74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-3174370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-3174370083282NHIP4QD022024-12-3174370083282NHIP4QD022023-12-3174370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember74370083282NHIP4QD022023-12-31rai:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370083282NHIP4QD022023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31rai:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember74370083282NHIP4QD022024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember74370083282NHIP4QD022024-12-31rai:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370083282NHIP4QD022024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember74370083282NHIP4QD022022-12-31rai:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370083282NHIP4QD022022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31rai:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember74370083282NHIP4QD022023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember74370083282NHIP4QD022022-12-31
VUOSIKATSAUS JA
YRITYSVASTUURAPORTTI
2024
RAISIO OYJ
RUOKAA SUURELLA SYDÄMELLÄ,
TERVEYTTÄ MEILLE JA MAAPALLOLLE
Me Raisiolla teemme ruokaa suurella sydämellä, tarkoituksenamme tuoda terveyttä meille
ja maapallolle. Luomme yhä parempia kasvipohjaisia ja sydänterveellisiä tuotteita, jotta
terveellinen ja maapallon kantokyvyn mukainen syöminen on ilon asia.
Vahvat brändimme, kuten Benecol® ja Elovena®, tekevät tavoitteistamme totta. Vastuulli-
suustyöllämme teemme vaikeat valinnat asiakkaidemme puolesta, jolloin Raision tuotteet
voi valita huoletta.
Sisällys
Sivu
3 Brändimme juhlivat vuonna 2025
4 Raisio lyhyesti
5 Avainluvut
Vastuullisuus
6 Hyvän ruuan ohjelma
7 Toimitusjohtajalta
8 Kohokohtia vuodelta 2024
9 Ympäristöystävälliset pakkaukset
12 Terveellinen ruoka
16 Terveellisen ruuan ammattilaiset
21 Ympäristö- ja ilmastotoimet
28 Kestävä ruokaketju
34 Riskit ja riskien hallinta
36 Vastuullisuuden lähtökohdat
43 Riippumaton varmennusraportti
45 GRI-sisältöindeksi
48 Hallituksen toimintakertomus ja
tilinpäätös 2024
48 Hallituksen toimintakertomus 2024
58 Hallituksen toimintakertomus:
osakkeet ja omistajat
65 Hallituksen toimintakertomus:
taloudelliset tunnusluvut ja
täsmäytyslaskelmat
73 Konsernitilinpäätös (IFRS)
79 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
126 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
137 Hallituksen voitonjakoehdotus ja
allekirjoitukset
138 Tilintarkastuskertomus
142 Hallintoneuvoston lausunto
143 Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Raisio Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
350
HENKILÖSTÖÄ
NOIN
1939
PERUSTETTU
VUONNA
Yritysvastuuraportti
Vuosikatsaus
5
TUOTANTO-
LAITOKSIA
7
HENKILÖSTÖÄ
MAASSA
3
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Benecol® – 30 vuotta tutkittua
tiedettä ja sydänterveyttä
Benecol® on ollut sydänterveyden luotettava kumppani
jo vuodesta 1995 lähtien. Kolmen vuosikymmenen
ajan olemme auttaneet miljoonia ihmisiä alentamaan
kolesterolia tuotteilla, joiden sisältämän kasvistanoli-
esterin teho on tieteellisesti osoitettu.
Juhlistaessamme tätä merkkipaalua vuonna 2025,
nostamme esiin elämää mullistavia elintapamuutoksia,
arvokasta yhteistyötämme terveydenhuollon ammatti-
laisten kanssa sekä niitä innovatiivisia läpimurtoja, jotka
ovat tehneet Benecol®-brändistä alansa edelläkävijän.
Brändin 30. juhlavuosi on ennen kaikkea myös lupaus
tulevasta: jatkamme tärkeää työtämme sydänterveyttä
edistävien tuotteiden parissa, ja tarjoamme jatkossakin
ratkaisuja, joissa yhdistyvät tiede, luottamus ja hyvä
maku.
BRÄNDIMME JUHLIVAT VUONNA 2025
Elovena® – täyttä eloa
jo 100 vuotta
Elovena® on tuonut eloa arkeen ja eväitä elämään jo vuodesta
1925 lähtien. Vuonna 2025 juhlistamme brändin upeaa
100-vuotista taivalta.
Juhlavuoden viesti on kutsu sekä juhlaan että arkeen
– rohkaisemme jokaista kiinnittämään huomion pieniin,
tavallisiin hetkiin, joissa onnen salaisuus piilee: ”Arki on kuin
liedellä poriseva puuro. Joskus kiehuu yli tai palaa pohjaan.
Ja välillä kuplii lempeästi. Yhtä kaikki, täysi elo on usein
ihan sitä tuttua kauraa.” Elovena® merkitsee suomalaisille
ajatusmaailmaa ja asennetta, jotain brändiä suurempaa. Se
on kuvaus suomalaisuudesta: tarina aitoudesta, puhtaudesta,
luonnollisuudesta ja aivan tavallisista elämän hetkistä.
Juhlavuoden kunniaksi Elovena®-suosikkituotteet ovat
saaneet ylleen juhlakuosin, jonka on suunnitellut graafinen
suunnittelija ja kuvittaja Sanna Mander. Juhlavuoden ilmettä
pääsee ihastelemaan myös
juhlavuoden brändimallistossa,
joka on saatavissa uudesta
verkkokaupastamme:
www.elovenapuoti.fi.
4
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Raisio on eurooppalainen suuri pieni yritys. Suomessa
asemamme on vahva ja perinteet pitkät.
Maapallon mittakaavassa yrityksemme voi olla pieni, mutta
osaamisellamme eli ruoan ja sen raaka-aineiden valmistuksella
on suuri vaikutus: teemmekin ruokaa suurella sydämellä
tietäen, että ruualla on kyky mullistaa elämäämme. Meidän
strategiassamme vastuullisuus ja ruokamurros muuttuvat
kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Teemme tutkimusta ja kehitämme tuotteita. Emme tee
asioita yksin, vaan yhteistyöverkostot ovat meille tärkeitä
kaikissa vaiheissa. Kehitämme uutta, sillä haluamme tehdä
ympäröivästä maailmasta terveellisemmän ja onnellisemman
ja voittaa kuluttajien sydämet puolellemme.
Kaikki lähtee kuluttajasta: teemme tuotteita, joita kuluttajat
haluavat, ymmärrämme heidän ajatuksiaan ja arvojaan ja
tavoitamme heidät. Asiakkaamme luottavat, että tarjoamme
tehokkaita ratkaisuja, jotka edistävät sekä kannattavaa että
kestävää kasvua.
Teemme maukkaita tuotteita, jotka ovat myös terveellisiä
vaihtoehtoja: aamupala- ja välipalatuotteita ja sydänterveyden
tuotteita. Näitä edustavat Elovena® ja Benecol®, ja ne vievät
kasvuamme eteenpäin Euroopan markkinoilla. Perinteikkäiden
paikallisten brändiemme − Sunnuntai®, Torino® ja Nalle® −
juuret ulottuvat pitkälle yrityksemme historiaan. Jalostamme
myös raaka-aineita muun teollisuuden käyttöön. Vuosikym-
menten aikana kertynyt osaaminen on tukeva pohja, jolle
yrityksemme kasvu rakentuu.
RAISIO LYHYESTI
Mistä tulevaisuuden kasvu voisi tulla? Meidän mieles-
tämme terveellisemmästä ruokajärjestelmästä, kuluttajien
hyvinvoinnista ja kaurapohjaisista ainesosista.
Meillä on henkilöstöä seitsemässä maassa, ja viemme
tuotteitamme yli 40 markkinaan ympäri maailman.
Tärkeimmät toimipisteet ovat Suomessa, Iso-Britanniassa,
Irlannissa, Puolassa ja Ukrainassa. Konsernin pääkonttori
sijaitsee Raisiossa Lounais-Suomessa. Raisio Oyj:n osakkeet
noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2024 lopussa
Raisio Oyj:llä oli 41 097 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
Raision arvot ohjaavat meitä kohti tavoitteitamme:
olemme työssämme rohkeita, toimimme reilusti,
innostumme asioista ja kohtelemme muita ystävällisesti ja
kunnioittavasti.
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
4
arvomme
:
5
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Konsernin liikevaihdon jakauma markkina-alueittain:
2024 2023 2022
51,7 %
22,0 %
26,3 %
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman
tuotto (ROIC) vuonna 2024:
9,4 %
9,2 (2023) | 5,6 (2022)
2024 2023 2022
Liikevaihto M€ 226,8 219,5 220,8
Liikevaihdon muutos
% 3,3 -0,6 10,4
Vertailukelpoinen liiketulos
M€ 23,4 22,7 18,4
Vertailukelpoinen liiketulos
liikevaihdosta % 10,3 10,4 8,3
Vertailukelpoinen tulos/osake € 0,13 0,13 0,08
Liiketoiminnan rahavirta
rahoituserien ja verojen jälkeen,
jatkuvat toiminnot M€ 39,3 37,0 11,2
Omavaraisuusaste % 80,3 80,4 79,2
Nettovelkaantumisaste % -27,2 -21,7 -15,7
Korollinen nettorahoitusvelka M€ -70,1 -56,5 -41,2
Investoinnit M€ 7,4 9,0 5,2
Vertailukelpoinen sijoitetun
pääoman tuotto (ROIC) % 9,4 9,2 5,6
Osinko/osake 0,14* 0,14 0,14
*Hallituksen ehdotus: osinko 0,14 euroa osakkeelta
sisältäen 0,03 euron lisäosingon osakkeelta
Vertailukelpoinen liiketulos
vuonna 2024:
23,4 M€
22,7 (2023) | 18,4 (2022)
48,0 %
24,2 %
27,8 %
AVAINLUVUT
JATKUVAT TOIMINNOT
Suomi 49,8 %
Iso-Britannia 22,5 %
Muut maat 27,7 %
Liikevaihto maittain
2023 2024 2024 pros.
Suomi 113,4 113,0 50 %
Iso-Britann
48,3 51,0 22 %
Muut 57,7 62,9 28 %
Liikevaihto eri valuutoissa (milj. €)
2023 2024
EUR 162,4 168,4
GBP 48,3 51,0
PLN 5,1 4,9
UAH 2,9 2,4
USD 0,8 0,2
liikevaihto maittain 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto maittain 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto valuutoissa 2023
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto valuutoissa 2024
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto maittain, % 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
6
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
VASTUULLISUUS
Raision hyvän ruuan ohjelma
Olemme sisällyttäneet kestävyysnäkökulmat strategiaamme ja
työskentelemme omalta osaltamme rakentaaksemme ympäristön
ja ihmisten terveyden kannalta kestävämpää ruokajärjestelmää.
Teemme ruokaa suurella sydämellä sillä tiedämme, että ruualla on
kyky mullistaa elämäämme.
Vastuullisuusohjelmassamme eli Raision Hyvän ruuan ohjelmassa
huomioidaan maapallon ja ihmisten terveys sekä tarkastellaan
tuotteidemme vastuullisuutta koko matkalta alkutuotannosta
tehtaan kautta ruokapöytiin.
Valmistautumisemme kohti uutta
Vuonna 2024 aloimme valmistautua kohti uutta EU:n kestävyys-
raportointidirektiivin määrittelemää ja Suomessa kirjanpitolakiin
implementoitua kestävyysraportointikäytäntöä. Teemme uuden-
muotoisen raportin ensimmäisen kerran vuodesta 2025 eli julkai-
semme ensimmäisen uudenmallisen raportin vuoden 2026 alussa.
Näin ollen tämä yritysvastuuraportti on viimeinen, jossa sovellamme
Global Reporting Initiative -standardin ohjeistoja.
• Ympäristöystävälliset pakkaukset
• Terveellinen ruoka
• Terveellisen ruuan ammattilaiset
• Ympäristö- ja ilmastotoimet
• Kestävä ruokaketju
VASTUULLISUUS-
OHJELMAMME OSA-ALUEET:
6
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
7
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Kestävän kehityksen tavoitteet
Vastuullisuusohjelmamme tavoitteilla on selkeä yhteys
YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Olemmekin valinneet
jokaiselle vastuullisuusohjelman projektille yhden YK:n
kestävän kehityksen tavoitteen, johon mielestämme parhaiten
pystymme omalla toiminnallamme vaikuttamaan.
Liiketoimintamme kannalta oleellisimmiksi on tunnistettu
seuraavat tavoitteet: tavoite 3 – terveyttä ja hyvinvointia;
tavoite 9 – kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruk-
tuureja; tavoite 10 – eriarvoisuuden vähentäminen; tavoite
12 – vastuullista kuluttamista; tavoite 13 – ilmastotekoja.
Toimitusjohtajalta
ERINOMAISET LÄHTÖKOHDAT
VASTUULLISUUDEN UUTEEN
AIKAKAUTEEN
Mitä useammassa yrityksessä tätä työtä tehdään, sitä toden-
näköisemmin asiat myös edistyvät, kun suunta on sama.
Yli 20 vuoden vastuullisuustyö onkin hyvä pohja, jolta
jatkamme eteenpäin. Viime vuosina olemme parantaneet
osaamistamme varsinkin toimitusketjun riskien ja erityisesti
ihmisoikeusriskien hallinnassa. Olemmekin Raisiolla
sitoutuneet tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiiris-
sämme ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin, ympäristöön
ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja.
Vastuullisuustyöllä tuemme myös YK:n kestävän kehityksen
tavoitteita, kuten vastuullista kuluttamista, terveyttä ja
hyvinvointia, kestävää teollisuutta ja vesistöjen hyvinvointia.
Pasi Flinkman
toimitusjohtaja, Raisio Oyj
Euroopassa ollaan astumassa aivan uuteen vastuullisuuden
aikakauteen: EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi edustaa
useimmille yrityksille paitsi raportointimuutosta, mutta ennen
kaikkea se edustaa kulttuurista muutosta, jossa vastuulli-
suuden on viimeistään nyt siirryttävä erillisestä toiminnosta
liiketoiminnan ytimeen. Se asettaa yritykset myös samalle
viivalle, sillä mittarit, joilla kehitystä seurataan, ovat kaikille
eurooppalaisille toimijoille samat.
Lähtökohtamme uuteen aikakauteen ovat erinomaiset:
meillä Raisiolla kestävyys on ollut jo pitkään integroituna
strategiaamme ja työskentelemme omalta osaltamme
rakentaaksemme ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta
kestävämpää ruokajärjestelmää. Teemme ruokaa suurella
sydämellä sillä tiedämme, että ruualla on kyky mullistaa
elämäämme. Vastuullisuusohjelmassamme eli Raision Hyvän
ruuan ohjelmassa huomioidaan maapallon ja ihmisten
terveys sekä tarkastellaan tuotteidemme vastuullisuutta koko
matkalta alkutuotannosta tehtaan kautta ruokapöytiin.
Olemme saaneet vuosien aikana jo monta perusasiaa
hyvään malliin: kuluttajapakkauksemme ovat kierrätettäviä,
omien tehtaidemme käyttämä ostoenergia ja itse tuotettu
energia ovat hiilineutraaleja, 94 % käyttämistämme raaka-
aineista oli kasvipohjaisia ja 87 % tuotteistamme on terveellisiä
vaihtoehtoja omissa kategorioissaan. Vastuullisuus ei ole
koskaan valmista: saavutetun tason ylläpito vaatii kovaa työtä,
sillä tekemisestä tulee koko ajan haastavampaa ja tarkempaa.
Mitä pidemmällä olemme, sitä vaikeampaa on seuraavien
askelien ottaminen, sillä helposti korjattavat asiat on jo tehty.
Ainakin näin jälkikäteen tarkastellen on kohtuullisen helppoa
muuttaa omaa toimintaa – vaikkapa scope 1 ja 2 -päästöjä –
parempaan suuntaan, mutta huomattavasti vaikeampaa on
vaikuttaa koko arvoketjuun ja esimerkiksi scope 3 -päästöihin.
8
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
KOHOKOHTIA VUODELTA 2024
kuluttaja-
pakkauksistamme on
kierrätettäviä
eNPS
52,2
tuotteistamme on
terveellisiä omissa
kategorioissaan
• Olemme aloittaneet kehitystyön saavuttaaksemme ympäristöministeriön
asettaman Green Deal -tavoitteen muovin määrän vähentämiseksi.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusia pakkausratkaisuja.
• Iso-Britannian, Irlannin, Belgian ja Puolan markkinoilla oleviin
Benecol®-juomapakkauksiin tehtiin EU:n kertakäyttöisiä muovituotteita
koskevan SUP-direktiivin (single use plastics) mukainen muutos, ja nyt
myös näiden juomien muovikorkki pysyy pullossa kiinni.
• Yrityskulttuuri, turvallisuuskulttuuri ja työtyytyväisyys ovat
kehittyneet positiivisesti.
• Employee Net Promoter Score nousi vuoden lopussa tehdyssä
henkilöstötutkimuksessa 52,2:een, kun se edellisessä tutkimuksessa oli 39,5.
• Terveellisen ruuan painotuksemme ovat hyvin linjassa sekä 2024
julkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten että 2023 julkaistujen
pohjoismaisten suositusten kanssa.
• Tavoitteemme on edistää kasvipohjaisen ruoan arkipäiväistymistä.
• Ensimmäinen vuosi, jolloin omissa tehtaissamme käytetty ostoenergia
ja itse tuotettu energia ovat olleet hiilineutraaleja koko vuoden.
• Moni käytäntö hävikin vähentämiseksi on vakiintunut.
• Olemme sitoutuneet asettamaan Science Based Targets -aloitteen
mukaiset Near Term-tavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä.
• Teimme konkreettisen toimenpidesuunnitelman hankinnan
vastuullisuuden kehittämiseksi.
• Olemme parantaneet valmiuksiamme tehdä sosiaalisia auditointeja,
joissa arvioidaan kumppanien ja alihankkijoiden toimintaa ja toimitus-
ketjua eettisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
• Olemme tiukentaneet marjanhankinnan käytäntöjä varmistaaksemme
hankkimiemme marjojen vastuullisuuden.
100 %
87 %
Ympäristöystävälliset pakkaukset
Terveellisen ruuan ammattilaiset
Terveellinen ruoka
Ympäristö- ja ilmastotoimet
Kestävä ruokaketju
vuonna 2024
käyttämästämme
energiasta oli
hiilineutraalia
käyttämistämme
raaka-aineista oli
kasvipohjaisia
99,8 %
94 %
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET PAKKAUKSET
9
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
PAKKAUSTEN HAASTEET: MITEN SOVITTAA
TULEVAT VAATIMUKSET TUOTTEIDEN TARPEISIIN?
Raisio on allekirjoittanut muovisten kertakäyttöisten
annospakkausten kulutuksen vähentämistä koskevan Green
Deal -sitoumuksen. Sitoumuksen taustalla on EU-direktiivi,
jonka tavoitteena on vähentää kokonaan tai osittain muovista
valmistettuja kertakäyttöisiä elintarvikepakkauksia, joiden
sisältö on valmista syötäväksi suoraan astiasta. Perimmäinen
tavoite on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä,
etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta.
Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen
vähentämistä koskeva Green Deal -sitoumus koskee vain
yksittäin myytäviä, suoraan pakkauksesta syötäviä tuotteita,
joita kuluttajan ei tarvitse ennen syömistä valmistaa, joten
Green Deal koskee vain muutamia tuotteita Raision tuotevali-
koimasta.
Ympäristöministeriön asettama tavoite on, että muovin
määrää pitää vähentää 5 % vuoden 2022 tasosta vuoteen 2026
mennessä. Olemme aloittaneet kehitystyön saavuttaaksemme
Green Deal-sitoumukseen liittyvät tavoitteet: teemme tiivistä
yhteistyötä pakkausmateriaalitoimittajien kanssa löytääk-
semme juuri meidän prosessiimme ja tuotteillemme sopivat
pakkausmateriaalit, jotka takaavat tuoteturvallisuuden ja
mahdollisimman pitkän säilyvyysajan ruokahävikin minimoi-
miseksi. Uudenlaiset pakkausratkaisut vaativat pakkausmate-
riaalitoimittajilta paljon innovaatioita ja investointeja melko
nopealla aikataululla.
Me Raisiolla olemme tehneet systemaattisesti töitä tuotteidemme pakkausten
kehittämiseksi. Pakkausten on säilytettävä tuotteiden maku ja laatu, ja kun tuote on
käytetty, kuluttajan tulee pystyä kierrättämään pakkaus helposti. Edessä olevat Green
Dealin ja EU:n PPWR-asetuksen vaatimukset asettavat pakkausmateriaaliratkaisuille
entistäkin suurempia haasteita.
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET PAKKAUKSET
− PÄÄTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
• Kaikki pakkauksemme ovat kierrätettäviä
vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäämme
uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien käyttöä.
• Tavoite on jatkuvasti vähentää pakkausmuovin
ja -materiaalin määrää. Pitkällä aikavälillä
tavoite on luopua muovipakkauksista.
• Lisäämme kuluttajien tietoisuutta
vastuullisuudesta ja pakkausten
kierrättämisestä.
2024
KULUTTAJAPAKKAUKSISTA KIERRÄTETTÄVIÄ
100 %
2023
100 %
2022
97 %
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET PAKKAUKSET
10
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Vaikeuksistaan huolimatta vapaaehtoisen Green Deal
- sitoumuksen tavoitteisiin pyrkiminen on arvokasta ja antaa
vapaaehtoisena sitoumuksena yrityksille myös ainakin jossain
määrin mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten muovin
vähennystavoitteisiin päästään.
Green Deal on väliaskel kohti EU:n PPWR-asetuksen
(packaging and packaging waste regulation) vaatimuksia. Se
astuu näillä näkymin voimaan vuonna 2030, ja sen tavoitteena
on ehkäistä ja vähentää pakkausten ja pakkausjätteen haital-
lisia vaikutuksia ympäristöön sekä edistää kiertotaloutta.
Elintarviketeollisuudessa käytettävien pakkausmateriaalien
kierrätettävyyttä hankaloittaa usein se, että esimerkiksi tuote-
turvallisuuden takaaville monikerrosmateriaaleille ei tällä
hetkellä ole Suomessa jälleenkäyttömahdollisuutta kulut-
tajakierrätyksen jälkeen. Uusien materiaalien kehittäminen
tulevien vaatimusten mukaiseksi vie aikaa ja resursseja.
Lisäksi niiden testaaminen ja hyväksyminen on yleensä
pidempi prosessi, jotta pakkauksen voidaan todeta täyttävän
siihen kohdistuvat vaatimukset niin tuoteturvallisuuden ja
-laadun kuin myös kierrätettävyyden osalta. On myös otettava
huomioon, että kuluttajatkin tarkkailevat elintarvikkeiden
maun lisäksi hintaa, johon valitut pakkausratkaisut osaltaan
vaikuttavat.
KULUTTAJATUOTTEIDEN PAKKAUSMATERIAALIT
2024 2023 2022
Kartonki ja paperi 53,14 % 50,68 % 50,69 %
per tuotetonni
Muovi 45,84 % 48,59 % 48,86 %
per tuotetonni
Metalli 1,02 % 0,73 % 0,45 %
per tuotetonni
Pikapuuropakkauksissa
vähemmän kartonkia
Nokian myllylle valmistui kesällä 2024 uusi linjasto pikapuu-
rojen valmistukseen. Samalla pikapuurojen kartonkipakkaus
uusittiin keventämällä sitä niin, että kartonkia tarvitaan
vähemmän. Koska uudistus tapahtui vasta kolmannella vuosi-
neljänneksellä, sen vaikutukset käyttämämme pakkausmate-
riaalin kokonaismäärään näkyvät paremmin vasta kokonaisen
kalenterivuoden eli vuoden 2025 jälkeen.
Benecol®-juomiin uusia korkkeja
Iso-Britannian, Irlannin, Belgian ja Puolan markkinoilla
oleviin Benecol®-juomien pakkauksiin on tehty EU:n
kertakäyttöisiä muovituotteita koskevan SUP-direktiivin
(single use plastics) mukainen muutos, ja nyt myös näiden
juomien muovikorkki pysyy pullossa kiinni. Kehitystyö
jatkuu sen kysymyksen parissa, miten muovin määrää
saataisiin jatkossa vähennettyä.
10
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Pakkausmateriaalin määrä tuotetonnia kohti oli kuluttaja-
pakkausten osalta 61,1 kg (2023: 59,2) ja yrityspakkausten
osalta 20,2 kg (2023: 21).
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET PAKKAUKSET
11
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
,
Iso-Britannian kierrätysmaksut
Iso-Britannian ympäristöviranomainen, Environment
Agency, otti toukokuussa 2024 yhteyttä Raisio-konsernin
Benecol Limited -tytäryritykseen Iso-Britanniassa, koska
se epäili, ettei Benecol Limited ole noudattanut Iso-Bri-
tanniassa voimassa olevaa tuottajavastuulakia.
Benecol Limited -tytäryrityksen olisi pitänyt rekiste-
röityä kierrätysmaksurekisteriin jo yrityksen perusta-
misvuonna eli 2014, mutta se on rekisteröitynyt vasta
2023. Yhtiön olisi pitänyt myyntien perusteella maksaa
kierrätysmaksua, mitä se ei ole tehnyt. Viranomaisen
päätöstä ei vielä ole saatu, mutta on oletettavaa, että
Benecol Limited joutuu maksamaan kierrätysmaksut
myös aiemmilta vuosilta.
Havainnon ja tehdyn tarkastuksen johdosta olemme
perustaneet Raisio-konserniin erillisen työryhmän, joka
käy läpi konsernin kaikkien tytäryhtiöiden compliance-
velvoitteet ja varmistaa, että niitä noudatetaan.
Pakkauksiin liittyvät lainsäädännöt muuttuvat nopeaa
tahtia eri maissa. Olemme ottaneet ulkopuolisen tahon
avuksi seuraamaan Iso-Britannian lainsäädännön
muutoksia, jotta varmistamme velvoitteiden noudatta-
misen jatkossa.
Kaurapatukoiden ja välipala-
keksien pakkaukset sertifioitua
kartonkia
Elovena®-kaurapatukoiden ja välipalakeksien
kartonkipakkauksessa on PEFC-merkintä. Merkintä
tarkoittaa, että pakkauksen valmistuksessa käytetty
puu on peräisin metsistä, joita hoidetaan ympä-
ristön, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kestä-
vyyden periaatteiden mukaisesti. PEFC = Programme
for the Endorsement of Forest Certification.
Yksi vastuullisuusohjelmamme tavoitteista on lisätä jatkuvasti
kuluttajien tietoisuutta vastuullisuudesta ja pakkausten kierrättä-
misestä. Konkreettinen keino on antaa kuluttajille selkeäsanaiset
ohjeet pakkauksen kierrättämiseen. Sellaiset löytyvät kaikista
Raision kuluttajapakkauksista.
12
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | TERVEELLINEN RUOKA
KOHTI KASVIPOHJAISEN RUOAN
ARKIPÄIVÄISTYMISTÄ
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuoden 2024 loppupuolella, ja
ne pohjaavat vuonna 2023 julkaistuihin pohjoismaisiin suosituksiin. Suosituksissa
painotetaan kasvipohjaisia valintoja sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.
Raision vastuullisuusohjelmaan sisältyvät terveellisen ruuan painotukset ovat hyvin
linjassa uusien ravitsemussuositusten kanssa.
TERVEELLINEN RUOKA
− PÄÄTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
• Vähintään 80 % tuotteistamme on terveellisiä
vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään vuoden
2025 loppuun mennessä
• Puhumme terveellisen ja ilmastoystävällisen
ruokavalion puolesta.
• Lisäämme kasvipohjaisten tuotteiden
määrää valikoimassamme.
Terveelliset tuotteet ovat osa Raision vastuullisuusohjelmaa.
Kehittäessämme tuotteita kiinnitämme erityistä huomiota
tuotteiden hyvään makuun, kuidun määrään, rasvan laatuun
sekä sokerin ja suolan määrään – pyrkien mahdollisimman
hyvään kokonaisuuteen maun ja terveyden kannalta.
Valikoimassamme on paljon tuotteita, joita ravitsemussuosi-
tuksissakin ohjeistetaan käyttämään: täysjyväviljatuotteita,
kasviöljypohjaisia levitteitä ja kasviproteiinivalmisteita.
Kasvipohjaisesta ruoasta arkipäivää
Uusissa ravitsemussuosituksissa painotetaan erityisesti
siirtymistä yhä kasvipohjaisempaan ruokavalioon. Sama
tavoite on myös meillä, ja pyrimme edistämään kasvipohjaisen
ruuan arkipäiväistymistä.
RUNSAASTI
RUOKAILOA
Liha
< 50 g
päivässä
Kala
45-65 g
päivässä
Maitotuotteet
350-500 g
päivässä
Kasviöljyt
> 25 g
päivässä
Kasvikset, marjat ja hedelmät
500-800 g
päivässä
Täysjyvä
> 90 g
päivässä
Palkokasvit
50-100 g
päivässä
87 %
Raision tuotteista
on terveellisiä
omissa
kategorioissaan*
*vuoden 2024
lopun tilanne

Elovena®
-kaurajuomat
on täydennetty
vitamiineilla (B2, B12,
D), kalsiumilla ja jodilla.
Benecol®-levitteet valmistetaan
rypsiöljystä, rasvasta yli 80 % on
tyydyttymätöntä eli hyvää rasvaa.
vastaa 40 g
margariinia
Nykyistä suurempi osa
proteiinin tarpeesta tulisi
kattaa kasvikunnan tuotteilla.
Elovena® kaurapuuro
40 g täysjyvää / annos
Elovena® välipalakeksi
17 g täysjyvää / keksi
Torino® täysjyväpasta
50 g täysjyvää / annos
Torino® täysjyväohra
65 g täysjyvää / annos
13
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | TERVEELLINEN RUOKA
Kasvipohjaisen ruoan arkipäiväistämiseen tähtää myös
Elovena®-brändin kumppanuus Rebl Eatsin kanssa: valmis-
ruokahyllyyn tuotiin jouluinen tuoteuutuus, joka kunnioittaa
maullaan suomalaisia perinteitä, mutta on valmistettu
kasvipohjaisena. Kumppanuuden tavoitteena on lisätä kasvi-
pohjaisen ruoan suosiota, ja yksi paljon pohdintaa herättävä
asia on se, mistä kuluttajat odottavat tämäntyyppisiä tuotteita
löytävänsä. Tulisiko kaupan kasvattaa vegehyllyä vai pitäisikö
vegetuotteet löytää perushyllystä?
TERVEELLISIÄ KULUTTAJATUOTTEITA
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 VUOSI
63 % 65 % 69 % 77 % 79 % 81 % 80 % 83 % 87 % OSUUS
63 % 65 % 69 % 77 % 79 % 81 % 80 % 83 % 87 % APURIVI
80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % TAVOITE
60 %
65 %
70 %
75 %
80 %
85 %
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Terveellisten kuluttajatuotteiden osuus
87 % tuotteista terveellisiä
omissa kategorioissaan
Jo vuodesta 2016 saakka olemme seuranneet terveellisten
tuotteiden osuutta tuotevalikoimassamme. Olemme jo
useampana vuotena pystyneet täyttämään tavoitteemme,
jonka mukaan vähintään 80 % tuotteistamme on terveellisiä
vaihtoehtoja omissa tuotekategorioissaan. Vuoden 2024
lopussa luku oli 87 %. Myös vuoden 2024 aikana markki-
noille tuomistamme uutuuksista 87 % täytti terveellisten
tuotteiden kriteerimme.
Tavoitteemme on seurannut yleisesti käytettyä 80/20
-periaatetta: ruokavaliosta suurimman osan tulisi olla
terveellistä, mutta sattumiakin sallitaan, eikä ehdotto-
muuteen tarvitse pyrkiä.
Tavoite
Vuonna 2024 Härkis® oli Suomen olympiajoukkueen
virallinen kumppani tiimin matkalla Pariisin kesäolympia-
laisiin. Yhteistyön tavoitteena oli kannustaa koko Suomen
urheilukansaa kokeilemaan enemmän kasvisruokaa ja yhdessä
Suomen Olympiakomitean asiantuntijoiden kanssa murtaa
yleisimpiä myyttejä kasvisruoasta. Härkis®-tiimin urheilijoille
suunnatusta kyselystä kävikin ilmi, että joka toinen urheilija
haluaisi lisätä kasvisruokaa arkeen, mutta heitä usein mieti-
tyttää, saako kasvisruoasta riittävästi energiaa ja proteiineja
aktiiviseen arkeen. Ei huolta: urheilijakin saa kasvisruoka-
valiosta kehittymisen kannalta tärkeät rakennusaineet, kun
kasviproteiinilähteissä yhdistelee päivittäin esimerkiksi viljaa ja
palkokasveja.
Suurkeittiöillä kuten koulu- ja työpaikkaruokaloilla, sairaa-
loilla, hoivakodeilla ja ravintolaketjuilla on mahdollisuus ohjata
kansalaisten ruokailutottumuksia ravitsemussuositusten
suuntaan. Asiantuntijamme paitsi kehittävät suurkeittiöille
suunnattuja maukkaita reseptejä kasvipohjaisista tuotteista,
tekevät myös videoita, joissa opastetaan kasviproteiinien
käyttöön.
Kumppanuudessa yhdistyvät Rebl Eatsin valmisruoka-
osaaminen ja Elovena®-brändin kaura-asiantuntemus.
14
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | TERVEELLINEN RUOKA
RAISION TUOTANTOLAITOSTEN SERTIFIOINNIT
• Laadunhallintajärjestelmä ISO 9001
• Ympäristöjärjestelmä ISO 14001
• BRC- tai FSSC 22000-elintarviketurvallisuus-
sertifikaatti kaikilla
elintarviketuotantolaitoksilla.
• Luomutuotannon sertifikaatti myllyillä
• Kosher-sertifikaatteja
elintarviketuotantolaitoksilla
• Halal-sertifikaatteja Benecol®-ainesosan
valmistuksessa sekä Nokian myllyn ja
Kauhavan tehtaan valmistuksessa
• RSPO Supply Chain -sertifikaatti Nokian
myllyllä
• Nokian myllyn gluteenittoman kauran
tuotannolla Gluteenittoman tuotteen merkki
-sertifiointi
Sertifikaatit ja jatkuva parantaminen
Vuosi 2024 oli sertifiointiauditointien kannalta poik-
keuksellinen. Kaikki muut sertifiointiauditoinnit sujuivat
suunnitelmallisesti ja aikataulussaan, paitsi Nokian myllyn
BRC-sertifikaatin vuosittainen uudelleensertifiointi, joka
viivästyi harmillisen inhimillisen virheen vuoksi.
Syyskuussa tehdyn auditoinnin perusteella odotimme
saavamme Nokian myllylle parhaan BRC-luokituksen eli
AA+, sillä auditoinnissa havaittiin vain viisi minor-tason
poikkeamaa. Joitain poikkeamia kaikissa tarkastuksissa aina
tulee ja se on normaali osa auditointeja; niiden tavoite on
kehittää auditoitavien tuotantolaitosten toimintaa.
Auditoinnin jälkeen tehdyssä sertifioinnin teknisessä
tarkastuksessa yksi näistä poikkeamista nostettiin kriittiseksi,
mikä johti siihen, että Nokian myllyn BRC-sertifikaatti
lakkasi olemasta voimassa 17.11.2024. Uusi auditointi
sovittiin joulukuulle, mutta standardin sertifiointiprosessin
vuoksi sertifikaatin uudelleen voimaan saattaminen
siirtyi alkuvuoteen 2025 siitä huolimatta, että korjaavat
toimenpiteet tehtiin välittömästi. Sertifikaatti astui voimaan
jälleen 22.1.2025.
Millaisesta poikkeamasta oli kyse?
Auditoinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Elovena®
Vatsan ystävä -pikapuuron pakkausmerkinnöissä kaksi
ainesosaa oli väärässä järjestyksessä. Lain mukaanhan pakka-
uksen ainesosaluettelossa on lueteltava ainesosat paljousjär-
jestyksessä eli ensimmäiseksi se, jota on eniten ja viimeiseksi
se, jota on vähiten. Vatsan ystävä -pikapuuron pakkauksessa
luetelluista ainesosista kahden ainesosan eli luumun ja
rukiin olisi pitänyt olla toisessa järjestyksessä: ensin ruis ja
sitten luumu. Nyt pakkauksessa oli ensin ’kuivattu luumu
13 %’ ja sitten ’ruis 15 %’. Koska pakkauksessa oli ilmoitettu
myös ainesosien prosenttiosuudet, emme kokeneet
johtavamme kuluttajaa harhaan. Tekninen tarkastaja
totesi kuitenkin, että väärä järjestys pakkauksessa on niin
merkittävä, että poikkeama nostettiin kriittiseksi.
Harmillinen, inhimillinen virhe oli sattunut siinä kohtaa,
kun tuotteen reseptiin oli viime hetkellä tehty muutos ja
lisätty rukiin määrää tuotteen kuitupitoisuuden lisäämiseksi.
Selvää on, että löytynyt virhe vaatii muutoksia prosessei-
himme ja käynnistimme selvitykset, miten parannamme
prosessejamme, jottei vastaavia virheitä satu enää jatkossa.
Kyseessä olevan tuotteen osalta korjasimme ainesosien
väärän järjestyksen pakkauksiin pikavauhtia.
Asiakkaamme ovat arvostaneet avointa viestintäämme
aiheesta ja heidän kanssaan saatiin sovittua sujuvat
käytännöt, joilla toimitukset jatkuivat myös uudelleenserti-
fioinnin ollessa käynnissä.
15
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | TERVEELLINEN RUOKA
RASVAT Margariinit ja kasvirasvalevitteet
• kovaa rasvaa enintään 30 % rasvasta
• suolaa enintään 1,0 g/100 g
MAITOTUOTTEET Jogurttijuomat • kovaa rasvaa enintään 0,4 g/100 g
• sokereita enintään 6,0 g/100 g
Jogurtit ja rahkat • kovaa rasvaa enintään 1,0 g/100 g
• sokereita enintään 10,0 g/100 g
• suolaa enintään 0,25 g/100 g
Tuorejuustot • rasvaa enintään 15,0 g/100 g (jos rasvaa enemmän kuin
15,0 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 33 % rasvasta)
• suolaa enintään 1,2 g/100 g
VILJATUOTTEET Hiutaleet, jauhot, pasta ja ohra • kuitua vähintään 6,0 g/100 g
Murot ja myslit • rasvaa enintään 15 g/100 g
• kovaa rasvaa enintään 30 % rasvasta
• suolaa enintään 1,0 g/100 g
• sokereita enintään 15 g/100 g
• kuitua vähintään 6,0 g/100 g
Annospikapuurot
(valmiina puurona)
• kovaa rasvaa enintään 33 % rasvasta
• suolaa enintään 0,30 g/100 g
• sokereita enintään 7,0 g/100 g
• kuitua vähintään 1,0 g/100 g
Keksit ja patukat • rasvaa enintään 20 g/100 g
• kovaa rasvaa enintään 30 % rasvasta
• suolaa enintään 1,0 g/100 g
• sokereita enintään 23 g/100 g
• kuitua vähintään 6,0 g/100 g
Leipä • kovaa rasvaa enintään 20 % rasvasta
• suolaa enintään 1,1 g/100 g
• kuitua vähintään 6,0 g/100 g
KASVIPOHJAISET
TUOTTEET
Maustamattomat
juomat
• kovaa rasvaa enintään 0,4 g/100 g
• sokereita enintään 5,0 g/100g
• suolaa enintään 0,13 g/100 g
Maustetut juomat • kovaa rasvaa enintään 0,4 g/100 g
• sokereita enintään 6,0 g/100 g
Lusikoitavat
tuotteet
• kovaa rasvaa enintään 1,0 g/100 g
• sokereita enintään 10 g/100 g
• suolaa enintään 0,25 g/100 g
Ruuanvalmistustuotteet
(esim. ruokakerman tapaan käytettävät)
• rasvaa enintään 15,0 g/100 g
• kovaa rasvaa enintään 33 % rasvasta
• suolaa enintään 0,75 g/100 g
Kasviproteiinituotteet • rasvaa enintään 8,0 g/100 g tai rasvaa enintään
10,0 g/100 g ja kovaa rasvaa enintään 33 % rasvasta
• suolaa enintään 1,0 g /100 g
Valmiit ateriat • rasvaa enintään 2,0 g/100 g tai rasvaa enintään
8,0 g/100 g ja kovaa rasvaa enintään 33 % rasvasta
• suolaa enintään 0,75 g/100 g
Raision terveellisen ruuan kriteerit
VASTUULLISUUS | TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
16
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
”TÖIHIN ON KIVA TULLA”
’Raisiolaisuuden sydämessä’ -valmennusten teemana on vuonna 2024
ollut yrityskulttuurin voimavarojen vahvistaminen.
TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
− PÄÄTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
• Tähtäämme erinomaiseen työntekijäkokemukseen.
Meillä on niin hyvä olla töissä, että henkilöstömme
kertoo ylpeänä olevansa osa kansainvälisen Raision
tulevaisuutta.
• Tuemme henkilöstömme terveellistä
elämäntapaa ja hyvinvointia.
• Tuemme monimuotoisuutta tarjoamalla kaikille
tasapuoliset mahdollisuudet yrityksessämme.
Raisiolaisuuden sydämessä -valmennuksia järjestettiin ensim-
mäisen kerran vuonna 2023, ja silloin lähdimme etsimään
raisiolaisuuden ydintä ja kulttuurin kulmakiviä – niitä asioita,
joita henkilöstömme pitää kaikkein tärkeimpinä. Tavoitteena
on ollut selkiyttää yhteisiä toimintatapoja, antaa työkaluja
arkeen sekä tuoda ihmiset yhteen jakamaan ajatuksia ja
kokemuksia.
Ensimmäisten valmennusten aikana pohdittiin erityisesti
Raision arvoja ja johtamisen periaatteita. Valmennuksissa
syntyneiden henkilöstön ajatusten perusteella kiteytettiin
arvoja ja johtamisen periaatteita täydentävät Raision
yrityskulttuurin voimavarat: töihin on kiva tulla, vain yhdessä
voimme onnistua sekä uudistumme ja kehitymme jatkuvasti.
Jatkoimme ’Raisiolaisuuden sydämessä’ -valmennuksia
vuonna 2024. Tällä kertaa tavoitteena oli tukea yrityskulttuurin
voimavarojen toteutumista, jotta ne elävät arjen toiminnassa.
Valmennusten tavoitteena oli antaa konkreettisia työkaluja
itsetuntemukseen, itsensä johtamiseen ja työyhteisötaitojen
vahvistamiseen. Keskityimme kahteen teemaan: työkuorma
& palautuminen ja monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja
osallisuus (diversity, inclusion, equity – DEI).
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus
ja inkluusio
Vastuullisuusohjelmamme yksi keskeinen tavoite on moni-
muotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inkluusion tukeminen.
Ennen kuin pystymme määrittelemään, mitä monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja inkluusio meille Raisiolla tarkoittaa ja
löytämään ne asiat, joita meidän tulisi yrityskulttuurillamme
edistää, tätä laajaa teemaa on tehtävä tutuksi henkilöstölle.
Siksi se valittiin myös ’Raisiolaisuuden sydämessä’ -valmen-
nusten aiheeksi. Ennen valmennuksia määrittelimme Terveel-
lisen ruuan ammattilaiset -työryhmässä Raision alustavat
DEI-tavoitteet. Alustavat tavoitteet pohjautuvat mm. keväällä
2024 toteutettuun DEI-aiheiseen kyselyyn, johon vastasi 74 %
henkilöstöstä. Muita syötteitä alustavien tavoitteiden määrit-
telyssä olivat Terveellisen ruuan ammattilaiset -työryhmässä
käydyt keskustelut sekä muiden yritysten benchmarkkaus.
Valmennusten kautta saimme palautetta ja konkreettisia
esimerkkejä liittyen alustaviin tavoitteisiin ja niiden määrittely
lopullisiksi tavoitteiksi jatkuu.
RAISION YRITYSKULTTUURIN VOIMAVARAT
Töihin on
kiva tulla
Vain yhdessä
voimme
onnistua
• Hyvä ilmapiiri kuuluu
ja tuntuu kaikille
• Erilaisuus on voimavara
• Yhdistämme siilot
• Rakennamme kohtaamisten
kulttuuria
• Meillä on yhteinen pitkä-
jänteinen suunta, ja Raision
tarkoitus ohjaa kaikkea
tekemistämme
• Meillä on tekemisen meininki.
• Olemme avoimia ja rohkeita
uuden edessä
Yhdeksi keinoksi teeman tunnetuksi tekemisessä
valitsimme myös DEI-teemaisen työyhteisöpelin, joka auttaa
sanoittamaan teemaan liittyviä asioita. Teeman tunnetuksi
tekemistä jatketaan vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on luoda
Raision Diversity, Equity & Inclusion -suunnitelma.
Uudistumme
ja kehitymme
jatkuvasti
VASTUULLISUUS | TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
17
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Henkilöstömme lukuina
Raisio-konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa
työskenteli vuoden 2024 lopussa 362 (2023: 338; 2022: 344)
henkilöä. Henkilöstöstä 14 (2023: 13; 2022: 14) prosenttia
työskenteli Raision ulkomaan yksiköissä. Raportoimme
luvuissa jatkuvat liiketoiminnot.
Työehtosopimusten piiriin kuuluu 50 % henkilöstöstä.
Työehtosopimusten piiriin eivät kuulu johtajat eivätkä
ylemmät toimihenkilöt. Ylemmillä toimihenkilöillä on
erillinen sopimus työnantajan kanssa.
Raision palkat ja palkkiot jatkuvien toimintojen
osalta vuonna 2024 olivat 28,3 (2023: 26,2; 2022: 24,6)
miljoonaa euroa henkilösivukuluineen.
HENKILÖSTÖTIETOJA 2024 2023 2022
Henkilöstön vaihtuvuus (%) 8,3 10,5 13,4
Uudet työntekijät (HC) 42 40 55
joista Suomessa 33 32 41
joista ulkomailla 9 8 14
Lähteneet työntekijät (HC)*** 18 31 37
joista Suomessa 13 22 25
joista ulkomailla 5 9 12
Tapaturmat (LTI1) 1 5 4
Tapaturmataajuus/milj.
työtuntia 2** 10** 6
Ennakoivat
työturvallisuustoimet 1819 1197 904
Sairauspoissaolot %
teoreettisesta työajasta 2,8 2,7 3,6
Käydyt kehityskeskustelut (%) 86,9 73,8 81 ,1
Toimitusjohtajan palkan suhde
henkilöstön keskiarvopalkkaan
ilman sivukuluja, palkkioita ja
korvauksia. 9,4:1 9,8:1 9,5:1
LTI1 (Lost time injury 1) sisältää tapaturmat, jotka ovat johtaneet joko yhden
tai useamman päivän poissaoloon. Ennakoivien työturvallisuustoimien luku
sisältää turvallisuushavainnot, läheltä piti -tilanteet, turvavartit, työnriskien
ja -vaarojen arvioinnit ja turvakierrokset.
Terveellisen ruuan ammattilaiset -osion taulukoiden
luvut sekä eNPS-luku on varmennettu. Löydät EY:n
riippumattoman varmennusraportin vastuullisuus-
osion lopusta.
Työtyytyväisyys on hyvällä tasolla
Toteutimme henkilöstökyselyn kaikissa toimipisteissämme
vuoden 2024 lopussa. Henkilöstö vastasi kyselyyn aktiivisesti:
vastausaktiivisuus oli 85 % ja numeerisen datan lisäksi saimme
kattavasti avointa palautetta, jota kirjattiin yhteensä 850 avoi-
men kommentin edestä.
Lähes kaikki henkilöstötutkimuksen osa-alueet ovat
kehittyneet positiivisesti. Esihenkilötyö saa edelleen erittäin
hyvät arviot ja kuten aiemmissakin tutkimuksissa on osoitettu,
se on Raision ehdoton vahvuus. Vastaajat arvioivat myös
työyhteisöön liittyviä teemoja sekä Raisiota työnantajana
positiivisesti.
Raision eNPS-luku (Employee Net Promoter Score), joka
kertoo todennäköisyydestä suositella Raisiota työnantajana, on
noussut sitten viime tutkimuksen: tällä kertaa se oli 52,2 kun
vuonna 2023 se oli 39,5.
Luottamus Raision tuotteisiin sekä niiden suosittelu pysyy
edelleen korkealla tasolla, sillä 75 % vastaajista antoi tätä
koskevaan kysymykseen positiivisen arvion.
Tutkimustulosten valossa myös Raision etätyökäytännöt
vaikuttavat toimivilta, sillä tämä tutkimuksen aihealue saa
erittäin korkeat arviot: niissä työtehtävissä, joissa etätyön
tekeminen on mahdollista, vastaajat ovat erittäin tyytyväisiä
etätyökäytäntöihin ja hybridityön nähdään sujuvan tiimin
sisällä.
Kriittisimmin vastaajat arvioivat uudistumiseen ja
kehittymiseen liittyvää aihealuetta, vaikka tulos tämänkin
teeman kohdalla on hyvällä tasolla ja parantunut hieman viime
tutkimukseen verrattuna.
eNPS
52,2
**Luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2022 kanssa, koska työtunti-
laskenta on muuttunut ja kumulatiivinen työtuntimäärä on tästä syystä
merkittävästi poikkeava. Ennen vuotta 2023 työtunnit on laskettu pääosin
teoreettisina tunteina, vuodesta 2023 lähtien pääosin tehtyinä tunteina.
***Sisältää omasta pyynnöstään lähteneet ja eläkkeelle jääneet.
VASTUULLISUUS | TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
18
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
RAISIO-KONSERNIN HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA
2024 2023 2022
Ilmoitettu henkilölukuina
(headcount) Naiset Miehet Ei tiedossa Yht. Naiset Miehet Ei tiedossa Yht. Naiset Miehet Ei tiedossa Yht.
henkilömäärä 202 160 362 186 152 338 192 152 344
henkilöstön keski-ikä* 43,9 46,6 45,1 43,7 47,3 45,3 44,8
Alle 30-vuotiaat* 22 13 35 17 10 27
30-50-vuotiaat* 118 74 192 110 72 182
Yli 50-vuotiaat* 62 73 135 59 70 129
toistaiseksi voimassa oleva
työsuhde
188 148 336 180 148 328 178 146 324
määräaikainen työsuhde 14 12 26 6 4 10 14 6 20
tarvittaessa
työhön kutsuttavat
(nollatuntisopimus)
7 8 15 7 5 12 1 3 4
kokoaikaiset 193 155 348 179 146 325 185 147 332
osa-aikaiset 9 5 14 7 6 13 7 5 12
esihenkilötehtävissä 42 36 78 37 37 74 31 37 68
johtoryhmä 4 4 8 4 4 8 4 4 8
hallitus 2 4 6 2 4 6 2 3 5
HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA MAITTAIN
2024 2023 2022
Ilmoitettu henkilölukuina
(headcount) Suomi
Iso-
Britannia Puola Muut Suomi
Iso-
Britannia Puola Muut Suomi
Iso-
Britannia Puola Muut
henkilömäärä 312 21 13 16 293 17 13 15 295 19 17 13
toistaiseksi voimassa oleva
työsuhde
290 20 13 13 285 17 13 13 278 17 17 12
määräaikainen työsuhde 22 1 0 3 8 0 0 2 17 2 0 1
tarvittaessa
työhön kutsuttavat
(nollatuntisopimus)
15 0 0 0 12 0 0 0 4 0 0 0
kokoaikaiset 302 20 13 13 283 16 13 13 283 18 17 12
osa-aikaiset 10 1 0 3 10 1 0 2 12 1 0 1
*Ikäjakaumaa ei ole raportoitu vuonna 2022.
MUU RAISIOLLE TYÖSKENTELEVÄ HENKILÖSTÖ
Ilmoitettu henkilölukuina
(headcount) 2024 2023 2022
Henkilöt, jotka eivät ole Raision
palveluksessa: vuokratyöntekijät,
oppisopimusopiskelijat ja
harjoittelijat
0 0 5
VASTUULLISUUS | TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
19
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
161
106
28
42
4
3
HENKILÖSTÖN KOULUTUSTAUSTA 2024
Suomi Muut maat
Peruskoulu/ylioppilas
tai vastaava
30 4
Ammatillinen
koulutus 108 5
Ylempi tai alempi
korkeakoulututkinto
174 41
30
108
174
4
5
41
0 344
Peruskoulu/ylioppilas
tai vastaava
Ammatillinen
koulutus
Ylempi tai alempi
korkeakoulututkinto
2023
156
107
30
38
4
3
2022
Ylempi tai alempi
korkeakoulututkinto
362 henkilöä
Ammatillinen
koulutus
Peruskoulu/ylioppilas
tai vastaava
Suomi
Muut maat
Työturvallisuus kehittyi
ennakoinnin avulla
Raisio on viime vuosina panostanut työturvallisuudessa
merkittävästi ennakoivaan työhön, mikä näkyy positiivisesti
myös turvallisuusmittarien kehityksessä. Konsernin työtur-
vallisuustyön mittareina käytetään turvallisuushavaintoja,
turvavartteja, läheltä piti -tilanneilmoituksia, turvakierroksia
sekä työnriskien ja -vaarojen arviointeja. Lisäksi jokaisen
tapaturman tutkintaprosessiin kuuluu korjaavien toimen-
piteiden määrittely, avoin viestintä organisaation sisällä ja
vertaisoppiminen.
Vuonna 2024 ennakoivia työturvallisuustoimia tehtiin
yhteensä 1819 kpl (2023: 1197, 2022: 904). Merkittävin
kasvu näkyi tehtyjen turvallisuushavaintojen ja pidettyjen
turvavarttien määrässä. Tehty ennakoiva työ myötävaikutti
myös tapaturmatilastoihin, sillä koko vuoden 2024 aikana
konsernissa sattui yksi poissaoloon johtanut tapaturma
(2023: 5, 2022: 4). Yli yhden päivän poissaoloon johtaneiden
tapaturmien tapaturmataajuus oli 2 (2023: 10, 2022: 6).
Vuoden 2024 pääteemanamme oli kemikaalien ja vaaraa
aiheuttavien aineiden turvallisuuden kehittäminen. Vuoden
aikana mm. uudistimme ja yhdenmukaistimme kokonaan
kemikaalien hallintajärjestelmän, teimme laajoja työhygiee-
nisiä mittauksia selvittääksemme kemikaalien aiheuttamia
mahdollisia vaaroja työntekijöillemme ja suoritimme yli 500
kemiallisten riskien arviointia.
Tavoitteenamme on edelleen kasvattaa määrätietoisesti
ennakoivan työn määrää ja osallistaa koko henkilöstömme
työympäristöjemme ja työmme turvallisuuden kehittämiseen.
Myös turvallisuuskulttuurimme kehittyi
Raision turvallisuuskulttuuria mittaava kysely tehtiin
ensimmäisen kerran keväällä 2023. Syksyllä 2024 toteutettiin
uusi mittaus eli seurantamittaus, jolla haluttiin nähdä, ovatko
ensimmäisen kyselyn jälkeen tehdyt toimenpiteet alkaneet
tuottaa tulosta.
Turvallisuuskulttuurikysely on osa Tampereen yliopiston
tutkimushanketta ’Turvallisuuskulttuurin kehittäminen
elintarviketeollisuudessa’. Hankkeessa ovat mukana Raision
lisäksi muista elintarvikeyrityksistä Fazer, Saarioinen ja
Snellman.
Syksyn 2024 uusintakierrokseen vastanneista 59 % koki
turvallisuuskulttuurin parantuneen kuluneen vuoden aikana,
40 % vastaajista ei kokenut turvallisuuskulttuurin muuttuneen
ja 1 % koki turvallisuuskulttuurin huonontuneen.
Tulosten mukaan Raision turvallisuuskulttuuria mittaavat
kaikki osa-alueet ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan.
Keväällä 2023 tehdyssä ensimmäisessä kyselyssä eniten
kehitettävää löytyi esihenkilöiden kouluttamisesta, koulu-
tuksen systemaattisuudesta ja organisaation tavasta jakaa
turvallisuuteen liittyvää tietoa. 2023 tulosten jälkeen tehtiinkin
päätös panostaa erityisesti turvallisuuden näkyvyyteen, turval-
lisuuteen liittyvään viestintään ja turvallisuuteen liittyvään
koulutukseen. Turvallisuusaihe on ollut huomattavasti
enemmän esillä Raision intranetissä, näkynyt turvallisuus-
aiheisina kampanjoina ja mm. esihenkilöiden vastuuta
turvavarttien pitämisestä omille joukoille on painotettu.
Koulutusta on järjestetty erityisesti tuotannon esihenkilöiden
turvallisuusosaamisen kasvattamiseksi.
Syksyn 2024 uusintakyselyn tulokset osoittivat, että toimet
ovat tuottaneet tulosta, sillä suurimmat positiiviset muutokset
vastaajat kokevat tapahtuneen organisaation tavassa jakaa
turvallisuuteen liittyvää tietoa, esihenkilöiden ja työntekijöiden
koulutuksessa sekä koulutuksen systemaattisuudessa.
Positiivista tuloksissa oli se, että vastaajien mukaan työpaikan
kulttuuri tukee turvallisuusasioiden kehittämistä: työpaikalla
voidaan puhua vapaasti ja avoimesti turvallisuuteen liittyvistä
asioista.
VASTUULLISUUS | TERVEELLISEN RUUAN AMMATTILAISET
20
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Enemmän kuin peruskauraa: Simppeli kategoria, jossa saattoi
kehua kollegaa siitä, että hän on yksinkertaisesti ollut erittäin
hyvä siinä, mitä hän tekee. Ehkä joku, jolta muut voisivat oppia,
mutta ehdottomasti joku, joka ansaitsee aplodit.
Nouseva tähti: Nouseva tähti -kategoria oli ehdotuksia varten,
joissa haluttiin antaa tunnustusta ja kehuja henkilöille, jotka
ovat ehkä vasta matkalla täyttämään entistä suuremmat
saappaat, mutta ovat jo nyt osoittaneet lahjakkuutta, hyvää
vaistoa ja intohimoa tehtäväänsä kohtaan.
Työyhteisön sydän: Suomi on äänestetty toistuvasti maailman
onnellisimmaksi maaksi. Siksi me Raisiolla ymmärrämme
täysin, kuinka tärkeää hauskanpito ja onnellisuus on. Ja ketkä
meillä tuovat iloa elämään? Kollegamme. Niinpä ’työyhteisön
sydän’ -kategoriaan ehdotettiin henkilöitä, jotka piristävät
ihmisiä ympärillään, kun arki stressaa. He saavat tiimin
nauramaan, rohkaisevat, tukevat tai tuovat rauhaa ympä-
rilleen. He saavat ihmiset hymyilemään, satoi tai paistoi.
Golden Grains Awards -palkinnoilla
tunnustusta kollegoille
Syksyllä toteutettiin Golden Grains -äänestys, jossa raisiolaiset
saivat ehdottaa palkittaviksi kollegoita, jotka ovat edistäneet
Raision kulttuuria ja toimineet esimerkillisellä tavalla.
Yli kolmasosa henkilöstöstä lähetti ehdotuksia palkinnon
saajiksi; osa lähetti yhden ehdotuksen, jotkut puolestaan
ehdottivat palkittavaksi useita henkilöitä. Palkittuja oli vain
yksi per kategoria, mutta jokainen, jota oli ehdotettu, on saanut
ehdotuksen perustelut itselleen. Kategorioita oli kuusi:
Rohkein: Rohkein-kategoriaan ehdotettiin henkilöitä,
jotka kollegoiden mielestä ovat rohkeasti ja päättäväisesti
kohdanneet eteen tulleita haasteita, tarttuneet härkää sarvista
ja haastaneet vallitsevia tilanteita tiimin tai yrityksen edun
vuoksi. Ehdotuksissa henkilöitä luonnehdittiin niiksi, jotka
uskaltavat avata suunsa. Rohkeutta on myös proaktiivisuus ja
kehityshaluisuus, ja rohkeus uskaltaa uida valtavirtaa vastaan.
Reiluin: Reiluin-kategoriaan ehdotettuja henkilöitä luonneh-
dittiin henkilöiksi, jotka kannustavat reiluuteen ja tasapuoli-
suuteen tiimin sisällä. Nämä ovat heitä, jotka muistavat tarjota
toisillekin kahvia tai teetä tai varmistavat, että jokaisen ääni
kuuluu kokouksessa. Reilut ovat todellisia joukkuepelaajia,
jotka kaatavat raja-aitoja tiimien ja alueiden välillä, luovat
yhteishenkeä, sovittavat tavoitteita yhteen, jakavat tietoa ja
auttavat tarvittaessa.
Tsemppaavin: Tsemppaavin-kategoriaan ehdotettuja henki-
löitä luonnehdittiin sellaisiksi, jotka erityisesti tsemppaavat
muita. He auttavat navigoimaan myrskyjen läpi, innostavat
tiimin liikkeelle, motivoivat rohkaisevilla sanoilla tai keventävät
tunnelmaa vaikeina aikoina.
Kehu päivässä pitää
työkaverin lähellä
Marraskuussa järjestetyn koko henkilöstölle tarkoitetun
juhlan teemana oli yhteisten saavutusten ja kollegoiden
juhlistaminen. Ilta huipentui Golden Grains -palkintojen
jakamiseen.
kuva: Antti Ranki Photography
21
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
OSTOENERGIA JA ITSE TUOTETTU
ENERGIA HIILINEUTRAALIA
Vuosi 2024 oli ensimmäinen vuosi, jolloin omissa tehtaissamme käytetty ostoenergia ja
itse tuotettu energia ovat olleet koko vuoden ajan hiilineutraaleja.
YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
− PÄÄTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
• Raision oma tuotanto on hiilineutraalia vuoden
2023 loppuun mennessä.
• Raportoimme Raision arvoketjun Scope 3
-hiilidioksidipäästöt vuodelta 2022 ja asetamme
tavoitteet ja aikataulun päästöjen vähentämiseksi.
• Vähennämme ruoka- ja tuotantohävikkiä ja
hyödynnämme tuotannon sivuvirtoja koko
arvoketjussa.
Vastuullisuusohjelmamme keskeinen tavoite on ollut löytää
omaa tuotantoa koskevat hiilineutraaliusratkaisut vuoden
2023 loppuun mennessä. Tämä tavoite saavutettiin aikatau-
lussa, mutta koska Kauhavan ratkaisut löytyivät vuoden 2023
aikana, vuodesta 2024 tuli ensimmäinen vuosi, jolloin omissa
tehtaissamme käytetty ostoenergia ja itse tuotettu energia
ovat olleet kokonaan hiilineutraaleja.
Kauhavan tehtaalla siirryttiin tuotannossa tarvittavan
höyryn osalta biopolttoaineen käyttöön maaliskuussa 2023.
Myös tehdaskiinteistön lämmön tuotantoon löytyi hiilineut-
raali ratkaisu, kun lämpöä tehtaallemme tuottava Kauhavan
Kaukolämpö Oy liittyi lämmön tuotannon osalta energian
alkuperätakuujärjestelmään. Sen myötä voimme olla varmoja,
että Kauhavan tehtaan kiinteistö lämpiää uusiutuvalla
puuhakkeella tuotetulla lämmöllä. Uusiutuvan energian
alkuperätakuujärjestelmä on mekanismi, jolla varmistetaan,
että energian ostaja voi todella ostaa ja käyttää uusiutuvista
energialähteistä peräisin olevaa energiaa – sähköä, kaasua
ja vetyä tai lämpöä ja jäähdytystä. Järjestelmä takaa, ettei
monista eri lähteistä energiaa tuottava yritys voi myydä tuotta-
maansa uusiutuvaa energiaa moneen kertaan. Lämmityksen
alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä ja toiminnan valvojana
toimii Energiavirasto.
Nokian myllylle ja Raisionkaaren alueelle löydettiin hiilineut-
raalin energian ratkaisut jo aiemmin. Nokian myllyllä otettiin
kesällä 2021 käyttöön lämpölaitos, joka hyödyntää myllyn
sivujakeita eli kauran kuorta lämmön ja höyryn tuotannossa.
Lämpölaitos on osoittautunut hyväksi keinoksi varmistaa paitsi
vastuullisen, myös kustannustehokkaan, energian saanti.
Lämpölaitoksen käyttöönoton myötä Raision omat tuotan-
tolaitokset eivät ole enää olleet riippuvaisia maakaasusta.
Nokian myllyn lämpölaitos tuottaa lämpöä myös yli oman
tarpeemme: myllyltä ylijäävä hukkalämpö hyödynnetään
Leppäkosken Lämmön Nokian kaukolämpöverkossa. Nokian
myllyn alueella sijaitseva vanha lämpölaitos jätettiin alueelle
vara- ja huippuenergialaitokseksi, ja siellä alettiin keväällä 2022
käyttää polttoaineena biokaasua.
Raisionkaaren tehdasalueella käytetty sähkö, lämpö ja höyry
ovat olleet hiilineutraaleja jo vuodesta 2018 lähtien: alueen
lämpö ja höyry saadaan tehdasalueen omasta bioenergialai-
toksesta.
Ostamme myös kaikille tehtaillemme hiilineutraalisti
tuotettua sähköä. Vuonna 2025 hankimme tuulivoimalla
tuotettua sähköä.
Nytkö siis Raision tehtaat ovat
sataprosenttisesti hiilineutraaleja?
Isossa kuvassa kyllä, mutta jos ihan pilkuntarkkoja ollaan, niin
ei. Huomasimme nimittäin, että tehtaissamme on joitain
nestekaasulla ja polttoöljyllä toimivia trukkeja ja kauhakuor-
maaja. Lisäksi polttoöljyä käytetään joissain huoltotöissä.
Näiden tarvitsemat polttoainemäärät ovat energiakokonaisuu-
dessamme hyvin pieniä, mutta kuitenkin olemassa. Havainto
osoittaa sen, että vastuullisuustyö on jatkuvaa ja opimme koko
ajan lisää, kun edistämme asioita. Laitteiden korvaaminen ei
lähivuosina todennäköisesti ole mahdollista, sillä vastaavia
sähkökäyttöisiä laitteita ei vielä ole markkinoilla.
vuonna 2024
käyttämästämme
energiasta oli
hiilineutraalia
99,8 %
22
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
ORGANISAATION ENERGIANKULUTUS 2024 2023 2022*
Oma energiantuotanto
uusiutumattomat polttoaineet MWh** 100 400 1 300
uusiutuvat polttoaineet (hake) MWh 52 900 53 100 53 200
Oma energiantuotanto yhteensä MWh 53 000 53 500 54 500
Ostettu energia
sähkön osuus MWh 46 300 43 200 44 200
lämmön ja höyryn osuus MWh 13 100 12 400 12 800
Ostettu energia yhteensä MWh 59 400 55 600 57 000
Myyty energia MWh
sähkön osuus MWh -10 600 -10 500 -10 700
lämmön ja höyryn osuus MWh -21 600 -20 600 -22 500
Myyty energia yhteensä MWh -32 200 -31 100 -33 200
Oma energiankulutus
yhteensä MWh***
80 200 78 000 78 300
Energia MWh/tuotetonni 0,77 0,74 0,71
* Kaikkien vuosien luvut on
pyöristetty lähimpään sataan, joten
vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden
2022 luvut on päivitetty vastaavasti.
**Vuosina 2022 ja 2023
uusiutumattomat polttoaineet olivat
nestekaasu, polttoöljy ja diesel;
vuonna 2024 nestekaasu ja polttoöljy.
Vuosina 2022 ja 2023 nestekaasu
ja polttoöljy ovat puuttuneet
raportoinnista, joten myös näiden
vuosien luvut on tarkistettu ja
täsmennetty.
*** Oma energiankulutus yhteensä
= oma energiantuotanto + ostettu
energia – myyty energia
Tämän taulukon luvut on
varmennettu. Löydät EY:n
riippumattoman varmennusraportin
vastuusosion lopusta. Laskenta
perustuu GRI- standardiin. Lämmön
ja höyryn osuutta ei ole raportoitu
erikseen, koska niille ei ole erillistä
mittausta kaikilla tehtailla.
23
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
Monta vakiintunutta käytäntöä
hävikin vähentämiseksi
Ruoka- ja tuotantohävikin vähentäminen ja tuotannon
sivuvirtojen hyödyntäminen on osa vastuullisuustyötämme.
Tavoitteemme on hyödyntää materiaalit tehokkaasti: tuottaa
vähemmästä entistä enemmän, ympäristönäkökulmat huomi-
oiden. Materiaalitehokkuuden tavoitteena on vähentää ruoan
valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.
Raision materiaalitehokkuustyön keskiössä ovat uusiutuvista
materiaaleista valmistetut, kierrätettävät pakkaukset, elin-
tarvike- ja ruokahävikin pienentäminen sekä tuotannon sivu- ja
jätevirtojen parempi hyödyntäminen.
Kauran kuoresta lämpöä kaukolämpöverkkoon
Nokian myllyn lämmön ja höyryn tuotannossa käytetään ener-
gianlähteenä tehtaan prosessissa syntyvää sivujaetta, kauran
kuorta. Lämpöä syntyy toisinaan myös yli oman tarpeen, joten
myllyltä ylijäävä hukkalämpö hyödynnetään Leppäkosken
Lämmön kaukolämpöverkossa Nokialla.
Gluteenia sisältävät hiutaleet muuhun käyttöön
Nokian myllyssämme valmistetaan gluteenittomia kaura-
tuotteita omalla tuotantolinjalla. Tuotantoprosessissa on
useita erilaisia puhdistusvaiheita ja laadunvarmistuspisteitä,
joiden avulla varmistetaan, että gluteenittomien tuotteiden
valmistuksessa käytetty kaura on vähintään yhtä puhdasta
kuin puhdaskaura.
Tuotteiden gluteenittomuus varmistetaan analysoimalla
jokaisesta tuotantoerästä useita, säännöllisin väliajoin
otettuja näytteitä. Joskus voi käydä niin, että analyysit kertovat
erän sisältävän gluteenia, jolloin erää ei käytetä lainkaan
gluteenittomiin tuotteisiin. Hukkaa siitä ei kuitenkaan synny,
koska silloin erä käytetään ei-gluteenittomien tuotteiden
raaka-aineena.
Eläinrehua
Hyödynnämme tuotannon sivuvirtoja laajasti. Esimerkiksi
kauran kuorta syntyy tuotannon sivuvirtana, yli oman tarpeen.
Se kauran kuori, mitä ei tarvita höyryn ja lämmön tuotantoon,
myydään eläinrehujen tuotantoon. Myös Raision myllyn
prosessissa syntyvä seosjauho hyödynnetään eläinrehujen
raaka-aineena.
Hyväntekeväisyyteen
Elintarviketeollisuudessa voi hyvinkin käydä niin, että tuotan-
nosta syntyy joskus tuotteita, jotka ovat syömäkelpoisia, mutta
jotka eivät täytä kaikkia laatuvaatimuksiamme esimerkiksi
pakkausmerkintöjen osalta, eikä niitä voida myydä kaupoissa.
Näissä tapauksissa tavoitteemme on aina löytää sopiva lahjoi-
tuskohde, jonne syömäkelpoiset tuotteet voidaan lahjoittaa.
Listan vuoden 2024 tukikohteistamme löydät sivulta 40.
Hävikin vähentäminen lähtee usein
liikkeelle kokeiluista, ja parhaat niistä
jäävät pysyviksi käytännöiksi.
Hävikistä syntyneet tuotteet
Torino®-pastojen ja -makaronien valmistuksessa syntyy aina
valmistuserän alussa ja lopussa pieni määrä hieman vinksah-
taneita yksilöitä, jotka eivät täytä Torino®-tuotteiden tiukkoja
muotovaatimuksia. Tästä huolimatta maku on yhtä hyvä kuin
muotovalioilla kavereillakin.
Siksi vuonna 2023 syntyi hävikin vähentämisen hengessä
kaksi uutta Torino®-tuotetta: Mokaronimix ja Pelastetut
pastat! Tuotteet sisältävät sekalaisen yhdistelmän eri
pastamuotoja, ja ne on jaoteltu keittoajan mukaan. Pelastetut
pastat kypsyvät noin 7 minuutissa ja Mokaronimixin muodot
noin 10 minuutissa. Yhä useammat asiakkaat ovat olleet
kiinnostuneita varsinkin Mokaronimixistä. Tuotteet eivät ole
osa jatkuvaa valikoimaa, vaan niitä syntyy erissä aina tilanteen
mukaan.
Härkis®-tuotteiden valikoimassa on pitkään ollut Härkis®
härkäpapumuru. Härkäpapusuikaleita hienojakoisempi
härkäpapumuru syntyy Kauhavan tehtaalla Härkis®-härkäpa-
pusuikaleiden valmistuksessa.
24
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
Jätemäärät kasvoivat
moninkertaisiksi
Päätavoitteemme on vähentää jätteiden kokonaismäärää ja
löytää uusia hyödyntämismahdollisuuksia sivuvirroille. Toisena
tavoitteena on nostaa kierrätysaste 85 prosenttiin vuoden
2025 loppuun mennessä.
Vuonna 2024 jätemäärämme kasvoivat merkittävästi, sillä
Nokian myllyn jätemäärät viisinkertaistuivat vuoden 2023
jätemääriin verrattuna. Nokian myllyn tuotantoprosessi
muuttui alkuvuonna 2022 siten, ettei viljan esipuhdistuksesta
syntyvä jae enää sopinut biokaasulaitoksella käsiteltäväksi
biojätteeksi. Tuolloin käynnistetyssä sivutuoteselvityksessä
lähdettiin etsimään uusia käyttömahdollisuuksia viljan esipuh-
distuksessa syntyvälle pehkulle, joka sisältää viljapölyä, korsia,
maa-ainesta ja jyviä. Pehku sai kesällä 2022 lain vaatiman
sivutuoteluvan, ja sen jälkeen jaetta pystyttiin hyödyntämään
tehokkaasti: pehku myytiin toisen teollisuudenalan yritykselle,
joka käytti sitä tuotantoprosessissaan tarvittavaan lämmit-
tämiseen. Valitettavasti yritys joutui lopettamaan pehkun
vastaanottamisen ja hyödyntämisen huhtikuun 2024 lopussa.
Toukokuusta 2024 alkaen sivujae on jouduttu ohjaamaan
biojätteenä jätteenkäsittelyyn, mikä nostaa jätteiden määrää
merkittävästi. Sivujae on kuitenkin jätteenä pystytty kierrät-
tämään, mikä puolestaan nostaa kierrätysastetta. Tavoitteena
on löytää uusi tapa hyödyntää tätä sivujaetta. Vuonna 2024
keskimääräinen kierrätysasteemme oli 92 %.
Hyödynnämme ympäristöhavaintojen kirjaamiseen
Quentic-järjestelmää. Järjestelmään kirjataan sekä tapah-
tuneita asioita, jotta saamme tiedot kerättyä, mutta myös
parannusideoita, jotka liittyvät muun muassa ympäristöön,
hävikkiin ja jätteisiin. Teemme jätehuoltokumppanimme
Lassila & Tikanojan kanssa jatkuvaa kehitystyötä kierrätyksen
parantamiseksi ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi.
JÄTTEET 2024 2023 2022
Ei-vaaralliset jätteet
Kierrätys ja uudelleen-
käyttö, tonnia
3 583 2 567* 2 555
Muu hyödyntäminen 229 243 550
Loppukäsittely, tonnia 51 67* 72
Vaaralliset jätteet
Kierrätys, tonnia 4 9 10
Loppukäsittely, tonnia 26 24 27
Jätteet yhteensä
Jätteet yhteensä, tonnia 3 893 2 910 3 214
Jätteet yhteensä,
kg/tuotetonni 37 28 29
Vesi
Käytämme vettä muun muassa teollisuushöyryn tuotantoon
ja tuotannon prosesseihin. Noin kolmasosa käyttämästämme
vedestä kuluu omaan energiantuotantoon eli teollisuushöyryn
tuottamiseen. Loput vedestä vedestä kuluu tuotannon
prosesseihin. Teollisuushöyryä käytetään laajasti tuotannoissa
sekä rakennusten lämmityksessä. Veden käyttömääriä
seurataan säännöllisesti ja sen käyttöä pyritään vähentämään
entisestään.
Veden kulutus ja jäteveden määrä vaihtelevat paljon Raision
eri tehtaiden välillä. Näin ollen tuotantomäärien vaihtelut
vaikuttavat suuresti veden kulutukseen ja jäteveden määrään
konsernitasolla. Esimerkiksi vuonna 2024 Raisiossa sijaitsevan
uusimman tehtaan veden käyttö on noussut tuotantomäärien
kasvun vuoksi.
Kaikki omat tuotantolaitoksemme sijaitsevat alueilla, joissa
veden riittävyys ja puhtaus ovat hyvällä tasolla. Raisionkaaren
tehdasalueen tuotantolaitoksissa käytetty vesi on kunnal-
lisen vedenjakelun kautta tulevaa tekopohjavettä. Kaikkien
tehtaiden ja toimitilojen jätevedet johdetaan kunnallisen
viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. Raision-
kaaren tehdasalueella jätevedet käsitellään ensin omassa
jäteveden esikäsittelylaitoksessa.
VESI JA JÄTEVESI 2024 2023 2022
Veden käyttö*
Vesi, 1000 m
3
158 141 168
Vesi, m
3
/tuotetonni 1,52 1,34 1,53
Jätevesi*
Jätevesi, 1000 m
3
101 89 92
Jätevesi, m
3
/tuotetonni 0,98 0,85 0,83
*2023 Ei-vaarallisten jätteiden lukuja korjattu: loppukäsittelylukuun
oli vuonna 2023 sisältynyt virheellisesti kierrätykseen ja uudelleen-
käyttöön meneviä jätejakeita yhteensä 45 tonnia. Nyt luvut korjattu.
*Raision biovoimalaitos tuottaa Raisionkaaren tehdasalueella lämpöä
ja höyryä paitsi omille tehtaillemme, myös alueella sijaitseville muille
yrityksille. Vuoden 2022 ja 2023 ’veden käyttö’ - ja ’jätevesi’-luvut ovat
virheellisesti sisältäneet myös myydyn lämmön ja höyryn tuotantoon
tarvittavan veden käytön ja jäteveden osuudet. Nyt luvut on korjattu
sisältämään vain omaan käyttöön tuotetun lämmön ja höyryn veden
käytön ja jäteveden osuudet.
25
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
Scope 3 -hiilijalanjälkilaskelmat
Olemme jo pitkään tehneet töitä Scope 1- ja Scope 2 -teemojen
parissa, ja viime vuosina olemme alkaneet kääntää katsetta
Scope 3 -päästöihin. Osana sitä teimme ensimmäisen kerran
kyselyn suurimmille alihankkijoillemme heidän käyttämästään
energiasta ja energiaan liittyvistä suunnitelmista. Kysely lähe-
tettiin 13 suurimmalle alihankkijalle, jotka kaikki vastasivat
kyselyyn.
Alihankkijoiden tuotannossa käyttämästä sähköstä kaksi
kolmasosaa on peräisin pääosin uusiutuvista lähteistä.
Lämmön ja höyryn tuotannossa kaksi kolmasosaa käyttää
pääasiallisena lähteenä fossiilista energiaa. Muutama
alihankkija täydentää lämmön ja höyryn tuotannossa käytet-
tävää fossiilista energiaa uusiutuvalla energialla, kuten tuuli-
tai aurinkoperäisellä energialla tai biopohjaisella energialla.
Pelkästään fossiiliseen energiaan pohjautuvaa lämpöä ja
höyryä käyttää edelleen noin 30 % vastaajista.
Monella alihankkijoista on suunnitelmia muuttaa
energialähteitään lähivuosina uusiutuvan energian suuntaan,
mutta osalla ei ole suunnitelmia vielä lainkaan. Sama koskee
Scope 1, 2 ja 3 -hiilidioksidipäästöjen alentamista: osalla on jo
tavoitteet, osalla ei vielä mitään suunnitelmia.
Alihankkijoille suunnattu kyselymme osoittaa odotetusti,
että vielä ollaan kaukana hiilineutraaliudesta. Asia on kuitenkin
hiljalleen nostettava prioriteettilistalle myös laajemmin,
vähintään suurimpien alihankkijoiden osalta.
Olemme laskeneet omat epäsuorat kasvihuonekaasu-
päästöt eli Scope 3 -päästöt perustuen Greenhouse Gas (GHG)
-protokollan Scope 3 -ohjeistukseen. Mukaan on laskettu
toimintaamme liittyviä epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat
päästölähteistä, jotka eivät ole yrityksen omistuksessa tai
hallinnassa. Upstream-päästöihin luetaan epäsuorat päästöt
ennen tuotteiden valmistumista ja downstream-päästöihin
epäsuorat päästöt tuotteiden valmistumisen jälkeen.
Scope 3 -laskelmamme osoittaa, että elintarviketeollisuu-
delle tyypillisesti suurin osa Scope 3 -päästöistämme syntyy
raaka-aineiden tuotannosta ja viljelystä. Pääraaka-aineemme
eli viljojen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaisuudesta on noin
60 %.
Laskelma vahvistaa näkemystämme siitä, että jatkossa
meidän tulee tehdä entistä vahvemmin yhteistyötä toimitus-
ketjun, ja erityisesti alkutuottajien, kanssa kokonaispäästöjen
vähentämiseksi. Tähän liittyen aloitimme vuonna 2023
projektin, jossa keräsimme tarkempaa tilakohtaista tietoa
viljojen, erityisesti kauran, hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Voit
lukea lisää hankkeesta ja sen jatkosta tämän raportin Kestävä
ruokaketju -osiosta.
Päästöjen vähentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta
osapuolilta. Yksityiskohtaisten tietojen kerääminen on työlästä
ja viljelyssä vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria, joten
muutosten vaikutukset näkyvät viipeellä.
Vuoden 2023 tasoon verrattuna Scope 3 -kokonaispäästöt
ovat nousseet johtuen sekä suuremmasta raaka-aineiden
käyttömäärästä että erilaisesta raaka-ainejakaumasta vuonna
2024.
Hiilijalanjäljen muodostuminen:
Olemme pyrkineet huomioimaan hiilijalanjälki-
laskelmassamme mahdollisimman kattavasti
koko elinkaaren. Scope 3 -laskelmamme sisältää
vaikutukset alkutuotannosta tuotteen käyttöön
ja tuotepakkausten kierrättämiseen asti.
Lisäsimme resursseja
Olemme lisänneet omia resursseja vastuullisuudessa, ja
tänä vuonna laskimme itse myös Scope 3 -päästöt ostettujen
raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen ja niiden kuljetusten
osalta. Downstream-päästöistä laskimme jätteiden, työmat-
kaliikenteen, tuotteiden käytön ja pakkausten kierrätyksen
aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Halusimme selvittää
myös ne, jotta näemme niiden osuuden kokonaisuudessa.
Laskelmat osoittavat, että niiden merkitys on kokonaisuuden
kannalta pieni.
Käytön aikaisten päästöjen laskeminen
Kun laskimme kuluttajatuotteiden käytön aikaiset päästöt,
käytimme laskennassa olemassa olevia tuotekategorioita,
joita ovat esimerkiksi juomat, pastat, hiutaleet ja leseet sekä
jauhot. Tarkastelimme tuotteiden käyttöä kahdesta näkökul-
masta eli säilyvyyden ja valmistuksen näkökulmasta.
Säilyvyyden osalta arvioimme, millaista säilytystä tuote
vaatii ja paljonko tuotteen säilyttäminen vie energiaa.
Säilytysvaihtoehdot olivat huoneenlämpö, pakastus tai
jääkaappisäilytys. Säilytysvaihtoehto valittiin pakkauksessa
olevan ohjeen mukaan. Huoneenlämmössä säilyvien
tuotteiden säilytys ei kuluta energiaa, joten siltä osin niiden
hiilidioksidipäästöksi laskettiin 0. Kylmäsäilytyksen ja pakas-
tuksen energiankulutukseen vaikuttaa myös säilytysaika, ja
säilytysaika määriteltiin tuotteen säilyvyysajan perusteella.
Kylmäsäilytykselle laskettiin keskimääräinen energiankulutus,
jonka perusteella laskettiin aiheutuneet päästöt.
Tuotteen käytön näkökulmasta päästöihin vaikuttaa,
käytetäänkö tuotetta sellaisenaan vai käytetäänkö tuotetta
ruuanvalmistuksessa. Käyttötapoja voi olla monenlaisia,
ja päädyimme käyttämään laskennassa kunkin kategorian
suurivolyymisimmän tuotteen pakkauksessa olevan reseptin
tai käyttöohjeen käyttötapaa. Valmistuksen osalta päästöt
määriteltiin joko sen mukaan, paljonko energia tarvitaan
valmistukseen uunissa tai sen mukaan, paljonko keittämistä
vaativien tuotteiden valmistuksessa tarvitaan energiaa veden
keittämiseen. Laskennassa käytettiin Suomen sähköntuo-
tannon keskimääräistä päästökerrointa, joka oli vuonna 2024
pienempi kuin aikaisempina vuosina.
26
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
Hiilidioksidipäästöt, hiilidioksiditonnia tCO2-ekv
OMA TUOTANTO (SCOPE 1 JA 2) 2024 2023 2022 Laskennan rajaukset
Suorat (scope 1) CO
2
ekv-päästöt 30* 80* 250*
Itse tuotetusta energiasta aiheutuvat päästöt.
Päästökertoimina on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia
polttoainetyyppikohtaisia päästökertoimia. Luku ei sisällä
biogeenisiä CO2-ekv-päästöjä.
*Vuosien 2023 ja 2022 luvut on oikaistu, sillä aikaisempina
vuosina laskennasta on puuttunut tehtaiden
kuljetuskalusto ja huolloissa käytetyt polttoaineet. Vuoden
2024 niiden osuus oli 30 tCO2-ekv.
Epäsuorat (scope 2) CO
2
ekv-päästöt
(hankintaperusteinen)
0 0 30
Raision omistuksessa ja hallinnassa olevien kiinteistöjen
ja tuotantolaitosten käyttämän ostetun energian
hankintaperusteiset päästöt. Päästökertoimina on
käytetty Motivan julkaisemia päästökertoimia ja
energiantuotantolaitoskohtaisia kertoimia näiden ollessa
saatavilla. Luku ei sisällä biogeenisiä CO2-ekv-päästöjä.
Epäsuorat (scope 2) CO
2
ekv-päästöt
(sijaintiperusteinen)
2 520 2 580
Lukua ei
saatavilla
Raision omistuksessa ja hallinnassa olevien kiinteistöjen
ja tuotantolaitosten käyttämän ostetun energian
sijaintiperusteiset päästöt.Päästökertoimina on
käytetty Motivan julkaisemia päästökertoimia ja
energiantuotantolaitoskohtaisia kertoimia näiden ollessa
saatavilla.
CO
2
ekv-päästöt yhteensä
(hankintaperusteinen)
30 80 280
CO
2
ekv-päästöt yhteensä, t/
tuotetonni (hankintaperusteinen)
0,000 0,001 0,002
Tuotetonnit sisältävät ainoastaan Raision omissa
tuotantolaitoksissa tuotetut tuotteet ja sivutuotteet.
ARVOKETJU (SCOPE 3)
Epäsuorat päästöt ennen tuotteiden valmistumista (upstream)
Ostetut tuotteet ja palvelut 95 700 78 800 89 000
Sisältää tuotteiden raaka-aineet ja pakkaukset sekä
alihankintana tehdyt tuotteet.
Ostettujen raaka-aineiden,
tuotteiden ja palvelujen kuljetukset
2 200 2 200 2 200
Sisältää raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien
kuljetukset.
Jätteet 250 200 250
Omissa toimipisteissämme syntyvien jätteiden
kuljetuksen ja loppukäsittelyn tai kierrätyksen aiheuttamat
hiilidioksidipäästöt.
Työmatkaliikenne 250 250 250
Hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat henkilöstön
kulkemisesta kodin ja työpaikan välillä. Laskenta perustuu
Suomen henkilöstön työmatkaliikenteeseen.
Epäsuorat päästöt tuotteiden valmistumisen jälkeen (downstream)
Tuotteiden käyttö 1 100 1 350 1 500
Ruuanvalmistuksen ja tuotteiden säilytyksen aiheuttamat
päästöt. Mukana vain kuluttajatuotteet.
Pakkausten kierrätys 400 300 350
Kuluttajatuotteiden pakkausmateriaalien kierrätyksen
aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.
Yhteensä 99 900 83 100 92 650
Vuosien 2022−2024 oman tuotannon (Scope 1 ja 2) luvut on varmennettu. Löydät EY:n riippumattoman varmennusraportin vastuusosion lopusta.
Laskenta perustuu GHG Protocol -standardiin. Lämmön ja höyryn osuutta ei ole raportoitu erikseen, koska niille ei ole erillistä mittausta kaikilla tehtailla.
27
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET
Raisio mukana viljelyyn
liittyvässä datahankkeessa
Raisio on yrityskumppanina mukana Luonnonvara-
keskuksen kolmevuotisessa Our Data -projektissa,
jonka tavoitteena on tuottaa ratkaisuja siihen,
miten maatalouteen ja viljelyyn liittyvää dataa
pystyttäisiin hyödyntämään kattavammin ja
samalla varmistamaan, että datan omistaja saa siitä
korvauksen.
Elintarvikeketjun eri vaiheissa syntyy monen-
laista dataa, kuten sää-, maaperä- ja satotietoja ja
niitä voidaan hyödyntää eri näkökulmista, kuten
tarkastella vaikkapa viljalajikkeiden menestystä
tietynlaisessa maaperässä. Eri tahot hyödyntävät
ja analysoivat tietoja omista näkökulmistaan
ja tuottavat jälleen uutta dataa. Hankkeessa
selvitetään, miten olemassa oleva data saataisiin
hyödynnettyä omistajuus ja korvaukset huomioiden.
Raisio Oyj allekirjoitti Science Based Targets Initiative (SBTi)
-sitoumuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Raisio on joulukuussa 2024 sitoutunut kansainväliseen Science
Based Targets -aloitteeseen (SBTi), jonka tavoitteena on auttaa
yrityksiä ja organisaatioita asettamaan tieteeseen perustuvia
tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. SBTi:n
tarkoituksena on varmistaa, että yritysten päästövähennykset
ovat linjassa ilmastotieteen ja Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteiden kanssa. Pyrkimys on rajoittaa maapallon lämpene-
minen korkeintaan 1,5 asteeseen.
Olemme sitoutuneet määrittelemään SBTi-aloitteen
mukaiset Near-Term -tavoitteet niin Raision omalle toiminnalle
(Scope 1 & 2) kuin koko toimitusketjullemme (Scope 3).
Konkreettisten tavoitteiden laatiminen aloitetaan vuoden
2025 alussa. Tarkoituksemme on jättää tavoitteet SBTi:n
hyväksyttäväksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä päästöjen vähentämi-
seksi usean vuoden ajan jo ennen SBT-tavoitteeseen sitoutu-
mista. Yksi keskeisistä vastuullisuusohjelmamme tavoitteista
oli muuttaa omassa tuotannossa käytettävä ostoenergia ja
itse tuotettu energia hiilineutraaliksi vuoden 2023 loppuun
mennessä, ja joulukuusta 2023 tuli yrityksessämme merkittävä
virstanpylväs, kun viimeinenkin omista tehtaistamme siirtyi
tältä osin hiilineutraalin energian aikaan. SBTi-tavoitteiden
avulla suuntaammekin katseemme paitsi Scope 1 & 2 -päästö-
tasojen ylläpitämiseen ja edelleenkehittämiseen ja erityisesti
Scope 3 -päästöjen vähentämiseen. Vuoden 2023 Scope
3-laskelmamme osoittaa, että elintarviketeollisuudelle tyypilli-
sesti suurin osa Scope 3 -päästöistämme syntyy raaka-aineiden
tuotannosta ja viljelystä. Pääraaka-aineemme eli viljojen osuus
hiilidioksidipäästöjen kokonaisuudesta on noin 60 %. Laskelma
vahvistaa näkemystämme siitä, että jatkossa meidän tulee
tehdä vahvemmin yhteistyötä toimitusketjun, ja erityisesti
alkutuottajien, kanssa kokonaispäästöjen vähentämiseksi.
SBTi:n perustajia ovat ilmastotietojen raportointiin
keskittynyt kansainvälinen Carbon Disclosure Project (CDP),
YK:n yritysvastuuhanke UN Global Compact, ympäristöön ja
kestävään kehitykseen keksittyvä World Resources Institute
(WRI) -tutkimusorganisaatio sekä ympäristönsuojeluun keskit-
tynyt kansalaisjärjestö World Wide Fund for Nature (WWF).
28
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
HANKINNAN VASTUULLISUUDEN
KEHITTÄMINEN ON JATKUVAA TYÖTÄ
Muuttuvassa toimintaympäristössä raaka-aineiden vastuullinen hankinta ja erilaisten
riskien arvioiminen on jatkuvaa kehitystyötä. Vuonna 2024 olemme tehneet uuden
konkreettisen toimenpidesuunnitelman hankinnan vastuullisuuden kehittämiseksi.
KESTÄVÄ RUOKAKETJU
− PÄÄTAVOITTEET VUOSILLE 2022–2025
• Kehitämme tuotantoketjuamme yhä
vastuullisemmaksi arvioimalla tuotantoketjun
ihmisoikeusvaikutuksia ja minimoimalla riskejä.
• Minimoimme raaka-aineidemme negatiivisia
ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.
• Vaalimme ja edistämme luonnon
monimuotoisuutta yhdessä toimittajiemme ja
muiden sidosryhmiemme kanssa.
Elintarvikealalle on tyypillistä, että hankintapäätökset ja tava-
rantoimittajien monitorointi perustuu pitkälti elintarviketeolli-
suuden laatu- ja turvallisuusstandardeihin. Ne ovat ohjanneet
alan toimintaa jo pitkään, mikä tarkoittaa, että yritysten
käytännöt ja järjestelmät on rakennettu vastaamaan näitä
standardeja. Menossa oleva murroskausi uusine huolellisuus-
vaatimuksineen edellyttää olemassa olevien käytäntöjen ja
työkalujen muokkausta niin, että pystymme entistä paremmin
keskittymään mahdollisten kielteisten vaikutusten hallintaan.
Vuonna 2024 keskeinen tavoitteemme onkin ollut luoda
selkeä suunnitelma niistä toimenpiteistä, jotka edistävät
Raision toimitusketjuun liittyvien ihmisoikeus- ja vastuulli-
suusriskien hallintaa. Tavoitteena on ollut myös luoda jatkuva
prosessi näiden riskien hallintaan sekä parantaa toimitusket-
jumme ihmisoikeus- ja vastuullisuusriskien läpinäkyvyyttä.
Toimenpidesuunnitelmamme muodostuu neljästä
osa-alueesta: riskien hallintaprosessit; toimittajahallinta
ja hankintakäytännöt; politiikat, linjaukset ja lainsäädäntö;
sisäinen osaaminen ja ohjeistukset. Osa-alueisiin kuuluu
alakokonaisuuksia.
Ihmisoikeus- ja vastuullisuusriskien hallinnan osa-alueet Raision toimitusketjussa:
Riskirekisteri
Toimittajien
itsearviointikysely
Toimittaja-
arviointi
Auditoinnit
Supplier Code
of Conduct
Raision
vastuullisuus-
politiikat
Vastuullisuus-
linjaukset
Vastuullisuus-
sertifioinnit
Dokumentointi/
Jäljitettävyys
Ihmisoikeusriskien
monitorointi-
prosessi
Code of Conduct
Grievance
Mechanism
Marjan- ja hedel-
mänhankinnan
hallinta-
toimenpiteet
Ihmisoikeus-
vaikutusten
arvioinnit
Vastuullisuus-
koulutukset
UUSI
UUSI
29
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
Vuoden 2024 lopussa 99,8 (2023: 99,8; 2022: 99,8)
prosenttia kaikkien suorien hankintojen arvosta hankittiin
toimittajilta, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet Raision
tavarantoimittajien eettisiin periaatteisiin tai joiden omat
eettiset periaatteet Raisio on hyväksynyt.
Tarvittaessa käytämme erilaisia työkaluja arvioidaksemme
ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia ja tunnistaaksemme
tosiasialliset ja mahdolliset ihmisoikeusongelmat.
Auditoimme toimittajia ja alihankkijoita säännöllisesti.
Ihmisoikeuksiin liittyviä asioita tarkastellaan myös itsearvi-
ointilomakkeella. Lomake toimitetaan Raisiolle säännöllisin
väliajoin ja aina ennen Raision toimittajana tai alihankkijana
aloittamista.
Ihmisoikeusriskit elintarvikealalle
tyypillisiä
Raision hankintaketjusta tunnistetut ihmisoikeusriskit ovat
hyvin tyypillisiä elintarviketeollisuuden toimijoille, joiden
arvoketjut ulottuvat alkutuotantoon eli pelloille saakka. Esille
nousevat riskit liittyvät hankintamaihin, raaka-aineisiin tai
tavarantoimittajiin, joiden liiketoimintamalliin liittyy kohonnut
riski erityisesti työelämän oikeuksien loukkauksiin. Tällaisia
ovat monet maatalouteen liittyvät liiketoiminnat erityisesti
silloin, kun niissä käytetään paljon ulkomailta tulevaa
työvoimaa.
Vuonna 2024 olemme keskittyneet parantamaan
valmiuksiamme tehdä sosiaalisia auditointeja. Sosiaalisessa
auditoinnissa arvioimme kumppanien ja alihankkijoiden
toimintaa ja toimitusketjua eettisestä ja sosiaalisesta
näkökulmasta. Auditoinnissa tarkastellaan, miten kumppa-
nimme noudattavat sosiaalisia, ympäristöllisiä ja työehtoso-
pimuksiin liittyviä standardeja ja millaisia vaikutuksia niillä
on työntekijöiden oikeuksiin, työoloihin ja yhteisöihin. Tähän
saakka olemme integroineet sosiaaliseen vastuuseen ja
ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset osaksi muita auditointeja,
mutta jatkossa alamme tehdä myös pelkästään sosiaalisiin
näkökulmiin keskittyviä auditointeja.
Raision tietoon ei ole tullut yhtiön toimintaan liittyviä
ihmisoikeusrikkomuksia.
Yleiset toimintaperiaatteet ja
ihmisoikeuspolitiikka
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen luo pohjan arvoillemme ja
yleisille toimintaperiaatteillemme, jotka ohjaavat jokapäi-
väistä työtämme.
Toimimme Raisio-konsernille määritellyn globaalin
ihmisoikeuspolitiikan mukaan. Sovellamme globaalia ihmisoi-
keuspolitiikkaa kaikissa Raision konserniyhtiöissä maailman-
laajuisesti. Raisio-konsernissa noudatetaan voimassa olevia
kansainvälisiä ja paikallisia lakeja kaikissa toimintamaissa.
Kunnioitamme YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja Kansain-
välisen Työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden
perusoikeuksia. Nämä oikeudet kattavat yhdistymisvapauden,
järjestäytymisoikeuden ja oikeuden olla järjestäytymättä,
oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin, pakkotyön ja
lapsityövoiman käytön kiellon sekä työntekijöiden tasa-
arvoiset mahdollisuudet ja kohtelun. Raisio-konsernin globaali
ihmisoikeuspolitiikka täydentää yhtiön yleisiä toimintaperi-
aatteita, ja sitä sovelletaan kaikissa Raision konserniyhtiöissä
maailmanlaajuisesti.
Olemme tehneet jo vuosia töitä toimitusketjun vastuulli-
suuden kehittämisen parissa. Vaadimme kaikkia toimittajia
ja alihankkijoita valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista
toiminnoissaan ja teemme yhteistyötä toimittajien ja
alihankkijoiden kanssa varmistaaksemme, että ihmisoikeuksia
kunnioitetaan koko toimitusketjussa.
Tavoitteemme on aina varmistaa koko toimitusketjun
vastuullisuus huolellisesti jo ennen kuin hyväksymme
jonkin tavaran- tai palveluntoimittajan kumppaniksemme.
Edellytämme tavarantoimittajan sitoutuvan Raision
tavarantoimittajien eettisiin periaatteisiin (Supplier Code
of Conduct) ja sen ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.
Toimittajan sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
varmistetaan jo ennen sopimuksen tekoa.
30
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
Raaka-aineiden jäljitettävyyttä
kehitetään jatkuvasti
Olemme systemaattisesti kehittäneet raaka-aineiden alku-
perämaiden jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä sitä kautta
niihin liittyvien riskien hallintaa. Riskejä ei pystytä kokonaan
poistamaan, mutta keskeistä on parantaa osaamista riskien
tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi, jotta
mahdollisiin riskeihin voidaan reagoida. Ihmisoikeusriskejä
pyritään estämään, vähentämään ja poistamaan mahdolli-
suuksien mukaan.
Raaka-aineiden alkuperämaa- ja jäljitettävyystietoja
tarvitaan paitsi riskien arviointiin, myös muun muassa
ihmisoikeusvaikutusten arviointiin ja Scope 3 -laskelmiin.
Alkuperämaa- ja jäljitettävyystietojen dokumentointi
liittyy myös EU:n metsäkatoasetukseen, jonka velvoitteet
alkavat näillä näkymin koskea yrityksiä vuoden 2025 lopusta
alkaen. Asetus vaikuttaa muun muassa soijan, kaakaon,
palmuöljyn ja suklaan käyttöön. Metsäkatoasetuksen myötä
Euroopan Unionin alueelle ei saa tuoda eikä siellä saa markki-
noida metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvia raaka-aineita, jos
niille ei ole tehty vaikutusten huolellisuusarviointia. Lisäksi
raaka-aineiden tarkka alkuperä on oltava tiedossa. Metsäka-
toasetuksen vaikutukset Raisiolle eivät ole arviomme mukaan
kovin suuret, mutta seuraamme, tarvitaanko jatkossa
sertifioituja raaka-aineita vai osoittautuuko metsäkatoasetus
jopa sertifiointeja tiukemmaksi.
Riskiraaka-aineiden osuus on pieni, mutta tärkeä
Raaka-aineita hankittaessa käytämme BSCI:n riskimaaluo-
kitusta, jolla pyritään ohjaamaan hankintoja matalan riskin
maihin. BSCI:n riskimaaluokituksesta huolimatta myös
Raisiolla joudutaan hankkimaan raaka-aineita riskimaista,
sillä raaka-aineita ei välttämättä ole saatavilla muualta.
Emme itse hanki raaka-aineita riskimaista, vaan ne tulevat
välittäjänä toimivan yrityksen kautta. Lisäksi jotkut raaka-
aineet sisältävät riskimaista lähtöisin olevia ainesosia.
Tuotteissamme käytettävistä raaka-aineista valtaosa, 94
(2023: 93; 2022: 94) prosenttia, on kasvipohjaisia. Viljojen −
kuten kauran, vehnän ja rukiin − osuus raaka-aineista on 87,7
(2023: 86,4; 2022: 88) prosenttia. Elintarvikkeiden valmistuk-
sessa käyttämästämme viljasta 96 % on suomalaista.
Suomalaiset viljatilat ovat perinteisesti perhetiloja ja
niissä käytetään hyvin vähän ulkopuolista työvoimaa,
joten ihmisoikeusriskit ovat pääraaka-aineidemme osalta
pienet. Viljojen osalta ostamme ulkomailta ainoastaan
durumvehnää, jota käytetään pastan valmistuksessa ja jota ei
viljellä lainkaan Suomessa. Durum-vehnä on riskiraaka-aine
ihmisoikeusriskien näkökulmasta, sillä sen osalta näkyvyys
tuotteen alkuperämaahan on hyvin heikko.
vastuullista
kaakaota
100
%
2023: 100 %
2022: 99 %
2024
Suorien hankintojen arvosta
hankittiin toimittajilta, jotka
ovat sitoutuneet Raision
tavarantoimittajien eettisiin
periaatteisiin.
99,8
%
2023: 99,8 %
2022: 99,8 %
2024
2023: 100 %
2022: 100 %
vastuullista
soijaa
100
%
2023: 100 %
2022: 100 %
2024
vastuullista
palmuöljyä
100
%
2024
2023: 93 %
2022: 94 %
viljasta
suomalaista
96
%
2023: 95 %
2022: 97 %
2024
kasvipohjaisia
raaka-aineita
94
%
2024
Riskiarvioidemme perusteella soija, palmuöljy ja kaakao
ovat korkean riskin raaka-aineita. Niiden tuotannossa
esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristövastuuseen
liittyvien riskien on tunnistettu olevan suurempia kuin muissa
käyttämissämme raaka-aineissa. Minimoimme tätä riskiä
hankkimalla vastuullisuussertifioitua soijaa, palmuöljyä
ja kaakaota. Näiden kolmen raaka-aineen osuus kaikista
käyttämistämme raaka-aineista on kuitenkin suhteellisen
pieni: soijan osuus raaka-aineidemme kokonaismäärästä on
0,2 %, palmuöljyn 0,2 % ja kaakaon ja suklaan 0,1 %.
31
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
Marjat ja hedelmät riskiraaka-aineiden listalla
Vaikka marjojen ja hedelmien osuus raaka-aineidemme
kokonaismäärästä on pieni – 0,6 % – nostimme vuonna 2022
riskiraaka-aineiden listalle myös marjat ja hedelmät sekä niistä
valmistetut soseet, hillot ja tiivisteet.
Niiden ryhmittäminen riskiraaka-aineeksi ei perustu
maaluokitukseen eikä yksittäiseen raaka-aineeseen vaan
siihen, että niiden keräily ja viljely on erittäin työvoimainten-
siivistä ja tuo sitä kautta mukaan ihmisoikeusriskien mahdol-
lisuuden myös sellaisissa maissa, joita ei yleisesti luokitella
riskimaiksi. Vuonna 2023 toteuttamamme ihmisoikeusriskien
analyysihanke myös vahvisti, että arviomme marjojen
ja hedelmien kuulumisesta riskiraaka-aineisiin on oikea.
Raaka-aineiden toimitusketjut ovat pitkiä, ja siksi ongelmien
alkuperään on vaikea päästä käsiksi.
Suomessa esille nousseet marjanhankinnan ihmisoikeus-
ongelmat osoittivat meille, että olemme tuudittautuneet
liikaa siihen, että suomalainen järjestelmä käytäntöineen saa
epäkohdat korjattua niiden tultua ilmi. Kun epäkohdat tulivat
ilmi, nostimme marjat ja hedelmät omassa raaka-aineiden
arvioinnissamme riskiraaka-aineiden joukkoon riippumatta
siitä, mistä maasta marjat tulevat.
Vastuulliseen toimintaan kuuluu se, että kannamme
vastuumme ja pyrimme muuttamaan käytäntöjä vastuulli-
siksi. Viranomaistoimien lisäksi tarvitaan elintarvikeketjun
toimijoiden yhteistyötä. Olemmekin käynnistäneet keskustelut
muun teollisuuden ja järjestöjen kanssa siitä, löytyisikö
yhteisiä, tehokkaita tapoja vaikuttaa. Olemme tehneet
selvityksiä esimerkiksi Reilun Kaupan sertifioiman suomalaisen
marjan hankkimisesta, ja jatkamme vuoden 2025 aikana
eri vaihtoehtojen kartoittamista entistä vastuullisempien
hankintakäytäntöjen löytämiseksi.
Omalta osaltamme olemme vuonna 2024 tiukentaneet
käytäntöjä esimerkiksi uuden sopimuskauden osalta ja
täydentäneet tavarantoimittajien eettistä ohjetta marja-alaa
Raportoimme tuotteidemme valmistukseen
käytetyt raaka-aineet omasta tuotannostamme ja
alihankkijoiden osalta. Kaikki Raisiolle alihankin-
tana tuotteita valmistavat toimittajat sijaitsevat
Euroopassa.
2024 2023 2022
Viljat 87,7 % 86,4 % 88 %
Öljyt ja rasvat 1,7 % 1,8 % 2 %
Maito 6,3 % 7 % 6 %
Kasviproteiinit 0,2 % 0,3 % 0,3 %
Soija 0,2 % 0,5 % 0,2 %
Kaakao ja suklaa 0,1 % 0,1 % 0,1 %
Palmuöljy 0,2 % 0,2 % 0,2 %
Marjat ja hedelmät 0,6 % 0,6 % 0,6 %
Muut 3,0 % 3,1 % 3 %
RAISION TUOTTEISIIN KÄYTETYT RAAKA-AINEET
koskevalla liitteellä, joiden kummankin noudattamista jatkossa
vaadimme marja-alan kumppaneilta.
Kun olemme uusineet marjojen ostosopimusta, olemme
tavarantoimittajien eettisten periaatteiden allekirjoittamisen
lisäksi vaatineet marjatoimittajia allekirjoittamaan liitteen,
jossa on tarkennettu vaatimuksia marjanpoiminnan suhteen.
Siinä marjatoimittajat sitoutuvat muun muassa
• takaamaan marjanpoimijoille reilut ja kohtuullisen
minimikorvauksen
• varmistamaan, että poimijoiden työ- ja elinolosuhteet
ovat turvalliset ja hyvät
• varmistamaan, että ulkomailta tulevat poimijat ovat
tietoisia Suomen tulotasosta ja elinkustannuksista
ennen maahan tuloa
• ettei poimijoilta laskuteta ylimääräisiä kuluja, joita
ei ole sovittu ennalta ja joiden suuruutta he eivät ole
pystyneet arvioimaan etukäteen.
Vastaavia toimia ovat vaatineet ne yritykset, joilta ostamme
hilloja ja jotka käyttävät hilloissaan näiden yritysten luonnon-
marjoja.
32
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
Suurimmat vaikutukset
biodiversiteettiin raaka-aineiden
kautta
Biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen ei toistaiseksi ole
kehitetty yhtä selkeää mittaria kuin hiilidioksidipäästöjen
mittaamiseen. Vaikutusten arviointiin on kuitenkin olemassa
erilaisia menetelmiä, joita hyödyntämällä arviointeja on
mahdollista tehdä. Yrityksen näkökulmasta tämä yhteismital-
lisen mittarin puute on haaste, koska sekä ulkoiset että sisäiset
sidosryhmät haluaisivat yksiselitteisiä tuloksia, mittareita ja
tavoitteita.
Samoin kuin ilmastoasioissa biodiversiteettivaikutusten
ja riippuvuuksien tarkastelu aloitetaan yrityksen omista
toiminnoista. Raision omat tuotantolaitokset sijaitsevat kaikki
Suomessa. Ne eivät sijaitse biodiversiteetin kannalta erityisillä
alueilla (key biodiversity areas), eikä tällaisia alueita sijaitse
myöskään niiden välittömässä läheisyydessä.
Suomen Elintarviketeollisuusliitto ry:n biodiversiteetti-
taustaryhmän vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan
elintarviketeollisuuden merkittävimmät luontovaikutukset
sijaitsevat lähes aina elintarvikearvoketjun alkupäässä, erityi-
sesti ruoan alkutuotannossa. Ruoantuotannon suuri vaikutus
luonnon monimuotoisuuteen johtuu erityisesti sen vaatimasta
suuresta pinta-alasta.
Tuotantoketjun alkupäässä oleviin vaikutuksiin pystyy
vaikuttamaan vain paikallisilla toimilla, ja pitkät tuotanto-
ketjut vaikeuttavat sekä tiedonsaantia että toimenpiteiden
tekemistä.
Raision suurimmat vaikutusmahdollisuudet liittyvätkin
raaka-aineisiin. Raision pääraaka-aineet ovat kasvipohjaisia.
Lisäksi valikoimiin kuuluvat kasviproteiinituotteet, jotka
vähentävät maankäyttöä. Sertifioitujen raaka-aineiden
käytöllä puolestaan voidaan vähentää riskiraaka-aineiden
käytön haitallisia vaikutuksia biodiversiteettiin. Jatkamme
biodiversiteettivaikutusten arviointia, ja tavoitteemme on
tehdä toimenpidesuunnitelma vaikutusten vähentämiseksi ja
mittaamiseksi.
Elintarviketeollisuuden merkittävimmät
luontovaikutukset sijaitsevat lähes
aina elintarvikearvoketjun alkupäässä,
erityisesti ruoan alkutuotannossa.
33
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | KESTÄVÄ RUOKAKETJU
Raisio selvitti kauran viljelyn
hiilijalanjäljen
Raision käyttämistä raaka-aineista viljat ovat määrällisesti
merkittävin. Siksi myös viljojen viljelyn aiheuttamat päästöt
ovat osaltaan merkittävät Raision kokonaispäästöjä lasket-
taessa.
Vilja hankitaan sadoilta maatiloilta, joiden viljelyala, sijainti,
maalaji ja viljelykokonaisuus poikkeavat toisistaan. Toisaalta
viljelyn päästöihin vaikuttaa hyvin moni asia. Toisiin tekijöihin
viljelijä voi vaikuttaa omilla valinnoilla, kuten pellon muokkaus-
tekniikalla, mutta toisaalta pellon maalajin muuttaminen on
lähes mahdotonta.
Tähän mennessä olemme kauratuotteiden valmistusta
koskevissa laskelmissa käyttäneet Luonnonvarakeskuksen
arvioimaa kansallista kauran tuotannon hiilijälkiarvoa.
Hankkeella oli tarkoitus selvittää, mikä on Raision sopimusvilje-
lijöiden tuottaman kauran hiilijalanjälki. Yhteistyökumppaniksi
valittiin suomalainen Envitecpolis Oy, joka tarjoaa osaamista ja
laskentatyökalun.
Merkittävimpiä tekijöitä kauran viljelyn päästöihin ovat
satotaso, maaperä ja lannoitus. Pellon maalajiin viljelijä ei voi
vaikuttaa, mutta muokkaustapaan voi, ja se vaikuttaa paljon
päästöjen määrään. Mitä vähemmän maata muokataan, sitä
vähemmän päästöjä. Ilman ravinteita vilja ei kasva, mutta
lannoituksen määrällä ja tyypillä on merkitystä, sillä varsinkin
typpilannoitteiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä.
Tärkeää on, että lannoitusmäärä optimoidaan sato-odotusten
mukaisesti.
Viljely aiheuttaa päästöjä tuotantopanosten ja energian
kulutuksen kautta. Panosten määrän optimointi satotasoon
nähden ratkaisee paljon tulosta. Mitä suurempi sato, sitä
alhaisemmaksi muodostuu tuotantopanosten ja käytetyn
energian vaikutus tuotettua satokiloa kohti. Kesän 2023
viljelyolosuhteet olivat haastavat ja monilla viljelijöillä sato
jäi normaalia alhaisemmaksi. Toisaalta tulokset kertovat, että
erittäin hyviinkin satotasoihin päästiin myös vaikean vuonna.
Tähän vaikuttaa sääolosuhteiden lisäksi pellon kasvukunto ja
viljelijän ammattitaito.
% kokonaispäästöistä,
vuoden 2024
painotettu keskiarvo
Maaperä 41 %
Lannoitteiden valmistus 24 %
Pellon jäännösten hallinta 13 %
Polttoaine 9 %
Kuivaus 9 %
Sähkö 2 %
Kasvinsuojeluaineet 1 %
Lannoitteiden ja kalkin rahti 1 %
Kauran viljelyn päästöjen jakautuminen
24 %
13 %
41 %
Hankkeeseen osallistui 50 viljelijää, jotka syöttivät viljely-
tiedot EnvitecVisio-järjestelmään, ja laskenta tapahtui Cool
Farm Tool -laskentatyökalun avulla. Kerättäviä viljelytietoja
olivat mm. satotaso, lannoituksen määrä, kasvisuojelutoi-
menpiteet, energian kulutus, pellon muokkausmenetelmät,
kerääjäkasvien käyttö ja pellon maalaji. Kukin viljelijä sai
tiedoksi oman tuotannon hiilijalanjälkituloksen ja Raisio
kokonaistuloksen.
Kauran viljelyn hiilijalanjälki on Suomessa keskimäärin on
0,58 kg CO2e/satokg. Raision sopimusviljelijöiden keskiarvo
oli 0,32 kg CO2e/satokg, ja kun huomioidaan maankäytön
muutokset ja turvepellot, keskiarvo on 0,18 kg CO2e/satokg.
Tulos on hyvä ja osoittaa, että Raision sopimusviljelijät ovat
ammattitaitoisia ja viljelevät ympäristöä kunnioittaen. Viljelijät
ovat ottaneet käyttöön monia kestävän viljelyn toimenpiteitä,
ja siinä samalla ovat pystyneet vähentämään viljelystä
aiheutuneita päästöjä.
Raision käyttämien viljojen hiilijalanjäljen selvitystyö
jatkuu sadon 2024 osalta. Kauran viljelijöiden lisäksi pyrimme
saamaan mukaan myös muiden käyttämiemme viljojen
- vehnä, ruis ja ohra - viljelijöitä mukaan. Viljelytietojen
keräämisen ohella on tärkeää saada viljelijöille tietoa, miten
viljelyn päästöjä pystytään vähentämään, pellon kasvukuntoa
parantamaan ja samalla lisäämään viljelyvarmuutta ilmaston-
muutoksen aiheuttamissa olosuhdevaihteluissa.
Tulos osoittaa, että Raision sopimusviljelijät
ovat ammattitaitoisia ja viljelevät ympäristöä
kunnioittaen.
9 %
9 %
1 %1 %2 %
Lähde: Envitecpolis Oy
34
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | RISKIT
RISKIT JA RISKIENHALLINTA
Raision riskienhallintaa on kehitetty eteenpäin vuodesta 2022 lähtien. Toimintamallin tavoitteena on
paitsi tunnistaa riskit ja niiden hallintakeinot entistä kattavammin, löytää myös näkökulmia muuttaa
riskejä mahdollisuuksiksi.
Raision riskienhallintajärjestelmässä jokaiselle johtoryhmän
jäsenelle on vastuutettu omalle vastuualueelle kuuluvien
riskien jatkuva valvonta ja seuranta sekä hallintakeinojen
riittävyyden arviointi. Vuonna 2024 riskien arviointia laajen-
nettiin merkittävästi, kun Raision toimintajärjestelmään
luotiin työkalu, jolla aiempaa huomattavasti suurempi joukko
organisaatiosta systemaattisesti tarkastelee riskejä osana
normaalia liiketoimintaa. Johtoryhmän vastuulla on tarkas-
tella toimintajärjestelmästä löytyviä riskinarvioita vähintään
kerran vuosineljänneksessä ja arvioida, ovatko riskin
hallintakeinot riittävät ja jos eivät ole, miten niitä kehitetään.
Hallintakeinojen riittävyyttä arvioidaan kolmiportaisella
kriteeristöllä.
Riskienhallintakeinojen ja niihin liittyvien toimenpi-
desuunnitelmien edistymistä seurataan säännöllisesti
johtoryhmässä, ja edistymisestä raportoidaan säännöllisesti
hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Uusi ESRS-standardi laajentaa perinteistä riskikeskeistä
lähestymistapaa ja korostaa vaikutuksia ympäristöön,
yhteiskuntaan ja talouteen. Nämä uudet vaatimukset
vaikuttavat jatkossa myös Raision riskienhallinnan
käytäntöihin. Kaksoisolennaisuuden (double materiality)
myötä vaikutusten merkittävyyttä ei arvioida pelkästään
taloudellisen suorituskyvyn näkökulmasta, vaan vaikutusten
merkittävyyttä arvioidaan myös yhteiskunnan ja ympäristön
näkökulmasta.
Kun perinteinen riskienhallinta keskittyy taloudellisiin ja
operatiivisiin riskeihin, ESRS:n myötä mukaan sisällytetään
entistä syvemmin kestävyysriskit, pitkän aikavälin riskit ja
integrointi strategiaan sekä kestävyyteen liittyvien seikkojen
arviointi mahdollisuuksien näkökulmasta.
Näitä ESRS-standardin IRO-näkökulmia (impact, risk,
opportunity) yhdistetään jatkossa Raision riskienhallintatar-
kasteluun ja -käytäntöihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutus satoon
Raision merkittävin ympäristöriski on ilmastonmuutoksen
vaikutus satoon ja sitä kautta tärkeimmän raaka-aineen eli
viljan laatuun, saatavuuteen ja hintaan.
Satokaudella 2024 viljan laatu oli keskimääräinen ja
vuotta 2023 parempi. Syksyllä keskustelua käytiin vilkkaasti
laadun ja hometoksiinien turvallisuusrajan ympärillä. On
aivan oikein, että toimintatapoja haastetaan ja testataan,
sillä se vie myös laatutyötä eteenpäin ja kehittää toimintaa.
Raaka-aineen turvallisuus ei kuitenkaan ole mielipide- tai
toimintatapakysymys, vaan se on minimitaso, josta ei voida
tinkiä. Hometoksiinien turvallisuusrajan on määrittänyt
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA (European
Food Safety Authority), ja komissio on määritellyt nämä
rajat lainsäädännöksi. EFSA on määritellyt meille kuluttajille
turvallisen ruuan raja-arvot, ja niitä me Raisiolla noudatamme.
Riskit henkilöstön osalta
Suurimpina riskeinä sosiaalisten asioiden ja henkilöstön osalta
näemme vakavat työtapaturmat sekä osaavan henkilöstön
pysyvyyden ja saatavuuden varmistamisen.
Henkilöstöön liittyviä riskejä hallitaan kehittämällä
työturvallisuus- ja yrityskulttuuria, edistämällä tavoitteel-
lisesti työhyvinvointia, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja
johtamista sekä tukemalla monimuotoisuutta, yhdenvertai-
suutta ja inkluusiota. Suomessa käytössämme on Mehiläisen
esihenkilökompassi, joka on varhaisen välittämisen mallin
työkalu. Se helpottaa työkyvyttömyysriskien havaitsemista ja
auttaa lyhyiden toistuvien ja pitkien sairauspoissaolojen sekä
työtapaturmaprosessin seurannassa. Työkalu antaa esihenki-
löille reaaliaikaista tietoa ja siten auttaa varhaisen välittämisen
mallin mukaisessa toiminnassa. Työkalu on myös tietotur-
vallinen ja helppo yhteydenottoväline työterveyshuoltoon.
Kehitämme myös yrityskulttuuria tavoitteellisesti sekä turval-
lisuuden että työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hyödynnämme
systemaattisesti tavoite- ja kehityskeskusteluja osana tätä
kehitystyötä. Seuraamme henkilöstön tyytyväisyyttä erilaisin
kyselyin ja vastaamme niiden tuloksiin toimenpitein.
35
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | RISKIT
Raision viljanhankinta on ollut aktiivisesti vaikuttamassa
Euroopan komission päättämään elintarvikkeiden ja raaka-
aineiden nikkelipitoisuuden enimmäismäärien raja-arvoon
ja ollut kansallisella tasolla varmistamassa, että raja-arvot
ovat jatkossakin toteuttamiskelpoisia. Erityistä huolta
Raision näkökulmasta aiheutti kauralle suunnitellut nikkelin
enimmäismäärätasot, sillä tiedossamme oli entuudestaan,
että viljoista kauran ja erityisesti Suomessa tuotetun kauran
nikkelipitoisuudet ovat korkeammat kuin muilla viljoilla.
Euroopan komission ensimmäinen asetusluonnos elintar-
vikkeiden raskasmetallipitoisuuden muutoksista julkaistiin
vuonna 2022. Asetus sisälsi enimmäisraja-arvon myös nikkelin
osalta. Ensimmäinen ehdotus oli 3 mg/kg. Alkoi määrätie-
toinen tiedon kerääminen, tutkimustulosten selvittäminen,
lisäanalyysien tekeminen ja keskustelun herättäminen yleisesti
yhteisissä foorumeissa siitä, että meillä saattaa olla merkittävä
ongelma suomalaisen kauran elintarvikekäytön jatkosta sekä
Raisiolla että koko sektorilla. Analyysitulokset vahvistivat aikai-
sempaa näkemystä. Jos esitetty raja-arvo olisi toteutunut, iso
osa suomalaisesta kaurasta ei olisi enää ollut käyttökelpoista
elintarvikekäyttöön.
Viljanhankintatiimi oli aktiivisesti yhteydessä mm. maa- ja
metsätalousministeriöön, Elintarviketeollisuusliittoon,
tuottajajärjestöön, tutkimuslaitoksiin, muihin myllyihin sekä
kauran vientiä harjoittavaan maatalouskauppaan ja on ollut
laatimassa kannanottoja sekä suoraan komissiolle että alan
muille toimijoille Euroopassa. Raision viljanhankintatiimi oli
myös ensimmäisenä nostamassa asiaa ja ongelmaa esille,
ennen kuin oikeastaan kukaan oli havainnut ongelmaa olevan
olemassakaan.
Kahden vuoden ajan toimme asiaa esille, vaikutimme eri
tasoilla ja toimme eri yhteyksissä esille tilanteen vakavuuden.
Pikkuhiljaa saimme kotimaan toimijat ymmärtämään
komission luonnosesityksen aiheuttamat ongelmat, ja sitä
kautta myös komissio ymmärsi asian ja muutti pikkuhiljaa
talven 2023 esityksen sisältöä.
Helmikuussa 2024 komissio äänesti ja hyväksyi asetus-
esityksen. Aivan viime metreillä komissio teki asetustekstiin
muutoksen, jonka mukaan nikkeliä koskevat raja-arvot
asettuivat voimaan 1.7.2024, mutta kauralle vasta 1.7.2026.
Raja-arvoksi asetettiin raakakauralle 7,5 mg/kg ja kuoritulle
kauralle 5 mg/kg. Jos raja-arvo olisi jäänyt komission
työryhmän alun perin esittämälle tasolle, se olisi ollut sekä
meille että muille Suomessa kauraa käyttäville elintarvikealan
toimijoille hyvin suuri riski.
Miksi kauran nikkelipitoisuus on korkeampi
kuin muiden viljojen?
Syytä siihen, miksi kaura ottaa maaperästä nikkeliä
veden, ravinteiden ja muiden aineiden mukana
enemmän kuin muut viljat, ei tarkalleen tiedetä.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että näin on. Ja
siksi myös kauran nikkelipitoisuudelle asetettu
raja-arvo on selvästi korkeampi kuin muille viljoille.
Myöskään sitä ei vielä tiedetä, onko eri
kauralajikkeiden välillä eroja. Suomessa on alkanut
tutkimushanke Haitalliset yhdisteet pois kaurasta
(HAKA-hanke), jossa on tarkoitus selvittää mm.
näitä lajikkeiden välisiä mahdollisia eroja. Hanke on
alkanut vuoden 2024 alussa ja kestää kolme vuotta.
Raisio on mukana hankkeessa.
Lainsäädännön seuraaminen on osa
riskinhallintaa – case: kauran
nikkelipitoisuus
Alan toimintamallit kuntoon siirtymäaikana
Nikkelin osalta haasteellista on se, että syy-seuraussuhteista
ei ole kovin paljon tietoa eikä riittävän tiedon hankkiminen
käy kädenkäänteessä. Kaikki tämä aiheuttaa epävarmuutta
ja kustannuksia, mutta toisaalta ratkaisuja on etsittävä ja
löydettävä yhteistyössä.
Kaura on Suomelle tärkeä tuote pellolta pöytään.
Kauran nikkelipitoisuuden hallinta huonosti hoidettuna voi
muodostua todellista konkreettista ongelmaa suuremmaksi
mainehaitaksi, jos emme suhtaudu siihen vakavasti ja
ratkaisukeskeisesti. Kahden vuoden siirtymäaika ennen
raja-arvojen voimaantuloa antaa meille onneksi aikaa kehittää
toimintamallit kuntoon.
36
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
Olemme sitoutuneet kantamaan vastuun omasta toimintaympäristöstämme, ympäristöasioistamme
ja henkilöstöstämme. Pohjan kaikille tekemisellemme luovat Raision tarkoitus, arvot, Hyvän ruuan
vastuullisuusohjelma sekä konsernin yleiset toimintaperiaatteet ja muut määrittelemämme politiikat.
Yleiset toimintaperiaatteet
Raision yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä
niitä täydentävät sisäiset ohjeet ja politiikat luovat perustan
kannattavalle ja vastuulliselle liiketoiminnalle. Yleiset toimin-
taperiaatteet koskevat kaikkea Raisio-konsernin liiketoimintaa,
koko henkilöstöä, johtoa, hallitusta ja hallintoneuvostoa.
Olemme sitoutuneet toimintaperiaatteiden noudattamiseen
työssämme ja yhtiötä edustaessamme. Yleiset toimintaperi-
aatteet ohjaavat jokapäiväistä työtämme ja asettavat perustan
kannattavalle ja vastuulliselle liiketoiminnalle.
Yleisiin toimintaperiaatteisiin tutustuminen kuuluu
kaikkien uusien työntekijöiden perehdytykseen. Raision
yleiset toimintaperiaatteet ja lahjonnan vastainen politiikka
kieltävät yksiselitteisesti korruption ja lahjonnan. Henkilöstöä
koulutetaan säännöllisesti toimintaperiaatteista ja lahjonnan
vastaisesta politiikasta, ja niiden läpikäynti on osa jokaisen
uuden raisiolaisen perehdytyssuunnitelmaa.
Raision yleisistä toimintaperiaatteista on koko henkilöstölle
pakollinen verkkokoulutus suomeksi, englanniksi ja puolaksi.
Vuoden 2024 lopussa 68* (2023: 86; 2022: 88) prosenttia
raisiolaisista oli suorittanut uudistetun toimintaperiaatteita
käsittelevän verkkokoulutuksen. Verkkokoulutusalustamme
vaihtui vuonna 2023, ja samalla päivitimme ja uudistimme
myös koulutuksia. Tavoitteena oli, että vuonna 2024 jokainen
raisiolainen suorittaa uudistetun verkkokoulutuksen Raision
yleisistä toimintaperiaatteista. Tämä tavoite ei toteutunut,
mutta tavoite edelleen on, että vuoden 2025 aikana jokainen
raisiolainen on suorittanut kyseisen verkkokoulutuksen.
Lahjonnan ja korruption vastaiset toimenpiteet huomi-
oidaan myös Raision solmimissa sopimuksissa ja niitä edelly-
tetään Raision tavarantoimittajien eettisissä periaatteissa.
RAISION VASTUULLISTA TOIMINTATAPAA
MÄÄRITTELEVÄT PERIAATTEET JA POLITIIKAT
• Raisio-konsernin yleiset toimintaperiaatteet
• Laatu-, ympäristö-, terveys- ja
turvallisuuspolitiikka
• Raisio-konsernin globaali ihmisoikeuspolitiikka
• Raisio-konsernin tavarantoimittajien eettiset
periaatteet
• Raision tiedonantopolitiikka
• Lahjonnan vastainen politiikka
• Lähipiiriohjeistus
• Sisäpiiriohjeistus
• Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
*Tämä luku on varmennettu. Löydät EY:n riippumattoman varmennusraportin vastuullisuusosion lopusta.
37
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
tavarantoimittajat
Raisio-konserni
terveelliset elintarvikkeet ja ainesosat
alihankkijat
vähittäiskauppatukut teollisuusasiakkaat
horecamyymälät impulssiostopaikat
kuluttajat
viljelijät
Raision arvoketju
Raision arvoketju ulottuu ruuan alkutuotannosta kuluttajiin.
Vastaamme oman toimintamme ja tuotteidemme vastuulli-
suudesta ja pyrimme tuottamaan mahdollisimman vastuullisia
elintarvikkeita. Omien toimintojen osalta tämä on helpompaa,
mutta vaikutusmahdollisuudet ja vuorovaikutuksen aste arvo-
ketjun muissa osissa vaihtelee. Kykymme ja halumme kehittää
vastuullisia elintarvikkeita edistää ruokaketjun kestävyyttä.
Vaikutamme arvoketjun alkupäähän eli tavarantoimitta-
jiimme noudattamalla vastuullisen hankinnan periaatteita.
Edellytämme tavarantoimittajilta ja alihankkijoilta sitoutumista
Raision tavarantoimittajien eettisiin periaatteisiin, jotka
koskevat muun muassa ympäristövastuuta, kansainvälisten
säädösten mukaisia työoloja, lapsi- ja pakkotyövoiman kieltoa
sekä syrjinnän vastaisuutta.
Raision suurin raaka-aineryhmä on viljat, jotka hankimme
pääsääntöisesti Suomesta. Osan konsernin brändituotteista
valmistavat alihankkijat, joiden kanssa tehdään tiivistä
yhteistyötä ja sopimuksissa määritellään tarkasti muun muassa
käytettävien raaka-aineiden laatuvaatimukset.
Kuluttajien tarpeiden ja ruokailutottumusten ymmärtä-
minen on avainasemassa tuotevalikoiman kehittämisessä.
Tutkimme kuluttajien käyttäytymistä ja muuttuvia tarpeita
tiiviisti. Siten pystymme tarjoamaan kaupalle kiinnostavia ja
luotettavia brändituotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeita.
Meille on erityisen tärkeää kehittää brändejä siten, että ne ovat
kaupalle ja kuluttajille kiinnostavia. Kaupan keskusliikkeet,
suurkeittiöt ja teollisuusasiakkaat asettavat Raisiolle kriteerejä
tuotteiden vastuullisuudesta ja edellyttävät vastuullisuus-
asioiden raportointia.
Kuluttajatuotteiden arvoketjun loppupäässä vaikutamme
kuluttajiin viestinnällisesti esimerkiksi ravitsemukseen liitty-
vällä tiedolla, pakkausten kierrätysmerkinnöillä, resepteillä ja
tuotteiden käyttövinkeillä. Käymme kuluttajien kanssa jatkuvaa
dialogia muun muassa sosiaalisessa mediassa ja asiakaspal-
velukanavissa. Kuluttajat ovat kiinnostuneita terveellisestä
ruuasta, raaka-aineiden alkuperästä ja pakkausten kierrätettä-
vyydestä – yleisesti Raision brändien vastuullisuudesta.
RAISION TALOUDELLISEN ARVON JAKAUTUMINEN*
M€ 2024 2023 2022
Liikevaihto 226,8 219,5 220,8
Tavarantoimittajat ja tuotanto
raaka-aineiden, energian ja
palveluiden ostot sekä poistot
178,0 172,4 171,5
Henkilöstö
palkat ja palkkiot
27,8 25,6 24,6
Omistajat
osingot
22,1 22,1 22,1
Investoinnit 7,4 9,0 5,2
Julkinen sektori
tuloverot
6,5 4,6 2,5
*Jatkuvat liiketoiminnot; vertailukelpoiset luvut
RAISION ARVOKETJU
Whistleblowing-kanavan yhteydenotot
ja toimenpiteet
Konsernissamme on käytössä ilmoituskanava mahdollisten
väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseksi (whistleblowing). Sen
kautta konsernin palveluksessa oleva henkilö tai konsernin
asiakas, yhteistyökumppani tai muu sidosryhmään kuuluva
voi ilmoittaa epäilemistään väärinkäytöksistä, jotka liittyvät
Raisio-konserniin tai sen liiketoimintaan. Ilmoituksen voi
halutessaan tehdä myös nimettömänä.
Ilmoituksen voi tehdä epäilyistä tai havainnoista, jotka
koskevat epäeettistä toimintaa tai väärinkäytöksiä, joita voivat
olla esimerkiksi lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen,
Raision yleisten toimintaperiaatteiden vastainen toiminta,
korruptio, lahjonta tai eturistiriidat tai finanssimarkkinoita
ja erityisesti arvopaperimarkkinoita koskevien säännösten ja
määräysten rikkominen.
Ilmoitukset käsitellään aina huolellisesti ja luottamukselli-
sesti nimettyjen vastuuhenkilöiden koordinoimana käyttäen
tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.
Vuonna 2024 ilmoituskanavaan tuli kaksi ilmoitusta.
Kummassakin ilmoituksessa teemana oli epäasialliseksi
koettu kohtelu. Toinen ilmoituksista ei johtanut toimen-
piteisiin. Toisen osalta tehtiin korjaavia toimenpiteitä
yrityksessämme oleviin käytäntöihin.
38
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
Olennaisuusarvio ja sidosryhmäkysely
Olennaisuusarviomme perustuu vuonna 2021 toteutettuun
sidosryhmäkyselyyn. Olennaisuusarvio toimi ohjenuorana, kun
vastuullisuusohjelman tämänhetkiset tavoitteet määriteltiin.
Olennaisuusarviossa tutkitaan tärkeiksi koettujen vastuulli-
suusasioiden vaikutusta Raisio-konserniin ja niiden merkitystä
sidosryhmille. Sidosryhmäkyselyssä vastaajat saattavat nimetä
tärkeiksi asioita, joihin Raisio ei välttämättä pysty juurikaan
vaikuttamaan. Olennaisuusarvion avulla pystytäänkin
tunnistamaan teemat, jotka ovat tärkeitä sekä Raisiolle että
sen sidosryhmille. OIennaisuusarvion perusteella olemme
valinneet päivitetyn vastuullisuusohjelman tavoitteiksi niitä,
joihin pystymme vaikuttamaan.
Sidosryhmäkyselyyn otettiin mukaan kattava joukko Raision
sidosryhmien edustajia: omistajia, analyytikoita ja sijoittajia,
viljelijöitä, tavaran- ja palveluntoimittajia, henkilöstöä, kulut-
tajia, yritysasiakkaita ja järjestöjä. Reilun kolmen vastausviikon
aikana vastauksia saatiin yhteensä 975. Kuluttajia saatiin
vastaajien joukkoon erityisesti tuotebrändien sosiaalisen
median kanavien kautta. Kysely toteutettiin suomeksi, englan-
niksi ja puolaksi. Jotta sidosryhmäkyselyyn saatiin vertailta-
vuutta, kysymysten pohjana olivat vuonna 2017 toteutetun
sidosryhmäkyselyn kysymykset. Kysymyslistaa päivitettiin
kuitenkin jonkin verran. Kysely sisälsi kuusi kysymysaluetta,
joista oli ryhmitelty Raision Hyvän ruuan ohjelman teemojen
alle. Näiden lisäksi oli yksi yleisempi kysymysalue nimeltään
”Vastuullinen Raisio”. Jokainen kysymysalue sisälsi 9–10
kysymysväittämää tai vaihtoehtoa, joista vastaajan tuli valita
ne kolme, jotka hänen mielestään ovat tärkeimpiä edistettäviä
asioita.
Kun siirrymme vuoden 2024 yritysvastuuraportin jälkeen
raportoimaan vastuullisuustyöstä uuden kestävyysraportoin-
tikäytännön mukaisesti, raporttimme pohjautuu jatkossa
raportointistandardin mukaiseen kaksoisolennaisuusarvioon.
Olemme työstäneet kaksoisolennaisuusarviota merkittävästi
jo vuonna 2024, ja päivitämme sitä tarvittaessa kestävyysra-
portoinnin yhteydessä.
Vastuullinen Raisio
1 Tuotteet ovat laadultaan luvatun mukaisia
2 Ihmisoikeuksien toteutumisesta
huolehtiminen koko toimitusketjussa
3 Ruoan toimitusvarmuus
4 Pitkän aikavälin kannattavuuteen
sijoittaminen lyhyen tähtäimen
optimoinnin sijaan
5 Tuotantolaitosten laatu- ja ympäristö-
sertifikaatit (esim. ISO 14001)
Kestävä ruokaketju
6 Kotimaiset raaka-aineet
7 Kotimainen valmistus
8 Vastuullisuussertifioidut raaka-aineet
9 Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Terveellinen ruoka
10 Ravitsemussuositusten mukaiset tuotteet
11 Täysjyväviljan käyttö tuotteissa
12 Tuotteiden sokeripitoisuuden pienentäminen
Tuotepakkausten ympäristöystävällisyys
13 Pakkausten kierrätettävyys
14 Tuoteturvallisuus ja tuotteen hyvä säilyvyys
15 Pakkausmateriaalin minimointi
Henkilöstö: terveellisen ruuan ammattilaiset
16 Työn ja vapaa-ajan yhdistämisen edistäminen
17 Henkilöstön urakehityksen tukeminen
18 Tasa-arvo ja syrjimättömyys työyhteisössä
SIDOSRYHMÄKYSELYSTÄ NOUSSEET TÄRKEIMMÄT VASTUULLISUUSTEEMAT
Vaikutus Raisio-konserniin
Numerot viittaavat sidosryhmien käsitykseen aiheiden tärkeysjärjestyksestä
Merkitys sidosryhmille
Pieni
Pieni
Suuri
Suuri
Ympäristö- ja ilmastotoimet
19 Hiilineutraalius Raision omassa toiminnassa
20 Ruokahävikin mittaaminen ja pienentäminen
21 Toimitusketjun hiilineutraalius
22 Investoinnit uusiutuviin energiaratkaisuihin
(esim.aurinkoenergia) ja uusiutuvan energian käyttö
39
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa
Yritysvastuuseemme kuuluu aktiivinen vuoropuhelu sidos-
ryhmien kanssa. Siten laajennamme käsitystämme siitä, miten
strategiamme, tavoitteemme ja toimintamme näyttäytyvät
eri sidosryhmille. Asiakkaiden ja kuluttajien mieltymysten
ja odotusten kuuntelu herkällä korvalla ja trendien jatkuva
seuranta on meille ensisijaisen tärkeää.
Sidosryhmä Vuorovaikutuskanava Sidosryhmän keskeiset keskusteluaiheet vuonna 2024
Henkilöstö Jatkuva ja avoin vuorovaikutus
työyhteisössä, kehityskeskustelut,
koulutukset, henkilöstöinfot, intranet,
työryhmät ja projektityöskentely
Ruuan hinta ja yleinen kustannuskehitys; Venäjän
hyökkäys Ukrainaan; työyhteisön voimavarat, yritys-
kulttuurin ja osaamisen kehittäminen; yrityksen
strategia; ravitsemussuositukset.
Kuluttajat Kuluttajapalvelu, sosiaalinen media,
brändien verkkosivut, uutiskirjeet,
mainonta, mediaviestintä, kuluttaja-
tutkimukset, konsulentit
Ruuan hinta; ruokamurros ja kasvisruoka;
kolesterolin alentaminen; raaka-aineiden ja
tuotannon vastuullisuus; tuotteiden terveellisyys;
uutuustuotteet; tuotteiden valmistusmaa;
pakkaukset ja kierrätettävyys; pakkausmerkinnät ja
niiden selkeys; tuotteiden laatu.
Asiakkaat
mm. vähittäiskauppa,
tukkukauppa, leipomot
ja teollisuus, suurkeittiöt,
terveydenhuollon
ammattilaiset
Suorat asiakaskontaktit, verkkosivut,
tapahtumat, sähköiset uutiskirjeet
Ruuan hinta; huoltovarmuus; Suomessa ruuan
kotimaisuus; ruokamurros ja kasvisruoka;
kolesterolin alentaminen; tuotteiden pakkaukset;
pakkausten kierrätettävyys, käytännöllisyys ja
ympäristöystävällisyys; tuotteiden terveellisyys;
hiilineutraali tuotanto; tuotannon sivuvirtojen
hyödyntäminen elintarvikekäytössä; ympäristö-
tavoitteet; kategorioiden lisäarvoa kasvattavat vahvat
brändituotteet; valikoima- ja hinnoitteluikkunat;
toimitusvarmuus; uudet ravitsemussuositukset.
Omistajat,
institutionaaliset
sijoittajat ja analyytikot
Taloudelliset tiedonannot pörssi-
tiedotteina ja muun taloudellisen
raportoinnin kautta, verkkosivujen
sijoittajaosio. Dialogia sijoittajien ja
analyytikkojen kanssa hyödyntäen
virtuaalitapaamisten mahdollisuuksia,
esim. yhtiökokoukset ja johdon
tapaamiset; pankkien osaketiimien
järjestämät roadshow’t tai seminaarit.
Raaka-aineiden, materiaalien ja kuljetusten hinnat;
raaka-aineiden ja erityisesti viljan hinta ja saatavuus;
ruuan hinta; Raision kasvumahdollisuudet ja tuloksen
kehitys, taloudelliset tavoitteet ja strategian päivitys;
ruokamurros; ruokamurroksen mahdollisuudet
Raisiolle ja Suomelle; muutokset eri tuotekate-
gorioiden volyymikehityksissä eri markkinoilla;
yritysostomahdollisuudet.
Viranomaiset,
etujärjestöt, verkostot,
asiantuntijayhdistykset
Viranomaistarkastukset, tapaamiset,
vaikuttaminen järjestöissä, kts. Raision
jäsenyydet, erilaiset konsortioyhteistyöt
Huoltovarmuus, energiansaannin turvaaminen,
ruokamurros, kasvisruoka, kolesterolin alentaminen,
ruokajärjestelmän uudistamisen reiluus, ruoan
innovointi, vastuullisuus, innovaatiot, ruoan vaikutus
hyvinvointiin ja terveyteen, ruoan verotus, kauran
nikkelipitoiisuus, viherväittämät viestinnässä ja
markkinoinnissa, lapsiin kohdistuvan markkinoinnin
suositukset.
Tavarantoimittajat,
sopimusviljelijät,
alihankkijat
Suorat kontaktit, tapaamiset,
auditoinnit, tavarantoimittajien eettiset
periaatteet, toimittajien itsearvioinnit,
sopimusviljelijätilaisuudet, messut,
sähköinen uutiskirje viljelijöille
Viljan hinta ja saatavuus; viljan laatu; sadot; raaka-
aineiden, materiaalien ja kuljetusten hinnat; ruuan
hinta; ruokamurros ja kasvisruoka; ruokajärjestelmän
uudistamisen reiluus; kestävä viljely; vastuullisuus
Olemme määritelleet vastuullisuustyön olennaisimmat
teemat sidosryhmäanalyysillä. Tärkeimpiä sidosryhmiämme
ovat henkilöstö, kuluttajat, asiakkaat, omistajat, tavarantoimit-
tajat ja alihankkijat, viranomaiset ja erilaiset järjestöt, media ja
oppilaitokset.
40
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
Joululahjoitus Ukrainan auttamiseksi
Joululahjojen ja korttien lähettämisen sijaan lahjoitimme
niihin varatut rahat jälleen Suomen Punaiselle Ristille ja
kohdistimme lahjoituksen Punaisen Ristin työhön Ukrainan
kriisistä kärsivien auttamiseksi. Lahjoituskohde on meille
sydäntä lähellä, sillä Raisiolla on Ukrainassa omaa henkilöstöä.
Tämä lahjoitustapa valikoitui ukrainalaiskollegoidemme suosi-
tuksesta vuonna 2023, ja jatkoimme sitä myös vuonna 2024.
Elovena® nuorten suunnistusmaajoukkueen kumppani
Elovena® on ollut vuodesta 2022 lähtien nuorten suunnis-
tusmaajoukkueen kumppani ja tehnyt ravitsemusyhteistyötä
Suomen Suunnistusliiton kanssa. Yhteistyössä on korostettu
hyvien ruokailutottumusten ja liikunnallisten elintapojen
tärkeyttä erityisesti lasten ja nuorten terveen kasvun ja
kehityksen kannalta.
Varsinais-Suomen Yrityskylässä ala tutuksi
Koululaisille teemme elintarvikealaa tunnetuksi Varsinais-
Suomen Yrityskylän yhteistyökumppanina. Raisio on ollut
Yrityskylän kumppani vuodesta 2013 saakka. Tätä kuudes- ja
yhdeksäsluokkalaisille suunnattua toimintaa on jatkettu
edelleen.
Paavo Nurmi Games -yhteistyö
Elovena® ja Turussa järjestettävä Paavo Nurmi Games
aloittivat yhteistyön sporttipäivän nimissä. Elovena® Paavon
Sporttipäivä on koko perheelle suunnattu maksuton liikunta-
tapahtuma, jossa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tutustua
yleisurheilun ohella moniin muihin hauskoihin ja innostaviin
harrastuksiin sekä liikunta-aktiviteetteihin. Yhteistyö jatkuu
vuonna 2025.
Härkis® Suomen olympiajoukkueen yhteistyökumppani
Härkis® oli Suomen olympiajoukkueen virallinen kumppani
heidän matkallaan Pariisin kesäolympialaisiin 2024. Yhteistyön
tavoitteena oli kannustaa koko Suomen urheilukansaa kokei-
lemaan enemmän kasvisruokaa. Härkis®-tiimin urheilijoille
suunnatusta kyselystä kävikin ilmi, että joka toinen urheilija
haluaisi lisätä kasvisruokaa arkeen, mutta heitä usein mieti-
tyttää saako kasvisruoasta riittävästi energiaa ja proteiineja
aktiiviseen arkeen. Huoli kuitenkin pois! Urheilijakin saa kasvis-
ruokavaliosta kehittymisen kannalta tärkeät rakennusaineet,
kun kasviproteiinilähteissä yhdistelee päivittäin esimerkiksi
viljaa ja palkokasveja.
Sidosryhmä Vuorovaikutuskanava Sidosryhmän keskeiset keskusteluaiheet vuonna 2024
Media Suorat kontaktit, haastattelut,
tiedotteet, sosiaalinen media,
verkkosivut
Viljan hinta, viljan saatavuus, ruuan hinta,
ruokamurros, kasvisruoka, Raision strategia,
vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristötoimet,
ravitsemussuositukset.
Oppilaitokset Kummikoulut, puhujavierailut,
projektityöt, tutkimusyhteistyö,
yhteistyö Raision Tutkimussäätiön
kautta.
Työharjoittelut; opinnäytetyöt; innovaatiotyö;
Yrityskylä-yhteistyö; ruokamurros; kasvisruoka;
viljantuotanto; alkutuotannon rooli, hinnat ja laatu;
ruoan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin.
Tukikohteet vuonna 2024
Sosiaalinen vastuumme näkyy yhtiön taloudellisen arvon jakautumisen lisäksi myös erilaisten yleishyödyllisten organisaatioiden
tukemisessa. Olemme valinneet tukikohteet siten, että ne sopivat arvoihimme ja strategiaamme.
41
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
Hallitus Valvoo vastuullisuuden toteutumista ja vahvistaa olennaiset teemat sekä
keskeiset periaatteet.
Hallintoneuvoston
vastuullisuustyöryhmä
Valvoo yhtiön vastuullisuuden noudattamista ja vastuullisuustyön
toteutumista osana hallintoneuvostolle kuuluvaa hallituksen ja
toimitusjohtajan hallinnon valvontaa.
Hallituksen tarkastusvaliokunta Tarkastaa hallituksen toimintakertomuksen osana olevan muiden kuin
taloudellisten tietojen raportin.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä Vastaa Raisio-konsernin yritysvastuusta osana yhtiön strategiaa.
Lakiasiain- ja vastuullisuusjohtaja Johtaa Raisio-konsernin vastuullisuustyötä ja vastaa vastuullisuusohjelman
eli Hyvän ruuan ohjelman etenemisestä.
Vastuullisuustyöryhmä Kehittää ja koordinoi Raisio-konsernin yritysvastuutyötä. Konsultoi ja
auttaa koko organisaatiota toteuttamaan Hyvän ruuan ohjelmaa. Vastaa
vastuullisuusraportoinnista ja -viestinnästä.
Vastuullisuuden ohjausryhmät Vastaavat Hyvän ruuan ohjelman viiden pääprojektin toimenpiteiden
käytännön organisoinnista ja toteutuksesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.
RAISION VASTUULLISUUDEN JOHTAMISMALLI
”Toisen moka on toisen aarre”
Elintarviketeollisuudessa voi hyvinkin käydä niin, että tuotan-
nosta syntyy joskus tuotteita, jotka ovat syömäkelpoisia, mutta
jotka eivät täytä kaikkia laatuvaatimuksiamme esimerkiksi
pakkausmerkintöjen osalta, eikä niitä voida myydä kaupoissa.
Näissä tapauksissa tavoitteemme on aina löytää sopiva lahjoi-
tuskohde, jonne syömäkelpoiset tuotteet voidaan lahjoittaa.
Vuonna 2024 suurimmat lahjoituserät ovat menneet
seuraaville tahoille:
• Operaatio Ruokakassi
• Yhteinen pöytä
-ruoka-apuyhteisö
• Ukraina-keskus
Varsinais-Suomessa
Raision kaupungin koulut ja päiväkodit ilahtuivat
suunnattomasti vuoden 2024 lopussa, kun saivat peräti
12 642 purkkia kinuskivanukasta nautittavakseen.
Vanhalla reseptillä tehdyt vanukkaat pääsivät uuteen
purkkiin, joten pakkaustekstit ja sisältö eivät vastanneet
toisiaan. Sisältö oli kuitenkin mitä parasta herkkua.
• Commu App #1000 tekoa
-hyväntekeväisyystapahtumat
• Hope ry
• Raision seurakunta
• Raision koulut ja varhaiskasvatus.
42
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VASTUULLISUUS | VASTUULLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT
RAISIO OYJ TAI SEN TYTÄRYHTIÖT OVAT JÄSENIÄ SEURAAVISSA JÄRJESTÖISSÄ:
• Agronomiliitto ry.
• The American Oil Chemists’ Society
• Arvopaperimarkkinayhdistys ry
• Elinkeinoelämän keskusliitto
• ETL, Elintarviketeollisuusliitto
• ETS, Elintarviketieteiden Seura
• European Atherosclerosis Society
• Farmit Oy
• FIBS, Finnish Business & Society
• Food and Drink Federation (Iso-Britannia)
• Food Drink Ireland (IBEC)
• GS1 Finland
• ICC, International Chamber of Commerce
• IFT Institute of Food Technologists
• IGD - Institute of Grocery Distribution (Iso-Britannia)
• Kasvinsuojeluseura ry
• LOGY Suomen osto- ja logistiikkayhdistys
• Lounais-Suomen ELVAR-toimikunta
• Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys
• Markkinointijohdon ryhmä ry
• Maa- ja metsätalousministeriön Vilja-alan
yhteistyöryhmä ry
• Nolla tapaturmaa -foorumi
• Non-Profit Organisation Eesti
Taaskasutusorganisatsioon (ETO)
• OPRL – On-pack recycling label scheme (Iso-Britannia)
• Pro Ruis ry
• Pro Vege ry
• PSK Standardisointiyhdistys
• Ravitsemusterapeuttien yhdistys
• Repak Ireland
• RTRS, Roundtable of Responsible Soy
• RSPO, Roundtable on Sustainable Palm Oil
• Ruokatieto Yhdistys ry
• STO ry, Suomen Tuotannonohjausyhdistys
• Suomalaisen Työn Liitto
• Suomen Anti-Piratismiyhdistys ry
• Suomen Ateroskleroosiyhdistys ry
• Suomen IR-yhdistys FIRS
• Suomen Kaurayhdistys ry
• Suomen Lean-yhdistys
• Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys
• Suomen Pakkausyhdistys
• Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry
• Sydäntutkimussäätiö
• Turun Kauppakamari
• Turun Kauppakorkeakouluseura ry
• Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry
• YTN elintarviketeollisuuden taustaryhmä
• ÅSP, Åbolands svenska lantbruksproducentförbund r.f.
Elovena®- ja Härkis®-brändit olivat kesällä 2024 partiolaisten
Kimara-leirin pääyhteistyökumppaneita. Kumppanuuden kautta
partiolaiset saivat leirillä nauttia Elovena®- ja Härkis®-tuotteista.
VASTUULLISUUS | RAPORTOINTIMME
43
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Riippumaton varmennusraportti
Raisio Oyj:n johdolle
Laajuus
Raisio Oyj:n (jäljempänä ”Raisio”) johdon pyynnöstä olemme
suorittaneet ISAE 3000-standardin mukaisen rajoitetun
varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat
Raision Yritysvastuuraportissa 2024 esitetyt tiedot henkilös-
töstä, energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä (Scope
1 ja 2) raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2024 (jäljempänä
”Vastuullisuustiedot”).
Vastuullisuustiedot sisälsivät seuraavissa Yritysvastuuraportin
osioissa esitetyt tiedot:
• Ympäristö- ja ilmastotoimet -osion taulukot ”Organisaation
energiankulutus” ja ”Oma tuotanto (Scope 1 ja 2)”
• Terveellisen ruuan ammattilaiset -osion taulukot ”Henki-
löstötietoja”, ”Raisio-konsernin henkilöstö vuoden lopussa”,
”Henkilöstö vuoden lopussa maittain”, ”Muu Raisiolle
työskentelevä henkilöstö”, ”Henkilöstön koulutustausta
2024” sekä eNPS-luku
• Vastuullisuuden lähtökohdat -osion tieto verkkokoulu-
tuksen suorittaneiden osuudesta
Vastuullisuustiedot sisälsivät seuraavat GRI indikaattorit:
• GRI 2-7
• GRI 2-8
• GRI 302-1
• GRI 302-3
• GRI 305-1
• GRI 305-2
• GRI 305-4
• GRI 401-1
• GRI 403-2
• GRI 403-9
• GRI 403-10
• GRI 404-3
• GRI 405-1
Emme suorittaneet varmennustoimenpiteitä muille kuin edel-
lisessä kappaleessa esitetyille ja raporttiin sisältyville tiedoille,
emmekä näin ollen esitä johtopäätöstä näistä tiedoista.
Raision määrittämät raportointiperiaatteet
Raisio on laatinut Vastuullisuustiedot soveltaen Global
Reporting Initiative Sustainability Reporting Standards
-raportointiviitekehyksen ohjeistusta (”Raportointiperi-
aatteet”). Nämä periaatteet eivät välttämättä sovellu muihin
tarkoituksiin.
Raision velvollisuudet
Raision johto on vastuussa Raportointiperiaatteiden valin-
nasta ja Vastuullisuustietojen esittämisestä valitsemiensa
Raportointiperiaatteiden mukaisesti kaikilta olennaisilta
osin. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä
valvontaa, ylläpitää tarvittavia asiakirjoja sekä tehdä Vastuul-
lisuustietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia Vastuullisuustiedot, jossa ei ole väärinkäytök-
sestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
EY:n velvollisuudet
Velvollisuutenamme on esittää johtopäätös Vastuullisuustie-
tojen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.
Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimek-
siantostandardin (ISAE 3000 uudistettu) ”Muut varmennus-
toimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen
tarkastus (uudistettu)” mukaisesti ja sen ehdot on sovittu
Raision kanssa 18.12.2024. ISAE 3000-standardi edellyttää
varmennustoimeksiannon suunnittelua, suorittamista ja
raportointia siten, että esitetään johtopäätös siitä, olemmeko
tietoisia olennaisista muutoksista, jotka on tehtävä Vastuul-
lisuustietoihin, jotta nämä olisivat Raportointiperiaatteiden
mukaisia. Valittujen varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus
ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvi-
oinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta
virheellisyydestä.
Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asian-
mukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme
Varmentajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvis-
tamme, että olemme noudattaneet IESBA:n (International
Ethics Standards Board for Accountants) määrittämiä eettisiä
vaatimuksia. Meillä on tämän toimeksiannon toteuttamiseen
vaadittavaa osaamista ja kokemusta.
EY soveltaa kansainvälistä ISQM 1-laadunhallintastandardia,
”Laadunhallinta tilintarkastusyhteisöissä, jotka suorittavat
tilinpäätöksiin kohdistuvia tilintarkastuksia tai yleisluonteisia
tarkastuksia taikka muita varmennus- tai liitännäispalvelutoi-
meksiantoja”, (International Standard on Quality Management
1) ja näin ollen suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää kattavaa
laadunhallintajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja
toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaati-
musten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädösten ja määräysten noudattamista varten.
VASTUULLISUUS | RAPORTOINTIMME
44
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimis-
menetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden
toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus
kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa. Olemme suun-
nitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme
riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle varmuudelle,
johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea
evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden saamiseksi.
Vaikka huomioimme sisäisen valvonnan tehokkuutta
määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta,
varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmen-
tamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet
kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen
datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar-
muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä
käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Rajoitetun varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henki-
löille, jotka ovat vastuussa Vastuullisuustietojen valmistelusta
sekä analyyttisten ja muiden soveltuvien toimenpiteiden
suorittamisesta.
Toimenpiteemme sisälsivät:
a) Käsityksen muodostamisen Raision olennaisista vastuulli-
suuden raportointiaiheista, organisaatiosta ja toiminnoista,
b) Raision ylimmän johdon haastattelut ymmärtääksemme
vastuullisuuden johtamistapaa yhtiössä,
c) Vastuullisuustiedon keräämisestä ja yhdistelystä vastuul-
listen henkilöiden haastattelut ymmärtääksemme järjes-
telmiä, prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen
ja yhdistelyyn,
d) Vastuullisuustietojen läpikäyntiä sisäisistä ja ulkoisista
lähteistä ja otospohjaisia tarkastuksia raportointiaineistoon
varmistuaksemme tietojen oikeellisuudesta.
Teimme myös muita tarpeelliseksi katsomiamme toimenpi-
teitä.
Johtopäätös
Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat
aihetta olettaa, etteivät Raision Vastuullisuustiedot raportoin-
tiajanjaksolla 1.1.–31.12.2024 olisi kaikilta olennaisilta osiltaan
laadittu Raportointiperiaatteiden mukaisesti.
Helsingissä 7.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
VASTUULLISUUS | RAPORTOINTIMME
45
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
GRI-sisältöindeksi
Raision yritysvastuuraportoinnissa ajalla 1.1.2024−31.12.2024
on sovellettu Global Reporting Initiative -standardin ohjeistoja
GRI-sisältöindeksin mukaan.
Sovellettu GRI 1: Foundation 2021
GRI-standardi Julkaistu tieto Tiedon sijainti
Organisaatio ja sen
raportointikäytännöt
GRI 2, 2021: Yleiset
julkistettavat tiedot
2-1 Organisaation tiedot sivu 4−5
2-2 Organisaation vastuullisuus-
raportointiin kuuluvat yritykset
sivu 45
2-3 Raportointijakso, julkaisutiheys
ja raportin yhteystieto
1.1.2024-31.12.2024; raportti julkaistaan kerran vuodessa;
raportin yhteystieto: communications@raisio.com
2-4 Oikaisut edellisten raporttien
tietoihin
Sivu 22, Uusiutumattomien polttoaineiden kulutus:
Vuosina 2022 ja 2023 uusiutumattomat polttoaineet olivat
nestekaasu, polttoöljy ja diesel; vuonna 2024 nestekaasu
ja polttoöljy. Vuosina 2022 ja 2023 nestekaasu ja polttoöljy
ovat puuttuneet raportoinnista, joten myös näiden vuosien
luvut on tarkistettu ja täsmennetty.
Sivu 24, Ei-vaaralliset jätteet: Loppukäsittelylukuun oli
vuonna 2023 sisältynyt virheellisesti kierrätykseen ja
uudelleenkäyttöön meneviä jätejakeita yhteensä 45 tonnia.
Vuoden 2023 luku nyt korjattu.
Sivu 24, Veden käyttö: Raision biovoimalaitos tuottaa
Raisionkaaren tehdasalueella lämpöä ja höyryä paitsi omille
tehtaillemme, myös alueella sijaitseville muille yrityksille.
Vuoden 2022 ja 2023 ’veden käyttö’ - ja ’jätevesi’-luvut ovat
virheellisesti sisältäneet myös myydyn lämmön ja höyryn
tuotantoon tarvittavan veden käytön ja jäteveden osuudet.
Nyt luvut on korjattu sisältämään vain omaan käyttöön
tuotetun lämmön ja höyryn veden käytön ja jäteveden
osuudet.
Sivu 26, Suorat (scope 1) CO2-ekv-päästöt: Aikaisempina
vuosina laskennasta on puuttunut tehtaiden kuljetuskalusto
ja huolloissa käytetyt polttoaineet. Luvut on korjattu.
2-5 Ulkoinen varmennus sivut 43−44
Toiminta ja henkilöstö 2-6 Toiminta, arvoketju ja
liiketoiminta
sivut 4, 37
2-7 Henkilöstö sivut 16−20
2-8 Työntekijät, jotka eivät kuulu
henkilöstöön
sivu 18
Hallintomalli 2-9 Hallintomalli ja korkeimman
toimielimen tiedot
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-10 Korkeimman toimielimen
valinta ja nimitys
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-11 Korkeimman toimielimen
puheenjohtaja
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-12 Korkeimman toimielimen
rooli vaikutusten johtamisen
valvonnassa
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-13 Vaikutusten johtamisen
vastuun delegointi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-14 Korkeimman toimielimen rooli
vastuullisuusraportoinnissa
sivu 41
Raisio raportoi yritysvastuustaan konsernina ja raportointi
kattaa kaikki konsernin toiminnot. Esitetyissä vertailuluvuissa
on mukana vain jatkuvien toimintojen vaikutukset. Konsernin
laskentarajaan kuuluvat emoyhtiö Raisio Oyj, sen tytäryhtiöt
sekä näiden omistamat tytäryhtiöt, jotka on lueteltu tilinpää-
töksessä. Raision yritysvastuuraportti sisältää konsernin oman
toiminnan vaikutukset.
VASTUULLISUUS | RAPORTOINTIMME
46
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
GRI-standardi Julkaistu tieto Tiedon sijainti
Hallintomalli 2-15 Intressiristiriidat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-16 Kriittisistä huolenaiheista ilmoittaminen sivu 37
2-18 Korkeimman toimielimen suorituksen
arviointi
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
2-19 Palkitsemispolitiikat Palkka- ja palkkioselvitys 2024
2-20 Palkitsemiseen liittyvät käytännöt Palkka- ja palkkioselvitys 2024
2-21 Vuosittaisten palkkioiden määrät Palkka- ja palkkioselvitys 2024
Strategia, politiikat
ja käytännöt
2-22 Kestävän kehityksen strategia sivut 6−7
2-23 Politiikat, joihin sitouduttu sivut 29, 36
2-27 Lain ja säädösten noudattaminen sivu 29
2-28 Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatoissa
sivu 42
Sidosryhmävuoro-
vaikutus
2-29 Sidosryhmävuorovaikutus sivu 39−40
2-30 Työehtosopimukset sivu 17
GRI 201, 2016:
Taloudellinen
näkökulma
201-1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen
ja jakautuminen
sivu 37
205-2 Korruption vastaiset toimet sivut 36−37, https://www.raisio.com/
sijoittajat/hallinnointi/valvonta/
GRI 3, 2021:
Olennaisuus
3-1 Olennaisuusarvio sivu 38
3-2 Olennaiset näkökulmat sivu 38
GRI 301, 2016:
Raaka-aineet
301-1 Raaka-aineet sivut 30−31
GRI 302, 2016: Energia 302-1 Organisaation oma energiankulutus sivu 22
302-3 Energiatehokkuus sivut 21−24
GRI 303, 2018: Vesi 303-1 Veden kulutus sivu 24
GRI 304, 2016: Luonnon
monimuotoisuus
304-1 Toimipaikat suojelluilla alueilla tai niiden
välittömässä läheisyydessä
ei ole
GRI 305, 2016: Päästöt 305-1 Suorat päästöt sivu 26
305-2 Epäsuorat päästöt sivu 26
305-3 Muut epäsuorat päästöt (Scope 3) sivut 25−26
305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti sivu 26
305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sivu 26
GRI 306, 2020: Jätteet 306-1 Jätevedet sivu 24
306-2 Jätteet sivu 24
GRI 307, 2016:
Ympäristösäädösten
noudattaminen
307-1 Sakot ja muut sanktiot
ympäristömääräysten rikkomisesta
Ei sakkoja eikä sanktioita.
GRI 401, 2016:
Rekrytointi
401-1 Rekrytointi ja vaihtuvuus sivu 17, ei ole raportoitu ikäjakaumaa eikä
jakaumaa sukupuolittain eikä maakohtaisesti
GRI 403, 2018:
Työterveys ja
turvallisuus
403-2 Ennakoivat työturvallisuustoimet sivu 17, 19
403-9 Työtapaturmat sivu 17
403-10 Sairauspoissaolot sivu 17
GRI 404, 2016:
Koulutukset
404-3 Kehityskeskusteluprosessien kattavuus sivu 17, ei ole raportoitu jakaumaa sukupuolen
eikä työntekijäluokan mukaan
GRI 405, 2016:
Monimuotoisuus ja
tasa-arvo
405-1 Monimuotoisuus ja tasa-arvoiset
mahdollisuudet
sivu 16−18; johdon ikäjakaumaa ei ole
raportoitu, tiedot saatavilla raisio.com
-sivustolta
G4-3 Elintarvikealan
vastuullisuus
FP1 Vastuullisen hankinnan periaatteiden
noudattaminen
sivut 28−33
FP2 Sertifioitujen raaka-aineiden osuus sivu 30
FP5 Sertifioiduissa tuotantolaitoksissa
valmistetut tuotteet
sivu 14
45
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2023
Osion alkuun
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA
TILINPÄÄTÖS 2024
Sivu
48 Hallituksen toimintakertomus 2024
58 Hallituksen toimintakertomus: osakkeet ja omistajat
65 Hallituksen toimintakertomus: taloudelliset
tunnusluvut ja täsmäytyslaskelmat
Konsernitilinpäätös
73 Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
74 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
75 Konsernitase
76 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
77 Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
79 1 Konsernitilinpäätöksen yleiset
laadintaperiaatteet
79 1.1 Konsernin perustiedot
79 1.2 Tilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet
80 1.3 Konsolidointiperiaatteet
81 1.4 Johdon harkintaa edellyttävät laadinta-
periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
82 1.5 Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
82 1.6 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja
muutetut standardit
82 1.7 Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet
ja muutetut standardit sekä tulkinnat
82 1.8 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
83 2 Segmentti-informaatio ja tuotot
83 2.1 Tiedot segmenteittäin
86 2.2 Tuotot
87 2.2.1 Liikevaihto
89 3 Konsernirakenne
89 3.1 Liiketoimintojen hankinnat
89 3.2 Luovutetut ja myytävänä oleviksi luokitellut
liiketoiminnot
91 3.3 Tytäryritykset ja määräysvallattomien
omistajien osuudet
92 4 Käyttöomaisuushyödykkeet ja
nettokäyttöpääoma
92 4.1 Liikearvo
92 4.2 Aineettomat hyödykkeet
94 4.3 Tutkimus- ja kehittämismenot
94 4.4 Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
95 4.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
97 4.5.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
100 4.5.2 Poistot ja arvonalentumiset
101 4.6 Muiden aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden kuin liikearvon ja taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomien
hyödykkeiden arvonalentumiset
101 4.7 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
101 4.8 Vaihto-omaisuus
102 4.9 Myyntisaamiset ja muut saamiset
103 4.10 Ostovelat ja muut velat
103 4.11 Johdannaiset
104 5 Rahoitus ja riskien hallinta
104 5.1 Rahoitustuotot ja rahoituskulut
104 5.2 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
106 5.3 Rahoituserien arvostaminen
107 5.3.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
ja käyvät arvot
108 5.3.2 Rahoitusvarat
108 5.3.3 Rahavirtalaskelman rahavarat
108 5.3.4 Rahoitusvelat
108 5.3.5 Vuokrasopimusvelat
109 5.3.6 Vastuusitoumukset ja muut vastuut sekä
ehdolliset varat
109 5.4 Rahoitusriskien hallinta
109 5.4.1 Valuutta- ja hyödykehintariski
112 5.4.2 Korkoriski
112 5.4.3 Likviditeettiriski
113 5.4.4 Vastapuoliriski
114 5.5 Pääomanhallinta
115 6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verot ja laskennalliset verot
115 6.1 Tuloverot
115 6.2 Laskennalliset verot
117 6.3 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
118 7 Oma pääoma
118 7.1 Oma pääoma ja oman pääoman rahastot
119 7.2 Osingot
119 7.3 Osakekohtainen tulos
121 8 Henkilöstö ja lähipiiri
121 8.1 Työsuhde-etuudet
121 8.2 Osakeperusteiset maksut
123 8.3 Lähipiiri
123 8.3.1 Liiketoimet lähipiirin kanssa
123 8.3.2 Johdon työsuhde-etuudet
123 8.3.3 Eläke- ja muut etuudet
124 9
Muut liitetiedot
124 9.1 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
124 9.2 Varaukset
126 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
137 Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset
138 Tilintarkastuskertomus
142 Hallintoneuvoston lausunto
143 Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Raisio Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
48
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
Vuoden 2024 liikevaihto ja myyntivolyymit kasvoivat
vahvojen brändien vetämänä.
Taloudellinen kehitys lyhyesti
Tammi-joulukuu 2024, jatkuvat toiminnot
• Konsernin liikevaihto oli 226,8 (219,5) miljoonaa euroa,
kasvua 3,3 %.
• Vertailukelpoinen käyttökate oli 33,3** (32,8) miljoonaa
euroa, mikä on 14,7 (15,0) % liikevaihdosta.
• Käyttökate oli 30,9* (30,3*) miljoonaa euroa, mikä on 13,6
(13,8) % liikevaihdosta.
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 23,4** (22,7) miljoonaa
euroa, mikä on 10,3 (10,4) % liikevaihdosta.
• Liiketulos oli 19,9* (19,1*) miljoonaa euroa, mikä on 8,8
(8,7) % liikevaihdosta.
• Konsernin jatkuvien liiketoimintojen rahavirta rahoitus-
erien ja verojen jälkeen oli 39,3 (37,0) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli 9,4
(9,2) % ja sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli 8,1 (7,9) %.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,13)
euroa/osake.
• Osakekohtainen tulos oli 0,11 (0,11) euroa/osake.
• Hallituksen osinkoesitys yhtiökokoukselle on 0,14 euroa
osakkeelta, josta 0,11 euroa on osinkopolitiikan mukaista
perusosinkoa ja 0,03 euroa lisäosinkoa.
*Käyttökate ja liiketulos sisältävät 2,0 (1,7) miljoonaa euroa liiketoiminnan
laajentamiseen ja 1,0 (0,9) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyyn liittyviä
kuluja, 1,0 (1,1) miljoonaa euroa aineettomien hyödykkeiden arvonalen-
tumistappioita, sekä positiivisesti tulokseen vaikuttavan 0,5 miljoonan
varauksen purun. Liiketoiminnan laajentamiseen liittyvä 2,0 miljoonan euron
kulu sisältää 0,6 miljoonan euron kuluvarauksen.
**Katsauskauden vertailukelpoinen käyttökate ja liiketulos sisältävät 0,7
miljoonan euron varaukset taannehtivista viranomaismaksuista.
Näkymät 2025
Raisio ohjeistaa tilikauden 2025 vertailukelpoisen liiketuloksen
kasvavan vuoteen 2024 verrattuna.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
49
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernin avainluvut, jatkuvat toiminnot
2024 2023 Muutos
Liikevaihto M€
226,8 219,5 3,3 %
Vertailukelpoinen käyttökate M€
33,3 32,8 1,6 %
Vertailukelpoinen käyttökate liikevaihdosta %
14,7 15,0
Käyttökate M€
30,9 30,3 2,0 %
Käyttökate liikevaihdosta %
13,6 13,8
Vertailukelpoinen liiketulos M€
23,4 22,7 3,0 %
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta %
10,3 10,4
Liiketulos M€
19,9 19,1 4,3 %
Liiketulos liikevaihdosta %
8,8 8,7
Vertailukelpoinen tulos/osake €
0,13 0,13 -3,2%
Tulos/osake €
0,11 0,11 -3,8 %
Henkilömäärä keskimäärin FTE
354 344 2,8 %
Investoinnit, jatkuvat toiminnot M€
7,4 9,0 -18,2 %
Liiketoiminnan rahavirta rahoituserien ja verojen jälkeen,
jatkuvat toiminnot M€
39,3 37,0 6,1 %
Omavaraisuusaste %
80,3 80,4
Nettovelkaantumisaste %
-27,2 -21,7
Korollinen nettorahoitusvelka M€
-70,1 -56,5 24,2 %
Oma pääoma/osake €
1,63 1,65 -0,7 %
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC),
jatkuvat toiminnot %
9,4 9,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), jatkuvat toiminnot %
8,1 7,9
LIIKEVAIHDON MAANTIETEELLINEN
JAKAUMA
LIIKEVAIHTO (M€) VERTAILUKELPOINEN EBIT (M€) JA
OSUUS LIIKEVAIHDOSTA (%)
OSINKO/OSAKE
Suomi 50 %
Iso-Britannia 22 %
Muut 28 %
*hallituksen
ehdotus
Liikevaihto
2022 2023 2024
220,8 219,5 226,8
Vertailukelpoinen EBIT ja EBIT-marginaali, Meur ja pros.
2022 2023 2024
Vertailukel
18,4 22,7 23,4
Vert.kelp. L
8,3 10,4 10,3
220,8
219,5
226,8
0
50
100
150
200
2022 2023 2024
Liikevaihto
18,4
22,7
23,4
8,3
10,4
10,3
0
5
10
15
20
25
2022 2023 2024
Vertailukelpoinen EBIT
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
2022 2023 2024
osinko/osake
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
Liikevaihto
2022 2023 2024
220,8 219,5 226,8
Vertailukelpoinen EBIT ja EBIT-marginaali, Meur ja pros.
2022 2023 2024
Vertailukel
18,4 22,7 23,4
Vert.kelp. L
8,3 10,4 10,3
220,8
219,5
226,8
0
50
100
150
200
2022 2023 2024
Liikevaihto
18,4
22,7
23,4
8,3
10,4
10,3
0
5
10
15
20
25
2022 2023 2024
Vertailukelpoinen EBIT
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
2022 2023 2024
osinko/osake
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
Liikevaihto
2022 2023 2024
220,8 219,5 226,8
Vertailukelpoinen EBIT ja EBIT-marginaali, Meur ja pros.
2022 2023 2024
Vertailukel
18,4 22,7 23,4
Vert.kelp. L
8,3 10,4 10,3
220,8
219,5
226,8
0
50
100
150
200
2022 2023 2024
Liikevaihto
18,4
22,7
23,4
8,3
10,4
10,3
0
5
10
15
20
25
2022 2023 2024
Vertailukelpoinen EBIT
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
2022 2023 2024
osinko/osake liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
Liikevaihto
2022 2023 2024
220,8 219,5 226,8
Vertailukelpoinen EBIT ja EBIT-marginaali, Meur ja pros.
2022 2023 2024
Vertailukel
18,4 22,7 23,4
Vert.kelp. L
8,3 10,4 10,3
220,8
219,5
226,8
0
50
100
150
200
2022 2023 2024
Liikevaihto
18,4
22,7
23,4
8,3
10,4
10,3
0
5
10
15
20
25
2022 2023 2024
Vertailukelpoinen EBIT
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
2022 2023 2024
osinko/osake
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
50
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Strategiakausi 2022–2025
Nykyinen strategiamme kaudelle 2022−2025 julkaistiin kesällä
2021. Strategia on rakentunut kolmelle painopistealueelle:
Benecol® ja kasvistanoliesteriratkaisut, lisäarvoa tuovat kaura-
tuotteet ja ainesosat sekä kasviproteiinit.
Strategiakausi on ollut haastava. Liiketoimintaympäristö
muuttui merkittävästi vuoden 2022 aikana Venäjän hyökättyä
Ukrainaan. Sen seurauksena luovuimme Venäjän kuluttajaliike-
toiminnasta ja kalanrehuihin keskittyneestä Raisioaqua Oy:stä.
Päivitimmekin strategiakauden tavoitteita joulukuussa 2022.
Tilikautta 2023 leimasivat odotuksiamme voimakkaammin
korkea inflaatio ja korkotason nousu, ja ne vaikuttivat kulutta-
jatuotteiden kysyntään meidän kannaltamme negatiivisesti:
kuluttajien katseet kääntyivät halvempiin tuotteisiin, pois
terveellisyydestä ja kestävyydestä. Tämän vuoksi tiedotimme
helmikuussa 2024 luopuvamme vuoden 2025 loppuun
ulottuvalle strategiakaudelle annetuista kasvutavoitteista.
Uuden tuotantolaitoksen kaupallistamisvaihe, Elovena®
-lanseeraus Alankomaihin ja Belgiaan sekä keväällä 2021
hankitun kasviproteiineihin keskittyvän Verso Foodin kasvu-
panostukset ovat luoneet painetta Raision liiketulokselle.
Aloitimme strategiatyön syksyllä 2024 uuden toimitus-
johtajan johdolla. Julkaisemme uuden strategiamme
maaliskuussa 2025.
STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN LIIKEVAIHTO, JATKUVAT LIIKETOIMINNOT
M€ 1–12/2024 1–12/2023 Muutos
Liikevaihto 180,2 170,1 5,8
Benecol®- ja kasvistanoliesteriratkaisut 109,9 106,5 3,2
Lisäarvoa tuovat kauratuotteet ja ainesosat 65,8 58,0 12,7
Kasviproteiinit 4,5 5,5 -17,6
Benecol®- ja kasvistanoliesteriratkaisut -painopistealueen
myynti nousi vuoden 2024 aikana hieman. Benecol®-tuot-
teiden volyymikehitys kuluttajamarkkinoilla oli raportointi-
kaudella erittäin lupaavaa edelliseen vuoteen nähden, ja niiden
markkinaosuus kategoriassa pysyi korkealla tasolla. Myynti- ja
markkinointipanostukset ovat olleet onnistuneita. Kasvista-
noliesterin myynnin arvo sekä volyymit lisenssipartnereille
laskivat merkittävästi.
Lisäarvoa tuovat kauratuotteet ja ainesosat -painopiste-
alueen kasvun taustalla on Elovena®-brändin menestys
Suomessa: Elovena®-tuotteiden kokonaisliikevaihtoa
ovat kasvattaneet erityisesti tuoteuutuudet, ja brändi
on kasvattanut myös markkinaosuutta myynnin arvossa
mitattuna. Elovena®-tuotteiden liikevaihdon kasvu on
strategiakauden aikana ollut merkittävä. Gluteenittomien
kauratuotteiden vienti kasvoi ja myyntivolyymit kasvoivat
vertailukaudesta merkittävästi. Kasvu tuli sekä uusista asiak-
kaista että nykyisten asiakkaiden volyymikasvusta.
Kasviproteiinien markkinassa haasteita on aiheuttanut
erityisesti koko kasviproteiinituotekategorian liikevaihdon
supistuminen Suomessa sekä lisääntynyt kilpailu tuoteryh-
mässä. Kasviproteiinimarkkina on kärsinyt suhteellisesti eniten
vallitsevasta markkinamurroksesta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
51
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Toimintaympäristö
Kuluttajaympäristön näkymät ovat hiljalleen elpymässä.
Aiempaa korkeampi hinta- ja korkotaso painaa edelleen
yksityistä kulutusta ja kuluttajien ostovoima palautuu hitaasti.
Taloudellisten tunnuslukujen valossa päämarkkinoillamme
vuosi 2024 oli kuitenkin elintarviketeollisuudessa vakaa.
Kotitaloudet ovat sopeuttaneet menojaan ja kulutukseen
käytettävissä olevaa rahamäärää määrittävät useat tekijät,
kuten korkotaso, työllisyystilanne sekä palkkojen ja etuuksien
muutokset. Kuluttajien varovaisuus heijastuu talouskehi-
tykseen hitaana kasvuna. Suomessa ja Iso-Britanniassa ruoan
inflaatio on kuitenkin hidastunut nopeasti ja elintarvikkeiden
myyntivolyymeissa nähtiinkin jo varovaista kasvua vuoden
2024 aikana. Erityisesti reaalitulojen kasvun pitäisi tukea
käännettä.
Kuluttajien valintojen kampanjavetoisuus, hintatietoisuus
ja näistä johtuva kysynnän heilahtelu haastavat koko ruoka-
ketjua. Samalla kuluttajat luottavat vahvoihin ja tunnettuihin
tuotemerkkeihin. Globaalit megatrendit tukevat Raision
kasvustrategiaa sekä keskittymistä vastuullisesti tuotettuun
ja terveelliseen ruokaan. Arviomme mukaan terveyteen ja
vastuullisuuteen liittyvät arvovalinnat ja kulutustottumukset
vahvistuvat entisestään pidemmällä aikavälillä lyhyen aikavälin
haasteista huolimatta.
Taloudellinen raportointi
Raision raportoitavat segmentit ovat Terveelliset elintarvikkeet,
Terveelliset ainesosat ja Muut toiminnot. Sulkeissa olevat luvut
viittaavat vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin
mainittu.
Terveelliset elintarvikkeet -segmentti keskittyy kuluttaja-
brändeihin päämarkkina-alueenaan Eurooppa. Terveelliset
elintarvikkeet -segmentti muodostaa raportoitavan segmentin,
johon on yhdistetty Pohjois-Eurooppa, Itä- ja Keski-Eurooppa
sekä Länsi-Eurooppa.
Terveelliset ainesosat -segmentti sisältää Benecol®-tuot-
teiden ainesosan myynnin, viljapohjaisten elintarvikkeiden
ja ainesosien myynnin sekä kasviproteiinien myynnin
teollisuudelle ja suurkeittiöille. Myös Operaatiot, johon
kuuluvat tuotanto, hankinta ja toimitusketju, raportoidaan
osana Terveelliset ainesosat -segmenttiä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
52
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Liikevaihto
Liikevaihto oli 226,8 (219,5) miljoonaa euroa. Terveelliset elin-
tarvikkeet -segmentin liikevaihto oli 151,4 (143,8) miljoonaa
euroa ja Terveelliset ainesosat -segmentin liikevaihto oli 110,5
(111,2) miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana tehdyt myynti- ja markkinointipanos-
tukset nostivat liikevaihtoa selvästi. Kuluttajamarkkinoilla
Suomessa Elovena®-brändin tuoteuutuudet nostivat myynnin
arvoa ja myyntivolyymia merkittävästi tilikauden aikana.
Iso-Britanniassa tilikauden aikana kohonnut kuluttajaluot-
tamus, laskenut ruoan inflaatio sekä vahvistunut levitejakelu
tukivat Benecol®-tuotteiden liikevaihdon ja myyntivolyymin
kehitystä.
Viennissä gluteenittomien kauratuotteiden myynnin arvo ja
myyntivolyymi kasvoivat tilikauden aikana merkittävästi. Kasvi-
stanoliesteritoimitukset lisenssipartnereille laskivat merkittä-
västi.
BtoB-markkinaa leimasi raaka-aineen hinnan laskusta
johtuva vahva hintakilpailu ja piristynyt kysyntä.
Taloudellinen kehitys
Raisio-konserni, jatkuvat liiketoiminnot
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos oli 23,4 (22,7) miljoonaa euroa,
mikä on 10,3 (10,4) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos oli 19,9
(19,1) miljoonaa euroa, mikä on 8,8 (8,7) prosenttia liikevaih-
dosta.
Vertailukelpoinen liiketulos sisältää 0,7 miljoonan euron
varaukset taannehtivista viranomaismaksuista. Liiketulos
sisältää 2,0 (1,7) miljoonaa euroa liiketoiminnan laajenta-
miseen liittyviä kuluja ja 1,0 (0,9) miljoonaa euroa uudel-
leenjärjestämiseen liittyviä kuluja, 1,0 (1,1) miljoonaa euroa
aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappioita sekä
liiketulokseen positiivisesti vaikuttavan 0,5 miljoonan euron
varauksen purun. Liiketoiminnan laajentamiseen liittyvät
kulut 2,0 miljoonaa euroa sisältävät 0,6 miljoonan euron
kuluvarauksen. Tilikauden arvonalentumistappiot liittyvät
kasviproteiiniliiketoiminnan arvon alentumiseen. Arvonalentu-
mistestauslaskelma osoitti, että liiketoiminnan kerrytettävissä
oleva rahamäärä oli alempi kuin niiden tasearvo. Tämä johti
arvonalentumistappioiden kirjaamiseen: 0,5 miljoonaa euroa
liikearvon osalta ja 0,5 miljoonan euron muiden aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden osalta. Vertailukauden
arvonalentumistappio liittyi Honey Monster -tavaramerkin
arvonalentumiseen.
Myynti- ja markkinointikulut kasvoivat vertailukaudesta
selvästi. Kuluttajatuotteissa bruttomarginaali pysyi tilikauden
aikana tasaisena. Pohjois-Euroopassa kannattavuus nousi
suhteellisesti hieman. Länsi-Euroopassa liiketulos pysyi
vertailukauden tasolla. Itä- ja Keski-Euroopan liiketulos laski
vertailukaudesta selvästi.
BtoB-markkinassa kannattavuus laski sekä hinnoittelu-
paineista että matalamman jalostusasteen tuotteiden
suhteellisesti suurimmasta volyymikasvusta johtuen.
Poistot, rahoituserät ja tulos
Poistot ja arvonalentumiset olivat 10,9 (11,2) miljoonaa
euroa. Poistot ja arvonalentumiset sisältävät kasviproteiinilii-
ketoimintaan liittyvän 0,5 miljoonan euron arvonalentumis-
poiston aineettomista hyödykkeistä ja 0,5 miljoonan euron
arvonalennuspoiston liikearvosta. Vertailukauden poistot ja
arvonalentumiset sisältävät 1,1 miljoonan euron arvonalen-
nuspoiston Honey Monster -tavaramerkin arvonalentumi-
sesta. Konsernin nettorahoituserät olivat 3,5 (3,1) miljoonaa
euroa. Katsauskauden nettorahoituserät sisälsivät käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän
arvon muutoksen 2,3 (2,3) miljoonaa euroa. Konsernin tulos
ennen veroja oli 23,4 (22,2) miljoonaa euroa. Konsernin tulos
verojen jälkeen oli 16,9 (17,5) miljoonaa euroa. Konsernin
osakekohtainen tulos oli 0,11(0,11) euroa ja vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos oli 0,13 (0,13) euroa.
Valuuttakurssien konversiovaikutukset
Valuuttojen konversiovaikutus konsernin liikevaihtoon oli
1,4 (-1,3) miljoonaa euroa. Punnan osuus tästä oli 1,4 (-1,0)
miljoonaa euroa ja muiden valuuttojen osuus 0,0 (-0,3)
miljoonaa euroa.
Valuuttojen konversiovaikutus konsernin vertailukelpoiseen
liiketulokseen oli 0,4 (-0,2) ja liiketulokseen oli 0,4 (-0,2).
Punnan osuus tästä oli 0,3 (-0,2) miljoonaa euroa ja muiden
valuuttojen osuus 0,1 (0,0) miljoonaa euroa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
53
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Terveelliset elintarvikkeet, jatkuvat liiketoiminnot
TERVEELLISET ELINTARVIKKEET -SEGMENTIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
2024 2023 Muutos
Liikevaihto M€ 151,4 143,8 5,3 %
Länsi-Eurooppa M€ 63,2 59,8 5,6 %
Pohjois-Eurooppa M€ 79,6 74,3 7,1 %
Itä- ja Keski-Eurooppa M€ 8,6 9,7 -11,0 %
Vertailukelpoinen liiketulos M€ 21,6 18,4 16,9 %
Vertailukelpoinen liiketulos % 14,2 12,8
Liiketulos M€ 21,6 17,9 20,2 %
Liiketulos % 14,2 12,5
Nettovarallisuus M€ 84,2 82,8 1,8 %
Liikevaihto
Liikevaihto oli 151,4 (143,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi
selvästi Pohjois-Euroopassa ja Länsi-Euroopassa. Itä- ja
Keski-Euroopassa liikevaihto puolestaan laski merkittävästi.
Segmentin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta selvästi,
vaikka tietyt brändit menettivät myyntiä vertailukauden
tasoon nähden. Tilikauden aikana myyntiin ja markkinointiin
panostettiin vertailukautta selvästi enemmän. Suomessa
Elovena®-brändin tuoteuutuudet nostivat myynnin arvoa
ja myyntivolyymia merkittävästi tilikauden aikana. Iso-Bri-
tanniassa tilikauden aikana kohonnut kuluttajaluottamus,
laskenut ruoan inflaatio sekä vahvistunut levitejakelu tukivat
Benecol®-tuotteiden liikevaihdon ja myyntivolyymin kehitystä.
Kasviproteiinituotteiden liikevaihto laski vertailukaudesta
merkittävästi.
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos oli 21,6 (18,4) miljoonaa euroa,
mikä on 14,2 (12,8) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos oli
21,6 (17,9) miljoonaa euroa, mikä on 14,2 (12,5) prosenttia
liikevaihdosta. Vertailukauden liiketulos sisälsi 0,5 miljoonaa
euroa liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä kuluja.
Kannattavuus pysyi tasaisena läpi raportointikauden.
Pohjois-Euroopassa kannattavuus nousi suhteellisesti hieman.
Länsi-Euroopassa liiketulos pysyi vertailukauden tasolla. Itä- ja
Keski-Euroopan liiketulos laski vertailukaudesta selvästi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
54
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Liikevaihto
Liikevaihto oli 110,5 (111,2) miljoonaa euroa. Viennissä glutee-
nittomien kauratuotteiden myynnin arvo ja myyntivolyymi
kasvoivat tilikauden aikana merkittävästi. Muiden viljatuot-
teiden kotimaan myynnin arvo ja myyntivolyymi leipomoille
sekä teollisuus- ja suurtalousasiakkaille laskivat vertailukauden
tasolta selvästi. Kasvistanoliesteritoimitusten myynnin arvo ja
myyntivolyymi lisenssipartnereille laskivat merkittävästi.
BtoB-markkinaa leimasi raaka-aineen hinnan laskusta
johtuva vahva hintakilpailu ja piristynyt kysyntä.
Terveelliset ainesosat, jatkuvat liiketoiminnat
TERVEELLISET AINESOSAT -SEGMENTIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
2024 2023 Muutos
Liikevaihto M€ 110,5 111,2 -0,6 %
Vertailukelpoinen liiketulos M€ 5,2 6,7 -22,2 %
Vertailukelpoinen liiketulos % 4,7 6,0
Liiketulos M€ 4,2 6,7 -37,2 %
Liiketulos % 3,8 6,0
Nettovarallisuus M€ 102,9 114,9 -10,4 %
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,2 (6,7) miljoonaa euroa, mikä
on 4,7 (6,0) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos oli 4,2 (6,7)
miljoonaa euroa, mikä on 3,8 (6,0) prosenttia liikevaihdosta.
Liiketulos sisältää kasviproteiiniliiketoimintaan liittyvän
0,5 miljoonan euron arvonalentumispoiston aineettomista
hyödykkeistä ja 0,5 miljoonan euron arvonalennuspoiston
liikearvosta. Arvonalentumispoistot liittyvät kasviproteiiniliike-
toimintaan.
Viljojen tarjonta oli vuoden aikana melko tasaista, lukuun-
ottamatta normaalia satokauteen liittyvää vaihtelua. Elintar-
vikelaatuisen vehnän tarjontaa vähensi laatuongelmat, joita
oli sekä kesän 2023 että 2024 sadossa. Kauran markkinaan
vaikutti voimakas kysynnän kasvu jo alkuvuodesta mikä jatkui
koko vuoden. Kauran hinta laski vuodesta 2023 melko selvästi,
mutta oli edelleen selvästi tavanomaista korkeampi. Sekä
kauran että vehnän markkinahinnat vahvistuivat vuoden
viimeisellä neljänneksellä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
55
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Tase, rahavirta ja rahoitus
Raisio-konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa
321,4 (31.12.2023: 323,8) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli
258,2 (31.12.2023: 260,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen
oma pääoma oli 1,63 (31.12.2023: 1,65) euroa. Erittely oman
pääoman muutoksista on jäljempänä katsauksen taulukko-
osassa.
Konsernin jatkuvien liiketoimintojen liiketoiminnan
rahavirta rahoituserien ja verojen jälkeen oli 39,3 (37,0)
miljoonaa euroa.
Jatkuvien liiketoimintojen käyttöpääoma oli joulukuun
lopussa 26,0 (31.12.2023: 37,1) miljoonaa euroa.
Konsernin korolliset rahoitusvelat joulukuun lopussa olivat
18,8 (31.12.2023: 24,7) miljoonaa euroa. Korollinen nettorahoi-
tusvelka oli -70,1 (31.12.2023: -56,5) miljoonaa euroa.
Investoinnit, tutkimus ja kehitys
Tammi-joulukuussa investoinnit olivat 7,4 (9,0) miljoonaa
euroa, mikä on 3,2 (4,1) prosenttia liikevaihdosta. Jatkamme
strategiamme mukaisesti investointeja turvataksemme kasvun
mahdollistamisen ja tehokkuuden kehittämisen. Investointien
pääpaino on pakkauskapasiteetin nostossa ja prosessite-
hokkuuden parantamisessa. Vuoden 2023 aikana tehtiin
investointipäätös prosessikapasiteetin lisäämiseksi lusikoitavia
ja juotavia kauratuotteita valmistavalle tuotantolaitokselle.
Investointi valmistui tilikaudella ja sen suuruus oli noin 2
miljoonaa euroa. Kasvaneesta kysynnästä johtuen Nokian
myllylle valmistui tilikaudella lisäkapasiteettia pikapuurojen
valmistukseen ja pakkaukseen. Investoinnin määrä oli noin 4
miljoonaa euroa.
Raision tutkimuksen ja kehityksen kulut tammi-joulukuussa
olivat 3,3 (3,0) miljoonaa euroa, mikä on 1,5 (1,4) prosenttia
liikevaihdosta. Raision strategisten tavoitteiden mukaisesti
tutkimus- ja tuotekehityspanostuksissa keskitytään valituissa
kuluttajabrändeissä entistä parempien kyvykkyyksien ja
ominaisuuksien saavuttamiseen. Pitkän aikavälin innovaa-
tioprosessia on kehitetty edelleen tuottaaksemme yhä tehok-
kaammin ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin ja kategorioihin.
Raisiolla oli joulukuun lopussa käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti kirjattavia rahoitusvaroja sekä raha- ja pankkisaamisia
88,9 (31.12.2023: 81,2) miljoonaa euroa. Kassavarat ovat
pääosin sijoitettuina matalariskisiin ja likvideihin sijoituskoh-
teisiin.
Konsernin omavaraisuusaste joulukuun lopussa oli 80,3
(31.12.2023: 80,4) prosenttia ja nettovelkaantumisaste oli
-27,2 (31.12.2023: -21,7) prosenttia. Jatkuvien toimintojen
sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) oli 8,1 (31.12.2023: 7,9)
prosenttia ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
(ROIC) oli 9,4 (31.12.2023: 9,2) prosenttia.
Raisio Oyj jakoi osinkona 22,1 (vuodelta 2022: 22,1)
miljoonaa euroa vuodelta 2023.
Hallinto ja johto
Hallitus ja hallintoneuvosto
Hallituksen jäsenmäärä oli kuusi. Leena Niemistö, Lauri
Sipponen, Ann-Christine Sundell, Pekka Tennilä ja Arto Tiitinen
toimivat hallituksen jäseninä koko tilikauden 2024 ja Tero
Hemmilä varsinaisesta yhtiökokouksesta lukien. Erkki Haavisto
toimi hallituksen jäsenenä varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 9.4.2024 alkaen Arto
Tiitinen ja varapuheenjohtajaksi Ann-Christine Sundell.
Kaikki vuonna 2024 hallituksen jäseninä toimineet olivat
riippumattomia niin yhtiöstä kuin sen merkittävistä osakkeen-
omistajistakin. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi
Tuomas Levomäki ja varapuheenjohtajana Thomas Antas.
Konsernin johtoryhmä
Pekka Kuusniemi toimi konsernin toimitusjohtajana
15.6.2024 asti ja Pasi Flinkman 15.6.2024 lukien. Konsernin
johtoryhmään vuonna 2024 kuuluivat Operaatiot- yksiköstä
vastaava johtaja Virpi Aaltonen, innovaatiojohtaja Reetta
Andolin, markkinointijohtaja Annika Boström-Kumlin,
kehitysjohtaja Olavi Erkinjuntti, laki- ja vastuullisuusasioista
vastaava johtaja Sari Koivulehto-Mäkitalo, myyntijohtaja Mikko
Lindqvist sekä talousjohtaja Mika Saarinen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
56
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Liiketoimintamalli
Raisio on kansainvälinen yhtiö, ja tarkoituksemme ”Ruokaa
suurella sydämellä, terveyttä meille ja maapallolle” ohjaa
toimintaamme. Yhtiön päämarkkinat ovat Euroopassa ja
yhtiön viisi tuotantolaitosta sijaitsevat Suomessa. Vuonna
2021 päivitetty strategia on rakentunut kolmelle painopiste-
alueelle: Benecol® ja kasvistanoliesteriratkaisut, lisäarvoa
tuovat kauratuotteet ja ainesosat sekä kasviproteiinit.
Me Raisiolla olemme sitoutuneet kantamaan vastuun
omasta toimintaympäristöstämme, ympäristöasioistamme
ja henkilöstöstämme. Pohjan kaikille tekemisellemme luovat
Raision tarkoitus, arvot, Hyvän ruuan vastuullisuusohjelma
sekä konsernin yleiset toimintaperiaatteet ja muut määrittele-
mämme politiikat.
Henkilöstö
Raisio-konsernin jatkuvien toimintojen palveluksessa työs-
kenteli vuoden 2024 lopussa 362 (338) henkilöä. Henkilöstöstä
14 (13) prosenttia työskenteli Raision ulkomaan yksiköissä.
Raision palkat ja palkkiot jatkuvien toimintojen osalta vuonna
2024 olivat 28,3 (26,2) miljoonaa euroa henkilösivukuluineen.
Vuoden 2024 lopussa toteutettu henkilöstökysely osoittaa,
että työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. Kyselyn vastauspro-
sentti oli 85, kun se edellisenä vuonna oli 91 %. eNPS-luku
eli Employee Net Promoter Score oli 52,2, kun se edellisessä
henkilöstötutkimuksessa oli 39,5.
Lähes kaikki henkilöstötutkimuksen osa-alueet ovat
kehittyneet positiivisesti. Erittäin hyvät arviot saa esihen-
kilötyö. Kriittisimmin vastaajat arvioivat uudistumiseen ja
kehittymiseen liittyvää aihealuetta, vaikka tulos senkin teeman
kohdalla on hyvällä tasolla.
Kestävän kehityksen keskeiset tavoitteet ja tulokset
Raision vastuullisuusraportointi rakentuu Hyvän ruuan
ohjelman teemojen ympärille ja sovellamme raportoinnissa
vielä vuoden 2024 osalta Global Reporting Initiative -stan-
dardeja. Sen jälkeen siirrymme raportoimaan EU:n Corporate
Sustainability Reporting -direktiivin eli kestävyysraportoin-
tidirektiivin mukaan, ja sen mukaisen raportin julkaisemme
ensimmäisen kerran vuoden 2026 alussa.
Raision vastuullisuusohjelmassa eli Hyvän ruuan
ohjelmassa on viisi teemaa: ympäristöystävälliset pakkaukset,
terveellinen ruoka, terveellisen ruuan ammattilaiset, kestävä
ruokaketju sekä ympäristö- ja ilmastotoimet. Tämän hetkinen
Hyvän ruuan ohjelma ulottuu vuoden 2025 loppuun saakka.
Olemme Raisio-konsernissa sitoutuneet tukemaan
YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten vastuullista
kuluttamista, terveyttä ja hyvinvointia, kestävää teollisuutta
ja ilmastotekoja. Tuemme ja toteutamme omassa vaikutus-
piirissämme myös ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin,
ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä YK:n
perusarvoja.
Raision yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä
niitä täydentävät sisäiset ohjeet ja politiikat luovat perustan
kannattavalle ja vastuulliselle liiketoiminnalle. Raision
ihmisoikeuspolitiikka täydentää yleisiä toimintaperiaattei-
tamme, ja myös sitä sovelletaan kaikissa konserniyhtiöissä
maailmanlaajuisesti. Vaadimme kaikkia toimittajia ja
alihankkijoita valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista myös
heidän toiminnoissaan.
Riskienhallinta
Raision riskienhallintaa on kehitetty eteenpäin vuodesta 2022
lähtien. Toimintamallin tavoitteena on paitsi tunnistaa riskit
ja niiden hallintakeinot entistä kattavammin, löytää myös
näkökulmia muuttaa riskejä mahdollisuuksiksi.
Raision riskienhallintajärjestelmässä jokaiselle johtoryhmän
jäsenelle on vastuutettu omalle vastuualueelle kuuluvien
riskien jatkuva valvonta ja seuranta sekä hallintakeinojen
riittävyyden arviointi. Vuonna 2024 riskien arviointia
laajennettiin merkittävästi, kun Raision toimintajärjestelmään
luotiin työkalu, jolla aiempaa huomattavasti suurempi joukko
organisaatiosta systemaattisesti tarkastelee riskejä osana
normaalia liiketoimintaa. Johtoryhmän vastuulla on tarkastella
toimintajärjestelmästä löytyviä riskinarvioita vähintään kerran
vuosineljänneksessä ja arvioida, ovatko riskin hallintakeinot
riittävät ja jos eivät ole, miten niitä kehitetään. Hallintakei-
nojen riittävyyttä arvioidaan kolmiportaisella kriteeristöllä.
Riskienhallintakeinojen ja niihin liittyvien toimenpidesuun-
nitelmien edistymistä seurataan säännöllisesti johtoryhmässä,
ja edistymisestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Uusi ESRS-standardi laajentaa perinteistä riskikeskeistä
lähestymistapaa ja korostaa vaikutuksia ympäristöön, yhteis-
kuntaan ja talouteen. Nämä uudet vaatimukset vaikuttavat
jatkossa myös Raision riskienhallinnan käytäntöihin. Kaksois-
merkittävyyden (double materiality) myötä vaikutusten merkit-
tävyyttä ei arvioida pelkästään taloudellisen suorituskyvyn
näkökulmasta, vaan vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan
myös yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta.
Kun perinteinen riskienhallinta keskittyy taloudellisiin ja
operatiivisiin riskeihin, ESRS:n myötä mukaan sisällytetään
entistä syvemmin kestävyysriskit, pitkän aikavälin riskit ja
integrointi strategiaan sekä kestävyyteen liittyvien seikkojen
arviointi mahdollisuuksien näkökulmasta. Näitä ESRS-stan-
dardin IRO-näkökulmia (impact, risk, opportunity) yhdistetään
jatkossa Raision riskienhallintatarkasteluun ja -käytäntöihin.
Tarkemmat tiedot osana vuosikatsausta
Julkaisemme tarkemmat ei-taloudelliset tiedot, Hyvän ruuan
ohjelman tavoitteet, toimintatavat ja edistymisemme viikolla
11 Raision vuosikatsauksen osana.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
57
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Muutokset konsernirakenteessa
Raisio-konserniin 100-prosenttisesti kuuluva Benemilk Oy
sulautui emoyhtiöönsä Nordic Feed Innovations Oy:hyn
1.4.2024. Nordic Feed Innovations Oy:n nimenmuutos
Benemilk Oy:ksi rekisteröitiin 15.4.2024. Raisio-konserniin
100-prosenttisesti kuuluvien yhtiöiden Big Bear Group
Limited, FDS Informal Foods Limited ja Glisten Limited purku
rekisteröitiin 17.12.2024. Yhtiöt olivat toimimattomia.
Lyhyen aikavälin riskit ja
epävarmuustekijät
Normaalioloissa Raision merkittävimmät lyhyen aikavälin
liiketoimintariskit liittyvät talouden yleiseen kehitykseen ja
kuluttajakysyntään. Inflaation vaikutus kuluttajakysynnän
kehittymiseen on merkittävä. Ilmastonmuutoksen aiheut-
tamat sään ääri-ilmiöt sekä muutokset keskeisten energian,
raaka-aineiden, kuten viljojen ja sterolien, saatavuudessa,
laadussa ja hinnassa ovat merkittävä haaste Raision
liiketoiminnoille. Raision toiminnan kannalta keskeisten
valuuttojen muutokset ja valuuttakonversiot vaikuttavat
Raision liikevaihtoon ja -tulokseen suoraan ja välillisesti.
Niiden kokonaisvaikutusta avataan taloudellisissa rapor-
teissa paremman kokonaiskuvan ja niihin liittyvien riskien
avaamiseksi kattavalla tavalla.
Raportointikauden jälkeiset
tapahtumat
Raisiolla ei ollut raportoitavia tilinpäätöspäivän jälkeisiä
tapahtumia.
Hallituksen ehdotus
voittovarojen käytöstä
Emoyhtiön jakokelpoiset varat taseen 31.12.2024 mukaan ovat
117 151 246,98 euroa.
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön voittovaroista jaetaan
osinkoa 0,14 euroa osaketta kohden, josta lisäosinko on 0,03
euroa osaketta kohden. Osinkona esitetään jaettavan yhteensä
22 283 847,04 euroa ja voittovaratilille jätetään 94 867 399,94
euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka
ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspäivänä 17.4.2025.
Osinko ehdotetaan maksettavaksi 29.4.2025.
Raisiossa 12. helmikuuta 2025
Raisio Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pasi Flinkman, p. 0400 819 947
talousjohtaja Mika Saarinen, p. 040 072 6808
Raision taloudelliset julkaisut 2025
Raisio Oyj:n vuosikatsaus vuodelta 2024 julkistetaan
13.3.2025. Katsaus sisältää tilinpäätöksen, konsernitilinpää-
töksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskerto-
muksen, hallintoneuvoston lausunnon ja yritysvastuuraportin.
Samaan aikaan julkaistaan myös Raision selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti vuodelta 2024.
Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkistetaan 13.5.2025.
Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus julkistetaan 12.8.2025.
Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkistetaan 11.11.2025.
Tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.
Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta
edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, osakepalkintaa, lähipiiriä sekä taloudellisia tunnuslukuja, esitetään
osioissa Osakkeet ja omistajat sekä Taloudelliset tunnusluvut ja täsmäytyslaskelmat, jotka ovat osa virallista toimintakertomusta.
Yhtiö on antanut selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
58
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
OSAKKEET JA OMISTAJAT
kantaosakkeet, joiden osalta suostumuskäsittely on kesken
tai joille ei ole haettu suostumusta, ovat ns. odotusluettelossa
kunnes ne joko myönnetyn suostumuksen perusteella
kirjataan osakasluetteloon kantaosakkeina tai luovutetaan
edelleen tai muunnetaan vaihto-osakkeiksi. Odotusluettelossa
oli 9,2 miljoonaa kantaosaketta 31.12.2024.
OSAKKEIDEN JA ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN
SARJOITTAIN 31.12.2024
Osakkeiden
lukumäärä, kpl
Osuus
osakkeista, %
Osuus
äänistä, %
Vaihto-
osakkeet 129 061 742 81,1 17,6
Kanta-
osakkeet 30 108 594 18,9 82,4
Yhteensä 159 170 336 100,0 100,0
Omistusrakenne
Raisio Oyj:llä oli vuoden 2024 lopussa 41 097 rekisteröityä
osakkeenomistajaa (31.12.2023: 38 340). Ulkomaisten ja
hallintarekisteröityjen omistusten osuus yhtiön osakekannasta
oli vuoden 2024 lopussa 11,0 prosenttia (31.12.2023: 15,3 %).
Johdon osakkeenomistus
Yhtiön hallituksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet ja
toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt
ja säätiöt omistivat 31.12.2024 kantaosakkeita 633 367
kappaletta ja vaihto-osakkeita 332 475 kappaletta. Tämä on
yhteensä 0,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 1,8 prosenttia
kokonaisäänimäärästä.
OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2024
OMISTAJARYHMITTÄIN
%
Kotitaloudet 55,3
Ulkomaiset omistajat
2)
11,0
Yritykset
3)
9,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
1)
6,9
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3,1
Odotusluettelolla 5,8
Julkisyhteisöt 8,0
1)
ilman hallintarekisteröityjä
2)
sisältää hallintarekisteröidyt
3)
sisältää yhtiön omistamat omat osakkeet
Tämä osio sisältää osakkeisiin ja omistajiin liittyvät liitetiedot
ja osakekohtaiset tunnusluvut ja niiden laskentakaavat.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Raision markkina-arvo vuoden 2024 lopussa oli 346,2
miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaisvaihto oli noin 81,9
miljoonaa euroa. Vaihto-osakkeen päätöskurssi 31.12.2024
oli 2,16 euroa ja kantaosakkeen 2,24 euroa. Hallituksen
osinkoesitys kevään 2025 yhtiökokoukselle on 0,14 euroa
osakkeelta, mistä 0,11 euroa on osinkopolitiikan mukaista
perusosinkoa ja 0,03 euroa lisäosinkoa.
Osakepääoma ja osakelajit
Raisio Oyj:n täysin maksettu osakepääoma on 27 776 072,91
euroa, joka 31.12.2024 jakaantui 30 108 594 kantaosakkeeseen
(sarja K) ja 129 061 742 vaihto-osakkeeseen (sarja V). Osak-
keella ei ole nimellisarvoa. Kantaosakkeiden osuus osakekan-
nasta oli 18,9 % ja äänimäärästä 82,4 % ja vaihto-osakkeiden
vastaavasti 81,1 % ja 17,6 % (31.12.2024). Yhtiön vähimmäis-
pääoma on 25 000 000 euroa ja enimmäispääoma 100 000
000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai
alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakepääoma ei ole
muuttunut vuoden 2024 aikana. Yhtiön liikkeeseen laskemia
osakkeeseen oikeuttavia arvopapereita ei ole.
Raisio Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n
(jäljempänä: Pörssi) ylläpitämällään markkinapaikalla
järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä toimialaluokassa
kulutustavarat ja alatoimialaluokassa elintarvikkeet. Vaihto-
osakkeet noteerataan keskisuurten yhtiöiden ryhmässä ja
kantaosakkeet Pre-listalla. Vaihto-osakkeen pörssitunnus
on RAIVV ja ISIN-koodi FI0009002943 sekä kantaosakkeen
vastaavasti RAIKV ja FI0009800395. Yhtiön osakkeet on liitetty
arvo-osuusjärjestelmään.
Vaihto-osakkeilla ja kantaosakkeilla on samat oikeudet
yhtiön pääomaan ja voitonjakoon. Kantaosake tuottaa yhtiöko-
kouksessa 20 ääntä ja vaihto-osake yhden äänen. Yhtiökokouk-
sessa kenenkään osakkeenomistajan osakkeilla ei saa äänestää
suuremmalla kuin kymmenesosalla siellä edustettujen
osakkeiden tuottamasta yhteenlasketusta äänimäärästä.
Saadakseen kantaosakkeille äänioikeuden, luovutuksen-
saajan tulee hakea yhtiön hallitukselta suostumus kantaosak-
keiden rekisteröimiseksi osakasluetteloon. Suostumus on
annettava, jos osakkeen saaja on maanviljelystä päätoimisesti
harjoittava luonnollinen henkilö.
Hallitus voi myös pyynnöstä muuntaa kantaosakkeita
vaihto-osakkeiksi. Vuoden 2024 aikana yhtään kantaosaketta
ei muunnettu vaihto-osakkeeksi. Arvo-osuusjärjestelmässä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
59
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Osakkeita
Vaihto-osakkeet Kantaosakkeet
Omistajia Osakkeita Omistajia Osakkeita
kpl kpl % kpl % kpl % kpl %
1–1 000 26 458 66,8 10 543 098 8,2 2 189 57,7 767 693 2,6
1 001–5 000 10 267 25,9 24 298 962 18,8 1 021 26,9 2 461 490 8,2
5 001–10 000 1 692 4,3 12 550 036 9,7 299 7,9 2 129 179 7,1
10 001–25 000 828 2,1 12 792 762 9,9 191 5,0 3 055 704 10,1
25 001–50 000 214 0,5 7 730 792 6,0 53 1,4 1 753 234 5,8
50 001– 132 0,3 61 146 092 47,4 44 1,2 10 787 799 35,8
odotusluettelossa 9 153 495 30,4
yhteensä 39 591 100,0 129 061 742 100,0 3 797 100,0 30 108 594 100,0
Osakkeenomistajat Sarja K Sarja V Yhteensä % Ääniä %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 0 4 352 083 4 352 083 2,73 4 352 083 0,6
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 3 733 980 199 000 3 932 980 2,47 74 878 600 10,24
Niemistö Kari Pertti Henrik 60 000 2 840 000 2 900 000 1,82 4 040 000 0,55
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 0 2 606 626 2 606 626 1,64 2 606 626 0,36
Sijoitusrahasto Aktia Capital 0 2 513 647 2 513 647 1,58 2 513 647 0,34
Relander Pär-Gustaf 0 1 855 068 1 855 068 1,17 1 855 068 0,25
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0 1 844 793 1 844 793 1,16 1 844 793 0,25
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 0 1 684 428 1 684 428 1,06 1 684 428 0,23
Valtion Eläkerahasto 0 1 300 000 1 300 000 0,82 1 300 000 0,18
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 0 1 052 069 1 052 069 0,66 1 052 069 0,14
Maa- ja vesitekniikan tuki r.y. 0 1 000 000 1 000 000 0,63 1 000 000 0,14
Oy Etra Invest Ab 0 1 000 000 1 000 000 0,63 1 000 000 0,14
Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto 0 910 000 910 000 0,57 910 000 0,12
Sijoitusrahasto eQ Suomi 0 893 061 893 061 0,56 893 061 0,12
Laakkonen Mikko Kalervo 0 826 823 826 823 0,52 826 823 0,11
Saari Markku Samuel 775 785 1 810 777 595 0,49 15 517 510 2,12
Svenska lantbruksproducenternas
centralförbund SLC rf. 772 500 0 772 500 0,49 15 450 000 2,11
Säästöpankki Kotimaa 0 750 293 750 293 0,47 750 293 0,1
Sijoitusrahasto Aktia Secura 0 700 000 700 000 0,44 700 000 0,1
Langh Hans Christian 679 980 0 679 980 0,43 13 599 600 1,86
Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 0 661 044 661 044 0,42 661 044 0,09
Keskitien Tukisäätiö 100 000 500 000 600 000 0,38 2 500 000 0,34
MTK Varsinais-Suomi ry 548 580 42 200 590 780 0,37 11 013 800 1,51
Haavisto Maija Helena 393 120 195 099 588 219 0,37 8 057 499 1,1
Merimieseläkekassa 0 543 751 543 751 0,34 543 751 0,07
Ulkomaalaisten omistuksessa hallintarekisteröidyt mukaan lukien oli yhteensä 17 566 828 osaketta, joka on 11,04 % koko osakemäärästä.
Yhtiön omassa omistuksessa oli yhteensä 1 180 659 osaketta, joka on 0,74 % koko osakemäärästä.
25 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2024 OSAKASLUETTELON MUKAAN
OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2024 OMISTETTUJEN OSAKKEIDEN MUKAAN
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
60
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, vaihto-osake
vaihto-osake OMX Helsinki Pl
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, kantaosake
kantaosake OMX Helsinki Pl
0,000
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, kantaosake
0
0,25
0,5
0,75
1
1,25
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, vaihto-osake
0
50
100
150
200
250
300
350
Vaihtomäärä, kantaosake
0
2
4
6
8
10
Vaihtomäärä, vaihto-osake
Osakassopimukset
Yhtiön hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omis-
tukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.
Liputusilmoitukset
Yhtiölle ei ole tehty liputusilmoituksia vuoden 2024 aikana.
Osinkopolitiikka ja osinko
Raisio Oyj:n tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona 50–100
prosenttia jatkuvien liiketoimintojensa osakekohtaisesta tulok-
sesta (EPS). Tämän lisäksi hallitus voi ehdottaa lisäosingon
jakamista. Osinkopolitiikan mukaisen osingon maksamisen
edellytyksenä on, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön rahoi-
tusasemaa eikä strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Huhtikuussa 2024 varsinainen yhtiökokous päätti jakaa
osinkoa 0,14 euroa osaketta kohden, josta 0,11 euroa oli
osinkopolitiikan mukaista perusosinkoa ja 0,03 euroa
lisäosinkoa. Osinko maksettiin osakkeenomistajille 18.4.2024;
ei kuitenkaan yhtiön hallussa olleille osakkeille.
Hallitus esittää kevään 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle
0,14 euron suuruisen osingon maksamista osakkeelta, mistä
0,11 euroa on osinkopolitiikan mukaista perusosinkoa ja 0,03
euroa lisäosinkoa. Osingonjaon täsmäytyspäivä on 17.4.2025 ja
osingon maksupäivä 29.4.2025.
Kaupankäynti Pörssissä Raision osakkeilla 2024
V-osakkeen ylin hinta oli 2,36 euroa, alin 1,83 euroa ja
keskikurssi 2,01 euroa. Vuoden lopussa V-osakkeen hinta oli
2,16 euroa. V-osakkeita vaihdettiin yhteensä 39,4 miljoonaa
kappaletta (20,8 milj. kpl vuonna 2023). Vaihdon arvo oli 79,3
miljoonaa euroa (45,9 milj. euroa vuonna 2023).
K-osakkeen ylin hinta oli 2,44 euroa, alin 1,90 euroa ja
keskikurssi 2,14 euroa. Vuoden lopussa K-osakkeen hinta oli
2,24 euroa. K-osakkeen vaihto oli 1,2 miljoonaa osaketta (1,4
milj. kpl vuonna 2023) ja vaihdon arvo oli 2,6 miljoonaa euroa
(3,1 milj. euroa vuonna 2023).
Osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2024 lopussa 346,2
miljoonaa euroa (320,3 milj. euroa vuonna 2023) ja ilman
yhtiön hallussa olevia osakkeita 343,7 miljoonaa euroa (317,9
milj. euroa vuonna 2023).
Omat osakkeet
Raisio Oyj:n hallussa oli katsauskauden päättyessä 1 180 659
vaihto-osaketta, mutta ei yhtään kantaosaketta. Raisio Oyj:n
hallussa olevien vaihto-osakkeiden määrä on 0,9 prosenttia
vaihto-osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä.
Omistus vastaa 0,7 prosenttia koko osakekannasta ja 0,2
prosenttia sen tuottamasta äänimäärästä. Muilla konserniin
kuuluvilla yhtiöillä ei ole Raisio Oyj:n osakkeita.
Raisio Oyj:llä ja sen tytäryhteisöillä ei ole eikä katsauskauden
aikana ole ollut pantiksi otettuja omia osakkeita.
Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö s.r. omistaa 150 510 kappaletta
kantaosakkeita, mikä on 0,5 prosenttia kantaosakkeista ja
niiden tuottamista äänistä ja vastaavasti 0,1 prosenttia koko
osakekannasta ja 0,4 prosenttia sen tuottamasta äänimää-
rästä.
Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset
Hallituksella on vuoden 2024 yhtiökokouksen myöntämä
valtuus hankkia ja/tai ottaa pantiksi yhdessä tai useammassa
erässä yhteensä enintään 6 250 000 osaketta, mistä enintään
5 000 000 voi olla vaihto-osakkeita ja enintään 1 250 000
2
3
4
2022 2023 2024
Raision V-osake OMX Helsinki PI
Raision K-osake OMX Helsinki PI
0
4
2
6
8
10
Milj. kpl
2022 2023 2024
0
50
200
250
1000 kpl
2022 2023 2024
KURSSIKEHITYS, EUROA, VAIHTO-OSAKE
VAIHTOMÄÄRÄ, VAIHTO-OSAKE
KURSSIKEHITYS, EUROA, KANTAOSAKE
VAIHTOMÄÄRÄ, KANTAOSAKE
9 000
12 000
15 000
6 000
2
3
4
2022 2023 2024
9 000
12 000
15 000
6 000
1
0
0
1
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, vaihto-osake
vaihto-osake OMX Helsinki Pl
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, kantaosake
kantaosake OMX Helsinki Pl
0
10
20
30
40
50
60
70
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, kantaosake
1 25
Vaihtomäärä, vaihto-osake
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, vaihto-osake
vaihto-osake OMX Helsinki Pl
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, kantaosake
kantaosake OMX Helsinki Pl
0
10
20
30
40
50
60
70
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, kantaosake
1 25
Vaihtomäärä, vaihto-osake
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, vaihto-osake
vaihto-osake OMX Helsinki Pl
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
0
1
2
3
4
4.1.2022 4.1.2023 4.1.2024
Kurssikehitys, euroa, kantaosake
kantaosake OMX Helsinki Pl
0,000
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, kantaosake
0
0,25
0,5
0,75
1
1,25
1.1.2022 1.1.2023 1.1.2024
Vaihtomäärä, vaihto-osake
0
50
100
150
200
250
300
350
Vaihtomäärä, kantaosake
0
2
4
6
8
10
Vaihtomäärä, vaihto-osake
100
150
300
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
61
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
kantaosakkeita. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.4.2025 asti ja sen nojalla hankittavissa ja/tai pantiksi
otettavissa olevien omien osakkeiden määrä on 3,9 prosenttia
osakekannasta ja 4,1 prosenttia osakekannan tuottamasta
äänimäärästä.
Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittä-
miseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen
rahoittamisessa tai toteuttamisessa sekä osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen
luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Hallitus on oikeutettu hankkimaan omia osakkeita muussa
kuin osakelajien mukaisessa suhteessa ja päättämään
osakkeiden hankkimisjärjestyksestä. Osakkeita voidaan
hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten
suhteessa.
Hallitus ei tilikauden aikana ole käyttänyt valtuuttaan
omien osakkeiden hankintaan tai pantiksi ottamiseen. Hallitus
ei myöskään tilikauden aikana ole hankkinut tai ottanut
pantiksi osakkeita vuoden 2023 yhtiökokouksen myöntämän ja
9.4.2024 lakanneen valtuuden nojalla.
Tilikauden aikana on luovutettu 21 684 kappaletta
vaihto-osakkeita hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille
osana heille tehtäviensä hoitamisesta suoritettavaa palkkiota
vuoden 2024 yhtiökokouksen tekemän päätöksen perusteella.
Hallituksen palkkiona luovutettujen vaihto-osakkeiden arvo
luovutushetkellä oli yhteensä 44 155,01 euroa.
Osakeantivaltuudet
Vuoden 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
osakeanneista luovuttamalla yhtiön hallussa olevia vaih-
to-osakkeita enintään 6 200 000 kappaletta ja kantaosakkeita
enintään 1 250 000 kappaletta sekä antamalla yhteensä
enintään 10 000 000 uutta vaihto-osaketta.
Yhtiön hallussa 31.12.2024 olevien omien osakkeiden
määrä, joka olisi valtuuden nojalla luovutettavissa, on 0,7
prosenttia osakekannasta ja 0,2 prosenttia osakekannan
tuottamasta äänimäärästä. Valtuuden nojalla liikkeeseen
laskettavissa olevien uusien osakkeiden määrä puolestaan on
6,3 prosenttia osakekannasta ja 1,4 prosenttia sen tuottamasta
äänimäärästä.
Hallitus on valtuutettu päättämään siitä, kenelle ja missä
järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan ja uusia osakkeita
annetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttami-
sesta ja uusien osakkeiden antamisesta muutoin kuin siinä
suhteessa, jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus yhtiön
osakkeisiin, jos poikkeamiseen on yhtiön kannalta painava
taloudellinen syy. Yhtiön pääomarakenteen kehittämistä,
yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamista tai
toteuttamista sekä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien
toteuttamista voidaan pitää yhtiön kannalta painavana
taloudellisena syynä.
Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta
myös Nasdaq Helsinki Oy:n (Pörssi) järjestämässä julkisessa
kaupankäynnissä varojen hankkimiseksi investointien ja
mahdollisten yritysostojen rahoittamiseen.
Osakkeet voidaan luovuttaa myös muuta kuin rahavasti-
ketta vastaan, kuittausta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin.
Osakeantivaltuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.4.2025 asti.
Hallintomalli
Yhtiökokous ja ylin johto
Yhtiökokous on ylin yhtiön asioista päättävä elin. Varsinainen
yhtiökokous kokoontuu vuosittain huhtikuun loppuun
mennessä päättämään sille kuuluvista asioista, kuten
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta ja
osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä, hallituksen
ja hallintoneuvoston jäsenten sekä tilintarkastajien valinnasta
ja heidän palkkioistaan. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan
pitää asioiden niin vaatiessa.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että
yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukai-
sesti järjestetty.
Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään
kahdeksan yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, joiden
toimikausi alkaa valinnan tehneen yhtiökokouksen päättyessä
ja päättyy lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan
hoitamaa yhtiön hallintoa sekä antaa yhtiökokoukselle
lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.
Yhtiön hallintoneuvoston jäsenet, joita on vähintään 15
ja enintään 25, valitsee henkilöstöryhmien edustajia lukuun
ottamatta yhtiökokous toimikaudeksi, joka alkaa valinnan
tekevästä yhtiökokouksesta ja päättyy kolmannen valintaa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kolmannes
jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Hallintoneuvostoon
kuuluu myös kolme Raision Suomessa toimivan henkilöstön
muodostamien henkilöstöryhmien valitsemaa edustajaa,
joiden toimikausi on noin kolme vuotta.
Niin hallituksen kuin hallintoneuvoston jäsenten valinnan
suorittava orgaani voi milloin tahansa tehdä uuden valinta-
päätöksen ja jäsenen tai kaikkien jäsenten tehtävä voi siten
päättyä myös kesken toimikauden.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa halli-
tuksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä sen asettamien
tavoitteiden mukaisesti (yleistoimivalta) sekä vastaa siitä, että
yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla
tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan nimittää ja vapauttaa
tehtävistään hallitus. Toimitusjohtaja valitaan tehtäväänsä
toistaiseksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
62
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Pääsääntöisesti yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää,
että muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Yhtiöjärjestyksen 6., 7., 8., 9. ja 18. pykälien muuttamiseksi
tarvitaan kuitenkin kahdessa peräkkäisessä vähintään 20
päivän väliajalla pidetyssä yhtiökokouksessa kolmen neljäsosan
enemmistöllä annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista
tehty päätös. Tietyissä asioissa osakeyhtiölaki edellyttää osake-
lajikohtaista äänestystä ja osakkeenomistajan suostumusta.
Yhtiöjärjestystä ei ole muutettu eikä ole esitetty muutettavaksi
vuoden 2024 aikana.
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024 2023 2022
Laimentamaton tulos per osake, euroa
1)
0,11 0,11 0,03
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake, euroa
1)
0,11 0,11 0,03
Laimentamaton tulos per osake, euroa, jatkuvat toiminnot
1)
0,11 0,11 0,08
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake, jatkuvat toiminnot, eur
1)
0,11 0,11 0,08
Laimentamaton vertailukelpoinen tulos per osake, jatkuvat toiminnot, euroa
1)
0,13 0,13 0,08
Laimentamaton tulos per osake, lopetetut toiminnot, euroa
1)
- 0,00 -0,05
Liiketoiminnan rahavirta per osake, euroa
1)
0,25 0,23 0,07
Oma pääoma per osake, euroa
1)
1,64 1,65 1,66
Osinko per osake, euroa 0,14 0,14 0,14
Osinko per tulos, % 124,2 128,5 464,2
Osinko per tulos, jatkuvat toiminnot % 124,2 126,2 177,3
Efektiivinen osinkotuotto, %
Vaihto-osakkeet 6,5 7,1 5,6
Kantaosakkeet 6,3 6,5 5,3
P/E-luku
Vaihto-osakkeet 19,2 18,0 82,6
Kantaosakkeet 19,9 19,5 86,9
Oikaistu keskikurssi, euroa
Vaihto-osakkeet 2,01 2,21 2,30
Kantaosakkeet 2,14 2,19 2,50
Oikaistu alin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet 1,83 1,88 1,82
Kantaosakkeet 1,90 1,90 1,86
Oikaistu ylin kurssi, euroa
Vaihto-osakkeet 2,36 2,68 3,44
Kantaosakkeet 2,44 2,72 3,57
Oikaistu kurssi 31.12., euroa
Vaihto-osakkeet 2,16 1,98 2,49
Kantaosakkeet 2,24 2,15 2,62
1)
Tunnusluvussa on käytetty osakkeiden lukumäärää, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.
Osinko per osake vuosi 2024: Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osinko 0,14 euroa osakkeelta sisältäen 0,03 euron lisäosingon osakkeelta
Osinko per osake vuosi 2023: 0,14 euroa osakkeelta sisältäen 0,03 euron isäosingon osakkeelta.
Osinko per osake vuosi 2022: 0,14 euroa osakkeelta sisältää 0,06 euron lisäosingon osakkeelta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
63
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
2024 2023 2022
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa
1)
Vaihto-osakkeet 276,2 253,2 318,7
Kantaosakkeet 67,4 64,7 80,4
Yhteensä 343,7 317,9 399,2
Osakkeiden vaihto, milj. euroa
Vaihto-osakkeet 79,3 45,9 77,0
Kantaosakkeet 2,6 3,1 3,4
Yhteensä 81,9 49,1 80,4
Vaihdettu määrä
Vaihto-osakkeet, 1 000 kpl 39 434 20 802 33 501
% kokonaismäärästä 30,8 16,3 26,2
Kantaosakkeet, 1 000 kpl 1 211 1 434 1 345
% kokonaismäärästä 4,0 4,8 4,4
Osakkeiden keskimääräinen oikaistu lukumäärä, 1000 kpl
1)
Vaihto-osakkeet 127 866 127 855 127 935
Kantaosakkeet 30 109 30 163 30 705
Yhteensä 157 975 158 018 158 640
Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12., 1000 kpl
1)
Vaihto-osakkeet 127 881 127 859 128 012
Kantaosakkeet 30 109 30 109 30 701
Yhteensä 157 990 157 968 158 713
Osakekohtaiset tunnusluvut
1)
Tunnusluvussa on käytetty osakkeiden lukumäärää, joka ei sisällä konsernin omistamia omia osakkeita.
TULOS/OSAKE
2022 2023 2024
tulos/osake
0,08 0,11 0,11
vert.kelp.tu
0,08 0,13 0,13
Oma pääoma/osake
2022 2023 2024
1,66 1,65 1,63
Osinko/osake
2022 2023 2024
0,14 0,14 0,14
0,08
0,11
0,11
0,08
0,13
0,13
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
2022 2023 2024
tulos/osake
tulos/osake vert.kelp.tulos/osake
1,66
1,65
1,63
1,61
1,62
1,63
1,64
1,65
1,66
1,67
omapääoma/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
0,16
0,18
osinko/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
osinko/osake
TULOS/OSAKE
2022 2023 2024
tulos/osake
0,08 0,11 0,11
vert.kelp.tu
0,08 0,13 0,13
Oma pääoma/osake
2022 2023 2024
1,66 1,65 1,63
Osinko/osake
2022 2023 2024
0,14 0,14 0,14
0,08
0,11
0,11
0,08
0,13
0,13
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
2022 2023 2024
tulos/osake
tulos/osake vert.kelp.tulos/osake
1,66
1,65
1,63
1,61
1,62
1,63
1,64
1,65
1,66
1,67
omapääoma/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
0,16
0,18
osinko/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
osinko/osake
TULOS/OSAKE
2022 2023 2024
0,08 0,11 0,11
0,08 0,13 0,13
Oma pääoma/osake
2022 2023 2024
1,66 1,65 1,63
Osinko/osake
2022 2023 2024
0,14 0,14 0,14
0,08
0,11
0,11
0,08
0,13
0,13
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
2022 2023 2024
tulos/osake
tulos/osake vert.kelp.tulos/osake
1,66
1,65
1,63
1,61
1,62
1,63
1,64
1,65
1,66
1,67
omapääoma/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
0,16
0,18
osinko/osake
0,14 0,14 0,14*
0,00
0,05
0,10
0,15
osinko/osake
TULOS/OSAKE, EPS (€)
JATKUVAT TOIMINNOT, 2022
–
2024
Tulos/osake
OMA PÄÄOMA/OSAKE (€)
2022
–
2024
OSINKO/OSAKE (€)
2022
–
2024
2022 2023 2024
Vertailukelpoinen
tulos/osake
202420232022 202420232022
*) Hallituksen osinkoesitys
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | OSAKKEET JA OMISTAJAT
64
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat
Laimentamaton tulos per osake,
jatkuvat liiketoiminnot
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva jatkuvien toimintojen tilikauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Laimentamaton vertailukelpoinen
tulos per osake, jatkuvat
liiketoiminnot
Liiketoiminnan rahavirta per osake
Oma pääoma per osake
Osinko per osake
Osinko per tulos %
Efektiivinen osinkotuotto %
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
Osakekannan markkina-arvo
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen
tilikauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Osakeantioikaistu osinko osaketta kohti
Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos
Osakeantioikaistu, tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
x osakkeiden lukumäärä 31.12. ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita
x 100
x 100
Laimentamaton vertailu-
kelpoinen tulos per osake
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva vertailukelpoinen tilikauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Laimentamaton tulos per osake,
lopetetut liiketoiminnot
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva lopetettujen toimintojen tilikauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
Laimentamaton tulos per osake Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
65
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA
TÄSMÄYTYSLASKELMAT
2024 2023 2022
Tulos ja kannattavuus
Liikevaihto, milj. euroa 226,8 219,5 220,8
Muutos, % 3,3 -0,6 10,4
Kansainvälinen liikevaihto, milj.euroa 113,9 106,1 114,8
% liikevaihdosta 50,2 48,3 52,0
Käyttökate, milj. euroa 30,9 30,3 27,8
% liikevaihdosta 13,6 13,8 12,6
Vertailukelpoinen käyttökate, milj.euroa 33,3 32,8 28,3
% liikevaihdosta 14,7 15,0 12,8
Poistot ja arvonalennukset, milj. euroa 10,9 11,2 10,0
Liiketulos, milj. euroa 19,9 19,1 17,9
% liikevaihdosta 8,8 8,7 8,1
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa 23,4 22,7 18,4
% liikevaihdosta 10,3 10,4 8,3
Tulos ennen veroja 23,4 22,2 15,0
% liikevaihdosta 10,3 10,1 6,8
Oman pääoman tuotto, %, jatkuvat toiminnot 6,5 6,7 4,6
Sijoitetun pääoman tuotto ROIC, % 8,1 7,8 2,0
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto ROIC, % 9,4 9,0 4,9
Sijoitetun pääoman tuotto ROIC, %, jatkuvat toiminnot 8,1 7,9 5,5
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto ROIC, %, jatkuvat toiminnot 9,4 9,2 5,6
Rahoitus ja taloudellinen asema
Oma pääoma, milj. euroa 258,2 260,1 262,9
Korollinen rahoitusvelka, milj. euroa 18,8 24,7 27,0
Korollinen nettorahoitusvelka, milj. euroa -70,1 -56,5 -41,2
Taseen loppusumma, milj. euroa 321,4 323,8 331,9
Omavaraisuusaste, % 80,3 80,4 79,2
Nettovelkaantumisaste, % -27,2 -21,7 -15,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 39,3 36,7 11,6
Liiketoiminnan rahavirta per osake, milj. euroa 0,25 0,23 0,07
Käyttöpääoma, jatkuvat toiminnot 26,0 37,1 44,0
Muut tunnusluvut
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 7,4 9,0 5,2
% liikevaihdosta 3,2 4,1 2,3
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 3,3 3,0 2,9
% liikevaihdosta 1,5 1,4 1,3
Henkilökunnan määrä, keskimäärin 354 344 342
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
66
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
LIIKETULOS
2022 2023 2024 PDF suurennos indesign 200%
Liiketulos 17,9 19,1 19,9 MALLIKUVA
Vertailukelpoinen l
18,4 22,7 23,4
Liiketulos liikevaihd
8,1 8,7 8,8
Vert.kelp. Liiketulo
8,3 10,4 10,3
Prosentit yhdessä 8,1 8,3 8,7 10,4 8,8 10,3
TUTKIMUS JA KEHITYSKULUT
2022 2023 2024
kulut -2,9 -3,0 -3,3
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,5
INVESTOINNIT
2022 2023 2024
m.eur 5,2 9,0 7,4
% liikevaihdosta 2,3 4,1 3,2
OMAVARAISUUSASTE
2022 2023 2024
% 79,2 80,4 80,3
NETTOVELKAANTUMISASTE
2022 2023 2024
% -15,7 -21,7 -27,2
17,9
19,1
19,9
18,4
22,7
23,4
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
2022 2023 2024
Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos
5,2
9,0
7,4
2,3
4,1
3,2
2022 2023 2024
investoinnit
79,2
80,4
80,3
2022 2023 2024
omavaraisuusaste
-15,7
-21,7
-27,2
2022 2023 2024
nettovelkaantumisaste
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
8,1
8,3
8,7
10,4
8,8
10,3
LIIKETULOS
2022 2023 2024 PDF suurennos indesign 200%
Liiketulos 17,9 19,1 19,9 MALLIKUVA
Vertailukelpoinen l
18,4 22,7 23,4
Liiketulos liikevaihd
8,1 8,7 8,8
Vert.kelp. Liiketulo
8,3 10,4 10,3
Prosentit yhdessä 8,1 8,3 8,7 10,4 8,8 10,3
TUTKIMUS JA KEHITYSKULUT
2022 2023 2024
kulut -2,9 -3,0 -3,3
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,5
INVESTOINNIT
2022 2023 2024
m.eur 5,2 9,0 7,4
% liikevaihdosta 2,3 4,1 3,2
OMAVARAISUUSASTE
2022 2023 2024
% 79,2 80,4 80,3
NETTOVELKAANTUMISASTE
2022 2023 2024
% -15,7 -21,7 -27,2
17,9
19,1
19,9
18,4
22,7
23,4
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
2022 2023 2024
Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos
5,2
9,0
7,4
2,3
4,1
3,2
2022 2023 2024
investoinnit
79,2
80,4
80,3
2022 2023 2024
omavaraisuusaste
-15,7
-21,7
-27,2
2022 2023 2024
nettovelkaantumisaste
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
8,1
8,3
8,7
10,4
8,8
10,3
LIIKETULOS
2022 2023 2024 PDF suurennos indesign 200%
Liiketulos 17,9 19,1 19,9 MALLIKUVA
Vertailukelpoinen l
18,4 22,7 23,4
Liiketulos liikevaihd
8,1 8,7 8,8
Vert.kelp. Liiketulo
8,3 10,4 10,3
Prosentit yhdessä 8,1 8,3 8,7 10,4 8,8 10,3
TUTKIMUS JA KEHITYSKULUT
2022 2023 2024
kulut -2,9 -3,0 -3,3
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,5
INVESTOINNIT
2022 2023 2024
m.eur 5,2 9,0 7,4
% liikevaihdosta 2,3 4,1 3,2
OMAVARAISUUSASTE
2022 2023 2024
% 79,2 80,4 80,3
NETTOVELKAANTUMISASTE
2022 2023 2024
% -15,7 -21,7 -27,2
17,9
19,1
19,9
18,4
22,7
23,4
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
2022 2023 2024
Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos
5,2
9,0
7,4
2,3
4,1
3,2
2022 2023 2024
investoinnit
79,2
80,4
80,3
2022 2023 2024
omavaraisuusaste
-15,7
-21,7
-27,2
2022 2023 2024
nettovelkaantumisaste
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
8,1
8,3
8,7
10,4
8,8
10,3
LIIKETULOS
2022 2023 2024 PDF suurennos indesign 200%
Liiketulos 17,9 19,1 19,9 MALLIKUVA
Vertailukelpoinen l
18,4 22,7 23,4
Liiketulos liikevaihd
8,1 8,7 8,8
Vert.kelp. Liiketulo
8,3 10,4 10,3
Prosentit yhdessä 8,1 8,3 8,7 10,4 8,8 10,3
TUTKIMUS JA KEHITYSKULUT
2022 2023 2024
kulut -2,9 -3,0 -3,3
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,5
INVESTOINNIT
2022 2023 2024
m.eur 5,2 9,0 7,4
% liikevaihdosta 2,3 4,1 3,2
OMAVARAISUUSASTE
2022 2023 2024
% 79,2 80,4 80,3
NETTOVELKAANTUMISASTE
2022 2023 2024
% -15,7 -21,7 -27,2
17,9
19,1
19,9
18,4
22,7
23,4
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
2022 2023 2024
Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos
5,2
9,0
7,4
2,3
4,1
3,2
2022 2023 2024
investoinnit
79,2
80,4
80,3
2022 2023 2024
omavaraisuusaste
-15,7
-21,7
-27,2
2022 2023 2024
nettovelkaantumisaste
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
8,1
8,3
8,7
10,4
8,8
10,3
LIIKETULOS
2022 2023 2024 PDF suurennos indesign 200%
Liiketulos 17,9 19,1 19,9 MALLIKUVA
18,4 22,7 23,4
8,1 8,7 8,8
8,3 10,4 10,3
Prosentit yhdessä 8,1 8,3 8,7 10,4 8,8 10,3
TUTKIMUS JA KEHITYSKULUT
2022 2023 2024
kulut -2,9 -3,0 -3,3
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,5
INVESTOINNIT
2022 2023 2024
m.eur 5,2 9,0 7,4
% liikevaihdosta 2,3 4,1 3,2
OMAVARAISUUSASTE
2022 2023 2024
% 79,2 80,4 80,3
NETTOVELKAANTUMISASTE
2022 2023 2024
% -15,7 -21,7 -27,2
17,9
19,1
19,9
18,4
22,7
23,4
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
2022 2023 2024
Liiketulos Vertailukelpoinen liiketulos
5,2
9,0
7,4
2,3
4,1
3,2
2022 2023 2024
investoinnit
79,2
80,4
80,3
2022 2023 2024
omavaraisuusaste
-15,7
-21,7
-27,2
2022 2023 2024
nettovelkaantumisaste
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
-2,9
-3,0
-3,3
1,3
1,4
1,5
-4
-3,5
-3
-2,5
-2
-1,5
-1
-0,5
01
1,1
1,2
1,3
1,4
1,5
1,6
1,7
2022 2023 2024
Tutkimus ja kehitys
kulut % liikevaihdosta
8,1
8,3
8,7
10,4
8,8
10,3
LIIKETULOS (MILJ. €)
2022
–
2024
2024
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos
20232022
Liiketulos liikevaihdosta, %
OMAVARAISUUSASTE (%)
2022
–
2024
INVESTOINNIT (MILJ. €)
2022
–
2024
% liikevaihdosta
ilman yritysostoja
TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT (MILJ. €)
2022
–
2024
% liikevaihdosta
NETTOVELKAANTUMISASTE (%)
2022
–
2024
202420232022
202420232022
202420232022
202420232022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
67
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernin liikevaihto ja tulos vuosineljänneksittäin
(Milj. euroa) 10–12/2024 7–9/2024 4–6/2024 1–3/2024 10–12/2023 7–9/2023 4–6/2023 1–3/2023
Liikevaihto yksiköittäin
Terveelliset
elintarvikkeet 37,2 39,3 36,9 38,0 35,5 36,3 34,9 37,0
Terveelliset ainesosat 25,7 29,4 28,9 26,6 27,1 29,5 26,1 28,6
Muut toiminnot 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,6
Toimialaryhmien
väliset -8,8 -10,5 -9,3 -9,9 -9,2 -10,5 -9,1 -9,8
Liikevaihto yhteensä 54,9 59,1 57,3 55,5 54,2 56,1 52,7 56,5
Liiketulos yksiköittäin
Terveelliset
elintarvikkeet 5,6 6,4 5,3 4,3 5,0 5,6 4,0 3,3
Terveelliset ainesosat -0,5 0,8 3,0 0,9 1,2 1,8 1,9 1,8
Muut toiminnot -1,2 -1,6 -1,5 -1,6 -3,2 -0,3 -0,9 -1,2
Toimialaryhmien
väliset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Liiketulos yhteensä 3,9 5,7 6,8 3,6 3,1 7,0 5,0 4,0
Rahoitustuotot ja
-kulut, netto 0,5 1,2 0,8 0,9 1,4 0,6 0,7 0,4
Tulos ennen veroja 4,4 6,9 7,6 4,5 4,4 7,6 5,7 4,4
Tuloverot -1,5 -2,0 -2,0 -1,0 -0,6 -1,7 -1,5 -0,9
Konsernin tulos 2,9 4,9 5,6 3,5 3,8 5,9 4,2 3,5
(Milj. euroa) 10–12/2022 7–9/2022 4–6/2022 1–3/2022
Liikevaihto yksiköittäin
Terveelliset
elintarvikkeet 35,6 36,7 35,1 35,6
Terveelliset ainesosat 29,1 29,6 29,4 27,6
Muut toiminnot 0,6 0,5 0,5 0,5
Toimialaryhmien väliset -9,7 -10,3 -9,4 -10,5
Liikevaihto yhteensä 55,6 56,5 55,5 53,2
Liiketulos yksiköittäin
Terveelliset
elintarvikkeet 4,5 6,6 4,1 2,7
Terveelliset ainesosat 1,8 0,2 1,4 0,0
Muut toiminnot -0,4 -0,7 -1,0 -1,3
Toimialaryhmien väliset 0,0 0,0 0,0 0,0
Liiketulos yhteensä 5,9 6,2 4,4 1,5
Rahoitustuotot ja
-kulut, netto 0,3 -0,7 -1,2 -1,3
Tulos ennen veroja 6,2 5,5 3,2 0,2
Tuloverot -1,1 -1,0 -0,2 -0,2
Konsernin tulos 5,0 4,5 3,0 0,0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
68
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
(Milj. euroa)
10–12/
2024
7–9/
2024
4–6/
2024
1–3/
2024
10–12/
2023
7–9/
2023
4–6/
2023
1–3/
2023
Liikevaihto strategisilla
painopistealueilla
Benecol®- ja kasvistanoliratkaisut 26,9 26,8 29,4 26,7 26,2 25,6 26,9 27,8
Lisäarvoa tuovat kauratuotteet ja
ainesosat 15,6 18,2 15,8 16,3 14,0 15,2 13,7 15,1
Kasviproteiinit 1,0 1,1 1,1 1,3 1,2 1,3 1,2 1,7
Liikevaihto yhteensä 43,5 46,1 46,3 44,3 41,5 42,2 41,7 44,7
Terveellisen kasvun strategia rakentuu kolmelle
painopistealueelle
Benecol® ja kasvistanoliesteriratkaisut
Raisio jatkaa panostuksia kansainvälisen Benecol®-brändin
kasvattamiseen. Benecol®-tuotteiden sisältämän ainesosan,
kasvistanoliesterin, on tutkitusti osoitettu alentavan koles-
terolia, mistä osoituksena on EU:n komission myöntämä vahva
kolesterolin alentamiseen liittyvä terveysväite. Raisio panostaa
lisäksi kasvistanoliesterin muiden mahdollisten hyvinvointia
edistävien ominaisuuksien tutkimusohjelmaan.
Lisäarvoa tuovat kauratuotteet ja ainesosat
Raisio jatkaa yhtiön vahvaan kauraosaamiseen perustuvaa
kansainvälistä laajentumista sekä B2B- että kuluttajatuote-
markkinoilla.
Kasviproteiinit
Kuluttajien valinnat suuntautuvat terveelliseen ja vastuullisesti
tuotettuun kasvipohjaiseen ravintoon. Raisio on panostanut
myös kasviproteiinimarkkinaan, ollen mukana edistämässä sitä
ja tukien verrattain uuden kategorian kehittymistä.
Konsernin strategisten painopistealueiden liikevaihto vuosineljänneksittäin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
69
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Taloudellisen kehityksen tunnuslukujen laskentakaavat
Liiketulos IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja.
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos, %
Vertailukelpoinen liiketulos, %
Liiketulos
Liikevaihto
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Liiketulos kuvaa operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Liiketulos +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liiketulos kuvaa operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja
sen kehitystä ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tunnusluku kuvaa liiketuloksen suhdetta liikevaihtoon.
Vertailukelpoinen liiketulos
Vertailukelpoinen liikevaihto
Tunnusluku kuvaa vertailukelpoisen liiketuloksen suhdetta liikevaihtoon ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Käyttökate (EBITDA) Liiketulos + poistot ja arvonalennukset
Käyttökate kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on
tärkeä tunnusluku kuvatessaan, kuinka paljon liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään
toiminnan kulut.
Vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA)
Liiketulos +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät + poistot ja arvonalennukset
Vertailukelpoinen käyttökate kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja
tuloveroja ilman vertailukelpoisuusteen vaikuttavia eriä.
Tulos ennen veroja IFRS-konsernilaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Oman pääoman tuotto, % (ROE) Tulos ennen veroja – tuloverot
Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Oman pääoman tuotto mittaa tilikauden tulosta suhteutettuna omaan pääomaan.
Tunnusluku kuvaa konsernin kykyä tehdä tuottoa omistajien sijoittamilla varoilla.
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROIC) Tilikauden tulos verojen jälkeen
Operatiivinen kassa* + nettokäyttöpääoma + pitkäaikaiset varat
(*Operatiivinen kassa noin 4 % liikevaihdosta)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on kannattavuus- tai tehokkuusaste, joka mittaa,
kuinka paljon sijoittajat yrityksessä ansaitsevat sijoitetusta pääomasta.
x 100
x 100
x 100
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, %
(ROIC), vertailukelpoinen
Tilikauden tulos verojen jälkeen +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivinen kassa* + nettokäyttöpääoma + pitkäaikaiset varat
(*Operatiivinen kassa noin 4 % liikevaihdosta)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on kannattavuus- tai tehokkuusaste, joka mittaa,
kuinka paljon sijoittajat yrityksessä ansaitsevat sijoitetusta pääomasta.
x 100
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
70
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Rahavirtalaskelmaan liittyvät täsmäytyslaskelmat
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT
Oikaistaan tuloslaskelman erät, joihin ei liity maksutapahtumaa ja erät, jotka esitetään muualla tuloslaskelmassa.
(Milj. euroa) 2024 2023
Aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden arvonalentumistappiot 0,5 1,1
Liikearvon arvonalentumistappio 0,5 -
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappiot / voitot - -0,9
Käyttöomaisuus myyntivoitot ja -tappiot 0,0 0,0
Osakepalkkiokulut 0,5 0,5
Varaukset 0,9 0,5
Muut -0,2 -0,3
Muu oikaisut yhteensä rahavirtalaskelmalla 2,1 0,8
Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisujen ryhmä Muut sisältää ostojen ja myyntien toteutumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden
oikaisun sekä muiden ei-maksuperusteisten erien oikaisun.
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAN KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINNAT JA LUOVUTUKSET
(Milj. euroa) 2024 2023
Käyttöomaisuushankinnat yhteensä -7,4 -9,0
Maksut aikaisempien tilikausien investoinneista (velkojen muutos) 0,2 0,9
Vuokrasopimusvelalla tai muulla korollisella velalla rahoitetut investoinnit -4,6 -3,1
Käyttöomaisuushankinnoista kassamaksuilla rahoitetut -11,8 -11,2
Käyttöomaisuuden luovutusvoitto tai -tappio tuloslaskelmassa 0,0 0,0
Poistuneen omaisuuden tasearvo 0,1 0,0
Käyttöomaisuusmyynneistä saatu vastike rahavirtalaskelmalla 0,1 0,0
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korolliset nettorahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat likvidit
rahoitusvarat
Nettovelkaantumisaste, %
Korolliset nettorahoitusvelat
Oma pääoma
x 100
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, %
(ROIC), jatkuvat liiketoiminnot
Tilikauden tulos verojen jälkeen, jatkuvat liiketoiminnot
Operatiivinen kassa* + nettokäyttöpääoma + pitkäaikaiset varat
(*Operatiivinen kassa noin 4 % liikevaihdosta)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on kannattavuus- tai tehokkuusaste, joka mittaa,
kuinka paljon sijoittajat yrityksessä ansaitsevat sijoitetusta pääomasta.
x 100
Taloudellisen kehityksen tunnuslukujen laskentakaavat
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
71
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Raisio esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liike-
toimintojensa taloudellista tulosta ja asemaa sekä rahavirtoja
parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja
lisätäkseen ymmärrystä yhtiön tuloksen muodostumisesta ja
taloudellisesta asemasta.
Vaihtoehtoinen tunnusluku on johdettu IFRS-tilinpäätök-
sestä. Hallituksen toimintakertomuksessa, tilinpäätöstiedot-
teessa sekä puoli- ja osavuosikatsauksissa voidaan esittää
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja laskea vaihtoehtoisia
tunnuslukuja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttava erä on tuotto tai kulu, joka
syntyy harvoin tapahtuvan asian seurauksena. Vertailukel-
poisuuteen vaikuttavina erinä on esitetty yrityskauppoihin ja
liiketoiminnan laajentamiseen liittyvät ulkopuolisten asiantun-
tijoiden kulut, liiketoiminnan uudelleenjärjestelemiseen
liittyvät kulut ja omaisuuden arvonalentumisiin liittyvät kulut
ja niiden mahdolliset palauttamiset.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on kirjattu
tuloslaskelmaan aiheuttamisperiaatteensa mukaiseen tuotto-
tai kuluryhmään. Johto käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja
liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen
aseman seurantaan ja analysointiin.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytyslaskelmat
(Milj. euroa) 2024 2023
Vertailukelpoinen liiketulos 23,4 22,7
- Liiketoiminnan laajentamiseen liittyvät kulut -2,0 -1,7
- Rakennejärjestelyihin liittyvä liittyvät kulut -0,9 -0,9
- Arvonalentumistappio käyttöomaisuushyödykkeistä -0,5 -1,1
- Arvonalentumistappio liikearvosta -0,5 -
+ Myytyyn liiketoimintaan liittyvä varauksen purku 0,5 -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -3,5 -3,6
Liiketulos 19,9 19,1
VERTAILUKELPOISEEN LIIKETULOKSEEN VAIKUTTAVAT ERÄT, RAISIO-KONSERNI
INVESTOINNIN RAHAVIRRAN TYTÄRYHTIÖOSAKKEIDEN LUOVUTUS
(Milj. euroa) 2023
Luovutusvoitto tai -tappio tuloslaskelmassa ilman myynnille kohdistettuja kuluja 0,9
Myyty nettovarallisuus yhteensä 3,4
Myyntihinta, velaton 7,5
Luovutustulot rahavirtalaskelmalla oikaistuna luovutushetken rahoilla 7,4
TÄSMÄYTYSLASKELMA RAHOITUSTOIMINTAAN LIITTYVISTÄ VELOISTA
Ei-rahavirtavaikutteiset
muutokset
(Milj. euroa) 31.12.2023 Rahavirrat IFRS 16 Kurssimuutokset 31.12.2024
Pitkäaikaiset velat 0,1 -0,1 - - 0,1
Vuokrasopimusvelat 24,6 -4,6 -1,2 0,0 18,7
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista 24,7 -4,7 -1,2 0,0 18,8
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT JA TÄSMÄYTYSLASKELMAT
72
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VERTAILUKELPOISEEN LIIKETULOKSEEN VAIKUTTAVAT ERÄT, TERVEELLISET ELINTARVIKKEET -SEGMENTTI
(Milj. euroa) 2024 2023
Vertailukelpoinen liiketulos 21,6 18,4
- Rakennejärjestelyihin liittyvä liittyvät kulut - -0,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä - -0,5
Liiketulos 21,6 17,9
VERTAILUKELPOISEEN KÄYTTÖKATTEESEEN VAIKUTTAVAT ERÄT, RAISIO-KONSERNI
(Milj. euroa) 2024 2023
Vertailukelpoinen käyttökate 33,3 32,8
+/- Liiketulokseen vaikuttavat erät -2,5 -2,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -2,5 -2,6
Käyttökate 30,9 30,3
+/- Arvonalentumiset -1,0 -1,1
+/- Poistot -9,9 -10,1
Liiketulos 19,9 19,1
VERTAILUKELPOISEEN LIIKETULOKSEEN VAIKUTTAVAT ERÄT, TERVEELLISET AINESOSAT -SEGMENTTI
(Milj. euroa) 2024 2023
Vertailukelpoinen liiketulos 5,2 6,7
- Arvonalentumistappio käyttöomaisuushyödykkeistä -0,5 -
- Arvonalentumistappio liikearvosta -0,5 -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -1,0 -
Liiketulos 4,2 6,7
KONSERNITILINPÄÄTÖS
73
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernin tuloslaskelma (IFRS)
(Milj. euroa)
Liite
1–12/2024
1–12/2023
Liikevaihto
2.2.1
226,8
219,5
-161,7
-159,2
Bruttokate 65,260,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut
-26,9
-26,0
Hallinnon kulut
-12,5
-10,9
Tutkimus- ja kehityskulut
-3,3
-3,0
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
9.1
-2,5
-1,3
Liiketulos
19,9
19,1
Rahoitustuotot
5.1
5,3
4,7
Rahoituskulut
5.1
-1,8
-1,7
Tulos ennen veroja
23,4
22,2
Tuloverot
6.1
-6,5
-4,6
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
16,9
17,5
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
-
-0,3
Tilikauden tulos yhteensä
16,9
17,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
16,9
17,2
Määräysvallattomille omistajille
-
-
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, euroa/osake
7.3
Laimentamaton osakekohtainen tulos
0,11
0,11
Laimennettu osakekohtainen tulos
0,11
0,11
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
0,11
0,11
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
0,00
0,00
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
74
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
(Milj. euroa)
Liite
1–12/2024
1–12/2023
Tilikauden tulos, jatkuvat ja lopetetut toiminnot
16,9
17,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutos
0,0
0,6
Verovaikutuksen muutos
6.3
0,0
-0,1
Erät, joita ei luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi
0,0
0,4
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojauksen arvonmuutos
-1,0
-0,5
Käyvänarvon suojauksen arvonmuutos
0,1
-0,1
Ulkomaisiin yrityksiin liittyvien muuntoerojen muutos
3,7
1,4
Verovaikutuksen muutos
6.3
0,2
0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
2,9
0,9
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
2,9
1,4
Tilikauden laaja tulos
19,8
18,6
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
19,8
18,6
Määräysvallattomille omistajille
Yhteensä
19,8
18,6
KONSERNITILINPÄÄTÖS
75
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernitase
(Milj. euroa)
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
4.1
49,7
47,9
Aineettomat hyödykkeet
4.2
32,5
32,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
4.5.1
69,2
66,8
Aineelliset käyttöoikeusomaisuushyödykkeet
4.5.1
18,4
24,3
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
4.7
3,5
3,6
Laskennalliset verosaamiset
6.2
2,5
3,3
175,8178,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4.8
29,8
34,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4,9
26,5
28,9
Johdannaissopimukset
4,11
0,3
1,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
5.3.3
62,4
50,1
Rahavarat
5.3.3
26,6
31,1
145,6
145,4
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
-
-
VARAT YHTEENSÄ
321,4
323,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
7.1
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
27,8
27,8
Ylikurssirahasto
2,9
2,9
Vararahasto
88,6
88,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20,8
20,8
Muut rahastot
0,3
1,0
Omat osakkeet
-2,8
-2,8
Muuntoerot
-12,2
-15,9
Kertyneet voittovarat
132,9
137,7
258,2260,1
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
6.2
13,7
11,9
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
5.3.5
16,6
18,4
30,430,3
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
4.10
28,6
26,4
Varaukset
9,2
1,3
0,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
6.1
0,3
0,1
Johdannaissopimukset
1.11
0,5
0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
2,2
6,3
32,833,4
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
-
-
VELAT YHTEENSÄ
63,2
63,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
321,4
323,8
KONSERNITILINPÄÄTÖS
76
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Sijoitetun Emoyrityksen
vapaan Kerty-omistajille
Yli-oman neet kuuluva
Osake-kurssi-Vara-pääoman Muut Omat Muunto-voitto- oma pääoma
(Milj. euroa)pääomarahastorahastorahastorahastotosakkeeterotvaratyhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
27,8
2,9
88,6
20,8
1,0
-2,8
-15,9
137,7
260,1
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
16,9
16,9
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei luokitella myöhemmin
tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoisten
sijoitusten muutos
0,0
0,0
Verovaikutuksen muutos
0,0
0,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojauksen
arvonmuutos
-1,0
-1,0
Käyvänarvon suojauksen
arvonmuutos
0,1
0,1
Ulkomaisiin yrityksiin liittyvien
muuntoerojen muutos
3,7
3,7
Verovaikutuksen muutos
0,2
0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,7
0,0
3,7
16,9
19,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingot
-22,1
-22,1
Nostamattomat osingot
0,0
0,0
Osakeperusteiset maksut
0,0
0,4
0,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-21,7
-21,7
Oma pääoma 31.12.2024
27,8
2,9
88,6
20,8
0,3
-2,8
-12,2
132,9
258,2
Sijoitetun Emoyrityksen
vapaan Kerty-omistajille
Yli-oman neet kuuluva
Osake-kurssi-Vara-pääoman Muut Omat Muunto-voitto- oma pääoma
(Milj. euroa)pääomarahastorahastorahastorahastotosakkeeterotvaratyhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
27,8
2,9
88,6
20,8
1,1
-2,9
-17,3
141,9
262,9
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
17,2
17,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei luokitella myöhemmin
tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoisten
sijoitusten muutos
0,6
0,6
Verovaikutuksen muutos
-0,1
-0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojauksen
arvonmuutos
-0,5
-0,5
Käyvänarvon suojauksen
arvonmuutos
-0,1
-0,1
Ulkomaisiin yrityksiin liittyvien
muuntoerojen muutos
1,4
1,4
Verovaikutuksen muutos
0,1
0,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,1
0,0
1,4
17,2
18,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingot
-22,1
-22,1
Nostamattomat osingot
0,3
0,3
Osakeperusteiset maksut
0,0
0,5
0,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-21,4
-21,4
Oma pääoma 31.12.2023
27,8
2,9
88,6
20,8
1,0
-2,8
-15,9
137,7
260,1
KONSERNITILINPÄÄTÖS
77
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernin rahavirtalaskelma
(Milj. euroa)
Liite
1–12/2024
1–12/2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tulos ennen veroja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot
23,4
21,8
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
9,9
10,1
Rahoitustuotot ja -kulut
-3,5
-3,1
Muut oikaisut
2,1
0,8
Oikaisut yhteensä
8,6
7,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
32,0
29,6
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+)
2,3
2,4
Vaihto-omaisuuden lisäys (-), vähennys (+)
4,6
8,3
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-)
2,2
-3,3
9,1
7,4
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
41,1
37,0
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-1,4
-1,3
Saadut osingot liiketoiminnasta
0,3
0,3
Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta
2,3
1,7
Muut rahoituserät, netto
0,5
0,2
Maksetut välittömät verot
-3,5
-1,2
Liiketoiminnan nettorahavirta
39,3
36,7
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Aineellisten hyödykkeiden hankinta
-6,7
-7,2
Aineettomien hyödykkeiden hankinta
-0,4
-0,9
Luovutustulo konserniyhtiön osakkeista oikaistuna luovutushetken rahavaroilla
-
7,4
Luovutustulo oman pääoman ehtoisista sijoituksista
0,1
0,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot
0,0
-
Investointien nettorahavirta
-7,0
-0,7
Rahavirta investointien jälkeen
32,2
36,0
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Muut rahoituserät, netto
-0,1
-
Vuokrasopimusvelkojen maksu
-4,6
-3,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-0,1
-0,1
Emoyhtiön omistajille maksetut osingot
-22,1
-22,1
Rahoituksen nettorahavirta
-26,9
-25,3
RAHAVAROJEN MUUTOS
5,3
10,8
Rahavarat tilikauden alussa
81,2
68,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
0,1
0,0
Rahavarojen käyvän arvon muutoksen vaikutus
2,3
2,3
Rahavarat tilikauden lopussa
5.3.3
88,9
81,2
KONSERNITILINPÄÄTÖS
78
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
78
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
79
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1 Konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet
1.1 Konsernin perustiedot kasviproteiinituotteiden myynnin teollisuudelle ja suurkeitti-
öille. Myös tuotanto, hankinta ja toimitusketju raportoidaan
Raisio Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö. Konsernin osana Terveelliset ainesosat -segmenttiä.
emoyritys Raisio Oyj ja sen tytäryritykset muodostavat Raisio keskittyy terveellisiin elintarvikkeisiin ja vastuullisesti
Raisio-konsernin. Raision päätuotteita ovat elintarvikkeet ja tuotettuun ruokaan. Raision tavoite on kasvaa viime vuosien
niiden ainesosat. Konsernin kotipaikka on Raisio ja sen rekis- investointien mahdollistamien uusien kyvykkyyksien ja uusien
teröity osoite on Raisionkaari 55, 21200 Raisio, Suomi. Yhtiön tuotekategorioiden avulla. Raision kolme strategista painopis-
osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. tealuetta ovat Benecol ja kasvistanoliesteriratkaisut, lisäarvoa
Raisio-konsernissa on kolme raportoitavaa segmenttiä: tuovat kauratuotteet ja ainesosat sekä kasvipohjaiset tuotteet.
Terveelliset elintarvikkeet ja Terveelliset ainesosat sekä Muut Raision tarkoitus ja arvot linjaavat, millaista tulevaisuutta
toiminnot. Muut toiminnot ovat toiminnallisia segmenttejä rakennamme yhdessä – Ruokaa suurella sydämellä, terveyttä
tukevat palvelufunktiot. Raisio-konserni on kansainvälinen, meille ja maapallolle. Yhtiön arvot ovat rohkeus, reiluus ja
eurooppalainen elintarvikealan yritys, jonka toiminta ja arvot innostus.
keskittyvät terveellisesti ja vastuullisesti tuotetun ruoan Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikau-
tuottamiseen. Raision omat tuotantolaitokset sijaitsevat delta 1.1.–31.12.2024. Raisio Oyj:n hallitus on kokouksessaan
Suomessa, ja henkilöstöä on seitsemässä maassa. Raision 12.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
tuotteita viedään yli 40 markkinaan ympäri maailman. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
Terveelliset elintarvikkeet -segmentti keskittyy kuluttaja- mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
brändeihin. Terveelliset elintarvikkeet -segmentti muodostaa jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on
raportoitavan segmentin, johon on yhdistetty Länsi-Euroopan, myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttami-
Pohjois-Euroopan ja Itä-ja Keski-Euroopan toiminnot. Terveel- sesta.
liset elintarvikkeet -segmentin kuluttajabrändeistä kansainvä-
lisin on Benecol, joka useiden erilaisten tuotevarianttien avulla
Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta
palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä kuluttajia mahdollistaen
kohonneen kolesterolin alentamisen turvallisesti ja tutkitusti.
Muissa Terveelliset elintarvikkeet -segmentin tunnetuimmissa
kuluttajabrändeissä, kuten Elovena, Sunnuntai, Torino ja Nalle,
korostuu puhtaan ja terveellisen viljan käyttö.
Terveelliset ainesosat -segmentti sisältää Benecol-tuot-
teiden ainesosan myynnin, viljapohjaisten elintarvik-
keiden ja niiden ainesosan myynnin sekä Härkis-brändin
www.raisio.com tai emoyhtiön pääkonttorista Raisiosta.
Viivalla on merkitty laadintaperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
1.2 Tilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet
Laatimisperusta
Raision konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden luonteen mukaan. Laskentaperiaatteiden paremman
ymmärryksen saavuttamiseksi Raisio kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadinta-
perusta on kerrottu osana tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet,
jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana tätä kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen
liitetiedot sisältävät sisällön, laatimisperiaatteet, olennaisen taloudellisen informaation sekä keskeiset arviot ja harkintaan
perustuvat ratkaisut, jos niitä on jouduttu tekemään.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
80
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä
SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Raisioi on soveltanut tilikauden aikana
voimaantulleita Raisiota koskevia standardivaatimuksia ja
tulkintoja.
Esittämisvaluutta ja lukujen esittäminen
Tilinpäätöksen valuutta on euro ja tilinpäätös esitetään
miljoonina euroina. Konsernitilinpäätös on laadittu liiketa-
pahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei
laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Tilinpäätök-
sessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksit-
täisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä
summasta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Toimintokohtainen tuloslaskelma
Konsernin tuloslaskelma esitetään toimintokohtaista jaottelua
käyttäen. Toimintoina esitetään erikseen myynnin ja markki-
noinnin, hallinnon sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut.
Myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin sisältyvät tuotteiden
valmistukseen ja hankintaan liittyvät palkka-, materiaali-,
hankinta- ja muut kulut. Hallinnon kuluihin sisältyvät yleis-
hallinnolliset kulut sekä konsernin johdon kulut. Toiminnoille
on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osuus
hallinnon kuluista.
Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele
liiketuloksen käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti:
liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihdosta
vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut ja toimintojen
kulut sekä lisätään/vähennetään liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät
esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot, johdannaisista
johtuvat tulokset ja niiden käypien arvojen muutokset sisäl-
tyvät liiketulokseen, mikäli ne ovat syntyneet liiketoimintaan
liittyvistä eristä. Muutoin ne esitetään rahoituserissä.
J ulkiset avustukset
Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan
liittyvät julkiset avustukset kirjataan käyttöomaisuushyödyk-
keiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuul-
lisen varmaa, että konserni tulee ne saamaan ja että konserni
täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat
pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Muut julkiset avustukset kirjataan
tulosvaikutteisesti tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia
vastaavat kulut ja oikeus avustuksen saamiseen syntyvät.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien asioiden vaikutus
tilinpäätökseen
Vastuullisuus on olennainen osa Raisio-konsernin kannattavan
kasvun strategiaa. Asian strategista tärkeyttä korostaa se, että
myös Raision johdon lyhyen aikavälin palkitsemisohjelma
sisältää ympäristö- ja ilmastotoimitavoitteisiin kiinnitettyjä
mittareita. Vastuullisuus Raisiossa keskittyy viiteen aiheeseen:
terveellinen ruoka, kestävä ruokaketju, ympäristöystävälliset
pakkaukset, terveellisen ruuan ammattilaiset sekä ympä-
ristö- ja ilmastotoimet. Yksi Raision vastuullisuusohjelman
1.3 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa
emoyhtiöllä on tilikauden lopussa suoraan tai välillisesti yli
puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta
syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu
yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan
tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttä-
mällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernitilinpäätöksessä keskinäinen osakkeenomistus
eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja
hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi
otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Kauppahin-
tavelka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se
luokitellaan velaksi. Velka arvostetaan käypään arvoon kunkin
raportointikauden päättymispäivänä ja arvostamisesta syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on
saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen asti,
jolloin määräysvalta lakkaa ja vastaavasti myydyt toiminnot
ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka.
Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, sisäiset
saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako ja konsernin
sisäisten toimitusten realisoitumattomat voitot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia
tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta.
Määräysvallattomien osuudet on arvostettu määrään,
joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden
suhteellista osuutta. Tilikauden laaja tulos kohdistetaan
emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille
siitäkin huolimatta, että määräysvallattomien omistajien
osuus jäisi negatiiviseksi. Määräysvallattomien omistajien
osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseen
omassa pääomassa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan
omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan
menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina
liiketoimina .
keskeisistä tavoitteista on ollut tuotantolaitosten hiilineut-
raalisuus. Raision omistamat tehtaat käyttävät hiilineutraalia
energiaa. Raision hiilineutraaliusluku on 99,8 %. vuoden 2024
lopussa. Ilmastoon liittyvillä asioilla on ollut suora vaikutus
vain muutamaan seikkaan Raision konsernitilinpäätöksessä.
Energiatehokkuus otetaan huomioon käyttöomaisuusin-
vestointeja tehtäessä ja siten tämä vaikuttaa pitkäaikaisiin
omaisuuseriin (Liite 4.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet)
sekä tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämiseen
liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä (Liite 4.4
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien
arvonalennustestaus). Ilmastonmuutoksen tuomilla ääri-il-
miöillä on ollut myös vaikutusta Raision kannattavuuteen,
vaihtelevista sato-olosuhteista ja näistä johtuvista viljan laatu-
ja hintavaihteluista johtuen.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
81
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
1.4 Johdon harkintaa edellyttävät
laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon
arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat varojen
ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointi-
kaudella. Konsernin johto saattaa joutua tekemään myös
harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä
koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa
IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia arvostamis-, kirjaamis- ja
esittämistapoja. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon
tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista,
että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä
arvioista .
KESKEISET ARVIOT JA HARKINNAN OSA-ALUEET
1.1.–31.12.2024
Harkinnan osa-alue Liitetieto Harkinnan ja arvioiden luonne
Vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumiset
4.4 Liikearvon ja taloudelliselta
vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
Tulevaisuutta koskevien arvioiden tekeminen
ja kerrytettävissä olevaa rahavirtaa koske-
vien osatekijöiden määrittely ja mahdolliset
arvonalentumiset
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet ja
vuokrasopimukset
4.5 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
taloudellista vaikutusaikaa koskevat arviot sekä
vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämiseen
liittyvät tekijät ja jatko-optioihin liittyvät arviot
Muiden kuin vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumiset
4.6 Muiden aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden
kuin liikearvon ja
taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
arvostus
Vaihto-omaisuus 4.8 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Myyntisaamiset 5.2 Rahoituserien arvostaminen Odotettavissa olevien luottotappioiden
kirjaaminen
Valuutta- ja hyödykepositioiden
transaktioriskit
5.4 Rahoitusriskien hallinta Valuuttariskeiltä suojautuminen
Laskennalliset verosaatavat 6.2 Laskennalliset verot Laskennallisten verosaatavien kirjaaminen
verotuksellisista tappioista
Varaukset 9.2 Varaukset Velvoitteen kustannusten ajankohdan ja
määrän arviot
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi
omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun konserni
menettää määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan mahdol-
lisesti jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän
käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikut-
teisesti.
Tilinpäätökseen laadinnan yhteydessä tehdyt harkinnat ja
arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpää-
töshetkellä. Harkinnan ja arvioiden taustalla ovat aiemmat
kokemukset sekä tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä
pidetyt tulevaisuutta koskevat odotukset. Näitä ovat erityisesti
konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät,
jotka vaikuttavat myyntiin ja kustannustasoon. Konsernissa
seurataan näiden arvioiden ja olettamusten toteutumista.
Mahdolliset olettamusten ja arvioiden muutosten vaikutukset
kirjataan sillä kaudella, jonka aikana muutokset on todettu.
Raisio-konsernille merkittävimmät johdon arviot liittyvät
liikearvojen ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamat-
tomien aineettomien hyödykkeiden mahdollisiin arvon-
alentumisiin, liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen
hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen, liiketoimintojen
luovuttamisen yhteydessä omaisuuserän luokitteluun ja
esittämiseen sekä käyvänarvon määrittämiseen, laskennallisen
verosaamisen määrään ja missä määrin verosaamista voidaan
kirjata taseeseen, poistoaikojen määrittämiseen, myyntisaa-
misten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen ja leasinglas-
kennassa sovellettavien vuokrasopimusten vuokra-aikojen
määrittämiseen.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
82
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
1.6 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja
muutetut standardit
Raisio-konserni on soveltanut tilikauden aikana voimaan
tulleita Raisio-konsernia koskevia standardimuutoksia ja
tulkintoja. Vuonna 2024 voimaantulleilla IFRS -standardeilla
ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin
tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen
esittämiseen .
1.7 Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet
ja muutetut standardit sekä tulkinnat
IASB on julkistanut seuraavat uudistetut standardit ja
tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa ja jota konserni ei vielä
ole soveltanut. Konserni ottaa tulevilla tilikausilla sovelletta-
vaksi tulevat muutokset käyttöön standardin voimaantulo-
päivästä lähtien, tai mikäli standardi tulee voimaan kesken
tilikauden, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta
lähtien.
• Muutokset standardiin IAS 21, Valuuttakurssien
muutosten vaikutukset: Vaihdettavuuden puute
(sovellettava 1.1.2025 ja aikaisempi soveltaminen
sallittu. Muutos antaa ohjeistusta sellaisen tilanteen
tunnistamiseen, jossa valuuttaa ei voida pitää vapaasti
vaihdettavana ja miten sen pitää määritellä valuuttakurssi
raportoinnissa vaihdettavuuden puuttuessa ja antamaan
asiasta lisätietoa. Muutoksella ei odoteta olevan merkit-
tävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• Uusi IFRS 18 -standardi, Presentation and Disclosure in
Financial Statements (sovellettava 1.1.2027, aikaisempi
soveltaminen on sallittua) korvaa IAS 1 -standardin,
Tilinpäätöksen esittäminen. IFRS 18 -standardin keskeiset
uudet käsitteet liittyvät: tuloslaskelman rakenne määrite-
tyillä välisummilla, johdon tunnuslukujen esittämistä sekä
tietojen yhdistelyyn ja erittelyyn tilinpäätöksen päälaskel-
missa ja liitetiedoissa. Konserni arvioi parhaallaan uuden
standardin vaikutuksia .
1.8 Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Olennaisia raportointikauden jälkeisiä tapahtumia ei ole.
1.5 Ulkomaan rahan määräisten erien
muuttaminen
Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toiminta-
valuutassa, joka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden
ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan. Konsernitilin-
päätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernin
emoyhtiön valuutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa.
Käytännössä käytetään usein kurssia, joka on lähimpänä
tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoinna
olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan
käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot
käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä lukuun ottamatta
realisoitumattomista optio- ja johdannaissopimuksista aiheu-
tuneita kurssieroja, jotka on otettu suojaamaan ulkomaan
valuutanmääräisiä rahavirtoja. Nämä kurssierot kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot esitetään
omana eränään omassa pääomassa, kunnes ne realisoituvat.
Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja
kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä veloista, jotka
on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä
nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot
esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomai-
sesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.
Ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntaminen
Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden
tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muun-
netaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki
tase-erät lukuun ottamatta tilikauden tulosta muunnetaan
euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri
kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa sekä
taseessa aiheuttaa taseen omaan pääomaan kirjattavan
muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen
erään ”Muuntoerot”. Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten
yksikköjen hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta, kirjataan
muihin laajan tuloksen erään kohtaan ”Muuntoerot”. Jos
raportointikauden aikana luovutaan ulkomaisesta yksiköstä,
kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana
myyntivoittoa tai -tappiota samalla hetkellä, kun vastaava
luovutustulos kirjataan.
Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntynyt
liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen
yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina
ja muunnetaan raportointikauden päättymispäivän kursseja
käyttäen.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
83
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
2 Segmentti-informaatio ja tuotot
Segmentti-informaatio ja tuotot -liitetietoon on koottu
segmentti-informaatioon liittyvien tulos- ja tase-erien liite-
tiedot ja liikevaihtoon liittyvien tuloserien liitetiedot.
2.1 Tiedot segmenteittäin
Raisio-konsernin raportoitavat segmentit ovat: Terveelliset
elintarvikkeet, Terveelliset ainesosat ja Muut toiminnot.
Terveelliset elintarvikkeet -segmentin ja Terveelliset
ainesosat -segmentin tuotteet ovat erilaisia ja segmenttejä
johdetaan erillisinä yksikköinä ja ylin johto tarkastelee
segmenttien tuloksia säännöllisesti. Raportoitavat segmentit
on määritelty tuotteiden ja palveluiden asiakastyyppien ja
-ryhmien mukaan. Raportoitavien segmenttien asiakkaat
ovat erilaisia ja edellyttävät erilaisia jakelukanavia sekä
markkinointistrategioita. Terveelliset elintarvikkeet -segmentti
raportoidaan johdolle lisäksi maantieteelliseen jakoon
pohjautuen: Länsi-Eurooppa, Pohjois-Eurooppa sekä Itä- ja
Keski-Eurooppa.
Laadintaperiaatteet
Segmentit raportoidaan tavalla, joka vastaa ylimmälle
operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavaa sisäistä
raportointia. Johdon sisäinen raportointi laaditaan IFRS:n
periaatteiden mukaisesti.
Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on nimetty
strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.
Johtoryhmä vastaa resurssien kohdistamisesta segmenteille
ja niiden tulosten arvioinnista. Raportoitavat segmentit
perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon .
Konsernin segmenttien tuloksellisuutta arvioidaan niiden
liiketuloksen perusteella, ja liiketulokseen perustuvat myös
päätökset resurssien allokoinnista segmenteille. Liiketulosta
pidetään myös sopivana mittarina, kun segmenttien
tuloksellisuutta verrataan vastaavien toimialojen muihin
yrityksiin. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä
konsernin johtoryhmä vastaa segmenttien tuloksen
arvioinnista ja resurssien jakamisesta segmenteille.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita
segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat
järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdis-
tamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko
konsernille yhteisiä eriä. Segmenttien välinen hinnoittelu
tapahtuu käypään markkinahintaan. Investoinnit koostuvat
aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään
useammalla kuin yhdellä tilikaudella .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Segmentti-informaatio perustuu raportointiin johdolle ja
edellyttää harkintaan perustuvia ratkaisuja muun muassa
segmenttien yhdistämiskriteerejä sovellettaessa. Johto on
käyttänyt harkintaa määrittäessään Terveelliset elintar-
vikkeet -segmentin yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi.
Kyseisen segmentin toiminnan liikevaihto ja tulos rapor-
toidaan johdolle myös perustuen maantieteelliseen jakoon.
Segmenttien yhdistämiskriteerien katsotaan kuitenkin
täyttyvän, sillä myyntituotot koostuvat kaikilla alueilla
kuluttajille suunnattujen terveellisten tuotteiden myynnistä
käyttäen saman tyyppisiä keskusliikkeitä tai muita jakelu-
kanavia. Pitkän aikavälin taloudellisen tuloksellisuuden ei
katsota eroavan merkittävästi alueiden välillä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
84
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
SEGMENTTIEN TULOSLASKELMATIEDOT, VUOSI 2024
1.1.–31.12.2024 Terveelliset Terveelliset Muut Konserni
(Milj. euroa) elintarvikkeet ainesosat
Eliminoinnit
yhteensä
Ulkoinen myynti
Tavaroiden myynti
151,2
72,0
-
-
223,2
Palveluiden myynti
-
0,0
3,0
-
3,1
Rojaltituotot
0,2
-
0,4
-
0,6
Ulkoinen myynti yhteensä
151,4
72,1
3,4
-
226,8
Sisäinen myynti
0,0
38,4
-
-38,4
-
Liikevaihto
154,4
110,5
3,4
-38,4
226,8
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
-98,2
-100,8
-1,1
38,4
-161,7
Bruttokate
53,2
9,7
2,3
-
65,2
Poistot
-0,6
-7,5
-1,8
-
-9,9
Arvonalentumiset
-
-1,0
-
-
-0,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-0,6
-8,5
-1,8
-
-10,9
Segmentin liiketulos
21,6
4,2
-5,9
-
19,9
Täsmäytyslaskelma
Segmenttien liiketulos
19,9
Rahoitustuotot ja -kulut
3,5
Verot
-6,5
Tilikauden tulos
16,9
Muut toiminnot -segmentin tilikauden liiketulos sisältää 2,0 miljoonaa euroa liiketoiminnan laajentamiseen ja 0,9 miljoonaa euroa
liiketoiminnan uudelleenjärjestämiseen liittyviä kuluja. Terveelliset ainesosat -segmentin tilikauden liiketulos sisältää yhteensä 1,0
miljoonan euron arvonalentumistappion liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä liittyen kasviproteiiniliiketoimintaan.
SEGMENTTIEN TULOSLASKELMATIEDOT, VUOSI 2023
1.1.–31.12.2023 Terveelliset Terveelliset Muut Konserni
(Milj. euroa) elintarvikkeet ainesosat
Eliminoinnit
yhteensä
Ulkoinen myynti
Tavaroiden myynti
143,5
72,7
-
-
216,2
Palveluiden myynti
-
0,0
2,7
-
2,7
Rojaltituotot
0,2
-
0,3
-
0,6
Ulkoinen myynti yhteensä
143,8
72,7
3,0
-
219,5
Sisäinen myynti
0,0
38,4
-
-38,4
0,0
Liikevaihto
143,8
111,2
3,0
-38,4
219,5
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
-96,2
-100,6
-0,8
38,4
-159,2
Bruttokate
47,5
10,5
2,2
-
60,3
Poistot
-0,6
-7,4
-2,1
-
-10,1
Arvonalentumiset
-
-
-1,1
-
-1,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-0,6
-7,4
-3,1
0,0
-11,2
Segmentin liiketulos
17,9
6,7
-5,6
0,0
19,1
Täsmäytyslaskelma
Segmenttien liiketulos
19,1
Rahoitustuotot ja -kulut
3,1
Verot
-4,6
Lopetetut toiminnot
-0,3
Tilikauden tulos
17,2
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
85
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Terveelliset elintarvikkeet -segmentin tilikauden liiketulos sisältää liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä kuluja yhteensä
0,5 miljoonaa euroa. Muut toiminnot -segmentin tilikauden liiketulos sisältää 1,7 miljoonaa euroa liiketoiminnan laajentamiseen,
0,4 miljoonaa euroa liiketoiminnan uudelleenjärjestämiseen liittyviä kuluja ja 1,1 miljoonan euron arvonalentumistappion liittyen
Honey Monster -tavaramerkin arvon alentumisen.
SEGMENTTIEN TASETIEDOT, VUOSI 2024
31.12.2024 Terveelliset Terveelliset Muut Konserni
(Milj. euroa) elintarvikkeet ainesosat
Eliminoinnit
yhteensä
Segmentin varat
99,3
114,4
16,6
-0,6
229,7
Sisältää:
Pitkäaikaisten varojen lisäykset
0,5
5,8
1,0
-
7,4
Varojen täsmäytys konsernin varoihin
Segmenttien varat yhteensä
229,7
Laskennalliset verosaamiset
2,5
Lainasaamiset ja muut rahoitukseen liittyvät
saamiset
0,0
Verosaamiset
0,0
Johdannaiset
0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
62,4
Rahavarat
26,6
Varat yhteensä
321,4
Segmentin velat
15,0
11,6
3,9
-0,6
29,9
Velkojen täsmäytys konsernin velkoihin
Segmenttien velat
29,9
Laskennalliset verovelat
13,7
Johdannaiset
0,5
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvelat
18,8
Verovelat
0,3
Velat yhteensä
63,2
Nettovarat
258,2
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
86
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
31.12.2023 Terveelliset Terveelliset Muut Konserni
(Milj. euroa) elintarvikkeet ainesosat
Eliminoinnit
yhteensä
Segmentin varat
96,5
124,0
17,8
-0,5
237,9
Sisältää:
Pitkäaikaisten varojen lisäykset
0,6
7,0
1,2
-
9,0
Varojen täsmäytys konsernin varoihin
Segmenttien varat yhteensä
237,9
Laskennalliset verosaamiset
3,3
Lainasaamiset ja muut rahoitukseen liittyvät
saamiset
0,2
Verosaamiset
0,3
Johdannaiset
1,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
50,1
Rahavarat
31,1
Varat yhteensä
323,8
Segmentin velat
13,8
9,1
4,4
-0,5
26,8
Velkojen täsmäytys konsernin velkoihin
Segmenttien velat
26,8
Laskennalliset verovelat
11,9
Johdannaiset
0,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvelat
24,7
Verovelat
0,1
Velat yhteensä
63,7
Nettovarat 260,1
SEGMENTTIEN TASETIEDOT, VUOSI 2023
Pitkäaikaiset varat, jotka eivät sisällä laskennallisia
verosaamisia eivätkä rahoitusinstrumentteja
Pitkäaikaiset varat sisältävät pitkäaikaiset aineelliset
hyödykkeet ja aineettomat oikeudet, liikearvon ja muut
aineettomat hyödykkeet. Noin 47 (45) prosenttia pitkäaikaisista
varoista on Terveelliset elintarvikkeet -segmentin Länsi-
Euroopan yksikössä Isossa-Britanniassa.
(Milj. euroa)
2024
%
2023
%
Suomi
89,7
52,8
95,0
55,4
Iso-Britannia
80,2
47,2
76,5
44,6
Muu Eurooppa
0,0
0,0
0,0
0,0
Yhteensä
169,9
100,0
171,5
100,0
2.2 Tuotot
Laadintaperiaatteet
Liikevaihdoksi kirjataan vastikemäärä, johon konserni
odottaa olevansa oikeutettu luovutettuja tuotteita ja
palveluja vastaan. Myyntituotoista vähennetään välilliset
verot. Valuuttajohdannaisten tehokas osuus kirjataan
myyntituottojen oikaisuksi silloin, kun on kyseessä raha-
virran suojaus.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun asiakas on
saanut omistusoikeuden ja omistukseen liittyvät riskit
ja edut ovat siirtyneet ostajalle, jolloin määräysvallan
katsotaan siirtyneen asiakkaalle. Myyntituotot kirjataan
yhtenä ajankohtana ja tämä ajankohta on riippuvainen
asiakassopimuksessa käytetyistä toimitusehdoista.
Asiakkailta saataviin vastikkeisiin voi sisältyä muuttuvia
vastikkeita, kuten paljousalennuksia. Vastikkeen määrä
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
87
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Terveelliset elintarvikkeet -segmenttiin kuuluvat Raisio-
konsernin kuluttajatuoteliiketoiminnat Länsi-, Pohjois- sekä
Itä- ja Keski-Euroopan markkinoilla. Terveelliset elintarvikkeet
-segmentin Länsi-Euroopan liiketoiminnan päämarkkina-alue
on Iso-Britannia, Irlanti, Belgia ja Alankomaat. Pohjois-Eu-
roopan päämarkkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia ja Baltian
maat. Itä- ja Keski-Euroopan päämarkkina-alueet ovat Puola
ja Ukraina. Terveelliset elintarvikkeet -toimintasegmentin
liikevaihto muodostuu pääasiassa Elovena-, Benecol-, Nordic-,
Sunnuntai-, Nalle- ja Torino sekä Härkis-brändien kasviproteii-
nituotteiden myynnistä kuluttajille.
Terveelliset ainesosat -segmenttiin kuuluvat Benecol-tuot-
teiden ainesosan myynti, viljakauppa sekä Härkis-brändien
kasviproteiinituotteiden ja viljapohjaisten tuotteiden myynti
teollisuudelle ja suurkeittiöille. Benecol-tuotteiden aineosan
markkinat ovat globaalit. Viljakaupan ja kasvi- ja viljapohjaisten
tuotteiden päämarkkina-alue on Suomi.
Muut toiminnot -toimintasegmentin tuotot koostuvat
pääosin palvelu- ja rojaltituotoista.
TUOTOT MAITTAIN
Kansainvälisen liikevaihdon osuus on 113,9 miljoonaa
euroa (106,1 miljoonaa euroa),
prosenttia) koko liikevaihdosta.
joka on 50,2 prosenttia (48,3
(Milj. euroa)
2024
%
2023
%
Suomi
113,0
49,8
113,4
51,7
Iso-Britannia
51,0
22,5
48,3
22,0
Muut
62,9
27,7
57,7
26,3
Yhteensä
226,8
100
219,5
100,0
kirjataan tällöin joko todennäköiseen rahamäärään tai
odotusarvoon. Tuotot palveluista kirjataan ajan kuluessa, eli
kun palvelu on suoritettu.
Raisio-konsernille ei ole syntynyt asiakassopimuksen
saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät
aktivointikriteerit. Lisämenot kirjataan kuluksi, kun ne toteu-
tuvat. Konserni hyödyntää IFRS 15:een sisältyvää käytännön
apukeinoa eikä esitä tietoja raportointipäivänä täyttämättä
olevista suoritevelvoitteista liittyen asiakassopimuksiin,
joiden kestoaika on enintään yksi vuosi.
Lisenssi- ja rojaltituottoja kirjataan tuotoiksi, kun tuotteet
on myyty loppuasiakkaalle ja oikeus tuottoihin on syntynyt
sekä asiakassopimuksiin perustuen.
2.2.1 Liikevaihto
Raisio-konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa erityyppisten
tuotteiden myynnistä. Palveluiden myynti käsittää mm.
kiinteistön vuokraukseen ja hyödykkeisiin liittyvän myynnin
konsernin ulkopuolisille asiakkaille.
MYYNTITUOTOT
(Milj. euroa)
2024
%
2023
%
Tavaroiden
myynti
223,2
98,4
216,2
98,5
Palveluiden
myynti
3,1
1,3
2,7
1,2
Rojaltituotot
0,6
0,3
0,6
0,3
Liikevaihto
yhteensä
226,8
100,0
219,5
100,0
MYYNTITUOTOT SEGMENTEITTÄIN
(Milj. euroa)
2024
%
2023
%
Terveelliset
elintarvikkeet
151,4
66,7
143,8
65,5
Terveelliset
ainesosat
110,5
48,7
111,2
50,6
Muut
3,4
1,5
3,0
1,4
Segmenttien
välinen myynti
-38,4
-16,9
-38,4
-17,5
Liikevaihto
yhteensä
226,8
100,0
219,5
100,0
Konsernin asiakaskunta koostuu melko suuresta määrästä
asiakkaita eri markkina-alueilla. Yhdenkään asiakkaan
liikevaihto ei ollut IFRS 8:n mukaan määriteltyjä merkittäviä
asiakkaita, joilta saadut tuotot olisivat ylittäneet 10 % koko
konsernin liikevaihdosta.
Liikevaihto maittain
2023 2024 2023 pros.
Suomi 113,4 113,0 50 %
Iso-Britann
48,3 51,0 22 %
Muut 57,7 62,9 28 %
Liikevaihto eri valuutoissa (milj. €)
2023 2024
EUR 162,4 168,4
GBP 48,3 51,0
PLN 5,1 4,9
UAH 2,9 2,4
USD 0,8 0,2
liikevaihto maittain 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto maittain 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto valuutoissa 2023
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto valuutoissa 2024
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
Liikevaihto maittain
2023 2024 2023 pros.
Suomi 113,4 113,0 50 %
Iso-Britann
48,3 51,0 22 %
Muut 57,7 62,9 28 %
Liikevaihto eri valuutoissa (milj. €)
2023 2024
EUR 162,4 168,4
GBP 48,3 51,0
PLN 5,1 4,9
UAH 2,9 2,4
USD 0,8 0,2
liikevaihto maittain 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto maittain 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto valuutoissa 2023
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto valuutoissa 2024
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
TUOTOT MAITTAIN (MILJ. €)
2023
–
2024
2023
Suomi 113,4
Iso-Britannia 48,3
Muut 57,7
219,5
226,8
2024
Suomi 113,0
Iso-Britannia 51,0
Muut 62,9
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
88
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Liikevaihto maittain
2023 2024 2023 pros.
Suomi 113,4 113,0 50 %
Iso-Britann
48,3 51,0 22 %
Muut 57,7 62,9 28 %
Liikevaihto eri valuutoissa (milj. €)
2023 2024
EUR 162,4 168,4
GBP 48,3 51,0
PLN 5,1 4,9
UAH 2,9 2,4
USD 0,8 0,2
liikevaihto maittain 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto maittain 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto valuutoissa 2023
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto valuutoissa 2024
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
Liikevaihto maittain
2023 2024 2023 pros.
Suomi 113,4 113,0 50 %
Iso-Britann
48,3 51,0 22 %
Muut 57,7 62,9 28 %
Liikevaihto eri valuutoissa (milj. €)
2023 2024
EUR 162,4 168,4
GBP 48,3 51,0
PLN 5,1 4,9
UAH 2,9 2,4
USD 0,8 0,2
liikevaihto maittain 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto maittain 2024
Suomi Iso-Britannia Muut
liikevaihto valuutoissa 2023
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto valuutoissa 2024
EUR GBP PLN UAH USD
liikevaihto maittain, % 2023
Suomi Iso-Britannia Muut
219,5
226,8
LIIKEVAIHTO ERI VALUUTOISSA (MILJ. €)
2023
–
2024
2023 2024
EUR 162,4
GBP 48,3
PLN 5,1
UAH 2,9
USD 0,8
EUR 168,4
GBP 51,0
PLN 4,9
UAH 2,4
USD 0,2
Liikevaihto eri valuutoissa
Raisio-konserni toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan
liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka
muodostuvat vieraan valuutan rahavirroista (transaktioriski)
sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon muuntamisesta
euroiksi (translaatioriski).
LIIKEVAIHTO PAIKALLISISSA TOIMINTAVALUUTOISSA
(Milj. euroa)
2024
%
2023
%
EUR
168,4
74,2
162,4
74,0
GBP
51,0
22,5
48,3
22,0
PLN
4,9
2,2
5,1
2,3
UAH
2,4
1,1
2,9
1,3
USD
0,2
0,1
0,8
0,4
226,8
100,0
219,5
100,0
KONVERSIOVAIKUTUKSET ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN
LIIKEVAIHDON MUUNTAMISESTA EUROIKSI
(TRANSLAATIORISKI)
(Milj. euroa)
2024
2023
Liikevaihto
1,4
-1,3
Valuuttojen konversiovaikutus konsernin liikevaihtoon oli
1,4 (-1,3) miljoonaa euroa. Punnan osuus tästä oli 1,4 (-1,0)
miljoonaa euroa ja muiden valuuttojen osuus oli 0,0 (-0,3)
miljoonaa euroa. Konversiovaikutuksella tarkoitetaan vaiku-
tusta, joka syntyy, kun tytäryhtiöiden liikevaihto konvertoidaan
euroiksi osana konsernitilinpäätöstä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
89
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
3 Konsernirakenne
Tämä osio sisältää hankittuja, luovutettuja ja myytävänä
oleviksi luokiteltuja liiketoimia ja konsernirakennetta kuvaavat
liitetiedot.
3.1 Liiketoimintojen hankinnat
Laadintaperiaatteet
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan
hankittuun liiketoimintaan ja vastaavasti myydyt toiminnot
ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen saakka, kun
määräysvallasta on luovuttu. Luovutettu vastike ja hankitun
yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan
käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät
menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheu-
tuneet. Konsolidointiperiaatteet on esitetty tarkemmin
kohdassa 1.3. Konsolidointi.
Hankitut liiketoiminnot
Tilikaudella 2024 eikä vertailukaudella ollut liiketoimintojen
hankintoja.
3.2 Luovutetut ja myytävänä oleviksi luokitellut
liiketoiminnot
Laadintaperiaatteet
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin
liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä
olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan
käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin
todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä
nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja
myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokit-
telusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin
toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu
myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista:
kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtu-
neilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan
luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai
joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin
seuraavista edellytyksistä:
• merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai
maantieteellistä aluetta edustava yksikkö,
• osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee
luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta
tai maantieteellisestä toiminta-alueesta,
• tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena
myydä se edelleen .
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään
tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa. Tuloslas-
kelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen osalta,
jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän esitettävän
tilinpäätöskauden aikana. Myytävänä olevat omaisuuserät
ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista
eristä.
Jos myöhemmin todetaan, että myytävänä olevaksi luoki-
tellun omaisuuserän luokittelemisen edellytykset eivät enää
täyty, kyseinen omaisuuserä siirretään takaisin esitettäväksi
ja arvostettavaksi siihen sovellettavien IFRS-standardien
mukaisesti.
Luovutetut liiketoiminnot
Tilikaudella 2024 ei ollut liiketoimintojen luovutuksia.
Vertailukaudella 2023 Raisio-konserni myi Terveelliset
ainesosat -segmentiin kuuluvan kalanrehuliiketoiminnan.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Liiketoimien luokittelun ja pitkäaikaisen omaisuuserän
arvostamisen yhteydessä yhtiön johdolta edellytetään
harkintaa käytettävästä esitystavasta ja pitkäaikaisen omai-
suuserän käyvän arvon määrittämisestä tilinpäätöksessä.
Johto sovelsi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omai-
suuserät ja lopetetut toiminnot -standardin vaatimuksia
vertailukaudella Terveelliset ainesosat-segmentin kalarehu-
liiketoiminnan luokittelussa, esittämisessä, kirjaamisessa
ja arvostamisessa. Kalarehuliiketoiminta edusti Terveelliset
ainesosat -segmentin keskeistä liiketoiminta-aluetta ja
sen rahavirrat olivat selvästi erotettavissa. Raisio tiedotti
28.2.2023 myyneensä Terveelliset ainesosat -segmenttiin
kuuluneen kalanrehuliiketoimintansa, jolloin Raisio Oyj:n
100-prosenttisesti omistama kalanrehuliiketoimintaa
harjoittava tytäryhtiö, Raisioaqua Oy siirtyi Finnforel Oy:n
tytäryhtiölle 27.2.2023. Kalanrehuliiketoiminnan myynnistä
syntyi 0,6 miljoonan euron luovutusvoitto vuoden 2023
tilinpäätökseen.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
90
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
(Milj. euroa)
2023
Myydyn tytäryhtiöosakkeiden
luovutusvoitto/-tappio 0,9
Myynnille kohdistetut kaupan kulut
-0,3
Tulosvaikutus liiketulokseen
0,6
Tytäryhtiöosakkeiden velaton kauppahinta
7,5
Myydyn tytäryrityksen korollinen
rahoitusvelka luovutushetkellä -3,2
Tytäryhtiöosakkeiden kauppahinta
4,4
Tytäryhtiöosakkeiden kauppahinta 4,4
Myydyn tytäryritysten korollinen
nettorahoitusvelka luovutushetkellä 3,0
Tytäryhtiöosakkeiden myynti oikaistuna
luovutushetken rahavaroilla 7,4
Myynnin rahavirta kuluineen 7,1
LUOVUTETUN KALANREHUN LIIKETOIMINNAN
TULOS PER OSAKE
2023
Tulos per osake €
0,00
LUOVUTETUN KALANREHUN LIIKETOIMINNAN VAIKUTUS
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMASSA
(Milj. euroa)
2023
Tytäryrityksen myynti oikaistuna
luovutushetken rahavaroilla
7,4
Liiketoiminnan rahavirrat
-0,3
Investointien rahavirrat
0,0
Rahavirrat yhteensä
7,1
LUOVUTETUN KALANREHUN LIIKETOIMINNAN
TULOSLASKELMA
(Milj. euroa)
2023
Liikevaihto
1,3
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
-1,6
Bruttokate
-0,4
-0,7
Liiketulos
-1,0
Rahoitustuotot ja -kulut
0,0
Tulos ennen veroja
-1,0
Tuloverot
0,1
Tilikauden tulos verojen jälkeen
-0,9
Tulos lopetettujen toimintojen
luovutuksesta verojen jälkeen
0,6
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
-0,3
Lopetettujen toimintojen verot
Verot lopetettujen toimintojen tuloksesta
0,0
Verot lopetettujen toimintojen
luovutuksesta
0,0
Lopetettujen toimintojen verot yhteensä
0,1
LUOVUTETUN KALANREHUN LIIKETOIMINNAN VAIKUTUS
TALOUDELLISEEN ASEMAAN
(Milj. euroa)
2023
Aineettomat hyödykkeet
0,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2,0
Laskennalliset verosaamiset
0,1
Vaihto-omaisuus
5,1
Myynti- ja muut saamiset
1,2
Rahat ja pankkisaamiset
0,2
Myytyyn/myytävänä olevaan luovutettavien
erien ryhmään sisältyvät varat yhteensä
8,6
Pitkäaikaiset käyttöoikeusomaisuusvelat
0,0
Lyhytaikaiset käyttöoikeusomaisuusvelat
0,0
Ostovelat ja muut velat
2,0
Muut korolliset velat ja Cash pool
3,2
Myytyyn/myytävänä olevaan luovutettavien
erien ryhmään sisältyvät velat yhteensä
5,2
Myytyyn/myytävänä olevaan luovutettavien
erien ryhmään sisältyvät nettovarat
yhteensä
3,4
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
91
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
3.3 Tytäryritykset ja määräysvallattomien omistajien
osuudet
Laadintaperiaatteet
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan
hankittuun liiketoimintaan ja vastaavasti myydyt toiminnot
ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen saakka, kun
määräysvallasta on luovuttu. Konsolidointiperiaatteet on
esitetty tarkemmin kohdassa 1.3. Konsolidointi.
Konsernin tilinpäätöshetken mukainen rakenne
KOKONAAN OMISTETTUJEN TYTÄRYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ
2024 2023
Terveelliset elintarvikkeet 9 9
Terveelliset ainesosat 1 1
Muut toiminnot 6 10
Tytäryritykset ovat kokonaan omistettuja. Raisio-konserniin
100 -prosenttisesti kuuluva Benemilk Oy sulautui emoyh-
tiöönsä Nordic Feed Innovations Oy:hyn 1.4.2024. Nordic Feed
Innovations Oy:n nimenmuutos Benemilk Oy:si rekisteröitiin
15.4.2024. Raisio-konserniin 100-prosenttisesti kuuluvien
yhtiöiden Big Bear Group Limited, FDS Informal Foods Limited
ja Glisten Limited purku rekisteröitiin 17.12.2024. Yhtiöt olivat
toimimattomia.
RAISIO-KONSERNIN TYTÄRYRITYKSET
Konsernin
omistus-
osuus, %
Emoyhtiön
omistus-
osuus, %
Terveelliset elintarvikkeet
Benecol Limited, Englanti 100,00
Raisio Eesti AS, Viro 100,00
Raisio Sp. z o.o., Puola 100,00
Raisio Staest US Inc.,
Yhdysvallat 100,00
Raisio Sverige AB, Ruotsi 100,00
TOV Raisio Ukraina, Ukraina 100,00
Ravintoraisio Oy, Raisio 100,00 100,00
Raisio Ireland Limited, Irlanti 100,00
Raisio Benelux B.V.,
Alankomaat 100,00
Terveelliset ainesosat
Verso Food Oy, Kauhava 100,00 100,00
Muu toiminta
Raisionkaaren
Teollisuuspuisto Oy, Raisio 100,00 50,00
Benemilk Oy, Turku 100,00 100,00
CentrIQ Corporation,
Yhdysvallat 100,00
Honey Monster Foods Limited,
Englanti 100,00
Raisio UK Limited, Englanti 100,00 100,00
Reso Mejeri Produktion AB,
Ruotsi 100,00
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
92
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4 Käyttöomaisuushyödykkeet ja
nettokäyttöpääoma
Tämä osio sisältää liitetiedot aineettomista hyödykkeistä
– liikearvo mukaan lukien – ja aineellisista hyödykkeistä sekä
käyttöomaisuuden poistoista ja arvonalentumisista. Osio
sisältää myös liitetiedot nettokäyttöpääomaeristä.
4.1 Liikearvo
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Liikearvo on arvonalentumistestausta varten kohdistettava
niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan
hyötyvän hankinnasta syntyvistä synergiaeduista.
Laadintaperiaatteet
Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän
mukaan. Liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo kirjataan
määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden
hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankin-
tahetkellä. Liikearvoa syntyy pääsääntöisesti merkittävim-
missä yrityskaupoissa. Tällöin liikearvo kuvastaa tyypillisesti
hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä
synergioiden arvoa. Liikearvon kirjanpitoarvo testataan
arvonalennustestein.
Konserni arvioi liikearvon tasearvon vuosittain tai
useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta
on olemassa . Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa
tuottaville yksiköille, jotka ovat määritetty sen mukaan,
missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa
seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. Rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä
lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperus-
teinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen
kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat
perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko
perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen
(WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla
rahavirtaa tuottavan yksikön voidaan katsoa sijaitsevan.
Mahdollinen liikearvon alentumistappio kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon
alentumistappiota ei peruuteta .
LIIKEARVON TÄSMÄYTYSLASKELMA
(Milj. euroa)
2024
2023
Hankintahinta 1.1.
51,2
50,2
2,3
1,0
Hankintameno 31.12.
53,5
51,2
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1
3,2
3,2
Arvonalentumiset
0,5
-
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
3,7
3,2
Kirjanpitoarvo 31.12.
49,7
47,9
4.2 Aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno
on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että
hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen
hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi
tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen
vaikutusaikansa kuluessa. Niistä aineettomista hyödyk-
keistä, jotka ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoitta-
mattomia, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain
arvonalentumisen varalta. Konsernilla on tavaramerkkejä,
joiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika on rajaton.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudel-
linen vaikutusaika, poistoajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet 5
–
10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5
–
20 vuotta
Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloi-
tetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, toisin
sanoen kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa,
että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomai-
suusoikeus tai -hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi
(tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien
erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti .
Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja
kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisäl-
lytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin
ja kuluihin.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja omaisuuserien
tasearvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja aina
kun on viitettä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on
alentunut. Arvonalennustesteissä arvioidaan kyseisestä
omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuden käypä
arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan
tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on
suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruu-
tetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä
käytetyt arvot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumisen
peruuttamisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää
arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien
vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
93
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2024
Ennakkomaksut Aineettomat
Aineettomat Muut aineettomat ja keskener. hyödykkeet
(Milj. euroa) oikeudet hyödykkeet hankinnat yhteensä
Hankintameno 1.1.
58,0
20,4
0,3
78,7
Muuntoerot
2,4
0,0
-
2,4
Lisäykset
0,1
0,3
0,0
0,4
Myynnit ja muut vähennykset
-0,3
-
-
-0,3
Siirrot erien välillä
-
0,3
-0,3
-
Hankintameno 31.12.
60,3
21,0
0,1
81,3
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-27,7
-18,6
-
-46,3
Muuntoerot
-1,0
0,0
-
-1,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
0,2
-
-
0,2
Tilikauden poisto
-0,4
-0,7
-
-1,2
Arvonalentumiset ja niiden
palautukset
-0,4
-0,1
-
-0,5
Kertyneet poistot 31.12.
-29,4
-19,5
-
-48,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
30,3
1,9
0,2
32,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
30,9
1,5
0,1
32.5
Aineettomat oikeudet sisältävät Terveelliset elintarvikkeet -segmentin liiketoimintaan liittyviä tavaramerkkejä, joiden taloudellisen
vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Näiden kirjanpitoarvo 31.12.2024 oli 29,4 miljoonaa euroa.
VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN TAVARAMERKKIEN KIRJANPITOARVOT
(Milj. euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Benecol UK
29,4
28,1
Yhteensä
29,4
28,1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
94
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.3 Tutkimus- ja kehittämismenot
Laadintaperiaatteet
Tutkimusmenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi
sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien tai
merkittävästi parannettujen tuotteiden kehittämismenot
kirjataan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien,
kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määri-
tettävissä, tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan
hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan
vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on sekä aikomus
että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta
tai myydä se. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja
ei kirjata taseeseen myöhempinä tilikausina.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se
on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei vielä ole valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen
varalta. Taseeseen kirjatut kehittämismenot arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä.
Taseeseen kirjattujen kehittämismenojen poistoaika on
5–10 vuotta.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tilikaudella eikä vertailukaudella ole syntynyt aineettomina
omaisuuserinä aktivoituja tutkimus- ja tuotekehitysmenoja.
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2023
Ennakkomaksut Aineettomat
Aineettomat Muut aineettomat ja keskener. hyödykkeet
(Milj. euroa) oikeudet hyödykkeet hankinnat yhteensä
Hankintameno 1.1.
56,8
20,4
0,3
77,6
Muuntoerot
1,0
0,0
-
1,0
Lisäykset
0,1
0,5
0,2
0,9
Myynnit ja muut vähennykset
0,0
-0,7
-
-0,7
Siirrot erien välillä
0,1
0,1
-0,3
-0,1
Hankintameno 31.12.
58,0
20,4
0,2
78,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-25,8
-18,3
0,0
-44,1
Muuntoerot
-0,4
0,0
-
-0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot
0,0
0,8
-
0,8
Tilikauden poisto
-0,4
-1,0
-
-1,4
Arvonalentumiset ja niiden
palautukset
-1,1
-
-
-1,1
Kertyneet poistot 31.12.
-27,7
-18,5
0,0
-46,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
31,0
2,1
0,3
33,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
30,3
1,9
0,2
32,4
Aineettomat oikeudet sisältävät Terveelliset elintarvikkeet -segmentin liiketoimintaan liittyviä tavaramerkkejä, joiden taloudellisen
vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Näiden kirjanpitoarvo 31.12.2023 oli 28,1 miljoonaa euroa. Aineettomien oikeuksien
arvonalentuminen 1,1 miljoonaa euroa liittyy Muut toiminnot segmentin Honey Monster -tavaramerkin arvonalentumiseen.
4.4 Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Raisio-konsernin johtamisjärjestelmää ja rakennetta mukaillen
rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen
yksikkö, jossa hankittu liiketoimi sijaitsee. Liikearvoa on kohdis-
tettu Terveelliset elintarvikkeet -segmentin Länsi-Euroopan
Benecol-liiketoimintaan. Liikearvon arvo tilinpäätöshetkellä
oli 49,7 miljoonaa euroa (47,9 miljoonaa euroa vuonna
2023). Vertailukauden liikearvo sisälsi Terveelliset ainesosat
-segmenttiin kasviproteiiniliiketoimintaan kohdistetun
liikearvon 0,5 miljoonaa euroa.
Terveelliset elintarvikkeet -segmenttiin hankittujen
liiketoimintojen yhdistelemisten yhteydessä kirjattu Benecol
UK tavaramerkki on arvioitu taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien tunnettuus ja pitkä
historia tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit
kerryttävät rahavirtoja määrittelemättömän ajan. Taloudel-
liselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi määriteltyjen
tavaramerkkien arvo oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 29,4 milj.
euroa (28,1 miljoonaa euroa vuonna 2023) .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
95
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Arvonalentumistestauksissa käytettyjen laskelmien laati-
minen edellyttää johdolta tulevaisuutta koskevien arvioiden
tekemistä ja kerrytettävissä olevaa rahavirtaa koskevien
osatekijöiden määrittelyä. Näihin liittyy epävarmuusteki-
jöitä.
Terveelliset elintarvikkeet -segmentin Länsi-Euroopan
Benecol-liiketoimintaan liittyvät vaikutusajaltaan rajoitta-
mattomien tavaramerkkien ja liikearvon vuosittaiset arvon-
alennustestaukset osoittivat, että kyseisten omaisuuserien
kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat korkeammat kuin
niiden kirjanpitoarvot eikä vaikutusajaltaan rajoittamat-
tomien omaisuuserien arvonalentumiskirjauksiin ollut
tarvetta tilikaudella eikä vertailukaudella.
Terveelliset ainesosat -segmentin kasviproteiiniliiketoi-
minnan testauslaskelma osoitti testattavan rahavirtaatuot-
tavan yksikön arvon alentumisen. Kyseisen liiketoiminnan
kerrytettävissä olevat rahamäärä oli pienempi kuin yksikön
kirjanpitoarvo. Se johti 1,0 miljoonan euron arvonalen-
nustappion kirjaamiseen, josta liikearvon osuus oli 0,5
miljoonaa euroa.
Vertailukauden tilinpäätöksessä kirjattiin arvonalen-
tumistappio 1,1 miljoonaa euroa liittyen Muut toiminnot
-segmentin taloudellisesti vaikutusajaltaan rajoittamat-
toman Honey Monster -tavaramerkin arvon alentumiseen .
Vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestauksissa käytetyt tulevaisuuden rahavir-
taennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin
suunnitelmiin. Käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat
Benecol-liiketoiminnan osalta seuraavien neljän vuoden
taloudellisiin suunnitelmiin ja Verso Food -kasviproteiiniliike-
toiminnan osalta seuraavien kuuden vuoden (vertailukautena
seuraavan neljän vuoden) taloudellisiin suunnitelmiin. Johdon
hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan
käyttämällä alla esitettyjä arvioituja kasvutekijöitä, jotka
eivät ylitä yksikön toimialan keskimääräisiä pitkän aikavälin
kasvuvauhteja.
LIIKEARVOJEN KÄYTTÖARVON MÄÄRITTÄMISESSÄ
KÄYTETYT PERUSOLETTAMUKSET
Liikearvot
2024
2023
Terveelliset elintarvikkeet
-segmentti
UK:n toiminnot, Benecol
Kasvuprosentti *)
2,0
%
2,0
%
Diskonttauskorko, ennen veroja
8,9
%
8,4
%
Terveelliset ainesosat -segmentti
Suomen toiminnot,
Verso-kasviproteiini
Kasvuprosentti *)
3,0
%
4,0
%
Diskonttauskorko, ennen veroja
9,5
%
7,2
%
*) Ennustejakson jälkeisissä rahavirroiss a
4.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkupe-
räiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumisilla.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat
välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta.
Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen,
hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen
hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistami-
sesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on
todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista
hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Muut
vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella,
jonka aikana ne ovat syntyneet. Konsernilla ei ole ollut ehdot
täyttävien omaisuuserien hankintoja, minkä vuoksi vieraan
pääoman menoja ei ole kirjattu taseeseen .
Johto on määrittänyt ennusteissa käytetyn liiketuloksen
perustuen aiempiin toteutuneisiin tuloksiin ja odotuksiin,
jotka sillä on markkinoiden kehittymisestä. Merkittävimmät
rahavirtaennusteisiin vaikuttavat tekijät sisältävät liiketoi-
minnan kasvuoletukset sekä oletukset myyntihintojen ja
kustannusten kehityksestä. Diskonttauskorko on määritetty
ennen veroja ja se kuvastaa kyseiseen liiketoimintaseg-
menttiin liittyviä riskejä. Diskonttokoron määrittämisessä
käytetyt riskittöman koron, riskikertoimen (beta) sekä
riskikertoimen parametrit perustuvat markkinoilta saataviin
tietoihin. Johto on huomioinut maa-, liiketoimiala, valuutta-
ja hintariskit diskonttauskorkoa määrittäessään .
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi
Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyys-
analyysi seuraavasti:
Liikearvo / Terveelliset elintarvikkeet -segmentti
UK:n toiminnot, Länsi-Eurooppa
Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi
varojen kirjanpitoarvon ja herkkyysanalyysin perusteella
todennäköisyys merkittävälle liikearvon arvonalennus-
tappiolle oli hyvin matala. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
alittaa varojen kirjanpitoarvon diskonttauskoron noustessa
15,4 (13,5 vuonna 2023) prosenttiin (ennen veroja) tai
liikevoittotason pudotessa pysyvästi 49,0 (43,5 vuonna 2022)
prosenttia johdon arvioista.
Liikearvo / Terveelliset ainesosat -segmentti
Verso Food kasviproteiiniliiketoiminta, Suomi
Yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alitti varojen kirjan-
pitoarvon ja johti arvonalennustappion kirjaamiseen. Arvon-
alentumistesti on hyvin herkkä kaikille testauslaskelman
muuttujille. Kasviproteiinituotteiden markkinassa haasteita
aiheutti erityisesti koko kasviproteiinituotekategorian
liikevaihdon supistuminen Suomessa sekä lisääntynyt kilpailu
tuoteryhmässä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
96
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään
erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot
kirjataan taseeseen. Muussa tapauksessa myöhemmin
syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuus-
hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä,
että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty
koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno
on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja
ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat
toteutuneet.
Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä
poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
koneet ja laitteet 4–15 vuotta
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis
käytettäväksi, toisin sanoen kun se on sellaisessa sijain-
tipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon
tarkoittamalla tavalla.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot
lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke
luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä
olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
-standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuus-
hyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä
alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään
arvoon.
Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja
kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot
sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittä-
västi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan
vastaavasti. Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi
kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä,
kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä
olevaa rahamäärää vastaavaksi. Arvonalennustappio
kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän arvo on
suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruu-
tetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä
käytetyt arvot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumisen
peruuttamisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää
arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien
vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä .
Julkiset avustukset
Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan
liittyvät julkiset avustukset kirjataan käyttöomaisuushyö-
dykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on
kohtuullisen varmaa, että konserni tulee ne saamaan ja että
konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset
tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen
taloudellisen vaikutusajan kuluessa .
Vuokrasopimukset
Raisio-konserni toimii pääasiassa vain vuokralle ottajana.
Konsernilla on varasto- ja liikehuoneistotiloja sekä autoja
koskevia vuokrasopimuksia.
Konsernilla on myös vuokrasopimuksia, joissa konserni on
vuokralle antajana. Näiden merkitys Raision konserni-
tilinpäätökseen on vähäinen. Vuokrasopimukset on
luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä vuokra-
sopimusten ei ole katsottu siirtävän kohdeomaisuuserien
omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja vuokralle ottajalle.
Vuokratuotot kirjataan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni
vuokraa liiketiloja ulkopuolisille.
Konserni arvioi sopimusten syntymishetkellä, onko
kyseinen sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimukseen sisältyy vuokrasopimus,
kun siihen sisältyy yksilöity omaisuuserä ja kun sen kautta
saadaan oikeus kyseessä olevan omaisuuserän käyttöä
koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta
vastaan.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso,
jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan
lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä
ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni
käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Vuokra-
ajaltaan enintään 12 kuukauden pituiset sopimukset sekä
sopimukset, joiden kohteena olevan omaisuuserän arvo on
vähäinen, käsitellään standardin helpotuksen mukaisesti.
Näiden sopimusten osalta sopimuskumppanille maksettava
vuokra kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä, eikä
näitä kirjata taseeseen.
Konserni kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
vuokrasopimusvelan ja vastaavan käyttöoikeusomai-
suuserän. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan
sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka
sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen
mukaisen määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät
menot ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot
sekä sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut
vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla.
Konsernin maksamat vuokrat koostuvat kiinteistä
maksuista ja muuttuvista vuokrista ja jäännösarvo-
takuun perusteella maksettavista määristä. Sopimuksen
alkamisajankohtana sovelletaan sen hetkisen indeksin tai
hinnan määrää muuttuvien vuokrien määrien laskemisessa.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon
ja siitä vähennetään poistot ja arvonalentumistappiot ja
sitä oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan uudelleen
määrittämisestä johtuvalla erällä. Käyttöoikeusomai-
suuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan
kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi
näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option
käyttö on kohtuullisen varmaa, käyttöoikeusomaisuuserä
poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Käyttö-
oikeusomaisuuserän jäännösarvoa ja taloudellista vaikutus-
aikaa tarkastellaan vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä,
ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, mikäli taloudel-
lisen hyödyn odotuksissa tapahtuu muutoksia .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
97
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.5.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
OMISTETUT AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 2024
Muut Ennakkomaksut Aineelliset
Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset ja keskener. hyödykkeet
(Milj. euroa) vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat yhteensä
Hankintameno 1.1.
3,4
116,5
161,2
0,3
2,5
284,0
Muuntoerot
-
0,0
0,0
0,0
.
0,0
Lisäykset
-
0,9
3,8
-
1,8
6,5
IFRS 16 vuokrasopimuksen
osto-option käyttö, lisäys
-
-
3,4
-
-
3,4
Myynnit ja muut vähennykset
-
-
0,0
-
-
0,0
Siirrot erien välillä
-
0,5
1,3
-
-1,8
-
Hankintameno 31.12.
3,4
118,0
196,6
0,3
2,5
293,9
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.
-
-89,3
-127,8
-0,1
-
-217,2
Muuntoerot
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
-
-
0,0
-
-
0,0
IFRS 16 vuokrasopimuksen
osto-option käyttön kertyneet
poistot
-
-
-1,3
-
-
-1,3
Tilikauden poisto
-
-1,8
-4,4
-
-
-6,2
Kertyneet poistot 31.12.
-
-91,1
-133,5
-01
-
-224,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
3,4
27,3
33,4
0,3
2,5
66,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
3,4
26,9
36,2
0,3
2,5
69,2
Tilikauden 1.1.–31.12.2024 investointien pääpaino oli pakkauskapasiteetin nostossa ja prosessitehokkuuden parantamisessa.
Merkittävimmät investoinnit olivat prosessikapasiteetin lisääminen lusikoitavia ja juotavia kauratuotteita valmistavalle tuotanto-
laitokselle ja Nokian myllyn kapasiteetin nosto liittyen pikapuurojen valmistukseen ja pakkaukseen. IFRS 16 osto-option käyttö 2,1
miljoonaa euroa liittyy välipaloihin ja kaurajuomiin keskittyvän tuotantolaitoksen prosessilaitteiden hankintaan.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Aineellisen ja aineettoman omaisuuden taloudellisten
vaikutusaikojen määrittäminen edellyttää johdolta tule-
vaisuutta koskevia arvioita. Käyttöomaisuushyödykkeiden
arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä.
Vuokrasopimusten käsittely IFRS 16:n mukaan edellyttää
johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä muun muassa
vuokra-ajan määrittämiseen liittyviä tekijöitä arvioitaessa
koskien toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia
sekä jatko- ja päättämisoptioita sisältäviä vuokrasopi-
muksia. Toistaiseksi voimassaolevien vuokrasopimusten
käyttöoikeusomaisuuserien vuokra-ajaksi on määritetty
johdon harkinnan mukaan konsernin 10.6.2021 julkistetun
strategian strategiakauden mukainen neljän vuoden
vuokra-aika .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
98
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VUOKRATUT KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSHYÖDYKKEET 2024
Rakennukset vuokrattu Koneet vuokrattu Käyttöoikeusomaisuus-
(Milj. euroa) omaan käyttöön omaan käyttöön hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
8,8
23,8
32,6
Muuntoerot
0,0
-
0,0
Lisäykset
-
0,4
0,4
IFRS 16 vuokrasopimuksen osto-option
käyttö, vähennys
-
-3,4
-3,4
Myynnit ja muut vähennykset
-
-3,5
-3,5
Hankintameno 31.12.
8,8
17,3
26,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-2,7
-5,6
-8,3
Muuntoerot
0,0
-
0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
1,9
1,9
IFRS16 vuokrasopimuksen osto-option
kertyneet poistot
-
1,3
1,3
Tilikauden poisto
-0,8
-1,8
-2,6
Kertyneet poistot 31.12.
-3,5
-4,2
-7,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
6,1
18,2
24,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
5,3
13,1
18,4
Vuokrattujen käyttöoikeushyödykkeiden merkittävin erä liittyy Raision tehdasalueelle rakennetun välipaloihin ja kaurajuomiin
keskittyvän tuotantolaitoksen prosessilaitteisiin. Raisio-konserni käytti tilikaudella 1.1.–31.12.2024 osto-option 2,1 miljoonaa
euroa liittyen välipaloihin ja kaurajuomiin keskittyvän tuotantolaitoksen laitteisiin ja samassa yhteydessä päätti vuokrasopimuksen
yhden laitteen osalta arvoltaan 1,6 miljoonaa euroa.
VUOKRASOPIMUKSISTA TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT
(Milj. euroa)
2024
2023
Vuokratuotot
0,9
0,8
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
-2,6
-3,0
Kulut lyhytaikaisista ja vähäarvoisista vuokrasopimuksista
0,0
0,0
Korkokulut liittyen vuokrasopimuksiin
-0,3
-0,4
Yhteensä
-2,0
-2,6
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta
2,6
3,0
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta, osto-option käyttö
2,1
-
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
99
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
OMISTETUT AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 2023
Muut Ennakkomaksut Aineelliset
Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset ja keskener. hyödykkeet
(Milj. euroa) vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat yhteensä
Hankintameno 1.1.
3,4
122,5
180,5
0,3
1,4
308,2
Muuntoerot
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
Lisäykset
-
0,6
4,2
-
2,4
7,2
Myynnit ja muut vähennykset
-
-6,7
-24,8
-
-
-31,5
Siirrot erien välillä
-
0,1
1,3
-
-1,3
0,1
Hankintameno 31.12.
3,4
116,5
161,2
0,3
2,5
284,0
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.
-
-94,2
-148,7
-0,1
0,0
-242,9
Muuntoerot
-
0,0
0,0
0,0
-
0,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
-
6,7
24,7
-
-
31,4
Tilikauden poisto
-
-1,7
-3,9
-
-
-5,6
Kertyneet poistot 31.12.
0,0
-89,3
-127,8
-0,1
0,0
-217,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
3,4
28,3
31,9
0,3
1,4
65,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
3,4
27,3
33,4
0,3
2,5
66,8
Merkittävin investointi oli Raision teollisuusalueella sijaitsevan pastalinjan uusinta. Kyseessä oli korvausinvestointi, joka valmistui
elokuussa 2023. Investointi oli suuruudeltaan noin 4,1 miljoonaa euroa. Investointien hankintamenoihin ei sisälly vieraan pääoman
menoja.
VUOKRATUT KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSHYÖDYKKEET 2023
Rakennukset vuokrattu Koneet vuokrattu Käyttöoikeusomaisuus-
(Milj. euroa) omaan käyttöön omaan käyttöön hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.
8,9
23,2
32,1
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Lisäykset
0,1
0,8
0,9
Myynnit ja muut vähennykset
-0,3
-0,2
-0,5
Hankintameno 31.12.
8,8
23,8
32,5
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-2,1
-3,5
-5,5
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0,2
0,1
0,3
Tilikauden poisto
-0,8
-2,2
-3,0
Kertyneet poistot 31.12.
-2,7
-5,6
-8,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
6,8
19,7
26,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
6,1
18,2
24,3
Vuokrattujen käyttöoikeushyödykkeiden merkittävin erä liittyy Raision tehdasalueelle rakennetun välipaloihin ja kaurajuomiin
keskittyvän tuotantolaitoksen prosessilaitteisiin. Vuokratun omaisuuden hankintahinta oli 21,5 miljoonaa euroa.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
100
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.5.2 Poistot ja arvonalentumiset
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(Milj. euroa)
2024
2023
Poistot hyödykeryhmittäin
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Aineettomat oikeudet
0,4
0,4
Muut aineettomat hyödykkeet
0,7
1,0
Poistot aineettomista hyödykkeistä
yhteensä
1,2
1,4
Poistot aineellisesta
käyttöomaisuudesta
Rakennukset
2,6
2,5
Koneet ja kalusto
6,2
6,2
Poistot aineellisesta
käyttöomaisuudesta yhteensä
8,8
8,7
Poistot aineettomista ja aineellisista
hyödykkeistä yhteensä
9,9
10,1
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet
0,9
1,1
Muut aineettomat hyödykkeet
0,1
-
Arvonalentumiset yhteensä
1,0
1,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
10,9
11,2
Toimintokohtaiset poistot
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
7,8
7,7
Myynti ja markkinointi
0,7
0,7
Hallinto
1,3
1,6
Tutkimus ja tuotekehitys
0,1
0,1
Toimintokohtaiset poistot yhteensä
9,9
10,1
Arvonalentumiset
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
0,1
-
Myynti ja markkinointi
0,4
1,1
Liikearvo
0,5
-
Arvonalennukset yhteensä
1,0
1,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 10,9 milj. euroa (11,2
milj. euroa vuonna 2023) sisältää poistot ja arvonalentumiset
käyttöoikeusomaisuuseristä seuraavasti:
(Milj. euroa)
2024
2023
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
hyödykeryhmittäin
Rakennukset
0,8
0,8
Koneet ja kalusto
1,8
2,3
Yhteensä
2,6
3,0
Poistot aineellisesta käyttö-
omaisuudesta, lopetetut toiminnot
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
yhteensä
2,6
3,0
Toimintokohtaiset poistot ja
arvonalentumiset
käyttöoikeusomaisuuseristä
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
1,9
2,4
Myynti ja markkinointi
0,4
0,4
Hallinto
0,3
0,3
Tutkimus ja tuotekehitys
0,0
0,0
Toimintokohtaiset poistot
käyttöoikeusomaisuuseristä yhteensä
2,6
3,0
POISTOT
2023 2024
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 7,7 7,8
Myynti ja markkinointi 0,7 0,7
Hallinto 1,6 1,3
Tutkimus ja tuotekehitys 0,1 0,1
poistot 2023
poistot 2024
POISTOT
2023 2024
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 7,7 7,8
Myynti ja markkinointi 0,7 0,7
Hallinto 1,6 1,3
Tutkimus ja tuotekehitys 0,1 0,1
poistot 2023
poistot 2024
POISTOT (MILJ. €), JATKUVAT TOIMINNOT
2023
–
2024
2023
10,1 9,9
2024
Myytyjä suoritteita
vastaavat kulut 7,8
Hallinto 1,3
Myynti ja markkinointi 0,7
Tutkimus ja tuotekehitys 0,1
Myytyjä suoritteita
vastaavat kulut 7,7
Hallinto 1,6
Myynti ja markkinointi 0,7
Tutkimus ja tuotekehitys 0,1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
101
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.6 Muiden aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden kuin liikearvon ja taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden
arvonalentumiset
Laadintaperiaatteet
Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvon-
alentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun
on viitettä siitä, että jonkin omaisuuden arvo on alentunut.
Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuus-
erästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kerrytettävissä
oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä
luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Arvonalennustappio kirjataan tuloslaskelmaan,
mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin
kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruu-
tetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä
käytetyt arvot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumisen
peruuttamisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa,
joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien
arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuu-
serien arvostus edellyttää johdon arviota siitä, että onko
omaisuuden arvo alentunut. Liikearvon ja taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden arvon-
alentumistesti osoitti kasviproteiiniliiketoimintaan liittyvän
rahavirtaatuottavan yksikön arvon alentumisen ja tämä johti
kasviproteiiniliiketoiminnan aineettomien hyödykkeiden
osalta 0,5 miljoonan euron arvonalennustappion kirjaa-
miseen tilinpäätöksessä 31.12.2024 .
4.7 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Laadintaperiaatteet
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset on luokiteltu käypään
arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin
rahoitusvaroihin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa.
Näistä sijoituksista kirjataan tulosvaikutteisesti vain osingot.
Mahdollista myöhemmin tapahtuvaa myyntiä ei kirjata
tulosvaikutteisesti eikä käyvän arvon rahastoon kirjattuja
käyvän arvon muutoksia uudelleen luokitella tulosvaikuttei-
sesti.
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset, jotka noteerataan
julkisesti, arvostetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
noteeraamiin tilinpäätöspäivän ostokursseihin. Osa
noteeraamattomista osakesijoituksista on kirjattu käypään
arvoon soveltamalla esimerkiksi viimeaikaisia riippumat-
tomien tahojen välisiä kauppoja. Mikäli arvostaminen
käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole
ollut mahdollista, eikä käypä arvo ole ollut luotettavasti
saatavilla, oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu
hankintamenoonsa .
4.8 Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuuteen kirjataan aineet ja tarvikkeet, kesken-
eräiset tuotteet sekä valmiit tavarat. Vaihto-omaisuus
arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomai-
sessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta
on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen
tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään
FIFO-menetelmää käyttäen niin, että aineiden ja tarvik-
keiden sekä valmiina hankittujen tuotteiden arvostuksessa
on käytetty painotettua keskihintaa. Itse valmistettujen
tuotteiden arvostuksessa käytetään standardihintaa.
Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon
luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät
kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen
valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno
muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista
johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä
asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja
kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen
perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman
menoja.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää johdon arviota
määritettäessä epäkuranttiuskirjauksia tai jälleenmyynti-
hintoja. Tilikaudella kirjattiin 0,5 miljoonan euron arvon-
alentumisen liittyen Nokian myllyn vaihto-omaisuuteen.
Vertailukaudella kirjattiin 0,4 miljoonan euron arvonalentu-
misen liittyen viljakaupan vaihto-omaisuuteen .
VAIHTO-OMAISUUS
(Milj. euroa)
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
17,2
21,7
Keskeneräiset tuotteet
3,1
3,8
Valmiit tuotteet/tavarat
9,3
8,7
Muu vaihto-omaisuus
0,2
0,1
Vaihto-omaisuus yhteensä
29,8
34,3
OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET
(Milj. euroa)
2024
2023
Tilikauden alussa
3,6
3,0
Vähennykset
-0,1
0,0
Voitot ja tappiot laajassa tuloksessa
0,0
0,6
Tilikauden lopussa
3,5
3,6
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
102
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.9 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset on kirjattu
kirjanpitoon alkuperäisen saamisen määräisenä ja valuut-
tamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan
tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina. Myyntisaamisiin
ja sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin, joiden osalta
myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, sovelletaan yksin-
kertaistettua luottotappiomallia ja luottotappiovaraus
kirjataan koko omaisuuserän voimassaoloajalta odotet-
tavissa olevien luottotappioiden määräisenä. Raisio kirjaa
luottotappiovarauksen perustuen keskiarvoon edellisten
kolmen vuoden toteutuneista luottotappioista suhteessa
kutakin vuotta edeltävän tilikauden lopun saataviin. Johdon
arvioita ja harkintaa käyttäen voidaan tarvittaessa kirjata
edellä mainittua suurempi luottotappiovaraus, mikäli on
olemassa näyttöä asiakkaan maksukyvyttömyydestä .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaaminen
myynti-, vuokra- ja asiakassopimuksista edellyttää johdon
arvioita ja harkintaa. Johdon harkintaa käyttäen Raisio kirjaa
luottotappiovarauksen yli 60 päivää sitten erääntyneiden
saatavien osalta epävarmoiksi katsomansa erät.
MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
(Milj. euroa)
2024
2023
Myyntisaamiset
24,5
26,9
Arvonalentumiset
-0,2
-0,2
Yhteensä
24,2
26,7
Muut saamiset
1,2
1,0
Siirtosaamiset
1,1
1,2
Myyntisaamiset ja muut
saamiset yhteensä
26,5
28,9
Tytäryhtiöiden riskivaluutassa olevat myyntisaamiset on
eritelty liitetiedon 5.4.1 taulukossa Valuuttariskin tase ja
transaktioriski. Muut saamiset muodostuvat pääasiassa arvon-
lisäverosaamisista. Siirtosaamiset muodostuvat pääasiassa
liiketoiminnan kulujen ja rahoituserien jaksotuksista.
MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA
(Milj. euroa)
2024
2023
Erääntymättömät
22,2
22,5
Erääntyneet 1–60 päivää
2,0
4,1
Erääntyneet 61–180 päivää
0,1
0,1
Erääntyneet yli 180 päivää
0,0
0,0
Myyntisaamiset yhteensä
24,2
26,7
Myyntisaamisten arvonalennukset:
Arvo 1.1.
0,2
0,1
Muuntoero
0,0
0,0
Lisäykset
0,1
0,1
Vähennykset
-0,1
0,0
Arvonalennukset yhteensä 31.12.
0,2
0,2
Myyntisaamiset ja arvonalennukset
yhteensä
24,5
26,9
Konserni on kirjannut tilikauden 2024 aikana luottotappiovara-
usten lisäyksiä 0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Konserni on kirjannut
luottotappioita tilikauden 2024 aikana 0,0 (0,0) miljoonaa
euroa.
MYYNTISAAMISET
2023 2024
EUR 16,1 13,6
GBP 7,6 8,1
PLN 0,7 0,6
CHF 0,8 1,2
UAH 0,7 0,6
USD 0,7 0,0
SEK 0,1 0,1
OSTOVELAT
2023 2024
EUR 14,4 15,3
CHF 1,9 2,3
GBP 1,9 2,0
PLN 0,2 0,1
UAH 0,0 0,2
USD 0,4 0,2
SEK 0,0 0,0
myyntisaamiset 2023
EUR GBP PLN CHF UAH USD SEK
myyntisaamiset 2024
EUR GBP PLN CHF UAH USD SEK
ostovelat 2023
EUR CHF GBP PLN UAH USD SEK
ostovelat 2024
EUR CHF GBP PLN UAH USD SEK
MYYNTISAAMISET
2023 2024
EUR 16,1 13,6
GBP 7,6 8,1
PLN 0,7 0,6
CHF 0,8 1,2
UAH 0,7 0,6
USD 0,7 0,0
SEK 0,1 0,1
OSTOVELAT
2023 2024
EUR 14,4 15,3
CHF 1,9 2,3
GBP 1,9 2,0
PLN 0,2 0,1
UAH 0,0 0,2
USD 0,4 0,2
SEK 0,0 0,0
myyntisaamiset 2023
EUR GBP PLN CHF UAH USD SEK
myyntisaamiset 2024
EUR GBP PLN CHF UAH USD SEK
ostovelat 2023
EUR CHF GBP PLN UAH USD SEK
ostovelat 2024
EUR CHF GBP PLN UAH USD SEK
MYYNTISAAMISET (MILJ. €)
2023
–
2024
2023 2024
EUR 16,1
GBP 7,6
CHF 0,8
UAH 0,7
PLN 0,7
USD 0,7
SEK 0,1
26,7
24,2
EUR 13,6
GBP 8,1
CHF 1,2
UAH 0,6
PLN 0,6
USD 0,0
SEK 0,1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
103
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
4.10 Ostovelat ja muut velat
(Milj. euroa)
2024
2023
Ostovelat
20,1
18,8
Ennakkomaksut
0,0
0,1
Siirtovelat
7,4
6,1
Muut velat
1,0
1,3
Yhteensä
28,6
26,4
Siirtovelkoihin sisältyy liiketoiminnan kulujen, rahoituserien
ja kauden verotettavaan tuloon perustuvien verovelkojen
jaksotuksia. Näistä merkittävimmät ovat palkkojen ja palkkojen
henkilösivukulujen jaksotuksia, joita vuonna 2024 oli 5,3 (3,9)
miljoonaa euroa.
4.11 Johdannaiset
JOHDANNAISET 2024
Käypä arvo
Käypään arvoon
Käypään muiden laajan
Johdannais- Johdannais- arvoon tulos- tuloksen erien
Nimellisarvo
varat velat vaikutteisesti
kautta
Koronvaihtosopimukset
12,5
0,3
0,0
0,5
-0,4
Korkojohdannaiset yhteensä
12,5
0,3
0,0
0,5
-0,4
Valuuttatermiinisopimukset
22,8
-
0,2
-0,6
-
Valuuttatermiinioptiosopimukset
8,3
-
0,3
-0,1
-
Valuuttajohdannaiset yhteensä
31,0
-
0,5
-0,7
-
Hyödykejohdannaissopimukset
0,8
-
-
-0,2
-
Hyödykejohdannaiset yhteensä
0,8
-
-
-0,2
-
Johdannaiset yhteensä
44,3
0,3
0,5
-0,5
-0,9
JOHDANNAISET 2023
Käypä arvo
Käypään arvoon
Käypään muiden laajan
Johdannais- Johdannais- arvoon tulos- tuloksen erien
Nimellisarvo
varat velat vaikutteisesti
kautta
Koronvaihtosopimukset
13,5
0,7
-
0,4
-0,4
Korkojohdannaiset yhteensä
13,5
0,7
-
0,4
-0,4
Valuuttatermiinisopimukset
29,6
0,2
0,1
-0,2
-0,1
Valuuttatermiinioptiosopimukset
7,2
0,1
0,0
0,0
0,0
Valuuttajohdannaiset yhteensä
36,8
0,3
0,1
-0,2
-0,1
Hyödykejohdannaissopimukset
0,9
-
0,1
-0,1
-0,1
Hyödykejohdannaiset yhteensä
0,9
-
0,1
-0,1
-0,1
Johdannaiset yhteensä
51,2
1,0
0,2
0,1
-0,6
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
104
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5 Rahoitus ja riskien hallinta
Tämä osio sisältää jatkuvien liiketoimintojen liitetiedot
rahoitustuotoista ja -kuluista, rahoitusvaroista ja veloista,
rahoituserien arvostamisesta sekä rahoitusriskien ja pääoman
hallinnasta.
5.1 Rahoitustuotot ja rahoituskulut
Laadintaperiaatteet
Korkotuotot ja -kulut kirjataan jaksotettuun hankinta-
menoon efektiivisen koron menetelmällä. Osinkotuotot
kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Vieraan
pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä
raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet .
(Milj. euroa)
2024
2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot
Korkotuotot johdannaisista
0,8
0,8
Korkotuotot käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista
0,2
0,6
Muut korkotuotot
0,9
0,4
2,0
1,8
Osinkotuotot oman pääoman
ehtoisista sijoituksista
0,3
0,3
Arvonmuutos käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista
2,3
2,3
Myyntivoitto käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista
0,1
-
Valuuttakurssierot, netto
0,5
0,2
Muut rahoitustuotot
0,1
0,1
Rahoitustuotot yhteensä
5,3
4,7
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut johdannaisista
-0,7
-0,7
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-0,3
-0,4
Korkokulut lainoista
-0,0
-0,0
Muut korkokulut
-0,5
-0,5
Korkokulut yhteensä
-1,6
-1,6
Myyntitappio käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista
-0,2
-
Muut rahoituskulut
-0,1
-0,1
Rahoituskulut yhteensä
-1,8
-1,7
5.2 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvarat IFRS 9-standardin
mukaan kolmeen eri arvostusryhmään. Rahoitusvarat luoki-
tellaan joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin
instrumentteihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai
muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin instru-
mentteihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen
hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus
rahoitusvaran kassavirtaan on erääntynyt tai siirtynyt pois
konsernilta ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit
ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernista.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus-
varat on tarkoitus pitää loppuun asti ja niiden rahavirrat
koostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusva-
roihin sisältyvät myyntisaamiset ja muut eräpäivään asti
pidettävät saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulu-
mattomia varoja sekä rahavarat. Rahavaroina käsitellään
konsernin cash pool -järjestelyyn kuuluvat pankkitilit ja
järjestelyn ulkopuoliset pankkitilit.
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjattavia
rahoitusvaroja ovat oman pääoman ehtoiset sijoitukset sekä
johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset ovat pääasiassa
noteeraamattomia osakesijoituksia ja osuuksia. Ne sisäl-
tyvät pitkäaikaisiin varoihin. Näistä sijoituksista kirjataan
tulosvaikutteisesti vain osingot. Mahdollista myöhemmin
tapahtuvaa myyntiä ei kirjata tulosvaikutteisesti eikä
käyvän arvon rahastoon kirjattuja käyvän arvon muutoksia
uudelleen luokitella tulosvaikutteisesti.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja ovat likvidit sijoitusvarat, joita käytetään
kassanhallinnassa sekä johdannaiset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa .
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankinta-
menoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvelkoihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvelkojen
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen
kirjauksen yhteydessä. Rahoitusvelka luokitellaan lyhy-
taikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää
velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän
raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai
sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on
maksettu eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty
tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
105
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
koostuvat korollisista lainoista, vuokrasopimusveloista ja
korottomista veloista, kuten ostoveloista. Jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat merkitään
alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella
käypään arvoon. Tämän ryhmän rahoitusvelat arvostetaan
efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankinta-
menoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy
pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai
korottomia. Ryhmään sisältyvät pääomalainat ja vuokraso-
pimusvelat sekä ostovelat, ennakkomaksut, muut velat sekä
siirtovelkoihin sisältyvät rahoitusinstrumentit.
Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjatta-
viksi rahoitusveloiksi luokitellaan johdannaissopimukset,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoi-
tusvelkoja ovat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupanteko-
päivänä käypään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa.
Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan
käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Johdannais-
sopimusten käypäarvo esitetään korottomissa johdan-
naissaamisissa ja -veloissa. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät
käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti.
Rahoitusriskien hallintapolitiikkansa mukaisesti konserni voi
käyttää erilaisia johdannaissopimuksia korko-, valuutta- ja
hyödykehintariskeiltä suojautumiseen.
Mikäli johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslas-
kentaa, kirjataan niiden käyvän arvon muutos käypään
arvoon laajan tuloslaskelman erien kautta. Arvonmuutosten
tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän
kanssa. Suojauslaskenta lopetetaan mikäli suojauslas-
kennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojattava
kohde kirjataan pois taseesta, suojausinstrumentti erääntyy,
myydään tai toteutetaan tai ennakoidun liiketoimen ei
odoteta toteutuvan.
Mikäli johdannaissopimukset eivät täytä suojauslas-
kennan ehtoja, niiden käypien arvojen muutokset kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, kun niitä
käytetään suojaamaan varsinaista liiketoimintaa ja rahoi-
tustuottoihin ja -kuluihin, kun ne suojaavat rahoituseriä.
Johdannaissopimusten korkoelementin vaikutukset
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Suojauslaskentaa sovellettaessa konserni dokumentoi
suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen
taloudellisen- ja suojaussuhteen sekä huomioi luottoriskin
vaikutuksen. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta
aloitettaessa sekä seuraa kuukausittain suojaussuhteiden
tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä
kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen
muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannai-
sinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman
pääoman suojausrahastossa. Suojausinstrumentista omaan
pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvai-
kutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai
tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton
osuus kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa perusteella
joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai
rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet
voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun
nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Konser-
nilla ei ole ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojia .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
106
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.3 Rahoituserien arvostaminen
Laadintaperiaatteet
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa
objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan
erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.
Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävistä
lainoista ja muista saamisista kirjataan arvonalennustappio,
jonka suuruus määritellään omaisuuserän kirjanpitoarvon
ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä
efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Oman pääoman
ehtoiset sijoitukset, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituk-
sessa, on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin. Näistä sijoituksista
kirjataan tulosvaikutteisesti vain osingot. Mahdollista
myöhemmin tapahtuvaa myyntiä ei kirjata tulosvaikuttei-
sesti eikä käyvän arvon rahastoon kirjattuja käyvän arvon
muutoksia uudelleen luokitella tulosvaikutteisesti .
RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU JA HIERARKIA
Käypään Käypään
arvoon arvoon
Käypään muiden Jakso- Käypään muiden Jakso-
arvoon laajan tettuun arvoon laajan tettuun
tulosvai- tuloksen hankinta- tulosvai- tuloksen hankinta-
kutteisesti erien kautta menoon Yhteensä kutteisesti erien kautta menoon Yhteensä
(Milj. euroa) 2024 2024 2024 2024 2023 2023 2023 2023
Rahoitusvarat
Oman pääoman
ehtoiset sijoitukset
-
3,5
-
3,5
-
3,6
-
3,6
Myyntisaamiset ja
muut saamiset
-
-
25,4
25,4
-
-
28,1
28,1
Johdannaissopimukset
-
0,3
-
0,3
-
1,0
-
1,0
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset
62,4
-
-
62,4
50,1
-
-
50,1
Rahavarat
-
-
26,6
26,6
-
-
31,1
31,1
Yhteensä
62,4
3,8
52,0
118,1
50,1
4,6
59,2
113,8
Rahoitusvelat
Ostovelat ja muut
velat
-
-
21,8
21,8
-
-
19,9
19,9
Johdannaissopimukset
0,0
0,5
0,5
0,0
0,2
0,2
Muut lainat
-
-
0,1
0,1
-
-
0,1
0,1
Vuokrasopimusvelat
-
-
18,7
18,7
-
-
24,6
24,6
Yhteensä
0,0
0,5
40,6
41,0
0,0
0,2
44,7
44,8
Käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja veloista kaikki muut kuuluvat tasolle 2 paitsi oman pääoman ehtoiset sijoitukset
tasolle 3. Tasolle 1 kuuluvia eriä ei ole. Tasolle 2 kuuluvien erien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla käyttäen
ulkopuolisen palveluntuottajan antamia arvostuksia. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kuuluvat tasolle 3, koska niiden käypä
arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon. Liitetietojen kohdassa 4.7 on esitetty oman pääoman ehtoisten sijoitusten
täsmäytyslaskelma .
Raisio arvioi jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin
varoihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot
ennakoivasti. Luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa
koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappiota.
Raisio kirjaa luottotappiovarauksen perustuen keskiarvoon
edellisten kolmen vuoden toteutuneista luottotappioista
suhteessa kutakin vuotta edeltävän tilikauden lopun
saataviin. Johdon harkintaa käyttäen voidaan tarvittaessa
kirjata edellä mainittua suurempi luottotappiovaraus, mikäli
on olemassa objektiivista näyttöä asiakkaan taloudellisista
vaikeuksista .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaaminen myynti-,
vuokra- ja asiakassopimusten omaisuuseristä edellyttää
johdon arvioita. Johdon harkintaa käyttäen Raisio kirjaa
luottotappiovarauksiin yli 60 päivää sitten erääntyneiden
saatavien osalta epävarmoiksi katsomansa erät .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
107
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.3.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
(Milj. euroa)
Liitetieto
2024 2024 2023 2023
Rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset 4.7
sijoitukset
3,5
3,5
3,6
3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
5.3.2
25,4
25,4
28,1
28,1
Johdannaissopimukset
5.3.2
0,3
0,3
1,0
1,0
Käypään arvoon 5.3.3
tulosvaikutteisesti kirjattavat
sijoitukset
62,4
62,4
50,1
50,1
Rahavarat
5.3.3
26,6
26,6
31,1
31,1
Rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat
5.3.4
21,8
21,8
19,9
19,9
Johdannaissopimukset
5.3.4
0,5
0,5
0,2
0,2
Muut lainat
5.3.4
0,1
0,1
0,1
0,1
Vuokrasopimusvelat
5.3.5
18,7
19,3
24,6
25,3
Yllä olevan taulukon kirjanpitoarvot vastaavat konsernitaseen arvoja ja ne eritellään tarkemmin seuraavissa taulukoissa. Oman
pääoman ehtoiset sijoitukset pitävät sisällään noteeraamattomia osakesijoituksia ja osuuksia .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittäminen
edellyttää johdolta arvioiden käyttöä, jos instrumenteille
ei ole saatavissa hintanoteerauksia ja arvot perustuvat
arvostusmalleihin. Arvostuksessa pyritään käyttämään
mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevaa ulkopuo-
lista markkinatietoa. Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä
arvoja määritettäessä konserni on käyttänyt seuraavia
hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
Osake- ja rahoitusarvopaperisijoitukset
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan perustuen
osakkeiden viimeisimpään tiedossaolevaan kauppahintaan
tai osakkeiden hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvai-
kutteisesti kirjatut rahoitusvarat ovat jälkimarkkinakelpoisia
ja niiden arvostuksessa on käytetty tilinpäätöspäivän
markkinahintoja tai sopimuksen pituutta vastaavia markki-
nakorkoja.
Johdannaiset
Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten käyvät arvot
määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän julkisesti
noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä
hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se
sulkisi johdannaissopimuksen tavanmukaisessa liiketoimin-
nassa raportointikauden päättymispäivän markkinaolosuh-
teissa.
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontat-
tuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa,
joka vastaa kyseisissä sopimuksissa määritettyjä korkoja
vastaavia markkinakorkoja.
Ostovelat ja muut velat, myyntisaamiset ja muut saamiset
sekä muut lainat
Ostovelkojen ja muiden velkojen tai myyntisaamisten ja
muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa
niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole
olennainen velkojen tai saamisten maturiteetti huomioon
ottaen .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
108
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.3.3 Rahavirtalaskelman rahavarat
(Milj. euroa)
2024
2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset
62,4
50,1
Rahavarat
26,6
31,1
Rahavarat taseessa ja
rahavirtalaskelmassa
88,9
81,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
on luettu rahavirtalaskelman rahavaroihin, koska ne pitävät
sisällään vähäriskisiä ja erittäin likvidejä korkoinstrumentteja .
5.3.4 Rahoitusvelat
(Milj. euroa)
2024
2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Muut lainat
-
0,1
Vuokrasopimusvelat
16,6
18,4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä
16,6
18,4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat
Ostovelat
20,1
18,8
Ennakkomaksut
0,0
0,1
Muut velat
1,6
1,0
Ostovelat ja muut velat yhteensä
21,8
19,9
Johdannaissopimukset
Johdannaiset käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
0,0
0,0
Johdannaiset, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa
0,5
0,2
Johdannaissopimukset yhteensä
0,5
0,2
Muut lainat
0,1
0,1
Vuokrasopimusvelat
2,1
6,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä
24,4
26,4
Rahoitusvelat yhteensä
41,0
44,8
5.3.2 Rahoitusvarat
(Milj. euroa)
2024
2023
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
3,5
3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset
24,2
26,7
Siirtosaamiset
0,1
0,5
Muut saamiset
1,1
0,8
Myyntisaamiset ja muut
saamiset yhteensä
25,4
28,1
Johdannaissopimukset
0,3
1,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset
62,4
50,1
Rahavarat
26,6
31,1
Yhteensä
118,1
113,8
5.3.5 Vuokrasopimusvelat
Laadintaperiaatteet
Konserni kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana
vuokrasopimusvelan. Vuokrasopimusvelka arvostetaan
niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon,
jota ei ole vielä maksettu. Vuokrat diskontataan konsernin
lisäluoton korolla ellei vuokrasopimuksen sisäinen korko-
kanta ole tiedossa. Korkoa oikaistaan tarvittaessa vuok-
ra-ajan pituus, kohdeomaisuuserän luonne ja maakohtainen
riski huomioiden.
Kun muuttuva vuokra perustuu indeksiin tai hintaan,
ne huomioidaan vuokrasopimusvelan määrittämisessä.
Sopimuksen alkamisajankohtana sovelletaan sen hetkisen
indeksin tai hinnan määrää muuttuvien vuokrien määrien
laskemisessa. Muita muuttuvia vuokria, kuten omaisuu-
serän tuloksen perusteella maksettaviksi tulevia vuokria,
ei sisällytetä vuokrasopimusvelkaan. Konserni arvostaa
vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, jos todel-
liset vuokrat poikkeavat olennaisesti alkuperäisen kirjaa-
misen yhteydessä vuokrasopimusvelkaan sisällytetyistä
vuokrista ja jos vuokrien muutos perustuu sopimuskohtiin,
jotka olivat voimassa sopimuksen alkamisajankohtana.
Uudelleenarviointi tehdään esimerkiksi silloin, kun
vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu
kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin
tai hintatason muutoksesta tai mikäli jäännösarvotakuun
perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä tapahtuu
muutos. Myös muutokset arvioissa koskien kohdeomai-
suuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota
voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin.
Vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla
määrällä oikaistaan kyseisen käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoa, tai mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo
on nolla, se kirjataan tulosvaikutteisesti.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
109
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.3.6 Vastuusitoumukset ja muut vastuut sekä ehdolliset varat
(Milj. euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Taseeseen sisältymättömät
vastuusitoumukset ja vastuut
Muut vastuut
1,2
2,4
Takausvastuut konserni-
yhtiöiden sitoumuksista
3,4
4,4
Sitoutuminen
investointimaksuihin
2,0
4,2
5.4.1 Valuutta- ja hyödykehintariski
Raisio on kansainvälinen konserni, joka käy kauppaa useissa
valuutoissa. Raision kannalta merkittävin hyödykehintariski
sen sijaan aiheutuu viljan hinnan muutoksista. Konsernille
aiheutuu valuutta- ja hyödykehintariskejä sekä kassavirroista
(transaktioriski) että muiden kuin euromääräisten tytäryhti-
öiden osakkeiden, varojen, velkojen ja tulojen muuntamisesta
euroiksi (translaatioriski).
Transaktioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssi- ja
hyödykehintariskiä, joka aiheutuu sopimuksen syntyhetken ja
maksutapahtuman välillä. Raisio-konserni suojautuu merkit-
tävimmiltä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen, taseen
ulkopuolisten osto- ja myyntisopimusten sekä osittain myös
ennustettujen kassavirtojen valuuttariskeiltä. Lisäksi Raisio
suojautuu hyödykehintariskeiltä viljajohdannaisten avulla .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Raisio-konserni altistuu valuutta- ja hyödykepositioista
aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun
eri valuutassa olevat sopimukset muutetaan euromääräi-
siksi. Lisäksi Raisio altistuu korkomuutosten vaikutuksille.
Johto on käyttänyt harkintaa solmiessaan johdannaissopi-
muksia valuutta-, korko ja hyödykehintariskeiltä suojau-
tuessaan. Suojaukset tehdään hallituksen hyväksymän
rahoituspolitiikan mukaisesti .
5.4 Rahoitusriskien hallinta
Tässä osiossa käsitellään Raisio-konsernin valuutta-, hyödy-
kehinta-, likviditeetti-, korko- ja vastapuoliriskiä sekä niiden
hallintakeinoja. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida
rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisat vaikutukset konsernin
tulokseen ja omaan pääomaan sekä ylläpitää maksuval-
miutta hyvällä tasolla. Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
määritellään konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspo-
litiikassa .
(Milj. euroa)
2024
2023
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 1.1.
24,6
26,7
Muuntoerot
0,0
0,0
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset
0,4
0,9
Vuokrasopimusvelkojen vähennykset
-1,6
0,0
Vuokrasopimusvelan pienentymiseen
liittyvät maksut
-4,6
-3,1
Myytävänä oleviksi luokitellut erät
Yhteensä
18,7
24,6
Pitkäaikaisten vuokrasopimusvelkojen
lyhytaikainen osuus 31.12
2,1
6,2
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 31.12.
16,6
18,4
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 1.1.
18,4
23,5
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 31.12.
16,6
18,4
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 1.1.
6,2
3,2
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 31.12.
2,1
6,2
Vuokrasopimusvelkojen merkittävin erä liittyy Raision tehda-
salueelle rakennetun välipaloihin ja kaurajuomiin keskittyvän
tuotantolaitoksen prosessilaitteisiin. Konserni käytti tilikau-
della 1.1.–31.12.2024 osto-option 2,1 miljoonaa euroa ja
samassa yhteydessä päätti vuokrasopimuksen yhden laitteen
osalta 1,6 miljoonaa euroa liittyen välipaloihin ja kaurajuomiin
keskittyvän tuotantolaitoksen laitteisiin. Konserni altistuu
vuosittain noin 1,0 (2,0) miljoonan euroan vuotuisiin lähteviin
rahavirtoihin, jotka liittyvät uuden tuotantolaitoksen prosessi-
laitteisiin.
MERKITTÄVIMMÄT VALUUTTOJEN TRANSAKTIORISKIT
Koti- Riski- Netto-
Liiketoiminta valuutta valuutta tapahtuma
Benecol-kuluttaja-
tuotteiden myynti
CHF Ostot
Iso-Britanniassa
GBP
EUR Ostot
Benecol-kuluttaja-
tuotteiden myynti
Irlannissa
EUR
CHF
Ostot
Kasvistanoliesterin
tuotanto ja
myynti sekä
välipalatuotteiden CHF Myynnit
myynti
EUR
USD Myynnit
Taulukossa on nettotapahtuma-sarakkeessa kuvattu, aiheu-
tuuko valuutasta kyseisen liiketoiminnan kohdalla enemmän
ostoja vai myyntejä eli minkälaista riskiä yhtiö kantaa kyseisen
valuutan osalta .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
110
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
LIIKEVAIHDON TRANSLAATIORISKI 2024
(Milj. euroa)
USD
GBP
PLN
UAH
+10 % muutos
valuuttakurssissa
-0,0
-4,6
-0,4
-0,2
-10 % muutos
valuuttakurssissa
0,0
5,7
0,5
0,3
LIIKEVAIHDON TRANSLAATIORISKI 2023
(Milj. euroa)
USD
GBP
PLN
UAH
+10 % muutos
valuuttakurssissa
-0,1
-4,4
-0,5
-0,3
-10 % muutos
valuuttakurssissa
0,1
5,4
0,6
0,3
VALUUTTARISKIN TASE JA TRANSAKTIORISKI 31.12.2024
(Milj. euroa)
EUR
USD
GBP
CHF
PLN
SEK
Myyntisaamiset
0,6
0,0
0,0
1,2
0,2
0,1
Pankkitilit
-0,1
-0,1
-0,0
-0,1
0,2
0,0
Ostovelat
-2,1
-0,7
-0,0
-2,3
-0,3
-0,0
Sisäiset lainat
-
-
-
-
1,4
-
Taseriski yhteensä
-1,6
-0,7
-0,0
-1,2
1,5
0,1
Ennustetut myynnit alle vuosi
-
3,8
-
11,1
2,9
1,6
Ennustetut ostot alle vuosi
-9,3
-2,8
-
-29,8
-
-
Ennustettu riski yhteensä
-9,3
1,0
0,0
-18,7
2,9
1,6
Valuuttasuojat yhteensä
6,5
-0,3
-
9,4
-1,4
-
Nettoriski yhteensä
-4,3
0,0
-0,0
-10,5
3,0
1,7
Ennustetut myynnit ja ostot perustuvat konsernin toimintasegmenttien raportoimiin ennusteisiin. Niiden osalta taulukossa on
huomioitu vain konsernin kannalta merkittävät valuuttamääräiset erät. Taulukossa negatiiviset arvot tarkoittavat ostoja tai velkoja
ja positiiviset arvot myyntejä tai varoja .
LIIKEVAIHDON TRANSAKTIORISKI 2024
(Milj. euroa)
USD
CHF
PLN
SEK
+10 % muutos
valuuttakurssissa
-0,4
-1,2
-0,3
-0,2
-10 % muutos
valuuttakurssissa
0,4
1,2
0,3
0,2
LIIKEVAIHDON TRANSAKTIORISKI 2023
(Milj. euroa)
USD
CHF
PLN
SEK
+10 % muutos
valuuttakurssissa
-0,4
-1,0
-0,3
-0,1
-10 % muutos
valuuttakurssissa
0,4
1,0
0,3
0,1
Translaatioriski tarkoittaa riskiä, joka syntyy, kun valuutta-
määräiset erät muutetaan tilinpäätöstä varten kotimaan
valuutaksi. Raisio-konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti
translaatioriskiä ei suojata säännönmukaisesti valuuttajohdan-
naisilla. Tilikaudella 2024 konsernin liikevaihdosta 25,8 (26,0)
prosenttia muodostui muussa toiminnallisessa valuutassa kuin
eurossa.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
111
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VALUUTTARISKIN TASE JA TRANSAKTIORISKI 31.12.2023
(Milj. euroa)
EUR
USD
GBP
CHF
PLN
SEK
Myyntisaamiset
0,6
0,5
0,0
0,8
0,2
0,1
Pankkitilit
-0,0
-0,0
-0,1
-0,2
0,0
-0,0
Ostovelat
-1,8
-0,6
-0,0
-1,9
-0,1
-0,3
Sisäiset lainat
-0,5
0,2
-
-
1,0
-
Taseriski yhteensä
-1,7
0,1
-0,1
-1,3
1,2
-0,1
Ennustetut myynnit alle vuosi
-
3,5
-
9,6
3,0
1,0
Ennustetut ostot alle vuosi
-9,4
-6,5
-
-21,0
-
-0,4
Ennustettu riski yhteensä
-9,4
-3,1
0,0
-11,3
3,0
0,5
Valuuttasuojat yhteensä
6,1
1,8
-
8,3
-1,0
-
Nettoriski yhteensä
-5,0
-1,2
-0,1
-4,4
3,2
0,4
IFRS 7:N MUKAINEN VALUUTTAHERKKYYSANALYYSI 2024
Liiketoiminnan transaktio- Rahoitukselliset Translaatio- Translaatio- Translaatioriski, Translaatioriski,
(Milj. riski (alle vuosi) riskit (alle vuosi) riski, EBT riski, EBT oma pääoma oma pääoma
euroa) +/-10 % +/-10 % +10 % -10 % +10 % -10 %
EUR
0,5
0,0
-
-
-
-
USD
0,1
0,0
-0,0
0,0
-0,2
0,2
GBP
0,0
0,0
-0,8
1,0
-6,8
8,3
CHF
0,8
0,0
-
-
-
-
PLN
0,0
0,0
-0,0
0,0
0,1
-0,1
SEK
0,0
0,0
-0,0
0,0
-0,1
0,1
UAH
-
-
0,0
-0,0
-0,1
0,1
Taulukossa on huomioitu valuuttasuojat, mutta ei ennustettuja kassavirtoja. Liiketoiminnan transaktioriskit pitävät sisällään
myyntisaamiset, ostovelat ja valuuttasuojat. Rahoitukselliset riskit pitävät sisällään sisäiset valuuttalainat ja vieraan valuutan
pankkisaldot. Laskelmassa ei ole huomioitu varainhoitajien hallinnoimien sijoitussalkkujen vieraassa valuutassa olevia varoja tai
niiden valuuttasuojia. Yllä olevan taulukon luvut kertovat mikä on kunkin valuutan riski kaikkia muita valuuttoja vastaan. Translaa-
tioriskit on määritetty konsernin raportointijärjestelmän avulla määrittelemällä vuoden lopun vieraan valuutan kurssit yhtä euroa
vastaan ja muuttamalla niitä sitten yksi kerrallaan +/-10 %. Translaatioriski, EBT tarkoittaa valuuttakurssiriskiä, joka kohdistuu
konsernin voittoihin ennen veroja ja translaatioriski, oma pääoma valuuttakurssiriskiä, joka kohdistuu konsernin oman pääoman
arvoon.
IFRS 7:N MUKAINEN VALUUTTAHERKKYYSANALYYSI 2023
Liiketoiminnan transaktio- Rahoitukselliset Translaatio- Translaatio- Translaatioriski, Translaatioriski,
(Milj. riski (alle vuosi) riskit (alle vuosi) riski, EBT riski, EBT oma pääoma oma pääoma
euroa) +/-10 % +/-10 % +10 % -10 % +10 % -10 %
EUR
0,5
0,1
-
-
-
-
USD
0,2
0,0
-0,0
0,0
-0,2
0,2
GBP
0,0
0,0
-0,8
1,0
-6,8
8,3
CHF
0,7
0,0
-
-
-
-
PLN
0,0
0,0
-0,0
0,0
0,1
-0,1
SEK
0,0
0,0
-0,0
0,0
-0,1
0,1
UAH
-
-
0,0
-0,0
-0,1
0,1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
112
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.4.3 Likviditeettiriski
Likviditeetti- eli maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä,
että rahoitusvarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät kattaisi
liiketoiminnan tulevia tarpeita. Rahoituspolitiikan mukaisesti
Raisio-konserni pyrkii ylläpitämään hyvän maksuvalmiuden
kaikissa olosuhteissa täyttääkseen velvollisuutensa ja mahdol-
listaakseen strategisten liiketoimintasuunnitelmien toteutta-
misen. Tilinpäätöshetkellä konsernin maksuvalmius muodostui
rahavaroista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
sijoituksista, tililimiiteistä ja ei-sitovasta yritystodistusoh-
jelmasta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
sijoitukset pitävät sisällään varainhoitajien hallinnoimat
sijoitussalkut. Mahdolliset lisärahoitustarpeet katetaan rahoi-
tuspolitiikkaa noudattaen leasing-rahoitusten, pankkilainojen
ja rahamarkkinainstrumenttien avulla. Konsernin hallitus
hyväksyy kaikki merkittävät lainanottopäätökset .
5.4.2 Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten vaikutusta
Raisio-konsernin nettorahoituskuluihin ja -tuottoihin sekä
eri korkosijoitusten ja korkojohdannaisten markkina-arvoihin
seuraavan 12 kuukauden aikana. Korkoriskiä hallitaan
konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti ohjaamalla lainasalkun
ja korkosijoitusten rakennetta, laina-aikoja ja takaisinmaksu-
rakenteita. Työkaluina voidaan käyttää koronvaihtosopimuksia
sekä korkofutuureita ja -optioita. Tilinpäätöshetkellä konser-
nilla oli uuden tuotantolaitoksen laitteisiin liittyvä 12,5 (13,5)
miljoonan euron sitova korkojohdannainen. Johdannainen
erääntyy syyskuussa 2025 ja sen tarkoitus on voimassa-
oloaikansa ajan poistaa vuokrasopimusvelan korkoriski.
MATURITEETTIJAKAUMA 2024
alle 3 3–6 6–9 9–12 1–2 2–5 yli 5
(Milj. euroa)
Yhteensä
kuukautta kuukautta kuukautta kuukautta vuotta vuotta vuotta
Rahoitusvelat
Ostovelat
-20,1
-20,1
-
-
-
-
-
-
Vuokrasopimusvelat
-16,8
-0,3
-1,0
-0,3
-1,0
-2,1
-5,6
-6,4
Yhteensä
-36,9
-20,4
-1,0
-0,3
-1,0
-2,1
-5,6
-6,4
Korkojohdannaiset
Saatava määrä
0,4
0,2
-
0,2
-
-
-
-
Maksettava määrä
-0,0
-0,0
-
-0,0
-
-
-
-
Yhteensä
0,4
0,2
-
0,2
-
-
-
-
Valuuttajohdannaiset
Saatava määrä
35,3
14,2
11,9
6,5
2,6
-
-
-
Maksettava määrä
-35,6
-14,4
-12,0
-6,5
-2,7
-
-
-
Yhteensä
-0,3
-0,1
-0,1
0,0
-0,1
-
-
-
Hyödykejohdannaiset
Saatava määrä
Maksettava määrä
-0,8
-0,4
-0,2
-0,2
-
-
-
-
Yhteensä
-0,8
-0,6
-0,2
-
-
-
-
-
Annetut takaukset
-3,4
-3,4 - - - - - -
Taulukossa on käytetty diskonttaamattomia arvoja. Toistaiseksi voimassaolevat vuokrasopimusvelat on laskelmassa huomioitu
nykyisen strategiakauden eli vuoden 2025 loppuun. Annetuilla takaussopimuksilla tarkoitetaan emoyhtiön tytäryhtiöiden puolesta
antamia takauksia. Ne on sisällytetty aikaisimpaan ajanjaksoon, jona takauksen perusteella voidaan vaatia maksua. Raisio-
konserni ei pidä niiden toteutumista todennäköisenä .
Poikkeuksellisesta korkoympäristöstä johtuen konserni on nega-
tiivisilta talletuskoroilta välttyäkseen sijoittanut kassavarojaan
likvideihin matalan luotto- ja korkoriskin korkoinstrumentteihin.
Varainhoitajien hallinnoimien sijoitussalkkujen duraatio oli
tilinpäätöshetkellä 1,468 (1,412) vuotta ja pääoma sekä realisoi-
tumaton arvonmuutos yhteensä 62,4 (50,1) miljoonaa euroa.
Edellä mainittua duraatiolukua hyödyntäen olisi markkinakoron
100 korkopisteen laskulla tai nousulla +/- 0,9 (0,7) miljoonan
euron vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja .
Hyödykejohdannaisten herkkyysanalyysi
Raisiolla oli tilinpäätöshetkellä vain suojauslaskentaan
kuuluvia viljajohdannaisia. Herkkyysanalyysin tarkoituksena
on osoittaa viljajohdannaisista aiheutuva herkkyys kuten
IFRS 7 -standardissa on määritelty. Herkkyysanalyysi
sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin.
Analyysissa ei ole mukana suojattavan viljan myynnin tai
oston hintariskiä. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että
hyödykejohdannaisten noteeraus muuttuisi +/- 10 %. Edellä
mainitulla muutoksella olisi +/- 0,1 (0,1) miljoonan euron
vaikutus konsernin laajaan tulokseen .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
113
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
MATURITEETTIJAKAUMA 2023
alle 3 3–6 6–9 9–12 1–2 2–5 yli 5
(Milj. euroa)
Yhteensä
kuukautta kuukautta kuukautta kuukautta vuotta vuotta vuotta
Rahoitusvelat
Ostovelat
-18,8
-18,8
-
-
-
-
-
-
Vuokrasopimusvelat
-22,8
-0,6
-3,5
-0,3
-1,2
-2,7
-6,1
-8,4
Yhteensä
-41,7
-19,4
-3,5
-0,3
-1,2
-2,7
-6,1
-8,4
Korkojohdannaiset
Saatava määrä
1,0
0,3
-
0,3
-
0,5
-
-
Maksettava määrä
-0,1
-0,0
-
-0,0
-
-0,0
-
-
Yhteensä
1,0
0,3
-
0,2
-
0,5
-
-
Valuuttajohdannaiset
Saatava määrä
33,0
15,6
9,8
5,5
2,0
-
-
-
Maksettava määrä
-33,1
-15,6
-9,8
-5,5
-2,1
-
-
-
Yhteensä
-0,0
0,0
0,0
-0,0
-0,0
-
-
-
Hyödykejohdannaiset
Saatava määrä
Maksettava määrä
-0,9
-0,6
-0,2
-
-
-
-
-
Yhteensä
-0,9
-0,6
-0,2
-
-
-
-
-
Annetut takaukset
4,4
4,4 - - - - - -
Rahoituksen luottoriski
Rahoitustransaktioiden vastapuoliksi voidaan rahoituspoli-
tiikan mukaisesti hyväksyä Euroopan rahaliiton jäsenvaltiot,
Suomessa yrityspankkitoimintaa harjoittavat ja hyvän
luottoluokituksen omaavat rahalaitokset sekä Euroopan
rahaliiton jäsenvaltiossa rekisteröidyt yritykset, joilla on hyvä
luottoluokitus. Suomessa rekisteröity luottoluokittelematon
yritys voidaan hyväksyä vastapuoleksi vain talousjohtajan
hyväksynnällä .
5.4.4 Vastapuoliriski
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimus-
osapuoli ei kykene täyttämään tai ei halua täyttää omaa
velvoitettaan. Raisio-konserni altistuu vastapuoliriskille
liiketoimintayksiköiden osto- ja myyntisopimusten sekä
muiden sopimusten ja rahoitustransaktioiden kautta. Tämän
riskin hallinnassa keskeisenä keinona on huolellinen, hyvän
luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien valinta.
Myynnin luottoriski
Myynnin luottoriskin hallinnan periaatteet määritellään
Raisio-konsernin hallituksen hyväksymässä luottopolitiikassa.
Toimintasegmentit tekevät itsenäisesti vastapuoliriskiin
liittyviä päätöksiä, kuten päättävät asiakkaaksi hyväksymisen
kriteereistä, sovellettavista myyntiehdoista ja tarvittavista
takuista konsernin luottopolitiikan sallimien rajojen puitteissa.
Myyntisaamisia voidaan turvata myös luottovakuutuksilla.
Raisio-konserni toimii päivittäistavarakauppamarkkinoilla
ja sen luottoriskikertymät johtuvat kyseisten markkinoiden
rakenteesta. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta saadaan
Ison-Britannian ja Suomen suurilta päivittäistavarakauppa-
ketjuilta. Konserni ei ole havainnut isoimpien asiakkaidensa
luottokelpoisuuden heikkenemistä Isossa-Britanniassa tai
Suomessa.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
114
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
5.5 Pääomanhallinta
Raision pääomanhallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön
vakaa taloudellinen asema ja tukea sen kannattavaa
kasvua. Raision ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatii-
visesta toiminnasta tuleva rahavirta. Raision rahoitustoiminto
hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti
Raision rahoituspolitiikan mukaisesti.
Konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty Raision tavoit-
teeksi ylläpitää omavaraisuusaste vähintään 40 prosentin
tasolla ja nettovelan ja käyttökatteen suhde enintään
3,5-kertaisena. Omavaraisuusasteen ylläpitäminen tietyllä
tasolla tukee Raision kykyä selviytyä taloudellisista haasteista
ja mahdollistaa investoinnit. Nettovelan ja käyttökatteen
suhteen rajoittaminen auttaa hallitsemaan velkaantumista ja
varmistaa taloudellisen joustavuuden. Edellä mainittu netto-
velan ja käyttökatteen suhde voidaan ylittää vain väliaikaisesti
ja hallituksen erillisellä päätöksellä.
LUOTTOTAPPIOT
Aikaisempien vuosien Laskennallinen
Saatavat luottotappiot minimi luotto- Luottotappio- Luottotappio-
(Milj. euroa) 31.12.2024 suhteessa saataviin tappiovaraus varaus 2024 varaus 2023
Kaikki saatavat yhteensä
24,5
0,1 %
0,0
0,2
0,2
Erääntyneet saatavat yhteensä
2,3
0,4 %
0,0
0,2
0,2
Yli 60 päivää sitten erääntyneet
saatavat
0,3
3,7 %
0,0
0,2
0,2
Taulukossa on verrattu konsernin edellisten kolmen tilikauden toteutuneita luottotappioita suhteessa kunkin tilikauden lopun
saataviin. Laskennassa on sovellettu varausmatriisia, joka perustuu historiatietoon aikaisemmin konsernissa toteutuneista luotto-
tappioista sekä konsernin arvioon tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
115
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
6 Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verot ja laskennalliset verot
Tämä liitetieto sisältää tuloveroihin ja laskennallisiin veroihin
liittyvät liitetiedot.
6.1 Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden
tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien
verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen.
Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät
laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan
vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan
voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan
mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perus-
tuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä tapauksessa,
että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus
kuitata kirjatut erät toisistaan .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Konserni on verotuksen kohteena useassa eri maassa ja
tuloverojen laskentaan liittyy runsaasti arvioita ja harkintaa.
Veroina kirjatut määrät vastaavat tämänhetkistä käsitystä
ja nykyisten verolakien tulkintaa. Johto arvioi säännöllisesti
verolaskelmissa tehtyjä kannanottoja tilanteissa, joissa
verosäännökset ovat tulkinnanvaraisia.
TULOVEROT
(Milj. euroa)
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
-3,7
-2,3
Edellisten tilikausien verot
-0,2
-0,1
Laskennalliset verot
-2,6
-2,2
Yhteensä
-6,5
-4,6
Vuonna 2024 tilikauden voittoon perustuva verokulu oli 6,5
(4,6) miljoonaa euroa ja efektiivinen verokanta 27,9 %
(20,9 % vuonna 2023 ).
Efektiivistä verokantaa nostivat kirjaamattomat lasken-
nalliset verosaamiset liittyen Alankomaiden myyntiyhtiön
verotuksellisiin tappioihin ja aiemmin kirjattujen verosaa-
misten poisto liittyen kasviproteiiniliiketoimin verotuksellisiin
tappioihin.
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan vero-
kannalla 20 % (20 % vuonna 2023) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma:
TULOVEROSAATAVAT JA -VELAT
(Milj. euroa)
2024
2023
Tuloverosaatavat
0,0
0,3
Tuloverovelat
0,3
0,1
6.2 Laskennalliset verot
Laadintaperiaatteet
Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan varojen
ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen
välisistä väliaikaisista eroista sekä käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä,
että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää
verotettavaa tuloa vastaan.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätös-
päivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja,
joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätös-
päivään mennessä.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten
ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, varauksista,
johdannaissopimusten arvostamisista käypään arvoon sekä
liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tehdyistä käypiin
arvoihin perustuvista oikaisuista. Verotuksessa vähennyskel-
vottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa .
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
116
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Konsernilla on kertyneitä tappioita 31.12.2024 yhteensä 54,8
milj. euroa (31.12.2023: 53,3 milj. euroa). Suurin osa vanhenee
viittä vuotta pidemmän ajan kuluessa. Kertyneistä tappioista
per 31.12.2024 on kirjattu verosaamisia 3,1 miljoonasta
eurosta (31.12.2023:7,3 milj. eurosta). Kertyneet tappiot, joista
ei ole kirjattu verosaamista liittyvät Raisio-konsernin ulkomaan
yksiköihin ja osittain kasviproteiiniliiketoimintaan.
Laskennallinen nettoverovelka
Konsernitaseen netottomalla määritellyt summat ovat
seuraavat:
(Milj. euroa)
2024
2023
Laskennalliset verosaamiset
2,5
3,3
Laskennalliset verovelat
13,7
11,9
Laskennallinen nettoverovelka
11,3
8,6
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan,
kun on olemassa laillisesti toimeenpantava oikeus kuitata ja
milloin laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.
Käyttöoikeusomaisuuden laskennalliset verot ovat 3,7 (4,9)
miljoonaa euroa ja vuokravelkojen laskennalliset verot ovat 3,7
(4,9) miljoonaa euroa, nämä on netotettu taseessa.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei
ole kirjattu laskennallista verovelkaa .
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Laskennallisia verosaamisia kirjatessa johdolta vaaditaan
harkintaa sen suhteen, pystytäänkö saamiset todennäköi-
sesti hyödyntämään tai käyttämään laskennallisia vero-
velkoja vastaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään
asti, kuin on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamis-
edellytykset arvioidaan aina jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä.
Myöhemmin käytettäviä verotuksellisia tappioita
vastaavaa laskennallista verosaamista on kirjattu sen
verran kuin sitä todennäköisesti pystytään hyödyntämään
tulevaisuudessa kertyvän verottevan tulon perusteella.
Tilinpäätökseen on jätetty kirjaamatta verosaamisia liittyen
Alankomaiden myyntiyhtiön verotuksellisten tappioiden
osalta 0,3 miljoonaa euroa sen vasta hiljattain alkaneen
toiminnan vuoksi ja aiemmin kirjattuja verosaamisia
kirjattiin kuluksi kasviproteiiniliiketoiminnan verotuksel-
listen tappioiden osalta 0,9 miljoonaa euroa.
(Milj. euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Avaava tase 1.1.
53,3
54,6
Muuntoero
1,3
-0,8
Lisäys 1.1.
–
31.12.
1,5
0,1
Vähennys 1.1.
–
31.12.
-1,2
-0,5
31.12.
54,8
53,3
Tappiot, joista kirjattu
verosaaminen
3,1
7,3
Tappiot, joista ei kirjattu
verosaamista
51,7
46,1
LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET TILIKAUDELLA 2024
Kirjattu Kirjattu
tulos- muihin laajan Muunto-
(Milj. euroa)
1.1.2024
laskelmaan tuloksen eriin
erot
31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset
0,3
0,2
-
-
0,5
Vahvistetut verotukselliset tappiot
1,4
-0,9
-
-
0,6
Johdannaissopimukset
0,0
-
0,1
-
0,1
Verotuksessa vähentämättä jätetyt poistot
1,4
-0,1
-
0,0
1,3
IFRS 16, vuokraoikeusomaisuuserät
0,0
0,0
-
-
0,0
Muut erät
0,1
-0,1
-
-
0,0
Yhteensä
3,3
-0,9
0,1
0,0
2,5
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot
10,6
1,3
-
0,4
12,3
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
0,7
-
0,0
-
0,6
Johdannaissopimukset
0,2
-
-0,1
-
0,0
Muut erät
0,4
0,3
-
0,0
0,8
Yhteensä
11,9
1,7
-0,1
0,4
13,7
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
117
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET TILIKAUDELLA 2023
Kirjattu Kirjattu
tulos- Myyty muihin laajan Muunto-
(Milj. euroa)
1.1.2023
laskelmaan liiketoiminto tuloksen eriin erot 31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset
0,3
0,0
-0,1
-
-
0,3
Vahvistetut verotukselliset tappiot
1,4
-
-
-
-
1,4
Johdannaissopimukset
0,0
-
-
0,0
-
0,0
Verotuksessa vähentämättä jätetyt
poistot
1,6
-0,3
-
-
0,0
1,4
IFRS 16, vuokraoikeusomaisuuserät
0,0
0,0
-
-
-
0,0
Muut erät
0,3
0,2
-
-
-
0,1
Yhteensä
3,7
-0,5
-0,1
0,0
0,0
3,3
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot
10,6
1,7
-
-
0,1
12,5
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
0,5
-
-
0,1
-
0,7
Johdannaissopimukset
0,3
-
-
-0,1
-
0,2
Muut erät
0,5
0,0
-
-
0,0
0,4
Yhteensä
10,0
1,7
0,0
0,0
0,1
11,9
6.3 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT
(Milj. euroa)
Ennen veroja
Verovaikutus
Verojen jälkeen
Vuosi 2024
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutos
0,0
0,0
0,0
Rahavirran suojauksen arvon muutos
-1,0
0,2
-0,8
Käyvän arvon suojauksen arvon muutos
0,1
0,0
0,1
Muuntoerot
3,7
-
3,7
2,7
0,2
2,9
Vuosi 2023
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutos
0,6
-0,1
0,4
Rahavirran suojauksen arvon muutos
-0,5
0,1
-0,4
Käyvän arvon suojauksen arvon muutos
-0,1
0,0
-0,1
Muuntoerot
1,4
-
1,4
1,3
0,0
1,4
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
118
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
7 Oma pääoma
Tämä osio sisältää liitetiedot osakepääomasta ja oman pääoman rahastoista, muuntoerot, tiedot omista osakkeista, tiedot
osingonjaosta ja liitetiedon jatkuvan toiminnon osakekohtaisesta tuloksesta.
7.1 Oma pääoma ja oman pääoman rahastot
EMOYRITYKSEN OSAKEPÄÄOMAN JAKAUTUMINEN OSAKELAJEITTAIN
(Milj. euroa)
1000 kpl
Osakepääoma
Omat osakkeet
Kantaosakkeita vaihdettu vaihto-osakkeiksi
47
-
-
-213
-
-0,4
Omien osakkeiden mitätöinti, vaihto-osakkeet
-5 000
-
-14,1
Omien osakkeiden luovutus, vaihto-osakkeet
-257
-
-0,4
31.12.2022
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)
30 701
5,3
-
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)
129 235
22,4
-
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita
-1 224
-
-2,9
Yhteensä
158 713
27,8
-2,9
Kantaosakkeita vaihdettu vaihto-osakkeiksi
5
-
-
Kantaosakkeiden mitätöinti
-588
-
-
Vaihto-osakkeiden mitätöinti
-178
-
-
Omien osakkeiden luovutus, vaihto-osakkeet
-21
-
0,0
31.12.2023
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)
30 109
5,3
-
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)
129 062
22,5
-
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita
-1 202
-
-2,8
Yhteensä
157 968
27,8
-2,8
Kantaosakkeita vaihdettu vaihto-osakkeiksi
-
-
-
Kantaosakkeiden mitätöinti
-
-
-
Vaihto-osakkeiden mitätöinti
-
-
-
Omien osakkeiden luovutus, vaihto-osakkeet
-22
-
-
31.12.2024
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake)
30 109
5,3
-
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake)
129 062
22,5
-
Vaihto-osakkeet, omia osakkeita
-1 181
-
-2,8
Yhteensä
157 990
27,8
-2,8
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
119
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Omat osakkeet
Raisio Oyj:n hallussa oli tilikauden 1.1.–31.12.2024 päättyessä
1 180 659 vaihto-osaketta.
OMIEN OSAKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUDELLA 2024
(Milj. euroa)
kpl
1.1.2024
1 202 343
Luovutus hallituksen puheenjohtajalle ja
jäsenille
-21 684
31.12.2024
1 180 659
Raisio Oyj:llä ja sen tytäryhteisöillä ei ole eikä katsauskauden
aikana ole ollut pantiksi otettuja omia osakkeita.
7.2 Osingot
Laadintaperiaatteet
Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle,
jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon
maksettavaksi .
Osingot
Vuonna 2024 osinkoa jaettiin 0,14 euroa per osake eli yhteensä
22,1 miljoonaa euroa vuodelta 2023 (vuonna 2023 0,14 euroa
osakkeelta vuodelta 2022 eli yhteensä 22,1).
Tilinpäätöspäivän jälkeen emoyrityksen hallitus on ehdot-
tanut jaettavaksi osinkoa 0,14 euroa osakkeelta eli yhteensä
22,3 miljoonaa euroa. Hallituksen ehdottama vuoden 2024
osinko koostuu 0,11 euron osakekohtaisesta osingosta ja lisäksi
0,03 euron lisäosingosta osakkeelta.
MUUNTOEROT
(Milj. euroa)
2024
2023
Muuntoerot 1.1.
-15,9
-17,3
Muuntoeron muutos
3,7
1,4
Muuntoerot 31.12.
-12,2
-15,9
Muuntoerot-rahasto sisältää itsenäisten ulkomaisten yksik-
köjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Myös itsenäisiin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen netto-
sijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät
muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat
täyttyneet.
MUUT RAHASTOT
(Milj. euroa)
2024
2023
Muut rahastot:
Oman pääoman ehtoiset
sijoitukset
3,4
3,4
Suojausrahasto
-3,1
-2,4
Muut rahastot yhteensä
0,3
1,0
Muut rahastot sisältävät käyvän arvon rahaston myytävissä
oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston, mikä sisältää raha-
virran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien
kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
7.3 Osakekohtainen tulos
OSAKEKOHTAINEN TULOS, JATKUVAT TOIMINNOT
(Milj. euroa)
2024
2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot (milj. euroa)
16,9
17,5
Laimentamaton osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
157 974 537
158 018 285
Osakepalkkioista johtuva laimennus
494 283
695 670
Laimennettu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
158 468 820
158 713 955
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)
0,11
0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot (euroa/osake)
0,11
0,11
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden jatkuvien
toimintojen voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa
otetaan huomioon kaikkien laimennettavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
120
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
OSAKEKOHTAINEN TULOS
(Milj. euroa)
2024
2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, (milj. euroa)
16,9
17,5
Laimentamaton osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
157 974 537
158 018 285
Osakepalkkioista johtuva laimennus
494 283
695 670
Laimennettu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
158 468 820
158 713 955
Laimentamaton osakekohtainen tulos, (euroa/osake)
0,11
0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, (euroa/osake)
0,11
0,11
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa
otetaan huomioon kaikkien laimennettavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisesta johtuva laimentava vaikutus.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
121
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
8 Henkilöstö ja lähipiiri
Henkilöstö ja lähipiiri -osuuteen on koottu henkilöstöä ja
lähipiiriä koskevat liitetiedot.
8.1 Työsuhde-etuudet
Laadintaperiaatteet
Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-
etuudet, irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät mm. palkat
ja luontaisedut, vuosilomat ja bonukset. Irtisanomisen
yhteydessä suoritettavat etuudet tarkoittavat etuuksia, jotka
syntyvät irtisanomisesta sekä työsuorituksesta.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koostuvat
eläkkeistä ja muista työsuhteen jälkeen maksettavista
etuuksista. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi
ja etuuspohjaisiksi. Konsernilla on vain maksupohjaisia
eläkejärjestelyjä.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa
maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellista
eikä tosiasiallista velvoitetta maksaa lisämaksuja, mikäli
maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-
etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka
eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden
paikallisia säännöstöjä. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu
erillisissä eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernin ulkomaiset
eläkejärjestelyt samoin kuin Suomen TyEL-järjestelmä ovat
maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt
suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,
jota veloitus koskee. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia
järjestelmiä.
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT
(Milj. euroa)
2024
2023
Palkat
22,7
20,7
Työsuhteen päättämiseen liittyvät
etuudet
0,5
0,6
Eläkekulut, maksupohjaiset
3,6
3,4
Osakeperusteiset palkkiot
0,4
0,5
Muut henkilösivukulut
1,0
1,1
Yhteensä
28,3
26,2
KONSERNIN PALVELUKSESSA OLI TILIKAUDEN AIKANA
KESKIMÄÄRIN (HENKILÖ)
2024
2023
Terveelliset elintarvikkeet
116
114
Terveelliset ainesosat
192
184
Muut toiminto
46
47
Yhteensä
354
344
8.2 Osakeperusteiset maksut
Laadintaperiaatteet
Osakepalkkiojärjestelmien perusteella myönnettävät
osakkeet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishet-
kellä ja kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi
tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana.
Järjestelmissä suoritettavan rahan määrä arvioidaan kunkin
tilinpäätöshetken osakekurssin mukaan ja jaksotetaan
tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi
myöntämispäivästä siihen asti, kun ansaintajakso tai sitä
pidempi sitouttamisjakso päättyy. Osakkeina ja rahana
suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja sosiaali-
kulujen osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkiojärjes-
telmän perusteella tapahtuvat maksut suoritetaan aiemmin
emoyhtiölle hankittuina omina osakkeina, käteisvaroina tai
niiden yhdistelmänä.
Osakeperusteiset maksut
Raisio-konsernilla oli 31.12.2024 voimassa neljä Raisio Oyj:n
hallituksen päättämää konsernin johtoon kuuluville ja nime-
tyille avainhenkilöille suunnattua osakepalkkiojärjestelmää,
järjestelmä 2022–2024, järjestelmä 2023–2025, järjestelmä
2024–2026 ja järjestelmä 2025–2027. Jokaisessa osakepalkki-
ojärjestelmässä sen ansaintajakson perusteella maksettavat
palkkiot vastaavat yhteensä enintään 1 000 000 Raisio Oyj:n
vaihto-osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden.
Jokaisessa osakepalkkiojärjestelmässä ansaintajakso on
pituudeltaan kolme vuotta. Raisio Oyj:n hallitus päättää kunkin
ansaintajakson ansaintakriteerit, kohderyhmän ja osake-
palkkion enimmäismäärät osallistujakohtaisesti. Järjestelmän
ansaintakriteerien saavuttamisen perusteella suoritettavan
palkkion ja luovutettavien Raisio Oyj:n vaihto-osakkeiden
määrän päättää hallitus ansaintajakson päättymistä
seuraavan vuoden alussa.
Kaikissa järjestelmissä mahdollinen palkkio kultakin
ansaintajaksolta perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon
(TSR). Tämän lisäksi palkkion maksaminen edellyttää
kumulatiivisen konsernin tulostavoitteen (EBIT) saavuttamista
vastaavalla jaksolla. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain
yhtiön vaihto-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella on
tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja
ja veronluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde
päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöi-
sesti makseta.
Hallitus suosittaa, että järjestelmän kohderyhmään
kuuluvat avainhenkilöt omistaisivat merkittävän osan kaikista
järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan,
kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän puolen
vuoden bruttopalkkaansa.
Osakepalkkiojärjestelmän tavoitteita ei saavutettu
ansaintajaksoilta 2022–2024 ja 2021–2023 osalta.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
122
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Osakeperusteiset järjestelmät
OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT
(Milj. euroa)
2021–2023
2022–2024
2023–2025
2024–2026
2025–2027
Alkuperäinen osakemäärä, kpl
1 000 000
1 000 000
1 000 000
1 000 000
1 000 000
Alkuperäinen myöntämispäivä
18.01.2021
28.01.2022
31.01.2023
15.01.2024
-
Toteutuspäivä
30.04.2024
30.04.2025
30.04.2026
30.04.2027
30.04.2028
Oikeuden syntymisjakso, vuosia
3,3
3,3
3,3
3,3
3,3
Jäljellä oleva syntymisjakso, vuosia
0
0,3
1,3
2,3
3,3
Henkilömäärä kauden lopussa
-
16
25
25
-
Maksutapa
osakkeita ja
osakkeita ja osakkeita ja osakkeita ja osakkeita ja
rahaa rahaa rahaa rahaa rahaa
MUUTOKSET VUONNA 2024 2021–2023 2022–2024 2023–2025 2024–2026 2025–2027
kappaletta kappaletta kappaletta kappaletta kappaletta
1.1.2024
Osakemäärä raportointikauden alussa
550 000
570 000
762 000
-
-
Varalla raportointikauden alussa
450 000
430 000
240 000
1 000 000
-
Muutokset raportointikaudella
Myönnetty
-
-
-
960 000
-
Peruuntuneet
10 000
140 000
150 000
120 000
-
Toteutuneet
Rauenneet
1 000 000
-
-
-
-
31.12.2024
Osakemäärä raportointikauden lopussa
-
430 000
610 000
840 000
-
Varalla raportointikauden lopussa
-
570 000
390 000
160 000
1 000 000
Käyvän arvon määrittely
Osakekohtainen käypäarvo on määritelty myöntämispäivänä käyttämällä Monte-Carlo simulaatiota markkinaperusteisen (TSR)
kriteerin osalta. Bruttopalkkion kirjaukset tehdään omaan pääomaan ja jaksotetaan toteuspäivään asti. Yhtiön maksamien sivuku-
lujen käypäarvo määritetään jokaisena raportointipäivänä kunnes mahdollinen palkkio on maksettu. Siten velan määrä muuttuu
osakehinnan muuttuessa .
Yhtiökokousten päätöksen perusteella hallituksen jäsenille
on maksettu heidän palkkiostaan 20 % luovuttamalla
heille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tilikaudella
1.1.–31.12.2024 on luovutettu yhteensä 21 684 kappaletta
vaihto-osakkeita hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille
osana tehtävien hoitamisesta suoritettavaa palkkaa. Tilikauden
1.1.–31.12.2023 osalta hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille
on luovutettu yhteensä 21 379 kappaletta vaihto-osakkeita.
KAUDELLA MYÖNNETTYJEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMIEN LASKENNASSA KÄYTETYT PARAMETRIT
(Milj. euroa)
2024
2023
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa
2,03
2,33
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, euroa
2,16
1,98
Osakkeen kurssinousuoletus, p.a.
6,4
%
6,4
%
Osakkeen volatiliteetti*
27,0
%
27,6
%
*Laskettu käyttämällä
Oletetut osingot ennen palkkion maksua, euroa
0,56
0,52
historiallisia päivittäisiä
Diskonttokorko **
2,6
%
2,5
%
hintahavaintoja juoksu-
Erääntyminen, vuosia
3,3
3,3
aikaa vastaavalta ajalta.
Myöntämishetken käypä arvo
0,71
1,01
** Riskitön korko
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
123
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
8.3.2 Johdon työsuhde-etuudet
(Milj. euroa)
2024
2023
Palkat ja palkkiot
2,5
2,1
Työsuhteen päättämiseen liittyvät
etuudet
0,5
0,4
Osakeperusteiset etuudet
0,3
0,3
Yhteensä
3,3
2,9
Hallintoneuvoston jäsenet
0,1
0,0
Hallituksen jäsenet
0,2
0,3
Toimitusjohtaja sekä konsernin
johtoryhmä:
Toimitusjohtaja
1,2
0,7
Muu johtoryhmä
1,8
1,8
Yhteensä
3,0
2,5
8.3 Lähipiiri
Raision-konsernin lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden
(Liitetieto 3.3) lisäksi konsernin hallituksen jäsenet, hallinto-
neuvoston jäsenet sekä toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän
jäsenet, mukaan lukien edellisten läheiset perheenjäsenet
sekä yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava
vaikutusvalta.
8.3.1 Liiketoimet lähipiirin kanssa
(Milj. euroa)
2024
2023
Myynti johtoon kuuluville avainhenkilöille
1,5
1,9
Ostot johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä
0,1
0,3
Lyhytaikaiset saamiset johtoon kuuluvilta
avainhenkilöiltä
0,1
0,1
Velat johtoon kuuluville avainhenkilöille
-
0,0
Myynnit johtoon kuuluville avainhenkilöille tapahtuvat
käypään markkinahintaan.
TILINTARKASTUSPALKKIOT
(Milj. euroa)
2024
2023
Tilintarkastajien palkkiot:
Tilintarkastus
0,2
0,2
Muut palvelut
0,1
0,0
Yhteensä
0,3
0,2
8.3.3 Eläke- ja muut etuudet
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten eläkkeet määräy-
tyvät Suomen työeläkejärjestelmän mukaan ja he kuuluvat
Raision konsernijohdon ryhmäeläkevakuutuksen piiriin.
Ryhmäeläkevakuutukseen maksetaan vuosittain 15 prosenttia
johtajan perusvuosipalkasta. Johtajasopimuksissa nouda-
tetaan lakisääteistä eläkeikää. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62
vuotta. Toimitusjohtajan johtajasopimuksen irtisanomisaika
on 6 kuukautta molemmin puolin. Mikäli yhtiö irtisanoo
toimitusjohtajan, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanomisajan
palkan lisäksi korvaukseen, mikä vastaa hänen 12 kuukauden
palkkaansa.
LISÄELÄKEKULUT
(Milj. euroa)
2024
2023
Toimitusjohtaja
0,1
0,1
Muu johtoryhmä
0,2
0,2
Yhteensä
0,3
0,3
Lisäeläkevakuutuksen kulut vuonna 2024 olivat toimitusjoh-
tajan osalta 0,1 miljoonaa euroa ja muun johtoryhmän osalta
yhteensä 0,2 miljoonaa euroa, yhteensä 0,3 miljoonaa euroa.
Lisäeläkevakuutuksen kulut vuonna 2023 olivat toimitusjoh-
tajan osalta 0,1 miljoonaa euroa ja muun johtoryhmän osalta
yhteensä 0,2 miljoonaa euroa, yhteensä 0,3 miljoonaa euroa.
PAKOLLISET ELÄKEVAKUUTUSKULUT
(Milj. euroa)
2024
2023
Toimitusjohtaja
0,1
0,1
Muu johtoryhmä
0,2
0,2
Yhteensä
0,2
0,3
Pakollisen eläkevakuutuksen kulut vuonna 2024 olivat toimi-
tusjohtajan osalta 0,1 miljoonaa euroa ja muun johtoryhmän
osalta yhteensä 0,2 miljoonaa euroa, yhteensä 0,2 miljoonaa
euroa.
Pakollisen eläkevakuutuksen kulut vuonna 2023 olivat toimi-
tusjohtajan osalta 0,1 miljoonaa euroa ja muun johtoryhmän
osalta yhteensä 0,2 miljoonaa euroa, yhteensä 0,3 miljoonaa
euroa.
OSAKKEINA SUORITETTAVIA OSAKEPERUSTEISIA MAKSUJA SISÄLTYY TYÖSUHDE-ETUUKSISTA JOHTUVIIN KUSTANNUKSIIN
(Milj. euroa)
2024
2023
Osakkeina suoritetut / suoritettavat
0,4
0,5
Rahana suoritetut / suoritettavat
0,0
0,0
0,4
0,5
Rahana suoritettavien osakeperusteisten järjestelyjen velat
0,0
0,0
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
124
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
9.1. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina esitetään
jatkuviin toimintoihin liittyvät muut kuin varsinaiseen
suoritemyyntiin liittyvät tuotot ja kulut. Liiketoiminnan
muissa tuotoissa ja kuluissa esitetään myös aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot
ja tappiot sekä myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät
realisoituneet ja realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot.
MUUT LIIKETOIMINNAN TUOTOT JA KULUT
(Milj. euroa)
2024
2023
Aineellisen ja aineettoman
käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
0,0
0,0
Liiketoiminnan laajentamiseen liittyviä
kuluja
-2,0*
-1,7
Aikaisemmin myydyn liiketoiminnan
0,5
-
Varaukset taannehtivista
viranomaismaksuista
-0,7
-
Liikearvon arvonalennustappio
-0,5
-
Muut liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
0,3
0,4
Yhteensä
-2,5
-1,3
*Sisältää liiketoiminnan laajentamiseen liittyvän 0,6 miljoonan
euron varauksen.
Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut sisältävät myynnin ja
oston realisoituneita ja realisoitumattomia kurssieroja sekä
muita sekalaisia tuottoja ja kuluja. Liikearvon arvonalentumis-
tappio liittyy kasviproteiiniliiketoimintaan.
nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaus-
tekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näke-
mystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen
liittyvästä riskistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan
parasta arviota tarkasteluhetkellä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on
laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman
ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut
asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman tulee
sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva
liiketoiminta; pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely
vaikuttaa; niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työteh-
tävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan
korvauksia työsuhteen päättymisestä sekä toteutuvat menot
ja suunnitelman toimeenpanoaika.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoit-
teiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot
ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palaut-
tamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin,
kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin
ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka
liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäris-
tövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen
siirtämiseen.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Johto arvioi säännöllisesti varauksena kirjattavan menon
määrää, jotta se vastaa olemassa olevan velvoitteen täyttä-
misen määrää raportointikauden päättymispäivänä. Arviot
tulevasta ja taloudellisista vaikutuksista perustuvat johdon
harkintaan. Harkinnan mukaan kirjattiin tilinpäätökseen
31.12.2024 yhteensä 1,3 miljoonaa euroa varausten lisäykset
arvioiduista tulevista velvoitteista.
VARAUKSET
(Milj. euroa)
31.12.2024
31.12.2023
Tilikauden alussa
0,5
-
Varausten lisäykset
1,3
0,5
Varausten purkaminen
-0,5
-
Tilikauden lopussa
1,3
0,5
Varauksen lisäykset liittyvät vaateisiin taannehtivista
viranomaismaksuista, yhteensä 0,7 miljoonaa euroa, ja
liiketoiminnan laajentamiseen liittyvästä 0,6 miljoonan euron
menosta.
Varauksen purkaminen liittyy vertailukaudella tehdyn yritys-
kaupan yhteydessä sovitun velvoitteen määräajan umpeutu-
miseen.
9 Muut liitetiedot
Muut liitetiedot -osio sisältää liitetiedot muista tuotoista ja
kuluista sekä varauksista.
9.2 Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikai-
semman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen
on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan
erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun
korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JA LAADINTAPERIAATTEET
125
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
125
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
126
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
(euroa) Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO 1 681 398,96 1 745 167,19
Liiketoiminnan muut tuotot - 3 673 916,44
Henkilöstökulut 1. -4 579 761,11 -4 101 894,67
Poistot ja arvonalentumiset 2. -15 998,17 -13 145,96
Liiketoiminnan muut kulut 3. -4 564 759,84 -3 683 771,01
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -7 479 120,16 -2 379 728,01
Rahoitustuotot ja -kulut 4. +8 045 454,22 +9 659 015,70
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 566 334,06 7 279 287,69
Tilinpäätössiirrot 5. +15 958 807,41 +9 323 554,08
Tuloverot 6. -1 643 041,32 -742 943,20
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 14 882 100,15 15 859 898,57
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
127
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Emoyhtiön tase
(euroa) Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 7. 17 869,77 24 132,97
Aineelliset hyödykkeet 7. 391 722,34 401 457,31
Osuudet saman konsernin yrityksistä 8. 207 692 636,87 209 692 636,87
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 8. 3 050 877,19 3 600 000,00
Muut sijoitukset 8. 25 498,29 25 498,29
211 178 604,46
213 743 725,44
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset 9. 20 322 100,80 15 341 207,21
Rahoitusarvopaperit 10. 59 224 153,68 49 271 538,34
Rahat ja pankkisaamiset 24 488 252,52 28 443 803,18
104 034 507,00 93 056 548,73
VASTAAVAA YHTEENSÄ 315 213 111,46 306 800 274,17
VASTATTAVAA
Oma pääoma 11.
Osakepääoma 27 776 072,91 27 776 072,91
Ylikurssirahasto 2 908 045,06 2 908 045,06
Vararahasto 88 586 879,98 88 586 879,98
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 20 784 370,92 20 784 370,92
Edellisten tilikausien voitto 81 484 775,91 87 705 230,97
Tilikauden voitto 14 882 100,15 15 859 898,57
236 422 244,93 243 620 498,41
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 12. 39 047,32 34 104,73
Vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma 13. 78 751 819,21 63 145 671,03
78 751 819,21 63 145 671,03
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 315 213 111,46 306 800 274,17
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
128
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
(1000 e) 2024 2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 566 7 279
Oikaisut liikevoittoon:
Suunnitelman mukaiset poistot 16 13
Rahoitustuotot ja -kulut -8 045 -9 659
Muut tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksua 647 -3 627
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-6 816
-5 993
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+) +150 +1 034
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) -1 034 +1 406
-884
2 440
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -7 700 -3 553
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista -3 486 -2 804
Saadut osingot 5 2
Saadut korot ja muut rahoitustuotot 2 771 2 117
Maksetut välittömät verot -1 480 -183
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA -9 890 -4 420
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin - -46
Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista - 4 368
Myönnetyt lainat -1 944 -100
Lainasaamisten takaisinmaksut 2 500 -
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 555 4 223
Rahavirta investointien jälkeen -9 335 -198
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Muut rahoituserät netto 43 -
Saadut osingot konserniyhtiöiltä 10 916 8 724
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-) +17 166 +20 851
Saadut ja maksetut konserniavustukset 9 335 4 845
Maksetut osingot ja muu voitonjako -22 127 -22 101
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 15 332 12 319
Rahavarojen muutos 5 997 12 121
Rahavarat tilikauden alussa 77 715 65 594
Rahavarat tilikauden lopussa 83 712 77 715
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
129
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Raisio Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain-
säädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu
12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös
on laadittu euroissa.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun
perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä
avoimina olevat ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat
arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Toteutuneet
kurssierot samoin kuin saamisten ja velkojen arvostamisesta
syntyneet kurssivoitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot
käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuerinä ja rahoituksen
kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoituksen tuotoissa ja
kuluissa.
Ulkomaan rahan määräisten lainojen arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Raisio Oyj:llä on tällä hetkellä Puolan zloty -määräisiä
lainasaamisia.
Johdannaissopimukset
Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö voi käyttää
johdannaisia valuutta- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.
Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuutta-
määräisiä saamisia ja velkoja ja tulevia kaupallisia rahavirtoja.
Johdannaissopimukset kirjataan alun perin sopimushetkellä
hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon varo-
vaisuuden periaatteen mukaan. Johdannaisista syntyvät
realisoituneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tuloutusperiaatteet
Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ
on tehty.
Eläkejärjestelyt
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva
on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiöissä. Suori-
tukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille vuodelle,
jota veloitus koskee. Yhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja
velvollisuus siirtyä eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslas-
kelmaan kuluksi vuokra-ajalle.
Liikevaihto
Liikevaihtona esitetään tuotot emoyhtiön konserniyhtiöille
tuottamasta palvelutoiminnasta.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina on esitetty omaisuuden myyn-
tivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät
tuotot.
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Tuloverot
Yhtiön tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen
perusteella lasketut tilikauden verot sekä aikaisempien
tilikausien verot. Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä
esitetään täysimääräisenä taseessa, eikä niihin sisältyvää vero-
velkaa ole käsitelty velkana. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu
tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen
käyttöönottokuukaudesta alkaen.
Poistoajat ovat:
• rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
• koneet ja laitteet 4–10 vuotta
• aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• muut pitkävaikutteiset menot 5–20 vuotta.
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden
todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta,
sekä pienhankinnat (alle 1 200 euroa) on kirjattu kokonaisuu-
dessaan kuluksi.
Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla
myyntituottoa kirjanpitoarvoon, ja myyntivoitot ja -tappiot
sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin
ja kuluihin.
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiö-
osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä
alempaan käypään arvoon.
Saatavien ja velkojen arvostaminen
Saatavat on arvostettu hankintamenoonsa tai hankintamenoa
alempaan todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu
nimellisarvoonsa.
Varaukset
Varaukset kirjataan, kun yhtiöllä on tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen
toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on
arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdol-
lisuus saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta,
korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä
vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yhtiö on laatinut
yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloit-
tanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Rahoitusriskien ja -instrumenttien hallinta
Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin
rahoitusriskeistä, katso konsernitilinpäätöksen luku 5 Rahoitus.
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
130
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät rahat pankkitileillä.
Osakeperusteiset maksut
Raisio Oyj:llä on 31.12.2024 neljä Raisio Oyj:n hallituksen
päättämää konsernin johtoon kuuluville ja nimetyille avain-
henkilöille suunnattua osakepalkkiojärjestelmää, järjestelmä
2022–2024, järjestelmä 2023–2025, järjestelmä 2024–2026 ja
järjestelmä 2025–2027.
Jokaisessa osakepalkkiojärjestelmässä ansaintajakso on
pituudeltaan kolme vuotta. Raisio Oyj:n hallitus päättää kunkin
ansaintajakson ansaintakriteerit, kohderyhmän ja osake-
palkkion enimmäismäärät osallistujakohtaisesti. Järjestelmän
ansaintakriteerien saavuttamisen perusteella suoritettavan
palkkion ja luovutettavien Raisio Oyj:n vaihto-osakkeiden
määrän päättää hallitus ansaintajakson päättymistä
seuraavan vuoden alussa.
Kaikissa järjestelmissä mahdollinen palkkio kultakin
ansaintajaksolta perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon
(TSR). Tämän lisäksi palkkion maksaminen edellyttää
kumulatiivisen konsernin tulostavoitteen (EBIT) saavuttamista
vastaavalla jaksolla. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain
yhtiön vaihto-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella on
tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja
ja veronluontoisia maksuja. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde
päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöi-
sesti makseta.
Maksettavat osingot
Yhtiön maksamat osingot kirjataan sille kaudelle, jonka aikana
osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirrot koostuvat saaduista ja annetuista konserni-
avustuksista sekä poistoeron muutoksesta.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella,
jonka aikana ne syntyvät.
Omat osakkeet
Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on
esitetty yhtiön tilinpäätöksessä voittovarojen vähennyksenä.
Omien osakkeiden luovutukset on esitetty voittovarojen
lisäyksenä lukuun ottamatta suunnatussa osakeannissa
luovutettuja omia osakkeita, joiden merkintähinta on merkitty
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja joiden hankin-
tameno esitetään edelleen voittovaroissa.
Rahavirtalaskelma
Tilikauden aikaiset rahavirrat esitetään jaoteltuina liiketoi-
minnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. Rahavirta-
laskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
131
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
1. Henkilöstökulut
PALKAT JA HENKILÖSIVUKULUT
(euroa) 2024 2023
Palkat ja palkkiot 3 861 229,08 3 362 283,50
Eläkekulut 625 200,21 618 926,45
Muut henkilösivukulut 93 331,82 120 684,72
Yhteensä 4 579 761,11 4 101 894,67
JOHDON MAKSUPERUSTEISET PALKAT JA PALKKIOT
(euroa) 2024 2023
Maksuperuste
Toimitusjohtaja 1 192 245,47 588 776,65
Hallituksen jäsenet 247 740,00 291 100,00
Hallintoneuvosto 54 650,00 44 900,00
Yhteensä 1 494 635,47 924 776,65
EMOYHTIÖN PALVELUKSESSA OLI TILIKAUDEN AIKANA
KESKIMÄÄRIN
2024 2023
Toimihenkilöt 29 31
Lähipiirivastuut
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset.
Emoyhtiön toimitusjohtajalla on oikeus ja velvollisuus siirtyä
eläkkeelle täytettyään 62 vuotta.
2. Poistot ja arvonalentumiset
(euroa) 2024 2023
Suunnitelman mukaiset
poistot 15 998,17 13 145,96
3. Liiketoiminnan muut kulut
(euroa) 2024 2023
Ernst & Young Oy
Tilintarkastus 70 970,00 91 718,54
Muut palvelut 63 120,00 1 600,00
Yhteensä 134 090,00 93 318,54
KPMG Oy Ab
Muut palvelut - 17 407,40
Yhteensä - 17 407,40
4. Rahoitustuotot ja -kulut
(euroa) 2024 2023
Osinkotuotot
Saman konsernin
yrityksiltä 10 916 071,32 8 723 526,27
Muilta 4 725,00 2 025,00
Yhteensä 10 920 796,32 8 725 551,27
Tuotot pitkäaikaisista
sijoituksista yhteensä 10 920 796,32 8 725 551,27
Muut korko- ja
rahoitustuotot
Saman konsernin
yrityksiltä 284 458,75 300 194,73
Muilta 2 021 102,18 3 230 960,26
Muut korko- ja
rahoitus-tuotot
yhteensä 2 305 560,93 3 531 154,99
Rahoitustuotot
yhteensä 13 226 357,25 12 256 706,26
Kurssierot
Saman konsernin
yritykset 993 435,96 265 301,37
Muut -535 783,86 -59 173,21
Kurssierot yhteensä 457 652,10 206 128,16
Sijoitusten
arvonalennukset
Konserniyhtiön
osakkeista -2 000 000,00 -
Sijoitusten
arvonalennukset
yhteensä -2 000 000,00 -
Korkokulut ja muut
rahoituskulut
Saman konsernin
yrityksille -2 701 757,93 -2 035 966,50
Muille -936 797,20 -767 852,22
Korkokulut ja muut
rahoituskulut
yhteensä -3 638 555,13 -2 803 818,72
Rahoituskulut
yhteensä -5 180 903,03 -2 597 690,56
Rahoitustuotot ja
-kulut yhteensä
8 045 454,22 9 659 015,70
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
132
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Emoyhtiön taseen liitetiedot
7. Aineettomat hyödykkeet 2024
(euroa)
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikutt.
menot
Aineettomat
hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1. 187 678,98 24 512,64 212 191,62
Lisäykset 1.1.–31.12. -
Hankintameno 31.12. 187 678,98 24 512,64 212 191,62
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 163 546,01 24 512,64 188 058,65
Tilikauden poisto 6 263,20 6 263,20
Kertyneet poistot 31.12. 169 809,21 24 512,64 194 321,85
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 17 869,77 - 17 869,77
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 24 132,97 - 24 132,97
7. Aineelliset hyödykkeet 2024
(euroa)
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1. 91 000,00 793 076,06 44 271,23 260 527,76 1 188 875,05
Lisäykset 1.1.–31.12. -
Hankintameno 31.12. 91 000,00 793 076,06 44 271,23 260 527,76 1 188 875,05
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1. - 743 146,51 44 271,23 - 787 417,74
Tilikauden poisto 9 734,97 9 734,97
Kertyneet poistot 31.12. - 752 881,48 44 271,23 - 797 152,71
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 91 000,00 40 194,58 - 260 527,76 391 722,34
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 91 000,00 49 929,55 - 260 527,76 401 457,31
Tuotannollisten koneiden ja
laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2024 0,00
31.12.2023 0,00
6. Tuloverot
(euroa) 2024 2023
Tuloverot tilinpäätössiirroista -3 192 750,00 -1 866 900,00
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1 549 721,44 1 259 163,71
Verot aikaisemmilta tilikausilta -12,76 -135 206,91
Yhteensä -1 643 041,32 -742 943,20
5. Tilinpäätössiirrot
(euroa) 2024 2023
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus -4 942,59 -10 945,92
Maksetut konserniavustukset
-3 426 250,00 -4 845 500,00
Saadut konserniavustukset 19 390 000,00 14 180 000,00
Yhteensä 15 958 807,41 9 323 554,08
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
133
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
8. Sijoitukset 2024
(euroa) Konserniyritysten osakkeet Muut osakkeet Sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1. 209 692 636,87 25 498,29 209 718 135,16
Vähennykset 1.1.–31.12. 2 000 000,00 2 000 000,00
Hankintameno 31.12. 207 692 636,87 25 498,29 207 718 135,16
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 207 692 636,87 25 498,29 207 718 135,16
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 209 692 636,87 25 498,29 209 718 135,16
OSAKKEET JA OSUUDET 2024
Konsernin omistusosuus % Emoyhtiön omistusosuus %
Konserniyritykset
Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy, Raisio 100,00 50,00
Raisio UK Limited, Englanti 100,00 100,00
Ravintoraisio Oy, Raisio 100,00 100,00
Benemilk Oy,Turku 100,00 100,00
Verso Food Oy, Kauhava 100,00 100,00
9. Saamiset
(euroa) 2024 2023
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman
konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 3 050 877,19 3 600 000,00
Pitkäaikaiset saamiset
yhteensä 3 050 877,19 3 600 000,00
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset - 14 378,29
Saamiset samaan
konserniin kuuluvilta
yrityksiltä
Myyntisaamiset 3 712,08 19 882,18
Lainasaamiset,
cash pool 317 893,18 96 507,97
Muut saamiset 19 416 020,42 14 204 044,72
Siirtosaamiset 73 912,31 91 309,07
19 811 537,99
14 411 743,94
Muut saamiset 6 320,84 185 987,51
Siirtosaamiset 504 241,97 729 097,47
Lyhytaikaiset saamiset
yhteensä 20 322 100,80 15 341 207,21
Saamiset yhteensä 23 372 977,99 18 941 207,21
Siirtosaamisiin sisältyy liiketoimintaan liittyvien kulujen ja
tuottojen sekä rahoituserien jaksotuksia.
10. Rahoitusarvopaperit
(euroa) 2024 2023
Markkina-arvo 62 370 365,98 50 100 136,46
Kirjanpitoarvo 59 224 153,68 49 271 538,34
Erotus 3 146 212,30 828 598,12
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
134
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA
2024 2023
kpl 1000 euroa kpl 1000 euroa
Kantaosakkeet (20 ääntä/osake) 30 108 594 5 254 30 108 594 5 254
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake) 129 061 742 22 522 129 061 742 22 522
Yhteensä 159 170 336 27 776 159 170 336 27 776
EMOYHTIÖN HALLUSSA OLEVAT OMAT OSAKKEET
2024 2023
kpl 1000 euroa kpl 1000 euroa
Vaihto-osakkeet (1 ääni/osake) 1 180 659 2 787 1 202 343 2 820
Yhteensä 1 180 659 2 787 1 202 343 2 820
Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöshetkellä oli 2 550 teuroa (vuonna 2023
luovutushinta oli 2 380 teuroa).
12. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
11. Oma pääoma
(euroa) 2024 2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 27 776 072,91 27 776 072,91
Osakepääoma 31.12. 27 776 072,91 27 776 072,91
Ylikurssirahasto 1.1. 2 908 045,06 2 908 045,06
Ylikurssirahasto 31.12. 2 908 045,06 2 908 045,06
Vararahasto 1.1. 88 586 879,98 88 586 879,98
Vararahasto 31.12. 88 586 879,98 88 586 879,98
Sidottu oma pääoma yhteensä 119 270 997,95 119 270 997,95
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 20 784 370,92 20 784 370,92
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 20 784 370,92 20 784 370,92
Voittovarat 1.1. 103 565 129,54 109 519 051,18
Osingonjako -22 115 519,02 -22 112 525,96
Nostamattomat osingot -8 989,62 254 547,56
Omien osakkeiden luovutus 44 155,01 44 158,19
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 81 484 775,91 87 705 230,97
Tilikauden tulos 14 882 100,15 15 859 898,57
Vapaa oma pääoma yhteensä 117 151 246,98 124 349 500,46
Oma pääoma yhteensä 236 422 244,93 243 620 498,41
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 117 151 246,98 124 349 500,46
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
135
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VIERAS PÄÄOMA
13. Lyhytaikainen vieras pääoma
(euroa) 2024 2023
Ostovelat 374 434,52 1 667 314,51
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 10 330,72 2 338,52
Muut velat 3 546 953,34 5 009 494,07
Muut korolliset velat, cash pool 72 939 589,82 55 553 068,80
76 496 873,88
60 564 901,39
Lyhytaikaiset varaukset 600 000,00 -
Muut velat 298 452,22 248 845,77
Siirtovelat 982 058,59 664 609,36
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 78 751 819,21 63 145 671,03
Korottomat velat 5 812 229,39 7 592 602,23
Siirtovelkoihin sisältyy liiketoiminnan kulujen, rahoituserien ja verojen jaksotuksia.
Emoyhtiön muut liitetiedot
Taseeseen sisältymättömät annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
(euroa) 2024 2023
Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät
Alkaneella tilikaudella maksettavat 65 087,51 57 884,20
Myöhemmin maksettavat 71 338,98 17 488,50
Yhteensä 136 426,49 75 372,70
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Takaukset 15 995 643,00 20 592 414,00
Yhteensä 15 995 643,00 20 592 414,00
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehtoihin liittyviä vastuita.
KONSERNITILINPÄÄTÖS | EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
136
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Muut vastuut
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Yhtiö on sitoutunut pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Järjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön pitkän aikavälin
tavoitteiden saavuttamista ja toimia osakepohjaisena kannustinjärjestelmänä yhtiön ylimmälle johdolle sekä sitouttaa osallistujat
työskentelemään pitkäjänteisesti yhtiön menestyksen eteen.
Ansaintajakson 2021–2023 perusteella ei 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella suoritettu palkkioita eikä siten luovutettu
osakkeita, koska järjestelmässä asetetut ansaintakriteerit eivät täyttyneet.
Osakeperusteiset järjestelmät
OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄ
(Milj. euroa) 2021–2023 2022–2024 2023–2025 2024-2026 2025-2027
Alkuperäinen osakemäärä, kpl 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000
Alkuperäinen myöntämispäivä 18.01.2021 28.01.2022 31.01.2023 15.01.2024
Toteutuspäivä 30.04.2024 30.04.2025 30.04.2026 30.04.2027 30.04.2028
Oikeuden syntymisjakso, vuosia 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3
Jäljellä oleva syntymisjakso, vuosia 0 0,3 1,3 2,3 3,3
Henkilömäärä kauden lopussa 16 25 25
Maksutapa
osakkeita
ja rahaa
osakkeita
ja rahaa
osakkeita
ja rahaa
osakkeita
ja rahaa
osakkeita
ja rahaa
MUUTOKSET VUONNA 2024
2021–2023
kpl
2022–2024
kpl
2023 – 2025
kpl
2024 – 2026
kpl
2025 – 2027
kpl
1.1.2024
Osakemäärä raportointikauden alussa 550 000 570 000 760 000
31.12.2024
Osakemäärä raportointikauden
lopussa 430 000 610 000 840 000
(euroa) 2024 2023
Valuuttaoptiot:
Käypä arvo 284 134,00 94 647,00
Kohde-etuuden arvo 21 893 891,00 7 247 516,00
Valuuttatermiinit:
Käypä arvo 93 929,00 164 441,01
Kohde-etuuden arvo 22 757 984,74 29 600 129,39
Koronvaihto-
sopimukset:
Käypä arvo 197 230,30 553 539,34
Kohde-etuuden arvo 12 501 408,00 13 519 850,00
Käyvän arvon suojaus
Käypä arvo 950,00 83 250,00
Kohde-etuuden arvo 778 250,00 867 500,00
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimuksia käytetään yhtiössä suojaustarkoi-
tukseen. Yllä ilmoitetut johdannaissopimusten kohde-etuuden
arvot kuvaavat suojaustoimen laajuutta. Johdannaissopi-
musten käyvät arvot kertovat minkälainen tulos johdannais-
sopimuksen sulkemisesta olisi syntynyt tilinpäätöspäivän
markkinahinnalla.
Kohde-etuuden arvona on ilmoitettu avointen termiini- ja
optiosopimusten summa muutettuna euroiksi tilinpäätös-
päivän kurssilla.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET
137
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
VOITONJAKOEHDOTUS,
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN
ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Voitonjakoehdotus
Emoyhtiön jakokelpoiset varat taseen 31.12.2024 mukaan ovat 117 151 246,98 euroa.
Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön voittovaroista jaetaan osinkoa 0,14 euroa osaketta kohden, josta lisäosinko on 0,03 euroa
osaketta kohden,
yhteensä 22 283 847,04 eur
ja voittovarat-tilille jätetään 94 867 399,94 eur
Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonjaon täsmäytyspäivänä 17.4.2025. Osinko
ehdotetaan maksettavaksi 29.4.2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on
hyvä, eikä ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Raisiossa 12. helmikuuta 2025
Arto Tiitinen Tero Hemmilä
Leena Niemistö Lauri Sipponen
Ann-Christine Sundell Pekka Tennilä
Pasi Flinkman
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 12. helmikuuta 2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta Minna Viinikkala
KHT KHT
TILINTARKASTUSKERTOMUS
138
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Raisio Oyj:n (y-tunnus 0664032-4)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman
ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laati-
misperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-
tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-
tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 8.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittä-
vimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas-
tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme
sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet,
jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka
voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.
Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista
tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin
siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitusha-
kuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Raisio Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINTARKASTUSKERTOMUS
139
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien omaisuuserien (tavaramerkkien) arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoihin 4.1, 4.2. ja 4.4
Liikearvon määrä tilinpäätöspäivänä oli 49,7 miljoonaa euroa ja
vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien määrä oli
29,4 miljoonaa euroa ja nämä muodostivat noin 25 % kokonaisva-
roista ja 31 % omasta pääomasta (2023: 76,0 miljoonaa euroa, 23
% kokonaisvaroista ja 29 % omasta pääomasta).
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat
aineettomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen osalta
vähintään vuosittain tai kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä
oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvolaskelmiin,
joiden tulos voi vaihdella merkittävästi laskelmiin sisältyvien
oletusten muuttuessa. Käyttöarvon määritykseen vaikuttaa useat
oletukset, kuten esimerkiksi liikevaihdon kasvu, kateprosentti
ja rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.
Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon
alentumiseen.
Vuosittain suoritettava arvonalennustestaus oli tilintarkas-
tuksen kannalta keskeinen seikka, koska
• arviointiprosessi on monimutkainen ja sisältää arvion-
määräisiä eriä
• arvonalentumistestaus perustuu markkinoita ja taloutta
koskeville oletuksille; ja
• liikearvo ja taloudellista vaikutusajaltaan rajoittamattomat
tavaramerkit ovat olennaiset koko taseen kannalta.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c
-kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamat-
tomien aineettomien omaisuuserien (tavaramerkkien)
arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin
huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin
kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Tarkastuksen yhteydessä arvonmääritysasiantunti-
jamme avustivat meitä konsernin tekemien oletusten
ja menetelmien arvioinnissa erityisesti liittyen
diskonttaamisessa käytettyyn diskonttokorkoon.
• Arvioimme herkkyysanalyysien asianmukaisuutta
sekä sitä, voiko jokin jokseenkin mahdollinen muutos
keskeisissä oletuksissa johtaa siihen, että rahavirtaa
tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettä-
vissä olevan rahamäärän.
• Arvioimme johdon laatimien arvonalentumislas-
kelmien täsmällisyyttä.
• Arvioimme liikearvoon ja taloudellista vaikutus-
ajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.2
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun asiakas on saanut
omistusoikeuden ja omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat
siirtyneet ostajalle, jolloin määräysvallan katsotaan siirtyneen
asiakkaalle.
Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn
mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen
ennenaikaiselle kirjaamiselle.
Myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c
kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden
riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä
riskistä.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on otettu huomioon
riski olennaisesta virheellisyydestä myyntituottojen kirjaa-
misessa, sisälsivät muun muassa seuraavat tilintarkastus-
toimenpiteet:
• Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta
myyntituottojen kirjaamisen osalta sovellettaviin
laskentastandardeihin nähden.
• Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaa-
misen ajoitukseen sekä alennusten ja hyvitysten
laskentaan liittyvistä prosesseista ja kontrolleista.
• Testasimme analyyttisillä ja transaktiotasoisilla
toimenpiteillä myynnin ja myynnin alennusten sekä
hyvitysten kirjausajankohdan oikeellisuutta. Toimenpi-
teemme sisälsivät data-analyysejä, sekä ennen että
jälkeen tilinpäätöspäivän kirjattujen myyntitapah-
tumien tarkastusta transaktiotasolla.
• Arvioimme myyntituottoihin liittyvien liitetietojen
asianmukaisuutta.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
140
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-
sesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-ti-
linpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa
tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul-
linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintar-
kastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja
niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä
voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheel-
lisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin
riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteis-
toimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-
sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön
tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimispe-
riaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-
teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapah-
tumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta,
joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Vaihto-omaisuuden arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 4.8
Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä oli 29,8
miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyy johdon
harkintaa erityisesti mahdollisen varaston epäkuranttiuden ja
arvonalentumiskirjausten osalta. Vaihto-omaisuuden arvostus oli
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto-omai-
suuden määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta ja se
sisältää johdon harkintaa.
Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimen-
piteet:
• Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvosta-
miseen liittyviä laskentaperiaatteita sovellettaviin
laskentastandardeihin nähden.
• Arvioimme analyyttisesti sekä pistokokein transaktio-
tasolla johdon laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka
liittyivät keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden hankin-
tamenon sekä nettorealisointiarvon määrittelyyn.
Muodostimme käsityksen näihin liittyvistä kontrolleista
ja prosesseista.
• Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostus-
periaatteista ja tasearvoista annettujen liitetietojen
asianmukaisuutta.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
141
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök-
semme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän
täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastuse-
videnssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty
jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkas-
tuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintar-
kastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,
että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintar-
kastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen
etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkas-
tajana 12.4.2022 alkaen yhtäjaksoisesti kolme vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosi-
kertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme
ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää,
ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme
kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin
olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintaker-
tomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintaker-
tomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamis-
päivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että
kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän
asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 12.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta Minna Viinikkala
KHT KHT
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
142
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa
perehtynyt tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen sekä
tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilin-
päätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen
voittovarojen käytöstä.
Raisiossa, 13. helmikuuta 2025
Hallintoneuvoston puolesta
Tuomas Levomäki
puheenjohtaja
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI RAISIO OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
143
RAISION VUOSIKATSAUS JA YRITYSVASTUURAPORTTI 2024
Osion alkuun
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI
RAISIO OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Raisio Oyj:n (y-tunnus:
0664032-4) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 74370083282NHIP4QD02-2024-12-
31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintaker-
tomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpää-
töksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4
mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpää-
töksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäi-
sestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystan-
dardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa nouda-
tettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilin-
tarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §
mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystan-
dardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaati-
musten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Raisio Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
74370083282NHIP4QD02-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Raisio Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu
12.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 11.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
Raisio Oyj:n hallitukselle
Raisio Oyj – Raisionkaari 55 - PL 101 – 21201 Raisio
Puh. (02) 443 2111
Y-tunnus 0664032-4 – Kotipaikka Raisio
WWW.RAISIO.COM