1
Tilinpäätös 2021
2
© Marimekko Oyj
Puusepänkatu 4
00880 Helsinki
Puh. 09 758 71
marimekko.com
company.marimekko.com
Marimekko vuonna 2021 3
Toimitusjohtajalta 4
Vuosi 2021 pähkinänkuoressa 6
Taloudelliset tavoitteet 7
Strategia 8
Vastuullisuus 10
Hallituksen toimintakertomus 2021 12
Osake ja osakkeenomistajat 16
Voitonjakoesitys 21
Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat 22
Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 25
Konsernitilinpäätös, IFRS 26
Konsernin tuloslaskelma 26
Konsernitase 27
Konsernin rahavirtalaskelma 28
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 29
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 30
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 50
Emoyhtiön tuloslaskelma 50
Emoyhtiön tase 51
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 52
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 53
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 61
Tilintarkastuskertomus 62
Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä 66
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021 67
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021 82
Palkitsemisraportti 2021 90
Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, jonka omaleimaiset kuviot ja
värit ovat tuoneet iloa ihmisten arkeen jo 70 vuoden ajan. Tuotevalikoimaamme
kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisus-
tustekstiileistä astioihin.
Marimekon designfilosofia ja toiminta ovat alusta alkaen perustuneet pitkäikäi-
syyteen – tarjoamme asiakkaillemme ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita,
joista on iloa vuosiksi eteenpäin.
Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, ennennäkemättömät painokan-
kaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Kangaspainossamme
Helsingissä syntyy tänäkin päivänä noin miljoona metriä kangasta vuodessa. Tämä
moderni tuotantolaitos on myös luovaa yhteisöämme palveleva ideahautomo, joka
tarjoaa meille mahdollisuuden osallistua erilaisiin kehityshankkeisiin ja siten viedä
koko tekstiiliteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Vuonna 2021 tuotteidemme brändimyynti oli 376 miljoonaa euroa ja liikevaih-
tomme 152 miljoonaa euroa. Marimekko-myymälöitä on noin 150 eri puolilla maail-
maa, ja verkkokauppa palvelee asiakkaita 35 maassa. Keskeisiä markkinoitamme
ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka.
Sisällys
Tunnettu rohkeista
kuvioistaan
Tämä on vapaaehtoisesti julkaistu pdf-raportti, joka ei täytä Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaista julkistamisvelvollisuutta.
Marimekon virallinen tilinpäätös löytyy yhtiön kotisivuilta.
3
Marimekko
vuonna 2021
4
Toimitusjohtajalta
Vuosi 2021 oli yhtiömme historian paras. Liikevaihtomme
kasvoi 23 prosenttia 152,2 miljoonaan euroon. Myynnin
erinomainen kehitys ja suhteellisen myyntikatteen vah-
vistuminen paransivat liikevoittoamme merkittävästi.
Vertailukelpoinen liikevoittomme nousi 59 prosenttia
ja oli 31,2 miljoonaa euroa eli 20,5 prosenttia liikevaih-
dosta. Haluankin kiittää sydämellisesti kaikkia marimek-
kolaisia upeasta työstä: vaikeassa markkinatilanteessa
henkilöstömme on intohimoisesti ja periksiantamatto-
masti samaan aikaan sekä onnistuneesti ratkaissut pan-
demiatilanteen tuomia haasteita että jatkanut työtämme
pitkän aikavälin kannattavan kasvun vauhdittamiseksi.
Avaintekijöitä hyvän kehityksemme taustalla ovat
olleet pitkäjänteiset panostuksemme brändin ja
lifestyle-mallistojemme modernisoimiseksi, digitaalisen
liiketoiminnan ja monikanavaisen asiakaskokemuksen
vahvistaminen sekä kansainvälisen tunnettuuden kas-
vattaminen vuosi vuodelta, mutta myös pandemia-
aikana omaksutut uudet toimintatavat ja ketteryys rea-
goida jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Johdonmukainen mallistojen kehittäminen näkyy
tuloksissamme ja kaikki tuotelinjamme kasvoivat vuo-
den aikana. Vahvinta kasvu oli kodintuotteissa, mutta
loppuvuonna myös muoti kasvoi aiempaa selkeämmin.
Vuoden aikana juhlistimme 70-vuotista taivaltamme
muun muassa muodin ja kodintuotteiden erikoismallis-
toilla. Vuoden vaihteessa 2022 myymälöihimme saapui-
vat puolestaan ensimmäiset luovan johtajan Rebekka
Bayn johdolla syntyneet mallistot. Jatkamme työtämme
asiakasymmärryksemme syventämiseksi ja sen pohjalta
mallistojemme ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi
edelleen.
Kansainvälinen kasvu edellyttää globaalia asiakas-
kuntaa puhuttelevan tuotevalikoiman lisäksi myös
bränditunnettuuden kasvattamista. Brändiyhteistyöt
tarjoavat meille mahdollisuuden tutustuttaa laajaa kan-
sainvälistä yleisöä Marimekkoon ja siten tukea ydinliike-
toimintaamme. Vuonna 2021 lanseerasimme kaksi rajoi-
tetun ajan saatavilla ollutta yhteistyömallistoa maailman
johtaviin urheiluvaate- ja varusteyrityksiin kuuluvan
adidaksen kanssa. Kokoelmat otettiin hyvin vastaan ja
ne toivat Marimekolle arvokasta näkyvyyttä eri puolilla
maailmaa. Kevät- ja kesämallisto 2021 globaalin japani-
laisen vaatebrändin Uniqlon kanssa oli puolestaan yksi
Uniqlon vuoden kärkiyhteistöistä. Lokakuussa toimme
markkinoille ensimmäisen Kiinan markkinalle suunnatun
rajoitetun ajan saatavilla olevan tuotevalikoiman kahvila-
ketju Seesaw:n kanssa. Globaalien brändiyhteistöiden
ohella päämarkkinoillemme kohdennetut paikalliset
yhteistyöt ovat tärkeä tapa tehdä Marimekkoa tutuksi
5
Toimitusjohtajalta
yhä uusille yleisöille. Paikallisten yhteistöiden avulla pys-
tymme myös kasvattamaan brändimme kiinnostavuutta
kyseisillä markkinoilla.
Monikanavainen myymäläverkostomme vahvistui
edelleen, kun Aasiassa avattiin kuusi uutta myymälää
sekä Marimekko-verkkokauppa kahdessa maassa.
Verkkomyynti on tärkeä osa Marimekon monikanavaista
vähittäismyyntiä, ja uudistimmekin toukokuussa verkko-
kauppamme. Digitaalinen asiakaskokemus rikastui
entisestään syksyn aikana. Lisäksi asiakkaamme
pääsivät tutustumaan 70-vuotiaaseen brändiimme,
erikoismallistoihimme sekä Marimekko Kioski -katu-
muotikokoelmaan 32:ssa pop-up-myymälässä eripuolilla
maailmaa. Pop-up-myymälät ja erilaiset luovat vähit-
täiskauppakonseptit ovat tärkeä osa monikanavaista
asiakaskokemusta, jonka kehittämiseen olemme panos-
taneet pitkäjänteisesti. Arvioimme niiden merkityksen
kasvavan entisestään pandemian jälkeisessä uudessa
todellisuudessa.
Uskomme, että määrätietoinen vastuullisuus-
työ tukee voimakkaasti Marimekon pitkän aikavälin
menestystä. Vuonna 2021 käynnistyi uusi, aiempaa
kunnianhimoisempi vastuullisuusstrategiamme, joka
ulottuu vuoteen 2025. Sen kolme pääperiaatetta ja
niihin liittyvät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat ulot-
tuvat koko arvoketjuumme: ajaton design tuo iloa
sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden tuotteet eivät
jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta oikeudenmu-
kaisuuden ja tasa-arvon avulla. Vuonna 2021 teimme
töitä muun muassa vastuullisempien materiaalien
osuuden kasvattamiseksi tuotteissa, hukan vähen-
tämiseksi ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi eri
tavoin. Esimerkiksi Marimekko Pre-loved -pilottihanke
verkkokaupassamme, yhteistyö huutokauppatalo
Bukowskin kanssa ja pop-up-tapahtumat vintage-tuot-
teiden myymiseksi New Yorkissa ja Kööpenhaminassa
tukevat tavoitettamme siitä, että Marimekko-tuotteet
tuovat elinkaarensa aikana iloa usealle eri kuluttajalle,
jopa sukupolvelle.
Kasvava osa tuotteistamme on valmistettu ym-
päristöä vähemmän kuormittavista materiaaleista.
Vuonna 2021 toimme kauppoihin ensimmäiset väri-
morsinkokasvista saatavalla sinisellä värillä painetut
vaatteet, laukut ja kodintuotteet ja jatkoimme yhteis-
työhankkeitamme uusien, vastuullisempien materiaa-
lien kaupallistamiseksi. Hukan vähentämiseksi lansee-
rasimme tuotesarjan, johon kuului ylijäämäkankaista
valmistettuja laukkuja, ylijäämäväreillä painettuja tuot-
teita ja uusiokäyttöön otettuja kodintuotteita, kuten
tuoksukynttilöitä. Pilotoimme myös uutta Marimekko
Upcycled -konseptia, joka toi tarjolle aiempien mallisto-
jen uudelleen työstettyjä Jokapoika-paitoja.
Parannamme jatkuvasti läpinäkyvyyttämme ja
olemme sitoutuneet edistämään positiivista muutosta
sopimusvalmistajien ja alan muiden toimijoiden kanssa
tehtävän yhteistyön kautta. Osana uutta materiaali-
strategiaamme olemme kasvattaneet jäljitettävissä
olevien materiaalien, mukaan lukien luomupuuvillan
ja vastuullisesti tuotetun villan, osuutta. Tarjoamme
myös asiakkaille jatkuvasti enemmän tietoa tuotteiden
vastuullisuudesta. Vuonna 2021 Marimekko liittyi UN
Global Compact -aloitteeseen. Olemme sitoutuneet
noudattamaan aloitteen 10 periaatetta sekä omissa toi-
minnoissamme että arvoketjussamme. Vuoden aikana
pilotoimme myös toimitusketjun auditointien laajenta-
mista ensimmäisestä portaasta toiseen. Arvojemme
mukaisesti haluamme olla eturintamassa edistämässä
vastuullisuutta ja esimerkkimme voimalla viedä koko
toimialaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Koronaviruspandemia vaikuttaa osaltaan liiketoimin-
taan myös vuonna 2022, mutta pandemiasta muodostui
vuoden 2021 aikana osa yritysten arkea. Pitkäjänteinen
työmme Marimekko-brändin ja koko toimintamme ke-
hittämisessä sekä onnistumisemme pandemia-aikana
osoittavat, että kansainvälinen kasvustrategiamme
toimii. Käynnistynyt vuosi on meneillään olevan
strategiakautemme viimeinen vuosi, jonka aikana
työstämme seuraavan strategiakauden suuntaviivat ja
tarkastelemme pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita.
Suunnittelemme järjestävämme yhtiön ensimmäisen
pääomamarkkinapäivän syksyllä 2022. Marimekon
hyvä kehitys viime vuosina, entisestään laajempaa
globaalia yleisöä puhutteleva brändimme ja kasvu-
tarinaamme tukevat megatrendit, kuten vauhdittunut
digitalisaatio ja kuluttajien muuttuva arvomaailma sekä
kasvava kiinnostus vastuullisuuteen, tarjoavat meille
erinomaiset lähtökohdat vauhdittaa pitkän aika-
välin kannattavaa kansainvälistä kasvuamme tulevina
vuosina.
Vuonna 2022 jatkamme panostuksiamme esimer-
kiksi bränditunnettuuden kasvattamiseen, digitaaliseen
ja monikanavaiseen liiketoimintaan, vastuullisuuden ke-
hittämiseen sekä kasvua tukeviin henkilöstörekrytoin-
teihin ja tietojärjestelmiin. Meille on tärkeää voida jat-
kuvasti tuoda uudenlaisilla tavoilla iloa asiakkaidemme
arkeen ja näin varmistua siitä, että brändimme on myös
tulevaisuudessa kiinnostava ja merkityksellinen sekä
uusille yleisöille että nykyisille kanta-asiakkaillemme.
Tiina Alahuhta-Kasko
6
0
40
120
80
160
2019
151
154
152
2020 2021
0
40
80
120
160
200
Vuonna 2021 liikevaihtomme kasvoi 23 prosenttia ja oli
152,2 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti
Suomen tukku- ja vähittäismyynnin hyvä kehitys. Myös
tukkumyynti Aasian-Tyynenmeren alueella ja Skandina-
viassa sekä vähittäismyynti Pohjois-Amerikassa kasvoivat
vahvasti. Liikevaihtoa puolestaan heikensivät tukkumyyn-
nin lasku EMEA:n alueella sekä alemmat lisenssituotot
Aasian-Tyynenmeren alueella. Vertailukelpoinen liikevoit-
tomme nousi 59 prosenttia 31,2 miljoonaan euroon. Tulosta
paransi erityisesti liikevaihdon kasvu, mutta myös suhteelli-
sen myyntikatteen vahvistuminen.
Avaintekijöitä vuoden 2021 hyvän kehityksen taustalla
olivat pitkäjänteiset panostukset brändin ja lifestyle-mal-
listojen modernisoimiseksi, digitaalisen liiketoiminnan
ja monikanavaisen asiakaskokemuksen vahvistaminen
sekä kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen vuosi
vuodelta, mutta myös pandemia-aikana omaksutut uudet
toimintatavat ja ketteryys reagoida jatkuvasti muuttuvassa
toimintaympäristössä.
Liikevaihto
152,2
milj. euroa (123,6)
Vertailukelpoinen
liikevoitto
31,2
milj. euroa (19,6)
Vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali
20,5
% (15,9)
Vertailukelpoinen
käyttökate
43,1
milj. euroa (32,1)
Liiketoiminnan
rahavirta
35,9
milj. euroa (27,5)
Päämarkkinamme
Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue
ja Pohjois-Amerikka
Noin 150 Marimekko-myymälää
lippulaivamyymälät Helsingissä, Tukholmassa,
Tokiossa, Sydneyssä ja New Yorkissa
Verkkokauppa
tavoittaa asiakkaamme 35 maassa
Palveluksessamme
noin 410 henkeä
Osakkeemme noteerataan
Nasdaq Helsinki Oy:ssä
Liikevaihto tuotelinjoittain, 2021
(2020)
29 % (32)
52 % (46)
20 % (22)
Muoti
Kodintuotteet
Laukut ja asusteet
Liikevaihto markkina-alueittain, 2021
(2020)
61 % (58)
8 % (8)
8 % (11)
6 % (5)
17 % (18)
Skandinavia
EMEA
Pohjois-Amerikka
Aasian-Tyynenmeren
alue
Vuosi 2021 pähkinänkuoressa
Liikevaihto kanavittain,
mukaan lukien verkkomyynti
Tukkumyynti
Vähittäismyynti
Myymälöiden ja shop-in-shopien lukumäärä
Milj. euroa Myymälöiden
lukumäärä
7
Taloudelliset tavoitteet
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
• Liikevaihdon vuosittainen kasvu yli 10 %
• Liikevoittomarginaali 15 %
• Vuoden lopun nettovelka/käyttökate-suhdeluku korkeintaan 2
• Tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain; osinko osakekohtaisesta
tuloksesta vähintään 50 %
%
Liikevaihdon kasvu
-5
0
5
10
15
20
25
30
2019
12,1
-1,0
23,2
2020 2021
Milj. euroa
%
Liikevaihto
Liikevaihto
Kansainvälinen myynti, % liikevaihdosta
0
40
80
120
160
200
0
20
40
60
80
100
2019
125,4
123,6
152,2
43
42
39
2020 2021
Vertailukelpoinen liikevoitto
Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, %
Milj. euroa %
Vertailukelpoinen liikevoitto
0
5
10
15
20
25
30
35
0
5
10
15
20
25
30
35
2019
17,1
19,6
31,2
2020 2021
13,6
15,9
20,5
Nettovelka/käyttökate
Nettovelka/käyttökate
¹ Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 12.4.2022.
Ehdotus sisältää varsinaisen osingon, 1,60 euroa
osakkeelta, ja lisäosingon, 2,00 euroa osakkeelta.
Euroa
Osinko ja osakekohtainen tulos
Osinko
Lisäosinko
Tulos/osake
0
1,0
2,0
3,0
4,0
2019
0,9 0
1,61
1,64
3,01
1,00
2,00
2020 2021¹
1,60
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
2019
0,35
-0,10 -0,64
2020 2021
8
Strategia
Kestävä
lifestyle-valikoima
muoti keihäänkärkenä
Myynnin maksimointi
vahvistamalla
digitaalista
liiketoimintaa ja
rakentamalla
monikanavaisia
ekosysteemejä
Laajemman
globaalin
asiakaskunnan
puhutteleminen
Päämarkkinoita
lähestytään
suurimpien
kaupunkien kautta
Tunnettuutta
ja lojaliteettia
kasvatetaan
arvopohjaisen
tarinankerronnan
avulla
Keskeiset
strategiset
menestys-
tekijät:
M
o
n
i
m
u
o
t
o
i
s
u
u
s
,
y
h
d
e
n
v
e
r
t
a
i
s
u
u
s
j
a
m
u
k
a
a
n
o
t
t
a
m
i
n
e
n
V
a
s
t
u
u
l
l
i
s
u
u
s
j
a
m
u
u
t
o
k
s
e
t
k
u
l
u
t
t
a
j
i
e
n
a
r
v
o
i
s
s
a
G
l
o
b
a
l
i
s
a
a
t
i
o
D
i
g
i
t
a
l
i
s
a
a
t
i
o
Tarkoitus:
Voimaannuttaa ihmisiä
olemaan oma itsensä ja tuoda
iloa arkeen rohkein värein ja kuvioin.
T
a
s
a
-
a
r
v
o
n
r
a
i
t
a
Kasvu
+10%
p.a.
Visiomme on olla maailman kiehtovin lifestyle-designbrändi, joka on tunnettu rohkeista
kuvioistaan.
Marimekolla on pitkän aikavälin kansainvälinen kasvustrategia päämarkkinoina
Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka. Tavoitteemme
vuonna 2018 alkaneella ja vuoteen 2022 ulottuvalla strategiakaudella on selvästi aiem-
paa vahvempi kannattava kasvu entistä laajempaa asiakaskuntaa puhuttelemalla.
Vuonna 2021 Marimekon liikevaihto kasvoi 23 prosenttia ja vertailukelpoinen
liikevoitto parani 59 prosenttia. Pitkäjänteinen työmme Marimekko-brändin ja koko
toimintamme kehittämisessä sekä onnistumisemme pandemia-aikana osoittavat, että
kansainvälinen kasvustrategiamme toimii.
Nykyisen strategiakautemme viimeisenä vuonna 2022 jatkamme pitkän aikavälin
kansainvälisen kasvumme vauhdittamista ja panostamme esimerkiksi bränditunnet-
tuuden kasvattamiseen, digitaaliseen ja monikanavaiseen liiketoimintaan, vastuullisuu-
den kehittämiseen sekä kasvua tukeviin henkilöstörekrytointeihin ja tietojärjestelmiin.
Vuoden aikana työstämme seuraavan strategiakauden suuntaviivat ja tarkastelemme
pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita.
9
Strategia
Pitkäjänteinen työmme Marimekko-brändin ja
lifestyle-mallistojemme kehittämiseksi näkyi onnistumi-
sessamme myös vuonna 2021. 70-vuotisjuhlavuotemme
kunniaksi esittelimme myös muodin ja kodintuotteiden
erikoismallistoja, jotka herättivät kiinnostusta laajasti.
Elokuussa 2021 esittelimme Kööpenhaminan muo-
tiviikoilla luovan johtajamme Rebekka Bayn johdolla
syntyneen ensimmäisen malliston, joka saapui myymä-
löihin vuodenvaihteessa. Enenevä osa tuotteistamme
on valmistettu ympäristöä vähemmän kuormittavista
materiaaleista.
Vuoden aikana vahvistimme monikanavaista ver-
kostoamme. Aasiassa avattiin yhteensä kuusi uutta
Marimekko-myymälää sekä Marimekko-verkkokauppa
kahdessa maassa. Omat ja partnereiden operoimat
Marimekko-verkkokaupat tavoittavat asiakkaita jo 35
maassa. Toukokuussa uudistimme verkkokauppamme,
ja digitaalinen asiakaskokemus rikastui edelleen syksyn
aikana. Lanseerasimme muun muassa Maripedian, jat-
kuvasti täydentyvän digitaalisen kirjaston ja tekoälypoh-
jaisen kuvahaun, joka avaa valtavaa kuvioarkistoamme
suurelle yleisölle. Jatkamme asiakasymmärryksemme
syventämistä, ja siten myös monikanavaisen asiakasko-
kemuksen ja mallistojemme kehittämistä edelleen.
Vuonna 2021 lanseerasimme kolme merkittävää
rajoitetun ajan saatavilla ollutta yhteistyömallistoa.
Kaksi yhteistyömallistoa maailman johtaviin urheilu-
vaate- ja varusteyrityksiin kuuluvan adidaksen kanssa
saivat hyvän vastaanoton ja tarjosivat meille arvokasta
näkyvyyttä maailmanlaajuisesti. Kevät- ja kesämallisto
2021 globaalin japanilaisen vaatebrändin Uniqlon kanssa
oli puolestaan yksi Uniqlon vuoden kärkiyhteistöistä.
Räätälöity tuotevalikoima kahvilaketju Seesaw:n kanssa oli
ensimmäinen paikallinen yhteistyömme Kiinan markkinalla
ja hyvä tapa tutustuttaa yhä uusia yleisöjä Marimekkoon.
Paikallisten yhteistöiden avulla pystymme myös kasvatta-
maan brändimme kiinnostavuutta kyseisillä markkinoilla.
Tavoitteenamme on päämarkkinoillamme luoda
tärkeimpiin kaupunkeihin Marimekko-myymälöiden,
-verkkokaupan ja valikoitujen tukkuasiakkaiden avulla
kuluttajamme hyvin tavoittava, kattava ekosysteemi.
Tärkeässä roolissa kuluttajien tavoittamisessa ovat myös
erilaiset luovat vähittäiskauppakonseptit, joiden merkityk-
sen uskomme kasvavan entisestään pandemian jälkei-
sessä uudessa todellisuudessa. Vuoden 2021 aikana 32
pop-up-myymälää eri puolilla maailmaa tekivät Marimekko-
brändiä ja tuotteitamme tutuiksi nykyisille ja uusille
asiakkaille.
Marimekolla on laaja, lojaali yhteisö, jonka kanssa
käymme aktiivisesti keskustelua esimerkiksi sosiaali-
sessa mediassa. Marimekon missio tuoda iloa ihmisten
arkielämään on pandemian aikana ollut merkityksel-
lisempi kuin koskaan. Osallistavuus ja yhdenvertai-
suus ovat olleet meille tärkeitä arvoja aina, ja näkyivät
esimerkiksi syntymäpäivämme kunniaksi järjestämis-
sämme maailman inklusiivisimmissa muotibileissä,
joissa artistit ympäri maailmaa viihdyttivät yleisöä
verkossa 12 tunnin ajan. Uskomme, että uudenlaiset,
rohkeat näkökulmat, konseptit ja kohtaamispisteet
pitävät Marimekko-brändin ajankohtaisena ja merkityk-
sellisenä asiakkaillemme myös tulevaisuudessa.
10
Vastuullisuus on osa Marimekon DNA:ta, ja
vastuulliset valinnat ovat osa päivittäistä
työtämme. Marimekon designfilosofia
ja toiminta ovat aina pohjautuneet
vastuulliseen ajatteluun: haluamme tarjota
asiakkaillemme ajattomia, käytännöllisiä
ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat iloa
pitkään ja joita ei haluta heittää pois.
Vastuullisuus
Eturintamassa vastuullisempia
tuotteita ja toimintatapoja
kehittämässä
• Tekstiilien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentyminen 6 % ostettua tekstiilikiloa kohden vuoteen
2019 verrattuna¹
• Logistiikan päästöjen pienentyminen 17 % kuljetettua
tuotekiloa kohden vuoteen 2018 verrattuna¹
• Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan laajentaminen
kattamaan myös epäsuorat päästöt arvoketjusta (Scope
3), mukaan lukien tekstiilien valmistuksesta ja logistiikasta
syntyvät päästöt
• Aurinkopaneelien asentaminen Marimekko-taloon Helsin-
kiin, Marimekko-talolle WWF:n Green Office -sertifiointi
• Omat toiminnot eli kangaspainomme, toimistomme sekä
omat myymälämme eri puolilla maailmaa hiilineutraaleja
jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta
• Uuden materiaalistrategian käyttöönoton aloittaminen,
jotta voidaan siirtyä vastuullisempiin materiaaleihin
• Kokojen ja istuvuuden yhdenmukaisuutta parantavien
arkkityyppisiluettien ja vakioväljyyksien kehittäminen
muodin mallistoon
• Uuden, vastuullisempia ja ylijäämämateriaaleja hyödyntä-
vän kodintuotekonseptin kehittäminen
• Sisäisen innovaatiotiimi Innovation Worksin perustaminen
uusien, kiertotalouden mukaisten materiaali-innovaatioi-
den ja vastuullisuuteen liittyvien liiketoimintamallien
kehitystyön kiihdyttämiseksi
• Marimekko Pre-loved, käytettyjen Marimekko-tuotteiden
myynnin pilotoiminen Marimekon verkkokaupassa
• Reklamoitujen tuotteiden osuuden laskeminen 0,3 %:iin
(0,4) myydyistä tuotteista
• Vastuullisempi valinta -riippulappujen käyttöönotto
vastuullisuustiedon viestimiseksi asiakkaille
• EU:n ulkopuolisista ostoista auditoituja 100 %
• Sosiaalisten auditointien laajentaminen ensimmäisestä
portaasta toiseen portaaseen pilotin avulla
• Monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja mukaan ottamista (DEI)
koskevien periaatteiden julkistaminen, esihenkilöiden ja
koko henkilökunnan kouluttaminen näistä näkökulmista
• Helsinki Priden virallisena kumppanina jatkaminen ja
LGBTIQ+ -yhteisön tukeminen työskentelemällä yhdessä
erilaisten mallien, vaikuttajien ja luovien kumppanien
kanssa monimuotoisuuden vaalimiseksi
VASTUULLISUUSTYÖMME KOHOKOHTIA VUONNA 2021
¹ Vastuullisuusstrategiassa vuosille 2021 –2025 asetettujen päästö-
vähennystavoitteiden vertailuvuosi on 2019, pois lukien logistiikka,
jota koskevan tavoitteen vertailuvuosi on 2018.
11
Vastuullisuus
Haluamme olla eturintamassa kehittämässä jatkuvasti vastuullisempia tuotteita ja toimin-
tatapoja. Vuosi 2021 oli uuden, aiempaa kunnianhimoisemman vastuullisuusstrategiamme
ensimmäinen kausi. Vastuullisuusstrategiamme vuosille 2021–2025 tiivistyy kolmeen
pääperiaatteeseen, jotka ulottuvat oman toimintamme lisäksi koko arvoketjuumme. Nämä
kolme pääperiaatetta ohjaavat meitä matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen
Tavoitteenamme on luoda yhä uusia klassikoita: korkealaatuisia tuotteita, jotka kestävät
aikaa. Päämäärämme on, että Marimekko-tuotteet tuovat iloa elinkaarensa aikana usealle
eri kuluttajalle, jopa sukupolvelle, minkä jälkeen ne lopulta kierrätetään uusiksi tuotteiksi.
Kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla
Haluamme edistää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista arvoketjussamme ja
huolehtia siitä, että koko arvoketjumme rakentuu näille periaatteille. Tarjoamme jatkuvasti
lisää tietoa tuotteiden alkuperästä, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on, että toimintomme
ja hankintaketjumme ovat täysin läpinäkyviä aina raaka-aineista alkaen. Tulemme myös
laajentamaan auditointeja toimitusketjumme seuraavaan portaaseen riskimaissa. Teke-
mällä aktiivisesti yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa voimme edistää vastuullis-
ten toimintatapojen yleistymistä ja positiivista muutosta koko toimialalla.
Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä
Olemme käynnistäneet useita hankkeita päästöjen vähentämiseksi merkittävästi koko
arvoketjussamme – tarkoituksenamme on linjata päästötavoitteemme vastaamaan Parii-
sin ilmastosopimuksen tavoitteita. Olemme sitoutuneet muun muassa vähentämään käyt-
tämiemme tekstiilimateriaalien, oman toimintamme ja logistiikan kasvihuonekaasupääs-
töjä sekä tekstiilimateriaalien ympäristöjalanjälkeä, mukaan lukien veden käyttö. Jatkuvan
kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta omat toimintomme ovat olleet hiili-
neutraaleja jo vuodesta 2020.
Lue lisää vastuullisuustyöstämme ja sen etenemisestä sivuilta 67–81 ja verkko-
sivuiltamme. Laajempi vastuullisuuskatsaus julkaistaan verkkosivuillamme kesällä 2022.
12
Hallituksen
toimintakertomus
2021
13
VUOSI 2021 LYHYESTI
• Liikevaihto kasvoi 23 prosenttia ja oli 152 227 tuhatta euroa (123 568).
Liikevaihto Suomessa kasvoi 30 prosenttia ja kansainvälinen myynti nousi
14 prosenttia.
• Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti Suomen tukku- ja vähittäismyynnin hyvä
kehitys. Myös tukkumyynti Aasian-Tyynenmeren alueella ja Skandinaviassa
sekä vähittäismyynti Pohjois-Amerikassa kasvoivat vahvasti. Tukkumyynnin
hyvää kehitystä Suomessa tukivat kertaluonteiset kampanjatoimitukset,
joiden kokonaisarvo oli edellisvuotta merkittävästi suurempi. Liikevaihtoa
puolestaan heikensivät tukkumyynnin lasku EMEA:n alueella sekä alemmat
lisenssituotot Aasian-Tyynenmeren alueella.
• Marimekko-tuotteiden brändimyynti¹ oli 375 646 tuhatta euroa (286 425).
Brändimyynnistä 66 prosenttia oli kansainvälistä myyntiä.
• Lähes kaikki Marimekko-myymälät olivat avoinna vuonna 2021 toisin kuin
vertailuvuonna, jolloin suuri osa Marimekko-myymälöistä eri puolilla maail-
maa oli pandemian vuoksi tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai toisella
neljänneksellä.
• Liikevoitto nousi 31 249 tuhanteen euroon (18 772). Vertailukelpoinen liike-
voitto² kasvoi 59 prosenttia ja oli 31 249 tuhatta euroa (19 600). Tulosta
paransi erityisesti liikevaihdon kasvu, mutta myös suhteellisen myyntikatteen
vahvistuminen. Liikevoittoa puolestaan laski kiinteiden kulujen nousu.
• Tilikauden tulos oli 24 408 tuhatta euroa (13 306) ja tulos osaketta kohden
3,01 euroa (1,64).
• Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2021 maksetaan varsinaista osinkoa
1,60 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 2,00 euroa osakkeelta.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Alla kuvatut suhdanne- ja luottamusnäkymät perustuvat
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Tilastokeskuksen
julkaisuihin.
Maailmantalouden kasvuvauhdin arvioidaan hidas-
tuvan. Vuonna 2022 maailmantalouden ennakoidaan
kasvavan noin neljän prosentin vauhtia, mutta muun
muassa omikronmuunnoksen eteneminen, koronavi-
ruksen rajoitustoimet, kiihtynyt inflaatio sekä tuo-
tannon pullonkaulat luovat epävarmuutta talouden
kehittymiseen.
Suhdannetilanne Suomessa jatkui vuodenvaih-
teessa myönteisenä, mutta odotukset tulevasta ovat
heikentyneet. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori oli
tammikuussa samalla tasolla kuin aiemmin. Myynti on
lisääntynyt, mutta myyntiodotukset lähikuukausille ovat
varovaisia. Kuluttajien luottamus talouteen nousi hieman
tammikuussa mutta oli viime vuotta alhaisemmalla
tasolla. Arviot oman talouden nykytilasta sekä odo-
tukset oman talouden kehityksestä olivat myönteisiä,
mutta arvio Suomen talouden kehityksestä oli heikko.
(Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Suhdannebarometri,
tammikuu 2022; Luottamusindikaattorit, tammikuu
2022. Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus 2022,
tammikuu.)
Suomen vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto
kasvoi joulukuussa 1,0 prosenttia edellisvuodesta myyn-
nin määrän laskiessa 2,9 prosenttia. Kumulatiivisesti
vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto vuonna 2021
kasvoi 4,9 prosenttia ja myynnin määrä 3,2 prosenttia.
(Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, vähittäiskau-
pan pikaennakko, tammikuu 2022).
LASKENTAKÄYTÄNNÖN MUUTOKSET
IFRS-tulkintakomitea (IFRIC) antoi huhtikuussa 2021
lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden
konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä
(IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Marimekko on agen-
dapäätökseen perustuen muuttanut pilvipalveluiden
käyttöönottomenoihin soveltamaansa laadintaperiaa-
tetta. Tämä laadintaperiaatteen muutos kasvatti yhtiön
kiinteitä kuluja sekä vastaavasti vähensi investointeja ja
poistoja. Agendapäätöksen perusteella Marimekko on
kirjannut aikaisemmin aineettomiin hyödykkeisiin akti-
voiduista menoista kuluksi yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.
Tilikaudelle 2021 on kirjattu 1 miljoonaa euroa. Tilikau-
delle 2020 puolestaan on kirjattu takautuvasti yhteensä
0,6 miljoonaa euroa. Tarkemmin muutoksen vaikutukset
esitetään s. 34.
¹ Vaihtoehtoisena ei-IFRS-tunnuslukuna esitetään brändimyynti,
joka kuvaa Marimekko-brändin tavoittavuutta eri jakelukanavien
kautta. Brändimyynti on epävirallinen arvio Marimekko-tuotteiden
myynnistä kuluttajahinnoin, ja se lasketaan lisäämällä yhtiön
oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu
Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo, joka perustuu yhtiön
toteutuneeseen tukkumyyntiin ja lisenssituottoihin. Brändi-
myynti ei sisällä arvonlisäveroa, eikä tunnuslukua tilintarkasteta.
Brändimyyntikertoimia on tarkennettu vuoden 2021 alusta
ja vertailuvuoden luvut on päivitetty samoilla tarkennetuilla
kertoimilla. Osa lisenssikumppaneista toimittaa tarkan
vähittäismyyntitiedon, jolloin brändimyynti raportoidaan sen
mukaisesti. Muissa lisenssisopimuksissa on käytetty Marimekon
omia eri markkinoiden vähittäismyyntikertoimia.
² Vertailukelpoisiin eriin liittyvä johdon harkinta ja tunnusluvun
täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin on esitetty s. 24.
Hallituksen toimintakertomus 2021
14
LIIKEVAIHTO
Vuonna 2021 konsernin liikevaihto kasvoi 23 prosenttia
ja oli 152 227 tuhatta euroa (123 568). Liikevaihtoa kas-
vattivat erityisesti Suomen tukku- ja vähittäismyynnin
hyvä kehitys. Myös tukkumyynti Aasian-Tyynenmeren
alueella ja Skandinaviassa sekä vähittäismyynti Poh-
jois-Amerikassa kasvoivat vahvasti. Liikevaihtoa puo-
lestaan heikensivät harmaaviennin kontrolloimisesta joh-
tuva tukkumyynnin lasku EMEA:n alueella sekä alemmat
lisenssituotot Aasian-Tyynenmeren alueella. Suomessa
liikevaihto nousi 30 prosenttia; kansainvälinen myynti
kasvoi 14 prosenttia.
Vähittäismyynti nousi yhteensä 15 prosenttia. Lähes
kaikki Marimekko-myymälät olivat avoinna vuonna 2021
toisin kuin vertailuvuonna, jolloin suuri osa Marimekko-
myymälöistä eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi
tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai toisella neljän-
neksellä. Asiakasvirrat myymälöissä olivat pandemian
vuoksi kuitenkin ensimmäisellä neljänneksellä selvästi
pienempiä kuin vertailukaudella, jolloin pandemia alkoi
vaikuttaa vasta ensimmäisen neljänneksen lopussa.
Tukkumyynti puolestaan kasvoi 33 prosenttia vuonna
2021.
Liikevaihto Suomessa oli 92 299 tuhatta euroa
(71 145). Vähittäismyynti nousi 17 prosenttia ja vertailu-
kelpoinen vähittäismyynti 16 prosenttia. Tukkumyynti
Suomessa kasvoi 54 prosenttia. Tukkumyynnin hyvää
kehitystä tukivat kertaluonteiset kampanjatoimituk-
set, joiden kokonaisarvo oli edellisvuotta merkittävästi
suurempi.
Yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla Aasian-
Tyynenmeren alueella liikevaihto nousi 17 prosenttia
ja oli 25 974 tuhatta euroa (22 114), vaikka lisenssituo-
tot jäivät merkittävästi vertailuvuotta pienemmiksi.
Tukkumyynti koko markkina-alueella kasvoi 29 prosent-
tia ja Japanissa 21 prosenttia. Sekä tilikaudella että ver-
tailuvuonna osa viimeisen vuosineljänneksen tukkutoi-
mituksista siirtyi seuravan vuoden ensimmäiselle neljän-
nekselle. Vähittäismyynti Aasian-Tyynenmeren alueella
kasvoi 17 prosenttia, vaikka myymälät Australiassa olivat
pandemiasta johtuen tilapäisesti suljettuina useita kuu-
kausia vuoden aikana.
TALOUDELLINEN TULOS
Vuonna 2021 konsernin liikevoitto oli 31 249 tuhatta
euroa (18 772) ja vertailukelpoinen liikevoitto niin ikään
31 249 tuhatta euroa (19 600). Tulosta paransi erityisesti
liikevaihdon kasvu, mutta myös suhteellisen myyntikat-
teen vahvistuminen. Liikevoittoa puolestaan laski kiintei-
den kulujen nousu.
Suhteellista myyntikatetta vahvistivat erityisesti
parantuneet tuotekohtaiset katteet mutta myös edel-
lisvuotta suhteellisesti pienemmät logistiikkakulut, sillä
keväällä 2020 logistiikkakulut olivat poikkeuksellisen
korkeat johtuen kampanjoiden siirtämisestä verkkoon,
kun omat myymälät olivat pandemiatilanteesta johtuen
väliaikaisesti suljettuina.
Kiinteitä kuluja vuonna 2021 nostivat erityisesti työ-
suhde-etuuksista aiheutuvien kulujen kasvu. Työsuhde-
etuuksista aiheutuvia kuluja kasvattivat muun muassa
kansainvälisen kasvun edellytysten vahvistamiseksi
tehdyt rekrytoinnit. Vertailuvuonna kiinteitä kuluja,
mukaan lukien työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja,
laskivat Marimekolle usealla eri markkinalla myönnetyt
Liikevaihto markkina-alueittain
(1 000 euroa) 2021 2020 Muutos, %
Suomi 92 299 71 145 30
Vähittäismyynti 53 547 45 928 17
Tukkumyynti 38 547 25 058 54
Lisenssituotot 205 158 30
Skandinavia 12 661 9 883 28
Vähittäismyynti 3 785 4 311 -12
Tukkumyynti 8 651 5 572 55
Lisenssituotot 225 -
EMEA 12 895 13 961 -8
Vähittäismyynti 1 906 2 160 -12
Tukkumyynti 9 764 11 400 -14
Lisenssituotot 1 225 401
Pohjois-Amerikka 8 397 6 466 30
Vähittäismyynti 5 583 3 952 41
Tukkumyynti 2 444 2 268 8
Lisenssituotot 371 247 50
Aasian-Tyynenmeren alue 25 974 22 114 17
Vähittäismyynti 4 207 3 609 17
Tukkumyynti 21 305 16 495 29
Lisenssituotot 462 2 010 -77
Kansainvälinen myynti yhteensä 59 927 52 424 14
Vähittäismyynti 15 481 14 032 10
Tukkumyynti 42 164 35 734 18
Lisenssituotot 2 283 2 658 -14
Yhteensä 152 227 123 568 23
Vähittäismyynti 69 027 59 960 15
Tukkumyynti 80 711 60 792 33
Lisenssituotot 2 488 2 816 -12
Tukkumyynnin liikevaihto
kirjataan asiakkaan
maantieteellisen sijainnin
mukaan.
Taulukon yksittäiset luvut ja
loppusummat on pyöris-
tetty tuhansiksi euroiksi,
mistä syystä yhteenlaskuissa
saattaa esiintyä pyöristys-
eroja. Muutosprosentit on
laskettu tarkoista luvuista
ennen lukujen pyöristämistä
tuhansiksi euroiksi.
Hallituksen toimintakertomus 2021
15
erilaiset koronaviruspandemian negatiivisten liiketoi-
mintavaikutusten pienentämiseen liittyvät avustukset.
Lisäksi työsuhde-etuuksista aiheutuvia kuluja vuonna
2021 kasvatti palkkoihin liittyvien tilapäisten kustannus-
säästöjen vähentyminen sekä henkilökunnan ylimääräi-
set kertaluonteiset palkkiot. Vertailuvuonna merkittäviä
tilapäisiä kustannussäästöjä syntyi esimerkiksi vähittäis-
kauppaketjussa pandemiatilanteen vuoksi toteutetuista
laajamittaisista määräaikaisista lomautuksista ja saa-
duista väliaikaisista vuokranalennuksista. Kiinteitä kuluja
tilikaudella nosti myös muun muassa markkinointi- ja
IT-kulujen kasvu. Kiinteitä kuluja puolestaan laski luotto-
tappiovarausten pienentyminen.
IT-kulujen nousu liittyi pääosin pilvipalvelujärjestely-
jen konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsit-
telyn muutokseen. Kirjaustavan muutos vaikutti lisäksi
Marimekon poistoihin ja se tehtiin takautuvasti vertailu-
vuoteen. Muutoksen yhteenlaskettu nettovaikutus vuo-
den 2021 liikevoittoon oli miljoona euroa. Nettovaikutus
tilikauden 2020 liikevoittoon oli 0,6 miljoonaa euroa.
Markkinointiin käytettiin vuoden 2021 aikana 7 521
tuhatta euroa (5 274) eli 5 prosenttia konsernin liikevaih-
dosta (4).
Konsernin poistot olivat 11 874 tuhatta euroa (12 520)
eli 8 prosenttia liikevaihdosta (10).
Vuonna 2021 liikevoittomarginaali oli 20,5 prosenttia
(15,2) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali niin ikään
20,5 prosenttia (15,9).
Nettorahoituskulut vuonna 2021 olivat 552 tuhatta
euroa (1 783) eli 0 prosenttia liikevaihdosta (1).
Rahoituseriin sisältyy valuuttakurssieroja 270 tuhatta
euroa (-720), joista realisoitumattomia oli 513 tuhatta
euroa (-385). IFRS 16 -standardin vaikutus korkokuluihin
oli -694 tuhatta euroa (-773).
Vuoden 2021 tulos ennen veroja oli 30 697 tuhatta
euroa (16 989). Tilikauden tulos oli 24 408 tuhatta euroa
(13 306) ja tulos osaketta kohden 3,01 euroa (1,64).
TASE
Konsernin tase 31.12.2021 oli 132 887 tuhatta euroa
(114 371). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma oli 69 833 tuhatta euroa (52 323) eli 8,60 euroa
osaketta kohden (6,45).
Pitkäaikaiset varat olivat tilikauden lopussa 35 149
tuhatta euroa (42 764). Vuokrasopimusvelat olivat
30 480 tuhatta euroa (37 155) ja rahoitusvelat 1 798
tuhatta euroa (725). Lisäksi konsernilla oli nostamatto-
mia myönnettyjä luottolimiittejä 14 982 tuhatta euroa
(17 146).
Kauden lopussa nettokäyttöpääoma oli 7 235
tuhatta euroa (7 869). Vaihto-omaisuus oli 25 983 euroa
(22 436).
RAHAVIRTA JA RAHOITUS
Vuonna 2021 liiketoiminnan rahavirta oli 35 902 tuhatta
euroa (27 477) eli 4,42 euroa osaketta kohden (3,39).
Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 34 992
tuhatta euroa (25 241). Tilikaudella osinkoja maksettiin
7 299 tuhatta euroa (0).
Konsernin rahavarat olivat kauden päättyessä
59 726 tuhatta euroa (41 045). Rahavarojen kas-
vuun vuoden aikana vaikutti tuloksen paraneminen.
Vertailuvuonna rahavaroja paransi se, ettei tilikauden
2020 aikana maksettu osinkoa vuodelta 2019, vaan
osinko maksettiin vasta maaliskuussa 2021. Vuoden
2021 rahavirtaan puolestaan vaikutti se, että vuoden
2020 osingonmaksusta ei tehty päätöstä tilikauden
aikana. Korollista luottolimiittiä oli käytössä 1 798 tuhatta
euroa (725). Lisäksi konsernilla oli nostamattomia myön-
nettyjä luottolimiittejä 14 982 tuhatta euroa (17 146).
Konsernin omavaraisuusaste oli kauden lopussa 53,3
prosenttia (46,4). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli
-39,3 prosenttia (-6,1). Nettovelan suhde rullaavaan 12
kuukauden käyttökatteeseen oli -0,64 (-0,10) eli selvästi
alle pitkän aikavälin tavoitetason, joka on korkeintaan 2.
INVESTOINNIT
Vuonna 2021 konsernin bruttoinvestoinnit olivat 207
tuhatta euroa (1 533) eli 0 prosenttia liikevaihdosta (1).
Investoinnit kohdistuivat muun muassa tietojärjestel-
miin. IFRIC-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen
seurauksena laadintaperiaate muuttui ja sen vuoksi pilvi-
palvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen
kirjanpitokäsittely muuttui vuonna 2021. Muutos kasvatti
Marimekon IT-kuluja ja vastaavasti vähensi investoin-
teja ja poistoja. Marimekko on oikaissut takautuvasti
myös vertailuvuoden 2020 luvut. Bruttoinvestoinnit
eivät sisällä taseeseen kirjattuja uusia vuokrasopimuksia
(IFRS 16) tilikaudella tai vertailuvuonna.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehittämiskustannukset
liittyvät mallistosuunnitteluun ja uusia, vastuullisempia
materiaaleja ja valmistustapoja koskeviin yhteistöihin.
Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin.
MYYMÄLÄVERKOSTO
Marimekolle on keskeistä olla hyvillä kohdeyleisöään
palvelevilla liikepaikoilla. Myymäläverkoston toimintaa ja
tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Vuoden
aikana avattiin kuusi uutta Marimekko-myymälää. Kaikki
avaukset olivat Aasiassa. Lisäksi Suomessa aiemmin
partnerin omistama myymälä siirtyi Marimekon omistuk-
seen. Yhteensä kahdeksan myymälää eri puolilla maail-
maa suljettiin. Marimekolla oli vuoden 2021 aikana myös
32 pop-up-myymälää eri puolilla maailmaa. Joulukuun
lopussa Marimekko-myymälöitä ja -shop-in-shopeja oli
maailmalla yhteensä 152. Myymälöiden liikevaihto kul-
lakin markkinalla kertyy pääosin myynnistä paikallisille
asiakkaille, vaikka etenkin lomakausien aikana myynti
turisteille on tiettyjen keskeisten myymälöiden myyn-
nistä merkittävä.
Verkkokauppa on tärkeä osa Marimekon moni-
kanavaista vähittäismyyntiä. Verkkomyynti kehittyi
vuoden aikana hyvin. Omat ja partnereiden operoimat
Marimekko-verkkokaupat tavoittavat asiakkaita jo 35
maassa. Lisäksi Marimekolla on jakelua myös muiden
verkkomyyntikanavien kautta.
Digitaalisten palveluratkaisujen myötä verkkomyyn-
nin ja myymälöissä tehtävän kaupan integroituminen
lisääntyy jatkuvasti. Tästä syystä Marimekko raportoi
jatkossakin oman verkkokaupan liikevaihdon osana
vähittäismyyntiä ja myynnin muiden verkkomyyntikana-
vien kautta osana tukkumyyntiä. Marimekko panostaa
saumattomaan asiakaskokemukseen eri kanavissa
ja kehittää tietojärjestelmiään digitaalisen liiketoi-
minnan vahvistamiseksi. Verkkomyynnin merkitys
yhtiön liiketoiminnassa kasvaa entisestään pandemian
Hallituksen toimintakertomus 2021
16
vauhdittamana, ja asiakkaiden siirtyminen digitaalisiin
myyntikanaviin vaikuttaa Marimekon tulevaisuuden
jakelukanavapainotuksiin.
VASTUULLISUUS
Marimekon toiminta ja designfilosofia ovat aina poh-
janneet vastuulliseen ajatteluun: Marimekko haluaa
tarjota asiakkailleen ajattomia, käytännöllisiä ja kestä-
viä tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään ja joita ei haluta
heittää pois. Yhtiö uskoo, että määrätietoinen vastuul-
lisuustyö tukee voimakkaasti yrityksen pitkän aikavä-
lin menestystä, ja siksi vastuullisuuden johtaminen on
Marimekossa osa jokapäiväistä johtamista ja toiminnan
kehittämistä. Marimekon vastuullisuusstrategia vuosille
2021–2025 perustuu kolmeen koko arvoketjuun ulottu-
vaan pääperiaatteeseen sekä niihin liittyviin kunnian-
himoisiin tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan: ajaton
design tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden
tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta
oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla. Vuonna 2021
tehtiin töitä muun muassa vastuullisempien materiaalien
osuuden kasvattamiseksi tuotteissa ja tuotteiden elin-
kaaren pidentämiseksi eri tavoin.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Marimekko julkaisee selvityksen muista kuin taloudel-
lisista tiedoista vuodelta 2021 toimintakertomuksesta
erillisenä. Selvitys on luettavissa tämän julkaisun sivuilta
67–81.
Laajemmin yhtiö kertoo vastuullisuustyöstään ja ym-
päristö-, terveys- ja turvallisuusasioista kerran vuodessa
ilmestyvässä erillisessä vastuullisuuskatsauksessa,
joka on luettavissa yhtiön kotisivuilla
company.marimekko.com kohdassa Vastuullisuus.
Seuraava katsaus ilmestyy kesällä 2022.
HENKILÖSTÖ
Vuonna 2021 henkilöstöä oli kokoaikaisiksi muutettuna
keskimäärin 401 (434) ja vuoden lopussa 409 (422),
joista 69 (84) työskenteli ulkomailla. Ulkomailla työsken-
televien määrä jakautui seuraavasti: Skandinavia 21 (24),
EMEA 1 (2), Pohjois-Amerikka 13 (32) ja Aasian-Tyynen-
meren alue 34 (26). Omissa myymälöissä henkilöstöä
kokoaikaisiksi muutettuna oli kauden päättyessä 193
(210). Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä
21 273 tuhatta euroa (19 429). Työntekijöiden lähtövaih-
tuvuus vuonna 2021 oli 12 prosenttia (11).
Lisää henkilöstöstä ja henkilöstön kehittämisestä on
kerrottu Marimekon selvityksessä muista kuin taloudelli-
sista tiedoista sivuilla 67–81.
HALLINTO
Hallitus, johto ja tilintarkastajat
Marimekon varsinainen yhtiökokous valitsi 14.4.2021
yhtiön hallitukseen seitsemän jäsentä. Hallituksen jäse-
niksi valittiin uudelleen Elina Björklund, Mika Ihamuotila,
Mikko-Heikki Inkeroinen ja Catharina Stackelberg-
Hammarén. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Carol
Chen, Jussi Siitonen ja Tomoki Takebayashi. Hallitus
valitsi keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Mika
Ihamuotilan ja varapuheenjohtajaksi Elina Björklundin.
Jussi Siitonen ilmoitti 6.5.2021 eroavansa Marimekon
hallituksen jäsenyydestä välittömästi, sillä hänet nimi-
tettiin Fiskarsin talousjohtajaksi viimeistään 3.11.2021
alkaen ja tämä tehtävä aiheutti eturistiriidan Marimekon
hallitustyön kanssa. Vuoden 2021 lopussa Marimekon
hallitukseen kuuluivat Elina Björklund, Carol Chen,
Mika Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Catharina
Stackelberg-Hammarén ja Tomoki Takebayashi.
Hallitus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja pal-
kitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin
Elina Björklund ja jäseniksi Mikko-Heikki Inkeroinen ja
Catharina Stackelberg-Hammarén. Tarkastus- ja palkit-
semisvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittä-
vistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena
tilintarkastajanaan KHT Virpi Halonen. Tilintarkastajalle
päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun
mukaan.
Yhtiön johdossa ei tapahtunut muutoksia vuonna
2021. Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat
vuoden 2021 lopussa Tiina Alahuhta-Kasko puheen-
johtajana sekä jäseninä Elina Anckar (talousjohtaja),
Rebekka Bay (luova johtaja), Tina Broman (hankinta- ja
tuotejohtaja), Kari Härkönen (digitaalisesta liiketoimin-
nasta vastaava johtaja), Sanna-Kaisa Niikko (markki-
nointijohtaja), Tanya Strohmayer (henkilöstöjohtaja),
Dan Trapp (myyntijohtaja) ja Riika Wikberg (liiketoimin-
nan kehityksestä vastaava johtaja).
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2021
annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on
luettavissa tämän julkaisun sivuilta 82–89.
Hallituksen ja johdon palkitseminen
Marimekon hallituksen ja toimitusjohtajan palkitse-
mista kuvataan tarkemmin yhtiön Palkitsemisraportissa
2021. Palkitsemisraportti on luettavissa tämän julkaisun
sivuilta 90–95.
OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT
Osake ja osakepääoma
Oy:ssä toimialaryhmässä kulutushyödykkeet. Mari-
mekko Oyj listautui Helsingin Pörssin I-listalle maalis-
kuussa 1999 ja päälistalle 27.12.2002. Marimekon osak-
keen kaupankäyntitunnus on MEKKO ja sen ISIN-koodi
on FI0009007660.
Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläi-
nen äänioikeus. Tilikauden päättyessä yhtiön kauppare-
kisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli
8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 129 834
kappaletta.
Osakeomistus
Joulukuun 2021 lopussa Marimekolla oli arvo-osuus-
rekisterin mukaan 23 323 osakkeenomistajaa (18 411).
Osakkeista 17,41 prosenttia (13,72) oli hallintarekisteröi-
tyjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa.
Hallituksen toimintakertomus 2021
17
Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2021
Omistajien Osakkeita ja Osuus osakkeista
Osakkeita, kpl lukumäärä % osakkaista ääniä, kpl ja äänistä, %
1–100 19 249 82,53 489 798 6,02
101–1 000 3 579 15,34 1 141 336 14,04
1 001–10 000 440 1,89 1 118 398 13,76
10 001–100 000 46 0,20 1 282 533 15,78
100 001–500 000 7 0,03 1 782 570 21,93
500 001– 2 0,01 2 315 199 28,48
Yhteensä 23 323 100,00 8 129 834 100,00
Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2021
Osakkeita ja Osuus osakkeista
Omistaja ääniä, kpl ja äänistä, %
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 1 415 436 17,41
Kotitaloudet 3 225 929 39,68
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 001 995 12,32
Yritykset ja asuntoyhteisöt 1 553 302 19,11
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 57 440 0,71
Julkisyhteisöt 875 732 10,77
Yhteensä 8 129 834 100,00
Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2021
Osakkeita ja Osuus osakkeista
Omistaja ääniä, kpl ja äänistä, %
1. PowerBank Ventures Oy (Mika Ihamuotila) 1 017 700 12,52
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma 385 920 4,75
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 385 388 4,74
4. Ehrnrooth Anna Sophia 340 377 4,19
5. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 267 000 3,28
6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 199 885 2,46
7. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 103 000 1,27
8. Oy Talcom Ab 101 000 1,24
9. Oy Etra Invest Ab 100 000 1,23
10. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka 85 000 1,05
Yhteensä 2 985 270 36,72
Kuukausittain päivittyvät tiedot suurimmista osak-
keenomistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta
company.marimekko.com kohdasta Sijoittajat/
Osaketieto/Osakkeenomistajat.
Tilikauden päättyessä Marimekon hallituksen ja
johtoryhmän jäsenten suorassa tai välillisessä omistuk-
sessa oli 1 081 388 osaketta eli 13,30 prosenttia yhtiön
osakkeiden lukumäärästä ja niiden edustamasta ääni-
vallasta. Ajantasaiset tiedot hallituksen ja johtoryhmän
jäsenten omistuksista löytyvät yhtiön verkkosivuilta
company.marimekko.com kohdasta Sijoittajat/
Osaketieto/Osakkeenomistajat/Johdan omistus.
Osakkeisiin liittyvät sopimukset
Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön
osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita
sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai
äänivallan käytöstä.
Omat osakkeet
Yhtiön hallitus päätti 3.11.2021 luovuttaa 6 640 yhtiön
hallussa olevaa omaa osaketta osana johtoryhmälle koh-
distettua pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ensim-
mäistä ansaintajaksoa. Tilikauden lopussa Marimekko
Oyj:llä oli hallussaan 13 360 omaa osaketta. Näiden
omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumää-
rästä oli 0,16 prosenttia. Tilikauden jälkeen hallitus päätti
lisäksi luovuttaa 7 802 yhtiön halussa olevaa omaa osa-
ketta osana johtoryhmälle kohdistettu pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän jälkimmäistä ansaintajaksoa.
Luovutuksen jälkeen Marimekko Oyj:llä on hallussaan
5 558 omaa osaketta eli noin 0,07 prosenttia yhtiön
Hallituksen toimintakertomus 2021
18
osakkeista. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei
voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.
Liputukset
Vuonna 2021 Marimekon osakkeesta ei tehty
liputusilmoituksia.
Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo
Vuonna 2021 Marimekon osakkeita vaihdettiin Nasdaq
Helsingissä yhteensä 2 229 183 kappaletta (3 344 494)
eli 27,42 prosenttia (41,14) yhtiön koko osakekannasta.
Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 153 719 602
euroa (106 484 058). Osakkeen alin kurssi oli 44,50
euroa (21,30), ylin 94,20 euroa (46,95) ja keskikurssi
68,96 euroa (31,85). Joulukuun lopussa osakkeen pää-
töskurssi oli 84,70 euroa (45,55).
Yhtiön markkina-arvo 31.12.2021 oli 687 465 348
euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
(369 402 939).
Valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituk-
sen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen
osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä
myöhempänä ajankohtana. Hallitus käytti valtuutusta
18.2.2021 ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan
yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osingon
täsmäytyspäivä oli 22.2.2021 ja maksupäivä 1.3.2021.
Varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti hallituk-
sen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen
osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä
myöhempänä ajankohtana. Valtuutusta ei käytetty tili-
kaudella. Tilikauden jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja
päätti, että vuodelta 2020 maksetaan yhdessä erässä
osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä
oli 17.2.2022 ja maksupäivä 24.2.2022.
Yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti myös hallituksen
päättämään enintään 100 000 oman osakkeen hankin-
nasta yhdessä tai useammassa erässä käytettäväksi
osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai muutoin edelleen
luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Määrä vastaa noin
1,2:ta prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen
tekohetkellä. Osakkeet hankittaisiin vapaaseen omaan
pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentäi-
sivät yhtiön jakokelpoista omaa pääomaa. Yhtiön omat
osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n
julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkina-
hintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja määräys-
ten mukaisesti. Valtuutusta ei käytetty vuonna 2021.
Valtuutus on voimassa 14.10.2022 asti.
Lisäksi yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti hallituksen
päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön
hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta
yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää
antaa tai luovuttaa yhteensä enintään 120 000 uutta
tai yhtiön hallussa olevaa osaketta, mikä vastaa noin
1,5:tä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen
tekohetkellä. Hallitus voi päättää osakeannista suun-
natusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen,
jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Uusien
osakkeiden merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista
maksettava määrä merkittäisiin sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoon. Hallitus voi päättää kaikista muista
osakeannin ehdoista. Marimekon hallitus päätti valtuu-
tuksen nojalla 3.11.2021 luovuttaa 6 640 yhtiön hallussa
olevaa omaa osaketta osana johtoryhmälle kohdistet-
tua pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ensimmäistä
ansaintajaksoa. Lisäksi hallitus päätti tilikauden jälkeen
luovuttaa valtuutuksen nojalla 7 802 yhtiön hallussa
olevaa omaa osaketta osana johtoryhmälle kohdistet-
tua pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän jälkimmäistä
ansaintajaksoa. Valtuutus on voimassa 14.10.2022 asti ja
sen nojalla voidaan vielä myöhemmin luovuttaa enintään
105 558 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta.
Vuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa
olevia valtuutuksia optio- tai vaihtovelkakirjalainoihin.
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Osinko vuodelta 2020
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus käytti yhtiöko-
koukselta 14.4.2021 saamaansa valtuutusta ja päätti
että vuodelta 2020 maksetaan yhdessä erässä osinkoa
1,00 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkeen-
omistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
17.2.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n Marimekko
Oyj:n hallituksen lukuun pitämään yhtiön osakasluette-
loon. Osingon maksupäivä oli 24.2.2022.
Omien osakkeiden luovutus
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus päätti maksut-
tomasta, suunnatusta osakeannista, jolla luovutetaan
7 802 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana johtoryh-
mälle kohdistettua pitkän aikavälin kannustinjärjes-
telmän jälkimmäistä jaksoa yhtiökokouksen 14.4.2021
antaman valtuutuksen mukaisesti. Osakkeet luovutettiin
17.2.2022. Luovutuksen jälkeen Marimekko Oyj:llä on
hallussaan 5 558 omaa osaketta. Näiden omien osakkei-
den osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä on noin 0,07
prosenttia. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei
voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.
Uusi johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus päätti jatkaa
yhtiön johdon pitkän aikavälin osakepohjaista kannus-
tamista. Uusi osakepohjainen kannustinjärjestelmä
vuosille 2022–2026 on suunnattu yhtiön johtoryh-
mälle ja siihen kuuluu ohjelman alkaessa toimitusjoh-
taja mukaan lukien yhdeksän henkeä. Uuden ohjelman
tarkoituksena on jatkaa edelleen johdon intressien yhte-
näistämistä osakkeenomistajien intressien kanssa sekä
kannustaa johtoa toimimaan pitkäjänteisesti omista-
ja-arvon kasvattamiseksi. Osakepalkkiojärjestelmässä
2022–2026 on kaksi ansaintajaksoa: 1.1.2022–30.6.2025
ja 1.1.2023–30.6.2026. Järjestelmän osallistujien mah-
dollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu osakkeen-
omistajan kokonaistuottoon (TSR) eli Marimekko Oyj:n
osakkeen kokonaistuottoon ansaintajakson päättyessä
osingot mukaan luettuina. Ohjelmasta on kerrottu tar-
kemmin pörssitiedotteessa 15.2.2022.
MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Maailmantalouden yleiseen kehitykseen liittyvät epävar-
muustekijät vaikuttavat vähittäiskauppaan ja kuluttajien
luottamukseen kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Korona-
viruspandemia on ollut globaalille muotialalle ja erikois-
kaupalle pahin kriisi vuosikymmeniin. Pandemiatilanteen
kehittyminen eri markkinoilla, poliittiset jännitteet ja
Hallituksen toimintakertomus 2021
19
kasvanut inflaatio vaikuttavat maailmantalouden kehit-
tymiseen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Koronavi-
ruspandemialla ja maailmantalouteen erityisen suurta
epävarmuutta tuovilla tekijöillä voi olla merkittäviä vaiku-
tuksia Marimekon myyntiin, kannattavuuteen, kassavir-
taan ja yhtiön arvoketjun toimintavarmuuteen.
Yhtiön merkittäviä strategisia riskejä ovat muutokset
kuluttajien käyttäytymisessä ja ostovoimassa etenkin
Suomessa ja Japanissa, jotka ovat yhtiön merkittävim-
mät yksittäiset toimintamaat. Muita strategisia riskejä
ovat yhtiön designin, tuotevalikoiman ja tuotteiden
jakelun ja hinnoittelun muutoksiin liittyvät riskit. Viime
vuosina nopeutunut vähittäiskaupan digitalisoituminen
vauhdittuu entisestään koronaviruspandemian seurauk-
sena, mikä voi vaikuttaa yhtiön jakelukanavaratkaisuihin,
-painotuksiin, myyntiin ja kannattavuuteen sekä luoda
uusia ansaintamalleja. Monikanavaisuuden merkitys
vähittäiskaupassa korostuu. Kansainvälinen verkko-
kauppa lisää kuluttajille tarjolla olevia vaihtoehtoja ja
suurien verkkokauppatoimijoiden merkitystä. Lisäksi
koronaviruspandemia on kärjistänyt monien muotitoimi-
alan perinteisten tukkuasiakkaiden, kuten tavaratalojen
ja monimerkkimyymälöiden, taloudellisia vaikeuksia,
millä saattaa olla vaikutusta Marimekon liiketoimintaan
ja jakelukanavapainotuksiin. Kilpailukyvyn ylläpitäminen
nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation mullistamassa
toimintaympäristössä edellyttää ketteryyttä, tehok-
kuutta, joustavuutta ja jatkuvaa toimintojen uudelleenar-
viointia. Myös yhtiön kyvyllä suunnitella, kehittää ja kau-
pallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita
ja samanaikaisesti varmistaa tuotannon, hankinnan ja lo-
gistiikan tehokkuus, reagointinopeus ja vastuullisuus on
vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Erilaiset
poliittiset jännitteet voivat puolestaan vaikuttaa esi-
merkiksi kuluttajien ostokäyttäytymiseen tai hankinta-
ja logistiikkaketjuihin ja sitä kautta yhtiön myyntiin ja
kannattavuuteen.
Yhtiön kasvu pidemmällä aikavälillä perustuu pää-
asiassa monikanavaiseen vähittäiskauppaan: verkko-
myynnin kasvattamiseen, partnerivetoiseen Aasian-
vähittäiskauppaan sekä olemassa olevien myymälöiden
neliömyynnin parantamiseen yhtiön päämarkkina-
alueilla. Lisäksi yhtiö laajentaa jakeluaan brändilleen
sopivien fyysisten ja digitaalisten tukkumyyntikana-
vien kautta. Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon
toiseksi suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön
kasvussa ja kansainvälistymisessä. Merkittäviin kump-
panivalintoihin sekä partneri- ja muihin yhteistyösopi-
muksiin liittyy huomattavia riskejä. Myös myymälöiden
vuokrasopimuksiin Suomessa ja ulkomailla sisältyy
riskejä. Yhtiön kansainvälistyessä ja brändin kiinnos-
tavuuden kasvaessa harmaavientiin liittyvät riskit ovat
lisääntyneet, ja sillä voi olla vaikutusta yhtiön myyntiin
ja kannattavuuteen. Kansainvälistyminen kasvattaa
lisäksi yhtiön toimintaan eri markkinoilla kohdistuvaa
sääntelyä.
Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen rooli yhtiön
menestyksessä, ja yhtiön kyvyllä hallinnoida ja suojella
näitä oikeuksia voi olla vaikutusta yhtiön arvoon ja mai-
neeseen. Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyvät
myös keskeisesti freelancesuunnittelijoiden kanssa sol-
mitut yhteistyösopimukset ja sopimusten perusteella
maksettavat palkkiot. Yhtiön kasvaessa ja kansainvälis-
tyessä aineettomiin oikeuksiin, erityisesti yhtiön tunne-
tuimpiin kuvioihin, liittyvät riskit voivat lisääntyä.
Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat kansain-
välistymiseen, digitalisaatioon, vastuullisuuteen sekä
hankinta- ja logistiikkaketjuun liittyvät riskit. Koska
Marimekko on pieni yhtiö, myös riskit kansainväli-
seen kasvuun tarvittavan osaamisen varmistami-
sesta sekä avainhenkilöriskit voivat olla merkittä-
viä. Koronaviruspandemia lisää operatiivisia riskejä
erityisesti asiakkaiden ja henkilöstön terveydestä ja
turvallisuudesta huolehtimisessa, työvoiman riittä-
vyyden varmistamisessa pandemian aiheuttamissa
sairastapauksissa, riskejä tuotannon, hankinta- ja
logistiikkaketjun toimintavarmuudessa ja tehokkuu-
dessa, varaston ja tavaravirtojen hallinnassa sekä
tietoturvassa ja tietojärjestelmien toimivuudessa
verkkokaupan merkityksen korostuessa entisestään.
Pandemiatilanne voi aiheuttaa toimitusviiveisiin johta-
via häiriöitä toimitusketjuissa, ja tällaiset viiveet voivat
vaikuttaa tuotteiden saatavuuden kautta liikevaihtoon
ja kannattavuuteen. Alalle tyypillinen ja pandemiatilan-
teessa entisestään korostunut varhainen sitoutuminen
tuotetilauksiin alihankkijoilta heikentää yhtiön mah-
dollisuuksia reagoida kysynnän nopeisiin vaihteluihin
erityisesti poikkeustilanteissa.
Myös normaalioloissa tietojärjestelmien toiminta-
varmuuteen, luotettavuuteen ja yhteensopivuuteen
liittyy riskejä. Digitalisaation ja kansainvälistymisen
myötä myös kyberrikollisuus, erilaiset tietoturvariskit
ja henkilötietojen suojaamiseen liittyvät riskit ovat kas-
vaneet. Palvelunestohyökkäykset, häiriöt tietoliiken-
teessä tai esimerkiksi yhtiön omassa verkkokaupassa
voivat haitata liiketoimintaa tai aiheuttaa myynninme-
netystä. Tietovuodot voivat aiheuttaa vahingonkor-
vausvaatimuksia ja maineriskejä.
Marimekon toimitusketjuun liittyvät operatiiviset
riskit koskevat erityisesti tuotantoa, hankinta- ja logis-
tiikkaprosesseja ja niiden joustavuutta ja tehokkuutta,
muutoksia raaka-aineiden hinnoissa ja muissa hankinta-
hinnoissa sekä logistiikan hintaa ja saatavuutta. Uudet
koronaviruksen tartunta-aallot ja virusmuunnokset sekä
eri maiden tapa reagoida niihin voivat aiheuttaa merkit-
täviäkin häiriöitä tuotanto- ja logistiikkaketjuihin. Myös
oman kangaspainon toimintavarmuuden varmistaminen
kaikissa olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää. Viime
aikoina kaikkialla nousseet raaka-aineiden ja muiden
tuotannontekijöiden sekä logistiikan kustannukset vai-
kuttavat myös Marimekkoon. Alalle tyypillinen varhainen
sitoutuminen tuotetilauksiin tarkoittaa, että muutokset
materiaalikustannuksissa vaikuttavat yhtiöön viiveellä.
Marimekko työskentelee aktiivisesti vähentääkseen
nousseiden kustannuksien negatiivisia vaikutuksia.
Tuotteiden jakelun laajentuessa ja toiminnan monipuo-
listuessa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kas-
vavat. Merkittävät kertaluonteiset kampanjat voivat kas-
vattaa hankintaan, kuljetuksiin ja varastojen hallintaan
liittyviä riskejä, erityisesti poikkeuksellisissa olosuh-
teissa. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden
laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa, myös merkit-
tävien kertaluonteisten kampanjoiden osalta.
Vastuullisuuden kehittämisen merkitys kilpailu-
kyvylle kasvaa toimialalla, mikä voi vaikuttaa yhtiön
myyntiin ja kannattavuuteen, sillä kehitystyö edellyttää
laaja-alaisesti panostuksia. Yhtiö käyttää tuotteidensa
valmistukseen pääasiassa alihankkijoita. Valmistukseen
liittyvistä vastuullisuuskysymyksistä erityisesti han-
kintaketjua koskevilla sosiaalisilla näkökohdilla (muun
muassa ihmisoikeudet, työolot ja palkkaus) ja ympäristö-
Hallituksen toimintakertomus 2021
20
näkökohdilla (esimerkiksi tuotantomenetelmät sekä
käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit) sekä niistä avoimesti
viestimisellä on kasvava merkitys asiakkaille. Nämä
vastuullisuuskysymykset koskevat sekä Marimekon
omaa tuotantoa ja hankintaa että lisensoituja tuotteita.
Vastuullisten toimintatapojen noudattaminen on tärkeää
asiakkaiden luottamuksen säilymisen kannalta; mah-
dollisiin epäonnistumisiin tai virheisiin tällä saralla liittyy
maineriskejä. Tuoteturvallisuudesta huolehtimalla sekä
jatkuvalla laadunvalvonnalla ja vastuullisuustyöllä ehkäis-
tään mahdollisia korvausvaatimuksia sekä liiketoiminnal-
lisia ja maineriskejä.
Ilmastonmuutoksen myötä erilaisten sään ääri-ilmiöi-
den, kuten tulvien, metsä- ja maastopalojen ja hirmu-
myrskyjen, odotetaan lisääntyvän. Marimekolla on myy-
mälöitä alueilla, joilla tällaisia ääri-ilmiöitä voi esiintyä, ja
mikäli ne aiheuttavat vahinkoja myymälöille tai hetkellisiä
muutoksia kuluttajien ostokäyttäytymisessä, saattaa
siitä seurata myynninmenetystä sekä kustannuksia. Ääri-
ilmiöt voivat vaikuttaa myös tuotteiden saatavuuteen, jos
niistä koituu vahinkoja yhtiön toimittajakumppaneiden
tehtaille tai haittaa logistiikkaketjun toiminnalle. Lisäksi
ilmastonmuutoksesta tai sään ääri-ilmiöistä johtuva
kuivuus, maaperän köyhtyminen tai muut muutokset kas-
vuolosuhteissa voivat vaikuttaa Marimekon käytetyim-
män raaka-aineen, puuvillan, saatavuuteen ja hintaan.
Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakentee-
seen, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, kustannus-
rakenteen muutokseen, valuuttakurssimuutoksiin (erityi-
sesti Yhdysvaltain dollari), verotukseen ja asiakkaiden
maksuvalmiuteen liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta
yhtiön taloudelliseen tilaan.
MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET 2022
Koronaviruspandemia on ollut globaalille muotialalle ja
erikoiskaupalle pahin kriisi vuosikymmeniin ja koskettaa
toimialaa myös vuonna 2022. Pandemiatilanteen kehit-
tyminen eri markkinoilla, poliittiset jännitteet ja kasvanut
inflaatio vaikuttavat maailmantalouden kehittymiseen ja
kuluttajien ostokäyttäytymiseen, ja voivat näin vaikuttaa
myös Marimekon liiketoimintaan. Lisäksi näillä tekijöillä
voi olla vaikutuksia yhtiön arvoketjun toimintavarmuu-
teen ja tehokkuuteen.
Marimekolle tärkeä kotimarkkina Suomi edustaa
perinteisesti noin puolta yhtiön liikevaihdosta. Myynnin
Suomessa odotetaan kasvavan edellisvuodesta.
Tukkumyynnin kertaluonteisten kampanjatoimitusten
arvioidaan vuonna 2022 olevan edellisvuotta merkittä-
västi pienempiä.
Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi
suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön kansain-
välisessä kasvussa. Japani on Marimekolle selvästi
merkittävin maa tällä alueella, ja siellä on jo varsin kat-
tava Marimekko-myymälöiden verkosto. Muiden Aasian
maiden yhteenlaskettu osuus yhtiön liikevaihdosta on
vielä Japania pienempi, mutta toiminta näissä maissa
kasvaa koko ajan. Kaikki Marimekko-myymälät ja suurin
osa -verkkokaupoista Aasiassa ovat partneriomisteisia.
Liikevaihdon Aasian-Tyynenmeren alueella odote-
taan kasvavan selvästi vuonna 2022. Vuonna 2022
tavoitteena on avata arviolta 5–10 uutta Marimekko-
myymälää ja -shop-in-shopia, ja valtaosa suunnitelluista
avauksista sijoittuu Aasiaan.
Marimekko arvioi sekä vähittäis- että tukkumyynnin
kasvavan vuonna 2022. Myös lisenssituottojen odo-
tetaan olevan edellisvuotta korkeammat. Marimekko
jatkaa toimenpiteitä harmaaviennin kontrolloimiseksi.
Nämä toimenpiteet heikentävät yhtiön myyntiä ja
tulosta vuonna 2022 edellisvuotta merkittävästi vähem-
män. Marimekon liiketoiminnan kausiluonteisuudesta
johtuen euromääräinen liikevaihto- ja tuloskertymä pai-
nottuu perinteisesti tilikauden toiselle vuosipuoliskolle.
Koronaviruspandemia aiheuttaa häiriöitä globaa-
leissa toimitusketjuissa. Nämä häiriöt voivat aiheuttaa
tuotteiden toimitusviiveitä, ja näin vaikuttaa Marimekon
liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Häiriöt toimitusket-
juissa voivat myös nostaa logistiikkakustannuksia, jotka
ovat myös yleisesti kasvaneet globaalisti. Liikevaihtoon
ja tulokseen vaikuttaa olennaisesti myös jakelukeskus-
ten ja logistiikan toimintavarmuuden ja tehokkuuden
säilyminen poikkeustilanteessa. Raaka-aineiden ja mate-
riaalien kustannukset ovat nousseet maailmanlaa-
juisesti. Muoti- ja designalalle tyypillinen varhainen
sitoutuminen tuotetilauksiin tarkoittaa, että muutokset
raaka-aineiden ja materiaalien hinnoissa vaikuttavat
Marimekkoon viiveellä. Marimekko työskentelee aktiivi-
sesti vähentääkseen nousseiden kustannuksien negatii-
visia vaikutuksia.
Marimekko jatkaa pitkän aikavälin kansainvälisen
kasvunsa vauhdittamista. Yhtiön panostaa vuonna 2022
esimerkiksi bränditunnettuuden kasvattamiseen, digi-
taaliseen ja monikanavaiseen liiketoimintaan, vastuul-
lisuuden kehittämiseen sekä kasvua tukeviin henkilös-
törekrytointeihin ja tietojärjestelmiin. Kiinteiden kulujen
odotetaan nousevan edellisvuodesta. Vuonna 2021 kiin-
teitä kuluja vähensivät vielä osin tilapäiset kustannus-
säästöt. Markkinointikustannuksien odotetaan kasvavan
(2021: 7,5 miljoonaa).
Koronaviruspandemian aiheuttama epävakaus
Marimekon markkinoilla jatkuu yhä. Yhtiö seuraa tarkasti
pandemiatilanteen kehittymistä kullakin markkina-
alueella ja sopeuttaa toimintaansa ja suunnitelmiaan
tilanteen mukaan.
TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2022
Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioidaan vuonna
2022 kasvavan edellisvuodesta (2021: 152,2 miljoo-
naa euroa). Vertailukelpoisen liikevoittomarginaa-
lin ennakoidaan olevan arviolta noin 17–20 prosenttia
(2021: 20,5 prosenttia). Vuoden 2022 näkymiin vola-
tiliteettia aiheuttavat erityisesti globaalit toimitusket-
jujen häiriöt sekä kaikkialla kasvaneet materiaali- ja
logistiikkakustannukset.
Liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen liittyviä mer-
kittäviä epävarmuustekijöitä on kuvattu tarkemmin koh-
dassa Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.
OSINGONJAKOPOLITIIKKA
Marimekon tavoitteena on maksaa osinkoa säännölli-
sesti joka vuosi. Maksettavat osingot sekä niiden suu-
ruus ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta,
taloudellisesta asemasta, omavaraisuusasteesta, käyt-
töpääoman tarpeesta ja muista tekijöistä. Marimekko
pyrkii noudattamaan vakaata ja aktiivista osinkopolitiik-
kaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa yhtiön tuloksen kehi-
tystä. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähin-
tään puolet osakekohtaisesta tuloksesta.
Hallituksen toimintakertomus 2021
21
HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2021 olivat 55 890 746,68 euroa; tilikauden voitto oli 24 865 528,81 euroa.
Marimekon hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2021 maksetaan varsinaista osinkoa
1,60 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 2,00 euroa osakkeelta.
Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 14.4.2022 ja osingon maksupäiväksi 25.4.2022.
Vuodelta 2020 maksettiin varsinaista osinkoa 1,00 euroa osaketta kohden.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 12.4.2022 klo 14.00.
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
Marimekko Oyj
Hallitus
Hallituksen toimintakertomus 2021
22
Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
2021 2020 2019
Liikevaihto, 1 000 euroa 152 227 123 568 125 419
Liikevaihdon muutos, % 23,2 -1,0 12,1
Liikevoitto, 1 000 euroa¹ 31 249 18 772 17 117
% liikevaihdosta¹ 20,5 15,2 13,6
Vertailukelpoinen liikevoitto, 1 000 euroa¹ 31 249 19 600 17 117
% liikevaihdosta¹ 20,5 15,9 13,6
Rahoitustuotot, 1 000 euroa 851 592 462
Rahoituskulut, 1 000 euroa -1 403 -2 375 -1 429
Tulos ennen veroja, 1 000 euroa¹ 30 697 16 989 16 151
% liikevaihdosta¹ 20,2 13,7 12,9
Verot, 1 000 euroa¹ 6 289 3 683 3 133
Tilikauden tulos, 1 000 euroa¹ 24 408 13 306 13 018
Taseen loppusumma, 1 000 euroa¹ 132 887 114 371 96 884
Nettokäyttöpääoma, 1 000 euroa 7 235 7 869 9 285
Korolliset velat, 1 000 euroa 32 277 37 879 36 404
Oma pääoma, 1 000 euroa¹ 69 833 52 323 38 925
Nettovelka/käyttökate -0,64 -0,10 0,35
Oman pääoman tuotto (ROE), %¹ 40,0 29,2 33,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %¹ 33,0 21,8 17,9
Omavaraisuusaste, %¹ 53,3 46,4 40,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), %¹ -39,3 -6,1 27,0
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa¹ 207 1 533 2 594
% liikevaihdosta¹ 0,1 1,2 2,1
Henkilöstön palkat ja palkkiot, 1 000 euroa 21 273 19 429 21 186
Henkilöstön määrä keskimäärin 401 434 442
Henkilöstön määrä tilikauden lopussa 409 422 450
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
%
0
10
20
30
40
50
2019
33,0
29,2
40,0
2020¹ 2021
0
10
20
30
40
2019
17, 9
21,8
33,0
2020¹ 2021
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
23
Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtaiset tunnusluvut
2021 2020 2019
Tulos/osake (EPS), euroa¹ 3,01 1,64 1,61
Oma pääoma / osake, euroa¹ 8,60 6,45 4,80
Osinko/osake, euroa 3,60² 1,00³ 0,90
Osinko/tulos, %¹ 119,6² 61,0³ 55,9
Efektiivinen osinkotuotto, % 4,3² 2,2³ 2,5
P/E-luku¹ 28,1 27,7 22,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin, kpl 8 110 874 8 109 834 8 100 246
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, kpl 8 116 474 8 109 834 8 109 834
0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
2019
1,61 1,64
3,01
2020¹ 2021
Tulos/osake
Euroa
Efektiivinen osinkotuotto
%
0
1
2
3
4
5
2019
2,5
2,2
4,3
2020³ 2021²
P/E-luku
Euroa
0
5
10
15
20
25
30
35
2019
22,2
27,7 28,1
2020¹ 2021
Osinko/osake
Euroa
0
1,0
2,0
3,0
4,0
2019
0,90
1,00
2,00
2020³ 2021²
1,60
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
² Hallituksen ehdotus 15.2.2022 yhtiökokoukselle 12.4.2022. Ehdotus sisältää varsinaisen osingon, 1,60 euroa osakkeelta, ja lisäosingon, 2,00 euroa osakkeelta.
³ Yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana.
Tilikauden 2021 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2020 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.
24
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin
(Milj. euroa) 2021 2020 2019
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelykustannukset - -0,8 -
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa - -0,8 -
Käyttökate (EBITDA)¹ 43,1 31,3 29,7
Uudelleenjärjestelykustannukset - 0,8 -
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)¹ 43,1 32,1 29,7
Liikevoitto¹ 31,2 18,8 17,1
Uudelleenjärjestelykustannukset - 0,8 -
Vertailukelpoinen liikevoitto¹ 31,2 19,6 17,1
Liikevaihto 152,2 123,6 125,4
Liikevoittomarginaali, %¹ 20,5 15,2 13,6
Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, %¹ 20,5 15,9 13,6
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa s. 33–34.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on eritelty yhtiön perusliiketoiminnasta erilliset erät, kuten liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään
päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), euroa
Liiketulos - poistot - arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liiketulos, euroa
Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa
Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali, %
(Liiketulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa) x 100 / Liikevaihto
Tulos/osake (EPS), euroa
(Voitto ennen veroja - tuloverot) / Liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärä (keskimäärin tilikauden aikana)
Vertailukelpoinen tulos/osake (EPS), euroa
(Vertailukelpoinen voitto ennen veroja – tuloverot vertailukelpoisesta voitosta) / Liikkeessä olevien osakkeiden
lukumäärä (keskimäärin tilikauden aikana)
Oma pääoma/osake, euroa
Oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.12.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
(Voitto ennen veroja - tuloverot) rullaava 12 kk x 100 / Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
(Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) rullaava 12 kk x 100 / Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
Korolliset nettovelat x 100 / Oma pääoma
Nettokäyttöpääoma, euroa
Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset - verovelat
- lyhytaikaiset varaukset - ostovelat ja muut velat
Nettovelka/käyttökate
Korolliset nettovelat / vertailukelpoinen rullaava 12 kk käyttökate
Tunnuslukujen laskentakaavat
Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat
25
Tilinpäätös
tilikaudelta
1.1.–31.12.2021
26
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2021
KONSERNIN TULOSLASKELMA
(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
LIIKEVAIHTO 1. 152 227 123 568
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 148 341
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3 151 -361
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 3. -61 484 -48 237
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4. -28 239 -25 334
Poistot ja arvonalentumiset¹ 5. -11 874 -12 520
Liiketoiminnan muut kulut¹ 6. -22 680 -18 685
LIIKEVOITTO¹ 31 249 18 772
Rahoitustuotot 7. 851 592
Rahoituskulut 8. -1 403 -2 375
-552 -1 783
TULOS ENNEN VEROJA¹ 30 697 16 989
Tuloverot¹ 9. -6 289 -3 683
TILIKAUDEN TULOS¹ 24 408 13 306
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille¹ 24 408 13 306
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, euroa¹ 10. 3,01 1,64
LAAJA TULOSLASKELMA
(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
Tilikauden tulos¹ 24 408 13 306
Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoeron muutos -108 92
TILIKAUDEN LAAJA TULOS¹ 24 300 13 398
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille¹ 24 300 13 398
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
27
Konsernitilinpäätös, IFRS
KONSERNITASE
(1 000 euroa) Liite 31.12.2021 31.12.2020
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet¹ 11.1 487 504
Aineelliset hyödykkeet 11.2 33 187 41 269
Muut rahoitusvarat 11.3, 17. 533 16
Laskennalliset verosaamiset¹ 14. 942 974
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 12.1 25 983 22 436
Myyntisaamiset ja muut saamiset 12.2 12 029 8 126
Rahavarat 12.2, 17. 59 726 41 045
VARAT YHTEENSĹ 132 887 114 371
(1 000 euroa) Liite 31.12.2021 31.12.2020
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 13. 8 040 8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 13. 1 228 1 228
Omat osakkeet 13. -210 -315
Muuntoerot -81 26
Kertyneet voittovarat¹ 60 856 43 343
Oma pääoma yhteensä¹ 69 833 52 323
PITKÄAIKAISET VELAT
Vuokrasopimusvelat 15.1, 20. 21 976 26 996
Muut pitkäaikaiset velat 4. - 1 476
LYHYTAIKAISET VELAT 16.
Ostovelat ja muut velat 28 272 22 160
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 2 505 534
Vuokrasopimusvelat 15.2, 20. 8 503 10 158
Rahoitusvelat 15.2, 20. 1 798 725
Velat yhteensä 63 055 62 048
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSĹ 132 887 114 371
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
28
Konsernitilinpäätös, IFRS
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto¹ 24 408 13 306
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset¹ 11 874 12 520
Rahoitustuotot ja -kulut 552 1 783
Verot¹ 6 289 3 683
Osakeperusteiset maksut 509 -
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta¹ 43 631 31 292
Käyttöpääoman muutos -2 225 3 310
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -4 152 -1 591
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -3 477 65
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 5 404 4 836
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja¹ 41 407 34 602
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -1 271 -1 463
Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 31 78
Maksetut verot -4 265 -5 740
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA¹ 35 902 27 477
(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin¹ -910 -2 236
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA¹ -910 -2 236
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot 932 6 488
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut - -6 000
Vuokrasopimusvelkojen maksut -10 247 -10 729
Maksetut osingot -7 299 -
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -16 613 -10 241
Rahavarojen muutos 18 378 14 999
Rahavarat tilikauden alussa 41 045 26 133
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 303 -87
Rahavarat tilikauden lopussa 59 726 41 045
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
29
Konsernitilinpäätös, IFRS
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman Omat Kertyneet Oma pääoma
(1 000 euroa) Osakepääoma rahasto osakkeet Muuntoerot voittovarat yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 8 040 1 228 -315 -66 30 037 38 925
Laaja tulos
Tilikauden tulos¹ 13 306 13 306
Muuntoerot 92 92
Tilikauden laaja tulos yhteensä¹ 92 13 306 13 398
Oma pääoma 31.12.2020¹ 8 040 1 228 -315 26 43 343 52 323
Oma pääoma 1.1.2021 8 040 1 228 -315 26 43 343 52 323
Laaja tulos
Tilikauden tulos 24 408 24 408
Muuntoerot -108 -108
Tilikauden laaja tulos yhteensä -108 24 408 24 300
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako -7 299 -7 299
Osakeperusteiset maksut 104 404 509
Oma pääoma 31.12.2021 8 040 1 228 -210 -81 60 856 69 833
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
30
Konsernitilinpäätös, IFRS
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
YRITYKSEN PERUSTIEDOT
Marimekko Oyj on suomalainen v aatetus- ja t ekstiilialan
taa konsernin, joka suunnittelee, valmistuttaa, myy ja
markkinoi vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä sisustus-
tuotteita. Lisäksi yritys valmistaa painokankaita omassa
kangaspainossaan.
Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq
Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki , ja sen
rekisteröity osoite on Puusepänka tu 4, 00880 Helsinki .
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
yhtiön kotisivuilta osoitteesta company.marimekko.com
sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta
Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.
Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouk-
sessaan 15.2.2022 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomista-
jilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa
tilinpäätöstä.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
Laadintaperusta
Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan-
dardien (International Financial Reporting Standards)
mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu
31.12.2021 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja
sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpää-
tösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja
sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa
(EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti
EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän
kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoi-
hin perustuen. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina
euroina.
Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilin-
päätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu
tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuk-
sia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja olettamukset
perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilin-
päätöshetkellä. Nämä arviot ja olettamukset vaikutta-
vat taseen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
arvoon ja tuloslaskelman tilikauden tuottoihin ja kuluihin.
Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilinpää-
töksen laatimisperiaatteita valitaan ja sovelletaan, sekä
tekemään arvioita esimerkiksi aineellisten ja aineetto-
mien hyödykkeiden poistoaikoihin ja mahdollisiin arvon-
alentumisiin, vuokrasopimusten jatko-optioiden käyttä-
miseen tai päättämisoptioiden käyttämättä jättämiseen,
vaihto-omaisuuden arvostamiseen, tuloveroihin, lasken-
nallisiin verosaamisiin ja varauksiin liittyen. Toteumat
voivat poiketa näistä arvioista.
Konsolidointiperiaatteet
Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Mari-
mekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin.
Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa
konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräys-
valta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä
altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän
tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen
toiminnan ohjaamiseen.
Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu han-
kintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiöt yhdistellään
konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päi-
västä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan tai
perustaa yhtiön. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta
lakkaa. Sisäiset liiketapahtumat, vaihto-omaisuuteen ja
käyttöomaisuuteen sisältyvä sisäinen kate, sisäiset saa-
miset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa
koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on
kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön
valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös
on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on kirjattu
toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän
valuuttakurssia. Emoyhtiön ja sen kotimaisen tytäryh-
tiön ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muun-
nettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien
tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomaisten tytär-
yhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on
muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuut-
takurssiin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan vastaaville
tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien
kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslaskel-
mat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keskikurs-
sin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin omien
pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään omaan
pääomaan.
Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto
Konserni myy tuotteita Marimekon vähittäismyymä-
löissä ja verkkokaupassa sekä kotimaan ja viennin tuk-
kumyyntikanavien kautta. Pääosa konsernin tuotoista
muodostuu tavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä
sekä lisenssituotoista.
Konsernin tuotteet luovutetaan vastaanottajalle
yhden tai useamman kappaleen erissä myymälässä
tai kuljetusliikkeen välityksellä. Asiakas voi hyödyntää
kaikkia tuotteita erillisinä, eikä yksittäisen tuotteen
hyödynnettävyys ole riippuvainen Marimekon myymistä
muista tuotteista. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun
määräysvalta tuotteeseen siirtyy ostajalle, mitä osoittaa
omistamiseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen
siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti
tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiak-
kaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Tukku- ja
vientikaupassa vientilausekkeet määrittävät määräys-
vallan siirtymisen ajankohdan. Vähittäismyynnissä, jossa
maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia,
tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.
Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon
Marimekko odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan,
että luvatut tavarat luovutetaan asiakkaalle, lukuun
ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättäviä
31
Konsernitilinpäätös, IFRS
määriä, kuten välillisiä veroja. Alennukset otetaan huo-
mioon vastikemäärän määrittämisessä myynnin kirjaa-
misen yhteydessä. Suoritevelvoitteiden määrittämiseen
ei liity epävarmuutta, ja velvoitteiden suorittaminen on
siten todennettavissa asiakkaalle annetusta maksuto-
sitteesta tai kuljetuslähetteistä. IFRS 15:n mukaisesti
asiakkaan suorittamat vastikkeet kohdennetaan yksilöi-
dyille tuotteille, kun tuotteet on luovutettu asiakkaalle
vähittäiskaupassa tai vientilausekkeiden mukaisena
määräysvallan siirtymisen ajankohtana, ja tuloutetaan
konsernin liikevaihtoon.
Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssin-
saajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella, kun
myöhempi seuraavista toteutuu:
(a) myöhemmin tapahtuva myynti tai käyttö toteutuu ja
(b) suoritevelvoite, jolle myyntiin tai käyttöön perustuva
rojalti on osaksi tai kokonaan kohdistettu, on kokonaan
tai osittain täytetty.
Lisenssisopimusten ehdoissa on sovittu Marimekolle
suoritettavasta sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden
myyntiin perustuvasta prosenttipohjaisesta rojaltista
tai suorituspohjaisista kertakorvauksista. Jotkut pro-
senttipohjaista rojaltia maksavat lisenssinsaajat ovat
sitoutuneet sopimuksen ehtojen mukaisesti maksamaan
kuitenkin vähintään vuosittaisen minimirojaltin.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. muiksi
vuokrasopimuksiksi luokiteltujen vuokrasopimusten
mukaiset vuokratuotot, vakuutuskorvaukset sekä käyt-
töomaisuushyödykkeiden myyntivoitot.
Liikevoitto
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele
liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraa-
vasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun
liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähen-
netään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön
valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuh-
de-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja mahdolliset
arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esi-
tetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät lii-
kevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä
eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva
on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiös-
sä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön
eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Konsernin eläketurva on kokonaan maksupohjainen.
Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä konserni suorittaa
julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin
maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia
tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten
lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kir-
jataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne
erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut
merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat
saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen
vähennyksinä.
Osakeperusteiset maksut
Hallituksen päättämä johtoryhmälle suunnattu, vuonna
2018 käynnistynyt pitkäaikainen osakeperusteinen kan-
nustinjärjestelmä arvostetaan käypään arvoon jokaisena
raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan
tulosvaikutteisesti tuloslaskelman työsuhde-etuuksista
aiheutuviin kuluihin siltä osin kuin etuisuuden saajalle on
syntynyt siihen oikeus.
Kannustinjärjestelmä on kuvattu tarkemmin konserni-
tilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen var-
maa, että niihin liittyvät ehdot on täytetty ja avustukset
tullaan saamaan. Investointiavustukset kirjataan vähen-
tämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avus-
tukset kirjataan kuluja pienentämään.
Konserni on kirjannut koronaviruspandemian vuoksi
saamansa julkiset avustukset alentamaan kiinteitä kus-
tannuksia. Avustuksiin ei liity täyttymättömiä ehtoja eikä
muita epävarmuustekijöitä.
Korkotuotot
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyt-
täen efektiivisen koron menetelmää.
Osinkotuotot
Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on synty-
nyt oikeus.
Tuloverot
Konsernin verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden vero-
tettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikaisempien
tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutokset.
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan
verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan
väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen
arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kir-
jata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä
omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoiminto-
jen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän
kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotet-
tavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Vero-
tuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata
laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista
voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin
ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa ole-
vassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot lasketaan
käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä
verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan sii-
hen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevai-
suudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliai-
kainen ero voidaan hyödyntää.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jaka-
malla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden
lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaiku-
tuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa
otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten
kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva lai-
mentava vaikutus. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä potentiaa-
lisia osakkeita.
32
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttöaika,
on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä poistoilla. Aineettomien hyödykkeiden
poistot ovat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan
perustuvia tasapoistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
• aineettomat oikeudet 5 vuotta
• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta.
Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät
ovat tietokoneohjelmat. Lisäksi aineettomissa oikeuk-
sissa on aktivoituja tavaramerkkejä.
IFRS-tulkintakomitea (IFRIC) antoi huhtikuussa 2021
lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden
konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä
(IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätök-
sessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen kon-
figuroinnista ja räätälöinnistä voidaan kirjata aineeton
hyödyke. Marimekko on agendapäätökseen perustuen
muuttanut pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin sovel-
tamaansa laadintaperiaatetta. Pilvipalvelujärjestelyjen
kirjanpitokäsittely riippuu nyt siitä, luokitellaanko pilvi-
pohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai
palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa yhtiöllä ei
ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään
kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle
oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjel-
mistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston
jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät
konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoimin-
nan muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat vuokralle otetuista
käyttöomaisuushyödykkeistä ja omistetusta käyttö-
omaisuudesta, joka sisältää pääosin rakennuksia sekä
koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet sisältävät
myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot,
jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien lii-
kehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä. Aineelliset
hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen han-
kintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineellisista
hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
• rakennukset ja rakennelmat 3–30 vuotta
• koneet ja kalusto 3–15 vuotta.
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudel-
linen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätök-
sessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudelli-
sen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista,
joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat
käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen
liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yritykselle
koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit
huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskel-
maan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikau-
della, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pää-
oman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden
hankintamenoa.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapah-
tuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen
on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti
määritellä.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on
laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitel-
man sekä aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut
asiasta osapuolille, joita se koskee.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan
ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoi-
tuessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen
olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä
maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei
voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään
liitetiedoissa.
Arvonalentumiset
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä
jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä
arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omai-
suuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalen-
nuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuserän tasearvo
ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi ote-
taan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tule-
vaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin.
Vuokrasopimukset
IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokrasopimuksen
alkamisajankohtana arvioidaan, onko sopimus vuokra-
sopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokra-
sopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka antaa
oikeuden käyttää omaisuuserää tiettynä ajanjaksona
vastiketta vastaan. Alkamisajankohtana konsernissa
erotetaan sopimuksista erikseen vuokrasopimus ja
ei-vuokrakomponentti.
Vuokralle ottaja kirjaa vuokrasopimuksen sen
alkamisajankohtana taseeseen käyttöoikeusomai-
suuseränä ja sitä vastaavana vuokrasopimusvelkana.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin han-
kintamenoon. Tämä vastaa vuokrasopimusvelan alku-
peräistä määrää, jota oikaistaan ennakkoon maksetuilla
vuokrilla, vuokrakannustimilla, alkuvaiheen välittömillä
menoilla sekä arvioiduilla menoilla, joita vuokralle
ottajalle syntyy kohdeomaisuuserän palauttamisesta
vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan vuokra-ajan
kuluessa.
Vuokrasopimusvelka kirjataan alun perin alkamishet-
ken maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontat-
tuna vuokrasopimuksen sisäisellä korolla tai, jos se ei
ole määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korolla.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankinta-
menoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokravelkaan
sisällytettävät vuokramaksut ovat kiinteitä tai muut-
tuvia maksuja, jotka riippuvat indeksistä tai korosta.
Jatkokausiin liittyvät optiot sisällytetään vuokrakauteen,
jos on kohtalaisen varmaa, että ne tullaan käyttämään.
Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta
vuokrakausi määritetään perustuen ei-peruutettavissa
Konsernitilinpäätös, IFRS
33
olevaan vuokrakauteen, jolloin vuosittain johto tarkistaa
arvionsa tulevista vuokrakausista, joiden osalta on
kohtalaisen varmaa, että sopimuksen päättämisoptiota
ei käytetä.
Konserni soveltaa kahta standardin sallimaa helpo-
tusta, eli taseeseen ei kirjata vuokrasopimuksia, joiden
vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, eikä vuokraso-
pimuksia, joiden arvo on vähäinen. Nämä sopimukset
kirjataan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan vuokrakau-
den aikana.
Marimekko toimii vuokralle ottajana.
Vuokrasopimukset sisältävät pääkonttorin ja kan-
gaspainon vuokratilat Helsingissä, myymäläliike-
tiloja Suomessa ja konserniyhtiöiden toiminta-
maissa ulkomailla sekä työsuhdeasuntoja ja -autoja.
Vuokrasopimusten pituus vaihtelee 1 vuoden ja 15
vuoden välillä.
Tilikausilla 2020 ja 2021 konserni on hyödyntä-
nyt IASB:n vuonna 2020 julkaisemaa vuokratukien
käsittelyyn liittyvää IFRS 16 -standardin muutosta
sekä vuonna 2021 julkaistua IFRS 16 -standardin
muutosta, jolla jatkettiin helpotuksen soveltamisai-
kaa. Konserni on soveltanut muutosten sisältämää
käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian
johdosta myönnettyjä vuokravapauksia käsittelemättä
IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksen
muutoksena. Vuokrasopimukset, joihin liittyi ainoas-
taan vuokravapaus tai -alennus, käsiteltiin negatiivisina
muuttuvina vuokrina eli niiden vaikutus kirjattiin suoraan
tuloslaskelmaan.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä
alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon lue-
taan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden
välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon sekä
muuttuvista että kiinteistä yleismenoista. Nettoreali-
sointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava
arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuot-
teen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyn-
nistä johtuvat menot.
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat luokitellaan konsernin rahoitusvarojen
hallinnoinnin liiketoimintamallin ja niiden sopimusperus-
teisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin
ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat ja käy-
pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus-
varat muodostuvat muista rahoitusvaroista, myyntisaa-
misista, muista ja siirtosaamisista sekä rahavaroista.
Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhem-
min jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä.
Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luot-
totappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista
ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot
kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa ole-
via luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon
aikaisemmin toteutuneista luottotappioista ja mallissa
huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva
informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista.
Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan tuloslaskel-
maan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Konserni kirjaa myyntisaamisista lopullisen arvon-
alentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä
siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.
Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurs-
sin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuo-
rituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyn-
tisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumistappiot
kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät
pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää alle
12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne
sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Nämä muut rahoi-
tusvarat koostuvat noteeratuista osakkeista.
Rahavarat
Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pankkiti-
lit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokiteltavia eriä.
Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilin-
päätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouk-
sen hyväksynnän perusteella.
Liikkeessä olevat kantaosakkeet esitetään osake-
pääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman
ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankin-
taan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli
yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu
määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman
vähennykseksi.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon trans-
aktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jak-
sotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkäaikaisia, elleivät
ne ole vaadittaessa takaisinmaksettavia tai ellei kon-
serni aio maksaa niitä takaisin seuraavan 12 kuukauden
kuluessa.
Uudet standardit ja tulkinnat sekä muutos
laadintaperiaatteissa
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja
laadintaperiaatteita kuin vuonna 2020 lukuun otta-
matta myöhemmin esitettävää pilvipalvelujärjestelyihin
IFRS-tulkintakomitean (IFRIC) antaman agendapäätök-
sen vuoksi tullutta muutosta. Muilla vuonna 2021 voi-
maan tulleilla standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta
yhtiön tilinpäätökseen.
IFRS-tulkintakomitea (IFRIC) antoi huhtikuussa 2021
lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden
konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä
(IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä agendapäätök-
sessä tulkintakomitea tarkasteli, milloin sovelluksen kon-
figuroinnista ja räätälöinnistä voidaan kirjata aineeton
hyödyke. Marimekko on agendapäätökseen perustuen
muuttanut pilvipalveluiden käyttöönottomenoihin sovel-
tamaansa laadintaperiaatetta. Pilvipalvelujärjestelyjen
kirjanpitokäsittely riippuu nyt siitä, luokitellaanko pilvi-
pohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai
palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa yhtiöllä ei
ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään
kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle
oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjel-
Konsernitilinpäätös, IFRS
34
KONSERNIN TULOSLASKELMA
1–12/2020 Laadintaperiaatteen 1–12/2020
(1 000 euroa) Aiemmin raportoitu muutoksen vaikutus Oikaistu
Poistot ja arvonalentumiset -12 556 37 -12 520
Liiketoiminnan muut kulut -18 076 -610 -18 685
Liikevoitto 19 345 -573 18 772
Tulos ennen veroja 17 562 -573 16 989
Tuloverot -3 798 115 -3 683
Tilikauden tulos 13 765 -458 13 306
Tilikauden laaja tulos 13 857 -458 13 398
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu laimentamaton ja laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,70 -0,06 1,64
KONSERNITASE
31.12.2020 Laadintaperiaatteen 31.12.2020
(1 000 euroa) Aiemmin raportoitu muutoksen vaikutus Oikaistu
Aineettomat hyödykkeet 1 077 -573 504
Laskennalliset verosaamiset 860 115 974
Kertyneet voittovarat 43 802 -458 43 343
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
1–12/2020 Laadintaperiaatteen 1–12/2020
(1 000 euroa) Aiemmin raportoitu muutoksen vaikutus Oikaistu
Tilikauden tulos 13 765 -458 13 306
Poistot ja arvonalentumiset 12 556 -37 12 520
Verot 3 798 -115 3 683
Investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin -2 846 610 -2 236
TUNNUSLUVUT
31.12.2020 Laadintaperiaatteen 31.12.2020
Aiemmin raportoitu muutoksen vaikutus Oikaistu
Oma pääoma / osake, EUR 6,51 -0,06 6,45
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 22,5 -0,70 21,8
Oman pääoman tuotto (ROE), % 30,0 -0,80 29,2
Omavaraisuusaste, % 46,6 -0,20 46,4
Nettovelkaantumisaste, % -6,0 -0,10 -6,1
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 2 143 -610 1 533
mistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston
jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät
konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoimin-
nan muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan.
Tämä laadintaperiaatteen muutos kasvatti yhtiön
kiinteitä kuluja sekä vastaavasti vähensi investointeja ja
poistoja. Agendapäätöksen perusteella Marimekko on
kirjannut aikaisemmin aineettomiin hyödykkeisiin akti-
voiduista menoista kuluksi yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.
Tilikaudelle 2021 kirjattu osuus on 1 miljoonaa euroa,
Konsernitilinpäätös, IFRS
ja tilikaudelle 2020 puolestaan on kirjattu takautuvasti
yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Tarkemmin muutoksen
vaikutukset esitetään alla.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut
standardit
Tulevilla tilikausilla sovellettavilla uusilla ja muutetuilla
standardeilla ei ole yhtiön arvion mukaan olennaista
vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.
35
Konsernitilinpäätös, IFRS
Liikevaihto markkina-alueittain
(1 000 euroa) 2021 2020
Suomi
Vähittäismyynti 53 547 45 928
Tukkumyynti 38 547 25 058
Lisenssituotot 205 158
Yhteensä 92 299 71 145
Skandinavia
Vähittäismyynti 3 785 4 311
Tukkumyynti 8 651 5 572
Lisenssituotot 225 -
Yhteensä 12 661 9 883
EMEA
Vähittäismyynti 1 906 2 160
Tukkumyynti 9 764 11 400
Lisenssituotot 1 225 401
Yhteensä 12 895 13 961
(1 000 euroa) 2021 2020
Pohjois-Amerikka
Vähittäismyynti 5 583 3 952
Tukkumyynti 2 444 2 268
Lisenssituotot 371 247
Yhteensä 8 397 6 466
Aasian-Tyynenmeren alue
Vähittäismyynti 4 207 3 609
Tukkumyynti 21 305 16 495
Lisenssituotot 462 2 010
Yhteensä 25 974 22 114
Kansainvälinen myynti yhteensä
Vähittäismyynti 15 481 14 032
Tukkumyynti 42 164 35 734
Lisenssituotot 2 283 2 658
Yhteensä 59 927 52 424
Vähittäismyynti 69 027 59 960
Tukkumyynti 80 711 60 792
Lisenssituotot 2 488 2 816
Yhteensä 152 227 123 568
Liikevaihto tuotelinjoittain
(1 000 euroa) 2021 2020
Muoti 43 848 39 740
Kodintuotteet 78 677 56 262
Laukut ja asusteet 29 702 27 566
Yhteensä 152 227 123 568
1. SEGMENTTI-INFORMAATIO JA MYYNNIN JAKAUMA
Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu
yhtiön sisäiseen raportointiin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on
toimitusjohtaja.
Suomessa sijaitsevien varojen yhteismäärä oli 118 602 tuhatta euroa (99 766¹), joista pitkäaikaisten varojen yhteis-
määrä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia lukuun ottamatta oli 30 569 tuhatta euroa (35 706).
Muissa maissa sijaitsevien varojen määrä oli 14 285 tuhatta euroa (14 605), joista pitkäaikaisia oli 3 638 tuhatta euroa
(6 656).
Marimekolla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joilta saatavat tuotot olisivat vähintään 10 prosenttia koko konsernin
tuotoista.
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
36
Konsernitilinpäätös, IFRS
Investoinnit (ilman IFRS 16:n vaikutusta)
(1 000 euroa) 2021 2020
Suomi¹ 207 1 533
Yhteensä¹ 207 1 533
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokratuotot 54 54
Muut tuotot 94 287
Yhteensä 148 341
3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 40 808 29 279
Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -326 -296
Yhteensä 40 482 28 983
Ulkopuoliset palvelut 21 001 19 254
Yhteensä 61 484 48 237
Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön sisältyvät valuuttakurssierot
Ostojen valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) 93 -42
4. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Palkat ja palkkiot 21 273 19 429
Osakekannustinjärjestelmä 1 224 1 487
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 2 912 2 445
Muut henkilösivukulut 2 830 1 973
Yhteensä 28 239 25 334
Tilikaudella 2020 palkat ja palkkiot sisälsivät koronaviruspandemian vuoksi saatuja julkisia avustuksia 1 023 tuhatta
euroa.
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
2021 2020
Toimihenkilöt 379 412
Tuotannon työntekijät 22 22
Yhteensä 401 434
Osakeperusteiset maksut
Marimekko-konsernilla oli tilikaudella voimassa johtoryhmälle kohdistettu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä:
Marimekko Oyj:n hallitus päätti voimassa olevan kannustinjärjestelmän perustamisesta 14.2.2018. Järjestelmässä oli
kaksi ansaintajaksoa: 1.4.2018–30.09.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta
perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Palkkio on suunniteltu maksettavan
puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana. Osakkeina maksettavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen luovu-
tusrajoitus. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Kannustinjärjestelmän
nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin vuosittaisen bruttopalkan verran. Järjestelmän
piirissä on toimitusjohtaja mukaan lukien yhdeksän johtoryhmän jäsentä. Yhtiöllä on mahdollisuus suorittaa palkkio
hallituksen päätöksellä pelkästään rahana.
Marimekon hallitus päätti ensimmäisen erän maksusta 3.11.2021. Järjestelmän ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenil-
le luovutettiin 5.11.2021 yhteensä 6 640 yhtiön hallussa ollutta Marimekon omaa osaketta.
Myönnettyjen etuisuuksien käypä arvo on määritetty ”binary cash-or-nothing call” -option arvostusmallilla.
Mallissa käytetyt keskeiset arvostusparametrit ovat osakkeen alkuarvo 14,21 euroa eli 12,92 euroa, joka on osakkeen
arvon painotettu keskiarvo 1.–31.3.2018, lisättynä 10 prosentilla sekä volatiliteetti 27 prosenttia. Osakeperusteisen
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
37
Konsernitilinpäätös, IFRS
palkkion myöntämispäivä on hallituksen päätöspäivä. Etuisuuksien käypä arvo oli myöntämiskuukauden lopussa
1,76 euroa/optio eli koko järjestelyn käypä arvo oli 813 tuhatta euroa. Myönnetyt etuisuudet arvostetaan myöhemmin
käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin
etui-suuden saajalle on syntynyt siihen oikeus. Kohdehenkilölle maksetaan palkkiona ansaintajaksolta 1,5 kuukauden
bruttopalkkaa vastaava määrä rahaa jokaista yhtä (1) euroa kohden, jolla osakkeen loppuarvo (lisättynä osinkojen mää-
rällä) ylittää osakkeen alkuarvon 14,21 euroa. Bruttopalkalla tarkoitetaan järjestelmässä ansaintajakson alkaessa mak-
settua kiinteää kuukausipalkkaa luontaisetuineen. Vuoden 2021 lopussa taseen lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattuna
niiden etuisuuksien käypä arvo, joihin etuisuuden saajalle on syntynyt oikeus, 2 253 tuhatta euroa (1 656), eli järjestel-
män toisen ansaintajakson osuus. Taseen pitkäaikaisiin velkoihin vastaavasti kirjattu osuus on 0 tuhatta euroa (1 476).
Edellä kuvatulla tavalla lasketun käyvän arvon 1 224 tuhannen euron (1 487) lisäys on kirjattu Marimekko-konsernin
vuoden 2021 tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.
5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 31 44
Tietokoneohjelmat¹ 300 330
Yhteensä¹ 331 374
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat 311 549
Koneet ja kalusto 577 659
Käyttöoikeusomaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat 10 567 10 804
Käyttöoikeusomaisuuserät, koneet ja kalusto 88 134
Yhteensä 11 542 12 146
Yhteensä¹ 11 874 12 520
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokrat 118 -517
Markkinointi 7 521 5 274
Liiketilojen hoito ja ylläpito 1 376 1 391
Hallinnon kulut¹ 8 748 7 050
Muut kulut 4 917 5 488
Yhteensä¹ 22 680 18 685
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot
Myyntien valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+) -158 -221
Vuokrat
(1 000 euroa) 2021 2020
Vähäarvoiset vuokrat 446 499
Muuttuvat vuokrat² -328 -1 016
Yhteensä 118 -517
Saadut avustukset
Konserni on kirjannut koronaviruspandemian vuoksi saamansa julkiset avustukset alentamaan kiinteitä kustannuksia.
(1 000 euroa) 2021 2020
Palkat ja palkkiot - 1 023
Vuokrat - 261
Liiketoiminnan muut kulut 40 108
Yhteensä 40 1 392
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
² Konserni on soveltanut IFRS 16 -muutoksen sisältämää käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian johdosta myönnettyjä vuokravapauksia käsittelemättä IFRS 16 -standardin mukaisena
vuokrasopimuksen muutoksena. Näin ollen muuttuvat vuokrat sisältävät IFRS 16 -helpotuksen mukaisesti suoraan tuloslaskelmaan kirjattuja muuttuvia vuokria 522 tuhatta euroa (1 284) sekä koronavirus-
pandemian vuoksi saatuja julkisia avustuksia 0 tuhatta euroa (261).
38
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tilintarkastajan palkkio
(1 000 euroa) 2021 2020
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 111 97
Muut palvelut 47 29
Yhteensä 158 126
Muut
Tilintarkastuspalkkiot 6 5
Yhteensä 6 5
Palkkio KPMG Oy Ab:n suorittamista muista palveluista Marimekko-konsernin yhtiöille: 15 tuhatta euroa (12).
7. RAHOITUSTUOTOT
(1 000 euroa) 2021 2020
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 6 14
Valuuttakurssivoitot, realisoituneet 26 65
Valuuttakurssivoitot, realisoitumattomat 629 514
Osakkeiden käyvän arvon muutos 191 -
Yhteensä 851 592
8. RAHOITUSKULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista 262 230
Korkokulut vuokrasopimusvelasta 694 773
Valuuttakurssitappiot, realisoituneet 269 400
Valuuttakurssitappiot, realisoitumattomat 116 898
Muut rahoituskulut 63 74
Yhteensä 1 403 2 375
9. TULOVEROT
(1 000 euroa) 2021 2020
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 6 238 4 043
Verot edellisiltä tilikausilta 0 116
Laskennalliset verot¹ 51 -476
Yhteensä¹ 6 289 3 683
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 prosenttia sekä vuonna 2021 että vuonna 2020)
laskettujen verojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja¹ 30 697 16 989
Verot laskettuna kotimaan verokannalla¹ 6 139 3 398
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat -17 -19
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 68 232
Vero aikaisemmilta tilikausilta 0 116
Luovutettujen osakkeiden hankintameno 104 -
Vähennyskelvottomat erät -5 -43
Verot tuloslaskelmassa¹ 6 289 3 683
10. OSAKEKOHTAINEN TULOS
2021 2020
Tilikauden tulos, 1 000 euroa¹ 24 408 13 306
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl 8 111 8 110
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa¹ 3,01 1,64
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
39
Konsernitilinpäätös, IFRS
11. PITKÄAIKAISET VARAT
11.1 Aineettomat hyödykkeet
2021
Ennakkomaksut
Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset
(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 2 460 8 126 10 586
Muuntoerot 2 -37 -34
Lisäykset 65 102 471 638
Vähennykset -32 -287 -319
Siirrot erien välillä 147 -471 -325
Hankintameno 31.12.2021 2 495 8 051 10 547
Kertyneet poistot 1.1.2021 2 390 7 692 10 082
Muuntoerot 2 -37 -34
Vähennysten kertyneet poistot -32 -287 -319
Tilikauden poistot 31 300 331
Kertyneet poistot 31.12.2021 2 391 7 669 10 060
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 104 383 487
2020
Ennakkomaksut
Aineettomat Tietokone- ja keskeneräiset
(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 2 410 8 014 29 10 453
Laadintaperiaatteen muutoksen vaikutus¹ -610 -610
Muuntoerot 2 -150 -148
Lisäykset 48 330 378
Siirrot erien välillä 541 -29 512
Hankintameno 31.12.2020¹ 2 460 8 126 10 586
Kertyneet poistot 1.1.2020 2 350 7 510 9 860
Muuntoerot -4 -149 -153
Tilikauden poistot¹ 44 330 374
Kertyneet poistot 31.12.2020¹ 2 390 7 692 10 082
Kirjanpitoarvo 31.12.2020¹ 70 434 504
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
40
Konsernitilinpäätös, IFRS
11.2 Aineelliset hyödykkeet
2021
Käyttöoikeus- Käyttöoikeus- Ennakko-
omaisuuserät, omaisuuserät, maksut ja
Maa- Rakennukset ja Koneet ja rakennukset koneet ja keskeneräiset
(1 000 euroa) alueet rakennelmat kalusto ja rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 55 6 890 22 015 57 728 402 160 87 249
Muuntoerot 55 291 586 932
Lisäykset 7 3 379 47 47 3 480
Siirrot erien välillä 47 -207 -160
Hankintameno 31.12.2021 55 6 945 22 360 61 693 448 91 501
Kertyneet poistot 1.1.2021 4 750 19 668 21 306 256 45 981
Muuntoerot 52 292 447 791
Tilikauden poistot 311 577 10 567 88 11 542
Kertyneet poistot 31.12.2021 5 113 20 537 32 320 344 58 314
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 55 1 832 1 823 29 373 105 33 187
41
Konsernitilinpäätös, IFRS
11.2 Aineelliset hyödykkeet
2020
Käyttöoikeus- Käyttöoikeus- Ennakko-
omaisuuserät, omaisuuserät, maksut ja
Maa- Rakennukset ja Koneet ja rakennukset koneet ja keskeneräiset
(1 000 euroa) alueet rakennelmat kalusto ja rakennelmat kalusto hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 55 5 032 22 049 46 253 345 1 074 74 808
Muuntoerot -47 -296 -426 -769
Lisäykset 629 79 11 901 56 1 057 13 722
Siirrot erien välillä 1 276 183 -1 971 -512
Hankintameno 31.12.2020 55 6 890 22 015 57 728 402 160 87 249
Kertyneet poistot 1.1.2020 4 265 19 279 10 710 122 34 376
Muuntoerot -64 -269 -208 -541
Tilikauden poistot 549 658 10 804 134 12 145
Kertyneet poistot 31.12.2020 4 750 19 668 21 306 256 45 981
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 55 2 140 2 347 36 422 145 160 41 269
11.3 Muut rahoitusvarat
(1 000 euroa) 2021 2020
Muut rahoitusvarat 533 16
Muut rahoitusvarat koostuvat noteeratuista osakkeista ja arvopapereista.
42
Konsernitilinpäätös, IFRS
12. LYHYTAIKAISET VARAT
12.1 Vaihto-omaisuus
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet 5 043 4 741
Valmiit tuotteet/tavarat 20 940 17 696
Yhteensä 25 983 22 436
Vaihto-omaisuudesta kirjatut arvonalentumiset -1 062 -777
Konsernin myyntisaamisista kirjattujen luottotappiovarausten määrä, 30 tuhatta euroa, pienentää taseen saamisia.
Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen konsernin tehokkaasta luotonhallintapolitiikasta, jossa tukku-
asiakkaiden luottotietoja seurataan säännöllisesti ja käytetään tarvittaessa luottovakuutusta, ennakkomaksuja, ta-
kauksia ja rembursseja.
12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset
(1 000 euroa) 2021 2020
Myyntisaamiset 10 434 6 661
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta - 16
Muut saamiset 612 545
Siirtosaamiset 983 904
Yhteensä 12 029 8 126
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset 302 237
Työsuhde-etuudet 6 20
Muut siirtosaamiset 675 646
Yhteensä 983 904
Myyntisaamisten ikäanalyysi
(1 000 euroa) 2021 2020
Erääntymättömät myyntisaamiset 9 165 4 932
Erääntyneet
alle 30 päivää 1 040 1 007
30–60 päivää 169 261
yli 60 päivää 60 461
Yhteensä 10 434 6 661
43
Konsernitilinpäätös, IFRS
13. OSAKKEET JA MUU OMA PÄÄOMA
Sijoitetun vapaan
Osakkeiden Osakepääoma, oman pääoman Omat Omat
lukumäärä, kpl euroa rahasto, euroa osakkeet, kpl osakkeet, euroa
1.1.2020 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720
31.12.2020 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720
1.1.2021 8 109 834 8 040 000 1 227 957 20 000 -314 720
Osakeperusteiset maksut 6 640 - - -6 640 104 487
31.12.2021 8 116 474 8 040 000 1 227 957 13 360 -210 233
Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi osakelaji.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Marimekko Oyj:llä oli
31.12.2021 hallussaan 13 360 omaa osaketta. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä.
Marimekon hallitus ehdotti 15.2.2022 varsinaiselle yhtiökokoukselle 14.4.2022, että vuodelta 2021 maksetaan
varsinaista osinkoa 1,60 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 2,00 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta
yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Tilikauden 2021 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja
päätti, että vuodelta 2020 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintä-
hinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
44
Konsernitilinpäätös, IFRS
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana
Kirjattu
(1 000 euroa) 1.1.2020 tuloslaskelmaan 31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 433 -32 401
Työsuhde-etuudet 328 297 626
Vuokrasopimusvelat 82 63 145
Aineettomat hyödykkeet¹ - 115 115
Muut 9 -9 -
Yhteensä¹ 853 434 1 286
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero -204 29 -175
Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -134 -3 -138
Yhteensä -338 26 -312
Laskennallinen verosaaminen, netto¹ 515 974
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin vero-
hyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta
46 tuhatta euroa (176).
14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa
oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset
verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri
verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät
ovat seuraavat:
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana
Kirjattu
(1 000 euroa) 1.1.2021 tuloslaskelmaan 31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 401 -78 323
Työsuhde-etuudet 626 -176 450
Vuokrasopimusvelat 145 35 180
Aineettomat hyödykkeet 115 206 321
Yhteensä 1 287 -12 1 275
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero -175 -7 -182
Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut -138 -14 -151
Yhteensä -312 -21 -333
Laskennallinen verosaaminen, netto 975 942
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
45
Konsernitilinpäätös, IFRS
15. KOROLLISET VELAT
15.1 Pitkäaikaiset velat
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokrasopimusvelat 21 976 26 996
Yhteensä 21 976 26 996
15.2 Lyhytaikaiset velat
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokrasopimusvelat 8 503 10 158
Rahoitusvelat 1 798 725
Yhteensä 10 301 10 883
Korkokannan vaihteluväli oli 1,5–4,4 prosenttia (1,5–4,5).
16. MUUT LYHYTAIKAISET VELAT
(1 000 euroa) 2021 2020
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat 10 874 8 398
Muut velat 5 507 3 560
Siirtovelat 9 937 8 563
Saadut ennakot 1 955 1 639
Yhteensä 28 272 22 160
Siirtovelat
Työsuhde-etuudet 7 207 5 738
Muut siirtovelat 2 730 2 825
Yhteensä 9 937 8 563
17. RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
(1 000 euroa) 2021 2020
Muut rahoitusvarat 209 16
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat noteeratuista osakkeista. Niiden kirjanpitoarvo
vastaa käypää arvoa.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat 324 -
Myyntisaamiset 10 434 6 661
Muut saamiset ja siirtosaamiset 1 595 1 465
Rahat ja pankkisaamiset 59 726 41 045
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
Ostovelat 10 874 8 398
Käytössä oleva tililimiitti 1 798 725
Muut velat 17 398 13 762
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.
18. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Muut omat vastuut ja sitoumukset
Leasingvastuut koneista ja kalustosta 834 808
Vastuut liittyvät taseeseen kirjaamattomiin vähäarvoisiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin.
46
Konsernitilinpäätös, IFRS
19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän määräysvaltayhteisönsä, konsernin
emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
Emoyhtiö
Tytäryhtiöt
Yhtiö ja kotipaikka Konsernin omistusosuus, % Osuus äänivallasta, %
Marimekko Services Oy, Helsinki, Suomi 100 100
Marimekko AB, Tukholma, Ruotsi ² 100 100
Marimekko Australia PTY Ltd, Victoria, Australia 100 100
Marimekko GmbH, Frankfurt am Main, Saksa 100 100
Marimekko North America LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100
Marimekko North America Retail LLC, Delaware, Yhdysvallat 100 100
Marimekko North America Holding Co, Delaware, Yhdysvallat 100 100
Marimekko Trading (Shanghai) Co., Ltd, Shanghai, Kiina 100 100
Marimekko UK Ltd, Lontoo, Iso-Britannia 100 100
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Johdon työsuhde-etuudet
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot
(1 000 euroa) 2021 2020
Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja 53 53
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 464 443
Muut johtoryhmän jäsenet 1 606 1 311
Yhteensä 2 123 1 807
Osakekannustinjärjestelmä
(1 000 euroa) 2021 2020
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 552 -
Muut johtoryhmän jäsenet 1 550 -
Yhteensä 2 102 -
Hallituksen palkkiot
(1 000 euroa) 2021 2020
Rebekka Bay³ - 10
Elina Björklund 43 47
Carol Chen 26 -
Arthur Engel - 26
Mika Ihamuotila 48 48
Mikko-Heikki Inkeroinen 30 32
Helle Priess - 26
Catharina Stackelberg-Hammarén 30 32
Tomoki Takebayashi 26 -
Yhteensä 203 221
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä 4 428 2 028
Eläke-etuudet sisältävät lakisääteiset eläkemaksut, eikä johdolla ole lisäeläke-etuuksia.
Lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on osakekannustinjärjestelmän piirissä. Johdon pitkäaikainen osakekannustinjärjestelmä
on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 4.
¹ Marimekko Oyj:llä on sivuliikkeet Ranskassa ja Belgiassa.
² Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa.
³ Siirtynyt osaksi johtoryhmää 1.9.2020.
47
Konsernitilinpäätös, IFRS
20. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat
maksuvalmiusriski, luottoriski, valuuttariski sekä korkoriski.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös valvoo
riskienhallinnan toteutumista. Riskienhallintaperiaatteissaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin,
taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön riskienhallinnan
toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on varmistaa
konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja näin minimoida mahdolliset epäedulliset vaikutukset
konsernin taloudelliseen tulokseen. Riskeiltä suojautumiseen ei ole käytetty johdannaisinstrumentteja.
Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta
konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Arvioinnin
pohjana käytetään kuukausittain tehtävää kassavirta- ja likviditeettiennustetta. Tavoitteena on kaikissa olosuhteissa
säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi. Maksuvalmiusriskin minimoimiseksi konsernin lähiajan
ja lähivuosien rahoitustarpeet voidaan kattaa rahavaroilla sekä pitkäaikaisilla tai lyhytaikaisilla sitovilla tai toistaiseksi
voimassa olevilla luottolimiiteillä. Konsernilla oli tilikauden lopussa myönnettyjä luottolimiittejä 16 780 tuhatta euroa
(17 871). Tilikauden lopussa tililimiittejä oli käytössä 1 798 tuhatta euroa (725).
Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista. Luvut ovat
diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksun että pääoman takaisinmaksut.
31.12.2021
(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat 8 566 5 500 7 387 9 028
Käytössä oleva tililimiitti 1 798 - - -
Ostovelat ja muut velat 28 272 - - -
Yhteensä 38 636 5 500 7 387 9 028
31.12.2020
(1 000 euroa) Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 3–5 vuotta Yli 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat 10 158 7 319 8 656 11 021
Käytössä oleva tililimiitti 725 - - -
Ostovelat ja muut velat 22 160 - - -
Yhteensä 33 043 7 319 8 656 11 021
Luottoriski
Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja ja
maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa seurataan
jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja. Tukkuliiketoimintaan
liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä luottovakuutusta, ennakkomaksuja, pankkitakauksia ja
rembursseja.
Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä maksukorteilla.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 12.2 Myyntisaamiset ja muut
saamiset.
48
Konsernitilinpäätös, IFRS
Valuuttariski
Marimekko-konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaanvaluuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä ja
ulkomaiden yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.
Transaktioriski
Konsernin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden tukku- ja vähittäismyyntiin sekä ostoihin
ja toimintakuluihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaanvaluuttamääräisistä veloista ja saamisista. Konsernin
päämyyntivaluutta on euro. Muut merkittävät myynti- ja laskutusvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu,
Tanskan kruunu, Norjan kruunu, Australian dollari sekä Kanadan dollari. Pääostovaluutta on euro ja vähäisemmässä
määrin Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2021 valuuttamääräisen liikevaihdon osuus konsernin koko liikevaihdosta oli noin
18 prosenttia (17) ja valuuttamääräisten ostojen osuus ostoista noin 15 prosenttia (17).
Myynnin transaktioriskeihin pyritään varautumaan ottamalla arvioidut myyntiajankohdan kurssimuutokset huomioon
tuotteiden tukku- ja vähittäishinnoittelussa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa
valuutassa, joten niille ei synny merkittävää transaktioriskiä.
Konsernin transaktiopositiot
Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi tilinpäätöspäivän
kurssiin
(1 000 euroa) 2021 2020
USD SEK AUD USD SEK AUD
Lyhytaikaiset varat 2 066 4 142 4 190 1 323 2 180 905
Lyhytaikaiset velat -1 165 -490 -165 -535 -543 -552
Valuuttapositio taseessa 901 3 652 4 025 787 1 637 354
Herkkyysanalyysi, vaikutus tilikauden tulokseen
Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun tai Australian dollariin verrattuna
kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen seuraavasti. Vaikutus
kuvaa konsernin transaktioriskiä.
2021 2020
USD SEK AUD USD SEK AUD
Euron vahvistuminen 10 prosenttia
Vaikutus tilikauden tulokseen, 1 000 euroa 246 -659 -239 354 -380 -159
Translaatioriski
Marimekko-konsernille aiheutuu translaatioriski, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan konserni-
tilinpäätöksessä euromääräisiksi. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestoin-
tien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Marimekko ei ole toistaiseksi suojautunut oman pääoman trans-
laatioriskiltä, koska sen tytäryhtiöiden myynnit ja nettosijoitukset ovat konsernin mittakaavassa pienet.
Korkoriski
Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen muutoksis-
ta markkinakorkojen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutoksilla on vaikutus konsernin
tulokseen.
(1 000 euroa) 2021 2020
Rahavarat 59 726 41 045
Vuokrasopimusvelat 30 480 37 155
Käytössä oleva tililimiitti 1 798 725
49
Konsernitilinpäätös, IFRS
21. PÄÄOMAN HALLINTA
Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääoma-
rakenne. Tehokkaalla pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja
kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannat-
tavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa.
Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti. Konsernin strategisena tavoitteena on, että vuoden lopun
nettovelka/käyttökate-suhdeluku on korkeintaan 2 (yksi yhtiön pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista). Vuoden
2021 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen oli -0,64 (-0,10) eli selvästi alle pitkän aikavälin tavoitetason.
Nettovelka/käyttökate
(1 000 euroa) 2021 2020
Korolliset velat
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 21 976 26 996
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 8 503 10 158
Muut lyhytaikaiset korolliset velat 1 798 725
Yhteensä 32 277 37 879
Rahat ja pankkisaamiset 59 726 41 045
Nettovelat -27 449 -3 166
Käyttökate¹ 43 123 31 292
Nettovelka/käyttökate -0,64 -0,10
22. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Osinko vuodelta 2020
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus käytti yhtiökokoukselta 14.4.2021 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodel-
ta 2020 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.2.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n Marimekko Oyj:n hallituksen lukuun
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä oli 24.2.2022.
Omien osakkeiden luovutus
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus päätti maksuttomasta, suunnatusta osakeannista, jolla luovutettiin 7 802 yhtiön
hallussa olevaa osaketta osana johtoryhmälle kohdistettua pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän jälkimmäistä jaksoa
yhtiökokouksen 14.4.2021 antaman valtuutuksen mukaisesti. Osakkeet luovutettiin 17.2.2022. Luovutuksen jälkeen
Marimekko Oyj:llä on hallussaan 5 558 omaa osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumääräs-
tä on noin 0,07 prosenttia. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.
Uusi johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Tilikauden jälkeen Marimekon hallitus päätti jatkaa yhtiön johdon pitkän aikavälin osakepohjaista kannustamista. Uusi
osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2022–2026 on suunnattu yhtiön johtoryhmälle ja siihen kuuluu ohjelman
alkaessa toimitusjohtaja mukaan lukien yhdeksän henkeä. Uuden ohjelman tarkoituksena on jatkaa edelleen johdon
intressien yhtenäistämistä osakkeenomistajien intressien kanssa sekä kannustaa johtoa toimimaan pitkäjänteisesti
omistaja-arvon kasvattamiseksi. Osakepalkkiojärjestelmässä 2022–2026 on kaksi ansaintajaksoa: 1.1.2022–30.6.2025
ja 1.1.2023–30.6.2026. Järjestelmän osallistujien mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu osakkeenomistajan
kokonaistuottoon (TSR) eli Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon ansaintajakson päättyessä osingot mukaan
luettuina. Ohjelmasta on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteessa 15.2.2022.
¹ Vertailuvuoden luvut on oikaistu, kun IFRS-tulkintakomitean antaman agendapäätöksen seurauksena laadintaperiaate muuttui. Lisätiedot on esitetty tämän tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa, s. 33–34.
50
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
(1 000 euroa) Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
LIIKEVAIHTO 1. 145 942 119 017
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 143 288
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3 744 -140
Materiaalit ja palvelut 3. -60 904 -47 587
Henkilöstökulut 4. -22 093 -18 589
Poistot ja arvonalentumiset 5. -1 289 -1 416
Liiketoiminnan muut kulut 6. -34 890 -30 926
LIIKEVOITTO 30 655 20 647
Rahoitustuotot ja -kulut 7. 401 -731
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 31 056 19 916
Tilinpäätössiirrot 8. -36 147
Tuloverot 9. -6 154 -4 129
TILIKAUDEN TULOS 24 866 15 935
51
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
EMOYHTIÖN TASE
(1 000 euroa) Liite 31.12.2021 31.12.2020
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 10.1 3 794 3 133
Aineelliset hyödykkeet 10.2 1 836 2 290
Sijoitukset 10.3
Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 906 1 906
Muut osakkeet ja osuudet 209 16
Muut saamiset 324 2 439 - 1 922
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 069 7 345
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 11. 23 820 19 750
Lyhytaikaiset saamiset 12. 21 970 17 019
Rahat ja pankkisaamiset 54 677 38 513
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 100 467 75 282
VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 535 82 627
(1 000 euroa) Liite 31.12.2021 31.12.2020
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 13.
Osakepääoma 8 040 8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 228 1 228
Omat osakkeet -210 -315
Edellisten tilikausien voitto 38 132 29 600
Tilikauden tulos 24 866 15 935
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 72 055 54 488
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 14. 910 874
VIERAS PÄÄOMA 15.
Lyhytaikainen vieras pääoma 35 570 27 265
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 35 570 27 265
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108 535 82 627
52
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA
(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto 24 866 15 935
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 1 289 1 416
Poistoeron muutos 36 -147
Rahoitustuotot ja -kulut -401 731
Verot 6 154 4 129
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 31 943 22 064
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -4 971 -1 483
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -4 054 -133
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 7 134 3 438
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 30 053 23 886
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista -437 -530
Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista 133 191
Maksetut verot -4 284 -5 763
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 25 465 17 784
(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 199 -2 846
Lainasaamisten muutos - 151
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 199 -2 696
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot - 6 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut - -6 000
Maksetut osingot -7 299 -
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -7 299 0
Rahavarojen muutos 15 968 15 089
Rahavarat tilikauden alussa 38 513 23 505
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 196 -80
Rahavarat tilikauden lopussa 54 677 38 513
53
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voi-
massa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön
tilikausi on kalenterivuosi.
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen alku-
peräiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on
laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien arvioidun
taloudellisen pitoajan perusteella.
Poistoajat ovat:
• aineettomat oikeudet 5 vuotta
• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta
• muut pitkävaikutteiset menot 3–15 vuotta
• rakennukset 30 vuotta
• koneet ja kalusto 5–15 vuotta.
Osakkeet on arvostettu käypään arvoon noudattaen
IFRS 9 -standardia. Arvostuksesta kerrotaan tarkemmin
konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä
alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Vaihto-omaisuuden arvoon ei sisälly osuutta hankinnan
ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Eläkesitoumukset
Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-
vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä.
Valuuttamääräiset erät
Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on
muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien
tilinpäätöspäivän kurssien mukaan.
Tuloutus
Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun määräysvalta
tuotteeseen siirtyy ostajalle, mitä osoittaa omistami-
seen liittyvien merkittävien riskien ja etujen siirtyminen.
Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti tarkoittaa sitä
hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun
toimituslausekkeen mukaisesti. Tukku- ja vientikaupassa
vientilausekkeet määrittävät määräysvallan siirtymisen
ajankohdan. Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä
käytetään joko käteistä tai luottokorttia, tuotot kirjataan
tavaran myyntihetkellä.
Tuloutuksesta kerrotaan tarkemmin konsernitilin-
päätöksen laadintaperiaatteissa.
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista, joita syn-
tyy aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpi-
don ja verotuksen poiston eroista.
Verot
Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella
lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta mak-
suunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei
kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.
Sivuliikkeet
Sivuliikkeet on yhdistelty Marimekko Oyj:n kirjanpitoon
ja keskinäiset erät on eliminoitu.
54
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN
(1 000 euroa) 2021 2020
Suomi 92 299 71 120
Muut maat 53 643 47 897
Yhteensä 145 942 119 017
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokratuotot 54 54
Muut tuotot 89 234
Yhteensä 143 288
3. MATERIAALIT JA PALVELUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 40 368 29 247
Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) -326 -257
Yhteensä 40 043 28 990
Ulkopuoliset palvelut 20 861 18 597
Yhteensä 60 904 47 587
4. HENKILÖSTÖKULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Palkat ja palkkiot 18 488 15 809
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut 2 651 2 318
Muut henkilösivukulut 954 462
Yhteensä 22 093 18 589
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 1 272 717
Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
2021 2020
Toimihenkilöt 306 323
Tuotannon työntekijät 22 22
Yhteensä 328 345
5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 31 40
Tietokoneohjelmat 557 363
Muut pitkävaikutteiset menot 193 453
Yhteensä 781 856
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat 5 7
Koneet ja kalusto 502 554
Yhteensä 508 560
Yhteensä 1 289 1 416
55
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Vuokrat 6 595 6 298
Markkinointi 12 526 10 429
Muut kulut 15 768 14 198
Yhteensä 34 890 30 926
Tilintarkastajan palkkio
(1 000 euroa) 2021 2020
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 66 60
Muut palvelut 15 12
Yhteensä 81 72
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 116 113
Muilta 372 13
Osakkeiden käyvän arvon muutos 191 -
Yhteensä 679 126
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille kuin saman konsernin yrityksille 278 857
Yhteensä 278 857
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 401 -731
Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto)
Realisoituneita -154 -190
Realisoitumattomia 521 -387
Yhteensä 367 -577
8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
(1 000 euroa) 2021 2020
Poistoeron muutos -36 147
9. TULOVEROT
(1 000 euroa) 2021 2020
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 6 154 4 129
56
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
TASEEN LIITETIEDOT
10. PYSYVÄT VASTAAVAT
10.1 Aineettomat hyödykkeet
2021
Muut pitkä- Ennakkomaksut
Aineettomat Tietokone- vaikutteiset ja keskeneräiset
(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat menot hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 1 781 7 927 8 520 160 18 389
Lisäykset 65 386 991 1 442
Siirrot erien välillä 632 -632
Vähennykset -32 -287 -319
Hankintameno 31.12.2021 1 815 8 945 8 233 519 19 512
Kertyneet poistot 1.1.2021 1 712 6 922 6 620 15 255
Tilikauden poistot 31 557 193 781
Vähennysten kertyneet poistot -32 -287 -319
Kertyneet poistot 31.12.2021 1 711 7 480 6 527 15 717
Tasearvo 31.12.2021 103 1 466 1 707 519 3 794
2020
Muut pitkä- Ennakkomaksut
Aineettomat Tietokone- vaikutteiset ja keskeneräiset
(1 000 euroa) oikeudet ohjelmat menot hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 1 733 7 055 6 656 1 094 16 539
Lisäykset 48 330 629 896 1 903
Siirrot erien välillä 541 1 236 -1 830 -53
Hankintameno 31.12.2020 1 781 7 927 8 520 160 18 389
Kertyneet poistot 1.1.2020 1 672 6 560 6 167 14 399
Tilikauden poistot 40 363 453 856
Kertyneet poistot 31.12.2020 1 712 6 922 6 620 15 255
Tasearvo 31.12.2020 69 1 005 1 899 160 3 133
57
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
10.2 Aineelliset hyödykkeet
2021
Muut Ennakkomaksut
Maa- ja Rakennukset Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset
(1 000 euroa) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 38 417 15 825 28 16 308
Lisäykset 7 47 54
Siirrot erien välillä 47 -47
Hankintameno 31.12.2021 38 417 15 878 28 16 362
Kertyneet poistot 1.1.2021 338 13 681 14 019
Tilikauden poistot 5 502 508
Kertyneet poistot 31.12.2021 343 14 184 14 526
Tasearvo 31.12.2021 38 75 1 695 28 1 836
2020
Muut Ennakkomaksut
Maa- ja Rakennukset Koneet ja aineelliset ja keskeneräiset
(1 000 euroa) vesialueet ja rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 38 417 15 522 28 9 16 015
Lisäykset 79 161 240
Siirrot erien välillä 223 -170 53
Hankintameno 31.12.2020 38 417 15 825 28 16 308
Kertyneet poistot 1.1.2020 331 13 127 13 458
Tilikauden poistot 7 554 560
Kertyneet poistot 31.12.2020 338 13 681 14 019
Tasearvo 31.12.2020 38 80 2 143 28 2 290
58
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
10.3 Sijoitukset
2021
Konserniyhtiö- Muut osakkeet Muut
(1 000 euroa) osakkeet ja osuudet saamiset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 2 196 16 2 212
Lisäykset 81 324 405
Arvonmuutokset 112 112
Hankintameno 31.12.2021 2 196 209 324 2 729
Kertyneet poistot 31.12.2021 290 290
Tasearvo 31.12.2021 1 906 209 324 2 439
2020
Konserniyhtiö- Muut osakkeet
(1 000 euroa) osakkeet ja osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020 2 196 16 2 212
Hankintameno 31.12.2020 2 196 16 2 212
Kertyneet poistot 31.12.2020 290 290
Tasearvo 31.12.2020 1 906 16 1 922
11. VAIHTO-OMAISUUS
(1 000 euroa) 2021 2020
Aineet ja tarvikkeet 4 906 4 581
Valmiit tuotteet/tavarat 18 914 15 170
Yhteensä 23 820 19 750
12. LYHYTAIKAISET SAAMISET
(1 000 euroa) 2021 2020
Myyntisaamiset 10 293 6 463
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset 5 380 4 654
Lainasaamiset 5 386 5 061
Yhteensä 10 766 9 715
Muut saamiset 96 81
Siirtosaamiset 815 759
Yhteensä 21 970 17 019
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset 302 237
Muut siirtosaamiset 513 522
Yhteensä 815 759
59
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
13. OMA PÄÄOMA
(1 000 euroa) 2021 2020
Osakepääoma 1.1. 8 040 8 040
Osakepääoma 31.12. 8 040 8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 1 228 1 228
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 1 228 1 228
Omat osakkeet 1.1. -315 -315
Osakepalkkiona luovutetut osakkeet 104 -
Omat osakkeet 31.12. -210 -315
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 45 535 29 600
Osingonjako -7 299 -
Osakepalkkiona luovutetut osakkeet -104 -
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 38 132 29 600
Tilikauden tulos 24 866 15 935
Oma pääoma yhteensä 72 055 54 488
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
(1 000 euroa) 2021 2020
Voitto edellisiltä tilikausilta 38 132 29 600
Tilikauden tulos 24 866 15 935
Omat osakkeet -210 -315
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 228 1 228
Osingonjako edelliseltä vuodelta¹ -8 124 -7 299
Valtiokonttorin kustannustuki - -500
Yhteensä 55 891 38 649
14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
(1 000 euroa) 2021 2020
Kertynyt poistoero
Aineettomat oikeudet 18 16
Muut pitkävaikutteiset menot 429 318
Koneet ja kalusto 328 403
Rakennukset ja rakennelmat 135 138
Yhteensä 910 874
15. VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
(1 000 euroa) 2021 2020
Saadut ennakot 1 895 1 587
Ostovelat 11 790 7 535
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat 1 328 683
Siirtovelat 7 451 7 241
Muut lyhytaikaiset velat 3 763 3 444
Siirtovelat 9 343 6 775
Yhteensä 35 570 27 265
Siirtovelat
Palkat sosiaalikuluineen 4 613 3 781
Verojaksotukset 2 429 559
Muut siirtovelat 2 302 2 435
Yhteensä 9 343 6 775
¹ Yhtiökokous 14.4.2021 valtuutti hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai
useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Tilikauden 2021 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2020 makse-
taan yhdessä erässä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.
60
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
16. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
(1 000 euroa) 2021 2020
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 462 503
Myöhemmin maksettavat 485 470
Yhteensä 947 973
Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 5 985 6 260
Myöhemmin maksettavat 22 831 27 042
Yhteensä 28 816 33 302
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta 2 316 3 059
Välillinen vastuu vuokra- ja muista takauksista 4 068 3 048
61
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
Mika Ihamuotila Elina Björklund Carol Chen
hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen
Mikko-Heikki Inkeroinen Catharina Stackelberg-Hammarén Tomoki Takebayashi
hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Tiina Alahuhta-Kasko
toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
KPMG Oy Ab
Virpi Halonen
KHT
62
Tilintarkastuskertomus
MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n (y-tunnus 0111316-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös
sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalas-
kelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok-
sesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintar-
kastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimus-
ten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mu-
kaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja kä-
sityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-
vaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen amma-
tilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä
todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso
perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan
vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset vir-
heellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkit-
tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätök-
seen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä
anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennai-
sen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisälty-
nyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytök-
sestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
63
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT
Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto” ja liitetieto 1)
Vaihto-omaisuuden arvostus ja olemassaolo (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta ”Vaihto-omaisuus” ja liitetieto 12.1)
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Marimekko-konsernin myyntituotot koostuvat vaatteiden, laukkujen, asusteiden ja kodintavaroiden tukku- ja vähittäis-
myynnistä sekä lisenssituotoista. Konsernin liikevaihto, 152,2 miljoonaa euroa, on tilinpäätöksen kannalta merkittävä
erä johtuen eri tulovirtojen kautta tulevien myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä asiakkaiden kanssa sovituista
erilaisista sopimuksista ja ehdoista.
Tukkumyynnissä käytetään useita erilaisia asiakaskohtaisia toimitusehtoja ja mahdollisia palautusehtoja, jotka
määrittävät, milloin määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy asiakkaalle. Vähittäismyynti koostuu pääsääntöisesti
pienistä käteisellä tai maksukortilla suoritettavista myyntitapahtumista ja tuloutus tapahtuu tavaran myyntihetkellä.
Lisenssituotot tuloutetaan lisenssisopimusten ehtojen mukaisesti.
Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen liikevaihdon tuloutus on
ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Marimekko ostaa, valmistaa sekä myy kuluttajatuotteita, joka edellyttää vastaamista kuluttajien muuttuviin vaatimuk-
siin. Vaihto-omaisuus sisältää kankaita ja muita raaka-aineita sekä keskeneräisiä ja valmiita tuotteita kuten vaatteita,
laukkuja, asusteita ja kodintavaroita.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Itse
valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään osuus tuotannon yleismenoista.
Vaihto-omaisuuden arvo, 26,0 miljoonaa euroa, muodostaa merkittävän osan konsernin varoista jakautuen useaan
eri paikkaan. Vaihto-omaisuuskirjanpitoon sisältyy manuaalisia työvaiheita muun muassa arvostukseen ja varasto-
yhteenvetojen kokoamiseen liittyen, mikä kasvattaa inhimillisen virheen riskiä. Vaihto-omaisuuteen voi sisältyä myös
johdon arvioita todennäköisestä nettorealisointiarvosta.
Vaihto-omaisuuden arvostukseen ja olemassaoloon liittyen olemme testanneet yhtiön keskeisiä kontrolleja sekä teh-
neet aineistotarkastusta hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.
• Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden fyysisiin inventointeihin valituissa varastoissa ja analysoineet yhtiön omia
inventointierojen tuloksia sekä niiden käsittelyä.
• Olemme testanneet valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja viimeisimpiin hankintahintoihin.
• Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hitaasti kiertäviä nimikkeitä sekä vaihto-omaisuuden poikkeuksellisia arvoja
varastokirjanpidossa data-analyysin avulla.
• Olemme verranneet valittujen varastossa olevien nimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.
Liikevaihdon eri tulovirtojen tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet aineisto-
tarkastusta hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.
• Olemme muodostaneet käsityksen eri tulovirtojen kirjausperiaatteista ja käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperi-
aatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin.
• Olemme testanneet data-analyysien avulla myyntituottoja, myönnettyjä alennuksia, kampanja-alennuksia ja katteita
sekä tukku- että vähittäismyynnissä.
• Tukkumyynnin osalta olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin,
sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.
• Vähittäismyynnin osalta myymälätarkastuksissa olemme kartoittaneet valittujen myymälöiden myyntirutiineja sekä
kassa- ja maksukorttisuoritusten täsmäytyksiä.
• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla myyntitapahtumia, -laskuja sekä niiden
toimitus- ja palautusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla mahdollisia palautusvarauksia ja otoksen vuoden
2022 alun hyvityslaskuja.
• Valittujen myyntisaamisten osalta olemme täsmäyttäneet saatavan määrän vastapuolten vahvistamiin saldoihin.
• Lisenssituottojen osalta olemme käyneet läpi merkittävimmät lisenssisopimukset ja niiden tulouttamisen kirjanpi-
toon sopimusten ehtojen mukaisesti.
Tilintarkastuskertomus
64
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpää-
tös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukai-
sesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-
nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin-
päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuul-
linen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily-
tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnit-
telemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollis-
ten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittä-
vää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai kon-
serni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, raken-
netta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätök-
sestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkas-
tuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuu-
det, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia rele-
vantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi koh-
tuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilin-
tarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Tilintarkastuskertomus
65
MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 lähtien.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuo-
sikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomus-
tamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää,
ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme
ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-
takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
KPMG Oy Ab
Virpi Halonen
KHT
Tilintarkastuskertomus
66
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Marimekko Oyj:n säh-
köiseen tilinpäätökseen 74370053IOY42B9YJ350-2021-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.–31.12.2021 sisältyvä konsernitilin-
päätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadun-
valvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpää-
tös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen var-
muuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n
4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-
vaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 74370053IOY42B9YJ350-2021-12-31-fi.zip
sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Marimekko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 15.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 18. maaliskuuta 2022
KPMG Oy Ab
Virpi Halonen
KHT
MARIMEKKO OYJ:N HALLITUKSELLE
67
Selvitys
muista kuin
taloudellisista
tiedoista 2021
68
MARIMEKON LIIKETOIMINTAMALLI JA
LÄHESTYMISTAPA VASTUULLISUUTEEN
Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, joka
tunnetaan omaleimaisista kuvioistaan ja väreistään.
Yritys suunnittelee, valmistaa, valmistuttaa, markki-
noi ja myy vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodin
sisustustuotteita, kuten tekstiilejä ja astioita. Marime-
kon liiketoimintamalli perustuu useisiin eri jakelukana-
viin, joita ovat yhtiön omistamat Marimekko-myymälät,
outlet-myymälät ja verkkokauppa (vähittäismyynti),
partnereiden omistamat Marimekko-myymälät, shop-
in-shopit ja verkkokauppa sekä tavaratalot ja useita
tuotemerkkejä myyvät liikkeet tai verkkokaupat (tukku-
kauppa) ja lisensointi. Yrityksen tärkeimpiä markkinoita
ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue sekä
Pohjois-Amerikka. Suunnittelua, tuotekehitystä, valikoi-
masuunnittelua, markkinointia, monikanavaista myyntiä
ja toimitusketjuun liittyviä toimia johdetaan Helsingissä
sijaitsevasta pääkonttorista. Suuri osa Marimekon eri
tuotteissa käytetyistä kankaista painetaan yrityksen
omassa kangaspainossa Helsingissä. Kangaspaino toi-
mii myös Marimekon tärkeimmän erottavan tekijän eli
kuvio-osaamisen ideahautomona ja mahdollistaa yrityk-
sen aktiivisen osallistumisen erilaisiin tuotteiden ja toi-
minnan vastuullisuutta edistäviin tutkimus- ja kehitys-
hankkeisiin. Lisäksi hyvät ja osaavat sopimusvalmista-
jat vaikuttavat merkittävästi Marimekon kilpailukykyyn,
ja yritys pyrkiikin luomaan pitkäaikaisia kumppanuuksia
toimittajiensa kanssa.
Marimekon yhteiset arvot ja toimintaohje (Code
of Conduct) ohjaavat päivittäistä työtä yrityksessä.
Toimittajia koskevat vaatimukset on kirjattu Marimekon
toimittajien toimintaohjeeseen (Supplier Code of
Conduct), joka perustuu Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) standardeihin sekä amfori BSCI:n toimintaoh-
jeeseen (Code of Conduct). Marimekon vastuullisuus-
työtä ohjaavat yrityksen vastuullisuusstrategia ja siihen
liittyvä toimintasuunnitelma. Lisäksi Marimekolla on
tarkempia käytäntöjä ja ohjeita, jotka ohjaavat sen toi-
mintaa ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja ihmisoi-
keuksiin liittyvissä asioissa sekä korruption ja lahjonnan
torjunnassa. Tärkeimmät ohjeet kuvataan vastaavassa
tämän selvityksen osiossa.
Marimekon toiminta ja designfilosofia ovat aina
pohjanneet vastuulliseen ajatteluun: Marimekko haluaa
tarjota asiakkailleen ajattomia, käytännöllisiä ja kestä-
viä tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään ja joita ei haluta
heittää pois. Yhtiö uskoo, että määrätietoinen vastuul-
lisuustyö tukee voimakkaasti yrityksen pitkän aikavälin
menestystä. Vastuullisuus on entistä tärkeämpi kulut-
tajien valintoja ohjaava tekijä ja vaikuttaa myös osaavan
työvoiman sekä sijoittajien houkuttelemiseen ja sitoutta-
miseen. Parhaillaan käynnissä on myös useita hankkeita,
jotka lisäävät vastuullisuusasioihin liittyvää sääntelyä.
Marimekolla on mahdollisuuksia kehittää entisestään
vastuullisuutta sekä omassa toiminnassaan (esimerkiksi
tuotteiden suunnittelussa ja panostamalla uusiutuvan
energian käyttöön sekä materiaali-, energia- ja vesite-
hokkuuteen omassa kangaspainossa) että yrityksen ar-
voketjussa (esimerkiksi käytettävien materiaalien, kulje-
tusmuotoja koskevien valintojen sekä reittien optimoin-
nin kautta). Lisäksi Marimekko on mukana useissa alan
verkostoissa (muiden muassa Better Cotton Initiative,
amfori BSCI, Responsible Sourcing Network ja paikal-
liset tekstiilialan yhdistykset), sillä yhtiö pitää alan eri
toimijoiden välistä yhteistyötä tehokkaimpana tapana
edistää vastuullisten toimintatapojen yleistymistä.
Marimekon vastuullisuusstrategian ja työn paino-
pistealueet perustuvat Marimekon brändiin, visioon
ja arvoihin, analyysiin muoti- ja tekstiiliteollisuuteen
vaikuttavista megatrendeistä ja kuluttajatrendeistä ja
-näkemyksistä, selvityksiin koko arvoketjun vastuullisuu-
teen vaikuttavista tekijöistä ja vertailuun alan käytän-
töihin, sidosryhmien kanssa käytyihin keskusteluihin
sekä työntekijöiden näkemyksiin. Marimekon toiminnalle
olennaiset vastuullisuusnäkökohdat sisältyvät vastuulli-
suusstrategian kolmeen pääperiaatteeseen ja niihin liit-
tyviin tavoitteisiin. Marimekon vastuullisuutta koskevat
toimet kattavat tuotteiden koko elinkaaren materiaa-
leista loppukäyttöön.
Marimekon vastuullisuusstrategia vuosille 2021–
2025 perustuu kolmeen pääperiaatteeseen ja niihin liit-
tyviin tavoitteisiin ja hankkeisiin. Kolme Marimekon koko
arvoketjuun ulottuvaa pääperiaatetta ovat:
• ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen,
• tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä ja
• kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja
tasa-arvon avulla.
Tarkemmin uudesta vastuullisuusstrategiasta
kerrotaan Tilinpäätös 2021 -julkaisun sivulla 11 ja
Marimekon verkkosivuilla
company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/.
Hallintomalli ja liiketoiminnalliset periaatteet
Marimekko on määrittänyt hallintomallin muiden kuin
taloudellisten asioiden kehittämistä ja hallinnointia
varten:
• Hallitus hyväksyy vastuullisuusstrategian ja siihen
sisältyvät tärkeimmät tavoitteet ja seuraa vuosittaista
vastuullisuusraportointia. Hallitus myös asettaa vuo-
sittaiset tavoitteet toimitusjohtajalle ja johtoryhmän
jäsenille. Kaikkien ylimpään johtoon kuuluvien osalta
näihin sisältyi vuonna 2021 myös vastuullisuuteen
liittyviä mittareita. Tietoa johdon palkitsemisesta on
vuoden 2021 tilinpäätöksen sivuilla 90–95.
• Johtoryhmä määrittää tavoitteet ja seuraa edisty-
mistä vähintään puolivuosittain.
• Muihin kuin taloudellisiin asioihin, kuten ympäristöön,
sosiaalisiin näkökohtiin ja ihmisoikeuksiin sekä lahjon-
nan ja korruption torjuntaan, liittyviä riskejä käsitellään
osana konsernin yhteistä riskinhallintaa, ja ne esite-
tään hallituksen toimintakertomuksessa vuoden 2021
tilinpäätöksen sivuilla 18–20.
• Kukin liiketoimintayksikkö ja toiminto huolehtii omaan
vastuualueeseensa liittyvistä toimista yhteisiin tavoit-
teisiin pyrittäessä.
• Liiketoiminnan kehitys ja transformaatio -tiimi vastaa
Marimekon vastuullisuuden transformaatio-ohjelman
toteutumisesta niin yrityksen omassa toiminnassa
kuin sen arvoketjussa.
• Yrityksen sisäinen monialainen innovaatiotiimi
Marimekko Innovation Works vastaa vastuullisempien
materiaalien, väriaineiden ja palveluiden sekä uusien
vastuullisuuteen liittyvien liiketoimintamallien kehittä-
misestä ja pilotoinnista.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
69
Marimekko on sitoutunut toimimaan samojen
periaatteiden mukaisesti kaikkialla maailmassa noudat-
taen paikallisia lakeja ja määräyksiä, Marimekon arvoja
sekä vastuullisia ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä.
Eettisen liiketoiminnan tärkeimmät periaatteet
sisältyvät Marimekon Code of Conductiin ja Supplier
Code of Conductiin. Marimekon Code of Conductissa
käsitellään muun muassa yhtiön sitoutumista kestävään
kehitykseen ja toiminnan vastuullisuutta esimerkiksi
ympäristöasioiden, sosiaalisten näkökohtien, ihmisoi-
keuksien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan
torjumisen kannalta. Marimekon Code of Conduct päivi-
tettiin keväällä 2021 vastaamaan paremmin toimintaym-
päristön muutoksiin, uusiin säädöksiin ja YK:n Global
Compact -vastuullisuusaloitteeseen, johon Marimekko
liittyi toukokuussa 2021. Tarkempia ohjeita annetaan
muun muassa HR-ohjeistuksissa sekä reilua kilpailua,
sisäpiiriä ja tietosuojaa koskevissa ohjeissa. Korruption
ja lahjonnan vastaiset asiat käsitellään myös yhteistyö-
kumppaneiden, kuten tavarantoimittajien ja jakelijoiden,
kanssa tehtävissä sopimuksissa. Sopimusvalmistajille
tehtävät tarkastukset kattavat myös eettisen liike-
toiminnan amfori BSCI:n toimintaohjeen mukaisesti.
Marimekko ei ole ollut osallisena epäeettiseen liiketoi-
mintaan, korruptioon tai lahjontaan liittyvissä oikeusju-
tuissa tai tuomioistuimen päätöksissä tilikaudella.
Marimekolla on määritetyt prosessit lainsäädän-
nön ja yhtiön Code of Conductin rikkomuksia varten.
Riippumaton ulkopuolinen palveluntarjoaja ylläpitää
nimetöntä ilmiantokanavaa, jonka kautta voi ilmoittaa
väärinkäytöksistä. Kanava uudistettiin vuoden 2021
lopulla, ja se on nyt yrityksen kaikkien sidosryhmien
käytettävissä.
Marimekon työntekijöiden on suoritettava verkko-
koulutus sen varmistamiseksi, että he tuntevat Code
of Conductin ja noudattavat sitä. Lisäksi vuonna 2021
järjestettiin koulutuksia kilpailuoikeudesta, sisäpiirisään-
nöksistä ja tietosuojasta.
¹ Vuosina 2021 ja 2020 koulutus kohdistettiin vain tukkumyynnin tiimeille – ei täysin vertailukelpoinen vuoden 2019 tulosten kanssa.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
VASTUULLISIA JA EETTISIÄ LIIKETOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVIIN
KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEIDEN OSUUS
0
20
40
60
80
100
2019 2020 2021
76
91
96
93¹
73
70
78
79
82
100 98
83¹
Code of Conductia koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet työntekijät
Sisäpiiriä koskevaan koulutukseen osallistuneet esihenkilöt ja työntekijät, jotka käsittelevät säännöllisesti
julkaisematonta taloudellista tietoa
Kilpailuoikeutta koskevaan koulutukseen osallistuneet tukkumyynnin parissa ja muissa valituissa ryhmissä
työskentelevät henkilöt
Tietosuoja-asetusta koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet EU:ssa työskentelevät tai EU:ssa
asuvien ihmisten henkilötietoja käsittelevät työntekijät
70
Marimekon designfilosofia perustuu ajattomiin, käytän-
nöllisiin ja kestäviin tuotteisiin, joista on iloa vuosiksi
eteenpäin. Yhtiö haluaa luoda ajatonta designia ja tule-
vaisuuden klassikoita, tarjota tulevaisuudessa entistäkin
kattavammin tuotteiden käyttöikää pidentäviä palveluita
sekä tukea yhteisöään entistä enemmän käytettyjen
Marimekko-tuotteiden myymisessä sekä kierrättämi-
sessä. Pitkäikäiset tuotteet ovat avainasemassa kehi-
tettäessä muotiteollisuuden vastuullisuutta, sillä esi-
merkiksi vaatteiden käyttöiän kaksinkertaistaminen voi
alentaa alan aiheuttamia päästöjä jopa 44 prosenttia.²
Jotta Marimekko voi luoda aikaa kestäviä tuotteita,
vastuullisuus otetaan päivittäin huomioon kaikissa
tiimeissä suunnittelusta ja tuotekehityksestä alkaen
esimerkiksi materiaalivalinnoissa ja sesonkikohtaisen
ja sesonkien välisen yhdisteltävyyden suunnittelussa.
Vuonna 2021 Marimekko loi uusia arkkityyppisiluetteja
ja vakioväljyyksiä muodin mallistoonsa parantaakseen
istuvuuden ja kokojen yhdenmukaisuutta. Nämä paran-
nukset auttavat asiakkaita löytämään tuotteiden oikean
istuvuuden ja koon etenkin verkosta ostettaessa ja eri
sesonkien välillä. Uusia arkkityyppisiluetteja ja vakioväl-
jyyksiä käytetään mallistoissa vuodesta 2022 alkaen.
Ajaton design tuo iloa
sukupolvesta toiseen
² Ellen MacArthur Foundation, A new textiles economy:
Redesigning fashion’s future
(2017, http://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications).
71
AJATTOMAAN DESIGNIIN LIITTYVÄT TAVOITTEET VUODEN 2025
LOPPUUN MENNESSÄ
• Design-filosofiamme perustuu ajattomuuteen.
• Tarjoamme kestäviä, korkealaatuisia ja käytännöllisiä tuotteita.
• Teemme aktiivisesti työtä pidentääksemme tuotteidemme elinikää.
• Edistämme kiertotaloutta uusilla prosesseilla ja palveluilla.
Keskeisimmät hankkeet vuonna 2021
• Kokojen ja istuvuuden yhdenmukaisuutta parantavat arkki-
tyyppisiluetit ja vakioväljyydet muodin mallistoon
• Sisäisen innovaatiotiimi Innovation Worksin perustaminen
uusien, kiertotalouden mukaisten materiaali-innovaatioiden
ja vastuullisuuteen liittyvien liiketoimintamallien kehitystyön
kiihdyttämiseksi
• Päivitetty kattava Marimekko-tuotteiden hoito-opas osana
uutta verkkokauppakokemusta
• Marimekko Pre-loved, käytettyjen Marimekko-tuotteiden
myynnin pilotoiminen Marimekon verkkokaupassa
TÄRKEIMMÄT TUNNUSLUVUT JA HANKKEET
Helposti kierrätettävät materiaalit ja kangaslaa-
dut, kuten monomateriaalit, mahdollistavat tulevai-
suudessa täysin kiertotalouden mukaiset arvoketjut.
Kiihdyttääkseen uusien, kiertotalouden mukaisten mate-
riaali-innovaatioiden kehitystyötä Marimekko perusti uu-
den sisäisen innovaatiotiimin nimeltä Innovation Works.
Omaan kangaspainoon ja sopimusvalmistajiin
sovellettavat tiukat laadunhallintaprosessit varmista-
vat käytettyjen materiaalien laadun sekä tuotteiden
kestävyyden ja korkean laadun. Vuonna 2021 Marimekko
jatkoi vastuullisempien materiaalien osuuden kasvatta-
mista. Kaikkiin uusiin materiaaleihin sovellettiin samoja
tiukkoja laatu- ja kestävyyskriteereitä kuin perinteisiin
materiaaleihinkin.
Marimekon tavoitteena on pidentää tuotteidensa
elinkaarta monin tavoin. Ajattoman estetiikan lisäksi
Marimekko pyrkii pidentämään tuotteidensa käyttöi-
kää muun muassa suunnittelemalla ne mukautettaviksi
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
ja lisäämällä niiden hoidettavuutta ja korjattavuutta.
Tarjoamalla kattavan hoito-oppaan Marimekko kan-
nustaa asiakkaitaan hoitamaan tuotteitaan kunnolla
niiden käyttöiän pidentämiseksi. Lähivuosina Marimekko
aikoo lisäksi laajentaa tarjoamiaan elinkaaripalveluita,
mukaan lukien tuotteiden hoito- ja korjauspalveluita.
Osana vuonna 2021 lanseerattua uutta verkkokauppa-
kokemusta Marimekko päivitti ja laajensi tuotteidensa
hoito-opasta. Tukeakseen asiakkaitaan käytettyjen
Marimekko-tuotteiden myynnissä ja tarjotakseen käy-
tännöllisiä ratkaisuja Marimekko-tuotteiden käyttöiän
pidentämiseen yritys toteutti verkkokaupassaan se-
cond-hand-pilotin. Lisäksi Kööpenhaminassa aloitta-
neessa kokemuksellisessa Marimekko Kreative -pop-up-
tilassa ja New Yorkin Club Vintage -liikkeessä myytiin
valikoima vintage-vaatteita.
Reklamoitujen tuotteiden osuus,
tavoite enintään 0,5 % myydyistä
tuotteista
%
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
2019
0,3
0,4
0,3
2020 2021
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
72
Marimekon tavoitteena on, ettei se jätä jälkeensä taak-
kaa tuleville sukupolville. Yhtiö uskoo, että tulevaisuu-
dessa ajattomat ja kestävät tuotteet tehdään tasapai-
nossa ympäristön kanssa kiertotalouden periaatteita
noudattaen. Marimekko on sitoutunut edistämään jatku-
vasti teknologiaan, materiaaleihin ja liiketoimintamallei-
hin liittyviä innovaatioita yhdessä kumppaneiden kanssa
viedäkseen koko teollisuudenalaa eteenpäin ja saavut-
taakseen kunnianhimoisen visionsa siitä, että tuotteet
eivät jätä jälkeä. Tätä työtä ohjaavat Marimekon vastuul-
lisuusstrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma.
Marimekko on käynnistänyt useita hankkeita vähen-
tääkseen päästöjä merkittävästi koko arvoketjussaan.
Merkittäviä päästöjä syntyy Marimekon koko arvoket-
jussa, esimerkiksi ostettujen materiaalien valmistuk-
sesta, logistiikasta ja tuotteiden käytöstä. Mitatakseen
edistymistään suhteessa vastuullisuustavoitteisiinsa
Marimekko laajensi kasvihuonekaasupäästöjen lasken-
nan koskemaan myös epäsuoria päästöjä arvoketjusta
(Scope 3), mukaan lukien tekstiilien valmistuksesta ja
logistiikasta syntyvät päästöt.
Päästöjen jatkuvan vähentämisen ja kompensoin-
nin ansiosta Marimekon omat toiminnot eli kangas-
paino, toimistot ja myymälät eri puolilla maailmaa ovat
olleet hiilineutraaleja vuodesta 2020 lähtien. Vuonna
2021 Marimekko jatkoi kehitystyötä vähentääkseen
omasta toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupääs-
töjä (Scope 1 ja 2) 40 prosenttia vuoden 2025 loppuun
mennessä. Vuoden aikana muun muassa Helsingin
Marimekko-talon katolle asennettiin aurinkopaneelit
ja kesäkuussa 2021 Marimekolle myönnettiin WWF:n
Green Office -sertifikaatti. Green Office -ohjelma keskit-
tyy erityisesti päästöjen vähentämiseen ja henkilöstön
ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Lisäksi Marimekko
sai päätökseen sopimusneuvottelut uusiutuvaan kauko-
lämpöön siirtymisestä vuoden 2022 alusta. Vuonna 2021
yhteenlasketut Scope 1 ja Scope 2 päästöt vähenivät
21 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, joka on vastuulli-
suustavoitteiden vertailuvuosi.
Materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli tuotteiden ympä-
ristövaikutusten minimoinnissa. Marimekko laati vuonna
2020 uuden materiaalistrategian vähentääkseen käyt-
tämiensä tekstiilimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä
uuden vastuullisuusstrategiansa mukaisesti. Sen avulla
yritys siirtää materiaalivalikoimaansa vuoden 2025
loppuun mennessä kohti vastuullisempia vaihtoehtoja,
kuten luomu-, kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja
sekä uusia materiaali-innovaatioita. Uuden materiaa-
listrategian käyttöönotto alkoi vuoden 2021 alussa, ja
sen tulokset näkyvät mallistoissa vuodesta 2022 alkaen.
Vuonna 2021 suurin osa, 88 prosenttia (82), Marimekon
hankkimasta puuvillasta oli edelleen Better Cotton
3
-puuvillaa. Marimekko kasvatti kierrätettyjen materiaa-
lien osuuden 4 prosenttiin (3) ja luomumateriaalien
Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä
3
Marimekko on Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteen jäsen.
BCI:n tavoitteena on tukea puuvillaa tuottavia yhteisöjä sekä
samalla suojella ympäristöä ja parantaa sen tilaa.
73
osuuden 2 prosenttiin (0) kaikista hankituista tekstii-
leistä. Marimekko jatkoi myös yhteistyötään suomalai-
sen kuituteknologiayhtiön Spinnovan kanssa vastuulli-
sempien materiaalien kehittämiseksi ja kaupallistami-
seksi. Vuonna 2021 Marimekon käyttämien tekstiilien
valmistuksesta syntyi 6 prosenttia vähemmän kasvi-
huonekaasupäästöjä tekstiilikiloa kohden
4
kuin vuonna
2019, kun päästöintensiivisten materiaalien, kuten
viskoosin, polyamidin ja polyesterin käyttöä vähennet-
tiin. Materiaalivalinnoilla on suora vaikutus myös veden
käyttöön. Luomupuuvillan ja kierrätetyn puuvillan osuu-
den kasvattaminen ja siirtyminen pellavaan, hamppuun
ja uusiin materiaaliteknologioihin auttavat Marimekkoa
vähentämään veden käyttöä arvoketjussa. Ostettujen
tekstiilien vesivarojen niukkuutta kuvaava arvo
5
nousi
8 prosenttia vuonna 2021 vuoteen 2019 verrattuna, sillä
päästöintensiivisiä materiaaleja korvattiin puuvillalla,
jonka osuus ostetuista tekstiileistä kasvoi samalla, kun
siirtymä vähemmän vesi-intensiivisiin luomu- ja kierrä-
tettyyn puuvillaan on vasta alkanut.
Marimekon vaatimukset sopimusvalmistajien ympä-
ristökäytännöille, kuten päästöjen, jätevesien ja jättei-
den hallinnalle sekä kemikaalien käsittelylle, määritel-
lään Marimekon Supplier Code of Conductissa. Yhtiön
hankintatiimit keräävät ja arvioivat säännöllisesti tietoa
toimitusketjun ympäristövaikutuksista tulevien toimien
suunnittelua varten.
Tärkeimmät keinot vähentää logistiikan aiheut-
tamia päästöjä ovat kuljetusreittien optimointi ja
vähäpäästöisten liikennemuotojen valinta. Vuonna
2021 Marimekko jatkoi suorien toimitusten lisäämistä
valmistajilta tukkuasiakkaille erityisesti Aasiassa ja
aloitti short sea -merikuljetukset Portugalista Suomeen
korvatakseen rekkakuljetuksia. Vuonna 2021 logistiikan
päästöt kuljetettua tuotekiloa kohden
6
pienenivät 17
prosenttia verrattuna vuoteen 2018, joka on tavoitteen
vertailuvuosi. Marimekko kompensoi kaikkien Suomessa
lähetettyjen myymälä- ja verkkokauppatoimitusten
päästöt sekä kaikkien muualle Eurooppaan lähetettyjen
verkkokauppatoimitusten päästöt. Näiden toimitusten
kompensoidut hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 578
(461) tonnia vuonna 2021.
Merkittävä osa pitkäikäisen vaatteen koko elinkaa-
ren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy vaat-
teen hoidosta eli pesusta, kuivatuksesta ja silityksestä.
Marimekko suosittelee tuotteidensa ympäristöystävälli-
sempää hoitoa ja tarjoaa hoito-oppaassaan useita käy-
tännöllisiä tapoja vähentää tuotteen hoidon aiheuttamia
päästöjä.
4
Tekstiilien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu jakamalla ostettujen tekstiilien valmistuksesta syntyvät cradle-to-gate-
päästöt (perustuen Higg MSI 3.3 dataan, saatavilla Higg.org) ostettujen tekstiilien kokonaismäärällä.
5
Vesivarojen niukkuutta kuvaava arvo mittaa sinisen veden keskimääräistä käyttöä tekstiilien cradle-to-gate-tuotannossa, ottaen
huomioon vesivarojen niukkuuden alueilla, missä vettä käytetään. Arvo perustuu Higg MSI 3.3 dataan, saatavilla Higg.org.
6
Logistiikan päästöt kuljetettua tuotekiloa kohden on laskettu jakamalla logistiikan well-to-wheel-päästöt ostettujen tuotteiden
kokonaismäärällä.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
74
Kasvihuonekaasupäästöjen ja veden käytön vähen-
tämisen lisäksi Marimekko pyrkii jatkuvasti pienentä-
mään kemikaalijalanjälkeään, sillä merkittävän osan
maailman kemikaalikuormituksesta arvioidaan aiheutu-
van tekstiiliteollisuudesta. Marimekon kangaspainolla on
käytössä omat ympäristö- ja kemikaalinhallintaproses-
sinsa. 73
7
prosenttia (83) painetuista kankaista on serti-
fioitu STANDARD 100 by OEKO-TEX® -kriteeristön mu-
kaisesti. Sertifikaatti takaa, että tuotteet tai materiaalit
eivät tutkitusti sisällä kriteeristön määrittelemiä haital-
lisia kemikaaleja. Vähentääkseen entisestään kemikaa-
lien käyttöä Marimekko on lisännyt kangaspainossaan
käytettävien valkaisemattomien materiaalien osuutta 22
prosenttia (9). Sopimusvalmistajiaan varten Marimekko
on ottanut käyttöön kemikaalien hallintaa koskevat
periaatteet, jotka määritetään sopimuksissa ja yhtiön
rajoitettujen aineiden listassa (Restricted Substances
List), jota päivitettiin vuonna 2021. Rajoitettujen ainei-
den listan noudattamista valvotaan riskien arviointiin
perustuvalla satunnaisella testauksella.
Marimekon oma kangaspaino tarjoaa ainutlaatui-
sen mahdollisuuden uusien, entistä vastuullisempien
väriaineiden testaamiseen painoprosessissa. Vuonna
2021 Marimekko toi kauppoihin ensimmäiset värimorsin-
kokasvista saatavalla sinisellä värillä painetut vaatteet,
laukut ja kodintuotteet. Vuoden aikana jatkettiin
yhteistyötä luonnonvärien teollisen käytön kehittämi-
seksi uusilla väreillä.
Marimekko pyrkii jatkossakin vähentämään kan-
gas-, muovi- ja muuta jätettä ja käyttämään enem-
män kierrätettyjä ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia.
Leikkuujätettä vähennetään suunnitteluvaiheessa
tehtävillä päätöksillä, muun muassa ottamalla huomioon
printtien koko ja kohdistuminen kankaalle sekä suun-
nittelemalla erikokoisia tuotteita samasta kankaasta.
Lisätäkseen yli jääneiden kangasvärien ja muiden ma-
teriaalien käyttöä Marimekko lanseerasi vuonna 2021
sarjan, johon kuului ylijäämäkankaista valmistettuja lauk-
kuja, ylijäämäväreillä painettuja tuotteita ja uusiokäyt-
töön otettuja kodintuotteita, kuten tuoksukynttilöitä.
Marimekko pilotoi myös uutta Marimekko Upcycled
-konseptia, joka toi tarjolle aiempien mallistojen uudel-
leen työstettyjä Jokapoika-paitoja. Lisäksi Marimekko
kehitti uuden vastuullisen kodintuotekonseptin, jossa
käytetään vastuullisempia materiaaleja, kuten ylijää-
mäkankaita ja pieniä laatuvirheitä sisältäviä tuotteita.
Ensimmäiset tuotteet lanseerattiin vuonna 2021, ja koko
konsepti tulee kauppoihin vuonna 2022.
Kaikki pakkausmateriaalit ovat jo nyt kierrätettäviä,
ja vuoden 2021 aikana 100 prosenttia (100) kangaspai-
nosta ja pääkonttorilta kerätystä jätteestä kierrätet-
tiin materiaaleina tai käytettiin energiantuotannossa.
Jatkossa tavoitteena on esimerkiksi vähentää muovin
käyttöä sekä käyttää enemmän kierrätettyjä
materiaaleja pakkauksissa.
TULEVAISUUDEN TUOTTEET EIVÄT JÄTÄ JÄLKEÄ -PERIAATTEESEEN
LIITTYVÄT TAVOITTEET VUODEN 2025 LOPPUUN MENNESSÄ
• Vähennämme hiilijalanjälkeämme merkittävästi koko arvoketjussamme.
• Vähennämme toimitusketjussamme käytettävien kemikaalien määrää.
• Vähennämme veden käyttöä toimitusketjussamme.
• Minimoimme jätteen määrän ja maksimoimme materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön
toiminnoissamme.
7
Sertifioitujen materiaalien osuuden lasku johtui pellavan käytön
lisääntymisestä kangaspainossa. Pellavakankaat eivät toistaiseksi
ole Marimekon OEKO-TEX®-sertifikaatin piirissä.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
75
TÄRKEIMMÄT TUNNUSLUVUT JA HANKKEET
Kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1–2 päästöt
Tavoitteena vähentää 40 % vuoden 2019
tasosta, joka oli 617 tCO
2
e
tCO
2
e
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
Tekstiilien valmistuksessa
syntyvät kasvihuonekaasupäästöt
tekstiilikiloa kohden
9
Tavoitteena vähentää 20 % vuoden
2019 tasosta, joka oli 13,9 kgCO
2
e/kg
kgCO
2
e/kg
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
0
5
10
15
20
2019
13,9
13,3
13,1
2020 2021
Tekstiilimateriaalien koostumukset
osuudet
%
2019 2020 2021
0
20
40
60
80
100
Tavanomainen
Sisältää tavanomaisen puuvillan, pellavan,
hampun, viskoosin, kupron, asetaatin,
modaalin, silkin, nahan, villan, untuvan,
polyesterin, polyamidin, elastaanin ja
polyuretaanin
Parempi tavanomainen
Sisältää BCI-puuvillan, EcoVero™
-viskoosin, lyocellin ja sertifioidun untuvan
Luomu
Kierrätetty
Tekstiilimateriaalien
ympäristöjalanjälki
8
Tavoitteena vähentää 30 % vuoden
2019 tasosta, joka oli 99,2
Logistiikan päästöt kuljetettua
tuotekiloa kohden
Tavoitteena vähentää 50 % vuoden
2018 tasosta, joka oli 2,2 kgCO
2
e/kg
kgCO
2
e/kg
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2019
2,7
2020 2021
1,8 1,8
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
0
20
40
60
80
120
100
2019
99,2
100,1 100,5
2020 2021
8
Arvo perustuu Higg MSI 3.3 dataan, saatavilla Higg.org. Ympäristöjalanjälki ottaa huomioon mm. kemikaalien ja fossiilisten resurssien käytön, rehevöitymisen,
ilmastonmuutoksen ja vesivarojen niukkuuden. Higg MSI -tietokanta ei enää julkaise tällaista yhteenlaskettua indikaattoria ja Marimekko kehittää jatkossa raportoin-
tiaan vastaavasti. Arvo nousi hieman vuodesta 2019, sillä päästöintensiivisiä materiaaleja korvattiin puuvillalla, samalla kun siirtymä vähemmän vesi-intensiivisiin
luomu- ja kierrätettyyn puuvillaan on vasta alkanut.
9
Perustuen Higg MSI 3.3 dataan, saatavilla Higg.org
10
Raportoidut Scope 1 ja 2 -päästöt vuosille 2019 ja 2020 ovat aiemmin raportoitua suuremmat, sillä Scope 1, 2 ja 3 päästöt on laskettu nyt ensimmäistä kertaa
Greenhouse Gas Protocol -standardien mukaisesti.
11
Vuonna 2021 kaukolämmön kulutus kasvoi tavanomaista kylmemmän talven takia.
0
200
400
600
800
2019
617
10
441
10
488
11
2020 2021
76
0
30
60
90
120
2019
99,1
82,3
78,7
2020 2021
Jätteen kokonaismäärä
Helsingin kangaspaino
ja pääkonttori
t
0
5
10
15
20
25
30
35
2019
29,0 29,0
23,6
2020 2021
Vedenkulutus tuotantometriä
kohden
Helsingin kangaspaino ja pääkonttori
l/m
Tuotetun ja ostetun uusiutuvan
energian osuus käytetystä
energiasta
Helsingin kangaspaino ja pääkonttori
%
0
20
40
60
80
2019
45
57
51
2020 2021
Keskeisimmät hankkeet vuonna 2021
• Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan laajentaminen koskemaan myös epäsuoria
päästöjä arvoketjusta (Scope 3), mukaan lukien tekstiilien valmistuksesta ja logistiikasta
syntyvät päästöt
• Aurinkopaneelit Marimekko-taloon Helsinkiin, uusiutuvaan kaukolämpöön siirtymisen
valmistelu, Marimekko-talolle WWF:n Green Office -sertifiointi
• Uuden materiaalistrategian käyttöönoton aloittaminen, jotta voidaan siirtyä
vastuullisempiin materiaaleihin
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
Vesivarojen niukkuutta kuvaava
arvo
12
tavoitteena vähentää 50 %
vuoden 2019 tasosta, joka oli 41,5
0
10
20
30
40
50
2019
41 ,5
43,8
44,8
2020 2021
12
Vesivarojen niukkuutta kuvaava arvo mittaa
sinisen veden keskimääräistä käyttöä tekstiilien
cradle-to-gate-tuotannossa, ottaen huomioon vesi-
varojen niukkuuden alueilla, missä vettä käytetään.
Arvo nousi vuonna 2021, sillä päästöintensiivisiä
materiaaleja korvattiin puuvillalla, samalla kun
siirtymä vähemmän vesi-intensiivisiin luomu- ja
kierrätettyyn puuvillaan on vasta alkanut. Arvo
perustuu Higg MSI 3.3 dataan, saatavilla Higg.org.
Tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä
• Logistiikan päästöjen vähentäminen lisäämällä suoria toimituksia valmistajilta asiakkaille
ja ottamalla käyttöön short sea -merikuljetusreitti Portugalin ja Suomen välillä
• Päivitetty rajoitettujen aineiden lista (Restricted Sustances List, RSL), valkaisemat-
tomien materiaalien osuuden kasvattaminen Marimekon kangaspainossa,
ensimmäiset luonnonväreillä painetut tuotteet mallistoon
• Upcycled-tuotteet ja -tuotesarja
• Uuden, vastuullisempia materiaaleja hyödyntävän kodintuotekonseptin kehittäminen
77
Marimekko edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta
koko arvoketjussaan ja vaalii monimuotoisuutta, tasa-ar-
voa ja mukaan ottamista sekä sisäisten että ulkoisten
hankkeiden avulla. Marimekko parantaa jatkuvasti läpi-
näkyvyyttään ja on sitoutunut edistämään positiivista
muutosta sopimusvalmistajien ja alan muiden toimi-
joiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Marimekon
sitoutuminen ihmisoikeuksien, järjestäytymisvapauden
ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden kunnioittamiseen
sisältyy yhtiön Code of Conductiin, joka sisältää myös
Marimekon nollatoleranssin syrjintää kohtaan ja muut
sosiaalisten asioiden hallintaan liittyvät näkökohdat.
Marimekon laajaa tuotevalikoimaa valmistaa kan-
sainvälinen verkosto, johon kuuluu noin 160 sopimus-
valmistajaa. Yrityksen tavoitteena on löytää aina kunkin
tuotekategorian kannalta paras valmistuspaikka.
Marimekolla on vahvat arvot, joista yksi – rehtiys kaikkia
ja kaikkea kohtaan – kiteyttää yrityksen vastuullisuus-
ajattelun ja ulottuu niin henkilökuntaan, asiakkaisiin kuin
yhteistyökumppaneihin ympäri maailmaa. Marimekko
on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia, elämiseen riit-
tävää palkkausta, työntekijöiden voimaannuttamista ja
turvallisia työolosuhteita toimitusketjussaan ja kaikessa
toiminnassaan. Yrityksen toimintatavat ihmisoikeusky-
symyksissä perustuvat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP).
Marimekon hankinnoissa noudatetaan vastuullisen
hankinnan periaatteita ja Supplier Code of Conductia.
Supplier Code of Conduct on osa Marimekon ja sopi-
musvalmistajien välisiä sopimuksia. Allekirjoittamalla
toimintaohjeen sopimusvalmistajat sitoutuvat nou-
dattamaan sekä siinä kuvattuja periaatteita että
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardeja. Supplier
Code of Conduct asettaa vaatimuksia muun muassa
ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, kuten lapsi- ja pakko-
työvoiman kiellon, sekä työntekijöiden oikeuden järjes-
täytymiseen, kollektiiviseen neuvotteluun ja tasavertai-
seen kohteluun. Sopimusvalmistajat sitoutuvat myös
noudattamaan Marimekon vastuullista materiaalin-
hankintaa koskevia tuotelinjauksia. Marimekko ei
hanki materiaaleja erittäin korkean riskin maista. Tämä
koskee erityisesti puuvillan hankintaa Uzbekistanista,
Turkmenistanista ja Xinjiangin uiguurien autonomiselta
alueelta Kiinassa.
Marimekon ihmisoikeuksia koskeva due diligence
-prosessi perustuu sopimusvalmistajien huolelliseen
arviointiin ja valintaan sekä heille asetettaviin sopi-
musvelvoitteisiin. Marimekko on mukana eurooppalai-
sessa amfori BSCI -aloitteessa, joka tarjoaa työkaluja
työolosuhteiden valvontaan ja parantamiseen globaa-
leissa toimitusketjuissa. Sopimusvalmistajien tehtaita
valvotaan kolmansien osapuolten riippumattomilla
Kohti positiivista muutosta
oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla
78
tarkastuksilla pääasiassa Euroopan ulkopuolella maissa,
jotka luokitellaan korkeamman riskin maiksi, Marimekon
työntekijöiden suorittamilla tehdaskäynneillä sekä sopi-
musvalmistajille tehtävillä kyselyillä esimerkiksi käytet-
tävien materiaalien alkuperästä. Valvonnan yhteydessä
tunnistettuja korjaavia toimenpiteitä seurataan säännöl-
lisesti sopimusvalmistajien kanssa. Marimekon hankin-
nan parissa työskentelevä henkilöstö saa vastuullisen
hankinnan käytäntöihin ja ihmisoikeusasioihin liittyvää
koulutusta. Due diligence -prosessia arvioidaan ja ke-
hitetään jatkuvasti. Vuonna 2021 Marimekko liittyi YK:n
Global Compact -aloitteeseen ja sitoutui noudattamaan
aloitteen 10 periaatetta sekä omissa toiminnoissaan että
arvoketjussaan. Yritys myös pilotoi toimitusketjun audi-
tointien laajentamista ensimmäisestä portaasta toiseen
portaaseen Turkissa, jossa kangastoimittajan toiminta
tarkastettiin amfori BSCI Code of Conductin vaatimuk-
sia vasten.
Vuoden 2021 aikana Marimekon sopimusvalmista-
jien tehtaissa tehtiin 10 (20) amfori BSCI -auditointia.
Vuoden aikana tehdyissä auditoinneissa ei todettu
nollatoleranssihavaintoja, kuten viitteitä lapsi- tai pak-
kotyövoiman käytöstä tai välittömistä ja merkittävistä
riskeistä työntekijöiden terveydelle. Auditoinneissa
tehdyistä havainnoista suurin osa koski työterveys- ja
-turvallisuusasioita (2021: 38 prosenttia; 2020: 35),
johtamisjärjestelmiä (18 prosenttia; 18), työntekijöi-
den osallistamista ja suojelua (11 prosenttia; 14) sekä
ympäristönsuojelua (11 prosenttia; 11). Tarpeen mukaan
laadittiin suunnitelmat korjaavia toimenpiteitä varten.
Koronapandemiasta huolimatta kolmansien osapuol-
ten tarkastuksia tehtaissa pystyttiin jatkamaan lähes
normaalissa aikataulussa, mutta matkustusrajoitus-
ten vuoksi Marimekon oman henkilökunnan vierailut
sopimusvalmistajien tehtaisiin eivät olleet mahdollisia.
Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurattiin
dialogissa sopimusvalmistajien kanssa.
Tekstiiliteollisuuden toimitusketjut ovat monimutkai-
sia, ja niissä on useita toimijoita. Näin ollen koko toimi-
tusketjun läpinäkyvyyden parantaminen raaka-aineista
myymälään saakka vaatii pitkäjänteistä työtä. Vuonna
2021 Marimekon tuotteista 54 prosenttia valmistet-
tiin EU-maissa ja loput pääosin EU:n ulkopuolisissa
Euroopan maissa tai Aasiassa. Marimekon verkkosi-
vustolla on luettelo yrityksen sopimusvalmistajista.
Luettelon sisältö vastaa vaate- ja jalkinealan toimitus-
ketjujen läpinäkyvyyttä ajavan Transparency Pledgen
vaatimuksia. Osana uutta materiaalistrategiaansa
Marimekko on kasvattanut jäljitettävissä olevien mate-
riaalien, mukaan lukien luomupuuvillan ja vastuullisesti
tuotetun villan, osuutta. Läpinäkyvyyttä parannetaan
myös tarjoamalla asiakkaille jatkuvasti enemmän tietoa
tuotteiden vastuullisuudesta. Vuonna 2021 Marimekko
jatkoi sosiaalisessa mediassa järjestettäviä keskustelu-
tilaisuuksia muun muassa vastuullisuudesta ja otti käyt-
töön uusia työkaluja, kuten vastuullisuudesta kertovat
riippulaput tuotteille, joissa käytetään vastuullisempia
materiaaleja tai väriaineita. Lisäksi uudistetun verkko-
kaupan vastuullisuusosiota laajennettiin.
Marimekon menestys perustuu henkilökunnan
vahvaan sitoutumiseen ja yrityksen kykyyn hyödyn-
tää ja kehittää jokaisen työntekijän taitoja ja luovuutta.
Yritys uskoo rehtiyteen, rohkeuteen ja yhteistyöhön, ja
vaalii avointa, matalan hierarkian yrityskulttuuria, joka
perustuu luovuuteen ja yrittäjyyteen. Yrityksen arvot,
Marihenki, ja Code of Conduct muodostavat perustan
Marimekon työskentelytavoille. Lisäksi Marimekolla
on käytössä ohjeita ja prosesseja, jotka koskevat esi-
merkiksi työterveyttä ja -turvallisuutta, työhyvin-
vointia, perehdyttämistä sekä työntekijöiden si-
toutumista, suoriutumista ja kehittymistä. Vuonna
2021 Marimekko otti käyttöön monimuotoisuutta,
tasa-arvoa ja mukaan ottamista koskevat periaatteet
(DEI Foundational Principles). Ne muodostavat myös
rakenteen tuleville monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja
mukaan ottamista koskeville toimille ja tunnusluvuille.
Marimekko edistää henkilöstön hyvinvointia tuke-
malla työntekijöidensä terveyttä ja työ- ja toimintaky-
kyä sekä varmistamalla voimaannuttavan työilmapii-
rin. Marimekossa on käytössä varhaisen välittämisen
malli, jonka tavoitteena on edistää työssä jaksamista,
työkykyä ja hyvinvointia työpaikalla. Tavoitteena on
lisätä vuoropuhelua esihenkilön ja työntekijöiden vä-
lille erityisesti työhön ja työkykyyn liittyvissä asioissa,
parantaa työskentelyolosuhteita sekä ehkäistä
pitkittyneitä poissaoloja ja työkyvyttömyydestä
aiheutuvia eläköitymisiä. Työturvallisuuden ennalta
ehkäisevinä toimenpiteinä työstä aiheutuvat vaarat ja
riskit tunnistetaan sekä arvioidaan. Suomessa yhtiö
käyttää yhteistä järjestelmää turvallisuushavainnoista
ilmoittamiseen. Ilmoitettuja turvallisuushavaintoja ja
työtapaturmia seurataan säännöllisesti, ja niiden pe-
rusteella tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä.
Vuoden 2021 aikana Marimekko keskittyi tarjoamaan
ohjeistusta koronavirukseen liittyvissä terveys- ja tur-
vallisuustoimenpiteissä. Proaktiivisuutta ja työkaluja
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
koskien työntekijöiden hyvinvointia parannettiin. Lisäksi
Marimekko tarjosi työntekijöilleen aktiviteetteja, kuten
virtuaalijoogaa ja tietoisen läsnäolon harjoituksia, tu-
keakseen parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Marimekko tukee ja edistää työntekijöidensä henki-
lökohtaista ja ammatillista kehitystä. Konserninlaajuinen
Maripeople- suorituksen johtamisen malli, joka kattaa
sekä työtehtäviin että työskentelytapoihin liittyviä
tavoitteita, on yksilöllisen suorituksen johtamisen ja
arvioinnin perusta. Vuosittaisen Maripeople-prosessin
kautta työntekijät saavat tietää mitä heiltä odotetaan
sekä keskustella työstään, taidoistaan, kehitysalueis-
taan ja tulevaisuuden uratavoitteistaan esihenkilönsä
kanssa, ja antaa ja vastaanottaa palautetta. Hyvin
toteutettu Maripeople-prosessi edistää työntekijöiden
hyvinvointia sekä sitoutumista liittämällä Marimekon
jokaisen työntekijän työpanoksen yrityksen strategiaan.
Henkilöstö- ja johtamiskyselyjen avulla saadaan palau-
tetta ja kehitysideoita.
Marimekon kulttuuri ja työympäristö perustuvat
tasa-arvoon, monimuotoisuuden arvostamiseen ja mu-
kaan ottamiseen. Marimekko ei hyväksy minkäänlaista
syrjintää. Yhtiö haluaa tarjota turvallisen, välittävän,
yhteisöllisen ja arvostavan työympäristön kaikille työn-
tekijöilleen. Mahdolliset asiattomaan käytökseen liittyvät
tapaukset tutkitaan ennalta määriteltyjen prosessien
mukaisesti. Yritys edistää tasa-arvoa tasa-arvosuunni-
telman perusteella, tarjoaa koulutusta esihenkilöilleen ja
mittaa onnistumista muun muassa henkilöstökyselyjen
tuloksilla. Vuonna 2021 Marimekon esihenkilöitä koulu-
tettiin mukaan ottavasta johtajuudesta sekä monimuo-
toisuuden, tasa-arvon ja mukaan ottamisen näkökulmien
79
OIKEUDENMUKAISUUTEEN JA TASA-ARVOON LIITTYVÄT TAVOITTEET
VUODEN 2025 LOPPUUN MENNESSÄ
• Edistämme läpi arvoketjumme ihmisoikeuksia, elämiseen riittäviä palkkoja, työntekijöiden voimaannuttamista ja turvallisia työolosuhteita.
• Tähtäämme tuotteidemme tuotantoketjun täydelliseen läpinäkyvyyteen.
• Tarjoamme inspiroivan, vastuullisen ja välittävän työpaikan.
• Kulttuurimme perustuu tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja mukaan ottamiseen, joita vaalimme ja edistämme läpi koko arvoketjumme.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
huomioimisesta henkilöstöprosesseissa. Koko henki-
lökunnalle tarjottiin koulutuksia näistä teemoista, ja ne
sisällytettiin myös uuteen henkilöstökyselypilottiin.
Tasa-arvo ja aitous ovat olleet Marimekolle tärkeitä
arvoja alusta asti, ja yritys haluaa edistää aktiivisesti
monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja mukaan ottamista
yhteisöissään. Marimekon markkinointi tukee mukaan
ottamista jatkuvasti ja johdonmukaisesti kuvavalinnoilla
ja representaatiolla. Vuonna 2021 monimuotoisuuteen,
tasa-arvoon ja mukaan ottamiseen liittyviin toimenpi-
teisiin kuuluivat esimerkiksi Helsinki Priden virallisena
kumppanina jatkaminen ja LGBTIQ+ -yhteisön tukemi-
nen monikanavaisella sisällöllä. Lisäksi Marimekko työs-
kenteli yhdessä erilaisten mallien, vaikuttajien ja luovien
kumppanien kanssa varmistaakseen, että yhtiö vaalii
monimuotoisuutta esimerkiksi iässä, koossa, sukupuo-
lessa ja etnisessä taustassa.
TÄRKEIMMÄT TUNNUSLUVUT JA HANKKEET
Tuotteiden alkuperä,
osuus myynnistä
13
%
EU-maat
EU:n ulkopuoliset maat
0
20
40
60
80
100
2019 2020 2021
63
37
58
42
54
46
Hankintojen osuus auditoiduilta
sopimusvalmistajilta EU:n
ulkopuolisissa maissa
%
0
20
40
60
80
100
2019 2020 2021
98
100 100
13
Tarkemmat tiedot alkuperämaista on esitetty yhtiön verkkosivuilla.
14
Auditointien lukumäärä vaihtelee vuosittain johtuen auditointien ajoituksesta, sillä auditoinnit tehdään edellisen auditoinnin tuloksen mukaan yhden tai kahden vuoden välein, tai muutoksista toimittajakentässä,
sillä uudella tehtaalla voi esimerkiksi olla jokin muu auditointi kuin amfori BSCI.
Auditointien lukumäärä
ja tulokset
14
Kpl
Erinomainen (A)
Hyvä (B)
Hyväksyttävä (C)
Välttävä (D)
0
5
10
15
20
25
2019 2020 2021
13
20
10
80
Naiset
Miehet
Monimuotoisuus Marimekossa
Koko henkilöstö Johtoryhmä Hallitus
15
%
0
20
40
60
80
100
2019 2020 2021
92
8
92
8
91
9
2019 2020 2021
71
29
78
22
78
22
2019 2020 2021
57
43
50
50
50
50
Työntekijöiden ikäjakauma
<20 vuotta: 1 %
20–29 vuotta: 26 %
30–39 vuotta: 28 %
40–49 vuotta: 24 %
50–59 vuotta: 15 %
>
60 vuotta: 6 %
Monimuotoisuus
Marimetri Pulssi -henkilöstökyselyn
väittämän “Me Marimekolla
arvostamme monimuotoisuutta
(esim. taidoissa, kokemuksissa ja
taustoissa)” arvosana.
7,6
Asteikko 0–10 (vahvasti eri
mieltä; vahvasti samaa mieltä)
16
15
Lisätietoa hallituksen kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta on selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä, s. 82–89.
16
Aiempien pidempien kyselyiden ja näiden pulssikyselyiden tulokset eivät ole vertailtavissa.
Hyvinvointi-indeksi
Näiden kahden Marimetri Pulssi
-henkilöstökyselyn väittämän
keskiarvo: “Tunnen hallitsevani omaa
työtäni”; “Minulla on hyvä työ- ja
yksityiselämän tasapaino”.
7,6
Asteikko 0–10 (vahvasti eri
mieltä; vahvasti samaa mieltä)
16
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
81
Onnettomuuksien lukumäärä
18
Kpl
0
5
10
15
20
2019
11
7
8
2020 2021
Sairauspoissaolot
18
%
0
1
2
3
4
5
2019
2,7
2,3
3,1
2020 2021
Turvallisuushavaintojen lukumäärä
17
0
200
400
600
800
2019
228
622
344
2020 2021
Kpl
Keskeiset hankkeet vuonna 2021
• Marimekko mukaan YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen
• Sosiaalisten auditointien laajentaminen ensimmäisestä portaasta toiseen portaaseen
pilotin avulla
• Jäljitettävien materiaalien hankinnan lisääminen, uusia tapoja kertoa vastuullisuustietoa
asiakkaille
• Ohjeistusta koronavirukseen liittyvissä terveys- ja turvallisuustoimenpiteissä,
työhyvinvointiin liittyvien työkalujen ja proaktiivisuuden parantaminen
• Monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja mukaan ottamista (DEI) koskevien periaatteiden
julkistaminen, useat koulutukset näistä näkökulmista esihenkilöille ja koko henkilökunnalle
• Helsinki Priden virallisena kumppanina jatkaminen ja monikanavaiset sisällöt LGBTIQ+
-yhteisön tukemiseksi sekä työskenteleminen yhdessä erilaisten mallien, vaikuttajien ja
luovien kumppanien kanssa
Tietoja selvityksestä
Tämä selvitys on laadittu Suomen kirjanpitolain luvun 3 a ja EU-direk-
tiivin 2014/95/EU mukaisesti. Selvitys koskee tilikautta 1.1.–31.12.2021,
ja se kattaa koko Marimekko-konsernin, ellei toisin mainita. Lisäksi
Marimekko laatii vuosittain tarkemman vastuullisuuskatsauksen, joka
julkaistaan yrityksen verkkosivustolla toisen vuosineljänneksen aikana.
Marimekko seuraa tiiviisti EU-taksonomian kehitystä. Taksonomian
tällä hetkellä kattamat taloudelliset toiminnot eivät koske Marimekon
toimintaa. Näin ollen taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen
osuus Marimekon vuoden 2021 liikevaihdosta, toimintamenoista
(operating expenditure) ja pääomamenoista (capital expenditure) oli
0 prosenttia ja ei-taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen
osuus 100 prosenttia. Marimekko seuraa edelleen taksonomian ympä-
ristötavoitteisiin liittyvien delegoitujen asetusten kehitystä.
Marimekko tukee YK:n Global Compactin kymmentä periaatetta.
Yhtiö kunnioittaa ja edistää näitä periaatteita kaikessa toiminnassaan
ja raportoi edistymisestään tässä selvityksessä. Marimekko tallentaa
tämän selvityksen Global Compact -aloitteen verkkosivustolle julkisena
osoituksena sitoutumisestaan.
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
Marimekko Oyj
Hallitus Toimitusjohtaja
17
Koskee Suomea.
18
Koskee työntekijöitä Suomessa.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2021
82
Selvitys hallinto-
ja ohjaus-
järjestelmästä
2021
83
JOHDANTO
Marimekko Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölakia,
julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädök-
siä sekä Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq
Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Marimekko Oyj
noudattaa 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodin
suosituksia noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti
poikkeamatta yksittäisistä suosituksista.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu
1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodin suosituksen
mukaisesti ja toimintakertomuksesta erillisenä kerto-
muksena, ja Marimekon hallituksen tarkastus- ja
palkitsemisvaliokunta on käsitellyt sen. Selvitys on
julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
company.marimekko.com. Hallinnointikoodi on julki-
sesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verk-
kosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiön tilintarkastaja tilintarkastusyhteisö KPMG Oy
Ab on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen
taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiir-
teittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen
kanssa.
HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET
Marimekon ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet
ovat emoyhtiö Marimekko Oyj:n yhtiökokous ja hallitus
sekä toimitusjohtaja. Marimekolla ei ole hallintoneuvos-
toa. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat
vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta
sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemi-
sesta ja näiden palkkioista sekä tarvittaessa yhtiöjärjes-
tyksen muuttamisesta.
Marimekko Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle
yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsi-
nainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen
määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tili-
kauden päättymisestä.
14.4.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa noudatet-
tiin koronaviruspandemian vuoksi poikkeusjärjestelyjä
turvallisuussyistä.
Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq
Helsinki Oy:ssä.
Hallituksen kokoonpano ja osakeomistukset
Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen vuosittain.
Merkittävät osakkeenomistajat valmistelevat hallitus-
kokoonpanoa koskevan ehdotuksen. Yhtiökokous ei ole
perustanut osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa.
Merkittävät osakkeenomistajat ottavat hallituksen
kokoonpanoa suunnitellessaan huomioon yhtiön liike-
toiminnan tarpeet, sen kehityksen ja yhtiön strategian.
Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmis-
taa, että hallitus kokonaisuutena tukee Marimekko Oyj:n
liiketoimintaa, strategiaa ja liiketoiminnan asiakasläh-
töisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen
monimuotoisuus varmistaa osaltaan tämän tavoitteen
toteutumisen. Hallituksen monimuotoisuutta tarkastel-
laan eri näkökulmista. Yhtiön kannalta olennaisia teki-
jöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, kou-
lutus ja kokemus eri toimialoilta ja yhtiön liiketoiminnalle
merkittäviltä maantieteellisiltä alueilta sekä jäsenten
henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoi-
suutta tukee erityisesti myös ikä- ja sukupuolijakauman
huomioiminen. Tavoitteena on ollut, että kumpikin suku-
puoli on tasavertaisesti edustettuna hallituksessa ja että
jäsenillä on kokemusta eri maantieteellisiltä alueilta.
Hallituksen monimuotoisuuden katsotaan olevan kes-
keistä liiketoiminnan asiakaslähtöisyyden kannalta.
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän
edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittä-
västi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon
valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin
kehitys ja seuraajasuunnittelu. Hallituksen jäseniä ei
aseteta erityisen asettamisjärjestyksen mukaan.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 14.4.2021
Marimekko Oyj:n hallitukseen valittiin seuraavat
henkilöt:
Mika Ihamuotila,
hallituksen puheenjohtaja
• s. 1964
• Kauppatieteiden tohtori
• Päätoimi: hallituksen puheenjohtaja, Marimekko Oyj,
2016– (hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja CEO,
Marimekko Oyj, 2015–2016)
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä
tilikauden 2021 lopussa: 0. Määräysvaltayhteisön,
PowerBank Ventures Oy:n, osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 1 017 700 osaketta. Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Elina Björklund,
hallituksen varapuheenjohtaja
• s. 1970
• Kauppatieteiden maisteri, IDBM Pro
• Päätoimi: toimitusjohtaja, Reima Oy, 2012–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 12 581 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Carol Chen
• s. 1967
• Markkinoinnin maisteri
• Päätoimi: toimitusjohtaja (co-CEO), Semir, 2019–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 148 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Mikko-Heikki Inkeroinen
• s. 1987
• Valtiotieteiden maisteri
• Päätoimi: Chief Digital Officer, Kamux Oyj, 2018–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 4 938 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
84
Jussi Siitonen,
luopunut hallituspaikasta 6.5.2021
• s. 1969
• Kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), Amer
Sports, 2011–2021; talousjohtaja ja toimitusjohtajan
sijainen, Fiskars Oyj, 2021–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä
6.5.2021: 500 osaketta. Määräysvaltayhteisöjen ja
Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien
yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä 6.5.2021: 0.
Catharina Stackelberg-Hammarén
• s. 1970
• Kauppatieteiden maisteri
• Päätoimi: perustaja ja päätoiminen hallituksen
puheenjohtaja, Marketing Clinic Oy, 2019–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 5 205 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Tomoki Takebayashi
• s. 1976
• MBA
• Päätoimi: toimitusjohtaja, Christian Dior, Japani,
2021–
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 148 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta
vuosittain hallinnointikoodin suositusten mukaisesti.
Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenistä Elina Björklund,
Carol Chen, Mikko-Heikki Inkeroinen, Catharina
Stackelberg-Hammarén ja Tomoki Takebayashi ovat yh-
tiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riip-
pumattomia. Mika Ihamuotila ei ole riippumaton yhtiöstä
eikä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista (epäsuora
omistus PowerBank Ventures Oy:n kautta, 12,5 prosent-
tia yhtiön osakkeista ja äänistä).
Mika Ihamuotila on toiminut Marimekko Oyj:n hal-
lituksen puolipäiväisenä puheenjohtajana 17.4.2019
lähtien erillisen puheenjohtajan puolipäiväisyyteen poh-
jautuvan johtajasopimuksen nojalla (toiminut 11.4.2016–
16.4.2019 päätoimisena hallituksen puheenjohtajana).
Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee
ja valmistelee johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitse-
miseen liittyvät asiat. Edellä mainitut seikat sekä Mika
Ihamuotilan aiempi tehtävä yhtiön toimitusjohtajana on
otettu huomioon riippumattomuusarviossa.
Kuvaus hallituksen toiminnasta
Perustan hallituksen tehtäville muodostaa osakeyhtiö-
laki. Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hal-
linnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämi-
sestä. Yhtiön juoksevaa hallintoa hoitaa osakeyhtiölain
mukaan toimitusjohtaja hallituksen ohjeiden ja määräys-
ten mukaisesti.
Marimekko Oyj:n hallituksen keskeiset tehtävät on
määritelty hallituksen vahvistamassa kirjallisessa työ-
järjestyksessä. Työjärjestys päivitetään ja vahvistetaan
vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettä-
vässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Kaikki yh-
tiön liiketoiminnan kannalta merkittävät ja laajakantoiset
asiat käsitellään hallituksessa.
Työjärjestyksen mukaan hallituksen kokouksessa
käsiteltäviä asioita ovat muun muassa
• konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategisten tavoit-
teiden ja suuntaviivojen määrittely ja vahvistaminen
• konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitel-
mien ja budjettien käsittely ja hyväksyminen
• osavuosikatsausten, puolivuosikatsausten, konser-
nitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja
hyväksyminen
• liiketoiminnan laajentaminen ja supistaminen
• yritys- ja rakennejärjestelyt
• strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä inves-
toinneista ja omaisuuden hankinnasta ja myynneistä
päättäminen
• rahoituspolitiikasta ja rahoitukseen liittyvistä vastuu-
sitoumuksista päättäminen
• konsernin raportointimenettelyn, riskienhallinnan,
sisäisen valvonnan sekä tarkastus- ja valvontajärjes-
telmien hyväksyminen
• tilintarkastussuunnitelman hyväksyminen
• yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien sopimusten
ja muiden oikeustoimien tavanomaiseen toimintaan
kuulumisen ja markkinaehtojen seuranta ja arviointi
• yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimit-
täminen ja palkitsemisesta päättäminen
• toimitusjohtajan ohjeistaminen
• konsernin vastuullisuusperiaatteiden ja tavoitteiden
määrittely ja vahvistaminen sekä vastuullisuusrapor-
toinnin seuranta.
Vuonna 2021 hallitus keskittyi muun muassa seuraa-
viin asiakokonaisuuksiin
• yhtiön strategian kehittäminen sekä liiketoiminta-
alueiden strategisten tavoitteiden vahvistaminen
• myymäläverkoston ja verkkomyynnin kansainvälisen
laajentamisen strateginen kehittäminen
• yhtiön vastuullisuusstrategian kehittäminen
• tuotevalikoiman strateginen kehittäminen ja toimen-
piteet tuottavuuden parantamiseksi keskipitkällä
aikavälillä
• suunnittelu- ja brändistrategian tarkastelu
• toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja
vahvistaminen
• koronaviruspandemian vaikutusten arviointi yhtiön
toimintaan lyhyellä aikajänteellä ja strategiaan pitkällä
aikajänteellä
• markkina-aseman vahvistaminen Aasiassa, erityisesti
Kiinassa.
Hallitus kokoontui vuonna 2021 kuusi kertaa.
Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli
97,7. Hallitus arvioi vuonna 2021 toimintaansa ja työs-
kentelytapojaan käyttämällä sisäistä itsearviointia.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
85
Yhtiö on huolehtinut siitä, että kaikki hallituksen
jäsenet ovat saaneet riittävät tiedot yhtiön toiminnasta,
toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että
mahdolliset uudet hallituksen jäsenet on perehdytetty
tehtävään.
Hallituksen valiokunnat
Yhtiökokouksessa 14.4.2021 valittu hallitus nimitti
keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan.
Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi
valittiin Elina Björklund ja jäseniksi Mikko-Heikki Inkeroi-
nen ja Catharina Stackelberg-Hammarén. Hallitus ei ole
perustanut muita valiokuntia. Myöskään yhtiökokous ei
ole asettanut valio- tai toimikuntia.
Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja
valmistelee hallituksen valiokunnalle vahvistaman työ-
järjestyksen mukaisesti ylimmän johdon sopimusten
ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja sille tavan-
omaisesti kuuluvat tehtävät ja valvonnan, joita ovat
muun muassa
• tilinpäätösraportointiprosessin seuranta
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tar-
kastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden
seuranta
• yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan
selvitykseen sisältyvän kuvauksen käsittely taloudel-
liseen raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen valvon-
nan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen
tilintarkastuksen seuranta
HALLITUS 31.12.2021
Riippumaton yhtiöstä ja
Asema hallituksessa Valintavuosi merkittävistä osakkeenomistajista Läsnäolo
Mika Ihamuotila Puheenjohtaja vuodesta 2015 2008 Ei 6/6
Elina Björklund Varapuheenjohtaja vuodesta 2015 2011 Kyllä 6/6
Carol Chen Jäsen 2021 Kyllä 5/6
Mikko-Heikki Inkeroinen Jäsen 2015 Kyllä 6/6
Catharina Stackelberg-Hammarén Jäsen 2014 Kyllä 6/6
Tomoki Takebayashi Jäsen 2021 Kyllä 5/6
TARKASTUS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA 31.12.2021
Riippumaton yhtiöstä ja
Rooli/ valiokuntajäsenyys Valintavuosi merkittävistä osakkeenomistajista Läsnäolo
Elina Björklund Puheenjohtaja vuodesta 2015 2015 Kyllä 5/5
Mikko-Heikki Inkeroinen Jäsen 2017 Kyllä 5/5
Catharina Stackelberg-Hammarén Jäsen 2015 Kyllä 5/5
• lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön
riippumattomuuden ja erityisesti yhtiölle tarjottavien
oheispalvelujen arviointi sekä tilintarkastajan valintaa
koskevan päätösehdotuksen valmistelu
• yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien sopimusten
ja muiden oikeustoimien tavanomaiseen toimintaan
kuulumisen ja markkinaehtojen seuranta ja arviointi
• johdon palkitsemisen arviointi ja tarkastami-
nen sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien
tarkoituksenmukaisuudesta.
Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
hyväksyy hallituksen puheenjohtajan matka- ja edustus-
kuluille budjetin sekä seuraa kyseisiä kuluja.
Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui
vuonna 2021 viisi kertaa. Valiokunnan jäsenten
osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
86
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää
tämän palvelussuhteen ehdoista. Ehdot on määritelty
kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus
on hyväksynyt. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata
yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä
hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja talou-
dellisen tilanteen kehittymisestä.
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja
9.4.2015 lähtien
• s. 1981
• Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yh-
tiössä tilikauden 2021 lopussa: 30 564 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan
konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakepe-
rusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 0.
Yhtiön hallitus ei ole nimittänyt toimitusjohtajan
sijaista.
Johtoryhmä
Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden vas-
tuuhenkilöt muodostavat konsernin johtoryhmän. Joh-
toryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja.
Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perus-
tuvaa toimivaltaa. Johtoryhmän tehtävänä on konser-
ninlaajuisten liiketoimintaa ja menettelytapoja koskevien
asioiden käsittely. Johtoryhmässä käsitellään lisäksi
muun muassa eri liiketoiminta-alueiden toimintasuunni-
telmia ja liiketoiminnan kehitystä.
Elina Anckar, talousjohtaja 11.12.2015 lähtien
• s. 1968
• Kauppatieteiden maisteri
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 2 029 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Rebekka Bay, luova johtaja 1.9.2020 lähtien
• s. 1969
• Taiteen kandidaatti (muoti)
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 2 869 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Tina Broman, hankinta- ja tuotejohtaja 2.10.2017
lähtien
• s. 1969
• Vaatetusalan tutkinto
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 1 180 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Kari Härkönen, digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava
johtaja 14.12.2017 lähtien
• s. 1981
• M.Sc., MBA
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 1 189 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Sanna-Kaisa Niikko, markkinointijohtaja 8.10.2020
lähtien
• s. 1986
• Humanististen tieteiden kandidaatti (englanti)
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 229 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Tanya Strohmayer, henkilöstöjohtaja 10.2.2017 lähtien
• s. 1970
• Valtio- ja kauppatieteiden kandidaatti
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 1 436 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Dan Trapp, myyntijohtaja 2.11.2020 lähtien
• s. 1975
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 257.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Riika Wikberg, liiketoiminnan kehityksestä vastaava
johtaja 15.2.2018 lähtien
• s. 1981
• Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM
• Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä tilikauden 2021 lopussa: 915 osaketta.
Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa
samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2021
lopussa: 0.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
87
SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA
MARIMEKKO-KONSERNISSA
Sisäinen valvonta
Marimekossa noudatetaan yhtiön sisäisen valvonnan
periaatteita ja toimintasuunnitelmaa valvonnan toteutta-
miseksi ja seuraamiseksi. Marimekko-konsernissa sisäi-
nen valvonta on prosessi, josta vastaavat konsernin hal-
litus ja toimitusjohtaja. Sisäisen valvonnan tavoitteena
on taata riittävällä varmuudella, että
• toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian
kanssa
• taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on
luotettavaa
• konsernin toiminta on lainmukaista
• Code of Conduct ja yhteiset arvot ovat vakiintuneet.
Marimekon hallitus keskittyy omistaja-arvon kasvat-
tamiseen ja hyvän hallintotavan mukaisesti varmis-
taa, että yhtiöllä on olemassa sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan periaatteet. Hallituksen tarkastus- ja
palkitsemisvaliokunta vastaa yhtiön sisäisten kontrollien
ja riskienhallinnan tehokkuuden valvomisesta.
Marimekko Oyj:n sisäinen valvonta perustuu COSO
(Committee of Sponsoring Organizations) -malliin,
jonka viisi keskeistä osa-aluetta ovat kontrolliympäristö,
riskien arviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä
sekä seuranta. Osa-alueet ja niiden rooli taloudellisessa
raportoinnissa on esitetty tarkemmin myöhemmin tässä
selvityksessä.
Riskienhallinta
Marimekon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen
hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka määrittelee
yhtiön riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut
sekä riskienhallintaprosessin organisoinnin ja valvonnan.
Marimekon riskienhallinnan tavoitteena on turvata
liiketoiminnan häiriöttömyys ja varmistaa konsernin
vakaa tuloskehitys. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on
jatkuva ja järjestelmällinen prosessi, jossa tunnistetaan
ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön
liittyviä avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan sellaiset
riskit, jotka saattavat estää liiketoimintamahdollisuu-
den käyttämisen, vaarantaa tai estää konsernin tai
sen osan strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai
toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä
seuraamuksia yhtiölle, henkilöstölle tai sidosryhmille.
Riskienhallinta on kiinteä osa yhtiön johtamis- ja
päätöksentekoprosessia ja kattaa konsernin kaikki
toiminnot.
Riskiraportointi on kiinteä osa Marimekon vuosit-
taista liiketoimintasuunnittelua ja strategiaprosessia.
Sisäinen riskiraportointi kuuluu säännöllisesti tapah-
tuvaan, jatkuvaan liiketoiminnan raportointiin sekä
liiketoiminnan lyhyemmän aikavälin suunnitteluun ja
päätöksentekoprosessiin. Keskeisistä riskeistä ja ris-
kienhallinnan toimenpiteistä raportoidaan vuosittain
yhtiön toimintakertomuksessa, neljännesvuosittain jul-
kaistavissa osavuosikatsauksissa, lakien ja säännösten
ja hyvän hallintotavan mukaisesti sekä tapauskohtaisesti
aina tarvittaessa.
Roolit ja vastuut
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan lain-
ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy
sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän hallinnoin-
titavan politiikat.
Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta puo-
lestaan valvoo yhtiön kirjanpitoa ja varainhoitoa sekä
seuraa sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän
tehokkuutta.
Toimitusjohtaja luo perustan sisäisen valvonnan
toimintaympäristölle ohjeistamalla muuta johtoa sekä
valvomalla tapaa, jolla se vastaa liiketoiminnan kont-
rolloinnista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa
hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon
lakien ja säännösten mukaisuudesta ja varainhoidon
luotettavasta järjestämisestä. Lisäksi toimitusjohtaja
vastaa riskienhallinnan asianmukaisesti järjestämisestä
konsernissa.
Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on omaan vas-
tuualueeseen liittyvien sisäisen valvonnan toiminta-
ohjeiden ja menettelytapojen määrittäminen ja niiden
kommunikointi henkilöstölle.
Taloushallinto ja liiketoiminnan ohjaus tukevat toi-
mintojen kontrollien kehittämistä, seuraavat kontrollien
riittävyyttä ja tehokkuutta sekä vastaavat ulkoisen ra-
portoinnin oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta ja rapor-
tointiin liittyvien säännösten noudattamisesta.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen
valvonta ja riskienhallinta
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen
valvonta on osa Marimekon kokonaisvaltaista sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan viitekehystä. Marimekon
taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäi-
sen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on
varmistaa, että
• taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tukee yhtiön
sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomis-
tajien tarpeita
• konsernin toiminta on lainmukaista
• sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan.
Marimekon konsernitilinpäätös on laadittu kan-
sainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards) mukaisesti.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suoma-
laisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Mahdolliset tarkennukset tehdään tilinpäätöksen liitetie-
tojen mukaisesti.
Marimekko Oyj:n liiketoiminnan kehittymistä sekä
taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan
koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla.
Myyntiraportit laaditaan soveltuvin osin päivittäin, vii-
koittain ja kuukausittain. Konsernin tulos- ja taseraportit
laaditaan kuukausittain. Yhtiön toimitusjohtaja raportoi
hallitukselle konsernin kuukausiraportin, tilinpäätös- ja
osavuosikatsausaineiston sekä hallituksen työjärjestyk-
sessä erikseen määrätyt asiat.
Konsernin liiketoiminnan kehittymisestä ja taloudel-
lisesta tilanteesta tiedotetaan osavuosikatsauksissa,
puolivuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteessa.
Kontrolliympäristö
Sisäinen kontrolliympäristö on perusta Marimekon
sisäiselle valvonnalle. Se edistää organisaation kont-
rollitietoisuutta ja luo pohjan muille sisäisen valvonnan
osa-alueille.
Sisäinen kontrolliympäristö käsittää konsernin hen-
kilöstön eettiset arvot ja asiantuntemuksen, henkilöstön
kehittämisen, johdon toimintatavat ja johdon tavan jakaa
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
88
vastuuta ja määräysvaltaa sekä hallituksen määrittele-
mät toiminnan suuntaviivat ja hyväksyntäpolitiikan.
Marimekon talousraportointiprosessin sisäinen
kontrolliympäristö käsittää ohjeistukset, jotka
konsernissa on luotu toimintatapojen yhtenäistämiseksi.
Tytäryhtiöiden kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaisuuden
varmistamiseksi konsernissa on käytössä yhtenäinen ti-
likartta. Tämän lisäksi koko konsernin kattavat laskenta-
periaatteet on sisällytetty tilinpäätökseen, ja Marimekon
hallitus hyväksyy käytettävät laskentaperiaatteet.
Riskien arviointi
Marimekossa riskejä tunnistetaan kattavasti vuosit-
taisen liiketoimintasuunnittelun ja strategiaprosessin
osana. Tunnistetuille ja rahallisesti arvotetuille riskeille
määritetään riskienhallinnan toimenpiteet, vastuuhen-
kilöt ja toteutusaikataulu. Riskikartoituksen päivitys
toteutetaan neljännesvuosittain osavuosikatsausten
aikataulussa.
Riskien tunnistamisen lähtökohtana käytetään
Marimekon strategisia ja operatiivisia tavoitteita.
Pyrkimyksenä on tunnistaa riskit, joiden toteutuminen
vaarantaisi yhtiön asettamien tavoitteiden saavut-
tamisen. Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan
itsearviointeina.
Konsernin talousraportointiprosessiin liittyville
tunnistetuille riskeille on määritetty kontrollitavoitteet
sekä konsernille yhteiset kontrollipisteet. Esimerkkejä
kontrollipisteistä ovat sisäiset toimintaohjeet ja hyväksy-
mismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset ja tehtävien
eriyttäminen.
Kontrollitoiminnot
Kontrolleja ovat ne toimintatavat, järjestelmät ja muut
menettelytavat, joilla Marimekon johto pyrkii varmista-
maan konsernin toiminnan tehokkuuden, taloudellisuu-
den ja luotettavuuden. Kontrollit auttavat myös varmis-
tamaan, että Marimekon tavoitteiden saavuttamista
uhkaavia riskejä hallitaan asianmukaisesti.
Talousraportointiprosessin riskiarviossa määritetyt
kontrollipisteet ovat paikallaan kaikilla konsernin tasoilla
varmistamassa, että lainsäädäntöä, sisäisiä toimintata-
poja ja eettisiä arvoja noudatetaan. Toimintojen johtajat
vastaavat lainsäädännössä tapahtuvien muutoksien
seuraamisesta omilla vastuualueillaan sekä muutoksien
kommunikoimisesta konsernissa. Toimintojen johtajat
ovat myös vastuussa tarvittavien vaatimustenmukaisuu-
den varmistavien kontrollien asettamisesta sekä tarvit-
tavan koulutuksen järjestämisestä toiminnoissa. Lisäksi
keskeisimmille liiketoiminta - ja raportointiprosesseille
on määritetty prosessikontrollit.
Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö
Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätök-
siin. Marimekko Oyj:n tytäryhtiöt raportoivat konsernille
kuukausittain, kvartaaleittain ja tilinpäätösvaiheessa.
Konsernin tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan pai-
kallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti; tytäryhtiöt
eivät sovella IFRS-standardeja erillistilinpäätöksissään.
IFRS:n mukaisten laatimisperiaatteiden edellyttämät
oikaisut tehdään konsernitasolla.
Konsernin talousosasto vastaa kuukausittain konser-
nitilinpäätöksen laatimisesta tytäryhtiöiden toimittamien
tilinpäätöstietojen pohjalta. Konsernin talousjohtaja
ja Business Control -toiminto analysoivat emoyhtiön
ja tytäryhtiöiden toimittamia lukuja mahdollisten
poikkeamien havaitsemiseksi. Poikkeamien syyt ana-
lysoidaan erikseen, että voitaisiin varmistua tilinpää-
töstietojen oikeellisuudesta. Tämän lisäksi konsernin
talousosasto konsolidoi ja tarkastaa kuukausittain
tuloslaskelman ja taseen tiedot ja samoin ennen niiden
toimittamista hallitukselle.
Hallitus hyväksyy osavuosikatsaukset, puolivuosi-
katsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen.
Viestintä ja tiedotus
Kontrolleista ja valvontamenettelyistä tiedottaminen on
olennainen osa Marimekon talousraportointiprosessin
sisäistä valvontaa. Talousraportoinnin riskien arviointiin
ja kontrollien määrittämiseen osallistuvat tytäryhtiöiden
ja konsernin talousraportoinnista vastaavat henkilöt.
Konsernin yhteiset kontrollipisteet on kommunikoitu
kaikille raportointiin osallistuville henkilöille. Konser-
nin taloushallinto tukee yhteisten kontrollien käyttöön-
ottoa tytäryhtiöissä säännöllisellä ohjeistuksella ja
seurannalla.
Konsernissa on laadittu ohjeet talousraportointiin, ja
ohjeita päivitetään säännöllisesti. Laskentaperiaatteet ja
raportointiohjeet kommunikoidaan kaikille talousasioista
vastaaville henkilöille.
Seuranta
Kontrollien seuranta on toimintatapa, jolla arvioidaan
valvontatoimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta
säännöllisesti. Seuranta voi tapahtua jatkuvan seuran-
nan muodossa osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä
toimeksiantoina.
Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta
hoitaa valvontatehtäväänsä seuraamalla osavuosi-
katsausten ja tilinpäätöksen raportointiprosessia
sekä arvioimalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
riittävyyttä ja asianmukaisuutta talousraportointipro-
sessissa. Esihenkilöt seuraavat talousraportointipro-
sessin valvontajärjestelmän toimintaa jatkuvasti osana
operatiivisen toiminnan seuraamista. Vaihtoehtoisesti
valvontaa voi hoitaa myös konsernin taloustoiminto.
Jatkuva valvonta käsittää säännölliset johdon aktivitee-
tit sekä muut toimet, joita henkilöstö toteuttaa tehtäviä
hoitaessaan.
Erillisten arvioiden laajuus ja toteuttamistiheys
riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvon-
tatoimien tehokkuudesta. Talousraportointiprosessin
sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan
ylöspäin, vakavimmat puutteet aina ylimmälle johdolle ja
hallitukselle asti.
Muu konsernivalvonta käsittää muun muassa
hallinnollisen ja juridisen ohjeistuksen, vastuiden ja
valtuuksien määrittelyn sekä organisaation tavoitteiden
toteutumisen seurannan ja analysoinnin. Lisäksi osana
konsernivalvontaa seurataan riskienhallintajärjestelmän
toimivuutta.
MUUT HALLINNOINTISELVITYKSESSÄ
ANNETTAVAT TIEDOT
Sisäinen tarkastus
Marimekossa ei liiketoiminnan luonne ja laajuus huo-
mioon ottaen ole toistaiseksi katsottu tarkoituksen-
mukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen
toimintoa. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta seuraa
ja arvioi sisäisen valvonnan tasoa ja raportoi siitä halli-
tukselle vähintään kerran vuodessa. Hallitus vahvistaa
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
89
sisäisen valvonnan tason. Hallitus voi tarvittaessa käyt-
tää sisäisen tarkastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista
palveluntuottajaa.
Lähipiiritoimet
Yhtiö noudattaa osakeyhtiölain ja hallinnointikoodin
mukaisia velvollisuuksia lähipiiritoimien seuraamisen ja
arvioinnin osalta. Yhtiön hallituksen ja sen tarkastus- ja
palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksissä on lueteltu teh-
tävät ja velvollisuudet lähipiiritoimien osalta. Marimekon
hallitus arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välillä teh-
tyjä toimia ja varmistaa, että eturistiriidat otetaan asian-
mukaisesti huomioon päätöksenteossa. Yhtiö ylläpitää
luetteloa lähipiiristä. Lähipiiritoimet, jotka eivät tapahdu
tavanomaisessa liiketoiminnassa tai tavanomaisilla
kaupallisilla ehdoilla, edellyttävät hallituksen hyväksyn-
tää. Yhtiön talousosasto seuraa lähipiiritoimia osana
yhtiön tavanomaista neljännesvuosittaista valvonta- ja
raportointimenettelyä ja raportoi lähipiiritoimet yhtiön
tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle. Lähipiiritoimet
esitetään vuosittain tarpeen mukaan yhtiön tilinpäätök-
sen liitetiedoissa. Olennaiset lähipiiritoimet esitetään
arvopaperimarkkinalain mukaisesti.
Sisäpiirihallinto
Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen ja markkinoiden
väärinkäyttöasetukseen perustuva Marimekon sisäpii-
riohje määrittelee sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden olen-
naiset velvollisuudet sekä johtohenkilöiden ja heidän
lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimia koskevan
ilmoitusvelvollisuuden sekä muita markkinoiden vää-
rinkäyttöasetukseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Yhtiön
hallitus vahvistaa sisäpiiriohjeen.
Marimekko pitää yllä luetteloa kaikista henkilöistä,
joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät
Marimekolle työsopimuksen perusteella tai muuten suo-
rittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiri-
tietoon. Marimekko on päättänyt olla pitämättä luetteloa
pysyvistä sisäpiiriläisistä. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla
on sisäpiiritietoa, lisätään kutakin hanketta koskevaan
hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon, joka perustetaan ja
jota ylläpidetään jokaisesta sisäpiiritietoa sisältävästä
hankkeesta. Päätös hankekohtaisen sisäpiiriluettelon
perustamisesta tehdään samanaikaisesti kuin päätös
sisäpiiritiedon lykkäämisestä. Hankekohtainen sisä-
piiriluettelo ei ole julkinen. Marimekon sisäpiirihallinto
on vastuussa sisäpiiriluettelon ylläpidosta. Marimekon
hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon lisätty henkilö ei
saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä hankkeen
voimassaolon aikana.
Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden valmistelua
(osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedote) tai säännöl-
listä pääsyä julkistamattomaan taloudelliseen tietoon ei
pidetä sisäpiirihankkeena, eikä yhtiö tee päätöstä tiedon
julkistamisen lykkäämisestä säännöllisen tiedonantovel-
vollisuuden piiriin kuuluvista tiedoista. Ottaen kuitenkin
huomioon, että yhtiön julkistamaton taloudellinen tieto
on luottamuksellista, yhtiö noudattaa sisäpiiriohjee-
seen kirjattuja periaatteita, kuten luettelon ylläpitämistä
henkilöistä, joilla on säännöllinen pääsy julkistamatto-
maan taloustietoon, sekä kyseisten henkilöiden kuulu-
mista kaupankäynnin kiellon piiriin ajanjaksona ennen
taloudellisten katsausten julkistamista. Kaupankäynti
Marimekon rahoitusvälineillä on kuitenkin aina kiellettyä,
jos henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa.
Marimekon hallituksen ja johtoryhmän jäse-
net ovat velvoitettuja ilmoittamaan Marimekolle ja
Finanssivalvonnalle jokaisesta heidän omaan lukuunsa
tehdystä Marimekon rahoitusvälineisiin liittyvästä liike-
toimesta. Marimekko julkistaa viipymättä kyseiset tiedot
pörssitiedotteella saatuaan ilmoituksen liiketoimesta.
Jokaisen johtohenkilön tulee määrittää lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt ja ilmoittaa yhtiölle kirjallisesti heidän
tietonsa. Johtohenkilön lähipiiriläiseen pätevät samat
markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset velvolli-
suudet kuin johtohenkilölle.
Marimekko noudattaa 30 päivän suljettua ikkunaa
ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkista-
mista. Suljetun ikkunan aikana yhtiön hallituksen tai joh-
toryhmän jäsenet eivät saa käydä kauppaa Marimekon
osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä. Suljettu ikkuna
koskee myös niitä henkilöitä, jotka osallistuvat
Marimekon osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen valmis-
teluun sekä niitä yhtiön määrittelemiä henkilöitä, joilla
on asemansa tai oikeuksiensa perusteella säännöllinen
pääsy julkistamattomaan taloustietoon.
Yhtiön sisäpiirihallinnosta vastaa yhtiön pääjuristi.
Marimekon työntekijät ja muut sidosryhmät voivat
ilmoittaa jo tapahtuneesta tai mahdollisesta Marimekon
sisäpiiriohjeen tai rahoitusmarkkinoita koskevan sään-
telyn rikkomisesta Marimekon anonyymin menettelyn
mukaisesti.
Tilintarkastus
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyh-
teisö KPMG Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajanaan
KHT Virpi Halonen, 12.4.2018 lähtien. Tilikaudelta 2021
tilintarkastuksesta maksettiin palkkioita yhteensä 111
tuhatta euroa. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot
muista kuin tilintarkastuspalveluista tilikaudelta 2021
olivat 47 tuhatta euroa.
Helsingissä 15. helmikuuta 2022
Marimekko Oyj
Hallitus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021
Hallitus ja johtoryhmä on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.
90
Palkitsemis-
raportti 2021
91
Tämä palkitsemisraportti 2021 kuvaa sitä, miten Mari-
mekko on soveltanut palkitsemispolitiikkaansa tilikau-
della 2021. Raportti kertoo Marimekon hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitsemisesta 1.1.–31.12.2021. Raportti
noudattaa hallinnointikoodia 2020 ja muuta soveltuvaa
lainsäädäntöä.
Marimekon hallituksen tarkastus- ja palkitsemisva-
liokunta on valmistellut palkitsemisraportin hallituksen
arvioitavaksi, ja hallitus on hyväksynyt sen esitettäväksi
yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajat tekevät neuvoa-
antavan päätöksen raportista vuoden 2022 varsinai-
sessa yhtiökokouksessa.
JOHDANTO
Yhteenveto palkitsemisesta tilikaudella 2021
Marimekon palkitsemispolitiikka muodostaa perustan
Marimekon hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on saatavilla
Marimekon verkkosivuilla osoitteessa
company.marimekko.com kohdasta
Sijoittajat/Hallinto/Hallinnointiperiaatteet/
Palkitseminen. Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan
vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei
hallitus päätä esittää päivitettyä palkitsemispolitiikkaa
tätä aikaisemmin yhtiökokoukselle neuvoa-antavaa
päätöksentekoa varten.
Vuonna 2021 Marimekon liikevaihto kasvoi 23 pro-
senttia ja oli 152 227 tuhatta euroa (123 568). Liikevaihto
Suomessa kasvoi 30 prosenttia ja kansainvälinen
myynti nousi 14 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat
erityisesti Suomen tukku- ja vähittäismyynnin hyvä
kehitys. Myös tukkumyynti Aasian-Tyynenmeren
alueella ja Skandinaviassa sekä vähittäismyynti Pohjois-
Amerikassa kasvoivat vahvasti. Tukkumyynnin hyvää
kehitystä Suomessa tukivat kertaluonteiset kampanja-
toimitukset, joiden kokonaisarvo oli edellisvuotta mer-
kittävästi suurempi. Liikevaihtoa puolestaan heikensivät
tukkumyynnin lasku EMEA:n alueella sekä alemmat
lisenssituotot Aasian-Tyynenmeren alueella. Lähes
kaikki Marimekko-myymälät olivat avoinna vuonna 2021
toisin kuin vertailuvuonna, jolloin suuri osa Marimekko-
myymälöistä eri puolilla maailmaa oli pandemian
vuoksi tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai toisella
neljänneksellä.
Marimekon liikevoitto nousi 31 249 tuhanteen euroon
(18 772). Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 59 prosent-
tia ja oli 31 249 tuhatta euroa (19 600). Tulosta paransi
erityisesti liikevaihdon kasvu, mutta myös suhteellisen
myyntikatteen vahvistuminen. Liikevoittoa puolestaan
laski kiinteiden kulujen nousu.
Avaintekijöitä hyvän kehityksen taustalla ovat olleet
pitkäjänteiset panostukset brändin ja lifestyle-mallis-
tojen modernisoimiseksi, digitaalisen liiketoiminnan ja
monikanavaisen asiakaskokemuksen vahvistaminen
sekä kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen vuosi
vuodelta, mutta myös pandemia-aikana omaksutut
uudet toimintatavat ja ketteryys reagoida jatkuvasti
muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tilikaudella 2021 yhtiön palkitsemista koske-
vassa päätöksenteossa on noudatettu palkitsemis-
politiikassa määriteltyä päätöksentekoprosessia.
Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu, eikä hallitus ole
havainnut tarvetta soveltaa takaisinperintäehtoja mak-
settuihin muuttuviin palkkioihin.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti palkitseminen on
vuonna 2021 tukenut Marimekon taloudellisia ja strate-
gian mukaisia tavoitteita ja päämääriä sekä yhtiön vas-
tuullisuusstrategiaa ja arvoja. Palkitsemisella on luotu
vahva yhteys toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien
intressien välille kytkemällä toimitusjohtajan kokonais-
ansaintamahdollisuus suurelta osin yhtiön taloudellisista
tavoitteista ja operatiivisista mittareista johdettuihin
suorituspohjaisiin kannustimiin. Merkittävä osa toimitus-
johtajan ansaintamahdollisuuksista perustuu pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmiin.
Vuonna 2021 Marimekolla oli käytössä lyhyen aika-
välin ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät toimi-
tusjohtajalle. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä
käynnissä olivat tilikauden 2021 aikana ansaintajaksot
1.4.2018–30.9.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022, joilta mo-
lemmilta ansaittava palkkio perustuu yhtiön osakkeen
kokonaistuottoon osingot mukaan lukien. Palkkio
maksetaan puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana.
Vuonna 2021 toimitusjohtajalle maksettiin palkkio en-
simmäiseltä, 30.9.2021 päättyneeltä ansaintajaksolta.
Osakkeina maksettuun osuuteen liittyy kahden vuoden
pituinen luovutusrajoitus.
Lyhyen aikavälin kannustimen tarkoitus on edistää
yhtiön strategiaa vuosittaisten tavoitteiden saavuttami-
sen kautta. Vuonna 2021 ansaintakriteerit perustuivat
yhtiön liikevaihdon ja liikevoiton kehittymiseen tukien
yhtiön kasvustrategiaa. Lisäksi toimitusjohtajalla oli
henkilökohtaisia yhtiön strategisiin projekteihin liittyviä
tavoitteita, joihin sisältyi myös vastuullisuuteen liittyviä
mittareita. Hallituksen asettamat tavoitteet saavutettiin
100-prosenttisesti.
Palkitsemisraportti 2021
92
Liikevaihto
Milj. euroa
0
50
100
150
200
2017 2018 2019 2020 2021
102, 3
111,9
125,4
123 ,6
152,2
Milj. euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto
0
10
20
30
40
2017 2018 2019 2020 2021
8,6
12,2
17,1
19,6
31,2
Euroa
Osakekurssin kehitys 2017–2021
0
20
40
60
80
100
2017 2018 2019 2020 2021
Toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2021
palkkaa ja palkkioita yhteensä 1 015 879 euroa (2020:
442 796).
Marimekon taloudellisen suoriutumisen ja
palkitsemisen kehitys
Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana strategiansa
mukaisesti kehittänyt brändiään ja mallistojaan laajem-
paa asiakaskuntaa puhutteleviksi ja jatkanut kansainvä-
listä kasvustrategiaansa. Sitä on lähestytty suurimpien
kaupunkien kautta keskittyen Aasian partnerimarkkinoi-
hin, digitaaliseen liiketoimintaan ja monikanavaisuuteen.
Kaupallisia konsepteja ja markkinointia on kehitetty joh-
donmukaisesti vastuullisuuden ollessa vuosi vuodelta
keskeisemmässä roolissa. Yhtiön kansainvälisen kas-
vustrategian määrätietoinen toteuttaminen heijastuukin
yhtiön taloudellisen suoriutumisen kehityksessä.
Toimitusjohtajan toteutuneen palkitsemisen kehitys,
mukaan lukien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, on
linjassa yhtiön taloudellisen suoriutumisen kanssa, mikä
on nähtävissä alla olevista kaavioista.
Palkitsemisraportti 2021
Toimitusjohtajan palkitseminen
(1 000 euroa) 2017 2018 2019 2020 2021
Kiinteä palkka + edut 252 292 321 341 364
Lyhyen aikavälin kannustin 63 38 92 101 100
Pitkän aikavälin kannustin - 73 - - 552
Kokonaispalkitseminen 316 403 413 443 1 016
Muutos edellisvuodesta, %
Kiinteä palkka + edut 9 16 10 6 6
Kokonaispalkitseminen 38 28 2 7 129
Kiinteä palkka
Lyhyen aikavälin kannustin
Pitkän aikavälin kannustin
Toimitusjohtajan palkitseminen elementeittäin
1 000 euroa
0
200
400
600
800
1 000
2017 2018 2019 2020 2021
93
Hallituksen vuosipalkkiot
2017 2018 2019 2020 2021
Puheenjohtajan palkkio¹, 1 000 euroa 40 40 48 48 48
Muutos edellisvuodesta, % 0 0 20 0 0
Varapuheenjohtajan palkkio, 1 000 euroa 30 30 35 35 35
Muutos edellisvuodesta, % 0 0 17 0 0
Jäsenen palkkio, 1 000 euroa 22 22 26 26 26
Muutos edellisvuodesta, % 0 0 18 0 0
Keskimääräinen työntekijöiden palkitseminen
2017 2018 2019 2020 2021
Vuotuisen palkkakehityksen keskiarvo,
muutos edellisvuodesta, % 0,6 4,0 1,7 4,8 1,7
Työntekijän keskimääräisen palkitsemisen kehitys perustuu kuukausipalkkaa saavien työntekijöiden sekä tuntipalkkaa
saavien työntekijöiden palkkojen keskiarvoon ottaen huomioon näiden työntekijäryhmien henkilömäärät.
Palkitsemisraportti 2021
HALLITUKSEN PALKITSEMINEN 2021
Marimekon varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 päätti,
että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan alka-
valta toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituk-
sen puheenjohtajalle 48 000 euroa, varapuheenjohta-
jalle 35 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 26 000
euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia maksetaan
markkinoilta hankittavina Marimekon osakkeina ja loput
rahana. Palkkio maksetaan kokonaan rahana, mikäli hal-
lituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 14.4.2021 ollut
hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita.
Hallituksen jäsenille vuonna 2021 maksetut palkkiot
noudattivat yhtiökokouksen päätöstä ja olivat yhteensä
203 000 euroa.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet on
hankittu suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden
viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–
31.3.2021 on julkistettu, tai mikäli tämä ei ole sisäpiiri-
säännökset huomioiden ollut mahdollista, ensimmäisenä
mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen. Hallituksen
palkkioina saamien osakkeiden omistamiseen ei liity
erityisiä rajoituksia tai sääntöjä.
Yhtiökokous päätti myös, että hallituksen jäsenille ei
makseta erillistä palkkiota kokouksiin osallistumisesta.
Valiokunnan jäsenille päätettiin maksaa valiokuntatyöstä
erillistä kokouskohtaista palkkiota seuraavanlaisesti:
puheenjohtajalle 2 000 euroa ja jäsenille 1 000 euroa.
Hallituksen jäsenyydestä ei makseta muita taloudellisia
etuja.
Hallituksen puheenjohtajalle Mika Ihamuotilalle
on varsinaisen yhtiökokouksen päättämän hallituksen
puheenjohtajan vuosipalkkion lisäksi maksettu erillisen
johtajasopimuksen nojalla kuukausipalkkiota 4 400
euroa puolipäiväisestä toimesta. Hallituksen puheenjoh-
tajan vuosipalkkion ja erillisen johtajasopimuksen nojalla
maksettavan kuukausipalkkion lisäksi Mika Ihamuotilalle
ei ole maksettu muita palkkioita. Eläke-etuudet määräy-
tyvät työntekijän eläkelain mukaan. Yhtiön tarkastus- ja
palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee erillisen
johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät
asiat.
¹ Mika Ihamuotilalle on maksettu vuosipalkkion lisäksi vuosina 2017–2018 palkkiota puheenjohtajan päätoimisuuteen ja vuodesta 2019
lähtien puolipäiväisyyteen pohjautuvan erillisen sopimuksen nojalla.
94
Marimekon hallitukselle tilikaudella 2021 maksetut palkkiot
Vuosipalkkiosta Valiokunta-
Vuosipalkkio, maksettu palkkio, Muut palkkiot, Yhteensä,
Hallituksen jäsen Rooli/ valiokuntajäsenyys euroa osakkeina, kpl euroa euroa euroa
Elina Björklund Hallituksen varapuheenjohtaja
Tarkastus- ja palkitsemis-
valiokunnan puheenjohtaja 35 000 199 8 000 - 43 000
Carol Chen 26 000 148 - - 26 000
Mika Ihamuotila Hallituksen puheenjohtaja 48 000 - - 53 040¹ 101 040
Mikko-Heikki Inkeroinen Tarkastus- ja palkitsemis-
valiokunnan jäsen 26 000 148 4 000 - 30 000
Catharina Stackelberg-Hammarén Tarkastus- ja palkitsemis-
valiokunnan jäsen 26 000 148 4 000 - 30 000
Tomoki Takebayashi 26 000 148 - - 26 000
TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN 2021
Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kaskon kiinteä perus-
palkka, etuudet mukaan lukien, oli 363 637,69 euroa
vuonna 2021.
Vuonna 2021 Marimekolla oli käytössä lyhyen aikavä-
lin ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät toimitusjoh-
tajalle. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoitus
on toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressien
yhtenäistäminen pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin
kannustimen tarkoitus on edistää yhtiön strategiaa vuo-
sittaisten tavoitteiden saavuttamisen kautta.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä käynnissä
olivat tilikauden 2021 aikana ansaintajaksot 1.4.2018–
30.9.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022, joilta molemmilta
ansaittava palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonais-
tuottoon osingot mukaan lukien. Palkkio maksetaan
puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana. Osakkeina
maksettavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen
luovutusrajoitus. Palkkion saaminen edellyttää, että
toimitusjohtaja on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa.
Toimitusjohtajan enimmäispalkkio kummaltakin an-
saintajaksolta vastaa vuositasolla noin hänen kiinteää
bruttovuosipalkkaansa. Vuonna 2021 toimitusjohtajalle
maksettiin palkkio ensimmäiseltä, 30.9.2021 päätty-
neeltä ansaintajaksolta. Palkkio maksettiin osakkeina
(1 734 kappaletta) ja rahana (419 086,13 euroa). Palkkio
ansaintajaksolta 1.4.2018–31.1.2022 maksettiin helmi-
kuussa 2022.
Palkitsemisraportti 2021
¹ Mika Ihamuotilan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettu palkkio puolipäiväisestä toimesta.
95
Tilikaudella 2021 käytössä ollut pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Kriteerien
Hallituksen Osakekurssi toteuma Osakekurssi
päätöksen päätöspäivänä Ansainta- enimmäis- Maksettu Maksettu maksuhetkellä,
Ansaintajakso päivämäärä euroa kriteerit tasosta osakkeina, kpl rahana, euroa Maksupäivä euroa
1.4.2018–30.9.2021 14.2.2018 10,10 Osakkeen 100 % 1 734 419 086,13 5.11.2021 76,65
kokonaistuotto
sisältäen osingot
1.4.2018–31.1.2022 14.2.2018 10,10 Osakkeen 100 % 2 005 405 217,76 18.2.2022 73,21
kokonaistuotto
sisältäen osingot
Toimitusjohtajalle tilikaudella 2021 maksetut palkkiot, euroa
Lyhyen Pitkän
Kiinteä palkka + edut aikavälin aikavälin Muut Palkitseminen
Euroa kannustin¹ kannustin palkkiot yhteensä
363 637,69 100 241,00 552 000,00 - 1 015 878,69
Lyhyen aikavälin kannustimen ansaintakriteerit
vuodelle 2021 perustuivat yhtiön liikevaihdon ja liikevoi-
ton kehittymiseen. Yhteensä näillä molemmilla oli 80
prosentin painotus tukien yhtiön kannattavan kasvun
strategiaa. Lisäksi toimitusjohtajalla oli henkilökohtai-
sia yhtiön strategisiin projekteihin liittyviä tavoitteita,
joihin sisältyi myös vastuullisuuteen liittyviä mittareita.
Toimitusjohtajan enimmäispalkkio lyhyen aikavälin kan-
nustinjärjestelmässä vastaa hänen neljän kuukauden
kiinteää bruttopalkkaansa. Hallituksen asettamat tavoit-
teet saavutettiin 100-prosenttisesti, ja toimitusjohtajan
tilikaudelta 2021 ansaitsema lyhyen aikavälin kannustin-
järjestelmän mukainen palkkio oli 115 000 euroa. Palkkio
maksetaan keväällä 2022.
Vuonna 2021 toimitusjohtajalle maksettu palkkio
koostui 36-prosenttisesti kiinteistä (etuudet mukaan
lukien) ja 64-prosenttisesti muuttuvista palkanosista.
Toimitusjohtaja kuuluu Suomen lakisääteisen eläkejär-
jestelmän piiriin.
Toimitusjohtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika
on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen
irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja toimitusjohtaja
on irtisanomisajan palkan lisäksi oikeutettu irtisanomis-
korvaukseen, joka vastaa kuuden kuukauden normaalia
palkkaa. Irtisanomiseen liittyvä korvaus on sidottu mää-
räaikaiseen kilpailukieltovelvoitteeseen.
Toimitusjohtajan palkitsemisen rakenne
vuonna 2021
36 %
54 %
10 %
Kiinteä palkka
Lyhyen aikavälin kannustin
Pitkän aikavälin kannustin
Palkitsemisraportti 2021
¹ Ansaittu tilikauden 2020 suoritusten perusteella, maksettu 2021.
96
marimekko.com