Toimintakertomus
ja tilinpäätös
2021
Hallituksen toimintakertomus tilivuodelta 2021
Liiketulos
Konsernin liiketulos oli 17,9 (21,3) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli
14,5 (17,0) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutus
liiketulokseen oli 0,7 miljoonaa euroa positiivinen.
Baltiassa liiketulos heikkeni merkittävästi. Euroopan sianlihan ylituotanto painoi
markkinahintoja voimakkaasti ja samaan aikaan rehujen ja energian hintojen nopea ja
huomattava nousu nosti kustannuksia. Tanskassa lintuinuenssatapauksista johtuvilla
viennin rajoituksilla oli merkittävä liiketulosta heikentävä vaikutus, jota tasapainotti
strategian mukainen eteneminen muilla liiketoiminnan alueilla. Energian ja muiden
hyödykkeiden hintojen poikkeuksellisen suuri ja nopea nousu heikensi liiketulosta
kaikilla kotimarkkinoilla. Liiketulosta paransi food service -myynnin elpyminen.
Katsauskaudella kirjattiin +3,3 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.
Vertailukauden liiketulokseen sisältyi +4,4 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät. Tarkempi kuvaus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on
liiketoimintayksiköiden katsauksissa.
Konsernin liikevaihto ja -tulos
Liikevaihto
HKScanin liikevaihto oli 1 815,3 (1 781,0) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun
valuuttakurssimuutoksen vaikutus liikevaihtoon oli 22,1 miljoonaa euroa positiivinen.
Liikevaihtoa nostivat myynnin kasvu vähittäiskaupassa ja erityisesti omien
brändituotteiden myynti korkeamman jalostusasteen tuotekategorioissa.
Food service -myynti kasvoi vertailuvuodesta.
Suomessa myynnin vahvistuminen etenkin korkeamman jalostusasteen
tuotekategorioissa pienensi tarvetta suhdanneherkempään ja heikommin
kannattavaan vientiin. Ruotsissa on pystytty luomaan lisäarvoa paikallisesti tuotetulle
lihalle. Baltian liikevaihtoa laski ulkomailta tuotavan edullisemman liharaaka-aineen
aiheuttama paine myyntihinnoissa ja vertailuvuotta alhaisempi sianlihatuotteiden
myynnin volyymi. Ateriakomponenttien sekä siipikarjatuotteiden myynti sen sijaan
etenivät suunnitelmien mukaisesti. Tanskassa strategian toteutus eteni hyvin, mutta
lintuinuenssatapauksilla oli selvä negatiivinen vaikutus vientiin EU:n ulkopuolelle.
3Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tase, rahavirta ja rahoitus
HKScanin taseen loppusumma vuoden lopussa oli 985,6 (975,9) miljoonaa euroa.
Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 341,9 (346,4) miljoonaa euroa
sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 113,4 (35,6) miljoonaa euroa.
Leasingvelan kasvu johtui Vantaan kiinteistön myynnin yhteydessä sovitusta
kiinteistön vuokrauksen myötä syntyneestä leasingvelasta, Ruotsin
logistiikkakeskuksen vuokrasopimuksen pidennyksestä ja Baltian uuden
logistiikkakeskuksen käyttöönotosta. Nettovelka nousi 14,9 miljoonaa euroa ja
oli 314,5 (299,6) miljoonaa euroa.
HKScan laski maaliskuussa liikkeelle 90 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan. Nelivuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 24.3.2025.
Sen kiinteä vuotuinen korko on 5,0 prosenttia ja joukkovelkakirjalainan emissiokurssi
on 100,0 prosenttia. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin yhtiön
21.9.2022 erääntyvien kiinteäkorkoisten, vakuudettomien velkakirjojen osittaiseen
takaisinostoon. Lainaa on takaisinoston jälkeen jäljellä 39,5 miljoonaa euroa.
HKScan solmi huhtikuussa rahoittajapankkiensa kanssa uuden 100,0 miljoonan euron
valmiusluottosopimuksen, joka erääntyy vuonna 2024. Se korvasi aiemman vuonna
2022 erääntyvän valmiusluottosopimuksen. HKScan linkitti uuden luottosopimuksen
vastuullisuustavoitteisiinsa, mille yhtiön kokonaisvaltainen vastuullisuustyö antoi
vahvan perustan.
HKScanin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 95,2 (91,0) prosenttia.
IFRS 16:n mukaisen leasingvelan vaikutus nettovelkaantumisasteeseen oli
34,3 prosenttiyksikköä.
Vuoden lopussa yhtiön taseessa oli vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa
25,9 miljoonaa euroa. Lainan kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa
ensimmäiseen lunastusmahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana
pääomana. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus
lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan
liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023 sekä tätä seuraavina vuotuisina
koronmaksupäivinä. Omaan pääomaan lasketulle hybridilainalle maksettiin syyskuussa
korkoa taseen voittovaroista 2,1 miljoonaa euroa.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2021
oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä.
200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 75,5 (72,0) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat -14,7 (-11,0) miljoonaa euroa. Vertailukautta korkeammat
nettorahoituskulut johtuivat kertaluonteisista rahoitusjärjestelyihin liittyvistä kuluista.
Liiketoiminnan rahavirta 54,6 (63,7) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen
oli 81,2 (-21,4) miljoonaa euroa. Investointien rahavirtaan sisältyy Vantaan kiinteistön
myynnin 76,1 miljoonan euron positiivinen vaikutus.
Vireillä olevat viranomaisprosessit
Tanskan veroviranomaiset ovat suorittaneet konsernin tytäryhtiössä HKScan
Denmark A/S:ssa energiaverotarkastuksen, joka kattaa vuodet 2011–2020.
Tanskan veroviranomaiset ovat loppuvuonna 2020 antaneet päätöksensä, jonka
mukaan yhtiö on ollut velvollinen maksamaan takaisin aiemmin saatuja energiaverojen
palautuksia 24,7 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 3,3 miljoonaa euroa).
Ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian
lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena.
HKScan Denmark A/S on valittanut saadusta päätöksestä.
HKScan on kirjannut kulun vuonna 2020 ja maksoi summan viranomaisille
vuonna 2021.
4Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Investoinnit
HKScanin investoinnit olivat 48,2 (83,5) miljoonaa euroa. Vertailuvuoteen sisältyy
37,7 miljoonan euron investointi Vantaan yksikön tonttiin. Lisäksi IFRS 16:n mukaiset
lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 89,2 (7,2) miljoonaa euroa sisältäen Vantaan
tuotantoyksikön vuokrasopimuksen, Ruotsin logistiikkakeskuksen vuokrasopimuksen
pidennyksen ja Baltian uuden logistiikkakeskuksen.
HKScanin investoinnit tukevat yhtiön strategisia tavoitteita. Toteutettavat investoinnit
liittyvät yhtiön transformaatioon monipuoliseksi ruokataloksi uusin tuottein ja
tuotekonseptein, kannattavuuden parantamiseen kehittämällä toiminnallista
erinomaisuutta automaatio- ja teknologiainvestoinnein sekä muihin resurssitehokkuutta
parantaviin investointeihin. Yhtiö toteuttaa myös investointeja, joilla varmistetaan
toiminnan jatkuminen pitkällä aikavälillä ja kunnossapitoinvestointeja olemassa olevien
tuotantoyksiköiden toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi koti- ja vientimarkkinoilla.
Keskeiset strategiset investoinnit vuonna 2021
Siipikarja
Investointi Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin otettiin käyttöön
maaliskuun lopussa. Investoinnin myötä yksikön raaka-ainesaanto, tuottavuus ja
toiminnan luotettavuus paranivat merkittävästi. Lisäksi investointi loi hyvän pohjan koko
jalostusprosessin jatkokehittämiselle ja vähensi huomattavasti käyttöhyödykkeiden,
kuten veden ja kaukolämmön, kulutusta.
Tanskassa jatkettiin strategian mukaista siirtymää pakastetuista siipikarjatuotteista
tuoreisiin ja kypsennettyihin tuotteisiin. Vinderupin tuotantoyksikössä investoitiin uuteen
teknologiaan, joka mahdollistaa kuluttajien tarpeiden mukaiset kypsät siipikarjatuotteet
sekä parantaa raaka-ainesaantoa ja tuottavuutta.
Sian- ja naudanliha
Ruotsissa jatkettiin sian- ja naudanlihaa jalostavien tuotantoyksiköiden välistä työnjakoa
ja toteutettiin tehokkuutta parantavia investointeja. Grillituotteiden (BBQ) tuotanto
siirrettiin Skaran yksiköstä Kristianstadiin. Investointi pienensi raaka-ainehävikkiä
ja vähensi grillituotteiden tärkeimmän raaka-aineen eli sianlihan kuljetuksia
tuotantolaitosten välillä. Linköpingissä otettiin käyttöön uusi kuluttajapakatun
lihan leikkuu- ja pakkauslinja.
Lihavalmisteet ja ateriakomponentit
Ruotsissa ikonisen Scan Falukorv -makkaran tuotannossa investoitiin uuteen
pakkauslinjaan, mikä mahdollisti siirtymän ympäristöystävällisempään paperipohjaiseen
pakkausmateriaaliin. Grillimakkaroiden tuotannon automaatiomuutokset toteutettiin
alkuvuoden aikana ja tehokas linjasto oli käytössä grillikaudella 2021.
Suomessa HKScanin tytäryhtiö Kivikylän Kotipalvaamo otti kesällä käyttöön uuden
lihapyöryköiden valmistuslinjaston. Investointi tehosti lihapyöryköiden valmistusta ja
vastasi kasvavaan kysyntään.
HKScanin Puolan tuotantoyksikkö on erikoistunut pekoniin. Vastatakseen pekoni-
tuotteiden kysynnän kasvuun kaikilla kotimarkkinoillaan HKScan otti kesäkuussa
Puolassa käyttöön uuden siivutus- ja pakkauslinjan, joka lisäsi tuotantolaitoksen
kapasiteettia ja paransi tuottavuutta. Joulukuussa hyväksyttiin uusi investointi
lisäkapasiteettiin, jolla vastataan vientimarkkinoiden kasvaneeseen kysyntään.
Latviassa valmistettavien dumplings-taikinanyyttien ja perinteisten aasialaisten dim sum
-tuotteiden vienti Keski-Eurooppaan kasvoi vahvasti. HKScan on investoinut Jelgavan
tuotantoyksikön dumplingsien valmistuskapasiteettiin vuosina 2020 ja 2021.
Ateriat
HKScanin Vantaan yksikköön valmistui syksyllä moderni ravintolatason keittiö, jossa
kokit valmistavat premium-tason tuoreaterioita. Keittiömestari Kape Aihisen kehittämien
Vietävä-konseptin tuoreaterioiden myynti pääsee täyteen vauhtiin alkuvuonna 2022.
Uudet korkealaatuiset ja herkulliset tuoreateriat myydään kauppojen palvelutiskeiltä ja
pakattuina tuotteina.
Euran entisen siipikarjayksikön merkitys kasvaa HKScanin investoidessa kasvuun
kuluttajien muuttuvissa ruokahetkissä. Euran yksikössä sijaitsevan Mäkitalon Maistuvat
Oy:n tuoreet annossalaatit ovat lunastaneet paikkansa suomalaisten ruokahetkissä.
5Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
(miljoonaa euroa) 2021 2020
Investoinnit
Suomi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 16,3 54,8
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 70,9 3,0
Investoinnit yhteensä 87,1 57,8
Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 19,6 17,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 9,1 1,7
Investoinnit yhteensä 28,6 19,1
Baltia
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 8,1 4,9
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 8,5 0,9
Investoinnit yhteensä 16,7 5,8
Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 4,3 6,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 0,8 1,6
Investoinnit yhteensä 5,1 8,0
Yhteensä 137,5 90,7
Tuotantolaitokselle investoitiin kesällä uusi pakkauslinja vastaamaan hyvin
kehittyneeseen myyntiin ja uudenlaisten tuotteiden valmistukseen. Kesäkuussa
HKScan hankki 24,9 prosentin osuuden Mäkitalon Maistuvat Oy:n osakekannasta.
Heinäkuussa HKScan julkisti investoivansa Euraan välipalatuotteiden linjaston.
Investointi tuo yhtiölle aivan uutta välipalatuotteiden valmistusteknologiaa.
Uuden tuotantolinjan on tarkoitus käynnistyä kesällä 2022.
Toimitusketju
Baltian uusi logistiikkakeskus otettiin käyttöön elokuussa ja ensimmäiset tilaukset
toimitettiin asiakkaille syyskuussa. Uusi logistiikkakeskus sijaitsee Virossa lähellä
Tallinnaa. Koko Baltian markkina-aluetta palvelevan logistiikkakeskuksen myötä
asiakkaita palvellaan nopeammin ja joustavammin. HKScan keskittää uuteen
logistiikkakeskukseen Rakveressa ja Riiassa sijaitsevien keräilykeskusten toiminnan.
HKScanilla on pitkäaikainen vuokrasopimus logistiikkakeskuksen rakentaneen
Astlanda Ehitus -yhtiön kanssa.
Uusi logistiikkakeskus on malliesimerkki siitä, kuinka ympäristöasiat huomioidaan
investoinneissa. Keskuksen katolle asennetut aurinkopaneelit pienentävät
energiapäästöjä noin 30 prosentilla. Myös hiilidioksidipäästöt pienenevät
merkittävästi, kun optimoidun sijainnin ansiosta tuotekuljetukset vähenevät noin
400 000 kilometriä vuodessa.
6Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Toimintaympäristö
Muutokset keskeisissä myyntikanavissa ja tuotekategorioissa
Jo lähes kaksi vuotta jatkunut koronapandemia vaikuttaa edelleen HKScanin kaikkien
kotimarkkinoiden liiketoimintaan. Muutokset heijastuvat yhtiön keskeisimpiin
myyntikanaviin ja eri tuotekategorioiden myynnin kehitykseen.
Pandemian ja siitä aiheutuneiden ravintola-, kokoontumis- sekä matkustusrajoitusten
myötä kuluttajien ruoanlaitto keskittyi vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla lähes
täysin koteihin, mikä keskitti elintarvikemyynnin voimakkaasti vähittäiskauppaan
edellisvuoden tapaan. Samaan aikaan kysyntä food service -kanavassa jäi
huomattavan alhaiseksi. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä kysyntä
food service -markkinassa alkoi elpyä ja myönteinen kehitys jatkui vahvana vuoden
viimeisellä neljänneksellä. HKScanin food service -myynti kehittyi viimeisellä
vuosineljänneksellä selvästi markkinakehitystä paremmin.
Vuoden 2020 poikkeuksellisen korkeista vähittäiskaupan vertailuluvuista huolimatta
HKScanin osuus vähittäiskauppamyynnin kehityksestä vuonna 2021 oli hyvä.
Kokonaisuudessaan HKScanin oma myynti kehittyi markkinaa vahvemmin.
Matkustus- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi kuluttajien ostovoima vahvistui
vähittäiskaupassa, mikä näkyi ostokäyttäytymisessä. Yleisinä trendeinä nähtiin
kuluttajien laatu- ja vastuullisuustietoisuuden kasvu sekä kotimaisuuden arvostaminen,
mikä kasvatti kotimaisten brändituotteiden kysyntää ja näkyi myös siirtymänä yhä
laadukkaampiin ja käyttövalmiimpiin tuotteisiin.
Kuluneen vuoden aikana vähittäiskaupassa nähtiin siirtymää eri tuotekategorioiden
välillä. Vuoden alkupuoliskolla tuttujen perusraaka-aineiden, kuten jauhelihan
ja siipikarjanlihan sekä perinteisten lihavalmisteiden, kuten ruokamakkaroiden,
kysyntä kasvoi voimakkaasti. Pandemian pitkittyessä kuluttajat ovat olleet aiempaa
kiinnostuneempia kokeilemaan uusia ruokaratkaisuja, joilla haetaan
ruokailuun nopeutta, helppoutta, monipuolisuutta ja terveellisyyttä.
Vuoden loppupuolella valmisateriat, ateriakomponentit sekä vähittäiskaupassa
myytävät ravintolatason annokset kasvattivat osuuttaan vähittäiskauppamyynnistä
entisestään. Kaupan palvelutiskien tarjonta monipuolistui, ja täysin uusia
palvelutiskikonsepteja tuotiin vähittäiskauppaan.
Kuluttajien käsitys aterioista on muuttunut jo pidemmän ajan kuluessa, mutta
kuluneen vuoden poikkeusolot kiihdyttivät kehitystä edelleen. Pääaterioita nautitaan
päivän aikana yhä vähemmän ja lämpimiä pääaterioita korvataan välipaloilla.
On-the-go-syöminen on lisääntynyt ja ruokaa tulee olla saatavilla siellä, missä
kulloinkin liikutaan.
Juhlapyhien ostoksia on leimannut tuotteiden korkeampi laatu. Laatu vaikuttaa
korvaavan määrää, kun elämyksiä on haluttu luoda koteihin tapahtumien ja
matkailun asemasta. Edellä kuvatut muutokset kulutuskäyttäytymisessä tarjoavat
uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia HKScanille, kun yhtiö monipuolistaa
tuotevalikoimaansa vastaamaan kuluttajien moninaisia tarpeita kehittyvissä
ruokahetkissä.
Grocerant-trendi, joka yhdistää perinteisen ruoan päivittäistavarakaupan ja
ravintolatarjooman vahvistui kuluneena vuonna HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla.
Niin vähittäiskauppa kuin muut ruoka-alan toimijat lisäsivät ravintolatason aterioiden
ja konseptien tarjoomaa. Tämä kehitys lisäsi kilpailua suhteessa toimijoihin, jotka
keskittyivät ravintolaruoan kotiinkuljetuksiin. Myös toimitukset vähittäiskaupasta
kuluttajien koteihin lisääntyivät kuluneen vuoden aikana huomattavasti.
Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut vähittäiskaupan valikoimien kasvu on
pienentänyt valmistuserien kokoja, mikä lyhentää osaltaan tuotteiden elinkaarta.
Esimerkkejä pirstaloivista tekijöistä ovat kaupan omien tuotemerkkien aseman
vahvistuminen, kaupan tarve erilaistua, kuluttajien ostokäyttäytymisen pirstaloituminen
ja kotitalouksien koon jatkuva pieneneminen. HKScan seuraa kehitystä ja vastaa siihen
omalla tuotekehitys- ja brändityöllään.
7Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla
Alkuvuonna 2021 tapahtunut sianlihan hintojen voimakas nousu Euroopassa
kääntyi kesäkuussa selkeään laskuun. Loppuvuoteen saakka jatkuneeseen sianlihan
alhaiseen hintatasoon Euroopassa vaikuttivat pandemian pitkittyminen,
Kiinan oma kasvanut sianlihan tuotanto ja sianlihan ylitarjonta EU-alueella.
Sianlihan tuottaja- ja myyntihinnat laskivat Kiinassa vuoden alusta lähes puoleen
heikon kysynnän ja kasvaneen paikallisen tarjonnan vuoksi. Sianlihan viennin
Kiinaan ei arvioida elpyvän alkuvuoden 2022 aikana, mikä hidastaa osaltaan
sianlihan hintatason tervehtymistä Euroopassa.
EU:ssa siipikarjanlihan tuotantomäärät ovat palautumassa asteittain lintuinuenssan
aiheuttamasta volyymilaskusta. Vuonna 2021 siipikarjanlihaa oli tarjolla vertailuvuotta
vähemmän. Edelleen jatkunut kysynnän kasvu on nostanut siipikarjanlihan hintatason
pitkän aikavälin vaihtelurajojen yläpäähän. Useissa Euroopan maissa todettu
lintuinuenssa rajoittaa yhä siipikarjatuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle.
Kuluttajatuotteiden vienti
HKScanin pitkäjänteinen työ ja tulokset kestävän maataloustuotannon ja eläinten
hyvinvoinnin edistämisessä sekä koko ruokaketjun läpinäkyvyys ja luotettavuus luovat
vahvan pohjan asiakkaiden ja kuluttajien luottamukselle vientimarkkinoilla.
Vahva luottamuspohja ja kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin ovat vahvistaneet
HKScanin asiakkuuksia vientimarkkinoilla.
Vuonna 2021 HKScan panosti erityisesti kuluttajatuotteiden viennin lisäämiseen.
Kuluttajatuotteiden osuus yhtiön viennin arvosta kasvoi vuonna 2021 lähes
10 prosenttiyksiköllä noin 20 prosenttiin viennin kokonaisarvosta, vaikka
koronapandemia rajoitti myyntityötä. Erityisen hyvin kehittyi pelmenien,
pekonin ja muiden lihavalmisteiden vienti.
Kuluttajatuotteiden vienti parantaa HKScanin kapasiteetin käyttöastetta ja tasoittaa
kotimarkkinoiden kausiluonteisia kysyntäpiikkejä. Food service -markkinan vähittäinen
avautuminen kaikilla HKScanin keskeisillä koti- ja vientimarkkinoilla parantaa jatkossa
lihan kysyntää vientimarkkinoilla.
Globaalin logistiikan haasteista johtuen kuljetuskustannukset kasvoivat selvästi
kesällä 2021. Arviomme mukaan kustannusten nousu jatkuu vuoden 2022
ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. HKScan on turvannut kuljetuksensa lähi- ja
kaukomarkkinoiden asiakastoimituksille.
8Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
(miljoonaa euroa) 2021 2020
Liikevaihto
Suomi 772,3 772,4
Ruotsi 700,4 662,1
Baltia 170,0 175,0
Tanska 172,7 171,5
Konserni yhteensä 1 815,3 1 781,0
Liiketulos
Suomi 12,1 10,7
Ruotsi 22,6 19,1
Baltia -5,4 3,7
Tanska 0,0 1,0
Segmentit yhteensä 29,3 34,4
Konsernihallinnon kulut -11,4 -13,2
Konserni yhteensä 17,9 21,3
Liiketoimintayksiköiden katsaukset
(miljoonaa euroa) 2021 2020
Vertailukelpoinen liiketulos 14,5 17,0
Työsuhteen lopetus, Baltia
1)
-0,2 -
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto
1)
0,2 -
Omaisuuden alaskirjaus, Ruotsi
2)
-0,2 -
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi
2)
3,1 3,1
Omaisuuden alaskirjaus, Baltia
3)
- -0,3
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska
2)
- 4,1
Osakkuusyhtiösaldojen alaskirjaus, Ruotsi
3)
- 0,1
Riita-asia ja sovinto, Tanska
3)
- -0,7
Energiaverovaraus, Tanska
3)
- -3,5
Ympäristövaraus, Suomi
4)
- 0,9
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitto, Suomi
4)
0,5 0,6
Liiketulos 17,9 21,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
1)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut”
2)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Poistot”
3)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut kulut”
4)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot”
9Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Liiketoimintayksikkö Suomi
Liikevaihto oli 772,3 (772,4) miljoonaa euroa. Erityisesti omien korkeamman
jalostusasteen brändituotteiden myynnin selvä kasvu vähittäiskaupassa jatkui.
Food service -myynti kasvoi vertailuvuodesta. Myynnin vahvistuminen kotimarkkinoilla,
erityisesti aterioissa ja ateriakomponenteissa, pienensi tarvetta suhdanneherkempään
ja heikommin kannattavaan vientiin.
Suomen liiketulos parani 1,4 miljoonaa euroa ja oli 12,1 (10,7) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liiketulos parani 2,5 miljoonaa euroa ja oli 8,5 (6,0) miljoonaa
euroa. Vähittäiskauppamyynnin ja erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteiden
sekä food service -myynnin kasvu ja operatiivisen tehokkuuden nousu paransivat
liiketulosta. Energian ja muiden tuotantopanosten hintojen nopea ja huomattava
nousu heikensi tulosta selvästi.
Strategian mukaiset investoinnit uusiin tuotekategorioihin paransivat selvästi
Euran tuotantolaitoksen näkymiä. HKScan teki 3,0 miljoonan euron arvonalentumisen
peruutuksen, joka kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Vertailuvuonna vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kirjattiin 4,7 miljoonaa euroa.
HKScanin noin kuuden miljoonan euron investointi Rauman siipikarjayksikön
uuteen teurastusprosessiin otettiin käyttöön maaliskuussa. Investointi on
mahdollistanut yksikön raaka-ainesaannon, tuottavuuden ja toiminnan
luotettavuuden merkittävän parantamisen.
HKScanin ja Mäkitalon Maistuvien yhteistyö käynnistyi huhtikuussa myynti- ja
jakelukumppanuudella, ja HKScanin tuotevalikoima laajeni annossalaatteihin.
HKScanin Vantaan yksikköön valmistui syksyllä ravintolatason keittiö, jossa kokit
valmistavat premium-tason tuoreaterioita. Lisäksi HKScan päätti kesällä investoida
Euraan välipalalinjaston. Uudet välipalat tulevat markkinoille syksyllä 2022.
Liiketoimintayksikkö Ruotsi
Liikevaihto oli 700,4 (662,1) miljoonaa euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen
vaikutus liikevaihtoon oli 22,1 miljoonaa euroa. Scan-brändillä myytävien tuotteiden
vähittäiskauppamyynti kasvoi. Sianlihan viennin liikevaihto kasvoi sivutuotteiden
volyymin kasvun vauhdittamana. Food service -myynti kasvoi pandemiaan liittyvien
rajoitusten purkamisen myötä.
Liiketulos parani 3,5 miljoonaa euroa ja oli 22,6 (19,1) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 22,9 (19,0) miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksen
positiivinen vaikutus liiketulokseen oli 0,7 miljoonaa euroa. Kaupalliset onnistumiset
paikallisesti tuotetussa naudanlihassa, food service -myynnin kasvu ja operatiivisen
toiminnan tehostuminen paransivat liiketulosta.
HKScanin tuotevalikoima laajeni kesällä herkullisiin ja korkealaatuisiin
Scan Korvmakarna -premium-makkaroihin. Markkinoille tuotiin myös kasvipohjaiset
pyörykät ja pihvit, jotka täydentävät Pärsons-brändin tuotevalikoimaa.
Ruotsin kaupallisen organisaation uudistus toteutettiin syyskuun alussa.
Uudistuksella tehostetaan ydinliiketoiminnan ja asiakkuuksien kehittämistä sekä
edistetään kannattavuuden ja tehokkuuden parantamista. Organisaatiouudistus edistää
myös uusien strategisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä.
HKScan jatkoi yhteistyötä Foodoran kanssa kesän grillikaudella ja jouluna.
HKScan laajeni uuteen myyntikanavaan, jossa kuluttajat voivat mobiilisovelluksella
tilata Korv & Bread sekä Korv & Carve -konseptien on-the-go-aterioita matkailu- ja
hiihtokohteissa, mikä on lisännyt Scan-brändin näkyvyyttä.
10Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Liiketoimintayksikkö Baltia
Liikevaihto oli 170,0 (175,0) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa laski selvästi sianlihan
hintojen ja volyymin lasku erityisesti teollisuusmyynnissä. Food service -myynti jäi
vertailukaudesta, mutta kasvoi katsauskauden lopulla. Tallegg-brändillä myytävien
siipikarjatuotteiden myynnin volyymin kasvu jatkui. Ateriakomponenttien myynti
kasvoi etenkin vähittäiskaupassa ja viennissä.
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli
-5,0 (5,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli -4,8 (6,1) miljoonaa euroa. Biologisten
hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli -0,4 (-2,0) miljoonaa euroa.
Baltia on suhteellisen pienenä markkina-alueena herkkä tuonnin hintapaineelle ja
markkina-aseman puolustaminen heikensi tulosta. Rehu- ja energiakustannusten
poikkeuksellisen suurta nousua ei kyetty viemään myyntihintoihin nykyisessä
eurooppalaisessa sianlihan ylituotantotilanteessa. Toisaalta Baltian siipikarja-
liiketoiminnan ja lihavalmisteiden kannattavuus on muita tuotekategorioita
paremmalla tasolla.
Virossa lähellä Tallinnaa sijaitsevasta uudesta logistiikkakeskuksesta toimitettiin
ensimmäiset tilaukset asiakkaille syyskuussa. Koko Baltian markkina-aluetta palveleva
logistiikkakeskus mahdollistaa nopeamman ja joustavamman asiakaspalvelun.
Virossa tuotiin markkinoille pidemmälle jalostettuja uutuustuotteita Tallegg- ja
Rakvere-brändeillä. Latviassa valmistettavien dumplings-taikinanyyttien ja perinteisten
aasialaisten dim sum -tuotteiden vienti Keski-Eurooppaan kasvoi selvästi.
Liiketoimintayksikkö Tanska
Liikevaihto oli 172,7 (171,5) miljoonaa euroa. Myynnin painotukset strategisesti
tärkeisiin tuotteisiin kasvattivat liikevaihtoa, ja kypsien siipikarjatuotteiden myynti
kasvoi merkittävästi. Vähittäiskauppamyynti ja erityisesti myynti yhtiön omalla
Rose-brändillä kasvoi selvästi. Lintuinuenssasta johtuvat viennin rajoitukset
heikensivät liikevaihtoa selvästi.
Liiketulos oli 0,0 (1,0) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos
0,0 (1,1) miljoonaa euroa. Koko toimialaa koskevilla lintuinuenssatapauksilla
oli selvä negatiivinen vaikutus liiketulokseen. Poikkeuksellisen suuri energian hintojen
nousu kasvatti HKScanin kustannuksia.
Tanskassa HKScan on siirtänyt myyntiään matalakatteisista pakastetuista
vientituotteista kuluttajien tarpeisiin vastaaviin tuoreisiin ja kypsiin tuotteisiin, mikä
on parantanut liiketulosta selvästi. Strateginen painopisteen siirto korkeamman
jalostusasteen tuotteisiin pienentää mahdollisten eläintautien, kuten lintuinuenssan,
negatiivisia vaikutuksia liiketoiminnan tulokseen pitkällä aikavälillä.
HKScanilla on Tanskassa paljon potentiaalia, esimerkiksi broilerinjauhelihan ja kypsien
siipikarjatuotteiden myynnin osalta. Myös Ruotsissa nähdään selvää kasvupotentiaalia.
Tanskan elintarvikealan laajassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa HKScan sijoittui
ensimmäiseksi kategoriassa, johon kuului tuore- ja pakastetuotteita valmistavia
yrityksiä. Tutkimukseen vastasivat kaikki Tanskassa toimivat vähittäiskauppaketjut.
Parhaat arvosanat HKScan sai luotettavuudesta ja vastuullisuudesta.
11Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Strategia
HKScanin kolmivuotinen Turnaround-ohjelma päättyi vuoden 2021 lopussa.
Sen aikana yhtiö nousi syvästä taloudellisesta kriisistä tilanteeseen, jossa
taloudellinen perusta on merkittävästi vakaampi. Konsernin vertailukelpoinen
liiketulos parani Turnaround-ohjelman aikana kumulatiivisesti noin 61 miljoonaa
euroa. Saavutettu tulosparannus ei kuitenkaan ole riittävä ja siksi Turnaroundia
seuraa vaihe, jonka aikana yhtiön taloudellista perustaa vahvistetaan edelleen
keskittymällä ydinliiketoimintojen kannattavuuden parantamiseen ennen strategian
kokonaisvaltaisempaa toimeenpanoa.
Strategiansa mukaisesti HKScan kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi.
Strategian toteutus tarvitsee uutta osaamista ja taloudellista liikkumatilaa.
Siksi yhtiön on välttämätöntä monipuolistaa osaamistaan ja jatkaa toimintojensa
määrätietoista kehittämistä. Vahvat asiakassuhteet ja kaupallinen uudistuminen sekä
tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen sian- ja naudanlihatuotteisiin,
lihavalmisteisiin, ateriakomponentteihin ja aterioihin sekä siipikarjatuotteisiin
perustuvassa ydinliike toiminnassa luo taloudellisen ja toiminnallisen perustan
liiketoiminnan laajentamiselle ja monipuolistamiselle. Myös kuluttajasuhteen
vahvistaminen yhtiön tunnettujen brändien avulla on ratkaisevan tärkeää.
Kuluttajalähtöisyyden vahvistaminen on keskeisessä roolissa, sillä yhtiön
strategian keskiössä on kuluttajakäyttäytymisen ja asiakaspinnan muutosten
ymmärtäminen sekä niihin vastaaminen.
Samanaikaisesti HKScan hakee uutta kasvua ja tarttuu aktiivisesti taloudellisten
resurssiensa puitteissa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, jotka toteuttavat yhtiön
strategista tavoitetta kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Muutosmatkallaan yhtiö
haluaa säilyttää nykyiset vahvuutensa. Uutta kasvua ja kannattavuutta rakennetaan
suunnitelmallisesti paikallisuus huomioiden. Tässä kumppanuusstrategialla on
merkittävä rooli. Kumppanuuksien kautta HKScan etenee uusille liiketoiminta-
alueille nopeasti ja joustavasti. Tavoitteena on uusien liiketoimintojen skaalaaminen
hyödyntäen yhtiön laajaa kaupallista ja tuotannollista alustaa.
Esimerkkejä kumppanuuksista ovat jo pitkään mukana olleet Kivikylän ja Tamminen
sekä viimeisimpinä Hes-Pro, Boltsi ja Mäkitalon Maistuvat Suomessa sekä Gårdssk ja
Maten é klar Ruotsissa.
Merkittävän ruokatalotransformaation läpivienti edellyttää HKScanilta nykyistä
vahvempaa tasetta rakennettaessa nykyisen vahvasti siipikarjanlihatuotteisiin
sekä sian- ja naudanlihatuotteisiin perustuvan liiketoiminnan rinnalle uusia
ruokaliiketoimintoja ja tapoja kohdata markkinamuutokset. Taloudellisen liikkumatilan
lisäämiseksi arvioidaan jatkuvasti eri liiketoimintojen asemaa osana konsernia.
Päättynyttä Turnaround-jaksoa seuraa vaihe, jossa yhtiön tasetta vahvistetaan
aktiivisesti eri keinoin vaikuttavamman ruokatalotransformaation mahdollistamiseksi.
Edistyksellinen vastuullisuustyö toimii HKScanin liiketoiminnan yhä vahvempana
perustana. Se on toimintaympäristön uusi normaali, jonka merkitys tuloksen ja taseen
johtamisessa on yhä tärkeämpi. Kyky toimia ympäristön ja luonnon kantokyvyn rajoissa
sekä rakentaa yhtiön toiminnalle vahvaa sosiaalista perustaa mahdollistaa hyvän
tuloksentekokyvyn ja vastuullisen vaurauden luomisen yhtiön kotimarkkinoilla.
HKScan jatkaa tavoitteellista ilmastotyötään Zero Carbon -ohjelmalla, jonka
tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä.
Oman tuotannollisen toiminnan ohella paneudutaan alkutuotannon
ilmastokysymyksiin ja skaalattaviin keinoihin päästöjen vähentämiseksi sekä
hiilinielujen lisäämiseksi yhdessä sopimustuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa.
HKScanin liiketoiminnan arvonluonnin keskeiset ajurit ovat kasvu ydinliiketoiminnassa
nostamalla tuotteiden jalostusarvoa sekä vahvistamalla yhtiön omien brändien
arvonluontikykyä. Tämän ohella tavoitteena on kasvaa aterioissa ja välipaloissa sekä
uusissa ruokaliiketoiminnoissa ja uusia raaka-ainepohjia hyödyntäen.
Vahvistuminen kasvavissa ja uusissa myyntikanavissa on keskeistä. Food service
-kanava on jo pitkään ollut kasvussa ja murroksessa, jota koronapandemia edelleen
vahvistaa. Tämä tarjoaa HKScanille mielenkiintoisia mahdollisuuksia rakentaa uusia
liiketoimintamalleja. Tuottavuuden nosto kaikissa liiketoimintaprosesseissa on tärkeä
arvonluonnin ajuri. Vastuullisuuden rakentaminen liiketoiminnan arvoa luovaksi
perustaksi on keskeisessä roolissa luotaessa markkinassa erilaistavaa arvoa.
12Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Keskeistä 2021
HKScan aloitti Ruotsissa yhteistyön Gårdsfiskin kanssa
HKScan ja Scandinavian Aquasystems AB allekirjoittivat marraskuussa 2021
yhteistyösopimuksen kalatuotteiden myynnistä Gårdssk-brändillä sekä kalasta
valmistettavien ateriakomponenttien valmistuksesta Ruotsissa. Samalla HKScanista
tuli yhtiön vähemmistöomistaja hieman yli 10 prosentin osuudella. Gårdssk-
kalatuotteiden myynti siirtyi HKScanin Ruotsin organisaatiolle vuoden 2022 alussa.
Gårdssk-brändillä tuotetaan kalaa vastuullisesti ja tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten
maatilojen kanssa. HKScanin oma sopimustuottajien verkosto Ruotsissa tarjoaa
konseptin skaalaamiselle hyvän pohjan.
HKScan investoi ravintolatason tuoreaterioihin Suomessa
Syksyllä 2021 HKScanin Vantaan yksikköön valmistui moderni ravintolatason keittiö,
jossa kokit valmistavat premium-tason tuoreaterioita. Keittiömestari Kape Aihisen
kehittämien Vietävä-konseptin tuoreaterioiden myynti pääsee Suomessa täyteen
vauhtiin alkuvuonna 2022.
Baltian uuden logistiikkakeskuksen toiminta käynnistyi
Virossa lähellä Tallinnaa sijaitsevasta HKScanin uudesta logistiikkakeskuksesta
toimitettiin ensimmäiset tilaukset asiakkaille syyskuussa 2021.
Koko Baltian markkina-aluetta palveleva logistiikkakeskus mahdollistaa
asiakkaiden nopeamman ja joustavamman palvelun.
Tanska nostaa jalostusastetta strategiansa mukaisesti
Tanskassa HKScanin vahva panostus siipikarjatuotteiden jalostusasteen nostoon näkyi
vuonna 2021 selvänä vähittäiskauppamyynnin kasvuna. HKScan on onnistuneesti
siirtänyt myyntiään matalakatteisista pakastetuista vientituotteista tuoreisiin ja
kypsiin siipikarjatuotteisiin. Strateginen myynnin painopisteen siirto korkeamman
jalostusasteen tuotteisiin on osaltaan pienentänyt lintuinuenssan negatiivisia
vaikutuksia Tanskan liiketoiminnan kannattavuuteen.
HKScan hankki vähemmistöosuuden Mäkitalon Maistuvat Oy:stä
ja vahvistui kasvipohjaisissa aterioissa
Kesäkuussa 2021 HKScan hankki 24,9 prosentin osuuden Mäkitalon Maistuvat Oy:n
osakekannasta.HKScanin ja Mäkitalon Maistuvien yhteistyö käynnistyi huhtikuussa
2021 myynti- ja jakelukumppanuudella. Mäkitalon Farmi -brändillä myytävien
annossalaattien myynti on kasvanut nopeasti.
HKScan investoi välipaloihin Suomessa
Kesällä 2021 HKScan päätti investoida uuteen valmistusteknologiaan, joka
mahdollistaa vahvistumisen kasvavassa välipalatuotteiden kategoriassa.
Välipalatuotteiden linjasto rakennetaan HKScanin Eurassa sijaitsevaan
tuotantoyksikköön. Uudet välipalat tulevat Suomen markkinoille syksyllä 2022.
HKScan toteutti merkittävän investoinnin parantaakseen
Rauman siipikarjayksikön tuottavuutta
HKScanin noin kuuden miljoonan euron investointi Rauman siipikarjayksikön uuteen
teurastusprosessiin otettiin käyttöön maaliskuussa 2021. Investointi mahdollistaa
yksikön raaka-ainesaannon, tuottavuuden ja toiminnan luotettavuuden parantamisen
sekä luo hyvän pohjan koko jalostusprosessin jatkokehittämiselle. Investoinnilla
HKScan vastaa Kariniemen-siipikarjatuotteiden kysynnän vahvaan kasvuun.
HKScan laajensi rahoituspohjaansa
HKScan laski maaliskuussa 2021 liikkeelle uuden 90 miljoonan euron suuruisen
vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Nelivuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy
24.3.2025. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat yhtiö käytti 21.9.2022 erääntyvien
kiinteäkorkoisten, vakuudettomien velkakirjojen osittaiseen takaisinostoon. Vantaan
kiinteistökaupan yhteydessä HKScan maksoi vuonna 2022 erääntyvän 74,3 miljoonan
euron pankkilainan kokonaisuudessaan pois.
HKScan myi Vantaan kiinteistönsä maapohjan ja rakennukset
HKScan myi helmikuussa 2021 Vantaan kiinteistönsä maapohjan ja rakennukset
kiinteistösijoittaja Sagax Finland Asset Management Oy:lle. Kauppahinta oli
76,1 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä sovittu vuokrasopimus antaa HKScanille
mahdollisuuden jatkaa ja kehittää liiketoimintaansa pitkäjänteisesti Vantaalla seuraavat
20 vuotta. Sopimus sisältää myös option lisävuosista.
13Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
HKScan on pohjoiseurooppalainen ruokatalo, joka valmistaa maistuvaa, terveellistä ja
vastuullisesti tuotettua ruokaa kuluttajien moninaisiin ruokahetkiin. Yhtiön strateginen
tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. HKScanin kotimarkkinoita ovat Suomi,
Ruotsi, Baltia ja Tanska. Yhtiön tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa HK,
Kariniemen, Via, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg ja Rose.
Edistyksellinen vastuullisuustyö on HKScanin strategian perusta.
Yhtiön liiketoiminnan tavoite on luoda kokonaisvaltaista vastuullista vaurautta
vahvan sosiaalisen perustan ja ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa.
Konsernin vastuullisuusohjelma määrittelee vastuullisuustyön tavoitteet ja
toimenpiteet. Vastuullisuusohjelman painopistealueet ovat luonto ja ihmiset.
Niihin liittyvät olennaiset teemat on määritelty olennaisuusarvion pohjalta.
HKScanin vastuullisuustyöstä kerrotaan tarkemmin viikolla 10/2022
julkaistavassa GRI Standards -viitekehyksen mukaan laaditussa vuoden 2021
vuosi- ja vastuullisuusraportissa.
Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet
HKScanin toimintatavan perustan luovat yhtiön arvot ja eettiset toimintaohjeet
(Code of Conduct). HKScan velvoittaa kaikki tavaran- palveluntoimittajansa
sekä alihankkijansa sitoutumaan eettisen toimintaohjeiston (Supplier
Guidelines) noudattamiseen.
HKScanin toimintaa ohjaavat muun muassa konsernitasoiset hallinnointi-, tietoturva-,
tietosuoja-, tiedonanto-, palkitsemis-, riskienhallinta- ja ympäristöpolitiikat, työterveys-
ja turvallisuuspolitiikka, elintarviketurvallisuus- ja laatupolitiikka sekä eläinten
hyvinvointipolitiikka. Näiden lisäksi yhtiöllä on useita eettiseen toimintatapaan liittyviä
sisäisiä politiikkoja ja toimintaohjeita.
HKScan on YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteen jäsen ja on integroinut sen
kestävän liiketoiminnan periaatteet toimintaohjeisiinsa. Lisäksi HKScan on sitoutunut
YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG) osana
konsernin vastuullisuusohjelmaa. Terveyteen ja hyvinvointiin (SDG 3), tasa-arvoon
(SDG 5), työhön (SDG 8), vastuulliseen kuluttamiseen (SDG 12), ilmastoon (SDG 13) ja
maaekosysteemeihin (SDG 15) liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä
seurataan konsernin vastuullisuusohjelman mittareilla.
Ulkoiset tunnustukset
Riippumattomat vastuullisuusarviointeja tekevät kansainväliset tahot ovat huomioineet
HKScanin systemaattisen vastuullisuustyön kehittämisen. HKScan paransi tulostaan
selvästi vuosittain tehtävissä ESG-arvioinneissa (Environment, Social, Governance).
Sustainalyticsin ja ISS:n (Institutional Shareholder Services) ESG-arvioinneissa HKScan
sijoittui parhaan viidenneksen joukkoon satojen kansainvälisten elintarvikeyhtiöiden
joukosta. Sustainalyticsin arviossa HKScan sijoittui pakattujen ruokien valmistajien
ryhmässä parhaaseen 10 prosenttiin.
HKScan valittiin vuoden 2021 lopussa ensimmäistä kertaa Nasdaq OMX Sustainability
Finland -indeksiin, johon kuuluu joukko vastuullisuustyössään Suomen johtavia
yrityksiä. Yhtiö on ollut jo usean vuoden ajan Nasdaq Transparency Partner kiitoksena
avoimesta vastuullisuusraportoinnista.
Talousmedia Financial Times julkaisi toukokuussa 2021 Europe’s Climate Leaders
-listauksen. Listalle oli valittu 300 eurooppalaista yritystä, jotka ovat vähentäneet
eniten oman tuotantonsa ilmastopäästöjä suhteutettuna liikevaihtoon vuosina
2014–2019. HKScan pääsi listalle ainoana Itämeren alueen elintarvikeyhtiönä.
EU-taksonomia
EU-taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee
ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Taksonomia-asetuksen
käyttöönotto etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa EU-komissio on
julkaissut tekniset kriteerit ilmastonmuutoksen hillinnälle ja ilmastonmuutokseen
sopeutumiselle toimialoille, joiden ilmastovaikutukset ovat suurimmat.
HKScan on aloittanut valmistautumisen EU:n taksonomia-asetuksen mukaiseen
tiedon raportointiin. EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti yhtiö raportoi
vuodelta 2021 toiminnot, jotka kuuluvat taksonomian luokitusjärjestelmän piiriin
14Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
liikevaihdon, investointien ja toimintamenojen osalta. HKScan seuraa EU-taksonomian
kehittymistä ja raportoi vuodesta 2022 alkaen myös toimintojensa taksonomian
luokitusjärjestelmän mukaisuuden.
Liikevaihto
HKScanin liikevaihto 1 815,3 miljoonaa euroa muodostuu lähes täysin yhtiön
valmistamien elintarvikkeiden myynnistä, mille ei ole toimialaluokitusta (NACE)
EU-taksonomiassa. Yhtiöllä ei siis ole taksonomiakelpoista liikevaihtoa.
Suhteutettuna liikevaihtoon yhtiön kustannuksista merkittävä osuus syntyy
eläinraaka-aineen hankinnasta sopimustuottajilta ja Virossa sijaitsevilta omilta
maatiloilta. Lihan alkutuotannon taksonomia-kriteeristö on EU:ssa valmisteilla ja
sen lopullinen sisältö sekä vaikutus HKScanin taksonomia-asetuksen mukaiseen
raportointiin on vielä epävarma.
Investoinnit ja toimintamenot
HKScanilla ei ole taksonomiakelpoista liikevaihtoa, joten sillä ei myöskään ole
taksonomiakelpoisia investointeja tai toimintamenoja.
Ympäristö
Alkuvuonna 2021 HKScan julkisti Zero Carbon -ilmastosuunnitelmansa, jonka
tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä.
Oman tuotannon (scope 1 ja 2) osalta yhtiön tavoitteena on hiilineutraalius vuoden
2025 loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen vastaaminen ovat
keskeisessä roolissa yhtiön liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä. Ilmastonmuutos
vaikuttaa koko ruokaketjuun sekä kuluttajien ja asiakkaiden asenteisiin ja valintoihin.
Vuonna 2021 yhtiö sitoutui asettamaan Science Based Targets Intiative (SBTi)
-aloitteen mukaiset ilmastotavoitteet. Tieteeseen perustuvat ja asiantuntijaraadin
validoimat ilmastotavoitteet liitetään osaksi HKScanin Zero Carbon
-ilmastosuunnitelmaa ja ne tukevat yhtiön matkaa kohti hiilineutraalia ruokaketjua.
Vuonna 2021 HKScan edisti Zero Carbon -ilmastosuunnitelmaansa laaja-alaisesti
ruokaketjussaan: omissa tuotantolaitoksissa, alkutuotannossa, logistiikassa ja
pakkauskehityksessä. Yhtiö kohdisti ilmastotyötään ensisijaisesti toimenpiteisiin,
joiden vaikuttavuus on suurin. HKScan laati jokaiselle tuotantolaitokselleen omat
Zero Carbon -suunnitelmat, jotka määrittelevät toimenpiteet kohti oman tuotannon
hiilineutraaliutta vuoden 2025 loppuun mennessä.
HKScan tutki ja pilotoi uusia ratkaisuja ilmastovaikutusten pienentämiseksi
alkutuotannossa yhdessä sopimustuottajiensa ja muiden kumppaneidensa kanssa
80 pilottitilalla Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa kesällä toteutettujen
hiilensidontamittausten myötä peltojen hiilensidonnan tavoitteeksi asetettiin
500 kiloa CO
2
e hehtaaria kohden vuodessa. Yhtiö tutki myös lannoituksen
optimointia satelliittiteknologian avulla. Lisäksi Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa
laskettiin maatilakohtaisia hiilijalanjälkiä. Yhtiö skaalasi ilmastoystävällisiä viljelytapoja
laajempaan käyttöön koulutuksilla ja webinaareilla Suomessa ja Ruotsissa.
HKScan vähensi logistiikan ilmastovaikutuksia ajoreittien paremmalla optimoinnilla
sekä biokaasurekkojen hyödyntämisellä tuotekuljetuksissa. Baltiassa elokuussa
käyttöön otettu uusi logistiikkakeskus käyttää aurinkoenergiaa ja vähentää
kuljetuskilometrejä merkittävästi.
HKScan kehitti kaikilla kotimarkkinoillaan pakkauksiaan yhä vastuullisemmiksi
edistämällä kierrätettävyyttä, vähentämällä muovia ja lisäämällä uusiutuvien
pakkausmateriaalien käyttöä. Suomessa ja Baltiassa vähennettiin muovia
korvaamalla rasioita pussipakkauksilla. Ruotsissa suositun Scan Falukorv -makkaran
pakkaus muutettiin kartonkikierrätykseen soveltuvaksi ja Tanskassa hyödynnetään
muovipulloista peräisin olevaa kierrätettyä muovia rasiapakkauksissa.
Oman tuotannon ympäristötyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan sisäisillä ja
ulkoisilla ISO 14001 -auditoinneilla lukuun ottamatta Tanskan tuotantolaitoksia.
Vuonna 2021 ei tapahtunut merkittäviä ympäristöpoikkeamia. HKScanin tuotanto-
laitosten ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001-ympäristöjohtamisen
järjestelmää ja niistä merkittävimmät liittyvät jätevesiin ja mahdollisiin
kemikaalivuotoihin. Ympäristöriskejä hallitaan ja johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti
muun muassa ennakoivalla kunnossapidolla ja valvontalaitteistoilla.
Henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kannustetaan tekemään
ympäristöhavaintoja sekä raportoimaan havaitsemistaan poikkeamista.
15Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
HKScan kuvaa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä tarkemmin Task Force on
Climate-Related Financial Disclosure (TCFD) -mallin mukaisesti vuosi- ja
vastuullisuusraportissaan. Poikkeukselliset sääolot vaikuttavat yhtiölle keskeisten
raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin sekä energian hintaan.
Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat
Vuoden 2021 lopussa HKScanin palveluksessa oli yhteensä 7061 (6998) henkilöä.
Yhtiö toteutti kasvua tukevia investointeja ja varmisti toimitusvarmuuttaan pandemian
keskellä, minkä myötä henkilöstömäärä kasvoi kaikilla kotimarkkinoilla.
HKScanin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen vuonna 2021 olivat yhteensä
333,5 (315,6) miljoonaa euroa.
1-12/2021 1-12/2020
Henkilöstö keskimäärin* 6 892 6 741
Suomi 2 755 2 684
Ruotsi** 1 945 1 899
Baltia 1 538 1 528
Tanska 655 629
Naisia / miehiä % 40 / 60 40 / 60
Naisia / miehiä esimiehistä % 36 / 64 35 / 65
* Henkilöstölukujen raportointia tarkennettu 1.1.2021 alkaen: luvut sisältävät HKScanin palveluksessa olevat
henkilöt kokoaikaisiksi työntekijöiksi (FTE) muutettuina. Myös vertailuluvut on päivitetty vastaavasti.
** Sisältää Puolan henkilöstön.
HKScan tekee tavoitteellista työtä kohti nollaa työtapaturmaa ja edistää monin tavoin
työturvallisuus-kulttuuria Safety First -ohjelmallaan. Vuonna 2021 tapaturmataajuus
pysyi vuoden 2020 tasolla. Tapaturmista aiheutuneet poissaolot vähenivät kuitenkin
merkittävästi, koska vakavampien tapaturmien määrä väheni selvästi. Syksyllä yhtiö
julkaisi koko henkilöstölle uudet turvallisen työskentelyn ohjeet.
Henkilöstöä kannustettiin raportoimaan turvallisuushavainnoistaan.
Turvallisuushavainnot, läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat käsitellään systemaattisesti,
ja korjaavat toimenpiteet kohdistetaan erityisesti juurisyihin. Turvallisuuskulttuuria
edistetään myös huolellisella riskiarvioinnilla ja prosessien johtamisella.
HKScan edistää työhyvinvointia koko konsernin kattavalla Better Together -ohjelmalla,
jonka tavoitteita ovat vastuullisen johtamisen, henkilöstön sitoutumisen, työhyvin-
voinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelmat on
laadittu tuotantolaitos- ja maatasoisesti. Vuoden 2021 aikana keskityttiin erityisesti
Voice-henkilöstötutkimuksessa esiin nousseisiin teemoihin, kuten henkisen
hyvinvoinnin edistämiseen ja epäasiallisen käytöksen vastaiseen työhön.
Loppuvuonna HKScanissa valmisteltiin hybridityötä koskeva toimintamalli, jossa
yhdistetään läsnätyö ja etätyö. Toimintamalli koskee koko konsernia, ja sen
käyttöönotto aloitettiin loppuvuoden aikana pandemiatilanne huomioiden.
HKScanin henkilöstöön liittyvät riskit koskevat ammattitaitoisen ja sitoutuneen
henkilöstön saatavuutta, työturvallisuutta sekä elintarvikealan ja HKScanin
kiinnostavuutta työnantajana. Koronapandemian aikana tuotannon keskeytyminen
henkilöstön sairastumisen seurauksena on yhtiölle merkittävä riski, jota
rokotuskattavuuden laajeneminen on pienentänyt. Lisäksi mahdolliset lailliset
tai laittomat lakot HKScanin arvoketjussa ja omissa toiminnoissa voivat aiheuttaa
liiketoimintariskejä. HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista
kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua
koskevat ohjeet ja Fair Way -ilmoituskanava (whistleblowing). Riskejä vähennetään
kehittämällä yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia sekä pandemiaan
liittyvillä varautumistoimenpiteillä. Työturvallisuusriskejä hallitaan järjestelmällisellä
työturvallisuuden edistämisellä.
HKScan tekee yhteistyötä lihantuottajien kanssa tuotannon ja vastuullisuuden
kehittämiseksi sekä paikallisen ruuantuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Vuonna 2021 yhtiö jatkoi nuorten tuottajien osaamista kehittävää Next Generation
-ohjelmaa Suomessa ja Ruotsissa.
16Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
HKScan kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta
lapsen oikeuksista ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia.
Lisäksi HKScan huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat
periaatteet sekä OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. HKScan ei hyväksy
korruptiota tai lahjontaa.
HKScanin eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) verkkokoulutusta laajennettiin
koko henkilöstölle. Koulutus vahvistaa henkilöstön osaamista muun muassa
ihmisoikeuksista sekä korruption ja lahjonnan vastaisista periaatteista.
HKScan velvoittaa kaikki tavaran- ja palveluidentoimittajansa sitoutumaan yhtiön
eettiseen toiminta-ohjeistoon (Supplier Guidelines) ja allekirjoittamaan sen.
Toimittajat sitoutuvat noudattamaan yhtiön ihmisoikeuksiin sekä korruption ja
lahjonnan torjuntaan liittyviä periaatteita. Vuonna 2021 HKScan aloitti vastuullisen
hankinnan periaatteiden laatimisen.
HKScanin sidosryhmät voivat ilmoittaa epäeettiseen toimintaan liittyvistä epäilyistä
anonyymisti Fair Way -ilmoituskanavalla (whistleblowing). Vuonna 2021 Fair Way
-kanavan kautta tuli 11 (9) ilmoitusta laiminlyönti- tai väärinkäytösepäilyistä.
Ilmoitukset koskivat pääasiassa epäilyksiä epäasiallisesta käytöksestä sekä
ohjeistusten tulkintaa ja noudattamista. Ne selvitettiin henkilöstöhallinnon prosessien
kautta ja niiden pohjalta tarkennettiin sisäisiä ohjeistuksia.
HKScanin ihmisoikeuksia koskevat riskit liittyvät työntekijöiden kohteluun koko
arvoketjussa. Omaan toimintaan liittyviä korruptio- ja lahjontariskejä ehkäistään
ja hallitaan tarkasti määritellyillä hyväksyntäprosesseilla ja muilla sisäisen
valvonnan prosesseilla. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviä mahdollisia riskejä
hankintaketjussa hallitaan hankinnan riskiarvioinnilla, standardivaatimuksilla ja
edellyttämällä sitoutumista eettiseen toimintaohjeistoon. Periaatteiden toteutumista
valvotaan sisäisessä tarkastuksessa. Vuonna 2021 ei havaittu poikkeamia ihmisoikeus-,
lahjonta- ja korruptioperiaatteiden noudattamisessa. HKScan ei ole tehnyt
ihmisoikeusvaikutusten arviointia, mutta toteuttaa sen vuoden 2022 aikana.
Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus
HKScanin strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi, jonka
maistuvat tuotteet valmistetaan luotetuista ja turvallisista raaka-aineista.
Yhtiö edistää toiminnallaan terveellistä ruokavaliota, joka rakentuu monipuolisista ja
tasapainoisista valinnoista. HKScanin pitkäjänteinen työ tuotteiden terveellisyyden
kehittämiseksi perustuu ravitsemussuosituksiin, ja yhtiö on määritellyt omat kriteerinsä
terveellisemmille vaihtoehdoille. Iso osa tuotteista on terveellisiä vaihtoehtoja omissa
tuoteryhmissään, ja ne täyttävät Suomessa Sydänmerkki-kriteerit sekä Ruotsissa ja
Tanskassa Avaimenreikä-kriteerit.
HKScan varmistaa tuotteiden turvallisuuden systemaattisella työllä hankinnasta
asiakkaalle asti. Kaikki HKScanin tuotantolaitokset on sertioitu Global Food Safety
Initiativen (GFSI) hyväksymien standardien mukaisesti (FSSC 22000, IFS tai BRC).
Yhtiö tekee järjestelmällistä elintarviketurvallisuuden riskienhallintaa kaikissa
arvoketjun vaiheissa. Riskiarviointi tuotantolaitoksissa perustuu HACCP-
prosessiin (Hazard Analysis Critical Control Point), jonka toimivuus varmennetaan
vuosittain useilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. HKScan edellyttää
myös raaka-ainetoimittajiltaan ja alihankkijoiltaan elintarviketurvallisuuden
hallintajärjestelmiä ja valvoo niiden toteutumista. Yhtiö järjestää säännöllisesti
elintarviketurvallisuuskoulutuksia henkilöstölleen ja yhteistyökumppaneilleen sekä
kannustaa tekemään elintarviketurvallisuushavaintoja ja reagoimaan poikkeamiin.
Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen
vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien
rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi HKScan-
konsernilla on koko ketjun kattava riskinarviointimalli.
17Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Eläinten hyvinvointi
HKScan on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sopimustuottajiensa
kanssa Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa sekä omilla maatiloillaan Virossa.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön
noudattaminen sekä HKScanin omat ohjeistukset. Eläinten hyvinvoinnin seuranta
on järjestelmällistä ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. Eläinten
terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen näkyy erittäin vähäisenä antibioottien
käyttönä yhtiön sopimustiloilla ja omilla maatiloilla. HKScanin ruokaketjussa
antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi tai kasvun edistämiseen.
HKScan kehitti eläinten hyvinvoinnin seurantaa kameroiden ja tekoälyn avulla
suomalaisella siipikarjatilalla. Näin pystyttiin seuraamaan eläinten käyttäytymistä entistä
tarkemmin sekä testaamaan uusia virikkeitä. Tanskassa HKScan lanseerasi eläinten
hyvinvointia painottavan tuotekonseptin. Kauppa ja kuluttajat ovat ottaneet Rose-
brändillä myytävän tuotesarjan hyvin vastaan ja yhtiön tavoitteena on laajentaa sitä.
Helposti leviävät eläintaudit, kuten afrikkalainen sikarutto ja lintuinuenssa,
ovat yhtiölle liiketoimintariski. Eläintautien ehkäisyyn on kansalliset ohjelmat.
Eläintauteihin liittyviä riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta
sekä tiiviillä yhteistyöllä viranomaisten, eläinlääkäreiden ja tuottajien kanssa.
Tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita ja hyviä hygieniakäytäntöjä.
HKScanin tuotantolaitoksilla on valmiussuunnitelmat eläintautitilanteiden varalta.
18Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tavoite Hallinnointitapa Tulokset 2021
LUONTO
Ympäristö
Hiilineutraali ruokaketju
• oma tuotanto (scope 1 ja 2) 2025 loppuun mennessä
• alkutuotanto ja muut oman tuotannon ulkopuoliset vaikutukset
(scope 3) 2040 loppuun mennessä
Toimenpidesuunnitelma kohti hiilineutraaliutta • Oman tuotannon (scope 1 ja 2) ilmastovaikutukset 58 000 (55 000)* tCO
2
e,
hiili-intensiteetti 0,09 (0,09)* tCO
2
e / myyty tuotetonni
• Koko ruokaketjun ilmastovaikutukset (scope 1–3) 2,4 (2,4)* MtCO
2
e,
hiili-intensiteetti 3,8 (3,9)* tCO
2
e / myyty tuotetonni
• Energiankulutus 0,97 (0,94)* MWh / myyty tuotetonni
100 % sopimustuottajilta hankituista raaka-aineista tuotettu
HKScanin kestävän maatalouden toimintamallin mukaisesti 2030
Agrofood Ecosystem -hankkeen työ alkutuotannon
vastuullisuuden edistämiseksi
Agrofood Ecosystem -verkostossa mukana 80 pilottitilaa,
kestävän maatalouden käytäntöjen skaalaaminen on aloitettu
Vedenkulutus -25 % / myyty tuotetonni vuoden 2030 loppuun
mennessä (vs. 2019)
Vesitehokkuuden edistäminen tuotantolaitoksissa • Vedenkulutus 6,79 (6,82)* m
3
/myyty tuotetonni
• Vedenkulutus +2,1 %* /myyty tuotetonni vs. 2019
Pakkaukset, tavoitteet 2025
• 100 % kierrätettävät pakkaukset
• 20 % vähemmän muovia / myyty tuotetonni (vs. 2019)
Pakkausstrategian mukainen toiminta • 70 % pakkauksista kierrätettäviä
• Pakkausmuovin määrä 9 900 tonnia
• Pakkaustietojen hallintajärjestelmä uudistettu kerätyn tiedon osalta
kattavammaksi 2021
Eläinten hyvinvointi
• Nolla eläinten hyvinvoinnin rikkomusta omassa toiminnassa
• Keskeisten eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jatkuva
edistäminen
Systemaattinen eläinten hyvinvoinnin kehittäminen yhdessä
tuottajien kanssa
• 0 (1) eläinten hyvinvoinnin rikkomus omassa toiminnassa
• Jatkuvat kehitystoimet eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
IHMISET
Sosiaaliset ja henkilöstöasiat
Määrätietoinen työ kohti nollaa tapaturmaa Safety First -ohjelma työturvallisuuden edistämiseksi Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia
21,2 (21,1) /miljoona tehtyä työtuntia
Jatkuva työhyvinvoinnin edistäminen, eNPS yli 10 Better Together -ohjelma työhyvinvoinnin edistämiseksi • Henkilöstön työtyytyväisyys eNPS -3 (5, vertailuluku ei sis. Baltiaa)
• Poissaoloja 6,6 (6,2) % työajasta
Alkutuotannon jatkuvuuden edistäminen kotimarkkinoilla Next Generation -ohjelma nuorten tuottajien osaamisen
kehittämiseksi
• 70 nuorta tuottajaa Next Generation -ohjelmassa Suomessa ja Ruotsissa
• Oppilaitosyhteistyö Baltiassa
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
• 100 % raaka-aineista hankittu vastuullisen hankinnan periaatteiden
mukaisesti 2025
• 100 % henkilöstöstä suorittanut eettisen toimintaohjeen
(Code of Conduct) koulutuksen
• Tavarantoimittajien eettinen toimintaohjeisto
(Supplier Guidelines)
• Henkilöstön kouluttaminen HKScanin politiikkojen
noudattamiseen
• Raaka-ainetoimittajista 100 % sitoutunut eettiseen toimintaohjeistoon (pl.
eläinhankinta)
• Vastuullisen hankinnan periaatteiden kehittäminen aloitettu
• Henkilöstöstä 74 % suorittanut eettisen toimintaohjeen koulutuksen
Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus
• Vuosittain 60 % uusista ja uudistetuista tuotteista terveellisempiä
vaihtoehtoja omissa tuoteryhmissään
• 100 % sertioidut tuotantolaitokset
• Nolla takaisinvetoa
• Ravitsemussuositusten huomioiminen tuotekehityksessä
• Tuoteturvallisuusstandardien noudattaminen
• Tuoteturvallisuusprosessien noudattaminen
• 35 (44) % uusista ja uudistetuista tuotteista terveellisempiä vaihtoehtoja
omissa tuoteryhmissään
• Kaikki HKScanin tuotantolaitokset sertioitu GFSI-hyväksytyn standardin
mukaisesti
• 6 (1) tuotteen takaisinvetoa
HKScanin vastuullisuustyön tuloksista kerrotaan tarkemmin viikolla 10/2022 julkaistavassa GRI Standards -viitekehyksen mukaan laaditussa vuoden 2021 vuosi- ja vastuullisuusraportissa.
* Ympäristölukujen raportointiin on lisätty HKScanin tytäryhtiöt Kivikylän ja Tamminen takautuvasti 2019 alkaen. Myytyihin tuotetonneihin suhteutetut ympäristöluvut eivät sisällä HKScanin omia maatiloja Virossa.
Lukujen tarkistuslaskenta valmistuu vuosi- ja vastuullisuusraporttiin 2021.
Keskeiset tavoitteet ja tulokset
19Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernin johto
HKScaniin perustetun Food Solutions -yksikön johtajana ja konsernin johtoryhmän
jäsenenä aloitti 1.1.2021 Jouni T. Laine. Hän siirtyi HKScanille Salmela-Yhtiöihin
kuuluvan Clewer-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä.
HKScanin Baltian liiketoiminnasta vastaava johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen
Anne Mere jätti tehtävänsä 13.8.2021. Samassa yhteydessä Baltian liiketoiminnasta
vastaavaksi johtajaksi nimitettiin konsernin johtoryhmän jäsen Juha Ruohola.
Hän vastaa edelleen myös HKScanin Puolan liiketoiminnasta, konsernin biotech-
liiketoiminnasta ja lihataseesta.
Konsernin strategisesta liiketoiminnan kehittämisestä ja investoinneista vastaava
johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen Mika Koskinen otti 13.8.2021 vastuun
myös viennistä ja tuonnista, joista siihen asti vastasi Juha Ruohola.
Tutkimus ja kehitys
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on kehittää tuotevalikoimaa
vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuvaan kysyntään yhtiön keskeisillä
markkina-alueilla. Tuotekehityksessä keskeisessä roolissa ovat yhtiön strategiassaan
määrittelemät nykyiset ja uudet tuotekategoriat sekä raaka-aineet,
kehittyvät ja kasvavat myyntikanavat, muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä
sekä vastuullisuus.
HKScan päätti huhtikuussa 2020 tukea uuden Nordic FoodTech VC:n pääomarahaston
kautta yrityksiä, jotka uudistavat ruokajärjestelmää Suomessa, muissa Pohjoismaissa
ja Baltiassa. Rahaston tavoitteena on panostaa teknologiayrityksiin, jotka muuttavat
ruokaketjua resurssitehokkaammaksi ja ekologisemmaksi, tuottavat ravintoa uusilla
tavoilla tai edistävät terveellistä syömistä. Sijoituksen mukanaan tuoma näkymä
tulevaisuuden ruokateknologioihin tukee erinomaisesti HKScanin strategista
uudistumista ja vastuullisuustyötä.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on mukana rahoittamassa HKScanin
Digitalized Agrofood Ecosystem® -liiketoiminnan kehitysprojektia.
Projektin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa lisäämällä koko arvoketjun
läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä toiminnan vastuullisuutta paremman
resurssitehokkuuden ja tuottavuuden keinoin. Digitaalisuus on keskeinen
osa kehitettäviä liiketoimintamalleja.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Joulukuun 2021 lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty
osakepääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781
osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl
(94,54% osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä).
A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan
(4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä
niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden määrät
pysyivät ennallaan.
HKScan Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen
HKScan-konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2018 ansaintajakson 2018–2020
palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 7.5.2021 yhteensä 141936
yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen
kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti.
Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu
varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 858 064 (2 000 000) omaa A-osaketta.
Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,88 prosenttia ja äänimäärästä 0,9 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen markkina-arvo oli joulukuun lopussa
161,2(190,0) miljoonaa euroa. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli
152,2(179,4)miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden
laskennallinen markkina-arvo oli 9,0 (10,6)miljoonaa euroa.
20Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 32 515 203 (27 000 172) osaketta.
Osakevaihdon arvo oli 67 774 266 (54 911 336) euroa. Katsauskauden ylin noteeraus
oli 2,52 (2,85) euroa ja alin 1,57 (1,60) euroa. Keskikurssi oli 2,08 (2,03) euroa.
Joulukuun päätöskurssi oli 1,66 (1,96) euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden
2021 lopussa 15 422 (15 333) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista
15,2 (15,5) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ulkomaisilla omistajilla.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän
lähipiirinsä omistivat vuoden 2021 lopussa yhteensä 446 158 A-osaketta, mikä
vastaa 0,5 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,2 prosenttia äänistä.
Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2021
Osakkeiden
määrä
Osakkaiden
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
Osuus
osakkeista, %
1-100 3 857 25,01 183 551 0,19
101-500 5 035 32,65 1 460 595 1,48
501-1000 2 455 15,92 1 963 882 1,98
1001-5000 3 103 20,12 7 175 874 7,25
5001-10000 509 3,30 3 776 846 3,82
10001-50000 382 2,48 7 535 772 7,62
50001-100000 29 0,19 2 018 152 2,04
100001-500000 34 0,22 7 741 672 7,82
500001- 17 0,11 66 302 707 67,01
Yhteistileillä 0 0,00 127 730 0,13
Odotuslistalla 1 0,01 665 000 0,67
Yhteensä 15 422 100 98 951 781 100
Osakesarja Osakkeita
Osuus
osakepääomasta % Osuus äänistä %
A-sarja 93 551 781 94,54 46,42
K-sarja 5 400 000 5,46 53,58
Yhteensä 98 951 781 100 100
Osuus
omistajista %
Osuus
osakkeista %
Osuus
äänistä %
Yritykset 3,48 41,95 65,23
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,12 5,81 2,85
Julkisyhteisöt 0,03 11,44 5,62
Kotitaloudet 95,71 24,88 12,21
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,35 3,64 1,79
Ulkomaat 0,30 11,47 11,90
Muut 0,01 0,81 0,40
Kaikki yhteensä 100 100 100
Osakemäärä osakesarjoittain 31.12.2021
Sektorijakauma 31.12.2021
21Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
A-osake K-osake
Osuus
osakkeista,
%
Osuus
äänistä,
%
1 LSO Osuuskunta 25 083 884 4 735 000 30,13 59,43
2 Lantmännen ek. För 6 869 750 665 000 7,61 10,01
3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 846 806 4,90 2,40
4 Apteekkien Eläkekassa 3 581 889 3,62 1,78
5
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ry
2 711 414 2,74 1,35
6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 392 830 2,42 1,19
7 HKScan Oyj 1 858 064 1,88 0,92
8 Oy Etra Invest Ab 1 500 000 1,52 0,74
9 Jocer Oy Ab 1 175 000 1,19 0,58
10 Suhonen Jyrki 1 105 951 1,12 0,55
11 Etola Group Oy 1 000 000 1,01 0,50
12 Sinituote Oy 750 000 0,76 0,37
13 Pivosto Oy 582 190 0,59 0,29
14
Petter ja Margit Forsströmin säätiö
Karl ja Olivia Forsströmin muistolle
522 000 0,53 0,26
15 Sun Marianne Oy 508 200 0,51 0,25
16 Sijoitusrahasto Aktia Capital 500 000 0,51 0,25
17 Valtion Eläkerahasto 500 000 0,51 0,25
18 Ab 2011 Fruitgum Company Oy 500 000 0,51 0,25
19 Gripenberg Jarl kuolinpesä 420 000 0,42 0,21
20 J & K Hämäläinen Oy 414 504 0,42 0,21
Muut osakkeenomistajat yhteensä 36 729 299 0 37,12 18,22
Kaikki osakkeet yhteensä 93 551 781 5 400 000 100 100
20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2021 Varsinainen yhtiökokous 2021
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2021 Turussa poikkeusjärjestelyin
koronapandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.2020 - 31.12.2020 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille
sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö jakaa vuodelta 2020 osinkoa
0,03 euroa osakkeelta.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella
8.4.2021 ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla
www.hkscan.com.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
HKScan tiedotti 7.2.2018, että yhtiön hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja
keskeisille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä. Kannustinjärjestelmä koostuu vuosittain alkavista
ohjelmista ja kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen
erillistä päätöstä.
PSP-ohjelman 2018–2020 käynnistyessä ohjelman piirissä oli noin 30 henkilöä.
Suoritustavoitteiden saavuttamisen perusteella ansaituista osakkeista osa maksettiin
alkuperäisen PSP-palkkion maksuaikataulun mukaisesti keväällä 2021.
HKScan tiedotti 8.5.2019, että yhtiön hallitus hyväksyi uusien ohjelmien
alkamisen yhtiön avainhenkilöille tarkoitetussa osakepohjaisessa pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmässä. PSP-ohjelma 2019–2021 on suunnattu HKScan-konsernin
johtoryhmän jäsenille, yhteensä enintään 10 henkilölle. Alkuperäisen PSP-palkkioiden
maksuaikataulun mukaan palkkiot tästä ohjelmasta maksettaisiin kahdessa erässä
keväällä 2022 ja keväällä 2023 suoritustavoitteiden saavuttamisen perusteella.
Lähde: Euroclear Finland
22Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
PSP-ohjelmien 2018–2020 ja 2019–2021 suoritusjaksot 2019–2020 päättyivät
31.12.2020. Palkkiot maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina.
PSP-ohjelman 2019-2021 suoritusjakso 2021 päättyi 31.12.2021.
Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain
alkavista osakepalkkio-ohjelmista, jonka kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden
pituisesta rajoitusjaksosta. Rajoitusjakson jälkeen ohjelmaan perustuvat osakepalkkiot
maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina.
HKScan tiedotti 8.5.2019 uuden RSP-ohjelman 2019–2021 alkamisen ehdollisessa
osakepalkkio-järjestelmässä. RSP-ohjelmaan 2019–2021 olivat oikeutettuja
osallistumaan PSP-ohjelman 2019–2021 osallistujat. Alkuperäisen RSP-palkkioiden
maksuaikataulun mukaan palkkiot tästä ohjelmasta maksettaisiin kahdessa erässä
keväällä 2022 ja keväällä 2023 hallituksen asettaman konsernitason taloudellisen
mittarin täyttymisen perusteella.
HKScan tiedotti 7.4.2021 muutoksista sekä PSP- että RSP-ohjelmien
maksuaikatauluihin. Uuden maksuaikataulun mukaan ansaituista palkkioista
osa maksetaan vuosina 2021–2023 ja konsernin johtoryhmän palkkioista
loppuosa lykätään ja maksetaan vuosina 2024–2025. Lykätyt palkkiot maksetaan
suoritustavoitteiden vähimmäistason saavuttamisen perusteella.
Lykätyn palkkion kustannuksille on asetettu enimmäismäärä.
Liiketoiminnan lähiajan riskit
Tuotantopanosten ja raaka-aineiden hintojen nousu
Euroalueen talouden kasvaessa ja velkaelvytyksen jatkuessa yleinen inaatiopaine
on edelleen nousussa. Lisäksi energian hinta on ollut Euroopassa voimakkaassa
nousussa. Tämä luo edelleen kustannuspaineita pakkausmateriaaleihin ja muihin
tuotantopanoksiin. Euroopan heikosta viljasadosta johtuva rehuviljojen merkittävä
hintojen nousu on johtanut viiveellä liharaaka-aineiden hintojen edelleen jatkuvaan
nousuun. Tilanne aiheuttaa merkittävän riskin HKScanin kannattavuudelle, mikäli
yhtiö ei onnistu tuotannon tehostamisen ohella nostamaan tuotteiden myyntihintoja
riittävästi kustannusten nousun kattamiseksi. Mikäli erityisesti sianlihan markkinahinta
ei nouse riittävän nopeasti ja tuottajien erittäin heikko kannattavuustilanne pitkittyy,
voi riskinä olla paikallisen liharaaka-aineen saatavuuden heikkeneminen ja rehujen
välityskauppaan liittyvän luottotappioriskin kasvu.
Koronapandemia
Pitkittynyt koronapandemia on HKScanin liiketoiminnalle edelleen merkittävä
epävarmuustekijä. HKScanin kotimarkkinoilla pandemiatilanne voi muuttua
nopeastikin ja markkinakohtaiset riskit muuttuvat tilanteiden mukaan.
HKScanissa pandemian kehittymistä seurataan tiiviisti ja siihen reagoidaan tilanteiden
mukaan. Yhtiön keskeinen tavoite on turvata henkilöstönsä terveys ja turvallisuus sekä
varmistaa toiminnan häiriöttömyys koko ruokaketjussa. Tuotannon keskeytyminen
henkilöstön sairastumisen seurauksena on yhtiölle merkittävä riski. Tiukkojen
hygieniakäytäntöjen ja viranomaisohjeiden lisäksi yhtiö noudattaa omia pandemiaan
liittyviä varautumistoimenpiteitään siihen asti, kunnes niiden asteittaista purkamista
voidaan arvioida eri markkina-alueiden pandemiatilanne huomioiden.
Muut liiketoiminnan riskit
Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuus on olennaisen
tärkeää. Eläintautien mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois.
Myöskään mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta
kulutuskäyttäytymiseen ei voida sulkea pois.
Afrikkalainen sikarutto on lisännyt voimakkaita hintavaihteluja kansainvälisillä
lihamarkkinoilla. Tämä on heijastunut myös HKScanin kotimarkkinoille.
Tanskan ja useiden muiden Euroopan maiden uudet lintuinuenssatapaukset
heikentävät edelleen siipikarjanlihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle ja
ovat lisänneet tarjontaa Euroopassa. Toisaalta lintuinuenssa on johtanut myös
merkittävään siipikarjanlihan tuotannon laskuun joissakin Euroopan maissa.
Tilanteesta aiheutuu osin ennakoimatonta hintavaihtelua, minkä vaikutukset
ulottuvat myös HKScanin kotimarkkinoille.
Kansainvälinen liharaaka-ainemarkkina on aiempaa globaalimpi, minkä seurauksena
muutokset suurien lihan tuonti- ja vientimaiden kansainvälisissä kauppasuhteissa
saattavat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä hintavaihteluja.
23Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden
kuluttajakysyntään. Myös odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat
vaikuttaa liiketoimintaan ja kulutuskysyntään. Kyberhyökkäykset ovat kasvavia riskejä
ja ne voivat pahimmillaan haitata merkittävästi yhtiön toimintaa. Lisäksi HKScanin
mahdolliset osallisuudet oikeusprosesseissa voivat muodostaa riskejä.
Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan,
mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti.
Konsernin parantuneen kannattavuuden ansiosta riskit rahoitussopimusten
kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selvästi.
Globaalien logistiikkaketjujen heikentynyt toiminta voi aiheuttaa riskejä yhtiön
investointien toteuttamiselle suunnitelluissa aikatauluissa. Koneiden ja laitteiden
toimitusajat ovat pidentyneet ja hinnat nousseet. Vastaavia aikataulu- ja
kustannuspaineita tunnistetaan myös tuotantotilojen rakentamisessa. HKScan ottaa
suunnitelmissaan erityisen huolellisesti huomioon kustannus- ja aikatauluriskien
mahdolliset vaikutukset investointiensa toteutukseen.
Epävakaa geopoliittinen tilanne voi vaikuttaa haitallisesti HKScanin liiketoimintaan ja
sen kehitykseen erityisesti Baltiassa.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
HKScan aloittaa suomalaisen siipikarjanlihan viennin Etelä-Koreaan
HKScan julkisti 21.1.2022 Rauman yksikön saaneen Etelä-Korean viranomaisilta
vientihyväksynnän suomalaiselle siipikarjanlihalle. Siipikarjanlihan vienti Suomesta
Etelä-Koreaan aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Siipikarjanlihan vientilupa
on merkittävä askel HKScanin viennille, sillä Rauman yksikössä on viime vuosina
investoitu kasvuun myös viennin näkökulmasta.
Ensimmäisten vuosien vientimääräksi arvioidaan 3-5 miljoonaa kiloa. Etelä-
Koreaan vietävät tuotteet ovat broilerin koipireisiä, siipiä ja varpaita. Suomalainen
siipikarjanliha on vastuullisesti tuotettua ja antibioottivapaata. Lisäksi Suomessa
on erinomainen eläintautitilanne ja eläinten hyvinvointi sekä tuotannon
ympäristötehokkuus huomioidaan kaikissa vaiheissa.
HKScan suunnittelee toimintamallinsa selkeyttämistä
HKScan julkisti 3.2.2022 suunnittelevansa konsernitoimintojen ja liiketoimintayksiköiden
välisen toimintamallin selkeyttämistä. HKScanin konsernitoimintojen suunnitellaan
keskittyvän jatkossa aiempaa vahvemmin konsernin keskeisiin strategisiin kehitys-
hankkeisiin ja johtamiseen sekä pörssiyhtiön hyvän hallintotavan varmistaviin toimintoihin.
Operatiivinen liiketoiminta keskittyy aiempaakin selkeämmin liiketoimintayksiköihin.
HKScanin konsernitoimintojen ja Suomen liiketoimintayksikön toimintamallin
selkeyttämistä koskevia suunnitelmia käsitellään Suomessa yhteistoimintaneuvotteluissa,
jotka voivat johtaa arviolta 20 työtehtävän vähennykseen tai muutoksiin henkilöiden
työsuhteissa. Yhteistoimintaneuvottelut eivät koske työntekijöiden henkilöstöryhmää
eivätkä HKScanin liiketoimintoja Ruotsissa, Baltiassa, Tanskassa ja Puolassa.
Tavoitteena on saada yt-neuvottelut päätökseen maaliskuun 2022 aikana.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 282,5 (290,9) miljoonaa euroa sisältäen
vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,4 (215,1) miljoonaa euroa
sekä tilikauden 2021 tuloksen -5,8 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa
osinkoa 0,04 euroa per osake eli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva osuus
jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Näkymät vuodelle 2022
Vuonna 2022 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan
vuodesta 2021. Alkuvuoden 2022 vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan
olevan vertailukautta heikompi yhtiön tuloskehitykseen voimakkaasti vaikuttavasta
inaatiosta sekä kansainvälisestä liha- ja viljamarkkinan merkittävästä epätasapainosta
johtuen. Koko vuoden tuloskehitykseen vaikuttaa merkittävästi kansainvälisen liha- ja
viljamarkkinan kehitys.
Varsinainen yhtiökokous 2022
HKScanin varsinainen yhtiökokous suunnitellaan pidettävän keskiviikkona 30.3.2022
Turussa. Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.
24Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Avainluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2021 2020 2019 2018 2017
Liikevaihto, Meur 1 815,3 1 781,0 1 744,4 1 715,4 1 808,1
Liiketulos, Meur** 17,9 21,3 -23,2 -48,3 -40,3
% liikevaihdosta** 1,0 1,2 -1,3 -2,8 -2,2
Vertailukelpoinen liiketulos, Meur** 14,5 17,0 -2,2 -46,3 -17,6
% liikevaihdosta** 0,8 1,0 -0,1 -2,7 -1,0
Voitto/tappio ennen veroja, Meur** 6,6 12,3 -34,5 -58,5 -45,5
% liikevaihdosta** 0,4 0,7 -2,0 -3,4 -2,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %** -0,4 1,5 -11,5 -15,2 -10,4
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE)
ennen veroja , %**
3,6 3,9 -3,1 -6,7 -6,3
Omavaraisuusaste, %** 33,5 33,7 34,8 33,3 36,9
Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , %** 95,2 91,0 84,8 103,3 59,3
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur 48,2 83,5 31,7 41,0 125,5
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur** 89,2 7,2 11,3 11,2 -
Investoinnit yhteensä, Meur** 137,5 90,7 43,0 52,2 125,5
% liikevaihdosta** 7,6 5,1 2,5 3,0 6,9
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur 6,6 4,9 5,8 8,6 6,5
% liikevaihdosta 0,4 0,3 0,3 0,5 0,4
Henkilöstö keskimäärin 6 892 6 741 6 684 6 874 7 037
Osakekohtaiset tunnusluvut 2021 2020 2019 2018 2017
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur** -0,06 -0,01 -0,52 -1,00 -0,79
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur** -0,06 -0,01 -0,52 -1,00 -0,79
Vertailukelpoinen tulos/osake, eur** -0,10 -0,05 -0,26 -0,96 -0,37
Oma pääoma/osake, eur** 3,17 3,19 3,18 5,73 6,23
Osakekohtainen osinko, eur 0,04* 0,03 0,00 0,00 0,09
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % -63,4* -584,3 0,0 0,0 -11,4
Osinko laimennetusta tuloksesta, % -63,4* -584,3 0,0 0,0 -11,4
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,4* 1,5 0,0 0,0 2,9
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
laimentamaton** -26,3 -381,8 -5,3 -1,4 -4,0
laimennettu** -26,3 -381,8 -5,3 -1,4 -4,0
Alin osakekurssi, eur 1,57 1,60 1,48 1,29 2,96
Ylin osakekurssi, eur 2,52 2,85 2,88 3,23 3,60
Keskikurssi, eur 2,08 2,03 2,05 2,40 3,24
Vuoden päätöskurssi, eur 1,66 1,96 2,76 1,42 3,13
Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur 161,2 190,0 267,6 76,7 169,1
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl 32 515 27 000 26 948 11 400 10 426
% keskimääräisestä lukumäärästä 33,5 27,8 33,7 21,1 19,3
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä,
1 000 kpl
keskimäärin tilikaudella 97 046 96 952 79 943 54 030 54 018
tilikauden lopussa 97 094 96 952 96 952 54 034 54 018
täysin laimennettu 97 094 96 952 96 952 54 034 54 018
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.
** Vuosi 2017 ei ole IFRS 16 oikaistu.
25Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tunnuslukujen laskentakaavat
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantavat
kausien välistä vertailukelpoisuutta.
Oman pääoman tuotto (%)
Tilikauden tulos
x 100
Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
Sitoutuneen pääoman tuotto
(ROCE) ennen veroja (%)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste (%)
Oma pääoma yhteensä
x 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste (%)
Korolliset rahoitusvelat
x 100
Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste (%)
Korolliset nettorahoitusvelat
x 100
Oma pääoma
Osakekohtainen tulos (EPS)*
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Osakekohtainen
oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko
Tilikauden osingonjako
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta (%)
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%)
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
x tilikauden päätöskurssi
Rahavirta ennen
rahoituskuluja ja rahoitusta
Rahavirta investointien jälkeen - rahoituserät
Henkilöstön määrä
Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Kertaluonteisia muutoksia, mitkä eivät liity normaaleihin
jatkuviin toimintoihin ja merkittävästi vaikuttavat yrityksen
talouteen. Esimerkiksi sellaisia kustannuksia ovat: kapasi-
teetin sopeuttaminen (rakenneuudistukset), irtisanomiset,
rakenneuudistuksiin liittyvät juridiset kustannukset tai
vastaavat kertaluonteiset kulut, mitkä liittyvät tehokkuus- tai
uudelleenorganisointiohjelmiin, merkittävät korvaukset tai
sakot, jotka maksetaan juridisen päätöksen tai sopimuksen
takia, liiketoimintakauppaan liittyvät transaction palkkiot
/ kustannukset (konsultointi, neuvonta, juridinen, due
diligence, rekisteröinti jne.) sekä liiketoimintojen myynnistä
syntyneet voito/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos*
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Korollinen nettovelka Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset
* Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko
sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.
26Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernin tuloslaskelma .................................28
Konsernin laaja tuloslaskelma ........................28
Konsernin tase ................................................. 29
Konsernin rahavirtalaskelma .......................... 30
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista .....................................31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .................. 32
Tuloslaskelman liitetiedot ...............................44
Taseen liitetiedot ..............................................55
Emoyhtiön tuloslaskelma ................................85
Emoyhtiön tase ................................................86
Emoyhtiön rahavirtalaskelma .........................87
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .............88
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot ............90
Emoyhtiön taseen liitetiedot ..........................92
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset ................................................101
Tilinpäätösmerkintä .......................................101
Varmennusraportti ....................... 102
Tilinpäätös 2021
Konsernin tuloslaskelma 1.1. – 31.12. Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.
(milj. euroa) Liitetieto 2021 2020
Liikevaihto 1. 1 815,3 1 781,0
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 8,7 7,2
Materiaalit ja palvelut 3. -1 219,9 -1 215,5
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 4. -333,5 -315,6
Poistot 5.,13. -60,2 -56,7
Liiketoiminnan muut kulut 6. -192,5 -179,1
Liiketulos 17,9 21,3
Rahoitustuotot 7. 2,7 2,2
Rahoituskulut 7.,13. -17,4 -13,2
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista 3,4 1,9
Voitto/tappio ennen veroja 6,6 12,3
Tuloverot 8. -7,8 -7,5
Tilikauden voitto/tappio -1,2 4,8
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille -4,5 1,2
Määräysvallattomille omistajille 3,2 3,6
Yhteensä -1,2 4,8
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osake-
kohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake 9. -0,06 -0,01
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake 9. -0,06 -0,01
(milj. euroa) 2021 2020
Tilikauden voitto / tappio -1,2 4,8
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen):
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -2,0 2,8
Rahavirran suojaus 7,4 -1,7
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot 2,9 -0,3
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) 8,3 0,8
Kauden laaja tulos yhteensä 7,1 5,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 3,9 1,9
Määräysvallattomille omistajille 3,2 3,6
Yhteensä 7,1 5,6
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
28Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernin tase 31.12.
(milj. euroa) Liitetieto 31.12.2021 31.12.2020
Aineettomat hyödykkeet 10. 72,9 76,2
Liikearvo 11. 71,3 71,8
Aineelliset hyödykkeet 12.,13. 459,7 458,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 14. 26,4 21,6
Muut saamiset 15. 7,3 6,2
Muut osakkeet ja osuudet 15. 12,1 12,2
Laskennallinen verosaaminen 16. 36,3 40,9
Pitkäaikaiset varat 686,0 687,7
Vaihto-omaisuus 17. 131,1 119,0
Myyntisaamiset 18. 117,4 105,3
Muut saamiset 18. 23,9 17,1
Tuloverosaaminen 18. 0,0 0,0
Rahat ja pankkisaamiset 19. 27,2 46,8
Lyhytaikaiset varat 299,6 288,2
Varat 985,6 975,9
Osakepääoma 20. 66,8 66,8
Ylikurssirahasto 20. 72,9 72,9
Omat osakkeet 20. -4,8 -4,8
Hybridilaina 20. 25,9 25,9
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 20. 232,4 224,9
Muuntoerot 20. -12,6 -10,6
Kertyneet voittovarat 20. -72,4 -66,4
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 308,3 308,8
Määräysvallattomien omistajien osuus 22,1 20,3
Oma pääoma 330,3 329,1
Laskennallinen verovelka 16. 20,1 19,0
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 13.,23. 210,1 249,2
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 23. 0,2 1,8
Pitkäaikaiset varaukset 22. 5,2 5,2
Eläkevelvoitteet 21. 38,1 43,1
Pitkäaikainen vieras pääoma 273,6 318,3
Korollinen vieras pääoma 13.,23. 131,8 97,2
Ostovelat ja muut velat 23. 240,7 219,4
Asiakashyvitykset 23. 6,8 7,4
Tuloverovelka 23. 2,2 1,0
Varaukset 22. 0,1 3,5
Lyhytaikainen vieras pääoma 381,7 328,5
Oma pääoma ja velat 985,6 975,9
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
29Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernin rahavirtalaskelma
(milj. euroa) 2021 2020
Tilikauden tulos -1,2 4,8
Oikaisuerät 76,3 73,9
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 75,1 78,7
Nettokäyttöpääoman muutos 0,2 -7,9
Muu muutos -3,0 6,6
Korkokulut -14,3 -12,1
Muut rahoituskulut -8,5 -10,1
Korkotuotot 2,1 1,8
Muut rahoitustuotot 4,3 7,1
Osinkotuotot 1,2 1,0
Tuloverot -2,5 -1,4
Liiketoiminnan rahavirta (A) 54,6 63,7
Käyttöomaisuuden investoinnit -51,0 -83,6
Käyttöomaisuuden myynnit 77,5 1,7
Ostetut tytäryhtiöosakkeet - 0,1
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 -3,3
Investointien rahavirta (B) 26,5 -85,1
Hybridilaina -2,1 -2,1
Lainojen nostot 92,8 48,7
Lainojen takaisinmaksut -175,4 -5,7
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -11,3 -10,3
Maksetut osingot -4,4 -0,7
Rahoituksen rahavirta (C) -100,3 30,0
Nettorahavirta (A+B+C) -19,2 8,6
Rahavarat 31.12. 27,2 46,8
Rahavarat 1.1. 46,8 37,5
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus -0,4 0,6
Muutos -19,2 8,6
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
30Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
(milj. euroa)
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Arvon-
muutos
rahasto
Sijoitettu
vapaa oma
pääoma
(SVOP)
Hybridi-
laina
Muut
rahastot
Muunto-
erot
Omat
osakkeet
Voitto-
varat
Emoyhtiön
osakkeen-
omistajien
osuus
yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2021 66,8 72,9 -0,8 215,4 25,9 10,3 -10,6 -4,8 -66,4 308,8 20,3 329,1
Tilikauden tulos - - - - - - - - -4,5 -4,5 3,2 -1,2
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - - - - -2,0 - - -2,0 - -2,0
Rahavirran suojaus - - 7,4 - - - - - - 7,4 - 7,4
Vakuutusmatemaattiset voitot
tai tappiot
Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - 7,4 - - - -2,0 - 2,9 8,3 - 8,3
Tilikauden laaja tulos - - 7,4 - - - -2,0 - -1,5 3,9 3,2 7,1
Suorat kirjaukset - - - - - 0,0 - - 0,5 0,5 - 0,5
Osingonjako - - - - - - - - -2,9 -2,9 -1,4 -4,3
Hybridilaina - - - - - - - - -2,1 -2,1 - -2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2021 66,8 72,9 6,6 215,4 25,9 10,4 -12,6 -4,8 -72,4 308,3 22,1 330,3
OMA PÄÄOMA 1.1.2020 66,8 72,9 1,0 215,4 25,9 10,3 -13,4 -4,8 -66,2 307,9 17,2 325,1
Tilikauden tulos - - - - - - - - 1,2 1,2 3,6 4,8
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - - - - 2,8 - - 2,8 - 2,8
Rahavirran suojaus - - -1,7 - - - - - - -1,7 - -1,7
Vakuutusmatemaattiset voitot
tai tappiot
Muut laajan tuloksen erät yhteensä - - -1,7 - - - 2,8 - -0,3 0,8 - 0,8
Tilikauden laaja tulos - - -1,7 - - - 2,8 - 0,8 1,9 3,6 5,6
Suorat kirjaukset - - - - - 0,0 - - 1,1 1,0 - 1,0
Osingonjako - - - - - - - - - - -0,7 -0,7
Tytäryhtiön hankinta - - - - - - - - - - 0,1 0,1
Hybridilaina - - - - - - - -2,1 -2,1 - -2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2020 66,8 72,9 -0,8 215,4 25,9 10,3 -10,6 -4,8 -66,4 308,8 20,3 329,1
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
31Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2021
Laatimisperiaatteet
Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla.
Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin
tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2021 voimassaolevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen
nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä
annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-
säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun
ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta,
jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan
emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen
kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa
konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Osa-alueet, joihin liittyy
tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet,
joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään
kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.
Yhteisön perustiedot
Yhtiön kotipaikka on Turku.
korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa,
niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä.
Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit.
Konsernilla on toimintaa Itämeren alueella Suomessa, Ruotsissa, Virossa,
Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Venäjällä, Saksassa ja Kiinassa.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin.
LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2022 tämän tilinpäätöksen
julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön
verkkosivuilta osoitteesta www.hkscan.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista
osoitteessa L emminkäisenkatu 48, 20520 T urku. Samassa osoitteessa on saatavilla
myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.
32Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta,
joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 2020, lukuun ottamatta uusien standardien käyttöönottoa.
Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit
1.1.2021 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja,
joilla olisi vaikutusta konsernin kirjanpitokäytäntöihin, ei ole ollut.
Vertailukelpoisuus
Vuodet 2021 ja 2020 ovat keskenään vertailukelpoisia.
Tytäryhtiöiden yhdistely
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi
tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on
määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla
osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien,
kun määräysvalta siirtyy konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä.
Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet
velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman
ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää
ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon.
Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi
otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan
käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa
kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa
määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä
olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien
omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja
vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön
hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset,
velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan
käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus
määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille
omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen
emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan
tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien
omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden
käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin.
Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio
kirjataan myös omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan
menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan
tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle
jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai
rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen
33Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin
liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin
kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,
mikä tavallisesti toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen
äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa
sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään
tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-
ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen
tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-
arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät
niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on
eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä
liitetietojen kohdassa 27. ”Lähipiiriliiketoimet” mainitut osakkuusyritykset.
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoiton alapuolella.
Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista
kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei
ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2020–2021.
Yhteisyritykset
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa
yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten sekä
yhteisyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 27.
”Lähipiiriliiketoimet”.
Ulkomaanvaluuttojen muuntaminen
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen
ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”).
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta-
ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan
euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien
mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta
tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa
taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen
hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman
erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman
muuntoeroihin ja muutos laajan tuloksen eriin.
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset,
lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan
määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle.
Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin
liikevoiton yläpuolelle.
34Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat 25–50 vuotta
Rakennuksen koneet ja laitteet 8–12,5 vuotta
Koneet ja kalusto 2–10 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn
odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen
käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten käyttöomaisuus-
hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot
sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan
kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja
poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on
kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen
saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa
hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on
saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla,
kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset
esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää
osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien
nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja
ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien
osuuden käypää arvoa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumis-
testausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä,
joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä,
johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla
liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.
Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin,
jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon
alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan
rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä
luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi,
eikä tätä myöhemmin peruuteta.
35Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista
hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain
mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy
kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan
tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta.
Ks. kohdat ”Arvonalentumiset” ja ”Arvonalentumistestaus”.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät
konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Muut aineettomat oikeudet ja hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno
on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva
odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin
hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään
taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina
taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen.
Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä
ei poisteta.
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi.
Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä,
että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien
omaisuuserien arvon alentuminen
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia aineettomia
hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain.
Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin,
kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen
arvo ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla
omaisuuserän kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta
johtuvilla menoilla vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen
arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä
rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien
omaisuuserien (muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan
mahdollisen peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.
Katso ”Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta” ja ”Liikearvo”.
Vaihto-omaisuus
Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja
keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä
työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä
johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä
yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa.
Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa.
Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa
vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla.
Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus
vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon
tai tappioon, jonka kuluessa tappio epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen
liittyvien tekijöiden perusteella syntyi.
36Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Biologinen omaisuus
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa
arvostettu käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla.
Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti.
Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu
hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon
alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä
arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin. Teuraseläimiä tuottavat
eläimet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Yhtiö kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavaan vuokrasopimusvelan
kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Alle 12 kuukauden sopimukset ja
arvoltaan vähäiset hyödykkeet jätetään kirjausten ulkopuolelle.
Arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä ovat mm. toimistokalusteet kuten printterit ja
kahvikoneet sekä puhelimet ja tietokoneet. Alkuperäinen kirjaaminen taseeseen
perustuu maksettavien vuokrien nykyarvoon. Nykyarvon diskonttauksessa käytetään
sopimuksessa ilmoitettua korkoa, tai jos sitä ei ole saatavilla, yhtiön lisäluoton
korkoa. Maksettavien vuokrien nykyarvoon lasketaan mukaan odotettu maksu
jäännösarvotakuun perusteella, osto- tai jatko-option hinta, jos on todennäköistä,
että yhtiö käyttää sen, sekä vuokrasopimuksen päättämisestä odotettavissa olevat
todennäköiset maksut. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten (joissa lyhyt
irtisanomisaika) osalta yhtiö käyttää pääsääntöisesti johdon harkintaan perustuen
kahden vuoden kestoa, joka uusitaan aikajakson päättyessä.
Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kestona voidaan johdon
harkinnan perusteella käyttää myös muuta perusteltavissa olevaa kestoa.
Tuloslaskelmassa vuokrakulun sijaan esitetään poistot käyttöoikeusomaisuuserästä
sekä korkokulu vuokrasopimusvelalle. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan
tasapoistoin vuokrasopimuksen aikana. Maksettavat vuokrat jaetaan korkokuluun
ja velan vähennykseen vuokra-aikana efektiivisen koron menetelmällä.
Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja
vuokrasopimusvelat korollisiin velkoihin.
Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön
perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen.
Vuokrasopimus on olemassa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: kyseessä on
yksilöity omaisuuserä, asiakkaalla on oikeus olennaiseen osaan omaisuuserän
käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä käyttöaikana, asiakkaalla on oikeus
ohjata sitä, kuinka ja mihin tarkoitukseen omaisuuserää käytetään käyttöaikana,
tai jos omaisuuserän käyttö on ennalta määrätty, asiakas operoi omaisuuserää tai
on suunnitellut sen.
Konserni vuokralle antajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit
ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, kirjataan taseeseen
saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon.
Rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus
tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana,
kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
37Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle
yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen
suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-
etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja,
ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu
eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen
käytännön mukaisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen
ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan
tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä
saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta
tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen
raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn
kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen
määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin,
joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää
(projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla
arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa
käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet
ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.
Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita,
käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva
meno merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin
omaisuuserän hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen
muutosta, joka johtuu kyseisen kauden työsuorituksesta, järjestelyjen supistamisista ja
velvoitteiden täyttämisestä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen
nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-
etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen
erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana
ne syntyvät.
Osakepalkkiojärjestelmä
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään
arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion
käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina
selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus
kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.
Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä yhtiön
osakkeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite on
ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta
aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa
tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
38Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on
todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen
uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon
tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei
kirjata varausta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on
ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella
velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon
korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja
laskennalliset verot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta
verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin
ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin.
Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön
perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä
väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan
mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään
arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin
arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista
veroa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään, joka tulvaisuudessa on
todennäköistä saada verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaista eroa voidaan käyttää.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään
mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty
raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Baltian konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole
kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet.
Emoyhtiöllä on määräysvalta Baltian tytäryritysten osingonjakopolitiikkaan,
ja kyseisiä voittovaroja ei ole suunniteltu jaettavan ennakoitavassa tulevaisuudessa
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään
arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin
kurssieroilla oikaistuina.
Konserni myy elintarvikkeita, rehua, eläimiä ja vähäisessä määrin teurastus- ja
kuljetuspalveluita. Konserni täyttää suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun
tuote toimitetaan ja palvelu suoritetaan. Elintarvikkeilla on rajallinen hyllyikä, joten
laatu- ja takuuasiat realisoituvat nopeasti. Toimitetuista tuotteista ei kirjata erillistä
takuuvarausta. Tuotteiden ja palveluiden hinnat ja määrät eivät sisällä merkittävää
arvionvaraisuutta. Muuttuvan alennuksen jaksot ovat yleensä lyhyitä, ne ovat arvoltaan
vähäisiä ja päättyvät yleensä vuoden loppuun, joten ne voidaan luotettavasti
arvioida. Konserni ei erota myynnistä rahoituskomponenttia sillä tuotteen tai palvelun
luovuttamisen ja maksun saamisen välinen aika on lyhyt.
39Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät
ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin
todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on
luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana
eränään muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun
hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen kautta tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti myöhemmin kirjattaviksi. Luokittelu perustuu rahoitusvaran
sopimusehtojen mukaisiin rahavirtoihin ja konsernin liiketoimintamalliin näiden osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat (velkainstrumentit)
Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat
seuraavista ehdoista täyttyvät:
• Rahoitusvaran pitäminen perustuu liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on
sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen
• Rahoitusvaran sopimusehdoista aiheutuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja
koron maksua.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä ja niihin tehdään tarvittaessa arvonalentumiskirjaus. Voitot tai
tappiot myynnistä, modioinnista tai arvonalentumisesta kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät
myyntisaamiset sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset.
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
(oman pääoman ehtoiset instrumentit)
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi peruuttamattomasti luokitella
oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, kun ne ovat IAS 32:n mukaisia eikä niitä pidetä
kaupankäyntitarkoituksessa. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti.
Voittoja ja tappioita näistä ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osingot esitetään
tuloslaskelman rahoitustuotoissa, kun oikeus osinkoon on syntynyt, paitsi jos kyseinen
suorite saadaan rahoitusvaran hankintahinnan palautukseksi, jolloin tällainen tuotto
kirjataan laajan tulokseen. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin oman
pääoman ehtoisiin instrumentteihin ei tehdä arvonalentumisen arviointia.
Konserni on päättänyt luokitella peruuttamattomasti listaamattomat oman pääoman
ehtoiset sijoituksensa tähän luokkaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät
kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, tähän luokkaan alun perin
määritetyt rahavarat sekä rahavarat jotka pitää arvostaa käypään arvoon.
Rahavarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, jos ne on hankittu
luovutettavaksi lähiaikoina. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa
pidettäviksi, paitsi jos niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusvarat, joiden
rahavirrat eivät ole yksinomaan pääoman ja koron maksua, luokitellaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi riippumatta liiketoimintamallista.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan taseessa
käypään arvoon ja arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa.
Taseesta pois kirjaaminen
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt
merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
40Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni kirjaa varausta odotetuista luottotappioista kaikille velkainstrumenteille,
joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Odotetut luottotappiot perustuvat
siihen rahavirtojen erotukseen mitä sopimuksen perusteella pitäisi saada ja mitä
konserni odottaa saavansa. Odotetut rahavirrat sisältävät vakuuksien realisoinnista
saatavat rahavirrat. Myyntisaamisten osalta konserni soveltaa yksinkertaistettua
lähestymistapaa odotetun luottotappion laskennassa. Luottotappiovaraus perustuu
saamisten elinaikana odotettuihin luottotappioihin kunakin raportointipäivänä.
Konserni on laatinut luottotappiomatriisin, joka perustuu historiallisiin toteutuneisiin
luottotappioihin, ja sitä säädetään eteenpäin katsovilla vastapuoleen ja taloudelliseen
ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Rahoitusvara kirjataan alas, kun ei ole kohtuullista
odotusta saada sopimuksen mukaisia rahavirtoja.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista
pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat
helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden
arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen
kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät
luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä
konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi
kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut muut rahoitusvelat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin
ja myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat.
Johdannaisvelat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun
perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen
kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja,
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan
lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään
12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta
välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen
omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista
taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.
Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana
ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan
transaktiomenoiksi todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus.
Järjestelypalkkiot kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan.
Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään
osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla
nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä
palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
41Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon
sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan
myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään
arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen
käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja,
arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne korkoriskin kyseessä
ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen
rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan
suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi
ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut
rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot
siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin tai
–kuluihin (korkojohdannaiset) tai liiketoiminnan muihin kuluihin (hyödykejohdannaiset).
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai
kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista
kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi
toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan
pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.
Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan
asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset kuuluvat tähän ryhmään.
Kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan
konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin
tai kuluihin, ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset
tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Taseessa ulkomaan
valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään
muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Korkojohdannaisten käyvän arvon
muutokset kirjataan rahoituseriin. Taseessa korkojohdannaisten käyvät arvot esitetään
lyhyt- ja pitkäaikaisissa veloissa maturiteetin mukaisesti.
Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 20. ”Omaa pääomaa koskevat
liitetiedot” kohdassa ”Arvonmuutosrahasto”.
Oma pääoma
Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia
osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Osinko
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta
omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
42Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä.
Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu
kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja
työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot
sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään
liiketuloksen alapuolella.
Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset
ja kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen
päätöksen tai ratkaisun perusteella maksetut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi
kirjatut korvaukset tai sakot sekä vertailukelpoinen liiketulos voidaan tarvittaessa
esittää erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.
Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta
Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia,
jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta
mahdolliseen liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumiseen sekä
varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa näistä arvioista.
Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan
tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä
tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä.
Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan
kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan
perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään alla.
Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat
oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden
käyvän arvon määrittäminen
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään
johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja.
Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän
aiempaan tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman
oikeuden käypään arvoon arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista
rahavirroista. Arvostamiset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin
luovutus- ja takaisinostohintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia
omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan.
Muutokset liiketoiminnan painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin
alkuperäisessä arvostuksessa.
Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon
alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.
Arvonalentumistestaus
Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain.
Rahavirtoja tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään
käyttöarvoon perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää
arvioiden käyttöä. Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia,
arvioidut kerrytettävissä rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.
Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka
koskee eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että
tuoton kasvuun liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien
ja arvioiden keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä
mainittujen tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.
43Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tuloslaskelman liitetiedot
1. Toimintasegmentit
Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin
johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien
perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja
tuloksellisuuden arviointiin.
Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti
katsottuna johto arvioi tulosta Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa.
Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita
ja -valmisteita sekä valmisruokia. Tämän lisäksi konserni myy vähäisessä määrin
teurastus- ja kuljetuspalveluja.
Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät sisällä sisäistä myyntiä ja katetta.
Segmentit raportoivat ulkoista myyntiä ja ulkoisen myynnin kustannuksia.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai
perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on
laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-
omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset,
korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko
konsernille yhteisiä eriä.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä
laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten
todennäköisesti tytäryrityksillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät
hyvitykset voidaan hyödyntää.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-
omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen arviointiin
konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta käyttökelvottomasta
vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä vaihto-omaisuuden
arvostamispolitiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen ja jatkuvaan
seurantaan ja arviointiin. Myös biologisten hyödykkeiden käypä arvo sisältää
johdon harkintaa.
Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
Millään jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-
tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.
44Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Vuosi 2021
Ruotsin
toiminnot
Suomen
toiminnot
Tanskan
toiminnot
Baltian
toiminnot
Toiminta-
segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto Eliminoinnit
Kohdista-
mattomat
Konserni
yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto 700,4 772,3 172,7 170,0 1 815,3 - - - 1 815,3
Liiketulos 22,6 12,1 0,0 -5,4 29,3 -11,4 - - 17,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,3 3,1 0,1 - 3,4 - - - 3,4
Rahoitustuotot ja -kulut -14,7 -14,7
Tuloverot -7,8 -7,8
Tilikauden tulos -1,2
TASETIEDOT
Segmentin varat 287,1 430,0 62,9 145,6 925,6 39,7 -61,8 - 903,5
Osuudet osakkuusyrityksissä 5,4 16,1 4,4 - 25,9 0,5 - - 26,4
Kohdistamattomat varat - - - - - - - 55,7 55,7
Varat yhteensä 292,4 446,1 67,3 145,6 951,5 40,2 -61,8 55,7 985,6
Segmentin velat 146,6 187,1 21,4 34,3 389,4 14,5 -5,7 - 398,2
Kohdistamattomat velat - - - - - - - 257,1 257,1
Velat yhteensä 146,6 187,1 21,4 34,3 389,4 14,5 -5,7 257,1 655,3
45Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat 700,3 769,0 172,7 169,6 1 811,6 - - - 1 811,6
Liikevaihto, palvelut 0,1 3,3 - 0,4 3,7 - - - 3,7
Investoinnit 28,6 85,0 5,1 16,7 135,4 2,1 - - 137,5
Poistot -13,6 -33,1 -4,8 -10,3 -61,8 -1,3 - - -63,1
Arvonalentumiset -0,2 3,1 - - 2,9 - - - 2,9
Liikearvot 29,2 19,8 - 22,2 71,3 - - - 71,3
Rahavirta ilman rahoituskuluja 7,0 99,5 -2,2 -6,9 97,3 -0,9 - - 96,4
Rahavirta ilman rahoituskuluja,
täsmäytys konserni yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta 54,6
Rahoituserät (-) 15,2
Investointien rahavirta 26,5
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) 0,0
Rahavirta ilman rahoituskuluja 96,4
Vuosi 2020
Ruotsin
toiminnot
Suomen
toiminnot
Tanskan
toiminnot
Baltian
toiminnot
Toiminta-
segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto Eliminoinnit
Kohdista-
mattomat
Konserni
yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto 662,1 772,4 171,5 175,0 1 781,0 - - - 1 781,0
Liiketulos 19,1 10,7 1,0 3,7 34,4 -13,2 - - 21,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,2 1,2 0,5 - 1,9 - - - 1,9
Rahoitustuotot ja -kulut -11,0 -11,0
Tuloverot -7,5 -7,5
Tilikauden tulos 4,8
46Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tasetiedot
Segmentin varat 268,0 430,8 63,2 136,7 898,7 61,4 -65,1 - 894,9
Osuudet osakkuusyrityksissä 2,6 13,7 4,4 - 20,6 1,0 - - 21,6
Kohdistamattomat varat - - - - - - - 59,4 59,4
Varat yhteensä 270,6 444,4 67,5 136,7 919,3 62,3 -65,1 59,4 975,9
Segmentin velat 134,5 111,6 24,4 22,7 293,1 16,4 -5,1 - 304,4
Kohdistamattomat velat - - - - - - - 342,4 342,4
Velat yhteensä 134,5 111,6 24,4 22,7 293,1 16,4 -5,1 342,4 646,8
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat 662,1 769,1 171,5 174,6 1 777,4 - - - 1 777,4
Liikevaihto, palvelut 0,0 3,2 - 0,4 3,6 - - - 3,6
Investoinnit 19,1 56,2 8,0 5,8 89,1 1,6 - - 90,7
Poistot -12,9 -34,1 -4,9 -10,6 -62,6 -1,4 - - -63,9
Arvonalentumiset - 3,1 4,1 - 7,2 - - - 7,2
Liikearvot 29,9 19,8 - 22,2 71,8 - - - 71,8
Rahavirta ilman rahoituskuluja 13,6 -28,3 -3,7 10,3 -8,1 2,5 - - -5,7
Rahavirta ilman rahoituskuluja,
täsmäytys konserni yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta 63,7
Rahoituserät (-) 12,3
Investointien rahavirta -85,1
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) 3,3
Rahavirta ilman rahoituskuluja -5,7
47Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Vuokratuotot 1,4 1,3
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 1,5 1,0
Valuuttajohdannaisten kurssivoitot 0,6 0,8
Vakuutuskorvaus - 0
Julkiset avustukset 1,1 0,2
Liiketoiminnan muut tuotot 4,1 3,9
Liiketoiminnan muut tuotot 8,7 7,2
2021 2020
Ostot tilikauden aikana -1 069,2 -1 051,4
Varastojen lisäys tai vähennys -4,6 -18,4
Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0
Aineet, tavarat, tarvikkeet -1 073,7 -1 069,7
Ulkopuoliset palvelut -146,2 -145,8
Materiaalit ja palvelut -1 219,9 -1 215,5
2021 2020
Palkat ja palkkiot -258,4 -245,0
Osakepalkkiojärjestelmän kulut -0,7 -1,2
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -29,3 -27,3
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt -1,9 -1,9
Eläkekulut yhteensä -31,3 -29,3
Muut henkilösivukulut -43,1 -40,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut -333,5 -315,6
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio:
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -3,6 -3,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -0,5 -0,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet -0,2 -
Osakeperusteiset maksut -0,2 -
Johdon palkat, palkkiot ja etuudet -4,5 -4,2
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin (FTE):
Toimihenkilöt 1 170 1 139
Työntekijät 5 722 5 602
Yhteensä 6 892 6 741
2. Liiketoiminnan muut tuotot
3. Materiaalit ja palvelut
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
48Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Hallituksen jäsenet
Palkat ja
palkkiot
Työsuhteen
päättymisen
jälkeiset
etuudet
Reijo Kiskola, Puheenjohtaja 0,118 -
Jari Mäkilä, Varapuheenjohtaja 0,057 -
Per Olof Nyman 0,052 -
Harri Suutari 0,053 -
Terhi Tuomi 0,050 -
Anne Leskelä 0,057 -
Carl-Peter Thorwid 0,033 -
Ilkka Uusitalo 0,034 -
Yhteensä 0,455 -
Toimitusjohtaja
Tero Hemmillä 0,863 0,134
Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.
Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta.
Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta.
Osakepalkkiojärjestelmä
Osakepalkkiojärjestelmä 2018
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 7.2.2018 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä
ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä
osakepalkkiojärjestelmänä. Kukin järjestelmä kattaa kolme vuoden pituisen jakson.
Osakepalkkiojärjestelmän osallistujien ansaintamahdollisuus on rajattu.
Vuonna 2021 hallitus päätti, että Osakepalkkio-ohjelmien 2018–2020 ja 2019–2021
alkuperäisten kriteerien toteumien perusteella ansaittavista osakkeista noin puolet
maksetaan vuosina 2021–2023, työssäolovelvoite huomioiden. Varmistaakseen
palkkionmaksujen yhdenmukaisuuden yhtiön pitkän aikavälin suoriutumisen ja
osakkeenomistajien tuottojen kanssa, hallitus päätti lykätä ja maksaa loppuosan
konsernin johtoryhmän palkkioista vuosina 2024–2025. Palkkiot, joiden maksua
lykätään, maksetaan hallituksen osakkeen kokonaistuotolle (TSR) ja kannattavuudelle
asettamien vähimmäistavoitteiden saavuttamisen ja työssäolovelvoitteen toteutumisen
perusteella. Hallitus on asettanut enimmäismäärän lykätyn palkkion kustannuksille.
PSP 2018-2020
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain
rahana vuosina 2021-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön
työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta. PSP 2018 - 2020-ohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit vuodelle
2018 ovat HKScanin vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) sekä vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos (EPS) ja vuosille 2019-2020 HKScanin operatiivinen kassavirta.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 30 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 910 400 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen arvo
ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen arvoon
ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.
49Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
RSP 2018-2020
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina
ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ-
tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Yllä mainitun
työsuhteen jatkumisehdon lisäksi hallitus on asettanut RSP 2018 – 2020-ohjelmalle
yhtiötason taloudellisen mittarin, jonka täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle ohjelman perusteella. Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen
sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ennen veroja keskiarvoon.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 11 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 44 200 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen
arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan
eikä sitä makseta.
ROCE kriteeri ei toteutunut, joten palkkioita ei maksettu RSP 2018-2020 ohjelmasta.
PSP 2019-2021
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain
rahana vuosina 2022-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön
työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta. PSP 2019 - 2021-ohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on HKScanin
operatiivinen kassavirta.
PSP 2019–2021 -ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 1322 200 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen arvoon
ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.
RSP 2019-2021
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan
osakkeina ja osittain rahana vuosina 2022-2025. Rahaosuudella pyritään kattamaan
palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista,
palkkiota ei makseta. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi hallitus on
asettanut RSP 2019 – 2021-ohjelmalle yhtiötason taloudellisen mittarin, jonka
täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle ohjelman perusteella.
Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen sijoitetun pääoman tuoton (ROCE)
ennen veroja keskiarvoon.
RSP 2019–2021 ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 881 500 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen arvoon
ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.
50Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Instrumentti
PSP 2019-2021
(2.erä)
RSP 2019-2021
(2.erä)
PSP 2019-2021
(1.erä)
RSP 2019-2021
(1.erä) PSP 2018-2020 RSP 2018-2020
Yhteensä /
Keskiarvo
Osakepalkkioita enintään, brutto kpl 661 100 440 750 661 100 440 750 910 400 44 200 3 158 300
Myöntämispäivä 26.6.2019 26.6.2019 26.6.2019 26.6.2019 5.3.2018 5.3.2018
Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään,
pvm
31.3.2023, 31.5.2024,
31.5.2025
31.3.2023, 31.5.2024,
31.5.2025
31.3.2022, 31.5.2024,
31.5.2025
31.3.2022, 31.5.2024,
31.5.2025
31.3.2021, 31.3.2022,
31.5.2024, 31.5.2025
31.3.2021
Maksimi juoksuaika, vuotta 6,0 6,0 6,0 6,0 7,0 3,0 5,7
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 0,0 4,4
Oikeuden syntymisehdot
Operatiivinen
kassavirta,
Työssäolovelvoite,
lisäksi 2024-2025
maksuilla osakkeen
kokonaistuotto- ja
kannattavuustavoitteet
ROCE ,
Työssäolovelvoite,
lisäksi 2024-2025
maksuilla osakkeen
kokonaistuotto- ja
kannattavuustavoitteet
Operatiivinen
kassavirta,
Työssäolovelvoite,
lisäksi 2024-2025
maksuilla osakkeen
kokonaistuotto- ja
kannattavuustavoitteet
ROCE ,
Työssäolovelvoite,
lisäksi 2024-2025
maksuilla osakkeen
kokonaistuotto- ja
kannattavuustavoitteet
2018: EBIT (50%),
EPS (50%), 2019-
2020: Operatiivinen
kassavirta
Työssäolovelvoite,
lisäksi 2024-2025
maksuilla osakkeen
kokonaistuotto- ja
kannattavuustavoitteet
ROCE,
Työssäolovelvoite
Henkilöitä tilikauden päättyessä 9 7 9 7 30 0
Maksutapa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa
Muutokset tilikauden aikana
PSP 2019-2021
(2.erä)
RSP 2019-2021
(2.erä)
PSP 2019-2021
(1.erä)
RSP 2019-2021
(1.erä) PSP 2018-2020 RSP 2018-2020 Yhteensä
1.1.2021
Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa 649 950 433 300 649 950 433 300 690 339 39 200 2 896 039
Muutokset tilikauden aikana
Myönnetyt 108 500 0 108 500 0 0 0 217 000
Menetetyt 100 735 67 135 100 735 67 135 63 950 0 399 690
Toteutetut 0 0 0 0 232 627 0 232 627
Rauenneet 91 536 0 91 536 0 165 285 39 200 387 557
31.12.2021
Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä 566 179 366 165 566 179 366 165 228 477 0 2 093 165
Osakepohjaiset kannustimet tilikaudella 1.1.–31.12.2021
51Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Käyvän arvon määrittely
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään
arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Palkkion käypä arvo kirjataan omaan pääomaan ja mahdolliset palkkion lisäksi
tulevat sosiaalikulut vieraaseen pääomaan. Omaan pääomaan kirjattavan osuuden
käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä HKScanin A-osakeen kurssi vähennettynä
odotetuilla osingoilla. Markkinaperusteinen osakkeen kokonaistuottokriteeri (TSR) on
huomioitu käyvässä arvossa Monte-Carlo simulaatiolla. Rahana selvitettävän osuuden
käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion
maksuhetkeen asti.
Kauden aikana myönnettyjen osakepalkkioiden käypä arvo ja vaikutus tulokseen
määritettiin seuraavilla parametreilla:
Tilikauden aikana myönnettyjen osakepalkkioden arvostusparametrit
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 2,29
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa 1,66
Juoksuaika, vuotta 3,5
Odotetut osingot, euroa 0,00
Riskitön korko, % -0,6 %
Odotettu volatiliteetti %, kuukausittaiset havainnot juoksuajalta 35,4 %
Käypä arvo myöntämishetkellä yhteensä, € / osake 1,28
Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen
asemaan tilikauden aikana
Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut, euroa 706 961
Omana pääomana kirjattava, euroa 708 869
Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, euroa 87 729
Arvio raportointihetkellä maksamattomien ohjelmien veroihin tarkoitetusta
rahaosuudesta.
1 412 838
2021 2020
Suunnitelman mukaiset poistot -50,1 -53,8
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -13,0 -10,1
Arvonalentumiset 2,9 7,2
Yhteensä -60,2 -56,7
5. Poistot ja arvonalentumiset
Vuonna 2021 3,0 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutus kirjattiin
Euran tehtaaseen nousseen käyttöasteen ja parantuneen näkymän johdosta.
Vuonna 2019 Rauman tuotantolaitokseen uusittavaan teuraslinjaan kirjattiin
6,9 miljoonan euron arvonalentumistappio. Vuonna 2020 arvonalentumistappiota
on peruutettu 3,1 miljoonaa euroa suunnitelmien täsmentymisen johdosta.
Vuonna 2019 Tanskan segmentin rakennuksiin kirjattiin 4,5 miljoonan euron
arvonalentumistappio arvonalennustestin perusteella. Vuonna 2020
arvonalentumistappiota on peruutettu 4,1 miljoonaa euroa arvonalennustestin,
joka näyttää parantuneen kannattavuuskehityksen, perusteella.
52Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Vuokrat -2,2 -1,7
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista 0,0 -0,1
Tutkimus- ja kehitysmenot -6,6 -4,9
Vapaaehtoiset henkilöstökulut -10,5 -10,7
Energia -44,8 -38,8
Kunnossapito -38,9 -39,6
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut -18,3 -13,7
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut -27,2 -28,0
Valuuttajohdannaisten kurssitappiot -0,5 -1,5
Muut kulut -43,7 -39,9
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -192,5 -179,1
Rahoitustuotot 2021 2020
Osinkotuotot 0,6 0,4
Korkotuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista 2,1 1,8
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0
Yhteensä 2,7 2,2
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -7,9 -8,6
Korkokulut korkojohdannaisista -2,4 -2,7
Korkokulut vuokrasopimusveloista -4,2 -1,2
Muut rahoituskulut
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos 2,5 2,2
Muut rahoituskulut -5,2 -2,9
Kurssierot lainoista ja saamisista -0,2 -0,1
Yhteensä -17,4 -13,2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -14,7 -11,0
2021 2020
Tilintarkastuspalkkiot -0,5 -0,5
Veroneuvonta -0,1 0,0
Muut palkkiot 0,0 -0,1
Tilintarkastusmenot yhteensä -0,6 -0,6
6. Liiketoiminnan muut kulut 7. Rahoitustuotot ja -kulut
Tilintarkastuspalkkiot
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään
alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät
vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin
toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja
yritysjärjestelyissä avustaminen.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista
HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä 97 tuhatta euroa tilikauden 2021 aikana.
53Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tuloverot 2021 2020
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -3,8 -2,4
Aikaisempien tilikausien verot 0,0 0,0
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos -4,0 -5,1
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -7,8 -7,5
Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen
Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja 6,6 12,3
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla -1,3 -2,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset -2,4 -0,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,7 0,4
Verovapaat tulot 0,1 0,1
Vähennyskelvottomat menot -0,1 -0,1
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero -4,8 -5,7
Aikaisempien tilikausien vero 0,0 0,0
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut - 0,6
Verokulu tuloslaskelmassa -7,8 -7,5
2021 2020
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto -4,5 1,2
Hybridilainan laskennallinen korko (verojen jälkeen) -1,7 -1,7
Yhteensä -6,1 -0,5
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000 kpl) 97 046 96 952
Laimennusvaikutuksella oikaistut ulkona olevat osakkeet,
painotettu keskiarvo
97 046 96 952
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) -0,06 -0,01
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) -0,06 -0,01
8. Tuloverot 9. Osakekohtainen tulos
54Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Taseen liitetiedot
10. Aineettomat hyödykkeet
2021 2020
Hankintameno 1.1. 113,7 98,9
Muuntoerot -1,3 2,4
Lisäykset 1,5 5,4
Vähennykset -0,9 -0,2
Siirrot erien välillä 1,6 7,1
Hankintameno 31.12. 114,7 113,7
Kertyneet poistot 1.1. -37,5 -33,2
Muuntoerot 0,1 -0,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,2 0,1
Tilikauden poisto -4,6 -4,3
Kertyneet poistot 31.12. -41,7 -37,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 72,9 76,2
Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan
53,2 (54,4) miljoonaa euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Konsernin arvion mukaan niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Nämä ovat hyvin tunnettuja tavaramerkkejä, joilla on pitkä historia ja suuri
vaikutus liiketoimintaan sekä kannattavuuteen ja näin odotetaan olevan niin myös
tulevaisuudessa. Arvonalentumistestaus tehdään segmenttitasolla ja se kattaa kaikki
segmentin varat (katso yksityiskohtainen kuvaus liitetiedosta 11). Jäljellä oleva
tasearvo muodostuu IT-ohjelmistoista, muista tuotemerkeistä ja liittymismaksuista.
11. Liikearvo
2021 2020
Hankintameno 1.1. 71,8 70,7
Muuntoerot -0,6 1,2
Lisäykset 0,1 -
Vähennykset 0,0 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 71,3 71,8
Liikearvojen kohdistus
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet
yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan
hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa
tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa
tuottavalle yksikölle.
Liikearvojen erittely 2021 2020
Suomi 19,8 19,8
Ruotsi 29,2 29,9
Tanska - -
Baltia 22,2 22,2
Yhteensä 71,3 71,8
Liikearvon lisäksi Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan
53,2 (54,4) miljoonaa euroa, ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan liikearvon tavoin
rajoittamattomat. Nämä testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
55Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Arvonalentumistestaus
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa
ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti, ja on tunnistanut
Ruotsin, Suomen Tanskan ja Baltian maat rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi.
Johto seuraa liikearvoa rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.
Arvonalennustestauksessa kaikki rahavirtaa tuottavan yksikön varat testataan
tulevaisuuden rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa
käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon
taloudellisiin suunnitelmiin. Terminaali rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista
kasvukerrointa (1,5 prosenttia Baltiassa ja muualla 0,5 prosenttia).
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle
eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena
(WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden
(verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-
aluekohtaiset riskit. Tanskan ja Baltian toimintojen korkeampi riski on huomioitu
rahavirtaa tuottavan yksikön diskonttauskorossa. Tanskassa viennin osuus on
suuri, ja lintuinuenssa estää viennin EU:n ulkopuolelle. Mahdollisilla tulevilla
lintuinuenssatapauksilla on selvä negatiivinen vaikutus HKScanin Tanskan
liiketoiminnan kannattavuuteen. Baltiassa on omaa eläintuotantoa, joten markkinan
kannattavuuteen vaikuttaa Keski-Euroopan tuontilihan hinta. Koronapandemian
ja eläintautien odotettu vaikutus sisältyy johdon taloudellisiin suunnitelmiin.
Koronapandemian, sianlihan hintaherkkyyden ja eläintautien pitkän aikavälin
vaikutuksiin liittyvä epävarmuus sisältyy diskonttauskorkoon. Käytetyt korkokannat
ennen veroja ovat Ruotsissa 8,3 (9,0) prosenttia, Suomessa 6,9 (7,6) prosenttia,
Tanskassa 9,0 (10,3) prosenttia ja Baltiassa 7,9 (7,3) prosenttia.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan
diskonttauskorkoa ja tulevaa rahavirtaa muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella
yhden prosenttiyksikön nousu diskonttauskorossa johtaisi arvonalentumiseen, joka
olisi 16 miljoonaa euroa Suomessa, 5 miljoonaa euroa Tanskassa ja
12 miljoonaa euroa Baltiassa. Jos testauksen EBITDA olisi 10 % pienempi, pitäisi
kirjata arvonalentuminen, joka olisi 30 miljoonaa euroa Suomessa, 13 miljoonaa
euroa Tanskassa ja 27 miljoonaa euroa Baltiassa. Seuraavat korkokannan nousut
prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät
pysyvät muuttumattomina: Ruotsi 4,0, Suomi 0,6, Tanska 0,0, Baltia 0,2. Tulevaisuuden
rahavirrat testauksessa ylittivät testattavat varat seuraavasti: 36 miljoonaa euroa
Suomessa, 0 miljoonaa euroa Tanskassa ja 5 miljoonaa euroa Baltiassa.
Oheinen taulukko esittää testauksessa käytetyn EBITDAn miljoonina euroina.
2020 2021 2022 terminaali
terminaali
vuosi
Ruotsi 28,7 32,2 36,3 36,3 2022->
Suomi 35,4 38,5 39,8 39,8 2022->
Tanska 5,0 3,0 2,6 9,6 2025->
Baltia 12,8 7,0 10,8 19,9 2025->
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset
muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin segmentin liikearvossa.
Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien
yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen
tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi
alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen
on todennäköistä.
Arvonalennustestin perusteella ei tehty arvonalentumiskirjauksia vuonna 2021.
Vuonna 2020 tehtiin 4,1 miljoonan euron arvonalentumisen peruutus Tanskan
segmenttiin. Arvonalentumisen peruutus kohdistui rakennuksiin, joihin tehtiin
edellisenä vuonna 4,5 miljoonan euron arvonalennus.
56Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Aineelliset hyödykkeet 2021
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 48,4 531,8 790,8 20,4 20,5 1 411,8
Muuntoerot 0,0 -1,6 -4,2 0,0 -0,3 -6,1
Lisäykset - 1,1 10,1 1,0 34,4 46,6
Vähennykset -37,8 -104,9 -12,8 -2,1 0,0 -157,6
Arvonalennukset - - - - -0,2 -0,2
Siirrot erien välillä - 0,7 27,3 0,4 -30,0 -1,6
Hankintameno 31.12. 10,5 427,1 811,2 19,7 24,4 1 292,9
Kertyneet poistot 1.1. 0,0 -337,7 -630,7 -18,1 - -986,5
Muuntoerot - 1,4 3,1 0,0 - 4,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 67,3 12,7 1,5 - 81,5
Tilikauden poisto - -11,7 -33,0 -0,8 - -45,5
Arvonalennusten palautukset - 3,0 0,1 - - 3,1
Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -277,6 -647,8 -17,5 - -942,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 10,5 149,5 163,4 2,2 24,4 350,1
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13) 2,2 92,1 15,3 - - 109,5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 12,7 241,6 178,7 2,2 24,4 459,7
12. Aineelliset hyödykkeet
57Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Aineelliset hyödykkeet 2020
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 10,5 529,9 764,2 20,3 19,6 1 344,5
Muuntoerot 0,1 2,4 7,3 0,0 0,5 10,3
Lisäykset 37,8 1,3 4,4 0,9 33,7 78,1
Vähennykset -0,1 -6,0 -6,9 -0,9 0,0 -13,9
Siirrot erien välillä 0,1 4,2 21,7 0,1 -33,2 -7,1
Hankintameno 31.12. 48,4 531,8 790,8 20,4 20,5 1 411,8
Kertyneet poistot 1.1. 0,0 -332,0 -600,4 -17,4 - -949,8
Muuntoerot - -2,6 -5,7 0,0 - -8,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 6,4 7,2 0,2 - 13,8
Tilikauden poisto - -13,6 -35,0 -0,9 - -49,5
Arvonalennusten palautukset - 4,1 3,1 - - 7,2
Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -337,7 -630,7 -18,1 - -986,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 48,4 194,1 160,1 2,3 20,5 425,3
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13) 2,2 15,6 15,6 - - 33,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 50,5 209,7 175,6 2,3 20,5 458,7
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät 0,9 (1,0) milj. euroa biologisia
hyödykkeitä. Nämä ovat teuraseläimiä tuottavia eläimiä, ja ne on arvostettu
hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon
alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
58Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Vuokrasopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2021 2,2 15,6 15,6 33,3 35,6
Muuntoerot - -0,1 -0,1 -0,2 -0,2
Lisäykset 0,1 84,1 5,3 89,4 89,3
Poistot ja arvonalentumiset -0,1 -7,5 -5,4 -13,0 -
Siirto toiseen tase-erään - - - - 0,0
Maksut - - - - -11,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 2,2 92,1 15,3 109,5 113,4
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Vuokrasopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2020 10,0 18,7 15,7 44,3 46,3
Muuntoerot - 0,2 0,1 0,3 0,3
Lisäykset 0,3 2,0 4,9 7,2 7,2
Vähennykset -7,7 -0,2 - -8,0 -7,9
Poistot ja arvonalentumiset -0,4 -4,6 -5,1 -10,1 -
Siirto toiseen tase-erään - - - - 0,0
Muu muutos - -0,4 0,0 -0,4 -
Maksut - - - - -10,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 2,2 15,6 15,6 33,3 35,6
13. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
Yhtiö vuokraa maa-alueita, toimitiloja, koneita ja ajoneuvoja. Yhtiön vuokrasopimusten
kesto vaihtelee koneiden ja laitteiden muutamista vuosista maa-alueiden kymmeniin
vuosiin. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osalta liiketoiminnan
muihin kuluihin kirjattu kustannus oli -2,2 (-1,7) miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 rakennusten ja rakennelmien kasvu johtui Vantaan kiinteistön myynnistä
ja takaisinvuokrauksesta, sekä Viron uuden logistiikkakeskuksen käyttöönotosta.
Vuoden 2020 maa- ja vesialueiden vähennys johtui Vantaan tontin ostosta.
2021 2020
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -13,0 -10,1
Korkokulu vuokrasopimusvelalle -4,2 -1,2
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu -17,2 -11,3
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty korollisten velkojen
liitetiedossa numero 24.
59Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Hankintameno 1.1. 21,6 20,8
Muuntoerot -0,2 0,1
Lisäykset 2,6 0,0
Vähennykset (yritysjärjestelyt) -0,4 -0,6
Hankintameno 31.12. 23,7 20,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3,4 1,9
Osingot osakkuus- ja yhteisyrityksistä -0,7 -0,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 26,4 21,6
Vaikutus konsernin tulokseen:
Osakkuusyritykset 0,2 0,9
Yhteisyritykset 3,2 1,0
Yhteensä 3,4 1,9
Kirjanpitoarvot konsernin taseessa:
Osakkuusyritykset 12,0 9,9
Yhteisyritykset 14,4 11,6
Yhteensä 26,4 21,6
14. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu
liitetiedossa 27. Konsernilla ei ole yksittäisiä merkittäviä osakkuus- tai yhteisyrityksiä.
Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm.
harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-,
jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuus- ja yhteisyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja.
60Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitus varat
ja -velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat
Oman pääoman
instrumentit
käypään arvoon
laajan tuloksen
kautta
Suojaus-
laskennassa
olevat
johdannaiset
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset - 5,7 - - - 5,7 - -
Muut osakkeet ja osuudet - - 12,1 - - 12,1 12,1 3
Myyntisaamiset ja muut saamiset* - 127,4 - - - 127,4 - -
Johdannaiset - - - 7,4 - 7,4 7,4 2
Rahat ja pankkisaamiset - 27,2 - - - 27,2 - -
Yhteensä 0,0 160,3 12,1 7,4 0,0 179,8 - -
*)
Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 141,3 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 5,7 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 8,2 miljoonaa euroa.
Taseen velat
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 210,1 210,1 - -
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma - - - - 0,0 0,0 - -
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 131,8 131,8 - -
Johdannaiset* 1,4 - - - - 1,4 1,4 2
Ostovelat ja muut velat* - - - - 246,1 246,1 - -
Yhteensä 1,4 0,0 0,0 0,0 588,0 589,4 - -
*)
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 247,5 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 1,3 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,2 miljoonaa euroa.
15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusinstrumentit luokittain 2021
61Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitus varat
ja -velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat
Oman pääoman
instrumentit
käypään arvoon
laajan tuloksen
kautta
Suojaus-
laskennassa
olevat
johdannaiset
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset - 6,2 - - - 6,2 - -
Muut osakkeet ja osuudet - - 12,2 - - 12,2 12,2 3
Myyntisaamiset ja muut saamiset* - 116,1 - - - 116,1 - -
Johdannaiset - - - -0,1 - -0,1 -0,1 2
Rahat ja pankkisaamiset - 46,8 - - - 46,8 - -
Yhteensä 0,0 169,1 12,2 -0,1 0,0 181,3 - -
*)
Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 122,4 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia -0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 6,0 miljoonaa euroa.
Taseen velat
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 249,2 249,2 - -
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma - - - - 0,0 0,0 - -
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 97,2 97,2 - -
Johdannaiset* 5,3 - - - - 5,3 5,3 2
Ostovelat ja muut velat* - - - - 222,7 222,7 - -
Yhteensä 5,3 0,0 0,0 0,0 569,1 574,5 - -
*)
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 226,8 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 3,6 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,5 miljoonaa euroa.
Rahoitusinstrumentit luokittain 2020
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne
arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä
arvosta. Näiden arvon muutos vuosien välillä johtuu muuntoerosta. Tasearvot vastaavat
parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että
toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvo (hierarkia 2)
on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen. 129,5 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainat, joiden tasearvo on 128,6 miljoonaa euroa, markkina-arvo vuoden
2021 lopussa on 129,5 miljoonaa euroa.
62Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
1.1.2021 Muuntoero
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2021
Eläke-etuudet 8,6 -0,1 -0,1 -0,8 7,7
Muut jaksotuserot 1,9 0,0 -0,6 - 1,3
Hyllypoistot 9,9 - - - 9,9
Vähennyskelvottomat korot 4,5 - - - 4,5
Vahvistetut tappiot 15,8 - -1,9 - 13,9
Suojauslaskennasta syntyvät 0,1 0,0 - -1,2 -1,0
Yhteensä 40,9 -0,2 -2,6 -2,0 36,3
1.1.2021 Muuntoero
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2021
Poistoerot 5,1 -0,1 1,5 - 6,5
Muut jaksotuserot 1,1 0,0 -0,1 - 1,0
Konsolidoinnista syntyvät 12,8 -0,2 0,0 - 12,6
Yhteensä 19,0 -0,3 1,4 - 20,1
1.1.2020 Muuntoero
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2020
Eläke-etuudet 8,3 0,3 0,0 0,1 8,6
Muut jaksotuserot 2,7 0,0 -0,9 - 1,9
Hyllypoistot 9,9 - - - 9,9
Vähennyskelvottomat korot 4,5 - - - 4,5
Vahvistetut tappiot 18,2 - -2,4 - 15,8
Suojauslaskennasta syntyvät -0,2 0,0 - 0,3 0,1
Yhteensä 43,4 0,3 -3,2 0,4 40,9
16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten erittely
Laskennallisten verovelkojen erittely
Laskennallisten verosaamisten erittely
63Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
1.1.2020 Muuntoero
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2020
Poistoerot 3,0 0,1 2,0 - 5,1
Muut jaksotuserot 1,2 0,0 -0,1 - 1,1
Konsolidoinnista syntyvät 12,4 0,5 0,0 - 12,8
Yhteensä 16,6 0,6 1,9 - 19,0
Laskennallisten verovelkojen erittely
36,3 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta 28,2 miljoonaa euroa tulee
konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista
korkokuluista. Suomen toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen
kasvu vuonna 2018 johtui Rauman tehtaan käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat
luonteeltaan tilapäisiä.
Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja.
Asteittainen verosaamisen vähennys tapahtuu kannattavuuden parantuessa.
Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi kuluvan vuosikymmenen
aikana. Arvio perustuu johdon lähivuosien suunnitelmiin. Suunnitelmiin aina liittyvää
epävarmuutta on pienennetty arvioimalla erittäin varovainen liiketuloksen kasvu
vuonna 2026 ja sen jälkeen. Koronapandemialla on vain vähäinen vaikutus odotettuun
käyttöaikaan. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu tulevaisuuden verotettaviin
tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia
muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkovähennysten rajoituksilla
voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistojen ja
vähennysrajoitusten alaisten korkojen käyttöä ei ole ajallisesti rajoitettu.
Vuonna 2021 yhtiö pystyi käyttämään verotuksen tappioita parantuneen liiketuloksen
ja poistojen hyllyttämisen johdosta. Tämän seurauksena 2,0 (2,3) miljoona euroa
laskennallista verosaamista käytettiin ja kirjattiin kuluksi 2021.
Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen Suomessa vuoden 2021 lopussa oli
20,7miljoonaa euroa. Suomen toimintojen tappiot verotuksessa vanhenevat
seuraavasti: 11,5miljoonaa euroa vuonna 2023, 10,2 miljoonaa euroa vuonna 2024,
5,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 27,2 miljoonaa
euroa vuonna 2028, 10,1 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 1,6 miljoonaa euroa
vuonna 2031.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 7,3 (19,3) miljoonaa euroa,
ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten
omat investointitarpeet.
Konsernilla oli 31.12.2021 33,1 (31,5) miljoonaa euroa kirjaamatonta
laskennallista verosaamista.
64Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Aineet ja tarvikkeet 72,2 59,8
Keskeneräiset tuotteet 5,4 4,6
Valmiit tuotteet 46,0 47,5
Muu vaihto-omaisuus 0,4 0,5
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,0 1,5
Biologiset hyödykkeet 6,0 5,2
Vaihto-omaisuus yhteensä 131,1 119,0
2021 2020
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä 1,6 0,8
Muut saamiset osakkuusyrityksiltä - 0,4
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä 1,6 1,1
Myyntisaamiset 115,8 104,5
Lainasaamiset 0,2 0,0
Muut saamiset 8,1 9,2
Lyhytaikaiset saamiset muilta 124,0 113,7
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset 5,7 -0,1
Korkosaamiset 1,7 1,6
Muut siirtosaamiset 8,2 6,0
Lyhytaikaiset siirtosaamiset 9,9 7,6
Myynti- ja muut saamiset 141,3 122,4
Verosaamiset (tuloverot) - -
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 141,3 122,4
17. Vaihto-omaisuus 18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon hierarkia on 2. Vuoden aikana ei ollut tasojen
välisiä siirtoja. Elävien eläimien käypä arvo johdetaan listatuista teurastettujen eläinten
markkinahinnoista käyttäen historiallista saantoa. Biologisten hyödykkeiden käyvän
arvon muutos oli -0,4 (-2,0) miljoonaa euroa.
65Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021
Odotettavissa
oleva
tappioaste
Arvon-
alentumis-
tappiot
Netto
2021
Erääntymättömät 114,2 0,01 % - 0,1 % -0,11 114,1
Erääntyneet:
Alle 30 päivää 3,2 0,01 % - 0,1 % 0,0 3,2
30–60 päivää 0,1 20 % - 35 % 0,0 0,1
61–90 päivää 0,0 35 % - 50 % 0,0 0,0
yli 90 päivää* 0,4 50 % - 100 % -0,3 0,0
Yhteensä 117,9 -0,5 117,4
2021 2020
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1. 0,6 1,0
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi perimiskelvottomina
kirjatut saamiset
0,0 -0,3
Tilikaudelle tulosvaikutteisesti kirjattu tappiota koskevan
vähennyserän lisäys
0,5 0,6
Peruutettu käyttämätön määrä -0,6 -0,7
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12. 0,5 0,6
2020
Odotettavissa
oleva
tappioaste
Arvon-
alentumis-
tappiot
Netto
2020
Erääntymättömät 101,4 0,01 % - 0,1 % -0,10 101,3
Erääntyneet:
Alle 30 päivää 3,6 0,01 % - 0,1 % 0,0 3,6
30–60 päivää 0,2 20 % - 35 % -0,1 0,2
61–90 päivää 0,0 35 % - 50 % 0,0 0,0
yli 90 päivää* 0,6 50 % - 100 % -0,4 0,2
Yhteensä 105,9 -0,6 105,3
Myyntisaamisten ikäjakauma
ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät
Myyntisaamisiin liittyvän tappiota koskevan
vähennyserän 31.12. saldon täsmäytys
vähennyserän alkusaldoon:
*
Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
*
Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Konsernin käyttämät luottotappiovarausprosentit edustavat pitkäaikaista
keskimääräistä luottotappiohistoriaa huomioiden johdon näkemys ja painotukset
tulevasta vuodesta. Lisäksi luottotappiovarauksen määrässä on huomioitu
eläinsaataviin liittyvä kuittausoikeus. Tästä johtuen yli 90 päivää vanhoja saamisia ei
ole kokonaan alaskirjattu.
Koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut toteutuneisiin tai odotettavissa
oleviin luottotappioihin.
2021 2020
Rahat ja pankkisaamiset 27,2 46,8
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset - -
Muut rahoitusarvopaperit - -
Rahavarat yhteensä 27,2 46,8
19. Rahavarat
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä
siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään
rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
66Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä
(1 000 kpl)
Osake-
pääoma
(Meur)
Ylikurssi-
rahasto
(Meur)
Sijoitettu
vapaa
oma
pääoma
(Meur)
Omat
osakkeet
(Meur)
Yhteensä
(Meur)
1.1.2020 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
31.12.2020 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
1.1.2021 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
31.12.2021 97 094 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan
sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen
osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on
93 551 781 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana,
osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu
osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti,
transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman
luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei
nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Omat osakkeet
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2021 alussa 2 000 000 omaa A-osaketta.
Tilikauden aikana HKScan Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista
liittyen HKScan-konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2018 ansaintajakson 2018–2020
palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 7.5.2021 yhteensä 141 936
yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen
kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden
luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu varsinaisen
yhtiökokouksen 8.4.2021 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Vuoden lopussa yhtiöllä
oli hallussaan 1 858 064 omaa A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo
oli 3,1 miljoonaa euroa ja osuus kaikista osakkeista 1,88 prosenttia ja äänimäärästä
0,9prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta
syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista
syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten
ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutoksia varten. Arvonmuutosrahasto sisältää 0,6 (0,6) miljoonaa euroa muita kuin
suojausinstrumentteihin liittyviä eriä. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien
rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
Suojausinstrumenttien rahasto 2021 2020
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. -1,3 0,4
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann. 7,9 -1,9
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista -0,5 0,1
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12. 6,1 -1,3
Laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan uudelleenluokitellut voitot tai tappiot olivat
-0,9 (0,2) miljoonaa euroa hyödykejohdannaisista.
67Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Osingot
Vuonna 2021 osinkoa jaettiin 0,03 (0,00) euroa osakkeelta, yhteensä 2,9 (0,0) miljoonaa
euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että yhtiö
jakaa osinkoa vuodelta 2021 0,04 euroa osakkeelta, yhteensä 3,9 miljoonaa euroa.
Hybridilaina
Syyskuussa 2018 konserni laski liikkeeseen 40 miljoonan euron hybridijoukkovelka-
kirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Kesäkuussa 2019 osakeannin
yhteydessä toteutettujen konversioiden jälkeen hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa
euroa. Hybridilainaa käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä omana pääomana.
Hybridi lainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole
määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä
kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä
seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos yhtiökokous
päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksusta erikseen.
Hybridilainalla on taseen ulkopuolista kertynyttä korkoa 0,6 miljoonaa euroa. Koron
maksu kirjataan kertyneistä voittovaroista.
21. Eläkevelvoitteet
2021 2020
Eläkevelka/-saaminen taseessa
Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset 37,4 42,2
Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet 0,8 0,9
Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa 38,1 43,1
Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen
toimitusjohtajan eläkevastuusta, mikä on rahastoimaton sekä Ruotsin
eläkeohjelmasta, mikä on rahastoitu. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön
etuuspohjainen eläkesitoumus 31.12.2021 oli 2,3miljoonaa euroa. Jäljellä oleva
eläkevastuu liittyy Ruotsin eläkeohjelmaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat
konsernin useille eri riskeille, kuten diskonttauskoron muutokset, palkkakehitys,
inaatio ja elinajanodote. Odotettu kontribuutio järjestelyihin vuonna 2022 on
1,6miljoonaa euroa.
Ruotsin etuuspohjainen eläkejärjestely on ITP2 järjestely ja se perustuu
loppupalkkaan. HKScanilla on Ruotsissa eläkesäätiö toimihenkilöiden
eläkevelvoitteiden varmistamiseksi ITP2 järjestelyn mukaisesti. Vain uudet vuonna
1979 tai sitä ennen syntyneet toimihenkilöt voivat valita ITP2 järjestelyn. Eläkesäätiön
hallituksessa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Järjestelmän varat
on sijoitettu eri rahastoihin säätiön hallituksen määrittelemän jaon mukaisesti.
Ruotsalaiset yritykset voivat turvata uudet eläkevelvoitteet taseen varausten tai
eläkerahastoavustusten kautta. Eläkevelvoitteeseen liittyen pitää ottaa vakuutus.
Ruotsissa eläkejärjestelyihin sovelletaan erityistä eläkeveroa.
Yhteenveto etuuspohjaisista eläkevelvoitteista 2021 2020
Velvoitteen nykyarvo -102,9 -108,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 74,8 76,5
Erityinen eläkevero -6,8 -7,7
Rahastoitujen eläkevelvoitteiden netto -35,1 -39,7
Rahastoimattomat eläkevelvoitteet -2,3 -2,5
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet yhteensä -37,4 -42,2
Tuloslaskelman eläkekulu 2021 2020
Kauden työsuoritukseen perustuva meno -1,1 -1,0
Korkokulu -1,2 -1,6
Korkotuotto 0,8 1,0
Aikainen eläköityminen - 0,0
Erityinen eläkevero -0,3 -0,3
Etuuspohjainen eläkekulu -1,9 -1,9
Maksupohjainen eläkekulu -29,3 -27,3
Kauden eläkekulu yhteensä -31,3 -29,3
68Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Velvoitteen nykyarvo 2021 2020
Saldo 1.1. -108,3 -104,5
Kauden työsuoritukseen perustuva meno -1,1 -1,0
Korkokulu -1,2 -1,6
Aikainen eläköityminen - 0,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus 0,4 -3,0
Kokemusperusteiset muutokset -0,5 0,7
Valuuttakurssierot 2,3 -4,3
Maksusuoritukset 5,4 5,2
Velvoitteet yhteensä 31.12. -102,9 -108,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 2021 2020
Saldo 1.1. 76,5 74,3
Korkotuotto 0,8 1,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (kokemusperusteiset voitot) 3,1 2,0
Valuuttakurssierot -1,6 3,1
Velvoitteen täyttämiset -3,9 -3,8
Varat yhteensä 31.12. 74,8 76,5
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset, % 2021 2020
Diskonttauskorko 1,65 1,00
Palkkojen nousu 2,45 1,80
Inaatio 2,15 1,5
Henkilöstön vaihtuvuus 4 4
Elinajanodote DUS 14 DUS 14
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen luokittelu, % 2021 2020
Korkorahastot 66 69
Oman pääoman ehtoiset intrumentit 27 24
Kiinteistörahastot 7 7
Herkkyysanalyysi 2021, vaikutus velvoitteisiin
(+vähennys/-lisäys), Meur Muutos
Käytetty
arvo Muutos
Diskonttauskorko -0,50 % 1,65 % 0,50 %
-7,7 -102,9 6,8
Palkkojen nousu -0,50 % 2,45 % 0,50 %
0,9 -102,9 -1,1
Inaatio -0,50 % 1,50 % 0,50 %
6,1 -102,9 -6,8
Elinajanodote -1 vuosi DUS 14 1 vuosi
4,7 -102,9 -4,8
Velvoitteen keskimääräinen kesto on 14 vuotta.
Laajan tuloslaskelman eläkekulut 2021 2020
Vakuutusmatemaattiset muutokset 3,0 -0,3
Erityinen eläkevero 0,7 -0,1
Tuloveron vaikutus -0,8 0,1
Laajan tuloslaskelman eläkekulut yhteensä (verojen jälkeen) 3,0 -0,3
Seuraavat tiedot koskevat rahastoitua etuuspohjaista eläkevelvoitetta, joka konsernilla
on Ruotsissa.
69Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
1.1.2021 Muuntoerot
Varausten
lisäykset
Käytetty
tk:n aikana (-)
Varausten
peruutukset 31.12.2021
Pitkäaikaiset varaukset 5,2 - - 0,0 -0,1 5,2
Lyhytaikaiset varaukset 3,5 0,0 - -3,4 - 0,1
Yhteensä 8,7 0,0 0,0 -3,5 -0,1 5,2
1.1.2020 Muuntoerot
Varausten
lisäykset
Käytetty
tk:n aikana (-)
Varausten
peruutukset 31.12.2020
Pitkäaikaiset varaukset 6,2 - - -0,1 -0,9 5,2
Lyhytaikaiset varaukset 1,7 - 3,3 -1,5 - 3,5
Yhteensä 7,9 0,0 3,3 -1,6 -0,9 8,7
22. Varaukset
Vuonna 2020 on kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin 3,3 miljoonaa euroa liittyen
Tanskan veroviranomaisten päätökseen, jonka mukaan yhtiön tulisi maksaa takaisin
aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta,
että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen
seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S on valittanut
saadusta päätöksestä. Kirjattu summa on maksettu viranomaisille vuoden 2021 aikana.
Vuonna 2017 Rauman tuotantolaitoksen hankintamenon osana on kirjattu tontin
ennallistamisvaraus 5,0 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin varauksiin.
Summa perustuu arvioon. Varaus sisältyy rakennuksen arvoon ja se poistetaan
tontin vuokrasopimuksen aikana.
Oikeudelliset asiat
Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan,
osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain.
Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita
vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja
maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista
vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin
liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa
tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita
koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin
toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
70Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen
Joukkovelkakirjalaina 89,2 124,2
Rahalaitoslainat 12,5 90,6
Eläkelainat 4,3 6,4
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 102,5 26,4
Muut velat 1,6 1,6
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 210,1 249,2
Koroton
Muut velat 0,0 0,0
Johdannaiset 0,1 1,8
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0,2 1,8
Pitkäaikaiset varaukset 5,2 5,2
Laskennallinen verovelka 20,1 19,0
Eläkevelvoitteet 38,1 43,1
Pitkäaikainen vieras pääoma 273,6 318,3
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalaina 39,3 -
Yritystodistus 75,2 71,6
Eläkelainat 2,1 2,1
Rahalaitoslainat 3,6 13,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 10,9 9,2
Muut velat 0,6 0,6
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 131,8 97,2
23. Vieras pääoma
2021 2020
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot 0,2 0,5
Ostovelat 140,5 117,6
Asiakashyvitykset 6,8 7,4
Siirtovelat
Lyhytaikaiset korkovelat 2,0 2,0
Jaksotetut henkilöstökulut 60,3 61,0
Muut lyhytaikaiset siirtovelat 27,2 25,5
Johdannaiset 1,3 3,6
Muut velat 9,4 9,2
Ostovelat ja muut velat 247,5 226,8
Tuloverovelka 2,2 1,0
Lyhytaikaiset varaukset 0,1 3,5
Lyhytaikainen vieras pääoma 381,6 328,4
Vieras pääoma 655,2 646,8
Konsernin korollisten velkojen määrät (ilman vuokrasopimusvelkoja) ja niiden
sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
31.12.2021 31.12.2020
Alle 6 kk -91,4 -184,4
6–12 kk -39,5 -0,2
1–5 vuotta -95,7 -126,2
Yli 5 vuotta -1,9 -
Yhteensä -228,5 -310,8
71Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Rahavarat 27,2 46,8
Likvidit sijoitukset 0,2 0,0
Vuokrasopimukset vuoden kuluessa erääntyvät -10,9 -9,2
Vuokrasopimukset yli vuoden kuluttua erääntyvät -102,5 -26,4
Lainat - vuoden kuluessa erääntyvät (mukaan lukien luotolliset tilit) -120,9 -87,9
Lainat - yli vuoden kuluttua erääntyvät -107,6 -222,8
Korolliset nettovelat -314,5 -299,6
Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat
Rahavarat/
luotoll. tilit
Likvidit sijoi-
tukset
Vuokra-
sopimukset
vuoden
kuluessa
erääntyvät
Vuokra-
sopimukset
yli vuoden
kuluttua
erääntyvät
Lainat vuo-
den kuluessa
erääntyvät
Lainat yli
vuoden
kuluttua
erääntyvät Yhteensä
Korolliset nettovelat 1.1.2020 37,5 0,0 -9,8 -36,5 -40,8 -226,3 -275,8
Rahavirrat 9,3 - 10,3 - -47,1 3,4 -24,2
Hankinnat - vuokrasopimukset - - -2,5 -4,7 - - -7,2
Vähennykset - vuokrasopimukset - - 1,2 6,7 - - 7,9
Muu muutos - vuokrasopimukset - - -0,2 0,2 - - 0,0
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset - - -8,1 8,1 - - 0,0
Valuuttakurssioikaisut - - -0,1 -0,2 - - -0,3
Korolliset nettovelat 31.12.2020 46,8 0,0 -9,2 -26,4 -87,9 -222,8 -299,6
Rahavirrat -19,5 0,2 11,3 - -76,0 158,3 74,2
Hankinnat - vuokrasopimukset - - -3,4 -85,9 - - -89,3
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset - - -9,7 9,7 - - 0,0
Siirrot erien välillä - lainat - - - - 43,1 -43,1 -
Valuuttakurssioikaisut - - 0,1 0,2 - - 0,2
Korolliset nettovelat 31.12.2021 27,2 0,2 -10,9 -102,5 -120,9 -107,6 -314,5
Korollisten nettovelkojen täsmäytyslaskelma
72Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
24. Rahoitusriskien hallinta
HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti
konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien
hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää
konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset
toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia,
joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat
supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön
suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa
tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.
Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty
rahoitusosastolle, joka toimii konsernin talousjohtajan alaisuudessa. Konsernin
rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä
suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja
-optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia.
Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin
tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa
ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön
rahoitusosaston lupaa.
Valuuttariski
Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja
Baltian maista. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja
vientisektorit. Lihatuotteet tuotetaan pääasiassa kotimarkkinoille, mikä vähentää
konsernin valuuttariskiä.
Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä
tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin
hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta
ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason
vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat myynti- ja ostosopimusten (tase-erät ja
komittoidut rahavirrat) ja rahoitussopimusten rahavirroista sekä erittäin todennäköisistä
ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla.
Liiketoimintayksiköt raportoivat taseriskipositionsa, ennustetut ulkomaanvaluutan
määräiset myynnit ja ostot ja suojausasteensa rahoitusosastolle säännöllisesti.
Rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan
ja komittoidut rahavirrat välillä 50–100 prosenttia. Lisäksi ennustetut, erittäin
todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään 12 kuukautta
eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä,
-optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii suojaamaan merkittävät
valuuttapositionsa kokonaan. Nämä muodostuvat kaupallisista positioista,
ulkoisesta rahoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta, joka annetaan tytäryhtiön
kotivaluutassa. Kaikki avoimet termiinisopimukset erääntyvät vuoden sisällä.
Kaikki suojausinstrumentit on tehty suojaustarkoituksessa mutta tällä hetkellä
niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu
kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden
merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin ja Tanskan kruunuina
sekä Puolan zlotyinä. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman
pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman
muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä
rahoituspolitiikan mukaisesti. HKScan-konserni ei nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.
73Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat on
esitetty alla olevassa taulukossa miljoonina euroina.
Nettosijoitukset
2021 2020
Valuutta Positio Positio
SEK 93,9 87,8
PLN 9,8 6,9
DKK 6,4 -5,1
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Seuraavat merkittävimmät ulkomaan
rahan (USD, NZD, SEK, JPY) määräiset nettopositiot muodostuvat myyntisaatavista,
ostoveloista, korollisista lainoista ja saatavista, kassavaroista ja komittoiduista
kaupallisista rahavirroista. Raportoitavat määrät muutettuna euroiksi raportointikauden
päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
2021 2020
USD NZD SEK JPY USD NZD SEK JPY
Nettopositio ennen suojia 1,9 2,6 26,3 0,1 0,9 5,6 16,8 0,6
Tase-erien suojaukset -1,0 -1,4 -23,9 -0,1 -0,1 -3,6 -14,0 -0,3
Komittoitujen erien suojaukset -0,4 -0,9 -2,2 0,0 -0,3 -2,3 -1,5 -0,4
Avoin positio 0,4 0,4 0,3 0,0 0,5 -0,2 1,3 -0,1
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen
Yhdysvaltain dollariin, Uuden-Seelannin dollariin, Ruotsin kruunuun ja Japanin jeniin
verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Herkkyysanalyysi
perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin,
velkoihin ja komittoituihin rahavirtoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon
myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten
vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei
ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita
sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.
2021 2020
USD NZD SEK JPY USD NZD SEK JPY
Muutosprosentti (+/-) 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0
Vaikutus tulokseen ennen veroja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella: Laskennassa ei
ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, paitsi komittoidut rahavirrat.
Analyysiin sisältyvät näiden positioiden kattamiseen käytettävät rahoitusinstrumentit,
kuten termiinit.
Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat
oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Korkoriski
Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua
tuloslaskelmassa, minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta.
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta
niiden vaikutus ei ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä.
Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia
markkinakorkojen vaihteluista.
Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena
tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan
74Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika 12
ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 19 kuukautta.
Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt
herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden
prosenttiyksikön korkojen muutokselle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan
oli tilinpäätöshetkellä korkojen nousulle noin -0,8 (-0,8) miljoonaa euroa ja
korkojen laskulle noin -1,0 (-1,3) ennen veroja seuraavien 12 kuukauden
aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja
korkojohdannaisten määrien ja maturiteettien perusteella.
Rahoitussopimusten vastapuoliriski
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman
sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan.
Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin.
Vastapuolina käytetään konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä
joitakin muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien
sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq
Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin
valtio-omisteisiin yhtiöihin. Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja
hintariski tästä toiminnasta eivät ole merkittäviä.
Hyödykeriski
Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja
hinnanvaihteluihin. Liha-raaka-aineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi
konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua
sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla
kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa.
Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.
Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa
energiakustannusten tasaamiseen. Sähkötermiinit eivät johda fyysisen sähkön
toimitukseen, vaan ainoastaan kiinteän ja vaihtuvan hinnan välinen erotus realisoituu
kassavirtana. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä siten, että
lähimmän vuoden suojausaste pidetään 50 %:n ja 100 %:n välillä ja sitä seuraavien
vuosien ajan mukaan alenevalla suojausasteella. Ostettujen sähkötermiinien
451GWH:n nimellismäärästä 197 GWh kohdistuu alle 12 kuukauden periodille.
Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta
arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien
sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten
maturiteettitaulukko on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa.
Herkkyysanalyysin laskennassa on oletettu vuotuinen sähkönkulutus olevan
noin 254 GWh. Sähkön markkinahinnan muutos ja alle 12 kuukauden kuluttua
erääntyvien johdannaisten vaikutus oletetaan tulevan tulokseen ja yli 12 kuukauden
kuluttua erääntyvien johdannaisten taseeseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi
tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava
ennen veroja laskettuna:
Milj. euroa 2021 2020
Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan +/- 0,4 +/- 0,2
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta + 10 %) -4,8 1,2
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta - 10 %) -5,8 0,4
Luottoriski
Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään
asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten
luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin
luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä
ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.
Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään
maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle,
ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet.
Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan
järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan
jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai vakuustalletus.
75Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon
sopimustuottajien investointeja.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä
oli -0,5 (-0,6) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa
rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on
esitetty liitetiedossa 18.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen
määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla
riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden
tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.
Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien,
rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti
pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä,
pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron
suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan
pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen.
Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä
pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen
likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset
seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty
strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.
Konsernin maksuvalmius, rahoitusproili ja maturiteettirakenne säilyivät
hyvänä vuoden 2021 aikana. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2021 oli
100,0 (100,0) miljoonaa euroa, joista nostettuna oli 0,0 (10,0) miljoonaa euroa.
Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä
17,4 (17,5) miljoonaa euroa. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa
toistaiseksi. Yhtiön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä
75,5 (72,0) miljoonaa euroa. Vertailukauden tapaan kassavarat olivat tavanomaista
tasoa suuremmat ollen 27,2 (46,8) miljoonaa euroa.
Konsernin nostettujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot
mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 3,7 (3,0) prosenttia.
Yhtiön nykyisissä pankkilainasopimuksissa on nettovelkaantumisaste kovenantti
125%. Pankkilainoihin liittyvän lainakovenantin toteuma raportoidaan rahoittajille
neljännesvuosittain. Sekä syyskuussa 2022 että maaliskuussa 2025 erääntyvällä
vakuudettomalla joukkovelkakirjalainalla on nettovelkaantumisasteen kovenantti
130%. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoa, velkoja voi vaatia lainojen
nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehdon täyttymistä
säännöllisesti. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voisi johtaa merkittävien lainaerien
erääntymiseen. Onnistuneen osakeannin ja parantuneen tuloskehityksen ansiosta riskit
rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selkeästi.
Konsernin luottolimiittisopimusten määrä
tyypeittäin tilinpäätöspäivänä
2021
Luottotyyppi Ohjelman koko Käytössä Vapaana
Shekkitililimiitti 17,4 0,0 17,4
Sitova luottolimiitti 100,0 0,0 100,0
Yhteensä 117,4 0,0 117,4
2020
Luottotyyppi Ohjelman koko Käytössä Vapaana
Shekkitililimiitti 17,5 0,0 17,5
Sitova luottolimiitti 100,0 10,0 90,0
Yhteensä 117,5 10,0 107,5
76Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien
sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä.
Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä
velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.
31.12.2021
Rahoitusvelkojen maturiteetti
Kassavirta
Luottotyyppi
Tasearvo
31.12.2021
Kassavirrat
yhteensä 2022 2023 2024 2025 2026 >2026
Joukkovelkakirjalainat 128,6 145,4 45,1 4,5 4,5 91,3 - -
Pankkilainat 16,3 16,7 3,8 3,7 3,7 3,7 1,8 -
Eläkelainat 6,4 6,5 2,2 2,2 2,2 - - -
Yritystodistusohjelma 75,2 75,2 75,2 - - - - -
Vuokrasopimusvelat 113,4 159,8 15,6 13,6 12,0 11,0 10,3 97,3
Muut lainat 2,0 2,3 0,5 0,2 0,3 0,4 0,4 0,4
Ostovelat ja muut velat 245,8 245,8 245,8 - - - - -
Yhteensä 587,7 651,6 388,0 24,2 22,7 106,4 12,5 97,7
31.12.2020
Rahoitusvelkojen maturiteetti
Kassavirta
Luottotyyppi
Tasearvo
31.12.2020
Kassavirrat
yhteensä 2021 2022 2023 2024 2025 >2025
Joukkovelkakirjalainat 124,2 130,8 3,3 127,5 - - - -
Pankkilainat 104,2 108,9 16,3 79,7 3,7 3,7 3,7 1,8
Eläkelainat 8,6 8,7 2,2 2,2 2,2 2,2 - -
Yritystodistusohjelma 71,6 72,0 72,0 - - - - -
Vuokrasopimusvelat 35,6 40,8 9,9 8,6 5,6 3,6 2,5 10,6
Muut lainat 2,2 2,4 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 -
Ostovelat ja muut velat 222,7 222,7 222,7 - - - - -
Yhteensä 569,1 586,3 327,1 218,4 12,0 9,9 6,6 12,4
77Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät
arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun
ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
2021 2021 2021 2020 2021 2020
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Käypä arvo
netto
Käypä arvo
netto Nimellisarvo Nimellisarvo
Korkojohdannaiset - -1,1 -1,1 -3,5 74,1 99,9
erääntyi 2021 - - - -0,9 - 25,0
erääntyy 2022 - -0,5 -0,5 -1,4 44,5 44,9
erääntyy 2023 - -0,6 -0,6 -1,3 29,6 29,9
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy 2025 - - - - - -
erääntyy >2025 - - - - - -
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty - - - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,4 -0,2 0,2 -0,3 72,7 59,2
josta nettosijoituksen suojausinstrumenteiksi määritetty - - - - - -
Hyödykejohdannaiset 7,0 - 7,0 -1,5 13,0 13,4
erääntyi 2021 - - - -1,0 - 5,8
erääntyy 2022 5,3 - 5,3 -0,6 5,7 4,6
erääntyy 2023 1,3 - 1,3 0,0 5,0 2,4
erääntyy 2024 0,3 - 0,3 0,0 1,7 0,7
erääntyy 2025 0,0 - 0,0 - 0,6 -
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty 7,0 - 7,0 -1,5 13,0 13,4
78Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien
arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen 7,3 (-1,7) miljoonaa
euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten
liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden
aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään
luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu
liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Tehoton osuus hyödykeriskin
suojauksesta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa, on kirjattu liiketoiminnan muihin
kuluihin tuloslaskelmassa.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen
avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja
mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne
tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan
käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta.
Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja
nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman
pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa
korollinen nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Korollisiin nettovelkoihin sisältyvät
korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.
Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 33,5 prosenttia.
Nettovelkaantumisasteen osalta virallinen taloudellinen tavoite on alle 100 prosenttia.
Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 95,2 prosenttia.
Nettovelkaantumisaste
2021 2020
Korolliset velat 341,9 346,4
Korolliset lyhytaikaiset saamiset 0,0 0,0
Rahat ja pankkisaamiset 27,2 46,8
Korollinen nettovelka 314,5 299,6
Oma pääoma 330,5 329,1
Nettovelkaantumisaste 95,2 % 91,0 %
79Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
25. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet
kaikista rahoitusinstrumenteista
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia
hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne
arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio
käyvästä arvosta.
Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon
perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän
markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen
hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä
arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään
käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja,
jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Pankkilainat
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona
on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta
raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta
ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).
Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot pohjautuvat markkinanoteerauksiin.
Rahoitusleasingvelat
Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa
vastaavien vuokrasopimusten korkoa.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen
kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole
olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää
arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti
huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista.
Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
80Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
31.12.2021 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,4 - 0,4 -
Hyödykejohdannaiset 7,0 - 7,0 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 7,0 - 7,0 -
Yhteensä 7,4 0,0 7,4 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset -1,1 - -1,1 -
Valuuttajohdannaiset -0,2 - -0,2 -
Hyödykejohdannaiset - - - -
josta rahavirran suojauslaskennassa - - - -
Yhteensä -1,3 0,0 -1,3 0,0
31.12.2020 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,2 - 0,2 -
Hyödykejohdannaiset 0,3 - 0,3 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 0,3 - 0,3 -
Yhteensä 0,5 0,0 0,5 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset -3,5 - -3,5 -
Valuuttajohdannaiset -0,6 - -0,6 -
Hyödykejohdannaiset -1,8 - -1,8 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -1,8 - -1,8 -
Yhteensä -5,9 0,0 -5,9 0,0
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin
hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin
syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin
tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan
tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon
määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden
syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu
todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja
niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
81Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
26. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset
Vakuudet ja vastuusitoumukset 2021 2020
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä - 84,3
Omasta velasta
Annetut kiinteistökiinnitykset - 37,7
Annetut pantit - -
Muiden puolesta
Takaukset 4,6 6,2
Muut sitoumukset 1,7 1,9
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 0,2 0,2
1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 0,0 0,0
Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut 0,0 0,0
Yhteensä 6,5 46,0
Vuonna 2020 on kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin 3,3 miljoonaa euroa liittyen
Tanskan veroviranomaisten päätökseen, jonka mukaan yhtiön tulisi maksaa takaisin
aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta,
että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen
seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S on
valittanut saadusta päätöksestä.
27. Lähipiiriliiketoimet
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy
käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen
taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat
osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön
emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin
hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän
läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii
liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.
HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 900 suomalaisen lihantuottajan
yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia
käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. HKScan-konserni toimii puhtaasti
markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Huhtikuussa 2020 konserni osti LSO:lta Vantaalta tontin, jolla sijaitsee konsernin
tehdas ja logistiikkakeskus. Tontin kauppahinta veroineen oli 37,7 miljoonaa euroa.
Kauppahinta vastasi tarjousta, jonka LSO Osuuskunta sai kolmannelta osapuolelta.
Konserni on maksanut LSO:lle tonttivuokraa 0,0 (0,4) miljoonaa euroa.
Lisäksi konserni veloitti LSO:lta toimistopalveluista 40 (60) tuhatta euroa. Osapuolten
välistä palvelusopimusta on muutettu siten, että vuodesta 2022 alkaen LSO alkaa
veloittaa HKScania alkutuotantoon liittyvistä palveluista. Osapuolilla on 5 miljoonan
euron luottolimiittisopimus molempiin suuntiin. Tähän liittyen konsernilla oli vuoden
lopussa saamista 4,2 (4,2) miljoonaa euroa. Konserni sai saldolle korkotuottoa vuodelta
21 (20) tuhatta euroa. Vuodesta 2022 alkaen koroksi on sovittu 3,85 prosenttia.
Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja
hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 18,0 (17,1) miljoonaa
euroa. Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 4,3 (4,4) miljoonaa euroa.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin
hallituksen ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla
(www.hkscan.com) julkaistavasta vuoden 2021 palkka- ja palkkioselvityksestä.
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
82Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tytäryhtiöosakkeet Omistusosuus, % Osuus äänivallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
HKScan Finland Oy, Suomi 100,00 100,00
HKScan Sweden AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan Denmark A/S, Tanska 100,00 100,00
AS HKScan Estonia, Viro 100,00 100,00
UAB HKScan Lietuva, Liettua 100,00 100,00
AS HKScan Latvia, Latvia 99,87 99,87
HKScan Finland Oy:n omistamat
Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi 49,00* 49,00*
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi 49,00* 49,00*
Paimion Teurastamo Oy, Suomi 100,00 100,00
Boltsi Oy, Suomi 48,00* 48,98*
Jokisen Eväät Oy, Suomi 97,00 97,00
AS HKScan Estonian omistamat
Rakvere Farmid AS, Viro 100,00 100,00
HKScan Sweden AB:n omistamat
HKScan Real Estate AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan International AB, Ruotsi** 100,00 100,00
HKScan Poland Sp.zo.o, Puola 100,00 100,00
Samfod S.A., Belgia** 100,00 100,00
HKScan Real Estate AB:n omistamat
HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Kreatina A/S, Tanska** 100,00 100,00
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Omistusosuus, % Osuus äänivallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
Konsernin emoyhtiön omistamat
Nordic Lotus Food Co. Ltd, Kiina* 17,50 17,50
HKScan Finland Oy:n omistamat
Länsi-Kalkkuna Oy, Suomi* 50,00 50,00
Pakastamo Oy, Suomi 50,00 50,00
Honkajoki Oy, Suomi* 50,00 50,00
Finnpig Oy, Suomi 50,00 50,00
Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi 24,24 24,24
DanHatch Finland Oy, Suomi 10,00 10,00
Mäkitalon Maistuvat Oy, Suomi 24,90 24,90
HKScan Sweden AB:n omistamat
Industrislakt Syd AB, Ruotsi 50,00 50,00
AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi 20,00 20,00
Svenska Köttforetagen Holding AB, Ruotsi 23,52 23,52
Scandinavian Aquasystems AB, Ruotsi 11,15 11,15
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Tican-Rose GmbH, Saksa 50,00 50,00
Farmfood A/S, Tanska 33,30 33,30
* Määräysvalta perustuu osakassopimukseen / hallituksen valintaan.
** Lepäävä
* Yhteisyritys
Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm.
harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-,
jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset
neuvotellaan markkinaehtoisesti.
83Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Myynnit osakkuusyrityksille 9,8 9,6
Eläinmyynnit lähipiirille 4,3 4,4
Ostot osakkuusyrityksiltä 37,0 34,0
Eläinostot lähipiiriltä 18,0 17,1
Avoimet saldot 31.12. 2021 2020
Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä 1,7 1,2
Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille 3,4 2,6
28. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
HKScan aloittaa suomalaisen siipikarjanlihan viennin Etelä-Koreaan
HKScan julkisti 21.1.2022 Rauman yksikön saaneen Etelä-Korean viranomaisilta
vientihyväksynnän suomalaiselle siipikarjanlihalle. Siipikarjanlihan vienti Suomesta
Etelä-Koreaan aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Siipikarjanlihan vientilupa
on merkittävä askel HKScanin viennille, sillä Rauman yksikössä on viime vuosina
investoitu kasvuun myös viennin näkökulmasta.Ensimmäisten vuosien vientimääräksi
arvioidaan 3-5 miljoonaa kiloa. Etelä-Koreaan vietävät tuotteet ovat broilerin
koipireisiä, siipiä ja varpaita. Suomalainen siipikarjanliha on vastuullisesti tuotettua
ja antibiootti-vapaata. Lisäksi Suomessa on erinomainen eläintautitilanne ja eläinten
hyvinvointi sekä tuotannon ympäristötehokkuus huomioidaan kaikissa vaiheissa.
HKScan suunnittelee toimintamallinsa selkeyttämistä
HKScan julkisti 3.2.2022 suunnittelevansa konsernitoimintojen ja
liiketoimintayksiköiden välisen toimintamallin selkeyttämistä. HKScanin
konsernitoimintojen suunnitellaan keskittyvän jatkossa aiempaa vahvemmin
konsernin keskeisiin strategisiin kehityshankkeisiin ja johtamiseen sekä pörssiyhtiön
hyvän hallintotavan varmistaviin toimintoihin. Operatiivinen liiketoiminta keskittyy
aiempaakin selkeämmin liiketoimintayksiköihin. HKScanin konsernitoimintojen ja
Suomen liiketoimintayksikön toimintamallin selkeyttämistä koskevia suunnitelmia
käsitellään Suomessa yhteistoimintaneuvotteluissa, jotka voivat johtaa arviolta
20 työtehtävän vähennykseen tai muutoksiin henkilöiden työsuhteissa.
Yhteistoimintaneuvottelut eivät koske työntekijöiden henkilöstöryhmää eivätkä
HKScanin liiketoimintoja Ruotsissa, Baltiassa, Tanskassa ja Puolassa. Tavoitteena on
saada yt-neuvottelut päätökseen maaliskuun 2022 aikana.
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat
84Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12.
(euroa)
Liite 2021 2020
Liiketoiminnan muut tuotot 1. 29 424 742,14 28 979 452,28
Henkilöstökulut 2. -11 139 125,77 -10 822 872,45
Poistot ja arvonalentumiset 3. -325 039,00 -397 166,09
Liiketoiminnan muut kulut 4. -19 104 130,50 -20 413 654,89
Liiketulos -1 143 553,13 -2 654 241,15
Rahoitustuotot ja -kulut 5. -4 346 565,79 19 676 704,78
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -5 490 118,92 17 022 463,63
Tilinpäätössiirrot 6. 18 722,00 19 665,00
Tuloverot 7. -361 181,26 -822 253,50
Tilikauden voitto/tappio -5 832 578,18 16 219 875,13
85Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Emoyhtiön tase 31.12.
(euroa)
Liite 2021 2020
VASTAAVAA
Aineettomat hyödykkeet 8. 466 692,00 650 566,00
Aineelliset hyödykkeet 8. 1 233 757,74 969 897,46
Sijoitukset 8. 448 271 241,04 448 658 619,90
Pysyvät vastaavat 449 971 690,78 450 279 083,36
Pitkäaikaiset saamiset 9. 248 390 369,90 325 526 971,96
Laskennallinen verosaaminen 9. 10 114 272,44 10 453 904,71
Lyhytaikaiset saamiset 10. 12 962 247,56 11 850 152,01
Rahat ja pankkisaamiset 20 834 197,21 43 082 372,19
Vaihtuvat vastaavat 292 301 087,11 390 913 400,87
Vastaavaa 742 272 777,89 841 192 484,23
VASTATTAVAA
Osakepääoma 11. 66 820 528,10 66 820 528,10
Ylikurssirahasto 11. 73 420 363,20 73 420 363,20
Omat osakkeet 11. -4 762 908,54 -4 762 908,54
SVOP-rahasto 11. 215 386 544,79 215 121 053,79
Muut rahastot 11. 4 931 656,91 4 899 963,05
Edellisten tilikausien voitto 11. 77 024 252,60 63 712 930,90
Tilikauden voitto/tappio 11. -5 832 578,18 16 219 875,13
Oma pääoma 426 987 858,88 435 431 805,63
Tilinpäätössiirtojen kertymä 12. 38 291,00 57 013,00
Pakolliset varaukset 13. 2 298 129,00 2 492 263,00
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 14. 132 864 674,05 248 364 378,97
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 14. 2 530 694,76 2 974 318,49
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 15. 166 800 554,71 138 669 118,49
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 15. 10 752 575,49 13 203 586,65
Vieras pääoma 312 948 499,01 403 211 402,60
Vastattavaa 742 272 777,89 841 192 484,23
86Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
(tuhatta euroa)
2021 2020
Liikevoitto -1 144 -2 654
Oikaisut liikevoittoon 0 -71
Poistot ja arvonalentumiset 325 397
Varausten muutos -194 -152
Käyttöpääoman muutos -445 -457
Korkotuotot ja -kulut -240 3 455
Saadut osingot 9 875 14 203
Verot -22 -30
Liiketoiminnan rahavirta 8 156 14 692
Muiden osakkeiden ja osuuksien ostot -104 -48
Muun käyttöomaisuuden ostot -1 743 -1 555
Muun käyttöomaisuuden myynnit 1 338 5 621
Lainasaamisten vähennys 61 375 -50 051
Investointien rahavirta 60 866 -46 033
Rahavirta ennen rahoitusta 69 022 -31 341
Lainojen nostot 92 800 46 700
Lainojen takaisinmaksut -181 141 -4 896
Maksetut osingot -2 929 -
Rahoituksen rahavirta -91 270 41 804
Rahavarojen muutos -22 248 10 463
Rahavarat 1.1. 43 082 32 619
Rahavarat 31.12. 20 834 43 082
87Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina
hyödykkeen odotetun käyttöajan puitteissa. Aineettomat hyödykkeet poistetaan
5-10 vuodessa ja aineelliset hyödykkeet 2-10 vuodessa. Sijoitukset tytär- ja
osakkuusyhtiöihin ja muut osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon
vähennettynä arvonalentumisilla.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä
valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi
tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan
määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot
ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Johdannaissopimukset
HKScan Oyj tekee kaikki ulkoiset johdannaissopimukset konsernille.
Tytäryhtiöitä varten tehdyt johdannaiset vyörytetään eteenpäin konsernin sisäisillä
johdannaissopimuksilla. Tästä johtuen HKScan Oyj:llä on kaikki konsernin ulkoiset
johdannaissopimukset ja nämä ovat osin emoyhtiön ja osin tytäryhtiöiden tarpeisiin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän
termiinikurssiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta ja kaupallisia virtoja suojaavien
valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset
tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.
Yhteisön perustiedot
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö.
Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin.
LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä
osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa
kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScan-konsernin tilinpäätös on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting
Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa
olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot
tuhansina euroina.
88Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Hyödykejohdannaiset liittyvät kaikki tytäryhtiöihin ja konsernin sisäiset
johdannaissopimukset on tehty. Näistä ei muodostu tulosvaikutusta sillä
johdannaisista aiheutuva kassavirta eliminoituu tytäryhtiöille tehdyistä konsernin
sisäisistä johdannaisista. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käyvät arvot
netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Korkojohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa siltä osin kuin johdannaiset
suojaavat emoyhtiön korkoriskiä. Johdannaisten käyvät arvot kirjataan taseeseen ja
muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Vaihtuvakorkoisia
lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään
tuloslaskelmassa rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei myöskään sovelleta ulkoisiin
koronvaihtosopimuksiin, jotka liittyvät tytäryhtiöihin, tai konsernin sisäisiin
johdannaisiin. Tulosvaikutus eliminoituu konsernin sisäisestä johdannaisesta johtuen.
Näiden johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon
perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän
markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen
hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä
arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään
käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja,
jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Eläkejärjestelyt
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla
eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista
sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti.
Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus
irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö
päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden
kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.
Tarkemmat tiedot johdon palkitsemisesta löytyvät konsernin liitetiedosta numero 4.
Tuloverot
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin
laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen
mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Vuokrasopimukset
Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin
perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten
poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja
suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään
taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
89Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
(tuhatta euroa)
1. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
2021 2020
Liiketoiminnan muut tuotot 29 425 28 979
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 29 425 28 979
2. Henkilöstökulut
2021 2020
Palkat ja palkkiot -9 150 -9 230
Eläkekulut -1 516 -1 194
Muut henkilösivukulut -473 -399
Henkilöstökulut -11 139 -10 823
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset 863 967
Hallituksen jäsenet 455 438
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä 1 318 1 405
Henkilöstö keskimäärin 90 84
3. Poistot ja arvonalentumiset
2021 2020
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista
ja liikearvosta
-325 -397
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -325 -397
4. Liiketoiminnan muut kulut
2021 2020
Vuokrat -1 207 -1 174
Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet
yhteensä
-69 -
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista -69 0
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus -104 -90
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut -76 -1
Tilintarkastusmenot -180 -91
Vapaaehtoiset henkilöstökulut -1 070 -1 121
Energia -114 -85
Kunnossapito -67 -41
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut -481 -73
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut -14 071 -14 811
Muut kulut -1 845 -3 018
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -19 104 -20 414
90Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 9 875 14 203
Tuotot osuuksista 9 875 14 203
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 14 127 17 354
Korkotuotot muilta 103 17
Korkotuotot 14 230 17 371
Muut rahoitustuotot muilta 2 881 4 865
Muut rahoitustuotot 2 881 4 865
Rahoitustuotot yhteensä 26 986 36 439
Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille -134 -106
Korkokulut muille -10 357 -11 465
Korkokulut -10 491 -11 571
Realisoitumattomat voitot/tappiot käypään arvoon
arvostuksesta
1 570 1 602
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille -15 000 -
Muut rahoituskulut muille -7 412 -6 793
Muut rahoituskulut -22 412 -6 793
Rahoituskulut yhteensä -31 333 -16 762
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä -4 347 19 677
5. Rahoitustuotot ja –kulut
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille sisältää vuonna 2021 15 miljoonaa
euroa velan anteeksiantoa Tanskan tytäryhtiölle sen pääomittamiseksi.
6. Tilinpäätössiirrot
2021 2020
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 19 20
Tilinpäätössiirrot yhteensä 19 20
7. Välittömät verot
2021 2020
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos -340 -792
Muut välittömät verot -21 -30
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -361 -822
91Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Aineettomat hyödykkeet 2021
Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikutteiset
menot Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 890 661 4 551
Lisäykset 113 - 113
Hankintameno 31.12. 4 003 661 4 664
Kertyneet poistot 1.1. -3 239 -661 -3 900
Tilikauden poisto -297 - -297
Kertyneet poistot 31.12. -3 536 -661 -4 197
Kirjanpitoarvo 31.12. 467 0 467
Aineettomat hyödykkeet 2020
Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikutteiset
menot Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 881 661 4 542
Siirrot erien välillä 9 - 9
Hankintameno 31.12. 3 890 661 4 551
Kertyneet poistot 1.1. -2 909 -620 -3 529
Tilikauden poisto -330 -41 -371
Kertyneet poistot 31.12. -3 239 -661 -3 900
Kirjanpitoarvo 31.12. 651 0 651
8. Pysyvät vastaavat
Emoyhtiön taseen liitetiedot
(tuhatta euroa)
Aineelliset hyödykkeet 2021
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
Ennakko-
maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 173 413 884 2 470
Lisäykset - 14 277 291
Vähennykset -11 - - -11
Hankintameno 31.12. 1 162 427 1 161 2 750
Kertyneet poistot 1.1. -1 128 -371 0 -1 499
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 11 - - 11
Tilikauden poisto -22 -6 - -28
Kertyneet poistot 31.12. -1 139 -377 0 -1 516
Kirjanpitoarvo 31.12. 23 50 1 161 1 234
Aineelliset hyödykkeet 2020
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
Ennakko-
maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 166 381 5 005 6 552
Lisäykset - - 1 554 1 554
Vähennykset -7 - -5 621 -5 628
Siirrot erien välillä 14 32 -54 -8
Hankintameno 31.12. 1 173 413 884 2 470
Kertyneet poistot 1.1. -1 113 -367 0 -1 480
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 7 - - 7
Tilikauden poisto -22 -4 - -26
Kertyneet poistot 31.12. -1 128 -371 0 -1 499
Kirjanpitoarvo 31.12. 45 42 884 971
92Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Aineettomat hyödykkeet 2021 2020
Aineettomat oikeudet 467 651
Aineettomat hyödykkeet 467 651
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 23 45
Muut aineelliset hyödykkeet 50 41
Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat 1 161 884
Aineelliset hyödykkeet 1 234 970
Sijoitukset
Osuudet saman kons. yrityksissä 447 644 447 645
Osuudet osakkuusyhtiöissä 475 950
Muut osakkeet ja osuudet 152 64
Sijoitukset 448 271 448 659
Pysyvät vastaavat yhteensä 449 972 450 280
Sijoitukset 2021
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yhtiöissä
Saamiset
osakkuus-
yhtiöiltä
Muut
osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 447 644 950 0 64 448 658
Lisäykset - - - 88 88
Vähennykset - -475 - - -475
Kirjanpitoarvo 31.12. 447 644 475 0 152 448 271
Sijoitukset 2020
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yhtiöissä
Saamiset
osakkuus-
yhtiöiltä
Muut
osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 447 709 950 0 16 448 675
Lisäykset - - - 48 48
Vähennykset -65 - - - -65
Kirjanpitoarvo 31.12. 447 644 950 0 64 448 658
Yhtiöllä on Kiinassa yhteisyritys Nordic Lotus Food Co. Ltd. Yhtiön oma pääoma
vuonna 2021 oli 0,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli -1,8 miljoonaa euroa.
Omistusosuus on 17,5%
93Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Pitkäaikaiset lainasaamiset 421 457
Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset 247 970 325 070
Yhteensä 248 391 325 527
Laskennalliset verosaamiset 10 114 10 454
2021 2020
Myyntisaamiset 1 4
Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta) - 4
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 2 987 2 367
Yhteensä 2 988 2 375
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konsernimyyntisaamiset 144 312
Konsernilainasaamiset 9 595 8 710
Muut saamiset 235 453
Yhteensä 9 974 9 475
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 12 962 11 850
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotetut rahoituserät 423 218
Jaksotut korkosaamiset 1 391 1 274
Jaksotetut henkilöstökulut 16 14
Muut siirtosaamiset 1 157 861
Yhteensä 2 987 2 367
9. Pitkäaikaiset saamiset 10. Lyhytaikaiset saamiset
Vuoden 2021 lopussa yhtiöllä oli 14,0 (12,4) miljoonaa euroa tappioita, joista
laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Tappiot verotuksessa vanhenevat
seuraavasti: 11,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 5,0 miljoonaa euroa vuonna 2024,
5,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 9,9 miljoonaa
euroa vuonna 2028, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 1,6 miljoonaa vuonna 2031.
Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin mitä on käytetty
konsernin liitetiedossa numero 16.
94Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Oma pääoma 2021
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Käyvän
arvon
rahasto SVOP
Muut
rahastot
Voitto-
varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1. 66 820 73 420 -4 762 0 215 121 4 899 79 934 435 432
Lisäys - - - - 266 32 - 298
Osingonjako - - - - - - -2 909 -2 909
Tilikauden voitto/tappio - - - - - - -5 833 -5 833
Oma pääoma 31.12. 66 820 73 420 -4 762 0 215 387 4 931 71 192 426 988
Oma pääoma 2020
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Käyvän
arvon
rahasto SVOP
Muut
rahastot
Voitto-
varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1. 66 820 73 420 -4 762 0 215 121 4 899 63 714 419 212
Tilikauden voitto/tappio - - - - - - 16 220 16 220
Oma pääoma 31.12. 66 820 73 420 -4762 0 215 121 4 899 79 934 435 432
11. Oma pääoma
Jakokelpoinen oma pääoma 2021 2020
Käyttörahasto 653 621
Omat osakkeet -4 763 -4 763
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 215 387 215 121
Edellisten tilikausien voitto 77 024 63 713
Tilikauden voitto/tappio -5 833 16 220
Jakokelpoinen oma pääoma 282 468 290 912
95Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Poistoero 38 57
Tilinpäätössiirrot yhteensä 38 57
2021 2020
Eläkevaraukset 2 298 2 492
Pakolliset varaukset yhteensä 2 298 2 492
2021 2020
Hybridilaina 25 920 25 920
Joukkovelkakirjalaina 90 000 125 440
Lainat rahoituslaitoksilta 16 944 97 005
Muut velat 2 531 2 974
Yhteensä 135 395 251 339
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 135 395 251 339
Korollinen
Velat muille 132 865 248 365
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 132 864 248 365
Koroton
Velat muille 2 531 2 974
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 531 2 974
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 135 395 251 339
12. Tilinpäätössiirtojen kertymä
13. Pakolliset varaukset
14. Pitkäaikainen vieras pääoma
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 49 teur.
Yhtiöllä on 39,5 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy syyskuussa
2022 ja kuponkikorko on 2,625 prosenttia. Yhtiö laski vuonna 2021 liikkeeseen
90,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy maaliskuussa 2025 ja
kuponkikorko on 5,0 prosenttia. Lisäksi yhtiö on laskenut liikkeelle 40 miljoonan
euron hybridi joukkovelkakirjalainan vuonna 2018, jossa on 8 prosentin kuponkikorko.
Kesäkuussa 2019 osakeannin yhteydessä toteutettujen konversioiden jälkeen
hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa euroa. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää,
mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden
vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina
vuotuisina koronmaksupäivinä.
96Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2020
Joukkovelkakirjalaina 39 516 -
Lainat rahoituslaitoksilta 80 927 87 387
Ostovelat 2 284 2 827
Siirtovelat 5 511 7 800
Muut velat 2 638 2 503
Yhteensä 130 876 100 517
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 72 32
Siirtovelat 248 42
Muut velat 46 358 51 282
Yhteensä 46 678 51 356
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 177 554 151 873
Korollinen
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 46 358 51 282
Velat muille 120 443 87 387
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 166 801 138 669
Koroton
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 320 74
Velat muille 10 433 13 130
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 10 753 13 204
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 177 554 151 873
15. Lyhytaikainen vieras pääoma
2021 2020
Siirtovelkojen olennaiset erät (pitkä- ja lyhytaikaiset)
Jaksotetut henkilöstökulut 1 902 2 186
Jaksotetut korkokulut 2 497 2 503
Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset 908 2 201
Muut siirtovelat 204 910
Yhteensä 5 511 7 800
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta - 1 808
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin
kuin 5 vuoden kuluttua
0 1 808
97Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2021 2020
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
ja osakkeita
Rahalaitoslainat - 84 300
Yhteensä 0 84 300
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 2 958 3 028
Yhteensä 2 958 3 028
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 1 102 1 303
Yhteensä 1 102 1 303
Leasing- ja vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät 1 224 1 098
1–5 vuoden sisällä erääntyvät 4 268 3 865
Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät - 949
Yhteensä 5 492 5 912
Muut omat vastuut yhteensä 5 492 5 912
16. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
98Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
2021 2021 2021 2020 2021 2020
Positiivi-
nen
käypä
arvo
Negatii-
vinen
käypä
arvo
Käypä
arvo
netto
Käypä
arvo
netto
Nimellis-
arvo
Nimellis-
arvo
Korkojohdannaiset 424 -1 101 -678 -2 220 39 634 64 949
erääntyi 2021 - - - -850 - 25 000
erääntyy 2022 45 -456 -411 -850 25 000 25 000
erääntyy 2023 379 -646 -267 -520 14 634 14 949
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy 2025 - - - - - -
erääntyy >2025 - - - - - -
josta rahavirran suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
Valuuttajohdannaiset 429 -389 40 42 56 788 40 484
josta nettosijoituksen suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
Hyödykejohdannaiset 6 985 -6 985 - - - -
erääntyi 2021 - - - - - -
erääntyy 2022 5 302 -5 302 - - - -
erääntyy 2023 1 304 -1 304 - - - -
erääntyy 2024 331 -331 - - - -
erääntyy 2025 48 -48 - - - -
josta rahavirran suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
17. Johdannaissopimukset
Nimellisarvot niistä ulkoisista johdannaisista, jotka eliminoituvat sisäisistä
johdannaisista johtuen, on netotettu nollaan yllä olevassa taulukossa. Nimellisarvot
ovat 15 932 (18 756) tuhatta euroa valuuttajohdannaisia, 13 023 (13 379) tuhatta
euroa hyödykejohdannaisia ja 34 512 (34 932) tuhatta euroa korkojohdannaisia.
99Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
31.12.2021 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Johdannaiset, positiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset 424 - 424 -
Valuuttajohdannaiset 429 - 429 -
Hyödykejohdannaiset 6 985 - 6 985 -
Yhteensä 7 837 - 7 837 -
Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset -1 101 - -1 101 -
Valuuttajohdannaiset -389 - -389 -
Hyödykejohdannaiset -6 985 - -6 985 -
Yhteensä -8 475 - -8 475 -
31.12.2020 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Johdannaiset, positiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset 1 322 - 1 322 -
Valuuttajohdannaiset 625 - 625 -
Hyödykejohdannaiset 1 614 - 1 614 -
Yhteensä 3 561 - 3 561 -
Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset -3 543 - -3 543 -
Valuuttajohdannaiset -583 - -583 -
Hyödykejohdannaiset -1 614 - -1 614 -
Yhteensä -5 739 - -5 739 -
Käyvän arvon hierarkia
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin
hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin
syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin
tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan
tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon
määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden
syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu
todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja
niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
100Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Vantaalla, helmikuun 9. päivänä 2022
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla, helmikuun 9. päivänä 2022
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Erkka Talvinko
KHT
Reijo Kiskola
Hallituksen puheenjohtaja
Harri Suutari
Hallituksen jäsen
Terhi Tuomi
Hallituksen jäsen
Tero Hemmilä
Toimitusjohtaja
Jari Mäkilä
Hallituksen varapuheenjohtaja
Per Olof Nyman
Hallituksen jäsen
Anne Leskelä
Hallituksen jäsen
101Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
HKScan Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin
ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja
toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
HKScan Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
joka koskee sitä, onko HKScan Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen
7437000PN6E448NPGY86-2021-12-31-.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2021 sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen
2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein
ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
102Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että HKScan Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty
ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme HKScan Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.-31.12.2021 on annettu 9.2.2022 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme.
Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai
muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 8.3.2022
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Erkka Talvinko
KHT
103Toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
