Etteplan Oyj

Y-TUNNUS 0545456-2

Toimintakertomus ja tilinpäätös

1.1.–31.12.2024

Hallituksen toimintakertomus

2

2

2

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2024

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etteplanin asiakaskunnasta suurin osa on teollisuusyrityksiä, joiden toimintaympäristön kehitykseen vaikuttaa monta globaalia megatrendiä. Esimerkiksi globaalin talouden rakenteelliset muutokset, kaupungistuminen, ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaikuttavat yritysten, kansantalouksien ja ihmisten elämään. Edellä mainittujen megatrendien lisäksi suunnittelualaan vaikuttavat ja suunnittelupalvelujen kysyntää kasvattavat keskeisimmin kolme trendiä: digitalisaatio, jatkuvasti nopeutuva teknologinen kehitys sekä kasvava tarve osaajista. Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa kiihtyy. Nämä trendit luovat tarpeita älykkäille ja energiatehokkaille ratkaisuille kaikilla teollisuudenaloilla.

Palveluiden hankinnan keskittymiskehitys jatkuu asiakkaiden kysynnän muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi, mikä tarjoaa globaalisti toimiville suunnittelualan yrityksille kasvumahdollisuuksia. Palveluiden ulkoistustrendin jatkuminen vaikuttaa positiivisesti toimialan kehitykseen ja tukee Etteplanin kasvua. Kilpailu työntekijöistä on vallitsevassa markkinatilanteessa helpottunut, mutta kilpailu tiettyjen alojen erityisosaajista jatkuu edelleen.

KYSYNNÄN KEHITYS ASIAKASTOIMIALOITTAIN

Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat kysyntään kaikilla asiakastoimialoilla. Puolustusvälineteollisuuden kysyntä oli hyvällä tasolla ja energiateollisuuden kysyntä kohtuullisella tasolla. Metsäteollisuuden kysyntä sekä metalli- ja kaivosteollisuuden kysyntä olivat heikolla tasolla. ICT ja elektroniikka -toimialan kysyntä pysyi edelleen heikolla tasolla. Ajoneuvoteollisuuden kysyntä oli kohtuullisella tasolla. Kemianteollisuuden kysyntä jatkui heikolla tasolla.

KYSYNNÄN KEHITYS ETTEPLANIN TOIMINTAMAISSA

Geopoliittisten jännitteiden aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut kysyntään kaikissa toimintamaissamme Euroopassa. Asiakkaidemme yleisesti laskusuunnassa olevat tilauskannat vaikuttavat

investointihalukkuuteen ja pitävät kysyntätilannettamme edelleen vaatimattomalla tasolla vuoden 2025 alkaessa. Erityisen haastava kysyntätilanne on Suomessa ja Saksassa. Geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta myös Kiinassa, minkä seurauksena länsimaiset investoinnit ovat alhaisella tasolla. Kiinan sisäinen markkina kehittyy kuitenkin edelleen suunnittelupalveluiden osalta positiivisesti. Kehitykseen vaikuttaa palveluiden ostamisen trendin vahvistuminen omien työntekijöiden palkkaamisen sijaan.

TUNNUSLUKUJA

1 000 EUR

2024

2023

2022

Liikevaihto

361 020

359 951

350 170

Liikevaihdon muutos, %

0,3

2,8

16,7

Liikevoitto (EBITA)

24 373

30 883

33 915

% liikevaihdosta

6,8

8,6

9,7

Liikevoitto (EBIT)

18 410

25 540

28 622

% liikevaihdosta

5,1

7,1

8,2

Tulos ennen veroja

13 594

20 805

22 386

% liikevaihdosta

3,8

5,8

6,4

Tilikauden tulos

10 396

16 647

18 151

Oman pääoman tuotto, %

9,0

15,1

17,7

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), %

9,4

13,3

15,9

Omavaraisuusaste, %

40,5

40,9

38,2

Bruttoinvestoinnit

29 216

21 077

40 940

% liikevaihdosta

8,1

5,9

11,7

Nettovelkaantumisaste, %

60,0

55,3

66,8

Henkilöstö keskimäärin

3 859

3 949

3 936

Henkilöstö kauden lopussa

3 803

3 902

3 929

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

233 129

233 736

227 823

3

3

LIIKEVAIHTO

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen vaikutti liikevaihdon kertymiseen koko vuoden osalta. Vuoden aikana tehdyt yritysostot kasvattivat liikevaihtoa.

Etteplanin liikevaihto kasvoi 0,3 prosenttia ja oli 361,0 (1-12/2023: 360,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 0,1 prosenttia. Orgaanisesti liikevaihto laski 4,7 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna orgaanisesti liikevaihto laski 4,9 prosenttia. Liikevaihto avainasiakkuuksista laski 8,5 prosenttia.

Etteplanin liiketoiminta sisältää kausivaihtelua. Kausivaihteluihin vaikuttavat työpäivien lukumäärä, loma- ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointihankkeiden ajoittuminen pääosin kevääseen ja vuoden loppupuolelle.

Ostettujen yritysten liikevaihto ei sisälly liikevaihdon orgaaniseen kasvuun yritysostoa seuraavan 12 kuukauden ajan. LAE Engineering GmbH sisältyy Etteplanin lukuihin 1.7.2023 lähtien, High Vision Engineering Sweden AB 1.9.2023 lähtien, Strongit ApS 1.1.2024 lähtien ja AFFRA AB 1.6.2024 lähtien.

TULOS

Markkinoiden epävarmuudesta, toimintaympäristön haasteista ja asiakkaiden hitaasta päätöksenteosta johtuva kysynnän heikkeneminen sekä merkittävät kertaluonteiset erät rasittivat tulosta koko vuoden osalta.

Liikevoitto (EBITA) laski 21,1 prosenttia ja oli 24,4 (30,9) miljoonaa euroa eli 6,8 (8,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) laski 27,9 prosenttia ja oli 18,4 (25,5) miljoonaa euroa eli 5,1 (7,1) prosenttia liikevaihdosta. Kertaluonteisten erien yhteisvaikutus liikevoittoon (EBITA) ja liikevoittoon (EBIT) oli -3,0 (-1,7) miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisia eriä liikevoitto (EBITA) olisi ollut 7,6 prosenttia. Kertaluonteiset erät koostuivat pääosin organisaation uudelleenjärjestelykuluista ja sopeutustoimista sekä Saksan Building Technology -liiketoiminnan lakkauttamiseen liittyvistä kuluista ja projektien alaskirjauksista.

Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä oli -4,8 (-4,7) miljoonaa euroa.

Voitto ennen veroja oli 13,6 (20,8) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat 23,5 (20,0) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 3,2 (4,2) miljoonaa euroa.

Tilikauden voitto oli 10,4 (16,6) miljoonaa euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,41 (0,66) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli joulukuun lopussa 4,67 (4,55) euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 9,4 (13,3) prosenttia.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA JA RAHOITUSASEMA

Liiketoiminnan rahavirta oli 31,0 (35,6) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 9,0 (28,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta kertyy vuosineljänneksittäin epätasaisesti liiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi.

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 25,2 (23,4) miljoonaa euroa.

Konsernin korolliset velat olivat joulukuun lopussa 95,9 (86,6) miljoonaa euroa. Vuoden aikana toteutetut yrityskaupat vaikuttivat korollisten velkojen määrään. Vuokrasopimusvelkojen osuus korollisista veloista oli 19,2 (21,4) miljoonaa euroa.

Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä oli 16,1 (14,1) miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma 31.12.2024 oli 297,8 (284,6) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 117,4 (109,7) miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 40,5 (40,9) prosenttia.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 29,2 (21,1) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit koostuivat yrityskaupoista, BJIT:n vähemmistöosuuden hankinnasta, vuokravelvoitteiden lisäyksestä ja laitehankinnoista.

HENKILÖSTÖ

Joulukuun 2024 lopussa Etteplanin henkilöstön määrä oli 3 803 (3 902) henkilöä. Henkilöstön määrä laski vuoden 2023 loppuun verrattuna 2,5 prosenttia. Vaikeasti ennustettavassa markkinatilanteessa olemme hidastaneet rekrytointeja ja toteuttaneet lomautuksia katsauskauden aikana. Joulukuun 2024 lopussa lomautettuna oli 178 henkilöä Suomessa.

4

4

Tilikaudella 2024 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 3 859 (3 949) henkilöä.

Suomen ulkopuolella konsernin palveluksessa työskenteli joulukuun lopussa 1 921 (1 965) henkilöä, joka on 51 (50) prosenttia henkilöstön kokonaismäärästä.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Haastava markkinatilanne jatkui koko vuoden 2024 ajan. Kysyntätilanne heikkeni edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä, minkä seurauksena liikevaihto avainasiakkuuksista laski koko vuoden tasolla 8,5 prosenttia. Siirsimme vuoden aikana myynnin painopistettä erityisesti puolustusvälinesektorille sekä energiateollisuuteen, joissa kysyntätilanne on ollut muita toimialoja parempi. Euroopassa jouduimme toteuttamaan sopeutustoimia operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi lähes kaikissa toimintamaissamme. Kiinassa markkinatilanne kehittyi positiivisesti vuoden toisella puoliskolla. Keskitymme jatkossa entistä voimakkaammin palvelemaan Kiinan sisäistä markkinaa. Kiinan markkinoille myytyjen tuntien määrä kasvoi 10,9 prosenttia. Kustannuskilpailukyvyn merkityksen kasvaessa globaalissa kilpailussa myös offshoring- ja nearshoring-ratkaisuillemme oli kasvavaa kysyntää ja voitimme useita offshoring- ja nearshoring-projekteja vuoden aikana.

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta jatkoimme strategiamme toteutusta ja investointeja liiketoimintamme kehittämiseksi. Erityisesti kehitimme palveluntarjontaamme tekoälyyn liittyen ja toteutimme useita tekoälyä hyödyntäviä asiakasprojekteja, muun muassa Valmetille ja SFS:lle. Markkina ympärillämme on muutoksessa, ja erityisesti tekoälyn merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti, joten tekoälyn hyödyntäminen on erittäin keskeisessä roolissa vuoden 2025 alusta alkaneella uudella strategiakaudella. Jatkoimme myös kasvustrategiamme toteuttamista ostamalla tammikuussa tanskalaisen Strongit ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys, ja toukokuussa ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Lisäksi ostimme kesäkuussa 19,99 % vähemmistöosuuden Bangladeshin suurimmasta ja globaalisti toimivasta IT-konsulttiyritys BJIT:stä, millä vahvistamme kustannuskilpailukykyämme tulevaisuudessa.

Julkaisimme Etteplanin uudistetun brändin ja arvot vuoden 2024 alussa. Yhtiö on kehittynyt ja muuttunut vuosien aikana perinteisestä suunnittelutoimistosta moderniksi teknologiapalveluyritykseksi. Uudistetun brändin avulla yhtiötä kehitetään vastaamaan yhtiön nykytilaa alansa johtavana maailmanlaajuisena teknologiapalveluyrityksenä.

Vuoden 2024 loppuun päättyneen Increasing value for customers -strategiakauden tavoitteena on ollut tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaille ja tukea heitä kestävässä kehityksessä, digitalisaatiossa ja teollisuuden murroksessa.

Aiempi strategiamme on osoittanut toimivuutensa, ja aikaisemmat tavoitteemme ovat ohjanneet meitä oikeaan suuntaan. Uutta strategiaa luodessamme olemme jatkokehittäneet aiempaa strategiaamme ja päivityksen yhteydessä säilyttäneet meille hyviksi osoittautuneita strategian elementtejä.

Taloudelliset tavoitteet 2023–2024 ja niiden toteutuminen:

Kasvu: liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa

Toteuma 2024: 361 miljoonaa euroa

Toimintaympäristössä tapahtuneet yllättävät muutokset (pandemia, Ukrainan sota) heikensivät merkittävästi markkinatilannetta strategiakauden aikana

Kansainvälinen kasvu: Suomen ulkopuolelta tulevan liikevaihdon osuus vähintään 55 prosenttia

Toteuma 2024: 53 prosenttia

Kansainvälistymistä tukivat useat yritysostot

Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI)

Toteuma 2024: 65 prosenttia

MSI-indeksin kehitykseen vaikutti asiakkaiden toimitusprojekteihin liittyvän suunnittelun ja dokumentaation volyymin lasku

Kannattavuus: liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta

Toteuma 2024: 6,8 prosenttia

Vaikean markkinatilanteen ja sopeutustoimiin liittyvien kustannusten takia jäimme tavoitteesta selvästi vuonna 2024

Uusi strategiakausi alkoi 1.1.2025

Etteplanin hallitus hyväksyi joulukuussa 2024 yhtiön uudistetun strategian ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuosille 2025-2027, jotka astuivat voimaan 1.1.2025. Digitalisaatio, tekoälyn (AI) ja datan merkityksen kasvu, vastuullisuus ja kasvava tarve osaajista ovat keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat sekä Etteplanin että sen asiakkaiden toimintaan. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena on tuottaa entistä enemmän arvoa asiakkaillemme ja vauhdittaa asiakkaiden ja Etteplanin liiketoiminnan muutosta ja kehitystä.

5

5

Strategiakauden 2025-2027 nimi on Transformation with AI ja sen kolme keskeistä kulmakiveä ovat Trusted Partner, AI and Technology-Empowered Service Solutions ja Success with People . Päivitetyn strategian ytimessä ovat Etteplanin tekoälyä hyödyntävät palveluratkaisut, ja yhtiön tavoitteena on nostaa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttiin vuoden 2027 loppuun mennessä. Palveluratkaisuihin integroidaan tekoälyä ja teknologioita, tehokkaita prosesseja, monipuolista osaamista ja maailmanluokan suunnittelumenetelmiä. Asiakkaidemme tarpeiden syvällisen ym- märtämisen perusteella tarjoamme skaalautuvia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihmiset ja teknologia ja jotka luovat konkreettista liiketoiminta-arvoa asiakkaillemme. Kehitämme datan hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön. Vuoden 2024 lopussa Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta oli 2 prosenttia.

Kasvua haemme sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Orgaanisen kasvun lähteitä ovat tekoälyä ja teknologioita hyödyntävät uudet palveluratkaisut, jotka tuottavat uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme. Myös nykyisiä palveluratkaisuja tehostetaan tekoälyn avulla. Kehitämme dataan liittyviä uusia palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan käytön tuoteyrityksille ja prosessiteollisuuden yrityksille sekä tukevat niiden tiedonhallintaa ja ylläpitoa. Kolmas orgaanisen kasvu lähde on globaali toimitusmallimme ja nearshoringin sekä offshoringin hyödyntäminen kilpailukyvyn varmistamiseksi kasvavassa globaalissa kilpailussa.

Epäorgaaninen kasvu syntyy yritysostoilla. Tavoitteenamme on tarjota kaikkien kolmen palvelualueemme palveluita kaikissa toimintamaissamme. Pyrimme kasvamaan nykyisissä toimintamaissamme yritysostoilla, joilla vahvistamme osaamistamme, laajennamme palveluntarjontaamme ja parannamme markkina- asemaamme valituilla markkinoilla ja/tai asiakassegmenteissä.

Etteplanin taloudelliset ja strategiset tavoitteet 1.1.2025 lähtien:

Tekoälyn hyödyntäminen: Etteplanin kehittämien tekoälypohjaisten palveluratkaisujen osuus liikevaihdosta 35 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä

Johdetut palvelut: Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia (Managed Services Index, MSI) vuoden 2027 loppuun mennessä

Kasvu: liikevaihto yli 500 miljoonaa euroa vuonna 2027

Kannattavuus: Liikevoitto (EBITA) yli 10 prosenttia liikevaihdosta

Yritysostot

Etteplan osti 27. toukokuuta 2024 ruotsalaisen testaukseen erikoistuneen konsulttiyhtiö AFFRA AB:n. Göteborgissa sijaitseva AFFRA on ajoneuvo- ja kuljetusteollisuuden tarvitsemaan ohjelmistotestaukseen ja erityisesti Hardware in the Loop (HIL) -testaukseen erikoistunut konsulttiyhtiö, jonka 23 testauksen, ohjelmistokehityksen ja sulautettujen ratkaisujen osaajaa siirtyivät heti Etteplanin palvelukseen.

Etteplan osti 8. tammikuuta 2024 tanskalaisen Strongit ApS:n, joka on tuotekehitysratkaisuihin keskittyvä teknologiapalveluyritys. Strongit toimittaa palveluitaan 13 oman osaavan asiantuntijan ja eri toimijoista koostuvan noin 70 henkilön verkoston kautta Kööpenhaminassa, Århusissa ja Gråstenissa, Tanskassa.

Vuoden 2023 yritysostot:

Etteplan osti syyskuussa 2023 ruotsalaisen High Vision Engineering Sweden AB:n, joka tarjoaa suunnittelupalveluita tuotekehityksen eri vaiheissa auto- ja valmistavalle teollisuudelle Länsi-Ruotsissa. Kaupan myötä 40 High Vision Engineeringin työntekijää siirtyi Etteplanin palvelukseen.

Heinäkuussa 2023 Etteplan osti saksalaisen LAE Engineering GmbH:n, joka on sähkösuunnitteluun, voimalaitos-, rakennus- ja teollisuusautomaatioon, tiedonhallintajärjestelmiin ja teollisuuden IT-ratkaisuihin erikoistunut, noin 70 asiantuntijan suunnitteluyritys. LAE Engineering on nyt osa Suunnitteluratkaisut- palvelualuettamme.

HALLINTO

Yhtiökokous

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9. huhtikuuta 2024. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkona 0,30 euroa osakkeelta ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka oli täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 11.4.2024, ja osinko maksettiin 18.4.2024.

Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6) henkilöä. Yhtiökokous päätti hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

6

6

ehdotuksen mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenten, hallituksen puheenjohtajan, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista.

Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Matti Huttunen, Robert Ingman, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kim Järvi.

Etteplan Oyj:n hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Robert Ingmanin. Etteplan Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Huttunen sekä jäseniksi Robert Ingman ja Mikko Tepponen. Etteplan Oyj:n tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Päivi Lindqvist sekä jäseniksi Tomi Ristimäki ja Sonja Sarasvuo.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous, joka pidettiin 9.4.2024, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa, eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 9.4.2024 ja päättyen 8.10.2025. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous, joka pidettiin 9.4.2024, päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 500 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien osakeyhtiölain 9 luvun 3 §:n mukaisesta merkintäetuoikeudesta eli hallituksella on oikeus suunnata osakeanti tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen. Valtuutus sisältää myös oikeuden määrätä kaikista osakeannin, optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden päättää merkintöjen hinnoista, merkintään oikeutetuista ja muista merkintäehdoista. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta voidaan poiketa edellyttäen, että tähän on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskaupan rahoittaminen, muu yhtiön liiketoiminnan kehittäminen tai pääomahuoltoon liittyvä järjestely taikka henkilöstön kannustaminen. Osakkeita annettaessa hallitus on oikeutettu päättämään, että osakkeita voidaan merkitä apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin. Valtuutus sisältää oikeuden päättää merkintähinnan merkitsemisestä osakepääoman ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston välillä. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 9.4.2024 ja päättyen 8.10.2025. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Etteplan Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Mid cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETTE. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 kappaletta.

Etteplan kertoi pörssitiedotteella 8.1.2024 ostaneensa Strongit ApS:n. Osana kaupan rahoitusta Etteplan Oyj:n hallitus teki 8.1.2024 pitämässään kokouksessaan kaupan toteutumiselle ehdollisen päätöksen suunnatusta osakeannista varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2023 hallitukselle antaman osakeantivaltuutuksen perusteella. Kaupan ehtojen mukaisesti kauppahinta maksettiin myyjille suunnatulla osakeannilla ja käteisvaroilla. Antipäätöksen ehtona ollut kauppakirja allekirjoitettiin 8.1.2024, ja samanaikaisesti myyjät

7

7

merkitsivät osana kauppasumman maksua 150 000 Etteplanin uutta osaketta. Osakkeista maksettava osake- kohtainen merkintähinta oli 14,048 euroa. Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon alkaen tilikaudelta 2024.

Suunnatussa osakeannissa merkityt uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 26.4.2024, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään 10.5.2024 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 10.5.2024. Etteplanin osakkeiden kokonaismäärä annin jälkeen on 25 350 793 kappaletta. Kaupankäynti uusilla osakkeilla on kuitenkin mahdollista vasta kolmen vuoden kuluttua, kun niitä koskeva, kaupan yhteydessä sovittu luovutusrajoitus on lakannut olemasta voimassa.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 429 697 (1-12/2023: 383 929) kappaletta yhteensä 5,34 (6,08) miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 9,86 euroa, ylin kurssi 14,35 euroa, keskikurssi 12,43 euroa ja päätöskurssi 10,00 euroa. Osakekannan markkina-arvo 31.12.2024 oli 252,5 (346,38) miljoonaa euroa. Etteplanin osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2024 oli 3 483 (3 584).

Etteplanilla ja Lago Kapital Oy:llä on Nasdaq Helsingin Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävän markkinatakaussopimus. Sen mukainen markkinatakaus alkoi 17.2.2020. Sopimuksen mukaan Lago Kapital Oy antaa Etteplan Oyj:n osakkeelle osto- ja myyntitarjouksen siten, että suurin sallittu osto- ja myyntitarjouksen välinen erotus on 4 prosenttia laskettuna ostotarjouksesta. Tarjoukset sisältävät vähintään 3 000 euroa vastaavan osakemäärän. Lago Kapital Oy sitoutuu antamaan Etteplan Oyj:n osakkeelle ostoja myyntitarjouksen Pörssin kaupankäyntijärjestelmässä jokaisena pörssipäivänä vähintään 85 prosenttia jatkuvan kaupankäynnin ajasta. Markkinatakauksen avulla pyritään lisäämään osakkeen likviditeettiä sekä pienentämään osakkeen hinnan volatiliteettiä, ja näin helpottamaan erityisesti yksityissijoittajien kaupankäyntiä.

Etteplan ei ostanut omia osakkeita tammi-joulukuussa 2024. Joulukuun 2024 lopussa yhtiön hallussa oli 100 921 (31.12.2023: 100 921) kappaletta yhtiön omia osakkeita, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä.

Etteplan Oyj:n avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 20.4.2023 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt Etteplaniin ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmä on linjassa Etteplanin strategian kanssa ja tukee yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Osakeomistuksen jakaumat 31.12.2024

Suurimmat osakkeenomistajat

Nimi

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

Ingman Group Oy Ab

16 670 000

65,76

Oy Fincorp Ab

2 621 234

10,34

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

985 593

3,89

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

343 618

1,36

Tuori Klaus Tapani

309 134

1,22

Tuori Aino Mirjami

298 275

1,18

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

262 000

1,03

Vas Invest Oy

194 035

0,77

Erikoissijoitusrahasto Aktia Mikro Markka

133 953

0,53

Op Fin Small Cap

109 436

0,43

Juha Näkki

107 739

0,42

Etteplan Oyj

100 921

0,40

Proprius Partners Micro Finland (Non-Ucits)

81 000

0,32

Robert Ingman

60 000

0,24

Kylänpää Osmo Olavi

53 200

0,21

Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt

49 241

0,19

Fondita Equity Spice Sijoitusrahasto

42 082

0,17

Kurra Jorma Juhani

41 841

0,17

Mäkelä Esa Tapio

40 285

0,16

Burmeister Dorrit Elisabeth

32 313

0,13

Muut osakkeenomistajat

2 814 893

11,10

Hallintarekisteröidyt yhteensä

1 016 587

4,01

Yhteensä

25 350 793

100,00

Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana ansaintajakson päättymisen jälkeen. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Järjestelmään kuuluu noin 35 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 300 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Palkkioina mahdollisesti luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista osakkeista tai markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista.

8

8

Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin

Sektorin nimi

Osakkaat, kpl

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä,

Yritykset

103

17 168 692

67,72

Rahastoyhtiöt

14

2 723 104

10,74

Yksityishenkilöt

3 318

2 404 066

9,48

Eläke- ja vakuutusyhtiöt

6

1 620 482

6,39

Muut

21

395 119

1,56

Säätiöt

13

22 743

0,09

Hallintarekisteröidyt

8

1 016 587

4,01

Yhteensä

3 483

25 350 793

100,00

Osakeomistuksen jakauma suuruusluokittain

Osakkeiden määrä, kpl

Osakkaat, kpl

Osuus osakkaista, %

Osakkeet, kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

1-100

1 744

50,07

61 036

0,24

101-500

1 082

31,07

296 393

1,17

501-1 000

292

8,38

225 085

0,89

1 001-5 000

277

7,95

583 154

2,30

5 001-10 000

39

1,12

281 368

1,11

10 001-50 000

26

0,75

557 032

2,20

50 001-100 000

3

0,09

194 200

0,77

100 001- yli

12

0,34

22 135 938

87,32

Hallintarekisteröidyt

8

0,23

1 016 587

4,01

Yhteensä

3 483

100,00

25 350 793

100,00

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tilikausi

2024

2023

2022

Osakekohtainen tulos, EUR

0,41

0,66

0,73

Osakekohtainen oma pääoma, EUR

4,67

4,55

4,25

Osakekohtainen osinko, EUR (Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle)

0,22

0,30

0,36

Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %

53

45

49

Efektiivinen osinkotuotto, %

2,2

2,2

2,5

P/E-luku, EUR

24,3

20,8

20,0

Osakkeen kurssikehitys:

alin kurssi

9,86

12,40

11,65

ylin kurssi

14,35

18,65

18,75

keskikurssi

12,43

15,84

15,46

päätöskurssi

10,00

13,80

14,60

Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR

252 499

346 380

365 610

Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl

430

384

518

Osakkeiden vaihto, %

2

2

2

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana, 1 000 kpl

25 213

25 090

25 032

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl

25 250

25 100

25 050

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

16.1.2025 Etteplan vahvistaa asemaansa Saksassa ostaa liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvän Novacon Powertrainin

Etteplan vahvistaa asemaansa Keski-Euroopassa ostamalla liikenteen sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehittämiseen keskittyvän saksalaisen tuotekehitysyhtiö Novacon Powertrain GmbH:n koko osakekannan. Yritysosto tuo Etteplanille uuden tuotekehitysyksikön, jolla on vahvaa osaamista auto- ja junaliikenteen sähköistymisessä ja edistyksellisten voimansiirtolinjojen kehittämisessä. Noin 180 ammattilaista työllistävän Novacon Powertrainin liikevaihto vuonna 2023 oli noin 18 miljoonaa euroa. Yrityskaupassa Novacon Powertrainin perustaja ja toimitusjohtaja Philipp Welz myy omistuksensa yhtiöstä Etteplanille ja jatkaa ostettavan liiketoiminnan johtajana. Käteisellä maksettavaa kauppahintaa ei julkisteta.

9

9

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille. Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttamat epävarmuudet ovat edelleen Etteplanin liiketoiminnan riskejä. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset muutokset ovat merkittävä riski Etteplanin liiketoiminnalle. Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstön saatavuus erityisesti tietyillä asiantuntija- aloilla on edelleen liiketoimintariski.

Kasvaneet geopoliittiset jännitteet ja maailmanpolitiikan tilanne vaikeuttavat tulevaisuuden ennustamista ja lisäävät epävarmuutta markkinoilla, mikä vaikuttaa asiakkaidemme liiketoimintaan ja toimitusketjuihin, ja siten Etteplanin kysyntään.

Lainsäädännöllä ja sääntöjen muutoksilla voi olla vaikutusta Etteplaniin. Ruotsissa lokakuussa 2024 voimaan tulleella työmarkkinoita koskevalla lakimuutoksella voi olla vaikutusta liiketoimintaamme.

Etteplan kartoittaa liiketoiminnan riskit kerran vuodessa ja seuraa aktiivisesti kehitystä vuoden aikana. Kartoituksessa keskitytään erityisesti seuraamaan muutosta jo tunnistetuissa riskeissä, tunnistamaan uudet liiketoimintariskit sekä kehittämään ennakoivaa riskienhallintaa. Kartoituksen tuloksista kerrotaan Etteplanin Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 -raportin yhteydessä.

MARKKINANÄKYMÄT 2025

Etteplanin liiketoimintaan vaikuttaa keskeisimmin globaali kone- ja metalliteollisuuden kehitys. Geopoliittisten jännitteiden ja maailmanpolitiikan tilanteen myötä markkinoiden epävarmuus jatkuu edelleen. Yleisesti laskusuunnassa olevat tilauskannat vaikuttavat asiakkaidemme investointihalukkuuteen ja pitävät kysyntätilannettamme edelleen vaatimattomalla tasolla vuoden 2025 alkaessa. Puolustusvälineteollisuuteen liittyvät investoinnit jatkuvat hyvällä tasolla ja energiateollisuuden kohtuullisella tasolla, mutta vihreän siirtymän kiihdyttämiseen liittyvät investoinnit ovat hieman hidastuneet. Odotamme markkinatilanteen kuitenkin kääntyvän parempaan suuntaan vuoden 2025 aikana.

KESKEISET AINEETTOMAT VOIMAVARAT JA NIIDEN LISÄARVOA TUOTTAVAT OMINAISUUDET

Etteplanin liiketoiminta perustuu vahvasti aineettomiin voimavaroihin, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja tukevat yhtiön strategisia tavoitteita. Näitä voimavaroja ovat muun muassa osaaminen, teknologiat ja innovaatiot, sekä vahva asiakassuhteiden hallinta.

Osaaminen ja henkilöstö: Etteplanin menestys perustuu korkeasti koulutettuun ja kokeneeseen henkilöstöön, joka tuo mukanaan syvällistä teknistä osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö panostaa jatkuvaan henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen, mikä varmistaa, että työntekijät pysyvät ajan tasalla uusimmista teknologioista ja menetelmistä.

Teknologiat ja innovaatiot: Etteplan hyödyntää laajasti uusimpia teknologioita ja innovaatioita palveluratkaisuissaan. Yhtiö kehittää jatkuvasti uusia teknologiapohjaisia palveluita, jotka parantavat asiakkaiden liiketoimintaprosesseja ja kilpailukykyä. Esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä Etteplanin palveluissa.

Asiakassuhteet ja kumppanuudet: Vahvat ja pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat Etteplanin liiketoiminnan perusta. Yhtiö pyrkii syventämään kumppanuuksiaan asiakkaidensa kanssa ymmärtämällä heidän liiketoimintatarpeitaan ja tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja, jotka tuottavat konkreettista lisäarvoa.

Etteplanin liiketoiminta perustuu näiden aineettomien voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODELLE 2025

Etteplan antaa ohjeistuksen liikevaihdolle ja liikevoitolle (EBIT) numeerisena vaihteluvälinä ja arvioi:

Vuoden 2025 liikevaihdon olevan 365-400 (2024: 361,0) miljoonaa euroa,

ja vuoden 2025 liikevoiton (EBIT) olevan 23-30 (2024: 18,4) miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2024 mukaan 95 332 173,56 euroa.

Hallitus ehdottaa 8.4.2025 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,22 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 5 577 174,46 euroa, ja loppuosa jätetään voittovaroihin.

10

10

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 8.4.2025. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Etteplan julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.com .

EI-IFRS TUNNUSLUVUT

Etteplan esittää ei-IFRS-tunnuslukuja täydentääkseen IFRS-standardien mukaisesti laadittua konsernitilin- päätöstään. Näiden tunnuslukujen tarkoituksena on mitata kasvua ja kuvata yrityksen toiminnan taloudellista suorituskykyä. Tässä osiossa esitetään oleellisimmat konsernin käyttämät ei-IFRS-tunnusluvut. Kaikkien esitettävien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksen loppupuolella.

Liikevoitto (EBITA) ja EBITA, %

Liikevoitto (EBITA) esitetään, koska se kuvaa konsernin operatiivista suoritustasoa paremmin kuin liikevoitto (EBIT). Siihen ei sisälly liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja. EBITA, % esittää liikevoitto (EBITA):n prosenttiosuutena liikevaihdosta.

Liikevoitto (EBITA):n täsmäytys liikevoittoon (EBIT)

1 000 EUR

2024

2023

Liikevoitto (EBIT)

18 410

25 540

Yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot

5 963

5 344

Liikevoitto (EBITA)

24 373

30 883

Orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu sekä kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

Orgaaninen (liikevaihdon) kasvu esitetään liikevaihdon kasvun lisäksi, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Orgaaninen kasvu lasketaan vertaamalla vertailukausien liikevaihtoa lukuun ottamatta liikevaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana hankituista liiketoiminnoista. Epäorgaanisena kasvuna esitetään viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen yrityshankintojen tuottama liikevaihdon kasvu. Kasvu vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

(liikevaihdon) esitetään, koska se kuvaa konsernin liikevaihdon kasvua ilman valuuttakurssien muutosten vaikutusta ja näin ollen mahdollistaa paremman vertailtavuuden raportoitavien kausien välillä. Laskettaessa liikevaihdon kasvua vertailukelpoisilla valuuttakursseilla, raportointikauden liikevaihto lasketaan käyttäen vertailukauden valuuttakursseja. Luku esitetään sekä konsernin liikevaihdolle että orgaaniselle kasvulle.

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta

Etteplan mittaa Johdettujen palvelujen osuutta liikevaihdosta, ns. MSI-indeksiä. Johdetut palvelut (Managed Services) ovat palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi projekteja tai ulkoistusratkaisuja, joissa asiakas maksaa tuloksista resurssien sijaan. Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta (MSI-indeksi) esitetään, koska se kuvaa Etteplanin strategian edistymistä sekä selittää osaltaan kannattavuuden muutoksia.

Etteplan Oyj Hallitus

11

11

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

IFRS-tunnusluvut

Laimentamaton osakekohtainen tulos

=

(Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto)

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos

=

(Emoyhtiön omistajille kuuluva Tilikauden voitto laimennusvaikutuksella oikaistuna)

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana laimennusvaikutuksella oikaistuna

Ei-IFRS-tunnusluvut

Liikevoitto (EBITA)

=

Liikevoitto (EBIT) + yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten poistot

Orgaaninen kasvu

=

(Liikevaihto raportointivuonna - Liikevaihto vertailuvuonna - hankittujen yhtiöiden tuottama Liikevaihto raportointivuonna)

x 100

Liikevaihto vertailuvuonna

Liikevaihto avainasiakkailta, kasvu

=

(Liikevaihto avainasiakkailta raportointivuonna - Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna)

x 100

Liikevaihto avainasiakkailta vertailuvuonna

Johdettujen palvelujen osuus liikevaihdosta

=

Liikevaihto Johdetuista palveluista

x 100

Liikevaihto

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), %

=

Tilikauden voitto

x 100

Oma pääoma yhteensä, keskiarvo

Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti (ROCE), ennen veroja, %

=

(Voitto ennen veroja + Rahoituskulut)

x 100

(Oma pääoma ja velat yhteensä - korottomat velat), keskiarvo

Omavaraisuusaste, %

=

Oma pääoma yhteensä

x 100

Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot

Bruttoinvestoinnit

=

Kokonaisinvestoinnit pysyviin vastaaviin, mukaan luettuina yrityshankinnat ja taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset

Nettovelkaantumisaste, %

=

(Korolliset velat - Rahavarat)

x 100

Oma pääoma yhteensä

Osakekohtainen oma pääoma

=

Oma pääoma yhteensä

x 100

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekannan markkina-arvo

=

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen osinko

=

Tilikauden osinko

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta, %

=

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, %

=

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

=

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

=

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

Keskikurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

=

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

12

12

Kestävyys-

raportti

13

13

Yleiset tiedot 14

Ympäristötiedot 36

Yhteiskunnalliset tiedot 64

Hallintotapatiedot 85

ESRS-sisältöindeksi 93

1. Yleiset tiedot

14

14

14

ESRS 2 Yleiset tiedot 15

Laatimisperusteet 15

Hallinto 17

Strategia 21

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 27

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

Laatimis- perusteet

BP-1 KESTÄVYYSSELVITYSTEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET

Kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien mukaisesti, jotka on julkaissut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG). Arvioimme riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet koko arvoketjussa ylävirrasta alavirtaan sekä mittarit ja tavoitteet kestävyyden raportointiin. Poikkeuksena tästä on hiilijalanjälkilaskennassa poissuljetut yksiköt E1-6 sivulla 61.

15

15

Olemme tunnistaneet riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet ylävirrasta alavirtaan. Olemme määrittäneet mittarit ja tavoitteet kestävyyden raportointiin.

Mikään konsolidointiin sisältyvistä tytäryrityksistä ei ole vapautettu yksittäisestä tai konsolidoidusta kestävyysraportoinnista.

Kestävyysraporttimme kattavat perusteellisesti koko arvoketjun mukaan lukien Etteplanin omat toiminnot, ylävirta, alavirta, loppukäyttäjät ja yhteiskunta.

Etteplanin omat toiminnot: Kestävyystoimemme ovat perusteellisesti juurtuneet maihin, joissa toimimme. Pyrimme toteuttamaan ja ylläpitämään kestäviä käytäntöjä kaikissa toimipisteissämme varmistaaksemme, että toimintamme vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Ylävirta: Tämä segmentti käsittää toimittajamme ja osakkeenomistajamme. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että toimittajamme noudattavat kestäviä käytäntöjä ja että osakkeenomistajamme ovat tietoisia kestävyysaloitteistamme ja niiden vaikutuksista.

Alavirta: Tämä osa arvoketjua keskittyy asiakkaisiimme. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa edistääksemme tuotteidemme ja palveluidemme kestävää käyttöä ja auttaaksemme heitä saavuttamaan omia kestävyystavoitteitaan.

Loppukäyttäjät/Yhteiskunta: Kestävyystoimemme kohdistuvat yhteiskunnan hyvinvointiin. Edistämällä kestäviä käytäntöjä koko arvoketjussamme vaikutamme sekä palvelemiemme yhteisöjen että laajemman ympäristön hyvinvointiin.

Etteplan ei ole käyttänyt vaihtoehtoa jättää pois tiettyä tietoa, joka liittyy immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioiden tuloksiin, eikä myöskään EU:n jäsenvaltioiden sallimaa vaihtoehtoa jättää ilmoittamatta tulevista kehityksistä tai neuvottelujen kohteena olevista asioista.

BP-2 TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT

Etteplan ei ole poikennut keskipitkän tai pitkän aikavälin määritelmistä ESRS 1:n jaksossa 6.4 “Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä”.

Arvoketjun arviointi

Kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) mittareihin (E1-6) sisältyy joitakin arvoketjun arviointeja.

Jos ensisijaisia tietoja arvoketjusta ei ollut saatavilla päästöjen inventointiin (E1-6), käytettiin toissijaisia tietolähteitä päästökertoimille tai tehtiin muita tietojen arviointeja.

Joissakin päästökategorioissa käytetyt toissijaiset tietolähteet sisältävät esimerkiksi alan keskiarvot ja kulutukseen perustuvat tekijät. Toissijaisista

tietolähteistä saadut päästökertoimet valittiin edustamaan mahdollisimman tarkasti laskettuja toimintoja. Joissakin päästökategorioissa käytetyt kulutukseen perustuvat kertoimet lisäävät kuitenkin epävarmuutta.

Ylävirran arvoketjun toimintoihin liittyen tehtiin arvioita toimintatiedoista joissakin päästökategorioissa (esim. osa kuljetuksista, työntekijöiden työmatkat ja toiminnasta syntyvä jäte), koska näiden toimintojen ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Pahimpia mahdollisia skenaarioita sovellettiin aina, kun se oli olennaista, jotta päästöjä ei aliarvioitaisi.

Alavirran arvoketjun toimintojen osalta tehtiin tietojen arviointeja liittyen myytyjen tuotteiden käyttöön ja elinkaaren loppuun, missä asiantuntija- arvion mukaan tehtiin oletuksia esimerkiksi siitä, kuinka asiakkaat käyttävät tuotteita (esim. toimintatunnit ja oletettu tuotteen elinikä).

GHG-päästöjen laskelmissa (E1-6) on joitakin epävarmuustekijöitä. Parametrien epävarmuus liittyy toissijaisista tietolähteistä saatuihin päästökertoimiin sekä arvioituihin toimintatietoihin, jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Parametrien tarkkuuden osalta arvioidaan, että edustavuus on pääosin hyvä, koska käytetyt kertoimet on saatu viimeisimmistä julkaistuista tiedoista, ja ne perustuvat samanlaisiin teknologioihin ja edustavat samaa maantieteellistä aluetta aina, kun mahdollista. Toimintatiedot

perustuvat pääosin kirjanpitoon tai muuhun sisäiseen tai toimittajakohtaiseen raportointiin, mutta joitakin toimintatietoja piti arvioida. Menetelmävalinnat ja oletukset joissakin arvioiduissa päästökategorioissa saattavat johtaa alhaisempaan tarkkuuteen, koska käytettiin ei-varmennettuja tietoja, jotka perustuvat oletuksiin tai asiantuntija-arvioon (esim. alan asiantuntijan tekemä).

Etteplan pyrkii jatkuvasti parantamaan kerättyjen tietojen tarkkuutta ja systemaattisia menetelmiä tiedonkeruussa (E1-6). Toimittaja- tai asiakaskohtaisten tiedonkeruumenetelmien parantamiseen panonstetaan, jotta käytettyjen toimintatietojen ja päästökertoimien tarkkuus paranee. Sidosryhmien sitouttamista parannetaan ja kulutukseen perustuvia tietoja pyritään korvaamaan tarkemmilla tiedoilla, jos mahdollista. Myös sisäistä tiedonkeruuta ja raportointia parannetaan (esimerkiksi työntekijöiden työmatkojen ja eri liiketoimintayksiköiden tietojen osalta), jotta tietojen oletusten tarvetta voidaan vähentää.

ARVIOINNISSA KÄYTETYT LÄHTEET JA TULOSTEN EPÄVARMUUS

ESRS E1:n mukaan kasvihuonekaasujen päästömittarit (E1-6) sekä energiankulutuksen ja -käytön mittarit (E1- 5) sisältävät joitakin mittausepävarmuuksia.

Koska tiedon saatavuudessa on rajoituksia, kasvihuonekaasujen päästöjen laskelmiin (E1-6) liittyy sekä parametrien että skenaarioiden

16

16

epävarmuutta. Parametrien epävarmuus liittyy toissijaisista tietolähteistä saatuihin päästökertoimiin sekä arvioituihin toimintatietoihin, jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Toissijaisista tietolähteistä saadut päästökertoimet valittiin edustamaan mahdollisimman tarkasti laskettuja toimintoja. Joissakin päästökategorioissa käytetyt kulutukseen perustuvat tekijät lisäävät kuitenkin epävarmuutta. Skenaarioiden epävarmuus puolestaan liittyy asiantuntijaolettamuksiin, joita tehtiin joidenkin päästökategorioiden mallinnuksessa. Luotettavan tiedon puuttuessa käytettiin aina pahinta skenaariota, jotta päästöjä ei aliarvioitaisi. Lisäksi, koska vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarion tietojen keräämisen aikataulu oli tiukka, toimintatietoja saatiin pääosin ajanjaksolta 1-10/2024, ja näin ollen loppuvuosi (11-12/2024) arvioitiin ekstrapoloimalla asiaankuuluvat tiedot kattamaan koko kalenterivuosi.

Myös energiankulutuksen ja -käytön mittareissa (E1- 5) on joitakin epävarmuustekijöitä, koska ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla Etteplanin toimistojen käyttämän energian (sähkö ja lämmitys) tyypistä ja määrästä. Tietojen puute johtui osittain haasteista saada tätä tietoa vuokratiloista. Jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla, käytettiin joko edellisen vuoden tietoja, tai kulutus mallinnettiin pinta- alan perusteella kansallisten energiankulutuksen keskiarvojen avulla. Lisäksi, jos ensisijaisia tietoja käytetyn energian tyypistä ei ollut saatavilla, raportoitu energiasekoitus edustaa paikallisia tai kansallisia keskiarvoja energiantuotannolle.

MUUTOKSET KESTÄVYYSTIETOJEN VALMISTELUSSA JA ESITTÄMISESSÄ

Edelliseen raportointijaksoon verrattuna prosessi on muuttunut. Aiemmin meillä oli käytössä vain olennaisuusanalyysi, mutta nyt meillä on käytössä kaksoisolennaisuusanalyysi (DMA) raportointia varten, koska se täyttää nykyiset raportointistandardit. Kaksoisolennaisuusanalyysi tarjoaa yleiskuvan vaikutuksen ja taloudellisen olennaisuuden osalta. Lisäksi olemme perustaneet ESG-hallintomenettelyt, jotka tarkistetaan vuosittain. Aiemmat raportointijaksot on raportoitu Global Reporting Initiative (GRI) -standardien mukaisesti. Tämä on yhtiön ensimmäinen CSRD:n mukainen kestävyysraportti, joten muutoksia aiempiin raportteihin ei ole.

Hallinto

GOV-1 HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Etteplan Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotuksen hallituksen jäsenistä yhtiökokoukselle. Hallituksen ehdottamat jäsenet ilmoitetaan kokouskutsussa ja yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa tulee olla vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan.

Etteplanin hallitus on määritellyt periaatteet hallituksen monimuotoisuudelle noudattaen vuoden 2025 hallinnointikoodia. Hallituksen kokoonpanossa pyritään varmistamaan, että jäsenillä on monipuolista osaamista eri toimialoilta ja että heidän osaamisprofiilinsa täydentävät toisiaan. Hallituksen jäsenen tulee olla tehtävän edellyttämällä tavalla pätevä ja koulutettu sekä pystyä käyttämään riittävästi aikaa tehtävään. Hallituksen kokoonpanossa pyritään varmistamaan laaja osaaminen yhtiön keskeisillä strategisilla painopistealueilla. Lisäksi pyritään varmistamaan, että hallituksessa on edustettuina eri sukupuolia.

Hallituksemme koostuu tällä hetkellä kuudesta jäsenestä, jotka kaikki ovat yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomia jäseniä. Kaikki (100 %) hallituksen jäsenet (Robert Ingman, Matti Huttunen, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki, Sonja Sarasvuo ja Mikko Tepponen) ovat yhtiöstä riippumattomia. Matti Huttunen, Päivi Lindqvist, Tomi Ristimäki ja Mikko Tepponen (67 %) ovat merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Robert Ingman ja Sonja Sarasvuo (33 %) eivät ole riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista johtuen heidän omistuksistaan lähipiirissä.

Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia. Kuudesta jäsenestä neljä on miehiä (67 %) ja kaksi naisia (33 %), joten sukupuolijakauma on 2:1.

Hallituksen vastuulla on yhtiön johtaminen ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy yhtiön strategiaan, investointeihin, organisaatioon, palkitsemis- ja palkkiojärjestelmiin sekä talouteen vaikuttavat tärkeät päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukaisen toiminnan.

Hallituksen työjärjestys

Osana yhtiön hallinnointia hallitus on hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen hallitustyön ohjaamiseksi. Hallituksen työjärjestys täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Lisätietoa Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten lukumäärä on nolla.

Yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenien määrä on kuusi.

Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia.

Etteplan Oyj:n hallitus valittiin yhtiökokouksessa 9. huhtikuuta 2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti.

Hallituksen vastuulla on yhtiön johtaminen ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen sovellettavan lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön operatiivista johtoa,

17

17

nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy yhtiön strategiaan, investointeihin, organisaatioon, palkitsemis- ja palkkiojärjestelmiin sekä talouteen vaikuttavat tärkeät päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukaisen toiminnan.

Osana yrityshallintoa hallitus on hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen hallitustyön ohjaamiseksi. Hallituksen työjärjestys täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Katso: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Hallituksen vastuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta on jaettu useille avainhenkilöille ja toimielimille yhtiössä. Hallituksella on ylin vastuu hallinnosta ja strategisesta päätöksenteosta varmistaen, että sekä riskit että vaikutukset huomioidaan yhtiön pitkän aikavälin suuntaa valvottaessa.

Tässä tehtävässä hallitusta tukevat eri valiokunnat, mukaan lukien tarkastusvaliokunta, joka on keskeisessä roolissa taloudellisten ja operatiivisten riskien seurannassa. Tarkastusvaliokunta varmistaa, että riskienhallinta on tehokasta ja että yhtiön taloudellinen eheys säilyy. Tämä elin työskentelee tiiviisti johdon kanssa arvioidakseen riskienhallintaprosessien tehokkuutta ja varmistaakseen niiden yhdenmukaisuuden laajempien hallinnointitavoitteiden kanssa.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat hallituksen ohjeiden täytäntöönpanosta, strategian muuntamisesta toiminnaksi ja päivittäisten toimintojen johtamisesta. He keskittyvät riskien tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksen tavoitteiden mukaisesti.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintavastuut on integroitu organisaation toimintasääntöihin, hallituksen toimeksiantoihin ja niihin liittyviin käytäntöihin, mikä varmistaa, että näitä keskeisiä alueita käsitellään systemaattisesti kaikilla hallinnon tasoilla. Toimintasäännöt määrittelevät selkeästi avainhenkilöiden ja valiokuntien roolit ja vastuut organisaatiossa varmistaen, että jokaisella on erityinen tehtävä riskien ja mahdollisuuksien seurannassa ja hallinnassa.

Hallituksen toimeksiannot, jotka ohjaavat hallintoelimen toimia, heijastavat sitoutumista organisaation riskienhallinnan ja mahdollisuuksien tunnistamisen valvontaan ja vastuuvelvollisuuteen. Nämä toimeksiannot määrittelevät hallituksen erityiset tehtävät mukaan lukien strategisten päätösten tarkastelu, riskinarviointi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen, mikä sovittaa hallintoprosessit yrityksen yleisiin tavoitteisiin ja arvoihin.

Lisäksi asiaankuuluvat politiikat tarjoavat puitteet päätöksenteolle koko organisaatiossa varmistaen,

että kaikki sidosryhmät ymmärtävät roolinsa vaikutusten hallinnassa. Nämä politiikat kattavat laajan joukon asioita ympäristön kestävyydestä taloudelliseen riskienhallintaan, ja niiden tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus lähestymistavassa riskeihin ja mahdollisuuksiin. Integroimalla nämä vastuut selkeästi virallisiin asiakirjoihin, kuten toimintasääntöihin ja hallituksen toimeksiantoihin, organisaatio vahvistaa sitoutumistaan tehokkaaseen hallintoon sekä haasteiden ja mahdollisuuksien ennakoivaan hallintaan.

Johdolla on keskeinen rooli organisaation hallintoprosesseissa varmistaen riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien tehokkaan valvonnan. Tämä rooli sisältää jatkuvan valvontajärjestelmien suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan, mikä turvaa yrityksen toiminnot ja strategiset tavoitteet. Johto vastaa hallintokehysten luomisesta, joka edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja sääntelyvaatimusten noudattamista.

Riskienhallinnan osalta johto johtaa pyrkimyksiä tunnistaa, arvioida ja priorisoida mahdollisia riskejä eri liiketoiminta-alueilla. Näitä pyrkimyksiä tukevat järjestelmät, jotka antavat varhaisia varoituksia ja mahdollistavat nopean reagoinnin uhkiin. Johto huolehtii myös siitä, että organisaatio ylläpitää häiriönsietokykyä epävarmuuksissa tasapainottaen ennakoivan riskien lieventämisen ja strategisten kasvu- ja innovaatiomahdollisuuksien tunnistamisen.

Lisäksi johdon tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan tehokkuutta. Nämä valvontajärjestelmät on suunniteltu varmistamaan taloudellisen raportoinnin eheys, operatiivinen tehokkuus ja sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen. Arvioimalla näitä valvontajärjestelmiä jatkuvasti johto varmistaa, että ne pysyvät reagoivina organisaation muuttuviin tarpeisiin ja ulkoisille muutoksille.

Johtotason roolien valvonta: Hallitus vastaa toimitusjohtajan nimittämisestä ja tämän palkan ja palkkioiden päättämisestä sekä toimitusjohtajan ja muiden avainhenkilöiden nimittämisestä tai erottamisesta. Hallitus seuraa yhtiön taloudellista suorituskykyä, tarkistaa ja hyväksyy tilinpäätökset sekä arvioi johdon toimien yhdenmukaisuutta strategian ja budjetin kanssa.

Valtuutettujen roolien ja valiokuntien valvonta: Hallitus valvoo tarkastusvaliokuntaa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaa. Tarkastusvaliokunta varmistaa yhtiön taloudellisen läpinäkyvyyden, tarkkuuden ja sääntöjenmukaisuuden mukaan lukien sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan seuranta sekä valvoo kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valvoo johdon nimityksiä ja palkitsemista. Molemmat valiokunnat raportoivat säännöllisesti hallitukselle varmistaen yhdenmukaisuuden hallintokäytäntöjen ja strategisten tavoitteiden kanssa.

18

18

Raportointilinjat hallinto-, johtamis- ja valvontaelimille ovat selkeästi määritelty organisaation hallintorakenteessa. Hallitus ja sen valiokunnat toimivat korkeimpana valvontaelimenä ja saavat säännöllisesti raportteja ylimmältä johdolta avainalueista, kuten taloudellisesta suorituskyvystä, riskienhallinnasta ja strategisista aloitteista. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat suoraan hallitukselle varmistaen, että keskeinen tieto toiminnasta, vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kulkee saumattomasti valvontaelimelle. Tämä raportointirakenne edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja tehokasta päätöksentekoa.

Erityiset valvontatoimet ja -menettelyt on integroitu yhtiön hallintorakenteeseen, ja ne ovat linjassa yhtiön toimintaprosessien kanssa. Integraatiota hallinnoivat yhtiön hallitus ja johtoryhmä varmistaen, että olennaiset sisäiset toiminnot, kuten rahoitus, sisäinen valvonta ja vastuullisuus, toimivat yhteistyössä keskeisten asioiden käsittelemiseksi. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa saumattoman seurannan ja raportoinnin vahvistaen yhtiön sitoutumista riskienhallintaan ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen organisaation kaikilla tasoilla.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä ylimmän johdon rooli kestävyyteen liittyvissä asioissa on asettaa tavoitteita vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan jäsennellyn

hallintoprosessin kautta. Hallitus on suoraan vastuussa siitä, että nämä tavoitteet ovat linjassa yhtiön strategisten tavoitteiden kanssa ja että ne otetaan asianmukaisesti huomioon kestävyyteen ja liiketoimintaan liittyvässä toiminnassa. Hallitus seuraa säännöllisesti edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa varmistaen, että tarvittavat valvontajärjestelmät ja -menettelyt ovat käytössä. Tämä valvonta perustuu hallituksen monipuoliseen asiantuntemukseen ja vuosittaisiin suoritusarviointeihin, jotka auttavat seuraamaan yhtiön ponnistelujen tehokkuutta riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa.

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja työkäytäntöjään. Hallitus määrittelee arvioinnissa käytettävät kriteerit, ja arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa. Itsearviointikyselyssä on lausuntoja liittyen a) hallituksen kokouksiin, b) hallituksen käsittelemiin asioihin ja c) hallituksen jäsenenä toimimiseen.

Hallituksen jäsenillä on osaamista ja kokemusta Etteplanin olennaisista aiheista, vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Kaksoisolennaisuusanalyysin laatimisen yhteydessä johtoryhmä sai intensiivistä koulutusta osallistumalla kolmannen osapuolen asiantuntijoiden pitämiin työpajoihin.

GOV-2 YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT

Vuoden 2023 lopussa asetetut konsernin kestävyystavoitteet tarkistetaan vuosittain Etteplanin ESG-ohjausryhmässä, joka koostuu kunkin liiketoiminta-alueen vastuullisuusasioista vastaavista jäsenistä. Tämä ryhmä edistää aloitteita ja projekteja koko organisaatiossa, asettaa tavoitteita, allokoi resursseja, tukee budjetointia ja hyväksyy EU:n taksonomiaraportoinnin. Heidän työtään tukee ESG- työryhmä, joka sisältää jäseniä kaikista Etteplanin organisaatioista ja joka avustaa eri tehtävissä, projektien loppuunsaattamisessa, organisoinnissa ja tiedonkeruussa. Sekä ESG-ohjausryhmä että ESG- työryhmä kokoontuu kuukausittain.

Etteplanin hallitus on vastuussa kestävyystavoitteista ja strategisesta suunnasta sekä kestävyysraportin hyväksymisestä. Ulkoinen varmennus hoidetaan Etteplanin tilintarkastajan toimesta, kun taas tarkastusvaliokunta, joka kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa, valvoo ja ohjaa kestävyysraportointiprosessia.

Johtoryhmä vastaa kestävyysraportoinnista, kestävyystavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta, jolla hallitaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain.

Etteplanin hallinto-, johto- ja valvontaelimet ottavat huomioon vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet rakenteellisella ja yhteistyöhön perustuvalla lähestymistavalla. Hallitus vastaa kestävyystavoitteiden asettamisesta ja strategisesta suunnasta sekä kestävyysraportin hyväksymisestä. He varmistavat, että kestävyyteen liittyvät näkökohdat integroidaan kokonaisstrategiaan ja merkittäviin päätöksiin.

Johtoryhmä vastaa kestävyysraportoinnista, kestävyystavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta, jolla hallitaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmän kuukausittaisissa kokouksissa tarkistetaan ja varmistetaan, että kestävyys on keskeinen osa yhtiön toimintaa ja riskienhallintaprosesseja.

Lisäksi ESG-ohjausryhmä, joka koostuu jäsenistä, jotka vastaavat kestävyydestä omilla liiketoiminta- alueillaan, tarkistaa yhtiön kestävyystavoitteet vuosittain. Tämä ryhmä edistää aloitteita ja projekteja, asettaa tavoitteita, allokoi resursseja, antaa budjettineuvoja ja hyväksyy EU:n taksonomiaraportoinnin. Heidän työtään tukee ESG- työryhmä, joka sisältää jäseniä kaikista Etteplanin organisaatioista ja joka avustaa eri tehtävissä, projektien loppuunsaattamisessa, organisoinnissa ja tiedonkeruussa. Sekä ESG-ohjausryhmä että ESG- työryhmä kokoontuvat kuukausittain varmistaakseen kestävyyteen liittyvien asioiden jatkuvan valvonnan ja edistymisen.

19

19

Etteplanin hallinto-, johto- ja valvontaelimet, mukaan lukien niiden asiaankuuluvat valiokunnat, saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista jäsennellyn prosessin kautta. Hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta osallistuvat olennaisuusanalyysiprosessiin, jota tarkastellaan vuosittain. ESG-ohjausryhmä ja ESG- työryhmä kokoontuvat kuukausittain käsittelemään kestävyysasioita.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimet huomioivat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet valvoessaan Etteplanin strategiaa, päätöksiä merkittävistä liiketoimista ja riskienhallintaprosesseja. Tämä huomioiminen perustuu kattavaan olennaisuusanalyysiin, joka sisältää organisaation kontekstin ymmärtämisen, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin sekä niiden priorisoinnin olennaisuutensa perusteella. Analyysi sisältää sekä laadullisia että määrällistä panosta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä mukaan lukien johtoryhmän haastattelut ja työpajat sekä työntekijäkyselyt.

Raportointijaksolla hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemiin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin sisältyivät:

Ilmastonmuutos (E1)

Oma työvoima (S1)

Arvoketjun työntekijät (S2)

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Näiden aiheiden priorisointi perustui niiden olennaisuuspisteisiin, ja ne vahvistettiin hallituksen, tarkastusvaliokunnan, johtoryhmän ja ESG- ohjausryhmän toimesta.

GOV-3 - KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN

Etteplanilla ei ole ollut käytössä kestävyyteen liittyvää kannustinjärjestelmää, mutta ylimmän johdon kannustinjärjestelmässä on mukana kestävyyselementti vuodelle 2025.

GOV-4 - SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA

Due diligence -prosessi on tiivistetty alla olevaan taulukkoon.

Taulukko GOV-4. Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät.

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät

Kohdat kestävän kehityksen lausunnossa

a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

20

20

GOV-5 - RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA

Riskienhallinnan ja sisäisten valvontaprosessien laajuus Etteplanin kestävyysraportoinnissa noudattaa ISO 31000 -standardin periaatteita. Tämä sisältää olennaisten CSRD-riskien tunnistamisen, arvioinnin ja lieventämisen. RIskienhallinnan dokumentointi ja seuranta tapahtuu sisäisen riskien arviointityökalun avulla.

Etteplanin riskien arviointi noudattaa ISO 31000 -standardin perusperiaatteita, joissa ensin kootaan riskinarviointitiimi, määritellään projektin laajuus, tunnistetaan riskit, arvioidaan ne ja osoitetaan lieventämistoimenpiteet sekä toimenpiteiden omistajat.

Keskeiset tunnistetut riskit ovat 1) Tietojen saatavuus arvoketjun loppupäässä ja 2) Syöttötietojen ja/tai arviointitulosten tarkkuus . Keskeiset riskit viittaavat skenaarioon, jossa tiedot kerätään kiireellä tai virheellisistä lähteistä, mikä aiheuttaa epätarkkuuksia kestävyysraportissa. Näitä riskejä hallitaan esimerkiksi kohdentamalla resursseja CSRD-raportin keskeisiin osiin, nimeämällä näiden aiheiden omistajat ja varmistamalla, että jokaiselle tiedolle on saatavilla todiste raportin luotettavuuden varmistamiseksi.

Kun riskinarvioinnin lieventämistoimenpiteet ja omistajuus on määritelty, valvontatoimenpiteet otetaan käyttöön. CSRD:n keskeisten riskien lieventämistoimenpiteet keskittyvät kestävyystietojen omistajuuteen ja keräämiseen. Tulevaisuuden raportoinnissa tämä huomioidaan edelleen sisäisissä toiminnoissa, kuten tältä vuodelta saadut kokemukset sekä raportointityökalujen ja -prosessien kehittäminen.

Tämä on ensimmäinen vuosi CSRD-raportoinnissa ja siihen liittyvässä CSRD-prosessin riskinarvioinnissa. Sama riskinarviointityökalu ja -prosessi arvioidaan uudelleen tulevina vuosina ESG-ohjausryhmän toimesta.

Säännöllinen raportointi kestävyysraportointiin liittyvien riskien arviointien ja sisäisten valvontatoimenpiteiden havainnoista on välttämätöntä läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden ylläpitämiseksi Etteplanissa. Nämä raportit valmistellaan systemaattisesti ja esitetään hallinnolle, johdolle ja keskeisille ulkoisille sidosryhmille CSRD- ja vuosiraporttien kautta. Raportit edistävät myös jatkuvan parantamisen kulttuuria kannustamalla palautteenantoon ja helpottamalla keskusteluja kestävyyshaasteiden strategisista ratkaisuista.

Strategia

SBM-1 STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU

Osa keskeisistä elementeistä Etteplanin yleisessä strategiassa, jotka voivat vaikuttaa kestävyysasioihin, ovat uusi brändimme, uudet arvomme ja visiomme, jotka nyt sisältävät kestävyysasiat. Pidämme kestävyyttä keskeisenä toimintaamme vaikuttavana megatrendinä digitalisaation ja ammattitaitoisten osaajien saatavuuden ohella.

Etteplan tarjoaa laajan valikoiman palveluita, jotka on suunniteltu edistämään asiakkaidensa teollista ja teknologista kasvua. Yrityksen toiminta on jaettu kolmeen palvelualueeseen: Suunnitteluratkaisut (53 % konsernin liikevaihdosta), Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut (27 %) ja Teknisen viestinnän ratkaisut (20 %) (FY2024). Etteplanin ydinosaamista ovat ohjelmisto- ja sulautetut järjestelmät, kone-, laite- ja laitossuunnittelu sekä teknisen viestinnän ratkaisut. Digitalisaation, nopean teknologisen kehityksen ja vihreän siirtymän trendit muuttavat toimintaympäristöä ja suunnittelualaa luoden uusia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia.

Etteplan palvelee monenlaisia teollisuudenaloja, mukaan lukien:

Valmistus: Teollisuuskoneiden, automaation ja tuotantojärjestelmien valmistajien tukeminen tuotesuunnittelussa, kehityksessä ja digitalisaatiossa.

Autoteollisuus: Sulautettujen järjestelmien, ohjelmistokehityksen ja teknisen dokumentaation tarjoaminen ajoneuvoihin ja kuljetusratkaisuihin keskittyen yhteyksiin ja turvallisuuteen.

Terveydenhuolto ja lääkinnälliset laitteet: Turvallisuuskriittisten järjestelmien ja vaatimustenmukaisuusdokumentaation kehittäminen lääketeknologialle varmistamalla säädösten noudattamisen.

Ilmailu ja puolustus: Edistyneiden suunnittelupalvelujen, sulautettujen järjestelmien ja teknisen dokumentaation tarjoaminen erittäin säännellyille toimialoille, jotka vaativat tarkkuutta ja turvallisuutta.

Energia ja sähköntuotanto: Kestävien suunnitteluratkaisujen ja teknisen tuen tarjoaminen energiateollisuudelle erityisesti uusiutuvan energian, älyverkkojen ja tehokkuuden optimoinnin aloilla.

Etteplanin asiakaskuntaan kuuluu globaaleja teollisuusyrityksiä, OEM-valmistajia (Original Equipment Manufacturers) ja teknologian uudistajia ympäri Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.

Etteplanilla on kestävyyteen liittyviä tavoitteita, jotka koskevat merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä.

21

21

Etteplan on asettanut tavoitteekseen lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomiamukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan ja seurata kehitystä vuosittain. Muutokset Etteplanin palvelutarjonnassa liittyvät aina vahvasti asiakaskysyntään. Etteplan vastaa asiakkaiden kysyntään taksonomiakelpoisista ja taksonomiamukaisista asiantuntijapalveluista kysynnän perusteella.

Etteplanin keskeisiä osaamisalueita ovat ohjelmistot ja sulautetut järjestelmät, koneiden, laitteiden ja laitosten suunnittelu sekä teknisen viestinnän ratkaisut. Digitalisaatio, teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat merkittävästi toimintaympäristöä ja suunnittelualaa tarjoten mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen.

Osa kestävyysstrategian osa-alueista juontaa juurensa ajatuksesta, että Etteplanin liiketoiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Yhtiö auttaa asiakkaitaan optimoimaan, ennakoimaan ja modernisoimaan toimintaansa tehokkuuden parantamiseksi. Tarjottujen kestävien ratkaisujen tavoitteena on tuottaa arvoa samalla, kun minimoidaan ympäristövaikutukset, parannetaan energiankäytön tehokkuutta ja lisätään työntekijöiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta. Myös kyberturvallisuus ja tietosuojakysymykset ovat olennainen osa Etteplanin ratkaisuja, teknologioita ja digitaalista toimintaympäristöä.

Työntekijöiden kokonaismäärä on

3 803

(31. joulukuuta 2024)

Etteplanin 3 803 työntekijää ovat jakautuneet

Suomeen (49,5 %, 1 882),

Skandinaviaan (19 %, 723),

Keski-Eurooppaan (21 %, 800),

Kiinaan (10,4 %, 397),

Yhdysvaltoihin (0,1 %, 1).

Konsernin liikevaihto oli

361,0 miljoonaa euroa

(1-12/2024)

Etteplanin liiketoimintamallin mukaan Etteplan tarjoaa asiantuntijapalveluita ja palveluratkaisuja johtaville valmistavan teollisuuden yrityksille maailmanlaajuisesti. Yhtiö toimii edistyneillä teknisillä aloilla yhteistyössä asiakkaidensa kanssa ja pyrkii olemaan jokaisen asiakkaansa ensisijainen valinta. Etteplan pyrkii parantamaan asiakkaidensa tuotteiden ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä ja tehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan.

Etteplanin arvoketjuun kuuluvat toimittajat, osakkeenomistajat, Etteplan itse, asiakkaat, loppukäyttäjät ja yhteiskunta.

Arvoketjun alkupään sidosryhmiin, erityisesti osakkeenomistajiin ja toimittajiin, liittyvien panosten kerääminen, kehittäminen ja turvaaminen edellyttää heidän etujensa ja arvojensa kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Osakkeenomistajat asettavat etusijalle yhtiön kannattavuuden ja brändikuvan kokonaisuudessaan pyrkien saamaan tietoa, joka heijastaa organisaation taloudellista hyvinvointia ja markkina-asemaa. Toisaalta toimittajia motivoivat lisääntyvät myyntimahdollisuudet ja referenssit, mikä kannustaa yhteistyöhön ja vahvaan kumppanuuteen yhtiön kanssa.

Loppupään arvoketjun tuotokset ja tulokset sisältävät asiakkaita, ja painopiste on auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa luomalla kestäviä ratkaisuja, jotka parantavat heidän

kilpailukykyään ja tukevat samalla ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteita (ESG). Loppukäyttäjät ja laajempi yhteiskunta hyötyvät kestävien tuotteiden helppokäyttöisyydestä ja luotettavuuden varmistamisesta, mikä ei ainoastaan vähennä tehtaiden tuottamaa jätettä ja saastuttamista, vaan myös takaa heidän valitsemiensa tuotteiden turvallisuuden.

Tarjoamme asiantuntijapalveluita ja palveluratkaisuja maailman johtaville valmistajille. Toimimme erittäin kehittyneillä teknisillä aloilla tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa tavoitteenamme on olla jokaisen asiakkaamme ensisijainen valinta. Parannamme heidän tuotteidensa ja suunnitteluprosessiensa kilpailukykyä ja tehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan.

Liiketoimintamme perustuu vahvasti kestävän kehityksen periaatteisiin. Autamme asiakkaitamme optimoimaan, ennakoimaan ja modernisoimaan toimintaansa tehokkuuden parantamiseksi. Kehittämämme kestävät ratkaisut tuottavat mahdollisimman paljon arvoa ja minimoivat haitalliset ympäristövaikutukset, parantavat energiankulutuksen tehokkuutta ja lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta. Otamme huomioon myös kyberturvallisuuden ja tietosuojakysymykset ratkaisuissamme, käyttämissämme teknologioissa ja koko digitaalisessa toimintaympäristössämme.

22

22

Etteplanin strategian ydin on luoda arvoa asiakkaillemme ja tuottaa merkityksellisiä tuloksia. Yhdistämällä teknologiat ja asiantuntemuksemme sekä viemällä palveluratkaisumme teolliseen mittakaavaan autamme asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa, täyttämään ympäristövaatimukset ja minimoimaan kustannukset. Asiakkaidemme arvonluonnin lisäksi luomme arvoa myös ympäröivälle yhteiskunnalle ja yhteisöille, nyt ja tulevaisuudessa.

SBM-2 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Etteplanin keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat yhtiön henkilöstö, asiakkaat, osakkeenomistajat, sijoittajat, toimittajat ja yhteistyökumppanit (arvoketjun työntekijät). Lisäksi yhtiö pitää yhteyttä oppilaitoksiin, opiskelijoihin, mediaan, teollisuusjärjestöihin, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin.

Pyrimme käymään aktiivista ja avointa vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa. Pysymme tietoisina sidosryhmien odotuksista eri tavoin, kuten tapaamisten, tapahtumien, kyselyjen, auditointien, palautekanavien, raportointikanavien ja työryhmien kautta.

Jatkuva vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta voimme vastata sidosryhmien muuttuviin odotuksiin koskien toimintaamme. Etteplan osallistuu aktiivisesti teollisuusjärjestöjen toimintaan, välittää tietoa ja kehittää parhaita käytäntöjä. Suomessa Etteplan on Teknologiateollisuuden jäsen ja noudattaa kansallisia työehtosopimuksia. Ruotsissa yhtiö on Svenska Teknik & Designföretagenin ja SVEAT (Föreningen för Svensk Additiv Tillverkning):n jäsen.

Sidosryhmävuorovaikutuksen tulokset otetaan huolellisesti huomioon johdon haastattelujen, työpajojen, työntekijäkyselyjen ja kumppaneiden odotusten selvittämisen kautta, mitkä kaikki integroidaan päätöksentekokehykseemme. Tämän lähestymistavan avulla voimme kerätä näkemyksiä eri sidosryhmiltä ja sisällyttää heidän tarpeensa suunnitteluumme ja toimintaamme. Sekä johdon että työntekijöiden osallistaminen tarjoaa erilaisia näkökulmia, jotka auttavat meitä linjaamaan aloitteemme sidosryhmien intressien mukaisesti edistäen reagoivaa organisaatiokulttuuria.

Etteplan suoritti olennaisuusanalyysin vuosina 2023–2024 päivittääkseen kestävyysohjelmansa (olennaiset ESG-aiheet, -mittarit ja -tavoitteet), määrittääkseen olennaiset ESRS-aiheet CSRD-

raportointia varten ja kehittääkseen ymmärrystä keskeisten sidosryhmien kiinnostuksen kohteista ja näkemyksistä koskien strategiaa ja liiketoimintamallia. Prosessi on sisältänyt sekä laadullista että määrällistä panosta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Lisäksi hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta ovat olleet mukana prosessissa. Arvoketjuanalyysin, sidosryhmävuorovaikutuksen ja työpajan perusteella kutakin ESRS-aihetta (ESRS 1 AR 16:n mukaisesti) arvioitiin kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaan. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin positiivisina ja negatiivisina, todellisina ja mahdollisina pitkällä, keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä.

23

23

SBM-3 - OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Etteplanin olennaisuusanalyysi korostaa keskeisiä vaikutuksia: G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, E1 Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima ja S2 Arvoketjun työntekijät.

Aihekohtaisten ESRS-standardien kattamat kestävyysseikat

Aihekohtaiset ESRS-standardit

Aihe

Osa-aihe

Osaosa-aihe

Aiheeseen liittyvät politiikat

Mittarit ja tavoitteet, asetettu 2024

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintä

Siirtymäsuunnitelma

Päästövähennys-%, Scope 1 ja 2 42% vuoteen 2030 mennessä

ESRS S1

Oma työvoima

Työolot

Asianmukainen palkka

Code of Conduct

Terveys ja turvallisuus

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

Code of Conduct

Sukupuolten välinen palkkatasa- arvo

Koulutus ja taitojen kehittäminen

100 % työntekijöistä käy vuosittain läpi PDP (Personal Development Plan) -keskustelun

Monimuotoisuus

Code of Conduct

Naisten osuuden kasvattaminen yhtiössä*

ESRS S2

Arvoketjun työntekijät

Työolot

Terveys ja turvallisuus

Supplier Policy, Supplier Code of Conduct

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Supplier Policy, Supplier Code of Conduct

Monimuotoisuus

Supplier Policy, Supplier Code of Conduct

ESRS G1

Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri

Code of Conduct

100 % työntekijöistä suorittanut Code of Conduct -koulutuksen

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Code of Conduct

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt

Supplier Policy, Supplier Code of Conduct

Korruptio ja lahjonta

Ehkäiseminen ja havaitseminen mukaan lukien koulutus

Code of Conduct

Nolla raportoitua tapausta koskien korruptiota ja lahjontaa

*Mittari asetettu 2024. Nykytilanne S1-6.

Olennaisuuden arviointi paljasti riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastonmuutokseen liittyen (E1) riskeihin kuuluvat tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset, arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt, vihreä siirtymä ja energiatehokkuuden merkitys omissa toiminnoissa. Sosiaalisen kestävyyden omat työntekijät (S1) kattaa terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan, koulutuksen ja taitojen kehittämisen sekä monimuotoisuuden. Arvoketjun työntekijät (S2) kattaa terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan sekä monimuotoisuuden. Hyvän hallintotavan (G1) aiheet liittyvät yrityskulttuuriin, väärinkäytösten paljastajien suojeluun, suhteisiin toimittajiin ja kumppaneihin mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruptioon ja lahjontaan liittyviin kysymyksiin.

Uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessi alkoi vuonna 2024. Osana uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessia tarkasteltiin kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (IRO). Nämä aiheet sisällytettiin myös uuden strategian kehittämiseen.

Johtoryhmällä oli kaksi työpajaa, joissa keskusteltiin IRO:sta koko arvoketjussa kestävyysohjelman kehittämiseksi.

24

24

Kestävyysohjelman prosessi sisälsi seuraavat vaiheet:

Organisaation konteksti: Ymmärretään organisaation toiminta, liiketoimintasuhteet, strategia, visio, missio, toimiala, liiketoimintamalli, maantieteellinen sijainti ja työntekijöitä.

Sidosryhmien kuuleminen: Kuullaan sidosryhmiä, jotka voivat vaikuttaa Etteplanin toimintaan tai joihin Etteplanin toiminta vaikuttaa. Tähän sisältyvät työntekijät (kyselyt), asiakkaat (kyselyt) ja ESG-hallintoon osallistuminen. Kuulemisprosessi sisälsi johdon haastattelut ja kyselyt sekä sidosryhmien kyselyt olennaisten aiheiden kartoittamiseksi.

Arvoketjun vaikutukset: Arvioidaan yrityksen toiminnan vaikutuksia arvoketjuun mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut, kuljetus, jätteiden syntyminen, työntekijöiden työmatkat ja liikematkat. Tämä sisälsi myös positiivisten ja negatiivisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kaksoisolennaisuusanalyysi: Arvioidaan sekä taloudellinen olennaisuus (kestävyyteen liittyvien asioiden vaikutuksen yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn) että vaikutuksen olennaisuus (yrityksen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan). Arvioinnissa otettiin huomioon todelliset ja mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset eri aikahorisonteilla.

Kestävyysmittarit ja -tavoitteet: Asetetaan mittarit ja tavoitteet kestävyysasioiden suorituskyvyn mittaamiseksi mukaan lukien päästöjen vähentäminen, hiilijalanjälki, työntekijöiden sitoutuminen, sukupuolten monimuotoisuus ja korruption vastaiset toimenpiteet.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ympäristöön kohdistuva vakavin vaikutus odotetaan tulevan pitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) olennaiset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset voivat vaikuttaa toimistojen ja muiden tilojen sopeutumistarpeeseen. Emme pysty hallitsemaan asiakkaidemme kasvihuonekaasupäästöjä, voimme vain auttaa heitä hillitsemään niitä. Seurauksena on liiketoiminnan kasvu, kun autamme asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästöihinsä ja muihin ympäristötavoitteisiinsa liittyvät tavoitteet.

Keskipitkällä aikavälillä (1–5 vuotta) voi olla taloudellisia riskejä, jos toiminta ei ole ympäristöystävällistä.

Lyhyellä aikavälillä (enintään yksi tilikausi) vaikutukset ovat vähäisiä, sillä oman toiminnan päästöt ovat yhtiön hiilijalanjälkilaskelman mukaan alhaiset.

Tällä hetkellä vaikutukset johtuvat strategiasta ja liiketoimintamallista tai liittyvät niihin.

Olennaisuusanalyysin perusteella vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoitiin olennaisuusmatriisin avulla. Tässä vaiheessa raportointia varten sovittiin priorisoitavan aiheita, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusten olennaisuuspistemäärä 12).

Vuoden 2024 kestävyysraportissa raportoidaan neljä olennaista ESRS-standardia: E1 Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Arviointiprosessi sisälsi organisaation kontekstin ymmärtämisen, sidosryhmien sitouttamisen, arvoketjun vaikutusten arvioinnin ja kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA). Aiheita E1, S1, S2 ja G1 pidettiin Etteplanin kannalta olennaisimpina.

E1 (Ympäristövaikutukset - Ilmastonmuutos): Tämä aihe on kriittinen, koska ilmastonmuutos aiheuttaa olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanille. Lyhyellä aikavälillä päästöt ja energiankulutus omasta toiminnasta ovat alhaisia hiilijalanjälkilaskelman mukaan.

Pitkällä aikavälillä ei ole välittömiä vaikutuksia, mutta toimistojen ja tilojen sopeutumistarpeita voi ilmetä. Etteplan ei voi hallita asiakkaidensa kasvihuonekaasupäästöjä, mutta se voi auttaa heitä hillitsemään niitä. Lisäksi liiketoiminnan kasvu on mahdollista auttamalla asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästö- ja

muut ympäristötavoitteet. Etteplanin tavoitteena on vähentää päästöjä 42 % vuoden 2022 lähtötasosta, laajentaa hiilijalanjälkihankkeita maailmanlaajuisesti ja lisätä EU-taksonomian mukaisia projekteja.

S1 (Sosiaaliset vaikutukset - Oma työvoima): Työntekijöiden sitoutuminen ja työolot ovat ratkaisevia Etteplanin tuottavuudelle ja työtyytyväisyydelle. Yhtiö on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta työvoimassaan, seuraamaan sukupuolten palkkaeroja ja kehittämään osallisuusindeksiä työpaikan hyvinvoinnin mittaamiseksi ja parantamiseksi. Positiivisen työympäristön varmistaminen auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään osaajia, mikä on elintärkeää yhtiön pitkän aikavälin menestykselle.

S2 (Sosiaaliset vaikutukset - Arvoketjun työntekijät): Arvoketjun työntekijöiden hyvinvointi on olennainen huomioitava asia. Yhtiö keskittyy varmistamaan oikeudenmukaisen kohtelun, turvalliset työolosuhteet ja mahdollisuudet kaikille työntekijöille, jotka ovat mukana sen toiminnassa. Käsittelemällä näitä sosiaalisia vaikutuksia Etteplan voi vähentää työvoimakäytäntöihin liittyviä riskejä ja parantaa mainettaan vastuullisena yrityksenä.

G1 (Hallinto - Liiketoiminnan harjoittaminen): Hallinto on keskeinen painopistealue Etteplanissa, ja siihen sisältyy korruption ja lahjonnan vastaisia toimia. Yhtiö varmistaa, että kaikki työntekijät saavat koulutusta eettisistä toimintaohjeista,

25

25

joka edistää syvällistä ymmärrystä liiketoiminnan etiikasta ja ylläpitää vahvaa yrityshallinnon kehystä. Tehokkaat hallintokäytännöt ovat olennaisia sidosryhmien luottamuksen rakentamisessa ja sääntelyvaatimusten noudattamisessa.

Nämä aiheet valittiin niiden merkityksen perusteella Etteplanin toiminnalle ja niiden mahdolliselle vaikutukselle yhtiön kestävyyssuoritukseen. Arviointiprosessi sisälsi työpajoja, haastatteluja ja kyselyitä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja tulokset vahvistettiin Etteplanin johdon toimesta.

Alla olevat kohdat korostavat ilmastoriskeihin liittyviä mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia korostaen eettisten toimintaohjeiden (Code of Conduct: CoC) noudattamisen välttämättömyyttä näiden riskien lieventämiseksi. DMA:n ja ilmastoriskien arvioinnin perusteella CoC:n huomiotta jättäminen voisi johtaa useisiin konkreettisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin:

Taloudellinen riski.

Arvoketjun korruptio on riski.

Tulevat säädökset voivat johtaa liiketoimintamahdollisuuksiin.

Toimintakustannusten kasvu.

Oman toiminnan päästöt ovat vähäiset yrityksen hiilijalanjälkilaskelman mukaan.

Emme pysty hallitsemaan asiakkaidemme kasvihuonekaasupäästöjä, voimme vain auttaa heitä hillitsemään niitä.

Oman toiminnan energiankulutus on vähäistä hiilijalanjälkilaskelman mukaan.

Tietoisuus ilmastomukautuvista palveluista.

Mahdolliset arvioidut taloudelliset vaikutukset olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista sisältävät uusien kykyjen houkuttelemisen tai menettämisen, jos emme tarjoa ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita asiakkaamme etsivät. Tämä voisi vaikuttaa heidän ostokäyttäytymiseensä. Lisäksi on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa auttamalla asiakkaita saavuttamaan heidän kasvihuonekaasupäästö- ja muut ympäristötavoitteensa. Lyhyellä aikavälillä ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia siihen, missä määrin toimistomme ja muut tilamme sopeutuvat muuttuviin vaatimuksiin.

Etteplanin strategian ja liiketoimintamallin joustavuus olennaisten vaikutusten ja riskien käsittelemisessä sekä mahdollisuuksien hyödyntämisessä korostuu Maailman talousfoorumin riskiraportista ja Etteplanin johtoryhmän työpajan tuloksista saatujen tietojen perusteella. Näissä työpajoissa korostettiin useita lisämenetelmiä, joilla riskejä on otettu huomioon, mikä osoittaa ennakoivan lähestymistavan riskienhallinnan integroimiseksi yhtiön strategiseen viitekehykseen, kuten:

Sidosryhmien osallistaminen: Osallistuminen eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien johdon

haastattelut ja kyselyt, olennaisten aiheiden ja riskien kartoittamiseksi.

Arvoketjuanalyysi: Yhtiön toiminnan vaikutusten arvioiminen arvoketjuun mukaan lukien ostetut tavarat ja palvelut, kuljetus, jätteiden tuottaminen, työntekijöiden työmatkat ja liikematkat.

Kaksoisolennaisuusanalyysi: kaksoisolennaisuusanalyysin suorittaminen arvioimaan sekä taloudellista olennaisuutta (kestävyyskysymysten vaikutus yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn) että vaikutusten olennaisuutta (yhtiön vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan).

Kilpailija-analyysi: Kilpailijoiden kestävyysohjelmien ja -tavoitteiden tarkastelu vertailun ja mahdollisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Sääntelyn noudattaminen: Mukautuminen EU:n eri säännöksiin mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja EU:n taksonomiasäädös, jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuus ja vähennetään sääntelyyn liittyviä riskejä.

Edellinen raportointijakso sisälsi olennaisia vaikutuksia, jotka raportoitiin aiemmin vuodesta 2015 lähtien. Uutta kaksoisolennaisuusanalyysiä verrattaessa aiempaan olennaisuusarviointiin havaittiin, että ilmastonmuutos on edelleen keskeinen painopiste molemmissa arvioinneissa,

mikä korostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tärkeyttä. Energian kulutusta ja jätehuoltoa ei ole erikseen mainittu nykyisissä aiheissa, mutta ne sisältyvät todennäköisesti laajempaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten kategoriaan. Vedenkäyttö ja luonnon monimuotoisuus eivät ole esillä nykyisissä aiheissa, mikä viittaa mahdolliseen painopisteen siirtymiseen muihin ympäristöasioihin. Työntekijöiden hyvinvointi ja monimuotoisuus ja osallisuus ovat edelleen olennaisia, ja niihin on lisätty painotus kaikkien tasapuoliseen kohteluun ja mahdollisuuksiin. Yhteisöjen osallistumista ei ole erikseen mainittu nykyisissä aiheissa, mikä viittaa mahdolliseen painopisteen siirtymiseen omaan työvoimaan ja yrityskulttuuriin. Hyvä hallintotapa ja eettinen liiketoiminta ovat edelleen tärkeitä, erityisesti lahjonnan ja korruption torjunta sekä yhteistyö toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan nykyiset olennaiset aiheet heijastavat integroitua lähestymistapaa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapojen näkökulmasta, jossa korostetaan voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia, yrityskulttuuria ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä.

Meillä ei ole yhtiökohtaista tietoa, joka koskee ESRS:n (European Sustainability Reporting Standards) vaatimusten mukaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien julkistamista.

26

26

Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta

IRO-1 - KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sisälsi työpajoja, haastatteluita, kyselyitä ja työpöytätyöskentelyä. Etteplan teki olennaisuusanalyysin vuosina 2023–2024 päivittääkseen kestävyysohjelmansa (olennaiset ESG-aiheet, -mittarit ja -tavoitteet) ja määrittääkseen olennaiset ESRS-aiheet CSRD-raportointia varten. Prosessiin on osallistunut niin sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä, joilta on saatu sekä laadullista että määrällistä panosta. Myös hallitus, johtoryhmä ja tarkastusvaliokunta olivat mukana prosessissa.

Prosessi kaksoisolennaisuusanalyysivaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, priorisoimiseksi ja valvomiseksi aloitettiin työpajalla, jossa suoritettiin arvoketjuanalyysi. Työpajassa olivat mukana kaikki globaalin johtoryhmän jäsenet. Tavoitteena oli arvoketjun määrittäminen ja ESG-vaikutusten

tunnistaminen arvoketjun eri vaiheissa. Työpajan jälkeen toteutettiin johtoryhmän jäsenten haastattelut. Toisessa työpajassa määriteltiin Etteplanin olennaiset kestävyysaiheet yhdessä mittareiden ja tavoitteiden kanssa. Kahdensuuntaisen olennaisuuden Excel-työkalua käytettiin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kartoitukseen. Sidosryhmien osallistamista kehitettiin edelleen globaalien henkilöstötutkimusten avulla.

Olennaisuusanalyysi on jaettu viiteen vaiheeseen:

Vaihe 1: Organisaation kontekstin ymmärtäminen

Vaihe 2: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen omissa toiminnoissa ja arvoketjussa

Vaihe 3: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Vaihe 4: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien priorisointi olennaisuusarvioinnin perusteella

Vaihe 5: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien validointi

Kaksoisolennaisuusanalyysinarviointiprosessin aikana tunnistettiin ja käsiteltiin toimintaan, liiketoimintasuhteisiin ja maantieteellisiin alueisiin liittyviä riskejä tai muita tekijöitä. Näiden tunnistamiseksi haastateltiin globaalia

johtoryhmää, ja kyselyn avulla tavoitettiin työntekijät maailmanlaajuisesti. Sekä haastatteluissa että kyselyssä käsiteltiin mahdollisia ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon liittyviä vaikutuksia, joita Etteplan saattaa aiheuttaa tai joihin se voi vaikuttaa.

Prosessi koostui haastatteluista ja kyselyistä, joilla kartoitettiin ja tunnistettiin oman toiminnan vaikutuksia. Vaikutukset tunnistettiin haastattelemalla johtoryhmän jäseniä ja keräämällä tietoa työntekijöiltä globaalien kyselyjen avulla. Lisäksi Etteplan on hankkinut asiantuntemusta ulkoiselta konsultilta sekä suorittanut kestävyyteen liittyviä auditointeja. Saatuaan kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, Etteplan jakoi tiedot sisäisesti kaikille Etteplanin työntekijöille intranet-sivujen kautta sekä ulkoisella verkkosivustolla, jotta kaikki muut sidosryhmät pääsevät niihin käsiksi.

Negatiivisten vaikutusten osalta prosessi ottaa huomioon sekä todelliset että mahdolliset vaikutukset. Todelliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden ja korjaamattoman luonteen perusteella, kun taas mahdolliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden, todennäköisyyden, laaja-alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen perusteella. Tämä kattava arviointi varmistaa, että vakavimmat ja todennäköisimmät negatiiviset vaikutukset priorisoidaan raportointia varten. Raportoinnissa sovittiin priorisoitavan aiheet, joilla on

”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusolennaisuuspistemäärä 12).

Kestävyysasioiden katsotaan olevan olennaisia taloudellisesta näkökulmasta, jos ne aiheuttavat riskejä tai mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat (tai joiden kohtuudella voidaan odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääoman kustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin niiden todennäköisyyden ja mahdollisen suuruuden perusteella.

Etteplanin toiminnan ja arvoketjun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti johtoryhmän työpajan ja kyselyn avulla. Tämä periaate auttoi Etteplania arvioimaan sekä toiminnan taloudellisia että ei-taloudellisia vaikutuksia.

Tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin, jotta ymmärrettäisiin niiden merkitys Etteplanin kestävyysohjelmaan. Tämä arviointi auttoi priorisoimaan tärkeimmät toiminta-alueet.

Etteplan suoritti myös arvoketjuanalyysin tunnistaakseen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa. Tulosten perusteella priorisoitiin toimenpiteet ja kehitettiin strategioita riskien lieventämiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

27

27

Todennäköisyys, laaja-alaisuus ja vaikutusten luonne tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien osalta arvioitiin pisteytysasteikolla 1–5 kussakin kategoriassa.

Todennäköisyyden arviointi: Riskien ja mahdollisuuksien toteutumisen todennäköisyys arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”absoluuttinen/todellinen”.

Suuruuden arviointi: Vaikutuksen suuruus arvioidaan vaikutuksen mittakaavan ja laaja-alaisuuden perusteella. Mittakaava arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”absoluuttinen”. Laaja- alaisuus arvioidaan asteikolla 0–5, jossa 0 = ”ei lainkaan” ja 5 = ”globaali/kokonaisvaltainen”.

Vaikutusten luonne: Vaikutusten luonnetta tarkastellaan niiden vakavuuden, ja korjaamattomuuden perusteella sekä sen perusteella, ovatko ne todellisia vai mahdollisia. Todellisille vaikutuksille annetaan automaattisesti maksimiarvo 5 laskentakaavassa.

Perustuen olennaisuusanalyysiin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoidaan olennaisuusmatriisin avulla. Aiheet, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusolennaisuuspistemäärä 12), priorisoidaan raportointia varten. Priorisointiprosessissa

tulokset normalisoidaan pisteytysasteikolle 0–15, ja olennaisuuden visualisoimiseksi käytetään värikoodausta.

Päätöksentekoprosessi ja siihen liittyvät sisäiset valvontatoimenpiteet perustuivat olennaisuusarviointiin sekä vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka priorisoidaan olennaisuusmatriisin avulla.

Olennaisuusanalyysin tulokset esiteltiin hyväksyttäväksi eri johtoryhmille mukaan lukien hallitus, tarkastusvaliokunta, johtoryhmä ja ESG- ohjausryhmä.

Sisäisiin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat ESG- ohjausryhmän ja ESG-työryhmän säännölliset kokoukset ja tarkastelut. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain tarkastelemaan ja käsittelemään kestävyysasioita. Tarkastusvaliokunta valvoo ja ohjaa kestävyysraportointiprosessia. Johtoryhmä, joka kokoontuu kuukausittain, vastaa kestävyysraportoinnista, ESG-tavoitteiden hyväksymisestä ja prosessin valvonnasta olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi.

Etteplanin vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessiin sisältyy useita näkökohtia, kuten

Kontekstin ymmärtäminen: Analysoidaan Etteplanin strategiaa, visiota, missiota, liiketoimintamallia ja maantieteellistä sijaintia.

Arvoketjuanalyysi: Järjestetään työpajoja ja kyselyitä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi koko arvoketjussa kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti.

Sidosryhmien osallistaminen: Osallistetaan sidosryhmiä haastattelujen ja kyselyiden avulla tiedon keräämiseksi olennaisista ESG-aiheista.

Vaikutusten ja riskien tunnistaminen: Järjestetään työpajoja merkityksellisten ESG-aiheiden tunnistamiseksi ja kestävyysohjelman sopimiseksi.

Vaikutusten ja riskien arviointi: Arvioidaan jokaista ESRS-aihetta kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti kokonaisriskiprofiilin ymmärtämiseksi.

Vaikutusten ja riskien priorisointi: Käytetään olennaisuusmatriisia priorisoimaan aiheita, joilla on ”kriittiset” olennaisuuspisteet.

Tulosten validointi: Esitetään tulokset johtoryhmille hyväksyttäväksi.

Tämä integroitu lähestymistapa varmistaa kattavan arvioinnin ja Etteplanin kokonaisriskiprofiilin hallinnan.

Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu yleiseen johtamisprosessiin, jossa hallituksella, johtoryhmällä ja tarkastusvaliokunnalla on roolit prosessin aikana.

Johtoryhmän osallistuminen voidaan tiivistää viiteen keskeiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa he osallistuivat organisaation kontekstin ymmärtämiseen analysoimalla olemassa olevaa olennaisuusanalyysiä, kestävyyden mittareita ja tavoitteita. Tämä vaihe sisälsi perustietojen keräämisen Etteplanista, kuten strategia, visio, missio, liiketoimintamalli, maantieteellinen sijainti ja henkilöstön määrä.

Toisessa vaiheessa johtoryhmä osallistui työpajaan ja täytti kyselyn tunnistaakseen Etteplanin toiminnan ja arvoketjun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kahdensuuntaisen olennaisuuden periaatetta hyödyntäen.

Kolmannessa vaiheessa johtoryhmä auttoi arvioimaan tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia niiden olennaisuuden ymmärtämiseksi Etteplanin kestävyysohjelmalle.

28

28

Neljännessä vaiheessa he priorisoivat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet olennaisuusarviointiin perustuen keskittyäkseen Etteplanin kannalta kriittisimpiin alueisiin.

Viimeisessä vaiheessa johtoryhmä validoi priorisoidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet varmistaakseen, että ne ovat linjassa Etteplanin kestävyystavoitteiden ja sidosryhmien odotusten kanssa.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessissa käytettyjen syöttöparametrien osalta noudatimme Maailman talousfoorumin riskiraporttia ja EU:n säännöksiä välttääksemme olettamuksia. Lisäksi arvioimme arvoketjua tekemättä mitään oletuksia.

Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä Etteplan on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan koskien E2 saastumista, E3 vesi- ja merivaroja, E4 biodiversiteettiä ja E5 resurssien käyttöä sekä kiertotaloutta. Tämä arviointi perustuu organisaation parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, ja sidosryhmät on otettu aktiivisesti mukaan prosessiin.

IRO-2 YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSISSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET

Olemme listanneet kaikki datapisteet sisältöhakemistossa. Emme ole sisällyttäneet datapisteitä muusta EU-lainsäädännöstä.

Luettelo ESRS-tiedonantovaatimuksista löytyy ESRS-sisältöindeksistä sivulla 93.

Olennaisen vaikutuksen, riskien ja mahdollisuuksien osalta kerättävät tiedot on määritelty, ja raportoinnissa päätettiin priorisoida aiheet, joilla on ”Kriittinen” olennaisuuspistemäärä (taloudellinen tai vaikutusten olennaisuuspistemäärä 12).

29

29

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-1

Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/

1816 ( 5 ), liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-1

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 ( 7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Olennainen aihe

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

30

30

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS E1-1

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a

artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla

Olennainen aihe

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS E1-5

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6

Olennainen aihe

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/ 2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta

Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II

31

31

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS E1-9

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

ESRS E1-9

Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta

Asetuksen (EU) N: o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat

Vakuuden energiatehokkuus

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8

ESRS E3-1

Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

ESRS E3-4

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10

ESRS 2 SBM-3 E4 16 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14

32

32

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS E4-2

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11

ESRS E4-2

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12

ESRS E4-2

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15

ESRS E5-5

Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9

ESRS 2 SBM-3 S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-3 S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12

Olennainen aihe

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

Olennainen aihe

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11

Olennainen aihe

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1

Olennainen aihe

ESRS S1-3

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5

Olennainen aihe

ESRS S1-14

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S1-14

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3

Olennainen aihe

33

33

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS S1-16

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S1-16

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8

Olennainen aihe

ESRS S1-17

Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7

Olennainen aihe

ESRS S1-17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS 2 SBM-3 S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13

Olennainen aihe

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

Olennainen aihe

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4

Olennainen aihe

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

Olennainen aihe

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

Olennainen aihe

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

34

34

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus tiedonanto-velvoite-asetukseen 1

Viittaus pilariin 3 2

Viittaus vertailuarvo-asetukseen 3

Viittaus EU:n ilmastolakiin 4

Olennainen aihe

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD: n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14

ESRS G1-1

Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15

Olennainen aihe

ESRS G1-1

Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6

Olennainen aihe

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17

Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II

Olennainen aihe

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta

Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16

Olennainen aihe

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

5 Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta t( 6 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.( 7 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17).

35

35

2. Ympäristö- tiedot

36

36

36

Raportointi EU-taksonomia-asetuksen mukaisesti 37

ESRS E1 Ilmastonmuutos 47

Hallinto 47

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 51

Mittarit ja tavoitteet 55

Ympäristötiedot

Raportointi EU-takso- nomia- asetuksen mukaisesti

EU-taksonomia eli luokittelujärjestelmä ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle on osa EU:n kestävän rahoituksen sääntelyä. EU- taksonomian päätavoitteena on ohjata investointeja kohti kestäviä hankkeita.

EU-taksonomia perustuu taksonomia-asetukseen, jossa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta. Taloudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa näistä tavoitteista vahingoittamatta muita, voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä. Nämä tavoitteet ovat:

1. ilmastonmuutoksen hillintä 

2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

37

37

3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

4. siirtyminen kiertotalouteen

5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

EU-taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus

EU-taksonomiaraportoinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, mitkä yrityksen toiminnot vastaavat taksonomiassa kuvattuja taloudellisia toimintoja eli ovat taksonomiakelpoisia. Tämän jälkeen selvitetään taksonomiakelpoisten liiketoimintojen taksonomianmukainen osuus eli se osuus, joka täyttää taksonomia-asetuksessa määrätyt kriteerit siitä, millaista on ympäristön kannalta kestävä toiminta. Taloudellinen toiminta on taksonomianmukaista, kun seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät: 

1. taloudellinen toiminta edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta kuudesta (Technical Screening Criteria eli TSC-kriteerit) 

2. taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (Do No Significant Harm eli DNSH-kriteerit) 

3. taloudellinen toiminta toteutetaan sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien mukaisesti (Minimum Social Safeguards eli MSS-kriteerit). 

Taksonomia-asetuksen mukaisesti Euroopan komissio on laatinut luettelon ympäristön kannalta kestävistä toimista ja määritellyt delegoiduilla asetuksilla tekniset arviointikriteerit (TSC) kullekin ympäristötavoitteen merkittävälle edistämiselle.

Vahingon välttämisen periaatteen (DNSH) mukaan taloudellista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristölle enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ei voida pitää kestävänä.

Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden tulisi kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia ja täyttää sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien kriteerit (MSS). Nämä kriteerit viittaavat käytännössä tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin, joita yritysten tulee toiminnassaan noudattaa.

Raportointivaatimukset tilikaudelle 2024 

Vuonna 2024 raportoidaan ensimmäistä kertaa kaikkien kuuden ympäristötavoitteen osalta sekä taksonomiakelpoisuus että taksonomianmukaisuus. Aiemmin taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus raportoitiin vain ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta, ja muiden ympäristötavoitteiden osalta ainoastaan taksonomiakelpoisuus.

Lähestymistapamme EU- taksonomiaraportointiin 

Toimintamme luonteesta johtuen toimintamme suorat päästöt ja siten oman toimintamme negatiiviset ilmastovaikutukset ovat vähäisiä. Merkittävin potentiaalimme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on asiakkaidemme liiketoiminnan ja asiakkaillemme suunnittelemien ratkaisujen kehittäminen. 

Vuoden 2024 taksonomiaraportointiin palvelutarjontamme taksonomiakelpoisuus arvioitiin vuoden 2023 tehdyn analyysimme pohjalta. Vuoden 2024 taksonomiaraportointiin arvioitiin ensimmäistä kertaa taksonomian mukaisuus vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen ympäristötavoitteille.  

Arvioinnit tehtiin suunnittelualueiden lisäksi liiketoimintayksikkökohtaisesti. Siihen sisältyi taksonomiakelpoisten toimintojen tunnistaminen, kaikkien olennaisten liiketoimintojen teknisten seulontakriteerien (TSC) ja Ei merkittävää haittaa –kriteerien (DNSH) tarkistaminen kunkin ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien arviointi (MSS) yritystasolla. Prosessin tarkoituksena oli määritellä taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus sekä kerätä

todisteita vaikutuksen merkittävyydestä. Arviointia koordinoi työryhmä, johon kuului vastuullisuudesta vastaava johtaja ja asiantuntija, taloushallinnon asiantuntija, palveluista ja toimintamallien kehittämisestä vastaava johtaja, yhteisyrityksistä ja partnereista vastaava johtaja sekä ulkopuolinen konsultti.

Arvioimme edelleen tarvetta jatkaa Etteplanin asiakastoimeksiantojen ja taloudellisen suorituskyvyn seurannan kehitystä varmistaaksemme, että pystymme täyttämään lainsäädännön kehittyessä tulevat raportointivelvoitteet mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti.

Etteplanin taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus 

Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden osalta seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen hillintä:

9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen:

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

38

38

9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi

9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi

Etteplanin taksonomiamukainen toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemisen 9.1 ja 9.3 piirissä sisältää muun muassa sulautettujen palveluiden, testauspalveluiden, teknisen dokumentoinnin sekä osan mekaanisen suunnittelun toiminnoista, sähkö- ja automaatiosuunnittelusta sekä laitossuunnittelusta.  

Etteplanin taksonomiakelpoinen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutumisen 8.2 ja taksonomiamukainen toiminta ilmastonmuutokseen sopeutumisen 9.1 ja 9.2 piirissä sisältää esimerkiksi pilvi- ja ohjelmistokehityspalveluita, ympäristövaikutusten konsultointia sekä teknisiä, sähkö- ja automaatiosuunnittelupalveluita. Nämä toimet koostuvat esimerkiksi tutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta sekä sellaisten ratkaisujen, prosessien, tekniikoiden, liiketoimintamallien kehittämisestä, mitkä tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän taloudellisen aktiviteetin 8.2. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta osalta arvioimme, että DNSH- kriteerit eivät kaikilta osin täyty.

Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa seuraavasti:

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu:

4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

Kiertotalouteen siirtyminen:

4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

Etteplanin taksonomiamukainen toiminta vesivarojen ja merten kestävän käytön ja suojelun osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistopalveluja vesihuollon omaisuuden hallintaan.

Etteplanin taksonomianmukainen toiminta kiertotalouden osalta 4.1 sisältää IT-ohjelmistopalveluja sekä prosessiautomaatioratkaisuja erilaisiin kiertotaloushankkeisiin.

Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet

Sosiaalisia vähimmäistason suojatoimia (MSS- kriteerit) tarkasteltiin konsernitasolla. Etteplan hyödynsi arvioinnissa tukenaan myös ulkoisia asiantuntijoita. Etteplan täyttää taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, verotuksen ja oikeudenmukaisen kilpailun. Kutakin

aihetta on tarkasteltu kaksiosaisesti: prosessien olemassaolon ja rikkomuksiin puuttumisen näkökulmasta.

Ihmisoikeudet

Etteplan on huomioinut eettisissä toimintaohjeissaan (Code of Conduct) ja toimittajien eettisissä toimintaohjeissaan (Supplier Code of Conduct) sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien periaatteet sisältäen OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukset osalta ja on sitoutunut noudattamaan näitä periaatteita.

Etteplan kehitti vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia, jonka avulla tunnistetaan, estetään, lievennetään ja käsitellään kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti.

Korruptio ja lahjonta

Etteplanin korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu eettisissä toimintaohjeissa (Code of Conduct). Ehkäisevinä toimenpiteinä toteutetaan pakollinen verkkokurssikoulutus henkilöstölle sekä tarjotaan yrityksen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille Whisleblowing-ilmoituskanava

anonyymeille ilmoituksille. Anonyymien ilmoitusten käsittelyyn on luotu prosessi sekä nimetty vastuuhenkilöt ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanin hankintaohjeistuksen mukaisesti hankinnat hyväksytään one-over-one-periatteen mukaisesti, ja hankintojen suuruuden mukaan hankinnalle vaaditaan useamman johtoryhmän jäsenen hyväksyntä.

Verotus

Etteplan maksaa veroja voitoistaan kaikissa toimintamaissaan. Etteplanilla ei ole erillistä verosuunnittelustrategiaa tai veropolitiikkaa, jonka sijaan yhtiön toimintaohjeeseen sisältyy laillisuuden periaate, joka koskee myös verotusta. Verotukseen liittyvät asiat ovat Etteplanilla konsernin talousjohtajan sekä toimintamaiden talousjohtajien vastuulla. Etteplan tekee avointa yhteistyötä veroviranomaisten kanssa.

Oikeudenmukainen kilpailu

Etteplanin oikeudenmukaiseen kilpailuun liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu eettisissä toimintaohjeissa, joissa on esitetty toimintaohjeet epäselvien tilanteiden varalle. Ehkäisevinä toimenpiteinä toteutetaan pakollinen verkkokurssikoulutus henkilöstölle sekä tarjotaan yrityksen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille Whisleblowing-ilmoituskanava anonyymeille ilmoituksille.

39

39

Muutokset edelliseen raportointivuoteen verrattuna

Taksonomiakelpoisten ja -mukaisten liiketoimintojen osuutta on uudelleentarkasteltu, ja sieltä on poistettu puolustukseen, ilmailuun, metsätalouteen, kemikaalien valmistukseen sekä kaivos- ja metalliteollisuuteen liittyviä taloudellisia aktiviteetteja. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän taloudellisen aktiviteetin 8.2. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta osalta arvioimme, että DNSH-kriteerit eivät kaikilta osin täyty.

EU-taksonomian keskeisten tulosindikaattorien laadintaperiaatteet

Taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on laskettu vain kerran, vaikka osa taksonomian piiriin kuuluvista toiminnoista kuuluisikin useampaan taksonomiakategoriaan. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on myös ilmoitettava kunkin ympäristötavoitteen osalta, missä määrin taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän mukaista, kun on kyse useita ympäristötavoitteita edistävistä toiminnoista.

Liikevaihto (Liikevaihtoindikaattori)

Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto on raportoitu suhteessa Etteplanin

kokonaisliikevaihtoon, eli osoittaja sisältää taksonomiakelpoisten ja -mukaisten tuotteiden ja palveluiden arvioidun kokonaisliikevaihdon, ja nimittäjä sisältää Etteplanin vuoden 2024 tilinpäätöksessä raportoidun liikevaihdon. Taksonomianmukainen liikevaihto arvioitiin palveluittain, ja se edustaa vain myyntiä ulkopuolisille asiakkaille. Taksonomiamukaisten toimintojen osuus Etteplanin liikevaihdosta on 49,8 prosenttia.

Pääomamenot (CapEx-indikaattori)

Taksonomiakelpoiset ja –mukaiset pääomamenot on raportoitu suhteessa Etteplanin kaikkiin pääomamenoihin, eli osoittaja sisältää pääomamenot, jotka kohdistuvat taksonomianmukaisiin taloudellisiin toimintoihin. ja nimittäjä sisältää kokonaispääomamenot. 4,1 prosenttia pääomamenoista on taksonomiakelpoisia ja 73,4 prosenttia pääomamenoista on taksonomianmukaista. Näitä toimia ovat esimerkiksi yrityskaupat, kiinteistöparannukset ja tutkimus- ja kehitysprojektien pääomamenot, sillä ne tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen arvoketjussa.

Toimintamenot (OpEx-indikaattori)

Taksonomia-asetuksen kuvaamat toimintamenot koostuvat esimerkiksi kehittämismenoista ja rakennusten energiatehokkuuden parannuksista. Taksonomiakelpoiset toimintamenot raportoidaan tietojen julkistamista koskevan delegoidun säädöksen määritelmien mukaisesti. Etteplanin

johtoryhmä on todennut, että tieto toimintamenoista on taloudellisesti epäolennainen, koska raportointikauden aikana ei ole ollut merkittäviä toimintamenoja liiketoimintamalliimme liittyen. Etteplan ei raportoi taksonomia-asetuksen mukaisia toimintamenoja vuodelta 2024, joten taksonomiakelpoisten ja taksonomianmukaisten toimintamenojemme määrä on 0 prosenttia.

40

40

41

41

Liikevaihto - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2)

Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto

Luokitusjärjesetelmän mukaista tavoitteen mukaan

Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan

CCM

44,6 %

44,6 %

CCA

2,1 %

2,1 %

WTR

E/S

E/S

CE

E/S

E/S

PPC

E/S

E/S

BIO

E/S

E/S

E/S Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

42

42

43

43

Pääomamenot (CapEx) - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2)

Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan

Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan

CCM

70,5 %

70,5 %

CCA

1,3 %

1,3 %

WTR

E/S

E/S

CE

E/S

E/S

PPC

E/S

E/S

BIO

E/S

E/S

E/S Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

44

44

45

45

Toimintamenot (OpEx) - Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi (CCM 9.1, CCA 9.2)

Osuus toimintamenoista / Toimintamenot yhteensä

Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan

Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan

CCM

N/A

N/A

CCA

N/A

N/A

WTR

E/S

E/S

CE

E/S

E/S

PPC

E/S

E/S

BIO

E/S

E/S

E/S Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

EI

46

46

Ympäristötiedot

ESRS E1 Ilmaston- muutos

Hallinto

ESRS 2 GOV-3 KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN

Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei otettu huomioon Etteplanin hallinto-, johto- tai valvontaelinten palkitsemisessa, eikä heidän suoritustaan arvioitu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden perusteella (kuten on raportoitu tiedonantovaatimuksessa E1-4). Ilmastoon liittyviin näkökohtiin sidottujen palkkioiden osuus oli 0 %. Tunnistetut palkkiot eivät olleet sidottuja mihinkään ilmastoon liittyviin tekijöihin. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei otettu huomioon hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten palkkioissa.

47

47

E1-1 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Etteplan on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja on laatinut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman, joka mukauttaa sen strategian ja liiketoimintamallin kestävään talouteen. Tämä suunnitelma noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een.

Siirtymäsuunnitelma sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja toimenpiteet, jotka on integroitu Etteplanin liiketoimintastrategiaan. Yhtiön tavoitteena on vähentää Scope 1–3 -päästöjään 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Toimenpiteet keskittyvät toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustukseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin. ESG-ohjausryhmä tarkastaa suunnitelman vuosittain ja päivittää sitä sen edistymisen perusteella.

Vuonna 2024 Etteplan ei sijoittanut hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyviin toimintoihin. Yhtiö edistää vähähiilistä hankintaa ja liikematkustusta. Tavoitteena on myös lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan. Integroimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet

liiketoimintastrategiaansa, Etteplan on hyvin asemoitunut siirtymään kestävään talouteen ja täyttämään Euroopan ilmastolain vaatimukset. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet ja -tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdissa E1-4 ja E1-3.

Etteplan tiedostaa, että julkiset politiikat eivät ole vielä määrittäneet sektorikohtaisia päästövähennyspolkuja kaikille sektoreille. Siksi siirtymäsuunnitelmamme yhteensopivuuden ilmoittaminen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C:een ymmärretään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteemme ilmoittamiseksi. Tämä tavoite on suhteutettu 1,5°C:n päästövähennyspolkuun, joka perustuu joko sektorikohtaiseen hiilidioksidipäästöjen vähennyspolkuun, mikäli se on saatavilla sektorillamme, tai koko talouden kattavaan skenaarioon ottaen huomioon sen rajoitukset.

Etteplanin tavoitteena on vähentää Scope 1–3 -päästöjään 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Tämä tavoite on linjassa Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) päästövähennyspolun kanssa ja perustuu vuonna 2023 tehtyyn kaksoisolennaisuusanalyysiin, jossa ilmastonmuutos tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustukseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin. Nämä toimenpiteet tunnistettiin sisäisessä

työpajassa lokakuussa 2024, ja ne on suunniteltu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä SBTi- päästövähennyspolun mukaisesti.

Etteplanin siirtymäsuunnitelma osoittaa sitoutumisemme ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen ja maailmanlaajuiseen pyrkimykseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een. Integroimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet liiketoimintastrategiaamme Etteplan on asemoitunut siirtymään kestävään talouteen ja täyttämään Euroopan ilmastolain vaatimukset.

Etteplan on sitoutunut saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteensa ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet tiedonantovaatimusten E1-4 ja E1-3 mukaisesti. Siirtymäsuunnitelmamme sisältää tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet mukaan lukien muutokset tuote- ja palveluportfoliossamme sekä uusien teknologioiden käyttöönoton toiminnassamme ja arvoketjussamme.

Keskeiset tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Konkreettisiin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi

toimistojen valojen vaihtaminen LED-valoihin, hankintastrategian käyttöönoton, jotta 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista olisi biopohjaisia, ja hiilijalanjälkensä vähentämiseen sitoutuneiden toimittajien suosiminen. Lisäksi Etteplan suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, kuten LED-valojen automatisoinnin ja optimoidut ilmanvaihtojärjestelmät, toimistoissaan energiankulutuksen vähentämiseksi.

Etteplan on arvioinut ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tukemiseksi tarvittavat toimintamenot (OpEx) ja pääomamenot (CapEx). Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisääminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan varmistamaan, että kaikki yhtiön käytössä olevat autot olisivat nollapäästöisiä vuoteen 2030 mennessä. Toimistoissa käytetään jo osittain sertifioitua vihreää energiaa, ja sen käytön lisäyksestä aiheutuvat arvioidut toimintamenot vaihtelevat 291–1 973 euron välillä vuodessa. Toimistojen energiankulutuksen vähentäminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta toimistotilan ja rakennustekniikan optimointi voi tuottaa kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Vähähiilisen hankinnan (tuotteet ja palvelut) edistäminen ei vaadi erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan toteutuksen varmistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen aiheuttaa vuosittain arviolta 39 200 euron toimintamenot. Vähähiilisten kuljetusmuotojen edistäminen työntekijöiden työmatkoilla ei vaadi

48

48

erityisiä pääomamenoja, mutta resursseja kohdennetaan toteutuksen varmistamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Etteplanin siirtymäsuunnitelma on linjassa EU:n taksonomiasääntelyn kanssa, joka edellyttää keskeisten tuloskykyindikaattorien (KPI) ilmoittamista taksonomian mukaisten pääomamenojen osalta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaniikkasuunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut.

Olemme tehneet laadullisen arvioinnin Etteplanin keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista lukkiutuneista kasvihuonekaasupäästöistä. Arvioinnin mukaan Etteplanin toimintaan Suomessa ja Ruotsissa ei liity tunnistettuja lukkiutuneita kasvihuonekaasupäästöjä tai energiaintensiivisiä omaisuuseriä tai tuotteita. Lisäksi ei ole suunniteltuja keskeisiä omaisuuseriä, jotka otettaisiin käyttöön tulevina vuosina ja jotka voisivat vaarantaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisen.

Etteplanin nykyinen toiminta ja suunnitellut tulevat kehitykset eivät aiheuta riskiä yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteille. Tämä arviointi auttaa vähentämään siirtymäriskejä ja varmistamaan, että Etteplan pysyy ilmastotavoitteidensa mukaisella päästövähennyspolulla. Lukkiutuneiden päästöjen ja energiaintensiivisten omaisuuserien puuttuminen tarkoittaa, että Etteplan ei kohtaa merkittäviä haasteita kasvihuonekaasupäästöjen ja energiaintensiivisten omaisuuserien ja tuotteiden hallinnassa.

Siirtymäsuunnitelmassa kuvataan Etteplanin tavoitteet ja suunnitelmat taloudellisten toimintojen mukauttamiseksi komission delegoidun asetuksen 2021/2139 mukaisiin kriteereihin. Suunnitelmassa korostetaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) mukauttamisen tärkeyttä EU:n taksonomiakriteereihin kestävän taloudellisen toiminnan varmistamiseksi.

Etteplan on asettanut tavoitteeksi lisätä taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuutta kokonaisliikevaihdostaan. Tätä tavoitetta seurataan vuosittain, ja muutokset yhtiön palvelutarjonnassa liittyvät vahvasti asiakaskysyntään. Yhtiö vastaa kysyntälähtöiseen tarpeeseen asiakkaiden taksonomiakelpoisista ja taksonomian mukaisista asiantuntijapalveluista.

Pääomamenojen (CapEx) osalta suunnitelmassa todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien osalta ei ole määritelty erityisiä pääomamenoja. Sen sijaan tarvittavat resurssit kohdennetaan varmistamaan toimenpiteiden, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisäämisen, sertifioidun vihreän energian käytön, toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisen hankinnan edistämisen ja työntekijöiden työmatkojen vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen, toteutus vuoteen 2030 mennessä.

Etteplanin taksonomian mukaiset toiminnot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaanisen suunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta yhtiön taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät tutkimus, soveltava tutkimus ja tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, jotka pyrkivät vähentämään, välttämään tai poistamaan kasvihuonekaasupäästöjä ratkaisuissa, prosesseissa, teknologioissa ja liiketoimintamalleissa.

Siirtymäsuunnitelmassa korostetaan myös sitä, ettei Etteplan ole sijoittanut hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyviin taloudellisiin toimintoihin tilikauden 2024 aikana. Etteplanin siirtymäsuunnitelma on linjassa yhtiön kokonaisvaltaisen liiketoimintastrategian ja

taloudellisen suunnittelun kanssa varmistaen, että kestävyystoimet on perusteellisesti sisällytetty yhtiön toimintaan, ja ne vaikuttavat myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Etteplania ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen (Paris- aligned Benchmarks, PAB) ulkopuolelle, koska se täyttää kriteerit siihen kuulumiselle. Etteplan ei ole mukana toiminnoissa, jotka ovat ristiriidassa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden kanssa, kuten voimakas riippuvuus fossiilisista polttoaineista tai uskottavan hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategian puuttuminen.

Kestävyys on tunnistettu yhdeksi tärkeimmistä megatrendeistä, jotka vaikuttavat Etteplanin toimintaan, ja siirtymäsuunnitelma on keskeinen osa yhtiön kestävyysohjelmaa. Päästövähennystavoitteet on hyväksytty johtoryhmässä ja hallituksessa, ja esitetty Etteplanin verkkosivuilla muiden ESG-tavoitteiden rinnalla. Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) on sisällytetty perehdytyskoulutukseen, ja kaikkien työntekijöiden kestävyystietämystä ja -ymmärrystä pyritään kehittämään kestävän lähestymistavan sisällyttämiseksi päivittäiseen toimintaan.

Etteplanin kestävän kehityksen toimet ovat kohdistettu niihin maihin, joissa yhtiö toimii varmistaen, että toiminta vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan. Siirtymäsuunnitelman

49

49

osat ovat linjassa Etteplanin kokonaisvaltaisen liiketoimintastrategian ja taloudellisen suunnittelun kanssa. Siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi on sisällytetty yhtiön hallituksen hyväksymään strategiaan, pitkän aikavälin investointisuunnitelmaan ja vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin vuosikellon toteuttamisen kautta. Nämä ovat myös osa kestävyysohjelmaa. ESG-ohjausryhmä tarkastaa siirtymäsuunnitelman sisällön vuosittain ja päivittää sen vastaamaan toteutuksen edistymistä. Hillitsemistoimien listaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa ilmastotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.

Kestävään talouteen siirtymisen luomat mahdollisuudet ja riskit on tunnistettu ilmastoskenaariotyöpajassa, joka pidettiin joulukuussa 2022, sekä kaksoisolennaisuusanalyysissa. Tunnistetut siirtymäriskit liittyvät rahoituksen kustannuksiin ja saatavuuteen kestävyysvaatimusten vuoksi sekä riskeihin uusilla markkinoilla (esim. Aasian toiminnot ja rannikkoalueiden riskit). Siirtymämahdollisuuksia tunnistettiin myös, ja ne liittyvät vihreiden teknologioiden ja sähköistämisen liiketoimintamahdollisuuksiin.

Etteplan on suorittanut seulontaprosessin tunnistaakseen ne omaisuuserät ja liiketoiminnot, jotka voivat altistua siirtymätapahtumille. Tunnistamalla nämä altistumat Etteplan pyrkii

ymmärtämään paremmin siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia, mikä auttaa yhtiötä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä sopeuttaakseen ja varmistaakseen toiminnan ja strategisen suunnittelun joustavuuden.

Suunnitelma luotiin perusteellisella prosessilla, joka sisälsi projektin aloituskokouksen elokuussa 2024, sisäisen työpajan lokakuussa 2024 ja johtoryhmän päätökset kasvihuonekaasuihin liittyvistä aiheista marraskuussa 2024. Sisäinen kommentointijakso oli marras-joulukuussa 2024, ja siirtymäsuunnitelma hyväksyttiin virallisesti Etteplan konsernin johtoryhmän toimesta joulukuun lopussa 2024.

Työpajassa tunnistetut keskeiset ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Näiden toimenpiteiden vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin ja tuloksia analysoitiin suhteessa Etteplanin päästövähennystavoitteeseen, joka on 42 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2022 tasoon. Analyysi osoitti, että työpajapolussa tunnistetut toimenpiteet eivät riittäneet tavoitteen saavuttamiseksi, mikä johti skenaariopolun kehittämiseen, joka sisältää kunnianhimoisempia lisätoimenpiteitä.

ESRS 2 SBM-3 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Etteplan on tunnistanut neljä erilaista olennaista ilmastoon liittyvää riskiä. Alla on jaottelu näistä riskeistä ilmastoon liittyviin fyysisiin riskeihin ja ilmastoon liittyviin siirtymäriskeihin.

Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit:

Äärimmäiset sääolosuhteet, jotka johtavat vahinkoihin rannikkoalueilla ja Kiinassa.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit:

Kestävyysvaatimusten vaikutus rahoituksen kustannuksiin ja saatavuuteen.

Noudattamiskustannukset.

Riskit uusilla markkinoilla, kuten Aasian toiminnoissa ja rannikkoalueilla.

Vaikka virallista resilienssianalyysiä ei ole vielä tehty, kattava ilmastoriskien arviointi suoritettiin joulukuussa 2022 ilmastoskenaariotyöpajan aikana. Työpajan tarkoituksena oli tunnistaa ja arvioida Etteplanin toimintaan liittyviä ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia. Arviointi sisälsi fyysisten ja siirtymään liittyvien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen skenaarioanalyysin avulla, niiden mahdollisten vaikutusten arvioinnin sekä toimenpiteiden määrittelyn tunnistettujen haasteiden ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tai sopeutumiseksi niihin. Tämä jäsennelty

lähestymistapa kuvastaa Etteplanin sitoutumista ilmastoon liittyvien asioiden strategiseen ja ennakoivaan käsittelyyn.

Skenaarioanalyysissä hyödynnettiin erilaisia ilmastoskenaarioita, joissa tarkasteltiin tulevia ilmasto-olosuhteita, kuten kasvihuonekaasupäästöjä, politiikkavasteita ja teknologian kehitystä. Tavoitteena oli tutkia mahdollisia tuloksia ja ymmärtää ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanin toiminnan kannalta.

Vaikutusten arviointi keskittyi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien mahdollisten vaikutusten arviointiin ottaen huomioon niiden taloudelliset vaikutukset, merkityksen ja aikahorisontin. Taloudelliset vaikutukset luokiteltiin pieniksi (0–1 %), keskisuuriksi (3–5 %) tai suuriksi (10–20 %), kun taas aikahorisontti luokiteltiin lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta) mukaan. Vaikutuksen suuruuden arvioinnin lisäksi arvioitiin todennäköisyyksiä (epätodennäköinen, todennäköinen tai mahdollinen), ja kokonaisvaikutus määritettiin vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden yhdistelmänä. Arvioinnissa otettiin huomioon lämpötilaan, tuuleen, veteen ja kiinteään massaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Arvioinnin tulokset korostavat ilmastoon liittyvien vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä ja tarjoavat perustan tehokkaiden sopeutumis- ja hillitsemisstrategioiden kehittämiselle.

50

50

Ilmastoriskien arvioinnissa korostui se, miten tärkeää on mukauttaa Etteplanin strategia ja liiketoimintamalli ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tehokkaan riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet sisältävät varasuunnitelmien kehittämisen, asiantuntemuksen edistämisen digitaalisten liiketoimintojen ylläpitämiseksi ja tulevien tuote- ja palveluinnovaatioiden varmistamisen. Nämä ovat kriittisiä ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi sekä ennakoivien ja sopeutuvien ilmastostrategioiden vahvistamiseksi.

Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1 KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

Etteplan on arvioinut ilmastoon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksiaan laskemalla kasvihuonekaasupäästönsä. Katso kohta E1-6. Etteplanin olennaisuusanalyysiprosessi on kuvattu luvussa ESRS 2 IRO 1, ja ilmastonmuutos on sisällytetty siihen. Etteplan on myös suorittanut ilmastoriskien arvioinnin.

Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien arvioinnissa on otettu huomioon useita eri ilmastoskenaarioita mukaan lukien 1,5°C (perustuen IPCC 2022 ilmastomalliin RCP 2.6) ja 3,7°C (perustuen IPCC 2022 ilmastomalliin RCP 8.5) lämpenemisskenaariot. Ilmastoriskien arviointi on keskittynyt yksinomaan Etteplanin omiin toimintoihin. Arviointi suoritettiin joulukuussa 2022 pidetyssä työpajassa.

Ilmastoon liittyvät uhat ja riskit tunnistettiin ja arvioitiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Etteplanin ilmastoskenaariotyöpajassa tutkittiin ilmastoon liittyviä uhkia maittain ja mantereittain keskittyen alueisiin, joilla nämä voivat vaikuttaa liiketoimintaan (esim. rannikkoalueet ja Kiina). Ilmastoon liittyvien uhkien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin IPCC SSP5-8.5 korkean päästön ilmastoskenaarioita. Etteplan on käyttänyt ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä tunnistaakseen ja arvioidakseen fyysisiä riskejä määritellyillä aikahorisonteilla: lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta). Analyysissä otettiin huomioon useita ilmastoskenaarioita, jotka perustuvat IPCC 2022 ilmastomalleihin: 1,5°C lämpenemisskenaario (linjassa RCP 2.6:n kanssa) ja 3,7°C lämpenemisskenaario (linjassa RCP 8.5:n kanssa). Nämä skenaariot tarjoavat erilaisia mahdollisia ilmastotulevaisuuksia, mikä auttaa yritykstä arvioimaan se, miten erilaiset globaalin lämpötilan nousun tasot voivat vaikuttaa sen toimintaan. Arviointiprosessi, joka keskittyi Etteplanin omiin toimintoihin, toteutettiin joulukuussa 2022 pidetyssä työpajassa. Tämä systemaattinen lähestymistapa auttoi yritystä arvioimaan mahdollisia fyysisiä riskejä systemaattisesti ja sovittamaan suunnittelunsa eri aikahorisontteihin.

Joulukuussa 2022 pidetyssä ilmastoskenaariotyöpajassa tunnistettiin ja arvioitiin systemaattisesti ilmastoon liittyviä

siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia, jotka ovat merkityksellisiä sen toiminnalle. Prosessi sisälsi siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisen skenaarioanalyysin avulla, jossa otettiin huomioon erilaiset mahdolliset tulevaisuuden olosuhteet, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen. Nämä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet arvioitiin niiden mahdollisten vaikutusten, mukaan lukien taloudelliset vaikutukset, merkityksen ja aikahorisonttien perusteella. Tämän jälkeen määriteltiin erityisiä toimenpiteitä tunnistettujen haasteiden ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tai sopeutumiseksi niihin varmistaen, että ne ovat linjassa Etteplanin strategisten prioriteettien kanssa. Tämä systemaattinen lähestymistapa tarjosi kattavan ymmärryksen siitä, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa Etteplanin toimintaan eri skenaarioissa. Arvioimalla näitä riskejä ja mahdollisuuksia Etteplan osoitti sitoutumisensa ilmastoon liittyvien siirtymien haasteiden ennakoivaan käsittelyyn.

Etteplan on tunnistanut siirtymätapahtumia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteilla ilmastoon liittyvien muutosten tehokkaaksi käsittelemiseksi ja sopeutumiseksi niihin. Lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) siirtymätapahtumat keskittyvät teknologisiin edistysaskeliin, kuten vähäpäästöisten energialähteiden käyttöönottoon ja markkinadynamiikan muutoksiin mukaan lukien kuluttajien mieltymysten ja ostokäyttäytymisen muutokset. Keskipitkällä aikavälillä (3–5 vuotta) painopiste siirtyy uusiin politiikka- ja

51

51

lainsäädäntövaatimuksiin, kuten hiilihinnoitteluun ja kestävyysmääräyksiin sekä uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä (10–20 vuotta) siirtymätapahtumat sisältävät tuotteiden ja palveluiden jatkuvaa innovointia vastaamaan kehittyviin markkinavaatimuksiin ja parantamaan mainetta, jota ohjaa kasvava tietoisuus ilmastoon sopeutuvista palveluista. Nämä määritellyt aikahorisontit mahdollistavat Etteplanin strategisen suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamisen, jotka vähentävät riskejä ja hyödyntävät ilmastosiirtymätapahtumiin liittyviä mahdollisuuksia.

Etteplan on arvioinut, missä määrin sen liiketoiminnot voivat altistua ja olla herkkiä tunnistetuille siirtymätapahtumille. Tämä arviointi otti huomioon näiden tapahtumien todennäköisyyden, suuruuden ja keston sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Näiden riskien ja mahdollisuuksien mahdollisia vaikutuksia analysoitiin ottaen huomioon niiden taloudelliset vaikutukset, merkitys ja aikahorisontit, jotka ovat merkityksellisiä Etteplanin liiketoiminnoille.

Etteplanin siirtymätapahtumien tunnistaminen ja altistumisen arviointi on perustunut ilmastonmuutokseen liittyvään skenaarioanalyysiin. Tämä lähestymistapa varmistaa, että mahdollisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi perustuu vankkoihin ja monipuolisiin ilmastoskenaarioihin,

mikä auttaa yritystä ennakoimaan ja valmistautumaan erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuden olosuhteisiin. Hyödyntämällä skenaarioanalyysiä Etteplan on saanut arvokkaita näkemyksiä siirtymätapahtumien, kuten sääntelymuutosten, markkinadynamiikan ja teknologisten edistysaskeleiden, mahdollisista vaikutuksista toimintoihin ja arvoketjuun. Tämä menetelmä tukee strategista päätöksentekoa ja parantaa yrityksen kykyä hallita ilmastoon liittyviä riskejä samalla, kun tunnistetaan innovaatio- ja kasvumahdollisuuksia.

Suoritetun ilmastoriskien arvioinnin perusteella Etteplanilla ei ole omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka vaatisivat merkittäviä ponnisteluja tullakseen yhteensopiviksi ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa. Etteplan on hyödyntänyt ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä tunnistaakseen ja arvioidakseen siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteilla. Tämä lähestymistapa otti huomioon erilaiset mahdolliset ilmastoskenaariot, kuten sääntelymuutokset, teknologiset edistysaskeleet ja markkinamuutokset, jotka voivat vaikuttaa Etteplanin toimintoihin. Arvioimalla siirtymätapahtumia näillä määritellyillä aikahorisonteilla lyhyen aikavälin (1–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (10–20 vuotta) - Etteplan on pystynyt ennakoimaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoimintoihinsa. Analyysissä otettiin

huomioon useita tekijöitä mukaan lukien näiden siirtymätapahtumien todennäköisyys, suuruus ja kesto sekä niiden taloudelliset vaikutukset, merkitys ja merkityksellisyys Etteplanin operatiiviselle strategialle.

Vuonna 2024 olemme luoneet perustan ilmastoskenaarioanalyysin integroimiselle prosesseihimme. Osana jatkuvaa sitoutumistamme ilmastoon liittyvien arviointien parantamiseen suunnittelemme suorittavamme kattavamman ilmastoskenaarioanalyysin vuonna 2025. Tulevaisuudessa tämä tarjoaa meille mahdollisuuden arvioida ja selittää tarkemmin, miten ilmastoskenaariot ovat linjassa tilinpäätöksessämme tehtyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.

E1-2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Tietoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvistä toimintaperiaatteista sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä kestävyysasioista, jotka on käsitelty toimintaperiaatteissa, löytyy kohdasta E-1.

Laadimme parhaillaan virallista ilmastopolitiikaa ja olemme jo osoittaneet sitoutumisemme ympäristö- ja

ilmastovastuuseen eri toimilla, kuten liittymällä YK:n Global Compact -aloitteeseen ja luomalla oman kestävyysohjelmamme. Olemme myös ottaneet ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa ja sitä noudatetaan koko Etteplan-organisaatiossa. ISO 14001:n mukaiset ympäristötavoitteet tarkastetaan ja hyväksytään vuosittain johtoryhmän toimesta jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

Vuonna 2024 olemme jo laatineet siirtymä- suunnitelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja laskeneet hiilijalanjälkemme. Työskentelemme aktiivisesti kehittääksemme ilmastopolitiikan, joka integroi ilmastonmuutoksen hillinnän entistä paremmin toimintaamme. Vaikka jatkamme lähestymistapamme edistämistä, olemme ylpeitä tähän mennessä saavutetusta edistyksestä ja olemme sitoutuneet edistämään ilmastoon liittyviä aloitteitamme lähitulevaisuudessa.

E1-3 ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVIIN TOIMINTA- PERIAATTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT

Olemme sitoutuneet valmistautumaan EU- säädösten mukaiseen pakolliseen yritysten kestävyysraportointiin (CSRD). Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelmamme sisältää useita ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia ja resursseja, joille on asetettu eri aikahorisontit.

52

52

Toimistojen energiankulutus:

Vaihdetaan loisteputkivalot LED-valoihin vuodesta 2025 alkaen.

Suositaan vuodesta 2025 alkaen vuokranantajia, joilla on vihreän energian sertifikaatit.

Pyritään optimoimaan rakennustekniikkaa (automaattiset LED-valot ja ilmanvaihtojärjestelmät) vuodesta 2025 alkaen.

Optimoidaan edelleen vuonna 2023 aloitettu toimistotilan käyttö.

Työntekijöiden työmatkat:

Suositaan hybridityökulttuuria tarpeettoman matkustamisen välttämiseksi.

Tarjotaan pyöräetuja työntekijöille.

Keskustellaan vuokranantajien kanssa sähköautojen latauspisteiden asentamisesta vuodesta 2025 alkaen.

Liikematkustus:

Luodaan toimintamalli, jolla varmistetaan, että 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista on biopohjaisia vuoden 2025 aikana.

Luodaan vuoden 2025 aikana liikematkustuspolitiikka, joka kannustaa varaamaan hotelleja, joilla on ekosertifikaatit.

Hankitut tavarat ja palvelut:

Suositaan yhä enemmän toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja edistetään ekosertifioitujen tuotteiden hankintaa vuodesta 2026 alkaen.

Kysytään toimittajakohtaisia päästötietoja päästöinventaarion tarkkuuden parantamiseksi vuodesta 2025 alkaen.

Parannetaan omien tuotteiden päästöjen seurantaa elinkaarianalyysin avulla vuodesta 2025 alkaen.

Resurssien kohdentaminen:

Tavoitteena on, että toimistoissa käytetty energia on sertifioitua vihreää energiaa vuoteen 2030 mennessä.

Sijoitetaan toimistotilan ja rakennustekniikan optimointiin pitkän aikavälin säästöjen saavuttamiseksi.

Tavoitteena on sijoittaa, että vähähiiliset hankintakäytännöt toteutuvat vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on, että laaditaan toimintamalli biopohjaisten polttoaineiden käytöstä liikematkojen lennoilla vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on lisätä vähäpäästöistä työmatkaliikennettä mukaan lukien pyöräilyedut, sähköautojen latauspisteet ja hybridityömahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä.

Taloudelliset resurssit:

Arvioidut toimintamenot (OpEx) vähähiilisen liikematkustuksen edistämiseksi: 39 200 euroa vuodessa.

Sertifioidun vihreän energian käytön lisäämisen kustannukset toimistoissa: 291–1 973 euroa vuodessa.

Siirtymäsuunnitelma ei sisällä suunniteltuja pääomamenoja (CapEx) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mutta mainitaan resurssien kohdentamisen toteutuksen varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Nämä toimet ja resurssit ovat osa Etteplanin laajempaa strategiaa saavuttaa ilmastoneutraalius ja noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa globaalin lämpötilan nousu 1,5°C:een.

Etteplanin siirtymäsuunnitelma hahmottelee tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet mukaan lukien muutokset tuote- ja palveluportfoliossamme sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassamme ja arvoketjussamme. Siirtymäsuunnitelma keskittyy ensisijaisesti teknologisiin ja operatiivisiin toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, eikä se kata luontoon perustuvia ratkaisuja.

Keskeiset tunnistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot sisältävät toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla, vähähiilisen liikematkustuksen edistämisen ja vähähiilisen hankinnan edistämisen. Konkreettisiin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi

toimistojen valojen vaihtaminen LED-valoihin, toimintamallin toteuttaminen, jotta 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista olisi biopohjaisia, ja hiilijalanjälkensä vähentämiseen sitoutuneiden toimittajien suosiminen. Lisäksi Etteplan suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, kuten automatisoidut LED-valot ja optimoidut ilmanvaihtojärjestelmät toimistoissaan energiankulutuksen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tuloksena Etteplan on vähentänyt toimistojensa energiankulutusta vaihtamalla loisteputkivalot LED-valoihin joissakin toimistoissa, mikä on myötävaikuttanut 229 tCO 2 e:n päästövähennykseen. Lisäksi olemme jatkuvasti edistäneet hybridityökulttuuria ja vähähiilisiä kuljetusmuotoja, mikä on johtanut 1 106 tCO 2 e:n vähennykseen. Lisäksi olemme toteuttaneet toimenpiteitä polttomoottoriautojen vaihtamiseksi sähköautoihin, mikä on johtanut 62 tCO 2 e:n vähennykseen.

Odotettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten osalta sisäisessä työpajassa tunnistettujen toimenpiteiden ja lisäskenaariopolkujen toimenpiteiden odotetaan tuottavan merkittäviä päästövähennyksiä. Esimerkiksi toimistojen valojen vaihtamisen LED-valoihin odotetaan johtavan 37,8 tCO 2 e:n päästövähennykseen, hankintastrategian toteuttamisen, jolla varmistetaan, että 50 % kaikista liikematkojen lennoilla käytetyistä polttoaineista on biopohjaisia, odotetaan johtavan

53

53

59,7 tCO 2 e:n päästövähennykseen, vähähiilisten tuotteiden hankinnan odotetaan saavuttavan 32,1 tCO 2 e:n päästövähennyksen ja vähähiilisten palveluiden hankinnan odotetaan johtavan 345,4 tCO 2 e:n päästövähennykseen. Näiden toimenpiteiden odotetaan yhdessä myötävaikuttavan kokonaispäästövähennyksiimme auttaen meitä lähestymään tavoitettamme vähentää päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä.

Etteplanin siirtymäsuunnitelma selittää, missä määrin toimintasuunnitelman toteuttaminen riippuu resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Suunnitelmassa korostetaan, että siirtymäsuunnitelman onnistunut toteuttaminen on riippuvainen taloudellisten resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta. Jatkuva pääsy rahoitukseen kohtuullisin pääomakustannuksin on kriittistä suunnitelmassa hahmoteltujen toimien toteuttamiseksi. Tämä sisältää sopeutumisen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin, niihin liittyvät yritysostot ja merkittävät tutkimus- ja kehitysinvestoinnit.

Toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) liittyvät tilinpäätöksen asiaankuuluviin eriin tai liitetietoihin. Esimerkiksi sertifioidun vihreän energian käytön lisäämisen arvioidut toimintamenot vaihtelevat 291–1 973 euron välillä vuodessa, ja vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen vaatii vuodessa arviolta 39 200 euron toimintamenot.

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaiset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät sulautetut palvelut, testauspalvelut, teknisen dokumentoinnin ja joitakin mekaniikkasuunnittelun toimintoja. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta taksonomian mukaiset toiminnot sisältävät pilvi- ja ohjelmistokehityspalvelut, ympäristövaikutusten konsultoinnin sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelupalvelut.

Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien osalta ei ole määritelty erityisiä pääomakustannuksia. Sen sijaan tarvittavat resurssit kohdennetaan varmistamaan toimenpiteiden, kuten vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän lisääminen, sertifioidun vihreän energian käyttö, toimistojen energiankulutuksen vähentäminen, vähähiilisen hankinnan edistäminen ja työntekijöiden työmatkojen vähähiilisten kuljetusmuotojen edistäminen, toteutus vuoteen 2030 mennessä.

Etteplanin siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hahmottelee useita keskeisiä toimia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Nämä toimet kattavat laajan alueen mukaan lukien toiminnot, ylä- ja alavirran arvoketju, maantieteelliset alueet ja sidosryhmät.

Toiminnot: Keskeiset toimet kohdistuvat erilaisiin toimintoihin Etteplanin toiminnassa mukaan lukien toimistojen energiankulutus, työntekijöiden työmatkat, liikematkustus sekä tavaroiden ja palveluiden hankinta.

Ylä- ja alavirran arvoketju: Suunnitelma käsittelee sekä ylä- että alavirran arvoketjuja. Ylävirran toimet sisältävät vähähiilisen hankinnan edistämisen suosimalla toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja ekosertifioitujen tuotteiden hankinnan. Alavirran toimet sisältävät palveluiden käytön optimoinnin ja vähähiilisten kuljetusmuotojen edistämisen työntekijöiden työmatkoilla.

Maantieteelliset alueet: Siirtymäsuunnitelman alkuvaiheessa keskitytään Etteplanin toimintoihin Suomessa ja Ruotsissa, ja tulevaisuudessa suunnitelmissa on sisällyttää globaaleja toimintoja.

Vaikuttavat sidosryhmät: Keskeiset toimet vaikuttavat erilaisiin sidosryhmiin mukaan lukien työntekijät, toimittajat ja asiakkaat. Esimerkiksi etätyön edistäminen ja kannustimien tarjoaminen vähähiilisiin työmatkavaihtoehtoihin vaikuttavat suoraan työntekijöihin, kun taas vähähiiliset hankintakäytännöt vaikuttavat toimittajiin.

Toteuttamalla nämä keskeiset toimet Etteplan pyrkii saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteensa ja myötävaikuttamaan maailmanlaajuiseen pyrkimykseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5°C:een.

54

54

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Etteplan on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä selkeästi määritellyillä, mitattavilla ja ajallisesti sidotuilla tavoitteilla. Nämä tavoitteet käsittelevät olennaisia kestävyysasioita ja toimivat indikaattoreina edistymisestämme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tällä hetkellä Etteplanilla ei ole virallista ilmastopolitiikkaa tai määriteltyjä politiikkatavoitteita. Sen sijaan tässä osiossa esitetyt tavoitteet ovat peräisin siirtymäsuunnitelmastamme, joka muodostaa perustan ilmastotoimillemme.

Siirtymäsuunnitelma kuvastaa sitoutumistamme ilmastotoimiin ja tarjoaa toteutussuunnitelman keskeisten virstanpylväiden, kuten päästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja toimintojen linjaamisen globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, saavuttamiseen. Kun siirtymäsuunnitelmamme kehittyy ja kehitämme virallisen ilmastopolitiikan, tarkennamme näitä tavoitteita edelleen varmistaaksemme niiden yhdenmukaisuuden pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden ja kestävän kehityksen viitekehysten kanssa.

Etteplan on aktiivisesti ottanut sidosryhmät mukaan kunkin olennaisen kestävyysaiheen tavoiteasetantaprosessiin. Vuonna 2023 teimme kaksoisolennaisuusanalyysin, joka tunnisti ilmastonmuutoksen yhdeksi keskeisistä olennaisista aiheista. Kaksoisolennaisuusanalyysi osallisti erilaisia sidosryhmiä, jotta varmistuimme, että asetetut tavoitteet olivat kattavia ja linjassa kestävyystavoitteidemme kanssa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Etteplan on tunnistanut useita keskeisiä toimia, kuten toimistojen energiankulutuksen vähentämisen, vähähiilisten kulkumuotojen edistämisen, vähähiilisen liikematkustamisen edistämisen ja vähähiilisten hankintojen edistämisen. Yhtiö aikoo käyttää sertifioitua vihreää energiaa, optimoida rakennustekniikkaa ja parantaa sähkön ja lämmityksen kulutuksen tietojen keräämistä energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi Etteplan pyrkii edistämään hybridityökulttuuria, tarjoamaan pyöräilyetuja ja asentamaan latausasemia sähköajoneuvoille vähähiilisen liikenteen edistämiseksi.

ESG-ohjausryhmän suosituksen perusteella konsernin johtoryhmä päätti teettää hiilijalanjälkilaskennan vuonna 2024 Etteplan Finland Oy:lle ja Etteplan Sweden AB:lle. Konsernin johto päätti myös laajentaa laskennan kattamaan Puolan, Saksan ja Alankomaat, mutta rajoitetulla tietomäärällä. Näissä kolmessa maassa laskenta

Taulukko E1-4-1 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Perusvuosi 2022

2030 tavoite

Luokka- ja hiilenvähennys tavoitteet

CO 2 -eq

CO 2 -eq

%

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

14427,6

-6059,6

42 %

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

140,3

-58,9

42 %

- Ajoneuvojen sähköistys (M1)

-

-58,9

42 %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

632,4

-265,6

42 %

- Uusiutuvan ja ydinenergian osuuden kasvattaminen (M2)

-

-229,0

36 %

- Energiatehokkuuden parantaminen (M3)

-

-36,6

6 %

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

13654,9

-5735,1

42 %

- Päästöihin perustuva valintaprosessi ostetuille tuotteille (M4)

-

-241

2 %

- Päästöihin perustuva valintaprosessi ostetuille palveluille (M5)

-

-4270

31 %

- Vähähiilisen liikematkustuksen edistäminen (M6)

-

-60

1 %

- Etätyön ja kestävän työmatkustuksen edistäminen (M7)

-

-1106

8 %

perustuu työntekijöiden määrään, toimistojen määrään, toimistojen pinta-alaan (neliömetreinä), Etteplanin autoihin ja vuokra-autoihin sekä arvioihin keskimääräisestä energiankulutuksesta näissä maissa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista saada laajempaa tietoa näistä maista, koska joidenkin hankittujen yhtiöiden integrointi ja prosessien ja järjestelmien harmonisointi on vielä kesken. Etteplan ei ole vielä asettanut päästövähennystavoitetta vuodelle 2050.

55

55

Etteplan on asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet Scope 1-, 2- ja 3 -päästöille, ja tavoitteena on vähentää näitä päästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. Nämä tavoitteet ilmoitetaan erikseen kullekin päästölähteelle selkeyden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Yhdistetyt kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet kattavat kaikki kolme päästölähdettä (1, 2 ja 3), ja kunkin päästölähteen osuus on selkeästi määritelty. Scope 1 -päästöt sisältävät suorat päästöt omista tai hallittujen resurssien lähteistä, Scope 2 -päästöt kattavat epäsuorat päästöt ostetun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta, ja Scope 3 -päästöt kattavat kaikki muut epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yhtiön arvoketjussa.

Kasvihuonekaasuinventaarion rajojen yhtenäisyyden varmistamiseksi Etteplan on suorittanut inventaarion, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat päästölähteet. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ovat bruttotavoitteita, mikä tarkoittaa, että yhtiö ei sisällytä kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden vertailuvuosi on 2022, ja vertailuarvo sisältää kaikki asiaankuuluvat päästölähteet Etteplan Finland Oy:n

ja Etteplan Sweden AB:n toiminnoista. Kasvihuonekaasuinventaario suoritettiin Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti markkinaperusteista menetelmää käyttäen.

Vertailuarvo laskettiin Etteplan Finland Oy:n ja Etteplan Sweden AB:n toiminnan perusteella, ja se kattaa kaikki saatavilla olevat tiedot kasvihuonekaasupäästöistä mukaan lukien merkittävät arvoketjun toiminnot, kuten liikematkustus (erityisesti lennot) ja ostettujen materiaalien ja palveluiden vaikutukset. Tämä lähestymistapa varmistaa, että vertailuarvo kuvastaa yhtiön toimintaa ja päästöihin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä tarjoten perustan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamiselle ja saavuttamiselle.

Vuosina 2023 ja 2024 energiankulutus on pysynyt johdonmukaisena verrattuna vertailuvuoteen 2022. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä energiankulutuksen siirtymäsuunnitelma kattaa Etteplan Finland Oy:n ja Etteplan Sweden AB:n, sillä kasvihuonekaasuinventaario oli saatavilla näille tytäryhtiöille lokakuussa 2024. Etteplan suunnittelee kuitenkin kehittävänsä tulevaisuudessa konsernitasoisen kasvihuonekaasuinventaarion ja siirtymäsuunnitelman.

Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden vertailuvuosi on edelleen 2022, sillä tavoitteessa tai raportointirajauksessa

ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä lähestymistapa varmistaa johdonmukaisuuden edistymisen seurannassa ajan myötä, ja se on linjassa kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten kanssa, joka edellyttää, että vertailuarvoa ja -vuotta tulisi muuttaa vain merkittävien muutosten tapahtuessa.

Jos tulevaisuudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia tavoitteessa tai raportointirajauksessa, Etteplan antaa yksityiskohtaisen selityksen siitä, miten uusi vertailuarvo vaikuttaa tavoitteeseen, sen saavuttamiseen ja edistymisen esittämiseen ajan myötä. Lisäksi kaikki uudet tavoitteet asetetaan CSRD-suosituksen mukaisesti valitsemalla viimeaikainen vertailuvuosi, joka on enintään kolme vuotta ennen tavoitekauden ensimmäistä raportointivuotta.

Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet perustuu SBTi:n (Science-based target initiative) sektorikohtaiseen polkuun, ja ne rajoittavat ilmaston lämpenemisen 1,5°C:een. Tavoitteet on asetettu Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti, joka tarjoaa kattavan ja tarkan kuvan yhtiön päästöistä. Tavoitteet on johdettu sektorikohtaisen hiilidioksidipäästöjen vähentämispolun avulla, ja taustalla olevat ilmasto- ja politiikkaskenaariot ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa, joka pyrkii rajoittamaan maailmanlaajuista lämpötilan nousua 1,5°C:een. Tavoitteita ei ole varmennettu ulkoisesti.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamisen kriittisinä oletuksina Etteplan on ottanut huomioon tulevat kehitykset, kuten myyntimäärien muutokset, asiakaspreferenssien ja kysynnän muutokset, sääntelytekijät ja uudet teknologiat. Nämä tekijät on otettu huomioon arvioitaessa niiden mahdollista vaikutusta sekä kasvihuonekaasupäästöihin että päästöjen vähentämiseen.

Etteplanin hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategia keskittyy kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseen koko sen toiminnassa ja arvoketjussa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoja ovat energiatehokkuuden optimointi, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, liikematkustamisen päästöjen vähentäminen ja toimittajien sitouttaminen kestävien käytäntöjen omaksumiseen. Nämä toimenpiteet yhdessä edistävät Etteplanin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamista, joka on 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta.

Vuokra-ajoneuvot:

Lisätään vähäpäästöisten ajoneuvojen määrää yhtiön käytössä vaihtamalla polttomoottoriautot sähköautoihin. (Scope 1)

Odotettu päästövähennys on 59 tCO 2 e.

56

56

Vähähiilisten kulkumuotojen edistäminen työntekijöiden työmatkoilla:

Edistetään etätyötä ja pyritään tarjoamaan kannustimia kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön työmatkoilla. (Scope 3)

Odotettu päästövähennys on 1 106 tCO 2 e.

Etteplan on tarkastellut erilaisia ilmastoskenaarioita mukaan lukien skenaarion, joka on yhdenmukainen 1,5°C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa. Etteplan järjesti lokakuussa 2024 sisäisen työpajan, jossa keskusteltiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteistä. Työpajassa tunnistettiin keskeiset toimet, jotka kohdistuvat toimistojen energiankulutukseen, työntekijöiden työmatkoihin, liikematkustamiseen sekä hankittuihin tavaroihin ja palveluihin.

Kaksi skenaariota luotiin arvioimaan näiden toimenpiteiden mahdollista vaikutusta:

Työpajapolku: Tämä skenaario keskittyi työpajassa tunnistettuihin konkreettisiin toimiin. Havaittiin kuitenkin, että nämä toimet eivät riittäneet saavuttamaan 42 %:n päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä.

Skenaariopolku: Tämä skenaario sisälsi lisätoimia aukon kuromiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi. Lisätoimet suunniteltiin lisäämään kunnianhimon tasoa ja varmistamaan yhdenmukaisuus

Science-Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen sektoreiden välisen polun kanssa lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteiden osalta.

Näiden skenaarioiden analyysi auttoi Etteplania havaitsemaan asiaankuuluvia ympäristöön, yhteiskuntaan, teknologiaan, markkinoihin ja politiikkaan liittyviä kehityssuuntia sekä määrittämään hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinonsa. Toimet arvioitiin niiden päästövähennyspotentiaalin ja kustannusten

perusteella varmistaen, että yhtiön strategia ja liiketoimintamalli ovat yhteensopivia ilmastoneutraaliuden saavuttamisen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5°C:een kanssa.

E1-5 ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

Katso taulukko E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, joka sisältää tiedot Etteplanin omiin toimintoihin liittyvästä energiankulutuksesta.

Toimistojen energiankulutus:

Vaihdetaan toimistoissa käytetty sähkö sertifioituun vihreään energiaan. (Scope 2)

Odotettu päästövähennys on 229 tCO 2 e.

Toimistojen energiankulutuksen vähentäminen:

Vaihdetaan toimistojen valot LED-valoihin. (Scope 2)

Odotettu päästövähennys on 37,8 tCO 2 e.

Vähähiilisten hankintojen edistäminen (tuotteet):

Suositaan toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään, ja edistetään ekosertifioitujen tuotteiden hankintaa. (Scope 3)

Odotettu päästövähennys on 241 tCO 2 e.

Vähähiilisten hankintojen edistäminen (palvelut):

Optimoidaan palveluiden käyttöä ja suositaan toimittajia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään. (Scope 3)

Odotettu päästövähennys on 4 270 tCO 2 e.

Vähähiilisen liikematkustamisen edistäminen:

Toteutetaan hankintastrategia, joka varmistaa, että 50 % kaikesta liikematkojen polttoaineesta on biopohjaista. (Scope 3)

Odotettu päästövähennys on 60 tCO 2 e.

Taulukko E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Vertailuvuosi

Vuosi 2024

Mittayksikkö

Energiankulutus fossiilisista lähteistä (MWh)

N/A

3 425,1

MWh

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

N/A

53 %

%

Energiankulutus ydinvoimasta (MWh)

N/A

370,4

MWh

Ydinvoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

N/A

6 %

%

Enenrgiankulutus uusiutuvista lähteistä (MWh)

N/A

2 628,2

MWh

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

N/A

41 %

%

Energian kokonaiskulutus (MWh)

N/A

6 467,0

MWh

Energiankulutus ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

N/A

3 221,0

MWh

Energiaintensiteetti ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

N/A

17,91

MWh/M€

Ilmastovaikutuksiltaan merkittäviä aloja

49,8% oli mahdollistavaa toimintaa 2024 taksonomiaraportin mukaan. Enimmäkseen konsultointia ja tutkimus- ja kehittämistyötä. Katso tarkemmat tiedot aloista taulukon yläpuolelta.

57

57

Etteplan ei tällä hetkellä kuluta itse tuotettua uusiutuvaa energiaa, vaan se on riippuvainen ostetusta uusiutuvasta energiasta. Tämä ei ole ollut merkittävää kokonaisenergiankulutuksemme kannalta, eikä sitä ole sisällytetty nykyiseen raportointiin.

Vuoden 2024 taksonomiaraportin perusteella, vaikka Etteplanin toiminnot eivät ole suoraan määriteltyjä korkean ilmastovaikutuksen sektorille, 49,8 % Etteplanin toiminnoista on mahdollistavaa toimintaa korkean ilmastovaikutuksen sektorille (taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia). Tarkempia tietoja löytyy taksonomiaraportistamme. (E1-6). Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien (TSC) piiriin kuuluvaa taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luokissa 9.1 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi sekä 9.3 Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut. Taksonomiakelpoista toimintaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on luokissa 8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, 9.1 Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi sekä 9.2 Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi. Muiden ympäristötavoitteiden osalta Etteplanilla on teknisten arviointikriteerien piiriin kuuluvaa toimintaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun osalta luokassa 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen

ja –ohjelmistojen tarjoaminen sekä kiertotalouden siirtymisen osalta luokassa 4.1 Datavetoisten IT/OT- ratkaisujen tarjoaminen.

Suomen ja Ruotsin tiedot perustuvat pääosin primääridataan. Sähkön osalta Saksa, Puola ja Alankomaat sekä seitsemän toimistoa Suomessa ja kaksi toimistoa Ruotsissa eivät pystyneet toimittamaan energiankulutustietoja. Puuttuvien kulutustietojen osalta käytettiin arvioita, jotka perustuivat toimistotilojen neliömetrimäärään ja keskimääräiseen energiankulutukseen 61,2 kWh/m 2 kulutuksen laskemiseksi.

Lämmön osalta yhdeksän toimipaikkaa Suomessa ja kaikki toimipaikat Ruotsissa, Saksassa, Puolassa ja Alankomaissa laskettiin arvioiden perusteella, jotka perustuivat toimistotilojen neliömetrimäärään ja keskimääräiseen kulutukseen 99,9 kWh/m 2 lämmöntarpeen laskemiseksi.

Energiankulutuksen jakautumisen osalta primääridataa käytettiin ensisijaisena lähteenä. Niiltä osin kuin tietoja puuttui, käytettiin maakohtaista jäännösjakaumaa. Ne toimipaikat, jotka eivät pystyneet toimittamaan kulutustietoja, arvioitiin siten jäännösjakauman perusteella. Jäännösjakaumaa käytettiin, koska kasvihuonekaasupäästölaskelmat perustuivat markkinaperusteiseen menetelmään. Lämmön osalta käytettiin maakohtaista lämmöntuotannon sekoitusta. Ulkoisia varmennuksia ei ole tehty.

E1-6 KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 - BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT

Katso taulukko E1-6 -1, joka sisältää tiedot bruttomääräisistä Scope 1-, 2- ja 3- sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä. Huomattavaa on, että Puola, Saksa ja Alankomaat ovat

Taulukko E1-6 - 1– Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Tonnia CO 2 -ekv

Konserni- tilinpäätös*

Sijoituskohteet*

Suomi

Ruotsi

Puola

Saksa

Alankomaat

Kasvihuonekaasujen Scope 1 –bruttopäästöt

362,3

362,3

N/A

41,7

9,4

31,7

194,7

84,8

Kasvihuonekaasujen Scope 2 –bruttopäästöt

1 094,6

1 094,6

N/A

363,2

87,2

84,0

447,9

112,3

Kasvihuonekaasujen Scope 3 –bruttopäästöt

14 240,1

N/A

N/A

9 209,3

4 791,2

29,9

152,9

56,7

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

15 697,0

N/A

N/A

9 614,2

4 887,7

145,7

795,6

253,8

mukana ensimmäistä kertaa, ja ne aiheuttivat kasvihuonepäästöjen kasvun. Ne on täysin huomioitu Scope 1- ja 2 -päästöissä. Scope 3:n osalta vain polttoaineisiin liittyvät toiminnot, ylävirran päästöt ja jakelu- ja kuljetustappiot on sisällytetty, koska ne voidaan johtaa Scope 1- ja Scope 2 -laskelmista. Sijoituskohteista, yhteisyrityksistä tai tietyistä tytäryhtiöistä ei ole saatavilla tietoja. Mittareita ei ole varmennettu ulkoisen tahon toimesta.

Katso taulukot E1-6-02 ja E1-6-03, jotka sisältävät tiedot bruttomääräisistä Scope 1-, 2- ja 3- sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt (GHG-protokolla).

58

58

Taulukko E1-6 2 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt

Scope 3 -kategoria

t CO 2 - ekv

% kokonais- CO 2 -ekv

Ostetut palvelut

8 141,2

52 %

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

2 791,4

18 %

Myytyjen tuotteiden käyttö

743,2

6 %

Liikematkat tieliikenteessä

819,7

5 %

Lennot

419,5

3 %

Ostetut tavarat

404,3

3 %

Jätteet, sis. kuljetus

243,7

2 %

Taulukko E1-6 3 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt

Scope 3 -kategoria

Ostetut tavarat

404,3

Ostetut palvelut

8 141,2

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot

374,9

Ylävirran kuljetukset

14,9

Toiminnassa muodostuva jäte

243,7

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 494,4

Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

2 791,4

Alavirran kuljetukset

0,1

Myytyjen tuotteiden käyttö

743,2

Myytyjen tuotteiden loppukäsittely

0,9

Kokonaispäästöt

14 209,0

59

59

Etteplanilla ei ole Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä säännellyistä päästökauppajärjestelmistä, koska yritys ei tällä hetkellä osallistu tällaisiin järjestelmiin.

Vuonna 2024 laskentaan lisättiin kolme uutta maata - Saksa, Puola ja Alankomaat - Scope 1 - ja 2 -päästöjen osalta. Scope 3:een lisättiin neljä uutta kategoriaa: ylä- ja alavirran kuljetus, myytyjen tuotteiden käytöstä poisto ja myytyjen tuotteiden käyttö. Nämä lisäykset vaikuttavat laskelmien vertailukelpoisuuteen: olemme

kuitenkin myös sisällyttäneet laskelmat, jotka ovat vertailukelpoisia vuoden 2022 viitevuoteen. Nämä tulokset esitetään laskelmissa suluissa johdonmukaisuuden varmistamiseksi, koska perusvuotta ei voida muuttaa tässä vaiheessa. Tarkoituksena on vähitellen laajentaa laskentaa kattamaan koko organisaatio, ja tulevaisuudessa päivittää perusvuosi kattamaan koko organisaation laajuus.

Päästölaskelmat noudattavat GHG-protokollan standardeja. Tiukan aikataulun vuoksi vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarion tietojen keräämiseksi toimintatietoja voitiin saada ajanjaksolta 1–10/2024, ja siten loppuvuosi (11– 12/2024) arvioitiin ekstrapoloimalla asiaankuuluvat tiedot kattamaan koko kalenterivuosi. Myytyjen tuotteiden osalta (kuljetus, käytöstä poisto, käyttö) ei tarvittu ekstrapolointia. Scope 1:n ja 2:n osalta käytettiin arvioita (sopimuskilometrit tai kWh/m 2 ), eikä tarvittu ekstrapolointia.

Vuokrattujen ajoneuvojen osalta Scope 1:ssä sopimuskilometrejä on osittain käytetty todellisten ajettujen kilometrien sijasta. Käytetyt päästökertoimet perustuvat ajoneuvojen erityisiin WLTP-kertoimiin. Kuljetustoimintojen ylävirran päästöjen (Scope 3) osalta on käytetty luotettavia lähteitä, kuten Tilastokeskuksen polttoaineluokittelua ja DEFRA-tietokantaa (Ison-Britannian hallituksen muuntokertoimet kasvihuonekaasujen raportointiin).

Scope 2 on laskettu Etteplanin toimistojen ensisijaisen energiankulutustiedon perusteella, jos tieto on ollut saatavilla, ja primääridatan puuttuessa toimiston lattiapinta-alan perusteella käyttäen keskimääräisiä kulutuslukuja per neliömetri Motivan tietojen perusteella. Energiankulutuksen tyypin primääridatan puuttuessa on markkinapohjaisissa laskelmissa käytetty maakohtaista jäännössekoitusta (AIB) ja sijaintipohjaisissa laskelmissa keskimääräistä maakohtaista tuotantosekoitusta (AIB) energian jakelun ja päästökertoimien määrittämiseksi. Jos energian sekoituksen primääridata oli saatavilla, päästökertoimet mallinnettiin Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen ja lisensoitujen päästökertoimien tietojen perusteella.

Jätteen (Scope 3) osalta, jos primääridataa ei ollut saatavilla, on käytetty HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) raportoimaa keskimääräistä jätteen määrää per henkilö sekä luotettavista lähteistä saatuja päästökertoimia, kuten Suomen ympäristökeskuksen antamia kertoimia. Laskelma yliarvioi päästöt, koska Etteplanilla ei ole primääridataa toimistoja käyttävien henkilöiden määrästä. Lisensoitujen päästökertoimien tietokantoja on käytetty myytyjen tuotteiden käytöstä poistamisen laskelmissa (EOL). Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää sähkönkulutuksen asiakastiloissa, ja AIB:n Suomen jäännösverkkojakoa on käytetty päästökertoimena. Hankinnat perustuvat pääosin kulutustietoihin, ja päästökertoimet on saatu DEFRA-tietokannasta ja inflaatiokorjattu.

Inflaatiokorjattuja DEFRA-kertoimia on käytetty myös muissa kulutuspohjaisissa laskelmissa liikematkoilla. Työmatkaliikenteen osalta pahin mahdollinen skenaario mallinnettiin Etteplanin henkilöstön määrän perusteella käyttäen henkilöajoneuvojen keskimääräisiä päästökertoimia. Työntekijöiden työmatkaliikenteen laskelmissa käytetyt lähteet sisältävät Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto), VTT LIPASTO:n (Teknologian tutkimuskeskuksen liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen laskentajärjestelmä), HBEFA:n (The Handbook of Emission Factors for Road Transport) ja JRC:n (Joint Research Centre). Laskelma yliarvioi päästöt, koska Etteplanilla ei ole primääridataa toimistoja käyttävien henkilöiden määrästä.

Laskelmat, jotka erottelevat CO 2 :n, CH4:n, N2O:n, HFC:t, PFC:t, SF6:n ja NF3:n, eivät sisältyneet vuoden 2024 kasvihuonekaasulaskelmiin. Tarkoituksenamme on sisällyttää nämä vuoden 2025 laskelmiin.

Biogeeniset päästöt eivät sisältyneet vuoden 2024 kasvihuonekaasulaskelmiin. Tarkoituksenamme on sisällyttää nämä vuoden 2025 laskelmiin. Mittareita ei ole validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.

Tietoja merkittävien tapahtumien ja olosuhteiden muutosten vaikutuksista, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen kannalta merkityksellisiä ja jotka tapahtuvat arvoketjumme yhteisöjen raportointipäivien ja Etteplanin yleiseen

60

60

käyttöön tarkoitetun tilinpäätöksen päiväyksen välisenä aikana, ei tällä hetkellä ole saatavilla. Työskentelemme parantaaksemme tällaisten tapahtumien seurantaa ja raportointia tulevia ilmoituksia varten.

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat biogeeniset CO 2 -päästöt eivät sisälly vuoden 2024 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöihin, koska niitä ei voitu laskea. Tutkimme mahdollisuutta sisällyttää nämä laskelmat vuoden 2025 raportointiin.

Tietoja sijaintipohjaisten ja markkinapohjaisten menetelmien soveltamisesta Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen sekä tietoja käytettyjen sertifikaattien osuudesta ja tyypeistä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Työskentelemme parantaaksemme näiden päästöjen ja sertifikaattien seurantaa ja raportointia tulevia ilmoituksia varten.

Biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvat biogeeniset CO 2 -päästöt eivät sisälly vuoden 2024 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, koska niitä ei voitu laskea. Tutkimme mahdollisuutta sisällyttää nämä laskelmat vuoden 2025 raportointiin.

Tietoja siitä, missä määrin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt mitataan käyttämällä syötteitä yksikön ylä- ja alavirran arvoketjun erityisistä toiminnoista, ei tällä hetkellä ole saatavilla.

Poissuljetut Scope 3 -kategoriat:

Pääomahyödykkeet: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla.

Ylävirran vuokrattu omaisuus: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla.

Myytyjen tuotteiden prosessointi: Ei sovellettavissa.

Alavirran ulospäin vuokrattu omaisuus: ei sovellettavissa.

Franchising: Ei sovellettavissa.

Sijoitukset: Järjestelmällinen tiedonkeruujärjestelmä vaaditaan, ei historiallisia tietoja saatavilla.

Sisällytetyt Scope 3 -kategoriat:

Ostetut tuotteet ja palvelut, polttoaine- ja energiatoiminnot, ylävirran kuljetus ja jakelu, toiminnassa syntyvä jäte, liikematkat, työntekijöiden työmatkat, alavirran kuljetus ja jakelu, myytyjen tuotteiden käyttö, myytyjen tuotteiden käytöstä poisto.

Tietoja biomassan poltosta tai biohajoamisesta aiheutuvista biogeenisistä CO 2 -päästöistä sekä muiden kasvihuonekaasujen (kuten CH4 ja N2O) päästöistä ja biomassan elinkaaren päästöistä (esim. biomassan käsittelystä tai kuljetuksesta) ei tällä hetkellä ole saatavilla.

Scope 3 -päästöt on laskettu yksinomaan Suomen ja Ruotsin toiminnoille, koska järjestelmien integrointi on keskeneräistä ja muiden maiden tietojen saatavuus on rajallista. Laskelmat perustuvat primääridataan järjestelmistä ja osastokyselyistä, ja päästökertoimet on hankittu luotettavista tietokannoista, kuten DEFRA, Motiva, EcoInvent ja LCA for experts. Hankintojen päästöt perustuvat taloudellisiin tietoihin ja hankintaraportteihin, kun taas jäte lasketaan arvioitujen henkilökohtaisten jätemäärien perusteella. Arvoketjun osalta ei ole ollut saatavilla primääridataa. Kuljetuspäästöt on osittain johdettu DHL-raporteista, ja joillekin kuljetusmuodoille on käytetty pahimman tapauksen arvioita.

Poissuljetut yksiköt

Seuraavat tytäryhtiöt ja yksiköt on jätetty pois tietojen rajoitusten ja käynnissä olevien järjestelmien harmonisointien vuoksi:

Etteplan Oyj (Scope 1 ja 2 sisältyvät Etteplan Finlandin toimintoihin)

Etteplan Technology Center Ltd

Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd

Etteplan USA Inc.

Syncore Technologies AB

Etteplan Denmark A/S

High Vision Engineering AB

STRONGIT ApS, STRONGIT Kobenhavn ApS

AFFRA AB

Poissulkemiset perustuvat johdon päätöksiin ja hankittujen yritysten tietojen saatavuuden puutteeseen. Erillisiä tytäryhtiöitä, operatiivisen valvonnan alaisia yrityksiä ja operatiivisen valvonnan ulkopuolella olevia yrityksiä ei ole sisällytetty laskelmiin.

Laskentamenetelmä

Scope 3 -päästöt lasketaan GHG-protokollan kategorisoinnin mukaisesti kattaen kategoriat 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12. Keskeiset kategoriat sisältävät:

Hankinnat: Kulutuspohjaiset laskelmat DEFRA:n päästökertoimilla.

Kuljetus (kategoriat 4, 9): Etäisyyspohjaiset laskelmat DHL:n tiedoilla ja pahimman tapauksen arvioilla.

Liikematkustus (kategoria 6): CRM:n tiedot DEFRA:n, AIB:n ja hbefa:n kertoimilla.

Työmatkat (kategoria7): Perustuu keskimääräisiin työmatkaetäisyyksiin ja pahimman tapauksen autokäyttöoletuksiin.

Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11): Energian käyttöarviot 10 vuoden elinkaarelle ja 5 000 tunnin vuosittaiselle käyttöajalle käyttäen tuotteen loppukäyttömaan jäännössekoituksen päästökertoimia.

61

61

Taulukko E1-6 5– Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 –bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt

Takautuva

Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2022 tCO 2 -eq

2024 t CO 2 -eq (suluissa vertailukelpoisella laskennalla 2024)

% N / N-1

2025

2030

(2050)

Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

140,3

362,3 (51,1)

+158 % / +217 % (-64 %)

-

42 %

5,25 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

N/A

N/A

N/A

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

N/A

781,9

N/A

-

42 %

5,25 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

632,4

1 094,6 (450,3)

+73 % / +67 % (-29 %)

-

42 %

5,25 %

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO 2 -ekv.)

13 654,9

14 357,3 (13 250,4)

+5 % / +8 % (-3 %)

-

42 %

5,25 %

1 Ostetut tavarat ja palvelut

9 908,7

8 545,6 (8 545,6)

-14 % / -2 % (-14 %)

2 Tuotantohyödykkeet

N/A

N/A

N/A

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)

194,0

374,9 (135,3)*

+93 % / +83 % (-30 %)

4 Ylävirran kuljetukset ja jakelu

N/A

14,8

N/A

5 Toiminnassa muodostuva jäte

42,4

243,7 (243,7)

+474 % / -2 % (+474 %)

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

879,1

1 525,6 (1 525,6)

+74 % / +3 % (+74 %)

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

2 630,8

2 630,8 (2 791,4)

+6 % / +7 % (+6 %)

8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

N/A

N/A

N/A

9 Alavirran kuljetukset

N/A

0,1

N/A

10 Myytyjen tuotteiden jalostus

N/A

N/A

N/A

11 Myytyjen tuotteiden käyttö

N/A

743,2

N/A

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

N/A

0,9

N/A

13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät

N/A

N/A

N/A

14 Franchising

N/A

N/A

N/A

15 Investoinnit

N/A

N/A

N/A

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO 2 - ekv.)

N/A

15 476,4

N/A

-

42 %

5,25 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO 2 -ekv.)

14 427,6

15 697 (13 241,6)

+9 % / +12 % (-8 %)

-

42 %

5,25 %

*Tarkennus E1-6 s. 76.

62

62

Taulukko E1-6 - 6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 –bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen intensiteetti

2022

2024

% N / N-1

Alueperusteinen GHG- päästö per rahallinen yksikkö (tCO 2 eq/Milj. €)

N/A

42,61

Markkinaperusteinen GHG-päästö per rahallinen yksikkö (tCO 2 eq/ Milj. €)

41,20

43,48

Liikevaihdon osuus merkittävien ilmastovaikutuksen toimialan toiminnoista

174,4 M€ (49,8 %)

179,8 M€ (49,8 %)

Laskenta perustunut 2024 vuoden taksonomiaraporttiin 49,8 % mahdollistavaa toimintaa. (Kelpoinen/mukainen).

Muu liikevaihto

175,8 M€ (50,2 %)

181,2M€ (50,2 %)

Laskenta perustunut 2024 vuoden taksonomiaraporttiin 49,8 % mahdollistavaa toimintaa. (Kelpoinen/mukainen).

Kokonaisliikevaihto

350,20 M€

361,02 M€

E1-7 PÄÄSTÖHYVITYKSILLÄ RAHOITETTAVAT KASVIHUONEKAASUJEN POISTOT JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN HILLINTÄHANKKEET

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet eivät ole olennaisia Etteplanille kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan. Etteplan ei tällä hetkellä harjoita toimintoja, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen poistamiseen tai kasvihuonekaasujen vähentämishankkeiden rahoittamiseen hiilidioksidipäästöjen kautta. Siksi tämän osion osalta ei ole sovellettavia ilmoituksia raportointijaksolle. Seuraamme jatkuvasti näiden toimintojen merkitystä toiminnallemme ja arvoketjullemme.

E1-8 SISÄINEN HIILIHINNOITTELU

Sisäinen hiilihinnoittelu ei ole olennainen Etteplanille. Etteplan ei tällä hetkellä toteuta sisäistä hiilihinnoittelua osana toimintojaan tai päätöksentekoprosessejaan. Näin ollen tämän osion osalta ei ole sovellettavia raportointivaatimuksia raportointijaksolle. Olemme tietoisia sisäisen hiilihinnoittelun kasvavasta merkityksestä työkaluna hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseen. Arvioimme sen soveltuvuutta toimintaamme osana jatkuvaa kestävyysstrategian kehittämistä.

63

63

3. Yhteis- kunnalliset tiedot

64

64

64

ESRS S1 Oma työvoima 65

Strategia 65

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 67

Mittarit ja tavoitteet 74

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 79

Strategia 79

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 80

Mittarit ja tavoitteet 84

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 Oma työvoima

Strategia

ESRS 2 SBM-2 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Etteplanin henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kestävyysohjelmaamme. Olemme edistäneet henkilöstön sitouttamista monin eri tavoin, kuten viestimällä intranetin kautta sekä DMA (kaksoisolennaisuusanalyysi) -kyselyn, ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -projektin ja haastattelujen avulla. Henkilöstömme DMA-prosessin kautta kerätyt näkemykset ovat olleet tärkeitä strategiamme suunnittelussa.

”Success with People” on kulmakivi sekä aikaisemmassa että nykyisessä strategiassamme ja korostaa jatkuvuuden ja osaavan henkilöstön merkitystä liiketoiminnallemme. Strategiamme ja liiketoimintamallimme sekä niiden vaikutukset henkilöstöömme on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2.

65

65

ESRS 2 SBM-3 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Etteplanin työvoimaan kuuluvat sekä omat työntekijät eli työsuhteiset työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Työntekijät ovat henkilöitä, joilla on suora työsuhde Etteplanin kanssa. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat ulkoinen työvoima, joka ei ole suoraan Etteplanin palveluksessa. Kaikki Etteplanin sekä sisäiseen että ulkoiseen työvoimaan kuuluvat sisältyvät tämän tiedonantovaatimuksen piiriin.

Etteplanin työntekijöihin kuuluvat seuraavat työsuhteet:

Vakituiset työntekijät

Määräaikaiset työntekijät

Kokoaikaiset työntekijät

Osa-aikaiset työntekijät

Seuraavat ulkoisen työvoiman tyypit sisältyvät muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin:

B2B-työntekijät henkilöt, joilla on B2B-sopimus ja jotka työskentelevät Etteplanille Puolassa

Toimistotyöntekijät (agency workers) Henkilöt, jotka ovat kolmansien osapuolten toimistojen palveluksessa ja työskentelevät Etteplanille

Muut alihankkijat Yksittäiset urakoitsijat, jotka työskentelevät Etteplanille lukuun ottamatta B2B- työntekijöitä ja toimistotyöntekijöitä

Harjoittelijat Opiskelijat, jotka ovat palkattomissa harjoittelu- tai työharjoittelupaikoissa ilman suoraa työsuhdetta Etteplanin kanssa

Etteplanin liiketoiminnan luonne on erittäin ihmiskeskeinen ja riippuvainen henkilöstön asiantuntemuksesta, mikä on keskeinen painopiste myös vuoden 2025 alusta alkaneella strategiakaudella.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet syntyvät vaikutuksista ja riippuvuuksista omasta työvoimasta sekä liiketoimintamallista ja strategiasta. Tämän ratkaisemiseksi Etteplanin ylin johto johtaa jäsenneltyä prosessia tunnistaakseen ja arvioidakseen henkilöstöön liittyviä merkittäviä riskejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tämä sisältää keskeisten sidosryhmien odotusten huomioimisen, henkilöstötietojen analysoinnin ja tunnistettujen vaikutusten yhdenmukaistamisen strategisten tavoitteiden kanssa. Nämä toimet varmistavat, että organisaatio on valmis vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin henkilöstöön liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, kuten seuraavassa taulukossa on esitetty. Lisäksi kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan luvussa 1 Yleiset tiedot, osiossa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

Olennaiset negatiiviset vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin, esimerkiksi olennainen

vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen. Etteplanin QEHS-politiikan mukaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten koulutukset, työpaikkakyselyt ja riskien arvioinnit, auttavat varmistamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön. Suorittaessamme mahdollisesti vaarallista työtä teemme sen huolellisesti ja vastuullisesti ottaen huomioon kaikki ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välisessä palkitsemisessa on havaittu negatiivinen todellinen vaikutus, joka saattaa ilmetä yksittäisinä tapauksina sukupuolten palkkaeroissa. Mahdollisia vaikuttavia tekijöitä voivat olla roolikohtaiset palkkahaarukat, koulutustaso tai työkokemuksen määrä, mutta tämä tarvitsee vielä lisätutkimusta. Insinööri- ja IT-alalla sukupuolten palkkaeroon vaikuttavat historialliset sektoritrendit, joissa miehet ovat hakeutuneet useammin STEM (tiede, tekniikka, suunnittelu, matematiikka) -koulutuksiin ja muodostaneet valtaosan alan osaajista. Tämä heijastuu johtamisrooleihin ja koko organisaatioon. Etteplanilla positiiviset vaikutukset syntyvät tehokkaan henkilöstöjohtamisen kautta mukaan lukien säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut, järjestelmällinen työterveyden ja hyvinvoinnin seuranta sekä sisäiset menettelytavat ja ohjeet. Nämä koskevat kaikkia Etteplanin työntekijöitä maailmanlaajuisesti.

Terveyden ja turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman

palkan, monimuotoisuuden sekä koulutuksen ja taitojen kehittämisen tunnistettiin olevan merkittäviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia Etteplanilla. Omaan työvoimaan liittyvät riskit voivat hidastaa yhtiön kasvua, jos ne toteutuvat. Osaavien ammattilaisten saatavuus auttaa varmistamaan yhtiön liiketoiminnan kehityksen, kasvun ja kannattavuuden. Merkittävimmät henkilöstöriskit liittyvät globaaliin kilpailuun teknologia-alan johtavista asiantuntijoista, eli kykyyn houkutella oikeaa osaamista ja edistää työntekijöiden sitoutumista.

Etteplan ei ole tunnistanut mahdollisuuksia tai riskejä, jotka voivat syntyä yhtiön siirtymäsuunnitelmista, joilla pyritään vähentämään ympäristöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ja saavuttamaan ympäristöystävällisemmät ja ilmastoneutraalit toiminnot.

Etteplanilla on nollatoleranssi ihmisoikeusloukkauksille, eikä sillä ole toimintoja, joihin liittyy merkittävä riski pakkotyön käytölle.

Etteplanin toiminnassa ei esiinny maita tai maantieteellisiä alueita, joissa pakkotyön käyttö omassa henkilöstössä olisi merkittävä riski. Etteplan kieltää ehdottomasti ihmiskaupan ja pakkotyön mukaan lukien orjuuden.

Etteplanin toiminnassa ei myöskään ole maita tai maantieteellisiä alueita, joissa lapsityövoiman käyttöä tapahtuisi merkittävässä määrin. Etteplan kieltää

66

66

Taulukko S1-SBM-3. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät omaan henkilöstöön.

Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät omaan henkilöstöön

Terveys ja turvallisuus

(todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset)

Etteplan noudattaa ISO 45001 -standardin periaatteita työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmässään. Työskentelemme pääasiassa toimistoympäristössä, mutta asiakkaamme (ja siten myös osa työntekijöistämme) työskentelevät myös teollisuuslaitoksissa. Työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmämme on hyvin kehittynyt ja tarjoaa erinomaisen kattavuuden sekä kansallisesti että globaalisti.

Terveyttä ja turvallisuutta edistävät toimet voivat vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden yleiseen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä työkykyyn.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

(todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdolliset taloudelliset riskit ja mahdollisuudet)

Etteplan on sitoutunut tasa-arvoon varmistaen oikeudenmukaisen kohtelun ja saman palkan sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttaminen on yksi Etteplanin kestävyystavoitteista.

Varmistamalla tasa-arvon kohtelussa, palkkauksessa ja rekrytoinnissa Etteplan parantaa työntekijöidensä hyvinvointia ja luo mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja urakehitykseen. Tämä lähestymistapa varmistaa, että avainrooleihin valitaan pätevimmät ammattilaiset vahvistaen Etteplanin työnantajakuvaa sekä sen innovatiivisuutta, suorituskykyä ja kilpailukykyä.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

(todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus)

Etteplan on sitoutunut huolehtimaan työntekijöidensä motivaation kehittämi- sestä. Kehityskeskustelut ja uramalli pyrkivät tukemaan työntekijöitä jatkuvasti kehittämään ammatillisia taitojaan uusilla työkaluilla ja tiedoilla sekä olemaan tyytyväisiä uraansa.

Jos tasa-arvo ei toteudu työntekijöiden kohtelussa, palkkauksessa ja rekry- toinnissa, työhyvinvointi ja mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja urakehi- tykseen heikkenisivät samoin kuin Etteplanin työnantajakuva.

Monimuotoisuus

(todellinen positiivinen vaikutus)

Etteplan on sitoutunut monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallistamiseen (DEI) sekä yhteishengen vahvistamiseen, jotta työntekijämme voivat tuntea itsensä kuulluiksi ja olla omia itsejään.

Tämä vähentää riskejä, jotka heikentävät työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Tämä voi vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin sekä parantaa Etteplanin työnantajakuvaa ja suorituskykyä.

Asianmukainen palkka

(Todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset)

Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille maksetaan asianmukainen palkka kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Tämä pienentää riskejämme jotka heikentävät työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Tämä saattaa vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin ja parantaa Etteplanin työnantajakuvaa ja toimintaa.

ehdottomasti lapsityövoiman käytön kaikissa muodoissaan.

Etteplan ei hyväksy syrjintää, vihamielistä tai loukkaavaa käytöstä missään muodossa. Kaikkia nykyisiä ja potentiaalisia työntekijöitä arvioidaan heidän taitojensa perusteella, ja heillä on yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan saman palkan samanarvoisesta työstä. Yhtiö voi toteuttaa toimia tarjotakseen tasavertaisemmat lähtökohdat aliedustetuille tai epäedullisessa asemassa oleville ryhmille. Ymmärrys Etteplanin omasta henkilöstöstä on kehittynyt tehokkaan henkilöstöjohtamisen kautta, mikä sisältää mm. säännölliset suoritus- ja kehityskeskustelut, järjestelmällisen työterveyden ja hyvinvoinnin seurannan sekä sisäisiä menettelyitä ja ohjeita.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät tiettyihin ihmisryhmiin, sisältävät sukupuolten tasa-arvon ja samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan (sukupuoliryhmiin liittyen) ja monimuotoisuuden (vähemmistöryhmiin liittyen).

Ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessimme on myös elintärkeä, kun pyrimme jatkuvasti kehittämään ymmärrystämme siitä, kuinka ihmiset, joilla on tiettyjä erityispiirteitä tai työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai suorittavat tiettyjä toimintoja, voivat olla suuremmassa vaarassa joutua vahingon kohteeksi.

Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta

S1-1 OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Etteplanin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) toimii yhtiön laajuisena politiikkana omaa henkilöstöämme koskien. Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä toimintamaissaan. Olemme kehittäneet useita sisäisiä politiikkoja ja yksityiskohtaisia vakiomenettelyjä varmistaaksemme, että vastuullisen toiminnan ja hyvän hallintotavan korkeimmat standardit toteutuvat organisaatiossamme. Samalla asetamme odotukset kumppaneillemme, kuten toimittajillemme ja asiakkaillemme, ja edistämme korkeita standardeja liiketoiminnalle, mikä on kaikkien sidosryhmiemme etujen mukaista. Joka toinen vuosi kaikki työntekijämme kertaavat eettiset toimintaohjeemme pakollisen verkkokurssin kautta, ja verkkokurssi on kaikkien Etteplanin sidosryhmien käytettävissä. Politiikkamme ja menettelytapamme kattavat koko oman henkilöstömme. Suomessa meillä on esimerkiksi tasa-arvo- ja

67

67

monimuotoisuussuunnitelma, joka päivitetään lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.

Etteplanin politiikat ja menettelytavat kattavat koko oman henkilöstömme, ja eettisten toimintaohjeiden toteuttamisesta vastaa Etteplanin toimitusjohtaja.

Etteplanin eettiset toimintaohjeet toimivat yhtiön laajuisena ihmisoikeuspolitiikkana. Kannamme vastuumme siitä, ettemme loukkaa ihmisoikeuksia, ja ryhdymme toimiin näiden oikeuksien ylläpitämiseksi ja kunnioittamiseksi sekä mahdollisten rikkomusten käsittelemiseksi.

Etteplan kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien ne, jotka on esitetty kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Olemme sitoutuneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin ja osallistumme YK:n Global Compact -aloitteeseen.

Etteplan on sitoutunut noudattamaan kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä niissä maissa, joissa toimimme ja tarjoamme palveluja. Kuten eettisissä toimintaohjeissamme todetaan, olemme kehittäneet useita sisäisiä politiikkoja ja yksityiskohtaisia toimintatapoja varmistaaksemme, että korkeimmat vastuullisen liiketoiminnan ja hyvän hallintotavan käytännöt toteutuvat koko organisaatiossa.

Noudatamme työoikeuksia ja sopimuksia, emmekä missään olosuhteissa hyväksy uhkauksia, häirintää tai kielteisiä seurauksia työntekijöille, jotka pyrkivät järjestäytymään tai vaatimaan parempia työoloja.

Etteplanin yleinen lähestymistapa omaan henkilöstöön liittyvässä vuorovaikutuksessa on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS2-SBM2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

Etteplan suorittaa säännöllisesti ihmisoikeuksien due diligence -prosessin tunnistaakseen, estääkseen ja lieventääkseen negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia sekä valmistautuakseen mahdollisiin korjaaviin toimiin.

Etteplanin työterveys ja työturvallisuus on kytketty laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme (QEHS). Lisäksi Etteplan on kehittänyt ja julkaissut kaikille työntekijöilleen pakollisen verkkokurssin työterveydestä ja -turvallisuudesta työpaikkatapaturmien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Politiikan mukaisesti viestimme ja teemme yhteistyötä työturvallisuusorganisaatiomme, kuten työsuojeluvaltuutettujen, kanssa. Noudatamme kansainvälisten turvallisuusstandardien periaatteita ja sovellamme asiaankuuluvia direktiivejä ja säädöksiä. Varmistamme esimerkiksi, että käytetyt laitteet, työkalut ja koneet täyttävät sovellettavien lakien, säädösten ja kansainvälisten koneturvallisuusstandardien vaatimukset.

Etteplan on sitoutunut kohtelemaan ihmisiä kunnioittavasti riippumatta rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, poliittisesta mielipiteistä, iästä, kansallisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, siviilisäädystä, toimintakyvyn rajoitteista tai muusta ominaisuudesta tai taustasta. Emme hyväksy syrjintää tai vihamielistä tai loukkaavaa käytöstä millään perusteella. Pyrimme tarjoamaan työpaikan, jossa ihmiset voivat tuntea olonsa mukavaksi, olla omia itsejään ja työskennellä ilman minkäänlaista häirintää tai kiusaamista, olipa se fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Etteplan on myös sitoutunut monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallistamiseen (DEI), ja pyrimme jatkuvaan koulutukseen ja kehitykseen tällä alueella.

Uudistettu brändimme liittyy vahvasti tasa- arvoon ja monimuotoisuuteen, aiheisiin, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Pyrimme olemaan mahdollisimman monimuotoisia. Tavoitteenamme on edistää osallistavaa kulttuuria, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään samalla, kun kunnioittavat muita. Psykologinen turvallisuus ja keskinäinen luottamus ovat lähestymistapamme perusta. Jatkuvan kehityksen varmistamiseksi seuraamme tarkasti monimuotoisuutta mittausten avulla ja toteutamme strategioita puuttuaksemme ja korjataksemme mahdolliset puutteet tarvittaessa.

Meillä on nollatoleranssi syrjinnälle, ja tarvittaessa ryhdymme korjaaviin toimiin viipymättä. Etteplanin työntekijät voivat aina puhua esihenkilölleen tai

epäasiallisesta käytöksestä epäillyn henkilön esihenkilölle. Esihenkilön rooliin kuuluu käsitellä yrityksessä tapahtuvaa väärinkäyttöä tai epäasiallista käytöstä. Työntekijät voivat myös kääntyä henkilöstöosaston puoleen tai jättää viestin Whistleblowing-ilmoituskanavaamme. Ilmoituskanava tarjoaa mahdollisuuden nimettömyyteen samalla, kun se mahdollistaa viestinnän huolenaiheen esittäjän tai epäasiallista käytöstä raportoivan henkilön kanssa. Kaikki kanavaan jätetyt ilmoitukset käsitellään huolellisesti turvallisessa ja suojatussa ympäristössä.

68

68

Tulukko S1-1. Politiikat oman henkilöstön merkittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset

Politiikat

Terveys ja turvallisuus

Etteplanin terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kytkeytyvät laatu- ja ympäristöpolitiikkaamme. Lisätietoa löytyy Etteplanin QEHS-politiikasta (Quality Environment Health & Safety policy).

Työterveydenhuolto on järjestetty toimintamaiden mukaan noudattaen paikallista lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria. Jokaisessa maassa on henkilö, joka vastaa työterveydestä, sekä tarvittavat ulkoiset kumppanit.

Etteplan edistää päihteetöntä työpaikkaa, jossa mahdolli-set päihteiden väärinkäyttö- ja riippuvuusongelmat käsitellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etteplanin alkoholi- ja huumausainepolitiikka koskee kaikkia työnte- kijöitä, urakoitsijoita ja tilapäistyöntekijöitä.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

Etteplan on sitoutunut ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolesta riippumatta ja tarjoamaan saman palkan samanarvoisesta työstä.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Etteplan on sitoutunut huolehtimaan työntekijöidensä motivaation kehittämisestä. Ammatillisen kehityksen prosessimme ja uramallimme pyrkivät tukemaan työntekijöitämme jatkuvasti kehittämään ammatillisia taitojaan uu-silla työkaluilla ja tiedoilla sekä olemaan tyytyväisiä uraansa. Arvojemme ohjaamana pyrimme edistämään jatkuvan oppimisen kulttuuria ja kannustamaan kaikkia työntekijöitämme omaksumaan kasvun asenteen.

Monimuotoisuus

Etteplan on sitoutunut monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja osallisuuteen (DEI) sekä parantamaan työntekijöidensä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöönsä samalla, kun he voivat tuntea itsensä kuulluiksi ja olla omia itsejään.

Asianmukainen palkka

Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille maksetaan asianmukainen palkka kaikissa Etteplanin toimintamaissa.

Lisätietoja eettisistä toimintaohjeistamme.

S1-2 PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN EDUSTAJIENSA KANSSA

Etteplan ottaa oman henkilöstönsä näkökulmat huomioon ja käyttää niitä päätöksenteossaan ja toiminnassaan säännöllisesti, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuustoiminnan kautta. Etteplan toteuttaa vuosittaisen työntekijäkyselyn (FuturETTE), joka on yksi kanava suoraan työntekijöiden sitouttamiseen. Kysely lähetetään kaikille Etteplanin työntekijöille, ja siitä lähetetään säännöllisiä muistutuksia. Kun tulokset on kerätty, ne raportoidaan intranetissä (ette), jotta kaikki työntekijät voivat nähdä globaalit tulokset. Tiimitulokset käsitellään myös asiaankuuluvissa ryhmissä, ja ehdotetaan toimenpiteitä tulosten perusteella.

Etteplan edistää avointa ja aktiivista vuoropuhelua oman henkilöstönsä kanssa. Kunnioitamme työntekijöidemme oikeutta yhdistymisvapauteen, ja vuorovaikutus tapahtuu sekä suoraan että valittujen edustajien kanssa paikallisella ja kansallisella tasolla. Tätä kautta voidaan antaa tietoa ja keskustella asioista, kuten yhtiön suorituskyvystä, toimintaympäristöstä, työsuhteen ehdoista sekä terveydestä ja turvallisuudesta.

Etteplan kerää näkemyksiä ja palautetta työntekijöiltä eri kyselyillä, kuten vuosittaisella henkilöstökyselyllä (FuturETTE) sekä työsuhteen muutoksiin liittyvillä perehdytys- ja lähtökyselyillä,

jotka raportoidaan neljännesvuosittain. FuturETTE toteutetaan globaalisti Etteplanilla, ja se antaa työntekijöille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja osallistua Etteplanin ja työpaikkamme tulevaan kehitykseen. FuturETTE-kyselyn vastauslinkki lähetetään kaikille työntekijöille, ja tulokset julkaistaan intranetissä ja käsitellään edelleen työpajoissa tiimitasolla.

Muita viestintäkanavia työntekijöiden kanssa ovat esimerkiksi intranet ja yrityksen sisäinen sosiaalinen media, kokoukset ja tapahtumat sekä verkkokurssialustamme. Vuoropuhelu työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa tapahtuu globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla.

Markkinointi- ja viestintäjohtajalla on operatiivinen vastuu sisäisestä viestinnästä varmistaakseen, että sitoutuminen tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Henkilöstöjohtajalla on operatiivinen vastuu HR-viestinnästä varmistaakseen, että sitoutuminen tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta hallituksen antamien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Etteplan noudattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suosituksia ja YK:n Global Compact -aloitetta sekä tarjoaa omat eettiset toimintaohjeet ja Whistleblowing-ilmoituskanavan varmistaakseen ihmisoikeuksien toteutumisen. Nämä viitekehykset asettavat standardit oman henkilöstön

69

69

ihmisoikeuksille ja tarjoavat Etteplanille mahdollisuuden saada näkemyksiä henkilöstöltään sisäisten kyselyiden ja raportointikanavien kautta. Etteplanin eettisten toimintaohjeiden perusteella kaikkien työntekijöiden on luettava ja ymmärrettävä eettiset periaatteet ja sovellettava niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi, jos edellisestä suorittamisesta on kulunut kaksi vuotta tai enemmän.

Etteplan arvioi oman henkilöstönsä sitoutumisen tehokkuutta henkilöstökyselyllä, jonka tarkoituksena on luoda vuoropuhelua kaikkien työntekijöiden kanssa ja kerätä näkemyksiä Etteplanin kehittämiseksi osallistavaksi työpaikaksi. Kysely toteutetaan säännöllisesti ja globaalisti Etteplanilla, ja johto ja esihenkilöt laativat toimintasuunnitelmia tulosten perusteella. Vuonna 2024 globaali vastausprosentti oli 77 %.

Saadakseen näkemyksiä oman henkilöstönsä ihmisistä, jotka saattavat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai marginalisoituneita, Etteplanin henkilöstökysely lähetetään kaikille työntekijöille ja se kerää näkemyksiä osallisuudesta. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi perustuu kyselyn kysymyksiin ja on osa kestävyysmittareita. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden indeksi mittaa naisten prosenttiosuutta Etteplanilla suhteessa naisten määrään luonnontieteiden

ja tekniikan tutkinnon suorittaneiden joukossa Etteplanin toimintamaissa. Lisäksi Whistleblowing- ilmoituskanava mahdollistaa kaikkien työntekijöiden ilmaista anonyymeja huolenaiheita, jotka koskevat vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ja/tai marginalisoituneisiin työntekijöihin.

S1-3 PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖN- TEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Tavoitteenamme on edistää osallistavaa kulttuuria, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään samalla, kun kunnioittavat muita. Psykologinen turvallisuus ja keskinäinen luottamus ovat lähestymistapamme perusta. Meillä on nollatoleranssi syrjinnälle ja ylläpidämme Whistleblowing-ilmoituskanavaa, joka on käytettävissä sekä sisäisesti intranetissä sekä ulkoisesti verkkosivuilla. Kaikki ilmoitukset käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja yhtiön Suomen henkilöstöjohtajan toimesta. Korjaaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa viipymättä.

Seuraavat kanavat ovat käytettävissä ja käytössä oman henkilöstömme huolenaiheiden tai tarpeiden esittämiseen ja niiden käsittelyyn:

Etteplanin työntekijät voivat aina keskustella esihenkilöiden tai muiden esihenkilöiden kanssa mahdollisesta epäasiallisesta käytöksestä.

He ovat valmiina käsittelemään yrityksessä ilmeneviä ongelmia tai ei-toivottua käytöstä.

Työntekijät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin globaaliin henkilöstöjohtajaan.

Sosiaalisen median käytön tai julkisen keskustelun osalta työntekijät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin markkinointi- ja viestintäjohtajaan.

Työntekijät voivat ilmoittaa tapauksesta Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta.

Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava mahdollistaa huolenaiheiden esittämisen ja sääntöjenvastaisuuksien raportoinnin luottamuksellisesti kolmannen osapuolen alustan kautta. Työntekijät voivat myös ottaa suoraan yhteyttä Etteplanin globaaliin henkilöstöjohtajaan.

Etteplanilla on prosessi tapausten tunnistamiseen, arviointiin ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaikki ilmoitukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Korjaavat toimet HR-tasolla / Palvelupäällikkötasolla Potentiaaliset ongelmat, usein HR-aiheiset, jotka vaativat johdon huomiota, mutta eivät välttämättä edellytä erityisoikeuksia tai ammattimaista tutkintaa. Ne delegoidaan usein johdolle, mutta voivat eskaloitua missä tahansa vaiheessa.

Korjaavat toimet, luokiteltu vakaviksi ongelmiksi Potentiaalinen ongelma, johon on varauduttu, kuten merkittävä varkaus. Järjestelmät on suunniteltu

ja erityistä tutkintahenkilöstöä on koulutettu käsittelemään näitä ongelmia.

Korjaavat toimet, luokiteltu merkittäviksi ongelmiksi Nämä ongelmat ovat vakavia ja merkittäviä organisaatiolle, mutta eivät sisällä väitteitä ylimmän johdon väärinkäytöksistä. Näin ollen ylin johto ohjaa näitä tutkimuksia erityisellä huolella ja erityisoikeuksin.

Korjaavat toimet, luokiteltu kriisitilanteiksi Nämä ovat ongelmia, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen, olipa kyseessä taloudellinen tai maineeseen liittyvä vaikutus, tai ongelmia, jotka sisältävät väitteitä ylimmän johdon väärinkäytöksistä. Korjaavat toimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti.

Kaikki Whistleblowing-raportit käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti. Ulkoisesti Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla Etteplanin verkkosivuilla, ja sisäisesti kanavaa tarkastellaan vähintään joka toinen vuosi osana eettisten toimintaohjeiden verkkokurssia. Työkalua hallinnoi kolmas osapuoli, mikä varmistaa nimettömyyden ja asianmukaisen vasteajan. Reilun toiminnan ja vastuullisuuden varmistamiseksi työkalu on kolmen Etteplanin edustajan käytettävissä, jotka ovat vastuussa tapausten tarkistamisesta ja prosessien noudattamisesta vakavuuden mukaan. Olemme myös todenneet sekä sisäisesti eettisissä toimintaohjeissamme että verkkosivuillamme,

70

70

että meillä on nollatoleranssi minkäänlaista kostoa vastaan henkilöitä kohtaan, jotka esittävät huolenaiheitaan, raportoivat väärinkäytöksistä tai avustavat mahdollisten rikkomusten tutkimisessa. Varmistamme täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka raportoivat epäillyistä rikkomuksista. Mitään negatiivisia seurauksia tai rangaistusta ei synny kenellekään, joka raportoi epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, vaikka tämä väite myöhemmin todettaisiin perusteettomaksi.

Lisätietoja Whistleblowing-ilmoituskanavasta ja prosessista löytyy ESRS G1:stä kohdasta G1-1 Liiketoiminnan käytännöt ja yrityskulttuuri.

S1-4 TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS

Etteplan hallitsee aktiivisesti oman henkilöstönsä merkittäviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia keskittyen kriittisimpiin aiheisiin, kuten terveyteen ja turvallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja saman- arvoisesta työstä maksettavaan samaan palkkaan, monimuotoisuuteen Etteplanin monimuotoisuus-,

yhdenvertaisuus ja osallistamisaloitteen (DEI) mukaisesti sekä koulutukseen ja taitojen kehittämiseen vuosittaisissa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman (PDP) keskusteluissa. Raportointivuonna 2024 toteutettuja keskeisiä toimia olivat kestävyysohjelman kehittäminen, ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessin toteuttaminen, DEI-verkkokurssin ja muiden DEI-aiheiden luominen sekä työterveys- ja työ- turvallisuuspolitiikan (OHS) jatkuva toteuttaminen. Näiden aloitteiden laajuus kattaa kaikki työntekijät. HRDD-prosessi kehitettiin vuonna 2024, ja HRDD- prosessista johdetut toimet on toteutettu vuonna 2024, ja ne jatkuvat vuonna 2025 arvioimalla jatkuvasti toimien tehokkuutta ja viestintää. Tämä sisältää säännöllisiä koulutustilaisuuksia kaikille maapäälliköille sekä jatkuvaa viestintää. Suurin osa toimista tarkastetaan ja kehitetään jatkossa vuosittain.

Etteplanin omaan henkilöstöön liittyvien negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi kaikkien työntekijöiden on luettava ja ymmärrettävä eettisissä toimintaohjeissa esitetyt periaatteet ja sovellettava niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Nämä toimintaohjeet ovat myös osa jokaisen uuden työntekijän perehdytysohjelmaa. Eettisiin toimintaohjeisiin perustuva pakollinen verkkokurssi on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä, ja kaikkien työntekijöiden on suoritettava se kahden vuoden välein. Työntekijöiden on myös haettava ohjeita tai lisäselvityksiä

tarvittaessa, raportoitava huolenaiheista tai väärinkäytöksistä, pidättäydyttävä kostotoimista ketään huolenaiheita esittävää kohtaan ja tehtävä yhteistyötä mahdollisissa tutkimuksissa. Esihenkilöillä on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omilla toimillaan varmistaen, että paikallinen ohjeistus on linjassa tämän näiden toimintaohjeiden kanssa. Esihenkilön vastuulle kuuluu myös ryhtyä ennakoiviin toimiin vähentääkseen mahdollisia riskejä tiimeissään, keskustella säännöllisesti näistä toimintaohjeiden aiheista ja varmistaa, että työntekijät voivat esittää huolenaiheitaan. Toimintaohjeeseen sisältyy Whistleblowing- ilmoituskanava, jonka avulla Etteplanin työntekijät tai sidosryhmät voivat raportoida mahdollisista väärinkäytöksistä nimettömästi. Nämä toimet ehkäisevät ja lieventävät mahdollisia negatiivisia vaikutuksia omassa henkilöstössämme.

Merkittävien vaikutusten ilmentyessä tarjotaan ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Moni- muotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen (DEI Diversity, Equity, Inclusion) liittyviä sisäisiä tapauksia on ollut. Näissä tapauksissa Etteplan on noudattanut Whistleblowing-ilmiantoprosessia. Mittaamme myös Whistleblowing-ilmoituskanavan aktiivisuutta ja käsittelemme kaikki tapaukset sovitun ajan kuluessa.

Aloitteet työntekijäetujen tarjoamiseksi perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön ja markkinakäytäntöihin, ja niiden tarkoituksena on tuottaa positiivisia

vaikutuksia työntekijöillemme. Lisäksi Happy DEIs on Etteplanin sisäinen, yhteisövetoinen aloite, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallistamisesta (DEI) Etteplanilla. Luomalla alustan avoimelle keskustelulle ja verkostoitumiselle, herättämällä kiinnostusta ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppia lisää edistämme moni- muotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhdessä työpaikallamme.

Toimien ja aloitteiden tehokkuutta oman henkilöstömme tulosten tuottamisessa seurataan ja arvioidaan vuosittaisissa PDP-keskusteluissa (Personal Development Plan). PDP-keskusteluiden laatua seurataan työntekijäkyselyllä. Kysely lähetetään työntekijöille, jotka ovat suorittaneet PDP-keskustelun, ja tuloksia seurataan neljännesvuosittain. Etteplan arvioi toimien ja aloitteiden tehokkuutta oman henkilöstönsä osalta henkilöstökyselyllä, jonka tarkoituksena on käydä vuoropuhelua kaikkien työntekijöiden kanssa ja kerätä näkemyksiä osallistavan työpaikan kehittämiseksi. Kysely toteutetaan säännöllisesti globaalisti Etteplanilla, ja johto ja esihenkilöt laativat toimintasuunnitelmia tulosten perusteella.

Todellisten negatiivisten vaikutusten vuoksi tarvittavissa toimenpiteissä työntekijät voivat kääntyä esihenkilönsä tai henkilöstöosaston puoleen kaikissa kysymyksissään ja huolenaiheissaan tai jättää viestin Whistleblowing-ilmoituskanavan

71

71

kautta. Sama koskee myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia: työntekijät voivat joko kääntyä esihenkilöidensä tai muiden esihenkilöiden tai HR-edustajien puoleen tai jättää ilmoituksen Whistleblowing-ilmoituskanavaan mahdollisista huolenaiheista.

Etteplan on tunnistanut henkilöstöönsä liittyvät keskeisimmät kestävyysaiheet: terveys ja turvallisuus (riskiksi tunnistettu), sukupuolten tasa- arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (riskiksi ja mahdollisuudeksi tunnistettu), koulutus ja taitojen kehittäminen (mahdollisuudeksi tunnistettu) sekä monimuotoisuus (mahdollisuudeksi tunnistettu). Olennaisten riskien syntymisen ehkäisemiseksi ja tehokkuuden seuraamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

Etteplanin QEHS-politiikan mukaisesti ennalta- ehkäisevät toimet, kuten koulutukset, työpaikka- kyselyt ja riskien arvioinnit, varmistavat terveellisen ja turvallisen työympäristön. Mahdollisesti vaarallisia työtehtäviä suoritetaan huolellisesti ja vastuullisesti ottaen huomioon kaikki ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Etteplanin palkitsemispolitiikka perustuu oikeudenmukaisiin palkkoihin, etuihin ja kannustimiin. Palkkojen tasa- arvoa seurataan vuosittain tehtävillä arvioinneilla.

Mahdollisuuksia luodaan monin tavoin. Etteplanin uramalli on osallistava ja läpinäkyvä työkalu urakehityksen ja ammatillisen kasvun tukemiseksi.

Tarjolla on myös koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia verkkokurssien ja muun Etteplanin tukeman koulutuksen kautta.

Monimuotoisuus on yksi Etteplanin menestyksen avaintekijöistä, jota edistetään kannustamalla esihenkilöitä tarkastelemaan rekrytointia kansallisten rajojen yli. Naisten osuuden lisääminen Etteplanin henkilöstössä on myös yksi yhtiön tavoitteista.

Olennaisten mahdollisuuksien tavoittelussa jatkuva oppiminen on keskeistä organisaatiollemme, joka perustuu asiantuntemukseen. Rakennamme yhdessä oppimiskulttuuria, ja yrityksenä meillä on erinomaiset mahdollisuudet tarjota oppimista työssä, kun otamme vastaan uusia tehtäviä ja projekteja asiakkailtamme. Haluamme olla asiakkaillemme edelläkävijöitä eri teknologioissa, avoimia uusille ratkaisuille ja ennakoivia ajattelutavassamme. Uskomme omaan vastuuseemme oppia, mutta myös tiedon jakamiseen keskenämme.

Kehitämme johtajuutta ja johtajia Etteplanilla varmistaaksemme, että tämä on erinomainen työpaikka kaikille työntekijöillemme. Meillä on globaaleja ja paikallisia johtajayhteisöjä, verkostoja jakamiseen ja yhdessä oppimiseen sekä globaalia että paikallista koulutusta johtajille.

Vuoteen 2023 saakka käytössä olleen Etteplanin johtajille suunnatun Global Leadership Development

(E-LEAD) -ohjelman tavoitteena oli antaa johtajillemme nykyaikaisen johtamisen edellyttämiä taitoja ja työkaluja. Se auttoi myös varmistamaan, ettemme aiheuta tai edistä merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Ohjelman aikana osallistujat perehtyivät johtamisen perusperiaatteisiin, jotka ovat linjassa arvojemme kanssa, oppivat toisiltaan ja määrittelivät yhdessä, mitä johtajuus tarkoittaa liiketoiminnassamme. Keskeistä oli löytää oma tapa olla mahdollisimman aito ja vaikuttava johtaja.

Ponnistelumme globaalin johtajuuden kehittämisessä jatkuivat vuonna 2024 ja keskittyivät arvoihin perustuvaan johtamiseen varmistaaksemme, että kaikki Etteplanin johtajat ovat valmiita johtamaan uusien arvojemme Forward Focus, Bold Thinking ja Smarter Together mukaisesti.

Esittelimme myös uuden konseptin nimeltä ”Etteplan Values Boost” ja koulutimme perusteellisesti lähes 400 johtajaa ja avainhenkilöä kolmen viikon aikana vuonna 2024. Tämä mahdollisti johtajiemme yhdistää arvot omaan johtamiskäyttäytymiseensä ja muuttaa työskentely- ja vuorovaikutustapojaan tiimiensä kanssa.

Markkinointi- ja viestintäjohtajan johtama vastuullisuutta edistävä ESG-ohjausryhmä toimii aloitteiden ja projektien puolestapuhujana laajemmassa organisaatiossa, tunnistaa ja arvioi merkittäviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, asettaa tavoitteet ja jakaa resursseja projektien

hallintaan. ESG-ohjausryhmä antaa myös neuvoja tai suoraa panosta budjetointiin ja hyväksyy EU- taksonomiaraportoinnin. Merkittäviä vaikutuksia hallitaan vuosiraportoinnin, vuosittaisen merkittävien vaikutusten tarkastelun, kestävyysohjelman tavoitteiden ja tavoitteiden asettamisen sekä ESG- hallintomallin kautta.

Etteplanin prosessi oman henkilöstön merkittävien riskien hallintaan on tällä hetkellä erillinen olemassa olevasta riskienhallintaprosessista, mutta nämä prosessit integroidaan seuraavalla raportointikaudella.

72

72

Taulukko S1-4. Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset

Toimenpiteet

Terveys ja turvallisuus

(todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset, taloudellinen riski)

Etteplan noudattaa terveys- ja turvallisuusjohtamista useilla tasoilla. Ylhäältä alaspäin terveys- ja turvallisuusriskit ovat osa yrityksen riskienarviointia, paikkakohtaista riskienarviointia ja tarvittaessa työtehtäväkohtaista riskienarviointia. Riskienarvioinnit sisältävät kunkin riskin tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja lieventämistoimenpiteet.

Terveys- ja turvallisuuskoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille: Työturvallisuuden verkkokurssi.

Työterveyshuolto on käytössä kaikissa Etteplanin maissa.

EtteplanGO-hyvinvointihaaste järjestetään vuosittain HeiaHeia-sovelluksen kautta. Vuonna 2024 yli 120 globaalia tiimiä ja yli 1200 etteplanilaista osallistui tähän haasteeseen. HeiaHeia-sovellus on käytettävissä ympäri vuoden.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

(todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdollinen taloudellinen riski ja mahdollisuus)

Etteplanin kestävän kehityksen mittarit ja tavoitteet on asetettu vuonna 2024 sukupuolten monimuotoisuustavoitteelle, josta raportoidaan vuosittain. Rekrytoijat käyttävät DEI-ohjeistusta rekrytoinnissa. Etteplan aloitti valmistautumisen EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin vuoden 2024 aikana. Seuraamme sukupuolten palkkaeroa ja raportoimme julkisesti edistymisestämme vuodesta 2024 alkaen ja tavoitteenamme on myös lisätä naisten määrää yrityksessä vuosittain. Etteplan on Women in Tech Networkin jäsen, ja sen kautta on mahdollisuus osallistua ja järjestää erilaisia tapahtumia.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

(todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus, taloudellinen mahdollisuus)

Etteplan julkaisee avoimia työpaikkoja Suomessa säännöllisesti sähköpostiviestinnän kautta. Etteplanin uramalli on systemaattinen tapa määritellä jokainen työtehtävä suhteessa muihin tehtäviin globaalissa organisaatiossamme, ja se kattaa kaikki toiminnot ja roolit maailmanlaajuisesti. Uramallia käytetään rekrytoinnissa, työkierron yhteydessä sekä vuosittaisissa PDP-keskusteluissa.

PDP-keskustelut (kehityskeskustelut) ovat läpinäkyvä tapa osoittaa kehitysmahdollisuudet Etteplanilla.

Kannustamme työntekijöitämme jatkokouluttautumaan ja tarjoamme sisäisiä koulutusohjelmia eri aiheista. Työntekijöillämme on pääsy erilaisiin verkkokursseihin perehdytyksen ja työsuhteen aikana, mikä mahdollistaa itsenäisen oppimisen oman ajankäytön ja tahdin mukaisesti. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työskentelemällä asiakastiimeissä eri projekteissa, mikä antaa asiantuntijoillemme kokemusta eri teknologioista ja toimialoista.

Etteplan on asettanut kestävyysmittarit ja -tavoitteet työntekijöille Code of Conduct -koulutuksen suorittamiseksi. Tavoitteena on lisätä liiketoimintaetiikan ymmärrystä vaatimalla 100 %:lta henkilöstöstä Code of Conduct -koulutuksen suorittamista kahden vuoden välein.

Monimuotoisuus

(todellinen positiivinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)

Happy DEIs on Etteplanin aloite, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta Etteplanilla. DEI-yhteisö julkaisee säännöllisesti artikkeleita työntekijöille Etteplanin intranetissä. Se järjestää myös neljännesvuosittain Happy Hour -tilaisuuden, jossa Etteplanin esihenkilöiden paneeli keskustelee DEI-aiheista. Tilaisuus on avoin kaikille työntekijöille.

Etteplan on luonut kaikille työntekijöille saatavilla olevan verkkokurssin monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta (DEI). Kurssi sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaleihin. Etteplan edistää DEI:tä kannustamalla avoimeen keskusteluun ja verkostoitumiseen, herättämällä kiinnostusta ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppia lisää.

Etteplan mittaa ja parantaa jatkuvasti työhyvinvointia ja osallisuutta työpaikalla. Olemme asettaneet vuosittaiseksi tavoitteeksi 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja osallisuusindeksissä, joka mitataan henkilöstökyselyssä FuturETTE.

Asianmukainen palkka

(todellinen negatiivinen vaikutus ja mahdollinen positiivinen vaikutus)

Etteplanin palkkio- ja palkitsemisjärjestelmät pyrkivät edistämään ja palkitsemaan arvopohjaista käytöstä, koreaa suorituskykyä ja erinomaisia tuloksia. Globaaleja palkkataulukkoja käytetään työntekijöiden johdonmukaiseen ja jäsenneltyyn palkitsemiseen.

Etteplan on kehittänyt kestävän kehityksen mittarit ja -tavoitteet ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden osalta, missä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on tavoitteena.

73

73

Negatiivisten vaikutusten lieventämistoimet pannaan täytäntöön eettisten toimintaohjeidemme (Code of Conduct) avulla, jota tukee kahden vuoden välein suoritettava pakollinen verkkokurssi, jotta kaikki työntekijämme ovat tietoisia noudattamistamme standardeista.

Mittarit ja tavoitteet

S1-5 TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN

Etteplan on asettanut seuraavat tavoitteet omiin työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi vuosina 2023-2024 suoritetun kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella:

Etteplan on sitoutunut tasa-arvoiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin kaikille, ja erityinen tavoite on asetettu sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistamiseksi.

Etteplan edistää tasa-arvoa ja osallisuutta omassa työvoimassaan, ja tavoitteena on saavuttaa vähintään arvo 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja

osallisuusindeksissä, joka mitataan sisäisessä henkilöstökysely FuturETTE:ssä.

Etteplan on sitoutunut edistämään työyhteisön monimuotoisuutta, ja tämän teeman erityistavoitteena on lisätä naisten määrää yrityksessä. Mittarina käytetään naisten osuutta Etteplanilla suhteessa naisten osuuteen luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneista Etteplanin toimintamaissa.

Etteplanin oma työvoima osallistui suoraan tavoitteiden asettamiseen ESG-kyselyiden ja haastatteluiden kautta. Ohjausryhmä päätti tavoitteista, minkä jälkeen johtoryhmä päätti olennaisista aiheista ja tavoitteista (ks. myös taulukko S1-5).

ESG-ohjausryhmä vastaa kestävyysohjelman tavoitteiden asettamisesta, ja johtoryhmä ja hallitus hyväksyvät ne. Lisäksi ESG-ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustajansa toimittavat tiedot ja seuraavat tuloksia, jotka tarkistetaan vuosittain.

Työntekijöiden kokemusta mitataan useissa kyselyissä vuoden aikana (esim. henkilöstökysely FuturETTE). Tuloksia käytetään tunnistamaan oppeja tai parannuksia, joita johtoryhmän johdolla on tehtävä ja toteutettava joko globaalisti, paikallisesti tai yksilöllisesti.

Koska ESG-tavoitteet olennaisista aiheista asetettiin vuonna 2024, tällä hetkellä ei ole tuloksia

tarkistettavaksi. Johtoryhmä ja ESG-ohjausryhmä kuitenkin johtaa tavoitteiden ja mittareiden tarkastelua tunnistaen opit ja parannukset jatkon kannalta.

Tavoitteiden soveltamisala koskee kaikkia Etteplanin työntekijöitä. Tavoitteita sovelletaan jatkuvasti. Jokainen tavoite tarkastetaan vuosittain kehityksen varmistamiseksi tai tulosten ylläpitämiseksi, vaikka tavoite saavutettaisiin.

Etteplan asetti tavoitteet vuoden 2024 alussa valmistuneen kaksoisolennaisuusarvioinnin (DMA) tulosten sekä kansallisen, EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Nämä tavoitteet tukevat kestävyysaiheiden eteenpäinviemistä Etteplanilla, koska ne ovat kaksoisolennaisuusanalyysin määrittämiä kriittisimpiä olennaisia aiheita. Ne myös edistävät kestävän kehityksen laajempaa kontekstia luomalla standardin Etteplanille ja samalla muille alan ja yhteisön yrityksille.

74

74

Taulukko S1–5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset

Tavoitteet

Terveys ja turvallisuus

(todelliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset, taloudellinen riski)

Globaalina tavoitteenamme terveys- ja turvallisuusasioissa on nolla työtapaturmaa.

Etteplanin toimintamaat voivat myös asettaa maakohtaisia tavoitteita paikallisen kehityksen edistämiseksi. Esimerkiksi Suomen tavoitteet löytyvät Työsuojelukokouksen pöytäkirjasta Q4-2023, s. 12.

Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct).

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

(todelliset negatiiviset ja mahdolliset positiiviset vaikutukset, mahdollinen taloudellinen riski ja mahdollisuus)

Etteplanin kestävyysmittarit ja -tavoitteet on asetettu naisten prosenttiosuudelle Etteplanilla suhteessa naisten osuuteen luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneista Etteplanin toimintamaissa. Painotettu keskiarvo suhteutettuna Etteplanin kokoon eri toimintamaissa.

Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct).

Koulutus ja taitojen kehittäminen

(todellinen positiivinen vaikutus, mahdollinen negatiivinen vaikutus)

Vuonna 2024 Code of Conduct -koulutuksen suorittaneiden osuus on 100 %, kuten Etteplanin kestävyysmittareissa ja -tavoitteissa on asetettu.

100 % työntekijöistä käy vuosittain läpi PDP (Personal Development Plan) -keskustelun.

Aiheeseen liittyvä politiikka: Eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct).

Monimuotoisuus

(todellinen positiivinen vaikutus ja taloudellinen mahdollisuus)

Etteplanin kestävyysmittareissa ja -tavoitteissa on asetettu vuosittaiseksi tavoitteeksi arvo 4/5 Etteplanin tasa-arvo- ja osallisuusindeksissä, joka mitataan vuosittaisessa henkilöstyökyselyssä FuturETTE.

Aiheeseen liittyvä politiikka: Eeettiset toimintaohjeet (Code of Conduct).

Asianmukainen palkka

(todellinen negatiivinen vaikutus ja mahdollinen positiivinen vaikutus)

Etteplan seuraa paikallista lainsäädäntöä asianmukaisen palkkaamisen perusteena.

Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on tavoite Etteplanin kestävän kehityksen mittareissa ja tavoitteissa ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden osalta.

S1-6 YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET

Seuraavat tiedot edustavat kaikkien Etteplanin työntekijöiden ominaisuuksia. Etteplanin työntekijöiden ominaisuudet julkaistaan vuosikatsauksessa.

Etteplanilta raportointijakson aikana lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä: 636. Lähteneiden työntekijöiden määrä sisältää työntekijät, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen, eläkkeelle siirtymisen, palveluksessa tapahtuneen kuoleman tai muun syyn vuoksi.

Työntekijöiden vaihtuvuus raportointijaksolla: 16,5 %.

Työntekijöiden vaihtuvuusprosentti lasketaan kuluvan vuoden aikana lähteneistä työntekijöistä kaikilla sopimustyypeillä ja jakamalla se raportointi- vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä. Lähteneiden työntekijöiden määrä sisältää työntekijät, jotka lähtevät vapaaehtoisesti tai irtisanomisen, eläkkeelle siirtymisen, palveluksessa tapahtuneen kuoleman tai muun syyn vuoksi.

Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmä Sympasta. Sympa on työkalu Etteplanin henkilöstötietojen hallintaan koko työsuhteen elinkaaren ajan kaikissa toimintamaissa. Sympa koostuu henkilö-, työsuhde- ja organisaatiotiedoista. Sitä käytetään myös keskeisten HR-prosessien, kuten perehdytyksen, PDP-keskustelun ja osaamisen hallinnan työkaluna. Sympa on pääjärjestelmä, joka tarjoaa tietoa muihin järjestelmiin, kuten AD, ERP ja palkkajärjestelmiin. Tavoitteenamme on järjestäytynyt tietoympäristö yhtenäisillä menetelmillä ja oletuksilla kaikissa Etteplanin toimintamaissa varmistaaksemme luotettavat ja reaaliaikaiset tiedot raportointia varten.

Tiedot on johdettu globaalista HR-järjestelmästä 31.12.2024. Mittareita ei ole varmennettu ulkoisen tahon toimesta.

Työntekijämäärät raportoidaan henkilömäärinä, ja ne raportoidaan raportointijakson lopussa.

Taulukko S1-6-1: Tiedot työntekijöiden lukumäärästä sukupuolen mukaan

Sukupuoli

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

Miehet

2 852

Naiset

949

Muut*

2

Ei ilmoitettu

0

Yhteensä

3 803

*Muut: Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Taulukko S1-6-2 Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain

Maa

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

%

Suomi

1 882

49,5 %

Ruotsi

708

18,6 %

Saksa

477

12,5 %

Kiina

397

10,4 %

Puola

187

4,9 %

Alankomaat

136

3,6 %

Tanska

15

0,4 %

Yhdysvallat

1

0,0 %

Yhteensä

3 803

100 %

75

75

Taulukko S1-6-3 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan eriteltynä

Tyypillisin työsuhdemuoto Etteplanilla on vakituinen työsuhde, johon sisältyy koeaika työsuhteen alussa paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Määräaikaisia työsuhteita käytetään pääasiassa sijaisuuksiin, esimerkiksi vakituisen työntekijän pidemmän poissaolon aikana. Projektipohjainen työ voi myös olla syy määräaikaiseen työsuhteeseen tai lisätyövoimaa tarvitaan tasapainottamaan tilapäistä

Taulukko S1-6-4 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja maittain eriteltynä

Suomi

Ruotsi

Saksa

Kiina

Puola

Alankomaat

Tanska

Yhdysvallat

Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

1 882

708

477

397

187

136

15

1

3 803

Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

1 847

702

465

147

186

129

13

1

3 490

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

35

6

12

250

1

7

2

0

313

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten määrä

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

N/A

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

1 761

673

345

386

176

81

13

1

3 436

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

121

35

132

11

11

55

2

0

367

Naiset

Miehet

Muut*

Ei ilmoitettu

Yhteensä

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

949

2 852

2

0

3 803

Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

855

2 633

2

0

3 490

Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

94

219

0

0

313

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

N/A

N/A

N/A

N/A

Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

781

2 653

2

0

3 436

Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä

168

199

0

0

367

*Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

tai kausiluonteista työmäärän kasvua. Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille ja vastavalmistuneille määräaikaisia harjoittelu- ja työharjoittelupaikkoja eri puolilla yritystä. Työsuhdetyypit vaihtelevat maittain. Yhteistä kaikille maille on, että Etteplan noudattaa aina paikallisen lain tai muiden työehtosopimusten asettamia sääntöjä.

76

76

S1-9 MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT

Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmästä Sympasta.

Etteplanin johtoryhmä (eli ylin johto) koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista kuusi on miehiä (67 %) ja kolme naisia (33 %).

Taulukko S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

Prosenttiosuus (%) työntekijöistä

Ylin johto

9

0,2 %

Alle 30-vuotiaat

613

16 %

30–50-vuotiaat

2 130

56 %

Yli 50-vuotiaat

1 060

28 %

S1-10 Asianmukainen PALKKA

Etteplan noudattaa kaikkia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä varmistaakseen asianmukaiset työolosuhteet, ja kaikille työntekijöille Etteplanin toimintamaissa maksetaan asianmukainen palkka sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti.

S1-14 TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT

Prosenttiosuus ihmisistä, jotka ovat terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piirissä lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden perusteella: 100 %.

Työperäisistä vammoista ja työperäisestä sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten määrä: Nolla (0) tapausta, ei kuolemantapauksia vuonna 2024.

Työperäisistä vammoista ja työperäisestä sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten määrä muiden työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät yrityksen toimipaikoilla: Nolla (0) tapausta, ei kuolemantapauksia vuonna 2024.

Työperäisten tapaturmien määrä, jotka ovat rekisteröitävissä oman henkilöstön osalta: kuusi (6) tapausta.

Työperäisten tapaturmien rekisteröintiaste oman henkilöstön osalta: 1,00 (miljoonaa työtuntia kohden).

Työperäisten sairastumistapausten määrä työntekijöiden osalta: Nolla (0) tapausta.

Työperäisistä tapaturmista, työperäisestä sairastumisesta ja sairastumisesta johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen työpäivien määrä: 18 päivää.

S1-16 ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT) 

Tiedot kerätään sisäisesti globaalista HR- järjestelmästä ja paikallisista palkkatiedoista.

Taulukko S1-16-1 Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välinen palkkaero

Sukupuoli

Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välinen palkkaero

Naiset

14 %

Miehet

Yhteensä

Kokoaikaiset aktiiviset työntekijät 31.12.2024.

Maan sukupuolten palkkaerot painotettuna henkilöstömäärän suhteessa. Palkkaerolaskelmissa ei otettu huomioon koulutuksen, tehtävätasojen tai työn vaativuuden vaikutusta. Teknologia- alalla naisia on johtotehtävissä vähän. Etteplanin kestävyysohjelman yhtenä tavoitteena on sukupuolten palkkatasa-arvo.

Taulukko S1-16-2 Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku

Vuotuinen kokonaispalkkio vuonna 2024

Vuotuinen kokonaispalkkasuhde

Toimitusjohtaja

11,8

Työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen mediaanikokonaisansio

Kokoaikaiset aktiiviset työntekijät 31.12.2024.

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuinen kokonaispalkkio suhteessa kaikkien työntekijöiden mediaanivuosipalkkioon (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö).

77

77

S1-17 TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET

Taulukko S1-17 - Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Määrä

Syrjintätapausten määrä

0

Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta

2

Valitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille

0

Ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä

0

Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä raportointikaudella

0

Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita

0

Vakavia ihmisoikeusongelmia ja -tapauksia, jotka liittyvät omaan henkilöstöön, ei ole tapahtunut.

Vakavista ihmisoikeusongelmista ja -tapauksista, jotka liittyvät omaan henkilöstöön, määrättyjen aineellisten sakkojen, rangaistusten ja korvausten määrä: Nolla (0) euroa.

78

78

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Strategia

SBM-2 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Katso lisätiedot: ESRS SBM 2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

Kuten ESRS 2 SMB-3:ssa mainittiin, vuonna 2024 aloitettiin uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessi. Osana uuden liiketoimintastrategian kehittämisprosessia tarkasteltiin kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Prosessissa tehtyjen havaintojen pohjalta nämä aiheet sisällytettiin strategian kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset tiedot

79

79

Johtoryhmällä oli kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ylä- ja alavirran arvoketjussa kestävyysohjelman kehittämiseksi.

SBM-3 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Etteplanin omien toimintojen tai arvoketjun kautta merkittäville vaikutuksille alttiina oleviin arvoketjun työntekijöihin kuuluvat muun muassa toiminnan ylävirran arvoketjussa työskentelevät työntekijät, kuten liiketoimintaa tukevat ulkoiset konsultit.

Muihin arvoketjun työntekijöihin kuuluvat he, jotka työskentelevät yrityksen alavirran arvoketjussa, sekä ulkoiset konsultit, jotka tukevat Etteplania asiakasprojekteissa. Olennaisuusanalyysin perusteella monimuotoisuus ja sukupuolten palkkaero tunnistettiin olennaisiksi aiheiksi, ja negatiivisten vaikutusten kohteeksi voisivat joutua esimerkiksi vähemmistöryhmät. Etteplanin arvoketjussa ei kuitenkaan ole tunnistettu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia.

Mitä tulee maantieteellisiin tai hyödykkeisiin liittyviin riskeihin, vaikka mineraalien hankintaan liittyviä riskejä on olemassa, niitä ei tunnistettu Etteplanin liiketoiminnan ja arvoketjun kannalta merkittäviksi oleellisiksi aiheiksi.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaisten negatiivisten vaikutusten terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät tyypillisesti yksittäisiin tapauksiin. Sen sijaan monimuotoisuuteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä koulutukseen ja kehitykseen liittyvät asiat voivat olla laajempia.

Etteplanin toiminnot, jotka tuottavat positiivisia vaikutuksia ja arvoketjun työntekijäryhmät, joihin vaikutetaan tai voidaan vaikuttaa positiivisesti, sisältävät HRDD-prosessin suorittamisen ja toimittajapolitiikan ja eettisten toimintaohjeiden kehittämisen. Etteplan toimii esimerkkinä ja asettaa standardin, jonka mukaisesti kaikkien kumppaneiden odotetaan toimivan.

Etteplan odottaa toimittajiensa ja asiakkaidensa noudattavan paikallisia ja kansainvälisiä lakeja sekä Etteplanin eettisiä toimintaohjeita.

Etteplan työskentelee toimittajan kanssa kehittääkseen tarvittaessa sopivia parannustavoit- teita.

Etteplanilla ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka johtuvat vaikutuksista ja riippuvuuksista arvoketjun työntekijöihin.

Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta

S2-1 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Kahdensuuntaisen olennaisuusanalyysin kautta Etteplan on tunnistanut seuraavat olennaiset aiheet, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin:

Työolot: terveys ja turvallisuus

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä.

Etteplanilla on olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi seuraavat politiikat, jotka liittyvät kaikkiin arvoketjun työntekijöihin. Kaikki politiikat ovat julkisesti saatavilla kaikille sidosryhmille esimerkiksi mahdollisesti vaikutusten kohteena oleville sidosryhmille ja sidosryhmille, jotka tarvitsevat apua niiden toteuttamisessa:

Etteplanin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct)

Eettisten toimintaohjeidemme (Code of Conduct) tarkoitus on läpinäkyvästi välittää yhteiset eettiset arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijälle, sidosryhmälle ja

kumppanille. Toimintaohjeet käsittelevät sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta että sitoutumista tasa-arvoiseen palkkaan samanarvoisesta työstä sitoutuen olemaan kohtelematta huonosti tai syrjimättä. Etteplanin eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Etteplanin yrityksiä ja jokaista työntekijää kaikilla toiminta- alueilla mukaan lukien asiakkaidemme tiloissa työskentelevät työntekijät. Se koskee myös kaikkia Etteplanin liiketoimintakumppaneita ja heidän työntekijöitään. Kaikkien Etteplanin liiketoimintakumppaneiden tulisi omaksua ja noudattaa eettisten toimintaohjeiden periaatteita. Asiakkaita, joista monet ovat asettaneet omat toimintaohjeensa, kannustetaan myös toimimaan näiden samojen standardien mukaisesti. Lisätietoja eettisistä toimintaohjeista löytyy osiosta G1-1.

Toimittajien eettiset toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct)

Etteplanin toimittajien eettiset toimintaohjeet (Supplier Code of Conduct) on laillisesti sitova asiakirja, joka määrittelee Etteplanin sitoutumisen korkeimpiin eettisiin standardeihin sekä kansainvälisten ja kansallisten lakien noudattamiseen. Toimintaohjeet edellyttävät, että toimittajamme tutustuvat niihin ja noudattavat niitä. Nämä toimintaohjeet edellyttää toimittajilta sitoutumista tukemaan syrjinnän poistamista sekä asianmukaisten organisaatiorakenteiden ja terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien hallintaan. Etteplanin tavoitteena on varmistaa

80

80

hyvä tahto, korkea tuotteen ja palvelun laatu, oikeudenmukainen hinnoittelu sekä erinomainen myynnin jälkeinen palvelu kaikissa sopimuksissa.

Toimittajapolitiikka

Toimittajapolitiikka määrittelee Etteplanin sitoutumisen rakentaa älykkäämpi, tehokkaampi ja kestävämpi maailma monipuolisen asiantuntemuksen ja yhteistyön kautta. Korostamme korkealaatuisen, ajantasaisen ja kustannustehokkaan toimitusketjun hallinnan tärkeyttä. Etteplanin toimittajat ovat keskeinen osa missiotamme, ja odotamme heidän noudattavan toimittajien eettisiä toimintaohjeitamme varmistaen kestävyyden, laadun ja jatkuvan parantamisen heidän suorituskyvyssään. Suorituskykymittareihin sisältyy terveys- ja turvallisuusparannukset sekä viittaus toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin.

Etteplanilla on myös politiikka, joka liittyy tiettyyn arvoketjun työntekijäryhmään mineraalien hankintaan liittyvät työntekijät:

Etteplanin vastuullisen mineraalin hankinnan politiikka

Etteplanin vastuullisen mineraalin hankinnan politiikka määrittelee sitoutumisemme ja vaatimuksemme sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisiin toimintoihin konfliktimineraalien osalta. Osana yritysvastuutamme olemme sitoutuneet noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja mukaan lukien niin sanottuihin konfliktimineraaleihin, kuten tinaan, tantaaliin,

volframiin, kultaan ja kobolttiin, liittyviä lakeja ja määräyksiä. Tässä politiikassa Etteplan pyrkii varmistamaan niiden ihmisten terveyden, turvallisuuden ja suojelun, jotka ovat tekemisissä tuotteidemme ja liiketoimintamme kanssa. Politiikka vaatii myös toimittajilta korkeita sosiaalisia, ympäristö- ja ihmisoikeusstandardeja.

Toimitusjohtaja on vastuussa kaikkien näiden politiikkojen toteuttamisesta.

Ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin, ovat Etteplanin eettiset toimintaohjeet, toimittajien eettiset toimintaohjeet ja Etteplanin vastuullisen mineraalien hankinnan politiikka.

Etteplanin yleinen lähestymistapa arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on, että se kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen perusperiaatteita ja oikeuksia työssä. Etteplan on myös sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP) ja on jäsen YK:n Global Compact -aloitteessa. Erityisesti arvoketjun työntekijöihin liittyen Etteplan edellyttää toimittajiensa:

Kunnioittavan kaikkia kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten mukaisia ihmisoikeuksia ja sitoutuvan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.

Kunnioittavan kaikkien työntekijöiden oikeutta muodostaa ja liittyä valitsemiinsa ammattiliittoihin ja neuvotella kollektiivisesti.

Tukevan kaikenlaisen pakkotyön, lapsityövoiman sekä työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän poistamista.

Kieltävän alle 15-vuotiaiden lapsien tai paikallisten lakien asettamaa kansallista vähimmäisikää nuorempien palkkaamisen, jos jälkimmäinen on korkeampi (ILO:n vähimmäisikää koskeva yleissopimus nro 138). Toimittajien on myös varmistettava, että nuorten eli vähimmäisiän ja 18 vuoden välissä olevien henkilöiden palkkaaminen ei vaaranna heidän koulutustaan, terveyttään, turvallisuuttaan tai henkistä kehitystään.

Torjuvan korruptiota kaikissa sen muodoissa mukaan lukien kiristys ja lahjonta.

Soveltavan samanlaisia vaatimuksia omissa toimitusketjuorganisaatioissaan.

Noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, Etteplanin eettisten toimintaohjeiden vaatimuksia ja sopimusvelvoitteita Etteplania kohtaan.

Perustavan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelyt terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja asianmukaisesti koulutettuja hallintatoimen- piteiden toteuttamiseen.

Noudattavan sääntely- ja asiakasvaatimuksia aineiden ja konfliktimineraalien kieltämisestä ja rajoittamisesta.

Toteuttavan politiikan konfliktimineraaleista ja suorittavan due diligence -tarkastuksen näiden mineraalien lähteiden selvittämiseksi.

Kunnioittavan työehtosopimuksia, oikeudenmukaisia palkkoja ja etuja.

Noudattavan sovellettavia lakeja työaikojen, vähimmäispalkkojen, ylityön, riittävien taukojen ja lepoajan, sairausloman ja vuosilomien sekä vanhempainvapaan ja pakollisten etujen (esim. sosiaaliturva) osalta ja pitävän asianmukaiset kirjanpidot näistä.

Kilpailevan itsenäisesti, eettisesti ja kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä noudattaen mukaan lukien kilpailulainsäädäntö ja reilun kilpailun periaatteet.

Ylläpitävän toiminnon väärinkäytösten ilmoittamiselle (Whistleblowing-ilmoituskanava) ja suojan kostotoimilta.

Etteplan pyrkii käymään aktiivista ja avointa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää Etteplanin kyvylle vastata sidosryhmiemme muuttuviin odotuksiin toimintaamme kohtaan.

Sidosryhmien mukaan lukien arvoketjun työntekijät näkemyksiä kuullaan eri keinoin, kuten kokouksien, tapahtumien, kyselyjen, auditointien, palautekanavien, raportointikanavien ja työryhmien välityksellä.

Etteplanin lähestymistapa ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseen ja ehkäisemiseen sisältää Whistleblowing-ilmoituskanavan, joka antaa

81

81

jokaiselle mahdollisuuden kertoa huolenaiheista tai ilmoittaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta luottamuksellisesti. Palvelun avulla huolenaiheesta tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta voi tehdä ilmoituksen nimettömästi. Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta raportoidut ilmoitukset käsitellään huolellisesti turvallisessa ympäristössä. Toimenpiteet korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseksi tai mahdollistamiseksi on esitetty osioissa G1-1 ja G1-3.

Politiikat, jotka käsittelevät ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa, ovat Etteplanin eettiset toimintaohjeet ja toimittajien eettiset toimintaohjeet.

Etteplanilla on toimittajien eettiset toimintaohjeet, jotka ovat saatavilla sekä sisäisesti että verkkosivuilla. Politiikat ovat yhdenmukaisia asiaankuuluvien kansainvälisesti tunnustettujen sopimusten, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden kanssa.

Etteplanilla ei ole tapauksia, joissa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, ILO:n julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden noudattamatta jättäminen liittyisi arvoketjun työntekijöihin. Prosessi mahdollisia tapauksia varten on kuvattu G-1 osiossa.

S2-2 PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

Tieto arvoketjun työntekijöiltä edistää päätöksiä tai toimia, joiden tarkoituksena on hallita todellisia ja mahdollisia vaikutuksia valitsemalla toimittajat heidän teknisen kykynsä perusteella toimittaa tiettyjä raaka- aineita, komponentteja, järjestelmiä tai palveluja samalla, kun ne täyttävät kestävyyden, laadun, kustannusten ja toimituksen kriteerimme. Tarvittava pätevyys- ja auditointitaso määräytyy tuotteen tai palvelun kriittisyyden, käsittelymonimutkaisuuden, mahdollisen vastuun ja vuosittaisen kulutuksen perusteella. Kaikkien toimittajien on noudatettava Etteplanin toimittajapolitiikkaa ja läpäistävä tarvittavat pätevyys- ja auditointiprosessit tullakseen hyväksytyksi Etteplanin toimittajaksi. Toimittajien kanssa pidetään vuosittain palautekokouksia, ellei toisin sovita.

Etteplan edellyttää toimittajiensa esimerkiksi:

Noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, Etteplanin toimittajien eettisten toimin- taohjeiden vaatimuksia ja sopimusvelvoitteita Etteplania kohtaan.

Perustavan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelyt terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistavan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja asianmukaisesti koulutettuja hallintatoimenpiteiden toteuttamiseen.

Ylläpitävän toiminnon väärinkäytösten ilmoittamiselle (whistleblowing-ilmoituskanava) ja suojan kostotoimilta.

Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava on käytettävissä kaikille - mukaan lukien arvoketjun työntekijöille - jotta he voivat ilmaista huolenaiheensa tai raportoida yhteistyöhön Etteplanin kanssa liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista. Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavaan jätetyt ilmoitukset vaikuttavat suoraan päätöksiin tai toimiin, joiden tarkoituksena on hallita todellisia ja mahdollisia vaikutuksia.

Etteplanin yhteistyö arvoketjun työntekijöiden kanssa vaihtelee yhteistyön ja liiketoiminnan luonteen mukaan. Yhteistyötä tehdään suoraan arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa tai luotettavien edustajien kanssa.

Arvoketjun työntekijöiden näkökulma välittyy toimittajien valintaprosessin, auditointien tai yhteistyön kautta projekteissa ja päivittäisessä viestinnässä, esimerkiksi kokouksissa, tapahtumissa, kyselyissä, palautekanavissa, raportointikanavissa ja työryhmissä.

Toimitusjohtaja ja maajohto ovat Etteplanin korkeimmat roolit, joilla on operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että toimeksianto toteutuu ja että toimeksiannon tulokset kerätään. Etteplan odottaa toimittajiensa kunnioittavan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia mukaan lukien ne,

jotka on esitetty Kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja ILO:n julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Etteplan vaatii toimittajiaan sitoutumaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.

Arvioimme yhteistyön tehokkuutta arvoketjun työntekijöiden kanssa seuraamalla toimittajien suorituskykyä jatkuvan parantamisen varmistamiseksi ja työskentelemällä yhdessä parannustavoitteiden saavuttamiseksi. Toimittajien odotetaan tekevän yhteistyötä Etteplanin kanssa parantaakseen jatkuvasti suorituskykyään ja prosessejaan. Etteplan voi säätää valvonnan tasoa toimittajan suorituskyvyn perusteella.

Etteplan on arvioinut ihmisoikeusriskejä toimintamaissaan ymmärtääkseen haavoittuvia ja (tai) syrjäytyneitä ihmisryhmiä. Etteplan kehittää asianmukaisesti due diligence -prosessiaan saadakseen tietoa haavoittuvilta ja (tai) syrjäytyneiltä arvoketjun työntekijöiltä, jos tarpeen.

S2-3 PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Yleinen lähestymistapa ja prosessit korjaustoimenpiteiden tarjoamiseksi tai niihin osallistumiseksi, kun Etteplan on tunnistanut merkittävän negatiivisen vaikutuksen arvoketjun työntekijöihin, sisältävät seuraavat:

82

82

Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava mahdollistaa kenen tahansa mukaan lukien arvoketjun työntekijät ilmaista huolensa tai ilmoittaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta luottamuksellisesti.

Etteplan työskentelee myös toimittajiensa kanssa luodakseen tarvittaessa sopivia parannustavoitteita. Toimittajan suorituskyvyn perusteella Etteplan voi muuttaa valvonnan tasoa. Toimittajasta luovutaan, jos toimittaja suoriutuu jatkuvasti huonosti tai jos se ei paranna toimintaansa. Kun raaka-aineiden, komponenttien, järjestelmien tai palveluiden toimitukset ovat alkaneet, Etteplan voi seurata toimittajan suorituskykyä luodakseen jatkuvan parantamisen toimintamallin.

Etteplanilla on erityisiä kanavia, joiden kautta arvoketjun työntekijät voivat ilmaista huolensa tai tarpeensa suoraan yritykselle ja saada ne käsiteltyä. Etteplanin Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla Etteplanin verkkosivuilla. Arvoketjun työntekijät voivat myös ottaa suoraan yhteyttä Etteplanin henkilöstöosastoon.

Etteplan tukee kanavien saatavuutta vaatimalla toimittajiltaan, että ne noudattavat Etteplanin eettisiä toimintaohjeita sekä toimittajien eettisiä toimintaohjeita. Toimittajien on tarjottava mekanismeja työntekijöidensä ja sidosryhmiensä huolenaiheiden tai valitusten esittämiseksi, ja asianmukaiset käytännöt on oltava paikoillaan tällaisiin tapauksiin puuttumiseksi.

Arvio siitä, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia ja luottavat rakenteisiin tai prosesseihin, joiden avulla he voivat ilmaista huolenaiheensa tai tarpeensa ja saada ne käsitellyiksi, löytyy tarkemmin kohdasta G1-1. Lisätietoja arvoketjun työntekijöiden tietoisuudesta ja luottamuksesta näihin rakenteisiin tai prosesseihin löytyy osioista G1-1 ja G1-3. Eettisissä toimintaohjeissa määritellään, kuinka näitä työkaluja käyttävien henkilöiden suojaaminen kostotoimilta toteutetaan. Etteplanilla on määritelty prosessikuvaus kaikkien ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä ilmiantajan että epäillyn henkilön osalta. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Etteplanilla on myös sisäiset Whistleblowing-protokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus katsotaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti.

Etteplanilla on käytössä politiikat, jotka suojaavat ilmoittajia, jotka käyttävät kanavia huoliensa tai tarpeidensa ilmaisemiseen. Etteplanilla on nollatoleranssi minkäänlaista kostotoimintaa vastaan ilmoittajia kohtaan, jotka ilmaisevat huolensa, raportoivat väärinkäytöksistä tai avustavat mahdollisten rikkomusten tutkimisessa. Etteplan varmistaa täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka raportoivat epäillyistä rikkomuksista. Ketään, joka raportoi epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, ei rangaista eikä hänelle kosteta, vaikka väite myöhemmin osoittautuisi perusteettomaksi.

Kaikki Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti globaalin henkilöstöjohtajan, globaalintalousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta. Vain edellä mainituilla henkilöillä on pääsy Whistleblowing-ilmoituskanavaan ja kanavaan jätettyihin ilmoituksiin.

S2-4 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN KOHDISTUVIIN OLENNAISIIN RISKEIHIN LIITTYVIIN TOIMIIN RYHTYMINEN JA LÄHESTYMISTAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN RISKIEN HALLITSEMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN TEHOKKUUS

Vuoden aikana toteutetut keskeiset toimet, jotka liittyvät olennaisiin aiheisiin, olivat:

Olennaisten aiheiden tunnistaminen arvoketjun työntekijöihin liittyen osana kahdensuuntaista olennaisuusanalyysia

Toimittajien eettisten toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) valmistelu

Ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi (Human Rights Due Diligence, HRDD)

Toimenpiteiden toteuttaminen ei vaatinut merkittäviä käyttö- tai pääomamenoja.

Tulevina vuosina Etteplan aikoo kehittää toimitusketjun hallintaansa luomalla toimittajien hyväksyntämallin (Supplier Qualification Program) ja seuraamalla uusien toimittajien eettisten toimintaohjeiden käyttöönottoa. Näiden keskeisten toimien pääasiallisina kohteina ovat arvoketjun työntekijät maailmanlaajuisesti.

Tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset voivat ilmetä, jos Etteplanin toimittaja ei sitoudu Etteplanin eettisiin toimintaohjeisiin ja toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin. Tämä aiheuttaa myös taloudellisen riskin. Suunnitellut toimenpiteet näiden negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi olivat erillisen toimittajien eettisten toimintaohjeiden valmistelu olemassa olevien eettisten toimintaohjeiden täydentämiseksi sekä Etteplanin toimittajilleen asettamien odotusten korostaminen.

Lisäaloitteet tai prosessit, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöille Etteplanilla vuonna 2024, sisälsivät mahdollisuuksien tutkimisen osallistua yhteisiin aloitteisiin, jotka liittyvät arvoketjun vaikutuksiin teollisuudessa, kuten Digitaliserings Konsulterna (Ruotsi) ja YK:n Global Compact (maailmanlaajuinen).

Toimien tai aloitteiden tehokkuutta arvoketjun työntekijöiden tulosten saavuttamisessa seurataan ja arvioidaan kehittämällä lähitulevaisuudessa toimittajien hyväksyntämallia, jonka avulla voidaan luoda prosesseja, joiden avulla voidaan tunnistaa

83

83

tarvittavat toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien todellisten ja negatiivisten vaikutusten vuoksi.

Whistleblowing-ilmoituskanavan avulla Etteplan myös tunnistaa ja seuraa olennaisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin.

Whistleblowing-prosessi osiossa G1-1 kuvaa toimenpiteet, jotka toteutetaan negatiivisten vaikutusten tapauksessa arvoketjun työntekijöihin. Vuonna 2024 Whistleblowing-ilmoituskanavaan ei tullut ilmoituksia, jotka liittyisivät arvoketjuun. Toimittajien hyväksyntämalli tarjoaa myös kanavan tehokkaampaan ja järjestelmällisempään viestintään arvoketjussa. Nykyinen toimittajapolitiikka ja toimittajien eettiset toimintaohjeet määrittelevät kuitenkin Etteplanin odotukset kumppaneilleen.

Etteplan kehittää toimittajien hyväksyntämallia vuonna 2025 luodakseen prosesseja, joilla tunnistetaan tarvittavat toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien todellisten ja negatiivisten vaikutusten hallitsemiseksi.

Toimenpiteet, jotka on suunniteltu lieventämään olennaisia riskejä arvoketjun työntekijöihin liittyen, sisältävät olemassa olevan toimittajien hyväksyntämallin kehittämisen. Tämä antaa Etteplanille mahdollisuuden seurata toimittajien tietotasoa niistä standardeista, joita Etteplan odottaa kumppaneidensa noudattavan toimittajapolitiikan, toimittajien eettisten toimintaohjeiden sekä omien

eettisten toimintaohjeidensa mukaisesti. Etteplan on myös integroinut arvoketjun työntekijät riskienhallintaprosesseihin ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen (HRDD) kautta.

Kuten S1-4:ssä on esitetty, HRDD-prosessi kehitettiin vuonna 2024, ja HRDD-prosessista johdetut toimenpiteet on toteutettu vuonna 2024 ja niitä jatketaan vuonna 2025. Kestävyysohjelmassa itsessään on joitakin aikahorisontteja tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta suurin osa toimenpiteiden kehittämisestä tarkastetaan vuosittain ja kehitetään sen mukaisesti.

Toimenpiteet, jotka on suunniteltu hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia arvoketjun työntekijöihin liittyen, tarkastetaan ja kehitetään vuonna 2025.

Hyvien hallintokäytäntöjen varmistaminen tapahtuu jatkamalla toimittajien hyväksyntämallin kehittämistä sekä toimittajapolitiikan, toimittajien eettisten toimintaohjeiden ja Etteplanin omien eettisten toimintaohjeiden noudattamisen valvontaa. Whistleblowing-ilmoituskanava on yksi tapa, jolla mahdolliset ongelmat voidaan paljastaa tarvittaessa.

Vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia ei ole ollut ylä- tai alavirran arvoketjussa.

Olennaisten vaikutusten hallintaan osoitetut resurssit sisältävät ESG-ohjausryhmän, joka toimii aloitteiden ja projektien puolestapuhujana läpi

organisaation. Se asettaa tavoitteet ja osoittaa resursseja projekteille. ESG-ohjausryhmä antaa myös neuvoja ja osallistuu budjetointiin. Sitä johtaa globaali markkinointi- ja viestintäjohtaja. Muihin resursseihin kuuluvat toimittajista vastaava päällikkö ja toimistohenkilöstö, jotka vastaavat toimittajasuhteista, sekä avainasiakaspäälliköt, jotka vastaavat asiakassuhteista.

Mittarit ja tavoitteet

S2-5 OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN JA OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Etteplanilla ei ole tavoitteita, jotka liittyvät sen vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin arvoketjun työntekijöiden osalta. Etteplan kehittää arvoketjun hallintaansa tulevaisuudessa.

84

84

4. Hallinto- tapatiedot

85

85

85

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 86

Hallintotapa 86

Vaikkutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 88

Mittarit ja tavoitteet 92

ESRS sisältöindeksi 93

Hallintotapatiedot

ESRS G1 Liiketoimin- nan harjoit- taminen

Hallintotapa

ESRS 2 GOV-1 HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI

Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Toimitusjohtajan apuna yhtiön operatiivisessa johtamisessa ja yhtiön toimintojen ohjaamisessa toimii johtoryhmä.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, joka on yhtiön ylin päättävä elin. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. Yhtiön on järjestettävä yksi

86

86

varsinainen yhtiökokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään tarvittaessa, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista, sitä vaativat tietyn asian käsittelyä varten. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä.

Hallitus

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset. Hallitus hyväksyy myös riskienhallinnan periaatteet ja varmistaa johtamisjärjestelmän toimivuuden ja valvonnan.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu niin usein kuin sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden

mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Etteplanin hallitus on määrittänyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Hallitus tunnistaa monimuotoisen ja laaja-alaisen hallituskokoonpanon tuomat edut niin yhtiölle kuin osakkeenomistajille. Hallituksen ja sen valiokuntien tehtävien onnistunut hoitaminen edellyttää monimuotoista kokoonpanoa, osaamista ja kokemusta. Monimuotoisuuden tulee tukea yhtiön jokaista kehitysvaihetta ja yhtiön liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Hallituksen monimuotoisuutta tukevia periaatteita ovat muun muassa yhtiön toimialan tuntemus, hallituksen jäsenten riittävä ja monipuolinen sekä toisiaan täydentävä kokemus ja kattava kokemus eri toimialoilta. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta huomioi monimuotoisuutta koskevat periaatteet vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle tekemässään ehdotuksessa hallituksen kokoonpanoksi.

Hallituksen jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että hallitus koostuu tarpeeksi monesta jäsenestä ja että jäsenillä on toisiaan täydentävät osaamisprofiilit. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja koulutustaso sekä mahdollisuus käyttää tehtävän hoitamiseen vaadittava määrä aikaa. Valinnoilla pyritään varmistamaan, että hallituksessa on laaja-

alaista osaamista yhtiön keskeisillä strategisilla painopistealueilla nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksessa on nais- ja miesjäseniä.

Samoja periaatteita sovelletaan yhtiön johtoryhmän kokoonpanossa.

Hallituksen valiokunnat

Etteplan Oyj:n hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat eivät ole päättäviä eivätkä toimeenpanevia elimiä, vaan niiden rooli on avustaa hallitusta kunkin valiokunnan tehtäväaluetta koskevassa päätöksenteossa.

Tarkastusvaliokunnan rooli on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon lainmukaisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Valiokuntaan kuuluu kolmesta neljään hallituksen jäsentä, ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa ennen yhtiön osa- tai puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän nimitys- ja palkitsemisasioissa. Lisäksi valiokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi ja hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee lisäksi

yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin, mutta hän ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtaja osallistuu myös hallituksen valiokuntien työskentelyyn. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa.

Muu johtoryhmä

Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, divestointeihin, yhtiön yrityskuvaan, kuukausiraportointiin, osa- ja puolivuosikatsauksiin, tilinpäätökseen, vastuullisuuteen, sijoittajasuhteisiin, kestävyysraportointiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimitykset. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.

87

87

ESRS-standardi

Aihe

Osa-aihe

Osaosa-aihe

Aiheeseen liittyvä politiikka

Tavoite

ESRS G1

Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri

Eettiset toimintaohjeet

100% henkilöstöstä käynyt eettisten toimintaohjeiden koulutuksen

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Eettiset toimintaohjeet

Suhteet tavaran- ja palvelutoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt

Toimittajapolitiikka, Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Korruptio ja lahjonta

Ehkäiseminen ja havaitseminen mukaan lukien koulutus

Eettiset toimintaohjeet

Ei raportoituja korruptio- tai lahjontatapauksia

Vaikutusten, riskien ja mah- dollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1 KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

Kaksoisolennaisuusanalyysin prosessi toteutettiin yhdistämällä johtoryhmän työpajoja, johdon

haastatteluja, tarkastusvaliokunnan arviointi ja henkilöstökyselyjä. Kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamisessa Etteplan otti huomioon sijaintinsa, toimintansa ja toimialansa. Prosessin yksityiskohtainen kuvaus löytyy kohdasta ESRS 2 IRO-1.

Kaksoisolennaisuusanalyysin avulla Etteplan on tunnistanut seuraavat hallintoon liittyvät olennaiset aiheet:

Yrityskulttuuri

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin mukaan lukien maksukäytännöt

Korruptio ja lahjonta

Etteplanilla on käytössä taulukossa mainitut käytännöt hallita hallintoon liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Kaikkien hallintoon liittyvien olennaisten vaikutusten hallinnasta vastaava ylin henkilö on toimitusjohtaja.

G1-1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI

Etteplanin yrityskulttuuri pohjautuu Etteplanin eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct). Eettiset toimintaohjeet ovat kokoelma ohjeita, joiden tarkoituksena on selkeästi määritellä käyttäytymisemme ja yhteistyömmesisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Niiden tavoitteena on selventää ja tarjota käytännön ohjeita jokapäiväiseen työhön ja päätöksentekoon. Eettiset toimintaohjeemme ovat erinomainen työkalu yrityksen arvojen jakamiseen asiakkaillemme ja myös odotusten asettamiseen kumppaneidemme toiminnalle.

Osana yrityskulttuurinsa edistämistä Etteplan esitteli vuonna 2022 Happy DEIs -aloitteen, joka on yhteistyöhanke työntekijöiden sitoutumisen, oppimisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. DEI tarkoittaa monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta, mikä heijastaa Etteplanin sitoutumista luoda osallistava työympäristö, joka houkuttelee ihmisiä erilaisista taustoista. Organisaatio tunnistaa, että hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä voimavara ja edistävät kilpailukykyä. Nämä henkilöt tuovat uusia näkökulmia ja innovatiivisia ideoita ratkaisuihimme luoden yhteisön, jossa jokaisen ääntä arvostetaan.

88

88

Yrityskulttuurinsa edistämiseksi Etteplan tarjoaa työntekijöilleen laajan valikoiman verkkokoulutusmateriaalia. Jotkut kursseista ovat pakollisia kaikille työntekijöille, ja esimerkiksi eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi tulee suorittaa uudelleen joka toinen vuosi. Vuonna 2024 verkkokoulutustarjontaan lisättiin Happy DEIs -aloitteeseen liittyvä kurssi.

Vuonna 2024 Etteplan julkaisi uudistetut arvot ja ne jalkautettiin koko organisaatioon yhteisissä työpajoissa ja intranetissa.

Etteplan arvioi yrityskulttuuriaan henkilöstökyselyn avulla. Henkilöstökyselymme on nimeltään FuturETTE, ja se tehdään Etteplanilla säännöllisesti ja maailmanlaajuisesti. FuturETTE tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja osallistua työnpaikan ja Etteplanin tulevaan kehitykseen.

Parannamme Etteplanin työkulttuuria jatkuvasti. Jokainen meistä vaikuttaa siihen, sillä olemmehan loppujen lopuksi toistemme työympäristö. Maailmanlaajuisessa organisaatiossamme toteutetaan joka vuosi lukuisia kehitystoimia henkilöstökyselyn palautteen perusteella.

Etteplanilla on eettiset toimintaohjeet, jotka ovat kokoelma ohjeita ja periaatteita, jotka kuvaavat yrityksen normeja, käytäntöjä ja vastuita. Toimintaohjeet toimivat välineenä, jolla jaamme avoimesti yhteiset eettiset arvomme

ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijällemme, sidosryhmällemme ja kumppanillemme. Kaikkien Etteplanin työntekijöiden ja kumppaneiden odotetaan noudattavan Etteplanin eettisiä toimintaohjeita.

Etteplanilla on anonyymi whistleblowing- ilmoituskanava, jonka kautta sekä Etteplanin työntekijät että ulkoiset sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa esimerkiksi mahdollisista eettisistä rikkomuksista, yhtiön sisäpiiriohjeiden rikkomuksista tai epäillyistä rahoitusmarkkinoiden sääntelyrikkomuksista, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) ja arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Ilmoituskanavan tarkoituksena on edistää hyvää hallintotapaa yhtiön päivittäisessä toiminnassa ja estää väärinkäytöksiä ja rikkomuksia. Ilmoituskanavan kautta tulevat ilmoitukset väärinkäytöksistä tai rikkomuksista tarkastetaan säännöllisesti samoin kuin itse ilmoitusprosessin tehokkuus.

Etteplanin ilmoituskanavaan pääsee joko yhtiön kotisivuilta (ulkoiset sidosryhmät) tai intranetin kautta (työntekijät). Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään huolellisesti ja luottamuksellisesti turvallisessa ympäristössä kolmannen osapuolen (Falcony) kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta noudattamalla EU:n ilmoittajansuojeludirektiiviä, joka tunnetaan myös

EU:n whistleblowing-direktiivinä. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

Etteplanilla on käytössä suojatoimet tapahtuvien epäkohtien ilmoittamiseen mukaan lukien ilmoittajansuojelu. Ilmoittajilla on useita kanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa epäiltyjä eettisiä rikkomuksia:

Etteplanin työntekijät voivat aina keskustella oman esihenkilönsä kanssa.

Etteplanin työntekijät ja Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat ottaa yhteyttä Etteplanin henkilöstöhallintoon (esim. henkilöstöjohtaja).

Sosiaalisen median käyttöön ja julkiseen keskusteluun liittyvissä asioissa Etteplanin työntekijät ja Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat myös olla yhteydessä Etteplanin markkinointi- ja viestintäjohtajaan.

Ilmoittajat voivat myös käyttää yhtiön ilmoituskanavaa ja ilmoittaa epäiltyjä eettisiä rikkomuksia jättämällä viestin kanavaan. Ilmoituskanava tarjoaa mahdollisuuden nimettömyyteen.

Kaikki ilmoituskanavan kautta tulevat ilmoitukset käsitellään henkilöstöjohtajan, talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöhallinnosta vastaavan johtajan toimesta noudattamalla EU:n ilmoittajansuojeludirektiiviä. Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat saaneet koulutuksen kanavan

käyttöön ja ilmoitusten käsittelyyn ilmoituskanavan palveluntarjoajalta.

Etteplanilla on nollatoleranssi kaikenlaisia kostotoimenpiteitä vastaan niitä henkilöitä kohtaan, jotka ilmaisevat huolensa, ilmoittavat väärinkäytöksistä tai auttavat mahdollisten rikkomusten tutkinnassa.

Etteplan takaa täydellisen luottamuksellisuuden kaikille, jotka ilmoittavat epäillyistä rikkomuksista. Ketään, joka ilmoittaa epäillystä rikkomuksesta hyvässä uskossa, ei rangaista tai kohdella epäoikeudenmukaisesti, vaikka väite myöhemmin osoittautuisi perusteettomaksi.

Etteplan on sitoutunut tutkimaan kaikki liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tapaukset nopeasti, itsenäisesti ja objektiivisesti. Etteplanilla on määritelty prosessikuvaus kaikkien ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä ilmoittajan että epäillyn henkilön osalta. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet toteutetaan viipymättä.

Etteplan on määritellyt prosessin ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanilla on myös sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti.

89

89

Etteplanin eettiset toimintaohjeet ovat kaikkien työntekijöiden ja muiden sidosryhmien saatavilla yhtiön intranetissä ja virallisilla verkkosivuilla, missä kaikki voivat tutustua yhtiön eettisiin arvoihin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Yhtiön eettiset toimintaohjeet ovat pakollinen verkkokurssi kaikille Etteplanilla. Se on aina osa uusien työntekijöiden perehdytyskursseja. Jokainen Etteplanin työntekijä suorittaa verkkokurssin uudelleen kahden vuoden välein.

Etteplanin eettiset toimintaohjeet määrittelevät yrityskulttuuriamme ohjaavat yhteiset ohjeet, joista yksi aihe on korruptio ja lahjonta. Emme hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa. Emme ole havainneet toimintoja, joissa olisi suurempi korruption tai lahjonnan riski.

G1-2 SUHTEET TOIMITTAJIIN

Toimittajien laskut maksetaan Etteplanin vakiintuneiden maksukäytäntöjen mukaisesti, eli maksujen tarkistus- ja hyväksymisprosessin kautta. Etteplanilla ei ole vakiintunutta maksupolitiikkaa maksujen myöhästymisen estämiseksi. Samoja maksukäytäntöjä sovelletaan myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Etteplanin lähestymistapa toimittajasuhteisiin sisältää toimittajien eettiset toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on Etteplanin sitoutuminen noudattamaan korkeimpia eettisiä standardeja sekä sovellettavia kansainvälisiä ja kansallisia lakeja.

Etteplan pyrkii kaikissa sopimuksissaan molemminpuoliseen tyytyväisyyteen ja hyvään tahtoon, korkeaan tuotteen ja palvelun laatuun, oikeudenmukaiseen hinnoitteluun ja erinomaiseen myynnin jälkeiseen palveluun. Etteplan kohtelee kaikkia sidosryhmiään, mukaan lukien toimittajiaan, samalla tavalla kuin asiakkaitaan.

Toimittajilta edellytetään ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien mukaista tai vastaavaa, Etteplanin tunnistamaa laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmää. Etteplan edellyttää myös toimittajiensa ja heidän alihankkijoidensa ottavan käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja ja käytäntöjä tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa ja toimittamisessa. Toimittajien odotetaan toteuttavan ISO 14001 -standardin mukaisesti ympäristöpolitiikkaa, jossa käsitellään toimia ja mittareita CO 2 -päästöjen vähentämiseksi, ja varmistavan, että kaikki niiden toiminnot ja prosessit noudattavat asiaankuuluvia standardeja, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia.

Etteplanin yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että kaikki Etteplan-brändin alla myytävät tuotteet ja palvelut hankitaan kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja noudattavien käytäntöjen mukaisesti. Etteplan pyrkii varmistamaan, että ympäristö-, eettiset, sosiaaliset ja terveys- ja turvallisuuskysymykset sekä työvoimakäytännöt eivät ole erillisiä lisävaatimuksia, vaan ne sisällytetään kaikkiin hankintaprosesseihimme.

Etteplan edellyttää toimittajiaan esimerkiksi:

Noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä, Etteplanin eettisissä toimintaohjeissa asetettuja vaatimuksia sekä sopimusvelvoitteita.

Perustamaan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelytavat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja saavat asianmukaista koulutusta hallintatoimenpiteiden toteuttamisessa.

Perustamaan ilmoituskanavan ja suojan kostotoimenpiteitä vastaan.

Kunnioittamaan kaikkia ihmisoikeuksia, jotka on vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, ja sitoutumaan YK:n periaatteisiin liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista.

Kunnioittamaan kaikkien työntekijöiden oikeutta muodostaa ja liittyä valitsemiinsa ammattiliittoihin ja neuvotella kollektiivisesti.

Tukemaan kaikenlaisen pakkotyön, lapsityövoiman ja työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän poistamista.

Perustamaan asianmukaiset organisaatiorakenteet ja menettelytavat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien tehokkaaseen hallintaan. Varmistamaan, että kaikki työntekijät ovat riittävän tietoisia näistä riskeistä ja että heidät on asianmukaisesti koulutettu valvontatoimenpiteiden toteuttamiseen.

Luottamuksellisuus liiketoiminta-asioissa on edellytys liiketoiminnalle Etteplanin kanssa. Kaikkien

kumppaneiden edellytetään ymmärtävän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset. Kaikkien toimittajien on allekirjoitettava salassapitosopimus ensimmäisten Etteplanin kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. Lisäksi uusi salassapitosopimus on allekirjoitettava aina, kun olosuhteet sitä vaativat.

Etteplan tekee yhteistyötä toimittajan kanssa asianmukaisten yhteistyötä parantavien tavoitteiden kehittämiseksi tarvittaessa. Etteplan voi muuttaa valvonnan tasoa toimittajan suorituskyvyn perusteella. Jos suorituskyky on toistuvasti huono tai jos toimittajan toiminta ei parane, toimittajaa ei enää käytetä. Kun raaka-aineiden, komponenttien, järjestelmien tai palvelujen toimitukset on aloitettu, Etteplan voi seurata toimittajan suoritusta luodakseen jatkuvan parantamisen kulttuuria.

Sosiaaliset ja ympäristökriteerit otetaan huomioon toimittajien valinnassa. Etteplan valitsee toimittajat heidän teknisen kykynsä perusteella toimittaa tiettyjä raaka-aineita, komponentteja, järjestelmiä tai palveluita samalla, kun yhtiön kestävyys-, laatu-, kustannus- ja toimituskriteerit täyttyvät. Kaikkien toimittajien on noudatettava Etteplanin toimittajapolitiikkaa (Supplier Policy) ja läpäistävä tarvittavat pätevyys- ja auditointiprosessit tullakseen hyväksytyiksi Etteplanin toimittajiksi. Toimittajien odotetaan tekevän yhteistyötä Etteplanin kanssa parantaakseen jatkuvasti suorituskykyään ja toimintatapojaan.

90

90

Etteplan edellyttää toimittajiltaan Etteplanin toimittajien eettisten toimintaohjeiden (Supplier Code of Conduct) noudattamista kestävän, eettisen ja vastuullisen lähestymistavan varmistamiseksi. Etteplanin toimittajien eettisten toimintaohjeiden tarkoituksena on toimittajan sitoutuminen noudattamaan korkeimpia eettisiä standardeja sekä sovellettavia kansainvälisiä ja kansallisia lakeja.

G1-3 KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Korruptio- ja lahjontasyytösten tai -tapausten estämiseksi Etteplanilla on kirjalliset säännöt ja periaatteet eli eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct), joissa kuvataan Etteplanin ja sen työntekijöiden normit, käytännöt ja vastuut. Eettiset toimintaohjeemme toimivat läpinäkyvänä tapana ilmaista ja välittää yhteiset eettiset arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme jokaiselle työntekijälle, sidosryhmälle ja kumppanille.

Etteplan ylläpitää whistleblowing-ilmoituskanavaa, jonka kautta Etteplanin kumppanit, asiakkaat ja muut ulkoiset sidosryhmät sekä Etteplanin työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheista, syytöksistä tai tapauksista, jotka liittyvät korruptioon ja lahjontaan sekä muuhun väärinkäytökseen ja mahdollisiin rikkomuksiin. Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen

toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti.

Etteplan on määritellyt prosessikuvauksen ja prosessin kaikkien ilmoituskanavan kautta tulevien ilmoitusten käsittelyyn. Etteplanilla on myös sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) riippuen siitä, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti.

Tutkijat tai tutkintakomitea ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen osallistuvasta hallintoketjusta. Kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt ilmoitukset, mukaan lukien lahjonta- tai korruptiosyytökset, käsitellään globaalin henkilöstöjohtajan, globaalin talousjohtajan ja Suomen toimintojen henkilöstöjohtajan toimesta EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisesti. Tutkijat ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja havaitsemiseen osallistuvasta hallintoketjusta.

Jos ilmoitus koskee yhtä tutkijoista, kyseinen tutkija vetäytyy välittömästi tutkinnasta.

Etteplanilla on sisäiset ilmoitusprotokollat, joissa on eri tasot (1-4) sen mukaan, kuinka vakavaksi rikkomus arvioidaan. Taso 4 koskee usein henkilöstöasioita, ja taso 1 koskee kriisitilanteita, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen (taloudellinen tai maineeseen vaikuttava) tai johtavien henkilöiden väärinkäytöksiin liittyviä syytöksiä. Tason 4 asiat käsitellään usein

henkilöstöhallinnon toimesta tai ne välitetään johdolle, tason 1 asiat käsittelee puolestaan hallituksen tarkastusvaliokunta. Kaikki ilmoitukset käsitellään näiden protokollien mukaisesti.

Rikkomuksen vakavuudesta (tasosta) riippuen tulokset raportoidaan eri elimille. Konsernin johtoryhmä pidetään jatkuvasti ajan tasalla ilmoitusasioista.

Politiikat saatetaan tiedoksi niille, joille ne ovat olennaisia, kuten Etteplanin eettiset toimintaohjeet, joka on pakollinen osa Etteplanin perehdytysohjelmaa. Kaikki uudet työntekijät tutustuvat yhtiön eettisiin arvoihin ja liiketoimintaperiaatteisiin eettisiä toimintaohjeita käsittelevän verkkokurssin kautta, mikä sisältää myös säännöt lahjonnasta ja korruptiosta. Verkkokurssi on pakollinen kaikille Etteplanin työntekijöille sekä hallinto-, johtamis- ja valvontaelinten jäsenille, ja se tulee suorittaa uudelleen joka toinen vuosi.

Etteplanin intranet ette sisältää tietoa yhtiön eettisistä toimintaohjeista ja verkkokursseista. Jokaisella Etteplanin työntekijällä on pääsy tähän tietoon intranetissä.

Jokaisen työntekijän täytyy ymmärtää eettisten toimintaohjeiden periaatteet ja soveltaa niitä päivittäisessä työssään ja päätöksenteossaan. Esihenkilöillä on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omalla toiminnallaan ja varmistaa, että paikallinen

ohjeistus on linjassa eettisten toimintaohjeiden kanssa.

Johtajilla on laajempi vastuu toimia esimerkkinä omalla toiminnallaan ja varmistaa, että paikallinen ohjeistus on linjassa eettisten toimintaohjeiden kanssa, ryhtyä ennakoiviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien vähentämiseksi yksikössään, keskustella säännöllisesti eettisten toimintaohjeiden aiheista ja varmistaa, että työntekijät voivat tuoda esiin mahdolliset huolenaiheensa.

Koulutuksen korruption ja lahjonnan vastainen osio sisältää selityksiä eettisten toimintaohjeiden aiheista, kuten: Noudatamme lakeja ja säädöksiä, Tuemme reilua kilpailua, Suojelemme omaisuuttamme, Paljastamme eturistiriidat, Reagoimme välittömästi petoksiin, Suojelemme tietoja, Emme käytä sisäpiiritietoa väärin, Emme siedä lahjontaa tai korruptiota ja Emme anna tai hyväksy liiallisia lahjoja. Kaikki aiheet on esitetty Etteplanin eettisissä toimintaohjeissa.

Verkkokurssi on pakollinen kaikille Etteplanin työntekijöille, ja sen vuoksi koulutus kattaa 100 prosenttia kaikista työntekijöistä mukaan lukien hallinto-, johtamis- ja valvontaelimet.

91

91

Taulukko G1-3. Korruption ja lahjonnan vastainen koulutus

Kaikki työntekijät mukaan lukien esihenkilöt, hallinto-, johtamis- ja valvontaelimet

Koulutuksen kattavuus

Kaikki työntekijät saavat koulutuksen

Yhteensä

Kaikki työntekijät

Koulutettavat yhteensä

100 %

Koulutusmenetelmä ja koulutuksen kesto

Sisäisestä järjestelmästä ettestä löytyvä verkkokurssi, osioiden suorittaminen kestää noin 45 minuuttia

Luokkaopetus

Vain verkossa

Tietokoneavusteinen koulutus

100 %

Vapaaehtoinen tietokoneavusteinen koulutus

Ei vapaaehtoinen, eettisten toimintaohjeiden verkkokurssi

Toistuvuus

Joka toinen vuosi

Kuinka usein on kouluttauduttava

Joka toinen vuosi

Käsitellyt aiheet

Eettisten toimintaohjeiden aiheet, Korruption määritelmä, Toimintaperiaate, Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa

Mittarit ja tavoitteet

G1-4 KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET

Etteplanilla on eettiset toimintaohjeet, joita se käyttää hallitakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Eettiset toimintaohjeet edellyttävät, että kaikki Etteplanin työntekijät ja kumppanit noudattavat niiden periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi on olemassa toimittajien eettiset toimintaohjeet ja toimittajapolitiikka, jotka ovat julkisesti saatavilla kaikille toimittajille. Etteplan kehittää parhaillaan toimittajien hyväksyntämallia, joka tuottaisi mitattavia tuloksia hyväksytyistä toimittajista.

Etteplanilla ei ole tuomioita korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta. Etteplanilla ei ole myöskään tuomioita korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta sen arvoketjussa.

G1-6 MAKSUKÄYTÄNNÖT

Etteplanilla laskujen maksamiseen kuluva keskimääräinen aika siitä, kun sopimuksen tai lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on yksi (1) päivä.

Etteplanilla ei ole yhtenäistä luokittelujärjestelmää, joka määrittelisi toimittajien pääluokkien mukaiset vakiomaksuehdot päivien lukumääränä.

Alihankkijoiden maksuehto on kuitenkin 14 päivää netto 31,5 prosentille alihankkijoista ja 30 päivää netto 45,5 prosentille alihankkijoista. 54,1 prosenttia alihankkijoiden laskuista maksettiin eräpäivänä, ja 74,0 prosenttia viimeistään 4 päivän kuluessa eräpäivästä. Alankomaissa ja Saksassa alihankkijoiden maksuehto on yleensä ”suoraan”, mikä tarkoittaa, että laskut maksetaan pääasiassa 4 päivän kuluessa eräpäivästä tarkastus- ja hyväksymisprosessin jälkeen. Kaikista maksuehdoista 29,5 prosenttia on 14 päivää netto ja 48,2 prosenttia 30 päivää netto.

Prosenttiosuus maksuista, jotka ovat linjassa yleisten maksuehtojen kanssa:

60,5 prosenttia laskuista maksettiin eräpäivänä ja 87,2 prosenttia 5 päivän kuluessa eräpäivästä.

Etteplanilla ei ole maksuviivästysten vuoksi vireillä olevia oikeudenkäyntejä.

Alihankkijalaskujen maksamiseen kuluva keskimääräinen aika on laskettu kaikista tammi- lokakuussa 2024 maksetuista alihankkijalaskuista.

92

92

ESRS-sisältöindeksi

Alla on lueteltu tämän vastuullisuusraportin tiedonantovaatimukset.

Osio / ESRS

Tiedonantovaatimus

Sivu

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

15

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

16

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

17

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

19

GOV-3 - Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

20

GOV-4 - Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

20

GOV-5 - Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

21

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

21

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

23

SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

24

IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista

27

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

29

MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

24

MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

24

MDR-M Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

24

MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

24

Osio / ESRS

Tiedonantovaatimus

Sivu

Ympäristötiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos

ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

47

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

48

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

50

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

51

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

52

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

52

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

55

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

57

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

58

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

63

E1-8 Sisäinen hiilen hinnoittelu

63

93

93

Osio / ESRS

Tiedonantovaatimus

Sivu

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 Oma työvoima

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

65

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

66

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

67

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

69

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

70

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

71

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

74

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

75

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

77

S1-10 Asianmukainen palkka

77

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

77

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

77

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

78

Osio / ESRS

Tiedonantovaatimus

Sivu

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

79

ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

80

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

80

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

82

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

82

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

83

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

84

Hallintotapatiedot

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

86

ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

88

G1-1– Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

88

G1-2 Suhteet toimittajiin

90

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

91

G1-4 Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset

92

G1-6 Maksukäytännöt

92

94

94

Tilinpäätös

95

95

95

Konsernitilinpäätös

96

96

Konsernitilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 EUR

Liite

2024

2023

Liikevaihto

4

361 020

359 951

Liiketoiminnan muut tuotot

5

749

1 742

Materiaalit ja palvelut

7

-50 582

-43 320

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

8

-233 129

-233 736

Liiketoiminnan muut kulut

9

-41 285

-40 259

Poistot

18, 19, 20

-18 363

-18 839

Liikevoitto (EBIT)

18 410

25 540

Rahoitustuotot

11

1 069

803

Rahoituskulut

12

-5 885

-5 537

Voitto ennen veroja

13 594

20 805

Tuloverot

14

-3 198

-4 158

Tilikauden voitto

10 396

16 647

Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan siirtää tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot

-1 318

787

Muut laajan tuloksen erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Käyvän arvon muutos, muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat osakesijoitukset

24

-3

-30

Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä

8

60

-157

Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

14

-1 261

599

Tilikauden laaja tulos yhteensä

9 135

17 246

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

1 000 EUR

Liite

2024

2023

Tilikauden voiton jakautuminen

Emoyhtiön omistajille

10 396

16 647

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille

9 135

17 246

Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR

15

0,41

0,66

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR

15

0,41

0,66

97

97

Konsernissa seurataan näiden arvioiden ja olettamusten toteutumista. Mahdolliset olettamusten ja arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan sillä kaudella, jonka aikana muutokset on todettu.

Seuraavassa kuvataan osa-alueet, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot

Käyvän arvon määrittäminen yrityshankinnan yhteydessä

Yrityshankinnoissa aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan liitetiedossa 2.9 esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Liikearvojen tasearvot tilikauden lopussa olivat 117 436 tuhatta euroa (2023: 109 737 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 17 Liikearvo ja arvonalentumistestaus. Konsernin toiminnan luonteesta johtuen, toiminnan suorat päästöt ja siten negatiiviset ilmastovaikutukset ovat vähäisiä. Johto arvioi, että ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvillä riskeillä ei ole vaikutusta konsernin omaisuuserien arvoon.

Ehdolliset kauppahintavelat

Yrityshankintaan liittyvän ehdollisen kauppahintavelan määrä on usein riippuvainen hankitun yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Toteutunut taloudellinen tulos voi poiketa alkuperäisistä arvioista, mikä voi johtaa kirjatun ehdollisen kauppahintavelan tulosvaikutteiseen uudelleenarvostukseen.

Tulouttaminen

Ajan kuluessa kirjattavat tuotot perustuvat raportointikauden loppuun mennessä toteutuneen palvelun suhteelliseen osuuteen suoritettavasta kokonaispalvelusta. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Tulouttaminen

Ajan kuluessa kirjattavia tuottoja, kuluja ja täyttämisastetta koskevia ennusteita tarkistetaan olosuhteiden muuttuessa sekä raportointihetkellä. Arvioitujen tuottojen tai kulujen mahdollinen lisääntyminen tai vähentyminen esitetään tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikaisuun johtaneet olosuhteiden muutokset tulevat yrityksen johdon tietoon.

2.3 Myynnin tulouttaminen

Etteplanin tulovirrat syntyvät pääasiassa kolmesta palvelualueesta:

Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi.

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä.

Teknisen viestinnän ratkaisut tarkoittaa tuotteen teknisten ominaisuuksien dokumentointia tuotteen käyttäjille tarkoitetuiksi manuaaleiksi tai oppaiksi sekä tuotetun sisällön hallintaa ja jakelua sähköisessä tai painetussa muodossa.

Liikevaihtona esitetään myyntituotot oikaistuna välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia, jonka perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinnat suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot. Myyntituotot

103

103

kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin palveluihin tai tavaroihin; joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Konserni kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.

Konserni jaottelee tuottamansa palvelut niihin sovellettavien tulouttamisperiaatteiden perusteella seuraavasti:

Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa asiakassopimuksessa määritetty kiinteä tai tavoitehinta rajoittaa projektista tuloutettavaa määrää. Tämän tyyppiset projektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, koska niihin liittyvien suoritevelvoitteiden täyttäminen synnyttää omaisuuserää, jolle Etteplanilla ei ole vaihtoehtoista käyttöä, ja konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Täyttämisasteen määrittämisen perusteena on toteutuneiden kustannusten osuus projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista, koska se kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Mikäli sopimukseen sisältyy erotettavissa olevia erillisiä suoritevelvoitteita, ne tuloutetaan erikseen. Erillisten suoritevelvoitteiden käsitteleminen ei sisällä merkittävää harkintaa. Mikäli projektin lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan projektista syntyneet menot kuluksi ja vastaavasti projektista saatavia myyntituottoja kirjataan enintään siitä syntyneitä menoja vastaava määrä. Mikäli projekti on todennäköisesti tappiollinen, kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi. Projektiin liittyvät kannustimet, lisätyöt ja muutokset otetaan huomioon projektin tuloissa ja menoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä, tai josta on sovittu asiakkaan kanssa. Lisä- ja muutostyöt käsitellään erillisinä sopimuksina, mikäli ne muodostavat erillisen suoritevelvoitteen ja ovat hinnoiteltu erillismyyntihintoihin perustuen.

Suunnittelu- ja konsultointiprojektit, joissa kaikki syntyneet kustannukset voidaan laskuttaa ilman muita rajoituksia kuin sovittu laskutushinta. Nämä palvelut tuloutetaan ajan kuluessa, sitä mukaa kun palvelua tuotetaan. Suoritevelvoite näissä asiakassopimuksissa on tyypillisimmin työtunti ja sen katsotaan täyttyvän ajan kuluessa, sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti, sitä mukaa kun palvelua tuotetaan.

Järjestelyt, joissa asiakas ostaa lisenssin Etteplanin kehittämään ohjelmistoon sekä lisenssiin liittyvän ylläpidon. Myyntituotto itse lisenssistä kirjataan, kun asiakas saa oikeuden käyttää lisenssiä. Myyntituottoa lisenssiin liittyvästä ylläpidosta kirjataan ajan kuluessa, sitä mukaa kun ylläpitopalvelua tuotetaan.

Transaktiohinnat määräytyvät asiakassopimusten perusteella. Sopimuksissa määritetään kullekin erilliselle suoritevelvoitteelle hinta, joka vastaa pääosin suoritevelvoitteen erillismyyntihintaa. Muutokset asiakassopimuksiin sekä lisätyöt käsitellään pääasiassa erillisinä sopimuksina. Konsernilla on, pääsääntöisesti kaikissa asiakassopimuksissaan, kirjattu oikeus maksusuoritukseen tehdystä työstä, mikäli projekti keskeytetään.

Kulut sellaisten palveluiden tuottamisesta, joiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle, mutta joita ei ole vielä laskutettu, aktivoidaan sopimukseen perustuvina omaisuuserinä taseen erään ”Keskeneräiset työt”. Sopimukseen perustuvat saamiset kirjataan myyntisaamisiin, kun ne laskutetaan pääasiassa kuukausittain. Tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Sopimukseen perustuvat velat eli asiakkailta ennakkoon saadut maksut palvelusta, josta määräysvalta ei vielä ole siirtynyt, kirjataan taseen erään ”Ennakkomaksut”. Nämä erät kirjataan myyntituotoiksi, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Konserni käyttää IFRS 15 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja jättää esittämättä raportointikauden lopussa täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlasketun määrän ja täyttymisen ennakoidun ajankohdan, koska raportointikauden lopussa täyttämättä olevat suoritevelvoitteet ovat osa sopimuksia, joiden alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään vuosi tai joissa konsernilla on sopimukseen kirjattu laskutusoikeus tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä.

2.4 Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

2.5 Kertaluonteiset erät

Kertaluonteiset erät esitetään tilinpäätöksessä erillisinä silloin, kun tämä auttaa ymmärtämään konsernin taloudellisen tuloksen muodostumista. Kyseessä ovat olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka esitetään erikseen, koska ne ovat luonteeltaan tai määrältään merkittäviä. Kertaluonteisia eriä voivat olla mm. yrityshankintoihin liittyvät kulut ja tuotot sekä tietyt uudelleenjärjestelykulut.

104

104

2.6 Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on erilaisia eläkejärjestelyjä. Yleensä ne rahoitetaan vakuutusyhtiöille tai rahastoille suoritettavilla maksuilla, jotka perustuvat säännöllisesti tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jossa tehdään kiinteitä maksusuorituksia ulkopuoliselle eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuneiksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari. Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuulla ovat järjestelyyn suoritettavien maksujen lisäksi myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit sekä sijoitusriskit. Etuuspohjaisten järjestelyjen eläkekulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo (liitetieto 8).

Konsernilla on Ruotsin ja Alankomaiden yksiköissään etuuspohjaisia, usean työnantajan järjestelyjä, joista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, jonka perusteella etuuspohjaista laskentaa voitaisiin harjoittaa. Näitä järjestelyjä käsitellään kuten maksupohjaisia järjestelyjä.

Bonusjärjestelyt

Bonusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Velka ja kulu kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään kokonaan osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Myönnettyjä osakkeita vastaan saatavan työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava kokonaismäärä perustuu myönnettävien osakkeiden käypään arvoon, jossa otetaan huomioon markkinaperusteiset ja oikeuden syntymiseen liittymättömät ehdot. Arvio siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus työsuoritukseen perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu.

2.7 Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden ja yrityshankintojen käyvän arvon arvostusten (asiakaskannan ja kilpailukieltosopimusten) poistoista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

105

105

2.8 Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat instrumentin alkuperäisellä efektiivisellä korolla, ja kirjaamalla diskonttausvaikutuksen purkautuminen jatkossa korkotuotoksi. Arvoltaan alentuneista saamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

2.9 Liikearvo ja arvonalentumistestaus

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaatiorakenteen ja raportointitason huomioiden.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton esimerkiksi liikearvosta, samoin kuin ei-käyttövalmiista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Sekä poistojen kohteena olevia omaisuuseriä että omaisuuseriä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tulosvaikutteisena arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Muusta rahoitusvaroihin kuulumattomasta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjatut arvonalentumistappiot peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 17.

2.10 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista, kehittämismenoista sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista aineettomista hyödykkeistä - asiakaskanta ja kilpailukieltosopimukset. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet 3–7 vuotta

Kehittämismenot 3–5 vuotta

Asiakaskanta 10 vuotta

Kilpailukieltosopimukset 3 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan jokaisen tilikauden lopussa, ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa konsernin omaan omistukseensa hankkimia ohjelmistojen lisenssejä.

Kehittämismenot sisältävät sisäisesti tuotettujen ohjelmistojen aktivoidut kehittämismenot. Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, konsernin määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä:

106

106

ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön

johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se

ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään

pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä

käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen sekä ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja

ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä.

Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot sekä sellaiset yleismenot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta käyttövalmiiksi. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Merkittävät, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti.

2.11 Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Muiden omaisuuserien hankintamenon ja jäännösarvon välinen erotus jaksotetaan tasapoistoina hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti:

Rakennukset 50 vuotta

Tietokoneet 3 vuotta

Ajoneuvot 4–5 vuotta

Toimistokalusteet 5–10 vuotta

Huoneistojen perusparannukset 5–7 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi (liitetieto 2.9). Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon, ja ne merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin tuloslaskelmassa.

2.12 Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimistotiloista, ajoneuvoista, tietokoneista, laitteista ja ohjelmistoista. Vuokrasopimukset tehdään yleensä 3-10 vuoden pituiseksi kiinteäksi ajanjaksoksi, mutta niihin voi sisältyä jäljempänä kuvattuja jatkamisoptioita.

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai sisältää vuokrasopimuksen, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan määräajaksi vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokrasopimusvelka, kun vuokralle otettu omaisuuserä on konsernin käytettävissä.

Vuokrasopimusvelat (ks. liitetieto 26) sisältävät seuraavien vuokrien nykyarvon:

kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla kannustimilla

muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon

määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella

osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää tämän option, ja

sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää tämän option.

Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos indeksin tai hintatason muutoksen takia, tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko- tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu.

107

107

Vuokrat diskontataan käyttäen joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on määritettävissä, tai konsernin lisäluoton korkoa. Pääasiassa konserni käyttää diskonttauskorkona lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut esitetään liitetiedossa 12.

Käyttöoikeusomaisuuserät (ks. liitetieto 20) arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla kannustimilla

alkuvaiheen välittömät menot, ja

menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Sitä oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot tasapoistoina sopimuksen alkamisajankohdasta lähtien, joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa, sen mukaan kumpi näistä on lyhempi. Käyttöoikeusomaisuuserä testataan tarvittaessa arvonalentumisen varalta, ja mahdollinen arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni käyttää IFRS 16 -standardiin sisältyvää käytännön apukeinoa ja kirjaa arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kuluiksi tasaerinä. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja toimistokalusteita (ks. liitetieto 9).

Useat konsernin toimitiloja koskevat vuokrasopimukset sisältävät jatkamisoptioita. Näitä ehtoja käytetään, jotta saadaan maksimoitua toiminnallinen joustavuus sopimusten hallinnoinnissa. Konsernin johto käyttää harkintaa määrittäessään vuokrasopimusten jatkamisoptioiden käyttöä. Konserni käyttää jatko-optioita siten, että vuokra-ajaksi tulee vähintään 18 kuukautta myös ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan alle 18 kuukauden mittaisten sopimusten osalta ellei kyseistä sopimusta ole irtisanottu tai tehty erillistä päätöstä tulevan irtisanomisen ajankohdasta. Alkuperäiseltä ei-peruutettavissa olevalta vuokra-ajaltaan 18 kuukautta pidemmissä sopimuksissa jatko-optioita käytetään 18 kuukauteen asti, kun jäljellä oleva ei-peruutettavissa oleva vuokra-aika alittaa 18 kuukautta. Johto katsoo tämän käsittelytavan antavan mahdollisimman oikean kuvan konsernin vuokravelvoitteiden kokonaismäärästä. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 18 kuukauden sijaan 12 kuukauteen asti, konsernin toimitiloihin liittyvät

käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat vähenisivät n. 1,7 miljoonaa euroa. Mikäli jatko-optioita käytettäisiin 24 kuukauteen asti, aiheutuisi siitä 1,8 miljoonan euron suuruinen lisäys mainittuihin tase-eriin.

2.13 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät materiaalikulut, välittömät työsuorituksesta johtuvat menot sekä normaalin toiminta-asteen perusteella kohdistettavan osuuden muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut, myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.

2.14 Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin sisältyvät tase-erät sekä niiden käypä arvo esitetään liitetiedossa 24.

Kirjaaminen

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, johon lisätään instrumentin hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jos on kyse muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista johtuvat transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Luokittelu

Konsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin arvostusryhmiin alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostamista varten:

108

108

Rahoitusvarojen luokittelu:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin, ja

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä niiden sopimusperusteisista rahavirtaominaisuuksista. Luokittelua muutetaan vain, jos erien hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli muuttuu.

Rahoitusvelkojen luokittelu:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, ja

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Myöhempi arvostaminen

Käypään arvoon arvostettavista varoista ja veloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin.

Konsernin kaikki oman pääoman ehtoiset sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi sijoituksiksi, sillä konsernin johto on tehnyt niiden osalta peruuttamattoman valinnan käyvän arvon muutoksien esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Näiden sijoitusten kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei siirretä tulosvaikutteisiksi, kun sijoitus kirjataan pois taseesta. Ainoastaan sijoituksista saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, arvon alentuminen huomioon ottaen. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan kohdassa 23.1.4 kuvatulla tavalla. Rahoituslaitokselle factoring-järjestelyissä siirretyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta, koska konserni on siirtänyt olennaiset omistukseen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle näiden myyntisaamisten osalta.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

Ostovelat ja muut velat ovat maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet tavarantoimittajilta tai palveluntuottajilta tavanomaisessa liiketoiminnassa hankituista tavaroista tai palveluista. Ne luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi paitsi jos ne erääntyvät yli vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä.

Nostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.

Arvon alentuminen

Jaksotettuun hankintamenoon liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ennakoivasti. Sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Lisätietoja liitetiedossa 23.1.4.

3. Segmenttitiedot

Konsernin liiketoiminta jakautuu kolmeen palvelualueeseen - Suunnitteluratkaisut, Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut ja Teknisen viestinnän ratkaisut. Jokainen palvelualue muodostaa oman raportoitavan segmenttinsä. Segmenttien tuotot koostuvat pääasiassa palveluiden tuottamisesta.

Suunnitteluratkaisut tarkoittaa asiakkaan koneen tai laitteen teknisten ominaisuuksien innovointia, suunnittelua ja laskentaa tuotekehitystarpeisiin sekä tuotteen valmistusta varten. Toimeksiannot ovat tyypillisesti uuden tuotteen tuotekehitystä, tuotantolaitosten suunnittelua tai toimitussuunnittelua, jossa tuote räätälöidään loppuasiakkaan vaatimusten ja markkina-alueen lainsäädännön mukaiseksi.

Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut tarkoittaa tuotekehityspalveluja ja teknologiaratkaisuja, joilla koneita ja laitteita ohjataan ja jotka mahdollistavat niiden digitaalisen verkottumisen osaksi esineiden internetiä.

109

109

Tilikauden tapahtumat 2024

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

1.1.2024

Kauden alussa ulkona olleet*

140 500

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt*

0

Kaudella menetetyt*

6 700

Kaudella toteutetut*

0

31.12.2024

Kauden lopussa ulkona olevat*

133 800

Tilikauden tapahtumat 2023

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2020–2022

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Yhteensä

1.1.2023

Kauden alussa ulkona olleet*

85 131

0

85 131

Tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt*

2 994

140 500

143 494

Kaudella menetetyt*

0

0

Kaudella toteutetut*

88 125

0

88 125

31.12.2023

Kauden lopussa ulkona olevat*

0

140 500

140 500

*Määrät esitetään nettomääräisinä. Lisäksi Etteplan maksaa mahdolliseen palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Maksettavan palkkion käteisosuus vastaa enintään osakkeiden arvoa.

Käyvän arvon laskenta

Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä, ja käypä arvo jaksotetaan ansaintajakson päättymiseen asti. Tilikauden 2023 aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien parametrien perusteella:

Kauden aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit 2023

Instrumentti

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 2023–2025

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR

16,45

Osakkeen kurssi 31.12.2023, EUR

13,80

Maturiteetti, vuotta

3

Riskitön korko, %

2,57

Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR

1,47

Käypä arvo per osake, EUR

15,05

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna

1 000 EUR

2024

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut

0

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma

0

Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024

0

Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2024

0

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna

1 000 EUR

2023

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut

2 819

Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma

1 040

Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023

0

Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2023

0

114

114

9. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 EUR

2024

2023

Ohjelmisto- ja tietoliikennekulut

13 031

13 177

Matkakulut

6 470

6 519

Toimitilakulut

3 412

2 128

Arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut

2 018

1 575

Muut henkilöstökulut

6 555

6 601

Luottotappiovarauksen muutos

132

232

Käyttöomaisuuden luovutustappiot

127

20

Vakuutukset

611

652

Yrityshankintoihin liittyvät kulut

223

104

Lisäkauppahintasuoritukset

0

197

Lakipalvelut

489

285

Muut kulut

8 216

8 767

Yhteensä

41 285

40 259

10. Tilintarkastajan palkkiot

1 000 EUR

2024

2023

Tilintarkastus, KPMG-verkosto

156

148

Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab

17

5

Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab

78

43

Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG-verkosto

19

9

Tilintarkastus, muut tilintarkastajat

122

202

Muut asiantuntijapalvelut, muut tilintarkastajat

93

0

Yhteensä

485

407

11. Rahoitustuotot

1 000 EUR

2024

2023

Osinkotuotot sijoituksista

10

11

Korkotuotot sijoituksista

36

46

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista

737

487

Valuuttakurssivoitot

286

259

Yhteensä

1 069

803

12. Rahoituskulut

1 000 EUR

2024

2023

Korkokulut lainoista

4 895

3 860

Korkokulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä

162

176

Korkokulut liiketoimintojen yhdistämisistä

33

0

Korkokulut vuokrasopimuksista

402

695

Muut valuuttakurssitappiot

267

777

Muut rahoituskulut

126

205

Yhteensä

5 885

5 713

13. Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot

1 000 EUR

2024

2023

Valuuttakurssivoitot rahoitustuotoissa

286

259

Valuuttakurssitappiot rahoituskuluissa

-267

-777

Yhteensä

18

-518

115

115

Hankinnat yhteensä

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenlaskettu erittely kauppahinnoista, hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista.

Luovutettu vastike:

1 000 EUR

Käteisvastike

8 086

Ehdollinen vastike

250

Luovutettu vastike yhteensä

8 336

Varat ja velat

Aineelliset hyödykkeet

1 014

Aineettomat hyödykkeet

80

Asiakaskanta (aineettomat hyödykkeet)

2 167

Kilpailukieltosopimukset (aineettomat hyödykkeet)

160

Myynti- ja muut saamiset

4 850

Rahavarat

1 951

Varat yhteensä

10 222

Eläkevelat

154

Muut pitkäaikaiset velat

310

Lyhytaikaiset velat

5 030

Laskennallinen verovelka

686

Velat yhteensä

6 181

Nettovarallisuus

4 041

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

Luovutettu vastike

8 336

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus

-4 041

Liikearvo

4 295

Hankittujen yhtiöiden tuottama, konsernituloslaskelmaan sisältyvä liikevaihto oli yhteensä 6 608 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 644 tuhatta euroa. Jos kaikki yhtiöt olisi yhdistelty 1.1.2023 alkaen, konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto olisi ollut 367 833 tuhatta euroa ja tilikauden voitto 15 525 tuhatta euroa.

Tilikaudella 2023 tapahtuneet muutokset aiempiin hankintoihin liittyvissä ehdollisissa vastikkeita koskevissa veloissa

Konsernituloslaskelmaan kirjattiin yhteensä 197 tuhannen euron kulu aiempien tilikausien hankintoihin liittyvien ehdollisten velkojen arvostuksen muutoksista.

17. Liikearvo ja arvonalentumistestaus

1 000 EUR

2024

2023

Hankintameno 1.1.

109 737

105 385

Muuntoerot

-867

297

Tytäryritysten hankinta (liitetieto 16)

8 565

4 056

Kirjanpitoarvo 31.12.

117 436

109 737

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.

Konsernin johto on määritellyt rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi palvelualueet, joihin yhtiön operatiivinen toiminta on organisoitu.

Arvonalentumistestaus on tehty tilikauden viimeisellä vuosineljänneksellä seuraavan vuoden budjetin laatimisen jälkeen, ja se perustuu 30.9. kirjattuun liikearvon määrään, mutta päivitetään tarvittaessa vastaamaan 31.12. tilannetta. Nettorahavirtalaskelmissa otetaan ensimmäisen vuoden osalta huomioon budjettien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat ja seuraavien viiden vuoden osalta muiden konsernin johdon hyväksymien laskelmien mukaiset, verojen jälkeiset rahavirrat. Lisäksi johto arvioi markkinakysyntää ja -ympäristöä ja vertaa arvioitaan ulkopuolisiin tietolähteisiin. Rahavirtoja määritettäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Ennakoinnin perustana johto käyttää sekä toteutunutta kehitystä että näkemystään markkinoiden tulevasta kehityksestä.

119

119

Rahoituksen rahavirran ja rahoitusvelkojen muutoksen täsmäytys

1 000 EUR

2024

2023

Korolliset velat 1.1.

86 583

90 583

Rahoituksen rahavirta

334

-15 325

Ei-rahamääräiset muutokset

Muutokset vuokrasopimuksissa

8 144

10 206

Yrityshankinnoissa vastattavaksi otetut lainat ja vuokrasopimukset

334

772

Muuntoerot ja muut muutokset*

476

348

Ei-rahamääräiset muutokset yhteensä

8 954

11 325

Korolliset velat 31.12.

95 872

86 583

* Tilikaudella 2024 LAE Engineering hankintaan liittyvä kauppahinta 500 tuhatta euroa oikaistiin korottomista veloista korollisiin velkoihin.

23.1.4 Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusjärjestelyihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Vastapuoliriskin minimoimiseksi rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien, johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan. Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle. Konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan systemaattisesti, ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla. Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

Luottotappiovaraus

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9:n sisältyvää yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista, myös erääntymättömistä, myyntisaamista ja keskeneräisistä töistä määritetään koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot.

Alla oleva taulukko kuvaa luottotappiovarauksen muodostumista. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ja keskeneräiset työt ryhmitellään yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja maksun viivästymisen perusteella. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä käytetään myös ennakoivaa informaatiota ottamalla huomioon EU:n bruttokansantuotteen kasvuennuste. Tämän määrittelyn perusteella odotettavissa olevat luottotappiot eivät ole olennaisia. Konsernin johto arvioi odotettavissa olevia luottotappioita tapauskohtaisesti, pääsääntöisesti yli 60 päivää erääntyneistä saatavista kirjataan 50 prosentin ja yli 90 päivää erääntyneistä saatavista 100 prosentin arvonalentuminen.

2024

Erääntyneet

1 000 EUR

Eräänty-

mättömät

1–30 pv

31–60 pv

61–90 pv

>90 pv

Yhteensä

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,1 %

0,1 %

1,5 %

5,5 %

6,5 %

Myyntisaamiset

47 363

5 360

1 053

202

840

54 818

Keskeneräiset työt

28 406

0

0

0

0

28 406

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

60

6

16

11

55

147

Tapauskohtainen luottotappiovaraus

48

48

Kirjattu luottotappiovaraus

195

2023

Erääntyneet

1 000 EUR

Eräänty-

mättömät

1–30 pv

31–60 pv

61–90 pv

>90 pv

Yhteensä

Odotettavissa oleva luottotappioaste

0,1 %

0,1 %

1,3 %

4,4 %

6,9 %

Myyntisaamiset

47 618

5 361

1 120

79

937

55 115

Keskeneräiset työt

30 662

0

0

0

0

30 662

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

57

5

15

4

65

145

Tapauskohtainen luottotappiovaraus

-59

-59

Kirjattu luottotappiovaraus

85

125

125

Odotettavissa olevien luottotappiovarausten muutokset

1 000 EUR

2024

2023

Kirjattu luottotappiovaraus 1.1.

-85

-394

Luottotappiovarausten nettovähennys (+) / lisäys (-)

-110

308

Kirjattu luottotappiovaraus 31.12.

-195

-85

Jos yksittäisistä myyntisaamisista tai sopimukseen perustuvista omaisuuseristä ei voida odottaa saatavan maksua, ne kirjataan pois taseesta. Maksua ei voida odottaa saatavan mm. tilanteissa, joissa velallinen ei pysty sitoutumaan takaisinmaksuohjelmaan.

23.2 Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi. Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että korollisten bruttovelkojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat. Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 30–100 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

1 000 EUR

2024

2023

Korolliset bruttovelat

95 872

86 582

Vähennetään rahavarat

-25 241

-23 442

Nettovelat

70 631

63 140

Oma pääoma yhteensä

117 803

114 091

Nettovelkaantumisaste

60,0 %

55,3 %

24. Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin

Rahoitusvarat 2024

1 000 EUR

Liite

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Kirjanpitoarvo

yhteensä

Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet

24

9 534

9 534

Myyntisaamiset ja muut saamiset

22

55 893

55 893

Rahavarat

25 241

25 241

Rahoitusvarat 31.12.

81 134

9 534

90 668

Rahoitusvelat 2024

1 000 EUR

Liite

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat

Kirjanpitoarvo

yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta

26

76 161

76 161

Vuokrasopimusvelat

26

19 211

19 211

Tytäryhtiöiden hankintavelat

16, 27

663

663

Ostovelat ja muut velat

28

13 803

13 803

Rahoitusvelat 31.12.

109 175

663

109 838

Rahoitusvarat 2023

1 000 EUR

Liite

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

Käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat

Kirjanpitoarvo

yhteensä

Noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet

24

2 376

2 376

Myyntisaamiset ja muut saamiset

22

56 500

56 500

Rahavarat

23 442

23 442

Rahoitusvarat 31.12.

79 942

2 376

82 318

126

126

25. Oma pääoma

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahasto sisältää alkuperäiseen listautumiseen liittyvän emissiovoiton sekä rahastoanneissa kerättyjä varoja. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeanneissa kerättyjä varoja, jotka on hallituksen päätöksellä päätetty kirjata Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauksen. Ruotsin yhtiöön liittyvän nettosijoituksen suojauksen kokonaismäärä (149 tuhatta euroa) kirjataan tuloslaskelmaan, jos sijoituksesta luovutaan. Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston, joka käsittää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien sijoitusten 70 tuhannen euron (2023: 73 tuhannen euron) kertyneet arvonmuutokset. Kertyneet arvonmuutokset siirretään kertyneisiin voittovaroihin, jos sijoituksista luovutaan.

Osakkeet ja osakepääoma

Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseen laskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma tilikauden lopussa oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 25 350 793 (2023: 25 200 793) kappaletta. Tilikaudella ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETTE. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Jos jokin konserniin kuuluva yritys ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot (verovaikutuksilla vähennettyinä) vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä verovaikutukset huomioon ottaen.

Yhtiön hallussa tilinpäätöshetkellä oli 100 921 (2023: 100 921) kappaletta omia osakkeita.

Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa.

Päätetyt osingot, jotka on asianmukaisesti hyväksytty eivätkä ole enää yrityksen harkintavallassa mutta joita ei ole jaettu raportointikauden päättymispäivään mennessä, kirjataan velaksi konsernitaseeseen.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,30 euroa osakkeelta.

26. Korolliset velat

Lainat rahoituslaitoksilta

Jakauma valuutoittain

1 000 EUR

2024

2023

Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta

EUR

49 473

40 167

Yhteensä

49 473

40 167

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta

EUR

26 688

24 719

CNY

0

293

Yhteensä

26 687

25 011

Kovenanttiehtoisia lainoja on tilinpäätöshetkellä 75 850 tuhatta euroa (2023: 64 500 tuhatta euroa).

128

128

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

EUR, tilikausi 1.1.–31.12. (FAS)

2024

2023

Liiketoiminnan rahavirta

Asiakkailta saadut maksut

17 663 072,55

18 350 710,68

Maksut liiketoiminnan kuluista

-17 098 647,44

-17 960 437,50

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

564 425,11

390 273,18

Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista

-5 394 403,09

-3 519 476,10

Saadut osingot ja korot

16 540 529,64

16 296 386,74

Maksetut välittömät verot

-2 408 075,00

-2 156 377,20

Liiketoiminnan rahavirta (A)

9 302 476,66

11 010 806,62

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

102 300,77

-75 121,14

Tytäryhtiöhankinnat

-13 763 687,56

-1 773 276,20

Tytäryhtiöille myönnetyt lainat

-7 439 688,00

-7 800 000,00

Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut

1 485 000,00

635 000,00

Luovutusvoitot muista sijoituksista

1,00

0,00

Investointien rahavirta (B)

-19 616 073,79

-9 013 397,34

EUR, tilikausi 1.1.–31.12. (FAS)

2024

2023

Rahoituksen rahavirta

Omien osakkeiden hankinta

0,00

-486 226,17

Lainojen nostot

38 000 000,00

28 500 000,00

Lainojen takaisinmaksut

-26 650 972,44

-31 131 563,44

Konsernitilivelkojen muutos

-10 219 021,56

-1 124 657,45

Maksetut osingot

-7 529 961,60

-9 015 028,92

Konserniavustus

15 000 000,00

15 000 000,00

Rahoituksen rahavirta (C)

8 600 044,40

1 742 524,02

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)

-1 713 552,73

3 739 933,30

Rahavarat tilikauden alussa

14 893 172,87

11 241 985,24

Valuuttakurssien muutosten vaikutus

260 208,96

-88 745,67

Rahavarat tilikauden lopussa

13 439 829,10

14 893 172,87

134

134

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös laaditaan Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

Etteplan Oyj:n liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

Aktivoidut kehittämismenot

Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien ja ainutlaatuisten, yhtiön määräysvallassa olevien ohjelmistotuotteiden suunnittelusta ja testauksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi seuraavien kriteerien täyttyessä:

ohjelmistotuotteen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa niin, että se voidaan ottaa käyttöön

johdolla on aikomus saattaa ohjelmistotuote valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se

ohjelmistotuotetta pystytään käyttämään tai se pystytään myymään

pystytään osoittamaan, miten ohjelmistotuote tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä

käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja ohjelmistotuotteen käyttämiseen tai myymiseen, ja

ohjelmistotuotteesta kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti määritettävissä.

Osana ohjelmistotuotetta aktivoitavat välittömät menot sisältävät ohjelmiston kehittämisestä aiheutuvat henkilöstömenot ja asianmukaisen osuuden siihen liittyvistä yleismenoista. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Aktivoidut ohjelmistojen kehittämismenot kirjataan poistoina kuluiksi niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvät vastaavat aktivoidaan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat:

ohjelmistot 5 vuotta tietokoneet 3 vuotta toimistokalusteet 5–10 vuotta huoneistojen perusparannukset 5 vuotta liikearvo 5–10 vuotta sisäisesti kehitetyt ohjelmistot 3–5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan tilinpäätöshetkellä voimassaolevalla verokannalla.

Eläkejärjestelyt

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

135

135

Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

1. LIIKEVAIHTO

EUR

2024

2023

Suomi

17 901 657,36

18 863 945,10

Liikevaihto koostuu konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR

2024

2023

Muut tuotot

0,00

31 237,59

Yhteensä

0,00

31 237,59

3. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT

2024

2023

Henkilöstö

Henkilömäärä kauden lopussa

68

71

Henkilömäärä keskimäärin

71

69

Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna

Hallintohenkilöstö

68

71

Yhteensä

68

71

EUR

2024

2023

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

5 653 432,59

4 791 127,73

Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt

907 453,46

858 100,18

Muut kiinteät henkilösivukulut

114 523,87

151 506,74

Yhteensä

6 675 409,92

5 800 734,65

Tiedot hallituksen ja ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat .

136

136

4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

EUR

2024

2023

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab

41 968,11

57 077,19

Tilintarkastajan lausunnot, KPMG Oy Ab

16 796,63

5 177,72

Muut asiantuntijapalvelut (veropalvelut), KPMG Oy Ab

78 428,31

43 110,97

Muut asiantuntijapalvelut (muut palvelut), KPMG Oy Ab

248,40

8 606,25

Yhteensä

137 441,45

113 972,13

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR

2024

2023

Leasing- ja vuokrakulut

2 002 489,76

1 618 145,34

IT-kulut

5 034 854,82

5 366 373,02

Palvelut saman konsernin yrityksiltä

899 574,39

774 501,08

Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappio

7 517,67

0,00

Liiketoiminnan muut kulut

2 639 103,75

2 275 890,89

Yhteensä

10 583 540,39

10 034 910,33

6. RAHOITUSTUOTOT

EUR

2024

2023

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä

15 691 091,04

15 773 375,58

Osinko- ja korkotuotot muilta

688 123,98

474 262,26

Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä

516 588,81

210 545,29

Valuuttakurssimuutokset

20 626,07

-52 227,00

Yhteensä

16 916 429,90

16 405 956,13

7. RAHOITUSKULUT

EUR

2024

2023

Korkokulut saman konsernin yrityksille

1 468 440,07

932 433,24

Korkokulut veloista muille

3 861 814,05

2 826 417,06

Valuuttakurssitappiot

-185 872,76

66 633,60

Yhteensä

5 144 381,36

3 825 483,90

137

137

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR

2024

2023

Saadut konserniavustukset

12 000 000,00

15 000 000,00

Poistoeron muutos

33 483,89

129 171,74

Yhteensä

12 033 483,89

15 129 171,74

9. TULOVEROT

EUR

2024

2023

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta

1 702 285,51

2 663 187,33

Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut

-4 113,17

-2 613,06

Yhteensä

1 698 172,34

2 660 574,27

138

138

Emoyhtiön taseen liitetiedot

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2024

EUR

Aineettomat oikeudet

Muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

5 834 874,29

153 010,00

2 499 728,53

8 487 612,82

Lisäykset

13 050,00

0,00

0,00

13 050,00

Hankintameno 31.12.

5 847 924,29

153 010,00

2 499 728,53

8 500 662,82

Kertyneet poistot 1.1.

-5 575 842,87

-153 010,00

-2 162 774,86

-7 891 627,73

Tilikauden poisto

-86 145,15

0,00

-203 620,30

-289 765,45

Kertyneet poistot 31.12.

-5 661 988,02

-153 010,00

-2 366 395,16

-8 181 393,18

Kirjanpitoarvo 31.12.

185 936,27

0,00

133 333,37

319 269,64

2023

EUR

Aineettomat oikeudet

Muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

5 821 961,67

153 010,00

2 499 728,53

8 474 700,20

Lisäykset

12 912,62

0,00

0,00

12 912,62

Hankintameno 31.12.

5 834 874,29

153 010,00

2 499 728,53

8 487 612,82

Kertyneet poistot 1.1.

-5 457 821,64

-153 010,00

-1 950 693,81

-7 561 525,45

Tilikauden poisto

-118 021,23

0,00

-212 081,05

-330 102,28

Kertyneet poistot 31.12.

-5 575 842,87

-153 010,00

-2 162 774,86

-7 891 627,73

Kirjanpitoarvo 31.12.

259 031,42

0,00

336 953,67

595 985,09

139

139

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

2024

EUR

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 430 916,23

66 104,18

1 497 020,41

Lisäykset

6 560,21

8 607,56

15 167,77

Hankintameno 31.12.

1 437 476,44

74 711,74

1 512 188,18

Kertyneet poistot 1.1.

-1 276 859,40

-60 269,32

-1 337 128,72

Tilikauden poisto

-46 233,65

-3 101,75

-49 335,40

Kertyneet poistot 31.12.

-1 323 093,05

-63 371,07

-1 386 464,12

Kirjanpitoarvo 31.12.

114 383,39

11 340,67

125 724,06

2023

EUR

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

1 402 643,25

64 986,64

1 467 629,89

Lisäykset

28 272,98

1 117,54

29 390,52

Hankintameno 31.12.

1 430 916,23

66 104,18

1 497 020,41

Kertyneet poistot 1.1.

-1 229 024,95

-58 285,64

-1 287 310,59

Tilikauden poisto

-47 834,45

-1 983,68

-49 818,13

Kertyneet poistot 31.12.

-1 276 859,40

-60 269,32

-1 337 128,72

Kirjanpitoarvo 31.12.

154 056,83

5 834,86

159 891,69

12. Sijoitukset

2024

EUR

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Muut sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

158 690 119,73

2 052 397,84

160 742 517,57

Lisäykset

15 870 876,24

0,00

15 870 876,24

Vähennykset

0,00

-7 518,67

-7 518,67

Hankintameno 31.12.

174 560 995,97

2 044 879,17

176 605 875,14

Kirjanpitoarvo 31.12.

174 560 995,97

2 044 879,17

176 605 875,14

2023

EUR

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Muut sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.

156 916 843,53

2 052 397,84

158 969 241,37

Lisäykset

1 773 276,20

0,00

1 773 276,20

Vähennykset

0,00

0,00

0,00

Hankintameno 31.12.

158 690 119,73

2 052 397,84

160 742 517,57

Kirjanpitoarvo 31.12.

158 690 119,73

2 052 397,84

160 742 517,57

Listaus emoyhtiön omistusosuuksista konserniyhtiöissä esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 30 Lähipiiritapahtumat .

140

140

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR

2024

2023

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä

19 824 688,00

13 870 000,00

Lainasaamiset muilta

915 875,47

945 837,87

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

20 740 563,47

14 815 837,87

14. Lyhytaikaiset saamiset

EUR

2024

2023

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset

3 004 821,36

2 691 972,66

Konserniavustussaamiset

12 000 000,00

15 000 000,00

Muut saamiset

1 899 042,84

1 648 724,78

Lyhytaikaiset saamiset muilta

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

2 274 610,67

2 017 219,81

Verosaamiset

961 714,47

251 811,81

Muut saamiset

0,00

900,00

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

20 140 189,34

21 610 629,06

Siirtosaamisten olennaisimmat erät

IT-kulujen ennakkomaksut

2 015 887,65

1 803 945,61

Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)

258 723,02

213 274,20

Yhteensä

2 274 610,67

2 017 219,81

15. Rahavarat

EUR

2024

2023

Rahat ja pankkisaamiset

13 439 829,10

14 893 172,87

Yhteensä

13 439 829,10

14 893 172,87

Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

141

141

16. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

EUR

2024

2023

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.

5 000 000,00

5 000 000,00

Osakepääoma 31.12.

5 000 000,00

5 000 000,00

Ylikurssirahasto 1.1.

6 701 187,41

6 701 187,41

Ylikurssirahasto 31.12.

6 701 187,41

6 701 187,41

Sidottu oma pääoma yhteensä

11 701 187,41

11 701 187,41

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.

24 079 413,43

24 079 413,43

Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista

2 107 188,68

0,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.

26 186 602,11

24 079 413,43

Omat osakkeet 1.1.

-1 718 906,02

-2 064 007,96

Lisäykset

0,00

-486 226,17

Osakepalkkiot

0,00

831 328,11

Omat osakkeet 31.12.

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.

55 983 472,78

37 061 267,81

Osingonjako

-7 529 961,60

-9 015 028,92

Osakepalkkiot

0,00

208 546,89

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.

48 453 511,18

28 254 785,78

Tilikauden voitto

22 410 966,29

27 728 687,00

Vapaa oma pääoma yhteensä

95 332 173,56

78 343 980,19

Oma pääoma yhteensä

107 033 360,97

90 045 167,60

EUR

2024

2023

Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.

Voitto edellisiltä tilikausilta

48 453 511,18

28 254 785,78

Omat osakkeet

-1 718 906,02

-1 718 906,02

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

26 186 602,11

24 079 413,43

Tilikauden voitto

22 410 966,29

27 728 687,00

Jakokelpoiset varat 31.12.

95 332 173,56

78 343 980,19

Osakkeiden lukumäärä 1.1.

25 200 793

25 200 793

Osakkeina maksettu osuus yrityshankinnoista

150 000

0

Osakkeet, yhteensä 31.12.

25 350 793

25 200 793

Osakkeita koskevia lisätietoja esitetään konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 25 Osakkeet ja osakepääoma .

17. Tilinpäätössiirtojen kertymä

EUR

2024

2023

Poistoero

196 613,25

230 097,14

Yhteensä

196 613,25

230 097,14

18. Pitkäaikainen vieras pääoma

EUR

2024

2023

Lainat rahoituslaitoksilta

49 200 000,00

39 850 000,00

Tytäryhtiöiden hankintavelka

130 518,54

0,00

Yhteensä

49 330 518,54

39 850 000,00

142

142

19. Lyhytaikainen vieras pääoma

EUR

2024

2023

Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma saman konsernin yrityksille

Ostovelat

108 633,94

150 486,60

Muut velat

0,00

320,00

Konsernitilivelat

43 996 001,04

54 215 022,60

Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma muille

Ostovelat

1 234 752,54

913 752,82

Muut velat

392 726,23

522 012,27

Siirtovelat

2 428 844,24

2 240 202,68

Lainat rahoituslaitoksilta

26 650 000,00

24 650 972,44

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

74 810 957,99

82 692 769,41

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

Korkovelat

450 776,67

492 367,33

Jaksotetut henkilöstökulut

1 144 376,96

1 156 933,35

Muut siirtovelat kuluista

833 690,61

590 902,00

Yhteensä

2 428 844,24

2 240 202,68

20. Vastuut ja vakuudet

EUR

2024

2023

Annetut vakuudet

Muut omasta puolesta annetut vakuudet

319 557,04

319 557,04

Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet

70 175,44

69 132,39

Rahoitusleasingsopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

3 653 543,20

3 722 463,69

Myöhemmin maksettavat

3 855 551,42

4 082 962,29

Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat

450 858,58

442 520,00

Myöhemmin maksettavat

675 823,11

1 103 690,00

Luottolimiittisopimukset

Myönnetyn limiitin kokonaismäärä

10 181 691,25

8 253 064,17

Vastuut ja vakuudet yhteensä

19 207 200,04

17 993 389,58

Tytäryhtiöiden puolesta annetut lainatakaukset

Emoyhtiö on antanut 154 tuhannen euron takauksen Etteplan Poland sp.z.o.o.:n lainoista, joista on nostettu 0 euroa.

21. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Etteplan vahvisti asemaansa Keski-Euroopassa ja osti 14.1.2025 Novacon Powertrain GmbH:n, joka on sähköistymiseen ja moottoriteknologian kehitykseen keskittyvä tuotekehitysyhtiö. Lisätietoja yrityshankinnasta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 31.

143

143

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 on 95 332 173,56 euroa, tilikauden voiton ollessa 22 410 966,29 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2024 osinkoa 0,22 euroa osaketta kohden, enintään 5 577 174,46 euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivä 10.4.2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 17.4.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta

toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Espoossa, 13. päivänä maaliskuuta 2025

Robert Ingman Matti Huttunen Päivi Lindqvist hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Mikko Tepponen Sonja Sarasvuo Tomi Ristimäki hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Juha Näkki toimitusjohtaja

144

144

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Kim Järvi KHT

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

147

147

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 4.4.2017 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 13. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Kim Järvi KHT

148

148

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Etteplan Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Etteplan Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” .

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet .

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Etteplan Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

149

149

Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.

EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yhtiön johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU- taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.

Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Helsingissä 13. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Kim Järvi KRT

151

151

152

152

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Etteplan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Etteplan Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Etteplan Oyj:n (y-tunnus 0545456-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 7437006I5533R06JU690-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Etteplan Oyj Tekniikantie 4 D 02150 Espoo, Suomi Puh. 010 3070 www.etteplan.com

7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-317437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-317437006I5533R06JU6902024-12-317437006I5533R06JU6902023-12-317437006I5533R06JU6902022-12-317437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ETT:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437006I5533R06JU6902022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437006I5533R06JU6902023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares