Etteplan Oyj

Y-TUNNUS 0545456-2

Toimintakertomus ja tilinpäätös

1.1.–31.12.2025

Hallituksen toimintakertomus

2

2

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2025

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaali kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Etteplanin asiakaskunnasta suurin osa on teollisuusyrityksiä, joiden toimintaympäristön kehitykseen vaikuttaa moni globaali megatrendi, kuten globaalin talouden rakenteelliset muutokset, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys. Edellä mainittujen megatrendien lisäksi suunnittelualaan vaikuttavat ja suunnittelupalvelujen kysyntää kasvattavat keskeisimmin kolme trendiä: digitalisaatio, jatkuvasti nopeutuva teknologinen kehitys sekä kasvava tarve osaajista. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa kiihtyy. Nämä trendit luovat tarpeita älykkäille ja energiatehokkaille ratkaisuille kaikilla teollisuudenaloilla.

Palveluiden hankinnan keskittyminen jatkuu asiakkaiden kysynnän muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi, mikä tarjoaa globaalisti toimiville suunnittelualan yrityksille kasvumahdollisuuksia. Palveluiden ulkoistustrendin jatkuminen vaikuttaa positiivisesti toimialan kehitykseen. Tekoälyn hyödyntäminen lisää kiinnostusta myös ulkoistusratkaisuja kohtaan ja tuo Etteplanille kasvumahdollisuuksia. Kilpailu työntekijöistä on vallitsevassa markkinatilanteessa helpottunut, mutta kilpailu tiettyjen alojen erityisosaajista jatkuu edelleen.

KYSYNNÄN KEHITYS ASIAKASTOIMIALOITTAIN

Geopoliittiset ja kauppapoliittiset jännitteet vaikuttavat kysyntään kaikilla asiakastoimialoillamme. Puolustusvälineteollisuuden kysyntä oli hyvällä tasolla, ja energiateollisuuden kysyntä oli kohtuullisella tasolla. Kaivosteollisuuden kysyntä osoitti pieniä piristymisen merkkejä. Metsäteollisuuden kysyntä ja metalliteollisuuden kysyntä olivat heikolla tasolla. ICT ja elektroniikka -toimialan kysyntä pysyi edelleen heikolla tasolla. Ajoneuvoteollisuuden kysyntä heikkeni. Kemianteollisuuden kysyntä jatkui heikolla tasolla.

KYSYNNÄN KEHITYS ETTEPLANIN TOIMINTAMAISSA

Epävarmuus markkinoilla ja kauppapoliittiset jännitteet pitivät kysyntänäkymiämme heikkoina kaikissa toimintamaissamme Euroopassa. Erityisen haastava kysyntätilanne on ollut Suomessa ja Ruotsissa. Kiinassa

markkinatilanne oli Eurooppaa parempi, mutta kauppasota lisäsi epävarmuutta myös Kiinassa. Kiinan sisäisellä markkinalla teknologiapalveluiden kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla, sillä kysyntään vaikuttaa palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan. Viimeisellä neljänneksellä Kiinan markkinoilla kysyntä osoitti hieman hidastumisen merkkejä.

TUNNUSLUKUJA

1 000 EUR

2025

2024

2023

Liikevaihto

361 417

361 020

359 951

Liikevaihdon muutos, %

0,1

0,3

2,8

Liikevoitto (EBITA)

24 224

24 373

30 883

% liikevaihdosta

6,7

6,8

8,6

Liikevoitto (EBIT)

17 866

18 410

25 540

% liikevaihdosta

4,9

5,1

7,1

Tulos ennen veroja

13 402

13 594

20 805

% liikevaihdosta

3,7

3,8

5,8

Tilikauden tulos

10 573

10 396

16 647

Oman pääoman tuotto, %

8,8

9,0

15,1

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), %

8,3

9,4

13,3

Omavaraisuusaste, %

40,8

40,5

40,9

Bruttoinvestoinnit

28 696

29 216

21 077

% liikevaihdosta

7,9

8,1

5,9

Nettovelkaantumisaste, %

58,7

60,0

55,3

Henkilöstö keskimäärin

3 846

3 859

3 949

Henkilöstö kauden lopussa

3 777

3 803

3 902

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

242 466

233 129

233 736

3

LIIKEVAIHTO

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen vaikutti liikevaihdon kertymiseen koko vuoden osalta. Vuoden aikana tehdyt yritysostot kasvattivat liikevaihtoa.

Etteplanin liikevaihto kasvoi 0,1 prosenttia ja oli 361,4 (1-12/2024: 361,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski 0,5 prosenttia. Orgaanisesti liikevaihto laski 5,0 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna orgaanisesti liikevaihto laski 5,6 prosenttia. Liikevaihto avainasiakkuuksista laski 1,0 prosenttia.

Etteplanin liiketoiminta sisältää kausivaihtelua. Kausivaihteluihin vaikuttavat työpäivien lukumäärä, loma- ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointihankkeiden ajoittuminen pääosin kevääseen ja vuoden loppupuolelle.

Ostettujen yritysten liikevaihto ei sisälly liikevaihdon orgaaniseen kasvuun yritysostoa seuraavan 12 kuukauden ajan. STRONGIT ApS sisältyy Etteplanin lukuihin 1.1.2024 lähtien, AFFRA AB 1.6.2024 lähtien, Novacon Powertrain GmbH 1.1.2025 lähtien ja Eltech Automation i Lund AB 1.9.2025 lähtien.

TULOS

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen sekä merkittävät kertaluonteiset erät rasittivat tulosta koko vuoden osalta.

Liikevoitto (EBITA) laski 0,6 prosenttia ja oli 24,2 (24,4) miljoonaa euroa eli 6,7 (6,8) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) laski 3,0 prosenttia ja oli 17,9 (18,4) miljoonaa euroa eli 4,9 (5,1) prosenttia liikevaihdosta. Kertaluonteisten erien yhteisvaikutus liikevoittoon (EBITA) ja liikevoittoon (EBIT) oli -2,8 (-3,0) miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto (EBITA) olisi ollut 7,5 prosenttia. Kertaluonteiset erät koostuivat organisaation uudelleenjärjestelyihin ja sopeutustoimiin liittyvistä kuluista sekä meille poikkeuksellisen suurista luottotappioista.

Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä oli -4,5 (-4,8) miljoonaa euroa.

Voitto ennen veroja oli 13,4 (13,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 21,1 (23,5) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 2,8 (3,2) miljoonaa euroa.

Tilikauden voitto oli 10,6 (10,4) miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,42 (0,41) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli joulukuun lopussa 4,84 (4,67) euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 8,3 (9,4) prosenttia.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA JA RAHOITUSASEMA

Liiketoiminnan rahavirta oli 32,0 (31,0) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 18,3 (9,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta kertyy vuosineljänneksittäin epätasaisesti liiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi.

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 30,4 (25,2) miljoonaa euroa.

Konsernin korolliset velat olivat joulukuun lopussa 102,1 (95,9) miljoonaa euroa. Vuoden aikana toteutetut yrityskaupat vaikuttivat korollisten velkojen määrään.

Yhtiö on antanut lainoja konserniin kuuluville yhtiöille. Lainojen yhteismäärä on 14,8 (19,8) miljoonaa euroa ja laina-aika on enintään 4 vuotta tai lainoille ei ole sovittu takaisinmaksuaikaa. Lainoja lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan kerran vuodessa. Lainojen korko on sidottu pääsääntöisesti kiinteään korkoon tai peruskorkoon 2,07–3,73 %. Lainat ovat vakuudettomia.

Konsernin vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista veloista oli 21,7 (19,2) miljoonaa euroa.

Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä oli 15,9 (16,1) miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma 31.12.2025 oli 304,0 (297,8) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 126,7 (117,4) miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 40,8 (40,5) prosenttia.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 28,7 (29,2) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin yrityskaupoista, vuokravelvoitteiden lisäyksestä ja laitehankinnoista.

4

HENKILÖSTÖ

Joulukuun 2025 lopussa Etteplanin henkilöstön määrä oli 3 777 (3 803) henkilöä. Henkilöstön määrä laski joulukuun 2024 loppuun verrattuna 0,7 prosentilla. Heikossa markkinatilanteessa olemme hidastaneet rekrytointeja ja joutuneet lisäämään lomautuksia Suomessa edeltävään vuosineljännekseen nähden. Joulukuun 2025 lopussa lomautettuna oli 168 (178) henkilöä. Tilikaudella 2025 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 846 (3 859) henkilöä.

Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskentelevien lukumäärä oli joulukuun lopussa 1 995 (1 921) henkilöä. Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskentelevien osuus oli 53 (51) prosenttia henkilöstön kokonaismäärästä.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Heikko kysyntätilanne jatkui Euroopassa, ja kysynnässä esiintyi edelleen suurta vaihtelua asiakas- ja toimialakohtaisesti. Kiinassa markkinatilanne oli Eurooppaa parempi, mutta kauppasota lisäsi epävarmuutta myös siellä. Kiinan sisäisellä markkinalla teknologiapalveluiden kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla, mihin vaikutti palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan. Keskitymme jatkossa entistä voimakkaammin palvelemaan Kiinan sisäistä markkinaa. Kiinan markkinoille myytyjen tuntien määrä kasvoi 5,4 prosenttia.

Jatkoimme strategiamme toteuttamista ja investointeja liiketoimintamme kehittämiseksi vuoden aikana vastataksemme toimialamme muutoksiin. Palveluntarjontamme kehittämistä erityisesti tekoälyyn liittyen jatkettiin edelleen, ja vuoden aikana toteutettiin useita tekoälyä hyödyntäviä asiakasprojekteja. Markkinaympäristö on muutoksessa, ja erityisesti tekoälyn merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti. Tekoälyn hyödyntäminen on erittäin keskeisessä roolissa vuoden 2025 alusta alkaneella uudella strategiakaudellamme.

Jatkoimme kasvustrategiamme toteuttamista yritysostoin hankkimalla vuoden aikana kaksi yhtiötä: tammikuussa liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n sekä syyskuussa automaation kokonaisratkaisuja tarjoavan ruotsalaisen Eltech Automation i Lund AB:n. Novacon Powertrainin luvut tulivat osaksi Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.1.2025 alkaen ja Eltech Automationin luvut 1.9.2025 alkaen.

Uusi strategiakausi alkoi 1.1.2025

Etteplanin uudistettu strategia ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuosille 2025–2027 astuivat voimaan 1.1.2025. Digitalisaatio, tekoälyn (AI) ja datan merkityksen kasvu, vastuullisuus ja kasvava tarve osaajista ovat keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat sekä Etteplanin että sen asiakkaiden toimintaan. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena on tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaillemme ja vauhdittaa asiakkaiden ja Etteplanin liiketoiminnan muutosta ja kehitystä.

Strategiakauden 2025–2027 nimi on Transformation with AI , ja sen kolme keskeistä kulmakiveä ovat Trusted Partner, AI and Technology-Empowered Service Solutions ja Success with People . Päivitetyn strategian ytimessä ovat Etteplanin tekoälyä hyödyntävät palveluratkaisut, ja yhtiön tavoitteena on nostaa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Palveluratkaisuihin integroidaan tekoälyä ja teknologioita, tehokkaita prosesseja, monipuolista osaamista ja maailmanluokan suunnittelumenetelmiä. Asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ymmärtämisen perusteella tarjoamme skaalautuvia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihmiset ja teknologia ja jotka luovat konkreettista liiketoiminta-arvoa asiakkaillemme. Kehitämme myös datan hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön. Vuoden aikana Etteplanin strategian toteutus eteni ja Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta kehittyi positiivisesti ja oli joulukuun lopussa 5 prosenttia. Vauhdikkainta kasvu on ollut Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut -palvelualueella, jossa olemme voittaneet useita tekoälyä hyödyntäviä ulkoistuksia tekniseen viestintään liittyen. Lisäksi teknisen viestinnän jo olemassa olevissa asiakkuuksissa on onnistuttu enenevissä määrin hyödyntämään tekoälyä.

Etteplanin tavoitteena on edelleen kasvattaa Johdettujen palvelujen (Managed Services) osuus liikevaihdosta 75 prosenttiin. Tekoälypohjaisten palveluratkaisujen liikevaihdon kehitys tukee tätä tavoitetta. Johdettujen palvelujen osuus oli 67 (65) prosenttia.

Haemme kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat tekoälyä ja teknologioita hyödyntävät uudet palveluratkaisut, jotka tuottavat uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme. Myös nykyisiä palveluratkaisuja tehostetaan tekoälyn avulla. Kehitämme dataan liittyviä uusia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön tuoteyrityksille ja prosessiteollisuuden yrityksille sekä tukevat niiden tiedonhallintaa ja ylläpitoa. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat lisäksi globaali toimitusmallimme ja nearshoring- sekä offshoring-ratkaisuiden hyödyntäminen kilpailukyvyn varmistamiseksi kasvavassa globaalissa kilpailussa.

5

Epäorgaaninen kasvu syntyy yritysostoilla. Tavoitteenamme on tarjota kaikkien kolmen palvelualueemme palveluita kaikissa toimintamaissamme. Pyrimme kasvamaan nykyisissä toimintamaissamme yritysostoilla, joilla vahvistamme osaamistamme, laajennamme palveluntarjontaamme ja parannamme markkina- asemaamme valituilla markkinoilla ja/tai asiakassegmenteissä. Liikevaihtoa kertyi Suomen ulkopuolelta 199,0 (190,4) miljoonaa euroa eli 55 (53) prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Etteplanin taloudelliset ja strategiset tavoitteet 1.1.2025 lähtien:

Tekoälyn hyödyntäminen: Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä

Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI) vuoden 2027 loppuun mennessä

Kasvu: Liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa vuonna 2027

Kannattavuus: Liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta

YRITYSOSTOT

Etteplan ilmoitti 2. syyskuuta 2025 vahvistavansa asemaansa Ruotsissa ostamalla koko osakekannan ruotsalaisesta Eltech Automation i Lund AB:sta, jonka pääkonttori sijaitsee Lommassa, Skånessa. Yritys tarjoaa kattavia teollisen automaation kokonaisratkaisuja. Yrityskaupan myötä Etteplanin palveluntarjonta Ruotsissa laajenee kattamaan tuotantoratkaisut, ja Etteplan parantaa jalansijaansa erityisesti Etelä- Ruotsissa. 21 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Eltech Automationin luvut tulivat osaksi Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.9.2025 alkaen.

Etteplan ilmoitti 16. tammikuuta 2025 vahvistavansa asemaansa Keski-Euroopassa ostamalla liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n koko osakekannan. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Noin 180 ammattilaista työllistävän yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Novacon Powertrainin luvut ovat osa Etteplanin tuloslaskelmaa ja tasetta 1.1.2025 alkaen.

Vuoden 2024 yritysostot:

Etteplan osti 27. toukokuuta 2024 ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Göteborgissa sijaitseva AFFRA on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen

ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) -testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö, jonka 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen.

Etteplan osti 8. tammikuuta 2024 tanskalaisen STRONGIT ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. STRONGIT toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa.

Lisäksi Etteplan osti kesäkuussa 2024 19,99 prosentin vähemmistöosuuden Bangladeshin suurimmasta ja globaalisti toimivasta IT-konsulttiyritys BJIT:stä, millä vahvistamme kustannuskilpailukykyämme tulevaisuudessa.

HALLINTO

Yhtiökokous

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 8. huhtikuuta 2025. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkona 0,22 euroa osakkeelta ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka oli täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 10.4.2025, ja osinko maksettiin 17.4.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6) henkilöä. Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista.

Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Robert Ingman, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen. Lisäksi yhtiökokous valitsi hallitukseen uusina jäseninä Outi Henrikssonin ja Katri Piirtolan. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kim Järvi. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025 valittiin KPMG Oy Ab.

6

Etteplan Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Robert Ingmanin. Etteplan Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Mikko Tepponen sekä jäseniksi Robert Ingman ja Katri Piirtola. Etteplan Oyj:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Outi Henriksson sekä jäseniksi Sonja Sarasvuo ja Tomi Ristimäki.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä niin, että yhtiöjärjestykseen lisättiin pykälä kestävyysraportoinnin varmentajasta, yhtiökokouspykälää muutettiin ja lisättiin kestävyysraportoinnin varmentajan valitseminen yhtiökokouksen noudattamaan työjärjestykseen. Lisäksi yhtiöjärjestyksen pykälien numerointia päätettiin muuttaa vastaamaan näitä muutoksia.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka pidettiin 8.4.2025, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa, eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 8.4.2025 ja päättyen 7.10.2026. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous, joka pidettiin 8.4.2025, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n mukaisesta merkintäetuoikeudesta eli hallituksella on oikeus suunnata osakeanti tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen. Valtuutus sisältää myös oikeuden määrätä kaikista osakeannin, optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavienerityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden päättää merkintöjen hinnoista, merkintään oikeutetuista ja muista merkintäehdoista. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa edellyttäen, että tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskaupan rahoittaminen, muu yhtiön liiketoiminnan kehittäminen tai pääomahuoltoon liittyvä järjestely taikka henkilöstön kannustaminen. Osakkeita annettaessa hallitus on oikeutettu päättämään, että osakkeita voidaan merkitä apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin. Valtuutus sisältää oikeuden päättää merkintähinnan merkitsemisestä osakepääoman ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston välillä.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 8.4.2025 ja päättyen 7.10.2026. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Etteplan Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Mid cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 kappaletta.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 725 522 (1-12/2024: 429 697) kappaletta yhteensä 7,66 (5,34) miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 8,90 euroa, ylin kurssi 12,50 euroa, keskikurssi 10,55 euroa ja päätöskurssi 9,48 euroa. Osakekannan markkina-arvo 31.12.2025 oli 239,4 (252,5) miljoonaa euroa. Etteplanin osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2025 oli 3 557 (3 483).

Etteplan ei ostanut omia osakkeita tammi-joulukuussa 2025. Joulukuun 2025 lopussa yhtiön hallussa oli 100 921 (100 921) kappaletta yhtiön omia osakkeita, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä.

7

Etteplan Oyj:n avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille, ja ohjelma päättyi 31.12.2025. Järjestelmään kuului noin 35 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, joka kattoi kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä oli linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tuki yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Ansaintakriteerit eivät täyttyneet, ja näin ollen kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita.

Etteplan tiedotti 16.12.2025 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja avainhenkilöille vuosille 2026–2028.

Osakeomistuksen jakaumat 31.12.2025

Suurimmat osakkeenomistajat

Nimi

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

Ingman Group Oy Ab

16 760 000

66,11

Oy Fincorp Ab

2 717 599

10,72

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

985 593

3,89

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

343 618

1,36

Tuori Klaus Tapani

309 134

1,22

Tuori Aino Mirjami

298 275

1,18

Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö

262 000

1,03

Vas Invest Oy

194 035

0,77

Näkki Juha

107 739

0,42

Etteplan Oyj

100 921

0,40

Proprius Partners Micro Finland (Non-Ucits)

100 000

0,39

Erikoissijoitusrahasto Aktia Mikro Markka

83 853

0,33

Ingman Robert

65 000

0,26

Kylänpää Osmo Olavi

53 200

0,21

Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt

49 241

0,19

Kurra Jorma Juhani

46 496

0,18

Fondita Finland Micro Cap Investment Fund

42 082

0,17

Mäkelä Esa Tapio

40 285

0,16

Sijoitusrahasto Aktia Capital

34 200

0,13

Burmeister Dorrit Elisabeth

32 313

0,13

Muut osakkeenomistajat

2 725 209

10,75

Hallintarekisteröidyt yhteensä*

963 877

3,80

Yhteensä

25 350 793

100,00

* Sisältyy Muut osakkeenomistajat osakemäärään

8

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin

Sektorin nimi

Osakkaat, kpl

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

Yritykset

100

17 251 434

68,05

Rahastoyhtiöt

13

2 804 389

11,06

Yksityishenkilöt

3 395

2 407 491

9,50

Eläke- ja vakuutusyhtiöt

6

1 615 659

6,37

Muut

23

285 777

1,13

Säätiöt

12

22 166

0,09

Hallintarekisteröidyt

8

963 877

3,80

Yhteensä

3 557

25 350 793

100,00

Osakeomistuksen jakauma suuruusluokittain

Osakkeiden määrä, kpl

Osakkaat, kpl

Osuus osakkaista, %

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

1–100

1 834

51,56

64 729

0,26

101–500

1 078

30,31

293 386

1,16

501–1 000

293

8,24

225 216

0,89

1 001–5 000

265

7,45

557 638

2,20

5 001–10 000

38

1,07

264 086

1,04

10 001–50 000

27

0,76

600 894

2,37

50 001–100 000

4

0,11

302 053

1,19

100 001– yli

10

0,28

22 078 914

87,09

Hallintarekisteröidyt

8

0,22

963 877

3,80

Yhteensä

3 557

100,00

25 350 793

100,00

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tilikausi

2025

2024

2023

Osakekohtainen tulos, EUR

0,42

0,41

0,66

Osakekohtainen oma pääoma, EUR

4,84

4,67

4,55

Osakekohtainen osinko, EUR (Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle)

0,22

0,22

0,30

Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %

52

53

45

Efektiivinen osinkotuotto, %

2,3

2,2

2,2

P/E-luku, EUR

22,6

24,3

20,8

Osakkeen kurssikehitys:

alin kurssi

8,90

9,86

12,40

ylin kurssi

12,50

14,35

18,65

keskikurssi

10,55

12,43

15,84

päätöskurssi

9,48

10,00

13,80

Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR

239 369

252 499

346 380

Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl

726

430

384

Osakkeiden vaihto, %

3

2

2

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, 1 000 kpl

25 250

25 213

25 090

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl

25 250

25 250

25 100

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Vuoden lopussa Etteplan Oyj:n hallituksen jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä 16 825 000 Etteplanin osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista ja äänistä oli 66,37 prosenttia.

9

Etteplan Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Etteplan Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Hallituksen jäsen

Osakkeet, kpl

Robert Ingman, puheenjohtaja

16 825 000

Outi Henriksson

ei omistusta

Katri Piirtola

ei omistusta

Tomi Ristimäki

ei omistusta

Sonja Sarasvuo

ei omistusta

Mikko Tepponen

ei omistusta

Yhteensä

16 825 000

Etteplanin johtoryhmän ja heidän määräysvaltayhteisöidensä omistuksessa oli 141 085 osaketta, mikä oli 0,56 prosenttia osakemäärästä ja äänistä. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Etteplan Oyj:n osakkeita seuraavasti:

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Johtoryhmän jäsen

Osakkeet, kpl

Juha Näkki

107 739

Helena Kukkonen

2 956

Jukka Lahtinen

7 955

Riku Riikonen

ei omistusta

Harri Saikkonen

ei omistusta

Eric Tengstrand

1 467

Outi Torniainen

8 563

Minna Tornikoski

4 549

Mikael Vatn

7 856

Yhteensä

141 085

Tilikauden päättymisen jälkeen Etteplan käynnisti 10.2.2026 muutosneuvottelut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut -palvelualueellaan Suomessa. Muutosneuvottelut koskivat palvelualueen koko henkilöstöä Suomessa, yhteensä 336 työntekijää. Muutosneuvottelut päättyivät 13.3.2026. Neuvottelujen seurauksena yhtiö on päättänyt irtisanoa enintään 28 työntekijää, ja irtisanomiset pyritään toimeenpanemaan 31.3.2026 mennessä. Lisäksi yhtiö lomauttaa 35 työntekijää toistaiseksi. Muutosneuvotteluiden tavoitteena oli sopeuttaa palvelualueen toimintaa vastaamaan heikentynyttä markkinatilannetta ja kysyntää sekä palvelualueen osaamispohjaa alan rakenteellisiin muutoksiin.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttamat epävarmuudet ovat edelleen Etteplanin liiketoiminnan riskejä. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset muutokset ja kustannussäästöt ovat merkittävä riski Etteplanin liiketoiminnalle. Yhtiön liiketoiminta ja kilpailukyky perustuvat ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten rekrytointi ja sitoutuminen ovat tärkeitä tekijöitä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstön saatavuus erityisesti tietyillä asiantuntija-aloilla on edelleen liiketoimintariski.

Kasvaneet geopoliittiset ja kauppapoliittiset jännitteet vaikeuttavat tulevaisuuden ennustamista ja lisäävät epävarmuutta markkinoilla, mikä vaikuttaa asiakkaidemme liiketoimintaan ja toimitusketjuihin, ja siten Etteplanin kysyntään.

Lainsäädännöllä ja sen muutoksilla voi olla vaikutusta Etteplaniin.

Etteplan kartoittaa liiketoiminnan riskit kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin sekä seuraa aktiivisesti kehitystä vuoden aikana. Kartoituksessa keskitytään erityisesti seuraamaan muutosta jo tunnistetuissa riskeissä, tunnistamaan uudet liiketoimintariskit sekä kehittämään ennakoivaa riskienhallintaa. Kartoituksen tuloksista kerrotaan tarkemmin Etteplanin Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025 -raportissa.

MARKKINANÄKYMÄT 2026

Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaalin kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Geopoliittisten ja kauppapoliittisten jännitteiden seurauksena markkinoiden epävarmuus on edelleen korkealla tasolla. Epävarmuus ja siitä johtuva heikko kulutuskysyntä näkyvät asiakkaidemme kustannussäästöinä ja uusien investointipäätösten hitautena. Hankkeita keskeytetään ja lykätään edelleen, mikä heikentää kysyntätilannettamme ja tekee markkinatilanteen ennakoinnista erittäin vaikeaa. Puolustus- ja energia- teollisuussegmenteissä kysyntä kehittyy yhä positiivisesti. Muilla asiakastoimialoillamme investoinnit ovat yleisesti alhaisella tasolla, ja kysyntätilanne jatkuu haastavana.

KESKEISET AINEETTOMAT VOIMAVARAT JA NIIDEN LISÄARVOA TUOTTAVAT OMINAISUUDET

Etteplanin liiketoiminta perustuu vahvasti aineettomiin voimavaroihin, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja tukevat yhtiön strategisia tavoitteita. Näitä voimavaroja ovat muun muassa osaaminen, teknologiat ja innovaatiot sekä vahva asiakassuhteiden hallinta.

10

Osaaminen ja henkilöstö: Etteplanin menestys perustuu korkeasti koulutettuun ja kokeneeseen henkilöstöön, joka tuo mukanaan syvällistä teknistä osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen, mikä varmistaa, että työntekijät pysyvät ajan tasalla uusimmista teknologioista ja menetelmistä.

Teknologiat ja innovaatiot: Etteplan hyödyntää laajasti uusimpia teknologioita ja innovaatioita palveluratkaisuissaan. Yhtiö kehittää jatkuvasti uusia teknologiapohjaisia palveluita, jotka parantavat asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja kilpailukykyä. Esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä Etteplanin palveluissa.

Asiakassuhteet ja kumppanuudet: Vahvat ja pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat Etteplanin liiketoiminnan perusta. Yhtiö pyrkii syventämään kumppanuuksiaan asiakkaidensa kanssa ymmärtämällä heidän liiketoimintatarpeitaan ja tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja, jotka tuottavat konkreettista lisäarvoa.

Etteplanin liiketoiminta perustuu näiden aineettomien voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODELLE 2026

Etteplan antaa ohjeistuksen liikevaihdolle ja liikevoitolle (EBIT) numeerisena vaihteluvälinä ja arvioi:

Vuoden 2026 liikevaihdon olevan 360-380 (2025: 361,4) miljoonaa euroa, ja

vuoden 2026 liikevoiton (EBIT) olevan 19-25 (2025: 17,9) miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2025 mukaan 93 968 312,46 euroa. Hallitus ehdottaa 9.4.2026 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,22 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 5 577 174,46 euroa, ja loppuosa jätetään voittovaroihin.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 9.4.2026. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Etteplan julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2025 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.com .

EI-IFRS TUNNUSLUVUT

Etteplan esittää ei-IFRS-tunnuslukuja täydentääkseen IFRS-standardien mukaisesti laadittua konsernitilin- päätöstään. Näiden tunnuslukujen tarkoituksena on mitata kasvua ja kuvata yrityksen toiminnan taloudellista suorituskykyä. Tässä osiossa esitetään oleellisimmat konsernin käyttämät ei-IFRS-tunnusluvut. Kaikkien esitettävien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksen loppupuolella.

Liikevoitto (EBITA) JA EBITA, %

Liikevoitto (EBITA) esitetään, koska se kuvaa konsernin operatiivista suoritustasoa paremmin kuin liikevoitto (EBIT). Siihen ei sisälly liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja. EBITA, % esittää liikevoitto (EBITA):n prosenttiosuutena liikevaihdosta.

Liikevoitto (EBITA):n täsmäytys liikevoittoon (EBIT)

1 000 EUR

2025

2024

Liikevoitto (EBIT)

17 866

18 410

Yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot

6 358

5 963

Liikevoitto (EBITA)

24 224

24 373

Orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu sekä kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Orgaaninen (liikevaihdon) kasvu esitetään liikevaihdon kasvun lisäksi, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Orgaaninen kasvu lasketaan vertaamalla vertailukausien liikevaihtoa lukuun ottamatta liikevaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana hankituista liiketoiminnoista. Epäorgaanisena kasvuna esitetään viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen tuottama liikevaihdon kasvu. Kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla (liikevaihdon) esitetään, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman valuuttakurssien muutosten vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Laskettaessa liikevaihdon kasvua vertailukelpoisilla valuuttakursseilla, raportointikauden liikevaihto lasketaan käyttäen vertailukauden valuuttakursseja. Luku esitetään sekä konsernin liikevaihdolle että orgaaniselle kasvulle.

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta

Etteplan mittaa Johdettujen palvelujen osuutta liikevaihdosta, ns. MSI-indeksiä. Johdetut palvelut (Managed Services) ovat palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi projekteja tai ulkoistusratkaisuja, joissa asiakas maksaa tuloksista resurssien sijaan. Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta (MSI-indeksi) esitetään, koska se kuvaa Etteplanin strategian edistymistä sekä selittää osaltaan kannattavuuden muutoksia.

Etteplan Oyj

Hallitus

11

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

IFRS-tunnusluvut

Laimentamaton osakekohtainen tulos

=

(Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto)

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos

=

(Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto laimennusvaikutuksella oikaistuna)

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana laimennusvaikutuksella oikaistuna

Ei-IFRS-tunnusluvut

Liikevoitto (EBITA)

=

Liikevoitto (EBIT) + yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot

Orgaaninen kasvu

=

(Liikevaihto raportointivuonna - Liikevaihto vertailuvuonna - hankittujen yhtiöiden tuottama Liikevaihto raportointivuonna)

x 100

Liikevaihto vertailuvuonna

Liikevaihto avainasiakkailta, kasvu

=

(Liikevaihto avainasiakkailta raportointivuonna - Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna)

x 100

Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta

=

Liikevaihto Johdetuista palveluista

x 100

Liikevaihto

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), %

=

Tilikauden voitto

x 100

Oma pääoma yhteensä, keskiarvo

Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti (ROCE), ennen veroja, %

=

(Voitto ennen veroja + Rahoituskulut)

x 100

(Oma pääoma ja velat yhteensä - korottomat velat), keskiarvo

Omavaraisuusaste, %

=

Oma pääoma yhteensä

x 100

Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot

Bruttoinvestoinnit

=

Kokonaisinvestoinnit pysyviin vastaaviin, mukaan luettuina yrityshankinnat ja taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset

Nettovelkaantumisaste, %

=

(Korolliset velat - Rahavarat)

x 100

Oma pääoma yhteensä

Osakekohtainen oma pääoma

=

Oma pääoma yhteensä

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

=

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen osinko

=

Tilikauden osinko

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta, %

=

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

=

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

=

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

=

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

Keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

=

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

12

Nämä toimet ovat osa vaiheittaista lähestymistapaa, joka on linjassa ESRS E1 -vaatimusten kanssa, ja niiden edistymistä seurataan vuosittain.

MITTAUSEPÄVARMUUDEN HALLINTA RAPORTOINNISSA (BP-2_07-09)

Etteplanin kestävyysraportoinnissa tietyt mittarit sisältävät mittausepävarmuutta erityisesti silloin, kun koko arvoketjun kattavaa dataa ei ole saatavilla. Näissä tapauksissa hyödynnetään vakiintuneita menetelmiä, jotta raportointi pysyy yhdenmukaisena ja läpinäkyvänä.

Mittareita, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus

E1-raportoinnissa seuraavien osioiden mittareihin liittyy eniten epävarmuutta:

Kasvihuonekaasupäästöt (GHG-päästöt) (E1-6) , erityisesti Scope 3 -kategoriat, koska ne perustuvat arvioituun toimintadataan ja toissijaisiin päästötekijöihin.

Energian kulutus ja käyttö (E1-5) , joissa epäsuoria arvioita on tarvittu datan puutteiden paikkaamiseksi.

Ilmastoon liittyviin vaikutuksiin sidotut rahamäärät eivät ole korkean epävarmuuden piirissä.

Epävarmuuden lähteet

Mittausepävarmuus johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä:

Parametriepävarmuus: Toissijaisten päästötekijöiden ja arvioidun toimintadatan käyttö silloin, kun ensisijaista dataa ei ole ollut saatavilla.

Kulutusperusteiset tekijät lisäävät epävarmuutta erityisesti ylävirran Scope 3 -kategorioissa.

Skenaarioepävarmuus: Asiantuntija-arvioiden käyttö tiettyjen päästökategorioiden mallintamisessa, mukaan lukien varovaiset arviot aliarvioinnin välttämiseksi.

Lisäksi vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion (GHG-inventaario) toimintadata oli pääosin saatavilla tammi–lokakuulta, ja marras–joulukuun tiedot ekstrapoloitiin aiemman datan perusteella. Samankaltaisia haasteita oli energiankulutusdatan kanssa E1-5:n osalta.

Oletukset ja arviot

Energiankulutuksen osalta tehtiin arvioita silloin, kun ensisijaista dataa ei ollut saatavilla:

Edellisen vuoden mitattua dataa käytettiin vertailuarvona tai mallinnettiin pinta-alan ja kansallisten keskiarvojen perusteella.

Energianlähteiden jakauma arvioitiin paikallisten tai kansallisten keskiarvojen perusteella, kun tarkempaa tietoa ei ollut saatavilla.

Loppuvuoden tiedot arvioitiin aiempien kuukausien perusteella raportointikauden täydentämiseksi.

Nämä arviot tehtiin, jotta raportointi olisi mahdollisimman edustavaa, mutta samalla tunnistetaan rajoitteet. Epävarmuuden arvioidaan olevan kohtalainen. Kasvihuonekaasupäästöjen (E1-6) osalta kategoriakohtaiset arviot ja oletukset on esitetty osiossa E1-6.

Jatkuva kehitys

Etteplan toteuttaa BP-2_06:ssa määriteltyjä toimenpiteitä epävarmuuden vähentämiseksi, kuten:

Ensisijaisen datan keruun laajentaminen toimittajilta ja asiakkailta.

Vertailu- ja kulutusperusteisten arvioiden korvaaminen todellisella toimintadatalla.

Sisäisten järjestelmien ja digitaalisten työkalujen kehittäminen tarkemman raportoinnin mahdollistamiseksi.

Nämä parannukset ovat linjassa ESRS E1 -vaatimusten kanssa, ja niiden toteutumista seurataan vuosittain.

PÄIVITYKSET KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VALMISTELUSSA JA ESITTÄMISESSÄ (BP-2_10-12)

Vuonna 2025 raportointiin tuotiin useita menetelmällisiä ja sisällöllisiä muutoksia verrattuna aiempaan raportointikauteen.

Menetelmälliset ja prosessiparannukset

Kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia virtaviivaistettiin tehokkuuden ja integraation parantamiseksi. Keskeisiä päivityksiä olivat:

Aiemmin tehtyjen analyysien, kuten ilmastoriskiskenaarioiden ja iIhmisoikeus- ja huolellisuusvelvoitteen (Human Rights Due Diligence, HRDD) tulosten sisällyttäminen.

Tekoälytyökalujen käyttö taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa, ilmastoriski- analyysissä ja raportointiprosesseissa.

EU:n delegoidun asetuksen (EU) 2025/4812 tuomien ns. ”quick-fix” -helpotusten soveltaminen.

Nämä muutokset vahvistavat yhteyttä kestävyysraportoinnin ja Etteplanin strategisten painopisteiden välillä.

Sisällölliset muutokset

Kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen seurauksena ESRS S2 Arvoketjun työntekijät poistettiin olennaisista aiheista. Tämä heijastaa Etteplanin liiketoimintamallia teknologiapalveluyrityksenä, joka tekee vain rajallisesti hankintoja ja jolla ei ole lainkaan valmistustoimintaa. Uudistettu analyysi painotti entistä enemmän ilmastoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, laajensi arvoketjun huomiointia ja tarjosi yksityiskohtaisempaa perustelua vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille (IRO).

Tietojen vertailukelpoisuus ja tarkistetut luvut

Olennaisten aiheiden muutosten vuoksi tietyt vuonna 2024 raportoidut tiedot kuten ESRS S2 eivät sisälly vuoden 2025 raportointiin. Näiden aiheiden vertailutietoja ei siksi ole esitetty, koska oikaisu ei olisi käytännössä mahdollista. Kaikkien edelleen olennaisten aiheiden osalta Etteplan varmistaa vertailukelpoisuuden raportointikausien välillä ESRS 1 -periaatteiden mukaisesti.

Vuonna 2024 ilmoitettuja lukuja ei ole tarkistettu vuonna 2025. Näin ollen aiemmin raportoitujen ja tarkistettujen vertailulukujen välisiä eroja ei ole esitetty.

17

Markkinat ja asiakasryhmät

Etteplan palvelee monipuolisesti eri toimialoja ja asiakasryhmiä useilla markkinoilla, pääasiassa teollisia tuoteyrityksiä ja omaisuutta hallinnoivia yrityksiä, jotka hakevat suunnittelu-, digitalisaatio- ja teknisen dokumentaation ratkaisuja.

Keskeisiä toimialoja ja asiakasryhmiä ovat:

Valmistava teollisuus: Teollisuuskoneet, automaatio ja tuotantojärjestelmät, joita tukevat suunnittelu-, kehitys- ja digitalisaatiopalvelut.

Autoteollisuus: Sulautetut järjestelmät, ohjelmistokehitys ja tekninen dokumentaatio ajoneuvoille ja kuljetusratkaisuille, painottaen yhteyksiä ja turvallisuutta sekä suunnittelua autoteollisuudelle.

Terveydenhuolto ja lääkinnälliset laitteet: Turvallisuuskriittiset järjestelmät ja vaatimustenmukaisuusdokumentaatio lääketeknologialle, varmistaen sääntelyvaatimusten täyttymisen.

Ilmailu ja puolustus: Kehittynyt suunnittelu, sulautetut järjestelmät ja tekninen dokumentaatio tarkkuutta ja turvallisuutta vaativille toimialoille.

Energia ja sähköntuotanto: Kestävät suunnitteluratkaisut ja tekninen tuki uusiutuvalle energialle, älykkäille sähköverkoille ja tehokkuuden optimoinnille.

Maantieteelliset markkinat:

Etteplan toimii pääasiassa Euroopassa (Pohjoismaat, Keski-Eurooppa), kasvavassa määrin Aasiassa (Kiina) sekä jonkin verran Pohjois-Amerikassa .

KESTÄVYYSTAVOITTEET ETTEPLANIN LIIKETOIMINTAMALLISSA (SBM-1_21)

Etteplanin kestävyyteen liittyvät tavoitteet on täysin integroitu liiketoimintamalliin, ja ne koskevat kaikkia keskeisiä tuote- ja palveluryhmiä, asiakaskategorioita, maantieteellisiä markkinoita ja sidosryhmäsuhteita. Nämä tavoitteet heijastavat sitoutumistamme ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan, ja ne on sisällytetty kolmeen palvelualueeseemme:

Suunnitteluratkaisut

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut

Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut

Ympäristötavoitteet

Tavoitteenamme on vähentää Scope 1:n ja Scope 2:n mukaisia kasvihuonekaasupäästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä ja lisätä taksonomian mukaisten projektien osuutta. Nämä tavoitteet ovat erityisen merkityksellisiä Suunnitteluratkaisut- ja Ohjelmisto- ja sulatetut ratkaisut -palvelualueilla, jotka tukevat asiakkaita erityisesti teollisuuden, energian ja sähköntuotannon sekä autoteollisuuden aloilla, joilla resurssitehokkuus ja EU-taksonomian noudattaminen ovat keskeisiä.

Ympäristötavoitteet koskevat kaikkia Etteplanin toimintoja. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä energiantoimittajien, toimittajien ja viranomaisten kanssa.

Sosiaaliset tavoitteet

Sosiaaliset tavoitteemme sisältävät sukupuolten palkkatasa-arvon, Etteplanin osallisuuden ja

Kestävyystavoite

Palvelualue

Toimialat / Asiakasryhmät

Maantieteellinen alue

Sidosryhmäsuhteet

Scope 1 & 2 mukaisten päästöjen vähentäminen 42 % vuoteen 2030 mennessä

Kaikki palvelualueet

Kaikki toimialat

Globaali

Energiantoimittajat, toimittajat, kiinteistöpäälliköt

Taksonomian mukaisten projektien osuuden kasvattaminen

Suunnitteluratkaisut

Valmistava teollisuus, energia & sähköntuotanto

Eurooppa

Viranomaiset, asiakkaat, toimialajärjestöt

Sukupuolten palkkatasa-arvon saavuttaminen

Kaikki palvelualueet

Sisäinen henkilöstö

Globaali

Henkilöstön edustajat, HR

Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi 4/5

Kaikki palvelualueet

Sisäinen henkilöstö

Globaali

Henkilöstön sitoutuminen, johto

Naisten määrän lisääminen yhtiössä

Suunnitteluratkaisut, Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut

Sisäinen henkilöstö

Globaali

Yliopistot, STEM- verkostot

100 %:n Code of Conduct -ohjeistuksen käyttöönotto

Kaikki palvelualueet

Sisäinen henkilöstö & asiakkaat

Globaali

Koulutuksen tarjoajat, compliance- vastaavat

Nolla korruptio- ja lahjontatapausta

Kaikki palvelualueet

Kaikki toimialat

Globaali

Korruptionvastaiset viranomaiset, liiketoi- mintakumppanit

yhdenvertaisuuden indeksin parantamisen sekä naisten määrän lisäämisen yhtiössä. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia palvelualueita maailmanlaajuisesti, ja niitä tuetaan henkilöstön, johtoryhmien ja ulkoisten verkostojen, kuten yliopistojen ja STEM-organisaatioiden, kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Hallinnolliset tavoitteet

Tavoitteenamme on 100 %:n Code of Conduct -ohjeistuksen käyttöönotto ja nolla korruptio- tai

lahjontatapausta kaikilla palvelualueillamme ja kaikissa asiakassuhteissamme maailmanlaajuisesti. Näitä tavoitteita edistetään koulutusohjelmien, vaatimustenmukaisuuden seurannan ja yhteistyössä korruptionvastaisten viranomaisten ja liiketoimintakumppaneiden kanssa.

Alla oleva taulukko havainnollistaa kestävyystavoitteiden kohdistumista palvelualueisiin, asiakasryhmiin, maantieteellisiin alueisiin ja sidosryhmäsuhteisiin.

22

Keskeiset markkinat ja asiakasryhmät

Etteplan toimii pääasiassa Euroopassa (Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa), kasvavassa määrin Aasiassa (Kiina) sekä jonkin verran Pohjois-Amerikassa. Nämä markkinat ovat keskeisiä kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa, mutta niihin liittyy haasteita, kuten:

vaihtelevat sääntelyvaatimukset

globaali toimittajayhteistyö.

KESTÄVYYDEN INTEGROINTI STRATEGIAAN JA ARVOKETJUUN (SBM-1_23, SBM-1_25-28)

Etteplanin liiketoimintamallin ja strategian kautta kestävyysaiheet integroituvat kaikkiin toimintoihin, varmistaen pitkän aikavälin resilienssin ja arvonluonnin. Alla on kuvattu strategiamme, arvoketjumme, panokset, tuotokset ja tulokset suhteessa kestävyyteen.

Strategiset elementit, jotka vaikuttavat kestävyyteen

Vuonna 2025 Etteplan lanseerasi uuden strategiansa, nimeltään Transformation with AI , joka merkitsi merkittävää muutosta aiempaan raportointikauteen

yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja eettisiin toimintatapoihin kaikissa toiminnoissamme.

Vahva hallinto ja eettiset standardit Vahva hallinto tukee luotettavia kumppanuuksia ja rohkeaa ajattelua, jota vahvistavat korruptionvastaiset toimenpiteet ja Code of Conduct -ohjeistuksen täysimääräinen käyttöönotto.

Nämä elementit ohjaavat resurssien kohdentamista, innovaatioprioriteetteja ja markkina-asemointia, tuoden kestävyyden osaksi Etteplanin pitkän aikavälin kasvustrategiaa.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Etteplanin liiketoimintamalli rakentuu kolmen palvelualueen ympärille:

Suunnitteluratkaisut

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut

Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut

Nämä palvelut auttavat asiakkaitamme parantamaan kestävyyttään, tuottavuuttaan ja digitaalista transformaatiotaan.

Palvelualue

ESRS-sektori

Toimialat / Asiakasryhmät

Yhteys tavoitteisiin

Puutteet / Haasteet

Suunnitteluratkaisut

Teollisuustuotteet ja -palvelut

Valmistava teollisuus, energia & sähköntuotanto

Tiivis yhteys päästövähennyksiin ja taksonomian- mukaisuuteen

Kiertotalouden periaatteiden integrointi

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut

Teknologia

Autoteollisuus, terveydenhuolto, ilmailu

Tiivis yhteys päästövähennyksiin ja asiakkaiden kestävyys- tavoitteisiin

Kyberturvallisuus ja eettinen tekoäly

Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut

Teollisuustuotteet ja -palvelut muut

Terveydenhuolto, ilmailu, autoteollisuus

Tiivis yhteys hallintoon ja compliance- tavoitteisiin

Dokumentaation ympäristöjalanjäljen pienentäminen

TUOTTEIDEN, PALVELUIDEN JA MARKKINOIDEN ARVIOINTI SUHTEESSA KESTÄVYYSTAVOITTEISIIN (SBM-1_22)

Etteplan on tehnyt kattavan arvioinnin merkittävistä tuotteistaan ja palveluistaan sekä keskeisistä markkinoistaan ja asiakasryhmistään suhteessa kestävyyteen liittyviin tavoitteisiinsa. Tämä arviointi varmistaa, että liiketoimintamme on linjassa ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten tavoitteidemme kanssa.

Arvioinnin laajuus

Arviointi kattaa ESRS-sektoreihin kartoitetut toiminnot:

Teollisuustuotteet ja -palvelut.

Teknologia

Nämä palvelualueet ovat merkittäviä, koska ne joko:

muodostavat yli 10 % konsernin liikevaihdosta, tai

liittyvät olennaisiin vaikutuksiin, kuten resurssitehokkuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja asiakkaiden kestävyyssuorituskykyyn.

verrattuna. Uusi strategia vahvistaa kestävyyden integrointia ja tuo mukaan tekoälypohjaiset palveluratkaisut sekä globaalit toimitusmallit. Keskeisiä elementtejä ovat:

Asiakkaiden kestävyyden tukeminen Visiomme mukaisesti sitoudumme tarjoamaan ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaitamme parantamaan kestävyyttä tuottavuuden ja digitaalisen muutoksen rinnalla.

Tekoälypohjaiset innovaatiot ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hyödynnämme tekoälyä ja uusia teknologioita parantaaksemme resurssitehokkuutta, vähentääksemme päästöjä ja mahdollistamme kestävyyssääntelyn noudattamisen.

Globaali toimitus ja markkinoiden sopeutuminen Laajentuminen Euroopassa ja Aasiassa varmistaa, että toimintamme on linjassa erilaisten sääntelykehysten ja kestävyyteen liittyvien odotusten kanssa.

Ihmiskeskeinen lähestymistapa “Success with People” -periaatteemme korostaa sitoutumistamme monimuotoisuuteen,

Arvoketjun yleiskuvaus

Toimittajat

Etteplan

Asiakkaat

Toimittajat tarjoama IT- infrastruktuuri, ohjelmistotyökalut ja alihankitut suunnitteluresurssit sekä kumppanuudet teknologiatoimittajien ja yliopistojen kanssa.

Toimitamme suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän palveluita globaalien tiimien ja tekoälypohjaisten ratkaisujen avulla.

Asiakkaat integroivat ratkaisujamme tuotteisiinsa ja prosesseihinsa, parantaen kestävyyssuorituskykyään, vaatimustenmukaisuuttaan ja tehokkuuttaan.

23

Panokset

Tuotokset

Osakkeenomistajat: Panoksiin kuuluu taloudellisen suorituskyvyn dataa ja strategisia painopisteitä, jotka kerätään raportoinnin, sijoittajatapaamisten ja hallintoprosessien kautta.

Toimittajat: Panoksiin kuuluu kapasiteetti, laatuvaatimukset ja kestävyyden käytännöt, jotka kerätään arviointien, sopimuksellisten vaatimusten ja yhteistyön kautta.

Sisäiset prosessit: Henkilöstön osaamista, teknologiaresursseja ja innovaatioprioriteetteja kehitetään strategisen suunnittelun ja jatkuvan parantamisen ohjelmien kautta.

Nykyiset hyödyt

Asiakkaat: Tuki kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa ja ESG-vaatimusten täyttämisessä.

Loppukäyttäjät ja yhteiskunta: Pääsy luotettaviin, kestäviin tuotteisiin, jotka vähentävät jätettä ja saastumista.

Sijoittajat: Luottamus pitkän aikavälin arvonluontiin kestävyyteen perustuvien palveluiden kysynnän kautta.

Työntekijät: Kasvumahdollisuuksia teknologiapainotteisessa, osallistavassa ympäristössä.

Odotetut tulevat hyödyt

Asiakkaat: Tekoälypohjaiset ratkaisut ennakoivaan kunnossapitoon, kiertotalouskäytäntöihin ja parempaan kestävyysraportointiin.

Loppukäyttäjät ja yhteiskunta: Suuremmat ympäristöhyödyt päästöjen vähentämisen ja resurssitehokkuuden kautta.

Sijoittajat: Lisäarvoa laajentumisen kautta kestävyyteen painottuvilla markkinoilla.

Työntekijät: Jatkuva panostus osaamisen kehittämiseen ja tasa-arvoiseen, osallistavaan kulttuuriin.

Kestävyysnäkökohdat on sisällytetty koko arvoketjuun aina toimittajien sitoutumisesta eettisiin toimintatapoihin ja ratkaisuihin, jotka auttavat asiakkaita täyttämään sääntelyyn ja ympäristöön liittyvät tavoitteensa.

Panokset ja tuotokset

Etteplan kerää ja varmistaa panokset rakenteellisen sidosryhmäyhteistyön ja sisäisten prosessien avulla. Hallintokäytännöt kuten datan validointi, luottamuksellisuusprotokollat

ja vaatimuksenmukaisuuden tarkistukset varmistavat panosten eheyden ja yhteyden kestävyyden tavoitteisiin.

Etteplanin tuotokset sisältävät suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaille heidän kestävyyden, tuottavuuden ja digitaalisen transformaation tavoitteidensa saavuttamista. Nämä tuotokset luovat tuloksia, jotka tuottavat hyötyjä koko arvoketjussa.

Asema arvoketjussa

Etteplan toimii teknologiapalveluiden tarjoajana teollisuuden arvoketjussa, erityisesti tuotteen elinkaaren suunnittelu-, kehitys- ja digitalisaatiovaiheissa.

Ylävirta

Yritys

Alavirta

Toimittajat

Toimittajat

Kumppanit

Osakkeenomistajat

Arvoketjun työntekijät

Asiakkaat

Asiakkaat

Etteplan

Hallitus

Henkilöstö

Loppukäyttäjät, yhteiskunta

Sijoittajat

Media

Opiskelijat

Yliopistot

Toimialajärjestöt

Viranomaiset

Kansalaisjärjestöt

Ylävirta: Toimittajilta saatavat panokset sisältävät IT-infrastruktuurin, ohjelmistotyökalut ja erikoistuneen suunnitteluosaamisen. Kumppanuudet teknologiatoimittajien ja yliopistojen kanssa tukevat innovaatioita ja osaamisen kehittämistä.

Yritys: Globaalisti toimitetut suunnittelu-, ohjelmisto- ja teknisen viestinnän palvelut, joita ohjaavat digitalisaatio ja vihreä siirtymä.

Alavirta: Asiakkaat integroivat ratkaisumme omiin tuotteisiinsa ja prosesseihinsa, parantaen energiatehokkuuttaan, vähentäen ympäristövaikutuksiaan ja täyttäen sääntelyvaatimukset. Loppukäyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät turvallisemmista ja kestävämmistä tuotteista. Kyberturvallisuus ja tietosuojaratkaisut ovat keskeisiä luottamuksen ja resilienssin varmistamiseksi koko arvoketjussa.

24

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 ( 5 ), liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 ( 7 ) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

Olennainen aihe

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla

Olennainen aihe

28

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6

Olennainen aihe

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat Vakuuden energiatehokkuus

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

29

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9

ESRS 2 SBM-3 S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-3 S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

Olennainen aihe

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

Olennainen aihe

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

30

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11

Olennainen aihe

ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

Olennainen aihe

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3

Olennainen aihe

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8

Olennainen aihe

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7

Olennainen aihe

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-3 S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

31

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD: n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15

Olennainen aihe

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6

Olennainen aihe

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16

Olennainen aihe

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

5 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta ( 6 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.( 7 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17)

32

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Siirtyminen kiertotalouteen

Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

EU-TAKSONOMIAKELPOISUUS JA -MUKAISUUS

EU-taksonomiaraportoinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, mitkä yrityksen toiminnot vastaavat taksonomiassa kuvattuja taloudellisia toimintoja eli ovat taksonomiakelpoisia. Tämän jälkeen selvitetään taksonomiakelpoisten liiketoimintojen taksonomianmukainen osuus eli se osuus, joka täyttää taksonomia-asetuksessa määrätyt kriteerit siitä, millaista on ympäristön kannalta kestävä toiminta. Taloudellinen toiminta on taksonomianmukaista, kun seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät:

1. Taloudellinen toiminta edistää olennaisesti vähintään yhtä kuudesta EU-taksonomiasetuksessa määritellystä ympäristötavoitteesta. Taksonomia-asetuksen mukaisesti Euroopan komissio on laatinut luettelon ympäristön kannalta kestävistä toimista ja määritellyt delegoiduilla asetuksilla tekniset arviointikriteerit (TSC) kullekin ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle.

2. Taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH-

asiakkaidemme liiketoiminnan ja asiakkaillemme suunnittelemien ratkaisujen kehittäminen.

Vuonna 2025 EU-taksonomian mukaisuus arvioitiin kaikille kuudelle ympäristötavoitteelle, kuten edellisvuonnakin. Vuoden 2025 EU-taksonomian raportointia varten arvioinnit rakennettiin edellisvuoden analyysille, ja sitä tarkennettiin edelleen. Arvioinnit tehtiin suunnittelualueiden lisäksi liiketoimintayksikkökohtaisesti.

Toiminnot arvioitiin kunkin ympäristötavoitteen mukaisia teknisiä seulontakriteerejä (TSC) ja ei- merkittävää haittaa (DNSH) -kriteerejä vasten. Tarkemman tarkastelun seurauksena yksi aiemmin sopivaksi luokiteltu taloudellinen toiminta poistettiin taksonomian sopivien toimintojen luettelosta. Lisäksi sosiaalisten vähimmäissuojatoimien (MSS) arviointi päivitettiin vuoden 2025 ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessi (HRDD) perusteella, varmistaen MSS-vaatimusten täyttymisen.

Prosessin tarkoituksena oli määrittää taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus sekä koota näyttöä Etteplanin vaikutusten merkittävyydestä. Arvioinnin koordinoi työryhmä, johon kuuluivat kestävän kehityksen johtaja ja asiantuntija, taloushallinnon asiantuntija, palveluiden johtaja ja asiantuntija sekä ulkopuolinen konsultti.

Kestävyyslainsäädännön jatkuvasti kehittyessä Etteplan seuraa aktiivisesti sääntelymuutoksia ja päivittää prosessejaan niiden mukaisesti. Yhtiö sitoutuu täyttämään tulevat raportointivaatimukset mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti.

kriteerit). Tämä ehto varmistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä kehitys ei tapahdu biodiversiteetin suojelun tai saasteiden ehkäisyn kustannuksella.

3. Taloudellinen toiminta toteutetaan sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien mukaisesti (Minimum Social Safeguards eli MSS-kriteerit). Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tulisi kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia ja täyttää sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien kriteerit. Nämä kriteerit viittaavat käytännössä tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin, joita yritysten tulee toiminnassaan noudattaa.

RAPORTOINTIVAATIMUKSET TILIKAUDELLE 2025

Etteplanissa EU-taksonomia nähdään keskeisenä työkaluna toiminnan kestävyyden osoittamiseksi, sillä merkittävä osa yrityksen liikevaihdosta liittyy taksonomian mukaisiin ja kelpoisiin toimintoihin. Strategisen tärkeyden ja vahvan kestävän kehityksen sitoumuksen vuoksi Etteplan jatkaa taksonomian raportointia vapaaehtoisesti. Vuoden 2025 taksonomiaraportoinnissa sovellamme delegoitua asetusta (EU) 2026/73.

LÄHESTYMISTAPAMME EU- TAKSONOMIARAPORTOINTIIN

Toimintamme luonteesta johtuen toimintamme suorat päästöt ja siten oman toimintamme negatiiviset ilmastovaikutukset ovat vähäisiä. Merkittävin potentiaalimme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on

ETTEPLANIN TAKSONOMIA- KELPOISUUS JA TAKSONOMIA- MUKAISUUS

Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen hillintä: 9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi 9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: 8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

Etteplanin taksonomikeloinen toiminta ilmastonmuutoksen hillintä 9.1 ja taksonomianmukainen toiminta 9.3 piirissä sisältää muun muassa sulautettujen järjestelmien kehityksen, testauspalveluiden, teknisen dokumentoinnin sekä osan mekaanisen suunnittelun toiminnoista, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta sekä laitossuunnittelusta.

Etteplanin taksonomianmukainen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutuminen 8.2 ja 9.2 piirissä sisältää esimerkiksi testauspalveluita, laskenta- ja simulointipalveluita sekä teknisiä, sähkö- ja automaatiosuunnittelupalveluita. Nämä toimet koostuvat esimerkiksi tutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta sekä sellaisten ratkaisujen, prosessien, tekniikoiden,

35

liiketoimintamallien kehittämisestä, mitkä tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen.

Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa seuraavasti:

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu: 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

Kiertotalouteen siirtyminen: 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

Etteplanin taksonomiamukainen toiminta vesivarojen ja merten kestävän käytön ja suojelun osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistojen käyttöönotto- ja kehityspalveluja vesihuollon omaisuuden hallintaan.

Etteplanin taksonomianmukainen toiminta kiertotalouteen siirtyminen 4.1 osalta sisältää käyttövarmuuden parantamiseen ja seurantaan tarvittavia digitaalisia ratkaisuja erilaisiin kiertotaloushankkeisiin.

SOSIAALISET VÄHIMMÄISTASON SUOJATOIMET

Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet (MSS) ovat EU-taksonomiasetuksen keskeisiä elementtejä, jotka varmistavat, että ympäristön kannalta kestäviksi merkityt taloudelliset toiminnot täyttävät myös perustason sosiaaliset ja hallinnolliset standardit. Taksonomia sitoo MSS:n kautta vaatimuksensa

“9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi“ poistettiin Etteplanin sopivien toimintojen luettelosta. Etteplan totesi, että sen elinkaariarviointipalvelut (LCA) eivät täysin vastaa tämän toiminnan kuvausta. Vaikka LCA-palveluilla on epäsuora yhteys ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ne eivät kuitenkaan suoraviivaisesti edistä tätä ympäristötavoitetta, minkä vuoksi Etteplan on päättänyt poistaa tämän taksonomiakelpoisista toiminnoista.

EU-TAKSONOMIAN KESKEISTEN TULOSINDIKAATTORIEN LAADINTAPERIAATTEET

Taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on laskettu vain kerran, vaikka toiminto täyttäisi useamman taksonomiakategorian kriteerit. Etteplanin palvelutasolla määritelty laskentametodologia varmistaa, että kukin liikevaihto-, pääoma- tai toimintamenoerä kohdistuu vain yhteen taksonomiakategoriaan. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista.

Liikevaihto (Liikevaihtoindikaattori)

Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto on raportoitu suhteessa Etteplanin kokonaisliikevaihtoon, eli osoittaja sisältää taksonomiakelpoisten ja -mukaisten tuotteiden ja palveluiden arvioidun

kansainvälisesti tunnustettuihin vastuullisen yritystoiminnan standardeihin.

Etteplan täyttää taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, verotuksen ja oikeudenmukaisen kilpailun.

Etteplan toteutti vuosina 2024–2025 kattavan ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoiteprosessin kehityshankkeen. Tässä hankkeessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat ihmisoikeusriskien koulutus ja ihmisoikeusriskien analyysi käsiteltiin perusteellisesti. Hanke noudatti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) sekä OECD:n ohjeiden monikansallisille yrityksille mukailemaa kuusivaiheista mallia, ja arviointi toteutettiin sekä prosessien olemassaolon että mahdollisiin rikkomuksiin puuttumisen näkökulmista. Kaikki Etteplanin maayhtiöt osallistuivat prosessiin.

Lisäksi, Etteplan on sitoutunut toimimaan OECD:n monikansallisten yritysten ohjeiden, YK:n yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvien ohjaavien periaatteiden (UNGPs), kahdeksan ILO:n ydinsopimuksen mukaisesti sekä kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen periaatteiden mukaisesti.

MUUTOKSET EDELLISEEN RAPORTOINTIVUOTEEN VERRATTUNA

Tarkastelun yhteydessä ilmastonmuutokseen sopeutumisen alainen taloudellinen toiminta

kokonaisliikevaihdon, ja nimittäjä sisältää Etteplanin vuoden 2025 tilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon. Taksonomianmukainen liikevaihto arvioitiin palveluittain, ja se edustaa vain myyntiä ulkopuolisille asiakkaille. Taksonomiamukaisten toimintojen osuus Etteplanin liikevaihdosta on 51,6 %.

Pääomamenot (CapExc-indikaattori)

Taksonomiakelpoiset ja –mukaiset pääomamenot on raportoitu suhteessa Etteplanin kaikkiin pääomamenoihin, eli osoittaja sisältää pääomamenot, jotka kohdistuvat taksonomianmukaisiin taloudellisiin toimintoihin. ja nimittäjä sisältää kokonaispääomamenot. 43,6 % pääomamenoista on taksonomiakelpoisia. Näitä toimia ovat esimerkiksi yrityskaupat, kiinteistöparannukset ja tutkimus- ja kehitysprojektien pääomamenot, sillä ne tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen arvoketjussa.

Toimintamenot (OpEx-indikaattori)

EU-taksonomiassa käyttökulut (OpEx) koostuvat suorista pääomittamattomista kuluista, kuten tutkimus- ja kehityskuluista (T&K), lyhytaikaisista vuokrista, kunnossapidosta ja korjauksista sekä muista suoria menoja, jotka ovat tarpeen kiinteistöjen, kasvien ja laitteiden toimivuuden ylläpitämiseksi.

Etteplanin arvion mukaan taksonomian määritelmän mukaisia taloudellisesti olennaisia käyttökuluja ei ollut raportointikaudella. Omnibus-paketti mahdollistaa yrityksille OpEx-indikaattorin raportoinnista vapautumisen, jos sen ei katsota olevan taloudellisesti olennainen. Tämän vuoksi Etteplan ei raportoi OpEx-indikaattoria vuodelta 2025.

36

Ympäristötoimintojen mukainen erittely taksonomian mukaisista toiminnoista

2025

Yhteensä

Osuus luokitus- järjestelmä- kelpoisista toiminnoista

Ympäristön kannalta kestävät luokitus- järjestelmän mukaiset toiminnat

Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitus- järjestelmän mukaisista toiminnoista

Ilmaston- muutoksen hillintä

llmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen moni- muotoisuus

Osuus mahdollistavista toiminnoista

Osuus siirtymä- toiminnoista

Osuus toiminnoista joita ei selvitetty epäolen- naisuuden periaatteella

Ympäristön kannalta kestävät luokitus- järjestelmän mukaiset toiminnat edellisvuonna

Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitus- järjestelmän mukaisista toiminnoista edellisvuonna

tEUR

%

tEUR

%

%

%

%

%

%

%

%

%

%

tEUR

%

Liikevaihto

361 417

52 %

186 435,34

52 %

39,59 %

10,13 %

0,46 %

1,41 %

0 %

0 %

43,51 %

0 %

0 %

179 808,00

49,80 %

Pääomamenot

28 696,40

44 %

12 514,81

44 %

37,89 %

4,74 %

0,11 %

0,87 %

0,00 %

0,00 %

40,49 %

0 %

0 %

21 440,00

73,40 %

Toimintamenot

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

37

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta vuoden 2025 tiedot

2025

Taksonomian mukaiset toiminnat

Taksonomian mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteittain

Luokka

Taksonomiakelpoiset toiminnat

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Ympäristön kannalta kestävät luokitus- järjestelmän mukaiset toiminnat

Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitus- järjestelmän mukaisista toiminnoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

llmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Mahdollistava toiminta

Siirtymätoiminta

Osuus luokitusjärjestelmä- kelpoisista toiminnoista

Taksonomia- kelpoisten taksonomian mukaisten osuus

kEUR

%

%

%

%

%

%

%

E

T

%

%

Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

CCM 9.1, CCA 9.2

148 912,82

41,2 %

41,2 %

2,1 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

E

41,2 %

100,0 %

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM 9.3

1 621,66

0,4 %

0,4 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

E

0,4 %

100,0 %

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi

CCA 8.2

29 172,37

8,1 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

8,1 %

100,0 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

WAT 4.1, CE 4.1

6 728,50

1,9 %

0,0 %

0,0 %

0,5 %

1,4 %

0,0 %

0,0 %

E

1,9 %

100,0 %

Ympäristötavoitteittain laskettu taksonomiamukaisuuden summa

41,7 %

2,1 %

0,5 %

1,4 %

0,0 %

0,0 %

Yhteensä (Liikevaihdon KPI)

186 435,34

51,6 %

41,7 %

2,1 %

0,5 %

1,4 %

0,0 %

0,0 %

51,6 %

100,0 %

38

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista vuoden 2025 tiedot

2025

Taksonomian mukaiset toiminnat

Taksonomian mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteittain

Luokka

Taksonomiakelpoiset toiminnat

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Ympäristön kannalta kestävät luokitus- järjestelmän mukaiset toiminnat

Osuus ympäristön kannalta kestävistä luokitus- järjestelmän mukaisista toiminnoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

llmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Mahdollistava toiminta

Siirtymätoiminta

Osuus luokitusjärjestelmä- kelpoisista toiminnoista

Taksonomia- kelpoisten taksonomian mukaisten osuus

kEUR

%

%

%

%

%

%

%

E

T

%

%

Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

CCM 9.1

11 234,17

39,1 %

37,5 %

1,6 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

E

39,1 %

100,0 %

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

CCM 9.3

102,77

0,4 %

0,4 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

E

0,4 %

100,0 %

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi

CCA 8.2

896,94

3,1 %

0,0 %

3,1 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

3,1 %

100,0 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

WAT 4.1, CE 4.1

280,94

1,0 %

0,0 %

0,0 %

0,1 %

0,9 %

0,0 %

0,0 %

E

1,0 %

100,0 %

Ympäristötavoitteittain laskettu taksonomiamukaisuuden summa

37,9 %

4,7 %

0,1 %

0,9 %

0,0 %

0,0 %

Yhteensä (Pääomamenojen KPI)

12 514,81

43,6 %

43,6 %

100,0 %

39

Resilienssianalyysi ja keskeiset havainnot

Resilienssianalyysi kattoi Etteplanin koko arvoketjun yleisellä tasolla, mukaan lukien omat toiminnot, ylävirran palveluostot ja alavirran palvelutoimitukset kahdeksassa toimintamaassa ja 93 toimistossa. Yhtään olennaista riskiä ei jätetty pois. Skenaarioanalyysissä sovellettiin kansainvälisesti tunnustettuja viitekehyksiä (IPCC SSP:t ja NGFS), käyttäen SSP1-2.6 ja SSP5-8.5 fyysisiin riskeihin sekä RCP 1.9 ja 2.6 siirtymäriskeihin. Aikajänteet olivat lyhyt (<1 vuosi), keskipitkä (1–5 vuotta) ja pitkä (>5 vuotta), linjassa liiketoiminnan suunnittelusyklien kanssa. Keskeisiä tarkasteltuja tekijöitä olivat politiikkaoletukset, makrotaloudelliset trendit, energiajakauma sekä teknologian käyttöönotto.

Resilienssianalyysi toteutettiin lokakuussa 2025 monialaisen työryhmän toimesta, ja sitä tukivat ulkoiset työkalut sekä asiantuntija-arviot. Analyysi oli laadullinen ja skenaariopohjainen sekä suunniteltu täyttämään CSRD- ja EU-taksonomiavaatimukset. Syötteinä käytettiin maakohtaista ilmastodataa, joka yhdistettiin toimistojen sijaintiin ja henkilöstöjakaumaan. Rajoitteisiin kuului paikkatietokoordinaattien puuttuminen, vaikka sijaintikohtaiset vaaraprofiilit otettiin huomioon.

Tulokset osoittavat, että vähäisten päästöjen skenaariossa siirtymäriskit ovat merkittäviä sääntelypaineen ja sidosryhmien odotusten vuoksi, mutta nämä riskit tarjoavat myös Etteplanille

mahdollisuuksia laajentaa ilmastoystävällisiä palvelujaan. Suuren päästötason skenaariossa fyysiset riskit korostuvat, erityisesti akuutit vaarat, kun taas krooniset riskit vaativat syvempää integrointia pitkän aikavälin suunnitteluun. Etteplan osoittaa vahvaa operatiivista resilienssiä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä strategista linjaa kohti Net Zero 2050 -tavoitteita.

Sopeutumiskyky ja tuleva integrointi

Etteplanin kyky sopeuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen perustuu operatiiviseen joustavuuteen, digitaaliseen infrastruktuuriin sekä palvelupohjaiseen liiketoimintamalliin. Lyhyen aikavälin sopeutumiskykyä tukevat etätyökäytännöt ja IT-järjestelmien varautumisratkaisut. Keskipitkällä aikavälillä sopeutuminen painottuu palveluportfolion kehittämiseen kohti vähähiilistä suunnittelua ja kestävyyteen liittyvää konsultointia. Pitkällä aikavälillä sopeutuminen on linjassa Net Zero 2050 -tavoitteiden sekä Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa. Yhtiön ennakoiva lähestymistapa kestävyyteen tukee rahoituksen saatavuutta ja vahvistaa sen asemaa ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Etteplan suunnittelee integroivansa ilmastoriskianalyysin osaksi yrityksen kokonaisvaltaista riskienhallintajärjestelmää (Enterprise Risk Management, ERM) tulevilla raportointikierroksilla varmistaakseen, että ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat jatkossakin kiinteä osa strategista ja operatiivista päätöksentekoa.

Taulukko E1.SBM-3_01 Ilmastoriskin tyyppi

Riskin tyyppi

Kuvaus

Esimerkkejä

Vakavuus

Aikajänne

Skenaario- konteksti

Fyysiset riskit

Akuutit ja krooniset ilmastouhat, jotka vaikuttavat toimintaan, työntekijöihin ja toimistoihin.

Akuutit: helleaallot, tulvat, myrskyt, syklonit

Krooniset: lämpötilavaihtelut, vesistressi, rannikkoeroosio

Korkea

Lyhyt, keskipitkä, pitkä

SSP1-2.6 (vähäiset päästöt)

SSP5-8.5 (suuret päästöt)

Siirtymäriskit

Riskit, jotka johtuvat sääntelyn, teknologian, markkinoiden ja maineen muutoksista.

Sääntely: päästöraportointi, vaatimustenmukaisuus

Teknologia: innovaatiotarpeet

Markkinat/maine: muuttuvat odotukset

Kyberturvallisuus: liittyen digitaaliseen transformaatioon

Korkea

Lyhyt, keskipitkä, pitkä

Net Zero 2050

RCP 1.9

42

perustuen kasvihuonekaasuinventaarioon, joka on tehty Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti käyttäen markkinaperusteista menetelmää.

Perusvuosi heijastaa tuolloin saatavilla ollutta toimintadataa mukaan lukien merkittävät arvoketjun päästöt, kuten liikematkustus sekä ostetut tavarat ja palvelut. Energiankulutus on pysynyt johdonmukaisena vuosina 2023– 2025 verrattuna vuoteen 2022, mikä tukee perusvuoden yleistä edustavuutta. Etteplan jatkaa kasvihuonekaasupäästöjen laskentansa laajuuden ja kattavuuden parantamista tarkkuuden ja täydellisyyden lisäämiseksi ajan myötä.

Etteplanin kasvihuonekaasujen päästövähennys- tavoitteiden perusvuosi on edelleen 2022, koska tavoitteissa tai raportointirajoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alkuperäisen perusvuoden säilyttäminen tukee johdonmukaisuutta edistymisen seurannassa ajan kuluessa ja on linjassa ESRS- ohjeistuksen kanssa, joka suosittelee muutoksia vain olennaisten muutosten yhteydessä.

Jos tavoitteissa tai raportointirajoissa tapahtuu tulevaisuudessa merkittäviä muutoksia, Etteplan ilmoittaa, miten uusi perusarvo vaikuttaa tarkistettuihin tavoitteisiin, niiden saavuttamiseen ja edistymisen esittämiseen. Kaikki uudet tavoitteet perustuvat tuoreeseen vuoteen, joka valitaan enintään kolmen vuoden ajalta ennen uuden tavoitekauden alkua, ESRS-vaatimusten mukaisesti.

Yhdenmukaisuus Science Based Targets -aloitteen kanssa

Tavoitteet ovat linjassa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa ja yhteensopivia tavoitteen kanssa rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 °C:een. Ne on laadittu Greenhouse Gas -protokollan ja toimialakohtaisten hiilestä irtautumisen siirtymäpolkujen mukaisesti.

Tavoitteita asettaessaan Etteplan huomioi kriittiset tulevaisuuden kehitykset mukaan lukien muutokset myyntivolyymeissä, asiakkaiden kehittyvät preferenssit, sääntelymuutokset ja uudet teknologiat. Näitä tekijöitä arvioitiin niiden mahdollisen vaikutuksen osalta sekä päästöihin että päästövähennysmahdollisuuksiin. Vertailuarvot, jotka ovat linjassa 1,5 °C:n polun kanssa, on laskettu Scope 1:lle ja 2:lle sekä erikseen Scope 3:lle, jotta vertailu tavoitekauden aikana on mahdollista. Tavoitteita ei ole ulkoisesti varmennettu.

Hiilineutraaliuden edistämiskeinot ja panokset

Etteplanin strategia keskittyy:

Tilojen ja toimintojen energiatehokkuuden parantamiseen.

Siirtymiseen uusiutuviin energialähteisiin.

Liikematkustuksen päästöjen vähentämiseen.

Toimittajien sitouttamiseen Scope 3 -päästöjen pienentämiseksi.

Skenaarioanalyysi ja sisäiset työpajat ohjasivat näiden keinojen priorisointia perustuen niiden päästövähennyspotentiaaliin ja kustannustehokkuuteen.

Taulukko E1-4_02-17 - Kasvihuonekaasupäästöt

Vertailuvuosi 2022

2030 tavoite

Kategoria ja päästövähennys

CO 2 -eq

CO 2 -eq

%

Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys

14 427,6

-6 059,6

42 %

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

140,3

-58,9

42 %

- Ajoneuvojen sähköistäminen (M1)

-

-58,9

42 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

632,4

-265,6

42 %

- Siirtyminen ydin- ja vihreään energiaan (M2)

-

-229,0

36 %

- Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen (M3)

-

-36,6

6 %

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

13 654,9

-5 735,1

42 %

- Päästöihin perustuva ostettujen tuotteiden valinta (M4)

-

-241

2 %

- Päästöihin perustuva ostettujen tuotteiden valinta (M5)

-

-4 270

31 %

- Vähähiilisen liikematkustamisen edistäminen (M6)

-

-60

1 %

- Etätyön ja vihreän työmatkaliikkumisen edistäminen (M7)

-

-1 106

8 %

Johdonmukaisuus ja perusvuosi

Tavoitteet ovat bruttoarvoja (ilman poistumia, hyvityksiä ja vältettyjä päästöjä) ja yhdenmukaisia kasvihuonekaasuinventaarion rajojen kanssa. Tavoitteet eivät sisällä kasvihuonekaasujen poistumia, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä, mikä on linjassa ESRS E1-6 -vaatimusten kanssa. Perusvuosi (2022) heijastaa kaikkia olennaisia päästölähteitä ja säilyy muuttumattomana vertailukelpoisuuden varmistamiseksi ajanjaksojen välillä.

Etteplanin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Perusarvo sisältää kaikki olennaiset päästölähteet Etteplan Finland Oy:stä ja Etteplan Sweden AB:stä

46

Taulukko: E1-6 - Yhteenveto kasvihuonekaasupäästöistä: Scope 1, 2, 3 ja kokonaisuus

Retrospektiivi

Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2022 tCO 2 e

Vertailuvuosi 2024 tCO 2 e

Raportointivuosi 2025 tCO 2 e

Muutos % (N/N-1)

2025

2030

(2050)

Vuosittainen %-tavoite/ Perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Bruttomääräiset Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO 2 -ekv.)

140,3

362,3

415,3

15 %

-

42 %

-

5,25 %

Osuus päästökauppajärjestelmän piirissä olevista Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöistä (%)

0,0

0,0

0,0

0,0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Bruttomääräiset sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO 2 -ekv.)

N/A

781,9

795,8

2 %

-

-

-

5,25 %

Bruttomääräiset markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO 2 -ekv.)

632,4

1 094,6

1 564,6

43 %

-

42 %

-

5,25 %

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kokonaisbruttomääräiset (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt (tCO 2 - ekv.)

13 654,9

14 357,3

10 946,3

-23 %

-

42 %

-

5,25 %

1 Ostetut tavarat ja palvelut

9 908,7

8 545,6

6 235,9

-27 %

-

-

2 Pääomahyödykkeet

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot

194,0

374,9

345,3

-8 %

-

-

4 Ylävirran kuljetus ja jakelu

N/A

14,8

3,4

-77 %

-

-

5 Toiminnasta syntyvä jäte

42,4

243,7

3,8

-98 %

-

-

6 Liikematkat

879,1

1 525,6

1 095,3

-28 %

-

-

7 Työntekijöiden työmatkat

2 630,8

2 791,4

2 990,8

7 %

-

-

8 Ylävirran vuokrattu omaisuus

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

9 Alavirran kuljetukset

N/A

0,1

0,0

-100 %

-

-

10 Myytyjen tuotteiden prosessointi

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

N/A

743,2

271,7

-63 %

-

-

12 Myytyjen tuotteiden loppukäsittely

N/A

0,9

0,05

-94 %

-

-

13 Alavirran vuokrattu omaisuus

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

14 Franchising

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

15 Sijoitukset

N/A

N/A

N/A

N/A

-

-

-

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

N/A

15 476,4

12 157,4

-21 %

-

-

-

5,25 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

14 427,6

15 697,0

12 926,2

-18 %

-

42 %

-

5,25 %

49

Taulukko: Kasvihuonekaasupäästöt Scope-luokittain ja maittain (E1-6_03)

Mittayksikkö tonnia CO 2 -ekv

Suomi

Ruotsi

Puola*

Saksa*

Alankomaat*

Bruttomääräiset Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

415,3

61,4

16,3

51,7

235,5

50,5

Bruttomääräiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen)

1 564,6

565.9

120,7

120.8

636,8

120,5

Bruttomääräiset Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

10 946,3

7 213,6

2 554,4

78,2

882,1

218,0

Kokonaiskasvihuone- kaasupäästöt

12 926,2

7 840,8

2 691,4

250,7

1 754,3

389,0

* Vain Scope 3 -kategoriat 3 ja 7 sisällytetty.

MUUTOKSET RAPORTOINTIRAJAUKSISSA JA VUOSITTAINEN VERTAILTAVUUS (E1-6_14)

Etteplanin arvoketjun määritelmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koska kehitämme jatkuvasti datankeruuprosessejamme ja laskentamenetelmiämme, raportoidut hiilijalanjäljen laskentatulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuodesta toiseen.

Vuonna 2025 Scope 3:n kategoria 7 työntekijöiden työmatkat lisättiin Saksan, Puolan ja Alankomaiden toiminnoille. Perusvuoteen 2022 verrattuna neljä uutta Scope 3 kategoriaa on sisällytetty: ylävirran ja alavirran kuljetus, myytyjen tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittely sekä myytyjen tuotteiden käyttö.

Lisäksi vuoden 2024 arvoketjun hiilijalanjälkilaskelma kattoi vain Suomen ja Ruotsin toiminnot. Nämä lisäykset vaikuttavat tulosten vertailtavuuteen. Tarkoituksemme on asteittain laajentaa laskenta kattamaan koko organisaatio ja tulevaisuudessa päivittää perusvuosi heijastamaan koko organisaation laajuus.

MENETELMÄT, OLETUKSET JA PÄÄSTÖKERTOIMET KASVIHUONEKAASUJEN LASKENNASSA (E1-6_15)

Etteplan laskee kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan Corporate Standardin sekä GHG-protokollan Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standardin mukaisesti soveltaen operatiivisen määräysvallan

lähestymistapaa. Koska laskennan rajaus sulkee tällä hetkellä pois joitakin tytäryhtiöitä ja yksiköitä puutteellisten järjestelmäintegraatioiden ja rajallisen datan saatavuuden vuoksi, laskentaa laajennetaan asteittain kattamaan koko organisaatio. Kun tämä on saavutettu, vertailutaso päivitetään heijastamaan koko organisaation hiilijalanjälkeä.

Vuoden 2025 inventaariossa datankeruu kattoi tammi–lokakuun, marras–joulukuu ekstrapoloitiin. Primääridataa priorisoitiin aina kun mahdollista, ja se hankittiin sisäisistä ja ulkoisista järjestelmistä sekä osastokohtaisilla kyselyillä. Mikäli primääridataa ei ollut saatavilla, arviot perustuivat luotettaviin kirjallisuuslähteisiin.

Päästökertoimet valittiin edustamaan Etteplanin toiminnan teknologisia ja maantieteellisiä ominaispiirteitä. Nämä kertoimet hankittiin tunnustetuista tietokannoista, kuten Tilastokeskus, DEFRA, EXIOBASE v.3.8.2, Association of Issuing Bodies (AIB), EU:n yhteinen tutkimuskeskus sekä VTT:n tekninen tutkimuskeskus. Toimialakohtaisia lähestymistapoja sovellettiin:

Scope 1: Vuokrattujen ajoneuvojen osalta käytettiin ensisijaisia päästötietoja aina kun niitä oli saatavilla. Muussa tapauksessa laskelmat perustuivat sopimuksen mukaiseen tai ajettuun kilometrimäärään hyödyntäen WLTP-spesifisiä tai yleisiä polttoainetyyppikohtaisia kertoimia. Sähköajoneuvojen päästöt kohdistettiin Scope 2:een.

50

Scope 2: Laskennassa käytettiin ensisijaisia energiankulutustietoja aina, kun niitä oli saatavilla. Mikäli tällaisia tietoja ei ollut, hyödynnettiin toimistojen pinta-alaa ja keskimääräisiä kulutuslukuja neliömetriä kohden. Markkinaperusteisissa laskelmissa käytettiin maakohtaista jäännösseosta silloin, kun sertifioitua sähköä ei ollut saatavilla. Sijaintiperusteisissa laskelmissa sovellettiin maakohtaista keskimääräistä tuotantoseosta. Samankaltaisia periaatteita sovellettiin lämmitykseen: käytettiin sertifioituja lämpökertoimia, kun se oli mahdollista, ja muussa tapauksessa paikallisia kaukolämmön kertoimia. Laskentaa tukivat maakohtaiset työkalut, kuten Energiateollisuuden kaukolämpölaskuri Suomessa ja Energi företagen Swedenin Lokala miljövärden Ruotsissa.

Scope 3: Kategoriakohtaiset menetelmät on kuvattu kohdassa E1 6_29.

MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT JA BIOGEENISET PÄÄSTÖT (E1-6_16-17)

Tällä hetkellä Etteplanin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä merkittäviä tapahtumia tai olosuhteiden muutoksia ei ole tunnistettu arvoketjun yksiköiden raportointipäivien ja Etteplanin yleiskäyttöisten tilinpäätösten päivämäärien välillä.

Vuonna 2025 Etteplan arvioi ensimmäistä kertaa biogeeniset CO 2 -päästöt omissa toiminnoissaan (Scope 1). Nämä päästöt ovat peräisin yhtiön vuokraamien ajoneuvojen biopolttoaineista.

kulutus, jota tukevat saatavilla olleet ja hankitut uusiutuvan energian sertifikaatit.

Datan saatavuus oli haaste vuonna 2025. Primääridataa käytetyn energian tyypistä ei ollut saatavilla kaikista Etteplanin toimistoista, ja osa energiadatasta oli puutteellista. Etteplan on sitoutunut parantamaan energiankulutuksen ja siihen liittyvien sopimusperusteisten instrumenttien seurantaa ja raportointia varmistaakseen entistä kattavamman tiedonannon tulevilla raportointikausilla.

BIOGEENISET PÄÄSTÖT SCOPE 2 -ENERGIAN KÄYTÖSSÄ (E1-6_24)

Vuonna 2025 Etteplan arvioi ensimmäistä kertaa biogeeniset CO 2 -päästönsä Scope 2 -energian käytössä. Nämä päästöt ovat peräisin biopolttoaineiden poltosta energiantuotannossa. Kun sertifioitua sähköä (uusiutuvaa tai ydinvoimaa) ei ollut käytössä, markkinaperusteiset biogeeniset päästöt laskettiin hyödyntäen maakohtaista jäännösverkkoseoksen polttoainejakaumaa. Kaukolämmön osalta arviot perustuivat sopimusperusteisiin polttoaineseoksiin tai, sertifioinnin puuttuessa, maakohtaisiin tai sijaintikohtaisiin polttoaineseoksiin.

Lasketut biogeeniset päästöt Scope 2:ssa olivat 653,4 tCO 2 e. On huomattava, että osa energiankulutusluvuista perustuu arvioihin, mikä tuo tiettyä epävarmuutta raportoituun tulokseen.

Luotettava arviointi oli mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa polttoainedataa oli saatavilla, mikä tarkoittaa, että raportoitu luku todennäköisesti aliarvioi todellisia päästöjä. Lasketut biogeeniset päästöt Scope 1:ssä olivat 1,2 tCO 2 e. On huomattava, että osa energiankulutusdatasta perustuu arvioihin, mikä tuo tiettyä epävarmuutta tulokseen.

SOPIMUSPERUSTEISET INSTRUMENTIT JA SERTIFIOITU ENERGIA SCOPE 2 -PÄÄSTÖISSÄ (E1-6_18-23)

Vuonna 2025 noin 9 % Etteplanin Scope 2 -energiankulutuksesta koostui sertifioidusta energiasta, joka oli yhdistetty sopimusperusteisiin instrumentteihin, kuten alkuperätakuisiin tai muihin ostetun energian lähteen todentaviin sertifikaatteihin. Sertifioiduista energialähteistä uusiutuva sähkö muodosti suurimman osuuden (55 %), minkä jälkeen tulivat sertifioitu kaukolämpö (31 %) ja sertifioitu ydinenergia (14 %). Scope 2 -päästöt, jotka liittyvät näihin instrumentteihin, ovat marginaalisia, koska uusiutuvan energian (pois lukien biomassapohjaiset lähteet) ja ydinenergian tuotannon ei arvioida synnyttävän Scope 2 -päästöjä.

On tärkeää huomata, että kaukolämmön tuotanto Pohjoismaissa painottaa jo vahvasti uusiutuvaa energiaa. Siksi sertifioidun uusiutuvan energian osuus antaa vain osittaisen kuvan todellisesta uusiutuvan energian käytöstä, sillä sertifioiduksi uusiutuvaksi energiaksi luetaan vain energian

SCOPE 3 -PÄÄSTÖT: TIETOJEN KATTAVUUS, POISSULKEMISET JA BIOGEENISET PÄÄSTÖT (E1-6_25-28)

Vuonna 2025 Etteplan jatkoi Scope 3 -päästöjen raportoinnin kehittämistä keskittyen ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin toimintoihin ja osittaisella kattavuudella Saksan, Alankomaiden ja Puolan toimintoihin. Laskennan rajausta ja menetelmiä laajennetaan tulevina vuosina, jotta konsernin hiilijalanjälki voidaan raportoida kokonaisuudessaan.

Ensisijaisen päästödatan käyttö

Joidenkin Scope 3 -luokkien osalta arviointi tehtiin osittain hyödyntäen ensisijaista dataa, joka oli saatu arvoketjun toimijoilta. Ensisijaista päästödataa oli saatavilla kategorioissa 4 (ylävirran kuljetus ja jakelu) ja 6 (liikematkustus). Ensisijaisen päästödatan osuus Scope 3:n kokonaispäästöistä oli 2,2 % vuonna 2025.

Poissuljetut kategoriat

Scope 3 -kategoria 15 (sijoitukset) suljettiin laskennan rajauksen ulkopuolelle sijoituskohteiden luotettavan datan puutteen vuoksi. Lisäksi kategorioissa 8 (ylävirran vuokrattu omaisuus), 10 (myytyjen tuotteiden prosessointi), 13 (alavirran vuokrattu omaisuus) ja 14 (franchising) ei tunnistettu aktiviteetteja Suomen ja Ruotsin toiminnoissa. Nämä poissuljennat vaikuttavat kattavuuteen, mutta Etteplan aikoo asteittain laajentaa kattavuutta ja päivittää perusvuoden vastaavasti.

51

Sisällytetyt kategoriat

Suomen ja Ruotsin osalta Scope 3 -laskelmaan sisältyivät seuraavat kategoriat:

Ostetut tavarat ja palvelut

Pääomahyödykkeet (sisällytetty kategoriaan 1 taloudellisen datan rajoitusten vuoksi)

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot

Ylävirran kuljetus ja jakelu

Toiminnassa syntyvä jäte

Liikematkat

Työntekijöiden työmatkat

Alavirran kuljetus ja jakelu

Myytyjen tuotteiden käyttö

Myytyjen tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittely

Saksan, Alankomaiden ja Puolan osalta Scope 3:n kattavuus rajoittui kategorioihin 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot) ja 7 (työntekijöiden työmatkat).

Biogeeniset päästöt arvoketjussa

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta johtuvia biogeenisiä CO 2 -päästöjä Scope 3 -arvoketjun toiminnoissa ei arvioitu vuodelle 2025 luotettavan datan puutteen vuoksi. Etteplan selvittää vaihtoehtoja näiden päästöjen sisällyttämiseksi tulevaan raportointiin.

Etteplan Denmark A/S

Eltech Automation i Lund AB

BJIT Ltd. (investointi)

Ekkono Solutions AB (investointi)

Yleinen laskentatapa

Etteplan priorisoi ensisijaista dataa aina kun se on saatavilla, mukaan lukien arvoketjun toimijoilta saatu data. Toimintadata kerätään sisäisistä ja ulkoisista järjestelmistä sekä yksikkökohtaisista kyselyistä. Kun ensisijaista dataa ei ole saatavilla, arviot perustuvat luotettaviin kirjallisuuslähteisiin. Sovellamme keskimääräisiä päästökertoimia, jotka on valittu heijastamaan toiminnan teknologisia ja maantieteellisiä erityispiirteitä. Lähteitä ovat muun muassa DEFRA, EXIOBASE ja Association of Issuing Bodies (AIB).

Kategoriakohtaiset menetelmät

Ostetut tavarat ja palvelut (Kategoria 1): Laskettu taloudellisen kuludatan ja maakohtaisten päästökertoimien avulla. Pääomahyödykkeet sisältyvät kategoriaan 1 taloudellisen datan rajoitteiden vuoksi.

Liikematkat (Kategoria 6): Kilometrikorvaukset poimittiin taloudellisesta datasta ja muunnettiin arvioiduiksi etäisyyksiksi käyttäen verovapaita kilometrikorvausperusteita. Päästöt laskettiin keskimääräisillä kertoimilla. Ensisijaista dataa matkanjärjestäjiltä käytettiin aina, kun mahdollista kaksoislaskennan välttämiseksi.

RAPORTOINTIRAJAT JA LASKENTAMENETELMÄT SCOPE 3 -PÄÄSTÖILLE (E1-6_29)

Etteplanin Scope 3 -inventaario vuodelle 2025 tehtiin ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin toimintojen osalta johtuen keskeneräisistä järjestelmäintegraatioista ja rajallisesta datan saatavuudesta muiden maiden osalta. Tarkoituksena on asteittain laajentaa laskenta kattamaan koko organisaatio ja päivittää perusvuosi vastaavasti.

Raportointirajat

Täysin sisällytetty 2025 Scope 3 -raportointiin:

Etteplan Oyj (emoyhtiö)

Etteplan Finland Oy

Etteplan Sweden AB

Osittain sisällytetty (Scope 3 -kategoriat 3 ja 7):

Etteplan Poland sp.z.o.o

Etteplan Germany GmbH

Etteplan Deutschland GmbH

Etteplan Defense GmbH

Etteplan Engineering GmbH

Etteplan B.V.

Etteplan Netherlands B.V.

Poissuljettu datarajoitteiden ja järjestelmäharmonisoinnin vuoksi:

Etteplan Technology Center Ltd.

Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd

Etteplan USA Inc.

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (Kategoria 3): Perustuu Scope 1:n ja 2:n energiankäyttöön, päästökertoimet luotettavista lähteistä, kuten Joint Research Centre, Institute for Energy and Transport.

Ylävirran kuljetus (Kategoria 4): Ensisijainen data logistiikkaoperaattoreilta well-to-wheel-päästöistä liittyen testerien ja adapterien tuotantoon Suomessa.

Jäte (Kategoria 5): Arvioitu käyttäen HSY:n keskimääräistä jätettä per henkilö ja toimiston käyttöasteita, sovellettu jätetyyppikohtaisia päästökertoimia. Arvio todennäköisesti yliarvioi päästöjä.

Työntekijöiden työmatkat (Kategoria 7): Perustuu henkilöstökyselyyn (59 %:n vastausaste) kattaen työmatkustustavan ja toimistopäivät. Tulokset ekstrapoloitiin konsernitasolle. Merkittävä parannus verrattuna aiempiin vuosiin.

Alavirran kuljetus (Kategoria 9): Sisältää yhden tietyn kuljetustapahtuman, jossa kuljetusmuoto ja etäisyys tunnetaan. Muut asiakkaan järjestämät kuljetukset eivät ole mukana, mikä todennäköisesti aliarvioi päästöjä.

Myytyjen tuotteiden käyttö (Kategoria 11): Asiantuntija-arviot energiankulutuksesta tuotteen käytön aikana.

Elinkaaren loppuvaiheen käsittely (Kategoria 12): Myytyjen tuotteiden rakennetut EoL-skenaariot soveltaen keskimääräisiä päästökertoimia jätteenkäsittelylle.

52

Taulukko: Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti ja liikevaihdon täsmäytys (E1-6_30-35)

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti liikevaihtoon suhteutettuna

Vertailu 2024

Raportointivuosi 2025

Muutos % (N/N-1)

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteinen) per liikevaihto (tCO 2 e/rahayksikkö)

42,6

33,7

-21%

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen) per liikevaihto (tCO 2 e/rahayksikkö)

43,5

35,8

-18%

Liikevaihto, jota käytetty kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskentaan

361,0 M€*

361,4 M€

Liikevaihto (muut)

- *

Liikevaihto, yhteensä (Tilinpäätös)

361,0 M€

361,4 M€

*Päivitetty

53

investointien, monimuotoisuuden edistämisen sekä oikeudenmukaisen palkkauksen ja oikeudenmukaisten työolosuhteiden varmistamisen kautta. Nämä aloitteet vahvistavat henkilöstön sitoutumista, johtajuuden kehittämistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Siirtymäsuunnitelman vaikutukset

Etteplanin ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ilmastoneutraalin toiminnan saavuttamiseksi. Nämä toimenpiteet voivat johtaa muutoksiin työkäytännöissä, kuten etätyön lisäämiseen, vähähiilisen työmatkailun edistämiseen sekä toimistotilojen ja energiankäytön optimointiin. Mahdollisuuksia syntyy osaamisen kehittämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa esimerkiksi vähähiilisen hankinnan, kestävän tuotesuunnittelun ja digitalisaation alueilla. Tässä vaiheessa Etteplanin siirtymäsuunnitelman kautta ei ole tunnistettu olennaisia vaikutuksia omaan henkilöstöön. Työpaikkojen menetyksiä tai uudelleenjärjestelyjä ei ole odotettavissa. Siirtymäsuunnitelma koskee tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin toimintoja, mutta laajentamista globaalisti suunnitellaan tulevaisuudessa.

Riskienhallinta kaikenlaiseen pakkotyöhön liittyen Etteplanin toiminnassa

Etteplan noudattaa nollatoleranssia ihmisoikeusloukkauksia kohtaan ja kunnioittaa täysin kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ILO:n yleissopimukset. Yhtiö kieltää

ehdottomasti pakko- ja velvoitetyön, kuten on määritelty sen Code of Conduct -ohjeistuksessa, ja toteuttaa tätä sitoumusta vahvan HRDD- prosessinsa kautta. Prosessi noudattaa OECD:n ja YK:n ohjaavia periaatteita ja sisältää maakohtaisen ihmisoikeusriskien tunnistamisen kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Osana HRDD-prosessia pakkotyön ja modernin orjuuden riskejä arvioidaan säännöllisesti ja integroidaan Etteplanin riskienhallintajärjestelmään. Näiden arviointien perusteella Etteplanin omassa henkilöstössä ei ole tunnistettu toimintoja, joissa olisi merkittävä pakko- tai velvoitetyön riski. Lisäksi Etteplan ei ole tunnistanut maita tai maantieteellisiä alueita, joissa sen toiminta olisi merkittävässä riskissä tällaisten tapausten suhteen. Kiina on merkitty korkeamman riskin maaksi tietyissä ihmisoikeusaiheissa, mutta Etteplanin omassa toiminnassa ei ole havaittu toteutuneita tai mahdollisia pakko- tai velvoitetyön riskejä. Arvioinnit päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti jatkuvan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ja riskien minimoimiseksi.

Riskienhallinta lapsityöhön liittyen Etteplanin toiminnassa

Etteplan noudattaa nollatoleranssia ihmisoikeusloukkauksia kohtaan mukaan lukien lapsityö. Yhtiö kieltää lapsityön ehdottomasti Code of Conduct -ohjeistuksessaan ja varmistaa vaatimustenmukaisuuden kattavan HRDD- prosessinsa avulla. Prosessi noudattaa OECD:n ja YK:n ohjaavia periaatteita ja sisältää maakohtaiset

ihmisoikeusriskien arvioinnit kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Näiden säännöllisten arviointien perusteella Etteplanin omassa henkilöstössä ei ole tunnistettu toimintoja, joissa olisi merkittävä riski lapsityölle. Tähän johtopäätökseen vaikuttaa myös Etteplanin liiketoiminnan luonne, joka keskittyy korkean tuottavuuden insinööri- ja teknologiapalveluihin, joissa vaaditaan erityisosaamista ja -pätevyyttä, minkä vuoksi lapsityön riski on lähtökohtaisesti hyvin pieni. Vaikka tietyissä maissa on havaittu korostuneita ihmisoikeushuolia, Etteplanin omassa toiminnassa ei ole havaittu toteutuneita tai mahdollisia riskejä lapsityöhön. Nämä arvioinnit tarkistetaan säännöllisesti ja integroidaan Etteplanin riskienhallintajärjestelmään.

Etteplan ei ole myöskään tunnistanut maita tai maantieteellisiä alueita, joissa olisi merkittävää riskiä lapsityölle. Tämä havainto perustuu yhtiön Code of Conduct -ohjeistukseen, HRDD-prosessiin ja maakohtaiseen riskikartoitukseen, jotka kaikki yhdessä vahvistavat, että Etteplanin toiminnan luonne minimoi lapsityön todennäköisyyden.

Henkilöstön riskitekijöiden ymmärtäminen erityisryhmissä ja -konteksteissa

Etteplan ei hyväksy syrjintää, vihamielisyyttä tai epäasiallista käytöstä millään perusteella. Kaikkia työntekijöitä arvioidaan heidän osaamisensa perusteella, ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ja edetä urallaan. Etteplan on sitoutunut periaatteeseen ”sama palkka samasta työstä”.

Tarvittaessa toteutetaan tarkoituksenmukaisia myönteisiä toimia, joilla tuetaan aliedustettuja tai heikommassa asemassa olevia ryhmiä.

Vuonna 2025 toteutetun kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) ja Etteplanin HRDD-prosessin perusteella yhtiö on muodostanut käsityksen työntekijöihin kohdistuvista mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät heidän erityisiin ominaisuuksiinsa, työympäristöihinsä tai työtehtäviinsä. Näihin ryhmiin kuuluvat nuoret ammattilaiset, naiset miesvaltaisilla aloilla, henkilöt, joilla on vamma, sekä korkean kuormituksen teknisissä tehtävissä toimivat työntekijät. HRDD-työpajat ja maakohtaiset riskikartoitukset vahvistivat, että riskit liittyvät ensisijaisesti yhdenvertaisuuteen, psykososiaaliseen kuormitukseen ja vähemmistöryhmien epätasapainoisiin uramahdollisuuksiin.

Tämä ymmärrys on sisällytetty Etteplanin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin, ja sitä tukevat säännölliset kehitys- ja tavoitekeskustelut, järjestelmällinen työterveyden ja hyvinvoinnin seuranta, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallistamisen (DEI) koulutukset sekä sisäisten ohjeiden noudattaminen. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on ehkäistä syrjintää, lieventää psykososiaalisia riskejä ja edistää osallisuutta kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat tiettyihin henkilöstöryhmiin

Vuonna 2025 toteutetun kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA) ja HRDD-prosessin perusteella Etteplan on

57

Sisällyttämällä nämä politiikat toimintaamme ja kulttuuriimme pyrimme hallitsemaan riskejä, parantamaan työntekijöidemme hyvinvointia ja luomaan mahdollisuuksia jatkuvaan kehitykseen varmistaen samalla yhdenmukaisuuden ESRS S1 -raportointivaatimuksiin. Politiikkamme koskevat kaikkia työntekijöitä maailmanlaajuisesti ja sisältävät erityistoimenpiteitä eri henkilöstöryhmille tarpeen mukaan. Esimerkiksi DEI-politiikka käsittelee sukupuolten tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa, mutta edistää myös monimuotoisuutta muun muassa iän ja kulttuuritaustan osalta. Maakohtaiset ohjeet täydentävät globaaleja politiikkoja paikallisen työlainsäädännön noudattamiseksi ja henkilöstöryhmien erityistarpeiden huomioimiseksi. Nämä politiikat varmistavat, että olennaiset aiheet, kuten yhdenvertainen kohtelu, monimuotoisuus ja koulutuksen saatavuus, hallitaan osallistavasti koko henkilöstön osalta sekä kohdennetuin toimin ryhmille, jotka voivat kohdata suurempia riskejä tai esteitä.

Ihmisoikeuksiin ja työelämän oikeuksiin liittyvät sitoumukset

Etteplan on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä asiaankuuluvien ILO:n yleissopimusten mukaisesti. Nämä sitoumukset on sisällytetty Etteplanin globaaliin Code of Conduct -ohjeistukseen, joka koskee kaikkia työntekijöitä ja asettaa selkeät odotukset syrjimättömyydestä, reiluista työoloista, yhdistymisvapaudesta ja oikeudesta kollektiiviseen neuvotteluun. Maakohtaiset ohjeet täydentävät

globaaleja sitoumuksia paikallisen työlainsäädännön noudattamiseksi.

Ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien kunnioittaminen on integroitu Etteplanin riskienhallintajärjestelmään (Enterprise Risk Management, ERM) ja ihmisoikeuksia koskeviin due diligence (HRDD) -prosesseihin. Henkilöstöön liittyviä riskejä, mukaan lukien työolot, yhdenvertainen kohtelu ja psykososiaalinen hyvinvointi, arvioidaan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Ylläpidämme avointa vuoropuhelua työntekijöidemme kanssa ja tarjoamme luottamuksellisen whistleblowing-kanavan huolten esiin tuomiseen ilman pelkoa kostotoimista. Jatkuvaa parantamista toteutetaan seurannan, auditointien ja sitoutumiskyselyjen avulla.

Lähestymistapamme ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen sisältää ennakoivan riskien tunnistamisen, ennaltaehkäisyn sekä korjaavat toimet tilanteissa, joissa vaikutuksia ilmenee. Ilmoitetut tapaukset käsitellään määriteltyjen menettelyjen mukaisesti, jotka varmistavat viivytyksettömän tutkinnan, oikeudenmukaisen ratkaisun sekä toimet, joilla palautetaan asianosaisten asema ja estetään toistuminen.

Ihmisoikeudet ja eettiset standardit

Etteplanin toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaiset kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeus- ja työelämästandardien kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

(International Bill of Human Rights), ILO:n julistus sekä YK:n ohjaavat periaatteet. Osallistumme aktiivisesti YK:n Global Compact -aloitteeseen ja integroimme sen periaatteet hallintoon, koulutukseen ja riskienhallintakäytäntöihin.

Etteplanin Code of Conduct -ohjeistus kieltää nimenomaisesti lapsityön, ihmiskaupan ja kaikki pakko- tai velvoitetyön muodot mukaan lukien orjuuden. Nämä sitoumukset koskevat koko toimintaamme, ja niitä vahvistetaan Supplier Code of Conduct -ohjeistuksella, jota tukevat pakolliset koulutukset ja toimittajien perehdytysprosessit. Code of Conduct -ohjeistus asettaa eettiset standardit kaikille Etteplanin työntekijöille ja kumppaneille, kun taas Supplier Code of Conduct -ohjeistus määrittelee vaatimukset toimittajille ja heidän alihankkijoilleen, varmistaen ihmisoikeuksien, ympäristöstandardien ja vastuullisen hankinnan noudattamisen.

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Etteplanilla on työtapaturmien ehkäisyyn tarkoitettu hallintajärjestelmä, joka on integroitu osaksi laatua, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta (QEHS) koskevaa politiikkaamme. Ennaltaehkäiseviin toimiin kuuluvat pakollinen työterveys- ja työturvallisuuskoulutus (Occupational Health and Safety, OHS eLearning-verkkokurssi), säännölliset riskienarvioinnit, jotka kattavat fyysiset ja psykososiaaliset vaarat, sekä yhteistyö työturvallisuusorganisaatioiden kanssa. Seuraamme aktiivisesti psykososiaalista kuormitusta kyselyjen ja stressinhallintaan liittyvien toimenpiteiden

avulla. Jatkuvat auditoinnit varmistavat, että vaarat tunnistetaan ja korjaavia toimenpiteitä toteutetaan.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI)

Etteplan noudattaa virallisia toimintaperiaatteita syrjinnän ja häirinnän poistamiseksi. Nämä periaatteet on kuvattu yhtiön Code of Conduct -ohjeistuksessa, ja niitä tukee monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (DEI) koskeva politiikka. Politiikat kieltävät syrjinnän rodun, uskonnon, sukupuolen, iän, kansallisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, vamman tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. DEI- politiikka sisältää erityisiä sitoumuksia osallisuuteen ja positiivisiin toimiin haavoittuvien ryhmien, kuten naisten, vammaisten ja monikulttuuritaustaisten työntekijöiden tukemiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat inklusiivinen rekrytointi, kumppanuudet (esim. Women in Tech Finland), mentorointiohjelmat, esteettömyyden parantaminen sekä koulutus tiedostamattomista ennakkoluuloista ja inklusiivisesta johtamisesta.

Toteutusta tuetaan pakollisilla koulutuksilla, DEI-verkkokurssilla ja tietoisuutta lisäävillä aloitteilla. Työntekijät voivat tuoda huolensa esiin luottamuksellisesti esihenkilöiden, HR:n tai anonyymin kolmannen osapuolen whistleblowing- työkalun kautta. Jatkuva parantaminen varmistetaan palautemekanismien avulla, kuten FuturETTE-henkilöstökyselyillä, perehdytys- ja lähtöhaastatteluilla sekä vuosittaisella DEI- mittareiden raportoinnilla.

59

Taulukko S1-6_06 Keskimääräinen henkilöstömäärä 2025

Maa

2025 keskimääräinen henkilöstömäärä

%

2024 keskimääräinen henkilöstömäärä

%

Suomi

1 833

47,65 %

1 915

49,62 %

Ruotsi

692

17,99 %

728

18,86 %

Saksa

611

15,88 %

478

12,39 %

Kiina

389

10,11 %

380

9,85 %

Puola

180

4,68 %

190

4,92%

Alankomaat

127

3,30 %

150

3,89 %

Tanska

14

0,36 %

17

0,44 %

Yhdysvallat

1

0,03 %

1

0,03 %

Yhteensä

3 846

100 %

3 859

100 %

TYÖSUHTEEN MUODOT, VAIHTUVUUS JA SOPIMUSTYYPIT (S1-6_07-12)

Seuraava taulukot antavat yleiskuvan Etteplanin henkilöstön ominaispiirteistä raportointikaudella. Se sisältää tietoa työntekijöistä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, henkilöstön kokonaismäärän ja henkilötyövuosien (full-time equivalent, FTE) lukumäärän, työntekijöiden keskimääräisen määrän sekä työntekijöiden lähtövaihtuvuuden ja vaihtuvuusasteen. Tämä raportointikohde antaa tietoa henkilöstön vakaudesta ja työntekijöiden vaihtuvuudesta vuoden aikana. Vertailtavuuden vuoksi vuoden 2024 luvut on esitetty sulkeissa.

Taulukko S1-6_07 Työsopimustyypit ja sukupuolijakauma

Työntekijöiden määrä

(31.12.2025)

Naiset

Miehet

Muu*

Ei ilmoitettu

Yhteensä

Työntekijöiden määrä

966 (949)

2 811 (2 852)

0 (2)

0

3 777 (3 803)

Vakinaiset työntekijät

873 (855)

2 587 (2 633)

0 (2)

0

3 460 (3 490)

Määräaikaiset työntekijät

93 (94)

224 (219)

0

0

317 (313)

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät

Ei sovellu

Ei sovellu

Ei sovellu

Ei sovellu

Ei sovellu

Kokoaikaiset työntekijät

779 (781)

2 616 (2 653)

0 (2)

0

3 395 (3 436)

Osa-aikaiset työntekijät

187 (168)

195 (199)

0

0

382 (367)

*Muu: ei-binäärinen / ei halua määritellä

Taulukko S1-6_09 Työsopimustyypit maittain

Työntekijöiden määrä

(31.12.2025)

Suomi

Ruotsi

Saksa

Kiina

Puola

Alankomaat

Tanska

Yhdysvallat

Yhteensä

Työntekijöiden määrä

1 782 (1 882)

685 (708)

617 (477)

397 (397)

168 (187)

115 (136)

12 (15)

1 (1)

3 777 (3 803)

Vakinaiset työntekijät

1 737 (1 847)

676 (702)

608 (465)

151 (147)

168 (186)

107 (129)

12 (13)

1 (1)

3 460 (3 490)

Määräaikaiset työntekijät

45 (35)

9 (6)

9 (12)

246 (250)

0 (1)

8 (7)

0 (2)

0 (0)

317 (313)

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

Kokoaikaiset työntekijät

1 643 (1 761)

654 (673)

466 (345)

391 (386)

156 (176)

73 (81)

11 (13)

1 (1)

3 395 (3 436)

Osa-aikaiset työntekijät

139 (121)

31 (35)

151 (132)

6 (11)

12 (11)

42 (55)

1 (2)

0 (0)

382 (367)

64

käsittelee luottamuksellisesti nimetty tiimi, johon kuuluvat konsernin henkilöstöjohtaja, konsernin talousjohtaja (CFO) ja Suomen HR-johtaja. Nämä henkilöt on koulutettu järjestelmän käyttöön, ja he ovat vastuussa jatkotoimista. Muita ilmoituskanavia ovat suora vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa, eskalointi ylimmälle johdolle sekä yhteistyö työntekijäedustajien kanssa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö noudattaa tiukkaa kostotoimien kieltoa ja tarkistaa whistleblowing- prosessinsa säännöllisesti varmistaakseen sen toimivuuden.

Etteplanilla on määritelty prosessi whistleblowing- kanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti suojaten sekä ilmoittajaa että tutkinnan kohteena olevaa henkilöä. Etteplan soveltaa porrastettua menettelytapaa (tasot 1–4) ilmoitetun rikkomuksen vakavuuden perusteella, mikä varmistaa asianmukaisen käsittelyn ja eskaloinnin.

Etteplan noudattaa tiukkaa kostotoimien kieltoa ja kouluttaa säännöllisesti työntekijöitä ilmoitusmenettelyistä ja eettisistä standardeista. Whistleblowing-prosessia tarkastellaan säännöllisesti hallintoelinten valvonnassa sen toimivuuden ja hyvän hallintotavan varmistamiseksi.

Kaikki liiketoiminnan eettisyyteen liittyvät tapaukset, mukaan lukien korruptio ja lahjonta, tutkitaan viipymättä, itsenäisesti ja objektiivisesti. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, ja

odotettua käyttäytymistä ja toimintaperiaatteita. Code of Conduct -ohjeistus toimii käytännön ohjeena arjen päätöksenteossa ja heijastaa yhtiön eettisiä arvoja.

Vahvan ja inklusiivisen kulttuurin edistämiseksi Etteplan käynnisti Happy DEIs -aloitteen vuonna 2022 painottaen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta. Vuonna 2025 tämä formalisoitiin DEI- politiikaksi, joka on voimassa maailmanlaajuisesti ja ohjaa toimia, joilla varmistetaan, että kaikki työntekijät kokevat olevansa arvostettuja ja voimaantuneita.

Yrityskulttuuria tuetaan lisäksi:

Pakollisilla verkkokursseilla mukaan lukien Code of Conduct -koulutus (uusitaan kahden vuoden välein) ja DEI-aiheiset moduulit.

Supplier Code of Conduct -ohjeistuksella, joka laajentaa kulttuuriset toimintaperiaatteet toimitusketjuun ja painottaa ihmisoikeuksia sekä reiluja toimintatapoja.

FuturETTE-henkilöstökyselyllä, joka toteutetaan säännöllisesti palautteen keräämiseksi ja kehitystoimien ohjaamiseksi. Kyselyn tulokset johtavat konkreettisiin kehitystoimiin koko organisaatiossa.

Etteplanin johto edistää yrityskulttuuria strategisilla aloitteilla, politiikkojen kehityksellä ja säännöllisellä viestinnällä. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmillä on keskeinen rooli kulttuuriarvojen juurruttamisessa toimintaan ja päätöksentekoon.

Etteplan näkee kulttuurin yhteisenä vastuuna: jokainen työntekijä vaikuttaa työympäristöön. Jatkuvaa kehitystä ohjaavat palaute, oppiminen ja yhteistyö.

Koulutus liiketoiminnan eettisyydestä

Etteplanin liiketoimintakäytäntöjä koskeva koulutuspolitiikka perustuu yhtiön Code of Conduct -ohjeistukseen. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille ja osa uusien työntekijöiden perehdytysprosessia. Lisäksi jokaisen työntekijän on suoritettava Code of Conduct -verkkokurssi kahden vuoden välein, jotta varmistetaan jatkuva tietoisuus ja toiminnan yhdenmukaisuus Etteplanin eettisten periaatteiden ja vastuullisuuskäytäntöjen kanssa. Code of Conduct -verkkokurssi kattaa keskeiset aiheet, kuten vastuullisen päätöksenteon, lahjonnan ehkäisyn ja odotukset heille, jotka toimivat vaikutusvaltaisissa rooleissa, edistäen vahvaa rehellisyyden ja sääntöjenmukaisuuden kulttuuria kaikilla organisaatiotasoilla.

Menettelytavat väärinkäytösten ilmoittamiseen

Etteplanilla on selkeät menettelytavat laittoman toiminnan tai Code of Conduct -ohjeistuksen rikkomusten tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen. Turvallinen ja anonyymi whistleblowing- kanava, jota hallinnoi kolmas osapuoli (Falcony) ja joka on EU:n Whistleblower-direktiivin (2019/1937) mukainen, on Etteplanin työntekijöiden käytettävissä intranetissä (ette) ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä yhtiön verkkosivuilla. Ilmoitukset

korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä, kun väärinkäytös vahvistetaan. Ilmoittajia suojellaan, vaikka ilmoitus osoittautuisi aiheettomaksi, mikä kuvastaa Etteplanin sitoutumista eettiseen hallintoon.

Nämä menettelytavat ylittävät EU:n Whistleblower- direktiivin lakisääteiset vaatimukset ja heijastavat Etteplanin sitoutumista eettiseen liiketoimintaan ja hyvään hallintoon.

Korruptio- ja lahjontariskille alttiit toiminnot

Etteplanin Code of Conduct -ohjeistus sisältää selkeät ohjeet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi, ja ne koskevat kaikkia työntekijöitä ja kumppaneita. Osana liiketoiminnan eettisyyden riskien arviointia Etteplan on tarkastellut sisäisiä toimintojaan ja prosessejaan, eikä toistaiseksi ole tunnistettu erityisiä toimintoja, jotka olisivat korostuneessa riskissä korruptio- tai lahjontatapauksille.

Tämä johtopäätös perustuu Etteplanin toiminnan luonteeseen, olemassa oleviin sisäisiin kontrolleihin ja aiempien arviointien riskimerkintöjen puuttumiseen. Yhtiö jatkaa mahdollisten riskialueiden seurantaa ja arviointia osana jatkuvaa compliance- ja hallintotyötään.

70

Koulutus ja ennaltaehkäisy

Korruption- ja lahjonnanvastainen koulutus on pakollinen työntekijöille, ja sitä päivitetään säännöllisesti. Koulutuksen suoritusasteita seurataan osana vaatimustenmukaisuuden seurantaa.

Taulukko G1-4-03. Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä koulutus

Koulutuksen tiedot

Oma henkilöstö: kaikki työntekijät sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet.

Koulutuksen kattavuus

100 % Etteplanin työntekijöistä mukaan lukien kaikki riskitoiminnot ja hallintoelimet.

Koulutuksen saaneet

Kaikki työntekijät sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenet.

Toteutustapa ja kesto

Verkkokurssi (eLearning): osa perehdytystä ja toistetaan kahden vuoden välein.

Luokkahuonekoulutus

Ei sovelleta.

Tietokonepohjainen koulutus

Pakollinen verkkokurssi Etteplanin intranetissä.

Vapaaehtoinen tietokonepohjainen koulutus

Ei sovelleta koulutus on pakollinen.

Toistuvuus

Vaaditaan perehdytyksessä ja toistetaan joka toinen vuosi.

Käsitellyt aiheet

Lainsäädännön noudattaminen, reilu kilpailu, petoksiin reagointi, tietosuoja, lahjonta, lahjat.

Korruption määritelmä

Sisältyy Code of Conduct -ohjeistukseen ja -verkkokurssiin, kattaa vallan väärinkäytön yksityisen hyödyn saamiseksi.

Politiikka

Nollatoleranssipolitiikka määritelty Etteplanin Code of Conduct -ohjeistuksessa.

Menettely epäilyn/ havaitsemisen yhteydessä

Whistleblowing-prosessi porrastetuilla protokollilla ja luottamuksellisella käsittelyllä.

73

Tilinpäätös

74

Konsernitilinpäätös

75

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Konserni soveltaa IFRS 3:n sallimaa hankintalaskelman tarkastelujaksoa, jonka aikana hankinta käsitellään alustavana.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin toimitusjohtaja. Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi konsernin taloudellista tulosta ja tekee päätöksiä koskien konsernin taloudellista asemaa. Luvut, joita operatiivinen päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on sen taloudellisen ympäristön valuutta, jossa tytäryhtiö toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys nettosijoituksen suojauksesta, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erissä “Rahoitustuotot” tai ”Rahoituskulut”. Kaikki muut valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”.

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti:

kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin

kunkin tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikursseihin (tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyttämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta), ja

kaikki tästä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset

Uusilla standardeilla, standardien muutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2025 alkaneella tilikaudella, ei ollut oleellista vaikutusta konsernille.

Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei vielä ole otettu käyttöön

IASB on julkaissut uuden IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements -standardin, joka korvaa IAS 1 -standardin ja muuttaa tuloslaskelman esitystapaa, johdon määrittelemien tunnuslukujen (MPM) esittämisvaatimuksia sekä erittely- ja ryhmittelyperiaatteita. Standardi tulee voimaan 1.1.2027 alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua.

Konserni arvioi IFRS 18:n käyttöönoton vaikutuksia raportointiin. Tällä hetkellä standardin ei odoteta aiheuttavan olennaisia muutoksia konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen, mutta sen soveltaminen tulee muuttamaan tilinpäätöksen esitystapaa ja liitetietojen rakennetta. Arviointi jatkuu vuoden 2026 aikana.

Muiden julkaistujen, mutta vielä voimaan tulevien standardien ja tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konsernin tilinpäätökseen.

81

2.2 Arviot ja harkintaa vaativat ratkaisut

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa sekä tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten tekemistä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin raportointipäivänä sekä tilikaudella kirjattaviin tuottoihin ja kuluihin. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista.

Arviot ja niitä koskevat oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointihetkellä, ja niitä tarkistetaan jatkuvasti. Arvioiden muutokset kirjataan ei-takautuvasti. Arviot heijastavat konsernin taloudelliseen toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä sekä todennäköisimpinä pidettyjä tulevaisuuden odotuksia.

Harkintaan perustuvat ratkaisut

Seuraavissa liitetiedoissa esitetään Etteplanin johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka liittyvät tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen ja joilla on olennainen vaikutus konsernitilinpäätöksessä kirjattaviin määriin:

Liitetieto 4 tulouttaminen, ajan kuluessa vs. yhtenä ajankohtana: IFRS 15 -standardin soveltaminen edellyttää harkintaa määritettäessä, täyttyvätkö ajan kuluessa tulouttamisen edellytykset. Johto arvioi asiakkaan hyödyn syntymistä palvelun tuottamisen aikana, suoritevelvoitteiden lukumäärää, määräysvallan siirtymistä sekä sitä, onko konsernilla sopimukseen perustuva oikeus saada maksu myös sopimuksen keskeytyessä.

Liitetieto 17 rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) määrittäminen: Johto määrittää rahavirtaa tuottavat yksiköt (CGU:t) konsernin operatiivisen organisoinnin perusteella.

Liitetieto 23 factoring-järjestelyt: riskien ja hyötyjen siirtyminen: myyntisaamisten siirtoon liittyy harkintaa arvioitaessa, siirtyvätkö siirrettyjen saamisten riskit ja hyödyt rahoituslaitokselle. Jos riskit ja hyödyt katsotaan siirtyneiksi, myyntisaamiset poistetaan taseesta.

Oletukset ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Seuraavissa liitetiedoissa esitetään tiedot tulevaisuutta koskevista oletuksista sekä arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä 31.12.2025, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin varojen tai velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana:

Liitetieto 4 - täyttämisaste, kustannusarviot ja sopimusmuutokset: Ajan kuluessa tuloutettavien projektien tuloutus perustuu täyttämisasteeseen, joka määritetään toteutuneiden ja arvioitujen kokonaiskustannusten

suhteena. Kokonaiskustannusten arviointi sisältää epävarmuutta, kuten lisätöiden ja sopimusmuutosten arvioitavuutta.

Liitetieto 8 eläkevelvoitteet, vakuutusmatemaattiset oletukset: Eläkevelvoitteiden laskennassa käytetään keskeisiä vakuutusmatemaattisia oletuksia, kuten diskonttokorkoa, palkkakehitystä ja eläke-etuuksien nousua. Pienilläkin muutoksilla oletuksissa voi olla olennainen vaikutus velvoitteen määrään.

Liitetieto 16 ehdolliset kauppahintavelat, velvoitteen synty, käyvän arvon määritys ja tulosvaikutukset: Ehdollisten kauppahintavelkojen määrä perustuu arvioihin hankitun yhtiön tulevasta suorituskyvystä. Arvioitaessa, syntyykö konsernille sopimusehtoihin perustuva velvoite maksaa lisäkauppahinta sekä miten suoritusperusteisia sopimusehtoja tulee tulkita, liittyy merkittävää arvioon perustuvaa epävarmuutta. Arvioitua velkaa tarkistetaan jokaisella raportointikaudella, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Liitetieto 17 arvonalentumistestaus, kassavirrat, diskonttokorot ja testauksen ajoitus: Arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää arvioihin perustuvaa epävarmuutta. Johto arvioi, onko olemassa viitteitä arvonalentumisesta, jolloin testaus suoritetaan vuosittaista aikataulua useammin. Arvonalentumistestauksessa arvioidaan tulevia kassavirtoja, diskonttokorkoja, kasvuoletuksia, kannattavuuden kehitystä ja investointitarpeita. Pienetkin muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa merkittäviin muutoksiin CGU:n kerrytettävissä olevassa rahamäärässä.

Liitetieto 20 ja 26 leasing, vuokra-ajan, jatko-optioiden ja diskonttokoron arviointi: Vuokrasopimuksiin liittyy merkittävää arvioihin perustuvaa epävarmuutta. Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo perustuu arvioihin tulevista vuokrista, sopimuskausista sekä konsernin lisäluoton korosta. Johto arvioi myös, onko jatko-optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa, mikä vaikuttaa määritettyyn vuokra-aikaan sekä käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelkojen suuruuteen. Arvioihin liittyy epävarmuutta, ja muutokset johdon oletuksissa voivat johtaa olennaisiin muutoksiin tase-erissä.

Liitetieto 23 - IFRS 9 -luottotappiot, ennakoiva tieto ja maksuhäiriöt: Odotettavissa olevien luottotappioiden arvio on riippuvainen ennakoivasta makrotaloustiedosta (esim. talouskasvuskenaariot), asiakkaiden maksuviiveiden kehityksestä sekä myyntisaamisten ikäanalyysistä.

Liitetieto 24 - noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo: Noteeraamattomat osakesijoitukset arvostetaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuviin malleihin, ja arviointiin liittyy epävarmuutta erityisesti kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron suhteen.

82

2.3 Myynnin tulouttaminen

Etteplanin tulovirrat syntyvät pääasiassa kolmesta palvelualueesta:

Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi.

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä.

Teknisen viestinnän ja datan ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa.

Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinnat suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot. Myyntituotot kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin palveluihin tai tavaroihin joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Konserni kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.

Konserni jaottelee tuottamansa palvelut niihin sovellettavien tulouttamisperiaatteiden perusteella seuraavasti:

Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa asiakassopimuksessa määritetty kiinteä tai tavoitehinta rajoittaa projektista tuloutettavaa määrää. Tämän tyyppiset projektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, koska niihin liittyvien suoritevelvoitteiden täyttäminen synnyttää omaisuuserää, jolle Etteplanilla ei ole vaihtoehtoista käyttöä, ja konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten

osuus projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista, koska se kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Mikäli sopimukseen sisältyy erotettavissa olevia erillisiä suoritevelvoitteita, ne tuloutetaan erikseen. Erillisten suoritevelvoitteiden käsitteleminen ei sisällä merkittävää harkintaa. Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan projektista syntyneet menot kuluksi ja vastaavasti projektista saatavia myyntituottoja kirjataan enintään siitä syntyneitä menoja vastaava määrä. Mikäli projekti on todennäköisesti tappiollinen, kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi. Projektiin liittyvät kannustimet, lisätyöt ja muutokset otetaan huomioon projektin tuloissa ja menoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä, tai josta on sovittu asiakkaan kanssa. Lisä- ja muutostyöt käsitellään erillisinä sopimuksina, mikäli ne muodostavat erillisen suoritevelvoitteen ja ovat hinnoiteltu erillismyyntihintoihin perustuen.

Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa kaikki syntyneet kustannukset voidaan laskuttaa ilman muita rajoituksia kuin sovittu laskutushinta. Nämä palvelut tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa, kun palvelua tuotetaan. Suoritevelvoite näissä asiakassopimuksissa on tyypillisimmin työtunti ja sen katsotaan täyttyvän ajan kuluessa, sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaa, kun palvelua tuotetaan.

Järjestelyt, joissa asiakas ostaa lisenssin Etteplanin kehittämään ohjelmistoon sekä lisenssiin liittyvän ylläpidon. Myyntituotto itse lisenssistä kirjataan, kun asiakas saa oikeuden käyttää lisenssiä. Myyntituottoa lisenssiin liittyvästä ylläpidosta kirjataan ajan kuluessa sitä mukaa, kun ylläpitopalvelua tuotetaan.

Transaktiohinnat määräytyvät asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa määritetään kullekin erilliselle suoritevelvoitteelle hinta, joka vastaa pääosin suoritevelvoitteen erillismyyntihintaa. Muutokset asiakassopimuksiin sekä lisätyöt käsitellään pääasiassa erillisinä sopimuksina. Konsernilla on pääsääntöisesti kaikissa asiakassopimuksissaan, kirjattu oikeus maksusuoritukseen tehdystä työstä, mikäli projekti keskeytetään.

Kulut sellaisten palveluiden tuottamisesta, joiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle, mutta joita ei ole vielä laskutettu, aktivoidaan sopimukseen perustuvina omaisuuserinä taseen erään Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät. Sopimukseen perustuvat saamiset kirjataan myyntisaamisiin, kun ne laskutetaan pääasiassa kuukausittain. Tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Sopimukseen perustuvat velat eli asiakkailta ennakkoon saadut maksut palvelusta, josta määräysvalta ei vielä ole siirtynyt, kirjataan taseen erään Ennakkomaksut. Nämä erät kirjataan myyntituotoiksi, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

83

Konserni käyttää IFRS 15 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja jättää esittämättä raportointikauden lopussa täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlasketun määrän ja täyttymisen ennakoidun ajankohdan, koska raportointikauden lopussa täyttämättä olevat suoritevelvoitteet ovat osa sopimuksia, joiden alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään vuosi tai joissa konsernilla on sopimukseen kirjattu laskutusoikeus tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä.

2.4 Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

2.5 Kertaluonteiset erät

Kertaluonteiset erät esitetään tilinpäätöksessä erillisinä silloin, kun tämä auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Kyseessä ovat olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään erikseen, koska ne ovat luonteeltaan tai määrältään merkittäviä. Kertaluonteisia eriä voivat olla mm. yrityshankintoihin liittyvät kulut ja tuotot sekä tietyt uudelleenjärjestelykulut.

2.6 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on erilaisia eläkejärjestelyjä. Yleensä ne rahoitetaan vakuutusyhtiöille tai rahastoille suoritettavilla maksuilla, jotka perustuvat säännöllisesti tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jossa tehdään kiinteitä maksusuorituksia ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari. Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisissa

järjestelyissä konsernin vastuulla ovat järjestelyyn suoritettavien maksujen lisäksi myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit sekä sijoitusriskit. Etuuspohjaisten järjestelyjen eläkekulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo (liitetieto 8).

Konsernilla on Ruotsin ja Alankomaiden yksiköissään etuuspohjaisia, usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, jonka perusteella etuuspohjaista laskentaa voitaisiin harjoittaa. Näitä järjestelyjä käsitellään kuten maksupohjaisia järjestelyjä.

Bonusjärjestelyt

Bonusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Velka ja kulu kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään kokonaan osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Myönnettyjä osakkeita vastaan saatavan työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava kokonaismäärä perustuu myönnettävien osakkeiden käypään arvoon, jossa otetaan huomioon markkinaperusteiset ja oikeuden syntymiseen liittymättömät ehdot. Arvio siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus työsuoritukseen perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu.

2.7 Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

84

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden ja yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten (asiakaskannan ja kilpailukieltosopimusten) poistoista ja tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

2.8 Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla ja kirjaamalla diskonttausvaikutuksen purkautuminen jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista saamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.9 Liikearvo ja arvonalentumistestaus

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaatiorakenteen ja raportointitason huomioiden.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä omaisuuserien arvon alentumisesta. Omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika kuten liikearvo ja ei-käyttövalmiit aineettomat hyödykkeet ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Sekä poistettavien omaisuuseriä että omaisuuseriä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, että omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää ei mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Muusta rahoitusvaroihin kuulumattomasta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappiot peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 17.

2.10 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista, kehittämismenoista sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista asiakaskannasta ja kilpailukieltosopimuksista. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3–7 vuotta

Kehittämismenot 3–5 vuotta

Asiakaskanta 10 vuotta

Kilpailukieltosopimukset 3 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa konsernin omaan omistukseensa hankkimia ohjelmistojen lisenssejä.

85

Kehittämismenot sisältävät sisäisesti tuotettujen ohjelmistojen aktivoidut kehittämismenot. Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä:

ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön

johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se

ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään

pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä

käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja

ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä.

Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot sekä sellaiset yleismenot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta käyttövalmiiksi. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Merkittävät, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti.

2.11 Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Muiden omaisuuserien hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti:

Rakennukset 50 vuottaTietokoneet 3 vuotta Ajoneuvot 4–5 vuotta Toimistokalusteet 5–10 vuotta Toimitilojen perusparannukset 5–7 vuottaMaa-alueista ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi (liitetieto 2.9). Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tuloslaskelmassa.

2.12 Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimistotiloista, ajoneuvoista, tietokoneista, laitteista ja ohjelmistoista. Vuokrasopimukset tehdään yleensä 3-10 vuoden pituiseksi kiinteäksi ajanjaksoksi, mutta niihin voi sisältyä jäljempänä kuvattuja jatkamisoptioita.

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan määräajaksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä.

Vuokrasopimusvelat (ks. liitetieto 26) sisältävät seuraavien vuokrien nykyarvon:

kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla

muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon

määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella

osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option

sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option.

86

Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos indeksin tai hintatason muutoksen takia, tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko- tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu.

Vuokrat diskontataan käyttäen joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määritettävissä, tai konsernin lisäluoton korkoa. Pääasiassa konserni käyttää diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut esitetään liitetiedossa 12.

Käyttöoikeusomaisuuserät (ks. liitetieto 20) arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla

alkuvaiheen välittömät menot

menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Sitä oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot tasapoistoina sopimuksen alkamisajankohdasta lähtien joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhempi. Käyttöoikeusomaisuuserä testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta, ja mahdollinen arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni arvioi sopimuskohtaisesti, täyttyvätkö IFRS 16 -standardin arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevan käytännön apukeinon soveltamisen edellytykset. Mikäli vuokrattava omaisuuserä katsotaan arvoltaan vähäiseksi, konserni soveltaa käytännön apukeinoa ja kirjaa vuokramaksut kuluiksi tasaerinä. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja toimistokalusteita (ks. liitetieto 9).

Useat konsernin toimitiloja koskevat vuokrasopimukset sisältävät jatkamisoptioita. Näitä ehtoja käytetään, jotta saadaan maksimoitua toiminnallinen joustavuus sopimusten hallinnoinnissa. Konsernin johto käyttää harkintaa määrittäessään vuokrasopimusten jatkamisoptioiden käyttöä. Konserni käyttää jatko-optioita siten,

että vuokra-ajaksi tulee vähintään 18 kuukautta myös ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan alle 18 kuukauden mittaisten sopimusten osalta, ellei kyseistä sopimusta ole irtisanottu tai tehty erillistä päätöstä tulevan irtisanomisen ajankohdasta. Alkuperäiseltä ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan 18 kuukautta pidemmissä sopimuksissa jatko-optioita käytetään 18 kuukauteen asti, kun jäljellä oleva ei-peruutettavissa oleva vuokra-aika alittaa 18 kuukautta. Johto katsoo tämän käsittelytavan antavan mahdollisimman oikean kuvan konsernin vuokravelvoitteiden kokonaismäärästä. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 18 kuukauden sijaan 12 kuukauteen asti, konsernin toimitiloihin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat vähenisivät noin 1,2 miljoonaa euroa. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 24 kuukauteen asti, aiheutuisi siitä noin 1,6 miljoonan euron suuruinen lisäys mainittuihin tase-eriin.

2.13 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät materiaalikulut, välittömät työsuorituksesta johtuvat menot sekä normaalin toiminta-asteen perusteella kohdistettavan osuuden muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut, myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

2.14 Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisältyvät tase-erät sekä niiden käypä arvo esitetään liitetiedossa 24.

Kirjaaminen

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, johon lisätään instrumentin hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jos on kyse muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista johtuvat transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta, eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

87

Etuuspohjaisen velvoitteen sekä järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset

1 000 EUR

Velvoitteen nykyarvo

1.1.2025

4 905

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

9

Korkokulu tai -tuotto

162

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

-193

Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+)

-33

Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta

-

Järjestelystä maksetut etuudet

-277

31.12.2025

4 573

1 000 EUR

Velvoitteen nykyarvo

1.1.2024

5 069

Kauden työsuoritukseen perustuva meno

14

Korkokulu tai -tuotto

162

Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)

-47

Kokemusperäiset voitot (-) ja tappiot (+)

-39

Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta

-

Järjestelystä maksetut etuudet

-254

31.12.2024

4 905

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.

2025

2024

Diskonttauskorko, %

3,8

3,4

Palkkojen nousu, %

2,0

2,0

Eläkkeiden nousu, %

2,0

2,0

Alla olevassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista oletuksista. Kunkin herkkyysanalyysissa huomioidun oletuksen muutoksen vaikutus on laskettu erikseen, ja olettaen muiden vakuutusmatemaattisten oletusten pysyvän ennallaan. Todellisuudessa oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille

Muutoksen vaikutus velvoitteeseen

Oletuksen muutos

2025

2024

Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön lasku

kasvaa 5,19 prosenttia

kasvaa 5,53 prosenttia

Diskonttauskoron 0,5 prosenttiyksikön nousu

pienenee 4,78 prosenttia

pienenee 5,07 prosenttia

Palkkojen 0,5 prosenttiyksikön nousu

n.a.

n.a.

Etuuksien 0,5 prosenttiyksikön korotus

kasvaa 3,98 prosenttia

kasvaa 4,19 prosenttia

92

Osakeperusteiset maksut

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille, ja ohjelma päättyi 31.12.2025. Järjestelmään kuului noin 35 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Järjestelmän tarkoituksena oli yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä oli yksi ansaintajakso, joka kattoi kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä oli linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tuki yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Ansaintakriteerit eivät täyttyneet, ja näin ollen kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita.

Ohjelma

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Instrumentti

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Maksimimäärä*

150 000

Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm

16.5.2023

Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm

30.4.2026

Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta

3,0

Juoksuaikaa jäljellä, vuotta

0,3

Henkilöitä tilikauden päättyessä

26

Toteutustapa

Osakkeita ja käteistä

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Tilikauden tapahtumat 2025

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

1.1.2025

Kauden alussa ulkona olleet*

133 800

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt*

Kaudella menetetyt*

16 000

Kaudella toteutetut*

31.12.2025

Kauden lopussa ulkona olevat*

117 800

Tilikauden tapahtumat 2024

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

1.1.2024

Kauden alussa ulkona olleet*

140 500

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt*

Kaudella menetetyt*

6700

Kaudella toteutetut*

31.12.2024

Kauden lopussa ulkona olevat*

133 800

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmällä 2023–2025 ei ole ollut vaikutusta tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuosina 2023–2025.

93

Tilikauden 2024 yrityshankinnat

STRONGIT ApS (100 %)

Etteplan vahvisti asemaansa Tanskassa ja osti 8.1.2024 STRONGIT ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. STRONGIT toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa. Vuonna 2023 STRONGIT:n liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa. Hankinnasta syntyi 7 517 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 105 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

AFFRA AB (100 %)

Etteplan vahvisti asemaansa Ruotsissa hankkimalla 27.5.2024 Göteborgissa sijaitsevan AFFRA AB:n, joka on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö. HIL-testauksen avulla ohjelmistojen ja laitteistojen kehityksenaikainen laadunvarmistus toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti. AFFRA:n 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen. Hankinnasta syntyi 758 tuhannen euron liikearvo, joka perustuu hankitun yhtiön henkilöstön tekniseen osaamiseen ja hankinnasta odotettaviin synergiahyötyihin. Hankintaan liittyvät kulut, 9 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernituloslaskelmassa.

Hankinnat yhteensä

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.

Luovutettu vastike:

1 000 EUR

Käteisvastike

13 518

Suunnattu osakeanti

2 107

Luovutettu vastike yhteensä

15 625

Varat ja velat

Aineelliset hyödykkeet

37

Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet)

5 995

Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet)

320

Myynti- ja muut saamiset

3 465

Rahavarat

1 216

Varat yhteensä

11 032

Muut pitkäaikaiset velat

16

Lyhytaikaiset velat

2 248

Laskennallinen verovelka

1 417

Velat yhteensä

3 681

Nettovarallisuus

7 351

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

Luovutettu vastike

15 625

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus

-7 351

Liikearvo

8 274

Hankittujen yhtiöiden tuottama, konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 3 396 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 457 tuhatta euroa. Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2024 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 361 931 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 10 529 tuhatta euroa.

98

2025

1 000 EUR

Vaikutus tilikauden voittoon

Vaikutus muihin oman pääoman eriin

Vaikutus liikearvoon

EUR/SEK 10 %:n nousu

-102

-855

-3 090

EUR/SEK 10 %:n lasku

125

1 044

3 777

EUR/PLN 10 %:n nousu

-63

-865

-411

EUR/PLN 10 %:n lasku

77

1 057

502

EUR/CNY 10 %:n nousu

-111

-490

-162

EUR/CNY 10 %:n lasku

136

599

198

EUR/DKK 10 %:n nousu

-72

-552

-965

EUR/DKK 10 %:n lasku

88

675

1 180

2024

1 000 EUR

Vaikutus tilikauden voittoon

Vaikutus muihin oman pääoman eriin

Vaikutus liikearvoon

EUR/SEK 10 %:n nousu

-296

-783

-2 842

EUR/SEK 10 %:n lasku

362

957

3 474

EUR/PLN 10 %:n nousu

-182

-792

-406

EUR/PLN 10 %:n lasku

222

967

496

EUR/CNY 10 %:n nousu

-83

-413

-176

EUR/CNY 10 %:n lasku

101

505

215

EUR/DKK 10 %:n nousu

-140

-543

-967

EUR/DKK 10 %:n lasku

171

664

1 181

23.1.2 Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa.

Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman vuokrasopimusvelkoja oli tilinpäätöshetkellä 80 382 tuhatta euroa (76 661 tuhatta euroa). Lainojen korkojen vaihteluväli on 3,10 4,09 (3,68 4,19) prosenttia. Konsernilla on vain vaihtuvakorkoisia lainoja.

Konsernin korkoriskiä seurataan laskemalla korkoprosenttien yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin korkokuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Korkoaseman herkkyys koronmuutoksille saadaan laskemalla kuinka paljon konsernin koko korkokäyrän yhtä suuri, yhden prosenttiyksikön suuruinen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla. Tarkastelussa huomioidaan vain korolliset pankkilainat. Vuokrasopimusvelkoja ei huomioida. Tilinpäätöshetkellä konsernin korkoherkkyys yhden prosenttiyksikön suuruiselle koronnousulle oli noin 821 tuhatta euroa (238 tuhatta euroa).

23.1.3 Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen käytetään cash pool -järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 15 920 tuhatta euroa (16 082 tuhatta euroa) käytettävissä olevia luottolimiittejä. Limiittejä ei ollut käytössä tilikauden 2025 lopussa (ei käytössä). Jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja. Lainarahoitusta lisätään tarpeen mukaan.

Konsernilla on omavaraisuusasteeseen sekä nettovelat/ EBITDA-tunnuslukuun sidottuja lainakovenantteja, jotka koskevat pääosin kaikkia konsernin lainoja. Mikäli tilinpäätöshetkellä konsernin omavaraisuusaste alittaa 25 prosenttia tai nettovelat/EBITDA-tunnusluku ylittää tason 3,5, luotonantajalla on oikeus irtisanoa konsernin kaikki luotot kokonaisuudessaan välittömästi takaisinmaksettaviksi. Konserni testaa lainakovenantteja kvartaaleittain. Tilikausien 2024 ja 2025 osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätösten lukujen perusteella kovenantit eivät rikkoutuneet, joten lainat on luokiteltu pitkäaikaisiksi siltä osin, kun ne erääntyvät yli vuoden kuluttua. Konserni uskoo täyttävänsä kovenanttiehdot seuraavat 12 kuukautta raportointipäivästä.

Tasapainottaakseen toimialalla tyypillisten pitkien maksuehtojen kassavaikutusta konserni myy osan suurimpien asiakkaidensa myyntisaamisista rahoituslaitokselle. Myytyihin myyntisaamisiin ei liity luottotappioriskiä ja kyseiset myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta.

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi perustuu IFRS-standardien mukaisiin sopimuksen mukaisiin kassavirtoihin. Lainojen erääntymisanalyysi sisältää pääoman ja koron. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisanalyysi perustuu diskonttaamattomiin tuleviin vuokramaksuihin.

103

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi

2025

1 000 EUR

Alle 1 vuosi

1–5 vuotta

Yli 5 vuotta

Lainat

41 951

42 494

Vuokrasopimusvelat

10 021

11 708

1 219

Tytäryhtiöiden hankintavelat

-

638

Ostovelat ja muut velat

12 649

41

Yhteensä

64 621

54 881

1 219

2024

1 000 EUR

Alle 1 vuosi

1–5 vuotta

Yli 5 vuotta

Lainat

29 216

51 690

Vuokrasopimusvelat

11 349

10 324

Tytäryhtiöiden hankintavelat

533

131

Ostovelat ja muut velat

13 758

176

Yhteensä

53 351

62 320

Tytäryhtiöiden hankintavelat koostuvat 31.12.2025 High Vision Engineering Sweden AB:n 138 tuhannen euron kauppahinnasta, joka maksetaan 30.4.2028 mennessä sekä Novacon Powertrain GmbH:n 500 tuhannen kauppahinnasta, joka maksetaan 30.4.2027 mennessä.

Rahoituksen rahavirran ja rahoitusvelkojen muutoksen täsmäytys

1 000 EUR

2025

2024

Korolliset velat 1.1.

95 872

86 583

Rahoituksen rahavirta

-7 927

334

Ei-rahamääräiset muutokset

Muutokset vuokrasopimuksissa

12 387

8 144

Yrityshankinnoissa vastattavaksi otetut lainat ja vuokrasopimukset

1 702

334

Muuntoerot ja muut muutokset*

42

476

Ei-rahamääräiset muutokset yhteensä

14 131

8 954

Korolliset velat 31.12.

102 075

95 872

* Tilikaudella 2024 LAE Engineering hankintaan liittyvä kauppahinta 500 tuhatta euroa oikaistiin korottomista veloista korollisiin velkoihin.

23.1.4 Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusjärjestelyihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Vastapuoliriskin minimoimiseksi rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien, johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan. Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle. Konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan systemaattisesti, ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla. Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

Luottotappiovaraus

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9:n sisältyvää yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista, myös erääntymättömistä, myyntisaamista ja keskeneräisistä töistä määritetään koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot.

104

Alla oleva taulukko esittää luottotappiovarauksen muodostumisen. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ryhmitellään yhteisten luottoriskipiirteiden sekä maksun viivästymisen perusteella. Arvioinnissa hyödynnetään lisäksi ennakoivaa informaatiota, kuten EU:n bruttokansantuotteen kasvuennusteita. Odotettavissa olevien luottotappioiden arvioidaan kokonaisuutena olevan epäolennaisia. Konsernin johto arvioi luottotappiot tapauskohtaisesti, huomioiden asiakkaan maksukäyttäytymisen, saatavien ikääntymisen sekä muut perintään vaikuttavat tekijät. Pääsääntöisesti yli 60 päivää erääntyneisiin saataviin sovelletaan 50 prosentin arvonalentumista ja yli 90 päivää erääntyneisiin 100 prosentin arvonalentumista, ellei tapauskohtainen arviointi anna perusteltua syytä poiketa näistä prosenttiosuuksista.

2025

Erääntyneet

1 000 EUR

Eräänty-mättömät

1–30 pv

31–60 pv

61–90 pv

> 90 pv

Yhteensä

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,1 %

0,1 %

1,0 %

4,0 %

5,1 %

Myyntisaamiset

44 966

4 580

868

229

202

50 846

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

24 961

-

-

-

-

24 961

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

42

3

9

9

10

74

Tapauskohtainen luottotappiovaraus

7

7

Kirjattu luottotappiovaraus

81

2024

Erääntyneet

1 000 EUR

Eräänty-mättömät

1–30 pv

31–60 pv

61–90 pv

> 90 pv

Yhteensä

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,1 %

0,1 %

1,5 %

5,5 %

6,5 %

Myyntisaamiset

47 363

5 360

1 053

202

840

54 818

Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät

28 406

-

-

-

-

28 406

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

60

6

16

11

55

147

Tapauskohtainen luottotappiovaraus

48

48

Kirjattu luottotappiovaraus

195

Odotettavissa olevien luottotappiovarausten muutokset

1 000 EUR

2025

2024

Kirjattu luottotappiovaraus 1.1.

-195

-85

Luottotappiovarausten nettovähennys (+) / lisäys (-)

114

-110

Kirjattu luottotappiovaraus 31.12.

-81

-195

Jos yksittäisistä myyntisaamisista tai sopimukseen perustuvista omaisuuseristä ei voida odottaa saatavan maksua, ne kirjataan pois taseesta. Maksua ei voida odottaa saatavan mm. tilanteissa, joissa velallinen ei pysty sitoutumaan takaisinmaksuohjelmaan.

23.2 Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi. Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että korollisten bruttovelkojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat. Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 30–100 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

1 000 EUR

2025

2024

Korolliset bruttovelat

102 011

95 872

Vähennetään rahavarat

-30 366

-25 241

Nettovelat

71 645

70 631

Oma pääoma yhteensä

122 142

117 803

Nettovelkaantumisaste

58,7 %

60,0 %

105

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet 31.12.2025

Yhtiö

Kotipaikka

Konsernin / Emoyhtiön

omistusosuus

Emoyhtiö Etteplan Oyj

Espoo, Suomi

Etteplan Germany GmbH

Leverkusen, Saksa

100 % / 100 %

Etteplan Deutschland GmbH

Neukirchen-Vlyun, Saksa

100 % / 0 %

Etteplan Defense GmbH

Koblenz, Saksa

100 % / 0 %

Etteplan Finland Oy

Espoo, Suomi

100 % / 100 %

Etteplan Poland sp.z.o.o.

Wroclaw, Puola

100 % / 0 %

Etteplan Sweden AB

Västerås, Ruotsi

100 % / 100 %

Etteplan Technology Center Ltd.

Kunshan, Kiina

100 % / 0 %

Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.

Shanghai, Kiina

100 % / 100 %

Etteplan B.V.

Eindhoven, Alankomaat

100 % / 100 %

Etteplan Netherlands B.V.

Eindhoven, Alankomaat

100 % / 0 %

Etteplan USA Inc.

Austin (TX), Yhdysvallat

100 % / 0 %

Etteplan Denmark A/S

Herlev, Tanska

100 % / 100 %

Etteplan Engineering GmbH*

Affalterbach, Saksa

100 % / 100 %

Eltech Automation i Lund AB

Lomma, Ruotsi

100 % / 100 %

* Yhtiön nimi oli aiemmin Novacon Powertrain GmbH. Nimi muuttui tilikauden aikana Etteplan Engineering GmbH:ksi.

Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu vuonna 2025

Yhtiö

Kotipaikka

Yhtiö, johon fuusioitu

STRONGIT ApS

Gråsten, Tanska

Etteplan Denmark A/S

STRONGIT Kobenhavn ApS

Ballerub, Tanska

Etteplan Denmark A/S

MoTech GmbH

Stuttgart, Saksa

Etteplan Engineering GmbH

High Vision Engineering AB

Göteborg, Ruotsi

Etteplan Sweden AB

Syncore Technologies AB

Linköping, Ruotsi

Etteplan Sweden AB

AFFRA AB

Göteborg, Ruotsi

Etteplan Sweden AB

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat

1 000 EUR

2025

2024

Palveluiden myynnit ja ostot sekä niistä johtuvat saamiset ja velat

Palveluiden myynnit muille lähipiiriin kuuluville yhtiöille

36

36

Palveluiden ostot muilta lähipiiriin kuuluvilta yhtiöiltä

36

36

Johdon työsuhde-etuudet

Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.

Johdolle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

1 000 EUR

2025

2024

Hallitus

365

348

Toimitusjohtaja

626

635

Muu johtoryhmä

1 958

2 010

Johdon työsuhde-etuudet yhteensä

2 949

2 992

Hallitukselle maksetut palkkiot

1 000 EUR

2025

2024

Hallituksen jäsenet

Robert Ingman, puheenjohtaja

99

92

Matti Huttunen, 8.4.2025 asti

16

49

Päivi Lindqvist, 8.4.2025 asti

16

51

Leena Saarinen, 9.4.2024 asti

-

11

Mikko Tepponen

53

47

Sonja Sarasvuo

52

48

Tomi Ristimäki

52

48

Outi Henriksson

40

-

Katri Piirtola

38

-

Yhteensä

365

348

110

EMOYHTIÖN TASE

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

Liite

2025

2024

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

10

119 000,83

319 269,64

Aineelliset hyödykkeet

11

87 956,71

125 724,06

Osuudet saman konsernin yrityksissä

12

192 683 240,46

174 560 995,97

Muut sijoitukset

12

1 597 169,99

2 044 879,17

Pitkäaikaiset saamiset

13

14 789 688,00

20 740 563,47

Pysyvät vastaavat yhteensä

209 277 055,99

197 791 432,31

Vaihtuvat vastaavat

Lyhytaikaiset saamiset

14

19 467 884,95

20 140 189,34

Rahat ja pankkisaamiset

15

19 615 870,72

13 439 829,10

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

39 083 755,67

33 580 018,44

Vastaavaa yhteensä

248 360 811,66

231 371 450,75

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

Liite

2025

2024

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma

Osakepääoma

16

5 000 000,00

5 000 000,00

Ylikurssirahasto

16

6 701 187,41

6 701 187,41

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

16

26 186 602,11

26 186 602,11

Omat osakkeet

16

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Edellisten tilikausien voitto

16

65 309 505,63

48 453 511,18

Tilikauden voitto

16

4 191 110,74

22 410 966,29

Oma pääoma yhteensä

105 669 499,87

107 033 360,97

Tilinpäätössiirtojen kertymä

17

50 912,02

196 613,25

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

18

41 263 207,46

49 330 518,54

Lyhytaikainen vieras pääoma

19

101 377 192,31

74 810 957,99

Vieras pääoma yhteensä

142 640 399,77

124 141 476,53

Vastattavaa yhteensä

248 360 811,66

231 371 450,75

113

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

2025

2024

Liiketoiminnan rahavirta

Asiakkailta saadut maksut

15 954 071,89

17 663 072,55

Maksut liiketoiminnan kuluista

-17 322 274,73

-17 098 647,44

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

-1 368 202,84

564 425,11

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista

-3 965 889,08

-5 394 403,09

Saadut osingot ja korot

1 972 509,93

16 540 529,64

Maksetut välittömät verot

-1 829 233,98

-2 408 075,00

Liiketoiminnan rahavirta (A)

-5 190 815,97

9 302 476,66

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

-7 705,20

102 300,77

Tytäryhtiöhankinnat

-14 737 244,49

-13 763 687,56

Investoinnit muihin sijoituksiin

-98 364,40

-

Tytäryhtiöille myönnetyt lainat

-50 000,00

-7 439 688,00

Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut

2 200 000,00

1 485 000,00

Luovutusvoitot muista sijoituksista

-

1,00

Investointien rahavirta (B)

-12 693 314,09

-19 616 073,79

EUR, tilikausi 1.1–31.12. (FAS)

2025

2024

Rahoituksen rahavirta

Lainojen nostot

32 564 571,74

38 000 000,00

Lainojen takaisinmaksut

-28 275 000,00

-26 650 972,44

Konsernitilivelkojen muutos

13 360 349,39

-10 219 021,56

Maksetut osingot

-5 554 971,84

-7 529 961,60

Konserniavustus

12 000 000,00

15 000 000,00

Rahoituksen rahavirta (C)

24 094 949,29

8 600 044,40

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)

6 210 819,23

-1 713 552,73

Rahavarat tilikauden alussa

13 439 829,10

14 893 172,87

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

-34 777,61

260 208,96

Rahavarat tilikauden lopussa

19 615 870,72

13 439 829,10

114

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös laaditaan Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

Etteplan Oyj:n liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat aktivoidaan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat:

ohjelmistot 5 vuotta

tietokoneet 3 vuotta

toimistokalusteet 5–10 vuotta

toimitilojen perusparannukset 5 vuotta

liikearvo 5–10 vuotta

sisäisesti kehitetyt ohjelmistot 3–5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Muut sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Muiden sijoitusten arvonalentumiset kirjataan kuluksi rahoituskuluihin.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassaolevalla verokannalla.

Eläkejärjestelyt

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

115

1. LIIKEVAIHTO

EUR

2025

2024

Suomi

17 705 767,32

17 901 657,36

Liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR

2025

2024

Muut tuotot

257 064,00

-

Yhteensä

257 064,00

-

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

3. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT

2025

2024

Henkilöstö

Henkilömäärä kauden lopussa

66

68

Henkilömäärä keskimäärin

66

71

Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna

Hallintohenkilöstö

66

68

Yhteensä

66

68

EUR

2025

2024

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

5 312 564,87

5 653 432,59

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt

849 646,19

907 453,46

Muut kiinteät henkilösivukulut

139 610,65

114 523,87

Yhteensä

6 301 821,71

6 675 409,92

Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat .

116

4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

EUR

2025

2024

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab

58 239,45

41 968,11

Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab

77 732,27

16 796,63

Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab

44 083,00

78 428,31

Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG Oy Ab

-

248,40

Yhteensä

180 054,72

137 441,45

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR

2025

2024

Leasing- ja vuokrakulut

2 035 526,32

2 002 489,76

IT-kulut

4 986 791,93

5 034 854,82

Palvelut saman konsernin yrityksiltä

1 596 231,05

899 574,39

Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappio

-

7 517,67

Liiketoiminnan muut kulut

2 435 402,14

2 639 103,75

Yhteensä

11 053 951,44

10 583 540,39

6. RAHOITUSTUOTOT

EUR

2025

2024

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä

1 071 104,63

15 691 091,04

Osinko- ja korkotuotot muilta

285 270,04

688 123,98

Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä

478 008,90

516 588,81

Valuuttakurssimuutokset

48 117,58

20 626,07

Yhteensä

1 882 501,15

16 916 429,90

7 RAHOITUSKULUT

EUR

2025

2024

Pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalentumiset

1 486 740,16

-

Korkokulut saman konsernin yrityksille

950 580,05

1 468 440,07

Korkokulut veloista muille

3 211 544,91

3 861 814,05

Valuuttakurssitappiot

123 540,37

-185 872,76

Yhteensä

5 772 405,49

5 144 381,36

117

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR

2025

2024

Saadut konserniavustukset

9 000 000,00

12 000 000,00

Poistoeron muutos

145 701,23

33 483,89

Yhteensä

9 145 701,23

12 033 483,89

9. TULOVEROT

EUR

2025

2024

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta

1 296 054,51

1 702 285,51

Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut

129 948,45

-4 113,17

Yhteensä

1 426 002,96

1 698 172,34

118

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2025

EUR

Aineettomat

oikeudet

Muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

5 847 924,29

153 010,00

2 499 728,53

8 500 662,82

Lisäykset

5 400,00

-

-

5 400,00

Hankintameno 31.12.

5 853 324,29

153 010,00

2 499 728,53

8 506 062,82

Kertyneet poistot 1.1.

-5 661 988,02

-153 010,00

-2 366 395,16

-8 181 393,18

Tilikauden poisto

-72 335,44

-

-133 333,37

-205 668,81

Kertyneet poistot 31.12.

-5 734 323,46

-153 010,00

-2 499 728,53

-8 387 061,99

Kirjanpitoarvo 31.12.

119 000,83

-

-

119 000,83

2024

EUR

Aineettomat

oikeudet

Muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

5 834 874,29

153 010,00

2 499 728,53

8 487 612,82

Lisäykset

13 050,00

-

-

13 050,00

Hankintameno 31.12.

5 847 924,29

153 010,00

2 499 728,53

8 500 662,82

Kertyneet poistot 1.1.

-5 575 842,87

-153 010,00

-2 162 774,86

-7 891 627,73

Tilikauden poisto

-86 145,15

-

-203 620,30

-289 765,45

Kertyneet poistot 31.12.

-5 661 988,02

-153 010,00

-2 366 395,16

-8 181 393,18

Kirjanpitoarvo 31.12.

185 936,27

-

133 333,37

319 269,64

119

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2025

EUR

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 437 476,44

74 711,74

1 512 188,18

Lisäykset

2 305,20

-

2 305,20

Hankintameno 31.12.

1 439 781,64

74 711,74

1 514 493,38

Kertyneet poistot 1.1.

-1 323 093,05

-63 371,07

-1 386 464,12

Tilikauden poisto

-36 424,24

-3 648,31

-40 072,55

Kertyneet poistot 31.12.

-1 359 517,29

-67 019,38

-1 426 536,67

Kirjanpitoarvo 31.12.

80 264,35

7 692,36

87 956,71

2024

EUR

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 430 916,23

66 104,18

1 497 020,41

Lisäykset

6 560,21

8 607,56

15 167,77

Hankintameno 31.12.

1 437 476,44

74 711,74

1 512 188,18

Kertyneet poistot 1.1.

-1 276 859,40

-60 269,32

-1 337 128,72

Tilikauden poisto

-46 233,65

-3 101,75

-49 335,40

Kertyneet poistot 31.12.

-1 323 093,05

-63 371,07

-1 386 464,12

Kirjanpitoarvo 31.12.

114 383,39

11 340,67

125 724,06

12. SIJOITUKSET

2025

EUR

Osuudet saman konsernin

yrityksissä

Muut sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

174 560 995,97

2 044 879,17

176 605 875,14

Lisäykset

15 237 244,49

98 364,40

15 335 608,89

Lainojen konversiot

2 885 000,00

940 666,58

3 825 666,58

Arvonalentuminen

-

-1 486 740,16

-1 486 740,16

Hankintameno 31.12.

192 683 240,46

1 597 169,99

194 280 410,45

Kirjanpitoarvo 31.12.

192 683 240,46

1 597 169,99

194 280 410,45

2024

EUR

Osuudet saman konsernin

yrityksissä

Muut sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

158 690 119,73

2 052 397,84

160 742 517,57

Lisäykset

15 870 876,24

-

15 870 876,24

Vähennykset

-

-7 518,67

-7 518,67

Hankintameno 31.12.

174 560 995,97

2 044 879,17

176 605 875,14

Kirjanpitoarvo 31.12.

174 560 995,97

2 044 879,17

176 605 875,14

Listaus emoyhtiön omistusosuuksista konserniyhtiöissä esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 30 Lähipiiritapahtumat .

120

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR

2025

2024

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä

14 789 688,00

19 824 688,00

Lainasaamiset muilta

-

915 875,47

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

14 789 688,00

20 740 563,47

Yhtiö on antanut lainoja konserniin kuuluville yhtiöille. Lainojen yhteismäärä on 14 789 688 euroa. Laina-aika on enintään 4 vuotta tai lainoille ei ole sovittu takaisinmaksuaikaa. Lainoja lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan kerran vuodessa. Lainojen korko on sidottu pääsääntöisesti kiinteään korkoon tai peruskorkoon 2,07–3,73 %. Lainat ovat vakuudettomia.

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

EUR

2025

2024

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset

4 098 272,78

3 004 821,36

Konserniavustussaamiset

9 000 000,00

12 000 000,00

Muut saamiset

2 757 918,46

1 899 042,84

Lyhytaikaiset saamiset muilta

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

2 246 711,81

2 274 610,67

Verosaamiset

1 364 945,49

961 714,47

Muut saamiset

36,41

-

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

19 467 884,95

20 140 189,34

Siirtosaamisten olennaisimmat erät

IT-kulujen ennakkomaksut

2 020 146,04

2 015 887,65

Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)

226 565,77

258 723,02

Yhteensä

2 246 711,81

2 274 610,67

15. RAHAVARAT

EUR

2025

2024

Rahat ja pankkisaamiset

19 615 870,72

13 439 829,10

Yhteensä

19 615 870,72

13 439 829,10

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

121

16. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

EUR

2025

2024

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.

5 000 000,00

5 000 000,00

Osakepääoma 31.12.

5 000 000,00

5 000 000,00

Ylikurssirahasto 1.1.

6 701 187,41

6 701 187,41

Ylikurssirahasto 31.12.

6 701 187,41

6 701 187,41

Sidottu oma pääoma yhteensä

11 701 187,41

11 701 187,41

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.

26 186 602,11

24 079 413,43

Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista

-

2 107 188,68

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

26 186 602,11

26 186 602,11

Omat osakkeet 1.1.

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Omat osakkeet 31.12.

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.

70 864 477,47

55 983 472,78

Osingonjako

-5 554 971,84

-7 529 961,60

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.

65 309 505,63

48 453 511,18

Tilikauden voitto

4 191 110,74

22 410 966,29

Vapaa oma pääoma yhteensä

93 968 312,46

95 332 173,56

Oma pääoma yhteensä

105 669 499,87

107 033 360,97

EUR

2025

2024

Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.

Voitto edellisiltä tilikausilta

65 309 505,63

48 453 511,18

Omat osakkeet

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

26 186 602,11

26 186 602,11

Tilikauden voitto

4 191 110,74

22 410 966,29

Jakokelpoiset varat 31.12.

93 968 312,46

95 332 173,56

Osakkeiden lukumäärä 1.1.

25 350 793

25 200 793

Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista

-

150 000

Osakkeet, yhteensä 31.12.

25 350 793

25 350 793

Osakkeita koskevia lisätietoja esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 25 Osakkeet ja osakepääoma .

17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

EUR

2025

2024

Poistoero

50 912,02

196 613,25

Yhteensä

50 912,02

196 613,25

18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR

2025

2024

Lainat rahoituslaitoksilta

40 625 000,00

49 200 000,00

Tytäryhtiöiden hankintavelka

638 207,46

130 518,54

Yhteensä

41 263 207,46

49 330 518,54

122

19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR

2025

2024

Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksille

Ostovelat

253 593,02

108 633,94

Konsernitilivelat

57 356 350,43

43 996 001,04

Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma muille

Ostovelat

1 287 847,64

1 234 752,54

Muut velat

350 827,18

392 726,23

Siirtovelat

2 614 002,30

2 428 844,24

Lainat rahoituslaitoksilta

39 514 571,74

26 650 000,00

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

101 377 192,31

74 810 957,99

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

Korkovelat

704 739,82

450 776,67

Jaksotetut henkilöstökulut

1 145 016,15

1 144 376,96

Muut siirtovelat kuluista

764 246,33

833 690,61

Yhteensä

2 614 002,30

2 428 844,24

20. VASTUUT JA VAKUUDET

EUR

2025

2024

Annetut vakuudet

Muut omasta puolesta annetut vakuudet

319 557,04

319 557,04

Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet

171 073,21

70 175,44

Rahoitusleasingsopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

3 376 884,52

3 653 543,20

Myöhemmin maksettavat

3 498 578,78

3 855 551,42

Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

479 956,48

450 858,58

Myöhemmin maksettavat

353 932,09

675 823,11

Luottolimiittisopimukset

Myönnetyn limiitin kokonaismäärä

10 310 215,77

10 181 691,25

Vastuut ja vakuudet yhteensä

18 510 197,88

19 207 200,04

Tytäryhtiöiden puolesta annetut lainatakaukset

Emoyhtiö on antanut 156 tuhannen euron takauksen Etteplan Poland sp.z.o.o.:n lainoista, joista on nostettu 0 euroa.

21 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernitilinpäätöksessä kuvatut tapahtumat eivät vaikuta suoraan emoyhtiöön.

123

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 17

Liikearvo, yhteensä 126,7 milj. euroa, on kasvanut tilikauden aikana 7,5 milj. euroa yrityshankintojen myötä muodostaen merkittävän osan konsernitaseen loppusummasta.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa.

Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Olemme käyneet läpi johdon oletukset, joiden mukaan tulevien vuosien kassavirtaennusteet on laadittu.

Olemme arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä käytettyjä oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Lisäksi olemme arvioineet liikearvon herkkyysanalyysien riittävyyttä sekä arvonalentumistestauslaskelmiin liittyvien muiden liitetietojen asianmukaista esittämistä tilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4

Myynnin tuloutus koostuu pääosin palveluiden tuottamisesta asiakkaille kokonaisliikevaihdon ollessa 361,4 milj. euroa.

Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka, johtuen liikevaihdon merkittävyydestä arvioitaessa liiketoiminnan laajuutta sekä kasvua ja kannattavuutta. Liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta ja -määrästä johtuen johdon arvioista tuloutuksissa ja laskutuksen suuresta tapahtumamäärästä.

Projektit, joiden sopimuksissa on määritetty kiinteä tai tavoitehinta tuloutetaan täyttämisasteen mukaisesti. Täyttämisaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Virheelliset kustannusennusteet johtavat väärään tuloutukseen.

Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-stan¬dardien määrittelemiin periaatteisiin.

Olemme testanneet keskeisten myynnin raportoinnin täydellisyyttä ja ajoitusta varmistavien sisäisten kontrollien tehokkuutta. Olemme myös arvioineet myynnin kannalta relevanttien tietojärjestelmien toiminnan tehokkuutta taloudellisen raportoinnin näkökulmasta.

Täyttämisasteen mukaisesti tuloutettavien projektien kokonaistuottoarvioita on verrattu asiakassopimuksiin. Tämän lisäksi olemme analysoineet keskeneräisiin projekteihin kirjattuja tunteja johdon arvioimiin kokonaistuntimääriin. Olemme myös käyneet läpi kustannusennusteiden ja täyttämisasteiden päivitysprosessia ja arvioineet sen asianmukaisuutta.

Lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä myynnin täydellisyyden ja oikeellisuuden näkökulmasta sekä arvioineet johdon harkintaa vaativia muita tapahtumia.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

126

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

127

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 4.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB Tilintarkastusyhteisö

Kim Järvi KHT

128

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Etteplan Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä.

Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

130

Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä prosesseista.

Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Kim Järvi KRT

131

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Etteplan Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen 7437006I5533R06JU690-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Etteplan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 17.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 17. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB Tilintarkastusyhteisö

Kim Järvi KHT

133

Etteplan Oyj Tekniikantie 4 D 02150 Espoo, Suomi Puh. +358 10 3070 www.etteplan.com

7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-317437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-317437006I5533R06JU6902025-12-317437006I5533R06JU6902024-12-317437006I5533R06JU6902023-12-317437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares