iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-317437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-317437000ZP669LKUTZ7382025-12-317437000ZP669LKUTZ7382024-12-317437000ZP669LKUTZ7382023-12-317437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31se:YlikurssirahastoJaVararahastoMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:OtherEquityInterestMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesFromInvestmentsInEquityInstrumentsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:RevaluationSurplusMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31se:MuutLaajanTuloksenErtOsakkuusJaYhteisyrityksissMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember7437000ZP669LKUTZ7382025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
SE_AR25_Illustrator_10.svg
SE_AR24_Elements_02.svg
Stora Enso Oyj
Tilinpäätös ja toimintakertomus
1.1.–31.12.2025
SE_AR24_Elements_34.svg
Tilintarkastamaton 2
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus
Johdanto ............................................................................................................
Vuosi 2025 ..........................................................................................................
Riskit ja riskienhallinta ....................................................................................
Osakkeet ja hallinnointi .................................................................................
Näkymät .............................................................................................................
Ehdotus osingonmaksusta ..........................................................................
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ......................................................
Vaihtoehtoiset tunnusluvut .........................................................................
Kestävyysselvitys ............................................................................................
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös ............................................................................................
Konsernin tuloslaskelma ...............................................................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ....................................................................
Konsernin tase ..................................................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ......................................................................
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .............................
Tilinpäätöksen liitetiedot .................................................................................
Emoyhtiön tilinpäätös .......................................................................................
Emoyhtiön tuloslaskelma .............................................................................
Emoyhtiön tase ................................................................................................
Emoyhtiön rahoituslaskelma .......................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ...........................................................
Tilinpäätösmerkintä ..........................................................................................
Tilintarkastuskertomus ja varmennuskertomus
Tilintarkastuskertomus ...........................................................................................
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Stora Enso Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä ........................................................................................................
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus ....................................................
Tietoja osakkeenomistajille
Tietoja osakkeenomistajille ...................................................................................
Kaikki hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, ellei toisin
ole mainittu. Tästä syystä prosenttilukemat ja luvut eivät välttämättä täsmää esitettyjen summien kanssa ja
saattavat poiketa myös aiemmin julkaistuista taloudellisista tiedoista.
Tilintarkastamaton 3
Hallituksen toimintakertomus
Johdanto ..................................................................................................................
Stora Enson esittely ..........................................................................................
Strategia ..............................................................................................................
Vuosi 2025 ................................................................................................................
Tärkeimmät strategiset toimenpiteet .......................................................
Markkinatilanne ja toimitukset .....................................................................
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ...........................................................................
Tulos – konserni .................................................................................................
Tulos – segmentit ..............................................................................................
Investoinnit ..........................................................................................................
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys ....................................................................
Henkilöstö ............................................................................................................
Luontoon liittyvät taloudelliset tiedot (TNFD) ...........................................
Riskit ja riskienhallinta ........................................................................................
Lähestymistapa riskienhallintaan ...............................................................
Riskienhallinnan johtaminen .........................................................................
Riskienhallintaprosessi ....................................................................................
Pääasialliset riskit ..............................................................................................
Osakkeet ja hallinnointi ......................................................................................
Osakepääoma ...................................................................................................
Konsernihallinnointi .........................................................................................
Lähipiiriliiketoimet .............................................................................................
Oikeudenkäynnit ...............................................................................................
Muutoksia konsernin johdossa .....................................................................
Yhtiökokouksen päätökset .............................................................................
Näkymät ...................................................................................................................
Lyhyen aikavälin näkymät .............................................................................
Herkkyysanalyysi ...............................................................................................
Liiketoiminnan epävarmuustekijät .............................................................
Ehdotus osingonmaksusta ...............................................................................
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat .........................................................
Vaihtoehtoiset tunnusluvut .............................................................................
Kestävyysselvitys ................................................................................................
Yleiset tiedot .......................................................................................................
Ympäristötiedot ................................................................................................
Yhteiskunnalliset tiedot ...................................................................................
Hallintotapatiedot ............................................................................................
Pääkonttorin kuvat: Stora Enso / © Tuomas Uusheimo
Tilintarkastamaton 4
Johdanto
Stora Enson esittely
Stora Enso on uusiutuvien materiaalien maailmanlaajuinen
edelläkävijä, joka keskittyy yhä enemmän pakkauksiin ja
vauhdittaa siirtymää biopohjaiseen kiertotalouteen.
Luotettavana kumppanina toimitamme kilpailukykyisiä,
korkealaatuisia pakkausmateriaaleja ja -ratkaisuja kasvavaan
valikoimaan loppukäyttökohteita ja vaativia sovelluksia.
Uudistamme pakkausratkaisuja ja kehitämme asiakkaidemme
kanssa uusiutuvista materiaaleista vaihtoehtoja, jotka on
valmistettu ensi- ja kierrätyskuiduista.
Stora Enson työllisti keskimäärin noin 19 000 henkilöä vuonna 2025.
Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli 9,3 miljardia euroa ja oikaistu liiketulos
528 milj. euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä
(STEAV, STERV) ja Nasdaq Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson
ADR‑todistuksilla ja osakkeilla (SEOAY, SEOFF, SEOJF) käydään kauppaa
OTCQX-markkinalla Yhdysvalloissa.
Strategia
Stora Enson tavoitteena on korvata uusiutumattomat materiaalit
uusiutuvilla tuotteilla, edistää innovaatioita ja kestävää kehitystä samalla
maksimoiden osakkeenomistajien arvon. Käynnissä olevalla prosessilla,
jossa konsernin metsävarat eriytetään uuteen pörssiyhtiöön, Stora Enso
vahvistaa asemaansa maailmanlaajuisena johtajana uusiutuvissa
materiaaleissa. Yritys keskittyy pakkauksiin, ja sillä on monipuolinen
asiakaskunta, vahvat markkina-asemat ja entistä kohdennetumpi
strategia jatkossa.
Strategiset prioriteetit
Stora Enson strategia perustuu neljään pääprioriteettiin:
• Johtajuus asiakasarvon luomisessa innovaatioiden, laadun ja kestävän
kehityksen avulla
• Kasvu markkinoita nopeammin ylivoimaisen asiakastarjonnan, johtavan
teknologian ja toiminnan tehokkuuden avulla
• Katteiden parantaminen liiketoimintakeskeisyyden, positiivisen
suorituskykykulttuurin ja systemaattisen arvonluonnin avulla
• Rahavirran tuottaminen korkealla konversioasteella ja kurinalaisella
pääoman allokoinnilla
Keskeiset vahvuudet
Stora Enson kilpailuetu perustuu johtaviin markkina-asemiin, laajaan ja
eriytettyyn tuotevalikoimaan sekä moderniin ja kustannustehokkaaseen
omaisuuspohjaan. Vertikaalinen integraatio varmistaa tehokkaan
puunhankinnan ja luotettavan tuotannon, kun taas strategiset investoinnit
teknologiaan ja laitoksiin tukevat pitkän aikavälin kasvua ja katteiden
parantamista.
Markkina-asema ja mahdollisuudet
Stora Ensolla on hyvät edellytykset hyötyä vastuullisuutta suosivista
maailmanlaajuisista trendeistä, kuten uusiutuvien pakkausten kysynnän
kasvusta. Sääntelymuutokset ja lisääntynyt kuluttajatietoisuus tukevat
edelleen kasvunäkymiä. Strategiset investoinnit ja yritysostot ovat
vahvistaneet Stora Enson markkina-asemaa ja kykyä hyödyntää uusia
mahdollisuuksia.
Marginaalien parantaminen ja toiminnan tehostaminen
Marginaalien parantaminen on edelleen keskeistä, ja sitä ohjaavat
käynnissä oleva strateginen arviointi, uudelleenjärjestelyt ja toiminnan
tehostamiseen tähtäävät aloitteet. Systemaattiset kustannusten
vähentämiset, tehokkuuden parantaminen ja jatkuvan parantamisen
ohjelmat ovat osa päivittäistä toimintaa, mikä varmistaa kestävän
kannattavuuden ja arvonluonnin.
Keskeiset tunnusluvut
2025
2024
2023
Taloudelliset
Liikevaihdon kasvu
3%
-4%
-20%
Oikaistu liiketulos, %
5,7%
6,6%
3,6%
Oikaistu ROCE¹ ilman Forest-segmenttiä
2,7%
3,6%
1,0%
Nettovelka/oikaistu käyttökate
2,8
3,0
3,2
Osakekohtainen osinko, euroa²
0,25
0,25
0,20
Ei-taloudelliset
Absoluuttisten CO2e-päästöjen vähentäminen (scope 1 ja 2)
-61 %
-53%
-43%
Absoluuttisten CO2e-päästöjen vähentäminen (scope 3)
-38 %
-39%
-35%
Metsäsertifioinnin kattavuus
99%
99%
99%
Kiertotalous
94%
94%
93%
1 Edelliset 12 kuukautta
2 Hallituksen osinkoehdotus vuodelta 2025. Hallitus ehdottaa että osinko jaetaan kahdessa erässä, vuoden 2026 toisella ja viimeisellä neljänneksellä.
Stora Enson osinkopolitiikkana on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana..
Tilintarkastamaton 5
Vuosi 2025
Stora Enson kehitystä vuonna 2025 leimasivat taloudellisen
tilanteen paraneminen, strateginen omaisuudenhallinta,
organisaatiomuutokset ja jatkuva keskittyminen operatiiviseen
erinomaisuuteen. Markkinoiden epävakaisuudesta ja
vaimeasta kysynnästä huolimatta yhtiön proaktiiviset
toimenpiteet ja rakenteelliset muutokset asemoivat sen
kilpailukykyisemmäksi ja kestävämmäksi kehittyvässä
globaalissa ympäristössä.
Toimintaympäristö pysyi poikkeuksellisen haastavana vuonna 2025.
Markkinoiden epävarmuutta pahensivat geopoliittiset jännitteet ja
toimitusketjujen häiriöt, mikä heikensi kuluttajien luottamusta ja vaimensi
kysyntää useilla liiketoiminta-alueilla. Vaihteleva kysyntä, ylikapasiteetti,
sellumarkkinoiden epävakaus ja rakennusalan heikkous painoivat koko
toimialaa.
Puun hinnat jatkoivat nousuaan ja pysyivät korkeina koko vuoden ajan,
mikä lisäsi kustannuspaineita erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Tämä
vahvisti tarvetta mukauttaa toimintaa, parantaa tehokkuutta ja turvata
pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Haastavista markkinaolosuhteista huolimatta Stora Enso jatkoi
kannattavuuden vahvistamista ja kassavirran turvaamista. Nettovelan
suhde käyttökatteeseen parani noin 2,8-kertaiseksi vuoden 2025 lopussa,
mikä heijastaa tehokasta käyttöpääoman hallintaa ja kohdennettuja
omaisuusjärjestelyjä.
Myös arvonluontiohjelma eteni suunnitellusti. Vuoden loppuun mennessä
sen kumulatiivinen vaikutus tulokseen oli merkittävä, mikä tarjosi vankan
pohjan kannattavuuden parantamiselle edelleen.
Tärkeimmät strategiset toimenpiteet
Stora Enso jatkoi vuonna 2025 ennakoivaa, systemaattista ja
määrätietoista työtään koko konsernissa parantaakseen kannattavuutta,
kassavirtaa ja kustannuskilpailukykyä hankintaan, toiminnan tehokkuuteen,
kaupalliseen erinomaisuuteen, käyttöpääomaan ja kiinteisiin kustannuksiin
liittyvien toimien avulla.
Uusi kuluttajapakkauskartonkilinja Oulun tehtaalla aloitti toimintansa
vuoden 2025 alussa. Joustava ja muunnettu linja, jonka vuotuinen
kapasiteetti on 750 000 tonnia, tuottaa taivekartonkia (FBB) ja päällystettyä
valkaisematonta kraftkartonkia (CUK) pakastettuihin, jäähdytettyihin ja
kuiviin elintarvikkeisiin sekä juomien monipakkauksiin pääasiassa
eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille asiakkaille. Miljardin euron
investointi vahvistaa entisestään konsernin strategista keskittymistä
uusiutuviin pakkausmateriaaleihin.
Sahayhtiö Junnikkala Oy:n osto saatiin päätökseen toukokuussa. Kauppa
varmistaa kustannustehokkaan puuntoimituksen Stora Enson
pakkauskartonkitehtaalle Oulussa ja tukee konsernin
puutuoteliiketoimintaa uusilla tuotantolaitoksilla.
Syyskuussa Stora Enso myi 12,4 prosentin osuuden Ruotsin
metsäomaisuudestaan. Myyntihinta 900 milj. euroa oli linjassa myydyn
omaisuuden kirjanpidollisen käyvän arvon kanssa.
Marraskuussa Stora Enson hallitus hyväksyi suunnitelman Stora Enson
Ruotsin metsäomaisuuden eriyttämisestä uudeksi pörssiyhtiöksi vuonna
2027. Tämä luo Euroopan suurimman listatun, puhtaasti metsään
keskittyvän  yrityksen.
Myös marraskuussa Stora Enso aloitti strategisen arvioinnin Keski-
Euroopan sahoistaan ja rakennusratkaisujen toiminnoistaan. Tarkastelu
kattaa seitsemän sahaa Itävallassa, Tšekissä, Puolassa ja Liettuassa sekä
jatkojalostusyksiköitä, joihin kuuluu kolme ristiinliimattua puuta (CLT)
valmistavaa tehdasta. Vaikka liiketoiminnalla on vahva asema
houkuttelevilla markkinoilla, se ei tuo synergiaetuja Stora Enson uusiutuvien
pakkausten liiketoiminnalle.
Liikevaihto ja oikaistu liiketulos
4039
Nettovelka/ oikaistu käyttökate
4073
Rahavirta
4085
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
ilman Forest-segmenttiä
4154
Tilintarkastamaton 6
Markkinatilanne ja toimitukset
Maailman kartonginkulutus kasvoi 2 % vuonna 2025. Euroopan kysyntä
pysyi vakaana. Makrotaloudelliset ja geopoliittiset epävarmuudet
rajoittivat kasvupotentiaalia. Maailmanlaajuisella kartonkimarkkinalla oli
edelleen ylitarjontaa merkittävästi kasvaneen kapasiteetin vuoksi,
erityisesti Kiinassa.
Maailman aaltopahvin pintakartongin kysyntä kasvoi 2 % vuonna 2025.
Euroopassa graafisen paperin tehtaiden muuntaminen kierrätetyn
testlinerin tuotantoon lisäsi kapasiteettia ja ylitarjonta jatkui.
Euroopan painopaperien kysyntä laski 9 % vuonna 2025, mikä johtui
rakenteellisesta kysynnän heikkenemisestä ja makrotaloudellisesta
epävarmuudesta. Heikentyneen kysynnän seurauksena ylitarjonta jatkui,
vaikka kapasiteettia suljettiin jonkin verran.
Euroopan aaltopahvipakkausten kysyntä kasvoi 2 % vuonna 2025, ja kasvua
johti Keski- ja Itä-Eurooppa, erityisesti Puola. Verkkokauppa ja
vähittäismyynti tukivat kasvua, kun taas vakaa inflaatio ja alhainen
työttömyys loivat suotuisan toimintaympäristön. Ylitarjonta kuitenkin pysyi
haasteena.
Maailman kemiallisen markkinasellun kysyntä kasvoi 2,3 % vuonna 2025.
Lehtipuusellun kysyntä nousi 3,2 %, kun taas havupuusellun kysynnän kasvu
oli maltillista, 0,7 %.
Maailmanlaajuinen kemiallisen markkinasellun kapasiteetti pysyi vakaana
vuonna 2025. Lehtipuusellun kapasiteetti kasvoi 1,6 %, kun uutta
kapasiteettia otettiin käyttöön Etelä-Amerikassa. Havupuusellukapasiteetti
jatkoi laskuaan 2,1 % kapasiteetin sulkemisten vuoksi. Valkaisemattoman
sellun (UKP) kapasiteetti kasvoi hieman, 0,9 %. Kokonaisuudessaan
toimitusten ja kapasiteetin suhde oli 90 %, lähes kaksi prosenttiyksikköä
enemmän kuin vuonna 2024.
Maailman selluvarastot olivat tasapainossa vuonna 2025. Havupuusellun
varastot pysyivät korkeina koko vuoden kapasiteetin rajoittamisesta
huolimatta. Lehtipuusellun varastot olivat suurimman osan vuodesta
tasapainossa kapasiteetin rajoittamisen ja laatujen muuntamisen
ansiosta.
Maailman havupuumarkkinat vakautuivat vuonna 2025 heikon vuoden
2024 jälkeen, ja kysyntä kasvoi maltillisesti 1–2 % edellisvuoteen verrattuna.
Kasvua vauhdittivat pääasiassa Pohjois-Amerikka ja Euroopan elpymisen
ensimerkit. Aasia pysyi vaihtelevana: Kiinan kysyntä oli aiempaa huippua
matalampi, mutta tarjosi vakaan perustan maailmanlaajuiselle kaupalle,
kun taas Tyynenmeren alue pysyi vakaana pienessä mittakaavassa.
Raaka-aineiden saatavuus (tukkipuut) parani hieman monilla alueilla
hakkuiden ja puun saatavuuden normalisoituessa, mutta tarjonnan tiukka
tilanne jatkuu tietyillä markkinoilla (kuten Keski-Euroopassa), mikä ylläpitää
painetta raaka-ainekustannuksissa kysynnän elpymisestä huolimatta.
Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2025
Milj. tonnia
Eurooppa
Pohjois-Amerikka
Aasia ja Tyynenmeren
alue 
Kuluttajapakkauskartonki¹
9,0
8,4
36,6
Aaltopahvin pintakartonki¹
31,9
32,8
101,9
Aaltopahvi (mrd. m2)2
8,7
n/a
n/a
Kemiallinen markkinasellu
15,9
7,8
40,3
Havusahatavara (milj. m3)
76,0
101,0
71,0
Sanomalehtipaperi¹
2,6
0,9
4,2
Päällystämätön aikakauslehtipaperi¹
1,2
0,5
0,1
1 Eurooppa lukuun ottamatta Venäjää ja Valko-Venäjää
2 Keskeiset Euroopan markkinat (Benelux-maat, Suomi, Puola, Ruotsi)
Lähde: Afry, CEPI, Numera, ICCA, PPPC, Stora Enso, Forest Economic Advisors (FEA)
Tuotanto ja ulkoiset toimitukset
2025
2024
Muutos %
2025–2024
Kuluttajapakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia
2 852
2 778
2,6 %
Kuluttajapakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia
2 901
2 793
3,8 %
Aaltopahvin pintakartongintoimitukset, 1 000 tonnia
1 296
1 242
4,3 %
Aaltopahvin pintakartongintuotanto, 1 000 tonnia
1 613
1 530
5,4 %
Aaltopahvipakkausten toimitukset Eurooppaan, milj. m2
1 216
1 205
0,9 %
Aaltopahvipakkausten tuotanto Euroopassa, milj. m2
1 161
1 157
0,3 %
Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia
2 019
2 029
-0,5 %
Puutuotteiden toimitukset, 1 000 m3
4 440
3 892
14,1 %
Puun toimitukset, 1 000 m3
13 255
13 451
-1,5 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia
561
611
-8,1 %
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia
568
592
-4,0 %
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Stora Enson käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut on selitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.
Tilintarkastamaton 7
Tulos – konserni
Liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 9 326 (9 049) milj. euroa. Kasvua tukivat korkeammat toimitukset kaikissa segmenteissä,
ja siihen vaikutti jonkin verran Suomen poliittinen lakko vuonna 2024. Rakenteellisilla muutoksilla oli positiivinen
vaikutus, sillä Junnikkalan yritysosto ja kuluttajapakkauskartonkilinjan käyttöönotto Oulussa kasvattivat liikevaihtoa.
Oikaistu liiketulos oli 528 (598) milj. euroa ja oikaistu liiketulosmarginaali oli 5,7 %. Oikaistu liiketulos pieneni
pääasiassa Oulun kartonkilinjan ylösajon vuoksi. Korkeammat myyntihinnat ja alhaisemmat kiinteät kulut
pienensivät korkeampien puun hintojen vaikutusta. Osakekohtainen tulos oli 0,88 (-0,17) euroa. Osakekohtainen
tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,41 (-0,56) euroa.
IFRS-liiketulos oli 942 (93) milj. euroa. IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 401 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen
421 milj. euroa), joka aiheutui tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen biologisten hyödykkeiden arvostuksesta.
Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden käyvän arvon
noususta, mikä liittyi pääasiassa ennustetun pitkän aikavälin puun hinnan nousuun. IFRS-liiketulos sisältää myös
positiivisen 89 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen 52 milj. euroa) osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Positiivinen
vaikutus johtui pääasiassa Suomessa sijaitsevien metsien tuloksesta, Stora Enson 41-prosenttisesti omistaman
Tornatorin kautta. Joulukuun lopun myrskyllä oli negatiivinen vaikutus osaan Ruotsin metsäomaisuudesta. Arvioidut
29 milj. euron vahingot on kirjattu biologisten hyödykkeiden vähennykseksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti IFRS-
tulokseen. Vahinkojen täyttä laajuutta ja mahdollisia vakuutuskorvauksia arvioidaan edelleen.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden (sisältäen liikearvo) arvonalentumiset olivat yhteensä 26 (746) milj.
euroa.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 19 (870) milj. euron negatiivinen vaikutus IFRS-liiketulokseen. Vuonna 2025
merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa Ruotsin metsäomaisuuden myyntiin,
useisiin yksikköihin liittyviin uudelleenjärjestelykuluihin ja metsävaurioihin. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa arvonalentumisiin Packaging Materials-, Packaging Solutions- ja Wood
Products -segmenteissä sekä uudelleenjärjestelyihin liittyviin kuluihin. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät vaikuttivat IFRS-liiketulokseen 434 (364) milj. euroa positiivisesti. Tärkeimmät
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja käyvän arvon muutokset on esitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.
Nettorahoituskulut 159 (211 ) milj. euroa olivat 52 milj. euroa alhaisemmat kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut
kasvoivat 27 milj. euroa ja olivat 153 milj. euroa. Nettokorkokulujen kasvu johtui pääasiassa talletusten ja
käteisvarojen korkotuottojen merkittävästä vähenemisestä. Taustalla olivat alhaisemmat keskimääräiset korot ja
rahavarat vuoden aikana. Vaikka lainojen korkokulut laskivat keskimääräisten lainojen vähenemisen seurauksena,
se ei täysin kompensoinut korkotuottojen laskua. Muut nettorahoituskulut, 26 milj. euroa, olivat 38 milj. euroa
alhaisemmat mikä johtui pääasiassa Venäjän toimintojen myyntiin liittyvän 25 milj. euron arvonalentumisen
palautuksesta. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien
valuuttariskisuojausten osalta oli 20 milj. euroa voitollinen (20 milj. euroa tappiollinen) ja johtui pääasiassa
valuuttamääräisen nettovelan uudelleenarvostamisesta tytäryrityksissä Kiinassa.
Nettoverot olivat yhteensä -97 (-65) milj. euroa, mikä vastaa 12,4 % (-55,4 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on
yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.6 Tuloverot.
Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 9 (48) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva
voitto oli 695 (tappio 136) milj. euroa.
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto oli 3,8 % (4,3 %).
Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2025 oli 13 830 milj. euroa, mikä on 134 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Kasvu oli pääasiassa seurausta investointiprojekteista, pääasiassa kuluttajapakkauskartonkien tuotantolinjaan
Oulussa, metsä- ja energiaomaisuuden käyvän arvon kasvusta, sahayhtiö Junnikkalan hankinnasta, joita osittain
netotti osuuden myynti Ruotsin metsäomaisuudesta.
Tunnusluvut
2025
2024
2023
Liikevaihto, milj. euroa
9 326
9 049
9 396
Oikaistu liiketulos, milj. euroa
528
598
342
Oikaistu liiketulos, %
5,7 %
6,6 %
3,6 %
Liiketulos (IFRS), milj. euroa
942
93
-322
Liiketulos (IFRS), %
10,1 %
1,0 %
-3,4 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %
6,7 %
-1,7 %
-3,8 %
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
3,8 %
4,3 %
2,4 %
Oikaistu ROCE ilman Forest-segmenttiä, %
2,7 %
3,6 %
1,0 %
Nettovelkaantumisaste
0,29
0,37
0,29
Tulos/osake, euroa
0,88
-0,17
-0,45
Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, euroa
0,41
-0,56
-0,73
Osinko osaketta kohti, euroa¹
0,25
0,25
0,20
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia, %
60,4 %
-44,6 %
-27,4 %
Osinkosuhde (IFRS), %
28,4 %
-145,4 %
-44,2 %
Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), %
2,3 %
2,6 %
1,6 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia
25,85
-17,33
-17,17
Oma pääoma/osake, euroa
13,69
12,86
13,93
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa
8 433
7 657
9 864
Päätöskurssi 31.12., A-osake, euroa
10,65
9,68
12,45
Päätöskurssi 31.12., R-osake, euroa
10,71
9,72
12,53
Keskikurssi, A-osake, euroa
9,83
11,54
12,82
Keskikurssi, R-osake, euroa
9,44
11,53
11,93
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)
788 620
788 620
788 620
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)
1 594
1 199
968
% A-osakkeiden määrästä
0,9 %
0,7 %
0,5 %
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)
476 746
425 082
476 654
% R-osakkeiden määrästä
77,8 %
69,3 %
77,8 %
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta)
788 620
788 620
788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)
789 697
789 772
789 714
1 Hallituksen osinkoehdotus. Hallitus esittää, että osinko jaetaan kahdessa erässä. Ks. Hallituksen ehdotus osingonjaosta.
Tilintarkastamaton 8
Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma
Milj. euroa
Sijoitettu
pääoma
31.12.2024
13 696
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä
poistoilla
196
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen
metsänkäsittelykustannusten arvonalentumisella
-59
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset
-25
Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos
143
Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet)
307
Osakkuusyhtiöt
153
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka
39
Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto
30
Päästöoikeudet
-27
Nettoverovelka
-2
Tytäryritysten hankinta
144
Tytäryritysten myynti
-740
Muuntoerot
89
Muut muutokset
-115
31.12.2025
13 830
Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 897 (1 187) milj. euroa ja rahavirta investointien
jälkeen 122 (74) milj. euroa. Liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti positiivisesti
käyttöpääoman 51 (283) milj. euron pieneneminen ja investointien
rahavirta hyötyi Ouluun liittyvien käyttöomaisuusmenojen pienenemisestä 
vuoteen 2024 verrattuna.  Aiemmin taseeseen kirjattuihin varauksiin
liittyvät maksut olivat 39 (100) milj. euroa.
Liiketoiminnan rahavirta
Milj. euroa
2025
2024
Oikaistu käyttökate
1 144
1 223
Oikaistun käyttökatteen vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
39
-125
Muut oikaisut
-337
-194
Käyttöpääoman muutos
51
283
Liiketoiminnan rahavirta
897
1 187
Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin
investoidut rahavarat
-775
-1 113
Osakkuusyhtiöiden hankinta
0
-1
Rahavirta investointien jälkeen
122
74
Konsernin korolliset nettovelat 31.12.2025 olivat 3 181 (3 707) milj. euroa.
Väheneminen johtui pääasiassa konsernin Ruotsin metsäomaisuuden 12,4
prosentin osuuden myynnistä kolmannen vuosineljänneksen lopussa.
Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä pienenivät 1 206 (1 993) milj.
euroon. Nettovelkaantumisaste 31.12.2025 laski 0,29:een (0,37). Nettovelan
suhde edellisen 12 kuukauden oikaistuun käyttökatteeseen laski 2,8:een
(3,0) johtuen pienemmistä korollisista nettoveloista. Velkojen
keskimääräinen korko koko vuoden 2025 osalta laski 3,8 %:iin (4,1 %) ja
viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 4,0 %.
Ensimmäisellä neljänneksellä konserni maksoi takaisin yhteensä 160 milj.
euroa euro- ja dollarimääräisiä pankkilainoja ja toisella neljänneksellä 283
milj. euroa Ruotsin kruunumääräisiä joukkovelkakirjoja. Samalla
ajanjaksolla nostettiin Euroopan investointipankilta aiemmin nostamaton
435 milj. euron lyhennyslaina, joka erääntyy vuonna 2037.
Vuoden jälkipuoliskolla Stora Enso maksoi takaisin 125 milj. euron
joukkovelkakirjalainan ja vähensi korollisia velkojaan edelleen maksamalla
takaisin 200 milj. euroa pankkilainoja ja 36 milj. euroa Ruotsin
kruunumääräisiä joukkovelkakirjoja niiden erääntyessä. Lisäksi konserni
maksoi velkoja ennenaikaisesti takaisin, mukaan lukien 500 milj. euron
joukkovelkakirjalaina, joka ostettiin takaisin ennen eräpäivää make-whole-
menettelyllä. Myös 250 milj. euron pankkilainat maksettiin takaisin
etuajassa.
Stora Ensolla oli 31.12.2025 yhteensä 800 milj. euroa sitovia, käyttämättömiä
luottolimiittejä.
Metsämaan käyvän arvon muutokset, laskennallisilla veroilla
vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähensi omaa
pääomaa 307 (vähensi 223) milj. euroa pääosin johtuen diskonttokoron
kasvusta.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän
arvon muutokset kasvattivat omaa pääomaa 298 milj. euroa (203 milj.
euron lasku). Kasvu oli seurausta muihin laajan tuloksen eriin kirjatusta
konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon noususta,
joka johtui pääasiassa sähkön koreammista  hintaennusteista. Muiden
laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettujen
rahavirtasuojausten käypä arvostus pienensi omaa pääomaa 67 milj.
euroa johtuen pääasiassa Ruotsin kruunun heikkenemisestä ja
Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta.
Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa
seuraavat:
Luottoluokituslaitos
Pitkän/lyhyen aikavälin
luokitus
Voimassa alkaen
Fitch Ratings
BBB- (vakaa)
17.7.2025
Moody’s
Baa3 (vakaa) / P-3
21.11.2024
Tilintarkastamaton 9
Tulos – segmentit
Packaging Materials
Packaging Materials on maailmanlaajuinen johtaja ja asiantuntijakumppani
kiertotalouden mukaisessa pakkaamisessa, ja se tarjoaa ensiluokkaisia
pakkauskartonkeja, jotka on valmistettu neitseellisestä ja kierrätyskuidusta. Stora
Enso auttaa asiakkaitaan vähentämään fossiilisten materiaalien käyttöä
tarjoamalla uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita elintarvike-, juoma- ja
kuljetuspakkauksiin, jotka perustustuvat laajaan valikoimaan pohjakartonkeja ja
barrier-päällysteitä.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
4 478
4 502
Oikaistu käyttökate
419
472
Oikaistu käyttökate, %
9,4%
10,5%
Oikaistu liiketulos
124
172
Oikaistu liiketulos, %
2,8%
3,8%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät 1
5
2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1
-46
-343
Liiketulos (IFRS)
83
-169
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk
124
172
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo
3 575
3 490
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk
3,5%
4,9%
Liiketoiminnan rahavirta
381
462
Rahavirta investointien jälkeen
-68
-323
Kartongin toimitukset, 1 000 tonnia
5 009
4 920
1 Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -32 milj. euroa eri yksiköihin (pääasiassa
pääkonttori, Suomi, Ruotsi ja Kiina) liittyviä uudelleenjärjestelykuluja, -8 milj. euroa korvausvaatimuksia ja
sakkoja sekä -5 milj. euroa myrskyjen aiheuttamiin metsätuhoihin liittyviä vahinkoja (Kiina). Vuoden 2024 erät
sisälsivät omaisuuden arvonalentumisia -141 milj. euroa Kiinan toimintojen osalta, -90 milj. euroa Varkauden
tehtaan osalta, -47 milj. euroa Langerbruggen paperitehtaan osalta, -27 milj. euroa Puolan toimintojen osalta
ja -38 milj. euroa uudelleenjärjestely- ja muita kuluja (pääasiassa johto- ja tukitoiminnot, Anjalankoski, Imatra,
Ruotsin toiminnot, Kiina). Vuoden 2025 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 5 (2) milj. euroa biologisten
hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.
Packaging Materials -segmentin liikevaihto laski 1 % 4 478 (4 502) milj. euroon.
Lasku johtui pääasiassa merkittävästi heikomman Yhdysvaltain dollarin
kurssikehityksestä. Negatiivista vaikutusta tasoittivat suurelta osin myyntihintojen
nousu ja suuremmat volyymit, joista jälkimmäinen johtui pääasiassa Oulun uuden
kartonkilinjan käyttöönotosta.
Oikaistu liiketulos heikkeni 48 milj. euroa 124 (172) milj. euroon, mikä johtui johtui
kokonaan Oulun kartonkilinjan käynnistyskuluista. Ilman näitä kuluja oikaistu
liiketulos olisi parantunut, sillä sekä muuttuvat kustannukset – erityisesti energia
ja kemikaalit – että kiinteät kustannukset laskivat merkittävästi. Kustannusten
alenemisen taustalla olivat sisäisten tehostamistoimenpiteiden myönteiset
vaikutukset, jotka ylittivät korkeampien puukustannusten kielteisen vaikutuksen.
Packaging Solutions
Packaging Solutions on pakkausten jatkojalostaja ja se valmistaa korkealaatuisia
kuitupohjaisia pakkaustuotteita johtaville tuotemerkeille useilla markkina-alueilla,
kuten vähittäis- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa. Asiakkaille tarjotaan myös
suunnittelu- ja vastuullisuuspalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat optimoida
materiaalien käyttöä, parantaa logistiikkaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
1 027
987
Oikaistu käyttökate
80
62
Oikaistu käyttökate, %
7,8%
6,3%
Oikaistu liiketulos
14
-15
Oikaistu liiketulos, %
1,4%
-1,5%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1
-12
-379
Liiketulos (IFRS)
2
-394
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk
14
-15
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo
602
934
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk
2,4%
-1,6%
Liiketoiminnan rahavirta
73
78
Rahavirta investointien jälkeen
20
31
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m²
1 228
1 217
1 Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi omaisuuserien arvonalentumisia -4 milj. euroa ja
uudelleenjärjestelykuluja -7 milj. liittyen useisiin yksiköihin. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
sisältyi omaisuuserien arvonalentumisia -371 milj. euroa liittyen Western Europe -toimintoihin ja -8 milj.
uudelleenjärjestelykuluja liittyen useisiin yksiköihin.
Packaging Solutions -segmentin liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 1 027 (987) milj. euroa
arvoperusteisen myynnin tukemana. Myyntimäärät kasvoivat 1 % huolimatta
päämarkkinoiden jatkuneesta ylikapasiteetista.
Oikaistu liiketulos parani 29 milj. euroa ja oli 14 (-15) milj. euroa. Parannusta
vauhdittivat arvonluontitoimet kaikissa liiketoiminnoissa, De Lierin tehtaan
onnistunut käyttöönotto Alankomaissa ja joulukuussa 2024 kirjatun
arvonalentumisen jälkeiset pienemmät poistojen muutokset.
Euroopan aaltopahvipakkausten kysyntä kasvoi 2 % Keski- ja Itä-Euroopan, erityisesti
Puolan, vetämänä. Kasvua tukivat verkkokauppa ja vähittäismyynti. Jatkunut
ylikapasiteetti aiheutti kuitenkin edelleen haasteita.
Biomaterials
Biomaterialsin perusta rakentuu sellulle ja sen tavoitteena on olla asiakkaiden
ykkösvaihtoehto valituissa laaduissa. Jotta puun koko potentiaali saataisiin
hyödynnettyä, puun kaikkia osia käytetään luomaan uusia innovatiivisia
biopohjaisia ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisia ja muita uusiutumattomia
materiaaleja.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
1 458
1 587
Oikaistu käyttökate
252
372
Oikaistu käyttökate, %
17,3%
23,4%
Oikaistu liiketulos
110
231
Oikaistu liiketulos, %
7,5%
14,6%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät 1
40
32
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1
-6
-7
Liiketulos (IFRS)
144
256
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk
110
231
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo
2 427
2 480
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk
4,5%
9,3%
Liiketoiminnan rahavirta
241
507
Rahavirta investointien jälkeen
62
332
Sellun toimitukset, 1 000 tonnia
2 280
2 207
1 Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -6 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja liittyen
useisiin yksiköihin. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -7 milj. euroa
uudelleenjärjestelykuluja liittyen useisiin yksiköihin.. Vuoden 2025 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 40 (32) milj.
euroa biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.
Biomaterials-segmentin liikevaihto oli 1 458 (1 587) milj. euroa. Lasku johtui
pääasiassa sellun myyntihintojen laskusta ja epäsuotuisista
valuuttakurssimuutoksista, joita suuremmat myyntimäärät osittain tasoittivat.
Markkinaolosuhteet pysyivät yleisesti heikkoina.
Oikaistu liiketulos laski 53 % ja oli 110 (231) milj. euroa , mikä johtui pääasiassa
myyntihintojen laskusta. Vaikutusta lievensivät osittain keskeiset kaupalliset ja
operatiiviset arvonluontitoimet, mukaan lukien kustannussäästötoimenpiteet.
Tilintarkastamaton 10
Wood Products
Wood Products on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja johtava vastuullisten
puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja rakennusalalle maailmanlaajuisesti. Se
valmistaa rakennusteollisuudelle uusiutuvia ja vähähiilisiä puupohjaisia ratkaisuja,
jotka auttavat vähentämään rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjä.
Valikoimaan kuuluu myös ikkuna- ja ovikomponentteja sekä tuotannon sivuvirroista
valmistettuja tuotteita, kuten pellettejä.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
1 817
1 522
Oikaistu käyttökate
43
27
Oikaistu käyttökate, %
2,3%
1,8%
Oikaistu liiketulos
-2
-16
Oikaistu liiketulos, %
-0,1%
-1,1%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät¹
-14
-57
Liiketulos (IFRS)
-16
-73
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk
-2
-16
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo
635
609
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk
-0,3%
-2,7%
Liiketoiminnan rahavirta
50
45
Rahavirta investointien jälkeen
6
-4
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3
4 256
3 718
1 Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 12 milj. euron omaisuuserien arvonalentumiset ja
-2 milj. euron uudelleenjärjestelykulut. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät
omaisuuserien arvonalentumisia -56 milj. euroa liittyen pohjoisen Euroopan toimintoihin.
Wood Products -segmentin liikevaihto oli 1 817 (1 522) milj. euroa eli 19 % suurempi kuin
edellisvuonna Junnikkalan hankinnan, korkeampien myyntihintojen ja CLT-
tuotannon kasvun ansiosta. Rakennusmarkkinat pysyivät heikkoina, ja Euroopan
rakennusalan luottamusindeksi oli edelleen negatiivinen, vaikka parani hieman
vuoden loppua kohden. Kokonaiskysyntä oli hieman korkeampi. Alhaisen kysynnän
ja nousevien raaka-ainekustannusten vuoksi tuotantoa rajoitettiin.
Oikaistu liiketulos oli -2 (-16) milj. euroa, kasvua 15 milj. euroa. Arvonluontitoimet,
korkeammat myyntihinnat ja suuremmat volyymit auttoivat kompensoimaan
nousevien raaka-ainekustannusten vaikutusta.
Forest
Forest vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja Baltian toiminnoille ja
yritysasiakkaille. Se myös hallinnoi konsernin metsäomaisuutta yhteisyrityksissä.
Toiminnot perustuvat vastuulliseen metsänhoitoon aina suunnittelusta ja
logistiikasta puunkorjuuseen ja metsän uudistamiseen.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
3 212
2 827
Oikaistu käyttökate
377
364
Oikaistu käyttökate, %
11,7%
12,9%
Oikaistu liiketulos
317
309
Oikaistu liiketulos, %
9,9%
10,9%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät 1
399
342
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1
109
-5
Liiketulos (IFRS)
826
646
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk
317
309
Sijoitettu pääoma, 12 kk keskiarvo
6 004
5 989
Oikaistu ROCE, edell. 12 kk
5,3%
5,2%
Liiketoiminnan rahavirta
240
220
Rahavirta investointien jälkeen
194
171
Puun toimitukset, 1 000 m³
35 322
33 794
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen
muutos
102
119
1 Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät Ruotsin metsäomaisuuden myyntiin liittyen 144
milj. euroa, myrskyihin liittyviä metsävahinkoja (Ruotsi) -29 milj. euroa ja -6 milj. euroa uudelleenjärjestely- ja
muita kuluja. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -2 milj. euroa ympäristövarauksia
ja -3 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja. Vuoden 2025 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 404 (382) milj. euroa
biologisten hyödykkeiden käypään arvoon liittyviä liiketoimintaan kuulumattomia muutoksia, -2 (-34) milj.
euroa osakkuusyhtiöiden liiketoimintaan kuulumattomia eriä ja -2 (-6) milj. euroa metsäomaisuuden käyvän
arvon ja hankintamenon välisen erotuksen oikaisujen vaikutusta luovutuksen yhteydessä.
Forest-segmentin liikevaihto kasvoi 14 % ja oli 3 212 (2 827) milj. euroa, korkeampien
myyntihintojen ja kasvaneen kysynnän vuoksi.
Oikaistu liiketulos, 317 (309) milj. euroa, kasvua 3 % vahvan operatiivisen tuloksen ja
konsernin omien metsävarojen korkeampien myyntihintojen ansiosta. Konsernin
Ruotsin metsävarojen 12,4 %:n osuuden myynnillä kolmannen neljänneksen lopussa
oli osittain kompensoiva vaikutus tulokseen.
Muut
Muut-segmentti sisältää uusien liiketoimintojen raportoinnin, Stora Enson
omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO) sekä konsernin jaetut
palvelut ja hallinnon.
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
194
176
Oikaistu käyttökate
-28
-63
Oikaistu käyttökate, %
-14,6%
-36,0%
Oikaistu liiketulos
-37
-72
Oikaistu liiketulos, %
-19,1%
-41,0%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät 1
-11
-12
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1
-50
-79
Liiketulos (IFRS)
-98
-162
Liiketoiminnan rahavirta
-87
-125
Rahavirta investointien jälkeen
-92
-134
1 Vuonna 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 24 milj. euroa tulosparannusohjelmaan liittyviä
konsultointikuluja, -20 milj. euroa yritysostoihin ja -myynteihin liittyviä kuluja sekä -6 milj. euroa
uudelleenjärjestelykuluja. Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -45 milj.
kannattavuuden parantamisohjelmiin liittyviä konsulttikuluja, -8 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, -4 milj.
euroa liittyen De Hoop -yksikön sulkemiseen ja myyntiin, -7 milj. euroa liittyen Sunilan yksikön sulkemiseen ja
myyntiin, -8 milj. euroa liittyen Selfly Storen myyntiin ja -7 milj. euroa liittyen ympäristövarauksiin. Vuoden 2025
käyvän arvon muutoksiin sisältyi hiilidioksidipäästöoikeuksiin ja velvoitteisiin liittyviä ei-rahamääräisiä tuottoja
ja kuluja -11 (-12) milj. euroa.
Muut-segmentin liikevaihto oli 194 (176) milj. euroa ja oikaistu liiketulos -37 (-72) milj.
euroa. Lasku edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa suljettujen
toimipaikkojen alhaisemmista hallinto- ja ylläpitokustannuksista.
Tilintarkastamaton 11
Investoinnit
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan
lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 746 (1 090) milj. euroa vuonna
2025. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 69 (81) milj. euron lisäyksen biologisiin
hyödykkeisiin.
Oulun tehtaan tehtaan uusi kuluttajapakkauskartonkilinjaksi käynnistyi
alkuvuodesta. Miljardin euron investoinnilla muunnettiin käytöstä poistettu
paperikone pakkauskartongin tuotantoon. Investointi tukee konsernin
kasvustrategiaa uusiutuvissa pakkauksissa tarjoamalla uutta volyymia
kasvaviin pakkaussegmentteihin. Tavoitellut loppukäyttösegmentit ovat
elintarvike- ja juomapakkaukset, erityisesti pakaste- ja kylmätuotteiden
sekä kuiva- ja pikaruokien segmenteissä, pääasiassa Euroopan ja Pohjois-
Amerikan markkinoilla. Linjan odotetaan saavuttavan täyden
kapasiteettinsa, 750 000 tonnia vuodessa, vuoden 2027 aikana.
Heinolan 30 milj. euron kattila- ja polttoaineen käsittelyinvestointi, josta
ilmoitettiin helmikuussa 2023, otettiin käyttööni vuoden toisen puoliskon
2025 aikana.
42 milj. euron investointi revinnäissellun tuotantoon Skutskärin
tuotantolaitoksella Ruotsissa valmistui vuoden 2025 ensimmäisellä
puoliskolla.
Alankomaissa De Lierissä sijaitseva uusi aaltopahvipakkauslaitos on
ylösajovaiheessa, joka saataneen päätökseen vuonna 2026.
Puolan Ostrołękan tehtaan aaltopahvin tuotantolaitoksen 30 milj. euron
uudistaminen ja laajentaminen on käynnissä, ja sen odotetaan
valmistuvan vuonna 2026.
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys
Kasvun osalta Stora Enso keskittyy fossiilipohjaisia materiaaleja korvaavien
vastuullisten ja raaka-ainetehokkaiden pakkaussovellusten kehittämiseen,
biopohjaisiin pakkausten päällysteratkaisuihin, korkealaatuisiin
innovatiivisiin biomateriaaleihin sekä hiiltä varastoivien ja rakennusten
energiatehokkuutta parantavien vastuullisten puumateriaalien ja
-komponenttien kehittämiseen. Vuorovaikutusta nuorten ja kasvavien
yritysten kanssa, jotka kehittävät teknologiaa ja ratkaisuja, joilla on vahva
strateginen yhteys Stora Enson ydin- ja kasvualueisiin, jatketaan venture-
tyyppisen lähestymistavan avulla.
Konsernin innovaatio- ja tutkimus- ja kehitystoiminta tekee tiivistä
yhteistyötä strategisten kumppaniyliopistojen, tutkimuslaitosten ja
huippuosaamiskeskusten kanssa saadakseen vastauksia uusiutuviin
materiaaleihin liittyviin keskeisiin tieteellisiin kysymyksiin. Stora Enso
osallistuu lukuisiin tutkimusohjelmiin arvoketjussa metsästä tuotteiden
kautta kiertokulkuisiin materiaalivirtoihin.
Stora Enso käytti vuonna 2025 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen
69 (78) milj. euroa eli 0.7% (1,0 %) yhtiön liikevaihdosta. Tutkimus- ja
kehitystyö on keskeisen tärkeää konsernin merkittävyydelle ja
kilpailukyvylle. Vuonna 2025, Stora Enson innovaatioiden sekä tutkimuksen
ja kehityksen parissa työskenteli noin 310 ihmistä. Liiketoiminta-alueet
ohjaavat ja rahoittavat tuoteinnovaatiota ja palveluiden kehittämistä.
Immateriaalioikeudet ovat tärkeä väline Stora Enson innovatiivisten
tuotteiden ja prosessien kehittämisen tukemisessa ja konsernin
aineettoman pääoman turvaamisessa. Vuonna 2025 Stora Enso jatkoi
patenttisalkkunsa vahvistamista hakemalla patentteja 62 uudelle
innovaatiolle. Uusien patenttihakemusten painopiste oli Biomaterials- ja
Packaging Materials -segmenteissä. Biomateriaalien osalta keskityttiin
vastuullisiin akkumateriaaleihin, biosideaineisiin, biovaahtoon ja
kiertotalouden mukaisiin kemikaaleihin. Pakkausmateriaaleissa patentit
liittyivät pääasiassa suojakalvoihin (barriers), kartonkiteknologiaan ja
kiertotalouden mukaisiin pakkauksiin.
Stora Enson patenttisalkku käsittää yli 3 100 hakemusta ja myönnettyä
patenttia.
Henkilöstö
31.12.2025 Stora Enson palveluksessa oli 18 515 (18 558) henkilöä.
Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 18 877, mikä on 356
vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka henkilöstön kokonaismäärä laski
hieman, sahayhtiö Junnikkalan osto ja uuden kuluttajapakkaus-
kartonkilinjan käynnistäminen Oulun tehtaalla kasvattivat
henkilöstömäärää. Vuoden 2025 lopussa henkilöstömäärällä mitattuna
konsernin neljä suurinta maata olivat Suomi, Ruotsi, Kiina ja Puola.
Luontoon liittyvät taloudelliset tiedot (TNFD)
Luontoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (Taskforce on
Nature-related Financial Disclosures, TNFD) on tieteeseen perustuva aloite,
jota kansalliset hallitukset, yritykset ja rahoituslaitokset tukevat
maailmanlaajuisesti. Se tarjoaa viitekehyksen riskienhallinnalle ja tietojen
raportoimiselle luontoon liittyvien kysymysten tunnistamiseksi,
arvioimiseksi, niihin vastaamiseksi ja niiden julkistamiseksi. TNFD:n
suositukset ovat linjassa Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen
luonnon monimuotoisuuskehyksen poliittisten tavoitteiden kanssa, ja ne
rakentuvat neljän pilarin ympärille: Hallinto, Strategia, Riskien ja vaikutusten
hallinta sekä Mittarit ja tavoitteet.
Stora Ensosta tuli TNFD:n Early Adopter vuonna 2024 ja yhtiö julkaisi
ensimmäisen TNFD:n mukaisen raporttinsa tilikaudelta 2024. Konsernin EU:n
kestävyysraportointistandardin (ESRS) mukainen raportointi sisältää
TNFD:n suositusten mukaisia luontoon liittyviä tietoja. Nämä luontoon
liittyvät tiedot tulevat kehittymään kansainvälisten raportointikehysten
kehittyessä ja saatavilla olevan datan lisääntyessä.
Stora Enso käytti luontoon liittyvässä hallinnoinnissa ja raportoinnissa
LEAP-viitekehystä (Locate, Evaluate, Assess, and Prepare) kuvatakseen,
miten yhtiö käsittelee luontoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja riippuvuuksia.
Tätä lähestymistapaa täydennetään yksittäisten tehtaiden
syväanalyyseillä tehdaskohtaisten hallinnointijärjestelmien puitteissa.
Stora Enson tavoitteena on luoda, ylläpitää ja kehittää koko arvoketjussaan
käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka lisäävät positiivisia vaikutuksia
luonnossa. Tällä lähestymistavalla pyritään lisäämään luonnon arvostusta
ja samalla lieventämään ympäristövaikutuksia ja säilyttämään luonnon
monimuotoisuutta. Vuonna 2025 konserni alkoi kehittää lähestymistapaa
biodiversiteettiin liittyville toimintasuunnitelmille priorisoiduilla tehtailla.
TNFD-indeksitaulukko on ladattavissa englanninkielisenä Stora Enson
verkkosivuilla osoitteessa storaenso.com/annualreport. Indeksitaulukko
sisältää lisäviittauksia vuosikertomuksen kyseisiin osioihin, mukaan lukien
EU:n kestävyysraportointistandardien mukaisesti laaditun
kestävyysselvityksen.
Tilintarkastamaton 12
Riskit ja riskienhallinta
Lähestymistapa riskienhallintaan
Stora Enso toimii maailmanlaajuisesti uusiutuvien materiaalien
teollisuudessa ja palvelee monipuolisia markkinoita tuotteilla
ja ratkaisuilla, jotka korvaavat fossiilipohjaisia materiaaleja.
Nämä markkinat ovat kilpaillut ja alttiita taloudellisille,
sääntelyyn liittyville ja ympäristöön liittyville muutoksille.
Määrittelemme riskiksi minkä tahansa tapahtuman tai olosuhteen, joka voi
vaikuttaa haitallisesti organisaatiomme arvojen, strategisten tai
operatiivisten tavoitteidemme saavuttamiseen. Riskit voivat johtua uhkista,
epävarmuustekijöistä tai menetetyistä mahdollisuuksista, jotka liittyvät
nykyiseen tai tulevaan toimintaan.
Stora Enso soveltaa ja on laatinut riskienhallintajärjestelmän (ERM), jonka
avulla se voi järjestelmällisesti tunnistaa, analysoida, arvioida ja raportoida
riskejä strategisilla, operatiivisilla, taloudellisilla ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvillä alueilla. Tämä järjestelmä tukee
yhdenmukaisia riskienhallintakäytäntöjä koko konsernissa ja varmistaa,
että riskejä hallitaan asianmukaisesti.
Riskienhallinnan johtaminen
Stora Enson hallituksen hyväksymä konsernin riskienhallintapolitiikka
määrittelee yhtiön yleisen lähestymistavan hallintoon ja riskienhallintaan.
Se on yhdenmukainen COSO-viitekehyksen (Committee of Sponsoring
Organizations) ja ISO 31000-standardin periaatteiden kanssa.
Hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin riskienhallintaprosessista ja
määrittää ensisijaisesti konsernipolitiikkojen kautta asianmukaisen ja
hyväksyttävän riskitason.
Talous- ja tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta riskienhallintakehyksen
riittävyyden ja tehokkuuden seurannassa, keskittyen erityisesti
taloudellisten riskien hallintaan ja raportointiin. Vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunta avustaa hallitusta vastuullisuuden ja
liiketoimintaetiikan riskien hallinnan ja raportoinnin valvonnassa.
Riskienhallinnasta vastaava johtaja raportoi suoraan strategiasta ja
yritysvastuusta vastaavalle johtajalle ja on vastuussa konsernin
riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen
suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin liiketoiminta-alueen
ja tukitoiminnon johtaja on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa
prosessin täytäntöönpanosta ja sen varmistamisesta, että viitekehys ja
siihen liittyvät ohjeistukset otetaan tehokkaasti käyttöön koko
organisaatiossa.
Vankka riskienhallinta tukee Stora Enson vastuullisuuden tavoitteita ja
edistää pitkän aikavälin arvonluontia varmistamalla tehokkaan valvonnan,
vastuullisuuden ja riskien ennakoivan hallinnan koko konsernissa.
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallinta on integroitu päätöksenteko- ja liiketoiminnan
suunnitteluprosesseihin. Osana vuosittaista strategiaprosessia jokainen
liiketoiminta-alue ja tukitoiminto suorittaa perustason riskinarvioinnin
keskeisten tavoitteidensa mukaisesti. Ohjeita riskienhallintaprosessiin
annetaan yhtiön riskienhallintakehyksessä (ERM).
Liiketoiminta-alueet ja tukitoiminnot tunnistavat mahdolliset
riskitapahtumat ja -lähteet, mukaan lukien muutokset sisäisessä ja
ulkoisessa kontekstissa, taustalla olevat syyt ja mahdolliset vaikutukset.
Stora Enson riskikehys määrittelee yleisen riskiuniversumin ja tukee
johdonmukaista riskien tunnistamista, konsolidointia ja terminologiaa.
Riskianalyysi keskittyy riskien ymmärtämiseen arvioinnin ja priorisoinnin
tueksi. Riskejä arvioidaan vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella,
usein käyttäen tiettyjä skenaarioita. Olemassa olevia riskienhallinta- ja
lieventämistoimenpiteitä tarkastellaan jäännösriskitason määrittämiseksi.
Vaikutusasteikot kattavat taloudelliset, turvallisuus-,
vaatimustenmukaisuus- ja mainenäkökohdat käyttäen sekä määrällisiä
että laadullisia mittareita.
Riskien käsittelyyn kuuluu asianmukaisten toimien valitseminen, kuten
riskien välttäminen, lieventäminen, siirtäminen tai hyväksyminen.
Sietokykyrajat ylittäville riskeille määritellään lisälieventämistoimenpiteitä,
mukaan lukien vastuut, aikataulut ja jatkotoimenpiteet. Vuosittaisen
lähtötilanteen arvioinnin jälkeen priorisoituja ja nousevia riskejä sekä niihin
liittyviä riskienkäsittelymenetelmiä tarkastellaan liiketoiminta-alueiden
kokouksissa kahdesti vuodessa.
Näistä toimenpiteistä huolimatta jotkin riskit ovat edelleen johdon
kontrollin ulkopuolella. Siksi Stora Enso ei voi taata, että tällaiset riskit, jos
niitä ilmenee, eivät vaikuta olennaisesti haitallisesti yhtiön liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan, liikevoittoon tai kykyyn täyttää taloudelliset
velvoitteet.
Riskienhallintaprosessi
Tarkkailu
ja arviointi
Kontekstin luominen
Viestintä ja
konsultointi
SE_AR25_Illustrator_77.svg
Riskien arviointi
Tunnista
Analysoi
Arvioi
Riskien käsittely
Tilintarkastamaton 13
Pääasialliset riskit
Riski
Kuvaus
Riskinhallinta
Mahdollisuudet
Maine
Negatiiviset vaikutukset maineeseen heijastavat usein monien riskityyppien
yhteisvaikutuksia, ja ne voivat olla seurausta vaaratilanteista tai työntekijöiden,
alihankkijoiden, tavarantoimittajien tai muiden liikekumppaneiden sääntöjenvastaisesta
käyttäytymisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi normien, lakien ja asetusten tai
toimintaperiaatteita koskevien ohjeiden noudattamatta jättäminen. Stora Enson maineen ja
tuotemerkin vahingoittuminen voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen
menettämiseen, mikä nostaa pääomakustannuksia ja vähentää tuloja.
Toimintaperiaatteet, kuten Stora Enson käytännesäännöt ja Toimittajien eettiset
toimintaohjeet, varmistavat, että hallitus valvoo asiaa. Jatkuvat ja pakolliset koulutustilaisuudet
työntekijöille ja toisinaan myös toimittajille takaavat, että toimintaperiaatteita noudatetaan, ja
Stora Enson vaatimusten noudattamista valvotaan tarkastuksilla. Stora Ensolla on Speak Up
Hotline -puhelinlinjan, jonka kautta työntekijät ja kaikki kolmannet osapuolet
maailmanlaajuisesti voivat nimettömästi ilmoittaa mahdollisista sääntöjenvastaisuuksista.
Kaikki ilmoitetut tapaukset tutkitaan ja niistä raportoidaan, ja todistetut tapaukset johtavat
toimenpiteisiin. Stora Enso toimii jatkuvasti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa parantaakseen
suhteitaan, vastatakseen kehittyviin tarpeisiin ja kehittääkseen strategiaansa.
Sisäinen ja ulkoinen sidosryhmien sitoutuminen on avainasemassa
vahvan maineen rakentamisessa ja vaalimisessa. Se varmistaa hyvän
viestinnän ja kiinteän yhteistyön. Stora Enson maineen perusta on
laadukkaiden ja vaatimustenmukaisten tuotteiden ja palveluiden
johdonmukainen toimittaminen. Stora Enso viestii vastuullisuuden
etenemissuunnitelmastaan, täyttää keskeiset sitoumuksensa ja
noudattaa kehittyvää sääntelykehystä tiukkojen prosessien avulla. Yhtiö
varmistaa myös pitää yhteyttä yhteisöihin ja vahvistaa osallistumista
alueilla joilla sillä on toimintaa.
Strategiset riskit
Makrotalous,
geopolitiikka ja
valuuttakurssit
Muutoksilla maailmantalouden olosuhteissa, kuten markkinoiden äkillisillä korjausliikkeillä ja
valuuttakurssien epävakaudella, voi olla olennaisen kielteinen vaikutus yhtiön tulokseen,
rahavirtaan ja taloudelliseen tilanteeseen.
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen
hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas
konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien
avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski,
maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski.
Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.1
Rahoitusriskien hallinta.
Stora Enson monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja
tuotesegmenteissä. Ulkoisen ympäristön kehitystä seurataan jatkuvasti ja suunnittelussa
käytetään oletuksia, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät
merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan kehitysajurit ja riskit.
Yhtiön hallituksen hyväksymän riskinottohalun noudattamista seurataan tarkasti ja niin
rahavirtaa kuin likviditeettiä hallitaan aktiivisesti. Stora Enso suojaa 15–60 % hyvin
todennäköisestä 12:sta kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Muuntoriskiä
vähennetään rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti
mahdollista.
Liiketoiminta-alueet seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä
olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti olosuhteiden heikkenemiseen
liiketoiminnassa. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit
heikkenevät merkittävästi, konsernilla on mahdollisuus toteuttaa kustannussäästöjä
tasapainottaakseen liikevaihdon heikentymisen vaikutusta katteisiin.
Makrotalouden epävakaudesta huolimatta globaalit megatrendit
ohjaavat uusiutuvien materiaalien kysyntää, mikä tukee Stora Enson
kasvua ja arvon luomista. Monipuolinen liiketoimintaportfolio ja toiminta
useilla alueilla maantieteellisesti, kilpailukyky ja kestävä tase vähentävät
konsernin riskiasemaa.
Ilmastonmuutos –
fyysiset vaikutukset
Pitkän aikavälin (25–30 vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuus, myrskyt, yhä useammin
toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen
ja hyönteistuhojen riskiä, voivat vahingoittaa toimintoja, metsiä ja puuviljelmiä. Tällainen
kehitys voi lisätä metsäpalojen, hyönteisten leviämisen, tuulivahinkojen ja muiden ilmastoon
liittyvien vaikutusten riskiä ja vaikuttaa metsäomaisuuden arvoon ja paikallisiin puun
hintoihin. Lauhemmilla talvilla voi myös olla vaikutus puun korjuuseen ja kuljetuksiin sekä
niihin liittyviin kustannuksiin pohjoisilla alueilla. Yhä tiheämmät äärimmäiset sääilmiöt
lisäävät myös häiriöiden riskiä tuotannossa, logistiikassa sekä raaka-aineiden ja energian
toimituksessa. 
Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen Stora Enson omaisuus- ja
keskeytysvakuutusohjelmien kattamia. Metsä- ja puuviljelmäomaisuuden osalta Stora Enso
hyötyy strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden maantieteellisestä
hajautuksesta. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden
välttämiseksi ja T&K-ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso
ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös
puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen
toimeenpanoa.
Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa voivat myös hyötyä
lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista, jotka
nopeuttavat metsien kasvua. Tällä olisi suora myönteinen vaikutus
yhtiön metsäomaisuuden arvoon ja epäsuora vaikutus puun
saatavuuteen sekä kustannuksiin.
Luonnon
monimuotoisuuden
heikkeneminen
Stora Enson metsätalous- ja teollisuustoiminnoilla vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Samalla Stora Enson liiketoiminta on riippuvainen raaka-aineista, kuten puusta ja makeasta
vedestä. Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä ekosysteemiprosessien vakauden
ylläpitämiseksi muuttuvissa ympäristöissä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi
vaikuttaa negatiivisesti Stora Enson metsäomaisuuden arvoon ja puun hyväksyttävyyteen
raaka-aineena. Lue lisää kohdasta Luontoon liittyvien taloustietojen raportointi (TNFD).
Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan omissa metsissään ja istutuksissaan positiivisen
nettovaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen aktiivisen luonnon monimuotoisuuden hallinnan
avulla. Luonnon monimuotoisuuden hallinta on olennainen osa kaikkia Stora Enson metsien ja
puuviljelmien hoitokäytäntöjä. Esimerkiksi Stora Enson metsäyksiköt ovat perustaneet
erityisohjelmia, jotka keskittyvät luonnon monimuotoisuuden hallintaan. Lisäksi Stora Enso
käyttää työkaluja, kuten puun jäljitettävyyttä ja metsäsertifiointia, ja tekee yhteistyötä eri
sidosryhmien kanssa ekosysteemien suojelemiseksi ja luonnonvarojen turvaamiseksi.
Vastuullinen metsänhoito ylläpitää metsien terveyttä ja elinvoimaa.
Aktiivinen luonnon monimuotoisuuden hallinta ja suojelu Stora Enson
metsätoiminnoissa, kuten kuolleen puun tilavuuden optimointi ja
keskeisten elinympäristöjen suojelu, vaikuttavat myönteisesti luonnon
monimuotoisuuteen. Terveet ja monimuotoiset metsät parantavat
metsien sietokykyä ulkoisia onnettomuuksia ja ilmastonmuutosta
vastaan.
Kilpailu ja
markkinakysyntä
Pakkaus-, sellu-, paperi- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova
kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä
metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä
vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään.
Tuotteiden hintoihin, jotka ovat taipuvaisia syklisyyteen, vaikuttavat kapasiteettien
käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina. Hintamuutokset vaihtelevat
tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Taulukossa 1 esitetään +/-10 prosentin
hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen.
Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten
ja taloudellisesti kannattavien tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa
kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja
asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti liiketoiminta-alueissa ja -yksiköissä osana
normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös
konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja
yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.
Yhtenä maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista Stora Enso
myös hyötyy strategisesta uusiutuvasta luonnonvarasta. Konsernin
puihin ja puupohjaisin uusiutuvissa materiaaleihin liittyvä asiantuntijuus
vastaa asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin ilmastonmuutoslähtöisiin
toiveisiin. Konsernin uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteet, joilla
on matala hiilijalanjälki, auttavat asiakkaita ja koko yhteiskuntaa
alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon
fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista materiaaleista
valmistetuille tuotteille.
Tilintarkastamaton 14
Riski
Kuvaus
Riskinhallinta
Mahdollisuudet
Sääntelyn
muutokset
Poliittiset tai sääntelyä, kuten esimerkiksi metsiä, luonnon monimuotoisuutta, ympäristöä ja
verotusta, koskevat muutokset voivat vaikuttaa Stora Enson liiketoimintoihin kaikissa maissa
ja kaikilla lainkäyttöalueilla, joissa konsernilla on toimintaa. Mahdollisiin vaikutuksiin
lukeutuvat korkeammat kulut ja investoinnit, joita tarvitaan uusiin vaatimuksiin
vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista
omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset.
Sääntelyn ja poliittisen kehityksen aktiivinen seuranta Stora Enson toimintamaissa sekä
osallistuminen sääntelyn kehittämiseen pääsiassa teollisuuden etujärjestöjen ja muiden
kumppanuuksien kautta ovat tärkeitä riskienhallintatoimenpiteitä.
Muutokset sääntelyssä voivat johtaa myös merkittäviin mahdollisuuksiin
edistämällä vastuullisten tuotteiden markkinoiden kasvua ja luomalla
kilpailuetua resurssitehokkuuden ja uusiutuvuuden kautta.
Strategiset
investoinnit
Toteuttaakseen strategiaansa onnistuneesti Stora Enson on ymmärrettävä asiakkaidensa
tarpeet ja löydettävä parhaat tavat, valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa.
Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun
budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa näin ollen olla vakavia
seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset
kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja
hintatasoja voivat estää Stora Ensoa saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan.
Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten
esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten avulla. Investointiohjeet määrittelevät
strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin riskitekijöihin, sovellettavat
prosessi-, hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat
myös hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten ja tulojen laskentaa osana
investointiesitystä. Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental
and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla
merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä
investoinneista tehdään loppuarviointi.
Fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen innovoimalla ja
kehittämällä uusia puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin
perustuvia tuotteita ja palveluja.
Fuusiot, yritysostot
ja -myynnit
Yritysostosta tai muun omaisuuserän hankinnasta odotetun edun saamatta jäämisellä voi
olla vakava taloudellinen vaikutus Stora Ensoon. Konsernin saatetaan myös katsoa olevan
vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman
riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä
tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Liiketoimintojen myyntiin tai uudelleenjärjestelyihin voi liittyä mainevaikutuksia ja
ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden
seurauksena.
Yritysjärjestelyjä koskevat tiukat ohjeet, mukaan lukien due diligence -menettelyt, joita
noudatetaan kaikkien yritysostojen arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä
koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen
koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja.
Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun
ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat.
Operatiiviset riskit
Turvallisuus
– työntekijät ja
laajempi työvoima
Turvallisuusjohtamisessa epäonnistuminen voi vahingoittaa Stora Enson työntekijöitä tai
urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten
vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat
vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen
vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia
työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja.
Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen
mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä
esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on
alhainen ja rikollisuus yleistä.
Stora Enson tavoitteena on tarjota tapaturmaton työpaikka. Konserninlaajuisen
turvallisuuskulttuurin edistäminen tarkoittaa, että jokainen tekee osaltaan jokaisesta
työpäivästä terveellisen ja turvallisen – ylimmästä johdosta koko muuhun yhtiöön.
Lähestymistapa turvallisuuteen ulottuu urakoitsijoihin, toimittajiin ja vierailijoihin. Jokaista
rohkaistaan antamaan palautetta ja kertomaan ideoistaan entistä paremman
turvallisuuden saavuttamiseksi. Urakoitsijoiden ja toimittajien keskuudessa turvallisuutta
edistetään heille suunnatun verkkokurssin avulla. Konserni painottaa turvallisuuden tärkeyttä
myös pyytämällä tarjouskilpailuihin osallistuvilta toimittajilta tietoja heidän
työturvallisuuskäytännöistään. Stora Enson työterveys- ja turvallisuuskäytäntö määrittää
turvallisuusjohtamisen tavoitteet ja hallinnointimallin työsuojeluasioiden hoitamiseksi
käytännössä sekä niiden integroimiseksi vuosisuunnitteluun ja -raportointiin.
Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa voivat vahvistavaa
yhtiön työnantajamielikuvaa ja parantavat sitoutumista, tehokkuutta ja
tuottavuutta.
Fyysinen omaisuus
Stora Enson tuotantolaitoksiin liittyy laitevikojen tai vaatimustenvastaisten toimintojen
ominaisriski, mikä voi johtaa tuotteiden huonoon laatuun, suunnittelemattomiin
seisokkiaikoihin, tuotannon vähenemiseen ja kustannusten nousuun. Tällaiset ongelmat
voivat vaikuttaa toimitussitoumuksiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Riskit voivat johtua
puutteista suunnittelussa, toimintahäiriöistä tai toimintatavoista, ja niihin sisältyy myös
tulipalon ja räjähdysten kaltaisia vaaroja. Merkittävimmät riskit liittyvät integroituun sellun ja
kartongin tuotantoon ja siihen liittyvään energiantuotantoon.
Tuotantovälineiden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat Stora
Enson ensisijaisia tavoitteita. Konserni käyttää jäsenneltyjä menetelmiä prosessiriskien
tunnistamiseen, mittaamiseen ja hallintaan ja tekee yhteistyötä vakuutusyhtiöiden ja
vahinkojen ehkäisemisen asiantuntijoiden kanssa.
Vuosittaisia teknisiä tarkastuksia, riskien parantamisohjelmia ja kustannus–hyötyanalyysejä
tuetaan sisäisillä raportointi- ja arviointivälineillä. Omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeet, palo- ja
koneriskien arvioinnit sekä kohdennetut ohjelmat auttavat vähentämään altistumista.
Suunnitellut huoltoseisokit ovat olennaisen tärkeitä laitteiden luotettavuuden ja
turvallisuuden kannalta.
Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla
varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.
Tuoteturvallisuus
Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa.
Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia
ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme
käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa,
tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä.
Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden
takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen
korvaaminen, sekä mainevahingot.
Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä,
jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora
Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaali- ja
tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi Stora Enson tehtailla on relevantit sertifioidut ISO-
laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan niin ikään sopimusten vastuunrajoituksilla
ja vakuutuksilla.
Stora Enso tunnistaa tuotteiden ylivoimaisen laadun ja mahdollisimman
korkean vaatimustenmukaisuuden sisältämän erottautumis- ja
arvonluomispotentiaalin.
Tilintarkastamaton 15
Riski
Kuvaus
Riskinhallinta
Mahdollisuudet
Ihmiset ja osaaminen
Kilpailu työntekijöistä on kovaa ja Stora Enso saattaa pitkällä aikavälillä epäonnistua
houkuttelemaan ja pitämään päteviä työntekijöitä. Mahdollisia vaikutuksia ovat
avainhenkilöiden menetykset, kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja
työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat
vahingoittaa merkittävästi Stora Enson liiketoimintaa sekä estää konsernia saavuttamasta
strategiset tavoitteensa. Työmarkkinahäiriöillä ja lakoilla, erityisesti uudelleenjärjestelyiden
aikaan, ja liiketoimintojen myynnistä ja tehtaiden sulkemisesta aiheutuvilla tai
työmarkkinaneuvottelujen seurauksena tapahtuvilla irtisanomisilla voi olla olennaisen
heikentävä vaikutus Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja
kannattavuuteen.
Stora Enso hallitsee riskejä ja avainhenkilöiden menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä
toimia ovat esimerkiksi Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön
sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja
lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme
aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa.
Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita
työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla
ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.
Stora Enso tunnistaa ammattitaitoisen ja omistautuneen henkilöstön
mahdollisuuden vaikuttaa yhtiön menestykseen. Sitoutuneet ja
tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian
toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen.
Hankinta
Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat
vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys
luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja tuottavuutta
proaktiivisesti. Riippuvuus ulkopuolisista energiantuottajista altistaa Stora Enson myös
energian markkinahintojen muutoksille. Toimitusketjun häiriöiden riskiä lisäävät myös
kyberhäiriötilanteet, poliittinen epävakaus ja muut maailmankauppaan liittyvät tekijät.
Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.
Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa
oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat
kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet investointiprojekteissa. Ensi- ja toissijaisten
hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia.
Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut.
Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin tällaisten palvelujen osalta.
Taulukossa 2 esitetään Stora Enson suurimmat kuluerät.
Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin
divisioonien ja konsernin tasolla, ja konserni soveltaa johdonmukaista ja pitkäaikaista
energian suojausstrategiaa. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa
energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten
kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja
johdannaisten avulla.
Stora Enso suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan
kyseisten markkinoiden kehitystä. Toimittajia on useita, ja niiden toimintaa seurataan, jotta
tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi.
Osana Stora Enson arvoketjua toimittajien ja alihankkijoiden on noudatettava Stora Enson
vastuullisuusvaatimuksia. Vastuullisuusvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät
kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien ympäristöön,
yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään yhtiön sisäistä
riskienarviointityökalua. Korkean riskin toimittajat tarkastetaan toimittajien eettisten
toimintaohjeiden noudattamisen kannalta ja tarkastusten tuloksia ja niiden perusteella
suositeltujen toimenpiteiden toteutusta seurataan. Toimittajille annetaan mahdollisuus
toimintansa parantamiseen, mutta tarvittaessa sopimus voidaan irtisanoa.
Stora Ensolla on myös mahdollisuus luoda liiketoimintaansa lisäarvoa ja
innovointia globaalisti rakentamalla vahvoja ja mitattavissa olevia
suhteita parhaisiin toimittajiin ja toteuttamalla yhtenäisiä
hankintaprosesseja, jotka lisäävät suorituskykyä, parantavat tarjousten
laatua kulujen vähentämiseksi ja kehittävät vastuullisia toimittajia.
Tietotekniikka,
turvallisuus ja
digitalisaatio
Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään
että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa. Tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimipaikat
voivat olla kyberrikollisuuden, kuten haittaohjelmien, kohteita. Luottamuksellisen tiedon
paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai
rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai
viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden
luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän
liiketoimintatiedon menetykseen sekä tietosuojasäännösten rikkomuksiin.
Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan
parhaiden käytäntöjen mukaista muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä.
Työskentelemme aktiivisesti verkkorikollisuuden ehkäisemiseksi. Käyttöön on otettu useita
turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan
kansainvälisten määräysten noudattamista.
Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen
tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation ja
pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla voivat luoda mahdollisuuksia,
kuten myös uudet teknologiat, jotka tarjoavat hyvän mahdollisuuden
prosessien entistä parempaan optimointiin ja automatisointiin. Nämä
luovat uutta liiketoimintaa ja parempia arvolupauksia asiakkaille
ja kuluttajille.
Etiikka ja
vaatimusten­
mukaisuus
Stora Enson toimiala on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät
sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen. Sovellettavia lakeja ja säännöksiä ovat
esimerkiksi pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset sekä ympäristö-
ja turvallisuussäännökset ja ihmisoikeudet, sekä konsernin eettinen toimintaohje ja
toimittajien eettiset toimintaohjeet sekä liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt,
kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat
toimintaohjeet. Rikkomuksista saattaa aiheutua huomattavia lupaehtojen noudattamiseen
tai kunnostukseen liittyviä kustannuksia, kuten oikeuskäsittelykuluja, sakkoja, uhkasakkoja
sekä sopimuksellisia, taloudellisia ja mainehaittoja.
Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden
noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen
edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita
vaatimustenmukaisuusmekanismeja ovat Stora Enso -konsernin sisäinen
valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus sekä toimittajien eettinen
toimintaohje osana toimittajasopimuksia, koulutusta ja auditointeja. Vastauksena
pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden,
uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä.
Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä
suoritettavien due diligence -menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi
käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet
ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin
ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella.
Eettisten toimintatapojen painottaminen laajemminkin, kuin vain lakien
ja säännösten noudattamisen kannalta, edistää arvoperusteista ja
menestyneempää liiketoimintaa, kehittää vastuuta ja parantaa
yhtiön mainetta.
Tilintarkastamaton 16
Taulukossa 1 esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen
vuoden 2025 lukujen perusteella.
Taulukko 1. Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa
Segmentit
Hinta
Määrä
Packaging Materials
421
110
Packaging Solutions
101
37
Biomaterials
131
40
Wood Products
176
33
Forest
318
22
Taulukossa 2 esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.
Taulukko 2. Kustannusten jakauma 2025
Operatiiviset kustannukset
% kokonais-
kustannuksista
% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot
11 %
10 %
Tuotantokustannukset
Kuitu
39 %
37 %
Kemikaalit ja täyteaineet
7 %
7 %
Energia
5 %
5 %
Materiaalit
8 %
8 %
Henkilöstö
14 %
13 %
Muut
10 %
10 %
Poistot
6 %
5 %
Yhteensä
100 %
95 %
Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa)
8 887
9 326
Osakkuusyhtiöt, operatiivinen
89
Oikaistu liiketulos (milj. euroa)
528
Osakkeet ja hallinnointi
Osakepääoma
Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta
äänioikeudessa on eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti.
R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on
kuitenkin vähintään yksi ääni.
Osakkeet 31.12.2025
A-osakkeet
R-osakkeet
Yhteensä
Osakkeiden määrä
175 542 421
613 077 566
788 619 987
Äänimäärä (vähintään)
175 542 421
61 307 756
236 850 177
Vuoden 2025 aikana yhteensä 121 658 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta merkittiin kaupparekisteriin. Stora
Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista.
Valtuutuksen nojalla hankittavien sekä liikkeeseen laskettavien omien osakkeiden määrä on enintään 2 000 000
kappaletta, mikä vastaa noin 0,25 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista yhtiön R-sarjan
osakkeista.
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025
Äänimäärän mukaan
A-osakkeet
R-osakkeet
% osakekannasta
% äänistä
1 Solidium Oy 1
62 655 036
21 792 540
10,7 %
27,4 %
2 FAM AB2
63 123 386
17 000 000
10,2 %
27,4 %
3 KELA
23 825 086
—
3,0 %
10,1 %
4 Ilmarinen
4 159 992
21 930 000
3,3 %
2,7 %
5 Varma
5 163 018
7 840 874
1,6 %
2,5 %
6 MP-Bolagen i Vetlanda AB
4 936 000
1 000 000
0,8 %
2,1 %
7 Elo
2 010 000
10 497 000
1,6 %
1,3 %
8 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond
1 780 540
2 336 224
0,5 %
0,9 %
9 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa
626 269
1 609 483
0,3 %
0,3 %
10 Lannebo fonder
—
6 924 602
0,9 %
0,3 %
11 Valtion eläkerahasto
—
5 900 000
0,7 %
0,2 %
12 Unionen
—
5 150 000
0,7 %
0,2 %
13 Svenska litteratursällskapet i Finland
—
4 020 600
0,5 %
0,2 %
14 Nordea Suomalaiset Tähdet -rahasto
—
3 134 179
0,4 %
0,1 %
15 OP SUomi -rahasto
—
2 897 999
0,4 %
0,1 %
Yhteensä
168 279 327
109 135 502
35,7 %
75,8 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet3
74 387 486
460 355 727
67,8 %
50,8 %
1 Kokonaan Suomen valtion omistama.  2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu.  3 Lähde: Euroclear Finland.
Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät
ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida
sisällyttää. Tästä syystä lista on epätäydellinen.
Tilintarkastamaton 17
Omistusmääräjakauma 31.12.2025
Lukumäärän mukaan, A-osake
Osakkeen-
omistajat
% osakkeen-
omistajista
Osakkeet
% osakkeista
1–100
7 070
59,2 %
270 142
0,2 %
101–1 000
4 300
36,0 %
1 468 127
0,8 %
1 001–10 000
541
4,5 %
1 236 037
0,7 %
10 001–100 000
21
0,2 %
466 449
0,3 %
100 001–1 000 000
2
0,0 %
255 241
0,1 %
1 000 001–
8
0,1 %
171 846 425
97,9 %
Yhteensä
11 942
100 %
175 542 421
100 %
Lukumäärän mukaan, R-osake
Osakkeen-
omistajat
% osakkeen-
omistajista
Osakkeet
% osakkeista
1–100
17 299
37,0 %
805 301
0,1 %
101–1 000
22 801
48,8 %
9 214 141
1,5 %
1 001–10 000
6 121
13,1 %
16 171 489
2,6 %
10 001–100 000
444
1,0 %
11 233 639
1,8 %
100 001–1 000 000
58
0,1 %
18 420 961
3,0 %
1 000 001 –
25
0,1 %
557 232 035
90,9 %
Yhteensä
46 748
100 %
613 077 566
100 %
Lähde: Euroclear Finland
Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa
hallintarekistereitä ylläpitävien pankkien kautta. Tämän vuoksi taulukko ei ole täysin vertailukelpoinen yllä olevan Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025 -taulukon kanssa.
Omistusjakauma 31.12.2025
% osakekannasta
% äänistä
Solidium Oy1
10,7 %
27,4 %
FAM AB2
10,2 %
27,4 %
KELA
3,0 %
10,1 %
Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA)
14,1 %
9,2 %
Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM)
2,3 %
1,2 %
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat
4,0 %
2,4 %
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat
3,1 %
2,0 %
ADR-todistusten haltijat
1,5 %
0,5 %
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat
51,1 %
19,8 %
1 Kokonaan Suomen valtion omistama
2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu
Johtoryhmän jäsenten omistamat Stora Enson osakkeet 31.12.2025
Osakkeiden määrä (suora ja
epäsuora omistus)
A 
R
Hans Sohlström¹
Toimitusjohtaja
0
149 872
Andreas Birmoser
Johtaja, Cartonboard
0
3 576
Tobias Bäärnman
Strategia- ja yritysvastuujohtaja
0
9 992
Johanna Hagelberg
Johtaja, Biomaterials
0
43 408
Tuomas Hallenberg
Johtaja, Forest
0
0
Hannu Kasurinen
Johtaja, Containerboard
0
65 929
Katariina Kravi
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja
0
18 217
Markku Luoto
Johtaja, Foodservice and Liquid Board
0
5 194
Niclas Rosenlew²
Talousjohtaja
0
11 441
Micaela Thorström
Lakiasiainjohtaja
0
1 086
Lars Völkel
Johtaja, Wood Products
0
29 355
Carolyn Wagner
Johtaja, Packaging Solutions
0
0
Yhteensä
0
338 070
Osuus Stora Enson liikkeeseen lasketuista osakkeista
0,00 %
0,06 %
1 Sisältää 179 osaketta lähipiirin kautta (puoliso).
2 Sisältää 900 osaketta lähipiirin kautta (puoliso).
Hallituksen jäsenten omistamat Stora Enson osakkeet 31.12.2025 on esitetty konsernitilipäätöksen liitteessä 3.2.
Hallituksen yhteenlaskettu omistusosuus vastaa 0,00 % yhtiön A-osakkeista ja 0,02 % R-osakkeista.
Hallituksen ja johtoryhmän yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2025 vastasi 0,02 % yhtiön äänimäärästä.
Konsernihallinnointi
Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025.
Hallinnointikoodi on luettavissa osoitteessa cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin hallinnointikoodia
lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on mainittu erillisessä Selvityksessä Stora Enson hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä liitteessä 1. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä,
hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin
hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa
corporategovernanceboard.se.
Tilintarkastamaton 18
Lähipiiriliiketoimet
Stora Enson lähipiiriliiketoimia koskevassa ohjeessa käsitellään
lähipiiriliiketoimien periaatteita ja prosesseja Stora Enso -konsernissa,
mukaan lukien päätöksenteko, lähipiiriliiketoimien tunnistaminen,
raportointi ja seuranta. Kaikista lähipiirin kanssa toteutetuista liiketoimista,
joita ei toteuteta markkinaehtoisesti tai jotka eivät kuulu yhtiön
tavanomaiseen liiketoimintaan, on raportoitava talous- ja
tarkastusvaliokunnalle, ja hallitus hyväksyy ne. Lisäksi hallituksen jäseniin ja
konsernin johtoryhmän jäseniin sovelletaan avoimuutta koskevia
lisävaatimuksia, joilla varmistetaan, että heitä, heidän lähipiiriinsä tai
lähipiiriinsä kuuluvia yhteisöjä koskevat liiketoimet tarkastetaan
asianmukaisesti. Lisätietoja lähipiiriliiketoimista on konsernitilinpäätöksen
liitteessä 6.3 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitteessä 26.
Oikeudenkäynnit
Ehdolliset velat
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina.
Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä
sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista
ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan
vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole
täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty
velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja
johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen.
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat
syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä
kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä
menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi
merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan
tulokseen.
Veracel
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta
päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle
myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Veracel kiisti päätöksen ja valitti siitä.
Liittovaltion tuomioistuin hyväksyi Veracelin valituksen 10.7.2025, ja
toiminnan kaikkien ympäristölupien sääntöjenmukaisuus tunnustettiin ja
20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko kumottiin. Päätöksestä ei
valitettu ylempiin tuomioistuimiin, ja ratkaisu on lopullinen.
Muutoksia konsernin johdossa
Niclas Rosenlew aloitti talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä
13.1.2025. Hän edustaa 1.1.2026 alkaen myös viestintä- ja
brändiorganisaatioita konsernin johtoryhmässä.
Stora Enson päätettyä jakaa uusiutuvien pakkausten liiketoiminta neljään
liiketoiminta-alueeseen konserni nimitti kaksi uutta jäsentä konsernin
johtoryhmään 1.7.2025. Markku Luoto nimitettiin Foodservice and Liquid
Board -liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Andreas Birmoser Cartonboard-
liiketoiminta-alueen johtajaksi. Containerboard-liiketoiminta-aluetta johti
Hannu Kasurinen, joka  toimi aiemmin Packaging Materials -divisioonan
johtajana ja on ollut johtoryhmän jäsen vuodesta 2019. Hannu Kasurinen jäi
eläkkeelle 31.12.2025. Lars Völkel nimitettiin Containerboard-liiketoiminta-
alueen johtajaksi 1.1.2026 alkaen. Hän toimi aiemmin Wood Products -
liiketoiminta-alueen johtajana.
Katariina Kravi, henkilöstö- ja viestintäjohtaja sekä johtoryhmän jäsen
vuodesta 2020, otti vastaan uuden tehtävän Stora Enson ulkopuolella ja
jätti yhtiön vuoden 2025 lopussa.
Micaela Thorström nimitettiin henkilöstö- ja lakiasioista vastaavaksi
johtajaksi 1.1.2026 alkaen. Hän on kuulunut Stora Enson johtoryhmään
vuodesta 2023 lähtien, ja hän on toiminut lakiasioista vastaavana
johtajana.
Tuomas Hallenberg nimitettiin Stora Enson Ruotsin metsäliiketoiminnan
toimitusjohtajaksi 1.1.2026 alkaen. Metsäliiketoiminnan on tarkoitus eriytyä
Stora Ensosta vuonna 2027. Hän luopui Forest-liiketoiminta-alueen johtajan
tehtävästään konsernin johtoryhmässä 31.12.2025.
Yhtiökokouksen päätökset
Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.3.2025 Helsingissä.
Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024 tilinpäätöksen, vahvisti yhtiön
palkitsemisraportin vuodelta 2024 sekä päivitetyn palkitsemispolitiikan
neuvoa-antavalla päätöksellä ja myönsi yhtiön hallitukselle ja
toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2024
maksetaan osinkoa kahdessa erässä yhteensä 0,25 euroa osakkeelta.
Osingon ensimmäinen erä, 0,13 euroa osakkeelta, maksettiin 2.4.2025 ja
toinen erä, 0,12 euroa osakkeelta, 2.10.2025.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen
mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi yhdeksän (9).
Lisäksi yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
esityksen mukaisesti, että hallitukseen valitaan seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen loppuun saakka nykyisistä jäsenistä Håkan Buskhe, Helena
Hedblom, Astrid Hermann, Kari Jordan, Christiane Kuehne, Richard Nilsson
ja Reima Rytsölä, ja että Elena Scaltritti ja Antti Vasara valitaan uusiksi
hallituksen jäseniksi vastaavalle toimikaudelle. Kari Jordan valittiin
hallituksen puheenjohtajaksi ja Håkan Buskhe hallituksen
varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen
mukaisesti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot ovat seuraavat:
Puheenjohtaja221 728 euroa (2024: 215 270)
Varapuheenjohtaja125 186 euroa (2024: 121 540)
Jäsenet85 933 euroa (2024: 83 430)
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkio maksetaan
yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla vuosipalkkiosta hankitaan
hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun Stora Enson R-osakkeita.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen
mukaisesti hallituksen valiokuntien jäsenten vuosipalkkioista.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valita tilintarkastajaksi
PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen loppuun saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on
ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Panu Vänskä.
Yhtiökokous valitsi PricewaterhouseCoopers Oy:n myös
kestävyysraportoinnin varmentajaksi. Päävastuullisena varmentajana
toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Panu Vänskä.
Tilintarkastamaton 19
Hallituksen ehdotusten mukaisesti yhtiökokous päätti valtuuttaa
hallituksen päättämään Stora Enson R-osakkeiden takaisinostamisesta ja
liikkeeseenlaskemisesta.
Yhtiökokous päätti myös hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa
yhtiön yhtiöjärjestystä. Muutokset ovat seuraavissa osiossa: III Yhtiön johto,
IV Tilinpäätös, tilintarkastus ja kestävyysraportoinnin varmennus ja
V yhtiökokous.
Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Richard Nilsson (puheenjohtaja), Astrid Hermann ja Antti Vasara valittiin
talous- ja tarkastusvaliokunnan jäseniksi.
Kari Jordan (puheenjohtaja), Håkan Buskhe ja Reima Rytsölä valittiin People
and Culture Committeen jäseniksi.
Christiane Kuehne (puheenjohtaja), Helena Hedblom, Richard Nilsson ja
Elena Scaltritti valittiin vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan jäseniksi.
Näkymät
Lyhyen aikavälin näkymät
• Markkinat ovat edelleen haastavat ja kuluttajien luottamus on heikkoa.
Geopoliittinen epävarmuus heikentää ennustettavuutta.
• Pakkaus- ja sellumarkkinoiden kysynnän odotetaan pysyvän vakaana
alhaisella tasolla.
• Uuden tuotantolinjan käyttöönotto Oulussa jatkuu. Negatiivisen
vaikutuksen liiketulokseen odotetaan vähitellen vähenevän
tuotantolinjan teknisen suorituskyvyn parantuessa. Ensimmäisellä
neljänneksellä negatiivisen vaikutuksen oikaistuun liiketulokseen
arvioidaan olevan 15–30 milj. euroa.
• Vuonna 2025 loppuun saatetun 175 000 hehtaarin Ruotsin
metsäomaisuuden myynnin seurauksena oikaistu liiketulos pienenee
noin 20 milj. euroa vuositasolla. Arvioitu vaikutus vuosineljännestä kohti
on noin 5 milj. euroa.
• Vuonna 2025 päästöoikeuksista saatiin noin 72 milj. euroa operatiivista
tuottoa ja se jakautui tasaisesti koko vuodelle. Vuonna 2026
päästöoikeuksien myynnistä saatavien tulojen arvioidaan laskevan 10–
20 milj. euroon. Tämä johtuu EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS)
sääntömuutoksista: useat toimipaikat menettävät ilmaiset
hiilidioksidipäästöoikeutensa vuodesta 2026 eteenpäin, koska niiden
päästöt ovat nyt yli 95-prosenttisesti biogeenisia, mikä osoittaa pitkän
aikavälin päästövähennyshankkeiden onnistumisen.
Herkkyysanalyysi
Energian ja raaka-aineiden hintojen herkkyysanalyysi
Raaka-aineiden hintojen 10 % laskun välitön vaikutus oikaistuun
liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan
Milj. euroa
Herkkyys 10 %
Energia
+4
Puu
+238
Sellu
-85
Kemikaalit ja täyteaineet
+44
Valuuttakurssien herkkyysanalyysi
Valuuttojen arvon 10 % vahvistumisen välitön vaikutus oikaistuun
liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan
Milj. euroa
Herkkyys 10 %
USD
+28
SEK
-7
GBP
+12
Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat
suojausten jälkeen ja oletuksena on, että vain yksittäisessä
valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.
Liiketoiminnan epävarmuustekijät
Geopoliittiset levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti konserniin.
Mahdolliset kauppatullit, vastatoimet, konflikteihin liittyvät riskit, jotka
kohdistuvat ihmisiin, toimintoihin, kauppaluottoihin, kyberturvallisuuteen,
tarjontaan ja kysyntään, voivat myös vaikuttaa haitallisesti konserniin.
Pitkittyvän maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja taantuman riski sekä
korkojen äkillisten muutosten, valuuttakurssien vaihtelun, ammattiliittojen
ja poliittisten lakkojen sekä logistiikkaketjujen häiriöiden riski on kasvanut.
Näillä kaikilla voi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen,
rahavirtaan ja taloudelliseen asemaan, tavaravirtoihin sekä materiaalien
ja kuljetusten saatavuuteen.
Makrotaloudelliset ja geopoliittiset häiriöt voivat lisätä kustannuksia,
monimutkaistaa toimintaa ja heikentää lyhyen aikavälin näkyvyyttä, mikä
voi vaikuttaa edelleen konsernin tuotteiden kysyntään, hintoihin,
voittomarginaaleihin ja volyymiin. Markkinoille tuleva uusi kapasiteetti ja
volyymi saattaa vääristää kysyntää, volyymeja, varastoja ja hinnoittelua.
Kapasiteetin leikkauksilla voi myös olla vaikutus kannattavuuteen.
On olemassa riski raaka-aineiden hintojen epävakaudesta Euroopassa
esimerkiksi puun, kemikaalien, komponenttien ja energian osalta. Tiukat
puumarkkinat, erityisesti Pohjoismaissa, voivat aiheuttaa kasvavia
kustannuksia, rajoittaa hakkuita tai aiheuttaa häiriöitä, kuten viivästyksiä
ja/tai peruuntumisia konsernin tuotantolaitosten puuntoimituksissa.
Sääntelyyn liittyvät tai vastaavat aloitteet saattavat haastaa konsernin
strategian, kasvun ja liiketoiminnan.
Muut riskit ja epävarmuustekijät sisältävät muun muassa toimialan yleiset
olosuhteet, odottamattomat kulut, jotka liittyvät nykyisten ja uusien
ympäristö- ja muun virallisen sääntelyn noudattamiseen sekä käynnissä
oleviin tai mahdollisiin oikeudenkäynteihin, merkittävät prosessihäiriöt ja
niiden toiminnalliset tai ympäristövaikutukset yhtiön tuotantolaitoksilla
sekä yhteisyritysten liiketoimintaan olennaisesti kuuluvat riskit ja muut
tekijät.
Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia ja hyvityksiä. Yhtiö on
tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa
ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty,
paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia
aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia
Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen
vaikutus Stora Enson tulokseen.
Ehdotus osingonmaksusta
Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 24.3. 2026 klo 16.00
Finlandia-talossa, Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa storaenso.com/
yhtiokokous. 
Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2025 oli 1 496 703 545,00 euroa, josta
tilikauden voitto oli 251 991 875,65 euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025
vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta,
mikä vastaisi kaikkien tällä hetkellä rekisteröityjen 788 619 987 osakkeen
osalta yhteensä 197 154 996,75 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jäisi
1 299 548 548,25 euroa. Hallitus ehdottaa että osinko maksetaan kahdessa
erässä.
Osingon ensimmäinen erä, 0,13 euroa osakkeelta, ehdotetaan
maksettavaksi osakkeenomistajille, joka osingon ensimmäisen maksuerän
täsmäytyspäivänä 26.3.2026 ovat merkittyinä joko Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa
rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään
omistajaluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osingon
ensimmäinen erä maksetaan 8.4.2026.
Tilintarkastamaton 20
Osingon toinen erä, 0,12 euroa osakkeelta, ehdotetaan maksettavaksi
osakkeenomistajille, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä
25.9.2026 ovat merkittyinä joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden
osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Hallitus ehdottaa
yhtiökokoukselle, että osingon toinen erä maksetaan 2.10.2026.
Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa
rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank
N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-
todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.
Stora Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta
ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2025
osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli 0,41 euroa.
Katsauskauden jälkeiset
tapahtumat
Uusi raportointirakenne
Stora Enso otti käyttöön uuden taloudellisen raportointirakenteen
1. tammikuuta 2026 alkaen. Rakenne on linjassa konsernin tehostetun
keskittymisen kanssa uusiutuviin materiaaleihin ja pakkauksiin. Uudet
raportointisegmentit ovat:
• Consumer Packaging (Cartonboard- ja Foodservice and Liquid Board
-liiketoiminta-alueet)
• Integrated Packaging (Containerboard- ja Packaging Solutions
-liiketoiminta-alueet)
• Biomaterials
• Other (Wood and Energy -liiketoiminta-alue ja konsernihallinto)
Ruotsin metsäomaisuus ja Keski-Euroopan sahatoiminnot (tällä hetkellä
strategisessa arvioinnissa) raportoidaan osana Muut-segmenttiä.
Uudet taloudelliset tavoitteet
Vahvistaakseen suorituskykyään ja terävöittääkseen keskittymistään
pakkauksiin konserni on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa vastaamaan
uutta strategiaansa.
Tavoitteet liiketoimintasyklin aikana
• Oikaistu liikevoittomarginaali: > 10 %
• Liikevaihdon kasvu: > 4 %
• Osastonjakosuhde: > 50 %
• Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen: < 1 x
Tilintarkastamaton 21
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeiden mukaan vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai kassavirtoja koskevaa taloudellista mittaria, jota ei ole
määritelty IFRS:ssä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut yhdessä IFRS-lukujen kanssa käytettyinä antavat johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille osapuolille merkityksellistä lisätietoa liiketoiminnan taloudellisesta kehityksestä.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Määritelmä
Tarkoitus
Liiketulos (IFRS)
Tilikauden tulos ilman tuloveroa ja nettorahoituseriä (rahoituskulut).
Käytetään yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa konsernin kannattavuuden
määrittämiseksi.
Oikaistu liiketulos
Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja rivi riviltä konsolidoitujen yksiköiden käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson
osuudesta osakkuusyhtiöiden liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Konsernin keskeinen ei-IFRS-suorituskykymittari, jolla arvioidaan toimintasegmenttien
suorituskykyä ja yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa ohjataan resurssien
allokointia niille.
Oikaistu käyttökate
Liiketulos ilman metsänhoitokustannuksia ja metsien vaurioita, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista,
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja
osakkuusyhtiöiden tuloksesta.
Johto käyttää lukua liiketoiminnan analysointiin ja ajoittain lyhyen ja pitkän aikavälin
tavoitteiden asettamiseen.
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, %)3
Oikaistu liiketulos3    x 100
Sijoitettu pääoma1
Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Oikaistu operatiivisen pääoman tuotto,
(ROOC, %)3
Oikaistu liiketulos3    x 100
Operatiivinen pääoma 1
Käytetään divisioonien pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Oman pääoman tuotto (ROE, %)3
Katsauskauden tulos      x 100
Oma pääoma yhteensä 1
Luku mittaa kannattavuutta suhteessa omaan pääomaan.
Nettovelka
Korolliset velat – korolliset saamiset, merkitty taseessa kirjaimella I.
Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelkaantumisaste
Nettovelka
Oma pääoma2
Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelan suhde oikaistuun
käyttökatteeseen3
Nettovelka
Edellisten 12 kuukauden oikaistu käyttökate
Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon
muutoksia
Katsauskauden tulos1 ilman käyvän arvon muutoksia ja liiketoimintaan kuulumattomia eriä verojen jälkeen jaettuna osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla
Stora Enson osinkopolitiikkana on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän
arvon muutoksia suhdannekierron aikana.
Operatiivinen pääoma ja sijoitettu pääoma
Operatiivinen pääoma muodostuu taseessa O:lla merkityistä eristä. Sijoitettu pääoma = Operatiivinen pääoma – nettovero-velka.
Nettoverovelat on merkitty taseessa kirjaimella "T".
Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai
arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset,
ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. 
Erät edustavat tiettyjä merkittäviä, johdon yksilöimiä kohteita, joita ei niiden luonteen ja/
tai esiintymistiheyden vuoksi pidetä osoituksena liiketoiminnan suorituskyvystä.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostukseen liittyvät ei-
kassavaikutteiset tuotot ja kulut, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja
hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuusyhtiöiden veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, jotka eivät liity operatiiviseen liiketoimintaan, heijastavat arvostusoletuksiin ja -parametreihin tehtyjä
muutoksia. Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat
pääasiassa inflaatiosta ja eroista todellisissa korjuutasoissa korjuusuunnitelmaan verrattuna. Myydyn metsäomaisuuden käyvän arvon ja
hankintamenon välisten erojen oikaisut ovat seurausta siitä, että myydyn metsäomaisuuden kumulatiiviset ei-operatiiviset käyvän arvon
muutokset sisältyivät aiempien kausien IFRS-liiketulokseen (biologiset hyödykkeet) ja muihin laajan tuloksen eriin (metsämaa) ja ne sisältyvät
oikaistuun liiketulokseen vasta luovutuspäivänä (ei-strategisten metsäomaisuuksien myyntien osalta).
Edustaa oikaisuja tiettyihin eriin, joita johto pitää vähemmän merkityksellisinä
liiketoiminnan suorituskyvyn ymmärtämisen kannalta. Nämä oikaisut johtavat eroihin
IFRS:n mukaisissa kirjaamis- ja arvostusperiaatteissa.
Biologisten hyödykkeiden operatiivinen
käyvän arvon muutos
Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset (ks. yllä biologisten
hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomista käyvän arvon muutoksista), jotka johtuvat pääasiassa inflaatiosta ja todellisten hakkuumäärien
eroista hakkuusuunnitelmaan verrattuna.
Kasvavien metsien pitkän aikavälin arvonmuutos on tärkeä osa metsäliiketoiminnan
kannattavuutta.
Tilintarkastamaton 22
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Määritelmä
Tarkoitus
Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) ja rahavirta
investointien jälkeen (ei-IFRS)
Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnasta kertyneitä nettorahavaroja (IFRS) ennen rahoituseriin ja tuloveroihin liittyviä
rahavirtoja. Rahavirta investointien jälkeen (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnan rahavirtaa (ei-IFRS) josta on vähennetty aineettomien hyödykkeiden,
aineellisten hyödykkeiden, biologisten hyödykkeiden ja osakkuusyhtiöiden hankintoihin käytetty rahavirta.
Mittaavat rahavirtaa, käyttöpääoman tehokkuutta ja investointeja.
Investoinnit
Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältävät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
hankinnat sekä sisäisesti tuotetut varat ja aktivoidut vieraan pääoman kustannukset, joista on vähennetty niihin mahdollisesti liittyvät tuet.
Investoinnit vuokrattuihin omaisuuseriin sisältävät uudet aktivoidut leasingsopimukset. Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin koostuvat
biologisten hyödykkeiden hankinnoista sekä puuviljelmien puiden kasvattamiseen suoraan liittyvien kustannusten aktivoinnista. Investointien
rahavirtavaikutus esitetään investointien rahavirrassa lukuun ottamatta investointeja vuokrattuihin omaisuuseriin, joiden rahavirtavaikutus
perustuu maksettuihin vuokravelkoihin ja esitetään rahoituksen ja liiketoiminnan rahavirrassa.
Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin aktivoitujen operatiivisen liiketoiminnan
investointien mittari.
Kiinteät kustannukset
Ylläpito-, henkilöstö- ja muut hallintokulut, ei sisällä vertailukelpoisuuteen liittyviä eriä ja käyvän arvon muutoksia.
Luonteeltaan vähemmän vaihtelevien kustannusten mittari.
1 Viiden edeltävän vuosineljänneksen keskiarvo
2 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
3 Viimeiset 12 kuukautta ennen raportointikauden päättymistä.
Avainlukujen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2025
2024
2023
Oikaistu liiketulos
528
598
342
Sijoitettu pääoma. keskimäärin
13 864
14 060
14 230
Oikaistu  sijoitetun pääoman tuotto
3,8 %
4,3 %
2,4 %
Oikaistu liiketulos, ilman Forest-segmenttiä
210
290
89
Sijoitettu pääoma, ilman Forest-segmenttiä,
keskimäärin
7 860
8 071
8 490
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, ilman
Forest-segmenttiä
2,7 %
3,6 %
1,0 %
Katsauskauden tulos
686
-183
-431
Oma pääoma yhteensä, keskimäärin
10 259
10 576
11 413
Oman pääoman tuotto (ROE)
6,7 %
-1,7 %
-3,8 %
Nettovelka
3 181
3 707
3 167
Oikaistu käyttökate
1 144
1 223
989
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
2,8
3,0
3,2
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia
Milj. euroa
2025
2024
2023
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon
muutoksia
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos
695
-136
-357
Emoyhtiön omistajille kuuluvan katsauskauden
tuloksen käyvän arvon muutokset
369
307
218
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden
tulos ilman käyvän arvon muutoksia
327
-442
-575
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
789
789
789
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon
muutoksia, euroa³
0,41
-0,56
-0,73
Liiketuloksen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2025
2024
2023
Oikaistu käyttökate
1 144
1 223
989
Osakkuus- ja yhteisyritysten poistot ja
metsänkäsittelykustannukset
-14
-13
-11
Metsänkäsittelykustannukset1
-120
-111
-102
Poistot ja arvonalentumiset ilman
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
-483
-501
-534
Oikaistu liiketulos
528
598
342
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan
kuulumattomat erät
434
364
231
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-19
-870
-895
Liiketulos (IFRS)
942
93
-322
1 Mukaan lukien metsien vauriot
Oikaistu liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän
arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sekä
liiketulos segmenteittäin
Oikaistu liiketulos
Vertailukelpoisuu-
teen vaikuttavat
erät, käyvän arvon
muutokset ja
liiketoimintaan
kuulumattomat
erät
Liiketulos
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Packaging Materials
124
172
-41
-341
83
-169
Packaging Solutions
14
-15
-12
-380
2
-394
Biomaterials
110
231
34
25
144
256
Wood Products
-2
-16
-14
-57
-16
-73
Forest
317
309
509
337
826
646
Muut
-37
-72
-61
-90
-98
-162
Segmenttien väliset
eliminnoinit
1
-11
0
0
1
-11
Yhteensä
528
598
414
-505
942
93
Nettorahoituserät
-159
-211
Tulos ennen veroja
783
-118
Tuloverot
-97
-65
Tilikauden tulos
686
-183
Tilintarkastamaton 23
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2025
Milj. euroa
2025
Yritysostot
-4
Yritysmyynnit - Ruotsin metsäomaisuus
140
Yritysmyynnit - muut
-16
Arvonalentuminen - Packaging Solutions
-4
Arvonalentuminen - Wood Products
-12
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials
-32
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions
-7
Uudelleenjärjestely - Biomaterials
-5
Uudelleenjärjestely - Wood Products
-2
Uudelleenjärjestely - Forest
-4
Uudelleenjärjestely - konsernitoiminnot ja Muut-segmentti
-6
Kannattavuudenparantamisohjelma - konsulttikustannukset
-24
Vaatimukset ja seuraamukset
-8
Ympäristövaraukset ja -vahingot
-35
Yhteensä
-19
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2024
Milj. euroa
2024
Arvonalentumiset - Packaging Materials
-305
Arvonalentumiset - Packaging Solutions
-371
Arvonalentumiset - Wood Products
-56
Myynti ja sulkeminen - De Hoop
-4
Myynti ja sulkeminen - Sunila
-6
Myynti - Selfly Store
-8
Myynti - muut
-8
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials
-32
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions
-8
Uudelleenjärjestely - Biomaterials
-6
Uudelleenjärjestely - Forest
0
Uudelleenjärjestely - konsernitoiminnot ja Muut-segmentti
-7
Kannattavuudenparantamisohjelma - konsulttikustannukset
-45
Ympäristövarausten päivitykset
-14
Muut
0
Yhteensä
-870
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät
2025 ja 2024
Milj. euroa
2025
2024
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Packaging
Materials
5
2
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Biomaterials
40
32
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Forest
404
382
Hiilidioksidin päästöoikeuksiin ja -velvoitteisiin liittyvät
ei-kassavaikutteiset tuotot ja kulut, Muut-segmentti
-12
-11
Osakkuusyhtiöiden liiketoimintaan kuulumattomat erät,
Forest
-2
-34
Metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon
erotuksen oikaisut luovutusten yhteydessä, Forest
-2
-6
Yhteensä
434
364
Nettovelan täsmäytyslaskema
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Noteeratut arvopaperit
—
11
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
14
14
Lyhytaikaiset korolliset varat
67
47
Rahavarat
1 212
1 999
Korolliset varat yhteensä
1 293
2 072
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 557
3 894
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät
253
1 090
Lyhytaikaiset korolliset velat
659
788
Käytössä olevat luottolimiitit
5
7
Korolliset velat yhteensä
4 473
5 779
Nettovelka
3 181
3 707
Varmennettu 24
Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot ...........................................................................................................
Laatimisperusteet .............................................................................................
Hallinto ..................................................................................................................
Strategia ..............................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...................................
Ympäristötiedot ....................................................................................................
EU-taksonomia ..................................................................................................
ESRS E1 Ilmastonmuutos .................................................................................
ESRS E2 Pilaantuminen ...................................................................................
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat .............................................
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ................................................
Yhteiskunnalliset tiedot .....................................................................................
ESRS S1 Oma työvoima ...................................................................................
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät .....................................................................
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ......................................
Hallintotapatiedot ................................................................................................
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen .....................................................
Varmennettu 25
Yleiset tiedot
Tässä osiossa
Laatimisperusteet ..................................................................................................
Hallinto .......................................................................................................................
Strategia ....................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ........................................
Laatimisperusteet
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)
Stora Enson kestävyysselvitys on laadittu konsolidoidusti kirjanpitolain
7 luvun ja eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin (European
Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti, ja se viittaa
konsernikestävyysraporttiin kuten kirjanpitolain 7 luku edellyttää.
Kestävyysselvityksessä noudatetaan samoja konsolidointiperiaatteita kuin
tilinpäätöksessä, joka on laadittu IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Ellei toisin mainita, tässä selvityksessä esitetyt konsernin konsolidoidut
tunnusluvut koskevat emoyhtiö Stora Enso Oyj:tä ja kaikkia yhtiöitä, joissa
konsernilla on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta.
Lisätietoja konsernin rakenteesta löytyy tilinpäätöksestä, liite 6.2
Konserniyhtiöt.
Stora Ensolla on kaksi yhteistä toimintoa, Veracel Brasiliassa ja Montes del
Plata Uruguayssa. Stora Enso omistaa molemmista yhtiöistä 50 prosenttia.
Konsernin tilinpäätöksessä yhteiset toiminnot on kirjattu ja konsolidoitu sen
perusteella, mikä on Stora Enson osuus yhteisen toiminnon varoista,
veloista, tuotoista, kuluista ja rahavirroista.
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images12.jpg
Jotta varmistetaan johdonmukaisuus Stora Enson taloudellisen
raportoinnin kanssa, kestävyysselvitys kattaa tiedot suhteessa konsernin
omistusosuuteen yhteisissä toiminnoissa seuraavien
kestävyysraportointistandardien tiedonantovaatimusten osalta: E1-5, E1-6,
E1-7, E2-4, E3-4, E4-5, E5-4, E5-5 ja S1-6 (työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärä). Yllä mainitut ympäristöön liittyvät tiedonantovaatimukset
sisältävät intensiteettiluvut suhteessa konsernin liikevaihtoon. Lisätietoja
konsolidointiperiaatteista on tilinpäätöksessä, liite 1.1 Laadintaperiaatteet.
Stora Ensolla ei ole täyttä määräysvaltaa yhteisten toimintojen
päivittäiseen toimintaan, ja koska näihin toimintoihin ei sovelleta Stora
Enson toimintaperiaatteita, sisäisiä valvontamenettelyjä tai tavoitteita,
suurin osa kestävyysraportointivaatimuksista ei ole sovellettavissa
yhteisiin toimintoihin. Samat periaatteet koskevat taloudellista raportointia,
jossa konsernin yhteiset toiminnot toimivat omien rahoitusriskejä
koskevien toimintaperiaatteiden mukaan. Nämä toimintaperiaatteet eivät
välttämättä ole täysin vastaavia kuin Stora Enson toimintaperiaatteet.
Erona taloudelliseen raportointiin on, että yhteiset toiminnot seuraavat
IFRS-tilinpäätösstandardeja, kun taas kestävyysraportointistandardeja ne
eivät sovella.
Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti kestävyysselvitys
sisältää asiaankuuluvaa tietoa arvoketjun alku- ja loppupäästä silloin, kun
se on tarpeen yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
ymmärtämiseksi ja sellaisten tietojen tuottamiseksi, jotka täyttävät
kestävyysraportointidirektiivin laadullisia tietoja koskevat vaatimukset.
Olennaisia aiheita koskevissa kuvauksissa yhteisiin toimintoihin viitataan
nimellä ”yhteiset toiminnot”, jotta ne voidaan erottaa konsernin omista
toiminnoista, joissa konsernilla on täysi määräysvalta
toimintaperiaatteisiin.
Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi Stora Enso on käyttänyt mahdollisuuden
jättää julkistamatta tiettyjä tietoja, jotka liittyvät immateriaaliomaisuuteen,
taitotietoon tai innovaatioiden lopputulemiin. Suomen kirjanpitolain
(21.12.2023/1249) 7 luvun 13 §:n mukaan Stora Enso ei esitä tietoja
keskeneräisestä kehityksestä tai asioista, joista neuvotellaan parhaillaan,
ja on myös käyttänyt mahdollisuuden jättää pois arvoketjuun liittyvät
mittarit.
ESRS-tietojen yhteys konsernin tilinpäätökseen on osoitettu tekstillä, joka
ohjaa lisätietoihin, jotka eivät kuulu kestävyysraportointistandardin piiriin.
Riippumaton kolmas osapuoli on varmentanut tämän
kestävyysselvityksen tilintarkastuslain vaatimusten mukaisesti.
PricewaterhouseCoopers Oy on varmentanut raportin tasolla rajoitettu
varmuus. Kriteereinä on käytetty eurooppalaisia
kestävyysraportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen (EU) 2021/2178
delegoitujen säädösten vaatimuksia, ja se kattaa kestävyysselvityksen
kuten määritelty kohdassa BP-1. PricewaterhouseCoopers soveltaa
kansainvälistä laadunhallintastandardia (ISQM) 1. Stora Enson suorien ja
epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (scope 1 ja 2, markkinapohjainen)
raportointi on varmennettu kohtuullisen varmuuden tasolla GHG Protocol
-kriteerien mukaisesti. Stora Enson tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
(Science-Based Targets -tavoite) ovat GHG-protokollan mukaiset ja
poikkeavat siten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien
konsolidointiperiaatteesta yhteisten toimintojen osalta (katso ESRS
E1-6).Varmennuskertomus- ja raportti ovat saatavilla sivulla 170.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
Kestävyysselvityksen jotkin tiedot täyttävät tiettyjä olosuhteita koskevat
piirteet.
Stora Enson toiminnan luonteen vuoksi aikahorisontit poikkeavat
kestävyysraportointidirektiivin määritelmistä. Riskeissä Stora Enso
määrittelee lyhyeksi aikaväliksi enintään yhden vuoden, keskipitkäksi 2–10
vuotta ja pitkäksi vähintään kymmenen vuotta. Tämä määritelmä on
yhdenmukainen yhtiön riskienhallintaprosessin kanssa.
Stora Enso soveltaa ESRS 1 Lisäyksen C (EU 2025/1416 delegoidun asetuksen
muutos koskien 2023/2772) mukaisia siirtymäsäännöksiä seuraaviin
tiedonantovaatimuksiin: E2-6, E3-5, E4-6, E5-6, S1-7, S1-8 (kattaa ainoastaan
ETA-maat), S1-11, S1-13 ja S1-14 (88 d, e).
Varmennettu 26
Tapauksissa, joissa on kyse arvoketjutietojen arvioinnista, tulosten
epävarmuudesta ja muusta lainsäädännöstä tai yleisesti hyväksyttyihin
kestävyysraportointistandardeihin ja -kehyksiin perustuvista tiedoista,
tiedot esitetään kunkin mittarin laadintaperiaatteessa. ESRS E1-6:ssa scope
3 -päästöihin liittyvät mittarit ovat alttiimpia mittauksen epävarmuudelle,
koska tiedot kattavat koko arvoketjun. Stora Enson hiilidioksidipäästöjen
vähentämissuunnitelmassa vuodelle 2030 (esitetty kaaviona kohdassa
ESRS E1-4) esitetyt odotetut vähennykset perustuvat erilaisiin oletuksiin ja
arvioihin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia, vaikka todelliset tulokset ja
aikataulut voivat poiketa näistä. Arviot, arvioinnit ja oletukset tarkistetaan
säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa.
Ellei toisin mainita, muu ulkopuolinen taho kuin varmennuksen antaja ei ole
validoinut kestävyysselvityksessä esitettyjä mittareita.
Muutokset kestävyystietojen esittämisessä
ESRS E1-3 Vähennykset scope 1:n ja 2:n hiilestä irtautumisen keinoin
Vuonna 2025 Stora Enso muutti lähestymistapaansa päästövähennysten
analysointiin hiilestä irtautumisen keinoin, mikä johti muutoksiin keinojen
välillä, mutta ei saavutettujen kokonaisvähennysten määrässä.
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt eriteltyinä
Vuonna 2025 Stora Enson eritellyt kasvihuonekaasupäästöt esitetään
tilinpäätöksen konsolidointilaajuuden perusteella, ESRS-standardien
mukaisesti (vuoden 2024 raportointi noudatti GHG-protokollaa). Tämän
muutoksen myötä yhteiset toiminnot konsolidoidaan rivi riviltä scope 1- ja 2
-luokkiin, eikä scope 3 -luokkaan kuten GHG-protokollassa. Tämä tekninen
muutos jakoi päästöt uudelleen luokkien välillä, mutta ei vaikuttanut
kokonaispäästömäärään.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
Hallituksen kokoonpano ja jäsenten monimuotoisuus
2025
2024
Liikkeenjohtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä
9
8
Liikkeenjohtoon osallistuvien lukumäärä
0
0
Riippumattomien jäsenten osuus (%)1
100 %
100 %
Sukupuolijakauma: keskimääräinen
nais- ja miespuolisten jäsenten suhde (% naisia)
4:5 (44 %)
1:1 (50 %)
Ikäjakauma
52-70
51-69
Eri kansalaisuuksien lukumäärä
5
5
Jäsenet, joilla toimialakokemusta
2
2
Jäsenet, joilla kokemusta kehittyviltä markkinoilta
3
3
Jäsenet, joilla kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta ja
operatiivisesta johtamisesta
9
8
1 Hallituksen jäsenistä kaksi oli riippumattomia yhtiöstä mutta ei sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden edustajaa.
Hallituksen ja sen valiokuntien tehtävät ja vastuut olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessin valvonnassa
Hallitus
• Valvoo Stora Enson toimintaa ja johtoa.
• Päättää merkittävistä strategiaan, kestävään
kehitykseen, investointeihin, organisaatioon ja
talouteen liittyvistä asioista.
• Tarkastelee strategisia ja operatiivisia riskejä.
• Vastaa kirjanpidon asianmukaisesta valvonnasta
sekä talous- ja kestävyysasioiden hallinnan
valvonnasta.
• Hyväksyy kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin,
kestävyysselvityksen sekä ilmaston
resilienssisuunnitelman.
Talous- ja
tarkastusvaliokunta
• Tukee hallitusta yhtiön talous- ja
kestävyysraportoinnin oikeellisuuteen ja hallituksen
sisäiseen valvontaan liittyvissä tehtävissä.
• Tarkastaa ja tukee vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnan suosittelemaa
kestävyysselvityksen keskeistä sisältöä, joka
sisällytetään hallituksen raporttiin hallituksen
hyväksynnän jälkeen.
Vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunta
• Valvoo yhtiön toimintaa kestävyyteen ja eettiseen
liiketoimintaan sekä niihin liittyviin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyvissä asioissa.
• Tarkastaa ja arvioi vuotuiset raportointi- ja
kontrollimenettelyt, jotka koskevat vastuullisuuteen ja 
liiketoiminnan etiikkaan liittyviä määrällisiä ja
laadullisia tietoja.
• Tarkastaa, arvioi ja valvoo Stora Enson kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin, mukaan lukien tunnistetut
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niihin liittyvät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat.
People and Culture
Committee
• Valmistelee ja arvioi yhtiön ylimmän johdon nimityksiä
ja palkkioasioita sekä antaa hallitukselle suosituksia
johdon palkitsemisasioista.
• Varmistaa, että osaamis- ja palkitsemissuunnitelmat
sekä -ohjelmat tukevat yhtiön strategisia tavoitteita.
Stora Enson hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää käsitellään
konsernihallinnointiohjeessa. Yhtiön riskienhallintapolitiikassa määritellään
riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen (Committee of
Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin mukaisen
lähestymistavan pääpiirteet. Hallitus hyväksyy molemmat
toimintaperiaatteet.
Stora Enson eri elinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen
lakien ja yhtiön hallituksen määrittelemän konsernihallinnointiohjeen
periaatteiden mukaisesti, joka perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja
arvopaperimarkkinalakiin. Hallituksen työjärjestyksessä määritellään
hallituksen toimintatavat, kun taas hallituksen valiokuntien tehtävät ja
vastuut on määritelty niiden omissa työjärjestyksissä. Hallituksen toimintaa
tukevat sen valiokunnat.
Varmennettu 27
Johdon rooli vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurannassa,
hallinnassa ja valvonnassa
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä hallinnosta Suomen
osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtaja on myös vastuussa tehokkaan riskienhallinnan
valvonnasta sekä talous- ja kestävyysraportoinnin sisäisestä valvonnasta.
Talousjohtajan alaisuudessa, osa Group Assurance-funktiota oleva
Internal Control -tiimi vastaa sisäisen valvonnan hallinnosta, prosesseista
ja työkaluista. Yritysriskien hallinnasta vastaava johtaja raportoi strategia-
ja yritysvastuujohtajalle ja vastaa konsernin riskienhallintakehyksen
suunnittelusta, kehittämisestä ja täytäntöönpanon valvonnasta.
Kestävyystyötä johtaa strategia- ja yritysvastuujohtaja, joka raportoi
suoraan toimitusjohtajalle ja kuuluu konsernin johtoryhmään.
Toimitusjohtaja on viime kädessä vastuussa yhtiön vastuullisuusohjelman
onnistuneesta toteuttamisesta. Lakiasiainjohtaja vastaa Stora Enson
eettisistä ja vaatimustenmukaisuusasioista ja raportoi toimitusjohtajalle.
Stora Enso on vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan valvonnan
varmistamiseksi laatinut toimintatavat, joiden avulla hallitus pysyy ajan
tasalla työturvallisuus- ja ympäristöasioita koskevien sääntöjen vastaisista
tapauksista. Talous- ja tarkastusvaliokunta tukee hallitusta Stora Enson
riskienhallintaprosessin seurannassa, erityisesti merkittävien taloudellisten
vaikutusten riskien hallinnassa ja raportoinnissa. Vastuu riskienhallinnan
ylläpitämisestä on delegoitu toimitusjohtajalle.
Sekä johtoryhmää että hallitusta informoidaan säännöllisesti
vastuullisuusohjelman edistymisestä sekä muista ajankohtaisista
kestävyysasioista. Konsernin johtoryhmän jäsenet esittelevät
vastuullisuustavoitteet, jotka tarkastetaan ensin vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnan toimesta ja sen jälkeen hyväksytään hallituksessa.
Hallitus saa neljännesvuosittain päivityksen tavoitteiden saavuttamisen
etenemisestä.
Hallituksen kestävyysseikkojen valvontaan liittyvä osaaminen
ja asiantuntemus
Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnassa on kahdesta neljään
hallituksen jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Vähintään yhdellä
valiokunnan jäsenistä tulee olla aiempaa osaamista ja kokemusta
kestävyyteen ja yritysetiikkaan liittyvien asioiden hoidosta.
Varmistaakseen, että hallituksella on näkemystä ja osaamista yhtiön
olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista, hallitus arvioi ja keskustelee
säännöllisesti yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia,
tavoitteita ja ulkoista raportointia, kuten jäljempänä kohdassa ESRS 2
GOV-2 kuvataan.
Vuonna 2025 seitsemällä hallituksen jäsenellä oli kestävyyteen tai ESG-
asioihin liittyvää asiantuntemusta ensisijaisena osaamisalana. Lisäksi
kolmella hallituksen jäsenellä oli erityisasiantuntemusta
kestävyyslähtöisestä innovoinnista. Tämä osaaminen on linjassa Stora
Enson strategisten aiheiden kanssa, jotka tunnistettiin osana
kaksinkertaista olennaisuusanalyysia: ilmastonmuutos, biologinen
monimuotoisuus ja kiertotalous. Kolmella neljästä vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnan jäsenestä oli konsernihallinnoinnin ja
vaatimustenmukaisuudenhallinnan asiantuntemus ensisijaisena taitona,
ja kaikilla talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsenillä oli tämä asiantuntemus.
Kaikki hallituksen valiokunnat voivat tarvittaessa käyttää ulkopuolisia
konsultteja ja asiantuntijoita. Riittävän ja asianmukaisen kestävyyttä
koskevan asiantuntemuksen ja osaamisen saatavuuden varmistamiseksi
yhtiön asiantuntijat esittelevät valiokunnille kestävyyttä koskevia aiheita ja
päivityksiä. Lisätietoja on kohdassa ESRS 2 GOV-2.
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat (GOV-2)
Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta saa säännöllisesti päivityksiä ja käy
keskusteluja johdon kanssa keskeisistä kestävyysaiheista, kuten
seuraavassa taulukossa on esitetty. Näin varmistetaan, että hallitus pysyy
hyvin perillä olennaisista aiheista, että se noudattaa jäsenneltyä
vuosittaista prosessia olennaisten kestävyyteen liittyvien kysymysten
arvioinnissa ja hyväksymisessä ja että sillä on niistä tarvittavaa
asiantuntemusta.
Kaikki sääntöjen vastaiset tapaukset raportoidaan tutkinnan jälkeen
vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle. Tapaukset liittyen petoksiin tai
taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen raportoidaan lisäksi myös
talous- ja tarkastusvaliokunnalle. Merkittävistä sääntöjen vastaisista
tapauksista ilmoitetaan vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle 48
tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä.
Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan käsittelemät asiat
Neljännesvuosittaiset
päivitykset ja
keskustelut
• Työturvallisuustilastot (TRI-taajuus ja kuolemantapaukset)
• Yritysetiikan ja vaatimustenmukaisuuden vastaisten
tapauksien läpikäynti
• Neljännesvuosittaisten tulosten tarkastelu
vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta
Puolivuosittaiset
päivitykset ja
keskustelut
• Syventävät katsaukset olennaisiin vastuullisuuden aiheisiin
koskien merkittävien riskien, vaikutuksien ja
mahdollisuuksien hallintaa (ilmasto, luonnon
monimuotoisuus, kiertotalous)
• Ehdotukset ja päätökset vastuullisuuden
painopistealueista
Vuosittaiset päivitykset
ja keskustelut
• Yhdistetty yritysriskien hallinnan ja kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin tarkastelu talous- ja
tarkastusvaliokunnan kanssa
• Vastuullisuustavoitteiden tarkastelu
• Kestävyysselvityksen tarkistaminen ja talous- ja
tarkastusvaliokunnan tukeminen, kun se antaa hallitukselle
suosituksen hallituksen toimintakertomuksen
hyväksymistä varten
Edellä lueteltujen aiheiden lisäksi hallitus saa tarvittaessa päivityksiä ja
keskustelee muista olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista. Päivitykset
toimitetaan johtoryhmän jäsenten ja heidän tiimiensä toimesta, pääosin
konsernin vastuullisuus- ja lakitiimeiltä. Vuonna 2025 aiheita olivat muun
muassa:
• päivitys ja keskustelu ilmastoaiheisesta resilienssisuunnitelmasta
• yritysvastuudirektiivin mukaisen due diligence -prosessin toteuttaminen
• ESG-päivitys markkinatiedoista
Hallitus hyväksyy kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin kuten kuvattuna
kohdassa ESRS IRO-1. Analyysin lopputulema on kuvattu kohdassa ESRS 2
SBM-3.
Hallitus valvoo Stora Enson toimintaa ja johtoa sekä tekee merkittävät
strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset.
Talous- ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti oleellisten
riskialueiden kehityksestä sekä suoritetuista ja suunnitelluista
toimenpiteistä näillä alueilla. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta saa
säännöllisesti päivityksiä olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista ja
niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista edellä kuvatulla
tavalla. Molemmat valiokunnat esittävät kustakin kokouksesta hallitukselle
raportin, jota hyödynnetään hallituksen hyväksymis-, valvonta- ja
päätöksentekoprosesseissa. Riskejä tarkastellaan yhteisesti talous- ja
tarkastusvaliokunnan ja vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan toimesta,
jotta voidaan varmistaa, että yhtiön riskejä valvotaan kokonaisvaltaisesti.
Hallituksen työjärjestyksen mukaisesti kokouksissa käsitellään muun
muassa suurten investointien ja divestointien hyväksyminen. Yhtiön
Varmennettu 28
investointiohjeissa käsitellään huomioon otettavia kestävyyteen liittyviä
asioita, mutta niissä ei anneta erityisiä ohjeita mahdollisista
kompromisseista.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Palkitsemispolitiikassa kuvataan Stora Enson hallituksen jäsenten ja
toimitusjohtajan palkitsemista koskevat pääperiaatteet ja palkitsemista
koskeva päätöksentekoprosessi. Politiikassa määriteltyihin tulos­
indikaattoreihin sisältyy hallituksen päättämiä vastuullisuustavoitteita.
Vastuullisuustoimenpiteet ovat kuuluneet vuodesta 2022 lähtien yhtiön
kannustinjärjestelmiin. Vastuullisuutta koskevat suorituskykyvaatimukset
ovat linjassa Stora Enson keskeisten vastuullisuustavoitteiden ja
tulosindikaattorien kanssa, mikä edistää osaltaan yhtiön
vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.
Työturvallisuustavoitteet on integroitu kaikkien työntekijöiden, mukaan
lukien toimitusjohtajan, konsernin johtoryhmän sekä liiketoiminta-alueiden
ja yksiköiden johdon, lyhyen aikavälin kannustinohjelmiin. Vuoden 2025
suunnitelmassa (maksettava vuonna 2026) 10 % on sidottu turvallisuus­
tuloksiin. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja maksut perustuvat
vuotuisiin tuloksiin.
Pitkän aikavälin kannustinohjelmaan kuuluu noin 300 avainhenkilöä,
mukaan lukien johtoryhmä. Sen vastuullisuusmittarit sisältävät 
hiilidioksidipäästöjen vähentämisen (10 %) ja sukupuolten välisen
tasapainon edistämisen (10 %). Ohjelman tavoitteet asetetaan
kolmivuotiskaudelle, ja maksu Stora Enson osakkeina perustuu yhtiön
tulokseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja
valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät
hallituksen jäsenten lukumäärään ja hallituksen palkitsemiseen. Hallituksen
palkkiot eivät ole suoraan sidoksissa yhtiön tulokseen, mutta hallituksen
palkkiot voidaan maksaa osittain yhtiön osakkeina yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus People and Culture
Committeen arvion ja esityksen sekä yhtiön palkitsemispolitiikan
perusteella.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista (GOV-4)
Stora Enso integroi riskipohjaisen vastuullisuuden due diligence -prosessin
toimintaohjeisiin ja riskienhallintajärjestelmiin, jotka kattavat sekä yhtiön
oman toiminnan että arvoketjun. Tähän sisältyy ihmisoikeuksien ja
ympäristövaikutusten tunnistaminen ja priorisointi, ennaltaehkäisevien ja
lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen sekä tarvittaessa korjaavat
toimenpiteet. Yhtiö seuraa due diligence -prosessin tehokkuutta ja
toteuttaa sitä esimerkiksi seuraavien prosessien ja työkalujen avulla:
• Due diligence -menettely, jossa yhtiö arvioi nykyisen tai mahdollisen
liiketoimintansa vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja ympäristöön.
• Kolmannen osapuolen sertifioimat hallintajärjestelmät käytössä
tuotantoyksiköissä, joihin sovelletaan kansainvälisiä standardeja, kuten
ISO 14001, ISO 45001 ja ISO 50001.
• SMETA auditoinnit keskittyen yhteiskunnallisiin asioihin ja työolosuhteisiin.
• Kolmannen osapuolen tekemä metsäsertifiointi yhtiön omille
metsätoiminnoille ja toimittajille, kuten FSC1 ja PEFC2, joiden edellytyksenä
on huomioida myös yhteisöjä koskevat näkökohdat.
• Tarvittaessa organisaation uudelleenjärjestelyprosessit ja toimintojen
sulkeminen toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta
yhteisöjä voidaan tukea niihin liittyvissä muutoksissa ja luoda
mahdollisuuksia uusille liiketoiminta-aloitteille.
• Kaikkien ulkoisten sidosryhmien, myös Stora Enson toiminnan
läheisyydessä sijaitsevien yhteisöjen, käytettävissä on
valitusmekanismeja.
1 Stora Enso Communicationsin FSC®-tavaramerkin lisenssinumero on FSC-N001919.
2 Stora Enson PEFC-tavaramerkin lisenssinumero on PEFC/02-44-22.
Stora Enson due diligence -sitoumus on kuvattu vastuullisuuspolitiikassa.
Stora Enso tunnustaa YK:n Global Compactin ihmisoikeuksiin liittyvät
periaatteet, asiaankuuluvat lasten oikeudet ja liiketoimintaperiaatteet sekä
OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat ohjeet. Stora Enson due diligence
-menettelyn keskeiset osat kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa:
Due diligence -menettelyn keskeiset osat
Kestävyysselvityksen kappaleissa
a) Due diligence -asioiden sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2
SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
menettelyn keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1,
ESRS MDR-P, ESRS S3
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja
arviointi
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3, ESRS S3
d) Toimenpiteiden toteuttaminen näiden
haitallisten vaikutusten korjaamiseksi
ESRS 2 MDR-A
e) Näiden toimien tehokkuuden seuranta ja
viestintä
ESRS 2 MDR-A, ESRS 2 MDR-T
f) Kolmannen osapuolen sertifioidut
hallintajärjestelmät
ESRS E1-2, ESRS E4-3
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)
Stora Enson sisäisen valvonnan kehikkoon kuuluu sisäisiä
kontrollitoimenpiteitä, jotka on suunniteltu täyttämään raportoidun
kestävyystiedon kohtuullisen varmuuden vaatimukset, tiedon luotettavuus
sekä sovellettavien lakien, asetusten, toimintaperiaatteiden ja -ohjeiden
noudattaminen. Viitekehys pohjautuu COSO-organisaation (Committee of
Sponsoring Organisations) julkaisemiin periaatteisiin.
Hallituksella on kokonaisvastuu kestävyysraportointia koskevan tehokkaan
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Talous- ja
tarkastusvaliokunta tukee hallitusta tässä tehtävässä. Vastuu on jaettu
organisaatiossa edelleen eteenpäin. Konsernin Internal Control -tiimi
vastaa sisäisen valvonnan hallinnosta ja prosesseista. Liiketoiminta-alueet
ja tuki- ja palvelutoiminnot ovat vastuussa sisäisten
valvontatoimenpiteiden suorittamisesta.
Riskinarvioinnit kattavat koko kestävyysraportoinnin prosessin, ja riskit on
priorisoitu niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella.
Keskeisimmät havaitut riskit liittyvät raportoinnin tarkkuuteen,
ajantasaisuuteen ja kattavuuteen. Riskien hallinnoimiseksi suunniteltiin ja
toteutettiin sisäiset valvontatoimenpiteet prosessin kohtiin, joissa puutteita
tai virheitä voi esiintyä, lähdetiedoista aina konsolidointiin ja julkistamiseen.
Toteutettuja valvontatoimenpiteitä ovat muun muassa tarkastus- ja 
hyväksymisprosessit, verifioinnit, yleiset tietotekniset kontrollit ja
tietotekniikkajärjestelmien tukemat kontrollit. Valvontatoimenpiteitä ovat
myös käytössä olevat toimintaperiaatteet ja -ohjeet, menettelyt ja
Varmennettu 29
organisaatiorakenteet, jotka varmistavat johdon ohjeiden toteutumisen
sekä tarvittavat toimenpiteet vastuullisuusraportoinnin tavoitteiden
saavuttamiseen liittyvien riskien hallitsemiseksi.
Riskienarviointiprosessin tehokkuutta ja kontrollien täytäntöönpanoa
valvotaan jatkuvasti eri organisaatiotasoilla. Konsernin Internal Control
-tiimi valvoo kontrollitoiminnan suunnittelua ja toimivuutta sekä laatii
neljännesvuosittain sisäisestä valvonnasta raportin johdolle ja
puolivuosittain hallituksen talous- ja tarkastusvaliokunnalle.
Kestävyysraportointiprosessiin osallistuville liiketoiminta-alueiden ja
toimintojen edustajille tiedotetaan sisäisiin valvontatoimiin liittyvistä
havainnoista ja löydöksistä.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
Stora Enso on globaali uusiutuvien materiaalien yhtiö, joka keskittyy yhä
vahvemmin pakkauksiin. Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli 9 326 (9 049)
miljoonaa euroa. Stora Enso toimii seuraavissa eurooppalaisen
kestävyysraportointistandardin soveltamisalaan kuuluvissa
toimialaryhmissä ja niihin liittyvillä toimialoilla:
Toimialaryhmä: Maatalous. Toimiala: Metsätalous (koodi AFO)
Toimialaryhmä: Valmistus. Toimiala: Sellut, paperi ja puutuotteet
(koodi MPW)
Stora Enson strategia perustuu arvon luomiseen kiertotaloudessa
uusiutuvilla, kuitupohjaisilla materiaaleilla. Vuonna 2025 yhtiön keskeisiin
tuoteryhmiin kuuluivat pakkausmateriaalit ja -ratkaisut eri toimialoille,
kuten elintarvike- ja juomateollisuuteen, vähittäiskauppaan,
verkkokauppaan ja teollisiin käyttökohteisiin. Lisäksi tuoteportfolioon
kuuluivat biomateriaalit (sellu ja biopohjaiset ratkaisut), puutuotteet sekä
rakennusratkaisut. Yhtiön metsäomaisuus on luotettava ja pitkäaikainen
kuitulähde yhtiön tuotteille.
Stora Enson keskeisimmät asiakassegmentit ovat pakkausten valmistajat,
elintarvike- ja juomavalmistajat, tuotemerkkien omistajat ja
vähittäismyyjät sekä verkkokauppa. Yli puolet yhtiön myynnistä
suuntautuu kuluttajien loppukäyttöön. Stora Enson päämarkkinat ovat
Euroopassa, ja niiden osuus liikevaihdosta on noin 69 %. Toiseksi suurin
markkina on Aasiassa ja sen osuus liikevaihdosta on 16 %. Lisätietoja
konsernin taloudellisesta tuloksesta segmenteittäin ja ulkoinen liikevaihto
kohdemaan mukaan on tilinpäätöksessä, liite 2.1 Tiedot segmenteittäin.
Syyskuussa 2025 Stora Enso myi noin 175 000 hehtaaria metsämaata
Ruotsissa, mikä vastaa noin 12,4 % yhtiön metsäomaisuudesta Ruotsissa.
Stora Enso omistaa edelleen 15 % myydystä yhtiöstä. Kaupan yhteydessä
Stora Enso ja myyty yksikkö solmivat 15-vuotisen puun toimitussopimuksen,
mikä turvaa puun saatavuuden Stora Enson ruotsalaisille
liiketoimintayksiköille. Lisätietoja on kohdassa tilinpäätöksessä, liite 6.1
Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Marraskuussa 2025 Stora Enso sai päätökseen Ruotsin
metsäomaisuudetta koskevan strategisen arvioinnin osana strategista
fokustaan uusiutuviin pakkauksiin ja aloitti valmistelut Ruotsin
metsäomaisuusliiketoiminnan eriyttämiseksi uudeksi pörssiyhtiöksi, minkä
odotetaan toteutuvan vuonna 2027. Marraskuussa Stora Enso myös
käynnisti Keski-Euroopan sahojaan ja rakentamisen ratkaisujen
toimintojaan koskevan strategisen arvioinnin, joka on määrä toteuttaa
vuonna 2026.
Stora Enso on merkittävä työllistäjä toimintamaissaan, työllistäen
yhteensä 19 000 (19 000) henkilöä vuoden 2025 lopussa. Työsuhteiden
työntekijöiden määrä maittain kuvataan kohdassa ESRS S1-6.
Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota vuoteen 2050 mennessä
uusiutuvia tuotteita ja ratkaisuja kaikilla markkinoilla sekä kaikissa tuote- ja
asiakasryhmissä. Tämä tarkoittaa sellaisten uusiutuvien ja kiertotalouden
tuotteiden ja ratkaisujen tarjoamista, jotka poistavat enemmän hiiltä kuin ne
päästävät ja jotka tukevat biologisen monimuotoisuuden eheyttämistä.
Pitkän aikavälin tavoite on tällä hetkellä linjassa yhtiön merkittävien
tuotteiden, markkinoiden ja asiakassegmenttien suhteen. Suurin osa yhtiön
tuotteista voidaan kierrättää tai käyttää energiaksi niiden elinkaaren
lopussa, mikä kuvaa yhtiön sitoumusta kiertotalouteen.
Yhtiön strategiaan vaikuttavia keskeisiä vastuullisuuteen liittyviä asioita
ovat ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikentyminen,
jotka voivat vaikuttaa kielteisesti metsien ja puuviljelmien
elinvoimaisuuteen ja resilienssiin, metsäomaisuuden arvoon ja puun
hintaan. Sitä vastoin vastuullisuusasioihin vaikuttavat strategian osatekijät
liittyvät pääasiassa uusiutuviin, puupohjaisiin tuotteisiin, jotka toimivat
vaihtoehtoina fossiilipohjaisille materiaaleille ja auttavat edistämään
ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kiertotaloutta. Kestävyyskysymysten
kannalta suurin haaste on kehittyvä sääntely-ympäristö ja metsävaroja
koskevat poliittiset päätökset, jotka voivat rajoittaa puun saatavuutta,
lisätä kustannuksia ja vähentää investointimahdollisuuksia.
Varmennettu 30
Stora Enson liiketoimintamalli
Stora Enso on pakkausmateriaaleihin keskittyvä globaali uusiutuvien materiaalien yhtiö. Yhtiö hankkii puuta sekä omista että ulkoisista lähteistä ja valmistaa siitä erilaisia puupohjaisia tuotteita ja materiaaleja. Globaalia myynti- ja
jakeluverkostoa hyödynnetään tuotteiden toimittamiseen asiakkaille ympäri maailmaa jatkokäsittelyä varten. Suurin osa myynnistä suuntautuu kuluttajien loppukäyttöön. Tärkeimpiä toimijoita ovat yksityiset metsänomistajat,
kemikaalitoimittajat, kuljetus- ja logistiikkakumppanit sekä alla olevassa kuvassa esitetyt keskeiset asiakassegmentit. (Kuva esittää yhtiön rakenteen 31.12.2025.)
Arvoketjun alkupää
Omat toiminnot
Arvoketjun loppupää
Kuljetus Stora Enson tuotantolaitoksiin
Kuljetus asiakkaille
Raaka-aineiden luotettavan
saannin varmistaminen
Stora Enson toiminnot
Uusiutuvia materiaaleja
globaalille asiakaskunnalle
Tuotokset ja hyödyt
Puu ensisijaisena raaka-aineena
Tarkoitus
Keskeiset asiakassegmentit
Rahoitusmarkkinat
Kohdennettu pääoman allokointi, jolla
edistetään osakkeenomistajien arvoa
ja kestävää kannattavaa kasvua: osingot
osakkeenomistajille sekä korko- ja
pääomamaksut lainanantajille
Asiakkaat ja loppukäyttäjät
Asiakkaiden auttaminen vastaamaan
kuluttajien kysyntään vähähiilisten ja
uusiutuvien tuotteiden osalta ja samalla
säilyttämään korkeimmat
tuoteturvallisuusstandardit
Ihmiset ja yhteisöt
Turvallinen ja osallistava työpaikka, jossa
on kehittymismahdollisuuksia
Laaja toimittajaverkosto luo epäsuoria
työllistymismahdollisuuksia
• Omistetut ja vuokratut metsämaat
Euroopassa ja Kiinassa
• 50 % omistusosuus eukalyptusviljelmistä
Brasiliassa ja Uruguayssa
• Laaja yksityisten metsänomistajien verkosto
tarjoaa taktista joustavuutta
puunhankinnassa
Toimi ihmisten ja
planeetan hyväksi
Korvaa uusiutumat­
tomat materiaalit
uusiutuvilla tuotteilla
• Pakkausten valmistajat, elintarvike- ja
juomavalmistajat, tuotemerkkien omistajat ja
vähittäismyyjät sekä verkkokauppa
Tuotanto- ja jatkojalostus­
yksiköitä maailmanlaajuisesti
Resurssitehokkuuteen keskittyminen
• Korjatun puun osien, metsätalouden tähteiden ja
teollisuuden sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen
• Kierrätyskuitujen kehittäminen uusiksi tuotteiksi
• Päästöjen, vedenkäytön ja energiankulutuksen
vähentäminen
Keskeiset tuotteet ja ratkaisut
• Pakkauskartonkit, jotka on valmistettu
neitseellisestä ja kierrätyskuidusta ja 
perustustuvat laajaan valikoimaan
pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.
• Pakkausratkaisujen jatkojalostus
• Sellu ja biopohjaiset ratkaisut keskittyen ligniiniin,
puuvaahtoihin ja biokemikaaleihin
Muut raaka-aineet
• Pitkäaikaiset suhteet tärkeimpiin toimittajiin
keskeisimpien raaka-aineiden
toimitusvarmuuden varmistamiseksi
• Suuri, maailmanlaajuinen toimittajakanta
tärkeimmille raaka-aineille, kuten
kemikaaleille, täyteaineille ja energialähteille
Osaavat ja sitoutuneet työntekijät
• Turvallisuus etusijalla
• Vahva suorituskykykulttuuri sekä huippuosaajien
houkutteleminen ja sitouttaminen tulevaisuuden
osaamisen varmistamiseksi
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images19.jpg
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images3.png
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images6.png
Varmennettu 31
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Stora Enson sidosryhmävuorovaikutus perustuu sekä järjestelmälliseen että epävirallisempaan vuorovaikutukseen,
jota täydentää säännölliset kyselyt esimerkiksi asiakas- ja työntekijätyytyväisyydestä. Yhtiö saa tietoa myös
vakiintuneiden valitusmekanismiensa kautta. Sidosryhmävuorovaikutus on jatkuvaa, ja se on mukana nykyisissä
vuorovaikutuskäytännöissä.
Sidosryhmävuorovaikutuksen tavoitteena on:
• luottamuksen rakentaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen
• markkinamahdollisuuksien tunnistaminen
• huolenaiheiden ja parannusalueiden käsitteleminen
• maailmanlaajuisten suuntausten ja heikkojen tai hiljaisten signaalien tunnistaminen
• kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistäminen
• alan standardien edistäminen.
Stora Enso on säännöllisesti vuorovaikutuksessa vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien ja
kestävyysselvityksen käyttäjien kanssa seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Vuorovaikutuksen kautta
keskeiset sidosryhmät ovat korostaneet Stora Enson mahdollisuuksia kiertotaloudessa yhtiön liiketoimintamallin
mukaisilla puupohjaisilla tuotteilla.  Sidosryhmät ovat korostaneet myös vastuullisten liiketoimintatapojen
toteuttamisen tärkeyttä koko toiminnassa ja arvoketjussa, mikä on ratkaisevaa strategian hyväksyttävyyden
varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Stora Enso integroi oman työvoiman edut ja näkemykset (mukaan lukien ihmisoikeuksien kunnioittaminen)
liiketoimintamalliinsa ja strategiaansa vakiintuneiden yhteistyörakenteiden, kuten valituskanavien, eurooppalaisen
yritysneuvoston ja ammattiliittojen kanssa käytävän vuoropuhelun kautta. Nämä prosessit on kuvattu kohdassa
ESRS S1-2. Vastaavasti arvoketjun työntekijöiden, joihin yhtiöllä voi olla olennainen vaikutus (mukaan lukien
ihmisoikeuksien kunnioittaminen) sekä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen edut, näkemykset ja oikeudet
otetaan huomioon Stora Enson strategiassa ja liiketoimintamallissa. Tämä näkyy prosesseissa, joita ovat
esimerkiksi toimittajien due diligence -tarkastukset, ihmisoikeusriskien arvioinnit, valituskanavat ja
sidosryhmävuoropuhelu (ks. ESRS S2-2 ja ESRS S3-2).
Sidosryhmätyöskentelyn tulokset sisällytetään vuotuiseen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin.
Konsernin johtoryhmä ja hallitus saavat säännöllisesti, vähintään vuosittain, päivityksiä sidosryhmien ja
kestävyysselvityksen käyttäjien näkökulmista ja eduista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista Stora Enson
strategiaan, toimintaan ja merkittäviin kestävään kehitykseen liittyviin vaikutuksiin.
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen järjestäminen
Vaikutuksen kohteena olevat sidosryhmät
Asiakkaat
• Kahdenväliset tapaamiset, uutiskirjeet
• Messut ja konferenssit
• Asiakastyytyväisyyskyselyt
• Yhteistyö uusien palvelujen ja ratkaisujen luomiseksi
Oma työvoima
• Henkilöstökysely, kehityskeskustelut
• Säännölliset puhelut kaikille työntekijöille
• Yhteydenpito ammattiyhdistysten edustajien kanssa, turvallisuushavainnot, valituskanavat
• Koulutukset aiheista kuten yritysetiikka ja työturvallisuus
Toimittajat ja työntekijät arvoketjussa
• Jatkuva yhteistyö ja koulutukset
• Toimittajien auditoinnit, ihmisoikeusarvioinnit
• Sitoutuminen Stora Enson toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin ja niihin liittyviin
vaatimuksiin
• Valituskanavat
Metsäomistajat
• Kahdenväliset keskustelut metsänhoidosta, metsätalouspalveluista ja puunhankinnasta
• Metsänomistajatapahtumat ja webinaarit
• Uutiskirjeet, metsänomistajille suunnatut lehdet ja digitaaliset kanavat
• Metsänomistajien verkkopalvelut, esim. eMetsä Suomessa
Paikallisyhteisöt
• Vuoropuhelu ja yhteistyö eri viestintäkanavissa ja kokouksissa
• Vuorovaikutus paikallisviranomaisten ja paikallisyhteisöjen neuvostojen kanssa
• Vapaaehtoistyön aloitteet
• Konserni- ja paikallistason valituskanavat
Luonto (hiljainen sidosryhmä)
• Edustettuna tieteellisen tutkimuksen, ekologisten tietojen ja lajien suojelua koskevien
tietojen kautta
Kestävyysselvityksen käyttäjät
Sijoittajat ja analyytikot
• Sijoittajapuhelut ja -tapaamiset, webinaarit, tietoiskut
• Kiertueet ja konferenssit, yhtiökokous, pääomamarkkinapäivä
• Yhteydenpito ESG-analyytikoiden kanssa ja sijoittaja-aloitteet
• Analyytikkojen ja sijoittajien näkemyksiä koskevat tutkimukset, ESG-luokitukset
Kansalliset hallitukset ja päätöksentekijät
• Julkiset kuulemiset, kahdenväliset tapaamiset ja tapahtumat
• Päätöksentekoa koskeva vuorovaikutus, edunvalvonta toimialajärjestöjen kautta
• Päätöksentekijöiden tukeminen tarjoamalla alan näkemyksiä ja teknologisia valmiuksia
Kansalaisjärjestöt
• Tietämyksen jakaminen ja yhteiset aloitteet
Teollisuuden ja kaupan alan järjestöt
• Aktiivinen osallistuminen alan käytäntöjen kehittämiseen ja yhteistyöhankkeisiin
Varmennettu 32
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin osana tunnistetut Stora Enson olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät pääasiassa sen omiin toimintoihin ja arvoketjun alkupäähän. Vaikutukset johtuvat pääasiassa yhtiön resurssi-
intensiivisestä liiketoimintamallista ja teollisesta toiminnasta, mukaan lukien globaalit toiminnot ja laaja arvoketju. Kunkin olennaisen aiheen yhteenveto on esitetty alla, ja yksityiskohtaiset kuvaukset tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista löytyvät kunkin aihekohtaisen standardin alusta, mukaan lukien odotettu aikahorisontti ja arvoketjun sijainti.
Yhteenveto olennaisuusanalyysin mukaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Ympäristö
Sosiaalinen ja hallintotapa
E1 Ilmastonmuutos
S1 Oma työvoima
Stora Ensolla on suoria kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjen kautta ja epäsuoria
vaikutuksia arvoketjunsa kautta. Lisäksi yhtiöllä on myönteinen vaikutus ilmastoon metsien hiilensidonnan ja puupohjaisiin tuotteisiin
varastoituneen hiilen kautta ja kun fossiilisia materiaaleja korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Stora Enso tunnistaa myös korkeaan
energiaomavaraisuuteensa liittyvän mahdollisuuden. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS E1 SBM-3.
Stora Ensolla on noin 19 000 työntekijää, ja sillä on suora vaikutus näiden henkilöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Myönteiset
vaikutukset ihmisiin liittyvät pääasiassa yhtiön liiketoimintamalliin ja keskittyvät sen omiin toimintoihin työllistymismahdollisuuksien ja
ammatillisen kehittymisen kautta sekä edistämällä aktiivisesti työhön liittyviä oikeuksia, moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Stora Enso on myös tunnistanut mahdollisuuden parantaa kilpailukykyä ja kasvua organisaation uudelleenjärjestelyillä, jotka avaavat
uusia mahdollisuuksia suorituskyvyn kehittämiseen. Yhtiön kielteiset vaikutukset liittyvät työturvallisuustapauksiin, joita tapahtuu
ennaltaehkäisevistä turvallisuustoimenpiteistä huolimatta. Yhtiö on myös riippuvainen osaavasta työvoimasta, minkä vuoksi se
tiedostaa riskit, jotka liittyvät parhaiden osaajien houkuttelemiseen ja säilyttämiseen. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS S1 SBM-3.
E2 Pilaantuminen
S2 Arvoketjun työntekijät
Stora Enson oma teollinen toiminta aiheuttaa päästöjä  ilmaan ja veteen, mikä lisää sekä ympäristömääräysten rikkomiseen että
merkittäviin ympäristötapauksiin liittyvää riskiä. Maaperän pilaantuminen on Stora Ensolle olennainen aihe, koska se liittyy
ympäristövaraukseen, joka koskee aiempien toimintojen aiheuttamien olosuhteiden korjaamista. Merkittävin tapaus on Falunissa,
Ruotsissa. Stora Enson omassa toiminnoissa maaperän pilaantumisen raja-arvoja ei ole ylitetty. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS E2
SBM-3.
Toimittajasuhteidensa kautta Stora Enso on sidoksissa arvoketjun työntekijöihin. Yhtiö tunnistaa riskit, jotka liittyvät toimittajien eettisten
toimintaohjeiden rikkomiseen ja työntekijöihin kohdistuviin turvallisuustapahtumiin arvoketjun alkupäässä. Tarkempia tietoja on
kohdassa ESRS S2 SBM-3.
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Stora Enson teolliset toiminnot ovat riippuvaisia vedestä erityisesti kartongin, sellun ja paperin tuotantoprosesseissa. Vaikka suurin osa
toimintayksiköistä sijaitsee alueilla, joilla on alhainen vesistressi, yhtiö tunnistaa veden merkityksen ratkaisevana tekijänä
ympäristötavoitteidensa saavuttamisessa. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS E3 SBM-3.
Stora Enso tunnistaa, että ilmastonmuutos voi johtaa mahdollisiin kiistoihin paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa
metsänhoitokäytännöistä, biologisesta monimuotoisuudesta ja maan ja veden käytöstä. Stora Enso on osallisena yhteisöihin liittyvissä
riskeissä pääasiassa Etelä-Amerikassa sijaitsevien yhteisten toimintojensa kautta. Ennaltaehkäisevistä ja varotoimista huolimatta Stora
Enson toimipaikoissa tai metsätaloudessa voi sattua turvallisuusonnettomuuksia, joilla on vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Vuonna
2025 oli yksi vakava tapaus. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS S3 SBM-3.
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Metsävarojen omistaminen mahdollistaa Stora Ensolle luotettavan puun saannin, vähentää riippuvuutta ulkoisista toimittajista, edistää
kestävää metsätaloutta, ylläpitää biodiversiteettiä ja edistää hiilensidontaa. Yhtiö vaikuttaa myönteisesti biologiseen
monimuotoisuuteen kestävien metsänhoito- ja biodiversiteetin hallintakäytäntöjen avulla sekä omassa toiminnassaan että arvoketjun
alkupäässä. Samalla Stora Enso tunnistaa myös toimintansa mahdolliset kielteiset vaikutukset biodiversiteettiin, kuten tärkeiden
elinympäristöjen tai lajien vahingoittumisen. Tunnistettuja riskejä ovat biodiversiteetin heikkeneminen, hakkuumääräysten
noudattamatta jättäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäekosysteemeihin. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS E4 SBM-3.
Arvioitu osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysia; ei ylitä olennaisuusrajaa.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Stora Enso vaikuttaa myönteisesti kiertotalouteen uusiutuvien tuotteiden ja ratkaisujensa kautta, kumppanuuksien ollessa keskeisessä
roolissa vaikutusten edistämisessä. Yhtiö on tunnistanut myös kielteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat sen raaka-aineiden hankinnasta ja
jätteiden synnystä. Stora Enson strategia on linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa, ja tuotteita hyödynnetään arvon luomisessa.
Olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät sen tuotteista syntyvään liikevaihtoon. Stora Enso on esimerkiksi
tehnyt merkittävän investoinnin kartongin tuotantokapasiteetin laajentamiseen Oulun tehtaalla. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS E5
SBM-3.
Liiketoimintatapa on tunnistettu vastuullisen globaalin liiketoiminnan perustekijäksi, ja on sidosryhmien luottamuksen ja lainsäädännön
noudattamisen kulmakivi. Stora Enso ylläpitää korkeita liiketoimintastandardeja, eettistä yrityskulttuuria ja vankkaa compliance-
ohjelmaa, joiden kautta syntyy myönteisiä vaikutuksia työntekijöille ja liikekumppaneille. Lakien, asetusten ja sisäisten toimintatapojen
noudattamatta jättämiseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja mainehaittaa. Yhtiö on sidoksissa
näihin riskeihin omien toimintojensa ja liikesuhteidensa kautta. Tarkempia tietoja on kohdassa ESRS G1 SBM-3.
Varmennettu 33
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
vaikutukset liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan
ja päätöksentekoon
Stora Enson nykyiset olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon
keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, koska on tieteellinen
yksimielisyys siitä, että toimiin on ryhdyttävä kiireellisesti. Yhtiön
päästövähennyssuunnitelmat ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja 
1,5 asteen skenaarion kanssa. Vähennystoimien lisäksi yhtiö keskittyy
mahdollisuuksiin optimoimalla biologisen monimuotoisuuden hallintaa
uusien teknisten ratkaisujen avulla ja edistämällä kiertotaloutta
kumppanuuksien ja tuoteinnovaatioiden avulla. Koska metsänhoidon ja
valmistusteollisuuden ympäristöjalanjälki on huomattava, moniin
havaittuihin pilaantumiseen, veteen ja biologiseen monimuotoisuuteen
liittyviin vaikutuksiin ja riskeihin puututaan pääasiassa vastuullisilla
liiketoimintakäytännöillä ja resurssitehokkuudella eikä niinkään yhtiön
strategiaan tai liiketoimintamalliin tehtävillä merkittävillä muutoksilla.
Vastaavasti omaan työvoimaan ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia
vaikutuksia hallitaan pääasiassa vahvan henkilöstöjohtamisen, HR-
käytäntöjen ja vastuullisten hankintaperiaatteiden avulla.
Nykyiset ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ilmastonmuutoksen nykyiset taloudelliset vaikutukset koostuvat
investoinneista uuteen teknologiaan ja laitteisiin energiatehokkuuden
parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Olennaisten
mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät pääasiassa
yhtiön uusiutuvista tuotteista syntyvään liikevaihtoon, metsäomaisuuden
arvostukseen, ja investoinneista biologisiin hyödykkeisiin. Lisätietoja
tilinpäätöksen kohdissa: konsernin tuloslaskelma, konsernin tase ja
konsernin rahavirtalaskelma.
Ennakoitujen taloudellisten vaikutusten osalta Stora Enso soveltaa ESRS 1:n
liitteen C mukaisia siirtymäsäännöksiä kaikkiin muihin
tiedonantovaatimuksiin lukuun ottamatta ESRS E1-9:ää.
Resilienssi
Stora Enso testasi strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssiä vuonna
2021, jolloin se laati siirtymäsuunnitelmat ja otti käyttöön uuden
vastuullisuusagendan, joka keskittyy kolmeen painopistealueeseen:
ilmasto, biologinen monimuotoisuus ja kiertotalous. Tätä edelsi Stora Enson
liiketoimintamallin ja strategisen resilienssin arviointi suhteessa
tulevaisuuden keskeisiin kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Arvioinnin
aikahorisontiksi asetettiin vuodet 2030 ja 2050. Suoritettu analyysi osoittaa,
että yhtiön liiketoimintamallin ja strategian kestävyyden kannalta on 
tulevaisuudessa olennaista, että toiminnot ja tuotteet poistavat aktiivisesti
hiiltä ilmakehästä ja auttavat hillitsemään biologisen monimuotoisuuden
vähenemistä.
Tieteen, teknologian ja sääntelyn nopean kehityksen vuoksi Stora Enso
julkaisi helmikuussa 2026 uuden ilmaston resilienssisuunnitelman, joka
ohjaa yhtiön ympäristötoimia globaalien kestävyystavoitteiden mukaisesti.
Lisätietoja siirtymäsuunnitelmista on saatavilla kohdista ESRS E1-1 ja ESRS
E4-1.
Stora Enson strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä
ilmastonmuutoksen suhteen on testattu erilaisilla skenaarioanalyyseillä,
jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 IRO-1 (Ilmastonmuutos).
Analyysissä ei havaittu merkittäviä riskejä ennen vuotta 2040.
Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna
Stora Enson raportointilaajuus, eli aiheet ja osa-aiheet, on pysynyt
muuttumattomana verrattuna vuonna 2024 toteutetun kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin tuloksiin, lukuun ottamatta yhtä osa-aihetta
kohdassa "S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt". Se on työterveyteen ja
-turvallisuuteen liittyvä yhteisökohtainen osa-aihe, joka on kuvattu alla
kohdassa ”Yhteisökohtaiset tiedonantovaatimukset”. Joitakin vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia on kuitenkin ryhmitelty uudelleen.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien muutokset liittyvät
kohtaan ”ESRS S1 Oma työvoima”, jossa Stora Enso on tunnistanut uuden
mahdollisuuden parantaa kilpailukykyä ja vapauttaa lisää
suorituskykypotentiaalia entistä matalamman ja virtaviivaisemman
organisaatiorakenteen avulla. Aiemmin tunnistettu koulutuksen ja
kehitysmahdollisuuksien myönteinen vaikutus ei enää täytä
olennaisuusrajaa, joten se on poistettu raportointilaajuudesta.
Yhteisökohtaiset tiedonantovaatimukset
Stora Enso on laatinut yhteisökohtaiset tiedot ESRS E4 -standardin
biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevien vaatimusten
sekä seuraaviin kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten ja riskien osalta:
suora hyödyntäminen, uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristö sekä
vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä (ks. ESRS E4 SBM-3
-taulukko). Näihin kuuluvat tiedot biodiversiteetti-indikaattoreista, puun
hankinnasta, metsäsertifikaateista, metsän kasvusta ja hakkuista, puuston
kokonaismäärästä sekä olennaisen metsämaan hehtaarimääristä.
Vuoden 2025 raportointiin Stora Enso laati "S3 Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt" -osion alle työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvän
yhteisökohtaisen osa-aiheen johtuen tapauksesta, joka ylitti
olennaisuuskynnyksen (ks. taulukko ESRS S3 SBM-3).
Stora Enso raportoi myös yhteisökohtaisen mittarin ESRS G1 -standardin
Liiketoiminnan harjoittamiseen ja sääntöjen noudattamatta jättämiseen
liittyvästä riskistä (ks. ESRS G1 SBM-3 -taulukko). Tämä sisältää raportoitujen
mahdollisten sääntöjenvastaisuustapausten kokonaismäärän sekä
tunnistettujen ja todennettujen tapausten määrän, jotka ovat johtaneet
kurinpitotoimiin ja/tai oikeustoimiin. Kaikki muut olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-vaatimusten piiriin, kuten on lueteltu
kohdassa ESRS 2 IRO-2-56.
Varmennettu 34
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista (IRO-1)
Vuoden 2024 alussa Stora Enso suoritti kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten
mukaisesti. Arvioinnin päätavoitteena oli tunnistaa kestävyysaiheet, joilla
on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoiminnan tulokseen, riskeihin ja
mahdollisuuksiin (taloudellinen olennaisuus) sekä kestävyysaiheet, jotka
kuvaavat merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (vaikutusten
olennaisuus). Nämä seikat määrittävät raportoitavan tiedon
olennaisuuden.
Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna
Vuonna 2025 Stora Enso tarkisti kaksinkertaisen olennaisuusanalyysinsa
tarkastelemalla liiketoiminnan olennaisia muutoksia, merkittäviä
tapahtumia ja tapauksia sekä lainsäädäntö- ja sääntely-ympäristöä.
Arviointiin sisältyi myös uusimpien tieteellisten tutkimusten tarkastelu,
sisäisten sidosryhmien kuuleminen sekä taloudellisten riskien ja
mahdollisuuksien arviointi osana yhtiön vuotuista riskienhallintaprosessia.
Käynnissä olevan organisaatiouudistuksen ja suorituskykykulttuurin
strategisen merkityksen vuoksi erityistä huomiota kiinnitettiin omaan
työvoimaan liittyviin aiheisiin sisäisen konsultaation kautta, mikä johti
muutoksiin myönteisissä vaikutuksissa ja mahdollisuuksissa kuten kuvattu
kohdassa ESRS 2 SBM-3. Edelliseen vuoteen verrattuna arviointiin ei
sisällytetty laajempia sidosryhmähaastatteluja.
Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi tarkistetaan ja päivitetään vuosittain
kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten mukaisesti. Alla kuvattu
prosessi kuvastaa suurelta osin vuoden 2024 analyysin toteutusta, sillä
vuonna 2025 ei tehty merkittäviä muutoksia.
Menetelmät ja oletukset
Prosessissa noudatettiin eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja
koskevassa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa 2023/2772
määriteltyjä vaatimuksia kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
suorittamisesta. Arviointi perustui yrityksen rakenteeseen 31.12.2025.
Perusoletukset pohjautuivat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen, jonka
mukaan ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen
kiihtyvät. Ilmastonmuutosta pidettiin myös yhtenä taloudellisten riskien
taustatekijänä.
Arviointimenetelmät vaihtelivat aihepiireittäin, mutta niihin sisältyi
esimerkiksi haastatteluja, työpajoja ja tausta-analyyseja. Osana vuonna
2024 viimeisteltyä arviointia keskusteluihin ja haastatteluihin osallistui laaja
edustus keskeisiä sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, jotta varmistettiin, että
arviointi kattaa kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Sidosryhmät edustivat sekä vaikutusten kohteena oleviin sidosryhmiä, että
yhtiön kestävyysselvityksen käyttäjiä ja muita sidosryhmiä, kuten luontoa
(hiljainen sidosryhmä), viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä.
Vuoropuheluissa keskityttiin avoimiin haastatteluihin, joilla pyrittiin
saamaan syvällisempi näkemys Stora Enson liiketoimintaan, toimintaan ja
arvoketjuun liittyvistä todellisista ja mahdollisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Vuorovaikutuksen tulos oli yhdenmukainen Stora Enson
strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
Vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
Arviointi kattoi Stora Enson oman toiminnan ja vaikutukset, joihin se liittyy,
tai voi liittyä, arvoketjunsa kautta. Se kattoi kaikki liiketoiminnot ja
maantieteelliset alueet, ja arvoketjun työntekijöiden, vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen ja liiketoiminnan harjoittamisen osalta otettiin
huomioon myös muut tekijät, kuten maantieteelliset sijainnit, jotka liittyvät
kielteisten vaikutusten kohonneeseen riskiin.
Yleiskatsaus prosessista
1) Yhtiön liiketoiminnan, suhteiden ja toimintaympäristön yleiskuvan
muodostaminen. Keskeisten sidosryhmien tunnistaminen ja vuorovaikutus
niiden kanssa läpi arvoketjun, sekä alku- että loppupäässä. Luonto
tunnustettiin hiljaiseksi sidosryhmäksi.
2) Vastuullisuusaiheisiin liittyvien todellisten ja mahdollisten vaikutusten
tunnistaminen sidosryhmien näkemysten sekä tieteellisen tutkimuksen
perusteella.
3) Laadittua pitkä luettelo vaikutuksista verrattiin ESRS-1-liitteessä A
lueteltuihin kestävyysraportointistandardien ympäristöön, yhteiskuntaan
ja hallintoon liittyviin aiheisiin, jotta kaikki olennaiset aiheet on otettu
huomioon. Sisäiset asiantuntijat validoivat tuloksen.
4) Vaikutusten arviointi ja luokittelu. Katso alla kohta ”Vaikutusten
priorisointi”.
Kuten kohdassa ESRS 2 GOV-4 on kuvattu, Stora Enson due diligence
koostuu useista prosesseista ja työkaluista. Nämä prosessit otettiin
huomioon kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa, kun tunnistettiin
ja arvioitiin kielteisiä vaikutuksia.
Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien konsultointi
Stora Enso kuuli vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä omaan
työvoimaan liittyvistä aiheista osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysia.
Muiden aiheiden osalta Stora Enso ei kuullut suoraan vaikutuksen kohteena
olevia sidosryhmiä. Tarkempia tietoja vaikutuksen kohteena olevien
sidosryhmien kuulemisesta on esitetty alla kohdassa ”Aihekohtaiset tiedot
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta”.
Kynnysarvot ja vaikutusten priorisointi
Eri vaikutustyypit arvioitiin alla olevan taulukon mukaisesti asteikolla 1-5.
Stora Enso sovelsi EFRAG:in ohjeistusta, jonka mukaan vaikutuksen vakavuus
on etusijalla todennäköisyyteen nähden, kun arvioidaan mahdollisia
ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että mahdolliset vaikutukset, joiden korjaaminen voi olla
vaikeaa, arvioitiin aina korkeammalle. Merkittävän vaikutuksen periaatteen
mukaisesti riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet, joilla on ”suuri tai kriittinen
vaikutus ympäristöön ja ihmisiin” tai ”erittäin suuri tai katastrofaalinen
vaikutus ympäristöön ja ihmisiin”, katsottiin vaikutusten kannalta
olennaisiksi. Vaikutusten olennaisuuden osalta tieteelliset viitekehykset ja
globaalit ihmisoikeusperiaatteet ohjasivat luokittelua. Esimerkiksi
planetaarisiin rajoihin kohdistuvia vaikutuksia pidettiin vakavina.
Koska kestävyysraportointidirektiivissä ei anneta ohjeita kynnysarvon
asettamisesta, lähestyminen yhdenmukaistettiin EU:n taksonomian
kanssa, jossa vain taloudelliset toiminnot, joilla on merkittävä vaikutus,
sisällytetään.
Vaikutuksen
luonne
Mittakaava
Laajuus
Korjattavuus
Toden-
näköisyys
Todellinen
myönteinen
vaikutus
x
x
Todellinen
kielteinen
vaikutus
x
x
x
Mahdollinen
myönteinen
vaikutus
x
x
x
Mahdollinen
kielteinen
vaikutus
x
x
x
x
Varmennettu 35
Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Yleiskatsaus prosessista
1) Yhtiön yritysriskienhallintaprosessissa kirjattujen taloudellisten riskien
tarkastelu.
2) Tieteellisten raporttien, globaalien megatrendiraporttien sekä yhtiön
ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta koskevien
siirtymäsuunnitelmien analysointi merkittävien riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi.
3) Keskustelut sisäisten asiantuntijoiden kanssa lueteltujen riskien ja
mahdollisuuksien vahvistamiseksi sekä niiden syvällisemmän näkemyksen
saavuttamiseksi.
4) Laadittu pitkä luettelo vaikutuksista verrattiin ESRS-1-liitteessä A
lueteltuihin kestävyysraportointistandardien ympäristöön, yhteiskuntaan
ja hallintoon liittyviin aiheisiin, jotta kaikki olennaiset aiheet olisi otettu
huomioon. Sisäiset asiantuntijat validoivat tuloksen.
5) Tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien luokittelu ja arviointi. Katso alla
kohta "Kestävyyteen liittyen riskien ja mahdollisuuksien luokittelu ja
pisteytys".
Mahdollisuuksia tunnistaessaan Stora Enso tukeutui keskeisten
painopistealueidensa – ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden 
ja kiertotalouden – siirtymäsuunnitelmiin uusien mahdollisuuksien
avaamiseksi ja kiihtyvään muutokseen sopeutumiseksi. Ilmaston
siirtymäsuunnitelma päivitettiin vuonna 2025 ja julkaistiin helmikuussa
2026 ("Stora Enson ilmaston resilienssisuunnitelma"). Keskeisten
painopistealueiden edistymistä seurataan tarkasti, ja se on integroitu
osaksi kaksinkertaista olennaisuusanalyysia.
Vaikutusten ja riippuvuuksien yhteydet riskeihin ja mahdollisuuksiin
Olennaiset riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät tunnistettuihin vaikutuksiin
ja riippuvuuksiin, otettiin huomioon olennaisuusanalyysissa, jossa
hyödynnettiin vaikutusten arviointiprosessin tuloksia. Myös
ilmastoskenaarioanalyysin tulokset otettiin huomioon. Keskeisiä riskejä
ovat riippuvuus osaavasta työvoimasta ja raaka-aineiden saatavuudesta.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti
Stora Enson metsäomaisuuden arvoon, lisätä puun saannin puutteen
riskiä ja vahingoittaa yrityksen mainetta.
Optimoimalla materiaalien käyttöä edelleen yhtiöllä on mahdollisuus
vähentää ympäristövaikutuksiaan, lisätä tuottoa ja pienentää raaka-
aineisiin liittyviä kustannuksia. Lisäksi Stora Enso on tunnistanut veteen
liittyvän riippuvuuteensa sidotun mahdollisuuden WRI Aqueduct Water Risk
Atlas -arvioinnin perusteella. Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee
alueilla, joilla vesistressi on vähäistä, mikä edesauttaa tasaista ja riittävää
vedensaantia ja varmistaa toiminnan tehokkuuden. Lisäksi on tunnistettu
mahdollisuus liittyen yhtiön omaan henkilöstöön, mikä voi lisätä
suorituskykypotentiaalia entistä kevyemmän ja asiakaskeskeisemmän
organisaation avulla. Mahdollisuus tunnistettiin sisäisen konsultoinnin 
yhtiön strategisten painopisteiden mukaisesti, ja se liittyy käynnissä
olevaan organisaation uudelleenjärjestelyyn.
Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien luokittelu ja pisteytys
Vastuullisuusriskit tunnistettiin kaikista yritysriskeistä, luokiteltiin ESRS:n osa-
osa-aiheisiin ja osoitettiin vastaaviin arvoketjun kohteen. Taloudellisen
olennaisuuden pisteet perustuivat liiketoiminta-alueiden alkuperäisessä
riskienhallintaprosessissa antamiin luokituksiin, mukaan lukien
todennäköisyys, suuruusluokka ja vaikutusten luonne. Merkittävän
vaikutuksen periaatteen mukaisesti riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet,
joiden vaikutus segmentin käyttökatteeseen (EBITDA) oli vähintään 10 %,
katsottiin taloudellisesti olennaisiksi. Vaikutusta segmentin
käyttökatteeseen tarkasteltiin konsernin käyttökatteen sijasta, jotta voitiin
keskittyä tiettyihin toimintoihin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai
muihin liiketoiminta-aluekohtaisiin tekijöihin, jotka aiheuttavat suuremman
riskin haitallisista vaikutuksista. Koska kestävä kehitys on sisällytetty yhtiön
strategiaan, monia kestävyyteen liittyviä riskejä pidetään korkeina ja
priorisoidaan riskienhallintaprosessissa strategisen tai operatiivisen
merkityksensä vuoksi. Mahdollisuudet arvioitiin samojen periaatteiden
mukaisesti kuin riskit.
Päätöksentekoprosessi ja integrointi muihin
johtamisprosesseihin
Vuonna 2024 kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset käytiin läpi
ja tarkasteltiin yhtiön johdon sekä hallituksen vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnan sekä talous- ja tarkastusvaliokunnan kanssa.
Hallitus hyväksyi olennaisuusanalyysin kynnysarvon ja tulokset helmikuussa
2025. Vuonna 2025 toteutetun kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin
päivityksen tarkastelivat yhtiön johtoryhmä sekä hallituksen vastuullisuus-
ja yritysetiikkavaliokunnan sekä talous- ja tarkastuskomitea vuoden
lopussa, ja hallitus hyväksyi sen helmikuussa 2026.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurantaprosessi sekä
kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulosten vuotuinen tarkastelu on
integroitu yhtiön riskienhallintaprosessiin, yritysvastuudirektiivin ja luontoon
liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista (Task Force on Nature-related
Financial Disclosures, TNFD) käsittelevien työryhmien valmisteluihin.
Prosessissa otetaan huomioon kaikki yhtiön vuoden aikana ympäristöön ja
ihmisiin kohdistuneet merkittävät vaikutukset. Stora Enso on myös ottanut
käyttöön kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia varten sisäisen
valvonnan kontrollin, jolla varmistetaan arvioinnin kattavuus ja
asianmukainen hyväksymisprosessi.
Tuloksia kuvataan yksityiskohtaisemmin kohdassa ESRS SBM-3, ja kaikki
tässä selvityksessä käsitellyt olennaiset aiheet luetellaan
kestävyysselvityksen kohdassa ESRS IRO-2 ”Yrityksen kestävyysselvityksissä
huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset".
Käytetyt syöttöparametrit
Ympäristöaiheet
• Tieteellinen tutkimus, kuten YK:n ympäristöohjelman Maailman
luonnonsuojelun seurantakeskuksen (UNEP-WCMC) määrittelemät
alakohtaiset vaikutukset, Tukholman resilienssikeskuksen Planetaariset
rajat -viitekehys, hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)
raportit, the World Resources Institute (WRI) Aqueduct Water Risk Atlas
-työkalu ja Science-Based Targets for Nature Framework -viitekehys.
• Biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen liittyviä systeemisiä riskejä
yhteiskunnalle ja yrityksille tarkasteltiin tieteellisten tutkimusten, kuten
Living Planet 2024 -raportin ja Dasguptan vuoden 2021 katsauksen,
avulla.
• Ilmastoskenaarioita, jotka on kuvattu kohdassa ESRS 2 E1 IRO-1,
hyödynnettiin tunnistamaan ilmastoon liittyviä riskejä.
• Resurssien ulosvirtausten ja tuotteisiin liittyvien vaikutusten arvioinnissa
tukeuduttiin Stora Enson asiantuntijoiden ja asiakkaiden tekemiin
elinkaariarviointeihin ja ympäristötuoteselosteisiin, jotka tehtiin usein
yhteistyössä akateemisten laitosten, asiantuntijaorganisaatioiden tai
toimialajärjestöjen kanssa.
Sosiaaliset aiheet
• Globaalisti tunnustetut ihmisoikeusperiaatteet, kuten Kansainvälisen
työjärjestön ydinsopimus ja Kansainvälinen ihmisoikeussopimus.
• Henkilöstötutkimuksen tulokset, työturvallisuuden tulokset ja yhtiön
asiantuntijoiden näkemykset.
• Todellisten ja mahdollisten vaikutusten tunnistamiseen kuului yhtiön
työntekijöiden haastatteluita.
• Ulkopuolisten julkaisemat tutkimukset, kuten analyysi palkkaeroista ja
vertailu riittävästä palkasta.
Varmennettu 36
Hallintotapaan liittyvät aiheet
• Sisäiset haastattelut, valituskanavien kautta saatu tieto ja
henkilöstökyselyt.
• Etiikan ja vaatimustenmukaisuuden itsearviointityökalun (T.E.S.T.) avulla
seurataan toimintaohjeiden toteutumista ja puutteita.
• Tunne vastapuolesi -prosessin (Know your Counterparty, KYC) ja korkean
riskin maiden luokittelu tukee olennaisten riskien tunnistamista.
Aihekohtainen tiedonanto liittyen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseen
Yksityiskohtaiset tiedot ympäristöön ja hallintotapaan liittyvien asioiden
tunnistamisesta ja arvioinnista on esitetty alla ESRS:n aihekohtaisten IRO-1-
vaatimusten mukaisesti.
Ilmastonmuutos (E1: ESRS 2 IRO-1)
Vaikutukset ilmastonmuutokseen
Analyysi sisälsi yhtiön omien toimintojen (scope 1 ja 2) ja arvoketjun (scope
3) päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen, kuten ESRS E1-6:ssa on
esitetty. Arviointi on tehty kaikille tuotantolaitoksille ja olennaisille
arvoketjun päästöluokille. Stora Enso ei hyödyntänyt skenaarioanalyysissä
muita ilmastovaikutusten ajureita vaikka yhtiö tunnistaa Tukholman
resilienssikeskuksen Planetaariset rajat -viitekehyksen ja siihen liittyvät
keikahduspisteet kestävyystyössään. Todellisten vaikutusten lisäksi Stora
Enso on tehnyt tuotannon ennusteisiin perustuvan arvion mahdollisista
vaikutuksista. Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiumat on kuvattu kohdassa
ESRS E1-1.
Ilmastoskenaarioiden analyysi
Stora Enso on käyttänyt useita ilmastoon liittyviä skenaarioanalyysejä
fyysisten riskien sekä siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi
ja arvioimiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Riskien osalta
Stora Enso määrittelee lyhyeksi aikaväliksi enintään yhden vuoden,
keskipitkäksi 2–10 vuotta ja pitkäksi vähintään kymmenen vuotta. Tämä
määritelmä on yhdenmukainen Stora Enson yritysriskienhallintaprosessin
kanssa. Tilinpäätöksessä ei ole tehty kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia.
Yhtiö tunnistaa skenaarioanalyysin epävarmuuden, sillä viimeaikainen
ilmaston kehitys viittaa siihen, että eri skenaarioiden vaikutusten odotetut
aikahorisontit saattavat olla odotettua lyhyempiä.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit
Stora Enso on käyttänyt vaarojen tunnistamiseen sekä sen arvioimiseksi
miten sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua ja herkistyä näille
ilmastoon liittyville vaaroille maailmanlaajuisia SSP-skenaarioita (Shared
Socioeconomic Pathway): SSP1-1.9 (Sustainability - Taking the Green Road),
SSP2-4.5 (Regional Rivalry – a Rocky Road) ja SSP5-8.5 (Fossil-fueled
Development – Taking the Highway). Arviointi kattoi ne yhtiön omat
toiminnot, joiden katsottiin olevan alttiimpia mahdollisille riskeille, sekä
yhteiset toiminnot.
Stora Enso ei tunnistanut merkittäviä fyysisiä ilmastonmuutoksen
vaikutusriskejä ennen vuotta 2040. Pitkän aikavälin (25-30 vuotta)
muutokset sademäärissä, kuivuusjaksot, usein toistuvat sään ääri-ilmiöt ja
korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja hyönteisten
leviämisen riskiä, voivat kuitenkin aiheuttaa vahinkoa toiminnoille, metsille
ja puuviljelmille.  Useammin toistuvat äärimmäiset sääilmiöt lisäävät myös
tuotanto-, logistiikka- ja raaka-aineiden sekä energian toimituskatkosten
riskiä.
Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit
Stora Enso on arvioinut liiketoimintavaikutusskenaarion vuodelle 2030 sen
maailmanlaajuisen siirtymän mukaisesti, jota tarvitaan Pariisin
sopimuksen mukaisen maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi
1,5 asteeseen (RCP 1.9). Arviointi kattoi yhtiön omat toiminnot.
Arvioinnissa todettiin, että siirtymä vähähiiliseen kierto- ja biotalouteen on
hyvin linjassa Stora Enson strategian kanssa. Skenaariotyössä kävi myös
ilmi, että mahdolliset uudet säädökset ja markkinamekanismit, joiden
taustalla on pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia
yhteiskuntaan ja ympäristöön, voivat vaikuttaa Stora Enson
toimintakustannuksiin rajoittamalla puunkorjuumääriä tai
metsänhoitokäytäntöjä sekä kasvihuonekaasupäästökustannuksia ja
energian hintoja. Kestävien tuotteiden vaatimukset voivat myös vaikuttaa
yhtiön tulevaan markkinoille pääsyyn, tuotteiden kysynnän kasvuun ja
tuotekehitysvaatimuksiin. Koska Stora Enson päätoiminnot sijaitsevat
Euroopassa, nykyisiä tuotteita ja palveluja koskevien määräysten ja
säädösten katsotaan olevan lähes varmoja keskipitkällä aikavälillä, sillä
Euroopan unioni toimeenpanee EU:n Green Deal -ohjelmaa ja siihen
liittyvää lainsäädäntöä. Viimeaikainen lainsäädäntö on keskittynyt
erityisesti päästöjen vähentämiseen, metsäkadon torjuntaan, biologiseen
monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen, jotka kaikki ovat keskeisiä Stora
Enson strategiassa.
Pilaantuminen (E2: ESRS 2 IRO-1)
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi keskittyi yhtiön omaan
toimintaan. Stora Enso konsultoi tuotantolaitostensa ympäristöpäälliköitä
määrittääkseen ympäristöluparajojen ja niihin liittyvien päästötasojen
noudattamisen. Arviointiprosessi perustui mitattuihin arvoihin, laskelmiin
tai kolmansien osapuolten arvioinneista saatuihin arvioihin. Ilmaan ja
veteen kohdistuvia päästöjä säätelevät asianomaiset viranomaiset, ja
raja-arvot asetetaan ympäristövaikutusten arvioinneissa ja
lupaprosesseissa, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja asiaa
koskeva lainsäädäntö. Vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei kuulla
suoraan, vaan epäsuorasti näiden arviointien ja prosessien kautta.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja riskit liittyvät yhtiön
liiketoimintamalliin, sillä sen tuotantoprosessit aiheuttavat päästöjä sekä
ilmaan että veteen. Tämä aiheuttaa paikallisesti merkittävien tai jopa
kriittisten negatiivisten vaikutusten riskin sekä ympäristölle että ihmisille.
Viime vuosina jotkin riskit ovat realisoituneet paikallisiksi
ympäristövahingoiksi.
Ilmansaasteet johtuvat polttoaineen palamisesta syntyvistä päästöistä ja
aerosolipitoisuuksista, kun taas veden saastuminen liittyy jätevesien
käsittelystä peräisin oleviin jätevesiin, jotka sisältävät suspendoituneita
kiintoaineita, orgaanisia yhdisteitä, ravinteita ja halogeeneja. Maaperän
pilaantuminen on Stora Ensolle olennainen aihe, sillä se liittyy
ympäristövaraukseen, joka koskee aiemmasta toiminnasta johtuvien
olemassa olevien olosuhteiden korjaamista. Merkittävin tapaus on
Falunissa, Ruotsissa. Stora Enson omassa organisaatiossa maaperän
pilaantumisen raja-arvoja ei ole ylitetty.
Vesivarat ja merten luonnonvarat (E3: ESRS 2 IRO-1)
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi keskittyi yhtiön omiin
toimintoihin. Analyysi perustui WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkaluun,
jonka avulla arvioidaan vuosittain tuotantolaitosten veteen liittyviä riskejä
ja saadaan tietoja veden niukkuudesta, stressistä, tulvista ja veden
laadusta. Merten luonnonvarat analysoitiin osana kaksinkertaista
olennaisuusanalyysia, mutta aihe ei ylittänyt olennaisuuskynnystä. Stora
Enso ei kuullut suoraan vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä prosessin
yhteydessä, mutta kuulemiset ovat osa ympäristövaikutusten arviointia.
WRI-työkalun mukaan kuusi yhtiön tuotantolaitoksista toimii alueilla, joilla
ilmenee vesistressiä: Beihai Kiinassa, Langerbrugge ja Roeselare Belgiassa,
Wujin ja Qian'anin jatkojalostusyksiköt Kiinassa ja Łódź Puolassa.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4: ESRS 2 IRO-1)
Todellisten ja potentiaalisten vaikutusten arviointi kattoi yhtiön omat
metsämaat sekä arvoketjun alkupäässä sijaitsevat metsätalousmaat.
Arvioinnissa otettiin huomioon biologisen monimuotoisuuden
häviämiseen liittyvät systeemiset riskit yhteiskunnalle ja liiketoiminnalle
tieteellisten tutkimusten, kuten Living Planet 2024 -raportin ja Dasgupta
Review 2021 -raportin, perusteella. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon
uudelleenistutuksissa käytettävät puulajit ja merkittävät tapahtumat, jotka
johtavat kielteiseen vaikutukseen biologiseen monimuotoisuuteen.
Vaikutukset tunnistettiin alueiden ekologisen tilan pitkäaikaisen seurannan
ja kolmen biodiversiteetti-indikaattorikokonaisuuden perusteella.
Varmennettu 37
Osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysia, Stora Enso ei kuullut
vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä koskien yhteisten biologisten
resurssien ja ekosysteemien kestävyysarviointeja, koska yhteydenpito on
muutoin säännöllistä. Yhtiön yhteydenpitoa vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin kuvataan tarkemmin kohdassa ESRS S3-2. Yhteydenpitoa
tapahtuu myös tilanteissa, joissa toimipaikalla, raaka-aineen tuotannolla
tai hankintatoiminnalla on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Stora Enso on riippuvainen biologisesta monimuotoisuudesta ja
ekosysteemeistä, sillä puu on sen ensisijainen raaka-aine.
Ilmastoskenaarioanalyysissä keskityttiin ensisijaisesti fyysisiin ja
systeemisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa yhtiön metsiin. Arvioinnissa
tarkastellut ekosysteemipalvelut sisälsivät puuston kasvun ja metsien
terveyden. Ilmastoskenaarioanalyysi ja sen tulokset on kuvattu
aikaisemmin tässä osiossa, kohta E1: ESRS 2 IRO-1.
Siirtymävaiheen tapahtumat tulevat vaikuttamaan Stora Ensoon
keskipitkällä aikavälillä, sillä Euroopan komissio panee täytäntöön uusia
luonnon monimuotoisuutta ja metsiä koskevia säädöksiä. Stora Ensolla on
käytössä viralliset jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan, että
ostetun puun ja sellun alkuperä tunnetaan. Nämä jäljitettävyysjärjestelmät
on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta FSC Chain of Custody/
Controlled Wood -järjestelmän, PEFC Chain of Custody/Due Diligence
-järjestelmän ja ISO 14001 -standardin avulla. Suurin osa toiminnassa
käytettävästä sellusta tuotetaan sisäisesti yhtiön tehtailla. Stora Enso
ostaa sellua myös ulkopuolisilta toimittajilta laatuun ja logistiikkaan
liittyvistä syistä.  Ulkopuolisilta toimittajilta ostettu sellu kuuluu Stora Enson
jäljitettävyysjärjestelmien piiriin. Uusi eurooppalainen metsäkatoasetus
(EUDR) lisää kuitenkin vaatimuksia myös Stora Ensolle.
Jotkin Stora Enson tuotantoyksiköt sijaitsevat lähellä luonnon
monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, kuten Natura 2000 -alueita,
mutta nämä alueet eivät aktiivisesti vaikuta luontotyyppien
heikentymiseen tiukkojen ympäristölupaprosessien vuoksi.
Tuotantoyksiköihin liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat
vaikutukset ja riskit on kuvattu kohdissa ESRS E2 ja ESRS E3. Kun uusi
tuotantoyksikkö perustetaan tai tuotantokapasiteettia lisätään, Stora Enso
varmistaa, että hankesuunnitelmasta tehdään ympäristövaikutusten
arviointi, johon sisältyy biologiselle monimuotoisuudelle herkkien alueiden
perusteellinen arviointi. Arviointia käytetään merkittävien vaikutusten
tunnistamisessa.  Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden
tunnistamiseksi Stora Enso seuloi kaikki toimipaikat hyödyntämällä IBAT-
arviointityökalua, jonka avulla luotiin yleiskatsaus sen tuotantolaitosten
yhteydessä sijaitsevista tärkeimmistä biologisen monimuotoisuuden
alueista.
Yhtiön omat metsät ja arvoketjun alkupään hakkuualueet voivat olla
lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita tai sijaita
niillä. Stora Enson vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle herkkiin
alueisiin kuvataan kohdassa ESRS E4 SBM-3.
Stora Enso tunnistaa, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.
Nämä toimenpiteet ovat osa yhtiön toimintatapoja, ja ne on kuvattu
tarkemmin kohdassa ESRS E4-3.
Resurssien käyttö ja kiertotalous (E5: ESRS 2 IRO-1)
Arviointi kattoi yhtiön resurssien käytön vaikutukset koko arvoketjussa, sillä
resurssien sisäänvirtausten, ulosvirtausten ja jätteiden volyymit (hankitut
raaka-aineet, jätteet, valmistetut tuotteet ja tuotteiden elinkaaren
päättyminen) ovat merkittäviä. Koska Stora Enso ja sen arvoketjun alkupää
vastaavat raaka-aineiden hankinnasta, loppupään arvoketjua ei otettu
huomioon arvioinnissa. Resurssien ulosvirtaukset ja tuotteisiin liittyvät
vaikutukset arvioitiin elinkaariarvioinneilla ja ympäristötuoteselosteilla,
jotka Stora Enson asiantuntijat ja asiakkaat laativat usein yhteistyössä
yliopistojen, asiantuntijaorganisaatioiden tai toimialajärjestöjen kanssa.
Stora Enso edistää kiertotaloutta uusiutuvien tuotteiden ja ratkaisujen
avulla, ja kumppanuudet liiketoimintasuhteiden ovat avainasemassa
näiden myönteisten vaikutusten mahdollistamisessa. Samalla yhtiö
tunnistaa raaka-aineiden hankintaan ja jätteiden syntymiseen liittyvät
kielteiset vaikutukset.
Kiertotalouden mahdollisuuksia kartoittaessaan Stora Enso hyödynsi
vuoden 2021 siirtymäsuunnitelmia, joissa tunnistettiin taloudellisia
mahdollisuuksia arvoketjun loppupäässä yhtiön tuotteiden ja ratkaisujen
kautta, joiden avulla asiakkaat voivat vastata kuluttajien kasvavaan
vastuullisten tuotteiden kysyntään. Hyödyntämällä vahvoja
asiakassuhteitaan ja syvällistä ymmärrystä markkinoiden tarpeista yhtiö
suunnittelee tuotteita, jotka luovat arvoa koko elinkaarensa ajan.
Riskit arvioitiin osana riskienhallintaprosessia ja Stora Enson
siirtymäsuunnitelman analyysiä. Metsävaroihin liittyvät poliittiset
päätökset voivat rajoittaa puun saatavuutta, nostaa kustannuksia ja
haitata investointeja. Sääntely voi myös rajoittaa kertakäyttötuotteiden
tuotantoa, jopa silloin kun tuotteet valmistetaan kuitupohjaisista
materiaaleista. Lisäksi biopohjaisten materiaalien, erityisesti puupohjaisten
raaka-aineiden, kasvava kysyntä voi johtaa raaka-aineiden tarjonnan
niukkuuteen.
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yhteydessä ei kuultu suoraan
asianomaisia sidosryhmiä, mutta niiden näkemykset otettiin huomioon
sisäisten asiantuntijoiden ja asiakaskyselyjen kautta.
Liiketoiminnan harjoittaminen (G1: ESRS 2 IRO-1)
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien aiheiden arviointiin sisältyi sisäisiä
haastatteluja konsernin laki- ja talousfunktioiden kanssa, yhtiön
valituskanavien kautta saadut globaalit tiedot sekä vuosittaisesta
henkilöstökyselystä kerätyt havainnot.
Eettiset ja compliance-riskit arvioidaan osana Stora Enson yleistä
riskienarviointimenettelyä, joka on määritelty yritysriskienhallintaohjeissa.
Etiikan ja vaatimustenmukaisuuden itsearviointityökalu (T.E.S.T.) antaa
liiketoimintayksiköille ja tukitoiminnoille yleiskuvan niiden edistymisestä
toimintaperiaatteiden ja vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden
täytäntöönpanossa sekä auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan
mahdolliset puutteet ja riskit.
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa otettiin huomioon myös
vastapuolten seulonnan tulokset sekä korkean riskin maiden luokittelu
olennaisten riskien tunnistamisen tueksi. Kauppapakotteiden valvonta ja
korkean riskin maat on esitetty kohdassa ESRS G1-1.
Varmennettu 38
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (ESRS IRO-2)
Alla oleva taulukko esittää luettelon kestävyysselvityksen tiedonantovaatimuksista. Olennaiset tiedot on määritelty yhtiön kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tuloksena saatujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Olennaisten aihekohtaisten standardien tunnistamisen jälkeen olennaisuutta arvioitiin tiedonantovaatimus- ja tietopistetasolla. Olennaisuusanalyysiprosessi ja kynnysarvojen käyttö on kuvattu kohdassa ESRS IRO-1.
ESRS
Tiedonantovaatimus
Sivu
Yleiset tiedot
ESRS 2
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
25
ESRS 2
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
26
ESRS 2
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
26
ESRS 2
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
27
ESRS 2
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
28
ESRS 2
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
28
ESRS 2
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
28
ESRS 2
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
29
ESRS 2
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
31
ESRS 2
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
32
ESRS 2
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
34
ESRS 2
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
38
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
28
E1 Ilmastonmuutos
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
49
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
49
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E1 Ilmastonmuutos
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
50
E1 Ilmastonmuutos
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
51
E1 Ilmastonmuutos
E1-4  Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
52
E1 Ilmastonmuutos
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
54
E1 Ilmastonmuutos
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
54
E1 Ilmastonmuutos
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen
hillintähankkeet
56
ESRS
Tiedonantovaatimus
Sivu
E1 Ilmastonmuutos
E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
57
E2 Pilaantuminen
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E2 Pilaantuminen
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
58
E2 Pilaantuminen
E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
58
E2 Pilaantuminen
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
59
E2 Pilaantuminen
E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
60
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
61
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit
61
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
62
E3 Vesivarat ja merten
luonnonvarat
E3-4  Vedenkulutus
62
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa
63
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
63
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
64
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
65
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
66
Varmennettu 39
ESRS
Tiedonantovaatimus
Sivu
E4 Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvät vaikutusmittarit
67
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
69
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
69
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
70
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset
71
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset
72
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
31
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
73
S1 Oma työvoima
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
74
S1 Oma työvoima
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa
75
S1 Oma työvoima
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
75
S1 Oma työvoima
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
76
S1 Oma työvoima
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
77
S1 Oma työvoima
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
77
S1 Oma työvoima
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
78
S1 Oma työvoima
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
78
S1 Oma työvoima
S1-10 Riittävä palkka
78
S1 Oma työvoima
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
79
S1 Oma työvoima
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
79
S1 Oma työvoima
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
79
S2 Arvoketjun työntekijät
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
31
S2 Arvoketjun työntekijät
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
80
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
80
ESRS
Tiedonantovaatimus
Sivu
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
81
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
81
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
81
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
82
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
31
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
83
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet
83
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa
84
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena
oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
84
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus
85
S3 Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
85
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
26
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
ESRS 2 IRO-1  Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
34
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
86
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-3  Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
87
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-4  Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
89
Varmennettu 40
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (27),
liite II
26
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
26
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10
28
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 (29) ,
Artikla 12(1) Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Artikla 449a asetus (EU) N:o 575/2013;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 ( 28 ) Taulukko 1: Ympäristöön
liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja
Taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12(1)
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
n/a
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetus (EU) 2021/1119, artikla 2(1)
49
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Artikla 449a
Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453
Lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen
liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä
olevan maturiteetin mukaan
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12.1 d-g,
ja artikla 12.2
49
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34
kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4
Artikla 449a
Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453
Lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen
liittyvän siirtymäriskin indikaattorit:
Mukauttamismittarit
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 6
52
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori n.5
54
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37
kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5
54
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti,joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6
54
Varmennettu 41
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2
Artikla 449a; Asetus (EU) N:o 575/2013;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 Lomake 1: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Mahdollisen
ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin
indikaattorit: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 5(1), 6
ja 8(1)
54
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3
Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013;
Komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453 Lomake 3: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Mahdollisen
ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin
indikaattorit: Mukauttamismittarit
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 8(1)
54
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56
kohta
Asetus (EU) 2021/1119, artikla 2(1)
56
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville
fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II;
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
57 (ainoastaan laadullinen
kuvaus)
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen
fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka,
joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
57 (ainoastaan laadullinen
kuvaus)
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013;
Komission täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453 kohta 34; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän
siirtymäriskin indikaattorit:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
57 (ainoastaan laadullinen
kuvaus)
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen
salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II
57 (ainoastaan laadullinen
kuvaus)
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
60
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7
61
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8
61
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2
62
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman
toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1
62
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7
63
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10
63
Varmennettu 42
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14
63
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11
63
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15
64
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13
72
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9
72
ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 13
73
ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 12
73
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
74
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
74
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 11
74
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 1
74
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32
kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 1
75
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
79
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen
päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 3
Siirtymäsäännös, ei julkaistu
2025
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97
kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
79
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 8
79
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 7
79
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 artikla 12 (1)
79
ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön
käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13
80
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
80
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4
80
Varmennettu 43
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)
80
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
80
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
81
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 11
83
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)
85
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
85
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)
Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15
86
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6
86
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II)
89
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta)
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16
89
Varmennettu 44
Ympäristötiedot
Tässä osiossa
EU-taksonomia ........................................................................................................
ESRS E1 Ilmastonmuutos ......................................................................................
ESRS E2 Pilaantuminen .........................................................................................
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat ..................................................
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ......................................................
EU-taksonomia
EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän
kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi EU:ssa otettiin vuonna
2020 käyttöön kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jota kutsutaan
EU-taksonomiaksi. Kestävyysraportointidirektiivin piiriin kuuluvien yhtiöiden
on ilmoitettava toimintojensa taksonomiakelpoinen osuus ja
taksonomianmukaisuus. Taksonomiakelpoisuus indikoi, kuuluuko jokin
taloudellinen toiminto EU:n taksonomia-asetuksessa määriteltyjen
toimintojen piiriin. Taksonomianmukaisuus puolestaan kuvaa, onko
taloudellinen toiminta kestävää kyseiselle toiminnalle määriteltyjen
teknisten arviointikriteerien perusteella, jotka koskevat merkittävän
myötävaikutuksen edistämistä ja merkittävän haitan välttämistä.
Taksonomianmukaisen taloudellisen toiminnan on myös noudatettava
vähimmäistason suojatoimia. Tämä tarkoittaa, että kestävän toiminnan
on kunnioitettava vähimmäistason ihmisoikeuksia ja oltava hyvän
liiketoimintatavan mukaista.
Stora Enso soveltaa tilikaudella 2025 komission delegoidussa asetuksessa
(EU) 2021/2178 vahvistettuja EU-taksonomian tiedonantovaatimuksia ennen
4. heinäkuuta 2025 annetulla komission delegoidulla asetuksella tehtyjä
muutoksia.
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images5.jpg
EU-taksonomia avaintunnuslukujen erittely 2025
Milj. euroa
Liikevaihto1
Pääomamenot
Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset
toiminnat
469
5,0 %
47
6,3 %
68
9,8 %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset
muttei luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnat
136
1,5 %
8
1,1 %
32
4,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset
toiminnat
605
6,5 %
55
7,4 %
100
14,4 %
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
toiminnat
8 721
93,5 %
691
92,6 %
592
85,6 %
Yhteensä
9 326
100 %
746
100 %
692
100 %
1 Liikevaihto vastaa konsernin kokonaisliikevaihtoa. Vuokratuotot eivät sisälly lukuun.
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus
Stora Enso on tunnistanut kuusi taksonomiakelpoista taloudellista
toimintoa vuosittaisessa analyysissään raportoitavaksi EU-taksonomiassa. 
Stora Enson pääasiallisista tuotteista rakennusteollisuudelle suunnatut
puupohjaiset ratkaisut kuuluvat EU-taksonomian piiriin edistämällä
rakennusten energiatehokkuutta. Muut Stora Enson pääasialliset tuotteet,
sellun, kuluttajapakkauskartongin, aaltopahvin ja aaltopahvipakkausten
tuotanto, eivät vielä kuulu EU-taksonomian piiriin.
Taloudellinen toiminto
Kuvaus
1.3 Metsänhoito
Stora Enson metsätoiminnot Ruotsissa. Puuviljelmät
Etelä-Amerikassa ja Kiinassa eivät sisälly
metsänhoidon toimintoon.
1.4 Suojeleva metsätalous
Stora Enson 50 %:sti omistamassa yhteisessä
toiminnossa, Veracelissa, on kohdennettu yli puolet
maista suojeluun ja ennallistettavaksi luonnolliseksi
Atlantin sademetsäksi. Näissä sademetsissä ei
suoriteta korjuutoimintaa.
2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja
alueiden kunnostus
Pilaantuneita paikkoja ja alueita koskevat
kunnostushankkeet liittyvät lakkautettuihin
toimintoihin ja Stora Enson tehtaiden
sulkemisiin.
3.4 Akkujen valmistus
Koelaitoksen kustannukset sekä kovahiili-
innovaatioon liittyvät tutkimus- ja kehityskulut.
3.5 Rakennusten
energiatehokkuuslaitteiden
valmistus
Puupohjaisia ratkaisuja rakennusteollisuudelle, jotka
lisäävät rakennusten energiatehokkuutta. 
Perinteisistä sahatuotteista, CLT:stä, LVL:stä tai
rakennuspalkeista valmistetut ovi-, ikkuna- ja
kattokomponentit sekä ulkoseinäjärjestelmät
raportoidaan taksonomiakelpoisina.
4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja
sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Puun sivuvirrat ja sellutuotannon sivutuotteet
käytetään energiantuotantoon. Biopohjaisesta
raaka-aineesta tuotettu bioenergia katsotaan
taksonomiakelpoiseksi.
Kaikki (100 %) Stora Enson metsät Ruotsissa ovat sertifiointijärjestelmien
(PEFC tai FSC) mukaisesti sertifioituja, mikä antaa pohjan kestävälle
metsänhoidolle. Stora Enso katsoo, että sen 1.3 metsänhoito ja 1.4 suojeleva
metsätalous toiminnot ovat taksonomianmukaisia, mutta yhtiö ei ole
pystynyt täyttämään metsänhoidon ja suojelevan metsätalouden
merkittävän edistämisen kriteereissä (kohta 4. Auditointi) kuvattua
kolmannen osapuolen suorittamaa todentamisvaatimusta. Stora Enso on
edelleen avoin yhteistyölle kumppanin kanssa, joka pystyy suorittamaan
EU-taksonomian mukaisen varmennuksen. Kunnes tällainen kumppani
löytyy, yhtiö raportoi metsänhoidon ja metsänsuojelun olevan EU-
taksonomiakelpoisia, mutta ei sen mukaisia.
Toiminnon 3.4 Akkujen valmistus taksonomianmukaisuus on arvioitu
ennustetun tulevan teollisen mittakaavan tuotannon perusteella, , ja se
tullaan linjaamaan toiminnan teknisten seulontakriteerien mukaisesti kun
tuotanto käynnistyy. Kriteerien noudattamista arvioidaan elinkaaren
aikaisten kasvihuonekaasuarvioiden avulla, jotka vahvistavat, että
ligniinipohjaisella hiilellä on merkittävää potentiaalia
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liikenteessä ja verkon
ulkopuolisessa energiavarastoinnissa.
Koska Stora Enso ei ole lopputuotteiden valmistaja, yhdenmukaisuus
’merkittävä edistäminen’ -kriteerin kanssa arvioitiin perustuen tietoon
Varmennettu 45
loppukäytöstä ja energiatehokkuuteen liittyvistä säädöksistä pääasiallisilla
markkina-alueilla. Kriteerien noudattamista arvioidaan asiakkaiden,
tunnettujen käyttökohteiden sekä lopputuotteiden (esim.
ikkunakomponenttien) U-arvojen perusteella.
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus arvioinnit on suoritettu
EU:n taksonomia-asetuksen ja saatavilla olevien Euroopan komission
antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Epäselvissä
tilanteissa on valittu konservatiivinen lähestymistapa.
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
EU-taksonomian mukaisesti raportoidut keskeiset tulosindikaattorit
esitetään liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osalta eri
taulukoissa, kuten asetuksessa on määritelty. Kaksinkertainen laskenta
vältetään ylläpitämällä raportoinnissa selkeää kustannusrakennetta, joka
varmistaa että kunkin toiminnon tulosyksiköt ja kustannustekijät ovat
erillisiä. Toimintojen raportoinnissa ei esiinny päällekkäisyyksiä
ympäristötavoitteiden kanssa.
Liikevaihto
Kokonaisliikevaihto on konsernin kokonaismyynti, kuten on esitetty rivillä
liikevaihto konsernin tuloslaskelmassa ja liitetiedossa 2.1 Tiedot
segmenteittäin, perustuen IFRS 15 -standardiin EU-taksonomiassa
liikevaihdolle annetun määritelmän mukaisesti. IFRS 16:n mukaisesti
kirjattua vuokratuottoa ei enää sisällytetä, jotta konsernin raportoituun
kokonaismyyntiin voidaan tehdä täydellinen täsmäytys. Taloudellisiin
toimintoihin liittyvä ulkoinen myynti raportoidaan taksonomiakelpoisessa
liikevaihdossa. Taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset osuudet
liikevaihdosta pysyivät yhdenmukaisina edellisen raportointikauden
kanssa.
Toiminnon 1.3 Metsänhoito tuotos, kasvatettu puu, käytetään pääosin
sisäisesti Stora Enson omissa toiminnoissa. EU-taksonomiassa
metsänhoidon liikevaihtoon sisältyy ulkoisesti myyty raakapuu ja
hakkuujäte.
Luokassa 3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus EU-
taksonomia liikevaihtoon sisältyy ulkoinen myynti, joka kohdistuu siihen
tuotannon osuuteen, jonka arvioidaan päätyvän oviin, ikkunoihin, kattoihin
ja ulkoseinäjärjestelmiin.
Luokassa 4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergialla liikevaihtoon sisältyy ylimääräisen sähkön ja lämmön
ulkoinen myynti, jota ei käytetä konsernin sisäisesti.
Pääomamenot
Kokonaispääomamenot kattavat konsernin investoinnit vuonna 2025,
kuten on esitetty rivillä lisäykset, pois lukien liikearvo, liitetiedossa 4.1
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja
liitetiedossa 4.2 Metsäomaisuus. Taksonomiakelpoiset pääomamenot ovat
investointeja jotka liittyvät taloudellisten toimintojen omaisuuseriin tai
prosesseihin. Taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset osuudet
pääomamenoista pysyivät yhdenmukaisina edellisen raportointikauden
kanssa.
Luokassa 1.3 Metsänhoito pääomamenot kattavat investoinnit, jotka
tukevat metsien hoitoon liittyviä toimintoja, kuten metsämaan hankintaa
sekä investointeja teihin ja siltoihin.
Luokassa 4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto
bioenergiasta pääomamenot sisältävät investoinnit bioenergian
tuotantoon Stora Enson tehtailla. Suurimmat investoinnit liittyvät Oulun ja
Heinolan tuotantolaitoksiin Suomessa.
Toimintamenot
Kokonaistoimintamenot kattavat kunnossapitokustannukset, lyhytaikaisten
vuokrasopimusten kustannukset, pääomittamattomat tutkimus- ja
kehitysmenot sekä metsänkäsittelykustannukset konsernitasolla.
Taksonomiakelpoiset toimintamenot sisältävät vastaavat taloudellisiin
toimintoihin liittyvät suorat pääomittamattomat kustannukset. Vuoteen
2024 verrattuna taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset osuudet
toimintamenoista nousivat hieman 14 %:iin (13 %) ja 10 %:iin (9 %) johtuen
korkeimmista tutkimus- ja kehitysmenoista ja ympäristön
kunnostuskustannuksista.
Vuonna 2025 EU-taksonomian piiriin kuuluvissa toimintamenoissa
raportoitiin seuraavat tiedot:
1.3 Metsänhoito, metsänhoitokustannukset ja niihin liittyvät tutkimus- ja
kehitysmenot.
1.4 Suojeleva metsätalous, suojelutyöhön liittyvät menot.
2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus, kunnostamistyöhön
liittyvät menot.
3.4 Akkujen valmistus, kovahiili-innovaatioihin liittyvät
pilottilaitoskustannukset sekä tutkimus- ja kehityskulut. Toiminnan
odotetaan tuottavan liikevaihtoa tulevina vuosina.
3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus, kulut, jotka
kohdistuvat siihen tuotannon osuuteen, jonka arvioidaan päätyvän oviin,
ikkunoihin, katto- ja ulkoseinäjärjestelmiin.
4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla,
kunnossapidon palkat, kunnossapitomateriaalit ja muut suorat
omaisuuserän päivittäiseen toimintaan liittyvät kustannukset.
Vähimmäistason suojatoimet
Stora Enso on arvioinut vähimmäistason suojatoimien noudattamisen
konsernitasolla kahdella eri tavalla: käymällä läpi yhtiön ihmisoikeuksiin,
korruptioon, verotukseen ja reiluun kilpailuun liittyvät prosessit
määritelläkseen riittävien prosessien ja kontrollien olemassaolon, ja
varmistaakseen, etteivät emoyhtiö, sen tytäryhtiöt tai ylin johto riko tai
loukkaa näitä. Yhtiö katsoo prosessiensa olevan hyvällä tasolla ilman
rikkomuksia ja siten vähimmäistason suojatoimien mukaisia. Lisätietoa
yhtiön hallintotavoista kohdassa ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja
turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja,
kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa
ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI1
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
1 Stora Ensolla on 16,5% osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) osakkeista. Sijoitus on luokiteltu käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi instrumentiksi ja näin ollen se ei ole yhtiön EU-
taksonomiaraportoinnin piirissä. Lisätietoa esitetään liitetiedossa 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Varmennettu 46
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Milj. euroa
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus
liikevaih-
dosta, vuosi
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukaisten tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poisten osuus
liikevaihdosta,
vuosi 2024
Luokka
mahdo-
llistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
EUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
CCM 3.5
430
4,6 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
4,3 %
M
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
39
0,5 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,5 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1)
469
5,0 %
5,0 %
4,7 %
josta mahdollistavat toiminnat
430
4,6 %
4,6%
4,3 %
M
josta siirtymätoiminnat
S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
Metsänhoito
CCM 1.3
133
1,4 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
1,5 %
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
3
0,0 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
136
1,5 %
1,5 %
1,6 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
605
6,5 %
6,5 %
6,3 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
8 721
93,5 %
Yhteensä
9 326
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Varmennettu 47
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does
Not Significantly Harm)
Milj. euroa
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääoma-
menot
Osuus
pääoma-
menoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukaisten tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poisten osuus
pääoma-
menoista,
vuosi 2024
Luokka
mahdo-
llistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
EUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
CCM 3.5
1
0,1 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,1 %
M
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
45
6,0 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
5,8 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot
(A.1)
47
6,2 %
6,2 %
5,9 %
josta mahdollistavat toiminnat
2
0,2 %
0,2 %
0,1 %
M
josta siirtymätoiminnat
S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
Metsänhoito
CCM 1.3
8
1,1 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
0,8 %
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
0
0,0 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
8
1,1 %
1,1 %
0,8 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
55
7,4 %
7,4 %
6,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
691
92,6 %
Yhteensä
746
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Varmennettu 48
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Milj. euroa
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toiminta-
menot
Osuus
toiminta-
menoista,
vuosi 2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukaisten tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poisten osuus
toimintamenoi
sta, vuosi 2024
Luokka
mahdo-
llistava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
EUR
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus
PPC 2.4
4
0,6 %
E/S
E/S
E/S
Y
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,3 %
Akkujen valmistus
CCM 3.4
19
2,7 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
2,1 %
M
Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
CCM 3.5
17
2,5 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
2,4 %
M
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
27
4,0 %
K
E
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
4,3 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot
(A.1)
68
9,8 %
9,2 %
0,6 %
9,1 %
josta mahdollistavat toiminnat
36
5,2 %
5,2 %
4,5 %
M
josta siirtymätoiminnat
S
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
KEL/
EKEL
Metsänhoito
CCM 1.3
28
4,1 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
3,2 %
Suojeleva metsätalous
CCM 1.4
1
0,1 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
0,1 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus
PCC 2.4
2
0,4 %
EKEL
EKEL
EKEL
KEL
EKEL
EKEL
0,1 %
Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
CCM 4.20
1
0,1 %
KEL
KEL
EKEL
EKEL
EKEL
EKEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
32
4,6 %
4,3 %
0,4 %
3,4 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)
100
14,4 %
13,4 %
1,0 %
12,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
592
85,6 %
Yhteensä
692
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Varmennettu 49
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Helmikuussa 2026 Stora Enso julkaisi uuden ilmaston resilienssisuunnitelman
varmistaakseen, että sen strategia ja liiketoimintamalli ovat yhteensopivia kestävän
talouden siirtymän ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa, huomioiden
tieteen ja teknologian nopean kehityksen sekä muuttuvan sääntelyn.
Resilienssisuunnitelma on konsernin hallituksen hyväksymä.
Stora Enson ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet perustuvat sen energia- ja
ilmastopolitiikkaan sekä ilmastotavoitteisiin. Tavoitteet ovat yhdenmukaiset Science
Based Targets -aloitteen (SBTi) ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa,
kuten ESRS E1-4:ssä on kuvattu. Yhtiön oman toiminnan ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi toteutettavia toimenpiteitä ja hiilestä irtisanoutumisen keinoja ovat
energiatehokkuuden parantaminen, polttoaineiden vaihto, sähköistämisinvestoinnit ja
uusiutuvan energian käyttö. Arvoketjun alku- ja loppupäässä Stora Enso keskittyy 
neljään keinoon, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ostetuista tavaroista
ja palveluista, polttoaine- ja energiaan liittyvistä toiminnoista, alkupään kuljetuksesta ja
jakelusta sekä myytyjen tuotteiden jalostuksesta. Toimenpiteet ja keinot on kuvattu
tarkemmin kohdassa ESRS E1-3.
Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin liittyvät keskeiset investoinnit esitetään kohdassa ESRS
E1-3. Resilienssisuunnitelma on linjassa yhtiön strategian kanssa, ja siinä on käytetty
ilmastoon liittyviä skenaarioanalyyseja, joita on hyödynnetty strategian suunnittelussa.
Jotkin hiilestä irtautumisen keinot liittyvät suoraan yhtiön tuoteportfolioon, jolloin
resilienssisuunnitelma on liiketoimintamallin ytimessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet
sisältyvät kohdassa ESRS E1-3 kuvattuun taloudelliseen suunnitteluun.
Vuoden 2025 lopussa scope 1- ja scope 2 -hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 1,03 miljoonaa
tonnia eli -61 % vähemmän ja scope 3 -päästöt 4,63 miljoonaa tonnia eli -38 % vähemmän
kuin perusvuonna 2019.
Stora Enso ei pidä mitään päästöjään väistämättöminä (lukittuina), mutta tunnistaa, että
joidenkin omaisuuserien ja tuotteiden päästöjen vähentäminen on tällä hetkellä
taloudellisesti ja teknisesti haastavampaa. Siksi tulevat investoinnit ja uusi teknologia ovat
välttämättömiä yhtiön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Stora Enso aikoo jatkaa
investointeja vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, erityisesti fossiilisten
polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Toimenpiteet ja investoinnit on kuvattu kohdassa
ESRS E1-3 ja esitetty kaaviossa ”Saavutetut ja suunnitellut vähennykset” kohdassa ESRS E1-4.
Stora Enso raportoi EU-taksonomian mukaisesti. Metsäteollisuus ei ole keskeisessä
asemassa nykyisessä lainsäädännössä, mikä rajoittaa Stora Enson
raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvia taloudellisia toimintoja. Vuonna 2025 Stora
Enson taksonomianmukaiset pääomamenot olivat 47 (64) milj. euroa, katso kohta EU-
taksonomia. Stora Ensoa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aika­
horisontti
Sijainti
arvoketjussa
Osa-aihe tai
osaosa-aihe
Siirtymä-
riski
Fyysinen
riski
Myönteinen vaikutus ilmastoon metsien hiilensidonnan, fossiilisia
vaihtoehtoja korvaavien tuotteiden ja tuotteisiin varastoituneen hiilen
kautta.
Todellinen
myönteinen
vaikutus
Lyhyt,
keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Tuotantolaitokset päästävät kasvihuonekaasuja ja käyttävät
energiaintensiivisiä prosesseja, jotka vaikuttavat suoraan
ilmastonmuutokseen.
Todellinen
kielteinen
vaikutus
Lyhyt,
keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Ilmaston-
muutoksen
hillintä,
Energia
Epäsuora vaikutus ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi,
jotka syntyvät arvoketjun alku- ja loppupään toiminnoista.
Todellinen
kielteinen
vaikutus
Lyhyt,
keskipitkä,
pitkä aikaväli
Yhteiset
toiminnot,
arvoketjun alku-
ja loppupää
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Toiminnot tuottavat biogeenisiä päästöjä, joita käsitellään hiilineutraaleina.
Stora Enso tunnistaa riskin siitä, että näiden päästöjen laskentamenetelmissä
voi tapahtua muutoksia, mikä vaikuttaisi yhtiön
ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja tuotteiden elinkaariarviointeihin.
Riski
Keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot,
arvoketjun alku-
ja loppupää
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
x
Epävarmuus nettopäästötavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2040
mennessä: scope 1- ja 2 -päästöjen osalta tarvitaan riittäviä investointeja ja
uutta teknologiaa, kun taas scope 3 -päästöissä arvoketjun päästöihin
kohdistuvan suoran kontrollin puute voi vaikeuttaa vähennystavoitteiden
saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamatta jääminen voi vahingoittaa Stora
Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden
luottamuksen menetykseen, nostaa pääomakustannuksia ja heikentää
liikevaihtoa.
Riski
Keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
arvoketjun alku-
ja loppupää
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
x
Stora Enson skenaarioanalyysissä tunnistetaan, että pitkän aikavälin (25-30
vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuusjaksot, usein toistuvat äärimmäiset
sääilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja
tuhohyönteisten esiintymisriskiä, voivat aiheuttaa vahinkoa toiminnalle,
metsille ja puuviljelmille. Tämä vaikuttaisi metsien omaisuusarvoihin ja puun
alueellisiin hintoihin. Pohjoisilla alueilla leudommat talvet voivat myös
vaikuttaa puunkorjuuseen ja puun kuljetukseen ja niihin liittyviin
kustannuksiin. Useammin toistuvat sään ääri-ilmiöt lisäävät myös riskiä
tuotanto-, logistiikka- ja raaka-aineiden sekä energian toimituskatkoksista.
Riski
Pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot,
arvoketjun
alkupää
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
x
Mahdollisuus liittyen korkeaan energiaomavaraisuuteen, joka vähentää
yhtiön alttiutta ulkoisten kustannusten epävakaudelle ja markkinahäiriöille.
Uusiutuvan biomassan ja fossiilivapaan sähkön saatavuuden ansiosta
Stora Ensolla on hyvät edellytykset edistää vihreää siirtymää ja vähähiilistä
taloutta.
Mahdollisuus
Lyhyt,
keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Energia
Mahdollisuus kestävän metsänhoidon avulla lisätä metsäekosysteemien
resilienssiä ja muuttuvan ilmaston kautta lisätä puiden kasvua ja lajien
levinneisyyttä erityisesti pohjoisilla leveysasteilla.
Mahdollisuus
Keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot,
arvoketjun
alkupää
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksen resilienssiin liittyvät mahdollisuudet on kuvattu ESRS E3, E4 ja E5.
Varmennettu 50
E1 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een
Stora Enso käyttää skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutusten
arvioimiseen ja on testannut strategiansa ja liiketoimintamallinsa
kestävyyttä ilmastonmuutoksen suhteen useilla viime vuosina tehdyillä
resilienssianalyyseilla. Analyyseja on tehty yhtiön omille toiminnoille, jotka
kattavat tuotantolaitokset Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Belgiassa,
sekä metsäomaisuudelle Ruotsissa. Lisäksi resilienssianalyyseja on tehty
Stora Enson yhteisille toiminnoille Brasiliassa ja Uruguayssa sekä
puuviljelmille Etelä-Amerikassa.
Yhtiön omien toimintojen ja arvoketjun alkupään toimintojen (yhteisten
toimintojen) käyttöomaisuuden skenaarioanalyysit tehtiin
työpöytätutkimuksena tarkastelemalla paikkakuntakohtaisia historiallisia
säätietoja viiden eri ilmastoskenaarion (SSP1-1.9, SSP5-8.5) perusteella.
Ruotsin metsäomaisuutta koskevan tutkimuksen teki kolmas osapuoli
kirjallisuuteen pohjautuen. Etelä-Amerikan puuviljelmiä koskeva arvoketjun
alkupään analyysi on myös tehty kolmannen osapuolen toimesta.
Olennaisuutta koskeva aikahorisontti asetettiin vuoteen 2040 asti ja
kokonaisuutena vuoteen 2100 asti. Vuonna 2025 Stora Enso päivitti ilmaston
resilienssisuunnitelmansa sisällyttämällä siihen sekä aiemmin esitetyt
skenaariot että uusimmat päästöennusteet ja markkinatiedot.
Investointien arvioissa ja suunnittelussa otettiin huomioon ennakoidut
taloudelliset vaikutukset sekä laajemmat liiketoiminnalliset näkökohdat,
kuten mahdollinen tuotannon kasvu.
Stora Enso olettaa, että siirtyminen vähähiilisempään ja kestävämpään
talouteen vaikuttaa yhtiöön päästövähennysten, sääntelyn ja toimintojen
mukauttamistarpeen kautta, esimerkiksi sähköistämisen kautta.
Resilienssianalyysin tulokset osoittavat, että Ruotsin ja Suomen tuotanto-
omaisuudet ovat kestäneet samankaltaisia sääolosuhteita aiemmin. Stora
Enso tunnistaa, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään, mutta ei ole
juurikaan näyttöä siitä, että niillä olisi merkittävää vaikutusta
tuotantolaitosten toimintaan ennen vuotta 2040. Manner-Euroopassa
sijaitseviin omaisuuseriin kohdistuu suurempi ilmastovaarojen riski kuin
Pohjoismaissa sijaitseviin. Olennaisia vaikutuksia ei kuitenkaan tunnistettu.
Ruotsin metsävaroja koskevan resilienssianalyysin tulokset eivät olleet
yksiselitteisiä. Lämpimämpi ilmasto edistää metsien kasvua, mutta
samalla myrskyjen, kuivuuden ja tuholaishyönteisten yleistyminen voi
vaikuttaa kasvuun kielteisesti. Tulosten perusteella muuttuvaan ilmastoon
liittyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Resilienssianalyysiin liittyy
epävarmuutta, sillä viimeaikainen ilmastokehitys viittaa siihen, että eri
skenaarioiden vaikutusten odotettu aikahorisontti saattaa olla ennakoitua
lyhyempi. Vuonna 2024 EU:n ilmastopalvelu raportoi, että maapallon
lämpeneminen oli ensimmäistä kertaa ylittänyt 1,5 asteen rajan koko
vuoden aikana.
Stora Enso on myös toteuttanut liiketoimintavaikutuksia koskevan
skenaarion, jossa tunnistettiin ilmastoon liittyviä siirtymämahdollisuuksia.
Tulosten mukaan yleinen siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen on linjassa
yhtiön strategian kanssa.
Resilienssianalyysin perusteella Stora Enso pystyy mukauttamaan tai
sopeuttamaan strategiaansa vastatakseen ilmastonmuutokseen lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit koskevat
yhtiön kykyä vähentää päästöjään koko arvoketjussa sekä myös sen kykyä
asemoida liiketoimintatarjontaansa niin, että se tukee globaalia siirtymistä
vähähiiliseen kiertotalouteen. Stora Enson toiminnot ja arvoketju hyötyvät
laajasta maantieteellisestä jakaumasta, sillä on epätodennäköistä, että
kaikkiin toimipaikkoihin kohdistuisi vaikutuksia samaan aikaan.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen
toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan
olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Energia- ja ilmastonmuutospolitiikka
Politiikassa kuvataan tahtotila ilmastonmuutoksen torjumiseksi tuotteita,
teollisia toimintoja ja arvoketjua koskevien tavoitteiden kautta. Politiikassa
käsitellään yhtiön omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjen
kielteisten vaikutusten hallintaa parantamalla jatkuvasti
energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa lisäämällä
biomassan osuutta. Politiikalla myös edistetään yhteistyötä toimittajien,
asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa arvoketjun hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi ja pyritään siten hallitsemaan arvoketjussa syntyvistä
päästöistä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi politiikkaan sisältyy
sitoutuminen yhteistyöhön asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa
uusiutumattomien materiaalien korvaamiseksi sekä sitoutuminen
kestäviin metsänhoitokäytäntöihin. Nämä sitoumukset edistävät
myönteisiä ilmastovaikutuksia metsien hiilensidonnan, fossiilisia
vaihtoehtoja korvaavien tuotteiden ja puupohjaisiin tuotteisiin
varastoituneen hiilen kautta.
Politiikkaa sovelletaan yhtiön omiin toimintoihin, ja strategia- ja
yritysvastuujohtaja on vastuussa niiden täytäntöönpanon
varmistamisesta.
Ympäristöohjeet
Ohjeissa käsitellään aiheita, jotka liittyvät ympäristöasioiden hallintaan ja
kiertotalouteen, energiaan ja ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen,
veteen, metsiin, puuviljelmiin ja maankäyttöön. Ohjeissa edellytetään, että
kaikki Stora Enson tuotantoyksiköt ottavat käyttöön ja ylläpitävät
kolmannen osapuolen sertifioimaa ympäristöjärjestelmää. Kolmannen
osapuolen sertifioimat ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaiset
järjestelmät auttavat parantamaan ympäristönsuojelun tasoa ja
energiatehokkuutta. Energia- ja ilmastonmuutoksen osalta ohjeissa
käsitellään sekä energia- ja ilmastopolitiikassa esiin tuotuja kielteisiä että
myönteisiä vaikutuksia.
Ohjeita sovelletaan yhtiön omiin toimintoihin, ja strategia- ja
yritysvastuujohtaja on vastuussa niiden täytäntöönpanon
varmistamisesta.
Toimittajien eettiset toimintaohjeet
Toimittajien eettisissä toimintaohjeissa esitetään toimittajia koskevat
vähimmäisvaatimukset, sovellettavien lakien ja asetusten lisäksi.
Toimintaohjeissa määritellään tavoitteet koskien vastuullisia
liiketoimintatapoja, työterveyttä ja -turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja
työntekijöiden oikeuksia, yhteisöjen tukemista ja niiden kanssa tehtävää
yhteistyötä sekä ympäristönsuojelua. Ohjeet velvoittavat toimittajia
seuraamaan aktiivisesti omien toimintojensa ja arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöjä, raportoimaan niistä ja pyrkimään niiden
vähentämiseen. Toimittajan on annettava Stora Ensolle tai Stora Enson
valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle mahdollisuus tarkistaa toimittajien
eettisten toimintaohjeiden vaatimusten noudattaminen vuoropuhelun,
tietojen luovuttamisen tai, jos Stora Enso katsoo sen tarpeelliseksi,
toimittajan toiminnan auditoinnin avulla. Toimintaohjeissa käsitellään myös
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteisten vaikutusten ja riskien
hallintaa.
Toimintaohjeiden piiriin kuuluvat kaikki Stora Enson liiketoiminnot ja
toiminnot globaalisti. Vastuu toimittajien eettisten toimintaohjeiden
täytäntöönpanon varmistamisesta on hankinta- ja logistiikkajohdolla.
Toimintaohjeet annetaan toimittajille esihyväksyntämenettelyn aikana,
jolloin toimittajien on sitouduttava noudattamaan toimintaohjeita.
Varmennettu 51
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
Stora Enson ilmastonmuutosta koskevat hillitsemis- ja sopeutumistoimet
ulottuvat  sekä yhtiön omiin toimintoihin että arvoketjun alku- ja
loppupäähän, ja ovat Pariisin sopimuksen ja Science Based Targets
-aloitteen 1,5 asteen polun mukaisia.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen yhtiön omissa toiminnoissa
Toimintasuunnitelma koostuu kahdesta alla kuvatusta hiilestä
irtautumisen keinosta, joilla edistetään yhtiön tavoitetta vähentää scope 1
ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä 2019
perusvuodesta. Suunnitelma tukee myös energia- ja
ilmastonmuutospolitiikan ja ympäristöohjeiden tavoitteiden
saavuttamista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja yhtiön omissa
toiminnoissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamien
kielteisten vaikutusten hallitsemista. Toimintasuunnitelma kattaa yhtiön
omat toiminnot ja aikahorisontti ulottuu lyhyestä pitkälle aikavälille.
1) Hiilestä irtautumisen keino: energiatehokkuus
ja investoinnit sähköistämiseen
Stora Enso keskittyy tuotantolaitostensa energiatehokkuuden jatkuvaan
parantamiseen kohdennetuilla toimenpiteillä. Vuonna 2025 yhtiö tuki
energiatehokkuusinvestointeja yhteensä noin 25,8 (18,8) miljoonalla eurolla,
mikä vähentää lämmön, polttoaineen ja sähkön kulutusta sekä pienentää
kokonaispäästöjä. Näiden investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika
on kaksi vuotta. Tilinpäätöksessä nämä investoinnit ovat osa liitettä 4.1.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät
(osana vastaavia "Lisäykset"-rivejä).
Vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä energiaintensiivisissä
tuotantoprosesseissaan Stora Enso investoi sähkökattiloihin, jotka ovat
vaihtoehtoja perinteisille fossiilisiin polttoaineisiin perustuville
lämmitysjärjestelmille sekä parantavat toiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi
Lahdessa, kaksi uutta sähkökattilaa otettiin täysimääräisesti käyttöön
vuoden 2025 alussa. Tavoitteena on vähentää laitoksen CO₂-päästöjä
arviolta jopa 70 % vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna. Lisäksi Stora Enso
investoi ajoneuvojen sähköistämiseen.
Stora Enso soveltaa ISO 50001 -standardia energiatehokkuuden
parantamiseksi energianhallintajärjestelmän käyttöönotolla kaikissa
toiminnoissa. Standardi tukee jatkuvaa parantamista
energiansäästötavoitteiden avulla. Vuoden 2025 loppuun mennessä noin
99 % yhtiön tuotantolaitoksista oli ISO 50001 -sertifioituja.
Vuoden 2025 lopussa saavutettu päästövähennys tämän hiilestä
irtautumisen keinon osalta oli 0,05 miljoonaa tonnia 2019 perusvuodesta.
Ennakoitu päästövähennys vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,01 miljoonaa
tonnia. Katso myös yhtiön energiatehokkuustavoite ja sen edistyminen
kohdassa ESRS E1-4.
2) Hiilestä irtautumisen keino: polttoaineiden vaihtaminen
sekä uusiutuvan energian ja ydinenergian käyttö
Vähentääkseen teollisen toimintansa hiili-intensiteettiä Stora Enso edistää
erilaisten vähähiilisten sähkö- ja lämpömuotojen käyttöä, mukaan lukien
ydin-, tuuli-, aurinko- ja bioenergian käyttäminen energialähteinä. Yhtiön
toiminnassa hyödynnetään suurelta osin metsästä ja prosessien
sivuvirroista saatavia uusiutuvia biomassapolttoaineita. Polttoaineen
vaihtoa tehdään sekä tuotantoprosesseissa että kuljetuksissa. Hiilestä
irtautumistavoitteidensa tueksi Stora Enso ostaa alkuperätakuita, joilla
varmistetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista tai ydinenergialähteistä,
joilla on alhaisemmat kasvihuonekaasupäästökertoimet. Esimerkkejä
tehtailla raportointivuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä:
• Osana Oulun konversiohanketta rakennettiin uusi biokattila vastaamaan
uuden kartonkikoneen höyrytarpeisiin. Kattila suunniteltiin BAT- (Best
Available Techniques) ja BREF- (Best Available Techniques Reference
Documents) vaatimusten mukaisesti ympäristövaikutusten
minimoimiseksi.
• Vuonna 2025 Skoghallin tehtaalla Ruotsissa otettiin käyttöön uusi
bioöljysäiliö, joka korvasi fossiilisen öljyn ja mahdollisti fossiilisten
päästöjen ennustetun 38 % vähennyksen, eli noin 25 000 tonnia CO₂
vuodessa.
• Heinolan flutinglaitoksen energiaprosessin ja prosessilaitteiston
uusiminen, jotta suurin osa jäljellä olevista fossiilisista polttoaineista
voidaan korvata uusiutuvalla bioenergialla. Odotettu
kasvihuonekaasupäästöjen vähennys on yli 90 %. Projekti saatiin
päätökseen vuoden 2025 jälkipuoliskolla.
Vuonna 2025 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä irtautumisen
keinon osalta oli 0,95 miljoonaa tonnia. Ennakoitu päästövähennys
vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,35 miljoonaa tonnia.
Edellä kuvattujen hiilestä irtautumisen keinojen lisäksi myös toimipaikkojen
ja tuotantolinjojen sulkemiset, jotka ovat linjassa Stora Enson
liiketoimintamallin ja strategian kanssa, vaikuttavat
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen arvoketjussa
Stora Enso pyrkii vähentämään scope 3 -päästöjä energia- ja
ilmastonmuutospolitiikan, ympäristöohjeiden ja toimittajien eettisten
toimintaohjeiden tavoitteiden mukaisesti lieventääkseen
kasvihuonekaasupäästöistä johtuvia kielteisiä vaikutuksia
ilmastonmuutokseen arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Arvoketjun ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva toimintasuunnitelma
sisältää neljä hiilestä irtautumisen keinoa, jotka kattavat Stora Enson
olennaiset scope 3 -kategoriat. Tavoitteena on vähentää arvoketjun
päästöjä siten, että scope 3 -päästöt vähenevät 50 % vuoteen 2030
mennessä 2019 perusvuodesta. Toimintasuunnitelman aikajänne ulottuu
lyhyestä pitkään aikaväliin ja kattaa yhtiön arvoketjun.
1) Ostettujen tavaroiden ja palveluiden hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen
Stora Enso optimoi jatkuvasti tuotteiden ominaisuuksia, reseptejä ja
suunnittelua resurssitehokkuuden ja hiili-intensiteetin parantamiseksi. Yhtiö
keskittyy toimittajien alaluokkiin, joilla on merkittävä vaikutus päästöihin, ja
tekee yhteistyötä raaka-ainetoimittajien kanssa tehokkuuden
parantamiseksi ja hiili-intensiteetin vähentämiseksi koko arvoketjussa.
Esimerkkinä raportointivuodelta on toimittajatapahtuman järjestäminen
keskeisten kemianteollisuuden kumppaneiden kanssa tukemaan
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, helpottamaan sääntelyn
muutoksiin sopeutumista ja edistämään toimintaan johtavan tiedon
vaihtoa.
Vuonna 2025 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä irtautumisen
keinon osalta oli 0,72 miljoonaa tonnia. Ennakoitu päästöjen kasvu 
vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,14 miljoonaa tonnia.
2) Polttoaineiden ja energiaan liittyvien toimintojen hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen
Scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet vähentävät myös
polttoaineisiin ja energiaan liittyvien toimintojen arvoketjun alkupään
päästöjä. Vuonna 2025 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä
irtautumisen keinon osalta oli 0,35 miljoonaa tonnia. Ennakoitu
päästövähennys vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,07 miljoonaa tonnia.
3) Arvoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen
Stora Enso keskittyy toimittajien alaluokkiin, joilla on merkittävä vaikutus
päästöihin. Tähän kuuluu yhteistyö logistiikkakumppaneiden kanssa
tehokkuuden parantamiseksi ja kuljetusten hiili-intensiteetin
vähentämiseksi. Esimerkkinä raportointivuodelta on osallistuminen Ruotsin
metsätutkimuslaitoksen koordinoimaan TREE-projektiin, jossa testataan
kuutta sähköistä raskaan kaluston ajoneuvoa metsätalouden kuljetusten
sähköistämiseksi Ruotsissa.
Vuonna 2025 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä irtautumisen
keinon osalta oli 0,27 miljoonaa tonnia. Ennakoitu päästöjen kasvu 
vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,09 miljoonaa tonnia.
Varmennettu 52
4) Myytyjen tuotteiden jalostuksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen
Asiakkaiden päästövähennystoimet ovat yksi hiilestä irtautumisen keino, ja
Stora Enso käy aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden ilmastotavoitteista ja
-päämääristä saadakseen näkyvyyttä näihin mahdollisuuksiin. Lisäksi yhtiö
tarkastelee hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia uusilla
markkinoilla ja loppukäyttökohteissa.
Vuonna 2025 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä irtautumisen
keinon osalta oli 1,46 miljoonaa tonnia. Ennakoitu päästövähennys
vuodesta 2025 vuoteen 2030 on 0,15 miljoonaa tonnia.
Muut vaikutukset scope 3 -päästöjen vähentämiseen
Edellä mainittujen hiilestä irtautumisen keinojen lisäksi tiedonkeruun jatkuva
parantaminen tukee hillitsemistoimenpiteiden tunnistamista. Scope 3
-laskenta eroaa scope 1 ja 2 -laskennasta, koska se koskee toimintoja, jotka
eivät ole yrityksen suorassa hallinnassa, ja ala kehittyy edelleen osittain
rajoitetun primääridatan saatavuuden vuoksi. Tämän vuoksi Stora Enso
pyrkii jatkuvasti parantamaan scope 3 -tietojen keräämistä ja
raportointiprosesseja, keskittyen tietojen tarkkuuden parantamiseen aina
tuotantoyksikkötasolle asti. Tämä mahdollistaa paremmin perustellun
tiedon lähtötason ja ohjaa datapohjaisia kehitystoimia. Automaatioprojektin
kattamat toiminnot ulottuvat yhtiön koko arvoketjuun.
Lisäksi liiketoiminnan kasvu sekä toimipaikkojen ja tuotantolinjojen
sulkemiset, jotka ovat Stora Enson liiketoimintamallin ja strategian mukaisia,
vaikuttavat myös saavutettuihin päästövähennyksiin. Vaikutukset näkyvät
kaikissa hiilestä irtautumisen keinoissa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tapoja
Stora Enson tavoite ja lähestymistapa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
on sisällytetty osaksi ympäristöohjetta. Toimintaohjeen tavoitteen
saavuttamiseksi ja ilmastoon liittyvien vaarojen aiheuttamien lisääntyvien
riskien lieventämiseksi Stora Enso toteuttaa luontopohjaisia 
sopeutumisratkaisuja. Toimen laajuus on yhtiön oma toiminta ja arvoketjun
alkupää, ja aikahorisontti on pitkä aikaväli. Esimerkkejä tästä toimesta ovat:
• Sekametsien lisääminen ja kestävien metsänhoito- ja korjuukäytäntöjen
edistäminen, katso ESRS E4.
• Puunhankinnan monipuolistaminen.
• Materiaalitehokkuuden parantaminen, katso ESRS E5.
• Vesiriskialueiden seuranta ja asianmukaiset toimet, katso ESRS E3.
Mahdollisuuksien ja myönteisten vaikutusten
huomioon ottaminen
Alla kuvataan kaksi keskeistä toimea, joilla pyritään edistämään
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä myönteisiä vaikutuksia ja
mahdollisuuksia sekä mahdollisuutta lisätä metsien kestävyyttä ja kasvua.
Kolmas keskeinen toimi koskee energiaomavaraisuuteen liittyvää
mahdollisuutta. Näillä pitkän aikavälin toimilla edistetään energia- ja
ilmastonpolitiikan ja ympäristöohjeiden tavoitteiden saavuttamista.
1) Kestävien metsänhoitokäytäntöjen edistäminen Stora Enson omissa ja
hallinnoimissa metsissä metsäekosysteemien resilienssin lisäämiseksi ja
metsien hiilensidonnan parantamiseksi. Vuonna 2025 yhtiön omistamien
tai vuokrattujen tuottavien metsämaiden vuotuinen hiilensidonta oli
kolmen vuoden keskiarvona laskettuna 3,8 (4,3) miljoonaa tonnia
hiilidioksidia. Katso kohta ESRS E1-7.
2) Yhtiön innovaatiotoiminta ja tuotekehitys keskittyy kuitupohjaisiin,
uusiutuviin tuotteisiin, joilla korvataan fossiilipohjaisia vaihtoehtoja. Vuonna
2025 substituutiovaikutus oli 14,6 (13,5) miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Lisäksi
yhtiön puupohjaiset tuotteet sitoivat hiilidioksidia 2,7 miljoonaa tonnia.
Katso kohta ESRS E1-7. Viimeaikaisiin keskeisiin investointeihin kuuluvat:
• Uusi kuluttajapakkauskartonkilinja Oulun tehtaalla aloitti tuotannon
vuonna 2025, ja sen odotetaan saavuttavan täyden kapasiteetin
vuonna 2027.
• Vuonna 2025 Stora Enson kokonaismenot innovointiin, tutkimukseen ja
kehitykseen olivat 69 (78) miljoonaa euroa.
3) Turvaamalla ja parantamalla energiaomavaraisuutta Stora Enso pyrkii
vähentämään alttiutta ulkoisille kustannusvaihteluille ja markkinahäiriöille
omassa toiminnassaan. Toimi koostuu pitkäaikaisista sopimuksista energian
toimitusten hallitsemiseksi, suorasta pääsystä markkinoille energiapörssien
kautta, sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tuotantoyksiköissä sekä
osakkuudesta energiayhtiö Pohjolan Voima Oyj:ssä. Yhtiö painottaa myös
entistä enemmän oman sähköntuotantokapasiteettinsa ja sähkön
kysynnän joustavuuden hyödyntämistä. Vuonna 2025 Stora Enson
energiaomavaraisuus oli 74 % (72 %).
Nykyiset ja ennakoidut resurssit
Yhtiön EU-taksonomianmukainen ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä
pääomamenojen osuus oli 47 (64) miljoonaa euroa ja toimintamenojen
osuus 64 (66) miljoonaa euroa. Katso lisätietoja kohdasta EU-taksonomia.
Ero ESRS E1:n ja EU-taksonomianmukaisten pääomamenojen ja
toimintamenojen välillä johtuu siitä, että Stora Enson ydinliiketoiminta ei
kuulu EU-taksonomian nykyiseen soveltamisalaan.
Stora Enso tunnistaa, että tulevaisuuden investoinnit ja uudet teknologiat
ovat välttämättömiä, jotta se voi saavuttaa nettonollapäästötavoitteensa
vuoteen 2040 mennessä. Sen vuoksi yhtiö aikoo jatkaa investointeja
vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet (E1-4)
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vuonna 2017 Stora Enso asetti tieteeseen perustuvan tavoitteen (Science
Based Targets -tavoite) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja
saavutti tavoitteen yhdeksän vuotta etuajassa. Vuonna 2021 Stora Enso
nosti tavoitettaan 1,5 asteen skenaarion mukaiseksi. Tavoitteet on
hyväksytty Science Based Targets -aloitteen toimesta, ja ne ovat linjassa
yhtiön energia- ja ilmastomuutospolitiikan kanssa.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Scope 1 & 2: -50% vähennys 2030
mennessä
Omat toiminnot
2019: 2,62 CO₂e
milj. tonnia
-61 %
-53 %
Scope 3: -50% vähennys 2030
mennessä
Arvoketju
2019: 7,43 CO₂e
milj. tonnia
-38 %
-39 %
Verrattuna vuoteen 2024, scope 1 ja 2 -päästöjen väheneminen johtui
pääasiassa vähentämistoimenpiteistä, kuten polttoaineiden vaihdosta.
Scope 3:n vuoden 2025 tulokseen vaikutti tuotannon kasvu verrattuna
edellisvuoteen.
Hiilestä irtautumisen keinot ja niihin liittyvä osuus vähennyksistä on esitetty
seuraavan sivun kaavioissa. Scope 1:n ja 2:n osalta uusien teknologioiden ja
muiden investointien käyttöönotto on tarpeen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Scope 3:n osalta arvioidut vaikutukset edellyttävät tulevia
lisätoimia tavoitteen saavuttamiseksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen
vauhtiin ja tehokkuuteen vaikuttavat myös vähähiilisen energian
saatavuus, infrastruktuurin kehitys ja uusien ratkaisujen käyttöönotto
markkinoilla.
Esitetyt ennusteet tulevasta kasvusta ja odotettavissa olevista
vähennyksistä perustuvat erilaisiin oletuksiin ja arvioihin, joiden uskotaan
olevan kohtuullisia, vaikka todelliset tulokset ja ajoitukset voivat poiketa
niistä. Arviot, arvioinnit ja oletukset tarkistetaan säännöllisesti ja
päivitetään tarvittaessa. Vuoteen 2030 mennessä odotettavissa olevat
vähennykset on pyöristetty lähimpään viiteen prosenttiyksikköön.
Ennusteessa on +/- 5 % arviointiepävarmuus.
Vuonna 2023 Stora Enso vahvisti ilmastositoumustaan liittymällä
The Climate Pledge -aloitteeseen ja sitoutui saavuttamaan
nollahiilipäästöt vuoteen 2040 mennessä kaikissa kolmessa scope-
luokassa. Vähennysten perusvuosi on 2019, sama kuin vuoden 2030
tavoitteessa.
Varmennettu 53
Tavoitteiden asettamisessa Stora Enso käyttää julkisesti saatavilla olevaa
Saavutetut ja suunnitellut päästövähennykset yhtiön omassa toiminnassa
CO2-ekv., milj. tonnia
tieteeseen perustuvaa tavoitteenasettamismenetelmää scope 1, 2 ja 3
-päästöille, jota kutsutaan Absolute Contraction Approach -menetelmäksi.
Omissa toiminnoissa saavutetut päästöt 2025
5497558142905
Koska tavoitteet asetetaan absoluuttisille päästövähennyksille,
SE_AR25_Illustrator_60.svg
mahdollinen tuleva kehitys, kuten myyntivolyymien muutokset tai
asiakkaiden kysynnän muutokset, eivät muuta tavoitteita.
Kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä
ei pidetä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi. Katso
kasvihuonekaasupäästöjen laadintaperiaatteet kohdasta ESRS E1-6.
Omissa toiminnoissa
suunnitellut vähennykset
Sidosryhmiä, lukuun ottamatta SBTi:tä ja Climate Pledgea, ei ole otettu
mukaan tavoitteen asettamiseen.
SE_AR25_Illustrator_62.svg
Energia
Stora Enso on asettanut energiatehokkuustavoitteen osana yhtiön polkua
kohti hiilineutraaliutta sekä keinona vähentää energiankäytöstä aiheutuvia
kielteisiä vaikutuksia. Vuodelle 2025 tavoitetta päivitettiin:
energiansäästötavoite on 1,5 % vuodessa vuoteen 2030 mennessä (1,1 %
vuonna 2024), EU:n energiatehokkuustavoitteen mukaisesti.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi-
ja arvo
2025
2024
Arvioitu energiasäästö vuosittain 1.5%
2030 mennessä, (MWh säästetty/
MWh energian käyttö yhteensä,
sähkö, lämpö ja polttoaineet)
Omat
toiminnot
Vuosittainen
tavoite
-2,1 %
-1,6 %
Saavutetut ja odotetut kasvihuonepäästöt yhtiön arvoketjussa
CO2-ekv., milj. tonnia
Saavutetut vähennykset arvoketjussa 2025
Vuonna 2025 Stora Enso ylitti tavoitteensa 2,1 prosentin vuotuisella
12094627910014
energiansäästöllä, joka saavutettiin pääasiassa keskittymällä entistä
vahvemmin toiminnan tehokkuuteen.
Odotetut vaikutukset arvoketjussa1
Laadintaperiaatteet
Operatiivisten muutosten lisäksi arvioidut energiansäästöt sisältävät
säästöt investoinneista, joiden osalta raportointivuosi on ensimmäinen
vaikutusvuosi. Energiansäästö ilmoitetaan prosentuaalisena
vähennyksenä verrattuna vuoden kokonaisenergiankulutukseen ilman
tehostamisinvestointeja. Tavoitteeseen ei sisälly pakkausmateriaalien
jatkojalostusyksiköt ja yhteiset toiminnot. Tavoitearvoa sovelletaan
joka vuodelle.
Tavoite asetettiin yhdessä sisäisten asiantuntijoiden kanssa. Tavoite kattaa
Stora Enson Packaging Materials, Biomaterials ja Wood Products
-segmentit. Tavoite on energia- ja ilmastonmuutospolitiikan mukainen ja
tukee yhtiön scope 1 ja 2 Science Based Targets -tavoitteen saavuttamista.
Tavoite on linjassa EU:n energiatehokkuustavoitteen kanssa.
1 Scope 3:n osalta arvioidut vaikutukset edellyttävät tulevia lisätoimia tavoitteen saavuttamiseksi. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vauhtiin ja
tehokkuuteen vaikuttavat myös vähähiilisen energian saatavuus, infrastruktuurin kehitys ja uusien ratkaisujen käyttöönotto markkinoilla.
Varmennettu 54
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
Laadintaperiaatteet
Energialuvut kattavat kaikki tuotantoyksiköt. Tilinpäätöksen mukaisesti
luvut sisältävät konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden (50 %)
mukaan. Toimistojen energiankulutus sisältyy lukuihin arvioiden
perusteella. Käytettyjen polttoaineiden energiasisältöä laskettaessa
käytetään yksiköiden paikallisia kertoimia.
Stora Enso soveltaa ESRS:n mukaista konservatiivista lähestymistapaa
uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden määrittämisessä. Yhtiö
luokittelee energian uusiutuvaksi tai ydinvoimapohjaiseksi vain, jos ostetun
energian alkuperä on selkeästi määritelty toimittajien kanssa tehdyissä
sopimuksissa tai jos alkuperätakuut on peruutettu yhtiön kulutuksen osalta
ja ovat GHG-protokollan vaatimusten mukaisia. Jos alkuperää ei tiedetä,
lähde luokitellaan fossiiliseksi. Jotkin tuotantoyksiköt, jotka ostavat sähköä
verkosta, ovat arvioineet energiankulutuksensa, koska energiantoimittajan
laskut eivät olleet saatavilla vuoden lopussa. Näillä arvioilla ei ole
olennaista vaikutusta yhtiön kokonaisenergiankulutukseen.
Stora Enson liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin:
Maatalous (Sektori: Metsätalous, koodi AFO), ja Teollisuus (Sektori: Massa-,
paperi- ja puutuotteet, koodi MPW) tai vaihtoehtoisesti NACE 02
(Metsätalous ja puunkorjuu), NACE 16 (Puutuotteiden valmistus) ja NACE 17
(Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus). Tämän vuoksi
energiaintensiteetin määrittämisessä käytetään konsernin
kokonaisliikevaihtoa, sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa
(Konsernin tuloslaskelma).
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, TWh
2025
2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus
1,0
1,1
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutus
0,7
1,2
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
0,8
0,5
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan
polttoaineen kulutus
1,1
1,3
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin
olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
0,2
0,3
Fossiilisen energian kokonaiskulutus
3,8
4,4
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
9 %
11 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus
4,3
3,9
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
10 %
9 %
Uusiutuvista lähteistä peräisin oleva polttoaineen
kulutus
33,8
33,3
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin
olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
0,8
0,6
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin
olevan uusiutuvan energian kulutus
0,0
0,0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
34,6
33,8
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta, %
81 %
80 %
Energian kokonaiskulutus
42,7
42,2
Energiaintensiteetti
2025
2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus, TWh
42,7
42,2
Energiaintensiteetti, MWh/eur milj.
4 577
4 658
Energiabalanssin osalta Stora Enso raportoi luvut, jotka kattavat sen
oman energiantuotannon. Pohjolan Voima Oyj:ltä – jossa Stora Enso on
vähemmistöosakkaana 16,5 % (16,1 %) omistusosuudella – kustannus­
perusteisesti saatu sähkö raportoidaan omana rivinään ja sisällytetään
omaan sähköntuotantoon Mankala-periaatteella. Lisätietoja on
tilinpäätöksessä, liite 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Stora Enson energiatase sisältää myös ulkoisen energiamyynnin, joka on
osittain taksonomiakelpoista. Tarkempia tietoja on kohdassa EU-
taksonomia.
Energian tuotanto, TWh
2025
2024
Uusiutuva
29,8
29,5
Uusiutumaton1
2,6
3,0
PVO:n osakkeenomistus
2,5
2,5
Uusiutuva
0,4
0,4
Ydinvoima
2,1
2,1
Energian tuotanto yhteensä1
34,9
35,0
1 Vuoden 2024 luku on päivitetty vähäisen virheen vuoksi.
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
Stora Enson hiilijalanjälki seuraten GHG-Protokollan
operatiivisen toiminnan periaatetta
Laadintaperiaatteet
Stora Enso noudattaa kasvihuonekaasujen laskennassa kolmea maailman
luonnonvarainstituutin (WRI) ja World Business Council for Sustainable
Development -järjestön (WSCSD) Greenhouse Gas Protocol -standardia:
”GHG Corporate Accounting and Reporting Standard”, ”GHG Protocol Scope
2 Guidance” ja ”Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and
Reporting Standard”. Stora Enso käyttää kasvihuonekaasupäästölukujen
konsolidoinnissa operatiivisen kontrollin lähestymistapaa. Tavoitteet
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi raportoidaan prosen­
tuaalisena muutoksena perusarvosta, joka päivitetään vuosittain
vastaamaan yhtiön silloista rakennetta. Stora Enson ilmastotavoitteet,
jotka Science Based Targets -aloite on hyväksynyt ja jotka on esitetty
kohdassa ESRS E1-4, noudattavat GHG-Protokollaa. Ostetun energian
(scope 2) osalta käytetyt CO2-kertoimet noudattavat suurelta osin
markkinaperusteista menetelmää, mikä tarkoittaa, että lähes kaikki yksiköt
käyttävät energiantoimittajien toimittamia CO2-kertoimia.
Varmennettu 55
Hiilijalanjälki 2019-2025 GHG-Protokollan mukaisesti
(Seuraten GHG-Protokollan operatiivisen kontrollin periaatetta. Scope 1 ja 2
-päästöt kohtuullisen tason varmennuksen alaisia.)1, 2
Fossiiliset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt
(milj. tonnia)
Kehitys
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2019-2025
Scope 1
2,27
2,08
2,13
1,79
1,46
1,18
0,99
-57 %
Scope 2
0,35
0,19
0,11
0,10
0,07
0,06
0,04
-88 %
Scope 3
7,43
7,16
7,54
5,59
4,86
4,56
4,63
-38 %
Yhteensä
10,06
9,44
9,78
7,48
6,39
5,80
5,66
-44 %
1 Scope 1+2 -päästöt kattavat Stora Enson tuotantoyksiköt. Sisältää sähkön alkuperätakuiden kaupan. Yhteiset
toiminnot sisältyvät scope 3 -päästöihin.
2 Kaikki vertailuluvut on päivitetty rakennemuutosten tai edellisen raportin jälkeen saatujen tietojen vuoksi.
Stora Enson hiilijalanjälki talousraportoinnin
konsolidointiperiaatetta noudattaen (yhteneväinen
kestävyysraportointistandardin kanssa)
Laadintaperiaatteet
Kestävyysraportointistandardin vaatimusten mukaisesti Stora Enson
eritellyt kasvihuonekaasupäästöt noudattavat tilinpäätöksen
konsolidointia. Siten yhteiset toiminnot konsolidoidaan rivi riviltä scope 1, 2
ja 3 -päästöiksi omistusosuuden (50 %) mukaisesti. Tämä konsolidointitapa
on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa, mutta eroaa GHG-protokollasta,
jossa yhteiset toiminnot luokitellaan osaksi scope 3:a.
Scope 1 ja 2 -päästöt sisältävät suorat ja epäsuorat kasvihuone­
kaasupäästöt, jotka lasketaan fossiilisina hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e).
CO2:n lisäksi muita Stora Enson kannalta merkityksellisiä
kasvihuonekaasupäästöjä ovat metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O), joita
syntyy käytettäessä fossiilisia ja biomassaa sisältäviä polttoaineita
yksiköiden voimakattiloissa. Nämä kaasut muunnetaan hiilidioksidi­
ekvivalenteiksi käyttämällä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) neljänteen arviointiraporttiin perustuvaa ilmaston­
lämpenemispotentiaalia tai polttoainekohtaisia CO2-päästökertoimia,
jotka perustuvat paikan päällä tehtyihin analyyseihin. Stora Enson scope 1 -
kertoimien lähteenä käytetään IPCC:n vuoden 2006 ohjeita kansallisia
kasvihuonekaasuinventaarioita varten (IPCC Guidelines for National
Greenhouse Gas Inventories 2006, Chapter 2: Stationary Combustion) ja
biogeenisten päästöjen osalta Suomen Tilastokeskuksen
polttoaineluokitusta vuodelta 2018. HFC-yhdisteet ja SF6 eivät ole
Stora Enson hiilidioksidipäästöjen laskennan kannalta olennaisia.
Vuonna 2025 scope 1 -päästöistä 49 % (54 %) oli peräisin säännellyistä
päästökauppajärjestelmistä. Lisätietoja päästökauppajärjestelmien piiriin
kuuluvista päästöistä on tilinpäätöksen liitetiedossa 4.5 Päästöoikeudet ja
muut pitkäaikaiset varat. Vuonna 2025 scope 1:een liittyvät biogeeniset
päästöt olivat 11,98 (11,86) milj. tCO2-ekv.
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ostetun sähkön ja lämmön
perusteella. Ostoenergian osalta käytetyt CO2-päästökertoimet
noudattavat suurelta osin markkinaperusteista menetelmää, mikä
tarkoittaa, että lähes kaikki yksiköt soveltavat energiantoimittajiensa
toimittamia CO2-kertoimia. Jos näitä ei ole saatavilla, yhtiö soveltaa
maakohtaista jäännösjakauman päästökerrointa. Jos jäännöskertoimia ei
ole saatavilla, käytetään Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) toimittamia
viimeisimpiä sijaintikohtaisia kertoimia. Sovelletuissa kertoimissa ei erotella
biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta. Scope 2
-markkinaperusteisessa laskennassa noin 96 % ostetusta energiasta
katetaan sopimusvälineillä. Jakatuminen yhdessä tai erikseen ostettavien
välineiden välillä perustuu arvioihin, joiden mukaan noin 96 % energiasta
liittyy yhdessä ostettuihin välineisiin ja 4 % erikseen ostettuihin välineisiin.
Molemmissa luokissa sopimusvälineet koostuvat pääasiassa sähkön
alkuperätakuista tai uusiutuvan energian sertifikaateista.
Scope 3 -päästöt sisältävät fossiiliset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt
arvoketjujen alku- ja loppupäässä kaikkien tuotantoyksiköiden osalta. Stora
Enso noudattaa WBCSD:n scope 3 -ohjeistusta, joka sisältää 15
potentiaalista päästöluokkaa, ja soveltaa scope 3 -laskennassaan
toimintaperusteista menetelmää, mikä tarkoittaa, että päästöt arvioidaan
kertomalla aktiviteettidata asiaankuuluvilla hiilidioksidipäästökertoimilla.
Määritellessään, mitkä kategoriat sisällytetään scope 3
-päästöraportointiin, yhtiö arvioi kategorioiden olennaisuuden kunkin
toiminnan merkityksen perusteella kokonaispäästöihin nähden. Kategoriat,
joita pidetään epäolennaisina tai yhtiön liiketoiminnan kannalta
merkityksettöminä, voidaan jättää pois raportoinnista.
Scope 3 -päästöihin sisältyviä olennaisia päästöluokkia tarkastellaan
tarvittaessa aina kun uutta tietoa datasta tai laskentamenetelmistä on
saatavilla. Kun Stora Enson toimintatietojen hiilidioksidipäästökertoimia
varten ei ole saatavilla primääridataa, yhtiö käyttää sekundäärisiä lähteitä.
Vuonna 2025 GHG-Protokollan tunnistamat scope 3 -luokat, jotka
sisältyivät raportointiin on listattu alla.
Scope 3-kategoria
Metodi
Ostetut tavarat ja
palvelut (kategoria 1)
Stora Enso käyttää raaka-aineiden määriä kategorian 1
päästöjen laskennassa. Primääridatana käytetään esimerkiksi
elinkaariarvioita (LCA). Jos ensisijaista tietoa ei ole saatavilla,
käytetään valikoituja toissijaisia lähteitä, kuten EcoInventiä ja
Metsätehoa.
Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnat (kategoria 3)
Stora Enso käyttää energiavolyymeja kategorian 3 päästöjen
laskennassa. Mikäli ensisijaista tietoa ei ole saatavilla,
käytetään valittuja toissijaisia lähteitä, kuten EcoInventiä.
Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
(kategoria 4)
Stora Enso käyttää kuljetusmatkoja, -volyymeita ja -muotoja
kategorian 4 päästöjen laskennassa. Mikäli primääridataa ei
ole saatavilla, käytetään valittuja toissijaisia lähteitä, kuten
The Network for Transport Measures (NTM) -verkostoa.
Myytyjen tuotteiden
jalostus (kategoria 10)
Stora Enso käyttää tuotekategorioiden volyymeita kategorian
10 päästöjen laskennassa. Osa datasta on peräisin
primäärilähteistä. Mikäli primääridataa ei ole saatavilla,
käytetään valittuja toissijaisia lähteitä, kuten The Alliance for
Beverage Cartons and the Environment -järjestöä (ACE),
European Federation of Corrugated Board Manufacturers
-järjestöä (FEFCO) sekä sekundäärisiä lähteitä (korvaavia
indikaattoreita).
Varmennettu 56
Ulkopuolelle jätetyt scope 3 -luokat ja poissulkemisen syyt on esitetty alla
olevassa taulukossa. Päästöjen määrään perustuvien primääridatan
osuus on noin 12 %. Arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä syntyviä
biogeenisiä päästöjä ei ole laskettu.
Scope 3 -kategoria
Ulkopuolelle jätön perusteet
Tuotantohyödykkeet
(kategoria 2)
Elinkaariarvioinnit osoittavat, että tuotantohyödykkeiden
osuus paperiteollisuuden CO₂-päästöistä on alle 1 %, joten
kategoria ei ole olennainen.
Toiminnassa muodostuva
jäte (kategoria 5)
Suurin osa yhtiön toiminnasta syntyvästä jätteestä ja
tähteistä käsitellään sisäisesti ja hävitetään yhtiön
omistamilla kaatopaikoilla. Tämän vuoksi suurin osa
jätehuollosta syntyvistä päästöistä kirjataan scope 1
-luokkaan sisäisenä kuljetuksena..
Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
(kategoria 6)
Vaikutus päästöihin katsotaan epäolennaiseksi (alle 1 %).
Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
(kategoria 7)
Vaikutus päästöihin katsotaan epäolennaiseksi (alle 1 %).
Tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät
(kategoria 8)
Ei sovellettavissa. Kaikki yhtiön operatiivisessa hallinnassa
olevat yksiköt (alle 50 % omistusosuus) sisältyvät scope 1:een
ja 2:een.
Kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä
(kategoria 9)
Ei arvioitu. Stora Enson asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa
kuljetuksia koskeva arviointi on käynnissä.
Myytyjen tuotteiden
käsittely käyttöiän
lopussa (kategoria 11)
Ei relevantti. Koskee vain tuotteita, jotka kuluttavat energiaa
suoraan käytön aikana (moottorit), polttoaineita ja raaka-
aineita (maakaasu) sekä tuotteita, jotka sisältävät tai
muodostavat käytön aikana päästöinä vapautuvia
kasvihuonekaasuja (esim. palosammutin).
Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
(kategoria 12)
Ei olennainen. Suurin osa yhtiön tuotteista kierrätetään tai
poltetaan energiantuotannossa, ja niiden elinkaaren
päättymisestä syntyvien päästöjen arvioidaan olevan alle 1 %
scope 3 -kokonaispäästöistä.
Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
(kategoria 13)
Ei sovellettavissa. Stora Ensolla ei ole arvoketjun loppupään
vuokrattuja omaisuuseriä.
Franchising (kategoria 14)
Ei relevantti. Stora Enso ei harjoita franchising-toimintaa.
Investoinnit (kategoria 15)
Vaikutus päästöihin katsotaan epäolennaiseksi.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt eriteltyinä scope 1- ja 2-luokkiin
sekä merkittäviin scope 3 -luokkiin taloudellisen raportoinnin
konsolidointiperiaatteen mukaisesti (yhteneväinen
kestävyysraportointistandardin kanssa)
Kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt eriteltyinä
Takautuva1
Välitavoitteet ja
tavoitevuodet2
Perusvuosi
2019
2024
2025
Muutos, %
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1
-bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)
2,43
1,33
1,14
-15 %
n/a
n/a
Säänneltyjen päästökauppa­
järjestelmien piiriin kuuluvien scope 1
-kasvihuonekaasupäästöjen
prosenttiosuus (%)
67 %
54 %
49 %
-9 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen
sijaintiperusteiset scope 2
-bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)
n/a
0,45
0,47
4 %
Kasvihuonekaasujen
markkinaperusteiset scope 2
-bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)
0,35
0,06
0,05
-26 %
n/a
n/a
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat
(scope 3 ) kokonaisbruttopäästöt
(CO 2-ekv. milj. tonnia)
7,28
4,40
4,48
2 %
n/a
n/a
Ostetut tavarat ja palvelut
2,17
1,46
1,45
-1 %
Polttoaineeseen ja energiaan
liittyvät toiminnat
0,54
0,21
0,20
-5 %
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset
ja jakelu
1,28
0,95
1,01
6 %
Myytyjen tuotteiden jalostus
3,29
1,79
1,84
3 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuone­kaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) (CO2-ekv.
milj. tonnia)
n/a
6,19
6,09
-1 %
Kokonaiskasvihuone­kaasupäästöt
(markkinaperusteiset) (CO2-ekv.
milj. tonnia)
10,06
5,80
5,66
-2 %
n/a
n/a
1 Vertailulukuja on päivitetty lisätiedon ja laskentatavan muutosten vuoksi.
2 Stora Enson tieteelliseen näyttöön perustuvat tavoitteet noudattavat eri konsolidointiperiaatetta (GHG-
protokolla), joten niitä ei esitetä tässä taulukossa. Tavoitteet ja tulokset raportoidaan kohdassa ESRS E1-4.
Kasvihuonekaasuintensiteettiä nettoliikevaihtoa kohden laskettaessa
käytetään tilinpäätöksessä (konsernin tuloslaskelmassa) raportoitua
kokonaismyyntiä kasvihuonekaasupäästöintensiteetin määrittämiseen.
Kasvihuonekaasuintensiteetti
suhteessa liikevaihtoon, CO 2-ekv. tonnia/eur milj.
2025
2024
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
607
636
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
653
676
Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi (E1-7)
Stora Enson liiketoimintaan liittyy kasvihuonekaasujen poistot ja hiilen
varastointi, sillä yhtiön metsät sitovat hiiltä ja sen puupohjaiset tuotteet
varastoivat hiiltä. Vaikka yhtiö ei käytä näitä poistumia tai varastoitumista
scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasuraportoinnissaan, määrät ilmoitetaan
kestävyysraportointistandardin vaatimusten mukaisesti, jotta saadaan
yhtenäinen kuva kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistetuista myönteisistä vaikutuksista.
Stora Enson ensisijainen keino vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on
suora toiminta sen omassa toiminnoissaan ja arvoketjussaan kuten
kuvattu kohdassa ESRS E1-3. Yhtiön hiilidioksidipäästöt raportoidaan ilman
kompensaatioita Scien Based Targets -aloitteen suositusten mukaisesti.
Vaikka suorat toimet ovat ensisijainen keino vähentää päästöjä, joitakin
päästöjä ei voida tällä hetkellä välttää. Siksi hiilidioksidipäästöjen
kompensointia käytetään joissakin yhtiön tuotteissa keinona tarjota
materiaaleja, jotka auttavat asiakkaita vähentämään
ilmastovaikutustaan. Tuotteiden kompensointi tapahtuu vain sellaisten
hankkeiden kautta, jotka ovat mitattavissa ja kolmannen osapuolen
todentamia, esimerkiksi Gold Standard -standardin mukaisesti.
Laadintaperiaatteet
Metsien hiilinielu lasketaan Stora Enson omistamien tai vuokraamien
tuottavien metsämaiden vuotuisen hiilidioksidin sitomisen kolmen vuoden
keskiarvon perusteella. Stora Enson tuottavaan metsämaahan sitoutunut
hiili lasketaan raportointivuoden lopussa. Yhdenmukaisesti Stora Enson
tilinpäätöksen kanssa, luku sisältää konsernin yhteisten toimintojen
biologisen omaisuuden 50 prosentin omistusosuuden mukaan. Lisätietoja
on tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.
Varmennettu 57
Metsien hiilinielujen ja -varastojen kirjanpitomenetelmiä ei ole
standardoitu, ja valittu menetelmä ja raportointijakso voivat vaikuttaa
tuloksiin. Kestävästi hoidetuissa metsissä hiilen nielu- ja varastointitasot
säilyvät tai lisääntyvät metsien hoitosyklin aikana. Tämän syklin aikana
hakkuut ja luonnolliset häiriöt, metsien ikään ja tyyppiin liittyvät
kasvunopeudet sekä mahdolliset muut tapahtumat voivat aiheuttaa
lyhytaikaisia vaihteluita hiilinieluissa ja -varastoissa.
Raportointivuonna Stora Enso päivitti tuotteisiinsa varastoituneen hiilen
laskentamenetelmää vastaamaan ISO 13 391 -standardia, jossa
sovelletaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kehittämää
puoliintumisaikamenetelmää. Vuonna 2024 luku laskettiin Ruotsin
maataloustieteiden yliopistossa (SLU) käyttäen IPCC:n
puoliintumisaikamenetelmää ja Stora Enson tuotantotietoja. Menetelmän
muutoksen vuoksi raportoidut luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Mittarit koskien kasvihuonekaasujen
poistoja ja varastointia, milj. tonnia
2025
2024
Kasvihuonekaasujen poistot
Vuosittainen hiilidioksidinsidonta omilla tai
vuokratuilla tuottavilla metsämailla, kolmen vuoden
vuosikeskiarvo
3,8
4,3
Kasvihuonekaasujen varastointi
Stora Enson tuottavaan metsämaahan
varastoituneen hiilidioksidin kokonaismäärä,
31.12.2025
273
295
Stora Enson tuotteisiin sidottu hiili1
2,7
2,5
1 Muutos laskentamenetelmässä, joka vaikuttaa vertailtavuuteen, katso laadintaperiaatteet.
OIennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten
ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut
taloudelliset vaikutukset (E1-9)
Stora Enso on käyttänyt erilaisia skenaarioita ilmastonmuutoksen
vaikutusten arvioimiseen. Skenaariot ja niiden tulokset on kuvattu
tarkemmin kohdassa ESRS 2 IRO-1 Ilmastonmuutos. Stora Enso soveltaa
kestävyysraportointistandardin siirtymäsäännöksiä ja raportoi
ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista vain laadullisesti.
Olennaisiin fyysisiin riskeihin liittyvät ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Skenaarioanalyysien perusteella ei ole havaittu merkittäviä fyysisiä
ilmastonmuutosriskejä ennen vuotta 2040. Näiden tulosten perusteella
yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtaan ei odoteta
merkittäviä vaikutuksia tällä pitkällä aikavälillä (enintään 15 vuotta).
Pidemmällä, 25–30 vuoden aikavälillä, Stora Enso tunnistaa metsäpalojen
ja hyönteisten massaesiintymisen riskin, jotka voivat vahingoittaa yhtiön
toimintaa globaalisti, mukaan lukien omat ja vuokratut metsät Euroopassa
sekä puuviljelmät Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Pohjoisilla alueilla
leudommat talvet voivat vaikeuttaa puun korjuuta ja kuljetusta sekä lisätä
niihin liittyviä kustannuksia. Äärimmäiset sääilmiöt voivat lisäksi aiheuttaa
häiriöitä tuotannossa, logistiikassa sekä raaka-aineiden ja energian
toimituksissa.
Resilienssianalyysiin liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä viimeaikainen
ilmaston kehitys viittaa siihen, että eri skenaarioissa odotettujen
vaikutusten aikajänteet voivat olla odotettua lyhyempiä. Vuonna 2024 EU:n
ilmastopalvelu ilmoitti, että maapallon lämpötila ylitti ensimmäistä kertaa
koko vuoden ajan 1,5 °C:n rajan.
Stora Enso torjuu näitä fyysisiä riskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjun
alkupäässä lisäämällä sekametsien osuutta ja edistämällä kestävää
metsänhoitoa, monipuolistamalla puunhankintaa, parantamalla
materiaalitehokkuutta sekä monitoroimalla vesiriskialueita ja
toteuttamalla niissä tarvittavia toimenpiteitä. Katso tarkempia tietoja
ilmastonmuutoksen sopeutumistoimista kohdasta ESRS E1-3.
Olennaisiin siirtymäriskeihin liittyvät ennakoidut
taloudelliset vaikutukset
Kun tarkastellaan keskipitkän ja pitkän aikavälin siirtymäriskejä, Stora Enso
tunnistaa, että nettopäästötavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2040
mennessä ja siirtymiseksi vähähiilisempään talouteen tarvitaan uusia
teknologioita ja investointeja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Scope 3:n
osalta arvoketjun päästöjen suoran hallinnan puute voi aiheuttaa
haasteita, mikä voi vaikeuttaa päästövähennystavoitteiden
saavuttamista. Tämä puolestaan voi vahingoittaa Stora Enson mainetta ja
brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen
menettämiseen, pääomakustannusten nousuun ja liikevaihdon
heikkenemiseen.
Toinen siirtymäriski liittyy muuttuvaan sääntelyyn ja standardeihin,
erityisesti biogeenisten päästöjen laskentaan, joita pidetään tällä hetkellä
hiilineutraaleina ja jotka eivät sisälly hillitsemissuunnitelmiin. Muutos
näiden päästöjen laskentamenetelmissä voi vaikuttaa yhtiön polkuun kohti
ilmastoneutraaliutta ja muuttaa tuotteiden elinkaariarviointeja.
Siirtymäriskit liittyvät yhtiön tuotanto-omaisuuteen ja teolliseen
toimintaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet sekä näiden riskien
torjumiseksi tehdyt lyhyen ja keskipitkän aikavälin investoinnit on kuvattu
kohdassa ESRS E1-3 ja kaaviossa ”Saavutetut ja suunnitellut
päästövähennykset” kohdassa ESRS E1-4. Mahdollisia pitkän aikavälin
vaikutuksia ovat esimerkiksi ilmastoon liittyvien vaaratekijöiden
aiheuttamat toimitusketjun häiriöt tai sääntelymuutosten vaikutukset
arvoketjun alkupään kumppaneihin.
Mahdollisuudet hyödyntää ilmastoon liittyviä
olennaisia mahdollisuuksia
Stora Enson ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien
odotetaan tuovan pitkän aikavälin kustannustehokkuutta kaikissa
toiminnoissa. Kestävä metsänhoito parantaa metsäekosysteemien
resilienssiä, vähentäen ilmastoon liittyvien vahinkojen riskiä ja säilyttäen
metsäomaisuuden arvon. Pohjoisilla leveysasteilla muuttuvat ilmasto-
olosuhteet voivat edistää puiden kasvua ja lajien leviämistä, mikä voi
mahdollisesti ajan myötä parantaa metsien tuottavuutta ja laskea
hankintakustannuksia. Yhtiön korkea energiaomavaraisuus vähentää
altistumista ulkoisten kustannusten vaihtelulle ja markkinahäiriöille. Stora
Enso on hyvässä asemassa hyötyä vihreästä siirtymästä, sillä se voi
hyödyntää uusiutuvaa biomassaa ja fossiilitonta sähköä.
Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet liittyvät myös Stora Enson kykyyn
suunnata liiketoimintansa tukemaan globaalia siirtymää vähähiiliseen
kiertotalouteen. Kuluttajien kasvava kysyntä kestävistä tuotteista ja
sääntelymuutokset tarjoavat mahdollisuuksia, sillä ne edistävät
uusiutuvien tuotteiden markkinoiden kasvua ja luovat kilpailuetua
resurssitehokkuuden ja uusiutuvuuden kautta. Markkinanäkymät, jotka
perustuvat AFRYn ja Stora Enson omiin tietoihin, ennakoivat, että globaali
neitseellisen kuluttajakartongin markkina kasvaa vuosittain noin 3–4 %
vuoteen 2030 mennessä vuodesta 2024 lähtien (yhdistetty vuotuinen
kasvuvauhti, CAGR). Yhtiö vastaa tähän mahdollisuuteen strategiallaan,
investoinneilla sekä innovaatioilla ja tuotekehityksellä. Yksi keskeisistä
investoinneista on uusi tuotantolinja Oulussa, joka vahvistaa edelleen
Stora Enson asemaa korkean lisäarvon uusiutuvien pakkausmateriaalien
saralla. Linjan odotetaan saavuttavan täyden kapasiteetin vuonna 2027.
Uusiutuviin pakkauksiin liittyvät toimet on esitetty kohdassa ESRS E5-2.
Varmennettu 58
ESRS E2 Pilaantuminen
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe tai osaosa-aihe
Epäpuhtaudet ilmaan ja veteen teollisesta toiminnasta johtuen.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Ilman/veden
pilaantuminen
Merkittävät ympäristötapaukset teollisen toiminnan ja
metsätoiminnan (puunhankinta) seurauksena.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Ilman/veden
pilaantuminen
Stora Ensolla on ympäristövaraus, joka liittyy aiempien
toimintojen aiheuttaman nykyisen tilanteen korjaamiseen.
Katso E2-2. Stora Enson omassa organisaatiossa maaperän
pilaantumisen raja-arvoja ei ole ylitetty.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Veden/maaperän
pilaantuminen
Riski pilaantumiseen liittyvästä sääntöjen vastaisesta
tapauksesta, kuten luparajan ylitys. Tapahtumat voivat
vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa
sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menetykseen, mikä
puolestaan johtaa korkeampiin pääoman kustannuksiin ja
alhaisempaan liikevaihtoon. Tapahtumat voivat myös johtaa
sakkojen ja muiden taloudellisten varausten syntymiseen.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Ilman/veden
pilaantuminen
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E2-1)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen
toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan
olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Ympäristöohjeissa esitetään sitoutuminen ympäristön suojelemiseen ja
kaikkien sovellettavien lakisääteisten ja lainsäädännöllisten velvoitteiden
noudattamiseen. Tämä tarkoittaa ennakoivien hallintakeinojen
soveltamista mahdollisten haitallisten ympäristö- ja ihmisvaikutusten
lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Lieventämis- ja ennaltaehkäisytoimissa
keskitytään säännösten noudattamisen varmistamiseen, ilman, veden ja
maaperän pilaantumisen valvontaan sekä ympäristöjärjestelmien
ylläpitoon. Toimintaohjeissa käsitellään nimenomaisesti fosforia, typpeä,
kemiallista hapenkulutusta ja absortoituvia orgaanisia
halogeeniyhdisteitä, mutta ei kaikkia epäpuhtauksia. Toimintaohjeissa ei
käsitellä nimenomaisesti vaaratilanteiden ja hätätilanteiden välttämistä,
koska suunnitelmat tulee dokumentoida paikallisiin ympäristöjärjestelmiin.
Toimintaperiaatteissa ei käsitellä tarkemmin tosiasiallisten kielteisten
vaikutusten korjaamista, koska korjaavat toimet ovat usein
tuotantoyksikön ja paikallisten viranomaisten yhdessä määrittelemiä.
Tarkempia tietoja toimintaohjeista on saatavilla luvussa ESRS E1-2.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit (E2-2)
Seuraavat kaksi keskeistä toimea, jotka toteutetaan yhtiön omissa
toiminnoissa, edistävät ympäristöohjeissa esitettyjen tavoitteiden
saavuttamista ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi,
lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Molemmat pitkän aikavälin toimet ovat
linjassa yhtiön tavoitteen kanssa saavuttaa nolla sääntöjen vastaista
ympäristötapausta.
1) Ilmaan ja veteen joutuvien päästöjen hallinta
Stora Enso toteuttaa ja ylläpitää prosesseja sekä järjestelmiä ilmaan ja
veteen kohdistuvien päästöjen seurannaksi ja hallinnaksi, halliten näin
pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia ja riskejä. Tätä hallinnoidaan ja
toteutetaan paikallisesti kussakin tuotantolaitoksessa.
• Ympäristöjärjestelmät ovat ensisijainen väline ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden toteuttamiseen sekä prosessien ja
ympäristötehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Kaikkien
tuotantolaitosten tulee ottaa käyttöön ja ylläpitää kolmannen osapuolen
sertifioima ympäristöjärjestelmä. Säännölliset sisäiset ja ulkoiset
auditoinnit varmistavat, että järjestelmiä noudatetaan vahvistettujen
standardien mukaisesti ja käytetään suorituksen arviointiin. Vuoden 2025
lopussa 58 (57) tuotantoyksiköstä 49 (47) oli ISO 14001 -sertifikaatti.
• Parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) hyödyntäminen ja
tehokkaimpien menetelmien soveltaminen tuotantolaitoksilla auttaa
vähentämään pilaantumista ja optimoimaan resurssien käyttöä.
• Stora Enson kartonki-, sellu- ja paperitehtaissa seurataan jatkuvasti
jätevesipäästöjä paikallisiin vesistöihin, muun muassa lämpötilaa ja pH-
tasoja, jotta varmistetaan veden laatu ja luparajojen noudattaminen.
Paikallisten ympäristöluparajoitusten noudattamista sääntelevät ja
valvovat asiaankuuluvat viranomaiset, ja mahdolliset poikkeamat
raportoidaan heille välittömästi.
• Ilmakehään joutuvien päästöjen osalta Stora Enso käyttää edistynyttä
teknologiaa, kuten pesureita ja kattilaprosessin ohjausjärjestelmiä,
vähentääkseen tuotantoyksiköidensä päästöjä ilmaan ja lieventääkseen
hajuhaittoja. Nämä päästöt ovat pääosin peräisin polttoaineen
palamisesta energiantuotannossa ja tuotantoprosessista. Stora Enso
esimerkiksi investoi Heinolan flutingtehtaalla rikkiuunin ja absorptiotornin
kunnostamiseen vähentääkseen rikkipäästöjä noin 30 % ja
parantaakseen kemikaalien talteenottoa. Hankkeen on määrä valmistua
syksyllä 2026.
2) Ympäristötapausten ja -varausten käsitteleminen
Stora Enso hallitsee ympäristötapauksia ylläpitämällä konserninlaajuista
raportointi- ja hallintaprosessia. Tavoitteena on varmistaa säännösten
ja lupien noudattaminen  ja jatkuva parantaminen. Se sisältää
seuraavat vaiheet:
• Merkittävistä tapauksista raportoidaan hallituksen vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnalle ja tapaukset listataan myös vuosittain
ulkoisesti julkaistavassa vuosikertomuksessa. Prosessi on
yhdenmukainen ympäristöohjeiden kanssa, joissa etusijalla on
sääntelyn ja lupien noudattaminen ja tavoite saavuutta nolla sääntöjen
vastaista ympäristötapausta.
• Jokaisesta vahingosta tehdään juurisyyanalyysi, jonka perusteella
päätetään korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimista. Analyysin tulokset
jaetaan sisäisesti jatkuvan parantamisen ja ennaltaehkäisyn tueksi.
Varmennettu 59
• Sisäiset tutkimukset tehdään kunkin tapauksen osalta asiaankuuluvien
sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tutkinnan valmistumiseen
kuluva aika vaihtelee tapauksen luonteesta riippuen. Yhteistyö ja
vuoropuhelu asianomaisten viranomaisten kanssa hoidetaan
tapauskohtaisesti.
• Korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi
omien työntekijöiden ja toimittajien koulutus ja uuden laitteiston
asentaminen. Joissakin tapauksissa paikallisviranomaiset voivat myös
määrätä yhtiölle sakkoja. Vuoden 2025 tapaukset ja toteutetut lyhyen
aikavälin korjaavat toimet kuvataan kohdassa ESRS E2-3.
• Vastuu pitkäaikaisista seurauksista: Stora Ensolla on ympäristöön liittyviä
varauksia, jotka koskevat aiempien toimintojen aiheuttaman olemassa
olevan tilanteen kunnostamista. Merkittävin varaus on sopimus Stora
Enson ja Falunin kaupungin välillä, joka velvoittaa yhtiön puhdistamaan
Kopparbergin kaivoksen valumavedet ennen niiden laskemista
ympäristöön. Velvoite vuoden lopussa oli 26 (27) miljoonaa euroa.
Lisätietoja kaikista ympäristövarauksista, katso tilinpäätöksen liite 4.9
Varaukset.
Pilaantumiseen liittyvät nykyiset ja tulevat resurssit
Investoinnit uuteen teknologiaan ja olemassa olevien laitteistojen
päivittämiseen ovat tarpeen ympäristön epäpuhtauksien ja niiden
vaikutusten hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Nämä parannukset
tähtäävät ilman ja veden laadun parantamiseen, säädösten
noudattamisen ylläpitämiseen ja ympäristöön kohdistuvien tahattomien
vuotojen riskin minimoimiseen. Vuonna 2025 Stora Enson
ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 126 (120) miljoonaa euroa. Nämä
investoinnit kohdistuivat pääasiassa ilman ja veden laadun
parantamiseen, resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä
vuotojen riskin minimoimiseen. Vuonna 2025 yhtiön ympäristöinvestoinnit,
jotka liittyvät ilmaan ja veteen joutuviin päästöihin, olivat 86 (93) miljoonaa
euroa. Tulevista investoinneista päätetään priorisoimalla
tuotantoyksiköissä tarvittavat parannukset tärkeysjärjestykseen.
Stora Enson ympäristökulut vuonna 2025 olivat yhteensä 214 (208)
miljoonaa euroa. Kuluihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja.
Ympäristökulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät
kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa
käytettävät kemikaalit ja tietyt muut materiaalit. Vuonna 2025 yhtiön
ilmaan ja veteen liittyvät ympäristökustannukset olivat yhteensä 71 (75)
miljoonaa euroa.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet (E2-3)
Stora Ensolla on jatkuva tavoite saavuttaa nolla merkittävää sääntöjen
vastaista tapausta ympäristöpolitiikkansa tukemiseksi ja edistämiseksi
sekä kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Jatkuva tavoite: nolla
merkittävää sääntöjen
vastaista tapausta
Omat toiminnot
2017: 10
8
24
Liittyen ilman
pilaantumiseen
3
4
Liittyen veden
pilaantumiseen
3
8
Muu (jätteen käsittely)1
1
0
1 ”Muu” -kategoriaan luokiteltu tapaus liittyy oikealla olevassa taulukossa kolmannella rivillä kuvattuun
tapahtumaan.
Vuonna 2025 sekä tapahtumien kokonaismäärä että ilman ja veden
pilaantumiseen liittyvät sääntöjen vastaiset tapaukset vähenivät
edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tavoitetta ei saavutettu. Stora Enso
keskittyy edelleen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja analysoi
tapauksien perussyyt jatkuvan parantamisen edistämiseksi.
Laadintaperiaatteet
Tavoite mitataan raportointivuoden aikana tapahtuneiden merkittävien
sääntöjen vastaisten tapauksien lukumääränä. Tavoite sisältää Stora
Enson omat toiminnot: tuotantoyksiköt ja hakkuualueet.
Pilaantumisen osalta sääntöjenvastaisuus tarkoittaa tyypillisesti tietyn
paikallisen kuukausittaisen, neljännesvuosittaisen, tai vuosittaisen
luparajan ylittämistä liittyen ilmaan tai veteen päätyviin päästöihin.
Tapauksista liittyen ilmaan ja veteen joutuviin päästöihin ilmoitetaan
tuotantoyksiköittäin niiden ympäristölupien perusteella.
Tavoite liittyy ilman epäpuhtauksien ja niiden ominaiskuormituksen sekä
veteen joutuvien päästöjen ja niiden ominaiskuormituksen valvontaan,
sillä kuukausittaisen, neljännesvuosittaisen, tai vuosittaisen paikallisen
luvan ylittämistä pidetään merkittävänä sääntöjenvastaisuutena. Tavoite
ei perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön vaan pikemminkin
lainsäädännön noudattamiseen. Tavoitetta seurataan kohdassa ESRS E2-2
kuvatun konserninlaajuisen raportointiprosessin mukaisesti. Ulkopuoliset
sidosryhmät eivät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.
Kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti tavoite raportoidaan myös
kohdassa ESRS E4-4, kattaen biologisen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tapaukset. Ilman ja veden pilaantumista koskevat
tapaukset on esitetty oheisessa taulukossa.
Sijainti
Tapauksen kuvaus
Korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet
Ostrołękan
tehdas,
Puola
Kaksi tapausta: Vesiluvan
lupa-arvot ylittyivät sekä
kemiallisen
hapenkulutuksen että
kiintoaineen osalta
jätevedenpuhdistamolla
johtuen ylikuormituksesta,
joka syntyi varoaltaan
tyhjennyksen yhteydessä
Välitön kemiallisen hapenkulutuksen
vähentäminen ja jätevedenpuhdistamon
valmistelu tulevaa kuormituksen kasvua
varten. Prosessin parantaminen tehostamalla
ilmastusta, ottamalla käyttöön
automaattinen jätevedenpumppaus-
järjestelmä sekä kouluttamalla henkilökuntaa.
Skoghallin
tehdas,
Ruotsi
Biokattilan savukaasujen
mittauslaitteisto ylitti
sallitun 10 päivän
vikamäärärajan
Savukaasuanalysaattori vaihdettiin
huoltoseisokin aikana.
Skutskärin
tehdas,
Ruotsi
Orgaanista materiaalia
sijoitettiin kaatopaikalle
kiellosta huolimatta, johtuen
jätteiden merkintävirheestä
Kaatopaikalle sijoittaminen lopetettiin ja jäte
varastoitiin kaatopaikalla huuhtelunesteiden
talteenottamiseksi suotovedestä. Odotetaan
vaihtoehtoista käsittelymenetelmää ja
pyritään vähentämään jätteen
kuitupitoisuutta.
Skutskärin
tehdas,
Ruotsi
Yhden talteenottokattilan
rikkipäästöjen vuotuinen
kokonaismäärä ylitti
parhaan käyttökelpoisen
tekniikan (BAT) periaatteissa
asetetut rajat
Toimenpiteitä toteutettiin kattilan toimintaan,
analysaattorilaitteisiin ja operaattorien
koulutukseen liittyen. Päästöt ovat nyt
sallittujen raja-arvojen mukaisia.
Varkauden
tehdas,
Suomi
Typpioksidipäästöt ylittivät
vuotuisen lupaehtojen
rajan, koska polttoprosessiin
pääsi liikaa ilmaa
Polttoprosessin ohjausta on parannettu.
Vuodelle 2026 on suunnitteilla investointeja
polttoilmapuhaltimeen ylimääräisen ilman ja
typpioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Zdirecin
tehdas,
Itävalta
Impregnointikemikaaleja
pääsi vuotamaan
tehdasalueelta Doubrava-
jokeen, kun uuden
impregnointilinjan
valvomattoman huuhtelun
seurauksena kemikaaleja
joutui sadevesiviemäriin
Impregnointiaseman alaiset viemärit
puhdistettiin sekä tehdasalueella että
ulkopuolella joen suuntaan.
Viemärijärjestelmään asennettiin
kameravalvonta tarkastusten tukemiseksi ja
virtausreitin selvittämiseksi. Viranomaisten
virallinen raportti on vielä kesken.
Varmennettu 60
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen (E2-4)
Laadintaperiaatteet
Pilaantumista koskevan eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin
mukaan kunkin epäpuhtauden konsolidointiin sisällytetään vain niiden
tuotantolaitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006
liitteessä II määritelty sovellettava kynnysarvo ylittyy. Hiukkaspäästöjen
(PM) osalta Stora Enso raportoi kokonaismäärän, ei erikseen PM10-
hiukkaspäästöjä.
Epäpuhtauksien raportointi perustuu yhdistelmään yksikkökohtaisia suoria 
mittauksia, arvioita ja päästölaskelmia. Stora Enson tilinpäätöksen
mukaisesti luvut sisältävät myös konsernin yhteisten toimintojen
aiheuttamat päästöt ilmaan ja veteen omistusosuuden mukaan (50 %).
Jätevesipäästöjä seurataan sekä reaaliaikaisesti että manuaalisesti
tehtävillä mittauksilla, kuten metsäteollisuuden standardimenetelmillä.
Kartongin, sellun ja paperin tuotantolaitokset valvovat
prosessivesipäästöjä, jätevesipäästöjä kuten suspendoituneita
kiintoaineita, kemiallista hapenkulutusta, orgaanisen hiilen
kokonaismäärää, fosforia, typpeä ja absortoituvia orgaanisia
halogeeniyhdisteitä. Seurantaa ja raportointia tehdään päivittäin,
kuukausittain tai vuosittain toimipaikkojen toimintojen, päästötyyppien ja
ympäristölupien mukaan. Suorista mittauksista saatujen mittauksien
osuudeksi arvioidaan melkein 100%.
Kolmannen osapuolen arviointeja käytetään arvioiden perustana
erityisesti raskasmetallipäästöjen osalta, kun suoraa mittauslaitteistoa ei
ole käytettävissä. Näissä tapauksissa käytetään kolmansien osapuolten
mitattujen arvojen keskiarvoa koko vuoden osalta. Kukin tehdas raportoi
tiedot konsernin ympäristöraportointijärjestelmään suorien mittausten tai
kolmansien osapuolten laskelmiin perustuvien arvioiden pohjalta.
Pilaantumiseen liittyvät sääntöjen vastaiset tapaukset vuonna 2025
ilmoitetaan kohdassa ESRS E2-3, mukaan lukien lyhyen aikavälin korjaavat
ja ennaltaehkäisevät toimet.
Maaperän pilaantumista koskevat kynnysarvot omissa toiminnoissa
eivät ylity, joten sitä ei raportoida osana ESRS E2-4:ää.
Ilmaan päätyvät epäpuhtaudet
Yksikkö
2025
2024
Ammoniakki (NH3)
tonnia
282
189
Hiilimonoksidi (CO)
tonnia
5 067
5 202
Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet
(HCl:nä)
tonnia
47
41
Typen oksidit (NOx/NO2)
tonnia
7 429
7 435
Muut haihtuvat orgaaniset
yhdisteet kuin metaani (NMVOC)
tonnia
1 394
1 352
Hiukkaset (PM)
tonnia
981
1 178
Rikin oksidit (SOx/SO2)
tonnia
312
335
Kupari ja kupariyhdisteet
(kuparina)1
kg
n/a
130
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit)
(TEQ)
kg
3
30
1 Vuonna 2025 kynnysarvo ei ylittynyt.
Veteen päätyvät epäpuhtaudet
Yksikkö
2025
2024
Halogenoidut orgaaniset yhdisteet
(AOX:nä)
tonnia
221
195
Kokonaistyppi
tonnia
429
517
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä
(TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3)
tonnia
6 138
4 593
Kokonaisfosfori
tonnia
71
63
Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)
tonnia
11
9
Kadmium ja kadmiumyhdisteet
(kadmiumina)
kg
312
312
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)
kg
1 536
1 370
Elohopea ja elohopeayhdisteet
(elohopeana)
kg
71
15
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä)
kg
895
570
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt
(PAH)1
kg
315
n/a
1 Vuonna 2024 kynnysarvo ei ylittynyt.
Varmennettu 61
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe tai osaosa-aihe
Stora Enson teolliset toiminnot ottavat merkittäviä määriä vettä.
Kartongin, sellun ja paperin tuotanto vaatii huomattavia määriä
vettä, mikä muodostaa yli 99 % yhtiön kokonaisvedenotosta.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Vedenotto
Vesi-intensiiviset tuotantoprosessit.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Vedenkulutus
Vedenottoa ja -kulutusta tapahtuu alueilla, joissa on niukkuutta
vedestä, mikä voi vaikuttaa paikallisten vesivarojen riittävyyteen.
Mahdollinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Vedenotto; Vedenkulutus
Teollisen toiminnan vesipäästöt vaikuttavat makean veden
ekosysteemeihin.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Jätevesipäästöt
Suurin osa tuotantoyksiköistä sijaitsee alueilla, joilla on vähäinen
vesistressi, mikä edistää jatkuvaa ja riittävää veden saantia ja
varmistaa toiminnan vakauden ja tehokkuuden. Lisäksi se tukee
yhtiön pitkän aikavälin sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan,
koska alueet, joilla on pieni riski veden riittävyyteen liittyen, ovat
vähemmän todennäköisiä kokemaan ilmastonmuutoksen
kielteisiä vaikutuksia, kuten pitkittyneitä kuivuusjaksoja tai
vesipulaa.
Mahdollisuus
Keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Vedenotto; Vedenkulutus
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
toimintaperiaatteet (E3-1)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen
toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan
olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Ympäristöohjeet on kuvattu kohdassa ESRS E1-2. Edellä olevassa SMB-3:n
taulukossa määriteltyjen veteen liittyvien kielteisten vaikutusten ja riskien
hallitsemiseksi toimintaohjeissa vahvistetaan perusperiaatteet vesivarojen
tehokkaalle, alhaiselle ja optimoidulle käytölle. Tähän sisältyvät vedenotto,
jäteveden käsittely ja prosessivesipäästöt. Ohjeissa sitoudutaan
vähentämään veden käytön vaikutuksia sekä tehostamaan
vedenkäsittelyä ja kierrätystä kestävämmän veden hankinnan
tukemiseksi. Lisäksi niissä korostetaan veden laadun parantamista,
pilaantumisen minimointia sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien
haittojen lieventämistä tai korjaamista.
ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät kattavat paikan päällä tehtävät
hallintatoimet olennaisten veteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, keskittyen ensisijaisesti
paikallisesti olennaisimpiin korkean prioriteetin aiheisiin. Prosessivesi
minimoidaan räätälöidyillä toimenpiteillä jatkuvien parannusten
saavuttamiseksi. Tuotantoprosesseista peräisin olevan prosessiveden
käsittelevät jätevedenpuhdistamot pyrkivät estämään jätevesien
aiheuttaman ekologisen haitan. Paikallisyhteisöihin liittyviä vaikutuksia
hallitaan osana ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa menettelyä
(Environmental and Social Impact Assessment), joka tehdään uusille
tuotannnollisille projekteille sekä due diligence -prosessin kautta
fuusioiden, yritysostojen ja -myyntien yhteydessä.
Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee alueilla, joissa vettä on melko
runsaasti, ja veden niukkuutta seurataan tarkasti. Vesiriskit arvioidaan
pohja- ja pintavesien niukkuuden osalta, laitevikojen, tulvien, valumavesien
ja tulvavesien osalta, sekä raakaveden lämpötilavaikutuksien osalta.
Ympäristöohjeissa sitoudutaan edistämään aktiivista vesivarojen hoitoa
näillä alueilla.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
toimet ja resurssit (E3-2)
Stora Enson kolme pitkän aikavälin keskeistä toimea vedenkäytön
tehokkuuden parantamiseksi ja mahdollisen kielteisten vaikutusten
hillitsemiksi veden niukkuudelle altistuvilla alueilla ovat kuvattu alla. Nämä
toimet edistävät ympäristöohjeiden tavoitteita suojella ympäristöä.
1) Tuotantoyksikkökohtaisia investointeja teknologiaan ja laitteisiin
vedenkäytön tehokkuuden parantamiseksi tehdään vuosittain. Vuonna
2025 yhtiö tuki veteen liittyviä investointeja yhteensä noin 37,2 (40,6)
miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksessä nämä investoinnit ovat osa liitettä 4.1.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät
(osana vastaavia Lisäykset -rivejä). Toimenpide tukee tavoitteita, jotka
koskevat tiettyjen prosessivesien päästöjen vähentämistä ja
kokonaisvedenkulutuksen trendin alentamista, kuten on kuvattu kohdassa
ESRS E3-3.
2) Paikallisesti toteutettavilla toimilla hallitaan mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia tuotantoyksiköissä, jotka sijaitsevat vesistressin alueilla. Vuonna
2025 kuusi tuotantoyksikköä sijaitsi korkean vesistressin alueella. WRI
Aqueduct Water Risk Atlas, jota käytetään veteen liittyvien riskien
arviointiin, antaa tietoa veden niukkuudesta, vesistressistä, tulvista ja
veden laadusta. Esimerkkejä vesistressin hallintaan tähtäävistä toimista
vuodelta 2025:
• Belgian Langerbruggen tehtaalla vedenpäästöt vähenivät noin 7 %
edellisvuoteen verrattuna, pääasiassa jäteveden kierrätyksen
tehostamisen ansiosta.
• Kiinan Beihain tehdas pyrkii jatkuvasti parantamaan vedenkäytön
tehokkuutta. Tehdas on esimerkiksi optimoinut tiivistysveden käytön
jätevedenkäsittelyssä ja parantanut vedenkierrätysprosesseja
elintarvikekartongin tuotannossa vähentääkseen jäteveden määrää ja
makean veden kulutusta.
3) Tuotantopaikoilla tehdään jatkuvia toimenpiteitä vedenkäytön
optimoimiseksi käyttämällä ainoastaan pintavesistä, pohjavedestä ja
kunnallisista lähteistä saatavaa makeaa vettä. Käytön jälkeen prosessivesi
puhdistetaan käsittelylaitoksissa ennen sen palauttamista paikalliseen
ekosysteemiin. Lopputulemana noin 95 % (95 %) vedestä kierrätetään
takaisin ympäristöön ja vain 5 % (5 %) käytetään tuotantoprosesseihin.
Tämä toimenpide auttaa lieventämään sekä vedenkulutuksen että
vedenoton aiheuttamaa vaikutusta.
Lisätietoja konsernin ympäristökuluista ja investoinneista on kohdassa
ESRS E2-2.
Varmennettu 62
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
tavoitteet (E3-3)
Vähentääkseen vedenkäyttöön liittyviä kielteisiä vaikutuksia Stora Enso on
asettanut tavoitteekseen vähentää tiettyjä prosessivesipäästöjä ja
kokonaisvedenottoa. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia ympäristöohjeiden
kanssa, jotka asettavat perusperiaatteet ja yhtiön vaatimukset vesivarojen
hallinnalle.
Tavoite, m3/tonni
Soveltamisala
Perusvuosi ja -
arvo
2025
2024
Prosessivesipäästöjen
vähentäminen 17 %
vuoteen 2030 mennessä
myytävää kartonki, sellu
ja paperi tonnia kohti
Valitut kartonki-,
sellu- ja
paperintuotanto-
laitokset
2019: 36 m3
32
34
Jatkuva tavoite
vähentää
kokonaisvedenottoa
myytävää kartonki, sellu
ja paperi tonnia kohti
Kartonki-, sellu-
ja paperin-
tuotantolaitokset
2016: 60 m3
56
60
Vuonna 2025 prosessivesipäästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna,
mikä tarkoitti 10 %:n vähennystä vertailuvuoteen nähden. Myös
kokonaisvedenotto laski, mikä oli linjassa asetetun tavoitteen kanssa. Stora
Enso jatkaa vedenkäytön tehostamista kohdennettujen investointien sekä
jatkuvien vedenhallinnan ja tehokkuuden parantamistoimenpiteiden
avulla.
Laadintaperiaatteet
Tavoitteet on asetettu toiminnoille, joilla on merkittävin vaikutus
vedenkäyttöön, ja ne sisältävät prosessiveden ja jäähdytysveden sekä ei-
kontaminoituneen veden oton. Prosessivesipäästöt sisältävät valittujen
kartongin, sellun ja paperin tuotantolaitosten päästöt kuutiometreinä (m3).
Kokonaisvedenoton tavoite kattaa kaikki kartonki-, sellu- ja
paperintuotantolaitokset. Vedenotto ja -päästöt on normalisoitu jakamalla
vesikuutiometri kartongin, sellun ja paperin kokonaistuotannon samana
ajanjaksona myytävillä tonneilla (t). Yksityiskohtaiset laadintaperiaatteet
ovat kohdassa ESRS E3-4.
Lainsäädäntö ei velvoita asettamaan vesitavoitetta. Ulkopuoliset
sidosryhmät eivät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteet eivät
perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön.
Vedenkulutus (E3-4)
Kartongin, sellun ja paperin tuotanto vaatii huomattavia määriä vettä, ja
sen osuus on yli 99 % yhtiön kokonaisvedenotosta. Nämä yksiköt ottavat
prosessi- ja jäähdytysveden pääasiassa pintavesilähteistä, ja vuonna
2025 kokonaisvedenotosta 98 % (98 %) on peräisin pintavedestä. Noin 2 %
(2 %) on peräisin kunnallisista tai pohjavesivaroista. WRI Aqueduct Water
Risk Atlas -työkalun mukaan kuusi yhtiön tuotantolaitoksista toimii alueilla,
joilla vesistressin perustaso on korkea: Beihai Kiinassa, Langerbrugge ja
Roeselare Belgiassa, Wujin ja Qiananin jatkojalostusyksiköt Kiinassa ja Łódź
Puolassa. Vuoden 2025 aikana nämä yksiköt ottivat 14,7 (15,7) miljoonaa
kuutiometriä vettä, mikä vastaa 4 % (4 %) yhtiön kokonaisvedenotosta.
Näiden yksiköiden prosessivesipäästöt olivat 11,6 (12,7) miljoonaa
kuutiometriä, mikä vastaa 5 % (6 %) yhtiön prosessivesipäästöjen
kokonaismäärästä. Stora Enso ei varastoi vettä tuotantoyksiköissään.
Laadintaperiaatteet
Tilinpäätöksen mukaisesti veteen liittyvät mittarit sisältävät konsernin
yhteiset toiminnot omistusosuuden (50 %) mukaisesti. Stora Enso parantaa
jatkuvasti vesiraportoinnin tarkkuutta ja tietojen konsolidointia. Kukin
tuotantoyksikkö raportoi tiedot konsernin
ympäristöraportointijärjestelmään.
Kokonaisvedenotto sisältää prosessiveden sekä jäähdytysveden ja ei-
kontaminoituneen vedenoton kaikissa teollisuusyksiköissä kuutiometreinä
(m3). Kokonaisvesipäästöt sisältävät kaikkien teollisuusyksiköiden päästöt
kuutiometreinä (m3). Stora Ensolla on käytössään vesiraportointia varten
standardoitu menettely kartonki-, sellu- ja paperiyksiköissä, joissa
jäähdytys- ja prosessivesivirrat mitataan yksikköjen eri fyysisissä paikoissa.
Kokonaisvedenotto on kaikkien tuotantolaitosten pohjavedestä,
kunnallisista vesilähteistä ja pintavesistä otetun veden yhteismäärä.
Kokonaisvedenpäästö on kaikkien tuotantolaitosten prosessivesien,
jäähdytysveden ja ei-kontaminoituneen veden poiston yhteismäärä.
Suorasta mittauksesta saatujen mittausten arvioidaan olevan noin 60 %.
Raportoitu vedenkulutus sisältää tuotteissa, tähteissä ja jätteissä olevan
arvioidun veden sekä ilmaan haihtuneen veden määrän prosessiveden
jäähdytystorneista, jätevedenpuhdistamoista ja yhtiön tehtaiden ei-
kontaminoituneen veden jäähdytystorneista. Sahat, jatkojalostusyksiköt ja
toimistot sisältyvät arvioihin perustuviin kulutusmääriin. Vedenkulutuksen
laskenta perustuu Euroopan paperiteollisuuden keskusliiton (CEPI)
vedenkäyttöä ja vedenkulutusta kuvaamaan menetelmään sekä Ruotsin
ympäristötutkimuslaitoksen (IVL) raporttiin Ruotsin metsäteollisuuden
vesiprofiilista. Lähes 100 % veden kokonaiskulutuksesta määritetään
laskelmien ja arvioiden perusteella
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä ilmoitetaan
uudelleenkäytetyn jäähdytysveden ja ei-kontaminoituneen veden
määrien perusteella.
Vesi-intensiteettisuhde lasketaan yhtiön kokonaisvedenkulutuksena
kuutiometreinä miljoonaa euroa kohden konsernin kokonaisliikevaihdosta,
joka on raportoitu tilinpäätöksessä.
Veteen liittyvät mittarit
Yksikkö
2025
2024
Vedenoton kokonaismäärä
milj. m3
386
401
Vesipäästöt kokonaismäärä
milj. m3
360
379
Kokonaisvedenkulutus
milj. m3
20,5
19,6
Kokonaisvedenkulutus vesiriskialueilla,
korkeasta vesistressistä kärsivät alueet
mukaan lukien
milj. m3
2,0
1,6
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
milj. m3
16,9
18,6
Vesi-intensiteettisuhde
m3/eur milj.
2 203
2 169
Varmennettu 63
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe tai osaosa-
aihe
Aktiivinen monimuotoisuuden hallinta ja suojelu metsätoiminnassa, kuten
lahopuun määrän alueellinen optimointi ja keskeisten elinympäristöjen
suojelu, edistävät myönteisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.
Todellinen myönteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Suora hyödyntäminen
Metsänhoito ja puunkorjuu tärkeiden lajien tai elinympäristöjen alueilla tai
niiden läheisyydessä voivat vaikuttaa kielteisesti biologiseen
monimuotoisuuteen.
Todellinen ja mahdollinen
negatiivinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot
Suora hyödyntäminen;
Uhanalaiset lajit ja
niiden elinympäristö
Riippuvuus puusta raaka-aineena altistaa Stora Enson puun markkinahintojen
vaihteluille. Esimerkiksi metsätaloutta ja biodiversiteettiä koskevien
säännösten kehittyminen, jotka liittyvät hakkuumääriin ja metsänhoidon
valintoihin, voivat johtaa raaka-aineen tarjonnan vähenemiseen ja/tai puun
hintojen nousuun, mikä voi vaikuttaa kielteisesti tuotteiden kilpailukykyyn.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot
Vaikutukset
ekosysteemipalve-
luihin ja riippuvuudet
niistä
Globaali biodiversiteetin väheneminen voi heikentää Stora Enson
metsäomaisuuden arvoa ja metsien kykyä selviytyä ulkoisista häiriöistä sekä
vaikuttaa puun hyväksyttävyyteen raaka-aineena.
Riski
Keskipitkä, pitkä aikaväli
Omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Vaikutukset
ekosysteemipalve-
luihin ja riippuvuudet
niistä
Korjuuseen liittyvä sääntöjen noudattamatta jättämisen riski, kuten
ekologisesti herkkien alueiden vahingoittaminen tai säännöstenvastaisuus.
Tapahtumat voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi
johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen, mikä
puolestaan nostaa pääomakustannuksia ja vähentää liikevaihtoa.
Tapahtumat voivat myös johtaa sakkoihin ja muihin taloudellisiin varauksiin.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot
Suora hyödyntäminen
Oman ja vuokratun metsäomaisuuden avulla Stora Enso varmistaa puun
saatavuuden, vähentää riippuvuutta ulkoisista toimittajista, edistää
ympäristövastuuta kestävillä metsänhoitokäytännöillä, säilyttää ja aktiivisesti
hallinnoi biologista monimuotoisuutta sekä edistää hiilensidontaa.
Mahdollisuus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Vaikutukset
ekosysteemipalve-
luihin ja riippuvuudet
niistä
Uuden teknologian kehityksen tukema biologisen monimuotoisuuden 
parantaminen voi lisätä metsien ja ekosysteemien arvoa. Stora Enso
hyödyntää tiedettä, teknologiaa ja dataa monimuotoisuuden hallinnan ja
suojelun optimoimiseksi metsätoiminnoissaan.
Mahdollisuus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot, yhteiset
toiminnot
Vaikutukset
ekosysteemipalve-
luihin ja riippuvuudet
niistä; Uhanalaiset lajit ja
niiden elinympäristö
Ilmastonmuutokseen liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja konsernin metsäomaisuuteen kohdistuvat fyysiset riskit on kuvattu kohdassa ESRS E1.
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa (E4-1)
Stora Enso otti vuonna 2021 käyttöön uuden vastuullisuusohjelman, jossa
keskitytään kolmeen painopistealueeseen: ilmastoon, biologiseen
monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Tätä edelsi Stora Enson
liiketoimintamallin ja strategisen resilienssin analyysi suhteessa
tulevaisuuden keskeisiin kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Prosessiin
osallistui sisäisiä sidosryhmiä yhtiön kaikista liiketoiminta-alueista, ja myös
ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettiin näkemyksiä. Analyysiin ei sisältynyt
vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kuulemista. Aikahorisontiksi
asetettiin vuodet 2030 ja 2050.
Analyysissa keskityttiin siirtymävaiheen tapahtumiin, kuten lisääntyvään
lainsäädäntöön ja ulkoisten sidosryhmien odotuksiin sekä fyysisiin ja
systeemisiin riskeihin. Analyysi koski Stora Enson omia toimintoja ja sisälsi
useita tieteellisiä tutkimuksia ja katsauksia, joista yksi tärkeimmistä oli
Stockholm Resilience Centerin planetaarisia rajoja koskeva malli. Analyysi ei
kattanut arvoketjun alku- ja loppupäätä.
Analyysin tulokset osoittivat, että biologisen monimuotoisuuden
väheneminen etenee kiihtyvällä vauhdilla ja sidosryhmät odottavat
yhtiöiden puuttuvan systeemisiin ilmastoon ja monimuotoisuuteen liittyviin
riskeihin toimialaansa laajemmin. Analyysin mukaan Stora Enson
liiketoiminnan ja strategian tulevaisuuden varmistamiseksi on ratkaisevan
tärkeää vähentää päästöjä tuotannollisessa toiminnassa, tuotteiden
varastoida hiiltä ja auttaa hillitsemään luontokatoa ja yhtiön toteuttaa
vastuullisia käytäntöjä ympäristön suojelemiseksi.
Tämän seurauksena Stora Enso laati siirtymäsuunnitelman, jonka
tarkoituksena on edistää uusia mahdollisuuksia ja varmistaa
liiketoiminnan tulevaisuus. Biologisen monimuotoisuuden osalta yhtiö
asetti päämääräksi saavuttaa positiivinen nettovaikutus
monimuotoisuuteen omissa metsissä ja puuviljelmillä vuoteen
2050 mennessä. Lisäksi yhtiön asettamat biodiversiteetti-indikaattorit ja
niiden välitavoitteet tukevat pitkän aikavälin tavoitetta. Globaalit
kumppanuudet edunvalvonnan ja tutkimustyön saralla – kuten yhteistyö
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Kansainvälisen kestävän
metsätalouden koalition (ISFC) kanssa – ovat myös olennainen osa
biologisen monimuotoisuuden edistämistä. Ilmaston resilienssi­
suunnitelma päivitettiin vuonna 2025 ja se on esitetty kohdassa ESRS E1-1.
Marraskuussa 2025 Stora Enso sai päätökseen Ruotsin
metsäomaisuutensa strategisen arvioinnin ja aloitti valmistelut
omaisuuden eriyttämiseksi uudeksi julkisesti listattavaksi ruotsalaiseksi
yhtiöksi. Eriyttämisen on tarkoitus toteutua vuonna 2027. ESRS E4 -
tiedonanto kuvaa yhtiön rakennetta ja liiketoimintamallia 31.12.2025.
E4 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een
Stora Ensolla oli vuonna 2025 yhteensä 1,9 (2,1) miljoonaa hehtaaria omia
tai vuokrattuja maita. Lisäksi yhtiö osti puuta noin 22 400 (21 000)
yksityiseltä metsänomistajalta. Yhtiöllä ei ole suoraa vaikutusta
maankäytön muutoksiin, koska olemassa olevia metsiä ei muuteta
maatalouteen, puuviljelmiksi tai muihin tarkoituksiin. Kaksinkertaisessa
olennaisuusanalyysissa ei havaittu olennaisia kielteisiä vaikutuksia
maaperän tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän
sulkemiseen rakentamisella.
Omien metsäalueiden lisäksi Stora Enso hankkii suurimman osan puustaan
yksityisiltä ja muilta metsänomistajilta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Baltiassa ja Keski-Euroopassa.  Näiden hakkuukohteiden katsotaan
kuuluvan yhtiön arvoketjun alkupäähän.
Kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti Stora Enson olennaiset
metsäalueet jakautuvat kahteen luokkaan: operatiivisessa
määräysvallassa olevat kohteet ja arvoketjuun kuuluvat kohteet, joista
yhtiö omistaa 50%, tai vähemmän. Yhtiön omat metsät ja paikallisten
metsänomistajien korjuualueet voivat sijaita lähellä biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, mutta tiukkojen
toimintatapojen ja korjuukäytäntöjen ansiosta näille elinympäristöille ei
yleensä aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Metsätoiminnot voi
vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin, mutta riskejä voidaan lieventää tiukoilla
Varmennettu 64
ohjeilla ja toimenpiteillä, jotka suojelevat ja edistävät elinympäristöjä.
Katso ESRS E4-3 ”Biologisen monimuotoisuuden ja metsänhoidon hallinnan
resurssit" vuonna 2024 tapahtuneesta ympäristötapauksesta.
Metsäalue
Suora
operatiivinen
kontrolli
Ekologinen
tila
Ekologiseen
tilaan
vaikuttavat
toiminnot
Vaikutus
biologisen
monimuotoi-
suuden kannalta
herkkään
alueeseen
Ruotsi
(oma metsä)1
Kyllä
Kohtalaisesti
muutettu
Metsä-
toiminnot
Kyllä
Kiina1
Kyllä
Suuresti
muutettu
Metsä-
toiminnot
(puuviljelmät)
Ei
Brasilia1
Ei
Suuresti
muutettu
Metsä-
toiminnot
(puuviljelmät)
Ei
Uruguay1
Ei
Suuresti
muutettu
Metsä-
toiminnot
(puuviljelmät)
Ei
Tornator - Suomi,
Viro, Romania2
Ei
Kohtalaisesti
muutettu
Metsä-
toiminnot
Ei
Yksityiset
metsänomistajat:
Suomi, Ruotsi,
Norja, Baltia
Ei
-
Metsä-
toiminnot
Kyllä
1 Stora Enso on tunnistanut taloudellisen riippuvuuden biologisen monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä,
jotka liittyvät sen suoraan tai yhdessä omistamiin kohteisiin, koska monimuotoisuuden ja ekosysteemien tila
voi vaikuttaa omaisuuden arvoon pitkällä aikavälillä.
2 Tornator Oyj on suomalainen osakkuusyhtiö, josta Stora Ensolla on 41 %:n omistusosuus.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet (E4-2)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi. Jokaisen toimintaperiaatteen
omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan olevat dokumentit
tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Puun ja kuidun sekä maankäytön hankintaa koskeva politiikka
Stora Enson puun ja kuidun hankintaa sekä maankäyttöä koskevassa
politiikassa esitetään sitoutuminen vastuulliseen puun ja kuidun
hankintaan kestävästi hoidetuista metsistä ja puuviljelmistä. Politiikka
kattaa kestävän metsä- ja maankäytön käytännöt, jotka auttavat
turvaamaan ekosysteemien terveyden ja ekologisten toimintojen
säilymisen sekä auttavat suojelemaan biologista monimuotoisuutta,
maaperää ja vesivaroja. Politiikassa käsitellään myös keinoja, joilla
pyritään ehkäisemään monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä
vaikutuksia ja mahdollisia riskejä, jotka voivat aiheutua kestämättömistä
metsänhoito- ja hakkuukäytännöistä tai -tasoista. Ympäristöohjeet, jotka
on esitelty kohdassa ESRS E1-2, tarkentavat politiikan tavoitteita.
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö:
• puun tehokas hyödyntäminen, jotta luonnonvaroista saadaan korkea
lisäarvo
• vastuullisten metsän- ja maanhoitokäytäntöjen edistäminen
metsänomistajien kanssa
• metsien tilan ja metsänhoitotoimien seuranta sekä esimerkiksi
metsäsertifikaattien hyödyntäminen kestävän metsänhoidon
edistämiseksi ja varmentamiseksi.
• jäljitettävyysjärjestelmien käyttö sen varmistamiseksi, että kaikki omissa
toiminnoissa käytettävä puu ja kuitu on peräisin laillisista lähteistä eikä
aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä
• puuviljelmien suunnittelu ja hoito osana paikallista maankäyttöä sekä
kestävän elinkeinon edistämiseksi
• alkuperäiskansojen ainutlaatuisten taloudellisten ja kulttuuristen
oikeuksien huomioiminen
Lisäksi toimintaperiaatteissa kielletään sellaisten puun ja kuitujen
hankinta, jotka
• on korjattu laittomasti
• on hakattu suojelualueilla tai alueilla, joiden suojelua varten on
meneillään virallisia nimeämisprosesseja, paitsi jos hakkuut ovat selvästi
kansallisten suojelusäännösten mukaisia
• on korjattu metsissä, joissa hakkuut uhkaavat korkeaa suojeluarvoa
• on hankittu alueilta, joita ollaan muuttamassa metsistä tai muista
puustoisista ekosysteemeistä viljelmiksi tai muuhun kuin metsäkäyttöön,
ellei muuttaminen ole perusteltua sosiaalisten ja ympäristöön
kohdistuvien nettohyötyjen vuoksi; tai
• korjattu vastoin perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu sisältyvät Stora
Enson puun ja kuitujen hankintaa ja maankäyttöä koskevaan politiikkaan.
Stora Enso ei ole ottanut käyttöön vastuullisia merikäytäntöjä koskevia
erityisiä toimintaperiaatteita. Toimintaperiaatteet eivät erityisesti liity
olennaisiin riippuvuuksiin, tai fyysisiin ja siirtymäriskeihin tai
mahdollisuuksiin.
Toimintaperiaatteet kattaa yhtiön omat toiminnot ja arvoketjun alkupään.
Vastuussa niiden täytäntöönpanon varmistamisesta on kunkin
metsäomaisuutta hallinnoivan liiketoiminta-alueen johtaja. Politiikka on
saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Toimittajien eettiset toimintaohjeet
Toimittajien eettisissä toimintaohjeissa asetetaan toimittajille
vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat muun muassa ympäristönsuojelua.
Niissä velvoitetaan toimittajaa erityisesti ymmärtämään, millaisia
yhteyksiä sen liiketoiminnalla voi olla biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuviin vaikutuksiin, ja tarvittaessa toimimaan monimuotoisuuden
suojelemiseksi. Toimintaohjeissa käsitellään kielteisiä vaikutuksia ja riskejä,
jotka voivat aiheutua kestämättömistä metsänhoitokäytännöistä.
Toimittajan eettiset toimintaohjeet on allekirjoitettava osana
esihyväksyntäprosessia. Lisätietoja toimintaohjeista on kohdassa ESRS E1.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit (E4-3)
Kestävä metsänhoito ja biologinen monimuotoisuus
Stora Enso pyrkii aktiivisesti edistämään biologista monimuotoisuutta
olennaisena osana kestävää metsänhoitoa. Alla esitetyt keskeiset toimet
liittyvät biologisen monimuotoisuuden myönteisten vaikutusten
vahvistamiseen, kestämättömien metsänhoitokäytäntöjen negatiivisten
vaikutusten ja riskien lieventämiseen sekä uuden teknologian tarjoamien
mahdollisuuksien hyödyntämiseen biologisen monimuotoisuuden
hallinnan ja suojelun optimoimiseksi. Ne tukevat tavoitetta saavuttaa
biologiselle monimuotoisuudelle positiivinen nettovaikutus ja nolla
ympäristötapausta sekä puun ja kuidun hankintaa sekä maankäyttöä
koskevan politiikan tavoitteita.
1) Tasaikäisessä metsänhoidossa, joka on yleisin menetelmä pohjoisessa,
harvennus tehdään puuston ollessa keski-ikäistä, jotta voidaan edistää
terveen metsän kannalta elinvoimaisten puiden kasvua. Lopulliseen
puunkorjuuseen kuuluu avohakkuu, jossa säilytetään biologisen
monimuotoisuuden piirteitä, kuten elävien puiden ryhmiä ja
puskurivyöhykkeitä, sekä kelopuuta. Metsää uudistetaan istuttamalla
alueelle sopivia taimia sekä täydentämällä uudistumista luonnollisin
menetelmin. Vuonna 2025, noin 41 (39) miljoonaa puuntainta istutettiin tai
toimitettiin istutettavaksi yhtiö metsiin Pohjoismaissa.
2) Stora Enso harjoittaa omissa metsissään ja puuviljelmillään aktiivista,
paikallisiin olosuhteisiin sovitettua biologisen monimuotoisuuden hallintaa,
keskittyen erityisesti uhanalaisten lajien suojeluun ja suojelualueiden
Varmennettu 65
ylläpitoon luonnon suojelemiseksi. Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa
yhteistyö yksityisten metsänomistajien kanssa tarjoaa palveluja ja lisää
tietoisuutta monimuotoisuuden edistämisestä. Esimerkkejä
raportointivuodelta ovat muun muassa:
• Omissa metsissään Stora Enso jatkoi kohdennettuja toimenpiteitä
uhanalaisten lajien, kuten valkoselkätikan, sarvijäärän ja hietasisiliskon,
elinympäristöjen ylläpitämiseksi, luoden edellytyksiä
monimuotoisuudelle maisematasolla.
• Suomessa Stora Enso ennallisti kosteikkoja 85 hehtaarin alueella
yhdessä Tornatorin kanssa. Pitkällä aikavälillä kosteikoiden odotetaan
muuttuvan hiilinieluiksi ja auttavan näin hillitsemään ilmastonmuutosta.
• Ruotsissa painopiste on ollut purojen ennallistamisessa. Vuonna 2025
toteutettiin kolme hanketta, joiden tavoitteena oli palauttaa vesistöt
luonnontilaan ja luoda monimuotoisia elinympäristöjä kaloille,
vesieläimille ja linnuille.
• Vuonna 2024 Stora Enson brasilialainen yhteisyritys Veracel allekirjoitti
pitkäaikaisen sopimuksen Biomasin kanssa 1 200 hehtaarin
heikentyneiden suojelualueiden ennallistamisesta. Rahoitus liittyy
hiilidioksidipäästöoikeuksien tulevaan myyntiin. Ennallistamistoimet
aloitettiin vuonna 2025.
3)  Stora Enso jatkoi tekoälyn ja muiden teknologioiden hyödyntämistä
biologisen monimuotoisuuden ja puuntuotannon parempaan integrointiin,
mukaan lukien metsästä luotu digitaalinen kaksonen, joka mallintaa
metsänhoitotoimia ja ennustaa niiden vaikutuksia harvinaisiin lajeihin.
Merkittävä askel oli Stora Enson ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton
(IUCN) yhteistyöhanke myönteisten monimuotoisuusvaikutusten
edistämiseksi, joka käynnistettiin vuoden 2024 alussa ja saatiin päätökseen
vuonna 2025. Hankkeen tavoitteena oli luoda kehys, jonka avulla
metsätalousala voi saavuttaa positiivisen nettovaikutuksen
monimuotoisuuteen aktiivisen metsänhoidon avulla. Tärkein lopputulema
oli IUCN:n kehittämän STAR-biodiversiteettimittarin integrointi Stora Enson
metsänsuunnittelujärjestelmään. Tämä mahdollistaa tietoon perustuvan
biodiversiteettitoimien priorisoinnin metsämaisemissa ajan mittaan,
varmistaen, että kiireellisimmät uhat biodiversiteetille käsitellään ensin ja
puuntuotantoon kohdistuvat negatiiviset vaikutukset minimoidaan
tehokkaasti. Tulokset, mukaan lukien tekniset yksityiskohdat, suunniteltiin
julkaistaviksi tieteellisissä lehdissä ja esiteltiin IUCN:n maailman
luonnonsuojelukongressissa 2025.
4) Vuonna 2025 Stora Enso otti käyttöön tehostettuja koulutuskäytäntöjä,
tarkisti toimintatapojaan ja paransi valvontamekanismeja
varmistaakseen ohjeiden noudattamisen ja vähentääkseen
hakkuutoiminnan riskejä. Nämä ennaltaehkäisevät toimet perustuivat
vuosina 2024–2025 toteutettuun auditointiin, jossa tarkasteltiin kaikkia
puunhankinnan suunnittelu-, toteutus- ja valvontaprosesseja. Korjaavien
toimien toteutuminen ja riittävyys on verifioitu ulkoisen varmentajan
toimesta. Katso myös ”Resurssit biologisen monimuotoisuuden ja
metsänhoidon hallintaan”.
Metsäsertifiointi ja metsäkadon torjuntaan tähtäävät käytännöt
Stora Enso toteuttaa jatkuvia toimia vastatakseen puun ja kuitujen
hankintaa ja maankäyttöä koskevan politiikan ja toimittajien eettisten
toimintaohjeiden tavoitteisiin, jotka koskevat kestävää puunhankintaa ja
kestäviä metsänhoitokäytäntöjä. Jatkuvien metsänuudistamistoimien
lisäksi käytössä on seuraavat kolme jatkuvaa toimea hakkuutoimintaan
liittyvän sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin hallitsemiseksi.
1) Stora Enso on ottanut käyttöön metsäsertifioinnit ja kolmannen
osapuolen jäljitettävyysjärjestelmät, jotta puun alkuperä tiedetään ja
varmistetaan, että se on peräisin kestävistä lähteistä. Järjestelmiin
kuuluvat Forest Stewardship Councilin (FSC) Chain of Custody/Controlled
Wood -järjestelmä, metsäsertifiointiohjelman (PEFC) Chain of Custody/Due
Diligence -järjestelmä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Toimi kattaa
kaikki puunhankintaoperaatiot (omat toiminnot ja arvoketjun alkupää) ja
edistää metsäsertifiointikattavuuden tavoitetta (ks. ESRS E4-4).
2) Stora Enso ei perusta puuviljelmiä luonnonmetsiin, suojelualueille tai
veden kannalta herkille alueille, ja se käyttää vain maata, jonka luontoarvot
ovat vähäiset, kuten entisiä laidunmaita. Toimenpide kattaa puuviljelmät
Etelä-Amerikassa ja Kiinassa.
3) Stora Enso on valmistautunut EU:n metsäkadon torjuntaa koskevan
asetuksen noudattamiseen vahvistamalla due diligence -prosesseja ja IT-
järjestelmiä, joilla varmistetaan toimitusketjun läpinäkyvyys ja sääntelyn
noudattaminen metsäkadon torjunnassa.
Lisätietoa vuorovaikutuksesta vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa on osiossa ESRS S3.
Biologisen monimuotoisuuden ja metsänhoidon hallinnan resurssit
Vuoden 2025 lopussa Stora Enson metsäomaisuuden, mukaan lukien
vuokrattu maa, arvo oli 8,5 (8,9) miljardia euroa, ja sen pinta-ala oli 1,9 (2,1)
miljoonaa hehtaaria globaalisti. Syyskuussa 2025 Stora Enso myi noin 175
000 hehtaaria Ruotsin metsämaata, mikä vastaa noin 12,4 % sen Ruotsin
metsäomaisuuden pinta-alasta, ja säilytti 15 %:n omistusosuuden
myydystä yhtiöstä. Stora Enso kattaa 35 % (36 %) puuraaka-
ainetarpeestaan omista metsistä ja pitkäaikaisista sopimuksista.
Konsernin metsävarat edistävät hiilen sitomista (kuvattu kohdassa ESRS
E1-7), biologisen monimuotoisuuden suojelemista ja lieventävät
taloudellista riskiä liittyen riippuvuuteen puusta ja sen saatavuudesta.
Lisätietoja Stora Enson metsäomaisuudesta ja siihen liittyvästä
arvonmäärityksestä on tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.
Marraskuussa 2025 Stora Enso sai päätökseen strategisen arvioinnin
ruotsalaisista metsäomaisuuksistaan osana keskittymistä uusiutuviin
materiaaleihin ja pakkauksiin, ja aloitti valmistelut 
metsäomaisuusliiketoiminnan eriyttämiseksi uudeksi pörssiyhtiöksi
lakisääteisellä rajat ylittävällä osittaisjakautumisella. Jakautumisen on
tarkoitus toteutua vuonna 2027.
Metsänomistuksen lisäksi Stora Enson nykyiset (ja odotettavissa olevat
tulevat) resurssit biologista monimuotoisuutta ja metsänhoitoa koskien
koostuvat toimintamenoista, jotka liittyvät monimuotoisuusohjelmien ja
metsänhoidon henkilöstöön, taimitarhojen toimintaan,
metsäsertifiointimaksuihin sekä tekoälyn ja muun teknologian
kehittämiseen.
Vuonna 2024 Hukkajoella tapahtui ympäristövahinko, jossa metsätalouden
toiminta aiheutti merkittävää haittaa uhanalaiselle makeanveden
simpukkalajille yhdellä hakkuualueella. Vuonna 2025 Stora Enso ja
Metsähallitus allekirjoittivat vuoteen 2030 ulottuvan yhteistyösopimuksen 
erittäin uhanalaisen makeanveden jokihelmisimpukan suojelukäytäntöjen
parantamiseksi Suomessa. Sopimuksen voimassaoloaikana toteutetaan
simpukoiden elinympäristöjen kartoitusta, inventointia ja kunnostusta,
vesistöjen kunnostusta ja hoitoa sekä tietojärjestelmän tietojen
parantamista. Stora Enso rahoittaa ohjelmaa 1,1 miljoonalla eurolla vuoden
2030 loppuun mennessä. Ympäristövahinkoa tutkitaan vakavana
luonnonsuojelurikoksena.
Vuonna 2025 konsernin metsänhoitoon ja suojelevaan metsätalouteen
liittyvät EU:n taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 29 (25) miljoonaa
euroa ja pääomamenot 8 (9) miljoonaa euroa. Kuvaus
taksonomiakelpoisista toiminnoista on esitetty osiossa EU-taksonomia.
Stora Enso ei ole käyttänyt biologista monimuotoisuutta koskevia
hyvityksiä toimintasuunnitelmissaan.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet (E4-4)
Biologinen monimuotoisuus
Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan nettopositiivisen vaikutuksen
biologiseen monimuotoisuuteen omissa metsissään ja puuviljelmillään
vuoteen 2050 mennessä monimuotoisuuden aktiivisen hallinnan avulla.
Biodiversiteetti-indikaattorit seuraavat, miten hyvin puunkorjuussa
säilytetään biologista monimuotoisuutta tieteeseen perustuvan
tutkimuksen, ulkoisten suositusten ja sisäisten standardien ja vaatimusten
mukaisesti. Stora Enson tämänhetkinen tavoite on saavuttaa 90 %
Varmennettu 66
vaatimustenmukaisuus kunkin indikaattorin osalta. Se tarkoittaa, että
vähintään 90 % tarkastelluista kohteista täyttää yhtiön määrittelemät
käytännöt biologisen monimuotoisuuden vaalimiseksi.
Tavoite liittyy tunnistettuihin vaikutuksiin, jotka koskevat yhtiön omia
toimintoja ja arvoketjun alkupäätä, ja se on linjassa Stora Enson puun ja
kuitujen hankintaa ja maankäytön politiikan kanssa. Kun otetaan
huomioon lieventämishierarkia, tavoite voidaan kohdentaa kategorioihin:
vaikutusten välttäminen, minimointi ja ennallistaminen. Tavoite asetettiin
ennen kuin Kunming-Montrealin globaali luonnon monimuotoisuuskehys ja
vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia laadittiin. Se on
kuitenkin linjassa niiden tavoitteiden kanssa.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
90%
vaatimustenmukaisuus
kullekin biodiversiteetti-
indikaattorille
Hakkuualueet
Ruotsissa,
Suomessa ja
Baltiassa
2022: 84%
91 %
89%
100% vaatimusten­
mukaisuus kullekin
biodiversiteetti-
indikaattorille vuoteen
2030 mennessä
Vuonna 2025 painotettu keskiarvo parani hieman, mutta osa
indikaattoreista jäi alle tavoitetason, kuten alla olevasta taulukosta
ilmenee. Jatkossa huomiota kiinnitetään edelleen kaikkiin indikaattoreihin,
mutta erityistä painoa annetaan niille, jotka eivät täyttäneet tavoitetta.
Laadintaperiaatteet
Biodiversiteetti-indikaattorit seuraavat tarkastettujen hakkuualueiden
vaatimustenmukaisuusastetta suhteessa Stora Enson biologista
monimuotoisuutta koskeviin indikaattoreihin Suomessa, Ruotsissa ja
Baltian maissa. Kolmen alueen konsolidoidut suhdeluvut ovat painotettuja
keskiarvoja, joiden painotuksena käytetään kunkin alueen korjuumääriä.
Ekologisia kynnysarvoja ja osuuksien määrittelyä ei otettu huomioon
tavoitetta asetettaessa. Vaikka tavoite on asetettu tieteellisen tutkimuksen
mukaisesti, se ei perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön. Ulkopuolisia
sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden
asetannassa ei käytetty biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.
Biodiversiteetin säilymistä mittaavien
indikaattorien vaatimustenmukaisuusasteet, %
2025
2024
Tekopökkelöiden tekeminen
92 %
82 %
Maalahopuun säilyminen
87 %
83 %
Maaperän ja vesistöjen suojelu
88 %
94 %
Arvokkaat elinympäristöt
93 %
96 %
Säästöpuiden jättäminen
89 %
85 %
Suojakaistojen jättäminen
94 %
93 %
Yhteensä
91 %
89 %
Metsäsertifiointi
Biologinen monimuotoisuus on olennainen osa metsäsertifiointeja, ja
siihen sisältyy arvokkaiden ekosysteemien suojelu. Kestävien
metsänhoitokäytäntöjen ja niihin liittyvien myönteisten vaikutusten
edistämiseksi Stora Enso on asettanut jatkuvan tavoitteen omien ja
vuokrattujen metsämaiden metsäsertifioinnin kattavuudelle. Tavoite liittyy
tunnistettuihin vaikutuksiin, jotka koskevat Stora Enson omaa ja
tuotantoketjun alkupään arvoketjua, ja se on linjassa Stora Enson puun ja
kuitujen hankintaa ja maankäyttöä koskevan politiikan kanssa.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi 
ja -arvo
2025
2024
Jatkuva tavoite
ylläpitää
metsäsertifiointijärjes-
telmien kattavuus
vähintään 96 %:ssa
Omat ja
vuokratut maat
2013: 93 %
99 %
99 %
Vuonna 2025 kattavuus pysyi tavoitetason yläpuolella.
Laadintaperiaatteet
Tavoitteen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat Stora Enson
omistamat metsämaat Ruotsissa, omistetut ja vuokratut metsämaat
Kiinassa sekä yhteisten toimintojen omistamat ja vuokraamat maat
Uruguayssa ja Brasiliassa. Metsäsertifiointijärjestelmien kattavuus on
laskettu sertifioitujen maa-alueiden osuutena kaikista Stora Enson
omistamista tai vuokraamista puuntuotanto ja -korjuumaista.
Kokonaismaa-aluetta ja sen sertifioitujen maa-alueiden osuutta koskeva
raportointi noudattaa metsäomaisuuden talousraportointia.
Kun otetaan huomioon lieventämishierarkia, tavoite voidaan kohdentaa
vaikutusten minimointiin ja ennallistamiseen. Tavoitetta asetettaessa ei
otettu huomioon ekologisia kynnysarvoja ja kohdennuksia, eikä se perustu
aukottomaan tieteelliseen näyttöön. Raportoinnin perustan
(metsäsertifikaatit: FSC-ja PEFC) on akkreditoitujen sertifiointielinten
tarkastama, mutta mittaria ei ole vahvistanut muu ulkopuolinen taho kuin
varmennuksen antaja. Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan
tavoitteiden asetantaan. Tavoitteiden asetannassa ei käytetty biologista
monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.
Kestävä metsänhoito
Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nolla sääntöjen vastaista tapausta,
kuten kuvattu kohdassa ESRS E2-3. Stora Enso määrittelee
metsätoimintoihin liittyvän merkittävän sääntöjenvastaisuuden
ympäristölainsäädännön noudattamatta jättämiseksi tai
luparikkomukseksi tai rikkomukseksi, jolla on peruuttamattomia ympäristö-
tai sosiaalisia vaikutuksia.
Sääntöjen vastaisten tapausten määrä liittyen biodiversiteettiin tai
kestävään metsänhoitoon
Target
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Jatkuva tavoite: nolla
merkittävää sääntöjen
vastaista tapausta
Omat toiminnot
2017: 10
8
24
Liittyen kestävään
metsänhoitoon tai
biodiversiteettiin
1
12
Kestävään metsänhoitoon ja biodiversiteettiin liittyvien merkittävien
sääntöjen vastaisten tapausten määrä väheni merkittävästi
edellisvuodesta. Tämä johtui pääasiassa vahvasta keskittymisestä
tapausten ehkäisyyn tehostetun koulutuksen, tarkistettujen työtapojen ja
parannettujen valvontamekanismien avulla (katso toimenpide 4
kohdassa E4-3).
Tavoitetta asetettaessa ei ole otettu huomioon ekologisia kynnysarvoja
ja kohdennuksia, eikä se perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön.
Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteen asetantaan.
Tavoitteen asetannassa ei käytetty biologista monimuotoisuutta
koskevia hyvityksiä.
Varmennettu 67
Sijainti
Tapauksen kuvaus
Korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet
Forest-
liiketoiminta
-alue,
Suomi
Korjuutoimet vaikuttivat liito-
oravan pesimäpaikkaan,
koska lajin elinympäristöstä ei
ollut riittävästi tietoa.
Korjuu keskeytettiin välittömästi havainnon
jälkeen, ja tapauksesta ilmoitettiin
viranomaisille, jotka tiedottivat asiasta
poliisille. Poliisi ei ole vielä tutkinut tapausta.
Henkilöstölle ja toimittajille järjestettiin
koulutusta heidän osaamisensa
parantamiseksi liito-oravan
elinympäristöjen tunnistamisessa. Stora
Enson toimintatapoja päivitettiin, jotta liito-
oravan havaintojen osalta voidaan ryhtyä
välittömiin toimiin, mukaan lukien
naapurialueet korjuukohteiden
läheisyydessä.
Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit (E4-5)
Stora Enso on valinnut kolmentyyppisiä indikaattoreita biologisen
monimuotoisuuden mittaamiseksi sen perusteella, mikä on niiden
tieteellinen arvo metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta:
• Biodiversiteetti-indikaattoreilla seurataan pohjoisten metsien
korjuutoimia, kuten kohdassa ESRS E4-4 kuvataan.
• Pitkän aikavälin biodiversiteetti-indikaattoreilla seurataan biologisen
monimuotoisuuden kehittymistä yhtiön omissa metsissä Ruotsissa.
• Puuviljelmien biodiversiteetti-indikaattoreilla seurataan kehitystä Etelä-
Amerikan viljelmillä, joissa biologista monimuotoisuutta suojellaan ja
ennallistetaan erillisillä suojeluvyöhykkeillä. Näitä mittareita ei raportoida
osana Stora Enson kestävyysselvitystä suoran operatiivisen
määräysvallan puutteen vuoksi. Stora Enso käyttää omistusosuuttaan
neuvotellakseen tarvittavista toimista myönteisten vaikutusten
edistämiseksi.
Näitä kaikkia indikaattoreita on käytetty sisäisesti jo vuosia, mutta viime
vuosina Stora Enso on alkanut raportoida niistä ulkoisesti
verkkosivustollaan läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Stora Enson toimipaikkojen vaikutusalueilla sijaitsevien monimuotoisuudelle
herkkien alueiden kuvaukset ja pinta-alat on esitetty kohdassa ESRS E4-4.
Metsään liittyvät avainluvut
Laadintaperiaatteet
Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine, joten tiedot yhtiön omistamista
metsävaroista (tyyppi, puusto, kasvu, korjuu ja sertifiointi) ovat keskeisiä,
jotta toimintojen biodiversiteettivaikutukset voidaan suhteuttaa toisiinsa.
Stora Enson tilinpäätöksen mukaisesti, luvut sisältävät konsernin yhteisten
toimintojen puunhankinnan omistusosuuden (50 %) mukaisesti.
Puunhankinta sisältää Stora Enson yksiköihin toimitettavan puun
(raakapuu ja hake) kokonaismäärät (miljoonaa kuutiometriä, kuoren
alainen kiinteä puu). Kolmannen osapuolen sertifioiman puun
prosenttiosuus kokonaistoimituksista perustuu todellisiin toimituksiin
tehtaille. Tehtaiden väliset sisäiset toimitukset on poistettu.
Metsään liittyvät avainluvut
2025
2024
Puun toimitukset Stora Enson tehtaille, kokonaismäärä,
milj. m3
30,6
29,0
Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus koko
puunhankinnasta, %
84 %
85 %
Puu omista lähteistä tai pitkäaikaisista
toimitussopimuksista, %
35 %
36 %
Puu osittain luonnontilaisista metsistä Euroopassa, %
85 %
83 %
Puu puuviljelmiltä, %
15 %
17 %
Arvioitu vuotuinen metsänkasvu ja kasvavan puuston kokonaismäärä
lasketaan tuottavien metsäalueiden osalta. Miljoona m3fo tarkoittaa
miljoonaa metsäkuutiometriä. Metsien vuotuiset kasvuluvut perustuvat
arvioihin, kun taas vuotuiset puunkorjuut perustuvat toteumaan. Kasvavan
puuston kokonaismäärä on osa taloudellista raportointia, ja siihen liittyvät
laadintaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus,
osassa "Metsäomaisuuden arvostus ja puusto".
Vuosittainen metsän kasvu, korjuu ja
kasvavan puuston kokonaismäärä, m3 fo
2025
2024
Arvioitu vuosittainen metsän kasvu
13,9
13,9
Stora Enson omat metsät, Ruotsi
6,0
5,9
Guangxi
1,1
1,2
Veracel (50%)
2,2
2,3
Montes del Plata (50%)
3,0
2,9
Tornator (41%)
1,6
1,5
SESOM 2 AB (15%)1
0,0
n/a
Vuosittainen puunkorjuu
11,6
10,5
Stora Enson omat metsät, Ruotsi
3,9
4,1
Tornator (41%)
1,5
1,1
Guangxi
2,1
1,6
Montes del Plata (50%)
2,7
2,4
Veracel (50%)
1,4
1,4
SESOM 2 AB  (15%)1
0,0
n/a
Kasvava puusto, kokonaismäärä
198,4
214,6
Stora Enson omat metsät, Ruotsi
133,3
153,7
Tornator (41%)
3,6
4,2
Guangxi
7,0
6,8
Montes del Plata (50%)
16,2
16,0
Veracel (50%)
35,1
33,8
SESOM 2 AB (15%)1
3,2
n/a
1 SESOM 2 Ab on ruotsalainen osakkuusyhtiö, josta konsernilla on 15%:n omistusosuus.
Varmennettu 68
Metsät, puuviljelmät ja maa-alueet 31.12.2025
Laadintaperiaatteet
Tarjotakseen tietoa ekosysteemien laajuudesta, Stora Ensolla on käytössä
yhteisökohtainen metriikka olennaisten metsämaiden hehtaareista. Maa-
alueita ja niiden metsäsertifioinnin kattavuutta koskevat luvut sisältävät
Stora Enson oman ja vuokratun metsäomaisuuden. Luvuilla mitataan
pikemminkin pinta-alaa kuin ekosysteemien tilaa. Lisätietoja on
tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.
Stora Enson tilinpäätöksen mukaisesti yhteiset toiminnot ja 
pääomaosuusmuotoinen sijoitus suomalaiseen Tornatoriin
konsolidoidaan Stora Enson omistusosuuden perusteella.
Yksikkö
Alue1
Sertifiointiosuus
Yksityiskohdat paikallisesta metsäympäristöstä
ja  suojelluista alueista
Omistetut maa-alueet
Ruotsin metsäomistukset
1 199 000 ha, josta 1 003 000
suojeltua metsämaata
PEFC ja FSC 1 199 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 324 000 ha ja koostuvat tuottavasta ja ei-
tuottavasta maasta, joka on jätetty puuntuotannon tai
infrastruktuurihankkeiden ulkopuolelle joko vapaaehtoisesti tai lainsäädännön
vaatimusten johdosta.
Montes del Plata puuviljelmät ja
maa-alueet, Uruguay (50%:sesti
omistettu yhteinen toiminto
Araucon kanssa)
223 000 ha, josta 130 000 ha
istutettu selluntuotantoon
PEFC ja FSC 222 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 90 000 ha ja koostuvat yhtiön mailla olevien
alkuperäisten ekosysteemien jäänteistä, kuten niityistä ja rantametsistä.
Paikallinen ympäristö koostuu pääosin laidunmaista ja maanviljelypelloista,
Veracel puuviljelmät ja maa-
alueet, Bahia, Brasilia (50%:sesti
omistettu yhteinen toiminto
Suzanon kanssa)
206 000 ha, josta 78 000 ha
istutettu selluntuotantoon
CERFLOR (PEFC) 187 000 ha;
FSC 187 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 98 000 ha, sisältäen 6 000 ha yksityistä
luonnonperinnön suojelualuetta, ja koostuvat pääosin alkuperäisten metsien
jäänteistä, jotka ovat uusiutumisen eri vaiheissa. Paikallinen ympäristö koostuu
laidunmaista ja maanviljelypelloista, jotka on raivattu Atlantin sademetsistä
1950–1980-luvuilla.
Tornator (41%:sesti omistettu osakkuusyhtiö)
Suomi
735 000 ha, josta 656 000  ha
tuottavaa metsämaata
PEFC ja FSC 735 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 75 000 ha ja koostuvat tuottavasta ja ei-
tuottavasta maasta, joka on jätetty korjuun ulkopuolella joko vapaaehtoisesti tai
lainsäädännön vaatimusten johdosta.
Viro
65 000 ha, josta 59 000 tuottavaa
metsämaata
PEFC ja FSC 65 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 2 400 ha.
Romania
12 000 ha, josta 12 000 ha
tuottavaa metsämaata
PEFC ja FSC 12 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 160 ha.
SESOM 2 AB (15%-omistusosuus osakkuusyhtiöstä)
Ruotsi
171 000 ha, josta 148 000 ha
tuottavaa metsämaata
PEFC ja FSC 171 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 54 000 ha ja koostuvat tuottavasta ja ei-
tuottava maasta, joka on jätetty puuntuotannon tai infrastruktuurihankkeiden
ulkopuolelle joko vapaaehtoisesti tai lainsäädännön vaatimusten johdosta.
Vuokratut maa-alueet
Puuviljelmät ja maa-alueet,
Guangxi, Kiina
54 000 ha, josta 48 000 ha
istutettu
Kiinan metsäsertifiointineuvoston
sertifikaatti (PEFC) 54 000 ha;
FSC 54 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 7 200 ha ja koostuvat suojakaistoista ja
muista tärkeistä alueista, joilla suojellaan valuma-alueita ja alkuperäistä
kasvistoa sekä eläimistöä. Koskemattomia ekosysteemejä ei ole löydetty
vuokratuilla alueilla. Paikallinen mosaiikkimainen maisema sisältää
viljelykasvipeltoja, puuviljelmiä ja asutusta.
Montes del Plata
84 000 ha, josta 72 000 ha istutettu
PEFC ja FSC 82 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 11 000 ha ja koostuvat alkuperäisten
ekosysteemien jäänteistä, kuten niityistä ja rantametsistä. Paikallinen ympäristö
koostuu pääosin laidunmaista ja maanviljelypelloista. Suurelta osin vuokratuille
alueille kuuluvat suojellut alueet ovat jätetty vuokrasopimuksien ulkopuolelle.
Veracel
29 000 ha, josta 12 000 ha istutettu
CERFLOR (PEFC) 15 000 ha;
FSC 15 000 ha
Suojellut alueet kokonaisuudessaan 13 000 ha ja koostuvat alkuperäisten
metsien jäänteistä, jotka ovat uusiutumisen eri vaiheissa.
1 Raportoitu yhtiöiden kokonaisalueina. Stora Enso osuus vastaa omistusosuutta. Sisältää toiminnot, joissa alueen koko ylittää 1 000 hehtaaria.
Varmennettu 69
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe tai
osaosa-aihe
Kiertotalouden edistämiseen vaikuttaminen uusiutuvilla ja kierrätettävillä tuotteilla ja
ratkaisuilla, jotka korvaavat fossiilipohjaiset vaihtoehdot.
Todellinen myönteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
arvoketjun alku- ja
loppupää
Tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
Teollinen toiminta edellyttää merkittäviä määriä raaka-aineita. Vaikka suurin osa
prosessimateriaalien kokonaiskäytöstä perustuu uusiutuviin materiaaleihin, näiden
raaka-aineiden hankinnalla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi kielteinen vaikutus
biologiseen monimuotoisuuteen (ks. ESRS E4).
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot,
arvoketjun alkupää
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
Stora Enson toiminnasta aiheutuvat resurssien ulosvirtaukset johtuvat pääasiassa sen
tuotteista. Vaikka suurin osa tuotteista on teknisesti kierrätettävissä, niiden todellinen
kierrätys riippuu paikallisista kierrätysjärjestelmistä ja laajemmista yhteiskunnallisen
infrastruktuurin muutoksista.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun loppupää
Tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
Vaikka suurin osa teollisuuden jätteistä hyödynnetään muissa tuotantoprosesseissa,
jätettä syntyy edelleen, ja mikäli muita vaihtoehtoja ei ole, se sijoitetaan kaatopaikalle.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Jäte
Riippuvuus tuotantoketjun alkupään arvoketjusta raaka-aineiden osalta.
Toimitusketjun häiriöt, raaka-aineiden kustannusten nousu tai materiaalien,
tavaroiden ja palveluiden saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson
kannattavuuteen.
Riski
Keskipitkä ja pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot,
arvoketjun alkupää
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
Stora Enson strategia on linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa, ja se keskittyy
tuottamaan tuloja uusiutuvien tuotteiden avulla. Yhtiön puupohjaiset tuotteet
varastoivat hiilidioksidia, ja ne voidaan kierrättää tai muuntaa energiaksi elinkaarensa
lopussa. Stora Enso tukee aktiivisesti kierrätystä strategisilla kumppanuuksilla sekä
investoinneilla kierrätysinfrastruktuuriin. Yhtiö näkee myös merkittäviä mahdollisuuksia
prosessijäämien muuntamisessa uusiksi tuotteiksi.
Mahdollisuus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
arvoketjun alku- ja
loppupää
Jäte; Tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
Sääntelymuutokset ja kuluttajien kasvava kysyntä kestävistä tuotteista tarjoavat
merkittäviä mahdollisuuksia, luovat kilpailuetua kannustamalla resurssitehokkuuteen,
kierrätettävyyteen ja uusiutuvuuteen sekä vauhdittavat uusiutuvien tuotteiden
markkinoiden kasvua.
Mahdollisuus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
arvoketjun alku- ja
loppupää
Jäte; Tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet (E5-1)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen
toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan
olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Kiertotaloutta koskevat toimintaohjeet
Kiertotaloutta koskevissa toimintaohjeissa esitetään yhtiön sitoutuminen
kiertotalouden edistämiseen ja käsitellään taulukossa ”Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” esitettyjä mahdollisuuksia ja
myönteisiä vaikutuksia. Ohjeiden keskeisiin periaatteisiin kuuluvat
uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien suunnittelu, ensiömateriaalien käytön
vähentäminen, sitoutuminen tuotteen valmistuksessa käytettävien
resurssien vähentämiseen ja jätteen syntymisen ehkäisyyn. Kiertotalouden
liiketoimintamallien suunnitteluun kuuluu kiertotalouden periaatteiden
mukainen tuotteiden ja palvelujen hankinta. Ohjeet kattavat konsernin koko
materiaalien arvoketjun ja kaikki maantieteelliset alueet. Vastuussa niiden
täytäntöönpanon varmistamisesta on strategia- ja yritysvastuujohtaja.
Ympäristöohjeet
Ympäristöohjeissa kuvataan ympäristöasioiden hallinnan lähestymistapa
(ks. kohta ESRS E1-2). Kiertotalouden ja resurssien käytön osalta ohjeissa
esitetään sitoutuminen uusiutuvien puupohjaisten resurssien – sekä ensiö-
että kierrätyskuitujen – käyttöön kiertotalouden edistämiseksi. Tämä
tarkoittaa raaka-aineiden tehokasta käyttöä, prosessijäämien vähentämistä,
kuitujen uudelleenkäyttöä, liiketoimintamahdollisuuksien luomista
prosessijäämistä ja sivutuotteista sekä kaatopaikoille sijoitettavan jätteen
vähentämistä lähelle nollaa. Lisäksi ohjeissa korostetaan kumppanuuksien
luomista sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa, jotta markkinoille voidaan
tuoda uusia uusiutuvia tuotteita. Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen
hankintaan ekosysteemien suojelemiseksi, biologisen monimuotoisuuden
säilyttämiseksi sekä maaperän ja vesivarojen turvaamiseksi. Yhtiö tukee
kestävää metsänhoitoa ja edellyttää, että sen ulkopuoliset selluntoimittajat
noudattavat vastaavia periaatteita puun ja kuidun hankinnassa.
Ohjeissa käsitellään kaikkien taulukossa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet” lueteltujen olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaa.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)
Alla kuvatut toimet tukevat sekä ympäristöä että kiertotaloutta koskevien
toimintaohjeiden tavoitteita.
Resurssitehokkuus ja sivuvirrat
Stora Enso parantaa aktiivisesti resurssitehokkuutta investoimalla
tehokkaampiin prosesseihin ja teknologioihin, minimoimalla jätteet sekä
muuntamalla tuotannon sivutuotteita uusiksi tuotteiksi. Raportointivuoden
keskeisiä toimia olivat:
1) Vuonna 2025 Stora Enso käynnisti uuden kuluttajapakkauskartongin
tuotantolinjan Oulussa. Linjassa hyödynnetään patentoitua
kuitukäsittelytekniikkaa, joka mahdollistaa vahvemman ja kevyemmän
kartongin tuotannon sekä vähentää raaka-aineen käyttöä.
2) Stora Enso pyrkii jatkuvasti varmistamaan materiaalien arvon
säilymisen kierrätyksen avulla. Esimerkiksi sekundääristä raaka-ainetta,
kierrätyspaperia (PfR) voidaan käyttää erilaisten paperi- ja
pakkauskartonkituotteiden valmistukseen. Yhtiö omistaa ja hallinnoi
Puolassa kahtatoista keräyspisteen verkostoa, jossa kierrätyspaperi
kerätään ja paalataan kuljetettavaksi sekä Stora Enson Ostrołekan
toimipisteeseen Puolassa että ulkoisille PfR-asiakkaille.
Varmennettu 70
3) Stora Enso etsii tehokkaita keinoja materiaalien käytön tehostamiseen,
materiaalivirtojen talteenottoon ja puusta sekä sivutuotteista saatavan
arvon lisäämiseen prosessijätteiden hyödyntämistavoitteen (ESRS E5-3)
mukaisesti. Esimerkkejä raportointivuoden yhteistyöstä ovat:
• Prosessijätevirtojen luokittelu virallisiksi lisäarvoa tuottaviksi sivutuotteiksi
parantaa materiaalitehokkuutta ja tukee materiaalivirtojen
hyödyntämistä. Esimerkiksi Oulun tehdas on ottanut aktiivisen
lähestymistavan prosessijätevirtojen luokitteluun, mikä on vähentänyt
jätteen määrää. Tämä on linjassa konsernin pitkän aikavälin
sitoumuksen kanssa maksimoida materiaalivirtojen arvo jätehierarkian
mukaisesti, varmistaa prosessien toimivuus, vähentää kustannuksia ja
edistää nollajätteen tavoitetta.
• Yhteistyö viisivuotisessa tutkimusohjelmassa ”Emission Free Pulping”, jota
johtavat VTT:n Teknillinen tutkimuskeskus ja ruotsalainen tutkimuslaitos
RISE. Vuonna 2024 aloitetun ohjelman tavoitteena  tavoitteena on
vähentää merkittävästi biomassan polttoa ja lisätä puusta saatavaa
tuotemäärää noin 50 %:sta noin 70 %:iin. Vuonna 2025 lähes 30
akateemista tutkijaa aloitti työn tavoitteen saavuttamiseksi.
• Uusien sovellusten kehittäminen sellunvalmistusprosessin sivutuotteena
syntyvälle vihreälle lipeälle, kuten metsän lannoitteeksi, hiekan
korvikkeeksi leijukerroksissa ja sorbentiksi rikkidioksidille savukaasujen
rikinpoistossa. REACH-rekisteröinnit on tehty kemikaalien turvallisuuden
varmistamiseksi vihreää lipeää sisältävien uusien tuotteiden
käyttötarkoituksiin.
• Ligniinipohjaisten tuotteiden jatkuva kehittäminen. Ligniini on
selluntuotannon sivutuote ja esimerkki siitä, miten lyhytaikaisen
energiatuotteen elinkaarta voidaan pidentää keskipitkällä tai pitkällä
aikavälillä korvaamalla fossiiliset anodimateriaalit sähköteollisuudessa.
Energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia on kuvattu
kohdassa ESRS E1-3 ja vesitehokkuustoimia kohdassa ESRS E3-2.
Vastatakseen riskiin, joka liittyy riippuvuuteen tuotantoketjun alkupään
arvoketjusta raaka-aineiden osalta, Stora Enso hankki 100 %:n osuuden 
suomalaisesta sahayhtiöstä Junnikkala Oy:stä. Hankitut sahat
integroidaan Stora Enson Oulun pakkauskartonkitehtaaseen ja ne
varmistavat tehtaan kustannustehokkaan puunhankinnan. Kauppa saatiin
päätökseen toukokuussa 2025.
Puupohjaiset tuotteet
Stora Enso luo myönteisiä vaikutuksia ja tunnistaa mahdollisuuksia
kiertotaloudessa puupohjaisten tuotteidensa kautta. Kielteiset vaikutukset
liittyvät ulosvirtausten määrään, jota hallitaan jäljempänä kuvatuilla
toimilla kierrätettävyyden varmistamiseksi.
1) Kierrätettävyyden suunnittelu sisällytetään tuotekehitykseen sen
varmistamiseksi, että yhtiön materiaalit hyväksytään laajalti
kierrätysvirroissa ja että ne voidaan muuntaa uusiksi tuotteiksi. Tähän
sisältyy tutkimus- ja kehitystyö, jonka tavoitteena on vähentää
polymeeripitoisuutta päällysteissä ja parantaa kierrätettävyyttä. Tämä
jatkuva toimenpide tukee yhtiön tavoitetta, jonka mukaan kaikki tuotteet
ovat teknisesti kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä.
2) Elinkaariarviointeja (LCA) tehdään säännöllisesti tuotteiden
ympäristövaikutusten arvioimiseksi koko arvoketjussa. LCA-arvioinnit
tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa vertaamalla materiaaleja ja
tuotantovaihtoehtoja tieteellisin menetelmin.
3) Vuonna 2025 lanseerattiin uusi taivekartonkiratkaisu
kuluttajapakkauksiin, joka soveltuu paperin ja kartongin kierrätysvirtoihin.
Kartonki valmistetaan uudella Oulun tuotantolinjalla, katso toimi 1)
kohdassa ”Resurssitehokkuus ja sivutuotteet”.
Yhtiön tuotteisiin liittyvät riskit koskevat ilmastosta johtuvia toimitusketjun
häiriöitä ja sääntelyvaatimusten muutoksia. Muutokset sääntelyssä voivat
myös tuoda mahdollisuuksia edistämällä kestävien tuotteiden
markkinoiden kasvua ja luomalla kilpailuetua resurssitehokkuuden ja
uusiutuvuuden kautta. Vastatakseen näihin riskeihin ja mahdollisuuksiin
Stora Enso seuraa aktiivisesti sääntelyn kehitystä ja osallistuu ammatti- ja
toimialajärjestöihin, jotka pyrkivät edistämään kierrätyskäytäntöjä
yhteiskunnassa.
Yhteistyö arvoketjussa
Stora Ensolla on tunnistanut mahdollisuuden parantaa kierrätettävien
tuotteiden keräys-, lajittelu- ja kierrätysinfrastruktuuria kumppanuuksien ja
yhteishankkeiden avulla. Pitkän aikavälin jatkuva toiminta koostuu
erilaisista yhteistyöhankkeista ja aloitteista, kuten:
• Käytetyn kuluttajapaperin ja -pakkausmateriaalien keräyksen, lajittelun
ja kierrätyksen parantaminen Euroopassa. Puolan Ostrołękassa
sijaitsevassa tuotantolaitoksessa on juomapakkausten kierrätyslaitos,
joka irrottaa kuidut polymeereistä ja alumiinista. Nämä kuidut
kierrätetään sitten kartonkimateriaaleiksi, mikä edistää materiaalien
kiertoa muuttamalla käytetyt paperipohjaiset pakkaukset uusiksi
paperipohjaisiksi materiaaleiksi. Kartonkien kuitua sisältämätön osa,
polyAI, otetaan talteen ja ruotsalainen pakkausyhtiö Tetra Pak kierrättää
sen omassa laitoksessaan.
• Jatkuva, aktiivinen osallistuminen toimialarajat ylittävään 4Evergreen-
yhteenliittymään, joka kehittää pakkausteollisuudelle keinoja ja
ohjeistuksia kuitupohjaisten pakkausten kierrätettävyyden
parantamiseksi.
• Osallistuminen nelivuotiseen eurooppalaiseen Woodcircles-
innovaatiohankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää puun
kiertokäyttöä rakentamisessa. Vuonna 2025 Stora Enso valmisti yhdessä
projektikumppaneidensa kanssa kaksi täysikokoista CLT-mallipaneelia –
toisen kokonaan jätepuusta ja toisen hybridipaneelin jätepuusta ja
neitseellisestä puusta. Näitä mallipaneeleja käytetään mallissa, joka
rakennetaan ja puretaan uudelleen useissa Euroopan kaupungeissa
osana projektia, jossa esitellään uudelleenvalmistetun puun
uudelleenkäyttöä. Projekti jatkuu toukokuuhun 2027 asti.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät resurssit
Stora Enson nykyiset ja tulevat resurssit kiertotalouden tarjoamien
mahdollisuuksien hallinnassa koostuvat tuotevalikoiman optimointiin
liittyvistä pääomamenoista, kuten Oulun tehtaan muuntaminen
Suomessa (toimi 3 kohdassa "Puupohjaiset tuotteet"). Lisätietoja
investoinneista on tilinpäätöksessä, liite 4.1 Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
Stora Enso on solminut Euroopan investointipankin kanssa 435 miljoonan
euron kahdenvälisen lainan, joka allekirjoitettiin vuonna 2024 Oulun
investoinnin rahoituksen tukemiseksi. Laina nostettiin vuonna 2025. Lisäksi
Stora Ensolla on vuonna 2023 liikkeeseen laskettu vihreä
joukkovelkakirjalaina, jonka tuotoista osa käytetään Oulun investointiin.
Lisätietoja korollisista varoista ja veloista löytyy tilinpäätöksestä, liite 5.3
Korolliset varat ja velat.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet (E5-3)
Kiertotalous
Käsitelläkseen mahdollisuutta, joka liittyy tuotteiden ja palveluiden
resurssien ulosvirtoihin, Stora Enso on asettanut tavoitteen lisätä
kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua, tavoitteenaan 100 % tekninen
kierrätettävyys tuotteilleen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on linjassa
yhden yhtiön kiertotaloutta koskevien toimintaohjeiden keskeisen
periaatteen, kierrätettävyyden suunnittelun, kanssa, ja se liittyy EU:n
jätehierarkian luokkaan "Kierrätys".
Varmennettu 71
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
100% tuotteiden
tekninen
kierrätettävyys 2030
mennessä
Pakkaus-, sellu-,
paperi- ja
puutuotteet sekä
biokemialliset
sivutuotteet
2021: 93 %
94 %
94 %
Vuonna 2025 kierrätettävien tuotteiden osuus pysyi vakaana edelliseen
vuoteen verrattuna. Stora Enso pyrkii parantamaan tuotteiden
kierrätettävyyttä tuotekehityksessä ja tekemällä aktiivista yhteistyötä
asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa kierrätysinfrastruktuurin
parantamiseksi.
Laadintaperiaatteet
Tuotteiden kierrätettävyys lasketaan tuotteiden teknisen kierrätettävyyden ja
niiden tonnimääräisen tuotannon perusteella. Luvut perustuvat todelliseen
painoon tai painon muuntamiseen perustuviin arvioihin. Tekninen
kierrätettävyys määritellään kansainvälisillä standardeilla ja testeillä, jos niitä
on saatavilla, kuten CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) ja
PTS:n (Papiertechnische Stiftung) testimenetelmillä, ja standardien
puuttuessa (esim. muille materiaaleille kuin pakkauksille) Stora Enson omilla
testeillä tai arvioilla, jotka osoittavat kierrätettävyyden.
Tavoitetta ei ole säädetty lainsäädännössä, eikä se perustu aukottomaan
tieteelliseen näyttöön. Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan
tavoitteiden asettamiseen.
Resurssitehokkuus
Stora Enson teollisissa tuotantoprosesseissa syntyviin jäämiin ja jätteisiin
liittyvien kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi yhtiö on asettanut jätteiden
käsittelyyn liittyvän tavoitteen loppukäsittelystä muualle ohjatulle jätteelle:
prosessien sivuvirtojen hyödyntämisaste. Tavoite on linjassa
yhtiönympäristöohjeiden kanssa ja tähtää jätteen syntymisen
minimointiin, ja se liittyy EU:n jätehierarkian luokkaan ”Muu hyödyntäminen
(esim. energiana)”.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Jatkuva tavoite pitää
prosessitähteiden
hyödyntämisaste
yli 98 %
Yhtiön omat
tuotantolaitokset
2017: 98 %
99 %
99 %
Vuonna 2025 prosessitähteiden hyödyntämisaste oli vakaalla tasolla ja
pysyi korkeana.
Laadintaperiaatteet
Luvut kattavat kaikkien tuotantoyksiköiden prosessiin liittyvät tähteet ja jätteet
lukuun ottamatta yhteisiä toimintoja. Tuotantoprosesseihin liittymättömistä
jäämistä ja jätteistä raportoidaan erikseen. Luvut on konsolidoitu
kuivatonneina. Luvut perustuvat todelliseen painoon tai arvioihin.
Tavoite sisältää prosessijätteet ja -tähteet, kuten tuhkan, lietteen, hakkeen
ja tuotantoyksiköiden puujätteen. Hyödyntämiskohteita ovat
energiantuotanto, maisemointi, kaatopaikkojen rakentaminen, teiden
rakentaminen, sellun valmistus, tiilien ja sementin valmistus sekä
maatalouskäyttö, kuten myös virallisesti sivutuotteiksi luokiteltu jäte.
Soveltamisala ei sisällä sahanpurua ja sisäiseen pellettituotantoon
käytettävän puun hakkuusta saatavia säästöjä. Mäntyöljyä, tärpättiä,
ligniiniä, natriumbiosulfiittia, biokomposiittia ja saippuaa pidetään
tuotteina, joten ne eivät kuulu soveltamisalaan.
Tavoitetta ei ole säädetty lainsäädännössä, eikä se perustu aukottomaan
tieteelliseen näyttöön. Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan
tavoitteiden asettamiseen.
Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)
Stora Enson toiminnot tarvitsevat merkittäviä määriä raaka-aineita, mikä
luo riippuvuuden arvoketjun alkupäähän. Vaikka suurin osa prosessi­
materiaalien kokonaiskäytöstä perustuu uusiutuviin materiaaleihin, näiden
raaka-aineiden hankinnalla on vaikutusta ympäristöön. Luonnonvaroihin
kohdistuva paine voi aiheuttaa toimitusketjun häiriöitä, ja lisääntyvä
sääntely voi nostaa raaka-aineiden kustannuksia. Ilmastonmuutokseen
liittyvät vaikutukset on kuvattu kohdassa ESRS E1.
Stora Enson kriittisin raaka-aine on puu. Yhtiön kuitupohjaiset tuotteet ovat
peräisin uusiutuvista luonnonvaroista, pääasiassa kestävästi hoidetuista
metsistä peräisin olevista puukuiduista. Vuonna 2025 sisäänvirtaavista
materiaaleista 93 % (93 %) oli biologisia: puuta, ostettua sellua, paperia ja
kartonkia sekä tärkkelystä. Monet tuotteista ovat FSC- tai PEFC-sertifioituja,
tai ne on varmennettu muulla tavoin vastuullisen jäljitettävyysketjun ja due
diligence -menettelyn osalta. Kolmannen osapuolen sertifioiman puun
osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 84 % (85 %) mikä tarkoittaa
että vuonna 2025 käytettiin yhteensä 76 % (77 %) kestävästi hankittuja
biologisia materiaaleja tuotteiden valmistamiseen. Yhtiö soveltaa puun
käytössään kaskadi-periaatetta, jolla varmistetaan, että kaikki kaadetun
puun osat, metsätalouden tähteet ja teollisuuden sivuvirrat hyödynnetään
taloudellisesti ja ympäristön kannalta arvoa tuottavimmalla tavalla ennen
niiden käyttöä energiana.
Vuonna 2025 Stora Enso käytti 1,3 (1,3) miljoonaa tonnia kierrätyspaperia
(PfR) tuotteissaan, kuten kierrätetyssä sanomalehtipaperissa ja
kartongissa. Keräämällä, lajittelemalla ja kierrättämällä materiaaleja
aktiivisesti Stora Enso auttaa varmistamaan, että uusiutuvien materiaalien
arvo asetetaan etusijalle ja että kierrätettyä sisältöä ohjataan
korkeamman arvon tuotteisiin. Raportoitujen mittareiden osalta PfR
edustaa luokkaa ”toissijaisesti uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt materiaalit”.
Kemikaalit ja väri- ja täyteaineet muodostavat noin 3 % (4 %) yhtiön
materiaalien kokonaiskäytöstä. Kemikaalit arvioidaan ennen ostoa ja
käyttöä ja varmistetaan, että lainsäädännön noudattamista sekä
terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua, tuoteturvallisuutta,
ympäristömerkintöjä ja kiertotaloutta koskevat vaatimukset on otettu
asianmukaisesti huomioon. Stora Enso pyrkii korvaamaan vaarallisia
kemikaaleja ja etsii yhdessä toimittajien kanssa mahdollisuuksia
vaihtoehtoisille tuotteille.
Tuotteissa ja niiden pakkauksissa käytettiin fossiilipohjaisia neitseellisiä
muoveja 49 500 (47 900) tonnia, biopohjaisia neitseellisiä muoveja 4 900
(4 600) tonnia ja kierrätysmuoveja  1 100 (1 200) tonnia.
Suurin osa Stora Enson tuotevalikoimasta koostuu raaka-aineista ja
asiakkaiden tuotteisiin suunnitelluista pakkausratkaisuista. Tämän vuoksi
yhtiön omat tuotepakkaukset koostuvat pääasiassa kääreistä ja
pelleteistä. Pakkausten osuus koko materiaalien sisäänvirtauksesta on
alle 1 %.
Stora Enso on tuotantoprosesseissaan riippuvainen vedestä, kuten kuvattu
osiossa ESRS E3.
Laadintaperiaatteet
Mittarit koskien resurssien sisäänvirtausta kattavat biologiset ja tekniset
prosessiraaka-aineet, joita käytetään tuotteisiin ja niiden pakkauksiin
sellaisena kuin ne toimitetaan Stora Enson tuotantoyksiköihin. Luvut
sisältävät konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden (50 %) mukaan
yhdenmukaisesti tilinpäätöksen kanssa.
Luvut perustuvat todellisen painon mittaukseen tai toimitettuihin määriin.
Puu muunnetaan toimitetuista kuutiometreistä tuoretonneiksi
(vesipitoisuus mukaan luettuna) käyttämällä Stora Enson prosessoimien
puulajien keskimääräistä muuntokerrointa. Kukin tuotantoyksikkö raportoi
tiedot yhtiön ympäristöraportointijärjestelmään.
Varmennettu 72
Mittarit koskien resurssien sisäänvirtausta, tuhatta tonnia
2025
2024
Puu
33 934
31 743
Ostettu sellu, paperi ja kartonki
623
620
Tärkkelys
124
114
Biologisten materiaalien kokonaispaino
34 681
32 477
Kemikaalit
812
819
Pigmentit ja täyteaineet
443
417
Muovit
56
54
Kierrätetty kartonki ja paperi
1 311
1 329
Teknisten materiaalien kokonaispaino
2 622
2 618
Materiaalien kokonaispaino
37 303
35 095
Tuotteiden valmistamiseen käytettyjen kestävästi
hankittujen biologisten materiaalien osuus
76 %
77 %
Uudelleenkäytettyjen tai
kierrätettyjen materiaalien osuus
4 %
4 %
Uudelleenkäytettyjen tai
kierrätettyjen materiaalien paino
1 312
1 330
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
Tuotteet ja materiaalit
Stora Enso edistää kiertotaloutta tuotteillaan ja ratkaisuillaan, joiden avulla
asiakkaat voivat vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään vastuullisista
tuotteista. Syvällisen asiakasymmärryksen ja tiiviiden asiakassuhteiden
ansiosta Stora Enso suunnittelee tuotteensa toiminnallisiksi ja lisäarvoa
tuottaviksi koko niiden elinkaaren ajan. Yhtiön kiertotaloutta koskevat
ohjeet esitetään kohdassa ESRS E5-1 ja kiertotaloustuotteita ja -ratkaisuja
koskevat toimet kohdassa ESRS E5-2. Tuotteiden tekninen kierrätettävyys
esitetään kohdassa ESRS E5-3. Koska Stora Enso on pääasiassa
materiaalien eikä tuotteiden tuottaja, tuotteiden odotettu kestävyys ja
korjattavuus eivät ole yrityksen raportoinnin kannalta merkityksellisiä.
Stora Ensolla on mahdollisuus myötävaikuttaa yhteiskuntaan uusiutuvilla
raaka-aineilla ja ratkaisuilla: puupohjaiset tuotteet toimivat vaihtoehtoina
fossiilipohjaisille materiaaleille, ja ne voidaan kierrättää tai käyttää
energiaksi elinkaarensa lopussa. Yhtiö tarjoaa myös kierrätysratkaisuja ja -
palveluita käyttämällä kierrätysmateriaaleja (pakkauksia ja paperia) sekä
kumppanuuksillaan ja investoinneillaan kierrätysinfrastruktuuriin.
Tuotantoyksiköiden tärkeimmät tuotteet ja materiaalit koostuvat
pakkauksista, sellusta, paperista ja puutuotteista sekä biokemiallisista
sivutuotteista. Suurin osa tuotteissa ja niiden pakkauksissa käytetyistä
materiaaleista on uusiutuvia: puuta, kierrätyskartonkia ja -paperia sekä
tärkkelystä. Suurin osa Stora Enson tuotteista on joko raaka-aineita tai
asiakkaiden tuotteisiin suunniteltuja pakkauksia. Tämän vuoksi Stora Enson
omat tuotepakkaukset koostuvat pääasiassa kääreistä ja pelleteistä.
Pakkausten osuus kaikista materiaaleista ja markkinoille saatetuista
tuotteista on alle 1 %.
Laadintaperiaatteet
Tuotteiden kierrätettävyysasteet lasketaan ESRS E5-3:ssa esitettyjen
periaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat tuotteiden tekniseen
kierrätettävyyteen ja niiden tuotantomääriin tonneina. Luvut perustuvat
todelliseen painoon tai painon muuntamiseen perustuviin arvioihin. Kun
lasketaan osuutta, laskennassa käytettävä osoittaja on tuotteiden ja
niiden pakkauksien kierrätettävien ainesten paino, ja nimittäjä on
tuotteiden ja niiden pakkauksien kokonaispaino. Kaksinkertaisen laskennan
välttämiseksi luvuista on jätetty pois sisäiset toimitukset.
Mittarit koskien resurssien ulosvirtausta, %
2025
2024
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja pakkauksissa
94 %
92 %
Jäte
Vuonna 2025 Stora Enson tuottaman jätteen kokonaismäärä oli 1 354
(1 365) tuhatta tonnia, josta 92 % (93 %) oli loppukäsittelystä muualle
ohjattua jätettä. Suurin osa kokonaisjätteestä oli puun kuorta ja
sekalietettä. Stora Enson toimipaikat tuottavat ja jakavat energiaa
paikallisiin kaukolämpöjärjestelmiin ja teollisuuden yhteistyökumppaneille.
Tämä energia perustuu suurelta osin hakkuu- ja tuotantoprosessin
jäämien polttoon. Lisätietoja kohdassa ESRS E1-5.
Laadintaperiaatteet
Stora Enson jätehuoltoraportointi perustuu EU:n lainsäädäntökehykseen ja
politiikkoihin, kuten EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan, Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi) ja EU:n
teollisuusstrategiaan. Metsäteollisuuden osalta merkittäviä jätevirtoja ovat
tuhka, liete, hake ja tuotantoyksiköiden puujätteet.
Luvut sisältävät jätteen kaikista tuotantolaitoksista. Tilinpäätöksen
mukaisesti luvut sisältävät konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden
mukaan (50 %). Toimistojäte on sisällytetty lukuihin perustuen arvioihin.
Loppukäsittelystä muualla ohjaaminen käsittää energiantuotannon,
maisemoinnin, kaatopaikkojen rakentamisen, tienrakentamisen,
sellunvalmistuksen, tiilen ja sementin valmistuksen, ja maatalouskäytön.
Raportoidun jätteen ulkopuolelle jätetään materiaalit, jotka määritellään
virallisesti sivutuotteiksi. Näitä ovat metanoli, hake, tuhka, mäntyöljy,
tärpätti, natriumbiosulfiitti ja saippua. Myös sisäiseen pellettituotantoon
käytetyt sahanpuru ja puunleikkuujätteet on jätetty ulkopuolelle, koska ne
käytetään sisäisesti.
Jäteluvut on konsolidoitu kuivatonneina ja ne perustuvat todelliseen
painon mittaukseen. Ainoa poikkeus on vaarallinen jäte, joka raportoidaan
sen alkuperäisessä muodossa. Kukin tuotantoyksikkö raportoi tiedot yhtiön
ympäristöraportointijärjestelmään.
Mittarit koskien resurssien ulosvirtausta, tuhatta tonnia
2025
2024
Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä
1 250
1 273
Tavanomaiset jätteet
1 248
1 249
Valmistelu uudelleenkäyttöön
45
42
Kierrätys
303
219
Muut hyödyntämistoimenpiteet
900
988
Vaaralliset jätteet (sis. radioaktiivisen jätteen)
2
24
Valmistelu uudelleenkäyttöön
1
22
Kierrätys
0
0
Muut hyödyntämistoimenpiteet
1
1
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä
104
92
Tavanomaiset jätteet
59
47
Poltto
8
1
Kaatopaikalle sijoittaminen
42
40
Muu loppukäsittely
9
6
Vaaralliset jätteet (sis. radioaktiivisen jätteen)
45
45
Poltto
1
2
Kaatopaikalle sijoittaminen
43
41
Muu loppukäsittely
1
1
Syntyneen jätteen kokonaismäärä
1 354
1 365
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä
1 051
1 145
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
78 %
84 %
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä
47
69
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä
0
0
Varmennettu 73
Yhteiskunnalliset tiedot
Tässä osiossa
ESRS S1 Oma työvoima ........................................................................................
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ..........................................................................
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ...........................................
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti
arvoketjussa
Osa-aihe/osaosa-aihe
Stora Enso työllistää noin 19 000 henkilöä ja tukee työelämään liittyviä oikeuksia,
kuten yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluoikeutta. Yhtiö maksaa
riittävää palkkaa, joka on lakisääteisten vaatimusten mukaista tai sitä
korkeampaa.
Todellinen
myönteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Työllisyysturva;
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu; Yhdistymisvapaus;
Riittävä palkka
Moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen sitoutumisen
vahvistamiseksi sekä yhteistyön ja suorituskyvyn parantamiseksi.
Todellinen
myönteinen vaikutus
Lyhyt aikaväli
Omat toiminnot
Moninaisuus; Sukupuolten tasa-
arvo ja sama palkka
samanarvoisesta työstä
Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta työturvallisuuteen liittyviä
tapauksia ilmenee erityisesti tuotantolaitoksilla. Joillakin tuotantolaitoksilla
riskitaso on korkeampi johtuen erityisestä laitteistosta ja työvoimaintensiivisistä
prosesseista.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Terveys ja turvallisuus
Epävakaa markkinatilanne ja siihen liittyvät organisaatiomuutokset aiheuttavat
epävarmuutta, mikä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja
sitoutumiseen.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt aikaväli
Omat toiminnot
Työllisyysturva
Stora Enson kaupallinen menestys ja strategian toteuttaminen riippuvat
osaavasta henkilöstöstä. Kilpailu huippuosaajista asettaa haasteita pätevän
henkilöstön rekrytoinnille ja sitouttamiselle. Avainhenkilöstön menettäminen,
epäonnistuminen uuden, koulutetun työvoiman houkuttelemisessa tai
pitkittyneet rekrytointiprosessit voivat merkittävästi vahingoittaa Stora Enson
toimintaa sekä estää yhtiötä saavuttamasta strategisia tavoitteitaan.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Työllisyysturva
Huolimatta aktiivisista pyrkimyksistä tunnistaa, vähentää ja hallita turvallisuuteen
liittyviä riskejä, vakavia tai kuolemaan johtavia loukkaantumisia saattaa
tapahtua työntekijöille, urakoitsijoille tai kolmansille osapuolille. Fyysisen vamman
ja terveys- tai ympäristöhaittojen lisäksi vahingot voivat sisältää
korvausvelvollisuuksia, mainehaittaa tai haasteen houkutella tai pitää osaava
henkilöstö. Viranomaiset voivat lisäksi toimeenpanna toimintojen väliaikaisia
sulkemisia.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Terveys ja turvallisuus
Kilpailukyvyn parantaminen uudelleenorganisoinnilla: uusi, matalampi
organisaatio, joka on suunniteltu maksimoimaan asiakaskeskeisyys,
parantamaan toiminnan tehokkuutta ja lisäämään suorituskykypotentiaalia.
Mahdollisuus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Koulutus ja taitojen kehittäminen
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images19.jpg
Varmennettu 74
S1 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een
Stora Enson tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
johtuvat yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta ja vaikuttavat
strategian mukauttamiseen. Tiedot kohdassa ESRS S1 koskevat kaikkia
yhtiön omaan työvoimaan kuuluvia henkilöitä, joihin yhtiöllä voi olla
olennainen vaikutus. Tämä koskee kaikkia suoraan yhtiön palveluksessa
olevia henkilöitä sekä yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä
työskentelevien urakoitsijoiden turvallisuutta. Toimintansa kautta Stora
Enso vaikuttaa suoraan noin 19 000 (19 000) työntekijään. Omien
työntekijöiden lisäksi yhtiöllä on työntekijöitä, jotka määritellään
kestävyysraportointistandardissa muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi,
sillä sen tuotantoyksiköissä työskentelee tyypillisesti urakoitsijoiden
työntekijöitä. Vuosihuollon vuoksi tehtailla työskentelevien urakoitsijoiden
määrä kasvaa väliaikaisesti. Lisäksi Stora Enso käyttää alihankkijoita De
Jong -yksiköissään Alankomaissa sekä Kiinassa sijaitsevissa
metsätoiminnoissa ja pakkausyksiköissä.
Tunnistetut myönteiset vaikutukset johtuvat ennakoivasta
lähestymistavasta, jolla edistetään osallistavaa työpaikkaa ja tarjotaan
vastuullisiin käytäntöihin perustuvia työllistymismahdollisuuksia.
Vaikutukset kohdistuvat yhtiön omiin työntekijöihin, mutta voivat vaihdella
eri toimipaikkojen ja maiden välillä.
Stora Enso tiedostaa, että sen tuotantoyksiköiden työntekijöillä on
suurempi todennäköisyys työturvallisuuteen liittyviin tapauksiin. Joissakin
tuotantoyksiköissä on todettu olevan kohonnut riskitaso, koska niiden
toimintoihin liittyy erityistä laitteistoa ja työvoimaintensiivisiä prosesseja.
Epävarmuuden ja organisaation uudelleenjärjestelyn aiheuttamat
negatiiviset vaikutukset johtuvat yrityksen pyrkimyksestä luoda
virtaviivaisempi, matalampi organisaatio, jossa on seitsemän
tulosvastuullista liiketoiminta-aluetta. Tämä korostaa uusiutuvien
pakkausten strategista merkitystä ydinliiketoiminnassa ja vaikuttaa
lähes kaikkiin yhtiön toimintoihin.
Organisaation uudelleenjärjestely tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa
suorituskykyä entisestään. Yhtiö on tietoinen riippuvuudestaan
lahjakkaisiin työntekijöihin sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin ja
sitouttamiseen liittyvistä haasteista. Se pyrkii aktiivisin toimenpitein
varmistamaan huippuosaajien pysymisen, sillä he ovat keskeisessä
asemassa liiketoimintamallin ja strategian toteuttamisessa sekä
kaupallisen menestyksen saavuttamisessa.
Stora Enson olennaiset vaikutukset eivät johdu siirtymäsuunnitelmista, joilla
pyritään vähentämään ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tai
tekemään toiminnasta vihreämpää ja ilmastoneutraalia. Yhtiö ei ole
tunnistanut omassa toiminnassaan maita tai maantieteellisiä alueita,
joissa pakkotyön tai lapsityövoiman riski olisi kohonnut.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet
tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen
toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan
olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka
Politiikassa käsitellään turvallisuusriskien hallintaa ja työturvallisuus­
tapausten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Politiikassa kuvataan
turvallisuustavoitteet ja työterveys ja -turvallisuuden hallintotapa, jotka
on sisällytetty vuotuiseen suunnitteluun ja raportointiin. Politiikan
soveltamisala on yhtiön omat työsuhteiset työntekijät ja sen lukuun
työskentelevät työntekijät.  Linjaorganisaatio vastaa politiikan
täytäntöönpanosta.
Stora Ensolla on käytössä työterveys- ja työturvallisuusriskien hallintaa
koskeva turvallisuushallintajärjestelmä, joka on sertifioitu ISO 45001:2018 -
standardin mukaisesti. Vuoden 2025 lopussa, 58 (57) toimintayksiköstä 44
(42) oli sertifioitu ISO-standardin mukaisesti.
Stora Enson eettiset toimintaohjeet
Toimintaohjeissa määritellään yhtenäiset arvot kaikille työntekijöille ja
annetaan heille välineet tehdä oikeita päätöksiä työssään sekä edistetään
avoimuutta ja eettisyyttä. Omaan työvoimaan liittyvien aiheiden (ESRS S1)
osalta toimintaohjeissa käsitellään osaavan henkilöstön työssä
pitämiseen liittyviä riskejä sekä syrjintään, kiusaamiseen tai häirintään
liittyvien mahdollisin kielteisten vaikutusten ehkäisemistä. Toimintaohjeet
auttavat myös ylläpitämään yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja kohteluun
liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Toimintaohjeita koskeva koulutus on
pakollinen kaikille työsuhteisille työntekijöille. Niiden soveltamisala on omat
työsuhteiset työntekijät, ja konsernin lakiasiainjohtaja on vastuussa niiden
täytäntöönpanon varmistamisesta.
Moninaisuutta koskevat toimintaperiaatteet
Moninaisuutta koskevissa toimintaperiaatteissa linjataan sitoutuminen
osallistavaan työpaikkaan, jossa kunnioitetaan yksilöllisiä eroja ja jossa
henkilöillä on yhtäläiset mahdollisuudet. Samoin kuin Stora Enson eettisissä
toimintaohjeissa, niissä käsitellään moninaiseen ja osallistavaan
työpaikkaan liittyvien tosiasiallisten myönteisten vaikutusten hallintaa sekä
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, joita aiheutuu, jos asianmukaisiin toimiin
ei ryhdytä. Toimintaperiaatteiden mukaan ketään työntekijää ei saa syrjiä
palkkauksessa, palkitsemisessa, työajoissa, uralla etenemisessä,
kurinpitotoimissa, irtisanomisessa tai eläkkeelle siirtymisessä etnisen
alkuperän, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kastin, syntyperän,
uskonnon, vammaisuuden, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin,
seksuaalisen suuntautumisen, siviilisäädyn, perhevelvollisuuksien,
ammattiyhdistyksen jäsenyyden, poliittisen suuntautumisen, iän tai
minkään muun sellaisen ominaisuuden perusteella, joka voi johtaa
syrjintään. Toimintaperiaatteet koskevat yhtiön omia työsuhteisia
työntekijöitä, ja henkilöstö- ja viestintäjohtaja on vastuussa niiden
täytäntöönpanon varmistamisesta.
Syrjinnän ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja siihen puuttumiseksi, kaikkien
työntekijöiden on suoritettava eettisiä toimintaohjeita koskeva koulutus.
Lisäksi on perustettu asianmukaiset raportointikanavat, joiden kautta voi
ilmoittaa huolenaiheista ja sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
Moninaisuutta ja osallisuutta edistävät toimet kuvataan kohdassa
ESRS S1-4.
Henkilöstöasioita koskevat työolosuhteiden minimivaatimukset
Stora Enson henkilöstöasioita koskevissa työolosuhteiden
minimivaatimuksissa määritellään vähimmäisvaatimukset kaikille
työntekijöille, jotta varmistetaan, että heitä kohdellaan kunnioittavasti ja
oikeudenmukaisesti. Tämä liittyy myönteiseen vaikutukseen, joka
saavutetaan työympäristöllä, jossa työntekijät ovat motivoituneita ja
pystyvät suoriutumaan tehtävistään tehokkaasti. Vaatimuksissa
käsitellään myös riskiä, joka liittyy riippuvuuteen osaavasta työvoimasta.
Politiikka kattaa omat työsuhteiset työntekijät, ja henkilöstö- ja
viestintäjohtaja on vastuussa niiden täytäntöönpanon varmistamisesta.
Ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet
Ihmisoikeuspolitiikassa ja ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa
käsitellään oman työvoiman osalta myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät
oikeudenmukaisiin työelämän käytäntöihin ja työllisyysturvaan.
Stora Enso noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Stora Enso on myös sitoutunut
noudattamaan oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä
ihmisoikeusasiakirjassa ja ILO:n julistuksessa työelämän perusperiaatteista
ja -oikeuksista, kuten ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa esitetään.
Näiden periaatteiden noudattaminen näkyy yhtiön sitoutumisessa
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kaikissa toiminnoissaan ja
liikesuhteissaan sekä sitoutumisena ihmisoikeuksia koskevan due diligence
-prosessin toteuttamiseen mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten
tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja korjaamiseksi. Toimintaohjeissa esitetään
lähestymistapa ja sitoutuminen keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin, joista
oman työvoiman kannalta olennaisia ovat oikeus turvalliseen työpaikkaan,
oikeudenmukaiset työolot ja mahdollisuus käyttää valitusmekanismeja.
Prosessit, joilla valvotaan edellä mainittujen kansainvälisten periaatteiden
noudattamista ovat:
Varmennettu 75
• Varmistetaan, että valitusmekanismit ovat käytössä ja kaikkien saatavilla.
• Ilmoitetut sääntöjen vastaiset tapaukset.
• SMETA-auditointeja (Sedex Member Ethical Data Audits) suoritetaan
säännöllisesti, ja niissä arvioidaan suoriutumista sovellettavien
työkäytäntöjen sekä työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä ja
liiketoimintaetiikkaa koskevien kriteerien perusteella.
• Vuosittain julkaistava Modern Slavery and Human Trafficking Statement
kuvaa yrityksen toimia, joilla se pyrkii estämään nykyajan orjuutta
toiminnassaan ja toimitusketjuissaan Yhdistyneen kuningaskunnan
vuoden 2015 Modern Slavery Act -lain ja Australian vuoden 2018 Modern
Slavery Act -lain mukaisesti.
Ihmisoikeuspolitiikassa esitetään yhtiön tavoitteet, jotka koskevat
yhteistyötä niiden vaikutusten kohteena tai mahdollisesti vaikutusten
kohteena olevien sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että yhtiön
lähestymistapa ja painopisteet ihmisoikeuksiin liittyen ovat oikeanlaiset.
Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa kuvataan kohdassa ESRS S1-2.
Stora Enso tekee yhteistyötä sidosryhmien, asianomaisten yksilöiden ja
heidän edustajiensa kanssa asianmukaisten korjaustoimenpiteiden
löytämiseksi. Tämä koskee myös tilanteita, joissa rikkomuksiin syyllistyvät
Stora Enson toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyvät kolmannet
osapuolet. Stora Enso ei estä asianomaisilta sidosryhmiltä muiden
oikeussuojakeinojen käyttöä.
Politiikka ja toimintaohjeet kattavat yhtiön omat toiminnot ja kaikki
arvoketjun alku- ja loppupään liiketoimintasuhteet. Strategia- ja
vastuullisuusjohtaja on vastuussa niiden täytäntöönpanon
varmistamisesta.
Stora Enso noudattaa OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita,
YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita sekä
lasten oikeuksia ja liiketoimintaa koskevia periaatteita. Ihmisoikeuksia
koskevissa toimintaohjeissa käsitellään myös ihmiskauppaa sekä
pakkotyötä ja lapsityövoimaa.
Omia työntekijöitä koskevia toimintaohjeet määritettäessä työntekijöiden
näkemykset otettiin huomioon keräämällä tietoa heidän näkökulmistaan
ESRS S1-2:ssa kuvattujen yhteydenpitokäytäntöjen avulla. Edellä luetellut
toimintaohjeet ovat saatavilla yhtiön intranetissä sekä ulkoisilla
verkkosivuilla (p.l. henkilöstöasioita koskevat työolosuhteiden
minimivaatimukset).
Edellä mainituissa toimintaperiaatteissa keskitytään kaikkien työntekijä­
ryhmien osallistamiseen sitouttamatta erityisesti henkilöitä, jotka kuuluvat
ryhmiin, joilla on erityinen haavoittuvuusriski yhtiön omassa työvoimassa.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa (S1-2)
Stora Enso keskustelee aktiivisesti henkilöstönsä ja työntekijöiden
edustajien kanssa todellisista ja mahdollisista vaikutuksista eri kanavien ja
menetelmien kautta työntekijöiden elinkaaren eri vaiheissa. Vuosittainen,
kaikille työntekijöille suunnattu Engage-kysely on tärkeä väline, jonka avulla
kerätään näkemyksiä ja saadaan tarvittavaa tietoa tiimien ja yhtiön
kehittämiseksi. Kysely sisältää myös joukon kysymyksiä, jotka liittyvät
työntekijöiden kokemuksiin kuuluvuuden tunteesta, arvostetuksi
tulemisesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Kyselyn tuloksia
tarkastellaan konsernin johtoryhmässä ja hallituksessa. Näin varmistetaan,
että työntekijöiden näkökulmat otetaan huomioon päätöksenteossa.
Vuonna 2025 Engage-kysely toteutettiin kerran, mutta vuodesta 2026
alkaen se toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstökysely on myös
ensisijainen keino seurata yhteydenpidon vaikuttavuutta.
Lisäksi kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstöpuheluissa työntekijät
voivat esittää nimettömästi kysymyksiä ja antaa palautetta johdolle.
Tilaisuudet järjestetään kahden kuukauden välein, tai tarvittaessa
useammin. Tilaisuuksissa tiedotetaan myös kaikkia työntekijöitä koskevista
vaikutuksista, kuten työturvallisuuteen liittyvistä aiheista. Konsernitason
aloitteita täydennetään erilaisilla muilla kanavilla, kuten
henkilöstötilaisuuksilla ja henkilökohtaisilla tulos- ja urakehitysarvioinneilla.
Kokonaisvastuu vuorovaikutuksesta on henkilöstö- ja viestintäjohtajalla,
kun taas liiketoiminta-alueilla on operatiivinen vastuu täytäntöönpanosta
ja seurannasta.
Vastuu Stora Enson työterveydestä ja -turvallisuudesta on liiketoiminta-
alueilla, joilla on selkeästi määritellyt hallintokäytännöt,  jotka edistävät
yhteistyötä ja tiedon jakamista koko organisaatiossa. Safety Sponsor on
konsernin johtoryhmän jäsen, jonka toimitusjohtaja valitsee kulloinkin
kaksivuotiskaudeksi tukemaan turvallisuustyön johtamista ja
varmistamaan turvallisuusasioiden raportoinnin toimitusjohtajalle ja
muille nimetyille foorumeille. Tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä,
kuten työntekijöiden edustajia, urakoitsijoita ja toimittajia, kuullaan sen
varmistamiseksi, että heidän palautteensa ja näkökulmansa otetaan
huomioon turvallisuuteen liittyvissä päätöksissä ja aloitteissa. Suurin osa
vuorovaikutuksesta tapahtuu tehtailla jatkuvien, säännöllisten käytäntöjen,
kuten keskustelujen, koulutusten ja turvallisuuskierrosten kautta
kehityskohteiden tunnistamiseksi. Vuosittain järjestettävällä
turvallisuusviikolla jaetaan työntekijöiden ja urakoitsijoiden hyviä
turvallisuuskäytäntöjä ja kehitetään turvallisempaa työympäristöä.
Vuonna 2025 Engage-kyselyyn lisättiin uusi kysymys, jolla arvioidaan
kokevatko työntekijät turvallisuuden olevan Stora Enson tärkein prioriteetti.
Stora Ensolla on IndustriAll-, UniGlobal- ja BWI-ammattiliittojen kanssa
yleinen puitesopimus, jonka tarkoituksena on suojella työntekijöiden etuja
yhtenäisillä normeilla yhtiön kaikissa toiminnoissa. Stora Enso tekee myös
tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa, jotta yhtiön ja
sen työntekijöiden välillä olisi avoin ja luottamuksellinen tiedotus- ja
kuulemismenettely EU/ETA-tasolla. Yhteistyö sisältää vuosittaiset kokoukset
laajemman ammattiyhdistysedustajien ryhmän kanssa sekä säännölliset
kokoukset jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen, joissa toimitusjohtaja
päivittää ammattiyhdistysedustajien alaryhmän hallituksen kokouksessa
käsitellyistä aiheista.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3)
Stora Enso tarjoaa korjaustoimia tilanteissa, joissa sen toiminta on
aiheuttanut työntekijöihin kohdistuvia haittavaikutuksia tai
myötävaikuttanut niihin, ja sopii yhdessä vaikutusten kohteena olevien 
sidosryhmien kanssa parhaasta korjaavasta ratkaisusta. Toimien
tehokkuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja paikallisen lainsäädännön
mukaan. Työntekijöitä rohkaistaan tuntemaan olonsa turvalliseksi tuoda
esiin huolenaiheita. Eettisten toimintaohjeiden mukaisesti Stora Enso
suojelee vastatoimilta kaikkia, jotka tuovat esiin vilpittömästi huolenaiheita.
Uudelleenjärjestelyjen ja epävarmuuden aikana Stora Enso tarjoaa tukea
työterveyspalveluiden kautta. Stora Enso on uudelleenjärjestelytilanteissa
sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä yhtiön muiden toimipaikkojen,
paikallisyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa tukeakseen
asianomaisten työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja koulutusta.
Valtaosa Stora Enson työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, ja
organisaation uudelleenjärjestelytilanteissa ammattiyhdistysten
kuulemisprosessit toteutetaan paikallisen lainsäädännön ja asiaa
koskevien työehtosopimusten mukaisesti.
Epäillyistä sääntöjen vastaisista tapauksista voi ilmoittaa yhtiön
valituskanavien kautta. Niitä ovat muun muassa henkilökohtainen
yhteydenotto esihenkilöön tai henkilöstöhallintoon, sähköpostiviesti, kirje,
puhelu tai nimetön ilmoitus kolmannen osapuolen ”Speak Up”
-ilmoituskanavan kautta. Kohdassa ESRS G1-1 "Sääntöjen vastaiset
tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu" on lisätietoja 
prosessista, jolla seurataan raportoituja ilmoituksia. Stora Enson eettisiä
toimintaohjeita koskeva verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille,
ja se on saatavilla kolmellatoista kielellä. Pakollisen koulutuksen lisäksi
kanavien tehokkuutta tuetaan viestintätoimilla ja tietoisuuden lisäämisellä,
jotka on kuvattu kohdassa ESRS G1-1 'Yrityskulttuuri'. Henkilöstökyselyn
Varmennettu 76
osana yhtiö seuraa, kuinka turvalliseksi työntekijät kokevat epäilystä
kertomisen tai raportoinnin Speak Up -ilmoituskanavan kautta, jos he
epäilevät tai kokevat jonkinlaista väärinkäytöstä.
Turvallisuushavaintojen raportointiin käytetään turvallisuusraportoinnin
työkalua, joka auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan vaarallisia tilanteita.
Turvallisuuspoikkeamat tutkitaan perusteellisesti, havainnot jaetaan
turvallisuusverkoston kanssa ja asianmukaiset ennaltaehkäisevät
toimenpiteet toteutetaan vastaavien kielteisten vaikutusten toistumisen
estämiseksi tulevaisuudessa.
Yritysneuvosto kokoontuu kerran vuodessa, ja kokouksiin osallistuvat
edustajat valitaan jokaisesta maasta, jossa on tuotantoyksiköitä, jotka
työllistävät vähintään 150 työntekijää. Edustajiensa kautta jokaisella Stora
Enson työntekijällä on mahdollisuus nostaa esiin aiheita ja esittää
kysymyksiä konsernin johtoryhmälle.
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)
Seuraavat keskeiset toimet toteutetaan Stora Enson omassa toiminnassa,
ja turvallisuustoimenpiteet koskevat myös konsernin tuotantolaitoksilla ja
toimipisteillä työskenteleviä alihankkijoita. Konserninlaajuisten toimien
määrittelyä ohjaavat ensisijaisesti People Promise and Expectations
-viitekehys, henkilöstökyselyn tulokset, ennakoivan turvallisuusjohtamisen
havainnot sekä ulkoiset benchmark-analyysit ja alan trendit.
Työturvallisuus
Seuraavilla toimilla pyritään ehkäisemään sellaisia turvallisuuspoikkeamiin
liittyviä riskejä, jotka voivat mahdollisesti johtaa tosiasiallisiin kielteisiin
vaikutuksiin. Ne edistävät työterveys ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteiden
ja konsernin turvallisuustavoitteen (tapaturmataajuus) saavuttamista.
1) Vuonna 2024 julkaistut turvallisuusperiaatteet otettiin käyttöön kaikissa
liiketoimintayksiköissä vuoden 2025 aikana. Nämä periaatteet
muodostavat perustan turvalliselle toiminnalle ja käyttäytymiselle koko
organisaatiossa. Niitä täydentävät vuonna 2025 päivitetyt
hengenpelastavat säännöt, joista kunkin yksikön on tunnistettava
tärkeimmät ja varmistettava niiden johdonmukainen noudattaminen.
2) Johtava indikaattori, "Safety Engagement Rate" -mittari keskittyy
ennakoivaan turvallisuusraportointiin turvallisuusriskien tunnistamiseksi.
Kussakin liiketoiminta-alueella turvallisuuteen sitoutumista seurataan
ennakoivana mittarina, ja sille on asetettu erityiset tavoitteet, jotka liittyvät
esimerkiksi turvallisuushavaintoihin, ilmoituksiin tai parannusehdotuksiin,
läheltä piti -tilanteiden raportointiin ja turvallisuuskierroksiin. Tämä on
jatkuva toiminta kaikilla tuotantolaitoksilla.
3) Vuonna 2025 otettiin käyttöön uusi keskeinen tulosindikaattori, jolla
korostetaan entisestään yhtiön sitoutumista turvallisuuteen arvoketjussa.
Mittarilla arvioidaan sekä omien työntekijöiden että urakoitsijoiden
tilastoitujen työtapaturmien kokonaismäärää (työtapaturmien
kokonaistaso), ks. ESRS S1-5.
Edellä mainittujen toimien tehokkuutta mitataan raportoiduilla
turvallisuushavainnoilla ja läheltä piti -tilanteilla sekä suorituskyvyllä
suhteessa liiketoimintayksiköiden tavoitteisiin ennakoivan
turvallisuusindikaattorin ja konsernin tapaturmataajuuden osalta.
Moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Stora Ensolla on myönteisiä vaikutuksia oman työvoimansa
moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen.
Moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus lisäävät työtyytyväisyyttä ja -
hyvinvointia ja ovat suorituskykyä, yhteistyötä ja innovointia vahvasti
edistäviä tekijöitä. Alla on kuvattu keskeisiä toimia, joilla edistetään
yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia moninaisuutta
koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Aloitteet tukevat myös
tavoitetta, jonka mukaan naisten osuus kaikista esimiehistä olisi 25 %.
1) Tällä sivulla myöhemmin kuvattujen johtamisohjelmien jokainen moduuli
sisältää moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmia,
joiden avulla varmistetaan, että johtajilla ja esimiehillä on osaaminen
edistää osallistavia työympäristöjä, tunnistaa erilaisia näkökulmia ja
johtaa muutosta.
2) Vuonna 2025 Suomessa toteutettiin vapaaehtoinen tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuuskysely, jonka tavoitteena oli saada lisätietoa
työntekijöiden näkemyksistä osallisuudesta ja tasa-arvosta paikallistasolla
sekä suunnitella niiden pohjalta räätälöityjä toimia. Tulokset huomioitiin
myös Stora Enson tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa
Suomessa.
3) Stora Enso osallistuu jatkuvana toimena Female Leader Engineer
-osaajaohjelmaan, joka on tarkoitettu johtamisesta kiinnostuneille
opiskelijoille ja jonka tarkoituksena on luoda yhteyksiä erityisesti nais- ja
ei-binääriset insinööriopiskelijoiden ja teollisuuden välille. Stora Enso on
ollut ohjelman jäsen Ruotsissa vuodesta 2017, ja vuonna 2025 aloite
käynnistettiin myös Suomessa.
4) Suurin osa moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevista
aloitteista hallinnoidaan liiketoiminta-alueilla. Esimerkiksi vuonna 2025
yhdessä liiketoiminta-alueessa toteutettiin ohjelma, jonka tavoitteena oli
tarjota johtoryhmille työkaluja nykytilan arvioimiseen, parannus­
mahdollisuuksien tunnistamiseen ja kohdennettujen moninaisuutta,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Ohjelmaan osallistui noin 160 johtajaa kuudesta maasta, ja siinä keskityttiin
myös esimiestaitojen kehittämiseen.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan henkilöstökyselyllä, tulos- ja
urakehitysarvioinneilla, sukupuolten välisen palkkaeron analyysilla ja
edistymisellä yhtiön sukupuolten välistä tasapainoa koskevaan
tavoitteeseen nähden.
Johtaminen ja suorituskykykulttuuri
Alla on kuvattu keskeisiä toimia, joilla pyritään hallitsemaan työvoiman
pysyvyyteen kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia, lieventämään niiden
laiminlyöntiin liittyviä riskejä ja hyödyntämään mahdollisuuksia vahvan
suorituskykykulttuurin avulla. Toimet ovat linjassa monimuotoisuutta
koskevien toimintaperiaatteiden päämäärän kanssa, jonka tavoitteena on
varmistaa, että organisaatiossa on sitoutuneet ja osaavat ihmiset, joilla on
valmiudet yhtiön strategian toteuttamiseen.
1) Vuonna 2025 otettiin käyttöön uusi johtamisohjelmaportfolio, jonka
tavoitteena on edistää innovaatioita sekä vahvistaa luottamuksen,
yhteistyön ja vahvan suorituskyvyn kulttuuria. Portfolio tukee esimiehiä ja
johtajia itsensä, tiimiensä ja liiketoiminnan muutoksen johtamisessa. Siihen
sisältyy moduuleja, jotka on räätälöity eri johtajuuspolun vaiheisiin.
Ohjelma jatkuu tulevina vuosina (lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä).
2) Johtajille suunnattu Business Leaders Forum järjestettiin vuonna 2025 jo
toista vuotta peräkkäin, ja siihen osallistui 150 Stora Enson johtajaa.
Tapahtuman keskiössä oli jatkuva muutos kohti kestävää ja kannattavaa
kasvua, jota ohjaa vahva, arvoihin perustuva suorituskykykulttuuri.
3) Vuonna 2025 Stora Enso julkisti uuden organisaatiorakenteen, joka
hajauttaa tulosvastuun seitsemälle liiketoiminta-alueelle ja tuo sen
lähemmäs asiakkaita ja operatiivista toimintaa. Muutoksen tavoitteena on
parantaa päätöksentekoa ja valtuuksia sekä vahvistaa kilpailukykyä.
4) Jatkuvana toimena osaamisen kehittämis- ja
täydennyskoulutussuunnitelmat ovat osa tulos- ja urakehitysarviointeja,
joilla tuetaan yksilöllistä urasuunnittelua. Tavoitteena on, että kaikki
työntekijät osallistuvat vuosittain vähintään yhteen tulos- ja
urakehitysarviointiin esihenkilönsä kanssa. Lisäksi esimiesten ja
työntekijöiden säännöllisiä keskusteluja tuetaan HR-järjestelmän
automaattisilla muistutuksilla.
Varmennettu 77
Myös osallisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet edistävät osaajien
pysymistä työssä, katso toimet kohdassa ”Moninaisuus, yhdenvertaisuus
ja osallisuus”.
Toimien vaikuttavuuden arviointiin Stora Enso käyttää vuosittaisen
henkilöstökyselyn tuloksia.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
Moninaisuus
Stora Enso on asettanut tavoitteen ESRS S1 osa-aiheeseen 'Yhdenvertaisen
kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille'. Se koskee moninaisuuden
tosiasiallisten myönteisten vaikutusten edistämistä sen omassa
työvoimassa. Tavoite on linjassa yhtiön moninaisuutta koskevien
toimintaperiaatteiden kanssa. Tavoite astui voimaan vuonna 2025, ja
edistymistä mitataan 31. joulukuuta 2024 asetettuun perusarvoon nähden.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Naispuolisten
esihenkilöiden osuus
25 % kaikista
esihenkilöistä 2027
loppuun mennessä
Esihenkilöt, joilla
vähintään yksi
alainen
2024: 24 %
24 %
24 %
Vuoden 2025 lopussa naisjohtajien osuus oli 24 %, edeten suunnitellusti
kohti vuoden 2027 loppuun asetettua 25 %:n tavoitetta. Sukupuolten välisen
tasa-arvon edistäminen on edelleen yhtiön keskeinen painopistealue, ja se
on sisällytetty palkitsemisjärjestelmän muuttuvaan osaan.
Laadintaperiaatteet
Naisten osuus kaikista esihenkilöistä lasketaan kaikkien niiden vakituisten
esihenkilöiden lukumäärästä, joilla on vähintään yksi suora alainen.
Esihenkilöiden on oltava vakinainen, mutta alaiset voivat olla
määräaikaisia tai vakinaisia. Suurin osa tiedoista on peräisin suoraan
henkilöstöhallintojärjestelmästä, lukuun ottamatta yhtä pientä yksikköä
(alle 1 % tiedoista). Tavoitteessa ei ole mukana yhteisiä toimintoja.
Omia työntekijöitä edustava People and Culture -organisaatio osallistui
tiiviisti tavoitteiden asettamiseen. People and Culture -organisaatio on
myös vastuussa suorituksen seurannasta suhteessa tavoitteeseen ja
kehitysalueiden määrittämisestä. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole olleet
mukana tavoitteen asettamisessa.
Työturvallisuus
Stora Enso on asettanut tavoitteen ESRS S1 osa-aiheeseen 'Terveys ja
turvallisuus' hallitakseen riskejä ja todellisia kielteisiä vaikutuksia liittyen
turvallisuustapauksiin. Yhtiö käyttää tilastoitavien työtapaturmien
kokonaistasoa tärkeimpänä jälkikäteen tarkasteltavana keskeisenä
tulosmittarina, koska se antaa kattavan yleiskuvan turvallisuus­
suorituksesta sisältäen myös lievemmät tapaturmat. Tavoite asetetaan
vuodeksi kerrallaan edellisen vuoden turvallisuustulosten perusteella.
Tulosta pyritään jatkuvasti parantamaan.
Vuonna 2025 yhtiö laajensi tavoitteen koskemaan oman henkilöstön lisäksi
myös yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskenteleviä alihankkijoita,
ja edistymistä mitataan 31. joulukuuta 2024 asetettuun perusarvoon
nähden. Tavoite on yhtiön työterveys ja -turvallisuuspolitiikan mukainen.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Tapaturmataajuus
(TRI): 4.3 2025 loppuun
mennessä
Omat ja yhteiset
toiminnot,
tuotantolaitoksilla
ja toimipisteillä
työskentelevät
alihankkijat
2024: 4,6
4,5
Uusi tavoite
2025 alkaen
Vuonna 2025 turvallisuustaso parani hieman verrattuna perusarvoon,
mutta jäi alle tavoitetason. Stora Enso jatkaa parannuskohteiden
kartoittamista, turvallisuuden ollessa edelleen ensisijainen prioriteetti.
Laadintaperiaatteet
Keskeinen tulosindikaattori perustuu Stora Enson turvallisuuden
johtamisjärjestelmään ilmoitettuihin tapahtumiin. Raportoitu tilastoitavien
työtapaturmien kokonaistaso osoittaa tilastoitavien tapahtumien määrän
miljoonaa työtuntia kohti, ja se koskee konsernin omia työsuhteisia
työntekijöitä ja yhteisten toimintojen työntekijöitä sekä yhtiön
tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskenteleviä alihankkijoita.
Turvallisuusverkosto, joka edustaa yhtiön omia työntekijöitä, on tiiviisti
mukana tavoitteiden asettamisessa. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole olleet
mukana tavoitteiden asettamisessa. Stora Enso ei ole asettanut politiikan
täytäntöönpanoon liittyviä tavoitteita.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1-6)
Laadintaperiaatteet
Stora Enson henkilömäärän raportointi koskee sen omaa henkilöstöä.
Vastaavasti kuin tilinpäätöksessä, työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärä sisältää konsernin yhteiset toiminnot 50 % omistusosuuden
mukaisesti. Muut kohdassa ESRS S1-6 raportoidut luvut eivät sisällä
yhteisten toimintojen osuutta johtuen täyden määräysvallan puutteesta
liittyen sopimuksiin työntekijöiden ja konsernin välillä. Työntekijäluvut
heijastavat vuoden lopun tilannetta, ja luvut on pyöristetty lähimpään
viiteenkymmeneen. Lisätietoja keskimääräisestä henkilöstömäärästä
liiketoimintasegmenteittäin on esitetty tilinpäätöksessä, liite 2.1 Tiedot
segmenteittäin.
Maakohtainen henkilömäärä sisältää maat, joissa konsernilla on
vähintään 1,850 työsuhteista työntekijää, jotka edustavat vähintään 10 %
konsernin koko henkilömäärästä. Koska henkilöt eivät voi laillisesti
rekisteröityä kolmanneksi, usein neutraaliksi, sukupuoleksi Stora Enson
suurimmissa toimintamaissa, luokka ”Muut” ei sisälly sukupuolen mukaan
jaoteltuun raportointiin tietojen arkaluonteisuuden vuoksi, vaikka se
esitetäänkin taulukossa. Samaa periaatetta sovelletaan kategoriaan
"Ei ilmoitettu".
Vaihtuvuutta koskevat tiedot kerätään HR-järjestelmän ja paikallisen
palkanlaskennan kautta, ja ne kattavat vakinaiset työsuhteiset työntekijät.
Vaihtuvuus lasketaan niiden henkilöiden määrästä, jotka ovat jättäneet
yrityksen raportointivuoden aikana, pois lukien yritysmyynnit, ja tämä
määrä jaetaan keskimääräisellä henkilöstömäärällä. Pieni poikkeama
johtuu eri tietolähteistä.
Työsuhteiset työntekijät, sukupuolijakauma
2025
2024
Miehet
13 950
13 950
Naiset
4 600
4 650
Muut
n/a
n/a
Ei ilmoitettu
n/a
n/a
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
18 550
18 600
Varmennettu 78
Työsuhteiset työntekijät, maajakauma
2025
2024
Suomi
4 950
4 950
Ruotsi
3 350
3 400
Kiina
2 350
2 300
Puola
1 850
1 900
2025
Työsuhteiset työntekijät,
sopimustyypeittäin eriteltynä
sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Muut
Ei
ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä
4 600
13 950
n/a
n/a
18 550
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
3 750
12 250
n/a
n/a
16 000
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
600
1 100
n/a
n/a
1 700
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
0
50
n/a
n/a
50
2024
Työsuhteiset työntekijät,
sopimustyypeittäin eriteltynä
sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Muut
Ei
ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä
4 650
13 950
n/a
n/a
18 600
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
3 800
12 200
n/a
n/a
16 000
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
600
1 150
n/a
n/a
1 750
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien työsuhteisten
työntekijöiden määrä
0
50
n/a
n/a
50
Mittarit koskien työntekijöitä
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, %
9 %
13 %
Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärä
1 550
2 200
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)
Laadintaperiaatteet
Stora Enson työehtosopimuksia koskeva raportointi sisältää
työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuuden
Euroopan talousalueen osalta. Prosenttiosuus esitetään vain niiden
maiden osalta, joissa on merkittävä määrä työntekijöitä, eli 1,850
työsuhteista työntekijää, mikä edustaa vähintään 10 % yhtiön koko
henkilöstömäärästä.
Vuoden 2025 lopussa noin 89 % (88 %) työsuhteisista työntekijöistä kuului
työehtosopimusten piiriin. Luku on arvio kansallisen lainsäädännön
erojen vuoksi.
Työntekijäedustuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden
kokonaisprosenttiosuus raportoidaan kustakin Euroopan talousalueen
maasta, joka täyttää merkittävää työllisyyttä koskevan vaatimuksen. Se on
määritelty 1,850 työsuhteiseksi työntekijäksi, joiden määrä on vähintään
10 % työntekijöiden kokonaismäärästä.
Stora Enso Oyj:llä on ollut sopimus eurooppalaisesta yritysyhteistyöstä
vuodesta 1999 lähtien. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva sopimus
päivitettiin vuonna 2015 eurooppalaisen yritysneuvoston ehdotuksen
mukaisesti. Yhteistyön tarkoituksena on luoda ja kehittää avoin ja
luottamuksellinen tiedotus- ja kuulemismenettely yrityksen ja sen
työntekijöiden välille ETA-tasolla. Sopimuksessa määrätään, että vuosittain
järjestetään yhteistyökokous, jossa keskustellaan strategiasta ja
liiketoimintakysymyksistä.
Työehtosopimus
neuvottelujen
kattavuus
Työmarkkinaosa
puolten
vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset
työntekijät – ETA-
alue
Edustus
työpaikalla (vain
ETA-alue)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 %
80-100 %
Suomi, Ruotsi,
Puola
Suomi, Ruotsi,
Puola
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Laadintaperiaatteet
Stora Enson määritelmän mukaan sen ylimpään johtoon kuuluu
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä, mikä tarkoittaa yhtä ja kahta
tasoa hallinto- ja valvontaelintä (hallitus) alempana. Tiedot kerätään
henkilöstöhallintojärjestelmästä ja ne kattavat 100 % johtoryhmän jäsenistä.
Tiedot koskien työsuhteisten työntekijöiden ikäjakaumaa on kerätty yhtiön
HR-järjestelmästä, johon kuuluu yli 99 % työsuhteisista työntekijöistä.
Raportoidut luvut eivät sisällä yhteisten toimintojen osuutta johtuen
täyden määräysvallan puutteesta liittyen sopimuksiin työntekijöiden ja
konsernin välillä.
Mittarit koskien ylintä johtoa
2025
2024
Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, ylin johto
Miehet
8
7
Naiset
4
4
Työsuhteisten työntekijöiden jakauma, ylin johto
Miehet
67 %
64 %
Naiset
33 %
36 %
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma, %
2025
2024
Alle 30-vuotiaat
12 %
12 %
30–50-vuotiaat
55 %
55 %
Yli 50-vuotiaat
33 %
33 %
Riittävä palkka (S1-10)
Kaikille Stora Enson omille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää
palkkaa. Tarkastelu on tehty kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten
mukaisesti ja käyttäen Wageindicator-vertailuarvoa. Raportoidut luvut
eivät sisällä yhteisten toimintojen osuutta johtuen täyden määräysvallan
puutteesta liittyen sopimuksiin työntekijöiden ja konsernin välillä.
Vertailututkimus tehdään joka toinen vuosi, ja viimeisin tutkimus tehtiin
vuonna 2024.
Varmennettu 79
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
Laadintaperiaatteet
Stora Enso raportoi vaaratilanteet ja tapaturmat käyttäen kansainvälisiä
työterveys- ja työturvallisuusmääritelmiä (OHSA), kun se raportoi
tilastoitavien työtapaturmien (TRI) kokonaismäärän. Työturvallisuuden
keskeisen merkityksen vuoksi yhteiset toiminnot on konsolidoitu 100-
prosenttisesti. Stora Enso seuraa myös urakoitsijoiden tapaturmia
erillisessä kategoriassa työmaalla tapahtuvien tapaturmien ja
logistiikkatapahtumien osalta.
Stora Enson oman henkilöstön terveys- ja turvallisuusjohtamis-
järjestelmien piiriin kuuluvien henkilöiden prosentuaalinen osuus tarkoittaa
ulkoisesti sertifioitujen turvallisuusjohtamisjärjestelmien, kuten ISO 45001:n,
piiriin kuuluvien henkilöiden prosentuaalista osuutta koko henkilöstöstä.
Tietyt hallinnolliset toiminnot ja myyntikonttorit on tällä hetkellä jätetty
turvallisuuslukujen ulkopuolelle tietojen saatavuuden vuoksi, koska niiden
henkilöstömäärä on suhteellisen pieni ja työturvallisuusriski on pienempi
kuin tuotantoyksiköissä. Näiden yksiköiden osuus koko henkilöstöstä on
noin 10 %.
Oman työvoiman työtapaturmataajuus on työtapaturmien määrä
miljoonaa työtuntia kohti. Luku lasketaan jakamalla työtapaturmien määrä
omaan henkilöstöön kuuluvien henkilöiden tekemien työtuntien
kokonaismäärällä ja kertomalla se miljoonalla. Oman henkilöstön ja
alihankkijoiden työtapaturmataajuus on esitetty kohdassa ESRS S1-5.
Oman henkilöstön työtapaturmien määrä ilmoitetaan kansainvälisten
työterveys- ja työturvallisuusmääritelmien (OHSA) perusteella. Tiedot
kerätään yhtiön työterveys- ja työturvallisuusraportointijärjestelmään.
Stora Enso tunnustaa vähäisen virhemarginaalin, joka johtuu järjestelmän
osittaisesta kattavuudesta joissakin yksiköissä.
Kuolemantapaukset ilmoitetaan Stora Enson tuotantolaitoksilla ja
toimipisteillä sattuneista tapauksista. Vuonna 2025 Stora Enson Oulun
tehtaalla Suomessa sattui kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa
urakoitsijan työntekijä menehtyi.
Mittarit koskien työterveyttä ja työturvallisuutta
2025
2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmien
piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus, %
95 %
87 %
Kirjattavien työtapaturmien osuus
6,7
5,2
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
223
177
Työperäisistä vammoista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä, oma työvoima
Työsuhteiset työntekijät
0
0
Muut kuin työsuhteiset työntekijät
1
0
Työperäisistä vammoista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä, yrityksen
toimipaikoissa työskentelevät muut työntekijät
0
0
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot) (S1-16)
Laadintaperiaatteet
Sukupuolten välinen palkkaero on laskettu laskemalla miesten ja naisten
tuntipalkkojen välinen ero ja jakamalla se miesten palkalla. Palkkatiedot on
kerätty HR-järjestelmästä tai paikallisesta palkanlaskennasta. Raportoitu
luku ei sisällä yhteisten toimintojen osuutta johtuen täyden määräysvallan
puutteesta liittyen sopimuksiin työntekijöiden ja konsernin välillä. Laskelma
sisältää vain peruspalkkion, eikä siinä ole mukana lyhyen tai pitkän
aikavälin kannustimia.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva palkkasuhde määritellään korkeimmin
palkatun henkilön vuotuisen kokonaispalkan ja kaikille työsuhteisille
työntekijöille maksetun mediaanivuosipalkan (pois lukien korkeimmin
palkattu henkilö) väliseksi suhteeksi. Palkkojen mediaanitiedot on saatu
HR-järjestelmästä ja  paikallisesta palkanlaskennasta, ja ne sisältävät vain
peruspalkan ja loma-ajan palkan, bonukset, HR-järjestelmästä saatavat
kertaluonteiset maksut ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät.
Lisäetuudet on jätetty pois, koska tietoja ei ole saatavilla järjestelmästä.
Puuttuvien tietojen ei arvioida vaikuttavan tuloksiin. Yhteiset toiminnot
eivät sisälly lukuun. Lisätietoja palkitsemisesta on tilinpäätöksessä, liite 3. 
Henkilöstön palkitseminen.
Mittarit koskien palkitsemista
2025
2024
Sukupuolten palkkaero
5,4 %
7,0 %
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku
52,5
41,8
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
(S1-17)
Laadintaperiaatteet
Syrjintätapausten määrä sisältää kaikki vuoden aikana ilmoitetut
tapaukset, jotka koskevat konsernin omaa henkilöstöä (mukaan lukien
todistetut, todistamattomat sekä ilmoitetut mutta vielä tutkimattomat
tapaukset).
Mittari, joka liittyy oman henkilöstön käytössä olevien kanavien kautta
tehtyjen valitusten määrään, kattaa kaikki raportoidut valitukset, jotka
koskevat uhkauksia ja väkivaltaista käytöstä, epäoikeudenmukaisia
työoloja sekä työterveys- ja työturvallisuusrikkomuksia.
Raportoidut luvut eivät sisällä yhteisten toimintojen tutkimia tapauksia
johtuen täyden määräysvallan puutteesta liittyen sopimuksiin
työntekijöiden ja konsernin välillä.
Mittarit koskien tapauksia ja valituksia
2025
2024
Syrjintätapausten lukumäärä
52
25
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan
työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien
kanavien kautta
13
15
Vuonna 2025 yllä olevassa taulukossa esitetyistä tapauksista ja valituksista
ei seurannut sakkoja tai rangaistuksia. Stora Enson omaan henkilöstöön
liittyviä vakavia ihmisoikeustapauksia ei myöskään ilmennyt. Tämän vuoksi
täsmäytystä tilinpäätökseen ei esitetä.
Varmennettu 80
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski,
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe/osaosa-aihe
Huolimatta ennaltaehkäisevistä toimista, turvallisuustapauksia tapahtuu.1
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Terveys ja turvallisuus
Turvallisuustapausten riski arvoketjun työntekijöille. Vakavat
turvallisuustapaukset arvoketjussa voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja
brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menetykseen,
mikä puolestaan johtaa korkeampiin pääoman kustannuksiin ja
heikentyneeseen liikevaihtoon.1
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot,
yhteiset toiminnot
Terveys ja turvallisuus
Jos toimittajat tai muut yhteistyökumppanit eivät noudata Stora Enson
ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, eettisiä rekrytointivaatimuksia ja
kohtuullista palkkiota koskevia standardeja, siitä voi olla haitallisia seurauksia
ihmisille ja Stora Enson maineelle.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Arvoketjun alkupää,
omat toiminnot
Pakkotyö; Lapsityövoima
1 Yhtiöllä on määräysvalta työntekijöiden suhteen, kun toiminnot tapahtuvat yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä. Vaikutukset ja turvallisuustapaukset, joissa yhtiöllä on suora määräysvalta, raportoidaan osiossa ESRS S1.
S2 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een
Stora Enson tiedot kohdassa ESRS S2 koskevat kaikkia arvoketjun
työntekijöitä, joihin yhtiöllä on todennäköinen olennainen vaikutus. Tämä
koskee erityisesti niitä, jotka työskentelevät arvoketjun alkupäässä ja joita
sitoo toimittajien eettiset ohjeet. Teollisen toimintaympäristön vuoksi Stora
Enson tuotantolaitoksilla työskentelevät arvoketjun työntekijät voivat
altistua suuremmille turvallisuusriskeille. Näiden työntekijöiden
turvallisuutta käsitellään osiossa ESRS S1.
Vaikutukset arvoketjun työntekijöihin johtuvat Stora Enson
liiketoimintamallista ja strategiasta, erityisesti riskeistä, jotka liittyvät
sääntöjenvastaisuuksiin ja turvallisuustapauksiin, jotka johtuvat
riippuvuudesta raaka-aineisiin ja ulkoiseen henkilöstöön. Vaikka nämä
eivät ole johtaneet muutoksiin liiketoimintamallissa tai strategiassa, yhtiö
on laajentanut työturvallisuustavoitettaan vuodesta 2025 alkaen
koskemaan myös arvoketjun työntekijöitä, jotka työskentelevät sen
tuotantolaitoksilla ja toimipaikoilla. Stora Enso tunnistaa ja arvioi jatkuvasti
ihmisoikeuksiin liittyviä mahdollisia ja todellisia kielteisiä vaikutuksia ja
määrittelee niiden perusteella ennaltaehkäisevät ja lieventävät toimet.
Tunnistaessaan arvoketjun työntekijäryhmiä, joihin sillä on tai voi olla
kielteisiä vaikutuksia, Stora Enso keskittyi riskialttiisiin maantieteellisiin
alueisiin ja tunnistettuihin riskialttiisiin toimittajaryhmiin.
Haavoittuvimmassa asemassa ovat metsä- ja kierrätyspaperialan
siirtotyöläiset sekä Kiinan sopimustyöntekijät.
Stora Enso määrittää lapsi- ja pakkotyön riskin olennaiseksi asiaksi, sillä
kaikki todelliset rikkomukset vaikuttaisivat vakavasti asianomaisiin
henkilöihin ja aiheuttaisivat merkittäviä taloudellisia seurauksia yhtiölle.
Stora Enso ei ole tunnistanut erityisiä maantieteellisiä alueita, joilla lapsi-
tai pakkotyön riski olisi merkittävä, mutta sillä on kuitenkin toimintoja
alueilla, joilla riski on kohonnut.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet (S2-1)
Seuraavat toimintaperiaatteet liittyvät Stora Enson eettisten
liiketoimintakäytäntöjen ja arvojen rikkomisesta aiheutuvaan riskiin.
Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja ohjeet
tarkastetaan vähintään joka toinen vuosi. Jokaisen toimintaperiaatteen
omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan olevat dokumentit
tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.
Ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet
Stora Enso pyrkii varmistamaan, että kaikissa sen toiminnoissa ja
liiketoimintasuhteissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Se ottaa ihmisoikeudet
huomioon kaikissa toiminnoissaan investointipäätöksistä alkaen ja
kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja
kannustaa kumppaneitaan toimimaan samoin. Ihmisoikeuspolitiikassa
kuvataan Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.
Politiikassa edellytetään, että toimittajat ja muut liikekumppanit
kunnioittavat ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja noudattavat yhtiön
toimintaperiaatteita ja -ohjeita. Ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa
käsitellään keskeisiä ihmisoikeusaiheita, kuten oikeudenmukaista työtä,
valitusmekanismien saatavuutta ja lasten oikeuksia. Stora Enso pyrkii
estämään ja poistamaan kaikki pakkotyön muodot toiminnassaan ja
toimitusketjuissaan, mukaan lukien nykyaikainen orjuus, lapsityövoima ja
velkaorjuus. Politiikan ja toimintaohjeiden tavoitteena on pienentää riskiä
Stora Enson standardien noudattamatta jättämisestä yhtiön omassa
toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä. Tarkempia tietoja
ihmisoikeuspolitiikasta ja toimintaohjeista sekä kansainvälisesti
tunnustettujen ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien ja normien
noudattamisesta on kohdassa ESRS S1-1.
Politiikan mukaisesti Stora Enso sitoutuu olemaan vuorovaikutuksessa
vaikutuksen kohteena olevien ja mahdollisesti vaikutuksen kohteena
olevien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien arvoketjun työntekijät,
varmistaakseen, että sen lähestymistapa ja painopisteet ovat
asianmukaisia. Stora Enso on sitoutunut korjaamaan tilanteet, joissa sen
toiminta on aiheuttanut haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tai
myötävaikuttanut niihin, ja pyrkii yhdessä vaikutuksen kohteena olevien
sidosryhmien kanssa löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Nämä
ratkaisut riippuvat asianosaisten tarpeista ja tapauksen yksityiskohdista.
Toimittajien eettiset toimintaohjeet
Toimittajien eettiset toimintaohjeet on oikeudellisesti sitova asiakirja, jossa
asetetaan Stora Enson toimittajille vastuullisuusvaatimuksia. Asiakirja tulee
allekirjoittaa osana esihyväksyntäprosessia. Ympäristöaiheiden lisäksi
toimittajien eettisissä toimintaohjeissa käsitellään muun muassa
ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, pakkotyötä, työterveyttä ja
-turvallisuutta, eettistä rekrytointia ja oikeudenmukaista palkitsemista.
Toimintaohjeet auttavat hallitsemaan olennaista riskiä, joka liittyy näiden
vaatimusten rikkomiseen yhtiön omassa toiminnassa tai arvoketjun
alkupäässä. Toimintaohjeet velvoittaa toimittajat noudattamaan ILO:n
yleissopimusta 138 lapsityövoiman käytön kieltämisestä. Siinä ei
nimenomaisesti käsitellä epävarmoja työolosuhteita. Tarkempia tietoja
toimittajien eettisistä toimintaohjeista on kohdassa ESRS E1-2.
Yhtiön tuotantolaitoksilla työskentelevien arvoketjun työntekijöiden
turvallisuuteen liittyviä riskejä ja todellisia kielteisiä vaikutuksia käsitellään
työterveys ja -turvallisuuspolitiikassa, joka on esitetty kohdassa ESRS S1-1.
Vuoden 2025 loppuun mennessä Stora Enson tietoon ei ole tullut yhtään
vakavaa tapausta, jossa olisi ollut kyse YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ILO:n julistukseen työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä
Varmennettu 81
koskeviin suuntaviivoihin liittyvistä ihmisoikeustapauksista, jotka koskisivat
arvoketjun työntekijöitä. Yhtiö saa tietoa rikkomuksista sisäisten
tarkastusten, valitusmekanismien ja kolmansien osapuolten toimittajien
auditointien kautta, jotka koskevat esimerkiksi työturvallisuutta ja
työntekijöiden oikeuksia.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
Stora Enso on vuorovaikutuksessa arvoketjun työntekijöiden kanssa
kerätäkseen näkemyksiä todellisista ja mahdollisista vaikutuksista sekä
suunnitellakseen niiden pohjalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Tätä
näkemystä voidaan käyttää apuna esimerkiksi auditoinnin laajuuden
määrittelemisessä tai toimien kohdistamisessa, jotka liittyvät näihin
vaikutuksiin. Vuorovaikutusta tapahtuu säännöllisesti ja tietyissä hanke- tai
liiketoimintaprosessin vaiheissa. Vuorovaikutus alkaa riskien
lieventämisestä, kuten toimittajien seulonnasta ja esihyväksynnästä, ja
ulottuu korjaavien toimenpiteiden määrittelyyn. Vuorovaikutusta voi
tapahtua eri muodoissa, kuten osallistumisena, kuulemisena tai tiedon
jakamisena. Vuorovaikutus toteutetaan joko suoraan arvoketjun
työntekijöiden, urakoitsijoiden ja muiden liikekumppaneiden tai toimittajien
edustajien kanssa. Operatiivinen vastuu vuorovaikutuksesta ja siitä, että
sen tulokset noudattavat yhtiön toimintatapoja on hankinta- ja
logistiikkaorganisaation johdolla.
Kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit ovat tärkeä työkalu, jonka
avulla voidaan olla vuorovaikutuksessa toimittajien kanssa, seurata
vuorovaikutuksen vaikuttavuutta ja keskittyä tarvittaessa
parannustoimenpiteisiin. Lisätietoja kolmannen osapuolen tekemistä
auditoinneista on kohdassa ESRS S2-4. Muita keinoja vuorovaikutuksen
vaikuttavuuden arvioimiseksi ovat muun muassa palautemekanismien
käyttö yhtiön vakiintuneiden valituskanavien kautta tai hankekohtaisten
palauteprosessien kautta.
Lähestymistapa erityisen haavoittuvien ryhmien näkemysten
kartoittamiseen räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Esimerkkejä näistä
prosesseista löytyy osiosta ESRS S2-4 (toimenpiteet 2-5). Yhtiön
tuotantolaitoksilla ja toimipaikoilla työskentelevien työntekijöiden
turvallisuuteen liittyvä yhteydenpito on kuvattu kohdassa ESRS S1-2.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S2-3)
Stora Enso tunnistaa ja arvioi jatkuvasti mahdollisia ja tosiasiallisia
ihmisoikeuksiin liittyviä haittavaikutuksia ja määrittelee niiden perusteella
ennaltaehkäiseviä ja lieventäviä toimia. Yhtiö on sitoutunut korjaamaan
tilanteet, joissa sen toiminta on aiheuttanut haitallisia
ihmisoikeusvaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin. Korjaustoimenpiteet ja
niiden tehokkuuden arviointi määritetään tapauskohtaisesti ja paikallisen
tilanteen mukaan. Korjausprosessiin kuuluu korjaavien toimien
toteuttaminen ja tiedon jakaminen, jotta vastaavanlaiset tapaukset
voidaan estää jatkossa.
Kaikki sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa nimettömästi
mahdollisista sääntöjen vastaisista tapauksista Speak up -kanavan kautta.
Epäillyistä sääntöjen vastaisista tapauksista voidaan ilmoittaa myös
ulkopuolisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja tietyille EU:n
toimielimille. Kaikissa tapauksissa taataan yhtäläinen suoja vastatoimilta
ja vastuulta.
Kuten toimittajien eettisissä toimintaohjeissa todetaan, toimittajien on
varmistettava, että niiden työntekijöillä, alihankkijoilla, paikallisyhteisöillä ja
muilla asiaankuuluvilla sidosryhmillä on mahdollisuus käyttää
valituskanavia, joiden kautta he voivat nimettömästi ilmaista huolensa
mahdollisista väärinkäytöksistä liittyen kyseisten toimintaohjeiden
vaatimuksiin. Toimittajalla on myös oltava käytössään prosessit, joilla
nämä huolenaiheet voidaan ratkaista ja kaikki vahvistetut tapaukset
voidaan korjata. Toimittajien eettinen toimintaohje tulee allekirjoittaa
osana esikarsintaprosessia ja se sisältää tietoa valituskanavista, jotta
varmistetaan toimittajien olevan tietoisia kanavien olemassaolosta.
Riippumaton sisäinen ryhmä tutkii huolella kaikki mahdolliset sääntöjen
vastaiset tapaukset, joissa on osallisena Stora Enson työsuhteinen
työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas osapuoli. Stora Enso
käynnistää sisäisten asiantuntijoiden johtaman tutkimuksen aina, kun
toimittajan eettisten toimintaohjeiden epäilty noudattamatta jättäminen
havaitaan toimittajakäyntien tai -auditointien aikana tai kun yhtiön tietoon
tulee epäkohtia valituskanavien kautta. Jos sääntöjen vastaisia tapauksia
ilmenee, Stora Enso toimii yhteistyössä toimittajan kanssa
korjaussuunnitelman toteuttamiseksi. Tapauksissa, joissa kriittisyyden taso
katsotaan korkeaksi tai toimittaja ei ole halukas parantamaan
suoritustaan, liiketoimintasuhde lopetetaan.
Tällä hetkellä Stora Ensolla ei ole järjestelmällistä seurantaprosessia, jolla
varmistettaisiin, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia valituskanavista
ja luottavat niihin keinona ilmaista huolensa tai tarpeensa. Kuten eettisissä
toimintaohjeissa ja Business Practice -politiikassa todetaan, Stora Enso ei
hyväksy minkäänlaisia vastatoimia sellaisia henkilöitä vastaan, jotka
vilpittömässä mielessä ilmoittavat väärinkäytöksistä. Lisätietoja
valitusmekanismeista ja suojelusta vastatoimilta on kohdassa ESRS G1-1
"Sääntöjen vastaiset tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu".
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yhtiön
tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskentelevien arvoketjun
työntekijöiden turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden eteenpäin
viestimiseksi esitetään kohdassa ESRS S1-3.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus (S2-4)
Tämän osion SBM-3-kohdassa kuvatun toimittajien ja muiden
liikekumppaneiden sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvän
olennaisen riskin käsittelemiseksi ja asianmukaisten ennaltaehkäisevien
toimien tunnistamiseksi Stora Enso toteutti raportointivuoden aikana alla
kuvatut toimet. Yhtiö aikoo jatkaa niitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Toimet kattavat yhtiön omat toiminnot ja arvoketjun alkupään. Tietyille
toimille on määritelty erityiset maantieteelliset sijainnit.
1) Vuonna 2025 Stora Enso jatkoi yhteistyötä brasilialaisen kaoliinin
jalostukseen ja louhintaan erikoistuneen tier 1 -toimittajan kanssa vuoden
2024 pöytätutkimuksena toteutetun arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tuotiin
esiin huolia julkisen tiedon tarkkuudesta ja saatavuudesta, erityisesti
toimittajan vaikutuksista paikallisiin yhteisöihin, maaoikeuksiin ja aiempiin
ympäristötapauksiin. Stora Enso esitti odotuksensa ja järjesti säännöllisiä
seurantapuheluita korjaavien toimien etenemisen seuraamiseksi,
keskittyen yhteisön osallistumiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi
ulkopuolisen tahon kanssa toteutettiin paikan päällä auditointi toimittajan
operatiivisen toiminnan vastuullisuudesta. Auditoinnissa tunnistettiin
joitakin korjaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin,
hallinnointitapaan ja tietoisuuteen valitusmekanismeista.
2) Vuonna 2025 Stora Enso jatkoi toimiaan ihmisoikeusriskien torjumiseksi
Ruotsin metsätoiminnassaan, jossa metsänhoitourakoitsijat työllistävät
pääasiassa siirtotyövoimaa. Vuoden 2022 vaikutustenarvioinnin pohjalta
yhtiö on vahvistanut urakoitsijoiden sitoutumista, parantanut työpaikalla
tehtäviä työkäytäntöjen arviointeja ja ottanut käyttöön kääntäjiä
työntekijöiden palautteen tukemiseksi. Vuonna 2025 ihmis- ja
Varmennettu 82
työntekijäoikeuksien turvaamiseksi kehitettiin yhteistyössä ulkopuolisen
asiantuntijan kanssa työntekijöiden mielipidekysely, jonka avulla pyrittiin
tavoittamaan enemmän siirtotyövoimaa ja ymmärtämään paremmin
heidän kokemuksiaan ja huolenaiheitaan. Kysely on helposti saatavilla ja
käännetty työntekijöiden äidinkielille. Vuoden 2025 kyselyn tulokset eivät
tuoneet esiin uusia aiheita, mutta tarjosivat lisäymmärrystä
siirtotyövoiman tunnetuista haasteista, kuten ylityötunneista, rekrytoinnista
ja valitusmekanismien saatavuudesta. Havainnot tukevat Stora Enson
nykyisten aloitteiden edelleen kehittämistä.
3) Vuonna 2025 Stora Enso laajensi toimiaan ihmisoikeusriskien
torjumiseksi metsätoiminnassa aloittamalla auditoinnit osakkuusyhtiönsä
Tornatorin toiminnasta Suomessa. Vuosina 2025–2026 toteutettavat
auditoinnit kattavat muun muassa ihmisoikeuskysymyksiä,
hallintokäytäntöjä sekä urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden toiminnan.
Mahdolliset poikkeamat käsitellään viipymättä ja yhteistyössä, ja Stora
Enso tarkistaa myös viranomaisten antamat työsuojelutarkastusten
raportit.
4) Kierrätyspaperin (PfR) toimitusketjussa on aiemmin havaittu kohonneita
kestävyysriskejä, erityisesti sosiaalisten tekijöiden osalta. Työ on usein
työvoimaintensiivistä, siihen liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä, ja sitä
tekevät usein vähän koulutetut työntekijät sekä siirtotyövoima. Vuonna
2025 jäsenneltyä lähestymistapaa näiden riskien ja haasteiden
ratkaisemiseksi kehitettiin edelleen. Vuoden aikana ulkopuoliset konsultit
tekivät kolme ihmisoikeuksiin keskittyvää toimittajakäyntiä pienissä ja
keskisuurissa yrityksissä Puolassa. Käyntien tavoitteena oli syventää
ymmärrystä mahdollisista riskeistä ja haasteista, jotta voidaan tehdä
tietoon perustuvia päätöksiä osaamisen kehittämisestä ja riskien
lieventämisestä sekä vahvistaa tulevaa yhteistyötä toimitusketjussa.
5) Vuosina 2024–2025 yhtiön tehtailla suoritettujen SMETA-auditointien
keskeisenä havaintona oli tarve vahvistaa kolmansien osapuolten
työntekijöihin kohdistuvia paikallisia diligence -prosesseja, jotta voidaan
varmistaa toimittajien ja alihankkijoiden työntekijöiden oikeuksien
kunnioittaminen. Tämän pohjalta käynnistettiin projekti, jossa ulkoinen
konsultti kehitti vankan ja johdonmukaisen lähestymistavan. Projektissa
yhdistetään työpöytätutkimus ja sidosryhmien osallistaminen, ja
tavoitteena on luoda due diligence -prosessin malli, jota voidaan soveltaa
yhdenmukaisesti muilla tehtailla. Toteutus on suunniteltu vuodelle 2026.
6) Vuonna 2025 Stora Enso jatkoi konserninlaajuisen hankkeen edistämistä
riskipohjaisen, datavetoisen johtamisjärjestelmän perustamiseksi.
Järjestelmän tarkoituksena on tukea tulevan EU:n yritysvastuudirektiivin
noudattamista ja mahdollistaa vastuullisuusagendan tehokas
toteuttaminen. Tähän mennessä projektissa on päivitetty
toimintaperiaatteita, arvioitu tulevia järjestelmä- ja datavaatimuksia sekä
kehitetty toimitusketjun due diligence -ohjeistusta, mukaan lukien
kategoria- ja maatasoinen vastuullisuusriskien hallinta. Vaiheittainen
käyttöönotto on suunniteltu alkamaan vuonna 2026 ja jatkuvan sen
jälkeen.
Vuonna 2025 raportoitiin yksi vakava ihmisoikeustapaus, joka koski Oulun
toimipaikalla Suomessa tapahtunutta kuolemantapausta (ks. ESRS S1-14).
Toimenpiteiden tehokkuuden seuraamiseksi Stora Enso on asettanut
tavoitteeksi, että toimittajien eettisten toimintaohjeiden piiriin kuuluvien
toimittajien kokonaismenojen osuus kaikista toimittajien menoista,
mukaan lukien kaikki luokat ja alueet, on vähintään 95 %.
Kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit auttavat seuraamaan riskien
hillitsemisen vaikuttavuutta, tarjoamalla riippumattoman arvion
toteutetuista toimenpiteistä.
• Stora Enso keskittyy auditoinneissaan korkean riskin ryhmiin kuuluviin
toimittajiin. Vuoden 2025 aikana tehtiin 38 (21) toimittajien eettisten
toimintaohjeiden auditointia pääasiassa Kiinassa, ja niistä suurin osa
koski sopimusvalmistusta ja työnvälitystoimistoja. Auditoinneissa
havaittiin sääntöjen vastaisia tapauksia, jotka liittyivät erityisesti
työaikoihin, työntekijöiden perusoikeuksiin ja hätävalmiuteen. Stora Enso
laati kaikkia tapauksia varten korjaussuunnitelmat sisältäen
jatkoseurannan.
• Vuonna 2025, 35 (33) toimipaikka sai uusitun Forest Stewardship
Councilin (FSC) tuotantoketjusertifikaatin, jonka auditoinnit kattavat
keskeisiä työntekijöiden oikeuksia koskevia vaatimuksia.
• 54 (43) työterveys-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatuauditointia
tehtiin pääasiassa Suomessa, jotka liittyivät Stora Enson tehtailla
työskenteleviin urakoitsijoihin. Toimet Stora Enson tuotantolaitoksilla ja
toimipaikoilla työskentelevien arvoketjun työtekijöiden työturvallisuuteen
liittyvien kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi esitetään kohdassa ESRS
S1-4.
Olennaisten kielteisten vaikutusten sattuessa Stora Enso noudattaa
kohdassa ESRS S2-3 kuvattuja prosesseja toteuttaakseen ja
varmistaakseen korjaustoimet.
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet (S2-5)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi Stora
Enso on asettanut tavoitteeksi, että toimittajien eettisten toimintaohjeiden
piiriin kuuluvien toimittajien kokonaismenojen osuus kaikista toimittajien
menoista on joka vuosi vähintään 95 %. Tavoite on linjassa Stora Enson
toimittajien eettisten toimintaohjeiden kanssa.
Tavoite
Soveltamisala
Perusvuosi
ja -arvo
2025
2024
Ylläpitää toimittajien
eettisen
toimintaohjeen piirissä
olevien
kokonaishankinta-
menojen osuus
vähintään 95 %
Kaikki toimittaja-
kategoriat ja -
alueet
2014: 78 %
94 %
95 %
Vuonna 2025 kattavuusaste oli hieman alle tavoitetason.
Laadintaperiaatteet
Stora Enso mittaa toimittajien eettisten toimintaohjeidensa piiriin kuuluvien
toimittajien hankintamenojen osuutta kaikissa kategorioissa ja
liiketoiminta-alueissa. Toimittajien eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia
Stora Enson hankintakategorioita globaalisti. Yhteiset toiminnot,
immateriaalioikeudet (IPR), leasingmaksut, kaupankäynti rahoitusvälineillä,
viranomaismaksut, kuten tullimaksut, ja puunhankinta yksityisiltä
metsänomistajilta eivät kuulu toimittajien eettisten toimintaohjeiden
vaatimuksiin. Toimittajien kokonaishankintamenot eivät sisällä edellä
lueteltuja eriä.
Arvoketjun työntekijät, heidän lailliset edustajansa tai luotettavat
valtuutetut eivät osallistuneet tavoitteen asettamiseen, tuloksien
seurantaan tai mahdollisten parannus- tai kehitysehdotuksien
tunnistamiseen.
Varmennettu 83
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe/osaosa-aihe
Stora Enson yhteisellä toiminnolla Veracelilla on käynnissä maaoikeuksiin
liittyviä kiistoja Brasiliassa.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Yhteiset toiminnot
Maahan liittyvät
vaikutukset
Ennaltaehkäisevistä ja varotoimista huolimatta Stora Enson toiminnalla voi olla
vaikutuksia paikallisyhteisöjen ihmisten turvallisuuteen.
Todellinen kielteinen
vaikutus
Lyhyt aikaväli
Arvoketjun alkupää
Terveys ja turvallisuus
Mainehaitan riski liittyen kiistoihin paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen
kanssa. Kiistat liittyvät metsänhoitotoimiin, biologiseen monimuotoisuuteen
sekä maan ja veden käyttöön. Kiistat voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta
ja brändiä, joka voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen
menettämiseen ja siitä johtuvaan pääoman kustannusten kasvuun ja
heikentyneeseen liikevaihtoon.
Riski
Lyhyt, keskipitkä, pitkä
aikaväli
Yhteiset toiminnot
Puhdas vesi ja
sanitaatio; Maahan
liittyvät vaikutukset
S3 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een
Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi kattoi kaikki yhteisöt, joihin Stora
Enson omat toiminnot tai alkupään arvoketju voivat vaikuttaa. ESRS S3
-raportointi kattaa ne vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt, jotka ylittävät
olennaisuusrajan. Stora Enson vaikutukset näihin yhteisöihin liittyvät sen
strategiaan tai liiketoimintamalliin, erityisesti sen liiketoimintasuhteen
kautta 50-prosenttisesti omistamaansa yhteistoimintoon Veracelissa
Brasiliassa. Brasiliassa meneillään olevat maankäyttöön liittyvät kiistat
ovat vaikuttaneet kielteisesti tiettyyn vaikutusten kohteena olevaan
yhteisöjen ryhmään. Osa näistä henkilöistä on alkuperäiskansojen
edustajia. Kiistat johtuvat laittomista maahantunkeutumisista, joiden
tarkoituksena on saada maata maanviljelykäyttöön. Tämä on johtanut
yhtiön omistaman maan valtaamiseen. Lainsäädännön vaatimusten
mukaisesti asukkaat poistetaan ja maanviljelystoiminta lopetetaan. 
Sopeuttamistoimena Veracel on sitoutunut ylläpitämään vuoropuhelua
maattomien liikkeen kanssa ja muiden vaikutuksen kohteena olevien
sidosryhmien kanssa, ja tukee aktiivisesti maanjakoa Sustainable
Settlement -aloitteen kautta. Nämä kiistat voivat edistää tai johtaa myös
yllä olevassa taulukossa kuvattuun maineriskiin.
Huolimatta vaatimustenmukaisuudesta sekä ennaltaehkäisevistä ja
varotoimista, Stora Enson toiminnoilla voi olla vaikutusta
paikallisyhteisössä asuvien ihmisten turvallisuuteen. Tämä aihe nousi
olennaiseksi vuonna 2025, kun hakkuutyömaalla sattui kuolemaan
johtanut onnettomuus (ks. ESRS S3-4).
Maineriski liittyy Stora Enson resurssi-intensiiviseen liiketoimintamalliin, joka
on riippuvainen metsistä ensisijaisena raaka-aineen lähteenä ja joka voi
johtaa mahdollisiin kiistoihin metsänhoitotoimista, biologisesta
monimuotoisuudesta sekä maan- ja vedenkäytöstä. Merkittävimpiä riskejä
havaitaan yhteisöissä, jotka asuvat niiden alueiden lähellä, joilla Stora Enso
tai sen yhteiset toiminnot ovat fyysisesti läsnä, kuten metsien ja
tuotantolaitosten lähellä. Riski otetaan huomioon strategian
toteuttamisessa tekemällä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arvioinnit
(Environmental and Social Impact Assesments, ESIA), jotka ovat pakollisia
vaatimuksia uusissa tuotantolaitoksissa tai olemassa olevien laitosten tai
puuviljelmien merkittävissä muutoksissa.
Stora Enso on riippuvainen huomattavista vesimääristä sen teollisten
tuotantoprosessin ylläpitämiseksi. Vaikka yhtiön yhteiset toiminnot eivät
sijaitse alueilla, jotka kärsivät vakavasta kuivuudesta, yhtiö seuraa tilannetta
tiiviisti, koska näissä yhteisöissä haittojen riskin arvioidaan olevan suurempi.
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet (S3-1)
Keskeiset toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat Stora Enson lähestymistapaa
vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin, ovat ihmisoikeuspolitiikka ja
ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet. Niissä määritellään tavoitteet
ihmisoikeuksien kunnioittamiselle yhtiön koko toiminnan osalta ja
vuorovaikutukselle vaikutusten ja mahdollisesti vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa. Näin varmistetaan, että lähestymistapa ja
fokus ihmisoikeuksiin ovat oikeanlaiset. Toimintaperiaatteissa käsitellään
ennakoivaa riskien tunnistamista, haittavaikutusten lieventämistä ja
korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Niissä käsitellään maineriskiä
veteen ja maahan liittyvissä vaikutuksissa sekä kielteisiä vaikutuksia liittyen
maankäytön kiistoihin Brasiliassa ja turvallisuustapauksiin.
Stora Enson ihmisoikeuspolitiikassa esitetään yhtiön sitoutuminen YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.
Lähestymistapa ja käytännöt saavuttaa nämä tavoitteet esitetään
ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa, joissa huomioidaan erityisesti
haavoittuvat ryhmät, myös alkuperäiskansat. Stora Enso pyrkii
varmistamaan, että sen toimintaan ja toimitusketjuihin liittyvien maa- ja
luonnonvaroja koskevia oikeuksien hallinnassa kunnioitetaan sidosryhmien
oikeuksia. Nämä oikeudet on hankittava due diligence -prosessien kautta,
joihin sisältyy alkuperäiskansojen vastentahtoisen siirtämisen välttäminen
heidän perinteisiltä mailta ja luonnonvarojen ääreltä. Yhtiön
johtamiskäytännöt vaalivat sen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
oikeutta hyvinvointiin ja riittävään elintasoon. Tarkempia tietoja politiikasta
ja toimintaohjeista on kohdassa ESRS S1-1. Vuorovaikutusta on kuvattu
kohdassa ESRS S3-2 ja kielteisten vaikutusten korjaamista kohdassa
ESRS S3-3.
Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojelu ja
kunnioittaminen on olennainen osa kestävää metsänhoitoa. Kohdassa
ESRS E4-2 kuvatussa puun ja kuidun hankintaa sekä maankäyttöä
koskevassa politiikassa käsitellään puuviljelmien hoitoa osana paikallista
maankäyttöä ja kestävän toimeentulon edistämistä sekä kielletään hakkuu,
joka loukkaa alkuperäiskansojen perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia.
Ihmisoikeuksia ja paikallisyhteisöjä koskevat näkökohdat sisältyvät
kohdassa ESRS E1-3 kuvattujen ympäristöohjeiden kaikkiin kolmeen lukuun.
Ohjeissa korostetaan erityisesti oikeutta veteen ja sanitaatioon sekä
turvalliseen, puhtaaseen, terveeseen ja kestävään ympäristöön.
Stora Enson toimintaperiaatteiden yhdenmukaisuus kansainvälisesti
tunnustettujen periaatteiden kanssa esitetään kohdassa ESRS S1-1. Lisäksi
yhtiö on sitoutunut noudattamaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia
koskevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten muassa alkuperäis- ja heimo­
kansoja koskevaa yleissopimusta (C169), yleissopimusta naisten syrjinnän
poistamisesta (CEDAW), yleissopimusta lapsen oikeuksista (UNCRC) ja
kansainvälistä yleissopimusta kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheen­
jäsentensä oikeuksien suojelusta (CRMW). Stora Enso tekee puun alkuperä­
ketjun auditointeja (FSC and PEFC), jotka edellyttävät ILO:n julistusta
työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista noudatettavan. Tarkempia
tietoja kansainvälisten standardien noudattamisen valvonnasta on
kohdassa ESRS S1-1.
Stora Enso on sitoutunut korjaamaan tilanteet, joissa sen toiminta on
aiheuttanut kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin.
Vakiintuneet valitusmekanismit ovat kaikkien ulkoisten sidosryhmien, myös
vaikutuksien kohteena olevien yhteisöjen, käytettävissä. Yhtiö on
säännöllisesti vuorovaikutuksessa vaikutuksien kohteena oleviin yhteisöihin
kuuluvien ihmisten ja/tai heidän edustajiensa kanssa, jotta se voi tunnistaa
mahdolliset tarpeet prioriteettiensa, toimintaperiaatteidensa ja
käytäntöjensä päivittämiseksi sekä kuulla sidosryhmiä päivitettäessä
heihin vaikuttavia asiakirjoja.
Varmennettu 84
Vuoden 2025 loppuun mennessä Stora Enson tietoon ei ollut tullut yhtään
vakavaa tapausta, jossa olisi ollut kyse YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ILO:n julistukseen työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä
koskeviin suuntaviivoihin liittyvistä ihmisoikeustapauksista, jotka koskisivat
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa (S3-2)
Stora Enso ottaa päätöksentekoprosesseissaan huomioon vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen näkökulmat, jotta se saa tietoa paikallisesta
kontekstista, havaitsee mahdolliset vaikutukset ja voi luoda yhteistyössä
asianmukaisen lähestymistavan. Ennen hakkuuta Stora Enso konsultoi
hakkuualueen läheisyydessä sijaitsevia yhteisöjä, kuuntelee niiden
huolenaiheita ja odotuksia sekä sisällyttää palautteen päätöksenteko­
prosessiin. Veracelissa, Brasiliassa, ja Montes del Platassa, Uruguayssa,
yhteisösuhteista vastaavat tiimit tekevät yhteistyötä paikallisen yhteisön
kanssa, kuulevat sitä ja tiedottavat kaikille vaikutuksen kohteena oleville
yhteisöille ennen metsätaloustoimia ja niiden jälkeen.
Ihmisoikeusvaikutukset tunnistetaan ja niitä käsitellään uusissa tai
merkittävissä muutoksissa koskien tuotantolaitoksia ja puuviljelmiä
ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointia (ESIA) koskevien
vaatimusten mukaisesti. Tähän liittyy sidosryhmien kuuleminen ja
tiedottaminen vaikutuksen kohteena oleville sidosryhmille, ja niille, joita
asia mahdollisesti koskee, jotta vältetään haitalliset vaikutukset
sidosryhmien oikeuksiin. Ilmaan, veteen ja maaperään joutuvia päästöjä
säännellään viranomaisluvilla ja -seurannalla, ja ne otetaan huomioon
teollisuus- tai metsätaloustoimintaan liittyvässä paikallisessa
ympäristönhallintajärjestelmässä.
Vuorovaikutus tapahtuu joko suoraan yhteisöjen kanssa tai yhteisöjen
edustajien välityksellä yhteistyön tai hankkeen eri vaiheissa. Se vaihtelee
kuulemisesta ja osallistumisesta tiedottamiseen. Osa vuorovaikutuksesta
tapahtuu säännöllisesti, kun taas osa tapahtuu jatkuvasti.
Operatiivinen vastuu vuorovaikutuksesta ja siitä että tulokset huomioidaan
yhtiön toimintatavoissa on liiketoiminta-alueiden johtajilla ja yhteisten
toimintojen toimitusjohtajilla Brasiliassa ja Uruguayssa. Vuorovaikutuksen
vaikuttavuutta seurataan ensisijaisesti seuraamalla valituskanavien
kautta ilmoitettuja tapauksia.
Alkuperäiskansat
Yhteisön kuulemiset, myös vapaa ja tietoon perustuva
ennakkosuostumus, ovat säännöllinen osa Stora Enson ihmisoikeuksia
koskevaa due diligence -prosessia ja metsätoimintoja, erityisesti
maanvuokrauksen ja alkuperäiskansojen oikeuksien osalta. Ne ovat
keskeinen työkalu maankäyttöön liittyvien kiistojen lieventämisessä.
Vuorovaikutus alkuperäiskansojen kanssa suunnitellaan yhdessä
asianomaisten sidosryhmien edustajien kanssa. Paikallisyhteisöjä
kuullaan uusien investointien suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa.
Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus antaa alkuperäiskansoille
mahdollisuuden antaa suostumus hankkeelle tai kehityshankkeelle tai
peruuttaa suostumus. Prosessissa alkuperäiskansat osallistuvat
tasavertaisina ja tekevät maitaan ja alueitaan koskevia päätöksiä
perinteidensä ja tapojensa mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan
alhaalta ylöspäin suuntautuva osallistuminen ja kuuleminen ennen
sellaisen hankkeen tai kehityshankkeen aloittamista, joka toteutetaan esi-
isiltä perityllä maalla tai jossa käytetään alkuperäisväestön alueella
sijaitsevia luonnonvaroja. Tähän sisältyy suostumus asioihin, jotka
saattavat vaikuttaa alkuperäiskansojen oikeuksiin, maihin, alueisiin,
luonnonvaroihin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Stora Enso
odottaa, että sen yhteiset toiminnot ylläpitävät samanlaisia
operatiivisia käytäntöjä.
Pataxó- ja Tupinambá-yhteisöt edustavat lähes 25 000:ta alkuperäis­
asukasta Brasilian Discovery Coast -alueella. Vuorovaikutus toteutetaan
sellaisten yhteisöjen kanssa, joihin metsätoiminnot alueella vaikuttavat, ja
sen organisoi ulkopuolinen konsulttiyritys. Läpinäkyvän ja kulttuurisesti
herkän vuoropuhelun varmistamiseksi Veracel tekee yhteistyötä myös
FUNAIn (Kansallinen alkuperäiskansojen säätiö) kanssa, joka on Brasilian
viranomainen, joka edustaa ja suojelee alkuperäiskansojen oikeuksia.
Vuorovaikutustoimia toteutetaan ennen hakkuiden aloittamista ja niiden
päätyttyä prosessin arvioimiseksi. Aktiivisen vuoropuhelun tavoitteena on
luoda tehokas mekanismi, jolla minimoidaan kielteiset vaikutukset
perinteisiin yhteisöihin operatiivisen toiminnan kehittämisen aikana.
Perinteisten kalastusyhteisöjen kanssa vuorovaikutus tapahtuu
pääasiassa paikallisten yhdistysten välityksellä vähintään vuosittain, jotta
voidaan käsitellä mahdollisia muutoksia vaikutusten alaisten yhteisöjen
elämänlaadussa tai elinkeinoissa.
Joitakin Veracelin maa-alueita on vallattu laittomasti vuodesta 2008
lähtien. Veracel pyrkii käymään jatkuvaa vuoropuhelua maattomien
liikkeiden kanssa ja tukee maa-alueiden jakamista vuonna 2012
käynnistetyn Sustainable Settlement -aloitteen mukaisesti. Bahian
osavaltion hallitus tukee tätä aloitetta, ja sitä toteutetaan yhteistyössä
kansallisen siirtolaisuus- ja maatalousuudistuslaitoksen (INCRA) ja kuuden
virallisesti tunnustetun maattoman väestön yhteiskunnallisen liikkeen
edustajien kanssa. Vuonna 2018 Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen
maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa Sustainable
Settlement -aloitetta. Veracel ei istuta puita alueille, jotka on tunnustettu
alkuperäiskansojen maiksi, ja tunnistaa alkuperäiskansojen maa-alueen
rajaamisen monimutkaisuuden ja herkkyyden Bahian eteläosassa.
Vaikka Ruotsin alkuperäiskansa saamelaiset ovat tärkeä sidosryhmä,
joiden kanssa Stora Ensolla on vakiintuneet yhteydenpitokäytännöt,
sidosryhmä on tällä hetkellä kestävyysraportointilaajuuden ulkopuolella,
koska se ei täytä olennaisuusrajaa.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S3-3)
Korjaustoimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon
paikalliset erityispiirteet. Korjaamista koskeva yhtiön lähestymistapa
sisältää korjaavien toimien toteuttamisen ja tiedon jakamisen, jotta
vastaavien tapausten toistuminen jatkossa voidaan estää ennakoivasti.
Prosessit, joiden avulla tunnistetaan tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen
vaikutuksen edellyttämät toimet, perustuvat ihmisoikeuksia koskevaan due
diligence -prosesseihin ja -työkaluihin. Näihin kuuluvat yhtiön
toimintaperiaatteiden, vaatimusten ja ohjeiden noudattamisen valvonta,
sen varmistaminen, että valitusmekanismit toimivat tehokkaasti ja että ne
ovat kaikkien asianomaisten sidosryhmien käytettävissä, asianomaisten
henkilöiden tai heidän edustajiensa kuuleminen ja vuorovaikutus heidän
kanssaan sekä hankekohtaisten vaikutustenarviointien tekeminen.
Kielteisen vaikutuksen luonne määrittää mahdolliset korjaavat
lähestymistavat, jotka voivat vaihdella kertaluonteisista ratkaisuista
pitkäaikaisiin ohjelmiin, joiden vaikuttavuus varmistetaan tiukalla
seurannalla. Määrittääkseen sopivimman toimintatavan ja vastatoimen
olemassa olevaan tai mahdolliseen vaikutukseen Stora Enso kuulee
asianomaista paikallisyhteisöä ja pyytää tarvittaessa apua kolmannelta
osapuolelta. Jos on kyse tosiasiallisista kielteisistä vaikutuksista, joihin liittyy
oikeudellisia rikkomuksia, tuomioistuin päättää asianmukaisista toimista ja
korjaavista toimenpiteistä. Alkuperäiskansojen osalta korjaavien toimien
tekeminen edellyttää heidän tapojensa, perinteidensä, sääntöjensä ja
paikallisen lainsäädännön huomioon ottamista.
Kaikki ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa nimettömästi mahdollisista
sääntöjen vastaisista tapauksista Speak up -kanavan kautta. Yhteisillä
toiminnoilla Brasiliassa ja Uruguayssa on omat valitusmekanisminsa, jotka
ovat saatavilla paikallisella kielellä. Stora Ensolla ei ole erityistä prosessia sen
arvioimiseksi, ovatko asianomaiset yhteisöt tietoisia näistä rakenteista tai
prosesseista ja luottavatko ne niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai
tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Aihetta on kuitenkin käsitelty osana
vuoden 2025 ihmisoikeusvaikutusten arviointia (ks. ESRS S3-4). Lisätietoja
valitusmekanismeista ja vastatoimilta suojaamisesta on kohdassa ESRS G1-1.
Stora Ensolla ei ole erityistä prosessia korjaavien toimenpiteiden
vaikuttavuuden arvioimiseksi. Se arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi
yhteisön kanssa käytävän rakentavan vuoropuhelun avulla.
Varmennettu 85
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus (S3-4)
Stora Enso on ottanut käyttöön toimia omissa toiminnoissaan ja yhteisissä
toiminnoissa, joilla pyritään puuttumaan riskeihin ja tunnistettuihin
kielteisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät vaikutuksen kohteena oleviin
yhteisöihin. Mikään luetelluista toimista ei edellytä merkittäviä
pääomamenoja tai toimintamenoja. Vaikka Stora Enso tekee aktiivisesti
yhteisöinvestointeja edistääkseen myönteisiä vaikutuksia
paikallisyhteisöihin, toimien ei katsottu ylittävän olennaisuusrajaa. Aloitteet,
joiden ensisijaisena tavoitteena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia
vuorovaikutuksen kohteena oleville yhteisöille, pyrkivät käsittelemään
maaoikeuskiistoihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Nämä aloitteet
(tiedonantovaatimus ESRS S3-4 32 c) on kuvattu tämän osion lopussa.
Vuonna 2025 raportoitiin yksi vakava turvallisuustapaus, joka koski
paikallisyhteisöjä. Tapauksessa ulkopuolinen henkilö menehtyi alihankkijan
suorittaessa hakkuutöitä Ruotsissa. Sekä Stora Enson että viranomaisten
tekemissä tutkimuksissa ei ilmennyt viitteitä siitä, että onnettomuus olisi
johtunut Stora Enson tai alihankkijan turvallisuuspuutteista.
Maineriskin käsittely
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi
Vuonna 2025 Veracel suoritti uuden ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin
kaikissa toiminnoissaan ja naapuriyhteisöissä sekä tarkisti due diligence
-viitekehyksensä varmistaakseen, että se vastaa kehittyviä standardeja ja
parhaita käytäntöjä. Kansainvälisen konsulttiyrityksen johtama arviointi
perustui monilähteiseen menetelmään, joka sisälsi kirjallisuustutkimuksen,
paikan päällä tehtävät käynnit ja haastattelut yli 50 yhteisön jäsenen, 200
työntekijän, johdon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tulosten perusteella
Veracel käynnistää vuonna 2026 korjaavia toimia havaittujen epäkohtien
ratkaisemiseksi. Stora Enso osallistuu aktiivisesti arviointiprosessin
valvontaan, koska se omistaa 50 % yhtiöstä.
Stora Enson pitkän aikavälin toimintasuunnitelma
Stora Enso on ottanut käyttöön jatkuvan pitkän aikavälin toiminta­
suunnitelman, joka kattaa sen oman toiminnan ja yhteiset toiminnot. Näillä
toimilla se voi puuttua maineriskeihin, jotka liittyvät raaka-aineriippuvuuteen
ja mahdollisiin kiistoihin, jotka koskevat luonnonvarojen käyttöä ja
ympäristövaikutusten hallitsemista, kuten metsäkatoa, biologisen
monimuotoisuuden heikkenemistä sekä maan- ja vedenkäyttöä.
• ESRS S3-2 -kohdassa kuvattu vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keskeisiä
ennakoivan ja avoimen viestinnän varmistamisessa, paikallisyhteisöjen
ja muiden sidosryhmien (kuten kansalaisjärjestöjen) huolenaiheisiin
vastaamisessa sekä parhaiten sopivien toimien määrittelyssä.
• Yhteisön kuuleminen, mukaan lukien vapaa ja tietoon perustuva
ennakkosuostumus, on tärkeä työkalu mahdollisten kielteisten
vaikutusten, kuten maankäyttöön liittyvien kiistojen, lieventämiseksi (ks.
ESRS S3-2).
• Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi tehdään kaikille uusille
hankkeille, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia
paikallisyhteisöihin. Kaikille merkittäville investoinneille tehdään
loppuauditoinnit. Arvioinnit antavat tietoa toimista, joita voidaan tarvita
hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnoissa mahdollisten
kielteisten vaikutusten välttämiseksi.
• Stora Enson puuviljelmät ja maanomistukset ovat olennainen osa
paikallista maankäyttöä, ja sen vuoksi kestävät maankäyttökäytännöt
määritellään erikseen kullekin sijainnille.  Alueet, joilla vedenkäyttö
saattaa aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöille, tunnistetaan
käyttämällä WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua tuotantolaitosten
veteen liittyvien riskien arvioinnissa. Stora Enson toimet vesiin liittyvien
vaikutusten seuraamiseksi kuvataan tarkemmin kohdissa ESRS E2 ja E3.
• Kohdassa ESRS E4 on kuvattu metsäkatoa estävät käytännöt ja
biologisen monimuotoisuuden hallinta. Tähän kuuluvat FSC- ja PEFC-
sertifikaatit, jotka koskevat kestäviä metsänhoitokäytäntöjä.
• Kuvaus vuoden 2025 aikana toteutetuista toimista, jotka koskevat kaoliinin
käsittelyä ja kaivostoimintaa Brasiliassa harjoittavan tier 1 -toimittajan
yhteiskunta- ja ympäristövaikutuksia, on kohdassa ESRS S2-4.
Näiden toimien vaikuttavuuden seuraamisessa Stora Enso käyttää FSC:n ja
PEFC:n kaltaisia sertifiointeja, tekee loppuauditointeja osana ympäristö- ja
yhteiskuntavaikutusten arviointia, seuraa sääntöjen vastaisia tapauksia, ja
kerää palautetta sidosryhmiltä.
Maankäyttöön liittyvien kiistojen hallinta arvoketjun alkupäässä
Brasiliassa Stora Enso omistaa 50 % yhteisestä toiminnosta Veracelista.
Yhtiöllä ei ole suoraa operatiivista määräysvaltaa yksikössä, joten se
hyödyntää taloudellista omistusosuuttaan puuttuakseen maan­
hankinnasta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin, kuten kohdassa ESRS S3
SBM-3 on kuvattu. Asianmukaisten toimien määrittämisestä päätetään
yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Pitkän aikavälin toimena, Veracel
tukee perheiden siirtymistä asutusalueilta samalla maalla sijaitseviin
pysyvämpiin asuinpaikkoihin, kun heidän maavaatimuksiaan koskevat
oikeusprosessit ratkaistaan ajan myötä.
Veracel on vuodesta 2012 alkaen vapaaehtoisesti hyväksynyt noin 20 000
hehtaarin luovutukset maattomien ihmisten hyväksi osana Sustainable
Settlement -aloitetta. Vuoden 2025 lopussa maattomien liikkeiden, jotka
eivät ole mukana sopimuksissa, hallussa oli 98 (139) hehtaaria eli 0,1 (0,1 %)
Veracelin tuottavasta maa-alueesta. Veracel pyrkii ratkaisemaan jäljellä
olevat maakiistat oikeudellisten prosessien ja yhteisöjen kanssa käytävän
vuoropuhelun avulla.
Jos olennaisia kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Stora Enso noudattaa
kohdassa ESRS S3-3 kuvattuja prosesseja korjaavien toimien tarjoamiseksi
ja varmistamiseksi.
Edellä kuvattujen toimien lisäksi paikallisten sidosryhmien kanssa
yhteistyössä toteutettavat ennakoivat ja jatkuvat aloitteet pyrkivät
käsittelemään maanhankintaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Stora Enso
tukee paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta ja toimeentuloa
kehitysohjelmien, rahallisten ja luontoissuorituksina annettavien
lahjoitusten sekä työntekijöiden vapaaehtoistyön avulla.
Vuodesta 2018 lähtien Veracel on tukenut alkuperäiskansojen koulutusta
Education is Life -ohjelmalla, joka on hyödyttänyt 34 kylää – noin 25 000
ihmistä – koulutarvikkeiden ja infrastruktuurin kehittämisen avulla. Yhtiö
edistää myös kulttuurin säilyttämistä sponsoroimalla perinteisiä tapahtumia
ja tekemällä yhteistyötä paikallisen alkuperäiskansojen järjestön kanssa
taimitarhan perustamiseksi, mikä vahvistaa elintarviketurvaa ja metsän­
istutustoimia. Tuki 20 pienkalastajayhdistykselle sisältää koulutukseen,
sertifiointiin ja tunnustamiseen liittyviä aloitteita. Kalastuksen ja logistiikka­
toimintojen turvallisen rinnakkaiselon varmistamiseksi on kehitetty
merenkulun turvallisuusprotokolla yhteistyössä paikallisten osuuskuntien
kanssa. Yhteistyötä maaseutuyhteisöjen kanssa vahvistetaan vuotuisilla
tapahtumilla, gastronomisilla festivaaleilla ja kohdennetulla tuella.
Montes del Platassa, Uruguayssa, yhteisön osallistamisohjelma sisältää
erilaisia koulutus-, talous- ja kumppanuusaloitteita, jotka edistävät
paikallista osallistumista, tukevat yhteisön toimintaa ja elinkeinoja sekä
edistävät koulutuksen jatkuvuutta.
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet (S3-5)
Vaikka Stora Enso seuraa aktiivisesti vaikutuksen kohteena oleviin
yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia, sillä ei ole tällä hetkellä tavoitetta,
jossa olisi määritelty ajanjakso ja tavoitellut tulokset. Yhtiö ei seuraa sen
toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta tietyn tavoitetason tai
indikaattorien kautta. Stora Enso selvittää kuitenkin sopivan tavoitteen
asettamista. Sillä välin se edistää toimintaperiaatteissa kuvattujen
päämäärien saavuttamista kohdassa ESRS S3-4 kuvatuilla toimilla.
Varmennettu 86
Hallintotapatiedot
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)
Kuvaus
Vaikutus, riski tai
mahdollisuus
Aikahorisontti
Sijainti arvoketjussa
Osa-aihe tai osaosa-aihe
Stora Enso toimii globaalisti, myös korkean riskin markkinoilla, ja
noudattaa tiukkoja liiketoimintastandardeja vankan compliance-
ohjelman ja eettisen yrityskulttuurin avulla, jota ohjaavat sen arvot
”Lead” ja ”Do what’s right”. Yhtiö kannustaa työntekijöitä
integriteettiin, tukee turvallista väärinkäytösten ilmiantoa ja
edistää läpinäkyvyyttä vaikuttaakseen myönteisesti sekä
henkilöstöön että liikekumppaneihin.
Todellinen myönteinen
vaikutus
Lyhyt, keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot, arvoketjun
alku- ja loppupää
Yrityskulttuuri;
Väärinkäytösten
paljastajien
suojelu
Yhtiön liiketoimintakäytäntöön liittyvät riskit kattavat petokset,
kilpailurajoitusrikkomukset, korruption, eturistiriidat ja muut
väärinkäytökset, jotka kaikki kuuluvat Stora Enson eettisten
toimintaohjeiden ja Business Practice Policyn piiriin. Jos näitä
lakeja, määräyksiä tai toimintaperiaatteita rikotaan, Stora Ensolle
voi aiheutua merkittäviä rikkomuksista ja niiden korjaamisesta
aiheutuvia kustannuksia. Näitä voivat olla viranomaismääräysten
mukaiset sakot ja rangaistukset, oikeudenkäyntikulut sekä
mahdolliset vahingot liikesuhteille, taloudelle tai maineelle.
Riski
Lyhyt, keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot, arvoketjun
alku- ja loppupää
Ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan
lukien koulutus;
Yrityskulttuuri
Tiukoista säännöistä, prosesseista ja toimintaperiaatteista
huolimatta epäilyjä ja sääntöjen vastaisia tapauksia voi esiintyä.
Riskit voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle
tai taloudellisia seurauksia yhtiölle.
Riski
Lyhyt, keskipitkä,
pitkä aikaväli
Omat toiminnot, arvoketjun
alku- ja loppupää
Tapaukset; Yrityskulttuuri
Tässä osiossa
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ..........................................................
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
SE_AR25_InDesign_Sust_ToC_images13.jpg
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)
Toimintaperiaatteet
Stora Enson eettisissä toimintaohjeissa kuvataan eettinen
liiketoimintatapa ja prosessi, jolla tunnistetaan, raportoidaan ja tutkitaan
tapauksia, jotka liittyvät eettisten toimintaohjeiden vastaiseen käytökseen.
Toimintaohjeissa käsitellään liiketoimintaan liittyvien tunnistettujen
myönteisten vaikutusten hallintaa pohjautuen yhtiön tarkoitukseen ja
arvoihin. Niiden tarkoituksena on edistää sidosryhmien luottamusta ja
luoda turvallinen ja osallistava ympäristö työntekijöille. Lisäksi
toimintaohjeet kuvaavat toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään
väärinkäytöksiin tai sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyviä riskejä
ottamalla käyttöön selkeitä periaatteita ja prosesseja sekä kannustamalla
työntekijöitä ilmoittamaan huolenaiheista. Stora Enso ei hyväksy
minkäänlaisia vastatoimia henkilöä kohtaan, joka vilpittömässä mielessä
raportoi väärinkäytöksistä. Stora Enso voi ryhtyä kurinpitotoimiin, mukaan
lukien työsuhteen irtisanominen, jos henkilö havaitaan syyllistyneen
vastatoimiin. Toimintaohjeet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1.
Business Practice -politiikalla, jotka ovat linjassa Korruption vastaisen
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen kanssa, täydennetään
eettisiä toimintaohjeita, ja niissä esitellään tarkemmin Stora Enson
lähestymistapaa eettisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Siinä annetaan
lisäohjeita korruption ja kilpailulainsäädännön kaltaisten riskien
ennaltaehkäisemiseksi ja esitetään menettelyt, joita noudatetaan
ilmoitettaessa näiden käytäntöjen rikkomisesta. Politiikka koskee kaikkia
Stora Enson työsuhteisia työntekijöitä ja yhtiön liikekumppaneita.
Lakiasianjohtaja on vastuussa toimintaperiaatteiden täytäntöönpanon
varmistamisesta. Seurantaprosessiin kuuluu kohdassa ESRS G1-3 kuvattu
räätälöity koulutus.
Toimittajan toimintaohjeet laajentaa Stora Enson eettisen toimintaohjeen
periaatteet myös toimittajiin, asettaen heille noudatettavia
erityisvaatimuksia. Toimintaohjeiden kautta Stora Enso hallitsee
korruptioon ja lahjontaan liittyvää riskiä ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
Tämä sisältää vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen edellyttämisen ja 
kaikkien soveltuvien lupien, lakien ja säädösten noudattamisen. Lisäksi
toimintaohje vaatii, että toimittajat varmistavat omien toimittajiensa ja
alihankkijoidensa noudattavan toimintaohjeen velvoitteita tai heidän omia
vastaavia toimintaohjeitaan. Tarkempia tietoja toimittajien eettisestä
toimintaohjeesta on kohdassa ESRS E1-2.
Varmennettu 87
Kauppapakotteiden valvonta
Stora Enso suorittaa säännöllisesti riskinarviointeja pysyäkseen ajan
tasalla erityisistä riskeistä, jotka liittyvät kauppapakotteiden ja
vientivalvontasääntöjen noudattamiseen. Kuten Business Practice
-politiikassa on määritelty, kaikki suorat tai epäsuorat liiketoimet, jotka
liittyvät Tier 1 -maihin, ovat kiellettyjä, ellei toimitusjohtaja tai talousjohtaja
ole antanut niille lupaa. Vuonna 2025 tällaisia lupia ei myönnetty. Tier 1
-pakotemaihin kuuluivat 31.12.2025: Kuuba, Iran, Pohjois-Korea, Syyria,
Venäjä, Ukrainan hallituksen hallitsemattomat alueet, Valko-Venäjä, Libya,
Myanmar, Sudan, Venezuela ja Jemen.
Sääntöjen vastaiset tapaukset ja väärinkäytösten
paljastajien suojelu
Kaikkia työntekijöitä ja sidosryhmiä kannustetaan aktiivisesti ilmoittamaan
havaitsemistaan väärinkäytösepäilyistä. Stora Ensoon sovelletaan
lakisääteisiä vaatimuksia, jotka perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön,
jolla EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin on saatettu osaksi kansallista
lainsäädäntöä, ja jotka koskevat väärinkäytösten paljastajien suojelua,
heidän oikeuksiaan, yksityisyydensuojaa ja luottamuksellisuutta.
Ilmoituksen voi tehdä yhtiön kaikkien valituskanavien kautta, joita ovat
henkilökohtainen yhteydenotto, sähköpostiviesti, puhelinsoitto tai
nimettömänä ”Speak Up” -ilmoituskanavan kautta. Palvelu, joka kattaa
kaikki Stora Enson yksiköt, on käytettävissä ympäri vuorokauden, ja
ilmoitukset voi tehdä nimettöminä. Lisäksi palvelu on ulkoisten
sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sijoittajien, käytettävissä.
Työntekijät voivat myös esittää huolenaiheensa esihenkilölleen, People &
Culture -tiimille tai Ethics and Compliance -tiimille. Esihenkilöiden ja
HR-henkilöiden vastuulla on toimittaa vakavat ilmoitukset Ethics and
Compliance -tiimille jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä varten.
Mahdolliset sääntöjen vastaiset tapaukset, joissa on osallisena Stora Enson
työsuhteinen työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas osapuoli, tutkii
asianmukaisesti, viipymättä ja puolueettomasti tiimi, joka on riippumaton
asian kanssa tekemisissä olevasta johtamisketjusta. Tutkinnan tulisi olla
valmis, jos mahdollista, korkean riskin tapauksissa kolmenkymmenen
kalenteripäivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta ja muissa
tapauksissa kuudenkymmenen kalenteripäivän kuluessa. Kaikki tapaukset
raportoidaan niiden päätyttyä sekä kurinpitotoimikunnalle että hallituksen
vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle. Tapauksissa, joissa tarvitaan
korjaavia toimenpiteitä, ne pannaan täytäntöön yhdessä asianomaisen
johdon edustajien kanssa. Syyskuusta 2025 alkaen ESG Regulatory -tiimi
vastaa toimittajien eettisten toimintaohjeisiin liittyvien rikkomusten
tutkimisesta ja hallinnoinnista.
Ethics and Compliance -tiimi ylläpitää kurinpitotoimia koskevaa
standardia ja välittää sen asianomaisille sisäisille organisaatioille
tukeakseen kaikkia osapuolia, jotka osallistuvat väärinkäytöstutkimuksen
arviointiin ja asianmukaisten kurinpitotoimien määrittämiseen. Tämä
standardi luo eettisen perustan kaikille kurinpitotoimille, joita toteutetaan
Stora Ensossa tutkittujen väärinkäytösten johdosta. Ethics and Compliance
-tiimi sekä muut päätöksentekijät, kuten People & Culture -tiimi,
liiketoimintaorganisaatiot ja ammattiyhdistysten edustajat, käyttävät sitä
oppaana arvioidessaan väärinkäytöstutkimuksia ja päättäessään
asianmukaisista kurinpitotoimista.
Toiminnot, jotka on tunnistettu korkeimman korruptio- ja lahjontariskin
alaisiksi, ovat ylin johto, myynti, hankinta ja yhteiskuntasuhteet. Näille
toiminnoille tarjotusta koulutuksesta on tietoja kohdassa ESRS G1-3.
Eettinen yrityskulttuuri
Stora Enson yrityskulttuuri pohjautuu avoimuuteen ja rehellisyyteen
edistäen arvopohjaista organisaatiota, jossa noudatetaan yhtiön arvoja
"Johda" ja "Toimi oikein". Edistääkseen ja kehittääkseen eettistä
yrityskulttuuria Stora Enson etiikka- ja compliance-ohjelma sisältää
koulutuksia sekä viestintään ja tietoisuuden lisäämiseen liittyviä toimia.
Kaikista aloitteista raportoidaan hallituksen vastuullisuus- ja
yritysetiikkavaliokunnalle neljä kertaa vuodessa.
Koulutus
Stora Ensolla ei ole erityisiä toimintaperiaatteita liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvästä koulutuksesta, mutta kaikkien työntekijöiden on
suoritettava Stora Enson eettisiä toimintaohjeita koskeva pakollinen
koulutus. Vuodesta 2025 lähtien työntekijöiden on suoritettava eettisiä
toimintaohjeita koskeva koulutus uudelleen kolmen vuoden välein. Lisäksi
verkkokursseilla ja räätälöidyissä koulutuksissa käsitellään erilaisia aiheita,
kuten asiakassuhteen aloittamista liikekumppaneiden kanssa, lahjoja ja
vieraanvaraisuutta sekä yhteishankintasopimuksia. Tarkempia tietoja
koulutuksista on kohdassa ESRS G1-3.
Ethics and Compliance -indeksi
Stora Enso seuraa yrityskulttuuriin kohdistuvien myönteisten vaikutusten
edistymistä Ethics and Compliance -indeksin avulla. Indeksi lasketaan
vuosittaisen henkilöstökyselyn viiden eettisyyteen ja sääntöjen­
mukaisuuteen liittyvän kysymyksen keskiarvona. Kysymykset arvioivat
kokevatko työntekijät olonsa turvalliseksi ilmasta huolensa, inspiroiko Stora
Enson tarkoitus ja arvot heitä, noudatetaanko Stora Enson eettisiä
toimintaohjeita ja muita käytäntöjä päivittäisessä työssä, näyttääkö oma
esimies hyvää esimerkkiä ja toimiiko oma tiimi yleisen lainsäädännön ja
Stora Enson käytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2025 tulos oli 8,9 (8,8),
enimmäisarvosanan ollessa 10.
Tietoisuuden lisääminen ja eettisten lähettiläiden verkosto
Stora Enso käyttää erilaisia viestintäkanavia eettisen yrityskulttuurin
edistämiseksi. Vuoden aikana näitä olivat muun muassa psykologista
turvallisuutta käsittelevä verkkoseminaari, eettisyyttä käsittelevät työpajat
ja sisäisissä kanavissa jaetut artikkelit. Stora Enson eettisten lähettiläiden
verkostoon kuuluu noin 380 vapaaehtoista työntekijää eri puolilta
organisaatiota, ja vuonna 2025 verkostoon liittyy 150 uutta lähettilästä.
Lähettiläät saavat koulutusta sisäisistä toimintaperiaatteista, säännöistä
ja eettisestä kulttuurista. He tuovat työpaikoillaan aktiivisesti esiin eettisiä
kysymyksiä ja yrityksen tarkoitusta ja arvoja. Lähettiläillä on keskeinen rooli
eettisen vuoropuhelun edistämisessä, eettisyyteen liittyvän tiedon
jakamisessa ja Ethics and Compliance -tiimin tukemisessa, jotta paikallista
yrityskulttuuria ymmärretään paremmin ja viestintää voidaan
jatkuvasti parantaa.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen (G1-3)
Sekä Stora Enson eettiset toimintaohjeet että Business Practice -politiikka
edellyttävät nollatoleranssia kaikenlaista korruptiota kohtaan. Korruptio- ja
lahjontatapausten ehkäisemiseksi myynti- ja hankintatiimeille tarjotaan
räätälöityä koulutusta kilpailulainsäädännöstä ja korruption torjunnasta,
mukaan lukien koulutusta ammattiyhdistyksistä, yhteishankinta­
sopimuksista, lahjoista ja vieraanvaraisuudesta sekä yhteistyön
aloittamisesta kriittisten liikekumppaneiden kanssa. Tarkempia tietoja
koulutuksista on jäljempänä olevassa taulukossa. Päivittäistä toimintaa
varten on otettu käyttöön kontrolleja, joiden mukaan työntekijöiden on
esimerkiksi pyydettävä yksikön ja esihenkilön hyväksyntä ennen
vieraanvaraisuuden tarjoamista virkamiehille.
Korkean riskin tehtäviä, kuten ylintä johtoa, myyntiä, hankintaa ja
yhteiskuntasuhteita, varten järjestetään kattava koulutus sääntöjen
noudattamisesta. Lisäksi nämä henkilöt suorittavat vuosittain
täydennyskoulutuksen yritysetiikasta ja vahvistavat noudattavansa
yrityksen toimintaperiaatteita. Ylimmälle johdolle, mukaan lukien konsernin
johtoryhmä, järjestetään Ethics and Compliance -perehdytys eettisen
johtamisen vahvistamiseksi. Uusille hallituksen jäsenille järjestetään
säännöllisesti perehdytyskoulutusta, jossa käsitellään Stora Enson eettisiä
toimintaohjeita, Business Practice -politiikkaa ja yhtiön etiikka - ja
compliance -ohjelmaa, mukaan lukien korruption torjunta, sekä muita
liiketoimintaetiikan aiheita.
Riskitoiminnoille järjestettävien koulutusten lisäksi Stora Enson kaikkien
työntekijöiden on suoritettava koulutus Stora Enson eettisistä
toimintaohjeista, jotka on kuvattu kohdassa ESRS G1-1. Eettisiä
toimintaohjeista koskevan koulutuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä
liiketoiminnan harjoittamisesta, mukaan lukien korruption ja lahjonnan
havaitsemisesta.
Varmennettu 88
Toimintaohjeet viedään käytäntöön edellä mainittujen koulutusten kautta,
ja ne ovat myös saatavilla yhtiön verkkosivulla ja intranetissä.
Liiketoiminta-alueet käyttävät eettisyyden ja sääntöjen noudattamisen
itsearviointityökalua (T.E.S.T.) saadakseen selkeämmän yleiskuvan siitä,
miten niiden yksiköt ovat edistyneet toimintaohjeiden täytäntöönpanossa,
toteutetuista sääntöjen noudattamista koskevista toimenpiteistä sekä
mahdollisista puutteista ja riskeistä sääntöjen noudattamisessa. T.E.S.T-
työkalun tulosten perusteella Stora Enso on tunnistanut kilpailu­
lainsäädännön ja viestinnän keskeisiksi parannuskohteiksi ja käynnisti
vuonna 2025 koko yhtiön kattavan aloitteen puutteiden korjaamiseksi.
Aloite sisälsi johdon tiedotustilaisuuden, räätälöidyn esitysmateriaalin
johtajille, kilpailulainsäädännön koulutuksen myynti-, hankinta- ja muille
tiimeille sekä compliance-asiantuntijoiden toteuttaman yksilöllisen
seurannan johtajille, joiden yksiköissä puutteita havaittiin.
Toimittajien eettiset toimintaohjeet ovat kaikkia toimittajia oikeudellisesti
sitova asiakirja, jossa esitetään yhteiset vähimmäisvaatimukset, myös
korruptioon ja lahjontaan liittyvistä asioista. Kaikkien toimittajien on
sitouduttava toimintaohjeisiin osana esihyväksyntäprosessia.
Stora Enson puolesta toimivat kolmannet osapuolet käyvät läpi tunne
vastapuolesi -prosessin (Know your Counterparty, KYC) ennen yhteistyön
aloittamista. Korruptioriskejä arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla kysely­
lomakkeilla, seurantalistoilla ja tiedotusvälineissä olevien epäsuotuisten
uutisten seulonnalla sekä tarvittaessa haastatteluilla ja perusteellisemmalla
due diligence -tarkastuksella. Lieventämistoimia toteutetaan aina, kun
tällainen osapuoli on mukana. Vuonna 2025 seulonta suoritettiin 65 (83)
kriittiselle liikekumppanille. Kohdassa ”Sääntöjen vastaiset tapaukset ja
väärinkäytösten paljastajien suojelu” kuvatut valituskanavat toimivat myös
korruptiota tai lahjontaa koskevien väitteiden tai tapausten havaitsemisessa.
Korruptioon ja lahjontaan liittyvien tapausten tutkinta-, käsittely- ja
raportointimenettelyt ja niitä koskevat vastuut noudattavat samoja
periaatteita kuten kuvattu luvussa ”Sääntöjen vastaiset tapaukset ja
väärinkäytösten paljastajien suojelu”.
Korruption ja lahjonnan vastaiset koulutusohjelmat 2025
Laadintaperiaatteet
Korruption ja lahjonnan vastaisten koulutusten kattavuutta koskevat tiedot
kerätään Stora Enson koulutusjohtamisalustan kautta, lukuun ottamatta
muutamia pienempiä yksiköitä, jotka on manuaalisesti lisätty. Pieni
poikkeama johtuu eri tietolähteistä. Luvut kuvastavat yhtiön aktiivisten
työntekijöiden tilannetta 31. joulukuuta 2025. Luvut raportoidaan ilman
yhteisiä toimintoja, koska työntekijöiden ja konsernin välisiin
sopimusjärjestelyihin ei ole täyttä määräysvaltaa. Organisaation
uudelleenjärjestelyn vuoksi riskialttiiden toimintojen koulutuksen vuotuinen
hyväksyntä siirtyi vuoden 2026 alkuun. Tämän vuoksi se on raportoitu
alkavaksi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.
Korruption ja lahjonnan vastaiset koulutusohjelmat 2025
Riskitoiminnot
Kaikki työsuhteiset
työntekijät
Kriittiset
työntekijät
Kriittiset
työntekijät
Toimi-
henkilöt
Työntekijät
Syventävä
säännösten
noudattamis-
perehdytys
COMPLY
Vuosit­
tainen
suoritus
Stora Enso
eettiset
toiminta-
ohjeet
Stora Enso
eettiset
toiminta-
ohjeet
Koulutuksen kattavuus
Yhteensä
3 550
Aloitus
Q1/2026
7 100
10 450
Koulutettavat yhteensä
3 500
Aloitus
Q1/2026
7 000
9 900
Koulutettavat yhteensä, %
99 %
Aloitus
Q1/2026
99 %
95 %
Koulutusmenetelmä ja
koulutuksen kesto
Tietokoneavusteinen
koulutus
2 tuntia
20 minuuttia
40 minuuttia
15 minuuttia
Toistuvuus
Kuinka usein on
kouluttauduttava
Kerran
Vuosittain
Kerran
kolmessa
vuodessa
Kerran
Käsitellyt aiheet
Korruption määritelmä
x
x
x
x
Toimintaperiaatteet
koskien liiketoiminnan
harjoittamista ja
yrityskulttuuria
x
x
x
x
Menettelyt epäiltäessä/
havaittaessa
x
x
x
x
Stora Enson arvot
x
x
x
x
Käytännön esimerkit
x
x
x
x
Soveltuva Stora Enson
johtoryhmälle
x
x
x
Korruption ja lahjonnan vastaiset koulutusohjelmat 2024
Riskitoiminnot
Kaikki työsuhteiset
työntekijät
Kriittiset
työntekijät
Kriittiset
työntekijät
Toimi-
henkilöt
Työntekijät
Syventävä
säännösten
noudattamis-
perehdytys
COMPLY
Vuosit­
tainen
suoritus
Stora Enso
eettiset
toiminta-
ohjeet
Stora Enso
eettiset
toiminta-
ohjeet
Koulutuksen kattavuus
Yhteensä
3 550
3 000
7 600
10 150
Koulutettavat yhteensä
3 450
3 000
7 350
9 250
Koulutettavat yhteensä, %
97 %
100 %
97 %
91 %
Koulutusmenetelmä ja
koulutuksen kesto
Tietokoneavusteinen
koulutus
2 tuntia
20 minuuttia
40 minuuttia
15 minuuttia
Toistuvuus
Kuinka usein on
kouluttauduttava
Kerran
Vuosittain
Kerran
Kerran
Käsitellyt aiheet
Korruption määritelmä
x
x
x
x
Toimintaperiaatteet
koskien liiketoiminnan
harjoittamista ja
yrityskulttuuria
x
x
x
x
Menettelyt epäiltäessä/
havaittaessa
x
x
x
x
Stora Enson arvot
x
x
x
x
Käytännön esimerkit
x
x
x
x
Soveltuva Stora Enson
johtoryhmälle
x
x
x
Varmennettu 89
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-4)
Kuten kohdassa ESRS G1-3 on kuvattu, sekä Stora Enson eettiset
toimintaohjeet että Business Practice -politiikka edellyttävät
nollatoleranssia korruptiota kohtaan. Tiukoista menettelytavoista
huolimatta tapauksia tapahtuu. Kaikkia työntekijöitä ja sidosryhmiä
kannustetaan ilmoittamaan havaitsemistaan säännösten vastaisten
tapausten epäilyistä. Mahdolliset tapaukset, joissa on osallisena Stora
Enson työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas osapuoli, tutkitaan
asianmukaisesti, viipymättä ja puolueettomasti tiimissä, joka on
riippumaton asiaan liittyvästä johtamisketjusta. Todistettuihin korruptio-
tai lahjontaepäilyihin voidaan puuttua muun muassa erottamalla oma
työntekijä tai kurinpitokeinojen avulla. Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien menettelyjen ja standardien rikkomiseen liittyviä lisätoimia
kuvataan kohdissa ESRS G1-1 ja ESRS G1-3.
Laadintaperiaatteet
Raportointi todistetuista korruptioon, lahjontaan, eturistiriitoihin ja
vastaaviin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä tapauksista kattaa vuoden
aikana päätetyt tapaukset. Tapauksia koskeva raportointi kattaa vuoden
aikana suljetut tapaukset, joten tällaisten tapausten kirjaaminen on voinut
tapahtua kuluvan tai aikaisempien tilikausien aikana. Vuonna 2025 Stora
Ensolla ei ollut yhtään tuomiota korruption ja lahjonnan vastaisesta
lainsäädännöstä eikä se maksanut tällaisiin tapauksiin liittyviä sakkoja.
Vahvistettujen tapausten lukumäärä
2025
2024
Korruptio- tai lahjontatapaukset
1
6
Tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu
tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia
korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi
0
5
Yhteisökohtainen mittari liittyen mahdollisiin ja
todistettuihin sääntöjen vastaisiin tapauksiin
Lisäksi Stora Enso on laatinut yhteisökohtaisen mittarin, joka seuraa
ilmoitettujen mahdollisten sääntöjen vastaisten tapausten
kokonaismäärää sekä todistettujen tapausten määrää, jotka ovat
johtaneet kurinpitotoimiin ja/tai oikeustoimiin. Mahdolliset sääntöjen
vastaiset tapaukset kattavat kaikki vaatimustenmukaisuuden rikkomukset,
kuten kilpailulainsäädäntöön, korruptioon, petoksiin, syrjintään,
työturvallisuuteen, tietosuojaan sekä muihin sääntöjen, ohjeiden ja
toimintaperiaatteiden rikkomuksiin liittyvät tapaukset.
Laadintaperiaatteet
Mahdollisten sääntöjen vastaisten tapausten lukumäärä sisältää ESRS
S1-17:ssä ja ESRS G1-4:ssä raportoidut luvut (Korruptio- ja
lahjontatapaukset).
Yhteisökohtaiset mittarit liittyen
sääntöjen vastaisiin tapauksiin
2025
2024
Raportoitujen mahdollisten sääntöjen vastaisten
tapausten kokonaismäärä
158
111
Todistettujen tapausten määrä, jotka johtaneet
kurinpitotoimiin ja/tai oikeustoimiin
12
19
Tilintarkastettu 90
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös ..........................................................................
Konsernin tuloslaskelma .............................................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ..................................................
Konsernin tase ...............................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ....................................................
Tilinpäätöksen liitetiedot ...............................................................
1 Raportointiperiaatteet ..........................................................................
1.1 Laadintaperiaatteet .................................................................
1.2 Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon
harkinta ............................................................................................
2 Taloudellinen tulos ................................................................................
2.1 Tiedot segmenteittäin ............................................................
2.2 Materiaalit ja palvelut ............................................................
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ..................................
2.4 Poistot ja arvonalentumiset ................................................
2.5 Rahoituserät .............................................................................
2.6 Tuloverot ....................................................................................
2.7 Osakekohtainen tulos ............................................................
3 Henkilöstön palkitseminen ...........................................................
3.1 Henkilöstökulut ..........................................................................
3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot .............................................
3.3 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät
velvoitteet ........................................................................................
3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ................................
4 Operatiivinen pääoma ..................................................................
4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä
käyttöoikeusomaisuuserät ........................................................
4.2 Metsäomaisuus .......................................................................
4.3 Osakkuusyhtiöt ........................................................................
4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset ...............................
4.6 Vaihto-omaisuus ....................................................................
4.7 Operatiiviset saamiset ..........................................................
4.8 Operatiiviset velat ..................................................................
4.9 Varaukset ..................................................................................
5 Pääomarakenne ja rahoitus .......................................................
5.1 Rahoitusriskien hallinta ..........................................................
5.2 Käyvät arvot .............................................................................
5.3 Korolliset varat ja velat .........................................................
5.4 Johdannaiset ...........................................................................
5.5 Oma pääoma ..........................................................................
6 Konsernin rakenne ..........................................................................
6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat
omaisuuserät .................................................................................
6.2 Konserniyhtiöt ..........................................................................
6.3 Lähipiiriliiketoimet ...................................................................
7 Muuta ...................................................................................................
7.1 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat ..............................
7.2 Raportointikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat ....................................................................................
Emoyhtiön tilinpäätös .....................................................................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .........................................
Tilintarkastettu 91
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
2.1
9 326
9 049
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3
389
325
Materiaalit ja palvelut1
2.2
-7 020
-6 738
Henkilöstökulut
3.1
-1 232
-1 228
Liiketoiminnan muut kulut
2.3
-503
-543
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
4.3
89
52
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos
4.2
401
421
Poistot ja arvonalentumiset
2.4
-507
-1 246
Liiketulos
2.1
942
93
Rahoitustuotot
2.5
104
118
Rahoituskulut
2.5
-263
-329
Tulos ennen veroja
783
-118
Tuloverot
2.6
-97
-65
Tilikauden tulos
686
-183
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
695
-136
Määräysvallattomille omistajille
5.7
-9
-48
Tilikauden tulos
686
-183
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
2.7
0,88
-0,17
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
2.7
0,88
-0,17
1 Kolme tuloslaskelman riviä: Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos,  Materiaalit ja palvelut sekä Toimituskulut ja komissiot, on yhdistetty täksi yhdeksi 
riviksi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen raportoinnissa..
Konsernin laaja tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Tilikauden tulos
686
-183
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä
4.4
297
-202
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
3.3
36
22
Metsämaan uudelleenarvostus
4.2
-385
-281
Osakkuusyhtiöiden osuus muista laajan tuloksen eristä
4.3
-28
5
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.6
73
53
-8
-403
Erät, joita voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Kertyneet muuntoerot
5.6
124
-89
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
5.6
-21
4
Rahavirran suojaukset ja suojauskulut
5.4
84
-81
Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä
5.7
12
-5
Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
2.6
-20
19
179
-152
Laaja tulos yhteensä
857
-738
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
854
-685
Määräysvallattomille omistajille
5.7
3
-53
Laaja tulos yhteensä
857
-738
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
Tilintarkastettu 92
Konsernin tase
31.12.
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Varat
Liikearvo
O
4.1
171
162
Muut aineettomat hyödykkeet
O
4.1
250
277
Aineelliset hyödykkeet
O
4.1
5 227
5 006
Käyttöoikeusomaisuuserät
O
4.1
422
499
6 069
5 945
Metsäomaisuus
O
4.2
6 641
7 227
Biologiset hyödykkeet
O
4.2
5 167
5 243
Metsämaa
O
4.2
1 473
1 983
Päästöoikeudet
O
4.5
45
73
Osakkuusyhtiöt
O
4.3
1 108
954
Noteeratut arvopaperit
I
4.4
0
11
Noteeraamattomat arvopaperit
O
4.4
912
602
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
I
5.3
14
14
Laskennalliset verosaamiset
T
2.6
222
205
Muut pitkäaikaiset varat
O
4.5
69
53
Pitkäaikaiset varat
15 081
15 082
Vaihto-omaisuus
O
4.6
1 802
1 672
Verosaamiset
T
29
31
Operatiiviset saamiset
O
4.7
869
969
Korolliset saamiset
I
5.3
67
47
Rahavarat
I
1 212
1 999
Lyhytaikaiset varat
3 978
4 719
Varat yhteensä
19 059
19 802
31.12.
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Oma pääoma ja velat
Osakepääoma
5.5
1 342
1 342
Ylikurssirahasto
77
77
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
633
633
Käyvän arvon rahasto
1 708
1 808
Kertyneet muuntoerot
5.6
-357
-457
Kertyneet voittovarat
7 393
6 735
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
10 796
10 139
Määräysvallattomien omistajien osuus
5.7
-147
-150
Oma pääoma yhteensä
10 649
9 989
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
O
3.3
153
181
Varaukset
O
4.9
79
81
Laskennalliset verovelat
T
2.6
1 314
1 416
Pitkäaikaiset korolliset velat
I
5.3
3 557
3 894
Pitkäaikaiset operatiiviset velat
O
4.8
30
10
Pitkäaikaiset velat
5 133
5 582
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus
I
5.3
253
1 090
Korolliset velat
I
5.3
659
788
Käytössä olevat luottolimiitit
I
5.3
5
7
Varaukset
O
4.9
50
37
Operatiiviset velat
O
4.8
2 293
2 296
Verovelat
T
2.6
17
13
Lyhytaikaiset velat
3 277
4 231
Velat yhteensä
8 410
9 813
Oma pääoma ja velat yhteensä
19 059
19 802
O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät operatiiviseen pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
Tilintarkastettu 93
Konsernin rahavirtalaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketulos1
942
93
Oikaisuerät:
Poistot ja arvonalentumiset
2.4
507
1 246
Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset
4.2
-401
-421
Osakekannustimien käyvän arvon muutos
2
-2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
4.3
-89
-52
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot2
2.3
-155
-3
Muut oikaisut
12
15
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä
4.3
29
29
Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja
51
283
Liiketoiminnan rahavirta
897
1 187
Saadut korot
33
77
Maksetut korot
-192
-197
Muut rahoituserät, netto
-45
-43
Maksetut tuloverot
-48
-73
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
645
952
Investointien rahavirta
Tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan hankinta vähennettynä hankituilla
rahavaroilla
6.1
-17
-75
Osakkuusyhtiöiden hankinnat
4.3
0
-1
Noteerattujen ja noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat
4.4
-1
0
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä
myydyillä rahavaroilla
6.1
619
8
Rahavirta osakkuusyhtiöiden osakkeiden myynnistä
4.3
1
0
Rahavirta noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä
4.4
9
3
Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä
4.1
17
23
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
2.1, 4.1
-679
-1 010
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin
4.2
-96
-103
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos
206
22
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
60
-1 133
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Rahoituksen rahavirta
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot
5.3
489
19
Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
5.3
-1 747
-225
Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos
5.3
-19
54
Maksetut osingot
-209
-146
Omien osakkeiden osto
-2
-3
Rahoituksen nettorahavirta
-1 487
-301
Rahavarojen nettomuutos
-783
-483
Muuntoerot
-4
11
Rahavarat tilikauden alussa, netto
1 993
2 464
Rahavarat tilikauden lopussa, netto
1 206
1 993
Rahavarat tilikauden lopussa3
1 212
1 999
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa
-5
-7
Rahavarat tilikauden lopussa, netto
1 206
1 993
1 Aiemmin kassavirran lähtökohtana oli nettotulos.
2 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen.
3 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät
lyhytaikaisiin velkoihin.
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
Tilintarkastettu 94
Konsernin rahavirtalaskelma
Rahavirtalaskelman liitetiedot
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos
-53
-136
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset
117
259
Pitkäaikaiset
-15
2
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset
22
168
Pitkäaikaiset
-21
-10
Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna
51
283
Rahavarat ja pankkisaamiset:
Käteisvarat
693
912
Muut rahavarat
519
1 088
Rahavarat ja pankkisaamiset
1 212
1 999
Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät
633
933
Maksetut investoinnit
-679
-1 010
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset
-46
-77
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta
Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa
6.1
-17
-77
Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiiteillä
6.1
0
2
Hankintojen nettorahavirta
-17
-75
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta
Käteissuoritus
6.1
624
13
Myytyjen yritysten rahavarat
6.1
-5
-5
Myyntien nettorahavirta
619
8
Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.
Tilintarkastettu 95
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Käyvän arvon rahasto
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto ja
vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Oman
pääoman
ehtoiset
sijoitukset
muissa laajan
tuloksen
erissä
Rahavirran
suojaukset
Uudelleen-
arvostus-
rahasto
Muut laajan
tuloksen erät
osakkuus-
yhtiöissä
Kertyneet
muuntoerot ja
nettosijoituste
n suojaukset
ja lainat
Kertyneet
voittovarat
Jakautuminen
emoyhtiön
omistajille
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
1 342
77
633
—
653
38
1 540
63
-375
7 015
10 985
-97
10 889
Tilikauden tulos
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-136
-136
-48
-183
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
—
—
—
—
-202
-81
-281
5
-85
22
-621
-5
-626
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
—
—
—
—
—
16
58
—
3
-4
72
—
72
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
—
-203
-65
-223
5
-82
-118
-685
-53
-738
Osinko
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-158
-158
—
-158
Yritysostot ja myynnit
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Omien osakkeiden osto
—
—
—
-3
—
—
—
—
—
—
-3
—
-3
Osakeperusteiset maksut
—
—
—
3
—
—
—
—
—
-4
-1
—
-1
Oma pääoma 31.12.2024
1 342
77
633
—
450
-27
1 317
68
-457
6 735
10 139
-150
9 989
Tilikauden tulos
—
—
—
—
—
—
—
—
—
695
695
-9
686
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
—
—
—
—
297
84
-385
-28
103
36
106
12
118
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
—
—
—
—
2
-17
79
—
-3
-8
53
—
53
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
—
298
67
-307
-28
99
724
854
3
857
Luovutuksista johtuvat uudelleenluokittelut
—
—
—
—
-4
—
-126
—
—
130
—
—
—
Osinko
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-197
-197
—
-197
Yritysostot ja myynnit
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Omien osakkeiden osto
—
—
—
-2
—
—
—
—
—
—
-2
—
-2
Osakeperusteiset maksut
—
—
—
2
—
—
—
—
—
—
2
—
2
Oma pääoma 31.12.2025
1 342
77
633
—
744
40
884
40
-357
7 393
10 796
-147
10 649
Tilintarkastettu 96
Tilinpäätöksen liitetiedot
1 Raportointiperiaatteet
1.1 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Päätoiminnot
Stora Enso Oyj (jäljempänä ”yhtiö”) on suomalainen, Suomen lakien
mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on
Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan
Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten
(yhdessä ”Stora Enso” tai ”konserni”) liiketoiminta jakautuu seuraaviin
raportoitaviin segmentteihin: Packaging Materials, Packaging Solutions,
Biomaterials, Wood Products, Forest ja Muut-segmentti. Konsernin
päämarkkina-alue on Eurooppa.
Yhtiön hallitus on 3.2.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen
vahvistamisesta.
Laadintaperiaatteet
Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Stora Enson konsernitilinpäätöksen
tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta
tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa mainittuja poikkeuksia.
Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä
liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön
toimintavaluutta.
Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään
miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut eivät välttämättä
täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin
julkaistuista taloudellisista tiedoista.
Vuonna 2025 voimaan tulleet uudet ja
muutetut standardit ja tulkinnat
Konserni on soveltanut seuraavia 1.1.2025 voimaan tulleita uusia ja
muutettuja standardeja ja tulkintoja:
• Muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset:
Vaihdettavuuden puute. Muutos sisältää ohjeistuksen sen
määrittämiseksi, milloin valuutta on vaihdettavissa ja miten vaihtokurssi
määritetään, kun sitä ei ole. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2025.
Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
• Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut
merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki
konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu kun:
• konsernilla on valta sijoituskohteessa,
• konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin
tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja
• konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen.
Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa
määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia, konserni arvioi
määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Tytäryhtiöt ja yhteiset
toiminnot on esitetty liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat,
realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden
ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laatimisperiaatteet muutetaan
tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi.
Osakkuusyhtiöt, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on
yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.  Nämä
yritykset ovat sijoituksia, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,
muttei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa
osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman
määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon.
Lisätietoa esitetään liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt.
Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista
jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa
koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien osapuolten yksimielisen
hyväksynnän. Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla,
joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin
varoihin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritykset ovat
yhteisjärjestelyitä, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta
järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.
Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Stora
Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %. Yhteiset toiminnot
perustuvat osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden
osuuteen tuotoista ja saattavat konsernin välillisesti vastuuseen veloista,
sillä konsernin kyky maksaa sellusta vaikuttaa velkojen rahoitukseen.
Yhteisen toiminnon osapuolena konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen
toiminnon varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja kassavirroista. Osuus
määritellään kunkin yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja
velvoitteisiin velkojen osalta.
• Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa oleva Brasiliassa
sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa valkaistua eukalyptussellua.
Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta.
Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan
tuotanto käynnistyi vuonna 2005.
• Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa oleva
Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa valkaistua
eukalyptussellua ja Stora Enson osuus myydään kokonaisuudessaan
markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta
viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 2014.
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä
saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja
suojauksen tuloksella valuuttamääräisen myynnin osalta. Tuotot
tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun
määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä
määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on
toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.
Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslauseke-
kokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema
toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat
yleisimmät toimituslausekkeet ovat:
• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle
sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti. Tällöin myynnin
toteutumishetki on toimitus ostajalle.
• C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen
sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut kulut. Konsernin
vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu
rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynti katsotaan
toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun
määräpaikkaan kuljettamista varten.
• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä.
Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan
palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan.
Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan
laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Stora
Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan
tyypillisesti silloin, kun Stora Enso siirtää näiden tuotteiden määräysvallan
asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu.
Lisätietoja Stora Enson päätoiminnoista ja liikevaihdon erittelystä esitetään
liitteessä 2.1 Tiedot segmenteittäin.
Tilintarkastettu 97
Muut kuin euromääräiset liiketoimet
Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin.
Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat
arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot
esitetään vastaavilla tuloslaskelmariveillä liiketuloksessa ja
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssierot esitetään nettomääräisinä
rahoitustuotoissa ja -kuluissa, paitsi silloin, kun ne täyttävät
rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai
nettoinvestointilainojen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan.
Ei-monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten
sijoitusten käypään arvoon arvostaminen muiden laajan tuloksen erien
kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.
Raportointivaluutan muunto
Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin
euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan
tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan
raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Konserni altistuu
valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen
ulkopuolisissa ulkomaisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin
tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuusyhtiöihin tehtyjen
nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti
suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan
kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Lisätietoja esitetään
liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus.
Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä
mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2025
• Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään – Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja
arvostaminen. Muutoksilla puututaan kirjanpitokäytännön
monimuotoisuuteen tekemällä vaatimuksista ymmärrettävämpiä ja
johdonmukaisempia. Näitä ovat muun muassa sellaisten
rahoitusvarojen luokittelun selventäminen, joilla on ympäristöön,
yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä ja muita
vastaavia ominaisuuksia (lainojen ESG-ominaisuudet voivat vaikuttaa
siihen, arvostetaanko lainat jaksotettuun hankintamenoon vai käypään
arvoon), ja velkojen selvittäminen sähköisten maksujärjestelmien kautta,
jolloin muutokset selventävät ajankohtaa, jolloin rahoitusvaroihin
kuuluva erä tai rahoitusvelka kirjataan pois taseesta. Näillä muutoksilla
IASB on myös ottanut käyttöön lisätiedonantovaatimuksia lisätäkseen
läpinäkyvyyttä sijoituksista oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin,
jotka on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattaviksi, ja rahoitusinstrumenteista, joihin liittyy ehdollisia, esimerkiksi
ESG-tavoitteisiin sidottuja ominaisuuksia. Muutokset tulivat voimaan
1.1.2026. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi konserniin.
• Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään - Luonnosta riippuvaiseen sähköön
viittaavat sopimukset. IFRS 9:n omaa käyttöä koskevia vaatimuksia
muutetaan siten, että niihin sisällytetään tekijät, jotka yhteisön on
otettava huomioon sellaisten sopimusten osalta, jotka koskevat
uusiutuvan sähkön ostoa ja toimitusta, joiden osalta sähkön
tuotantolähde on luonnosta riippuvainen. Suojauslaskentaa koskevia
vaatimuksia muutetaan siten, että yhteisö voi käyttää
suojausinstrumenttina luonnosta riippuvaista uusiutuvaa sähköä
koskevaa sopimusta, jolla on tietyt ominaisuudet. Muutoksilla otetaan
käyttöön myös tiedonantovaatimukset, jotka koskevat sopimuksia, jotka
koskevat luonnosta riippuvaista sähköä, jolla on tietyt ominaisuudet.
Muutokset tulivat voimaan 1.1.2026. Konserni arvioi standardimuutosten
vaikutusta, eikä muutoksella odoteta olevan merkittävää vaikutusta 
Stora Ensolle.
• Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joilla
uskottaisiin olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai
julkaistaviin tietoihin.
Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa
eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2025
• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot.
Uuden IFRS 18 -standardin tavoitteena on asettaa vaatimuksia tietojen
esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen antamiselle
päälaskelmissa, jotta voidaan varmistaa, että tilinpäätöksissä annetaan
merkityksellistä tietoa, joka kuvaa oikealla tavalla yhtiön varoja, velkoja,
omaa pääomaa, tuottoja ja kuluja. Uusi standardi antaa sijoittajille
läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa yritysten taloudellisesta
tuloksesta. IFRS 18 astuu voimaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla (takautuva soveltaminen on pakollista). IFRS 18 korvaa nykyisen
IAS 1 -standardin Tilinpäätöksen esittäminen. Uudessa standardissa
monet IAS 1:n vaatimukset on säilytetty ennallaan.
• IFRS 18 sisältää kolme uutta vaatimuskokonaisuutta, joiden tavoitteena
on parantaa yritysten taloudellista tulosta koskevaa raportointia.
• Tuloslaskelman vertailukelpoisuus. IFRS 18 sisältää määritellyt tuottojen ja
kulujen ryhmät - liiketoiminta, investoinnit, rahoitus ja verot -
tuloslaskelman rakenteen parantamiseksi, ja siinä edellytetään, että
kaikki yhtiöt esittävät uudet määritellyt välisummat.
• Johdon määrittelemien tunnuslukujen läpinäkyvyys (kutsutaan usein
vaihtoehtoisiksi tunnusluvuiksi). IFRS 18:n mukaan yhtiöiden on esitettävä
lisää tietoja tuloslaskelmaan liittyvistä yhtiökohtaisista tunnusluvuista,
joita kutsutaan johdon määrittelemiksi tunnusluvuiksi. Uudet vaatimukset
parantavat johdon määrittelemien tunnuslukujen järjestelmällisyyttä ja
läpinäkyvyyttä.
• Tietojen ryhmittely tilinpäätöksessä. IFRS 18:ssa annetaan ohjeita siitä,
miten tiedot on järjestettävä ja onko ne esitettävä päälaskelmissa vai
liitetiedoissa. Muutosten odotetaan tarjoavan yksityiskohtaisempaa ja
hyödyllisempää informaatiota. IFRS 18:n mukaan yhtiöiden on myös
lisättävä läpinäkyvyyttä liiketoiminnan kuluista.
• Konserni arvioi uuden standardin vaikutusta ja odottaa sen vaikuttavan
olennaisesti konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja tiettyihin
konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Tuloslaskelman osalta konserni
odottaa liiketuloksen (IFRS) laskevan, mikä johtuu pääasiassa siitä, että
osakkuusyhtiöiden tulos ei sisälly jatkossa liiketulokseen.
Rahavirtalaskelman osalta konserni odottaa, että liiketoiminnan
nettorahavirta kasvaa (pääasiassa siksi että maksetut korot on
uudelleenluokiteltu rahoituksen rahavirtaan). Myös investointien
nettorahavirran odotetaan kasvavan (pääasiassa siksi, että saadut
korot ja osingot sisältyvät investointeihin liiketoiminnan sijaan).
Rahoituksen nettorahavirran odotetaan pienenevän (pääasiassa
maksettujen korkojen sisällyttämisen vuoksi).
• Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei
uskota olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai
julkaistaviin tietoihin.
1.2 Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon
SE_AR24_Elements_68.svg
harkinta
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
periaatteiden mukaisesti, yhtiön johdolta edellytetään arvioita, harkintaa ja
oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa raportointiajankohtana esitettäviin
varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä
tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Näillä arvioilla, harkinnalla ja
oletuksilla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä
esitettäviin lukuihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin
oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia ja heijastavat johdon
parhaita arvioita. Toteutunut tulos ja ajoitus voivat poiketa arvioista. Arvioita,
harkintaa ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään, mikäli
olosuhteet muuttuvat, tai uusien tietojen myötä. Alla esitetyt erät edustavat
aiheita, joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuutta tai jotka vaativat eniten
harkintaa. Tarkempia tietoja on esitetty kyseisissä liitetiedoissa.
• Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja
liikearvo – liite 2.4 Poistot ja arvonalentumiset
• Tuloverot - liite 2.6 Tuloverot
• Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet - liite 3.3
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
• Vuokrasopimukset - liite 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä
käyttöoikeusomaisuuserät
• Metsäomaisuus - liite 4.2 Metsäomaisuus
• Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot - liite 4.4 Oman pääoman ehtoiset
sijoitukset ja liite 5.2 Käyvät arvot
• Varaukset - liite 4.9 Varaukset
Tilintarkastettu 98
2 Taloudellinen tulos
2.1 Tiedot segmenteittäin
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials, Packaging
Solutions, Biomaterials, Wood Products, Forest ja Muut. Toimintasegmentit
heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa, jolla taloudellisia tietoja
tarkastellaan säännöllisesti. Kustannukset, tuotot, varat ja velat kohdistetaan
toimintasegmenteille johdonmukaisesti. Toimintasegmenttien väliset liiketoimet
perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.
Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:
Packaging Materials
Packaging Materials on maailmanlaajuinen johtaja ja
asiantuntijakumppani kiertotalouden mukaisessa pakkaamisessa, ja se
tarjoaa ensiluokkaisia pakkauskartonkeja, jotka on valmistettu
neitseellisestä ja kierrätyskuidusta. Stora Enso auttaa asiakkaitaan
vähentämään fossiilisten materiaalien käyttöä tarjoamalla uusiutuvia ja
kierrätettäviä tuotteita elintarvike-, juoma- ja kuljetuspakkauksiin, jotka
perustustuvat laajaan valikoimaan pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.
Packaging Solutions
Packaging Solutions on pakkausten jatkojalostaja ja se valmistaa
korkealaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita johtaville tuotemerkeille
useilla markkina-alueilla, kuten vähittäis- ja verkkokaupassa sekä
teollisuudessa. Asiakkaille tarjotaan myös suunnittelu- ja
vastuullisuuspalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat optimoida
materiaalien käyttöä, parantaa logistiikkaa ja vähentää
hiilidioksidipäästöjä.
Biomaterials
Biomaterialsin perusta rakentuu sellulle ja sen tavoitteena on olla
asiakkaiden ykkösvaihtoehto valituissa laaduissa. Jotta puun koko
potentiaali saataisiin hyödynnettyä, puun kaikkia osia käytetään luomaan
uusia innovatiivisia biopohjaisia ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisia ja
muita uusiutumattomia materiaaleja.
Wood Products
Wood Products on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja johtava
vastuullisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja rakennusalalle
maailmanlaajuisesti. Se valmistaa rakennusteollisuudelle uusiutuvia ja
vähähiilisiä puupohjaisia ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään
rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjä. Valikoimaan kuuluu myös
ikkuna- ja ovikomponentteja sekä tuotannon sivuvirroista valmistettuja
tuotteita, kuten pellettejä.
Forest
Forest vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja Baltian
toiminnoille ja yritysasiakkaille. Se myös hallinnoi konsernin
metsäomaisuutta Pohjoismaissa. Toiminnot perustuvat vastuulliseen
metsänhoitoon aina suunnittelusta ja logistiikasta puunkorjuuseen ja
metsän uudistamiseen.
Muut-segmentti
Muut-segmentti sisältää uusien liiketoimintojen raportoinnin, Stora Enson
omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO) sekä konsernin
jaetut palvelut ja hallinnon.
Liitteessä 7.2 Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat on
esitetty tietoja liittyen segmenttiraportoinnin muutoksiin 1.1.2026 alkaen.
Ulkoinen liikevaihto
3191
Henkilöstö segmenteittäin
2199023268286
Investoinnit
3239
Tilintarkastettu 99
Toimintasegmentit 2025
Milj. euroa
Packaging
Materials
Packaging
Solutions
Biomaterials
Wood Products
Forest
Muut
Eliminoinnit
Konserni
Ulkoinen liikevaihto
4 255
1 016
1 151
1 611
1 254
39
0
9 326
Sisäinen liikevaihto
224
11
308
205
1 958
155
-2 861
0
Liikevaihto yhteensä
4 478
1 027
1 458
1 817
3 212
194
-2 861
9 326
Tuotteiden myynti
9 259
Palvelujen myynti
67
Liikevaihto yhteensä
9 326
Materiaalit ja palvelut
-3 489
-688
-1 017
-1 480
-2 991
-293
2 937
-7 020
Henkilöstökulut
-517
-182
-134
-229
-117
-53
0
-1 232
Liiketulos
83
2
144
-16
826
-98
1
942
Nettorahoituskulut
-159
Tuloverot
-97
Tilikauden tulos
686
Operatiiviset varat
4 625
790
2 708
983
7 786
1 005
-382
17 516
Verosaamiset
251
Korolliset saamiset
1 293
Varat yhteensä
19 059
Operatiiviset velat
1 054
202
301
306
803
298
-359
2 605
Verovelat
1 331
Korolliset velat
4 473
Velat yhteensä
8 410
Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset
-245
-70
-100
-56
-22
-14
0
-507
Investoinnit (ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin)
391
54
151
53
22
7
0
678
Operatiivinen pääoma
3 571
588
2 407
677
6 983
707
-23
14 911
Henkilöstö keskimäärin
6 803
4 110
1 925
3 963
1 499
578
0
18 877
Tilintarkastettu 100
Toimintasegmentit 2024
Milj. euroa
Packaging
Materials
Packaging
Solutions
Biomaterials
Wood Products
Forest
Muut
Eliminoinnit
Konserni
Ulkoinen liikevaihto
4 207
977
1 303
1 357
1 157
49
0
9 049
Sisäinen liikevaihto
295
10
284
165
1 670
128
-2 552
0
Liikevaihto yhteensä
4 502
987
1 587
1 522
2 827
176
-2 552
9 049
Tuotteiden myynti
8 986
Palvelujen myynti
63
Liikevaihto yhteensä
9 049
Materiaalit ja palvelut
-3 489
-669
-1 024
-1 242
-2 624
-291
2 600
-6 738
Henkilöstökulut
-513
-185
-137
-205
-112
-75
0
-1 228
Liiketulos
-169
-394
256
-73
646
-162
-11
93
Nettorahoituskulut
-211
Tuloverot
-65
Tilikauden tulos
-183
Operatiiviset varat
4 594
807
2 835
803
8 036
743
-325
17 494
Verosaamiset
236
Korolliset saamiset
2 072
Varat yhteensä
19 802
Operatiiviset velat
1 138
202
318
250
703
298
-301
2 606
Verovelat
1 429
Korolliset velat
5 779
Velat yhteensä
9 813
Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset
-560
-452
-99
-100
-21
-13
0
-1 246
Investoinnit (ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin)
709
50
136
50
21
43
0
1 009
Operatiivinen pääoma
3 457
606
2 518
553
7 334
445
-24
14 888
Henkilöstö keskimäärin
7 074
4 229
1 989
3 736
1 480
725
0
19 233
Tilintarkastettu 101
Maantieteelliset tiedot
Ulkoinen liikevaihto
kohdemaan mukaan
Pitkäaikaiset varat maittain1
Investoinnit maittain2
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Itävalta
298
294
133
132
10
6
Baltian maat
307
267
57
56
10
9
Tšekki
182
168
193
185
11
5
Suomi
683
623
3 597
3 291
359
718
Ranska
250
260
2
2
0
0
Saksa
837
811
1
1
3
8
Italia
402
387
0
0
0
0
Alankomaat
502
503
396
435
5
16
Puola
496
506
379
366
46
23
Ruotsi
1 344
1 255
6 725
7 077
126
131
Iso-Britannia
254
293
0
0
0
0
Muu Eurooppa
879
845
102
92
23
10
Eurooppa yhteensä
6 434
6 213
11 585
11 636
594
926
Kiina (ml. Hongkong)
865
931
474
593
12
9
Japani
247
248
0
0
0
0
Uruguay
29
37
1 552
1 725
45
38
Yhdysvallat
329
259
0
0
0
0
Muut maat
1 421
1 360
322
297
26
36
Yhteensä
9 326
9 049
13 933
14 251
678
1 009
1 Pitkäaikaiset varat lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.
2 Ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin
2.2 Materiaalit ja palvelut
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Materiaalit ja palvelut sisältävät tuotantoprosesseissa käytettyjen raaka-aineiden ja tarvikkeiden kustannukset sekä palveluita
konsernin tuotannon tukemiseksi ja tuotteiden toimittamisesta asiakkaille. Materiaalit kirjataan perustuen hankintamenoonsa ja
kirjataan kuluksi tuotantoprosesseissa käytön mukaisesti. Palvelut kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
2025
2024
Materiaalit ja tarvikkeet1
-5 506
-5 309
Varastojen muutos
-28
75
Rahtikustannukset
-886
-838
Jälleenmyyntiin ostetut tavarat
-102
-107
Muut tuotantoon liittyvät kustannukset
-497
-559
Yhteensä
-7 020
-6 738
1 Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät pääasiassa puu-, energia- ja kemikaalikustannuksia sekä niihin liittyviä kuljetuskustannuksia, suojauksia ja ostoja osakkuusyhtiöiltä.
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Tutkimus ja kehitys
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Kehitysmenot kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata
aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38 -standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja
poistetaan niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Saadut valtionavustukset
Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno
aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy.
Tilintarkastettu 102
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Milj. euroa
2025
2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Allokoidut päästöoikeudet ja myyntivoitot
101
107
Ympäristösertifikaattien myynti
3
4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot
10
8
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot
168
8
Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot
4
3
Vakuutuskorvaukset
7
16
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus
0
1
Saadut valtionavustukset
63
97
Muut1
34
82
Yhteensä
389
325
1 Sisältää vuokratuotot, muiden kuin suojauslaskennan kohteena olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset ja muut erät. Johdannaisia käsitellään tarkemmin liitteessä
5.4 Johdannaiset.
Milj. euroa
2025
2024
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrasopimuskulut
46
44
Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla
1
3
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot
2
7
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntitappiot
0
8
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus
24
0
Varausten muutokset tuloslaskelmassa
48
54
Muut1
382
427
Yhteensä
503
543
1 Sisältää kuluja liittyen muun muassa konsultointiin ja muihin palveluihin, IT ja tietoliikenteeseen, kiinteistöihin ja hallintoon, tilintarkastukseen, koulutukseen,
matkustamiseen, vakuutuksiin, sakkoihin ja operatiivisiin velkoihin liittyviin valuuttakurssieroihin.
Materiaalit ja palvelut sisältävät
2025
2024
Päästöoikeuksien käyttö
41
55
Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 101 (107) milj. euroa päästöoikeuksista. Myydyistä päästöoikeuksista
saadut tulot olivat yhteensä 72 (63) milj. euroa. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 41 (55) milj. euron kulu, joka
liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen. Lisätietoa päästöoikeuksista esitetään liitteessä 4.5
Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat.
Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja 11 (11) milj. euroa, vähäisiä
omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia 29 (26) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 1 (2) milj. euroa, joita ei sisällytetä
vuokrasopimusvelan arvoon. Vuokrasopimuskulut sisältävät myös vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja,
joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan arvoon.
Vuonna 2025 kirjattiin 62 (77) milj. euroa tutkimus- ja kehityskuluja.
Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut
Milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
5
4
Palkkiot oheispalveluista
1
0
Palkkiot veropalveluista
0
0
Muut palkkiot
0
0
Yhteensä
5
5
Konsernin muut kuin tilintarkastuspalvelut päävastuulliselle tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle olivat 1
(0) milj. euroa. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai niihin läheisesti
liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista liittyvät varmennuspalveluihin, kuten
kestävyysselvityksen varmentamiseen, sekä muihin palveluihin, jotka liittyvät kohtuudella tilintarkastuksen tai
tilinpäätöksen läpikäynnin suorittamiseen.
Tilintarkastettu 103
2.4 Poistot ja arvonalentumiset
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja
toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä luovutaan tai kun se
luokitellaan myytävänä olevaksi. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei
väliaikaisesti ole käyttöä. Omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi
tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat
tarkistetaan vuosittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan alle sen kirjanpitoarvon,
myyntitappio kirjataan arvonalennuksena sille kaudelle, jolla luotettava arvio
myyntitappiosta on saatavilla, viimeistään kun sitova myyntisopimus
allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä
sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen
vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan
kumpi näistä on aikaisempi.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien
kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen
arvonalentumisen tunnistamiseksi, kun taas liikearvon arvonalentuminen testataan
vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan
omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä
myyntikuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo (diskontatun kassavirran menetelmä).
Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan
rahamäärän.
Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan
rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos.
Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan
kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina
vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.
Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään
arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon
yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai
yksiköiden ryhmässä, joka kuvastaa tasoa, jolla liikearvoa seurataan konsernin
sisäisessä johtamisessa.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Käyttöarvon menetelmä (diskontattu kassavirta) käyttää tulevia ennusteita
rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
rahavirroista ja sisältää muun muassa ennusteet tulevasta tuotteiden
hinnoittelusta, tuotantotasoista, kuluista ja markkinoiden tarjonnasta ja kysynnästä,
ennakoiduista investoinneista sekä pääoman painotetusta keskimääräisestä
kustannuksesta. Käytetyt diskonttokorot kuvastavat parasta arviota painotetusta
keskimääräisestä pääomakustannuksesta. Konserni on arvioinut herkimmät arviot
ja oletukset, joilla voi muuttuessaan olla olennainen vaikutus omaisuuserien,
mukaan lukien liikearvon, arvostukseen ja saattaa siten johtaa arvonalentumiseen.
Nämä arviot ja oletukset ovat myyntihinnat, operatiiviset kustannukset,
diskonttokorko ja arvioitu jäljellä olevaa käyttöikä.
Yhtiön johto uskoo, että määritetyt arvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä taustalla
olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka erilaiset oletukset ja taloudelliset
vaikutusajat saattavat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan
yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden
taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä. Arvonalentumistestauksessa käytetyt
keskeiset oletukset on selitetty tarkemmin tässä liitetiedossa.
Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
2025
2024
Poistot
Aineettomat hyödykkeet
33
37
Rakennukset ja rakennelmat
62
66
Koneet ja kalusto
333
334
Käyttöoikeusomaisuuserät
46
56
Muut aineelliset hyödykkeet
8
8
Yhteensä
482
500
Arvonalentumiset
Liikearvo
0
342
Aineettomat hyödykkeet
2
30
Rakennukset ja rakennelmat
0
90
Koneet ja kalusto
14
254
Käyttöoikeusomaisuuserät
11
26
Muut aineelliset hyödykkeet
0
5
Yhteensä
26
746
Arvonalentumisen peruutus
Rakennukset ja rakennelmat
-1
0
Koneet ja kalusto
0
-1
Yhteensä
-1
-1
Poistot ja arvonalentumiset
507
1 246
Arvonalentumistestaus
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on
määritelty niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla
kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvon määrittäminen perustuu
yhtiön hallituksen ja johdon hyväksymiin talousarvioissa oleviin
rahavirtaennusteisiin. Veroja edeltävien diskonttokorkojen
määrittämisessä kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon
rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili,
missä rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa
taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät
veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään
muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä
käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa.
Seuraavia oletuksia käytetään laskettaessa kunkin rahavirtaa tuottavan
yksikön käyttöarvoa:
• arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden
analyyseihin
• rahavirrat ja diskonttokorot ovat määritelty nimellismääräisinä
• nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana
• liikearvon testauksessa käytettiin pääsääntöisesti viiden vuoden
ajanjaksoa ja sen jälkeen ikuisuusarvoa
• muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä
käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso on hyödykkeen
jäljellä oleva odotettu taloudellinen vaikutusaika.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä
käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset
Aineellisten hyödykkeiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden sekä
käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2025
yhteensä 26 (405) milj. euroa. Vuonna 2025 ei ollut merkittäviä
arvonalentumisia.
Vuonna 2024 arvonalentumiset liittyivät pääasiassa Packaging Materials-,
Packaging Solutions- ja Wood Products -segmentteihin. Packaging
Materials -segmentin 248 milj. euron arvonalentumiset koskivat Consumer
Board China rahavirtaa tuottavaa yksikköä (141 milj. euroa), Varkauden
tehtaan rahavirtaa tuottavaa yksikköä (54 milj. euroa), Puolan rahavirtaa
tuottavaa yksikköä (27 milj. euroa) ja Langerbruggen tehtaan rahavirtaa
tuottavaa yksikköä (24 milj. euroa). Packaging Solutions -segmentissä 98
milj. euron arvonalentumiset liittyivät Western Europe -rahavirtaa
tuottavaan yksikköön. Wood Products -segmentissä 51 milj. euron
arvonalentumiset liittyivät Northern Europe rahavirtaa tuottavaan
yksikköön.
Liikearvon alentumiset
Vuonna 2025 liikearvon arvonalentumiset olivat yhteensä 0 (342) milj.
euroa.
Vuonna 2024 liikearvon arvonalentumisia kirjattiin Packaging Solutions
-segmentin Western Europe rahavirtaa tuottavaan yksikköön (277 milj.
euroa), Packaging Materialsin Varkauden tehtaan rahavirtaa tuottavaan
yksikköön (36 milj. euroa), Packaging Materialsin Langerbruggen tehtaan
rahavirtaa tuottavaan yksikköön ( 23 milj. euroa) ja Wood Productsin
Northern Europe rahavirtaa tuottavaan yksikköön (6 milj. euroa).
Tilintarkastettu 104
Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt
2025
2024
Milj. euroa
Liikearvo
vuoden
lopussa
Veroja
edeltävä
diskontto-
korko
Liikearvo
vuoden
lopussa
Veroja
edeltävä
diskontto-
korko
Wood Products - Southern Europe
111
11,3 %
109
11,6 %
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt
60
54
Yhteensä
171
162
Liikearvon testaamisen herkkyysanalyysi
Käyttöarvon laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja
kustannusten muutoksille. Herkkyysanalyysillä laskettiin määrät, joilla
keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön
kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo,
niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa mahdollinen
muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen
kirjaamiseen. Packaging Materials -segmentin Oulun tehtaan
kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 1 578 milj. euroa, kun kirjanpitoarvo oli
1 390 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto
määristä, joilla keskeisten oletusten on muututtava, jotta yksikön
kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen kirjanpitoarvoa.
Packaging Materials Oulu CGU
Diskonttokoron nousu (prosenttiyksikköä)
0,8 %
Myyntihintojen vuotuinen lasku
-1,1 %
Kustannusten vuotuinen kasvu
1,3 %
Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten
peruutuksista segmenteittäin
Milj. euroa
2025
2024
Packaging Materials
1
307
Packaging Solutions
4
375
Biomaterials
0
1
Wood Products
12
56
Forest
1
0
Muut
7
6
Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen
peruutus -)
25
745
2.5 Rahoituserät
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista
rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista varoista ja
veloista.
Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
2025
2024
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot
104
118
Rahoituskulut
-263
-329
Yhteensä
-159
-211
Jaottelu
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista lainoista
-186
-218
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien tehokkaiden
suojausten korkokomponentti
4
11
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-20
-25
Aktivoidut korot
10
29
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista lainoista ja saamisista
38
75
Korkokulut, netto
-153
-127
Kurssierot
Valuuttajohdannaiset
-5
2
Korolliset lainat, rahavarat , vuokrasopimusvelat ja
muut
25
-22
Kurssierot, netto
20
-20
Muut rahoitustuotot
2
1
Muut rahoituskulut
Rahoitusmaksut
-46
-43
Käyvän arvostuksen tappiot
0
0
Korollisten varojen arvonalentumiskirjaukset ja
arvonalentumiskirjausten palautukset
24
-15
Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista
-6
-6
Muut rahoituskulut, netto
-26
-64
Yhteensä
-159
-211
Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 5.4 Johdannaiset.
Vuonna 2025 nettokorkokulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kasvu
johtui pääasiassa talletusten ja käteisvarojen korkotuottojen merkittävästä
vähenemisestä, mikä heijasti vuoden aikana alhaisempia keskimääräisiä
korkoja ja rahavaroja. Vaikka lainojen korkokulut laskivat keskimääräisten
lainojen vähenemisen seurauksena, se ei täysin kompensoinut
korkotuottojen laskua. Lisäksi vuoden aikana aktivoitiin pienempi määrä
korkoja omaisuuseriin, mikä osaltaan nosti nettokorkokuluja.
Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 10 (29) milj. euroa, ja ne
liittyivät pääasiassa Oulun tehtaan muutoshankkeeseen. Aktivoinnissa
käytetty keskimääräinen korko oli 4,0 % (4,1 %).Taseeseen osana
pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen
liikkeeseenlaskukustannukset olivat 6 (6) milj. euroa. Vuoden aikana
efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 2 (3)
milj. euroa.
Valuuttajohdannaisten k urssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa
instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään
arvoon. Vuonna 2025 muut rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän
arvostuksen voitoista, ja muut rahoituskulut liittyvät käyttämättömiin
luottolimiitteihin, takauksiin, sekä factoring ja supply chain financing
-ohjelmiin. Korollisten varojen arvonalentumiskirjaukset liittyvät saamisiin
vuonna 2022 tapahtuneesta Venäjän liiketoimintojen myynnistä. Vuoden
2024 aikana konserni päätti poistaa jäljellä olevat 15 milj. euron saamiset.
Vuonna 2025 konserni sai näihin saataviin liittyen 25 milj. euroa, joka
kirjattiin arvonalentumisten palautuksena tuloslaskelmaan
2.6 Tuloverot
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden
verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja
laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu
tuloveroihin mahdollisesti liittyvät epävarmuudet.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin
kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen väliaikaisista eroista
lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja
käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä
alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä
kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma
transaktiohetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen.
Laskennallinen vero kirjataan liiketoimille, joissa alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä syntyvien vähennyskelpoisten ja veronalaisten väliaikaisten erojen
määrä on yhtä suuri. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta
tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia
kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää
tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko
verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.
Tilintarkastettu 105
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Verosaamisia ja -velkoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia
kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan,
riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia
veroseuraamuksia varten on tehty riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön perusteella.
Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi
olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä raportoituihin lukuihin.
Verokulu
Milj. euroa
2025
2024
Tilikauden verot
-57
-41
Laskennalliset verot
-40
-24
Tuloverot yhteensä
-97
-65
Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
783
-118
Verot kunkin maan verokannan mukaan1
-147
76
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2
-9
-14
Laskennallisten verosaamisten arvostus
16
-44
Verot aiemmilta tilikausilta
0
-2
Muutokset verokannoissa ja verolaeissa
-2
0
Liikearvon arvonalentuminen
-4
-84
Osakkuusyhtiöiden tulos
18
10
Muut3
31
-8
Tuloverot yhteensä
-97
-65
Efektiivinen veroaste
12,4 %
-55,4 %
Lakisääteinen verokanta (yhdistetty)
18,8 %
64,1 %
1 Sisältää 27 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna 2025, ja 30 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden
veroetujen vaikutuksen vuonna 2024.
2 19 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 10 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2025, ja 18 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen
veroarvo on netotettu 4 milj. euron verovapaata tuloa vastaan vuonna 2024.
3 Sisältää 29 milj. euron verovaikutuksen verovapaasta metsäomaisuuden myynnistä Ruotsissa vuonna 2025.
Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.
Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2025
Milj. euroa
Arvo 1.1.2025
Tulos-
laskelma
Muut laajan
tuloksen erät
Yritysostot/-
myynnit
Muuntoerot
Arvo
31.12.2025
Metsäomaisuus
-1 335
-87
61
191
-58
-1 228
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
-17
-76
0
-1
-11
-105
Rahoitusinstrumentit
5
1
-15
0
0
-9
Verottamattomat varat
-7
1
0
0
0
-7
Eläkkeet ja varaukset
-38
82
-8
0
6
42
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset
164
34
0
0
-5
193
Muut laskennalliset verot
18
3
0
0
3
24
Yhteensä
-1 211
-43
37
190
-65
-1 092
Oman pääoman suojaus ja
nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)
3
-3
Rahavirran suojaukset
0
0
Laskennallisten verojen muutos
-40
34
190
-65
Verosaamiset1
205
222
Verovelat1
-1 416
-1 314
1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.
Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2024
Milj. euroa
Arvo 1.1.2024
Tulos-
laskelma
Muut laajan
tuloksen erät
Yritysostot/-
myynnit
Muuntoerot
Arvo
31.12.2024
Metsäomaisuus
-1 315
-117
69
-2
30
-1 335
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
-83
61
0
0
5
-17
Rahoitusinstrumentit
-12
2
16
0
0
5
Verottamattomat varat
-6
-1
0
0
0
-7
Eläkkeet ja varaukset
3
-33
-5
0
-3
-38
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset
112
50
0
-1
2
164
Muut laskennalliset verot
3
17
0
0
-2
18
Yhteensä
-1 298
-22
81
-3
31
-1 211
Oman pääoman suojaus ja
nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)
-3
3
Laskennallisten verojen muutos
-24
83
-3
31
Verosaamiset¹
134
205
Verovelat¹
-1 433
-1 416
1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.
Tilintarkastettu 106
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että
niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 69 (126) milj. euroa.
Näille eroille ei ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä,
sivuliikkeissä ja osakkuusyhtiöissä sekä osuuksiin yhteisissä toiminnoissa ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole
kirjattu, olivat yhteensä 414 (440) milj. euroa.
Verotappiot
Vahvistetut verotappiot
Kirjatut veroarvot
Kirjaamattomat veroarvot
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Vanhenee viiden vuoden kuluessa
192
193
3
7
44
41
Vanhenee viiden vuoden jälkeen
785
565
153
108
5
6
Ei vanhene
1 140
1 199
36
48
195
208
Yhteensä
2 117
1 957
192
163
243
256
Vuoden 2025 lopussa konsernilla oli 731 (496) milj. euroa Suomeen kohdistuvia verotappioita. Näistä tappioista
kirjattiin 146 (99) milj. euron suuruinen laskennallinen verosaaminen. Konserni arvioi laskennallisten verosaamisten
hyödyntämisen todennäköisyyttä jatkuvasti ottaen huomioon sekä suotuisat että epäsuotuisat seikat.
Viime vuosina kertyneet tappiot Suomessa ovat johtuneet pääasiassa korkeista puukustannuksista, geopoliittisesta
epävarmuudesta, heikosta kuluttajien luottamuksesta, konsernin aiemmasta merkittävästä investointivaiheesta
sekä kertaluonteisina pidetyistä kustannuseristä. Verotukselliset tappiot vanhenevat yleensä 10 vuoden kuluessa
niiden syntymisestä, ja suurin osa konsernin verotuksellisista tappioista Suomessa vanhenee vuosina 2033–2035.
Ennusteet tulevasta verotettavasta tulosta Suomessa osoittavat, että on todennäköistä, että verotukselliset tappiot
voidaan hyödyntää vanhenemisajan kuluessa. Ennusteet heijastavat taustalla olevia liiketoiminnan suorituskyvyn
parannuksia, mukaan lukien Oulun tehtaan käynnistymisen odotettu tuleva positiivinen vaikutus ja jo toteutettujen
toimenpiteiden onnistunut toteutus toiminnan ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Käytettävissä olevan näytön arvioinnin perusteella konserni on katsonut, että on todennäköistä, että verotukselliset
tappiot ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa voidaan hyödyntää. Konserni jatkaa edellä mainittujen
tekijöiden, erityisesti toteutuneen tuloskehityksen, seurantaa tulevina kausina. Jos olosuhteet ja tosiasiat osoittavat,
että laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen ei ole enää todennäköistä, tehdään tarvittavat oikaisut.
Epävarmat veropositiot
Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia tietyissä maissa. Verotarkastuksista ei
odoteta seuraavan sellaisia merkittäviä veroja, joita ei olisi jo kirjattu.
OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten vaikutus
Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten piiriin 1.1.2024 alkaen. Konserni soveltaa Pilari 2 -tuloveroihin liittyvää,
IAS 12:n muutoksissa säädettyä helpotusta, joka koskee laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamista ja
julkaisua. Vuonna 2025 tilikauden veroihin, jotka ovat 57 milj. euroa, sisältyy 4 milj. euroa Pilari 2 täydennysveroa.
2.7 Osakekohtainen tulos
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla
osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien
potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden, laimennusvaikutuksella.
Osakekohtainen tulos
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
695
-136
Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)
788 619 987
788 619 987
Osakekannustimet (painotettu keskiarvo)
1 076 778
1 151 874
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo)
789 696 765
789 771 861
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
0,88
-0,17
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
0,88
-0,17
Tilintarkastettu 107
3 Henkilöstön palkitseminen
3.1 Henkilöstökulut
Henkilöstökulut
Milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
925
926
Eläkekulut
144
143
Osakeperusteiset maksut
4
2
Muut pakolliset henkilöstökulut
137
135
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut
22
22
Yhteensä
1 232
1 228
Eläkekulut
Milj. euroa
2025
2024
Etuuspohjaiset järjestelyt
6
7
Maksupohjaiset järjestelyt
139
137
Yhteensä
144
143
Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2025 oli 18 877 (19 233). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 3.3
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet .
Vuonna 2025 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjatut kulut olivat 4 (2) milj. euroa. Osakeperusteiset
maksut koostuvat osakekannustimista, joita on käsitelty tarkemmin liitteessä 3.4 Henkilöstön
palkitsemisjärjestelmät. Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot .
3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot
Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot
2025
2024
Tuhatta euroa (ennen veroja)
Rahana
maksetut
Osakkeina
maksetut1
Yhteensä4
Yhteensä
Jäsenyydet valiokunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2025
Kari Jordan, puheenjohtaja
145
89
234
227
People and Culture,
nimitys2,3
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja
82
50
132
129
People and Culture,
nimitys2,3
Helena Hedblom
59
34
93
90
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Astrid Hermann
68
34
103
100
Talous ja tarkastus
Christiane Kuehne
64
34
98
95
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Richard Nilsson
83
34
117
114
Talous ja tarkastus,
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Reima Rytsölä
59
34
93
90
People and Culture
Elena Scaltritti
59
34
93
—
Vastuullisuus ja yritysetiikka
Antti Vasara
68
34
103
—
Talous ja tarkastus
Entiset hallituksen jäsenet
Elisabeth Fleuriot (20.3.2025 asti)
—
—
—
100
Talous ja tarkastus
Antti Mäkinen (20.3.2024 asti)
—
—
—
—
People and Culture
Hallituksen palkkiot yhteensä 1
687
379
1 066
945
1 40 % hallituksen palkkioista, pois lukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2025 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti:
puheenjohtaja 9 526 R-osaketta, varapuheenjohtaja 5 378 R-osaketta ja muut jäsenet 3 692 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien
osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta.
2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää
vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä
palkkiota.
3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Matts Rosenberg (Jouko Karvinen 18.12.2025 asti) on Solidium Oyj:n nimittämä
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen. Kari Jordan ja  Håkan Buskhe valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja
varapuheenjohtajana.
4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi.
Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes
toisin päätetään, ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten
lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten
palkitsemiseen.
Tilintarkastettu 108
Hallituksen osakeomistukset 31.12.2025
Osakkeiden määrä (suora ja
epäsuora omistus)
A
R
Hallituksen jäsenet 31.12.2025
Kari Jordan, puheenjohtaja
25 344
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja
21 290
Helena Hedblom
12 686
Astrid Hermann
9 169
Christiane Kuehne
23 759
Richard Nilsson¹
127
36 537
Reima Rytsölä
6 330
Elena Scaltritti
3 692
Antti Vasara
3 692
Osakkeiden määrä yhteensä
127
142 499
1 Lähipiiri (puoliso) omistaa 127 A-sarjan ja 236 R-sarjan osaketta.
Myös seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä 2025
Osakkeiden määrä hallituksen
jäsenyyden päättyessä (suora ja
epäsuora)
Hallituksen jäsenyyden
päättymispäivä
Elisabeth Fleuriot
35 506
20.3.2025
Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset
Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan
lukien osakkeet, joiden tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö
suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden
perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä,
ennen kuin tämä taso on saavutettu.
Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2025 olivat yhteensä 11 (11) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten
kokonaismäärä oli 12 (11) vuoden 2025 lopussa.
Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65
vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden
kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.
People and Culture -valiokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien
2023–2025 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi
tulokset helmikuussa 2026.
Liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden
kannustinohjelmista ja palkitsemisjärjestelmistä.
Johtoryhmän palkkiot
2025
2024
Tuhatta euroa
Toimitus-
johtaja
Muut2,5
Johto-
ryhmä
yhteensä
Toimitus-
johtaja
Muut
Johtoryhmä
yhteensä
Palkitseminen 1, 4
Vuosipalkka
1 013
4 348
5 361
1 000
3 476
4 476
Asumiskulut (toteutuneet)
—
4
4
—
2
2
Muut etuudet
2
246
248
—
940
940
Irtisanomiskorvaus
—
457
457
—
—
—
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät3
254
1 775
2 029
640
2 001
2 641
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät3
990
700
1 690
—
1 621
1 621
2 259
7 530
9 789
1 640
8 040
9 680
Eläkekulut
Lakisääteiset eläkejärjestelyt
129
681
810
139
809
948
Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt
—
764
764
—
636
636
 
129
1 445
1 574
139
1 445
1 584
Palkat ja palkkiot yhteensä
2 388
8 975
11 363
1 779
9 485
11 264
1 Suomalainen hallinnointikoodi vaatii yhtiöitä raportoimaan sekä maksetut että erääntyvät palkkiot. Tämän vuoksi edellä olevassa taulukossa esitetyt luvut eivät ole
suoraan täsmäytettävissä määriin, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöstökuluina ja jotka esitetään alla taulukossa Konsernin johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa.
2 Summat sisältävät myös seuraavat ansiot: Pasi Kyckling 13.1.2025 asti, Niclas Rosenlew 13.1.2025 alkaen, Andreas Birmoser ja Markku Luoto 1.7.2025 alkaen sekä Per Lyrvall
31.3.2025 asti.
3 Summat liittyvät 2025 maksetuista ja vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2026. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu
osakkeen 10,71 euron 30.12.2025 päätöskurssin sekä arvioidun pitkäntähtäimen osakekannustimien vuoden 2025 kolmannen neljänneksen jälkeisen tuloksen perusteella.
Ohjelmassa ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo hyväksytään helmikuun 2026 jälkeen ja se on riippuvainen osakkeen kurssista 18.3.2026. Vuoden 2024 luvut on
päivitetty sisältämään lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät jotka maksettu 2024 ja maksetaan 2025.
4 Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä.
5 Johtoryhmän jäsenten palkkiot laskivat vuodesta 2024 vuoteen 2025 pääosin kannustinohjelmien suoritustulosten vuoksi. Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenten määrä oli
keskimäärin 10,25.
Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa
2025
2024
Tuhatta euroa
Toimitus-
johtaja
Muut
Johto-
ryhmä
yhteensä
Toimitus-
johtaja
Muut
Johtoryhmä
yhteensä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 229
5 478
6 707
1 640
5 605
7 245
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1
1 228
639
1 867
146
632
778
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet2
129
1 445
1 574
139
1 445
1 584
Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan
2 586
7 562
10 148
1 925
7 682
9 607
1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden myöntämispäivän
käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä.
2 Sisältäen lakisääteiset sekä lisäeläkemaksut.
Tilintarkastettu 109
Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)
Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 80 % heidän kiinteästä
vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla tilikaudella.
Vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteista 100 %
perustui konsernin ja segmenttien taloudellisiin tavoitteisiin.
Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuosien 2023 ja 2024 ohjelmiin sisältyy tulosperusteisia mittareita, joilla on
yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen kertyvä ansaintajakso sekä
kolmevuotisia ansaintajaksoja. Vuoden 2025 ohjelmassa on
tulosperusteiset mittarit, joissa on kolmivuotiset ansaintajaksot.
Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan yhdessä erässä kolmen
vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen, ja absoluuttinen
enimmäismäärä on 100 % myönnettyjen osakkeiden määrästä. Vuoden
2023 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2023–2025, vuoden 2024 ohjelma
ansaintajaksoon 2024–2026 ja vuoden 2025 ohjelma ansaintajaksoon
2025–2027. Ohjelmassa ansaittavat osakkeet ovat tulosperusteisia ja
ansaitaan hallituksen People and Culture -valiokunnan ehdottamien ja
hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.
Vuoden 2025 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa vuoden lopussa johto-
ryhmään kuuluneet jäsenet voivat saada 577 060 osakkeen arvoa
vastaavan määrän ennen veroja olettaen, että kolmivuotisen ohjelman
(2025–2027) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet saavutetaan.
Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä vero-
velvoitetta vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.
Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen
vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko käteisvaroina tai
osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 3.4 on kuvattu.
Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on mahdollista, että
toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja,
koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden luovutushetkellä. Luvut
taulukossa Johtoryhmän palkkiot koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet
johtoryhmään vuoden lopussa tai osan vuotta.
Vuoden 2023 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman
palkkiot suoritetaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa
2026, riippuen Stora Enso  -konsernin osakekohtaisesta tuloksesta (EPS),
suhteellisesta osakkeen kokonaistuotosta ja ESG-mittareista (päästöjen
vähentäminen ja monimuotoisuus). Tulosperusteisen osakeohjelman tulos
vahvistetaan maaliskuun 2026 alussa, kun suhteellinen osakkeen
kokonaistuotto on vahvistettu. Johdolle (johtoryhmän jäsenet vuoden
lopussa) maksettavaksi erääntyvien osakkeiden määrä vuoden 2025
aikana päättyneen tulosperusteisen osakeohjelman perusteella oli 161 880
osaketta. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on vahvistetun
tuloksen mukainen ja verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista
pidätetään tuloveron kattamiseksi.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja Hans Sohlström aloitti Stora Enson palveluksessa työnsä
toimitusjohtajana 18.9.2023. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja
irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.
Sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista
aiheutuvia maksuja. Toimitusjohtajan eläkejärjestely ja eläkeikä
määräytyvät Suomen työeläkejärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajalla
ei ole lisäeläkejärjestelyä.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden enimmäismäärä
on 100 % kiinteästä vuosipalkasta syyskuuhun 2025 asti ja 150 % lokakuusta
2025 alkaen. Kannustinohjelman ajanjakson Q4/2024–Q3/2025
suoritustulos oli 16 % ja se maksettiin vuonna 2025. Vuoden 2025 viimeisen
neljänneksen aikana toimitusjohtajan kannustinohjelma noudatti
konsernin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän rakennetta
suhteutettuna kolmen kuukauden ansaintajaksoon. Vuodesta 2026 alkaen
toimitusjohtajan ohjelma on täysin linjassa konsernin vuosittaisen lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmän syklin kanssa.
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Kaksivuotinen toimitusjohtajan tulosperusteinen kannustinohjelma alkoi
18.9.2023, ja sen lunastuspäivä oli vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä.
Ohjelma saavutti 60 % tuloksen ja sen perusteella vuonna 2025
myönnettiin 101 652 R-osaketta bruttomääräisesti. Varsinaisesti siirrettyjen
osakkeiden määrä oli pienempi, koska osa osakkeista pidätettiin
verovelvollisuutta vastaavalta osin tuloveron kattamiseksi. Tulostavoitteet
liittyivät taseeseen, pääomamenoihin, strategiaan ja vastuullisuuteen.
Hallitus päätti sisällyttää toimitusjohtajan meneillään oleviin vuosien 2024
ja 2025 tulosperusteisiin kannustinohjelmiin. Toimitusjohtajalle myönnettiin
vuosien 2024–2026 ohjelmasta 164 060 suoritusperusteista osaketta ja
52 080 rajoitettua osaketta sekä vuosien 2025–2027 ohjelmasta 164 060
suoritusperusteista osaketta.
Johtoryhmän osakkeet
R-osakkeet1
Vuonna 2026
myönnettävät
osakkeet 2
Tulosperusteiset
osake-
kannustimet
2027–2028³
Rajoitetut
osake-
kannustimet
2027–2028³
Yhteensä
338 070
33 758
860 162
98 080
1 Suora ja epäsuora omistus. Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita.
2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja niiden pitkän aikavälin kannustinohjelmien
osalta, jotka päättyivät vuonna 2025 ja jotka on määrä maksaa 2026. Tulosperusteisen osakeohjelman arvo
perustuu ennustettuun tulokseen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, ja lopullinen arvo on saatavilla
helmikuun 2026 jälkeen. Osa johtoryhmän jäsenistä omistaa vuonna 2025 päättyneisiin rajoitettuihin
osakekannustinohjelmiin liittyviä osakkeita ja näiden ohjelmien osakkeet on määrä maksaa vuonna 2026.
3 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät
vuosina 2026–2027 ja erääntyvät maksettavaksi 2027–2028.
3.3 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät
velvoitteet
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Työsuhde-etuudet
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia
eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja
rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työn-
tekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin huomioiden
riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suositukset. Työnantajan suorittamat
maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä
kautena, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun
etuusoikeusyksikköön (projected unit credit method) perustuvalla menetelmällä.
Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan
jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen
vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten
laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen
nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan ja juoksuajaltaan
vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai
valtion joukkolainojen korkoja.
Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutus-
matemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan pääomaan, kuten konsernin
laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa ja ne kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta. Konserni-
taseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista.
Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita.
Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja
oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät
tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin
poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien
mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan ja esitetään
konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Konserni määrittelee korkoriskin ja
elinajanodotuksen etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyviksi
vakuutusmatemaattisiksi riskeiksi. Korkoriski: velvoitteet arvioidaan käyttämällä
korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen markkinatuottoja
velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita markkinatuottojen
muutoksille. Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös
markkinatuottoja käyttäen.  Elinajanodote: jos jäsenet elävät oletettua
vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää
saattaa esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta
elinajanodotetta.
Tilintarkastettu 110
Konsernin eläkekulut vuonna 2025 olivat 144 (143) milj. euroa, kuten liitteestä 3.1 Henkilöstökulut käy ilmi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin järjestelyihin. Valtaosa konsernin eläkejärjestelyistä
ovat maksupohjaisia, ja niistä kirjatut kulut olivat yhteensä 139 (137) milj. euroa. Konsernin pääasiallinen tavoite on
tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina.
Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys
Etuuspohjaiset velvoitteet (+)
Järjestelyyn kuuluvien
varojen käypä arvo (-)
Etuuspohjaisten järjestelyiden
velvoitteet/(varat), netto
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
1.1.
735
775
-574
-578
161
197
Tilikauden työsuoritukseen
perustuvat kulut
8
7
—
—
8
7
Aiempaan työsuoritukseen
perustuvat menot
22
—
-25
—
-2
—
Eläkevelvoitteiden täyttämiset
—
-1
—
1
—
—
Korkokulut (+) -tuotot (-)
26
29
-20
-23
6
6
Tuloslaskelmassa yhteensä
57
35
-45
-22
11
12
Demograafisten oletusten
muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
1
-1
—
—
1
-1
Taloudellisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot
-32
-3
—
—
-32
-3
Kokemukseen perustuvista
oikaisuista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
-8
-7
—
—
-8
-7
Järjestelyyn kuuluvien varojen
tuotto1
—
—
10
-16
10
-16
Omaisuuserän enimmäismäärän
vaikutus 1
—
—
-6
4
-6
4
Muun laajan tuloksen eriin
kuuluvien voittojen (-)/tappioiden
(+) uudelleenarvostukset yhteensä
-40
-11
4
-12
-36
-23
Maksetut etuudet
-55
-58
44
47
-10
-11
Työnantajamaksut ja -palautukset
—
—
-3
-13
-3
-13
Muuntoerot
12
-6
-11
4
1
-2
Muut
-1
—
—
—
-1
—
31.12.
707
735
-586
-574
122
161
1 Ilman korkokuluihin (+) -tuottoihin (-) sisältyviä summia
Vuonna 2026 konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin odotetaan maksettavan työnantajamaksuja
4 (4) milj. euroa.
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt
merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset
Suomi
Saksa
Ruotsi
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Diskonttokorko %
3,6
3,2
4,0
3,4
3,6
3,3
Palkkatason nousu %
3,0
3,0
2,5
2,5
2,9
2,9
Eläketason nousu %
2,2
2,2
2,0
2,0
2,0
2,0
Eläkejärjestelyjen kesto
8,0
8,0
10,6
9,8
13,0
13,8
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyyslaskelma
Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin
Oletusten
muutos
Oletusten nousu
Oletusten lasku
Diskonttokorko
0,50 %
Lasku 5,5 %
Nousu 6,1 %
Palkkojen nousuvauhti
0,50 %
Nousu 1,1 %
Lasku 1,0 %
Eläkkeiden nousuvauhti
0,50 %
Nousu 4,9 %
Lasku 4,5 %
Elinajanodote
1 vuosi
Nousu 4,7 %
Lasku 4,7 %
Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2025
Milj. euroa
Suomi
Saksa
Ruotsi
Muut
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
133
2
252
148
534
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
—
139
16
18
173
Etuuspohjaiset velvoitteet
133
141
268
165
707
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-132
-30
-281
-142
-586
Eläkevelvoite taseessa
1
111
-14
24
122
 
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
1
111
-14
6
105
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
—
—
—
17
17
Eläkevelvoite taseessa
1
111
-14
24
122
Tilintarkastettu 111
Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2024
Milj. euroa
Suomi
Saksa
Ruotsi
Muut
Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
150
6
261
156
574
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
—
122
17
22
160
Etuuspohjaiset velvoitteet
150
128
278
178
735
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-149
-5
-270
-149
-574
Eläkevelvoite taseessa
1
123
7
29
161
 
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
1
123
7
8
140
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
—
—
—
21
21
Eläkevelvoite taseessa
1
123
7
29
161
Suomi
Suomessa työntekijät ovat oikeutettu lakisääteisiin maksupohjaisiin etuuksiin, jotka ovat määritelty työntekijöiden
eläkelaissa (TyEL). Etuudet ovat järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja ne vakuuttavat työntekijän vanhuuden,
työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 64 (63)
milj. euroa.
Konsernilla on lisäksi etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyitä, joista aiheutui puolestaan 0 (0) milj. euron kulu ilman
rahoituskulujen osuutta. Lisäeläkejärjestelyitä, ja niihin kuuluvia varoja, hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt.
Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden
sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten
säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.
Saksa
Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 4 (2) milj. euroa, joista 1 (2) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 2 (0) milj. euroa
etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet
yhteensä olivat 111 (123) milj. euroa.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään
vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana
tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän
mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on
turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.
Ruotsi
Ruotsissa kaikki työntekijät ja osa toimihenkilöistä kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu
tuloslaskelmassa oli 48 (48) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat loput toimihenkilöistä ja niistä aiheutui
2 (3) miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovarat yhteensä olivat
14 (nettovelat 7) milj. euroa. Nettovelvoitteen lasku johtuu lähinnä muutoksista vakuutusmatemaattisissa
oletuksissa, erityisesti hieman korkeammasta diskonttokorosta. Stora Enso kattaa ITP-järjestelyyn liittyvät
velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin
pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto verojen jälkeen.
Muut maat
Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet muissa maissa olivat yhteensä 24 (29) milj. euroa. Nettovelvoitteen
muutos on pääasiassa seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.
Järjestelyyn kuuluvat varat
2025
2024
Milj. euroa
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Oma pääoman ehtoiset
instrumentit
86
—
86
15 %
90
6
96
17 %
Velkainstrumentit
43
31
75
13 %
67
29
96
17 %
Kiinteistöt
12
62
74
13 %
0
61
61
11 %
Rahavarat
7
—
7
1 %
15
—
15
3 %
Vakuutusyhtiöiden hallussa
olevat varat
—
279
279
48 %
—
221
221
39 %
Muut
10
54
64
11 %
0
85
85
15 %
Eläkerahastojen varat
yhteensä
158
427
586
100 %
172
402
574
100 %
Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja.
Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelvoitteisiin vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-
odotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset, varmistaa
maksukyky etuuksien maksuun ja maksimoida sijoitusten tuotto.
3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät
 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Osakekannustimet
Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla.
Kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin kannustinjärjestelmiin. Omana pääomana
maksettavien osakekannustimien nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän perusteella käypään
arvoon, jossa on otettu huomioon odotettujen osinkojen nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien
myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta
suoritettavien osakkeiden määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä
tulosyksikön että yksilön suoriutuminen, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen palkitsemisjärjestelmä perustuu
yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen.
Tilintarkastettu 112
Konsernin johdon sekä liiketoiminta-alueiden ja tulosyksiköiden johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä
palkkiot ovat enimmillään 35 %–80 % perusvuosipalkasta. Keskijohdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmässä
palkkiot ovat enimmillään 7 %–25 % perusvuosipalkasta. Kaikki kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin
tulokseen perustuvat palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa suurinta
osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2025 kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin  taloudellisia ja
turvallisuuteen liittyviä mittareita. Vuonna 2025 lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa taloudellista menestystä
mitataan oikaistulla liiketuloksella ja operatiivisella käyttöpääomalla.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Vuodesta 2005 lähtien johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia ohjelmia joka vuosi. Vuosien 2023 ja 2024
ohjelmiin sisältyy tulosperusteinen mittari, jolla on yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen kumuloituva ansaintajakso
sekä tulosperusteisia mittareita, joilla on kolmevuotisia ansaintajaksoja. Vuoden 2025 ohjelmassa on
tulosperusteiset mittarit, joissa on kolmivuotiset ansaintajaksot. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot suoritetaan
yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen.
Vuonna 2023 kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan
hallituksen People and Culture -valiokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien perusteella.
Taloudelliset tulosmittarit vuosien 2023, 2024 ja 2025 ohjelmille ovat kolmivuotinen konsernin osakekohtainen tulos
(EPS) ja absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) (vuonna 2023 suhteellinen TSR), johon sisältyy myös
ESG-mittareita (päästöjen vähentäminen ja monimuotoisuus). Yksi neljäsosa (25 %) ohjelmassa ansaittavista
osakkeista on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen osakkeiden ansainta on sidottu
työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson aikana. Vuosien 2024 ja 2025 ohjelmissa rajoitettuja osakkeita on myönnetty
vain poikkeustapauksissa. Johtoryhmän jäsenten ansaitsemat osakkeet koostuvat pääasiassa tulosperusteisista
osakkeista.
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja
vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee olemaan
pienempi, sillä työntekijöiden verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron
kattamiseksi.
Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2025
Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu
lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeita
2026
2027
2028
Yhteensä
Vuoden 2023 ohjelma
668 030
668 030
Vuoden 2024 ohjelma
1 266 470
1 266 470
Vuoden 2025 ohjelma
1 712 880
1 712 880
Yhteensä
668 030
1 266 470
1 712 880
3 647 380
Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden
myöntämisestä ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 4 (2) milj. euron kulu
tuloslaskelmaan, joka liittyy kokonaan rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin.
Tilintarkastettu 113
4 Operatiivinen pääoma
4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä
käyttöoikeusomaisuuserät
 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Liikearvo
Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei
yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan
yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon
erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta
varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta.
Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo
käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se
muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai
tarvittaessa useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne
poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat
vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta
kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset vähennetään tasearvosta.
Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne
täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät
sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä
luotettavasti.
Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät selvästi yksilöitävissä
olevaan omaisuuserään, johon konsernilla on määräysvalta ja josta
todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se
kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna
taloudellisena vaikutusaikanaan (3–10 vuotta).
Yrityskaupan yhteydessä liikearvosta erikseen kirjatut aineettomat hyödykkeet
koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja
teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja
asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja
palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai
tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja
teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja
rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten
luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin
liittyvien asiakassuhteiden alkuperäinen käypä arvo määritellään oletettujen
asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen
perusteella käyttäen ylituottomenetelmää. Tuotemerkkien alkuperäinen käypä arvo
määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia.
Aineelliset hyödykkeet
Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen
hankintamenoon, jota on tarvittaessa oikaistu tulevaisuudessa hyödykkeen
käytöstä poistamisesta aiheutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä
vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa
ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla
arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa
vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista,
aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun
ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät. Hyödykkeiden katsotaan olevan valmiita,
kun ne pystyvät toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla, joka viittaa siihen, että
tietyt ennalta määritellyt fyysiset ja tekniset ehdot täyttyvät. Valmiutta arvioitaessa
voidaan ottaa huomioon sellaisia tekijöitä kuin tuotannon laatu ja vakaus, erinäisten
teknisten virstanpylväiden saavuttaminen ja sääntelyvaatimusten täyttäminen.
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen pitoajan katsotaan
olevan rajoittamaton. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat
seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Aineellisten hyödykkeiden ryhmät
Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset
10-50
Toimisto- ja asuinrakennukset
20-50
Puuhioketehtaat
15-20
Vesivoimalaitokset
40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet
20-30
Raskas koneisto
10-20
Pakkaus- ja hylsytehtaat
10-15
Sahat
10-15
Tietokoneet
3-5
Ajoneuvot
5
Toimistokalusto
3-5
Rautatiet, satamat
20-25
Metsäautotiet
10-15
Tiet, kentät, sillat
15-20
Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan
niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Aineellisten hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan
poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja mahdollinen
luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan
tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot yli alkuperäisen hankintamenon
esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos
niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn
aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa
varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu kuluksi sitä mukaan kuin niitä
käytetään.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö
sopimus vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy
vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä
koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää
vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai
aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen
perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja
erottaa vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat
tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne
sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä
sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen
vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan
kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä
vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla.
Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista
sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät
pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita
arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut
kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana. Lisätietoja liitteessä
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Arvioidessaan sopimuskautta ja sitä, sisältyykö siihen jatko- tai uusimisoptioita,
konserni huomioi kaikki aiheelliset tosiasiat, olosuhteet ja kannustimet, joilla voi olla
vaikutus arvioon. Sopimuskauteen sisällytetään jatko- tai uusimisoptioita vain siinä
tapauksessa, että Stora Enso on kohtuullisen varma siitä, että se tulee
hyödyntämään kyseistä optiota. Konserni suorittaa uudelleenarvioinnin esimerkiksi
olosuhteiden muuttuessa, saadessaan uutta tietoa tai sellaisen merkittävän
tapahtuman tapauksessa, johon vuokralle ottaja voi vaikuttaa ja jolla voi olla
vaikutus arvioon.
Lisätietoja johdon harkintaa edellyttävistä laatimisperiaatteista ja arvioihin liittyvistä
epävarmuustekijöistä koskien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden,
käyttöomaisuuserien ja liikearvon arvostusta on liitteessä 2.4 Poistot ja
arvonalentumiset.
Tilintarkastettu 114
Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa
Tietokone-
ohjelmistot
Asiakas-
suhteet ja
tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet
Liikearvo
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024
241
206
209
36
848
1 539
Muuntoerot
0
0
2
0
-1
1
Uudelleenryhmittely
5
0
2
-13
0
-6
Lisäykset
9
0
15
19
0
43
Luovutukset1
-4
0
-7
0
0
-10
31.12.2024
251
206
222
42
847
1 567
Muuntoerot
-2
0
-5
0
2
-5
Uudelleenryhmittely
12
0
3
-22
0
-7
Lisäykset
7
0
2
7
5
21
Luovutukset¹
-7
0
-14
0
0
-21
31.12.2025
262
206
207
27
854
1 555
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024
206
16
162
3
343
730
Muuntoerot
0
0
2
0
1
3
Uudelleenryhmittely
-6
0
0
0
0
-6
Luovutukset1
-3
0
-6
0
0
-9
Poistot
14
16
7
0
0
37
Arvonalentumiset
1
14
16
0
342
372
31.12.2024
212
45
181
3
685
1 127
Muuntoerot
-1
0
-4
0
-2
-7
Uudelleenryhmittely
0
0
0
0
0
0
Luovutukset1
-8
0
-13
0
0
-21
Poistot
13
15
6
0
0
33
Arvonalentumiset
0
0
2
0
0
2
31.12.2025
216
60
172
3
683
1 135
Tasearvo 31.12.2025
46
146
35
24
171
421
Tasearvo 31.12.2024
39
160
40
38
162
440
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit
sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Yritysostoon liittyvät asiakassuhteet ja tavaramerkit, jotka on hankittu osana De Jong Packaging Groupin ostoa vuonna 2023, sisältävät
asiakassuhteisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, joiden kirjanpitoarvo on 123 milj. euroa ja jäljellä oleva poistoaika 12 vuotta, sekä
markkinointiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, joiden arvo on 22 milj. euroa ja jäljellä olevat poistoajat ovat vuosien 2–17 väliltä.
Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
aineelliset 
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024
109
3 087
11 089
410
745
15 440
Muuntoerot
0
18
-29
-4
1
-14
Uudelleenryhmittely
195
-10
-56
1
-129
1
Uudelleenluokittelu biologiseksi
hyödykkeeksi
0
-3
-1
0
0
-4
Lisäykset
1
25
291
2
555
874
Luovutukset1
-199
-7
-79
-8
0
-292
31.12.2024
107
3 111
11 215
400
1 172
16 004
Muuntoerot
1
-63
-16
5
0
-73
Uudelleenryhmittely
0
147
872
20
-1 032
7
Uudelleenluokittelu biologiseksi
hyödykkeeksi
0
-3
-1
0
0
-4
Lisäykset
14
59
451
9
167
700
Luovutukset1
-2
-38
-307
-6
0
-353
31.12.2025
120
3 212
12 215
428
307
16 281
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024
2
1 976
8 246
345
17
10 586
Muuntoerot
0
-5
-41
-3
0
-48
Uudelleenryhmittely
195
-23
-164
-4
-1
2
Lisäykset
0
1
0
0
0
1
Luovutukset1
-198
-20
-72
-8
0
-298
Poistot
0
64
334
9
0
408
Arvonalentumiset ja peruutukset
12
77
253
3
2
347
31.12.2024
11
2 071
8 557
342
18
10 998
Muuntoerot
0
-15
29
4
-1
17
Uudelleenryhmittely
0
0
0
0
0
1
Lisäykset
0
0
0
0
0
0
Luovutukset1
0
-52
-317
-6
0
-376
Poistot
0
60
333
10
0
402
Arvonalentumiset ja peruutukset
-1
0
13
0
0
12
31.12.2025
10
2 064
8 614
349
17
11 055
Tasearvo 31.12.2025
110
1 148
3 600
79
289
5 227
Tasearvo 31.12.2024
96
1 039
2 659
58
1 154
5 006
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit
sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Tilintarkastettu 115
Käyttöoikeusomaisuuserät
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Metsämaa
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto ja muut
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024
101
233
268
111
712
Muuntoerot
3
9
-1
-2
9
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi
0
-18
0
0
-18
Lisäykset
5
5
53
13
76
Luovutukset1
-1
0
-10
-14
-25
Muut muutokset
-4
-7
7
-1
-4
31.12.2024
104
222
317
107
750
Muuntoerot
-6
-19
0
-2
-27
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi
0
-16
0
0
-16
Lisäykset
1
6
13
25
45
Luovutukset1
0
-10
-8
-20
-39
Muut muutokset
1
-34
0
2
-30
31.12.2025
99
150
321
113
683
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024
40
24
66
61
192
Muuntoerot
2
1
-1
-1
1
Luovutukset1
-1
0
-9
-15
-24
Poistot
2
3
31
19
56
Arvonalentumiset
10
0
16
0
26
31.12.2024
53
28
104
65
250
Muuntoerot
-4
-2
0
-1
-7
Luovutukset1
0
-10
-8
-20
-39
Poistot
2
-1
27
18
46
Arvonalentumiset
0
0
3
8
11
31.12.2025
51
15
126
69
261
Tasearvo 31.12.2025
48
134
195
44
422
Tasearvo 31.12.2024
51
194
212
43
499
1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit
sekä myytävänä olevat omaisuuserät
Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin
käytettävistä maa-alueista, erilaisista koneista ja laitteista kuten operatiivisesta kalustosta ja logistiikkalaitteista,
sekä kiinteistöistä kuten toimistoista, varastoista ja muista operatiivisista kiinteistöistä. Joihinkin vuokrasopimuksiin
sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni
käyttää kyseisen option.
Lisätietoja vuokrasopimusveloista esitetään liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat ja lisätietoja tuloslaskelmaan
sisältyvistä maksetuista vuokrista liitteessä 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 678 (1 009) milj. euroa. Käynnissä
olevia projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen
toimintakertomuksessa.
4.2 Metsäomaisuus
 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään
metsämaahan. Stora Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja
puutuotteille sekä biopolttoaineena.
Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös
ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti
käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut
metsämaat esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä
käyttöoikeusomaisuuserät.
Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien
vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–
100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin.
Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistukset Ruotsissa ja Suomessa. Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa,
Brasiliassa ja Uruguayssa. Metsäomaisuuden eri luokkiin sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Lisäksi
konsernilla on vähäistä metsäomaisuutta Virossa ja Romaniassa osakkuusyhtiö Tornatorin kautta. Konsernilla on
metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa ja Kiinassa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä
osakkuusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyhtiöiden sekä yhteisten
toimintojen metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laadintaperiaatteiden kanssa. Korjuuhetkellä biologiset
hyödykkeet siirretään varastoon.
Tilintarkastettu 116
Metsäomaisuus Pohjoismaissa
Ruotsissa ja Suomessa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja
arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu
niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat.
Stora Enson metsäomaisuus luo arvoa turvaamalla puun saatavuuden,
kasvattamalla pitkän aikavälin tuottoa, optimoimalla maankäyttöä ja
varmistamalla taloudellisen joustavuuden. Metsillä on tärkeä rooli
ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä kasvavat puut sitovat hiilidioksidia. Metsät
tarjoavat myös mahdollisuuksia arvonluontiin uusilla tavoilla, esimerkiksi
tuulivoimalla. Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun puuston
määrän ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla. Laskennassa
huomioidaan muun muassa:
• alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden
maantieteelliseen sijaintiin,
• kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m3 fo) kohti yhdistettynä
metsäomaisuuden transaktioihin ja
• alueelliset kasvavan puuston volyymi.
Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla markkinalähteistä. Stora
Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia (36 kk) keskimääräisiä
markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän
transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita raportointipäivänä.
Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa olevan markkinoiden tukemaa
syöttötietoa. Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin
oikaisuja ei-todettavissa olevien syöttötietojen avulla, minkä vuoksi syöttötiedot
luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.
Pohjoismaissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan biologisiin
hyödykkeisiin ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon
allokointi perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa
olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille
että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla
markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä ja
metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa.
Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan olevan
sama, sillä rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia.
Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti. Käypä arvo
perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran
menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien
toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen.
Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 -standardissa
määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan
tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat,
jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin
tuottoihin, kuten tuulivoimavuokriin, metsästysoikeuksiin ja maa-ainesten myyntiin.
Tornator Oyj:n Virossa ja Romaniassa olevan metsäomaisuuden arvostus perustuu
diskontatun kassavirran menetelmään, sekä biologiset hyödykkeet että
metsämaat.
Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Muutokset metsämaan käyvässä arvossa, laskennallisilla veroveloilla
vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä
uudelleenarvostusrahastoon omassa pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei
kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäalueiden käypä arvo
olisi hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan
arvonalentumisena.
Puuviljelmien metsäomaisuus
Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41:n
mukaisesti ja tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen niillä alueilla, joissa
konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3.
Metsämaat arvostetaan alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16:ssa
määritettyä hankintamenomallia käyttämällä.
Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään,
joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja perustuu kestävään
metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten
hyödykkeiden käypä arvo perustuu tuottavaan metsäalueeseen. Ennustettuun
puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta
arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset.
Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden kasvukauden korjuiden
nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty
diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen
perusteella.
Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes
del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi ja arvostetaan
kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan
hankintamenoa riittävällä tarkkuudella, kun biologinen muuttuminen on ollut
vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka
vaihtelee omaisuuserien sijainnin ja lajin mukaan.
Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä ei tehdä poistoja.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Biologiset hyödykkeet
Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan diskontattujen kassavirtojen
menetelmällä. Nämä diskontatut kassavirrat edellyttävät arvioita kasvusta,
korjuusta, myyntihinnasta, kustannuksista ja diskonttokorosta. Biologisten
hyödykkeiden käypää arvoa määrittäessään johdon tulee tehdä arvioita tulevasta
hintatasosta sekä myynnin ja kustannusten kehityksestä. Metsää on myös
analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun
määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.
Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuus
Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin
perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin
metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset
markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien
markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää harkintaa.
Metsäomaisuuden arvostus perustuu markkinatiedon tarjoajien toimittamiin
yksityiskohtaisiin kauppatietoihin ja hintatilastoihin. Harkintaa käytetään, kun
markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja
luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi
määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Stora Enso soveltaa painotettuja
kolmivuotisia (36 kk) keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan
sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan
markkinaolosuhteita raportointipäivänä.
Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin  ja metsämaahan.
Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon kohdistaminen perustuu
tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien
nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että
metsämaalle. Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arvioita tulevista
kassavirroista.
Konsernin taseeseen kirjattu tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen
metsäomaisuuden arvo on 6 641 (7 227) milj. euroa, kuten alla olevasta taulukosta
käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyhtiöille kuuluvasta
metsäomaisuudesta on 1 702 (1 474) milj. euroa. Metsäomaisuuden kokonaisarvo,
mukaan lukien vuokratut metsämaat on 8 478 (8 894) milj. euroa.
Tilintarkastettu 117
Metsäomaisuus
Biologiset hyödykkeet
Metsämaa2
Metsäomaisuus yhteensä
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Arvo 1.1.
5 243
4 836
1 983
2 269
7 227
7 105
Muuntoero
222
-132
75
-60
297
-192
Realisoimaton käyvän arvon muutos 1
675
638
-385
-281
289
358
Lisäykset
69
102
2
57
70
159
Luovutukset ja myytävänä olevat
omaisuuserät
-729
-6
-201
-2
-930
-9
Korjuusta johtuva muutos1
-237
-208
—
—
-237
-208
Muut operatiiviset muutokset1
-37
-9
—
—
-37
-9
Uudelleenluokittelu aineellisista
hyödykkeistä
20
22
—
—
20
22
Uudelleenluokittelu, muut3
-59
—
-59
Arvo 31.12.
5 167
5 243
1 473
1 983
6 641
7 227
Osakkuusyhtiöt
SESOM 2 AB (15 %)
111
—
31
—
143
—
Tornator Oyj (41 %)
1 449
1 335
110
139
1 560
1 474
Arvo 31.12.
1 561
1 335
142
139
1 702
1 474
Yhteensä
6 728
6 579
1 615
2 122
8 343
8 701
1 Biologisten hyödykkeiden osalta muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan.
2 Ei sisällä vuokrattuja metsämaita.
3 Liittyy Ruotsin metsiin.
Metsäomaisuuden arvostus ja puusto
31.12.2025
Metsät
Ruotsissa
Guangxi
Veracel
(50 %)
MdP
(50 %)
Tornator
(41 %)
SESOM 2
AB (15 %)
Yhteensä
Kokonaispinta-ala
Tuhatta ha
1 199
54
118
153
333
26
1 882
- josta omistettu
Tuhatta ha
1 199
—
103
111
333
26
1 772
- josta vuokrattu
Tuhatta ha
—
54
14
42
—
—
110
Tuottava alue
Tuhatta ha
1 003
48
50
101
298
22
1 522
Kokonaispinta-ala
Puusto
milj. m3 fo. 1
135,2
3,6
7,0
16,2
35,5
3,2
200,6
Tuottava alue
Puusto
milj. m3 fo. 1
133,3
3,6
7,0
16,2
35,1
3,2
198,4
Arvioitu kasvu
milj. m3 fo. 1
6,0
1,1
2,2
3,0
1,6
0,0
13,9
Puunkorjuu
milj. m3 fo. 1
-3,9
-1,5
-2,1
-2,7
-1,4
0,0
-11,6
Muut muutokset
milj. m3 fo. 1
-22,5
-0,3
0,0
-0,1
1,1
3,2
-18,5
Puunkorjuu
milj. m3 u.b. 2
-3,3
-1,2
-1,7
-2,2
-1,1
0,0
-9,5
Biologiset hyödykkeet
milj. euroa
4 527
156
135
350
1 449
111
6 728
Biologiset hyödykkeet
Tuottava alue
euroa/ha
4 511
3 241
2 724
3 461
4 865
5 089
4 421
Metsämaa
milj. euroa
1 242
—
25
206
110
31
1 615
Metsäomaisuus yhteensä
milj. euroa
5 769
156
160
556
1 560
143
8 343
Vuokrattu metsämaa
milj. euroa
—
84
9
41
—
—
134
Metsäomaisuus ja vuokrattu metsämaa yhteensä
5 769
240
169
597
1 560
143
8 478
1 Metsäkuutiometriä
2 Kuoreton kiintotilavuus
Tilintarkastettu 118
31.12.2024
Metsät
Ruotsissa
Guangxi
Veracel
(50 %)
MdP
(50 %)
Tornator
(41 %)
Yhteensä
Kokonaispinta-ala
Tuhatta ha
1 410
62
117
154
319
2 063
- josta omistettu
Tuhatta ha
1 410
—
103
111
319
1 944
- josta vuokrattu
Tuhatta ha
—
62
14
43
—
119
Tuottava alue
Tuhatta ha
1 150
54
49
102
286
1 641
Kokonaispinta-ala
Puusto
milj. m3 fo. 1
155,9
4,2
6,8
16,0
34,1
217,0
Tuottava alue
Puusto
milj. m3 fo. 1
153,7
4,2
6,8
16,0
33,8
214,6
Arvioitu kasvu
milj. m3 fo. 1
5,9
1,2
2,3
2,9
1,5
13,9
Puunkorjuu
milj. m3 fo. 1
-4,1
-1,1
-1,6
-2,4
-1,4
-10,5
Muut muutokset
milj. m3 fo. 1
2,1
-0,2
0,0
0,6
0,3
2,8
Puunkorjuu
milj. m3 u.b. 2
-3,4
-0,9
-1,3
-2,0
-1,1
-8,7
Biologiset hyödykkeet
milj. euroa
4 577
189
118
358
1 335
6 579
Biologiset hyödykkeet
Tuottava alue
euroa/ha
3 980
3 517
2 392
3 516
4 675
4 009
Metsämaa
milj. euroa
1 725
—
25
233
139
2 122
Metsäomaisuus yhteensä
milj. euroa
6 302
189
143
592
1 474
8 701
Vuokrattu metsämaa
milj. euroa
—
140
6
48
—
194
Metsäomaisuus ja vuokrattu metsämaa
yhteensä
6 302
329
150
639
1 474
8 894
1 Metsäkuutiometriä
2 Kuoreton kiintotilavuus
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Vuoden 2025 lopussa konsernin metsäomaisuuden (pois lukien vuokrasopimukset), tasearvosta Ruotsissa oli 87 %
(87 %), Kiinassa 2 % (3 %), Brasiliassa 2 % (2 %) ja Uruguayssa 8 % (8 %). Maa-alueita on 1 523 (1 744) tuhatta hehtaaria,
ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja 0 %:iin (0 %:iin) kohdistuu rajoituksia. Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 202
(1 355) tuhatta hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Montes del Platan ja Veracelin määrissä huomioidaan
omistusosuus.
Ruotsin metsät
Vuoden 2025 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 4 527 (4 577) milj. euroa, niihin
liittyvien metsämaiden arvo oli 1 242 (1 725) milj. euroa ja metsäomaisuus yhteensä oli 5 769 (6 302) milj. euroa. Lasku
johtui pääasiassa metsäomaisuuden myynnistä Ruotsissa, kun taas vahvempi valuuttakurssi ja puuston lievä kasvu
vaikuttivat positiivisesti metsäomaisuuteen. Biologiset hyödykkeet kasvoivat valuuttakurssien ja pitkän aikavälin puun
markkinahintojen nousun vaikutuksesta, mutta diskonttokoron nousulla oli negatiivinen vaikutus arvoon. Joulukuun
lopun myrskyllä oli negatiivinen vaikutus Ruotsin metsäomaisuuteen, minkä seurauksena 59 milj. euroa biologisia
hyödykkeitä siirrettiin varastoon ja 29 milj. euroa kirjattiin vahinkoina liiketulokseen. Vahinkojen täyttä laajuutta ja
mahdollisia vakuutuskorvauksia arvioidaan edelleen. Metsämaan arvo väheni pääasiassa Ruotsin metsämaan
myynnin ja diskonttokoron nousun vuoksi, kun taas valuuttakurssilla oli positiivinen vaikutus. Metsäomaisuuteen
liittyvät laskennalliset verovelat olivat 1 191 (1 297) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko oli 4,5 % (4,1 %).
Ruotsin metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 003 (1 150) tuhatta hehtaaria, jossa kasvavan
puuston osuus on 133,3 (153,7) milj. metsäkuutiometriä. Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa
vuonna 2025 sovellettu kolmen vuoden (36 kk) painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 43 (41) euroa
metsäkuutiometriä kohti. Metsäomaisuuden arvo vastaa keskimäärin 5 750 (5 480) euroa per hehtaaria tuottavaa
metsämaata.
Kuten osiossa ’Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät’ on
selitetty, metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin
transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden
ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi. Vuonna
2025 transaktiotietoihin tehdyt oikaisut liittyivät pääosin poikkeaviin transaktioihin. Stora Enson Ruotsin
metsävarojen 12,4 % myyntiä ei sisällytetty markkinatransaktiotietoihin, koska sitä ei pidetty puhtaana
ehdottomana metsäomaisuuden myyntinä siihen  liittyvien sopimusjärjestelyjen vuoksi, joita on kuvattu tarkemmin
liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät. Arvostuksessa huomioidaan
metsäalueiden sijainti, hintataso ja puuston volyymi. Eri alueiden väliset markkinahinnat eroavat merkittävästi
toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvossa johtuvat muutoksista
transaktiohinnoissa ja muutoksista puuston volyymissa, jossa huomioidaan kasvu ja muut muutokset.
2025
Värmland,
Storlän
Dalarna,
Västra
Dalarna,
Östra
Gävleborg,
Östra
Jämtland,
Södra
Muut
Yhteensä
Tuottava alue
Tuhatta ha
391
88
272
70
181
0
1 003
Osuus kokonaisuudesta
%
39 %
9 %
27 %
7 %
18 %
0 %
100 %
Puusto
milj. m³ fo.¹
58,3
11,3
35,6
10,8
17,2
0,0
133,3
Osuus kokonaisuudesta
%
44 %
8 %
27 %
8 %
13 %
0 %
100 %
Arvostus euroa/m3 fo1, 2
euroa
45
42
45
41
36
70
43
Transaktioiden määrä
293
189
348
77
127
n/a
1 034
1 Metsäkuutiometriä
2 Kolmen vuoden painotettu keskiarvo
2024
Värmland,
Storlän
Dalarna,
Västra
Dalarna,
Västra
Gävleborg,
Östra
Jämtland,
Södra
Muut
Yhteensä
Tuottava alue
Tuhatta ha
482
95
312
70
191
0
1 150
Osuus kokonaisuudesta
%
42 %
8 %
27 %
6 %
17 %
0 %
100 %
Puusto
milj. m³ fo.¹
70,9
11,8
42,2
11,2
17,6
0,0
153,7
Osuus kokonaisuudesta
%
46 %
8 %
27 %
7 %
11 %
0 %
100 %
Arvostus euroa/m3 fo1, 2
euroa
41
43
44
41
35
66
41
Transaktioiden määrä
250
165
322
72
121
n/a
930
1 Metsäkuutiometriä
2 Kolmen vuoden painotettu keskiarvo
Tilintarkastettu 119
Guangxi
Vuoden 2025 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten
hyödykkeiden käypä arvo oli 156 (189) milj. euroa. Kaikki Kiinassa sijaitsevat
metsämaat ovat vuokrattuja. Biologisen omaisuuden arvon lasku johtuu
pääasiassa pienemmistä volyymeista, koska osa vuokrasopimuksista
päättyi vuonna 2025, kun taas myyntihinnat ja diskonttokoron lasku
vaikuttivat arvoon positiivisesti. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren
puuston arvo on 21 (30) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty
8,8 %:n (9,2 %:n) diskonttokorkoa, joka laski vuonna 2025.
Veracel
Veracel on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n
omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista hyödykkeistä oli 135 (118) milj.
euroa. Arvonnousu on pääasiassa seurausta kasvuun vaikuttavista
suotuisista sääoloista sekä matalammista diskonttokoroista. Biologisiin
hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 36 (33) milj. euroa.
Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 8,2 %:n (12,4 %:n) diskonttokorkoa
vuonna 2025. Metsämaat arvostetaan hankintamenoon.
Montes del Plata
Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta
konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista
hyödykkeistä oli 350 (358) milj. euroa. Arvonlasku on pääasiassa seurausta
heikommasta valuuttakurssista, kun taas nopeampi kasvu ja alhaisempi
diskonttokorko vaikuttivat positiivisesti biologisten hyödykkeiden arvoon.
Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 54 (55) milj.
euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 8,0 %:n
(9,0 %:n) diskonttokorkoa vuonna 2025. Metsämaat arvostetaan
hankintamenoon.
Osakkuusyhtiöt
Tornator
Tornator Oyj on suomalainen osakkuusyhtiö, josta konsernilla on 41 %:n
omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista hyödykkeistä oli 1 449 (1 335)
milj. euroa, osuus metsämaasta oli 110 (139) milj. euroa ja
metsäomaisuudesta yhteensä 1 560 (1 474) milj. euroa. Käyvän arvon
nousu metsäomaisuuden osalta on pääasiassa seurausta hankinnoista ja
hieman korkeammista markkinahinnoista.
Stora Enson osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä
298 (286) tuhatta hehtaaria ja puuston osuus on 35,1 (33,8) milj.
metsäkuutiometriä. Suomessa sijaitsevan metsäomaisuuden
arvostuksessa vuonna 2025 sovellettu kolmen vuoden (36 kk) painotettu
keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 44 (44) euroa
metsäkuutiometriä kohti. Suomessa sijaitsevan metsäomaisuuden arvo
vastaa keskimäärin 5 240 (5 160) euroa per hehtaaria tuottavaa
metsämaata.
SESOM 2 AB
SESOM 2 AB on ruotsalainen osakkuusyhtiö, josta konsernilla on 15%:n
omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista hyödykkeistä oli 111 milj. euroa,
niihin liittyvä metsämaa 31 milj. euroa ja metsämaan kokonaismäärä 143
milj. euroa.
Stora Enson osuus tuottavasta metsäalueesta on yhteensä 22 tuhatta
hehtaaria ja puuston osuus on 3,2 metsäkuutiometriä. Ruotsin  metsä-
omaisuuden arvostuksessa vuonna 2025 käytetty painotettu kolmen
vuoden (36 kk) keskimääräinen markkinatransaktiohinta on 45 euroa
metsäkuutiometriltä. Metsäomaisuuden arvo Ruotsissa vastaa
keskimäärin 6 520 euroa hehtaarilta tuottavaa metsämaata kohden.
Arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 %
Milj. euroa
Puun
markkina-
hinnat
Kasvumäärä
Diskontto-
korko
Guangxi
+/-24
+/-17
+/-3
Veracel
+/-13
+/-13
+/-3
Montes del Plata
+/-37
+/-37
+12/-11
Pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee riippuen
transaktiohintojen muutoksista ja kasvavan puuston volyymistä. Alla oleva
taulukko näyttää herkkyyden keskimääräisen markkinahinnan muutokselle
ja metsävarojen puuston määrän muutokselle Ruotsissa.
+1 euroa / metsäkuutiometri
puuston määrä / +1
metsäkuutiometriä
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
Värmland, Storlän
58
71
20
19
Dalarna, Västra
11
12
4
3
Dalarna, Östra
36
42
12
12
Gävleborg, Östra
11
11
3
3
Jämtland, Södra
17
18
5
4
Muut
0
0
0
0
Yhteensä
133
154
43
41
4.3 Osakkuusyhtiöt
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Konsolidointiperiaatteet
Osakkuusyhtiöt, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, kirjataan
soveltaen pääomaosuusmenetelmää. Stora Ensolla ei ole osakkuusyhtiöissä
määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on
huomattava vaikutusvalta. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään
konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Konsernin
osuus osakkuusyhtiöstä merkitään konsernitaseeseen määrään, joka vastaa
konsernin osuutta osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta liikearvon kanssa.
Osakkuusyhtiöiden ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja
sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana.
Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole
velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyhtiöiden velvoitteita, jotka konserni on
taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.
Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä
heijastaa näiden sijoitusten operatiivista luonnetta. Vastaavasti osinkotuotot
osakkuusyhtiöiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Merkittävimmät osakkuusyhtiöt
Omistusosuus %
Milj. euroa
Yritys
Raportoitava
segmentti
Kotipaikka ja
pääasiallinen
toimipaikka
2025
2024
2025
2024
Tornator Oyj
Forest
Suomi
41,00
41,00
953
922
SESOM 2 AB
Forest
Ruotsi
15,00
—
116
—
Muut
39
32
Tasearvo 31.12.
1 108
954
Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloslaskelmista
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
152
139
Liiketoiminnan kulut
-85
-80
Biologisten hyödykkeiden arvostus
55
14
Liiketulos
123
74
Nettorahoituserät
-11
-14
Nettotulos ennen veroja
111
60
Tuloverot
-23
-10
Tilikauden tulos
89
52
Henkilöstön määrä osakkuusyhtiöissä vuonna 2025 oli keskimäärin 971
(1 015 vuonna 2024).
Yhteenveto konsernin olennaisten osakkuusyhtiöiden, Tornator Oyj:n ja
SESOM 2 AB:n, IFRS:n mukaan laaditusta taloudellisesta informaatiosta
esitetään alempana. Konsernin osuus näistä osakkuusyhtiöistä
Tilintarkastettu 120
raportoidaan osana Forest-segmenttiä ja osuus kattaa suurimman osan
konsernin sijoituksista osakkuusyhtiöihin.
Tornator Oyj
Milj. euroa
2025
2024
Metsäomaisuus
3 805
3 595
Muut pitkäaikaiset varat
73
71
Lyhytaikaiset varat
145
134
Pitkäaikaiset velat
748
948
Lyhytaikaiset velat
480
141
Verovelat
470
460
Liikevaihto
238
221
Tilikauden tulos
217
133
Muut laajan tuloksen erät
-71
12
Laaja tulos yhteensä
146
145
Tilikauden aikana saadut osingot (41 %)
29
29
Osakkuusyhtiön nettovarat
2 325
2 250
Omistusosuus Tornator Oyj:ssä
41,00 %
41,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä
953
922
Konsernin osuus Tornatorin tuloksesta oli 89 (54) milj. euroa, joka sisältää
biologisten hyödykkeiden 43 (12) milj. euron verojen jälkeisen
arvostusvoiton.
SESOM 2 AB
Milj. euroa
2025
Metsäomaisuus
951
Muut pitkäaikaiset varat
169
Lyhytaikaiset varat
18
Pitkäaikaiset velat
162
Lyhytaikaiset velat
4
Verovelat
197
Liikevaihto
11
Tilikauden tulos
17
Muut laajan tuloksen erät
7
Laaja tulos yhteensä
24
Osakkuusyhtiön nettovarat
775
Omistusosuus SESOM 2 AB:ssä
15,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo SESOM 2 AB:ssä
116
Syyskuussa 2025, Stora Enso myi 12,4 % metsäomaisuudestaan ja säilytti
15 %:n omistusosuuden myydystä yhtiöstä. Vuonna 2025 Stora Enso ja
SESOM 2 solmivat 15-vuotisen puun toimitussopimuksen, jota on
mahdollista jatkaa vielä 15 vuodella. Tämä turvaa puun saatavuuden Stora
Enson ruotsalaisille liiketoimintayksiköille. Stora Enso tarjoaa
metsäpalveluita yhtiölle kauppaan sisältyvän metsänhoitosopimuksen
puitteissa. Konserni on arvioinut, että kyseiset sopimukset yhdessä muiden
sopimuksellisten asioiden kanssa sekä huomioiden Stora Enson
äänioikeudet ja osuuden nimitetyistä hallituksen jäsenistä, viittaavat siihen,
että Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta SESOM 2 liittyen ja siitä
syystä se on raportoitu osakkuusyhtiönä.  Lisätietoja transaktiosta on
liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Konsernin osuus SESOM 2 AB:n tuloksesta oli 3 milj. euroa, joka sisältää
biologisten hyödykkeiden 2 milj. euron verojen jälkeisen arvostusvoiton.
Yhteenlasketut tiedot osakkuusyhtiöistä,
jotka eivät ole erikseen olennaisia
Milj. euroa
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
46
44
Lyhytaikaiset varat
18
16
Pitkäaikaiset velat
10
8
Lyhytaikaiset velat
16
20
Liikevaihto
52
49
Tilikauden tulos
-3
-2
Tilikauden aikana saadut osingot
—
—
Osakkuusyhtiöiden nettovarat
39
32
Konsernin omistusosuuden tasearvo
39
32
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä
953
922
Konsernin omistusosuuden tasearvo SESOM 2 AB:ssä
116
—
Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä
1 108
954
Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat
Milj. euroa
2025
2024
Saamiset osakkuusyhtiöiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset
3
2
Myyntisaamiset
4
5
Lyhytaikaiset lainasaamiset
1
10
Velat osakkuusyhtiöille
Ostovelat
60
46
Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa
Milj. euroa
2025
2024
Myynti osakkuusyhtiöille
26
30
Ostot osakkuusyhtiöiltä
231
199
Konserni harjoittaa osakkuusyhtiöiden kanssa liiketoimintaa muun muassa
puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset neuvotellaan
markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo
olevan toimialalla tavanomaista eikä epäedullisempia kuin toimittaessa
konserniin kuulumattomien osapuolten kanssa.
Tilintarkastettu 121
4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan
Voiman osakkeisiin ja eräisiin muihin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin
osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi
instrumenteiksi IFRS 9 -standardin mukaisesti, soveltaen standardin mukaista
peruuttamatonta valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan
tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten
sijoitusten käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei kierrätetä
tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo
kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia
sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettaviksi. Suurin osa konsernin oman pääoman ehtoisista
instrumenteista koostuu sijoituksista Pohjolan Voima Oyj:hin (PVO).
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan
julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, sovelletaan muita arvostusmenetelmiä,
kuten diskontatun rahavirran menetelmää ja Gordonin mallia. Muutokset
tärkeimmissä olettamissa, kuten arviot tulevista rahavirroista, voivat vaikuttaa
rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon. Sijoitukset
noteeraamattomien yritysten, kuten PVO:n, oman ja vieraan pääoman ehtoisiin
instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne
edellyttävät johdolta arvioita. Näitä on käsitelty tarkemmin alla.
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Milj. euroa
2025
2024
1.1.
613
819
Käyvän arvon muutos  -muut laajan tuloksen erät
297
-203
Käyvän arvon muutos - tuloslaskelma
0
0
Lisäykset
13
0
Vähennykset
-11
-3
Muuntoerot ja muut muutokset
1
-1
31.12.
912
613
PVO:n osakkeet
Stora Ensolla on 16,5 %:n (16,1 %) osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO)
osakkeista. Pohjolan Voima Oyj on energia-alan osakeyhtiö, joka tuottaa
sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa
kustannusperusteisesti ja voittoa tavoittelematta (Mankala-periaate).
PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osinkojen
sijaan osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta
energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten
perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Stora
Enso sai 2 (3) milj. euroa osinkoja PVO:lta vuoden 2025 aikana.
Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattujen
rahavirtojen menetelmää. Arvostus on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon
hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Lisätietoa näistä tasoista on
liitteessä 5.2 Käyvät arvot.
Arvostuksessa käytetyt sähkön hinnat perustuvat kahden ensimmäisen
vuoden osalta johdannaisten markkinahintoihin ja myöhempien vuosien
osalta perustuen pitkän aikavälin sähkön hinta-arvioihin. Aiemmat
tilinpäätökset muodostavat perustan kunkin sähköomaisuuserän
kustannusrakenteelle, ja tulevien kausien osalta käytetään PVO:n
osakkeenomistajatietojen perusteella tehtyjä arvioita, jos niitä on
saatavilla, ja niitä oikaistaan tulevina vuosina inflaatiokertoimella.
Arvostusmallissa käytetty 6,48 %:n diskonttauskorko määritetään
keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella.
Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/- 5 %:n muutos sähkön hinnassa
merkitsisi +96 milj. euron tai -96 milj. euron muutosta arvostuksessa, +/- 1 %-
yksikön muutos diskonttauskorossa merkitsisi -154 milj. euron tai +204 milj.
euron muutosta arvostuksessa.
PVO:n osakkeet on jaettu eri osakesarjoihin. PVO:n B ja B2 osakesarjat
viittaavat omistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä, joka operoi kolmea
ydinvoimalaa Suomessa (Olkiluoto 1–3). Stora Ensolla on noin 8,9 %:n
epäsuora osuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikön kapasiteetista PVO B2
-osakkeidensa kautta.
PVO:n osakkeet ja muut oman pääoman ehtoiset
instrumentit 31.12.2025
Milj. euroa
Osake-
sarja 1
%:n
omistus-
osuus
Omaisuus
-laji
Käypä
arvo 2025
Käypä
arvo 2024
PVO
A
20,6
Vesivoima
249
191
PVO
B, B2
15,7 ja 14,8
Ydinvoima
621
378
PVO
C
0
1
PVO yhteensä
870
570
Muut noteeraamattomat arvopaperit
42
31
Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä
912
602
Noteeratut arvopaperit (Packages Ltd) 2
0
11
Oman pääoman ehtoiset instrumentit yhteensä
912
613
1 Osakesarja C purettiin vuoden 2025 aikana ja osakesarjat C2, V ja M purettiin vuoden 2024 aikana niihin
liittyvien toimintojen lopettamisen jälkeen.
2 Myyty vuonna 2025.
Vuonna 2025 PVO:n käypä arvo oli 870 (570) milj. euroa. PVO:n käyvän arvon
nousu on pääasiassa seurausta noususta sähkön hintojen ennusteissa.
Käyvän arvon muutoksesta ei kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen
verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu
myyntivoiton verotuksesta.
4.5 Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Konserni osallistuu Euroopan unionin päästökauppaan tavoitteenaan vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernille on allokoitu tietty määrä hiilidioksidipäästö-
oikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet kirjataan aineettomina hyödykkeinä,
julkisina avustuksina ja velkoina, jotka velvoittavat konsernin toimittamaan
toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän.
Päästöoikeuksiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostus perustuu sen päivän
käypään arvoon, jolloin konserni saa ne haltuunsa (taso 1). Velka päästöoikeuksien
palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautus-
velvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla
laskettuna. Jos päästöoikeuksien markkinahinta on raportointipäivänä kirjanpito-
arvoa alhaisempi, niiden ylijäämäoikeuksien arvo, joita ei tarvita aiheutettujen
päästöjen kattamiseen, alennetaan markkinahinnaksi.
Konserni kirjaa toteutuneisiin päästöihin liittyvät kulut riville ”Materiaalit ja palvelut”
myönnettyjen ilmaisten päästöoikeuksien käyvän arvon mukaisesti tai ostettujen
päästöoikeuksien hankintamenon mukaisesti. Näitä kuluja tasoittaa myönnettyjen
oikeuksien käytöstä saadut tuotot, jotka myös arvostetaan alkuperäiseen käypään
arvoon, mikä johtaa neutraaliin vaikutukseen konsernin tuloslaskelmaan
alkuperäisen myönnetyn määrän sisältävien käytettyjen oikeuksien osalta.
Ylimääräisten päästöoikeuksien myynnistä saadut tuotot kirjataan
luovutuspäivänä. Mahdollinen nettovaikutus heijastaa joko ylimääräisten päästöjen
kattamiseksi hankittujen lisäoikeuksien kustannuksia, käyttämättömien oikeuksien
myyntiä, kun todelliset päästöt alittavat myönnetyn määrän, tai sellaisten
oikeuksien arvonalentumista, joita ei tarvita sisäiseen käyttöön.
Päästöoikeudet
Milj. euroa
2025
2024
Arvo 1.1.
73
108
Allokoidut päästöoikeudet
99
110
Myynnit
-71
-65
Palautusvelvoitteen täyttäminen
-55
-80
Käypä arvo 31.12.
45
73
Tilintarkastettu 122
Päästöoikeusvelka esitetään konsernin taseessa rivillä Muut korottomat velat.
Päästöoikeusvelka 31.12.2025 oli 40 (56) milj. euroa, liitteessä 4.8 Korottomat velat
esitetyn mukaisesti. Tilikauden lopussa konsernin hallussa olleiden
ylijäämäoikeuksien arvo oli 21 (17) milj. euroa.
Muut pitkäaikaiset varat
Milj. euroa
2025
2024
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
28
21
Verohyvitykset
3
3
Muut pitkäaikaiset operatiiviset varat
38
28
Yhteensä
69
53
4.6 Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, sen
mukaan kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai
vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain
samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Samaa menetelmää sovelletaan
kaikkeen vaihto-omaisuuteen, joka on luonteeltaan samankaltaista ja
samanlaisessa käytössä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno
käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset
sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman
korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa
liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä
aiheutuvilla menoilla.
Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon
vähennys. Lisäksi vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja
varaosien tasearvoon kirjataan tarvittaessa epäkuranttiusvähennys.
Konsernitaseessa tällaiset epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-
omaisuuden kirjanpitoarvosta.
Milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
501
468
Keskeneräiset tuotteet
70
73
Valmiit tuotteet
853
829
Varaosat ja tarvikkeet
328
325
Muu vaihto-omaisuus
89
26
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet
101
85
Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet
-100
-104
Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet
-18
-12
Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys
-22
-20
Yhteensä
1 802
1 672
Kokonaisuudessaan vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluksi 6 117 (5 842) milj.
euroa vuoden aikana. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli
tuloslaskelmaan 29 (23) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen
vähennysten peruutuksilla oli 26 (26) milj. euron tulosvaikutus.
4.7 Operatiiviset saamiset
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun
realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella vähennettynä. Myyntisaamisten
odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten objektiivisen ja kattavan
tarkastelun perusteella vuoden lopussa käyttäen eteenpäin katsovaa odotettavissa
olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS
9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa
olevat luottotappiot kirjataan todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden
perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten
osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat luottotappiot
arvioidaan perustuen ulkoisesti tuotettuun asiakkaiden
luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan dataan, jota käytetään odotettavissa
olevien luottotappioiden eteenpäin katsovassa laskentamallissa. Myyntisaamisten
odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa huomioidaan myös
makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi makrotaloudellisen kehityksen ja
sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa. Laskentamallissa on sovellettu
oletusta siitä, että asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan
90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden arvioidaan
normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää
myöhässä tai kun on muita riippumattomia todisteita maksukyvyttömyydestä.
Myyntisaamiset alaskirjataan ja esitetään luottotappiona vain tuomioistuimen
julistaman konkurssin perusteella tai eräissä muissa tapauksissa, joissa
alaskirjausta tukee objektiivinen näyttö.
Myyntisaamiset faktorointisopimuksissa
Stora Enso käyttää myyntisaamisten faktorointisopimuksia yhtenä käyttöpääoman
hallinnan työkaluna.. Myydyt saamiset kirjataan pois taseesta, kun omistusoikeuteen
liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet. Sellaiset jäljellä olevat
myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa, mutta jotka ovat
myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella, luokitellaan
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi
myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien
rahavirtojen testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 5.2 Käyvät arvot.
Lyhytaikaiset operatiiviset saamiset
Milj. euroa
2025
2024
Myyntisaamiset – bruttomääräinen kirjanpitoarvo
613
688
Odotettavissa olevat luottotappiot
-20
-20
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
67
87
Muut saamiset
209
214
Yhteensä
869
969
Myyntisaamisten ikäjakauma
Milj. euroa
2025
2024
Erääntymättömät
540
619
Alle 30 päivää sitten erääntyneet
38
39
31–60 päivää sitten erääntyneet
3
1
61–90 päivää sitten erääntyneet
3
0
91–180 päivää sitten erääntyneet
3
1
Yli 180 päivää sitten erääntyneet
27
27
Yhteensä
613
688
Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 74 (69) milj. euroa
31.12.2025. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei
ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Jos konsernilla on syytä epäillä asiakkaan
taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama
peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien
remburssien yhteissumma oli 40 (48) milj. euroa. Liitteessä 5.1
Rahoitusriskien hallinta on lisätietoa asiakkaiden luottoriskin hallinnasta.
Tilintarkastettu 123
Luottotappiovarauksen ikäjakauma
Milj. euroa
2025
2024
Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet
1
1
91–365 päivää sitten erääntyneet
3
1
Yli 365 päivää sitten erääntyneet
17
17
Yhteensä
20
20
Luottotappiovarauksen täsmäytys
Milj. euroa
2025
2024
Avaava tase 1.1.
20
27
Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa
luottotappiovarauksissa
1
3
Alaskirjaukset
-1
-10
Muut
1
0
Tasearvo 31.12.
20
20
Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia
nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Vuoden
2025 aikana konserni solmi yhden uuden faktorointisopimuksen
rahoituslaitoksen kanssa voimassa olevien sopimusten kaltaisilla ehdoilla.
Tällaiset sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 441 (414) milj. euron
arvoisten myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta vuoden lopussa.
Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa
vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.
4.8 Operatiiviset velat
Pitkäaikaiset operatiiviset velat
Milj. euroa
2025
2024
Osakeperusteiset maksut
1
1
Muut velat
30
9
Yhteensä
30
10
Lyhytaikaiset operatiiviset velat
Milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
1 804
1 781
Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset
209
224
Siirtovelat
103
114
Päästöoikeuksiin liittyvä velka
40
56
Saadut ennakot
11
15
Muut velat1
126
107
Yhteensä
2 293
2 296
1 Muut velat liittyvät etenkin valtiolle maksettaviin veroihin, kuten arvonlisäveroihin ja palkkoihin liittyviin veroihin.
Vuonna 2024 Belgian viranomaisille palautettiin 16 milj. euron avustukset, koska vuoden 2019 legionella-tapausta
pidetään ympäristörikkomuksena.
Toimitusketjun rahoitusjärjestelyt
Stora Enso on solminut useita rahoitussopimuksia toimitusketjuissaan.
Toimitusketjun rahoitusjärjestelyt kirjataan ostoveloiksi, eikä niitä luokitella
uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
Toimitusketjun rahoitusjärjestelyillä on seuraavat ehdot:
Toimittajille tarjotaan mahdollisuus osallistua ohjelmaan joko osana
sopimusneuvotteluja tai sopimuskauden aikana sopimusehtojen
päivittämiseksi. Kyseessä on ostovelkaohjelma, jossa laskut maksetaan
pankille samoilla maksuehdoilla, joista Stora Enso on sopinut toimittajan
kanssa, ja pankki maksaa laskun toimittajalle etuajassa sovitun järjestelyn
mukaisesti. Pankki neuvottelee toimittajan liittymisestä ohjelmaan, ja Stora
Enso toimii välittäjänä, joka yhdistää osapuolet. Ainoa kustannus
toimittajille on laskujen aikaistettu maksaminen. Rahoittaja rahoittaa
ohjelmaa ilman takausvastiketta. Ohjelmaan ei sisälly
yhteisvastuulauseketta, vaan kaikki laskut käsitellään samalla tavalla Stora
Enson tytäryhtiöissä.
Milj. euroa
2025
2024
Ostoveloissa esitetyt toimitusketjun rahoitusjärjestelyt
322
254
Joista toimittajat ovat saanet maksun
299
236
Maksupäivien jakauma
Päivää laskun päiväyksen jälkeen
2025
2024
Ostovelat jotka ovat osa järjestelyä
60-180
60-180
Vertailukelpoiset ostovelat, jotka eivät ole osa
järjestelyä
60-120
60-120
Olennaisia ei-rahavirtavaikutteisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet
muutoksia kirjanpitoarvoihin, ei ollut.
4.9 Varaukset
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen
menetyksen ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset
perustuvat johdon arvioon ja kustannusten ajankohtaan ja summaan liittyy
epävarmuutta. Käyttöomaisuushyödykkeen purkamiseen, siirtämiseen ja
alkuperäiseen tilaan palauttamiseen koskevan velvoitteen suorittamiseen
tarvittavat investoinnit lisätään omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja
poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset
diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.
Ympäristövaraukset
Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet
kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan varauksiksi.
Ympäristövaraus kirjataan, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan
perusteella on todennäköistä, että on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida.
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan
juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät
lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei
ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta
aiheutuvaan sanktioon.
Muut varaukset
Muut varaukset liittyvät oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin kuten
uudelleenistutukseen, tappiollisiin sopimuksiin, kanteisiin tai meneillä oleviin
oikeuskäsittelyihin.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Varauksina kirjatut määrät perustuvat johdon parhaaseen arvioon velvoitteen
hoitamisen edellyttämistä kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja
määrästä ei ole täyttä varmuutta, joten toteutuneet kustannukset voivat poiketa
merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan
säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa,
sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.
Tilintarkastettu 124
Varaukset
Milj. euroa
Ympäristö-
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Varaukset
yhteensä
Tasearvo 1.1.2024
63
77
28
168
Muuntoerot
-1
0
-2
-3
Yritysmyynnit ja myytäväksi
määritellyt omaisuuserät
0
-1
0
-1
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset
2
42
10
55
Varausten lisäys
14
2
0
16
Varausten peruutus
-3
-14
0
-17
Maksut
-8
-80
-12
-100
Tasearvo 31.12.2024
67
26
25
118
Muuntoerot
2
1
1
5
Yritysmyynnit ja myytäväksi
määritellyt omaisuuserät
0
0
-2
-2
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset
3
27
18
47
Varausten lisäys
4
0
3
7
Varausten peruutus
-3
-2
-1
-6
Maksut
-10
-19
-11
-40
Tasearvo 31.12.2025
64
32
32
129
Jako lyhytaikaisiin ja
pitkäaikaisiin varauksiin
Lyhytaikaiset varaukset:
erääntyvät 12 kuukauden
kuluessa
3
29
18
50
Pitkäaikaiset varaukset:
erääntyvät yli 12 kuukauden
kuluttua
61
3
15
79
Yhteensä 31.12.2025
64
32
32
129
Konsernissa on viime vuosina tehty suuria rakennemuutoksia
yritysmyynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisiin
kustannussäästöohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa
uudelleenjärjestelyvarausten velvoite oli 32 (26) milj. euroa
uudelleenjärjestelyvarauksia ja muiden varausten 32 (25) milj. euroa.
Vuonna 2025 rakenneuudistusvarauksiin sisältyvät olennaiset maksut
liittyvät pääasiassa kannattavuuden parantamisohjelmaan.
Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin kaupungin
tekemään sopimukseen, jonka mukaan konsernilla on velvoite puhdistaa
vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien
päästämistä ympäristöön. Tilikauden lopussa varaus oli 26 (27) milj. euroa.
Olennaisin varaus luokassa muut varaukset liittyy uudelleenistutus-
velvoitteeseen osassa Pohjoismaita. Uudelleenistutus on velvoitettu
tehtäväksi tietyn aikamääreen puitteissa viimeisen hakkuun jälkeen.
Tilintarkastettu 125
5 Pääomarakenne ja rahoitus
5.1 Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa
hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen mukaisesti. Tavoitteena on
kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien
hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora
Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen
tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun
konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien
käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen
rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat
yhtiöt toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset
politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman
rahoitusriskipolitiikan kanssa.
Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla,
konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski, valuuttariski,
maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun,
sellun ja energian hintariski.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut
vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa olevien varojen ja
velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja
velkojen, kuten lainojen, rahoitusinstrumenttien ja vuokrasopimusvelkojen
kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja
velkojen kuten biologisten hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on
pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation ei pitäisi ylittää
lainojen keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin
pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa. Yhtiön hallitus hyväksyy
keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.
Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla
vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi
johdannaisten avulla.
Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio
Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki
korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen
uudelleenmääräytymiskausi oli noin 2,9 (2,5) vuotta. Vuoden 2025 taseen
osuus, josta on vähennetty liittyvät johdannaiset ja joka on alttiina
vaihtuville koroille, oli 231 milj. euroa (604 milj. euroa) (ilman korkosaamisia
ja -velkoja, noteerattuja arvopapereita, johdannaissaamisia ja -velkoja).
Kiinteäkorkoisten korkojen osuus oli 74 % (69 %) koko velkasalkusta vuoden
2025 lopussa (ilman johdannais- ja korkovelkoja).
Herkkyysanalyysi heijastaa pääasiassa vaihtuvakorkoisten velkojen
korkokulujen muutosten vaikutusta tulokseen ennen veroja. 31.12.2025
vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa
kasvattaisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 7 (7) milj. euroa ja vastaava
lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin
7 (7) milj. euroa. Kyseinen simulaatio olettaa, että lainojen duraatio ja
konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi
simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien
vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien konsernin rahavarat,
seuraavasta uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti.
Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa erääntyvien lyhytaikaisten lainojen
eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta
korkeampaa tai alhaisempaa korkoa.
Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös
1 (3) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai tappion ennen veroja
rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista, joiden
arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta rahavirran
suojausrahastoon. Liitteessä 5.4 Johdannaiset on yhteenveto liikkeeseen
laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä
arvosta.
Valuuttakurssiriski – transaktioriski
Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen
valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista
valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson
tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri maailmaa sekä
raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa
valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan nähden. Tärkeimmät valuutat
näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä
Ruotsin kruunu. Stora Enson konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin
euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista
aiheutuvalle transaktioriskille. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat
erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijaitsevat Ruotsissa, Tšekin
tasavallassa sekä Puolassa.
Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin odotettuihin
tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin
myyntisaamisiin ja ostovelkoihin. Konsernin rahoitusriskipolitiikan
mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 15–60 % tärkeimpien
valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista todennäköisistä
rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin
johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden,
avulla. Ruotsin kruunuissa olevien vastuiden osalta sovelletaan poikkeamia
standardisuojausasteesta eri liiketoiminta-alueiden välillä ottaen
huomioon kohde-etuuksien luonteen ja riskienhallintakäytäntöjen erot.
Tietyille kustannusvastuille, jotka edustavat osaa konsernin Ruotsin
kruunun määräisestä nettoaltistuksesta, on hyväksytty korkeampi
suojausaste. Muiden liiketoimintayksiköiden Ruotsin kruunun määräisiä
myyntiä ja kustannuksia hallinnoidaan erikseen, eivätkä ne sisälly tähän
suojausohjelmaan. Erittäin todennäköisille Yhdysvaltain dollarin määräisille
kassavirroille on hyväksytty korkeampi, jopa 80 %:n suojausaste. Konserni
voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai muuttaa edellä
mainittua seuraavan 12 kuukauden suojaussuhdetta konsernin johdon
harkintaan perustuen.
Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja
ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin avoimesta nettosaamisesta
merkittävissä valuuttapareissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen
ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille valuutoille seuraavalle 12
kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun
valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun tilanteen myyntisaamisiin ja
ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7 -standardin vaatimusten
mukaisesti valuuttariskit konsernin ulkoisista sekä konserniyritysten
välisistä sisäisistä transaktioista. Taulukossa esiintyvä positiivinen
riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä konserniin tulevaa
kassavirtaa tai saamista.
Tilintarkastettu 126
Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan
nettorahavirta suojatuissa rahavirroissa 1
748
-308
1 327
159
80
-45
792
-321
1 580
158
73
-46
Rahavirran suojaukset seuraavalle 12
kuukaudelle
-461
242
-1 045
-34
-23
27
-436
206
-737
-38
-20
32
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan
nettorahavirta suojausten jälkeen
286
-66
282
125
57
-18
356
-115
843
120
54
-14
Suojausprosentti 31.12. seuraaville 12
kuukaudelle
62 %
79 %
79 %
22 %
28 %
60 %
55 %
64 %
47 %
24 %
27 %
69 %
Painotettu keskimääräinen suojauskurssi
euroa vastaan2
11,19
1,15
0,87
1,79
50,27
11,42
1,11
0,84
1,64
43,74
1 Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski
viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden
toimintavaluutta ei ole euro.
2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan optiorakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se
edustaa painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon.
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski
-88
-35
89
16
30
-6
-87
-40
49
17
42
-4
Nettomyyntisaamisten valuuttasuojaukset1
33
7
-50
-10
-30
—
34
6
6
-10
-22
—
Nettomyyntisaamiset suojausten jälkeen
-56
-27
39
5
0
-6
-54
-34
55
7
19
-4
1 Tässä taulukossa esitetyt suojauspositiot heijastavat instrumentteja, joita käytetään esitettyjä ostovelkojen ja -saamisten tasepositioita vastaan, ei niitä, jotka olivat
avoinna 31.12.2025. Oikaisut tehtiin tammikuussa 2026 käyttämällä joulukuun operatiivisten saatavien ja ostovelkojen nettoriskiä riskienhallintastrategian mukaisesti.
Konserni suojaa lisäksi arvioituja operatiivisia nettovaluuttariskejä Ruotsin kruunuissa 12–24 kuukauden ajalle.
Raportointipäivänä avoinna oleva rahavirran suojaus oli 33 milj. euroa. Laskennallinen 5 %:n heikkeneminen
valuutoissa johtaisi -2 milj. euron vaikutukseen rahavirran suojauksen laajan tuloksen erien rahastossa vuoden
lopussa.
Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi valuuttariskille
altistuvien tytäryhtiöiden vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n
muutoksella euron, Ruotsin kruunun, Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n
muutoksella Uruguayn peson arvossa olisi. Nämä muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi
muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin
samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista
tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota
alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro,
muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet,
mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan
tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on kuvattu tarkemmin alla olevassa
”Valuuttakurssiriski - Muuntoriski” -kappaleessa.
Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että riskivaluuttojen välillä ei ole
vaikutuksia. Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12
kuukaudelle, vuoden lopun suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot ja
muut mahdolliset muuttujat pysyvät muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina
käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria
valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi
valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa.
Operatiivisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
EUR
SEK
USD
GBP
AUD
UYU
Riskivaluutan muutos1
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-10 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan
nettorahavirtaan suojatuissa valuutoissa
-37
15
-66
-8
-4
4
-40
16
-79
-8
-4
5
Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja
tilinpäätöspäivänä 2
23
-12
52
2
1
-3
22
-10
37
2
1
-3
Vaikutus nettomyyntisaataviin
valuuttasuojausten jälkeen 3
3
1
-2
—
—
1
3
2
-3
—
-1
—
Arvioitu vaikutus vuotuiseen
liiketulokseen 4
-12
5
-16
-7
-3
2
-15
7
-45
-6
-4
2
1 EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekissä ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden
osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro.
2 Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan
soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan. Muihin laajan tuloksen eriin vaikuttava osuus kierrätetään
operatiiviseen tulokseen kun transaktio realisoituu.
3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen.
4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.
Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät
suojaukset 31.12. Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja
lainasaamiset, sekä rahavarat. Taulukko ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä
sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla. Sisäisiin transaktioihin
liittyvät riskit sisältävät valuuttamääräisiä velkoja ja saamisia, mitkä ovat raportointipäivänä avoinna konsernissa.
Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa. Taulukossa esiintyvä negatiivinen riskimäärä
kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.
Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan.
Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella olisi suhteessa Ruotsin kruunuun,
Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin, Puolan złotyyn ja Tšekin korunaan. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen
todennäköisinä muutoksina valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella
olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa
potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista
nettovoittoa tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista,
sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana.
Tilintarkastettu 127
Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
SEK
USD
CNY
PLN
BRL
CZK
SEK
USD
CNY
PLN
BRL
CZK
Vieraassa valuutassa oleva nettovelka
ennen suojauksia1
51
-32
73
-12
4
17
256
-151
141
-11
80
30
Valuuttasuojaukset
-90
-27
0
-9
0
-22
-257
-53
0
-11
0
-29
Nettorahoitusriski suojausten jälkeen
-39
-59
73
-21
4
-5
-2
-204
141
-22
80
1
Sisäisiin transaktioihin liittyvät riskit
0
3
-6
0
Valuuttasuojaukset
0
0
0
0
Liiketoimintaan kuulumaton nettoriski
0
0
0
0
0
0
3
-6
0
Riskivaluutan muutos
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
-5 %
Vaikutus tuloslaskelmaan2
2
3
-4
1
0
0
0
10
-7
1
-4
0
1 Konserni on soveltanut IAS 21 -standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä
lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 686
(620) milj. euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa.
2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa.
Valuuttakurssiriski – muuntoriski
Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja
tulojen nettoarvoon konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa
samassa paikallisessa valuutassa kuin itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi
myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen
nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä.
Ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman
ehtoiset instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman
valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten
paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä
kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain.
Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla
konserni on suojannut nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muuntoriskiä konsernin omassa
pääomassa. Käytännössä konsernilla on myös materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla
maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa. Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen
oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja
suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus. Taulukossa esitetty
herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset ja olettaa,
että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuoden lopussa.
Muuntoriski omassa pääomassa
31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1
1 607
1 799
EUR/USD nettoinvestointien suojaukset 2
-255
-289
Muuntoriskialttius suojausten jälkeen
1 352
1 510
Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5 %
-80
-90
Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5 %
-68
-75
1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.
2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson
rahoitusriskipolitiikan mukaan nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien
luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla
rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lainat,
mukaan lukien supply chain financing ja factoring -ohjelmat. Konsernin sitovat käyttämättömät luottolimiitit ja
nostamattomat lainat olivat 31.12.2025 yhteensä 800 (1 235) milj. euroa. Luottovalmiuksia käytetään varmuutena
yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin ja ne ovat kokonaan käyttämättömiä.
Rahoitustapahtumia vuoden 2025 aikana kuvataan tarkemmin liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat.
Kuten liitteessä 4.8 kerrotaan, konserni on tehnyt useita toimitusrahoitussopimuksia parantaakseen konsernin
käyttöpääomaa. Rahoittajien taloudellinen tilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittävää likviditeettiriski-
keskittymää rahoittajien kanssa. Konsernin toimittajien rahoitussopimuksia käsitellään tarkemmin liitteessä 4.8.
Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta
markkinoilta, hallitaan pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on
esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty
pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Tulevien vuosien
sopimusperusteisten rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty vuoden lopun korkotermiinejä. Taulukko sisältää
myös kyseiset myytäviksi luokitellut varat ja velat.
Tilintarkastettu 128
Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2025
Milj. euroa
2026
2027
2028
2029
2030
2031+
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
92
598
554
500
500
295
2 539
Lainat rahoituslaitoksilta
100
109
48
60
142
358
817
Vuokrasopimusvelat
60
57
51
43
36
215
463
Muut pitkäaikaiset lainat
0
0
0
0
0
1
1
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen
osuus
253
764
653
603
678
869
3 819
Arvioidut rahoituskulut
122
110
95
73
49
170
619
Arvioidut vuokrakulut
20
18
17
16
15
116
203
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat
suoritukset
394
892
765
692
743
1 155
4 641
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo
609
0
0
0
0
0
609
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset
-2 119
-34
0
0
0
0
-2 153
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut
2 079
33
0
0
0
0
2 112
Ostovelat
1 804
0
0
0
0
0
1 804
Käytössä olevat luottolimiitit
5
0
0
0
0
0
5
Arvioidut rahoituskulut
15
0
0
0
0
0
15
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä,
31.12.2025
2 788
891
765
692
743
1 155
7 033
Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2024
Milj. euroa
2025
2026
2027
2028
2029
2030+
Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat
430
587
582
540
500
826
3 466
Lainat rahoituslaitoksilta
577
255
104
4
4
35
979
Vuokrasopimusvelat
83
59
54
48
44
257
545
Muut pitkäaikaiset lainat
0
1
0
0
0
0
2
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen
osuus
1 090
903
741
592
548
1 119
4 992
Arvioidut rahoituskulut
163
123
88
73
53
168
668
Arvioidut vuokrakulut
27
24
23
21
20
162
276
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat
suoritukset
1 281
1 050
851
686
620
1 449
5 936
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo
689
0
0
0
0
0
689
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot
-1 333
-225
0
0
0
0
-1 558
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut
1 370
232
0
0
0
0
1 602
Ostovelat
1 781
0
0
0
0
0
1 781
Käytössä olevat luottolimiitit
7
0
0
0
0
0
7
Arvioidut rahoituskulut
14
0
0
0
0
0
14
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä,
31.12.2024
3 808
1 057
851
686
620
1 449
8 471
Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät
kykene täyttämään rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen
enimmäistappioon, joka Stora Ensolle voi syntyä suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö
velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan:
• solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea
luottoluokitus
• tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja
talletuksiin, joilla on vähintään luokitus A-3 tai BBB-
• vähintään 50 % konsernin rahavaroista tai 150 milj. euroa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää
vastapuolilla, joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten
luokitussymboleja
• investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen
vastapuoleen, jonka hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista
• vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen
kanssa.
Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen
kestoon ja vastapuolen luottoluokitukseen.
Tilintarkastettu 129
Vuoden 2025 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein
vastapuoliriski markkina-arvoltaan oli 22 (-8) milj. euroa ja luottoluokitus AA- (A+) Standard & Poor’sin
luottoluokitussymboleita käyttäen.
Asiakkaiden luottoriski
Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen
tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen
käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka
kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia
asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai
maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan
sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 4.7 Operatiiviset saamiset.
Hyödykkeiden hintariski
Voimassa olevat hyödykesuojaukset
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
Hyödykkeen
suojattu määrä
Keski-
määräinen
suojaus-
hinta
Suojattu
nimellis-
arvo, milj.
euroa
Käypä
arvo, milj.
euroa
Hyödykkeen
suojattu
määrä
Keski-
määräinen
suojaus-
hinta
Suojattu
nimellis-
arvo, milj.
euroa
Käypä
arvo, milj.
euroa
Sähköostot
Pohjoismaat
1 445 400 MWh
EUR 37,9
55
2
2 242 560
MWh
EUR 37,3
84
-1
Öljyostot
213 500 barrelia
USD 67,5
12
-2
208 089
barrelia
USD 72,9
15
-1
Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin
kannattavuuteen. Sähkö-, maakaasu- ja öljyjohdannaiset ovat osa konsernin energiahintariskin hallintaa, kun taas
muita hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista.
Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia
fyysisiä sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 16,5 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä
omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo vuoden lopussa oli 870 (570)
milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on
yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 7 (10) milj. euron muutoksen energian ja raaka-
aineiden johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen
kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan
tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin
kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole
IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2025 lopussa energia- ja hyödykesopimusten,
sisältäen johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2026–
2028 välillä. Vuonna 2024 erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2025–2027 välillä.
Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja
Pohjoismaissa. Stora Enso omistaa 1,2 milj. hehtaaria metsämaata Ruotsissa. Lisäksi Stora Enso omistaa 41 %:n
osuuden Tornator Oyj:stä, joka on merkittävä metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa
raportoidaan osakkuusyhtiönä, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt. Lisätietoa
konsernin metsäomaisuudesta on liitteessä 4.2 Metsäomaisuus.
Osakkeiden hintariski
Stora Ensolla oli sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja ne liittyivät konsernin omistamiin osakkeisiin
Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Nämä osakkeet myytiin vuonna 2025.  Lisätietoa pörssinoteeratuista
arvopapereista on liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Pääomariskien hallinta
Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman
hallinnassa on liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja
hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta kohtuullisten pääomakustannusten
ylläpitämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai
mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan
rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä
omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin tulokseen
pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin osinkoina 50 % osakekohtaisesta tuloksesta pois lukien käyvän arvon
arvostukset.
Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan
tavoitteeseen (nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen oikaistuun käyttökatteeseen,
jonka tulisi jäädä alle 1,0 tason, osoituksena konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä.
Tilintarkastettu 130
Pääomarakenne
31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Korolliset velat1
4 473
5 779
Korolliset saamiset1
1 293
2 072
Nettovelka
3 181
3 707
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma
pääoma
10 796
10 139
Oikaistu käyttökate2
1 144
1 223
Nettovelkaantumisaste
0,29
0,37
Nettovelka/oikaistu käyttökate
2,8
3,0
1 Taulukon korolliset velat ja saamiset sisältävät myös kyseiset myytäväksi luokitellut varat ja velat. Nettovelan
täsmäytys taseelle sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen toimintakertomuksessa.
2 Oikaistun käyttökatteen määritelmä sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen
toimintakertomuksessa.
Konsernin rahoitussopimuksiin ei liity kovenantteja.
5.2 Käyvät arvot
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu
hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo
tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto
määrittelee sijoitusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen hetkellä.
Velkainstrumentteihin tehdyt sijoitukset luokitellaan liiketoimintamallin ja niiden
rahavirtojen luonteen perusteella. Jos tavoitteena on pitää instrumentteja
sopimusperusteisten rahavirtojen – jotka koostuvat yksinomaan pääomasta ja
korosta – keräämiseksi, ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään
lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa. Jos tavoitteena on sekä rahavirtojen kerääminen
että instrumenttien myynti ja rahavirrat ovat myös yksinomaan pääomaa ja
korkoja, ne luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja
esitetään vastaavalla tavalla taseessa.
Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja
noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt
soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten
osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman
kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu
hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta. Rahoitusvelat arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon
vaihtoehtoa, jossa rahoitusvelka on määritelty arvostettavaksi käypään arvoon
tuloslaskelman kautta.
Johdannaiset
Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään
käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on soveltanut suojauslaskentaa,
ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin
mukaisesti. Johdannaisinstrumentteja ja suojauslaskentaa on käsitelty
yksityiskohtaisemmin liitteessä 5.4 Johdannaiset.
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen
arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuihin
markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen
tulevien rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot
määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.
Johdannaisinstrumenttien arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä
5.4 Johdannaiset.
Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen
kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee oletuksia
tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään
noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai
vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden
hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään
muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä
erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut
vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt
rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat
sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista
rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli
päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa
rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun
konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät
riskit, edut ja sitoumukset.
Käyvän arvon hierarkia
Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:
• Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat
toimivilla markkinoilla.
• Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi
vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti.
• Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun
käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin
markkinatietoihin.
Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon
hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa. Vuosien 2025 ja 2024 aikana
ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai
pois tasolta 3. Liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset on lisätietoja tason
3 noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta
SE_AR24_Elements_68.svg
Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää
suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, sovelletaan muita
arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää,
transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä
arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja
volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa
rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon.
Tilintarkastettu 131
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2025
Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
tulos-
laskelman
kautta
kirjattavat
Kirjanpito-
arvo
yhteensä
Käypä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit
—
—
—
—
—
—
—
—
4.4
Noteeraamattomat arvopaperit
—
896
17
912
912
—
—
912
4.4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
11
3
—
14
14
—
3
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
3
—
3
3
—
3
—
Lainasaamiset
11
—
—
11
11
—
—
—
Myyntisaamiset ja muut
operatiiviset saamiset
543
50
—
593
593
—
50
—
4.7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
10
49
8
67
67
—
57
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
49
1
50
50
—
50
—
Muut lyhytaikaiset saamiset
10
—
7
17
17
—
7
—
Rahavarat
1 212
—
—
1 212
1 212
—
—
—
Yhteensä
1 774
999
25
2 798
2 798
—
111
912
Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
tulos-
laskelman
kautta
kirjattavat
Kirjanpito-
arvo
yhteensä
Käypä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 556
1
—
3 557
3 718
—
1
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
1
—
1
1
—
1
—
Pitkäaikaiset velat
3 556
—
—
3 556
3 718
—
—
—
Korollisten velkojen lyhennyserät
253
—
—
253
253
—
—
—
5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat
649
3
7
659
659
—
10
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
3
7
10
10
—
10
—
Lyhytaikaiset velat
649
—
—
649
649
—
—
—
Ostovelat ja muut operatiiviset
velat
2 013
—
—
2 013
2 013
—
—
—
4.8
Käytössä olevat luottolimiitit
5
—
—
5
5
—
—
—
Yhteensä
6 475
4
7
6 486
6 648
—
11
—
IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan
alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2024
Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
tulos-
laskelman
kautta
kirjattavat
Kirjanpito-
arvo
yhteensä
Käypä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit
—
11
—
11
11
11
—
—
0
4,4
Noteeraamattomat arvopaperit
—
587
15
602
602
—
—
602
6
6
0
0
0
0
0
0
0
4,4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
9
5
—
14
14
—
5
—
0
5,3
Johdannaissopimukset
—
5
—
5
5
—
5
—
0
Lainasaamiset
9
—
—
9
9
—
—
—
0
Myyntisaamiset ja muut
operatiiviset saamiset
626
42
—
668
668
—
42
—
0
4,7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
38
9
1
47
47
—
10
—
0
5,3
Johdannaissopimukset
—
9
1
10
10
—
10
—
0
Muut lyhytaikaiset saamiset
38
—
—
38
38
—
—
—
0
Rahavarat
1 999
—
—
1 999
1 999
—
—
—
Yhteensä
2 672
654
16
3 342
3 342
11
57
602
Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
kirjattavat
Käypään
arvoon
tulos-
laskelman
kautta
kirjattavat
Kirjanpito-
arvo
yhteensä
Käypä
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 889
5
—
3 894
4 129
—
5
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
5
—
5
5
—
5
—
Pitkäaikaiset velat
3 889
—
—
3 889
4 124
—
—
—
Korollisten velkojen lyhennyserät
1 090
—
—
1 090
1 090
—
—
—
5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat
744
42
2
788
788
—
44
—
5.3
Johdannaissopimukset
—
42
2
44
44
—
44
—
Lyhytaikaiset velat
744
—
—
744
744
—
—
—
Ostovelat ja muut operatiiviset
velat
2 005
—
—
2 005
2 005
—
—
—
4.8
Käytössä olevat luottolimiitit
7
—
—
7
7
—
—
—
Yhteensä
7 735
47
2
7 784
8 019
—
50
—
IFRS:n mukaisesti johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan
alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.
Tilintarkastettu 132
Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten
myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä suuriksi
kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta
luottoriskistä. Pitkäaikaisten lainasaamisten käypä arvo, joka on luokiteltu
tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-
analyysiin. Muiden kuin johdannaissopimusten korollisten velkojen käypä
arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu
diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin
noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa
diskonttotekijänä.
Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen ja
-velkojen täsmäytys
Milj. euroa
2025
2024
Rahoitusvarat
Avaava tase 1.1.
602
810
Uudelleenluokittelu
0
0
Tuloslaskelmaan kirjatut voitot/tappiot
1
0
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/
tappiot
300
-205
Lisäykset
13
0
Myynnit
-3
-3
Tasearvo 31.12.
912
602
Konsernilla ei ollut tason 3 rahoitusvelkoja 31.12.2025.
5.3 Korolliset varat ja velat
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Korolliset varat - lainasaamiset
Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai
määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Ne kirjataan alun
perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen
saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n
mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot
kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella,
jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen
jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja
rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen
yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi
rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.
Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12
kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa
korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset
pitkäaikaisina korollisina saamisina.
Korolliset velat
Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä
transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero
transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun suorituksen ja takaisinmaksuarvon
välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan
tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.
Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa
pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät
lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä.
Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka
erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa
”Korolliset velat”.
Vuokrasopimusvelat
Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se
vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa
oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona
vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja
arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon
diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa
ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole purettavissa, lukuun ottamatta
tilanteita, joissa konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota
tai jatkamaan sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun
vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin
vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat
tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne
sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.
Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja
velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että
jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat
vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin
arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka
uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa
yleensä vastaavasti.
Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista
sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä
omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät
pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita
arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut
kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana.
Lisätietoja vuokrasopimuksiin liittyvistä johdon harkintaa edellyttävistä
laatimisperiaatteista ja arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä on liitteessä 4.1
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
Viitekorkojen (IBOR) uudistus ja siihen liittyvien riskien hallinta
Konserni seuraa siirtymää nykyisistä IBOR-viitekoroista uusiin viitekorkoihin
käymällä läpi sopimuskantaa, jossa ei ole vielä siirrytty vaihtoehtoiseen
viitekorkoon. Meneillään olevien muutosten vaikutusten odotetaan olevan
rajoitettuja. Konsernissa rahoitusinstrumentit ovat pääosin sidottuja
Euriboriin ja Stiboriin, joiden käytön uskotaan jatkuvan. Kaikki korolliset velat
on siirretty noudattamaan uusia viitekorkoja. Muutoksella ei ole ollut
merkittävää vaikutusta konserniin.
Korolliset varat
Milj. euroa
2025
2024
Noteeratut arvopaperit
0
11
Pitkäaikaiset johdannaisvarat
3
5
Pitkäaikaiset talletukset
0
0
Pitkäaikaiset lainat osakkuusyhtiöille
3
2
Muut pitkäaikaiset lainasaamiset
8
7
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä
14
25
Lyhytaikaiset johdannaisvarat
50
9
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista talletuksista
0
22
Muut lyhytaikaiset lainasaamiset
17
16
Rahavarat 1
1 212
1 999
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä
1 279
2 047
Korolliset varat yhteensä
1 293
2 072
1 Konsernin tytäryhtiöillä on rahavaroja yhteensä 9 (7) milj.  euroa sellaisissa maissa, joissa varojen siirto maiden
rajojen yli on ulkomaanvaluutan vaihtosääntelyn alainen. Tämän seurauksena näissä maissa olevat
rahavarat eivät välttämättä ole välittömästi tai vapaasti konsernin yleiseen käyttöön saatavilla
Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko oli noin 2,1 %
(3,4 %). Lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyi 31.12.2025 jaksotettua
korkosaamista 9 (6) milj. euroa. Konsernin arvion mukaan korollisiin
talletuksiin ja investointeihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi
alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen epävarmat saamiset kirjataan 12
kuukauden todennäköisten luottotappioiden perusteella.
Tilintarkastettu 133
Korolliset velat
Milj. euroa
2025
2024
Joukkovelkakirjalainat
2 530
3 454
Lainat rahoituslaitoksilta
815
978
Vuokrasopimusvelat
463
545
Pitkäaikaiset johdannaisvelat
1
5
Muut pitkäaikaiset lainat
1
2
Pitkäaikainen korollinen velka mukaan lukien
lyhytaikainen osuus
3 809
4 985
Lyhytaikaiset lainat
609
689
Korkovelat
46
55
Lyhytaikaiset johdannaisvelat
4
44
Käytössä olevat luottolimiitit
5
7
Korolliset velat yhteensä
4 473
5 779
Milj. euroa
2025
2024
Avaava tase 1.1.
5 779
5 780
Lisäykset pitkäaikaisiin velkoihin, hankitut yritykset
69
0
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot
489
19
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut
-1 647
-176
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin
50
82
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset ja korot
-96
-85
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-50
69
Korkovelkojen muutos
10
23
Johdannaisvelkojen muutos
-44
42
Luovutukset ja luokittelu myytävissä oleviin
omaisuuseriin
0
-2
Muut
-32
15
Muuntoerot
-55
11
Korolliset velat yhteensä
4 473
5 779
Tapahtumat vuosina 2025 ja 2024
Vuonna 2025 Stora Enso jatkoi velkaportfolion aktiivista optimointia.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla konserni maksoi takaisin euro- ja
dollarimääräisiä pankkilainoja yhteensä 160 milj. euroa sekä 283 milj. euron
arvosta Ruotsin kruunumääräisiä joukkovelkakirjoja ja nosti samalla
Euroopan investointipankilta aiemmin nostamattoman 435 milj. euron
lyhennyslainan, jonka viimeinen eräpäivä on vuonna 2037.
Toisella vuosipuoliskolla Stora Enso maksoi takaisin 125 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan ja vähensi korollisia velkojaan edelleen maksamalla
takaisin 200 miljoonan euron arvosta pankkilainoja ja 36 miljoonan euron
arvosta Ruotsin kruunun määräisiä joukkovelkakirjalainoja niiden
erääntyessä. Lisäksi konserni suoritti velkojen ennenaikaisia
takaisinmaksuja, mukaan lukien 500 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan, joka ostettiin takaisin ennen eräpäivää
maksukyvyttömyysmenettelyllä, ja 250 miljoonan euron arvosta
pankkilainoja, jotka maksettiin takaisin etuajassa.
Toisella vuosineljänneksellä 2024 Stora Enso jatkoi voimassa olevien
kahdenvälisten lainojen laina-aikoja yhdestä kahteen vuoteen yhteensä
350 milj. euron arvosta. Yhtiö jatkoi myös 100 milj. euron sitovan
luottolimiitin sopimusta kahdella vuodella.
Vuoden 2024 aikana Stora Enso maksoi takaisin yhteensä 135 milj. euron
nimellismäärän Ruotsin kruunun määräisiä joukkovelkakirjalainoja.
Korolliset velat – maturiteetit, korot ja valuuttaerittely
Stora Enson lainojen maturiteetit vaihtelevat vuonna 2026 erääntyvistä
pitkäaikaisimpaan, vuonna 2039 erääntyvään lainaan. Emoyhtiön
korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva välillä 0,6 % (0,6 %) –
7,3 % (7,3 %). Konsernin velkojen keskimääräinen korko vuoden 2025 aikana
oli 3,8 % (4,1 %), ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 4,0 %. Osa Stora
Enson lainoista on muunnettu kiinteäkorkoisiksi lainoiksi
koronvaihtosopimusten kautta. Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa,
Yhdysvaltain dollareissa, Ruotsin kruunuissa tai Kiinan renminbeissä.
Yksityiskohtainen analyysi konsernin lainojen erääntymisestä esitetään
liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta.
Nettovelka
Vuonna 2025 korolliset nettovelat vähenivät 526 (kasvoivat 540) milj.
euroa 3 181 (3 707) milj. euroon. Korolliset nettovelat vastaavat korollisia
velkoja vähennettynä korollisilla saamisilla, kuten rahavaroilla ja
talletuksilla. Rahavarat käytetyillä luottolimiiteillä netotettuna vähenivät
786 (vähenivät 472) milj. euroa 1 206 (1 993) milj. euroon 31.12.2025. Vuokrista
johtuva negatiivinen rahavirta vuonna 2025 oli yhteensä 96 (85) milj. euroa,
josta korkojen osuus oli 20 (25) milj. euroa.
Nettovelan suhde edellisten 12 kuukauden oikaistuun käyttökatteeseen oli
2,8 (3,0). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 0,29 (0,37).
Tilintarkastettu 134
Joukkovelkakirjalainat
Liikkeeseen lasku / erääntyminen
Joukkovelkakirjalainan kuvaus
Korko %
Valuutta
Alkuperäinen
lainamäärä
Erääntymätön osuus 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
2025
2024
2025
2024
Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle
Valuutta, miljoonaa
Milj. euroa
Kiinteäkorkoiset
2006-2036
Global 7.250% Notes 2036
7,25
USD
300
300
300
253
287
2017-2027
Euro Medium Term Note
2,50
EUR
300
300
300
300
300
2018-2028
Euro Medium Term Note
2,50
EUR
300
300
300
299
299
2020-2025
Euro Medium Term Note (Green Bond)
2,375
SEK
1 550
0
1 550
0
135
2020-2030
Euro Medium Term Note (Green Bond)
0,625
EUR
500
500
500
497
496
2023-2025
Euro Medium Term Note (Green Bond)
4,75
SEK
400
0
400
0
35
2023-2026
Euro Medium Term Note (Green Bond)
4,00
EUR
500
0
500
0
499
2023-2029
Euro Medium Term Note (Green Bond)
4,25
EUR
500
500
500
498
498
2023-2027
Euro Medium Term Note (Green Bond)
4,75
SEK
600
600
600
55
52
2023-2028
Euro Medium Term Note (Green Bond)
5,00
SEK
2 250
2 250
2 250
208
196
Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä
0
2 110
2 797
Vaihtuvakorkoiset
2015-2025
Euro Medium Term Note
Euribor+2,25
EUR
125
0
125
0
125
2015-2027
Euro Medium Term Note
Euribor+2,35
EUR
25
25
25
25
25
2019-2026
Euro Medium Term Note (Green Bond)
Stibor+1,60
SEK
1 000
1 000
1 000
92
87
2020-2025
Euro Medium Term Note (Green Bond)
Stibor+2,20
SEK
1 550
0
1 550
0
135
2023-2027
Euro Medium Term Note (Green Bond)
Stibor+1,25
SEK
2 350
2 350
2 350
217
205
2023-2028
Euro Medium Term Note (Green Bond)
Stibor+1,60
SEK
500
500
500
46
44
2023-2033
Euro Medium Term Note
Stibor+2,20
SEK
425
425
425
39
37
Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä
420
658
Joukkovelkakirjalainat yhteensä
2 530
3 454
Tilintarkastettu 135
5.4 Johdannaiset
 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan alun perin konsernin taseeseen käypään arvoon ja
arvostetaan käypään arvoon myöhemmin jokaisena raportointipäivänä tässä
liitteessä kuvattujen arvostusmenetelmien mukaisesti. Johdannaissopimukset, jotka
erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, luokitellaan pitkäaikaisiksi korollisiksi saamisiksi
ja veloiksi. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät sopimukset esitetään
lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja veloissa.
Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin
todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi
(rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi
(käyvän arvon suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai
johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Johdannaissopimuksista syntyvien voittojen ja
tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojattavan erän luonteesta.
Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen
suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös taustalla vaikuttavan riskienhallinnan
tavoitteen ja strategian suojaustransaktioiden toteuttamiseksi. Tämä prosessi
sisältää kaikkien suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien
yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai erittäin
todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja
suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi
IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Konserni dokumentoi myös suojauksen
alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan arvion siitä, kumoavatko suojaukseen
käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen
käyvässä arvossa tai siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta
arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti.
Suojaussuhteissa käytettävä suojausaste on yleensä 1:1. Valuutta- ja
hyödykesuojauksissa konserni käyttää suojausta, jossa suojausinstrumentin ja
suojauskohteen keskeiset ehdot ovat yhteneväiset nimellisarvon ja ajoituksen
osalta. Korkosuojausten kohdalla koronvaihtosopimuksen ja suojattavan velan
korkoperuste vastaavat toisiaan. Koska suojausinstrumenttien ja suojattavien
riskien keskeiset ehdot täsmäävät keskenään, suojausinstrumenttien odotetaan
kumoavan ennakoituihin transaktioihin liittyvät muutokset.
Valuutta- ja hyödykesuojausten yhteydessä odotettavissa olevat mahdolliset
tehottomuuden lähteet liittyvät pääasiassa ennustettuihin transaktioihin, jotka eivät
toteudu odotetun määräisinä tai odotettuna ajankohtana. Korkosuojauksissa
tuloslaskelmaan kirjattavaa tehottomuutta voivat aiheuttaa koron- ja
valuutanvaihtosopimusten korkoerot tai suojausinstrumentin alkuperäinen käypä
arvo suojauksen määrityshetkellä. Kaikille edellä mainituille suojauksille mahdollisiin
tehottomuuden lähteisiin sisältyy myös mahdollinen luottoriskin vaikutus, joka
hallitsee määritellyn suojaussuhteen suojausinstrumentista ja suojauskohteesta
syntyviä käyvän arvon muutoksia.
Rahavirran suojaukset
Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa
termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen rahavirtasuojauksissa
käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia.
Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa
pääomassa suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty
rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat
tehokkaita. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa
tuloslaskelmassa. Valuuttatermiineissä sekä spot-osuus että korko-osuus sisältyvät
määriteltyyn suojaukseen. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään
määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option perusarvo määritellään
suojausinstrumentiksi. Muutokset option aika-arvossa kirjataan suojausten
kustannus -rahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun
johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden
tuotoksi tai kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.
Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelmaan arviolta 1–4 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy
vuonna 2027. Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän
vuoden 2026 aikana.
Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien
johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi liikevaihtoon tai
materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien
liiketoimien valuuttariskisuojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman
pääoman rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään
rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon
kirjaamishetkellä. Konserni voi suojata valuuttamääräisten ulkoisten tai sisäisten
ostojen ulkomaanvaluuttariskiä, missä ulkomaanvaluutassa ostettu suojattava
kohde vaikuttaa varaston arvoon paikallisessa valuutassa. Tällöin
suojausinstrumentista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan alun perin oikaisuna
raaka-ainevarastoon ja siirretään myöhemmin valmiiden tuotteiden varastoon niin,
että ne kirjataan lopulta tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun suojattu erä myydään
ulkoiselle asiakkaalle. Pitkäaikaisten varojen osalta siirretyt määrät kirjataan lopulta
tuloslaskelmaan poistoina kyseisten rahoitusvaroihin kuulumattomien
omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei
enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman
pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään
kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta
kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,
kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin
välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojaukset
Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja
suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään arvoon liittyvää
riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan
sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka
täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita.
Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksia vuoden 2025 lopussa.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksissa konserni käyttää joko
johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän tarkoitukseen. Jos
suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio
esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa
tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön
tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin lainoihin, kirjataan myös
omaan pääomaan muuntoeroihin, ja tehoton osa kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan. Muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta
pääomasta tuloslaskelmaan hetkenä, jolloin suojauksen kohteena oleva
nettosijoitus myydään.
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan
asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IFRS 9:n kaikkia
suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman kautta käypään arvoon.
Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten, jotka suojaavat operatiivisten
saamisten ja velkojen nettomääräistä valuuttariskiä, käyvän arvon muutokset
kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin liiketulokseen. Muiden
suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Johdannaisten arvostus
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään
arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden
instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:
• Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän
valuuttatermiinikursseja.
• Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja.
• Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen
markkinanoteerausten tai muiden luotettavien markkinalähteiden perusteella.
• Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran
menetelmällä.
• Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun
rahavirran menetelmällä niin, että arvostusmalliin sisältyvät myös nimellisarvojen
vaihdot.
Tilintarkastettu 136
Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot ilman suojauksia
Milj. euroa
2025
2024
Liiketoiminnan muut tuotot
-41
27
Liiketoiminnan muut kulut
27
-18
Korolliset lainat, rahavarat, vuokrasopimusvelat ja muut
25
-22
Yhteensä
12
-13
Suojausten voitot ja tappiot liiketuloksessa
Milj. euroa
2025
2024
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset
42
-2
Hyödykesuojaukset
10
-5
Yhteensä
52
-7
Oikaisut liikevaihtoon
33
-5
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin
19
-1
Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät
52
-7
Tehottomat valuuttasuojaukset
2
1
Nettotappiot rahavirran suojauksesta
54
-6
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Nettomyyntisaamisten suojaukset
1
-3
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
1
-3
Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa
55
-9
Vuonna 2025 joidenkin ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan, minkä vuoksi
suojauslaskenta keskeytettiin kyseisten transaktioiden osalta. Tästä kirjattiin 2 milj. euron voitto (1 milj. euron voitto)
konsernin liiketulokseen. Voitto on esitetty edellä olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena.
Suojausten voitot ja tappiot rahoituserissä
Milj. euroa
2025
2024
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset
-5
2
Korkojohdannaiset
0
0
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
-5
2
Nettovoitot/-tappiot rahoituserissä
-5
2
Tilintarkastettu 137
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot
31.12.
Milj. euroa
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
2025
2024
Valuuttajohdannaiset
Termiinit: Operatiivisen rahavirran suojaukset
1 752
46
-2
44
1 340
5
-38
-33
Optiot: Operatiivisen rahavirran suojaukset
296
4
0
4
673
1
-6
-5
Rahavirran suojaukset yhteensä
2 048
50
-2
48
2 013
7
-44
-38
Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten suojaukset
297
0
-1
-1
515
1
-2
-1
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä
297
0
-1
-1
515
1
-2
-1
Valuuttajohdannaiset yhteensä
2 345
50
-3
47
2 528
7
-47
-39
Hyödykejohdannaiset
Sähkön vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset
55
2
0
2
84
1
-2
-1
Öljyn vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset
12
0
-2
-2
15
0
-1
-1
Rahavirran suojaukset yhteensä
67
2
-2
1
98
2
-3
-1
Hyödykejohdannaiset yhteensä
67
2
-2
1
98
2
-3
-1
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset
117
1
0
1
346
6
0
6
Rahavirran suojaukset yhteensä
117
1
0
1
346
6
0
6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset
52
0
0
0
0
0
0
0
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä
52
0
0
0
0
0
0
0
Korkojohdannaiset yhteensä
169
1
0
1
346
6
0
6
Rahavirran suojaukset yhteensä
2 232
53
-4
49
2 457
14
-47
-34
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä
349
0
-1
-1
515
1
-2
-1
Johdannaiset yhteensä
2 582
54
-5
49
2 973
15
-50
-35
Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa. Taulukossa esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot.
Tilintarkastettu 138
Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2025
Milj. euroa
Muutos suojauskohteen
arvossa suojauksen
tehokkuuden
määrittämiseksi
Muutos voimassa olevien
suojausinstrumenttien
arvossa
Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset
(ilman optioiden aika-arvoa)1
-37
39
2
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset
-33
34
0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset
6
-8
0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
4
-4
0
1 Tehottomuus kirjattu liiketulokseen.
Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2024
Milj. euroa
Muutos suojauskohteen
arvossa suojauksen
tehokkuuden
määrittämiseksi
Muutos voimassa olevien
suojausinstrumenttien
arvossa
Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset
(ilman optioiden aika-arvoa)1
69
-68
1
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset 2
17
-17
0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset
5
-5
0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
10
-10
0
1 Tehottomuus kirjattu liiketulokseen.  2  Vertailukaudet oikaistu.
Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2025
Milj. euroa
1.1.2025
Muihin laajan
tuloksen eriin/
kertyneisiin
muuntoeroihin
kirjatut käyvän
arvon muutokset
Siirretty muista
laajan tuloksen
eristä tulos-
laskelmaan
Siirretty
rahoitus-
varoihin
kuulumattomiin
omaisuuseriin
Vero-
vaikutus
31.12.2025
Valuuttariski - Operatiivisen
rahavirran suojaus
-30
128
-44
0
-17
37
Hyödykkeiden hintariski -
Hyödykkeiden vaihtosopimukset
0
13
-10
0
-1
1
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
5
-4
0
0
1
1
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
0
0
0
0
0
0
Suojausten kustannus -rahasto
-2
2
0
0
0
0
Rahavirran suojausrahasto
muissa laajan tuloksen erissä
yhteensä
-27
139
-54
0
-17
40
Valuuttariski - Nettosijoitusten
suojaukset
-7
31
0
0
-6
18
Nettosijoitusten suojaukset
kertyneissä muuntoeroissa
yhteensä
-7
31
0
0
-6
18
Suojausrahastot yhteensä
-34
170
-54
0
-23
58
Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2024
Milj. euroa
1.1.2024
Muihin laajan
tuloksen eriin/
kertyneisiin
muuntoeroihin
kirjatut käyvän
arvon muutokset
Siirretty muista
laajan tuloksen
eristä tulos-
laskelmaan
Siirretty
rahoitus-
varoihin
kuulumattomiin
omaisuuseriin
Vero-
vaikutus
31.12.2024
Valuuttariski - Operatiivisen
rahavirran suojaus
25
-70
2
0
14
-30
Hyödykkeiden hintariski -
Hyödykkeiden vaihtosopimukset
-1
-5
5
0
0
0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset
13
-10
0
0
2
5
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
0
0
0
0
0
0
Suojausten kustannus -rahasto
1
-3
0
0
1
-2
Rahavirran suojausrahasto
muissa laajan tuloksen erissä
yhteensä
38
-88
7
0
16
-27
Valuuttariski - Nettosijoitusten
suojaukset
7
-17
0
0
3
-7
Nettosijoitusten suojaukset
kertyneissä muuntoeroissa
yhteensä
7
-17
0
0
3
-7
Suojausrahastot yhteensä
45
-105
7
0
20
-34
Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen
taloudellinen vaikutus vuonna 2025
Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa
Taseeseen merkittyjen
rahoitusinstrumenttien
bruttomäärä
Yleisten nettoutus-
sopimusten alaisiin
määriin liittyvät velat (-)
ja varat (+)
Saadut (-) ja annetut (+)
vakuudet
Nettoriski
Johdannaisvarat
54
-3
0
51
Johdannaisvelat
-5
3
0
-2
Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen
taloudellinen vaikutus vuonna 2024
Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa
Taseeseen merkittyjen
rahoitusinstrumenttien
bruttomäärä
Yleisten nettoutus-
sopimusten alaisiin
määriin liittyvät velat (-)
ja varat (+)
Saadut (-) ja annetut (+)
vakuudet
Nettoriski
Johdannaisvarat
15
-12
0
3
Johdannaisvelat
-50
12
0
-37
Tilintarkastettu 139
Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin
sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen
luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki
sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan, ja
ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien
transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin perustuvat
johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle
taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan tiettyjen edellä
kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa.
5.5 Oma pääoma
 Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Osingonjako ja pääoman palautus
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei
vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen
hyväksyntää.
Oma pääoma 31.12.2025 oli 10 796 (10 139) milj. euroa ja markkina-arvo
Nasdaq Helsingissä 8 433 (7 657) milj. euroa. A-osakkeiden markkina-arvo
oli 10,65 (9,68) euroa ja R-osakkeiden 10,71 ( 9,72) euroa. Vuonna 2025 197
(158) miljoonaa euroa osinkoja kirjattiin varojen jakamisena omistajille,
mikä vastaa 0,25 (0,20) euroa osakkeelta.
Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet
tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan
osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti.
Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-sarjan
osakkeita voidaan vaihtaa R-sarjan osakkeiksi koska tahansa
osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja
täysin maksettu osakepääoma 31.12.2025 oli 1 342 (1 342) milj. euroa.
Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa
osakkeelta.
Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 127 (127) A-sarjan ja 480 569
(483 159) R-sarjan osaketta 31.12.2025. Osakkeiden osuus yhtiön
kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten
omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 3.2 Hallituksen ja johdon
palkkiot. Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti
liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät. Millään näistä ohjelmista
ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.
Osakemäärien muutokset
A-osakkeet
R-osakkeet
Yhteensä
1.1.2024
176 230 916
612 389 071
788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi
-566 837
566 837
—
31.12.2024
175 664 079
612 955 908
788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi
-121 658
121 658
—
31.12.2025
175 542 421
613 077 566
788 619 987
Äänimäärä 31.12.20251
175 542 421
61 307 756
236 850 177
Osakepääoma 31.12.2025, milj. euroa2
299
1 043
1 342
1 R-osakkeiden äänet lasketaan jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä.
2 Ei muutosta osakepääomassa vuosina 2025 tai 2024.
5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus
  Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka
liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella
sijaitseviin yhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutoksista
johtuvat muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien
rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin
omassa pääomassa. Muuntoeromuutokset (mukaan lukien niihin liittyvät
suojaukset) esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Yritysmyyntien tai likvidointien yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään
myyntivoittoon tai -tappioon. Kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan
myynnin ja likvidoinnin yhteydessä.
Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella
valuutalla, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen
sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä
muuntoriskiltä voidaan suojautua. Konserni on myös käsitellyt nettosijoituslainoina
tiettyjä konsernin sisäisiä lainoja, joiden maksamiselle ei ole suunnitelmaa tai joiden
maksu lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä. Nämä muodostavat osan yhtiön
nettosijoituksista ulkomaan liiketoimintaan.
Kertyneet muuntoerot – muutos
Milj. euroa
2025
2024
1.1.
Kertyneet muuntoerot
-465
-376
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
10
6
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
-2
-4
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto
-457
-375
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan
tuloksen erät
Kertyneiden muuntoerojen muutokset
100
-88
Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot
24
-1
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
-21
4
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
-3
3
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan
tuloksen erät
99
-82
31.12.
Kertyneet muuntoerot
-341
-465
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat
-11
10
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero
-5
-2
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto
-357
-457
Vuonna 2025 tuloslaskelmaan kirjattiin 24 milj. euron tappio kumulatiivisten
muuntoerojen vuoksi liittyen Ruotsin metsäomaisuuden myyntiin.
Vuonna 2024 ei ollut merkittäviä tuloslaskelman kautta purettavia
muuntoeroja.
Tilintarkastettu 140
Kertyneet muuntoerot – tase
Kertyneet muuntoerot
Nettosijoitusten suojaukset ja
lainat
Kertyneet muuntoerot
taseessa, netto
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Brasilia
-285
-284
0
0
-285
-284
Kiina
173
143
-26
1
147
144
Tšekki
42
35
-9
-9
33
26
Puola
-8
-14
12
17
4
3
Ruotsi
-350
-649
31
33
-318
-616
Uruguay (USD)
92
298
-20
-33
72
265
Muut
-6
6
0
0
-6
6
Kertyneet muuntoerot ennen
veroja
-341
-465
-11
10
-352
-455
Verot
0
0
-5
-2
-5
-2
Kertyneet muuntoerot omassa
pääomassa, netto
-341
-465
-16
8
-357
-457
Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojaustappiot
Nimellisarvo (valuutta)
Nimellisarvo (euroa)
Realisoitumattomat tappiot
(euroa)
Milj. euroa
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Korolliset lainat
USD-alue
300
300
255
289
-20
-47
Suojaukset yhteensä
255
289
-20
-47
Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelulta,
joka liittyy Uruguayssa sijaitsevaan yhteiseen toimintoon ja sen toimintavaluuttaan (USD).
5.7 Määräysvallattomien omistajien osuudet
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään erillisenä komponenttina konsernin taseen omassa pääomassa.
Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään konsernin
tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot
kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne esitetään laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.
Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Milj. euroa
2025
2024
1.1.
-150
-97
Osuus tilikauden tuloksesta
-9
-48
Osuus muista laajan tuloksen eristä
12
-5
31.12.
-147
-150
Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet
2025
2024
2025
2024
Yhtiö
Pääasiallinen
toimintamaa
Määräysvallattomien
omistajien omistus ja
äänimäärä, %
Milj. euroa
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni
(alakonserni)¹
Ruotsi ja Kiina
5,79 %–19,92 %
5,79 %–19,92 %
-144
-148
Muut
-
-3
-2
Yhteensä
-147
-150
1 Koostuu määräysvallattomista osuuksista Guangxin integroidussa projektissa ja toiminnoissa. Yhtiötason omistus on esitetty liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.
Tilintarkastettu 141
Määräysvallattomien omistajien osuudet Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konsernissa
Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joissa
määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen.
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni
Milj. euroa
2025
2024
Varat
613
675
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
-460
-515
Määräysvallattomien omistajien osuus 1
-144
-148
Oma pääoma yhteensä
-604
-663
Velat
1 217
1 337
Tilikauden tulos
-43
-196
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-35
-153
Määräysvallattomille omistajille
-8
-43
Tilikauden tulos
-43
-196
Liiketoiminnan nettorahavirta
55
9
Investointien nettorahavirta
-26
-38
Rahoituksen nettorahavirta
-35
18
Nettorahavirta
-6
-11
1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuosien 2025 tai 2024 aikana.
Tilintarkastettu 142
6 Konsernin rakenne
6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat
omaisuuserät
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostetut yritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta yritykseen syntyy.
Luovutettu vastike (mukaan lukien ehdollinen vastike) ja ostetun yrityksen
yksilöitävissä olevat nettovarat arvostetaan vastaavasti käypään arvoon hankinta-
ajankohtana. Transaktiokulut kirjataan kuluksi syntymishetkellä.
Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään
kunkin yritysoston kohdalla erikseen, ja se kirjataan joko käypään arvoon tai
määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena nettovaroista. Jos
luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin
omistetun osuuden arvo ylittää ostetun yrityksen nettovarallisuuden käyvän arvon,
ylimenevä osuus kirjataan liikearvona.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes
määräysvalta menetetään. Myytyihin yrityksiin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot
yhdessä kertyneiden muuntoerojen kanssa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan
sinä ajankohtana, kun määräysvalta menetetään. Konserniyhtiön myynnistä
aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon
määrän.
Omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava
määrä kertyy pääasiassa myyntitapahtuman kautta, jatkuvan käytön sijasta.
Omaisuuserien on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä,
soveltaen kyseisten omaisuuserien myyntiin tavanomaisesti sovellettavia ehtoja.
Myynnin on oltava myös erittäin todennäköinen ja sen odotetaan toteutuvan
vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Kyseiset omaisuuserät ja niihin liittyvät
velat esitetään erikseen konsernin taseessa ja arvostetaan joko kirjanpitoarvoon tai
käypään arvoon vähennettynä myynnin kustannuksilla, näistä alhaisemman
mukaan. Vertailutietoja ei oikaista luokittelua tehdessä. Myytäväksi luokitelluista
omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Konserniyhtiöiden ostot
Milj. euroa
2025
2024
Hankittu nettovarallisuus
Rahavarat
0
2
Aineelliset hyödykkeet
115
0
Metsäomaisuus
0
77
Aineettomat hyödykkeet
1
0
Käyttöoikeusomaisuuserät
0
0
Käyttöpääoma
8
0
Verosaamiset ja -velat
-1
-2
Korolliset varat ja velat
-68
0
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo
56
77
Hankintameno, kassavaikutteinen osa
17
77
Hankintameno, ehdollinen
44
0
Hankintameno yhteensä
61
77
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo
-56
-77
Määräysvallattomien omistajien osuus
0
0
Liikearvo
5
0
Hankintoihin liittyvä rahavirta
-17
-77
Hankittujen tytäryritysten rahavarat
0
2
Hankinnan rahavirta, vähennettynä hankituilla
rahavaroilla
-17
-75
2025
Junnikkala
Huhtikuussa 2025 Stora Enso sai päätökseen kaupan, jolla se osti 100 %
suomalaisesta sahayhtiö Junnikkala Oy:stä. Junnikkala on sahatavaran ja
jalostettujen puutuotteiden valmistaja kotimaan ja vientimarkkinoille ja
työllistää noin 220 henkilöä. Sillä on kolme sahaa Pohjois-Suomessa,
mukaan lukien uusi saha lähellä Stora Enson Oulun tehdasta. Hankitut
sahat luovat synergiaetuja Oulun tehtaan kanssa pitkäaikaisen raaka-
ainetoimituksen kautta ja pyrkivät varmistamaan kustannustehokkaan
puunsaannin Oulun tehtaalle.
Stora Enson vuosittainen puunhankinta Suomessa kasvaa noin 1,7 milj. m³
ja konsernin sahauskapasiteetti noin 700 000 m³. Hankittu yksikkö
raportoidaan Wood Products -segmentissä ja puunhankintatoiminnot on
integroitu Forest-segmenttiin.
Käteisostohinta oli noin 17 milj. euroa ja ehdollisten vastikkeiden käypä arvo
on arviolta 44 milj. euroa hankintahetkellä. Ehdollisia lisäkauppahintoja on
kaksi, jotka maksetaan käteisellä ja jotka ovat riippuvaisia Junnikkalan
tiettyjen tuotantotavoitteiden saavuttamisesta vuosien 2026 ja 2029
loppuun mennessä. Lisäkauppahintojen enimmäismäärä on 47 milj. euroa.
Hankinnan jälkeinen tarkastelu saatiin päätökseen vuoden 2025 lopussa, ja
siitä syystä yritysoston kirjanpitokäsittelyä pidetään lopullisena. Vuonna
2025 ei tehty merkittäviä tarkastelujakson oikaisuja. Liikearvo edustaa
odotettuja synergioita ja se on kohdistettu Packaging Materials Oulun
rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Kirjatun liikearvon ei odoteta olevan
verovähennyskelpoista.
Hankittu yksikkö vaikutti Stora Enso -konsernin konsolidoituun liikevaihtoon
91 milj. euroa vuonna 2025, vaikutusta nettotulokseen ei pidetä
olennaisena. Liiketoimeen liittyvät transaktiokulut olivat 5 milj. euroa, ja ne
esitetään muissa liiketoiminnan kuluissa.
2024
Montes del Platan metsäomaisuus
Maaliskuussa 2024 Stora Enson 50 %:sti omistama yhteinen toiminto
Montes del Plata, (MdP) Uruguayssa sai päätökseen metsäomaisuuden ja
siihen liittyvien metsätoimintojen hankinnan Uruguayssa. Stora Enson
osuus kaupasta sisältää noin 16,3 tuhatta hehtaaria maata, josta noin 9,8
tuhatta hehtaaria on tuottavaa maata. Ostetut yksiköt ovat kokonaan
omistettuja ja raportoidaan Biomaterials-segmentissä. Ostetut
metsämaat ja toiminnot sijaitsevat eri alueilla Uruguayssa. Ostetut
toiminnot sisältävät pääasiassa puuviljelmiä, jotka toimittavat puuta
selluntuotantoon.
Stora Enson osuus käteiskauppahinnasta oli 77 milj. euroa. Kaupan
transaktiokuluja ei pidetä merkittävinä. Yksilöitävissä olevien varojen ja
velkojen käyvät arvot hankintahetkellä koostuivat pääosin
metsäomaisuudesta ja on esitetty edellä olevassa taulukossa. Hankinnan
jälkeinen tarkastelu saatiin päätökseen vuoden 2024 lopussa, joten
hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Vuonna 2024 ei
tehty merkittäviä tarkastelujakson oikaisuja. Hankinnalla ei katsota olevan
merkittävää vaikutusta Stora Enso -konsernin liikevaihtoon tai
nettotulokseen.
Tilintarkastettu 143
Konserniyhtiöiden myynnit
Milj. euroa
2025
2024
Myyty nettovarallisuus
Rahavarat
5
5
Aineelliset hyödykkeet
2
2
Aineettomat hyödykkeet
0
0
Metsäomaisuus
926
0
Käyttöpääoma
-10
6
Verosaamiset ja -velat
-192
1
Korolliset saamiset ja velat
-162
-2
Myytyjen nettovarat yhteensä
569
13
Jäljellä olevan sijoituksen käypä arvo
113
0
Myyntihinta yhteensä
624
13
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus
-24
1
Omaisuuserien arvonalentumiset
0
-7
Lainasaamisten alaskirjaukset
0
0
Transaktiokulut
-4
-1
Voitto/tappio yhteensä
140
-7
2025
Ruotsin metsäomaisuus
Syyskuussa 2025 Stora Enso myi noin 175 000 hehtaaria metsämaata, mikä
vastaa noin 12,4 % yhtiön metsäomaisuudesta Ruotsissa. Ostajat olivat
Soya Group (40,6 %) ja MEAG:n johtama konsortio (44,4 %). MEAG on
saksalaisen vakuutusyhtiön Munich Ren varainhoitaja. Kaupan arvostus
vastaa myytyjen metsäomaisuuserien kirjanpidollista käypää arvoa, ja
luovutettujen osakkeiden myyntihinta oli noin 624 milj. euroa, joka saatiin
käteisenä. Samalla Stora Ensolle maksettiin takaisin 162 milj. euron
lainasaamiset. Luovutusvoitto oli noin 140 milj. euroa sisältäen noin 168 milj.
euron myyntivoiton, -24 milj. euron valuutan muuntoerot, jotka purettiin
omasta pääomasta tuloslaskelmaan, ja 4 milj. euron transaktiokulut.
Stora Enso omistaa edelleen 15 % myydystä yhtiöstä, joka raportoidaan
osakkuusyhtiönä. Kaupan yhteydessä Stora Enso ja myyty yksikkö solmivat
15-vuotisen puun toimitussopimuksen, jota on mahdollista jatkaa vielä 15
vuodella. Tämä turvaa puun saatavuuden Stora Enson ruotsalaisille
liiketoimintayksiköille. Stora Enso tarjoaa metsäpalveluita uudelle yhtiölle
kauppaan sisältyvän metsänhoitosopimuksen puitteissa. Konserni on
arvioinut, että kyseiset sopimukset yhdessä muiden sopimuksellisten
asioiden kanssa sekä huomioiden Stora Enson äänioikeudet ja osuuden
nimitetyistä hallituksen jäsenistä, viittaavat siihen, että Stora Ensolla on
huomattava vaikutusvalta yhtiöön liittyen ja siitä syystä se on raportoitu
osakkuusyhtiönä.
Myyty yksikkö oli osa Forest-segmenttiä, ja jäljelle jäänyt osakkuusyhtiö
raportoidaan Forest-segmentissä.
2024
De Hoop -yksikkö
Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa De
Hoopin yksikön myynnin Alankomaissa DS Smith -yhtiölle. Tuotanto De
Hoopin aaltopahvin pintakartonkia valmistavassa yksikössä päättyi
vuonna 2023. Myyty yksikkö oli myynnin ajankohtana osa Muut-segmenttiä.
Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Selfly Storen liiketoiminta
Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa
Selfly Store liiketoiminnan myynnin Husky Intelligent Fridges:lle. Selfly Store
tarjoaa kokonaisvaltaisia älykkäitä myyntiautomaattiratkaisuja. Myyty
yksikkö oli osa Muut-segmenttiä. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta
konserniin.
Sunilan tehdasalue
Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa
Sunilan tehdasalueen myynnin AALTO Development Oy:lle. Sellun valmistus
Sunilan tehtaalla päättyi vuonna 2023. Kaupalla ei ole vaikutusta Lignode-
koealaitoksen toimintaan. Myyty yksikkö oli myyntihetkellä osa Muut-
segmenttiä. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
E-Corrugated-yksikkö
Lokakuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa
E-Corrugated-yksikön myynnin Isossa-Britanniassa Lavelle Corrugated -
yhtiölle. Myyty yksikkö oli osa Packaging Solutions -segmenttiä. Kaupalla ei
ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Keräyspaperin kauppayhtiö
Heinäkuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen 51 %:n osuutensa myynnin
tanskalaisesta keräyspaperin myyntiin erikoistuneesta yrityksestä, joka
kuului Packaging Materials -divisioonaan. Yksikkö myytiin Hartmannille.
Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.
Myytävänä olevat omaisuuserät
Vuosien 2025 ja 2024 lopussa ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.
Tilintarkastettu 144
6.2 Konserniyhtiöt
Konsernin
omistusosuus, %
Konsernin
omistusosuus, %
Tytäryhtiöt
Maa
2025
2024
Anjala Fiber & Energy Oy
Suomi
0,00
100,00
AS Stora Enso Latvija
Latvia
100,00
100,00
Bangma Productie B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Bangma Verpakking B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Bergslaget Förvaltnings AB (Aik.  FuraCore AB)
Ruotsi
100,00
100,00
Bergnät 1 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Beta Skog 1 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Cellutech AB
Ruotsi
100,00
100,00
Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
De Jong Box B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
De Jong Packaging Ltd.
Iso-Britannia
100,00
100,00
De Jong Verpackung GmbH
Saksa
100,00
100,00
De Jong Verpakking B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
DJV Holding B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
DJV Strategisch Advies B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Enso Alueverkko Oy
Suomi
100,00
100,00
Euro - Timber, spol. s.r.o.
Slovakia
100,00
100,00
Felco B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
FuraCore BV
Belgia
0,00
100,00
Gaster Wellpappe GmbH
Saksa
100,00
100,00
Green Packaging System B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Guangxi Stora Enso Forestry Co. Ltd.
Kiina
89,50
89,50
Herman Andersson Oy
Suomi
100,00
100,00
HESPOL Sp. z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Junnikkala Oy
Suomi
100,00
0,00
Karpack B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
KPMB Agri BV
Belgia
100,00
100,00
KPMB NV
Belgia
100,00
100,00
Lignode Holding Oy
Suomi
100,00
100,00
Lignode Oy
Suomi
100,00
100,00
Lumipaper Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Lumipaper NV
Belgia
100,00
100,00
PTI Packmitteltechnik GmbH
Saksa
80,00
80,00
Pulse Anilox Cleaning B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Rudico B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Rudico Groep B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Rudico Holding B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Skogsutveckling Syd AB
Ruotsi
66,67
66,67
Södra Norrlands Hamnbolag nr 1 AB
Ruotsi
0,00
100,00
Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd.
Kiina
80,08
80,08
Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd.
Kiina
80,08
80,08
Stora Enso (HK) Ltd
Hongkong
100,00
100,00
Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd
Etelä-Afrikka
0,00
100,00
Stora Enso AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Amsterdam B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Stora Enso Anjalankoski Oy (Aik. Ingerois Oy)
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Arapoti Holding Florestal S.A.
Brasilia
100,00
100,00
Stora Enso Australia Pty Ltd
Australia
100,00
100,00
Stora Enso Belgium NV
Belgia
100,00
100,00
Stora Enso Bergskog 2 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Bergskog 3 AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Bois SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Brasil Ltda
Brasilia
100,00
100,00
Stora Enso China Co., Ltd
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso China Holdings AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso China Packaging (HK) Co., Limited
Hongkong
100,00
100,00
Stora Enso Corbehem SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Danmark A/S
Tanska
100,00
100,00
Stora Enso Eesti AS
Viro
100,00
100,00
Stora Enso Espana S.A.U
Espanja
100,00
100,00
Stora Enso Fors AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso France SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Germany GmbH
Saksa
100,00
100,00
Stora Enso Holding B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Stora Enso Holding France SAS
Ranska
100,00
100,00
Stora Enso Holdings UK Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company Limited
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd.
Kiina
100,00
100,00
Tilintarkastettu 145
Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd
Kiina
100,00
100,00
Stora Enso International Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Italia Srl
Italia
100,00
100,00
Stora Enso Japan K.K.
Japani
100,00
100,00
Stora Enso Langerbrugge NV
Belgia
100,00
100,00
Stora Enso LLC
Ukraina
100,00
100,00
Stora Enso Mexico S.A.
Mexico
100,00
100,00
Stora Enso Middle East FCZO
Yhdistyneet
Arabiemiirikunnat
100,00
100,00
Stora Enso Narew Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso North American Sales, LLC
Yhdysvallat
100,00
100,00
Stora Enso Oulu Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging AS
Viro
100,00
100,00
Stora Enso Packaging Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Packaging SIA
Latvia
100,00
100,00
Stora Enso Packaging UAB
Liettua
100,00
100,00
Stora Enso Paper AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Paper UK Ltd
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Pension Trust Ltd.
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso Poland S.A.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Polska Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Portugal Lda
Portugali
0,00
100,00
Stora Enso Praha s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd
Suomi
0,00
100,00
Stora Enso Pulp AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB
Ruotsi
94,21
94,21
Stora Enso Skog AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Skog AS
Norja
100,00
100,00
Stora Enso Skog och Mark AB
Ruotsi
0,00
100,00
Stora Enso Skogsegendom AB
Ruotsi
100,00
0,00
Stora Enso South East Asia Pte Ltd
Singapore
100,00
100,00
Stora Enso Timber AB
Ruotsi
100,00
100,00
Stora Enso Turkey Karton Ve Kağıt Ticaret Anonim Sirketi
Turkki
100,00
100,00
Stora Enso UK Limited
Iso-Britannia
100,00
100,00
Stora Enso US Inc.
Yhdysvallat
100,00
100,00
Stora Enso Veitsiluoto Oy
Suomi
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper
Slovenia
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products GmbH
Itävalta
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Japan K.K.
Japani
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Planá s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o.
Puola
100,00
100,00
Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH
Itävalta
100,00
100,00
Stora Enso WP HV s.r.o.
Tsekki
100,00
100,00
Stora Kopparbergs Bergslags AB
Ruotsi
100,00
100,00
Sumarbox B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
Sydved AB
Ruotsi
66,67
66,67
Twinpack B.V.
Alankomaat
100,00
100,00
UAB Stora Enso Lietuva
Liettua
100,00
100,00
Virdia B2X, LLC
Yhdysvallat
100,00
100,00
Virdia LLC
Yhdysvallat
100,00
100,00
Virdia Ltd
Israel
100,00
100,00
Wellpappenfabrik Gesellschaft GmbH
Saksa
80,00
80,00
Tilintarkastettu 146
Konsernin
omistusosuus, %
Konsernin
omistusosuus, %
Osakkuusyhtiöt
Maa
2025
2024
A.C.D.F. Industrie
Ranska
35,00
35,00
Bergslagens Vind AB
Ruotsi
50,00
50,00
HV Energi AB
Ruotsi
50,00
0,00
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy
Suomi
50,00
50,00
Industrikraft i Sverige AB
Ruotsi
20,00
20,00
Kemira Cell Sp.z.o.o.
Puola
45,00
45,00
Metsäteho Oy
Suomi
23,95
23,95
Novimus Oy
Suomi
32,24
32,24
Österbergs Förpackningsmaskiner AB
Ruotsi
50,00
50,00
Perkaus Oy
Suomi
33,33
33,33
SELF Logistika SIA
Latvia
50,00
50,00
SESOM 2 AB
Ruotsi
15,00
0,00
Steveco Oy
Suomi
48,40
34,39
Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy
Suomi
40,09
40,09
SweTree Technologies AB
Ruotsi
23,83
23,83
T&B Containers Holdings Ltd.
Iso-Britannia
30,00
30,00
Tornator Oyj
Suomi
41,00
41,00
Trätåg AB
Ruotsi
50,00
50,00
TreeToTextile AB
Ruotsi
22,60
28,94
ZMP GMBH
Itävalta
30,00
30,00
Konsernin
omistusosuus, %
Konsernin
omistusosuus, %
Muut yhtiöt
Maa
2025
2024
AMEXCI AB
Ruotsi
9,10
9,10
Arevo AB
Ruotsi
9,47
8,86
CarbonScape Ltd
Uusi-Seelanti
15,00
15,00
Clic Innovation Oy
Suomi
9,87
9,87
Combient AB
Ruotsi
5,40
5,40
East Office of Finnish Industries Oy
Suomi
4,00
4,00
Packages Limited
Pakistan
0,00
6,40
Pohjolan Voima Oyj
Suomi
16,54
16,14
PulPac AB
Ruotsi
10,30
10,30
Radioskog AB
Ruotsi
10,00
10,00
RK Returkartong AB
Ruotsi
8,40
8,40
SSG Standard Solutions Group AB
Ruotsi
14,29
14,29
Suomen Puukauppa Oy
Suomi
10,74
10,74
T&B Containers Ltd.
Iso-Britannia
30,00
30,00
Union Developement Récup. Pap.
Ranska
10,70
10,70
Konsernin
omistusosuus, %
Konsernin
omistusosuus, %
Yhteiset toiminnot
Maa
2025
2024
Celulosa y Energia Punta Pereira S.A.
Uruguay
50,00
50,00
El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad Limitada
Uruguay
50,00
50,00
Eufores S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Forestal Cono Sur S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Monte Fresnos A.A.R.L.
Uruguay
50,00
50,00
Monte Fresnos S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Ongar S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Stora Enso Uruguay S/A
Uruguay
50,00
50,00
Taurion A.A.R.L.
Uruguay
50,00
50,00
Taurion S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Veracel Celulose SA
Brasilia
50,00
50,00
Zona Franca Punta Pereira S.A.
Uruguay
50,00
50,00
Tilintarkastettu 147
6.3 Lähipiiriliiketoimet
Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot
ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä niitä
raportoida tässä liitteessä.  Muiden yritysten osalta, jotka on luokiteltu
konsernin lähipiiriin kuuluvaksi ja jotka esitetään tässä liitteessä, katsotaan
myös kyseisten yritysten tytäryhtiöt Stora Enson lähipiiriin kuuluvaksi.
Konserni on luokitellut Solidium Oyj:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan
Suomen valtion omistama yritys, joka omisti 10,7 % Stora Enson osakkeista
ja 27,4 % kaikista äänistä 31.12. 2025. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan
25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta lähipiiriliiketoimia ja avoimia
saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkiseen valtaan sidoksissa oleva
yhteisö.
Konserni on luokitellut FAM AB:n ja Wallenberg Investments AB:n lähipiiriin
kuuluvaksi. FAM AB omisti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,4 % kaikista
äänistä 31.12.2025. Wallenberg Investments AB omistaa FAM AB:n koko
osakekannan. Konsernilla oli liiketoimia Kopparfors Fastigheter AB:n kanssa,
joka on Kopparfors Skogar AB:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka on
puolestaan FAM AB:n sataprosenttisesti omistama. Lisätietoja tästä on
esitetty alla.
Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet.
Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 3.2 Hallituksen ja
johdon palkkiot.
Tavanomaisissa liiketoimissaan osakkuusyhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja
muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten
kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot,
joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille. Stora Enso aikoo jatkaa
liiketoimintaansa osakkuusyhtiöiden ja yhteisjärjestelyiden kanssa
edelleen vastaavasti. Lisätietoja liiketoimista osakkuusyhtiöiden kanssa on
esitetty liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt.
Konserniyhtiöt, mukaan lukien tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot, on esitetty
liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.
Metsäomaisuus ja puunhankinta
Konserni omistaa 41,0 %:n osuuden Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59,0 %:n
osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora
Ensolla on pitkäaikaisia puunhankintasopimuksia Tornator-konsernin
kanssa. Puuta ostetaan markkinahinnoin ja vuonna 2025 hankinnat olivat
3 (3) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 192 (167) milj. euroa.
Konserni ostaa puuta markkinahinnoin Kopparfors Fastigheter AB:ltä, joka
on Kopparsfors Skogar AB:n täysin omistama tytäryhtiö. Kopparfors Skogar
AB on FAM AB:n sataprosenttisesti omistama yhtiö. Vuonna 2025 hankinnat
kyseiseltä lähipiiriyhtiöltä olivat 3 (15) milj. euroa ja Stora Enson
palvelumyynti samalle lähipiiriyhtiölle 0 (0) milj. euroa. Vuoden 2025
päättyessä konsernilla oli 0 (0) milj. euroa avoimia ostovelkoja kyseisen
lähipiiriyhtiön kanssa.
Konserni osti puuta markkinahintaan SESOM 2 AB:ltä, joka on
15-prosenttisesti omistettu ruotsalainen osakkuusyhtiö. Lisäksi konserni myi
kyseiselle osapuolelle palveluita. Mainitut liiketoimet eivät olleet
materiaalisia.
Huolinta
Konserni omistaa 48,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on
suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivojen lastaaminen ja
lastien purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-
Kymmene, Finnlines ja Myllykoski. Steveco myy laivauspalveluja Stora
Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2025 ostettujen palvelujen arvo oli 24
(25) milj. euroa.
Tilintarkastettu 148
7 Muuta
7.1 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
Laadintaperiaatteet
SE_AR24_Elements_68.svg
Takaukset
Takaukset, jotka on solmittu rahoituslaitosten ja muiden kanssa, velvoittavat
konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät
taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi
kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen
mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole
täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.
Vastuusitoumukset
Milj. euroa
2025
2024
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset
18
17
Muut vastuut
6
6
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
4
4
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
6
16
Muut vastuut
0
0
Yhteensä
33
43
Takaukset
27
37
Muut vastuut
6
6
Yhteensä
33
43
Vuonna 2025 konsernin vastuusitoumukset olivat yhteensä 33 (43) milj.
euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa
tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat
arvoltaan enintään 667 (792) milj. euroa 31.12.2025.
Investointisitoumukset
Milj. euroa
2025
2024
Yhteensä
89
304
Investointisitoumuksia ei ole kirjattu taseeseen ja ne sisältävät konsernin
osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista.
Ehdolliset velat
Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina.
Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä
sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista
ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan
vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole
täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty
velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja
johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen.
Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia ja hyvityksiä. Yhtiö on
tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa
ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty,
paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia
aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia
Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen
vaikutus Stora Enson tulokseen.
Stora Ensolle on myönnetty investointitukea ja se on antanut tiettyjä
investointisitoumuksia Kiinassa. On olemassa riski, että
enemmistöomisteiselle paikalliselle kiinalaiselle yhteisyritykselle voidaan
esittää vaatimus, joka perustuu tietyistä keskeneräisistä
investointisitoumuksista johtuviin väitettyihin kustannuksiin. Kun otetaan
huomioon investointiin kokonaisuudessaan liittyvät erityiset lieventävät
olosuhteet, Stora Enso ei pidä todennäköisenä, että tämä tilanne johtaisi
konsernin kannalta olennaisen taloudellisen hyödyn menettämiseen.
Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat
syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä
kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä
menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi
merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan
tulokseen.
Veracel
Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta
päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle
myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Veracel kiisti päätöksen ja valitti siitä.
Liittovaltion tuomioistuin hyväksyi Veracelin valituksen 10.7.2025, ja
toiminnan kaikkien ympäristölupien sääntöjenmukaisuus tunnustettiin ja
20 milj. Brasilian realin (3 milj. euron) sakko kumottiin. Päätöksestä ei
valitettu ylempiin tuomioistuimiin, ja ratkaisu on lopullinen.
7.2 Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Raportointikauden päättymisen jälkeen ei ollut merkittäviä oikaistavia tai
ei-oikaistavia tapahtumia.
1.1.2026 alkaen Stora Enso on muuttanut organisaation- ja
raportointirakennettaan. Raportoitavat segmentit 1.1.2026 alkaen ovat:
Consumer Packaging (sis. Cartonboard- ja Foodservice and Liquid Board -
liiketoiminta-alueet), Integrated Packaging (sis. Containerboard- ja
Packaging Solutions -liiketoiminta-alueet), Biomaterials ja Muut (sis. Wood
and Energy -liiketoiminta-alueen ja konsernin hallinnon). Ruotsin
metsäomaisuus ja Keski-Euroopan sahatoiminnot (tällä hetkellä
strategisessa arvioinnissa) raportoidaan osana Muut-segmenttiä.
Vertailutiedot oikaistaan vastaavasti.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025
vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta,
mikä vastaisi kaikkien tällä hetkellä rekisteröityjen 788 619 987 osakkeen
osalta yhteensä 197 154 996,75 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jäisi
1 299 548 548,25 euroa. Hallitus ehdottaa että osinko maksetaan kahdessa
erässä.
Tilintarkastettu 149
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Liikevaihto
2
2 870
2 631
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos + / -
-2
25
Valmistus omaan käyttöön
3
2
Liiketoiminnan muut tuotot
3
500
462
Materiaalit ja palvelut
4
-2 183
-1 992
Henkilöstökulut
5
-301
-298
Poistot ja arvonalentumiset
6
-110
-183
Liiketoiminnan muut kulut
7
-984
-895
3 078
2 877
Liikevoitto / tappio
-208
-246
Rahoitustuotot ja -kulut
9
478
238
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
270
-8
Tilinpäätössiirrot
10
-19
68
Tuloverot
11
1
-3
Tilikauden voitto
252
57
Emoyhtiön tase
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
13
52
54
Aineelliset hyödykkeet
13
841
834
Sijoitukset
14
9 390
9 250
Pysyvät vastaavat yhteensä
10 284
10 137
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
Liite
2025
2024
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
15
527
543
Lyhytaikaiset saamiset
16
1 292
1 296
Rahoitusarvopaperit
17
432
1 007
Rahat ja pankkisaamiset
524
764
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
2 775
3 610
Vastaavaa yhteensä
13 059
13 746
Vastattavaa
Oma pääoma
18
Osakepääoma
1 342
1 342
Ylikurssirahasto
3 639
3 639
Käyvän arvon rahasto
2
-2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
633
633
Edellisten tilikausien voitto
612
751
Tilikauden voitto
252
57
Oma pääoma yhteensä
6 480
6 421
Tilinpäätössiirtojen kertymä
19
233
192
Pakolliset varaukset
20
28
25
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
22
3 000
3 386
Lyhytaikainen vieras pääoma
23
3 318
3 722
Vieras pääoma yhteensä
6 318
7 109
Vastattavaa yhteensä
13 059
13 746
Tilintarkastettu 150
Emoyhtiön rahoituslaskelma
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
252
57
Oikaisuerät:
Välittömät verot
-1
3
Tilinpäätössiirrot
19
-68
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalennukset
110
183
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
-59
15
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
4
-2
Rahoitustuotot ja -kulut
-478
-238
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)
-73
266
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)
16
-70
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys(-)
-15
118
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-225
263
Saadut korot liiketoiminnasta
136
214
Maksetut korot liiketoiminnasta
-221
-250
Saadut osingot liiketoiminnasta
601
481
Tulot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituseristä
40
-33
Maksetut välittömät verot
-1
-11
Liiketoiminnan  rahavirta
330
665
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-112
-112
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
1
1
Investoinnit muihin sijoituksiin
-9
0
Ostetut tytäryhtiöosakkeet ja pääoman sijoitukset
-379
-538
Myydyt tytäryhtiöosakkeet ja pääoman palautukset
0
3
Luovutustulot muista sijoituksista
0
1
Lainasaamisten lisäys
-140
-961
Lainasaamisten vähennys
507
1 700
Investointien rahavirta
-132
96
31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa
2025
2024
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
435
0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-866
-730
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
230
91
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
-662
-544
Maksetut osingot
-209
-147
Saadut konserniavustukset
59
133
Rahoituksen rahavirta
-1 012
-1 197
Rahavarojen muutos
-815
-437
Muuntoerot
0
-3
Rahavarat tilikauden alussa
1 771
2 211
Rahavarat tilikauden lopussa
956
1 771
Rahavarat tilikauden lopussa sisältävät taseen:
Rahoitusarvopaperit
432
1 007
Rahat ja pankkisaamiset
524
764
Rahavarat yhteensä
956
1 771
Tilintarkastettu 151
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Liite 1. Laadintaperiaatteet
Stora Enso Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten
mukaisesti. Tilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ja pyöristettynä, joten
yksittäisten lukujen summa saattaa poiketa esitetystä kokonaisluvusta.
Johdannaissopimukset
Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita
hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on
kustannustehokas konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahteluiden
pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat
korkoriski, valuuttariski, rahoitusriski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian
hintariski. Emoyhtiö hallinnoi konsernissa keskitetysti edellä mainittuja riskejä.
Konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta on esitetty tarkemmin
konsernin riskienhallinnan periaatteet.
Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Emoyhtiön
tytäryhtiöiden puolesta konsernin ulkopuolisten vastapuolien kanssa tekemät
suojauslaskennan alaiset johdannaiset käsitellään tuloslaskelman kautta käypään
arvoon kirjattavina rahoitusvaroina ja -velkoina samoin kuin emoyhtiön muiden
konserniyhtiöiden kanssa tekemät johdannaiset. Emoyhtiön tekemät
johdannaissopimukset, jotka suojaavat emoyhtiön omaa kassavirtaa arvostetaan
käypään arvoon ja käyvän arvon muutos (tehokas osuus) kirjataan
suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti taseen oman pääoman käyvän arvon
rahastoon ja tehoton osuus emoyhtiön tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan alle
kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut jaksotetaan
sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja. Optiopreemiot
käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät.
Liitteessä 25 on esitetty lisätietoja johdannaisten arvostusperiaatteista, käyvistä
arvoista sekä käyvän arvon muutoksista.
Muut kuin euromääräiset liiketoimet
Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin. Kunkin
kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat arvostetaan
kuukauden lopun kurssiin.
Osakekannustinjärjestely
Stora Enso Oyj:llä on osakekannustinjärjestelyjä, joiden piirissä olevat työntekijät
saavat palkkioksi yhtiön osakkeita. Osakepalkkiot ja järjestelyn kulut kirjataan
tuloslaskelmaan kun osakkeet toimitetaan työntekijälle. Maksu sisältää verot ja
veroluonteiset maksut. Konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.4 Henkilöstön
palkitsemisjärjestelmät on esitetty tarkemmin konsernin palkitsemisjärjestelmien
periaatteet.
Eläkekulut
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa
työeläkevakuutusyhtiöissä. Osalla henkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi
lisäeläketurvaa, joka on vakuutettu konsernin ulkopuolisissa henkivakuutusyhtiöissä.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilikauden suoriteperusteisia
palkkoja.
Pysyvät vastaavat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä
hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla
arvonalennuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään
suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa
olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:
Rakennukset ja rakennelmat
10–50 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto
10–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto
3–5 vuotta
Aineettomat oikeudet
3–20 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osuudet saman konsernin yrityksissä on merkitty taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla. Osuudet saman konsernin
yrityksissä arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain.
Tytäryhtiöosakkeiden käypä arvo on pääasiassa määritelty perustuen
tuottoperusteiseen lähestymistapaan, jossa sijoitusten käypä arvo on laskettu
käyttäen diskontatun rahavirran menetelmää. Alaskirjaustarve on määritelty
vertaamalla tytäryhtiöosakkeiden käypää arvoa osakkeiden kirjanpitoarvoon ja
mahdollinen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli sen katsotaan
olevan luonteeltaan pysyvä.
Tilikauden aikana emoyhtiö on toteuttanut yrityskaupan. Hankintaan liittyvä
ehdollinen kauppahinta koostuu kahdesta erästä, jotka on esitetty taseessa
maturiteetin mukaisesti. Kauppahinnan pitkäaikainen osuus on esitetty erässä
Siirtovelat (Liite 22 Pitkäaikainen vieras pääoma) ja lyhytaikainen osuus erässä
Siirtovelat (Liite 23 Lyhytaikainen vieras pääoma). Lisätietoja Junnikkala Oy:n
hankinnasta ja sen ehdoista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 6.1
Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.
Lainasaamiset
Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai
määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Ne kirjataan alun
perin nimellisarvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Lainasaamiset
on esitetty taseen erässä Sijoitukset. Lainasaamiset ovat pääosin konserniyhtiöiltä.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan
todennäköiseen hankintamenoon tai  luovutushintaan. Hankintameno määritetään
FIFO-periaatteella tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet,
välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kulut sekä tuotteisiin kohdistuvan
osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on arvioitu
myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä
aiheutuvilla menoilla. Jos tilikauden päättyessä todennäköinen hankintameno tai
luovutushinta on hankintamenoa pienempi, erotus kirjataan kuluksi.
Vuokrakulut
Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä
olevat vuokrat on esitetty liitteessä 24 Vakuudet ja vastuusitoumukset.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.
Tuloverot
Tuloslaskelman välittömät verot sisältävät tilikauden verotettavaan tulokseen
perustuvat tuloverot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Emoyhtiö ei kirjaa
laskennallisia verosaamisia ja -velkoja tilinpäätökseensä johdannaisia lukuun
ottamatta. Liitteessä 21 on esitetty taseeseen merkittävissä olevat laskennalliset
verovelat ja  -saamiset.
Pakolliset varaukset
Vastaiset menot ja menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden
suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan
kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiseen kuluerään
ja taseen pakollisiin varauksiin.
Päästöoikeudet
Vuodelle 2025 yhtiölle on allokoitu 0,5 milj. tonnia vastikkeetta saatavia Euroopan
unionin päästökauppadirektiivissä määriteltyjä päästöoikeuksia. Kirjanpidossa
päästöoikeudet käsitellään ns. nettomenettelyn mukaisesti eli toteutuneiden
päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos
toteutuneet päästötonnit ovat ylittäneet saadut oikeudet. Tilikauden aikana
toteutuneet päästöt olivat arviolta 0,2 milj. tonnia. Tilikauden aikana ostetut
päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa ja myydyt
päästöoikeudet on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Tilintarkastettu 152
Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 85,24 euroa tonnilta.
Tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Tilikauden ja vertailuvuoden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tilikauden
aikana ei ole tapahtunut sulautumisia, yritysjärjestelyjä tai muita muutoksia, jotka
vaikuttaisivat tietojen vertailukelpoisuuteen.
Liite 2. Liikevaihto segmenteittäin ja markkina-alueittain
Milj. euroa
2025
2024
Jakauma segmenteittäin
Packaging Materials
1 580
1 559
Biomaterials
154
160
Forest
841
658
Wood Products
197
161
Muut
98
93
Yhteensä
2 870
2 631
Maantieteellinen jakauma
Suomi
1 234
1 043
Muu Eurooppa
932
908
Pohjois- ja Etelä-Amerikka
239
179
Aasia ja Oseania
374
394
Afrikka
91
108
Yhteensä
2 870
2 631
Liite 3. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
2025
2024
Vuokratuotot ja käyttökorvaukset
2
2
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
0
1
Vakuutuskorvaukset
1
1
Avustukset, tuet ja korvaukset
17
17
Hallintopalvelut
51
47
Päästöoikeuksien myynnit
72
63
Muut liiketoiminnan tulot 1
357
332
Yhteensä
500
462
1 Muut liiketoiminnan tulot sisältävät pääasiassa konsernin segmenttipohjaiseen toimintamalliin liittyviä eriä.
Liite 4. Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
1 656
1 501
Varaston muutos + / -
18
-29
Ulkopuoliset palvelut
509
520
Materiaalit ja palvelut yhteensä
2 183
1 992
Liite 5. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä
Milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
250
242
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
43
48
Muut henkilösivukulut
8
8
Yhteensä
301
298
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
Hallituksen ja toimitusjohtajien palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitteessä 3.2.
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 3.2.
Saamiset yhtiön johdolta
Yhtiön johdolta ei ole lainasaamisia.
Henkilöstön määrä keskimäärin
2025
2024
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana
3 494
3 664
Liite 6. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
2025
2024
Suunnitelman mukaiset poistot
106
115
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
4
68
Yhteensä
110
183
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.
Tilintarkastettu 153
Liite 7. Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa
2025
2024
Tuotteiden toimituskulut
203
193
Myyntipalkkiot
55
56
Vuokrakulut
34
22
Hallinto- ja toimistopalvelut
287
313
Vakuutusmaksut
24
21
Muut henkilökunnan menot
18
17
Edustuskulut
0
0
PR- ja suhdetoiminta
3
4
Päästöoikeuksien ostot
61
51
Muut liiketoiminnan menot 1
298
208
Fuusiotappio
0
9
Yhteensä
984
895
1 Muut liiketoiminnan menot sisältävät pääasiassa konsernin segmenttipohjaiseen toimintamalliin liittyviä eriä.
Liite 8. Tilintarkastajan palkkiot
Milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
1
1
Muut tilintarkastukseen liittyvät palkkiot
1
0
Veroneuvonta
0
0
Muut palkkiot
0
0
Yhteensä
2
2
Liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
2025
2024
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
540
480
Osakkuusyhtiöiltä
29
29
Muilta
2
3
Yhteensä
571
511
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä
68
93
Osakkuusyhtiöiltä
1
2
Muilta
0
0
Yhteensä
69
95
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksistä
29
42
Muilta
30
74
Yhteensä
59
116
Rahoitustuotot yhteensä
700
722
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-43
-85
Muut rahoituskulut
-149
-200
Yhteensä
-191
-285
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
-30
-199
Rahoituskulut yhteensä
-221
-484
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
478
238
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoa/-
tappiota (netto)
22
-9
Liite 10. Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa
2025
2024
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
-41
9
Saadut konserniavustukset
22
59
Tilinpäätössiirrot yhteensä
-19
68
Liite 11. Tuloverot
Milj. euroa
2025
2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta tilikaudella
0
-3
Aikaisempia kausia koskevat tuloverot
1
0
Tuloverot yhteensä
1
-3
Liite 12. Ympäristökulut
Milj. euroa
2025
2024
Materiaalit ja palvelut
31
30
Henkilöstökulut
3
4
Poistot ja arvonalentumiset
10
11
Yhteensä
44
44
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
6
5
Jätevesien käsittely
21
22
Jätehuolto
11
10
Maaperän ja pohjavesien suojelu
1
1
Melun ja tärinän torjunta
0
0
Biologisen monimuotoisuuden ja maiseman suojelu
0
0
Tutkimus ja kehitys
0
0
Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet
5
6
Yhteensä
44
44
Tilintarkastettu 154
Liite 13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävai-
kutteiset menot
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
195
26
23
244
Lisäykset
3
0
7
10
Vähennykset
-3
0
0
-3
Siirrot erien välillä
12
0
-13
-1
Hankintameno 31.12.
207
26
17
250
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-165
-25
0
-190
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
2
0
0
2
Tilikauden poisto
-10
0
0
-10
Arvonalennukset
0
0
0
0
Kertyneet poistot 31.12.
-173
-26
0
-199
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
34
1
17
52
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
30
1
23
54
Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
18
628
3 065
182
62
3 954
Lisäykset
0
1
60
2
44
107
Vähennykset
0
0
-139
-2
0
-141
Siirrot erien välillä
0
0
39
1
-40
1
Hankintameno 31.12.
18
629
3 024
184
66
3 921
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
-4
-483
-2 471
-165
0
-3 123
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
0
0
139
2
0
141
Tilikauden poistot
0
-13
-82
-2
0
-97
Arvonalennukset
0
0
-3
0
0
-3
Kertyneet poistot 31.12.
-4
-496
-2 417
-165
0
-3 081
Arvonkorotukset 1.1.
2
0
0
0
0
2
Arvonkorotukset 31.12.
2
0
0
0
0
2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
16
133
607
19
66
841
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
16
145
594
18
62
834
Tuotannon koneet ja laitteet
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
592
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
581
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Milj. euroa
Aineettomat
hyödykkeet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
23
0
62
0
84
Lisäykset
7
0
44
0
51
Siirrot erien välillä
-13
0
-40
0
-53
Hankintameno 31.12.2025
17
0
66
0
83
Tilintarkastettu 155
Aktivoidut ympäristömenot
31.12.2025
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
3
22
48
3
24
100
Lisäykset
0
0
36
2
-1
37
Poistot
0
-1
-8
-1
0
-10
Hankintameno 31.12.2025
3
20
76
4
23
127
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
0
8
60
0
15
84
Jätevesien käsittely
0
1
14
0
4
20
Jätehuolto
2
0
1
2
0
5
Maaperän ja pohjaveden suojelu
1
11
1
2
3
18
Melun ja tärinän torjunta
0
0
1
0
0
1
3
20
76
4
23
127
31.12.2024
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
4
22
46
3
18
93
Lisäykset
0
1
12
0
6
18
Poistot
0
-1
-9
-1
0
-11
Hankintameno 31.12.2024
3
22
48
3
24
100
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu
0
8
40
0
14
63
Jätevesien käsittely
0
2
7
0
6
15
Jätehuolto
2
0
0
2
0
5
Maaperän ja pohjaveden
suojelu
1
11
1
0
3
16
Melun ja tärinän torjunta
0
0
1
1
0
1
3
22
48
3
24
100
Vuosina 2025 ja 2024 on maksettu ympäristöperusteisia sakkoja tai korvauksia 0,0 (0,0) milj. euroa..
Ympäristönsuojeluun liittyviä avustuksia saatu 0,0 (0,0) milj. euroa.
Liite 14. Pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvat osakkeet, osuudet ja lainasaamiset
Milj. euroa
Osuudet
konserni-
yhtiöissä
Laina-
saamiset
konserni-
yhtiöiltä
Osuudet
osakkuus-
yhtiöissä
Laina-
saamiset
osakkuus-
yhtiöissä
Muut
osakkeet ja
osuudet
Muut
saamiset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
7 817
1 834
37
26
209
16
9 939
Lisäykset
422
15
10
0
9
1
458
Vähennykset
0
-254
0
-24
-1
-9
-288
Hankintameno 31.12.
8 239
1 595
47
2
217
9
10 109
Arvonalentumiset 1.1.
-664
0
0
0
-20
-5
-689
Lisäykset
-47
0
0
0
0
0
-47
Arvonalentumisten
palautukset
0
0
0
0
18
0
18
Arvonalentumiset 31.12.
-711
0
0
0
-1
-5
-718
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
7 527
1 595
47
2
216
4
9 390
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
7 153
1 834
37
26
189
11
9 250
Junnikkalan hankintameno on kirjattu pysyvien vastaavien osuuksiin konserniyhtiöissä.
Liite 15. Vaihto-omaisuus
Milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
240
258
Keskeneräiset tuotteet
9
9
Valmiit tuotteet
230
232
Muu vaihto-omaisuus
0
0
Ennakkomaksut
48
44
Yhteensä
527
543
Tilintarkastettu 156
Liite 16. Lyhytaikaiset saamiset
31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset
813
798
Hyödykejohdannaissaamiset
0
2
Korkosaamiset
19
50
Yhteensä
832
850
Saamiset osakkuusyhtiöiltä
Lainasaamiset
1
10
Yhteensä
1
10
Saamiset muilta
Lainasaamiset
-1
21
Hyödykejohdannaissaamiset
0
0
Muut saamiset
47
6
Korkosaamiset
5
9
Yhteensä
51
35
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä
883
896
31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset korottomat saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
205
153
Muut saamiset
24
58
Yhteensä
229
211
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset
1
1
Yhteensä
1
1
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
99
109
Laskennalliset verosaamiset
0
2
Muut saamiset
56
53
Siirtosaamiset
23
24
Yhteensä
178
187
Yhtiö voi ajoittain solmia myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset sopimukset johtivat nimellisesti
85,0 milj. euron (107.8 milj. euroa vuonna 2024) taseesta pois kirjaamiseen tilikauden loppuun mennessä. Stora Enson osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan
jatkossa vähäinen faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.
31.12.
Milj.euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä
409
399
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
1 292
1 296
Siirtosaamisten olennaiset erät
Menoennakot
10
10
Muut siirtosaamiset
13
14
Yhteensä
23
24
Liite 17. Rahoitusarvopaperit
Milj. euroa
2025
2024
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
1
2
Muilta
431
1 005
Yhteensä
432
1 007
Tilintarkastettu 157
Liite 18. Oma pääoma
Milj. euroa
2025
2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
1 342
1 342
Osakepääoma 31.12.
1 342
1 342
Ylikurssirahasto 1.1.
3 639
3 639
Ylikurssirahasto 31.12.
3 639
3 639
Käyvän arvon rahasto 1.1.
-2
14
Lisäys (+) / Vähennys (-)
4
-16
Käyvän arvon rahasto 31.12.
2
-2
Sidottu oma pääoma yhteensä
4 983
4 979
Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.5 Oma pääoma.
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
633
633
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
633
633
Edellisten tilikausien voitto 1.1.
809
909
Osingonjako
-197
-158
Maa-alueiden arvonkorotuksen peruutukset
0
0
Edellisten tilikausien voitto 31.12.
612
751
Tilikauden voitto
252
57
Vapaa oma pääoma yhteensä
1 497
1 442
Oma pääoma yhteensä
6 480
6 421
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 31.12.
Käyvän arvon rahasto 31.12.
0
-2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
633
633
Kertyneet voittovarat 31.12.
612
751
Tilikauden voitto
252
57
Yhteensä
1 497
1 440
Liite 19. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Milj. euroa
2025
2024
Poistoero
Aineettomat oikeudet
-7
-6
Liikearvo
0
0
Muut pitkävaikutteiset menot
-2
-2
Rakennukset ja rakennelmat
12
13
Koneet ja kalusto
231
190
Muut aineelliset hyödykkeet
-1
-2
Yhteensä
233
192
Liite 20. Pakolliset varaukset
Milj. euroa
2025
2024
Uudelleenjärjestelyvaraukset
5
3
Ympäristövaraukset
17
20
Eläkevaraukset
0
0
Muut varaukset
6
2
Yhteensä
28
25
Liite 21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Milj. euroa
2025
2024
Laskennallinen verovelka poistoerosta
-27
-19
Laskennalliset verosaamiset ja -velat johdannaisista
0
1
Laskennallinen verosaaminen tappiosta
138
94
Laskennallinen verosaaminen varauksista
6
5
Laskennalliset verosaamiset ja -velat IFRS 16 -vuokrasopimuksista
-2
0
Laskennalliset verovelat rahoituseristä
-1
-1
Laskennalliset verosaamiset  muista väliaikaisista eroista
16
7
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä
129
87
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen johdannaisia lukuun ottamatta.
Tilintarkastettu 158
Liite 22. Pitkäaikainen vieras pääoma
31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
2 441
3 029
Lainat rahoituslaitoksilta
535
355
Muut pitkäaikaiset velat
1
1
Muut pitkäaikaiset velat konserniyrityksille
2
1
Siirtovelat
20
0
Yhteensä
3 000
3 386
Muut pitkäaikaiset velat sisältävät Junnikkalan lisäkauppahintaan liittyviä velkoja.
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat
293
823
Muut pitkäaikaiset velat
0
0
Lainat rahoituslaitoksilta
306
0
Yhteensä
599
823
Joukkovelkakirjalainojen erittely sisältyy konsernitilinpäätöksen liitteeseen 5.3 Korolliset varat ja velat
Liite 23. Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset korolliset velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Muut velat
2 032
1 798
Korkovelat
0
0
Yhteensä
2 032
1 798
Velat muille
Muut velat
225
242
Hyödykejohdannaisvelat
0
2
Korkovelat
31
50
Joukkovelkakirjalainat
92
430
Lainat rahoituslaitoksilta
100
400
Yhteensä
448
1 124
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä
2 481
2 922
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset korottomat velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat
64
64
Hyödykejohdannaisvelat
1
1
Yhteensä
65
65
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat
222
187
Yhteensä
222
187
Velat muille
Saadut ennakot
2
3
Ostovelat
421
427
Muut velat
21
34
Siirtovelat
106
85
Yhteensä
550
548
Siirtovelat sisältävät Junnikkalan lisäkauppahintaan liittyviä velkoja.
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä
837
800
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
3 318
3 722
Siirtovelkojen olennaiset erät
Siirtyvät palkka- ja lomapalkkavelat
58
58
Vuosialennukset
16
14
Muut siirtovelat
32
12
Yhteensä
106
85
Tilintarkastettu 159
Liite 24. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Milj. euroa
2025
2024
Omasta velasta
Kiinnitykset
0
0
Konserniyhtiöiden velasta
Takaukset
667
792
Osakkuusyhtiöiden velasta
Takaukset
4
4
Muiden puolesta
Takaukset
0
10
Muut omat vastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasing-vastuut
10
22
Myöhemmin maksettavat leasing-vastuut
32
30
Vuokravastuut
5
6
Muut vastuut
8
15
Yhteensä
725
879
Kiinnitykset
0
0
Takaukset
670
806
Leasing-vastuut
42
52
Vuokravastuut
5
6
Muut vastuut
8
15
Yhteensä
725
879
Ehdolliset velat
Stora Enso Oyj on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut
liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista
ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaolo vahvistuisi vasta, jos yksi tai useampi epävarma
tapahtuma, joka ei ole täysin yhtiön hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Olemassa olevista velvoitteista, joiden
määrä pystytään luotettavasti arvioimaan ja joiden toteutumista pidetään todennäköisenä, on tehty
kirjanpidollinen varaus.
Stora Enso Oyj:lle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia Suomessa.
Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia
keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Enso Oyj:lle.
Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enso Oyj:n tulokseen.
Stora Enso Oyj on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa
liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla
prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen
taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Eräät merkittävimmät vireillä olevat oikeudenkäynnit on
kuvattu konsernitilinpäätöksen liitteessä 7.1.
PVO:n osakkeet
Stora Enso Oyj:llä on 16,5 %:n (16,1 %) osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) osakkeista. Pohjolan Voima Oyj on energia-
alan osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa kustannusperusteisesti ja voittoa
tavoittelematta (Mankala-periaate). PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osinkojen sijaan
osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat
sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat.
Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Liite 25. Rahoitusinstrumentit
Johdannaisten arvostus
Käypä arvo määritellään arvoksi, jolla johdannaisinstrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden instrumenttien käyvät arvot määritetään
seuraavasti:
• Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.
• Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän
markkinakursseja.
• Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen markkinanoteerausten tai muiden luotettavien
markkinalähteiden perusteella.
• Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.
Käyvän arvon hierarkia
Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian
mukaisesti:
Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa
suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät
perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.
Emoyhtiön johdannaiset on määritelty tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa.
Tilintarkastettu 160
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot
31.12.2025
Milj. euroa
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit
2 522
44
-43
1
Valuuttaoptiot
591
4
-4
0
Hyödykesopimukset
0
3
-3
0
Koronvaihtosopimukset
117
1
0
1
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
Valuuttatermiinit
901
1
-2
-1
Yhteensä
4 132
54
-52
1
joista tytäryhtiöitä vastaan
1 717
2
-49
-48
joista ulkoista vastapuolta vastaan
2 415
52
-3
49
31.12.2024
Milj. euroa
Nimellisarvot
Positiiviset
käyvät arvot
Negatiiviset
käyvät arvot
Käyvät arvot,
netto
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden puolesta otetut kassavirtajohdannaiset,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa kohdeyhtiöissä
Valuuttatermiinit
2 491
34
-41
-7
Valuuttaoptiot
1 280
7
-8
-1
Hyödykesopimukset
167
4
-4
0
Koronvaihtosopimukset
346
6
0
6
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen
edellytyksiä
Valuuttatermiinit
774
2
-4
-2
Yhteensä
5 058
52
-56
-4
joista tytäryhtiöitä vastaan
2 138
38
-9
28
joista ulkoista vastapuolta vastaan
2 920
15
-47
-32
Oman pääoman käyvän arvon rahasto
Emoyhtiön omiin rahavirran suojauksiin liittyvien realisoitumattomien voittojen nettosumma käyvän arvon
rahastossa oli 1,9 (-2,2) milj. euroa, joka liittyi valuutta- ja korkojohdannaisiin. Valuutta ja -korkojohdannaisten osuus
sisältää myös optioiden aika-arvoon liittyvän voiton 0,0 (0,2) milj. euroa. Nämä realisoitumattomat voitot kirjataan
tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevien sopimusten erääntyessä. Pisin suojauksen kohteena oleva sopimus
erääntyy vuonna 2027. Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän vuoden 2025 aikana.
Suojausten tehoton osuus kirjataan oikaisuna liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin sen mukaan, mitä niillä
suojataan. Vuoden 2025 ja 2024 aikana tehottomien suojauksien osuus, jotka on oikaistu tulosvaikutteisesti ei ole
olennainen. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa termiinisopimuksia ja
optioita. Hyödykesuojauksissa ja korkojen rahavirtasuojauksissa käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia (swap).
Johdannaisten voitot ja tappiot liiketuloksessa
Milj. euroa
2025
2024
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset
6
-2
Yhteensä
6
-2
Oikaisut liikevaihtoon
6
-2
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin
0
0
Käyvän arvon rahastosta realisoituneet 
tuloslaskelmaan kirjattavat erät
6
-2
Nettotappiot rahavirran suojauksesta
6
-2
Nettovoitot tai -tappiot suojauksista liiketuloksessa
6
-4
Johdannaisten voitot ja tappiot rahoitustuotoissa ja -kuluissa
Milj. euroa
2025
2024
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset
-10
3
Nettovoitot tai -tappiot rahoituserissä
-10
3
Valuuttajohdannaisten herkkyys euron vahvistumiselle
31.12.2025
Milj. euroa
SEK
USD
GBP
Valuuttakurssin muutos euroa vastaan
-5,0 %
-5,0 %
-5,0 %
Kassavirtaa suojaavien valuuttajohdannaisten nimellisarvo seuraavalle 12
kuukaudelle euroissa
0
498
-3
Arvioitu vaikutus käyvän arvon rahastoon euroissa (verojen jälkeen)
0
-20
0
Hyödykejohdannaisten sensitiivisyys hintariskille
Emoyhtiön omiin rahavirtoihin liittyviä avoimia hyödykkeiden suojaussopimuksia ei ollut raportointikauden lopussa.
Tarkempia tietoja rahoitusinstrumenteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteissä 5.1. Rahoitusriskien hallinta, 5.2.
Käyvät arvot ja 5.4. Johdannaiset.
Tilintarkastettu 161
Liite 26. Lähipiiriliiketoimet
Milj. euroa
2025
2024
Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa
Ostot tilikauden aikana
182
159¹
Pitkäaikaisten lainojen korkotulo tilikauden aikana
0
0
Pitkäaikaiset lainasaamiset tilikauden lopussa
3
3
Ostovelat tilikauden lopussa
49
44
Tiedot lähipiiriliiketoimien periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 6.3. Lähipiiriliiketoimet. Emoyhtiön liitteissä 14, 16, 22 ja 23 on eritelty lainat konserniyhtiöiden
kanssa. Ehdot ovat olleet yhtiön periaatteiden ja toimintasuositusten mukaiset sekä vastanneet tavanomaisia markkinaehtoja.
1 Vertailuvuoden osakkuusyhtiöiden kanssa tehtyjä liiketapahtumia koskevaa tietoa on päivitetty. Tämä koskee ainoastaan liitetietoa eikä vaikuta vertailuvuoden tulokseen
tai taloudelliseen asemaan.
Konsernin sisäiset lainat ja lähipiirilainat
Emoyhtiö toimii konsernissa treasury-yhtiönä ja rahoittaa tytäryhtiöitä konsernin sisäisillä lainoilla. Lainoilla voi olla
erilaisia maturiteetteja ja korkotasoja, jotka määräytyvät markkinaehtoisesti.
Konserniyhtiöille myönnettyjen lainojen laina-aika on 0,5–9 vuotta. Lainojen korko vaihtelee noin 2 ja 9 prosentin
välillä riippuen lainan valuutasta ja laina-ajasta. Lainojen kokonaismäärä on 2,4 miljardia euroa. Hinnoittelu
perustuu markkinaehtoisuuteen. Yhtiö on lisäksi antanut konserniyhtiöiden puolesta takauksia yhteensä 667 milj.
euron edestä.
Yrityksen lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä yhtiö ole antanut vastuusitoumuksia
lähipiiriläisten puolesta. Näiden määrä on 0 euroa.
Liite 27 Sähköliiketoiminnan erillistilinpäätös
Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on sähkömarkkinalain (588/2013) mukaan eriytettävä sähköliiketoiminnot muista yrityksen
harjoittamista liiketoiminnoista.
Sähköliiketoiminnan erillistilinpäätösten laatimisperusteet: Sähköliiketoiminnalle välittömästi kohdistettavat tuotot, kustannukset,
varat ja velat kohdistetaan suoraan ja välilliset kustannukset ja kohdistamattomat erät kohdistetaan jakoperusteiden mukaisesti.
Sähköliiketoiminnan tuloslaskelma
Milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
94
87
Liiketoiminnan muut tuotot
0
0
Materiaalit ja palvelut
-74
-65
Poistot ja arvonalentumiset
-3
-6
Liiketoiminnan muut kulut
-1
-1
Liikevoitto
16
16
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
16
16
Tilinpäätössiirrot
-1
0
Voitto ennen veroja
15
17
Tuloverot ja sähköalan voittovero
-3
-3
Tilikauden voitto
12
13
Tilintarkastettu 162
Sähköliiketoiminnan tase
Milj. euroa
2025
2024
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
28
28
Sijoitukset
189
171
Pysyvät vastaavat yhteensä
216
199
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
16
13
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
16
13
Vastaavaa yhteensä
232
212
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
35
35
Ylikurssirahasto
95
95
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
17
17
Edellisten tilikausien voitto
55
42
Tilikauden voitto
12
13
Oma pääoma yhteensä
214
202
Tilinpäätössiirtojen kertymä
8
6
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
2
0
Lyhytaikainen vieras pääoma
9
4
Vieras pääoma yhteensä
10
4
Vastattavaa yhteensä
232
212
Tilintarkastettu 163
Stora Enso Oyj
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen
että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta
sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja
toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja
tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helmikuun 3. päivänä 2026
Kari Jordan
Håkan Buskhe
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Helena Hedblom
Astrid Hermann
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Christiane Kuehne
Richard Nilsson
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Reima Rytsölä
Elena Scaltritti
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Antti Vasara
Hans Sohlström
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja
Tilintarkastettu 164
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 11. helmikuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Panu Vänskä
KHT
Tilintarkastettu 165
Tilintarkastuskertomus
ja varmennuskertomus
Tilintarkastuskertomus ................................................................................................
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .........................................................
166
Tilintarkastuskertomus
Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös
sisältää:
• konsernin taseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin laskelman oman
pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, emoyhtiön tuloslaskelman, emoyhtiön rahoituslaskelman ja emoyhtiön liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Image_0.png
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 60 miljoonaa euroa.
• Suoritimme tarkastustoimenpiteitä 23 raportointiyksikön osalta 10 eri maassa
perustuen tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen.
• Metsäomaisuuden arvostus
• Varaukset ja ehdolliset velat
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että
tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt
subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien
tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen
tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
167
yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja,
kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot
yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja
yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien
vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritetty
olennaisuus
60 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Liiketuloksen ja taseen loppusumman perusteella
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteiksi liiketuloksen ja taseen
loppusumman, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät
yleisesti niitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Stora Enso-konsernin rakenteen,
toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konserni toimii maailmanlaajuisesti usean juridisen yhtiön tai muun raportointiyksikön kautta. Määrittelimme
raportointiyksiköissä suoritettavien tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden. Tarkastuksen suoritti
joko me konsernin tarkastajina tai yksikön tarkastaja ohjeidemme mukaisesti. Yksikön tarkastajille lähettämämme
tarkastusohjeet sisälsivät riskiarviomme, määrittelemämme olennaisuuden sekä konsernin tarkastussuunnitelman.
Perustuen tekemäämme riskiarvioon ja olennaisuuteen suoritimme tarkastustoimenpiteitä 23 raportointiyksikössä,
jotka sijaitsivat 10 eri maassa. Muihin raportointiyksiköihin ei katsota liittyvän huomattavaa olennaisen virheen riskiä
konsernitilinpäätöksen kannalta, ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla
tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin sekä mahdollisiin erikseen määriteltyihin tarkastustoimenpiteisiin
yksittäisten olennaisten tilinpäätöserien osalta.
Suorittamalla nämä toimenpiteet raportointiyksiköissä ja konsernitasolla olemme hankkineet tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernintilinpäätöksestä annettavan lausuntomme perustaksi.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Metsäomaisuuden arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa 1.2 ja 4.2.
Konsernin taseessa esitetty metsäomaisuus sisältää biologiset
hyödykkeet ja niihin liittyvän metsämaan pois lukien vuokratut
maa-alueet. Tytäryhtiöiden, yhteisten toimintojen sekä
osakkuusyhtiöiden kautta omistetun metsäomaisuuden käypä
arvo oli yhteensä 8 343 miljoonaa euroa 31.12.2025. Käyvästä
arvosta 6 728 miljoonaa euroa oli biologisia hyödykkeitä ja 1 615
miljoonaa euroa metsämaita.
Ruotsissa ja Suomessa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan
käypään arvoon ja arvostetaan markkinoihin perustuvaa
lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu tehtyihin
metsätransaktioihin niillä alueilla, joissa Stora Enson metsät
sijaitsevat.
Markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi eri alueiden välillä ja
arvostuksessa käytettyjen alueiden määrittäminen sisältää
harkintaa. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan konsernin
metsäomaisuuden piirteiden ja luonteen huomioimiseksi sekä
tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi määriteltyjen
transaktioiden poislukemiseksi. Biologisten hyödykkeiden arvo
lasketaan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä IAS 41
Maatalous -standardin mukaisesti. Metsämaat arvostetaan
uudelleenarvostusmenetelmällä IAS 16 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti.
Metsämaat arvostetaan diskontattujen rahavirtojen
menetelmällä ottaen huomioon rahavirrat tulevaisuudessa
istutetuista puista sekä muut rahavirrat liittyen esimerkiksi
metsästysoikeuksiin, tuulivoimavuokriin ja maa-ainesten
myyntiin. Biologisille hyödykkeille ja metsämaille määritetty
arvo yhteensä vastaa markkinatransaktioiden perusteella
laskettua metsäomaisuuden käypää arvoa, sillä diskontattujen
rahavirtojen mallissa diskonttokorkona käytetään
markkinatransaktioiden osoittamaa sisäistä korkokantaa.
Ruotsin ja Suomen ulkopuoliset biologiset hyödykkeet
arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla. Käypä arvo määritetään diskontattujen
rahavirtojen menetelmällä ottaen huomioon kestävä
metsänhoito ja yhden syklin kasvupotentiaali. Sykli vaihtelee
riippuen maantieteellisestä sijainnista sekä puulajista.
Diskontattujen rahavirtojen määrittäminen sisältää kasvuun,
puunkorjuuseen, myyntihintaan sekä kustannuksiin liittyviä
arvioita.
Muodostimme käsityksen johdon prosessista liittyen
metsäomaisuuden arvostukseen. Arvioimme suoraan ja
epäsuoraan omistetun metsäomaisuuden arvostukseen
liittyvien avainkontrollien rakennetta ja tehokkuutta.
Tarkastustoimenpiteemme suoraan omistetun
metsäomaisuuden arvostukseen liittyen sisälsivät:
• johdon käyttämän arvostusmetodologian arvioinnin
• arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
• arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen
asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallin muiden keskeisten olettamien
asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten
myyntihintojen, kasvuolettamien sekä kustannuksiin liittyvien
ennusteiden testauksen.
Liittyen markkinatransaktioiden mukaiseen arvostukseen
tarkastustoimenpiteemme sisälsivät lisäksi:
• arvostuksessa käytettyjen markkinatransaktioiden alueiden
määrittämisen arvioinnin
• markkinatransaktioihin tehtyjen oikaisujen
asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen, kuten
markkinatransaktioiden ja puumäärän testauksen.
Hyödynsimme erityisasiantuntijoita suoraan omistetun
metsäomaisuuden arvostuksen tarkastuksessa.
Epäsuoraan omistetun metsäomaisuuden osalta
kommunikoimme kolmen suurimman osakkuusyhtiön ja
yhteisen toiminnon tilintarkastajien kanssa. Kommunikoinnin
yhteydessä arvioimme muun muassa heidän
tarkastustoimenpiteitään sekä johtopäätöksiään liittyen
metsäomaisuuden arvostukseen.
Lisäksi arvioimme metsäomaisuuteen liittyvien liitetietojen
asianmukaisuutta.
168
Muut Euroopassa sijaitsevat metsämaat arvostetaan
uudelleenarvostusmenetelmällä diskontattujen rahavirtojen
menetelmällä ottaen huomioon rahavirrat tulevaisuudessa
istutettavista puista sekä muut puustoon liittymättömät
rahavirrat. Puuviljelmien metsämaat arvostetaan
hankintamenoon.
Metsäomaisuuden arvostus on katsottu tilintarkastuksen
kannalta keskeiseksi seikaksi siihen sisältyvän
arvionvaraisuuden ja konsernin metsäomaisuuden tase-
arvon olennaisuuden vuoksi.
Varaukset ja ehdolliset velat
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa 1.2, 4.9 ja 7.1.
Konsernitilinpäätökseen 31.12.2025 sisältyvien
ympäristövarausten, uudelleenjärjestelyvarausten ja muiden
varausten arvo oli 129 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1 on esitetty
olennaiset avoimet oikeudenkäynnit ja ehdolliset velat.
Varausten ja ehdollisten velkojen asianmukainen kirjaaminen
ja esittäminen konsernitilinpäätöksessä edellyttää johdolta
harkintaa, joka liittyy oikeudellisen tai tosiasiallisen velvoitteen
olemassaoloon, taloudellista hyötyä ilmentävien
voimavarojen pois siirtymisen todennäköisyyteen sekä
velvoitteen määrän arviointiin.
Varausten ja ehdollisten velkojen kirjaaminen, arvostaminen ja
esittäminen sisältää arvionvaraisuutta ja tämän vuoksi
varaukset ja ehdolliset velat on katsottu tilintarkastuksen
kannalta keskeiseksi seikaksi.
Muodostimme käsityksen johdon prosessista, jolla havaitaan
uusia velvoitteita ja seurataan olemassa olevien velvoitteiden
muutoksia.
Arvioimme aikaisemmilla raportointikausilla kirjattuihin
olennaisiin varauksiin tehtyjä merkittäviä muutoksia
tutustumalla niihin olettamiin, joihin muutokset perustuvat.
Tarkastustoimenpiteemme olennaisiin varauksiin sisälsivät:
• kirjaamisen ehtojen täyttymisen arvioinnin
• varauksen suuruuden määrittämisessä käytetyn
metodologian arvioinnin
• arvostusmallin matemaattisen oikeellisuuden testauksen
• arvostuksessa käytettyjen diskonttokorkojen
asianmukaisuuden arvioinnin
• arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen ja muiden
olettamien arvioinnin.
Hankimme ulkopuolisilta lakimiehiltä kirjeet liittyen
merkittävimpiin avoimiin oikeustapauksiin.
Luimme hallituksen sekä hallituksen valiokuntien kokousten
pöytäkirjat.
Arvioimme merkittävimpien ehdollisten velkojen esittämisen
asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä
kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja
merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit)
mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen
perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
169
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 28.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta..
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
tietoja osakkeenomistajille, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Tuloverokertomuksen rekisteröinti
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun
edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b
luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 11.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Panu Vänskä
KHT
170
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Stora Enso Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Stora Enso Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Stora Enso Oyj:n (Y-
tunnus 1039050-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
7437000ZP669LKUTZ738-2025-12-31-fi tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. 
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy
sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Stora Enso Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
7437000ZP669LKUTZ738-2025-12-31-fi sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Stora Enso Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 11.2.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 11.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Panu Vänskä
KHT
171
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Stora Enso Oyj:n (y-tunnus
1039050-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys
raportointikaudelta 1.1–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)  kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Stora Enso Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen
merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Stora Enso Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852
artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysselvityksen laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan
tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat
tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti
poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
172
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme
siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja
raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja
liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko
ne konsernikestävyysselvityksen sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön toimipisteillä Belgiassa ja Suomessa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien
vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysselvityksen sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 11.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Panu Vänskä
KRT
173
Riippumattoman varmentajan kohtuullisen varmuuden antava varmennusraportti tietyistä kestävyystiedoista
(Käännös englanninkielisestä alkuperäisestä raportista)
Stora Enso Oyj:n johdolle
Olemme Stora Enso Oyj:n (y-tunnus 1039050-8) (jäljempänä myös ”yhtiö” ja “emoyhtiö”) johdon pyynnöstä
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet tietyt kestävyystiedot
Stora Enso Oyj:n hallituksen toimintakertomukseen 2025 sisältyvässä kirjanpitolain 7 luvun mukaisessa
konsernikestävyysselvityksessä raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025 (jäljempänä ”tietyt kestävyystiedot”).
Tietyt kestävyystiedot
Kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena olivat seuraavat kestävyystiedot
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025:
Kasvihuonekaasujen scope 1- ja scope 2-bruttopäästöt (markkinaperusteiset), jotka ovat esitetty Stora Enso Oyj:n
konsernikestävyysselvityksessä taulukossa “Hiilijalanjälki 2019-2025 GHG-Protokollan mukaisesti”.
Toimeksiantomme ei ole kattanut tiettyjä kestävyystietoja koskien aikaisempia raportointikausia.
Johdon velvollisuudet
Stora Enso Oyj:n johto vastaa tiettyjen kestävyystietojen laatimisesta “GHG Corporate Accounting and Reporting
Standard” ja “GHG Protocol Scope 2 Guidance” mukaan, sovellettuina kestävyysselvityksen otsikon “Stora Enson
hiilijalanjälki seuraten GHG-Protokollan operatiivisen toiminnan periaatetta” alla olevien laadintaperiaatteiden
kuvaamalla tavalla. Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä
valvontaa, joka on relevanttia sellaisten tiettyjen kestävyystietojen laatimisen kannalta, joissa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen
päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunvalvontamme
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää hankkimamme evidenssin perusteella lausunto tietyistä kestävyystiedoista.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon IAASB:n antaman kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3410 ”Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot”
mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme varmennustoimeksiannon
saadaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tietyissä kestävyystiedoissa olennaista virheellisyyttä.
ISAE 3410:n mukaiseen varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
kasvihuonekaasujen määrittämisestä ja niitä koskevasta, kasvihuonekaasuraporttiin sisältyvästä informaatiosta.
Valittavien toimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat toimeksiannon suorittajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä
arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on Stora Enso Oyj:ssä relevanttia
kasvihuonekaasuraportin laatimisen kannalta. Kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu myös:
• sen arvioiminen, soveltuvatko Stora Enso Oyj:n käyttämät kestävyysselvityksen otsikon “Stora Enson hiilijalanjälki
seuraten GHG-Protokollan operatiivisen toiminnan periaatetta” alla olevat laadintaperiaatteet “GHG Corporate
Accounting and Reporting Standard” ja “GHG Protocol Scope 2 Guidance”, tiettyjen kestävyystietojen laatimisen
perustaksi;
• käytettyjen määrittämismenetelmien ja raportointiperiaatteiden sekä johdon tekemien arvioiden
kohtuullisuuden arvioiminen; ja
• kasvihuonekaasuraportin yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Stora Enso Oyj:n tietyt kestävyystiedot raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025 on kaikilta
olennaisilta osiltaan laadittu “GHG Corporate Accounting and Reporting Standard” ja “GHG Protocol Scope 2
Guidance” mukaan, sovellettuina kestävyysselvityksen otsikon “Stora Enson hiilijalanjälki seuraten GHG-Protokollan
operatiivisen toiminnan periaatetta” alla olevien laadintaperiaatteiden kuvaamalla tavalla.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti.
Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämästämme lausunnosta vain Stora Enso Oyj:lle, emme
kolmansille osapuolille.
Helsingissä 11.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Panu Vänskä
KHT
Tilintarkastamaton  174
Tietoja osakkeenomistajille
Yhtiökokous
Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 24.3.2026 klo 16.00 Finlandia-talossa Helsingissä.
Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström ja talousjohtaja Niclas Rosenlew tapaavat osakkeenomistajia
keskustelutilaisuudessa Finlandia-talossa (Kongressisiipi) ennen yhtiökokousta klo 14.30–15.30. Tilaisuus pidetään
suomeksi ja se ei ole osa yhtiökokousta.
Tietoja yhtiökokoukseen rekisteröitymisestä ja ennakkoon äänestämisestä on saatavilla Stora Enson verkkosivuilla
osoitteessa storaenso.com/yhtiokokous.
Yhtiökokous ja osinko vuonna 2026
12.3.Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä
24.3.Varsinainen yhtiökokous
26.3.Osingonmaksun täsmäytyspäivä (1. erä)
8.4.Osingonmaksu (1. erä)
25.9.Osingonmaksun täsmäytyspäivä (2. erä)
2.10.Osingonmaksu (2. erä)
Osingonmaksu
Hallitus esittää yhtiökokoukselle että vuodelta 2025 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,25 euroa
osakkeelta. Hallitus ehdottaa että osinko maksetaan kahdessa erässä.
Julkaisupäivät 2026
4.2. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2025
12.2.Vuosikertomus 2025
7.5.Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2026
23.7.Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2026
30.10.Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2026
Taloudellisen informaation jakelu
Stora Enson englanninkielisen vuosikertomuksen ja palkitsemisraportin voi ladata pdf-tiedostona yhtiön
verkkosivuilta storaenso.com/annualreport.
Virallinen suomenkielinen tilinpäätös ja toimintakertomus on saatavilla samasta osoitteesta. Myös hallinnointi- ja
palkitsemisraportit ovat saatavilla suomeksi. Osavuosikatsaukset, puolivuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet
julkaistaan englanniksi ja suomeksi osoitteessa storaenso.com/press.
Yhteystiedot
storaenso.com/investors
investor.relations@storaenso.com
Stora Enso Oyj
PL 309
00101 Helsinki
Käyntiosoite: Katajanokanlaituri 4
Puh: +358 2046 131
Stora Enso AB
PL 70395
SE-107 24 Tukholma, Ruotsi
Käyntiosoite: World Trade Center
Klarabergsviadukten 70, C4
Puh: +46 1046 46 000
storaenso.com
Konsepti ja suunnittelu: Miltton Oy ja Stora Enso
Valokuvat: Pasi Salminen, Tuomas Uusheimo ja Stora Enson arkisto.
Stora Ensoon ja sen liiketoimintoihin kohdistuu riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole
historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja
tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla “uskoo”, “olettaa”, “odottaa”, “ennustaa” tai muilla vastaavilla
ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin
ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi
niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa
tuloksia, voivat muun muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä
saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia
tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan
strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa
suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän
voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät
hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien
kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten
talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut. Kaikki lausumat perustuvat
johdon parhaaseen arvioon saatavilla olevan tiedon valossa. Stora Enso ei sitoudu päivittämään tai muuttamaan lausumia,
paitsi siltä osin kuin siihen on lainmukainen velvollisuus.