hallitukselle

tarkastusvaliokunnan ja hallituksen vuosit-

taisen aikataulun mukaisesti kahdesti vuo-

dessa.

Telesten sisäinen valvonta koostuu

mm. politiikoista, prosesseista, toimintata-

voista sekä kontrolli- ja valvontatoimenpi-

teistä. Soveltuvia lakeja, säännöksiä sekä

Telesten politiikkoja ja ohjeita noudatetaan.

Sisäisiä kontrolleja toteutetaan eri tasoilla.

Raportoinnin osalta sisäinen valvonta koos-

tuu riskien tunnistamisesta ja arvioinnista,

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA

DUE DILIGENCE -PROSESSISTA (GOV-4)

DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET

OSATEKIJÄT Kohdat raportissa Lyhyt selitys

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 GOV-1 hallintomallin kuvaus

ESRS E1 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS E5 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS G1 MDR-P toimintaperiaatteet

ESRS S1 MDR-P toimintaperiaatteet

Kuvaus kestävyysseikkojen hallintomallista

Kestävyysseikkoihin liittyvät toiminta-

periaatteet ja politiikat

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2: SBM-2 Sidosryhmät ja yhteistyö

sidosryhmien kanssa.

ESRS 2: SBM-3 olennaisuusanalyysi

Sidosryhmäyhteistyö ja sidosryhmien

osallistaminen olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arviointiin

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS2 SBM-3: olennaisuusanalyysi

ESRS 2 IRO-1: olennaiset vaikutukset

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen

osana olennaisuusanalyysiä.

Olennaisten vaikutusten kuvaus

Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

ESRS E1 MDR-A toimet

ESRS E5 MDR-A toimet

ESRS G1 MDR-A toimet

ESRS S1 MDR-A toimet

Aihe- ja vaikutuskohtaiset kuvaukset

olennaisten haitallisten vaikutuksen

torjumiseksi

Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS E1 MDR-T tavoitteet

ESRS E5 MDR-T tavoitteet

ESRS G1 MDR-T tavoitteet

ESRS S1 MDR-T tavoitteet

Vaikutuskohtaiset tavoitteet ja mittarit,

joilla seurataan toimien tuloksellisuutta

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

prosesseista ja sisäisistä kontrolleista sekä

valvonnasta ja raportoinnista. Kestävyysra-

portoinnin osalta noudatetaan samoja peri-

aatteita kuin taloudellisessa raportoinnissa.

strateGia

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA

ARVOKETJU (SBM-1)

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni,

jonka integroitu tuote- ja palvelutarjonta aut-

taa rakentamaan verkottunutta ja turvallista

yhteiskuntaa. Telesten vastuullisuusstrate-

gia yhdistyy vahvasti liiketoimintamalliin ja

tavoitteeseen tukea kestävää yhteiskuntaa.

Tärkeimmät elementit painottavat ympäris-

tövaikutusten vähentämistä, turvallisuuden

parantamista, vastuullisia hankintaketjuja,

työntekijöiden hyvinvointia ja läpinäkyvää

raportointia. Telesten päätuotteita ovat laaja-

kaistaverkkoratkaisut sekä julkisen liikenteen

ja turvallisuuden ratkaisut, kuten matkusta-

jainformaatiojärjestelmät ja videovalvontarat-

kaisut sekä näihin liittyvät asennus- huolto- ja

ylläpitopalvelut. Telesten tärkeimmät markki-

na-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka,

ja pääasiakasryhmiä ovat teleoperaattorit,

julkisen turvallisuuden toimijat sekä liikenne-

ja infrastruktuuriyhtiöt. Telesten henkilös-

tömäärä oli raportointikauden lopussa 632.

Henkilöstömäärä Suomessa oli 452, muualla

Euroopassa 163 ja Euroopan ulkopuolella 17.

Teleste Oyj:n liikevaihto vuonna 2024

oli 132,5 milj. euroa. Yhtiön päätoimiala

kuuluu elektroniikka ja elektroniset laitteet

sektoriin.

Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen

energian tuotantoon, kemikaalin valmistuk-

seen, kyseenalaisten aseiden tai tupakka-

tuotteisiin liittyvää toimintaa.

Telestellä ei ole erillisiä vastuullisuuteen

liittyviä tuote, palvelu, asiakassegmenttikoh-

taisia tavoitteita. Kaikki tavoitteet koskevat

koko konsernia.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Teleste on kansainvälinen teknologiayritys,

joka tarjoaa laajakaistaverkkojen, videoval-

vonnan ja matkustajainformaatioratkaisu-

jen tuotteita ja palveluja. Telesten arvoketju

kattaa tuotekehityksen, suunnittelun, val-

mistuksen, asennuksen ja ylläpidon, ja yritys

panostaa tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden-

sa ja toimittajiensa kanssa varmistaakseen

korkean laadun ja asiakastyytyväisyyden.

Teleste kehittää ja hankkii syötteitään

tutkimus- ja tuotekehityksellä (R&D) sekä luo-

tettavilta toimittajilta, joiden kanssa se tekee

tiivistä yhteistyötä varmistaakseen laadun ja

saatavuuden. Yritys investoi voimakkaasti

innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja

käyttää materiaalien eettisyyteen ja ekologi-

seen kestävyyteen liittyviä kriteerejä. Valmis-

tus tapahtuu pääasiassa Suomessa, missä

tuotteet kootaan ja testataan. Näin Teleste

varmistaa tuotteidensa korkean laadun ja

asiakastyytyväisyyden.

Asiakkaat hyötyvät Telesten tarjoamista

innovatiivisista ja luotettavista ratkaisuista,

jotka parantavat tietoliikenneverkkojen suori-

tuskykyä & luotettavuutta, julkisen liikenteen

sujuvuutta ja lisäävät yhteiskunnan turvalli-

suutta. Sijoittajat voivat odottaa vakaata

taloudellista suorituskykyä ja osingonmak-

sua. Muut sidosryhmät hyötyvät Telesten

vastuullisesta liiketoiminnasta ja sitoutumi-

sesta kestävään kehitykseen.

Telesteen arvoketju kattaa komponent-

tien hankinnan, älykkään valmistuksen ja

toimituksen asiakkaille. Ylävirrassa yritys

hankkii komponentteja luotettavilta toimit-

tajilta ja varmistaa niiden laadun säännölli-

sillä tarkastuksilla. Alavirtaan kuuluvat omat

valmistusyksiköt Suomessa, joissa tuotteet

kootaan ja testataan. Valmistuksen jälkeen

tuotteet toimitetaan asiakkaille, ja Teleste

tarjoaa myös asennus- ja ylläpitopalveluja.

Teleste hallitsee merkittävän osan arvoket-

justaan sisäisesti, mikä parantaa tehokkuutta

ja asiakastyytyväisyyttä.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyy-

sissa kartoitettiin koko arvoketjua ja liike-

toimintaa koskevia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Omaan toimintaan liitty-

viä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia

ei eritelty liiketoimintayksiköittäin. Identi-

ﬁoidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet liittyvät pääosin koko Telesten

liiketoimintaan. Erityisesti tuotteiden käytön-

aikaiseen energiankulutukseen liittyvät vai-

kutukset näkyvät arvoketjun loppupäässä.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

(SBM-2)

Teleste on säännöllisessä vuorovaikutukses-

sa keskeisten sidosryhmien kanssa

ja kehittää toimintaansa sidosryhmäpalaut-

teen perusteella. Sidosryhmien näkemyksiä

hyödynnettiin vuonna 2024 toteutetussa

olennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta Te-

leste vahvisti yhtiön toiminnalle olennaiset

kestävyysteemat. Teemat muodostavat pai-

nopisteet Telesten vastuullisuuden kehitys-

työlle. Olennaisuusanalyysista on kerrottu

enemmän Kestävyyden olennaiset vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet -kappaleessa.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on

viestiä sidosryhmille Telesten strategiasta,

liiketoiminnasta, tavoitteista, tuotteista ja

palvelusta sekä vastaavasti saada tietoa si-

dosryhmien ajatuksista ja toiveista Telesten

toimintaan liittyen. Palautteet käydään läpi

osana normaalia johtoryhmätyöskentelyä ja

sidosryhmien näkökulmat pyritään huomioi-

maan mahdollisimman nopeasti päivittäises-

sä toiminnassa. Suurempia, strategiatason

muutoksia aiheuttavat näkökulmat syöte-

tään strategiaprosessiin.

Telesten merkittävimmät sidosryhmät

ovat asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoit-

tajat, toimittajat, sekä oma henkilöstö. Sidos-

ryhmien näkökulmia ja toiveita kartoitetaan eri

tavoin. Sijoittajien ja osakkeenomistajien osal-

ta tärkeimmät viestintäkanavat ovat ulkoinen

sijoittajaraportointi, erillinen sijoittajasivusto

yhtiön verkkosivuilla, yhtiökokous ja erilaiset

sijoittajatapaamiset. Julkisia raportteja lukuun

ottamatta kaikki yllä mainitut viestintäkana-

vat ovat kaksisuuntaisia. Niissä sidosryhmien

edustajilla on mahdollisuus kertoa mielipitei-

tään ja esittää kysymyksiä. Osa yllä mainituis-

ta viestintäkanavista toimii viestintäkanavina

myös asiakkaille. Asiakkaiden toiveista, ideois-

ta ja vaatimuksista saadaan tietoa erilaisista

tapahtumissa ja asiakastapaamisissa.

Henkilöstön mielipiteitä kuunnellaan osa-

na jokapäiväistä toimintaa ja esimiestyösken-

telyä. Vuosittain käytävät kehityskeskustelut

(Success and Growth Discussion) luovat myös

hyvän mahdollisuuden henkilöstön mielipi-

teiden huomioimiselle. Lisäksi käytössä on

säännöllisesti toteuttava henkilöstön puls-

sikysely. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus

antaa kommentteja riskien ja mahdollisuuk-

sien kartoitukseen.

Toimittajien kanssa yhteistyötä tehdään

ESRS2, SMB-1, 40, 40 a, ai,ii,iii, 40g

ESRS2, SMB-1, 40b

ESRS2, SMB-2, 40d

ESRS2, SBM-1, 40e

ESRS 2, SBM-1, 42 a-c, ESRS2, AR 14, AR15

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

pääosin toimittajapalavereissa. Toimittajil-

ta saadaan mm. tietoa uusista ratkaisuis-

ta, joita tuotekehitys ja osto-organisaatio

pystyvät osaltaan hyödyntämään nykyis-

ten ja uusien tuotteiden suunnittelussa ja

materiaalihankinnassa.

Osana olennaisuusanalyysiprosessia

tehtyjen sidosryhmähaastattelujen ja kyse-

lyjen perusteella Telesten merkittävimmät

ympäristövaikutukset liittyvät energianku-

lutukseen ja tuotteiden energiatehokkuu-

teen. Myös materiaalien kierrätettävyyttä

korostettiin. Sosiaalisen vastuun osalta

Telesten työntekijöiden hyvinvointi koettiin

tärkeäksi ja olennaiseksi myös lahjakkuuk-

sien houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Yhteisön positiiviset vaikutukset laajem-

masta näkökulmasta sisältävät esimerkiksi

etätyömahdollisuuksien parantamisen sekä

joukkoliikenteen ja turvallisuuden tukemisen.

Hyviin hallintotapoihin liittyen pohjoismaista

johtamistyyliä korostettiin positiivisena asi-

ana. Toimittajien eettisten toimintaohjeiden

hiljattain tapahtunut parantaminen huomi-

oitiin positiivisena asiana. Myös tietoturva

mainittiin, ja dokumentaation parantaminen

yhtenä kehityskohteena.

Sidosryhmistä erityisesti asiakkaat ovat

nostaneet esiin vastuullisuuden tärkeyden.

Vastatakseen tähän toiveeseen, Teleste on

kehittänyt vastuullisuuteen liittyviä toimin-

tatapoja ja pyrkinyt sisällyttämään vastuul-

lisuuden osaksi kaikkien organisaatioiden

prosesseja. Lisäksi Telestelle on palkattu

uusi vastuullisuusjohtaja kehittämään vas-

tuullisuustyötä edelleen. Olennaisuusana-

lyysi antoi Telestelle hyviä työkaluja vas-

tuullisuustyön kehittämiseen. Vuoden 2025

aikana vastuullisuusstrategiaa ja tavoitteita

tarkennetaan. Yrityksen tarkoituksena on si-

toa vastuullisuus entistä kiinteämmin osaksi

yhtiön strategiaa. Yhtiö odottaa lisääntyvien

vastuullisuustoimenpiteiden muuttavan si-

dosryhmien vastuullisuusmielikuvaa Teles-

testä keskipitkällä aikavälillä.

Telesten vastuullisuuden johtamismal-

lia on kuvattu tarkemmin hallinto-, johto- ja

valvontaelinten rooli (GOV-1) -kappaleessa.

Sidosryhmien näkemyksiä tuodaan esiin

johtamismallin mukaisesti ja yllä kuvatun

mukaisesti osana muuta normaalia johtoryh-

mätyöskentelyä. Tärkeimmiksi määriteltyjen

sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osa-

na kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia.

Nämä sidosryhmät osallistuivat olennaisten

vaikutusten olennaisuuden arviointiin. Johta-

mismallin mukaisesti hallitus hyväksyi kak-

sinkertaisen olennaisuuden analyysin, joka

sisälsi mm olennaisanalyysin yhteydessä

tehtyjen sidosryhmien edustajien haastat-

telujen yhteenvedot. Tärkeimmät sidosryh-

miltä saadut näkökulmat toimivat syötteenä

strategiatyölle.

KESTÄVYYDEN OLENNAISET

VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET (SBM-3)

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on määritelty hyödyntäen

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Ta-

voitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla

merkitystä yrityksen strategian toteutumi-

selle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä sa-

malla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien

vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

ESRS2, SMB-2, 45a, ai-v, 45b

ESRS2, 45a-d

ESRS2, SMB-2, 48h

Olennaisimmiksi määritellyt vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla

olevassa taulukoissa ESRS-standardikohtai-

sesti. Lisäksi niistä kerrotaan kunkin yksit-

täisen aihekohtaisen standardin alla. Tämä

raportti kattaa ainoastaan ESRS:n kattamat

aihealueet.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS2, SBM-3, 48a, c

Taulukko 1: Olennaiset vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan

Aihe Vaikutus ympäristöön

tai yhteiskuntaan

Myönteinen/

Kielteinen

Tarkempi kuvaus

vaikutuksesta

Tosiasiallinen/

mahdollinen

Kohta arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen Omat toiminnot ja koko arvoketju

tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Uudet ympäristöystävälliset

teknologiat

Myönteinen Energiatehokkaat ratkaisut ja tuotteet

sekä uudet innovatiiviset teknologiat

mahdollistavat kestävämmän ja

vähähiilisemmän infrastruktuurin sekä

vihreän siirtymän.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Tuotteiden hiilijalanjäljen

vähentäminen energia-

tehokkailla ratkaisuilla

Myönteinen Merkittävä osa Telesten tuotteiden

hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden

käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät

hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Tosiasiallinen Asiakkaat

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Kestävien käytäntöjen

edistäminen ja toteuttaminen

koko arvoketjussa

Myönteinen Haastamalla koko arvoketjua mukaan

päästövähennyksiin ja kestäviin

käytäntöihin Telestellä on mahdollisuus

positiiviseen vaikutukseen.

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Ilmaston-

muutoksen

hillintä

Matkustamisen ja sen

aiheuttamien päästöjen

vähentäminen luotettavampien

tietoliikenneyhteyksien

ansiosta

Myönteinen Telesten tuotteiden mahdollistamat

luotettavat tietoliikenneyhteydet

vähentävät matkustamistarvetta.

Tosiasiallinen Asiakkaat

Energia Tuotteiden elinkaaren

aikaisen energiankulutuksen

vähentäminen.

Myönteinen Merkittävä osa Telesten tuotteiden

hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden

käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät

Telesten hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Tosiasiallinen Oma toiminta,

asiakkaat

Energia Energiankulutus ja energian

alkuperä omissa toiminnoissa

ja logistiikassa

Kielteinen Energiankulutuksella on monia

negatiivisia ympäristövaikutuksia,

kuten energiatuotannosta aiheutuvat

päästöt. Päästöjen määrään

vaikuttavat merkittävästi käytetyn

energian lähde ja tuotantotapa.

Tosiasiallinen Oma toiminta,

toimitusketju

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Kiertotalous (E5)

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Tuotannon raaka-aineiden

kulutuksen ympäristövaikutus

Kielteinen Merkittävän ympäristövaikutuksen

omaavien raaka-aineiden käyttö

tuotannossa.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Kierrätettyjen materiaalien

käyttö tuotannossa

Myönteinen Alumiini on merkittävä raaka-aine

Telesten tuotteissa ja kierrätetyn

alumiinin käyttö vähentää ympäristö-

vaikutuksia ja edistää kiertotaloutta.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Resurssien

ulosvirtaus liittyen

tuotteisiin ja

palveluihin

Kiertotalouden

edistäminen tuottamalla

helposti kierrätettäviä ja

korjattavia tuotteita.

Myönteinen Tuotteet on suunniteltu korjattavaksi

sekä helposti purettavaksi, mikä

parantaa kierrätettävyyttä ja

pidentävät tuotteiden elinkaarta.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Jäte Pitkäikäiset tuotteet

vähentävät

ympäristökuormitusta.

Myönteinen Modulaariseksi suunnitellut laitteet

mahdollistavat ohjelmisto-

päivitykset ja korjattavuuden, mikä

pidentää tuotteiden elinkaarta ja

vähentää jätteen syntymistä.

Tosiasiallinen Asiakkaat

Jäte Tuotetun jätteen määrä Kielteinen Telesten toiminnasta syntyy pääosin

kierrätettävää jätettä.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Oma työvoima (S1)

Työolot Vähimmäis- ja yhtäläinen

palkka

Myönteinen Telesten panostukset työntekijöiden

riittävään ja yhtäläiseen palkkaan,

koulutukseen ja taitojen kehittämiseen

kaikissa toimintamaissa parantavat

työntekijöiden hyvinvointia

Mahdollinen Oma toiminta

Työolot Pohjoismainen

johtamismalli parantaa

työ- ja yksityiselämän

tasapainoa

Myönteinen Telesten työnantajana mahdollistamat

joustot, kuten liukuva työaika,

etätyömahdollisuus, vanhempainloma ja

lastenhoitomahdollisuudet parantavat

työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä

toimet myös mahdollistavat pitkät

työurat ja korkean työtyytyväisyyden.

Tosiasiallinen Oma toiminta

Yhtäläinen kohtelu

ja mahdollisuudet

kaikille

Sukupuolten tasa-arvo

ja sama palkka

samanarvoisesta työstä

Kielteinen Työntekijöiden ja hallituksen jäsenten

monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus,

naisten osuus työvoimasta

Tosiasiallinen Oma toiminta

Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Yrityskulttuuri Eettiset toimintaperiaatteet

ja ilmoituskanava

Myönteinen Vahva yrityskulttuuri kannustaa

eettiseen liiketoimintaan

Tosiasiallinen Oma toiminta

Ilmoittajien

suojaaminen

Yhteiskunnan taloudelliset ja

yleiset edut

Myönteinen Ilmoittajien tehokas suojaaminen

parantaa yhteisiä etuja vahingoittavien

väärinkäytösten ennaltaehkäisemistä

ja havaitsemista sekä mahdollisuuksia

puuttua väärinkäytöksiin

Tosiasiallinen Koko arvoketju

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS2, 48cii-iv

Edellä esitetyt, ilmastonmuutokseen ja

kiertotalouteen liittyvät kielteiset vaikutuk-

set liittyvät hiilidioksidipäästöihin ja mate-

riaalien kulutukseen. Ne eivät ole suoranai-

sesti riippuvaisia Telesten strategiasta tai

liiketoimintamallista vaan liittyvät kaikkeen

valmistavaan ja energiaa kuluttavaan teolli-

suuteen. Myönteiset vaikutukset ilmaston-

muutokseen ja kiertotalouteen vuorostaan

linkittyvät suoraan Telesten toimintaan ja

strategiaan. Oman työvoiman osalta sekä

myönteiset vaikutukset että kielteiseksi mää-

ritelty vaikutus liittyvät Telesten toiminta-

malliin ja strategiaan. Hallintotapaan liittyvät

myönteiset vaikutukset liittyvät Telesten

toimintamalliin ja strategiaan. Kaikki olen-

naisiksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu

keskipitkällä aikavälillä.

Olennaisuusanalyysissä tunnistettiin neljä

olennaista omaan työvoimaan liittyvää vai-

kutusta. Raportoinnin yksinkertaistamiseksi

kaksi työoloihin liittyvää myönteistä vaikutus-

ta yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi, jota

on raportissa kuvattu työ- ja yksityiselämän

tasapainoa parantavien toimenpiteiden alla.

Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset liit-

tyvät pääosin Telesten omaan toimintaan

ja toimintamalliin. Ilmastonmuutokseen ja

kiertotalouteen liittyvät vaikutukset sisäl-

tävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä

vaikutuksia, kuten tuotteiden käytönaikainen

energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt

ja energiatehokkaat tuotteet. Hyvään hal-

lintotapaan liittyvät vaikutukset ulottuvat

omien toimintojen lisäksi myös arvoketjuun

liikesuhteiden kautta.

Olennaisuusanalyysin perusteella mää-

riteltiin myös yhtiön olennaisimmat riskit ja

Taulukko 2 Olennaiset kestävyysriskit

Aihe Riskin kuvaus Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun Aikahorisontti

(Lyhyt → 2026,

Keskipitkä → 2030,

Pitkä → 2050)

Kohta

arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Siirtymäriskit

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen aiheuttama

yhteiskunnallinen epävarmuus

Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin

saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat

vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten

kauppasopimusten muutokset voivat

heikentää Telesten kilpailukykyä.

Kaikki

aikahorisontit

Koko arvoketju

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Lisääntyvä regulaatio Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset

voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet

regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja

aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Komponenttien saatavuusongelmat

tai toimittajan valmistuksen

loppuminen kokonaan

Suuri osa Telesten liikevaihdos-ta tulee tuote-

liiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat

alttiita komponenttien saata-vuushaasteille.

Komponenttimuutos voi edellyttää uuden

tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuus-

haasteet voivat laskea kannattavuutta myös,

mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri

valuutassa kuin valmistus ja yrityksen

kirjanpito toimivat.

Kaikki

aikahorisontit

Toimitusketju

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

teknologiasiirtymään.

Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologia-

siirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.

Keskipitkä-pitkä Oma toiminta,

asiakkaat

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Asiakkaan liiketoiminnan

epävarmuus ilmastosyistä

Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee ilmaston-

muutoksen kannalta riskialttiilla seuduilla.

Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen

asiakkuuden kokoon.

Keskipitkä-pitkä Asiakkaat

mahdollisuudet. Olennaiset riskit ja mahdol-

lisuudet on kuvattu alla olevissa taulukoissa

ESRS-standardikohtaisesti. Kaikki kaksinker-

taisen olennaisuuden analyysissä merkittä-

väksi määritellyt mahdollisuudet liittyvät

ilmastonmuutokseen, kun taas riskejä on

tunnistettu olennaiseksi ilmastonmuutok-

seen, kiertotalouteen, omaan työvoimaan

ja hyviin hallintotapoihin liittyen.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Fyysiset riskit

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat

sähkö- ja tietoliikennekatkot

Sähkö- ja tietoliikennekatkojen seurauksena

tuotanto seisahtuu ja muun organisaation

työ häiriintyy. Seurauksena voi olla myös

konerikkoja ja pieniä määriä materiaalihukkaa.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Helleaallot ja pysyvä lämpötilan

nousu

Jäähdytystarpeen lisääntyminen tuotannossa,

prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden

valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita.

Tuotteiden lämmönkestävyys/jäähdytystarve

kasvavat.

Kaikki

aikahorisontit

Oma toiminta

Energia Lisääntyvä energiankulutus muuttuvien

sääolosuhteiden vuoksi

Jäähdytys- tai lämmitystarpeen lisääntyminen

tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa.

Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja

olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/

jäähdytystarve kasvavat.

Keskipitkä-pitkä Oma toiminta ja

toimitusketju

Kiertotalous E5

Resurssien

sisäänvirtaus,

mukaan lukien

resurssien käyttö

Geopoliittiset uhat: esimerkiksi Kiina-

Taiwan-konﬂiktin eskaloituminen ja

komponenttien (erityisesti

puolijohteiden) toimitushäiriöt

Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin

ympäristöystävällisten materiaalien

saatavuushaasteisiin.

Keskipitkä Toimitusketju

Oma työvoima S1

Työolot Avaintyöntekijöiden menetys

työ- ja yksityiselämän tasapainon

heikkenemisen vuoksi

Henkilöstöön liittyvien kustannussäästöjen

vuoksi on suuri riski, että työ- ja yksityiselämän

tasapaino heikkenee ja Teleste menettää

avainhenkilöitään.

Keskipitkä Oma toiminta

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaisiksi

määritellyt riskit analysoitiin tarkemmin ytiin

resilienssianalyysitarkastelussa. Samassa

yhteydessä riskit ryhmiteltiin laajemmiksi

kokonaisuuksiksi ymmärrettävyyden paran-

tamiseksi. Resilienssianalyysin tulokset on

kuvattu tarkemmin ilmastonmuutosta kä-

sittelevässä osiossa E1. Ilmastonmuutok-

sen aiheuttama epävarmuus -riski sisältää

olennaisuusanalyysin yhteydessä tunniste-

tut riskit liittyen geopoliittisiin uhkiin sekä

kauppapoliittisten syiden, kuten tuotannon

kotiuttamisen, aiheuttamat riskit. Samassa

yhteydessä todettiin, että esimerkiksi va-

luuttakurssien volatiliteetin yhteys ilmaston-

muutokseen on varsin heikko ja se päätettiin

jättää pois ilmastonmuutokseen liittyvistä

riskeistä. Samoin meneteltiin oman henkilös-

tön matkustamiseen liittyvien riskien osalta.

Ne päätettiin jättää pois riskilistalta, koska

niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ei pys-

tytty perustelemaan selkeästi. Olennaisana-

lyysissa yhdeksi ilmastoriskiksi tunnistettiin

tiettyjen liiketoiminta-alueiden katoaminen

ilmastonmuutoksesta johtuvan epävarmuu

den vuoksi. Tämä riski on kuvattu taulukossa

paremmin kuvaavalla termillä “ilmastonmuu-

toksen vaikutukset teknologiasiirtymään”.

Monien riskien osalta vaikutukset Telesten

liiketoimintaan sekä toimenpiteet riskiin va-

rautumiseksi ovat käytännössä varsin saman-

kaltaisia. Sääntelyn lisääntyminen ja kan-

sainvälisten kauppasopimusten muutokset,

sekä tulleihin ja vienti- ja tuontirajoitusten

muutoksiin liittyvät riskit on huomioitu osana

”lisääntyvä regulaatio” -riskiä. Kauppapoliit-

tiset syyt puolestaan on huomioitu osana

”ilmastonmuutoksen aiheuttama yhteiskun-

nallinen epävarmuus” -riskiä.

ESRS2, SBM-3, 48a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutuk-

set on arvioitu tapahtuvaksi aikavälillä 1-5

vuotta.

Riskien aikahorisontti on kuvattu

yllä olevassa taulukossa.

Taulukossa 3 on kuvattu ilmastonmuutok-

seen liittyvät fyysiset sekä siirtymämahdol-

lisuudet. Energiaan ja verkkoteknologioiden

energiankulutukseen liittyvät mahdollisuu-

det yhdistettiin yhdeksi hieman laajemmaksi

kokonaisuudeksi. Kuten riskiosiossa, myös

mahdollisuuksien osalta valuuttakurssien

muutoksiin liittyvän mahdollisuuden yhteys

ilmastonmuutokseen on varsin heikko ja se

päätettiin jättää pois myös ilmastonmuu-

tokseen liittyvistä mahdollisuuksista. Olen-

naisia mahdollisuuksia ei tunnistettu muista

ESRS-aihealueista.

Olennaiset kestävyysvaikutukset ja riskit

on suurilta osin huomioitu yhtiön vastuul-

lisuustyössä, strategian taustatekijöissä,

liiketoimintamallissa ja päätöksenteossa.

Kestävyystyön kehitys on jatkuvaa ja eri-

tyisesti kestävyyteen liittyvien mahdol-

lisuuksien hallintaan kiinnitetään jatkossa

enemmän huomiota. Telestellä ei ole mer-

kittävä vastuullisuuteen vaikuttavia riskejä,

jotka tällä hetkellä vaikuttaisivat seuraavaan

vuotuiseen taloudelliseen raportointiin.

Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuu-

det huomioidaan riskien ja mahdollisuuksien

hallintaprossin kehittämistyössä. Telesten

strategia ja liiketoimintamalli muokkautu-

vat tarvittaessa riskien mitigoimiseksi ja

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riskien

ja mahdollisuuksien hallintaprosessi antaa

syötettä strategiatyöhön.

Strategian ja liiketoimintamallin resi-

lienssiä yllä kuvattujen ilmastoon liittyvien

riskien osalta on analysoitu ilmastoresiliens-

Taulukko 3 Olennaiset mahdollisuudet

Aihe Mahdollisuuden kuvaus Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun Mahdollisuuden

tyyppi

Kohta

arvoketjussa

Ilmastonmuutos (E1)

Ilmaston-

muutokseen

sopeutuminen

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien

muutosten luomat liiketoiminta-

mahdollisuudet

Esim. myrskyissä vaurioituneiden laitteiden

korvaaminen, enemmän huoltoa tai etähuoltoa,

energiatehokkaat laitteet. Laitteet äärimmäisiin

sääolosuhteisiin.

Fyysinen Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

liittyvät liiketoimintamahdollisuudet

Kiristyvä lainsäädäntö voi lisätä liiketoiminta-

mahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen

ja älykkäiden verkkoratkaisuiden parissa.

Siirtymä Oma toiminta

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Täysin uusien liiketoiminta-alueiden

syntyminen transitiossa kohti

ilmastokestävämpää tulevaisuutta

Vihreä siirtymä voi luoda odottamattomia

tarpeita kehittää uusia tuotteita tai sovelluksia,

joita Telesten teknologia ja innovaatio-

osaaminen tukevat.

Siirtymä Koko arvoketju

Ilmaston-

muutokseen

hillintä

Ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden

tuoma mainehyöty ja kilpailuetu

Telesten tavoitteena on olla alan johtava ESG-

toimija. Oman toiminnan lisäksi myös toimittajien

innovaatiot voivat luoda kilpailuetua tai

mainehyötyä laajemmille sidosryhmille, parantaen

myös yritysimagoa ja työnantajamielikuvaa.

Siirtymä Oma toiminta

Energia Energiatehokkaiden tuotteiden

kysynnän kasvu

Sähkön saatavuushaasteet ja sähkönsäästö-

tavoitteet voivat johtaa energiatehokkaiden

tuotteiden kysynnän kasvuun ja energiansäästö-

ominaisuuksien arvostuksen nousuun.

Siirtymä Oma toiminta

ESRS2, SBM-3, 48ciii

ESRS2, SMB-3, 48a

ESRS2, SMB-3, 48b, d, f

sianalyysin yhteydessä. Analyysin tulokset

on kuvattu taulukossa 4. resilienssianalyysi.

Analyysin perusteella Telesten strategiset

toimenpiteet, teknologinen innovointikyky,

vahva oma tuotekehitys, valmistusosaa-

minen sekä yhteistyö toimittajien kanssa

lisäävät resilienssiä ilmastonmuutoksen ai-

heuttamien riskien osalta. Muiden riskien, vai-

kutusten ja mahdollisuuksien osalta yhtiö ei

ole tehnyt yksityiskohtaista analyysiä. Yhtiö

ei tunnistanut erillisiä, olennaisiin riskeihin ja

mahdollisuuksien liittyviä merkittäviä talou-

dellisia vaikutuksia raportointikaudella. Yhtiö

ei ole tehnyt taloudellisia ennusteita, joissa

yksittäisen riskin vaikutus olisi merkittävä

seuraavalla raportointikaudella.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

KUVAUS OLENNAISTEN

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA

ARVIOINTIPROSESSEISTA (IRO-1)

Telestellä on konserninlaajuinen vakiintunut

ja säännöllisesti toistettava riskienhallinta-

prosessi, jota ESRS-standardin vaatimus-

ten mukainen kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysi täydentää. Kestävyystyötä ohjaa-

vien teemojen ja vaikutusten arviointiin on

hyödynnetty kestävyyden kaksinkertaisen

olennaisuusuuden analyysia.

Vuoden 2024 aikana Teleste teki olen-

naisuusanalyysin, jonka perusteella arvioitiin

keskeisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuk-

sia, jotka liittyvät yrityksen liiketoimintaan

erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Ta-

voitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla

merkitystä yrityksen strategian toteutumi-

selle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä sa-

malla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien

vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Yhtiön vakiintunut riskienhallintaprosessi

keskittyy ensisijaisesti tunnistamaan ja ar-

vioimaan riskejä, uhkia ja mahdollisuuksia,

joilla on merkitystä yhtiön strategian toteut-

tamiselle tai arvon säilyttämiselle. Kaksinker-

taisen olennaisuuden analyysin tuoma lisä

vakiintuneeseen riskienhallintaprosessiin on

yhtiön vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön

sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Olennaisten vaikutusten määritystyö

aloitettiin tausta-analyysillä. Sen tarkoituk-

sena oli tuottaa pitkä lista Telesten konteks-

tissa mahdollisista vaikutuksista ihmisiin ja

ympäristöön. Tausta-analyysissä huomio-

tiin Telesten liiketoimintatavoitteet, arvot,

toimialalle olennaiset vaikutukset ja rapor-

tointivaatimukset. Pitkä vaikutuslista sisälsi

yhteensä 125 vaikutusta, jotka ryhmiteltiin

21 ESG-teemaan (lyhyt lista) olennaisuuden

määrittämisen helpottamiseksi.

Seuraavassa vaiheessa päätettiin ana-

lyysiin mukaan otettavat sidosryhmät. Olen-

naisuusanalyysissä merkittävimmiksi sidos-

ryhmiksi määriteltiin toimittajat, asiakkaat,

omistajat ja sijoittajat sekä oma henkilöstö.

Koska yhtiön hallitus sisältää myös omistajia,

edusti hallitus olennaisuusanalyysissä sijoit-

tajien ja omistajien näkökulmaa.

Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ase-

tettiin tärkeysjärjestykseen skaalalla 1-5

sekä sidosryhmien edustajien että teleste-

läisten toimesta. Näin saatiin vaikutuksen

merkittävyys. Lisäksi vaikutuksen olennai-

suuden kokonaisarvosanaan vaikuttivat

laajuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5, peruut-

tamattomuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5,

sekä todennäköisyys, jota arvioitiin skaalalla

0-1, jossa 1=100%.

Vaikutus katsottiin olennaiseksi joko

näiden neljän kohdan yhteenlasketun koko-

naispistemäärän tai korkean merkittävyyden

perusteella. Olennaisuuden raja-arvoksi mää-

riteltiin kokonaispistemäärän osalta 3. Lisäk-

si olennaisiksi määriteltiin myös vaikutukset,

joiden merkittävyys oli 4 tai korkeampi.

Olennaisten vaikutusten arvioinnin yh-

teydessä vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön

pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laa-

jasti osallistamalla arviointiin eri sidosryhmiä.

Pitkän vaikutuslistan tausta-analyysissä

pyrittiin huomioimaan koko toimialan vaiku-

tukset. Arvoketjun näkökulma huomioitiin

osallistamalla prosessiin sekä toimittajia

että asiakkaita. Sidosryhmien näkökulma

huomioitiin haastattelemalla sidosryhmien

edustajia. Oma henkilöstö osallistui laajasti

olennaisuusanalyysiin. Ulkoisten sidosryhmi-

en edustajat arvioivat vaikutusten olennai-

suutta. Olennaisuusanalyysissä käytettiin

apuna ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vaikutusten olennaisuutta arvioitiin

vaikutusten merkittävyyden, laajuuden, pe-

ruuttamattomuuden ja todennäköisyyden

perusteella. Kielteisten vaikutusten osalta

arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen

peruuttamaton luonne; mikäli vaikutus ko-

konaisarvo ei ylittänyt olennaisuuden kyn-

nysarvoa, mutta sen peruuttamaton luon-

ne oli arvioitu korkeaksi, määriteltiin se silti

olennaiseksi. Vaikutukset jaoteltiin todelli-

siin vaikutuksiin ja mahdollisiin vaikutuksiin.

Mahdollisille vaikutuksille määriteltiin myös

todennäköisyys. Prosessin yhteydessä ei

erikseen tunnistettu tai huomioitu erityisiä

toimintoja tai liiketoimintasuhteita, joihin liit

tyy kasvanut riski haitallisille vaikutuksille.

Kaikki olennaisuusrajan ylittävät todelliset

ja mahdolliset vaikutukset ovat olennaisia.

Myös olennaisten riskien ja mahdollisuuk-

sien arviointi aloitettiin laatimalla pitkä lista

mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja

mahdollisuuksia. Riskien- ja mahdollisuuksien

hallintaan liittyvä kehitystyö on kesken kon-

sernitasolla. Kestävyysriskit- ja mahdollisuu-

det huomioidaan osana kehitystyötä. Lista

laadittiin Telesten riskianalyysin perusteella

ja sitä täydennettiin mahdollisuuksilla sekä

muilla riskeillä työpajassa. Lista sisälsi yh-

teensä 150 riskiä ja mahdollisuutta, jotka

kattoivat kaikki 10 ESRS-standardia ja joi-

takin yrityskohtaisia aihealueita.

Riskien ja mahdollisuuksien suuruus ja

todennäköisyys arvioitiin projektipäälliköiden

toimesta. Arviointi sisälsi seuraavat näkö

kulmat: suuruus: Vaikutus yrityksen kehityk-

seen, taloudelliseen asemaan, taloudelliseen

suorituskykyyn, kassavirtoihin, rahoituksen

saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä,

keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Suuruus

arvioitiin miljoonina euroina. Todennäköisyys:

Kuinka todennäköistä on, että riski tai mah-

dollisuus toteutuu. Todennäköisyys arvioitiin

skaalalla 0-1, missä 1=100 % todennäköisyys

toteutumiselle.

Riskien ja mahdollisuuksien analyysin

pohjana käytettiin samoja taustamateriaa-

leja kuin vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi

ilmastoriskien osalta vaikutusten ja riskien ja

mahdollisuuksien välinen yhteys on selkeä.

Raportointiprosessin yhteydessä tunnistet-

tiin, että tiettyjen näkökohtien osalta yhteyt-

tä pitäisi jatkossa täsmentää.

Riski tai mahdollisuus katsottiin olennai-

seksi, mikäli sen suuruus on yli 1,5 miljoonaa

euroa tai vaikutuksen ja todennäköisyyden

yhteispistemäärä oli 1 tai enemmän (asteikol-

la 0-3). Analyysissä ei tunnistettu olennaisia

riskejä tai mahdollisuuksia, joilla ei olisi mah-

dollisia taloudellisia vaikutuksia.

Olennaisuusanalyysissa keskityttiin arvi-

oimaan erityisesti vastuullisuuteen liittyviä

riskejä. Osittain rajanveto vastuullisuus- ja

muiden riskien välillä oli haastavaa. Riskien

tarkemman analysoinnin yhteydessä kävi

ilmi, että esimerkiksi olennaiseksi määritel-

lyn riskin, valuuttakurssien muutos, yhteyttä

ilmastonmuutokseen oli vaikea perustella.

Nämä haasteet ja niihin perustuvat muu-

tokset on esitetty tarkemmin vaikutuksis-

ta, riskeistä ja mahdollisuuksista kertovien

ESRS2, IRO-1, 53a

ESRS2, IRO-1, 53b, bi-iv

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

taulukoiden yhteydessä. Raportoinnin yh-

teydessä myös havaittiin, että vaikutusten

yhteyttä riskeihin ja mahdollisuuksien olisi

hyvä huomioida tarkemmin. Koska kestävyys-

raportoinnin perustana oleva kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysi tehtiin erillisenä pro-

sessina, eivät sen tulokset ole täysin ver-

tailukelpoiset yhtiön aiempiin arviointeihin

liittyen. Yhtiö pitää kestävyysriskejä saman-

arvoisina kuin muita riskejä, mutta vuoden

2024 raportoinnin osalta eri analyysien tu-

losten huono vertailtavuus ei mahdollistanut

samanlaista prosessia kaikkien yhtiön riskien

huomioimiselle taloudellisessa ja kestävyys-

raportoinnissa. Tämä pyritään huomioimaan

riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessin

kehitystyössä.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-

lisuudet analysoitiin ulkopuolisen asiantun-

tijan vetämässä työpajassa, johon osallistui

Telesten olennaisuusanalyysiprojektiryhmän

jäseniä. Projektiryhmään kuului myös Teles-

ten johtoryhmän jäseniä. Työpajassa mää-

riteltiin myös olennaisuuden kynnysarvot.

Olennaisuusanalyysin loppuraportti ja olen-

naiset kestävyysnäkökulmat hyväksyttiin

myös yhtiön hallituksessa.

Telesten konsernitason riskienhallinta-

prosessi eroaa kaksinkertaisen olennaisuu-

den analyysissä käytetystä prosessista.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä

olennaisiksi määritellyt riskit ovat osittain

mukana konsernin riskirekisterissä. Konsernin

riskirekisteri sisältää nykyisessä muodossaan

ainoastaan riskit. Vaikutuksia, joihin riskit liit-

tyvät ei ole erikseen listattu. Mahdollisuuksia

käsitellään erikseen.

Telesten konsernitason riskien ja mah-

dollisuuksien hallintaprosessi on kehitystyön

alla. Yhtiö pitää kestävyyteen liittyviä ris-

kejään samanarvoisina kuin muita riskejä ja

huomioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet osana riskien ja mahdollisuuk-

sien arviointiprosessin kehitystyöstä. Kehi-

tystarvetta on identiﬁoitu erityisesti mah-

dollisuuksien hallinnan osalta. Kehitystyön

tavoitteena on huomioida mahdollisuudet,

mukaan lukien kestävyyteen liittyvät mah-

dollisuudet entistä systemaattisemmin.

Olennaisuusanalyysin pohjana toimii taus-

ta-analyysi. Siinä huomiotiin Telesten liiketoi-

mintatavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset

vaikutukset ja raportointivaatimukset. Ris-

kien ja mahdollisuuksien taustamateriaalina

käytettiin lisäksi mm. ilmastoriskianalyysiä.

Merkittävien (materiaalisten vaikutusten

perusteella tunnistettiin raportointivaatimuk-

set, jotka Telesten kestävyysraportti tulee

kattaa. Telestelle relevantit aihekohtaiset

raportointistandardit ovat

1. ESRS E1, ilmaston muutos

2. ESRS E5, resurssien käyttö

ja kiertotalous

3. ESRS S1, oma työvoima

4. ESRS G1, hallintotapa ja

yrityskulttuuri

Lisäksi Telesten kestävyysstrategiaa

ja tavoitteita kuvataan standardin ESRS 2

mukaisesti.

Raportoitavat näkökohdat määriteltiin

osana kaksinkertaisen olennaisuuden analyy-

si -projektia. ESRS standardien vaatimukset

huomioitiin jo olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien määrittelyn yhteydessä.

Raportoitavat standardit määriteltiin kaksin-

kertaisen olennaisuuden huomioivan olen-

naisanalyysissa määritettyjen näkökohtien

perusteella.

Olennaisuusanalyysiprosessin taus-

ta-analyysissa pyrittiin huomioimaan kat-

tavasti Telesten kontekstissa mahdolliset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Myös

pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luon-

nonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuu-

teen ja ekosysteemeihin liittyvät näkökohdat

olivat edustettuina olennaisuusanalyysin 21

ESG-teemaa sisältävällä lyhyellä listalla, josta

sidosryhmien edustajat määrittivät Telestelle

olennaisimmat teemat. Telesten omaan toi-

mintaan liittyviä ympäristön pilaantumiseen

ja veden käyttöön sekä jätevesiin liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia halli-

taan osana konsernin ympäristöjärjestelmää.

Teleste on arvioinut ylätasolla todellisia ja

mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen

ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia

omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa hyö-

dyntäen Key Biodiverisity areas -mittaristoa.

Arvoketjulle ei ole tehty erillistä arviointia.

Key biodiversity areas-mittariston mukaan

Telesten toimipaikat eivät sijaitse biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla

tai niiden läheisyydessä. Telesten tuotanto-

laitokset tai toimistot eivät ole ympäristölu-

van varaisia ja tuotantolaitosten tai muiden

toimipisteiden osalta ei ole todettu, että on

tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoi-

suuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Olennaisuusanalyysin lisäksi ei ole jär-

jestetty erillisiä sidosryhmien tai mahdollis-

ten vaikutusten alaisina olevien yhteisöjen

kuulemisia.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosessista (E1.

IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmas-

tonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia olennaisuusanalyysissä

2024. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

todettiin olennaiseksi vaikutukseksi. Olennai-

suusanalyysistä kerrotaan tarkemmin tämän

osion alkupuolella.

Jo tätä aiemmin, Teleste on tunnista-

nut ja arvioinut ilmastonmuutoksen riskejä

ja mahdollisuuksia ilmastoriskianalyysissa

2023. Ilmastoriskianalyysin yhteydessä

pyrittiin systemaattisesti tunnistamaan

ilmastonmuutokseen liittyvät mahdolliset

riskit ja liiketoimintamahdollisuudet. Näis-

tä määritettiin yhtiön toiminnan kannalta

merkittävimmät. Nämä tunnistetut riskit ja

mahdollisuudet toimivat syötteenä kaksin-

kertaisen olennaisuuden arvioinnissa 2024,

jolloin huomioitiin laajemmin riskit myös si-

dosryhmäsuhteiden näkökulmasta. Arviointi

kattoi ilmastonmuutokseen liittyvien fyy-

sisten ja siirtymäriskien tunnistamisen sekä

riskin voimakkuuden ja todennäköisyyden

arvioinnin.

Yritys hyödynsi TCFD-suosituksia ja

IPCC:n skenaarioita arvioidessaan omaisuu-

tensa ja toimintojensa ilmastoriskialttiutta.

Arviointi kattoi merkittävimmät toimitilat ja

toiminnot.

Riskien arvioinnissa käytettiin

kahta skenaariota: ensimmäisessä oletetaan

maailmanlaajuisen lämpötilan nousevan 1,5–

2 asteella ja toisessa yli 4 asteella vuoteen

2100 mennessä (pohjana RCP 2.6 ja IPCC

2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022

SSP5-8.5).

ESRS2, IRO-1, 53c, ci-iii

ESRS2, IRO-15, 3d

ESRS2, IRO-1, 53e

ESRS2, IRO-1, 53f

ESRS2, IRO-1, 53g

ESRS2, IRO-1,56

ESRS2, IRO-1,59

ESRS2, IRO-1, Lisäys C,

E2 (11), E3 (8) ja E4 (17-19 )

E1, E1.IRO-1 20a, AR9

E1, E1.IRO-1 AR 11c

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Alle kahden asteen skenaariossa oletaan

kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien tuot-

teiden ja palveluiden kysynnän kasvavan ja

sääntelyn lisääntyvän edellyttäen esimerkiksi

tuotantoketjun läpinäkyvyyden kehittymis-

tä. Lisäksi tässä skenaariossa hiilitullien,

EU:ssa CBAM:in (Carbon border adjustment

mechanism) ja muun hiilen hinnoitteluun ja

päästökauppaan liittyvän sääntelyn on ar-

vioitu vaikuttavan liiketoimintaympäristöön.

Tässä alle 2 asteen skenaariossa pahimmilta

fyysisiltä riskeiltä vältyttäisiin ja alttius näi-

den riskien haittavaikutuksille on matalampi

Pohjois-Euroopassa kuin muualla. Fyysiset

riskit, kuten myrskyt ja tornadot sekä tulvat

ja metsäpalot kuitenkin lisääntyvät. Maan-

tieteellisten alueiden määrä, jolla asuminen

ja työolot käyvät mahdottomiksi tai tuotta-

vuus laskee lämpötilan vuoksi merkittävästi,

on kuitenkin vähäinen tässä alle 2 asteen

skenaariossa.

Yli 4 asteen skenaariossa oletetaan liike-

toimintaympäristön muuttuvan vaikeammin

ennakoitavaksi tai epästabiiliksi. Teknologioi-

den osalta sopeutumisen oletetaan vaativan

investointeja sekä sopeutumista edistävien

tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Mark-

kinariskit ja saatavuusongelmat perushyö-

dykkeissä ja raaka-aineissa ovat mahdollisia.

Lisäksi tässä skenaariossa rauhan ja vapaan

liikkuvuuden menettäminen ovat mahdollisia,

samoin ilmastopakolaisaallot. Fyysiset riskit

lisääntyvät ja voivat aiheuttaa paitsi suora-

naista haittaa omaisuudelle ja ihmisille, myös

epäsuoria menetyksiä esimerkiksi rahtien ja

hankinnan häiriintyessä, liiketoiminnan kes-

keytymisiä, korjauskuluja ja sopeutumisen

edellyttämiä kustannuksia. Joillain mante-

reilla muutokset voivat aiheuttaa hengen,

terveyden tai tuottavuuden menetyksiä.

1,5–2 asteen skenaario on erityisen hyö-

dyllinen siirtymäriskien tunnistamisessa ja

arvioinnissa, kun taas fyysisten riskien osal-

ta yli 4 asteen skenaario tarjoaa paremman

pohjan.

Arvioinnissa otettiin huomioon ilmaston-

muutoksen mahdolliset fyysiset sekä siir-

tymävaikutukset Telesten markkina-alueilla

sekä toimittajiin ja asiakkaisiin kohdistuvat

vaikutukset arvoketjussa lähellä Telesteä.

Skenaarioanalyysissa huomioitiin Telesten

tuotantolaitosten sijainti erityisesti fyysisten

ilmastoriskien todennäköisten vaikutusten

osalta. Analyysissä huomioitiin myös mer-

kittävien asiakkaiden ja toimittajien maan-

tieteellinen sijainti esimerkiksi mahdollisen

merenpinnan nousun aiheuttaman riskin

arvioimiseksi.

Riskejä tunnistettiin lyhyellä, keskipitkällä

ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoriskien arviointi

kattaa arvion siitä, millaisille ilmastonmuu-

toksen aiheuttamille uhille Telesten omaisuus

ja liiketoiminta voisivat altistua lyhyessä, kes-

kipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa.

Aika-

horisontti määritettiin seuraavasti: lyhyessä

aikahorisontissa riskin arvioitiin realisoituvan

vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuo-

teen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen

2050 mennessä.

Samoja periaatteita käy-

tettiin myös siirtymäriskien tunnistamisessa

ja altistumisen arvioinnissa.

Fyysisten riskien ja vaarojen arviointi kat-

taa äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan nou-

sun sekä pitkäaikaiset ilmastonmuutoksen

vaikutukset. Lyhyellä aikavälillä huomioitiin

sääilmiöiden äkilliset vaikutuksien tuomat

vaarat, kuten tulvat ja myrskyt, kun taas

pitkällä aikavälillä tarkasteltiin pysyviä muu-

toksia ja vaaroja, kuten merenpinnan nousua

sekä pysyvää lämpötilan nousua. Siirtymäris-

kien osalta on huomioitu esimerkiksi kiristy-

vän regulaation vaikutukset yrityksen kilpai-

lukykyyn. Skenaarioihin pohjautuva analyysi

tarjoaa pohjan riskien priorisoinnille ja sopeu-

tumisstrategioiden suunnittelulle.

Skenaa-

rioiden käyttö varmistaa, että arviointi kattaa

riskit mahdollisissa vakavissa kehityskuluissa,

mikä tukee strategista päätöksentekoa ja

sopeutumistoimenpiteiden suunnittelua.

Riskien arviointiin osallistettiin asiantuntijoi-

ta eri puolilta organisaatiota. Teleste katsoo

siten, että käytetyt skenaariot kattavat sen

todennäköiset riskit ja epävarmuustekijät.

I lmastoriskit ovat osa talousjohtajan hallin-

noimaa riskientarkasteluprosessia.

Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien ana-

lyysissa arvioitiin vaikutusta liiketoimintaan

lmastonmuutokseen liittyville vaaroille,

siirtymätapahtumille tai fyysisille riskeille.

Vaikutusta strategiaan ja liiketoimintaan

tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin resiliens-

sianalyysin yhteydessä. Ilmastoriskeistä

sekä niiden hallinnasta on kerrottu tarkem-

min osiossa E1 Ilmastonmuutos, taulukossa

resilienssianalyysi.

Telesten liiketoiminta tukee vihreää siirty-

mää, koska se muuan muassa edistää julkisen

liikenteen käyttöä sekä tarjoaa energiate-

hokkaita verkkoratkaisuja. Omaisuuksia tai

liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät ole

yhteensopivia ilmastoneutraalin talouden

tavoitteiden kanssa tai vaativat merkittä-

viä toimenpiteitä yhteensopivuuden takaa-

miseksi ei ole tunnistettu. Osa Telesten lii-

ketoiminnasta edistää EU-taksonomiassa

määriteltyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä

ympäristötavoitteita. Nämä liiketoiminnat on

esitetty tarkemmin kappaleessa: Asetuksen

(EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8

artiklan mukaiset tiedot.

YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ

HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN

TIEDONANTOVAATIMUKSET (IRO-2)

Taulukko sisältää kaikki olennaisiksi määri-

tellyt standardit, ESRS 2, E1, E5, S1 ja G1.

E1, E1.IRO-1 AR 13c

E1, E1.IRO-1 AR 11d

E1, E1.IRO-1 20b, E1.IRO-1 20c

E1, E1.IRO1 AR 11a,

E1.IRO-1 AR 12a

E1, E1.IRO-1 AR 11b

E1, E1.IRO-1 a

E1, E1.IRO-1 21,

E1.IRO-1 21

E1, E1.IRO-1 AR 11d,

E1.IRO-1 AR 12c

E1, E1.IRO-1 AR 13b

E1, E1.IRO-1 AR 15

E1, E1.SBM-3 19c

E1, E1.IRO-1 AR 12d

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Sisältöindeksi

Monialaiset standardit -ESRS2 “Yleiset tiedot”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysaiheet

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV- 2)

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelyihin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

(GOV-4)

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyys-

raportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin

osalta (GOV-5)

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(SBM-3)

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS

standardien tiedonantovaatimukset

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Ympäristötiedot- ESRS E1 “ilmastonmuutos“

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelyihin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Siirtymäsuunnitelma (E1-1)

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät riskit

ja niiden hallinta

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (E1 SBM-3)

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet (E1-2)

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit

Toimenpiteet (E1-3)

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät tavoitteet

Mittarit ja tavoitteet (E1-4)

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto-

päästöt ja kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6) Käytetty

siirtymäsäännöstä scope 3 päästöjen osalta

E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten

ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

Käytetty siirtymäsäännöstä

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ESRS E5 “Resurssien käyttö ja kiertotalous”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS2, IRO Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi (E5.IRO-1)

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet (E5-1)

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet

ja resurssit

Toimenpiteet (E5-2)

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Mittarit ja tavoitteet (E5-3)

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien

resurssien käyttö (E5-4)

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Yhteiskunnalliset tiedot – ESRS S1 “Oma työvoima”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2, SBM-2)

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (ESRS 2, SBM-3)

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien

työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus (S1-4)

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden omi-naisuudet (S1-6)

S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuusmittarit (S1-9)

S1-10 Riittävä palkka Riittävä palkka (S1-10)

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Käytetty siirtymäsäännöstä

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot) (S1-16)

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus-

vaikutukset (S1-17)

Hallintotapatiedot – ESRS G1 “Liiketoiminnan harjoittaminen”

Standardi-osio Tiedonantovaatimus Osio raportilla

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Vieressä oleva taulukko käsittää

muista EU-lainsäädännöstä johdetut

tietopisteet, jotka on lueteltu ESRS 2:n

liitteessä B. Se osoittaa, mitkä data-

pisteet löytyvät raportistamme sekä

tietojen sijainnin raportilla.

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21

kohdan d alakohta

x x Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli (GOV-1)

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

x Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

rooli (GOV-1)

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence

-prosessista 30 kohta

x Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista (GOV-4)

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

x x x N/A

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

x x N/A

ESRS 2 SBM-1Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään

toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

x x N/A

ESRS 2 SBM-1Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

x N/A

ESRS E1-1Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 menness 14 kohta

x N/A

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen

ulkopuolelle suljetut yritykset16 kohdan g alakohta

x x N/A

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet x x Mittarit ja tavoitteet (E1-4)

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

37 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

x Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä (E1-5)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope

3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

x x Käytetty siirtymäsäännöstä

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

53–55 kohta

x x x Käytetty siirtymäsäännöstä

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

56 kohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville

fyysisille riskeille 66 kohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen

fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66

kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo

eriteltynä energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

x Epäolennainen

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

x Epäolennainen

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta x Epäolennainen

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta

x Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta x N/A

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta x N/A

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta x N/A

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

x Epäolennainen

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

x Epäolennainen

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

x Epäolennainen

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta x Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät

ulosvirtaukset (E5-5)

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 x Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät

ulosvirtaukset (E5-5)

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f

alakohta

x N/A

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14

kohdan g alakohta

x N/A

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat

due diligence -käytännöt 21 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja

toimenpiteet 22 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

x Omaan työvoimaan liittyvät

toimintaperiaatteet (S1-1)

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32

kohdan c alakohta

x Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat omille

työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S1-3)

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c

alakohta

x x Epäolennainen

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen

päivien määrä 88 kohdan e alakohta

x Epäolennainen

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

97 kohdan a alakohta

x x Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka 97 kohdan b alakohta

x Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta x Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

x x Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

x N/A

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta x Epäolennainen

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

x Epäolennainen

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 19 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat

due diligence -käytännöt 19 kohta

x Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Sijainti raportilla tai

epäolennainen

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

36 kohta

x Epäolennainen

ESRS S3-1Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta x Epäolennainen

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 36 kohta

x Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet kohta 16

x Epäolennainen

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

x x Epäolennainen

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset 35 kohta

x Epäolennainen

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien

yleissopimus 10 kohdan b alakohta

x Epäolennainen

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan

d alakohta

x Epäolennainen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

x x Epäolennainen

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

x Epäolennainen

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

2. Ympäristötiedot

ASETUKSEN (EU) 2020/852

(LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS)

8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella

2020/852 rahoitusmarkkinoille vuoden 2022

alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka

listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestä-

viä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestel-

män tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin

investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU

kykenee saavuttamaan itselleen asettamat

kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä

ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri

liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet

ovat: (1) ilmastonmuutoksen hillintä, (2) ilmas-

tonmuutokseen sopeutuminen, (3) vesivarat ja

merten luonnonvarat, (4) kiertotalouteen siirty-

minen, (5) ympäristön pilaantuminen, sekä (6)

biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Tekniset arviointikriteerit määrittelevät,

edistääkö toiminta olennaisesti kyseisten

ympäristötavoitteiden saavuttamista, jol-

loin toiminta voidaan määritellä kestäväksi.

Teknisten arviointikriteerien lisäksi on varmis-

tettava, että toiminta ei aiheuta merkittävää

haittaa millekään muulle viidelle ympäristö-

tavoitteelle, ja että toiminta on YK:n yrityk-

siä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaista.

Raportointivelvollisuuteen sisältyy takso-

nomiakelpoisen ja -mukaisen liikevaihdon,

pääomamenojen (Capex) tai toimintameno

jen (Opex) prosenttiosuuden ilmoittaminen.

Taksonomiakelpoinen liiketoiminta

Telesten liiketoiminta on osittain EU:n luo-

kitusjärjestelmäasetuksen piirissä eli tak-

sonomiakelpoista. Telesten taloudellisista

toiminnoista osa kuuluu ilmastonmuutok-

sen hillintää koskevien teknisten arviointi-

kriteerien ja osa kiertotalouteen siirtymistä

koskevien arviointikriteerien piiriin. Ilmaston-

muutoksen hillintää koskeva toiminta liittyy

taksonomian Rautateiden henkilökaukoliiken-

nettä koskeviin alakohtiin 6.14 ”Rautatielii-

kenteen infrastruktuuri” ja 6.15 ”Vähähiilisen

tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollista-

va infrastruktuuri”. Osa Telesten Broadband

Networks yksikön liiketoiminnasta linkittyy

kiertotalouteen siirtymistä edistävin kritee-

ristöihin: informaatio ja viestintä, alakoh-

taan 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen

tarjoaminen. Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai

fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin

valmistukseen, kiistanalaisten aseiden tai

tupakkatuotteisiin liittyvää toimintaa.

Taksonomian raportointi

Teleste raportoi tilikaudelta 2024 takso-

nomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset

liiketoiminnot suhteessa kaikkiin kuuteen

ympäristötavoitteeseen. Liiketoiminnois-

ta raportoidaan osuudet liikevaihdosta,

pääomamenoista ja toimintakuluista.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian

mukaisten toimintojen arviointiprosessi

Teleste on arvioinut taksonomiakelpoisuutensa

ja -mukaisuutensa tilikaudelle 2024. Prosessiin

kuului taksonomiakelpoisten liiketoimintojen

tunnistaminen, kaikkien olennaisten toimin-

tojen teknisten arviointikriteerien (TSC) ja Ei

merkittävää haittaa -kriteerien arviointi kunkin

ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten

vähimmäissuojatoimien arviointi yritystasolla.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja

taksonomian mukainen osuus arvioitiin

liiketoiminnoittain.

Teleste on jo aiemmin raportoinut takso-

nomian mukaista ilmastonmuutoksen hil-

litsemistä edistävää liiketoimintaa. Tämä

taksonomian mukainen toiminta luokkien

6.14 ja 6.15 piirissä sisältää muun muassa

yhtiön joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen ja videovalvontaratkaisut

joukkoliikenteen sovelluksiin. Näiden toimin-

tojen osalta vain ulkoinen myynti on mukana

raportoidussa liikevaihdossa. Lisäksi osa

Telesten Broadband Networks liiketoiminnas-

ta on kiertotalouteen siirtymistä edistävien

kriteerien mukaan taksonomiakelpoista.

Raportointiperiaatteet

Liikevaihto

Teleste soveltaa liikevaihdon tunnusluvun las-

kennassa samoja IFRS-standardien mukaisia

laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konser-

nitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa

käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konser-

nitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Lii-

kevaihdon laatimisperiaatteet on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja tak

sonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoi-

minnoittain. Vain ulkoinen myynti on mukana

raportoidussa liikevaihdossa.

Pääomamenot ja toimintamenot

Osuus pääomamenoista ja osuus niistä toimin-

tamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta

kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin,

raportoidaan yritystasolla kustannuspaikka-

kohtaisesti välttäen päällekkäisen laskennan

tulosindikaattorien alla ja välillä. Näitä toimia

ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeet.

Yhtiö on tarkentanut taksonomiarapor-

toinnin määritelmiään tilikaudella 2024, jonka

johdosta raportilla esitettäviä vertailutietoja

on korjattu vastamaan tilikauden 2024 ra-

portoituja lukuja.

ESRS2, SBM-2 40d

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta,

vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

liikevaihdosta, vuosi

2023 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

CCM

6.14

48,5 37 % K E/S E/S E/S E/S E/S K KKKKKK 33 %M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

CCM

6.15

3,32 %KE/SE/SE/SE/SE/SKKKKKKK 3 %M

Ympäristön kannalta kestävistä

(luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

51,8 39 % 39 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K KKKKKK 36 %

Josta mahdollistavat toiminnat

51,8 39 % 39 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K KKKKKK 36 %M

Josta siirtymätoiminnat

-0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen

tarjoaminen

4.1

0,8 1 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei

ympäristön kannalta kestävistä (muista

kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

0,8 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

52,6 40 % 39 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 36 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

79,9 60 %

YHTEENSÄ

132,5 100 %

Taulukko 4 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista

tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Taulukko 5 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus pääomamenoista

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääoma-

menoista, vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

pääomamenoista,

vuosi 2023 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

CCM

6.14

1,423 %KE/SE/SE/SE/SE/SKKKKKKK 15 %M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

CCA

6.15

0,23 %KE/SE/SE/SE/SE/SKKKKKKK 6 %M

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

1,625 %25 %0 %0 %0 %0 %0 %KKKKKKK 21 %

Joista mahdollistavat toiminnat

1,6 25 %25 %0 %0 %0 %0 %0 %KKKKKKK 21 %M

Joista siirtymätoiminnat

0,0 0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei

ympäristön kannalta kestävien (muiden

kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2)

0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

1,6 25 % 25 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 21 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot

4,7 75 %

Yhteensä

6,3 100 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Taulukko 6 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palveluiden osuus toimintamenoista

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Signiﬁcantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääoma-

menoista, vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmä-

kelpoisten (A.2.) osuus

pääomamenoista,

vuosi 2023 (18)

Luokka mahdollistava

toiminta(19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

M€ % K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Joukkoliikenteen informaatioratkaisut

raideliikenteeseen

6.14 5,9 39 %KE/SE/SE/SE/SE/SKKKKKKK 38 %M

Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen

sovelluksiin

6.15 1,3 9 %KE/SE/SE/SE/SE/SKKKKKKK 7 %M

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

7,2 48 %48 %0 %0 %0 %0 %0 %KKKKKKK 45 %

Joista mahdollistavat toiminnat

7,2 48 %48 %0 %0 %0 %0 %0 %KKKKKKK 45 %M

Joista siirtymätoiminnat

0,0 0 % 0 % 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei

ympäristön kannalta kestävien (muiden

kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2)

0,0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

7,2 48 % 48 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 45 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot

8,0 52 %

Yhteensä

15,2 100 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän

jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja

turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai

toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ILMASTONMUUTOS ESRS E1

ILMASTONMUUTOKSEEN

SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT RISKIT

JA NIIDEN HALLINTA

E1, E1.SBM-3 18, E1.SBM-3 19c

Taulukko 7 Resilienssianalyysi

Riski Aikahorisontti Vaikutus Telesten liiketoimintaan* Toimenpiteet ja yhteys strategiaan Resilienssi

Siirtymäriskit

Ilmaston-

muutoksen

aiheuttama

yhteis-

kunnallinen

epävarmuus

kaikki aika-

horisontit

Geopoliittiset uhat voivat johtaa

merkittäviin saatavuusongelmiin.

Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa

vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten

kauppasopimusten muutokset voivat

heikentää Telesten kilpailukykyä.

- Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla.

Telesten GoWest-strategian tavoitteena on

vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.

- Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen.

- Vaihtoehtoisten komponenttien

etsiminen volyymituotteille.

- myös Vaihtoehtoisten valmistusmaiden tutkiminen.

Laajempi asiakas- ja

toimittajakunta

pienentävät riskiä kaikissa

aikahorisonteissa.

Resilienssi on

kohtuullisella tasolla.

Lisääntyvä

regulaatio

kaikki aika-

horisontit

Kansainvälisten kauppasopimusten

muutokset voivat heikentää Telesten

kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat

nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheut-

taa väliaikaisia saatavuusongelmia.

-Telesten kulttuurivision kulmakivinä ovat

innovatiivisuus, ilo ja kunnioitus. Teknologinen

innovointikyky sekä vahva oma tuotekehitys ja

valmistusosaaminen auttavat vastaamaan

muuttuvan regulaation tuomiin haasteisiin.

-Hyvät toimittajasuhteet, tuotekehitysyhteistyö

sekä vastuullisten toimittajien valinta

edesauttavat varautumista.

-Vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen alueille,

jotka tukevat regulaatioiden tarkoitusperää.

Teknologinen innovointi-

kyky, vahva oma tuote-

kehitys, valmistus-

osaaminen sekä yhteis-

työ toimittajien kanssa

lisäävät resilienssiä

kaikissa aika-

horisonteissa.

Kompo-

nenttien

saatavuus-

ongelmat tai

toimittajan

valmistuksen

loppuminen

kokonaan

kaikki aika-

horisontit

Suuri osa Telesten liikevaihdosta

tulee tuoteliiketoiminnasta,

joten Telesten tuotteet ovat alttiita

komponenttien saatavuushaasteille.

Komponenttimuutos voi edellyttää

uuden tyyppihyväksynnän.

Komponenttien saatavuushaasteet

voivat laskea kannattavuutta myös,

mikäli joudutaan hankkimaan

materiaaleja eri valuutassa kuin

valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.

-Riski on kattavasti huomioitu hankintastrategiassa

ja ohjeistuksissa.

-Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen

ja toimittajien puskurivarastot.

-Vaihtoehtoiset toimittajat.

- Vaihtoehtoiset komponentit volyymituotteille.

-Pitkäaikaisten toimittajasuhteiden lisäksi yhteistyö

luotettavien itsenäisten jakelijoiden kanssa.

- Omat puskurivarastot mahdollistavat tuotteiden

valmistuksen lyhyistä saatavuushaasteista huolimatta.

- Itsesuunnitellut tuotteet ja oma tuotanto lisäävät

ketteryyttä komponettimuutoksissa ja helpottavat

varaston hallintaa.

Toimenpiteet ja olemassa

olevat toimintatavat

pienentävät riskiä. Teleste

on resilienssi lyhyille

saatavuushaasteille.

Yleisesti resilienssi on

kohtuullisella tasolla.

Ilmaston-

muutoksen

vaikutukset

teknologia-

siirtymään.

keskipitkä-

pitkä

Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia

teknologiasiirtymän nopeuteen

vaikeuttaen ennakointia.

Strategian mukaisesti pyritään pysymään

markkinoilla kilpailukykyisin tuottein ja

seurataan tarkasti markkinan kehitystä.

Strategiset toimenpiteet

lisäävät resilienssiä

keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä, mutta ilmaston-

muutos luo tilanteeseen

epävarmuutta.

Asiakkaan

liiketoiminnan

epävarmuus

ilmastosyistä

keskipitkä-

pitkä

Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee

ilmastonmuutoksen kannalta

riskialttiilla seuduilla. Riskin

vaikutus on suoraan verrannollinen

asiakkuuden kokoon.

Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla.

Telesten GoWest-strategian tavoitteena on

vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.

Strategiset toimen-

piteet lisäävät

resilienssiä kaikissa

aikahorisonteissa.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Fyysiset riskit

Sään ääri-

ilmiöiden

aiheuttamat

sähkö- ja

tietoliikenne-

katkot

kaikki aika-

horisontit

Sähkö- ja tietoliikennekatkojen

seurauksena tuotanto seisahtuu ja

muun organisaation työ häiriintyy.

Seurauksena voi olla myös konerikkoja

ja pieniä määriä materiaalihukkaa.

Riski huomioitu osana omien kiinteistöjen

kunnossapito- ja teknisen puolen riskiarviointeja.

Toimittajilla omat varautumissuunnitelmat.

Kiinteistötekniset

varautumissuunnitelmat

auttavat varautumisessa,

mutta häiriöt silti

mahdollisia.

Helleaallot

ja pysyvä

lämpötilan

nousu

kaikki aika-

horisontit

Jäähdytystarpeen lisääntyminen

tuotannossa, prosesseissa ja

toimitiloissa. Tuotteiden valmistus

edellyttää stabiileja olosuhteita.

Tuotteiden lämmönkestävyys/

jäähdytystarve kasvavat.

-Kiinteistötekniikan kartoitukset ja riskiarvioinnit.

-Toimittajahallintaan liittyvät toimenpiteet ja

toimittajien omat varautumissuunnitelmat.

-Tuotteet suunniteltu kestämään haastavia olosuhteita.

Toimenpiteet lisäävät

resilienssiä.

*siirtymäriskejä tarkasteltu 1,5 asteen, fyysisiä 4 asteen lämpenemisskenaariossa

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

että siirtyminen vähähiilisempään ja ilmas-

tokestävämpään talouteen johtaa sään-

telyn kasvuun ja epästabiilimpaan liiketoi-

mintaympäristöön. Toinen oletus on, että

energiatehokkaiden ratkaisuiden ja stabiilien

verkkoyhteyksien tarve ja merkitys kasva-

vat. Resilienssianalyysin epävarmuustekijöitä

ovat sääntelyn ja markkinoiden muutokset,

teknologian kehityksen nopeus, ilmaston-

muutoksen vaikutusten ennakoimattomuus

sekä toimitusketjujen haavoittuvuudet.

Monien riskien osalta vaikutukset Te-

lesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet

riskiin varautumiseksi olivat käytännössä

varsin samankaltaisia. Resilienssianalyysi

toteutettiin yhteistyössä organisaation eri

asiantuntijoiden kanssa monipuolisen ja kat-

tavan näkemyksen takaamiseksi. Analyysissä

hyödynnettiin ilmastoriski- ja olennaisuusa-

nalyysin yhteydessä määritettyjä arvioita

riskin taloudellisista vaikutuksista. Prosessi

alkoi tunnistamalla kunkin riskin potentiaali-

set vaikutukset Telesten liiketoimintaan eri

aikahorisonteissa (pohjana RCP 2.6 ja IPCC

2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022

SSP5-8.5).

Resilienssianalyysissä käytettiin samoja

aikahorisontteja kuin ilmastoriskiarvioinnis-

sa.

Tämän jälkeen kuvattiin yhtiön varautu-

mistoimenpiteitä riskin vaikutusten hallitse-

miseksi ja arvioitiin varautumisen vaikutusta

riskin toteutuessa. Seuraavassa vaiheessa

kartoitettiin kuinka Telesten liiketoimintamal-

li ja strategia huomioivat riskinalaisia omai-

suuseriä ja liiketoimintaa. Tämän pohjalta

arvioitiin Telesten resilienssi kyseisille riskeil-

le. Resilienssiä analysoitaessa huomioitiin

yhtiön hillintätoimet. Riskejä ja resilienssiä

on kuvattu taulukossa Resilienssianalyysi.

Telesten strategiassa on huomioitu vallit-

sevat megatrendit, kuten ilmastonmuutos,

mikä tukee muutoksiin sopeutumisessa.

SIIRTYMÄSUUNNITELMA (E1-1)

Teleste ei ole vielä laatinut erillistä siirtymä-

suunnitelmaa. Suunnitelma tullaan laatimaan

ja hyväksymään viimeistään vuonna 2027.

TOIMINTAPERIAATTEET (E1-2)

Telesten ympäristöpolitiikan keskeiset sisäl-

löt keskittyvät yrityksen ympäristöjalanjäljen

pienentämiseen ja myönteisten ympäristö-

vaikutusten edistämiseen. Politiikassa yhtiö

sitoutuu vähentämään resurssien kulutusta,

jätteiden syntymistä ja kasvihuonekaasu-

päästöjä. Tärkeitä painopistealueita ovat

tuotesuunnittelu, energian kulutus ja kasvi-

huonekaasupäästöjen vähentäminen, mate-

riaalien hankinta, jätehuolto ja työntekijöiden

tietoisuuden kasvattaminen.

Yhtiö on jo aiemmin tunnistanut, että

sen suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät

arvoketjussa ja yhtiön valmistamien tuottei-

den käytöstä. Myös kaksinkertaisen olennai-

suuden analyysissä ilmastoon ja energiaan

liittyvinä vaikutuksina tunnistettiin yhtiön

omasta toiminnasta ja koko arvoketjusta

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi

omiin toimintoihin ja logistiikkaan liittyvä

energian kulutus todettiin vaikutukseksi, joka

liittyy myös päästöjen syntymiseen. Teleste

on sitoutunut ympäristöpolitiikassaan jatku-

vaan toimintojensa ja prosessiensa paran-

tamiseen energian kulutuksen ja päästöjen

pienentämiseksi. Lisäksi yhtiö käyttää uusiu-

tuvaa energiaa tuotantolaitoksillaan mahdol-

lisuuksien mukaan. Nämä periaatteet tukevat

energian kulutukseen liittyvien negatiivisten

vaikutusten pienentämistä sekä uusiutuvan

energian käyttöönottoa. Työmatkojen ja

huoltoliikenteestä syntyvien päästöjen pie-

nentämiseksi suositaan etätyöskentelyä ja

etähuoltoja. Hyvällä tuotannonsuunnitellulla

sekä toimitusten optimoinnilla ja yhdistelemi-

sellä mahdollisuuksien mukaan pyritään pie-

nentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä.

Maa- ja merikuljetuksia suositaan lentämisen

sijaan ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvia

ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuksien

mukaan. Yhdessä kaikki nämä toimintaperi-

aatteet tukevat päästöjen vähentämistä ja

siten ilmastonmuutoksen hillintää.

Olennaisuusanalyysissa vaikutuksina

tunnistettiin tuotteiden hiilijalanjäljen sekä

energian kulutuksen vähentäminen energia-

tehokkailla ratkaisuilla. Merkittävä osa Te-

lesten hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden

käytönaikaisesta sähkön kulutuksesta. Tuo-

tesuunnittelulla tähdätään tuotteen energi-

an kulutuksen pienentämiseen ja tuotteen

energiatehokkuuden parantamiseen. Tuote-

suunnitteluun liittyvillä toimintaperiaatteilla

pyritään paitsi pienentämään negatiivisia

päästövaikutuksia, myös lisäämään positii-

visia vaikutuksia tuomalla energiatehokkaita

laitteita markkinoille. Energiatehokkaat rat-

kaisut ja tuotteet sekä uudet innovatiiviset

teknologiat mahdollistavat kestävämmän ja

vähähiilisemmän infrastruktuurin sekä vihreän

siirtymän, mikä tukee ilmastonmuutokseen

sopeutumisessa. Ne myös hillitsevät ilmas-

tonmuutosta pienentäen sekä asiakkaiden,

että yhtiön omaa hiilijalanjälkeä. Olennai-

suusanalyysissä tunnistettiin mahdollisuudek-

si energiantehokkaiden tuotteiden kysynnän

kasvamisen ja edellä mainitut toimintaperi-

aatteet tukevat tähän valmistautumisessa.

KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA

ARVIOINTIPROSESSISTA

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmaston-

muutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuu-

den analyysissä 2024. Ilmastonmuutos ja

sen vaikutukset todettiin olennaiseksi vai-

kutukseksi. Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista on esitetty osiossa

“Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinta” -kappaleessa “Kuvaus olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tun-

nistamis- ja arviointiprosessista (IRO-1)”.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN

VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA

LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (E1 SBM-3)

Teleste toteutti 2024 resilienssianalyysin,

jossa yhtiön liiketoiminnan resilienssiä arvioi-

tiin suhteessa aiemmin 2023 tunnistettuihin

ilmastoriskeihin. Resilienssianalyysi huomioi

Telesten omat toiminnot ja ilmastonmuutok-

sen vaikutukset toimittajiin ja asiakkaisiin.

Analyysi ei sisällä vaikutuksia kauempana

arvoketjun alku- tai loppupäässä, jolloin esi-

merkiksi komponenttien tuotannossa tar-

vittavien raaka-aineiden hankintaan liittyviä

riskejä ei tarkasteltu. Kaikki olennaisiksi mää-

ritellyt fyysiset riskit ja siirtymäriskit käytiin

resilienssianalyysitarkastelussa läpi. Ymmär-

rettävyyden parantamiseksi riskit ryhmitel-

tiin kokonaisuuksiksi, ja tässä raportissa esi-

tellään näistä merkittävimmät. Tulokset on

kuvattu taulukossa 7 Resilienssianalyysi.

Tarkastelussa tehty kriittinen oletus on,

E1, E1.IRO-1 20a, AR9

E1, E1.SBM-3 19a

E1, E1.SBM-3 AR 7, 8

E1, E1.SBM-3 19b

E1, E1.SBM-3 AR7b

E1, E1.SBM-3 19b, E1.SBM-3 AR8b

E1, E1-1 17

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Tuotteiden suunnittelua koskevia toimin-

taperiaatteita on kuvattu lisää raportin osios-

sa Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS

E5). Tuotesuunnittelun yhtenä tavoitteena

on kehittää esimerkiksi tuotteiden luotetta-

vuutta. Luotettavat tietoliikenneyhteydet vä-

hentävät tarvetta matkustaa ja toisaalta esi-

merkiksi ajantasainen matkustajainformaatio

lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta.

Nämä hillitsevät päästöjä, mutta samalla

tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumi-

sessa. Tuotekehityksellä tavoitellaan myös

tuotteiden huollettavuutta ja yhtiö suosii

etähuoltoja mahdollisuuksien mukaan. Nämä

ja muut toimintaperiaatteet auttavat valmis-

tautumaan mahdollisiin ilmastonmuutoksen

hillitsemiseen liittyviin liiketoimintamahdolli-

suuksiin. Mahdollisuutena tunnistettiin myös

ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden tuoma

mainehyöty ja kilpailuetu, jota tuotekehityk-

sen innovaatiot niin ikään tukevat.

Olennaisuusanalyysissa tunnistettujen

riskien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole suoranai-

sia toimintaperiaatteita, mutta näitä hallitaan

riskienhallintaprosessin kautta. Prosessia on

kuvattu tarkemmin osiossa Kuvaus olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

Poikkeuksena komponenttiriski, johon liitty-

vät toimintaperiaatteet on kuvattu osiossa

Toimintaperiaatteet (E5-1).

Periaatteet koskevat kaikkia yrityksen

työntekijöitä, alihankkijoita ja sidosryhmiä

kaikilla Telesten toimipisteillä maailmanlaa-

juisesti. Politiikka on julkisesti saatavilla

yhtiön verkkosivuilla. Periaatteet koskevat

tuotesuunnittelua, energian kulutusta, ma-

teriaalihankintaa, jätehuoltoa sekä yrityk-

sen arvoketjua, mukaan lukien kuljetukset ja

jakelun. Erillisiä poikkeuksia ei ole mainittu.

Ympäristöpolitiikan tavoitteena on käsitellä

suurimpia ympäristövaikutuksia, erityisesti

niitä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa

ja tuotteiden käytössä. Ympäristöpolitiikas-

sa määritettyjen toimintaperiaatteiden to-

teutumisesta on vastuussa Telesten johto.

Johtoryhmä valvoo politiikan noudattamis-

ta, asettaa ympäristötavoitteet sekä seuraa

säännöllisesti edistystä. Teleste noudattaa

YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen

ympäristöperiaatteita ja varmistaa, että toi-

minta on ympäristölainsäädännön ja -säädös-

ten mukaista.

Politiikka ottaa huomioon myös keskeis-

ten sidosryhmien näkemykset olennaisuus-

arvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen

ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat lin-

jassa sidosryhmien odotusten ja globaalien

kestävän kehityksen trendien kanssa. Lisäk-

si toimittajien eettisessä toimintaohjeessa

Teleste pyrkii sitouttamaan toimittajiaan

seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja

asettamaan niille Pariisin ilmaston sopimusta

tukevat päästövähennystavoitteet. Tämä

tukee kestävien käytäntöjen edistämistä ja

toteuttamista koko arvoketjussa.

Yritys on asettanut tavoitteet GHG-pääs-

töjen vähentämiseksi vuoteen 2030 men-

nessä. Tavoitteena on scope 1 -päästöjen

vähentäminen 100 %, scope 2 -päästöjen

vähentäminen 50 % ja scope 3 päästöjen

osalta ylä- ja alavirran kuljetuspäästöjen vä-

hentäminen 20 %. Teleste suorittaa päästö-

laskennan vuosittain GHG protokollan mukai-

sesti. Päästölaskennassa ovat mukana kaikki

merkittävät scope 1- ja scope 2 -päästöt.

Telesten päästövähennystavoitteet kattavat

scope 1 ja 2 päästöt sekä scope 3 osalta kul-

jetusten ja jakeluiden ylä- ja alavirran päästöt.

Päästölaskenta toimii perustana tavoitteiden

asetannalle.

Teleste arvioi vertailuvuoden

sopivuutta laskennan yhteydessä ja GHG pro-

tokollan mukaisesti päivittää vertailuvuoden,

mikäli toiminta muuttuu merkittävästi.

Te-

leste on myös sitoutunut asettamaan lyhyen

aikavälin päästövähennystavoitteet Scien-

ce-based targets -aloitteen mukaisesti.

TOIMENPITEET (E1-3)

Telesten toimenpiteitä kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysissa tunnistettujen

ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi

on kuvattu E1-osion alussa taulukossa 4

Resilienssianalyysi.

Scope 1 päästöjen pienentämiseksi siir-

tymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön

sekä sähköisten autojen käyttömahdolli-

suuksia on tutkittu. Keskeisiä toimia scope

2 -päästöjen vähentämiseksi ovat energian

kulutuksen vähentäminen ja siirtyminen uu-

siutuviin energiamuotoihin mahdollisuuksien

mukaan. Raportointikaudella Teleste hankki

hiilidioksidivapaata sähköä Suomessa toi-

mipisteille Littoisissa ja Tampereella sekä

Saksassa Hannoverissa ja Iso-Britanniassa

Birminghamissa. Littoisten tehtaalla vuon-

na 2023 toteutetun kattoremontin myö-

tä uudistetulle katolle on tulevaisuudessa

mahdollista asentaa myös aurinkopaneelit.

Lisäksi Littoisissa toteutettiin vuoden 2024

aikana onnistuneesti erilaisia energiansääs-

tötoimenpiteitä ja siirtymistä uusiutuvaan

kaukolämpöön on tutkittu. Energiansääs-

tötoimenpiteiden ansiosta kulutus pieneni

vuoden 2023 tasosta sähkön osalta noin

5 % ja kaukolämmön osalta noin 14 %.

Nämä pienensivät Littoisten toimipisteen

päästöjä 10 t CO2e, sähkön ollessa 100 %

hiilidioksidivapaata.

Scope 3 kuljetusten päästöjen vähen-

tämiseksi Teleste suosii meri- ja maakulje-

tuksia lentorahdin sijaan. Lisäksi kuljetusten

päästöjä pyritään vähentämään yhdistämällä

lähetyksiä ja hyödyntämällä uusiutuvia polt-

toaineita kuljetuksissa mahdollisuuksien mu-

kaan. Kotimaan kuljetuksissa käyttöön on

otettu kuljetusyhtiön tarjoama vähäpääs-

töisempi palvelu. Tämän myötä kotimaan

kuljetusten osalta päästöt pienenivät 77 %

vuodesta 2023, mutta koska näiden kulje-

tusten osuus kaikista kuljetuksista on noin

10 %, on päästövähennys verrattain pieni.

Tämän lisäksi Teleste on ostanut pieneen

osaan lentoihinsa osittaista SAF-polttoai-

netta (Sustainable aviation fuel), mikä myös

hieman laski kuljetusten päästöjä (13 t CO2e).

Myös muita vaihtoehtoja on kartoitettu vuo-

den 2024 aikana, mutta raportointikauden

taloustilanne rajoitti toimenpiteiden edis-

tämistä. Toimenpiteet on suunniteltu to-

teutettavaksi keskipitkällä aikavälillä, jotta

asetetut tavoitteet vuosille 2026 ja 2030

voidaan saavuttaa. Vuoden 2024 tulokset

suhteessa tavoitteisiin on kuvattu taulukossa

Päästövähennystavoitteet.

Tuotesuunnittelulla pyritään pienentä-

mään tuotteiden energian kulutusta ja pa-

rantamaan tuotteiden energiatehokkuutta.

Kaikki ilmastoon ja päästöjen vähentämiseen

liittyvät toimenpiteet tukevat yhtiön strate-

gista tavoitetta olla alan johtava ESG-toimija.

Yhtiö seuraa aktiivisesti maailmantilannetta,

lainsäädännön kehitystä ja vastuullisuuden

megatrendejä hallitakseen myös muita olen-

naisuusanalyysissä tunnistettuja keskeisiä

mahdollisuuksia.

E1, E1-2 24, 25 b, MDR-P

E1, E1-2 24, MDR-P

E1, E1-2 24 MDR-P

E1, E1-4 34b

E1, E1-4 AR 25a

E1, E1-4 32, MDR-P 80g

E1, E1-4 34f, MDR-A

E1, E1-3 28, MDR-A

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Liiketoiminnan vaikutuksia seurataan tar-

kasti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpitei-

siin. Osana ISO 14001 standardin mukaista

johtamisjärjestelmää yhtiö muun muassa

suorittaa vuotuiset ympäristönäkökohtien

sekä ympäristöriskien arvioinnit ja kehittää

toimintaansa jatkuvasti. Kaikki päästöjen

vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet

pienentävät yhtiön toiminnasta aiheutuvia

ilmastovaikutuksia.

Yhtiö on sisällyttänyt

ilmastotoimien hallinnan osaksi liiketoimin-

taansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu

muista kustannuksista. Näin ollen yksittäi-

siin toimenpiteisiin varattujen erillisten ta-

loudellisten resurssien suuruusluokka ei ole

merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurs-

sien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suun-

niteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Raportointikauden toimintasuunnitelma ei

ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luoki-

teltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei

ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toi-

minta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraa-

valle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään

ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa

keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja

energiatoimenpiteisiin liittyen.

Telesten keskeiset hiilestä irtautumisen

keinot ovat uusiutuvan energian käyttö, lo-

gistiikkaketjun päästöjen vähentäminen, kier-

totalous ja vastuullinen materiaalien käyttö,

energiatehokkuuden huomioiminen tuotesuun-

nittelussa sekä henkilöstön koulutus ja ympä-

ristötietoisuuden edistäminen.

Yhtiö ei ole

tehnyt yksityiskohtaista laskelmaa yksittäis-

ten toimenpiteiden vaikutuksista päästöihin,

mutta asiaa tarkastellaan osana tieteeseen

perustuvien ilmastotavoitteiden asettamista

ja siirtymäsuunnitelman laatimista.

Toimenpiteisiin suunnattavat resurssit ja

investoinnit tulee suhteuttaa liiketoiminnan

suuruuteen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Resurssien kohdentamiseen vaikuttaa myös

asiakkaiden maksuhalukkuus, joka määrittää,

kuinka paljon investointeja voidaan tehdä kes-

täviin ja päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin.

Ilman riittäviä taloudellisia resursseja ja mark-

kinan tukea on haastavaa saavuttaa pitkä-

jänteisiä ympäristötavoitteita, mutta yritys

sitoutuu varmistamaan, että ilmastonmuu-

toksen torjunta on osa kestävää liiketoimin-

tamallia.

Kaikki Telesten liiketoiminta ei ole

taksonomiakelpoista, joten aiemmin osion 2.

”Ympäristötiedot” alussa olevassa taksono-

miataulukoissa esitetyt tulokset koskevat ai-

noastaan taksonomiakelpoista liiketoimintaa.

Lukujen koostamisessa on käytetty samoja

periaatteita, mutta ne eivät ole yhteneväiset

johtuen eri tarkastelulaajuudesta.

Tavoitteissa edistyminen

Scope 1 -päästöjen vähentäminen vuoden

2022 tasosta

Suorat scope 1 -päästöt vähenivät aiemmas-

ta tasosta ja yhtiö saavutti onnistuneesti ly-

hyen aikavälin tavoitteensa. Muutosta selit-

tää ennen kaikkea 2023 aikana tapahtunut

Sveitsin liiketoiminnan myyminen, minkä myö-

tä palveluliiketoiminnan ajoneuvojen polttoai-

neita kulutettiin vähemmän. Lisäksi kulutusta

on yleisesti ottaen ollut vuoden 2022 tasoa

vähemmän.

Scope 2 -päästöjen (markkinaperusteinen)

vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Ostoenergian hankinnasta aiheutuvat epä-

suorat päästöt pienenivät vuoden 2022

tasoon nähden ja lyhyen aikavälin tavoite

saavutettiin myös scope 2 -päästöjen osalta.

E1, MDR-A 68d

E1, E1-3 29c ja AR22, MDR-A 69

E1, E1-3 29a

E1, E1-4 34f

E1, E1-3 AR21

E1, E1-3 29ci-iii,16c

E1, E1-4 32, MDR-T

E1, E1-4 34f

MITTARIT JA TAVOITTEET (E1-4)

Taulukko 8 Päästövähennystavoitteet

Tunnusluku

2022

Vertailuvuosi

2024

toteutunut

2026

Tavoite

2030

Tavoite

Scope 1 -päästöt [tn CO2e]

261 126 -40 % -100 %

Scope 2 -päästöt [tn CO2e]

915 568 -20 % -50 %

Scope 3: Kuljetuksista syntyvät päästöt

[tn CO2e/kuljetettu tonni]

0,541 0,563 -10 % -20 %

Käsitteet scope 1-3: The Greenhouse Gas Protocol

Scope 3 kuljetusten päästöjen

vähentäminen suhteessa kuljetettuihin

tonneihin vuoden 2022 tasosta

Kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettui-

hin tonneihin kasvoivat hieman aiemmasta.

Punaisenmeren tilanteen aiheuttamat muu-

tokset laivaliikenteessä pidensivät kuljetus-

aikoja sekä lisäsivät merikuljetusten koko-

naiskilometrejä ja polttoaineenkulutusta.

Lisäksi USA-liiketoiminnan käynnistymisen

myötä jouduttiin turvautumaan lentorahtiin

joissakin suuremmissa lähetyksissä asiaka-

saikataulujen ylläpitämiseksi. Merikuljetus-

ten pidentyneen kuljetusajan ja erinäisten

häiriötilanteiden, kuten Suomessa keväällä

2024 neljä viikkoa kestäneen satamalakon,

takia osa lähetyksistä jouduttiin siirtämään

merirahdista lentorahtiin tuotannon materi-

aalitarpeiden varmistamiseksi.

Teleste on asettanut ilmastoon liittyvi-

nä kestävyystavoitteina vähentää scope 1

-päästöjä 40 % vuoteen 2026 mennessä ja

100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022

tasoon nähden. Scope 2 -päästöjen vähentä-

mistavoite on 20 % vuoteen 2026 mennessä

ja 50 % vuoteen 2030 mennessä. Nämä ta-

voitteet ovat absoluuttisia. Lisäksi scope 3

-kuljetusten päästöjen osalta tavoitteena on

vähentää päästöjä suhteessa kuljetettuihin

tonneihin 10 % vuoteen 2026 mennessä ja

20 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite

on siten suhteellinen ja se kuvaa kuljetusten

päästöjä suhteessa kuljetettuun massaan.

Yksikkönä on tonnia hiilidioksidiekvivalentteja

per kuljetettu tonni. Kaksinkertaisen olen-

naisuuden analyysissa olennaisiksi tunnis-

tettujen mahdollisuuksiin liittyen yhtiöllä on

strateginen tavoite olla alan johtava ESG-toi-

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

mija, mutta näihin liittyen ei ole määritetty

erillisiä mittareita. Myöskään tuotteiden

energian kulutukseen tai hyötysuhteeseen

liittyen yhtiö ei ole asettanut mittareita tai

virallisia tavoitteita.

Yhtiön päästövähennystavoitteiden

taustalla on oletus, että energiatehokkuu-

den parantaminen ja siirtyminen uusiutuvaan

energiaan ja polttoaineisiin ovat keskeisiä kei-

noja vähentää scope 1 ja 2 -päästöjä. Tämän

vuoksi on oletettu, että kokonaispäästöjen

(scope 1 ja 2) seuranta on kuvaava mittari

yhtiön omien toimintojen päästöjen hallin-

nalle. Scope 3 -päästöjen osalta kuljetusten

suhteellisen päästövähennystavoitteen

taustaoletuksena on, että logistiikkaketjun

optimointi, vähäpäästöisten kuljetusratkai-

sujen käyttöönotto sekä vaihtoehtoisten

polttoaineiden hyödyntäminen ovat tehok-

kaita tapoja vähentää kuljetuksiin liittyviä

päästöjä. Näin ollen kuljetusten päästöt

suhteessa kuljetettuun tonnimäärään on

oletettu kuvaavaksi mittariksi logistiikan

ilmastovaikutuksille.

Ympäristötavoitteet asetetaan tärkeim-

pien ympäristönäkökohtien ja olennaisuus-

arvionnin tulosten perusteella. Olennai-

suusarvioinnissa huomioon otetaan myös

sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näkemyk-

set, mutta tavoitteen asettamisessa sidos-

ryhmiä ei ole osallistettu. Ympäristövaiku-

tuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin

saatavilla oleva data vaikutuksen kuvaa-

miseksi. Tämän jälkeen määritettiin sopiva

mittari ja sille tavoitetaso. Kehitystä seu-

rataan jatkuvasti ja johtoryhmä tarkastelee

tuloksia säännöllisesti.

Vuoden 2022 koko-

naispäästöjen selvittäminen toimi perustana

päästövähennystavoitteiden päivittämiselle.

Tavoitteiden uusimisen myötä myös vertailu-

vuosi päivitettiin. Tavoitteiden määrittelyssä

hyödynnettiin myös GHG-protokollaa sekä

IPCC:n ilmastotieteeseen perustuvia julkai-

suja. Myös Pariisin ilmastosopimus ja siihen

liittyvät tavoitteet vaikuttivat tavoitteen-

asettelun taustalla. Yhtiön ilmastotavoit-

teet tukevat EU:n ilmastoneutraaliustavoi-

tetta 2050, Fit for 55 -pakettia ja kansallisia

päästövähennystavoitteita. Ne ovat osittain

linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5°C-ta-

voitteen kanssa ja edistävät vähähiiliseen

talouteen siirtymistä, erityisesti logistiikan

päästöjen vähentämisen kautta.

Teleste on määrittänyt organisaatio-

rajauksen operatiiviseen määräysvaltaan

perustuvan lähestymistavan mukaisesti.

Laskenta toteutetaan vuosittain GHG-pro-

tokollan mukaisesti.

Yhtiön asettamat scope

1 ja 2 päästövähennystavoitteet kattavat

toiminnot Suomessa sekä ulkomailta niistä

toimipisteistä, joissa sisäisten työntekijöi-

den lukumäärä on 10 tai enemmän. Scope

3 - kuljetuksia koskeva päästövähennysta-

voite kattaa Suomesta lähtevien ja Suomeen

saapuvien kuljetusten lisäksi myös Belgian

varastolle saapuvat ja sieltä lähtevät kulje-

tukset. Kuljetetut tuotteet ovat Telesten

omistuksessa ja käsittävät alihankkijoilta ja

sopimusvalmistajilta hankitut P&I-tuotteet.

Telesten päästölaskennassa ovat mu-

kana kaikki merkittävät scope 1- ja scope 2

-päästöt. Scope 1 päästöjen osalta tavoit-

teet ovat yhdenmukaiset ESRS-standardin

mukaisen päästölaskennan kanssa. Scope 2

ja scope 3 -päästöjen osalta laskennan rajaus

ja oletukset eivät ole täysin yhdenmukaisia

ESRS-standardin vaatimusten kanssa. Tä-

män vuoksi yhtiö käyttää scope 3 -päästöjen

raportoinnissa siirtymäsäännöstä. Scope 2

-päästöjen osalta tavoitteen ja siihen liitty-

vän vertailuvuoden rajaus on erilainen kuin

ESRS-standardissa. Vuoden 2024 osalta ra-

portissa on siten kaksi toisistaan poikkeavaa

scope 2 -lukua. Scope 2 päästövähennysta-

voite kattaa 95 % ESRS-stardardin mukaan

lasketuista scope 2-päästöistä. Standardin

mukaan lasketut päästöt on ilmoitettu osion

E1-6 -taulukossa “Kasvihuonekaasupäästöt

päästöluokittain ja kategorioittain.” Johdon-

mukaisuus huomioidaan jatkossa tavoittei-

den asetannassa.

Teleste arvioi perusvuoden sopivuutta

laskennan yhteydessä ja GHG protokollan

mukaisesti päivittää perusvuoden, mikäli toi-

minta muuttuu merkittävästi. Vuoden 2022

laskenta on niin ikään GHG-protokollan mu-

kainen ja se kattaa tavoitteeseen sisältyvät

toiminnot.

Mittareita ei ole varmennettu

ulkopuolisen tahon toimesta.

Laatimisperi-

aatteisiin ei ole tehty muutoksia määritellyn

aikahorisontin aikana.

Teleste on sitoutunut

2024 aikana Science-based targets -aloit-

teeseen, mutta yhtiön nykyiset tavoitteet

eivät ole vielä SBTi:n validoimia. Tieteeseen

perustuvia päästövähennystavoitteita ase-

tettaessa tullaan hyödyntämään myös il-

mastoskenaarioita. Nykyisten tavoitteiden

asetannassa näin ei ole tehty. Erilaisia poten-

tiaalisia kehityskulkuja on kuitenkin tarkastel-

tu ilmastoriskiarvionnin ja resilienssianalyysin

yhteydessä.

Scope 2 -päästöjen osalta toimipisteis-

tä, joista lämmitystä koskevaa kulutustietoa

ei ole saatavilla, on päästöt laskettu hen-

kilömäärään perustuvaa arviota käyttäen.

Kuten tyypillistä, erityisesti scope 3 -pääs-

töjen laskennassa on käytetty myös arvioita

ja tehty yleistyksiä. Päästölaskennassa on

käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja

ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla

ja pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen

laskentatulokseen. Tietojen tarkkuutta py-

ritään jatkuvasti parantamaan. Kategoria

4 “Ylävirran kuljetukset” sisältää toimitta-

jakohtaisia päästötietoja siltä osin kuin ne

ovat saatavilla. Muutoin laskentaa tehdään

tonnikilometreihin perustuen. Kategoriassa 9

ei huomioida kuljetuskaluston käyttöastetta.

Kuljetuspäästöissä huomioidaan Suomesta

lähtevien ja Suomeen saapuvien kuljetusten

lisäksi myös Belgian varastolle saapuvat ja

sieltä lähtevät kuljetukset. Kuljetetut tuot-

teet ovat Telesten omistuksessa ja käsit-

tävät alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta

hankitut P&I-tuotteet.

E1, E1-4 33, MDR-T

E1, E1-4 33, E1-4 32

MDR-T 80f

E1, E1-6 AR 39b, E1-6 AR

46h, MRD-M 77a

E1, E1-4 34b

E1, E1-4 AR 25a

E1, E1 MDR-M 77b

E1, E1-4 32 MDR-T 80j

E1, E1-4 34e, 16a, MDR-T

E1, E1-4 32

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ENERGIANKULUTUS JA

ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ (E1-5)

Energiankulutusluvut sisältävät yhtiön hal-

linnoimien ajoneuvojen polttoaineen kulu-

tuksen sekä sähköön ja lämmitykseen liit-

tyvän energian kulutuksen kaikista Telesten

toimipisteistä, ja ovat siten yhdenmukaiset

kappaleessa E1-6 esitettyjen scope 1 ja 2

päästöjen kanssa. Poiketen Telesten pääs-

tövähennystavoitteista, näissä laskelmissa

on huomioitu myös hyvin pienet toimipisteet.

Näistä pienimmistä toimipisteistä kulutustie-

dot on arvioitu henkilömäärään perustuen.

Niiden yksiköiden osalta, joista energian al-

kuperä ei ole tiedossa, on oletettu energian

olevan 60 % fossiilisista ja 40 % uusiutuvista

lähteistä. Mikäli lämmitysmuoto ei ole tiedos-

sa, on oletettu kyseessä olevan kaukolämpö.

E1, E1-5 37, 37a, b, AR34

100

E1, E1-5 40-41

Taulukko 9 Kokonaisenergiankulutus

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Vuosi 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 328

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 120

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

1 181

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 1 630

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 23 %

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 2 017

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 28 %

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää

oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin

olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

3 518

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan

energian kulutus (MWh)

0,5

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 3 518

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 49 %

Energian kokonaiskulutus (MWh) 7 179

Taulukko 10 Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti

100

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon Vertailukelpoinen N % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmasto-

vaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta

peräisin olevaan liikevaihtoon MWh/MEUR

Forssan toimipisteen katolla on aurinkopa-

neelit, joiden tuottama energia käytetään

Telesten toimintoihin.

Telesten NET-liiketoimintasegmentti kes-

kittyy elektronisten komponenttien valmis-

tukseen, joka Euroopan unionin luokittelun

mukaan kuuluu ilmastovaikutuksiltaan mer-

kittäviin toimialoihin. Energiaintensiteetti on

laskettu jakamalla NET-liiketoimintaa edusta-

vien toimipisteiden kokonaisenergiankulutus

4920 MWh kyseisen liiketoimintasegmentin

liikevaihdolla, joka perustuu vuoden 2024

konsernitilinpäätöksen ”Segmenttirapor-

tointi” -liitetiedossa esitettyyn Broadband

Networks segmentin liikevaihtoon. Liikevaih-

to on yhteneväinen IFRS-raportoinnin kanssa.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE

2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖT JA

KOKONAISPÄÄSTÖT (E1-6)

Päästölaskennan perustana Teleste käyt-

tää GHG-protokollaa. Päästölaskennassa

on käytetty tarkimpia mahdollisia tietoja ja

saatavilla olevia, mahdollisimman kuvaavia

päästökertoimia. Scope 1 -päästöt perus-

tuvat polttoaineiden kulutustietoihin sekä

kylmäaineiden osalta huoltojen yhteydes-

sä laskutettuihin kylmäaineiden täyttöihin.

Kylmäaineiden päästöjen laskennassa on

käytetty IPCC:n julkaisemia lämmitysvaiku-

tuksen (GWP) arvoja, jotka perustuvat IPCC:n

AR5-raporttiin. Polttoaineiden päästötie-

tojen laskennassa on hyödynnetty Tilasto-

keskuksen sekä DEFRA:n (UK Department

for Environment Food and Rural Affairs)

polttoaineluokituksia.

Scope 2 -päästöt on laskettu ensisijaises-

ti mitatun kulutustiedon perusteella, mutta

mukana on myös yksiköitä, joista tarkkoja

kulutustietoa ei ollut saatavilla. Näiden osalta

on käytetty arvioita, jotka pohjautuvat toi-

mitilojen kokoon ja henkilömäärään. Näissä

scope 2 -päästöluvuissa on mukana myös

pienempiä yksiköitä, jotka eivät sisälly yhtiön

päästötavoitteen rajaukseen. Myös näiden

kulutus on arvioitu edellä mainitun mukai-

sesti parhaiden saatavilla olevien tietojen

perusteella. Markkinaperusteisten scope

2- päästöjen laskennassa toimittajakohtai-

sia päästökertoimia on käytetty siltä osin,

kuin niitä on ollut saatavilla. Näiden päästö-

jen laskenta on suoritettu saatavilla olleilla

CO2-kertoimilla, jolloin ne eivät huomioi hiili-

dioksidin lisäksi muiden kasvihuonekaasujen

ilmastovaikutuksia. Tarvittaessa on hyödyn-

netty sijaintiperusteisia päästökertoimia.

Taulukko 11 Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain ja kategorioittain

101

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2022

Vertailukelpoinen

% N/ N-1

2025

2030

(2050)

Vuotuinen 5-

tavoite/perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

261 126 -100%

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuone-

kaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

901

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

600 kyllä

Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)

1 Ostetut tavarat ja palvelut

2 Tuotantohyödykkeet

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1-

tai scope 2-päästöihin)

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

5 Toiminnassa muodostuva jäte

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät

14 Franchising

15 Investoinnit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)

101

E1, E1-6 44, 50, AR 41, AR 46d, 48,

49a, b, 51, 44 +52, 44+52a, 44+52b,

52 a, b, AR45e, AR46g, AR 46j

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Sijaintiperusteisten päästöjen laskennassa

käytettyjä lähteitä ovat EEA:n (Eurpopean

Energy Agency), IRENA:n (International Re-

newable Energy Agency) sekä Our World in

Data:n raportit ja tietokannat. Osa sijaintipe-

rusteisista päästökertoimista on CO2-pääs-

tökertoimia ja osa CO2e-kertoimia, jolloin ne

huomioivat myös muiden kasvihuonekaasu-

jen ilmastovaikutukset.

102

Suomessa Tampereella, Saksassa Hanno-

verissa sekä Iso-Britanniassa Birminghamissa

Telesten hankkima sähkö on alkuperätakuin

varmennettu 100 % uusiutuvaksi. Littoisissä

sähkö on varmennettu 100 % hiilidioksidi-

vapaaksi.

103

Alkuperätakuin varmennetun

sähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta

on 80 %. Telesten toiminnasta ei synny bio-

geenisiä päästöjä.

104

Yhtiö raportoi ainoastaan kirjanpitokon-

serniin (emoyritys ja tytäryritykset) kuuluvat

scope 1- ja scope 2 -päästöt, sillä yhtiöllä ei

ole sijoituskohteita, kuten osakkuusyrityksiä,

yhteisyrityksiä tai muita kokonaan konsoli-

doimattomia yksiköitä.

105

resurssien käyttö ja

kiertotalous esrs e5

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA

ARVIOINTI (E5.IRO-1)

Teleste tunnistaa, että ympäristö- ja sosiaa-

listen vaikutusten ymmärtäminen on keskeis-

tä kestävän ja kannattavan kasvun edistämi-

sessä. Arviointiprosessi perustui laadullisten

ja määrällisten menetelmien yhdistelmään,

mukaan lukien:

Olennaisuusanalyysi: Keväällä 2024

toteutettiin laaja kaksinkertaisen olennai-

suuden arviointi (DMA-arviointi), jonka osana

arvioitiin yhtiön toimitusketjua todellisten ja

potentiaalisten vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistamiseksi.

Merkittävyysarviointi (toimittajien

itsearvionti): Toimittaja-arvioinnin kautta

tunnistettiin yhtiön toimintaa ja arvoketjua

koskevat tärkeimmät kestävän kehityksen ky-

symykset. Arviointi varmistaa, että kiertota-

louden ja kestävän kehityksen näkökulmasta

huomioidaan koko arvoketjun merkittävyys.

Operaatioiden jalanjälki: Teleste oletti,

että nykyinen toiminta Euroopassa pysyy

suhteellisen vakaana. Go-West-strategian

toteutus luo muutosta arvoketjuun, jonka

laajuutta ja vaikutuksia tullaan arvioimaan

2025 volyymitoimitusten käynnistyttyä.

Tämä tarkoittaa tarkempaa ymmärrystä,

dataa ja niistä johdettuja liiketoimintapää-

töksiä lähestyä uusia päämarkkinoita Poh-

jois-Amerikassa sekä Kanadassa, kestävyys

ja kiertotalous etusijalla.

Toimitusketjun vakaus: Teleste oletti,

että toimitusketju säilyttää ja kehittää ole-

massa olevia kestävyyskäytäntöjään, mikä

mahdollistaa riskien ja merkityksellisyyden

arvioinnin koko arvoketjusta. Uudet toimit-

tajat arvioidaan tarkasti, ja olemassa olevaa

toimittajapohjaa mitataan jatkuvasti kestä-

vyysvaikutusten alueella.

Omien operaatioiden ympäristöriskit ja

tavoitteet: Tämä prosessi mahdollisti ener-

giankulutuksen, vedenkäytön ja jätehuollon

seurannan ja analysoinnin yhtiön eri laitok-

sissa, tarjoten reaaliaikaisia tietoja opera-

tiivisista tehokkuuksista ja kestävyydestä.

Toimittajien itsearviointi: Yhtiö hyödynsi

itse kehittämäänsä kehystä arvioidessaan

ilmastoon liittyviä riskejä, ottaen huomioon

tekijöitä kuten sääntelymuutokset, äärim-

mäiset sääilmiöt ja markkinamuutokset kohti

kestävämpiä tuotteita.

DMA-arvioinnin avulla tunnistettiin useita

kriittisiä vaikutuksia ja riskejä, kuten:

Ympäristöriskit: Ilmastoon liittyvien ta-

pahtumien mahdolliset häiriöt alueilla, joissa

toimittajat sijaitsevat.

Sääntelyriskit: Arvioidut ympäristö-

sääntelyn muutokset, jotka voivat vaikut-

taa operatiivisiin kustannuksiin ja Telesten

kannattavuuteen.

Innovointimahdollisuudet: Kestävien

tuotteiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuden

kehittää uusia vähähiilisiä tarjouksia.

Ilmoittamalla menetelmät, oletukset ja

käytetyt työkalut yhtiö pyrkii edistämään

läpinäkyvyyttä ja sitouttamaan sidosryhmi-

ään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä

lähestymistapa ei ainoastaan auta yhtiötä

hallitsemaan riskejä, vaan myös mahdollistaa

positiivisten vaikutusten saavuttamisen koko

yhtiön toiminnassa ja arvoketjussa.

106

Sidosryhmien tiedonkeruun ensisijaiset

tavoitteet ovat:

Kerätä sidosryhmien näkemyksiä re-

surssien käytöstä ja jätehuollon käy-

tännöistä.

Tunnistaa mahdollisuuksia kiertotalou-

den edistämiseksi Telesten toiminnas-

sa ja tuotevalikoimassa.

y Edistää yhteistyötä sidosryhmien

kesken kestävien käytäntöjen edistä-

miseksi yhtiön arvoketjussa.

Teleste on tunnistanut keskeiset sidos-

ryhmät, jotka osallistuvat arviointiprosessiin,

mukaan lukien:

Sisäiset sidosryhmät: Työntekijät eri

osastoilta, kuten tuotanto, hankinta, tuote-

kehitys ja kestäväkehitys

Ulkopuoliset sidosryhmät: Toimittajat,

asiakkaat, sisäiset- ja ulkoiset asiantuntijat.

107

Teleste Oyj toimii kahdella eri liiketoi-

mintayksiköllä (Public Safety and Mobility

and Broadband Networks), jotka vaikuttavat

resurssien käyttöön ja yhtiön kiertotalousa-

loitteisiin. Nämä liiketoiminta-alueet liittyvät

kiertotalouteen seuraavista osa-alueista:

Oma valmistus (Littoisten ja Forssan

tehtaat): Tehtaat vastaavat tuotteiden ko-

koonpanosta, ja nämä yksiköt kuluttavat

eniten resursseja, energiaa, vettä ja raaka-ai-

neita. Siksi nämä ovat seurannan ja tavoite-

asetannan keskiössä.

Hankinta: Tämä toiminto vastaa han-

kinnasta, logistiikasta ja materiaalihallin-

nosta. Sillä on keskeinen rooli kestävien

materiaalien valinnassa ja saapuvien kulje-

tuksien optimoinnissa hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseksi.

Tuotekehitys: Innovointiin keskittyvä

yksikkö, joka on olennainen toiminto kierto-

talouden periaatteiden mukaisten tuotteiden

suunnittelussa, varmistaen alhaisen elinkaa-

ren energiankulutuksen, kierrätettävyyden ja

pitkäikäisyyden.

Globaali myynti ja markkinointi: Asiak-

kaiden kanssa tehtävä yhteistyö kestävän

kehityksen aloitteiden edistämiseksi ja op-

timoidun käytön, vastuullisen kulutuksen ja

palautusprosessin tukemiseksi.

108

Teleste Oyj käyttää monenlaisia materi-

aalivaroja, jotka ovat keskeisiä yhtiön toimin-

nassa ja heijastavat sitoutumista kestävään

resurssienhallintaan. Pääasialliset materiaa-

lit sisältävät alumiinia, terästä, muoveja ja

102

E1, E1-6 AR 39

103

E1, E1-6 AR 45d

104

E1, E1-6 AR 46j

105

E1, E1-6 50

106

E5, E5 IRO-1 11a

107

E5, E5 IRO-1 11b

108

E5, E5 IRO-1 AR7a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

pahveja. Littoisten ja Forssan valmistusyk-

siköt vastaavat suurimmasta osasta näiden

materiaalien käytöstä. Kiertotalouteen siirty-

mistä tukemaan yhtiö on lisännyt kierrätet-

tyjen materiaalien osuutta, etenkin alumiinin,

pahvin ja muovin osalta. Lisäksi yhtiön sitou-

tuminenkestävyyteen ulottuu myös resurs-

sitehokkuuteen. Aktiivisesti seuraamalla ja

hallitsemalla materiaalivarojaan Teleste pyrkii

minimoimaan ympäristövaikutukset samalla

varmistaen vastuullisen ja tehokkaan tuotan-

non sekä logistiikan prosessit.

109

Materiaalivaikutukset: Nykyisten käy-

täntöjen jatkaminen saattaisi johtaa merkit-

täviin päästöjen kasvuihin seuraavien viiden

vuoden aikana, erityisesti päämarkkinan

siirtyessä Yhdysvaltoihin. Tämä pidentäisi

kuljetusmatkoja ja kasvattaisi päästöjä mer-

kittävästi, ellei arvoketjua optimoida.

Materiaaliriskit: Telesten riippuvuus ra-

jallisista raaka-aineista, alumiinista, tuo mer-

kittäviä haavoittuvuusriskejä toimitusketjuun.

Ennusteet osoittavat, että maailmanlaajuisen

kysynnän kasvu saattaa johtaa kierrätetyn

alumiinin saatavuusongelmaan, joka osaltaan

aiheuttaa riskin kiertotalouden toteuttamisel-

le sekä saattaa vaarantaa kannattavuutta.

Maine- ja markkinariskit: Kestävien toi-

mintatapojen toteuttamatta jättäminen tai

kehityksen laiminlyönti vieraannuttaa ym-

päristötietoiset asiakkaat ja johtaa markki-

naosuuden laskuun. Jos Teleste ei edelleen

kehittäisi materiaalivaikutuksia tai minimoisi

riskejä, yhtiö voisi kohdata häiriöitä liiketoi-

mintamallissaan ja pitkän aikavälin elinkel-

poisuudessaan. Yhtiö tunnistaa jatkuvan

kehitystarpeen näiden riskien hallitsemiseksi

ja innovoinnin sekä kestävän kasvun mahdol-

lisuuksien hyödyntämiseksi.

110

Teleste kehittää liiketoimintamalliansa

kohti kiertotalouden mukaista toimintaa. Kes-

kittämällä huomion kestäviin tuotesuunnitte-

lukäytäntöihin yhtiö tavoittelee kierrätettyjen

materiaalien käytön lisäämistä ja elinkaaren

aikaisen energiankulutuksen vähentämistä.

Tämä siirtymä ei ainoastaan vähennä riip-

puvuutta kierrättämättömistä resursseista,

vaan myös minimoi jätteen syntymisen ja pie-

nentää tuotantokustannuksia. Investoinnit

tutkimus- ja kehitystoimintaan modulaaris-

ten tuotteiden suunnittelussa mahdollistavat

helpommat korjaukset ja päivitykset, mikä

vähentää merkittävästi elektroniikkajätteen

määrää ja parantaa kuluttajille tarjottavaa ar-

voa. Lisäksi yhteistyö kestävyyteen sitoutu-

neiden toimittajien kanssa voi virtaviivaistaa

toimitusketjua ja parantaa resurssitehokkuut-

ta. Hyödyntämällä näitä materiaalimahdolli-

suuksia Teleste pyrkii paitsi edistämään ym-

päristön kestävyyttä ja yhteisön hyvinvointia,

myös parantamaan kilpailukykyään.

111

Telestellä on selkeä visio kiertotalouden

jatkuvasta parantamisesta. Samanaikaisesti

yhtiö tunnistaa siirtoon liittyvät materiaali-

vaikutukset ja riskit. Yksi merkittävä vaikutus

on operatiivisten kustannusten mahdollinen

kasvu siirtymän alkuvaiheessa, koska inves-

toinnit uusiin teknologioihin ja prosesseihin,

kuten tutkimus- ja kehitystoimintaan ja/tai

kestävään hankintaan, saattavat vaatia mer-

kittäviä pääomia. Tämä siirtymä voi myös

häiritä yhtiön nykyisiä toimittajasuhteita,

erityisesti jos tärkeät toimittajat eivät pysty

tai halua sopeutua uusiin kestävyyskriteerei

hin, mikä voi johtaa toimitusketjun ongelmiin

ja muutoksiin. Lisäksi Teleste voi kohdata

sääntelyriskejä, sillä kehittyvät jätteenhal-

linnan ja resurssien kierrättämisen politiikat

voivat asettaa uusia vaatimuksia. On myös

olemassa markkinahyväksynnän riski, jossa

asiakkaat saattavat olla haluttomia omak-

sumaan uusia kiertotalouden periaattein

suunniteltuja tuotteita, mikä vaikuttaa ly-

hyen aikavälin myyntiin ja kannattavuuteen.

Vaikka siirtyminen kohti kiertotaloutta pyrkii

vähentämään ympäristövaikutuksia, voi ar-

voketju edelleen tuottaa jätettä ja päästöjä,

mikä haastaa Telesten kestävyystavoitteita.

Näiden riskien hallitsemiseksi yhtiö sitoutuu

kehittämään vahvan strategian, joka sisältää

sidosryhmien sitouttamista, pilottiohjelmia ja

jatkuvaa edistymisen seurantaa, varmistaen

sujuvan siirtymän ja kiertotalouden hyötyjen

maksimoimisen.

112

Teleste on sitoutunut tunnistamaan ne

arvoketjun vaiheet, joihin resurssien käyttö,

riskit ja negatiiviset vaikutukset ovat keskit-

tyneet. Analyysi paljastaa, että useissa avain-

vaiheissa ilmenee parannusmahdollisuuksia:

Tuotekehitys ja materiaalimääritykset:

Tuotesuunnittelu on keskeinen vaihe, jossa

resurssien käyttö ja siihen liittyvät riskit mää-

räytyvät suurelta osin. Telesten riippuvuus

uusiutumattomista materiaaleista, erityises-

ti alumiinista, tuo mukanaan ympäristö- ja

toimitusketjuriskit. Geopolitiikka voi myös

häiritä toimitusketjuja, mikä saattaa johtaa

raaka-ainepulaan ja kustannusten nousuun.

Valmistus: Valmistusvaiheessa resurssi-

en käyttö on merkittävää, sillä Teleste kulut-

taa merkittäviä määriä energiaa, erityisesti

sähköä. Mahdolliset negatiiviset vaikutuk-

set liittyvät paitsi päästöihin myös jätteen

syntyyn. Telesten sitoutuminen ja jatkuvan

parantamisen kulttuuri energiatehokkuuden

parantamiseen ja puhtaampien teknologioi-

den käyttöönottoon on ratkaisevaa näiden

vaikutusten lieventämiseksi.

Jakelu ja Logistiikka: Jakeluvaiheessa

riskeihin liittyvät pääasiassa hiilidioksidipääs-

töt kuljetuksen vuoksi. Toimitusten määrän

kasvu, erityisesti Yhdysvaltoihin suuntautu-

vien toimitusten lisääntyessä, lisää hiilidiok-

sidipäästöjä. Polttoainehinnan heilahtelut

voivat myös merkittävästi vaikuttaa toimin-

nan kustannuksiin, mikä korostaa tarvetta

kestävän logistiikan käytäntöjen, kuten toi-

mitusreittien optimoinnin ja vaihtoehtoisten

kuljetusmuotojen tutkimiseen.

Tuotteen käyttö ja käyttöiän päättymi-

nen: Tuotteen käyttöiän loppuvaiheet ovat

kriittisiä kohtia, joissa kielteisiä vaikutuksia

voi ilmetä. Vaikka loppukäyttäjät nauttivat

Telesten tuotteiden pitkästä elinkaaresta,

lopullinen hävitysvaihe johtaa usein elekt-

roniikkajätteen syntymiseen. Tämä aiheuttaa

sekä ympäristörasituksen, että mahdollisia

maineriskejä brändillemme. Näiden ongelmien

ratkaisemiseksi Teleste tutkii takaisinotto-oh-

jelmia ja suunnittelee tuotteet kierrätettä-

vyyttä ajatellen, mikä kannustaa asiakkaita

vastuulliseen kulutukseen ja hävittämiseen.

Johtopäätös: Teleste pyrkii edistämään

läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta kiertota-

loudessa ja kestävässä kehityksessä. Yhtiö

on sitoutunut saamaan sidosryhmät mukaan

vastaamaan näihin haasteisiin ja tunnista-

maan parannusmahdollisuuksia, mikä viime

kädessä ohjaa siirtymistä kohti kestävämpää

kiertotaloutta.

113

109

E5, E5 IRO-1 AR7b

110

E5, E5 IRO-1 AR7c

111

E5, E5 IRO-1 AR7d

112

E5, E5 IRO-1 AR7e

113

E5, E5 IRO-1 AR7f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TOIMINTAPERIAATTEET (E5-1)

Telesten ympäristöpolitiikan tarkoituksena

on määrittää toimintaperiaatteet negatii-

visten ympäristövaikutusten minimoimiseksi

sekä positiivisten ympäristövaikutusten li-

säämiseksi. Johtoryhmätasolla hyväksytty

politiikka koskee kaikkia Telesten työnteki-

jöitä, urakoitsijoita ja sidosryhmiä kaikilla

Telesten toimipaikoilla ja se on julkisesti

saatavilla.

114

Teleste on sitoutunut tukemaan kestävää

kehitystä ja noudattaa YK:n Global Compact

-yritysvastuualoitteen periaatteita. Yhtiö on

sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin

hankinta- ja tuotantokäytäntöihin, jotka vä-

hentävät ympäristövaikutuksia ja edistävät

kiertotaloutta. Telesten tärkeimmät ympä-

ristönäkökohdat kasvihuonekaasupäästöjen

ohella ovat resurssien käyttö sekä jätteen

syntyminen. Telesten ympäristöpolitiikas-

sa määritellyt toimintaperiaatteet kattavat

kaikki keskeisimmät osa-alueet, joita ovat

tuotesuunnittelu, energian kulutus, kasvihuo-

nekaasupäästöt sekä materiaalien ja jätteen

hallinta.

Yhtiö parantaa resurssitehokkuutta ja

edistää kiertotaloutta pidentämällä jatku-

vasti tuotteidensa elinkaarta kehittämällä

niiden luotettavuutta, kestävyyttä ja huol-

lettavuutta.

115

Lisäksi yhtiö pyrkii jatkuvasti

lisäämään kierrätettyjen materiaalien käyt-

töä tuotteissaan ja pakkauksissaan. Teleste

hankkii materiaalit eettisistä ja vastuullisista

lähteistä. Vastuullisen hankinnan ohjeistus

sekä toimittajien eettiset toimintaperiaat-

teet päivitettiin 2023 tukemaan vastuullista

hankintaketjua. Toimittajien eettisellä toi-

mintaohjeella pyritään linjaamaan toimialan

standardeja ja sisällyttämään toimitusket-

juun ihmisoikeuksiin, työhön, terveyteen ja

turvallisuuteen sekä etiikkaan ja ympäristöön

liittyviä vaatimuksia.

116

Teleste etsii aktiivisesti mahdollisuuksia

edistää kiertotaloutta toiminnassaan. Yhtiö

käyttää resursseja tehokkaasti ja vähentää

syntyvän jätteen määrää. Myynnin ja valmis-

tuksen ennustamisella vähennetään hylättä-

vän materiaalin määrää. Kaikki toiminnassa

syntyvä jäte lajitellaan asianmukaisesti, ja

tavoitteena on nostaa jätteen kierrätysaste

80 % vuoteen 2030 mennessä. Jätteen lop-

pusijoitusta vältetään.

117

Tuotteissa ja pak-

kauksissa käytetyt pahvi, muovi ja metallit

ovat kierrätettäviä. Lisäksi Teleste suosii

kierrätettyjä materiaaleja hankinnoissaan.

Tavoitteena on nostaa kierrätetyn alumii-

nin osuus tuotteissa 96 %:iin vuoteen 2030

mennessä.

118

Telesten johtoryhmä asettaa ympäristö

tavoitteet tärkeimpien ympäristönäkökohtien

ja olennaisuusarvioinnin perusteella, jolloin

huomioon otetaan myös sidosryhmien nä-

kemykset.

119

Tavoitteet on määritelty myös

politiikassa ja ne on esitetty myös E5-osiossa

kappaleessa mittarit ja tavoitteet (E5-3).

120

Ympäristöpolitiikka on julkisesti saatavilla

kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja sidos-

ryhmille. Teleste kouluttaa työntekijöitään

varmistaakseen, että kaikki tuntevat toi-

mintaperiaatteet ja ymmärtävät vastuunsa

niiden toteuttamisesta.

121

Olennaisuusanalyysissä olennaisiksi

tunnistetun komponenttien saatavuusris

kin hallitsemiseksi yhtiö on määrittänyt

toimintaperiaatteet, jotka kattavat uuden

toimittajan valinnan huolellisen arviointipro-

sessin, toimittajien suorituskyvyn jatkuvan

seurannan ja luokittelun sekä kattavat sopi-

mukselliset järjestelyt. Näiden lisäksi yhtiö

järjestää avaintoimittajien kanssa säännöl-

lisiä liiketoimintakatsauksia varmistaakseen

yhteistyön laadun ja reagoi nopeasti mah-

dollisiin poikkeamiin. Lisäksi yhtiö seuraa

aktiivisesti komponenttien elinkaarta, kes-

keisten toimittajien taloudellista vahvuutta

ja omistusrakenteen muutoksia sekä pysyy

ajan tasalla toimialan uutisista ja sääntely-

muutoksista, mikä varmistaa ennakoivan ja

kestävän riskienhallinnan.

122

TOIMENPITEET (E5-2)

Keskeisten toimien soveltamisala kattaa

tuotteiden koko elinkaaren aina tuotesuun-

nittelusta ja materiaalihankinnasta loppukä-

sittelyyn asti tavoitteena resurssien käytön

ja kiertotalouden periaatteiden edistäminen.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja

tuotekehitykseen liittyviä vaikutuksia ovat

kiertotalouden edistäminen tuottamalla hel-

posti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita

sekä ympäristökuormituksen vähentäminen

pitkäaikaisten tuotteiden avulla. Näitä vai-

kutuksia edistääkseen Teleste toteuttaa

kaikissa uusissa tuoteperheissä ympäristö-

tarkastuksen, jossa tarkastellaan esimerkiksi

materiaalivalintoja, huollettavuutta ja päivi-

tettävyyttä. Tämä on vakiintunut käytäntö ja

osa yhtiön tuotekehitysprosessia. Tuotteiden

elinkaaren pidentämisellä ja ympäristöystä-

vällisten materiaalien valinnalla voidaan mer-

kittävästi vähentää ympäristökuormitusta

ja edistää kiertotaloutta. Lisäksi tuotteiden

huollettavuus ja korjattavuus vähentävät

tarpeetonta resurssien kulutusta ja uuden

tuotannon aiheuttamia päästöjä.

Keskeisiä toimia hankinnan näkökulmasta

puolestaan ovat kierrätysmateriaalien käytön

lisääminen, kierrätettävien pakkauksien suosi-

minen, veden ja resurssien käytön vähentämi-

nen toimitusketjussa sekä tiukkojen ympäris-

tövaatimusten noudattamisen edellyttäminen

toimittajilta.

123

Teleste kannustaa toimittajia

omaksumaan ympäristöystävällisiä teknolo-

gioita ja kestäviä luonnonvarojen hallintakäy-

täntöjä. Hankintojen ympäristövaikutusten

vähentämiseksi yhtiö edellyttää toimittajil-

taan ympäristöstandardien noudattamista

auditointien, arviointien ja kyselyiden avulla.

Mahdollisiin puutteisiin reagoidaan laatimalla

korjaussuunnitelma yhdessä toimittajan kans-

sa. Näillä toimilla varmistetaan ilman, veden

ja jätteen käsittelyyn liittyvien vaatimusten

noudattaminen, tarjotaan jäsenneltyjä rat-

kaisuja havaittuihin puutteisiin ja edistetään

kestäviä parannuksia toimitusketjussa.

124

Raaka-aineiden kulutuksen ympäristövai

kutuksen sekä materiaalien kierrätysasteen

vaikutuksen hallitsemiseksi yhtiö suunnit-

telee kestävän hankinnan resurssien vah-

vistamista lähitulevaisuudessa. Resurssien

vahvistamisen uskotaan lisäävän myöntei-

siä ja pienentävän negatiivisia vaikutuksia.

Suunnitteilla on myös toistaa toimittajien

vastuullisuuskysely suunnitelman mukaisesti

seuraavan raportointikauden aikana. Kysely

on suunniteltu toteutettavaksi kahden vuo-

den välein. Viimeisin kysely on toteutettu

vuonna 2023. Kyselyn avulla yhtiö saa yk-

sityiskohtaisempaa tietoa toimittajiensa

resurssien käytöstä ja pyrkii vaikuttamaan

mahdollisiin epäkohtiin ja korjaustoimenpitei-

den edistymiseen muun muassa toimittajien

liiketoimintakatsauksien yhteydessä. Rapor-

tointikauden toimenpiteet eivät suoraan vai-

kuta tavoitteeseen kasvattaa kierrätetyn

alumiinin osuutta Telesten tuotteissa.

114

E5, E5-1 14, MDR-P 65a

115

E5, E5-3 24a

116

E5, E5-1 15b

117

E5, E5-1 14, MDR-P 65b, 65d

118

E5, E5-1 14

119

E5, E5-1 14, MDR-P 65c, 65e

120

E5, E5-1 15a

121

E5, E5-1 14, MDR-P 65f

122

E5, E5-1 14, MDR-P 65a

123

E5, E5-2 19

124

E5, E5-2 19 MDR-A 68d

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Yksi kaksinkertaisen olennaisuuden ana-

lyysissä tunnistettu vaikutus on jätteen syn-

tyminen. Kaikki Telesten toiminnassa syntyvä

jäte lajitellaan huolellisesti ja jätteen määrä

pyritään minimoimaan kaikessa toiminnas-

sa. Jätteen päätymistä loppusijoitukseen

vältetään. Pienentääkseen tätä vaikutusta

yhtiö järjestää lajittelukoulutuksia aina tar-

peen vaatiessa. Viimeisin järjestettiin vuon-

na 2023. Lisäksi osana perehdytystä uudet

työntekijät suorittavat ympäristöaiheisen

verkkokoulutuksen, jossa käydään läpi muun

muassa Telesten ympäristöpolitiikan sisältö,

jotta jokainen ymmärtää vastuunsa ympäris-

tönsuojelussa. Teleste kuuluu tuottajavastuu-

yhteisöön sähkö- ja elektroniikkalaitteiden

sekä pakkausmateriaalien osalta, mikä var-

mistaa, että näiden materiaalien kierrätys ja

asianmukainen käsittely toteutuvat lakisää-

teisten vaatimusten mukaisesti.

125

Olennaisuusanalyysissa resurssien ja

kiertotalouden kannalta olennaiseksi riskiksi

tunnistettiin geopoliittisista uhista johtuvat

komponenttien toimitushäiriöt. Komponent-

tien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö

tekee toimittajariskien arviointeja. Lisäksi

uuden toimittajan valinnassa noudatetaan

uuden toimittajan arviointi- ja valintapro-

sessia. Tuotteiden elinkaari tarkastetaan

säännöllisesti käytävissä katselmoinneissa,

joissa tarkastellaan aktiivisten tuotteiden

elinkaari. Samalla tarkastellaan myös tuot-

teissa käytettyjen kriittisten materiaalien

saatavuus. Teleste tekee säännöllisesti työ-

tä etsimällä vaihtoehtoisia komponentteja

maariskin hallitsemiseksi. Toimenpiteet tu-

kevat näihin vaikutuksiin ja riskeihin liittyviä

toimintaperiaatteita.

126

Yhtiö on sisällyttänyt resurssien käytön

ja kiertotalouden hallinnan osaksi liiketoimin-

taansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu

muista kustannuksista. Näin ollen yksittäi-

siin toimenpiteisiin varattujen erillisten ta-

loudellisten resurssien suuruusluokka ei ole

merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurs-

sien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suun-

niteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Raportointikauden toimintasuunnitelma ei

ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luoki-

teltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei

ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toi-

minta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraa-

valle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään

ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa

keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja

energiatoimenpiteisiin liittyen.

127

Tavoitteissa edistyminen

Kierrätetyn alumiinin osuuden lisääminen

Telesten tuotteissa

Kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuotteis-

sa on hieman laskenut vuoden 2021 tasoon

nähden. Yhtiö tekee yhteistyötä toimittajien

kanssa varmistaakseen paremman läpinäky-

vyyden ja varmennuksen kierrätetyn alumiinin

käytöstä.

Jätteen kierrätysasteen nostaminen

Jätteen kierrätysaste on noussut aiemmas-

ta tasosta ja yhtiö saavutti lyhyen aikavälin

tavoitteensa.

128

Yhtiön tavoitteena nostaa omissa toi-

minnassaan syntyvän jätteen kierrätysaste

75 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuo-

teen 2030 mennessä. Toinen tavoite on nos-

taa kierrätetyn alumiinin määrän osuus Teles-

ten tuotteissa 94 % vuoteen 2025 mennessä

ja 96 % vuoteen 2030 mennessä. Muiden

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa

olennaisiksi tunnistettujen vaikutusten, ris-

kien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yh-

tiöllä ei ole virallisia kestävyystavoitteita.

129

Teleste asettaa ympäristötavoitteet

tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olen-

naisuusarvioinnin tulosten perusteella.

Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan

myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näke-

mykset, mutta itse tavoitteen asetannassa

sidosryhmiä ei osallistettu. Ympäristövaiku-

tuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saa-

tavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi.

Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja

sille tavoitetaso. Johtoryhmä seuraa tuloksia

säännöllisesti.

Suurin osa Telesten toiminnasta syn-

tyvästä jätteestä on kierrätettävää ja tä-

hän pohjautuen on oletettu, että jätteen

kierrätysaste on kuvaava mittari jätteiden

ympäristövaikutuksille. Kierrätetyn alumii-

nin osalta taustaoletus on, että alumiinilla

on merkittävä ympäristövaikutus ja että

suosimalla kierrätettyä alumiinia tätä vai-

kutusta voidaan pienentää. Kierrätetyn alu-

miinin osuuden on siten oletettu kuvaavan

hyvin tuotteessa käytettyjen materiaalien

ympäristövaikutusta.

130

Tavoitteet on ilmoitettu ympäristö-

politiikassa ja politiikassa määritetyt toi-

mintaperiaatteet tukevat tavoitteiden

saavuttamista.

131

Molemmat asetetuista

125

E5, E5-2 19, MDR-A 68a-d

126

E5, E5 MDR-T 81b, MDR-A 68

127

E5, E5-2 19 MDR-A 69b,c

128

E5, E5-3 23, MDR-T 80j

129

E5, E5-3 23, MDR-T 80b

Mittarit ja tavoitteet (E5-3)

Taulukko 12 Muut ympäristötavoitteet

Tunnusluku

2021

Vertailuvuosi

2024

toteutunut

2025

Tavoite

2030

Tavoite

Kierrätetyn alumiinin osuus oma-

valmisteisissa tuotteissa [%]

92 % 86 % 94 % 96 %

Jätteen kierrätysaste [%]

60 % 77 % 75 % 80 %

130

E5, E5-3 23, MDR-T 80f-i, E5-4 28,

MDR-M 77

131

E5, E5-3 23, MDR-T 80a

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

kestävyystavoitteista ovat absoluuttisia.

132

Tavoitteet vähentävät neitseellisten raa-

ka-aineiden käyttöä ja edistävät materiaa-

lien säilymistä kierrossa. Ne tukevat siten

kiertotalouden periaatteita, joissa pyritään

maksimoimaan materiaalien kierrätys ja uu-

siokäyttö. Jätteen kierrätysasteen nosta-

minen vähentää jätteen polttamista ja lop-

pusijoittamista, mikä vähentää ympäristön

kuormitusta. Lisäksi kierrätetyn alumiinin

käyttö tuotteissa vähentää kaivostoiminnan

tarvetta ja edistää jätehierarkian mukaista

toimintaa. Molemmat tavoitteista tukevat

kierrätysmateriaalien käyttöasteen lisään-

tymistä, alumiiniin liittyvä tavoite suoraan

yhtiön omassa toiminnassa ja jätteen kier-

rätysasteen nostaminen myöhemmin tule-

vaisuudessa tukemalla kierrätysmateriaalien

saatavuutta. Molemmat kestävyystavoitteis-

ta kuuluvat jätehierarkian tasoon 3 ”kierrä-

tys”.

133

Tavoitteet eivät ole lainsäädännön

edellyttämiä, mutta ne tukevat esimerkiksi

EU:n yritysjätteiden kierrätysvaatimusten to-

teutumista. Yritys ei ole hyödyntänyt tavoit-

teiden asettamisessa tieteeseen perustuvia

viitekehyksiä, kuten Science-Based Targets

for Nature (SBTN). Sen sijaan tavoitteet pe-

rustuvat tieteellisiin lähteisiin ja asiantunti-

joiden suosituksiin, kuten Ellen MacArthur

Foundationin julkaisuihin. Kierrätetyn alu-

miinin osuuteen liittyvä tavoite pohjautuu

alan parhaisiin käytäntöihin ja markkinavaa-

timuksiin, joissa myös sääntelykehys, kuten

CBAM-asetuksen vaikutukset alumiinille, on

yksi huomioon otettava tekijä.

134

Jätteen kierrätysastetta seurataan Suo-

men toimipisteillä Littoisissa, Forssassa ja

Tampereella. Muilla toimipisteillä ei synny

merkittäviä määriä jätettä. Tavoite jätteen

kierrätysasteen nostamisesta kattaa näi-

den yksiköiden toiminnasta syntyvät jätteet.

Tähän sisältyy siten paitsi tuotannosta syn-

tyvää jätettä, myös toimistossa syntyvät

jätteet. Kierrätetyn alumiinin laskentaa kos-

kevat menetelmät ja oletukset on kuvattu

kappaleessa ”resurssien sisäänvirtaukset,

mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)”. Ta-

voite kierrätetyn alumiinin osuuden kasvat-

tamisesta Telesten tuotteissa kattaa sekä

NET-liiketoiminnan että PSM-liiketoiminnan

tuotteet.

135

Mittareiden laatimisperiaatteisiin

ei ole tehty muutoksia tavoitteessa määritel-

lyn aikahorisontin aikana.

136

Mittareita ei ole

varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.

137

Tavoite jätteen kierrätysasteen kasvatta-

misesta liittyy yhtiön toiminnassa syntyviin

jätteisiin ja siten resurssien ulosvirtaamiseen.

Tavoite kierrätetyn alumiinin kasvattamises-

ta liittyy puolestaan hankittuihin materiaa-

leihin ja siten resurssien sisäänvirtaukseen.

Lisäksi yhtiö seuraa toimittajan eettiseen

toimintaohjeeseen sitoutuneiden toimittajien

määrää, mutta tähän liittyen ei ole asetet-

tu virallista tavoitetta. Mittarin taustalla on

oletus, että mitä useampi toimittaja sitoutuu

vastuullisiin käytäntöihin, sitä vastuullisem-

maksi yhtiön toimitusketju muuttuu. Oletus

on myös, että toimittajat edellyttävät myös

omilta alihankkijoiltaan eettisiä periaatteita.

Vuonna 2024 tulos oli 98 %. Myöskään uusiu-

tuvien raaka-aineiden hankintaan yhtiö ei ole

asettanut virallista tavoitetta tai mittaria.

138

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET,

MUKAAN LUKIEN RESURSSIEN KÄYTTÖ

(E5-4)

Materiaalivirrat koostuvat sekä valmiista

tuotteista (vahvistimet, työasemat, palve-

limet ja niihin liittyvät tuotteet, työkalut,

adapterit, piirilevyt, apuaineet) että tuotan-

nossa käytettävistä raaka-aineista (puolijoh-

de- ja passiivikomponentit, mekaaniset osat,

moduulit, pakkausmateriaalit ja sähkömekaa-

niset osat). Näiden valmistukseen arvoketjun

alkupäässä käytetään pääasiallisesti seuraa-

via materiaaleja: metallit (alumiini, kupari,

sinkki, teräs, messinki, nikkeli), muovit, kom-

posiitit ja muut tekniset materiaalit (lasikuitu

ja hartsit, keraamit, kvartsilasi), kemialliset

materiaalit ja juotosaineet sekä muut ma-

teriaalit (pii, työkalut ja adapterit). Omassa

toiminnassa käytettäviä käyttöomaisuus-

hyödykkeitä ovat mm. mittalaitteet, piiriana-

lysaattorit, piirikorttien puhdistuslaitteet ja

erilaiset jigit. Omien tuotteiden valmistami-

sessa ei käytetä vettä. Arvoketjun alkupääs-

sä raaka-ainemateriaalien valmistuksessa

käytetään vettä esim. piirilevyjen ja kom

ponenttien valmistamisessa valmistuspro-

sessien yhteydessä. Arvoketjun alkupäässä

käytetyistä käyttöomaisuushyödykkeiden

sisällöstä ei ole tarkkaa näkyvyyttä.

139

Vuonna 2024 vastaanotettujen kompo-

nenttien materiaalipainot saadaan ERP- ja

tuotteen-hallintajärjestelmistä. Jokaisen

komponentin ennalta määritelty paino on

tallennettu järjestelmään, mikä mahdollistaa

vastaanotettujen komponenttien kokonais-

painon laskemisen vuoden aikana vastaan-

otettujen määrien perusteella. Suunnittelu-

vaiheessa materiaalipainot varmistetaan joko

suorilla mittauksilla tai valmistajien toimitta-

mien tietojen avulla ja kirjataan järjestelmään.

Komponentit luokitellaan pääkategorioihin ja

kunkin pääkategorian materiaalikoostumus

dokumentoidaan.

Alumiinin kierrätysaste on laskelmien

perusteella 86 %. Kierrätetyn alumiinin

osuus tuotteissa perustuu keskimääräi-

seen alumiinin kierrätysasteeseen ja osit-

tain toimittajan antamaan primääridataan.

Primääridatassa perusperiaatteena on

seuraavan kuvauksen mukainen proses-

si. 30 % painevaluprosessin materiaalista

sulatetaan uudelleen tuotteisiin tuotan-

non aikana. Tämä sisältää syöttökanavat,

132

E5, E5-3 23, MDR-T 80b

133

E5, E5-3 24 a-f

134

E5, E5-3 27

135

E5, E5-3 23, MDR-T 80c,

E5, E5-2 19, MDR-M

136

E5, E5-3 23, MDR-T 80f-i

137

E5, E5 MDR-M 77b

138

E5, E5-3 24d

139

E5, E5-4 30

140

E5, E5-4 31a-c

Taulukko 13 Tuotteiden valmistukseen raportointikaudella

käytettyjen materiaalien tiedot

140

Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä

teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino (kg)

Kokonaispaino 962 625 kg sisältäen

tekniset materiaalit 858 136 kg sekä

biologiset materiaalit (pakkaus-

materiaalit, lavat) 104 489 kg.

Biologisten materiaalien prosenttiosuus (%) 11 %

Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien

ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino

absoluuttisena arvona (kg)

223 803kg

Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien

ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino prosentti-

osuutena (%)

23 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

poistokanavat ja sylinterikannan. Tämä

tapahtuu ennen jälkikäsittelyprosesseja.

Kierrätetyn alumiiniharkon (keskimäärin 95

% kierrätetty) lisääminen tähän uudelleen

käytettyyn materiaaliin nostaa kierrätysma-

teriaalin kokonaisprosentin yli 90 %.

Pakkausmateriaalin kierrätysasteena on

käytetty lukua 80 %, joka perustuu toimitta-

jan antamaan osanumerokohtaiseen tietoon

ja siitä johdettuun keskiarvoon. Rahtilavo-

jen osalta on huomioitu ostetut lavat. NET:n

osalta on huomioitu ostetut lavat Suomessa

ja Belgiassa ja ne ovat kaikki 100 % uusiokäy-

tettyjä jo ostettaessa. Materiaalitilausten yh-

teydessä saapuvat lavat käytetään uudelleen

asiakastoimitusten yhteydessä. PSM:n mate-

riaalitilausten osalta käytetään kierrätettyjä

eurolavoja ja ne ovat 100% uusiokäytettyjä

ostettaessa. Asiakastoimitusten osalta käy-

tetään asiakaskohtaisia kuljetuslavoja, jotka

ostetaan uutena.

Materiaalien kokonaispainolaskennassa

tehdään erottelu teknisten ja biologisten

materiaalien välille. Kaikki valmistuksessa

käytetyt hankitut tuotteet sisältyvät näin

ollen teknisiin materiaaleihin. Tekniseen ma-

teriaaliin on laskettu muu materiaali paitsi

pakkausmateriaalit (pahvipakkaukset) ja pui-

set rahtilavat, jotka on laskettu biologisiin

materiaaleihin.

141

Biologisten materiaalien osalta ostetut

rahtilavat ovat ISPM 15 -standardin mu-

kaisia. Pakkausmateriaalien osalta tiedot

sertiﬁointijärjestelmistä eivät ole tiedossa,

mutta asia on selvityksessä. Yhtiö ei sovella

kaskadikäyttöperiaatetta.

142

Massa lasketaan saapuvien raaka-aineiden

määrän perusteella. Saapuvien materiaalien

määrät saadaan suoraan ERP-järjestelmästä,

mikä varmistaa, että kaksoislaskentaa ei pääse

tapahtumaan. Rahtilavoista on tehty erillinen

arvio, koska niiden painoa ja kappalemäärää ei

suoraan seurata ERP-järjestelmän kautta.

143

TUOTTEISIIN JA PALVELUIHIN LIITTYVÄT

ULOSVIRTAUKSET (E5-5)

Tärkeimmät tuotteet ja materiaalit,

jotka tulevat ulos yrityksen

tuotantoprosessista

Keskeisiä tuotteita materiaalien käytön

näkökulmasta NET-liiketoiminnassa ovat

tietoliikenneverkon tuotteet, kuten laaja-

kaistavahvistimet ja optiset muuntimet.

PSM-liiketoiminnan keskeiset tuotteet ovat

näytöt sekä raideliikenteen matkustaja-

vaunuissa että asemilla sekä muut juniin,

raitiovaunuihin ja metroihin asennettavat

infotainment-tuotteet. Telesten valmista-

mat tuotteet ovat elektroniikkalaitteita, jotka

koostuvat pääasiassa elektroniikkakompo-

nentteja sisältävistä piirilevyistä, näyttö-

paneeleista, välikaapeleista, virtalähteistä,

ohjelmistoista, koteloista ja muista mekaniik-

karakenteista. Telesten ympäristöpolitiikka

asettaa tuotteen luomiselle mm. seuraavia

tavoitteita:

Tavoitteena on pidentää tuotteen elin-

kaarta parantamalla tuotteiden luotetta

vuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta.

Modulaariset ratkaisut tukevat taakse-

päin yhteensopivuutta tuotepäivityksis-

sä ja estävät siten tarpeettoman romu-

tuksen asiakkaiden järjestelmistä.

Helppo purettavuus ja kierrätettävyys

huomioidaan suunnittelun alkuvaiheessa.

Tuotteenluontiprojekteissa käytetään

haittavaikutustarkistuslistaa. Telesten lop-

putuotteet eivät ole uudelleenvalmistettavia.

Ne ovat suunniteltu purettaviksi mahdolli-

simman helposti yksiaineisiksi materiaaleiksi.

Laitteet ovat laajasti modulaarisia ja tuke-

vat ohjelmistopäivityksiä, jotka pidentävät

tuotteen elinkaarta. Kaikki tuotteet ovat

tarkoitettu ammattikäyttöön, joissa on kor-

keat laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset.

Tuotteiden elinkaaren maksimointiin kiinnite-

tään tuotesuunnittelussa merkittävästi huo-

miota. Tuotteiden valmistuksessa ei synny

juuri lainkaan sivuvirtoja. Telesten valmista-

mat tuotteet valmistetaan tilauksesta, jolloin

lopputuotteista ei myöskään synny romutet-

tavaa materiaalia, kaikki tuotteet menevät

asiakkaan tuotanto- tai varalaitekäyttöön.

144

Tuotteiden odotettu kestävyys

suhteessa kunkin tuoteryhmän toimialan

keskiarvoon

NET-liiketoiminnassa tuotetaan tietoliikenne-

verkon tuotteita, joista valtaosassa normaali

käyttöympäristö on ulkotiloissa, jolloin eri

maantieteellisten alueiden lämpöolosuhteilla

on merkittävä vaikutus odotettuun elinikään.

Toimialan tuotteiden kestävyyden keskiar-

voa ei ole saatavilla. Telestellä PSM-tuot-

teiden elinkaaren teoreettinen pituus laske-

taan elektroniikkateollisuudessa tunnetuilla

standardimenetelmillä.

PSM-liiketoiminnassa erityisesti jouk-

koliikenteessä käytettäville elektroniikka-

tuotteille lasketaan tyypillisesti MTBF-arvo

(Mean-Time-Before-Failure, keskimääräinen

tuotteen vikaantumisväli) asiakasprojektin

ympäristöolosuhde– ja käyttötuntimäärien

mukaisesti. Tuotteille asetetaan tyypillisesti

myös tavoitearvot asiakkaan toimesta. Koska

toimialan tuotteiden kestävyyden keskiarvoa

ei ole yleisesti saatavilla, voidaan käyttää

keskimääräisiä tavoitearvoja vertailuarvo-

na. Alla olevassa taulukossa on esitetty

PSM-tuotekategorioiden laskennalliset

MTBF-arvot (keskiarvoina) sekä keskimää-

räiset tavoitearvot.

145

Tuotteiden korjattavuus

Osana tuotteenluonninprosessia on ympä-

ristötarkastelu, jossa huomioidaan suunni-

teltavan tuotteen korjattavuus. Molemmille

liiketoiminnoille on omat tarkistuslistaver-

sionsa. Telesten valmistamille tuotteille on

oma huolto- ja varaosapalvelu, joka palve-

lee minimissään seitsemän vuotta tuotteen

virallisen valmistuksen lopetusilmoituksen

jälkeen. Tuotteet on pääasiassa suunniteltu

avattaviksi, osat ovat vaihdettavissa, tuot-

teet ovat laajasti modulaarisia ja ohjelmistot

141

E5, E5-4 32

142

E5, E5-4, 31b

143

E5, E5-4 AR25

144

E5, E5-5 35

145

E5, E5-5 36a

Tuotekategoria

Laskennallinen

MTBF-arvo

Keskimääräinen

tavoitearvo MTBF

Näyttötuotteet 155 000 h 120 000 h

Audiojärjestelmätuotteet 450 000 h 200 000 h

Muut infotainment -tuotteet 200 000 h 80 000 h

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

ovat päivitettävissä. Huollettavuustavoite

on kirjattu myös Telesten ympäristöpolitiik-

kaan. Ammattikäyttöön tarkoitetuille jouk-

koliikenteen ja tietoliikennetekniikan laittei-

den korjattavuudelle ei ole vakiintunutta

luokittelujärjestelmää.

PSM-liiketoiminnan tuotteille tehdään

huoltosuunnitelma, jossa määritellään sys-

teemin eri tuotteille, ovatko tuotteet kor-

jattavia vai ei. Korjattaville tuotteille mää-

ritellään tarpeen mukaan myös ennakoivia

huoltotoimenpiteitä, mikäli se on tarpeen

tuotteen eliniän varmistamiseksi. Teles-

ten NET- ja PSM-tuotteista toimitettuina

massoina laskettuna 50 % oli suunniteltu

korjattaviksi.

146

Tuotteiden kierrätettävien ainesten määrät

NET-liiketoiminnassa valetuilla metalliko-

teloilla varustetut vahvistin- ja valomuun-

nin-tuotteet ovat valmistettuina määrinä ja

massaltaan oleellisia tuotteita. Kotelot ovat

valmistettu pääosin kierrätetystä alumiinis-

ta. PSM-liiketoiminnassa sekä junissa että

asemilla käytettävien näyttöjen ja muiden

infotainment-tuotteiden ohutmetallikotelot

ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan

oleellisia tuotteita. Koteloissa käytetty ohut-

metalli on valmistettu osittain kierrätetystä

materiaalista. Vastaavasti yllä mainituissa

tuotteissa kierrätettäviä materiaaleja ovat

kaikki mekaaniset metalliosat, kaapelit ja

piirilevymateriaali. Tuotteiden osat ovat

lähtökohtaisesti eroteltavissa yksiaineisiksi.

PSM-tuotteille tehdään asiakkaan vaa-

timuksesta kierrätettävyysanalyysi, jossa

määritetään laskennallisesti kierrätettävien

materiaalien määrä. Laskenta voidaan suo-

rittaa eri standardien mukaan (ISO 22628,

ISO 21106, UNI-LCA-001). Laskennassa

huomioidaan eri materiaalikategoriat stan-

dardien mukaisesti ja yleisesti kaikki elekt-

roniikkaosat (piirilevyt ja näyttöpaneelit)

luokitellaan elektroniikan alle. Esimerkkinä

erään TFT-näyttötuotteen ja yhden infotain-

ment -tuotteen kierrätettävyysanalyysistä

poimitut kierrätettävyysluvut eri standardien

mukaan ovat seuraavat:

PSM-tuotteet ovat samankaltaisia elekt-

roniikkalaitteita, joten esimerkkituotteita

voidaan pitää edustavina näytteinä koko

PSM-tuoteportfoliolle.

NET-liiketoiminnan tuotteiden kalen-

terivuonna 2024 kierrätettävien aines-

ten osuudet on laskettu IEC/TR 62635

standardin mukaisesti, josta alla olevassa

taulukossa on suuren volyymin edustavia

tuote-esimerkkejä.

NET-liiketoiminnan tuotteet ovat saman-

kaltaisia elektroniikkalaitteita, joten esimerk-

kituotteita voidaan pitää edustavina näyttei-

nä koko NET-tuoteportfoliolle.

147

146

E5, E5-5 36b

147

E5, E5-5 36c

148

E5, E5-5 38

149

E5, E5-5 38a

150

E5, E5-5 38b

151

E5, E5-5 39

152

E5, E5-5 40

PSM-liiketoiminta

ISO 22628 ISO 21106 UNI-LCA-001

TFT-näyttötuote 97,6 % 93,3 % 67,9 %

Infotainment-tuote 98,8 % 86,3 % 87,4 %

NET-liiketoiminta

IEC/TR 62635

Verkkotuote 1 Vahvistin ICON3000 88,0 %

Verkkotuote 2

RF-passiivituote 3TP-8

86,0 %

Verkkotuote 3

Kiinteistövahvistin CX3-D

82,0 %

Jätevirrat

Telesten toiminnasta syntyvä jäte on pääosin

tavanomaista, ei vaarallista, jätettä. Vaaral-

lista jätettä syntyy hyvin pieniä määriä ja

nämä päätyvät pääosin kierrätykseen. Mer-

kittävin osa syntyvästä jätteestä koostuu

kierrätykseen menevästä pakkausmateriaa-

leista. Lisäksi toimialalle tyypillistä jätelajeja,

kuten erilaisia metalli-, kaapeli- sekä sähkö- ja

elektroniikkaromua syntyy jonkin verran.

149

Suurin osa Telesten toiminnasta syn-

tyvästä jätteestä on pahvia ja kartonkia.

Näiden lisäksi puhdas käsittelemätön puu,

käytännössä kuormalavat, ja muovi muo-

dostavat pääosan pakkausjätteestä. Muut

jätemateriaalit ovat muun muassa polttokel-

poinen jäte, energiajakeeseen päätyvä jäte,

alumiini- ja teräsromut, sähkö- ja elektroniik

karomu, kaapeliromu sekä keräyspaperi ja

tietosuojamateriaali.

Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet

koostuvat lähinnä orgaanisesta kiinteästä

jätteestä ja aerosolijätteestä.

150

Yhtiön toi-

minnasta ei synny radioaktiivista jätettä.

151

Littoisten, Forssan ja Tampereen toimipis-

teiltä jätemäärät saadaan jätehuollosta vas-

taavilta kumppaneilta, jolloin ne perustuvat

mittaukseen. Muiden yksiköiden osalta jäte-

määrät on arvioitu parhaan saatavilla olevan

tiedon pohjalta. Nämä arvioidut yksiköt ovat

pääosin varsin pienikokoisia toimistoja, jolloin

jätettä ei synny merkittäviä määriä. Pienten

toimipisteiden jätemäärät arvioitiin henki-

lömäärään perustuen. Laskennassa tehtiin

oletus, että näistä toimipisteistä syntyy pie-

niä määriä energiajaetta sekä tämän lisäksi

kierrätykseen luokiteltavia jätejakeita. Näiden

arvioitujen tietojen osuus kokonaisjätemää-

rästä on alle 5 %. Seurantaa jätteistä ylläpi-

detään omassa jätekirjanpidossa. Taulukoissa

olevat jätetiedot kattavat koko organisaation

jätteet ja rajaus poikkeaa siten Telesten kes-

tävyystavoitteen jätteen kierrätysasteen

rajauksesta.

152

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

153

E5, E5-5 37bi-iii

154

E5, E5-5 37ci-iii

155

E5, E5-5 37a, 37d, 39

Taulukko 14 Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin

tonneina (t)

153

Vaaralliset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

0 t

Kierrätys 0,07 t

Muut hyödyntämistoimet 0,01 t

Yhteensä 0,08 t

Tavanomaiset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 5 t

Kierrätys 77 t

Muut hyödyntämistoimet 25 t

Yhteensä 107 t

Taulukko 15: Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin tonneina (t)

154

Vaaralliset jätteet

Poltto (ilman energian talteenottoa)

0 t

Kaatopaikalle sijoittaminen 0 t

Muu loppukäsittely 0 t

Yhteensä 0 t

Tavanomaiset jätteet

Poltto (ilman energian talteenottoa) 0 t

Kaatopaikalle sijoittaminen 0 t

Muu loppukäsittely 0 t

Yhteensä 0 t

Taulukko 16: Yhteenvetotiedot

155

Jätteen kokonaismäärä tonneina

107 t

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina 0,08 t

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina 25 t

Kierrättämättömän jätteen prosentti-osuus 23 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

3. Yhteiskunnalliset tiedot

OMA TYÖVOIMA ESRS S1

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT

JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN

VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA

LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (ESRS 2,

SBM-3)

Omaan henkilöstöön (arvoketju: oma toimin-

ta) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet ovat työolosuhteisiin sekä yhtäläi-

seen kohteluun ja mahdollisuuksiin liittyviä

kokonaisuuksia.

Teleste noudattaa periaatetta mak-

saa henkilöstölleen lain ja työehtoso-

pimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi yh-

tiön kompensaatioprosessit takaavat,

että samasta työstä maksetaan yh-

tenäistä korvausta, ottaen huomioon

maakohtaiset erot. Teleste on sitoutu-

nut edistämään riittävää ja tasapuolis-

ta palkkaa sekä koulutusta ja taitojen

kehittämistä kaikissa toimintamaissaan,

parantaen näin työntekijöidensä hyvin-

vointia. Yhtiö seuraa henkilöstönsä palk-

kakehitystä ja palkkatasoa varmistaen

henkilöstöhallinnon prosesseillaan, et-

tä vähimmäispalkkatasot ylittyvät eri

maissa. Lisäksi Telesten henkilöstö

työskentelee pääsääntöisesti maissa,

joissa on tiukka työlainsäädäntö ja ak-

tiivinen viranomaisvalvonta. Joissakin

maissa ovat myös voimassa työehto-

sopimukset, jotka yhdessä työlainsää-

dännön kanssa varmistavat työnteki-

jöiden palkkaoikeudet. Teleste mittaa

toimitusjohtajan ja työntekijöiden kes-

kimääräisen palkkatason suhdetta ja on

asettanut sille tavoitteen. Lisäksi, yh-

tiö varmistaa henkilöstöhallinnon pro-

sessein, että näitä periaatteita nouda-

tetaan ja reagoi tarvittaessa.

156

Yhtiö noudattaa johtamisen periaat-

teita, jotka tukevat työ- ja yksityiselä-

män tasapainoa. Teleste tarjoaa työn-

tekijöilleen joustavia työaikajärjestelyjä,

kuten liukuvan työajan, etätyömahdol-

lisuuden, vanhempainloman sekä las-

tenhoitomahdollisuuksia, mikä auttaa

saavuttamaan tasapainon työ- ja yksi-

tyiselämän välillä. Teleste mittaa hen-

kilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen

henkilöstökyselyiden kautta ja kehittää

esihenkilöitään valmentamalla ja koulut-

tamalla. Työaikajärjestelyissä noudate-

taan maakohtaista työlainsäädäntöä ja

mahdollisia työehtosopimuksia, jotka

varmistavat joustoa. Lisäksi Telesten

henkilöstöön liittyvien toimintaohjeiden

ja politiikkojen tavoitteena on mahdol-

listaa työnteon ja vapaa-ajan yhteenso-

vittaminen. Yrityskulttuuria mitataan

henkilöstökyselyssä ja sille on asetet

tu tavoitteet. Myös johtamista mita-

taan henkilöstökyselyssä, mutta sille

ei ole asetettu numeerista tavoitetta.

157

Teleste investoi henkilöstönsä hyvin-

vointiin monin eri tavoin, huolehtien

sekä työolosuhteista että terveyteen

liittyvistä tukitoimista. Näihin tukitoi-

mintoihin kuuluvat muun muassa kat-

tava työterveyshuolto ja vakuutukset,

jotka huomioivat maakohtaiset erot. Li-

säksi yhtiö tukee henkisen ja fyysisen

hyvinvoinnin ylläpitoa ja kehittämistä

tarjoamalla tätä tukevia henkilöstöetu-

ja. Jokaisen työntekijän kanssa käydään

vuosittain kehityskeskustelu, jossa hy-

vinvointi on yksi käsiteltävistä aiheista,

ja tarvittaessa asetetaan korjaavia toi-

menpiteitä. Teleste mittaa hyvinvointia

ja vuorovaikutusta, ja näille on asetettu

selkeät tavoitteet.

158

Yrityksen periaatteisiin kuuluvat tasa-ar-

vo ja monimuotoisuus. Näitä aiheita käsi-

tellään henkilöstön koulutuksessa, kuten

perehdytyksessä. Yhtiön toimintaohjeet

ja politiikat tukevat näiden periaatteiden

toteutumista esimerkiksi rekrytoinnissa

ja palkkatasa-arvon seurannassa. Tämä

luo inklusiivisen työyhteisön ja parantaa

työnantajamielikuvaa. Lisäksi yhtiöllä on

hallituksen kokoonpanolle asetettu mo-

nimuotoisuustavoite, jonka toteutumis-

ta seurataan.

Osana vuosittain päivitettävää strategiaa

laaditaan myös henkilöstöstrategia, jossa huo-

mioidaan yhtiön henkilöstö. Henkilöstöstrate-

giasta vastaa yhtiön henkilöstöjohtaja, joka

kuuluu johtoryhmään. Yhtiön liiketoimintamal-

lissa ja sen muutoksissa otetaan huomioon

henkilöstö sekä ihmisoikeudet. Henkilöstöjoh-

taja vastaa näiden seikkojen varmistamisesta

osana liiketoimintamallin kehittämistä.

159

Telesten työvoiman vastuullisuutta oh-

jaavat paikallinen lainsäädäntö, työehtoso-

pimukset, yhtiön arvot, henkilöstöstrategia

sekä yhtiön henkilöstöön liittyvät politiikat ja

toimintaohjeet. Ylimpänä ohjaavana politiik-

kana toimii Teleste Code of Conduct. Lisäksi

Telesten toimintaa ohjaavat Johtamisperi-

aatteet ja Kulttuurivisio. Nämä periaatteet

koskevat kaikkia Telestellä työskenteleviä

työsuhteen muodosta riippumatta.

Telesten eri työsuhteen muodot ovat

omat työntekijät, sopimukselliset työnteki-

156

ESRS 2, SBM-3

157

ESRS 2, SBM-3

158

ESRS 2, SBM-3

159

S1, SBM-2, 12

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

jät ja vuokratyöntekijät. Nämä ihmiset voi-

vat olla joko koko- tai osa-aikaisia ja suhteen

kesto voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai

määräaikainen.

160

Teleste noudattaa paikallista työlainsää-

däntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia,

joiden on määrä lieventää vaikutuksia Te-

lesten työntekijöihin. Lisäksi 100 % yhtiön

henkilöstöstä on rekisteröity henkilöstö-

hallintojärjestelmään, mikä vähentää riskiä

lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista

tai palkoista. Teleste kerää säännöllisesti pa-

lautetta henkilöstöltään ja samalla kartoittaa

kehitysideoita, joilla voisi olla positiivinen vai-

kutus henkilöstöön.

161

Teleste edellyttää tasapuolista kohte

lua yhtiössä. Lisäksi yhtiön rekrytointipro-

sessi on rakennettu tukemaan tasapuolista

kohtelua.

162

Telestellä ei ole näköpiirissä ilmaston-

muutoksen torjumistoimenpiteiden aiheut-

tamista negatiivisista vaikutuksista omaan

henkilöstöön eikä yhtiö harjoita liiketoimin-

taa alueilla, joissa olisi merkittävä lapsi- tai

pakkotyöriski.

163

Yhtiön kaikki työntekijät suorittavat Code

of Conduct -koulutuksen osana perehdytys-

prosessia. Tällä pyritään varmistumaan siitä,

että Telesteläiset ymmärtävät keskeisimmät

vastuullisuutta ohjaavat periaatteet.

164

Te-

lesteläisistä 91,7% oli suorittanut eettistä

ohjeistoa koskevan koulutuksen vuoden 2024

loppuun mennessä. Tietyistä liiketoiminnalli-

sista syistä, yhtiö saattaa joutua sopeutta-

maan toimintaansa siten, että sillä voi olla

tilapäisiä tai pysyviä negatiivisia vaikutuksia

työntekijöihin.

165

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT

TOIMINTAPERIAATTEET (S1-1)

Telestellä on kattava prosessiohjeistus henki-

löstöönsä liittyen, jonka tavoitteena on vas-

tuullinen ja oikeuden mukainen työnantajuus

liiketoiminnan edistämisen lisäksi. Teleste

noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja

mahdollisia työehtosopimuksia, joiden on

määrä lieventää negatiivisa vaikutuksia Te-

lesten työntekijöihin ja mahdollistaa eettisen

toiminnan eri operaatioalueilla.

166

Teleste on sitoutunut seuraaviin stan-

dardeihin, jotka ovat kirjattu yhtiön henki-

löstöpolitiikkaan, (Teleste Global Human

Resources Policy):

Freedom of Association and Protection

of the Right to Organise Convention,

1948 (No. 87)

Right to Organise and Collective Bargai-

ning Convention, 1949 (No. 98)

Forced Labour Convention, 1930 (No.

29) (and its 2014 Protocol)

Abolition of Forced Labour Convention,

1957 (No. 105)

Minimum Age Convention, 1973 (No.

138)

Worst Forms of Child Labour Conven-

tion, 1999 (No. 182)

y Equal Remuneration Convention, 1951

(No. 100)

Discrimination (Employment and Occu-

pation) Convention, 1958 (No. 111)

Teleste on sitoutunut eettisissä toiminta-

ohjeissaan (Code of Conduct) kunnioittamaan

YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoi-

keusvastuusta koko toiminnassaan.

167

Lisäksi

yhtiö on sitoutunut henkilöstöjohtamisessa

edistämään ja noudattamaan periaatteita

kuten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja,

syrjinnän vastaisuutta sekä tasa-arvoisuut-

ta. Periaatteiden pyrkimys on myös edistää

Telesten liiketoimintaa laajasti. Teleste on

laatinut kattavan politiikka- ja toimintaohje-

kokoelman, joiden pääperiaatteet on kuvat-

tu kunkin dokumentin alussa. Dokumenttien

sisältö vastaa eri ihmisoikeusperiaatteita ja

edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä mah

dollisuuksia kehittyä työssään.

Rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja

työntekijäyhteistyössä korostetaan oman

henkilöstön merkitystä ja heidän oikeuksiaan.

Esihenkilöillä on keskeinen rooli näiden po-

litiikkojen ja toimintaohjeiden toimeenpa-

nijoina. Heille järjestetään säännöllisesti

valmennuksia ja heidän tukenaan ovat henki-

löstöhallinnon prosesseihin, toimintaohjeisiin

ja politiikkojen sisältöön liittyvät verkkoval-

mennukset. Lisäksi yhtiön People & Cultu-

re -tiimin asiantuntijat ovat esihenkilöiden

tukena. People & Culture -tiimi tekee myös

auditointeja yhtiön henkilötietojärjestelmään,

joiden pyrkimyksenä on paljastaa mahdollisia

epäkohtia.

168

Keskeisimmät henkilöstöhallintoon liitty-

vät politiikat ovat: Teleste code of conduct,

Teleste Group Human Resources Policy,

Whistleblowing guideline, Risk Management

Policy ja Teleste Group Global Compensation

and Beneﬁts Policy.

169

Teleste noudattaa laatimaansa Teleste

Group Health and Safety -politiikkaa ja mah-

dolliset työtapaturmiin liittyvät tapaukset

raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään kor-

jaavia toimenpiteitä.

170

Teleste käy moninaista vuoropuhelua

työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa

kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja

kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee

Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste

harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, jois-

sa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työn-

tekijät voivat antaa palautetta anonyymisti

esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle

blowing -kanavan kautta. Telesten MyPul-

se-prosessi (henkilöstökysely) ja Employee

Sounding Board -foorumi mahdollistavat

parannusehdotusten tekemisen. Keskeisiä

käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat IRO:ssa

määritellyt seikat; henkilöstön hyvinvointi,

tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, palkkaan

liittyvät kysymykset sekä johtamiseen ja

kulttuuriin liittyvät asiat.

Teleste on suunnitellut henkilöstöön liit-

tyvät prosessinsa ja toimintatapansa siten,

että ihmisoikeudet toteutuvat. People & Cul-

ture -tiimi suorittaa säännöllisesti auditoin-

teja henkilötietojärjestelmissä ja prosesseis-

sa varmistaakseen oikean toiminnan. Nämä

toimintatavat on kuvattu toimintaohjeissa

ja politiikoissa, joita valmennetaan mm. esi-

henkilöille. Lisäksi Telesten henkilöstölle on

tarjottu laajat mahdollisuudet raportoida

poikkeamista.

171

Teleste käsittelee kaikkia työntekijöitä

kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja ta-

sa-arvoisesti. Yhtiössä ei suvaita minkään-

laista rasismia tai syrjintää. Yhtiön periaate

on, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän,

kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuk-

sen tai mielipiteen perusteella, poliittisen

toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, per-

hesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden,

sukupuolisen suuntautumisen tai muun syyn

perusteella.

172

Monimuotoisuus ja osallistaminen ovat

Telesten toiminta- ja ajattelutavan perusta.

160

S1, SBM-3, 14a

161

S1, SBM-3, 14b ja 14c

162

S1, SBM-3, 14d

163

S1, SBM-3, 14e, 14f

164

S1, SBM-3, 15

165

S1, SBM-3, 16

166

S1, S1-1, 19

167

S1, S1-1, 21

168

S1, S1-1, 20, 20a ja 22

169

S1, S1-1, 19

170

S1, S1-1,23

171

S1, S1-1, 20b, c, 21

172

S1, S1-1, 24a, b

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Teleste -toimintatapa tarkoittaa kaikkien

ihmisten kunnioittamista ja itsensä kun-

nioittamista. Jokainen telesteläinen suorit-

taa aloittaessaan Onboarding -valmennuk-

sen, jossa käsitellään monimuotoisuutta ja

osallistamista.

173

Teleste on kattavasti sitoutunut varmis-

tamaan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja

prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheu-

du kielteisiä vaikutuksia.

174

Teleste on laatinut toimintaohjeet nimel-

tään Equal and Fair Treatment SOP ja Diver-

sity & Inclusion SOP, joiden tarkoituksena on

estää syrjivää ja häiritsevää käytöstä yhti-

össä. Myös heikommassa asemassa olevien

kohteluun on otettu kantaa kyseisissä toi-

mintaohjeissa. Lisäksi Recruitment SOP:ssa

korostetaan selkeää rekrytointiprosessia,

joka takaa työnhakijoille tasapuoliset mahdol-

lisuudet tulla työllistetyiksi Telestellä taus-

toistaan riippumatta. Näitä asioita käsitel-

lään muun muassa perehdytyskoulutuksessa

sekä esihenkilövalmennuksissa. Henkilöstöllä

on mahdollisuus myös ilmaista mahdollisia

epäkohtia eri kanavien kautta (mm. whistle

blowing tai henkilöstökysely).

175

Teleste noudattaa laatimaansa Teles-

te Group Health and Safety -politiikkaa ja

mahdolliset työtapaturmiin liittyvät tapauk-

set raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään

korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi yhtiöllä on

käytössä prosesseja kuten turvallisuustar-

kastukset ja riskiarviointi, jotka on mainittu

kyseisessä politiikassa.

176

Teleste käy moninaista vuoropuhelua

työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa

kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja

kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee

Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste

harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, jois-

sa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työn-

tekijät voivat antaa palautetta anonyymisti

esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle

blowing -kanavan kautta. Telesten MyPul-

se-prosessi (henkilöstökysely) ja Employee

Sounding Board -foorumi mahdollistavat

parannusehdotusten tekemisen.

177

PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT

YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA

OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN

EDUSTAJIENSA KANSSA (S1-2)

Telesten henkilöstö on yksi yhtiön tärkeim-

mistä voimavaroista. Tämän vuoksi Teleste

on luonut kattavan järjestelmän päätöksen-

teolle, yhteistyölle ja tiedottamiselle yhtiön ja

sen henkilöstön välillä. Muun muassa Johta-

jisto on foorumi, jossa yhtiön työntekijöiden

edustajat voivat osallistua päätöksentekoon

yhdessä yhtiön johdon kanssa. Näissä foo-

rumeissa keskustellaan mm. johtamisesta,

kulttuurista, hyvinvoinnista, tasa-arvoista

sekä palkkausasioista (ESRS2 S1-IRO1)

178

Teleste kerää säännöllisesti palautetta hen-

kilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysi-

deoita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus

henkilöstöön. Lisäksi työntekijöiden edus-

tajia tavataan säännöllisesti mm. seuraavien

foorumeiden kautta: sääntömääräinen yh-

teistoiminta (FI), Employee Sounding Board

(Globaali), Johtajisto (Globaali). Yhteistyötä

tehdään säännöllisesti noudattaen vuosit-

taista kokoussuunnittelurytmiä. Yhteistyötä

työntekijöiden edustajien kanssa toteute-

taan People & Culture -osaston toimesta

ja siihen osallistuu yhtiön henkilöstöjohtaja

ja ajoittain myös toimitusjohtaja. Employee

Sounding Boarding- foorumin edustajat py-

ritään valitsemaan siten, että foorumissa on

mahdollisimman monimuotoinen osallistuja-

ryhmä. Muiden foorumien jäsenet valitaan

henkilöstön toimesta. Vuorovaikutusastetta

arvioidaan henkilöstökyselyn osallistumisak-

tiivisuuden avulla. Aktiivisuudelle on asetettu

tavoitteet osana vuosikertomusta.

179

Telesten henkilöstö ei ole järjestäytynyt

European Works Council (EWC), Societas

Europaea (SE) Works Council tai Societas

Cooperativa Europaea (SCE) Works Council

-mallien mukaisesti.

180

Teleste mittaa toimenpiteidensä vaiku-

tusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Hen-

kilöstökysely toteutetaan tätä tarkoitusta

varten hankitulla järjestelmällä, joka takaa

osallistujien anonymiteetin. Kyselyiden tu-

loksista laaditaan koonnos, joka julkaistaan

henkilöstölle, jossa kerrotaan myös ryhdyt-

tävistä toimenpiteistä. Henkilöstökyselyssä

mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yri-

tyskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi

ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on

mahdollisuus antaa avointa palautetta ky

selyssä. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti,

johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edusta-

jien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspois-

saolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta

ja tekee niiden perusteella kehittämistoimen-

piteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa

käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa

suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä

arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työnte-

kijäkyselyn, myPulse-tuloksia, sairauspois-

saolokehitystä ja työtapaturmatilastoja

erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sään-

tömääräinen yhteistoiminta ja Johtajisto).

181

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE

TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN

TUOMISEKSI (S1-3)

Teleste noudattaa Teleste Group Human

Resources -politiikassa kirjattuja periaattei-

ta, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja

tasa-arvoista kohtelua. Mahdollisia epäkohtia

käsitellään ja korjaavia toimenpiteitä pääte-

tään konsernin johtoryhmän kokouksissa.

Telesten työntekijöillä on monia mahdolli-

suuksia tuoda huolensa yrityksen johdon tie-

toon. Näihin instrumentteihin kuuluvat muun

muassa henkilöstökyselyt, luottamushenkilö-

järjestelmä, johtajisto ja Employee sounding

board. Työntekijät voivat ilmoittaa epäkoh-

dista ottamalla yhteyttä yhtiön People & Cul-

ture -tiimiin tai työntekijäedustajiin. Lisäksi

he voivat käyttää WB-kanavaa. Yhteyden-

ottokanavat työntekijöille ovat esimerkiksi

esihenkilöiden kautta, työntekijäedustajien

kautta tai antamalla palautetta henkilöstöky-

selyiden kautta. Henkilöstökyselyn tulokset

ja niiden pohjalta laaditut toimenpidesuunni-

telmat toimitetaan People & Culture -tiimille

analysoitavaksi. Näiden pohjalta laaditaan

kooste, joka esitellään konsernin johtoryh-

mälle päätöksentekoa varten.

182

Telesten työntekijöiden osallistumisas-

te henkilöstökyselyyn on verrattain kor-

kea, mikä osoittaa luottamusta tähän

palautekanavaan.

183

Ilmoitettuja epäkohtia käsittelee vain

People & Culture -tiimi, joka pyrkii suojaa-

maan ilmoittajan identiteettiä niin pitkälle

kuin mahdollista tapauksen selvittämiseksi.

Työntekijät voivat myös halutessaan käyttää

anonyymia WB-kanavaa.

184

173

S1, S1-1, 24c, d

174

S1, S1-4, 38b

175

S1, S1-1, 24a-d

176

S1, S1-1,23

177

S1, S1-1, 20b, c, 21

178

S1, S1-2, 27

179

S1, S1-2, 27a-c, e, 28

180

S1, S1-2, 27d, S1, S1-8, 63b

181

S1, S1-4, 38d, 39, S1, S1-2, 27e

182

S1, S1-3, 32a-d

183

S1, S1-3, 33

184

S1, S1-3, 33

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN

TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN

JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN

LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN

VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN

MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI

SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS

(S1-4)

Teleste on kattavasti sitoutunut varmista-

maan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja

prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheu-

du negatiivisia vaikutuksia työskentelystään

yhtiölle.

185

Telesten henkilöstöstrategian painopis-

teet ovat: 1) osaamisen kehittäminen, 2)

hyvä johtaminen, 3) positiivinen työnteki-

jäkokemus ja 4) laadukkaat henkilöstöhal-

linnon prosessit. Näiden kehittämisen usko-

taan lisäävän työntekijöiden hyvinvointia ja

liiketoiminnan kasvua. Hyvinvointia lisäävät

toimenpiteet auttavat pienentämään riskiä

avaintekijöiden menetykseen työ- ja yksityi-

selämän tasapainon heikkenemisen vuoksi.

Telesten kattava työterveyshuolto, kat-

tavat työhyvinvointia edistävät edut sekä

joustavat työaikajärjestelyt parantavat

työhyvinvointia. Lisäksi yhtiön pohjoismai-

nen johtamistyyli tunnistetusti kunnioittaa

työntekijöiden hyvinvointia. Yhteistyö työn-

tekijöiden edustajien kanssa eri foorumeilla

(Employee Sounding Board, sääntömääräi-

nen yhteistoimintafoorumi, Johtajisto) sekä

toimintaohje Wellbeing and Engagement SOP

varmistavat osaltaan henkilöstön hyvinvoin-

nista huolehtimisen.

186

Keskeisiä hankkeita

ovat olleet johtamisperiaatteiden valmen-

nus ja yrityskulttuurin parantaminen. Kus-

tannussäästöjen vuoksi näitä on edistetty

rajallisesti. Kehityskeskusteluprosessi tukee

työntekijän ja esihenkilön välistä dialogia.

187

Teleste mittaa toimenpiteidensä vai-

kutusta henkilöstökyselyprosessin kautta.

Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia ko-

konaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johtami-

nen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Lisäksi

työntekijöillä on mahdollisuus antaa avointa

palautetta kyselyssä. Kyselyt käsitellään tii-

mikohtaisesti, johtoryhmätasolla sekä hen-

kilöstön edustajien kanssa. Teleste seuraa

myös sairauspoissaolojen kehitystä ja työta-

paturma-astetta ja tekee niiden perusteella

kehittämistoimenpiteitä. Jokaisen Telesten

työntekijän kanssa käydään vuosittain kehi-

tyskeskustelu, jossa suunniteltuja ja toteu-

tettuja toimenpiteitä arvioidaan. Lisäksi yhtiö

käsittelee työntekijäkyselyn tuloksia, sairaus-

poissaolokehitystä ja työtapaturmatilastoja

erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sään-

tömääräinen yhteistoimina ja Johtajisto).

188

Vihreän siirtymän negatiivisia vaikutuksia

henkilöstöön, kuten tehtaan lakkauttaminen

päästösyistä, ei ole näköpiirissä.

189

TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT

OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN

EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN

RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

HALLINTAAN (S1-5)

Telesten keskeiset omaan henkilöstöön liit-

tyvät tavoitteet ovat vuorovaikutusaste,

terveysasteen parantaminen sekä yrityskult-

tuurin kehittäminen. Työntekijöiden edustajat

eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden

asetantaan, mutta heidän kanssaan käydään

aktiivista dialogia tavoitteiden tilasta sekä

suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä. Näiden

tavoitteiden tilasta keskustellaan Telesten

yhteistoimintafoorumeissa (sääntömää-

räinen yhteistoiminta, Employee Sounding

Board ja Johtajisto). Tavoitteiden saavuttami-

sesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä käy-

dään keskustelua eri työntekijäfoorumeissa.

Lisäksi henkilöstökyselyn tulokset käsitellään

laajasti yhteistyöfoorumeissa.

190

Henkilöstön tunnusluvut raportoidaan

henkilötietojärjestelmän tietojen perusteel-

la. Yhtiön People & Culture -tiimi, paikallinen

henkilöstöhallinto ja esihenkilöt vastaavat

tietojen ajantasaisuudesta. Tunnusluvut ilmoi-

tetaan henkilötyövuosina raportointikauden

lopussa (31.12.2024) sekä vuoden keskiar-

vona. Luvut sisältävät koko Teleste-konser-

nin sisäiset työntekijät, mutta eivät ulkoisia

työntekijöitä tai pitkillä poissaoloilla olevia.

Työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan ver-

taamalla vuoden aikana lähteneiden työn-

185

S1, S1-4, 38b

186

GS1, S1-4, 40a

187

GS1, S1-4, 38c

Taulukko 17 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

191

Tunnusluku

2024

toteutunut

2024

tavoite

2030

tavoite

Henkilöstön vaihtuvuus

tilikauden aikana 21 % <17 % <15 %

Vuorovaikutus

Henkilöstökyselyn vastausprosentti 62 % 80 % 80 %

Yrityskulttuuri

Henkilöstökyselyn vastausten

keskiarvo koskien yrityskulttuuri-

osiota, asteikolla 1-10 6,3 7,5 8,0

Hyvinvointi

Käänteinen poissaoloprosentti 98,1 % 98,0 % 98,0 %

Palkitseminen

Palkkasuhde: toimitusjohtaja/

työntekijöiden keskiarvopalkka 6:1 7:1 7:1

tekijöiden määrää työntekijöiden keskimää-

räiseen henkilötyövuosilukuun. Vaihtuvuus

kattaa kaikki työsuhteen päättymisen syyt.

Vuoden keskiarvo lasketaan kuukausittain.

Palkitsemisen luvut perustuvat 31.12.2024

aktiivisessa työsuhteessa olevaan henki-

löstöön. Raportoitavat luvut noudattavat

yhtiön taloudellisissa raporteissa käytettyä

logiikkaa.

192

Omaan työvoimaan liittyviä mit-

tareita ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon

toimesta.

193

Telesten konsernijohtoryhmä

muodostaa ylimmän johdon.

194

Omaan työvoimaan liittyvät tavoit-

teet koskevat ainoastaan Telesten omaa

henkilöstöä. Tavoitteiden asetannassa ei

ole osallistettu sidosryhmien edustajia.

Tavoitteiden asetannassa on pyritty huo-

mioimaan kansainväliset politiikat ja stan-

dardit, jotka on kirjattu yhtiön globaaliin

henkilöstöpolitiikkaan.

195

188

GS1, S1-4, 38d, 39

189

GS1, S1-4, 40a-b,

41, 43, AR43

190

GS1, S1-5, 47 a-c

191

S1, S1-5, 46

192

S1, S1-6, 50d, e, f

193

S1, MRD-M 77b

194

S1, S1-S9, AR71

195

S1-5, MDR-T 46,80f

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN

TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-6)

YRITYKSEN OMAAN TYÖVOIMAAN

KUULUVIEN MUIDEN KUIN

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

OMINAISUUDET (S1-7)

Ulkopuolisen työvoiman raportointi perus-

tuu henkilötietojärjestelmään ja tunnusluvut

esitetään henkilötyövuosina. Ulkopuolisen

työvoiman tunnusluvut ilmoitetaan henki-

lötyövuosina raportointikauden päättyes-

196

S1, S1-6, 50a, AR 57

197

S1, S1-6, 50a, AR 57

198

S1, S1-6, 50b

Taulukko 18 Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä raportointikauden lopussa

196

Sukupuoli

Työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(henkilömäärä)

Työsuhteisten

työntekijöiden

määrä (FTE)

Keskimääräinen työ-

suhteisten työn-

tekijöiden määrä (FTE)

Miehet 470 461 501,5

Naiset 162 158,2 171,3

Työsuhteiset

työntekijät yhteensä 632 619 672,8

Taulukko 19 Työntekijöiden lukumäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka

edustavat vähintään 10 % työntekijöiden lukumäärästä

197

Maa

Työsuhteisten työnteki-

jöiden määrä (FTE)

Keskimääräinen työ-

suhteisten työnteki-

jöiden määrä (FTE)

Suomi 443 460,0

Taulukko 21 Vaihtuvuus vuonna 2024

199

Päättyneiden työsuhteiden määrä 148

Vaihtuvuusprosentti 21 %

Taulukko 20 Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin mukaan (FTE)

198

2024 Naiset Miehet Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 158,2 461 619

Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden

määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna) 154,2 449 603

Määräaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 4,0 10,9 14,9

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien

työsuhteisten työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 0,0 1,3 1,3

Kokoaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 150,0 449 599

Osa-aikaisten työsuhteisten

työntekijöiden määrä

(kokoaikavastaavana ilmaistuna) 8,2 12,4 20,6

199

S1, S1-6, 50c, AR 59

200

S1, S1-7, 55b, bi

201

S1, S1-7, 55bii, 55c, 57

sä (31.12.2024) sekä vuoden keskiarvona.

Ulkopuolinen työvoima sisältää työntekijät,

joilla on Telesten kanssa voimassa oleva

työvoiman toimitussopimus, mukaan lukien

itsenäiset ammatinharjoittajat ja vuokra-

työntekijät. Ulkopuolisen työvoiman osalta

ei järjestelmässä ole eroteltu itsenäisiä am-

matinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.

201

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

202

G S1, S1-7, 55a, AR 61

203

G S1, S1-9, 66a,b

204

G S1, S1-10, 69

205

G S1, S1-16, 97c

206

G S1, S1-S13, 83a,b

207

G S1, S1-13, 83 a,b, AR 77,78

208

S1, S1-16, 97a, AR 98-100

209

S1, S1-16, 97b, AR 101

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

(ESRS 2, SBM-2)

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaiku-

tukset, keskeiset riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysissa. Oma henkilöstö osallistui olen-

naisuusanalyysiprosessiin. Oman henkilös-

tön ja muiden sidosryhmien osallistamista

olennaisuusanalyysiprosessiin on kuvattu

tarkemmin kappaleessa: Kuvaus olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomioi-

misesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa:

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2).

RIITTÄVÄ PALKKA (S1-10)

Teleste seuraa eri maiden työntekijöiden kom-

pensaatiokehitystä hankkimalla markkinada-

taa ja hyödyntämällä sitä laatiessaan tilikausi-

Taulukko 22 Ulkopuolinen työvoima

202

Ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 103

Keskimääräinen ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE) 113,0

MONIMUOTOISUUSMITTARIT (S1-9)

Taulukko Monimuotoisuusmittarit

203

Työntekijöiden määrä

(FTE)

Työntekijöiden määrä

(%)

Ylin johto

8,0 1,3 %

Naiset 2,0 25 %

Miehet 6,0 75 %

Alle 30-vuotiaat 45,8 7,4 %

30-50-vuotiaat 314,3 50,7 %

Yli 50-vuotiaat 259 41,9 %

kohtaisia kompensaatiokorotussuunnitelmia.

Lisäksi Teleste noudattaa työehtosopimus-

ten määrittämiä korotuspäätöksiä. Yhtiöl-

lä on tavoitteena maksaa työntekijöilleen

kullakin markkinalla riittävä kompensaatio

(living wage).

204

Yhtiön kaikille työsuhteisille

työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa

sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti.

Teleste kalibroi vuosittain lyhyen aikavä-

lin bonusohjelmansa kriteerit vastaamaan

markkinakäytäntöjä. Yhtiön Merit Increase

-prosessi varmistaa, että työntekijöiden pe-

ruspalkkaa tarkastetaan vuosittain ennalta

määritellyn kriteeristön perusteella. Kompen-

saatio- ja palkitsemistrendien seuraamisesta

yhtiössä vastaa globaali People & Culture

-tiimi. Teleste seuraa sukupuolten välistä palk-

katasa-arvoa ajamalla vuosittain raportteja

henkilötietojärjestelmästä, missä koko yhtiön

henkilöstön palkkadata on tallennettu.

205

KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ

KOSKEVAT MITTARIT (S1-13)

Teleste kehittää henkilöstöään koulutuksilla

ja valmennuksilla, jotka lisäävät henkilökoh-

taisia taitoja ja tiimien kyvykkyyttä. Rapor-

tointijakson aikana koulutuksia oli kuitenkin

vähän kustannussäästöjen ja henkilöstövä-

hennysten vuoksi. Yleisesti valmennuksien

ja koulutuksen aiheet ovat aiempina vuosi-

na liittyneet johtamiseen ja yrityskulttuurin

kehittämiseen. Lisäksi hankkeita on tehty

mm. henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisek-

si. Rekrytointiohjauksessa on painotettu

monimuotoisuutta.

206

Teleste kalibroi vuosittain lyhyen aikavälin bo-

Taulukko: Kehityskeskustelut ja koulutukset vuonna 2024

207

Naiset Miehet Yhteensä

Kehityskeskusteluihin osallistuneet

työntekijät (%) 17 % 28 % 25 %

Koulutustunnit keskimäärin

työntekijää kohden 0,9 0,4 0,5

ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA

KOKONAISANSIOT) (S1-16)

Taulukko: Naisten ja miesten välinen palkkaero

208

Palkkaero (%)

Työntekijät 6,2

Toimihenkilöt 22,4

Yhteensä 30,6

Taulukko: Kokonaispalkkasuhde

209

2024)

Kokonaispalkkasuhde 6:1

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

210

S1, S1-16, 97c

211

S1, S1-17, 104a

212

S1, S1-17, 103 a-c

nusohjelmansa kriteerit vastaamaan markki-

nakäytäntöjä. Yhtiön Merit Increase -prosessi

varmistaa, että työntekijöiden peruspalkkaa

tarkastetaan vuosittain ennalta määritellyn

kriteeristön perusteella. Kompensaatio- ja

palkitsemistrendien seuraamisesta yhtiös-

sä vastaa globaali People & Culture -tiimi.

Teleste seuraa sukupuolten välistä palkka

Taulukko 23 Tapaukset ja valitukset

212

Kokonaismäärä

Syrjintätapaukset ml. häirintä 0

Oman työvoiman kanavien kautta tehdyt valitukset 0

OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien kansallisten yhteyspisteiden

vastaanottamat valitukset 0

Sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset 0

tasa-arvoa ajamalla vuosittain raportteja

henkilötietojärjestelmästä, mihin koko yhti-

ön henkilöstön palkkadata on tallennettu.

210

TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT

IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET (S1-17)

Raportointikauden aikana ei yhtiössä havait-

tu vakavia ihmisoikeustapauksia.

211

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

4. Hallintotapatiedot

liiketoiminnan

harjoittaminen esrs G1

HALLINTOTAPA

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

(ESRS 2, GOV-1)

Telesten hallitus vahvistaa yhtiön eettiset

arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden to-

teutumista. Telesten Ethics & Compliance

-toiminnon tehtävänä on varmistaa, että

yhtiö kunnioittaa ja noudattaa kaikkia so-

veltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja

ja määräyksiä sekä yhtiön politiikoita ja oh-

jeistuksia. Ethics & Compliance -toiminto

laatii vuosittain vaatimustenmukaisuus- ja

eettisyyskatsauksen. Ethics & Compliance

-toiminto raportoi lisäksi keskeisimmistä

vaatimustenmukaisuus- ja eettisyysasiois-

ta hallituksen tarkastusvaliokunnalle, jonka

tehtäviin kuuluu muun muassa hallituksen

vahvistamien toimintapolitiikkojen ja periaat-

teiden noudattamisen valvonta sekä lakien ja

määräysten noudattamisprosessien arviointi.

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida

riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hal-

lintoprosessien sekä valittujen toimintojen

tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimen-

piteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus

toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan alai-

suudessa. Sisäinen valvonta perustuu Teles-

ten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan

tukeviin konserni- ja liiketoimintatason raken-

teisiin ja prosesseihin. Liiketoimintayksikön

johto keskitetyn business controller -toimin-

non tukemana molemmissa liiketoimintayksi-

köissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan

periaatteita noudatetaan yksiköiden kaikilla

tasoilla.

213

Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan

yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja

yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdok-

kaita valittaessa huomioidaan vaadittavan

kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi oh-

jeistus hallituksen monimuotoisuudesta. Tar-

kastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä

asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon

valiokunnan tehtäväalue. Sisäisen tarkastuk-

sen toteutuksesta vastaa toimitusjohtaja

tai hänen nimeämä johtaja ja tarvittaessa

käytetään ulkopuolisten tahojen asiantunte-

musta. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden

johto vastaa sisäisestä valvonnasta osana

normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja

seuraa sisäisen valvonnan toimivuutta.

Telesten Ethics & Compliance -toiminnon

jäsenet nimittää toimitusjohtaja. Vuonna

2024 komiteaan kuuluivat yhtiön laki-, ta-

lous- ja henkilöstöasioista vastaavat johtajat.

Lisäksi konsernin toimitusjohtaja osallistui

kaikkiin kokouksiin.

214

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut liiketoi-

minnan harjoittamiseen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaiseen

olennaisuuteen perustuvassa analyysissä

2024. Yrityskulttuuri ja ilmoittajien suojelu ja

niiden vaikutukset todettiin olennaisiksi vai-

kutuksiksi. Olennaisia riskejä ei tunnistettu.

Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin

kappaleessa: Kuvaus olennaisten vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista (IRO-1).

215

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

(MDR-P, MDR-A)

Telesten liiketoiminnan harjoittamisen vas-

tuullisuutta ohjaavat Telesten eettiset toi-

mintaperiaatteet (Code of Conduct), joita

yhtiö on edelleen täsmentänyt sisäisissä

politiikoissa ja ohjeistuksissa. Näiden mu-

kaisesti yhtiö on sitoutunut noudattamaan

kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä

lakeja ja määräyksiä ja edellyttää, että sen

toimittajat ja liikekumppanit toimivat samoin.

Telesten eettisissä toimintaperiaatteissa on

koottu yhteen vastuullisen liiketoiminnan

harjoittamista koskevat periaatteet, kuten

rehellistä ja läpinäkyvää liiketoimintaa, kor-

ruptionvastaisuutta, tuotteiden laatua ja

turvallisuutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä

ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat pe-

riaatteet. Vuodesta 2023 lähtien Teleste on

kuulunut YK:n Global Compact -verkostoon

ja on sitoutunut sen toimintaperiaatteisiin ja

tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävään kehi-

tykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin

kuin ympäristönkin kannalta.

216

Telesten hallinnointirakenne tukee vas-

tuullista liiketoimintaa ja oikein toimimisen

kulttuuria kaikilla tasoilla. Vastuu liiketoi-

minnan harjoittamisen vastuullisuudesta

ulottuu siten yhtiön hallituksesta jokaiseen

työntekijään. Telesten johtoryhmän jäsenet

ja johtoryhmän jäsenille raportoivat henkilöt

ovat vastuussa siitä, että yhtiön politiikat

viestitään asianmukaisesti ja niiden sisältöä

noudatetaan. Oikein toimimisen kulttuuria

pyritään varmistamaan muun muassa kou-

213

G1, GOV-1, 5a

214

G1, GOV-1, 5b

215

G1, G1-IRO-1, 6

216

G1, G1-1, 7

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

luttamalla henkilöstöä ja tarjoamalla henki-

löstölle verkkokursseja.

217

Jokainen Telesten

työntekijä on velvollinen suorittamaan Code

of Conduct -valmennuksen työsuhteen alussa

ja aina kun sisältöä päivitetään

218

. Teleste

pyrkii järjestämään lisäksi koulutuksia eri-

tyisesti niille työntekijöille esimerkiksi osto-

ja myyntiorganisaatioissa, joiden osalta on

suurin riski joutua mahdollisiin korruptioon ja

lahjontaan liittyviin tilanteisiin

219

Teleste on määrittänyt yhdessä henki-

löstön kanssa yhtiön tavoitekulttuurin, jota

kutsutaan kulttuurivisioksi. Yrityskulttuuria

valmennetaan henkilöstölle erilaisten koulu-

tusten kautta. Telesten johtoryhmä tarkaste-

lee yrityskulttuurin tilaa kahdesti vuodessa

samalla, kun käsitellään muitakin henkilöstö-

kyselyn tuloksia. Lisäksi yhtiön hallitus tar-

kastelee henkilöstökyselyn tuloksia vuosit-

tain. Tarkastelut keskittyvät yrityskulttuurin

eri osa-alueiden kehitykseen ja tarvittaviin

toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa

käynnistää. Teleste pitää teknologiayhtiönä

innovaatioita ja työtyytyväisyyttä erityisen

tärkeinä, minkä vuoksi näiden analysointiin

käytetään henkilöstöhallinnon resursseja.

People & Culture -tiimi julkaisee henkilöstölle

suunnatun sisäisen raportin kaksi kertaa vuo-

dessa, jossa käsitellään yrityskulttuurin kehit-

tymistä. Telesten johto pyrkii sisällyttämään

yrityskulttuurin keskeisiä osa-alueita muu-

hun viestintäänsä, ja People & Culture -tiimi

suunnittelee valmennuksia, joissa pyritään

edistämään yrityskulttuuria. Telesten hen-

kilöstöllä on mahdollisuus vaalia ja kehittää

yrityskulttuuria vastaamalla henkilöstökyse-

lyyn ja antamalla palautetta nykytilasta.

220

Telesten työntekijöitä ja muita sidos-

ryhmiä kannustetaan tuomaan esiin huolia

mahdollisista väärinkäytöksistä Telesten lii-

ketoiminnassa tai muissa yhtiöön liittyvissä

toiminnoissa. Telesten työntekijät voivat aina

olla yhteydessä esihenkilöönsä tai Telesten

johtoryhmän jäseneen mahdollisissa väärin-

käytösepäilyissä. Lisäksi whistleblowing-vies-

tintäkanavan ilmoitusmahdollisuus takaa,

että ilmoituksentekijät voivat tuoda esiin

huolensa nimettömästi. Ilmoituskanava on

yhtiön työntekijöiden ja ulkoisten sidosryh-

mien käytettävissä Telesten verkkosivuilla.

221

Yhtiö on sitoutunut tutkimaan kaikki

vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset

ja suojelemaan ilmoittajan yksityisyyttä. Il-

moittaja ei ole vaarassa menettää työtään

eikä hänelle aiheudu muutoinkaan seuraa-

muksia, jos ilmoittaja raportoi aidosta epäi-

lystä. Mahdollisissa rikosasioissa ilmoittajan

henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan

oikeudenkäynnin yhteydessä.

222

Telesten Ethics & Compliance -toiminto

tutkii liiketoimintayksiköiden tai konsernitoi-

mintojen ilmoittamat väärinkäytösepäilyt.

Ethics & Compliance -toiminto raportoi mer-

kittävät väärinkäytösepäilyt tai rikkomuk-

set hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Vain

nimetyillä whistleblowing-tiimin jäsenillä on

pääsy whistleblowing-viestintäkanavan kaut-

ta saapuneisiin ilmoituksiin. Heidän toimin-

tansa tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta

on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimi

voi pyytää muita henkilöitä osallistumaan

selvitysprosessiin, mikäli se on tarpeen asian

selvittämiseksi. Näillä henkilöillä on pääsy

ainoastaan käsittelyn kannalta olennaisiin

tietoihin, ja luottamuksellisuus koskee myös

heitä. Asian selvittämiseen ei milloinkaan

osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla

on yhteyksiä siihen. Selvitysprosessin tulok-

set raportoidaan asiasta riippuen joko yhtiön

toimitusjohtajalle tai tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajalle, joka päättää korjaavista

toimenpiteistä. Myös ilmoittajalle kerrotaan

asiaa koskevan selvityksen tuloksista ottaen

kuitenkin huomioon ilmoituksen kohteena

olevien henkilöiden yksityisyyden suoja sekä

muut salassapitoon liittyvät seikat.

223

MITTARIT JA TAVOITTEET (MDR-T)

Telesten kulttuurityön tavoitteena on raken-

taa yhtiölle yhtenäinen ja vahva organisaa-

tiokulttuuri. Vahvan kulttuurin kautta yhtiö

uskoo sitouttavansa työntekijöitä, vahvis-

tavansa työhyvinvointia ja rohkaisevansa

uusien innovaatioiden syntymistä. Lopulta

yhtiö uskoo, että vahva ja kaikessa työssä

läsnä oleva kulttuuri heijastuu myös asiakas-

suhteisiin, vahvistaen niitä ja johtaen lopulta

entistä vahvempaan tuloksentekokykyyn.

224

Yrityskulttuurin toteutusta mitataan puo-

len vuoden välein osana yhtiön henkilöstöky-

selyä ja sille on asetettu kestävyystavoite.

Muiden olennaisuusanalyysissa tunnistet-

tujen hallintotapaan liittyvien vaikutusten,

riskien tai mahdollisuuksien hallitsemi-

seksi yhtiöllä ei ole mittareita tai virallisia

kestävyystavoitteita.

225

217

G1, G1-1, 7

218

G1, G1-1, 10g

219

G1, G1-1, 10h

220

G1, G1-1, 9, AR 1

221

G1, G1-1, 10a

222

G1, G1-1, 10c, e

223

G1, G1-1, 10e

224

G1, G1-1, 7, MDR-T

225

G1, G1-1, 7, MDR-T

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj (”yritys”) on Suomen lakien mu-

kaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Turku ja kotivaltio Suomi. Sen

rekisteröity osoite on

Telestenkatu 1, 20660

Littoinen

Vuonna 1954 perustettu Teleste

on teknologiayritys joka keskittyy laajakais-

ta-tilaajaverkojen videopalvelualustojen ja

videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin,

sekä kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin,

kuten verkkojen rakentaminen, uudistami-

nen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupal-

veluihin.

Konsernin emoyrityksellä

Teleste

Oyj

:llä on kiinteä toimipaikka Hollannissa ja

tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen

ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu

Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saata-

vissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta

www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen

pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Finan-

cial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on nouda-

tettu 31.12.2024 voimassaolevaa IFRS-nor-

mistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n

asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti EU:ssa sovelletta-

viksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä an-

nettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kir-

janpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen

lisäinformaation.

Tilinpäätös laaditaan ja julkaistaan siten

että se täyttää ESEF RTS:n vaatimukset.

ESEF-tilinpäätös julkaistaan XHTML muodos-

sa ESEF RTS mukaisesti. ESEF-tilinpäätös on

varmennettu tilitarkastusyhteisö Pricewater-

houseCoopers toimesta.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudat-

taen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna

2023. Vuonna 2024 voimaan tulleilla IFRS

standardeilla tai niiden muutoksilla ei ole ol-

lut vaikutusta yhtiön tilinpäätökseen 2024.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroi-

na. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole

muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Arvioiden käyttö tilinpäätöksissä

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityk-

sen johto joutuu tekemään arvioita ja olet-

tamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen

sisältöön sekä käyttämään harkintaa laati-

misperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja

olettamukset perustuvat johdon tämänhet-

kiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden

taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja

muut perusteltavissa olevat olettamukset.

Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Arviot liittyvät lähinnä aktivoituihin kehittä-

mismenoihin, liikearvoon, epäkurantin vaih-

to-omaisuuden määrään, myyntisaamisten

luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä

takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä

sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon

käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutus-

ta, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa

edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin

liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset

(strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina),

joissa konsernilla on määräysvalta. Konser-

nilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun

se olemalla osallisena siinä altistuu sen muut-

tuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muut-

tuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä yritystä koske-

vaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää-

tökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä

lukien, jona konserni saa niihin määräysval-

lan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta

lakkaa.

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut

osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut

yhteisyritysomistuksia.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomis-

tuksen eliminoinnissa käytetään hankinta-

menetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu

konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, kes-

kinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset reali-

soitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille

on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä

laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille

esitetään laajan tuloslaskelman yhteydes-

sä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva

osuus omista pääomista on esitetty omana

eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laa-

ja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajil-

le ja määräysvallattomille omistajille, vaikka

tämä johtaisi siihen, että määräysvallatto-

mien omistajien osuudesta tulisi negatiivi-

nen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan

omistusosuuden muutokset, jotka eivät joh-

da määräysvallan menettämiseen, käsitellään

omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka

on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle

päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen ra-

portoinnin kanssa. Teleste konsernilla ylimpä-

nä operatiivisena päätöksentekijänä toimii

emoyhtiön hallitus.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN

TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro,

ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa.

Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuut-

taa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin

yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita.

Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten

tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esit-

tämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja

rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden kes-

kikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syn

tyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä

tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osit-

tain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet

muuntoerot siirretään omasta pääomasta

tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä

syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ti-

linpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset

monetaariset erät muunnetaan tilinpäätös-

päivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin

arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-mo-

netaariset erät muunnetaan arvostuspäivän

valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-mone-

taaristen erien arvostusperuste on tapahtu-

mapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisis-

tä liiketapahtumista ja monetaaristen erien

muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot

on merkitty tuloslaskelmaan. Ostovelkojen

muuntamisesta syntyvät kurssierot osto-

kulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tap-

piot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen

ryhmässä.

AINEELLISET

KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankinta-

menoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu use-

ammasta osasta, joiden taloudelliset vaiku-

tusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään

erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän ai-

neellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankki-

misesta, rakentamisesta tai valmistamisesta

välittömästi johtuvat vieraan pääoman me-

not aktivoidaan osaksi omaisuuserän han-

kintamenoa.

Tavanomaiset kunnossapito- ja

korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Te-

leste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä

tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi

aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät

myöhemmin toteutuvat merkittävät menot

aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä,

että niiden yritykselle tuottama taloudellinen

hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioi-

dun suoritustason ja että menot voidaan

arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja

parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi

niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomai-

suushyödykkeiden luovutuksista ja käytös-

tä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja

-tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen

ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät

liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kir-

jataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin

ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen

vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat

ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokai-

sena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat

aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muu-

tetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset

vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

●

Rakennukset ja rakennelmat 25-33

vuotta

● Koneet ja kalusto 3-5 vuotta

● Tietokoneet 0-3 vuotta

● Tietokoneohjelmat 3 vuotta

● Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Teleste on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopi-

mukset -standardia 1.1.2019 alkaen.

Konserni vuokralle ottajana

Telesten vuokralle ottamat omaisuuserät,

joihin ei sovelleta IFRS 16 standardin käy-

tännön helpotuksia, merkitään taseeseen

vuokrasopimuksen alkaessa käyttöoike-

usomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelak-

si. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään

poistot vuokrakauden aikana ja lisäksi kir-

jataan mahdolliset arvonalentumistappiot.

Vuokrasopimusvelka sisältyy konsernin

lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimuksista johtuvat vuokrakulut

jaetaan korkomenoon sekä vuokrasopimus-

velan takaisinmaksuun. Korkokulu kirjataan

tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa.

Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut esi-

tetään rahavirtalaskelmassa rahoituksen

rahavirrassa.

Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan

tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon

erilaisia ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei sisälly

muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omai-

suuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva

vakuusintressi.

Teleste soveltaa standardin sallimia käy-

tännön helpotuksia lyhytaikaisiin vuokrasopi-

muksiin ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuu-

seriä koskeviin vuokrasopimuksiin.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain,

jos on todennäköistä, että hyödykkeestä joh-

tuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty

koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen

hankintameno on määritettävissä luotetta-

vasti. Muuten kyseiset menot kirjataan ku-

luksi niiden syntymishetkellä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus

hankitun kohteen hankintamenon sekä han-

kittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin ar-

vostettujen yksilöitävissä olevien varojen,

velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen

erotuksesta. Liikearvo on kohdistettu niille

rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka hyö-

tyvät hankinnasta. Liikearvo arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä

arvonalentumistappioilla vähennettynä. Lii-

kearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutus-

ajaltaan rajoittamattomista aineettomista

hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia

poistoja, vaan niiden mahdollisia arvon-

alentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä

arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuo-

sikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät,

lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jot-

ka aktivoidaan IFRS normiston määrittämät

edellytykset täyttyvät. Merkittävät tulevai-

suuden tuotealustat, joiden kysyntäpotenti-

aali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty

riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoi

tu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kir-

jaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehit-

tämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan

liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä

kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan,

joka on kolmesta viiteen vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet

koostuvat pääasiassa yrityskaupoissa muo-

dostuneista aineettomista hyödykkeistä.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on ta-

loudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapois-

tona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun

tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa

kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

● Asiakassopimukset 2-4 vuotta

● Tuotemerkit 5 -10 vuotta

● Teknologia 3-5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET

OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT

TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien

erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi,

mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä

tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän

myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvos-

tetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennet-

tyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät

sekä niihin liittyvät velat esitetään omina

erinään taseessa. Poistot näistä omaisuu-

seristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen

liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluet

ta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on

hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se

edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään

omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mah-

dollisten arvonalentumisten varalta sekä tilin-

päätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee

viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvon-

alentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa

tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alim-

malle yksikkötasolle, joka on pääosin muista

yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat

ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset

taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamat-

tomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosit-

tain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu

määritellyille rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan,

määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön

tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva ra-

hamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva ra-

hamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirja-

taan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos

arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa

tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin

vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksiköl-

le kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja

tämän jälkeen vähentämään muita yksikön

omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä tar-

koittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa

tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä

aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä

korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyt-

tänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota mää-

ritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai

rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa

olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat

diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien

suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai

vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset

eivät sisälly rahavirta-arvioihin.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi

liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio pe-

ruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä,

että arvonalentumistappio ei enää ole ole-

massa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa

tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan

tulon määrittämisessä käytetyt arviot muut-

tuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentu-

mistappio voidaan peruuttaa korkeintaan

siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi

määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpito-

arvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina

kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta

kirjattua arvonalentumistappiota ei kuiten-

kaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintame-

noon tai sitä alempaan nettorealisointiar-

voon. Hankintameno määritetään FIFO-pe-

riaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa

vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomai-

sessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua

myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut

valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä

arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämät-

tömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo

sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet vä-

littömät menot jotka ovat aiheutuneet vaih-

to-omaisuuden saattamisesta sijaintipaik-

kaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä

sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

osalta myös osuuden tuotannon välillisistä

yleiskustannuksista normaalin toiminta-as-

teen mukaan laskettuna.

RAHOITUSVARAT JA –VELAT

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

● jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat

●

käypään arvoon muiden laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat ja

● käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat.

Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopi-

musperusteisten rahavirtojen perusteella

tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa

alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kir-

jataan kaupantekopäivänä, joka on päivä,

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myy-

mään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa

rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään ar-

voon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoi-

tusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai

siitä vähennetään erästä välittömästi joh-

tuvat transaktiomenot. Transaktiomenot

sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota

ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavat rahoitusvarat merkitään alku-

peräisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen

käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitus-

varat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena

on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään

asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen

keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostu-

vat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan

pääomaan liittyvistä koroista.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden

rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotet-

tuun hankintamenoon käyttämällä efektii-

visen koron menetelmää ja vähentämällä

mahdollinen arvonalentuminen. Konserni

kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita

koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin

kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu

jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavis-

sa olevat luottotappiot esitettään tuloslas-

kelman erässä arvonalentumiset rahoitusva-

roista. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot

kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon

kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan

myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat

johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Ly-

hytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saa-

misten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan

niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut

saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina

varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan

12 kuukauden kuluessa raportointikauden

päättymisestä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa

olevien luottotappioiden arvioimiseen käyte-

tään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua

menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan mää-

rään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odo-

tettavissa olevia luottotappioita. Arvonalentu-

miset perustuvat odotettuihin luottotappioihin

malliin Odotettavissa olevien luottotappioiden

määrit¬tämistä varten myyntisaamiset ryhmi-

tellään ikäjakauman perusteella. Myyntisaa-

miset eivät sisällä merkittävää rahoituskom-

ponenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut

luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin

kuluihin. Odotettavissa olevia luottotappioi-

ta arvioidaan perustuen historiatietoon aikai-

semmin toteutuneista luottotappioista sekä

arvioon tulevaisuuden näkymistä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Konserni luokittelee käypään arvoon muun

laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi

noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt

sijoitukset.

Voitto tai tappio käypään arvoon muiden

laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kir-

jataan muihin laajan tulokseen eriin. Käyvän

arvon muutoksia ei luokitella tilikauden tulok-

seen. Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitusvarat

Muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Konsernin

käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat

on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi

lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään

joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvarois-

sa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat

osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei so-

velleta suojauslaskentaa.

Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet

realisoituneet ja realisoitumattomat voitot

ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli

sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, kon-

serni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia

arvostusmenetelmiä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta,

vaadittaessa nostettavissa olevista pankki-

talletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin

likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti

vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan

määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuu-

tosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luoki-

telluilla erillä on enintään kolmen kuukauden

maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Luotolliset tilit sisältyvät maturiteettinsa

mukaan joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin

rahoitusvelkoihin.

Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien

luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä

määrättyä yksinkertaistettua menettelyä,

jonka mukaan kaikista myyntisaamista kirja-

taan koko voimassaoloajalta odotettavissa

olevat luottotappiot.

Odotettavissa olevien luottotappioiden

määrittämistä varten myyntisaamiset on

ryhmitelty maksun viivästymisen perusteella.

Odotettavissa olevat tappioasteet

perustuvat myynnin maksuproﬁileihin 48

kuukauden ajanjaksolta ennen 31.12.2024

sekä kyseisellä ajanjaksolla toteutuneisiin

luottotappioihin. Toteutuneita tappioasteita

oikaistaan, jotta ne kuvastavat senhetkistä ja

tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Kaikki yli 360 päivää erääntyneet myyntisaa-

miset kirjataan kokonaisuudessaan luotto-

tappioksi. Rahoitusvarat kirjataan lopullisina

luottotappioina pois taseesta.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois

taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun

konsernin sopimusperusteinen oikeus raha-

virtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle

osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt mer-

kittäviltä osin omistukseen liittyvät riskit ja

tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standar-

din mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

● jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat

● käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kir-

janpitoon käypään arvoon. Myöhemmin

rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoi-

tusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron

menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavien rahoitusvel-

kojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käy-

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien

rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot

kirjataan kuluksi.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat vuok-

rasopimusveloista ja pankkilainoista.

Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi

sisältyä sekä pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoi-

hin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina

velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukau-

den kuluessa ja konsernilla ei ole ehdoton-

ta oikeutta siirtää velan maksua vähintään

12 kuukauden päähän raportointikauden

päättymispäivästä.

Rahoitusvelkojen poiskirjaaminen taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun

velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa

yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai

sen voimassa olo on lakannut.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat

osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnas-

ta syntyvät kulut on vähennetty konserniti-

linpäätöksessä omasta pääomasta. Omien

osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään

oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman

osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään

vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on

syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perus-

tuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,

jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja

jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen

on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa

parasta arviota niistä menoista, joita olemas-

sa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää

tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan

nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus

varauksen määrään on olennainen. Varauk-

set liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopi-

muksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin

tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä

takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisäl-

tävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus

perustuu takuukulujen määrää koskevaan his-

torialliseen kokemukseen ja arvioon. Kolman-

nelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä

korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun kor-

vauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun

järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uu-

delleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja

suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai

suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille.

Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään

seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoi-

minta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjeste-

ly vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen

sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille

tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen

päättymisestä, toteutuvat menot ja suunni-

telman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoi-

minnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen

perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä

ajankohtana. Asiakassopimuksiin sisältyvä

suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tava-

ra tai palvelu on luovutettu. Tavaroiden myyn-

tituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki

myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät

merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet

ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen

luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan,

kun palvelut on suoritettu. Tyypillinen mak-

suehto on 30 – 90 päivää maksuaikaa lasku-

tuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaiko-

ja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen

toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni

sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla

poistamaan kaikki suunnittelusta, materi-

aaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet.

Konsernin myöntämä tyypillinen takuuaika on

keskimäärin alle 3 vuotta. Konserni ei anna

palautusoikeutta. Asiasopimusten saamises-

ta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on.

Tulouttamiseen ei liity merkittävää harkintaa.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tulou-

tetaan valmistusasteen mukaan cost-to-cost

-menetelmällä. Cost-to-cost -menetelmää

eli kustannuksiin perustuvaa valmistusas-

teen mukaista tuloutusta sovellettaessa

myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suh-

teuttamalla kertyneet kustannukset pitkäai-

kaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustan-

nuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää,

että hankkeen lopputulos tulee olla arvioita-

vissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot

kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hank-

keen toteutuneita menoja vastaava määrä

on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen

menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jon-

ka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin

voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen

pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-,

palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan

huomioon valmistusasteen laskennassa.

Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen

ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirja-

taan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa

oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja

kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskute-

tun määrän, erotus esitetään taseen eräs-

sä ”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos

syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pie-

nemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä,

erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut

velat”. Liikevaihtoa laskettaessa myynti-

tuottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksil-

la, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä

ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten

muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät

muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä

syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa

omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustuk-

set, jotka on saatu syntyneiden kustannusten

korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan

samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät

menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuu-

den hankintaan liittyvät avustukset kirjataan

aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai

etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin elä-

kejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi.

Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat

maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon

ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen hen-

kilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan

eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset ty-

täryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikal-

listen säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjes-

telmän osakkeiden käypä arvo määritetään

ns. Monte Carlo-mallilla etuuksien myöntä-

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

mishetkellä. Vaikutus kirjataan kuluksi tu-

loslaskelman henkilöstökuluihin jaksotettuna

ansaintakaudelle ja vastaava lisäys tehdään

omaan pääomaan.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilin-

päätöksen esittäminen -standardissa. Teles-

tessä se on määritelty nettosummaksi, joka

muodostuu seuraavasti:

Liikevaihto

+ liiketoiminnan muut tuotot

- ostokulut valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden varastojen muutoksella

oikaistuina

- työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

- poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot

- liiketoiminnan muut kulut

= liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslas-

kelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät

kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina,

muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuot-

toihin ja -kuluihin.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron me-

netelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osin-

koon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöi-

sesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne

ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen

käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta,

rakentamisesta tai valmistamisesta välittö-

mästi johtuvat vieraan pääoman menot akti-

voidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Johdannaisinstrumentit ja suojaus

Johdannaiset kirjataan alun perin johdan-

naissopimuksen solmimispäivän käypään

arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin

raportointikauden lopussa käypään arvoon.

Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely

riippuu siitä, onko johdannainen määritetty

suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista

erää se suojaa.

Mikäli johdannaiseen ei sovelleta suojaus-

laskentaa, kirjataan käyvän arvon muutokset

tulosvaikutteisesti liiketulokseen, oikaise-

maan vastaavaa kuluerää.

Suojausta aloitettaessa dokumentoidaan

suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden

välinen taloudellinen suhde sekä se, odote-

taanko suojausinstrumenttien rahavirtojen

muutosten kumoavan suojauskohteiden raha-

virtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan

riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat,

joiden mukaan suojaustoimiin ryhdytään.

Kun suojauskohteesta myöhemmin kir-

jataan rahoitusvaroihin kuulumaton omai-

suuserä (kuten vaihto-omaisuutta), sekä

tulosvaikutteisesti kirjaamattomat suo-

jausvoitot ja -tappiot että optiosopimusten

tulosvaikutteisesti kirjaamaton aika-arvo tai

termiinipisteet sisällytetään omaisuuserän

alkuperäiseen hankintamenoon. Kyseiset

määrät kirjataan lopulta tulosvaikutteisesti,

kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen

Kun suojausinstrumentin voimassaolo

lakkaa tai instrumentti myydään tai lakkaute-

taan tai kun suojaus ei enää täytä suojauslas-

kennan kriteerejä, omaan pääomaan sillä het-

kellä kertynyt tulosvaikutteisesti kirjaamaton

voitto tai tappio ja kuluksi kirjaamattomat

suojausmenot pysyvät omassa pääomassa,

kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu ja sen

seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulu-

maton omaisuuserä, kuten vaihto-omaisuut-

ta. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odote-

ta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty

kertynyt voitto tai tappio ja suojausmenot

siirretään välittömästi tulosvaikutteisiksi.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat

tilikauden veroista sekä laskennallisten ve-

rosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tili-

kauden verot sisältävät kunkin toimintamaan

paikallisen verosäännöstön mukaan määritel-

lystä tilikauden verotettavasta tulosta laske-

tut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen

oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä

verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tu-

loksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan

kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös

vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on

kirjattu konsernitilinpäätökseen velkame-

netelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja

velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kir-

janpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät

kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten

hyödykkeiden poistoeroista sekä konserniti-

linpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpi-

teistä. Laskennallisia veroja ei kirjata vero-

tuksessa vähennyskelvottomista liikearvon

arvonalentumisista eikä tytäryritysten jaka-

mattomista voittovaroista siltä osin, kun ero

ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa

olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen ve-

rovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudes-

saan ja laskennallinen verosaaminen arvioi-

dun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä

vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäi-

vään mennessä säädettyä verokantaa tai

verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty

tilinpäätöspäivään mennessä.

Johdon harkintaa edellyttävät

laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät

keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi aktivoitujen kehittämisme-

nojen, liikearvon, epäkurantin vaihto-omai-

suuden, luottotappioiden, laskennallisten

verojen ja takuuvarausten osalta perustuu

hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä ta-

pauskohtaiseen harkintaan. Tapauskohtai-

sessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpää-

töksen laadintahetkellä vallinnutta parasta

käytettävissä olevaa tietoa.

Liikearvon rahavirtaperusteinen käyttöar-

vo määritetään osana rahavirtaa tuottavaa

yksikköä, laskemalla kyseisestä rahavirtaa

tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat ar-

vioidut vastaiset diskontatut nettorahavir-

rat. Ennustettujen rahavirtojen perustana

ovat vahvistettu budjetti ja pitkän aikavälin

suunnitelmat. Keskeisimmät epävarmuus-

tekijät käyttöarvolaskelmissa ovat käytetyt

ennusteet. Tarkemmat tiedot liikearvon tes-

tauksesta liitetiedossa 10.

Konsernin vaihto-omaisuuden arvos-

tamisessa FIFO hankintamenoa alempaan

nettorealisointiarvoon käytetään lähtökoh-

taisesti joko erillistä kulutukseen perustu-

vaa laskentaa tai vaihtoehtoisesti varaston

ikääntymiseen perustuvaa laskentaa joissa

molemmissa on mahdollista ottaa huomioon

myös johdon näkemystä markkinatilantees-

ta. Epävarmuustekijät liittyvät ensisijaisesti

tuotteiden markkinatilanteiden muutoksiin

johtuen siitä että yksittäisten tuotteiden

potentiaalinen markkina on usein rajattu.

Vaihto-omaisuuden varaus esitetty liitetie-

dossa 14.

Odotettavissa olevia luottotappioita

arvioidaan perustuen historiatietoon aikai-

semmin toteutuneista luottotappioista sekä

arvioon tulevaisuuden näkymistä. Epävar

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

muustekijät liittyvät asiakkaiden maksu-

käyttäytymiseen sekä taloudelliseen tilan-

teeseen. Historiallisesti konsernilla ei ole ollut

olennaisia toteutuneita luottotappioita minkä

lisäksi osa myyntisaamisista suojataan luot-

tovakuutuksilla tai saamisten rahoittamisel

la. Myyntisaamisten luottotappiovarauksen

erittelyt liitetiedossa 15.

Laskennallisten verojen osalta johdon har-

kintaa käytetään pääasiassa laskennallisen

veron kirjaamiseen verotuksen tappiosta.

Laskennallisen veron kirjaamisessa otetaan

huomioon kyseisen yhtiön ennusteet, historia,

mahdolliset kulurakenteen muutokset, kerty-

neiden tappioiden määrä sekä niiden vanhene-

misaika. Verotuksellisista tappioista kirjatut

verosaamiset esitetty liitetiedossa 13.

Konsernin kirjaama takuuvaraus perustuu

konsernin tuotteelleen myöntämään keski-

määräiseen takuuaikaan ja historialliseen

kokemukseen viallisista tuotteista. Takuuva-

rauksen määrät ilmoitetaan liitetiedossa 19.

Konsernitilinpäätöksen julkistamishet-

keen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut

informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän

arvioita koskevista merkittävistä epävar-

muustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta

koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat

merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjan-

pitoarvojen olennaisesta muuttumisesta

seuraavan kauden kuluessa.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistu-

ja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitos-

tandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka

eivät ole pakollisia 31.12.2024 päättyneille

tilikausille.

Vuodesta 2027 lähtien sovellettavaksi

tulevalla IFRS 18 standardilla tulee todennä-

köisesti olemmaan olennainen vaikutus yhti-

ön tilinpäätöksen esittämiseen. Standardin

muutosten tarkempia vaikutuksia ei ole vielä

selvitetty yhtiön toimesta.

Muiden muutosten osalta konserni ei

odota tulevilla tilikausilla voimaan tulevien

standardien, muutosten tai tulkintojen vai-

kuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä

tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa

oleviin tuleviin liiketoimiin.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Segmenttiraportointi

Teleste raportoi vuoden 1.1.2024 alkaen tär

keimmät taloudelliset tunnuslukunsa uuden

segmenttirakenteen mukaisesti. Toimintase-

gmentit ovat Broadband Networks ja Public

Safety and Mobility. Konsernin raportoitavat

segmentit vastaavat konsernin toimintaseg-

menttejä. Konsernin yhteiset toiminnot käsi-

tellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella.

Nämä esitettävät segmentit perustuvat

konsernin sisäiseen organisaatiorakentee-

seen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Tilkauden 2023 luvut on oikaistu vastaa-

van segmentirakenteen mukaisesti.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Broadband Networks -segmentti keskittyy

kiinteiden tietoliikenneverkkojen tilaajaverk-

kotuotteisiin ja sen merkittävin asiakaskunta

koostuu tietoliikenneoperaattoreista. Asi-

akkaina voivat olla myös laajempia kokonai-

suuksia integroivat yritykset sekä jälleen-

myyjät, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita

kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Euroop-

pa, mutta kasvua haetaan erityisesti Poh-

jois-Amerikassa. Yksikkö kehittää, suun-

nittelee ja valmistaa itse suuren osan

tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toi-

mivat Suomessa ja Belgiassa ja oma tuotanto

tapahtuu pääosin Suomessa. Tuotevalikoi-

maan kuuluu myös kolmansien osapuolien

kehittämiä, Telesten omaa tarjontaa täyden-

täviä tuotteita.

Public Safety and Mobility -segmentin

merkittävin asiakaskunta koostuu junaval-

mistajista ja julkisen sektorin organisaati-

oista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista

ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat

myös laajempia kokonaisuuksia integroivat

yritykset ja integraattorit, jotka hyödyntävät

Telesten ratkaisuja kokonaistoimituksissaan.

Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa,

mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Ame-

rikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee,

kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuot-

teistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat

Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto ta-

pahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon

kuuluu myös kolmansien osapuolien kehit-

tämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten

tuotetarjontaa.

SEGMENTEILLE

KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Segmenteille kohdistamattomat erät sisäl-

tävät konsernihallintoon liittyvät erät, oi-

kaisuerinä käsiteltävät erät sekä konsernin

liikevoiton jälkeiset tuloserät.

SEGMENTTIEN RAPORTOINTI

Koska segmenttien välinen myynti on vähäis-

tä, segmenttien lukuina raportoidaan konser-

nin ulkoiset luvut joista konsernin sisäiset

tapahtumat on eliminoitu.

Hallitus käyttää raportoitavien segment-

tien tuloksen arviointiin oikaistua liiketulosta.

Segmenttien varoja ja velkoja ei raportoida

erikseen.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TOIMINTASEGMENTIT
	1-12/2024	1-12/2023	Muutos %
Broadband Networks
Saadut tilaukset	74 807	88 348	-15,3 %
Liikevaihto	78 191	92 455	-15,4 %
Oikaistu käyttökate	8 869	8 902	-0,4 %
Oikaistu käyttökate %	11,3 %	9,6 %	17,8 %
Segmentille allokoidut poistot	2 668	2 913	-8,4 %
Oikaistu liiketulos	6 201	5 989	3,5 %
Oikaistu liiketulos %	7,9 %	6,5 %	22,4 %
Public Security & Mobility
Saadut tilaukset	50 054	61 208	-18,2 %
Liikevaihto	54 333	58 894	-7,7 %
Oikaistu käyttökate	4 389	2 763	58,9 %
Oikaistu käyttökate %	8,1 %	4,7 %	72,2 %
Segmentille allokoidut poistot	2 488	3 152	-21,1 %
Oikaistu liiketulos	1 902	-389	n/a
Oikaistu liiketulos %	3,5 %	-0,7 %	n/a
Konsernin täsmäytyslaskelma
Segmenttien oikaistu liiketulos	8 102	5 600	44,7 %
Kohdistamattomat erät	-4 069	-4 441	n/a
Oikaistu liiketulos	4 033	1 158	248,2 %
Oikaisuerät	-9 559	-1 640	n/a
Liiketulos	-5 525	-481	n/a
Rahoituserät	-1 541	-1 935	-20,4 %
Tulos ennen veroja	-7 066	-2 416	n/a

Tilikauden 2024 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	164
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	2 742
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653
Yhteensä	9 559
Tilikauden 2023 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:
Strategiset kehitysprojektit	915
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	725
Yhteensä	1 640

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos

jestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita,

-luvuissa ei huomioida raportointikausien

arvonalentumistappioita, merkittäviin stra-

operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoi-

tegisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita

suuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoiminto-

poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan

jen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia

kuulumattomia tuottoja tai kuluja.

voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjär-

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Konsernin liitetiedot

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT

TIEDOT

alueella, jotkat ovat :

● Suomi

● Muut Pohjoismaat

● Muu Eurooppa

● Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja

Muu maailma)

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä

Maantieteellisten alueiden liikevaihto

esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen

ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen

sijainnin mukaan.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Vuonna 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä

asiakaskeskittymiä.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

		Muut	Muu
2024 1 000 euroa	Suomi	Pohjoismaat	Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	11 535	12 162	88 689	20 138	132 524
Varat	47 447	200	2 848	84	50 579
Investoinnit	5 444	109	737	21	6 311

		Muut	Muu
2023 1 000 euroa	Suomi	Pohjoismaat	Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	13 614	19 501	109 303	8 931	151 349
Varat	51 130	252	3 975	1 194	56 551
Investoinnit	7 082	152	687	45	7 966

ASIAKASSOPIMUKSET

	2024	2023
Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot	132 524	151 349
Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista
Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät	24 367	24 531
"Myyntisaamiset
ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 15
Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat)
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+)	4 843	3 598
Asiaskassopimuksiin perustuvat velat (-)	-1 146	-1 816
Yhteensä	3 697	1 782
Liikevaihdon tuloutus, ajoitus
Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana	123 120	139 161
Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa	9 405	12 188
Yhteensä	132 524	151 349
Liikevaihto lajeittain
Tavaroiden myynti	118 147	131 150
Palvelut	14 377	20 199
Yhteensä	132 524	151 349

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 euroa	2024	2023
Tuotekehitysavustukset	369	217
Luovutusvoitot tytäryhtiöosakkeista	0	454
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	0	55
Muut tuottoerät	238	234
Yhteensä	607	961

3. TYÖSUHDE-ETUUDET

1 000 euroa	2024	2023
Palkat	-37 013	-42 936
Eläkekulut		0
Maksupohjaiset järjestelyt	-5 094	-6 065
Muut henkilöstökulut	-2 189	-2 714
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	3 680	4 718
Osakeperusteiset maksut	-365	-483
Yhteensä	-40 981	-47 479
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään
liitetiedoissa Lähipiiritapahtumat.

Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

673

803

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa	2024	2023
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet
Rakennukset	-398	-389
Koneet ja kalusto	-508	-543
Muut aineelliset hyödykkeet	-4	-4
Yhteensä	-910	-936
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-2 120	-2 995
Muut aineettomat hyödykkeet	-159	-177
Yhteensä	-2 279	-3 172
Vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset)
Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	-33	-30
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	-1 095	-1 036
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	-839	-892
Yhteensä	-1 967	-1 958
Poistot yhteensä	-5 157	-6 066
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-6 653	0
Arvonalentumiset yhteensä	-6 653	0

Vuonna 2024 konsernissa tehtiin kaksi tuo-

tekehitysmenojen arvonalentumiskirjausta.

Broadband Networks liiketoimintaan koh-

distui 6,1 miljoonan euron alaskirjaus joka

johtui epävamuudesta kaapelimarkkinan

teknologiavarianttien käyttöönotossa, sekä

hajautetun verkkoarkkitehtuurin markkinan

odotettua hitaammasta kasvusta.

Lisäksi Public Safety and Mobility liiketoi-

minta teki 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen

tuotekehitysmenoihin.

Arvonalentumisten perustana ovat olleet

käyttöarvoon perutuvat laskelmat joissa tu-

levaisuudessa kerrytettävät rahavirrat dis-

kontattuina nykyarvoon eivät ole riittäneet

kattamaan taseen poistamatonta hankin-

tamenoa. Käytetty diskonttauskorkokanta

on ollut 9,33 %.

TILAUSKANTA

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto	2025	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2024 lopussa	66 958	51 306	118 263
Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto	2024	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2023 lopussa	56 368	73 996	130 364

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

6. RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa	2024	2023
Korkotuotot	204	286
Muut rahoitustuotot	357	75
Valuuttakurssivoitot	430	581
Tuotot osuuksista	1	4
Yhteensä	991	946

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 euroa	2024	2023
Vuokrakulut	-2 219	-2 282
Ulkopuoliset palvelut	-6 604	-7 096
Muut muuttuvat kulut	-1 268	-1 656
Matka- ja tietoliikennekulut	-3 010	-3 630
Aktivoidut tuotekehitysmenot	612	1 358
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-1 049	-1 523
Muut kulut	-6 083	-7 114
Yhteensä	-19 622	-21 943

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Liiketoiminnan muiden kulujen erittelyjen ryhmittelyjen vertailutietoja muutettu vastaamaan 2024

käytettyä ryhmittelyä.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2024	2023
PricewaterhouseCoopers
Tilintarkastuspalkkiot	-147	-133
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitetut toimeksiannot;	-18	0
Veroneuvonta	-7	-85
Muut palkkiot	-8	-95
Muut tilintarkastajat
Tilintarkastuspalkkiot	-64	-50
Muut palkkiot	-15	-22

Teleste Oyj:n tilintarkastajaksi on valittu PricewaterhouseCoopers Oy.

7. R AHOITUSKULUT

1 000 euroa	2024	2023
Korkokulut rahoituslainoista	-2 019	-1 499
Valuuttakurssitappiot	-190	-1 035
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-102	-104
Muut rahoituskulut	-220	-243
Yhteensä	-2 532	-2 881

Valuuttasuojista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät liikevoittoon.

8. TULOVERO

1 000 euroa	2024	2023
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-286	-587
Edellisten tilikausien verot	99	2 048
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	1 200	450
Yhteensä	1 013	1 911

Tuloslaskelman verokulun, 1 013 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla

20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

1 000 euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-7 066	-2 416
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 %	1 413	483
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	37	-77
Verovapaat tuotot	34	5
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-174	-170
Tilikauden tappiot joista ei kirjata laskennallista verosaamista	-396	-378
Aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot	0	0
Edellisten tilikausien verot	99	2 048
Verokulu tuloslaskelmassa	1 013	1 911

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto

Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.

Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	-5 853
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 246
(1000 kpl)
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 246
(1000 kpl)
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	-35
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 210
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	-0,32

2023
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	-82
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 237
(1000 kpl)
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,00
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	18 237
(1000 kpl)
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	9
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl	18 246
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,00

Konsernissa käytössä oleva osakepalkkiojärjestelmä toimii laimentavasti.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

			Muut
	Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1 000 euroa	menot	oikeudet	hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Muuntoerot	19	-12	70	-25	53
Lisäykset	4 330	0	-2	0	4 329
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-1	-7	0	-8
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	-30	0	0	0	-30
Hankintameno 31.12.2024	46 071	1 655	8 288	30 082	86 096
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Muuntoerot	-19	12	-73	0	-81
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	7	0	7
Poistot	-2 120	-35	-124	0	-2 279
Arvonalentumiset	-6 653	0	0	0	-6 653
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 244
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	13 185	44	179	30 107	43 515
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	8 712	8	50	30 082	38 852
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	38 852
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	69
	38 921

			Muut
	Kehittämis-	Aineettomat	aineettomat
1 000 euroa	menot	oikeudet	hyödykkeet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	35 572	1 645	8 445	30 581	76 243
Muuntoerot	94	18	95	13	220
Lisäykset	6 086	5	0	0	6 091
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	-20	0	-20
Yritysmyynnit	0	0	-293	-487	-781
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-25 488	-1 552	-8 138	0	-35 178
Muuntoerot	-84	-18	-97	0	-199
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	293	0	293
Vähennykset	0	0	17	0	17
Poistot	-2 995	-53	-124	0	-3 172
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	10 084	93	307	30 581	41 065
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	13 185	44	179	30 107	43 515
Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	43 515
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	66
	43 581

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Teleste konserni on alkanut 1.1.2024 al-

kaen raportoida kahta erillistä segmenttiä.

Raportoitavina segmentteiksi on määritel-

ty Broadband Networks sekä Public Safety

and Mobility liiketoiminta-alueet. Raportoi-

tavat segmentit muodostavat myös rahavir-

taa tuottavat yksiköt vuoden 2024 alusta

lähtien.

Konserni on saanut 0,4 miljoonaa euroa

avustusta Suomessa tuotekehityskustan-

nuksiin vuonna 2024 (0,2 miljoonaa euroa

vuonna 2023). Saadusta avustuksesta on

kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa

euroa vuonna 2023) aktivoitujen tuotekehi-

tysmenojen hankintamenon vähennykseksi.

Tuote-kehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka

mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista

voidaan periä takaisin, jos perusteet, jolla

avustus on myönnetty, ovat olennaisesti

muuttuneet.

Arvonalentumistestausta varten kon-

sernin liikearvot on kohdistettu rahavirtaa

tuottaville yksiköille. Liikearvojen yhteenlas-

kettu kirjanpitoarvo oli 30,1 miljooonaa euroa

31.12.2024 (30,1 miljoonaa 31.12.2023). Lii-

kearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa

tuottaville yksiköille:

miljoonaa euroa
Broadband Networks	16,8
Public Safety and Mobility	13,2

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettä-

vissä oleva rahamäärä on määritelty käyt-

töarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt

rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hy-

väksymiin strategioihin ja liiketoimintasuun-

nitelmiin. Laskelmat on laadittu 5 vuodelle.

KESKEISET OLETTAMUKSET

Ennustetun liikevaihdon kasvu

Ensimmäisen vuoden kassavirtaennuste

perustuu liiketoimintasuunnitelman mukai-

seen vuoden 2025 budjettiin. Vuodesta 2026

alkaen kassavirrat perustuvat strategian

mukaiseen pitkän aikavälin taloudelliseen

suunnitelmaan vuosille 2026 ja 2027. Vuo-

den 2028 ja 2029 liikevaihdon kasvuennuste

perustuu konservatiiviseen johdon arvioon.

Laskelmassa käytetty keskimääräinen

liikevaihdon kasvu on Broadband Networks

osalta 13 % ja Public Safety and Mobility

osalta 10 %. Johdon näkemyksiin kassa-

virroista ja kasvuarvioista sisältyy epävar-

muutta koska toimialan muutoksia on vaikea

arvioida.

Terminaalikasvu

Rahavirtaa tuottavan yksikön terminaaliarvo

arvonalentumislaskelmissa on laskettu 1,5

%:n terminaaliarvon kasvulla.

Diskonttauskorko

Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on

9,3 %.

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytet-

tävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti
Meur	2024	2023
Broadband Networks	14,3	N/A
Public Safety and Mobility	20,2	N/A

Alla olevissa taulukoissa esitetään yksiköittäin keskeisten oletusten muutokset ja diskont-

tauskoron prosenttiyksikön muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi

yhtä suuri kuin rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvo.

Liikevaihdon kasvu, muutos
(prosenttiyksikköä)
	2024	2023
Broadband Networks	-8,6 %	N/A
Public Safety and Mobility	-13,6 %	N/A

Terminalikorko, muutos
(prosenttiyksikköä)
	2024	2023
Broadband Networks	-3,5 %	N/A
Public Safety and Mobility	-6,3 %	N/A

Diskonttauskorko muutos
(prosenttiyksikköä)
	2024	2023
Broadband Networks	2,3 %	N/A
Public Safety and Mobility	4,2 %	N/A

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

				Muut	Ennakkomaksut
	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
1 000 euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Muuntoerot	0	34	64	3	0	101
Lisäykset	0	24	284	0	0	308
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	-283	-28	0	-311
Siirrot erien välillä	0	0	30	-27	0	3
Hankintameno 31.12.2024	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Muuntoerot	0	-23	-57	-1	0	-82
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	162	25	0	186
Poistot	0	-397	-508	-4	0	-909
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	54	5 949	1 063	128	0	7 194
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	7 194
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 321
	11 516

				Muut	Ennakkomaksut
	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	aineelliset	ja keskeneräiset
1 000 euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	56	11 148	7 822	1 270	0	20 296
Muuntoerot	0	21	190	-1	0	209
Lisäykset	0	313	420	5	0	738
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0	0
Yritysmyynnit	0	-8	-1 133	0	0	-1 140
Vähennykset	0	-87	-191	0	0	-279
Siirrot erien välillä	0	-3	-6	0	0	-9
Hankintameno 31.12.2023	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-2	-4 766	-6 283	-1 111	0	-12 162
Muuntoerot	0	-9	4	2	0	-3
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Yritysmyyntien kertyneet poistot	0	8	899	0	0	906
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	83	192	0	0	276
Poistot	0	-389	-543	-4	0	-935
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	54	6 382	1 539	159	0	8 134
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä	7 898
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta	4 591
	12 489

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
Käyttöoikeusomaisuutta IFRS 16 mukaan	Aineettomat	Maa- ja	Rakennukset ja
	oikeudet,	vesialueet,	rakennelmat,	Koneet ja kalusto,
1 000 euroa	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Muuntoerot	11	0	43	-2	52
Lisäykset	0	0	498	1 176	1 675
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	- 1 7	-17
Siirrot muihin eriin	0	0	0	27	27
Hankintameno 31.12.2024	266	1 285	7 618	7 634	16 803
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Muuntoerot	-8	0	-43	-2	-53
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	16	16
Poistot	0	-33	-1 095	-839	-1 967
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-198	-171	-6 471	-5 574	-12 413
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	66	1 147	1 744	1 700	4 657
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	69	1 114	1 147	2 060	4 390

Aineeton käyttö-	Aineellinen käyttö-
oikeusomaisuus	oikeusomaisuus	Yhteensä
69	4 321	4 390

	Aineettomat	Maa- ja	Rakennukset ja
	oikeudet,	vesialueet,	rakennelmat,	Koneet ja kalusto,
1 000 euroa	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	260	1 187	7 652	5 958	15 057
Muuntoerot	-5	0	89	16	100
Lisäykset	0	99	280	746	1 124
Yritysmyynnit	0	0	-838	-371	-1 208
Vähennykset	0	0	0	- 7	-7
Siirrot muihin eriin	0	0	-105	105	0
Hankintameno 31.12.2023	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2023	-196	-108	-4 966	-4 123	-9 393
Muuntoerot	6	0	-86	-13	-93
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	754	279	1 033
Poistot	0	-30	-1 036	-892	-1 958
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2023	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	64	1 079	2 686	1 835	5 664
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	66	1 147	1 744	1 700	4 657

Aineeton käyttö-	Aineellinen käyttö-
oikeusomaisuus	oikeusomaisuus	Yhteensä
66	4 591	4 657

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

12. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

		Osakkeet ja osuudet,
		käypään arvoon
	Osakkeet, käypään	pysyvästi muiden
	arvoon tulosvaikut-	laajan tuloksen erien
1 000 euroa	teisesti kirjattavat	kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	27	337	364
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	-337	-337
Hankintameno 31.12.2024	27	0	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	27	337	364
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	27	0	27

		Osakkeet ja osuudet,
	Osakkeet, käypään	käypään arvoon
	arvoon tulosvaikut-	pysyvästi muiden laajan
1 000 euroa	teisesti kirjattavat	tuloksen erien kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	27	321	348
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	1 6	1 6
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	27	337	364
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	27	321	348
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	27	337	364

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET

JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten ja lasken-

nallisten verovelkojen osalta on tehty korjaus

tilikauden 2023 lukuihin, samalle veronsaa-

jalle kohdistuvat erät on netotettu. Vaikutus

näkyy alla olevissa taulukoissa riveillä "Vähen-

netään laskennallisia verovelkoja/saamisia

netottamissääntöjen mukaisesti".

1 000 euroa	1.1.2024	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2024
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	100	-22			79
Verotukselliset tappiot	3 716	-147			3 569
Varaukset	169	194			363
Johdannaisiin liittyvät erot	70	-26	-33		11
Muut erät	294	232		62	589
Yhteensä	4 349	231	-33	62	4 610
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	-2 476				-1 447
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 873				3 163
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-2 285	1 003			-1 281
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-54	26			-28
Kertyneet poistoerot	-82	3			-79
Johdannaisiin liittyvät erät	-109	-57	109		-57
Muut erät	-44	-6			-51
Yhteensä	-2 575	969	109	0	-1 497
Muutos yhteensä		1 200	77	62
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	2 476				1 447
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-99				-50

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

1 000 euroa	1.1.2023	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2023
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	109	-9			100
Verotukselliset tappiot	1 998	1718			3716
Varaukset	607	-439			169
Johdannaisiin liittyvät erot	219	-57	-91		70
Muut erät	504	-92		-118	294
Yhteensä	3 437	1 122	-91	-118	4 349
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	-1 851				-2 476
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 585				1 873
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-1 596	-689			-2 285
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-74	19			-54
Kertyneet poistoerot	-82	0			-82
Johdannaisiin liittyvät erät	-174	0	65		-109
Muut erät	-43	-1			-44
Yhteensä	-1 968	-671	65	0	-2 575
Muutos yhteensä		450	-26	-118
Vähennetään laskennallisia verovelkoja	1 851				2 476
netottamissääntöjen mukaisesti
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	-117				-99

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

17. OMA PÄÄOMA

	Osakkeiden	Omat	Osakkeet
	lukumäärä,	osakkeet,	yhteensä,
1 000 euroa	1 000 kpl	1 000 kpl	1 000 kpl
1.1.2024	18 239	747	18 986
Omien osakkeiden luovutus/muutos	9	-9	0
31.12.2024	18 248	738	18 986

Yhtiön sidottu oma pääoma 31.12.2024

koostui seuraavista rahastoista: Osakepää-

oma 6 967 tuhatta euroa ja ylikurssirahasto

1 540 tuhatta euroa.

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä

31.12.2024 oli 18 985 588 kpl (18 985 588

kpl 31.12.2023). Kaikki liikkeeseen lasketut

osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 11.4.2024 pidetty varsinai-

nen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia

enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta

muutoin kuin osakkeenomistajien omista-

mien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla

omalla pääomalla osakkeiden hankintahet-

ken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä.

Teleste Oyj:n 5.4.2023 pidetty varsinai-

nen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen

päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki-

misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia

enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta

muutoin kuin osakkeenomistajien omista-

mien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla

omalla pääomalla osakkeiden hankintahet-

ken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki

Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä

kaupankäynnissä.

Katsauskauden lopussa konsernin hallus-

sa oli omia osakkeita 738 398.

14. VAIHTO-OMAISUUS

1 000 euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	16 927	22 377
Keskeneräiset tuotteet	1 868	2 683
Valmiit tuotteet	6 101	10 558
Yhteensä	24 896	35 618

Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa

yhteensä 9 057 tuhannen euron varaus (7 818 tuhatta euroa vuonna 2023).

Tilikaudella lisättiin varausta 1 239 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa

kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 euroa	2024	2023
Myyntisaamiset	24 367	24 531
Siirtosaamiset	1 863	2 730
Muut saamiset	1 630	654
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	4 843	3 598
Yhteensä	32 703	31 513

Konsernilla oli 31.12.2024 verotuksellisia

tappioita 18 274 tuhatta euroa (31.12.2023

17 753 tuhatta euroa). Tappiosta on kir-

jattu verosaamista 3 840 tuhatta euroa

(31.12.2023 3 716 tuhatta euroa).

Lisäksi konsernilla oli 31.12.2024 5 114 tu-

hatta euroa (31.12.2023 4 906 tuhatta euroa)

verotuksellisia tappioita joista ei ole kirjattu

verosaamista. Nämä tappiot eivät vanhene.

Verotappioden käyttö on arvioitu kon-

sernin johdon toimesta, perustuen yhtiöiden

aikaisempien vuosien tuloksiin, muutoksiin

jotka on tehty kulurakenteen parantamiseksi

sekä uusiin sopimuksiin.

Ulkomaisten tytäryritysten jakamatto-

mista voittovaroista, 9 329 tuhatta euroa

vuonna 2024 (8 857 tuhatta euroa vuonna

2023), ei ole kirjattu laskennallista verovel-

kaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoitu-

minen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

16. RAHAVARAT

1 000 euroa	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	8 808	6 228
Sijoitustodistukset	0	0
Yhteensä	8 808	6 228
Luotolliset pankkitilit	0	0
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	8 808	6 228

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhti-

öiden tilinpäätösten euromääräiseksi muun-

tamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus aikoo ehdottaa 23.4.2025 pidet-

tävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

osinkoa jaetaan 0,03 euroa osakkeelta. Tili-

kaudelta 2023 osinkoa ei jaettu.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI

2021

Telesten hallitus päätti 10.2.2021 uudesta

pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustin-

järjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yh-

tiön avainhenkilöille (”LTI 2021”). LTI 2021:n

tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenki-

löiden intressit Telesten osakkeenomistajien

intressien kanssa aikaansaamalla avainhen-

kilöille pitkäaikainen osakeomistusintressi

yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattami-

nen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritus-

perusteista toimintakulttuuria, sitouttaa

avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhen-

kilöille kilpailukykyinen suoritusperusteinen

kompensaatio.

LTI 2021 koostuu yhdestä kolme vuotta

kestävästä ohjelmasta, jossa on seuraavat

pääelementit: sijoittaminen Telesten osak-

keisiin edellytyksenä avainhenkilön osal-

listumiselle järjestelmään, yllä mainittuun

osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä

lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson

kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalk-

kio kolmen vuoden suoritusjaksolla.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-

määräinen lisäosakeohjelma 2021–2023

(matching share plan) sisältää osallistujan

henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osak-

keisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion

maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen

perusteella kolmivuotisen odotusjakson

jälkeen. Ohjelman nojalla avainhenkilö saa

yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoitta-

maansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma

2021–2023 (performance share plan) sisältää

kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mah-

dolliset osakepalkkiot maksetaan, jos halli-

tuksen asettamat suorituskriteerit saavute-

taan. Ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri

on Telesten osakkeen kokonaistuoton kehitys

(TSR).

Huhtikuussa 2024 päättyneen 2021–

2023 ohjelman nojalla suoritettujen osakkai-

den bruttomäärät olivat 16 878 osaketta ja

0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkkioon

oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin net-

tomääränä yhteensä 8 628 osaketta suun-

natussa osakeannissa 28.3.2024.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI

2022

Telesten hallitus päätti 9.2.2022 uudesta

pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustin-

järjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yh-

tiön avainhenkilöille (”LTI 2022”). LTI 2022:n

tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenki-

löiden intressit Telesten osakkeenomistajien

intressien kanssa aikaansaamalla avainhen-

kilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi

yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen

pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperus-

teista toimintakulttuuria, sitouttaa avain-

henkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille

kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista

suorituksista.

LTI 2022 koostuu kolmesta vuosittain al-

kavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pää-

elementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin

edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle

järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoituk-

seen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita

kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä

suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kol-

men vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana

LTI 2022 ohjelmaa perustettiin sitouttava

osakepalkkio-ohjelma, joka on tarkoitettu

käytettäväksi palkitsemisessa hallituksen

tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa, esimer-

kiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämiseksi

yhtiössä, uusien avainhenkilöiden houkutte-

lemiseksi tai muissa hallituksen päättämissä

erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-

määräinen lisäosakeohjelma (matching share

plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten

osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittami-

sen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän

aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen

vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö

saa maksutta lisäosakkeen kutakin kahta

sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma

(performance matching plan) sisältää kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset

osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen

asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.

Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan

sovellettavat suorituskriteerit ovat 2022,

2023 ja 2024 alkaneissa ohjelmissa osakkeen

kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön

kumulatiivinen oikaistu liiketulos (EBIT). Edel-

lytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistu-

miselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus

Telesten osakkeisiin.

Lisäosakeohjelman 2022-2024 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 19 325 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään

312 000 osaketta. Hallitus hyväksyi 34

avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan

vuonna 2022 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden

2024 lopussa yhteensä 22 avainhenkilöä on

hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan

ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2023-2025 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 25 435 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään

325 368 osaketta. Hallitus hyväksyi 34

avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan

vuonna 2023 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden

2024 lopussa yhteensä 27 avainhenkilöä on

hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan

ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2024-2026 nojalla

maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä

on yhteensä 25 275 osaketta ja suorituspe-

rusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään

449 112 osaketta. Hallitus hyväksyi 38

avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan

vuonna 2024 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden

2024 lopussa yhteensä 34 avainhenkilöä on

hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan

ohjelmaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

2021 ja 2022

Tilikaudella 2024 voimassa olevista osake-

palkkiojärjestelmistä on päättänyt Teleste

Oyj:n hallitus vuosina 2021 ja 2022. Järjes-

telmien puitteissa on käynnistetty vuosittain

alkavat 3 vuoden ansaintajaksot. Tilikaudella

2024 voimassaolevat Telesten osakepalk-

kio-ohjelmat koskivat ansaintajaksoja 2022-

2024, 2023-2025 ja 2024-2026. Ohjelmien

tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenki-

löiden intressit Telesten osakkeenomistajien

intressien kanssa aikaansaamalla avainhen-

kilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi

yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen

pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperus-

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

100

teista toimintakulttuuria, sitouttaa avain-

henkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille

kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista

suorituksista. Kukin ansaintajakso edellyt-

tää sijoitusta Telesten osakkeeseen kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson ajan. Ansain-

tajakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta

yhden (1) lisäosakkeen jokaista kahta (2) oh-

jelmaan sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäksi

ohjelmissa on mahdollisuus ansaita palkkio-

na suoriteperusteisia lisäosakkeita Telesten

osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR) ja

liikevoiton perusteella ohjelman aikana.

Mahdollinen osakepalkkio maksetaan oh-

jelman lopussa osittain osakkeina ja osittain

rahana. Palkkion rahaosuus on tarkoitettu

henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin ja

vero-luonteisiin maksuihin.Työsuhteen jatku-

minen ohjelman ajan on palkkion edellytys.

Jos työsuhde päättyy ohjelman aikana, hen-

kilö pääsääntöisesti menettää oikeutensa

palkkioon. Tilikaudella maksettiin ohjelman

2021-2023 perusteella ansaitut kiinteät lisä-

osakkeet. Suoriteperusteisia osakkeita ei an-

saintajakson 2021-2023 perusteella ansaittu.

Ohjelmien perustiedot ja ehdot on kuvat-

tu taulukossa alla.

31.12.2024	Pitkäjänteinen		Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2022 (LTI 2022)
	kannustinjärjestelmä
	2021 (LTI 2021)
	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Yhteensä/
	2021–2023	2022–2024	2023–2025	2024–2026	painotettu
					keskiarvo
Osakkeita enintään *	357 500	363 350	363 350	552 825	1 279 525
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2021	1.7.2022	1.7.2023	1.7.2024
Arvioitu oikeuden syntyminen, pvm	28.3.2024	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2027
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,7	2,8	2,8	2,7	2,7
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,2	1,2	2,2	1,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	22	27	34	42
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä
	(nettomaksu)	(nettomaksu)	(nettomaksu)	(nettomaksu)

* Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Tilikauden tapahtumat 2024	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Yhteensä
	2020–2022	2021–2023	2022–2024	2023–2025
1.1.
Kauden alussa ulkona olleet	241 813	331 325	350 803	0	923 940
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	0	474 387	474 387
Kaudella menetetyt	228 247	70 063	36 487	0	334 796
Kaudella toteutetut	13 566	0	0	0	13 566
31.12.
Kauden lopussa ulkona olevat	0	261 263	314 316	474 387	1 049 965

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

101

Tilikaudella 2024 myönnettyjen osake-

palkkioiden käyvän arvon keskeiset para-

metrit on esitetty alla olevassa taulukos-

sa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo

määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä

on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken.

Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapaukses-

sa osakkeen kokonaistuotto, otetaan IFRS2

standardin mukaan huomioon käyvässä ar-

vossa myöntämishetkellä, eikä sitä ohjelman

kuluessa muuteta. Näin ollen myöntämishet-

kellä tehtyä kuluarviota ei muuteta muuta

kuin siltä osin kuin ei-markkinaehtoinen kri-

teeri ja työssäolovelvoite ei täyty.

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	2,76 €
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa	-34 %
Oletetut osingot, diskontattu €	0,13 €
Oletettu volatiliteetti	41 %
Osakkeina maksettavan palkkion	1,75 €
käypä arvo per osake, EUR

* Oletettu volatiliteetti on laskettu yrityksen osakkeen historiallisesta kuukausitason volatiliteetista

ohjelman kestoa vastaavalta ajalta.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2024, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	365
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut,	366
oma pääoma
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2024	350

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2023, 1 000 euroa

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	483
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut,	483
oma pääoma
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2023	258

Osakkeita enintään	100 000
Ensimmäinen myöntämispäivä	9.1.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	1,2
Henkilöitä tilikauden päättyessä	45
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä
	(nettomaksu)

Tilikauden tapahtumat 2024

1.1.
Kauden alussa ulkona olleet	0
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	80 000
Kaudella menetetyt	0
Kaudella toteutetut	0
31.12.
Kauden lopussa ulkona olevat	80 000

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Ohjelman aikaperiodi:	9.1.2024-31.3.2026
Myönnettyjen osakkeiden määrä:	80 000
Osakkeen kurssi as per 31.12.2024:	2,64
Lupauksien arvo 31.12.2024, tuhatta euroa	125

Toteuttamisajankohdat ja määrät

Ajankohta	Osakkeiden määrä
31.3.2025	9 000
25.6.2025	61 000
31.3.2026	10 000

Sitouttava osakepalkkio-ohjelma

2022-2024

Sitouttava osakepalkkio-ohjelma on tarkoi-

tettu käytettäväksi palkitsemisessa halli-

tuksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa,

esimerkiksi keskeisten avainhenkilöiden pi-

tämiseksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden

houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen

päättämissä erityistilanteissa.

Sitouttavan osakepalkkio-ohjelman

perusteella jaettavien palkkioiden brutto-

määrä vuosina 2022–2024 vastaa enintään

100 000 Teleste Oyj:n osakkeen arvoa.

Yhtiön johto hyväksyi 45 avainhenkilöä

oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2024 al-

kaaneeseen sitouttamisohelmaan. Vuoden

2024 lopussa yhteensä 45 avainhenkilöä on

hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan

ohjelmaan. Sitouttamisohjelman 2022-2024

nojalla maksettavien osakepalkkioiden brut-

tomäärä on yhteensä 80 000 osaketta.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

102

18. KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	21 503	27 223
Vuokrasopimusvelka	3 150	3 236
Yhteensä	24 653	30 460
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	8 200	5 802
Vuokrasopimusvelka	1 358	1 536
Yhteensä	9 558	7 338

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

			Vuokra-	Nettovelat
	Rahavarat	Lainat	sopimukset	yhteensä
1.1.2024	6 228	33 025	4 772	31 570
Rahavirrat	2 510	-3 436	-1 933	-7 879
Rahoituksen järjestelypalkkiot		114		114
Hankinnat -
vuokrasopimukset			1 675	1 675
Valuuttakurssioikaisut	71		-6	-77
Yritysmyynnit				0
Muut muutokset				0
31.12.2024	8 808	29 703	4 508	25 403

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	31.12.2024	31.12.2023
EUR	24 557	29 916
Muut valuutat	96	544
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat
seuraavat:
Pankkilainat	5,9 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	2,2 %	2,0 %
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:
1 000 euroa
EUR	9 379	6 400
Muut	179	937
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:
Pankkilainat	6,3 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	2,2 %	2,0 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

103

Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista, koska niistä maksettava korko on

lähellä markkinakorkoja

Konsernin vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:

1 000 euroa	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	1 254	1 536
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 243	2 143
Yli viisi vuotta	1 011	1 043
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	4 508	4 723
Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-25	-36
Vuokrakulut vähäisistä omaisuuseristä	-432	-536
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	-457	-572
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	-457	-572
Vuoksopimusvelkaan sisältyvät kulut	-1 933	-2 024
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus yhteensä	-2 391	-2 596

19. VARAUKSET

	Takuu-	Vero-	Muut
1 000 euroa	varaukset	varaus	varaukset	Yhteensä
1.1.2024	934	0	172	1 106
Varausten lisäykset/
vähennykset	388	0	499	886
31.12.2024	1 322	0	671	1 992

1 000 euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset varaukset	560	310
Lyhytaikaiset varaukset	1 433	796
Yhteensä	1 992	1 106

20. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset
Ostovelat	13 527	15 860
Ennakkomaksut	364	675
Muut velat	1 128	1 187
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	5 992	6 385
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	209	182
Johdannaiset	55	274
Asiakassopimuksiin liittyvät velat	1 146	1 816
Muut siirtovelat	7 512	5 684
Yhteensä	29 934	32 064
Pitkäaikaiset
Muut velat	35	91

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

104

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen kes-

kimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli

tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana,

ne korjataan konsernin kustannuksella tai

asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote.

Takuuvarauksen suuruus perustuu takuuku-

lujen määrää koskevaan historialliseen koke-

mukseen viallisista tuotteista ja arvioituun

takuukulujen määrään.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät projektituloutuk-

sen tappiovarauksia, eläkevarauksia ja muita

arvoltaan vähäisiä varauksia

21. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON

PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen

kirjattiin 1 019 tuhatta euroa verosaamista

ja 139 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2023

verosaamista 444 tuhatta euroa ja verovel-

kaa 188 tuhatta euroa).

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN

KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten

transaktioriskien suojaamiseen valuuttater-

miinejä. Yhtiö luopui valuuttaoptioiden käy-

töstä vuoden 2024 aikana.

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa USD en-

nustettuihin valuuttamääräisiin ostoihin. USD

suojauksiin käytetyt instrumentit käypien

arvojen muutokset kirjataan laajan tuloksen

kautta. Lisätietoja annettu Rahoitusriskien

kuvaukset liitteessä. Tilinpäätöshetkellä suo-

jauslaskennan piirissä olevien valuuttasuojien

käypä arvo oli noin -54 tuhatta euroa (-218

tuhatta euroa), koostuen kokonaisuudessaan

johdannaisten aika-arvosta.

Muiden suojaustarkoituksessa käytettä-

vien valuuttatermiinien käypien arvojen muu-

tokset kirjataan täysimääräisesti tuloslas-

kelmaan. Näiden valuuttatermiinien käyvät

arvot olivat 29 tuhatta euroa vuonna 2024

(-57 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketu-

loksen oikaisuksi.

Telesten valuuttatermiinit ovat kaikki

tasossa 2.

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysy-

västi muiden laajan tuloksen erien kautta

Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon py-

syvästi muiden laajan tuloksen erien kautta

olevat sijoitukset koostuvat noteeraamatto-

mien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3.

Yhtiön taseessa olevat, arvoltaan vähäiset,

noteeraamattomat osakesijoitukset on ar-

vostettu hankintamenoon tai sitä alempaan

johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten

käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luo-

tettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai

vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden

todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti

määritettävissä ja käytettävissä käyvän ar-

von arvioimiseen.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset

Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannais-

sopimuksiin perustuvien saamisten käypä

arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpito-

arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole

merkittävä, kun otetaan huomioon näiden

erien juoksuaika.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

105

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

		Käypään	Käypään arvoon
		arvoon tulos-	muiden laajan	Jaksotettuun
		vaikutteisesti	tuloksen erien	hankintamenoon
		kirjattavat	kautta kirjattavat	kirjattavat	Tase-erien
		rahoitusvarat/	rahoitus-	rahoitusvarat/	kirjanpito	Käypä
2024 Tase erä	Liite	-velat	varat/-velat	-velat	arvot	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27			27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			24 367	24 367	24 367
Johdannaissopimukset	24	29			29	29
Koronvaihtosopimukset	24	257			257	257
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		314	0	24 367	24 681	24 681
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			24 653	24 653	24 653
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			9 558	9 558	9 558
Johdannaissopimukset	24		55		55	55
Koronvaihtosopimukset	24				0	0
Ostovelat	20			13 527	13 527	13 527
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			209	209	209
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	55	47 948	48 003	48 003

		Käypään	Käypään arvoon
		arvoon tulos-	muiden laajan	Jaksotettuun
		vaikutteisesti	tuloksen erien	hankintamenoon
		kirjattavat	kautta kirjattavat	kirjattavat	Tase-erien
		rahoitusvarat/	rahoitus-	rahoitusvarat/	kirjanpito	Käypä
2023 Tase erä	Liite	-velat	varat/-velat	-velat	arvot	arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27	337		364	364
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15			24 531	24 531	24 531
Johdannaissopimukset	24				0	0
Koronvaihtosopimukset	24		546		546	546
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		27	883	24 531	25 440	25 440
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			30 460	30 460	30 460
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18			7 338	7 338	7 338
Johdannaissopimukset	24	57	218		274	274
Koronvaihtosopimukset	24	68			68	68
Ostovelat	20			15 860	15 860	15 860
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20			182	182	182
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		125	218	53 839	54 182	54 182

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

106

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoit-

teena on rahoituksellisten riskien tunnista-

minen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen

rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja

muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja

rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi

tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä

maksuvalmius kustannustehokkaasti.

Konsernin rahoitusriskienhallinnan pää-

periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien

hallinnasta on määritelty hallituksen hyväk-

symässä konsernin riskienhallinnan toiminta-

periaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa

ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan val-

vonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin

rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan

sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa

emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperi-

aate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen

on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallin-

non yhteinen tehtävä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta

riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä

johtuvat valuuttakurssien, markkinahinto-

jen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat

aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin

arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla

vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja

rahavirtoihin.

VALUUTTARISKI

TRANSAKTIORISKI

Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät

valuuttamääräisistä saamisista ja veloista,

myynti- ja ostosopimuksista sekä myös en-

nustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa

konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä,

Englannin punnan osuus on noin 7 %, PLN:n

osuus noin 7 %, Ruotsin ja Norjan kruunujen

osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %,

USD:n osuus on noin 9 %. Konsernin materi-

aalikuluista Euron osuus on noin 55 %, USD:n

osuus noin 38% ja CNY osuus 4 %. Konsernin

suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennus-

tettuun nettokassavirtaan.

Herkkyys markkinariskeille

	2024	2023
	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+-113	+-217
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+-50	+-0
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+-23	+-7

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2024					2023
	USD	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	6 990	1 627	1 440	5 309	7 810	1 075	1 819	1 518	5 230	10 015
Lyhytaikaiset velat	8 957	1 133	889	1 296	3 986	2 308	1 301	602	1 396	3 052

Luvut sisältävät erillisyhtiöiden yhdistelemättömät saldot.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

107

Tilinpäätöksessä 2024 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna

euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio
				Suojaus-
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	instrumentti	Suojaussuhde
				Valuutta termiini
USD	5 746	4 620	1 126	ja joustotermiini	80%
				Valuutta termiini
CNY	2 291	1 793	498	ja joustotermiini	78%
				Valuutta termiini
GBP	-84	145	-229	ja joustotermiini	-171%
				Valuutta termiini
PLN	1 123	884	239	ja joustotermiini	79%
				Valuutta termiini
NOK	290	251	39	ja joustotermiini	87%
				Valuutta termiini
SEK	487	393	94	ja joustotermiini	81%

Tilinpäätöksessä 2023 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna

euroiksi olivat seuraavat:

Valuuttapositio
				Suojaus-
Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	instrumentti	Suojaussuhde
				Valuutta termiini
USD	8 688	10 860	-2 172	ja joustotermiini	125%
				Valuutta termiini
CNY	1 032	1 032	0	ja joustotermiini	100%
				Valuutta termiini
GBP	0	69	-69	ja joustotermiini	n/a
				Valuutta termiini
PLN	553	415	138	ja joustotermiini	75%
				Valuutta termiini
NOK	69	0	69	ja joustotermiini	0%
				Valuutta termiini
SEK	97	0	97	ja joustotermiini	0%

Suojausrahastot	Suojaus-	Valuutta-	Koronvaihto-	Suojaus-
	menojen	termiinien	sopimukset	rahastot
	rahasto	spot-osuus		yhteensä
1.1.2024	-172	0	437	264
Muihin laajan tuloksen eriin	163		0	163
kirjatut suojausmenot
Tulosvaikutteiseksi siirretyt			-546	-546
suojausmenot
Laskennallisten verosaamisten	-33			-33
muutos
Laskennallisten verovelkojen			109	109
muutos
31.12.2024	-42	0	0	-41

Suojausrahastot	Suojaus-	Valuutta-	Koronvaihto-	Suojaus-
	menojen	termiinien	sopimukset	rahastot
	rahasto	spot-osuus		yhteensä
1.1.2023	-545	0	695	150
Muihin laajan tuloksen eriin	464		-323	141
kirjatut suojausmenot
Laskennallisten verosaamisten	-91			-91
muutos
Laskennallisten verovelkojen			65	65
muutos
31.12.2023	-172	0	437	264

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennuste-

tut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurs-

siriskeiltä suojautumiseen valuuttaoptio- ja

valuuttatermiinisopimuksia. Valuuttaoptioso-

pimuksissa käytetään Put/Call pareja, joissa

knock in barrier ostopuolella, tarkoituksena

vähentää premioista aiheutuvia kuluja.

Konsernin toimintaohjeena on kattaa

ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta

osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja

liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema

tulee lähtökohtaisesti olla suojattu 70 – 100

prosenttisesti valuutoittain. Suojausten ta-

soa seurataan kuukausittain.

Valuuttajohdannaisten nimellisarvo

31.12.2024 oli 10,7 miljoonaa euroa (14,4

milj euroa).

Konserni päätti suojauslaskennan sovelta-

misen USD määräisiin ennustettuihin ostoihin

kohdistuviin johdannaisiin 1.12.2021 alkaen.

Suojauslaskennan tavoitteena eliminoida USD

kurssimuutosten vaikutus konsernin ostoihin

konsernin Treasury Policyn mukaisesti.

Suojaus on rahavirran suojausta ja suo-

jauksen kohteena ovat konsernin politiikan

mukaiset osuudet kuukausittain tehtävistä

USD ostoista, ns. layered approach.

Suojausinstrumentiksi määritetään suo-

jaussuhteissa vain termiinisopimusten spot-

osuus. Spot-osuus määritetään asiaankuu-

luviin spot-markkinakursseihin perustuen.

Sopimuksen mukaisen termiinikurssin ja

spot-markkinakurssin välinen erotus määri-

tellään termiinipisteiksi. Se diskontataan, jos

se on olennainen.

Valuuttaoptioiden perusarvo määritetään

asiaankuuluviin spot-markkinakursseihin pe-

rustuen. Sopimuksen mukaisen toteutus-

kurssin ja diskontatun spot-markkinakurssin

välinen erotus määritellään aika-arvoksi. Se

diskontataan, jos se on olennainen.

Suojauskohteeseen liittyvien valuuttater-

miinien korko-osuuden ja optioiden aika-ar-

von muutokset kirjataan suojausmenojen

rahastoon.

Mitään valuuttatermiineihin ja -optioihin

liittyviä eriä ei siirretty tilikaudella rahavirran

suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

108

	2024	2023
Muihin liiketoiminnan voittoihin/tappioihin sisältyvät,	343	-34
suojauslaskennan ulkopuolelle rajatut voitot/tappiot

Suojauksen tehokkuus määritetään suo-

jaussuhteen syntymisajankohtana, ja enna-

koivia tehokkuusarviointeja tehdään sään-

nönmukaisesti sen varmistamiseksi, että

suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä

on taloudellinen suhde. Luottoriskillä ei ole

oleellista vaikutusta suojausinstrumentin ar-

voon. Suojauksen kohteella ja suojausintstru-

menteilla on sama nimellisarvo. USD kurssin

muutoksella on samansuuruinen, mutta vas-

takkainen vaikutus arvoon joten suojausaste

on aina 1:1.

Tehottomuutta saattaa syntyä, jos en-

nakoidun oston ajoitus tai määrä muuttuu

oleellisesti.

Suojauslaskenta on vähentänyt USD

kurssin vaihtelun vaikutusta yhtiön tilikau-

den 2023 ja 2024 tulokseen.

Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitse-

maan myös muun muassa liiketoiminnan

suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen

avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja

24 kk:n välillä.

TRANSLAATIORISKI

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyi-

hin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurs

siriski on suhteellisen matala, näiden erien

laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua

(translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euro-

alueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien

pääomien yhteismäärä oli 5,5 milj. euroa

(11,8 milj. euroa).

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran

korkoriski ja syntyy taseen korollisista velois-

ta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkor-

koisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää

koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoi-

tusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen.

Tilinpäätöspäivänä 30,2 (28,8) miljoonaa

euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin vii-

tekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso

on maksimissaan 12 kk. Lainoja on suojattu

koronvaihtosopimuksella 8,8 (31,3) miljoo-

naan euroon.

Yhtiöllä on yksi koronvaihtosopimus,

johon ei enää sovelleta suojauslaskentaa.

Kaksi muuta koronvaihtosopimusta, joihin ei

sovellettu suojauslaskentaa, eräännytettiin

tilikauden aikana. Uuden lainajärjestelyn yh-

teydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainan-

sa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan.

Suojausrahastoon kertynyt voitto uudelleen

luokiteltiin tilikauden tulokseen.

Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä.

Vuonna 2024 konsernin lainakannan keski-

korko tilinpäätöshetkellä oli 6,06%. Käyttöoi-

keus vuokrasopimukset ovat kiinteäkorkoisia.

Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä

johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on

pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyy-

sin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkois-

ten lainojen tilikauden päätöshetken saldoja.

Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2024 vaihtu-

vakorkoisten korollisten velkojen vaikutus

tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 302

tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut

tai laskenut prosenttiyksikön.

	1 vuoden	1–5 vuoden	yli 5 vuoden
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	sisällä	sisällä	sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
1000€
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	30 200			30 200

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

109

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri

maantieteellisille alueille asiakaskunnan kes-

ken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luot-

toriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin

maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan

liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin

tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaises-

ti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi

vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on va-

kuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit

hyväksytään ja niitä seurataan konsernin

johtoryhmässä.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luot-

toriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan kon-

sernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vas-

tapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii

rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja

muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luotto-

kelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamark-

kinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saa-

misiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

	2024				2023
Myyntisaamisten ikäjakauma	Brutto	Varaus	Arvon-	Yhteensä	Brutto	Varaus	Arvon-	Yhteensä
			alentumis-				alentumis-
			tappio				tappio
Erääntymättömät	19 188	0,1 %	-24	19 164	16 767	0,1 %	-17	16 749
1–30 päivää erääntyneet	2 993	0,2 %	-7	2 985	6 863	0,6 %	-75	6 788
31–60 päivää erääntyneet	776	0,4 %	-3	773	550	1,3 %	-7	542
61–90 päivää erääntyneet	665	0,7 %	-4	661	93	2,1 %	-2	91
91–120 päivää erääntyneet	242	0,9 %	-2	240	114	3,1 %	-4	110
121-360 päivää erääntyneet	567	4,3 %	-24	543	282	11,6 %	-33	249
Yli 360 päivää erääntyneet	35	100,0 %	-35	0	106	100,0 %	-106	0
Yhteensä	24 469		-101	24 367	24 774		-243	24 531
Taseen kirjanpitoarvot	24 469		-101	24 367	24 774		-243	24 531

Yksilöidyt asiakaskohtaiset arvonalentumistappiot esitetään ryhmässä yli 360 päivää erääntyneet.

Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:	2024	2023
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 469	24 774

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

110

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kas-

savirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien

avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentä-

mään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä

sekä lainojen tasapainoisen maturiteettija-

kauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa

tukee myös tehokas kassa- ja likviditeetti-

hallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassa-

varat olivat 8,8 (6,2) milj. euroa ja korollinen

velka 34,2 (37,8) milj. euroa. Konsernihallinto

vastaa keskitetysti konsernin korollisen vie-

raan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli

31.12.2024 käyttämättömiä valmiusluottoja,

joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lai-

noja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä

14,0 (14,7) milj. euroa.

Yhtiö teki kolmannen vuosineljänneksen

aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoi-

tusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettäväs-

tä lainasta, luottolimiiteistä ja ei-sitovasta

takauslimiitistä. Teleste Oyj:llä on luottoli-

miitti- ja luottosopimukset yhteisarvoltaan

53,0 (56,0) miljoonaa euroa. Kaikki rahoitus-

sopimukset sisältävät ﬁnanssikovenantteina

vähimmäisomavaraisuusasteen, nettovelan

ja oikaistun käyttökatteen suhteen maksi-

mitason sekä minimilikviditeettitason. Ra-

hoitussopimuksien vakuutena on yhteensä

68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset,

32,0 miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden

panttaukset sekä sisäisten velkakirjojen

panttaukset 43,7 miljoonan euron arvosta.

Rahoitussopimus sisältää ehdollisen kaksi

kertaa yhden vuoden jatko-option.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen

hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus

ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella

pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi kon-

sernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat

31.12.2024 seuraavat:

1 000 euroa	2025	2026–2029	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	9 943	23 018
Ostovelat	13 527
Vuokrasopimusvelat	1 254	2 243	1 011
Muut

Pankkivelat erääntyvät vuosina 2025-2026.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat

31.12.2023 seuraavat:

1 000 euroa	2024	2025–2028	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	7 471	28 366
Ostovelat	15 860
Vuokrasopimusvelat	1 536	2 143	1 043
Muut

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

111

23. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAN OIKAISUT

1 000 euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut
Oikaisut
Poistot	11 809	6 066
Työsuhde-etuudet	350	449
Myyntivoitto/tappio kiinteästä käyttöomaisuudesta	11	-55
Myyntivoitto/tappio luovutetuista osakkeista	0	-454
Varausten muutos	888	-311
Muut tuotot ja kulut johon ei liity maksua	0	0
Rahoitustuotot - ja kulut	1 423	2 055
Osinkotuotot	1	4
Verot	-1 013	-1 911
Yhteensä	13 469	5 842
Nettokäyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-713	7 323
Vaihto-omaisuuden muutos	10 754	2 900
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-2 112	-2 427
Yhteensä	7 929	7 796
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	21 398	13 638

24. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2024	2023
Vuokravastuut
Leasingvuokravastuut	585	1 030
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaisten kohde-etuuden arvo	10 683	14 442
Valuuttajohdannaisten käypä arvo	-26	-274
Koronvaihtosopimukset	8 750	31 250
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	257	478
Annetut vakuudet
Pankkitakaukset	2 908	5 171
Yleispanttaussitoumukset	68 900	50 000
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	17 621
	103 853	72 792
Muut vastuut
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu	565	646

25. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuoli kuuluu Telesten konsernin lähipiiriin,

mikäli osapuoli pystyy käyttämään määräys-

valtaa tai muuta huomattavaa vaikutusvaltaa

Teleste Groupiin kuuluvan yhtiön taloutta ja

liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Telesten lähipiiriin kuuluvat seuraavat henki-

löt ja yhteisöt:

●

Teleste konserniin kuuluvat yhtiöt (kon-

serniyhtiöt);

●

Teleste konserniin kuuluvan yhtiön osak-

kuusyritykset sekä yhteisyritykset;

●

Teleste Oyj:n sekä kaikkien muiden edel-

lä mainittujen yhtiöiden hallituksen jä-

senet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja

varatoimitusjohtaja sekä virallisten joh-

toryhmien jäsenet sekä kaikkien edel-

lä mainittujen läheiset perheenjäsenet;

●

Teleste Oyj:n osakkeenomistaja, jol-

la on vähintään 20%:n yhtiön kaikkien

osakkeiden yhteenlasketusta äänimää-

rästä tai joka muutoin voi käyttää huo-

mattavaa vaikutusvaltaa Teleste Oyj:n

taloutta ja liiketoimintaa koskevassa

päätöksenteossa sekä tällaisen osak-

keenomistajan konserniyhtiöt, tytäryh-

tiöt sekä tällaisen osakkeenomistajan

tai sen konserniyhtiön tai tytäryhtiöi-

den hallituksen jäsenet ja varajäsenet,

toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja

sekä virallisen johtoryhmän jäsenet se-

kä edellä mainittujen läheiset perheen-

jäsenet;

Kaikkien em. yhtiöiden johtoon kuuluvat

avainhenkilöt sekä näiden läheiset perheen-

jäsenet; sekä

Kenen tahansa edellä mainitun omistama

yhtiö, joissa henkilöillä on yhdessä tai erik-

seen jonkun toisen edellä mainitun kanssa

kykyä käyttää määräysvaltaa tai huomat-

tavaa vaikutusvaltaa yhtiön taloutta ja lii-

ketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Edellä mainittujen lisäksi Teleste Oyj

voi läpinäkyvyyden turvaamiseksi sisällyt-

tää lähipiiriluetteloon myös muita Teleste

konserniin kuuluvan yhtiön johtoon kuuluvia

avainhenkilöitä (kuten maajohtajat) ja heidän

läheisiä perheenjäseniään sekä sidosyhtiöitä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

120

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 Osakkeita, kpl %

Tianta Oy 4 788 298 25,22 %

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1 679 900 8,85 %

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 899 475 4,74 %

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 824 641 4,34 %

Mariatorp Oy 800 000 4,21 %

Wipunen varainhallinta Oy 800 000 4,21 %

Teleste Oyj 738 398 3,89 %

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 521 150 2,74 %

Valtion Eläkerahasto 500 000 2,63 %

Ingman Finance Oy Ab 235 000 1,24 %

Yhteenveto (10) 11 786 862 62,08 %

Sektorijakauma Omistajia Osuus, % Osakkeita Osuus, %

Kotitaloudet 4 772 94,55 % 5 071 407 26,71 %

Julkisyhteisöt 3 0,06 % 1 920 625 10,12 %

Rahoitus-ja vakuutuslaitokset 16 0,32 % 3 184 129 16,77 %

Yritykset 211 4,18 % 8 629 899 45,45 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 18 0,36 % 33 468 0,18 %

Ulkomaalaisomistus 27 0,53 % 146 060 0,77 %

Yhteensä 5 047 100,00 % 18 985 588 100,00 %

Hallintarekisteri 8 0,16 % 453 644 2,39 %

Osakkeita, kpl

1–100 1 555 30,81 % 78 717 0,41 %

101–500 1 944 38,52 % 512 571 2,70 %

501–1 000 660 13,08 % 535 296 2,82 %

1 001–5 000 672 13,32 % 1 444 815 7,61 %

5 001–10 000 103 2,04 % 732 035 3,86 %

10 001–50 000 86 1,70 % 1 827 868 9,63 %

50 001–100 000 8 0,16 % 531 021 2,80 %

100 001–500 000 11 0,22 % 2 271 403 11,96 %

500 001– 8 0,16 % 11 051 862 58,21 %

Yhteensä 5 047 100,00 % 18 985 588 100,00 %

Hallintarekisteri 8 0,16 % 453 644 2,39 %

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

121

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suo-

jaavia koronvaihtosopimuksia. Suojausten

avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tu-

lokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään

eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suo-

jataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.

Johdannaissopimukset esitetään KPL

5:2§ mukaisesti, siten että IFRS suojaus-

laskennan ulkopuolella olevat suojista nega-

tiiviset käyvät arvot kirjataan kuluksi ja pakol-

liseksi varaukseksi. Suojauslaskennan piirissä

olevat suojat esitetään taseen ulkopuolisina

vastuina liitetiedoissa. Laajemmat liitetiedot

esitetään konsernitilinpäätöksessä.

Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut

valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähin-

täin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuutta-

suojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä

valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat al-

kuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä

kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuu-

den suunnitelman mukaiset poistot lasketaan

tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden

arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut

taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3 vuotta

Liikear vo 8 v uotta

Muut pitkävaikutteiset menot........3 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat....25–33 vuotta

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Tietokoneet 0-3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään

arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulono-

dotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa.

Tilikauden aikana hankitut tai perustetut

yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin han-

kintahetkestä tai perustamisesta lähtien.

Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät

tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka.

Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina

esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiot-

tu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasingsopimukset ja rahoituslea-

singsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan

tilinpäätökseen vuokrakuluina.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankinta-

menoon tai sitä alempaan todennäköiseen

jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Han

kintameno määritetään FIFO–periaatteella.

Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien

menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja

valmistuksen kiinteistä menoista.

RAHAT, PANKKISAAMISET JA

RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset

varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oi-

kaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin

liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanra-

han määräisten myyntisaamisten muunta-

misesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo

kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen

luovutushetkellä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva

hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen

kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden

verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät

sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luo-

vutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pää-

oman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N

TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö.

Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja ko-

tipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite

on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.

VERTAILUKELPOISUUS

Yhtiö suoritti tilikauden 2024 aikana kaksi

konsernin sisäistä liiketoimintasiirtoa joissa

yhtiön operatiivinen liiketoiminta on siirret-

ty konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien

yhtiön kiinteistöt, tuotanto sekä suurin osa

henkilökunnasta.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurs-

siin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräi-

set saamiset ja velat muunnetaan euroiksi

tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin

noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten

muuntamisesta syntyvät kurssierot kirja-

taan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen

muuntamisesta syntyvät kurssierot osto-

jen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot

kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja

kulujen ryhmään.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

122

Teleste Oyj:n 31.12.2024 taseen mukaan jakokelposet varat olivat 23 881 515,27 euroa.

Hallitus aikoo ehdottaa 23.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa

jaetaan 0,03 euroa osakkeelta.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2024 allekirjoitukset

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS-tilinpäätösstandardit) noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan sekä Teleste Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten koko-

naisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Teleste Oyj:n

ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuuste-

kijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti

on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

26. päivänä maaliskuuta 2025

Timo Luukkainen

Hallituksen puheenjohtaja

Jussi Himanen Vesa Korpimies

Mirel Leino-Haltia Kai Telanne Anni Ronkainen

Esa Harju

Toimitusjohtaja

Voitonjakoehdotus

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

27. päivänä maaliskuuta 2025

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis

KHT

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

123

Tilintarkastuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

y konsernitilinpäätös antaa oikean ja riit-

tävän kuvan konsernin taloudellisesta

asemasta sekä sen toiminnan tulok-

sesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (IFRS-tilinpäätösstan-

dardit) mukaisesti

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän ku-

van emoyhtiön toiminnan tuloksesta

ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laati-

mista koskevien säännösten mukaises-

ti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus-

valiokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n

(y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikau-

delta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pää-

oman muutoksista, rahavirtalaskelman

ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kos-

kevan informaation ja muuta selittävää

informaatiota

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,

rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suo-

messa noudatettavan hyvän tilintarkastus-

tavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar-

kemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-

suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hank-

kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja kon-

serniyrityksistä niiden Suomessa noudatetta-

vien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten

mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorit-

tamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien,

näitä palveluja koskevien säännösten mukai-

sia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen

537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitet-

tuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme

muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

TARKASTUKSEN YLEINEN

LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

Olennaisuus

Konsernitilinpäätökselle määritetty

olennaisuus: € 1 300 000, joka on 1 %

konserninliikevaihdosta

Tilintarkastuksen laajuus

Tarkastuksen laajuus: tarkastuksen koh-

teena on ollut konsernin emoyhtiö ja

sen suomalaiset tytäryhtiöt, minkä li-

säksi olemme suorittaneet tarkastus-

toimenpiteitä kahden ulkomaisen tytä-

ryhtiön osalta.

Keskeiset seikat

y Liikearvon arvostus

y Vaihto-omaisuuden arvostus

y Kehittämismenojen aktivointi

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olem-

me määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet

riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen

virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet

alueita, joiden osalta johto on tehnyt sub-

jektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi

merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy

oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorit-

tamiseen on vaikuttanut soveltamamme

olennaisuus. Tilintarkastuk-sen tavoitteena

on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista

virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden kat-

sotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin

tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme

määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä

kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevas-

sa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätöksel-

le määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot

yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa

auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen

kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkas-

tustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja

laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien

vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

124

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen

laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäes-

sämme olemme ottaneet huomioon Teles-

tekonsernin rakenteen, toimialan sekä ta-

loudelliseen raportointiin liittyvät prosessit

ja kontrollit.

Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean

juridisen yhtiön kautta. Konsernin liikevaih-

to kertyy suurimmaksi osin emoyhtiön sekä

sen suomalaisten tytäryhtiöiden myynnin pe-

rusteella, jotka olemme tarkastaneet osana

konsernin tarkastusta. Tämän lisäksi olemme

suorittaneet tarkastustoimenpiteitä kahden

ulkomaalaisen tytäryhtiön osalta. Muihin ty-

täryrityksiin ei katsota liittyvän olennaisen

virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta

ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet

ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin

analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä

yksittäisiin tarkastustoimenpiteisiin yksit-

täisten olennaisten tilinpäätöserien osalta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-

tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu

huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme

sekä laatiessamme siitä annettavaa lausun-

toa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme

huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitus-

hakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen vir-

heellisyyden riski.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY

TILINTARKASTUKSESSA

LIIKEARVON ARVOSTUS

Asiaa koskevia tietoja on esitetty kon-

sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa

sekä liitetiedossa 10.

Liikearvo on yksi konsernin merkittävim-

mistä tase-eristä ja oli määrältään 30,1

miljoonaa euroa tilinpäätöksessä. Mah-

dollisen arvonalentumisen määrittämi-

seen liittyy merkittävissä määrin johdon

harkintaa, mm. kassavirtaa tuottavan

yksikön eli testaustason määrittämises-

sä ja arvioitaessa liiketoiminnan tule-

vaa kannattavuutta ja tulevaisuudessa

toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa

diskonttokorkoa.

Liikearvon arvostus on tilintarkastuk-

sen kannalta keskeinen seikka johtuen

taseerän koosta ja johdon harkintaan

perustuvasta arvionvaraisuudesta

arvonalentumistestauksessa.

Keskityimme tarkastustoimenpiteissäm-

me johdon harkintaa edellyttävien arvioi-

den asianmukaisuuden varmentamiseen

seuraavin toimenpitein:

Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöar-

von laskentamallin oikeellisuutta vertaa-

malla mallia IAS 36:

Omaisuuserien arvonalentuminen – stan-

dardin vaatimuksiin sekä tarkastamalla

laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.

Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimi-

sessa käytettävää prosessia ja teimme

vertailuja viimeisimpiin hallituksen hy-

väksymiin tavoitteisiin ja pitkän aikavälin

suunnitelmiin.

Testasimme rahavirtaennusteiden perus-

teena olevat keskeiset oletukset, joita

ovat mm. myyntiä ja kannattavuutta kos-

kevat ennusteet, käytetty diskonttokor-

ko sekä ennustejakson jälkeiseen aikaan

sovellettu kasvuprosentti.

Vertasimme tilikauden toteutuneita tu-

loslukuja edellisenä vuonna arvonalentu-

mismallissa käytettyihin tulosennusteisiin

sen selvittämiseksi, sisältyikö ennustei-

siin oletuksia, jotka olivat jälkikäteen ar-

vioituina olleet optimistisia.

Arvioimme johdon laatimassa herkkyysa-

nalyysissäkäytettyjen oletusten asian-

mukaisuutta ja niihin sisältyvien johdon

harkintaa vaativien olettamusten muu-

tosten todennäköisyyttä.

Konsernitilinpäätökselle

määritetty olennaisuus

€ 1 300 000 (edellinen vuosi € 1 500 000)

Olennaisuuden määrittämisessä

käytetty vertailukohde

1,0 % konsernin liikevaihdosta

Perustelut vertailukohteen

valinnalle

Konsernin kannattavuus on vaihdellut viime vuosina huomat-

tavasti strategiauudistuksen, siihen liittyvien yritysjärjestelyjen

ja tuotekehityspanostusten vuoksi. Valitsimme olennaisuuden

määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityk-

semme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät sitä yleisesti

arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on

yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi

prosenttiosuudeksi 1,0%, joka on tilintarkastusstandardeissa

yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

125

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY

TILINTARKASTUKSESSA

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konser-

nitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä

liitetiedossa 14.

Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittä-

vimmistä tase-eristä ja oli määrältään 24,9

miljoonaa euroa tilinpäätöksessä. Hankinta-

meno määritetään FIFO-periaatteella. Vaih-

to-omaisuus arvostetaan hankintamenoon

tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omai-

suushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoi-

minnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa,

josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saat-

tamisesta johtuvat menot sekä arvioidut

myynnin toteutumiseksi välttämättömät

menot.

Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki

hankinnasta aiheutuneet välittömät menot,

jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden

saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka

sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden

ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös

osuuden tuotannon välillisistä yleiskustan-

nuksista normaalin toiminta-asteen mukaan

laskettuna.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan

epäkuranttiudesta johtuva arvonalentumi-

nen. Epäkuranttiusvaraus perustuu johdon

parhaaseen arvioon vaihto-omaisuuden ar-

vosta tilinpäätöspäivänä.

Vaihto-omaisuus on tilintarkastuksen kan-

nalta keskeinen seikka johtuen tase-erän

koosta ja johdon harkintaan perustuvasta

arvionvaraisuudesta arvostuksessa.

Arvioimme laskentaperiaatteiden

asianmukaisuutta suhteessa IAS 2:

Vaihto-omaisuus –standardin vaati-

muksiin sekä testasimme arvostuk-

seen ja olemassaoloon liittyviä kes-

keisiä kontrolleja sekä suoritimme

aineistotarkastusta.

Tarkastimme otoksen vaihto-omai-

suusnimikkeiden hankintamenoon

sisällytettyjä ostohintoja vertaamal-

la niitä ostolaskuihin. Tarkastimme

myös laskelmia, joiden perusteella

vaihto-omaisuuden hankin-tamenoon

on sisällytetty suhteellinen osuus tuo-

tannon välillisistä yleiskustannuksista.

Olimme läsnä vaihto-omaisuuden

inventoinneissa valituissa toimipai-

koissa saadaksemme evidenssiä

vaihto-omaisuuden olemassaolosta

ja kunnosta. Inventointien aikana ar-

vioimme yhtiön inventointiprosessin

asianmukaisuutta ja suoritimme tar-

kistuslaskentoja.

Vertasimme otoksen valmiiden tuot-

teiden varastonimikkeiden arvoa nii-

den myyntihintoihin.

Arvioimme epäkuranttiusvarauksen

määrittämiseen liittyviä periaatteita

sekä tehtyjen arvonalentumiskirjaus-

ten riittävyyttä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY

TILINTARKASTUKSESSA

KEHITTÄMISMENOJEN AKTIVOINTI

Asiaa koskevia tietoja on esitetty kon-

sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa

sekä liitetiedossa 10.

Konsernin aktivoitujen kehittämismeno-

jen määrä oli 8,7 milj. euroa tilinpäätök-

sessä. Aiemmin aktivoituihin kehittämis-

menoihin kohdistettiin tilikauden aikana

6,7 milj. euron arvonalentuminen.

Kehittämismenojen aktivointi sisältää

arvionvaraisuutta liittyen mm. uuden

tuotteen tekniseen toteutettavuuteen ja

kaupalliseen hyödynnettävyyteen. Lisäksi

johdon laatimat arvonalentumislaskelmat

sisältävät oletuksia tulevaisuuden talou-

dellisesta kehityksestä.

Kehittämismenojen aktivointi on tilin-

tarkastuksen kannalta keskeinen seikka

johtuen tase-erän koosta ja johdon harkin-

taan perustuvasta arvionvaraisuudesta

aktivoitujen menojen arvostuksessa.

Arvioimme yhtiön kehittämismenojen ak-

tivointipolitiikan asianmukaisuutta IAS

38: Aineettomat hyödykkeet –standardin

vaatimuksiin

Arvioimme kehittämismenojen aktivointiin

liittyvien prosessien asianmukaisuutta.

Arvioimme projektien aktivointikriteerien

täyttymistä.

Testasimme otoksen kehittämisme-

noihin sisältyviä aktivoituja kuluja ja

henkilöstökustannuksia.

Arvioimme johdon käyttämien arvioiden

asianmukaisuutta arvonalentumistesta-

uksissa keskittyen ennustetut taloudel-

lisen informaation asianmukaisuuteen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä

seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen

537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen

virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

129

Kestävyysraportin

varmennuskertomus

Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) toimin-

takertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7

luvun mukainen konsernikestävyysraportti

raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankki-

mamme evidenssin perusteella tietoomme

ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn

uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei

ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaa-

timuksia ja kestävyysraportointistan-

dardeja (ESRS);

kestävää sijoittamista helpottavas-

ta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Eu-

roopan parlamentin ja neuvoston ase-

tuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 sää-

dettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jol-

la Teleste Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysra-

portointistandardien mukaista raportoimista

varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata tietojen merkitse-

mistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoi-

tetulla tavalla, koska kestävyysraportoin-

tiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa

kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai

muun Euroopan unionin lainsäädännön puut-

tumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysra-

portin varmentamisen rajoitetun varmuuden

antavana toimeksiantona noudattaen Suo-

messa noudatettavaa hyvää varmennusta-

paa ja kansainvälistä varmennustoimeksian-

tostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä ai-

kaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen

tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuk-

siamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kon-

sernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankki-

neet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN

RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja kon-

serniyrityksistä niiden Suomessa noudatetta-

vien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten

mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa

kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM

1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidet-

tävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, am-

matillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaati-

musten noudattamista koskevat toimintape-

riaatteet tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen

laatimisesta ja esittämisestä kirjanpito-

lain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mu-

kaan lukien kestävyysraportointistan-

dardeissa määritelty prosessi, jolla on

yksilöity tiedot kestävyysraportointis-

tandardien mukaista raportointia varten

siitä, että konsernikestävyysraportissa

on noudatettu kestävää sijoittamista

helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta anne-

tun Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8

säädettyjä vaatimuksia

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jon-

ka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia konsernikestävyysraportin, jos-

sa ei ole väärinkäytöksestä tai virhees-

tä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITTEET

KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISESSA

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia

tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on

velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntau-

tuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten

perusteella tapahtumista, jotka saattavat

tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisis-

ta konsernin tulevista toimista. Todelliset

lopputulokset todennäköisesti poikkeavat

ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat

eivät usein toteudu suunnitellusti.

Tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat

Konserni

Emoyhtiö

TELESTE OYJ

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku

Käyntiosoite: Telestenkatu 1,

20660 Littoinen

Puhelin (vaihde): 02 2605 611

Y-tunnus: 1102267-8

	Konsernin	Osuus
Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset	omistusosuus (%)	äänivallasta (%)
Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	100 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	100 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo, Wroclaw, Puola	100 %	100 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	100 %
Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja	100 %	100 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	100 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	100 %
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100 %	100 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	100 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	80 %	80 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	100 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	100 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	100 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	100 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italia	100 %	100 %
Teleste Networks Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %

Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	299	319
Osakeperusteiset palkkiot	5	6
Pitkäaikaiset etuudet	74	72
Yhteensä	379	398

Johdon maksetut palkat ja palkkiot
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot
1 000 euroa	2024	2023
Timo Luukkainen,
hallituksen puheenjohtaja	66	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	37	36
Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen (2023)	0	33
Kai Telanne, hallituksen jäsen	33	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	0
Esa Harju, toimitusjohtaja	379	398
Yhteensä	636	651
Muun johtoryhmän palkkiot
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	1 347	995
Osakeperusteiset palkkiot	15	17
Pitkäaikaiset etuudet	168	188
Yhteensä	1 530	1 200