Olvi Oyj

Iisalmi, Suomi

Olvi Oyj

Olvitie I-V

74100 Iisalmi

Y-170318-9

Hallituksen

toimintakertomus

ja tilinpäätös

2025

OLVI OYJ

Taloudellinen kehitys ..........................................2

Hallinnointi ..........................................................4

Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta ................6

Olvin osakkeet ja osakemarkkinat .......................7

Lähiajan näkymät ja tilikauden jälkeiset

tapahtumat ....................................................... 10

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi

toimenpiteiksi ....................................................11

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat

tunnusluvut 2023–2025 ................................... 12

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat

tunnusluvut 2023–2025 ................................... 13

Kestävyysraportti ............................................. 15

OLVI OYJ 1

TALOUDELLINEN KEHITYS

2025 2024 Muutos%

Myyntivolyymi, Mltr 970,1 989,7 -2,0

Liikevaihto, MEUR 665,3 656,9 1,3

Bruttokate, MEUR 277,3 266,4 4,1

% liikevaihdosta 41,7 40,6

Liiketulos, MEUR 81,8 81,4 0,5

% liikevaihdosta 12,3 12,4

Tilikauden tulos 64,8 62,4 3,8

% liikevaihdosta 9,7 9,5

Tulos/osake, EUR 3,09 2,98 3,8

Investoinnit, MEUR 51,8 43,7 18,6

Oma pääoma /osake, EUR 17,73 15,66 13,2

Omavaraisuusaste, % 60,8 60,3

Velkaantumisaste, % -3,7 -12,4

Sijoitetun pääoman tuottoaste, % (ROCE) 19,9 24,2

Olvi esittää vaihtoehtoisina tunnuslukuina tarvittaessa myös oikaistun liiketuloksen ja oikaistun tilikauden tuloksen,

joiden tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta. Mahdolliset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät otetaan huomioon tarvittaessa myös lähiajan näkymissä eli tulosohjaus perustuu oikaistuun liiketulokseen.

Tilikaudella 2025 ei ollut liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Liiketoiminnan kehitys konsernissa ja emoyhtiössä

Myyntivolyymi laski tammi-joulukuussa 2,0 prosenttia ja oli 970,1 (989,7) miljoonaa litraa. Myyntivolyymin kehitykseen

vaikuttivat yleisen markkinatilanteen heikentyminen, kuluttajakäyttäytymisen muutos alkoholittomiin juomiin,

kesäsesongin epävakainen sää, kuluttajien ostovoiman heikko kehitys ja menetetyt kaupan omien merkkien myynnit.

Olvi-konsernin strategisten tavoitteiden mukaisesti alkoholittomien tuotteiden osuus kokonaismyynnistä kasvoi ja

oli 43,6 (42,9) prosenttia. Alkoholittomista tuoteryhmistä myyntivolyymit kasvoivat vesissä, virvoitus-, energia- ja

urheilujuomissa. Vain mehujen ja kvassin myynti on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Kiristyneestä kilpailusta

huolimatta markkinaosuuksia pystyttiin säilyttämään tai jopa kasvattamaan kaikissa päätuoteryhmissä. Liikevaihto

kasvoi 1,3 prosenttia ja oli 665,3 (656,9) miljoonaa euroa keskihinnan parantumisen myötä.

Kannattavuus on kehittynyt bruttokatteen osalta hyvin edelliseen vuoteen nähden, vaikka volyymien laskiessa kilpailu

vähittäiskaupassa kiristyi ja hintavetoisia kampanjoita nähtiin enemmän. Portfolion optimointitoimenpiteet, oman

toiminnan tehokkuuden parantaminen sekä valmistuksen ja hankinnan kustannusten nousun tasaantuminen tukivat

bruttokatteen parantumista. Bruttokate kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 41,7 prosenttia liikevaihdosta.

Hallituksen toimintakertomus

Liiketulos ylitti hienoisesti edellisen vuoden tason ja oli 81,8 (81,4) miljoonaa euroa. Liiketulos kasvoi Suomen ja

Valko-Venäjän segmenteissä. Itämeren segmentin osalta haasteet Tanskan liiketoiminnan kääntämiseksi kannattavaksi

jatkuivat ja Latvian juomamarkkinan laskun aiheuttama kiristynyt kilpailu laski kannattavuutta.

Liiketulokseen sisältyy strategian mukaisia projektiluonteisia kehityskustannuksia. Järjestelmätoimintaympäristöä

uudistetaan muun muassa uusimalla tuotannonohjausjärjestelmä sekä panostamalla myynnin ja tuotantotoimintojen

suunnitteluun. Näiden projektiluontoisten kustannusten vaikutus tilikauden 2025 liiketulokseen oli 2,8 miljoonaa

euroa. Lisäksi yrityskauppojen järjestelykulut rasittivat vuotta 2025 yhteensä 0,6 miljoonalla eurolla.

Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 1,3 ja liikevoitto 16,0 prosenttia.

SUORIUTUMINEN LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

Suomi

Suomen liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia ja oli 243,2 (239,5) miljoonaa euroa ja myyntivolyymi pysyi

edellisen vuoden tasolla ollen 261,9 (262,7) miljoonaa litraa. Keskimääräinen myyntihinta parantui tuoteportfolion

optimoinnin seurauksena. Kuluttajakäyttäytymisen muutos jatkui. Alkoholillisten tuotteiden kokonaismarkkina laski

Panimoliiton tilastojen mukaan 3,2 prosenttia, kun taas alkoholittomien tuotteiden myynti jatkoi kasvuaan ja oli

3,0 prosenttia. Olvin alkoholittomien tuotteiden myynti kasvoi markkinaa enemmän. Poikkeuksena alkoholillisista

tuotekategorioista hard seltzerit jatkavat edelleen kasvuaan. Olvi on tässä kategoriassa selvä markkinajohtaja. Myös

viinien osalta Olvi pärjäsi markkinaa paremmin myynnin kasvaessa, kun Alkossa viinien myynti laski 10,3 prosenttia.

Kokonaisuutena markkinaosuudet säilyivät vahvoina ja useassa tuoteryhmässä saavutettiin myös kasvua. Esimerkiksi

Olvin oluen markkinaosuus on muutoksista huolimatta säilynyt johtavana yli 50 prosentissa. Iisalmeen tehty

varastoinvestointi paransi merkittävästi toimitusvarmuutta kesäsesongissa.

Suomen liiketoimintojen liiketulos oli 29,8 (25,8) miljoonaa euroa. Liiketulos parani 15,4 prosenttia vertailukaudesta

parantuneen tuotannollisen tehokkuuden, kustannusten nousun tasaantumisen ja tuotevalikoimamuutosten ansiosta.

Itämeren alue

Itämeren alueen myyntivolyymi laski 6,0 prosenttia 358,8 (381,7) miljoonaan litraan. Liikevaihto laski 3,2 prosenttia ja

oli 261,5 (270,0) miljoonaa euroa, joten keskihinta kasvoi. Segmentin myyntivolyymin lasku tuli pääosin Tanskasta ja

Latviasta. Latviassa kuluttajakysynnän heikko kehitys jatkui, laskien koko toimialan myyntivolyymeja vähittäiskaupassa.

Olvin arvion mukaan esimerkiksi oluen myyntivolyymi laski 8,3 prosenttia vuoden aikana. Olvin markkinaosuus

kuitenkin parani laskevassa markkinassa. Lisäksi Olvi pystyi kasvattamaan hotelli- ja ravintolakanavan myyntiä

edelliseen vuoteen verrattuna. Samoin vuonna 2021 hankitun Piebalgas-olutbrändin myynti kasvoi merkittävästi,

OLVI OYJ 2

joten tuotevalikoiman laajennusten avulla on saatu kasvua muuten laskevassa olutmarkkinassa. Tanskan osalta

myyntivolyymin laskun taustalla ovat päätökset luopua useista kannattamattomista tuotteista sekä merkittävien

kaupan tuotemerkkisopimusten menetykset. Liiketoiminnan painopisteen muutos omiin brändeihin on käynnissä, ja

esimerkiksi Jolly-virvoitusjuomabrändin markkinaosuus virvoitusjuomissa on parantunut selvästi. Tämä ei kuitenkaan

vielä korvaa poisjääneiden kaupan tuotemerkkien myyntiä eikä paranna riittävästi kannattavuutta.

Itämeren alueen liiketulos laski yllä mainittujen markkinavaikutusten, merkittävämpien myynti- ja markkinointi-

panostusten, kasvaneiden palkkakustannusten sekä logistiikkakustannusten nousun vuoksi 23,1 prosenttia ja oli 17,9

(23,3) miljoonaa euroa. Kannattavuuden heikentyminen näkyi erityisesti Tanskassa, Latviassa ja Liettuassa. Tanskassa

strategian mukainen liiketoiminnan painopisteen muutos on käynnissä, mutta toiminta on edelleen merkittävästi

tappiollista. Latviassa aikaisemmin kerrottu markkinamuutos laski myyntiä ja sitä kautta bruttokatetta. Liettuassa

hintakilpailu kiristyi loppuvuodesta ja laski kannattavuutta. Kaikissa toimintamaissa toteutetut, edellisvuotta

merkittävästi suuremmat panostukset brändinäkyvyyteen, kampanjointiin ja hintoihin auttoivat säilyttämään ja

varmistamaan Olvin kilpailuasemat, mutta heikensivät kannattavuutta markkinan ollessa odotuksia pienempi.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä myyntivolyymi kasvoi 0,7 prosenttia 353,7 (351,3) miljoonaan litraan. Alkoholittomissa tuotekategorioissa,

kuten mehuissa, vesissä, energiajuomissa ja virvoitusjuomissa, myyntivolyymit kasvoivat strategisten tavoitteiden

mukaisesti. Ainoastaan sääriippuvaisen kvassin myynti laski. Alkoholillisissa tuotteissa suurimman tuotekategorian oluen

myynti pysyi edellisen vuoden tasolla. Näiden tuoteryhmien myyntiin ja markkinointiin panostettiin raportointikaudella

edellisvuotta enemmän. Valko-Venäjän myyntivolyymista 62,9 prosenttia tuli alkoholittomista juomista.

Liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia ja oli 164,5 (151,5) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 7,0

prosenttia. Liiketulos kasvoi 3,7 prosenttia ja oli 34,6 (33,4) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen selvä

tulosparannus nosti koko vuoden tuloksen kasvuun. Paikallisessa valuutassa liiketulos kasvoi 2,7 prosenttia. Valko-

Venäjän liiketoiminta raportoidaan osana Olvi-konsernia, mutta se toimii omalla tulorahoituksella. Voitonjakoon

emoyhtiölle liittyy väliaikaisia rajoituksia, kuten Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta -kohdassa on kerrottu.

Olvi-konsernin myynti, liikevaihto ja tulos vuonna 2025

MYYNNIN KEHITYS

Olvi-konsernin tammi–joulukuun myyntivolyymi laski 2,0 prosenttia ja oli 970,1 (989,7) miljoonaa litraa.

Myyntivolyymi, miljoonaa litraa 2025 2024 Muutos%

Suomi 261,9 262,7 -0,3

Itämeren alue 358,8 381,7 -6,0

Valko-Venäjä 353,7 351,3 0,7

Eliminoinnit -4,3 -6,1

Yhteensä 970,1 989,7 -2,0

Konsernin tammi–joulukuun liikevaihto kasvoi 1,3 prosenttia ja oli 665,3 (656,9) miljoonaa euroa.

Liikevaihto, miljoonaa euroa 2025 2024 Muutos%

Suomi 243,2 239,5 1,6

Itämeren alue 261,5 270,0 -3,2

Valko-Venäjä 164,5 151,5 8,5

Eliminoinnit -3,9 -4,1

Yhteensä 665,3 656,9 1,3

TULOSKEHITYS

Konsernin tammi–joulukuun liiketulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,8 (81,4) miljoonaa euroa. Liiketulokseen

ei ole tehty vertailukelpoisuuteen vaikuttavia oikaisuja, vaikkakin tulos sisältää merkittäviä projektiluonteisia kuluja

liittyen yrityskauppoihin ja järjestelmäuudistuksiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa.

Liiketulos, miljoonaa euroa 2025 2024 Muutos%

Suomi 29,8 25,8 15,4

Itämeren alue 17,9 23,3 -23,1

Valko-Venäjä 34,6 33,4 3,7

Eliminoinnit -0,5 -1,1

Yhteensä 81,8 81,4 0,5

Konsernin vuoden 2025 tulos verojen jälkeen oli 64,8 (62,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluvasta

voitosta laskettu osakekohtainen tulos vuonna 2025 oli 3,09 (2,98) euroa.

Rahoitus ja investoinnit

Olvi-konsernin taseen loppusumma 31.12.2025 oli 607,8 (539,6) miljoonaa euroa. Taseen kasvu johtui pääasiassa

aineellisten hyödykkeiden kasvusta investointien myötä sekä myyntisaamisten kasvusta. Oma pääoma per osake

oli 17,73 (15,66) euroa. Omavaraisuusaste oli 60,8 (60,3) prosenttia ja velkaantumisaste -3,7 (-12,4) prosenttia.

Konsernin maksuvalmiutta kuvaava mittari, current ratio, pysyi samalla hyvällä tasolla ja oli 1,5 (1,4). Sijoitetun

pääoman tuottoaste (ROCE) oli 19,9 (24,2) prosenttia. Pääomaa on sitoutunut isojen investointien myötä edellisvuotta

enemmän. Korollisten velkojen määrä oli joulukuun lopussa 42,6 (10,5) miljoonaa euroa. Pitkäaikaista vihreää lainaa

keittämöinvestoinnin rahoittamiseksi oli tilikauden lopussa 22 miljoonaa euroa. Korollisista veloista lyhytaikaisten

velkojen osuus oli 19,5 (3,7) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin tase ja rahoitusasema ovat vahvat. Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 56,3 (50,8)

miljoonaa euroa. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan tililimiittien, yritystodistusohjelmien ja

luottolimiittien avulla. Liiketoiminnan rahavirta oli 80,8 (86,1) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -53,9 (-38,6)

miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta -22,8 (-27,4) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirtaa parantaa pitkäaikaisen

vihreän lainan nosto.

OLVI OYJ 3

Olvi-konsernin laajennus- ja korvausinvestoinnit olivat tammi–joulukuussa 51,8 (43,7) miljoonaa euroa. Investoinneista

27,8 miljoonaa euroa kohdistui Suomeen ja 16,2 miljoonaa euroa Itämeren alueen tytäryhtiöihin. Iisalmen tehtaan

varasto- ja logistiikkainvestointi on edennyt aikataulun mukaisesti. Korkeavaraston lisäkapasiteetti saatiin käyttöön

kesäsesonkiin. Tämä paransi merkittävästi toimitusvarmuutta. Myös keittämöinvestointi etenee suunnitellusti

ja suunniteltu käyttöönotto on keväällä 2026. Itämeren alueella investoinnit keskittyivät myyntikaluston kuten

kylmälaitteiden hankintaan ja tuotantoedellytysten parantamiseen. Valko-Venäjällä tehtiin tytäryhtiön omalla

tulorahoituksella tuotannon jatkuvuuden kannalta välttämättömiä korvausinvestointeja 7,8 miljoonalla eurolla.

Olvi-konserni panostaa investoinneissaan ympäristöystävällisyyteen sekä toiminnan kustannustehokkuuteen ja

kapasiteetin kehittämiseen liiketoiminnan vaatimuksia vastaavaksi.

Konsernirakenteen muutokset vuonna 2025

Olvi Oyj:n tytäryhtiöomistuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tammi–joulukuussa 2025.

Tilikauden päättyessä Olvin omistusosuudet olivat:

2025 2024 Muutos %-yks.

AS A. Le Coq, Viro 100,00 100,00 -

A/S Cēsu Alus, Latvia 99,88 99,88 -

AB Volfas Engelman, Liettua 99,67 99,67 -

OAO Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä 96,36 96,36 -

Servaali Oy, Suomi 100,00 100,00 -

Helsingin tislaamo Oy, Suomi 100,00 100,00 -

Arctic Silence Oy, Suomi 0,00 50,00 -50,00

Suomen Oluset Oy, Suomi 100,00 47,62 52,38

Barley Finland Oy, Suomi 100,00 0,00 100,00

A/S Bryggeriet Vestfyen, Tanska 100,00 100,00 -

Olvi Oyj:stä tuli tilikaudella 2025 Suomen Oluset Oy:n pääomistaja 100,0 prosentin omistusosuudella. Lisäksi Olvi

Oyj perusti Barley Finland Oy:n. Yhteisyritys Arctic Silence Oy puolestaan purettiin. Lisäksi Olvi Oyj:n tytäryhtiöillä

on yhtiöomistuksia. Helsingin tislaamo Oy omistaa 100,0 prosenttia Helsingin tislaamoravintola Oy:stä. AS A. Le

Coq -yhtiöllä on 49,0 prosentin omistusosuus AS Karme ja 20,0 prosentin osuus Verska Mineraalvee OÜ -yhtiöistä

Virossa. A/S Cēsu Alus -yhtiöllä on 100,0 prosentin omistusosuus SIA Piebalgas Alus -yhtiön osakekannasta. AB

Volfas Engelmanilla on 100,0 prosentin omistusosuus UAB Uniqasta ja UAB Alaus Pintasta. OAO Lidskoe Pivo omistaa

100-prosenttisesti Trade House Lidskoe Pivon.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluvat prosessien, toimintatapojen, tuotteiden, raaka-aineiden ja

pakkausmateriaalien suunnittelu ja kehittäminen sekä jo olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen

kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot on kirjattu kuluiksi. Ne koostuvat palkoista, hallinnon

yleiskuluista sekä kehittämisprojektien kuluista. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia

kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

T&K-menot, miljoonaa euroa 2025 2024 2023

T&K menot 10,8 9,7 5,6

% liikevaihdosta 1,6 1,5 0,9

Vuoden 2025 aikana julkaistiin useita uutuustuotteita Suomessa sekä tytäryhtiöissä. Uutuustuotteet on esitelty

kunkin yhtiön internetsivuilla.

Palkat ja palkkiot

Palkkaus, työsuhde-etuudet ja kannustimet perustuvat aina voimassa oleviin lakeihin ja sopimuksiin noudattaen

maakohtaisia käytäntöjä. Näiden lisäksi palkkaus määräytyy työn vaativuuden, osaamisen, suorituskyvyn ja/tai

tulosten mukaisesti hyvää paikallista käytäntöä noudattaen.

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat:

1 000 EUR 2025 2024

Palkat ja palkkiot 77 691 73 436

Hallinnointiperiaatteiden mukaan yhtiö antaa vuosittain erillisen Palkitsemisraportin, joka on laadittu EU:n

osakkeenomistajien oikeuksia koskevan lainsäädännön sekä hallinnointikoodin 2025 palkitsemista koskevien

suositusten mukaisesti. Raportti julkaistaan vuosikertomuksen liitteenä ja löytyy yhtiön internetsivuilta

www.olvigroup.fi.

HALLINNOINTI

Hallinnointiperiaatteet

Olvi Oyj noudattaa vastuullista, korkeatasoista ja avointa hallinnointitapaa. Hyvä hallinnointitapa on kokonaisuus,

joka muodostuu laeista ja niiden perusteella annetuista säännöksistä sekä itsesääntelystä ja käytännöistä. Avoin

hallinnointitapa tukee yhtiön arvonmuodostusta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Olvi Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kulloinkin

voimassa olevaa Corporate Governance -suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä poikkeamat

selostaen. Toiminnassa ja raportoinnissa on noudatettu vuoden 2025 osalta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025

voimaan tullutta Hallinnointikoodia.

Hallinnointiperiaatteiden toteutumisesta kerrotaan erillisessä selvityksessä hallinnosta ja ohjausjärjestelmästä, joka

on vuosikertomuksen liitteenä ja löytyy yhtiön internetsivuilta www.olvigroup.fi.

Liiketoimintastrategia

Olvi-konsernilla on yhteinen missio ja visio. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nautinnon hetkiä ylpeydellä. Visiona on

olla halutuin monipaikallinen juomatalo.

OLVI OYJ 4

Konsernitason strategia ohjaa kaikkien yhtiöiden toimintaa. Konserni hyväksyy myös paikallista joustavuutta

strategian toteuttamisessa, sillä toimintaympäristöissä ja kilpailutilanteissa on eroja. Liiketoiminta perustuu konsernin

yhteisille arvoille, joita ovat paikallinen, positiivinen, kunnioittava ja ketterä.

Olvi-konserni tavoittelee kannattavaa kasvua ja kestävää omistaja-arvon kasvattamista vahvan monipaikallisen

markkina-aseman ja paikallisiin tarpeisiin vastaavan, jatkuvasti kehittyvän tuotevalikoiman avulla. Kasvua haetaan

lähinnä orgaanisesti, mutta myös kohdennetut yritysostot Euroopassa ovat mahdollisia kasvun nopeuttamiseksi.

• Vahvan perusliiketoiminnan myynnin arvoa kasvatetaan keskittymällä paikallisten asiakastarpeiden

tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen hinta- ja valikoimaoptimoinnin avulla. Lisäksi tuotantokapasiteetin

käyttöä optimoidaan, toimintaa tehostetaan ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen investoidaan.

• Markkina-asemaa vahvistetaan kasvavissa juomakategorioissa, kuten alkoholittomissa juomissa ja viineissä.

Lisäksi asemaa HoReCa-myyntikanavassa vahvistetaan kehittämällä tarjontaa vastaamaan asiakkaiden tarpeita

ja panostamalla asiakassuhteisiin.

• Tuotteiden vientiä kasvatetaan kohdennetusti. Paikallisia tuotevalikoimia vahvistetaan kansainvälisesti vahvoilla

brändeillä kulutustottumusten muutoksia ja eri myyntikanavien kasvua tukevasti. Konsernitasoisia brändien

kehittämiseen tullaan panostamaan erityisesti kasvavissa tuotekategorioissa.

Kannattavaa kasvua tuetaan hyödyntämällä konsernin synergiaa ja yhtenäisiä toimintamalleja liittyen vastuullisuuden,

osaamisen ja datakyvykkyyksien kehittämiseen. Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan, osaamista kehitetään ja

tiedonkulkua konserniyhtiöiden välillä parannetaan. Tavoitteena on tehdä vaikuttavia vastuullisuustekoja ja kehittää

vastuullisia tuotteita. Omaan päästöttömään toimintaan investoidaan, kiertotalouspohjaisten materiaalien käyttöä

lisätään sekä kestävään veden käyttöön panostetaan. Prosesseja, työkaluja ja kulttuuria kehitetään tukemaan tiedolla

johdettua päätöksentekoa. Dataa hyödynnetään sisäisen tehokkuuden parantamisessa sekä asiakasrajapinnassa.

Kilpailukykyä vahvistetaan investoimalla liiketoimintaa tukeviin järjestelmiin.

Olvin vahvuuksia markkinaympäristössä ovat:

• Vahva monipaikallinen asema, perinne ja läsnäolo kotimarkkinoilla

• Laaja, paikallisiin tarpeisiin vastaava tuotevalikoima, jota kehitetään muuttuvien kuluttajatarpeiden ja

markkinadatan pohjalta

• Tehokas, ketterä ja dataohjautuva tuotantokoneisto

• Vahva jakeluverkosto

• Vahva osaaminen vähittäiskaupassa, vahvistuva asema HoReCa-kanavassa

• Vahvat kumppanuudet ja asiakassuhteet

• Kansainvälisen konsernin vahvuudet ja kyvykkyydet kehittää toimintaa

• Vastuullinen tapa toimia osana yhtiön perimää

• Innovatiivinen, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö

• Sitoutuneet omistajat: pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja investointikyky

• Kokenut ja osaava johto, joka on sitoutunut omistaja-arvon kasvattamiseen

Yllä mainitut vahvuudet ja aineettomat voimavarat yhdistettynä vahvaan taloudelliseen asemaan luovat Olvi-

konsernin kilpailuetua. Näitä ovat brändiportfolio, hinnoitteluvoima, asiakasuskollisuus ja melko suhdannevakaa

lopputuotteiden kysyntä, korkeat paikalliset markkinaosuudet, todennettu uudistumiskyky kuluttajien muuttuviin

tarpeisiin, laaja ja tehokas paikallinen jakelu sekä tuotannon tehokkuus. Nämä yhdessä mahdollistavat kannattavan

kasvun ja kehittymisen myös tulevaisuudessa.

Hallitus ja tilintarkastaja

Yhtiökokouksesta lähtien hallituksessa on toiminut puheenjohtajana Nora Hortling ja varapuheenjohtajana Lasse

Heinonen. Hallituksen jäseninä ovat olleet Tarmo Noop, Juho Nummela, Pekka Tiainen ja Anette Vaini-Antila.

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heidi Hyry.

Johto

Vuodesta 2024 alkaen johtoryhmärakennetta selkeytettiin erottamalla yhtiön Suomen ja konsernin

johtoryhmävastuut. Tämän mukaisesti 1.1.2024 Olvi-konsernille perustettiin ja nimitettiin johtoryhmä, jolla

vahvistettiin konsernitasoisen strategian toteutusta. Konsernin johtoryhmään ovat vuonna 2025 kuuluneet

seuraavat vastuualueet ja henkilöt:

Toimitusjohtaja - Patrik Lundell

Talous- ja tietohallintojohtaja - Tiina-Liisa Liukkonen

Henkilöstö- ja viestintäjohtaja - Marjatta Rissanen

Vastuullisuus- ja hankintajohtaja - Pia Hortling

Liiketoiminnan kehitysjohtaja - Peep Akkel

Lakiasiainjohtaja – Esa Hyttinen

Emoyhtiö Olvi Oyj:n eli Suomen liiketoiminnan johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Patrik Lundell,

markkinointijohtaja Antti Airaksinen, Servaalin maajohtaja Anna Ekström, vastuullisuus- ja hankintajohtaja Pia Hortling,

talous- ja tietohallintojohtaja Tiina-Liisa Liukkonen, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Marjatta Rissanen, kaupallinen

johtaja Jouni Saarinen ja tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vuonna 2025 olivat:

AS A. Le Coq, Tartto, Viro – Jaanus Vihand

A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia – Eva Sietiņsone 21.2.2025 saakka, Dita Sloka (vt) 31.7.2025 saakka, Evija Grīnberga

1.8.2025 alkaen

AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua – Marius Horbačauskas

OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä – Audrius Mikšys

A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska – Jette Andersen 6.1.2025 saakka, Mats Hallstensson (vt) 30.6.2025 saakka,

jonka jälkeen erillistä toimitusjohtajaa ei ole nimetty vaan Tanskan liiketoimintojen johtajaksi ja kehitysohjelman

toteuttajaksi nimettiin Nadia Deshkovets COO-roolissa

Servaali Oy, Helsinki, Suomi – Anna Ekström (maajohtaja)

Helsingin tislaamo Oy, Helsinki, Suomi – Mikko Mykkänen.

OLVI OYJ 5

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Patrik Lundellille. Baltian, Valko-Venäjän ja

Tanskan tytäryhtiöiden hallitukset muodostivat Patrik Lundell (puheenjohtaja), Pia Hortling, Tiina-Liisa Liukkonen

sekä Marjatta Rissanen. Lisäksi Tanskan tytäryhtiön hallituksessa on kaksi henkilökunnan edustajaa. Suomalaisten

tytäryhtiöiden hallitukset muodostuivat emoyhtiön johtohenkilöistä. Tytäryhtiöiden johtoryhmän muodostavat

kunkin yhtiön toimitusjohtaja ja noin neljä vastuualuejohtajaa.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin päivittäistä liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista, toiminnan seurantaa

sekä sisäistä valvontaa. Sillä varmistetaan strategian toteutuminen ja turvataan edellytykset liiketoiminnan

tavoitteiden saavuttamiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Riskienhallinnan tehtävänä on toimia ennakoivasti ja

luoda toimintamalli, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa

konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta tukee tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia tapahtumia.

Lisäksi riskienhallinta tunnistaa ja hyödyntää liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Riskit arvioidaan analysoimalla riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja riskien mahdollisia vaikutuksia. Vaikutukset

voivat olla taloudellisia, mutta myös vaikutuksia tieto- ja kyberturvaan, maineeseen, henkilöstöön, paikallisyhteisöön

ja ympäristöön. Riskien arvioinnissa huomioidaan myös ympäristön, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon

monimuotoisuuden, vaikutukset liiketoimintaan sekä ihmisoikeudet niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa.

Riskianalyysin perusteella tehdään vuosittain päivitettävä riskienhallinnan kehittämissuunnitelma, jonka avulla

pyritään jatkuvaan ja ennakoivaan toiminnan kehittämiseen, sekä toiminnan jatkuvuussuunnitelmat. Riskianalyysi

pienentää myös operatiivisen toiminnan riskejä. Olvi-konsernin riskit on jaettu strategisiin, liiketoiminnallisiin,

taloudellisiin ja compliance-riskeihin.

Strategiset riskit ovat epävarmuuksia liittyen liiketoimintaympäristöön ja Olvi-konsernin kykyyn toimia siinä

sekä varautua mahdollisiin muutoksiin. Tällaiset riskit voivat liittyä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen,

vastuullisuusvaatimuksiin, kilpailuasemaan, lainsäädäntöön tai teknologiseen kehitykseen ja vaikuttaa taloudellisiin

tai toiminnallisiin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että strategia on linjassa konsernin riskinottohalun ja

riskinsietokyvyn kanssa.

Operatiiviset riskit ovat olosuhteita tai tapahtumia, jotka voivat estää tai hidastaa tavoitteiden saavuttamista, tai

voivat aiheuttaa vahinkoa ympäristölle, ihmisille, omaisuudelle, liiketoiminnalle, tiedolle tai muille Olvin toiminnoille.

Taloudelliset riskit liittyvät Olvi-konsernin taloudelliseen asemaan. Näitä voivat olla rahoituksen saatavuus tai hinta,

valuuttakurssimuutokset ja investoinnit.

Compliance-riskit syntyvät, jos yhtiö ei noudata sen toimintaan sovellettuja sääntöjä ja lakeja tai sisäisiä

toimintaperiaatteita. Näistä voi aiheutua oikeudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia, taloudellisia tappioita tai

mainehaittoja. Toimialaspesifejä vaatimuksia Olvi-konsernilla liittyy muun muassa elintarviketurvallisuuteen ja

ympäristövaatimuksiin.

Hallitus vastaa Olvi-konsernin riskienhallinnasta sekä liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Tarkastusvaliokunta

arvioi riskienhallinnan riittävyyttä, asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä keskeisiä riskialueita. Operatiivinen johto on

vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta konsernirakenteen mukaisesti.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liiketoiminnassa

Geopoliittinen tilanne on vaikuttanut konsernin toimintaympäristöön. Sen aiheuttamat jännitteet, Ukrainan sota ja

ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien sekä

energian hintoihin ja saatavuuteen markkinoilla sekä kuluttajaluottamukseen. Tullitariffien muutoksella Yhdysvaltojen

ja Euroopan välillä ei ole suoria merkittäviä vaikutuksia Olvin toimintoihin eikä Olvilla ole merkittävää liiketoimintaa

Yhdysvalloissa. Iranin sodan pitkittyminen voi nostaa energian hintoja ja sen myötä logistiikkakustannuksia ja

materiaalien valmistuskustannuksia. Olvi-konserni vastaa kustannusten nousuun parantamalla oman toiminnan

tuottavuutta sekä tarkastelemalla myyntihintoja ja -valikoimia kannattavuuden säilyttämiseksi. Saatavuutta

varmistetaan laajalla kumppaniverkostolla ja pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Historiallisen korkeat kuluttajahinnat, juomien verotuksen ja alkoholilainsäädännön kiristäminen sekä geopoliittisen

epävarmuuden aiheuttama yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen laskevat kuluttajien luottamusta ja

vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen. Tämä lisää muun muassa kulutuksen siirtymistä edullisempiin tuotevaih-

toehtoihin ja hintakilpailua. Lisäksi kulutuksessa nähdään kokonaisuudessaan laskua erityisesti alkoholillisissa

tuotteissa ja premiumisaatiotrendi voi pysähtyä. Markkinakohtaisia eroja kuitenkin on. Olvi-konserni vastaa

muutokseen kehittämällä tuoteportfoliota kulutuskysyntää vastaavasti ja huolehtimalla markkinaosuuksien

ylläpitämisestä ja vahvistamisesta.

Valko-Venäjän liiketoimintoihin ja taloudelliseen ennustamiseen liittyy edelleen epävarmuutta. Epävarmuus koskee

muun muassa valuuttakurssien kehitystä, toimintaympäristön, paikallisen lainsäädännön ja verotuksen enna-

koimattomuutta, kauppapakotteita ja länsimaihin suuntautuvan rahaliikenteen toimivuutta. Olvin tytäryhtiö toimii

Valko-Venäjällä operatiivisesti itsenäisesti vastaten muun muassa hankinnoistaan. Lisäksi IT-toimintaympäristö on

eriytetty. Tytäryhtiö rahoittaa toimintansa oman liiketoiminnan kassavirralla. Länsimaalaisessa omistuksessa olevien

yritysten osinkojen maksamista koskeva rajoitus on voimassa 2026 vuoden loppuun. Säädökset rajoittavat ulkomaille

maksettavien osinkojen enimmäismäärää. Tämänhetkisen tulkinnan mukaan osinko, jonka Valko-Venäjän yhtiö voi lain

mukaan vuosittain emoyhtiölle maksaa rajoitusten voimassaolon aikana, on noin 2–4 miljoonaa euroa. Olvi-konsernin

johdon arvion mukaan Valko-Venäjän tytäryhtiön nyt tiedossa oleva väliaikainen osingonmaksun rajoitus ei heikennä

emoyhtiön osingonmaksukykyä. Olvin tytäryhtiön osakkeita koskevat myyntirajoitukset ovat edelleen voimassa.

Olvilla ei ole lupaa Valko-Venäjän tytäryhtiön osakkeiden myyntiin. Lainsäädäntötilannetta seurataan sekä arvioidaan

aktiivisesti markkinassa toimimisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja.

OLVI OYJ 6

Yrityskaupat tarjoavat kasvumahdollisuuksia, mutta sisältävät myös riskejä hankinnan onnistumisen ja yritysarvon

kasvuodotusten osalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi due diligence -selvitysten kattavuuteen sekä liiketoiminta- ja

integraatiosuunnitelmien toteutumiseen. Yrityskauppojen hyödyt ja investoinnin takaisinmaksu ovat riippuvaisia

haltuun ottamisen ja liiketoimintasuunnitelman toteutuksen onnistumisesta. Yrityskauppojen myötä taseelle syntyy

usein liikearvoa, jota testataan säännöllisesti käypään arvoon verraten. Liikearvoihin liittyy riskejä arvonalentumisesta,

mikäli tulevaisuuden kassavirrat eivät tue arvostusta. Olvi hallitsee yrityskauppoihin liittyviä riskejä kehittämällä

yrityskauppaprosessejaan ja resursoimalla prosessien toteuttamista riittävällä tavalla.

Kyberturvallisuusuhat ovat kasvaneet muun muassa maailmanlaajuisen geopoliittisen tilanteen kärjistymisen vuoksi.

Kasvaneisiin tietoturvauhkiin on Olvi-konsernissa varauduttu monenlaisilla tavoilla ja NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin

edellyttämät vaatimukset on toteutettu aikataulun mukaisesti. Kyberturvallisuuteen liittyvää koulutusta,

ohjeistusta ja uhkatilanteiden harjoittelua on lisätty. Henkilöstölle järjestetään vuosittain koulutusta sekä jaetaan

tietoa tietoturvariskeistä ja niiden välttämisestä. Olvi-konserni auditoi toimittajiensa tietoturvakäytännöt ja arvioi

niihin liittyvät riskit säännöllisesti. Vuonna 2025 ei ole tapahtunut kolmansien osapuolten tietoturvaloukkauksia.

Olvi-konsernin tavoitteena on jatkossakin nolla tietoturvaloukkausta. Konserniyhtiöissä ei ole esiintynyt

tietoturvaloukkauksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Olvi-konsernilla on tietoturvariskejä koskeva vakuutus.

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) soveltaminen alkaa 12.8.2026. Tämän lisäksi asetuksessa on lukuisia

siirtymäsäännöksiä eri velvoitteiden alkamisajankohdille. Lähivuosina EU-komissiolta tulee täytäntöönpano- ja

delegoituja säädöksiä sekä ohjeita, joilla täsmennetään vaatimuksia ja niiden soveltamista. Tämänhetkisen arvion

mukaan PPWR tulee nostamaan tuotteiden valmistuksen ja logistiikan energiankulutusta ja vaikuttaa sitä kautta

sekä ilmastopäästöihin että vedenkäyttöön, millä on suora vaikutus Olvi-konsernin mahdollisuuksiin saavuttaa

asetetut ympäristötavoitteet. Kasvava vedenkäyttö olisi ristiriidassa myös kesäkuussa 2025 hyväksytyn EU:n

vesiresilienssistrategian kanssa. Lisäksi PPWR aiheuttaa todennäköisesti investointitarpeita uudelleen käytettäviin

pulloihin ja kuljetuspakkauksiin, ja laitteistoihin tuotteiden täytössä ja käsittelyssä. Asetuksen käytäntöönpanon

prosessia seurataan tiiviisti ja sen soveltamisohjeisiin pyritään vaikuttamaan niin, että myös Olvi-konsernin

toimintamaiden kestävyysnäkökohdat tulevat huomioiduksi.

Vastuullisuusriskejä kartoitetaan ihmisoikeus- ja ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinneilla, jotka ovat osana

yrityksen strategisia, liiketoiminnallisia, taloudellisia ja compliance-riskejä.

Liiketoiminnan ja sääntelypohjan laajentuessa Olvi-konserni altistuu jatkuvasti oikeudellisille ja compliance-riskeille,

joiden valvonta kohdistuu esimerkiksi kilpailuoikeuteen, lahjonnan ja korruption vastaiseen toimintaan, pakotteisiin,

verosääntelyn noudattamiseen sekä terveysstandardeihin. Soveltuvan lainsäädännön tai konsernin sisäisten ohjeiden

noudattamatta jättäminen voi johtaa sanktioihin, kuten sakkoihin, korvausvaatimuksiin sekä brändi- ja mainehaittoihin.

Olvi-konsernissa on tehty useita liiketoimintaympäristön kehitykseen liittyviä skenaarioita ja valmistauduttu

vastaamaan muuttuviin tilanteisiin. Kevään 2025 aikana on tehty muun muassa pitkän aikavälin skenaarioita

toimintaympäristön muutosajureiden ymmärtämiseksi ja niihin varautumiseksi. Yhtiö on varautunut tuotannollisiin

häiriöihin ja laatinut jatkuvuussuunnitelmia, jotka liittyvät muun muassa henkilöstön, raaka-aineiden ja energian

saatavuuteen. Yhtiö on tehnyt investointeja energian saannin turvaamiseksi ja varmistanut raaka-aineiden ja

pakkausmateriaalien hankintaa. Huomiota on kiinnitetty erityisesti riskiarvioiden tekemiseen ja niiden mukaisten

riskienhallintasuunnitelmien riittävyyteen sekä uusien riskien arviointitapojen käyttöönottoon muun muassa

tietoturva- ja vastuullisuusriskien osalta.

OLVIN OSAKKEET JA OSAKEMARKKINAT

Olvin osakepääoma joulukuun 2025 lopussa oli 20,8 miljoonaa euroa. Osakkeita oli yhteensä 20 722 232 osaketta,

joista 16 989 976 eli 82,0 prosenttia oli julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita.

Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. A- ja K-osakkeet tuottavat

saman oikeuden osinkoon. Olvin A-osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin Pörssi) vuoden 2025 aikana

yhteensä 2 391 988 (1 623 387) osaketta eli 14,1 (9,6) prosenttia A-osakkeiden määrästä. Vaihdon arvo oli 75,3 (49,4)

miljoonaa euroa.

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2025

Osakkeita % Ääniä %

K-sarjan osakkeet, rekisteröity 3 732 256 18,0 74 645 120 81,5

A-sarja osakkeet, rekisteröity 16 989 976 82,0 16 989 976 18,5

Yhteensä 20 722 232 100,0 91 635 096 100,0

Olvi A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli vuoden 2025 lopussa 31,35 (29,20) euroa. A-osakkeen ylin kurssi

tammi-joulukuussa oli 37,20 (33,80) euroa ja alin 28,20 (28,05) euroa. Keskikurssi vuonna 2025 oli 31,49 (30,44) euroa.

Joulukuun 2025 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 532,1 (495,5) miljoonaa euroa ja kaikkien osakkeiden

markkina-arvo 649,1 (604,5) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2025 lopussa 25 373 (24 109). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja

kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 20,0 (17,5) prosenttia ja

osuus kokonaisäänimäärästä 4,5 (4,0) prosenttia.

OLVI OYJ 7

Omistusmääräjakauma 31.12.2025

Arvo-osuuksien lukumäärä

Omistajien

lukumäärä

omistajista

Arvo-

osuusmäärä

% arvo-

osuuksista Äänimäärä % äänistä

1 - 1 000 24 116 95,05 3 077 783 14,85 3 082 039 3,36

1 001 - 10 000 1 146 4,52 2 894 623 13,97 3 068 207 3,35

10 001 - 500 000 105 0,41 5 432 808 26,22 14 087 384 15,37

500 001 - 999 999 999 999 6 0,02 9 317 018 44,96 71 397 466 77,92

Yhteensä 25 373 100,00 20 722 232 100,00 91 635 096 100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2025

Arvo-osuuksien lukumäärä

Omistajien

lukumäärä

omistajista

Arvo-

osuusmäärä

% arvo-

osuuksista Äänimäärä % äänistä

Ulkomaiset yhteensä 80 0,32 41 684 0,20 41 684 0,04

Hallintarekisteröidyt (ulkom.)

yhteensä 6 0,02 522 502 2,52 522 502 0,57

Hallintarekisteröidyt (kotim.)

yhteensä 5 0,02 3 571 683 17,24 3 571 683 3,90

Yhteensä 91 0,36 4 135 869 19,96 4 135 869 4,51

Suurimmat omistajat 31.12.2025

K-sarja A-sarja Yhteensä % Äänimäärä %

1. Olvi-säätiö 2 363 904 990 613 3 354 517 16,19 48 268 693 52,67

2. Hortling Heikki kuolinpesä *) 903 488 103 280 1 006 768 4,86 18 173 040 19,83

3. Hortling Timo Einari 212 888 49 152 262 040 1,26 4 306 912 4,70

4. Hortling-Rinne Marit 149 064 15 545 164 609 0,79 2 996 825 3,27

5. Skandinaviska Enskilda Banken Ab (publ),

Helsingin sivukonttori, hall.rek. 1 813 579 1 813 579 8,75 1 813 579 1,98

6. Nordea Bank Abp, hall.rek. 1 625 251 1 625 251 7,84 1 625 251 1,77

7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 828 075 828 075 4,00 828 075 0,90

8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 692 348 692 348 3,34 692 348 0,76

9. Hortling Pia Johanna 23 388 29 374 52 762 0,25 497 134 0,54

10. Hortling Jens Einari 23 388 18 444 41 832 0,20 486 204 0,53

11. Rinne Ville Petteri 23 388 12 478 35 866 0,17 480 238 0,52

12. Rinne Valtteri Markunpoika 23 388 11 455 34 843 0,17 479 215 0,52

13. Citybank Europe Plc, hall.rek. 358 127 358 127 1,73 358 127 0,39

14. Evli Finnish Small Cap Fund 338 173 338 173 1,63 338 173 0,37

15. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 300 000 300 000 1,45 300 000 0,33

16. Laakkonen Hannu Markus 216 072 216 072 1,04 216 072 0,24

17. Sijoitusrahasto Aktia Capital 205 047 205 047 0,99 205 047 0,22

18. Pensionsförsäkringsaktiebolaget Veritas 184 873 184 873 0,89 184 873 0,20

19. Lahti Ari 180 000 180 000 0,87 180 000 0,20

20. Lindell John Herman Dennis 135 000 135 000 0,65 135 000 0,15

Muut 9 360 8 883 090 8 892 450 42,93 9 070 290 9,91

Yhteensä 3 732 256 16 989 976 20 722 232 100,00 91 635 096 100,00

)

Osakkeenomistus sisältää omassa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

OLVI OYJ 8

Sektorijakauma 31.12.2025

Hallintarekisteröityjen

Omistajien

lukumäärä

omistajista

Arvo-

osuusmäärä

% arvo-

osuuksista

arvo-

osuusmäärä

% arvo-

osuuksista Äänimäärä % äänistä

Yritykset 792 3,12 4 227 983 20,40 49 142 159 53,63

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 33 0,13 1 157 547 5,59 3 571 683 17,24 4 729 230 5,16

Julkisyhteisöt 11 0,04 2 080 188 10,04 2 080 188 2,27

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 122 0,48 337 315 1,63 337 315 0,37

Kotitaloudet 24 329 95,89 8 783 330 42,38 34 782 018 37,96

Ulkomaat 86 0,34 41 684 0,20 522 502 2,52 564 186 0,61

Yhteensä

25 373 100,00

16 628 047

80,24 4 094 185

19,76 91 635 096

100,00

Osakkeenomistus

Rekisteröity osakepääoma, 1 000 EUR 20 759.

Olvi Oyj:n yhtiökokouksen 16.4.2025 päätöksen mukaisesti osakkeille maksettiin osinkoa 1,30 euroa/osake vuodelta

2024 (1,20 euroa/osake vuodelta 2023), yhteensä 26,9 (24,8) miljoonaa euroa. Osinko maksettiin kahdessa erässä.

Ensimmäinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksettiin 30.4.2025. Toinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksettiin 5.9.2025.

Ääniä / A-sarjan osake 1

Ääniä / K-sarjan osake 20

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva

lunastuslauseke.

SISÄPIIRI

Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton valmistelemat, listattujen

yhtiöiden käyttöön tarkoitetut sisäpiiriohjeet otettiin käyttöön Olvi Oyj:ssä jo vuonna 2000. Suomessa

3.7.2016 tuli sovellettavaksi Markkinoiden väärinkäyttöasetus (EU) N:o 596/2014 (MAR), jota Olvi Oyj noudattaa

sisäpiirihallinnossaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) tulkinnan mukaisesti.

Olvi Oyj:llä oli 31.12.2025 arvo-osuusjärjestelmässä 25 373 (24 109) osakkeenomistajaa, joista 11 (11)

hallintarekisteröityjä.

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2025 yhteensä 46 035 A-osaketta, jotka edustavat

0,22 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,05 prosenttia äänimäärästä. Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Hallituksen valtuutukset

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 16.4.2025, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden hankkimisvaltuudet,

valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla

enintään 500 000 A-osaketta, joka vastaa 2,4 prosenttia koko osakekannasta ja 0,6 prosenttia kaikkien osakkeiden

yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokous myös päätti, peruuttaen samalla käyttämättä olevat omien osakkeiden luovutusvaltuudet, valtuuttaa

Olvi Oyj:n hallituksen päättämään enintään 1 000 000 uuden A-osakkeen antamisesta sekä enintään 500 000 yhtiön

hallussa olevan oman A-osakkeen luovuttamisesta.

Edellä mainitut valtuutukset ovat voimassa vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutusta koskevasta päätöksestä lukien.

Osakepalkitseminen

Pitkän aikavälin palkitsemisen tavoitteena on Olvin strategian ja tavoitteiden saavuttaminen, omistaja-arvon

lisääminen, kilpailukyvyn kasvattaminen, kannattavan kasvun ja suhteellisen kannattavuuden tukeminen sekä toimivan

johdon ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Olvilla on käytössä kaksi erillistä osakeperusteista kannustinjärjestelmää; suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain

alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden ansaintajakso. Hallitus päättää vuosittain

kannustinjärjestelmän kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää

käytetään avaintyöntekijöiden sitouttamiseen. Palkkion edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen.

Suoriteperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päättyessä arvioidaan, miten suorituskriteerit ovat

toteutuneet ja mahdollinen maksettava palkkio riippuu onnistumisesta näissä asetetuissa tavoitteissa. Palkkiot

suoritetaan Olvi Oyj:n A-sarjan osakkeina ansaintakauden päättymisen jälkeen sekä käteisosuutena, joka kattaa

palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

SUORITEPERUSTEISET OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Oheisessa taulukossa tilikaudella päättyneet (p) suoriteperusteiset ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Vuodesta 2023 alkaen osakekannustimien tavoitteet ja mahdolliset palkkiot perustuvat konsernin Suomen ja Itämeren

alueen liiketoimintasegmenttien tavoitteiden saavuttamiseen.

Ansaintajakso Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)

Kohderyhmä,

henkilöä

Enimmäis-

palkkio, kpl

Toteutunut

palkkio, kpl

2022–2024 (p)

Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden myyntivolyymin kasvu (40 %),

Arvoketjun CO

e -päästöjen väheneminen (10 %)

16 10 670 4 196

2023–2025 (k) 16 10 600

2023–2025 (p) Oma sijoitus (50 %) ja TSR (50 %) *

)

1 1 000 500

2024–2026 (k)

Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %),

Oman valmistuksen CO

e -päästöjen väheneminen (10 %)

37 43 150

2025–2027 (k) Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon kasvu (40 %),

Oman valmistuksen CO

e -päästöjen väheneminen (10 %)

36 42 702

)

TSR on sidottu Olvin A-osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin 1.12.2024-31.1.2025 ja maksettuihin osinkoihin ohjelman

käynnistymisestä 31.1.2025 saakka.

OLVI OYJ 9

SITOUTTAVAT RAJOITETUT OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Tilikaudella käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Ansaintajakso Ansaintakriteeri

Kohderyhmä,

henkilöä

Enimmäis-

palkkio, kpl

Toteutunut

palkkio, kpl

2024–2025 (k) Työsuhde 19 3 250

2025–2026 (k) Työsuhde 16 2 750

Osakepalkkiot maksetaan kerralla ansaintakauden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden toukokuun loppuun

mennessä. Palkkion saaminen on sidottu työsuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Osakepalkkion

lisäksi suoritetaan käteisosuus, joka kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset

sosiaalivakuutusmaksut.

Tilikaudella 2025 kirjattiin kyseisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kustannuksia yhteensä 1 522,9 tuhatta euroa.

Osakelukumäärä ohjelmissa on yhteensä 95 959 kappaletta ja käyvän arvon painotettu keskiarvo on 27,58 euroa

osakkeelta. Käyvän arvon määrittelyssä on huomioitu tulevaisuuden osingonjako. Olvi-konsernilla ei ole käytössä

muita osake- tai optiojärjestelyjä.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:llä oli tammikuun 2025 alussa hallussa yhteensä 21 714 kappaletta omia A-osakkeita. Olvi Oyj luovutti omia

A-osakkeitaan toimitusjohtajalle suoriteperusteisen sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti yhteensä 500

osaketta ja avainhenkilöille suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti yhteensä 4 196 osaketta. Lisäksi

Olvi Oyj luovutti 100 osaketta aiemmin päättyneen lisäosakejärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Olvi Oyj:llä on tilikauden 2025 lopussa hallussa yhteensä 16 918 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden

hankintahinta on yhteensä 511,0 tuhatta euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvi

Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista on 0,08 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden

yhteenlasketusta äänimäärästä 0,02 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden

äänimäärästä on 0,10 prosenttia.

Liputusilmoitukset

Olvi Oyj ei ole saanut vuoden 2025 aikana arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia liputusilmoituksia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöstiedotteessa 12.2.2026 Olvi antoi tulosohjauksen, jonka mukaan 2026 liiketuloksen odotetaan olevan 84–92

miljoonaa euroa.

Olvi odottaa orgaanista kasvua alkoholittomista tuotekategorioista sekä tavoittelee pitävänsä tai kasvattavansa

markkinaosuutta alkoholillisissa tuotekategorioissa. Uudet ostetut liiketoiminnat ovat integraatiovaiheessa vuonna

2026, ja synergioiden odotetaan pääosin toteutuvan vuodesta 2027 eteenpäin. Uusien liiketoimintojen vaikutus

liiketulokseen arvioidaan olevan alle 5 prosenttia vuoden 2026 osalta.

Yrityshankinnat raportointikauden päättymisen jälkeen

Vahvistuneiden kolmen yrityshankinnan osalta määräysvalta siirtyi raportointikauden päättymisen jälkeen

tammikuussa 2026, joten tapahtumat luokitellaan IAS 10:n mukaisesti ei-oikaistavaksi tapahtumaksi. Näin ollen

hankintoja ei ole kirjattu päättyneeseen tilinpäätökseen, eikä niillä ole vaikutusta raportointikauden taseeseen tai

tulokseen. Tammikuussa varmistuneiden yrityskauppojen yhdistely osaksi Olvi-konsernia tehdään 1.1.2026 alkaen.

Alla kuvattujen vahvistuneiden yritysostojen lopulliset kauppahinnat eivät ole vielä vahvistuneet eikä näin ollen

kauppahinnan allokointilaskelmat ole vielä valmiina.

Kaikkien julkistettujen yrityskauppojen, Viro mukaan lukien, arvioitu vaikutus konsernin vuoden 2025 myyntivolyymiin

olisi ollut 9 prosenttia, liikevaihtoon 10 prosenttia ja liiketulokseen 5 prosenttia olettaen, että liiketoiminnat olisivat

olleet kaikki 12 kuukautta mukana luvuissa. Vuoden 2026 osalta tulee huomioida, että yhtiöiden integrointi konserniin

on vasta aloitettu tammikuussa ja prosessista arvioidaan aiheutuvan lisäkustannuksia. Merkittäviä synergioita

arvioidaan saatavaksi vuoden 2027 aikana. Lisäksi Värska Originaal AS:n yrityskauppa ei ole vielä vahvistunut, joten

yhdistely konserniin tehdään vasta myöhemmin. Ostettujen yritysten liiketoimintamallit poikkeavat toisistaan ja ovat

muun muassa kannattavuudeltaan erilaisia.

Valmiermuižas alus

Olvi-konserni ilmoitti 2.9.2025 ostavansa latvialaisen olut- ja juomavalmistajan, Valmiermuižas alus -yhtiön. Yritysosto

on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 15.1.2026. Hankinnan seurauksena konserni on saanut

määräysvallan Valmiermuižas alus -yhtiöstä 100 prosentin omistusosuudella.

Yrityskauppa tukee Olvin strategista tavoitetta olla halutuin monipaikallinen juomatalo, laajentaen konsernin

tuotevalikoimaa ja avaten lisää kasvumahdollisuuksia ravintola- ja vientimarkkinoille.

OLVI OYJ 10

Banjalučka Pivara

Olvi-konserni ilmoitti 9.9.2025 ostavansa Bosnia ja Hertsegovinan suurimman panimon Banjalučka Pivaran, joka toimii

myös Serbiassa. Yritysosto on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 2.1.2026. Hankinnan

seurauksena konserni on saanut määräysvallan Banjalučka Pivarasta 100 prosentin omistusosuudella.

Hankinta tukee Olvin monipaikallista kasvustrategiaa tarjoamalla pääsyn vahvoihin paikallisiin brändeihin ja tuo-

tantokapasiteettiin, mahdollistaen kasvun ja laajentumisen Balkanin alueella. Kasvua tukee oma tuotanto Väli-

meren läheisyydessä, sillä Olvi pystyy palvelemaan Välimeren matkailualueita, kuten Italiaa, Kroatiaa, Kreikkaa ja

Montenegroa, entistä paremmin ja joustavammin.

Värska Originaal AS

Olvi tiedotti 15.9.2025 laajentavansa alkoholittomien tuotteiden valikoimaansa ja hankkivansa Viron johtavan

kivennäisvesivalmistajan Värska Originaal AS:n. Kauppa odottaa edelleen paikallisen kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Brewery International

Olvi-konserni ilmoitti 3.12.2025 ostavansa 51 prosentin enemmistöosuuden Brewery Internationalista, joka on tunnettu

juomien maahantuontiin ja jakeluun erikoistunut yritysryhmä Norjassa ja Ruotsissa. Sopimukseen sisältyy optio

hankkia loput osakkeet myöhemmin. Kauppa toteutui 2.1.2026.

Yritysryhmään kuuluvat panimotuotteisiin keskittyvät Brewery International -yhtiöt sekä laadukkaisiin viineihin

ja väkeviin alkoholijuomiin keskittyvät Mission Wine & Spirits -yhtiöt. Yritysosto tukee Olvi-konsernin strategisia

kasvutavoitteita, vahvistaa sen maantieteellistä asemaa Pohjoismaissa ja luo perustan uusille kasvumahdollisuuksille.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 182,4 (164,6) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli

44,6 (42,7) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

1) osinkona jaetaan 1,35 (1,30) euroa vuodelta 2025 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 28,0 (26,9) miljoonaa

euroa. Osinko on 43,7 (43,6) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan kahdessa

erässä. Ensimmäinen erä 0,67 euroa osakkeelta maksetaan 30.4.2026 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä

7.4.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toinen erä 0,68 euroa osakkeelta

maksetaan 30.9.2026 osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 23.9.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon. Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

2) emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 154,4 miljoonaa euroa.

OLVI OYJ

Hallitus

OLVI OYJ 11

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2023—2025

Toiminnan laajuus ja kannattavuus

1 000 EUR 2025 2024 2023

Liikevaihto 665 275 656 907 630 605

Muutos, % 1,3 4,2 8,0

Liiketulos 81 811 81 386 54 918

% liikevaihdosta 12,3 12,4 8,7

Rahoitustuotot ja -kulut 1 040 652 -646

Voitto ennen veroja 82 851 82 038 54 918

% liikevaihdosta 12,5 12,5 8,7

Tilikauden voitto 64 824 62 425 38 473

% liikevaihdosta 9,7 9,5 6,1

Taseen loppusumma 607 774 539 602 490 000

Tulorahoitus-% 13,8 13,4 9,3

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 22,7 26,5 19,2

Sijoitetun pääoman tuottoaste-% (ROCE) 19,9 24,2 18,5

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 18,7 20,3 13,5

Omavaraisuusaste, % 60,8 60,3 59,0

Maksuvalmius (current ratio) 1,5 1,4 1,3

Velkaantumisaste (gearing), % -3,7 -12,4 -8,5

Investoinnit käyttöomaisuuteen 51 797 43 667 24 947

% liikevaihdosta 7,8 6,6 4,0

Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 51 426 42 715 23 845

% liikevaihdosta 7,7 6,5 3,8

Tutkimus- ja kehittämismenot 10 848 9 663 5 572

% liikevaihdosta 1,6 1,5 0,9

Palkat ja palkkiot 77 691 73 436 66 745

Henkilöstö keskimäärin:

Henkilöstö Suomessa 465 447 449

Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan

ja Valko-Venäjän henkilöstö 2 020 1 978 1 927

Henkilöstö yhteensä 2 485 2 425 2 376

Osakekohtaiset tunnusluvut 2025 2024 2023

Tulos/osake (EPS), euroa, laimentamaton 3,09 2,98 1,85

Tulos/osake (EPS), euroa, laimennettu 3,09 2,98 1,85

Oma pääoma/osake, euroa 17,73 15,66 13,95

)

Osinko/tulos, % 43,7 43,6 64,9

Hinta/voitto-suhde (P/E) 10,1 9,8 15,2

)

Vuoden 2025 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

OLVI OYJ 12

EMOYHTIÖN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2023—2025

Toiminnan laajuus ja kannattavuus

1 000 EUR 2025 2024 2023

Liikevaihto 214 614 211 876 200 975

Muutos, % 1,3 5,4 11,3

Liikevoitto 29 502 25 427 17 492

% liikevaihdosta 13,7 12,0 8,7

Rahoitustuotot ja -kulut 22 659 25 347 28 771

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 52 162 50 774 46 263

% liikevaihdosta 24,3 24,0 23,0

Tilikauden voitto 44 606 42 663 41 065

% liikevaihdosta 20,8 20,1 20,4

Taseen loppusumma 404 681 357 354 339 509

Tulorahoitus-% 26,4 26,4 26,4

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 20,6 22,9 22,4

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 19,8 21,4 21,9

Omavaraisuusaste, % 58,6 61,3 59,2

Maksuvalmius (current ratio) 0,7 0,7 0,8

Velkaantumisaste (gearing), % 17,7 -0,9 1,7

Investoinnit käyttöomaisuuteen 27 766 23 928 10 072

% liikevaihdosta 12,9 11,3 5,0

Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 27 704 23 844 9 920

% liikevaihdosta 12,9 11,3 4,9

Tutkimus- ja kehittämismenot 5 514 3 401 1 884

% liikevaihdosta 2,6 1,6 0,9

Palkat ja palkkiot 30 058 28 411 20 840

Henkilöstö keskimäärin 427 409 396

Osakekohtaiset tunnusluvut 2025 2024 2023

Tulos/osake (EPS), euroa 2,18 2,17 2,04

Oma pääoma/osake, euroa 11,46 10,58 9,72

*) Nimellisosinko/osake, euroa 1,35 1,30 1,20

*) Efektiivinen osinkotuotto, % 4,31 4,45 4,28

*) Osinko/tulos, % 62,0 59,9 58,8

Hinta/voitto-suhde (P/E) 14,4 13,4 13,7

A-osakkeen kurssi

kauden lopussa, euroa 31,35 29,20 28,05

ylin kurssi, euroa 37,20 33,80 34,95

alin kurssi, euroa 28,20 28,05 26,80

keskikurssi, euroa 31,49 30,44 29,88

A-osakkeiden vaihto, kpl 2 391 988 1 623 387 1 608 889

A-osakekannasta, % 14,1 9,6 9,5

A-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR 532,1 495,5 475,8

K-osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR 117,00 109,0 104,7

Yhtiön markkina-arvo yhteensä, MEUR 649,1 604,5 580,5

Osakkeiden lukumäärä

osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana **) 20 703 080 20 698 293 20 690 905

osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa **) 20 705 314 20 700 518 20 693 540

)

Vuoden 2025 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

OLVI OYJ 13

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Tulorahoitus-% = 100 *

Liiketulos + poistot + rahoitustuotot ja -kulut + satunnaiset

tuotot ja kulut - verot

Liikevaihto

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = 100

Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)

Oman pääoman tuotto-% (ROE) = 100

Voitto ennen veroja – verot

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset

varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

(keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste, % =

100 *

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + vapaaehtoiset

varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Maksuvalmius (current ratio) =

Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velkaantumisaste (gearing), % = 100 *

Korolliset velat + saadut ennakkomaksut - rahat ja muut likvidit varat

Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero

laskennallisella verovelalla vähennettynä

Sijoitetun pääoman tuottoaste, % (ROCE) = 100

12 kk rullaava liiketulos

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus + korolliset velat

Tulos/osake (EPS) =

Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien osuus

Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden

lukumäärä

Oma pääoma/osake =

Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero

laskennallisella verovelalla ja määräysvallattomien osuudella

vähennettynä

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Efektiivinen osinkotuotto, % = 100 *

Osakeantioikaistu osinko/osake

Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen

kaupantekokurssi

Hinta/voitto- suhde (P/E) =

Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen

kaupantekokurssi

Tulos/osake

Osinko/tulos, % = 100

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos

Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa =

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa *

A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Konserni esittää konsernin tuloslaskelmasta suoraan johdettavat tunnusluvut liikevaihto, liiketulos ja tilikauden

tulos ja näiden prosenttiosuudet liikevaihdosta sekä tulos/osake -tunnusluvun. (Tulos/osake = Emoyhtiön omistajille

kuuluva tilikauden voitto/Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana).

Olvi Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan

liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta,

vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta.

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta

vaihtoehtoisista tunnusluvuista ja määrittänyt vaihtoehtoiset tunnusluvut alla esitetyn mukaisesti.

Liikevaihtoa tukevana vaihtoehtoisena tunnuslukuna konserni esittää myyntivolyymitiedot miljoonina litroina.

Myyntivolyymi on tärkeä, yleisesti toimialalla käytetty, toiminnan laajuutta kuvaava mittari. Raportointikausien

vertailtavuutta parantaakseen konserni esittää vaihtoehtoisina tunnuslukuina tarvittaessa myös oikaistun

liiketuloksen ja oikaistun tilikauden tuloksen. Oikaistu liiketulos lasketaan vähentämällä liiketuloksesta merkittävät

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Vastaavat erät on vähennetty tilikauden tuloksesta laskettaessa oikaistua

tilikauden tulosta.

Investoinnit koostuvat lisäyksistä pysyviin vastaaviin pois lukien IFRS 16 -standardin mukaiset lisäykset.

OLVI OYJ 14

Yleiset tiedot .................................................... 16

ESRS 2 Yleiset tiedot ..............................................................17

Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

................................ 17

Kestävyyden hallinto

.............................................................. 17

Kestävyyden strategia

..........................................................20

Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

.............................23

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta .....................................................24

Ympäristötiedot ................................................ 31

EU-taksonomia .......................................................................32

E1 Ilmastonmuutos

................................................................. 34

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

.................................. 42

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

...................................44

Kestävyysraportti

Sosiaalisen vastuun tiedot ...............................47

S1 Oma työvoima ....................................................................48

S2 Arvoketjun työntekijät

.....................................................56

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

............................................59

Hallintotapatiedot .............................................63

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .........................................64

Kestävyysraportin liitteet ................................. 6

15OLVI OYJOLVI OYJ

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot .................................................... 17

Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

...................... 17

Kestävyyden hallinto

.................................................... 17

Kestävyyden strategia

................................................ 20

Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

....................23

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta ............................................24

16OLVI OYJOLVI OYJ

KESTÄVYYSRAPORTIN

LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperiaatteet

Olvi-konserni koostuu emoyhtiö Olvista ja kuudessa eri

maassa toimivista tytäryhtiöistä. Kestävyysraportointi

kattaa kaikki Olvi-konserniin 31.12. kuuluvat yhtiöt,

ja tiedot ovat konsolidoitu vastaavalla tavalla kuin

tilinpäätöksessä. Osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä

ei ole sisällytetty raportoituihin lukuihin, kuten ei

myöskään vuoden 2025 lopussa yrityskauppojen

kautta hankittuja yhtiöitä Valmiermuižas alus,

Banjalučka Pivara, Brewery International ja Värska

Originaal AS. Kolmen vahvistuneen yrityshankinnan

osalta määräysvalta siirtyi raportointikauden

päättymisen jälkeen tammikuussa 2026 ja yhden

yrityskaupan osalta odotetaan edelleen paikallisen

kilpailuviranomaisen hyväksyntää. Hankittujen

yritysten implementointi osaksi kestävyysraportointia

tapahtuu vuoden 2026 aikana.

Raportointi kattaa myös olennaisen arvoketjun

alku- ja loppupään tiedot, minkä laajuus on määritelty

kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Arvoketjusta

on kerrottu tarkemmin tämän osion kohdassa

Liiketoimintamalli ja arvoketju. Raportointijakso

on tilikausi 1.1.2025-31.12.2025, joka on sama kuin

taloudellisessa raportoinnissa.

Arvoketjun päästöjen laskennassa on käytetty myös

epäsuoriin lähteisiin perustuvaa estimointia. Arvoketjun

päästöjen laskennasta on kerrottu tarkemmin osiossa

E1 Ilmastonmuutos. Kyseisessä osiossa ei raportoida

investointien kustannuksia, koska ne sisältävät

liiketoiminnallisesti sensitiivistä tietoa. Raportointi

keskittyy investointien luonteeseen ja niiden

ESRS 2 Yleiset tiedot

yhteyteen kestävyyden tavoitteisiin. Mahdolliset

muutokset kestävyystietojen laatimisessa ja

esittämisessä on esitetty aihestandardien yhteydessä.

Vuonna 2025 Olvi-konserni ei ole havainnut aiemmilla

kausilla tehtyjä olennaisia virheitä raportoinnissa.

KESTÄVYYDEN HALLINTO

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ja kestävyysseikkojen käsitteleminen

Kestävyysraporttiin sisällytettävien tietojen lisäksi

hallintoon ja palkitsemiseen liittyvistä asioista on

raportoitu vuosikertomuksen erillisissä osioissa Selvitys

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Palkitsemisraportti.

OLVI OYJ:N HALLITUS JA HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Olvi Oyj:n hallitus hyväksyy Olvi-konsernin strategiset

vastuullisuuspainopisteet, tavoitteet ja niiden mittarit,

kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistetut

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä vuotuisen,

varmennetun kestävyysraportin osana hallituksen

toimintakertomusta. Hallitus seuraa strategian

vastuullisuusosion mittareiden kehitystä ja tavoitteiden

saavuttamista, sekä tarkastelee vastuullisuuden

tavoitteita suhteessa konsernin strategiaan ja sen

tavoitteisiin kvartaaleittain. Hallitusta päivitetään

vaikutuksiin, riskiin ja mahdollisuuksiin liittyvillä

katsauksilla.

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

avustaa yhtiön hallitusta osallistumalla konsernin

vastuullisuusstrategian ja -ohjelman valvontaan

säännöllisesti. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

sekä hallituksen tarkastusvaliokunta osallistuvat

vuotuisen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja

kestävyysraportin valmisteluun. Tarkastusvaliokunnan

tehtäviin kuuluu riskienhallinta, kuten asianmukaisen

riskienhallintaprosessin varmistaminen ja riskien

arviointitulosten seuraaminen. Tarkastusvaliokunta

käsittelee kestävyyteen liittyviä aiheita säännöllisesti

sekä seuraa ja valvoo kestävyysraportointia ja sen

raportointiprosessia ja varmentamista.

Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtaja

raportoi valiokunnille vastuullisuuden strategian,

tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumisesta

ja kehittämisestä, toimintaympäristön olennaisista

muutoksista sekä kestävään kehitykseen

liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista. Valiokunnat raportoivat hallitukselle.

Hallitus raportoi osana hallituksen toimintakertomusta

sekä osavuosikatsauksia vastuullisuuden tavoitteiden

saavuttamisesta.

Vuonna 2025 hallitus ja sen valiokunnat käsittelivät

muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä

olennaisia aiheita:

• Kestävään kehitykseen liittyvät

lainsäädäntömuutokset

• Kestävyys- ja EU:n taksonomiaraportointiin

valmistautuminen, kuten lainsäädännön

vaateiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen

• Vastuullisuuden päätavoitteiden ja mittareiden

seuranta ja päivittäminen

• Olvi-konsernin strategian keskeiset

vastuullisuuden projektit

• Riskiarviointien prosessit, niiden

kehittäminen sekä arviointien

tulokset (kaksoisolennaisuusarviointi,

ihmisoikeusvaikutusten arviointi, ilmastoriskit,

ilmastoskenaariot)

17OLVI OYJOLVI OYJ

OLVI-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA JA OLVI-KONSERNIN

JOHTORYHMÄ

Olvi-konsernin toimitusjohtaja, yhdessä muun

Olvi-konsernin johtoryhmän kanssa, vastaa

kestävän kehityksen strategian, tavoitteiden ja

toimintasuunnitelmien yhteensovittamisesta

konsernin strategian ja liiketoimintamallien

kanssa. He myös hyväksyvät pidemmän tähtäimen

vastuullisuuspainopisteet, tavoitteet ja niiden

mittarit hallitukselle esitettäväksi, kuten myös

riskikartoitusten ja kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla

tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

näihin liittyvät tavoitteet ja mittarit. Olvi-konsernin

johtoryhmä seuraa vastuullisuusohjelman toteutumista

ja vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

liittyvien toimenpidesuunnitelmien toteutumista.

Olvi-konsernin toimitusjohtaja hyväksyy konsernin

toimintaperiaatteet. Hän raportoi hallitukselle

vastuullisuudesta osana yhtiön strategian seurantaa.

Konsernin johtoryhmä seuraa vastuullisuusasioita

vähintään kvartaaleittain. Vuonna 2025 konsernin

johtoryhmä käsitteli strategian mukaisten

vastuullisuuspainopisteiden ja -tavoitteiden

asettamista, kestävyysraportointiin liittyvien

lainsäädäntöjen muutoksia ja vaatimuksia,

kaksoisolennaisuusarvioinnin ja riskianalyysien

tuloksia sekä toimenpidesuunnitelmaa ja tavoitteita

vuodelle 2026. Lisäksi konsernin johtoryhmän

jäsenet käsittelivät muissa tiimeissä ja työryhmissä

kestävyyslainsäädäntöjen muutoksia ja vaikutuksia

Olvi-konsernin toimintaan. Vastuullisuuteen

liittyvistä aiheista Olvi-konsernin vastuullisuus-

ja hankintajohtaja raportoi suoraan yhdessä

toimitusjohtajan kanssa hallituksen valiokunnille.

OLVI OYJ:N TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUKSET JA

TOIMITUSJOHTAJAT

Olvi Oyj:n tytäryhtiöiden hallitukset hyväksyvät

vastuullisuuden strategiset tavoitteet ja mittarit

osaksi tytäryhtiöiden toimintaa, seuraavat

vastuullisuusohjelman toteutumista konserniyhtiöissä

sekä edesauttavat vastuullisuusohjelman

toimeenpanoa yhtiöihin yhdessä yhtiöiden

toimitusjohtajien kanssa kvartaaleittain.

KONSERNIN VASTUULLISUUDEN JOHTORYHMÄ

Konsernin vastuullisuuden johtoryhmän muodostavat

vastuullisuusohjelman painopistealueiden ja eettisen

toimintatavan vastuuhenkilöt, Olvi-konsernin

vastuullisuus- ja hankintajohtaja sekä Olvi-konsernin

vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimi.

Vastuullisuuden johtoryhmä vastaa konsernin

vastuullisuusstrategian ja -ohjelman sekä

kaikkien aikavälien tavoitteiden, mittareiden ja

toimintasuunnitelmien määrittelystä, kehittämisestä

ja eteenpäin viemisestä. He myös vahvistavat

lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet, mittarit

ja toimintasuunnitelmat. Lisäksi heidän vastuullaan

on vastuullisuustavoitteiden ja toimenpiteiden

toteutumisen seuranta sekä vastuullisuuden

vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi

toiminnan kehittämisessä. Konsernin vastuullisuuden

johtoryhmä kokoontuu vähintään kvartaaleittain.

VASTUULLISUUDEN VASTUUHENKILÖT JA TYÖRYHMÄT

OLVI-KONSERNISSA

Vastuullisuusohjelman jokaiselle painopistealueelle

ja eettiselle toimintatavalle on määritetty oma

vastuuhenkilö konsernitasolla. Vastuuhenkilö,

vastuullisuuden erityisasiantuntija(t) ja

konserniyhtiöiden edustajat muodostavat työryhmän

jokaiselle vastuullisuuden painopistealueelle ja

eettiselle toimintatavalle. Työryhmät varmistavat

konsernin vastuullisuusstrategian toteutumisen,

toimintaperiaatteiden, toimintasuunnitelmien,

tavoitteiden, mittareiden ja datan seurannan

ja kehittämisen sekä myös aihealueen

vastuullisuuslainsäädännön ja toimintaympäristön

seurannan huomioiden olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet.

Tietoa hallinto-, johto- ja

valvontaelinten kokoonpanosta

ja kestävyysseikkojen

asiantuntemuksesta

Yhtiöllä on tilikauden 2025 aikana ollut yhtiön

toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön

kehitysvaiheet huomioiden riittävä määrä hallituksen

jäseniä. Vuonna 2025 hallitukseen on kuulunut

kuusi (6) jäsentä, joista 66,7 prosenttia on miehiä

(4) ja 33,3 prosenttia naisia (2). Hallituksen jäsenten

ikäjakauma on ollut 39–57 vuotta. Lisäksi hallituksella

on kokonaisuutena ollut yhtiön tarpeiden ja sääntelyn

edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus.

Hallituksen jäsenten kansallisuudet, iät, ammatilliset

taustat ja toimikausien pituudet ovat olleet yhtiön

tarpeisiin nähden kattavasti edustettuina.

Hallituksen 6 jäsenestä 83,3 prosenttia jäsenistä (5)

on ollut riippumattomia yhtiöstä ja 66,7 prosenttia

jäsenistä (4) on ollut riippumattomia yhtiön

merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksessa ei ole

yhtiön toimivaan johtoon kuuluvia henkilöitä.

Vuonna 2025 hallituksen henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan jäseninä toimivat Nora

Hortling, Päivi Paltola (–4/2025), Christian Ståhlberg

(–4/2025), Pekka Tiainen (4/2025–) ja Anette

Vaini-Antila (4/2025–). Vuonna 2025 hallituksen

tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Lasse

Heinonen, Juho Nummela ja Tarmo Noop.

Hallituksen vastuullisuusosaaminen perustuu sen

jäsenten toisiaan täydentäviin kompetensseihin. Päivi

Paltolalla, Christian Ståhlbergilla, Juho Nummelalla,

Pekka Tiaisella ja Anette Vaini-Antilalla on myös

operatiivista erityisosaamista vastuullisuuteen

liittyvän lainsäädännön, kuten CSRD:n, EU-taksonomian

18OLVI OYJOLVI OYJ

ja Green Claims -vaatimusten soveltamisesta

liiketoiminnassa, mukaan lukien elintarvike- ja teollisten

pakkausten toimialat. Lisäksi Päivi Paltolalla, Christian

Ståhlbergilla ja Juho Nummelalla on erityisosaamista

vastuullisuusraportointistandardeista, erityisesti

olennaisten vastuullisuusvaikutusten, -riskien ja

-mahdollisuuksien tunnistamisesta, arvioinnista ja

raportoinnista Olvi konsernin kannalta. Anette Vaini-

Antila tuo mukanaan laajaa ja syvällistä kokemusta

yritysvastuusta ja vastuullisuuden johtamisesta,

kattaen vastuullisuusselvitykset ja raportoinnin sekä

vastuullisuuteen liittyvien liiketoimintaprosessien

uudistamisen useilla eri toimialoilla.

Hallitus seuraa yhdessä johdon kanssa

toimintaympäristön muutoksia ja regulaatioiden

kehitystä kestävän kehitykseen liittyen, hyödyntäen

myös ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta

ja näkemyksiä. Hallitus saa säännöllistä koulutusta

vastuullisuuteen sekä Olvi-konsernin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Hallitus järjestää

seminaarikokouksia, joissa on ollut myös konsernin

ulkopuolisia asiantuntijoita puhumassa kestävyyteen

liittyvistä kysymyksistä. Hallituksen jäsenet

sitoutuvat ja kouluttautuvat Olvi-konsernin eettiseen

ohjeistukseen säännöllisesti.

Jokaisella vastuullisuusohjelman painopistealueella

sekä eettisellä toimintatavalla on vastuuhenkilö

konsernin johtoryhmässä. Ihmiset-painopistealueesta

vastaa konsernin henkilöstö- ja viestintäjohtaja,

jolla on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta

henkilöstöhallinnosta. Ympäristö-painopistealueesta

vastaa konsernin tekninen kehityspäällikkö, jolla

on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta konsernin

yhtiöiden teknisistä, kestävän kehityksen ratkaisuista.

Tuotteet-painopistealueesta vastaa konsernin myynti-

ja markkinointiprosessin vastaava. He molemmat

raportoivat konsernin liiketoiminnan kehitysjohtajalle,

ja heillä kaikilla on pitkä kokemus ja asiantuntemus

liiketoiminnasta ja tuotteiden kehittämisestä. Eettisestä

toimintatavasta vastaa konsernin lakiasianjohtaja,

jolla on laajaa kokemusta ja asiantuntemusta

vaatimustenmukaisuudesta.

Konsernin vastuullisuudesta vastaavat saavat

säännöllisesti koulutusta vastuullisuudesta sekä

konsernin vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista

sisäisten ja ulkoisten koulutusten avulla. He myös

osallistuvat yhdessä konsernin vastuullisuustiimin

kanssa ulkopuolisten asiantuntijoiden tiimin

kokouksiin. Tiimi arvioi vastuullisuusohjelmaa ja

sen raportointia sekä antaa näkemyksiä ohjelman

kehittämiseksi. Kokouksia järjestetään vähintään

kerran vuodessa. Vastuullisuustyön säännölliseen

arviointiin hyödynnetään myös konsernin ja

yhtiötason ulkopuolisia arviointeja. Lisäksi hallituksella

ja konsernin johtoryhmällä on käytettävissä Olvi-

konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtajan sekä

Olvi-konsernin vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimin

asiantuntemus.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Olvi-konsernilla on kestävyysseikkoihin liittyviä

kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä. Sekä Olvi Oyj:n

konsernin että yhtiöiden johdoilla on pitkän aikavälin

osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, jonka yhtenä

ansaintakriteerinä on kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen. Lisäksi toisena vastuullisuuteen

liittyvänä ansaintakriteerinä on alkoholittomien

tuotteiden liikevaihdon kasvu. Nämä molemmat

kuuluvat konsernin vastuullisuuden päätavoitteisiin.

Kannustinjärjestelmässä on määritelty ansaittavissa

olevien osakkeiden enimmäismäärä.

Kestävyyteen liittyvää suoriutumista verrataan

asetettuihin tavoitteisiin ja palkkion edellytyksenä

on asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Pitkän aikavälin suoriteperusteisessa

osakekannustinohjelmassa kestävyyteen liittyvät

tavoitteet muodostavat yhteensä toimitusjohtajalla

ja muulla johdolla puolet (50 prosenttia) kannustimen

kokonaisansaintamahdollisuudesta, josta

alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon painotus

on 40 % ja oman tuotannon CO

e-päästöjen

vähentämisen painotus 10 %. Olvi Oyj:n hallitus ei ole

kannustinjärjestelmien piirissä.

Olvi Oyj:n konsernin toimitusjohtajalla ja

johtoryhmällä sekä konserniyhtiöiden johdoilla

on myös lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä,

jossa on vastuullisuuteen kuten ympäristöön ja

henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmien vastuullisuuteen liittyvä

ansaintamahdollisuus vaihtelee tehtävittäin. Vuoden

2025 lyhyen aikavälin kannustinohjelman palkkiossa

(lunastettavissa vuonna 2026) toimitusjohtajalla

10 % ja muulla johdolla 3-10 % liittyy henkilöstöön

ja ESG-painopistealueisiin liittyvien tavoitteiden

saavuttamiseen.

Olvi Oyj:n hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja

johdon kannustin- ja palkitsemisjärjestelmistä.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi on

kehitetty tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään

toimintojen ja arvoketjun negatiivisia vaikutuksia

kestävyyteen. Prosessissa noudatetaan OECD:n

ohjeita sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevia periaatteita. Merkittävät kestävyyteen

liittyvät riskit ja vaikutukset raportoidaan vuosittain

kestävyysraportissa, jossa käsitellään myös

toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

a) Due diligence -prosessin

sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 Yleiset tiedot:

• Kestävyyden hallinto

• Kestävyyden strategia

• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien kanssa kaikissa

due diligence -prosessin keskeisissä

vaiheissa

ESRS 2 Yleiset tiedot:

• Sidosryhmien edut ja näkemykset

• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Aihestandardit S1, S2, S4: Yhteydenpito vaikutuksista sidosryhmien kanssa

c) Haitallisten vaikutusten

tunnistaminen ja arviointi

ESRS 2 Yleiset tiedot:

• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

• Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

d) Toimien toteuttaminen kyseisten

haitallisten vaikutusten torjumiseksi

Aihestandardit E1, E3, E5, S1, S2, S4: Toimenpiteet

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden

seuranta ja viestintä

Kestävyysraportin liitteet: Olvi-konsernin toimintaperiaatteet ja sitoumukset

Aihestandardit E1, E3, E5, S1, S2, S4: Tavoitteet

19OLVI OYJOLVI OYJ

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyysraportoinnin sisäisessä valvonnassa

ja riskien tunnistamisessa hyödynnetään Olvi-

konsernin taloudellisen raportoinnin sisäisessä

valvonnassa muodostuneita parhaita käytänteitä.

Kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää

muun muassa vastuullisuuden tunnuslukujen

seurannan kuukausittain hallituksessa ja

johtoryhmissä. Konsernin hallitus myös käsittelee

kestävyysraportoinnin riskejä säännöllisesti vuosi-

ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.

Kestävyysraportoinnin osalta tärkeimmiksi riskeiksi

on tunnistettu raportoitavien tietojen oikeellisuus

ja tietojen täydellisyys. Erityisesti haasteena on

tarvittavien tietojen hankkiminen arvoketjusta, minkä

osalta voidaan joutua käyttämään arvioita.

Olvi-konsernin käyttöön ottama kestävyyden

hallintomalli, jossa on määritelty kestävyysraportointiin

liittyvät roolit ja vastuut, varmistaa

kestävyysraportissa raportoitavien tietojen

oikeellisuuden ja täydellisyyden.

Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa

valvoa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan

tehokkuutta myös kestävyysraportoinnin osalta.

Konsernin taloushallinto vastaa sisäisen valvonnan

koordinoinnista ja kehittämisestä taloudellisen

raportoinnin ja kestävyysraportoinnin osalta. Sisäinen

tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta

osana ohjaus- ja valvontajärjestelmän arviointia ja

varmistusta.

Olvi-konsernin talous- ja tietohallintojohtaja vastaa

hallituksen toimintakertomuksen toteutuksesta

lukuun ottamatta kestävyysraporttia, josta vastaa

Olvi-konsernin vastuullisuus- ja hankintajohtaja.

Konsernin vastuullisuuden erityisasiantuntijatiimi

ohjeistaa kestävyysraportoinnin laadintaprosessia

sekä valvoo raportoitujen tietojen oikeellisuutta ja

täydellisyyttä. Paikallisyhtiöt vastaavat paikallisten

raportointiprosessien toteuttamisesta, raportoitavien

tietojen oikeellisuudesta ja tietojen täydellisyydestä.

Kestävyysraportoinnin laaja-alaisuuden vuoksi tietoa

kerätään raportointia varten useasta eri lähteestä.

Vuonna 2025 jatkunut ja edelleen jatkuva konsernin

prosessien ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen

tukee myös kestävyysraportointia lisäämällä erityisesti

tiedonkeruun automatisointia ja tarkkuustasoa sekä

tehostamalla raportoinnin laatimista.

Taloudellisen raportoinnin tarkastaa vuosittain

yhtiökokouksessa valittava riippumaton

tilintarkastusyhteisö. Kestävyysraportissa esitetyt

tiedot varmennetaan saman riippumattoman

tilintarkastajan toimesta. Kaikki ulkoisen

tilintarkastajan hallitukselle raportoimat havainnot

käsitellään konsernin talous- ja tietohallintojohtajan

koordinoimana konsernin liiketoimintavastaavien

kanssa ja tarvittaville korjaaville toimenpiteille

määritellään vastuut ja määräajat, joiden toteutumista

seurataan ja tarkistetaan säännöllisesti. Muut

mahdolliset sisäisen tarkastuksen tai sisäisen

valvonnan tarkastustoimenpiteiden esille tuomat

havainnot kestävyysraportoinnista raportoidaan

hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

KESTÄVYYDEN STRATEGIA

Strategia ja johtaminen

Vastuullisuus on yksi Olvi-konsernin strategian

painopisteistä. Keskeisessä osassa Olvi-konsernin

strategiaa ovat kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen, alkoholittomien tuotteiden

lisääminen ja ihmisoikeustyön edistäminen. Olvi-

konsernin vastuullisuusohjelma ja vastuullisuuden

toimintaperiaate ohjaavat konsernin vastuullista

liiketoimintaa ja kestävää kehitystä. Vastuullisuuden

toimintaperiaate kuvaa yleisellä tasolla Olvi-konsernin

vastuullisuuden tavoitteita ja vastuullisuuden

johtamista, minkä lisäksi se kertoo olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista. Vastuullisuuden päätavoitteet

kattavat vastuullisuusohjelman painopistealueet ja

näitä tukevat teemat.

PÄÄTAVOITTEET

Sosiaalisen vastuullisuuden päätavoitteet keskittyvät

erinomaisen yrityskulttuurin edistämiseen

ja vakavien työtapaturmien ehkäisemiseen.

Ympäristövastuullisuuden päätavoitteet sisältävät

ilmastopäästöjen poistamisen omista tuotannoista ja

arvoketjusta, kokonaan vihreällä sähköllä ja uusiutuvalla

lämpöenergialla toimivan tuotannon sekä kestävän

vedenkäytön. Kestävän kehityksen mukaisten

tuotteiden osalta Olvi-konserni kehittää vastuullisia

tuoteportfoliota, edistää vastuullista juomakulttuuria ja

lisää alkoholittomien tuotteiden osuutta valikoimassa.

Eettisten toimintatapojen noudattamiseen sitoutetaan

niin henkilöstö kuin liiketoimintakumppanit ja muut

kumppanit. Vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien

kanssa tukee konsernin vastuullisuuden päämääriä.

Vaikuttavaa sidosryhmätyötä tehdään läpi toimintojen ja

arvoketjun. Olennaisten kestävyysseikkojen tavoitteet ja

mittarit määritetään konsernin prosessien mukaisesti.

Sidosryhmien etuja ja näkemyksiä kuullaan

olennaisuusanalyysiin liittyvien haastattelujen ja

kyselyiden lisäksi muun yhteydenpidon ja yhteistyön

kautta. Vuorovaikutuksesta keskeisimpien sidosryhmien

kanssa on annettu tarkemmin tietoa osiossa

Sidosryhmien odotukset ja näkemykset. Sidosryhmien

edut ja näkemykset otetaan huomioon olennaisten

kestävyysseikkojen tavoitteiden ja mittareiden

määrittelyissä. Vastuullisuuden päätavoitteet on

kuvattu tarkemmin osiossa Olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

20OLVI OYJOLVI OYJ

KESTÄVÄN KEHITYKSEN PANOSTUKSET

Olvi-konserni huomioi investoinneissaan

vastuullisuuden ja panostaa ratkaisuihin, jotka

edistävät vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi keskitytään

ratkaisuihin, jotka vähentävät fossiilisten

polttoaineiden käyttöä, parantavat energiatehokkuutta,

mahdollistavat kiertotalouden ja vähentävät

hiilidioksidipäästöjä suoraan.

Sosiaalisessa vastuullisuudessa panostetaan

työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin, monimuotoisuuden

ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Panostukset

koulutukseen ja osaamiseen kehittämiseen tukevat

myös näitä teemoja. Tuotteiden osalta panostetaan

turvallisuuteen ja terveellisyyteen, ja niissä

huomioidaan laaja-alaisesti kestävyys. Alkoholittomien

ja matala-alkoholisten tuotteiden osuuden kasvuun

keskitytään tuoteportfoliossa. Hyvää hallintotapaa

tukevat investoinnit, joilla edistetään tietoturvaa ja

digitalisaatiota sekä läpinäkyvää raportointia.

Olvi-konserni on käyttänyt investointien rahoittamiseen

myös vihreää luottoa. Tätä on käytetty uuden

keittämön investointiin, jonka myötä puolitetaan

Iisalmen tehtaan keittämön lämmönkulutus, mikä

parantaa myös huomattavasti resurssitehokkuutta.

Investointi on todettu vihreäksi rahoittajan Green Bond

Frameworkin ja siinä olevien kriteerien perusteella,

jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Olvi-konsernin toiminta jaetaan kolmeen

liiketoimintasegmenttiin: Suomi, Itämeren alue ja Valko-

Venäjä. Olvi-konserniin kuuluvat Suomessa emoyhtiö

Olvi Oyj sekä tytäryhtiöt Servaali Oy ja Helsingin

tislaamo Oy. Itämeren alueella on AS A. Le Coq Virossa,

A/S Cēsu Alus Latviassa, AB Volfas Engelman Liettuassa

ja A/S Bryggeriet Vestfyen Tanskassa. OAO Lidskoe Pivo

toimii Valko-Venäjällä.

Yhtiöiden omien maiden markkinoiden lisäksi Olvi-

konsernilla oli vientiä 70 maahan vuonna 2025. Suurin

osa viennistä tapahtuu Eurooppaan. Olvi-konsernin

asiakasryhmiä ovat yritysasiakkaat ja kuluttajat. Olvi-

konsernissa oli 31.12.2025 yhteensä 2 512 työsuhteista

työntekijää. Tarkempi jaottelu työntekijöistä maittain

on esitetty osiossa S1 Oma työvoima.

Olvi-konsernin suurimmat tuoteryhmät ovat oluet,

virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Olvi-konsernilla on

miedoissa alkoholijuomissa vahvat markkinaosuudet,

ja alkoholittomissa tuotteissa markkinaosuudet ovat

kehittyneet positiivisesti. Strategian mukaisesti Olvi-

konserni keskittyy markkina-aseman vahvistamiseen

kasvavissa tuoteryhmissä, kuten alkoholittomissa

tuotteissa, ja HoReCa-myyntikanavassa.

Olvi-konserni kehittää tuotevalikoimaansa huomioiden

kuluttajien odotukset lisäämällä erityisesti sokerittomia

ja vähäsokerisia tuotteita sekä alkoholittomia tuotteita.

Lisäksi tuotteiden osalta edistetään vastuullisten

raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien käyttöä.

Tuotepakkauksissa jatketaan kierrätysmateriaalien

osuuden lisäämistä.

Olvi-konsernin arvoketju muodostuu seuraavasti:

• Tuotantoketjun alkupää: Viljely ja

materiaalituotanto, raaka-aineiden ja pakkausten

valmistus, ostotuotteet, materiaalien ja

ostotuotteiden kuljetus ja varastointi

• Oma toiminta: Tuotantolaitokset

• Tuotantoketjun loppupää: Valmiiden tuotteiden

kuljetus ja varastointi, asiakkaat (vähittäiskauppa

ja anniskelu), kuluttajat ja loppukäyttäjät,

kierrätys

Olvi-konsernin arvoketju alkaa alkutuotannosta

ja maanviljelystä raaka-aineiden osalta.

Tuotteita varten hankituista materiaaleista

suurin osa on pakkausmateriaaleja. Vuoden

2025 lopussa Olvi-konsernilla oli 344 raaka-

aineiden ja pakkausmateriaalien toimittajaa.

Lähes kaikki Olvi-konsernin logistiikka tapahtuu

tiekuljetuksena, ja kuljetuksia ajetaan yhteistyössä

logistiikkakumppaneiden kanssa.

Vuonna 2025 Olvi-konsernilla oli 11 519 yritysasiakasta.

Tuotteet päätyvät kuluttajille eri myyntikanavien, kuten

kauppojen ja HoReCa-toiminnan, kautta. Olvi-konsernin

tuotteiden käytetyt kuluttajapakkaukset menevät

kierrätykseen, mikä mahdollistaa tuotteiden materiaalin

käyttämisen uudelleen ja edistää kiertotaloutta.

Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmät

toimivat Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja

Tanskassa. Valko-Venäjällä järjestelmän rakentaminen

on selvityksessä.

21OLVI OYJOLVI OYJ

Olvi-konsernin arvonluonti

Taulukossa kuvattu Olvi-konsernin tuotantopanoksia sekä tuotoksia ja tuloksia asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille vuonna 2025.

TUOTANTOPANOKSET

Henkilöstö

• Olvi-konsernissa keskimäärin 2 485

työntekijää kuudessa maassa

Luonnonvarat

• Raaka-aineet ja pakkausmateriaalit 4 898

kpl

• Vesi 2 682 miljoonaa litraa

• Uusiutuvaa energiaa 43 % ja vihreää sähköä

71 %

Aineettomat resurssit

• Brändit ja tuotemerkit 268 kpl

• Tutkimus- ja kehittämistoiminta 10,8

miljoonaa euroa

• Osaaminen keskimäärin 10 vuoden

työkokemus

Taloudelliset resurssit

• Vahva tase; omavaraisuusaste 60,8 %

• Hyvä kannattavuus; oikaistu liiketulos 12,3 %

• Investoinnit 51,8 miljoonaa euroa

Oma tuotanto

• 6 panimo- ja juomatehdasta ja

2 pienpanimoa

• 1 mehutehdas

• 2 vesitehdasta

• 1 tislaamo

Yhteistyökumppanit

• Asiakkaat 11 519

• Tavarantoimittajat ja logistiikkakumppanit

• Muut sidosryhmät ja kumppanit

TUOTOKSET

Työntekijöille

• Työllistäminen suoraan ja välillisesti

• Olvi-konsernin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen;

henkilöstötutkimuksen tulos kokonaisluokitus AA+ (vuosi 2024)

• Olvi-konsernin työntekijöiden osaamisen kehittäminen;

koulutustuntien määrä 62 683

• Toimenpiteitä tapaturmattoman työympäristön varmistamiseksi

Olvi-konsernissa; tapaturmien määrä 22

• Ihmisoikeuksien ja monimuotoisuuden huomioiminen ja

edistäminen läpi arvoketjun (Eettinen ohjeistus ja Eettinen

ohjeistus kumppaneille)

Asiakkaille ja kuluttajille

• Tuotevalikoiman alkoholillisissa ja alkoholittomissa tuoteryhmissä

4 636 tuotetta; erityisesti alkoholittomien tuoteryhmien

kehittäminen

• Innovatiivisia, terveellisiä ja paikallisia tuotteita; 444 uutta

tuotetta

Ympäristölle

• Materiaalien ja sivuvirtojen kierrätyksen ja uusiokäytön

kehittäminen luonnon monimuotoisuus huomioiden

• Sekajätteen minimointi

• Uusiutuvan energian ja vihreän sähkön määrän lisääminen

• Vedenkäyttö valmistuotelitraa kohti 2,75

• Ilmastopäästöt -4,2 % (Scope 1 ja 2) ja -3,2 % (Scope 3) vs. 2024

Taloudellisen arvon jakaminen

• Palkat ja palkkiot työntekijöille 77,7 miljoonaa euroa

• Osingot omistajille 27,0 miljoonaa euroa osinkoa

• Rahoittajat 0,6 miljoonaa euroa

• Ostot yhteistyökumppaneilta 828,1 miljoonaa euroa

• Liiketoiminnan kehitys investoinnit + oikaistu liiketulos yhteensä

133,6 miljoonaa euroa

• Verot yhteiskunnalle 675,5 miljoonaa euroa

• Valmisteverot 456,1 miljoonaa euroa

• Arvonlisäverot 157,5 miljoonaa euroa

• Muut verot 61,9 miljoonaa euroa

22OLVI OYJOLVI OYJ

Arvoketju

Viljely

Raaka-aineet

LogistiikkaAsiakkaat

Kuluttajat

Kierrätys

Tuotanto-

leitokset

SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET JA

NÄKEMYKSET

Olvi-konsernille on tärkeää kuulla ja ymmärtää

keskeisten sidosryhmien odotuksia, näkemyksiä

ja tarpeita vastuullisuuteen liittyen. Vuonna

2024 laaditun kaksoisolennaisuusarvioinnin

taustatietoina huomioitiin Olvi-konsernin aiempien

vuosien olennaisuusanalyysit, joiden kyselyihin ja

haastatteluihin osallistui laajasti eri sidosryhmiä, sekä

tehdyt vastuullisuuden sidosryhmätutkimukset.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksina syntyneet

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioitiin

sidosryhmille tehdyissä haastatteluissa vuonna

2025. Haastatteluihin osallistui 17 eri sidosryhmän

edustajaa. Tuloksia tarkasteltiin osana vuoden 2025

kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitystä. Vuonna 2026

tehdään sidosryhmäkysely.

Aktiivinen keskustelu ja yhteistyö sidosryhmien kanssa

on tärkeää Olvi-konsernin strategian toteuttamiseksi

ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Vaikuttavan

sidosryhmätyön tekeminen eri sidosryhmien kanssa

on yksi konsernin vastuullisuuden päätavoitteista. Olvi-

konserni haluaa tehdä vuorovaikutteista yhteistyötä,

joka heijastaa konsernin arvoja sekä vastuullisuuden

päätavoitteita ja päämääriä.

Sidosryhmien kanssa ollaan vuorovaikutuksessa eri

viestintäkanavien kautta osana jokapäiväistä toimintaa.

Lisäksi Whistleblowing-ilmoituskanava on kaikkien

sidosryhmien käytössä. Sidosryhmien näkemyksiä ja

heiltä saatua palautetta raportoidaan Olvi-konsernin

johdolle, hallinnolle ja valvontaelimille osana

säännöllistä vastuullisuuteen liittyvää raportointia.

Sidosryhmävuorovaikutus

Keskeiset aiheet Odotuksiin vastaaminen Vuorovaikutuskanavia

Asiakkaat • Innovatiiviset ja turvalliset tuotteet, hyvä asiakaspalvelu sekä

toimitusvarmuus

• Tuotteiden vastuullisuus kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla – erityisesti

vastuullisen arvoketjun päästöjen vähentäminen

• Vastuulliset liiketoimintakäytännöt

• Arvoketjun yhteistyömallit ja kumppanuudet, vastuullisuustieto

• Jatkuvan ja vuorovaikutteisen dialogin ylläpitäminen sekä

palautteen hyödyntäminen

• Vastuulliset liiketoimintakäytännöt

• Yhteistyö toiminnan ja tuotteiden kehittämiseksi

• Digitaalisuus ja data

• Tuotteiden ja toimintatapojen vastuullisuuden varmistaminen

toimittaja-arvioinneilla

• Asiakastapaamiset ja -tapahtumat

• Kyselyt

• Yhteistyöprojektit

Tavarantoimittajat ja

muut kumppanit

• Hyvämaineinen kumppani, joka tarjoaa kilpailukykyä tukevia palveluita ja

ratkaisuja

• Kestävän kehityksen mukainen toiminta, tuotteet ja vastuullisuustieto

• Sosiaalisesta vastuullisuudesta huolehtiminen

• Yhteistyön kehittäminen vastuullisuuden edistämiseksi

• Reilujen liiketoimintatapojen noudattaminen

• Yhteisellä työpaikalla työskentelevien turvallisuuden ja terveyden

varmistaminen

• Yleinen yhteydenpito

• Eettinen ohjeistus

• Tapaamiset ja tilaisuudet

• Yhteistyöprojektit

• Itsearvioinnit, kyselyt ja auditoinnit

• Koulutukset

Kuluttajat • Turvalliset tuotteet

• Vastuulliset tuotteet ja vastuullinen toiminta sekä avoin, läpinäkyvä ja

luotettava tieto tuotteista ja niiden vastuullisuudesta läpi arvoketjun

• Kotimaisten tuotteiden tarjonta

• Turvallisten ja korkealaatuisten tuotteiden varmistaminen

• Oikeellinen kuluttajatieto

• Kiertotalouden periaatteiden mukaisia materiaaleja sisältävien

tuotevalikoimien laajentaminen

• Tuotteiden vastuullisuuden varmistaminen toimittaja-arvioinneilla

• Kuluttajien näkemysten kuuntelu ja huomioon ottaminen

• Aktiivinen kommunikointi

• Asiakaspalvelukanavat

• Kyselytutkimukset

• Verkkosivut ja sosiaalinen media

• Pakkaukset

Työntekijät • Työturvallisuuden takaaminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja

edistäminen

• Osaamisen kehittyminen työtehtävien mukaisesti, myös

vastuullisuusteemoissa

• Ympäristöaiheiden merkityksen kasvu

• Jokapäiväinen vuorovaikutus sekä palautteen hyödyntäminen

toiminnan kehittämiseksi

• Erilaiset havaintojärjestelmät (esimerkiksi turvallisuushavainnot) ja

muut tavat osallistua toiminnan kehittämiseen

• Koulutus

• Henkilöstötutkimus ja pulssikyselyt ja näiden pohjalta tehtävät

toimenpiteet

• Jokapäiväinen vuorovaikutus ja palaute

• Palaverikäytännöt

• Koulutukset

• Tilaisuudet ja tapahtumat

• Sisäiset viestinnän ja koulutuksen kanavat

• Henkilöstötutkimus ja -kyselyt

• Kehityskeskustelut

Sijoittajat ja

osakkeenomistajat

• Kannattava kasvu ja riskien- ja maineenhallinta

• Edistyksellinen toiminta vastuullisuusasioissa niin omassa toiminnassa,

tuotevalikoimassa kuin arvoketjussa

• Vastuullisuusteemat, erityisesti ihmisoikeudet, luonnon monimuotoisuus ja

ilmastonmuutos

• Vakaa osingonmaksu ja osakekurssin kehitys

• ESG-näkökulmat, tuotteet ja arvoketju

• Taloudellisen arvon luonti

• Verkkosivut ja sosiaalinen media

• Yhtiökokous

• Vuosi- ja osavuosikatsaukset (tiedotteet, videot)

• Sijoittaja-arvioinnit

• Muut sijoittajatapahtumat

Yhteiskunta,

viranomaiset ja

media

• Yhteiskunta: Vastuullisen juomakulttuurin ja tuotevalikoiman edistäminen

sekä taloudellisen arvon tuottaminen, hyvä veronmaksukyky ja

yhteiskuntavastuun kantaminen

• Viranomaiset: Lainsäädännön ja asetusten noudattaminen sekä toiminnan

kestävä kehittäminen

• Media: Läpinäkyvä ja luotettava tieto sekä nopea viestintä, pörssiyhtiön

vaateiden mukaisesti

• Verojen maksu ja tuotevalikoiman kehittäminen

• Vaikuttamista jäsenliittojen ja muiden toimialan järjestöjen kautta

eri maissa

• Vastuullisuuden lainsäädäntöön valmistautuminen ja kestävän

kehityksen tutkimushankkeisiin osallistuminen

• Aktiivinen kommunikointi median kanssa

• Jatkuva keskustelu ja tapaamiset

• Yhteistyöprojektit

• Yhteiskunnan sekä viranomaisten odotusten

kehittymisen seuraaminen

• Aktiivinen rooli jäsenliitoissa

• Osallistuminen keskusteluun mediassa ja

yhteistyön tekeminen

Toimialajärjestöt,

muut järjestöt ja

yhdistykset

• Vastuullinen toiminta läpi arvoketjun, sitoumuksien noudattaminen ja

riskienhallinta

• Toimialan kehittämisessä mukanaolo

• Proaktiivinen rooli ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen

hallinnassa

• Keskusteluihin osallistuminen jäsenliittojen ja muiden toimialan

järjestöjen kanssa

• Liittyminen sitoumuksiin vastuullisen toiminnan kehittämiseksi

toimialalla, kuten UN Global Compact

• Yhteistyö vastuullisuuden edistämiseksi

• Jatkuva keskustelu

• Tapaamiset ja tapahtumat

• Yhteistyöprojektit

• Jäsenyydet ja yhteistyökumppanuudet

Paikalliset yhteisöt • Oman toiminnan vaikutukset

• Tuen antaminen ja yhteistyömahdollisuudet

• Vastuullisen toiminnan kehittäminen

• Suora ja epäsuora työllistäminen

• Paikallisen elinvoiman kehittäminen yhdessä muiden alueen

toimijoiden kanssa

• Yhteistyö kaupunkien ja oppilaitosten kanssa

• Jatkuva keskustelu

• Tapaamiset ja tapahtumat

• Hankkeet ja yhteistyöprojektit

23OLVI OYJOLVI OYJ

kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset loppuvuodesta

2025.

Olvi-konsernissa tehtävät vuosittaiset riskikartoitukset,

sidosryhmien olennaisten asioiden kartoitukset

ja megatrendien tunnistukset toimivat pohjana

kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemisessä. Vaikutusten

ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi on

integroitu yleiseen riskienhallintaprosessiin soveltuvin

osin.

Vastuullisuuden riskikartoituksissa arvioidaan

ihmisoikeusvaikutuksia ja tunnistetaan

ilmastoriskejä. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja

arvioinnissa hyödynnetään resilienssianalyysiä ja

ilmastoskenaarioanalyysia, joiden toteuttamisesta

ja tuloksista on kerrottu tarkemmin osiossa E1

Ilmastonmuutos. Kartoitukset ovat integroitu

osaksi ERM-riskien ja mahdollisuuksien arviointia

ja hallintaa. Vastuullisuuteen liittyviä riskejä liittyy

myös strategisiin, liiketoiminnallisiin, taloudellisiin ja

compliance-riskeihin, joita arvioidaan ERM-riskien

prosessien mukaisesti.

Sidosryhmien odotuksien ja tarpeiden

tunnistamiseksi keskeisiä sidosryhmiä otetaan

mukaan pääsääntöisesti kyselyillä, haastatteluilla

tai työpajoihin osallistumisella. Tämän lisäksi

tehdään lainsäädäntöjen mukanaan tuomien riskien,

mahdollisuuksien ja muutostarpeiden analysointi.

Vuosittain tunnistetaan myös megatrendit, jotka

vaikuttavat toimintaympäristöön sekä juomatoimialaan

koko arvoketjun osalta.

Arvoketjun ja vaikutusten kartoitus

Konsernin arvoketju ja alakategoriat määriteltiin

vuonna 2024 tehdyssä kaksoisolennaisuusarvioinnissa,

eikä näihin ole tunnistettu muutoksia. Niiden pohjalta

tunnistettiin kullekin alakategorialle keskeiset kestävän

kehityksen aiheet ja sidosryhmät, sekä mahdolliset ja

todelliset myönteiset tai kielteiset vaikutukset. Olvi-

konsernin arvoketju on kuvattu tarkemmin tämän osion

kohdassa Kestävyyden strategia.

YKSITTÄISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: VAIKUTUKSEN

OLENNAISUUS

Arvioinnissa on otettava huomioon yrityksen todelliset

ja mahdolliset, kielteiset ja positiiviset vaikutukset sen

omaan toimintaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän.

Vaikutusten arviointi tulee tehdä lyhyellä, keskipitkällä

ja pitkällä aikavälillä kattaen kaikki sidosryhmät, joihin

yhtiö vaikuttaa. Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli on

määritelty ESRS:n raportoinnin mukaisesti.

Vaikutukset arvioidaan vakavuuden ja

todennäköisyyden perusteella. Vakavuus koostuu

mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjattavuuden

arvioinnista. Jokaiselle näistä määriteltiin

pisteytysasteikot.

• Mittakaava: Kuinka vakava negatiivinen vaikutus

on tai kuinka hyödyllinen positiivinen vaikutus on

arvioitavalle aiheelle.

• Laaja-alaisuus: Kuinka laajoja negatiiviset

tai positiiviset vaikutukset ovat.

Ympäristövaikutusten osalta laaja-alaisuus

voidaan ymmärtää ympäristövahingon

laajuudeksi tai maantieteelliseksi alueeksi.

• Korjattavuus: Voidaanko kielteisiä vaikutuksia

korjata tai ennallistaa ja missä määrin.

Korjattavuus määritellään vain kielteisten

vaikutusten osalta.

Todennäköisyyden arvioinnissa käytetään myös

pisteytysasteikkoa sekä positiivisille että negatiivisille

vaikutuksille. Vaikutusten kokonaispisteytykset

muodostuvat vaikutuksen vakavuuden ja

todennäköisyyden yhteisarvosta. Mahdollisten

kielteisten ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa on

huomioitava, että vakavat ihmisoikeusvaikutukset

voivat aiheuttaa merkittävää haittaa, vaikka niiden

todennäköisyys olisi alhainen ja tämän vuoksi

ne tulee luokitella olennaiseksi vaikutukseksi

kokonaispisteytyksestä riippumatta.

YKSITTÄISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: TALOUDELLINEN

OLENNAISUUS

Arvioinnissa on otettava huomioon riskejä ja

mahdollisuuksia aiheuttavat kestävyysseikat,

jotka vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan,

taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen

saatavuuteen tai pääomakustannuksiin. Nämä

huomioidaan lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Riskit ja mahdollisuudet pisteytetään esiintymisen

todennäköisyyden sekä arvioidun taloudellisen

vaikutuksen suuruuden perusteella. Esiintymisen

todennäköisyyden sekä vaikutuksen suuruuden

arvioinnissa käytetään vastaavaa asteikkoa kuin

Olvi-konsernin riskienhallinnassa ja arviointi tehdään

lyhyellä, pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisten

vaikutusten ominaisriskien kokonaispisteytykset

muodostetaan todennäköisyyden ja suuruuden

keskiarvona.

OLENNAISUUDEN TULOSTEN VAHVISTAMINEN

Kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksen ja

olennaisuudelle määriteltyjen kynnysarvojen tuloksena

olennaisina aihekohtaisina raportointistandardeina

säilyivät edelleen E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesivarat

ja merten luonnonvarat, E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun

työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Raportoinnin

ulkopuolelle jäivät E2 Pilaantuminen, E4 Biologinen

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten

kohteena olevat yhteisöt. Arvioinnin yhteydessä lisättiin

uusia ja päivitettiin aiempia tunnistettuja vaikutuksia

sekä taloudellisia vaikutuksia. Tämän seurauksena

S1 Oma työvoima -raportointistandardista jätettiin

ei-olennaisena osa-aiheena ulkopuolelle Muut työhön

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Tunnistaminen ja arviointi

Olvi-konsernissa tehdään vuosittain

kaksoisolennaisuusarviointi, jonka avulla tunnistetaan

ja arvioidaan olennaisten aiheiden vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa arvioidaan

ensin todellisia ja mahdollisia, kielteisiä ja positiivisia

kestävyysvaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön,

jonka jälkeen arvioidaan taloudellisia vaikutuksia eli

riskejä ja mahdollisuuksia Olvi-konsernin kehitykseen,

tulokseen ja taloudelliseen asemaan liittyen.

Arvioinneissa huomioidaan Olvi-konsernin vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet sekä omassa toiminnassa että

arvoketjussa.

Vuonna 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnin kunkin

aihestandardin työpajassa keskityttiin tarkastelemaan

mahdollisia muutoksia vaikutusten tai taloudellisten

vaikutusten olennaisuuksiin. Arvioinneissa huomioitiin

myös vuonna 2025 tehdyt sidosryhmähaastattelut,

joihin osallistui sekä sisäisten että ulkoisten

sidosryhmien edustajia. Hallitus hyväksyi päivitetyt

24OLVI OYJOLVI OYJ

liittyvät oikeudet – Yksityisyys ja S2 Arvoketjun

työntekijät -raportointistandardissa Työolot-osaosa-

aiheen tilalle tuli Terveys ja turvallisuus -osaosa-aihe.

Vastuullisuus ja siihen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on keskeinen osa Olvi-

konsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Erityisesti

tietyt olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

on tunnistettu strategisesti merkittäviksi ja nämä on

huomioitu vastuullisuuden päätavoitteissa. Ilmastoon

liittyen konsernin strategiasta ja liiketoimintamallista

sekä resilienssianalyysista ja sen tuloksista on kerrottu

tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuutos.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella päivitetyt

tulokset olennaisista aiheista, osa-aiheista ja

osaosa-aiheista käsiteltiin hallituksen valiokunnissa ja

hyväksyttiin hallituksessa.

Hallituksen hyväksymät olennaisuuden arvioinnin

tulokset, eli Olvi-konsernin olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet, on kuvattu tarkemmin

seuraavissa taulukoissa. Taulukot kertovat

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luonteen,

kohdistuvatko ne omaan toimintaan vai arvoketjuun

sekä aikahorisontit. Näiden jälkeen on esitelty Olvi-

konsernin vastuullisuuden päätavoitteet ja -mittarit,

joilla vastataan tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin.

Kestävyysraportin lopussa olevissa liitteissä

on taulukko, johon on listattu Olvi-konsernin

toimintaperiaatteet ja sitoumukset sekä näiden

olennaiset sidosryhmät ja saatavuus. Lisätietoa

Olvi-konsernin kestävyyden olennaisten aiheiden

vaikutuksista ja riskeistä, sekä toimenpiteistä näiden

hallitsemiseksi, on luettavissa kestävyysraportin kunkin

aihealueen standardista. Lisäksi kestävyysraportin

lopussa olevissa liitteissä on taulukko Olvi-konsernin

sertifioiduista johtamisjärjestelmistä, jotka auttavat

hallitsemaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Ympäristö Sosiaalinen vastuu Hallintotapa

Olennaisuuden matriisi

Vaikutuksen olennaisuus

Ei-olennainen

Kaksoisolennaisuus

Taloudellinen olennaisuus

VAIKUTUKSEN OLENNAISUUS

Ei-olennainen Olennainen

TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

RAPORTOINNIN ULKOPUOLELLA

Ei-olennainen Olennainen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (E1)

Ilman pilaantuminen (E2)

Veden pilaantuminen (E2)

Maaperän pilaantuminen (E2)

Elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen (E2)

Ongelma-aineet (E2)

Erityistä huolta aiheuavat aineet (E2)

Mikromuovit (E2)

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät (E4)

Merten luonnonvarat (E3)

Vaikutukset lajien tilaan (E4)

Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan (E4)

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä (E4)

Jäte (E5)

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien

resurssien käyö (E5)

Tuoeisiin ja palveluihin liiyvät resurssien

ulosvirtaukset (E5)

Vesi (E3)

Ilmastonmuutoksen hillintä (E1)

Energia (E1)

Työolot: Työaika (S1)

Työolot (S1)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille (S1)

Työolot (S2)

Tietoihin liiyvät kuluajiin ja/tai loppukäyäjiin

kohdistuvat vaikutukset (S4)

Kuluajien ja/tai loppukäyäjien

henkilökohtainen turvallisuus (S4)

Kuluajien ja/tai loppukäyäjien

sosiaalinen inkluusio (S4)

Yrityskuluuri (G1)

Väärinkäytösten paljastajien suojelu (G1)

Korruptio ja lahjonta (G1)

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille (S2)

Muut työhön liiyvät oikeudet (S1, S2)

Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja

sivistykselliset oikeudet (S3)

Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliiiset

oikeudet (S3)

Alkuperäiskansojen oikeudet (S3)

Eläinten hyvinvointi (G1)

Poliiinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1)

Suhteet tavaran- ja palveluntoimiajiin,

mukaan lukien maksukäytännöt (G1)

25OLVI OYJOLVI OYJ

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 

VAIKUTUS,

RISKI VAI

MAHDOLLISUUS

SIJAINTI ARVOKETJUSSA AIKAHORISONTTI

OLENNAINEN OSA-AIHE ALKUPÄÄ OMAT TOIMINNOT LOPPUPÄÄ KUVAUS LYHYT KESKIPITKÄ PITKÄ

E1 ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutoksen hillintä

Kasvihuonekaasupäästöt Olvi-konsernin omassa toiminnassa, eli juomien valmistuksessa, vapautuu

• omista tuotantolaitoksista Scope 1-kasvihuonekaasupäästöjä

• ostetusta energiasta Scope 2-kasvihuonekaasupäästöjä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Olvi-konserni on

• jättänyt hyväksyttäväksi tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet

• laatinut toimintasuunnitelmia päästöjen vähentämiseksi sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan

• vähentää oman toiminnan päästöjä erityisesti lisäämällä uusiutuvan sähkön ja energian käyttöä

Kasvihuonekaasupäästöt • Olvi-konsernin hankkimien materiaalien ja palveluiden valmistamisesta ja kuljettamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä.

• Myös tuotteiden toimitus asiakkaille, myyminen ja pakkausten loppukäsittely aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen

taloudelliset vaikutukset

Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tarvitsee lisäinvestointeja.

Lainsäädännön aiheuttamat muutokset

energiantuotannossa

Lainsäädännön muutokset voivat muuttaa energiantuotantotapojen käsittelyä aiheuttaen investointitarpeita (esim. bioenergia) tai

muita kustannuksia (esim. verotus, energian hinta)

Energia

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

(kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi)

Olvi-konsernilla on toimintasuunnitelmia uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi

positiivisen ympäristövaikutuksen luomiseksi.

Kaikilla toimintayksiköille on investointisuunnitelmat uusiutuvan energian/sähkön käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuva

sähkö käytössä lähes kaikkialla.

Kasvihuonekaasupäästöt energian kulutuksen

seurauksena

Juomavalmistajana Olvi-konserni käyttää päivittäin energiaa omassa toiminnassaan, millä on negatiivinen vaikutus

energiankulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Olvi-konserni ei kuitenkaan toimi energiaintensiivisellä

alalla. Energiaa on arvioitu kuten kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 & 2), koska se tuottaa suurimman osan omista

kasvihuonekaasupäästöistä.

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

(kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi)

Olvi-konsernin tavoite ilmastopäästöjen vähentämisestä arvoketjussa sisältää energian päästöjen vähentämisen. Eettinen ohjeistus

kumppaneille painottaa energiankäytön vähentämistä ja siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön. Muutoksen etenemistä

seurataan toimittajien arviointiprosessissa.

Kasvihuonekaasupäästöt energian kulutuksen

seurauksena

Olvi-konsernin arvoketjun on käytettävä energiaa taloudellisissa/toiminnallisissa toiminnoissaan, mikä aiheuttaa

kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa negatiivisesti. Energiavaikutus on vain osa arvoketjun kasvihuonekaasupäästövaikutusta, ja

se on myös helpommin korjattavissa.

Uusiutumattoman energian käytön taloudelliset

vaikutukset

Fossiilisiin polttoaineisiin luottaminen voi altistaa kaikki yritykset ja arvoketjun energian hintavaihteluille ja toimitushäiriöille.

Todellinen positiivinen vaikutus

Todellinen negatiivinen vaikutus Riski Mahdollisuus

26OLVI OYJOLVI OYJ

VAIKUTUS,

RISKI VAI

MAHDOLLISUUS

SIJAINTI ARVOKETJUSSA AIKAHORISONTTI

OLENNAINEN OSA-AIHE ALKUPÄÄ OMAT TOIMINNOT LOPPUPÄÄ KUVAUS LYHYT KESKIPITKÄ PITKÄ

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesi

Vedenkulutuksen vaikutus vesivaroihin omassa

toiminnassa

Olvi-konsernilla on tavoitteena vähentää vedenottoa tuotettua litraa kohden kaikissa konserniyhtiöissä vähentääkseen

vaikutusta paikallisiin vesivaroihin. Tärkeimpiä vedenkulutuksen vähentämisen työkaluja ovat kiertopesujen kehittäminen ja

tuotannonsuunnittelu.

Vedenkulutuksen vaikutus vesivaroihin omassa

toiminnassa

• Juomavalmistajana Olvi-konserni käyttää paljon vettä tuotannossaan ja vaikuttaa paikallisiin vesivaroihin.

• Olvi-konsernin toimipaikat eivät sijaitse vesiriskialueilla. Lupamääräykset määrittävät paljonko vettä saa ottaa, perustuen uuden veden

muodostumiseen. Olvi-konsernin yhtiöt noudattavat näitä rajoituksia.

• Vastuullisella vedenkäytöllä vähennetään negatiivista vaikutusta veteen toiminta-alueilla.

Vedenoton vaikutus vesivaroihin arvoketjussa Olvi-konsernin kumppanit vaikuttavat paikallisiin vesivaroihin. Olvi-konsernin kumppaneiden toimintaohjeiden kautta velvoitetaan

kumppaneita vähentämään ympäristövaikutuksia, myös veden osalta. Tarkempaa tietoa arvoketjun vedenkäytöstä selvitetään.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Kiertotalouden edistäminen omassa toiminnassa Ylijäämämateriaalit lajitellaan ja kierrätetään materiaalifraktioina uudelleenkäyttöä varten. Sivutuotteet (mäskit ja ylijäämähiiva)

myydään eläinten rehuksi tai biokaasun tuotantoon.

Kiertotalouden edistäminen arvoketjun

loppupäässä

• Olvi-konsernin tuotteet myydään kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä pakkauksissa kuluttajille ja loppukäyttäjille.

• Materiaalina kierrätettävien primääripakkausten, kuten tölkkien, kierrätysaste on korkea kaikissa konserniyhtiöissä lukuun ottamatta

Valko-Venäjää, joka kehittää järjestelmäänsä.

• Tuotteiden kuljetuspakkaukset, kuten lavat ja kennot, ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä.

• Kulutetut juomat kierrätetään jäteveden käsittelyssä.

Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

Resurssien käyttö ja kierto omassa toiminnassa Tärkeimpiä pakkausmateriaaleja ovat alumiinitölkit, muovi- ja lasipullot. Lisäksi käytetään jonkin verran aaltopahvia. Pääasialliset

raaka-aineet ovat vesi, ohra ja sokeri. Lisäksi käytetään pieniä määriä erilaisia hedelmiä ja humalaa. Yhä suurempi osa

pakkausmateriaaleista valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Jotkut primääripakkausmateriaalit ovat uudelleenkäytettäviä, ja kaikki

pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä.

Resurssien käyttö ja kierto arvoketjun alkupäässä Olvi-konsernin arvoketju kehittää kierrätysmateriaalien käyttöä, mutta käyttää myös neitseellisiä materiaaleja, mikä vaikuttaa

ympäristöön. Suurin vaikutus tulee alumiinista, joka on siirtymässä vihreään alumiiniin. Yhä suurempi osa pakkausmateriaaleista

valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Jotkut primääripakkausmateriaalit ovat uudelleenkäytettäviä, ja kaikki pakkausmateriaalit

ovat kierrätettäviä.

Todellinen positiivinen vaikutus

Todellinen negatiivinen vaikutus Riski Mahdollisuus

27OLVI OYJOLVI OYJ

VAIKUTUS,

RISKI VAI

MAHDOLLISUUS

SIJAINTI ARVOKETJUSSA AIKAHORISONTTI

OLENNAINEN OSA-AIHE ALKUPÄÄ OMAT TOIMINNOT LOPPUPÄÄ KUVAUS LYHYT KESKIPITKÄ PITKÄ

S1 Oma työvoima

Työolot

Työllisyysturva, Riittävä palkka,

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu,

Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo

sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja

osallistumisoikeudet, Työehtosopimusneuvottelut,

Työaika, Työ- ja yksityiselämän tasapaino

• Kaikissa työoloihin liittyvissä asioissa on pohjana paikalliset lainsäädännöt ja määräykset, mukaan lukien työehtosopimukset.

• Olvi-konserni tarjoaa työntekijöille turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta sekä varmuutta työstä ja toimeentulosta tekemällä

pitkäjänteistä liiketoiminnan suunnittelua. Työntekijöitä tuetaan osallistumaan yhdistyksiin, yritysneuvostoihin ja neuvotteluihin

kollektiivisesti.

• Olvi-konserni keskittyy luomaan joustavaa työkulttuuria tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikamalleja sekä erilaisia

työvuorojärjestelyjä ja -malleja.

Työaika Olvi-konsernin toimenpiteet, kuten joustavan työkulttuurin edistäminen, auttavat luomaan parempaa työympäristöä työaikojen

avulla, mikä rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa ja heijastuu uusien työntekijöiden saatavuuteen.

Terveys ja turvallisuus

Työskentelyolosuhteissa Olvi-konserni noudattaa paikallisia lainsäädäntöjä ja määräyksiä terveys- ja turvallisuusjärjestelmän

osalta. Olvi-konserni tarjoaa terveyspalveluja työterveyshuollon kautta, joka koostuu ennaltaehkäisevästä ja reaktiivisesta

terveydenhuollosta, terveyden tukemisesta ja hyvinvoinnista. Työpaikan terveys- ja turvallisuussäännöt, läheltä piti -ilmoitukset

sekä ohjeiden, koulutusten, suojavaatteiden ja määräysten noudattaminen ehkäisevät onnettomuuksia.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka

samanarvoisesta työstä, moninaisuus,

toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja

häirinnän torjumiseksi

• Suurin osa Olvi-konsernin työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta heidän

asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai muista vastaavista tekijöistä. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu näkyy muun

muassa rekrytoinnissa, palkoissa ja urakehitysmahdollisuuksissa.

• Olvi-konsernissa on nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle. Olvi-konsernissa on ohjeita syrjinnän ehkäisemiseksi. Kaikki rikkomukset ja

sopimaton käytös käsitellään välittömästi.

Koulutus ja taitojen kehittäminen Olvi-konserni kannustaa ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen

motivoidakseen, kehittääkseen taitoja ja tietoja sekä varmistaakseen, että strategia toteutuu ja tavoitteet saavutetaan.

S2 Arvoketjun työntekijät

Työolot

Terveys ja turvallisuus • Olvi-konsernin omat toimet parantavat konsernin tiloissa toimivien kumppanien työntekijöiden turvallisuutta.

• Olvi-konsernin kumppaneiden eettisessä ohjeistuksessa edellytetään terveellisten ja turvallisten työolojen varmistamista.

Todellinen positiivinen vaikutus

Todellinen negatiivinen vaikutus Riski Mahdollisuus

28OLVI OYJOLVI OYJ

VAIKUTUS,

RISKI VAI

MAHDOLLISUUS

SIJAINTI ARVOKETJUSSA AIKAHORISONTTI

OLENNAINEN OSA-AIHE ALKUPÄÄ OMAT TOIMINNOT LOPPUPÄÄ KUVAUS LYHYT KESKIPITKÄ PITKÄ

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Laadukkaiden tietojen saatavuus, tuotteiden ja

palveluiden saanti

• Tuotepakkaukset ja konserniyhtiöiden verkkosivut tarjoavat kuluttajille selkeää tuotetietoa.

• Vastuullisen kuluttamisen edistämiseksi Olvi-konsernin tuotteissa on varoitusmerkinnät, jotka pyrkivät ehkäisemään alkoholin ja

energiajuomien haitallista käyttöä.

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Terveys ja turvallisuus • Alkoholiin ja lihavuuteen liittyvät sairaudet alkoholin ja sokeripitoisten tuotteiden väärinkäytön vuoksi

• Tuotteiden, kuten energiajuomien, väärinkäyttö herkissä käyttäjäryhmissä (esimerkiksi nuoret ja raskaana olevat).

• Onnettomuudet ja alkoholimyrkytykset alkoholin väärinkäytön vuoksi.

• Tuotteen sisällön turvallisuus sekä tuotteen elinkaaren aikainen turvallisuus. Tuotteen tulee olla kuluttajalle kaikin puolin turvallinen

• Terveellisemmät ja erityisruokavaliotuotteet (gluteenittomat, matala-alkoholiset ja alkoholittomat, vähemmän sokeria sisältävät,

sokerittomat) vaikuttavat kuluttajien terveyteen. Terveellisempien juomien saatavuus on myös yksi kuluttajien odotuksista.

• Alkoholittomat juomat ylläpitävät kuluttajan nesteytystä.

• Kohtuullinen alkoholin kulutus voi tuoda terveys- ja sosiaalisia hyötyjä.

• Kohtuullinen energiajuomien kulutus sopivissa tilanteissa voi parantaa esimerkiksi tarkkaavaisuutta.

Alkoholittomien ja matala-alkoholisten tuotteiden myynnin ja liikevaihdon kasvu

• Olvin osuus alkoholittomien tuotteiden myynnistä on useilla markkinoilla suhteessa pienempi kuin alkoholituotteiden

• Kulutuksen nopeampi kasvu alkoholittomissa kategorioissa luo mahdollisuuksia myynnin ja liikevaihdon kasvulle.

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

Vastuulliset markkinointikäytännöt

• Vastuullisen juomakulttuurin edistäminen.

• Vastuullinen kuluttajainformaatio: Tietoa kuluttajille, jotta he voivat tehdä tietoisempia valintoja.

• Vastuullisemmat kulutustottumukset tuotteista annetun tiedon avulla

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuri

Yrityskulttuurin edistäminen

Olvi-konsernilla on käytössä hyviä hallintokäytäntöjä, kuten toimintaperiaatteet ja ISO-standardit, jotka varmistavat hyvän

yrityskulttuurin.

Korruptio ja lahjonta

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

Olvi-konserni ohjeistaa työntekijöilleen ohjeita korruption ja lahjonnan estämisestä. Näitä asioita käsitellään korruption vastaisessa

toimintaperiaatteessa ja Whistleblowing-ohjeissa. Olvi-konserni tarjoaa koulutusta toimintaohjeiden sisällöstä.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Väärinkäytösten paljastajien suojelu • Olvi-konsernin Whistleblowing-ilmoituskanavan avulla työntekijät ja muut sidosryhmät voivat tehdä luottamuksellisen ilmoituksen,

jos he havaitsevat konsernin eettisen ohjeistuksen tai arvojen vastaista toimintaa. Olvi-konserni tarjoaa tietoa ja koulutusta omille

työntekijöille ilmoituskanavasta.

• Olvi-konsernilla on menettelytavat ilmoitusten tutkimiseksi ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi.

Todellinen positiivinen vaikutus Todellinen negatiivinen vaikutus Riski Mahdollisuus

OLVI OYJOLVI OYJ

Päätavoitteet ja -mittarit

PAINOPISTEALUE ESG PIDEMMÄN AIKAVÄLIN TAVOITE TAVOITE 2025 TULOS 2025 TAVOITE 2026 SDG

Ilmastopäästötön

arvoketju

• 2030: CO

e päästöjen poistaminen, omat

tuotannot (Scope 1 & 2)

• 2030: Arvoketjun CO

e päästöt -40 % vs.

vuosi 2021 (Scope 3)

• 2040: CO

e päästöjen poistaminen,

arvoketju

• CO

e päästöt < 2024 (Scope 1 & 2)

• Koko arvoketjun CO

e päästöt -5,5 % vs.

2024 (Scope 1 ,2, 3)

• Roadmapin tarkentaminen

konserniyhtiöittäin arvoketjun osalta (Scope

• Olvin oma tuotanto CO

e päästötön, Scope 1

& 2 tot. -4,2 %

• Roadmap päivitettiin muiden

konserniyhtiöiden tuotannoille (Scope 1 & 2)

ja arvoketjulle (Scope 3)

• Vuosi 2025 koko arvoketju tot. -3,2 %

• CO

e päästöt < 2025 (Scope 1 & 2)

• Koko arvoketjun CO

e päästöt -5,5 % vs.

2025 (Scope 1 ,2, 3)

• Roadmapin tarkentaminen

konserniyhtiöittäin arvoketjun osalta (Scope

Uusiutuvat energiat E

• 2030: 100 % vihreää sähköä ja 100 %

uusiutuvaa lämpöenergiaa

• 100 % vihreää sähköä (pl. Lidskoe Pivo)

• Uusiutuvaa lämpöenergiaa > vuonna 2024

• Vihreä sähkö 100 % (pl. Lidskoe Pivo)

• Uusiutuva lämpöenergia 43 %

• 100 % vihreää sähköä (pl. Lidskoe Pivo)

• Uusiutuvaa lämpöenergiaa > vuonna 2025

Vesi E

• 2030: Vedenkäyttö 2,5 litraa valmistettua

litraa kohden

• Vedenkäyttö < vuonna 2024 • Vedenkäyttö 2,75 litraa / valmistettua litraa • Vedenkäyttö < vuonna 2025

Nollan vakavan

tapaturman kulttuuri

• Jatkuva: Nolla vakavaa tapaturmaa • Tapaturmien määrä -10 % vs. 2024

• Nolla vakavaa tapaturmaa

• 22 tapaturmaa (-21 ,4 %)

• 3 vakavaa tapaturmaa

• Tapaturmien määrä -10 % vs. 2025

• Nolla vakavaa tapaturmaa

Omistautunut henkilöstö S

• 2030: People Power -henkilöstötutkimuksen

kokonaisluokitus AAA

• Tärkeimpien kehitystoimenpiteiden

saavuttaminen vuoden 2024 People

Power-henkilöstötutkimuksen tuloksien

perusteella, erityisesti yhteistyö,

esihenkilötyö ja johtamisen kehittäminen

• Tärkeimmät kehitystoimenpiteet toteutettu,

erityisesti yhteistyöhön, esihenkilötyöhön

ja johtamisen kehittämiseen liittyen

• Tärkeimpien kehitystoimenpiteiden

saavuttaminen vuoden 2026 People Power-

henkilöstötutkimuksen tuloksien perusteella

Vastuullinen

tuoteportfolio

• 2030: Vastuullisuus huomioitu

kokonaisvaltaisesti kaikissa tuotteissa

• Vastuullisen tuotteen kriteerien

päivitys sisältämään voimaan astuvat

vastuullisuuden lainsäädäntövaateet

• Vastuullisten tuotekonseptien yhdistäminen

tuoteryhmiin ja brändeihin

• Vastuullisen tuotteen kriteerien päivittetty

ja jalkautettu

• Vastuullisten tuotekonseptien yhdistäminen

tuoteryhmiin ja brändeihin parhaillaan

menossa

• Tuoteportfolion peilaaminen vastuullisen

tuotteen kriteereihin

• Vastuullisten tuotekonseptien

hyödyntäminen markkinoinnissa

tuoteryhmittäin

Vastuullisen

juomakulttuurin

edistäminen

• 2026: Toimenpiteitä vastuullisen

juomakulttuurin edistämiseksi kussakin

tuoteryhmässä

• Vastuullisuusviestien tunnistaminen

tuoteryhmittäin jokaisessa konserniyhtiössä

tehty (pl. Olvi, jossa on jo tehty)

• Vastuullisuusviestien tunnistaminen

tuoteryhmittäin jokaisessa konserniyhtiössä

tehty

• Vastuullisuusviestien hyödyntäminen

viestinnässä jokaisessa konserniyhtiössä

• Toimenpiteitä vastuullisen juomakulttuurin

edistämiseksi

Alkoholittomien

tuotteiden myynnin

osuus

• Jatkuva: Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%)

kasvavat muita tuoteryhmiä nopeammin

• Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat

muita tuoteryhmiä nopeammin

• Alkoholittomien tuotteiden osuus

kokonaismyyntivolyymista kasvoi 0,6 %

• Alkoholittomat tuotteet (< 0,5 til%) kasvavat

muita tuoteryhmiä nopeammin

Eettisten toimintatapojen

noudattaminen

• Jatkuva: 100 % työntekijöistä vahvistaa

sitoutumisen eettisen ohjeistuksen

noudattamiseen

• Jatkuva: Kriittiset ja merkittävät kumppanit

sitoutuneet eettiseen ohjeistukseen

• 100 % työntekijöistä vahvistanut

sitoutumisen eettisen ohjeistuksen

noudattamiseen

• 100 % toimittavista kumppaneista

sitoutunut eettiseen ohjeistukseen

• 89 % työntekijöistä vahvisti sitoutumisen

eettisen ohjeistuksen noudattamiseen

• 62 % kriittisistä ja merkittävistä

kumppaneista sitoutunut eettiseen

ohjeistukseen

• 100 % työntekijöistä vahvistanut

sitoutumisen eettisen ohjeistuksen

noudattamiseen

• Kriittiset ja merkittävät kumppanit

sitoutuneet eettiseen ohjeistukseen

Vaikuttavaa

sidosryhmätyötä

ESG

• Jatkuva: Vaikuttavaa sidosryhmätyötä

kunkin sidosryhmän kanssa

• Tunnistettu kustakin sidosryhmästä tärkein

kumppani ja luotu toimenpidesuunnitelma

• Tärkeimmät kumppanit tunnistettu ja

toimenpidesuunnitelma luotu (Olvi)

• Tunnistettu kustakin sidosryhmästä tärkein

kumppani ja luotu toimenpidesuunnitelma

muissa konserniyhtiöissä

30OLVI OYJOLVI OYJ

Ympäristötiedot

EU-taksonomia ..............................................................32

E1 Ilmastonmuutos ....................................................... 34

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ......................... 42

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ......................... 44

31OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

EU-taksonomia on kestävän rahoituksen

luokittelujärjestelmä, joka määrittelee kriteerit

ympäristön kannalta kestäville taloudellisille

toiminnoille. Raportointivelvoitteen piiriin kuuluvien

yhtiöiden tulee raportoida taloudellisten toimintojensa

taksonomiakelpoinen osuus ja taksonomian mukaisuus.

Taksonomiakelpoinen toiminto sisältyy EU:n

taksonomia-asetuksessa määriteltyihin taloudellisiin

toimintoihin ja taksonomian mukainen toiminto

edistää merkittävästi vähintään yhtä EU-taksonomian

kuudesta ympäristötavoitteesta, ei aiheuta haittaa

muille ympäristötavoitteille ja täyttää ihmisoikeuksia ja

työnormeja koskevat vähimmäistason suojatoimet.

Olvi Oyj on arvioinut liiketoimintojensa

taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta

EU-taksonomialainsäädännön edellyttämää

taksonomiaraportointia varten. Toimintaa tarkasteltiin

raportointihetkellä voimassa olevissa säädöksissä

listattuja taloudellisia toimintoja vasten.

Vuoden 2025 lopussa elintarvike- ja juomateollisuudelle

ei ollut vielä määritelty toimialaluokitusta ja mittareita

EU-taksonomiassa. Olvi Oyj on juomakonserni ja

sen liikevaihto muodostuu lähes täysin juomien

tuotannosta, tuonnista ja myynnistä, joten Olvi

Oyj:n pääliiketoiminta (C11 Juomien valmistus)

ei ole taksonomiakelpoista. Näin ollen Olvi Oyj

raportoi vuoden 2025 osalta vastaavalla tavalla kuin

edellisvuonna, ettei sillä ole taksonomiakelpoista eikä

myöskään taksonomian mukaista liikevaihtoa.

EU-taksonomia Laatimisperiaatteet

EU-taksonomian keskeiset tulosindikaattorit,

liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot,

on esitetty taulukossa Komission delegoidun

asetuksen (EU) 2026/73 mukaisesti.

Kokonaisliikevaihtona, joka vuonna 2025 vastaa

myös raportoitavan liikevaihdon osoittajaa,

raportoidaan Olvi-konsernin kokonaismyynti,

kuten on esitetty konsernin tuloslaskelmassa.

Suurin osa liikevaihdosta muodostuu juomien

ja juomatuotteiden myynnistä ja pieni osa

laitepalveluiden vuokratuotoista. Liikevaihdon

laadintaperiaatteet ja tarkempi jaottelu on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.

Kokonaispääomamenoina raportoidaan Olvi-

konsernin investoinnit vuonna 2025, jotka on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11.

Aineettomat hyödykkeet sekä liitetiedossa 13.

Aineelliset hyödykkeet rivillä Lisäykset (pois lukien

liikearvo).

Toimintamenojen kokonaismäärä, joka vuonna

2025 vastaa myös raportoitavien toiminta-

menojen osoittajaa, raportoidaan taksonomia-

lainsäädännön määritelmän mukaisesti ja se

sisältää Olvi-konsernin pääomittamattomat

tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut rakennusten

huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset

vuokrasopimuskulut. Kuluihin sisällytetään

myös muita suoria menoja, jotka liittyvät

kiinteistöjen, laitosten ja laitteiden päivittäiseen

huoltoon, mutta niihin ei sisällytetä hankinnan

ja valmistuksen kustannuksia. Lisätietoa

Olvi-konsernin toimintamenoista on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3-6.

Olvi-konserni on tilikaudella 2025 kehittänyt

pääomamenojen arviointia ja raportointia

ja liiketoiminnasta on tunnistettu seuraavat

taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot:

• 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

• 6.6. Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut

• 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto

ja korjaus

• 7.5. Rakennusten energiatehokkuuden

mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa

käytettävien välineiden asennus, huolto ja

korjaus

• 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen

Euroopan komissio on hyväksynyt delegoidun

asetuksen (EU) 2026/73, joka yksinkertaistaa

EU-taksonomiaraportointia mm. olennaisuuskonseptin

käyttöönoton sekä uusien raportointitaulukoiden

myötä. Edellä tunnistettuihin taloudellisiin

toimintoihin liittyvien pääomamenojen määrä

tilikaudella 2025 on todettu epäolennaiseksi. Lisäksi

asetuksen mukaisesti toimintamenojen raportointi

ei ole pakollista, mikäli toimintamenot eivät ole

olennaisia yrityksen liiketoimintamallin kannalta, tai

jäävät alle 10% olennaisuusrajan. Olvi on tunnistanut

toimintamenoihin kuuluvia menoja, kuten esimerkiksi

rakennusten sekä koneiden ja laitteiden huolto- ja

korjauskustannuksia, mutta nämä eivät ole Olvin

liiketoimintamallin kannalta olennaisia. Lisäksi

taksonomiakelpoisten toimintamenojen määrä

suhteessa kokonaiskustannuksiin jää pieneksi eikä

ylitä olennaisuuden rajaa. Tämän johdosta Olvi ei

raportoi toimintamenojen tunnuslukuja vaan raportoi

ainoastaan toimintamenojen kokonaismäärän sekä

muut keskeiset tulosindikaattorit, liikevaihdon ja

pääomamenot, delegoidun asetuksen mukaisesti

lomakkeella 1. Vertailuvuoden tietoja ei ole tämän

johdosta muutettu.

Olvi Oyj jatkaa vuonna 2026 EU-taksonomia-

lainsäädännön kehityksen ja siihen liittyvän

tulkinnan seuraamista sekä taksonomian arvioinnin

ja raportoinnin kehittämistä Olvi-konsernissa.

Taksonomialainsäädännön edellyttämiä sosiaalisen

vastuun vaatimuksia Olvi-konserni noudattaa

sitoutuessaan eettisellä ohjeistuksella ja tätä

täydentävillä toimintaperiaatteilla kunnioittamaan

ja edistämään kansainvälisesti tunnistettuja

ihmisoikeuksia ja standardeja. Näihin kuuluvat YK:n

kansainväliset perusasiakirjat ja ohjeet, kansainvälisen

työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteet ja

-oikeudet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille

yrityksille, jotka sisältyvät myös kumppanien

eettiseen ohjeistukseen. Lisäksi Olvi-konserni on

sitoutunut kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan

sitoumuksiin ja aloitteisiin, kuten YK:n yrityksiä

ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin. Vuonna

2026 jatketaan kumppaneiden eettiseen toimintaan

sitouttamista ja arvoketjun ihmisoikeusvaikutusten ja

-riskien arviointiprosessien kehittämistä.

32OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

Lomake 1: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista –

vuoden 2025 tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)

Tilikausi 2025

Keskeinen tulosindikaattori

Yhteensä

Luokitusjärjestelmäkel-

poisten toimintojen

osuus

Luokitusjärjestelmän

mukaiset toiminnat

Luokitusjärjestelmän

mukaisten toimintojen

osuus

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteiden mukaan

Mahdollistavien

toimintojen osuus

Siirtymätoimintojen

osuus

Arvioimatta jäävät

toiminnat, joita pidetään

ei-olennaisina

Luokitusjärjestelmän

mukaiset toiminnat

edeltävällä tilikaudella

2024

Luokitusjärjestelmän

mukaisten toimintojen

osuus edeltävällä

tilikaudella 2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) (13) (14) (15) (16)

MEUR % MEUR % % % % % % % % % % MEUR %

Liikevaihto 665,3 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 %

Pääomamenot 53,6 0,0 % 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,9 % 0,0 0,0 %

Toimintamenot 29,8

33OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ

KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Ilmastoriskit ja -mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

tunnistettiin Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin

mukaisesti. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS

2 Yleiset tiedot. Olennaisia vaikutuksia tai riskejä ovat

ilmaston muutoksen hillintä sekä omassa toiminnassa

että arvoketjussa ja tähän liittyen käytetyn energian

tuottamisessa syntyvät ilmastopäästöt, uusiutuvan

energian osuuden lisääminen, uusiutumattoman

energian käytön taloudelliset vaikutukset ja

energiantuotantoon liittyvän lainsäädännön muutosten

aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, sekä omassa

toiminnassa että arvoketjussa.

Olvi-konsernin ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi tehdään kaikissa

yhtiöissä vuosittain osana konsernin riski- ja

mahdollisuuskartoituksien prosessia, joka on kuvattu

osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Ilmastoriskien ja

-mahdollisuuksien kartoituksessa hyödynnetään

olemassa olevan yhtiökohtaisen tiedon lisäksi TCFD-

raportointikehystä (Task Force on Climate-related

Financial Disclosures) ja luonnon monimuotoisuuden

osalta myös TNFD-kehystä (The Taskforce on

Nature-related Financial Disclosures) soveltuvin osin.

Siirtymäriskit ja kaikki fyysiset riskit, huomioiden

sekä lämpötilaan, tuuleen, veteen että maaperään ja

maamassoihin liittyvät riskit, arvioidaan huomioiden

mahdollinen taloudellinen vaikutus ja todennäköisyys

lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä omassa

toiminnassa että arvoketjussa.

SKENAARIOANALYYSI

Ilmastoskenaariotyöpajoissa on tarkasteltu kolmea

ilmaston lämpenemisen skenaariota, jotka perustuvat

NGFS:n (The Network of Central Banks and Supervisors

for Greening the Financial System) skenaariomalliin:

• Nykyiset politiikat: Kehittymättömästä

sääntelystä ja riittämättömistä toimista johtuen

lämpötilan nousu voi ylittää 3°C, altistaen

maapallon voimakkaille fyysisille riskeille.

• Viivästynyt siirtymä: Päästövähenemää ei

tapahdu lähivuosina, mikä johtaa voimakkaisiin

sääntelytoimiin ja nopeaan päästöjen

putoamiseen vuoden 2030 jälkeen, rajoittaen

lämpenemisen alle 2°C.

• Nettonolla 2050: Siirtymä tapahtuu hallitusti,

rajoittaen lämpenemisen alle 1,5°C ja saavuttaen

päästöttömän toiminnan vuoteen 2050

mennessä.

Näiden skenaarioiden perusteella on tunnistettu

ja arvioitu riskejä toimialalle ja toiminta-alueille

olennaisilta osin. Eri skenaarioissa vaikutukset ja

kustannukset painottuvat eri ajanjaksoille, mutta

osa vaikutuksista toistuu samankaltaisina kaikissa

skenaarioissa. Epävarmuustekijöitä on erityisesti

arvoketjun ja pidempien aikajänteiden osalta.

Siirtymäriskeistä on tunnistettu merkittävimpinä

lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet, kuten

materiaalien saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat

vaateet sekä energiantuotannon sääntely, joka

voi vaikuttaa sekä energian hintaan, saatavuuteen

että energiantuotantoon liittyviin investointeihin ja

tekniikoihin. Ennakointi ja toimien oikea-aikaisuus

ovat merkittäviä riskien minimoimisessa. Siirtymäriskit

korostuvat varsinkin Viivästyt siirtymä - skenaariossa.

E1 Ilmastonmuutos

Fyysiset riskit voivat vaikuttaa erityisesti materiaalien

saatavuuteen, laatuun ja hintaan, varsinkin

maatalousperäisten materiaalien osalta. Yhteistyö

ja kumppanien tunteminen ovat tärkeitä toimitus- ja

toimintavarmuuden varmistamiseksi. Toiminnan

riippuvuus maatalousperäisistä materiaaleista

korostaa fyysisten riskien merkitystä. Fyysiset riskit

korostuvat erityisesti Nykyiset politiikat -skenaariossa.

Riskinarviointien ja skenaarioanalyysin perusteella

tunnistetut suurimmat riskit ja niiden minimoimiseksi

tehtävät toimet on esitetty seuraavalla sivulla

Ilmastoon liittyvät riskit -taulukossa.

RESILIENSSIANALYYSI

Skenaarioanalyysin, tunnistettujen ilmastoriskien,

ilmastopäästöjen ja vesiriskien pohjalta tehdyssä

resilienssianalyysissä vastuullisuuden asiantuntijatiimi

ja vastuuhenkilöt tunnistivat sopeutumiseen

vaikuttavia tekijöitä pienryhmissä. Arvioinnissa

huomioitiin sekä oma toiminta että arvoketju

ylä- ja alavirtaan, erityisesti ketjun lähimmät osat.

Oman toiminnan osalta huomioitiin yhtenä osana

käytetyn energian laatu ja määrä sekä tuotannon

kasvuennusteet.

Resilienssianalyysissä arvioitiin mahdollisia

ongelmakohtia, kuten fossiilisesta polttoaineesta

34OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

Ilmastoon liittyvät riskit

Aikahorisontti

Vaikutukset Hallintakeinot Lyhyt

Keski pitkä Pitkä

Siirtymäriskit

Politiikka ja

lainsäädäntö

• Lainsäädäntö ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi

lisääntyy vaikuttaen varsinkin käytettyihin pakkauksiin, materiaaleihin ja

materiaalien kierrätykseen sekä laitteistoihin. Nämä voivat lisätä käyttö- ja

investointikustannuksia sekä verojen kaltaisia maksuja.

• EU:n vaateet vihreälle siirtymälle voivat lisätä tai muuttaa energiamuotojen

kustannuksia sekä vaikuttaa kuljetuskustannuksiin

• Tulevaisuudessa arvoketjun kumppaneiden suoriutumisen valvonnan ja

tiedonsaannin laiminlyöminen voi johtaa jopa seuraamusmaksuihin

• Lainsäädännön kehittymistä seurataan ja se huomioidaan toiminnan

suunnittelussa ja investoinneissa

• Vähennetään päästöjä ja asetetaan tieteeseen perustuvat

ilmastotavoitteet

• Valmistaudutaan lisääntyvään raportointiin järjestelmäkehityksellä

• Huolehditaan aktiivisesta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm.

tavarantoimittajat, alan edunvalvontajärjestöt

Teknologia • Laitteistojen vanheneminen ennenaikaisesti teknologisen kehityksen

vuoksi

• Investoinnit ja kustannukset uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi

• Hyödynnetään uutta teknologiaa erityisesti toiminnan

energiatehokkuuden parantamiseksi

• Osallistutaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin

• Seurataan teknologian kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia toimintaan,

materiaaleihin ja käytettyihin laitteisiin tai laiteinvestointeihin

• Varaudutaan uusien laitteiden investointeihin tulevaisuudessa

Markkinat • Kuluttajien mieltymysten muutos voi näkyä vastuullisiksi koettujen

tuotteiden suosimisena, mikä voi muuttaa tuotteiden kysyntää

• Kuluttajien halukkuus maksaa vastuullisemmin tuotetuista tuotteista voi

vaihdella

• Uusiutuvan energian saatavuus voi olla heikko ja hinnat korkeat

• Uusiutuvan pakkausmateriaalin saatavuus voi olla heikko ja hinnat korkeat

• Kehitetään vastuullisia tuotteita

• Viestintä ja aktiivinen vuorovaikutus kuluttajien kanssa

• Huolehditaan monipuolisesta tuoteportfoliosta

• Seurataan uusiutuvan energian eri vaihtoehtoja, saatavuutta sekä hinnan

kehitystä ja huomioidaan ne investoinneissa

• Seurataan pakkausmateriaalien kehitystä, saatavuutta sekä hinnan

kehitystä ja huomioidaan ne toiminnoissa

Maine • Maineeseen voi kohdistua negatiivisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa

liiketoiminnan kehittymiseen, jos sidosryhmien odotuksiin vastuullisille

tuotteille ja vastuulliselle liiketoiminnalle ei vastata

• Huolehditaan aktiivisesta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm.

tavarantoimittajat, alan edunvalvontajärjestöt)

• Panostetaan ajantasaiseen, selkeään ja läpinäkyvään viestintään

Fyysiset riskit

Akuutti • Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen voi vaikuttaa viljelykasvien, kuten ohran,

satoon, laatuun ja hintaan

• Tulvat, rankkasateet ja kuumuus voivat vaikuttaa raaka-aineiden ja

pakkausmateriaalien saatavuuteen, laatuun ja hintaan

• Tulvat ja myrskyt voivat aiheuttaa logistisia ongelmia

• Myrskyt voivat vaikuttaa tuotantolaitosten sähkön saatavuuteen/

energiantuotantoon

• Pyritään valitsemaan vähemmän sääherkkiä maatalousperäisiä

raaka-aineita

• Tehdään yhteistyötä arvoketjun kanssa viljelyn kehittämiseksi

ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi

• Panostetaan hyviin tavarantoimittajasuhteisiin

• Varaudutaan ennakoinnilla, kuten varastoinnilla

• Tuotantolaitokset ja päähankinta-alueet eivät sijaitse alueilla, joilla sään

ääri-ilmiöt kuten hurrikaanit, rankkasateet ja tulvat ovat yleisiä

Krooninen • Keskilämpötilan nousun aiheuttama kuivuus ja kuumuus voivat pitkällä

aikavälillä heikentää tiettyjen tuotteiden viljelyolosuhteita nykyisillä

viljelyalueilla

• Pidempiaikaiset muutokset sadannassa ja lämpötilassa voivat vaikuttaa

raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien saatavuuteen, laatuun ja hintaan

• Kuivuuden takia pohjaveden saatavuus voi heikentyä, kun taas

rankkasateet tai muuttuneet valumat voivat heikentää pohjaveden laatua

• Tehdään yhteistyötä arvoketjun kanssa viljelyn kehittämiseksi

ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi

• Panostetaan hyviin tavarantoimittajasuhteisiin

• Seurataan ja arvioidaan veden saatavuutta ja laatua

• Kehitetään jatkuvasti veden ja muiden materiaalien käytön tehokkuutta

luopumista erityisesti arvoketjussa sekä materiaalien

ja kuljetusten ilmastovaikutusten pienentämistä.

Analyysiin liittyy epävarmuuksia varsinkin fyysisten

riskien osalta. Epävarmuus maantieteellisistä

vaikutuksista arvoketjussa voi vaikuttaa hintaan

ja saatavuuteen erityisesti maatalouspohjaisten,

mutta myös muiden materiaalien osalta. Kauempana

arvoketjussa oleviin vaikutuksiin liittyy enemmän

epävarmuuksia. Analyysiä päivitetään tarvittaessa,

kuten merkittävien rakenne- tai toimintamuutosten

yhteydessä.

Omien toimintojen ja päähankinta-alueiden sijainti

suojaa Olvi-konsernia jossain määrin nopealta

fyysisten riskien realisoitumiselta.

• Nykyiset politiikat -skenaariossa raaka-aineiden

hintaan, laatuun ja saatavuuteen liittyvät

haasteet voivat olla huomattavia Olvi-konsernin

toiminnalle. Tältä pyritään suojautumaan

erityisesti toimittajayhteistyötä kehittämällä sekä

tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistumalla.

• Viivästynyt siirtymä -skenaariossa sääntelyn

vaikutus energiantuotantoon ja hintaan

voi aiheuttaa merkittäviä heijasteita Olvi-

konsernin toimintaan. Oman toiminnan ja

arvoketjun päästöjen vähennystavoitteisiin

tähtäävät toimenpiteet parantavat konsernin

sopeutumiskykyä tässä skenaariossa.

• Nettonolla 2050 -skenaarion vaikutukset

ovat hallituimpia, sisältäen kuitenkin edellisiä

lievempiä vaikutuksia sekä raaka-aineisiin että

energiantuotantoon.

Myös kuluttajien ostovoimaan ja maksuhalukkuuteen

vaikuttavat tekijät, kuten voimakas sääntely,

voivat vaikuttaa konsernin toimintaan kaikissa

skenaarioissa. Monipuolisen ja kuluttajia kiinnostavan

tuoteportfolion kehittäminen ja ylläpitäminen takaavat

toimintaedellytysten säilymisen kaikissa skenaarioissa.

35OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

Siirtymäsuunnitelma

Olvi-konserni pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta

sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussa.

Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy arvoketjussa,

jossa vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.

Konserni on asettanut parhaillaan hyväksyttävänä

olevat lyhyen tähtäimen tieteeseen perustuvat

ilmastotavoitteet, joiden vaatimukset ovat

absoluuttisella vähennysmallilla arvioituna

vähintään Pariisin sopimuksen 1,5°C mukaisia. Lisäksi

konsernin vastuullisuuden päätavoitteet, oman

tuotannon ilmastopäästöjen poisto vuoteen 2030

mennessä ja arvoketjun ilmastopäästöjen poisto

vuoteen 2040 mennessä, ovat Pariisin sopimusta

kunnianhimoisempia. Ilmastoriskien arvioinnin,

skenaarioanalyysien ja ilmastopäästölaskennan avulla

on tunnistettu konsernin toiminnan ilmastovaikutukset

ja luotu näiden ja asetettujen tavoitteiden

pohjalta siirtymäsuunnitelma ilmastopäästöjen

poistamiseen oman toiminnan ja arvoketjun osalta.

Siirtymäsuunnitelma on päivitetty loppuvuodesta

2025.

Siirtymäsuunnitelman mukaisesti oman tuotannon

päästöjä vähennetään uusiutuvan sähkön ja

uusiutuvien energianlähteiden käytöllä sekä

energiatehokkuutta kehittämällä. Arvoketjun päästöjen

vähentämisessä materiaalikehitys ja pakkausten

uudelleensuunnittelu, tuoteportfolion kehittäminen

sekä kuljetusten päästöjen vähentäminen ovat

tärkeimpiä työkaluja. Päästöjen vähentäminen

omassa toiminnassa tulee vaatimaan merkittäviä

investointeja uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmön-

ja höyryntuotantoon useilla tuotantolaitoksilla,

mikäli markkinoille ei synny mahdollisuutta korvata

fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla nykyisiä laitteistoja

hyödyntäen. Suomen tehtaalla menossa oleva

keittämöinvestointi tulee merkittävästi vähentämään

käytetyn energian määrää ja Latvian tehtaalla aloitettu

2024 2030

419

423

409

2025 2040

Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030Ilmastopäästöt Tavoite

2021

(baseline)

226

1 000 t CO

Päästö-

intensiteei,

kg CO

e /

myyty litra

Kunnianhimoinen skenaario; Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 CAT 1, CAT 4 and CAT 9, valitut merkiävät päästölähteet, 75% Scope 3 päästöistä 2021. FLAG-sektorin poistoja ei ole huomioitu.

Suunnitelmaa tarkennetaan vuosiain. Pakkausmateriaaliskenaariot A ja B ovat vaihtoehtoisia ja voivat toteutua myös osiain päällekkäin.

*FLAG = metsä, maankäyö ja maanviljelyssektorit

Liiketoiminnan

kasvu

(havainnollinen)

Scope 1

Scope 2

Logistiikka

Siirtymä

biopoloaineisiin,

sähköistyminen,

tehokkuuden

paraneminen

A. Nykyisen

portfolion

skenaario

B. Matala-

päästöisen

alumiinin

skenaario

Pakkausmateriaalit

Valmistuksen, pakkauksien

ja portfolion kehitys

Raaka-aineet,

teollinen

Valmistuksen

ja portfolion

kehitys

Raaka-aineet,

FLAG*

Viljely-

käytäntöjen

ja poistojen

kehiyminen

Kohdentamaomat

mahdollisuudet

Scope 1 Scope 2 Scope 3 Ilmastopäästöt

Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030

36OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

varastoinvestointi fossiilisen energian käyttöä. Muita

energiatehokkuutta lisääviä investointeja kartoitetaan

ja toteutetaan jatkuvasti eri tehtailla. Mahdollinen

pakkauskehitys voi myöhemmin vaatia investointeja

tuotantolinjoihin eri tuotantolaitoksissa.

Olemassa olevat omien tuotantolaitosten

energiantuotantotavat (höyry, lämpö) tulevat

tuottamaan ilmastopäästöjä, kunnes ne pystytään

investointien tai teknisen kehityksen avulla

korvaamaan uusiutuvaa energiaa käyttävillä

energiantuotantomuodoilla viimeistään vuonna

2030. Tuotteiden käytöstä syntyy ilmastopäästöjä

asiakkaiden myydessä tuotteita kuluttajille

jäähdytettynä. Tämä ei kuitenkaan ole tuotteiden

kannalta välttämätöntä, joten väistämättömiä eli

lukkiutuneita ilmastopäästöjä ei tuotteiden käytöstä

synny. Siirtymäsuunnitelman vaikutukset on huomioitu

konsernin investointisuunnitelmassa ja sen vaatimassa

rahoitussuunnitelmassa. Vastuullisuuden päämittarit

on rakennettu tukemaan strategian mukaisesti

toiminnan muuttamista vähempipäästöiseksi.

Olvi-konsernin johtoryhmä ja hallitus ovat

hyväksyneet tavoitteet ja he tulevat käsittelemään

siirtymäsuunnitelman tarkennuksia tarvittaessa.

Olvi-konsernin oman toiminnan (Scope 1 ja Scope 2)

osalta siirtymäsuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa

on siirtymä uusiutuvaan sähköön sekä Iisalmen

ja Tanskan tuotantolaitosten energiantuotannon

päästöttömyys. Nämä ovat toteutuneet suunnitellusti.

Konsernitason suunnitelmia arvoketjun päästöjen

vähentämiseen on tarkennettu edelleen vuoden 2025

aikana (kuva Siirtymäsuunnitelma vuoteen 2030).

Päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia erityisesti

ostettujen materiaalien ja kuljetusten sekä portfolion

hallinnan osalta on jo tehty kaikissa yhtiöissä.

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan

ympäristön toimintaperiaatteessa, jossa on

huomioitu myös sidosryhmien osallistaminen. Olvi-

konsernin kumppaneille suunnatussa eettisessä

ohjeistuksessa käsitellään ilmastonmuutoksen

hillintään ja sopeutumiseen liittyviä aiheita kumppanien

kannalta. Lisäksi ympäristövastuullisuuden

huomioiminen hankinnassa on kuvattu

hankinnan toimintaperiaatteessa ja tuotteen

ympäristövastuullisuuden huomioiminen tuotteen

toimintaperiaatteessa. Olvi-konsernin eettisen

ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden

sidosryhmien kattavuus, toteuttamisen ylin

vastuutaho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu

kestävyysraportin liitteessä.

Ympäristön toimintaperiaate sisältää sitoutumisen

Pariisin sopimuksen mukaiseen ilmastonmuutoksen

hillintään sekä Tieteeseen perustuviin

ilmastotavoitteisiin. Siinä määritellään pyrkimys

ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ilmastopäästöjä

vähentämällä, energiatehokkuutta kasvattamalla,

energiankäyttöä vähentämällä sekä siirtymällä

asteittain uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Lisäksi sitoudutaan hallitsemaan ilmastonmuutoksesta

johtuvia siirtymäriskejä ja mukauttamaan toimintaa

ilmastoon liittyvien fyysisten riskien vaikutuksiin sekä

omassa toiminnassa että arvoketjussa. Olvi-konsernia

ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle komission delegoidun

asetuksen (EU) 2020/1818 mukaisesti.

Ilmastonmuutoksen hillintä tukee Olvi-konsernille

keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen

tavoitteista tavoitteita 7: Edullista ja puhdasta energiaa

sekä 13: Ilmastotekoja.

Toimenpiteet

OMA TOIMINTA

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet

kohdistuvat omassa toiminnassa lähinnä merkittäviin

päästölähteisiin, joita ovat höyryn- ja lämmöntuotanto

sekä käytetty sähkö. Siirtymä uusiutuviin

energianlähteisiin etenee. Uusiutuva sähkö on käytössä

koko EU-alueella. Olvin Suomen tehtaat sekä Tanskan

tehdas käyttävät jo höyryn ja lämmön tuotantoon

uusiutuvia energianlähteitä, kuten metsähaketta ja

bioöljyä. Lisäksi A. Le Coqin ja Cēsu Aluksen tehtailla

tuotetaan jätevedestä biokaasua, jolla korvataan

osittain fossiilisia polttoaineita. Käytetyn fossiilisen

polttoaineen korvaamiseksi on suunniteltu vuoteen

2030 mennessä joko investointeja uusiutuvaa energiaa

käyttäviin lämpölaitoksiin tai mahdollisesti biopohjaiseen

polttoaineeseen, jolla fossiilinen polttoaine voitaisiin

korvata nykyisissä lämpölaitoksissa. Mahdollinen vihreän

energian sertifiointikäytäntö tullaan huomioimaan

yhtenä vaihtoehtona. Tuleva kehitys määrittää

tarvittavien investointien suuruusluokkaa. Uusiutuva

sähkö on käytössä kaikissa Suomen ja Itämeren alueen

konserniyhtiöissä. Valko-Venäjällä mahdollisuutta ei

toistaiseksi ole.

Energiankäyttöä pyritään jatkuvasti vähentämään

erilaisin toimin, kuten lämmön talteenoton lisäämisellä,

valaistuksen kehittämisellä sekä lämpö- ja kylmähävikin

minimoimisella. Aiemmin suoritettuun energia-

auditointiin perustuvia kehitystoimia jatkettiin

Latvian ja Liettuan tehtailla ja edistettiin lämmön

talteenottoprojekteja useimmissa tehtaissa. Vuonna

2025 huomattavimpia säästöjä energiankäytössä

tuottavia laiteinvestointeja olivat uusi pullonpesukone

Liettuassa sekä täyttölinjan uudistaminen Virossa.

Iisalmen tehtaalla menossa oleva, vuonna 2026 käyttöön

otettava keittämöinvestointi tulee puolittamaan

keittämön käyttämän energiamäärän, mikä on merkittävää

koko tehtaan energiantarpeen kannalta. Investointi

37OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

rahoitetaan rahoittajan Green Bond Frameworkin

mukaisella vihreällä luotolla, jonka ehdot kytkeytyvät

energiatehokkuuden parantamiseen. Liettuassa

vuonna 2025 aloitettu korkeavaraston rakentaminen

mahdollistaa kaukolämmön käyttämisen lämmityksessä

vähentäen fossiilisen polttoaineen tarvetta jopa

kymmenellä prosentilla. Investointi on tarkoitus ottaa

käyttöön vuoden 2027 alussa. Pienempiä muutoksia ja

investointeja suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti

kaikissa konserniyhtiöissä. Jatkuvalla kunnossapidolla

ehkäistään laitteiden huonosta kunnosta johtuvaa

energian lisäkäyttöä.

ARVOKETJU

Arvoketjun osalta ilmastonmuutosta pyritään

hillitsemään siirtymäsuunnitelman mukaisesti

kaikissa konserniyhtiöissä. Tärkeimmät toimet

kohdistuvat materiaalien käyttöön ja kuljetuksiin.

Materiaalien ilmastopäästöjä vähennetään pakkauksia

keventämällä, uusiutuvien materiaalien käyttöä

lisäämällä, hävikkiä vähentämällä sekä tuoteportfoliota

kehittämällä. Materiaaleihin liittyviä toimia ja tavoitteita

kuvataan tarkemmin osiossa E5 Resurssien käyttö

ja kiertotalous. Kuljetusten päästöjä vähennetään

päivittäisellä työllä, kuten kuljetusten suunnittelulla,

sekä uusiutuvan polttoaineen käytön lisäämisellä.

Kuljetuksista vastaavat pääosin logistiikkakumppanit

ja toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä heidän

kanssaan. Vuonna 2025 Virossa ja Suomessa lisättiin

sähköistettyjä kuljetuksia sekä lisättiin biopolttoaineen

käyttöä Suomessa. Latviassa ja Suomessa on

varastoinvestoinneilla ja kuljetusmuutoksilla pystytty

vähentämään kuljetustarvetta ja Liettuan aloitettu

varastoinvestointi tulee valmistuttuaan vähentämään

kuljetusten tarvetta ja siten päästöjä.

MUUT TOIMET

Siirtymäsuunnitelman ulkopuolella tehdään koko

konsernissa jatkuvasti pienempiä ilmastopäästöjä

vähentäviä toimenpiteitä, kuten materiaalien

lajittelua ja uudelleenkäyttöä, hävikin vähentämistä,

sivuvirtojen hyödyntämistä ja kylmälaitteiden

modernisointia. Pakkausten loppukäytön

kehittämiseksi pyritään kannustamaan kuluttajia

kierrättämään pakkauksia erilaisilla merkinnöillä ja

kampanjoilla. Arvoketjun päästöjen vähentämiseksi

kumppanien eettinen ohjeistus, toimittaja-auditoinnit

ja materiaali- ja palvelutoimittajien itsearviointi

sisältävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen

sopeutumiseen liittyviä teemoja. Vuoden 2025 aikana

eettisen ohjeistuksen ja itsearvioinnin kattavuutta

on laajennettu merkittäviin epäsuoriin toimittajiin

vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tavoitteet

Olvi-konserni on asettanut edelleen hyväksyttävänä

olevat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet,

joiden perusvuosi tulee olemaan 2021. Perusvuosi

oli toiminnan osalta normaali, pois lukien

koronapandemian aiheuttama työmatkustamisen

vähäisyys, mikä ei vaikuta merkittävästi tavoitetasoon.

Tavoitteet on asetettu toiminnan kehittämiseksi

huomioiden varsinkin asiakkaiden ja sijoittajien

mutta myös muiden sidosryhmien odotukset.

Lisäksi konsernilla on yleisemmät vastuullisuuden

päätavoitteet, oman tuotannon päästöjen poistaminen

(Scope 1 ja Scope 2, markkinaperusteinen) vuoteen

2030 mennessä ja arvoketjun päästöjen poistaminen

vuoteen 2040 mennessä. Osatavoitteina omassa

toiminnassa ovat uusiutuvan energian osuuden

lisääminen vuosittain sekä uusiutuvan sähkön käytön

jatkaminen, pois lukien Valko-Venäjä, missä uusiutuvaa

sähköä ei ole tällä hetkellä saatavilla.

KOKONAISPÄÄSTÖT

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2025

olivat 408 804 t CO

e ja päästöintensiteetti 0,421

kg CO

e myytyä tuotelitraa kohti. Laskua edelliseen

vuoteen on 3,3 prosenttia kokonaispäästöissä ja 1,3

prosenttia päästöintensiteetissä. Oman toiminnan

osalta Scope 1 -päästöt pysyivät samalla tasolla

olleen 11 501 t CO

e ja Scope 2 -päästöt laskivat

8,3 prosenttia olleen 11 670 t CO

e. Scope 1+2

päästöt laskivat yhteensä 4,2 prosenttia. Scope

1+2 päästöintensiteetti oli 0,024 kg CO

e myytyä

tuotelitraa kohti, mikä on 2,3 prosenttia vähemmän

kuin edellisenä vuonna. Arvoketjun Scope 3

kokonaispäästöt vuonna 2025 olivat 385 633 t CO

jossa oli laskua edelliseen vuoteen 3,2 prosenttia.

Arvoketjun päästöjen päästöintensiteetti oli 0,398

kg CO

e myytyä litraa kohti, mikä on 1,2 prosenttia

vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päästöt on kuvattu

edellisessä osiossa kuvassa Siirtymäsuunnitelma

vuoteen 2030 sekä tarkemmin osiossa Mittarit ja

laatimisperiaatteet.

OMA TOIMINTA

Omassa toiminnassa jatketaan uusiutuvan sähkön

käyttämistä. Olvin Iisalmen tuotantolaitoksen

oma toiminta on ollut ilmastopäästötöntä

vuodesta 2023, ja Tanskan tuotantolaitoksen

oman toiminnan päästöt tulivat vuonna 2025

varavoimasta sekä biopolttoaineiden energiapoltossa

syntyvästä metaanista ja dityppioksidista. Muissa

tuotantolaitoksissa fossiilisten polttoaineiden

korvaaminen energiantuotannossa tulee pääosin

tapahtumaan lähempänä tavoitevuotta 2030

ennakoidun teknologian ja markkinoiden kehittymisen

myötä. Uusiutuvan energian osuus sähkö huomioiden

oli vuonna 2025 54 prosenttia kuten edellisenä

vuonnakin. Päästöjen lasku johtuu ostoenergian

kulutuksen pienentymisestä.

Emoyhtiön Iisalmen tehtaan oman toiminnan

päästöttömyyden saavuttamiseksi on vuodelta 2025

kumottu 303 t CO

e ilmastopäästöjä biopolttoaineilla

tuotetun energian typpi- ja metaanipäästöjen sekä

käytetyn liikennepolttoaineen päästöjen kumoamiseksi

ostamalla päästöhyvityksiä ISO 14064 -sertifioidusta

uudistavan viljelyn hankkeesta Saksassa sekä

VCS-sertifioidusta jäteveden biokaasuhankkeesta

Thaimaassa. Uudistavan viljelyn projektille ei ole

sovellettu Pariisin sopimusta vastaavaa säätöä.

Kumottujen päästöjen osuus on kuusi prosenttia

vältetyistä noin 5500 t CO

e päästöjä, jonka fossiilisen

polttoaineen käyttö tuottaisi. Kumoamisesta 44

prosenttia on uudistavan viljelyn hankkeessa

ja 66 prosenttia jätevedenkäsittelyhankkeessa.

Päästöhyvityksiä ei huomioida Olvi-konsernin

ilmastopäästölaskennassa eikä niiden käyttöä jatketa

vuonna 2026.

ARVOKETJU

Suurin osa arvoketjun päästöistä syntyy tuotteisiin

hankituista materiaaleista ja kuljetuksista. Siksi

tuotantomäärien kasvu vaikeuttaa varsinkin

kokonaispäästöjen vähentämistä.

Vuonna 2025 merkittävimmät vähennykset

arvoketjun päästöissä saavutettiin hankituissa

pakkausmateriaaleissa. Sekä arvoketjussa tehdyt

päästövähennystoimet että kierrätysmateriaalin

käytön lisääminen erityisesti muoveissa pienensivät

päästöjä. Myös tuotteiden käyttöön liittyvät päästöt

jatkoivat laskua. Suuret investoinnit heijastuivat

kasvaneina tuotantohyödykkeisiin liittyvinä päästöinä.

Kaikkiaan arvoketjun panostukset päästövähennyksiin

alkavat näkyä laskeneina päästöinä, mutta tiedon

tarkentuessa päästöt ovat myös tietyissä kategoriossa

nousseet. Erityisesti kuljetusten päästöihin

laskentatavan muutoksilla oli vuonna 2025 nostava

vaikutus.

Siirtymäsuunnitelman mukaisen toiminnan odotetaan

kääntävän arvoketjun päästöt laskuun. Arvoketjun

päästöjen vähenemisen odotetaan nopeutuvan 2020-

luvun loppupuolella arvoketjun uusiutuvan energian

kasvun ja muiden kehitystoimien myötä.

38OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

Kasvihuonekaasupäästöt

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi 2021 2024 2025 Muutos, % 2026 2030 (2050)

Vuotuinen

%-tavoite /

perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt, tCO

e 12 470 11 460 11 501 0,4 0 *)

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus, %

0 0 0 0,0

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt,

tCO

29 256 27 174 26 090 -4,0

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2

-bruttopäästöt, tCO

16 981 12 726 11 670 -8,3 0 *)

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt,

tCO

389 373 398 380 385 633 -3,2 233 624 5,5

1 Ostetut tavarat ja palvelut 313 967 321 002 306 697 -4,5

2 Tuotantohyödykkeet 3 374 7 926 10 113 27,6

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 21 635 26 825 30 583 14,0

5 Toiminnassa muodostuva jäte 1 732 1 480 1 388 -6,2

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 582 1 399 1 399 0,0

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 806 1 794 1 794 0,0

9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 17 050 20 104 18 125 -9,8

11 Myytyjen tuotteiden käyttö 19 193 9 748 7 522 -22,8

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 9 034 8 103 8 012 -1,1

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO

e 431 099 437 013 423 224 -3,2

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset), tCO

e 418 824 422 566 408 804 -3,3

* Olvi-konsernilla on tavoitteena oman tuotannon päästöttömyys 2030 mennessä. Päästöjen vähenemisellä ei ole vuotuista tavoiteprosenttia, koska valtaosa vähennyksistä tulee toteutumaan lähellä tavoitevuotta 2030

investointien tai markkinakehityksen myötä.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

2025 2024

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

(sijaintiperusteiset) liikevaihtoa kohti,

tCO

e / milj. euroa

636,2 665,3

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

(markkinaperusteiset) liikevaihtoa kohti,

tCO

e / milj. euroa

614,5 643,3

Mittarit ja laatimisperiaatteet

Energian kulutus energialähteittäin

2025 2024

Fossiilinen, % 46,0 45,7

Ydinvoima, % 0,0 0,0

Uusiutuva, % 54,0 54,3

Energian kulutus

Fossiilinen 2025 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan

polttoaineen kulutus, MWh

0,0 0,0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin

olevan polttoaineen kulutus, MWh

703.4 895,2

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen

kulutus, MWh

45 158,7 44 646,4

Muista fossiilisista lähteistä peräisin

olevan polttoaineen kulutus, MWh

0,00 0,0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä

peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja

jäähdytyksen kulutus, MWh

45 203,6 49 890,3

Fossiilisen energian kokonaiskulutus, MWh 91 065,7 95 431,9

Ydinvoima

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä

peräisin olevan energian kulutus, MWh

0,0 0,0

Uusiutuva

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien

biomassa, peräisin olevan polttoaineen

kulutus, MWh

46 645,9 51 811,4

Ostetun tai hankitun uusiutuvista

lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,

höyryn ja jäähdytyksen kulutus, MWh

59 885,3 61 413,4

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta

peräisin olevan uusiutuvan energian

kulutus, MWh

359,3 349,7

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus, MWh 106 890,5 113 574,5

Energian kokonaiskulutus, MWh 197 956,2 209 006,5

Energiaintensiteetti

2025 2024

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen

toiminnan kokonaisenergiankulutus

197 956,2 209 006,5

Energiaintensiteetti, MWh / milj. euroa 297,6 318,2

39OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

Laatimisperiaatteet

Olvi-konsernin liiketoiminta (NACE 11 Juomien

valmistus) kuuluu ilmastovaikutuksiltaan

merkittäviin aloihin. Tämän vuoksi energia-

intensiteetin määrittämisessä on käytetty

konserninkokonaisliikevaihtoa, 665,3 milj. euroa,

sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa.

Olvi-konsernin ilmastopäästöt lasketaan vuosittain

kaikissa valmistuspaikoissa. Laskenta suoritetaan

Greenhouse Gas –protokollan (GHG) mukaisesti.

Lisäksi käytetään juoma-alan ohjeistusta Beverage

Industry GHG Emissions Sector Guidance (v.4.3)

sekä kuljetusten osalta GLEC-viitekehystä

(GLEC Framework 3.2). Laskenta rajataan

hallintaperiaatteen mukaisesti, jolloin huomioidaan

täysimääräisesti päästöt osittain omistetuista,

mutta yhtiön hallussa olevista toiminnoista.

Laskenta sisältää oman toiminnan päästöt (Scope

1), ostoenergian päästöt (Scope 2) sekä arvoketjun

päästöt (Scope 3) merkittäviltä osin.

Scope 1

Scope 1 laskenta sisältää energiantuotannossa

käytetyt polttoaineet sekä yhtiön omissa ja

leasing-ajoneuvoissa käytetyt polttoaineet.

Lisäksi on huomioitu energiapoltossa käytetyn

biomassan metaani- ja dityppioksidin päästöt.

Laskennassa käytetyt tiedot on kerätty kulutus-

ja ostotietojen perusteella energialajeittain ja

tuotantolaitoksittain, eikä näihin liity merkittäviä

epävarmuuksia. Päästöjen kumoamista ei

ole huomioitu laskennassa. Polttoaineiden

päästökertoimet ovat pääosin Tilastokeskukselta

ja niitä on erityisesti biopolttoaineiden osalta

täydennetty primäärikertoimilla sekä Yhdistyneen

Kuningaskunnan hallituksen (BEIS) ylläpitämistä

tietokannoista.

Scope 2

Scope 2 laskenta sisältää ostetun sähkön,

höyryn ja lämmön. Laskennassa käytetyt tiedot

on kerätty kulutus- ja ostotietojen perusteella

energialajeittain ja tuotantolaitoksittain,

eikä näihin liity merkittäviä epävarmuuksia.

Uusiutuvan sähkön hankkimiseen käytetään

alkuperätakuita (Guarantees of Origin, GoO).

Sähkön päästökertoimet ovat pääosin Association

of Issuing Bodies (AIB) sekä Tilastokeskuksen

tietokannoista. Markkinaperusteisten päästöjen

laskennassa käytetään jäännöskertoimia, mikäli

uusiutuvaa sähköä ei ole käytetty, vaikka sitä

olisi käytettävissä. Sähkön päästöjen laskenta

on tehty käyttämällä päästökertoimista liukuvaa

kolmen vuoden keskiarvoa. Ostetun lämmön ja

höyryn laskennassa käytetään toimittajakohtaisia

päästökertoimia täydennettynä Tilastokeskuksen

päästökertoimilla. Kokonaispäästöjä ja

päästötavoitteita laskettaessa käytetään Scope 2

osalta markkinaperusteista laskentaa.

Scope 3

Arvoketjun laskenta kattaa kaikki merkittävät

kategoriat. Tavarantoimittajilta tai muilta

arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatujen

primääridatan perusteella laskettujen päästöjen

osuus on 60,0 prosenttia.

C1 Ostetut tavarat ja palvelut sisältää kaikki

suorat hankinnat sekä merkittävät epäsuorat

hankinnat. Päästöt on laskettu käyttäen omaa

osto- ja tuotantotietoihin perustuvaa määrätietoa.

Epäsuorien hankintojen osalta on joissain

tapauksissa käytetty myös hankintamenoa.

Päästökertoimina on ensisijaisesti käytetty

luotettavia tavarantoimittajien päästökertoimia

ja niitä on täydennetty kansainvälisistä

tietokannoista, kuten EcoInvent, Agribalyse, Ademe

ja BEIS.

C2 Tuotantohyödykkeet sisältää merkittävät

pitkäaikaiset investoinnit ja hankinnat. Päästöt on

laskettu käyttäen määrä- ja hankintakulutietoja.

Päästökertoimet ovat pääosin julkisista

tietokannoista, kuten EcoInvent, Ademe,

International steinless steel (ISSF) ja BEIS.

C4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset

ja jakelu sisältää Olvi-konsernin maksamat

saapuvat ja lähtevät kuljetukset. Laskenta

perustuu ensisijaisesti polttoaineen kulutukseen

ja toissijaisesti ajettuihin kilometreihin tai

tonnikilometreihin. Tiedot on kerätty toimittajilta,

kulutuksen tai keskikulutuksen perusteella tai

paikkatietojen perusteella. Päästökertoimet ovat

julkisista tietokannoista GLEC Framework ja BEIS

ja sisältävät polttoaineiden tuotannon päästöt

(WTW). Biopolttoaineiden metaani- ja dityppioksidin

päästöt sisältyvät. Osa päästötiedoista on

yhteistyökumppaneilta.

C5 Toiminnassa muodostuva jäte sisältää

kaikki kierrätykseen ja kaatopaikalle menevät

materiaalijakeet, sivuvirrat sekä jäteveden.

Päästöt on laskettu käyttäen omaa tuotanto-

ja myyntitietoihin perustuvaa määrätietoa.

Päästökertoimet ovat pääosin EPAn tietokannasta.

Jätevedenkäsittelyn metaani- ja dityppioksidin

40OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

päästöt sisältyvät. Osa päästötiedoista on

yhteistyökumppaneilta.

C6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää

tehdyt työmatkat ja myyntiorganisaation ajot.

Laskenta perustuu pääosin kilometritietoihin ja

osa matkoista on arvioitu. Myös polttoainetietoja

on käytetty. Päästökertoimet ovat BEIS:n

tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden

tuotannon päästöt (WTW) sekä lentomatkojen

osalta RF päästöt. Polttoaineiden päästökertoimet

ovat Tilastokeskuksen tietokannasta. Osa

päästötiedoista on yhteistyökumppaneilta.

Kategoria päivitetään kolmen vuoden välein.

C7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

sisältää vakinaisten ja määräaikaisten

työntekijöiden matkat. Laskenta perustuu

pääosin kilometritietoihin ja osa matkoista sekä

kulkutavoista on arvioitu. Päästökertoimet ovat

BEIS:n tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden

tuotannon päästöt (WTW). Kategoria päivitetään

kolmen vuoden välein.

C9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä

sisältää kumppanien maksamat saapuvat ja

lähtevät kuljetukset. Laskenta perustuu pääasiassa

ajettuihin tonnikilometreihin, jotka on arvioitu

määrä- ja paikkatietojen perusteella. Tietoihin

sisältyy epävarmuuksia varsinkin vientituotteiden

osalta. Päästökertoimet ovat GLEC Framework

– tietokannasta ja sisältävät polttoaineiden

tuotannon päästöt (WTW).

C11 Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää tuotteiden

jäähdytykseen käytetyn sähkön asiakkaiden

tiloissa. Tuotteiden myyntiaika ja jäähdytettyjen

tuotteiden määrä on arvioitu tuoteryhmittäin ja

sähkönkulutus yleisimpien laitteiden kulutuksen

perusteella. Käytetyn sähkön päästökertoimet ovat

pääosin Association of Issuing Bodies (AIB) sekä

Tilastokeskuksen tietokannoista jäännöskertoimilla

kolmen vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna.

Kuluttajien kotona tapahtuvaa tuotteiden

jäähdytystä ei ole huomioitu, koska luotettavaa

arviota ei pystytä tekemään.

C12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän

lopussa sisältää myytyjen tuotteiden

pakkausten kierrätyksen käytön jälkeen.

Laskenta perustuu määrätietoon ja sisältää sekä

primääri- että sekundääripakkaukset. Pakkausten

käsittelytavat perustuvat maakohtaiseen tietoon

primääripakkausten kierrätyksestä sekä muiden

materiaalien maakohtaisesta käsittelystä.

Päästökertoimet ovat EPAn tietokannasta.

Laskennassa on huomioitu oletettu kahdeksan

prosentin hävikki myytyjen tuotteiden osalta.

Laskennan ulkopuolelle on toimintaan

soveltumattomina jätetty kategoriat

C8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut

omaisuuserät, C10 Myytyjen tuotteiden

jalostus, C13 Tuotantoketjun loppupään

vuokratut omaisuuserät, C14 Franchising ja C15

Investoinnit. C3 Polttoaineeseen ja energiaan

liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly Scope

1 tai Scope 2 päästöihin) tullaan lisäämään

laskentaan vuonna 2026 tieteeseen perustuvien

päästövähennystavoitteiden myötä.

Laskennasta on rajattu pois konsernin sisäinen

logistiikka ja ulkoistettujen terminaalien vaikutus,

jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole merkittäviä.

Laskennassa on huomioitu saatavilla olevien

kerrointen mukaan vähintään hiilidioksidin,

metaanin ja dityppioksidin päästöt silloin, kun muut

päästöt eivät ole merkittäviä. Päästökertoimiin

sisältyy epävarmuuksia, sillä primäärikertoimet

voivat olla epätäydellisiä tai sisältää muihin

kategorioihin sisällytettyjä päästöjä, kuten

kuljetuksia.

Biogeeniset ilmastopäästöt

Panimon käymisprosessissa, biomassaa

käyttävässä omassa energiantuotannossa ja

jäteveden puhdistusprosesseissa syntyy lisäksi

biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä. Biogeenisten

päästöjen määrä vuonna 2025 oli 31 682 t CO

Scope 1, 12 134 t CO

e Scope 2 ja 3 128 t CO

e Scope

3. Arvoketjun osalta erillisiä tietoja biogeenisistä

päästöistä ei ole toistaiseksi saatavilla.

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

lasketaan jakamalla sijaintiperusteisten

tai markkinaperusteisten brutto-

kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä Olvi-

konsernin liikevaihdolla, 665,3 milj. euroa, sellaisena

kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa.

41OLVI OYJ − VUOSIKERTOMUS 2025

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Vesivaroja ja merten luonnonvaroja koskevat olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin

perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa ESRS

2 Yleiset tiedot. Näitä olennaisia vaikutuksia ovat

vedenotto ja vedenkulutus.

Vesiriskien arviointi

Juomanvalmistajana Olvi-konserni käyttää vettä

tuotannossaan ja vaikuttaa paikallisiin vesivaroihin

vedenotolla. Veden saatavuuteen ja laatuun liittyviä

riskejä arvioidaan vuosittain pääasiallisesti WRI:n

Aqueduct Water Risk Atlas -työkalun avulla, ja

vesiriskit huomioidaan riskienhallinnan periaatteiden

mukaisesti ympäristö- ja liiketoimintariskien

arviointien yhteydessä. Olvi-konsernin toimipaikat

eivät sijaitse korkean vesiriskin alueilla. Valmistavilla

toimipaikoilla on ympäristötoimilupa, jonka pohjana

on toiminnan ympäristövaikutusten arviointi ja

haitallisten vaikutusten minimointi. Lupa määrittää

suurimman vedenoton määrän perustuen paikalliseen

vedenkäyttöön ja veden muodostumiseen. Useimmissa

maissa lupaprosessi sisältää myös yleisen kuulemisen

mahdollisista vaikutuksista paikalliseen yhteisöön.

Kuulemisissa ei ole noussut esille merkittäviä seikkoja.

Oman toiminnan vedenkäyttö

Veteen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan

osana ympäristön toimintaperiaatetta. Siinä käsitellään

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

vedenottoon ja vedenkulutukseen liittyviä toimia,

joiden tavoitteena on vähentää vedenottoa ja

jätevettä ohjaamalla vedenkäytön tehokkuuteen,

vesiympäristön kuormituksen vähentämiseen sekä

veden kierrätyksen ja uudelleenkäytön tehostamiseen.

Toimintaperiaatteella halutaan varmistaa kestävä

vedenkäyttö sekä suojella puhtaan veden varantoja

ja niiden riittävyyttä toiminta-alueiden sidosryhmille.

Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien

toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus,

toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus

sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Arvoketjun vedenkäyttö

Arvoketjuun ja arvoketjun vedenkäyttöön liittyviä

periaatteita ja käytäntöjä kuvataan kumppaneille

suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa (Code

of Conduct for Partners), jonka pohjana toimii

Olvi-konsernin eettinen ohjeistus. Ohjeistukseen

sitouttamisessa on keskitytty erityisesti arvoketjun

lähimpiin kumppaneihin. Kumppanien eettinen

ohjeistus edellyttää vedenkäyttöön liittyvien

haitallisten vaikutusten ja riskien pienentämistä

minimoimalla vedenottoa, jäteveden muodostumista

ja jäteveden aiheuttamaa kuormitusta sekä

varmistamalla veden kestävä käyttö. Ohjeistuksessa

korostetaan erityisesti haitallisten vaikutusten

minimoimista korkean vesistressin alueilla sekä

vaaditaan toimittajia ulottamaan huolellisuusvelvoite

edelleen omaan arvoketjuunsa. Lisäksi edellytetään,

että tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit

sitoutuvat noudattamaan heille suunnattua eettistä

ohjeistusta.

TOIMENPITEET

Oma toiminta

Olvi-konsernin omassa toiminnassa vettä tarvitaan

lähinnä tuotteisiin, pesuihin ja energiantuotantoon.

Vedenottoa ja vedenkulutusta pyritään vähentämään

vedenkäytön tehokkuutta parantamalla. Tuotanto- ja

pesuprosesseja kehitetään sekä pesuja optimoidaan

jatkuvasti tuotannonsuunnittelun avulla. Tuotteiden

suunnittelulla ei ole merkittävää vaikutusta vedenoton

tai -kulutuksen määrään.

Vuonna 2025 valmistuneita, huomattavimpia säästöjä

vedenotossa tuottavia laite- tai laitosinvestointeja

olivat uusi pullonpesukone Liettuassa, veden

pehmentämiseen tarkoitetun laitoksen saneeraus

Latviassa sekä täyttölinjan uudistaminen Tanskan

tehtaalla. Lisäksi Suomen tehtaalla menossa oleva

keittämöinvestointi tulee vähentämään käytetyn veden

määrää. Keittämön käyttöönotto tapahtuu vuonna

2026. Olvi-konsernin kaikissa tuotantolaitoksissa on

selvityksessä, suunnitteilla tai toteutuksessa useita

vedenkäytön kehittämiseen liittyviä investointeja ja

toimia. Investointitarpeet on huomioitu konsernin

investointisuunnitelmassa ja sen vaatimassa

rahoitussuunnitelmassa.

Veden kierrätyksen ja uusiokäytön lisämahdollisuuksia

omassa toiminnassa kartoitetaan ja arvioidaan

jatkuvasti. Vettä kierrätetään lähinnä tuotantoon

liittyvissä vakiintuneissa suljetuissa pesujärjestelmissä

ja uusiokäytetään hyödyntämällä huuhteluvesiä

aiemmissa pesuvaiheissa. Kierrätyksellä ja

uusiokäytöllä vähennetään vedenottoa, pienennetään

jäteveden määrää ja minimoidaan sen sisältämää

kuormitusta. Ne eivät saa kuitenkaan vaarantaa

elintarviketuotantoon käytettävän veden laatua

ja hygieniatasoa. Vuonna 2025 merkittävintä vettä

kierrättävien pesujärjestelmien optimointia tehtiin

Suomessa ja Latviassa.

Aiemmin aloitettu vedenkäyttöön liittyvä mittaroinnin

ja seurannan kehitystyö jatkui vuonna 2025 koko

konsernissa, erityisesti Virossa. Suomen tehtaalla

mittarointijärjestelmää parannetaan vuonna

2026. Työ tähtää vedenoton ja jäteveden määrän

seurannan tarkentamiseen sekä tiedonhallinnan

ja hallintatyökalujen parantamiseen. Myös

yhtiökohtaisia selvityksiä mahdollisuuksista jäteveden

hyödyntämiseen mm. lämmön talteenotolla jatkettiin.

Arvoketju

Olvi-konsernin kumppanit vaikuttavat paikallisiin

vesivaroihin eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät

vesivaikutukset keskittyvät arvoketjun alkupäähän.

Vuonna 2025 aloitettiin arvoketjun merkittävimpiä

raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajia koskeva

selvitystyö, jossa kartoitetaan tarkemmin vedenkäyttöä

sekä mahdollista toimintaa vesiriskialueilla

kokonaisvaikutuksen tunnistamiseksi. Työ jatkuu ja tulee

laajentumaan toimittajakentässä vuosittain.

Kumppanien itsearviointikäytäntö sisältää veden ja

se kattoi vuoden 2024 lopussa kaikki raaka-aine- ja

pakkausmateriaalitoimittajat, pois lukien LIdskoe

PIvon toimittajat. Se laajennettiin vuoden 2025 aikana

42OLVI OYJ

kriittisiin ja merkittäviin epäsuoriin kumppaneihin.

Valituista toimittajista vuoden 2025 lopussa noin

56 prosenttia on vastannut kyselyyn. Toimittaja-

arviointia on kuvattu tarkemmin osiossa S2 Arvoketjun

työntekijät.

Myös riskipohjaiset toimittaja-auditoinnit huomioivat

vedenkäytön. Auditointikäytäntö täydentää

itsearviointia kumppaniverkon kyvykkyyden ja

kehityksen arvioinnissa. Merkittävimpien kumppanien

vastuullisuustoimintaa veden osalta tullaan arvioimaan

tarvittaessa myös Sedex-alustaa ja mahdollisia muita

arviointialustoja käyttäen, jotta toiminnan tasosta

saadaan riittävä varmuus. Toimet tulevat merkittävästi

parantamaan näkyvyyttä arvoketjun vedenkäyttöön.

Vesivaroista huolehtiminen tukee Olvi-konsernille

keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen

tavoitteista tavoitetta 6: Puhdas vesi ja sanitaatio.

TAVOITTEET

Olvi-konsernilla on vapaaehtoisena tavoitteena

tehostaa vedenkäyttöään ja vähentää vedenottoa

tuotettua litraa kohden kaikissa konserniyhtiöissä

pienentääkseen vaikutusta paikallisiin vesivaroihin.

Edellinen tavoite alle 2,8 litraa tuotantolitraa kohti

saavutettiin vuonna 2023 ja nyt tavoitteena on

pudottaa vedenotto konsernitasolla alle 2,5 litraa

tuotantolitraa kohti vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteiden asettamisprosessi on kuvattu tarkemmin

osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Vedenotto omista

kaivoista tai paikallisilta käyttöveden toimittajilta oli

vuonna 2025 yhteensä 2 596 miljoonaa litraa. Vettä

otettiin 2,75 litraa valmistuotelitraa kohti, mikä on 1,3

prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Yksi Olvi-konsernin vastuullisuuden vapaaehtoisista

päätavoitteista on sitouttaa kaikki kriittiset

ja merkittävät toimittajat heille suunnattuun

eettiseen ohjeistukseen. Vuoden 2025 lopussa

hankintajärjestelmän kautta eettiseen ohjeistukseen

oli sitoutunut 62 prosenttia kriittisistä ja merkittävistä

tavarantoimittajista. Lisäksi aiempia sitoumuksia on

jonkin verran olemassa epäsuoralla puolella sopimusten

liitteinä. Vuoden 2026 aikana jatketaan työtä kriittisten

ja merkittävien toimittajien sitouttamiseksi. Seuraavina

vuosina tavoitteena on laajentaa eettinen ohjeistus

järjestelmän kautta muihin tavarantoimittajiin, ulottaa

vaikutusten ja riskien tunnistamista ja ehkäisyä

laajemmalle ja entistä enemmän myös asiakkaiden

suuntaan. Eettistä ohjeistusta tarkempia, toimiala- tai

toimittajakohtaisia vaatimuksia ja tavoitteita voidaan

asettaa yksipuolisesti tai yhdessä kumppanin

kanssa, mikäli tarvetta ilmenee. Tavoitetta on kuvattu

tarkemmin osiossa S2 Arvoketjun työntekijät.

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Vedenotto ja -kulutus

2025 2024

Vedenotto 1000 m

2 596 2 682

Vedenotto l/l 2,75 2,79

Vedenkulutus 1000 m

914 932

Vesi-intensiteetti (vedenkulutus/liikevaihto, m

/milj. euroa) 1 374 1 418

43OLVI OYJ

Laatimisperiaatteet

Laskennallinen vedenkulutus määritetään

vähentämällä otetun veden määrästä syntyvä

jätevesi. Suurimmaksi osaksi tämä kulutettu

vesi on sitoutuneena valmistettuihin tuotteisiin.

Vettä on myös sitoutuneena sivuvirroiksi

ohjautuvassa mäskissä ja ylijäämähiivassa, ja

sitä haihtuu jonkin verran valmistusprosessin

aikana. Vedenkulutukseen sisältyvät myös

sisäiseen myyntiin valmistetut tuotteet. Vesi-

intensiteetin tunnusluvun laskennassa on

veden kokonaiskulutus suhteutettu konsernin

kokonaisliikevaihtoon, sellaisena kuin se on

ilmoitettu tilinpäätöksessä.

Vedenoton määrää seurataan säännöllisesti

kullakin tuotantopaikalla ja se raportoidaan

KPI-arvona kuukausittain. Vedenotto on keskeinen

mittari vedenkäytön tehokkuuden tavoitteessa

(vedenotto litroina / valmistuotelitra). Mittauksia

ei ole validoitu erikseen.

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Olvi-konserni käyttää valmistavana teollisuutena

huomattavia määriä raaka-aineita ja

pakkausmateriaaleja. Kiertotalouteen ja materiaalien

käyttöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin

kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Prosessi sekä

tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

kuvattu osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot.

Olennaisiksi vaikutuksiksi on tunnistettu resurssien

sisäänvirtaukset ja käyttö sekä resurssien

ulosvirtaukset tuotteisiin ja palveluihin liittyen niin

omassa toiminnassa kuin arvoketjussa. Arvioinnissa

ovat olleet mukana kaikki konsernin tuotantoyksiköt

sekä Servaali, joka ostaa ja välittää tuotteita.

Liiketoimintayksiköistä vain Trade House Lidskoe

Pivo sekä Helsingin tislaamoravintola Oy eivät liity

resurssien käyttöön ja kiertotalouteen kohdistuviin

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin,

sillä niillä ei ole tuotannollista toimintaa.

Kiertotalouteen ja materiaalien käyttöön liittyviä

periaatteita ja käytäntöjä kuvataan ympäristön

toimintaperiaatteessa sekä siihen liittyvissä tuotteen

sekä hankinnan toimintaperiaatteissa. Ympäristön

toimintaperiaatteessa on linjattu sitoutuminen

hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä luonnon

monimuotoisuuden tukemiseen. Tärkeänä osana

näitä tavoitteita ovat materiaalien käytön optimointi,

siirtymä neitseellisistä materiaaleista kierrätettyihin tai

uusiutuviin materiaaleihin, kiertotalouden periaatteiden

mukainen toiminta sekä kestävä vedenkäyttö. Veteen

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

liittyvät asiat on kuvattu osiossa E3 Vesivarat ja merten

luonnonvarat.

Myös tuotteen toimintaperiaatteessa on kuvattu

tuotteiden ympäristövaikutusten huomiointi, kuten

pakkausmateriaalien valinta sekä pakkausten

kierrätettävyyden varmistaminen. Lisäksi

ympäristövastuullisuuden huomioiminen hankinnassa

on kuvattu hankinnan toimintaperiaatteessa.

Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien

toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus,

toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus

sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Kaikilla valmistavilla toimipaikoilla on

ympäristötoimilupa, jonka pohjana on toiminnan

ympäristövaikutusten arviointi ja haitallisten

vaikutusten minimointi. Osassa maista lupaprosessi

sisältää myös yleisen kuulemisen mahdollisista

vaikutuksista paikalliseen yhteisöön. Kuulemisissa ei

ole noussut esille merkittäviä seikkoja. Asiakkaat ja

kuluttajat voivat olla yhteydessä materiaalien käyttöön

ja kiertotalouteen liittyvissä asioissa yhtiöiden

palautekanavien välityksellä. Nämä kanavat on esitelty

tarkemmin osiossa S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Asiakkaat voivat lisäksi olla yhteydessä suoraan

paikalliseen myyntiorganisaatioon.

Merkittävä osa käytettyjen materiaalien

ympäristövaikutuksesta syntyy kumppanien

toiminnoissa tai määräytyy heidän valintojensa

perusteella. Vaikutusta on myös asiakkaiden

ja kuluttajien toimilla. Siksi ympäristön

toimintaperiaatteessa on huomioitu sidosryhmien,

kuten toimitusketjun, osallistaminen ja vastaavat

tavoitteet on kuvattu kumppaneille suunnatussa

eettisessä ohjeistuksessa. Tavarantoimittajien ja

yhteistyökumppanien edellytetään sitoutuvan

noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta.

Tuotteen toimintaperiaatteessa on linjattu, että

kuluttajille viestitään pakkausten kierrätettävyydestä

ja kierrättämisestä.

TOIMENPITEET

Olvi-konsernin materiaalien käytöllä ja sen

kehittämisellä on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia

sekä resurssien sisäänvirtaukseen ja käyttöön että

tuotteisiin liittyvään resurssien ulosvirtaukseen.

Olennaisia materiaaleja ovat raaka-aineet, kuten

mallas, sokeri ja vesi, sekä pakkaustarvikkeet, kuten

alumiinitölkit, lasi- ja muovipullot, kutistemuovit

sekä kartonkipakkaukset. Lisäksi tarvitaan

kuljetuspakkauksia, kuten lavoja, muovikennoja ja

-koreja, kontteja ja kartonkipakkauksia sekä sisään

tulevien että ulos lähtevien materiaalien ja valmiiden

tuotteiden kuljettamiseen. Ulosvirtaus koostuu

lähinnä valmiista tuotteista, joiden ympäristövaikutus

määräytyy maakohtaisen pakkausmateriaalien

kierrätyksen ja loppukäytön perusteella.

Raaka-aineet

Sisään tulevien materiaalien määrä ja laatu riippuvat

tuoteportfoliosta ja tuotantomääristä. Raaka-aineiden

osalta pyritään aina mahdollisimman tehokkaaseen

materiaalien hyödyntämiseen ja hävikin välttämiseen

tuotannonsuunnittelulla, sisällön tuotekehityksellä,

samojen materiaalien hyödyntämisellä eri

tuotteissa, tilauskokojen optimoinnilla sekä

huolehtimalla asianmukaisesta varastonkierrosta.

Kierrätysmateriaaleina hyödynnetään lähinnä

ylijäämähedelmiä ja niiden kuoria juomien

maustamisessa.

Pakkausmateriaalit

Pakkausmateriaalien määrää pyritään vähentämään

erilaisilla optimointitoimilla, kuten primääri- ja

sekundääripakkausten keventämisellä ja

uudelleensuunnittelulla. Muovipullojen ja tölkkien

osalta erilaisia keventämistoimia on tehty jo useita

vuosia ja näillä on saavutettu konsernitasolla

huomattavia materiaalivähennyksiä. Pakkauskehitystä

jatketaan kaikissa konserniyhtiöissä yhteistyössä

tavarantoimittajien kanssa. Pakkauksen ensisijainen

tehtävä on kuitenkin suojata tuotetta, joten

kevennystoimia voi tehdä vain tuoteturvallisuuden

ja laadun määrittämään rajaan saakka. Vuonna 2026

jatketaan erilaisten pakkausten ympäristövaikutusten

selvittämistä, jotta voidaan ohjata tuoteportfoliota

ympäristön kannalta entistä kestävämpään suuntaan

valittujen pakkausmateriaalien kautta. Huomioon on

kuitenkin otettava EU:n SUP-direktiivi (single use

plastic) sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetus, jotka

tulevat ohjaamaan alan pakkauskäytäntöjä vuoteen

2030 mennessä.

Neitseellisen, eli uuden, materiaalin käyttöä on

vähennetty käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja sekä

muovipulloissa että kartonkipakkauksissa. EU-alueella

kierrätetyn PET-materiaalin käyttöä pulloissa

on lisätty vuonna 2025 ja sitä tullaan lisäämään

edelleen vuoteen 2030 asti. Valko-Venäjällä pyritään

parhaillaan saamaan lainsäädäntöön muutos, joka

sallisi kierrätysmuovin käytön primääripakkauksissa.

44OLVI OYJ

Myös lasi- ja alumiinipakkauksissa kierrätysmateriaalin

osuutta pakkauksessa pyritään jatkuvasti lisäämään

yhdessä kumppaneiden kanssa. Pahvipakkauksista

jo suurin osa on tehty kierrätetystä kuidusta. Myös

erilaisten kierrätysmuovien ja biopohjaisten muovien

käyttömahdollisuuksia on selvitetty, samoin on testattu

värien käytön vähentämistä pahvipakkauksissa sekä

selvitetty mahdollisuuksia ympäristöystävällisempien

värien käyttöön pakkauksissa. Kierrätettyjen

materiaalien käyttöä seurataan ja pyritään edelleen

lisäämään kaikissa konsernin yhtiöissä.

Kuljetuspakkaukset

Sisään tulevien materiaalien kuljettamiseen

käytetään erilaisia kuljetuspakkauksia ja -alustoja,

kuten lavoja, kontteja ja kanistereita. Osa näistä

pystytään hyödyntämään edelleen yhtiön sisällä,

osa kerätään ja palautetaan toimittajille ja osa

kierrätetään materiaalina. Lavoja myös korjataan

ja myydään edelleen kiertotalouden periaatteiden

mukaisesti. Vuoden 2025 aikana on kehitetty kiertävien

materiaalien seurantaa eri yhtiöissä ja kehitystyötä

jatketaan vuonna 2026, jotta saadaan parempi kuva

materiaalien kokonaiskäytöstä.

Lähtevät materiaalit

Tuotteisiin liittyvä resurssien ulosvirtaus ja sen

vaikutukset ympäristöön kohdistuvat lähinnä

valmiisiin tuotteisiin, jotka toimitetaan pääosin

konsernimaihin. Tuotteiden sisältö kiertää

uudelleen jätevedenkäsittelyn kautta. Materiaalien

hyödyntämiseksi kaikki Olvi-konsernissa käytetyt

pakkaukset ovat materiaalina uudelleen kierrätettäviä.

Primääripakkaukset kierrätetään pääosin pakkausten

panttijärjestelmien kautta ja monipakkausten

materiaalit yleisten kierrätysjärjestelmien kautta. Valko-

Venäjää lukuun ottamatta yhtiöt osallistuvat paikallisen

juomapakkausten panttijärjestelmän toimintaan ja

pyrkivät lisäämään kuluttajien pakkausmateriaalien

kierrättämistä. Valko-Venäjällä panttijärjestelmän

luomista selvitetään. Toimien tehokkuutta seurataan

maittain paikallisten palautusjärjestelmien ilmoittamien

pullojen ja tölkkien palautusprosenttien avulla. Lähes

kaikki kuljetuspakkaukset, kuten lavat ja korit, ovat

uudelleenkäytettäviä.

Uudelleen käytettävät juomapakaukset

Konsernin yhtiöissä täytetään uudelleenkäytettäviä

lasipulloja ja ravintola-astioita. Näiden käyttäminen

vähentää neitseellisen materiaalin määrää, mutta

muut ympäristövaikutukset eivät ole yksiselitteisiä.

Uudelleenkäytettävien pakkausten käyttö vaihtelee

maittain niin, että kiertävää lasipulloa on käytössä

pääasiassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa, kun taas

Suomessa, Tanskassa ja Valko-Venäjällä käytetään

pelkästään tai lähes pelkästään materiaalina

kierrätettävää lasipulloa. Uudelleenkäytettäviä

ravintola-astioita on käytössä kaikissa maissa.

Muut nykyiset primääripakkaukset eivät sovellu

uudelleenkäytettäväksi. Uudelleenkäytettävän

pullon käyttöä tullaan kehittämään EU:n pakkaus- ja

pakkausjäteasetuksen ja sen tulkintojen mukaisesti

vuoteen 2030 mennessä. Tämä voi vaatia huomattavia

taloudellisia panostuksia lähinnä niissä yhtiöissä,

jossa uudelleenkäytettävä pulloa ei tällä hetkellä

ole käytössä. Mahdollisten investointien tarve ja

suuruusluokka selviää, kun kansalliset tulkinnat

lainsäädännöstä ja asiakkaiden toimenpiteet saadaan

selville.

Arvoketjun materiaalivirrat

Arvoketjussa Olvi-konsernin yhtiöillä on paras näkyvyys

ja vaikutus materiaalien käyttöön ketjun lähiosissa,

mutta mitä kauemmas arvoketjussa mennään, sitä

vähemmän tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia on.

Kumppanien eettinen ohjeistus vaatii kiertotalouden

periaatteiden huomioimista materiaalivirroissa ja

lisäksi toimittajien itsearvioinnissa kysytään jätteiden

käsittelystä ja materiaalivirroista.

Yleisesti suorien kumppaneiden materiaalivirrat

koostuvat maatalousperäisistä raaka-aineista

sekä pakkausmateriaaleista. Tölkkien ja muovien

tuotantoon käytetään kierrätettyjä materiaaleja sekä

kaivettua alumiinia ja öljyä. Paperi- ja pahvimateriaalit

pohjautuvat kierrätysmateriaaleihin ja puupohjaisiin

neitseellisiin materiaaleihin. Kuluttajien ja asiakkaiden

materiaalien kierrätystä ja loppukäsittelyä

primääripakkausten palautusjärjestelmän ulkopuolella

voidaan arvioida jossain määrin maakohtaisten

kierrätystietojen perusteella.

Kiertotalous tukee Olvi-konsernille keskeisimmistä

kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista

tavoitetta 13: Ilmastotekoja.

TAVOITTEET

Yksi vastuullisuuden päätavoitteista on vastuullisen

tuotteen kriteerien mukainen tuoteportfolio vuonna

2030 (kuvattu tarkemmin osiossa S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät). Ympäristöystävälliset pakkaukset

ovat osa vastuullisen tuotteen kriteerejä ja

konsernin tavoitteena onkin lisätä kierrätettyjen

materiaalien käyttöä tuotepakkauksissa kaikissa

konserniyhtiöissä. EU-alueella kierrätetyn PET-

materiaalin käyttöä pulloissa tullaan lisäämään

vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttiin

muovisesta primääripakkausmateriaalista

lainsäädännön mukaisesti. Vuodelle 2025 tavoite oli

EU:n SUP-direktiivin (single use plastics) mukaisesti

vähintään 25 %. Vuonna 2025 kierrätysmuovin määrä

primääripakkauksissa oli konsernin EU-alueella 30

prosenttia, yli viisinkertaisesti verrattuna vuoteen

2024. Lisäksi seurataan EU:n SUP-direktiivin mukaisesti

muovimateriaalien käyttöä.

Muiden pakkausmateriaalien kierrätysmateriaalien

osuudelle ei ole asetettu numeerisia tavoitteita johtuen

lasin ja alumiinin valmistusprosessin luonteesta.

Kierrätysmateriaalien yhteismäärä primääri- ja

sekundääripakkauksissa on noin 37 % ja sitä pyritään

nostamaan yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa.

Sisään tulevien materiaalien määrä ja laatu

riippuu tuoteportfoliosta ja tuotantomääristä.

Tuotantomäärien muutosten vuoksi suorat

määrälliset materiaalien vähennystavoitteet eivät

ohjaa materiaalikäyttöä eikä niitä ole asetettu, vaikka

materiaalien käyttöä pyritään vähentämään eri

toimilla. Vuoden 2026 aikana kehitetään edelleen

konsernitasolla materiaalivirtojen raportointia, mukaan

lukien kiertävät kuljetuspakkaukset.

Materiaalien ulosvirtauksen osalta ylläpidetään

kaikkien pakkausten kierrätettävyyttä sekä pakkausten

kierrätysohjeita kuluttajia ja asiakkaita varten.

Tavoitteita arvioidaan pakkausten panttijärjestelmien

palautuslukujen avulla. Uusimmat luvut on esitetty

jäljempänä olevassa taulukossa. Lisäksi pyritään

edelleen kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä, kuten

löytämään uusia hyödyntämismahdollisuuksia mäskille

ja ylijäämähiivalle. Yhtiöiden sisäisiä lajittelukäytäntöjä

kehitetään edelleen ja etsitään käyttökohteita

mahdollisesti hyödynnettäville jätemateriaaleille.

Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain

materiaalijakeiden ja jätteiden määrillä.

45OLVI OYJ

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Resurssien sisäänvirtaukset

2025 2024

Käytetyt tuotteet ja materiaalit kokonaispaino, tn 2 877 685 2 954 723

Uudelleen käytetyt, kierrätetyt ja uusiomateriaalit (pakkausmateriaalit), tn 62 793 58 305

Uudelleen käytetyt, kierrätetyt ja uusiomateriaalit (pakkausmateriaalit), % 57,7 58,2

Kestävästi hankitut biologiset materiaalit, % 0 0

Resurssien ulosvirtaukset

2025 2024

Kierrätettävien ainesten osuus pakkauksissa, % 100 100

Kertapäällysteiden kierrätysjärjestelmä ja kierrätysasteet

Suomi Viro Latvia Liettua Tanska

Muovipullo, % 92 90 86 90 92

Lasipullo, % 100 86 80 84 91

Tölkki, % 100 91 77 91 93

Laatimisperiaatteet

Olennaiset resurssien sisäänvirtaukset on kuvattu

osiossa Toimenpiteet. Harvinaisia maametalleja

ei käytetä, EU:n kriittisistä raaka-aineista alumiini

tölkkipakkausten raaka-aineena on merkittävä.

Materiaalien sisäänvirtauslaskenta sisältää

tuotteiden tuottamiseen käytetyt biologiset

ja tekniset pakkausmateriaalit ja raaka-aineet,

sisältäen veden, sekä kumppaneilta myytäväksi

ostetut valmiit tuotteet raportointikaudelta.

Tuotantotilojen ja laitteiden pesuun käytettävä

vesi on huomioitu. Luvuissa ei ole huomioitu

tuotteiden kuljetuspakkauksia, kuten lavoja ja

kennoja, joiden tarkempaa seurantaa kehitetään

edelleen. Kunnossapitoon tai rakentamiseen

käytettyjä materiaaleja, markkinointimateriaaleja

tai muita tuotteisiin liittymättömiä materiaaleja ei

ole huomioitu.

Uusiutuva pakkausmateriaali on biologisista

materiaaleista valmistettuja pakkauksia,

kuten pahvia. Uusiomateriaali sisältää

kierrätysmateriaalista valmistetun osan

pakkauksista, kuten uusiomuovi ja kierrätetty

lasi sekä alumiini. Uusiutuva ja uusiomateriaali

on laskettu hankintamäärien mukaisesti.

Uudelleenkäytetty materiaali sisältää sellaisenaan

uudelleenkäytettävän primääripakkauskannan,

joka on hankittu raportointivuoden aikana.

Uusiutuva ja uusiomateriaali sisältävät osittain

samoja materiaaleja, sillä osa uusiomateriaalista

on myös uusiutuvaa (pahvi ja kartonki), mutta

laskennassa ne on huomioitu vain kerran.

Biologisten raaka-aineiden osalta kestävän

kehityksen mukaista hankintaa ei ole tehty, sillä

sertifioinnit eivät käytetyissä raaka-aineissa ole

yleisiä. Biologisten pakkausmateriaalien osalta

sertifioituja materiaaleja ei ole hankittu, mutta Olvi-

konserni on sitoutunut olemaan aiheuttamatta

metsäkatoa toiminnallaan. Käyttöomaisuus ja sen

lisäykset on raportoitu tilinpäätöksessä.

Laskenta perustuu toimittajan ilmoittamiin tai

mitattuihin hankintapainoihin ja nestemäiset

raaka-aineet on huomioitu märkäpainoina.

Pientä epätarkkuutta voi aiheutua valmiiden

ostotuotteiden netto- ja bruttopainotietojen

epätarkkuudesta sekä muutamien

materiaalikategorioiden pienistä netto- ja

bruttopainoeroista, mutta näillä ei ole merkittävää

vaikutusta lopputulokseen. Kertapäällysteiden

kierrätysasteet ovat maakohtaisista

panttipalautusjärjestelmistä.

Olvi-konsernin kaikki yhtiöt myyvät elintarvikkeita,

jotka on pakattu kierrätettäviin ja osittain

myös uudelleenkäytettäviin pakkauksiin.

Suurin osa tuotteista valmistetaan konsernin

tuotantolaitoksissa. Tuotteiden luonteen

mukaisesti tuote on suunniteltu käytettäväksi

kerran, pois lukien uudelleenkäytettävät

pakkaukset. Kuljetuspakkaukset ovat joko

uudelleenkäytettäviä, kuten lavat, kennot ja

korit, tai kierrätettäviä, kuten pakkausmuovit ja

pahvilaatikot. Ostotuotteiden osalta brutto- ja

nettopainotietojen epätarkkuus voi aiheuttaa

pientä epätarkkuutta laskentaan, mutta sillä ei ole

merkittävää vaikutusta lopputulokseen.

46OLVI OYJ

Sosiaalisen

vastuun tiedot

S1 Oma työvoima .......................................................... 48

S2 Arvoketjun työntekijät ............................................56

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ...................................59

47OLVI OYJ

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Omia, työsuhteessa olevia työntekijöitä koskevat

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin

perusteella. Kaksoisolennaisuusarviointi ja sen kautta

tunnistetut Olvi-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2

Yleiset tiedot.

Omia työntekijöitä koskevien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallintaa on kuvattu erityisesti

Olvi-konsernin henkilöstön toimintaperiaatteessa

sekä työturvallisuuden, tietoturvan ja henkilötietojen

tietosuojan toimintaperiaatteissa. Lisäksi Olvi-

konsernin eettisessä ohjeistuksessa ja vastuullisuuden

toimintaperiaatteessa käsitellään omien työntekijöiden

kannalta merkittäviä aiheita. Omien työntekijöiden edut

on otettu huomioon heitä koskevia toimintaperiaatteita

laadittaessa tarkastelemalla muun muassa

kaksoisolennaisuusarvioinnin, henkilöstötutkimusten

tuloksia sekä henkilöstön yhteistyöryhmien ehdotuksia.

Sitoumukset

Olvi-konsernin ihmisoikeussitoumus päivitettiin yhdessä

ulkoisen ihmisoikeusasiantuntijatahon kanssa vuonna

2025. Ihmisoikeussitoumus toimii ohjeena konsernin

eettiselle ohjeistukselle. Olvi-konserni on sitoutunut

kunnioittamaan ja edistämään kansainvälisesti

tunnustettuja ihmisoikeuksia ja niihin liittyviä standardeja

YK:n kansainvälisten perusasiakirjojen, Kansainvälisen

työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden

ja -oikeuksien sekä OECD:n toimintaohjeiden

monikansallisille yrityksille mukaisesti. Toteutusta

S1 Oma työvoima

ohjataan ihmisoikeussitoumuksella, eettisellä

ohjeistuksella ja tätä täydentävillä toimintaperiaatteilla.

Eettinen ohjeistus ja henkilöstön toimintaperiaate

linjaavat omaan työvoimaan liittyen, ettei Olvi-

konserni salli pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä tai

ihmiskauppaa. Olvi-konsernin tavoitteena on nolla

vakavaa lapsityöhön, pakkotyöhön ja ihmiskauppaan

liittyvää ihmisoikeustapausta, eikä tällaisia tapauksia

ollut vuonna 2025.

Olvi-konserni on sitoutunut YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGPs).

Konsernin ihmisoikeussitoumuksen lisäksi konsernilla on

muita ohjeita ohjaamassa ihmisoikeuksien huomioimista

kaikessa toiminnassa. Olvi-konsernin tietoon ei

ole tullut konsernin työvoimaan liittyviä vakavia

ihmisoikeustapauksia raportointikaudella.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Vuonna 2025 Olvi-konsernissa on syvennetty

työntekijöiden ihmisoikeusvaikutusten arviointia

ja vaikutusten riskienarviointia, jotka on toteutettu

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden mukaisesti. Olvi-konsernin merkittävimmät

ihmisoikeusvaikutukset työntekijöihin liittyvät

turvallisuuteen, terveyteen sekä tasa-arvoon ja

syrjinnän vastaisuuteen. Toimenpiteitä näiden

vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi on

kuvattu tämän aihestandardin Toimenpiteet-osioissa.

Vuonna 2024 tehtiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi

ja vaikutusten riskienarviointi työntekijöille, jotka

eivät ole suorassa työsuhteessa Olvi-konserniin,

mutta joihin on työnjohdollinen vastuu. Tälle ryhmälle

tehtyä vaikutusten riskienarviointia tarkennettiin

48OLVI OYJ

vuonna 2025 saatujen lisätietojen perusteella. Näihin

työntekijöihin kuuluvat itsenäiset ammatinharjoittajat

ja pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien

kolmansien osapuolten toimittamat henkilöt. Näihin

työntekijöihin kohdistuvat ihmisoikeusriskit arvioidaan

osana epäsuoran hankinnan kokonaisuutta. Epäsuoran

hankinnan riskienarviointien tuloksista on kerrottu

tarkemmin S2 Arvoketjun työntekijät. Arviointeja

tarkennetaan edelleen vuoden 2026 aikana.

Henkilöstön toimintaperiaate

Henkilöstön toimintaperiaate kuvaa

henkilöstökäytäntöjä tavoitteenaan tukea konsernin

strategisia päämääriä, rakentaa positiivista ja

innovatiivista yrityskulttuuria, tukea työntekijöiden

suoriutumista työssä ja ylläpitää työntekijöiden

työhyvinvointia. Lisäksi pyritään työnantajamielikuvan

ylläpitämiseen, konsernina toimimisen varmistamiseen

ja konsernin resurssien, tietämyksen ja kokemuksen

hyödyntämiseen toiminnan kehittämiseksi.

Toimintaperiaatteessa tuodaan esiin myös työntekijöille

suunnatut vuorovaikutuskanavat sekä ilmoituskanava

huolenaiheiden ilmaisemiselle. Henkilöstön

toimintaperiaatteen yhtenä päämääränä on positiivinen,

innovatiivinen ja ketterä yrityskulttuuri, josta on kerrottu

tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Henkilöstön toimintaperiaatteen päämäärät liittyen

henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin sekä

esihenkilötyöhön ja johtamiseen tukevat omien

työntekijöiden olennaisten vaikutusten hallintaa.

Terveys ja turvallisuus

Työntekijöiden terveydellä ja turvallisuudella on

positiivinen vaikutus, ja omien työntekijöiden

työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen on yksi

henkilöstön toimintaperiaatteen päämääristä.

Työkyvyn ylläpitämiseksi työntekijöitä rohkaistaan

avoimeen keskustelukulttuuriin ja työntekijöille

tarjotaan terveyspalveluja työterveyden kautta.

Toimintaperiaatteen mukaisesti Olvi-konserni keskittyy

varmistamaan henkilöstön fyysisen, henkisen

ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tarjoamaan

päihteettömän työympäristön. Olvi-konsernin

työturvallisuuden toimintaperiaatteen tarkoituksena

on taata, että jokainen konsernin yhtiöissä

työskentelevä voi tehdä tehtävänsä turvallisesti eikä

altistu vaaroille tai muille tekijöille, jotka vaarantaisivat

heidän henkisen tai fyysisen turvallisuutensa.

Työturvallisuuden toimintaperiaatteen päämääränä

on turvallisuuslähtöiseen toimintatapaan ja

turvallisuuskulttuuriin keskittyminen, missä

keskeisessä roolissa on ohjeistus työturvallisuuden

periaatteista. Johdon ja työntekijöiden aktiivinen

rooli on myös yksi päämääristä. Henkilöstön

työturvallisuustietoisuuteen ja -koulutukseen

panostetaan, ja heitä kannustetaan tekemään näihin

liittyviä havaintoja. Turvallisuuskäytäntöjen jatkuvan

kehittämisen päämääränä on yhteisten toimintamallien

ylläpitäminen ja jatkuva parantaminen. Konsernilla

on yhteiset ohjeet työtapaturmien ehkäisemiselle ja

tutkinnalle.

Työturvallisuuden toimintaperiaatteessa

kerrotaan myös konsernin johtamisjärjestelmistä.

Kaikilla konserniyhtiöillä on omat työterveys- ja

työturvallisuusjohtamisjärjestelmänsä, jotka

varmistavat toiminnan laadun ja yhdenmukaisuuden

sekä täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Lisäksi

kaikilla suurilla konsernipanimoilla on sertifioidut

työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät

(ISO 45001 -standardi). Osassa yhtiöistä on käytössä

psykologiseen työterveyteen ja -turvallisuuteen

keskittyvä ISO 45003 -standardi.

Työolot

Henkilöstön toimintaperiaatteen yhtenä päämääränä

on hyvien työolojen takaaminen, minkä varmistamalla

Olvi-konsernilla on positiivinen vaikutus omiin

työntekijöihinsä. Toimintaperiaatteen mukaisesti

työolojen osalta halutaan varmistaa riittävä palkka,

työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino. Olvi-

konserni luo työaikojen kautta parempaa työympäristöä

erilaisilla toimenpiteillä, mikä rakentaa positiivista

työnantajamielikuvaa. Tämä vähentää työntekijöiden

vaihtuvuutta ja helpottaa uusien työntekijöiden

saatavuutta, joilla on myös positiivista taloudellista

vaikutusta.

Toimintaperiaatteessa kerrotaan myös muista

työoloihin liittyvistä asioista, joita ovat

työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu,

yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo,

työntekijöiden oikeudet tiedonsaantiin, kuulemiseen

ja osallistumiseen ja työehtosopimusneuvottelut.

Ammatillista yhdistymisvapautta kunnioitetaan,

mukaan lukien oikeus liittyä ammattiliittoihin ja

oikeus käyttää kollektiivista neuvotteluoikeutta.

Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan

säännöllisiin sosiaalisen vuoropuhelun foorumeihin.

Kaikissa työoloihin liittyvissä asioissa noudatetaan

paikallisia lakeja, määräyksiä ja sääntöjä.

Henkilöstön toimintaperiaatteen mukaisesti myös

työllisyysturvasta huolehditaan.

Yhdenvertainen kohtelu ja

yhdenvertaiset mahdollisuudet

Varmistamalla moninaisuuden, sukupuolten tasa-

arvon ja samanarvoisesta työstä saman palkan

toteutumisen Olvi-konsernin toiminnalla on positiivisia

vaikutuksia omiin työntekijöihinsä. Yhtenä henkilöstön

toimintaperiaatteen päämääränä on edistää

yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja moninaisuutta,

mukaan lukien inklusiivisempaa toimintakulttuuria.

Toimintaperiaatteen mukaisesti kaikkia työntekijöitä

kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti

riippumatta iästä, sukupuolesta, sukupuoli-

identiteetistä, etnisestä taustasta, rodusta, ihonväristä,

sukupuolisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta,

poliittisista mielipiteistä, uskonnosta, kansallisesta tai

yhteiskunnallisesta alkuperästä tai muusta vastaavasta

seikasta. Olvi-konsernissa on ohjeita, joilla pyritään

ehkäisemään syrjintää.

Toimenpiteillä, joilla torjutaan työpaikalla esiintyvää

mahdollista väkivaltaa ja häirintää, nähdään

olevan positiivinen vaikutus omille työntekijöille.

Toimintaperiaate linjaa, että Olvi-konsernissa on

nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle kaikissa

olosuhteissa. Olvi-konsernissa ei hyväksytä

minkäänlaista syrjintää, fyysistä, seksuaalista,

sanallista tai psykologista häirintää, eikä

minkäänlaista loukkaavaa käytöstä tai kiusaamista.

Toimintaperiaatteen mukaisesti syrjintään, rikkomuksiin

ja epäasialliseen käytökseen puututaan välittömästi

näihin tilanteisiin suunniteltujen prosessien mukaisesti.

Henkilöstön kouluttamisella ja taitojen kehittämisellä on

positiivinen vaikutus, ja tämä on yhtenä päämääränä

henkilöstön toimintaperiaatteessa.

Toimintaperiaatteen mukaisesti Olvi-konserni järjestää

kehityskeskusteluja sekä kehittää henkilöstön

osaamista yhtiö- ja konsernitason koulutuksilla.

Kaikkien toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus,

toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus

sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Omien työntekijöiden vaikutusten hallitsemiseksi

Olvi-konserni seuraa ja arvioi toimintaperiaatteiden

päämääriin liittyvien toimenpiteiden tehokkuutta eri

organisaatiotasoilla. Tarkemmat tiedot löytyvät osana

hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolien kuvauksia

osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot. Konsernin työntekijöille

viestitään päämääriin liittyvien tavoitteiden

edistymisestä ja näihin liittyvistä toimenpiteistä

säännöllisesti eri sisäisten kanavien kautta.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Toimenpiteet

Olvi-konserni pyrkii saamaan aikaan myönteisiä

vaikutuksia omiin työntekijöihin terveyteen ja

turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä.

49OLVI OYJ

TYÖTERVEYS

Olvi-konserni kehittää jatkuvasti työtapoja ja

työympäristöä sujuvan ja tuottavan työn edistämiseksi

sekä terveysvaarojen ja -haittojen poistamiseksi. Kaikki

konserniyhtiöt suunnittelevat työn, siinä käytettävät

koneet ja laitteet sekä työympäristön ja työolosuhteet

siten, ettei niistä aiheudu fyysisiä tai henkisiä

terveyshaittoja tai -vaaroja työntekijöille.

Olvi-konserni toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä

työntekijöiden työterveyden ja -hyvinvoinnin

edistämiseksi. Kaikissa Olvi-konsernin

tuotantolaitoksissa kartoitetaan säännöllisesti

työterveyteen liittyviä riskejä ja havaintojen perusteella

tehdään toimenpiteitä, joiden vaikuttavuutta

seurataan. Olvi-konsernin kaikilla yhtiöillä on

käytössään järjestelmät ja menettelytavat työperäisten

terveysongelmien ilmoittamiselle. Koko konsernissa

mahdolliset työkykyyn vaikuttavat seikat pyritään

havaitsemaan jo varhaisessa vaiheessa, erityisesti

kannustamalla avoimeen keskustelukulttuuriin.

Sairauspoissaolojen kohdalla työterveyshuollon

avulla varmistetaan tehokas hoito ja toimenpiteet.

Terveydenhuolto järjestetään kaikissa

konserniyhtiöissä maan lainsäädännön ja käytäntöjen

mukaisesti. Kaikki konserniyhtiöt panostavat

työergonomiaan, -terveyteen ja -hyvinvointiin

erilaisten toimenpiteiden, tapahtumien, tilaisuuksien ja

luentojen avulla. Lisäksi Olvi-konsernissa toteutetaan

työhyvinvointia tukevia ohjelmia ja tapahtumia

jokaisessa yhtiössä. Koko konsernissa tuetaan myös

vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa ja harrastuksia.

TYÖTURVALLISUUS

Olvi-konserni haluaa varmistaa tapaturmattoman ja

sujuvan työskentelyn sekä omalle henkilöstölle että

tiloissa työskenteleville ulkopuolisille työntekijöille.

Työtapojen kehittämiseksi sekä vaaratekijöiden

havaitsemiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja

poistamiseksi tehdään jatkuvaa työtä. Kaikissa Olvi-

suunniteltujen järjestelmien ja sovellusten kautta.

Jokainen turvallisuushavainto käsitellään ja niiden

perusteella toteutetaan tarvittavat toimenpiteet,

joiden toteutumista seurataan. Konserniyhtiöissä

kehitetään jatkuvasti toimintaa ja käytäntöjä

turvallisuushavaintojen tekemiseen ja tehokkaaseen

hyödyntämiseen liittyen.

Vuonna 2025 konserniyhtiöt ovat jatkaneet konsernin

työturvallisuuden periaatteiden jalkauttamista, mikä

jatkuu edelleen vuonna 2026. Periaatteisiin kuuluvat:

• Turvallisuuden huomioiminen kaikessa

toiminnassa

• Siisteyteen ja järjestykseen huomioon

kiinnittäminen

• Aktiivisesti turvallisuushavaintojen tekeminen

• Asianmukaisten suojavälineiden ja -vaatteiden

käyttäminen

• Hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen

Olvi-konsernin kaikilla yhtiöillä on järjestelmät

ja menettelytavat läheltä piti -tilanteiden ja

onnettomuuksien seuraamiseen, raportoimiseen,

tutkimiseen ja tilanteiden korjaamiseen. Vuonna 2025

konserniyhtiöt jatkoivat konsernin työturvallisuuden

kehittämistä ja tarkensivat vakavan tapaturman

määritelmää. Vuonna 2026 konserniyhtiöissä tehdään

työturvallisuuden nykytilaselvitykset, minkä jälkeen

luodaan konsernin työturvallisuuden strategia ja

kehittämissuunnitelmat.

Vuonna 2025 Olvi-konserniyhtiöt jakoivat yhtiöiden

työterveyden ja -turvallisuuden käytäntöjä toisilleen

paikallisen toiminnan kehittämiseksi. Samanlaista

kehitystyötä jatketaan myös vuonna 2026.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden

edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-

konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän

kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 8:

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa työterveyden ja -kyvyn

turvaamista sairauspoissaoloista johtuvilla

poissaoloilla. Konsernin pysyvänä, pitkän

ajan tavoitteena on saavuttaa 3,5 prosenttia

sairauspoissaoloja kaikista omien työntekijöiden

työtunneista. Vuonna 2025 konsernissa oli 4,6

prosenttia sairauspoissaoloja kaikista työtunneista,

kun vuonna 2024 niitä oli 4,3 prosenttia. Työntekijöiden

työterveyden tilannetta seurataan myös

henkilöstökyselyllä. Tutkimustulosten perusteella

asetetaan kullekin toiminnolle kehittämistavoitteet

ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Työntekijät osallistuvat kehittämistavoitteiden

asettamiseen.

Olvi-konserni mittaa turvallista työympäristöä

tapaturmien kokonaismäärällä ja työtapaturmista

johtuvilla poissaoloilla. Vuonna 2025 Olvi-konsernissa

raportoitiin yhteensä 22 tapaturmaa, mikä oli 6

tapaturmaa eli 21,4 prosenttia vähemmän kuin

edellisenä vuotena. Tapaturmien määrän vähenemistä

selittää, että Olvi-konsernissa on kehitetty tapaa

tunnistaa ja arvioida työpaikan vaaratekijöitä ja riskejä

ja suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä riskien

minimoimiseksi.

Vuodesta 2025 eteenpäin Olvi-konsernin yksi

vastuullisuuden päätavoitteista on ollut nolla

vakavaa työtapaturmaa vuosittain. Vakava

onnettomuus on tapaturma, joka johtaa yli 30 päivän

poissaoloon, murtumiin tai vakaviin vammoihin

sekä kuolemantapauksiin. Vuonna 2025 vakavia

tapaturmia oli 3, kun edellisenä vuonna sattui kaksi

vakavaa tapaturmaa. Vuoden 2025 tapaturmat

johtuivat virheellisestä työtavasta, nyrjähdyksestä

ja liukastumisesta, jotka kaikki johtivat yli 30 päivän

sairauspoissaoloihin. Kaikissa tapauksissa toteutettiin

korjaavat toimenpiteet vastaavien tapaturmien

ehkäisemiseksi. Turvallisuusasioista raportoidaan

johdolle kuukausittain.

konsernin tuotantolaitoksissa suoritetaan omien sekä

ulkopuolisten työturvallisuusasiantuntijoiden toimesta

turvallisuusriskien arviointeja ja auditointeja vuosittain,

sekä toiminta- tai laitemuutosten yhteydessä.

Näiden pohjalta määritetään toimenpiteitä, joiden

vaikuttavuutta seurataan.

Konsernissa varmistetaan henkilöstön

osaaminen turvallisuusasioissa perehdytyksen,

turvallisuuskoulutuksien ja ajantasaisten ohjeistuksien

avulla, jotka ovat saatavilla sekä yleisellä tasolla

että tehtäväkohtaisesti. Olvi-konsernin tehtailla

työntekijöillä on asianmukaiset suojavälineet ja

-vaatteet.

Työntekijöitä kannustetaan tekemään

turvallisuushavaintoja kaikissa konserniyhtiöissä tähän

50OLVI OYJ

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA

YHDENVERTAISET MAHDOLLISUUDET

Toimenpiteet

Olvi-konserni tekee monimuotoisuuteen liittyen

toimenpiteitä, joilla se pyrkii saamaan aikaan omaan

työvoimaansa kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.

Konserniyhtiöillä on työkaluja ja ohjeita

monimuotoisuuden edistämiseksi ja syrjinnän

ehkäisemiseksi. Emoyhtiö Olvi on sitoutunut edistämään

työyhteisön monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta

ja inklusiivisuutta FIBS-yritysvastuuverkoston

Monimuotoisuus-sitoumuksella. Vuonna 2024 Cēsu Alus

liittyi Vahvuus monimuotoisuudessa -aloitteeseen, joka

on Latvian hallinnon alaisen säätiön perustama. Vuoden

2025 arvioinnissa Cēsu Alus sai toista vuotta peräkkäin

hopeatason osoituksena monimuotoisuuspolitiikan

onnistuneesta toteuttamisesta ja työntekijöiden

aktiivisesta osallistumisesta inklusiivisen työympäristön

edistämiseen.

Vuoden 2025 alussa Olvi-konserni jatkoi DEI-

vertaisoppimisryhmässä, jonka järjesti UN Global

Compact Suomi. Vertaisoppimisryhmässä Olvi-konserni

syvensi tietoaan ja osaamista monimuotoisuuteen,

yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuden liittyen.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus olivat

yksi konsernin vuoden 2025 vastuullisuuskoulutusten

aiheista. Vuonna 2025 Olvi-konserni laati nykytila-

analyysin, minkä pohjalta määritetään vuonna 2026

tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet. Lisäksi vuonna

2026 päivitetään monimuotoisuuteen liittyviä ohjeita.

Konsernin sukupuolijakauma on pysynyt hyvin

vakiintuneena. Vuonna 2025 konsernissa työskenteli

60 prosenttia miehiä ja 40 prosenttia naisia. Vuonna

2025 Olvi Oyj:n hallituksessa oli 67 prosenttia miehiä

ja 33 prosenttia naisia. Konsernin ylimmän johdon,

eli konsernin johtoryhmän, yhtiöiden johtoryhmien

ja tytäryhtiöiden hallitusten jäsenistä 45 prosenttia

oli miehiä ja 55 prosenttia naisia. Sukupuolten tasa-

arvoisuus toteutuu tällä hetkellä varsin hyvin koko

Olvi-konsernissa, eikä erilisiä toimenpiteitä esimerkiksi

rekrytointiin liittyen nähdä tarpeelliseksi. Sukupuolten

tasa-arvoisuuden toteutumisen nykytilaa tarkastellaan

tarkemmin osana monimuotoisuuden suunnitelmaa

vuonna 2026.

Olvi-konserni kehittää palkkaukseen ja

palkitsemiseen liittyviä prosesseja, joilla varmistetaan

oikeudenmukainen, johdonmukainen ja kilpailukykyinen

palkkaus ja palkitseminen. Vuonna 2026 jatketaan

edelleen yhtenäisten palkkauksen ja palkitsemisen

käytänteiden kehittämistä, joilla varmistetaan

palkitsemisen perustuminen tehtävän vaativuuteen,

henkilökohtaiseen pätevyyteen, kokemukseen ja

suoriutumiseen työssä.

Olvi-konsernissa tehdään työpaikalla esiintyvän

mahdollisen väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

toimenpiteitä, joilla on positiivinen vaikutus näiden

ehkäisemiseksi. Vuonna 2025 laadittiin Olvi-konsernin

häirinnän ja epäasiallisen käytöksen vastainen ohjeistus.

Tämän lisäksi osalla konserniyhtiöistä on omia erillisiä

ohjeistuksia ja ohjeita häirinnän ja epäasiallisen

käytöksen hallintaan. Vuonna 2026 kaikki työntekijät

suorittavat pakollisen Konsernin Eettinen ohjeistus

-verkkokurssin, joka käsittelee yhtenä teemana

häirintää.

Työntekijöiden monimuotoisuuden edistämiseen ja

syrjinnän vastaisuuteen tähtäävät toimet tukevat

Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n

kestävän kehityksen tavoitteista 8: Ihmisarvoista työtä

ja talouskasvua.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa yhdenvertaisuuden toteutumista

henkilöstötutkimuksessa olevalla kysymyksellä.

Vuoden 2024 henkilöstötutkimuksen mukaan suurin

osa konsernin työntekijöistä koki, että heitä kohdellaan

reilusti ja tasapuolisesti riippumatta asemasta,

sukupuolesta ja iästä (3,5/4). Henkilöstötutkimus

järjestetään seuraavan kerran vuonna 2026.

Vuodesta 2025 eteenpäin konsernin pysyvänä pitkän

aikavälin tavoitteena on saavuttaa vähintään 3,5/4

henkilöstökyselyn yhdenvertaisuutta koskevassa

kysymyksessä. Sopimattoman käytöksen ja häirinnän

osalta työpaikalla konsernin tavoite on nolla tapausta.

Henkilöstötutkimuksen tuloksien perusteella

asetetaan myös yhtiötasoisia kehittämistavoitteita.

Henkilöstötutkimuksen kysymyksiä ja niihin liittyviä

tavoitteita kehitetään yhdessä osan konsernin

työntekijöistä kanssa.

Olvi-konserni asettaa uusia monimuotoisuuden

tavoitteita ja mittareita, kun konsernin moni-

muotoisuuden toimenpidesuunnitelma on valmistunut

vuonna 2026. Tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan

nykytila-analyysin pohjalta, mikä tehtiin vuonna 2025.

Työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän osalta

konsernin tavoitteena on nolla tapausta. Vuonna

2025 ilmoitettiin näihin liittyen nolla tapausta

Whisteblowing-ilmoituskanavan kautta. Vuonna 2025

Olvi-konserni kehitti konsernin yhteisiä prosesseja ja

raportointikanavaa häirinnän ja epäasiallisen käytöksen

tapausten raportoimiseksi.

KOULUTUS JA TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Toimenpiteet

Olvi-konserni tekee koulutukseen ja taitojen

kehittämiseen liittyen monia toimenpiteitä, joilla

se pyrkii saamaan aikaan omaan työvoimaansa

kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Olvi-konserni

tukee henkilöstön osaamista ja kehittymistä

51OLVI OYJ

sekä yhteisen toimintakulttuurin rakentamista

niin yhtiö- että konsernitason koulutuksilla kuin

toiminnan kehittämisellä. Henkilöstöä koulutetaan

monipuolisesti sekä perinteisillä koulutuksilla että

verkkokoulutuksilla.

Vuonna 2025 konserniyhtiöissä järjestettiin

infotilaisuuksia, joissa käsiteltiin eettistä ohjeistusta

ja muita toimintaperiaatteita. Vuonna 2025 Olvi-

konsernin vastuullisuuskoulutukset keskittyivät

sosiaaliseen vastuullisuuteen, ihmisoikeuksiin,

ympäristövastuullisuuteen ja arvoketjuun. Lisäksi

yhtiöissä käynnistettiin pakollinen konsernin

vastuullisuuden verkkokoulutus sekä tarjottiin

yhtiökohtaisia koulutuksia muun muassa

työturvallisuudesta.

Uusille työntekijöille tarjotaan perehdytystä

henkilökohtaisella perehdytyksellä, työnopastuksella

ja yhteisellä koulutuksella. Perehdyttäjille järjestetään

koulutusta ja perehdytyksestä kerätään palautetta

toiminnan kehittämiseksi.

keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen

tavoitteista 4: Hyvä koulutus.

Tavoitteet

Olvi-konserni mittaa kehityskeskustelujen toteutumista

henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden

kartoittamiseksi. Kehityskeskusteluissa työntekijät

määrittelevät yhdessä esihenkilön kanssa

henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Tavoitteena on,

että 100 prosenttia kaikista vakinaisista työsuhteisista

työntekijöistä käy kehityskeskustelun vuosittain.

Vuonna 2025 konsernin vakinaisista työntekijöistä 78,7

prosenttia osallistui kehityskeskusteluihin. Vuonna

2025 kehityskeskustelukäytäntöjä ja raportointia

tarkennettiin määräaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden osalta ja asetettiin tavoitteet vuosittain

käytävien kehityskeskustelujen määrälle.

Olvi-konsernissa seurataan työntekijöiden käyttämää

aikaa koulutukseen. Vuonna 2025 konsernin

työntekijät käyttivät keskimäärin 25,2 tuntia

koulutuksiin, kun vuonna 2024 vastaava luku oli

44,8 tuntia. Vuonna 2025 raportoitujen koulutusten

määrät ovat vähentyneet, koska edellisenä vuotena

järjestettiin enemmän pakollisia koulutuksia tietyille

työntekijäryhmille. Koulutukseen käytetylle ajalle

ei ole määritelty tiettyä tavoitetasoa. Koulutusten

suoritusten raportointikäytäntöjen kehittämistä

jatketaan, jotta voidaan varmistaa koulutusmäärien

ajantasainen seuranta painopistealueittain ja

lainsäädännön vaatimalla tavalla. Tämän kehityksen

jälkeen koulutuksen seurannalle asetetaan tavoitteita.

TYÖOLOT

Toimenpiteet

Työoloihin kuuluvat työllisyysturva, riittävä palkka,

työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino.

Näiden lisäksi niihin kuuluvat työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen

olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-,

kuulemis- ja osallistumisoikeudet sekä

työehtosopimusneuvottelut.

Yhtiöillä on paikallisten lakien noudattamisen

lisäksi yhtiökohtaisia ohjeita, jotka huomioivat

työntekijöiden turvallisuuden, työpaikan jatkuvuuden

ja toimeentulon varmuuden. Näiden lisäksi konsernilla

on käytössä pitkän aikavälin liiketoiminnan

suunnittelu, joka heijastaa työntekijöiden tarpeita

(määrä, asema, osaaminen) pitkällä aikavälillä. Suurin

osa Olvi-konsernin työntekijöistä on vakinaisissa

työsuhteissa, mutta kausiluonteisuuden vuoksi myös

kausityöntekijöitä tarvitaan.

Olvi-konserni haluaa varmistaa riittävän,

yhdenvertaisen, johdonmukaisen ja kilpailukykyisen

palkkauksen ja palkitsemisen. Olvi-konsernin palkkaus

perustuu aina voimassa oleviin lakeihin ja sopimuksiin

noudattaen maakohtaisia käytäntöjä. Näiden lisäksi

palkkaus määräytyy työn vaativuuden, osaamisen,

suorituskyvyn ja tulosten mukaisesti. Olvi-konsernissa

kehitetään yhtenäisiä prosesseja palkkaukseen ja

palkitsemiseen liittyen. Olvi-konsernin vuoden 2025

arviointien perusteella konsernissa ei ole yhtään

työntekijää missään yhtiössä, jotka saisivat palkkaa

alle sovellettavan riittävän palkkatason.

Työaikojen osalta Olvi-konsernissa noudatetaan

paikallisia lainsäädäntöjä ja määräyksiä sekä

ylityö- ja loma-ajan ohjeita ja seurantaa. Joustavan

työkulttuurin mahdollistaminen vaikuttaa positiivisesti

työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainon

säilyttämiseen. Työskentelyedellytyksiä ja työn

joustavuutta kehitetään konserniyhtiöissä. Joustavia

työaikamalleja, kuten osa-aikatyötä sekä etä- ja

hybridityötä pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien

mukaan. Työhyvinvoinnin edistämiseksi kokeillaan

erilaisia työvuorojärjestelyjä ja -malleja. Myös pidempi-

ja lyhempiaikaisia vapaita mahdollistetaan muun

muassa opintovapaan toteutumiseksi.

Työntekijöitä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja

osaamisen aktiiviseen kehittämiseen. Konsernissa

panostetaan urapolkuihin, jotka tukevat etenemistä

vaativampiin tehtäviin. Henkilöstön osaamista ja

kehitystarpeita kartoitetaan yhtiöissä vuosittaisilla

kehityskeskusteluilla. Niillä varmistetaan, että

henkilöstöllä on tarvittava osaaminen työtehtäviensä

suorittamiseen sekä selkeät kehitystavoitteet ja

vastuualueet. Vuonna 2025 tarkasteltiin ja kehitettiin

kehityskeskustelujen prosesseja konserni- ja

yhtiötasolla, ja työ jatkuu vuonna 2026.

Strategiaa tukevia johtamiskoulutuksia jatkettiin

vuonna 2025. Konsernin vastuullisuuden ja tietoturvan

verkkokoulutukset otettiin käyttöön. Konsernissa

järjestetään vuosittain kohdennettuja koulutuksia

työntekijöiden tehtävien ja vastuualueiden mukaan,

kuten ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta tietyille

ryhmille vuonna 2025.

Työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen

kehittämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille

52OLVI OYJ

Kaikki konsernin työntekijät ovat työehtosopimusten

piirissä. Työntekijöitä tuetaan osallistumaan yhdistys-

ja yritysneuvostoihin. Työntekijöiden tiedonsaanti-,

kuulemis- ja osallistumisoikeudet ovat voimassa kaikissa

konserniyhtiöissä. Näissä voi olla vaihtelua maittain

kulttuurista ja työntekijöiden kiinnostuksesta riippuen.

Olvi-konsernin henkilöstön ääni kuuluu

yhteistoimintaohjausryhmien ja muiden

yhteistoimintaelinten kautta. Työntekijöitä

kannustetaan osallistumaan säännöllisiin

sosiaalisen vuoropuhelun foorumeihin. Jäsennellyn

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla pyritään

käsittelemään huolenaiheita, parantamaan työoloja

ja ylläpitämään oikeudenmukaista ja osallistavaa

työpaikkaa, joka tukee työntekijöiden työhyvinvointia.

Olvi-konserni suunnittelee työoloihin liittyvän

hyvinvoinnin toimintasuunnitelman laatimista

lähivuosina. Toimintasuunnitelma kattaa eri

työntekijäryhmät, kuten vuoro- ja toimistotyöntekijät.

Olvi-konsernin yhtiöt tarkastelevat säännöllisesti,

mikäli uusia toimenpiteitä tarvitaan työoloihin liittyen.

Työntekijöiden työolojen kehittämiseen tähtäävät

toimet tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä

kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 8:

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Keskittymällä työolojen kehittämiseen Olvi-konserni

voi vaikuttaa työntekijöiden työtyytyväisyyteen

ja sitoutumiseen. Yksi konsernin vastuullisuuden

päätavoitteista on omistautunut henkilöstö, jonka

toteutumista mitataan henkilöstötutkimuksella.

Henkilöstötutkimus keskittyy henkilöstökokemukseen,

organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin.

Vuonna 2030 tavoitteena on, että People

Power-henkilöstötutkimuksen kokonaistulos on

AAA. Olvi-konsernin tulos oli AA+ vuoden 2024

henkilöstötutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten

perusteella määritellään henkilöstön kanssa

yhteisiä ja osastokohtaisia kehittämistavoitteita ja

toimenpiteitä, joilla kehitetään oman työyhteisön

toimintaa. Asetettujen tavoitteiden toteutumista

seurataan henkilöstötutkimuksen vastausten

avulla ja kysymysten laatimiseen osallistuu ryhmä

konsernin työntekijöitä. Seuraava henkilöstötutkimus

järjestetään vuonna 2026.

YHTEYDENPITO OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN

JA TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN

KANSSA

Olvi-konserni on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä

kanssa säännöllisesti eri kanavien kautta liittyen

konsernin tosiallisiin ja mahdollisiin olennaisiin

vaikutuksiin. Olvi-konserni ottaa mahdollisuuksien

mukaan omien työntekijöiden näkökannat huomioon

sen päätöksentekoprosesseissa. Omien työntekijöiden

ääni tuodaan kuuluviin niin strategian päivityksen kuin

toiminnan kehittämisen yhteydessä. Olvi-konsernin

henkilöstö- ja viestintäjohtajalla on operatiivinen

vastuu varmistaa, että yhteydenpito omien

työntekijöiden kanssa tapahtuu ja että yhteydenpidon

tulokset otetaan huomioon konsernin toimintatavoissa.

Yhtenä kanavana työntekijöiden suuntaan toimii

PeoplePower-henkilöstötutkimus, joka tehdään joka

toinen vuosi. Se keskittyy henkilöstökokemukseen,

organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin.

Henkilöstökokemus painottuu erityisesti

innostuneisuuteen sekä omistautuneisuuteen,

joka koostuu sitoutuneisuudesta, johtamisesta ja

suorituskyvystä. Tutkimuksen tulosten perusteella

määritellään henkilöstön kanssa yhteisiä ja

osastokohtaisia kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä,

joilla kehitetään oman työyhteisön toimintaa.

Henkilöstötutkimuksen lisäksi järjestetään suppeampia

Pulssi-kyselyitä yhtiötasolla vuosittain.

Olvi-konsernissa pidetään säännöllisesti yhteyttä

työntekijöihin muun muassa intranet-sivujen,

sähköpostien, uutiskirjeiden, tapaamisten ja

infotilaisuuksien kautta. Olvi-konsernin yhtiöillä on

myös erilaisia ohjelmia ja sovelluksia käytössä, joiden

kautta työntekijät voivat tehdä havaintoja muun

muassa turvallisuuteen liittyen.

Toimialan työehtosopimukset ovat yhtiökohtaisia,

ja sopijapuolet uudistavat niitä säännöllisesti.

Olvi-konserni pitää yhteyttä työntekijöihin ja

työntekijöiden edustajiin paikallisten lakien ja

sopimusten mukaisesti luottamushenkilöorganisaation

kautta ja kannustamalla koko henkilöstöä

osallistumaan yhteisiin tai oman osaston kokouksiin

sekä vaikuttamaan henkilöstö- ja muiden kyselyiden

kautta. Toimikunnissa, joissa on myös työntekijät

edustettuna, tarkastellaan työturvallisuuteen ja

työterveyteen liittyviä asioita.

Vuonna 2026 Olvi-konserni määrittelee ja

yhdenmukaistaa prosessit, joilla pidetään yhteyttä

omaan henkilöstöön vaikutuksiin liittyen.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE

TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN

TUOMISEKSI

Olvi-konsernin yhtiöillä on useita kanavia työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Työntekijää

kehotetaan aina ensisijaisesti kääntymään esihenkilön

tai paikallisen henkilöstöosaston puoleen, mikäli huoli

liittyy henkilöstöjohtamiseen, kuten työllisyys- ja

työyhteisöasioihin. Tarvittaessa työntekijä voi

myös ilmoittaa havainnoistaan ja huolenaiheistaan

nimettömänä Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta.

Ilmoituskanavaa ja ilmoitusten käsittelyprosessia

on kuvattu tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen kohdassa Ilmoituskanava huolenaiheille.

Olvi-konsernin Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu

ilmoituskanavasta ja sen prosesseista, minkä lisäksi

ilmoituskanavasta on tietoa eettisessä ohjeistuksessa

sekä korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa.

Konsernissa varmistetaan viestinnällä ja koulutuksella,

että työntekijät ovat tietoisia kanavista huolenaiheiden

esiin tuomiseksi. Vuonna 2025 konsernin työntekijöille

järjestettiin koulutusta ja viestintää Whistleblowing-

ohjeista, ja vuonna 2026 kaikki konsernin

työntekijät saavat koulutusta, joka sisältää tietoa

ilmoituskanavasta.

Työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan myös

muita kanavia pitkin, kuten kehityskeskustelujen ja

henkilöstötutkimuksen kautta. Näiden mukaisesti

tehdään tarvittavia toimenpiteitä.

53OLVI OYJ

MITTARIT JA LAATIMISPERIAATTEET

Työntekijöiden määrä ja sukupuolijakauma

Työntekijöiden määrä

2025

(henkilömäärä)

2024

(henkilömäärä)

Naiset 1 016 977

Miehet 1 496 1 482

Työntekijöiden määrä

yhteensä 2 512 2 459

Työntekijöiden määrä

keskimäärin 2 485 2 425

Työntekijät maittain

Työntekijöiden määrä

2025

(henkilömäärä)

2024

(henkilömäärä)

Suomi 466 449

Viro 391 383

Latvia 285 289

Liettua 300 306

Tanska 81 95

Valko-Venäjä 989 937

Työntekijöiden määrä

yhteensä 2 512 2 459

Työntekijöiden jakauma sopimustyypeittäin

2025 2024

Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä

Vakinaiset työntekijät 953 1 441 2 394 946 1 434 2 380

Määräaikaiset työntekijät 55 34 89 24 31 55

Vaihtelevalla työajalla työskentelevät 8 21 29 7 17 24

Työntekijöiden määrä yhteensä 1 016 1 496 2 512 977 1 482 2 459

Monimuotoisuuden mittarit

2025 2024

Ylimmän johdon

sukupuolijakauma Hlö % Hlö %

Hallitus, naiset 2 33,3 2 33,3

Hallitus, miehet 4 66,7 4 66,7

Konsernin

johtoryhmä, naiset 3 50,0 3 50,0

Konsernin

johtoryhmä, miehet 3 50,0 3 50,0

Työntekijöiden

ikäjakauma Hlö % Hlö %

Alle 30-vuotiaat

399 15,9 459 18,7

30-50 vuotiaat

1 530 60,9 1 424 57,9

Yli 50 vuotiaat

583 23,2 576 23,4

Yhteensä

2 512 100,0 2 459 100,0

Koulutus ja taitojen kehittäminen

2025 2024

Vakinaisten työntekijöiden

osuus vakinaisista, jotka

osallistuivat säännöllisiin tulos- ja

urakehitysarviointeihin, % 78,7 78,1

Vakinaisten työntekijöiden osuus

koko henkilömäärästä, jotka

osallistuivat säännöllisiin tulos- ja

urakehitysarviointeihin, % 75,8 73,2

Keskimääräinen suoritettujen koulutus-

tuntien määrä työntekijää kohden 25,2 44,8

Terveys ja turvallisuus

2025 2024

Omat työntekijät

Työperäisistä vammoista johtuvien

kuolemantapausten määrä 0 0

Työperäisistä terveysongelmista

johtuvien kuolemantapausten määrä 0 0

Työtapaturmien määrä 22 28

Tapaturmataajuus 5,1 6,6

Työterveyden ja työturvallisuuden

hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien

työntekijöiden osuus, % 100 100

Toimipaikoissa työskennelleet

ulkopuoliset työntekijät

Työperäisistä vammoista johtuvien

kuolemantapausten määrä

Ei tiedossa

tällaisia

tapauksia

Ei tiedossa

tällaisia

tapauksia

Työperäisistä terveysongelmista

johtuvien kuolemantapausten määrä

Ei tiedossa

tällaisia

tapauksia

Ei tiedossa

tällaisia

tapauksia

Ansiotuloa koskevat mittarit

2025 2024

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen

suhde, % 15,4 17,0

Kokonaisansiota koskeva suhdeluku 26,5 24,7

Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

2025 2024

Ilmoitettujen syrjintätapausten,

mukaan lukien häirintä,

kokonaismäärä 0 1

Valitusten lukumäärä, jotka on tehty

omien työntekijöiden käytössä

olevien kanavien kautta 0 1

Valitusten lukumäärä, jotka on

tehty OECD:n monikansallisille

yrityksille tarkoitetuille kansallisille

yhteyspisteille 0 0

Ilmoitettujen tapausten ja

valitusten perusteella maksettujen

sakkojen, seuraamusten ja

vahingonkorvausten kokonaismäärä,

euroa 0 0

Omiiin työntekijöihin liittyvien

vakavien ihmisoikeustapausten

lukumäärä 0 0

Omiin työntekijöihin liittyvät

vakavat ihmisoikeustapaukset,

joissa on jätetty noudattamatta

YK:n ohjaavia periaatteita yritysten

ihmisoikeusvastuusta, työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista

annettua ILO:n julistusta ja

monikansallisille yrityksille annettuja

OECD:n toimintaohjeita 0 0

Omiin työntekijöihin liittyvien

vakavien ihmisoikeustapausten

perusteella maksettujen

sakkojen, seuraamusten ja

vahingonkorvausten kokonaismäärä,

euroa 0 0

Työntekijöiden vaihtuvuus

2025 2024

Työntekijöiden vaihtuvuus, % 12,3 12,3

2024 aikana lähteneiden

työntekijöiden kokonaismäärä, hlö 294 292

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimus-

neuvottelujen

kattavuus

Työmarkkinaosa -

puolten vuoropuhelu

Kattavuusaste Työntekijät - ETA-alue

Edustus työpaikalla

(vain ETA-alue)

2025 2024 2025 2024

0-19 %

20-39 %

40-59 %

60-79 %

80-100 %

Suomi,

Viro,

Latvia,

Liettua

Suomi,

Viro,

Latvia,

Liettua

Suomi,

Viro,

Latvia,

Liettua

Suomi,

Viro,

Latvia,

Liettua

54OLVI OYJ

Laatimisperiaatteet

Laskelmissa esitetyt työntekijämäärät

sisältävät koko Olvi-konsernin työntekijät ja

taulukoissa esitetyt määrät ovat henkilömääriä

raportointikauden lopussa 31.12.2025. Lisäksi on

esitetty keskimääräinen työntekijöiden määrä

(FTE), joka lasketaan työaikojen perusteella ja

raportoidaan koko vuoden keskiarvona. Määrä on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Työntekijöiden vaihtuvuuteen huomioidaan

kaikki lähtösyyt vakinaisten työntekijöiden

osalta. Liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi

työntekijöitä palkataan myös määräaikaisiin

tehtäviin vastaamaan lisääntynyttä kysyntää.

Määräaikaista työntekijöistä suurin osa ei ole

työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin

henkilömäärä lasketaan.

Johdon monimuotoisuuden mittareissa ylimmän

johdon osalta on esitetty tiedot hallituksen ja

konsernin johtoryhmän jäsenistä toimitusjohtaja

mukaan lukien. Sekä johdon että työntekijöiden

sukupuolijakauman osalta tiedot on esitetty

konserniyhtiöiden henkilöstöhallinnon

järjestelmien tietojen mukaisesti, jotka perustuvat

toimintamaiden kansallisten tunnistenumeroiden

jaotteluun (nainen/mies).

Palkitsemisen luvut on laskettu aktiivisessa

työsuhteessa olevan henkilöstön perusteella.

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde

on laskettu vertaamalla miesten ja naisten

keskimääräisiä bruttotuntiansioita koko

henkilöstömäärässä prosentteina miesten

keskimääräisestä palkkatasosta. Se sisältää

kaikki työntekijät vuoden lopussa ja otetaan

huomioon henkilöstömäärässä, joka on jaettu

joko nais- tai miespuoliseen sukupuoleen.

Kokonaisansiota koskeva suhdeluku lasketaan

vertaamalla korkeimmin palkatun työntekijän,

konsernin toimitusjohtajan, vuotuista

kokonaisansiota kaikkien muiden työntekijöiden

mediaanivuosiansioihin vuoden lopussa.

Työntekijöiden määrä työsuhteittain sisältää

kaikki aktiivisessa työsuhteessa 31.12.2025

olevat työntekijät. Vakinaiset työntekijät

työskentelevät säännöllisesti joko osa-aikaisessa

tai kokoaikaisessa työssä ilman määrättyä

päättymispäivää, kun taas tilapäiset työntekijät

työskentelevät säännöllisesti joko osa-

aikaisessa tai kokoaikaisessa työssä määrätyllä

päättymispäivällä vuoden lopussa. Vaihtelevan

työajan sopimuksella olevilla työntekijöillä ei ole

takuuta vähimmäis- tai kiinteästä työajasta.

Työehtosopimusten kattavuudessa on huomioitu

työntekijämäärältään merkittäviin ETA-maihin

kuuluvien Olvi Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden

allekirjoittamat sopimukset tai työntekijäjärjestön

allekirjoittamat sopimukset, joiden jäsen Olvi Oyj

tai sen tytäryhtiö on. Työntekijöiden edustajien

kattavuusprosentti sisältää kaikki työntekijät, jotka

ovat työntekijöiden edustajien kattamia. Soveltuvia

edustajia ovat ammattiliittojen edustajat (valittu

kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti)

tai muut asianmukaisesti valitut edustajat, jotka

työntekijät ovat vapaasti valinneet.

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin

osallistuneiden työntekijöiden määrässä

on huomioitu vakinaisessa työsuhteessa

olevat työntekijät. Suhdelukuina on esitetty

keskusteluihin osallistuneiden osuus sekä

vakinaisten työntekijöiden keskimääräisestä

määrästä että kaikki työsuhdelajit sisältävästä

työntekijöiden keskimääräisestä kokonaismäärästä.

Keskimääräinen koulutustuntien määrä työntekijää

kohden on laskettu jakamalla koulutusjärjestelmien

ja muiden seurantatapojen kautta saatujen

koulutustuntien kokonaismäärä keskimääräisellä

työntekijöiden kokonaismäärällä. Koulutustuntien

määrää ei ole esitetty sukupuolittain, koska

seurantaa kehitetään vielä.

Työtapaturmat ja tapaturmataajuus sisältävät

vain omat työntekijät. Toteutuneet työtapaturmat

sisältävät kaikki työtapaturmat, joista on

aiheutunut vähintään yksi poissaolopäivä.

Tapaturmataajuus on laskettu toteutuneiden

työtapaturmien määränä miljoonaa työtuntia

kohden.

Syrjintä- ja häirintätapausten kokonaismäärään

sisällytetään kaikki Whistleblowing-

ilmoituskanavan, esihenkilöiden tai

henkilöstöhallinto-osastojen kautta tietoon tulleet

syrjintätapaukset, mukaan lukien häirintä. Vakavaksi

ihmisoikeusloukkaukseksi omia työntekijöitä

kohtaan luokitellaan muun muassa moderni orjuus,

ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö, ja jotka

raportoidaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP)

määritelmien mukaisesti.

55OLVI OYJ

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin

Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin

perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa

ESRS 2 Yleiset tiedot. Vuonna 2025 lisättiin uusia ja

päivitettiin aiempia tunnistettuja vaikutuksia. Tässä

raportointistandardissa tunnistettiin olennaiseksi

vaikutukseksi Terveys ja turvallisuus -osaosa-aihe,

ja aiemmin olennaisena pidetty Työolot-osaosa-

aihe todettiin epäolennaiseksi aiemmin arvioitua

vähäisemmän merkittävyyden vuoksi.

Olvi-konsernin arvoketjuun kohdistuvia

ihmisoikeusvaikutuksia on tunnistettu sekä

materiaaleihin että alkuperämaihin liittyen käyttäen

pohjana erityisesti YK:n ihmisoikeuksien neuvoston

sekä Amnesty Internationalin julkaisemaa tietoa.

Arviointi tehtiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevien periaatteiden (UNGPs) mukaisesti sisällyttäen

sekä materiaali- että palvelutoimittajat ja sitä

syvennetään vuosittain riskipainotteisesti kategoria

kerrallaan. Riskimateriaaleiksi on tunnistettu erityisesti

maatalousperäisiä materiaaleja, kuten mehut ja viinit.

Lisäksi alumiinitölkkien monipolvisessa tuotantoketjussa

on tunnistettu mahdollisia ihmisoikeusriskejä. Sokeri

on poistettu riskimateriaaleista sen huomattavimpien

ihmisoikeusvaikutusten kohdistuessa ruokosokerin

tuotantoketjuun Olvi-konsernin käyttäessä

juurikassokeria. Epäsuorassa hankinnassa

logistiikka ja siivous on tunnistettu riskikategorioiksi

ihmisoikeusvaikutusten osalta.

S2 Arvoketjun työntekijät

Hankinta ja ihmisoikeudet

Tavarantoimittajien ja yhteistyökumppanien

edellytetään sitoutuvan noudattamaan heille

suunnattua eettistä ohjeistusta. Kumppaneiden

eettisen ohjeistuksen sidosryhmien kattavuus,

toteuttamisesta vastuussa oleva ylin taho ja saatavuus

sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Eettisellä ohjeistuksella, ihmisoikeussitoumuksella

ja toimintaperiaatteilla Olvi-konserni on sitoutunut

kansainvälisesti tunnistettujen ihmisoikeuksien ja

standardien kunnioittamiseen ja edistämiseen omassa

toiminnassa ja arvoketjussa. Näihin kuuluvat YK:n

kansainväliset perusasiakirjat ja ohjeet, kansainvälisen

työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteet ja

-oikeudet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille

yrityksille, jotka sisältyvät myös kumppanien eettiseen

ohjeistukseen. Lisäksi Olvi-konserni on sitoutunut

kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan sitoumuksiin

ja aloitteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin periaatteisiin.

Konsernin ihmisoikeussitoumuksen lisäksi Olvi-

konsernilla on muita ohjeita esimerkiksi liittyen

ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.

Olvi-konsernin tietoon ei ole tullut, että sen

kumppanista tai arvoketjuun kuuluvasta yrityksestä

olisi tehty ilmoitus yllä mainittujen periaatteiden

vastaisesta toiminnasta tai periaatteiden vastaista

toimintaa olisi tullut esille muuta kautta. Harkinnassa

on tarkempi seurantaprosessi kansainvälisten

ihmisoikeussopimusten vaateet sisältävien

kumppanien eettisten ohjeiden noudattamiseen.

Merkittäviä hankintamääriä riskimaista on ainoastaan

Valko-Venäjällä eriytettynä toimivalla tytäryhtiöllä.

Nykytilanteen vuoksi tämä tytäryhtiö hankkii

suurimman osan materiaaleistaan riskimaiksi

luokitelluista Valko-Venäjältä sekä osin Venäjältä.

Muut konserniyhtiöt eivät tee hankintoja näistä

maista. Riskimaista hankittavista riskimateriaaleista

on tunnistettu tärkeimpinä edellisten maiden lisäksi

Brasilia, Unkari, Turkki ja USA, joista hankitaan jonkin

verran hedelmä- ja/tai marjamehuja. Arvoketjussa

tunnistettiin nykyisistä toimista huolimatta

mahdollisuus vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin

liittyen pakko- ja lapsityöhön, elämiseen riittävään

palkkaukseen sekä syrjintään, vaikka viitteitä näistä ei

tarkemmissa arvioinneissa tullut esille.

Eettinen ohjeistus

Arvoketjuun ja arvoketjun työntekijöihin liittyviä

periaatteita ja käytäntöjä kuvataan kumppaneille

suunnatussa eettisessä ohjeistuksessa (Code of

Conduct for Partners), jonka pohjana toimii Olvi-

konsernin eettinen ohjeistus. Kumppanien eettinen

ohjeistus käsittelee arvoketjun työntekijöiden kannalta

työ- ja ihmisoikeuksiin sekä terveyteen ja turvallisuuteen

liittyviä vaikutuksia ja riskejä. Ohjeistuksessa

kumppaneita vaaditaan noudattamaan kansainvälisesti

tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia, huolehtimaan

työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta sekä

ulottamaan huolellisuusvelvoite omaan arvoketjuunsa

ja ilmoittamaan mahdollisista rikkomuksista Olvi-

konsernille. Ohjeistuksen mukaan kumppaneiden

odotetaan noudattavan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevia periaatteita. Kumppanien eettisessä

ohjeistuksessa on yksiselitteisesti kielletty ihmisten

salakuljetus, pakkotyö sekä lapsityövoiman käyttö.

56OLVI OYJ

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Toimenpiteet

Olvi-konsernin yhtiöillä on suora vaikutusmahdollisuus

yhtiöiden tiloissa työskentelevien sopimuskumppanien

ja alihankkijoiden työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen koulutusten ja turvallisuutta luovien

käytänteiden kautta. Myös kuljetussuunnittelulla

sekä turvallisilla lastaus- ja purkukäytännöillä voidaan

ehkäistä haittoja kumppaniyritysten työntekijöille.

Lisäksi konsernin sopimussuhteilla on positiivinen

vaikutus arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen arvoketjun lähimmissä osissa. Mitä

pidemmälle arvoketjussa mennään ja mitä suuremmista

kumppaniyrityksistä on kyse, sitä pienempi on

konserniyhtiöiden vaikutusmahdollisuus. Pohjana

käytetään pääosin Olvi-konsernin hankintasopimusta,

joka kattaa laajalti myös arvoketjun työ- ja ihmisoikeudet

sekä huolellisuusvelvoiteprosessin vaatimukset. Osana

hankintasopimusta on kumppaneille suunnattu eettinen

ohjeistus (Code of Conduct for Partners).

HANKINTA JA IHMISOIKEUDET

Vuonna 2025 Olvi-konsernissa tehtiin tarkempia

suoran ja epäsuoran hankinnan ihmisoikeusriskien

arviointeja ja luotiin prosessi kategoriakohtaiselle

riskinarvioinnille. Suorassa hankinnassa riskiarvioinnissa

keskityttiin mehuihin ja tölkkeihin, jotka on tunnistettu

ihmisoikeusvaikutusten osalta riskikategorioiksi.

Näissä suurimmiksi riskeiksi arvioitiin terveys ja

turvallisuus, elämiseen riittävä palkka ja työelämän

ja vapaa-ajan tasapaino liittyen liiallisiin työaikoihin.

Epäsuorassa hankinnassa riskiarvioinnit kattoivat

laajasti eri toimittajakategorioita, kuten logistiikka,

siivous, kiinteistöpalvelut ja ylläpito, IT-laitteet ja

markkinointimateriaalit. Arvioinnissa korostuivat muun

muassa terveys ja turvallisuus sekä elämiseen riittävä

palkka. Työtä jatketaan vuonna 2026 syventämällä

viineihin sekä logistiikkaan liittyvien ihmisoikeusriskien

arviointia.

ja ihmisoikeuksien suhteen. Olvi-konserni tulee

jatkossakin käyttämään omaa itsearviointia sekä

tarvittaessa muita tunnettuja vastuullisuusarviointeja,

kuten EcoVadista, joka kattaa laajasti sosiaalisen

vastuullisuuden osa-alueita. Vuoden 2026 aikana tullaan

lisäämään kattavuutta toimittajakentässä ja kehitetään

arviointiprosessia yhdistäen oma itsearviointikysely ja

ulkoisilta alustoilta saatava tieto.

EETTINEN OHJEISTUS

Kaikki raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajat

oli sisällytetty eettisen ohjeistuksen piiriin vuoden

2024 lopussa. Vuoden 2025 aikana sisällytettiin

toimittajanhallintatyökaluun, ja sen kautta eettiseen

ohjeistuksen piiriin, myös kaikki kriittiset ja merkittävät

epäsuorat toimittajat. Näitä ovat erityisesti logistiikka-

ja kunnossapitokumppanit sekä erikseen määritellyt

kriittiset epäsuorat toimittajat, kuten veden ja

tuholaistorjunnan toimittajat. Kriittiset ja merkittävät

suorat ja epäsuorat toimittajat muodostavat yhteensä

vähintään 85 prosenttia hankintamenosta. Myös osa

muista toimittajista on jo sitoutunut ohjeistuksen

noudattamiseen. Kumppaneille on myös tarjottu

koulutusta eettisten ohjeiden noudattamisen tueksi.

Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien

edistämiseen tähtäävät toimet tukevat Olvi-

konsernille keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän

kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia ja 8:

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Tavoitteet

Yksi Olvi-konsernin vastuullisuuden vapaaehtoisista

päätavoitteista on tehdä vaikuttavaa sidosryhmätyötä

keskeisten sidosryhmien, kuten toimittajien, kanssa

vuonna 2026. Tavoitteiden asettamisprosessi

on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset

tiedot. Toimittajissa keskitytään merkittävimpiin

kumppaneihin ja yhteistyön kehittämiseen

heidän kanssaan. Yhteistyön kehittämisen

Pääosa hankinnoista tehdään pitkäaikaisilta

kumppaneilta, joiden kanssa konsernilla on

vakiintuneet hankintasuhteet. Hankintaprosessissa

raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajien

peruskyvykkyys varmistetaan ennen

hankintasopimuksen tekemistä osana asianmukaisen

huolellisuuden prosessia. Näiden kumppanien

kyvykkyyttä arvioidaan, Lidskoe Pivon kumppanit

pois lukien, säännöllisellä itsearvioinnilla, joka

kattaa myös sosiaalisen vastuullisuuden aiheita,

kuten perusihmisoikeuksien kunnioittamisen, reilut

työn tekemisen säännöt sekä työturvallisuuden.

Itsearviointikäytäntö kattoi vuoden 2024 lopussa

kaikki raaka-aine- ja pakkausmateriaalitoimittajat.

Se laajennettiin vuoden 2025 aikana kriittisiin ja

merkittäviin epäsuoriin kumppaneihin. Valituista

toimittajista vuoden 2025 lopussa noin 56 prosenttia

on vastannut kyselyyn. Toimittaja-arvioinnin

kattavuutta tullaan kehittämään edelleen huomioiden

ulkoiset alustat. Säännöllisesti toistuvan, kumppaneille

suunnatun itsearvioinnin avulla arvioidaan

kumppaniverkon kyvykkyyttä ja kehitystä.

Samat aiheet käsitellään riskipohjaisissa toimittaja-

auditoinneissa, joissa mahdollisuuksien mukaan

keskustellaan sekä esihenkilöiden että työntekijöiden

kanssa työhön liittyvistä asioista. Käyntien

yhteydessä havainnoimalla pyritään poissulkemaan

ihmisoikeusrikkomuksia. Auditoinneissa havaittujen

puutteiden ja kehityskohteiden korjaamista seurataan

auditointiohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa

suoritetaan uudelleenarviointi. Auditointikäytäntö

täydentää itsearviointia kumppaniverkon kyvykkyyden

ja kehityksen arvioinnissa.

Nykyistä arviointiprosessia tukemaan Olvi on ottanut

vuonna 2025 käyttöön Sedex-arviointialustan.

Alustalta saatava kolmannen osapuolen varmentama

arviointitieto varmentaa, että tavarantoimittajat

noudattavat kansainvälisiä standardeja työolosuhteiden

pääpainopiste on vastuullisuuteen liitännäisten

toimintamallien ja dokumenttien kehittämisessä sekä

vastuullisuustietoisuuden ja -tiedon lisäämisessä

vastavuoroisesti.

HANKINTA JA IHMISOIKEUDET

Olvi-konsernissa on menossa hankintasopimusten

päivitys. Sopimuspohjan päivityksellä pyritään

varmistamaan muun muassa huolellisuusvelvoitteen

täyttyminen arvoketjussa ihmisoikeuksien osalta,

mukaan lukien työterveys ja turvallisuus. Sopimusten

päivittäminen tapahtuu vaiheittain 2025 alkaen.

Lisäksi pyritään kehittämään yhteistyötä haitallisten

ihmisoikeusvaikutusten minimoiseksi materiaali- ja

palveluntoimittajien kanssa. Sedexin osalta selvitetään

kumppanien perustaso ja luodaan tavoitteet 2026

aikana.

EETTINEN OHJEISTUS

Olvi-konsernin toinen vastuullisuuden vapaaehtoisista

päätavoitteista on sitouttaa kaikki kriittiset ja

merkittävät toimittajat heille suunnattuun eettiseen

ohjeistukseen. Toimittajille tullaan myös tarjoamaan

tietoa ihmisoikeuksiin liittyvistä vaatimuksista

eettisen ohjeistuksen ymmärtämisen tueksi. Tehdyillä

sopimuksilla pyritään luomaan hankintaan ja

vaatimuksiin läpinäkyvyyttä, mikä yhdessä eettisen

ohjeistuksen kanssa ohjaa kohti terveellisempää ja

turvallisempaa työympäristöä.

Vuoden 2025 lopussa hankintajärjestelmän kautta

eettiseen ohjeistukseen oli sitoutunut 62 prosenttia

kriittisistä ja merkittävistä toimittajista. Lisäksi aiempia

sitoumuksia on jonkin verran olemassa epäsuoralla

puolella sopimusten liitteinä. Vuoden 2026 aikana

jatketaan työtä kriittisten ja merkittävien toimittajien

sitouttamiseksi. Seuraavina vuosina tavoitteena on

laajentaa eettinen ohjeistus järjestelmän kautta

muihin toimittajiin, ulottaa vaikutusten ja riskien

tunnistamista ja ehkäisyä laajemmalle ja entistä

57OLVI OYJ

enemmän myös asiakkaiden suuntaan, sekä kehittää

prosessia vaikutusten arvioinnille. Tarkempia, ala- tai

toimijakohtaisia vaateita ja tavoitteita voidaan asettaa

yksipuolisesti tai yhdessä kumppanin kanssa, mikäli

tarvetta ilmenee.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa

tapahtuu tavarantoimittajien suuntaan pääasiassa

osana säännöllistä hankintatoimintaa Olvi-konsernin

vastuullisuus- ja hankintajohtajan alaisuudessa sekä

laajemmin riskiperusteisesti tehtävien auditointien

yhteydessä. Tavarantoimittajayhteistyötä

tehdään laajimmin merkittävien raaka-aine- ja

pakkausmateriaalitoimittajien kanssa, kuten mahdolliseksi

riskikategoriaksi tunnistetussa tölkkikategoriassa. Kaikki

Olvi-konsernin tölkkitavarantoimittajat ovat mukana

vastuullista alumiinintuotantoa edistävässä Aluminium

Stewardship –aloitteessa (ASI). Esiin tulevat mahdolliset

ongelmat tai puuttumista vaativat asiat käsitellään ja

tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti

hankinta- ja vastuullisuusorganisaation toimesta.

Asiakkaiden suuntaan yhteydenpito

tapahtuu kaupallisten johtajien alaisuudessa

myyntiorganisaatioissa paikallisten käytäntöjen

mukaisesti. Konsernin myyntiorganisaatiot ovat

säännöllisesti yhteydessä asiakkaiden työntekijöihin,

ja monet heistä tuntevat asiakkaat jo pidemmältä

ajalta. Konsernin yhteisiä käytäntöjä asiakkaiden

sosiaalisen vastuun toimien varmistamiseksi tullaan

kehittämään lähivuosina vastaamaan mahdollisesti tulevia

huolellisuusvelvoitteen vaatimuksia.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖILLE

HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Eettinen ohjeistus velvoittaa kumppaniyrityksiä

olemaan välittömästi yhteydessä, mikäli rikkomuksia

eettistä ohjeistusta vasten havaitaan. Kielteisten

vaikutusten esille tuomiseksi yhteistyökumppanit

ja heidän työntekijänsä voivat olla yhteydessä

yhtiöihin kaikkien palautekanavien, eli verkkosivujen,

viestien, kirjeiden tai puhelimen välityksellä.

Lisäksi käytössä on myös suojattu, kolmannen

osapuolen hallinnoima Whistleblowing-kanava,

josta on kerrottu osana kumppaneiden eettistä

ohjeistusta. Whistleblowing-kanavan kautta voi

ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä anonyymisti.

Whistleblowing-kanavaa on käsitelty tarkemmin

osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Kanavat

löytyvät Olvi-konsernin yhtiöiden verkkosivuilta ja

tietoa niistä sopimusmateriaaleista, mutta arvoketjun

työntekijöiden tietoisuutta kanavista tai luottamusta

niihin ei toistaiseksi ole erityisesti arvioitu.

Mikäli ihmisoikeusrikkomus tai laiminlyönti tulee

esiin toimittajan itsearviointityökalun kautta tai

paikan päällä tapahtuvassa auditoinnissa, vaaditaan

toimijalta riittävät korjaavat toimenpiteet tapahtuneen

korjaamiseksi sekä vastaavan tapahtuman estämiseksi

jatkossa. Tiedon tullessa konsernin ulkopuolelta

kumppaniin ollaan yhteydessä ja pyydetään selvitystä

tapahtuneesta, korjaavista toimenpiteistä sekä

tapahtuman toistumisen estämisestä. Ensisijaisesti

pyritään yhteistyössä oikaisemaan kumppanin

virheellinen toiminta ja vasta toissijaisesti päätetään

kumppanussuhde, mikäli korjaavat toimet eivät ole

keskusteluista huolimatta riittäviä. Toimintamalli

mahdollistaa kumppanien toiminnan kehittymisen.

58OLVI OYJ

LÄHESTYMISTAPA JA

TOIMINTAPERIAATTEET

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin

Olvi-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin

perusteella. Prosessi sekä tunnistetut vaikutukset

ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osiossa

ESRS 2 Yleiset tiedot. Näitä olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia ovat terveys ja turvallisuus,

vastuulliset markkinointikäytännöt sekä laadukkaiden

tietojen ja tuotteiden saatavuus.

Vuonna 2025 Olvi-konsernissa on syvennetty

kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeusvaikutusten

arviointia ja vaikutusten riskienarviointia, jotka

on toteutettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Olvi-

konsernin merkittävimmät ihmisoikeusvaikutukset

liittyvät kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen.

Vapaaehtoiset vastuullisten tuotekonseptien kriteerit

päivitettiin vuonna 2025 ohjaamaan tuoteportfoliota

huomioimaan paremmin tuotteiden terveellisyys,

turvallisuus sekä sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Kriteerit kohdistuvat sekä tuotteiden sisältöön,

pakkauksiin, kuluttajainformaatioon että niiden

tuotantoon. Kriteereissä on huomioitu sekä konsernin

omat että kuluttajien, asiakkaiden ja lainsäädännön

odotukset tuotteille.

Kuluttajiin, tuotteisiin ja kuluttajamarkkinointiin

liittyviä periaatteita ja käytäntöjä kuvataan sekä

tuotteen että markkinoinnin toimintaperiaatteissa,

joissa on huomioitu myös kuluttajiin kohdistuvat

ihmisoikeusvaikutukset. Toimintaperiaatteissa

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

esitetään myös vuorovaikutuskanavat kuluttajille

palautteen antamiseksi sekä ilmoituskanava

huolenaiheiden ilmaisemiselle. Lisäksi Olvi-konsernin

eettisessä ohjeistuksessa ja vastuullisuuden,

ympäristön sekä hankinnan toimintaperiaatteissa

käsitellään kuluttajan kannalta merkittäviä aiheita.

Olvi-konsernin eettisen ohjeistuksen ja kaikkien

toimintaperiaatteiden sidosryhmien kattavuus,

toteuttamisen ylin vastuutaho ja saatavuus

sidosryhmille on kuvattu kestävyysraportin liitteessä.

Tuotteen toimintaperiaate ohjaa tuoteturvallisuuteen,

kuluttajalle annettavaan tietoon sekä

kuluttajamarkkinointiin liittyviä toimia varmistaen

kuluttajien turvallisuutta ja auttaen heitä tekemään

itselleen ja tilanteeseen sopivia kulutusvalintoja.

Toimintaperiaatteella pyritään vähentämään kuluttajiin

mahdollisesti kohdistuvia haittoja panostaen

erityisesti tuotteiden terveellisyyden kehittämiseen

ja vastuullisen juomakulttuurin ja kuluttamisen

edistämiseen. Muista toimintaperiaatteen aiheista

erityisesti vastuullisten tuotteiden ja tuoteportfolion

kehittämisellä ja toiminnan ympäristövaikutusten

minimoinnilla on positiivinen vaikutus kuluttajien

terveyteen ja hyvinvointiin.

Markkinoinnin toimintaperiaatteen tavoitteet

keskittyvät vastuullisiin markkinointikäytäntöihin,

vastuullisen juomakulttuurin edistämiseen,

laadukkaaseen kuluttajatietoon sekä mainonnan

kohdeyleisön rajaamiseen, joilla pyritään ohjaamaan

kuluttajia kohti terveellisempää ja turvallisempaa

tuotteiden käyttöä. Erityisesti mahdollinen lapsiin

kohdistuva mainonta on tarkasti määritelty.

Lisäksi tavoitteena on eettinen, kunnioittava ja

totuudenmukainen markkinointi, jolla estetään

mahdollisia negatiivisia vaikutuksia kuluttajien

hyvinvointiin.

Olvi-konserni noudattaa kunkin maan voimassa

olevan lainsäädännön lisäksi itsesäätelyä sekä

toimialan yhteisiä ohjeistuksia, kuten kansallisten

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliittojen, Euroopan

panimoliiton Brewers of Europen, Euroopan virvoitus-

juomateollisuusliiton UNESDA:n sekä Euroopan siideri-

ja hedelmäviinijärjestön AICV:n ohjeita. Markkinoinnin

toimintaperiaate kuvaa minimivaatimukset

ulkoiselle markkinoinnille koskien kaikkia konsernin

brändejä kattaen siten välillisesti kaikki kuluttajat

ja loppukäyttäjät, myös lapset, nuoret ja muut

haavoittuvassa asemassa olevat.

Sitoumukset

Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisesti

tunnistettujen ihmisoikeuksien ja standardien

kunnioittamiseen ja edistämiseen, kuten YK:n

perusasiakirjat, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n

työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet sekä OECD:n

toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Toteutusta

ohjataan Ihmisoikeussitoumuksella, eettisellä

ohjeistuksella ja tätä täydentävillä toimintaperiaatteilla.

Lisäksi Olvi-konserni on sitoutunut kansainvälisiin

vastuullisen liiketoiminnan sitoumuksiin ja aloitteisiin,

kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin

periaatteisiin (UNGPs).

Konsernin ihmisoikeussitoumuksen lisäksi Olvi-

konsernilla on ohjeita ohjaamassa ihmisoikeuksien

huomioimista kaikessa toiminnassa. Kansainvälisten

ihmisoikeussopimusten vaateet sisältävien

59OLVI OYJ

toimintaperiaatteiden ja eettisen ohjeistuksen

noudattamista seurataan säännöllisesti esimerkiksi

tuotteiden turvallisuutta, kuluttajalle annettavaa tietoa

ja markkinoinnin eettisyyttä kuvaavilla mittareilla.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Toimenpiteet

Olvi-konsernin tuotteilla on suoria vaikutuksia

kuluttajien terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Pääasiassa vaikutukset kohdistuvat konsernimaiden

kuluttajiin, sillä tuotteiden laajasta viennistä huolimatta

vientimäärät eivät missään kohdemaassa ole

kokonaismyynnistä merkittävä osa.

Tuotteet voivat vaikuttaa kuluttajien terveyteen

sisällön tai pakkauksen tuoteturvallisuuden sekä

tuotteen ravitsemuksellisten ominaisuuksien kautta.

Tuoteturvallisuuden varmistaminen onkin kaikkien

konserniyhtiöiden tärkeimpiä tehtäviä kuluttajien

turvallisuuden takaamiseksi. Tuotteiden kohtuukäytön

edistämisellä ja tuotesisältöjen terveellisyyden

kehittämisellä edistetään kuluttajien terveyttä sekä

ehkäistään tuotteista mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Tuotteiden sisällön ja pakkauksen turvallisuus

kuluttajalle koko elinkaaren ajan varmistetaan

tuotekehityksen ja laadunvarmistuksen yhteistyönä

kaikissa tuotantolaitoksissa. Tuotteiden turvallisuus

ja lakien, viranomaismääräysten sekä yhtiökohtaisten,

sertifioitujen laatustandardien vaateiden täyttyminen

varmistetaan tuotekehitysprosessin aikana. Tuotteet

valmistetaan tuotekohtaisten valmistusnormien

mukaisesti ja käytetyillä raaka-aineilla ja

pakkaustarvikkeilla on laatuvaateet. Laadunvarmistus

varmistaa käytettyjen materiaalien ja tuotteiden laadun

aistinvaraisin, kemiallisin ja mikrobiologisin analyysein

eri tuotantovaiheissa. Tuotteiden eräkohtainen

jäljitettävyys ja toimiva takaisinvetoprosessi

varmistavat tuoteturvallisuuden ongelmatilanteissa.

tuoteturvallisuutta kehitetään yli lainsäädännön

vaatimusten. Vuosittaiset ulkoiset auditoinnit toimivat

tuoteturvallisuuskulttuurin kehittymisen seurannan

mittareina.

Tuotteiden asianmukainen käyttö tukee kuluttajan

hyvinvointia nesteyttämällä, ravitsemalla ja

tuomalla mielihyvää. Liiallinen alkoholia ja sokeria

sisältävien tuotteiden käyttö voi kuitenkin näkyä

terveysongelmina ja aiheuttaa häiriökäyttäytymistä.

Olvi-konserni pyrkii vastuullisuuden päätavoitteiden

mukaisesti jatkuvasti tukemaan vastuullisen

juomakulttuurin kehittymistä ohjaamalla kuluttajia

nauttimaan tuotteita kohtuudella ja tarjoamaan

erilaisia vaihtoehtoja eri tarpeisiin ja käyttötilaisuuksiin.

Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia ei kuitenkaan

sen ongelmallisuuden vuoksi erillisenä tehdä.

Jokaisen konserniyhtiön markkinointi pyrkii jatkuvasti

tunnistamaan kehitystarpeita tuoteportfoliossa

vastatakseen kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Alkoholittomien ja matala-alkoholillisten tuotteiden

kasvattamisessa on tunnistettu mahdollisuus lisätä

myyntiä ja liikevaihtoa. Tuotevalikoimaa kehitetään

strategian ja vastuullisuuden päätavoitteiden sekä

vastuullisten tuotekonseptien mukaisesti esimerkiksi

lisäämällä alkoholittomien ja vähäsokeristen sekä

sokerittomien tuotteiden tarjontaa. Sokeripitoisuuden

laskentaa on kehitetty vuoden 2025 aikana ja työtä

sokeripitoisuuden vähentämiseksi on jatkettu. Lisäksi

kaikki konserniyhtiöt tarjoavat kohtuullisen kulutuksen

tukemiseksi vaihtoehtoisia pakkauskokoja tuotteista eri

tarpeisiin.

Konsernissa lanseerattiin vuonna 2025 444 uutuutta.

Alkoholituoteryhmiin lanseerattiin yhteensä 11

alkoholitonta uutuutta ja alkoholittomiin tuoteryhmiin

39 sokeritonta tai vähäsokerista uutuutta. Kaikkiaan

alkoholituotteiden valikoimassa on 161 alkoholitonta

tuotetta ja 460 pientä pakkausta tukemassa

kohtuukäyttöä.

Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

tähtäävät toimet tukevat Olvi-konsernille

keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen

tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia, ja 12:

Vastuullista kuluttamista.

Tavoitteet

Olvi-konserni pyrkii laadukkailla tuotteilla ja oikeellisilla

merkinnöillä vähentämään reklamaatioita ja estämään

takaisinvetoja. Mittarit käydään säännöllisen sisäisen

seurannan lisäksi läpi tuoteturvallisuusjärjestelmien

ulkoisissa auditoinneissa vuosittain. Osana tätä työtä

ylläpidetään nykyisiä tuoteturvallisuussertifiointeja.

A. Le Coqin päätehtaalle sertifioidaan vuoden 2026

aikana tuoteturvallisuusjärjestelmä, jolloin kaikissa

suurimmissa yksiköissä on Global Food Safety

Initiativen (GFSI) vaatimukset täyttävä sertifiointi.

Olvi-konsernin tavoitteena on vuosittain lisätä

alkoholittomien (≤ 0,5 tilavuusprosenttia) tuotteiden

myyntiosuutta alkoholituotteita enemmän, ohjaten

tuotevalikoiman laajentamista kohti alkoholittomia

vaihtoehtoja kuluttajien terveyden tukemiseksi.

Vuonna 2025 alkoholittomien tuotteiden osuus

kokonaismyynnistä kasvoi tavoitteiden mukaisesti ja oli

43,6 (42,9) prosenttia.

Vastuullisen tuoteportfolion kehittämiseksi tuotteiden

sokeripitoisuutta pyritään laskemaan pitkäjänteisesti.

Konserniyhtiöt jatkavat myös vaihtoehtoisten

pakkauskokojen lanseeraamista eri tuoteryhmissä.

Konsernin toimien vaikutusta kuluttajien terveyteen

ja hyvinvointiin on vaikeaa mitata tai arvioida

luotettavasti, joten vaikutusta arvioidaan seuraamalla

tuoteryhmien myyntimäärien kehitystä. Tavoitteiden

asettamisprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS

2 Yleiset tiedot.

Tuotelaatua valvotaan jatkuvasti ja toimien

vaikuttavuutta mitataan seuraamalla erityisesti

kuluttajapalautteen kehitystä ja mahdollisia

takaisinvetoja sekä yhtiökohtaisesti että

konsernitasolla. Tuoteturvallisuusriskien hallinta

tapahtuu omavalvonnan ja HACCP (Hazard Analysis

and Critical Control Points) -järjestelmän avulla.

Suurimmalla osalla konsernin panimoista on

lisäksi sertifioidut tuoteturvallisuusjärjestelmät

(lisätietoja Kestävyysraportin liitteessä), joiden avulla

60OLVI OYJ

kuluttajia kiinnostavien vastuullisuustietojen avulla

kehitetään vastuullisuusviestinnän vaikuttavuutta.

Lisäksi seurataan mahdollisia viranomaishuomautuksia

markkinoinnista konserni yhtiöittäin. Vuonna 2025 Olvi-

konserni ei saanut viranomaisilta yhtään rangaistusta

markkinoinnista, mutta virheellisiä pakkausmerkintöjä

huomattiin ja korjattiin kahdesta tuotteesta. Lisätoimia

ja mahdollisia lisätavoitteita sekä seuranta- ja

vaikuttavuudenarviointiprosessia tullaan käymään läpi

vuoden 2026 aikana.

LAADUKKAIDEN TIETOJEN JA

TUOTTEIDEN SAATAVUUS

Toimenpiteet

Jokainen Olvi-konsernin yhtiö pyrkii vaikuttamaan

positiivisesti kuluttajien terveyteen, turvallisuuteen

ja hyvinvointiin selkeällä ja laadukkaalla kuluttaja-

informaatiolla. Oikeellinen ja riittävä informaatio turvaa

kuluttajien mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia

ostopäätöksiä. Selkeät tuotetiedot tuotteen

etiketissä ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla auttavat

kuluttajia valitsemaan itselleen sopivia tuotteita.

Sisältötiedon perusteella kuluttaja pystyy valitsemaan

käyttötilanteeseensa sopivan tuotteen, kuten

alkoholittoman vaihtoehdon. Omissa ja ostotuotteissa

merkintöjen oikeellisuus ja lainsäädännönmukaisuus

varmistetaan tuotekehitysprosessin aikana.

Vientituotteissa toimitaan paikallisen lainsäädännön

mukaisesti. Pakkausten kuluttajainformaatiota

tarkastellaan usein myös tuoteturvallisuusauditointien

yhteydessä.

Kaikki Olvi-konsernin tuotteet eivät sovi kaikille

kuluttajille. Oikeellinen kuluttajainformaatio auttaa

kuluttajia käyttämään heille sopivia tuotteita.

Erityisen herkät kuluttajaryhmät huomioiden

pakkauksissa on kaikissa toimintamaissa lisätietoa

tuotteiden soveltuvuudesta, kuten alkoholituotteiden

varoitusmerkinnät – ei raskaana oleville, ei autoileville,

ei alaikäisille – sekä energiajuomien varoitusmerkinnät

– ei suositella lapsille eikä raskaana oleville.

Allergeenimerkinnät pakkauksissa auttavat kuluttajaa

löytämään sopivat tuotteet. Merkintöjen kattavuutta

pakkauksissa seurataan säännöllisesti sekä yhtiö- että

konsernitasolla. Merkintöjen kattavuuden seurantaa

pakkauksissa ja verkossa kehitetään parhaillaan.

Lähes kaikissa omissa tuotteissa on pakkauksessa

esitetty vähintään ainesosaluettelo ja energiapitoisuus,

mutta esimerkiksi viineissä on usein ilmoitettu vain

lainsäädännön mukaisesti pakolliset tiedot, kuten

allergeenit. Markkinointi seuraa ainesosa-, allergeeni-

ja ravintosisältömerkintöjen kattavuutta pakkauksissa

säännöllisesti konserniyhtiöittäin. Kaikissa

pakkauksissa on myös kierrätysmerkit, joilla kuluttajaa

ohjataan palauttamaan pakkausmateriaalit oikeisiin

kierrätysjakeisiin ja uudelleenkäyttöön. Yksittäisen

yhtiön toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi

kuluttajapinnassa on haastavaa. Siksi Olvi-konserni ei

tee erillistä vaikuttavuuden arviointia, vaan varmistaa

kuluttajalle mahdollisuuden tietoon perustuviin

valintoihin tavoitteiden mukaisella toiminnalla.

kohtuullisesti.fi ja Selge Grupijuhi, sekä tarjoavat

koulutusmateriaaleja kouluille alkoholiriippuvuuden

ehkäisemiseksi. Kuluttajiin kohdistuvien toimien

vaikuttavuutta on kuitenkin varsin vaikea arvioida

muusta toimintaympäristöstä erillisenä, joten Olvi-

konserni keskittyy arvioimisen sijaan toteuttamaan

markkinoinnin tehokkuusmittausten perusteella

kuluttajia tavoittaviksi arvioituja toimia. Markkinoinnin

tehokkuutta mitataan muun muassa seuraamalla

verkkomedian käyttöä, sosiaalisen median

toimenpiteitä, hakukonemainonnan tehokkuutta ja

mainonnan kustannustehokkuutta.

Kuluttajille ja yhteistyökumppaneille viestitään

myös tuotteiden ympäristövaikutuksista ja niiden

pienentämisestä sekä omassa toiminnassa että

arvoketjussa. Valko-Venäjää lukuun ottamatta

konserniyhtiöt osallistuvat juomapakkausten

panttijärjestelmän toimintaan ja pyrkivät lisäämään

kuluttajien pakkausmateriaalien kierrättämistä.

Toimien tehokkuutta seurataan maittain paikallisten

palautusjärjestelmien ilmoittamien pullojen ja tölkkien

palautusprosenttien avulla.

Vastuullisiin markkinointikäytäntöihin tähtäävät toimet

tukevat Olvi-konsernille keskeisimmistä kahdeksasta

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 3: Terveyttä ja

hyvinvointia ja 12: Vastuullista kuluttamista. Tuotteisiin

liittyvä ympäristöviestintä tukee YK:n kestävän

kehityksen tavoitetta 13: Ilmastotekoja.

Tavoitteet

Vastuullisen kuluttamisen päätavoitteen tukemiseksi

tavoitteena lisätä vastuullisen markkinoinnin määrää

ja kattavuutta vuosittain. Perustasoksi on asetettu

vuoden 2024 vastuullisten markkinointitoimenpiteiden

taso kohdentuen esimerkiksi alkoholittomiin tuotteisiin

ja kohtuukäyttöön. Vuonna 2025 vastuullisuus sisältyi

59 markkinointitoimenpiteeseen, kun vastaava luku

edellisenä vuonna oli 49. Vuonna 2025 selvitettyjen

VASTUULLISET

MARKKINOINTIKÄYTÄNNÖT

Toimenpiteet

Olvi-konserni on sitoutunut vastuulliseen tuotteiden

mainontaan ja markkinointiin, joita määrittelevät

kansainvälisten, eurooppalaisten ja kansallisten

toimijoiden, kuten kansainvälisen kauppakamarin sekä

Euroopan elintarvike- ja juomateollisuusjärjestön,

ohjeistukset. Markkinointietiikkaa sovelletaan

mainonnan ohella myös sponsoroinnissa. Markkinoinnin

johto seuraa kaikissa konserniyhtiöissä säännöllisesti,

että markkinointi säilyy etiikan mukaisena. Mittarina

seurataan mahdollisten viranomaishuomautusten

määrää konserniyhtiöittäin.

Vastuullisilla markkinointikäytännöillä on vaikutusta

kuluttajien terveyteen. Sovituilla käytännöillä

varmistetaan, että markkinointi pyrkii ohjamaan

kuluttajia kohti kohtuullista kulutusta ja terveellisempiä

vaihtoehtoja. Vastuullisen markkinoinnin määrää

seurataan vuosittain yhtiöittäin tavoitellen vuosittaista

kasvua. Vastuullisen kuluttamisen tukemiseksi on

selvitetty 2024–2025 kaikissa konsernimaissa kuluttajia

kiinnostavia vastuullisuuteen liittyviä tietoja. Tulosten

perusteella tuoteryhmien markkinointia pyritään

kohdentamaan vaikuttavasti.

Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia

rajoitetaan kaikissa konserniyhtiöissä vapaaehtoisesti

mahdollisten haittojen estämiseksi esimerkiksi

markkinointia kohdentamalla ja välttämällä

lapsiin vetoavaa markkinointia alkoholituotteissa.

Verkkosivuilla on käytössä ikärajat suojaamassa nuoria

kuluttajia. Sokeripitoisten virvoitus- ja energiajuomien

mainontaa ei kohdisteta alle 12-vuotiaisiin.

Konserniyhtiöt toimivat sekä omissa että

alan yhteisissä kohtuullista kuluttamista ja

päihteetöntä liikennettä tukevissa aloitteissa, kuten

61OLVI OYJ

ja maahantuotuja viinejä lukuun ottamatta. Tanskassa

ollaan ottamassa käyttöön ensimmäiset merkinnät

vuoden 2026 alussa. Verkossa jaetaan lisätietoa myös

kumppanien tuotteista. Saatavuuden rajoitukset

vähentävät tutkitusti tuotteiden käyttöä, mutta

vapaaehtoisten merkintöjen osalta vastaavaa tietoa ei

ole saatavilla vaikutusten arvioinnin pohjaksi.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA

KULUTTAJIEN JA LOPPUKÄYTTÄJIEN

KANSSA

Olvi-konserni on yhteydessä kuluttajiin sekä mainonnan

että tuotteiden kautta välitettävän tiedon avulla.

Mainontaa tehdään pääasiassa sosiaalisessa mediassa,

paperilehdissä, televisiossa ja myyntipaikoissa.

Mainonnan keinoin kuluttajalle pyritään välittämään

tietoa tuotteista ja yhtiöstä. Lisäksi tietoa tuotteista

ja yhtiöstä jaetaan konserniyhtiöiden verkkosivuilla,

sosiaalisessa mediassa ja muilla alustoilla. Näillä

alustoilla tieto voi olla syvällisempää ja sisällöltään

laajempaa esimerkiksi tuotesisältöihin tai

ympäristövaikutuksiin liittyen. Säännöllisesti tehdään

myös kuluttaja- ja sidosryhmätutkimuksia, joissa

selvitetään kuluttajien toiveita ja tarpeita.

Olvi-konsernilla on kuluttajille useita erilaisia

yhteydenpitokanavia, joita tyypillisesti hallinnoi

ja yhteydenottoihin vastaa johtoryhmän jäsenen

alaisuudessa asiakaspalvelu tai laadunvarmistus.

Kuluttaja voi milloin vain kysyä tai antaa palautetta

yhtiöiden tuotteisiin tai toimintaan liittyen

verkkosivuilla sekä soittamalla tai kirjoittamalla

yhtiölle. Myös suullista palautetta saadaan

kuluttajilta erilaisissa kontakteissa, kuten messuilla ja

kuluttajatapahtumissa. Koulutetut henkilöt huolehtivat

tarvittavien selvitysten sisäisestä koordinoinnista,

kuluttajille vastaamisesta sekä palautteiden sisäisestä

jakamisesta jatkokäyttöön.

Kuluttajapalautteen määrää ja vastausaikoja

seurataan kuukausittain. Palautteesta nousseita

parannusehdotuksia ja kehitystoiveita viedään

eteenpäin vastuutahojen toimesta esimerkiksi

lanseeraamalla uusia makuja tai pakkauskokoja.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT

KULUTTAJILLE JA LOPPUKÄYTTÄJILLE

HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Kuluttajat voivat ilmoittaa kielteisistä vaikutuksista

konserniyhtiöille käyttämällä kaikkia palautekanavia,

kuten verkkosivuja, viestejä, kirjeitä tai puhelinta.

Yhteystiedot löytyvät kaikista tuotepakkauksista,

jolloin kuluttajan on helppo olla yhteydessä yhtiöihin.

Kuluttajien käytössä on myös suojattu, kolmannen

osapuolen hallinnoima Whistleblowing-kanava,

jonka kautta kuluttaja voi ilmoittaa epäillyistä

väärinkäytöksistä. Whistleblowing-kanava on käsitelty

tarkemmin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Kuluttajilta tulevat kuluttajavalitukset käsitellään

samoin kuin muukin kuluttajalta tuleva palaute, mikä on

esitetty edellisessä kohdassa. Tarvittaessa tuotteille tai

prosesseille suoritetaan tarkempi tutkimus ongelman

syyn selvittämiseksi. Korjaavilla toimenpiteillä pyritään

estämään vian tai ongelman toistuminen. Korjaavat

toimenpiteet päättää ja suorittaa asianomainen osasto

esihenkilön johdolla. Tarvittaessa voidaan suorittaa

tuotteille takaisinveto, mikäli havaittaisiin kuluttajalle

haitallinen tuotevirhe. Takaisinvetojen määrä on yksi

säännöllisesti seurattavista laatumittareista.

Olvi-konserni pyrkii ehkäisemään tuotteiden kielteisiä

vaikutuksia edistämällä vastuullista kuluttamista

sekä tuotteiden, tuoteportfolion että markkinoinnin

keinoin. Mainonnan vapaaehtoiset rajoitukset

nuorille, päihteettömän liikenteen edistäminen sekä

kohtuukäytön kampanjat ovat esimerkkejä kielteisten

vaikutusten ehkäisystä. Osa toimista tehdään

itsenäisesti konserniyhtiöissä, osa yhteistyössä

toimialan tai muiden kumppanien kanssa.

Riittävä ja avoin kuluttajatieto tukee Olvi-konsernille

keskeisimmistä kahdeksasta YK:n kestävän kehityksen

tavoitteista 3: Terveyttä ja hyvinvointia, 12: Vastuullista

kuluttamista sekä 13: Ilmastotekoja.

Tavoitteet

Eri tuoteryhmiä koskeva lainsäädäntö eroaa

jonkin verran pakkausmerkintävaateiden osalta.

Samoin toimintamaissa voi olla toisista eroavaa

lainsäädäntöä tai sen tulkintoja. Jokaisessa maassa

toimitaan paikallisen lainsäädännön puitteissa. Niissä

tuoteryhmissä, joissa ainesosa- ja ravintosisältötiedot

eivät ole pakollisia, kuten väkevät alkoholituotteet,

lisätään kaikissa konserniyhtiöissä lähivuosina

ainesosa- ja ravintosisältötietoja omien tuotteiden

pakkauksissa ja verkossa. Tavoitteena on, että

vuoden 2026 loppuun mennessä kaikista omien

tuotemerkkien tuotteista on saatavilla allergeenien

lisäksi tieto ainesosista ja energiasisällöstä joko

pakkauksessa tai verkossa. Kaikkiin omiin tuotteisiin

lisätään vapaaehtoiset varoitusmerkinnät alkoholin

käytöstä lähivuosina kaikissa toimintamaissa. Lisäksi

myytäviin kumppanien tuotteisiin pyritään saamaan

vapaaehtoisia merkintöjä enenevissä määrin.

Vuoden 2025 lopussa allergeenitieto oli annettu

kaikissa myyntivalikoiman kuluttajatuotteissa,

ainesosaluettelo oli saatavilla 74 prosentissa

ja ravintosisältö, vähintään energiatieto, 62

prosentissa tuotteista. Viineissä merkintöjä lisätään

uusien vuosikertojen pakkauksiin tai digitaalisille

alustoille. Lisäksi digitaalisilla alustoilla tuotteista

jaetaan usein enemmän tuotetietoa ainesosista,

ravintosisällöstä, raaka-aineista ja valmistuksesta

sekä alkoholittomista että alkoholituotteista.

Vapaaehtoisia varoitusmerkintöjä on omien brändien

alkoholipakkauksista Virossa, Latviassa, Liettuassa,

Valko-Venäjällä ja Suomessa väkeviä alkoholituotteita

62OLVI OYJ

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ............................... 64

63OLVI OYJ

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN JA

YRITYSKULTTUURI – LÄHESTYMISTAPA

JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hyvää hallintotapaa ja yrityskulttuuria

koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu Olvi-konsernin

kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin ja sen kautta tunnistetut

olennaiset vaikutukset liittyen yrityskulttuuriin ja

liiketoimintaan, väärinkäytösten paljastajien suojeluun

sekä korruption ja lahjonnan ehkäisyyn on kuvattu

tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot.

Konsernin eettinen ohjeistus (Code Of Conduct)

on keskeinen periaate Olvi-konsernin toiminnalle ja

yrityskulttuurille, ja se määrittää vastuullisen toiminnan

perustan. Eettinen ohjeistus kokoaa yhteen kaikki

Olvi-konsernin olennaiset eettiset toimintatavat. Olvi-

konsernin toimittajat ja yhteistyökumppanit sitoutuvat

noudattamaan heille suunnattua eettistä ohjeistusta

(Code of Conduct for Partners).

Eettisten toimintatapojen toteutuminen niin

konsernissa kuin arvoketjussa on yksi vastuullisuuden

päätavoitteista. Eettisen ohjeistuksen mukaisesti

hallitus, johto ja henkilöstö kaikissa konserniyhtiöissä

vahvistavat sitoutumisen eettisen ohjeistuksen

noudattamiseen vuosittain. Eettinen ohjeistus

-verkkokoulutus tehdään joka toinen vuosi. Eettiset

toimintatavat huomioidaan myös muussa viestinnässä

ja koulutuksessa.

Vuonna 2025 järjestettiin konsernin toimihenkilöille

infotilaisuudet konsernin eettisestä ohjeistuksesta

ja toimintaperiaatteista. Konsernin tuotannon

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

konsernissa altteimmiksi korruptiolle ja lahjonnalle

on arvioitu hankinnan ja myynnin toiminnot niiden

päätehtävistä johtuen.

Korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa ja

sitä täydentävissä Whistleblowing-ohjeissa on

kerrottu Olvi-konsernin menettelytavat tutkinnalle ja

toimenpiteille, mikäli liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyy väärinkäytösepäilyjä. Korruption vastaisesta

toimintaperiaatteesta, Whistleblowing-ohjeista

ja menettelytavoista kerrotaan tarkemmin tämän

aihestandardin osiossa Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen. Näiden lisäksi

korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa on

ohjeistettu kolmansien osapuolten kanssa toimimisesta

ja heihin liittyvistä due diligence -tarkastuksista.

Yrityskulttuuri

Toimiva yrityskulttuuri on Olvi-konsernin

toiminnan ytimessä ja on myös yksi henkilöstön

toimintaperiaatteen osa-alueista. Innostunut, kehittyvä

ja omistautunut henkilöstö on keskeisessä asemassa

erinomaisen työilmapiirin luomisessa. Olvi-konsernin

arvot, johtaminen ja esihenkilöosaamisen kehittäminen

sekä yhteinen tapa tehdä töitä ovat tärkeitä asioita

yrityskulttuurille. Yrityskulttuurin kehittymistä

seurataan PeoplePower-henkilöstötutkimuksella sekä

Pulssi-kyselyillä.

Joka toinen vuosi tehtävä Olvi-konsernin

henkilöstötutkimus keskittyy henkilöstökokemukseen,

organisaation toimivuuteen ja kulttuurin elementteihin.

Tutkimuksen tulosten perusteella määritellään

henkilöstön kanssa yhteisiä ja osastokohtaisia

kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kehitetään

oman työyhteisön toimintaa.

työntekijöille viestittiin eettisestä ohjeistuksesta

ja toimintaperiaatteista monikanavaisesti. Hallitus,

johto ja henkilöstö velvoitettiin sitoutumaan eettisen

ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden

noudattamiseen käyttäen erityyppisiä menetelmiä,

kuten verkkolomakkeita ja yhteisiä tilaisuuksia. Vuonna

2026 hallitus sekä johto ja henkilöstö suorittavat

verkkokoulutuksen, joka keskittyy erityisesti

valikoituihin eettisiin toimintatapoihin.

Konsernin käytössä olevat toimintaperiaatteet

tukevat eettisen ohjeistuksen noudattamista.

Toimintaperiaatteet ohjaavat jokapäiväistä toimintaa ja

sen kehittämistä, huomioiden olennaiset, vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Toimintaperiaatteet ja niiden

tavoitteet perustuvat kaksoisolennaisuusarvioinnin

tuloksiin, joissa huomioidaan sidosryhmien

näkemykset ja odotukset. Olvi-konsernin eettisen

ohjeistuksen ja kaikkien toimintaperiaatteiden

sidosryhmien kattavuus, toteuttamisesta vastuussa

oleva ylin taho ja saatavuus sidosryhmille on kuvattu

kestävyysraportin liitteessä.

Vuonna 2025 ihmisoikeussitoumus ja kuusi

toimintaperiaatetta päivitettiin. Tulevina vuosina

prosesseja kehitetään ja yhdenmukaistetaan, jotta

olennaisiin toimintaperiaatteisiin sitoutumista eri

työtehtävien osalta voi seurata tarkemmin.

Olvi-konsernin korruption vastainen toimintaperiaate

keskittyy ehkäisemään ja havaitsemaan petoksia,

lahjontaa ja korruptiota Olvi-konsernissa.

Toimintaperiaate linjaa nollatoleranssin

väärinkäytöksiin ja se on korruption vastaisen YK:n

yleissopimuksen mukainen. Korruption ja lahjonnan

vastaisuus on myös osa eettistä ohjeistusta. Olvi-

Vuonna 2025 henkilöstötutkimukseen luotiin

eettisen toimintatapaan keskittyvä osio ja

tavoitteet vastuullisen toiminnan ja yrityskulttuurin

vahvistamiseksi. Seuraava henkilöstötutkimus

toteutetaan vuoden 2026 alussa. Konsernin

yhtenä vastuullisuuden päätavoitteena on

saada henkilöstötutkimuksen tuloksissa AAA-

kokonaisluokitus vuonna 2030.

ILMOITUSKANAVA HUOLENAIHEILLE

Olvi-konsernin Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu

Whistleblowing-ilmoituskanavasta ja sen prosesseista,

minkä lisäksi siitä on tietoa eettisessä ohjeistuksessa

sekä korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa.

Whistleblowing-ilmoituskanava on käytössä kaikille

sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Ilmoituskanavan

avulla kuka tahansa, kuten työntekijä tai

tavarantoimittaja, voi tuoda luottamuksellisesti ja

anonyymisti yhtiön tietoon toiminnan tai asian, joka

on laiton tai vastoin Olvi-konsernin eettisiä ohjeita ja

arvoja.

Laittomasta tai epäeettisestä toiminnasta, mukaan

lukien korruptio ja lahjonta, ilmoitetaan ensisijaisesti

esihenkilölle tai laki- tai henkilöstöosastolle.

Whistleblowing-ilmoituskanava on saatavilla

konserniyhtiöiden ja konsernin verkkosivuilla.

Jokaisella konserniyhtiöllä on mahdollisuus myös

omaan kanavaan. Ilmoituskanavaa ylläpitää teknisesti

ulkopuolinen kumppani anonyymiyden varmistamiseksi.

Whistleblowing-ilmoituskanavan ilmoituksien

käsittelemiseen on määritelty tietyt henkilöt, ja

heille järjestetään säännöllisiä infotilaisuuksia ja

64OLVI OYJ

koulutusta tähän liittyen. Whistleblowing-kanavasta,

vaihtoehtona laittoman tai epäeettiseen toiminnan

ilmoittamiseksi, kerrottiin vuonna 2025 toimihenkilöiden

infotilaisuudessa ja tuotannon työntekijöille

eri kanavien kautta. Lisäksi ilmoituskanava oli

yhtenä sisäisen viestinnän aiheena vuonna 2025,

ja säännöllistä viestintää kanavasta jatketaan

edelleen. Vuonna 2025 Olvi-konserni sai 12 ilmoitusta

ilmoituskanavan kautta. Ilmoitukset liittyivät

muun muassa mahdollisiin tietojenkalastelu- ja

petosyrityksiin, yksilöiden toimintaan sekä

luottamuksellisten tietojen käsittelyyn. Yksikään

ilmoituksista ei liittynyt ihmisoikeustapauksiin.

Whistleblowing-ohjeissa on kerrottu huolenaiheiden

tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen

määritellyistä prosesseista, ja ne kattavat myös

väärinkäytöksen ilmoittajan suojelun mahdollisilta

vastatoimilta. Ilmoitukset käsitellään huolellisesti ja

luottamuksellisesti Olvi-konsernin vastuuhenkilöiden

koordinoimana käyttäen tarvittaessa asian

selvittämiseen tietoja ja asiantuntemusta muilta

henkilöiltä. Tapaukseen mahdollisesti liittyvät henkilöt

eivät itse saa tehtyjä ilmoituksia tietoonsa tutkinnan

aikana. Ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä suojellaan

tarvittaessa lainsäädännön mukaisesti. Tehdystä

selvityksestä annetaan aina palaute ilmoituksen

tekijälle ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.

KORRUPTION JA LAHJONNAN

EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Olvi-konsernilla on nollatoleranssi korruption

ja lahjonnan suhteen niin omassa toiminnassa

kuin arvoketjussa. Tämä on sisällytetty eettiseen

ohjeistukseen ja kumppaneille tarkoitettuun eettiseen

ohjeistukseen. Tavarantoimittajilta edellytetään,

että he sitoutuvat korruption ja lahjonnan vastaisiin

periaatteisiin noudattamalla Olvi-konsernin eettistä

ohjeistusta yhteistyökumppaneille. Tavarantoimittajien

Korruption ja lahjonnan havaitsemiksi yhtiöiden

johtoryhmän jäsenet ovat vastuussa, että heidän

vastuualueillaan toimintojen, tehtävien, vastuiden ja

ohjeistuksien järjestämisellä mahdollisuus korruption

tai lahjonnan tapahtumiselle eliminoidaan sekä

mahdollisuus korruption tai lahjonnan havaitsemiselle

toteutuu tehokkaasti. Näitä tukevat konsernin yhteiset

ohjeet ja valvontakäytännöt, joiden kehittämisessä

nämä teemat myös huomioidaan. Lisäksi yhtiöiden johto

vastaa, että korruptioriskit ja riskialtteimmat toiminnot

on tunnistettu vastuualueilta ja että kunkin riskin

todennäköisyys ja vaikutukset on arvioitu.

Whistleblowing-ohjeet kertovat tarkemmin

väärinkäytösepäilyihin, kuten korruptioon ja lahjontaan,

liittyvien tapausten tutkintaprosessista, raportoinnista

sekä toimenpiteistä. Ennen varsinaista tutkintaa

tehdään tapaukselle vakavuuden arviointi erikseen

nimettyjen henkilöiden toimesta.

Tutkinnan voi suorittaa konserniyhtiö, Olvi-konserni

tai ulkopuolinen taho Olvi-konsernin valvonnassa.

Tutkinnassa keskitytään keräämään tietoa epäillystä

teosta tai toiminnasta, olosuhteista sen tapahtuessa,

osallisina olleista henkilöistä ja yhteisöistä, aiheutuneista

vahingoista sekä riskeistä ja saavutetusta hyödystä.

korruption ja lahjonnan vastaiset toimintatavat

varmistetaan heille tehtävissä auditoinneissa. Olvi-

konserni on mukana YK:n Global Compact -aloitteessa

ja sitoutunut sen kymmeneen periaatteeseen, mukaan

lukien korruption ehkäisy.

Korruptio ja lahjonta ovat osa hallintomekanismeja,

kuten riskienhallinta ja -arviointiprosessia, ja näille

on sisäiset kontrollijärjestelmät. Olvi-konsernin

menettelytavat korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi,

havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi on kuvattu

korruption vastaisessa toimintaperiaatteessa ja sitä

täydentävissä Whistleblowing-ohjeissa. Korruption

vastaisessa toimintaperiaatteessa on kerrottu

tarkemmin korruption ja lahjonnan eri luokista sekä

niihin liittyen eri toimintaohjeista Olvi-konsernissa.

Työntekijän täytyy raportoida välittömästi omalle

esihenkilölleen tai konsernin lakiasianjohtajalle, jos

hän havaitsee tai epäilee väärinkäytösepäilyjä. Myös

Olvi-konsernin Whistleblowing-kanavaa on mahdollista

käyttää, jolloin henkilöllä on halutessaan mahdollisuus

raportoida anonyymisti.

Lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi on tärkeää

varmistaa henkilöstön tietoisuus korruption

vastaisen toimintaperiaatteen ja tätä täydentävien

Whistleblowing-ohjeiden sisällöstä. Tiedottamista

tehdään kirjallisten ohjeiden, menettelytapojen,

säännöllisen koulutuksen ja jatkuvan viestinnän avulla

sisäisten kanavien kautta.

Vuonna 2025 riskitoiminnoissa työskenteleville

järjestettiin erillistä, pakollista koulutusta

korruption ja lahjonnan vastaisuudesta. Konsernin

hallitus sekä johto ja henkilöstö velvoitettiin

sitoutumaan noudattamaan korruption vastaista

toimintaperiaatetta käyttäen erityyppisiä menetelmiä,

kuten verkkolomakkeita ja yhteisiä tilaisuuksia. Vuonna

2026 hallitus, johto ja työntekijät suorittavat Eettinen

ohjeistus -verkkokoulutuksen, joka sisältää korruption

ja lahjonnan vastaisuuden aiheita.

Kaikki tutkintaan liittyvät tiedot käsitellään

luottamuksellisesti ja niihin on pääsy vain tutkintaan

osallistuvilla henkilöillä. Olvi-konserni tai kyseinen yhtiö

vastaa tietolähteen henkilöllisyyden suojaamisesta,

luottamuksellisuudesta, vastatoimien estämisestä

ja oikeusturvasta. Tutkinnassa ei saa olla osallisena

henkilöitä, joita epäillään, jotka liittyvät tapaukseen,

tai hallintoketjun osia, jotka osallistuvat päivittäiseen

johtamiseen ja operatiivisiin tehtäviin, joilla pyritään

estämään ja havaitsemaan tällainen toiminta.

Kaikki väärinkäytösepäilyt dokumentoidaan. Olvi-

konsernin toimitusjohtaja saa kirjallisen raportin

tutkinnan päättyessä. Tarkastusvaliokuntaa

tiedotetaan kahdesti vuodessa väärinkäytösepäilyjen

ja tutkintojen määristä, joista valiokunta raportoi

hallitukselle. Olvi-konsernin toimitusjohtaja päättää

tutkinnan tulosten perusteella mahdollisista

jatkotoimenpiteistä henkilöstöosaston avustuksella.

Olvi-konsernin liiketoiminnan periaatteita rikkovalle tai

laittomaan tai epäeettiseen toimintaan syyllistyvälle

työntekijälle tai yhteistyökumppanille voi aiheutua

kielteisiä seuraamuksia.

Hallintotavan mittarit

Sitoutuminen eettiseen ohjeistukseen 2025* 2024

Sitoutumisen osuus kokonaishenkilöstöstä, % 89 79

Sitoutumisen osuus hallituksesta ja ylimmästä johdosta, % 100 100

*Vuosi 2024 pohjautuu Eettinen ohjeistus-verkkokokurssin suorituksiin ja vuosi 2025 kerättyihin sitoumuksiin

Korruption ja lahjonnan vastainen koulutus riskifunktioille Ilmoituskanavan ilmoitukset 2025* 2024

Koulutuksen suorittaneiden osuus riskitoiminnoista, % 92 90

*Vuosi 2024 pohjautuu Eettinen ohjeistus-verkkokokurssin suorituksiin ja vuosi 2025 erilliseen koulutukseen osallistuneisiin

Ilmoituskanavan ilmoitukset 2025 2024

Kaikki ilmoitukset, määrä 12 4

65OLVI OYJ

Kestävyysraportin

liitteet

Kestävyysraportin liitteet ............................................67

66OLVI OYJ

Kestävyysraportin liitteet

Olvi-konsernin toimintaperiaatteet ja sitoumukset

Olvi-konsernin toimitusjohtaja on kaikkien toimintaperiaatteiden sekä ihmisoikeussitoumuksen hyväksyjä ja niiden

toteuttamisesta vastaava ylin taho.

SIDOSRYHMIEN KATTAVUUS SAATAVUUS SIDOSRYHMILLE

Eettinen ohjeistus Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja

verkkosivut

Eettinen ohjeistus kumppaneille Koko arvoketju Sopimukset ja verkkosivut

Hankinnan toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Henkilöstön toimintaperiaate Omat työntekijät ja sopimustyöntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Ihmisoikeussitoumus Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

IPR-toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Kilpailulainsäädännön toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Korruption vastainen toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Kustannusten hyväksynnän

toimintaperiaate

Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Markkinoinnin toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja

verkkosivut

Palkitsemisen toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Riskienhallinnan toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Tietosuojan toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Tietoturvan toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Tuotteen toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Työturvallisuuden toimintaperiaate Omat työntekijät, sopimustyöntekijät ja

yrityksen tiloissa vierailijat

Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Vastuullisuuden toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Verotuksen toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Viestinnän toimintaperiaate Omat työntekijät Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat

Ympäristön toimintaperiaate Omat työntekijät, sopimustyöntekijät ja

yrityksen tiloissa vierailijat

Konsernin ja yhtiöiden sisäiset kanavat ja

verkkosivut

Olvi-konsernin sertifioidut johtamisjärjestelmät

YHTIÖ

LAATU

ISO 9001

YMPÄRISTÖ

ISO 14001

TYÖTURVALLISUUS

ISO 45001

ELINTARVIKE-

TURVALLISUUS

ISO 22000 /

FSSC 22000 /

IFS / BRC

ENERGIA

ISO 50001

Olvi Oyj IFS 8 / FSSC 22000

(lähdevesi)

A. Le Coq FSSC 22000

(mehut)

Cēsu Alus BRC GC 9

Volfas Engelman IFS 8

Lidskoe Pivo FSSC 22000

Bryggeriet Vestfyen IFS 8

Uniqa IFS 8

67OLVI OYJ

Luettelo kestävyysraportissa huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista

Alla olevassa taulukossa on esitetty luettelo kestävyysraportin tiedonantovaatimuksista. Olennaisena esitettävät tiedot on määritelty konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena saatujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

perusteella. Kaksoisolennaisuuden arviontiprosessi on kuvattu tarkemmin osiossa ESRS 2 Yleiset tiedot / Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

STANDARDI OSIO

ESRS 2 Yleiset tiedot

BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Kestävyyden hallinto

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyyden hallinto

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyden hallinto

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Kestävyyden hallinto

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyyden hallinto

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Kestävyyden strategia

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyysraportin liitteet

E1 Ilmastonmuutos

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2 Kestävyyden hallinto

E1-1 lmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1-2 lmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

E1-3 lmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Toimenpiteet

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Tavoitteet

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Mittarit ja laatimisperiaatteet

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Mittarit ja laatimisperiaatteet

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet Tavoitteet

68OLVI OYJ

STANDARDI OSIO

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit Toimenpiteet

E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet Tavoitteet

E3-4

Vedenkulutus Mittarit ja laatimisperiaatteet

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Toimenpiteet

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Tavoitteet

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Mittarit ja laatimisperiaatteet

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1 Oma työvoima

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Terveys ja turvallisuus, Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, Koulutus ja taitojen

kehittäminen, Työolot

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

hallintaan

Terveys ja turvallisuus, Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, Koulutus ja taitojen

kehittäminen, Työolot

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-10 Riittävä palkka Työolot

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Mittarit ja laatimisperiaatteet

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Mittarit ja laatimisperiaatteet

69OLVI OYJ

STANDARDI OSIO

S2 Arvoketjun työntekijät

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Terveys ja turvallisuus

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Terveys ja turvallisuus

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2 Sidosryhmien odotukset ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Terveys ja turvallisuus, Vastuulliset markkinointikäytännöt, Laadukkaiden tietojen ja tuotteiden saatavuus

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Terveys ja turvallisuus, Vastuulliset markkinointikäytännöt, Laadukkaiden tietojen ja tuotteiden saatavuus

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 Kestävyyden hallinto

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista ESRS 2 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri - Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

70OLVI OYJ

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johtuvista ESRS-standardien tietopisteistä

Alla olevassa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, jotka luetellaan ESRS 2:n lisäyksessä B. Taulukossa kerrotaan, mistä tietopisteet

löytyvät kestävyysraportissa, mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia ja onko siirtymäsäännöstä sovellettu.

TIEDONANTO VAATIMUS TIETOPISTE

VIITTAUS TIEDON-

ANTOVELVOITE-

ASETUKSEEN VIITTAUS PILARIIN 3

VIITTAUS

VERTAILUARVO-

ASETUKSEEN

VIITTAUS EU:N

ILMASTOLAKIIN OSIO

ESRS 2 GOV-1 21 d) Hallituksen sukupuolijakauma ESRS 2 Kestävyyden hallinto

ESRS 2 GOV-1 21 e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus ESRS 2 Kestävyyden hallinto

ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista ESRS 2 Kestävyyden hallinto

ESRS 2 SBM-1 40 d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1 40 d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen

ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050

mennessä

E1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

ESRS E1-1 16 g) Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset E1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet E1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma, Tavoitteet

ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-5 40-43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä

aloilla

E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja

-kokonaispäästöt

E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-6 53-55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset E1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS E1-9 66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9 66 a),

66 c)

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan;

Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen

fyysinen riski

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9 67 c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E2-4 28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,

joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

Epäolennainen

ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat E3 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

71OLVI OYJ

TIEDONANTO VAATIMUS TIETOPISTE

VIITTAUS TIEDON-

ANTOVELVOITE-

ASETUKSEEN VIITTAUS PILARIIN 3

VIITTAUS

VERTAILUARVO-

ASETUKSEEN

VIITTAUS EU:N

ILMASTOLAKIIN OSIO

ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen

ESRS E3-1 14

Merien ja valtamerten kestävyys

Epäolennainen

ESRS E3-4 28 c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen

ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna

E3 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS 2 - SBM-3 - E4 16 a) i - Epäolennainen

ESRS 2 - SBM-3 - E4

16 b) -

Epäolennainen

ESRS 2 - SBM-3 - E4 16 c) - Epäolennainen

ESRS E4-2 24 b) Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet Epäolennainen

ESRS E4-2 24 c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Epäolennainen

ESRS E4-2 24 d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet Epäolennainen

ESRS E5-5 37 d) Kierrättämätön jäte Epäolennainen

ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte Epäolennainen

ESRS 2 - SBM-3 - S1 14 f) Pakkotyötapausten riski Epäolennainen

ESRS 2 - SBM-3 - S1 14 g) Lapsityövoimatapausten riski Epäolennainen

ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä

S1 Lähestymistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S1-3 32 c) Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät S1 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

ESRS S1-14 88 b),

88 c)

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS S1-14 88 e) Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS S1-16 97 a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS S1-16 97 b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS S1-17 103 a) Syrjintätapaukset S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS S1-17 104 a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen

S1 Mittarit ja laatimisperiaatteet

ESRS 2 - SBM-3 - S2 11 b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa Epäolennainen

72OLVI OYJ

TIEDONANTO VAATIMUS TIETOPISTE

VIITTAUS TIEDON-

ANTOVELVOITE-

ASETUKSEEN VIITTAUS PILARIIN 3

VIITTAUS

VERTAILUARVO-

ASETUKSEEN

VIITTAUS EU:N

ILMASTOLAKIIN OSIO

ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 18

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -käytännöt

S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

S2 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen

ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Epäolennainen

ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen

ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet S4 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

S4 Lähestysmistapa ja toimintaperiaatteet

ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen

ESRS G1-1 10 b) Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus Epäolennainen

ESRS G1-1 10 d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu Epäolennainen

ESRS G1-4 24 a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot Epäolennainen

ESRS G1-4 24 b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit Epäolennainen

73OLVI OYJ

Konsernitilinpäätös (IFRS) .................................75

Konsernin laaja tuloslaskelma .............................................. 75

Konsernin tase .......................................................................76

Konsernin rahavirtalaskelma ................................................ 77

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ............. 78

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .......................................80

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)............................ 103

Emoyhtiön tuloslaskelma .................................................... 103

Emoyhtiön tase .................................................................... 103

Emoyhtiön rahavirtalaskelma ............................................. 104

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ................................. 104

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi .........111

Tilinpäätösmerkintä ..............................................................112

Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomus ....................................113

Kestävyysraportin varmennuskertomus ..........116

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Olvi Oyj:n ESEF tilinpäätöksestä ....................... 118

74OLVI OYJ

Konsernitilinpäätös (IFRS)

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

Bruttotuotot 1 385 528 1 360 025

Valmisteverot ja muut vähennettävät erät -720 253 -703 118

LIIKEVAIHTO 1 & 2 665 275 656 907

Hankinnan ja valmistuksen kulut -388 014 -390 476

BRUTTOKATE 277 261 266 431

Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin kulut 3 -145 329 -136 998

Hallinnon kulut 3 -51 374 -49 235

Liiketoiminnan muut tuotot 4 1 832 1 937

Liiketoiminnan muut kulut 4 -579 -749

LIIKETULOS 81 811 81 386

Rahoitustuotot 8 2 899 2 237

Rahoituskulut 8 -1 914 -1 637

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 22 55 52

VOITTO ENNEN VEROJA 82 851 82 038

Tuloverot 9 -18 027 -19 613

TILIKAUDEN VOITTO 64 824 62 425

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää

tulosvaikutteiseksi:

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot 2 756 -1 363

Käyvän arvon muutos, muut sijoitukset -93 0

Eriin liittyvät verot 18 0

Muut laajan tuloksen erät yhteensä 2 681 -1 363

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 67 505 61 062

Tilikauden voiton jakautuminen:

-emoyhtiön omistajille 64 003 61 669

-määräysvallattomille omistajille 821 756

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

-emoyhtiön omistajille 66 583 60 356

-määräysvallattomille omistajille 922 706

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 3,09 2,98

Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR) 3,09 2,98

75OLVI OYJ

KONSERNIN TASE

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 11 8 186 9 313

Liikearvo 11 & 12 22 405 22 204

Aineelliset hyödykkeet 13 263 155 235 669

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 22 983 1 012

Muut sijoitukset 14 682 893

Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset 14 7 196 6 023

Laskennalliset verosaamiset 9 7 050 4 429

Pitkäaikaiset varat yhteensä 309 657 279 543

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 15 77 955 76 247

Myyntisaamiset ja muut saamiset 14 162 541 131 495

Tuloverosaaminen 1 329 1 566

Rahavarat 16 56 292 50 751

Lyhytaikaiset varat yhteensä 298 117 260 059

VARAT YHTEENSÄ 607 774 539 602

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 17 20 759 20 759

Käyvän arvon rahasto 17 220 295

Omat osakkeet 17 -511 -658

Muut rahastot 17 1 092 1 092

Muuntoerot -55 426 -58 081

Kertyneet voittovarat 400 966 360 820

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 367 100 324 227

Määräysvallattomien omistajien osuus 2 265 1 335

Oma pääoma yhteensä 369 365 325 562

Pitkäaikaiset velat

Rahoitusvelat 18 23 099 6 755

Muut velat 20 848 793

Laskennalliset verovelat 9 10 980 13 973

Lyhytaikaiset velat

Rahoitusvelat 18 19 524 3 744

Ostovelat ja muut velat 20 182 472 187 116

Tuloverovelka 1 486 1 659

Velat yhteensä 238 409 214 040

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 607 774 539 602

76OLVI OYJ

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto 64 824 62 425

Oikaisut 44 412 44 009

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 14 -6 175 -5 945

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 15 -488 -2 544

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 20 -1 632 4 484

Maksetut korot 8 -587 -479

Saadut korot 8 1 967 1 707

Saadut osingot 8 8 6

Maksetut verot 9 -21 533 -17 608

Liiketoiminnan rahavirta (A) 80 796 86 055

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin 13 -53 681 -37 856

Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 11 -650 -1 608

Investoinnit muihin sijoituksiin 14 -67 0

Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 13 393 836

Ostetut tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset 22 7 0

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 22 50 0

Saadut osingot 22 34 72

Investointien rahavirta (B) -53 914 -38 556

1 000 EUR Liitetieto 2025 2024

Rahoituksen rahavirta

Lainojen nostot 18 34 093 17 306

Lainojen takaisinmaksut 18 -4 416 -19 783

Maksetut osingot 17 -27 000 -24 907

Muut rahoituksen rahavirrat 14 -25 438 0

Rahoituksen rahavirta (C) -22 761 -27 384

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) 4 121 20 115

Rahavarat 1.1. 16 50 751 31 458

Valuuttakurssimuutosten vaikutus 1 420 -822

Rahavarat 31.12. 16 56 292 50 751

Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:

1 000 EUR 2025 2024

Liiketoiminnan rahavirran oikaisut ennen käyttöpääoman muutosta:

Poistot ja arvonalentumiset 26 695 25 818

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot 254 -8

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -55 -52

Rahoitustuotot ja -kulut -977 -939

Tuloverot 18 027 19 614

Muut oikaisut 468 -424

Yhteensä 44 412 44 009

77OLVI OYJ

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 EUR A B C D E F G H I

Oma pääoma 1.1.2025 20 759 295 -658 1 092 -58 081 360 820 324 227 1 335 325 562

Laaja tulos

Tilikauden tulos 64 003 64 003 821 64 824

Muut laajan tuloksen erät

Muuntoerot 2 655 2 655 101 2 756

Käyvän arvon muutos, muut sijoitukset -93 -93 -93

Eriin liittyvät verot 18 18 18

Muut laajan tuloksen erät yhteensä -75 2 655 2 580 101 2 681

Tilikauden laaja tulos yhteensä -75 2 655 64 003 66 583 922 67 505

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonmaksu -26 911 -26 911 -64 -26 975

Osakeperusteiset maksut 1 523 1 523 1 523

Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle 147 -248 -101 -101

Muut muutokset 1 779 1 779 72 1 851

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 147 -23 857 -23 710 8 -23 702

Oma pääoma 31.12.2025 20 759 220 -511 1 092 -55 426 400 966 367 100 2 265 369 365

A = Osakepääoma

B = Käyvän arvon rahasto

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muut rahastot

E = Muuntoerot

F = Voittovarat

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H = Määräysvallattomien omistajien osuus

I = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

78OLVI OYJ

1 000 EUR A B C D E F G H I

Oma pääoma 1.1.2024 20 759 295 -881 1 092 -56 768 324 120 288 617 721 289 338

Laaja tulos

Tilikauden tulos 61 669 61 669 756 62 425

Muut laajan tuloksen erät

Muuntoerot -1 313 -1 313 -50 -1 363

Muut laajan tuloksen erät yhteensä -1 313 -1 313 -50 -1 363

Tilikauden laaja tulos yhteensä -1 313 61 669 60 356 706 61 062

Liiketoimet omistajien kanssa

Osingonmaksu -24 834 -24 834 -70 -24 904

Osakeperusteiset maksut 983 983 983

Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle 223 -381 -158 -158

Muut muutokset -714 -714 -714

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 223 -24 946 -24 723 -70 -24 793

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta -45 -45 -45

Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos 22 22 -22 0

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -23 -23 -22 -45

Oma pääoma 31.12.2024 20 759 295 -658 1 092 -58 081 360 820 324 227 1 335 325 562

A = Osakepääoma

B = Käyvän arvon rahasto

C = Omien osakkeiden rahasto

D = Muut rahastot

E = Muuntoerot

F = Voittovarat

G = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

H = Määräysvallattomien omistajien osuus

I = Yhteensä

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

79OLVI OYJ

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Olvi Oyj (yhtiö) ja sen tytäryritykset (yhdessä ”konserni”) valmistavat oluita, siidereitä, long drink -juomia,

kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus-, energia- ja urheilujuomia, kvassia, viskiä sekä muita alkoholittomia ja alkoholillisia

juomia. Olvi-konsernin toimintamaat ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Tanska ja Valko-Venäjä.

Olvi-konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318–9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n

päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi. Lisäksi OLVI-

säätiö laatii konsernitilinpäätöksen, johon Olvi-konserni yhdistellään. Säätiön osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.olvigroup.fi tai konsernin emoyhtiön

pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Olvi Oyj:n hallitus hyväksyi 10.3.2026 vuoden 2025 tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä

yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Olvi Oyj:n virallinen konsernitilinpäätös julkaistaan European Single Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten

mukaisesti XHTML-muodossa sisältäen iXBRL-merkinnät. Lisäksi pdf-muodossa oleva versio konsernitilinpäätöksestä

on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.olvigroup.fi.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial

Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-

standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon laajan

tuloksen kautta tai tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina

suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina

(1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa

aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

YHDISTELYPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Olvi Oyj:n ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa

konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön

muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon

käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä

lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun

yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako

eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että

tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille

omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja

määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi

negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa

oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda

määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava

vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun

konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin

omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden

mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä

kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole muutoin sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden

täyttämiseen.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Olvin

yhteisjärjestely on yhteisyritys, joka yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

80OLVI OYJ

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Olvi-konsernin konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on

kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Tämä konsernitilinpäätös on esitetty

euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät

on muunnettu konsernin raportointivaluutaksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät on muutettu

raportointivaluuttaan käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla

tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen

kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys

myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen

kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten

yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä

vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset taseen monetaariset varat ja velat on muutettu toimintavaluutan

määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on

käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolella.

Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta

kurssieroja niistä valuuttamääräisistä eristä, jotka ovat osa ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta. Nämä

kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet kurssierot sisältyvät omassa pääomassa esitettävään

muuntoeroon.

LIIKETULOS

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen

seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot

ja vähennetään hankinnan ja valmistuksen kulut, liiketoiminnan kiinteät kulut mukaan lukien poistot sekä muut

liiketoiminnan kulut.

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot sisältyvät

liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muissa tapauksissa ne on kirjattu rahoituseriin.

Muiden tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty Tunnuslukujen laskentaperusteet -kohdassa.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä

ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa koskien tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS-

normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä

ja niiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat

kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät

muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason

kannalta. Arvioissa on huomioitu Ukrainan sodan ja geopoliittisen tilanteen vaikutus liiketoimintaan.

Konsernissa seurataan säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa arvioiden ja olettamusten toteutumista

sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.

Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia

korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.

Merkittävimmät osa-alueet, joihin johto on käyttänyt harkintaa ja jotka edellyttävät arvioiden ja oletusten käyttöä on

esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

• Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilö sekä osakeperusteiset maksut (liitetieto 5)

• Tuloverot (liitetieto 9)

• Aineettomat hyödykkeet (liitetieto 11)

• Arvonalentumiset ja liikearvon arvonalentumistestaus (liitetieto 12)

• Aineelliset hyödykkeet (liitetieto 13)

• Myyntisaamiset ja muut saamiset (liitetieto 14.3)

• Vaihto-omaisuus (liitetieto 15)

ILMASTOLIITÄNNÄISET SEIKAT KONSERNITILINPÄÄTÖKSESSÄ

Johto on ottanut huomioon tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemissään arvioissa ja harkintaan perustuvissa

ratkaisuissa ilmastoriskien, mukaan lukien ilmastonmuutosskenaariot ja päästövähennystavoitteet, vaikutukset

sekä niiden torjumiseksi toteutettujen tai toteutettavien toimenpiteiden vaikutukset. Ilmastoliitännäisiä seikkoja on

arvioitu erityisesti seuraavien konsernitilinpäätöksen erien osalta:

• Liikearvo: Olvi-konsernin arvonalentumistestauksessa käytettävät keskeiset muuttujat perustuvat strategiaan

pohjautuvaan toiminnan suunnitteluun, jossa huomioidaan vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat

ja lainsäädännön muutosten vaatimat investoinnit sekä mahdolliset muutokset verojen kaltaisiin maksuihin,

joihin voidaan vastata tuotteisiin ja tuoteportfolioon tehtävillä muutoksilla. (Liitetieto 11 ja 12)

81OLVI OYJ

• Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet: Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa aineettomien ja aineellisten

hyödykkeiden kirjaamiseen ja arvostamiseen. Ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut olennaista vaikutusta

raportointikauden lopussa hyödykkeiden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan tai hyödykkeiden

arvonalentumisiin. Olvi-konserni jatkaa investointeja muun muassa uusiutuvan energian käyttöön

päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Olvi-konsernin ilmastoliitännäisistä tavoitteista kerrotaan

tarkemmin toimintakertomuksen osana raportoivassa kestävyysraportissa. (Liitetieto 11 ja 13)

• Vaihto-omaisuus : Ilmastoliitännäiset asiat voivat vaikuttaa vaihto-omaisuuden arvostamiseen, mutta

raportointikaudella ilmastoliitännäisillä asioilla ei ollut olennaista vaikutusta Olvi-konsernin vaihto-omaisuuden

arvostukseen. (Liitetieto 15)

• Korolliset velat: Olvi Oyj on allekirjoittanut tilikauden 2024 aikana Green Bond Frameworkin mukaisen, 22

miljoonan euron luottosopimuksen, jonka kriteerit liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Laina nostettiin

kokonaisuudessaan tilikauden 2025 aikana.

• Työsuhde-etuudet: Olvi-konsernilla on kestävyysseikkoihin liittyviä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä.

Johdon pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmän yhtenä ansaintakriteerinä on

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toisena ansaintakriteerinä on alkoholittomien tuotteiden

myynnin kasvu. Nämä molemmat kuuluvat konsernin vastuullisuuden päätavoitteisiin. Johdon lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmä sisältää myös vastuullisuuteen kuten ympäristöön ja henkilöstöön liittyviä tavoitteita.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien vastuullisuuteen liittyvä ansaintamahdollisuus vaihtelee tehtävittäin.

(Liitetieto 5)

• Energiaan, materiaaleihin ja logistiikkaan liittyvät kustannukset: : Ilmastoliitännäisillä seikoilla voi olla vaikutusta

tuotantotoimitusketjuun tarvittavien materiaalien ja palveluiden saatavuuteen ja hintaan lisäten kustannuksia.

(Liitetieto 3)

Vuonna 2025 ei havaittu merkittäviä ilmastonmuutoksesta johtuvia vaikutuksia taloudelliseen raportointiin liittyvissä

arvioissa ja harkinnoissa edellä mainittujen seikkojen osalta. Tämän seurauksena omaisuuserien tai velkojen

arvostukset eivät ole merkittävästi muuttuneet ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vuoksi.

UUSIEN TAI MUUTETTUJEN IFRS-STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

Olvi-konserni otti käyttöön vuonna 2025 seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit, joita on sovellettava

1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

• IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Lisäksi 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla on sovellettava muutoksia standardiin:

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

• IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset

• IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements

• IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures

• Vuosittaiset parannukset standardeihin: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto, IFRS

7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 10

Konsernitilinpäätös, IAS 7 Rahavirtalaskelmat

1. Segmentti-informaatio

RAPORTOINTISEGMENTIT

Konsernin toimintasegmentit on määritelty perustuen yhtiön johtamismalliin sekä sisäiseen taloudelliseen

raportointiin, jota ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi nimetty konsernin ylin johto käyttää strategisessa

päätöksenteossa. Konsernin ylin johto koostuu emoyhtiön toimitusjohtajasta ja hallituksesta.

Olvi-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin maantieteellisistä toiminta-alueista, joita ovat

Suomi, Itämeren alue ja Valko-Venäjä. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan

tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden segmenttien taloudellisen

ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Raportoitavien segmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten

juomien myynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.

Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei

kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta. Segmenttien

välinen hinnoittelu on määritetty markkinaehtoisesti.

Segmentin varoihin ja velkoihin kuuluvat sellaiset liiketoiminnan erät, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan

ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Segmentin varat sisältävät myös mahdolliset

tytäryhtiöosakkeiden hankintamenot. Kohdistamattomiin eriin kuuluvat rahoituserät sekä koko konsernille yhteiset

erät. Mahdolliset ilman rahavirtavaikutusta tehdyt alaskirjaukset eivät kohdistu segmenteille, vaan sisältyvät

eliminointeihin. Segmenttien investoinnit koostuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita

käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

82OLVI OYJ

SEGMENTTIEN TUOTOT, VARAT JA VELAT 2025 JA 2024:

2025 1 000 EUR/L Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä Eliminoinnit KonserniMyyntivolyymi 261 851 358 839 353 707 -4 300 970 097TUOTOTUlkoinen liikevaihto 241 991 258 816 164 468 0 665 275 Sisäinen liikevaihto 1 181 2 671 0 -3 852 0 Liikevaihto yhteensä 243 172 261 487 164 468 -3 852 665 275 TULOSSegmentin liiketulos 29 765 17 912 34 614 -480 81 811 Rahoitustuotot 2 899 Rahoituskulut -1 914 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 55 55 Tuloverot -7 133 -4 497 -9 796 3 399 -18 027 Tilikauden voitto 64 824 MUUT TIEDOTSegmentin varat 380 089 261 831 108 829 -152 338 598 411 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 983 983 Kohdistamattomat varat 8 380 Konsernin varat yhteensä 607 774 Segmentin velat 123 437 51 243 16 689 -6 717 184 652 Kohdistamattomat velat 53 757 Konsernin velat yhteensä 238 409 Segmentin investoinnit 27 781 16 314 7 702 51 797 Poistot ja arvonalentumiset 12 536 13 846 0 313 26 695

Liikevaihto kohdemaittain 2025

2025 Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä Muut maat KonserniUlkoinen liikevaihto 238 558 233 520 163 287 29 910 665 275Liikevaihto yhteensä 238 558 233 520 163 287 29 910 665 275

20241 000 EUR/L Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä Eliminoinnit KonserniMyyntivolyymi 262 717 381 729 351 317 -6 053 989 710TUOTOTUlkoinen liikevaihto 238 793 266 596 151 518 0 656 907Sisäinen liikevaihto 664 3 427 0 -4 091 0Liikevaihto yhteensä 239 457 270 023 151 518 -4 091 656 907 TULOSSegmentin liiketulos 25 783 23 285 33 377 -1 059 81 386Rahoitustuotot 2 237 Rahoituskulut -1 637 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 52 52 Tuloverot -6 453 -3 753 -10 260 853 -19 613Tilikauden voitto 62 425 MUUT TIEDOTSegmentin varat 340 601 247 404 83 238 -138 648 532 595Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 50 962 1 012Kohdistamattomat varat 5 995 Konsernin varat yhteensä 539 602Segmentin velat 123 096 56 205 14 773 -5 749 188 325Kohdistamattomat velat 25 715 Konsernin velat yhteensä 214 040Segmentin investoinnit 24 122 13 900 5 645 43 667Poistot ja arvonalentumiset 11 664 13 385 0 769 25 818

Liikevaihto kohdemaittain 2024

2024 Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä Muut maat KonserniUlkoinen liikevaihto 235 743 239 879 150 533 30 752 656 907Liikevaihto yhteensä 235 743 239 879 150 533 30 752 656 907

83OLVI OYJ

2. Liikevaihto

LAADINTAPERIAATTEET

Olvi soveltaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia. Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden

myynnistä saadut vastikkeet käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen

myynnin kurssieroilla oikaistuina.

Suoritevelvoitteet

Juomamyynnin suoritevelvoite on juomatuotteiden toimittaminen asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti.

Juomatoimitukseen mahdollisesti sisältyvä kuljetus ei ole erillinen suoritevelvoite. Asiakassopimuksiin ei sisälly

tuotteita koskevia palveluita tai muita elementtejä tai suoritusvelvoitteita. Laitepalvelumyynnin osalta suoritevelvoite

on kylmälaitteen tai muun vastaavan vuokralaitteen tarjoaminen asiakkaalle sopimuksen mukaiseksi ajaksi.

Myyntituottojen tuloutus

Juomien ja juomatuotteiden myynti tuloutetaan sillä ajan hetkellä, kun konserni on toimittanut tuotteet

asiakassopimuksen toimitusehtojen mukaiseen paikkaan ja tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.

Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt

asiakkaalle eikä Olvilla ole täyttämättömiä velvoitteita asiakasta kohtaan. Juomatoimituksiin ei sisälly palautusehtoja.

Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja ja vähittäiskauppa-asiakkailleen kylmäkaappeja.

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Vuokrasopimusten laadintaperiaatteet on kuvattu liitetiedossa

13. Aineelliset hyödykkeet.

Myyntituottojen määrä

Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan saatavan asiakkailta tuotteen tai palvelun luovuttamisen

vastikkeena. Transaktiohinta määräytyy asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, ja siitä vähennetään

myyntihetkellä sopimusehtojen mukaiset vuosialennukset sekä mahdolliset virheellisten tuotteiden palautukset.

Olvi-konserni soveltaa IFRS 15.121a -standardin mukaista käytännön apukeinoa eikä siten ilmoita raportointikauden

lopussa täyttämättä tai osittain täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettua transaktiohinnan yhteenlaskettua

määrää.

Liikevaihdon jaottelu

20251 000 EUR Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä KonserniTUOTOTJuomamyynti 239 618 258 816 164 468 662 902 Laitepalvelut 2 373 0 0 2 373 Liikevaihto yhteensä 241 991 258 816 164 468 665 275

20241 000 EUR Suomi Itämeren alue Valko-Venäjä KonserniTUOTOTJuomamyynti 236 464 266 596 151 518 654 578 Laitepalvelut2 329 0 0 2 329 Liikevaihto yhteensä 238 793 266 596 151 518 656 907

Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat

2025 2024 Myyntisaamiset 121 489 115 879Asiakassopimuksiin perustuvat varat 10 325 6862Asiakassopimuksiin perustuvat velat 2 716 2841Saadut ennakot 248 232 Yhteensä 134 778 125 814

Myyntisaamiset perustuvat asiakaslaskutukseen. Myyntisaamisista kirjattu luottotappiovaraus on esitetty

liitetiedossa 14.3. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

3. Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin sekä hallinnon kulut

1 000 EUR 2025 2024 Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin kulutMyyntirahdit 45 253 43 093Muut logistiikan kulut 34 755 32 259Myynnin ja markkinoinnin kulut 65 321 61 646Hallinnon kulut 51 374 49 235Logistiikan, myynnin ja markkinoinnin sekä hallinnon kulut yhteensä 196 703 186 233

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

1 000 EUR 2025 2024 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 242 594Vuokratuotot 243 239Muut 1 347 1 104Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 1 832 1 937

Muut liiketoiminnan muut tuotot koostuvat muun muassa julkisista avustuksista, vakuutuskorvauksista sekä

tuotannon sivutuotteiden myynnistä.

84OLVI OYJ

1 000 EUR 2025 2024 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 562 669Muut liiketoiminnan kulut 17 80Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 579 749

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä

osakeperusteiset maksut

LAADINTAPERIAATTEET

Palkkakulut

Henkilöstön palkkakulut jaksotetaan suoriteperiaatteen mukaisesti kuluksi tilikaudelle. Olvin henkilöstölleen maksamat

kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, mahdollisista lisistä, mahdollisista kannustimista sekä

luontois- ja muista työsuhde-eduista.

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa

kiinteitä maksuja kolmannelle osapuolelle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen

suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Olvin avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset

maksut -standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääoman ehtoisina instrumentteina sekä käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon

perustuen Olvin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan

tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Käteisvaroina selvitettävät palkkiot maksetaan ainoastaan verojen ja

veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista

aiheutuvissa kuluissa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu odotettavissa olevat osingot. Koko

osakepalkkion arvo, mukaan lukien rahaosuus, kirjataan omaan pääomaan ja myös rahaosuuden arvo perustuu Olvin

osakkeen arvoon myöntämispäivänä.

Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä,

joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta

osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon

muutokset Olvin ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön

vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Henkilöstökulut

1 000 EUR 2025 2024 Palkat 77 691 73 436Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 5 181 5 030Osakkeina toteutettavat ja maksettavat etuudet 1 523 983Muut henkilösivukulut 8 742 7 835Yhteensä 93 137 87 284

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella 2025 2024 Suomi 465 447 Itämeren alue 1 062 1 068 Valko-Venäjä 958 910 Yhteensä 2 485 2 425

JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Johdon palkat ja palkkiot tilikausina 2025 ja 2024:

1 000 EUR 2025 2024 ToimitusjohtajaPalkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 587 613Osakeperusteiset maksut 37 0Yhteensä 624 613

1 000 EUR 2025 2024 Muu konsernin johtoryhmäPalkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 830 696Osakeperusteiset maksut 117 134Yhteensä 948 830

Vertailutietoja on muutettu siten, että aiemmin emoyhtiön johtoryhmän työsuhde-etuuksia koskeneet tiedot on

oikaistu vastaamaan konsernin johtoryhmän työsuhde-etuuksia. Oikaisu ei vaikuta tilikauden tulokseen tai taseeseen.

85OLVI OYJ

Hallituksen jäsenten palkkiot

1 000 EUR 2025 2024 Hortling Nora 94 101Heinonen Lasse 57 60Noop Tarmo 48 37Nummela Juho 45 47Paltola Päivi 15 52Ståhlberg Christian 15 52Tiainen Pekka 35 0Vaini-Antila Anette35 0Yhteensä 345 349

SUORITEPERUSTEISET OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Oheisessa taulukossa tilikaudella päättyneet (p) suoriteperusteiset ohjelmat sekä käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Vuodesta 2023 alkaen osakekannustimien tavoitteet ja mahdolliset palkkiot perustuvat konsernin Suomen ja Itämeren

alueen liiketoimintasegmenttien tavoitteiden saavuttamiseen.

Kohderyhmä,Enimmäis-Toteutunut Ansaintajakso Ansaintakriteerit ja painoarvot (%)henkilöäpalkkio, kplpalkkio, kpl2022–2024 (p) Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden 16 10 670 4 196myyntivolyymin kasvu (40 %),2023–2025 (k) 16 10 600 Arvoketjun CO2e-päästöjen väheneminen (10 %) 2023–2025 (p) Oma sijoitus (50 %) ja TSR (50 %) *) 1 1 000 5002024–2026 (k) Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon 37 43 150kasvu (40 %), Oman valmistuksen CO2e -päästöjen väheneminen (10 %)2025–2027 (k) Liiketulos (50 %), Alkoholittomien tuotteiden liikevaihdon 36 42 702kasvu (40 %),Oman valmistuksen CO2e-päästöjen väheneminen (10 %)

)

TSR on sidottu Olvin A-osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin 1.12.2024-31.1.2025 ja maksettuihin osinkoihin ohjelman

käynnistymisestä 31.1.2025 saakka.

Sitouttavat rajoitetut osakekannustinjärjestelmät

Tilikaudella käynnissä (k) olevat ohjelmat.

Kohderyhmä,Enimmäis-Toteutunut Ansaintajakso Ansaintakriteerihenkilöäpalkkio, kplpalkkio, kpl2024–2025 (k) Työsuhde 19 3 2502025–2026 (k) Työsuhde 16 2 750

Osakepalkkiot maksetaan kerralla ansaintakauden päättymisen jälkeen seuraavan vuoden toukokuun loppuun

mennessä. Palkkion saaminen on sidottu työsuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Osakepalkkion

lisäksi suoritetaan käteisosuus, joka kattaa palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvat verot ja lakisääteiset

sosiaalivakuutusmaksut.

Tilikaudella kirjattiin kyseisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kustannuksia yhteensä 1 522,9 tuhatta euroa.

Osakelukumäärä ohjelmissa on yhteensä 95 959 kappaletta ja käyvän arvon painotettu keskiarvo on 27,58 euroa

osakkeelta. Käyvän arvon määrittelyssä on huomioitu tulevaisuuden arvioitu osingonjako. Olvi-konsernilla ei ole

käytössä muita osake- tai optiojärjestelyjä.

6. Tutkimus- ja tuotekehityskulut

LAADINTAPERIAATTEET

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja tuotekehityskuluja 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2025 (9,7

miljoonaa euroa vuonna 2024), joka on 1,6 (1,5) prosenttia liikevaihdosta laskettuna.

7. Tilintarkastuskulut

1 000 EUR 2025 2024 Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisöTilintarkastuspalkkiot 319 268Veropalvelut 4 10Muut palvelut 24 77Yhteensä 347 355Muut yhteisötTilintarkastuspalkkiot 8 8Muut palvelut 34 27Yhteensä 42 36

86OLVI OYJ

8. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR 2025 2024 Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 8 6Korkotuotot pankkitalletuksista 1 892 1 584Kurssierot 546 364Muut korko- ja rahoitustuotot 453 283Yhteensä 2 899 2 237

1 000 EUR 2025 2024 Korkokulut vuokrasopimuksista 393 336Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista 752 480Kurssierot 557 443Muut rahoituskulut 212 378Yhteensä 1 914 1 637

9. Tuloverot

LAADINTAPERIAATTEET

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen

veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan

voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Konserni

vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa,

että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko

toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti. Konserni on

arvioinut, ettei sillä ole 31.12.2025 epävarmoja veropositioita.

Tuloverot tuloslaskelmassa

1 000 EUR 2025 2024 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 20 357 18 630Edellisten tilikausien verot 1 182 1 173Laskennalliset verot -3 512 -190Yhteensä 18 027 19 613

Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla 20,0 % (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR 2025 2024 Tulos ennen veroja 82 851 82 038Verot laskettuna kotimaan verokannalla 16 570 16 408Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus 3 445 375Verovapaat tuotot -4 457 -116Vähennyskelvottomien erien verovaikutus 1 776 2 415Tuloslaskelman ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut -2 130 -2 199Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista 1 264 1 205Verot edelliseltä tilikaudelta 1 182 1 173Muut verot ja oikaisut 377 352Verot tuloslaskelmassa 18 027 19 613

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista

verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai

velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma

toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksiin

tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero paitsi silloin, kun konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron

purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoista, oman pääoman

ehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä, vahvistetuista tappioista sekä suunnitellusta tuloksen jaosta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä

verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen

verovelka suoritetaan.

87OLVI OYJ

Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa. Konserni

vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti

toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja

laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta

tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat

keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka

aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä

laskennallisia verosaamisia.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Tuloverojen sekä laskennallisten verojen kirjaamiseen tilinpäätökseen sisältyy aina jonkun verran epävarmuutta.

Laskennallisten verosaamisten määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen

yhteydessä. Vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennallinen vero on kirjattu verotuksellisista tappioista verovuoteen 2025 saakka siihen määrään asti kuin on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa. Kirjaamattoman laskennallisen verosaamisen määrä

on 2 167 tuhatta euroa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2025

Omaan Kirjattu tulos-Tytäryritysten pääomaan 1 000 EUR 31.12.2024vaikutteisestihankintakirjattu muutos Kurssierot 31.12.2025Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 2 604 -401 0 2 010 -6 4 207Osakepalkitseminen 133 116 0 0 0 250Vahvistetut tappiot 1 672 -2 77 0 0 1 746Muut erät 20 828 0 0 0 847Laskennalliset verosaamiset yhteensä 4 429 541 77 2 010 -6 7 050

Omaan Kirjattu tulos-Tytäryritysten pääomaan 1 000 EUR 31.12.2024vaikutteisestihankintakirjattu muutos Kurssierot 31.12.2025Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 9 712 79 0 -19 0 9 773Tuloksen jako 3 124 -2 858 0 0 0 266Muut erät 1 137 -193 0 0 -3 941Laskennalliset verovelat yhteensä 13 973 -2 972 0 -19 -3 10 980

Konserniyhtiöillä on käyttämättömiä verotuksellisia tappioita yhteensä 19 181 tuhatta euroa, joista 458 tuhatta

euroa vanhentuu vuosina 2027–2028. Muilta osin tappiolla ei ole vanhentumisaikaa. A/S Cēsu Aluksen suunnitellusta

tilikauden tuloksen jaosta on kirjattu 266 tuhannen euron suuruinen laskennallinen verovelka tilinpäätökseen 2025.

AS A. Le Coqin ja A/S Cēsu Aluksen jakamattomista voittovaroista 76 042 tuhatta euroa vuonna 2025 ei ole kirjattu

laskennallista verovelkaa, sillä emoyrityksellä on määräysvalta siihen, milloin väliaikainen ero purkautuu ja väliaikainen

ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Mikäli jakamattomista voittovaroista

kirjattaisiin laskennallista veroa, sen vaikutus olisi 21 039 tuhatta euroa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2024

Kirjattu 1 000 EUR 31.12.2023tulosvaikutteisesti Kurssierot 31.12.2024Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1 712 892 0 2 604Osakepalkitseminen 94 39 0 133Vahvistetut tappiot 2 069 -397 0 1 672Muut erät 495 -475 0 20Laskennalliset verosaamiset yhteensä 4 370 59 0 4 429

Kirjattu 1 000 EUR 31.12.2023tulosvaikutteisesti Kurssierot 31.12.2024Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 9 928 -211 -5 9 712Tuloksen jako 2 961 163 0 3 124Muut erät 1 211 -74 0 1 137Laskennalliset verovelat yhteensä 14 100 -122 -5 13 973

88OLVI OYJ

10. Osakekohtainen tulos

LAADINTAPERIAATTEET

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto

tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa

osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Olvi Oyj:n hallussa oli

31.12.2025 yhteensä 16 918 omaa A-osaketta.

OSAKEKOHTAINEN TULOS 2025 JA 2024:

2025 2024 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR) 64 003 61 669Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000) 20 722 20 722Omien osakkeiden vaikutus (1000) -19 -24Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1000) 20 703 20 698Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (EUR/osake) 3,09 2,98

Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetietojen kohdassa 17. Omaa pääomaa koskevat

liitetiedot.

Olvi-konsernilla ei ole ollut optioita vuosien 2024–2025 aikana eikä muitakaan sellaisia järjestelmiä, joilla olisi ollut

laimennusvaikutusta, joten laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on näiden vuosien

aikana ollut yhtä suuri.

11. Aineettomat hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun

nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen

varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon

tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat

ylimmälle johdolle raportoitavia toimintamaita. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä

arvonalentumisilla. Aiemmin kirjattuja liikearvon arvonalentumisia ei palauteta.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset,

kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen hyödykkeen todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti. Olvi-

konsernissa on aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2025 yhteensä 46 tuhatta euroa (31.12.2024 85 tuhatta euroa).

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos

on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen

hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen

vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata

poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden arvostaminen sisältää aina

jonkin verran epävarmuutta ja johdon harkintaa. Arvostuslaskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita rahavirtaa

tuottavien yksiköiden liiketoiminnan ja kassavirtojen tulevasta kehityksestä.

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOAJAT

Kehittämismenot 6 vuotta

Asiakassuhteet 5–6 vuotta

Tavaramerkit 10 vuotta

Ohjelmistot 5 vuotta

Muut 5 vuotta

89OLVI OYJ

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUSINA 2025 JA 2024:

Aineettomat 1 000 EUR Liikearvothyödykkeet YhteensäHankintameno 1.1.2025 31 216 47 373 78 589Yritysostot 201 0 201Lisäykset 0 650 650Siirrot erien välillä 0 -101 -101Kurssierot 24 37 62Hankintameno 31.12.2025 31 442 47 960 79 401Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.20259 01238 06047 072Poistot 0 1 803 1 803Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 -117 -117Kurssierot 24 28 52Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 9 036 39 774 48 810Kirjanpitoarvo 1.1.2025 22 204 9 313 31 517Kirjanpitoarvo 31.12.2025 22 405 8 186 30 591

Aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä asiakkuuksista, tavaramerkeistä, ohjelmistoista ja maa-alueiden

vuokraoikeuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy 1 017 tuhannen euron suuruinen rajoittamattoman taloudellisen

vaikutusajan sisältävä aineeton oikeus, josta ei kirjata suunnitelman mukaisia poistoja.

Aineettomat 1 000 EUR Liikearvothyödykkeet YhteensäHankintameno 1.1.2024 31 226 46 352 77 578Lisäykset 0 1 607 1 607Siirrot erien välillä 0 -567 -567Kurssierot -10 -19 -29Hankintameno 31.12.2024 31 216 47 373 78 589Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 9 022 35 834 44 856Poistot 0 2 407 2 407Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 -168 -168Kurssierot -10 -13 -23Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 9 012 38 060 47 072Kirjanpitoarvo 1.1.2024 22 204 10 518 32 722Kirjanpitoarvo 31.12.2024 22 204 9 313 31 517

12. Arvonalentumiset ja liikearvon arvonalentumistestaus

LAADINTAPERIAATTEET

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen

arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo

on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai

sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä

kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön,

se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa. Tämän jälkeen

vähennys on kohdistettu aineellisille hyödykkeille, joiden arvostukseen johto arvioi liittyvän eniten epävarmuutta.

Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva

rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta

enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja muut taloudelliselta

vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät. Arvonalentumistestaus tehdään rahavirtaa tuottavan

yksikön tasolla. Itämeren alueen segmentistä annettavaan tietoon on yhdistetty Viron, Latvian, Liettuan ja Tanskan

rahavirtaa tuottavien yksiköiden tiedot. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on

määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja

liiketulos sekä käytetty WACC (Valko-Venäjä oman pääoman kustannus) sekä kasvuprosentti. Arvioidut myynti- ja

tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvojen testauslaskelmat sisältävät useita johdon arvioita sekä oletuksia ja ovat siksi alttiita muutoksille.

Laskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan ja kassavirtojen

tulevasta kehityksestä. Rahavirtojen nykyarvot on laskettu käyttäen testatuille rahavirtaa tuottaville

yksiköille laskettuja pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) arvoja tai oman pääoman kustannusta.

Arvonalentumistestit laaditaan vuosittain, tai kun on viitteitä olosuhteista, jotka saattaisivat aiheuttaa

arvonalentumisia.

90OLVI OYJ

ARVONALENTUMISTESTAUKSEN MUUTTUJAT 2025 JA 2024:2025 Suomi Itämeren alue Valko-VenäjäLiikearvo 11 075 11 128 0Kasvuprosentti 2 % 2 % n/aWACC ennen veroja/Oman pääoman kustannus 7,69 5,93-9,51 37,602024Liikearvo 11 075 11 128 0Kasvuprosentti 2 % 2 % n/aWACC ennen veroja/Oman pääoman kustannus7,53 5,95-8,6733,24

Itämeren alueen segmenttiin sisältyvän Liettuan rahavirtaa tuottavaan yksikköön on liikearvon lisäksi kohdistettu

taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamaton aineeton oikeus, jonka kirjanpitoarvo on 1 017 tuhatta euroa.

SUOMI JA ITÄMEREN ALUE

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin

taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 5 vuoden taloudellisiin suunnitelmiin.

Myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua toteutuvat rahavirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja,

jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän aikavälin kasvuvauhteja. Arvioidessaan

tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.

Arvonalentumistestaus vuonna 2025 osoitti, että testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva

rahamäärät ylittivät selvästi niille kohdistetun liikearvon ja muiden testattujen omaisuuserien tasearvot. Testauksen

perusteella liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattoman aineettoman hyödykkeen arvonalentumisesta ei ole

viitteitä.

VALKO-VENÄJÄ

Valko-Venäjän segmentin osalta on huomioitu liiketoimintaympäristössä tapahtuneet muutokset vuoden 2022

alkaneen Ukrainan sodan takia. Valko-Venäjää kohtaan on asetettu sanktioita ja Valko-Venäjän valtio on asettanut

vastasanktioita erityisesti EU-maita vastaan. Erilaisia liiketoimintaan ja omistajuuteen vaikuttavia lakeja on asetettu,

jotka esimerkiksi rajoittavat länsimaalaisten omistajien oikeuksia. Länsimaalaisessa omistuksessa olevien yritysten

osinkojen maksamista koskeva rajoitus on voimassa 2026 vuoden loppuun. Säädökset rajoittavat ulkomaille

maksettavien osinkojen enimmäismäärää. Tämänhetkisen tulkinnan mukaan osinko, jonka Valko-Venäjän yhtiö voi lain

mukaan vuosittain emoyhtiölle maksaa rajoitusten voimassaolon aikana, on noin 2–4 miljoonaa euroa. Olvi-konsernin

johdon arvion mukaan Valko-Venäjän tytäryhtiön nyt tiedossa oleva väliaikainen osingonmaksun rajoitus ei heikennä

emoyhtiön osingonmaksukykyä. Lisäksi Valko-Venäjän valuuttakurssien kehityksen ennakoitavuus ja rahaliikenteen

toimivuus ovat vaikeutuneet.

Edellä kuvatut toimintaympäristöön liittyvät epävarmuudet on huomioitu kerrytettävissä olevan rahamäärän

arvioinnissa. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvonalentumistestaus on tehty käypään arvoon vähennettynä

luovutuksesta johtuvilla menoilla huomioiden seuraavan kahden vuoden euromääräiset osingot emoyhtiölle arvioidun

nettotuloksen ja rahoituksellinen aseman perusteella. Jäännösarvona on käytetty ulkoisia markkinaehtoisia arvioita

yhtiön arvosta. Kahden vuoden aikavälin osinkojen perusteella laskettu taloudellinen hyöty emoyhtiölle liittyy

toimintaympäristön ennustettavuuden epävarmuuteen. Diskonttokorkona on käytetty oman pääoman kustannusta

37,60 prosenttia. Omaisuuserään liittyvää erityisriskiä on arvioitu ja otettu huomioon euromääräisissä rahavirta-

arvioissa saatavien osinkojen sekä jäännösarvon osalta.

Tilinpäätökseen 31.12.2022 johto arvioi Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin kirjanpidollista arvoa muuttuneessa

toimintaympäristössä. Tuolloin arvioinnin perusteella kirjattiin 35,0 miljoonan euron arvonalentuminen, joka

kohdistettiin pysyviin vastaaviin. Tämän mukaisesti alaskirjattuihin Valko-Venäjän segmentin pysyviin vastaaviin ei

kohdistu ollenkaan poistoja. Johdon tekemän arvion ja testauksen perusteella Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin

tasearvostus 31.12.2025 on olennaisesti oikealla tasolla eikä tehtyä arvonalennusta ole tarvetta muuttaa. Valko-

Venäjän liiketoimintasegmentin käypä arvo (hierarkiataso 3) 31.12.2025 oli 87,0 miljoonaa euroa. Käypään arvoon

sisältyy merkittävää epävarmuutta. Arvio on tehty huolellisesti johdon harkintaa käyttäen ja parhaalla mahdollisella

tiedolla vaikeutuneet toimintaedellytykset huomioiden. Varojen ja velkojen käypä arvo ei kuvaa yhtiön taloudellista

arvoa normaalissa, nykyistä vakaammassa liiketoimintaympäristössä eikä liiketoiminnallista suoriutumista

paikallisessa valuutassa.

HERKKYYSANALYYSI

Suomi ja Itämeren alue

Tehtyjen laskelmien arvonalentumisherkkyyttä testattiin kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta arvioimalla,

paljonko yksi muuttuja voisi muuttua, jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä pysyisi samana kuin omaisuuserän

tasearvo. Testattavien tase-erien testausajankohdan mukaiset varat olivat Suomen segmentissä 131,7 miljoonaa euroa

ja Itämeren alueen segmentissä 193,0 miljoonaa euroa. Kerrytettävissä oleva rahamäärä oli Suomen segmentissä

568,9 miljoonaa euroa ja Itämeren alueen segmentissä 513,6 miljoonaa euroa. Herkkyysanalyysien perusteella johto

arvioi, että kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla keskeisiin oletuksiin ei ole sellaista vaikutusta, että liikearvon ja

testattujen omaisuuserien tasearvo ylittäisi käyvän arvon.

Valko-Venäjä

Herkkyysanalyysistä voidaan todeta, että lähes mikä tahansa muutos oletuksissa aiheuttaa muutoksen käypään

arvoon, joka tilinpäätöshetkellä vastaa olennaisesti testattavien tase-erien kirjanpitoarvoa. Olvi Oyj:n hallitus seuraa

aktiivisesti Valko-Venäjän taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

91OLVI OYJ

13. Aineelliset hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Aineellisten hyödykkeiden kirjaaminen ja poistaminen

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista

ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä

ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten

hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko

liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan

hankintamenon erotuksena. Aineelliset hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään aineellisen hyödykkeen

hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.

Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella

tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä,

että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno

on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti niiden

toteutumishetkellä.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN TALOUDELLISET VAIKUTUSAJAT

Rakennukset ja rakennelmat 10—40 vuotta

Tehdaskoneet ja laitteet 15—20 vuotta

Kierrätettävät päällysteet 5—20 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten hyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan

aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan

saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa

hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen

korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi.

Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Julkiset avustukset muodostuvat normaaleista liiketoiminnan kehittämiseen saaduista tuista, eikä niihin liity

merkittäviä takaisinmaksuvelvollisuuksia.

IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimuksin hankittu omaisuuserä, pois lukien lyhytaikaiset ja vähäarvoiset sopimukset, merkitään taseeseen

vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien

nykyarvoon. Vuokrasopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan

tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen

vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Konserni

käyttää diskonttauskorkona pääsääntöisesti lisäluoton korkoa. Vuokrasopimusvelat sisältyvät taseen korollisiin

rahoitusvelkoihin. Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin autoista, tuotannon vuokralaitteista sekä

vuokratuista toimitiloista.

Vuokrakausi on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole peruutettavissa. Mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot

huomioidaan, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseiset optiot käytetään tai jätetään käyttämättä. Toistaiseksi

voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on enintään 12 kuukautta, luokitellaan lyhytaikaisiksi

vuokrasopimuksiksi. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasaerinä.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei tällä hetkellä ole rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana vaan kaikki juomien jakelu- ja

kylmälaitevuokrasopimukset ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. Vuokralle annetut hyödykkeet ovat osa

konsernin käyttöomaisuutta ja operatiivisten vuokrasopimusten vuokratuotto kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan

vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

Vuokralle annettuihin hyödykkeisiin liittyvää riskiä hallinnoidaan omaisuusvakuutuksin. Vuokrasopimukset ovat

toistaiseksi voimassa olevia ja siten purettavissa. Vuokrattavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo on 3,6 miljoonaa euroa

(3,5 miljoonaa euroa vuonna 2024). Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on enintään 12 kuukautta, luokitellaan

lyhytaikaisiksi vuokrasopimuksiksi. Näiden vuokrasopimusten määrä ei ole olennainen Olvi-konsernissa.

VUOKRASOPIMUKSISTA LÄHTEVÄ RAHAVIRTA

1 000 EUR 2025 2024 Vuokrasopimusvelkojen poismaksut -2 226 -1 694Korkokulut vuokrasopimuksista -393 -336Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -5 341 -5 714Yhteensä -7 960 -7 744

92OLVI OYJ

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUSINA 2025 JA 2024:

Muut aineelliset Rakennukset, Koneet ja kalusto, Muut aineelliset hyödykkeet, Ennakkomaksut ja 1 000 EUR Maa- ja vesialueet Rakennuksetkäyttöoikeusomaisuus Koneet ja kalustokäyttöoikeusomaisuushyödykkeetkäyttöoikeusomaisuuskeskeneräiset hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2025 2 292 160 645 7 134 396 600 4 687 46 035 4 720 26 293 648 407Lisäykset 0 1 298 254 3 438 669 3 650 844 42 761 52 913Vähennykset -1 -7 0 -614 -27 -1 809 -23 0 -2 481Siirto erien välillä 0 8 222 360 10 852 -301 86 -1 108 -25 286 -7 174Kurssierot 0 837 102 2 542 -1 169 0 276 3 925Hankintameno 31.12.2025 2 291 170 995 7 849 412 818 5 027 48 130 4 433 44 044 695 589Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 0 95 270 1 316 287 008 2 631 22 859 3 530 124 412 738Poistot ja arvonalentumiset 0 4 117 844 14 656 738 3 882 655 0 24 892Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 14 0 -5 682 -328 -1 877 -1 146 0 -9 019Kurssierot 0 306 46 3 319 -1 145 0 8 3 823Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 0 99 706 2 206 299 302 3 040 25 008 3 040 131 432 434Kirjanpitoarvo 1.1.2025 2 292 65 375 5 818 109 591 2 056 23 177 1 190 26 170 235 669Kirjanpitoarvo 31.12.2025 2 291 71 289 5 643 113 516 1 987 23 123 1 393 43 914 263 155

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa päällysteitä, autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

Muut aineelliset Rakennukset, Koneet ja kalusto, Muut aineelliset hyödykkeet, Ennakkomaksut ja 1 000 EUR Maa- ja vesialueet Rakennuksetkäyttöoikeusomaisuus Koneet ja kalustokäyttöoikeusomaisuushyödykkeetkäyttöoikeusomaisuuskeskeneräiset hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2024 2 297 159 391 3 194 386 865 4 141 42 583 4 680 5 789 608 942Lisäykset 0 583 3 969 5 670 901 4 328 762 31 479 47 691Vähennykset -5 -17 -11 -2 024 -8 -1 215 -113 0 -3 394Siirto erien välillä 0 1 046 0 7 157 -346 409 -609 -10 883 -3 226Kurssierot 0 -358 -18 -1 068 0 -70 0 -92 -1 606Hankintameno 31.12.2024 2 292 160 645 7 134 396 600 4 687 46 035 4 720 26 293 648 407Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 0 91 478 780 277 698 2 296 19 838 3 549 120 395 760Poistot ja arvonalentumiset 0 3 961 548 14 144 672 3 458 700 6 23 489Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 -36 -1 -3 440 -336 -378 -718 0 -4 910Kurssierot 0 -134 -12 -1 393 0 -60 0 -3 -1 601Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 0 95 270 1 316 287 008 2 631 22 859 3 530 124 412 738Kirjanpitoarvo 1.1.2024 2 297 67 913 2 414 109 167 1 845 22 744 1 131 5 668 213 182 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 292 65 375 5 818 109 591 2 056 23 177 1 190 26 170 235 669

93OLVI OYJ

14. Rahoitusvarat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahoitusvarojen luokittelu, kirjaaminen ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin (lainasaamiset, muut pitkäaikaiset saamiset ja muut

rahoitusvarat)

• käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin (johdannaiset)

• käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin (muut sijoitukset)

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan

yhteydessä. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten kohdalla on tehty peruuttamaton valinta hankintahetkellä

kirjata ne käypään arvoon laajan tuloksen kautta. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin,

mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen

rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut

olennaisilta osin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin

kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on,

tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien

vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen

kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin tai liiketoiminnan muihin kuluihin (myyntisaamisten arvonalentuminen).

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

Käypään arvoon Jaksotettuun Käypään arvoon laajan tuloksen 1 000 EURhankintamenoontuloksen kauttakautta Taso Käypä arvo31.12.2025Muut sijoitukset 682 3 682Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset 7 196 3 7 196Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset *) 162 541 162 541

*) Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset sisältävät muita rahoitusvaroja yhteensä 25,4 miljoonaa euroa (0 miljoonaa euroa).

Käypään arvoon Jaksotettuun Käypään arvoon laajan tuloksen 1 000 EURhankintamenoontuloksen kauttakautta Taso Käypä arvo31.12.2024Muut sijoitukset 893 3 893 Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset6 023 3 6 023 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 131 495 131 495

14.1. MUUT SIJOITUKSET

Laadintaperiaatteet

Konsernin muut sijoitukset sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia

yritysosakkeita sekä asunto-osakeyhtiön osakkeita. Hierarkiatason 3 arvostus on määritetty perustuen ulkopuolisen

asiantuntijan arvonmääritykseen. Osakkeet on arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen kautta, sillä kyseiset

omistukset eivät ole osa Olvin varsinaista ydinliiketoimintaa. Arvonmäärityksen virhemarginaali on +/- 2 prosenttia

perustuen ulkopuolisen asiantuntijan arvioon.

1 000 EUR 2025 2024 Kirjanpitoarvo 1.1. 893 1 042 Vähennykset -211 -149 Kirjanpitoarvo 31.12. 682 893

14.2. LAINASAAMISET JA MUUT PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 EUR 2025 2024 Lainasaamiset 1 237 1 326Muut pitkäaikaiset saamiset 5 959 4 697Yhteensä 7 196 6 023

Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset -ryhmään on luokiteltu konsernin laina- ja muut pitkäaikaiset

saamiset. Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin vakuustalletuksista sekä asiakkaille myönnetyistä

vuosihyvitysennakoista. Muiden pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

94OLVI OYJ

14.3. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat Olvi-konsernin tavanomaisen liiketoiminnan perusteella syntyneitä laskutettuja saamisia

asiakkailta ja ne ovat lyhytaikaisia korottomia saamisia. Myyntisaamiset kirjataan alun perin arvoon, joka siitä

uskotaan perittävän, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Olvi-konserni soveltaa

odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua menettelyä, minkä

mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Siirtosaamiset

ovat menoennakkoja ja etukäteen maksettuja menoja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Odotettavissa olevan luottotappion määrän ja ennakoivan arvonalentumisvarauksen kirjaaminen perustuu johdon

parhaaseen arvioon tulevista luottotappiosta sekä aikaisempaan tietoon ja kokemukseen luottotappioista.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET 2025 JA 2024: 1 000 EUR 2025 2024 Myyntisaamiset 121 489 115 879Siirtosaamiset 15 613 15 616Muut rahoitusvarat 25 439 0Yhteensä 162 541 131 495

Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin sisältyi 983 tuhannen euron suuruinen luottotappiovaraus (793 tuhatta

euroa vuonna 2024). Konsernissa on kirjattu tilikauden aikana luottotappioita tuloslaskelmaan myyntisaamisista

247 tuhatta euroa (327 tuhatta euroa vuonna 2024). Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien,

markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen.

2025Myyntisaamiset Myyntisaamiset 1 000 EURbrutto VarausnettoErääntymättömät 112 655 83 112 572ErääntyneetAlle 30 päivää 8 173 26 8 14731-60 päivää 398 8 39061-90 päivää 188 11 17791-120 päivää 76 15 61Yli 120 päivää 982 840 142Yhteensä 122 472 983 121 489

2024Myyntisaamiset Myyntisaamiset 1 000 EURbrutto VarausnettoErääntymättömät 107 144 58 107 086ErääntyneetAlle 30 päivää 7 779 91 7 68831-60 päivää 427 63 36461-90 päivää 387 9 37891-120 päivää 74 -3 77Yli 120 päivää861 575286Yhteensä 116 672 793 115 879

MYYNTISAAMISET VALUUTOITTAIN

1 000 EUR/VAL 2025 2024VAL EUR VAL EUREUR 100 860 100 860 98 945 98 945BYN 67 409 19 727 58 825 16 229DKK 14 079 1 885 11 172 1 498

14.4. MUUT RAHOITUSVARAT

Muihin rahoitusvaroihin on luokiteltu ennakkomaksut yrityshankinnoista. Muut rahoitusvarat arvostetaan

kirjaushetkellä jaksotettuun hankintamenoon.

15. Vaihto-omaisuus

LAADINTAPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno

määritetään raaka- ja tarveaineiden sekä ostotuotteiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden

ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno perustuu standardikustannushintaan. Standardikustannushintaan

luetaan raaka-aineet, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen

muuttuvista ja kiinteistä menoista. Hankintamenoa alempi todennäköinen luovutushinta on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen

tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Standardikustannushintaan arvostusmenetelmänä liittyy aina jonkin verran johdon arviota. Arviot liittyvät muun

muassa kustannustason määrittämiseen sekä arvioituihin tuotannon valmistusmääriin ja myyntiennusteisiin. Vaihto-

omaisuuden arvostus edellyttää johdolta huolellista arviointia myös mahdollisten epäkuranttiusvähennysten osalta.

95OLVI OYJ

VAIHTO-OMAISUUS 2025 JA 2024:

1 000 EUR 2025 2024 Aineet ja tarvikkeet 31 566 30 910Keskeneräiset tuotteet 5 935 5 935Valmiit tuotteet / tavarat 33 557 32 860Muu vaihto-omaisuus 6 897 6 542Yhteensä 77 955 76 247

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2025 on tehty 2 464 tuhatta euroa (5 221 tuhatta euroa

vuonna 2024).

16. Rahavarat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista

lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden

maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käteisvarat ja pankkitilien rahavarat sekä talletukset ja korkosijoitukset

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Luotollisten tilien mahdollisesti käytössä oleva osuus esitetään muissa

lyhytaikaisissa veloissa.

RAHAVARAT 2025 JA 2024:

1 000 EUR 2025 2024 Käteinen raha ja pankkitilit 56 292 50 751Yhteensä 56 292 50 751

Rahavaroista 33,8 miljoonaa euroa kohdistuu Valko-Venäjän segmenttiin (17,9 miljoona euroa vuonna 2024).

Valko-Venäjän rahavarojen käyttöön maan ulkopuolella liittyy epävarmuutta, koska länsimaalaisessa omistuksessa

olevien yritysten osinkojen maksamista koskeva rajoitus on voimassa 2026 vuoden loppuun. Säädökset rajoittavat

ulkomaille maksettavien osinkojen enimmäismäärää. Valko-Venäjän ruplan vaihtokurssina on käytetty Valko-Venäjän

keskuspankilta saatuja kursseja.

17. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

LAADINTAPERIAATTEET

Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai

vieraaksi pääomaksi (rahoitusvelaksi). Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa

oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen.

Ulkona olevat K- ja A-sarjan osakkeet esitetään osakepääomana. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta

välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen

vähennyksenä.

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot

vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen

liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan

omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄK-osakkeet A-osakkeet Osake-Käyvän arvon Omat Muut Yhteensä 1 000 EUR(kpl)(kpl)pääoma EURrahasto EURosakkeet EURrahastot EUREUR31.12.2024 3 732 256 16 968 262 20 759 295 -658 1 092 21 488Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle 4 796 -75 147 7231.12.2025 3 732 256 16 973 058 20 759 220 -511 1 092 21 560

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa

A-osaketta 2024). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. K- ja A-osakkeiden vähimmäismäärä

on yhteensä 7,5 miljoonaa kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa yhden äänen ja K-osake 20 ääntä. A- ja K-osakkeet

tuottavat saman oikeuden osinkoon. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa

vuonna 2024) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu

täysimääräisesti.

Muut rahastot sisältävät ylikurssirahaston, vararahaston ja muut rahastot.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOJEN KUVAUKSET

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää muiden sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Omat osakkeet

Olvi Oyj:llä oli tammikuun 2025 alussa hallussa 21 714 kappaletta omia A-osakkeita. Olvi Oyj luovutti omia A-osakkeitaan

toimitusjohtajalle suoriteperusteisen sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti yhteensä 500 osaketta ja

avainhenkilöille suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti yhteensä 4 196 osaketta. Lisäksi Olvi Oyj

luovutti 100 osaketta aiemmin päättyneen lisäosakejärjestelmän ehtojen mukaisesti.

96OLVI OYJ

Olvi Oyj:llä on tilikauden 2025 lopussa hallussa yhteensä 16 918 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden

hankintahinta on yhteensä 511,0 tuhatta euroa. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvi

Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus kaikista osakkeista on 0,08 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden

yhteenlasketusta äänimäärästä 0,02 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden

äänimäärästä on 0,10 prosenttia.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto on muodostunut osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Osakkeella ei ole enää nimellisarvoa.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tähän tilinpäätökseen, vaan osingot

otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi vuodelta 2025 osinkoa sekä K- että A-sarjan osakkeelle

1,35 euroa/osake, yhteensä 28,0 miljoonaa euroa. Osinkoa vuodelta 2024 maksettiin 1,30 euroa/osake, yhteensä 26,9

miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 30.4.2025 ja 5.9.2025.

18. Rahoitusvelat

LAADINTAPERIAATTEET

Rahoitusvelkojen kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne

kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelka kirjataan pois

taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta, toisin sanoen, kun sopimuksessa yksilöity velvoite

on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin

velkoihin niiden realisointiajan perusteella. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta

oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

RAHOITUSVELAT 2025 JA 2024:

1 000 EUR 2025 2024 Pitkäaikaiset korolliset velatLainat rahoituslaitoksilta 16 567 120Vuokrasopimusvelat 6 532 6 635Yhteensä 23 099 6 755Lyhytaikaiset korolliset velatLainat rahoituslaitoksilta 17 014 1 245Vuokrasopimusvelat2 510 2 499Yhteensä 19 524 3 744

Konsernin rahoitusvelat 31.12.2025 koostuvat pääosin rahalaitoslainoista sekä vuokrasopimusveloista.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoa. Pitkäaikaista vihreää lainaa keittämöinvestoinnin

rahoittamiseksi oli tilikauden lopussa 22 miljoonaa euroa ja yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa

yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

RAHOITUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

20251 000 EUR Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuottaLainat rahoituslaitoksilta 17 014 16 567 0Vuokrasopimusvelat 2 510 5 916 616Ostovelat 68 622 0 0Yhteensä 88 146 22 483 616

20241 000 EUR Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuottaLainat rahoituslaitoksilta 1 245 120 0Vuokrasopimusvelat 2 499 5 950 685Ostovelat 75 997 0 0Yhteensä 79 741 6 070 685

Taulukon vuokrasopimusvelat sisältävät korkokomponentin.

RAHOITUSVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA

Vuokrasopimus-1 000 EUR 1.1.2025 Rahavirratvelkojen lisäys Muut muutokset 31.12.2025Lainat rahoituslaitoksilta 1 365 32 229 0 -13 33 581Vuokrasopimusvelat 9 134 -2 618 2 526 0 9 042Yhteensä 10 499 29 611 2 526 -13 42 623

97OLVI OYJ

Vuokrasopimus- 1 000 EUR 1.1.2024 Rahavirratvelkojen lisäys Muut muutokset 31.12.2024Lainat rahoituslaitoksilta 1 652 -81 -206 1 365Vuokrasopimusvelat 5 354 -2 030 5 810 9 134Yhteensä7 006 -2 111 5 810 -206 10 499

19. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin ja

korkoriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin

taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet

hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä tytäryhtiöiden

johdon kanssa. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen ja rahoituskulujen optimointi sekä tehokas riskienhallinta.

I MARKKINARISKI

I 1. Valuuttariski

Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin

tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja sisäisistä lainasaamisista sekä tytäryhtiön tilinpäätöksen muuntamisesta

euroiksi.

Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski syntyy Valko-Venäjän toiminnoista. Valko-Venäjän toimintaan liittyvät

valuuttakurssiriskit syntyvät ulkomaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen rahavirroista sekä Valko-Venäjän

tytäryhtiöön tehdystä sijoituksesta sekä tytäryhtiön tuloslaskelman ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Valko-

Venäjän valuutta on vaihdellut viime vuosina merkittävästi ja siihen liittyy myös tulevaisuudessa devalvoitumisriski,

joka toteutuessaan laskisi Olvi-konsernin euromääräistä liiketulosta, tilikauden tulosta sekä omaa pääomaa.

Valko-Venäjän tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen osalta konserni altistuu taseen muuntoriskille. Translaatiopositio

31.12.2025 oli 64,4 miljoonaa euroa, joka vastaa tytäryhtiön omaa pääomaa alaskirjauksen määrällä oikaistuna (39,0

miljoonaa euroa vuonna 2024 ilman 35,0 miljoonan euron arvonalentumista). +/- 10 prosentin muutos valuuttakurssiin

olisi vaikuttanut konsernin tilikauden tulokseen +2,5/-2,0 miljoonaa euroa ja omaan pääomaan noin +7,2/-5,9 miljoonaa

euroa. Alaskirjauksen valuuttakurssimuutoksella oikaistu vaikutus 31.12.2025 on 30,4 miljoonaa euroa. Tilikauden oman

pääoman muuntoero oli 2,8 miljoonaa euroa.

Konsernin muita valuuttakurssiriskejä voidaan pitää vähäisenä. A/S Bryggeriet Vestfyenin toimintavaluutta on Tanskan

kruunu, muiden ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Konsernilla on vähäisessä määrin

ostoja ja myyntejä muissa valuutoissa. Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt

ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi. Lisäksi valuuttariskiä pienentää se, että suurin osa konsernin

tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa. Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy

valuuttakurssivoittoja 546 tuhatta euroa (364 tuhatta euroa vuonna 2024) ja valuuttakurssitappioita 557 tuhatta

euroa (443 tuhatta euroa vuonna 2024).

Olvi-konserni arvioi operatiiviseen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä valuuttakurssiriskejä säännöllisesti.

Valuuttasuojausta voidaan käyttää, mikäli suojaus nähdään järkevänä. Valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat

on esitetty liitetiedoissa 14.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 20. Ostovelat ja muut velat.

I 2. Korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu korollisista rahoitusveloista ja niihin liittyvistä korkokuluista. Konsernin tulot sekä

operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi. Konserni pyrkii toiminnallaan optimoimaan

rahoituskulut ja hallitsemaan korkoriskiä käytettävissään olevilla keinoilla. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 konsernilla ei

ole voimassa olevia koronvaihtosopimuksia.

Konsernin korollinen vieras pääoma 31.12.2025 koostuu pääosin vuokrasopimusveloista sekä rahalaitoslainoista.

Rahalaitosvelkojen määrä 31.12.2025 oli 33,6 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelkojen määrä 9,0 miljoonaa euroa

(vuokrasopimusvelat 9,1 miljoonaa euroa vuonna 2024). Korkotason muutoksilla ei nykyisellä lainatasolla ole

olennaista vaikutusta konsernin nettotulokseen ennen veroja.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat on esitetty liitetiedossa 18. Rahoitusvelat.

II Luottoriski

Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering) -asiakkaisiin, joilta on avoimia

myyntisaatavia. Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan säännöllisesti ja aina uusien asiakkaiden

sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat.

Lisäksi luottoriskejä pyritään hallitsemaan tehokkaalla saatavien perinnällä. Myyntisaatavien määrää seurataan

asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen.

Olvi-konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardin mukaista

yksinkertaistettua menettelyä, minkä mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta

odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevan luottotappion määrän ja ennakoivan

arvonalentumisvarauksen kirjaaminen perustuu johdon parhaaseen arvioon tulevista luottotappiosta sekä

aikaisempaan tietoon ja kokemukseen luottotappioista. Myyntisaamisten arvonalentumiseen viittaavina seikkoina

pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää,

kuitenkin huomioiden eri maiden yleinen maksukäyttäytyminen.

98OLVI OYJ

Liikevaihtoon suhteutettuna luottotappiot ovat edelleen alhaisella tasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien

luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat eri asiakkaille ja eri maantieteellisille alueille. Kaksi

suurinta asiakasta, jotka kuuluvat Suomen segmenttiin, muodostavat 22,8 prosenttia (23,0 vuonna 2024) konsernin

kokonaismyynnistä. Tilikauden 2025 aikana kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä oli 247 tuhatta euroa

(327 tuhatta vuonna 2024). Tilinpäätöshetken taseen myyntisaamisiin sisältyi 983 tuhannen euron suuruinen

luottotappiovaraus (793 tuhatta euroa vuonna 2024). Muihin pitkäaikaisiin saamisiin ei sisälly olennaista luottoriskiä.

Myyntisaamisten ja luottotappiovarauksen ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 14.3. Myyntisaamiset ja muut

saamiset.

III Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni

arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen

toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi. Rahoituksen saatavuus ja

joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen

hankinnassa useita eri pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan

tililimiittien, yritystodistusohjelmien ja luottolimiittien avulla.

Tilinpäätöshetkellä konsernissa oli yhteensä 30,0 miljoonan euron arvosta tililimiittejä, jotka olivat 31.12.2025

kokonaan käyttämättä. Lisäksi konsernilla on 5,0 miljoonaa euroa sitomatonta limiittiä, josta käytössä oli 1 325,6

tuhatta euroa sekä yhteensä 30,0 miljoonaa euroa sitovia limiittejä, jotka olivat 31.12.2025 kokonaan käyttämättä.

Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan. Kassanhallintaan liittyvissä sijoituksissa

käytetään likvidejä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavia rahamarkkinainstrumentteja.

Emoyhtiö Olvi Oyj:llä on käytettävissä 50 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jolla lyhytaikainen tarve

maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä on ollut

tilinpäätösvaiheessa yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Lyhyen

aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen

rahan määrää pyritään vähentämään. Saamisten ja varastojen kiertonopeuksien seuraaminen sekä luotonvalvonnan

tehokkuus ovat avainasioita.

Konsernilla oli 31.12.2025 rahavaroja 56 292 tuhatta euroa (50 751 tuhatta euroa vuonna 2024). Rahavaroista 33,8

miljoonaa euroa kohdistuu Valko-Venäjän segmenttiin (17,9 miljoonaa euroa 2024). Rahavarojen käyttöön maan

ulkopuolella sisältyy epävarmuutta. Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2025

oli 1,5 (1,4 vuonna 2024).

Liitetiedossa 18. Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.

IV Pääomariskin hallinta

Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen

kuitenkin huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset ja yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen.

Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että

konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.

Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja

alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien

osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita

ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan. Pääomarakennetta seurataan omavaraisuusasteen

ja velkaantumisasteen (gearing) avulla. Olvi-konsernin omavaraisuusaste 31.12.2025 oli 60,8 (60,3) prosenttia ja

velkaantumisaste -3,7 (-12,4) prosenttia.

20. Ostovelat ja muut velat

1 000 EUR 2025 2024 PitkäaikaisetSaadut ennakot 248 232Siirtovelat 600 561Yhteensä 848 793LyhytaikaisetOstovelat 68 622 75 997Siirtovelat 29 208 32 799Muut velat 84 642 78 320Yhteensä 182 472 187 116

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin sekä asiakkaiden

käytössä oleviin kierrätettävien päällysteiden lunastusvelvollisuuteen. Muut velat sisältävät muun muassa välillisiin

veroihin liittyviä jaksotuksia. Ostovelat ja muut velat erääntyvät 12 kuukauden kuluessa ja niiden käyvät arvot

vastaavat niiden tasearvoja.

99OLVI OYJ

OSTOVELAT VALUUTOITTAIN

1 000 EUR/VAL 2025 2024VAL EUR VAL EUREUR 59 480 59 480 65 160 65 160USD 68 58 87 84BYN 23 236 6 800 25 687 7 087GBP 26 29 26 31RUB 148 966 1 618 93 565 823DKK 4 729 633 20 968 2 812SEK40 440

21. Varaukset, vakuudet ja vastuusitoumukset

LAADINTAPERIAATTEET

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen

tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai

aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Tällaisia varauksia voi liittyä

tappiollisiin sopimuksiin tai ympäristövelvoitteisiin. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin

kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen

saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUT

1 000 EUR 2025 2024 Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa 982 998Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa 374 482Yhteensä 1 356 1 480

1 000 EUR 2025 2024 Annetut pantit ja vastuusitoumuksetOmasta puolesta 2 588 3 170Muut vastuut 67 67

EHDOLLISET VELAT

Vuoden 2025 tilinpäätökseen ei sisälly ehdollisia velkoja.

22. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset

OMISTUSOSUUDET 2025 JA 2024: Konsernin Konsernin Osuus äänivallasta Osuus äänivallasta omistusosuus 2025 omistusosuus 2024 2025 2024 (%)(%)(%)(%)Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, SuomiAS A. Le Coq, Tartto, Viro 100,00 100,00 100,00 100,00AS Karme, Karksi vald, Viro 49,00 49,00 49,00 49,00Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro 20,00 20,00 20,00 20,00A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia 99,88 99,88 99,88 99,88SIA Piebalgas Alus, Latvia 99,88 99,88 99,88 99,88AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua 99,67 99,67 99,67 99,67UAB Uniqa, Liettua 99,67 99,67 99,67 99,67UAB Alaus Pinta, Liettua 99,67 99,67 99,67 99,67OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä 96,36 96,36 96,36 96,36Trade House Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä 96,36 96,36 96,36 96,36Servaali Oy, Helsinki, Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00Servaali Sweden AB, Tukholma, Ruotsi 100,00 100,00 100,00 100,00Helsingin tislaamo Oy / Helsinki Distilling Company Ltd, Helsinki, Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00Helsingin tislaamoravintola Oy, Helsinki, Suomi 100,00 100,00 100,00 100,00Arctic Silence Oy, Suomi 50,00 50,00Suomen Oluset Oy, Suomi 100,00 47,62 100,00 47,62Barley Finland Oy, Suomi 100,00 100,00A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska 100,00 100,00 100,00 100,00

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

Olvi Oyj:stä tuli tilikaudella 2025 Suomen Oluset Oy:n pääomistaja 100,0 prosentin omistusosuudella. Lisäksi Olvi Oyj

perusti Barley Finland Oy:n. Yhteisyritys Arctic Silence Oy puolestaan purettiin.

100OLVI OYJ

TIEDOT KONSERNIN OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISTÄ

1 000 EUR 2025 2024 OsakkuusyrityksetAS Karme, Karksi vald, ViroVarat165 131Velat 46 23Liikevaihto 102 97Tilikauden voitto/tappio 80 75Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, ViroVarat 1 019 1 075Velat 237 370Liikevaihto 1 495 1 516Tilikauden voitto/tappio77 78YhteisyrityksetArctic Silence Oy, SuomiVarat 0 100Velat 0 0Liikevaihto 0 0Tilikauden voitto/tappio 0 0

Olvi-konserni tekee myynti- ja valmistusyhteistyötä osakkuusyritysten kanssa.

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä 2025 2024 Hankintameno 1.1. 1 012 1 032 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksesta 55 52 Vähennykset -50 0Saadut osingot -34 -72 Hankintameno 31.12. 983 1 012 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 012 1 032 Kirjanpitoarvo 31.12. 983 1 012

23. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöinä hallitus,

toimitusjohtaja, Olvi-konsernin emoyhtiön ja konsernin johtoryhmän jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä

ja yrityskytköksensä.

LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUNEET LIIKETOIMET SEKÄ LÄHIPIIRISAAMISET JA -VELAT

Osakkuusyritysten kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat tilikausina 2025 ja 2024 ovat

seuraavat: 1 000 EUR 2025 2024 Myynnit 473 481Ostot 1 494 1 454Saamiset 45 71Velat 163 167

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa ovat osa normaalia liiketoimintaa ja ne ovat tapahtuneet markkinaehtoisesti.

Tarkemmat tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 22. Tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset.

Lisätietoa hallituksen sekä toimitusjohtajan ja muun konsernin johtoryhmän palkitsemisesta löytyy liitetiedosta 5.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä osakeperusteiset maksut. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

101OLVI OYJ

24. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

YRITYSHANKINNAT RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Vahvistuneiden kolmen yrityshankinnan osalta määräysvalta siirtyi raportointikauden päättymisen jälkeen

tammikuussa 2026, joten tapahtumat luokitellaan IAS 10:n mukaisesti ei-oikaistavaksi tapahtumaksi. Näin ollen

hankintoja ei ole kirjattu päättyneeseen tilinpäätökseen, eikä niillä ole vaikutusta raportointikauden taseeseen tai

tulokseen. Tammikuussa varmistuneiden yrityskauppojen yhdistely osaksi Olvi-konsernia tehdään 1.1.2026 alkaen.

Alla kuvattujen vahvistuneiden yritysostojen lopulliset kauppahinnat eivät ole vielä vahvistuneet eikä näin ollen

kauppahinnan allokointilaskelmat ole vielä valmiina.

Kaikkien julkistettujen yrityskauppojen, Viro mukaan lukien, arvioitu vaikutus konsernin vuoden 2025 myyntivolyymiin

olisi ollut 9 prosenttia, liikevaihtoon 10 prosenttia ja liiketulokseen 5 prosenttia olettaen, että liiketoiminnat olisivat

olleet kaikki 12 kuukautta mukana luvuissa. Vuoden 2026 osalta tulee huomioida, että yhtiöiden integrointi konserniin

on vasta aloitettu tammikuussa ja prosessista arvioidaan aiheutuvan lisäkustannuksia. Merkittäviä synergioita

arvioidaan saatavaksi vuoden 2027 aikana. Lisäksi Värska Originaal AS:n yrityskauppa ei ole vielä vahvistunut, joten

yhdistely konserniin tehdään vasta myöhemmin. Ostettujen yritysten liiketoimintamallit poikkeavat toisistaan ja ovat

muun muassa kannattavuudeltaan erilaisia.

VALMIERMUIŽAS ALUS

Olvi-konserni ilmoitti 2.9.2025 ostavansa latvialaisen olut- ja juomavalmistajan, Valmiermuižas alus -yhtiön. Yritysosto

on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 15.1.2026. Hankinnan seurauksena konserni on saanut

määräysvallan Valmiermuižas alus -yhtiöstä 100 prosentin omistusosuudella.

Yrityskauppa tukee Olvin strategista tavoitetta olla halutuin monipaikallinen juomatalo, laajentaen konsernin

tuotevalikoimaa ja avaten lisää kasvumahdollisuuksia ravintola- ja vientimarkkinoille.

BANJALUČKA PIVARA

Olvi-konserni ilmoitti 9.9.2025 ostavansa Bosnia ja Hertsegovinan suurimman panimon Banjalučka Pivaran, joka toimii

myös Serbiassa. Yritysosto on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 2.1.2026. Hankinnan

seurauksena konserni on saanut määräysvallan Banjalučka Pivarasta 100 prosentin omistusosuudella.

Hankinta tukee Olvin monipaikallista kasvustrategiaa tarjoamalla pääsyn vahvoihin paikallisiin brändeihin ja

tuotantokapasiteettiin, mahdollistaen kasvun ja laajentumisen Balkanin alueella. Kasvua tukee oma tuotanto

Välimeren läheisyydessä, sillä Olvi pystyy palvelemaan Välimeren matkailualueita, kuten Italiaa, Kroatiaa, Kreikkaa ja

Montenegroa, entistä paremmin ja joustavammin.

VÄRSKA ORIGINAAL AS

Olvi tiedotti 15.9.2025 laajentavansa alkoholittomien tuotteiden valikoimaansa ja hankkivansa Viron johtavan

kivennäisvesivalmistajan Värska Originaal AS:n. Kauppa odottaa edelleen paikallisen kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

BREWERY INTERNATIONAL

Olvi-konserni ilmoitti 3.12.2025 ostavansa 51 prosentin enemmistöosuuden Brewery Internationalista, joka on tunnettu

juomien maahantuontiin ja jakeluun erikoistunut yritysryhmä Norjassa ja Ruotsissa. Sopimukseen sisältyy optio

hankkia loput osakkeet myöhemmin. Kauppa toteutui 2.1.2026.

Yritysryhmään kuuluvat panimotuotteisiin keskittyvät Brewery International -yhtiöt sekä laadukkaisiin viineihin

ja väkeviin alkoholijuomiin keskittyvät Mission Wine & Spirits -yhtiöt. Yritysosto tukee Olvi-konsernin strategisia

kasvutavoitteita, vahvistaa sen maantieteellistä asemaa Pohjoismaissa ja luo perustan uusille kasvumahdollisuuksille.

102OLVI OYJ

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR Liitetieto 2025 2024

Bruttotuotot 535 510 687,96 535 912 799,66

Valmisteverot ja muut vähennyserät -320 896 663,40 -324 036 570,39

LIIKEVAIHTO 1 214 614 024,56 211 876 229,27

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 444 390,50 -525 893,49

Liiketoiminnan muut tuotot 2 9 208 036,44 6 111 993,17

Materiaalit ja palvelut 3 102 619 057,37 101 982 108,12

Henkilöstökulut 4 30 057 528,03 28 411 013,53

Poistot ja arvonalentumiset 8 11 529 858,37 10 927 038,02

Liiketoiminnan muut kulut 9 51 557 558,30 50 715 366,75

LIIKEVOITTO 29 502 449,43 25 426 802,53

Rahoitustuotot ja -kulut 10 22 659 148,09 25 347 471,28

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 52 161 597,52 50 774 273,81

Tilinpäätössiirrot 11 -969 882,83 -2 286 028,52

Tuloverot 12 -6 585 675,17 -5 825 611,99

TILIKAUDEN VOITTO 44 606 039,52 42 662 633,30

EMOYHTIÖN TASE

EUR Liitetieto 2025 2024

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 13 2 785 925,16 3 440 455,68

Aineelliset hyödykkeet 13 122 006 668,13 105 124 615,14

Osuudet saman konsernin yrityksissä 14 115 737 458,57 109 004 478,70

Muut sijoitukset 14 384 124,74 501 147,08

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 240 914 176,60 218 070 696,60

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 16 13 169 077,59 11 641 548,64

Pitkäaikaiset saamiset 17 61 430 416,92 51 726 460,20

Lyhytaikaiset saamiset 17 84 985 502,30 58 411 890,82

Rahat ja pankkisaamiset 4 182 154,95 17 493 096,79

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 163 767 151,76 139 272 996,45

VASTAAVAA YHTEENSÄ 404 681 328,36 357 343 693,05

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 20 758 808,00 20 758 808,00

Ylikurssirahasto 856 975,83 856 975,83

Vararahasto 126 981,88 126 981,88

Edellisten tilikausien voitto 137 782 018,38 121 977 929,48

Tilikauden voitto 44 606 039,52 42 662 633,30

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 18 204 130 823,61 186 383 328,49

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 19 41 345 635,33 40 868 899,50

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma 16 515 000,00 12 617 496,22

Lyhytaikainen vieras pääoma 142 689 869,42 117 473 968,84

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 159 204 869,42 130 091 465,06

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 404 681 328,36 357 343 693,05

103OLVI OYJ

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

EUR Liitetieto 2025 2024

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto 44 606 039,52 42 662 633,30

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 8 11 529 898,19 10 927 038,02

Rahoitustuotot ja -kulut 10 -22 545 986,62 -25 403 540,59

Muut oikaisut 7 426 730,64 8 403 357,42

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 41 016 681,73 36 589 488,15

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -3 230 021,10 5 810 929,67

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -1 527 528,95 522 274,94

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 356 241,70 -1 211 413,90

Maksetut korot -958 361,02 -1 118 785,21

Saadut korot 1 294 065,51 1 888 505,67

Saadut osingot 21 956 974,52 23 092 662,43

Maksetut verot -5 826 708,99 -6 100 840,51

Liiketoiminnan rahavirta (A) 54 081 343,40 59 472 821,24

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -30 868 258,98 -19 871 829,46

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 46 575,75 50 194,96

Investoinnit muihin sijoituksiin -160 957,73 0,00

Ostetut tytäryhtiöosakkeet -5 000,00 0,00

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 50 000,00 0,00

Investointien rahavirta (B) -30 937 640,76 -19 821 634,50

Rahoituksen rahavirta

Lainojen nostot 33 500 000,00 0,00

Lainojen takaisinmaksut -3 000 000,00 -3 000 000,00

Maksetut osingot -26 913 957,20 -24 840 125,05

Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -14 602 652,83 -9 473 755,02

Muut rahoituksen rahavirrat -25 438 034,45 0,00

Rahoituksen rahavirta (C) -36 454 644,48 -37 313 880,07

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -13 310 941,84 2 337 306,67

Rahavarat 1.1. 17 493 096,79 15 155 790,12

Rahavarat 31.12. 4 182 154,95 17 493 096,79

Rahavarojen muutos -13 310 941,84 2 337 306,67

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Laadintaperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1.–31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen sekä muiden tilinpäätöksen

laatimista koskevien säädösten mukaisesti (FAS). Tilinpäätös esitetään euroissa.

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä

suunnitelman mukaisilla poistoilla sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä

tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat käyttöomaisuushyödykkeiden arvioituun

taloudelliseen vaikutusaikaan.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 6 vuotta

Tavaramerkit 10 vuotta

Muu aineeton käyttöomaisuus 5 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta

Tehdaskoneet ja laitteet 15–20 vuotta

Kierrätettävät päällysteet 5–20 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno

määritetään raaka- ja tarveaineiden sekä ostotuotteiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden

ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno perustuu standardikustannushintaan. Standardikustannushintaan

luetaan raaka-aineet, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen

muuttuvista ja kiinteistä menoista. Hankintamenoa alempi todennäköinen luovutushinta on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen

tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

OMAT OSAKKEET

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Omien osakkeiden

hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut vastikkeet käypään arvoon arvostettuina välillisillä

veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. Juomien ja juomatuotteiden myynti

tuloutetaan sillä ajan hetkellä, kun Olvi on toimittanut tuotteet asiakkaalle asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan ja

tuotteiden määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.

104OLVI OYJ

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi.

ELÄKEKULUT

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa

eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

OSAKEKANNUSTINJÄRJESTELY

Olvi Oyj:llä on osakekannustinjärjestelyjä, joiden piirissä oleville henkilöille maksetaan palkkiot Olvi Oyj:n A-osakkeina

ja osittain rahana. Osakepalkkiojärjestelmän osakkeiden vaikutus kirjataan voittovarojen vähennykseksi ja rahana

maksettu osuus tuloksen kautta kannustinohjelman päättymishetkenä. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 5. Työsuhde-

etuuksista aiheutuvat kulut, henkilöstö sekä osakeperusteiset maksut on esitetty tarkemmin palkitsemisjärjestelmien

periaatteet.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut on kirjattu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Jäljellä olevat

vuokravastuut esitetään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Vuokratuotot, kun yhtiö toimii

vuokranantajana, kirjataan liikevaihtoon.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat tuloverot, aikaisempien tilikausien

verojen oikaisut sekä laskennallisen veron muutoksen.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET TAI -VELAT

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen

tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka

kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Emoyhtiön mahdolliset johdannaissopimukset koostuvat koronvaihtosopimuksista ja hyödykejohdannaisista, jotka

arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin sekä

rahoituseriin.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin

ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos

esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt

erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto markkina-alueittain

EUR 2025 2024

Suomi 209 989 354,82 208 202 538,18

Viro 2 817 538,76 2 902 336,34

Muu vienti 1 807 130,98 771 354,75

Yhteensä 214 614 024,56 211 876 229,27

2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR 2025 2024

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 15 913,63 134 711,13

Muut 9 192 122,81 5 977 282,04

Yhteensä 9 208 036,44 6 111 993,17

3. Materiaalit ja palvelut

EUR 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet (tavarat):

Ostot tilikauden aikana 102 665 585,43 101 964 801,46

Varaston muutos -46 528,06 17 306,66

Yhteensä 102 619 057,37 101 982 108,12

4. Henkilöstökulut

EUR 2025 2024

Palkat ja palkkiot 25 019 105,07 23 626 129,52

Eläkekulut 4 155 575,08 4 031 178,52

Muut henkilösivukulut 882 847,88 753 705,49

Yhteensä 30 057 528,03 28 411 013,53

105OLVI OYJ

5. Johdon palkat ja palkkiot

EUR 2025 2024

Toimitusjohtaja 623 911,52 612 995,07

Hallituksen puheenjohtaja 94 200,00 100 650,00

Muut hallituksen jäsenet 250 900,00 248 250,00

Yhteensä 969 011,52 961 895,07

6. Henkilökunta keskimäärin tilikaudella

2025 2024

Toimihenkilöt 233 219

Työntekijät 193 190

Yhteensä 426 409

7. Tilintarkastuskulut

EUR 2025 2024

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastusyhteisö

Tilintarkastuspalkkiot 81 530,31 111 441,81

Tilintarkastajan lausunnot 62 754,64 35 000,00

Muut palvelut 20 387,70 15 778,38

Yhteensä 164 672,65 162 220,19

8. Poistot ja arvonalentumiset

EUR 2025 2024

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 11 529 858,37 10 927 038,02

Yhteensä 11 529 858,37 10 927 038,02

9. Liiketoiminnan muut kulut

EUR 2025 2024

Myyntirahdit 18 047 089,36 18 287 264,42

Markkinoinnin ja myynnin kulut 7 929 437,15 8 039 453,45

Muut liiketoiminnan kulut 25 581 031,79 24 388 648,88

Yhteensä 51 557 558,30 50 715 366,75

10. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR 2025 2024

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 21 049 772,96 22 551 285,46

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista 4 586,80 3 466,82

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 2 287 112,72 3 515 794,61

Muilta 473 562,14 535 335,97

Yhteensä 2 760 674,86 4 051 130,58

Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 23 815 034,62 26 605 882,86

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille 431 258,34 774 404,02

Muille 724 628,19 484 007,56

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 1 155 886,53 1 258 411,58

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 22 659 148,09 25 347 471,28

11. Tilinpäätössiirrot

EUR 2025 2024

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 476 735,83 86 028,52

Annetut konserniavustukset 493 147,00 2 200 000,00

Yhteensä 969 882,83 2 286 028,52

12. Tuloverot

EUR 2025 2024

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 6 278 904,40 5 477 914,93

Edellisten tilikausien verot -80 685,36 0,00

Muut välittömät verot 376 766,93 352 496,53

Laskennallisen veron muutos 10 689,20 -4 799,47

Yhteensä 6 585 675,17 5 825 611,99

106OLVI OYJ

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat

hyödykkeet

Ennakkomaksut

aineettomista

hyödykkeistä Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 30 928 471,36 52 030,00 30 980 501,36

Lisäykset 464 897,18 71 538,00 536 435,18

Siirrot erien välillä 0,00 -52 030,00 -52 030,00

Hankintameno 31.12.2025 31 393 368,54 71 538,00 31 464 906,54

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 27 540 045,68 0,00 27 540 045,68

Poistot 1 138 935,70 0,00 1 138 935,70

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 28 678 981,38 0,00 28 678 981,38

Kirjanpitoarvo 1.1.2025 3 388 425,68 52 030,00 3 440 455,68

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 2 714 387,16 71 538,00 2 785 925,16

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja

vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 1 245 802,85 58 008 182,20 177 812 824,07 13 048 021,56 17 504 063,42 267 618 894,10

Lisäykset 0,00 1 252 084,17 2 867 889,42 759 307,72 22 404 017,86 27 283 299,17

Vähennykset 0,00 -7 122,76 -239 122,59 -36 240,94 0,00 -282 486,29

Siirrot erien välillä 0,00 6 656 978,38 9 845 360,21 -16 450 308,59 52 030,00

Hankintameno 31.12.2025 1 245 802,85 65 910 121,99 190 286 951,11 13 771 088,34 23 457 772,69 294 671 736,98

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 1.1.2025 0,00 31 262 568,88 127 091 422,74 4 140 287,34 0,00 162 494 278,96

Poistot 1 649 543,12 8 061 699,49 679 680,06 10 390 922,67

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 -7 122,76 -197 226,78 -15 783,24 0,00 -220 132,78

Kertyneet poistot ja

arvonalentumiset 31.12.2025 0,00 32 904 989,24 134 955 895,45 4 804 184,16 0,00 172 665 068,85

Kirjanpitoarvo 1.1.2025 1 245 802,85 26 745 613,32 50 721 401,33 8 907 734,22 17 504 063,42 105 124 615,14

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 1 245 802,85 33 005 132,75 55 331 055,66 8 966 904,18 23 457 772,69 122 006 668,13

31.12.2025 31.12.2024

Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden tasearvo 50 441 099,04 45 914 591,55

14. Sijoitukset

EUR

Osuudet

konserniyrityksissä Muut osuudet

Sijoitukset

yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 109 004 478,70 516 818,49 109 521 297,19

Lisäykset 6 782 979,87 0,00 6 782 979,87

Vähennykset -50 000,00 -117 022,34 -167 022,34

Hankintameno 31.12.2025 115 737 458,57 399 796,15 116 137 254,72

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025 0,00 15 671,41 15 671,41

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025 0,00 15 671,41 15 671,41

Kirjanpitoarvo 1.1.2025 109 004 478,70 501 147,08 109 505 625,78

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 115 737 458,57 384 124,74 116 121 583,31

15. Tytäryhtiöt

Emoyhtiön

omistusosuus 2025

(%)

Emoyhtiön

omistusosuus 2024

(%)

AS A. Le Coq, Tartto, Viro 100,00 100,00

AS Karme, Karksi vald, Viro

Verska Mineraalvee OÜ, Värska vald, Viro

A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia 99,88 99,88

SIA Piebalgas Alus, Latvia

AB Volfas Engelman, Kaunas, Liettua 99,67 99,67

UAB Uniqa, Liettua

UAB Alaus Pinta, Liettua

OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä 96,36 96,36

Trade House Lidskoe Pivo, Valko-Venäjä

Servaali Oy, Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Servaali Sweden AB, Tukholma, Ruotsi

Helsingin tislaamo Oy / Helsinki Distilling Company Ltd, Helsinki, Suomi 100,00 100,00

Helsingin tislaamoravintola Oy, Helsinki, Suomi

Arctic Silence Oy, Helsinki, Suomi 50,00

Suomen Oluset Oy, Suomi 100,00 47,62

Barley Finland Oy, Suomi 100,00

A/S Bryggeriet Vestfyen, Assens, Tanska 100,00 100,00

Olvi Oyj:stä tuli tilikaudella 2025 Suomen Oluset Oy:n pääomistaja 100,0 prosentin omistusosuudella. Lisäksi Olvi Oyj

perusti Barley Finland Oy:n. Yhteisyritys Arctic Silence Oy puolestaan purettiin.

107OLVI OYJ

16. Vaihto-omaisuus

EUR 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet 3 981 479,41 3 934 951,35

Keskeneräiset tuotteet 1 442 300,05 1 560 848,66

Valmiit tuotteet / tavarat 7 745 298,13 6 145 748,63

Yhteensä 13 169 077,59 11 641 548,64

17. Saamiset

EUR 2025 2024

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 57 052 391,74 48 079 951,03

Lainasaamiset muilta kuin konserniyrityksiltä 199 999,88 399 999,92

Vakuudeksi annetut talletukset 226 098,08 226 098,08

Laskennalliset verosaamiset 595,81 11 285,01

Siirtosaamiset 3 951 331,41 3 009 126,16

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 61 430 416,92 51 726 460,20

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

Myyntisaamiset 1 608 813,61 941 953,24

Osinko- ja muut saamiset 212 172,24 1 003 015,84

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä 1 820 985,85 1 944 969,08

Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä

Myyntisaamiset 54 231 852,97 52 376 908,19

Muut saamiset 25 804 876,81 204 921,47

Siirtosaamiset 3 127 786,67 3 885 092,08

Saamiset muilta kuin konserniyrityksiltä yhteensä 83 164 516,45 56 466 921,74

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 84 985 502,30 58 411 890,82

Saamiset yhteensä 146 415 919,22 110 138 351,02

EUR 2025 2024

Siirtosaamiset

Tuloverosaaminen 0,00 440 503,98

Valmisteverosaaminen 160 698,00 527 216,16

Jälkihyvite-ennakot 680 133,06 453 755,07

Muut siirtosaamiset 2 286 955,61 2 463 616,87

Siirtosaamiset yhteensä 3 127 786,67 3 885 092,08

Laskennalliset verosaamiset

Laskennalliset verosaamiset 1.1. 11 285,01 6 485,54

Laskennallisen veron muutos -10 689,20 4 799,47

Laskennalliset verosaamiset 31.12. 595,81 11 285,01

Lainasaamiset konserniyhtiöiltä ovat vakuudettomia. Korkotaso määräytyy markkinaehtoisesti ulkopuolisen

palveluntarjoajan tekemän konserniyhteysluokituksen perusteella.

18. Oma pääoma

EUR 2025 2024

Osakepääoma 1.1. 20 758 808,00 20 758 808,00

Osakepääoma 31.12. 20 758 808,00 20 758 808,00

Ylikurssirahasto 1.1. 856 975,83 856 975,83

Ylikurssirahasto 31.12. 856 975,83 856 975,83

Vararahasto 1.1. ja 31.12. 126 981,88 126 981,88

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 164 640 562,78 146 729 142,50

Osingonjako -26 910 673,40 -24 832 248,00

Omien osakkeiden liikkeeseenlasku henkilöstölle 52 129,00 81 034,98

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 137 782 018,38 121 977 929,48

Tilikauden voitto 44 606 039,52 42 662 633,30

Oma pääoma yhteensä 204 130 823,61 186 383 328,49

108OLVI OYJ

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 2025 2024

Edellisten tilikausien voitto 137 782 018,38 121 977 929,50

Tilikauden voitto 44 606 039,52 42 662 633,30

Yhteensä 182 388 057,90 164 640 562,80

Tilikauden lopussa Olvi Oyj:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 16 918 (21 714) ja niiden hankintahinta

yhteensä 510 969,56 euroa (657 779,32 euroa).

OLVI OYJ:N OSAKEPÄÄOMA JAKAUTUU OSAKELAJEITTAIN SEURAAVASTI:

2025 2024

Kpl EUR Ääniä Kpl EUR Ääniä

K-sarja (20 ääntä/osake), rekisteröity 3 732 256 3 732 256 74 645 120 3 732 256 3 732 256 74 645 120

K-osakkeet yhteensä 3 732 256 3 732 256 74 645 120 3 732 256 3 732 256 74 645 120

A-sarja (1 ääni/osake), rekisteröity 16 989 976 17 026 552 16 989 976 16 989 976 17 026 552 16 989 976

A-osakkeet yhteensä 16 989 976 17 026 552 16 989 976 16 989 976 17 026 552 16 989 976

Yhteensä 31.12. 20 722 232 20 758 808 91 635 096 20 722 232 20 758 808 91 635 096

Ääniä / A-sarjan osake 1

Ääniä / K-sarjan osake 20

Rekisteröity osakepääoma 31.12.2025 oli yhteensä 20 758 808,00 euroa.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 1,30 euroa/osake vuodelta 2024 (1,20 euroa/osake vuodelta 2023), yhteensä

26,9 (24,8) miljoonaa euroa. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksettiin

30.4.2025. Toinen erä 0,65 euroa osakkeelta maksettiin 5.9.2025. Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus

osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

20. Vieras pääoma

EUR 2025 2024

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 16 500 000,00 0,00

Muut velat 15 000,00 44 544,22

Yhteensä 16 515 000,00 44 544,22

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Muut velat 0,00 12 572 952,00

Yhteensä 0,00 12 572 952,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 16 515 000,00 12 617 496,22

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 5 500 000,00 0,00

Yritystodistuslainat 11 500 000,00 0,00

Ostovelat 31 733 264,98 36 871 453,28

Siirtovelat 16 664 932,78 16 780 742,01

Muut velat 64 394 166,99 60 478 992,19

Yhteensä 129 792 364,75 114 131 187,48

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Muut velat 12 572 952,00 3 000 000,00

Ostovelat 324 552,67 342 781,36

Yhteensä 12 897 504,67 3 342 781,36

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 142 689 869,42 117 473 968,84

Vieras pääoma yhteensä 159 204 869,42 130 091 465,06

Siirtovelat

Henkilöstökuluvaraukset 7 370 706,42 6 946 422,19

Tuloverovelka 307 773,00 0,00

Kiertävien juomapakkausten siirtovelat 7 282 039,51 7 341 372,83

Vuosihyvitevelat 327 300,93 651 001,16

Muut siirtovelat 1 377 112,92 1 841 945,78

Siirtovelat yhteensä 16 664 932,78 16 780 741,96

Korottomien velkojen määrä 31.12. 113 131 917,37 114 488 968,79

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua:

Lainat rahoituslaitoksilta ja muut lainat 0,00 29 544,22

Muut siirtovelat koostuvat pääosin matkalla olevista ostolaskuista.

109OLVI OYJ

21. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

EUR 2025 2024

Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Omasta puolesta

Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 1 345 503,00 1 345 503,00

Muut taseen ulkopuoliset vastuut

Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista 2 447 102,53 2 677 303,46

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet 1 258 264,83 550 000,00

Muut vastuut 67 000,00 67 000,00

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä 5 117 870,36 4 639 806,46

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen

käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 3 347 700,16 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2033.

Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli yhteensä 30,0 miljoonan euron tililimiitti, joka oli 31.12.2025 kokonaan käyttämättä. Lisäksi

yhtiöllä on 5,0 miljoonaa euroa sitomatonta limiittiä, josta käytössä oli 1 325 636,83 euroa sekä yhteensä 30,0 miljoonaa

euroa sitovia limiittejä, jotka olivat 31.12.2025 kokonaan käyttämättä.

Olvi Oyj:llä on käytettävissä 50,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Olvi Oyj:llä on ollut tilinpäätösvaiheessa

yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

22. Leasingvastuut

EUR 2025 2024

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 320 775,20 385 715,49

Myöhemmin erääntyvät 261 566,34 420 095,82

Yhteensä 582 341,54 805 811,31

23. Johdannaissopimukset

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 Olvi Oyj:ssä ei ole voimassa olevia johdannaissopimuksia.

24. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Yrityshankinnat raportointikauden päättymisen jälkeen

Vahvistuneiden kolmen yrityshankinnan osalta määräysvalta siirtyi raportointikauden päättymisen jälkeen tammikuussa

2026, joten tapahtumat luokitellaan IAS 10:n mukaisesti ei-oikaistavaksi tapahtumaksi. Näin ollen hankintoja ei ole kirjattu

päättyneeseen tilinpäätökseen, eikä niillä ole vaikutusta raportointikauden taseeseen tai tulokseen. Tammikuussa

varmistuneiden yrityskauppojen yhdistely osaksi Olvi-konsernia tehdään 1.1.2026 alkaen. Alla kuvattujen vahvistuneiden

yritysostojen lopulliset kauppahinnat eivät ole vielä vahvistuneet eikä näin ollen kauppahinnan allokointilaskelmat ole

vielä valmiina.

Kaikkien julkistettujen yrityskauppojen, Viro mukaan lukien, arvioitu vaikutus konsernin vuoden 2025 myyntivolyymiin

olisi ollut 9 prosenttia, liikevaihtoon 10 prosenttia ja liiketulokseen 5 prosenttia olettaen, että liiketoiminnat olisivat olleet

kaikki 12 kuukautta mukana luvuissa. Vuoden 2026 osalta tulee huomioida, että yhtiöiden integrointi konserniin on

vasta aloitettu tammikuussa ja prosessista arvioidaan aiheutuvan lisäkustannuksia. Merkittäviä synergioita arvioidaan

saatavaksi vuoden 2027 aikana. Lisäksi Värska Originaal AS:n yrityskauppa ei ole vielä vahvistunut, joten yhdistely

konserniin tehdään vasta myöhemmin. Ostettujen yritysten liiketoimintamallit poikkeavat toisistaan ja ovat muun muassa

kannattavuudeltaan erilaisia.

Valmiermuižas alus

Olvi-konserni ilmoitti 2.9.2025 ostavansa latvialaisen olut- ja juomavalmistajan, Valmiermuižas alus -yhtiön. Yritysosto

on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 15.1.2026. Hankinnan seurauksena konserni on saanut

määräysvallan Valmiermuižas alus -yhtiöstä 100 prosentin omistusosuudella.

Yrityskauppa tukee Olvin strategista tavoitetta olla halutuin monipaikallinen juomatalo, laajentaen konsernin

tuotevalikoimaa ja avaten lisää kasvumahdollisuuksia ravintola- ja vientimarkkinoille.

Banjalučka Pivara

Olvi-konserni ilmoitti 9.9.2025 ostavansa Bosnia ja Hertsegovinan suurimman panimon Banjalučka Pivaran, joka toimii

myös Serbiassa. Yritysosto on saanut kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja kauppa toteutui 2.1.2026. Hankinnan

seurauksena konserni on saanut määräysvallan Banjalučka Pivarasta 100 prosentin omistusosuudella.

Hankinta tukee Olvin monipaikallista kasvustrategiaa tarjoamalla pääsyn vahvoihin paikallisiin brändeihin ja

tuotantokapasiteettiin, mahdollistaen kasvun ja laajentumisen Balkanin alueella. Kasvua tukee oma tuotanto Välimeren

läheisyydessä, sillä Olvi pystyy palvelemaan Välimeren matkailualueita, kuten Italiaa, Kroatiaa, Kreikkaa ja Montenegroa,

entistä paremmin ja joustavammin.

Värska Originaal AS

Olvi tiedotti 15.9.2025 laajentavansa alkoholittomien tuotteiden valikoimaansa ja hankkivansa Viron johtavan

kivennäisvesivalmistajan Värska Originaal AS:n. Kauppa odottaa edelleen paikallisen kilpailuviranomaisen hyväksyntää.

Brewery International

Olvi-konserni ilmoitti 3.12.2025 ostavansa 51 prosentin enemmistöosuuden Brewery Internationalista, joka on tunnettu

juomien maahantuontiin ja jakeluun erikoistunut yritysryhmä Norjassa ja Ruotsissa. Sopimukseen sisältyy optio hankkia

loput osakkeet myöhemmin. Kauppa toteutui 2.1.2026.

Yritysryhmään kuuluvat panimotuotteisiin keskittyvät Brewery International -yhtiöt sekä laadukkaisiin viineihin ja väkeviin

alkoholijuomiin keskittyvät Mission Wine & Spirits -yhtiöt. Yritysosto tukee Olvi-konsernin strategisia kasvutavoitteita,

vahvistaa sen maantieteellistä asemaa Pohjoismaissa ja luo perustan uusille kasvumahdollisuuksille.

110OLVI OYJ

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 182,4 (164,6) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli

44,6 (42,7) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• osinkona jaetaan 1,35 (1,30) euroa vuodelta 2025 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 28,0 (26,9)

miljoonaa euroa. Osinko on 43,7 (43,6) prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,67 euroa osakkeelta maksetaan 30.4.2026

osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 7.4.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Toinen erä 0,68 euroa osakkeelta maksetaan 30.9.2026 osakkeenomistajalle, joka on

täsmäytyspäivänä 23.9.2026 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Olvin omille osakkeille ei makseta osinkoa.

• emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 154,4 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja

emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen

kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen

tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Iisalmessa 10. päivänä maaliskuuta 2026

Nora Hortling Lasse Heinonen

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

Tarmo Noop Juho Nummela

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Pekka Tiainen Anette Vaini-Antila

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Patrik Lundell

toimitusjohtaja

111OLVI OYJ

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Oulussa 10. päivänä maaliskuuta 2026

KPMG Oy Ab

Tilintarkastusyhteisö

Heidi Hyry

KHT

112OLVI OYJ

Tilintarkastuskertomus

Olvi Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Olvi Oyj:n (y-tunnus

170318-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,

rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva

informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,

rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle ja

hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa

noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan

velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja

konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja

käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,

näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,

emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5

artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on

esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty

perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa

tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen

ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen

virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa

tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden

taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien

suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien

tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet

huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka

laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme

olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat

seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan

ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena

olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat

on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan

c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen

virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin

tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon

riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta

johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta

aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

113OLVI OYJ

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Myyntituottojen tuloutus ja vuosialennukset (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2)

• Olvi Oyj -konsernin liikevaihto koostuu tuotteiden ja palveluiden

myynnistä. Konsernin tilikauden 2025 liikevaihto oli yhteensä 665,3

miljoonaa euroa.

• Juomien ja juomatuotteiden myyntituotot kirjataan, kun asiakkaan

katsotaan saavan määräysvalta toimitettuihin tuotteisiin ja riskit ovat

siirtyneet asiakkaalle.

• Myyntitapahtumiin liittyy usein vuosialennuksia. Ne vähennetään

myyntihetkellä kirjatusta myynnistä myyntisopimusehtojen

mukaisesti. Myyntihetkellä myynnistä vähennetään myös arvioidut

virheellisten tuotteiden palautukset.

• Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen

tuloutushetken ja vuosialennusten ajoittumiseen liittyvästä

virheellisyyden riskistä johtuen liikevaihdon tuloutus ja

vuosialennukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme muodostaneet käsityksen liikevaihdon kirjausperusteista

ja käytännöistä sekä arvioineet konsernin tuloutusperiaatteita

suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin.

• Myyntituottojen tarkastuksessa olemme suorittaneet

aineistotarkastustoimenpiteitä ja analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.

• Olemme suorittaneet analyyttisiä toimenpiteitä myyntituottoihin

ja alennuksiin sekä tarkastaneet myyntituottoja saatuihin

maksusuorituksiin. Tarkastukseen sisältyi myös ulkopuolisten

vahvistusten hankkimista ja vuosialennusten kirjausten vertaamista

myyntisopimusten mukaisiin ehtoihin.

• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet

vertaamalla myyntilaskuja ja niiden toimitusehtoja tuloutushetkeen

sekä tarkastamalla tilikauden 2026 alun hyvityslaskuja.

• Lisäksi olemme arvioineet liikevaihdon esittämiseen liittyvien

liitetietojen asianmukaisuutta.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon ja Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvostus (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11 ja 12)

• Liikearvon tasearvo, yhteensä 22,4 miljoonaa euroa, on 6,0 %

suhteutettuna konsernin omaan pääomaan. Valko-Venäjän

liiketoimintasegmentin käypä arvo oli yhteensä 87,0 miljoonaa euroa,

segmenttiin ei kohdistu liikearvoa.

• Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta

vähintään vuosittain. Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin

arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on

määritelty perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta

aiheutuvilla menoilla huomioiden seuraavan kahden vuoden

osinkotuotot. Se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta

vuosittain.

• Liikearvon arvonalentumistestausten taustalla olevien

rahavirtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon harkintaa ja

arvioita liittyen kannattavuuteen, pitkän aikavälin kasvutekijöihin

ja diskonttauskorkoihin. Valko-Venäjän liiketoiminta segmentin

arvonalentumistestaus edellyttää johdon harkintaa ja arvioita

liittyen osinkotuottoihin, yhtiön markkinaehtoiseen arvoon ja

diskonttauskorkoon.

• Arvonalentumistestauksissa käytettäviin ennusteisiin ja

olettamuksiin liittyvän johdon harkinnan sekä Valko-Venäjän

liiketoimintaympäristöön kohdistuvan riskin merkittävyyden takia

liikearvon ja Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin arvostus ovat

tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

• Olemme arvioineet ja haastaneet keskeisiä laskelmissa käytettyjä

oletuksia suhteessa hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin

ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Olemme verranneet

toteutuneita rahavirtoja johdon laatimiin ennusteisiin.

• Laskelmien arvioinnissa ovat olleet mukana KPMG:n arvonmäärityksen

asiantuntijat, jotka ovat arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta,

laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia

markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Lisäksi olemme arvioineet

Valko-Venäjän liiketoimintojen arvonalentumistestauslaskelmia ja

niissä käytettyjä oletuksia.

• Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvon ja

Valko-Venäjän liiketoimintasegmentin sekä arvonalentumistestausta

koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet muita tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen

laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,

jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa

esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen

ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö

tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei

ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus

siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka

sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen

virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen

tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme

ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi

kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä

jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet

mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja

niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen

ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia

tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan

jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme

tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa

114OLVI OYJ

toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy

kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos

epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,

mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat

tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä

esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin

tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä

koskevasta taloudellisesta informaatiosta.

Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten

suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,

valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme

tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun

muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä

tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset

sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,

että olemme noudattaneet riippumattomuutta

koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja

kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista

ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa

tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilin tarkastuksessa

ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää

kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen

harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä

seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,

koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten

voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa

koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana

tilintarkastajana 26.3.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2

vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta

informaatiosta. Muu informaatio käsittää toiminta-

kertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän

informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä

sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen

tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme

kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva

lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity

muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko

muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilin-

päätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa

hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako

se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toiminta kertomuksen osalta velvollisuutenamme

on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun

ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja

että toimintakertomus on laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme

eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia

tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen

antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun

informaatioon kohdistamamme työn perusteella

johtopäätöksen, että kyseisessä muussa

informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on

raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian

suhteen raportoitavaa.

Oulussa 10. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Heidi Hyry

KHT

115OLVI OYJ

Kestävyysraportin varmennuskertomus

OLVI OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Olvi

Oyj:n (y-tunnus 0170318-9) toimintakertomukseen

sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme

evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut

seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että

konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta

osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja

kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Olvi Oyj

on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun

22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen

tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

kestävyystietojen merkitsemistä koskevien

vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin

varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana

toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa

hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä

varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin

mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan

velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan

riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja

konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin

perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan

velvollisuudet

Olvi Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen

laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain

7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan

lukien kestävyysraportointistandardeissa

määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on

noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta

kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8

säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset

kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää

yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien

raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän

sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.

Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,

että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy

estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja

arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista

epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen

päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen

määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on

epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-

standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä

mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat

oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista

toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava

tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten

perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti

erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein

toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan

velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto

saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,

sekä antaa rajoitetun varmuuden antava

varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin

ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että

käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.

Lisäksi:

116OLVI OYJ

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin

olennaisen virheellisyyden riskit, ja

muodostamme käsityksen toimeksiannon

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin

nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet,

mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin

riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä

hankkiaksemme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,

että virheestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen

tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten

tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa

suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan

ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä

suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen

harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden

riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden

antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden

taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka

saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava

toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme Olvi Oyj:n johtoa sekä

konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia

henkilöitä.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin

osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin

toteuttamista sekä prosessista annettuja tietoja

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen

kestävyystietojen keräämiseen ja

yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä

prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme konsernikestävyysraportissa

esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin

sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan

taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin

soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko

ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää

informaatiota.

• Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla

toimipaikoilla. Vierailimme Suomen sekä Tanskan

toimipisteillä.

• Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia

kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme

käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt

taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset

taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä

annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Oulussa, 10. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Kestävyystarkastusyhteisö

Heidi Hyry

KRT

117OLVI OYJ

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Olvi Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

OLVI OYJ:N HALLITUKSELLE

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon, jonka kohteena on Olvi Oyj:n

(y-tunnus 0170318-9) komission teknisen

sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

7437003NX7WWVRT6AJ55-2025-12-31-1-fi.zip

tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät

komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.

Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa

komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3

mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot

ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission

teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti

sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun

tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission

teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja

laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin

perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain

7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen

sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.

Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta

osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,

missä laajuudessa varmennus on suoritettu.

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden

antavan toimeksiannon kansainvälisen

varmennustoimeksi¬antostandardin ISAE 3000

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin

hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin 4

artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu

tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja

laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän

sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai

väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa

komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena

lausuntona esitämme, että Olvi Oyj:n ESEF-

tilinpäätökseen 7437003NX7WWVRT6AJ55-2025-12-31-

1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission

teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Olvi Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025

on annettu tilintarkastuskertomuksellamme

päivätty 10.3.2026. Tällä raportilla emme anna

konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa

tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Oulussa 11. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Heidi Hyry

KHT

118OLVI OYJ

Olvi Oyj

PL 16

74101 IISALMI

Suomi

olvigroup.fi