iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700498L5THNQWVL662025-01-012025-12-31743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31743700498L5THNQWVL662025-12-31743700498L5THNQWVL662024-12-31743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700498L5THNQWVL662023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700498L5THNQWVL662024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700498L5THNQWVL662024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700498L5THNQWVL662025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700498L5THNQWVL662025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700498L5THNQWVL662025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700498L5THNQWVL662025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700498L5THNQWVL662025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700498L5THNQWVL662023-12-31
45
Vuosikertomus 2025
2
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Vuosikertomus 2025
KESTÄVYYSRAPORTTI
We are CapMan –
we make things happen.
Tervetuloa vuosikertomukseemme,
jossa kerromme tuloksestamme ja
saavutuksistamme vuoden 2025
aikana.
CapMan AR 2025 FI (5)_Page_003.jpg
CapMan AR 2025 FI (2)_Page_011.jpg
CapMan AR 2025 FI (2)_Page_020.jpg
CapMan AR 2025 FI (2)_Page_025.jpg
CapMan AR 2025 FI (2)_Page_038.jpg
CapMan AR 2025 FI (2)_Page_094.jpg
VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan vuonna 2025
~215
~55 %
~200
TYÖNTEKIJÄÄ
HALLINNOITAVISTA
PÄÄOMISTA POHJOISMAIDEN
ULKOPUOLELTA
AMMATTIMAISTA
SIJOITTAJAA ASIAKKAINA
”
Edistämme kestävän
kehityksen mukaista muutosta
kohteissamme luoden arvoa
yhteiskunnalle ja sijoittajille.
4
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan vuonna 2025
SISÄLTÖ
Tietoa CapManista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tietoa
CapManista
CapMan on johtava pohjoismainen pääomasijoitusalan
asiantuntija, joka keskittyy reaaliomaisuussijoituksiin.
Olemme vastuullinen ja aktiivinen omistaja, ja luomme
arvoa kiinteistöissä, infrastruktuurikohteissa,
luontopääomissa, reaaliomaisuusvelkakohteissa sekä
listaamattomissa yrityksissä. Tarjoamme lisäksi
varainhoidon palveluita. Pohjoismaiset juuremme
nojaavat yli 35 vuoden historiaan ja kädenjälkemme sekä
verkostomme ovat kansainväliset. 
CapManin muodostaa noin 215 ammattilaista
Helsingissä, Jyväskylässä, Tukholmassa,
Kööpenhaminassa, Oslossa, Lontoossa, Luxemburgissa ja
Düsseldorfissa. CapMan on listattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 2001 lähtien.
capmanmapFI.svg
7,2 mrd €
HALLINNOITAVIA PÄÄOMIA
258
KIINTEISTÖKOHDETTA
45
KOHDEYHTIÖTÄ
~240 000
HEHTAARIA MAATA
210
KIINTEISTÖVELKAKOHDETTA
Tiimimme toimivat
paikallisesti, pohjoismaisten
arvojen ohjaamina.
6
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tietoa
CapManista
Aktiivisena omistajana edistämme kestävän
kehityksen mukaista muutosta kohteissamme,
luoden arvoa yhteiskunnalle ja sijoittajille.
Kehitämme toimivia, ihmiskeskeisiä kiinteistöjä ja
infrastruktuurikohteita, ja hallinnoimme
luontopääomakohteita kestävällä tavalla.
Laadukkaat ympäristöt, infrastruktuuripalvelut ja
elinvoimainen luonto ovat toimivan yhteiskunnan
kulmakiviä. Rakennamme paremmin johdettuja ja
vakaampia yrityksiä edistäen taloudellista hyvin­
vointia. Työpaikat ja innovaatiot puolestaan luovat
paremmat edellytykset yhteiskunnalliselle
kehitykselle.
CapMan on kumppani kansainvälisille
institutionaalisille sijoittajille, jotka hakevat
kestäviä tuottoja Pohjoismaisilta markkinoilta. Yli
puolet hallinnoitavista pääomistamme tulee
Pohjoismaiden ulkopuolisilta sijoittajilta, ja osuus
on ollut kasvussa.
1054
Hallinnoitavat
pääomat
strategioittain
1056
Hallinnoitavat
pääomat
maantieteellisesti
1058
Hallinnoitavat
pääomat
sijoittajatyypin
mukaan
Strategista fokusta reaaliomaisuusluokkiin
vahvistettiin entisestään vuonna 2025.
~80 %
129
HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT
Suurin osa 7,2 mrd €
hallinnoitavista
pääomista
reaaliomaisuus-
luokissa
7
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Liiketoimintamme
Capman_whatwedo.jpg
Kiinteistöt
Hankimme muuntautumiskykyisiä
kiinteistöjä, joita voidaan kehittää
joko parantamalla niiden
toiminnallisuuksia tai muokkaamalla
niiden käyttötarkoitusta. Lisäksi
etsimme  korkealaatuisia
sijoituskohteita, jotka tarjoavat 
sijoittajille hyvää, riskikorjattua
tuottoa.
 
Infrastruktuuri
Tarjoamme räätälöityjä ratkaisuja
paikallisille infrastruktuurikohteiden
omistajille. Kohteiden
hallinnointiyhtiönä olemme
keskeisessä asemassa varmistamaan
yhteisöille tärkeän infrastruktuurin
toimivuutta. Sijoitamme lähinnä
rahastoistamme, mutta voimme
myös tehdä mandaattipohjaisia
sijoituksia rahaston toiminnan
ulkopuolella.
 
Luontopääomat 
Toimintamme keskittyy kestävien
metsäsijoitusten, luontokohteiden ja
metsähiilinielujen hallinnointiin sekä
arvon kehittämiseen Euroopassa.
Katsomme metsäkohteisiin ja
luontopääomaan sijoittamisen olevan
ympäristön ja ihmisten kannalta
vastuullista toimintaa, joka edistää
kestävää, vähähiilistä kehitystä ja luo
tuottoja sijoittajille. 
 
Reaaliomaisuusvelka
CapMan Real Asset Debt tarjoaa
räätälöityä velkarahoitusta lähes
kaikissa kiinteistösegmenteissä,
keskittyen DACH- ja Benelux-
alueisiin. Listaamaton kiinteistövelka
mahdollistaa kilpailukykyisiä
ratkaisuja monimutkaisissa
tilanteissa, kun esimerkiksi
pankkirahoitus on rajoitettua tai sitä
ei ole saatavilla.
 
Pääomasijoittaminen
Sitoutuneet sijoitustiimimme ja
kokenut neuvonantajaverkostomme
kehittävät ja toteuttavat
kasvustrategioita, rakentavat
kansainvälisiä organisaatioita,
tekevät yritysostoja sekä järjestävät
rahoitusta. 
 
Varainhoito
Palvelemme sijoittajia, jotka haluavat
pääsyn parhaisiin, globaaleihin
listattuihin ja listaamattomiin
tuotteisiin läpi omaisuusluokkien.
 
8
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CEOsReview.jpg
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Valmiina kannattavaan
kasvuun
Vuosi 2025 oli CapManille vahvan strategian toteutuksen
ja kasvun aikaa. Otimme merkittäviä askeleita kohti
strategista tavoitettamme saavuttaa 10 miljardin euron
hallinnoitavat pääomat, sekä toteutimme useita
rakenteellisia järjestelyjä, jotka vahvistivat CapManin
fokusta reaaliomaisuusluokkiin.
Vuoden 2025 kohokohtiin kuuluivat CapMan Real Estate
-rahaston Hotels II:n Midstar Fastigheter AB:n
hotellisalkun hankinta, uuden Real Asset Debt -
sijoitusalueen perustaminen yhdessä CAERUS Debt
Investments AG:n kanssa sekä Natural Capitalin uuden
lippulaivarahaston European Forest Fund IV:n
ensimmäinen sulkeminen. Näiden toimenpiteiden sekä
uuden kerätyn pääoman ansiosta CapManin
hallinnoitavat pääomat nousivat vuoden 2025 lopussa
uuteen 7,2 miljardin euron ennätystasoon.
Markkinaolosuhteet säilyivät haastavina, ja erityisesti
vuoden 2025 ensimmäinen puolisko oli taloudellisesti ja
geopoliittisesti epävarma, tilanteen kärjistyessä USA:n
tullipäätösten myötä huhtikuussa. Epävarmalla tilanteella
oli vain vähän suoria vaikutuksia CapManin olemassa
Kasvatimme
hallinnoitavia
pääomia
vuoden aikana
1,1 miljardilla
eurolla.
olevaan palkkiotuottoperusteiseen liiketoimintaan, joka
perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin ja hyvään
ennustettavuuteen. Varainkeruumarkkina pysyi kuitenkin
vaimeana ja prosessit pitkittyivät.
Haasteista huolimatta lisäsimme vuoden aikana noin 1,5
miljardia euroa uutta pääomaa keräämällä 900 miljoonaa
euroa rahastoihimme ja lisäämällä 600 miljoonaa euroa
hallinnoitavia pääomia CAERUS yritysoston myötä.
Vuoden aikana toteutettujen irtautumisten johdosta 
hallinnoitavien pääomien nettokasvu vuoden aikana oli
1,1 miljardia euroa. Tämä on erinomainen saavutus, ja
se on osoitus vahvasta tuottohistoriastamme, tiimiemme
omistautuneisuudesta sekä pitkäaikaisista suhteistamme
rahastosijoittajiin. Listaamaton markkina tarjoaa edelleen
houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka etsivät
hajautuksen tuomaa hyötyä, ja markkinoiden odotetaan
jatkavan houkuttelevaa kasvua keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
9
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Sijoitusaktiiviteetti lisääntyi ja rahastoissa
vahvaa kestävää arvonluontia 
CapManin rahastojen
tuotot kaikissa sijoitus-
alueissa kehittyivät vuoden
aikana positiivisesti.
CapManin rahastojen tuotot kaikissa sijoitusalueissa
kehittyivät vuoden aikana edelleen positiivisesti, ja sekä
uudet sijoitukset että irtautumiset palasivat hyvälle
tasolle. CapManin aktiivisen arvonluonnin DNA on
strateginen etu erityisesti epävakaissa taloudellisissa
oloissa. Työskentelemällä tiiviisti kohteidemme parissa
luomme aktiivisesti arvoa, kiihdytämme kasvua,
sopeudumme muuttuviin ulkoisiin vaatimuksiin ja
varmistamme kohteiden tulevaisuuden kestävyyden. 
Pohjoismainen kiinteistömarkkina on tarjonnut
houkuttelevia mahdollisuuksia, ja CapMan Real Estate
teki vuonna 2025 kuusi uutta sijoitusta. Lisäksi Midstarin
28 kohteen hotellisalkun hankinta teki Hotels II
-rahastosta johtavan yksityisen pohjoismaisen
hotellikokonaisuuden. Kestävä omaisuudenhallinta ja
arvonluonti mahdollistavat irtautumiset myös haastavissa
markkinaolosuhteissa, ja tiimi toteutti kolme irtautumista
erinomaisin tuotoin.
CapMan Infra on tehnyt vuoden aikana useita
lisähankintoja kehittääkseen kohteita ja kiihdyttääkseen
kasvua. Innovatiivisten kestävien ratkaisujen
hyödyntäminen yhdessä kohdeyhtiöidemme kanssa on
arvonluonnin ytimessä. Yksi konkreettinen esimerkki tästä
7,2
on maailman suurimman hiekkapohjaisen lämpövaraston
HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT, MEUR
eli hiekka-akun kehittäminen Loviisan Lämmön
CApman_CEO_graph.svg
kaukolämpöverkkoon Suomessa. Tämä on myös hyvä
esimerkki siitä, miten kustannustehokkuus, taloudelliset
tuotot ja kestävyys yhdistyvät sijoituksissamme.
CapMan Natural Capitalilla oli vahva vuosi, joka
6,1
huipentui lippulaivarahasto European Forest Fund IV:n
ensimmäiseen sulkemiseen joulukuussa. Tiimi osoitti
pitkäjänteistä arvonluonnin osaamista aktiivisessa
5,0
5,0
4,9
metsänhoidossa erinomaisilla irtautumisilla; noin 24 000
hehtaarin metsäomaisuusportfolio Latviassa ja Liettuassa
sekä aloittamalla eukalyptusportfolion irtautumisen
Portugalissa. CapMan Natural Capital on edelleen yksi
Euroopan unionin suurimmista riippumattomista
metsänomistajista, jonka toiminta kattaa kahdeksan
maata.
CapMan Real Asset Debt on uusin lisä monipuoliseen
tarjontaamme. Real Asset Debt perustettiin yhteistyössä
2021
2022
2023
2024
2025
CAERUS Debt Investments AG:n kanssa, josta CapMan
hankki enemmistön heinäkuussa. CAERUS on
saksalainen edelläkävijä ja yksi Keski-Euroopan johtavista
kiinteistövelkasijoitusyhtiöistä. Laajentumalla
reaalivarojen velkasijoitusluokkaan vahvistamme
toimialan osaamistamme. Kyseessä on houkutteleva
omaisuusluokka, jossa on useita etuja kuten vakaa tuotto,
riskisuoja, hajautus sekä houkutteleva riskikorjattu tuotto,
ja se täydentää CapManin muita
reaaliomaisuusstrategioita.
CapMan Private Equity ja Credit -rahastoissa teimme
useita yrityskauppoja vuonna 2025. CapMan Buyout
toteutti viisi irtautumista, joista kolme viimeisimmästä
Buyout XI -rahastosta, kun taas Growth teki sekä
irtautumisen toisesta rahastostaan että sijoituksen
kolmanteen. Special Situations ja Nest Capital tekivät
kumpikin yhden uuden sijoituksen.
Hallinnoitavat pääomat uudella
ennätystasolla
CapMan on ensisijainen kumppani kansainvälisille
institutionaalisille sijoittajille, kun etsitään houkuttelevia
tuottoja Pohjoismaissa. Yli puolet CapManin
hallinnoitavista pääomista tulee sijoittajilta
Pohjoismaiden ulkopuolelta. CapMan jatkaa
sijoittajapohjan laajentamista, ja noin 60 prosenttia
uudesta pääomasta kerättiin uusilta sijoittajilta, ja noin
20 prosenttia kerättiin sellaisilta sijoittajilta, jotka olivat
kyseiselle sijoitustiimille uusia. Tarjoamalla useita
strategioita ja omaisuusluokkia CapMan kykenee
palvelemaan myös niitä sijoittajia, jotka haluavat
hajauttaa sijoituksiaan valikoitujen kumppanien kautta.
Hallinnoitavat pääomamme nousivat uuteen ennätykseen
vuonna 2025 ja olivat vuoden lopussa 7,2 miljardia
euroa. Tämä 19 prosentin kasvu on selkeästi yleistä
markkinakasvua korkeampi, ja on erinomainen saavutus.
Valtaosa uudesta pääomasta kerättiin erikoistuneisiin,
avoimiin kiinteistörahastoihin Hotels II, Social Real Estate
ja Residential.
10
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Natural Capital toteutti European Forest Fund IV
-rahaston ensimmäisen sulkemisen joulukuussa ja
varainkeruu jatkuu vuonna 2026. Real Estatella on vahva
sijoitusnäkymä, ja ensimmäinen mahdollinen sijoitus
varainkeruussa olevaan Nordic Real Estate IV -rahastoon
on jo varmistettu alkuvuodesta 2026. Real Asset Debt
-sijoitusalueessa keräämme kahdeksatta CAERUS-
226
kiinteistövelkarahastoa ja samaan aikaan kartoitamme
mahdollisuuksia laajentaa tarjontaamme
infrastruktuurivelkaan. Lisäksi Infra käynnistää vuoden
2026 aikana Nordic Infrastructure III -lippulaivarahaston
varainkeruun. Kaikkien edellä mainittujen neljän
lippulaivarahaston odotetaan olevan edeltäjiään
suurempia, ja toteutuessaan ne vaikuttavat merkittävästi
sekä hallinnoitaviin pääomiin että palkkiotuottojen
muodostukseen tulevina vuosina.
Kestävää arvonluontia aktiivisen
omistajuuden kautta
Kohdeyhtiöidemme sekä aktiivisen omistajuuden ja
Uutta
kerättyä
pääomaa,
%
omistuksen aikaisen kehityksen avulla rakennamme
yhteiskuntaa, jonka haluamme nähdä tulevaisuudessa.
CapManille positiivinen panos rahastojemme kiinteistöjen
ja kohdeyhtiöiden kestävyyteen on tärkeä osa
taloudellisen arvon luomista.
Kestävä arvonluontimme on tunnistettu koko toimialalla.
Vuosittaisessa GRESB-arvioinnissa, joka toimii alan
johtavana kestävyyden mittarina, sekä Real Estate että
Infra paransivat pisteitään, ja neljä Real Estate -rahastoa
sai korkeimman viiden tähden arvosanan.
Kestävyys on tärkeää myös omassa toiminnassamme.
Ihmisiin sijoittaminen ja työpaikan rakentaminen, jossa
huippuosaajat voivat menestyä, on avainasemassa
skaalautuvan ja kannattavan liiketoiminnan luomisessa.
Työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS saavutti
erinomaisen tuloksen 51 vuonna 2025. Osallisuutta
mittaavassa indeksissä saavutimme toisen korkean
tuloksen, 81. Tarjoamalla merkityksellistä työtä voimme
Arvomme
AKTIIVINEN OMISTAJUUS
Aktiivinen omistajuus on kaiken
toimintamme perusta. Tarjoamme
proaktiivisesti innovatiivisia ja
käytännönläheisiä ratkaisuja.
Luomme pysyvää arvoa tekemällä
tiivistä yhteistyötä kaikkien
sidosryhmiemme kanssa.
OMISTAUTUNEISUUS 
Olemme sitoutuneet
yrittäjähenkisyyteen. Olemme
nälkäisiä mutta nöyriä ja
rohkaisemme jatkuvaan
kehittymiseen ja kasvuun.
KORKEA MORAALI 
Uskomme rehellisyyteen ja
läpinäkyvyyteen. Olemme sekä
luotettava kumppani että vastuullinen
omistaja ja kunnioittamme kaikkia
sidosryhmiämme. Otamme
huomioon toimintamme vaikutukset
myös pitkällä aikavälillä.
jatkossakin houkutella alan parhaita ammattilaisia. Olen
erityisen ylpeä siitä, miten luomme mahdollisuuksia
uransa alkuvaiheessa oleville harjoitteluohjelmamme
kautta. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten
kasvatamme tulevaisuuden ammattilaisia yhteiskuntaan.
Matkamme kohti visiotamme olla vastuullisin
pääomasijoittaja Pohjoismaissa jatkuu
CapMan on aktiivinen ja vastuullinen sijoittaja, joka
keskittyy reaaliomaisuusmarkkinaan, jossa odotamme
houkuttelevan kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Kävimme läpi nykyistä strategiaamme syvällisesti
pääomamarkkinapäivässämme maaliskuussa 2025 ja
esittelimme keskeiset ajurit osakkeenomistajien arvon
luomiseksi. Keskitymme edelleen selvästi kannattavaan
kasvuun skaalaamalla reaaliomaisuusstrategioita,
lanseeraamalla uusia tuotteita sekä edistämällä
kohdennettuja yritysostoja.
Lämmin kiitos osakkeenomistajillemme ja
rahastosijoittajillemme jatkuvasta luottamuksestanne.
Haluan myös kiittää CapManin johtoa ja kaikkia
työntekijöitä sitoutumisestanne sekä siitä, että luotte
erittäin ammattimaisen ja aikaansaavan kulttuurin, joka
tekee CapManista ainutlaatuisen. Koen suurta kunniaa
saadessani johtaa CapMania tässä kasvun vaiheessa ja
odotan innolla, että voimme jatkaa arvon rakentamista
yhdessä ja kaikkien sidosryhmiemme hyväksi.
Pia Kåll
Toimitusjohtaja, CapMan Oyj
VUOSIKERTOMUS 2025
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
12
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan Oyj – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025
CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2025
voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia
(“Hallinnointikoodi”).  Yhtiö noudattaa kaikkia
Hallinnointikoodin suosituksia. Tämä selvitys on laadittu
Hallinnointikoodin raportointiohjeistuksen mukaisesti, se
on CapManin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnan
käsittelemä ja laadittu hallituksen toimintakertomuksesta
erillisenä kertomuksena. Yhtiön hallinnointiin sovelletaan
lisäksi Suomen lakeja, yhtiön yhtiöjärjestyksen
määräyksiä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla
osoitteessa www.cgfinland.fi. Lisätietoja CapManin
hallinnoinnista löytyy yhtiön verkkosivuilta
www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/.
1. CapManin hallinnointimalli
CapMan on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka
kotipaikka on Helsinki. Emoyhtiö CapMan Oyj ja sen
tytäryhtiöt muodostavat CapMan-konsernin. CapManin
osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. CapManin
hallinnointimalli muodostuu yhtiökokouksesta,
hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Yhtiön operatiivisessa
johtamisessa toimitusjohtajaa tukee konsernin
johtoryhmä.
2. Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys
CapManin ylin päättävä elin on yhtiökokous. Se vahvistaa
muun muassa konsernin tuloslaskelman ja taseen,
päättää varojenjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta,
valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää
vastuuvapaudesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista.
Yhtiökokouskutsu ja yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
ja päätösehdotukset julkistetaan yhtiön verkkosivuilla ja
tarvittaessa pörssitiedotteella viimeistään kolme viikkoa
ennen yhtiökokousta.
Vuonna 2025 CapManin yhtiökokous pidettiin 25.
maaliskuuta Helsingissä. Kokoukseen osallistui paikan
päällä tai ennakkoon äänestämällä yhteensä 100
osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 39 % yhtiön
rekisteröidystä osakepääomasta ja äänimäärästä
kokoushetkellä. Kokouksen päätöksiä koskevat tiedot ovat
saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa
www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/
yhtiokokoukset/.
CapManin yhtiöjärjestys sekä yhtiökokousmateriaalit on
nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/.
3. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
CapMan Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous
päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella
hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat
ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous
hyväksyi lisäksi toimikunnalle työjärjestyksen.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustettiin
toimimaan toistaiseksi. Nimitystoimikunnan jäsenten
toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitystoimikunnan
tultua nimitetyksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön
neljän suurimman osakkeenomistajan nimeämistä
edustajista sekä CapMan Oyj:n hallituksen
puheenjohtajasta asiantuntijajäsenenä, joka ei osallistu
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
päätöksentekoon.
CapManin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan
nimettiin syyskuussa 2025 Stefan Björkman Silvertärnan
Ab:n edustajana (nimitystoimikunnan puheenjohtaja), Olli
Haltia Hozainum Partners Oy:n edustajana, Rami
Vehmas Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen edustajana sekä
Peter Immonen Dolobratos Oy Ab:n edustajana. Lisäksi
yhtiön hallituksen puheenjohtaja Joakim Frimodig toimi
nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Kaikki
nimitystoimikuntaan syyskuussa 2025 nimitetyt jäsenet
ovat miehiä.
Nimitystoimikunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2025.
Toimikunta keskusteli erityisesti hallituksen koosta,
kokoonpanosta, monimuotoisuudesta sekä niistä
osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän
yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten
palkitsemista. Se antoi ehdotuksensa varsinaiselle
yhtiökokoukselle 20. tammikuuta 2025. Ehdotukset
sisällytettiin yhtiökokouskutsuun ja julkistettiin
pörssitiedotteella.
Nimitystoimikunnan työjärjestys on luettavissa
CapManin verkkosivuilla osoitteessa:
CapMan_Oyj_Osakkeenomistajien_nimitystoimikunnan
_tyojarjestys.pdf
4. Hallitus
4.1 Hallituksen kokoonpano
CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous
vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten
asettamisjärjestystä. Hallitukseen kuuluu
yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään
yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet
valitaan toimikaudeksi, joka alkaa varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen ja
valiokuntien jäsenille maksettavista palkkioista
yhtiökokoukselle tekee osakkeenomistajien
nimitystoimikunta. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle
julkistetaan tavallisesti erillisenä pörssitiedotteena ja
sisällytetään varsinaisen yhtiökokouksen kutsuun.
Hallituksen jäsenten organisaation vaikutusten kannalta
oleellinen osaaminen raportoidaan osittain ilmoittamalla
hallituksen jäsenten taustatiedot, ja sidosryhmien edustus
raportoidaan keskeisten luottamustehtävien kuvauksella
ja hallituksen jäsenten riippumattomuusarviolla.
CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 25.3.2025
yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi
valittiin uudelleen Johan Bygge, Catarina Fagerholm,
Joakim Frimodig ja Mammu Kaario sekä uusiksi
hallituksen jäseniksi valittiin Ari Kaperi ja Eva Lindholm.
Johan Hammarén ja Olli Liitola olivat ilmoittaneet
osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle, etteivät he ole
13
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
käytettävissä hallituksen jäseniksi. Hallitus valitsi
järjestäytymiskokouksessaan 25.3.2025 keskuudestaan
puheenjohtajaksi Joakim Frimodigin ja
varapuheenjohtajaksi Mammu Kaarion.
Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty kohdan 5
Hallitus vuonna 2025 taulukossa.
4.2 Hallituksen monimuotoisuus
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa huomioon
Hallinnointikoodissa asetetut hallituksen
monimuotoisuutta koskevat periaatteet ja
riippumattomuusvaatimukset valmistellessaan hallituksen
kokoonpanoa koskevaa ehdotusta yhtiökokoukselle. Yhtiö
pitää tärkeänä, että sen hallituksen jäsenistö on
taustaltaan monimuotoista ottaen kuitenkin huomioon
yhtiön liiketoiminnan kannalta olennaiset pätevyydet,
kuten rahoitusalan tuntemuksen. Yhtiön tavoitteena on,
että hallituksessa on molempien sukupuolten ja eri
ikäryhmien edustajia, että jäsenten koulutus- ja
työkokemustaustat ovat monipuolisia ja että hallituksessa
on kokonaisuutena riittävästi kokemusta kansainvälisestä
toimintaympäristöstä.
Yhtiö katsoo, että sen hallituksen kokoonpano vastaa
nykyisellään riittävässä määrin hallituksen kokoonpanolle
asetettuja monimuotoisuustavoitteita. Hallituksessa oli
vuonna 2025 edustettuna molempia sukupuolia.
Hallituksen kokoonpanosta 50 % oli naisia (Mammu
Kaario, Catarina Fagerholm ja Eva Lindholm) ja 50 %
miehiä (Johan Bygge, Joakim Frimodig ja Ari Kaperi),
ikäjakauma oli 47 vuodesta 69 vuoteen, jäsenet edustivat
koulutustaustaltaan yhtiön kannalta relevantteja aloja, ja
heillä oli kokemusta sekä kansainvälisestä että
paikallisesta toimintaympäristöstä.
4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava
riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä
riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava
riippumattomia myös yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 25.3.2025
jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista. Arvion mukaan
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
riippumattomia jäseniä olivat Johan Bygge, Catarina
Fagerholm, Mammu Kaario, Ari Kaperi ja Eva Lindholm.
Joakim Frimodig on ei-riippumaton yhtiöstä, koska hän
on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut työsuhteessa
yhtiöön, ja ei-riippumaton yhtiön merkittävästä
osakkeenomistajasta, sillä hän toimii hallituksen jäsenenä
Silvertärnan Ab:ssa, joka omistaa yli 10 prosenttia
CapManin osakkeista.
Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä
osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä ja sen
konserniyhtiöissä on esitetty kohdan 5 Hallitus vuonna
2025 taulukossa.
4.4 Hallituksen tehtävät
CapManin hallitus on vastuussa yhtiön hallinnosta ja sen
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja
varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus käsittelee kaikki toimialaansa kuuluvat tehtävät
Suomen lain, yhtiöjärjestyksen sekä suomalaisiin
pörssiyhtiöihin sovellettavien sääntöjen ja määräysten
mukaisesti. Yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä on
hyväksyä strategiset tavoitteet ja seurata niiden
edistymistä, mukaan lukien niiden yhdistäminen
vastuullisuustavoitteisiin. CapManin hallitus on
vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa
määritellään hallituksen keskeiset tehtävät,
toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen
toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtäviä olivat:
• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
• hyväksyä johtoryhmän jäsenten nimitykset
• päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun
johdon sekä CapManin avainhenkilöiden
palkitsemisperiaatteista
• varmistaa, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti
järjestetty
• valvoa yhtiön operatiivisen johdon toimintaa
• hyväksyä yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet
• hyväksyä budjetti
• päättää uusien CapMan-rahastojen perustamisesta ja
hyväksyä CapManin omiin rahastoihin tehtävät
sijoitukset
• päättää muihin kuin CapManin rahastoihin tehtävistä
yli viiden miljoonan euron suuruisista sijoituksista sekä
yli viiden miljoonan euron suuruisista suorista
sijoituksista
• päättää merkittävistä muutoksista yrityksen
liiketoiminnassa
• seurata yhtiön taloudellista suorituskykyä ja hyväksyä
yhtiön taloudelliset ja lakisääteiset kestävyysraportit
• seurata, että yhtiöllä on käytössä asianmukaiset
järjestelyt sen varmistamiseksi, että liiketoiminta on
soveltuvien lakien ja asetusten mukaista
• hyväksyä keskeiset hyvän hallinnoinnin, sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä muut
keskeiset toimintaperiaatteet
• vahvistaa hallituksen valiokuntien keskeiset tehtävät ja
toimintaperiaatteet
• kutsua koolle yhtiökokoukset ja tehdä
päätösehdotukset yhtiökokoukselle
• seurata ja arvioida lähipiiriliiketoimia
• seurata ja arvioida sisäisen valvonnan, sisäisen
tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
• seurata ja arvioida yhtiön taloudellista
raportointijärjestelmää ja -prosessia sekä lakisääteistä
kestävyysraportointijärjestelmää ja -prosessia
• seurata lakisääteistä tilintarkastusta ja
kestävyysraportoinnin varmentamista
• seurata ja arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta
ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin
tilintarkastuspalveluiden tarjoamista
• valmistella ehdotukset tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta sekä
heidän palkkiostaan
Hallitus voi myös tehdä päätöksiä tietyistä asioista
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella.
Tällaisia päätöksiä voivat olla esimerkiksi osingoista,
osakeanneista ja hyväntekeväisyyslahjoituksista
päättäminen. Lisäksi hallitus tekee vuosittain ehdotuksen
hallituksen jäsenten valinnasta CapMan for Good -
säätiölle.
Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että
hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan
kuuluvat tehtävät.
4.5 Hallituksen toiminta tilikaudella 2025
Vuonna 2025 hallitus kokoontui kahdeksan kertaa.
Hallitus piti seitsemän kokousta vuoden 2025
varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla ja
yhden kokouksen vuoden 2024 varsinaisen
yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla. Hallitus
arvioi työtään, mukaan lukien vastuullisuusteemat,
yleensä syksyisin varmistaakseen, että arvioinnin tulokset
ovat osakkeenomistajien nimitystoimikunnan saatavilla.
Arvioinnissa voidaan käyttää ulkopuolisia konsultteja.
14
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Kohdan 5 Hallitus vuonna 2025 taulukossa on tiedot
hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin vuonna
2025.
5. Hallituksen valiokunnat
Hallitus voi perustaa valiokuntia vastuulleen kuuluvien
asioiden valmistelun tehostamiseksi. Valiokunnat
asetetaan ja niiden jäsenet valitaan hallituksen jäsenten
keskuudesta hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen
yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen
järjestäytymiskokouksessa.  Valiokunnissa on oltava
vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien
työjärjestykset. Valiokuntien puheenjohtajat raportoivat
valiokunnan kokouksissa käsitellyistä asioista hallitukselle
seuraavassa hallituksen kokouksessa ja kaikki
valiokuntien kokouksissa esitetty materiaali ja pöytäkirjat
toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei yleisesti
ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki
päätökset kollektiivisesti.
CapManin hallitus asetti 25.3.2025
järjestäytymiskokouksessaan tarkastus- ja
riskivaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemis­
valiokunnan.
5.1 Tarkastus- ja riskivaliokunta
Tarkastus- ja riskivaliokunta on asetettu varmistamaan,
että hallituksen tehtäviin kuuluvien asioiden, kuten
taloudelliseen ja kestävyysraportointiin, sisäiseen
valvontaan, sisäiseen tarkastukseen, riskienhallintaan,
lakisääteiseen tilintarkastukseen ja tilintarkastajan
valintaan liittyvä valmistelu on tehokasta.
Tarkastus- ja riskivaliokunnan tehtäviin on kuulunut:
Lakisääteiseen tilintarkastukseen ja kestävyysraportoinnin
varmentamiseen liittyvät tehtävät:
• seurata lakisääteistä tilintarkastusta ja
kestävyysraportoinnin varmentamista
• käsitellä tilintarkastajan raporttia ja tilintarkastajan
esittämiä täydentäviä raportteja
• arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta ja
tarkastusprosessia
• seurata ja arvioida tilintarkastajan riippumattomuutta
ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin
tilintarkastuspalveluiden tarjoamista
• valmistella tilintarkastajan ja tarvittaessa
kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskeva
päätösehdotus
• muu yhteydenpito tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan kanssa
Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin prosessiin liittyvät
tehtävät:
• seurata taloudellisen ja kestävyysraportoinnin
prosesseja
• seurata menettelytapoja, joilla tunnistetaan
raportoitavat tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaisesti
• seurata digitaalisen raportoinnin menettelytapoja
• arvioida sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja
riskienhallinnan tehokkuutta edellä mainituissa
prosesseissa
Muut tehtävät:
• seurata yhtiön taloudellista asemaa
• arvioida vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja
esittämistä
• hyväksyä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet
• käsitellä sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit
• arvioida lakien ja määräysten noudattamisprosessia
• määrittää lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia
koskevat periaatteet
• seurata yhtiön rahoitustilannetta ja verotuksellista
asemaa
• seurata merkittävimpiä taloudellisia, verotuksellisia ja
vastuullisuuteen liittyviä riskejä
• seurata IT-turvallisuutta koskevia prosesseja ja riskejä
• käsitellä yhtiön selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
• seurata ja arvioida hallituksen osoittamia ja tarkastus-
ja riskivaliokunnan toimenkuvaan sopivia
erityiskysymyksiä
Hallitus valitsi 25.3.2025 pidetyssä
järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi
Mammu Kaarion (puheenjohtaja), Johan Byggen ja Ari
Kaperin. Tarkastus- ja riskivaliokunta kokoontui vuonna
2025 viisi kertaa. Kohdan 5 Hallitus vuonna 2025
taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten
osallistumisesta kokouksiin.
Kaikki tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä
ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Kaikilla tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenillä on
kokemusta vaativista taloushallinnon ja liikkeenjohdon
tehtävistä sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle
soveltuva korkeakoulututkinto.
5.2 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on asetettu
varmistamaan toimitusjohtajan ja muun johdon
palkitsemista sekä yhtiön noudattamia
palkitsemisperiaatteita koskevien asioiden tehokkaan
valmistelun. Lisäksi valiokunnan tehtävänä on valvoa
osaamisen hallintaa, henkilöstön kehittämistä sekä
edistää monimuotoista ja osallistavaa työympäristöä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä oli
työjärjestyksen mukaisesti avustaa hallitusta
valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:
• toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
• yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet ja
tarvittaessa yksilökohtainen palkitseminen
• yhtiön yleiset palkitsemisperiaatteet
• Yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikka ja -raportti
Lisäksi valiokunta osallistui:
• päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden
varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista
päätettäessä 
• palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen
tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen yhtiön
strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden
näkökulmasta, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet
• osaamisen johtamiseen ja seuraajasuunnitteluun
• henkilöstön kehittämiseen
• monimuotoisen ja osallistavan työympäristön
edistämiseen
Hallitus valitsi 25.3.2025 pidetyssä
järjestäytymiskokouksessa henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Joakim Frimodigin
(puheenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Eva Lindholmin.
Valiokunta kokoontui vuonna 2025 neljä kertaa. Kohdan
5 Hallitus vuonna 2025 taulukossa on tiedot
valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.
Catarina Fagerholm ja Eva Lindholm ovat riippumattomia
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Joakim
Frimodig ei ole riippumaton yhtiöstä tai sen merkittävästä
osakkeenomistajasta. Lisätietoa hallituksen jäsenten
riippumattomuudesta on annettu kohdassa 4.3.
15
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Hallitus vuonna 2025
Nimi
Henkilötiedot
Osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä 31.12.2025
Osallistuminen
hallituksen
kokouksiin
Osallistuminen
valiokuntien kokouksiin
Joakim Frimodig
• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta
2023
• Hallituksen jäsen vuodesta 2023
• Syntymävuosi: 1978
• Koulutus: BA (Oxon.)
• Päätoimi: CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
• Nimitystoimikunnan asiantuntijajäsen
• Ei-riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä
osakkeenomistajasta
1 135 168
8/8
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta: 4/4
Nimitystoimikunta: 2/2
Johan Bygge
• Hallituksen jäsen vuodesta 2021
• Syntymävuosi: 1956
• Koulutus: BA (Econ.)
• Päätoimi: hallitusammattilainen
• Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
54 900
8/8
Tarkastus- ja
riskivaliokunta: 5/5
Catarina Fagerholm
• Hallituksen jäsen vuodesta 2018
• Syntymävuosi: 1963
• Koulutus: KTM
• Päätoimi: Hallitusammattilainen
• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
120 000
8/8
Tarkastus- ja
riskivaliokunta: 1/1
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta: 4/4
Johan Hammarén*
• Hallituksen jäsen vuodesta 2020
• Syntymävuosi: 1969
• Koulutus: OTM, KTK
• Päätoimi: Toimitusjohtaja Oy Hammarén & Co Ab:ssa,
hallitusammattilainen
• Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton yhtiön
merkittävästä osakkeenomistajasta
1/1
Mammu Kaario
• Hallituksen jäsen vuodesta 2017
• Syntymävuosi: 1963
• Koulutus: Varatuomari, MBA
• Päätoimi: Hallitusammattilainen
• Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
38 071
8/8
Tarkastus- ja
riskivaliokunta: 5/5
Ari Kaperi**
• Hallituksen jäsen vuodesta 2025
• Syntymävuosi: 1960
• Koulutus: KTM
• Päätoimi: Hallitusammattilainen
• Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
50 000
7/7
Tarkastus- ja
riskivaliokunta: 4/4
Olli Liitola*
• Hallituksen jäsen vuodesta 2019
• Syntymävuosi: 1957
• Koulutus: DI
• Päätoimi: Hallitusammattilainen
• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
• Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton yhtiön
merkittävästä osakkeenomistajasta
1/1
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta: 2/2
Eva Lindholm**
• Hallituksen jäsen vuodesta 2025
• Syntymävuosi: 1963
• Koulutus: MBA (Finance)
• Päätoimi: Hallitusammattilainen
• Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
• Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista
0
7/7
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta: 2/2
* Hallituksen jäsen 25.3.2025 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
** Hallituksen jäsen 25.3.2025 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen.
Lisäksi Johan Hammarénin määräysvaltayhtiö Oy Hammarén & Co Ab, Olli Liitolan määräysvaltayhtiö Momea Invest Oy ja Joakim Frimodigin määräysvaltayhtiö Boldhold Oy ovat vähemmistöomistajia Silvertärnan Ab:ssa, joka omistaa
12,82 % CapMan Oyj:n osakkeista.
6. Toimitusjohtaja
Vuonna 2025 CapManin toimitusjohtajana toimi Pia Kåll
(s. 1980, DI). Kållin henkilökohtaiset sekä
määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset
oikeudet yhtiössä tilikauden 2025 lopussa on selostettu 
Johtoryhmä vuonna 2025 taulukossa.
Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan
palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään
toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy.
Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa
osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja
valtuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että
yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti
toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen
operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen
liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden
toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-
alueiden vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan
toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden
rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen
puheenjohtajaksi.
16
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
7. Muu johtoryhmä
Johtoryhmän päätehtävät ovat (i) tiimistrategian,
varainhankinnan, resurssien, vastuullisuuden sekä
markkinoinnin ja brändin koordinointi, (ii) hallituksen
päätösten toteuttaminen, (iii) päätöksenteon tukeminen
aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä (iv)
tiimien informointi ja päätösten jalkauttaminen
johtoryhmässä sovitulla tavalla. Johtoryhmän
kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja
heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2025
lopussa on selostettu alla olevassa taulukossa.
Johtoryhmä vuonna 2025
Nimi
Tehtävä/vastuut
Henkilötiedot
Osakkeet ja
osakeperusteiset
oikeudet yhtiössä
31.12.2025
Pia Kåll
Toimitusjohtaja
• Syntymävuosi: 1980
• Koulutus: DI
• Sukupuoli: Nainen
Osakkeet: 331 320
Atte Rissanen
Talousjohtaja
• Syntymävuosi: 1987
• Koulutus: KTM
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 321 748
Heidi Sulin
Operatiivinen johtaja
• Syntymävuosi: 1979
• Koulutus: OTM
• Sukupuoli: Nainen
Osakkeet: 180 172
Olli Haltia
15.9.2025 asti
Managing Partner,
CapMan Natural Capital
• Syntymävuosi: 1963
• Koulutus: KTT, KTM, KTM (metsätalous)
• Sukupuoli: Mies
Jyri Hietala
16.9.2025 alkaen
Managing Partner,
CapMan Natural Capital
• Syntymävuosi: 1983
• Koulutus: KTM (metsätalous)
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 0
Mika Koskinen
Managing Partner,
CapMan Wealth
• Syntymävuosi: 1967
• Koulutus: KTL
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 30 000
Antti Kummu
Managing Partner,
CapMan Growth
• Syntymävuosi: 1976
• Koulutus: KTM, CFA
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 81 117
Nimi
Tehtävä/vastuut
Henkilötiedot
Osakkeet ja
osakeperusteiset
oikeudet yhtiössä
31.12.2025
Mika Matikainen
Managing Partner,
CapMan Real Estate
• Syntymävuosi: 1975
• Koulutus: KTM, VTM
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 204 259
Michael Morgenroth
31.7.2025 alkaen
Managing Partner,
CapMan Real Asset Debt
• Syntymävuosi: 1966
• Koulutus: auktorisoitu kiinteistöarvioija (MRICS),
kiinteistötalouden ekonomisti (VWA),
oikeustalouden ekonomisti (VWA)
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 0
Anna Olsson
Vastuullisuusjohtaja
• Syntymävuosi: 1982
• Koulutus: VTM
• Sukupuoli: Nainen
Osakkeet: 64 160
Ville Poukka
Managing Partner,
CapMan Infra
• Syntymävuosi: 1981
• Koulutus: KTM
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 296 787
Mari Simula
Johtaja,
rahastosijoittajasuhteet
• Syntymävuosi: 1982
• Koulutus: DI
• Sukupuoli: Nainen
Osakkeet: 440 260
Antti Uusitalo
Managing Partner,
CapMan Special
Situations
• Syntymävuosi: 1982
• Koulutus: KTM
• Sukupuoli: Mies
Osakkeet: 15 000
17
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
8. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
CapManin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
tavoitteina on varmistaa, että yhtiön toiminta on
tehokasta, tarkoituksenmukaista, luotettavaa ja sääntelyn
mukaista, ja että liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät
riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan
asianmukaisesti. Konsernin sisäinen valvonta on
olennainen osa yhtiön johtamisjärjestelmää ja se koostuu
mm. organisaatiorakenteesta, politiikoista ja prosesseista,
työohjeista, työtehtävien ja vastuiden jaosta,
hyväksymisvaltuuksista, manuaalisista ja
automatisoiduista kontrolleista, seurantaraporteista sekä
tarkastuksista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestämisestä ovat viime kädessä vastuussa hallitus ja
toimitusjohtaja, mutta sisäistä valvontaa suoritetaan
kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa liiketoiminta- ja
tukifunktioissa. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa
politiikkojen ja ohjeistusten noudattamisesta ja
epäkohtien ja väärinkäytösten raportoinnista
esimiehelleen tai muille määritellyille tahoille.
9. Taloudelliseen raportointiin liittyvät
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmät
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja
riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan
viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä
ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä
vastaa yhtiön johto ja/tai hallitus.
Yksi keskeinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
tavoitteista on taata riittävällä varmuudella taloudellisen
raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se,
että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti
hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden
listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi
tavoitteena on tukea hyvää hallintotapaa ja
riskienhallintaa sekä varmistaa, että konsernin toiminta
on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja
toimintatapoja noudatetaan.
9.1 Taloudellisen raportointiprosessin
yleiskuvaus
CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen
läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa,
Luxemburgissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa, ja
organisaatio operoi yli maarajojen. Yhdeksässä eri
maassa toimivat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet raportoivat
tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain tai
neljännesvuosittain. Kirjanpito on pääosin ulkoistettu.
Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja
analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden
kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen
mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja
konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten
valvontavaatimusten noudattamista. Merkittävimpien
tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden kuukausittaiset
kirjanpitotapahtumat siirretään tapahtumatasolla
konsernin raportointijärjestelmään. Loput tytäryhtiöt
lähettävät lukunsa joko kuukausittain tai vähintään
neljännesvuosittain Group Finance and Accounting -tiimin
syötettäväksi konsernin raportointijärjestelmään. Sekä
tytäryhtiöiden tilintarkastajat että Group Finance and
Accounting -tiimi tarkastavat raportoidut luvut sekä
valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella
tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös
laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.
9.2 Taloudellisen raportointiprosessin
valvonta ja riskienhallinta
Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta
järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on
asettanut tarkastus- ja riskivaliokunnan huolehtimaan
taloudellisen ja kestävyysraportointiprosessin valvontaa
koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun
muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta,
taloudellisen raportointiprosessin valvonta,
vastuullisuusriskien (mukaan lukien ilmastoriskit)
tarkastelu ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta.
Tarkastus- ja riskivaliokunta myös käsittelee
säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin
liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteitä.
Konsernin johto on vastuussa taloudellisen
raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi
johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä
siitä, että yhtiön taloutta ja vastuullisuutta hoidetaan
luotettavasti ja asianmukaisesti.
Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin
toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla
riskienhallintaan liittyvät vastuualueet.  Toimitusjohtaja
on nimittänyt konsernin operatiivisen johtajan
riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa
kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista
ja joka raportoi tarkastus- ja riskivaliokunnalle sisäiseen
valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa.
Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan
toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri
toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja
laskentaosasto edesauttavat taloudellisen
raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla
toiminnallaan.
9.3 Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet
Taloudellisen raportointiprosessin riskejä tunnistetaan
taloudellisen raportoinnin tavoitteista käsin.
Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen
raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien
riskinhallintakeinojen määrittäminen.
Riskiarviointiprosessissa otetaan huomioon myös
olennaiset taloudelliseen asemaan liittyvät
vastuullisuusriskit. Riskiarviointien perusteella
määritellään valvontatoimenpiteitä kaikille organisaation
tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm.
sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt,
täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja
tehtävien eriyttäminen.
Konsernin vuosittaisessa riskiarviointiprosessissa
tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan
valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten
uusien riskien vaikutusta arvioidaan.
Riskienhallintaprosessin tavoitteet ja vastuut sekä
riskinottohalukkuuden määrittely päivitettiin vuoden
2025 aikana.   
9.4 Taloudelliseen raportointiin liittyvä
viestintä ja tiedotus
CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja
vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä.
Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää
ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään
systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa
konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin
kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään
asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle ja
johtoryhmälle. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan
konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti.
18
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla:
www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/
politiikat/.
9.5 Sisäisen valvonnan tehtävien
organisointi ja seuranta
Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan
tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä
suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi
olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai
tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tai
johtoryhmä voivat tehdä päätöksen erillisen
tarkastustoimeksiannon antamisesta. Erillisten
toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat
pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien
tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet
raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastus- ja
riskivaliokunnalle ja hallitukselle.
Group Finance and Accounting -tiimi tekee kuukausittain
tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä
tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän
lisäksi Group Finance and Accounting -tiimi tekee
analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista,
tarkistaa neljännesvuosittain käyvän arvon muutokset,
arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-
standardeissa ja muussa soveltuvassa sääntelyssä
tapahtuvia muutoksia. Tarkastus- ja riskivaliokunta ja
hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon
liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm.
toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa
aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä
arvioita kuukausittaisista rahavirroista ja
kovenanttitasoista. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa
lisäksi tarkemmin muun muassa raportointiprosessia
(mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot),
riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.
Sijoitustiimeistä riippumaton Risk and Valuations -tiimi
vastaa rahastojen neljännesvuosittaisesta
arvostusprosessista, konsernin hallinnoimien rahastojen
suoriutumisen seuraamisesta ja ennustamisesta,
laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-
osuustuottojen laskennasta.
CapManin tytäryhtiöillä, joilla on Finanssivalvonnan
myöntämä lupa toimia vaihtoehtorahastojen hoitajana tai
sijoituspalveluyrityksenä, on lain edellyttämällä tavalla
erilliset riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen
toiminnot.
Compliance-toiminto huolehtii konserniyhtiöiden
toiminnan sääntelynmukaisuuden valvonnasta sekä
uuden sääntelyn huomioon ottamisesta konsernin
toiminnassa.
10. Muut tiedot
10.1 Sisäpiirihallinnon keskeiset
menettelytavat
CapMan noudattaa EU:n markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen (”MAR-asetus”, 596/2014)
johtohenkilöiden liiketoimia ja sisäpiirihallintoa koskevia
säännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi
yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä. Sisäpiiriasioista vastaa
konsernin compliance-toiminto, joka valvoo
sisäpiiriohjeiden noudattamista muun muassa
huolehtimalla, että henkilöstö noudattaa heitä koskevia
sisäpiirisääntöjä ja kaupankäyntirajoituksia, ylläpitämällä
hankekohtaisia sisäpiiriluetteloja sekä kouluttamalla
henkilöstöä sisäpiiriasioissa ja pörssiyhtiön
tiedonantovelvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
CapMan ylläpitää sisäistä, ei-julkista luetteloa niistä
johtohenkilöistä ja näiden lähipiiristä, jotka ovat MAR-
asetuksen mukaisesti velvoitettuja julkistamaan
CapManin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimensa.
CapMan on määritellyt markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiön
hallituksen sekä sen johtoryhmän jäsenet (mukaan lukien
toimitusjohtaja) ja kutakin johtohenkilöä on ohjeistettu
informoimaan omaa lähipiiriään liiketoimien
ilmoittamisvelvollisuudesta.  CapMan julkistaa kunkin
johtohenkilön sekä hänen lähipiirinsä CapManin
rahoitusvälineillä tekemät liiketoimet MAR-asetuksen
mukaisesti, mikäli ko. henkilön kalenterivuoden aikana
tehtyjen liiketoimien arvo ylittää 20 000 euroa. Lisäksi
kunkin johtohenkilön kokonaisomistus julkaistaan
vuosittain osana vuosikertomusta.
MAR-asetuksen tarkoittamista merkittävistä hankkeista,
joilla voi olla huomattava vaikutus CapManin
liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään
erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, jotka
perustetaan ja joita ylläpidetään sisäpiiritiedon
julkistamisen lykkäämispäätöksen nojalla.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkittyjä henkilöitä
tai muita henkilöitä, joilla on CapMania koskevaa
sisäpiiritietoa, ohjeistetaan olemaan käymättä kauppaa
CapManin liikkeeseenlaskemilla rahoitusvälineillä.
Jokainen johtohenkilö ja työntekijä on myös muutoin aina
ennen CapManin rahoitusvälinettä koskevan liiketoimen
toteuttamista velvollinen itse arvioimaan, ettei hänen
hallussaan ole sisäpiiritietoa CapManiin liittyen.
CapManin yllä mainitut johtohenkilöt tai ne henkilöt,
jotka saavat yhtiöön liittyvää taloudellista tietoa, eivät saa
toteuttaa CapManin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia
30 kalenteripäivän aikana ennen tilinpäätöstiedotteen,
osavuosikatsauksen tai puolivuosikatsauksen
julkistamista (ns. suljettu ajanjakso). Nämä
julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen
pörssitiedotteella. CapManin johtohenkilöitä ja
henkilökuntaa on ohjeistettu informoimaan lähipiiriään
suljetusta ajanjaksosta ja kehottamaan lähipiiriään
pidättymään kaupankäynnistä CapManin
rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana. Sisäinen
kaupankäyntiohjeen mukaisesti johtohenkilöiden on
pyydettävä compliance-toiminnolta kirjallinen lupa ennen
kaupankäyntiä CapManin rahoitusvälineillä.
10.2 Ilmoituskanava
CapManilla on käytössä whistleblowing-ilmoituskanava,
joka mahdollistaa epäillyistä väärinkäytöksistä
ilmoittamisen CapManille luottamuksellisesti ja/tai
anonyymisti. Ilmoituskanava on saatavilla yhtiön intranet-
sivustolla. Vuoden 2025 aikana kanavan kautta tehtiin
kaksi ilmoitusta. Ilmoitukset käsiteltiin CapManin
whistleblowing-prosessin mukaisesti.
CapManilla on käytössä myös ulkoinen ilmoituskanava
yhtiön verkkosivustolla kaikille sidosryhmille. Sekä
sisäinen että ulkoinen kanava auttavat CapMania
edistämään vastuullista liiketoimintaa. Kanavien kautta
tehtävät ilmoitukset ovat suojattuja, ja ilmoituksen voi
tehdä nimettömänä.
10.3 Lähipiiriliiketoimia koskevat
periaatteet
Hallitus on hyväksynyt periaatteet yhtiön
lähipiiriliiketoimille. Lähipiiriliiketoimia seurataan
taloushallinnossa sekä lakiasioissa osana yhtiön
tavanomaisia raportointi- ja valvontaprosesseja. Kaikki
olennaiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta ja
markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiriliiketoimet
raportoidaan hallitukselle ja hyväksytään sen toimesta.
Keskeistä johtohenkilöstöä ohjeistetaan lähipiiriasioissa.
Yhtiö ylläpitää rekisteriä lähipiiriinsä kuuluvista tahoista,
ja lähipiiriliiketoimet raportoidaan osavuosikatsauksissa ja
tilinpäätöksissä voimassa olevien säädösten ja
taloudellisten raportointistandardien mukaisesti.
19
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Olennaiset lähipiiriliiketoimet julkistetaan
pörssitiedotteena.
Yhtiön lähipiiriliiketoimet liittyvät tyypillisesti sisäisten
palveluiden hankintaan tai muihin palveluihin ja
tuotteisiin, jotka ovat osa yhtiön normaalia liiketoimintaa.
Yhtiö ei tee säännönmukaisesti sellaisia liiketoimia
lähipiiriinsä kuuluvien tahojen kanssa, jotka olisivat
yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta
liiketoiminnasta poikkeavia tai tehty muutoin kuin
tavanomaisin markkinaehdoin.
10.4 Tilintarkastajien palkkiot
Vuonna 2025 yhtiön tilintarkastajana toimi
tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena
tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajille
tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat 311 000
euroa (437 000 euroa vuonna 2024) ja muista
tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 150
000 euroa (111 000 euroa vuonna 2024).
10.5 Sisäinen tarkastus
Yhtiön liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen
sisäisen tarkastuksen järjestämistä omaksi
konsernitoiminnokseen ei ole toistaiseksi pidetty
tarkoituksenmukaisena. Yhtiön toimiluvanvaraisen
toiminnan sisäisestä tarkastuksesta vastaa ulkoinen
palveluntarjoaja.
VUOSIKERTOMUS 2025
Palkitseminen
21
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan – Palkitsemisraportti 2025
Tässä CapMan Oyj:n (”CapMan” tai ”yhtiö”)
palkitsemisraportissa (”raportti”) kuvataan yhtiön
palkitsemispolitiikan toteuttamista ja esitetään tiedot
yhtiön hallituksen (”hallitus”) ja toimitusjohtajan
palkitsemisesta tilikaudella 2025. Tämä raportti on
laadittu Suomen lainsäädännön ja listayhtiöiden
hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Tämä raportti
esitetään 25.3.2026 pidettävässä varsinaisessa
yhtiökokouksessa neuvoa-antavaa äänestystä varten.
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön
toimielinten palkitsemispolitiikan neuvoa-antavalla
päätöksellä. Palkitsemispolitiikka on saatavilla yhtiön
verkkosivuilla (capman.com/fi/osakkeenomistajat/
hallinnointi/palkitseminen/). Vuoden 2024
palkitsemisraportti hyväksyttiin neuvoa-antavalla
päätöksellä vuoden 2025 varsinaisessa
yhtiökokouksessa.
1. Johdanto
1.1 Palkitsemispolitiikan toteuttaminen
vuonna 2025
Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen
jäsenten palkkioista osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan esityksen mukaisesti.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu
suurimpien osakkeenomistajien edustajista, ja näin ollen
hallitus ei osallistu oman palkitsemisensa valmisteluun.
Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettiin vuonna
2025 kuukausipalkkioita ja kokouspalkkioita. Vuonna
2025 kaikki palkkiot maksettiin rahana samoin kuin
vuonna 2024. Hallituksen palkkiot on kuvattu alla
olevassa taulukossa.
CapManin hallituksen henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2025 neljä
kertaa valmistelemaan yhtiön toimitusjohtajan ja muun
johdon palkitsemiseen liittyviä asioita. Hallitus päätti
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan valmistelun
pohjalta yhtiön johdon (toimitusjohtajaa lukuun
ottamatta) tilikauden 2025 lyhyen aikavälin
kannustinpalkkioista, jotka maksettiin maaliskuussa
2026. Lisäksi hallitus päätti johdon (toimitusjohtajaa
lukuun ottamatta) tilikaudelle 2025 kohdistuvasta lyhyen
aikavälin kannustinohjelmasta. Toimitusjohtaja ei ole
ollut viime vuosina lyhyen aikavälin kannustinohjelmien
piirissä hallituksen aikaisemmin tekemän
periaatepäätöksen mukaisesti. Hallitus on katsonut, että
toimitusjohtajan muuttuvan palkitsemisen tulee yhtiön
nykytilanteessa perustua pääosin pitkän aikavälin
kannustimiin.
Hallituksen näkemyksen mukaan palkkioita koskeva
päätöksenteko noudatti palkitsemispolitiikassa kuvattua
päätöksentekojärjestystä, ja palkitsemisen elementit ovat
yhdenmukaiset politiikassa esitettyjen periaatteiden
kanssa eikä palkitsemispolitiikasta poikettu. Hallituksen
tai toimitusjohtajan palkitsemiseen ei ole kohdistettu
takaisinperintää.
Jäsen
Kuukausipalkkio (EUR)
2024
2025
Hallituksen puheenjohtaja
5 000
5 450
Hallituksen varapuheenjohtaja
4 000
4 350
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja
4 000
4 350
Jäsen
3 250
3 500
Jäsen
Kokouspalkkio (EUR)
2024
2025
Hallituksen puheenjohtaja
800
800
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja
800
800
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
800
800
Jäsenet
400
400
1 Jos henkilö ei toimi samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
1.2 Osakepalkkio-ohjelma pitkän aikavälin
kannustimena
Yhtiön tavoitteena on ylläpitää houkuttelevaa,
kilpailukykyistä, oikeudenmukaista ja kestävää
palkitsemista, joka tähtää yhtiön strategisten
liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä ja
erityisesti pitkällä aikavälillä. Hallitus on halunnut
korostaa yhtiön pitkän aikavälin strategisen menestyksen
merkitystä ja kestävyyttä yhtenä sen keskeisenä
osatekijänä kohdentamalla toimitusjohtajan muuttuvan
palkitsemisen kokonaisuudessaan pitkän aikavälin
kannustinohjelmaan, joka sisältää kestävyyteen liittyviä
tavoitteita. Toimitusjohtaja ei ole lyhyen aikavälin
kannustinohjelman piirissä.
Yhtiöllä oli vuoden 2025 lopussa käynnissä yksi
osakepohjainen kannustinohjelma. Ohjelma on suunnattu
toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille
avainhenkilöille, yhteensä noin 25 henkilölle CapMan-
konsernissa. Ohjelman tavoitteena on yhtiön
osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteiden
yhtenäistäminen yhtiön arvon kehittämiseksi pitkällä
aikavälillä. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on
avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön tarjoamalla heille
kilpailukykyinen yhtiön osakkeisiin sijoittamiseen, niiden
omistamiseen, ansaintaan ja kertymiseen perustuva
palkkio-ohjelma. Ohjelman yhteenveto on kuvattu
tarkemmin jäljempänä Ohjelmasta on saatavilla tietoa
myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/
palkitseminen.
22
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
1.2.1 Osakepalkkio-ohjelma 2025
CapMan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2025
osakepalkkio-ohjelmasta 2025 (“2025 ohjelma”)
konsernin johdolle ja valituille avainhenkilöille.
2025 ohjelman tarkoituksena on osakkeenomistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteiden yhtenäistäminen arvon
luomiseksi osakkeenomistajille, johon osallistujat ovat
sitoutuneita sijoittamalla merkittävän summan CapMan
Oyj:n osakkeisiin, joka on myös edellytyksenä 2025
ohjelmaan osallistumiselle. Lisäksi uuden pitkän aikavälin
kannustinohjelman tarkoituksena on palkitsemisen ja
CapManin vastuullisuusagendan yhtenäistäminen, 2025
ohjelmaan osallistuvien henkilöiden sitouttaminen yhtiön
palvelukseen, ja heille yhtiön osakkeen omistamiseen,
ansaintaan ja kerryttämiseen perustuvan kilpailukykyisen
palkkio-ohjelman tarjoaminen.
2025 ohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä
kolmen vuoden ansaintajaksoista. CapManin hallitus
päättää jokaisen ansaintajakson kohderyhmän,
ohjelmaan kohdennettujen osakkeiden enimmäismäärän,
ja tarkat tavoitteet vuosittain. Kohderyhmän osallistujat
voivat ansaita matching-osuuden, ja suoritusperusteisen
palkkion kultakin ansaintajaksolta. 2025 ohjelmaan
kuuluvan palkkion vastaanottamisen edellytyksenä on
osallistujan hankkimien tai aiemmin omistettujen
CapManin osakkeiden kohdentaminen 2025 ohjelmaan
enintään hallituksen määrittelemän määrän mukaisesti,
ja tämän sijoituksen säilyttäminen ansaintajakson ajan.
Palkkion enimmäismäärä osallistujalle on suoraan
määritelty ohjelmaan kohdistettujen omistettujen
osakkeiden määrän mukaan.
Palkkiot 2025 ohjelmasta maksetaan jokaisen
ansaintajakson päätyttyä saavutettuihin tavoitteisiin ja
jatkuneeseen työsuhteeseen perustuen. Jos osallistujan
työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista,
palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Kokonaispalkkio
maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Palkkion
rahana maksettavan osuuden tarkoituksena on kattaa
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja lakisääteiset
sosiaaliturvamaksut. Hallitus päättää annetaanko
palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia
osakkeita. Kaikkiin palkkiona maksettuihin osakkeisiin
liittyy rajoitusjakso, joka kestää vuoden.
Ansaintajakso 2025–2028
Ensimmäinen kolmen vuoden ansaintajakso alkaa
1.4.2025 ja päättyy 31.3.2028. Ansaintajakson
kohderyhmään kuuluvat kaikki johtoryhmän jäsenet,
mukaan lukien toimitusjohtaja, sekä muita valittuja
avainhenkilöitä. Kohderyhmään kuuluu yhteensä noin 25
henkilöä.
Ansaintajakson 2025–2028 tavoitteet ovat linkitetty:
• CapManin osakkeen kokonaistuottoon ansaintajakson
aikana
• Palkkiotuloksen kasvuun vuosien 2024 ja 2027 välillä 
• Konsernitasoisten ilmastoon, työtyytyväisyyteen ja
monimuotoisuuteen liittyvien vastuullisuustavoitteiden
saavuttamiseen ansaintajakson aikana
Suoritusperusteinen palkkio 2025 ohjelmassa on
enintään 4.25x osallistujan ohjelmaan kohdentamien
osakkeiden lukumäärä. 4.25x jakautuu siten, että
enintään 2.5x on linkitetty osakkeen kokonaistuottoon,
1.25x palkkiotuloksen kasvuun ja 0.5x
vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi
matching-osuus 0.25x ohjelman alussa kohdennetusta
osakemäärästä maksetaan jatkuneen työsuhteen
perusteella.
Osakepalkkio-ohjelmaan kohdennettujen CapManin
osakkeiden enimmäismäärä ensimmäisen kolmen vuoden
ansaintajaksolla on 350 000 osaketta. Tämä vastaa
enintään 1 575 000 osakkeen kokonaispalkkiota, mikäli
kaikki tavoitteet saavutetaan täysin.
1.2.2 Osakepalkkio-ohjelma 2022–2025
Osakepalkkio-ohjelma 2022–2025 (”ohjelma”) sisältää
kolme ansaintajaksoa. Ansaintajaksot alkoivat 1.4.2022.
Kaksi ensimmäistä ansaintajaksoa päättyivät 31.3.2023
ja 31.3.2024, ja kolmas ansaintajakso päättyi
31.3.2025. Osallistujat voivat ansaita jokaiselta
ansaintajaksolta suoritusperusteisen palkkion sekä lisäksi
ajanjaksolta 2022–2025 myös omaan sijoitukseen
suhteutetun palkkion. Ohjelman palkkiot maksetaan
yhtiön osakkeina vuoden kuluttua kunkin palkkion
määrittämisestä eli vuosina 2024, 2025 ja 2026.
Palkkiona maksettuihin osakkeisiin kohdistuu yhden
vuoden mittainen luovutusrajoitus.
Palkkion saaminen edellyttää, että osallistuja kohdentaa
ohjelmaan joko hankkimiaan tai ennestään omistamiaan
yhtiön osakkeita enintään hallituksen päättämän määrän.
Palkkion määrä perustuu yhtiön osakkeen
kokonaistuottoon (TSR), kestävään kehitykseen liittyvien
tavoitteiden saavuttamiseen ja osallistujan työ- tai
toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Kestävään
kehitykseen liittyvät tavoitteet ovat seuraavat:
• tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettaminen
Science Based Targets -aloitteen hyväksymällä tavalla,
ja tämän jälkeen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämissuunnitelman noudattaminen;
• vuosittaisen työntekijätyytyväisyyden eNPS-kyselyn
tuloksen pitäminen korkealla tasolla;
• olennaisten ja mitattavissa olevien ESG- tavoitteiden
sisällyttäminen CapMan-konsernin bonusohjelmaan
kaikkien siihen oikeutettujen työntekijöiden osalta.
ESG-tavoitteiden tulisi kattaa vähintään 5 prosenttia
työntekijöiden arviointiperusteista huhtikuuhun 2025
mennessä;
• sukupuolten tasa-arvoa koskevien keskipitkän ja pitkän
aikavälin prosentuaalisten tavoitteiden asettaminen
vuoden 2023 loppuun mennessä, mukaan lukien
johtoryhmän ja partneritason nimityksiä koskevat
tavoitteet sekä uusia rekrytointeja koko CapMan-
organisaatiossa koskevat tavoitteet. CapManin tulisi
saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite huhtikuuhun
2025 mennessä.
Ohjelman enimmäispalkkio on 4,25 kertaa kunkin
henkilön ohjelmaan allokoimien osakkeiden
lukumäärästä. Enimmäispalkkio jakautuu siten että 3,5x
on linkitetty TSR:ään, 0,5x on ns. matching-osuus eli
perustuu henkilön ohjelmaan allokoimien osakkeiden
määrään ja 0,25x on linkitetty neljän
vastuullisuustavoitteen saavuttamiseen, ja niistä kunkin
painoarvo on 25 %.
Nykyinen toimitusjohtaja Pia Kåll on osallistunut
ohjelmaan edellisessä tehtävässään johtoryhmän
jäsenenä hallituksen päättämällä enimmäismäärällä (30
000 osaketta) 15.3.2023 saakka. Hänen
toimitusjohtajanimityksensä yhteydessä maaliskuussa
2023 hallitus päätti nostaa hänen ohjelmaan
kohdennettavien osakkeidensa enimmäismäärän yhteensä
250 000 osakkeeseen, ja Kåll osallistui tällä
enimmäismäärällä.
23
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
1.2.3 Aktiiviset Osakepalkkio-ohjelmien saavutus 
Osakepalkkio-ohjelma
Enimmäispalkkion
potentiaali
Saavutus
Maksuvuosi
Osakepalkkio-ohjelma 2022-2025
4.25x
41,24 %
2024, 2026
Total shareholder return (TSR)
3.50x
30,43 %
Vastuullisuustavoitteet
0.25x
75,00 %
Matching
0.50x
100,00 %
Osakepalkkio-ohjelma 2025-2028
4.50x
Määritetään vuonna 2028
2028
Total shareholder return (TSR)
2.50x
Palkkiotuloksen kasvu FY2024-FY2027
1.25x
Vastuullisuustavoitteet
0.50x
Matching
0.25x
1.3 Palkitsemisen kehitys
Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
palkitsemisen kehitys verrattuna yhtiön henkilöstön
keskipalkkojen kehitykseen ja yhtiön taloudelliseen
kehitykseen viiden edellisen tilikauden aikana on esitetty
alla olevassa taulukossa.
Keskeiset tunnusluvut
2021
2022
2023
20242
2025
Yhtiön keskeiset tunnusluvut
Osakkeen hinta 31.12., € (Nasdaq
Helsinki)
3,04
2,71
2,29
1,71
1,92
Jaetut osingot osakkeelta, €
0,14
0,15
0,17
0,10
0,14
Osakkeen kokonaistuotto (TSR), %
30 %
– 5%
– 7%
– 15%
13 %
Liikevaihto, €
52 784 000
67 532 000
59 364 000
57 621 000
63 033 000
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig,
vuosiansiot, €
376 300
453 125
129 639
0
0
Toimitusjohtaja Pia Kåll, vuosiansiot, €
0
0
351 486
440 178
440 201
Keskimääräinen henkilöstökulu, €
185 373
171 204
180 060
172 200
177 800
Hallituksen jäsenten keskimääräiset
palkkiot, €
48 552
49 794
42 545
50 600
52 567
Osakepalkkiot
Maksu vuosilta
2020–2022
(PSP 2020)
Maksu vuosilta
2020–2022
(PSP 2020)
Maksu vuosilta
2020–2022
(PSP 2020)
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig,
osakepalkkiot, €
0
2 343 150
1 468 916
0
0
Toimitusjohtaja Pia Kåll, osakepalkkiot, €
0
0
121 302
63 417
0
Henkilöstö, osakepalkkiot, €
0
5 149 462
2 789 946
1 211 354
0
2 Vuoden 2024 luvut sisältävät vain jatkuvat toiminnot. Myyty CaPS-palveluliiketoiminta luokitellaan lopetetuksi toiminnoksi 1.1.2024 alkaen, joten se ei
sisälly lukuihin. 
3 Vuonna 2023 toimitusjohtaja Joakim Frimodigin vuosiansiot ajanjaksolta 1.1.–15.3.2023. Toimitusjohtajan ansioissa ei ole huomioitu työnantajan
pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja.
4 Vuonna 2023 toimitusjohtaja Pia Kållin vuosiansiot ajanjaksolta 15.3.–31.12.2023. Toimitusjohtajan ansioissa ei ole huomioitu työnantajan pakollisia
sosiaalivakuutusmaksuja.
5 Yhtiön tilinpäätöksessä ilmoitetut henkilöstökulut jaettuna kokopäiväisen henkilöstön keskimääräisellä vuosittaisella lukumäärällä, mukaan lukien esim.
muuttuvat palkkiot ja työnantajan pakolliset sosiaalivakuutusmaksut mutta pois lukien osakepalkkiot.
6 Keskimääräiset hallituksen jäsenelle maksetut palkkiot (kuukausipalkkio ja kokouspalkkiot yhteensä). Keskimääräinen luku ei sisällä hallituksen
puheenjohtajan palkkiota, joka liittyy hänen vastuuseensa päätoimisena puheenjohtajana vuonna 2024.
7 Esitetyt euromääräiset arvot on laskettu käyttämällä osakkeiden kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia niiden rekisteröintipäivänä. Palkkiona
maksettujen osakkeiden bruttomäärästä on vähennetty sovellettavien verojen määrä ennen osakkeiden toimittamista.
8 Vuonna 2023 osakepalkkio-ohjelmasta (PSP) 2020 maksetut palkkiot liittyvät Kållin aiempaan rooliin johtoryhmän jäsenenä.
24
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
2. Hallituksen jäsenten palkitseminen
vuonna 2025
Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen jäsenille
vuonna 2025 maksetut kuukausi- ja kokouspalkkiot.
Yhtiökokouksessa maaliskuussa 2025 hyväksyttiin
hallituksen kuukausipalkkioiden korotus, mutta
kokouspalkkiot säilyivät ennallaan vuoden 2024 tasolla.
Taulukossa esitellään myös Joakim Frimodigille maksettu
korvaus hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Kuukausi-
ja kokouspalkkiot maksettiin kokonaisuudessaan rahana.
Hallituksen jäsenille on kuukausi- ja kokouspalkkioiden
lisäksi korvattu matkakuluja yhtiön soveltaman
matkakorvauskäytännön mukaisesti.
Hallituksen puheenjohtaja tai muut hallituksen jäsenet
eivät ole oikeutettuja yhtiön tarjoamiin lisäeläkkeisiin,
luontoisetuihin tai muihin yhtiön tarjoamiin
henkilöstöetuihin.
3. Toimitusjohtajan palkitseminen
vuonna 2025
Seuraava taulukko sisältää Pia Kållille vuonna 2025
maksetut palkkiot ja muut taloudelliset edut.
Toimitusjohtaja Pia Kåll on oikeutettu maksuperusteiseen
lisäeläkevakuutukseen, jonka vuosittainen
vakuutusmaksu vastaa kymmentä prosenttia vakuutetun
vuosittaisesta rahapalkasta ilman luontoisetuja.
Vakuutetulla on oikeus vapaakirjaan kolmen vuoden
vakuutusajan jälkeen asteittain niin, että vapaakirja
kattaa kuuden vuoden kuluttua lisäeläkevakuutuksen
kokonaisuudessaan. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63
vuotta.
Hallituksen jäsen
Toimikausi 2025
Kuukausipalkkiot
2025, €
Kokouspalkkiot
2025, €
Muut palkkiot
2025, €
Kokonaispalkkiot
vuonna 2025, €
Bygge Johan
1.1. – 31.12.
41 250
5 200
0
46 450
Fagerholm Catarina
1.1. – 31.12.
41 250
5 600
0
46 850
Frimodig Joakim
1.1. – 31.12.
64 050
8 800
60 000
132 850
Hammarén Johan
1.1. – 25.3.
9 750
1 200
0
10 950
Kaario Mammu
1.1. – 31.12.
51 150
7 200
0
58 350
Kaperi Ari
25.3. - 31.12.
31 500
2 800
0
34 300
Liitola Olli
1.1. – 25.3.
9 750
2 000
0
11 750
Lindholm Eva
25.3. - 31.12.
31 500
2 400
0
33 900
Total
1.1. – 31.12.
280 200
35 200
60 000
375 400
Nimi
Kiinteä vuosipalkka, €
Vuosibonus, €
Osakkeet, €
Lisäeläke, €
Kåll Pia
440 201
0
0
42 000
VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen toimintakertomus
26
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen toimintakertomus 2025
Konsernin liikevaihto ja tuloskehitys 2025
CapMan-konsernin liikevaihto oli 63,0 milj. euroa tammi–joulukuussa 2025 (57,6 milj. euroa tammi–joulukuussa
2024). Liikevaihto kasvoi 9 prosenttia vertailukaudesta. Kasvu johtui pääasiassa palkkiotuottojen kasvusta, jota oli 11
prosenttia viime vuoteen verrattuna, mutta voitonjako-osuustuottoja toteutui vähemmän tilikauden aikana.
Liiketoiminnan kulut olivat 55,3 milj. euroa (48,7 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa seuraavista:
• Palkat ja palkkiot 39,0 milj. euroa (33,3 milj. euroa)
• Poistot ja arvonalentumiset 3,0 milj. euroa (2,4 milj. euroa)
• Muut kulut 13,3 milj. euroa (13,0 milj. euroa).
Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 52,7 milj. euroa eli 14 prosenttia suuremmat kuin
vertailukaudella (46,4 milj. euroa). Liiketoiminnan kulujen kasvu johtui pääasiassa lisääntyneistä henkilöstökuluista
Midstarin mukana siirtyneen organisaation, CAERUS:n hankinnan, ja voitonjako-osuustuotoista johtuvien bonusten
myötä.
Käyvän arvon muutokset olivat 15,5 milj. euroa (7,8 milj. euroa) eli kasvua 8,6 prosenttia (4,5 prosenttia) vuonna 2025.
Sijoitukset CapManin hallinnoimiin rahastoihin kehittyivät keskimäärin positiivisesti. Niiden osuus käyvän arvon
muutoksesta oli 14,3 milj. euroa (8,3 milj. euroa) eli 10,2 prosenttia (6,9 prosenttia). Sijoitukset ulkoisiin rahastoihin
kehittyivät myös positiivisesti. Käyvän arvon muutokset olivat 1,2 milj. euroa (–0,5 milj. euroa) eli 3,0 prosenttia (–1,0
prosenttia).
CapManin rahastosijoitusten käypä arvo 31.12.2025 oli 178,6 milj. euroa (31.12.2024: 167,2 milj. euroa). Tästä
143,6 milj. euroa (128,1 milj. euroa) on sijoitettu CapManin hallinnoimiin rahastoihin ja 35,0 milj. euroa (39,1
milj.euroa) ulkopuolisiin rahastoihin. Ulkopuolisten rahastosijoitusten arvo laski vertailukauteen verrattuna pääasiassa
elokuussa 2025 toteutetun jälkimarkkinakaupan seurauksena. Strategiamme mukaisesti uusia sijoituksia ulkopuolisiin
rahastoihin ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, joten ulkoisten rahastosijoitusten osuus ja niiden vaikutus konsernitason
käyvän arvon muutoksiin pienenee ajan myötä.
Kohdeyhtiöihin tehtyjen sijoitusten käyvät arvot määritetään kansainvälisen IPEVG-ohjeistuksen (International Private
Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Kiinteistösijoitukset ja luonnonvarasijoitukset arvostetaan
käypään arvoon riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvioiden perusteella. Ulkoisten rahastojen
arvostus perustuu pääasiassa rahastonhoitajien ilmoittamiin käypiin arvoihin. Sijoitusten herkkyysanalyysi
sijoitusalueittain on esitetty tämän katsauksen taulukko-osiossa. 
Liikevoitto oli 23,2 milj. euroa (16,7 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 25,8 milj. euroa (19,0 milj. euroa).
Kasvu viime vuoteen verrattuna johtui pääasiassa käyvän arvon muutosten kasvusta.
Palkkiotulos kasvoi 6 prosenttia ja oli 7,4 milj. euroa (6,9 milj. euroa). Palkkiotulos ennen konsernikuluja oli 10,2 milj.
euroa (9,9 milj. euroa).
Tilikauden tulos oli 15,8 milj. euroa (9,4 milj. euroa). Vertailukelpoinen tilikauden tulos oli 17,9 milj. euroa (11,5 milj.
euroa).
Liikevaihto on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2, ja vaihtoehtoiset tunnusluvut ja
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tämän katsauksen lopussa.
Hallinnoitavat pääomat 31.12.2025
Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa
hankintahintaan tai mandaattien sekä avoimien rahastojen kohdalla käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan
siitä pääomasta, jonka perusteella hallinnointipalkkiot määräytyvät, mikä lähtökohtaisesti sisältää ainoastaan rahaston
oman pääoman eikä ota huomioon sen velkaosuutta. Hallinnoitaviin pääomiin vaikuttavat varainhankinta, irtautumiset ja
käyvän arvon muutokset avoimissa rahastoissa sekä varainhoidossa.
Hallinnoitavat pääomat olivat 7 211 milj. euroa 31.12.2025 (6 063 milj. euroa 31.12.2024). Yhteensä kaudella
kerättiin noin 900 milj. euroa uutta pääomaa. Suurimmat pääomat kerättiin kiinteistörahastoihin, CapMan Hotels II:n
kasvaessa eniten Midstar Fastigheter AB sijoituksen johdosta ensimmäisellä neljänneksellä. Real Asset Debt, CAERUS:n
hankinnan myötä kolmannella neljänneksellä, lisäsi hallinnoitavia pääomia 585 milj. eurolla vuoden lopussa. Samaan
aikaan irtautumiset eri sijoitusalueissa vähensivät hallinnoitavia pääomia noin 275 milj. eurolla. Hallinnoitavat pääomat
on eritelty rahastotyypeittäin taulukossa 1.
27
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Taulukko 1: Hallinnoitavat pääomat (sis. rahastot ja mandaatit)
31.12.25 (MEUR)
31.12.24 (MEUR)
Kiinteistösijoitukset
3 754
3 090
Private Equity & Credit
918
1 080
Luonnonvarasijoitukset
816
726
Real Asset Debt -sijoitukset
585
n/a
Infrasijoitukset
554
648
Varainhoito
583
518
Hallinnoitavat pääomat
7 211
6 063
Tase ja rahoitusasema 31.12.2025
CapManin taseen loppusumma 31.12.2025 oli 337,6 milj. euroa (31.12.2024: 343,3 milj. euroa), josta liikearvon
osuus oli 32,5 milj. euroa (30,1 milj. euroa). Rahavarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat olivat 64,5 milj. euroa (93,9 milj.
euroa), joista rahavarat olivat 61,0 milj. euroa (90,1 milj. euroa) ja muut lyhytaikaiset rahoitusvarat olivat 3,5 milj. euroa
(3,8 milj. euroa). Lyhytaikaiset rahoitusvarat koostuvat likvideistä korkosijoituksista.
CapManin oma pääoma oli yhteensä 194,4 milj. euroa (202,6 milj. euroa). Korollinen nettovelka oli 45,2 milj. euroa
(12,4 milj. euroa). CapManin muut lyhytaikaiset rahoitusvarat eivät sisälly nettovelan laskentaan. CapManin korolliset
velat 31.12.2025 on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2: CapManin korolliset velat
Lainan koko
31.12.2025 (MEUR)
Erääntyy
viimeistään
Vuotuinen korko
Lainan koko
31.12. 2024 (MEUR)
Joukkovelkakirjalaina (2022)
40
Q2 2027
4,50 %
40
Joukkovelkakirjalaina (2024)
60
Q2 2029
6,50 %
60
Pitkäaikainen rahoituslimiitti
(käyttämättä)
-20
Q2 2027
1,75–2,70 %
(20)
CapManin joukkovelkakirjalainoihin ja pitkäaikaiseen rahoituslimiittiin liittyvät rahoituskovenantit on sidottu yhtiön
omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2025. Vuosina 2022 ja 2024
liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot on sidottu kestävyystavoitteisiin. CapMan saavutti vuonna 2022
liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan tavoitteet huhtikuussa 2023.
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli –8,2 milj. euroa (3,2 milj. euroa). CapMan saa rahastojen
hallinnointipalkkiot kahdesti vuodessa tammi- ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa. Lasku
vertailukauteen johtui pääasiassa maksetuista veroista, jotka olivat –12,0 milj. euroa (–4,4 milj. euroa) sekä
korkeimmista korkomaksuista. Vertailukausi sisältää myös lopetettujen toimintojen rahavirran. Maksetut verot liittyivät
pääasiassa maaliskuussa 2024 toteutetun Dasos Capitalin kaupan yhteydessä saatuun olemassa olevaan ja tunnistettuun
verovelkaan.
Investointien rahavirta oli positivinen ja oli 8,5 milj. euroa (59,5 milj. euroa). Suurimmat positiiviset vaikutukset olivat
Kokoelmakeskuksen 6,5 milj. euron irtautuminen, Buyoutin irtautumiset sekä jälkimarkkinakaupat. Suurin negatiivinen
rahavirtaan vaikuttava erä oli CapManin 15 milj. euron sijoitus liittyen CapMan Hotels II kiinteistörahaston Midstar
Fastigheter AB:n ostoon. Vuonna 2024 investointien rahavirta sisälsi 59,1 milj. euroa CaPS-liiketoiminnan myynnistä
saatua tuottoa. Investointien rahavirta sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja konsernin saamat pääomanpalautukset.
CapMan tekee sijoituksia pääasiassa sijoitusyhtiönsä kautta, ja sen sijoitukset ja rahavarat luokitellaan
rahastosijoituksiksi. Rahoituksen nettorahavirta oli –28,8 milj. euroa (–13,7 milj. euroa).
Kestävä kehitys
CapManin visiona on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa. Strategisena tavoitteena on integroida olennaiset
kestävyysteemat osaksi kaikkea liiketoimintaa ja toteuttaa sitä muun muassa varainhankinnassa, sijoitustoiminnassa,
arvonluonnissa, rahastojen hallinnoinnissa sekä henkilöstön ja työympäristön kehittämisessä.
Kehitys olennaisissa vastuullisuusteemoissa
Tieteeseen perustuvat ilmastotoimet sekä luontoa ja planetaarisia rajoja suojelevat toiminnot
CapMan on asettanut Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaiset vahvistetut lyhyen aikavälin tieteelliset tavoitteet
ja nettonollatavoitteen vuodelle 2040. Kesäkuussa 2025 CapMan Real Estate sai Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
vahvistuksen nettonollailmastotavoitteilleen rakennuksille määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
CapMan Real Estate:n uusi nettonollailmastotavoite 2035 sisältää nyt kaikki kiinteistötyypit, ja tavoitteena on vähentää
käytönaikaisten kasvihuonekaasujen päästöjen määrää 90,90 prosenttia neliömetriä kohden vuoden 2021 tasosta.
Vuoden 2025 loppuun mennessä kiinteistöissä päästöjä oli vähennetty arviolta 58 prosenttia. Edellinen lyhyen aikavälin
vuoden 2032 tavoite oli vähentää kasvihuonekaasujen päästöjen määrää 72 prosenttia neliömetriä kohden
toimitilakiinteistöissä ja 50 prosenttia asuinkiinteistöissä vuoden 2021 tasosta. Vuoden 2025 loppuun mennessä
toimitilakiinteistöissä päästöjä oli vähennetty arviolta 53 prosenttia ja asuinkiinteistöissä 80 prosenttia.
Kohdeyhtiöiden osalta tavoitteena on, että 54,5 prosentilla on vahvistetut SBTi:n mukaiset tieteelliset tavoitteet
vahvistettuna vuoteen 2027 mennessä ja 100 prosentilla vuoteen 2032 mennessä. Vuoden 2025 aikana Hydroware, Netox
ja Innofactor saivat tavoitteensa vahvistettua, jolloin SBTi:n mukaisten yhtiöiden osuus nousi 8 prosentista 21 prosenttiin.
28
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Monimuotoiset, tasapuoliset ja osallistavat liiketoiminnot, jotka tarjoavat merkityksellistä työtä ja turvaavat
ihmisoikeudet koko arvoketjussa
CapMan pyrkii kehittämään ja ylläpitämään korkeaa työntekijöiden tyytyväisyyttä kohdeyhtiössään ja CapManin
työntekijöiden keskuudessa. Vuonna 2025 CapManin työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS oli 51 ja
osallisuusindeksi 81.
Kiinteistöportfoliossa kaupallisten vuokralaisten tyytyväisyys oli 3,9/5 vuonna 2025, ja tavoitteena on ylittää 4 vuoteen
2026 mennessä. Vuoden 2025 tietojen kerääminen kohdeyhtiöistä on parhaillaan käynnissä, ja päivitetyt tiedot
julkaistaan 1–3 2026 osavuosikatsauksessa. CapManin portfolioryhmissä työntekijöiden keskimääräinen tyytyväisyys
vuonna 2024 oli 4/5, joka ylittää 3,5:n tavoitteen. Vuoden 2024 loppuun mennessä 87 prosenttia enemmistöltään
omistetuista portfolioryhmistä oli ottanut käyttöön DEI-politiikan (Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus) ja 89
prosenttia ihmisoikeuspolitiikan. CapManin tekemät nimitykset kohdeyhtiöiden hallituksiin (itsenäiset) ja johtoryhmiin
sukupuolten mukaan olivat 30 prosenttia naisia ja 70 prosenttia miehiä vuonna 2024.
Vastuu ja läpinäkyvyys
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä CapMan julkaisi ensimmäisen Taskforce for Nature-related Financial Disclosures
(TNFD) -linjauksia noudattavan raporttinsa. Heinäkuussa 2025 CapMan liittyi virallisesti osaksi Natural Capital
Assessment and Accounting -hanketta, jonka järjesti International Sustainable Forestry Coalition (ISFC) yhteistyössä
Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD) -aloitteen ja Capitals Coalitionin kanssa. CapMan Real Estate
osallistui Nordic Circularity Piloting -ohjelmaan teknisten rakennusratkaisujen osalta.
CapMan on ottanut käyttöön kestävyysmittarit osana työntekijöiden palkitsemista. CapManin osakepalkkio-ohjelma 2025
sisältää myös vastuullisuustavoitteet. CapManin kohdeyhtiöistä 45 %:ssa kestävyys on sidottu johdon palkitsemiseen
vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 1–3 2026 osavuosikatsauksessa.
CapMan Real Estate ja CapMan Infra paransivat tuloksiaan kaikissa rahastoissa ja kohteissa vuoden 2025 GRESB-
arvioinnissa. GRESB arvioi ja vertailee yksittäisten kohteiden ja portfolioiden ESG-tuloksia ja -johtamiskäytäntöjä
globaalisti. CapMan Real Estate saavutti korkeimman viiden tähden luokituksen neljälle rahastolle, kun Hotels II ja
Nordic Property Income säilyttivät viisi tähteä, ja Residential ja Nordic Real Estate III saavuttivat sen ensi kertaa.
CapMan Residential -rahasto huomioitiin globaalina ja paikallisena edelläkävijänä GRESB Residential -kategoriassa
saavuttamalla korkean sijoituksen vuoden 2025 GRESB Real Estate arvioinnissa. Nordic Real Estate II säilytti neljän
tähden luokituksensa ja Social Real Estate -rahasto aloitti neljällä tähdellä. CapMan Nordic Infrastructure I saavutti neljän
tähden luokituksen ja CapMan Nordic Infrastructure II viiden tähden luokituksen kehitysvaiheessa oleville kohteilleen sekä
vahvan kolmen tähden luokituksen toiminnassa oleville kohteilleen.
Avainlukuja 31.12.2025
CapManin oman pääoman tuotto oli 8,0 prosenttia 31.12.2025 (31.12.2024: 46,2 prosenttia), ja vertailukelpoinen
oman pääoman tuotto oli 9,0 prosenttia (7,2 prosenttia). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,7 prosenttia (6,5 prosenttia), ja
vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 8,5 prosenttia (7,4 prosenttia). Omavaraisuusaste oli 57,6 prosenttia
(59,0 prosenttia).
CapManin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli
20 prosenttia ja omavaraisuusasteelle yli 50 prosenttia.
Taulukko 3: CapManin avainlukuja
31.12.2025
31.12.2024
Tulos / osake. senttiä
7,5
39,5
Tulos / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä
7,4
39,3
Vertailukelpoinen tulos jatkuvista toiminnoista / osake,
laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä
8,6
4,0
Oma pääoma / osake, senttiä
109,9
116,6
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
176 878 210
173 807 362
Oman pääoman tuotto, % p.a.
8,0
46,2
Oman pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, vertailukelpoinen,
% p.a.
9,0
7,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % p.a.
7,7
6,5
Sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista,
vertailukelpoinen, % p.a.
8,5
7,4
Omavaraisuusaste, %
57,6
59,0
Nettovelkaantumisaste, %
23,2
6,1
29
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Yhtiökokouksen päätökset varojen jakamisesta
CapManin vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että vuodelta 2024
vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 0,07 euroa osakkeelta. Lisäksi varsinainen yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään lisäosingosta enintään 0,07 euroa osakkeelta. Hallitus päätti 0,07 euroa osakkeelta lisäosingosta
15.9.2025. Varojen jakamista koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 25.3.2025 julkaistussa yhtiökokouksen
päätöksiä koskevassa pörssitiedotteessa.
Yhtiökokouksen tekemät hallituksen kokoonpanoa koskevat päätökset
CapManin vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi (6). Johan
Bygge, Catarina Fagerholm, Joakim Frimodig, Mammu Kaario, Ari Kaperi ja Eva Lindholm valittiin hallituksen jäseniksi
toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 25.3.2025 julkaistuissa
pörssitiedotteissa yhtiökokouksen sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä.
Yhtiökokouksen hallitukselle myöntämät valtuutukset
CapManin vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 17 500
000 osaketta, mikä yhtiökokouskutsun ja varsinaisen yhtiökokouksen päivänä oli noin 9,89 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.
Valtuutuksia koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 25.3.2025 julkaistussa yhtiökokouksen päätöksiä koskevassa
pörssitiedotteessa.
Yhtiön hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin
CapManin vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista,
käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden äänen osaketta kohti ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun CapManin
varojenjakoon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
Taulukko 4: Osakkeet ja osakkeenomistajat
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2023
Osakkeet ja osakepääoma
Ulkona olevien osakkeiden määrä
176 878 210
176 878 210
158 849 387
Osakepääoma, milj. euroa
35,2
35,2
0,8
Osakkeet
CapManin hallussa olevien osakkeiden määrä
26 299
26 299
26 299
Osuus kaikista osakkeista ja äänistä
0,01 %
0,01 %
0,02 %
Markkina-arvo, euroa
50 599
44 971
60 225
Kaupankäynti ja markkina-arvon kehitys
Päätöskurssi, euroa
1,92
1,71
2,29
Osakevaihdolla painotettu keskikurssi, tilivuoden alusta
alkaen, euroa
1,85
1,89
2,49
Ylin kurssi, euroa
2,05
2,36
3,09
Alin kurssi, euroa
1,58
1,67
1,92
Vaihdettujen osakkeiden suhteellinen määrä, miljoonia
25,6
26,3
22,2
Vaihdettujen osakkeiden suhteellinen määrä, %
14,5
15,1
14,0
Pörssivaihto, milj. euroa
47,5
49,7
55,2
Markkina-arvo, milj. euroa
340
303
364
Osakkeenomistajat
Osakkeenomistajien määrä
28 788
28 719
31 157
30
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Henkilöstö
CapManin palveluksessa 1.1.-31.12.2025 oli keskimäärin 215 henkilöä (200 henkilöä 1.1.-31.12.2024), joista 152
(149) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Saksassa, Luxemburgissa ja Isossa-Britanniassa. Henkilöstö
maittain on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 4, Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Palkitseminen ja kannustinjärjestelmät
CapManin muuttuva palkitseminen koostuu lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.
Lyhyen aikavälin järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa yhtiön toimitusjohtajaa lukuun ottamatta, ja sen
keskeisenä tavoitteena on tuloskehitys, jolle hallitus on asettanut vähimmäistavoitteen.
Maaliskuussa 2025, CapManin halitus päätti uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta
toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille. Ohjelman tarkoituksena on osakkeenomistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteiden yhtenäistäminen sekä avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön.
Pitkän aikavälin kannustinohjelma koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä kolmen vuoden ansaintajaksoista. Kunkin
ansaintajakson aikana kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita CapManin osakkeita ennalta määriteltyjen tavoitteiden
perusteella. CapManin hallitus päättää jokaisen ansaintajakson kohderyhmän, ohjelmaan kohdennettujen osakkeiden
enimmäismäärän, ja tarkat tavoitteet vuosittain.
Osakepalkkio-ohjelmaan kuuluvan palkkion vastaanottamisen edellytyksenä on osallistujan hankkimien tai aiemmin
omistettujen CapManin osakkeiden kohdentaminen ohjelmaan, ja tämän sijoituksen säilyttäminen ansaintajakson ajan.
Palkkio maksetaan ansaintajakson päätteeksi saavutettujen tavoitteiden ja jatkuvan työsuhteen perusteella. Jos
osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Kaikkiin
palkkiona maksettuihin osakkeisiin liittyy rajoitusjakso, joka kestää vuoden.
Ensimmäinen kolmen vuoden ansaintajakso alkoi 1.4.2025 ja päättyy 31.3.2028. Ansaintajakson kohderyhmään
kuuluvat kaikki johtoryhmän jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja, sekä muita valittuja avainhenkilöitä. Kohderyhmään
kuuluu yhteensä noin 25 henkilöä. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu, tärkeysjärjestyksessä mainittuina,
osakkeen kokonaistuottoon, palkkiotuloksen kasvuun ja vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, sekä
osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä.
Lisätietoa osakepohjaisesta kannustinohjelmasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 30 Osakeperusteiset maksut.
Muut merkittävät tapahtumat 2025
CapMan ilmoitti 20.2.2025, että sen Real Estate -rahasto CapMan Hotels II on allekirjoittanut sopimuksen Midstar
Fastigheter AB:n ostamisesta. Midstar Fastigheter AB on yksi johtavista pohjoismaisista hotellikiinteistöportfolioista
sisältäen 28 kohdetta Pohjoismaissa. Kauppa on yksi suurimmista alueella solmituista, ja se laajentaa ja monipuolistaa
merkittävästi CapMan Hotels II:n pohjoismaista hotellisalkkua vahvistaen sen asemaa keskeisenä toimijana
Pohjoismaiden hotellisijoitusmarkkinoilla. Kauppa lisää CapManin hallinnoimia varoja 0,4 miljardilla eurolla ja tukee
merkittävästi CapManin tavoitetta kasvattaa hallinnoitavia varoja 10 miljardiin euroon kuluvan strategiakauden aikana.
Kauppa saatettiin päätökseen 31.3.2025.
CapMan järjesti pääomamarkkinapäivän sijoittajille ja analyytikoille 11.3.2025 Helsingissä. Pääomamarkkinapäivän
aikana CapManin johto antoi ajankohtaista tietoa yhtiön strategiasta ja toimintaympäristöstä, sekä esitteli yhtiön
taloudellista kehitystä. CapMan jatkaa kohti vuonna 2022 asettamaamme strategista tavoitettamme kaksinkertaistaa
hallinnoitavat pääomamme 10 miljardiin euroon vuoden 2027 aikana. CapMan on sitoutunut tämän tavoitteen
saavuttamiseen skaalaamalla reaaliomaisuuteen keskittyviä sijoitusstrategioita, lanseeraamalla uusia tuotteita, ja
toteuttamalla valikoituja yritysostoja.
CapMan ilmoitti 25.3.2025, että se muuttaa taloudellisen raportointinsa rakennetta vastaamaan nykyisiä
liiketoimintojaan. Segmenttiraportointi päättyy ja CapManin nykyisten liiketoimintojen taloudellinen kehitys raportoidaan
jatkossa konsernin tuloslaskelmassa. Tästä on kerrottu tarkemmin taulukko-osan liitetiedossa Laatimisperiaatteet. 
CapManin hallitus päätti 25.3.2025 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinohjelman (Osakepalkkio-ohjelma
2025) perustamisesta toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille. Lisätietoa ohjelmasta on esitetty
tämän katsauksen Palkitseminen ja kannustinjärjestelmät -osiossa.
CapMan ilmoitti 4.4.2025, että CapMan Wealthin vuosittainen ohjelma keräsi 120 miljoonaa dollaria uutta pääomaa.
Erikoissijoitusrahasto CW Investment Partners Fund IV on osa vuosittaista CapMan Wealth Investment Partners -
ohjelmaa, joka sijoittaa haluttuihin yhdysvaltalaisiin keskisuuriin buyout-rahastoihin yhdessä AlpInvestin, johtavan
globaalin pääomasijoitusyhtiön, kanssa.
CapMan ilmoitti 5.5.2025, että Jyri Hietala on nimitetty CapMan Natural Capitalin Managing Partneriksi sekä CapManin
johtoryhmän jäseneksi. Nimitys on osa suunniteltua muutosta nykyisen Managing Partnerin, Olli Haltian, siirtyessä Senior
Advisor -rooliin.
CapMan tiedotti 19.6.2025, että se ostaa 51 prosentin omistusosuuden saksalaisesta kiinteistövelkaan erikoistuneesta
CAERUS Debt Investments AG:sta ja perustaa uuden sijoitusalueen Real Asset Debt. CapManin palkkioperusteiset
hallinnoitavat pääomat kasvavat kaupan myötä noin 700 miljoonalla eurolla. Listaamaton reaaliomaisuusvelkamarkkina
on suuri ja vakiintunut omaisuusluokka, jolla on houkuttelevat kasvunäkymät. Listaamaton kiinteistövelka tarjoaa
31
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
kilpailukykyisiä ratkaisuja monimutkaisissa tilanteissa, kun esimerkiksi pankkirahoitus on rajoitettua tai sitä ei ole
saatavilla. Se on houkutteleva omaisuusluokka institutionaalisille sijoittajille, joka tarjoaa useita etuja, kuten vakaata
tuottoa, laskuriskin suojaa, hajautusta ja houkuttelevaa riskikorjattua tuottoa. Kauppa perustuu velattomaan arvoon, joka
voi olla enintään 13 miljoonaa euroa CAERUS:n 100 prosentin osuudesta, mukaan lukien mahdollinen lisäkauppahinta.
Kaupassa CapMan hankkii 51 prosentin osuuden osakekannasta velattomaan ja käteisvapaaseen kauppahintaan, joka on
4,2 miljoonaa euroa kaupantekohetkellä, sekä enimmillään 2,6 miljoonan euron lisäkauppahintaan, joka maksetaan
edellyttäen, että CAERUS saavuttaa tietyt operatiiviset tavoitteet vuoden 2026 aikana. Kaupantekohetkellä maksettava
summa sekä mahdollinen lisäkauppahinta maksetaan käteisellä. Kaupan rahoittamiseen ei käytetä ulkopuolista
rahoitusta. Michael Morgenroth, CAERUS:n perustaja ja toimitusjohtaja säilyttää 49 prosentin omistusosuuden hänen
täysin omistamansa yhtiön MOMO Beteiligungs GmbH kautta.  Kauppa saatettiin päätökseen 31.7.2025. Kaupan
toteutumisen yhteydessä Michael Morgenroth nimitettiin CapManin johtoryhmään Real Asset Debt -sijoitusalueen
managing partneriksi. Lisätietoja yrityskauppaan liittyen sekä alustavat kauppahinta-allokaatiot on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 Osakeperusteiset maksut.
CapManin hallitus päätti 15.9.2025 varsinaisen yhtiökokouksen valtuuttamasta lisäosingosta 0,07 euroa osakkeelta.
CapMan Natural Capital ilmoitti 23.12.2025 toteuttaneensa European Forest Fund IV -rahaston ensimmäisen
sulkemisen. Rahasto on suljettu metsärahasto, jonka tavoitteena on pitkän aikavälin arvonluonti hoitamalla
eurooppalaisia metsävaroja aktiivisella ja kestävällä tavalla. Rahaston tavoitteena on saavuttaa yli 8 prosentin
nettotuotto. Varainkeruu jatkuu, ja tavoitteena on kerätä aiempia rahastoja suurempi rahasto.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.
Merkittävät riskit ja lähiajan epävarmuustekijät
CapMan kohtaa toiminnassaan useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa yhtiön
strategiseen suuntaan, rahoitusasemaan, tulokseen, toimintoihin ja maineeseen. Riskien arviointi sekä niiden hallinta on
keskeinen osa onnistunutta liiketoimintaa. CapMan luokittelee riskinsä kategorioihin ja tunnistaa jokaisen kategorian
pääriskit. CapMan toteuttaa vuotuisen riskinarvioinnin tilikauden lopussa ja raportoi keskeisistä muutoksista
riskiympäristössä neljännesvuosittain. Vuotuinen riskiarvio sekä riskikuvaukset on esitetty yhtiön verkkosivustolla
osoitteessa www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/riskit/. Yhteenveto riskeistä ja havaituista muutoksista lyhyen
aikavälin riskiympäristössä on esitetty taulukossa 5.
Taulukko 5: Riskiluokitus, pääriskit ja lyhyen aikavälin muutokset
Riskiluokka
Pääriskit
Muutokset lyhyen aikavälin riskiympäristössä
1. Strategiset riskit
• Epäonnistuminen strategisten tai
liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa
• Epäonnistuminen kilpailuympäristöön sopivan
strategian valinnassa
• Epäonnistuminen avainhenkilöiden rekrytoinneissa
ja sitouttamisessa
• Epäonnistuminen liiketoiminnan skaalaamisessa
• CapMan hankki 51 prosenttia CAERUS:n
osakekannasta ja perusti uuden sijoitusalueen
CapMan Real Asset Debt
2. Taloudelliset riskit
• Heikko tulos
• Riittämätön likviditeetti
• Rahoituksen saamatta jääminen
• Ei muutoksia
3. Markkinariskit
• Korko- ja valuuttakurssiriski, inflaatioriski,
muutokset sijoituskohteiden arvostuksissa
• Muutokset asiakkaiden mieltymyksissä
• Transaktiomarkkinan vaihtelut
• Epäonnistuminen varainhankinnassa
• Todennäköisyys laajalle levinneeseen ja
pitkittyneeseen maailmanlaajuiseen
kauppasotaan lisää yleistä epävarmuutta ja voi
vaikuttaa negatiivisesti varainkeruuseen,
käyvän arvon muutoksiin ja irtautumisten
mahdollisuuksiin
4. Operatiiviset riskit
• Kyberuhat ja tietojärjestelmävirheet
• Riittämättömät tai pettäneet prosessit tai
tarkastukset
• Korruptio, petos tai rikollinen toiminta
• Virheet
• Kyberuhkiin keskittymistä on lisätty
edistyneempien tietojenkalasteluyritysten
johdosta
5. Sääntely-ympäristön
riskit
• Yhtiön kannalta epäsuotuisat muutokset sääntely-
ympäristössä
• Yhtiön kannalta epäsuotuisat muutokset
paikallisissa ja kansainvälisissä
verolainsäädännöissä ja -käytännöissä 
• Mahdollinen EU-tasoisen sääntelyn
purkaminen voi pienentää hallinnollista
taakkaa ja vaatimusten noudattamatta
jättämisen riskiä
6. Kestävyysriskit
• Epäonnistuminen kestävien sijoitusten
tekemisessä, kestävyystapaturmat tai sopivan
kestävyyssuunnitelman puuttuminen
kohdeyhtiöissä
• Kulujen kohtuuton kasvu kestävyys- ja
raportointitarpeiden noudattamiseksi
• Ei muutoksia
7. Maineriskit
• Kielteinen julkikuva
• Ei muutoksia
32
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
CapManin varojenjakopolitiikan mukaisesti yhtiö maksaa kestävää ja ajan kuluessa kasvavaa varojenjakoa. Yhtiön
tavoitteena on jakaa jakokelpoisten pääomien puitteissa vähintään 70 prosenttia emoyhtiön omistajille kuuluvasta
konsernin tilikauden tuloksesta vähennettynä sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutuksella. CapMan voi lisäksi jakaa
varoja sijoitustoiminnasta kertyneistä tuotoista ottaen kuitenkin huomioon tuleviin sijoituksiin kohdistuvat ennakoidut
pääomatarpeet.
Liikevaihdon kasvutavoite ennen voitonjako-osuustuottoja on keskimäärin yli 15 prosenttia vuodessa. Oman pääoman
tuottotavoite on yli 20 prosenttia, ja omavaraisuusasteen tavoite yli 50 prosenttia.
CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain, ja avainluvuissa odotetaan vuositason vaihtelua
liiketoiminnan luonteen mukaan.
Hallituksen ehdotus varojen jakamisesta
CapManin jakokelpoiset varat olivat 85,2 miljoonaa euroa 31.12.2025. Hallituksen päätösehdotus 25.3.2026
pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle on yhdistetty ehdotus osingonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta
päättämään lisäosingosta. Hallitus arvioi, että vuodelta 2025 jaettaisiin osinkoa kokonaisuudessaan yhteensä 0,12 euroa
osakkeelta. Osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 21,2 milj. euroa.
Hallitus ehdottaa, että yhteensä 0,06 euroa osinkoa osakkeelta maksetaan 8.4.2026. Lisäksi hallitus ehdottaa, että
hallitus valtuutetaan päättämään lisäosingosta enintään 0,06 euroa osakkeelta. Hallitus aikoo päättää lisäosingosta
kokouksessaan, joka on suunniteltu pidettäväksi 8.9.2026.
Näkymäarvio vuodelle 2026
CapManin tavoitteena on pitkän aikavälin tulosparannus ottaen kuitenkin huomioon liiketoiminnan luonteeseen liittyvät
vuositason vaihtelut. CapManin hallinnoitavilta rahastoilta saatavilla voitonjako-osuustuotoilla sekä CapManin sijoitusten
tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Sijoituskohteiden kehityksen sekä kohteista irtautumisen
lisäksi monet muut sijoituskohteista tai CapManista riippumattomat tekijät vaikuttavat CapManin kokonaissijoitusten
käypien arvojen kehitykseen sekä voitonjako-osuustuottojen määrään ja ajoitukseen. Näistä syistä CapMan ei anna
numeerisia ennusteita vuodelle 2026
CapMan arvioi hallinnoitavien pääomien kasvavan vuoden 2026 aikana. Yhtiö arvioi myös palkkiotuloksen kasvavan
vuoden 2026 aikana. Arviot eivät sisällä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Helsingissä, 11.2.2026
CAPMAN Oyj
Hallitus
33
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Osakkeet ja osakkeenomistajat
CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2025
Osakkeet ja
äänet
Osuus osakkeista
(%)
Silvertärnan Ab
22 680 519
12,82 %
Hozainum Partners Oy
9 012 467
5,10 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
8 672 000
4,90 %
Laakkonen Mikko Kalervo
7 334 635
4,15 %
Dolobratos Oy Ab
5 442 698
3,08 %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
3 675 215
2,08 %
Vesasco Oy
3 088 469
1,75 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
2 632 000
1,49 %
Valtion Eläkerahasto
2 500 000
1,41 %
Laakkonen Hannu
1 992 742
1,13 %
10 suurinta yhteensä
67 030 745
37,91 %
Yhteensä
176 878 210
100,00 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet
6 714 171
3,80 %
Johtohenkilöiden omistus
3 362 962
1,90 %
Vuoden 2025 aikana ei ole vastaanotettu liputusilmoituksia. Ajantasaiset tiedot kaikista liputusilmoituksista löytyvät
CapManin verkkosivuilta www.capman.com
Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2025
Raja
Omistajia kpl
%
Osake- ja
äänimäärä kpl
%
1–100
5 213
18,11 %
228 801
0,13 %
101–1 000
12 585
43,72 %
6 064 197
3,43 %
1 001–10 000
9 596
33,33 %
31 018 841
17,54 %
10 001–100 000
1 272
4,42 %
30 483 467
17,23 %
100 001–1 000 000
105
0,36 %
30 295 280
17,13 %
1 000 001–
17
0,06 %
78 768 915
44,53 %
Yhteistilillä
18 709
0,01 %
Yhteensä
28 788
100,00 %
176 878 210
100,00 %
Josta hallintarekisteröityjä
6 714 171
3,80 %
Sektori
Osake- ja
äänimäärä kpl
%
Ulkomaiset omistajat
3 142 370
1,78 %
Yritykset yhteensä
59 627 103
33,71 %
Kotitaloudet yhteensä
83 307 086
47,10 %
Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä
20 393 811
11,53 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä
10 389 131
5,87 %
Yhteistilillä
18 709
0,01 %
Yhteensä
176 878 210
100,00 %
Josta omat osakkeet
26 299
0,01 %
Josta hallintarekisteröityjä osakkeita
6 714 171
3,80 %
Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2025. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 176 878 210 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään
28 788. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2025.
34
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoinen liikevoitto
=
Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
=
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Palkkiotulos
=
Vertailukelpoinen liikevoitto - voitonjako-osuustuotot - sijoitusten käyvän arvon
muutokset
Oman pääoman tuotto- % (ROE)
=
Tilikauden tulos (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
× 100
Oma pääoma keskimäärin (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
Vertailukelpoinen oman pääoman
tuotto- % (ROE) jatkuvista toiminnoista
=
Vertailukelpoinen tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista (sisältäen
määräysvallattomien omistajien osuuden)
× 100
Oma pääoma keskimäärin (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI)
=
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista + rahoitustuotot ja -kulut
× 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman
tuotto-% (ROI)
=
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja + rahoitustuotot ja -kulut
× 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste (%)
=
Oma pääoma
× 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%)
=
Korolliset nettorahoitusvelat
× 100
Oma pääoma
Tulos / osake tai osakekohtainen tulos
(EPS)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
Osakekohtainen oma pääoma
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko ja pääomanpalautus per osake
=
Yhtiökokouksen päättämä osinko ja pääomapalautus per osake
Osinko / tulos (%)
=
Osinko ja pääomanpalautus per osake
× 100
Tulos/osake (osakekohtainen tulos)
Hinta per voitto -suhde
=
Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa
Tulos/osake (osakekohtainen tulos)
Efektiivinen osinkotuotto, %
=
Osinko ja pääomanpalautus per osake
× 100
Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa
35
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tunnusluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Milj. euroa
2021
2022
2023
2024
2025
oikaistu1)
oikaistu1)
oikaistu1)
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto
46,0
58,9
49,3
57,6
63,0
Hallinnointipalkkiot
36,6
38,8
39,0
45,9
49,8
Palveluiden myynti
6,6
10,5
7,1
7,4
9,1
Voitonjako-osuustuotot
2,9
9,6
3,1
4,3
4,1
Liiketoiminnan muut tuotot
0,0
0,0
0,1
0,0
0,0
Operatiivisen toiminnan kulut
-40,2
-47,9
-44,5
-48,8
-55,3
Sijoitusten käyvän arvon muutokset
33,9
36,5
-6,1
7,8
15,5
Liikevoitto
39,7
47,6
-1,2
16,7
23,2
Vertailukelpoinen liikevoitto
39,7
50,2
0,8
19,0
25,8
Palkkiotuottojen kannattavuus
2,9
4,1
3,8
6,9
7,4
Rahoitustuotot ja -kulut
-4,0
-5,5
-0,7
-4,3
-6,1
Tulos ennen veroja
35,7
42,1
-1,9
12,3
17,1
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
31,4
36,7
-1,3
9,4
15,8
Oman pääoman tuotto, % 2)
29,4
30,5
2,6
46,2
8,0
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %
26,1
29,1
0,4
7,2
9,0
Sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %
18,8
20,7
-0,5
6,5
7,7
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista toiminnoista, %
17,2
20,7
0,4
7,4
8,5
Omavaraisuusaste, %
53,3
52,7
47,8
59,0
57,6
Nettovelkaantumisaste, %
14,0
26,3
45,9
6,1
23,2
Osingot ja pääomanpalautukset 3)
23,6
26,9
17,7
24,8
21,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2)
161
186
183
200
215
1) Tuloslaskelmaan perustuvista vertailukausien tunnusluvuista on poistettu lopetetut toiminnot (CaPS-palveluliiketoiminta) ellei toisin mainittu.
2) Tunnusluku on laskettu tai sisältää sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot eikä vertailuvuosien tietoja ole siten ollut tarpeen oikaista.
3) Vuodelta 2025 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen
36
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Osakekohtaiset tunnusluvut
2021
2022
2023
2024
2025
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä
21,9
25,1
0,8
39,5
7,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, senttiä
21,4
24,8
0,8
39,3
7,4
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimentamaton, senttiä
19,5
22,5
-1,9
2,8
7,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake jatkuvista toiminnoista, senttiä
19,0
22,2
-1,9
2,8
7,4
Laimennusvaikutuksella oikaistu vertailukelpoinen tulos/osake jatkuvista
toiminnoista, senttiä
19,0
23,9
-0,8
4,0
8,6
Oma pääoma/osake, senttiä
81,4
90,2
72,6
116,6
109,9
Osinko ja pääomanpalautus per osake, senttiä ¹⁾
15,0
17,0
10,0
14,0
12,0
Osinko ja pääomanpalautus per tulos, % ¹⁾
68,5
67,7
1 250,0
35,4
160,0
Hinta per voitto -suhde
13,9
10,8
286,3
4,3
25,7
Efektiivinen osinkotuotto, % ¹⁾
4,9
6,3
4,4
8,2
6,2
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana (1 000)
156 580
157 560
158 574
173 807
176 878
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa (1 000)
156 617
158 055
158 849
176 878
176 878
Ulkona olevien osakkeiden määrä (1 000)
156 591
158 029
158 823
176 852
176 852
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet tilikauden lopussa (1 000)
26
26
26
26
26
1) Vuodelta 2025 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen
37
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Milj. euroa
2024
2025
Liikevoitto jatkuvista toiminnoista
16,7
23,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Kauppahinta-allokaatiosta aiheutuvat poistot
1,1
1,6
Uudelleenjärjestelykulut
0,2
0,5
Yritysostoihin liittyvät kulut
1,1
0,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
2,3
2,6
Vertailukelpoinen liikevoitto
19,0
25,8
Voitonjako-osuustuotot, netto
-4,3
-3,0
Sijoitusten käyvän arvon muutokset
-7,8
-15,5
Palkkiotulos
6,9
7,4
Konsernikulut
3,0
2,8
Palkkiotulos ennen konsernikuluja
9,9
10,2
Voitonjako-osuustuotot
4,3
4,1
Voitonjako-osuustuotoista johtuvat bonukset
0,0
-1,2
Voitonjako-osuustuotot, netto
4,3
2,9
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
9,4
15,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
0,0
0,0
Kauppahinta-allokaatiosta aiheutuvat poistot
0,9
1,3
Uudelleenjärjestelykulut
0,1
0,4
Yritysostoihin liittyvät kulut
1,1
0,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
2,1
2,1
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
11,5
17,9
senttiä
2024
2025
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, senttiä
2,8
7,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä
1,2
1,2
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, senttiä
4,0
8,7
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, senttiä
2,8
7,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä
1,2
1,2
Laimennusvaikutuksella oikaistu vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, senttiä
4,0
8,6
VUOSIKERTOMUS 2025
Tilinpäätös
39
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tilinpäätös
SISÄLTÖ
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Konsernin tase (IFRS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2. Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3. Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5. Poistot ja arvonalentumiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6. Liiketoiminnan muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8. Sijoitusten käyvän arvon muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9. Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10. Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11. Osakekohtainen tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12. Lopetetut toiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
13. Yrityshankinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
15. Liikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
16. Muut aineettomat hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
17. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18. Pitkäaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
21. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
22. Rahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
23. Oma pääoma ja osakkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
24. Pitkäaikaiset korolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
25. Muut pitkäaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
26. Ostovelat ja muut velat – lyhytaikaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
28. Rahoitusvarat ja -velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
29. Vastuusitoumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
30. Osakeperusteiset maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
31. Lähipiiriä koskevat tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
32. Rahoitusriskien hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Emoyhtiön tase (FAS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista sekä säilytystavoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
40
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
1 000 EUR
Liitetieto
1.1.–
31.12.2025
1.1.–
31.12.2024
Jatkuvat toiminnot:
Hallinnointipalkkiot
49 772
45 892
Palveluiden myynti
9 128
7 411
Voitonjako-osuustuotot
4 133
4 318
Liikevaihto
2
63 033
57 621
Liiketoiminnan muut tuotot
3
29
6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4
-38 964
-33 330
Poistot ja arvonalentumiset
5
-3 035
-2 444
Liiketoiminnan muut kulut
6
-13 344
-12 981
Sijoitusten käyvän arvon muutokset
8
15 519
7 789
Liikevoitto
23 238
16 660
Rahoitustuotot ja -kulut
9
-6 118
-4 324
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista
17 120
12 336
Tuloverot
10
-1 303
-2 952
Konsernin tulos jatkuvista toiminnoista
15 818
9 385
1 000 EUR
Liitetieto
1.1.–
31.12.2025
1.1.–
31.12.2024
Lopetetut toiminnot:
Tulos verojen jälkeen lopetetuista toiminnoista
12
0
64 081
Konsernin tulos
15 818
73 466
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot
137
-84
Konsernin laaja tulos yhteensä
15 955
73 382
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
13 182
68 573
Määräysvallattomille omistajille
2 636
4 893
Kauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
13 319
68 489
Määräysvallattomille omistajille
2 636
4 893
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä
11
7,5
39,5
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä
11
7,4
39,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, senttiä
7,5
2,8
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimennusvaikutuksilla oikaistu, senttiä
7,4
2,8
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
41
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin tase (IFRS)
1 000 EUR
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
6 414
2 931
Liikearvo
15
32 520
30 135
Muut aineettomat hyödykkeet
16
16 660
12 388
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
17
  Rahastosijoitukset
178 555
167 221
  Muut sijoitukset
714
571
Saamiset
18
5 426
7 052
Laskennalliset verosaamiset
19
1 843
1 733
242 132
222 031
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
20
31 017
27 360
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
21
3 529
3 790
Rahavarat
22
60 971
90 142
95 517
121 292
Varat yhteensä
337 649
343 322
1 000 EUR
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
23
Osakepääoma
35 198
35 198
Ylikurssirahasto
38 968
38 968
Muut rahastot
21 114
21 114
Muuntoerorahasto
-518
-653
Kertyneet voittovarat
93 328
104 166
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
188 090
198 793
Määräysvallattomat omistajat
6 308
3 775
Oma pääoma yhteensä
194 398
202 568
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
19
9 304
8 536
Pitkäaikaiset korolliset velat
24
105 064
101 262
Muut pitkäaikaiset velat
25
1 833
547
116 201
110 345
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
26
24 240
19 378
Lyhytaikaiset korolliset velat
27
1 077
1 271
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
1 733
9 760
27 050
30 409
Velat yhteensä
143 251
140 754
Oma pääoma ja velat yhteensä
337 649
343 322
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
42
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 EUR
Liitetieto
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut rahastot
Muuntoerot
Kertyneet voittovarat
Yhteensä
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2024
23
772
38 968
21 114
52 914
113 197
1 928
Tilikauden tulos
68 573
68 573
4 893
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-84
-84
Tilikauden laaja tulos
-84
68 573
68 488
4 893
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä
13
34 427
34 427
62
Osakepalkkio-ohjelma
25
25
Osingonjako ja pääomanpalautus
-18 016
-18 016
-3 986
Liiketapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa
672
672
878
Muut muutokset
2
-2
Oma pääoma 31.12.2024
23
35 198
38 968
21 114
-653
104 166
198 793
3 775
Tilikauden tulos
13 182
13 182
2 636
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot
137
137
Tilikauden laaja tulos
137
13 182
13 319
2 636
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä
2 601
Osakepalkkio-ohjelma
737
737
Osingonjako ja pääomanpalautus
-24 759
-24 759
-2 704
Muut muutokset
-2
2
Oma pääoma 31.12.2025
23
35 198
38 968
21 114
-518
93 328
188 090
6 308
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
43
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
1 000 EUR
Liitetieto
1.1.–
31.12.2025
1.1.–
31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
15 818
73 466
Oikaisut tilikauden tulokseen
7
-3 710
-54 595
Käyttöpääoman muutokset:
  Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos
-5 031
-4 505
  Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
2 755
-3 130
Maksetut korot
-5 947
-3 661
Maksetut verot
-12 046
-4 391
Liiketoiminnan nettorahavirta
-8 161
3 185
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta
-1 352
1 695
Tytäryritysten myynti
-22
59 068
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-9
-47
Investoinnit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sijoituksiin
(netto)
9 572
-2 241
Myönnetyt lainat
-1 440
-1 492
Lainasaamisten takaisinmaksut
779
1 084
Saadut korot investoinneista
933
1 425
Investointien nettorahavirta
8 460
59 492
1 000 EUR
Liitetieto
1.1.–
31.12.2025
1.1.–
31.12.2024
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot
28
0
59 668
Lainojen takaisinmaksut
28
0
-50 102
Vuokrasopimusvelkojen maksut
-1 358
-1 267
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset
-27 490
-22 004
Rahoituksen nettorahavirta
-28 848
-13 705
Rahavarojen muutos
-28 549
48 972
Rahavarat tilikauden alussa
90 142
41 017
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-621
153
Rahavarat tilikauden lopussa                       
22
60 971
90 142
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
44
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin perustiedot
Konsernin liiketoiminta koostuu pääomarahastojen hallinnoinnista, pääomasijoittamiseen liittyvistä
asiantuntijapalveluista, varainhoitopalveluista sekä sijoitustoiminnasta. Konsernin hallinnoimat pääomarahastot tekevät
sijoituksia pohjoismaisiin yrityksiin sekä Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa sijaitseviin kiinteistöihin, luonnonvara- ja
infrastruktuurikohteisiin. Pienemmille sijoittajille tarjotaan myös varainhoitopalveluita. Omasta taseestaan konserni
sijoittaa pääasiassa omiin rahastoihinsa, mutta valikoidusti myös ulkopuolisten rahastonhoitajien hallinnoimiin
pääomarahastoihin.
Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130
Helsinki, Suomi.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön
toimipaikasta.
CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2026 tämän tilinpäätöksen tilikaudelta 2025 julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen ja 31.12.2025 voimassa olevien
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja
harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
kohdassa ”Arvioiden käyttö”.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Esitetyt
luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
Konserni on soveltanut 1.1.2025 voimaantulleita seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja, mutta niillä ei ollut
olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat
Konserni ei ole vielä soveltanut IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, kuten IFRS 18
Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetiedot. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä
lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden
alusta lukien.
Konserni odottaa 1.1.2027 voimaantulevan IFRS 18:n vaikuttavan tuloslaskelman rakenteeseen ja välisummiin sekä
johdon määrittelemistä tunnusluvuista annettaviin liitetietoihin. Koska rahastosijoittamisen voidaan katsoa olevan
konsernin tietynlaista pääasiallista liiketoimintaa, rahastosijoitusten käyvän arvon muutokset voidaan jatkossakin
sisällyttää liiketoiminnan kategoriaan ja siten liikevoittoon tai -tappioon. Seurannaismuutokset rahavirtalaskelmaa
koskevaan standardiin IAS 7 vaikuttavat siihen, miten rahavirtaerät ryhmitellään. Konserni arvio tämän vaikuttavan
pääasiassa maksettujen korkojen raportoimiseen osana rahoituksen nettorahavirtaa (tällä hetkellä osa liiketoiminnan
nettorahavirtaa) sekä rahavaroista saatujen korkotuottojen raportoimiseen osana liiketoiminnan rahavirtaa (tällä hetkellä
osa sijoitusten nettorahavirtaa).
Konserni ei odota muilla standardi- ja tulkintamuutoksilla olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konsolidointiperiaatteet
Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko
operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden katsotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen,
tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely
konsernitilinpäätöksessä ovat seuraavat:
• Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) tai hallinnoivat suoria
sijoituksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
45
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
• Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria
sijoituksia rahastoihin, yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti;
• Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastosijoittamista koskevia neuvontapalveluja (sijoitusneuvontayritykset) katsotaan
olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
• Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryritykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund
Investments SICAV-SIF), arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. 
Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste sijoitusyhteisöksi
luokittelemiselle
CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitusyhteisö, koska sen liiketoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on kerätä
sijoittajilta varoja suljettuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen
tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitustuottojen muodossa. Suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä
hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. CapMan hankkii sijoituksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen
rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa dokumentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat
sijoitukset ja kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaatiota annetaan
rahastojen sijoittajille raportointipäivänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut,
että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyhteisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin
useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja
suurin osa sijoituksista on oman pääoman ehtoisia.
Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta
Yksi merkittävimmistä harkintaan perustuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen
määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun
emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. CapMan
hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnointipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin
perusteella ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista,
toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.
Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti
rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. Sijoittajilla on yleensä myös
määräenemmistöpäätöksellä oikeus vaihtaa rahaston vastuunalainen yhtiömies ja/tai rahaston hoitaja. CapManin saama
kompensaatio on yhteismitallinen sen tuottamien hallinnointipalveluiden kanssa ja vastaa toisistaan riippumattomien
osapuolten välisistä vastaavanlaisista palvelusopimuksista saamia tavanomaisia palkkioita. CapManin suora sijoitus
rahastoihin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen
pieni. Rahastosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus- ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on
hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.
Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis-muodollisesti käyttää päätösvaltaa rahastoissa harjoittaen
määräysvaltaa rahaston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin
merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton
määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan katsoo, että sillä ei ole määräysvaltaa
hallinnoimissaan rahastoissa.
Tytäryritykset
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat
eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät
kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien
omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.
Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät
konsernitilinpäätökseen siihen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä
toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan
muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta sekä
mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus
merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut
osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden
tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.
Segmenttiraportointi
Segmenttiraportointi on päättynyt 1.1.2025 alkaen. Palveluliiketoimintojen vuosina 2023-24 tapahtuneiden myyntien
seurauksena CapManilla ei ole enää palveluliiketoimintaa ja lisäksi CapManin tasesijoituksista koostuvan
sijoitustoiminnan tulosvaikutus vastaa suurilta osin käyvän arvon muutoksia, jotka ovat muutoinkin esitettynä konsernin
tuloslaskelmassa omalla rivillään. Näiden rakenteellisten muutosten seurauksena raportoinnin kokonaisuutta on
tarkasteltu ja ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi 1.1.2025 on määritelty CapMan Oyj:n hallitus, joka on
vastuussa resurssien kohdentamisesta ja konsernia koskevista strategisista päätöksistä. Koska hallitus arvioi CapManin
taloudellista kehitystä yhtenä kokonaisuutena konsernin tuloslaskelmaan perustuvien tunnuslukujen pohjalta,
segmenttiraportoinnista on päätetty luopua.
46
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön
pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin
emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän
kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät
kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.
Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi
käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien
muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Koneet ja kalusto4–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot4–5 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä
muutetaan tarvittaessa.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy IFRS 16:n mukaisesti arvostettuja käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka on
eritelty liitetiedoissa ja joista on lisätietoa laatimisperiaatteiden kohdassa Vuokrasopimukset.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen
arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville
yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla
liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten.
Muut aineettomat hyödykkeet
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke
merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että
hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjelmiston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saattamisesta
aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä,
että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan
arvonalentumistestaus.
Aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Sopimukset ja tavaramerkit5–10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet3–5 vuotta
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä
ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin
muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja
vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa
markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä
efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
47
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa
tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja
tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos
olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta.
Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo
testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta
arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
2) jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan aina käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vieraan pääoman ehtoisten
rahoitusvarojen, kuten myynti- ja lainasaamisten luokittelu perustuu niiden hallinnoinnissa noudatettavaan
liiketoimintamalliin ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Rahastojen hallinnointitoimintaa tukevat vieraan
pääoman ehtoiset rahoitusvarat, pääasiassa myönnetyt lainat sijoitustiimien rinnakkaissijoituksia varten, kirjataan
jaksotettuun hankintamenoon, koska niitä pidetään yksinomaan sopimusperusteisten rahavirtojen saamiseksi, jotka
liittyvät ainoastaan pääoman ja koron maksuun. Likvidit kassanhallintatarkoituksessa tehdyt lyhytaikaiset vieraan
pääoman ehtoiset sijoitukset, esimerkiksi korkorahastoihin, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Omasta taseesta
tehtäviä pitkäaikaisia vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimusperusteisten
rahavirtojen (pääoman ja koron) saamiseksi ja konserni nimenomaisesti luokittelee ne käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoiminnan varojen voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta,
koska konserni sijoitusyhteisönä hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön
investointistrategian mukaisesti.
Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei
arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai
kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi,
mikäli ne on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat oman
pääoman ehtoisia sijoituksia tai jotka on hankittu kassanhallinta- tai suojaustarkoituksessa, jolloin ne voivat olla joko
oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia tai johdannaisinstrumentteja. Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat
luokitellaan myös tähän ryhmään, mikäli niitä pidetään sekä kassanhallintatarkoituksessa että sopimusperusteisten
rahavirtojen saamiseksi ja jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoiminnan varojen keskinäistä
kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta.
Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahastosijoitukset ja muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi ja niiden käyvän arvon muutos esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.
Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön
johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallinnoimissa rahastoissa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys perustuu
International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEVG) –arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 -standardiin.
Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoitukset listattuihin osakkeisiin, rahasto- ja korkosijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka
eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä
kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaisten rahastosijoitusten käypänä arvona käytetään
rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset korkosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen
viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon.
Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset sekä osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja
korkosijoituksista saadut korkotuotot esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset lukuun ottamatta
johdannaisinstrumentteja, joita käytetään käyvän arvon suojaustarkoituksessa, jolloin suojaava osa
johdannaisinstrumentin arvonmuutoksesta kohdistetaan suojattavan kohteen arvonmuutoksen kanssa samaan
tuloslaskelmaerään ja johdannaisesta aiheutuva muu käyvän arvon muutos esitetään rahoituskuluissa. Yhtiö käyttää
johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia tiettyjen ulkomaanrahan määräisten
myyntisaamisten valuuttakurssivaihteluilta suojautumiseen, mutta ei sovella tällaisiin johdannaisiin suojauslaskentaa.
Tällaisten johdannaisten myyntisaamista suojaava käyvän arvon muutos kohdistetaan samaan tuloslaskelmaerään, kuin
suojattavan myyntisaamisen arvonmuutos, em. tapauksessa liikevaihtoon.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa muuhun kuin sijoitustoimintaan liittyviä
korottomia myyntisaamisia ja korollisia lainasaamisia, joita pidetään sopimusperusteisten rahavirtojen saamiseksi ja
joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät
lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne
luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.
48
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konserni arvioi myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrää käyttäen IFRS 9:n mukaista
yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaisesti ylläpidetään varausmatriisia käyttäen historiatietoa kirjattujen
luottotappioiden määrästä aikaisemmilta tilikausilta ja arvioiden tulevia taloudellisia näkymiä perustuen yleisiin
taloudellisiin indikaattoreihin. Lisäksi merkittävästi erääntyneitä saamisia tarkastellaan asiakaskohtaisesti.
Lainasaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arvioinnissa konserni on käyttänyt IFRS 9:n mukaista
yleistä lähestymistapaa. Konserni arvioi lainasaamisiin liittyvien velallisten luottoriskiä ja sen muutosta arvioimalla
lainasaamisen takaisinmaksujen viivästymisiä ja velallisten tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Riippuen
velallisen arvioidusta luottoriskistä, kirjaa konserni odotettavissa olevien luottotappioiden määrän seuraavalta 12
kuukaudelta tai lainasaamisen koko voimassaoloajalta. Odotettavissa olevia luottotappioita määrittäessään konserni
käyttää syöttötietoina saatavilla olevaa tilastotietoa laiminlyönnin riskistä pohjautuen mm. luottoriskiluokituksiin sekä
konsernin historiallisesti toteutuneita luottotappioita.
Lainasaamisiin liittyvän luottoriskin katsotaan olevan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä alhainen siinä tapauksessa,
että niihin liittyvät sopimusperusteiset lyhennykset ja koron maksut on lainasopimuksissa sidottu lainanottajan
sijoituksesta saamaan rahavirtaan. Tällöin konserni katsoo lainanottajalla olevan vahva kyky täyttää lähitulevaisuudessa
sopimukseen perustuvia rahavirtoja koskevat velvoitteensa. Konserni katsoo lainasaamiseen liittyvän luottoriskin
lisääntyneen merkittävästi, kun siihen liittyvät maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää, ja laiminlyönnin toteutuneen silloin,
kun maksu on viivästynyt 90 päivää, ellei maksun suorittamatta jättäminen liity hallinnolliseen huolimattomuuteen.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista,
erittäin likvideistä sijoituksista, kuten sijoituksista rahamarkkinarahastoihin. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan
kolme kuukautta.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat
luokitellaan myytävänä oleviksi silloin kun on erittäin todennäköistä, että niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun ehtojen katsotaan
täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi
myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan
tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla
menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot aineettomista ja aineellisista
omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Toiminto luokitellaan lopetetuksi, mikäli se on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi ja edustaa lisäksi erillistä
keskeistä liiketoiminta-aluetta, joka on selvästi erotettavissa ja on ollut rahavirtaa tuottava yksikkö tai niiden ryhmä
toiminnassa ollessaan. Lopetetut toiminnot esitetään tuloslaskelmassa erillään jatkuvista toiminnoista, ja vertailukaudet
oikaistaan vastaavasti.
Osingonjako ja pääomanpalautus
Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja pääomanpalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle
ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja, vuokrasopimuksista aiheutuneita velkoja sekä johdannaisvelkoja. Rahoitusvelat
kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja
lyhytaikaisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset
Konsernin vuokrasopimusten kohteena olevat omaisuuserät ovat pääasiassa toimitiloja, työsuhdeautoja sekä IT-laitteita.
Konserni soveltaa kirjaamista koskevia helpotuksia lyhytaikaisiin, maksimissaan vuoden pituisiin vuokrasopimuksiin ja
vuokrasopimuksiin, joiden kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Helpotukset koskevat muun muassa
tiettyjä vuokrattuja toimitiloja, kuten toimistohotelleja, sekä mm. kaikkia kannettavia tietokoneita, tulostimia ja
kopiokoneita. Näiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä
vuokra-ajan kuluessa.
Muut vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja niihin liittyviksi vuokrasopimusveloiksi. Tällaisia
vuokrasopimuksia ovat pääasiassa pitkäaikaiset toimitiloihin ja työsuhdeautoihin liittyvät vuokrasopimukset.
Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty taseen aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat on esitetty
pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Vuokra-aikana käytetään yleensä peruuttamatonta vuokrakautta.
Vuokrasopimusvelat esitetään tulevien vuokramaksujen nykyarvona ja niiden laskennassa käytetty diskonttokorko on
yleensä määritelty käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei yleensä ole
saatavilla.
Konserni ei toimi vuokralle antajana.
49
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta
arvioita tarkastushetkellä.  Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin
kirjattu.
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin
eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty
ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.
Osakeperusteiset maksut
Pitkäaikaisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käypä arvo määritetään osakepalkkion myöntämishetkellä perustuen
sopimuksessa määritettyyn osakekurssin lähtötasoon, sen oletettuun todennäköiseen kehitykseen suoritejakson aikana,
poistumaolettamaan sekä arvioon jaettavista osingoista suoritejakson aikana, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan
tasaerinä ansaintajakson aikana. Kulukirjausta oikaistaan, mikäli poistumaolettama muuttuu tai mikäli järjestelyyn
sidottuja osakeomistuksia myydään ansaintajakson aikana.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä
oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on
määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden
lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes ‑hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty
liitetiedoissa kohdassa 30. Osakeperusteiset maksut.
Tuloutusperiaatteet
Asiakassopimuksista saadut tuotot kirjataan siten, että transaktiohinta kohdistetaan ensin suoritevelvoitteille ja kun
suoritevelvoite on täytetty luovuttamalla siihen liittyvän palvelun määräysvalta asiakkaalle, siihen liittyvä myyntituotto
kirjataan. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko tiettynä ajankohtana tai ajan kuluessa.
Hallinnointipalkkiot
Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle
yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio on
muuttuva vastike ja perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja
sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5-2,0 % vuodessa riippuen siitä,
onko kyseessä kiinteistö-, mezzanine- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota
maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on
keskimäärin noin prosentin luokkaa.
Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot tuloutetaan ajan kuluessa, koska rahaston hallinnointi on sopimuksen ainoa
suoritevelvoite ja rahastonhoitopalvelu luovutetaan ajan kuluessa.
Palveluiden myynti
CapMan tarjoaa myös varainhoitopalveluja instituutiosijoittajille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille ja perheiden
sijoitusyhtiöille. Näistä saatavat palkkiot kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu suoritetaan ja siihen liittyvä määräysvalta
siirtyy asiakkaalle lukuun ottamatta onnistumis- ja transaktiopalkkioita, jotka tuloutetaan kerralla, koska niihin liittyvä
suoritevelvoite täyttyy tiettynä ajankohtana ja suoritevelvoitteeseen liittyvän palvelun määräysvalta siten siirtyy asiakkaalle
tiettynä ajankohtana.
Muista palveluista, kuten kiinteistöjen hallinnointipalveluista, saatava myyntituotto kirjataan pääasiassa ajan kuluessa.
Joihinkin aiemmin tarjottujen varainhankintapalveluiden asiakassopimuksiin liittyy merkittävä rahoituskomponentti,
jolloin niiden transaktiohintaa määritettäessä luvattua vastikemäärää oikaistaan rahan aika-arvon ja asiakkaan luotto-
ominaisuuksien vaikutuksella.
Voitonjako-osuustuotot
Voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston
sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla
tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on
siirtynyt voitonjakoon.
Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen
hallinnointiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako-osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston
sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken.
Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin rahavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä
realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä
irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.
Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu
tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti välillä 7-10 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput
rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia
50
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja
kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.
Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon ja voitonjako-osuus perustuu realisoituneisiin
rahavirtoihin ja johto on arvioinut olevan erittäin todennäköistä, että takaisinmaksuriskiä rahastolle ei ole. Voitonjako-
osuustuotto kirjataan, kun CapManilla on siihen oikeus raportointipäivään mennessä, on saanut sen määrästä
vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana.
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)
Voitonjako-osuustuottojen tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski
(clawback). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että
vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonjako-osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän.
Tällainen tilanne saattaa syntyä, jos kutsutaan jo jaettuja varoja takaisin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimukseen
sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa
osa saadusta voitonjako-osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.
Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä takaisinmaksuriski arvioidaan raportointihetkellä. Arvio sisältää merkittäviä johdon
arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako-
osuustuoton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan käyttäen odotusarvomallia, eli laskemalla todennäköisyyksillä
painotettu keskiarvo eri irtautumisvaihtoehtojen arvioidusta lopputuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin
saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.
Tuloverot
Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta
verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan
perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan
käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen
verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,
jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei
kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä
verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut
CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen
vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne
raportoidaan IFRS-tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista
tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään vertailukelpoisiksi.
Tällaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat muun muassa esimerkiksi vertailukelpoinen liikevoitto, vertailukelpoinen
katsauskauden tulos ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos. CapMan esittää lisäksi myös sellaisia vaihtoehtoisia
tunnuslukuja, jotka on johdettu em. vaihtoehtoisista tunnusluvuista edelleen lisäämällä tai vähentämällä joitakin
tuloslaskelmaeriä, joista on poistettu vertailukelpoisuuteen vaikuttaneiden erien vaikutus. Tällainen vaihtoehtoinen
tunnusluku on palkkiotulos (aiemmin "palkkiotuottojen kannattavuus"), joka on vertailukelpoinen liikevoitto vähennettynä
voitonjako-osuustuotoilla ja sijoitusten käyvän arvon muutoksilla. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna CapMan esittää
palkkiotuloksen ennen konsernikuluja, joka on palkkiotulos vähennettynä CapManin listayhtiöstatuksesta aiheutuneilla
konsernikuluilla. Lisäksi uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään voitonjako-osuustuotot, netto, joka on voitonjako-
osuustuotot vähennettynä niistä aiheutuvilla bonuksilla.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin liittyvät merkittävät erät, kuten kauppahinta-
allokaation yhteydessä kirjattavien aineettomien omaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, tai suurempiin
kehityshankkeisiin liittyvät merkittävät erät, kuten uudelleenjärjestelykulut. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat niin
ikään liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin tai aineettomien omaisuuserien myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai
tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä merkittävät voitonjako-osuustuottojen
takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty osana hallituksen toimintakertomusta.
Arvioiden käyttö
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa
laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja
ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus
konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon arvonalentumistestauksessa, rahastosijoitusten
käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen
määrityksessä, odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa.
Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys
Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital
arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta, jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset
markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämänhetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja
yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttämään merkittävässä määrin arvioita. Epälikvidien
51
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot
eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.
Rahastosijoitusten arvonmääritystä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 32.
Muiden sijoitusten arvonmääritys
Muiden sijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia
arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin.
Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa
menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnin kannalta
merkittävimmät oletukset koskevat liikevaihdon kasvuvauhtia, liikevoittomarginaalia, diskonttokorkoa sekä jäännösarvoa
laskettaessa käytettävää loppuarvojakson kasvuolettamaa. Liikevaihdon ja liikevoittomarginaalin arvioinnin pohjana on
nykyinen kustannusrakenne ja nykyisten asiakkaiden tuoma liikevaihto ja sellainen liikevaihdon kasvuvauhti, mitä
rahavirtaa tuottavan yksikön nykyisillä henkilöstö- ja muilla resursseilla voidaan perustellusti odottaa saavutettavan.
Tällöin liiketoimintasuunnitelman mukaisista rahavirtaennusteista on poistettu se osa liikevaihdosta ja lisäkuluista, joiden
arvioidaan syntyvän toiminnan laajentamisen myötä ja näkyvän etupäässä asiakaskunnan ja henkilöstömäärän kasvuna.
Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 15.
2. Liikevaihto
Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot koostuvat hallinnointipalkkioista, palveluiden myynneistä ja voitonjako-
osuustuotoista. Liikevaihto sisältää vain jatkuvat toiminnot.
Hallinnointipalkkiot kertyvät pääasiassa pitkäaikaisista sopimuksista ja ne kirjataan tyypillisesti ajan kuluessa. Palveluiden
myyntiin sisältyy sekä tietyllä ajanhetkellä kirjattavia transaktiopalkkioita että ajan kuluessa kirjattavaa muuta palvelumyyntiä
kuten varainhoitopalvelua ja kiinteistöjen hallinnointipalvelua. Voitonjako-osuustuotot tuloutetaan tietyllä ajanhetkellä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon jakautuminen toisaalta
hallinnointipalkkioihin, palveluiden myyntiin ja voitonjako-osuustuottoihin sekä miten nämä erät jakautuvat ajan kuluessa
ja tietyllä ajanhetkellä tuloutettaviin eriin
2025
1 000 EUR
Ajan kuluessa
Tietyllä ajanhetkellä
Yhteensä
Hallinnointipalkkiot
49 772
49 772
Palveluiden myynti
8 734
394
9 128
Voitonjako-osuustuotot
4 133
4 133
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen
58 506
4 528
63 033
2024
1 000 EUR
Ajan kuluessa
Tietyllä ajanhetkellä
Yhteensä
Hallinnointipalkkiot
45 892
45 892
Palveluiden myynti
7 095
316
7 411
Voitonjako-osuustuotot
4 318
4 318
Liikevaihto asiakassopimuksista, ulkoinen
52 987
4 634
57 621
3. Liiketoiminnan muut tuotot
2025
2024
Muut tuottoerät
29
6
Yhteensä
29
6
52
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1 000 EUR
2025
2024
Palkat
32 427
27 979
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
3 944
3 249
Osakeperusteiset maksut
737
612
Muut henkilösivukulut
1 856
1 489
Yhteensä
38 964
33 331
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.
Tuloslaskelmaan kirjatut osakeperusteiset maksut perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon. Tuloslaskelman
kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään.
Lisätietoa osakeperusteisista maksuista on esitetty kohdassa 30.
Konsernin henkilökunta keskimäärin
2025
2024
Maittain
Suomi
152
149
Ruotsi
29
27
Tanska
15
12
Norja
3
2
Luxemburg
4
3
Iso-Britannia
9
7
Saksa
5
0
Yhteensä
215
200
5. Poistot ja arvonalentumiset
1 000 EUR
2025
2024
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
1 626
1 158
Yhteensä
1 626
1 158
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto
50
76
Käyttöoikeusomaisuuserät, toimitilat (IFRS 16)
1 346
1 211
Käyttöoikeusomaisuuserät, kone ja kalusto (IFRS 16)
12
0
Yhteensä
1 409
1 287
Poistot yhteensä
3 035
2 444
6. Liiketoiminnan muut kulut
1 000 EUR
2025
2024
Konsernin liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät seuraavat olennaisimmat erät:
Muut henkilöstökulut
1 671
1 436
Toimistokulut
652
684
Matka- ja edustuskulut
1 150
1 055
Ulkopuoliset palvelut
6 606
6 784
Muut kulut
3 264
3 024
Yhteensä
13 344
12 981
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (IFRS 16)
102
145
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut (IFRS 16)
86
121
53
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tilintarkastajan palkkiot
Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille
2025
2024
Tilintarkastus
311
437
Veroneuvonta
53
19
Muut palvelut
97
92
Yhteensä
461
548
Ernst & Young Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille tilikaudella 2025 olivat
yhteensä 150 (2024: 111) tuhatta euroa, jotka koostuivat veropalveluista 53 (2024: 19) tuhatta euroa ja muista
palveluista 97 (2024: 92) tuhatta euroa. Tilikaudella 2025 ei ollut lopetettuihin toimintoihin liittyviä
tilintarkastuspalkkioita (2024: 27 tuhatta euroa).
7. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut ja vuokrasopimusten rahavirta
1 000 EUR
2025
2024
Henkilöstökulut
737
612
Poistot ja arvonalentumiset
3 035
2 535
Sijoitusten käyvän arvon muutos
-15 519
-7 789
Tytäryritysten myyntivoitot
0
-64 025
Rahoitustuotot ja -kulut
6 118
4 330
Yrityshankintojen ja -myyntien kulut
532
5 672
Verot
1 303
4 035
Muut oikaisut
85
35
Yhteensä
-3 710
-54 595
Vuokrasopimuksista lähtevä rahavirta yhteensä (IFRS 16)
-1 453
-1 386
8. Sijoitusten käyvän arvon muutokset
1 000 EUR
2025
2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset ja rahoitusvarat
Rahastosijoitukset
15 519
7 789
Yhteensä
15 519
7 789
9. Rahoitustuotot ja -kulut
1 000 EUR
2025
2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista
1 073
1 582
Valuuttakurssivoitot
84
161
Muut rahoitustuotot
587
187
Yhteensä
1 744
1 930
Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista
-5 864
-5 213
Luottotappiovarauksen muutos
-66
-2
Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos
0
-194
Muut rahoituskulut
-452
-548
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16)
-95
-118
Valuuttakurssitappiot
-1 383
-179
Yhteensä
-7 862
-6 253
54
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
10. Tuloverot
1 000 EUR
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
2 504
3 280
Edellisten tilikausien verot
-16
-25
Laskennalliset verot:
  Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot
-1 186
-303
Yhteensä
1 303
2 952
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
2025
2024
Tulos ennen veroja
17 120
12 336
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %
3 424
2 467
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
198
80
Verovapaat tuotot
-2 249
-1 337
Osakepalkkiojärjestelmä
147
5
Muut vähennyskelvottomat kulut
548
577
Edellisten tilikausien tappioista kirjaamattomien verosaamisten hyödyntäminen ja tilikauden
tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
-685
1 082
Edellisten tilikausien verot
-7
-24
Muut erot
-74
102
Verot tuloslaskelmassa
1 303
2 952
11. Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden
aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on
ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista lasketaan
jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva osuus jatkuvien toimintojen tilikauden tuloksesta osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa
otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava
vaikutus.
2025
2024
Jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä:
Konsernin tilikauden tulos (1 000 EUR)
15 818
73 466
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (1 000 EUR)
-2 636
-4 893
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 EUR)
13 182
68 573
Jatkuvat toiminnot:
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos (1 000 EUR)
15 818
9 385
Jatkuvien toimintojen määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)
-2 636
-4 579
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus jatkuvien toimintojen tilikauden tuloksesta (1 000 EUR)
13 182
4 806
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl)
176 878
173 807
Omat osakkeet (1 000 kpl)
-26
-26
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)
176 852
173 781
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus (1 000 kpl)
664
599
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)
177 516
174 380
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake)
7,5
39,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (senttiä/osake)
7,4
39,3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen tuloksesta laskettu osakekohtainen
tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (senttiä/osake)
7,5
2,8
Laimennusvaikuuksella oikaistu osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista (senttiä/osake)
7,4
2,8
55
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
12. Lopetetut toiminnot
CapMan myi 31.10.2024 palveluliiketoimintaan kuuluneen tytäryhtiönsä CapMan Procurement Services (CaPS) Oy:n
("CaPS") Proxer Bidco Oy:lle yhdessä tytäryhtiön määräysvallattomien omistajien kanssa. CapManin omistus CaPSistä
ennen myyntiä oli 92,7%. Velaton käteishinta oli 70 milj. euroa, josta CapManin osuus oli 64,9 milj. euroa, ja tämän
lisäksi CapManillä on oikeus enintään 4,6 milj. euron lisäkauppahintaan, mikäli CaPS tavoittaa tietyt operatiiviset
tavoitteet vuonna 2025. Alustaviin tietoihin perustuen tämän toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, eikä
lisäkauppahintaan liittyvää saamista ole kirjattu.
CapMan luokitteli CaPS-liiketoiminnan kokonaisuutena lopetetuksi toiminnoksi tuloslaskelmassa ja vertailuvuoden tiedot
on oikaistu vastaavasti. Alla on esitetty lopetettujen toimintojen nettotuloksen erittely raportointikaudella ja
vertailukaudella:
1 000 EUR
2025
2024
Liikevaihto, ulkoinen
–
9 533
Liiketoiminnan muut tuotot
–
3
Liiketoiminnan kulut
–
-4 390
Liikevoitto
–
5 146
Rahoitustuotot ja -kulut
–
-7
Lopetettujen toimintojen luovutuksesta syntynyt voitto*
–
60 025
Voitto ennen veroja
–
65 164
Tuloverot
tavanomaisesta toiminnasta johtuvat
–
-1 083
luovutuksesta aiheutuvat
–
0
Tulos verojen jälkeen
–
64 081
*vähennettynä neuvonantokuluilla ja onnistumispalkkioilla
Alla on esitetty lopetettujen toimintojen osuus liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirroista:
1 000 EUR
2025
2024
Liiketoiminnan nettorahavirta
–
4 131
Investointien nettorahavirta
–
59 039
Rahoituksen nettorahavirta
–
-628
13. Yrityshankinnat
CAERUS Debt Investments AG:n hankinta 2025
CapMan osti 51 prosentin omistusosuuden saksalaisesta kiinteisövelkaan erikoistuneesta CAERUS Debt Investment
AG:sta ("CAERUS")  31.7.2025 ja perusti samalla uuden reaaliomaisuusvelkaan keskittyvän sijoitusalueen CapMan Real
Asset Debtin.
Kauppa perustui osakekannan arvoon, joka voi olla enintään 13 milj. euroa CAERUS:n 100 %:n osuudesta mukaan
lukien mahdollinen lisäkauppahinta. Kaupantekohetkellä 51 prosentin osuutta vastaava kauppahinta oli 4,2 milj. euroa,
minkä lisäksi operatiivisten tavoitteiden täyttyessä vuoden 2026 aikana maksetaan enintään 2,6 milj. euron
lisäkauppahinta. Kaupantekohetkellä maksettava summa sekä mahdollinen lisäkauppahinta maksetaan käteisellä.
Vuonna 2012 perustettu CAERUS on yksi ensimmäisistä kiinteistövelkasijoittajista Saksassa. 12 sijoitusammattilaisen
tiimi tarjoaa velkarahoitusta lähes kaikissa kiinteistösegmenteissä keskittyen DACH- ja Benelux-alueisiin. CAERUSilla on
tällä hetkellä seitsemän aktiivista rahastoa. CAERUS:n pitkä markkinahistoria ja vahvat näytöt osoittavat heidän
asiantuntemuksensa houkuttelevien sijoitusmahdollisuuksien tunnistamisessa ja valitsemisessa sijoittajille.
Hankinnan johdosta CapManin toiminta laajenee uudelle maantieteelliselle alueelle ja hankinnasta alustavasti syntyvä
liikearvo 2,4 milj. euroa johtuu pääasiassa CAERUSin ammattitaitoisesta henkilöstöstä sekä tulevaisuuden asiakkaista.
Hankinta myös lisää CapManin paikallistuntemusta ja läsnäoloa Keski-Euroopassa sekä tukee CapManin strategisia
kasvutavoitteita. Vähäinen osa liikearvosta johtuu kustannussynergioista. Liikearvo ei ole verotuksessa
vähennyskelpoinen.
Hankintahetkestä 31.7.2025 alkaen CAERUS on yhdistelty CapMan-konserniin täysimääräisesti. Tilikauden
konsernituloslaskelmasta CAERUS muodostaa 2,3 milj. euroa liikevaihdosta, josta 1,5 milj. euroa palkkiotuottoja ja 0,8
milj. euroa voitonjako-osuustuottoja, 0,2 milj. euroa palkkiotuloksesta ja 0,4 milj. euroa tilikauden tuloksesta. Mikäli
CAERUS olisi yhdistelty konserniin jo 1.1.2025 alkaen, olisi konsernin yhdistetty liikevaihto koko vuodelta 2025 ollut
67,7 milj. euroa (josta CAERUS 7,0 milj. euroa), josta palkkiotuotot olisivat olleet 61,4 milj. euroa (CAERUS: 4,1 milj.
euroa), ja tilikauden emoyhtiön omistajille kuuluva nettotulos 13,4 milj. euroa (CAERUS: 0,5 milj. euroa).
Hankinnasta aiheutuneet kulut 0,4 milj. euroa on kirjattu konsernituloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut ja
luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi.
Kauppahinta-allokaatio on alustava. Seuraavassa taulukossa esitetään kauppahinnan alustava kohdistuminen, eli vastike,
hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypä arvo sekä hankinnasta alustavasti syntyvä liikearvo.
56
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
1 000 EUR
Käypä arvo
Vastike
Kaupantekohetkellä maksettava käteisvastike
4 188
Arvioitu lisäkauppahinta
904
Vastike yhteensä
5 091
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat omaisuuserät
5 302
Markkinointiin liittyvät aineettomat omaisuuserät
595
Muut aineettomat omaisuuserät
0
Aineelliset omaisuuserät
26
Käyttöoikeusomaisuuserät
383
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
5
6 312
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
665
Rahavarat
3 272
3 937
Varat yhteensä
10 249
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Leasingvelat
263
Laskennalliset verovelat
1 842
2 105
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
2 440
Leasingvelat
120
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
277
2 836
Velat yhteensä
4 942
1 000 EUR
Käypä arvo
Määräysvallattomien omistajien osuus*
2 601
Nettovarat (pl. liikearvo)
2 707
Vastike
5 091
Liikearvo
2 385
* arvostettuna suhteelliseen osuuteen kohteen yksilöitävissä olevista nettovaroista
Alla olevassa taulukossa on eritelty investointien rahavirrassa näkyvä hankinnan nettorahavirtavaikutus:
1 000 EUR
Käteisvastike
-4 188
Hankinnasta aiheutuneet kulut
-436
Hankitun tytäryhtiön rahavarat hankintahetkellä
3 272
Tytäryhtiöiden hankinta, saaduilla rahavaroilla vähennettynä
-1 352
Dasos Capitalin hankinta v. 2024
CapMan osti Dasos Capital Oy:n koko osakekannan 1.3.2024, josta alkaen se on yhdistelty CapMan-konserniin
täysimääräisesti. Kauppahinta maksettiin suuntaamalla 17 672 761 uutta CapManin osaketta Dasos Capital Oy:n
omistajille, vastaten noin 10,0%:n omistusosuutta CapManissa, ja 3,0 milj. euron käteisvastikkeella. Liikkeeseen
laskettujen uusien osakkeiden käypä arvo oli 34,4 milj. euroa. CapMan on lisäksi sitoutunut maksamaan myyjille
enintään 5 milj. euron lisäkauppahinnan, joka määräytyy vuosien 2025 ja 2026 toteutuneiden hallinnointipalkkioiden
perusteella. Mahdollinen lisäkauppahinta maksetaan vuosina 2026 ja 2027 CapManin osakkeina.
Dasos Capital Oy on johtava metsä- ja luonnonvarasijoittamisen varainhoitaja Euroopassa sekä alan merkittävä toimija
maailmanlaajuisesti. Dasos keskittyy kestävien metsäsijoitusten, luontokohteiden ja metsähiilinielujen hallinnointiin sekä
arvon kehittämiseen Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla. Dasoksen hallinnoimien rahastojen sijoittajat ovat koti- ja
ulkomaisia instituutioita, pääosin eläke- ja vakuutusyhtiöitä. Yrityskauppa tukee lisäksi CapManin visiota olla vastuullisin
pääomasijoittaja Pohjoismaissa ja edistää merkittävästi CapManin strategista tavoitetta kaksinkertaistaa hallinnoitavat
pääomat 10 miljardiin euroon kuluvan strategiakauden aikana.
Hankinnasta syntyvä liikearvo oli 22,2 milj. euroa ja johtui pääasiassa Dasos Capitalin ammattitaitoisesta henkilöstöstä,
tulevaisuuden asiakkaista ja tuotteista sekä CapManin myynnillisistä synergioista sekä muista synergioista, kuten
kustannussynergioista. Dasos Capital muodostaa CapManin uuden Natural Capital -sijoitusalueen.
57
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1 000 EUR
2025
2024
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
2 532
2 521
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 13)
26
3
Lisäykset
9
11
Muuntoerot
5
-3
Hankintameno 31.12.
2 572
2 532
Kertyneet poistot 1.1.
-2 408
-2 334
Tilikauden poisto
-50
-76
Muuntoerot
-4
2
Kertyneet poistot 31.12.
-2 462
-2 408
Kirjanpitoarvo 31.12.
110
124
Käyttöoikeusomaisuuserät
Koneet ja kalusto (IFRS 16)
Lisäykset
55
0
Tilikauden poisto, jatkuvat toiminnot
-12
0
Kirjanpitoarvo 31.12.
43
0
Toimitilat (IFRS 16)
Lisäykset
4 417
151
Tilikauden poisto, jatkuvat toiminnot
-1 346
-1 211
Tilikauden poisto, lopetetut toiminnot
0
-87
Kirjanpitoarvo 31.12.
6 238
2 785
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno1.1.
23
23
Kirjanpitoarvo 31.12.
23
23
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
6 415
2 932
15. Liikearvo
1 000 EUR
2025
2024
Hankintameno 1.1.
42 830
20 581
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 13)
2 385
22 249
Hankintameno 31.12.
42 832
42 830
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.
-12 695
-12 695
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.
-12 695
-12 695
Kirjanpitoarvo 31.12.
32 520
30 135
Arvonalentumistestaus
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa ja se on kohdistettu rahavirtaa tuottaville
yksiköille alla olevan taulukon mukaisesti:
1 000 EUR
2025
2024
CapMan Wealth
7 412
7 412
Natural Capital
22 249
22 249
Real Asset Debt
2 385
0
Muut
474
474
Yhteensä
32 520
30 135
CapMan Wealth
CapMan Wealthin (aiemmin CapMan Wealth Services) kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen
käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymään
liiketoimintasuunnitelmaan, josta on poistettu sellaiset tulevaisuuden rahavirrat, joiden perustana on henkilöstömäärän
kasvattamisen mukanaan tuoma lisämyynti ja jotka siten liittyvät toiminnan laajentamiseen ja suorituskyvyn lisäämiseen.
Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat on laskettu ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetyt keskeiset oletukset
on esitetty ao. taulukossa.
58
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
2025
2024
Diskonttokorko ennen veroja
16,6 %
19,0 %
Myynnin keskimääräinen vuotuinen kasvuolettama
11,2 %
14,3 %
Keskimääräinen liikevoittomarginaali
35,1 %
21,7 %
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa
2,0 %
2,0 %
Natural Capital
Edellisen tilikauden aikana hankittu Dasos Capital Oy muodostaa uuden rahavirtaa tuottavan yksikön Natural Capital,
jolle on kohdistettu liikearvoa 22,2 milj. euroa (ks. tarkemmin liitetieto 13 Yrityshankinnat). Rahavirtaa tuottavan yksikön
kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden rahavirtojen
nykyarvona perustuen johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnittelukauden ylittävät rahavirrat on laskettu
ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty ao. taulukossa.
2025
2024
Diskonttokorko ennen veroja
14,0 %
15,6 %
Myynnin keskimääräinen vuotuinen kasvuolettama
10,9 %
13,3 %
Keskimääräinen liikevoittomarginaali
48,4 %
52,0 %
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa
2,0 %
2,0 %
Real Asset Debt
Tilikauden aikana hankittu CAERUS Debt Investments AG muodostaa uuden rahavirtaa tuottavan yksikön Real Asset
Debt, jolle on kohdistettu liikearvoa 2,4 milj. euroa (ks. tarkemmin liitetieto 13 Yrityshankinnat). Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden
rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnittelukauden ylittävät
rahavirrat on laskettu ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty ao. taulukossa.
2025
2024
Diskonttokorko ennen veroja
15,2 %
–
Myynnin keskimääräinen vuotuinen kasvuolettama
7,1 %
–
Keskimääräinen liikevoittomarginaali
20,5 %
–
Loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa
2,0 %
–
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden diskonttokorkoa määriteltäessä on käytetty verrokkiryhmänä listattuja kotimaisia ja
ulkomaisia varainhoitajia ja oman pääoman kustannuksen riskipreemioon on sisällytetty paikallisen maariskin lisäksi
yrityskokoon liittyvä riskikomponentti. Riskittömänä korkona on käytetty Saksan valtion 30-vuotisen lainan korkoa.
Arvonalentumistestin perusteella millekään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistetun liikearvon ei todettu olevan
arvoltaan alentunut. CapMan Wealthin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 10,1 milj. eurolla,
Natural Capitalin vastaavasti noin 3,8 milj. eurolla ja Real Asset Debt:n noin 1,0 milj. eurolla.
CapMan Wealhin arvonalentumistesti on herkkä myynnin kasvuvauhdin muutoksille suunnittelukauden aikana. Tehdyn
herkkyysanalyysin perusteella myynnin suunnittelukauden aikaisen vuotuisen kasvuvauhdin jääminen 7 prosenttiyksikköä
alemmaksi johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin
sen kirjanpitoarvo. Minkään muun keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos johtaisi arvonalentumistappion
kirjaamiseen.
Natural Capitalin arvonalentumistesti on herkkä diskonttokoron, liikevoittomarginaalin ja myynnin kasvuvauhdin
muutoksille. Tehdyn herkkyysanalyysin perusteella diskonttokoron 1,3 prosenttiyksikön nousu, liikevoittomarginaalin
jääminen 4,8 prosenttiyksikköä alemmaksi tai myynnin suunnittelukauden aikaisen vuotuisen kasvuvauhdin jääminen
0,2 prosenttiyksikköä alemmaksi johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä
olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo. Minkään muun keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos johtaisi
arvonalentumistappion kirjaamiseen.
Real Asset Debtin arvonalentumistesti on herkkä diskonttokoron ja liikevoittomarginaalin muutoksille. Tehdyn
herkkyysanalyysin perusteella diskonttokoron 2,1 prosenttiyksikön nousu tai liikevoittomarginaalin jääminen 2,4
prosenttiyksikköä alemmaksi johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi
yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo. Minkään muun keskeisen oletuksen jokseenkin mahdollinen muutos johtaisi
arvonalentumistappion kirjaamiseen.
59
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
16. Muut aineettomat hyödykkeet
1 000 EUR
2025
2024
Hankintameno 1.1.
20 187
6 616
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 13)
5 897
13 538
Lisäykset
0
33
Hankintameno 31.12.
26 084
20 187
Kertyneet poistot 1.1.
-7 798
-6 605
Tilikauden poisto
-1 626
-1 161
Vähennykset
0
-32
Kertyneet poistot 31.12.
-9 424
-7 798
Kirjanpitoarvo 31.12.
16 660
12 388
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät sekä tilikauden aikana hankitun CAERUS -liiketoiminnan että edellisen tilikauden
aikana hankitun Natural Capital -liiketoiminnan myötä tulleita asiakassuhteisiin ja markkinointiin liittyviä aineettomia
omaisuuseriä (liitetieto 13). Asiakassuhteisiin liittyvien omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika ja poistoaika on 10 ja
markkinointiin liittyvien omaisuuserien 5-10 vuotta.
17. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset
1 000 EUR
2025
2024
Tilikauden alussa
167 221
158 907
Lisäykset
25 118
19 017
Yrityshankinnat (ks. liitetieto 13)
5
3 301
Palautukset
-20 812
-10 054
Vähennykset
-8 016
-15 623
Käyvän arvon muutos
15 503
7 746
Siirrot
-464
3 927
Tilikauden lopussa
178 556
167 221
Rahastosijoitukset sijoitusalueittain kauden lopussa
Buyout
28 834
31 467
Credit
7 123
5 917
Real Estate
53 075
39 262
Growth equity
14 985
15 023
Infra
21 031
17 684
Special Situations
4 950
3 789
Natural Capital
1 958
2 917
Rahastojen rahastot
8 284
8 286
Ulkopuoliset Venture Capital -rahastot
34 534
38 626
Muut sijoitusalueet
3 781
4 250
Yhteensä
178 555
167 221
Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 137,2 milj. euroa.
Käypä arvo sisältää rahavaroja 3,6 milj. Euroa.
60
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Muut sijoitukset
1 000 EUR
2025
2024
Tilikauden alussa
571
508
Lisäykset
42
42
Käyvän arvon muutos
102
21
Tilikauden lopussa
715
571
18. Pitkäaikaiset saamiset
1 000 EUR
2025
2024
Myyntisaamiset
2 134
3 426
Lainasaamiset
3 207
3 541
Muut saamiset
84
84
Yhteensä
5 426
7 052
Pitkäaikaiset myyntisaamiset liittyvät aiemmin tarjottuihin varainhankinta- ja neuvonantopalveluihin. Näihin saamisiin
sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, mistä syystä niiden arvostuksessa on huomioitu rahan aika-arvo sekä asiakkaan
luotto-ominaisuudet. Näistä asiakassopimuksista johtuvat konsernin oikeudet vastikemäärään ovat kuitenkin ehdottomia
ja edellyttävät vain ajan kulumista, ja näin ollen erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ei ole esitetty.
Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät pääasiassa sijoitustiimeille myönnettyjä rinnakkaissijoituksiin liittyviä lainasaamisia.
Lainasaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla olevassa taulukossa erikseen 12
kuukaudelta ja koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavaan määrään arvostettuna.
Sekä tilikauden 2025 että edellisen tilikauden 2024 päättyessä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia
luottotappioita vastaava vähennyserä liittyy luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin lainasaamisiin aiempien tai
nykyisten sijoitustiimien hallinnoimilta yhtiöiltä, jotka ovat tehneet rinnakkaissijoituksia CapManin hallinnoimiin
rahastoihin. Merkittävimmät luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainasaamiset ovat CapMan Russian aikaisemman
sijoitustiimin yhtiöiltä. CapMan on todennut näiden lainasaamisten olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita,
koska lainoja on käytetty sijoitusten tekemiseksi sellaisiin rahastoihin, jotka on asetettu selvitystilaan eikä sen vuoksi
näytä todennäköiseltä, että CapMan saisi lainapääoman ja kertyneet korot takaisin täysimääräisinä. Loput luottoriskin
johdosta arvoltaan alentuista lainasaamisista liittyvät lainoihin, joita on käytetty rinnakkaissijoitusten tekemiseen sellaisiin
rahastoihin, joiden voitonjako-osuustuottojen maksupotentiaali on arvioitu alhaiseksi, mistä syystä CapMan ei pidä
näiden lainojen ja kertyneiden korkojen täysimääräisen takaisinsaamisen olevan todennäköistä.
1 000 EUR
2025
2024
Lainasaamiset, brutto
4 856
5 190
Luottotappiota koskeva vähennyserä 12 kuukaudelta
-68
-68
Luottotappiota koskeva vähennyserä koko voimassaoloajalta
-1 581
-1 581
Lainasaamiset, netto
3 207
3 541
Pitkäaikaisiin muut saamiset liittyvät pääasiassa vuokravakuuksiin.
61
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana:
1 000 EUR
31.12.2024
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Muuntoerot
Yrityshankinnat
31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot
1 733
111
0
0
1 844
Yhteensä
1 733
111
0
0
1 844
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot
2 609
-199
-1
1 840
4 249
Realisoitumattomat arvonmuutokset
5 928
-872
0
0
5 056
Yhteensä
8 537
-1 071
-1
1 840
9 305
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
1 000 EUR
31.12.2023
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Muuntoerot
Yrityshankinnat
31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot
1 896
-163
0
0
1 733
Yhteensä
1 896
-163
0
0
1 733
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot
148
-246
-1
2 708
2 609
Realisoitumattomat arvonmuutokset
5 843
-215
0
300
5 928
Yhteensä
5 991
-461
-1
3 008
8 537
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset
1 000 EUR
2025
2024
Myyntisaamiset
16 709
9 621
Lainasaamiset
1 376
254
Siirtosaamiset
1 889
1 783
Muut saamiset
11 044
15 702
Yhteensä
31 017
27 360
Varausmatriisiin pohjautuva myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla:
1 000 EUR
2025
2024
Myyntisaamiset, brutto
16 899
9 727
Luottotappiota koskeva vähennyserä
-191
-106
Myyntisaamiset, netto
16 709
9 621
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien muiden saamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on
vähäinen, eivätkä ne sisällä arvoltaan alentuneita eriä.
Koska konsernin asiakassopimuksista johtuvat oikeudet vastikemäärään ovat ehdottomia, ne on esitetty saamisina eikä
erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ole esitetty.
Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille tai muille työntekijöille myönnetyistä lyhytaikaisista lainoista.
Siirtosaamiset koostuvat pääosin ennakkomaksuista.
Muut saamiset koostuvat pääosin vielä laskuttamattomista, liikevaihtoon tuloutetuista palkkioista, edelleen veloitettavista
kuluista, kauden verosaamisista ja myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.
62
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä
Myyntisaamiset ja muut saamiset
valuuttamäärä
euromäärä
osuus
EUR
24 900
68 %
USD
3 779
3 216
9 %
SEK
43 212
3 993
11 %
GBP
117
134
0 %
DKK
26 544
3 554
10 %
NOK
7 658
647
2 %
21. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
1 000 EUR
2025
2024
Johdannaissaamiset
20
0
Korkorahastosijoitukset
3 509
3 790
Yhteensä
3 529
3 790
Johdannaisten käyvät arvot
Valuuttatermiinit
20
-77
Yhteensä
20
-77
Johdannaisten nimellisarvot
Valuuttatermiinit
3 157
4 484
Yhteensä
3 157
4 484
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaissaamisia ja kassanhallintatarkoituksessa
tehtyjä korkorahastosijoituksia. CapMan käyttää lyhytaikaisia johdannaissopimuksia ulkomaanrahan määräisten
myyntisaamisten valuuttakurssivaihteluilta suojautumiseen. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan
alun perin kirjanpitoon merkittäessä alkuperäiseen hankintamenoon ja sen jälkeen raportointikauden päättymispäivän
käypään arvoon. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat markkina-arvoihin tai arvoihin, jotka on johdettu markkina-
arvoista raportointikauden päättymispäivänä (käypien arvojen hierarkiataso 2). Ulkomaanrahan määräisten
myyntisaamisten kurssivaihtelut kirjataan liikevaihtoon ja johdannaisten käyvän arvon muutos kohdistetaan
myyntisaamisia suojaavan vaikutuksen osalta liikevaihtoon ja muilta osin rahoituseriin.
22. Rahavarat
1 000 EUR
2025
2024
Pankkitilit
50 717
78 756
Rahamarkkinarahastot
10 254
11 386
Yhteensä
60 971
90 142
Rahavarat koostuvat pankkitileistä ja lyhytaikaisista likvideistä rahamarkkinarahastosijoituksista.
23. Oma pääoma ja osakkeet
1 000
B-osakkeet
Yhteensä
1.1.2024
158 823
158 823
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä
17 673
17 673
Osakepalkkio-ohjelman suunnattu maksuton osakeanti
356
356
31.12.2024
176 852
176 852
31.12.2025
176 852
176 852
*Lukuun ottamatta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 26 299 kpl.
1 000 EUR
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Muut rahastot
Yhteensä
1.1.2024
772
38 968
21 114
60 854
Suunnattu osakeanti yrityshankinnan yhteydessä
0
34 427
31.12.2024
35 199
38 968
21 114
95 281
31.12.2025
35 199
38 968
21 114
95 281
Osakepääoma ja muut rahastot
Tilikauden aikana osakepääomassa tai muissa rahastoissa ei tapahtunut muutoksia. Edellisen tilikauden aikana osa
toteutetun yrityshankinnan (ks. liitetieto 13) kauppahinnasta maksettiin liikkeeseen lasketuilla uusilla osakkeilla, mikä
kasvatti osakkeiden lukumäärää ja osakepääomaa. Lisäksi osakepalkkio-ohjelmaan 2022-25 liittyen edellisen tilikauden
aikana annettiin vastikkeetta 356 062 kappaletta yhtiön uusia osakkeita suunnatussa osakeannissa.
Osakepalkkiojärjestelmät on esitetty kohdassa 30. Osakeperusteiset maksut.
63
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Maksetut ja ehdotetut osingot ja pääomanpalautukset
Yhtiökokous päätti 25.3.2025 jakaa tilikaudelta 2024 osinkoa 0,07 euroa per osake, yhteensä noin 12,4 milj. euroa.
Osinko maksettiin 3.4.2025. Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään maksimissaan 0,07 euron
lisäosingosta per osake. Hallitus päätti 15.9.2025 pidetyssä kokouksessaan 0,07 euron osakekohtaisesta lisäosingosta,
joka maksettiin 24.9.2025. Lisäosingon kokonaismäärä oli 12,4 milj. euroa.
CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat noin 85,2 miljoonaa euroa. Hallituksen Yhtiökokoukselle tekemä
päätösehdotus on yhdistetty ehdotus osingonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta päättämään lisäosingosta. Hallitus
arvioi, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa jaettaisiin kokonaisuudessaan yhteensä 0,12 euroa osakkeelta
eli noin 21,2 milj. euroa. Hallitus ehdottaa Yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta jaettaisiin
osinkoa yhteensä 0,06 euroa osakkeelta vuodelta 2025 vahvistetun taseen perusteella. Osinko maksettaisiin
osakkeenomistajalle, joka maksun täsmäytyspäivänä 27.3.2026 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n
pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä olisi 8.4.2026. Lisäksi hallitus ehdottaa Yhtiökokoukselle, että
hallitus valtuutettaisiin päättämään lisäosingosta enintään 0,06 euroa osakkeelta. Valtuutus olisi voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus päättäisi lisäosingosta kokouksessaan, joka on suunniteltu
pidettäväksi 8.9.2026.
Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä
tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden
osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.
Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset
CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2025 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai
järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.
24. Pitkäaikaiset korolliset velat
1 000 EUR
2025
2024
Joukkovelkakirjalainat
99 718
99 607
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)
5 347
1 655
Yhteensä
105 064
101 262
Edellisen tilikauden aikana CapMan laski liikkeeseen 60 milj. euron vakuudettoman kestävyystavoitteisiin sidotun
joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 10.6.2029 ja jolle maksetaan kiinteää 6,5 %:n kerran vuodessa maksettavaa
korkoa. CapManilla on tilinpäätöshetkellä myös huhtikussa 2022 liikkeeseen laskettu 40 milj. euron vakuudeton
kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 13.4.2027 ja jolle maksetaan 4,5 %:n
vuotuista, kerran vuodessa maksettavaa kuponkikorkoa.
25. Muut pitkäaikaiset velat
1 000 EUR
2025
2024
Yrityshankintoihin liittyvät velat
904
0
Muut velat
929
547
Yhteensä
1 833
547
Muut pitkäaikaiset velat ovat korottomia ja liittyvät maksuperusteisiin eläkevelvoitteisiin.
64
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
26. Ostovelat ja muut velat – lyhytaikaiset
1 000 EUR
2025
2024
Ostovelat
1 422
1 284
Saadut ennakot
1
83
Siirtovelat
19 054
16 208
Johdannaisvelat
0
77
Muut velat
3 763
1 725
Yhteensä
24 240
19 378
Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa.
Saadut ennakot ovat asiakassopimuksiin perustuvia velkoja.
Merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palkka- ja sosiaalikulujaksotuksiin.
Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä
Ostovelat ja muut velat
valuuttamäärä
euromäärä
osuus
EUR
18 226
75 %
SEK
35 009
3 235
13 %
GBP
630
722
3 %
DKK
13 288
1 779
7 %
NOK
3 298
278
1 %
27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat
1 000 EUR
2025
2024
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)
1 077
1 271
Yhteensä
1 077
1 271
28. Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
1 000 EUR
Liitetieto
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
2025
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
  Rahastosijoitukset
17
178 556
178 556
  Muut sijoitukset*
17
715
715
Lainasaamiset
18
4 583
4 583
Myyntisaamiset ja muut saamiset
18, 20
31 860
31 860
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat
21
3 529
3 529
Rahavarat
22
60 971
60 971
Yhteensä
280 213
280 213
*Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
Rahoitusvarat
1 000 EUR
2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
  Rahastosijoitukset
17
167 221
167 221
  Muut sijoitukset*
17
571
571
Lainasaamiset
18
3 795
3 795
Myyntisaamiset ja muut saamiset
18, 20
30 616
30 616
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat
21
3 790
3 790
Rahavarat
22
90 142
90 142
Yhteensä
296 135
296 135
*Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
65
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Rahoitusvelat
1 000 EUR
Liitetieto
Kirjanpito-     
arvo
Käypä arvo
2025
Pitkäaikaiset korolliset velat
24
105 064
105 064
Pitkäaikaiset korottomat velat
25
1 833
1 833
Ostovelat ja muut velat
26
24 240
24 240
Lyhytaikaiset korolliset velat
27
1 077
1 077
Yhteensä
132 214
132 214
Rahoitusvelat
2024
Pitkäaikaiset korolliset velat
24
101 262
101 262
Pitkäaikaiset korottomat velat
25
547
547
Ostovelat ja muut velat
26
19 378
19 378
Lyhytaikaiset korolliset velat
27
1 271
1 271
Yhteensä
122 458
122 458
Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma
Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma
2025
2025
Rahavarat
60 971
90 142
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
-1 077
-1 271
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
-105 064
-101 262
Nettovelka
-45 170
-12 391
Rahavarat
60 971
90 142
Korolliset velat, vaihtuvakorkoiset
-6 423
-2 926
Korolliset velat, kiinteäkorkoiset
-99 718
-99 607
Nettovelka
-45 170
-12 391
Rahoituksesta johtuvien korollisten velkojen muutokset
1 000 EUR
1.1.2025
Rahavirran
muutoksen
vaikutus
Yritys-
hankinnat
Muut
muutokset
31.12.2025
2025
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
99 607
0
0
111
99 718
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
1 655
-1 044
263
4 472
5 347
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
0
0
0
0
0
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
1 271
-314
120
0
1 077
Yhteensä
102 533
-1 358
383
4 583
106 142
1 000 EUR
1.1.2024
Rahavirran
muutoksen vaikutus
Muut muutokset
31.12.2024
2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
89 750
9 566
291
99 607
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
2 720
-1 216
151
1 655
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
63
0
-63
0
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
1 323
-52
0
1 271
Yhteensä
93 856
8 299
379
102 533
66
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
29. Vastuusitoumukset
Vakuudet ja muut vastuusitoumukset
1 000 EUR
2025
2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset
60 000
60 000
Muut vastuusitoumukset
1 143
1 132
Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin sijoitusalueittain
Buyout
8 881
14 886
Credit
1 498
2 527
Russia
1 066
1 066
Real Estate
5 199
6 432
Muut
1 394
1 489
Rahastojen rahastot
245
245
Growth equity
9 521
10 569
Infra
6 684
8 230
Special Situations
1 877
3 462
Natural Capital
9 981
43
CapMan Wealth Services -rahastot
10 988
16 031
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot
265
265
Ulkopuoliset Venture Capital -rahastot
260
1 583
Yhteensä
57 859
66 829
30. Osakeperusteiset maksut
CapManilla on tilinpäätöshetkellä voimassa kaksi yhtiön avainhenkilöille suunnattua sijoitukseen perustuvaa pitkän
aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää, Osakepalkkio-ohjelma 2022-25 ja Osakepalkkio-ohjelma 2025-28.
Osakepalkkio-ohjelmia käytetään sitouttamisen välineenä johdon ja avainhenkilöiden sekä yhtiön osakkeenomistajien
intressien yhdenmukaistamiseksi. Sijoitukseen perustuvassa osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä yhtiön
avainhenkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin.
Vuoden 2022 sijoitukseen perustuvassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka alkoivat
1.4.2022 ja päättyivät 31.3.2023, 31.3.2024 ja 31.3.2025. Osallistujat voivat ansaita jokaiselta ansaintajaksolta
suoriteperusteisen palkkion sekä omaan sijoitukseen suhteutetun palkkion jaksolta 2022-25. Ohjelman palkkiot
maksetaan vuosina 2024, 2025 ja 2026. Ansaintajaksolta 1.4.2022-31.3.2024 ei kertynyt palkkioita, joten tilikauden
2025 aikana ei maksettu palkkioita. Edellisen tilikauden 2024 aikana maksettiin ansaintajaksolta 1.4.2022-31.3.2023
palkkiona 356 062 osaketta sekä ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi rahana suoritettu osuus, joiden yhteismäärä
oli 1,2 milj. euroa.
Vuoden 2025 sijoitukseen perustuvassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka alkoi
1.4.2025 ja päättyy 31.3.2028. Osallistujat voivat ansaita ansaintajaksolta suoriteperusteisen palkkion sekä omaan
sijoitukseen suhteutetun palkkion. Ohjelman palkkio maksetaan vuonna 2028.
Osakepalkkio-ohjelmien tarkoituksena on yhtenäistää palkitsemista CapManin kestävyysagendan mukaisesti, sitouttaa
ohjelman osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistamiseen, ansaintaan ja kertymiseen
perustuva palkkiojärjestelmä. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai
kohdentaa järjestelmään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmien
suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen
palkkion maksuhetkellä. Ohjelmassa 2025-28 suoriteperusteiseen palkkioon vaikuttaa myös yhtiön palkkiotuloksen
kasvu ja kestävyystavoitteiden saavuttaminen. Järjestelmät ovat luonteeltaan omana pääomana maksettavia, ja siinä
osallistujat ansaitsevat tietyn määrän osakkeita (brutto), joka voidaan jakaa osakkeina maksettavaan (netto) ja
ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseksi rahana maksettavaan osaan. Hallitus päättää annetaanko palkkiona uusia
osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. Järjestelmien piirissä on tilinpäätöshetkellä 20-28 henkilöä, mukaan
lukien CapManin johtoryhmän jäsenet.
Sijoitukseen perustuvien kannustinjärjestelmien käypä arvo on määritetty myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi
tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Järjestelyn käypä arvo on määritetty Monte Carlo -
simulaatiolla, jonka syöttötietoja ovat osakkeen hinta myöntämishetkellä, järjestelyn voimassaoloajaksi ennustettu
annualisoitu volatiliteetti, riskitön korkokanta, odotettavissa olevat osingot sekä ansaittavien osakepalkkioiden lukumäärä
osakkeen hinnan eri tavoitetasoilla. Simulaatiossa on mallinnettu osakkeen hinnan kehittymistä ansaintajakson/-jaksojen
aikana ja siten järjestelyn ehtojen mukaisten tavoitetasojen saavuttamisen myötä myönnettävien osakepalkkioiden
67
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
lukumäärää. Käypää arvoa alentavina tekijöinä on huomioitu järjestelyn ehtojen mukainen osakepalkkioiden maksun
jälkeinen luovuttamiskielto (ns. lock-up -jakso) sekä poistumaolettama.
Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten liiketoimien tilikaudella kirjattujen kulujen yhteismäärä oli 0,7 milj.
euroa (0,6 milj. euroa). Yhtiölle ei ole aiheutunut velkoja osakeperusteisesti maksettavista liiketoimista. Yhtiön osakkeen
tilinpäätöspäivän päätöskurssiin perustuen yhtiö arvioi pidättävänsä 1,5 milj. euroa tulevien ennakonpidätysvelvoitteiden
kattamiseksi.
Sijoitukseen perustuvien kannustinjärjestelmien keskeiset ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.
Sijoitukseen perustuvat kannustinjärjestelmät
Osakepalkkio-ohjelma
Osakepalkkio-ohjelma
2022-25
2025-28
Myöntämispäivä
13.4.2022
30.4.2025
Oikeuden syntymisajanjakso alkaa
13.4.2022
1.4.2025
Oikeuden syntymisajanjakso(t) päättyy/päättyvät
13.4.2024, 13.4.2025 ja
13.4.2026
31 maaliskuuta 2028
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, euroa
2,420
1,876
Osakkeen hinta tilikauden päättyessä, euroa
1,924
1,924
Ennustettu volatiliteetti
26 %
25 %
Riskitön korko
1,0 %
1,9 %
Odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo myöntämispäivänä, euroa
0,63
0,14
Poistumaolettama
0 %
0 %
Käyvän arvon lisäys (+) tai vähennys (-) tilikauden aikana, milj. euroa
0,0
1,4
Järjestelmän käypä arvo, milj. euroa
2,8
1,4
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu, milj. euroa
0,5
0,2
Kumulatiivisesti kuluksi kirjattu, milj. euroa
2,7
0,2
Tulevien ennakonpidätysvelvoitteiden maksun arvioitu rahavirtavaikutus,
milj. euroa
-0,8
-0,7
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä
20
28
Osakepalkkioiden muutokset tilikauden aikana
Osakepalkkio-ohjelma
Osakepalkkio-ohjelma
2022-25
2025-28
Ulkona olevien osakepalkkioiden lkm tilikauden alussa 1.1.2025
2 830 000
0
Myönnetyt
0
1 521 000
Menetetyt
2 296 052
0
Toteutuneiden osakepalkkioiden lkm tilikauden loppuun mennessä
31.12.2025
737 230
0
Ulkona olevien osakepalkkioiden lkm tilikauden lopussa 31.12.2025
533 948
1 521 000
68
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
31. Lähipiiriä koskevat tiedot
Konsernin emo- ja tytäryritykset
konsernin
omistusosuus
emoyhtiön
omistusosuus
CapMan Plc, parent company
Suomi
CapMan Capital Management Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Sweden AB
Ruotsi
100 %
100 %
CapMan AB
Ruotsi
100 %
100 %
CapMan (Guernsey) Limited
Guernsey
100 %
100 %
CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited
Guernsey
100 %
100 %
CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB
Ruotsi
100 %
100 %
CapMan Classic GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Real Estate Oy
Suomi
100 %
100 %
Dividum Oy
Suomi
100 %
100 %
RG Invest Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan RE II GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Private Equity Advisors Limited
Kypros
100 %
100 %
RG Growth (Guernsey) GP Ltd
Guernsey
100 %
100 %
CapMan (Guernsey) Investment Limited
Guernsey
100 %
100 %
CapMan (Guernsey) Buyout IX  GP Limited
Guernsey
100 %
100 %
CapMan Fund Investments SICAV-SIF
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan (Guernsey) Buyout X GP Limited
Guernsey
100 %
100 %
RG Growth (Guernsey) II GP Ltd
Guernsey
100 %
100 %
Maneq 2012 AB
Ruotsi
100 %
100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager S.A.
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Buyout X GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Endowment GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Real Estate UK Limited
Iso-Britannia
100 %
Nest Capital 2015 GP Oy
Suomi
100 %
100 %
Kokoelmakeskus GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Growth Equity Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Real Estate Manager S.A.
Luxemburg
100 %
100 %
Konsernin emo- ja tytäryritykset
konsernin
omistusosuus
emoyhtiön
omistusosuus
CapMan Infra Management Oy
Suomi
60 %
60 %
CapMan Infra Lux Management S.á.r.l.
Luxemburg
60 %
CapMan Growth Equity 2017 GP  Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Nordic Infrastructure Manager S.á.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Infra Lynx GP Oy
Suomi
60 %
CapMan Buyout XI GP S.á.r.l
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan AIFM Oy
Suomi
100 %
100 %
Nest Capital III GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Buyout Management Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Hotels II Holding GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Wealth Oy
Suomi
65 %
65 %
CapMan Growth Equity II GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Special Situations GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Special Situations Oy
Suomi
65 %
65 %
CM III Feeder GP S.á.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
Maneq 2010 AB
Ruotsi
86 %
86 %
Maneq 2005 AB
Ruotsi
100 %
100 %
CapMan Residential Manager SA
Luxemburg
60 %
60 %
CMRF Feeder GP S.á.r.l.
Luxemburg
60 %
CMRF Advisors Oy
Suomi
60 %
60 %
Nest Capital IV GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CMH II Feeder GP Sarl
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Nordic Infrastructure II Manager S.á.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Growth Equity III GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Growth Management Oy
Suomi
65 %
65 %
Dasos Capital Oy
Suomi
100 %
100 %
Dasos Climate-Smart Real Estate Oy
Suomi
100 %
Dasos Foraois Management Ltd.
Irlanti
100 %
69
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Konsernin emo- ja tytäryritykset
konsernin
omistusosuus
emoyhtiön
omistusosuus
Dasos FS Management S.a.r.l.
Luxemburg
100 %
Dasos LT Management S.a.r.l.
Luxemburg
100 %
Dasos S.A.
Luxemburg
93 %
Dasos II S.A.
Luxemburg
100 %
Profor Investments S.a.r.l.
Luxemburg
67 %
CapMan Nordic Real Estate IV Manager Sarl
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Special Situations II GP Oy
Suomi
100 %
100 %
CapMan Dasos Fund IV GP S.a.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan SWE Living GP S.a.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
CapMan Group Services S.a.r.l.
Luxemburg
100 %
100 %
CAERUS Debt Investments AG
Saksa
51 %
51 %
CAERUS Debt Fund S.a.r.l.
Luxemburg
51 %
CAERUS Debt Fund II S.a.r.l.
Luxemburg
51 %
Ulkomaiset sivuliikkeet
CapMan Real Estate Denmark, filial av CapMan AB, Sverige
Tanska
100 %
CapMan Real Estate Oy, filial i Norge
Norja
100 %
CapMan Buyout Management Oy, filial i Sverige
Ruotsi
100 %
CapMan Infra Management Oy, filial i Sverige
Ruotsi
60 %
Liiketapahtumat lähipiirin kanssa
Tilikaudella ei ollut lähipiiritapahtumia lukuun ottamatta tavanomaisia konserniyhtiöiden välisiä tapahtumia. Edellisellä
tilikaudella myönnettiin 747 tuhannen euron pitkäaikainen ja 170 tuhannen euron lyhytaikainen kiinteäkorkoinen laina
johtoryhmään kuuluvan Mika Koskisen määräysvaltayhteisö Noelia Invest AB:lle, joka käytti sen merkitäkseen CapMan
Oyj:n tytäryhtiö CapMan Wealth Services Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Tilikauden aikana lyhytaikaisen
lainan laina-aikaa jatkettiin vuodelle 2026. Edellisen tilikauden aikana 2024 CapMan myös myi Noelia Invest AB:lle
rahaston CWS Investment Partners Fund III rahasto-osuuksia 30 tuhannella eurolla, ja kaupan myötä Noelia Invest AB:lle
siirtyi samalla yhteensä 300 tuhannen Yhdysvaltain dollarin sijoitussitoumukset em. rahastoon..
Lainasaamiset ja kertyneet korot lähipiiriltä
1 000 EUR
2025
2024
Pitkäaikaiset
860
817
Lyhytaikaiset
182
175
Sitoumukset lähipiirille
1 000 EUR
2025
2024
Lainasitoumukset
48
73
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 EUR
2025
2024
Toimitusjohtaja Pia Kåll
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
440
440
Lakisääteiset eläkemaksut
78
78
Lisäeläkemaksut
42
42
Osakeperusteiset maksut
172
144
Yhteensä
732
704
Muu johtoryhmä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
2 892
2 945
Osakeperusteiset maksut
399
351
Yhteensä
3 291
3 295
70
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Hallituksen palkat ja palkkiot
1 000 EUR
2025
2024
Joakim Frimodig
133
279
Johan Bygge
46
45
Mammu Kaario
58
56
Catarina Fagerholm
47
46
Ari Kaperi
34
0
Eva Lindholm
34
0
Olli Liitola
12
44
Johan Hammarén
11
43
Yhteensä
375
513
Johdon työsuhde-etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiot.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika.
Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa, että sopimus
irtisanottaisiin yrityksen toimesta.
Toimitusjohtajalla sekä osalla johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.
Toimitusjohtajaneläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta.
Konsernin johto eli toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä on tilikauden päättyessä kohdentanut sijoitukseen perustuviin
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin osakkeita yhteensä seuraavasti: 860 000 osaketta (v. 2024: 860 000 osaketta)
PSP 2022-25 -järjestelmään ja 245 000 osaketta PSP 2025-28 -järjestelmään. Johdolla on samanlaiset ehdot
sijoitukseen perustuvissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä kuin muulla ohjelmiin osallistuvalla henkilökunnalla
(ks. liitetieto 30).
32. Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään
liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen
kehityksen vaikutus konserniin kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen
toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.
Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien
konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu
eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot liittyvät konsernin
omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Tilikauden aikana lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot
ovat täyttyneet.
Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä
sijoitustiimeistä riippumaton valuaatiotiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja
ennusteita. Arvostusehdotukset tarkastetaan valuaatiotiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään
arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu kolmesta jäsenestä, joista vähintään kahden on oltava CapMan
AIFM Oy:n hallituksen jäseniä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa
vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset
raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
a) Maksuvalmiusriski
Liiketoiminnan sisääntuleva rahavirta muodostuu ennustettavista hallinnointipalkkioista ja palvelupalkkioista sekä
vaikeammin ennustettavista transaktiopohjaisista palkkioista ja voitonjako-osuustuotoista. Liiketoiminnan lähtevä
rahavirta koostuu pääasiassa liiketoiminnan kiinteiden kulujen, korkojen ja verojen maksuista, jotka ovat suhteellisen
hyvin ennustettavissa lyhyellä aikavälillä. Rahavirran hallintaan vaikuttaa merkittävästi myös sijoitustoiminnan
rahavirrassa näkyvä tehtyjen sijoitussitoumusten edellyttämät maksut rahastoille sekä tuotot rahastosijoituksista, joiden
ajoitus on vaikeammin ennustettavissa. Konserni ylläpitää tästä syystä riittävää likviditeettiä, jotta se pystyy vastaamaan
vaikeammin ennakoitavissa oleviin pääomakutsuihin. Rahoituksen rahavirta koostuu pääasiassa lainojen nostoista ja
takaisinmaksuista sekä osingonmaksuista ja pääomanpalautuksista.
Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot sekä palveluliiketoiminnanpalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja
niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ja palveluliiketoiminnan tuotot
ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle. Hallinnointiliiketoimintaan sisältyy myös
vaikeammin ennustettavia transaktiopohjaisia palkkioita sekä voitonjako-osuustuottoja.
Voitonjako-osuustuottojen ajoittuminen on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja
irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi
71
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa. Konserniin kuuluvat rahastoja
hallinnoivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua tietyissä tilanteissa palauttamaan
saamiaan voitonjako-osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa
rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallinnointiyhtiön saamat voitonjako-osuustuotot ylittävät rahaston lopullisen
voitonjakolaskelman mukaiset hallinnointiyhtiölle kuuluvat voitonjako-osuustuotot. Yhtiöllä ei ole tilikauden päättyessä
voitonjako-osuustuottojen palauttamiseen liittyvää varausta.
CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2025 rahastoille annetut sijoitussitoumukset
olivat yhteenä 57,9 milj. euroa (66,8 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (konsernin käytettävissä
olevat rahavarat ja nostamattomat lainat) 84,5 milj. euroa (114,2 milj. euroa). Käytettävissä olevat rahavarat sisältävät
CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiön kassavarat 3,6 milj. euroa (4,0 milj. euroa), jotka raportoidaan
rahastosijoituksissa.
Edellisen tilikauden aikana 10.6.2024 CapMan laski liikkeeseen 60 milj. euron vakuudettoman kestävyystavoitteisiin
sidotun joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 10.6.2029 ja jolle maksetaan kiinteää 6,5 %:n kerran vuodessa
maksettavaa korkoa. CapMan lunasti samalla pääosan vuonna 2020 liikkeeseen lasketusta 50 milj. euron
joukkovelkakirjalainasta takaisin ja sen loppuosuuden joulukuussa 2024. CapManilla on myös huhtikussa 2022
liikkeeseen laskettu 40 milj. euron vakuudeton kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina, joka
erääntyy 13.4.2027 ja jolle maksetaan 4,5 %:n vuotuista, kerran vuodessa maksettavaa kuponkikorkoa. Tämän lainan
kestävyystavoitteet saavutettiin jo vuonna 2023, ja näin ollen sen korko pysyy muuttumattomana. 10.6.2029 erääntyvän
lainan kestävyystavoitteita tarkastellaan 31.12.2027, minkä johdosta vuotuinen korko voi nousta lainan loppuajalle
enintään 1,25 %-yksikköä riippuen kestävyystavoitteiden saavuttamisesta. Molempiin lainasopimuksiin sisältyy konsernin
omavaraisuusasteeseen liittyvä kovenanttiehto.
Tilikauden päättyessä CapManilla on pitkäaikainen käyttämättä oleva 20 milj. euron rahoituslimiitti. Yhtiö ei ole käyttänyt
rahoituslimiittiä tilikauden eikä vertailukauden aikana. Pitkäaikaisen rahoituslimiitin ehtoihin sisältyy
nettovelkaantumisasteeseen liittyvä kovenanttiehto.
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
31.12.2025, 1 000 EUR
Erääntyy alle 3
kuukaudessa
Erääntyy 3-12
kuukaudessa
Erääntyy 1-3
vuodessa
Erääntyy 3-5
vuodessa
Erääntyy
myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat
40 000
60 000
Ostovelat
1 422
Joukkovelkakirjalainojen korot
5 700
8 303
1 710
Rahastositoumukset
302
11 541
5 548
6 746
33 723
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)
300
726
1 192
1 025
3 182
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
31.12.2024, 1 000 EUR
Erääntyy alle 3
kuukaudessa
Erääntyy 3-12
kuukaudessa
Erääntyy 1-3
vuodessa
Erääntyy 3-5
vuodessa
Erääntyy
myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat
40 000
60 000
Ostovelat
1 284
Joukkovelkakirjalainojen korot
5 700
10 103
5 610
Rahastositoumukset
326
17 132
1 209
7 452
40 709
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)
299
836
1 790
b) Korkoriski
Tilikauden päättyessä konsernin korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista. Korkoriski aiheutuu edellisen tilikauden
aikana uusitusta vaihtuvakorkoisesta pitkäaikaisesta rahoituslimiitistä, jota ei tilikauden eikä edellisen tilikauden aikana
ole kuitenkaan käytetty. Vaihtuvakorkoisen 20 milj. euron rahoituslimiitin korko muodostuu Euribor-viitekorosta sekä
marginaalista, jonka suuruus määräytyy yhtiön velkaantumisasteen perusteella ja on vaihteluvälillä on 1,75 % - 2,70 %.
Rahoituslimiittiin sisältyvän kestävyystavoitteisiin sidotun korkoehdon lopputulemalla ei ole vaikutusta marginaaliin.
Kesäkuussa 2024 liikkeeseen lasketun 60 milj. euron joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 6,5 % ja se
maksetaan kerran vuodessa. Lainaan liittyy kestävyystavoitteita, joiden saavuttamista tarkastellaan 31.12.2027.
Epäonnistuminen kestävyystavoitteiden saavuttamisessa voi nostaa lainan korkoa enintään 1,25 %-yksikköä lainan
loppuajalle. Huhtikuussa 2022 liikkeeseen lasketun 40 milj. euron joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,5
% ja se maksetaan kerran vuodessa. Koska CapMan saavutti lainaan liittyneet kestävyystavoitteet, korko pysyy
muuttumattomana lainan loppuajan.
Lainat korkokannan mukaan 1000 EUR
2025
2024
Vaihtuvakorkoiset
0
0
Kiinteäkorkoiset
99 718
99 607
Yhteensä
99 718
99 607
c) Luottoriski
Konsernin luottoriskit liittyvät pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja
muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen
menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia. Konsernilla on joitakin luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuneita,
rinnakkaissijoituksia varten myönnettyjä lainasaamisia aiempien tai nykyisten sijoitustiimien hallinnoimilta yhtiöiltä.
Rinnakkaissijoituksia varten myönnetyt lainasaamiset todetaan luottoriskin vuoksi arvoltaan alentuneiksi, mikäli
sijoituskohteena olevalta rahastolta ei odoteta pääomanpalautuksia ja/tai voitonjakoa, joka mahdollistaisi lainojen
72
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
täysimääräisen takaisinmaksun CapManille. Tyypillisesti rahaston heikentynyt voitonjako-osuustuottopotentiaali tai
rahaston sijoitusten arvon alentuminen tai rahaston hakeutuminen selvitystilaan ovat tapahtumia, joiden johdosta
CapMan arvioi rinnakkaissijoituksia varten myönnettyjen lainasaamisten arvonalentumista. Saamisten odotettavissa
olevista luottotappioista on lisätietoa liitetiedoissa 18 ja 20.
Konsernin lainasitoumukset liittyvät tiimiyhtiöille annettaviin lainoihin, joilla tiimiyhtiöt tekevät rinnakkaissijoituksia
konsernin hallinnoimiin rahastoihin. Lukuun ottamatta luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita lainasaamisia,
lainasitoumuksiin liittyvä luottoriski on arvioitu vähäiseksi silloin, kun lainan takaisinmaksuehto on sidottu lainanottajan
rahastosta takaisin saamaan rahavirtaan ja rahaston potentiaali tehdä palautuksia riittää lainan ja kertyneiden korkojen
takaisinmaksuun.
d) Valuuttariski
Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen vaihtosuhde vaikuttavat konsernin tulokseen,
koska osa konsernin rahastosijoituksista on tehty dollarimääräisinä ja osa konsernin pitkäaikaisista myyntisaamisista ovat
dollarimääräisiä. Näin ollen yhdysvaltain dollarin vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai
heikentää käyvän arvon muutosta Yhdysvaltain dollarimääräisten rahastojen osalta sekä parantaa tai heikentää
liikevaihtoa myyntisaamisten valuuttakurssierojen osalta.
Yhtiö on alkanut suojata dollarimääräisiä myyntisaamisia valuuttakurssivaihteluilta joulukuusta 2022 alkaen. Yhtiö ei
kuitenkaan sovella suojauslaskentaa suojaustarkoituksessa käyttämiinsä johdannaisinstrumentteihin.
Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska
näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu.
Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 86% oli euroissa, 10% Yhdysvaltain dollareissa, 1,5% Ruotsin
kruunuissa ja 1,5% muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen
käyvät arvot euroissa.
Ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa
1 000 EUR
SEK
USD
Muut valuutat
Yhteensä
2025
4 457
28 053
4 633
37 143
2024
2 195
21 052
2 484
25 731
e) Pääoman hallinta
Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit
liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pääoman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla. 
CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet, ja ne liittyvät kasvuun, kannattavuuteen ja
taseeseen. Hallinnointi- ja Palveluliiketoiminnan yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 15 prosenttia ennen
voitonjako-osuustuottoja. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa ja tavoite
omavaraisuusasteelle on yli 50 prosenttia.
CapManin tavoitteena on jakaa jakokelpoisten pääomien puitteissa vähintään 70 prosenttia emoyhtiön omistajille
kuuluvasta konsernin tilikauden tuloksesta vähennettynä sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutuksella. CapMan voi
lisäksi jakaa varoja sijoitustoiminnasta kertyneistä tuotoista huomioiden kuitenkin tuleviin sijoituksiin kohdistuvat
ennakoidut pääomatarpeet.
CapManilla on tilinpäätöshetkellä kaksi joukkovelkakirjalainaa, 13.4.2027 erääntyvä 40 milj. euron vakuudeton
kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina sekä 10.6.2029 erääntyvä 60 milj. euron vakuudeton
kiinteäkorkoinen kestävyystavoitteisiin sidottu joukkovelkakirjalaina. CapManilla on lisäksi 17.6.2027 saakka
käytettävissään 20 milj. euron pitkäaikainen rahoituslimiitti, joka tilinpäätöshetkellä ei ollut käytössä.
Pitkäaikaiseen rahoituslimiitiin sekä joukkovelkakirjalainoihin liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön
omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.
1 000 EUR
2025
2024
Korolliset rahoitusvelat
106 141
102 533
Rahavarat
-60 971
-90 142
Nettovelat
45 170
12 391
Oma pääoma
194 398
202 568
Nettovelkaantumisaste
23,2 %
6,1 %
Oman pääoman tuotto
8,0 %
46,2 %
Omavaraisuusaste
57,6 %
59,0 %
73
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
f) Rahastosijoitusten hintariski
Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and
Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa
kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista
listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä
vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.
g) Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit
Konserni on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyvien seikkojen vaikutusta ja sitä, voisivatko ilmastonmuutokseen liittyvät
riskit toteutuessaan aiheuttaa merkittävän muutoksen konsernitilinpäätökseen. Konserni on sitoutunut ilmastotoimissaan
nollapäästöihin ns. Science Based Targets initiativen ("SBTi") mukaisesti sekä julkistanut lyhyen, keskipitkän ja pitkän
aikavälin kestävyystavoitteet sekä CapMan-konsernille että sen sijoitusalueille. Konsernin merkittävimmät omaisuuserät
koostuvat rahoitusvaroista, tarkemmin sen omista ja ulkopuolisista käypään arvoon arvostettavista rahastosijoituksista.
Sen vuoksi mahdolliset ilmastoliitännäiset riskit ovat pääasiassa yhteydessä konsernin omiin rahastosijoituksiin, joita
hoitavat konsernin omat sijoitusammattilaiset, sekä ulkopuolisiin rahastosijoituksiin. Näin ollen CapManin sitoumuksen
nollapäästöihin yhdistettynä CapManin arvonmääritysprosessiin, voidaan nähdä yhdessä ottavan riittävästi huomioon
ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutuksen CapManin omiin rahastosijoituksiin sisältyvien kohdeyhtiöiden,
kiinteistösijoitusten ja muiden sijoitusten käypään arvoon. Ulkopuolisten rahastosijoitusten arvonmääritys perustuu
lähtökohtaisesti rahastonhoitajan arvonmääritykseen, eikä ilmastoriskeihin liittyviä oikaisuja tehdä. Konserni katsoo, että
kuitenkaan ulkopuolisten rahastosijoitusten kohdeyhtiöiden toimialoihin ei liity merkittävää ilmastoriskiä niiden
arvonmäärityksen näkökulmasta.
h)  Käyvän arvon määrittäminen
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2025
1 000 EUR
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Rahastosijoitukset
178 555
3 854
0
174 701
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
715
689
0
25
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
3 529
3 509
20
0
Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:
Taso 1 - Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2 - Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan 
(ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Taso 3 - Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.
1 000 EUR
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
pitkäaikaiset sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden alussa
4 318
162 903
167 221
Lisäykset
25 118
25 118
Yrityshankinnat
5
5
Palautukset
-20 812
-20 812
Vähennykset
-8 016
-8 016
Käyvän arvon muutos
15 503
15 503
Siirrot*
-464
0
-464
Kauden lopussa
3 854
174 701
178 555
Muut sijoitukset
Kauden alussa
545
0
25
570
Lisäykset
42
42
Käyvän arvon muutos
102
102
Kauden lopussa
689
0
25
715
* Sisältää Tytäryhtiön CapMan Fund Investments SICAV-SIF rahastosijoituksiin luokiteltavien rahavarojen muutoksen sekä pelkistä kassavaroista koostuvien
rahastosijoitusten uudelleenluokittelun tasolta 3 tasolle 1.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2024
1 000 EUR
Käypä arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Rahastosijoitukset
167 221
4 318
0
162 903
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
571
545
0
25
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
3 790
3 790
0
0
Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:
Taso 1 - Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2 - Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts.
hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Taso 3 - Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.
74
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
1 000 EUR
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
pitkäaikaiset sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden alussa
980
157 927
158 907
Lisäykset
19 017
19 017
Palautukset
-589
-9 465
-10 054
Vähennykset
-15 623
-15 623
Käyvän arvon muutos
7 746
7 746
Siirrot*
3 927
0
3 927
Kauden lopussa
4 318
162 903
167 221
Muut sijoitukset
Kauden alussa
482
0
25
507
Lisäykset
42
42
Käyvän arvon muutos
21
21
Kauden lopussa
545
0
25
571
* Sisältää Tytäryhtiön CapMan Fund Investments SICAV-SIF rahastosijoituksiin luokiteltavien rahavarojen muutoksen sekä pelkistä kassavaroista koostuvien
rahastosijoitusten uudelleenluokittelun tasolta 3 tasolle 1.
75
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2025
Sijoitusalue
Käypä arvo milj.
euroa 31.12.2025
Arvostusmalli
Ei-havaittavissa
olevat syöttötiedot
Käytetyt syöttötiedot
(painotettu keskiarvo)
Syöttötiedon muutos
Muutos arvostukseen
Private Equity
48,8
Verrokkiryhmä
Verrokkiryhmän arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2025 11,7x
+/– 10 %
+/- 5,2 milj. euroa
Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän
kertoimiin
17%
+/– 10 %
-/+ 1,1 milj. euroa
Real Estate
53,1
Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä
arvostus
Valuuttakurssi
EUR/SEK 10,8215
+/–1 %
-/+ 0,3 milj. euroa
EUR/DKK 7,4689
+/–1 %
-/+ 0,4 milj. euroa
EUR/NOK 11,843
+/–1 %
-/+ 0,1 milj. euroa
Infrastructure
21,0
Diskontatut kassavirrat
Terminaaliarvo
EV/EBITDA 14,4x
+/– 5 %
+/- 1,2 milj. euroa
Diskonttokorko; markkinakorko ja
riskipreemio
13%
+/– 100 bps
-/+ 1,9 milj. euroa
Credit
7,1
Diskontatut kassavirrat
Diskonttokorko; markkinakorko ja
riskipreemio
9%
+/– 100 bps
- 0,1 milj. euroa / diskonttokoron
muutokseen perustuvaa arvonmuutosta
ei kirjata
Natural Capital
2,0
Diskontatut kassavirrat
Puun hinta
na
+/– 2,5 %
+/- 0,3 milj. euroa
Diskonttokorko
4%
+–0,3 %
-/+ 0,8 milj. euroa
Rahastojen rahastot
7,9
Pääomarahaston hallinnointiyhtiön
raportit
Valuuttakurssi
EUR/USD 1,175
+/–1 %
-/+ 0,1 milj.euroa
Ulkopuoliset venture capital -rahastosijoitukset
35,0
Pääomarahaston hallinnointiyhtiön
raportit
CapManin tekemä oikaisu
raportoituun arvoon
8%
+/– 10%
– 0.3 milj. euroa / +0.3 milj. euroa
76
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2024
Sijoitusalue
Käypä arvo milj.
euroa 31.12.2025
Arvostusmalli
Ei-havaittavissa
olevat syöttötiedot
Käytetyt syöttötiedot
(painotettu keskiarvo)
Syöttötiedon muutos
Muutos arvostukseen
Private Equity
50,3
Verrokkiryhmä
Verrokkiryhmän arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2024 12,1x
+/– 10 %
+/- 5,2 milj. euroa
Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän
kertoimiin
20%
+/– 10 %
-/+ 1,4 milj. euroa
Real Estate
39,3
Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä
arvostus
Valuuttakurssi
EUR/SEK 11,4590
+/–1 %
-/+ 0,1 milj. euroa
EUR/DKK 7,4578
+/–1 %
-/+ 0,1 milj. euroa
EUR/NOK 11,7950
+/–1 %
-/+ 0,0 milj. euroa
Infrastructure
17,7
Diskontatut kassavirrat
Terminaaliarvo
EV/EBITDA 14,6x
+/– 5 %
+/- 1,2 milj. euroa
Diskonttokorko; markkinakorko ja
riskipreemio
13%
+/– 100 bps
-/+ 1,9 milj. euroa
Credit
5,9
Diskontatut kassavirrat
Diskonttokorko; markkinakorko ja
riskipreemio
10%
+/– 100 bps
- 0,2 milj. euroa / diskonttokoron
muutokseen perustuvaa arvonmuutosta
ei kirjata
Natural Capital
2,9
Diskontatut kassavirrat
Puun hinta
na
+/– 2,5 %
+/- 0,3 milj. euroa
Diskonttokorko
4%
+–0,3 %
-/+ 0,9 milj. euroa
Rahastojen rahastot
7,8
Pääomarahaston hallinnointiyhtiön
raportit
Valuuttakurssi
EUR/USD 1,0389
+/–1 %
-/+ 0,1 milj.euroa
Ulkopuoliset venture capital -rahastosijoitukset
39,1
Pääomarahaston hallinnointiyhtiön
raportit
77
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan on tehnyt joitain sijoituksia myös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus
CapManin taseessa perustuu lähtökohtaisesti hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee
erillistä herkkyysanalyysiä. CapMan kuitenkin arvioi merkittävien sijoitusten arvostukset kohdeyhtiökohtaisesti ja tekee
tarvittaessa niihin oikaisun. Näille oikaisuille CapMan tekee erillisen herkkyysanalyysin.
Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat
vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin
arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.
Arvonmääritykset on tehty euromääräisinä. Mikäli kohdeyhtiön raportointivaluutta on muu kuin euro, arvonmäärityksessä
käytetyt tuloslaskelmaerät on käännetty vastaavan vuoden keskimääräisillä valuuttakursseilla ja tase-erät raportointihetken
valuuttakursseilla. Valuuttakurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konsernin
tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta raportointikaudella.
Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvonmääritysperiaatteisiin, jotka ovat
toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvostamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen
arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.  
Suoria kohdeyhtiösijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä
kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" (”IPEVG”).
Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa
menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne. 
Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen
verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos sekä taloudellinen tilanne. Kullekin
sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka
voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat
saatavilla olevat markkinahinnat aktiivisen kaupankäynnin kohteena oleville sijoituskohteille, tuottokertoimiin perustuva
arvostus, jossa kunkin kohdeyhtiön arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoon nähden, sekä
diskontatut kassavirrat -menetelmä, jossa arvioidut tulevat rahavirrat ja terminaaliarvo diskontataan nykyhetkeen
käyttämällä sopivaa riski-korjattua korkoa. Tuottokertoimiin perustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina
verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia (”negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän
kertoimiin”). Menetelmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.  
Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä
sijoitustiimeistä riippumaton Risk & Valuations -tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja
ennusteita. Arvostusehdotukset tarkastetaan Risk & Valuations -tiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään
arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu Valuation Controllerista, Risk Managerista ja vähintään yhdestä
CapMan AIFM Oy:n hallituksen jäsenestä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa
vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset
raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle. 
Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvonmääritysten
perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation
Standards). Kohteiden arvonmäärityksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta
menetelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavirtojen menetelmä, joka
perustuu merkittävässä määrin ei-havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:
Tulevat vuokratuotot
Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon ottaen huomioon
olemassa olevat vuokrasopimukset ja niiden ehdot, mahdolliset muut
sopimukset sekä muun käytettävissä olevan informaation, kuten vastaavien
kiinteistöjen markkinavuokratason;
Diskonttokorot
Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen liittyvästä
epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet
Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen jälkeiselle ajalle,
perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustannukset
Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän aikana
tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus
Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen huomioon
arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo
Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista, käyttöasteista sekä
markkinavuokrista.
Luontopääoma-rahastojen osalta käyvät arvot määritetään yhteistyössä itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa
tehtyjen arvioiden perusteella. Näillä arvioitsijoilla on erityistä kokemusta nimenomaisesti metsä- ja
luontopääomakohteiden arvonmäärityksestä. Yleisimmin käytetyt arvostusmenetelmät ovat tuottoarvomenetelmä, joka
perustuu odotettujen kassavirtojen markkinaehtoisilla koroilla diskontattuun nettonykyarvoon, hankintamenomenetelmä,
jossa arvo perustuu historiallisiin tehtyihin sijoituksiin (maan hankintameno, istutusten ja hallinnoinnin kulut jne.) sekä
markkinamenetelmään, jossa arvo perustuu vastaavien metsäomaisuuserien transaktiohintoihin.
Ulkopuolisten arvonmäärittäjien tekemiin arvioihin perustuvat arvostukset päivitetään suljetuille rahastoille vuosittain ja
avoimille rahastoille neljännesvuosittain.
78
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
EUR
Liitetieto
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Liikevaihto
1
2 691
2 898
Liiketoiminnan muut tuotot
2
-84
63 999
Henkilöstökulut
3
-3 720
-8 827
Poistot
4
-29
-62
Liiketoiminnan muut kulut
5
-5 132
-4 513
Liiketulos
-6 274
53 495
Rahoitustuotot ja -kulut
6
13 824
12 758
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
7 549
66 253
Tilinpäätössiirrot
7
14 133
2 164
Tilikauden tulos
21 683
68 416
79
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tase (FAS)
EUR
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
8
78 089,87
107 203,52
Sijoitukset
9
  Osuudet saman konsernin yrityksissä
203 604 466,15
182 491 544,71
  Osuudet osakkuusyrityksissä
34 211,38
34 211,38
  Muut sijoitukset
8 588 544,59
10 578 562,96
  Muut saamiset
5 157 846,28
6 878 811,92
Sijoitukset yhteensä
217 385 068,40
199 983 130,97
Pysyvät vastaavat yhteensä
217 463 158,27
200 090 334,49
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
10
41 162 819,97
22 073 008,19
Rahoitusarvopaperit
11
13 000 000,00
15 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset
39 472 141,37
62 770 102,78
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
93 634 961,34
99 843 110,97
Vastaavaa yhteensä
311 098 119,61
299 933 445,46
EUR
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
12
Osakepääoma
37 774 813,96
37 774 813,96
Ylikurssirahasto
38 968 186,24
38 968 186,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
18 119 799,89
18 119 799,89
Edellisten tilikausien voitto
45 400 193,62
1 743 056,58
Tilikauden voitto
21 682 737,28
68 416 404,58
Oma pääoma yhteensä
161 945 730,99
165 022 261,25
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
13
101 516 499,62
101 291 772,47
Lyhytaikainen vieras pääoma
14
47 635 889,00
33 619 411,74
Vieras pääoma yhteensä
149 152 388,62
134 911 184,21
Vastattavaa yhteensä
311 098 119,61
299 933 445,46
80
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)
EUR
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
7 549 437
66 252 715
Rahoitustuotot ja -kulut
-13 823 604
-12 757 898
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
29 114
62 389
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot ja purkutappiot
0
-64 597 702
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos
910 136
718 032
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
-241 255
-565 740
Maksetut korot
-6 079 108
-4 360 126
Saadut korot
1 715 831
1 735 000
Saadut osingot
13 282 087
19 510 040
Maksetut välittömät verot
-6 389
0
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 946 967
5 996 710
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöhankinnat
-4 712 107
-8 701 014
Tytäryhtiön rahavarat purkautumis- tai sulautumishetkellä
0
13 600
Sijoitukset tytäryhtiöihin
-19 287 144
-12 636 892
Tytäryhtiöosakkeiden myynti
0
64 790 745
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä
2 959 453
389 282
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
0
-10 883
Investoinnit muihin hyödykkeisiin, netto
4 032 018
-13 996 433
Myönnetyt lainat
-1 295 763
-1 872 827
Lainasaamisten takaisinmaksut
3 107 846
4 727 626
Investointien nettorahavirta
-15 195 697
32 703 204
EUR
1.1.–31.12.2025
1.1.–31.12.2024
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot
0
59 668 300
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
0
-50 000 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot
0
0
Maksetut osingot
-24 776 892
-17 663 655
Konsernitilivelkojen muutos
14 348 931
9 855 944
Rahoituksen nettorahavirta
-10 427 961
1 860 589
Rahavarojen muutos
-22 676 689
40 560 502
Rahavarat tilikauden alussa
62 770 102
22 056 493
Kurssimuutosten vaikutus
-621 272
153 107
Rahavarat tilikauden lopussa
39 472 140
62 770 102
81
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2025 on laadittu
Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä
avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja
velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.
Sijoitukset
Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen
todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on
pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi,
erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kirjataan taseeseen
hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla
suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta
hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista
vaikutusaikaa.
Saamiset
Saamiset koostuvat saamisista konserni- ja
osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaamisista ja
muista saamisista.  Saamiset kirjataan nimellisarvoon,
kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Saamiset on
luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12
kuukauden kuluttua.
Rahoitusriskien hallinta ja johdannaissopimukset
CapMan-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty
emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on
esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen
kohdassa 32. Rahoitusriskien hallinta.
Yhtiö käyttää johdannaisia, kuten
valuuttatermiinisopimuksia, suojautuakseen tietyiltä
merkittävien ulkomaan rahan määräisten
myyntisaamisten valuuttakurssien muutoksista
aiheutuvilta vaikutuksilta. Yhtiö arvostaa johdannaiset
joko hankintahintaan tai sitä alempaan markkina-arvoon.
Pitkäaikainen vieras pääoma
Yli vuoden kuluttua erääntyvät joukkovelkakirjalainat
esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna
nimellisarvoon.
Lyhytaikainen vieras pääoma
Vuoden kuluessa erääntyvät joukkovelkakirjalainat
esitetään lyhytaikaisena vieraana pääomana arvostettuna
nimellisarvoon. Lyhytaikaiset johdannaisvelat esitetään
käypään arvoon arvostettuna.
Vuokrat
Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty
liitetietojen vastuissa.  Vuokrasopimusten ehdot eivät
poikkea tavanomaisista ehdoista.
Pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden
suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei
todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia
menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
Eläkkeet
Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi
kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisen
vakuutusyhtiön kautta.
Liikevaihto
Liikevaihto sisältää konsernin tytäryhtiöille suoritettua
palvelumyyntiä. Palveluista kertyvät myyntituotot
tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Tuloverot
Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön
mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista
eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä
tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai
verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä
hyväksytty.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirrot tuloslaskelmassa muodostuvat
mahdollisista saaduista ja annetuista
konserniavustuksista ja mahdollisesta poistoeron
muutoksesta ja taseessa mahdollisesta kertyneestä
poistoerosta.
82
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
1. Liikevaihto
EUR
2025
2024
Palveluiden myynti
Kotimaa
1 723 443
1 543 281
Ulkomaat
967 853
1 354 847
Yhteensä
2 691 296
2 898 128
2. Liiketoiminnan muut tuotot
EUR
2025
2024
Myynnin valuuttakurssierot
-472 995
273 592
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto
389 282
63 724 518
Muut liiketoiminnan muut tuotot
13
1 162
Yhteensä
-83 700
63 999 272
3. Henkilöstökulut
EUR
2025
2024
Palkat ja palkkiot
2 999 149
7 672 327
Eläkekulut
621 444
1 053 578
Muut henkilösivukulut
99 716
101 523
Yhteensä
3 720 309
8 827 428
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Pia Kåll
440 201
438 858
Hallituksen jäsenten palkkiot
375 400
513 100
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella
28
23
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.
4. Poistot
EUR
2025
2024
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot
0
6 886
Koneet ja kalusto
29 114
55 502
Yhteensä
29 114
62 389
5. Liiketoiminnan muut kulut
EUR
2025
2024
Muut henkilöstökulut
206 281
357 974
Toimisto-, puhelin- ja tietoliikennekulut
200 165
250 454
Matka- ja edustuskulut
130 515
114 675
Ulkopuoliset palvelut
1 834 675
2 301 459
Sisäiset palveluostot
2 596 942
1 333 934
Muut liiketoiminnan kulut
163 762
154 272
Yhteensä
5 132 340
4 512 767
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus
106 780
199 296
Muut palkkiot
20 956
0
Yhteensä
127 736
199
83
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
6. Rahoitustuotot ja  -kulut
EUR
2025
2024
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
19 543 146
20 140 565
Osinkotuotot yhteensä
19 543 146
21 231 776
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
543 488
713 890
Muilta
1 280 966
1 139 279
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä
1 824 454
1 853 169
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset
-315 104
-2 780 858
Saamisten arvonalentumiset
-49 751
98 981
Saman konsernin yrityksille
-462 213
-593 629
Muille
-6 716 928
-5 960 330
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-7 543 996
-9 235 836
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
13 823 604
12 757 898
7. Tilinpäätössiirrot
EUR
2025
2024
Saadut konserniavustukset
14 133 300
2 163 690
8. Aineelliset hyödykkeet
EUR
2025
2024
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
1 346 957
1 336 073
Lisäykset
0
10 883
Hankintameno 31.12.
1 346 957
1 346 957
Kertyneet poistot 1.1.
-1 262 493
-1 206 990
Tilikauden poisto
-29 114
-55 502
Kertyneet poistot 31.12.
-1 291 606
-1 262 493
Kirjanpitoarvo 31.12.
55 350
84 464
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
22 739
22 739
Kirjanpitoarvo 31.12.
22 739
22 739
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
78 089
107 203
84
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
9. Sijoitukset
EUR
2025
2024
Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä
Hankintameno 1.1.
182 491 544
126 199 336
Lisäykset
24 388 533
58 341 133
Vähennykset
-2 959 453
-604 035
Arvonalentumiset
-316 158
-1 444 891
Hankintameno 31.12.
203 604 466
182 491 544
Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.
34 212
34 212
Hankintameno 31.12.
34 212
34 212
Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.
10 578 563
10 593 627
Lisäykset
42 000
42 000
Vähennykset
-2 032 018
-3 567
Arvonalentumiset
0
-53 497
Hankintameno 31.12.
8 588 545
10 578 563
Muut saamiset
Muut lainasaamiset
3 024 118
3 452 553
Myyntisaamiset
2 133 729
3 426 259
Muut saamiset yhteensä
5 157 846
6 878 812
Sijoitukset yhteensä
217 385 069
199 983 131
Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.
10. Lyhytaikaiset saamiset
EUR
2025
2024
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
489 469
233 332
Lainasaamiset
7 569 759
9 929 759
Muut saamiset
29 286 409
9 283 984
Yhteensä
37 345 637
19 447 075
Myyntisaamiset
1 530 220
1 441 266
Lainasaamiset
1 370 000
249 725
Muut saamiset
321 126
203 932
Siirtosaamiset
595 837
731 009
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
41 162 820
22 073 008
11. Rahoitusarvopaperit
EUR
2025
2024
Hankintameno 1.1.
15 000 000
1 000 000
Lisäykset
0
14 000 000
Vähennykset
-2 000
0
Hankintameno 31.12.
13 000 000
15 000 000
Rahoitusarvopaperit yhteensä
13 000 000
15 000 000
85
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
12. Oma pääoma
EUR
2025
2024
Osakepääoma 1.1.
37 774 814
771 587
Osakepääoma, lisäykset
0
37 003 227
Osakepääoma 31.12.
37 774 814
37 774 814
Ylikurssirahasto 1.1.
38 968 186
38 968 186
Ylikurssirahasto 31.12.
38 968 186
38 968 186
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
18 119 800
18 119 800
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
18 119 800
18 119 800
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
70 159 461
19 406 136
Osingonjako
-24 759 268
-17 663 079
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
45 400 194
1 743 057
Tilikauden voitto
21 682 737
68 416 405
Oma pääoma yhteensä
161 945 731
165 022 261
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Voitto edellisiltä tilikausilta
45 400 194
1 743 057
Tilikauden voitto
21 682 737
68 416 405
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
18 119 800
18 119 800
Yhteensä
85 202 731
88 279 261
Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain
2025
2024
kpl
kpl
B-sarja (1 ääni/osake)
176 878 210
176 878 210
13. Pitkäaikainen vieras pääoma
EUR
2025
2024
Joukkovelkakirjalainat
99 717 963
99 607 323
Muut pitkäaikaiset velat
1 798 536
1 684 449
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
101 516 500
101 291 772
14. Lyhytaikainen vieras pääoma
EUR
2025
2024
Ostovelat
183 302
155 727
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka OP Yrityspankki Oyj
37 062 562
18 982 130
Konsernitilivelka Nordea Bank
5 180 569
8 912 069
Ostovelat
140 542
287 240
Muut velat
599 925
1 054
Siirtovelat
118 187
115 023
Yhteensä
43 101 785
28 297 517
0
0
Muut velat
174 474
203 697
Siirtovelat
4 176 328
4 962 471
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
47 635 889
33 619 412
86
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
15. Vastuusitoumukset
EUR
2025
2024
Vuokrasopimukset
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Yhden vuoden kuluessa
112 088
183 250
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua
52 588
88 169
Yhteensä
164 676
271 419
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa
615 408
763 884
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua
2 480 540
827 541
Yli viiden vuoden kuluttua
2 367 807
0
Yhteensä
5 463 755
1 591 425
Vakuudet ja muut vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset
60 000 000
60 000 000
Rahastosijoitussitoumukset
2 004 713
2 277 273
Muut vastuusitoumukset
1 038 292
1 024 014
Yhteensä
63 043 005
63 301 287
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Sijoitussitoumukset
207 656
207 656
Yhteensä
207 656
207 656
16. Johdannaissopimukset
EUR
2025
2024
Nimellisarvo
Valuuttatermiinit
3 157 142
4 484 334
Yhteensä
3 157 142
4 484 334
Käypä arvo
Valuuttatermiinit
19 861
-76 832
Yhteensä
19 861
-76 832
87
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Hallituksen lausuma tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta:
Kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu emoyhtiön tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
sekä emoyhtiön että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta
asemasta sekä voitosta tai tappiosta; ja
Toimintakertomus antaa todenmukaisen kuvan yrityksen ja sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja
muusta yrityksen tilasta.
Helsinki 11.2.2026
Joakim Frimodig
Mammu Kaario
Hallituksen puheenjohtaja
Catarina Fagerholm
Ari Kaperi
Eva Lindholm
Johan Bygge
Pia Kåll
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki 11.2.2026
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin, KHT
88
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tilintarkastuskertomus
CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y-tunnus 0922445-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman
ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. 
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta
ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja riskivaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme
suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa
tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla
mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
89
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Epälikvidien sijoitusten arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin
ja liitetietoihin 18 ja 32.
Konsernin sijoitusten arvo 31.12.2025 oli 178,6
miljoonaa euroa. Sijoitussalkkuun sisältyy pääasiassa
sijoituksia CapMan-konsernin hallinnoimiin rahastoihin.
Rahastojen käyvän arvon määritys perustuu IPEV
(International Private Equity and Venture Capital
valuation guidelines) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS-
säännöksiin, jotka pohjautuvat ennustettuihin
kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Käyvän
arvon määritys sisältää johdon subjektiivista harkintaa
erityisesti silloin, kun arvo perustuu arvostusmalleihin.
Rahastojen arvonmääritys sisältää monia arvioita
hinnoitteluperusteisiin liittyen. Erilaisten
arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voisi johtaa
erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta.
Epälikvidien sijoitusten arvostus oli tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski
olennaisesta virheellisyydestä epälikvidien sijoitusten
arvostuksessa, sisälsivät muun muassa:
• Käsityksen muodostamisen pääoma-, luonnonvara- ja
kiinteistösijoituksista.
• Viimeaikaisten transaktioiden ja sijoitusten hintojen
läpikäynnin.
• Arvostuksissa käytettyjen oletusten arvioinnin ja
käsityksen muodostamisen siitä, että arvostukset
heijastavat asianmukaisesti sijoituksiin liittyvää riskiä.
• Käytettyjen oletusten vertaamisen olemassa oleviin
toimintaohjeisiin ja sen toteamisen, onko
toimintaohjeita noudatettu asianmukaisesti.
• CapManin tai ulkopuolisten tahojen laatimien
arvostuslaskelmien läpikäynnin.
• Sen arvioimisen, onko IPEV arvonmääritysohjeita ja
IFRS:n mukaisia arvostusmenetelmiä noudatettu
asianmukaisesti.
Tarkastukseen osallistui sisäinen
arvonmääritysasiantuntijamme.
Lisäksi arvioimme konsernin epälikvidien sijoitusten
arvostuksiin liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin
ja liitetietoon 15.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 liikearvon määrä oli
32,5 miljoonaa euroa, joka on 9,6 % konsernin
kokonaisvaroista ja 16,7 % konsernin omasta
pääomasta.
Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen
sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja
koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen
kannalta.
Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin
rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta.
Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen
kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja
kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen
diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot
voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten
muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä
oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.
Liikearvon arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen
virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme
muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
• Käytimme apuna arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon
arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien,
arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien
oletusten asianmukaisuutta.
• Testasimme johdon laatimien
arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
• Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa
tekemiä oletuksia hyväksyttyihin
strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista
tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme
toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa
käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen
osalta.
• Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien
liitetietojen asianmukaisuutta.
90
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä. 
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää
aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni
pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta
ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella
ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
91
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 14.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen
osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 11.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
92
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Riippumattoman tilintarkastajan raportti CapMan Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
CapMan Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on CapMan Oyj:n (y-tunnus:
0922445-7) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700498L5THNQWVL66-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
THallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten,
että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-
merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
mukaisesti. 
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
93
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että CapMan Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
743700498L5THNQWVL66-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme CapMan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
11.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 25.2.2026
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
94
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista sekä säilytystavoista
Tasekirja
sidottu
Päivä- ja pääkirja
sähköisessä muodossa
Ostoreskontra
sähköisessä muodossa
Myyntireskontra
sähköisessä muodossa
Pankkitositteet
tositelaji
PANKKI
sähköisessä muodossa
Myyntilaskut
tositelaji
MLASKUT+
sähköisessä muodossa
Ostolaskut
tositelaji
OSTOLASKU+
sähköisessä muodossa
Muistiotositteet
tositelaji
MUISTIOT
sähköisessä muodossa
Sähköisessä muodossa kirjanpitoaineisto on tallennettuna M-Filesiin ja MaestroNG:een.
Muu kirjanpitoaineisto säilytetään yhtiön toimitiloissa.
VUOSIKERTOMUS 2025
Kestävyysraportti
96
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Kestävyysraportti
SISÄLTÖ
Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Ympäristötiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Yhteiskunnalliset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Hallintotapatiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
97
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapManin
kestävyysraportti 2025
CapManin visio on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa, ja
muovaamme aktiivisesti yhteiskuntaa sijoitustemme kautta. Aktiivisena ja
merkittävänä omistajana meillä on ihanteelliset lähtökohdat edistää
muutosta kohti hyvin hallinnoituja sekä ympäristön ja yhteiskunnan
kannalta kestäviä yrityksiä ja omaisuuseriä. Vaikuttavuutemme syntyy
päätöksenteon, tavoitteiden asettamisen ja mahdollisuuksien löytämisen
kautta yhteiskunnallisten ja ympäristöhaasteiden lieventämiseksi.
Vuoden 2025 kestävyysraportissamme huomioimme edelleen Euroopan
kestävyysraportointistandardit (ESRS) sekä seuraamme yritysten
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) kehitystä. Suomen lainsäädäntöön
tehtyjen viimeaikaisten muutosten myötä CSRD:n mukaiset
raportointivelvoitteet CapManille ovat siirtyneet, ja ne koskevat aikaisintaan
vuoden 2027 tilikautta. Raportoinnin laajuuteen sekä ESRS-tietopisteisiin
liittyvät keskustelut ja mahdolliset muutokset ovat edelleen käynnissä, eikä
lopullisia vaatimuksia ole vielä vahvistettu. Tässä tilanteessa CapMan jatkaa
vuoden 2024 kestävyysraportissa käyttöönotettua raportointirakennetta.
Vuoden 2025 raportissa päivitämme raportoinnin vastaamaan vuoden
2025 tietoja ja tapahtumia varmistaen raportoinnin johdonmukaisuuden ja
ajantasaisuuden sekä säilyttäen valmiuden huomioida tulevat
sääntelymuutokset.
Yleiset tiedot
Luettelo tiedonantovaatimuksista
Sivuviite
ESRS 2 – Yleiset tiedot
BP-1 
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
IRO-1 
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
IRO-2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
CapManin kestävyysraportti laaditaan konsolidoidulla perusteella, joka on yhdenmukainen tilinpäätöksessä käytetyn
konsolidointilaajuuden kanssa. Tämä lähestymistapa varmistaa johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden kaikessa CapManin
raportoinnissa. Kestävyysraportti käsittelee CapManin omia toimintoja1 ottaen samalla huomioon arvoketjun ylä- ja alavirran.
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
CapMan määrittelee lyhyen aikavälin nykyiseen tilikauteen sovellettavaksi, keskipitkän aikavälin enintään viideksi vuodeksi ja
pitkän aikavälin yli viideksi vuodeksi, kuten ESRS 1 osassa 6.4 on määritelty. Tunnusluvut sisältävät arvioita arvoketjun
tiedoista, jotka on tehty käyttäen epäsuoria lähteitä, kuten työmatkatottumuskyselyitä, autonvuokrauksen käyttötietoja,
hotelliyöpymisiä sekä jätteisiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöarvioita. Scope 3:n osalta, kategoriassa 15 (sijoitukset),
kohdeyhtiöidemme toimittamat tiedot ovat tilintarkastamattomia, mikä aiheuttaa tiettyä epävarmuutta. Keräämme nämä
tiedot vuosittain olettaen, että tiedot noudattavat GHG-protokollaa. Suomen lainsäädäntöön tehtyjen viimeaikaisten
muutosten myötä CSRD:n mukaiset raportointivelvoitteet CapManille ovat siirtyneet, ja ne koskevat aikaisintaan vuoden 2027
tilikautta. Raportoinnin laajuuteen sekä ESRS-tietopisteisiin liittyvät keskustelut ja mahdolliset muutokset ovat edelleen
käynnissä. Tästä syystä vuoden 2025 raportti noudattaa vuoden 2024 kestävyysraportissa omaksuttua rakennetta ja
lähestymistapaa. Raportoinnin tiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 2025 tietoja ja tapahtumia, säilyttäen valmiuden
huomioida tulevat muutokset ESRS-vaatimuksiin ja raportoinnin laajuuteen.
1 Kun raportissa viitataan CapMan Oyj:n ”omiin toimintoihin”, se keskittyy CapMan Oyj:n toimintoihin, mukaan lukien sen sijoitustoiminta,
rahastojen hallinta ja palvelut, mutta sulkee pois rahastot, kohdeyhtiöt ja sijoitukset, jotka ovat osa laajempaa arvoketjua.
98
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
CapManin sitoutuminen vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin näkyy sen hallintorakenteissa. CapMan arvostaa sitä, että
hallituksen jäsenillä on monipuolinen tausta ja yhtiön liiketoiminnan kannalta olennaista osaamista, kuten
rahoitussektorin tuntemusta. Tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna eri sukupuolia ja ikäryhmiä, jäsenillä on
monipuolinen koulutus- ja työkokemustausta ja että hallituksella kokonaisuutena on riittävä kokemus kansainvälisistä
toimintaympäristöistä. CapMan katsoo, että hallituksen kokoonpano on nykyisellään riittävän hyvin linjassa hallituksen
monimuotoisuudelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Hallituksen monimuotoisuus tukee laajaa näkökulmaa kestävän
kehityksen mahdollisuuksiin, mukaan lukien monimuotoisuuden edistäminen ja aktiivinen omistajuus.
Hallitus koostuu kuudesta toimivaan johtoon kuulumattomasta jäsenestä, eikä hallituksessa ole työntekijöiden edustajia.
Vuonna 2025 hallituksessa oli 50 % naisia ja 50 % miehiä, ja jäsenet olivat iältään 47–69-vuotiaita. Heidän
koulutustaustansa oli yhtiön toiminnan kannalta relevantti, ja heillä oli kokemusta sekä kansainvälisistä että paikallisista
toimintaympäristöistä. Sama koski myös vuotta 2024. Hallituksen jäsenistä 83 % on riippumattomia. Riippumattomista
jäsenistä koostuva tarkastus- ja riskivaliokunta vastaa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta. Tarkastus- ja
riskivaliokunnan vastuut ja tehtävät on kuvattu tarkemmin valiokunnan työjärjestyksessä.
Hallitus hyväksyy pitkän aikavälin strategiset konsernitasoiset kestävyystavoitteet ja -prioriteetit, valvoo keskeisiä
kestävyysriskejä ja hyväksyy konsernin laajuisen palkitsemispolitiikan, mukaan lukien sen kytkennän
kestävyyskriteereihin. Lisäksi hallitus vastaa CapManin toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä varmistaen, että
yhtiöllä on tarkoituksenmukainen organisaatio kestävyyden edistämiseksi. Hallitus on perustanut tarkastus- ja
riskivaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehokkaan valmistelun varmistamiseksi. Valiokunnat
avustavat hallitusta sen toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa, mutta niillä ei pääsääntöisesti ole itsenäistä
päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset kollektiivisesti.
Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa ja käsittelee tiiviisti kestävyysasioita, kuten kestävyysraportointia, tunnuslukujen
seurantaa ja riskienhallintaa. Valiokunnan taloushallinnon ja liikkeenjohdon asiantuntemus tukee näiden alueiden
tehokasta valvontaa. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta puolestaan avustaa hallitusta palkitsemisasioissa varmistaen,
että palkitsemisperiaatteet ovat linjassa yhtiön strategian ja pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, mukaan lukien
kestävyystavoitteet.
Johtoryhmä toimii CapManin kestävyysasioiden ohjausryhmänä ja sopii hallituksen hyväksymien pitkän aikavälin
strategisten kestävyystavoitteiden ja -prioriteettien toteuttamista koskevasta ylätason toimintasuunnitelmasta.
Vastuullisuusjohtajan kuuluminen johtoryhmään varmistaa, että kestävyysasiat integroidaan CapManin strategiaan ja
operatiiviseen toimintaan. Sijoitustiimit ovat edustettuina johtoryhmässä ja sitoutuneet CapMan-konsernissa sovittuihin
kestävyystoimenpiteisiin. Sijoitustiimit vastaavat kestävän sijoittamisen politiikkojen toteuttamisesta, rahastotason
kestävyysstrategioiden laatimisesta ja toimeenpanosta sekä CapManin kestävyyteen liittyvien toimintatapojen ja
standardien integroimisesta sijoituksiin. Jokaisessa sijoitustiimissä on nimetty vähintään yksi jäsen, jonka
vastuualueeseen kuuluvat kestävyysasiat ja joka osallistuu aktiivisesti konsernin laajuisiin kestävyysaloitteisiin.
Vastuullisuusjohtaja, osana johtoryhmää, vastaa CapManin konsernitason kestävyysstrategian kehittämisestä ja
toimeenpanosta, tarkempien lyhyen aikavälin kestävyystavoitteiden asettamisesta sekä kestävyystoimintojen
kehittämisestä CapManissa. Vastuullisuusjohtaja vastaa myös CapManin henkilöstön kouluttamisesta kestävyysasioissa.
Kestävyysasioita hallinnoi lisäksi kestävyystiimi sekä kestävyystyöryhmä, joka koostuu CapManin sijoitustiimien ja
tukitoimintojen edustajista.
Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on olennainen osa CapManin hallinnointimallia.
Mahdollisuuksia analysoidaan osana strategiatyötä ja riskejä arvioidaan vuosittain. CapManin rahastojen sijoitusten
kautta yhtiö pyrkii toiminnallaan kehittämään kiinteistö- ja infrastruktuurikohteita sekä suojelemaan, säilyttämään ja
vahvistamaan luontopääomaa  sekä rakentamaan menestyviä yrityksiä. CapMan integroi vastuullisuusstandardinsa koko
sijoitusprosessiin kestävän sijoittamisen politiikassa kuvatulla tavalla.
Hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa valvoo olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien
tavoitteiden asettamista varmistaen niiden olevan linjassa yhtiön riskienhallintapolitiikan kanssa. Tämä kattaa muun
muassa hyvän maineen ylläpitämisen, sääntelyn noudattamiseen ja toimintatapoihin liittyvien riskien minimoimisen sekä
toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kriittisiä toimintoja suojaamalla.
Kestävyysasiat huomioidaan varhaisessa vaiheessa sijoitusten ennakkovalmistelussa, ja kestävän arvon säilyttämiseen ja
luomiseen liittyvät keinot sisällytetään liiketoimintasuunnitelmiin. Edistymistä seurataan useilla mekanismeilla, kuten
vuosittaisella kohdetason tiedonkeruulla, kohdeyhtiöiden hallitustyöskentelyllä, neljännesvuosittaisella ja vuosittaisella
rahastoraportoinnilla sijoittajille sekä laajemmin CapManin vuosi- ja kestävyysraportoinnilla sekä Taskforce for Nature-
Related Financial Disclosures (TNFD) -raportoinnin ja Principles for Responsible Investment (PRI) -raportoinnin kautta.
CapManin hallitus ja toimitusjohtaja varmistavat kestävyysasioiden valvontaan tarvittavien taitojen ja asiantuntemuksen
saatavuuden ja kehittämisen useiden keinojen avulla. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen kokoa,
kokoonpanoa ja monimuotoisuutta keskittyen yhtiön kannalta hyödyllisiin osaamisalueisiin, mukaan lukien
kestävyysasiat. Hallitus suorittaa vuosittain itsearvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan, johon sisältyy myös
kestävyysosaamisen arviointi. Hallituksen jäsenet kutsutaan osallistumaan CapManin järjestämiin säännöllisiin
vastuullisuuskoulutuksiin. Hallituksen jäsenistä koostuva tarkastus- ja riskivaliokunta on ottanut kestävyysaiheet
esityslistalleen varmistaen, että kestävyysosaaminen on osa valvontaprosessia.
CapManin toimielimillä on käytössään kestävyysasioihin liittyvää asiantuntemusta, jota hyödynnetään monipuolisten,
yhtiön toiminnan kannalta relevanttien koulutus- ja ammatillisten taustojen kautta. Johtoryhmään kuuluu
vastuullisuusjohtaja, joka vastaa kestävyystoimien koordinoinnista koko yhtiössä.
99
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
CapManin hallitus ja toimitusjohtaja saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden
käsittelemiseksi hyväksyttyjen politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden toteutuksesta ja tehokkuudesta.
Hallituksella ja toimitusjohtajalla on keskeinen rooli näiden tekijöiden huomioon ottamisessa yhtiön strategian
valvonnassa, merkittävistä liiketoimista päätettäessä sekä riskienhallintaprosessissa. Hallitus päättää
riskinottohalukkuudesta ja riskinsietokyvystä varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden ja optimoidakseen CapManin
edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan riskinäkökulmasta muun muassa
vaikutukset omavaraisuusasteeseen, omistaja-arvoon, yhtiön imagoon ja maineeseen, oikeudelliset ja poliittiset
vaikutukset, turvallisuus, mahdollinen tappio- ja tuottosuhde sekä vaikutukset henkilöstöön.
Vuoden 2025 raportointijaksolla CapMan toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksen vastauksena vuoden 2024
ennakkovarmennuksessa saatuun palautteeseen. Päivitys keskittyi arviointiprosessin ja dokumentaation tarkentamiseen
eikä vaikuttanut arvioinnin lopputuloksiin. Aiemmin tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, mukaan
lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kasvihuonekaasupäästöt (GHG emissions), monimuotoisuus (diversity),
aktiivinen omistajuus (active ownership) ja liiketoiminnan eheys (business integrity), ovat edelleen olennaisia ja
muodostavat vahvan perustan tuleville raportointijaksoille. Päivitetty arviointi ja sen tulokset esiteltiin tarkastus- ja
riskivaliokunnalle.
CapManin hallintoelimet varmistavat hallituksen ja sen valiokuntien roolien avulla, että suorituskyvyn seurannalle ja
raportoinnille on käytössä asianmukaiset menettelyt. Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo taloudellista raportointia, sisäisiä
valvontajärjestelmiä ja riskienhallintaa, kun taas palkitsemisvaliokunta valvoo johdon palkitsemista ja sen
yhdenmukaisuutta strategisten tavoitteiden kanssa. Näiden mekanismien tehokkuutta arvioidaan säännöllisillä sisäisillä ja
ulkoisilla arvioinneilla, varmistaen lakien ja määräysten noudattamisen sekä edistäen hyvää hallintotapaa.
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
CapMan on integroinut kestävyyteen ja ilmastoon liittyvän suorituskyvyn kannustinjärjestelmiinsä ja
palkitsemispolitiikkoihinsa. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, joka tunnetaan nimellä Performance Share Plan (PSP),
on kolmivuotinen ohjelma, joka edellyttää henkilökohtaisia sijoituksia osallistumisoikeuden saamiseksi. PSP-ohjelmaan
oikeutettuja tehtäviä ovat CapManin johtoryhmän jäsenet, tiiminvetäjät Platform-toiminnoissa (IT, Legal, Tax &
Compliance, HR, Marketing, Fund Management, Risk & Valuation) sekä muut avaintehtävät. Toimitusjohtaja voi
hyväksyä lisää avaintehtäviä ohjelmaan, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
PSP-ohjelma sisältää kolme kestävyyteen liittyvää tavoitetta: ympäristöön liittyvät tavoitteet (erityisesti
päästövähennykset), työntekijöiden tyytyväisyys sekä monimuotoisuus ja palkitseminen. Nämä tavoitteet ovat suoraan
yhteydessä PSP-ohjelman pisteytykseen. PSP-ohjelman kestävyyteen liittyvät tavoitteet on jaettu tasan siten, että kukin
tavoite muodostaa 33 % kokonaisarvioinnista. Kunkin kestävyyteen liittyvän tavoitteen osuus koko PSP-ohjelmaan
sidotusta muuttuvasta palkitsemisesta on 7,5 %.
Lyhyen aikavälin muuttuvan palkitsemisen (STI) osalta työntekijöiden suoritusarviointi ja arvosana vaikuttavat bonuksen
kokonaismäärään. Työntekijöitä arvioidaan vuoden alussa asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden sekä suorituskyvyn
mukaan, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät mittarit. CapManin STI:n suoritusarviointiprosessi sisältää mittareita, jotka
liittyvät kestävään työskentelytapaan. Arviointi perustuu siihen, miten työntekijät osoittavat eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä
päivittäisessä työssään, edistävät ja tukevat kestävien pitkän aikavälin ratkaisujen luomista, jotka vaikuttavat
myönteisesti työympäristöön, sekä tukevat harkittua päätöksentekoa ratkaisujen ja päätösten toteuttamisessa.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä (STI) päivitetään ja tarkistetaan vuosittain, kun taas pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä (LTI) päivitetään kolmen vuoden välein. Kaikki palkitsemisjärjestelmät ja -komponentit tarkistaa
ensin CapManin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta, ja lopulta hallitus hyväksyy ne.
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
CapMan noudattaa ISO31000-standardia riskien arvioinnissa, tunnistaen riskejä jatkuvasti ja suorittaen vuosittaisen
keskeisten riskien arvioinnin. Tämä prosessi sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin, arvioinnin, käsittelyn,
seurannan, tarkastelun ja raportoinnin. Kestävyyteen liittyvät riskit analysoidaan osana kutakin riskiä sekä erillisinä
riskeinä, ja niitä arvioidaan todennäköisyyden ja vakavuuden perusteella suhteessa riskinottohalukkuuteen ja olemassa
oleviin kontrolleihin. Arvioinnissa käytetään 1–7-riskimatriisia.
CapManin riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosessit kestävyysraportoinnissa on suunniteltu vähentämään
olennaisten virheiden riskiä, joka voi johtua inhimillisistä virheistä tai puutteellisista tiedoista, varmistaen
kestävyystietojen tarkkuuden, läpinäkyvyyden ja luotettavuuden. Keskeisiä ominaisuuksia ovat raportointiohjelmisto, joka
parantaa tietojen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, erikoistuneet raportointiyksiköt, joissa asiantuntijat vastaavat omista
vastuualueistaan, sekä johtoryhmän jäsenten suorittamat sisäiset tarkistukset.
Keskeiset kestävyysraportointiin liittyvät riskit ovat datan laatu sekä mahdolliset väärät väitteet ja viherpesu sisäisten tai
ulkoisten sidosryhmien toimesta. Näiden riskien vähentämiseksi CapMan edistää tietojen laadun läpinäkyvyyttä ja
toteuttaa tietojen varmistustoimenpiteitä. Riskien arviointien ja sisäisten kontrollien havainnot viestitään asiaankuuluville
tiimeille, jotka käsittelevät olennaiset asiat. Näiden toimien toteuttamista seurataan, ja merkittävät kehityskulut tai
huolenaiheet raportoidaan johdolle.
100
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Riskienhallinta laatii riskiraportin ja kerää konsernitoimintojen varmistustoimenpiteisiin liittyvät tiedot neljännesvuosittain
sekä raportoi havainnoistaan hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vuosittainen riskien
arviointi ja riskikartoitus suoritetaan ja raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle kunkin vuoden neljännellä
neljänneksellä. Tämä kattava lähestymistapa varmistaa, että CapMan hallitsee ja vähentää tehokkaasti kestävyysriskejä
sekä ylläpitää korkeita tarkkuuden ja luotettavuuden standardeja kestävyysraportoinnissaan.
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Vuoden 2025 alussa CapMan toteutti päivityksen kaksoisolennaisuusarviointiinsa kartoittaakseen ja ymmärtääkseen
merkittävimmät vaikutuksensa ihmisiin ja ympäristöön (vaikutuksen olennaisuus) sekä kestävyysaiheista johtuvat
liiketoimintariskit ja -mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus). Päivitys perustui vuonna 2024 tehtyyn arviointiin. Tämä
strateginen lähestymistapa mahdollistaa kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tehokkaan arvioinnin.
Prosessi keskittyy toimintoihin, liiketoimintasuhteisiin ja maantieteellisiin alueisiin, joihin liittyy korostuneita riskejä.
Tämä tehdään osallistamalla asiaankuuluvia sidosryhmiä ja tekemällä herkkyysanalyysejä. Vaikutukset sekä CapManin
omasta toiminnasta että liiketoimintasuhteista huomioidaan sidosryhmien sitouttamisen, kvantitatiivisten arviointien ja
kaksoisolennaisuusmatriisiin integroinnin kautta. Konsultoinnit asianomaisten sidosryhmien ja ulkopuolisten
asiantuntijoiden kanssa toteutetaan haastattelujen, kyselyjen, työpajojen sekä toissijaisten lähteiden tarkastelun avulla.
Kaksoisolennaisuusarviointiprosessi tunnistaa, arvioi, priorisoi ja seuraa mahdollisia ja todellisia vaikutuksia ihmisiin ja
ympäristöön. Vaikutukset priorisoidaan niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella käyttäen kriteereinä muun
muassa laajuutta, kattavuutta ja korjattavuutta, varmistaen, että merkittävimmät vaikutukset käsitellään ensin. Samaa
priorisointilähestymistapaa sovelletaan myös riskeihin ja mahdollisuuksiin. Olennaisuuden kynnysarvo määritettiin
käyttämällä kerättyjen tietojen yhteenvetotilastoja ja kvartiileja.
CapMan on suorittanut toimintaansa ja arvoketjuaan koskevien merkittävien ihmisoikeusriskien arvioinnin sekä laatinut
tiekartan, jossa priorisoidaan toimenpiteitä ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin vahvistamiseksi.
Arviointi toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja se kattoi CapMan Oyj:n sekä sen sijoitustiimit. Arvioinnin
pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Kaksoisolennaisuusarviointia lukuun
ottamatta CapManin omalle toiminnalle ei ole tehty erillistä kattavaa ympäristöarviointia. Toiminnan
ympäristövaikutuksia, pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta, seurataan ja niitä pidetään vähäisinä
suhteessa kokonaisvaikutuksiin, kun sijoitukset otetaan huomioon. Jokainen CapManin arvoketjuun kuuluva sijoitus käy
läpi omaisuuseräkohtaisen huolellisuusvelvoitearvioinnin mahdollisten ja todellisten vaikutusten arvioimiseksi.
CapMan tunnistaa riskejä päivittäisessä liiketoiminnassaan ja arvioi vuosittain keskeiset riskit todennäköisyyden,
vaikutuksen, riskin toteutumisnopeuden, aikahorisontin ja hallittavuuden perusteella. Lisäksi riskejä verrataan
määriteltyihin riskinsietotasoihin. Vuosittainen riskien arviointiprosessi tunnistaa merkittävät riskit ja analysoi muutoksia
riskien toimintaympäristössä. Jokainen riski analysoidaan mahdollisten syiden ja vaikutusten osalta, ja riskimatriisia (1–
7) käytetään todennäköisyyden, vaikutuksen suuruuden ja vaikutusten luonteen arvioimiseksi. Kestävyyteen liittyvät riskit
priorisoidaan muiden riskityyppien rinnalla, mikä heijastaa niiden merkitystä CapManin kokonaisstrategialle ja
toiminnalle.
Päätöksentekoprosessiin kuuluu hallituksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden valvonta, toimitusjohtajan ja
johtoryhmän vastuu päivittäisen toiminnan johtamisesta sekä valiokunnat, kuten tarkastus- ja riskivaliokunta ja
palkitsemisvaliokunta, jotka valvovat taloudellista raportointia, sisäisiä valvontatoimia, riskienhallintaa ja johdon
palkitsemista. Sisäiset valvontamenettelyt sisältävät politiikat ja prosessit luotettavan ja sääntöjenmukaisen raportoinnin
varmistamiseksi, riskienhallintakehyksen sekä ilmiantokanavat läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi.
Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu CapManin kokonaisriskienhallintakehykseen
jatkuvan tunnistamisen ja vuosittaisen riskikartoituksen kautta. Pääasiallinen tapa tunnistaa, arvioida ja hallita sijoitusten
vaikutuksia ja riskejä on sisällytetty sijoitusprosessiin, jossa huolellisuusarvioinnit ja riskienhallintatoimet tarkistetaan
riskienhallinnan toimesta. Mahdollisuuksia arvioidaan systemaattisesti ja hyödynnetään CapManin strategisten
tavoitteiden ja operatiivisten toimien mukaisesti, sisällytettynä strategiseen suunnitteluun, operatiivisiin prosesseihin ja
riskienhallintakehykseen.
CapMan käyttää useita syöttöparametreja olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin
ja hallintaan, mukaan lukien aiemmat arvioinnit, analyysi puutteista, sidosryhmien sitouttaminen, määrälliset ja
laadulliset tiedot sekä herkkyysanalyysi. Prosessi pyrkii ottamaan huomioon eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit
(ESRS-standardit) ja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD).
101
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
CapMan on määrittänyt vaikutuksiinsa, riskeihinsä ja mahdollisuuksiinsa liittyvät olennaiset tiedot
kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla. Olennaiset aiheet tunnistettiin niiden vakavuuden, laajuuden, korjattavuuden ja
todennäköisyyden perusteella, ja erityiset raja-arvot asetettiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksille. Nämä
raja-arvot varmistivat, että vain merkittävimmät aiheet, joilla on vähintään kohtalainen laajuus ja alueellinen kattavuus,
sisällytettiin lopulliseen arviointiin raportointia varten Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella ilmastonmuutos on CapManille olennainen aihe, mikä on linjassa aiemman
kestävyysstrategiamme, mukaan lukien kestävyysprosessit ja -prioriteetit, kanssa. Sen sijaan saastuminen, vesivarat ja
merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, kiertotalous, arvoketjun työntekijät, vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt sekä kuluttajat ja loppukäyttäjät jäivät arvioinnissa käytetyn menetelmän mukaisesti olennaisten
aiheiden raja-arvojen alapuolelle. Arviointi vahvisti, että oma työvoima ja liiketoiminnan harjoittaminen ovat CapManille
olennaisia aiheita, mikä on linjassa kestävyysstrategiamme ja -prioriteettiemme kanssa. Kestävyysraporttia laatiessaan
CapMan pyrki noudattamaan Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisia tiedonantovaatimuksia yritysten
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) puitteissa.
matrixFI2.svg
•
Ympäristö
•
1
Ilmastonmuutoksen hillintä
•
Sosiaalinen vastuu
•
2
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
•
Hyvä hallintotapa
•
3
Kasvihuonekaasupäästöt (scope 1, 2 & 3)
•
4
Energian käyttö / kulutus
•
5
Kasvillisuus
•
6
Lajien tila
•
7
Jäte
•
8
Ongelma-aineet
•
9
Veden päästöt
•
10
Vedenkulutus
•
11
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (oma työvoima)
•
12
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä (arvoketju)
•
13
Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (oma työvoima)
•
14
Vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio (arvoketju)
•
15
Moninaisuus (oma työvoima)
•
16
Moninaisuus (arvoketju)
•
17
Väkivalta ja häirintä työpaikalla (oma työvoima)
•
18
Väkivalta ja häirintä työpaikalla (arvoketju)
•
19
Työpaikkojen luominen (oma työvoima)
•
20
Työpaikkojen luominen (arvoketju)
•
21
Turvallinen työllisyys (oma työvoima)
•
22
Turvallinen työllisyys (arvoketju)
•
23
Työehtosopimusneuvottelut (oma työvoima)
•
24
Työehtosopimusneuvottelut (arvoketju)
•
25
Yhdistymisvapaus (oma työvoima)
•
26
Yhdistymisvapaus (arvoketju)
•
27
Syrjimättömyys (vuokralaiset)
•
28
Kohtuuhintainen asuminen ja vuokra (vuokralaiset)
•
29
Terveys ja turvallisuus (vuokralaiset)
•
30
Tiedonsaanti / läpinäkyvyys (vuokralaiset)
•
31
Lakien ja määräysten noudattaminen
•
32
Hallituksen monimuotoisuus
•
33
Liiketoiminnan eheys
•
34
Yrityskulttuuri
•
35
Aktiivinen omistajuus
Kaksoisolennaisuudenarvioinnin kautta tunnistetut keskeiset ESRS-aiheet ovat ilmastonmuutos (E1), oma työvoima (S1) ja liiketoiminnan harjoittaminen (G1).
Perustuen olennaisuuden arvioinnin ja herkkyysanalyysin tuloksiin, oleskelualueen ulkopuoliset aiheet ovat CapManin keskeiset ESG-prioriteetit. Olennaisten aiheiden raja on soikea, koska se ottaa huomioon analysoitujen aiheiden epätasaisen jakautumisen ja ottaa huomioon sekä herkkyysanalyysin että sisäisen tarkastelun
tulokset. Soikeaa aluetta voidaan siten pitää vain visuaalisena esityksenä. Monimuotoisuus omassa työvoimassa lisättiin tälle listalle, vaikka se ei olekaan soikean alueen ulkopuolella, koska tämä aihe on relevantti CapManille työnantajana. Toisaalta kohtuuhintainen asuminen ja vuokra on poistettu sen epäperinteisen
luonteen vuoksi. Tämä aihe voidaan arvioida uudelleen tulevassa DMA-päivityksessä.
102
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Keskeiset käsitellyt ESRS-aiheet ovat ilmastonmuutos (E1), jossa keskitytään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja
kasvihuonekaasupäästöihin; oma työvoima (S1), jossa painopisteenä on monimuotoisuus; sekä liiketoiminnan
harjoittaminen (G1), joka kattaa aktiivisen omistajuuden ja liiketoiminnan eheyden. Nämä aiheet tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnin kautta, jolloin sekä taloudelliset että ei-taloudelliset vaikutukset otettiin huomioon.
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
CapMan ei harjoita toimintaa fossiilisten polttoaineiden sektorilla, kemikaalien tai tupakan tuotannossa, eikä se ole
tekemisissä kiistanalaisten aseiden kanssa. Raportointivuoden lopussa CapManin vuotuinen liikevaihto oli MEUR 63,0, ja
työntekijöiden kokonaismäärä, lukuun ottamatta urakoitsijoita, oli 238.
LIIKEVAIHTO MERKITTÄVIEN ESRS-SEKTOREIDEN MUKAAN
Kokonaisliikevaihto merkittävien ESRS-sektoreiden mukaan
Liikevaihto
Öljy ja kaasu
0
Hiili, louhokset ja kaivostoiminta
0
Tieliikenne
0
Maatalous, maanviljely ja kalastus
0
Moottoriajoneuvot
0
Energiantuotanto ja yleishyödylliset palvelut
0
Elintarvikkeet ja juomat
0
Tekstiilit, asusteet, jalkineet ja korut
0
LIIKEVAIHTO FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN (KIVIHIILI, ÖLJY JA KAASU) SEKTORILTA
Liikevaihto kivihiilestä, öljystä, kaasusta ja fossiilisista polttoaineista
Sektorilta johdettu liikevaihto
Hiili
0
Öljy
0
Kaasu
0
Fossiilinen polttoaine
0
CapMan hallinnoi rahastoja, jotka sijoittavat listaamattomille markkinoille monistrategiaa noudattaen. Sijoitusalueemme
kattavat kiinteistöt, infrastruktuurin, luontopääoman, reaaliomaisuuteen liittyvän velkarahoituksen, vähemmistö- ja
enemmistösijoitukset sekä luottosijoitukset yksityisiin yrityksiin. Lisäksi tarjoamme varainhoitoratkaisuja.
Sijoitustoimintamme kautta vaikutamme päätöksentekoon ja muokkaamme omaisuuserien ja yritysten kehitystä,
vaikuttaen pohjoismaisiin yhteisöihin ja toimintaympäristöihin, joissa ne toimivat. Samalla tarjoamme tuottoja
sijoittajillemme ja luomme arvoa osakkeenomistajillemme. Lisäksi sijoitamme omasta taseestamme yksityisten
markkinoiden omaisuusluokkiin, pääasiassa omiin rahastoihimme.
CapMan kerää pääomaa hallinnoimiinsa rahastoihin globaalilta joukolta ammattimaisia sijoittajia, jotka toimivat
rahastojen rajoitettuina vastuunalaisina yhtiömiehinä (LP). CapManilla on noin 200 institutionaalista LP-asiakasta.
Suurimman asiakasryhmän muodostavat eläkerahastot, joita seuraavat varainhoitajat, yksityiset sijoitusyhtiöt, rahastojen
rahastot, säätiöt sekä muut institutionaaliset sijoittajat. Sijoittajat sijaitsevat pääosin Pohjoismaissa ja DACH-alueella.
Näiden asiakkaiden lopullisia edunsaajia ovat eläkkeensaajat, vakuutuksenottajat, kotitaloudet, akateemiset instituutiot ja
muut sidosryhmät, joiden puolesta LP:t kohdentavat pääomia. Lisäksi CapManilla on noin 350 varainhoidon
yksityisasiakasta.
CapManin liiketoimintamallin ja arvoketjun keskeisiä panoksia ovat sijoittajilta kerätty pääoma sekä henkilöstöresurssit,
mukaan lukien työntekijöiden ja neuvonantajien asiantuntemus ja osaaminen. Rakennamme pitkäaikaisia
sijoittajasuhteita läpinäkyvän viestinnän avulla, kuten vuosittaisten rahastokokousten ja neljännesvuosittaisen
raportoinnin kautta, sekä tuemme työntekijöidemme kehittymistä koulutuksilla ja säännöllisillä henkilöstökyselyillä.
CapMan tuottaa taloudellisia tuottoja sijoittajille ja edistää hyvin hallinnoituja yrityksiä, jotka parantavat ympäristön ja
yhteiskunnan tilaa, tukevat talouskasvua ja tarjoavat merkityksellistä työtä. Tuemme arkipäiväisten tuotteiden,
palveluiden, infrastruktuurin ja kiinteistöjen siirtymistä kestävämpiin toimintamalleihin, edistäen toimivien ja
korkealaatuisten ympäristöjen ja yhteisöjen syntymistä.
CapManin arvoketjun ylävirtaan kuuluu pääoman hankinta ammattimaisilta sijoittajilta sekä yhteistyö keskeisten ulkoisten
sidosryhmien, kuten oikeudellisten neuvonantajien, konsulttien, rahoituslaitosten ja muiden palveluntarjoajien kanssa,
jotka tukevat toimintaamme. Arvoketjun alavirta keskittyy arvon tuottamiseen sijoittajille, osakkeenomistajille sekä niille
yrityksille, omaisuuserille, yhteisöille ja ympäristöille, joihin sijoitustoimintamme vaikuttaa. Rahastonhoitajana ja
neuvonantajana yksityisten omaisuuserien sektorilla CapMan toimii sijoittajien sekä pohjoismaisten kiinteistöjen,
infrastruktuurin, luontopääoman ja listaamattomien yritysten rajapinnassa.
CapManin visio on olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa. Aktiivisina omistajina vaikutamme päätöksentekoon
ja toimintaan koko CapMan-konsernissa, mukaan lukien hallinnoimamme omaisuuserät ja kohdeyhtiöt. Ohjaamme
sijoituksiamme kohti selkeitä kestävyystavoitteita ja pyrimme tunnistamaan mahdollisuuksia, jotka lieventävät
yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. CapMan edistää aktiivisesti kestävyysteemoja, jotka ovat olennaisia
kaikissa sijoituksissa, ja soveltaa niitä omaisuus- ja yhtiökohtaiset olosuhteet huomioiden. Näihin teemoihin kuuluvat
tieteeseen perustuva ilmastotoiminta, luonnon ja planetaaristen rajojen turvaaminen, monimuotoiset, oikeudenmukaiset
ja osallistavat yritykset, jotka tarjoavat merkityksellistä työtä, ihmisoikeuksien kunnioittaminen koko arvoketjussa sekä
vastuullisuus ja läpinäkyvyys.
Yksityisten omaisuuserien sijoittamisen pitkä aikajänne mahdollistaa sijoitussalkkumme kehittämisen kohti entistä
kestävämpiä ja toimintakykyisempiä omaisuuseriä. Kaikissa sijoitusstrategioissamme – mukaan lukien kiinteistöt,
103
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
infrastruktuuri, luontopääoma, reaaliomaisuuteen liittyvä velkarahoitus ja pääomasijoitukset – sovellamme aktiivisen
omistajuuden lähestymistapaa, jossa kestävyys integroidaan arvonluontiin koko sijoituksen elinkaaren ajan. Tämä
lähestymistapa tukee hyvin hallinnoitujen sekä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävien yritysten ja omaisuuserien
kehittämistä samalla, kun tuotamme houkuttelevia tuottoja sijoittajillemme. CapManin strategia ja kestävyysteemat ovat
linjassa aiemmin toteutettujen kaksoisolennaisuusarviointien kanssa CapManin sijoittajatoiminnan sekä CapMan Real
Estaten osalta. 
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
CapManin keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat hallitus ja johtoryhmä, sijoittajat, osakkeenomistajat sekä työntekijät. Lisäksi
tärkeitä sidosryhmiä ovat valtion ja julkisen sektorin toimijat, kuten Finanssivalvonta (Fiva), pankit, kohdeyhtiöt,
reaaliomaisuudet, yksityisten omaisuuserien sidosryhmät kuten kiinteistöjen vuokralaiset, paikallisyhteisöt sekä
arvoketjuun osallistuvat kumppanit. CapMan on aktiivisesti yhteydessä näihin keskeisiin sidosryhmiin säännöllisen
viestinnän, raportoinnin ja sijoittajille järjestettävien tapahtumien kautta. Näihin kuuluvat läpinäkyvät
raportointikäytännöt, kuten osakkeenomistajille suunnattu neljännesvuosiraportointi, työntekijöille tarjottavat ammatillisen
kehittymisen mahdollisuudet ja hyvinvointikyselyt, tiivis yhteistyö yrittäjien ja johdon kanssa kohdeyhtiöissä sekä
sidosryhmien kuulemiset ja vuokralaistyytyväisyyskyselyt reaaliomaisuuden osalta. Työntekijöitä tuetaan lisäksi
ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksilla ja hyvinvointialoitteilla.
CapManin sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta, edistää pitkäaikaisia suhteita, sovittaa
sidosryhmien intressit organisaation tavoitteisiin ja tukea arvonluontia. Sidosryhmäyhteistyön tulokset integroidaan
päätöksentekoprosesseihin ja operatiivisiin strategioihin varmistaen, että ne ovat linjassa sidosryhmien tarpeiden ja
odotusten kanssa. Tämä yhteistyö auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, käsittelemään huolenaiheita ja edistämään
toiminnan läpinäkyvyyttä.
CapMan ymmärtää, että sen keskeiset sidosryhmät painottavat kestävää arvonluontia, liiketoiminnan eheyttä, vahvaa
taloudellista suorituskykyä ja eettistä liiketoimintaa. Työntekijät arvostavat ammatillista kasvua, hyvinvointia ja
osallistavaa työympäristöä, kun taas vuokralaiset painottavat kohtuuhintaista asumista ja hyvin hoidettuja kiinteistöjä.
CapManin hallitus ja toimitusjohtaja saavat tietoa kestävyysvaikutuksiin liittyvien sidosryhmien näkemyksistä ja
intresseistä säännöllisten päivitysten ja raporttien kautta. Vastuullisuusjohtaja on osa johtoryhmää, joka toimii CapManin
kestävyysohjausryhmänä.
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
CapManin kaksoisolennaisuusarviointi tunnisti useita keskeisiä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintoon (ESG)
liittyviä aiheita, mukaan lukien ilmastonmuutos (E1), oma työvoima (S1), liiketoiminnan harjoittaminen (G1) sekä yleiset
tiedot (ESRS 2). Nämä aiheet ovat olennainen osa CapManin strategiaa ja liiketoimintamallia, ja ne heijastuvat sekä
taloudellisiin että ei-taloudellisiin vaikutuksiin.
Tunnistetut olennaiset vaikutukset sisältävät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kasvihuonekaasupäästöt.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen keskittyy arvoketjun alavirtaan, erityisesti yksityisten omaisuuserien ja kohdeyhtiöiden
toimintaan, joissa toteutetaan toimenpiteitä ilmastoriskien lieventämiseksi ja kantokyvyn parantamiseksi.
Kasvihuonekaasupäästöt keskittyvät sekä CapManin omiin toimintoihin että koko arvoketjuun, ja suurin osa niistä
kohdistuu scope 3:n kategoriaan 15 (sijoitukset). Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen
olennaiset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön otetaan myös huomioon. Työllisyys ja osallisuus
keskittyvät CapManin toimintoihin ja arvoketjun alavirtaan, edistäen monimuotoisuutta ja osallisuutta työyhteisössä sekä
kannustaen kohdeyhtiöitä omaksumaan osallistavia työllisyyskäytäntöjä.
Tunnistetut olennaiset riskit ja mahdollisuudet sisältävät ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kasvihuonekaasupäästöt,
monimuotoisuuden, aktiivisen omistajuuden ja liiketoiminnan eheyden. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edustaa sekä
riskiä että mahdollisuutta alavirran arvoketjussa, erityisesti kohdeyhtiöissä, kiinteistöomaisuuserissä,
infrastruktuurihankkeissa ja metsäomaisuudessa, joissa ilmastovaikutuksiin sopeutuminen on olennaista kantokyvyn ja
arvonluonnin kannalta. Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat riskejä arvoketjun ylä- ja alavirrassa, mukaan lukien
sääntely-, maine- ja operatiiviset riskit, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja
uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Monimuotoisuus on keskeinen mahdollisuus CapManin toiminnoissa ja arvoketjun
alavirrassa kohdeyhtiöissä, mahdollistaen osallistavammat työympäristöt ja parantaen päätöksentekoa. Aktiivinen
omistajuus on keskeinen osa CapManin liiketoimintamallia, edustaen mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti
kohdeyhtiöihin ja omaisuuseriin kestävyyden integroinnin kautta, edistäen pitkäaikaista arvonluontia. Liiketoiminnan
eheys on olennainen kaikissa toiminnoissa ja arvoketjun tasoilla, vähentäen epäeettiseen käyttäytymiseen liittyviä riskejä
samalla rakentaen luottamusta sidosryhmiin ja varmistaen sääntelyn ja yhteiskunnallisten odotusten noudattamisen.
Näiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset CapManin
liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon ovat merkittäviä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
sisältää siirtymä- ja fyysisiä riskejä arvoketjussa, joilla voi olla vaikutuksia toimintoihin ja sijoituksiin. CapMan on
asettanut ja vahvistanut lyhyen aikavälin tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBT) sekä nettonollatavoitteen, integroimalla
ilmastonmuutoksen näkökulmat hallinnoitavien sijoitusten arvon säilyttämisen ja arvonluonnin suunnitelmiin.
Kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat sekä toimintoihin että arvoketjuun, ja pyrkimykset keskittyvät scope 2:n ja scope 3:n
päästöjen vähentämiseen, sillä CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä. CapManin monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja
osallisuustyöryhmä toimii foorumina monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi, asettaen sukupuolijakauman
tavoitteita ja rekrytointiohjeita. Kohdeyhtiöitä kannustetaan omaksumaan monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta
(DEI) koskevat politiikat. Aktiivinen omistajuus on kaikkien toimien perusta, tarjoten innovatiivisia ratkaisuja
proaktiivisesti ja luoden kestävää arvoa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liiketoiminnan eheys varmistaa
pitkäaikaisen arvonluonnin ylläpitämällä korkeita eettisiä standardeja ja läpinäkyvyyttä toiminnoissa ja sijoituksissa.
CapManin olennaiset vaikutukset ovat tiiviisti yhteydessä strategiaamme ja liiketoimintamalliimme. Kestävyys on
keskeinen osa CapManin aktiivisen omistajuuden lähestymistapaa, sijoitusprosesseja ja arvonluontistrategioita.
104
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Olennaiset vaikutukset, kuten kasvihuonekaasupäästöt, syntyvät suoraan toiminnastamme, mukaan lukien
kohdeyhtiöiden sekä kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitusten hallinta.
CapManin olennaisia vaikutuksia käsitellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden kautta, jotka on esitetty
kestävyystiekartassamme. Nämä tavoitteet sisältävät välittömiä toimia kestävyyden integroimiseksi sijoitusprosesseihin,
keskipitkän aikavälin tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja monimuotoisuuden parantamiseksi sekä pitkän aikavälin
tavoitteen saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.
CapManilla on olennaisia vaikutuksia sekä toimintojensa että liiketoimintasuhteidensa kautta. Omien toimintojensa ja
sijoitustoimintojensa kautta CapMan on suoraan yhteydessä olennaisiin vaikutuksiin, kuten kasvihuonekaasupäästöihin.
Liiketoimintasuhteista johtuvat olennaiset vaikutukset syntyvät kumppanuuksien ja valvonnan kautta, kuten
kohdeyhtiöiden toiminnasta, kiinteistöjen vuokralaisten energiankäytöstä ja suhteista toimittajiin.
CapManin olennaiset riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat tällä hetkellä taloudelliseen asemaamme, suorituskykyymme ja
kassavirtoihimme ensisijaisesti ohjaamalla sijoituksiamme kohti kestävyystavoitteita, kuten energiatehokkuuden
parantamista kiinteistö- ja infrastruktuuriomaisuuserissä ja kestävien käytäntöjen integroimista kohdeyhtiöiden
toimintaan. Nämä pyrkimykset voivat lisätä operatiivisia kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta niiden odotetaan
parantavan omaisuuserien arvoa ja tuottavan pitkäaikaisia taloudellisia tuottoja. Lisäksi ilmastoon liittyvät riskit, kuten
sääntelymuutokset tai äärimmäiset sääilmiöt, voivat vaikuttaa salkun suorituskykyyn, kun taas mahdollisuudet, kuten
siirtyminen uusiutuvaan energiaan, voivat luoda uusia tulovirtoja ja kustannussäästömahdollisuuksia.
Seuraavan vuosiraportointijakson aikana olennaiset riskit, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai päästöihin
liittyvät sääntelymuutokset, voivat johtaa omaisuuserien kirjanpitoarvojen muutoksiin. Kestäviin sijoituksiin kohdistuvan
kysynnän lisääntymisestä johtuvat mahdollisuudet voivat johtaa omaisuuserien uudelleenhinnoitteluun.
Nykyisen raportointijakson aikana tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien katsotaan olevan
linjassa edellisen raportointijakson aikana tunnistettujen kanssa. Ilmastoon liittyvät riskit, mukaan lukien fyysiset riskit,
kuten äärimmäiset sääilmiöt, ja siirtymäriskit, jotka johtuvat sääntely- tai teknologisista muutoksista, ovat edelleen
keskeisiä CapManin arvioinneissa. Nämä riskit liittyvät ensisijaisesti CapManin hallinnoimien tai sijoittamien yksityisten
omaisuuserien rahastojen taustalla oleviin omaisuuseriin. Aktiiviseen omistajuuteen liittyvät mahdollisuudet, kuten
kestävyyden integrointi arvonluontiprosesseihin, ja liiketoiminnan eheys, mukaan lukien uusien sääntelyvaatimusten
noudattaminen, tunnistettiin myös olennaisiksi edellisenä vuonna.
CapMan on julkistanut useita kestävyyteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kuuluvat
ESRS-julkaisuvaatimusten piiriin. Näihin kuuluvat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kasvihuonekaasupäästöt (scope
1, 2 ja 3) E1 -Ilmastonmuutos -kohdassa, monimuotoisuus S1 - Oma työvoima -kohdassa sekä aktiivinen omistajuus ja
liiketoiminnan eheys G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen  -kohdassa. Nämä julkaisut pyrkivät täyttämään Euroopan
kestävyysraportointistandardit (ESRS-standardit).
105
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Ympäristötiedot
Luettelo tiedonantovaatimuksista
Sivuviite
E1 - Ilmastonmuutos
SBM-3 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-6 
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-9
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
CapManin strategia ja liiketoimintamalli ovat luontaisesti mukautuvia ilmastonmuutokseen sijoitusportfoliomme
dynaamisen luonteen ansiosta. Tämä joustavuus mahdollistaa sopeutumisen ja reagoinnin ilmastoon liittyviin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin kaikilla aikajänteillä. 
IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
CapMan arvioi ilmastoon liittyvien asioiden vaikutusta ja sitä, voisivatko ilmastoon liittyvät riskit johtaa merkittäviin muutoksiin
konsernin tilinpäätöksissä. Fyysiset ilmastoriskit, kuten äärimmäiset sääolosuhteet, ja siirtymäriskit, kuten sääntely- tai
teknologiset muutokset, voivat vaikuttaa CapManin taloudelliseen suorituskykyyn sijoitussalkun arvostusten kautta.
CapManin omalla toiminnalla on vähäisiä ilmastoon liittyviä vaikutuksia verrattuna arvoketjuun, joten painopiste on
sijoitussalkun vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa. Tämä toteutetaan kohdekohtaisen due diligence -prosessin ja
arvonluontisuunnitelmien avulla ennen sijoitusta ja omistuskauden aikana. Lisäksi CapManin oma toiminta ei ole
voimakkaasti riippuvainen fyysisistä omaisuuseristä, mikä johtaa vähäiseen altistumiseen fyysisille ilmastoriskeille, joita
seurataan sisäisten tiimien toimesta. Sisäiset tiimit seuraavat myös ilmastosiirtymäriskejä, jotka johtuvat muun muassa
uusista ympäristö- ja kestävyysvaatimuksista rahoitusalalla.
Eri sijoitusalueilla on räätälöityjä lähestymistapoja fyysisiin- ja siirtymäriskeihin sekä mahdollisuuksiin. CapMan Real
Estate ottaa kasvihuonekaasuihin ja energiaan liittyvät siirtymäriskit huomioon osana Carbon Risk Real Estate Monitor
(CRREM) -arviointeja ja soveltaa EU-taksonomiaan perustuvaa lähestymistapaa fyysisiin ilmastoriskeihin. Lisäksi fyysiset
ja siirtymäriskit huomioidaan due diligence -prosessissa kaikissa uusissa kiinteistöhankinnoissa, ja fyysisten ilmastoriskien
arvioinnit päivitetään 5–10 vuoden välein. CRREM-arviointi energia- ja hiiliriskeille (siirtymäriskeille) tehdään vuosittain
olemassa oleville sijoituksille. CapMan Infra laskee kasvihuonekaasupäästönsä ja suorittaa EU-taksonomiaan perustuvia
ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointeja eri skenaarioissa, sekä arvioi mahdolliset taloudelliset vaikutukset riskialttiille
omaisuuserille. CapMan Natural Capital laskee kasvihuonekaasupäästönsä ja -nielunsa ja arvioi omaisuuseriensä fyysisiä-
ja siirtymäriskejä lähitulevaisuudessa. CapMan Private Equity arvioi ilmastoriskien olennaisuuden jokaiselle
omaisuuserälle due diligence -prosessin aikana ja laskee säännöllisesti kasvihuonekaasupäästönsä.
Skenaarioanalyysiä käytetään fyysisten ilmastouhkien ja -riskien tunnistamiseen ja arviointiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan 12 kuukauden tai sitä lyhyempiä jaksoja ja pitkällä aikavälillä yli 12 kuukauden
jaksoja, ilman määriteltyä keskipitkän aikavälin horisonttia kirjanpidon näkökulmasta. CapMan käyttää EU-taksonomian
mukaisia ilmastoriskiskenaarioita kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitussalkulle, käyttäen yhdestä neljään fyysistä riskiskenaariota
uhkien määrittämiseksi ja arvioimiseksi, merkittävien riskien tunnistamiseksi sekä lieventämis- ja sopeutumistoimien
tarjoamiseksi. Jos herkkyys uhalle arvioidaan korkeaksi tai keskikorkeaksi, sopeutumisratkaisut integroidaan omaisuuserän
liiketoimintasuunnitelmaan. Kaikki EU-taksonomiassa listatut 28 ilmastoon liittyvää uhkaa arvioidaan. Kiinteistöille yleisimpiä
uhkia ovat helleaallot sekä rankkasateet tai tulvat, kun taas infrastruktuuriomaisuuden kohdalla yleisimmät uhkat vaihtelevat.
Siirtymäriskit on myös tunnistettu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksille.
Kiinteistösalkun osalta siirtymäriskit tunnistetaan ja arvioidaan CRREM-työkalun avulla, joka arvioi kiinteistöjen
energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä CRREM:n ennalta määriteltyjen 1,5 asteen vähennyspolkujen
mukaisesti vuoteen 2050 asti. Arviointi ottaa huomioon kiinteistön tyypin ja sijainnin ja se tehdään vuosittain kaikille
hallinnoidun kiinteistösalkun kiinteistöille. Energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Infrastruktuurisalkun osalta sidosryhmille tehtiin olennaisuuskysely, jolla
tunnistettiin merkittävimmät siirtymäriskit, arvioiden kokonaisvaltaiset siirtymäriskit (politiikka, teknologia, markkinat,
maine) ja kunkin riskin elementit TCFD-suositusten mukaisesti. Kolmannen osapuolen tekemä lisäanalyysi arvioi
kokonaisvaltaisen haavoittuvuuden salkku- ja omaisuuserätasolla kolmen IEA:n (International Energy Agency) mukaisen
skenaarion avulla, käyttäen pisteytysjärjestelmää sopeutumiskyvylle ja herkkyydelle. Salkkuyhtiöiden haastattelut arvioivat
laadullisesti sopeutumiskykyä ja herkkyyttä, kun taas pöytätutkimuksen  avulla tunnistettiin lisäksi politiikkaan,
teknologiaan tai markkinoihin liittyviä riskejä sekä laajempia siirtymäriskejä infrastruktuurille niissä maissa, joissa
infrastruktuurisalkku toimii.
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 
CapManin lyhyen aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet noudattavat Private Equity Sector Science-Based
Target (SBT) -ohjeistusta ja ne on vahvistanut Science Based Targets -aloite (SBTi). CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -
päästöjä. SBTi:n Private Equity -sektorin ohjeistuksen mukaisesti CapMan vähentää scope 2 -päästöjään käyttämällä
106
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
uusiutuvaa sähköä siten, että tavoite on 100 % vuoteen 2030 mennessä. CapManin neljä suurinta toimistoa (Helsinki,
Tukholma, Jyväskylä ja Kööpenhamina) on sertifioitu WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Scope 3 -päästöjen
osalta liikematkustusta pyritään vähentämään 25 % kokopäiväistä työntekijää kohden vuoteen 2032 mennessä. Vuodesta
2025 alkaen kaikki liikematkustamisesta aiheutuvat lentojen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan kolmannen osapuolen
hiilenpoistopalveluilla. Sijoitusten osalta CapMan noudattaa SBTi:n Private Equity -sektorin ohjeistusta, jonka mukaisesti
kelpoiset kohdeyhtiöt asettavat omat tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteensa. Kiinteistösalkku noudattaa omia
vähennystavoitteitaan, joiden lyhyen aikavälin tavoitteena on saavuttaa 50 % päästöintensiteetin vähennys asuinkiinteistöissä ja
72 % vähennys toimitilakiinteistöissä vuoteen 2032 mennessä. Vuonna 2025 Science Based Targets -aloite vahvisti CapMan
Real Estaten nettonollailmastotavoitteet rakennuksia koskevien kriteerien mukaisesti. Pitkän aikavälin yhdenmukainen tavoite
on vähentää käytönaikaisia operatiivisia kasvihuonekaasupäästöjä 90,90 % bruttoneliömetriä kohden vuoteen 2035 mennessä
sekä rakennusvaiheen sitoutuneita päästöjä 96,59 % bruttoneliömetriä kohden ja käytönaikaisia sitoutuneita päästöjä 99,80 %
bruttoneliömetriä kohden vuoteen 2040 mennessä. Tavoite kattaa rakennusvaiheen päästöt sekä uudisrakentamisessa että
laajoissa peruskorjaushankkeissa. Edellinen lyhyen aikavälin vuoden 2032 SBT-tavoite CapMan Real Estatelle oli vähentää
kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä neliömetriä kohden 72 % toimitilakiinteistöissä ja 50 % asuinkiinteistöissä vuoden 2021
lähtötasoon verrattuna. Uusi tavoite ei määrittele erikseen jakoa kiinteistötyyppien, kuten toimitila- ja asuinkiinteistöjen, välillä.
CapMan on sitoutunut hallinnoimaan sijoituksiaan nettonollatavoitteen mukaisesti vuoteen 2040 mennessä, ja CapMan
Real Estate on asettanut käytönaikaisia päästöjä koskevan tavoitteen vuodelle 2035 sekä sitoutuneita käytönaikaisia ja
rakennusvaiheen päästöjä koskevan tavoitteen vuodelle 2040. Kelpoiset kohdeyhtiöt asettavat SBT:t ja kehittävät
suunnitelmia niiden saavuttamiseksi, ja kiinteistösalkulla on kestävyysstrategia vuosille 2023–2026 konkreettisine
toimenpiteineen. Kaikki edellä mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa kohdeyhtiöiden ja kiinteistösijoitusten
kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa.
CapManin omiin toimintoihin liittyviä operatiivisia tai pääomakuluja ei ole laskettu, koska niitä ei pidetä merkittävinä
päästövähennyksiin liittyvien toimintasuunnitelmien toteuttamisen kannalta. Kiinteistösijoitusten osalta siirtymä- ja
ilmastoriskien arviointien taloudellisten vaikutusten on tarkoitus valmistua vuonna 2026, ja kiinteistösalkussa on aloitettu
työ näiden vaikutusten kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi. Infrastruktuuri- ja luontopääomasalkkujen osalta painopiste on
ollut riskien arvioinnissa eikä kokonaisvaltaisissa ilmastosiirtymäsuunnitelmissa. Tästä huolimatta infrastruktuurisalkun
ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinnit ovat laskeneet taloudellisen riskin arvon eri skenaarioissa sekä mahdolliset
sopeutumiskustannukset. Muiden sijoitustiimien osalta lähestymistapa on kohdeyhtiökohtainen ja päätetään tapauskohtaisesti.
Vaikka CapManin omat toiminnot eivät ole EU-taksonomiakelpoisia (eligible), tietyt CapManin omaisuuserät ovat.
Rahastojen sijoitusstrategioista ja SFDR-luokituksesta riippuen näiden omaisuuserien on raportoitava EU-
taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus (alignment). CapMan Real Estate on asettanut tavoitteeksi yhdenmukaistaa 40 %
hallinnoimistaan kiinteistöistä EU-taksonomiakriteerien mukaisiksi vuoteen 2026 mennessä. CapMan Nordic Infrastructure
II:n omaisuuserät ovat EU-taksonomiakelpoisia, mutta EU-taksonomianmukaisuus riippuu johdon päätöksistä ennen kuin
kohdeyhtiöt laativat yksilölliset suunnitelmansa teknisten ja seulontakriteerien täyttämiseksi. CapMan Natural Capital on
arvioinut Dasos Sustainable Forest III -rahaston EU-taksonomiakelpoisuuden ja -mukaisuuden potentiaalin.
Vuonna 2025 CapMan on laatinut ilmasto- ja luontosiirtymäsuunnitelman, joka kattaa sekä omat toiminnot että sijoitukset
ja joka on laadittu Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD) -suositusten mukaisesti. CapManilla ei ole
merkittäviä pääomamenoja hiileen, öljyyn tai kaasuun liittyvissä taloudellisissa toiminnoissa. Siirtymälähestymistavan osia
on hyväksynyt toimitusjohtaja, ja hallitus on hyväksynyt CapMan Oyj:n kestävyyspyrkimysten yleisen suunnan. Kuten
edellä todetaan, CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä. CapMan seuraa vuosittain scope 2 -päästöjä sekä seuraavia
olennaisia scope 3 -kategorioita: ostetut tavarat ja palvelut, polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, liikematkustus,
työntekijöiden työmatkat sekä sijoitukset. Sijoitusten osalta CapMan seuraa kiinteistö-, infrastruktuuri- ja
luontopääomaomaisuuserien sekä kohdeyhtiöiden kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien niiden yhtiöiden lukumäärää,
jotka ovat asettaneet SBT:t, ja julkistaa nämä tiedot vuosittain.
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
CapMan on ottanut käyttöön ilmastonmuutokseen liittyviä politiikkoja ja ohjeita koskien sijoituksiaan, omaa toimintaansa
sekä liikematkustusta. Osana visiotamme olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa, pyrimme vähentämään scope 12-
ja scope 2 -päästöjämme SBTi:n Private Equity Sector SBT -ohjeistuksen mukaisesti, ja tavoitteemme on vahvistettu Science
Based Targets -aloitteen (SBTi) toimesta.  Lisäksi CapMan on sitoutunut hallinnoimaan omaisuuseriään nettonollatavoitteen
mukaisesti vuoteen 2040 mennessä, sisältäen erityiset nettonollatavoitteet kiinteistöjen käytönaikaisille hiilipäästöille vuoteen
2035 mennessä sekä kiinteistöjen sitoutuneille käytönaikaiselle ja rakennusvaiheen hiilipäästöille vuoteen 2040 mennessä.
SBTi:n Private Equity -sektorin ohjeistuksen mukaisesti CapMan vähentää scope 2 -päästöjään lisäämällä uusiutuvan
sähkön käyttöä ja tavoittelee 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. CapManin neljä suurinta toimistoa on
sertifioitu WWF Green Office -ohjelman mukaisesti, joka kattaa myös muita valittuja kestävyysasioita. Operatiivisten
scope 3 -päästöjen osalta CapMan pyrkii vähentämään liikematkustusta 25 % kokopäiväistä työntekijää kohden vuoteen
2032 mennessä. Vuodesta 2025 alkaen liiketoimintaan liittyvistä lennoista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt
kompensoidaan kolmannen osapuolen hiilidioksidin poistopalveluilla.
Kelpoisten kohdeyhtiöiden edellytetään asettavan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (SBT:t) ja kehittävän
suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Kiinteistösalkulla on voimassa oleva kestävyysstrategia vuoteen 2026 asti, ja se
sisältää konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Lisäksi Science Based Targets -aloite vahvisti CapMan Real
Estaten nettonollailmastotavoitteet rakennuksia koskevien kriteerien mukaisesti vuonna 2025. Kaikki nämä aloitteet ovat
olennainen osa kohdeyhtiöidemme ja kiinteistöomaisuuden kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa.
Seuraamme vuosittain scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä sekä useita scope 3 -päästökategorioita, mukaan lukien ostetut
tavarat ja palvelut, polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot, liikematkustus, työntekijöiden työmatkat sekä
sijoitukset. Sijoitusten osalta CapMan seuraa osana vahvistettuja SBT-tavoitteitaan kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen
vähennyksiä sekä niiden kohdeyhtiöiden lukumäärää, jotka ovat asettaneet SBT:t, ja julkistaa nämä tiedot vuosittain.
CapManin vastuullisen sijoittamisen politiikka käsittelee useita kestävyysaiheita, mukaan lukien ilmastonmuutoksen
hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttöönotto.
2 CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä.
107
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET
Politiikat olennaisten riskien ja
vaikutusten hallitsemiseksi, mukaan
lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen
ja sen hillitseminen
Politiikan kuvaus
Politiikan soveltamisalan kuvaus tai
poikkeukset
Kuvaus siitä, mikä on organisaatiossa
korkein taso, joka vastaa politiikan
toteuttamisesta
Jos olennaista, kuvaus siitä, miten tämä
politiikka on yhdenmukainen kansallisten
tai kansainvälisten standardien tai
sääntelyvaatimusten kanssa
Jos olennaista, kuvaus siitä, miten
sidosryhmät ovat mukana politiikan
kehittämisessä
CapManin kestävän sijoittamisen politiikka
(Sustainable Investment Policy)
CapManin kestävän sijoittamisen politiikka
määrittelee ympäristö-, sosiaalisten- ja
hallintokriteerien (ESG) integroinnin
sijoitusprosesseihin. Se sisältää
yksityiskohtaiset standardit ja sitoumukset,
kuten YK:n Global Compactin ja Science
Based Targets -aloitteen noudattamisen.
Politiikka koskee kaikkia CapMan AIFM
Oy:n hallinnoimien rahastojen
sijoituspäätöksiä ja omistuskäytäntöjä,
mukaan lukien kiinteistöt, infrastruktuuri,
luonnonpääoma, reaaliomaisuuteen
kohdistuva velkarahoitus,
pääomasijoitukset, yksityinen velkarahoitus
sekä varallisuuspalvelut. Politiikka ei koske
sijoituksia, jotka kuuluvat CapManin
määrittelemiin rajoitettuihin alueisiin.
CapMan Oyj:n johtoryhmä vastaa politiikan
toimeenpanosta sekä mahdollisten
politiikan noudattamatta jättämisten tai
siitä poikkeamisten käsittelystä.
CapMan sitoutuu useisiin kolmannen
osapuolen standardeihin ja aloitteisiin,
mukaan lukien YK:n vastuullisen
sijoittamisen periaatteet (UN PRI), YK:n
Global Compact, YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat
periaatteet ja Science Based Targets -aloite.
Politiikka ottaa huomioon keskeisten
sidosryhmien, kuten sijoittajien,
kohdeyhtiöiden, vuokralaisten ja
paikallisyhteisöjen, edut integroimalla
heidän mieltymyksensä ja palautteensa
kestävyyttä koskeviin käytäntöihin ja
raportointiin.
Rajoituslista (Restriction list)
CapManin rajoituslista määrittelee rajoitetut
sijoitusalueet, mukaan lukien kiistanalaiset
aseet, fossiiliset polttoaineet, uhkapelit ja
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden
rikkomukset.
Politiikka koskee kaikkia uusia kiinteistöjen
vuokrasopimuksia joulukuusta 2023 alkaen
sekä kaikkia uusia infrastruktuurin
pääomasijoituksia ja taseinvestointeja
joulukuusta 2022 alkaen.
CapMan Oyj:n johtoryhmä vastaa politiikan
toimeenpanosta sekä rajoituslistan
noudattamatta jättämisten tai siitä
poikkeamisten käsittelystä.
Politiikka on yhdenmukainen
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja
ihmisoikeuksia, ympäristöä ja korruption
vastaista toimintaa koskevien standardien
kanssa.
Politiikka varmistaa, että sijoitukset eivät
tue yhteiskunnalle tai ympäristölle
haitallisia toimintoja, mikä heijastaa
sijoittajien, vuokralaisten ja
paikallisyhteisöjen etuja
CapManin toimintaohjeet (Code of Conduct)
CapManin toimintaohjeet määrittelevät
päätöksenteon ja toiminnan periaatteet,
korostaen lakien noudattamista, eettistä
käyttäytymistä, kestävää sijoittamista,
lahjonnan ja korruption vastaista toimintaa
sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Ohjeet koskevat kaikkia CapManin
työntekijöitä ja kattavat kaikki
liiketoimintatoiminnot, varmistaen, että
päätökset ja toimet ovat CapManin arvojen
ja eettisten standardien mukaisia.
CapMan Oyj:n hallitus vastaa
toimintaohjeiden toteuttamisesta.
Ohjeet ovat yhdenmukaisia YK:n Global
Compactin, vastuullisen sijoittamisen
periaatteiden, Yleismaailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen ja muiden
kansainvälisten standardien kanssa.
Ohjeet ottavat huomioon sidosryhmien edut
edistämällä reilua toimintaa, läpinäkyvyyttä
ja ihmisoikeuksien kunnioittamista,
varmistaen, että CapManin toiminta
vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin,
sijoittajiin, kohdeyhtiöihin ja laajempaan
yhteisöön.
CapManin toimittajien toimintaohjeet
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeet määrittelee
liiketoiminnan periaatteet ja eettiset
toimintatavat, joita CapMan Oyj edellyttää
liikekumppaneiltaan.
Politiikka koskee CapManin toimittajia sekä
heidän palveluksessaan olevia tai heidän
lukuunsa toimivia henkilöitä.
CapMan Oyj:n johtoryhmä vastaa
toimintaohjeiden toimeenpanosta ja
mahdollisten rikkomusten käsittelystä.
Perustuu CapManin omaan
toimintaohjeeseen (Code of Conduct) ja
määrittelee yleiset periaatteet kattavien,
yksityiskohtaisten sääntöjen sijaan.
Toimittajien toimintaohjeet edistävät reilua
toimintaa, läpinäkyvyyttä ja
ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä
varmistavat, ettei CapManin toimitusketju
aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristölle,
työntekijöille tai laajemmalle yhteisölle.
108
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 
CapManin kyky toteuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimia riippuu täysin resurssien saatavuudesta ja
kohdentamisesta. 
TOIMENPITEET JA RESURSSIT ILMASTONMUUTOSPOLITIIKKOIHIN LIITTYEN 
Keskeiset toimet ilmastoon liittyvien
politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi
Toimi toteutettu raportointivuonna tai suunniteltu
tulevaisuudessa
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keino
Keskeisten toimien laajuus
Aikajänteet, joiden kuluessa yritys odottaa
saavansa jokaisen keskeisen toimen päätökseen
CapMan Oyj:n nettonollatavoite
Tulevaisuudelle suunniteltu toimenpide
Tavoitteiden asettaminen
CapManin oma toiminta ja kelpoiset sijoitukset
2040
Matkustuspolitiikka
Toimi toteutettu raportointivuonna
Matkustusta koskevat ohjeistukset
Laajuus kattaa kaikki CapManin henkilöstön
liikematkat
2032
Uusiutuvan sähkön käyttö toiminnassa
Toimi toteutettu raportointivuonna
Yhteistyö toimistotilojen omistajien kanssa vihreän
sähkön ja uusiutuvan energian sertifikaattien
(Renewable Energy Certificates;REC) hankkimiseksi.
Laajuus kattaa scope 2, sähkönkulutuksen
CapManin toimistoissa
2030
CapMan Real Estaten nettonollailmasto-tavoite
SBTi:n vahvistamat pitkän aikavälin tavoitteet
Tavoitteiden asettaminen
Käytössä olevat kiinteistöt (käytönaikaiset
kasvihuonekaasupäästöt) sekä merkittävät
peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet
(rakennusvaiheen ja käytönajan sitoutuneet päästöt)
2035 (käytönaikaiset päästöt)
2040 (rakennusvaiheen ja käytönajan sitoutuneet
päästöt)
Tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettaminen
kohdeyhtiötasolla
Toimi toteutettu raportointivuonna
Kohdeyhtiöt asettavat tieteeseen perustuvia
tavoitteita
Laajuus kattaa scope 3, kategoria 15 sijoitukset,
SBTi PE -ohjeistuksen mukaisesti
2032
Hiilidioksidin poisto liikematkojen päästöistä
(lentäminen)
Toimi toteutettu raportointivuonna
Hiilidioksidin poisto, joka vastaa liikematkojen
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä
Laajuus kattaa scope 3, kategoria 6 liikematkojen
päästöt
2025
Useita energiatehokkuustoimenpiteitä hallinnoiduissa
kiinteistöissä, paikan päällä tuotetun uusiutuvan
energian asennus ja uusiutuvan energian hankinta
Toimi toteutettu raportointivuonna
Energiatehokkuuden parantaminen, paikan päällä
tuotetun uusiutuvan energian määrän lisääminen ja
siirtyminen fossiilittomaan/ uusiutuvaan energiaan
Laajuus kattaa scope 3, kategoria 15 sijoitukset,
SBTi-ohjeistuksen mukaisesti
2032, 2035 ja 2040
Ilmasto- ja luontosiirtymäsuunnitelma (Climate and
Nature Transition Plan)
Toimi toteutettu raportointivuonna
Tiekartta toimintojen, omaisuuserien ja sijoitusten
siirtymälle kohti nettonollaa
kasvihuonekaasupäästöissä sekä luontokadon
pysäyttämiseksi
CapManin oma toiminta ja kelpoiset sijoitukset
Vuosittainen edistymisen päivitys
109
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
CapMan on sitoutunut seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjä (GHG) ja on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet
(SBT) Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti ohjaamaan ilmastonmuutoksen hillintä- ja
sopeutumispolitiikkaamme. Tavoitteena on vähentää absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 51 %
vuoteen 2032 mennessä vuoden 2021 lähtötasosta, mikä on linjassa CapManin nettonollatavoitteen kanssa vuoteen
2040 mennessä. Tämä lyhyen aikavälin tavoite on absoluuttinen ja kattaa scope 1- ja scope 2 -päästöt SBTi Private
Equity Sector SBT -ohjeistuksen mukaisesti.
CapMan on sitoutunut lisäämään uusiutuvan sähkön vuosittaista hankintaa 46 %:sta vuonna 2021 100 %:iin vuoteen
2030 mennessä. Tämä scope 2 -päästöjä koskeva absoluuttinen tavoite on asetettu SBTi:n ohjeistuksen mukaisesti.
Kiinteistösalkkumme osalta tavoitteenamme on vähentää asuinrakennusten kasvihuonekaasupäästöjä 50 % neliömetriä
kohden vuoteen 2032 mennessä vuoden 2021 tasosta. Vastaavasti tavoittelemme 72 %:n vähennystä palvelu-
(liike-)rakennusten osalta samassa aikataulussa. Nämä ovat suhteellisia tavoitteita, jotka koskevat CapManin scope 3 -
päästöjä (luokka 15: sijoitukset). Lisäksi vuonna 2025 Science Based Targets -aloite (SBTi) validoi CapMan Real Estaten
nettonollailmastotavoitteet Buildings Criteria -kriteeristön mukaisesti. Tavoitteisiin sisältyy kiinteistöjen käytönaikaisten
operatiivisten hiilipäästöjen nettonollataso vuoteen 2035 mennessä sekä käytönaikaisen ja rakennusvaiheen sitoutuneen
hiilipäästöjen nettonollataso vuoteen 2040 mennessä.
Vuoteen 2027 mennessä 54,5 % kelpoisista infrastruktuuri- ja pääomasijoituksista tulee asettamaan tieteeseen
perustuvat päästövähennystavoitteet, ja tavoitteena on saavuttaa 100 % vuoteen 2032 mennessä. Vuoden 2025 aikana
Hydroware, Netox ja Innofactor saivat tavoitteensa vahvistettua, jolloin SBTi:n mukaisten yhtiöiden osuus nousi 8 %:sta
21 %iin. CapMan hallinnoi kaikkia infrastruktuuri- ja pääomasijoituksiaan nettonollatavoitteensa mukaisesti vuoteen
2040 mennessä, kattaen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt. Tämä tavoite noudattaa Institutional Investors Group on
Climate Change (IIGCC) Net Zero Investment Framework -kehystä.
Lisäksi CapMan pyrkii vähentämään liikematkustuksesta aiheutuvia päästöjä 25 % kokopäiväistä työntekijää kohden
vuoteen 2032 mennessä vuoden 2022 lähtötasosta (782 kg/FTE). Tämä scope 3 -päästöjä koskeva suhteellinen tavoite
ei ole tieteeseen perustuva (ei SBTi:n mukainen), mutta sen tavoitteena on keskimääräinen 2,8 %:n vuotuinen
päästövähennys.
CapMan seuraa tavoitteiden edistymistä vuosittain, julkistaa tulokset ja varmistaa, että kaikki kasvihuonekaasut sisältyvät
seurantaan, ylläpitäen bruttokasvihuonekaasupäästöihin perustuvaa tavoitekehikkoa.
Vuosikertomuksissamme raportoidun kehityksen perusteella scope 1–2 -päästömme olivat 64 tCO₂e vuonna 2023 ja 69
tCO₂e vuonna 2024. Scope 3 -päästöt luokissa 1–14 (eli liikematkustus, työmatkaliikenne, ostetut tavarat ja palvelut
sekä polttoaine- ja energiatoiminnot) olivat 4 399 tCO₂e vuonna 2023 ja 18 589 tCO₂e vuonna 2024. Ero selittyy
vuoden 2024 osalta liikematkalennoissa käytetyillä arvioilla. Luokan 15 sijoitukset ovat luonteeltaan dynaamisia, minkä
vuoksi vertailukelpoista kehitystä ei voida raportoida mielekkäällä tavalla.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteidemme saavuttamiseksi teemme yhteistyötä vuokrattujen toimistotilojemme
vuokranantajien kanssa uusiutuvan sähkön ja lämmityksen hankkimiseksi sekä hankimme uusiutuvan sähkön
alkuperätakuita scope 1- ja scope 2 -päästöjen osalta. Scope 3:n kategoriaan 6 (liikematkustus) liittyen otamme käyttöön
matkustuspolitiikan ja yhdistämme sen kaikkien liikematkoihin liittyvien lentojen hiilikompensointiin. Scope 3:n
kategoriaan 15 (sijoitukset) liittyen työskentelemme kelpoisten kohdeyhtiöiden kanssa, jotta ne asettavat omat tieteeseen
perustuvat päästövähennystavoitteensa. Kiinteistösalkkumme omaisuudenhallintasuunnitelmiin sisältyy toimenpiteitä
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
110
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Kiinteistöjen käytönaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet, edistyminen ja menetelmät
KIINTEISTÖPORTFOLION KASVUHUONEKAASUPÄÄSTÖINTENSITEETTI, KGCO2E/M2
2021
2022
2023
2024
2025
Tavoite 2035
Yhteensä (kaikki kiinteistötyypit,
kgCO 2e/m2/v)
15,5
14,4
11,1
9,7
6,5
1,4
3848290933748
-90,9 %
Vuonna 2025 CapMan Real Estate sai nettonollatavoitteilleen validoinnin Science Based Targets initiative -aloitteelta
(SBTi). Kiinteistösijoitusten käytönaikainen operatiivinen kasvihuonekaasupäästöintensiteetti on laskettu SBTi:n Buildings
Criteria -kriteeristön mukaisesti, ja se on vähentynyt 58 % vuoteen 2021 verrattuna sekä 33 % vuoteen 2024
verrattuna.3 Vähennys voidaan selittää seuraavilla toimenpiteillä:
• Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, mukaan lukien kiinteistöautomaatiojärjestelmienoptimointi, LED-
valaistuksen asentaminen, kiinteistöjen käyttöaikojen optimointi, lämpöpumppujen päivitykset ja ikkunoiden vaihto
energiatehokkaampiin versioihin.
• Paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian lisääminen, mukaan lukien maalämpöpumppujen ja
aurinkosähköjärjestelmien asennus.
• Uusiutuvan ja/tai fossiilivapaan energian hankinnan lisääminen, erityisesti uusiutuvan lämmitysenergian osuuden
lisääminen asuinkiinteistöissä. CapMan kannustaa kiinteistöjensä vuokralaisia ostamaan uusiutuvaa sähköä. Tämä
kannustus on mainittu vuokrasopimusten kestävyysliitteissä sekä asuin- että toimitilavuokrasopimuksissa.
Lisäksi Tanskan sijaintiperusteiset sähkön päästökertoimet ovat vuonna 2025 merkittävästi alhaisemmat kuin vuonna
2024 (51 gCO₂/kWh verrattuna 99 gCO₂/kWh). Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöintensiteetti (kgCO₂e/m²) kattaa
käytönaikaisen energiankulutuksen sekä mahdolliset kylmäainevuodot. Energiantoimittajien arvoketjun ylävirran
siirtohäviöitä ei ole sisällytetty kasvihuonekaasupäästöintensiteetin laskentaan.
Markkinaperusteisia päästökertoimia on sovellettu vuokranantajan ja liiketilavuokralaisten hankkimaan energiaan silloin, kun
päästökerroin on ollut tiedossa. Mikäli energialähde tai toimittaja ei ole ollut tiedossa, on käytetty sijaintiperusteisia päästökertoimia.
Sijaintiperusteiset päästökertoimet on saatu kolmannelta osapuolelta (lähteet: Fingrid ja AIB). Kylmäaineiden
päästökertoimet on niin ikään saatu kolmannelta osapuolelta (lähde: Defra).
Kaikki kiinteistöt on sisällytetty tarkasteluun lukuun ottamatta merkittäviä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita.
Valmistuneiden merkittävien peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan
kuitenkin seuraavassa luvussa. Tilikauden aikana hankitut tai myydyt kiinteistöt on sisällytetty lukuihin omistusajan
suhteessa oikaistuina. Intensiteettiluvut perustuvat bruttolattiapinta-alaan. Bruttoala määritellään eri maissa kansallisten
standardien mukaisesti, minkä vuoksi mittaustavat vaihtelevat.
Kiinteistöissä, joissa tietoja on saatavilla ainoastaan yhteisistä tiloista eikä vuokralaistiloista, CapMan on laatinut arviot
koko rakennuksen energiankulutuksen kattamiseksi. Arviot perustuvat maakohtaisiin ja kiinteistötyyppikohtaisiin
energiankulutuksen intensiteettiarvoihin käyttäen kolmannen osapuolen energiatekijöitä (Motiva). CapMan Investments
Sustainability Report 2025 -raportti voi sisältää lisää mitattua dataa ja vähemmän arvioita, mikä voi johtaa kiinteistöjen
käytönaikaisten operatiivisten kasvihuonekaasupäästöjen päivitettyihin lukuihin.
3 CapMan Real Estaten aiempi lyhyen aikavälin vuoden 2032 SBT-tavoite oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiä neliömetriä kohden 72 %
toimitilakiinteistöissä ja 50 % asuinkiinteistöissä vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna. Vuoden 2025 loppuun mennessä toimitilakiinteistöissä oli
saavutettu 53 %:n ja asuinkiinteistöissä 80 %:n vähennys.
111
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Kiinteistöjen sitoutuneita käytönaikaisia sekä rakentamisvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat
tavoitteet, edistyminen ja menetelmät
RAKENTAMISEN AIKAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, KIINTEISTÖT, KEHITYSHANKKEET, ELINKAAREN
VAIHEET A1-A5
2021–2023 (vertailuvuosi)
2025
Tavoite 2040
Uudisrakentaminen, asuinkiinteistöt, kgCO2e/m2
330,86
323,00
11,28
Peruskorjaushankkeet, eri kiinteistötyyppejä, kgCO2e/m2
181,60
94,14
0,36
3848290861204
3848290861206
-95,59 %
-99,80 %
Tässä raportissa CapMan raportoi ensimmäistä kertaa kiinteistösijoitustensa käytönaikaiset ja rakennusvaiheen
sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt – merkittävien peruskorjaushankkeiden osalta käytönaikaiset sitoutuneet päästöt ja
uudisrakennushankkeiden osalta rakennusvaiheen  sitoutuneet päästöt.
CapMan Real Estaten sitoutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on validoitu Science Based Targets -
aloitteen (SBTi) toimesta SBTi Buildings Criteria -kriteeristön mukaisesti. Uudisrakennushankkeissa tavoitteena on
vähentää rakennusvaiheen sitoutuneita kasvihuonekaasupäästöjä 96,59 % vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuosien
2021–2023 vertailutasoon. Merkittävissä peruskorjaushankkeissa tavoitteena on vähentää käytönaikaisia sitoutuneita
kasvihuonekaasupäästöjä 99,80 % käyttäen samaa vertailujaksoa.
Vuonna 2025 rakennusvaiheen sitoutuneet päästöt vähenivät 2,4 % ja käytönaikaiset sitoutuneet päästöt 48,2 %
verrattuna vertailutasoon. Käytönaikaisten sitoutuneiden päästöjen väheneminen johtuu peruskorjaushankkeiden
laajuuden eroista suhteessa vertailukauteen. Raportointi kattaa elinkaaren vaiheet A1–A5 (tuotanto ja rakentaminen)
kolmen vuoden aikana valmistuneen hankkeen osalta: yhden asuinrakennuksen uudisrakennushankkeen Ruotsissa sekä
kaksi merkittävää hotellin peruskorjaushanketta – yhden Ruotsissa ja yhden Suomessa.
Uudisrakennushanke raportoidaan erillisenä lukuna, kun taas kaksi peruskorjaushanketta on yhdistetty ja esitetty
keskiarvona, mikä heijastaa uudisrakentamisen ja merkittävien peruskorjausten erilaista luonnetta.
Edustavan ja riittävän vankan vertailutason määrittämiseksi vuosina 2021–2023 valmistuneiden, eri kiinteistötyyppejä
edustavien uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden elinkaariarviointien (LCA) tulokset on keskiarvoistettu. Tämä
lähestymistapa varmistaa riittävän otoskoon ja kuvastaa vertailukauden tyypillisiä rakentamiskäytäntöjä salkussa.
LCA:n rajaus kattaa elinkaaren vaiheet A1–A5. Biogeenista hiiltä ei ole huomioitu laskennassa. Jatkossa CapMan Real
Estate kehittää edelleen sitoutuneiden päästöjen laskentamenetelmiään ja edistää LCA-menetelmien harmonisointia
Pohjoismaissa, joissa metodologisia eroja on edelleen merkittävästi.
CapMan Real Estate on vielä varhaisessa vaiheessa rakennusvaiheen päästöjen systemaattisessa hallinnassa ja tunnistaa
toimialaan liittyvät haasteet. Yhtiö on kuitenkin sitoutunut vahvistamaan osaamistaan, kehittämään prosessejaan ja
juurruttamaan parhaita käytäntöjä sitoutuneen hiilen kustannustehokkaaksi ja skaalautuvaksi vähentämiseksi.
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 
CapMan-konserni ilmoittaa kasvihuonekaasupäästönsä hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv) GHG-protokollan mukaisesti.
112
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 
2025
2024
Bruttomääräiset scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
0
0
Bruttomääräiset sijaintiperusteiset scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
70
97
Bruttomääräiset markkinaperusteiset scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
69
70
Kokonaisbruttomääräiset epäsuorat (scope 3) kasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
322 860
258 251
Ostetut tavarat ja palvelut (scope 3, tCO2ekv)
1 521
1 475
Polttoaine- ja energiaan liittyvät toiminnot (ei sisälly scope 1 tai scope 2)
(Scope 3, tCO2ekv)
23
32
Liikematkustus (scope 3, tCO2ekv)
428⁴
17 005
Työntekijöiden työmatkat (scope 3, tCO2ekv)
67
77
Sijoitukset (scope 3, tCO2ekv)
320 8215
239 6625
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
320 821
258 321
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2ekv)
322 929
4 485
4 Päästöjen erot selittyvät sillä, että vuonna 2024 liikematkalennoista käytettiin mallinnettuja arvioita, kun taas vuonna 2025 käytössä oli toteutuneeseen
dataan perustuvat tiedot.
5 Portfolioyhtiöiden päästötietojen julkistamisen ja CapManin vuosikertomuksen julkaisemisen välisestä viiveestä johtuen CapMan käyttää johdonmukaisesti
edeltävän raportointivuoden päästötietoja, koska niiden katsotaan antavan raportointihetkellä mahdollisimman tarkan kuvan. Kiinteistösalkun sitoutuneet
käytönaikaiset ja rakentamisvaiheen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuonna 2025, ja ne on raportoitu edellisellä sivulla.
Tietojen kattavuus ja laatu paranevat vuosittain, mikä johtuu tietojen keruu- ja laskentaprosessien jatkuvasta
kehittämisestä. Lisäksi liikematkojen päästöjen osalta CapMan sisällyttää asteittain enemmän toimintaperusteista
kasvihuonekaasudataa ja parantaa työntekijöiden työmatkojen arviointeja. Koska CapMan vuokraa kaikki toimistotilansa,
Scope 2 -päästöt riippuvat kiinteistöjen omistajien sopimista energian toimittajista. Tämän seurauksena vuosien väliset
vaihtelut heijastavat näitä parannuksia pikemminkin kuin merkittäviä muutoksia perusprosesseihin.
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin laskennassa käytetty nettoliikevaihto on MEUR 63,0.
CapMan huomioi omasta toiminnastaan aiheutuvat suorat scope 1 -päästöt, omasta toiminnasta aiheutuvat epäsuorat
scope 2 -päästöt sekä scope 3 -päästöt ostetuista tavaroista ja palveluista, liikematkoista, työntekijöiden työmatkoista ja
hallinnoimiensa sijoitusten päästöistä. CapMan ei ole tunnistanut scope 1 -päästöjä.6 CapManin scope 2 -päästöjen
laskenta perustuu todellisiin energiankulutustietoihin, ja päästöt lasketaan sekä sijaintiperusteisilla että
markkinaperusteisilla menetelmillä käyttäen viimeisimpiä saatavilla olevia muuntokertoimia. CapManin scope 3 -päästöt
(kategoriat 1–14, lukuun ottamatta kategoriaa 6) lasketaan kulutusperusteisesti käyttäen viimeisimpiä saatavilla olevia
muuntokertoimia. Scope 3 -kategoria 6, liikematkustus, saadaan CapManin matkatoimistolta, joka hyödyntää
toimintaperusteista kasvihuonekaasulaskentaa. Suurin osa CapManin scope 3 -päästöistä syntyy sijoitustoiminnasta.
Scope 3 -kategoria 15 -päästöt (sijoitukset) lasketaan seuraavasti: CapMan Real Estate -laajuus sisältää kiinteistöjen
kylmäainevuodot sekä ostetun energian (sekä vuokranantajan että vuokralaisen). Yksityiskohtainen menetelmä on kuvattu
luvussa ’Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteet, edistyminen ja menetelmät’. CapMan Infra käyttää todellisen
energiakulutuksen ja tuotannon sekä mallinnuksen yhdistelmää kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseksi. CapMan
Natural Capital käyttää kolmatta osapuolta kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen laskennassa noudattaen
kansainvälisiä hyviä käytäntöjä IPCC:n kansallisen kasvihuonekaasulaskennan ohjeistuksen (2006 ja vuoden 2019
päivitys) mukaisesti. CapMan Private Equity perustaa päästölaskentansa kohdeyhtiöiden itse raportoimiin tietoihin sekä
mallinnukseen. Yhden uuden sijoitustiimin, (Private Asset Debt) lisääminen vaikuttaa CapManin scope 3 -kategoria 15
-päästöihin ja kasvattaa kokonaisuudessaan kyseisen kategorian päästömäärää.
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN ERITTELY
Kasvihuonekaasupäästöjen
erittely
Erittelyn tyyppi
Scope
Kasvihuonekaasupäästöt
(tonnia CO2-ekv)
Scope 2 -päästöt
Lähde ja maa
Scope 2 sijaintiperusteiset
päästöt
70
Scope 2 -päästöt
Lähde ja maa
Scope 2 markkinaperusteiset
päästöt
69
Scope 3 -päästöt
Kategoria
Scope 3-päästöt
322 860
Merkittävät tapahtumat ja olosuhteiden muutokset, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin
Koska kohdeyhtiöiden päästöraportoinnin ja CapManin vuosikertomuksen julkaisun välillä on viive, olemme käyttäneet
vuoden 2024 scope 3 -kategorian 15 päästöjen toteutuneita tietoja, koska uskomme niiden tarjoavan tarkimman
tilannekuvan. Vuoden 2025 scope 3 -kategorian 15 päästöt ilmoitetaan vuosikertomuksen jälkeisessä julkaisussa.
Jos merkittäviä muutoksia tapahtuu, vuosikertomuksen jälkeinen julkaisu sisältää tarkempia tietoja. Muussa tapauksessa
julkaistut tiedot pysyvät samoina molemmissa raporteissa.
Biogeeniset päästöt 
Biomassan poltosta tai biohajoamisesta syntyvät biogeeniset CO₂-päästöt, joita ei sisälly scope 1 -kasvihuonekaasu­
päästöihin, ovat nolla. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta syntyvät biogeeniset CO₂-päästöt, joita ei sisälly scope 2
-kasvihuonekaasupäästöihin, ovat myös nolla.
6 Laskemme kasvihuonekaasupäästöt kolmannen osapuolen palveluntarjoajalla, joka ei ole tunnistanut merkittäviä scope 1 -päästöjä.
113
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT - SCOPE 3
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (GHG-PROTOKOLLA)
Scope 3 -kategoriat
Syy(t) miksi scope 3 -kategoria on merkittävä
Ostetut tavarat ja palvelut
Taloudelliset menot, arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, vaikutus
Polttoaine- ja energiaan liittyvät toiminnot
(ei sisälly scope 1 tai scope 2)
Muut, taloudelliset menot
Liikematkustus
Arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, taloudelliset menot, sidosryhmien
näkemykset
Työntekijöiden työmatkat
Muut
Sijoitukset
Arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus, taloudelliset menot, vaikutus, liittyvät
siirtymäriskit ja mahdollisuudet, sidosryhmien näkemykset, sektoriohjeistus
CapManin lähestymistapa kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) laskemiseen ja raportointiin sisältää yksityiskohtaiset
menetelmät ja erityiset rajat eri kategorioille. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta kategorioissa 1–14 CapMan
käytti kolmatta osapuolta suorittamaan kulutukseen perustuvia laskelmia. Kategoriassa 15 kiinteistöportfolion
päästölaskentatapa on kuvattu erikseen kappaleessa ”Kiinteistöjen sitoutuneita käytönaikaisia sekä rakentamisvaiheen
kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet, edistyminen ja menetelmät”. Infrastruktuuriportfolion päästöt lasketaan
markkina-, sijainti- ja kulutuspohjaisilla menetelmillä ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta. Luontopääomaportfolio
käyttää tämän luvun alussa kuvattuja erityisiä päästölaskennan periaatteita. Pääomasijoitusportfolion osalta mallinnusta
käytetään, kun kohdeyhtiöt eivät pysty toimittamaan omia kasvihuonekaasupäästölaskelmiaan.
Tietyt scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategoriat on jätetty pois CapManin laskelmista, koska niitä ei pidetty
olennaisina. Vuoden 2025 sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu erikseen kappaleessa ”Kiinteistöjen
käytönaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet, edistyminen ja menetelmät”. Tämä kattava lähestymistapa
varmistaa, että CapManin kasvihuonekaasupäästöjen raportointi on perusteellista ja alan standardien mukaista, tarjoten
selkeän ja tarkan kuvan niiden ympäristövaikutuksista.
BRUTTOMÄÄRÄISET SCOPE 1, 2, 3 JA KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT - SCOPE 3
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (ISO 14064-1)
Iso 140641 scope 3 kategoria
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tonnia CO2-ekvivalenttia)
Epäsuorat päästöt kuljetuksesta ja jakelusta alavirtaan
0
Epäsuorat päästöt ostetuista tuotteista
1 521
Tuotteen käyttövaiheen päästöt
0
Epäsuorat päästöt organisaation käyttämistä palveluista
0
Epäsuorat päästöt työntekijöiden työmatkoista
67
Epäsuorat päästöt liikematkustuksesta
428
Muut epäsuorat päästöt
320 821
E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset 
Osa CapManin hallinnoimista kiinteistö- ja luontopääomasalkun omaisuuseristä altistuu merkittävälle fyysiselle ilmastoriskille
ennen kuin ilmastonmuutokseen sopeutumistoimet otetaan huomioon. Infrastruktuurisalkku ei ole merkittävän fyysisen
ilmastoriskin alaisena, eikä näitä arviointeja ole tehty muille omaisuusluokille. Real Asset Debt -salkulle ei ole tehty fyysisten
eikä siirtymäriskien arviointia. CapManin omassa toiminnassa ei ole omaisuuseriä, jotka olisivat merkittävän fyysisen
ilmastoriskin alaisena, mutta hallinnoidut omaisuuserät, joilla on merkittävä fyysinen riski, sijaitsevat Suomessa, Tanskassa,
Norjassa, Ruotsissa, Baltian maissa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa. CapMan on arvioinut kiinteistö- ja
infrastruktuurisalkkujensa osalta niiden omaisuuserien odotettuja taloudellisia vaikutuksia, joihin kohdistuu merkittävä
fyysinen ilmastoriski, tunnistaen omaisuuserien arvon riskin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kustannukset.
Kiinteistösijoituksissa nämä arvioinnit koskevat koko rakennusta, tunnistaen sekä pitkän että lyhyen aikavälin riskit, ja ne
tehdään EU-taksonomian mukaisesti. CapMan Infra arvioi EU-taksonomian mukaisissa ilmastoriskien ja haavoittuvuuden
arvioinneissaan merkittävälle fyysiselle ilmastoriskille altistuvien omaisuuseriensä odotettuja taloudellisia vaikutuksia,
tunnistaen salkkuyhtiöiden arvon riskin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kustannukset.
CapMan altistuu siirtymäriskeille, jotka johtuvat muun muassa uusista ympäristö- ja kestävyysvaatimuksista rahoitusalalla,
ja mahdolliset siirtymään liittyvät ilmastoriskit liittyvät pääasiassa taustalla olevien omaisuuserien riskeihin. Nämä riskit
vaihtelevat omaisuusluokan ja yrityskohtaisten tekijöiden mukaan. Kiinteistö-, infrastruktuuri- ja pääomasijoitussalkut voivat
kohdata hylättyjä omaisuuseriä (stranded assets). Kiinteistösijoitusten osalta merkittävät siirtymäriskit arvioidaan 1,5
asteen CRREM-energia- ja kasvihuonekaasupäästöpolkujen avulla, perustuen kiinteistötyyppiin ja sijaintiin. Kunkin
omaisuuserän arvonmenetysvuosi  (misalignment year) tunnistetaan, ja toimenpiteitä toteutetaan arvonmenetysvuoden
parantamiseksi. Siirtymäriskien arvioinnit on tehty infrastruktuurisijoitustiimille, arvioiden siirtymätilanteista johtuvan arvon
riskin kolmen eri skenaarion mukaan (International Energy Agency Net Zero Emissions by 2050 Scenario, International
Energy Agency Sustainable Development Scenario, ja International Energy Agency Beyond 2°C Scenario) lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Mallinnuksessa käytettyjen tietojen saatavuuteen ja laatuun voi liittyä rajoituksia.
114
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Yhteiskunnalliset tiedot
Luettelo tiedonantovaatimuksista
Sivuviite
S1 - Oma työvoima
SBM-3 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
S1-1 
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
S1-3 
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-7 
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
S1-9 
Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 
Riittävä palkka
S1-11 
Sosiaalinen suojelu
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa 
CapMan sisällyttää ESRS 2 -raportointivelvoitteiden piiriin oman työvoimansa, joka voi kokea merkittäviä vaikutuksia
toiminnan seurauksena. Merkittäville vaikutuksille alttiita ryhmiä ovat yleiset työntekijät.
CapManin toimintaan kuuluu monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI) edistäminen, mikä on sosiaalisesta
näkökulmasta olennainen aihe ja vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin.
Mahdollisuuksiin kuuluu työvoiman monimuotoisuuden edistämisestä saatavat hyödyt. CapManin siirtyminen
kestävämpään toimintaan tuo mukanaan useita työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Näihin kuuluvat
kestävyyteen liittyvän koulutuksen vahvistaminen, toimintatapojen muuttaminen, monimuotoisuuden ja osallisuuden
edistäminen, työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen, uusien työmahdollisuuksien luominen sekä työntekijöiden
aktiivisen osallistumisen kannustaminen kestävyysaloitteisiin. Nämä muutokset ovat osa CapManin pyrkimyksiä vähentää
negatiivisia ympäristövaikutuksia.
CapManin toimintaan ei liity merkittävää riskiä pakkotyön tai lapsityön esiintymiselle. CapMan pysyy kuitenkin valppaana
ja varmistaa työoikeuden ja eettisten standardien noudattamisen sekä YK:n Global Compactin kymmenessä periaatteessa
asetettujen työelämän normien noudattamisen kaikessa toiminnassaan ja koko arvoketjussaan tällaisten tapausten
ehkäisemiseksi. Vuosina 2023 ja 2024 CapMan toteutti merkittävien ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arvioinnin, jossa
tarkasteltiin politiikkoja, hallintorakenteita ja johtamisprosesseja. Tätä arviointia verrattiin kansainvälisiin viitekehyksiin,
kuten YK:n ohjaaviin periaatteisiin, OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) toimintaohjeisiin,
ILO:n (International Labour Organization) yleissopimuksiin sekä kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella CapMan on tunnistanut monimuotoisuuden olennaiseksi mahdollisuudeksi, joka
liittyy erityisesti tiettyihin ryhmiin sen työvoimassa. Tämä sisältää muun muassa sukupuolten tasa-arvon ja
samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan edistämisen sekä vammaisten henkilöiden työllistämisen ja
osallisuuden lisäämisen. Näitä mahdollisuuksia pidetään hyödyllisinä organisaation osallisuuden ja tasa-arvon
vahvistamiseksi.
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
CapMan on ottanut käyttöön kattavan joukon politiikkoja ja ohjeita työvoimalleen, joita tarkistetaan ja päivitetään
vuosittain. Lisäksi koulutustilaisuuksia järjestetään uusille ja nykyisille työntekijöille. CapManin henkilöstöpolitiikat
kokoavat yhteen kaikki sovellettavat työvoimaa koskevat politiikat, mukaan lukien toimintaohjeet (Code of Conduct),
matkustus- ja kulukorvauspolitiikka, poissaolokäytännöt, ulkomaankomennuspolitiikka, sosiaalisen median ohjeet,
rekrytointi ja perehdytys, työympäristö, terveys ja turvallisuus, koulutus ja kehitys, syrjimättömyys ja yhtäläiset
mahdollisuudet, häirinnän ja kiusaamisen vastainen politiikka, oikeudenmukaisuusmenettely, ilmoituskanavapolitiikka
(whistleblowing) sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet. Nämä politiikat korostavat työntekijöiden
oikeudellista kehystä, kuvaillen periaatteita, käytäntöjä ja velvoitteita työvoimaa ja toisiaan kohtaan. Politiikat hyväksyy
yhtiön hallitus tai johtoryhmä. Lisäksi CapManilla on toimittajien toimintaohjeet sisäisiä hankintaprosesseja varten.
Yrityksen palkitsemispolitiikka määrittelee yhtiön palkitsemisfilosofian ja selventää palkitsemisen eri osatekijät korostaen
oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta palkkarakenteissa ja -järjestelmissä. Politiikka tukee CapManin strategiaa
houkutella, sitouttaa, kehittää ja palkita työntekijöitä, jotka edistävät osakkeenomistajien ja rahastosijoittajien
115
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
arvonluontia, ja vahvistaa suorituskykyyn perustuvaa yrityskulttuuria. Palkitsemispolitiikka varmistaa
palkitsemiskäytäntöjen uskottavuuden, tehokkuuden, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden tasapainottamalla kiinteän ja
muuttuvan palkitsemisen. Kestävyysnäkökulmasta politiikka korostaa vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä ja
kestävyysmittareiden huomioimista sekä tukee asianmukaista riskienhallintaa ehkäisemällä liiallista riskinottoa, mukaan
lukien kestävyysriskit. Palkitsemisrakenne on linjassa CapManin rahastojen sijoituspolitiikkojen kanssa. Lisäksi
palkitsemispolitiikka varmistaa, ettei muuttuva kokonaispalkitseminen ei vaaranna vakaan pääomapohjan ylläpitämistä.
Palkitsemispolitiikan hyväksyy yhtiön hallitus.
Suomen, Ruotsin ja Tanskan paikalliset työntekijäkäsikirjat ovat yrityksen henkilöstöpolitiikan osakokonaisuuksia, joissa
käsitellään paikallisia erityispiirteitä. Käsikirjat sisältävät tiedot muun muassa lomista, arkipyhistä, paikallisista
vakuutuksista, eduista ja muusta. CapManin johtoryhmä hyväksyy henkilöstöhallinnon (HR) laatimat päivitykset.
Toimintaohjeiden tarkoituksena on määritellä päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavat perusperiaatteet, varmistaa
sovellettavan lainsäädännön noudattaminen ja edistää eettistä käyttäytymistä. Jokainen CapManin työntekijä on
vastuussa toimintaohjeiden noudattamisesta, ja esihenkilöiden odotetaan osoittavan niiden tärkeyttä omalla toiminnallaan
ja ohjauksellaan. Toimintaohjeet eivät ole tyhjentäviä, ja mahdolliset rikkomukset on käsiteltävä ja korjattava viipymättä.
YK:n Global Compactin ja vastuullisen sijoittamisen periaatteiden jäsenenä CapMan edistää ympäristö- ja sosiaalista
kestävyyttä kaikissa liiketoimintakäytännöissään ja sijoituksissaan. Noudatamme kansallisia ja kansainvälisiä
standardeja, jotka suojelevat ihmisoikeuksia, työoikeutta, työympäristöä, yksityisyyttä, oikeudenmukaista palkkaa ja
työaikoja. Sisäiset politiikkamme vahvistavat ja selventävät käytäntöjä palkitsemisen, työturvallisuuden, syrjimättömyyden
ja tietosuojan osalta. Ylimmän johdon tasolla on nimetty vastuu yhdenvertaisesta kohtelusta ja yhtäläisistä
mahdollisuuksista työllistymisessä, yhdistäen etenemisen haluttuun suoritukseen tällä alueella. Henkilöstölle tarjotaan
koulutusta syrjimättömyyttä koskevista politiikoista ja käytännöistä, ja työympäristöä mukautetaan tarvittaessa terveyden
ja turvallisuuden varmistamiseksi kaikille.
CapMan noudattaa toimipaikkojensa kiinteistönomistajien laatimia turvallisuussuunnitelmia ja tapaturmien ehkäisyä
koskevia käytäntöjä. Lisäksi kaikille uusille työntekijöille annetaan perehdytys toimistokäytäntöihin ja turvallisuusohjeisiin.
Työsuojelutoimikunnat käsittelevät säännöllisesti työympäristöön, turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita ja ryhtyvät
tarvittaviin toimenpiteisiin.
CapMan on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa konsernitason tilaisuuksien, tiimikohtaisten keskustelujen ja
yksilöllisten tapaamisten kautta. Vuosittaisilla työntekijäkyselyillä kerätään palautetta kehittämistoimenpiteiden tueksi, ja
suoritus- ja kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Työsuojelutoimikunnat mahdollistavat työntekijöille kanavan
vuoropuheluun työnantajan edustajien kanssa työympäristöön, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa.
CapMan noudattaa korkeita ihmisoikeusstandardeja ja sovellettavaa eurooppalaista ja kansallista lainsäädäntöä.
Politiikat, kuten henkilöstöpolitiikat, palkitsemispolitiikat, väärinkäytösten paljastamispolitiikka, korruption ja lahjonnan
vastainen politiikka sekä toimittajien toimintaohjeet, suojelevat ihmisoikeuksia organisaation sisällä. CapManin politiikat
ovat linjassa kansainvälisten viitekehysten, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä ILO:n periaatteiden ja oikeuksien julistuksen kanssa. Suoritamme
ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä tarkastuksia tunnistaaksemme ja lieventääksemme
haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ja olemme perustaneet valitusmekanismin (whistleblowing-ilmoituskanavaa koskevassa
politiikassa) YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Korruption ja lahjonnan vastainen politiikkamme heijastaa PRI:n ja
YK:n Global Compactin standardeja, ja siinä on tiukat noudattamismenettelyt korruption ja lahjonnan estämiseksi.
CapMan harjoittaa liiketoimintaansa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja edellyttää vastaavaa noudattamista
toimittajiltaan. Tällaiset tavoitteet varmistetaan toimittajien toimintaohjeissa kuvattujen sisäisten hankintaprosessien
avulla. Tietosuoja- ja yksityisyyspolitiikkamme noudattaa Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR),
varmistaen henkilötietojen laillisen ja läpinäkyvän käsittelyn.
CapManin yrityksen henkilöstöpolitiikka hahmottaa yleiset toimintaohjeemme, korostaen kunnioitusta ja osallisuutta.
Monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuuspyrkimyksemme (DEI) korostuvat rekrytointiperiaatteiden,
työympäristöpolitiikan, syrjimättömyys- ja yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan, häirinnän ja kiusaamisen vastaisen
politiikan sekä oikeudenmukaisuusmenettelyn osioissa. Politiikat pannaan täytäntöön erityisillä menettelyillä syrjinnän
ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja käsittelemiseksi sekä monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi
CapMan pitää ajan tasalla rekrytointi-, koulutus- ja ylennystietoja, tarjoten läpinäkyvän näkymän työntekijöiden
mahdollisuuksiin. Valitusmenettelyt ovat käytössä valitusten käsittelemiseksi ja muutoksenhakujen hoitamiseksi, edistäen
pääsyä taitojen kehittämiseen. Merkittävät muutokset politiikkoihin viestitään perehdytyssessioiden,
verkkokoulutuskurssien, intranet-kirjastojen, ajankohtaisten kampanjoiden ja sisäisen viestinnän kautta.
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien
kanssa
CapMan kannustaa jatkuvaa tiivistä yhteistyötä työntekijöidensä ja heidän edustajiensa kanssa, kun se on
tarkoituksenmukaista. Vaikka CapMan ei ole osa paikallista työehtosopimusta eikä pidä säännöllisiä
ammattiliittokonsultaatioita, se on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa eri tavoin. Näihin kuuluvat säännölliset
henkilöstötietotilaisuudet, vuosittaiset työntekijäkyselyt, työsuojelutoimikunnat sekä paikalliset turvallisuusedustajat.
Esimerkiksi Suomessa työsuojelutoimikunta on virallinen edustuselin, johon kuuluu valitut työntekijöiden edustajat ja
nimetyt työnantajan edustajat. Komitea tekee yhteistyötä työterveys- ja turvallisuusasioissa oman työvoiman
keskuudessa.
CapMan osallistaa työntekijöitään myös erilaisiin työryhmiin, kuten DEI-työryhmään, jossa on edustajia useimmista
CapManin toimistoista ja jota sponsoroi yksi hallituksen jäsen. DEI-työryhmä keskustelee aloitteista, projekteista tai
ideoista, jotka voivat lisätä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta konsernitasolla, ja antaa käytännön ohjeita ja
suosituksia johdolle neljännesvuosittaisissa keskustelufoorumeissa. Lisäksi CapManilla on työntekijöiden
116
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
suorituskykyprosessi, joka alkaa vuoden tavoitteiden asettamisella, jatkuu virallisella välikeskustelulla kolmannella
vuosineljänneksellä ja päättyy suorituskykykeskusteluun. Lisäksi suoritetaan johtajuus- ja esihenkilöarvioinnit, joissa
työntekijät arvioivat esihenkilöidensä johtamistyyliä ja -taitoja.
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa tapahtuu rakenteellisten vuosittaisten prosessien, kuten työntekijäkyselyjen,
johtajakyselyjen ja suorituskykykeskustelujen kautta. Säännöllisiä kokouksia pidetään Suomen työsuojelutoimikunnan
sekä DEI-työryhmän kanssa. Työryhmiä tai fokusryhmiä muodostetaan tilanteen mukaan erityisissä asioissa, kuten
yrityksen brändi-identiteetin uudistamisessa tai toimistomuutoksissa. Säännölliset tiimi- ja esihenkilökohtaiset keskustelut
käsittelevät jatkuvia asioita, jolloin esihenkilöt voivat ottaa vastaan palautetta ja toimia sen mukaisesti.
CapManin ylin johto, mukaan lukien toimitusjohtaja, talousjohtaja, operatiivinen johtaja, rahastosijoittajasuhteiden
johtaja, kestävän kehityksen johtaja sekä kaikki hallinnoivat partnerit, ovat operatiivisesti vastuussa siitä, että
vuorovaikutusta tapahtuu ja että tulokset ohjaavat yrityksen lähestymistapaa. Konserninlaajuisia toimia voidaan toteuttaa
käsiteltävien asioiden mukaan, mutta tehokkain tapa on käsitellä haasteita suoraan niissä tiimeissä, joissa ne syntyvät.
CapManilla ei ole maailmanlaajuista puitesopimusta työntekijöidensä edustajien kanssa, mutta se noudattaa paikallisia
lakeja ja määräyksiä täyttääkseen yhteistyön työntekijöiden edustajien kanssa, kun se on sovellettavissa.
Vuorovaikutuksen tehokkuutta työntekijöiden kanssa arvioidaan eri muodoissa, mukaan lukien vuosittaiset
työntekijäkyselyt, suorituskykykeskustelut, tapahtumien jälkeiset palautekyselyt sekä viralliset työsuojelutoimikunnan
kokoukset. Paikkakohtaisia istuntoja, vuorovaikutteisia henkilöstötietokanavia ja fokusryhmiä käytetään myös palautteen
keräämiseen ja toimien suunnitteluun sen mukaisesti.
Saadakseen näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden työntekijöiden näkökulmista CapMan käyttää
työntekijäkyselyjä ja järjestää konsernikohtaisia työpajoja tai fokusryhmiä kyselyjen tulosten perusteella. Vuonna 2023
toteutettiin hyvinvointikysely, ja yksittäiset ”riskissä” olevat vastaukset lähetettiin automaattisesti työterveydenhuollon
tarjoajalle. DEI-työryhmä keskittyy aliedustettuihin vähemmistöihin ja toimiin, jotka voivat luoda osallistavamman
työpaikan. Toimitusjohtajatason osallistuminen ulkoisiin verkostoihin, kuten L20-verkostoon, tukee markkinatutkimusten
ja parhaiden käytäntöjen jakamista.
CapMan edistää avointa palautetta ja on säännöllisesti vuorovaikutuksessa työvoimansa kanssa käsitelläkseen
mahdollisia esteitä vuorovaikutukselle. Tämä tapahtuu vuosittaisten työntekijäkyselyjen, sisäisten tapahtumien
yhteydessä toteutettavien kyselyjen, henkilöstötietotilaisuuksien, fokusryhmien ja lähtöhaastattelujen kautta.
Työsuojelutoimikunta osallistuu myös tähän prosessiin.
CapMan edistää läpinäkyvää ja tehokasta viestintäsuunnitelmaa kaikelle sisäiselle materiaalille käyttäen intranetiä ja
tiimikanavia tiedon jakamiseen. Säännöllisiä henkilöstötietotilaisuuksia pidetään, jotta työvoima pysyy ajan tasalla
liiketoiminta-asioista. Koulutustilaisuuksia ja fokusryhmiä järjestetään tarvittaessa, erityisesti uusien politiikkojen
käyttöönoton yhteydessä.
Työntekijöiden keskinäiset ristiriidat hallitaan politiikkakoulutuksella, vuosittaisilla omistusten ilmoituksilla, sivutoimien
rajoituksilla ja vankoilla prosesseilla mahdollisten eturistiriitojen käsittelemiseksi. Käytössä on myös väärinkäytösten
ilmoituskanava.
CapMan on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien työvoimaan liittyvien sidosryhmien ihmisoikeuksia. Yritys on ottanut
käyttöön joukon politiikkoja, jotka ovat linjassa kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen kanssa.
Ihmisoikeudet on sisällytetty yrityksen politiikkoihin, ja johtoryhmä tukee täysin näitä politiikkoja. Työntekijät saavat
koulutusta ihmisoikeusperiaatteista, ja toimittajien edellytetään noudattavan ihmisoikeuspolitiikkaa. Käytössä on
ilmoituskanava huolenaiheiden raportoimiseksi, ja kaikki ilmoitukset tutkitaan viipymättä ja perusteellisesti.
Työvoiman kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen prosessien tehokkuutta arvioidaan CapManin HR-järjestelmien ja
asiaankuuluvien kyselyalustojen mittareiden avulla, joita hallinnoivat tarkistetut kolmannen osapuolen palveluntarjoajat
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
CapMan on sitoutunut ylläpitämään vastuullista ja eettistä lähestymistapaa työvoiman johtamiseen. Jos havaitsemme
tilanteen, jossa olemme aiheuttaneet tai myötävaikuttaneet merkittävään kielteiseen vaikutukseen työvoimaamme,
noudatamme jäsenneltyä lähestymistapaa tarjotaksemme tai myötävaikuttaaksemme tehokkaaseen
korjaustoimenpiteeseen. Tunnustamme viipymättä osallisuutemme kielteiseen vaikutukseen ja sitoudumme ryhtymään
asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Olemme vuorovaikutuksessa asianomaisten työntekijöiden ja tarvittaessa
heidän edustajiensa kanssa ymmärtääksemme vaikutuksen koko laajuuden ja heidän näkemyksensä sopivista
korjaustoimenpiteistä. Korjaustoimenpiteet suunnitellaan suhteessa vaikutukseen ja ne pyrkivät palauttamaan tilanteen
mahdollisimman pitkälti ennalleen.
Korjaustoimenpiteidemme tehokkuuden varmistamiseksi olemme perustaneet arviointiprosessin. Tämä prosessi sisältää
palautemekanismien, kuten työntekijäkyselyjen ja lähtöhaastattelujen, hyödyntämisen alueiden tunnistamiseksi, joissa
työvoimamme saattaa kokea kielteisiä vaikutuksia. Kun kielteinen vaikutus on tunnistettu, kehitämme ja toteutamme
kohdennettuja korjaustoimenpiteitä, jotka voivat sisältää politiikan muutoksia, lisäkoulutusta tai prosessien parantamista.
Seuraamme vuosittain sekä yrityksemme eNPS-pistemäärää että osallisuusindeksiä ja valvomme jatkuvasti poissaolojen
määrää, vaihtuvuusastetta ja mahdollisia pitkäaikaisia sairauksia. Haemme aktiivisesti palautetta työntekijöiltämme
korjaustoimenpiteiden koetusta tehokkuudesta seurantakyselyjen ja fokusryhmien kautta. Kerätyn palautteen ja tietojen
perusteella tarkennamme ja parannamme jatkuvasti korjaustoimenpiteitämme käsitelläksemme kielteisiä vaikutuksia
paremmin.
CapMan on sitoutunut edistämään avointa ja tukevaa ympäristöä, jossa työntekijät tuntevat olonsa mukavaksi tuoda esiin
huolensa tai tarpeensa. Useita kanavia on käytössä, jotta työntekijät voivat tehokkaasti ilmaista huolensa ja saada
ajankohtaista tukea. Näihin kanaviin kuuluu suora viestintä esihenkilöiden kanssa, jossa työntekijöitä rohkaistaan
117
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
raportoimaan huolensa tai tarpeensa suoraan esihenkilöilleen, jotka aloittavat asianmukaiset toimet esiin tuotujen
asioiden käsittelemiseksi. Työntekijät voivat myös ottaa yhteyttä henkilöstöosastoon (HR), jos asia vaatii lisäeskalaatiota
tai jos he tuntevat olonsa epämukavaksi keskustellessaan huolistaan esihenkilönsä kanssa.
Varhaisen tuen politiikan tavoitteena on tunnistaa ja reagoida työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin huolen merkkeihin
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä sisältää huolen esiin tuomisen, varhaisen puuttumisen sekä varhaisen tuen
vuoropuhelun esihenkilön ja työntekijän välillä työntekijöiden tukemiseksi ja heidän työkykynsä ylläpitämiseksi. CapMan
edistää jaetun vastuun kulttuuria. Vaikka esihenkilöillä on keskeinen rooli varhaisen tuen tarpeiden tunnistamisessa ja
niihin vastaamisessa, työntekijöiltä odotetaan yhtä lailla aktiivista roolia oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä. Varhaisen
tuen prosessissa tämä tarkoittaa avoimuutta vuoropuhelulle, osallistumista tukikeskusteluihin sekä sovittuihin
toimenpiteisiin ja seurantaan sitoutumista. Jos työntekijällä on huoli kollegan hyvinvoinnista, hän voi ottaa asian esille
HR:n tai esihenkilön kanssa.
Jokaisessa toimipaikassa on paikallinen työturvallisuusedustus tai -komitea paikallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa
työntekijät voivat ottaa yhteyttä paikalliseen edustajaansa työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Näitä huolenaiheita
käsitellään paikallisten menettelyjen ja lainsäädännön mukaisesti. Työntekijöiden tulisi ensin yrittää ratkaista valitukset
epävirallisesti esihenkilönsä kanssa. Jos asiaa ei ratkaista, he voivat eskaloida asian oikeudenmukaisuusmenettelyn
mukaisesti HR:lle virallista kokousta varten, jota seuraa tarvittaessa kuuleminen toisen linjan esihenkilön kanssa. Jos
asiaa ei vieläkään ratkaista, lopullinen valitus voidaan tehdä toimitusjohtajalle, joka tekee lopullisen päätöksen.
CapMan on perustanut standardoidun väärinkäytösten paljastamiskanavan ja järjestänyt asianmukaisen käsittelyprosessin
väärinkäytösten paljastamisraporteille, joka sisältää kostotoimien kiellon kanavaa käyttävää henkilöä kohtaan.
Väärinkäytösten paljastamiskanavaa voidaan käyttää ilmoittamaan CapManille vakavista väärinkäytöksistä tai
väärinkäytöksistä, jotka vaikuttavat yksilöihin, yritykseemme, yhteiskuntaan tai ympäristöön. Ilmoituksen voi tehdä kuka
tahansa henkilö, avoimesti tai nimettömästi, väärinkäytösten paljastamiskanavan kautta tai henkilökohtaisesti.
CapMan tukee näiden kanavien saatavuutta eri prosessien kautta. Väärinkäytösten paljastamiskanava seuraa kaikkia
raportoituja tapauksia, ja jokainen tapaus tutkitaan asianmukaisesti, raportoidaan johtoryhmälle, hallitukselle ja
tarvittaessa ulkoisille valvontaviranomaisille. Vuosittaisten kyselyjen tulokset käsitellään konserni-, toiminto- ja tiimitasolla,
jossa sopivat toimet keskustellaan, sovitaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisen tiimin tai ryhmän kanssa.
Paikalliset työturvallisuus- ja terveyskomiteat kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan ja seuraamaan ajankohtaisia
asioita, kuten työterveyspalveluja, palotarkastuksia, ensiapukoulutusta ja työympäristöasioita, ja jokaisesta kokouksesta
pidetään pöytäkirjaa. Kattava koulutus väärinkäytösten paljastamisesta tarjotaan kaikille uusille työntekijöille sekä
kertauskoulutuksina (sekä lähi- että verkkokoulutuksina) koko työvoimalle. Politiikat, jotka koskevat suojelua
7 Rooney-sääntö edellyttää vähintään yhden vähemmistöehdokkaan sisällyttämistä haastatteluprosessiin. CapMan pyrkii noudattamaan Rooney-sääntöä
kaikissa rekrytointiprosesseissaan ja pyytää myös ulkopuolisia rekrytointikumppaneita noudattamaan samaa standardia. Rooney-sääntö ei määrää, mikä
ehdokas valitaan, mutta se tarjoaa paremman kehyksen monipuolisemman ehdokasjoukon tavoittelulle rekrytointiprosessin loppuvaiheessa.
kostotoimilta henkilöille, jotka käyttävät kanavia huolenaiheiden tai tarpeiden esittämiseen, ovat käytössä. CapManilla on
vakiintuneet kanavat työvoimansa huolenaiheiden esittämiseen väärinkäytösten paljastamiskanavan (kaikille saatavilla),
vuosittaisten työntekijäkyselyjen ja työntekijöiden edustajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta, jos se on sovellettavissa.
Kolmannen osapuolen mekanismit ovat kaikkien omien työntekijöiden käytettävissä, ja työntekijät ja heidän edustajansa
voivat käyttää kanavia sen yrityksen tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai jonka kanssa he ovat sopimussuhteessa.
CapMan ylläpitää matalaa hierarkiaa, joka rohkaisee työntekijöitä puhumaan suoraan esihenkilöidensä tai johtoryhmän
jäsenen kanssa työasioihin liittyvistä huolenaiheista, ehdotuksista tai havainnoista, jotka koskevat merkittäviä
vaikutuksia. Vaikka CapMan ei ole sidottu työehtosopimukseen, se tukee työntekijöiden edustajien valintaa tai
nimittämistä kollektiivisten huolenaiheiden ja ehdotusten esiin tuomiseksi johdolle. Säännöllisiä kokouksia pidetään
johdon ja työvoiman välillä operatiivisten muutosten, terveys- ja turvallisuuskysymysten, ympäristövaikutusten ja muiden
olennaisten työasioiden käsittelemiseksi. Erilaisia palautemekanismeja, kuten työntekijäkyselyjä, tarjotaan anonyymisti tai
avoimesti. CapMan on perustanut väärinkäytösten paljastamispolitiikan, joka suojaa työntekijöitä, jotka raportoivat
epäeettisestä tai laittomasta toiminnasta, varmistaen, että merkittäviä vaikutuksia koskevia huolenaiheita voidaan tuoda
esiin ilman pelkoa kostotoimista. Säännöllisiä koulutustilaisuuksia järjestetään työntekijöiden oikeuksista ja käytettävissä
olevista kanavista merkittävien vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan lukien ohjeet kanavien tehokkaaseen käyttöön.
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
CapMan on sitoutunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia, hallitsemaan riskejä ja hyödyntämään työvoimaansa liittyviä
mahdollisuuksia. Osaamisen kehittämisen osalta CapMan suunnittelee vahvistavansa johtajuutta ja kriittisiä taitoja sekä
edistävänsä osallistavaa ja kestävää yrityskulttuuria vuosina 2026–2027. Rekrytoinnissa painopiste on
monimuotoisemman hakijajoukon houkuttelemisessa hyödyntämällä moderneja järjestelmiä rekrytointiharhan
minimoimiseksi, kouluttamalla rekrytoivia esihenkilöitä harhasta sekä uudistamalla rekrytointimateriaalien kieltä, niin
ikään vuosina 2026–2027. Monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuusstrategiamme (DEI) sisältää sisäisen DEI-työryhmän
perustamisen ajankohtaisten toimien ja suunnitelmien käsittelemiseksi, Rooney-säännön7 soveltamisen rekrytoinnissa
ylimpien ehdokkaiden sukupuolijakauman osalta sekä perhevapaakäytäntöjen yhdenmukaistamisen työntekijöiden
tukemiseksi. Tämä on käynnissä oleva pitkän aikavälin kokonaisuus, joka alkoi vuonna 2024, tavoitteena juurruttaa DEI-
ajattelutapa organisaatioon.
118
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
CapMan noudattaa jäsenneltyä lähestymistapaa hallitakseen omaan työvoimaansa liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Tämä sisältää vuorovaikutuksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jotta palautetta ja
näkemyksiä saadaan suoraan niiltä, joihin vaikutukset kohdistuvat. CapManilla on käytössä erityiset prosessit kielteisten
vaikutusten korjaamiseksi, jotta mahdolliset kielteiset vaikutukset käsitellään ja ratkaistaan viipymättä. Olennaisiin
vaikutuksiin vastataan tunnistamalla ja lieventämällä olennaisia riskejä sekä hyödyntämällä mahdollisuuksia arvioimalla
vaikutusten vakavuutta, laajuutta ja kattavuutta sopivan vasteen määrittämiseksi. CapMan asettaa tavoitteita olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan, mikä tukee toimien vaikuttavuuden seurantaa ja jatkuvaa parantamista.
Olennaisten riskien vähentämiseksi CapMan keskittyy osaamisen kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen,
työntekijöiden hyvinvointiin, teknologiaan ja automaatioon sekä seuraajasuunnitteluun. Jatkuva seuranta esihenkilöiden ja
tiimivastaavien kanssa sekä vuosittaiset arvioinnit ja kyselyt tukevat suorituskyvyn ja hyvinvoinnin, DEI-tavoitteiden sekä
teknologia- ja automaatioprojektien vaikutusten seurantaa. Suunnitelmana on jatkaa kohdennettujen koulutusohjelmien ja
urakehityspolkujen käyttöönottoa kaikilla organisaatiotasoilla, kehittää johtajuusohjelmia tulevien johtajien
kasvattamiseksi, terävöittää rekrytointia laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi sekä järjestää työpajoja ja tilaisuuksia
monimuotoisuuden ja osallisuuden merkityksestä. Hyvinvointiohjelmamme sisältävät mielenterveyden tuen, kuntoilun ja
terveystarkastukset, ja edistämme joustavaa työympäristöä, joka tukee työn ja yksityiselämän tasapainoa. Investoimme
digitaalisiin työkaluihin ja alustoihin yhteistyön ja tehokkuuden parantamiseksi sekä tunnistamme toistuvat tehtävät, jotka
voidaan automatisoida, vapauttaen työntekijöitä strategisempaan työhön.
CapManin toimintaohjeet ja toimittajien toimintaohjeet määrittelevät sitoumuksemme ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin,
ympäristönhallintaan ja liiketoimintaetiikkaan ja varmistavat, että käytäntömme ovat arvojemme mukaisia eivätkä aiheuta
tai myötävaikuta kielteisiin vaikutuksiin. CapMan toteuttaa vuosittain työntekijäkyselyjä kerätäkseen palautetta
työhyvinvoinnista, yrityskulttuurista ja muista asiaankuuluvista teemoista ja käyttää tuloksia kehityskohteiden
tunnistamiseen sekä työntekijöiden tarpeiden ja odotusten huomioimisen varmistamiseen. Strategia- ja
budjettisuunnitteluprosessin yhteydessä resursseja kohdennetaan tulevien vuosien toimenpiteisiin, mukaan lukien HR-
järjestelmät ja -toiminnot, oppimis- ja kehitysohjelmat, DEI-toimet sekä kyselytyökalujen kehittäminen tiedonhallinnan ja
seurannan parantamiseksi.
Teemme jatkuvaa yhteistyötä henkilöstömme ja henkilöstön edustajien kanssa työympäristöön, työtyytyväisyyteen ja
hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä seuraamme aktiivisesti poissaoloja ja ylityötunteja tukeaksemme henkilöstöä
ennakoivasti. Tarkistamme ja päivitämme sisäisiä toimintapolitiikkojamme vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja
lainsäädännön vaatimuksia sekä lisäämme avoimuutta soveltuvin osin. Kohdennettu koulutus tukee osaamisen
kehittämistä ja vaatimustenmukaisuuden ymmärtämistä, ja DEI-työtä edistävät DEI-työryhmä, HR, johto ja hallitus.
Säännölliset terveystarkastukset, vuosittaiset influenssarokotukset, hyvinvointiohjelmat ja työterveyshuollon vakuutukset
tukevat työvoiman terveyttä
CapMan tarjoaa ohjelmia ja kannustimia myönteisten olennaisten vaikutusten vahvistamiseksi, mukaan lukien
työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, perhevapaakäytännöt, ergonomiakartoitukset ja yhteisölliset tapahtumat.
Työntekijäkyselyt työtyytyväisyydestä, työkuormasta, johtamisesta ja ICT-järjestelmistä varmistavat tarvittavien työkalujen
saatavuuden, ja Legal, Tax & Compliance -toiminto kartoittaa politiikkojen ymmärrystä ja koulutustarpeita. Vuonna 2025
CapManin eNPS oli 51 ja osallisuusindeksi 81 (vastaten arvosanaa 4,15), mikä osoittaa korkeaa työntekijöiden
tyytyväisyyttä ja sitoutumista. CapMan jatkaa toimien kehittämistä, ja vuoden 2026 strategiset aloitteet keskittyvät
työvoiman kehittämiseen, urapolkujen selkeyttämiseen, DEI-ymmärryksen vahvistamiseen sekä parempiin järjestelmiin ja
työkaluihin.
CapMan toteuttaa yhteiskuntavastuuta hallinnoimiensa kahden säätiön kautta. CapMan for Good -säätiö jakaa
työntekijöiden osaamista ja verkostoja yhteiskunnalle muun muassa mentoroinnin kautta. Tukikummit-säätiö tukee
nuoria, joilla on taloudellisista syistä kohonnut syrjäytymisriski, rahoittamalla harrastuksia, opintoja, perheiden yhteisiä
kokemuksia ja matkakuluja sekä tukemalla yksinhuoltajaperheitä. Vuonna 2025 Tukikummit keräsi noin 300 000 euroa
ja jakoi avustuksia 300 000 eurolla. Yksi vuoden 2025 keskeisistä kampanjoista oli Steps4Tukikummit, johon CapManin
työntekijät osallistuivat. Vuodesta 2007 lähtien Tukikummit on jakanut yhteensä 7,8 miljoonaa euroa ja tukenut yli 23
000 lasta ja nuorta Suomessa. Terveysluennot, aamiaiset ja muut inspiroivat tilaisuudet tukevat fyysistä aktiivisuutta ja
hyvinvointia. Työntekijät ja heidän edustajansa osallistuvat myönteisiä vaikutuksia tuottavien ohjelmien suunnitteluun ja
toteutukseen, ja työsuojelutoimikunta sekä DEI-työryhmät kokoontuvat säännöllisesti edistämään hyvinvointia sekä
turvallista ja osallistavaa työympäristöä.
CapManin vaikutusten hallintaan osallistuvat sisäiset toiminnot ovat henkilöstöhallinto, Legal, Tax & Compliance, kestävä
kehitys ja IT. Toimenpiteisiin kuuluvat vuosittaiset työntekijöiden sitouttamisprosessit, uusien työntekijöiden perehdytys,
toistuvat esihenkilöiden foorumit, IT-koulutus, työsuojelutoimikunnan kokoukset sekä DEI-työryhmän aloitteet. Nämä
toimet varmistavat turvallisen työympäristön, terveen työvoiman ja käsittelevät työntekijöiden esiin tuomia huolenaiheita.
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
CapManin tavoitteet ovat osa sen kestävän kehityksen strategian tiekarttaa, ja niiden tarkoituksena on hallita olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, edistää myönteisiä vaikutuksia sekä vastata olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Määritellyt
tavoitetasot sisältävät eNPS-luvun saavuttamisen yli 50:n, monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI)
lisäämisen CapManissa perustamalla DEI-työryhmä, osallisuusindeksin saavuttamisen yli 70:n (vastaten pistemäärää
3,50 CapManin uuden kyselytyökalun ja päivitetyn raportointimenetelmän mukaisesti), monimuotoisuuden
varmistamisen päätöksentekijöiden keskuudessa siten, että minkään sukupuolen osuus uusissa johtoryhmän nimityksissä
ei ylitä 70 prosenttia, sekä monimuotoisuuden edistämisen rekrytoinneissa soveltamalla Rooney-sääntöä parhaiden
ehdokkaiden sukupuolijakaumaan. Näitä tavoitteita mitataan absoluuttisina numeerisina arvoina, ja ne kattavat
työntekijöiden tyytyväisyyden, osallisuuden kokemuksen työvoimassa sekä uudet rekrytoinnit.
119
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Vertailuarvoina, joihin edistystä verrataan, ovat eNPS-luku 58 ja se, että 43 % johtoryhmän jäsenistä on naisia, ja
vertailuvuotena käytetään vuotta 2022. DEI-työryhmä perustettiin vuonna 2023, ja tavoitteita seurataan ja tarkistetaan
vuosittain. eNPS mitataan kysymällä työntekijöiltä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat CapMania asteikolla 0–10,
ja pistemäärä lasketaan vähentämällä arvostelijat suosittelijoista. Osallisuusindeksi mittaa työntekijöiden kokemusta
ainutlaatuisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, ja pistemäärä perustuu myönteisten vastausten prosenttiosuuteen. Rooney-
säännön tavoitteena on lisätä vähemmistösukupuolen ehdokkaiden määrää vakituisiin tehtäviin haastateltavien joukossa.
Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisilla työntekijäkyselyillä, ja tulosten perusteella suunnitellaan jatkotoimia.
DEI-työryhmä, joka koostuu eri tiimien, toimintojen, senioriteettien ja maantieteellisten sijaintien edustajista, antaa
käytännön ohjeita ja suosituksia johdolle neljännesvuosittaisissa keskustelufoorumeissaan. Ryhmää sponsoroi CapManin
hallituksen jäsen, joka on myös henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen ja osallistuu kaikkiin ryhmän
keskustelufoorumeihin. Tavoitteena on lisätä jatkuvasti monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta CapManissa,
erityisesti päätöksenteon tasolla. Osallisuusindeksin pistemäärä mitataan vuosittain, ja tulosten perusteella toteutetaan
toimenpiteitä. Parhaiden ehdokkaiden sukupuolijakaumaa arvioidaan jokaisessa rekrytointiprosessissa, ja keskipitkän
aikavälin tavoitteena on saavuttaa vähintään 60 %/40 %-sukupuolijakauma johtoryhmissä.
CapMan tekee tiivistä yhteistyötä työvoimansa ja heidän edustajiensa kanssa tavoitteiden asettamisessa. Vuosittainen
työntekijäkysely sisältää eNPS-, osallisuus- ja yhteenkuuluvuusteemoja sekä muita ajankohtaisia teemoja, kuten terveyttä
ja hyvinvointia. Suomessa työtsuojelutoimikunta, joka koostuu työntekijöiden ja työnantajan edustajista, kokoontuu
säännöllisesti käsittelemään työvoimaan liittyviä teemoja. Työntekijöiden edustajat valitaan kahden kalenterivuoden ajaksi
kerrallaan. Pienemmissä toimistoissa nimetty maajohtaja tapaa säännöllisesti henkilöstön keskustellakseen
ajankohtaisista asioista. CapManin konsernitason DEI-työryhmä, jota sponsoroi CapManin hallituksen jäsen, kokoontuu
neljännesvuosittain käsittelemään DEI-teemoja ja edistämään muutosta. Sisäisiä tavoitteita, kuten Rooney-säännön
soveltamista rekrytoinneissa, seuraa HR-tiimi.
Vaikka työvoima tai heidän edustajansa eivät osallistu suoraan tavoitteiden toteutumisen seurantaan, he osallistuvat
parhaiden käytäntöjen ja parannuskohteiden tunnistamiseen yrityksen suorituskyvyn perusteella. DEI-työryhmä on
tunnistanut kehityskohteita rekrytointeihin liittyen, ja työtsuojelutoimikunta keskittyy toimiin, kuten varhaisen tuen
koulutukseen, ensiapuun, toimistoympäristöön ja työterveyshuoltoon.
CapManin työntekijöille tarkoitetut odotetut tulokset sisältävät työskentelyn kestävässä, osallistavassa ja elinvoimaisessa
työympäristössä, jossa he kokevat sitoutumista ja yhteenkuuluvuutta sekä merkityksellisyyttä osana paremman
pohjoismaisen yhteiskunnan rakentamista. Nämä korkean tason tavoitteet on sisällytetty CapManin yrityksen
henkilöstöpolitiikkaan, jota tukevat sovellettavat politiikat sekä hyvä yhteistyö työntekijöiden ja heidän edustajiensa
kanssa.
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
CapManin työntekijätiedot johdetaan pääasiallisesta HR-järjestelmästä, joka sisältää mittareita, kuten vakituisten ja
määräaikaisten (määräaikaiset työsuhteet) työntekijöiden lukumäärän. Työntekijätietoja hallinnoidaan keskitetysti, ja ne
noudattavat yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ohjeita. Työntekijätiedot raportoidaan henkilöstömääränä, ja
raportointiajankohta on 31.12.2025. Vammaisuuteen ja ”riskiryhmiin” liittyviä tietoja ei ole saatavilla, koska CapMan ei
kerää tällaisia henkilötietoja. Raportissa esitetty työntekijöiden kokonaismäärä sisältää kaikki CapManin kanssa
työsuhteessa olevat työntekijät, sekä vakituiset että määräaikaiset. Raportointijaksolla CapManilla oli 221 vakituista
työntekijää ja 17 määräaikaista työntekijää, ja vakituisten työntekijöiden vuosittainen vaihtuvuus oli 6,2 %.
Sukupuolijakaumataulukoissa käytetty määritelmä ”muu” on tällä hetkellä tyhjä, koska CapManilla ei ole tätä
määritelmää käytössä pääasiallisessa HR-järjestelmässään. Määritelmä voidaan lisätä myöhemmin sen jälkeen, kun on
arvioitu, mitä tietoja voidaan kerätä eri toimintamaissa. Maajakaumassa käytetty määritelmä ”muu” sisältää Tanskan,
Saksan, Luxemburgin, Norjan ja Ison-Britannian. Näissä maissa työskentelee yhteensä alle 10 % CapManin työvoimasta,
minkä vuoksi ne raportoidaan yhdistettynä ”muut”-luokkaan.
TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN SUKUPUOLEN MUKAAN8
Sukupuoli
Työntekijöiden lukumäärä
Mies
147
Nainen
91
Muu
0
Ei raportoitu
0
Yhteensä
238
TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN MAAN MUKAAN
Maa
Työntekijöiden lukumäärä
Suomi
157
Ruotsi
34
Muu
47
Yhteensä
238
8 (50+ työntekijää maissa, jotka edustavat ≥10% kokonaismäärästä)
120
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
TYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄ (HENKILÖSTÖMÄÄRÄ)9
Nainen
Mies
Muu
Ei raportoitu
Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä
91
147
0
0
238
Vakituisten työntekijöiden määrä
87
134
0
0
221
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
4
13
0
0
17
Muiden kuin taattua työaikaa tekevien työntekijöiden määrä
0
0
0
0
0
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
82
139
0
0
221
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
9
8
0
0
17
9 Taulukko, joka esittää tietoja työntekijöistä sopimustyypin mukaan, jaoteltuna sukupuolen mukaan. Raportointiajankohta 31.12.2025.
TYÖNTEKIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ (HENKILÖSTÖMÄÄRÄ)
Vakituiset työntekijät
Nainen
Mies
Muu
Ei raportoitu
82,8
131,1
0
0
Määräaikaiset työntekijät
Nainen
Mies
Muu
Ei raportoitu
3,6
9,7
0
0
Työntekijät, joilla ei ole taattua työaikaa
Nainen
Mies
Muu
Ei raportoitu
0
0
0
0
Yllä olevassa taulukossa keskiarvo perustuu CapManin kuukausittaisen raportointijakson lopussa työskennelleeseen
henkilöstömäärään, ja siinä on esitetty 12 kuukauden ajanjakson keskiarvo.
TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ SEKÄ JAKAUTUMINEN SUKUPUOLEN JA ALUEEN MUKAAN
(HENKILÖSTÖMÄÄRÄ)10
Suomi
Ruotsi
Muu
Yhteensä
Työntekijöiden lukumäärä
157
34
47
238
Vakituisten työntekijöiden määrä
148
32
41
221
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
9
2
6
17
Muiden kuin taattua työaikaa tekevien työntekijöiden määrä
0
0
0
0
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä
149
32
40
221
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä
8
2
7
17
10 Taulukko, joka esittää tietoja työntekijöistä sopimustyypin mukaan, jaoteltuna alueittain. Raportointiajankohta 31.12.2025.
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
CapManin työvoimaan kuuluu 10 ei-työsuhteista henkilöä, jotka kaikki ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. Yrityksiltä,
jotka toimivat ensisijaisesti henkilöstöpalveluiden alalla, ei ole käytössä ei-työsuhteisia henkilöitä. Ei-työsuhteisia
henkilöitä, kuten konsultteja, koskevat tiedot ylläpidetään CapManin pääasiallisessa HR-järjestelmässä.
CapManilla ei-työsuhteisia henkilöitä kutsutaan konsulteiksi, ja heidät luokitellaan kahteen tyyppiin: palvelukonsultteihin
ja sijoituskonsultteihin. Palvelukonsultit suorittavat väliaikaisia, projekti- tai palvelutyöhön liittyviä tehtäviä CapMan
Oyj:lle, usein liittyen ad hoc -tehtäviin tai uusien tuotteiden tai palveluiden lanseerauksiin, jotka edellyttävät lisäresursseja
tai erityisosaamista. Heidän työtään ohjaa nimetty CapManin työntekijä tai esihenkilö. Sijoituskonsultit puolestaan
toimivat neuvonantajina tai verkostoedustajina lainkäyttöalueilla CapManin toiminta-alueen ulkopuolella. He tarjoavat
tukea ja neuvontaa laajan paikallisen tietämyksensä sekä sijoittajaverkostojensa avulla, ja heidän työtään ohjaa
sijoitustiimin hallinnoiva kumppani tai muut asiaankuuluvat kumppanit.
Konsultteja koskevia tietoja hallinnoivat CapManin laki- ja HR-tiimit. Lakitiimi vastaa sopimuksista, jotka solmitaan
yritysten välisinä (B2B) sopimuksina eikä niitä pidetä työsuhteina. HR-tiimi seuraa tarvittavia tietoja pääasiallisessa HR-
järjestelmässä valvontatarkoituksiin. Konsulttisopimukset tehdään tyypillisesti kolmansien osapuolten yhtiöiden kautta.
Palvelukonsultit suorittavat väliaikaisiin, projekti- tai palvelutarpeisiin liittyvää työtä, kun taas sijoituskonsultit tarjoavat
121
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
neuvontaa ja tukea tietyillä osa-alueilla tai maantieteellisillä alueilla, joilla heidän panoksensa on tarpeen. Tämä
jäsennelty lähestymistapa varmistaa, että CapMan hallinnoi ja hyödyntää ei-työsuhteisten henkilöiden asiantuntemusta
tehokkaasti osana työvoimaansa.
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
CapMan Oyj:n työvoima on monipuolinen eri ikäryhmissä. Yhtiöllä on 51 alle 30-vuotiasta työntekijää, mikä edustaa 21
% koko työvoimasta. 30–50-vuotiaita työntekijöitä on 148, mikä muodostaa 62 % työvoimasta. Lisäksi yli 50-vuotiaita
työntekijöitä on 39, mikä vastaa 16 % koko työvoimasta. Tämä monipuolinen ikäjakauma heijastaa CapManin
sitoutumista edistämään osallistavaa ja monipuolista työympäristöä. CapMan Oyj määrittelee ylimmän johdon koostuvan
toimitusjohtajasta, talousjohtajasta, operatiivisesta johtajasta, rahastosijoittajasuhteiden johtajasta, kestävän kehityksen
johtajasta sekä sijoitustiimien hallinnoivista kumppaneista.
Työntekijöiden sukupuolten edustus ylimmässä johdossa
Ylimpään johtoon kuuluvien
työntekijöiden määrä
%
Nainen
4
33
Mies
8
67
Ei-binäärinen
0
0
Tietoja ei ole saatavilla
0
0
Ylimmän johdon työntekijöiden kokonaismäärä
12
S1-10 Riittävä palkka 
CapMan varmistaa, että kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa, joka on linjassa sovellettavien vertailuarvojen
kanssa.
S1-11 Sosiaalinen suojelu
CapMan varmistaa, että kaikki työntekijät ja ei-työsuhteiset työntekijät sen työvoimassa ovat sosiaaliturvan piirissä joko
julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta. Tämä kattaa suojan tulonmenetykseltä sairauden, työttömyyden,
työtapaturman, loukkaantumisen, vanhempainvapaan ja eläkkeen vuoksi. CapMan ei toimi maissa, joissa sosiaaliturva
julkisten ohjelmien tai vastaavien etujen kautta ei ole saatavilla. Siksi kaikille työntekijöille taataan sosiaaliturva niissä
maissa, joissa CapMan toimii. Tämä sitoutuminen sosiaaliturvaan korostaa CapManin omistautumista työntekijöidensä
hyvinvoinnille ja turvallisuudelle, varmistaen, että heitä tuetaan erilaisissa olosuhteissa, jotka voivat vaikuttaa heidän
tuloihinsa.
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 
KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT
Koulutusta ja taitojen
kehittämistä koskevat
mittarit sukupuolen
mukaan
Säännöllisesti suoriutumista
ja urakehitystä koskeviin
arviointeihin osallistuneiden
työntekijöiden
prosenttiosuus
Koulutustuntien
keskimääräinen
määrä
(työntekijät)
Säännöllisesti suoriutumista
ja urakehitystä koskeviin
arviointeihin osallistuneiden
ei-työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus
Koulutustuntien
keskimääräinen
määrä (muut kuin
työntekijät)
Nainen
100 %
8
0 %
0,5
Mies
100 %
8
0 %
0,5
Muu
0 %
0
0 %
0
Tietoja ei saatavilla
0 %
0
0 %
0
Yhteensä
100 %
8
0 %
0,5
TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISTUMINEN SUORITUSKYVYN JA URAKEHITYKSEN ARVIOINTIIN LUOKITTAIN
Työntekijäluokka
Säännöllisesti suoriutumista
ja urakehitystä koskeviin
arviointeihin osallistuneiden
työntekijöiden prosenttiosuus
Säännöllisiin suoriutumisarviointeihin
ja urakehitysarviointeihin
osallistuneiden työntekijöiden
keskimääräinen määrä
Koulutustuntien
keskimääräinen määrä
työntekijää kohden
Työntekijät
100 %
239
8
Ei-työsuhteisten työntekijöiden osuus, jotka osallistuivat säännöllisiin suoriutumis- ja urakehitysarviointeihin, on 0%. Ei-
työsuhteiset työntekijät osallistuvat suoritumis- ja urakehitysarviointeihin, jotka heidän työnantajansa, esimerkiksi
kolmannen osapuolen toimittajat, tarjoavat.
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
CapMan varmistaa, että 100 % sen työntekijöistä on oikeutettu perhevapaaseen. Tämä oikeus tarjotaan sosiaalipolitiikan
kautta, varmistaen, että kaikilla työntekijöillä on pääsy perhevapaisiin.
Perhevapaata pitäneiden palkansaajien prosenttiosuus sukupuolen mukaan
jaoteltuna
Perhevapaaseen oikeutettujen ja
perhevapaalle jääneiden työntekijöiden
prosenttiosuus
Nainen
10 %
Mies
8 %
Muu
0 %
Ei ilmoitettu
0 %
122
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
CapMan on pieni ja keskisuuri yritys (PK-yritys), joka koostuu 152 sijoitusammattilaisesta ja 86 palveluammattilaisesta.
Suurin osa CapManin työvoimasta sijaitsee Suomessa (66 %), ja loput Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Isossa-
Britanniassa, Saksassa ja Luxemburgissa. Palkat vaihtelevat näiden sijaintien välillä, ja Suomessa keskipalkat ovat
yleensä alhaisemmat verrattuna muihin maihin.
Eurostatin sukupuolten välisen palkkaeroanalyysin vuodelta 2023 mukaan CapManin palkkaero on linjassa rahoitusalan
kanssa niissä maissa, joissa se toimii. CapMan ylläpitää läpinäkyvää palkitsemispolitiikkaa, joka korostaa peruspalkkaa,
muuttuvia osia ja etuja. Palkitseminen on sidottu senioriteettiin ja rooleihin, varmistaen oikeudenmukaisuuden ja
tasapuolisuuden. Sukupuolijakauma organisaatiossa on noin 40 % naisia ja 60 % miehiä, ja sijoitusammattilaisten ja
kumppaniryhmien ollessa miesvaltaisia, mikä vaikuttaa kokonaispalkkaeroon. Sijoitusammattilaisten ryhmissä muuttuva
palkka (STI) on korkeampi verrattuna palveluammattilaisiin, joissa naiset edustavat 64 %.
Palkkaeron laskentamenetelmä sisältää vakituisissa tehtävissä olevat työntekijät, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja
kumppaneita (81 % henkilöstöstä käytetään otoksena), ja ottaa huomioon roolikohtaisen STI-bonuksen
enimmäispotentiaalin. Syynä STI-bonuksen enimmäispotentiaalin käyttämiseen todellisen maksun sijasta on se, että
jokaisella tiimillä on tiimikohtainen bonustavoite, joka liittyy niiden taloudelliseen suorituskykyyn, ja toteutuneet bonukset
vaihtelevat vuosittain. Muissa valuutoissa kuin euroissa maksetut palkkiot on muunnettu euroiksi vertailua varten.
Suhdeluku korkeimman palkan ja mediaanipalkan välillä on 5,2.
Maa / Segmentti
Työllisyysluokka
Sukupuolten välinen palkkaero (%)
CapMan Kaikki
Vakituinen11
31,5
Suomi
Vakituinen
32,1
Ruotsi
Vakituinen
20,0
Sijoitusalan ammattilainen
Vakituinen
17,6
Palveluammattilainen
Vakituinen
25,9
11 Yllä olevassa taulukossa vakituisilla työntekijöillä tarkoitetaan kaikkia CapManin vakituisia työntekijöitä, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja kumppaneita.
Toimitusjohtajan ja osakkaiden poissulkemisen perusteluna on heidän erilainen asemansa ja palkitsemisrakenteensa verrattuna tavallisiin työntekijöihin.
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Vuonna 2025 CapMan ei raportoinut yhtään valitusta, joka olisi tehty niiden kanavien kautta, joiden kautta sen oma
työvoima voi ilmaista huolensa, eikä yhtään valitusta tehty OECD:n monikansallisten yritysten kansallisille yhteyspisteille.
CapManin työvoimaan ei liittynyt vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia, eikä YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n monikansallisten yritysten ohjeiden noudattamatta jättämistä havaittu. Näin ollen CapManin työvoimaan ei ole
liittynyt vakavia ihmisoikeusongelmia. Lisäksi ei ollut sakkoja, rangaistuksia tai korvauksia, jotka liittyisivät vakaviin
ihmisoikeusongelmiin ja -tapauksiin työvoiman osalta. Vuoden 2025 aikana ei raportoitu tai käsitelty valituksia tai
tapauksia, eikä syrjintätapauksia esiintynyt.
Sijainti
Syrjinnän määrä
Häirinnän  määrä
Tapahtumat yhteensä
Kaikki CapManin toimipaikat: Suomi, Ruotsi,
Tanska, Norja, Luxemburg, Saksa ja Iso-Britannia
0
0
0
123
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
Hallintotapatiedot
Luettelo tiedonantovaatimuksista
Sivuviite
G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
G1-1
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-2 
Suhteet toimittajiin
G1-3 
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 
Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-5 
Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
CapManin hallinnointimalli koostuu yhtiökokouksesta, hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Yhtiön operatiivisessa
johtamisessa toimitusjohtajaa tukee johtoryhmä. Suomen osakeyhtiölain ja CapManin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus
vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön
kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä on hyväksyä
strategiset tavoitteet ja seurata niiden edistymistä, mukaan lukien strategisten tavoitteiden kytkeminen
vastuullisuustavoitteisiin.
Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain mukaisesti sekä hallituksen antamien ohjeiden ja
valtuutusten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja että yhtiön varainhoito on
järjestetty luotettavalla tavalla. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yhtiön operatiivisesta toiminnasta sekä
päivittäiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toimeenpanosta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, mutta sisäinen valvonta toteutetaan
kaikilla organisaation tasoilla sekä kaikissa liiketoiminta- ja tukitoiminnoissa. Jokainen työntekijä on henkilökohtaisesti
vastuussa politiikkojen ja ohjeiden noudattamisesta sekä virheiden ja väärinkäytösten raportoinnista esihenkilölleen tai
muille nimetyille tahoille. CapManin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta
on tehokasta, asianmukaista, luotettavaa ja säädösten mukaista sekä että yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät
riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti. Konsernin sisäinen valvontajärjestelmä on olennainen
osa CapManin johtamisjärjestelmää ja koostuu organisaatiorakenteesta, politiikoista, prosesseista, työohjeista, tehtävien
ja vastuiden jaosta, hyväksyntävaltuuksista, manuaalisista ja automatisoiduista valvontatoimista, seurantaraporteista sekä
tarkastuksista.
Hallituksen ja toimitusjohtajan asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa on kuvattu CapManin
selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
CapManin yrityskulttuuri määrittyy sen perusteella, miten toimimme organisaationa. Se kattaa sen, miten rekrytoimme,
sitoutamme ja palkitsemme työntekijöitämme sekä käytössämme olevat järjestelmät ja prosessit. Yrityskulttuuria
vahvistaa edelleen CapManin yritysbrändi-identiteetti, joka on luotu yhdessä ylimmän johdon, keskeisten
liiketoimintasidosryhmien sekä työntekijöistä koostuvien fokusryhmien kanssa toteutettujen syvähaastattelujen pohjalta.
CapMan toteuttaa vuosittain työntekijäkyselyn kulttuuriin liittyvien teemojen arvioimiseksi ja mittaa eNPS:ää sekä
osallisuutta (ainutlaatuisuus ja yhteenkuuluvuus) vuosittain. Kyselyn jälkeen käydään keskusteluja lisäpalautteen
keräämiseksi ja tiimikohtaisten jatkotoimien suunnittelemiseksi. Suorituskyvyn hallintaprosessimme, joka sisältää
tavoitteiden asettamisen ja työntekijäkeskustelut, toimii seurantamekanismina varmistaen, että työntekijät keskittyvät
olennaisiin asioihin ja ymmärtävät roolinsa, vastuunsa ja velvollisuutensa. Organisaation sisäistä yhteyttä vahvistavia
sosiaalisia tapahtumia järjestetään säännöllisesti, mukaan lukien koko konsernin yhteinen vuosittainen tapahtuma, jossa
on työpajoja, luentoja ja palkintoseremonioita.
Liiketoiminnan käytäntöihin liittyvät politiikat on määritelty Code of Conduct -ohjeistuksessamme sekä korruption ja
lahjonnan vastaisessa politiikassamme. Laitonta toimintaa tai Code of Conduct -ohjeisuksemme tai muiden sisäisten
politiikkojemme vastaista käytöstä koskevien epäilyjen tunnistamiseen, raportointiin ja tutkintaan tarkoitetut mekanismit
mahdollistavat ilmoitusten tekemisen sekä sisäisiltä että ulkoisilta sidosryhmiltä. Näihin mekanismeihin kuuluvat Code of
Conduct, muut sisäiset politiikat ja valvontatoimet, tapausraportointi sekä väärinkäytösten ilmoituskanava. Ilmoitukset
voidaan tehdä nimettömästi, ja vastatoimet ilmoittajaa kohtaan ovat kiellettyjä whistleblowing-politiikassa kuvatulla
tavalla. CapMan on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan käytäntöihin liittyvät tapaukset viipymättä, itsenäisesti ja
objektiivisesti. CapManilla on suunnitelmia toteuttaa YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen mukaisia korruption ja
lahjonnan vastaisia politiikkoja, mutta aikataulua toteutukselle ei ole annettu. Lisäksi CapManilla on whistleblowing-
ilmoituskanavaa koskeva politiikka ja ilmoituskanava käytössä, joten väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevat
politiikat ovat jo käytössä. Noudatamme väärinkäytösten ilmoittajien suojaa koskevaa sääntelyä, ja politiikassamme
kuvataan suojaustoimet sekä ilmoitusten käsittely.
Vuosittainen Code of Conduct -koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, ja uudet työntekijät saavat lisäkoulutusta
aloittaessaan CapManilla. Korruptioon ja lahjontaan liittyen eniten riskialttiita toimintoja ei kuitenkaan ole tunnistettu.
CapManiin sovelletaan väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevia lakisääteisiä vaatimuksia. Code of Conductin ja
toimittajien Code of Conductin lisäksi CapManilla on käytössä korruption ja lahjonnan vastaiset politiikat sekä
whistleblowing-politiikka. Eläinten hyvinvointiin liittyviä politiikkoja ei ole käytössä.
124
    CAPMAN VUOSIKERTOMUS 2025
G1-2 Suhteet toimittajiin
CapManin lähestymistapa toimittajasuhteiden hallintaan on kuvattu sen Supplier Code of Conduct -ohjeistuksessa.
Ohjeistus kuvaa yhtiön lähestymistapaa toimittajasuhteisiin ottaen huomioon toimitusketjuun liittyvät riskit sekä
kestävyyteen liittyvät vaikutukset. CapMan edellyttää toimittajiensa olevan tietoisia toimintansa ympäristövaikutuksista ja
ympäristöriskeistä sekä minimoivan toimintansa haitalliset vaikutukset.
Supplier Code of Conduct liitetään kaikkiin toimittajasopimuksiin, joiden vuotuinen arvo ylittää 15 000 euroa. CapMan
edellyttää toimittajiensa sitoutuvan täysimääräisesti toimintaohjeessa määriteltyihin liiketoiminnan perusperiaatteisiin ja
eettisiin standardeihin omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Mikäli toimittaja ei pysty hyväksymään CapManin
Supplier Code of Conduct -ohjeistusta, CapMan ei voi jatkaa liiketoimintasuhdetta kyseisen toimittajan kanssa.
CapMan on ottanut käyttöön useimmissa konserniyhtiöissään sähköisiä ostolaskujen käsittelyjärjestelmiä myöhästyneiden
maksujen ehkäisemiseksi, erityisesti pk-yritysten osalta. Järjestelmät lähettävät automaattisia muistutuksia
käsittelemättömistä laskuista varmistaen oikea-aikaisen käsittelyn. Kaikkien laskujen käsittelijöiden on nimettävä sijainen
poissaolonsa ajaksi, ja paikalliset kirjanpitäjät yhdessä CapMan Group Finance & Accounting -toiminnon kanssa
seuraavat säännöllisesti erääntyneitä ja maksamattomia laskuja. Tarvittaessa he muistuttavat yksittäisiä henkilöitä tai
nimeävät sijaisia laskujen käsittelijöille tapauskohtaisesti. Menettely koskee kaikkia ostolaskuja, eikä pk-yritysten laskuille
ole erillistä, erikseen määriteltyä politiikkaa.
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
CapManin toimintaohjeet määrittelevät perusperiaatteet, jotka ohjaavat päätöksentekoamme ja toimintaamme sekä
CapManin työntekijöiden vastuut liiketoimintaympäristössä. Toimintaohjeet toimivat ohjaavana työkaluna varmistaen, että
toimimme paitsi lakien ja määräysten mukaisesti myös eettisesti oikein. Tarkemmat periaatteet ja käytännön ohjeet
esitetään erilaisissa yrityksen politiikoissa ja menettelytavoissa, ja työntekijöitä koulutetaan säännöllisesti näiden
standardien noudattamiseksi.
Korruption tai lahjonnan väitteiden tai tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi CapMan on ottanut
käyttöön lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan (Anti-Bribery and Corruption, ABC) ja tarjoaa ABC-koulutusta
työntekijöille. Näitä asioita käsittelevät tutkijat tai tutkintakomitea ovat erillään korruption tai lahjonnan ehkäisyyn ja
havaitsemiseen osallistuvasta komentoketjusta, mikä varmistaa riippumattomuuden ja objektiivisuuden. Compliance-
toiminto vastaa ABC-asioista sekä tutkinta- ja raportointiprosesseista, joita toteutetaan tapauskohtaisesti.
ABC-politiikka on kaikkien CapManin henkilöstön saatavilla intranetissä, ja säännöllinen ABC-verkkokoulutus, mukaan
lukien siihen liittyvä kysely, on suoritettava kahden vuoden välein. Koulutus on pakollinen myös kaikille uusille
työntekijöille. Korruption ja lahjonnan vastaisen koulutuksen luonne, laajuus ja syvyys on kuvattu sisäisessä ABC-
politiikassa. Sama koulutus tarjotaan koko henkilöstölle, mukaan lukien hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
CapMan on sitoutunut kehittämään koulutustoimintaansa jatkuvasti, ja käytössä on koulutusten seurantaan tarkoitettu
työkalu. Tämä mahdollistaa koulutustoiminnan analysoinnin alueittain ja kategorioittain. Korruption ja lahjonnan
vastaisten lakien rikkomisista ei ole tuomioita, mikä heijastaa käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuutta.
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset
CapMan on ryhtynyt toimiin korruption ja lahjonnan vastaisten menettelyjen ja standardien rikkomusten käsittelemiseksi.
Sisäisiin menettelyihin liittyvät rikkomukset ovat olleet ainoastaan vähäisiä, ja ne on käsitelty tapausraportoinnin,
prosessien korjausten sekä lisättyjen ABC-lisäkoulutusten avulla. Vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia ei ole ollut.
Näin ollen ei ole ollut tapauksia, joissa CapManin omia työntekijöitä olisi irtisanottu tai heihin olisi kohdistettu
kurinpidollisia seuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi. Vastaavasti ei ole ollut vahvistettuja
tapauksia, joissa liikekumppaneiden kanssa tehtyjä sopimuksia olisi irtisanottu tai jätetty uusimatta korruptioon tai
lahjontaan liittyvien rikkomusten vuoksi. CapMania tai sen työntekijöitä vastaan ei ole nostettu julkisia oikeustapauksia
korruptioon tai lahjontaan liittyen, joten raportoitavia tuloksia ei ole. Korruptiotapauksia ei ole raportoitu, eikä korruption
ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisista ole määrätty sakkoja.
G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
CapMan Oyj:n hallitus vastaa poliittisen vaikuttamisen ja lobbaustoiminnan valvonnasta organisaatiossa. CapManin
lahjonnan ja korruption vastaisen (ABC) politiikan mukaan yhtiö ei tee poliittisia lahjoituksia poliittisille puolueille,
puoluevirkailijoille tai ehdokkaille, ellei CapMan Oyj:n hallitus ole hyväksynyt tällaisia lahjoituksia etukäteen. Tämä
politiikka varmistaa, että kaikki rahana tai luontoissuorituksina annetut poliittiset lahjoitukset tehdään avoimesti ja
asianmukaisessa valvonnassa. Lisäksi hyväntekeväisyyslahjoituksia ei saa tehdä vastaanottajan epäasianmukaiseksi
vaikuttamiseksi tai minkään liiketoiminnallisen tai muun kaupallisen edun saamiseksi. Hyväntekeväisyyslahjoituksia ja
sponsorointia ei voida käyttää korruption tai lahjusten kiellon kiertämiseen.
CapMan osallistuu aktiivisena ja vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana päätöksentekijöiden kanssa keskusteluihin
yleistä etua koskevissa asioissa. Yhtiö ilmoittaa avoimesti kaikki lobbaustoimintansa ja on jäsenenä asiaankuuluvissa
toimialajärjestöissä. Näiden jäsenyyksien kautta CapMan voi vaikuttaa aiheisiin, jotka ovat tärkeitä koko
pääomasijoitusalalle. CapMan ei kuitenkaan ole rekisteröitynyt EU:n avoimuusrekisteriin eikä mihinkään vastaavaan
kansalliseen avoimuusrekisteriin jäsenvaltioissa.
CapManin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan ei ole raportoitu toimineen vastaavissa tehtävissä julkishallinnossa
kahden vuoden aikana ennen heidän nimitystään. Yksi CapManin hallituksen jäsen toimii kuitenkin vastaavassa
tehtävässä julkishallinnossa (Yhdistyneen kuningaskunnan Financial Reporting Council). Muita vastaavia tapauksia
hallituksen jäsenten tai toimitusjohtajan osalta ei ole raportoitu. Jäsenmaksut lobbausjärjestöille tammikuusta
joulukuuhun 2025 oli 158 945 euroa. CapManilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta olla kauppakamarin tai minkään
muun sen etuja ajavan organisaation jäsen.
capman.com
CapMan Group
Ludviginkatu 6
00130 Helsinki