TERVEYSTALOOYJ

TOIMINTAKERTOMUSJA TILINPÄÄTÖS 31.12.2024

2

Terveystalo-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2024

Hallituksen toimintakertomus

............................................................................................................ 4

Taloudellistakehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoistentunnuslukujen laskentakaavat ........................23

Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ..................................................................................................26

Kestävyysraportti

.....................................................................................................................................

30

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma ................................................................................................................................112

Konsernitase...........................................................................................................................................................113

Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................................................................................................114

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .................................................................................................115

1. Konsernin perustiedot.........................................................................................................................................116

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet .........................................................................................................116

2.1 Laatimisperusta ..............................................................................................................................................116

2.2 Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminenja uudet IFRIC agendapäätökset..................................116

2.3 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihinliittyvät epävarmuustekijät..............................118

2.4 Konsolidointiperiaatteet ..................................................................................................................................119

2.5 Ulkomaan rahan määräiset erät .....................................................................................................................120

2.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet..........................................................................................................120

2.7 Sijoituskiinteistöt .............................................................................................................................................121

2.8 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet .....................................................................................................121

2.9 Arvonalentumiset............................................................................................................................................122

2.10 Vuokrasopimukset – konserni vuokralleottajana.........................................................................................123

2.11 Rahoitusvaratja rahoitusvelat ......................................................................................................................124

2.12 Vaihto-omaisuus ...........................................................................................................................................125

2.13 Työsuhde-etuudet.........................................................................................................................................125

2.14 Varaukset ja ehdollisetvelat.........................................................................................................................125

2.15 Tuloutusperiaatteet .......................................................................................................................................126

2.16 Segmentti-informaatio ..................................................................................................................................126

2.17 Julkiset avustukset........................................................................................................................................127

2.18 Liikevoitto......................................................................................................................................................127

2.19 Osakekohtainen tulos ...................................................................................................................................127

2.20 Tuloverot.......................................................................................................................................................127

3. Liiketoimintojen yhdistäminen.............................................................................................................................129

4. Segmentti-informaatio.........................................................................................................................................132

5. Liikevaihto...........................................................................................................................................................133

6. Liiketoiminnan muut tuotot..................................................................................................................................135

7. Materiaalit ja palvelut..........................................................................................................................................135

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvatkulut ................................................................................................................135

9. Poistot ja arvonalentumiset ................................................................................................................................135

10. Liiketoiminnan muut kulut .................................................................................................................................136

11. Rahoitustuototja -kulut.....................................................................................................................................137

12. Verot .................................................................................................................................................................137

12.1 Tuloverot.......................................................................................................................................................137

12.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat...........................................................................................................138

13. Osakekohtainen tulos .......................................................................................................................................140

14. Aineelliset hyödykkeet.....................................................................................................................................141

14.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .........................................................................................................141

14.2 Käyttöoikeusomaisuuserät ...........................................................................................................................142

14.3 Vuokrasopimusvelat .....................................................................................................................................142

15. Aineettomat hyödykkeet ...................................................................................................................................143

16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköidenarvonalentumistestaus ..............................................144

17. Sijoituskiinteistöt ...............................................................................................................................................148

18. Osuudet osakkuusyhtiöissä..............................................................................................................................148

19. Osakeperusteiset maksut .................................................................................................................................148

3

20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvätarvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia 149

21. Rahoitusriskit ....................................................................................................................................................150

21.1 Rahoitusriskien hallinta.................................................................................................................................150

21.2 Korkoriski ja valuuttakurssiriski.....................................................................................................................150

21.3 Luottoriski .....................................................................................................................................................151

21.4 Maksuvalmiusriski.........................................................................................................................................151

21.5 Pääoman hallinta..........................................................................................................................................152

22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiinperustuvat omaisuuserät ...................................153

23. Rahavarat ja muut rahoitusvarat ......................................................................................................................154

24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääomanrahasto ...........................................................................154

25. Rahoitusvelat....................................................................................................................................................156

26. Ostovelat ja muut velat .....................................................................................................................................156

27. Varaukset..........................................................................................................................................................157

28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt .........................................................................................................................157

29. Vakuudet, ehdollisetvelat ja vastuusitoumukset..............................................................................................158

30. Lähipiiritapahtumat ...........................................................................................................................................159

31. Konserniyritykset ..............................................................................................................................................162

32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat....................................................................................................164

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma......................................................................................................................................166

Emoyhtiön tase.....................................................................................................................................................166

Emoyhtiön rahoituslaskelma.................................................................................................................................168

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet sekä arvostusperiaatteetja jaksotusmenetelmät .........................168

Emoyhtiön liitetiedot..............................................................................................................................................169

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

...................................................................................175

4

Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä oli kokovuoden ajan vahvaa erityisesti yritys-ja vakuutusasiakkuuksissa. Tarjontaja

varausasteet olivat hyvällä tasolla.Syksyllä flunssakausi alkoi normaalia aiemmin ja sairastavuusoli normaalia korkeampaa, mikä lisäsi

jonkin verran käyntejä. Työllisyystilanneon Suomessa hyvä. Heikko kuluttajaluottamusja ostovoima vaikuttivat itsemaksettavan

suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään.Julkisrahoitteisella markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten

palveluiden kilpailutuksia.

Ruotsissa yritysterveyden palveluiden kysyntä oli tyydyttävällätasolla, kun taas organisaatioiden johtamisen palveluiden jahaitallisen

käytön kuntoutuspalveluiden kysyntäoli normaalia heikompaa. Vuoden 2024 alussa päättyneet julkisen puolen sopimukset vähensivät

liikevaihtoa.

Terveystalojatkoi vahvoja panostuksia ammattilaistenrekrytointeihin ja onnistui kasvattamaantarjontaa. Tarjonnanvahvistamiseksi

kehityspanoksia on siirretty entistäenemmän ammattilaisten työtä helpottaviinja tehostaviin ratkaisuihin.

Terveystalonkohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymätovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa,ja megatrendit, kuten väestön

ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavatjulkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua

tulevaisuudessa. Yhtenä alan houkuttelevimmista työnantajistaTerveystalollaon hyvät edellytykset vauhdittaa kasvuamyös jatkossa

vahvan markkina-asemansa tukemana.

Inflaatio tasaantui vuoden aikana. Yhtiö kävi aktiivisesti neuvotteluitakeskeisten toimittajienkanssa inflaation kustannusvaikutusten

minimoimiseksi. Myös sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteennähden. Tulosparannusohjelman yhtenä tavoitteenaoli torjua

inflaation vaikutuksia ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote-ja palveluryhmissä.

Yksityisen terveydenhuollon toimialalle solmittiin keväällä 2024 uusikaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2024–30.4.2026, joka koskee

Terveystalonsuurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2024 palkkojakorotettiin 2,4 prosenttia yleis-ja taulukkokorotuksella 1.9.2024.

Lisäksi joulukuussa 2024 maksettiin 500 euron kertaeräja jaettiin 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä. Vuonna2025 palkkoja korotetaan

1.5.2025–30.4.2026 (12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonkamäärä ja ajankohta määräytyvätverrokkialojen palkankorotuksen

perusteella.

Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia)Terveystalossatoimivista lääkäreistä

on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessayhtiöön. Vuoden 2024 alussa työterveydessä otettiin

ammatinharjoittajille käyttöön uusi palkkiomalli, joka mahdollistaainflaation paremman hallinnan.

Terveystaloon toteuttanut myös kaupallisia aloitteitainflaation vaikutusten lieventämiseksi osana tulosparannusohjelmaa.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nousi 24 prosentista25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Arvonlisäverokannannoston arvioidaan

lisäävän vuositasolla Terveystalonkustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.

Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimienaikana aiheutti merkittävän hoitovajeenmuissa sairauksissa. THL:n mukaan

elokuun lopussa hyvinvointialueiden kiireettömään erikoissairaanhoitoonodotti pääsyä yli 166 000 potilasta, mikä oli yli 4 000 enemmän

kuin huhtikuussa 2024. Elokuussa lähes 18 prosenttia eli yli 31 000 potilasta oli odottanuthoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Määrä nousi

kesän 2024 aikana lähes 4 000 potilaalla. Valvira(Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto)on määrännyt 14 hyvinvointialuettaja

HUS-yhtymän saattamaan kiireettömän erikoissairaanhoidonpääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Vuoden 2025 alussa

5

perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, elihoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon

avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukauttaja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärienja hammaslääkärien sekä

erikoishammaslääkärien jatkokäyntientoteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden alussa terveydenhuoltolakiamuutettiin siten, että

julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet,voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaaaiempaa laajemmin. Lakimuutosta

täydennetään asetuksella vuoden 2025 alussa. Asetuksessa tarkennetaanpalveluja, joita yksityisiltä voi hankkia.

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötäpalvelujärjestelmän

vaikuttavuuden ja kustannustehokkuudenparantamiseksi. Hallitus on jo toteuttanut ohjelmaansa korottamallaKela-korvauksia 1.1.2024

alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito).Hallitus linjasi lokakuussa 2024, että Kela-korvausjärjestelmääuudistetaan kokonaisuudessaan

vuonna 2025 (Hallitus uudistaa Kela-korvauksia - Sosiaali- ja terveysministeriö(stm.fi)). Hedelmöityshoitojen korvauksia aiotaannostaa,

todennäköisesti keväällä 2025. Silmätautienerikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujenkorvauksia

uudistetaan ja korotetaan. Myösfysioterapian ja suuhygienistikäyntienkorvauksia kehitetään. Muutostenon tarkoitus tulla voimaan

vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 65 vuotta täyttäneille käynnistetäänvalinnanvapauspilotti syksyllä 2025. Omalääkärimallia

selvitetään ja siihen liittyen käynnistetäänkokeiluja. Kokonaisuudessaanhallituskauden aikana kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on

suunniteltu käytettävän noin 500miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella

hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta.Hallitus aikoo purkaa myös muita hyvinvointialueiden

lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi.Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen

palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksiajulkisrahoitteisten ja yksityisesti tuotettujen palveluiden

toteuttamiseen.

Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainansodan, välittömät vaikutukset Terveystalolleovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalollaei ole

liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteidenalaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset

syntyvät inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujenja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutuksetnäkyvät

kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä.Vaikutukset voivatnäkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentääTerveystalon

palveluiden kysyntää.

6

Terveystaloarvioi koko vuoden 2025 liikevaihdon kasvavan(2024: 1 340 miljoonaa euroa), ja oikaistun liikevoiton(EBIT) olevan 10,7–11,8

prosenttia liikevaihdosta (2024: 10,5prosenttia).

Arviot perustuvat vakaaseen kysyntäympäristöön,työllisyystasoon ja tavanomaiseen sairastavuuteen.Ennusteiden mukaan

Portfolioliiketoiminnot-segmentin ulkoistustoiminnanliikevaihto pienenee noin 25 miljoonaa euroa päättyvien sopimustenvuoksi.

Kannattavuuden arvioidaan vahvistuvan kaikissaliiketoimintasegmenteissä. Arvioissa ei ole huomioitu merkittäviäyritysostoja tai -

myyntejä.

Kannattava kasvu:

•

Osakekohtainen tulos kasvaakeskimäärin 10 prosenttia vuodessa.

•

Odotamme nopeampaa osakekohtaisen tuloksen kasvuavuonna 2025, koska vertailukelpoisuuteenvaikuttavia eriä odotetaan

olevan vähemmän.

Maltillinen velkaantuneisuusaste:

•

Nettovelan suhde käyttökatteeseenenintään 2,5x

•

Velkaantuneisuus voi tilapäisesti ylittäätavoitetason erityisesti yritysostojenyhteydessä.

Houkuttelevat osingot:

•

Vähintään 80 prosenttianettotuloksesta jaetaan osinkona.

•

Osinkoehdotuksessa on otettavahuomioon yhtiön pitkän aikavälin potentiaali ja taloudellinen asema.

Terveystalontavoitteena on:

●

vähintään 5 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvuorgaanisen kasvun ja yritysostojen avulla

●

vähintään 12 prosentin oikaistu EBITA-marginaali vuonna 2025

●

enintään 3,5-kertainen nettovelka/ oikaistu EBITDA

Velkaantuminen voi kuitenkin tilapäisestiylittää tavoitetason, esimerkiksi yritysostojenyhteydessä.

●

maksaa vähintään 40 prosenttia tilikauden voitostaosinkona

Ehdotetun osingon tulee kuitenkin ottaa huomioon Terveystalonpitkän aikavälin kehitystarpeetja taloudellinen asema.

7

Terveystalo konserni, milj. euroa

2024

2023

2022

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Oikaistu käyttökate (EBITDA)*

1)

245,9

200,2

178,0

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *

1)

18,4

15,6

14,1

Käyttökate (EBITDA)

1)

222,5

179,2

168,8

Käyttökate (EBITDA), %

1)

16,6

13,9

13,4

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)*

1)

171,0

125,6

105,2

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),%

*

1)

12,8

9,8

8,4

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

1)

147,6

104,4

95,9

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),%

1)

11,0

8,1

7,6

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)

* 1)

140,5

93,1

73,4

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *

1)

10,5

7,2

5,8

Liikevoitto/-tappio (EBIT)

116,1

-14,7

33,9

Liikevoitto/-tappio (EBIT), %

8,7

-1,1

2,7

Oman pääoman tuotto (ROE), %

1)

13,5

-7,6

4,1

Omavaraisuusaste, %

1)

39,4

36,5

40,2

Osakekohtainen tulos, euroa

0,57

-0,33

0,19

Nettovelka

504,8

598,1

566,6

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

1)

92,1

116,0

95,7

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

1)

2,3

3,3

3,4

Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)

1)

2,1

3,0

3,2

Varat yhteensä

1 398,4

1 419,5

1 479,4

Henkilöstö keskimäärin HTV

2)

5 841

6 426

6 552

Henkilöstö kauden lopussa

3)

9 153

9 824

10 933

Muut kuin työsuhteiset kauden lopussa

3)

6 015

6 092

5 928

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16*

1)

189,5

142,8

122,2

Nettovelka, ilman IFRS 16

313,0

379,0

386,8

Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA), ilman IFRS 16 *

1)

1,7

2,7

3,2

* Oikaisut ovat tavanomaisestaliiketoiminnasta poikkeaviaolennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoimintojenhankintojen kuluihin, liiketoimintojen

uudelleenjärjestelykuluihin, liiketoimintojenja omaisuuden nettomyyntivoittoihinja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteenvaikuttaviin eriin.

1)

Vaihtoehtoinen tunnusluku.Terveystalo esittääIFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä,vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joitayhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat

merkittävää yhtiötä koskevaalisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoilleja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta,taloudellisesta

asemasta ja rahavirroista. Näitä eitulisi tarkastella erillisenä IFRS:nmukaisista tunnusluvuista eikäniitä korvaavina tunnuslukuina.

2)

Luku ei sisällä Medimar Scandinavia Ab:tä eikävuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitäSuomessa (SRK Group Oy,Suomen Radiologikeskus Oy,iRad Oy, Kajaanin

Radiologikeskus Oy ja CityläkarnaMariehamn Ab).

3)

Luku ei sisällä vuoden 2024 aikana hankittujayhtiöitä Suomessa (SRK Group Oy,Suomen Radiologikeskus Oy,iRad Oy, Kajaanin RadiologikeskusOy ja Cityläkarna

Mariehamn Ab).

8

2024

2023

2022

Oma pääoma per osake, euroa

4,3

4,1

4,7

Osakekohtainen tulos, euroa

0,57

-0,33

0,19

Osinko per osake, euroa

0,48

1)

0,30

0,28

Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %

84,2 %

190,9 %

2)

145,0 %

Efektiivinen osinkotuotto, %

4,6 %

3,9 %

4,5 %

Hinta/voittosuhde (P/E)

18,5

neg.

32,9

1)

Hallituksen ehdotus.

2)

Vuonna 2023 osinko oikaistustaosakekohtaisestatuloksesta (0,47 euroa) oli 63,8 prosenttia.

Konsernin vuoden 2024

liikevaihto

kasvoi 4,2 prosenttia vertailukaudesta1340,0 (1286,4) miljoonaan euroon.

Terveydenhuollon palveluiden liikevaihtokasvoi 9,9 prosenttia vertailukaudesta1042,8 (948,6) miljoonaan euroon.

Liikevaihto kasvoi vertailukaudestapääasiassa vahvistuneen myynnin jakauman ja onnistuneiden kaupallistentoimenpiteiden ansiosta.

Liikevaihto kasvoi kaikissaasiakas-ja palveluryhmissä.

Portfolioliiketoimintojen liikevaihtolaski 10,7 prosenttia vertailukaudesta 238,5 (267,2) miljoonaan euroon. Liikevaihtolaski

vertailukaudesta kaikissa liiketoiminnoissa.

Ruotsin liiketoimintojen liikevaihtolaski 11,6 prosenttia vertailukaudesta 81,8 (92,5)miljoonaan euroon pääosin heikomman kysynnän ja

päättyneiden sopimusten vuoksi. Ilman valuuttakurssivaikutustaliikevaihto laski 11,7 prosenttia.Yrityskaupat kasvattivatRuotsin

liiketoimintojen liikevaihtoanoin 2,5 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2024 oli 252 (251) työpäivää.

Milj. euroa

2024

2023

Muutos, %

Terveydenhuollon palvelut

1 042,8

948,6

9,9

Portfolioliiketoiminnot

238,5

267,2

-10,7

Ruotsi

81,8

92,5

-11,6

Segmentit yhteensä

1 363,1

1 308,2

4,2

Muut

-23,1

-21,8

-5,6

Yhteensä

1 340,0

1 286,4

4,2

Muut-erän raportoitavat luvut koostuvatpääosin emoyhtiön kuluista sekä liiketoiminnoilleallokoimattomista konsernitasonoikaisuista ja varauksista. Muut-eränliikevaihto sisältää

raportointisegmenttien väliset eliminoinnit.

9

Konsernin vuoden 2024

oikaistu liikevoitto ennen aineettomienhyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)kasvoi 36,2 prosenttia

171,0 (125,6) miljoonaan euroon, ollen 12,8 (9,8) prosenttia liikevaihdosta.

Kannattavuus parani Terveydenhuollonpalveluissa ja Portfolioliiketoiminnoissa. Onnistuneetkaupalliset toimenpiteet, parempi

operatiivinen tehokkuus sekä suotuisampi myynnin jakauma vahvistivatkannattavuutta vertailukaudesta.

Palkankorotuksistajohtuva

henkilöstökustannusten nousu vaikuttinegatiivisesti kannattavuuteen neljännelläneljänneksellä. Ruotsin liiketoiminnan kannattavuuslaski

selvästi vertailukaudesta heikentyneenkysynnän ja päättyneiden sopimusten aiheuttamanliikevaihdon laskun vuoksi.

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),

milj. euroa

Milj. euroa

2024

2023

Muutos, %

Terveydenhuollon palvelut

162,0

109,0

48,6

Portfolioliiketoiminnot

10,3

8,7

18,2

Ruotsi

-2,0

3,7

-155,0

Segmentit yhteensä

170,3

121,4

40,2

Muut

0,7

4,2

-82,3

Yhteensä

171,0

125,6

36,2

Materiaalikulut ja ostetut palvelut kasvoivatvertailukaudesta 2,5 prosenttia ja olivat-549,8 (-536,2) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista

aiheutuvat kulut laskivat vertailukaudesta4,3 prosenttia ja olivat -427,8 (-447,0) miljoonaa euroa.Tulosparannusohjelman toimenpiteet,

vähentyneet sairauspoissaolot sekä päättyneet ulkoistussopimuksetvähensivät henkilöstökuluja vertailukaudesta.Henkilöstökuluja

kasvattivat uudet rekrytoinnit sekäpalkkojen nousu. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12,1 prosenttia -143,7 (-128,2) miljoonaan

euroon. Muista kuluista noin 6 miljoonaa euroa liittyi perusparannus-ja kunnossapitovastuisiin yksittäisessä toimipaikassa.

Konsernin oikaistu käyttökate(EBITDA) kasvoi 22,8 prosenttia 245,9(200,2) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 140,5(93,1)

miljoonaa euroa. Liikevoitto (EBIT) oli 116,1 (-14,7) miljoonaa euroa.Vertailukaudella liiketulostaheikensivät Portfolioliiketoiminnot-

segmentissä tehdyt liikearvoa ja julkisrahoitteisia ulkoistusliiketoiminnanasiakassuhteita koskeneetyhteensä 84,6 miljoonan euron

suuruiset arvonalentumiskirjaukset.

Nettorahoituskulut nousivat -26,5 (-24,2) miljoonaan euroon johtuen pääosin nousseestakorkotasosta.Tulos ennen veroja oli 89,6 (-38,9)

miljoonaa euroa. Tuloverotolivat -18,0 (-3,3) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 71,7 (-42,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainentulos 0,57 (-

0,33) euroa.

Liiketoiminnan rahavirta kasvoi223,7 (157,8) miljoonaan euroon, minkä taustalla on pääosin parantunut tuloskehitys,jonka vaikutusta

sitoutuneen käyttöpääoman lasku vahvisti.

Investointien rahavirta oli -47,4 (-44,2) miljoonaaeuroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin yrityshankintoihin sekä aineelliseen

käyttöomaisuuteen kohdistuneiden investointienlisääntymisestä ja aineettomiin hyödykkeisiinkohdistuneiden investointien

vähentymisestä.

Rahoituksen rahavirta oli -148,8 (-116,0) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteenmuodostui pääosin raportointikaudella toteutetuista

uudelleenrahoituksista ja kasvaneista nettorahoituskuluista.

Tulosparannusohjelmat

10

Terveystalokäynnisti vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä tulosparannusohjelman, jolla tavoiteltiinvähintään 50 miljoonan euron

inflaatiokorjattua, vuositason (run-rate)EBITA-parannustavuoden 2024 loppuun mennessä. Ohjelman kokonaistavoiteylitettiin vuoden

2023 loppuun mennessä, jolloin implementoitujen toimenpiteiden arvioitiin parantavan vuositasonkannattavuutta noin 60 miljoonalla

eurolla. Ohjelman oikaistu EBITA-vaikutus oli vuonna 2023 noin 37 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 toimenpiteet keskittyivät 12 prosentin

kannattavuustavoitteen(oikaistu EBITA-%) saavuttamiseen vuoden 2025 aikana. Tavoitesaavutettiin jo vuonna 2024.

Vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä käynnistettiin Ruotsin liiketoiminta-alueella tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan

kannattavuuden rakenteellistamuutosta vuonna 2025. Ohjelma on edennyt suunnitellusti, ja kustannusrakennettaon sopeutettu

vastaamaan heikentynyttäkysyntää. Toimenpiteidenvaikutukset alkoivatnäkyä muun muassa palkkakustannusten laskuna vuoden toisella

puoliskolla. Seuraavaksi ohjelman painopistesiirtyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kaupallisiin toimenpiteisiin.

Ohjelmiin liittyvät kokonaiskustannuksetvuosina 2022–2024 olivat noin 45,1 miljoonaa euroa. Kustannukset liittyvätuudelleenjärjestelyihin

ja neuvonantopalkkioihin. Neuvonantopalkkiot on sidottu ohjelmilla saavutettaviintuloksiin. Ohjelmien kustannukset käsitellään

vertailukelpoisuuteen vaikuttavinaoikaisuerinä. Ohjelmien kustannukset olivat noin 18,1 miljoonaa euroa vuonna 2024. Vuonna2023

kustannukset olivat yhteensä 21,7 miljoonaa euroa. Vuonna2025 kustannusten arvioidaan olevan noin 7 miljoonaa euroa.

Taloudellinenasema

Terveystalonlikviditeetti on vahva.Rahavarat tilikauden lopussa olivat 65,2 (37,7)miljoonaa euroa. Kokonaisvaratolivat 1 398,4 (1 419,5)

miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 548,2 (515,4) miljoonaa euroa.

Nettovelkaantumisaste (sisältäen vuokrasopimusvelat)oli 92,1 (116,0) prosenttia,ja nettovelka oli 504,8 (598,1)

miljoonaa euroa. IFRS 16 -

oikaistu nettovelka (ilman vuokrasopimusvelkoja)oli 313,0 (379,0) miljoonaa euroa. Terveystalonrahoituslainojen keskimääräinen

maturiteetti oli 3,0 (3,0) vuotta tilikauden lopussa, ja keskimääräinenmarkkinakorko rahoituslainoille konsernissatilikaudella 2024 oli 4,9

(4,0) prosenttia. Tilikauden aikana yhtiö täyttirahoitussopimuksissaan sovitun, suhteellista velkaantuneisuuttakuvaavan kovenanttiehdon.

Yhtiö on sopinut raportointikaudella yhteensä 200 miljoonan euron suuruiset pankkirahoitussopimuksetja jälleen rahoittanut voimassa

olevat valmiusluottolimiitit (RCF). Pankkilainojen maturiteettion kolme vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla, ja se on

kertalyhenteinen. Pankkilainat nostettiinkokonaisuudessaan ja käytettiinvuosina 2025 ja 2026 erääntyvien pankkilainojen

uudelleenrahoittamiseen. Samassa yhteydessä on sovittu vuosina 2026 ja 2027 erääntyvien 80 miljoonaneuron valmiusluottolimiittien

jälleen rahoittamisesta. Valmiusluottolimiitinmaturiteetti on kolme vuottakahdella yhden vuoden jatko-optiolla.

Rahoitussopimuksiin perustuvan luoton sekä luotollisten pankkitilien käyttämätönosuus tilikauden lopussa oli 93,0 (98,0) miljoonaa euroa.

Tilikauden oman pääoman tuotto (viimeiset 12 kuukautta) oli 13,5 (-7,6)prosenttia.Omavaraisuusaste oli 39,4 (36,5) prosenttia.

Terveystalonrahoitusjärjestelyt ja -riskit on kuvattu tarkemminkonsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.

11

Terveystalonliikevaihto yritys-ja yksityisasiakasryhmissä on tyypillisesti alhaisempi lomakausina, erityisesti kesällä. Arkipäivien määrä

vaikuttaa liikevaihdon ja tuloksenkehitykseen, erityisesti vertailtaessa vuosineljänneksien kehitystä.Työpäiviä oli vuonna 2024 yhteensä

252 (251). Vuonna 2025 työpäiviä on 251. Yhtiön nettokäyttöpääomatarpeetvaihtelevat vuoden aikana liiketoiminnankausiluonteisuuden

vuoksi. Vaihtelua syntyy muun muassa eläkkeisiinja arvonlisäveroon liittyvien maksujen ajoituksistasekä lomarahavelvoitteistaja

työterveyshuoltoon liittyvistä palvelumaksuista.

Työpäivien määrä neljänneksittäin

2023

2024

2025

Q1

64

63

62

Q2

60

61

60

Q3

65

66

66

Q4

62

62

63

Koko vuosi

251

252

251

Tilikauden 2024 nettoinvestoinnit*, sisältäen yrityskaupat,olivat 47,8 (43,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnitilman

yrityskauppoja olivat 39,4 (39,8) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivatpääosin digitaaliseen sovellus-ja palvelukehitykseen ja IT-

järjestelmähankkeisiin liittyvistä investoinneistasekä lääketieteellisiin laitteisiin ja verkostoontehdyistä investoinneista.

Bruttoinvestoinneista aineellisteninvestointien suhteellinen osuus nousi vertailukauteenverrattuna kokonaisinvestointitasonpysyessä

vertailukauden tasolla.

Terveystalomyi viittomakielen tulkkaustoimintaa tarjoavanSivupersoona Oy:n koko osakekannanyhtiön johdolle helmikuussa päivätyllä

sopimuksella. Terveystalohankki maaliskuun lopussa SRK Group Oy:n osakekannan. Feelgood hankki ClarahälsanAB:n osakekannan

heinäkuussa. Syyskuussa Terveystalohankki Ahvenanmaalla toimivan Cityläkarna Mariehamn Ab:n osakekannan.

*Nettoinvestoinnit eivät sisällä toimitilojen vuokrasopimuksiinliittyviä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä.Nettoinvestoinnit sisältävät määräysvallattomienomistajien osuuksien hankinnat.

Terveystalonkeskeiset aineettomatvoimavarat sisältävätyhtiön brändinja maineen, Terveystalonammattitaitoisen ja sitoutuneen

henkilöstön, digitaaliset kyvykkyydet ja ratkaisut sekä strategisetkumppanuudet avaintoimittajien kanssa.Nämä resurssit mahdollistavat

Terveystalonkilpailuedun säilyttämisen ja ovat keskeinenosa Terveystalonstrategiaa.

Aktivoidut kehittämismenot vuonna 2024 olivat 12,2 (23,2)miljoonaa euroa ja ne sisältyivät muihin aineettomiin hyödykkeisiin.

12

Terveystalontyösuhteisen henkilöstön määrä 31.12.2024 oli Suomessa 8 383 (8 950), Ruotsissa 770 (874) ja yhteensä 9 153 (9 824).

Työsuhteisen henkilöstön määrähenkilötyövuosina oli Suomessa keskimäärin 5 144 (5 597), Ruotsissa 697 (829) ja yhteensä 5 841 (6 426).

Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä oliSuomessa 5 967 (5 987), Ruotsissa 48 (105) ja yhteensä 6 015 (6 092).

Henkilöstömäärän vähenemiseen Suomessa vaikuttivattulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.

Ruotsissa työsuhteisen henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrää vähennettiinpäättyneiden asiakassopimusten vuoksi osana

tulosparannusohjelmaa.

Henkilöstö

2024

2023

Muutos, %

Työsuhteinen henkilöstö keskimäärin, HTV

1)

Suomi

5 144

5 597

-8,1

Ruotsi

697

829

-15,9

Yhteensä

5 841

6 426

-9,1

Työsuhteinen henkilöstö kauden lopussa

2)

Suomi

8 383

8 950

-6,3

Ruotsi

770

874

-11,9

Yhteensä

9 153

9 824

-6,8

Muut kuin työsuhteiset kauden lopussa

2)

Suomi

5 967

5 987

-0,3

Ruotsi

48

105

-54,3

Yhteensä

6 015

6 092

-1,3

1)

Luku ei sisällä Medimar Scandinavia bB:tä eikävuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa(SRK Group Oy, Suomen RadiologikeskusOy, iRad Oy, KajaaninRadiologikeskus Oy ja

Cityläkarna Mariehamn Ab).

2)

Luku ei sisällä vuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitäSuomessa (SRK Group Oy, Suomen RadiologikeskusOy, iRad Oy, KajaaninRadiologikeskus Oy ja Cityläkarna MariehamnAb).

13

Terveystalo-konserni muodostuu kolmesta raportoitavastasegmentistä: Terveydenhuollonpalveluista, Portfolioliiketoiminnoistaja

Ruotsista.

Terveydenhuollonpalvelut -segmentti tarjoaa Suomessa asiakkailleintegroituja hoitopolkuja ennaltaehkäisevistä

työterveyden palveluista perusterveydenhuollonja erikoislääketieteenpalveluihin, diagnostiikkaan ja päiväkirurgiaan.

Terveydenhuollonpalveluiden tavoitteena on olla paras integroidunhoidon tarjoaja ja kasvaa kannattavasti.

2024

2023

Muutos, %

Liikevaihto, milj. euroa

1042,8

948,6

9,9

EBITA, milj. euroa

154,0

107,1

43,8

EBITA, % liikevaihdosta

14,8 %

11,3 %

3,5%-yks.

Oikaistu EBITA, milj. euroa

162,0

109,0

48,6

Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta

15,5 %

11,5 %

4,0%-yks.

Terveydenhuollon palveluiden vuoden2024 liikevaihto

kasvoi 9,9 prosenttia ja oli 1042,8 (948,6) miljoonaa euroa.Liikevaihto kasvoi

kaikissa asiakas-ja palveluryhmissä. Katsauskaudella oli yksi työpäivä enemmän kuin vertailukaudella.

Yritysasiakkaiden liikevaihtokasvoi 13,3 prosenttia 638,9 (564,0) miljoonaan euroon.Erityisesti ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden

1)

liikevaihto kasvoi vertailukaudesta.Myös sairauden hoitoon liittyvien palveluiden liikevaihtokasvoi. Yksityisasiakkaiden liikevaihtokasvoi

5,9 prosenttia 313,4 (296,1) miljoonaan euroon. Liikevaihtoakasvattivat vakuutusyhtiöilletuotettujen palveluiden myynti sekä onnistuneet

kaupalliset toimenpiteet. Julkisen sektorin asiakkaiden liikevaihtokasvoi 2,3 prosenttia 90,5 (88,5) miljoonaan euroon.

Vastaanottopalveluiden liikevaihtokasvoi 11,0 prosenttia 686,1 (618,3) miljoonaan pääasiassa asiakasjakauman muutostenja kaikissa

asiakkuuksissa tehtyjen onnistuneiden kaupallisten toimenpiteiden vuoksi. Fyysisten vastaanottojen käyntimäärätkasvoivat 0,2 prosenttia

ja etävastaanottojen käyntimäärätlaskivat 1,4 prosenttia vertailukaudesta.Diagnostiikan (laboratoriopalvelut ja kuvantaminen)liikevaihto

kasvoi 10,7 prosenttia ja oli 254,2 (229,6) miljoonaa euroa.Muiden palveluiden liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttialeikkaustoiminnan

vetämänä ja oli 102,5 (100,7).

1) Työterveyden lakisääteinen tehtävä onennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja.Ennaltaehkäiseviä palveluita ovat muun muassatyöpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan

olosuhteet ja työn altisteet, terveystarkastukset,toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöidentyökyvyn edistämisestä, neuvontaja ohjaus, osallistuminen työkykyä

ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen,työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen,kun työntekijän työkyky on heikentynyt,työpaikan

ensiapuvalmiuden ohjaus sekä työterveyden laadun ja vaikuttavuudenarviointi ja seuranta.

14

Terveydenhuollon palvelut, liikevaihto

2024

2023

Milj. euroa

Muutos, %

Asiakkuuksittain

Yritysasiakkaat

638,9

564,0

13,3

Yksityisasiakkaat

313,4

296,1

5,9

Julkinen sektori

90,5

88,5

2,3

Yhteensä

1 042,8

948,6

9,9

Palveluittain

Vastaanotot

686,1

618,3

11,0

Diagnostiikka

254,2

229,6

10,7

Muut

102,5

100,7

1,8

Yhteensä

1 042,8

948,6

9,9

Yritysasiakkaat

ovat Terveystalonsuurin asiakasryhmä. Terveystalonyritysasiakkaat käsittävätyhtiön työterveysasiakkaat lukuun ottamattakunnallisia työterveysasiakkaita, jotkasisältyvät

julkisen sektorin asiakasryhmään. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiätyöterveyspalveluja ja muita työterveys-ja työhyvinvointipalveluja kaikenkokoisille yritysasiakkaille.

Yksityisasiakkaat

ovat Terveystalontoiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluuyksityishenkilöitä ja perheitä. Yksityisasiakkaiden palvelutmaksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.

Terveydenhuollon palveluiden

julkisen sektorin

asiakkaille tuottamat palvelut ovat erikoissairaanhoidonpalveluita, muita verkostossa tuotettaviaterveydenhuollon palveluita sekä julkisen

sektorin toimijoiden työterveyspalveluita. Ulkoistuksetja henkilöstövuokraus ovat osa Portfolioliiketoimintoja.

Käynnit, kpl

2024

2023

Muutos, %

Vastaanotot

6 058 492

6 069 111

-0,2

Fyysiset vastaanotot

4 758 350

4 750 619

0,2

Etävastaanotot

1 300 142

1 318 492

-1,4

Diagnostiikka

1 304 306

1 285 980

1,4

Muut

62 418

48 984

27,4

Yhteensä

7 425 216

7 404 075

0,3

Terveydenhuollon palveluiden vuoden2024

oikaistu liikevoitto ennen aineettomienhyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

kasvoi 48,6 prosenttia 162,0 (109,0)miljoonaan euroon, ollen 15,5 (11,5) prosenttia liikevaihdosta.Kannattavuutta vahvistivatonnistuneet

kaupalliset toimenpiteet, parantunut operatiivinen tehokkuusja suotuisampi myynnin jakauma.

15

Portfolioliiketoiminnot-segmentti koostuuliiketoiminnoista,jotka tavoittelevatitsenäistä arvonluontia hyödyntäen

Terveystalonkyvykkyyksiä kunkin tarpeen mukaan.Portfolioliiketoimintoihinkuuluvat julkisrahoitteiset palvelut kuten

ulkoistukset ja henkilöstöpalvelut,sekä kuluttaja-asiakkaillesuunnattuja palveluita, mukaanlukien suunterveys ja hieronta.

2024

2023

Muutos, %

Liikevaihto, milj. euroa

238,5

267,2

-10,7

EBITA, milj. euroa

9,7

8,3

15,7

EBITA, % liikevaihdosta

4,1 %

3,1 %

1,0%-yks.

Oikaistu EBITA, milj. euroa

10,3

8,7

18,2

Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta

4,3 %

3,3 %

1,0%-yks.

Portfolioliiketoimintojen vuoden 2024 liikevaihto

laski 10,7 prosenttia ja oli 238,5 (267,2) miljoonaa euroa. Ulkoistustenliikevaihto laski

9,1 prosenttia ja oli 82,8 (91,1) miljoonaa euroa. Ulkoistussopimussalkunsuunniteltu supistuminen jatkui, mutta lisälaskutus kasvatti

liikevaihtoa. Henkilöstövuokrauspalveluidenliikevaihto laski 13,7 prosenttia pääasiassa proaktiivisenasiakasvalinnan vuoksi ja oli 73,1 (84,7)

miljoonaa euroa. Suunterveyden liikevaihtolaski 7,7 prosenttia ja oli 50,3 (54,5) miljoonaa euroa heikentyneen kysynnän vuoksi. Muiden

palveluiden liikevaihto laski 12,3 prosenttia ja oli 32,4(36,9) miljoonaa euroa.

Portfolioliiketoiminnot, liikevaihto

2024

2023

Milj. euroa

Muutos, %

Ulkoistukset

82,8

91,1

-9,1

Henkilöstövuokraus

73,1

84,7

-13,7

Suunterveys

50,3

54,5

-7,7

Muut

32,4

36,9

-12,3

Yhteensä

238,5

267,2

-10,7

Portfolioliiketoimintojen vuoden 2024

oikaistu liikevoitto ennen aineettomienhyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)kasvoi

18,2 prosenttia 10,3 (8,7) miljoonaan euroon, ollen 4,3 (3,3) prosenttia liikevaihdosta.Kannattavuuteen vaikuttivatpositiivisesti heikosti

kannattavien ulkoistussopimustenpäättyminen, onnistuneet kaupalliset toimenpiteet sekä parempioperatiivinen tehokkuus.Inflaatio

vaimensi kannattavuuden vahvistumista.

16

Ruotsi-segmentti koostuuFeelgood tytäryhtiöiden työterveyteen,organisaatioiden johtamisenkonsultointiin sekä

riippuvuuksien ehkäisyn palveluihinkeskittyvästäliiketoiminnasta Ruotsissa.Terveystalopyrkii lyhyellä aikavälillä

parantamaan merkittävästikannattavuuttaRuotsissa.

2024

2023

Muutos, %

Liikevaihto, milj. euroa

81,8

92,5

-11,6

EBITA, milj. euroa

-8,6

2,1

>-200,0

EBITA, % liikevaihdosta

-10,5 %

2,3 %

-12,8%-yks.

Oikaistu EBITA, milj. euroa

-2,0

3,7

-155,0

Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta

-2,5 %

4,0 %

-6,5%-yks.

Ruotsin liiketoiminnan vuoden 2024

liikevaihto laski 11,6 prosenttia jaoli 81,8 (92,5) miljoonaa euroa.

Ilman valuuttakurssivaikutusta liikevaihtolaski 11,7 prosenttia. Talouden kasvanutepävarmuus vaikutti organisaatioidenjohtamisen ja

haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntään,jotka ovat terveydenhuollon palveluita herkempiämakrotalouden muutoksille. Myös

päättyneet sopimukset vaikuttivat liikevaihdonlaskuun edellisvuodesta. Yrityskaupatkasvattivat konserninRuotsin liiketoimintojen

liikevaihtoa noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Ruotsin liiketoiminnan vuoden 2024

oikaistu liikevoitto ennen aineettomienhyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)laski -2,0

(3,7) miljoonaan euroon, ollen -2,5 (4,0) prosenttia liikevaihdosta.Kannattavuutta heikensivätliikevaihdon lasku sekä kustannusinflaatio.

Liiketoiminta-alueella käynnistettiinvuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan kannattavuuden

rakenteellista muutostavuonna 2025. Ohjelma on edennyt suunnitellusti, ja kustannusrakennettaon sopeutettu vastaamaan heikentynyttä

kysyntää. Toimenpiteidenvaikutukset näkyivät muun muassa palkkakustannustenlaskuna toisella vuosipuolikkaalla. Seuraavaksi ohjelman

painopiste siirtyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kaupallisiintoimenpiteisiin.

TerveystaloOyj:llä on yksi osakesarja (TTALO),joka on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2024 lopussa Terveystalonmarkkina-arvo oli

1 336 (983) miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 10,52 (7,74) euroa. Vuoden2024 aikana Terveystalonosakkeen ylin kurssi oli 10,88

(8,53) euroa, alin kurssi 7,09 (6,43) euroa ja keskikurssi 8,96 (7,50)euroa. Osakkeita vaihdettiin 12,7 (20,6) miljoonaa kappaletta.

Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 115,1 (152,1)miljoonaa euroa. Terveystalon kaupparekisteriinmerkitty osakemäärä oli tilikauden lopussa

127 036 531 (127 036 531) osaketta. Kukin osake oikeuttaayhteen ääneen yhtiökokouksessa. Ulkonaolevien osakkeiden painotettu

keskimääräinen lukumäärä tilikaudella oli 126 605 000 (126 556 000) osaketta.Terveystalollaja sen tytäryhtiöillä on hallussaan 431 705

(480 230) omaa osaketta palkitsemiskäyttöön,mikä vastaa 0,3 (0,4) prosenttia kaikistaulkona olevista osakkeista.Osakkeenomistajia oli

tilikauden lopussa yhteensä 33 544 (34 025).

17

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2024

Nimi

Määrä

Määrä, %

Äänet

Äänet, %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

22 151 945

17,44

22 151 945

17,44

Rettig Investment AB

21 153 191

16,65

21 153 191

16,65

Pohjola Vakuutus Oy

10 530 332

8,29

10 530 332

8,29

Hartwall Capital

8 231 690

6,48

8 231 690

6,48

OP-Henkivakuutus Oy

7 119 783

5,60

7 119 783

5,60

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

5 382 000

4,24

5 382 000

4,24

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

2 600 000

2,05

2 600 000

2,05

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

2 030 000

1,60

2 030 000

1,60

Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt

1 685 000

1,33

1 685 000

1,33

Valtion Eläkerahasto

1 300 000

1,02

1 300 000

1,02

10 suurinta yhteensä

82 183 941

64,69

82 183 941

64,69

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakerekisterin mukainen listaei sisällä hallintarekisteröityjä omistuksia.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2024

Osakemäärä

Omistajia,kpl

Omistajia,%

Arvo-osuusmäärä,kpl

Arvo-osuusmäärä,%

Äänimäärä,kpl

Äänimäärä,%

1-100

16 025

47,77

687 080

0,54

687 080

0,54

101- 500

12 218

36,42

3 079 960

2,42

3 079 960

2,42

501-1 000

2 806

8,37

2 159 705

1,70

2 159 705

1,70

1 001-5 000

2 012

6,00

4 117 385

3,24

4 117 385

3,24

5 001-10 000

223

0,66

1 652 796

1,30

1 652 796

1,30

10 001-50 000

181

0,54

3 917 865

3,08

3 917 865

3,08

50 001-100 000

27

0,08

1 986 192

1,56

1 986 192

1,56

100 001-500 000

29

0,09

5 970 475

4,70

5 970 475

4,70

500 001-

23

0,07

103 465 073

81,45

103 465 073

81,45

Yhteensä

33 544

100,00

127 036 531

100,00

127 036 531

100,00

joista hallintarekisteröityjä

11

0,03

12 854 260

10,12

12 854 260

10,12

Odotusluettelolla yhteensä

0

0

0

0

0

Yhteistilillä

0

0

0

0

Erityistileillä yhteensä

0

0

0

0

Liikkeeseen laskettu määrä

127 036 531

100,00

127 036 531

100,00

Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2024

Osakkeenomistajat sektorin mukaan

Osakemäärä

% osakkeista

Kotitaloudet

12 495 784

9,8

Julkisyhteisöt

31 014 844

24,4

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

30 191 833

23,8

Yritykset

16 387 182

12,9

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

2 872 164

2,3

Ulkomaalaisomistus

21 220 464

16,7

Yhteensä

127 036 531

100,0

18

joista hallintarekisteröityjä

12 854 260

10,1

Johdon omistukset 31.12.2024

Nimi

Asema

Osakemäärä

%-osuus

osakkeista

%-osuus

äänimäärästä

Kari Kauniskangas

Hallituksen puheenjohtaja

25 363

0,02 %

0,02 %

Matts Rosenberg

Hallituksen jäsen

16 595

0,01 %

0,01 %

Carola Lemne

Hallituksen jäsen

6 799

0,01 %

0,01 %

Kristian Pullola

Hallituksen jäsen

10 304

0,01 %

0,01 %

Ari Lehtoranta

Hallituksen jäsen

8 177

0,01 %

0,01 %

Sofia Hasselberg

Hallituksen jäsen

4 172

0,00 %

0,00 %

Teija Sarajärvi

Hallituksen jäsen

1 673

0,00 %

0,00 %

Ville Iho

Toimitusjohtaja

23 566

0,02 %

0,02 %

Juuso Pajunen

Talousjohtaja

20 697

0,02 %

0,02 %

Petteri Lankinen

Johtava ylilääkäri

0

0,00 %

0,00 %

Sari Heinonen

Liiketoimintajohtaja, Terveydenhuollon palvelut

0

0,00 %

0,00 %

Henri Mäenalanen

Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnot

3 163

0,00 %

0,00 %

Stefan Kullgren

Ruotsin liiketoiminta-alueen johtaja

10 000

0,01 %

0,01 %

Ilari Richard

Digitaalisten palveluiden johtaja

3 834

0,00 %

0,00 %

Minttu Sinisalo

Henkilöstöjohtaja

4 081

0,00 %

0,00 %

Petra Gräsbeck

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

175

0,00 %

0,00 %

Johdon omistukset yhteensä

130 525

0,10 %

0,10 %

Kaikki osakkeet yhteensä

127 036 531

100,00 %

100,00 %

Liputusilmoitukset

TerveystaloOyj vastaanotti 28.6.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan RettigInvestment AB:n

omistusosuus TerveystaloOyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt 15prosenttia 27.6.2024. Rettig InvestmentAB:n osakkeiden

kokonaismäärä on noussut 16,65 prosenttiineli 21 153 191 osakkeeseen TerveystaloOyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.Tämä ilmoitus

liittyi konsernin sisäiseen rakennejärjestelyyn,jossa Rettig Group AB, tässä ilmoituksessa ilmoitettavanosakeomistuksen aiempi suora

omistaja, oli 27.6.2024 sulautunut Rettig Investment AB:hen. Siten RettigInvestment AB omistaa TerveystaloOyj:ssä suoraan 21 153 191

osaketta, jotka ovatsiirtyneet Rettig Investment AB:n omistukseen RettigGroup AB:lta sulautumisen seurauksena.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää yhtiön omien osakkeidenhankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaallaomalla

pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksiotettavien omien osakkeiden lukumääräon yhteensä enintään 12 703 653

osaketta, mikä vastaanoin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Lisäksi hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää osakeannistaja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamienosakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksienantamisesta. Valtuutus kattaayhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikävastaa noin 10 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista.Valtuutuksia ei käytettytilikauden aikana.

Terveystalonosinkopolitiikan tavoitteena on maksaavähintään 80 prosenttia osakekohtaisestatuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin

19

tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritäänottamaan huomioon osingonjaossa. Vuonna 2024 osakekohtainen

tulos oli 0,57 (-0,33) euroa.

Emoyhtiön jakokelpoiset varatovat 558,9 (535,9) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos on 61,0 (40,5) miljoonaa euroa.Hallitus ehdottaa

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseenperusteella jaetaan osinkoa 0,48 (0,30) euroa

osakkeelta eli yhteensä noin 60,8 (38,0) miljoonaa euroa.

Osinko maksettaisiin kahdessa erässä seuraavasti:

●

Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,24 euroa osakkeelta maksettaisiinosakkeenomistajille, jotka ovatosingonmaksun

ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 10.4.2025 rekisteröityinä EuroclearFinland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon.

Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin17.4.2025.

●

Osingonmaksun toinen erä 0,24 euroa osakkeelta maksettaisiinosakkeenomistajille, jotka ovatosingonmaksun toisen erän

täsmäytyspäivänä 8.10.2025 rekisteröityinä EuroclearFinland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että

osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 15.10.2025. Lisäksi hallitus ehdottaa,että yhtiökokousvaltuuttaisi hallituksen

tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästäja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle,mikäli Euroclear Finland Oy:n

säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevatsäädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä

ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksenmukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

TerveystaloOyj:n varsinainen yhtiökokouspidettiin 26.3.2024 Helsingissä. Yhtiökokous vahvistitilinpäätöksen tilikaudelta 2023 ja myönsi

vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokoushyväksyi toimielinten palkitsemisraportin ja päätti kannattaasille

esitettyä muutettua toimielinten palkitsemispolitiikkaa.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti,että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetuntaseen perusteella jaetaan

osinkoa yhteensä 0,30 euroa osakkeelta (mikävastaa yhteensä noin 38 miljoonaa euroa yhtiön nykyiselläosakemäärällä).

Osinko maksettiin kahdessa erässä seuraavasti:

●

Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille,jotka olivat osingonmaksun ensimmäisen

erän täsmäytyspäivänä 28.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämäänYhtiön osakasluetteloon. Osingon ensimmäinen

erä maksettiin 8.4.2024.

●

Osingonmaksun toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiinosakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksuntoisen erän

täsmäytyspäivänä 9.10.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon.Osingonmaksun toinen erä

maksettiin 16.10.2024. Lisäksi yhtiökokous valtuuttihallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästäja

maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli EuroclearFinland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat

säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiinseitsemän (7). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kari Kauniskangas,Sofia

Hasselberg, Ari Lehtoranta, Carola Lemne, Kristian Pullola ja MattsRosenberg sekä uudeksi jäseneksi TeijaSarajärvi toimikaudeksi, joka

päättyy 2025 varsinaisen yhtiökokouksenpäättyessä.

Tilintarkastajaksi sekä kestävyysraportoinninvarmentajaksi valittiin tilintarkastusyhteisöKPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana

sekä kestävyysraportoinnin varmentajanatoimii KHT,kestävyysraportointitarkastaja(KRT) Henrik Holmbom.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisestivaltuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeidenhankkimisesta ja/tai

pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksennojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavienomien osakkeiden

lukumäärä on yhteensä enintään 12 703 653 osaketta,mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikistaosakkeista. Lisäksi hallitus valtuutettiin

päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavienerityisten oikeuksien antamisesta.

20

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeidenlukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 703 653 osaketta,mikä vastaa noin 10 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista.Nämä valtuutukset ovat voimassa seuraavanvarsinaisen yhtiökokouksenpäättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30.6.2025 asti.

Hallitus valtuutettiin myös päättämäänyhteensä enintään 150 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiintai niihin rinnastettaviin

tarkoituksiin. Valtuutus on voimassavuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksenpäättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta

yhtiökokouksen päätöksenpäivämäärästä lukien.

Uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaanhallituksen puheenjohtajaksi Kari Kauniskankaan jahallituksen varapuheenjohtajaksi Matts

Rosenbergin.Tarkastusvaliokunnanpuheenjohtajaksi valittiin Kristian Pullola ja jäseniksi Sofia Hasselberg ja MattsRosenberg.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiinKari Kauniskangas ja jäseniksi Ari Lehtoranta,Carola Lemne ja Teija Sarajärvi.

Terveystalonjohtoryhmän jäsen ja Terveydenhuollonpalvelut -liiketoiminta-alueen johtaja Sari Heinonen on ilmoittanut jättävänsäyhtiön

15.4.2025 siirtyäkseen LähiTapiola-ryhmän pääjohtajaksi. Terveystaloviestii Heinosen seuraajasta myöhemmin.

TerveystaloOyj:n hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelman uusista ansaintajaksoistavuosille 2025‒2027. Ohjelman tarkoituksena on

yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteetyhtiön arvon kasvattamiseksi pitkälläaikavälillä, sitouttaa avainhenkilöttoteuttamaan

Terveystalonstrategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeidenansaintaan perustuva kannustinohjelma.

Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaankolmen vuoden ansaintajaksorakenteeseen,jossa uusi ansaintajakso alkaa joka

vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat,mittarit, mittareiden tavoitetasotja ansaintamahdollisuudet.

Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistäehdoista kerrottiin 3.12.2020 julkaistussapörssitiedotteessa.

Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman(PSP) ansaintajakso 2025–2027

Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajaksolla 2025–2027 osallistujia palkitaan onnistuneestaomistaja-arvon luonnista.

Suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti maksetaannoin 90 prosentille osallistujista, ovat yhtiön osakkeen

kokonaistuoton (TotalShareholder Return) absoluuttinen ja suhteellinen (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna)kehitys. Noin

10 prosentille osallistujista arvonluonnin mittari on heidän johtamansa liiketoiminta-alueen tai itsenäisen liiketoiminnon EBITA(oikaistu

liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeidenpoistoja ja arvonalentumisia).

Terveystalonhallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajaksonpäättymisen jälkeen. 2025‒2027 ansaintajakson

pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiotmaksetaan TerveystaloOyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen,että

hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteetsaavutetaan. Ohjelman perusteella maksettavienosakkeiden kokonaismääräon

enintään 700 000 osaketta. Palkkiostavähennetään palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteisetmaksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä

nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.

21

Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaannoin 80 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalonjohtoryhmän jäsenet mukaan

lukien.

Terveystalosoveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta.Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään säilyttävän vähintään50

prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelmanperusteella nettona saamistaan osakkeista,kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta

vastaa vähintään hänen vuosittaistabruttoperuspalkkaansa.

Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso2025–2027

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimiatäydentävänä rakenteenaerikseen valituille Terveystalonavainhenkilöille

erityistilanteissa.

Osakepalkkiot maksetaan TerveystaloOyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, ettäkunkin osallistujan työsuhde

Terveystaloonjatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeidenkokonaismäärä on enintään70 000 osaketta.

OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden omaan sijoitustoimintaan kuuluvatomistukset TerveystaloOyj:n osakkeissa siirtyivät OP Osuuskunnan

omistukseen tilikauden jälkeen 18.2.2025 toteutetulla kaupalla. Järjestelyntuloksena OP Ryhmän yhteenlaskettu omistus TerveystaloOyj:n

osakkeissa pysyi ennallaan ja on 13,91 prosenttia TerveystaloOyj:n kaikista osakkeista ja äänistä,yhteensä 17 675 975 osaketta. Osana

järjestelyä TerveystaloOyj vastaanotti 19.2.2025 seuraavatliputusilmoitukset.

TerveystaloOyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP Osuuskunnan omistusosuus

TerveystaloOyj:n osakkeista ja äänistä on ylittänyt 10 prosenttia18.2.2025.

TerveystaloOyj vastaanottiarvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Pohjola VakuutusOy:n omistusosuus

TerveystaloOyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia18.2.2025.

TerveystaloOyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP-HenkivakuutusOy:n

omistusosuus TerveystaloOyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia18.2.2025.

Terveystalonriskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.Politiikassa määritellään riskienhallinnan

päämäärät ja periaatteet, organisointi javastuut sekä toimintatavat.Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Terveystalonhallituksen

vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa.Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaanmahdollisesti olevan merkittävää

vaikutusta yhtiön liiketoimintaan,taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana.Tämän luettelonei

ole tarkoitus olla tyhjentävä. Riskien esitysjärjestys eikuvaa riskien toteutumisen vaikutuksen suuruuttatai esiintymistodennäköisyyttä.

●

Yhtiön liiketoiminta riippuu sen kyvystä löytääja houkutella palvelukseensa päteviä ja ammattitaitoisia terveydenhuollon

ammattilaisia, työntekijöitä ja johtajia sekä pitääheidät palveluksessaan. Kasvanut palvelutarjonta jakiristynyt kilpailutilanne

vaikuttavat terveydenhuollon ammattilaistensaatavuuteen erityisesti suurilla paikkakunnilla. Avainhenkilöidenvaihtuvuuteen liittyy

riski siitä, että mukana häviää tietoa ja osaamista.

●

Suomen talouden heikko yleinen kehitys, korkeainflaatio ja niiden vaikutukset yksityishenkilöiden, työnantajien ja julkisyhteisöjen

taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa haitallisestiTerveystalonliiketoimintaan ja toiminnan kannattavuuteenvähentämällä

Terveystalonpalveluiden kysyntää sekä vaikuttaahaitallisesti rahoituksen saatavuuteen.

●

Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen toimivistatietojärjestelmistä, tietoliikenteestäja ulkoisista palveluntoimittajista.Häiriöitä

voivat aiheuttaa muun muassa laiterikot, ohjelmistovirheettai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöttietojärjestelmissä tai

maksuliikenteessä voivat aiheuttaamerkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyydenheikkenemistä.

22

●

Yhtiö ei välttämättä onnistu löytämään sopivia yritysostokohteitatai laajentumismahdollisuuksia suotuisin ehdoin ja ostokohteiden

integraatiot eivät välttämättätoteudu suunnitellusti.

●

Terveystalonlaajentumiseen uusille maantieteellisille markkinoille liittyy useita riskejä. Epäonnistuminen laajentumismahdollisuuksien

tunnistamisessa, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tai arvioitujen hyötyjen saavuttamisessavoi vaikuttaa haitallisesti Terveystalon

liiketoimintaan ja toiminnan tulokseen.

●

Tietojärjestelmähankkeisiin sekä palvelujen, palvelutuotteidenja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoonliittyy riskejä. Yhtiö

luo uusia digitaalisia asiakasratkaisuja, jolloin tietojärjestelmiin liittyväkokonaisriski kasvaa. Digitaalistenjärjestelmien kehittämisen

epäonnistuminen voi altistaa Terveystalonmahdollisille teknisille vioille ja häiriöille.

●

Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä,vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

●

Pandemiat tai epidemiat ja niihin liittyvät rajoitustoimenpiteetvoivat vaikuttaa haitallisestiTerveystalonliiketoimintaan muun muassa

vähentämällä joidenkin terveydenhuollon palveluiden kysyntäätai aiheuttamalla haasteita toimitusketjussa.

●

Kilpailuympäristön muutoksilla, markkinoille tulevilla uusilla kilpailijoilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla voi olla haitallinen vaikutus

yhtiön kannattavuuteen ja kasvupotentiaaliin.

●

Terveystalontyöterveyshuollon kysyntä on altis väestökehityksenaiheuttamille muutoksille väestön ikääntyessä ja työssäkäyvän

väestön osuuden vähentyessä.

●

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) ja sen oikeudelliset tulkinnat voivatvaikuttaa Terveystalonliiketoimintaan ja

toiminnan kannattavuuteen.

●

Muutokset terveydenhuollon palvelujen korvausjärjestelmässävoivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalonliiketoimintaan,

taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen.

●

Toiminnallisten riskien hallinnan, lääketieteellisenlaadun ja sisäisen valvonnan prosessien epäonnistumiset tai puutteet voivatjohtaa

laadunvalvonnan, mukaan lukien lääketieteellisen laatu,epäonnistumiseen tai muuten vaikuttaa haitallisestiTerveystalon

kannattavuuteen ja maineeseen.

●

Terveystalontoiminta saattaa olla altis lakoille tai muille työehtoihinliittyville työtaistelutoimille.

●

Käynnissä olevat tulosparannusohjelmat voivatjäädä tavoitteistaan ja/tai parannukseteivät välttämättäole kestäviä.

●

Yhtiö on osapuolena ja voi joutua osapuoleksi viranomaisen, potilaan tai kolmannen osapuolen vireille panemassa oikeudenkäynnissä

tai hallinnollisessa menettelyssä. Yhtiö katsoo,etteivät sen tämänhetkiset vireillä olevat oikeudellisetvaatimukset tai oikeudenkäynnit

ole luonteeltaan merkittäviä.

Terveystalonriskienhallintaa ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä riskejäon kuvattu tarkemmin yhtiönkotisivuilla ja yhtiön vuosikertomuksessa.

TerveystaloOyj:n varsinainen yhtiökokouson suunniteltu pidettäväksi tiistaina 8.4.2025. Hallitus kutsuu yhtiökokouksenkoolle myöhemmin

julkistettavalla kutsulla.

TerveystaloOyj

Hallitus

23

Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä,vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä

koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja

rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

Taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut

Yhtiö esittää seuraavat taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska ne ovat yhtiön näkemyksenmukaan hyödyllisiä mittareita yhtiön kyvystä saada rahoitusta ja

maksaa velkaansa.

Oman pääoman tuotto (ROE), %

=

Kauden tulos (viimeiset 12 kuukautta)

x 100 %

Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)

Omavaraisuusaste, %

=

Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)

x 100 %

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (gearing), %

=

Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat

x 100 %

Oma pääoma

Nettovelka/käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12

kuukautta) *

=

Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat

Käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)

Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)

(viimeiset 12 kuukautta) *

=

Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat

Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)

Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA)

(viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta *

=

Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat

Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta

Tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut

Yhtiö esittää seuraavat tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska yhtiön näkemyksenmukaan ne lisäävät ymmärrystä yhtiön liiketoiminnan

tuloksesta. Lisäksi oikaistut vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat usein analyytikkojen ja muiden osapuolten käyttämiä ja helpottavat vertailtavuuttakausien

välillä.

Oikaistu käyttökate (EBITDA) *

=

Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *

=

Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut

x 100 %

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto / -tappio ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA) *

=

Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +

oikaisut

24

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA), % *

=

Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +

oikaisut

x 100 %

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *

=

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta + oikaisut

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *

=

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta +oikaisut

x 100 %

Liikevaihto

Käyttökate (EBITDA)

=

Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökate (EBITDA), %

=

Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset

x 100 %

Liikevaihto

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA)

=

Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA), %

=

Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

x 100 %

Liikevaihto

Liikevoitto/-tappio (EBIT)

=

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Liikevoitto/-tappio (EBIT), %

=

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta

x 100 %

Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta *

=

Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16 vuokrakuluoikaisu

* Oikaisut ovat tavanomaisestaliiketoiminnasta poikkeaviaolennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoimintojenhankintojen kuluihin, liiketoimintojenuudelleenjärjestelykuluihin,

liiketoimintojen ja omaisuudennettomyyntivoittoihin ja -tappioihin,arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteenvaikuttaviin eriin. vertailukelpoisuuteenvaikuttaviin eriin.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos, (euroa)

=

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Efektiivinen osinkotuotto, %

=

Osakekohtainen osinko

x 100 %

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E)

=

Tilikauden päätöskurssi

25

Osakekohtainen tulos

26

Täsmäytyslaskelmavaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Oman pääoman tuotto (ROE), %

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)

531,8

553,7

600,4

Oman pääoman tuotto (ROE), %

13,5

-7,6

4,1

Omavaraisuusaste, %

2024

2023

2022

Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)

548,2

515,4

592,0

Taseen loppusumma

1 398,4

1 419,5

1 479,4

Saadut ennakot

6,9

6,4

7,1

Omavaraisuusaste, %

39,4

36,5

40,2

Nettovelkaantumisaste (gearing), %

2024

2023

2022

Korolliset velat

570,0

635,8

607,0

Korolliset saamiset ja rahavarat

65,2

37,7

40,4

Oma pääoma

548,2

515,4

592,0

Nettovelkaatumisaste (gearing), %

92,1

116,0

95,7

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

2024

2023

2022

Korolliset velat

570,0

635,8

607,0

Korolliset saamiset ja rahavarat

65,2

37,7

40,4

Käyttökate (EBITDA)

222,5

179,2

168,8

Nettovelka/käyttökate (EBITDA)

2,3

3,3

3,4

Nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA)

2024

2023

2022

Korolliset velat

570,0

635,8

607,0

Korolliset saamiset ja rahavarat

65,2

37,7

40,4

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

245,9

200,2

178,0

Nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA)

2,1

3,0

3,2

Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Poistot ja arvonalentumiset

106,4

193,8

134,9

Oikaisut*

23,5

21,2

9,2

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

245,9

200,2

178,0

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

2024

2023

2022

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

245,9

200,2

178,0

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

18,4

15,6

14,1

27

.

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),

milj. euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Aineettomien hyödykkeiden poistot

ja arvonalentumiset

31,5

119,1

62,0

Oikaisut*

23,5

21,2

9,2

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

171,0

125,6

105,2

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA), %

2024

2023

2022

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

171,0

125,6

105,2

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA), %

12,8

9,8

8,4

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Oikaisut*

24,4

107,8

39,5

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)

140,5

93,1

73,4

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %

2024

2023

2022

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)

140,5

93,1

73,4

Liikevaihto

1340,0

1286,4

1259,1

Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %

10,5

7,2

5,8

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Poistot ja arvonalentumiset

106,4

193,8

134,9

Käyttökate (EBITDA)

222,5

179,2

168,8

Käyttökate (EBITDA), %

2024

2023

2022

Käyttökate (EBITDA)

222,5

179,2

168,8

28

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Käyttökate (EBITDA), %

16,6

13,9

13,4

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj.

euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Aineettomien hyödykkeiden poistot

ja arvonalentumiset

31,5

119,1

62,0

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

147,6

104,4

95,9

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %

2024

2023

2022

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

147,6

104,4

95,9

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %

11,0

8,1

7,6

Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18,0

3,3

6,5

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Liikevoitto/-tappio (EBIT)

116,1

-14,7

33,9

Liikevoitto/-tappio (EBIT), %

2024

2023

2022

Liikevoitto/-tappio (EBIT)

116,1

-14,7

33,9

Liikevaihto

1 340,0

1 286,4

1 259,1

Liikevoitto/-tappio (EBIT), %

8,7

-1,1

2,7

Oikaisut aiheryhmittäin*, milj. euroa

2024

2023

2022

Yrityshankintoihin liittyvät kulut

1)

-0,7

-0,8

2,8

Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut

2)

1,9

3,2

1,5

Omaisuuden nettomyyntivoitot ja -tappiot

3)

0,6

-

-

Arvonalentumiset

0,9

80,8

30,3

Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

21,6

18,8

5,0

Oikaisut

24,4

101,9

39,5

Oikaisut tiliryhmittäin*, milj. euroa

2024

2023

2022

Liiketoiminnan muut tuotot

-1,0

-0,8

-0,1

Henkilöstökulut

1,4

3,1

1,3

Liiketoiminnan muut kulut

23,1

18,7

8

29

Poistot ja arvonalentumiset

0,9

86,7

30,3

Laskennalliset verot

-

-5,9

-

Oikaisut

24,4

101,9

39,5

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta

2024

2023

2022

Tilikauden tulos

71,7

-42,2

24,4

Tuloverot

18

3,3

6,5

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta

-

0,0

0,1

Nettorahoituskulut

26,5

24,2

2,9

Poistot ja arvonalentumiset

106,4

193,8

134,9

Oikaisut*

23,5

21,1

9,2

IFRS 16 vuokrakuluoikaisu

-56,4

-57,4

-55,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta

189,5

142,8

122,2

Nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA), ilman IFRS 16:ta

2024

2023

2022

Korolliset velat

378,2

416,7

427,2

Korolliset saamiset ja rahavarat

65,2

37,7

40,4

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

189,5

142,8

122,2

Nettovelka/oikaistu käyttökate(EBITDA), ilman IFRS 16:ta

1,7

2,7

3,2

* Oikaisut ovat tavanomaisestaliiketoiminnasta poikkeaviaolennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnanhankintojen kuluihin, liiketoiminnanuudelleenjärjestelykuluihin,

omaisuuden nettomyyntivoittoihinja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteenvaikuttaviin eriin.

1)

Sisältäen hankittujen liiketoimintojentransaktiokustannukset ja integraatiokulut.

2)

Sisältäen verkoston ja liiketoimintojenuudelleenjärjestelyt.

3)

Sisältäen liiketoimintojen myynnit.

30

TerveystaloOyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö,jonka kotipaikka on Helsinki. Konsernin emoyhtiö

TerveystaloOyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo-konserni muodostuu emoyhtiöstä ja 24 tytäryhtiöstä.Yhtiö on Suomen

suurin yksityinen terveydenhuollon palveluihin keskittynyt yritys liikevaihdollamitattuna ja yksi johtavistatyöterveyden toimijoista

Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen, työterveyden ja erikoissairaanhoidonpalveluja, diagnostiikkapalveluja,

päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja muita täydentäviäterveyspalveluja yritys- ja yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.

Kestävyysraportissa toiminnastaraportoidaan Terveystalo-konsernin tasolla ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin konsernin

tilinpäätöksessä,ellei toisin ole mainittu.Selvityksen omaa toimintaa koskevattiedot kattavat kokokonsernin oman työvoiman, eli sekä

työsuhteiset että muut kuin työsuhteiset työntekijät(mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat), ellei toisin mainita. S-1 Omatyövoima -

standardin osalta on jätetty European Sustainability ReportingStandards (ESRS)- 1 10.3. vertailutietojen esittämistä koskevan

siirtymäsäännöksen nojalla vertailuvuoden luvut raportoimatta muutamaa poikkeustalukuun ottamatta.Kestävyysraportti sisältää

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät Terveystalonarvoketjun alku- ja loppupäähän. Kestävyysraporttijulkaistaan

vuosittain. Raportointijakso vastaa taloudellisen raportoinnintilikautta 1.1.2024–31.12.2024. Kestävyysraportissa aikavälit on määritelty

ESRS-standardin asettamien raportointiakoskevien aikavälienmukaisesti: lyhyt aikaväli = raportointijakso(yksi vuosi), keskipitkä aikaväli =

1–5 vuotta ja pitkä aikaväli: >5 vuotta.Eri aihealueita koskevat tarpeellisetraportointiperiaatteet on esitetty kunkinaihekohtaisen

standardin yhteydessä. Kestävyysraportissa ei ole käytetty mittareita,joihin sisältyy arvoketjun alku-tai loppupään tietojen estimaatteja.

KPMG Oy Ab on varmentanut kestävyysraportinISAE 3000 -varmennusstandardin mukaisesti, jakyseessä on rajoitettu varmennus.

Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyydenhallinnosta. Lisätietoa hallinto-, johto-ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä,

kokoonpanosta, monimuotoisuudesta,osaamisesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksenja riskienhallinnan prosesseista löytyy

Terveystalonhallinto-ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.

Hallitus ja valiokunnat

TerveystaloOyj:n hallitus on ylin päättävä elin, joka valvoovastuullisuuteen liittyviä asioita organisaatiossa. Hallitus huolehtii tehtävistä,

jotka kuuluvat sen vastuulle soveltuvien lakien, TerveystaloOyj:n yhtiöjärjestyksen, hallituksen työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistys

ry:n julkaiseman kulloinkin voimassa olevan hallinnointikoodin tai muiden suomalaisiin listayhtiöihinsoveltuvien sääntöjen ja määräysten

mukaisesti.Hallitus huolehtii muun muassa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.Hallitus tekee

periaatepäätökset ja päättää asioista, joilla voisi olla laaja-alaisia vaikutuksiayhtiön toimintaan. Hallituksen tehtävänä on myöstarkistaa ja

hyväksyä yhtiön ja sen eri liiketoimintojenstrategiset tavoitteetja suunnitelmat sekä seurata niiden täytäntöönpanoa.Hallituksen vastuut

kuvataan hallituksen kirjallisessa työjärjestyksessä, joka täydentääyhtiöjärjestyksen ja soveltuvien lakien ja määräysten säännöksiä.

Terveystalonvastuullisuuden johtamismallin mukaisesti hallitus käsitteleeja ohjaa vastuullisuuden strategiaa ja keskeisiä

toimintasuunnitelmia, päättää vastuullisuuteen liittyvien tavoitteidenasettamisesta sekä seuraa ja valvootavoitteiden saavuttamista.

Hallitus hyväksyy myös keskeisimmätkonsernin kestävyyteen liittyvätpolitiikat ja Terveystaloneettiset ohjeet. Työjärjestyksensämukaisesti

31

hallituksen tehtäviin kuuluu taloudellisen raportointiprosessinseurannan ja valvonnan rinnalla myös kestävyysraportointiprosessinseuranta

ja valvonta. Hallitus valmistelee kestävyysraportointitarkastajanvalinnan, seuraa kestävyysraportoinnin varmentamista ja hyväksyy

Terveystalonkestävyysraportin.

Hallitus varmistaa, että yhtiö on määrittänyt sisäistävalvontaa, sisäistä tarkastustaja riskienhallintaa koskevattoimintaperiaatteet ja valvoo

kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamista.Terveystalonsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti hallitus vastaa

riskienhallinnan riittävyydestä ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan.Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Terveystalonjohtamis-ja

raportointijärjestelmää, ja sitä toteuttavatTerveystalonhallitus ja sen tarkastusvaliokunta sekälisäksi konsernin johto, operatiivinenjohto

ja työntekijät, konsernin sisäinen tarkastus,ja laadunvarmistustoiminto. Sisäisen valvonnan perustana on Terveystalon

riskienhallintajärjestelmä sekä yhtiön liiketoimintakulttuurija sen mukaiset toimintatavat.Terveystalonarvot ja eettiset ohjeet sekä

konsernin politiikat, toimintaperiaatteetja -ohjeet ovat osa sisäisen valvonnan perustaa ja järjestämistä.

Terveystalonvastuullisuusjohtaja esittelee hallitukselle vastuullisuuteenliittyvät olennaiset asiat vähintään kerranvuodessa laajemman

vastuullisuusagendan ja tavoitteiden sekä suoriutumisen läpikäynninyhteydessä. Vastuullisuusasioitakäsitellään hallituksen kokouksissa

kuitenkin myös tarpeen mukaan, kun olennaisia asioita on tiedotettavanatai päätettävänä. Vuoden2024 aikana hallituksen kokouksissa

käsiteltiin muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä asioita:Terveystalonkaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, Terveystalolle

olennaiset vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet, vuoden 2023 vastuullisuustavoitteiden toteutuminen,vuoden 2024

vastuullisuustavoitteissa edistyminen sekäTerveystalonkestävyysraportoinnin rakenneja raportointivalmiuden tarkastelu. Hallituson

käsitellyt vastuullisuuden johtamista Terveystalossasekä Terveystalonvastuullisuusstrategiaa ja sen käytännöntoteutusta osana yleistä

strategiaa. Hallitus on käsitellyt TerveystalonEnvironmental, Social and Governance (ESG) -tiekarttaa,suunnitelmia ja

kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyihin vastuullisuusteemoihin liittyviä vaikutuksia,riskejä ja mahdollisuuksia. Hallitus on

myös käsitellyt ja tarkastellut Terveystalonkestävyysteemoihin liittyviämittareita ja niissä edistymistä. Myös riskienhallinta,Terveystalon

ympäristöjärjestelmä sekä tietoturva ja sen riskienhallinta ovatolleet vuoden aikana hallituksen agendalla. Lisäksi hallitukselle järjestettiin

vastuullisuusraportointiin ja varmennukseen liittyvää koulutusta.

Hallitus on perustanut hallitustyön tehostamiseksi kaksi valiokuntaa:tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Valiokunnilleon

laadittu kirjalliset työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien tehtävät.Tarkastusvaliokunnantehtäviin kuuluu muun muassa hallituksen

avustaminen sen taloudelliseen raportointiprosessiin, tilintarkastukseen,kestävyysraportointiprosessiinja varmentamiseen liittyvien

valvontavelvollisuuksien täyttämisessäja seurannassa sekä raportointiin, sisäiseen valvontaan,sisäiseen tarkastukseen ja riskienhallintaan

liittyvien asioiden valvonnassa. Tarkastusvaliokuntaseuraa ja arvioi yhtiön taloudellista ja kestävyysraportointijärjestelmääsekä

tilinpäätösten, muiden taloudellisten raporttien ja vastuullisuusraporttienlaatua ja eheyttä. Tarkastusvaliokuntaseuraa myös tilinpäätöksen

ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastustasekä kestävyysraportin varmentamista.Tarkastusvaliokuntamyös arvioi ulkoisen

tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan pätevyyttä ja riippumattomuutta,valmistelee tilintarkastajan ja varmentajanvalintaa

koskevan päätösehdotuksensekä valvoo lakien ja määräysten noudattamista.Lisäksi tarkastusvaliokuntaseuraa ja arvioi yhtiön sisäisen

valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuttaja arvioi sisäisen tarkastuksen toimintaa. Hallituksen

palkitsemisvaliokunta puolestaan avustaahallitusta muun muassa palkitsemiseen liittyvien asioiden valmistelussa. Palkitsemisvaliokunta

muun muassa valmistelee toimielinten palkitsemispolitiikan ja -raportin, valmisteleeja arvioi toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan

raportoivien muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemista ja valmistelee lyhyenja pitkän aikavälin kannustinsuunnitelmat.

Palkitsemisvaliokunta valmisteleetoimitusjohtajan ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien johtoryhmänjäsenten nimitysasiat.

Valiokunnat käsittelevätvastuullisuusasioita aina, kun olennaisia asioita on tiedotettavanatai päätettävänä. Tarkastusvaliokuntaon vuoden

2024 aikana käsitellyt erityisesti Corporate Sustainability ReportingDirective (CSRD) -kestävyysraportointidirektiivintuomia

raportointivaatimuksia, Terveystalonraportointivalmiutta sekä CSRD:n mukaisen varmennuksenprosessia. Palkitsemisvaliokunta onvuoden

aikana valmistellut toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraanraportoivien muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen ja pitkänaikavälin

kannustinsuunnitelmia. Kannustinsuunnitelmien tavoitteenaon muun muassa ohjata tulosta kunkin vuoden keskeisiinstrategisiin

painopisteisiin perustuvien konsernitason ja yksilöllisten tavoitteidensaavuttamiseksi ja tiettyjen konsernitavoitteidensuuntaan.

Valmistellessaan lyhyen ja pitkänaikavälin kannustinsuunnitelmia palkitsemisvaliokuntaarvioi suunnitelmien kannalta relevantteja

mittareita ja tulostavoitteita,joita käytetään palkitsemisen tuloskriteereinä. Nämä mittaritvoivat liittyä kestävyyteentai muihin aiheisiin.

Valiokunnat raportoivattoiminnastaan hallitukselle säännöllisesti.

Toimitusjohtajaja johtoryhmä

32

Toimitusjohtaja hoitaayhtiön juoksevaa hallintoa ja toteuttaa yhtiönstrategiaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräystenmukaisesti,

vastaa hallituksen hyväksymien toimenpiteiden toteutuksestaja valvoo strategisesti tärkeidentoimenpiteiden valmistelua. Täten

Terveystalontoimitusjohtaja vastaa yhdessä muun johtoryhmän kanssa myösyhtiön vastuullisuusagendan onnistuneesta

implementoinnista. Toimitusjohtajavarmistaa, että yhtiön johto on riittävällätavalla järjestetty ja ettäyhtiön kirjanpito on lain mukainen.

Terveystalonsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti toimitusjohtaja vastaamyös Terveystalo-konsernin riskienhallinnan

organisoimisesta sekä seuraa ja ohjaa ylintä johtoariskienhallinnassa. Toimitusjohtaja käsitteleevastuullisuuteen liittyviä riskejä osana

yhtiön yleistä riskienhallintaa. Toimitusjohtajavarmistaa myös, ettäyhtiön hallinto ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti.

Toimitusjohtaja toimiiTerveystalonjohtoryhmän puheenjohtajana. Terveystalontoimitusjohtajana on joulukuusta 2019 alkaen toiminut

Ville Iho. Toimitusjohtajantarkempi esittely löytyy Terveystalonhallinto-ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa muun muassa yhtiön strategiaan,liiketoimintasuunnitelmiin, periaatepäätöksiinja muihin merkittäviin

aiheisiin liittyvien asioiden valmistelussa ja toteutuksessa. Terveystalonsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti

johtoryhmä toimii toimitusjohtajan tukena riskienhallinnan toteuttamisessa,riskien seurannassa ja arvioinnissa sekä vastaa

vastuualueellaan riskeihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanosta.Kestävyysriskejä arvioidaan osana Terveystalo-konsernin yleistä

riskienhallintaa. Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea liiketoiminnantavoitteiden saavuttamistatukemalla perusteltua päätöksentekoa

sekä varmistaa asiakaslupauksen täyttyminen,potilas- ja työturvallisuus, toiminnan korkea laatu, tuloskehitys,liiketoiminnan jatkuvuus,

yrityksen hyvä julkisuuskuva ja yhteiskuntavastuullisuus.Riskienhallinta kuuluu olennaisesti Terveystalo-konsernin suunnitteluprosesseihin

ja seuranta-ja raportointimenettelyihin,ja riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn arvioidaan erityisesti strategiakäsittelynyhteydessä sekä

päätettäessä konsernin kannaltamerkittävistä liiketoimintahankkeistaja investoinneista. Riskienhallinta on kiinteäosa johtamista, joka

edesauttaa strategista kehitystäja auttaa johtoa tekemään tietoisiavalintoja, asettamaan toimenpiteitä tärkeysjärjestykseen,ottamaan

huomioon mahdollisuuksia ja epävarmuustekijöitä sekä niiden vaikutuksiaja erottamaan vaihtoehtoiset toimintatavat.Kuten edellä on

todettu, konsernin johto osallistuu myössisäisen valvonnan toteuttamiseen.

Terveystalonvastuullisuuden johtamismallin mukaisesti johtoryhmä tarkasteleekonsernin vastuullisuuden lähestymistapaa, sitoumuksia,

investointeja ja tavoitteita,ja päättää niiden viemisestä hallituksen lopullisesti hyväksyttäväksi. Johtoryhmä seuraa kestävyyteenliittyvissä

tavoitteissa, sitoumuksissa ja etenemissuunnitelmassa edistymistäja vastaa siitä, että kestävyyteenliittyvät sitoumukset integroidaan osana

strategiaprosessia konsernin yleiseen strategiaanja toimintaan. Johtoryhmä tarkastelee konserninvastuullisuuteen liittyviä politiikkoja ja

ohjeita, ja vie niistä keskeisimmät hallituksen hyväksyttäväksi.Toimitusjohtajalla ja tietyillä johtoryhmänjäsenillä on myös oikeus hyväksyä

omaan toimivaltaansa kuuluvia politiikkoja ja ohjeita. Terveystalonjohto ja esihenkilöt ovat vastuussa Terveystaloneettisten ohjeiden

viestinnästä ja jalkauttamisesta sekäniiden noudattamisen valvonnasta. Toimitusjohtajaraportoi tehtävässään TerveystaloOyj:n

hallitukselle ja muu johtoryhmä toimitusjohtajalle.

Vastuullisuusjohtaja, joka raportoitehtävässään talousjohtajalle, käsitteleevastuullisuuteen liittyviä asioita talousjohtajan ja

toimitusjohtajan kanssa säännöllisesti ja lisäksi tarpeen mukaan, kun olennaisia asioita on tiedotettavanatai päätettävänä. Vastuullisuuteen

liittyvät asiat ovat säännöllisesti myösjohtoryhmän agendalla. Vuoden 2024 aikana toimitusjohtaja ja johtoryhmäovat käsitelleet erityisesti

Terveystalonvastuullisuusstrategiaa ja sen käytännöntoteutusta osana yleistä strategiaasekä vastuullisuuden johtamista Terveystalossa.

33

Muut vastuullisuusteemojen johtamiseenliittyvät vastuut

Terveystalonlaadun ohjausryhmä ja lääketieteellinen foorumi vastaavatlaadun ja potilasturvallisuuden varmistamisesta ja kehittämisestä.

Laatujohtaja johtaa laadun ohjausryhmää, joka vastaa strategistenpainopisteiden mukaisesti Terveystalonlaatujärjestelmän kehittämisestä

laatutavoitteiden ja tuloksien saavuttamiseksi.Terveystalonlääketieteellinen johto vastaa toiminnanlainmukaisuudesta, palvelujen

lääketieteellisestä sisällöstä, hoidon vaikuttavuudenseurannasta ja potilasturvallisuudesta. Johtavaylilääkäri johtaa lääketieteellistä

foorumia, joka käsittelee merkittävimmätlinjauksia vaativat lääketieteelliset asiat. Laadunohjausryhmän sekä lääketieteellisen foorumin

lisäksi laadun ja potilasturvallisuuden varmistamista ja kehittämistäkonsernitasolla ohjaavat tietosuojaryhmä, turvallisuusryhmä ja

potilasturvallisuusryhmä. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Terveystalonjohtamis-ja raportointijärjestelmää. Ympäristöjärjestelmän

mukaisesta toiminnasta vastaa laatujohtaja,joka raportoi johtavalle ylilääkärille.Ympäristöjärjestelmän tavoitteidentoteutumista seuraa

ympäristöjärjestelmän ohjausryhmä ja operatiivisesta toiminnastavastaa operatiivinen ryhmä.

Vuoden 2025 alussa laadun ohjausryhmä muuttui ESG:n ja laadun ohjausryhmäksi, joka seuraa vastuullisuuteenliittyvää kehitystä ja

sääntelyä sekä ohjaa ja tukee laadun ja vastuullisuuden strategiaakonsernissa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii laatujohtaja ja

varapuheenjohtajana vastuullisuusjohtaja.Ohjausryhmän tehtävät on määritelty Terveystalonvastuullisuuden johtamismallissa.

Ohjausryhmä tukee organisaatiota vastuullisuus-ja laatutavoitteiden ja mittareidenasettamisessa sekä hallituksen asettaman tavoitetason,

sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa.Ohjausryhmä määrittelee vastuullisuuden ja laadun päämittarit ja tavoitteet,ja arvioi laatu- ja

vastuullisuuspolitiikat sekä niiden päivitykset johtoryhmän/hallituksen hyväksyntäävarten. Ryhmä seuraa tavoitteidentoteutumista vuoden

aikana ja varmistaa tarvittavien analyysien ja korjaavientoimenpiteiden toteutumisen konsernitasolla. Ohjausryhmä raportoijohtoryhmälle

vuosineljänneksittäin.

Terveystalonhenkilöstöjohtamisesta ja sen kehittämisestävastaa henkilöstöjohtaja, jokaon konsernin johtoryhmän jäsen ja raportoi

toimitusjohtajalle.

Terveystalo-konsernissa on lainsäädännön edellyttämä tietosuojavastaava,joka toimii tehtävässään tietosuoja-asetuksenmukaisissa

tehtävissä ja raportoi lakisääteisesti suoraan konserninjohdolle. Ruotsissa Feelgoodilla on oma tietosuojavastaava.Päivittäisestä

tietoturvajohtamisesta vastaa konsernintietoturvajohtaja, joka raportoi tietoturvastaja digitaalisista palveluista vastaavallekonsernin

johtoryhmän jäsenelle. Lisäksi Terveystalossatoimii tietosuojan ja tietoturvan työryhmiä, jotka käsittelevätja seuraavat tietosuojaan ja

tietoturvaan liittyviä asioita sekä kehittävättietosuoja-ja tietoturvatoimintaa. Työryhmissä on edustettunaniiden vastuualueiden kannalta

olennaiset sidosryhmät Terveystalonorganisaatiosta.

Terveystaloncompliance-toiminto vastaa compliance-ohjelmien ja niihin kuuluvien politiikkojenlaatimisesta ja päivittämisestä. Compliance-

toiminnon vastuualueelle kuuluvat myös eettistenohjeiden noudattamiseen liittyvät tutkinnat sekä prosessikehitystyö.Compliance-

toiminto raportoi vuosittain TerveystaloOyj:n hallitukselle olennaisimmista compliance-teemoista ja tavoitteistasekä säännöllisesti

konsernin johdolle. Terveystalonjohto ja esihenkilöt ovat vastuussa hallituksen hyväksymieneettisten ohjeiden viestinnästä ja

jalkauttamisesta sekä niiden noudattamisenvalvonnasta. TerveystalonLaki & Compliance -osasto tukee eettisiin ohjeisiin liittyvissä

kysymyksissä ja kouluttaa henkilöstöäaiheesta. Compliance-toiminto kouluttaa henkilöstöäja johtoa myös räätälöidyistäcompliance-

teemoista, kuten Terveystalonilmoituskanavan käytöstä ja siihenliittyvistä vaatimuksista.

Hallituksen kokoonpano

TerveystaloOyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi jaenintään kahdeksan varsinaista jäsentä.Vuonna

2024 hallitukseen on kuulunut seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyyvalintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä. 26.3.2024 saakka hallituksessa toimivat vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksenpäätöksen mukaisesti Kari Kauniskangas

(puheenjohtaja), Matts Rosenberg, Sofia Hasselberg, Ari Lehtoranta,Carola Lemne, Kristian Pullola ja Katri Viippola. 26.3.2024 järjestetyssä

yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kari Kauniskangas (puheenjohtaja),Matts Rosenberg, Sofia

Hasselberg, Ari Lehtoranta, Carola Lemne ja Kristian Pullola. Uudeksi jäseneksivalittiin TeijaSarajärvi. Jäsenistössä ei ole työntekijöiden

edustajaa. Hallituksen jäsenten esittelyt löytyvät Terveystalonhallinto-ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.

Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltavatehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttääriittävästi aikaa tehtävänhoitamiseen.

Yhtiössä on laadittu hallituksen monimuotoisuutta koskevatperiaatteet, ja tilikaudella 2024 sovellettujen periaatteidenmukaisesti

hallituksen monimuotoisuutta arvioitiin useasta näkökulmasta,mukaan lukien ikä ja sukupuoli sekä koulutus-ja ammatillinen tausta.

Terveystalopitää monimuotoisuuden toteutumista hallituksessa keskeisenätekijänä, joka tukee yhtiön liiketoimintaaja sen kehittämistä

34

sekä lisäksi yhtiötä sen strategisten tavoitteidensaavuttamisessa. Hallitustyö edellyttää ymmärrystäkulttuurien, arvojen ja liiketoiminnan

tapojen eroista. Hallituksen rakennetta,kokoa, kokoonpanoa,monimuotoisuutta ja seuraajatarpeita arvioidaan vuosittain, mukaanlukien

se, edustaako hallitus asianmukaista kokemusta,monipuolista liiketoimintaosaamistaja -taitoja, riippumattomuutta ja muita tarpeellisia

ominaisuuksia. Hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa osakkeenomistajiennimitystoimikunta arvioi hallituksen kokoonpanoayhtiön

nykyisen ja tulevan liiketoiminnan tarpeiden näkökulmastaja ottaa huomioon hallituksen monimuotoisuuden.

Terveystalonkaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta vahvistettiinyhtiölle olennaiset kestävyysteemat,joita ovat oma työvoima, kuluttajat ja

loppukäyttäjät sekä hyvä hallintotapa/ liiketoiminnan harjoittaminen.TerveystaloOyj:n hallituksen jäsenet edustavat osaamista muun

muassa terveydenhuollon toimialasta ja liiketoiminnanharjoittamisesta yhtiön kohdemarkkinoilla (Suomi, Ruotsi). Hallitukseen kuuluumyös

jäseniä, jotka ovat koulutukseltaan lääkäreitä.Hallituksen jäsenillä on kokemusta useilta eri toimialoiltaja laaja-alaisesti erilaisista

johtotehtävistä eri asiakasryhmiä palvelevissa yhtiöissä.He edustavat liiketoiminnan harjoittamiseenja hyvään hallintotapaan liittyvää

osaamista muun muassa strategisesta johtamisesta,taloudellisesta johtamisesta ja riskienhallinnastasekä liiketoimintaetiikastaja

vaatimustenmukaisuudesta. Hallituksen jäsenistössä on lisäksiosaamista kestävään kehitykseen(ESG) liittyvistä aiheista sekä

henkilöstöjohtamisesta ja työturvallisuudesta. Hallitus ja sen valiokunnatvoivat hyödyntää työssäänmyös ulkopuolisia oikeudellisia,

taloudellisia, vastuullisuuteen liittyviä tai muita neuvonantajia tarpeelliseksikatsomassaan laajuudessa.

TerveystaloOyj:n 26.3.2024 saakka toimineen hallituksen jäsenten ikäjakauma oli 26.3.2024 40–65 vuotta.Hallituksen jäsenistä kolme (43

prosenttia) oli 30–49-vuotiaita ja neljä (57 prosenttia) 50-vuotiaitatai vanhempia. 26.3.2024 järjestetyn varsinaisen yhtiökokouksen

valitseman uuden hallituksen ikäjakauma oli 31.12.2024 41–66 vuotta. Hallituksen jäsenistäkaksi (29 prosenttia) oli 30–49-vuotiaita ja viisi

(71 prosenttia) 50-vuotiaita tai vanhempia.

26.3.2024 saakka toimineen hallituksen jäsenistä kolme (43 prosenttia)oli naisia ja neljä (57 prosenttia) miehiä. Myös 26.3.2024 eteenpäin

toimineen hallituksen jäsenistä kolme (43 prosenttia)oli naisia ja neljä (57 prosenttia) miehiä. Keskimäärin vuoden aikana hallituksen

jäsenistä 43 prosenttia oli naisia ja 57 prosenttia miehiä. Sekä 26.3.2024saakka toimineen, että tästä eteenpäin toimineenhallituksen

jäsenistä kaksi (29 prosenttia) tuli Suomen ulkopuolelta.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain Arvopaperimarkkinayhdistysry:n julkaiseman hallinnointikoodin mukaisesti.

Valmistellessaan hallituksen kokoonpanoakoskevaa ehdotustaan osakkeenomistajiennimitystoimikunnan on huomioitava

hallinnointikoodin mukaiset riippumattomuusvaatimukset,hallinnointikoodin mukaisesti laaditut hallituksen toiminnan arvioinnin tulokset,

hallituksen monimuotoisuutta koskevatperiaatteet sekä muut soveltuvat määräyksetja sääntely. Kaikki 31.12.2024 hallitukseen kuuluvat

hallituksen jäsenet (100 prosenttia) ovat hallituksen arvion mukaan riippumattomiayhtiöstä. Kuusi seitsemästä jäsenestä (86prosenttia) on

lisäksi riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen palkitseminen

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmisteleeja tarkastaa TerveystaloOyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määritellyt hallituksen

jäseniä koskevat palkitsemisperiaatteet.Lisäksi osakkeenomistajien nimitystoimikuntalaatii vuosittain hallituksen jäseniä koskevan

palkitsemisehdotuksen. Ehdotuksen tulee perustua TerveystaloOyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määriteltyihin periaatteisiin.

Lopullisen päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta tekeeyhtiökokous.

Vuonna 2024 hallituksen palkitseminen koostuivuosipalkkiosta ja kokouspalkkioista,minkä lisäksi hallituksen jäsenillä oli oikeus saada

korvausta työhönsä liittyvistä kohtuullisistamatkakuluista. Vuosipalkkio maksetaan jokoosin Terveystalonosakkeina ja osin rahana tai

kokonaan rahana. Terveystalon26.3.2024 järjestetty varsinainen yhtiökokouspäätti, että varsinaisesta yhtiökokouksestaalkavana

toimikautena hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeidenja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40prosenttia

maksetaan markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaanhintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina yhtiönosakkeina ja 60

prosenttia maksetaan rahana. Varsinainenyhtiökokous päätti, ettähallituksen kokouspalkkiot maksetaan rahana.Vuonna 2024 hallituksen

palkitseminen ei perustunut kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn.

Toimitusjohtajanpalkitseminen

35

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee toimitusjohtajanpalkitsemista koskevatehdotukset hallitukselle. Hallitus tarkastaa ja

hyväksyy TerveystaloOyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määritellyt toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteethallituksen

palkitsemisvaliokunnan suorittaman valmistelutyön pohjaltasekä päättää toimitusjohtajan palkasta,kannustinohjelmista ja niihin liittyvistä

tavoitteista hallituksen palkitsemisvaliokunnansuorittaman valmistelutyön pohjalta. Hallitus päättäämyös kaikista osakepohjaisista

kannustinohjelmista palkitsemisvaliokunnan valmistelutyönpohjalta.

Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminenkoostui vuonna 2024 kiinteästä ja muuttuvista osista.Kiinteä osa sisältää peruspalkan, etuudet ja

vakuutukset. Peruspalkka tarjoaa ydinkorvauksentehtävästä ja siinä otetaanhuomioon useita osatekijöitä, kuten yksilön henkilökohtainen

suoritustaso ja panos liiketoiminnalle, yksilön osaaminen ja kokemus,sisäiset palkkatasot ja ulkoinen markkinatilanne. Peruspalkkaa

tarkistetaan vuosittain. Verotettavatetuudet, Terveystalontavanomaiset henkilöstöedut ja muut vastaavatetuudet sisältyvät

peruspalkkaan. Vakuutukset sisälsivätvuonna 2024 muun muassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, matkavakuutuksenja johdon

vastuuvakuutuksen. Hallituksella on mahdollisuus päättää maksuperusteisestalisäeläkkeestä paikallisen markkinakäytännönmukaisesti.

Toimitusjohtajan palkitsemisen muuttuvatosat koostuvat lyhyenja pitkän aikavälin kannustimista.Lyhyen aikavälin kannustimien

tavoitteena on ohjata lyhyen aikavälintulosta kunkin vuoden keskeisiin strategisiinpainopisteisiin perustuvien konsernitason ja yksilöllisten

tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulostamitataan yhden vuoden ajanjaksolla, ja mahdolliset palkkiot maksetaan seuraavana vuonna.Hallitus

asettaa vuosittain tuloskriteerit tilikauden keskeistenpainopisteiden perusteella. Kriteerit voivat sisältääsekä taloudellisia että ei-

taloudellisia kriteerejä. Ansaintajakson päätyttyä hallitus vahvistaakriteerien saavuttamisen ja päättää palkkion suuruudesta. Viimeksi

Terveystalon26.3.2024 järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessakäsitellyn toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisestikannustimen

määrä suorituksen enimmäistasolla sai olla enintään 150 prosenttiavuotuisesta peruspalkasta.

Vuosina 2023 ja 2024 eNPS-mittari oli yksi toimitusjohtajan lyhyen aikavälintulostavoitteisiin liittyvistämittareista. eNPS-mittari eli

henkilöstösuositteluindeksi kertoo,kuinka suuri osa Terveystalonhenkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisiTerveystaloa

työntekopaikkana muille. Vuonna2024 toimitusjohtajalle maksettu, vuoden 2023 toteumaan perustuva lyhyenaikavälin kannustin perustui

20 prosentin painoarvolla eNPS-mittariin, jonka tavoitetasooli sidottu Terveystalontavoitetasoon. Vuonna 2023 toimitusjohtajan

tulostavoitteet eivät sisältäneetmuita kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn liittyviä mittareitakuin eNPS-mittarin. Muut lyhyen aikavälin

kannustimen määrään vaikuttavatmittaritolivat oikaistu EBITAja vuonna 2022 aloitetun tulosparannusohjelman eteneminen. Vuonna 2024

toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinperustui 10 prosentin painoarvolla eNPS-mittariin, jonka tavoitetasooli sidottu Terveystalon

tavoitetasoon.Toinen kestävyyteenliittyvään suorituskykyyn liittyvä mittari oli vuonna 2024 lääketieteellistälaatua kuvaava PEI-mittari

(Patient Enablement Instrument), joka mittaaasiakkaan valmiuksia toimia sairautensa kanssa vastaanotonjälkeen.Vuonna 2024

toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinperustui 10 prosentin painoarvolla PEI-mittariin, jonka tavoitetasomääritellään

kannustinohjelmassa. Kolmas lyhyen aikavälinkannustimen määrään vaikuttavamittari oli vuonna 2024 oikaistu EBITA.Vuoden 2024 lyhyen

aikavälin kannustin maksetaan vuonna 2025.

Hallitus päättää vuosittain johdon pitkän aikavälinpalkkio-ohjelman osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasotja

ansaintamahdollisuudet. Pitkän aikavälin kannustimien tavoitteenaon ohjata pitkän aikavälin tulosta tiettyjenkonsernitavoitteiden

suuntaan sekä sitouttaa toimitusjohtaja yritykseen ja sovittaayhteen toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien edut. Johdon pitkänaikavälin

osakepalkkio-ohjelmat eivät vuonna 2024 sisältäneet kestävyyteenliittyvään suorituskykyyn liittyviä mittareita. Ansaintajaksoilla 2022–

2024, 2023–2025 ja 2024–2026 osakepohjaisten pitkän aikavälin kannustinjärjestelmienansaintakriteereinä ovat toimitusjohtajan osalta

yhtiön osakkeen kokonaistuoton(TotalShareholder Return (TSR))absoluuttinen sekä suhteellinen kehitys.

36

Alla olevassa taulukossa ja siinä esitetyissä viittauksissaon kuvattu Terveystalonnykytila haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten

tunnistamisen, arvioinnin, mitigoinnin ja tulosten seurannan ja viestinnän osalta. Prosessia tullaan kehittämäänhankintaketjun osalta

vuonna 2025.

DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT

KOHDATKESTÄVYYSRAPORTISSA

a)

Due Diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 GOV-2, ESRS2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3

b)

Vuorovaikutus vaikutustenkohteena olevien sidosryhmien

kanssa kaikissa prosessin keskeisissävaiheissa

ESRS 2 GOV-2, ESRS2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS S1-2, ESRS S4-

2

c)

Haitallisten vaikutusten tunnistaminenja arviointi

ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3, ESRS S1-3, ESRSS1-4, ESRS S4-3,

ESRS S4-4

d)

Kyseisten toimien tuloksellisuuden seurantaja viestintä

ESRS 2 GOV-2, ESRSS1-4, ESRS S1-5, ESRS S4-4, ESRS S4-5

Kestävyysraportointiprosessiin liittyvänsisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa,että Terveystalo-konsernin kestävyysraportointion

luotettavaa ja että kestävyysraportissa raportoidut tiedot on laadittu Terveystalonsoveltamien laskenta-ja laadintaperiaatteiden

mukaisesti. Sisäisen valvonnan perustana on Terveystalonriskienhallintajärjestelmä sekä yhtiön liiketoimintakulttuurija sen mukaiset

toimintatavat. Kestävyysraportoinnissanoudatetaan Terveystalonkonsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen

valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinninsisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen, analysointiin ja valvonnan

kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihinsekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin. Riskejäpriorisoidaan niiden

painotetun vakavuuden ja toteutumisen todennäköisyydenperusteella.

Kestävyysraportointi on keskitettyyhtiön talousfunktioon sijoittajasuhde-ja vastuullisuusjohtajan alle.

Kestävyysraportoinnin tunnistetutkeskeiset riskit ovat raportoitavantiedon oikeellisuus ja kattavuus. Varmistaakseenraportoitavan tiedon

oikeellisuuden ja kattavuuden Terveystaloon määrittänyt ja ottanut käyttöönkestävyysraportoinnin hallintomallin, jokamäärittää roolit ja

vastuut kestävyysraportoinnille.Raportoitavien aihealueiden sisältöomistajat vastaavatsiitä, että Terveystalonprosessiympäristö pystyy

tuottamaan tarvittavan raportoitavantiedon. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuuraportoinnin aikataulujen

noudattamisesta ja tietojen toimittamisestasijoittajasuhde-ja vastuullisuustiimille on raportoinnin hallintomallissa määritellyilläsisältö- ja

dataomistajilla eli konsernitoiminnoissa

–

kuten HR, laatujohtaminen, laki & compliance, ympäristö

–

määritellyillä työrooleilla.

Raportoitavan sisällön oikeellisuutta varmistamaanon otettu käyttöön sisäisiä kontrollejaja raportoinnin hallintomallissa on nimetty ESG-

controller,jonka tehtävänä on varmistaatiedon oikeellisuus ja laadintaperiaatteiden noudattaminen.Kestävyysraportointia ja siihen liittyviä

havaintoja käsiteltiin vuonna 2024 yhtiön tarkastusvaliokunnankokouksissa yhteensä viisi kertaa.

37

Terveystalolla on keskeinen rooli Suomen terveydenhuollon uudistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja ihmistenhyvinvoinnin

edistämisessä.

Terveystalotarjoaa ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden lisäksi laaja-alaisesti perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon,

diagnostiikan, sekä päiväkirurgian palveluita, mukaan lukien yleis-ja erikoislääkäripalvelut ja kuvantamis-ja laboratoriotutkimukset. Lisäksi

yhtiö tarjoaa vaativaa kirurgiaa, hyvinvointipalveluita,suunterveyden palveluita, julkisen terveydenhuollon ulkoistuspalveluita,

terveydenhuollon henkilöstöpalveluita sekä kuntoutus-ja lastensuojelupalveluita.

Palveluja tarjotaan sekä digitaalisesti ettäTerveystalonnoin 360 toimipisteessä eri puolilla Suomea, mukaan lukien 18 sairaalayksikköäja 31

hammaslääkäriasemaa. Terveystalollaoli vuonna 2024 yhteensä noin 1,2 (1,2) miljoonaa asiakasta, 7,6 (7,6) miljoonaa asiakaskäyntiä

Suomessa ja yhteensä 1,7 (1,8) miljoonaa työterveyspalveluiden loppuasiakasta Pohjoismaissa.

Terveystalondigitaalisilla kanavilla on yli 2,6 miljoonaa rekisteröitynyttäkäyttäjää. Terveystalotarjoaa työterveyspalveluja yli 26 000

yritykselle ja organisaatiolle Suomessa, joilla on noin 744 000 työterveyden piiriin kuuluvaa työntekijää.

Ruotsissa Terveystalotarjoaa työterveyden, organisaatioiden johtamisen konsultoinninsekä riippuvuuksien ehkäisyn ja kuntoutuksen

palveluita yritysasiakkailleen.Terveystalollaon Ruotsissa yli 800 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaitadigitaalisesti ja henkilökohtaisesti

noin 140 toimipisteessä. Terveystalopalvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on noin miljoona työterveyden piiriin kuuluvaa

työntekijää. Terveystalonasiakasryhmät sekä palvelutarjoama on kuvattutarkemmin S4 – Kuluttajatja loppukäyttäjät -osiossa sivuilla 82–

84.

Terveystalonpalvelutarjonta on jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen; Terveydenhuoltopalvelut,Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi, jotka

ovat myös Terveystalonraportointisegmentit. Liiketoiminta-alueiden merkittävätliiketoimintaa koskevattapahtumat ja taloudellinen

kehitys raportointivuodelta on esitettyhallituksen toimintakertomuksen osiossa Liiketoiminta-alueet sivulla 13–16.

Terveystalonmissiona on taistella terveemmän elämän puolesta. Terveystalonarvot – kaiken keskelläihminen, lääketiede luotsaa ja

terveydenhuollon uudistaja – ovat Terveystalonkaiken toiminnan perusta. Terveystalontoiminnan merkittävin positiivinen

kestävyysvaikutus syntyysujuvan, välittävän ja vaikuttavanintegroidun hoidon tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myösTerveystalon

strategian ydin. Terveystalonstrategian mukaan integroitu hoitotarkoittaa, ettäTerveystalossaymmärretään asiakkaita ja heidän

tarpeitaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan terveysriskejä,ohjataan asiakas oikean palvelun ja hoidon piiriin, huolehditaan potilaasta koko

hoitopolun ajan, tehdään yhteistyötä moniammatillisina tiimeinä ja mitataanja parannetaan hoidon vaikuttavuutta.Integroidun hoidon

malli tähtää positiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen,mikä voi näkyä muun muassa sairauksien ennaltaehkäisynä,nopeana hoitoon

pääsynä, sujuvina hoitopolkuina sekä hyvinä hoitotuloksina. Laadukas, integroituunhoitoon perustuva työterveyshuolto on vaikuttavaa,kun

se edistää työntekijöiden terveyttä, työkykyäja hyvinvointia tehokkaasti ja mitattavintuloksin. Vaikuttavuusnäkyy esimerkiksi vähentyneinä

sairauspoissaoloina, parempana työkykynä ja tuottavuutena sekä työhyvinvoinninlisääntymisenä, mikä vähentää ennenaikaisia

eläköitymisiä sekä säästää asiakasyritystenkustannuksia.

Terveystalondigitaalisilla ratkaisuilla on keskeinenrooli integroiduissa hoitopoluissa ja niiden kehittämisessä.Digitaaliset ratkaisut

edesauttavat takaamaan Terveystalonammattilaisten sujuvan työnteon, asiakkaiden parhaan hoidonja sairauksien ennaltaehkäisyn sekä

auttavat ratkaisemaan toimialanhoitovajetta. Terveystalohyödyntää dataa terveysriskien tunnistamisessa jaennaltaehkäisyssä sekä oikean

hoidon valinnassa. Hoidon kokonaiskapasiteettiapyritään kasvattamaan digiratkaisujenavulla nopean hoitoon pääsyn mahdollistamiseksi

optimoidussa monikanavaisessa tuotantomallissa. Digityökaluilla pyritäänmyös sujuvoittamaan ammattilaisen työtäkehittämällä työkaluja

ja prosesseja, moniammatillista yhteistyötä ja toiminnan tuottavuutta.Hoidon jatkuvuutta tuetaan ohjaamalla asiakasta ja ammattilaista

läpi hoitopolun ensimmäisestä kontaktista hoitopolun loppuun asti.Terveystalomittaa hoidon vaikuttavuutta systemaattisestija kehittää

toimintaansa tulosten parantamiseksi. Terveystalotukee Suomen hyvinvointialueita digitaalisessamuutoksessa tarjoamalla modernit ja

helppokäyttöiset digiratkaisut sekäosaavan palvelutuotannon hyvinvointialueille. Terveystalonasiakkaisiin liittyviä olennaisia

38

kestävyysseikkoja,mukaan lukien osa-alueeseen liittyvät tavoitteet,on kuvattu tarkemmin osiossa S4

–

Kuluttajat ja loppukäyttäjätsivuilla

82–96.

Terveystaloon Suomen suurimpia työnantajia. Vuoden 2024 lopussa TerveystalonSuomen toiminnoissa työskenteli 8 383 (8 950)

työsuhteista työntekijää ja 5 967 (5 987) muuta kuin työsuhteistatyöntekijää.Ruotsissa Terveystalontytäryhtiö Feelgoodin palveluksessa oli

770 (874) työsuhteista työntekijää ja 48 (105) muuta kuin työsuhteistatyöntekijää.

.

Henkilöstömäärän vähenemiseen Suomessa vaikuttivattulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.

Ruotsissa työsuhteisen henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrää vähennettiinpäättyneiden asiakassopimusten vuoksi osana

tulosparannusohjelmaa.

Pula ammattilaisista hoidon tarpeen kasvaessa väestönikääntymisen vuoksi on terveydenhuollon suurin haaste. Terveystalonkeskeinen

strateginen tavoite onkin varmistaariittävä sitoutuneiden ja osaavien terveydenhuollon ammattilaistenmäärä, jotta Terveystalovoi vastata

kasvavaan kysyntään jasaavuttaa strategiset tavoitteensa. Terveystalontavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin

työntekopaikka.

Terveystalonhenkilöstöön liittyviä olennaisia kestävyysseikkoja,mukaan lukien osa-alueeseen liittyvät tavoitteet, on kuvattutarkemmin

osiossa S4

–

Oma työvoima -osiossa sivuilla 64–81.

Terveystalohankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita, materiaalejaja tarvikkeita noin 4 400 toimittajalta, joistanoin 180 suurinta

toimittajaa vastaa noin 80 prosentistahankinnan kokonaiskustannuksista.

Suurimpia hankintakategorioita ovatICT-hankinnat, toimitilojen vuokratja alihankintapalvelut,kuten laboratoriopalvelut. Terveystalo-

konserni odottaa myös toimittajiensanoudattavan korkeitakestävän liiketoiminnaneettisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtiensekä

työterveys-ja turvallisuusolosuhteiden standardeja. Terveystalontoimittajiin liittyviä olennaisia kestävyysseikkoja,mukaan lukien osa-

alueeseen liittyvä tavoite, on kuvattutarkemmin osiossa G1

–

Liiketoiminnan harjoittaminen sivuilla 97–111.

39

Terveystalollaon yhteiskunnallinen rooli ja sen myötä lukuisia sidosryhmiä, joiden kanssa Terveystalokäy aktiivista vuoropuhelua ja

kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella.Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat asiakkaiden, henkilöstön,ammatinharjoittajien,

toimittajien ja omistajien lisäksi viranomaiset ja yhteiskunnallisetpäättäjät, jotka vaikuttavattoimialan lainsäädäntöön ja sen valmisteluun.

Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat valvovatviranomaiset ja media. Terveystaloon tiiviissä vuorovaikutuksessa myös toimialansa

edunvalvojien kanssa. Avoin vuoropuhelu ja tehokas yhteistyömahdollistavat ennustettavammantoimintaympäristön kaikille osapuolille.

Sidosryhmien odotuksista ja palautteesta keskustellaansäännöllisesti Terveystalonjohtoryhmässä sekä hallituksessa. Sidosryhmien

näkemyksiä otettiin huomioon vuonna 2023 toteutetussa

kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta vahvistettiinTerveystalolleolennaiset kestävyysteemat.Olennaisuusanalyysi on kuvattu

kohdassa Kestävyyden olennaiset vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet sivuilla 48–50.

Oheisessa taulukossa kuvataan Terveystalonvuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa sekä sitä,miten heille tärkeät teemat

huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.

Sidosryhmä

Vuorovaikutuskanavat/

Sidosryhmien osallistaminen

Sidosryhmän odotukset /

Sidosryhmälle tärkeät teemat

Odotuksiin vastaaminen /

Vaikutus toimintaan,

liiketoimintamalliin ja

strategiaan

Asiakkaat

Fyysiset ja digitaaliset

asiakaskohtaamiset,

verkkopalvelut, palautekyselyt ja

-kanavat, markkinointiviestintä,

sosiaalinen media,

väärinkäytösten ilmoituskanava

(WhistleB) sekä

olennaisuusanalyysi

Hoidon saatavuus, laatu ja

vaikuttavuus

Potilaan tietosuoja- ja turva

Potilasturvallisuus

Toimivatdigipalvelut

Terveystalojatkoi

palveluidensa kehittämistä

lukuisilla eri osa-alueilla ja

pyrki vastaamaan kasvavaan

kysyntään muun muassa

rekrytoimalla uusia

ammattilaisia sekä

kasvattamalla edelleen

digitaalisten palvelujensa

tarjontaa. Terveystalohaluaa

erottautua erinomaisella

asiakaskokemuksella kaikissa

asiakaskohtaamisissa

kanavasta riippumatta.

Terveystalossa

asiakaspalautteita kerätään

systemaattisesti ja asiakkaille

tarjotaan monia eri kanavia

antaa palautetta.

Asiakaspalautteita seurataan

ja raportoidaan

säännöllisesti, ja niitä

käytetään sisäisissä ja

ulkoisissa laatuauditoinneissa

arvioitaessa toteutettuja

toimenpiteitä ja niiden

vaikutuksia. Tämävarmistaa,

että asiakaspalautteet ovat

tehokas työkalu toiminnan

parantamiseksi ja asiakkaiden

tyytyväisyyden lisäämiseksi.

40

Henkilöstö ja

ammatinharjoittajat

Henkilöstöfoorumi,

luottamusmiehet,

luottamusvaltuutetut ja

työsuojeluvaltuutettu,

henkilöstötyytyväisyystutkimuks

et, kehityskeskustelut,

ammatinharjoittajakeskustelut,

henkilökohtainen

kanssakäyminen,

olennaisuusanalyysi, intranet,

uutiskirjeet, koulutukset,

webinaarit, seminaarit ja muut

tapahtumat sekä

väärinkäytösten ilmoituskanava

(WhistleB)

Vastuullinen johtaminen, selkeät

johtamisrakenteet, toimiva

vuorovaikutus, tasa-arvo, hyvä

työilmapiiri ja työolot, osaamisen

kehittäminen, kilpailukykyinen

palkkaus

Terveystalontavoitteena on

olla toimialan paras ja

vetovoimaisin

työntekopaikka.

Terveystalovahvistaa

houkuttelevuuttaan

työpaikkana tarjoamalla

ammattilaisille kiinnostavaa

ja merkityksellistä työtä,

kilpailukykyisen palkkauksen,

monipuoliset ura-ja

kehittymismahdollisuudet

sekä varmistamalla, että

ammattilaiset voivat tehdä

työnsä sujuvasti ja keskittyä

olennaiseen.

Tavoitteenaon tarjota

inhimillinen ja hyvin toimiva

työympäristö, jossa

ammattilaiset voivat

keskittyä olennaisiin ja

merkityksellisiin tehtäviin.

Vuonna 2024 työntekoa

sujuvoittavien työkalujen ja

prosessien kehittämistä

jatkettiin. Uusia

ammattilaisia rekrytointiin

vastaamaan kasvavaan

kysyntään. Ammattilaisten

koulutuksia ja niiden

tarjontaa kehitettiin ja

monipuolistettiin edelleen.

Henkilöstölle viestittiin

aktiivisesti ajankohtaisista

asioita, kuten strategian

edistymisestä ja siihen

liittyvistä toimenpiteistä.

Omistajat

Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu:

säännöllinen ja jatkuva

raportointi pörssitiedotteilla ja

raporteilla, henkilökohtaiset

viestintäkanavat,kuten

tapaamiset sijoittajien ja

analyytikoiden kanssa,

yhtiökokoukset,

olennaisuusanalyysi,

pääomamarkkinapäivät ja muut

tapahtumat.

Sijoittajasuhdetoiminto

koordinoi

sijoittajavuorovaikutusta

Taloudellisen lisäarvon luominen,

läpinäkyvä ja avoin viestintä

strategian toteutuksesta ja

taloudellisesta suorituksesta,

ennustettava liiketoiminnan

kehitys, vastuullinen liiketoiminta

Terveystaloviestii

säännöllisesti ja jatkuvasti

omistajilleen ja sijoittajille

olennaisista asioista,kuten

strategiantoteutuksesta,

liiketoiminnan ja

markkinaympäristön

kehityksestä, sekä

taloudellisesta

suoriutumisesta.Omistajien

palaute ja odotukset

huomioidaan strategiaaja

taloudellisia tavoitteita

päivitettäessä.Terveystalon

41

pyrkimyksenään varmistaa

tasapuolinen tiedonsaanti ja

mahdollisuudet yhtiön johdon

tapaamiseen.

pääomamarkkinapäivässä

joulukuussa 2024 käsiteltiin

muun muassa Terveystalon

toimintaympäristöä,

strategiaa ja pääoma-

allokaation tulevaisuuden

painopisteitä.

Terveystaloosallistui useisiin

ESG-kyselyihin, jotka

palvelevat vastuullista

sijoittamista.

Toimittajat

ToimittajayhteistyöTerveystalon

Supplier Relationship

Management (SRM) -mallin

mukaisesti

Toimittajien itsearviointi

Auditoinnit

Luotettavuus ja taloudellinen

vakaus

Selkeät sopimukset ja maksuehdot

Jatkuvuus ja pitkäaikainen yhteistyö

Avoimuus,viestintä ja

palautteenanto

Vastuullisuus ja eettisyys

Kilpailukykyiset ostomäärät ja -

hinnat

Terveystalonliiketoiminnan

menestyminen ja

kilpailukyvyn ylläpitäminen

edellyttävät tehokasta ja

vastuullista

toimittajayhteistyötä.

Terveystaloodottaa

toimittajiensa noudattavan

korkeita kestävän

liiketoiminnan standardeja

eettisten, sosiaalisten ja

ympäristönäkökohtien sekä

työterveys-ja

turvallisuusolosuhteiden

osalta. Terveystalo-konsernin

toimittajien eettisissä

ohjeissa määritellään

vähimmäisvaatimukset, jotka

kaikkien toimittajien ja

yhteistyökumppaneiden on

täytettävä voidakseen tehdä

liiketoimintaa Terveystalonja

sen tytäryhtiöiden kanssa.

Kaikkien Terveystalon

sopimustoimittajien sekä

kilpailutuksiin osallistuvien

toimittajien on hyväksyttävä

Terveystalontoimittajien

eettiset ohjeet (Supplier

Code of Conduct).

Toimittajasuhteidenhoidolla

saavutetaan parempi

näkyvyys toimitusketjuun,

parantaen

toimitusvarmuutta,

laadunhallintaa ja

riskienhallintaa, lisäten

näkyvyyttä

kokonaiskustannuksiin sekä

toimitusketjun joustavuutta.

42

Viranomaiset ja

päättäjät

Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu,

tapaamiset ja yhteydenpito

suoraan sekä erilaisissa

työryhmissä ja tilaisuuksissa.

Yhteydenpito on

avoimuusrekisterinvelvoitteiden

mukaista.

Hyvä yhteistyö ja päätösten

valmistelua helpottava avoin

tiedonsaanti ja vuorovaikutus.

Terveydenhuollon kehittäminenja

uudistaminen on Terveystalon,

viranomaisten ja päättäjien

yhteinen tavoite.

Terveystalollaon osaamista,

innovointikykyä ja tahtoa

kehittää suomalaista

terveydenhuoltoa, minkä

vuoksi Terveystaloosallistuu

aktiivisesti vuoropuheluun

päättäjien ja viranomaisten

kanssa asian edistämiseksi.

Terveystaloosallistuu

työmarkkina- ja

edunvalvontajärjestöjensä

Hyvinvointiala HALI ry:n,

Lääkäripalveluyritykset ry:n

sekä Terveysteknologia ry:n

ja näiden kattojärjestöjen

Elinkeinoelämän keskusliiton

ja Suomen Yrittäjien kautta

yksityisen terveysalan

kannanmuodostukseen ja

vaikuttamiseen. Tämän

lisäksi Terveystalokäy

aktiivista vuoropuhelua

kansallisella tasolla

ministeriöiden, poliittisten

päättäjien ja keskeisten

viranomaisten, kuten Kelan ja

THL:n, kanssa. Terveystalo

vahvisti vuonna 2024 myös

yhteyttään

hyvinvointialueisiin

perustamalla

Terveyskumppani-

organisaation. Siihen kuuluu

muun muassa

hyvinvointialueittaiset

asiakkuusomistajat, joiden

tehtävänä on tunnistaa

alueiden yksilölliset tarpeet

ja tarjota niihin ratkaisuja.

Terveystalollaon erityistä

kyvykkyyttä lisätä

kustannustehokkuutta ja

palvelujen saatavuutta, joita

Suomen sosiaali- ja

terveydenhuollon-

järjestelmässä tarvitaan.

43

Seuraavissa taulukoissa on kuvattukestävyyteen liittyvät vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet, jotka Terveystaloon tunnistanut ja arvioinut

olennaisiksi kaksoisolennaisuusarviointiprosessin tuloksena. Lisätietoja siitä,miten Terveystalohallitsee vaikutuksiaan ja riskejään on

kuvattu aihekohtaisissa osioissa.Olennaisilla riskeillä tai mahdollisuuksilla ei ollut taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseenasemaan,

tulokseen tai kassavirtoihin tilikaudella.Koska Terveystaloraportoi ensimmäistä kertaa ESRS-standardien mukaisesti, muutoksia

olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa vertailukauteenei ole.

S1 – Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osa-aihealue

Olennaiset vaikutukset, riskit ja/tai mahdollisuudet

Työolot

Riittävä palkka

Riski (mahdollinen):

Terveystalonliiketoiminta

on työvoimavaltaista ja palkkauskustannukset

vaikuttavat merkittävästiTerveystalon

kannattavuuteen. Mikäli Terveystaloei onnistu

houkuttelemaan ja pitämäänammattilaisia

palveluksessaan kohtuullisin ehdoin, voi tämä

johtaa Terveystalonhenkilöstö-ja

rekrytointikustannusten kasvuun.Terveystalo

voi myös joutua lakkojen tai muiden

työtaistelutoimenpiteiden kohteeksi,mikä voi

aiheuttaa häiriöitä Terveystalon

liiketoiminnassa. Terveystaloaja muita

työnantajia edustavat työnantajajärjestöteivät

välttämättä pysty neuvottelemaantyydyttäviä

työehtosopimuksia sen jälkeen, kun aiemmat

sopimukset ovat päättyneet. Kireät

työmarkkinat sekä kohonnut inflaatio voivat

aiheuttaa kasvavia paineita henkilöstökuluihin

ja muihin toimintakuluihin.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):

Hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino

tukee henkilöstön hyvinvointia,

tuottavuutta,työtyytyväisyyttä ja työssä

jaksamista.Tasapaino näkyy välillisesti

myös parempina hoitotuloksina ja

asiakaskokemuksina.

Terveys ja turvallisuus

Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):

Henkilöstön terveyden ja turvallisuuden

varmistaminen parantaa työntekijöiden

työkykyä ja työtyytyväisyyttä sekä

vähentää sairauspoissaoloja ja

työtapaturmia. Tällä on positiivinen

vaikutus Terveystalon

työnantajamielikuvaan, työntekijöiden

rekrytointiin, sitoutumiseen sekä

44

välillisesti Terveystalonoperatiiviseen ja

taloudelliseen suorituskykyyn.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):

Henkilöstön järjestelmällinen ja

liiketoimintalähtöinen kehittäminen,

sujuva työ sekä vastuullinen, hyvä

esihenkilötyö varmistavat Terveystalon

henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin,

mikä puolestaan välittyy asiakkaille

parempana hoitona ja onnistuneena

asiakaskokemuksena.

Yrityskohtaiset aiheet

Tehokkaattyöskentelytavat /

Henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen

Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen),

mahdollisuus:

Tehokkailla

työskentelytavoilla sekä työnteon

sujuvuudella on keskeinen positiivinen

vaikutus Terveystalonammattilaisten

hyvinvointiin, motivaatioon ja

sitoutumiseen sekä välillisesti

Terveystalontoimintaan sekä

suorituskykyyn. Jos työn sujuvuuteen

vaikuttavat tekijät, kutenselkeät

työnteon prosessit, erinomainen

johtaminen, riittävät resurssit ja toimivat

digitaaliset työkalut, ovat kunnossa, se

tarjoaa Terveystalollekilpailuedun.

Tällöin ammattilaiset voivatkeskittyä

laadukkaaseen asiakastyöhön ilman

turhia keskeytyksiä, mikä parantaa

hoidon laatua ja asiakastyytyväisyyttä.

Hyvinvoivat ja motivoituneet

ammattilaiset ovat sitoutuneempia, mikä

vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja

sairauspoissaoloja. Näillä vaikutuksilla on

välillinen positiivinen vaikutus

Terveystalonoperatiiviseen ja

taloudelliseen suorituskykyyn.

Työntekijöiden ja ammattilaisten

sitoutuneisuus

Riski (mahdollinen):

Kilpailu pätevistä ja

ammattitaitoisista työntekijöistäja

henkilöstöstä terveydenhuoltoalalla on kovaa.

Terveystalonliiketoiminta on riippuvainen sen

kyvystä löytää, houkutella, palkata ja pitää

palveluksessaan ammattitaitoisia ja päteviä

terveydenhuollon ammattilaisia, työntekijöitä ja

johtajia. Mikäli Terveystaloei onnistu

houkuttelemaan ja pitämään tarvitsemiaan

ammattilaisia palveluksessaan kohtuullisin

ehdoin, voi tämä johtaa Terveystalon

henkilöstö-ja rekrytointikustannusten kasvuun

eikä Terveystalovälttämättä pystyylläpitämään

tai kehittämään liiketoimintaansa.Lisäksi jos

työntekijöiden, ammatinharjoittajien tai johdon

vaihtuvuus on suurta, tällä voi olla kielteinen

vaikutus Terveystalontarjoamien palvelujen

45

laatuun.

Näiden riskien toteutumisella voi olla

olennaisen haitallinen vaikutus Terveystalon

liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan,

liiketoiminnan tulokseen ja

tulevaisuudennäkymiin.

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvätolennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osa-aihealue

Olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiinkohdistuvat vaikutukset

Potilaiden tietosuoja ja -turva

Kielteinen vaikutus (

tosiasiallinen ja

mahdollinen

)

: Tietosuojan tai -turvan

vaarantuminen voi aiheuttaa Terveystalon

potilaiden, asiakkaiden, henkilöstön,

yhteistyökumppaneiden tai muiden sidosryhmien

yksityisyyden ja tietosuojan vaarantumisen.

Tietosuojan tai -turvan vaarantuminen saattaa

altistaa arkaluontoiset henkilötiedot

väärinkäytöksille, mistä voi aiheutua henkilölle sekä

aineellisia että aineettomia vahinkoja.Henkilö voi

joutua esimerkiksi petoksen, identiteettivarkauden,

syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi tai hänen

maineensa voi vahingoittua. Henkilölle voi aiheutua

myös muita taloudellisia menetyksiä tai sosiaalista

vahinkoa. Tietosuojan ja -turvan vaarantumiseen

liittyvät vaikutukset voivat olla yksittäisiätai laaja-

alaisia.

Riski

(tosiasiallinen ja mahdollinen):

Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen, kuten

luottamuksellisuuden, eheyden tai

käytettävyyden loukkaus, voiaiheuttaa

Terveystalolleviranomaisen määräämiä

toiminnan rajoituksia, taloudellisia sanktioita,

vahingonkorvausvaatimuksia ja muita

taloudellisia menetyksiä, joilla olisi haitallinen

vaikutus Terveystalontoiminnan

taloudelliseen tulokseen. Tietoturvan ja -

suojan vaarantumisella voisi olla heikentävä

vaikutus Terveystalonmaineeseen, mikä

puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi

ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle

saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,

asiakkuuksiin ja myös näiden kautta yhtiön

tuottavuuteen.

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainenturvallisuus

Hoidon saatavuus, laatu ja

vaikuttavuus (sis.

potilasturvallisuuden)

Myönteinen vaikutus

(tosiasiallinen):

Terveystalon

toiminnan ydin ja keskeisin positiivinen vaikutus on

oikean, laadukkaan, vaikuttavanja turvallisen

hoidon tarjoaminen asiakkailleen. Terveystalon

sujuvat integroidut hoitopolut ja digitaaliset

palvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä.Laadukas,

integroituun hoitoon perustuva työterveyshuolto

auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia ja

tarjoamaan varhaisen hoidon, mikä vähentää

sairauspoissaolojen määrää ja säästää

asiakasyritysten kustannuksia. Terveystalon

kehittämä työterveyden lyhytpsykoterapian

hoitopolku lisää asiakkaiden mielen hyvinvointia ja

auttaa samalla vähentämään mielenterveyteen

liittyviä sairauspoissaoloja.

Yhteistyö ja kumppanuudet julkisen sektorin

kanssa tuovat ratkaisuja hoidon saatavuuteen.

Yrityskohtainen aihe

46

Asiakaskokemus

Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):

Terveystalo

haluaa erottautua erinomaisella

asiakaskokemuksella kaikissa asiakaskohtaamisissa

kanavasta riippumatta. Asiakkaanasioidessa

Terveystalossatavoitteena on, että jokainen

asiakas kokee saavansa korkealaatuistaja sujuvaa

palvelua ja heille välittyy tunne välittävästä ja

henkilökohtaisesta kohtaamisesta.Potilaskokemus

on tärkeä osa terveydenhuollon

kokonaisasiakaskokemusta.Onnistunut

kohtaaminen ja vuorovaikutus tukeepotilaan

hoitoon sitoutumista ja hoidon vaikuttavuutta.

Asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta

mitataan Terveystalossajatkuvasti. Korkealla

asiakastyytyväisyydellä on välillinen positiivinen

vaikutus Terveystalonoperatiiviseen ja

taloudelliseen suorituskykyyn.

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet

Olennainen osa-aihealue

Olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet

Yrityskulttuuri

Myönteinen vaikutus (

mahdollinen

)

:

Arvopohjainen ja eettinen yrityskulttuuri on

edellytys Terveystalontoiminnalle ja

olemassaololle. Se tukee Terveystalon

houkuttelevuutta työpaikkana osaaville

ammattilaisille ja lisää henkilöstön

sitoutuneisuutta ja työyhteisön jäsenten

kokemaa merkityksellisyyden tunnetta.Eettinen

yrityskulttuuri tukee myös Terveystalon

houkuttelevuutta luotettavana

palveluntarjoajana asiakkaille ja

yhteistyökumppanina muille sidosryhmille.

Riski (

mahdollinen)

: Arvopohjaisen ja eettisen

yrityskulttuurin vaarantumisella tai

heikentymisellä voi olla heikentävävaikutus

asiakas-ja ammattilaiskokemukseen sekä

asiakkaiden, ammattilaisten ja

yhteistyökumppaneiden luottamukseen, mikä

puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi

ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle

saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,

asiakkuuksiin ja näiden kautta yhtiön

operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.

Korruption ja lahjonnan ehkäisy

Myönteinen vaikutus

(mahdollinen)

:

Tehokkailla

korruption ja lahjonnan ehkäisynja

tunnistamisen prosesseilla voidaan ehkäistä

laittomia korruptio-ja lahjontatapauksia ja

varmistaa, että mahdolliset tapaukset tutkitaan

viipymättä ja asianmukaisesti. Mahdollisten

tunnistettujen tapausten myötävoidaan kehittää

entistä toimivampia ja tehokkaampia korruption

ja lahjonnan ehkäisyn ja tunnistamisen

prosesseja, joilla tunnistetaan mahdollisia

väärinkäytöstilanteita ja -riskejä.

Riski

(mahdollinen)

:

Korruptio- ja

lahjontatapausten ehkäisyssä tainiiden

havaitsemisessa epäonnistumisella voisi olla

heikentävä vaikutus Yhtiön maineeseensekä

asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden,

toimittajien ja ammattilaisten luottamukseen,

mikä puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi

ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle

saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,

asiakkuuksiin ja näiden kautta yhtiön

operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.

Epäonnistumisella voisi olla myös muita

merkittäviä negatiivisia taloudellisia

seuraamuksia yhtiölle.

47

Vastuullinen toimitusketju

Myönteinen vaikutus

(mahdollinen)

:

Valitsemalla yhteistyökumppaneiksivastuullisia,

korkeita kestävänliiketoiminnan standardeja

noudattavia toimijoita, edistetään eettisten,

sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien

toteutumista kokoarvo- ja toimitusketjussa sekä

yhteiskunnassa.

Riski

(mahdollinen):

Terveystalon arvo-tai

toimitusketjussa esiintyvillä epäeettisillä tai

laittomilla toimintatavoilla voisi olla välillinen

heikentävä vaikutus asiakkaiden,

ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden

luottamukseen, mikä puolestaan voisi

vaikuttaa heikentävästiammattilaisten

saatavuuteen, Terveystalollesaatavilla oleviin

yhteistyökumppanuuksiin, asiakkuuksiin ja

näiden kautta yhtiön operatiiviseen ja

taloudelliseen suorituskykyyn. Vaikka valtaosa

yhtiön toimittajista on kotimaisia, voi

toimitusketjuun ja yksittäisiin tuote-tai

palvelukategorioihin liittyä vielä

tunnistamattomia riskejä.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Kielteinen vaikutus

(mahdollinen):

Epäonnistuminen ihmisoikeusriskien ja

vaikutusten tunnistamisessa ja haitallisten

vaikutusten hallitsemisessa voisi johtaa

Terveystalonarvoketjuun kuuluvien asiakkaiden,

henkilöstön, yhteistyökumppaneiden tai muiden

sidosryhmien ihmisoikeuksien loukkaamiseen.

Riski

(mahdollinen):

Terveystalon omassa tai

sen arvoketjun toiminnassa epäillyillä tai

toteutuneilla ihmisoikeusloukkauksilla voisi olla

heikentävä vaikutus Terveystalonmaineeseen,

mikä puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi

ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle

saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,

asiakkuuksiin ja myös näiden kautta yhtiön

operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.

Ihmisoikeuksien suojaamisessa

epäonnistuminen voi aiheuttaa Terveystalolle

taloudellisia menetyksiä myös mahdollisten

sille määrättyjen seuraamusten ja

oikeudellisten kulujen muodossa.

Vastuullinen veronmaksu

Myönteinen vaikutus

(tosiasiallinen):

Terveystalontoiminnan taloudellisesta tuloksesta

valtiolle tulevilla verotuloilla rahoitetaan julkisia

palveluita ja investointeja, joilla tuetaan valtion

valmiuksia, vastuullisuutta ja reagointikykyä.

48

Terveystaloon määritellyt olennaiset kestävyysseikkansa yhteistyössäkeskeisten sidosryhmiensä kanssa. Jatkuvan

sidosryhmävuoropuhelun ohella Terveystaloteki vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin EU:n kestävyysraportointidirektiivin

raportointistandardien (ESRS) sisältämien periaatteidenmukaisesti

tunnistaakseen Terveystalonvastuullisuuteen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten pohjalta määriteltiinTerveystalonkestävyysraportoinnin sisältö.

Kaksoisolennaisuusanalyysi sisälsi kaksi ulottuvuutta: vaikutuksenolennaisuus ja taloudellinen olennaisuus. ESRS 1:n mukaan

kestävyysseikka on vaikutukseltaanolennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin myönteisiintai kielteisiin

vaikutuksiin, joita sillä on ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällätai pitkällä aikavälillä. Kestävyysseikkaon puolestaan taloudellisesta

näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu tai siitä voidaan kohtuudellaodottaa aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia.

Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutustentunnistamiseksi Terveystalonolennaisuusanalyysiprosessissa kartoitettiin

Terveystalontosiasialliset ja mahdolliset, negatiiviset ja positiiviset vaikutukset eri aikajänteillä,ja eri sidosryhmien näkemyksiä otettiin

huomioon vaikutusten tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Jokaistavaikutukseltaan olennaista kestävyysseikkaaarvioitiin myös sen perusteella,

aiheuttaako se tai voikose mahdollisesti aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia Terveystalolle.

Arviointiprosessin vaiheet

Pitkä lista Terveystalollemahdollisesti relevanteista kestävyysseikoista koottiinaluksi eri vastuullisuuden viitekehyksien, kutenSustainability

Accounting Standards Board (SASB), Global Reporting Initiative (GRI)ja CSRD ESRS 1 Appendix B pohjalta. Mukaan otettiin myös

Terveystalonedellisessä olennaisuusanalyysissä vuonna 2019 olennaisiksi määritellyt vastuullisuusaiheet. Mahdollisten aiheiden

tunnistamisessa otettiin lisäksi huomioon toimialan ja kilpailijoiden vastuullisuusteemojaja -trendejä sekä mediassa esillä olleita

vastuullisuusaiheita. Näiden pohjalta koottiin ensimmäinen pitkä listapotentiaalisesti olennaisista kestävyysseikoista.

Seuraavissa vaiheissa aiheita arvioitiin raportoinnin ydintiimin toimestasekä henkilöstökyselyn, sisäisten haastattelujensekä sisäisten

työpajojen pohjalta. Työntekijäkyselyllä selvitettiinTerveystalontärkeimpiä myönteisiä ja kielteisiävaikutuksia yhtiön omiin työntekijöihin.

Asiakkaiden näkemyksiä otettiin huomioon aiemmin saatujen palautteidenperusteella (SBM-2 sivulla 39). Tunnistetut kestävyysseikat

pisteytettiin ja priorisoitiin kahdessa sisäisessä työpajassa, joihin osallistui muun muassa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden, lakiasioiden

ja vaatimustenmukaisuuden, tietoturvanja tietosuojan, ympäristöasioiden, henkilöstöasioiden ja hankinnan asiantuntijoita. Jokainen aihe

arvioitiin ja pisteytettiin ensin siihen liittyvien vaikutusten perusteella.Vaikutuksia arvioitiin Terveystalonomissa toiminnoissa sekä

arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Negatiivisten vaikutustenolennaisuutta arvioitiin vaikutusten vakavuudeneli mittakaavan, laaja-

alaisuuden ja vaikutusten korjaamattomanluoteen perusteella asteikolla 1–5. Mahdollisten vaikutustentodennäköisyyttä arvioitiin ja

pisteytettiin yhdistämällä laadullinen arvio vaikutuksen todennäköisyydestäTerveystalontoimenpiteisiin vaikutusten hallitsemiseksi.

Kestävyysseikkoihin liittyvätpositiiviset vaikutukset arvioitiin vaikutuksen mittakaavanja laaja-alaisuuden perusteella. Mahdolliset

positiiviset vaikutukset arvioitiin lisäksi niiden todennäköisyydensekä hyödyntämiseksi tehtyjen toimenpiteidenyhdistelmän perusteella.

Jokainen vaikutuksiltaan olennaiseksi arvioitu kestävyysseikkaarvioitiin myös riskien ja mahdollisuuksien ja siten kestävyysseikkaan

mahdollisesti liittyvien taloudellisten vaikutuksien näkökulmastalyhyellä (raportointikausi eli yksi vuosi),keskipitkällä (1–5 vuotta) ja pitkällä

(>5 vuotta) aikavälillä. Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan olennaiset kestävyysseikkaanliittyvät riippuvuudet, jotka voivat aiheuttaa

olennaisia riskejä Terveystalontoiminnalle ja taloudelliselle suorituskyvylle, esimerkiksi henkilöstön riittävyyteen tai asiakkaiden

tietosuojaan tai heidän saamansa hoidon laatuun liittyen. Taloudellisetvaikutukset arvioitiin laadullisesti asteikolla 1–5 (1 = "ei lainkaan"ja

5 ="absoluuttinen"). Taloudellisten vaikutustentunnistamisessa ja pisteytyksessä otettiin lisäksi huomioon Terveystaloonvaikuttavia

megatrendejä sekä havainnot merkittäviäomistajia edustaneiden institutionaalisten sijoittajien haastatteluista.

49

Kun kukin kestävyysseikka oli arvioitu ja pisteytettysiihen liittyvien vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien suhteen,pisteytykset

validoitiin työpajassa, johon osallistui asiantuntijoita eri toiminnoista. Lopuksi kaikkipisteytetyt kestävyysseikat sijoitettiin matriiseihin,

joissa X-akselin pisteet kuvaavatvaikutusten olennaisuuden osalta vaikutusten vakavuuttaja Y-akselin pisteet vaikutustentodennäköisyyttä

ja riskien/mahdollisuuksien olennaisuuden osalta taloudellisen vaikutuksen suuruutta ja riskin/mahdollisuuden todennäköisyyttä.

Kynnysarvo asetettiin koordinaattiensijainnin perusteella matriisin ylimpään kulmaan (koordinaattienarvo 3,5;3,5 asteikolla 1–5). Tämän

perusteella valikoitiin olennaisimmat kestävyysseikat,jotka liittyvät Terveystalonhenkilöstöön (ESRS S1 – Oma työvoima), asiakkaisiin (ESRS

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät)sekä eettiseen liiketoimintaan (ESRSG1 – Liiketoiminnan harjoittaminen). Olennaisuusanalyysin

perusteella olennaisiksi määritellyt kestävyysseikathyväksyttiin Terveystalonjohtoryhmässä ja hallituksessa vuonna 2023.

Kestävyysriskejä arvioidaan myös osana Terveystalo-konsernin yleistä riskienhallintaa. Riskien tunnistamisessa hyödynnetäänmuun muassa

toimintaympäristö-ja sidosryhmäanalyyseja, liiketoiminnan tunnuslukuja, markkina-analyyseja, vaikuttavuustietoja,asiakaspalautteita,

rekisteritietoja, viranomaisten tarkastusraporttejaja selvityspyyntöjä, työturvallisuusriskikartoituksia, vaaratapahtumatietoja,sisäisten

tarkastusten sekä auditointien tuloksia ja kilpailijatietoja.Terveystalonriskienhallintaa arvioidaan vuosittain sisäisissä ja ulkoisissa ISO

9001:2015 -laatujärjestelmän, ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän ja sovelluskehityksenISO 13485 -laatujärjestelmän auditoinneissa.

Kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia arvioidaan osana yhtiön vuosittaistastrategiaprosessia. Resilienssiä suhteessaTerveystalon

materiaalisiin vaikutuksiin ja riskeihin arvioitiin lyhyellä, keskipitkälläja pitkällä aikavälillä osana tehtyä kaksoisolennaisuusanalyysia.

Arvioinnin myötä relevantteja henkilöstöresurssejakasvatettiin. Nykyisen resilienssin kasvattamiseksitullaan vuonna 2025 tekemään

ilmastoriskianalyysi ja tarkentamaan arvoketjunympäristö-ja sosiaalisia vaikutuksia. Resilienssin arviointia tarkennetaanvuoden 2025

kaksoisolennaisuusanalyysin päivittämisen yhteydessä.

Vuoden 2024 raportin pohjana toiminut arviointiprosessi keskittyisuurimpaan Terveydenhuollon palvelut -liiketoimintasegmenttiin,jonka

toiminnasta yhtiön merkittävimmät ja laaja-alaisimmat vaikutukset,riskit ja mahdollisuudet syntyvät ja jonka toiminta on täysinyhtiön

omassa operatiivisessa kontrollissa.Tuloksia ei ole erikseen validoitu tytäryhtiöissä, jotkamuodostavat alle 10 prosenttia yhtiön

liikevaihdosta.

Terveystalopäivittää kaksoisolennaisuusanalyysinsa vuonna 2025 ESRS-vaatimustenmukaisesti. Loppuvuonna 2024 toteutetun

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin keskeisettulokset huomioidaan kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä sekä yhtiön

huolellisuusprosessin kehityksessä vuonna 2025. Myös ympäristövaikutustenarviointia ilmaston osalta laajennetaan kattamaan

hankintaketju nykyistä perusteellisemmin vuonna2025.

Ei-olennaisiksi määritellyt kestävyysseikat

Ilmastonmuutos ei suoritetun kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella kuuluTerveystalonolennaisiin vastuullisuuden teemoihin.

Ympäristöön liittyvistä standardeistaESRS E2 – Pilaantuminen, ESRS E3 – Vesivaratja merten luonnonvarat, ESRS E4– Biologinen

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä ESRSE5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous eivätmyöskään nousseet olennaisiksi aihealueiksi eikä

niitä ole sisällytetty kestävyysraporttiin.

Terveystaloarvioi toimintansa ilmastoon liittyviä vaikutuksia laskemallaja raportoimalla vuosittain toiminnastaan aiheutuvatScope 1 ja

Scope 2 -päästöt sekä Scope 3 -päästötvuodesta 2024 alkaen.Terveystalontoiminnan kannalta kokonaispäästöteivät ole kokoluokaltaan

merkittävät. Terveystalonarvoketju on palveluliiketoiminnalle ominaisesti selkeäja merkittäviä toimijoita arvoketjussaon hallinnoitava

määrä. Vuoden 2024 osalta Terveystaloraportoi päästönsä vapaaehtoisesti vuosikertomuksensaympäristöliitteessä. Terveystaloei toimi

alalla, joka olisi merkittävässä määrin altis ilmastonmuutokseen liittyvillesiirtymäriskeille. Yhtiö ei myöskään kehitäpalveluita tai ratkaisuja

ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Ilmaston lämpenemisen myötäsairastavuus kasvaa,mikä saattaa lisätä Yhtiön

palveluiden kysyntää. Ilmastonmuutos tai muut ympäristöasiateivät sidosryhmien odotuksissa korostuneet olennaisena aihealueena.

Vuonna 2025 Terveystalokehittää ilmastoriskien arviointiprosessiaan ESRS-vaatimusten mukaiseksi.

50

Läpinäkyvyyden sekä raportoinnin jatkuvuuden vuoksi Terveystalokuitenkin jatkaa keskeisimpien ympäristövaikutuksiinsaliittyvien tietojen

raportointia vapaaehtoisena tietona vuosikertomuksensaympäristöliitteessä, mutta ei noudata niiden osalta ESRS-ympäristöstandardien

vaatimuksia.

Terveystaloei ole suorittamansa kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä arvioinut ilmastoon liittyviäfyysisiä eikä siirtymäriskejä

skenaarioanalyysien avulla siten kuin ESRS-standardissa edellytetään. Riskejä on arvioitu muutoin sisäisten asiantuntijoidentoimesta.

Arvion perusteella Terveystalonilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit kohdistuvatklinikka-ja sairaalakiinteistöihin, joissa Yhtiö toimii.

Yhtiön kaikki toimipaikat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joten akuutit fyysisetriskit ovat alhaiset. Ilmastonmuutokseen liittyvät krooniset

riskit kiinteistökannalle näkyvät mahdollisesti korkeampinavuokrakustannuksina. Sopimukset ovatkestoltaan tyypillisesti 3–7 vuotisia

kohteen mukaan.Yhtiöllä on kuitenkin hyvä neuvotteluvoima, eivätkäleasing- tai energiakustannukset edusta merkittävääosaa sen

kustannuksista.

Terveystalontoimipaikkakohtaisissa ympäristöohjelmissa arvioidaan toiminnan ympäristövaikutuksiajätehuollon, kemikaaliturvallisuuden,

energian käytön, teknologian hyödyntämisen, laiteturvallisuudenja materiaalihankintojen näkökulmista.

Terveystalonveden kulutusta arvioidaan osana yksikkökohtaisiaympäristöohjelmia. Toiminnassavedenkäyttö on pääsääntöisesti

käyttövettä, jokasisältyy toimipaikkojen vuokraan. Vedenkäyttöäpyritään vähentämään esimerkiksi toimitilojen remonttien yhteydessä

vaihtamalla hanat automaattisiin. Laitehankinnassa vettäkuluttavat laitteethankitaan keskitetysti ympäristötekijäthuomioiden. Yhtiö ei ole

järjestänyt kuulemisia pilaantumiseen tai vedenkäyttöönliittyen. Terveystaloei ole myöskään arvioinut toimintansa vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen.

Terveystalontoiminnassa syntyvistä jätteistä merkittävinosa on tietosuojamateriaalia, sekajätettätai paperi/kartonkijätettä. Valtaosassa

yhtiön toimipaikoista jätteiden käsittelystä vastaa kiinteistön omistaja.Vuoden 2024 osalta Terveystaloraportoi jätemääristä

vapaaehtoisesti vuosikertomuksensa ympäristöliitteessä.Terveystalonympäristöohjelmassa laiteturvallisuutta ja materiaalihankintaa

arvioidaan elinkaarinäkökulmasta laitehankintojen ja materiaalivalintojenympäristöhaitat huomioiden. Laitehankinnoissa tavoitteenaon

hankkia laitteita ainoastaan silloin kuin niiden arvioitu käyttöasteja käyttöikä on merkittävä.Hankintavaiheessa huomioidaan laitteiden

kierrätettävyys ja elinkaarenpidennysmahdollisuudet säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Materiaalihankinnoissa huomioidaan

materiaalien kierrätettävyys ja materiaalienkuljetuksiin liittyvää logistiikkaa pyritään minimoimaan.

ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät ja ESRSS3 – Vaikutusten kohteenaolevat yhteisöt eivät nousseet olennaiseksi aihealueeksi eikä niitäole

siten sisällytetty kestävyysraporttiin.

51

Yleiset tiedot

ESRS 2

Tiedonantovaatimus

Kappale

Sivu-

numero

BP-1

Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

Kestävyysraportin laatimisperusteet

30

BP-2

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysraportin laatimisperusteet

30

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä

niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

30–34

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä

niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

30–34

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin

34–36

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -

prosessista

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -

prosessista

36

GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta

36

SBM-1

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

37–38

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset

39–42

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

43-47

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

48-50

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset

Ei-olennaisiksi määritellyt kestävyysseikat,

Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset IRO-2

Tiedonantovaatimus, ja IRO-2 Luettelo EU:n

lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja

aihekohtaisten standardien tietopisteistä

51-58

Ympäristötiedot

Taksonomia

EU-luokitusjärjestelmän mukainen raportointi

59-63

Yhteiskunnalliset

tiedot

ESRSS1

Oma työvoima

Tiedonantovaatimus

Kappale

Sivu-

numero

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset

39–42

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

64

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

65–67

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa

68–70

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

69–70

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien vaikuttavuus

70–74

52

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvätolennaisten kielteisten

vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

Tavoitteet, jotka liittyvätolennaisten kielteisten

vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan

74-75

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet

76

S1-7

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden

kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

77

S1-8

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

78

S1-9

Monimuotoisuuden mittarit

Monimuotoisuuden mittarit

78

S1-10

Riittävä palkka

Riittävä palkka

79

S1-13

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevatmittarit

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat

mittarit

79

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit

Terveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit

80

S1-15

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat

mittarit

81

Yhteiskunnalliset

tiedot

ESRSS4

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus

Kappale

Sivu-

numero

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset

39–42

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

82–83

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

84–87

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa

Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa

87

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat kuluttajille sekä loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

87–88

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin

riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Toimenpiteet loppukäyttäjiin kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen sekä

lähestymistavat olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseen liittyen loppukäyttäjiin, sekä

näiden toimenpiteiden tehokkuus, ja

Toimenpiteet ja lähestymistavat olennaisten

riskien hallintaan liittyen loppukäyttäjiin, sekä

näiden toimenpiteiden tehokkuus

89–93

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Olennaisten loppukäyttäjiin liittyvien

myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät

tavoitteet, ja Muut hoidon laadun mittarit

93–95

Hallintotapatiedot

ESRSG1

Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus

Kappale

Sivu-

numero

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä

niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat

30–34

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

48-50

G1-1

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

97-103

G1-2

Suhteet toimittajiin

Suhteet tavara-ja palvelutoimittajiin

103-104

G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

105-106

53

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kestävyysselvitys

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus pilariin 3

Viittaus vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmasto-lakiin

Sivu-

numero

ESRS 2 GOV-1

21 kohdan d

alakohta

Hallituksen sukupuolijakauma

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

13

Komission delegoitu

asetus (EU)

2020/1816, liite II

34

ESRS 2 GOV-1

21 kohdan e

alakohta

Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

34

ESRS 2 GOV-4

30 kohta

Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

10

36

ESRS 2 SBM-1

40 kohdan d

alakohdan i

alakohta

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

4

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetuk

sen (EU) 2022/245328

taulukko 1:

Ympäristöön liittyvää

riskiä koskevat

laadulliset tiedot ja

taulukko 2:

Yhteiskuntaan liittyvää

riskiä koskevat

laadulliset tiedot

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolenn

ainen

ESRS 2 SBM-1

40 kohdan d

alakohdan ii

alakohta

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

9

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolenn

ainen

ESRS 2 SBM-1

40 kohdan d

alakohdan iii

alakohta

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

14

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta,

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Epäolenn

ainen

ESRS 2 SBM-1

40 kohdan d

alakohdan iv

alakohta

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja

tuotantoon liittyvään toimintaan

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta,

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Epäolenn

ainen

ESRS E1-1

14 kohta

Siirtymäsuunnitelma

ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1

kohta

Epäolenn

ainen

ESRS E1-1

16 kohdan g

alakohta

Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla;

komission

täytäntöönpanoasetuk

sen (EU) 2022/2453

lomake

1:Kaupankäyntivarast

on ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden

luottoluokka

toimialan, päästöjen ja

jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohdan d–g

alakohta ja 12 artiklan

2 kohta

Epäolenn

ainen

54

ESRS E1-4

34 kohta

Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

4

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetuk

sen (EU) 2022/2453

lomake 3:

Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 6

artikla

Epäolenn

ainen

ESRS E1-5

38 kohta

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

5 ja

taulukon 2

indikaattori

5

Epäolenn

ainen

ESRS E1-5

37 kohta

Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

5

Epäolenn

ainen

ESRS E1-5

40–43 kohta

Energiaintensiteetti, joka liittyy

toimintaan ilmastovaikutuksiltaan

merkittävillä aloilla

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

6

Epäolenn

ainen

ESRS E1-6

44 kohta

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-

ja scope 3 -bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

Liitteen I

taulukon 1

indikaattorit

1 ja 2

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetuk

sen (EU) 2022/2453

lomake 1:

Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski:

Vastuiden

luottoluokka

toimialan, päästöjen ja

jäljellä olevan

maturiteetin mukaan

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 5

artiklan 1 kohta, 6

artikla ja 8 artiklan 1

kohta

Epäolenn

ainen

ESRS E1-6

53–55 kohta

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

3

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetuk

sen (EU) 2022/2453

lomake 3:

Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski:

Mukauttamismittarit

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 8

artiklan 1 kohta

Epäolenn

ainen

ESRS E1-7

56 kohta

Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset

Asetuksen (EU)

2021/1119 2

artiklan 1

kohta

Epäolenn

ainen

ESRS E1-9

66 kohta

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II

Epäolenn

ainen

ESRS E1-9

66 kohdan a

alakohta

Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 46 ja

47 kohta;

Lomake 5:

Kaupankäynti

varaston ulkopuoliset

erät –

Ilmastonmuutokseen

Epäolenn

ainen

ESRS E1-9

66 kohdan c

alakohta

Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu

olennainen fyysinen riski

Epäolenn

ainen

55

liittyvä fyysinen riski:

Vastuut, joihin

kohdistuu fyysinen

riski

ESRS E1-9

67 kohdan c

alakohta

Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Asetuksen (EU) N:o

575/2013 449 a

artikla; komission

täytäntöönpanoasetus

(EU) 2022/2453, 34

kohta; Lomake 2:

Kaupankäyntivaraston

ulkopuoliset erät –

Ilmastonmuutokseen

liittyvä siirtymäriski:

Kiinteistövakuudelliset

lainat – Vakuuden

energiatehokkuus

Epäolenn

ainen

ESRS E1-9

69 kohta

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa

Delegoitu asetus (EU)

2020/1818, liite II

Epäolenn

ainen

ESRS E2-4

28 kohta

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja

maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen

rekisteri) liitteen II luettelossa

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

8, taulukon

2

indikaattorit

1, 2 ja 3

Epäolenn

ainen

ESRS E3-1

9 kohta

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

7

Epäolenn

ainen

ESRS E3-1

13 kohta

Kohdennetut toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

8

Epäolenn

ainen

ESRS E3-1

14 kohta

Merien ja valtamerten kestävyys

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

12

Epäolenn

ainen

ESRS E3-4

28 kohdan c

alakohta

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

6.2

Epäolenn

ainen

ESRS E3-4

29 kohta

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

6.1

Epäolenn

ainen

ESRS 2 – IRO-1

– E4

16 kohdan a

alakohdan i

alakohta

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

7

Epäolenn

ainen

ESRS 2 – IRO-1

– E4

16 kohdan b

alakohta

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

10

Epäolenn

ainen

ESRS 2 – IRO-1

– E4

16 kohdan c

alakohta

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

14

Epäolenn

ainen

ESRS E4-2

24 kohdan b

alakohta

Kestävät maata tai maataloutta

koskevat käytännöt tai

toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

11

Epäolenn

ainen

ESRS E4-2

24 kohdan c

alakohta

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

12

Epäolenn

ainen

ESRS E4-2

24 kohdan d

alakohta

Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

Epäolenn

ainen

56

15

ESRS E5-5

37 kohdan d

alakohta

Kierrättämätön jäte

Liitteen I

taulukon 2

indikaattori

13

Epäolenn

ainen

ESRS E5-5

39 kohta

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

9

Epäolenn

ainen

ESRS 2 – SBM-

3 – S1

14 kohdan f

alakohta

Pakkotyötapausten riski

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

13

64

ESRS 2 – SBM-

3 – S1

14 kohdan g

alakohta

Lapsityövoimatapausten riski

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

12

64

ESRS S1-1

20 kohta

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

9 ja

taulukon 1

indikaattori

11

66

ESRS S1-1

21 kohta

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -

käytännöt

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

65

ESRS S1-1

22 kohta

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

11

65

ESRS S1-1

23 kohta

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

1

67

ESRS S1-3

32 kohdan c

alakohta

Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

5

69-70

ESRS S1-14

88 kohdan b

ja c alakohta

Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

2

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

80

ESRS S1-14

88 kohdan e

alakohta

Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien

vuoksi menetettyjen päivien määrä

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

3

80

ESRS S1-16

97 kohdan a

alakohta

Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

12

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolenn

ainen

ESRS S1-16

97 kohdan b

alakohta

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

8

Epäolenn

ainen

ESRS S1-17

103 kohdan

a alakohta

Syrjintätapaukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

7

Epäolenn

ainen

57

ESRS S1-17

104 kohdan

a alakohta

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

10 ja

taulukon 3

indikaattori

14

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Epäolenn

ainen

ESRS 2 – SBM-

3 – S2

11 kohdan b

alakohta

Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa

Liitteen I

taulukon 3

indikaattorit

12 ja 13

Epäolenn

ainen

ESRS S2-1

17 kohta

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

9 ja

taulukon 1

indikaattori

11

Epäolenn

ainen

ESRS S2-1

18 kohta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 3

indikaattorit

11 ja 4

Epäolenn

ainen

ESRS S2-1

19 kohta

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Epäolenn

ainen

ESRS S2-1

19 kohta

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä

aiheita koskevat due diligence -

käytännöt

Delegoitu asetus (EU)

2020/1816, liite II

Epäolenn

ainen

ESRS S2-4

36 kohta

Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

14

Epäolenn

ainen

ESRS S3-1

16 kohta

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

9 ja

taulukon 1

indikaattori

11

Epäolenn

ainen

ESRS S3-1

17 kohta

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,

ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

Epäolenn

ainen

ESRS S3-4

36 kohta

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

14

Epäolenn

ainen

ESRS S4-1

16 kohta

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

toimintaperiaatteet

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

9 ja

taulukon 1

indikaattori

11

84-87

ESRS S4-1

17 kohta

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Liitteen I

taulukon 1

indikaattori

10

Delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1816 liite II;

delegoidun asetuksen

(EU) 2020/1818 12

artiklan 1 kohta

84-87

58

ESRS S4-4

35 kohta

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

14

Epäolenn

ainen

ESRS G1-1

10 kohdan b

alakohta

Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus

Liitteen I

taulukon 3

indikaattori

15

epäolenn

ainen

ESRS G1-1

10 kohdan d

alakohta