2Vuosikertomus 2020
Hallituksen toimintakertomus
tilivuodelta 2020
Konsernin liikevaihto ja -tulos
Liikevaihto
HKScanin liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 1 781,0 (1 744,4) miljoonaa euroa.
Kasvua oli kaikilla kotimarkkina-alueilla ja kaikissa keskeisissä tuotekategorioissa.
Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat vähittäiskauppamyynnin kasvu ja food service
-myynnin lasku. Vähittäiskauppamyynnin kasvuun vaikuttivat kaupalliset onnistumiset.
Eri maiden viranomaisten asettamat pandemiaan liittyvät rajoitukset heikensivät
food service -kanavan myyntiä koko pandemian keston ajan. Kysynnän siirtyminen
vähittäismyyntikanavaan kompensoi food service -kanavan myynnin laskua.
Euroopassa vuoden aikana todetut eläintaudit heikensivät liikevaihtoa, pakottivat
myynnin uudelleensuuntaamiseen ja aiheuttivat merkittävää alueellista ylitarjontaa.
Vertailukelpoisin luvuin HKScanin liikevaihto kasvoi kaikilla kotimarkkina-alueilla.
Ruotsin kruunun valuutta-kurssimuutoksen, eli paikallisessa valuutassa
olevan liikevaihdon konvertointi euroiksi, vaikutus liikevaihtoon oli
6,8 miljoonaa euroa positiivinen.
Pandemia vaikutti HKScanin vientiin. Viennin volyymi jäi vertailuvuodesta.
Vientivolyymi Kiinaan kuitenkin kasvoi ja oli tavoitteen mukainen. Vienti on
suunnitellulla tasolla, eikä yhtiöllä ole tarvetta viennin volyymin merkittävään
kasvattamiseen, koska myynti kotimarkkinoilla on toistaiseksi kehittynyt hyvin.
Liiketulos
Konsernin liiketulos parani 44,5 miljoonalla eurolla ja oli 21,3 (-23,2) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 (-2,2) miljoonaa
euroa. Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutoksen vaikutus liiketulokseen oli
0,3 miljoonaa euroa positiivinen.
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kirjattiin +4,4 miljoonaa
euroa. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyi -21,0 miljoonan euron vastaavat erät.
Merkittävimmät kirjatut erät olivat viimeisellä neljänneksellä Suomen +3,1 miljoonan
euron ja Tanskan +4,1 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutukset
parantuneesta tuloskehityksestä ja täsmentyneistä suunnitelmista johtuen.
Lisäksi Tanskan energia verojen palautuksien takaisinmaksuun liittyen kirjattiiin
-3,5 miljoonaa euroa.
Kaikki liiketoimintayksiköt tekivät voitollisen vertailukelpoisen liiketuloksen. Liike-
tulosta paransivat kaupalliset onnistumiset kaikilla kotimarkkina-alueilla sekä myynnin,
markkinoinnin ja hallinnollisten kustannusten hyvä hallinta. Vähittäiskauppamyynti
kasvoi selvästi pandemian seurauksena, mutta food service -myynti jäi merkittävästi
vertailuvuodesta. Vuonna 2019 toteutetut sopeuttamistoimenpiteet näkyivät
alentuneina hallinnon kuluina.
Pandemialla oli selvä negatiivinen vaikutus konsernin liiketulokseen. Vaikutus
koh distui voimakkaimmin Suomen liiketoimintaan, missä food service -kanavan paino-
arvo on suurin. Vaikutus oli selvä myös yhtiön muilla kotimarkkina-alueilla ja viennissä.
Vähittäiskauppamyynnin kasvuun vastaaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen
näkyivät kustannusten nousuna ja tuotannon lisäkuluina. Panostukset pandemiaan
liittyvien riskien torjuntaan vaikuttivat liiketoimintayksiköiden kykyyn toteuttaa
tehostamis toimenpiteitä ja investointeja täysimääräisesti suunnitellussa aikataulussa.
3Vuosikertomus 2020
Tase, rahavirta ja rahoitus
HKScanin taseen loppusumma vuoden lopussa oli 975,9 (935,6) miljoonaa euroa.
Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 346,4 (313,3) miljoonaa euroa
sisältäen IFRS 16:n mukaisen leasingvelan 35,6 (46,3) miljoonaa euroa. Nettovelka
oli 299,6 (275,8) miljoonaa euroa ja se nousi 23,8 miljoonaa euroa vertailuvuodesta.
Nettovelkaantumisasteeseen vaikutti 37,7 miljoonan euron investointi Vantaan yksikön
tonttiin. Nettovelkaantumisaste oli 91,0 (84,8) prosenttia. IFRS 16:n mukaisen leasing-
velan vaikutus nettovelkaan-tumisasteeseen oli noin 11 prosenttiyksikköä. Liike-
toiminnan rahavirta oli 63,7 (59,2) miljoonaa euroa. Investointien jälkeen rahavirta
oli -21,4 (27,6) miljoonaa euroa, mikä sisältää investoinnin Vantaan tonttiin.
Vuonna 2018 liikkeeseen laskettua hybridilainaa on taseessa 25,9 miljoonaa euroa
ja sen kuponkikorko on kiinteä 8 prosenttia vuodessa ensimmäiseen lunastus-
mahdollisuuteen asti. Hybridilainaa käsitellään omana pääomana. Lainalla ei ole
määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä
kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä vuonna 2023
sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Omaan pääomaan lasketulle
hybridilainalle maksettiin syyskuussa korkoa taseen voittovaroista 2,1 miljoonaa euroa.
Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2020
oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja niistä oli nostettuna 10,0 (0,0) miljoonaa euroa.
200 miljoonan euron yritystodistus-ohjelmasta oli käytössä 72,0 (35,0) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat -11,0 (-11,7) miljoonaa euroa sisältäen korkojohdannaisten
käyvän arvon muutosta 2,2 (2,4) miljoonaa euroa.
Vireillä olevat viranomaisprosessit
Tanskan veroviranomaiset ovat suorittaneet konsernin tytäryhtiössä HKScan
Denmark A/S:ssa energia-verotarkastuksen, joka kattaa vuodet 2011-2020. Tanskan
veroviranomaiset ovat 23.12.2020 antaneet päätöksensä, jonka mukaan yhtiön tulisi
vireillä olevassa asiassa maksaa takaisin aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia
24,7 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 3,3 miljoonaa euroa). Ei voida myöskään sulkea
pois mahdollisuutta, että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään
erikseen seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S
tulee valittamaan saadusta päätöksestä.
HKScan kirjasi vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä vertailukelpoisuuteen
vaikuttavan -3,5 miljoonan euron erän, joka sisältää -3,3 miljoonan euron energiaverojen
palautuksien takaisinmaksujen lisäksi asiaan liittyviä lakiasiain- ja konsultointikuluja.
Investoinnit
Investoinnit olivat 83,5 (31,7) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 investointeihin sisältyy
37,7 miljoonan euron investointi Vantaan tuotantoyksikön tonttiin. Lisäksi IFRS 16:n
mukaisia lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin toteutettiin 7,2 (11,3) miljoonalla eurolla.
Vuonna 2020 HKScan toteutti investointeja kaikilla kotimarkkina-alueillaan.
Painopiste oli investoinneissa, joilla parannetaan tuotannollista tehokkuutta
automaatioastetta nostamalla ja optimoidaan työnjakoa tuotantoyksiköiden välillä.
Syksyllä Tanskassa Skovsgårdin tuotantoyksikössä otettiin käyttöön siipikarjatuotteiden
kypsennyslinja, joka edistää strategian mukaista siirtymää käyttövalmiisiin lisäarvo-
tuotteisiin. Virossa investoitiin broilerikasvattamoiden hallikapasiteettiin, mikä tukee
siipikarjatuotteiden kysynnän kasvua.
Tuote- ja pakkausratkaisuihin liittyvissä investoinneissa huomioitiin erityisesti
uusien koneiden monikäyttöisyys eri materiaaliratkaisuille. Yhtiön tavoitteena on
100 prosentti sesti kierrätettävät pakkaukset vuoden 2025 loppuun mennessä.
4Vuosikertomus 2020
(miljoonaa euroa) 2020 2019
Investoinnit
Suomi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 54,8 9,7
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 3,0 8,6
Investoinnit yhteensä 57,8 18,2
Ruotsi
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 17,4 8,4
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 1,7 1,9
Investoinnit yhteensä 19,1 10,4
Baltia
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 4,9 11,6
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 0,9 0,3
Investoinnit yhteensä 5,8 11,9
Tanska
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 6,4 2,0
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin 1,6 0,6
Investoinnit yhteensä 8,0 2,6
Yhteensä 90,7 43,0
Kesäkuussa 2020 HKScan ja Leivon Leipomo perustivat yhtiön, jonka tavoitteena
on Boltsi®-tuoteperheen vahva ja kannattava kasvu.
HKScan julkisti huhtikuussa 2020 ostaneensa Vantaalta tontin, jolla sijaitsee yhtiön
tuotantolaitos ja logistiikkakeskus. HKScan osti tontin LSO Osuuskunnalta käyttäen
maanvuokrasopimukseen sisältyvää etuosto-oikeutta. Tontin kauppahinta veroineen
oli 37,7 miljoonaa euroa. HKScanin maksama kauppahinta vastasi tarjousta, jonka
LSO Osuuskunta sai tontista kolmannelta osapuolelta. HKScanin Vantaan tuotanto-
yksikön ja logistiikkakeskuksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle. Yhtiön tavoitteena on
laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden
käyttötarpeita.
HKScan julkisti tammikuussa 2020 investoivansa noin 6 miljoonaa euroa Rauman
siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-
ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa kysynnän vahvan
kasvun vaatiman kapasiteetin. Rauman investoinnin toteutus on edennyt suunnitellusti
ja investointi otetaan käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.
Tulevien vuosien investointien suunnittelussa konsernin strategian toteuttamista
edistävät investoinnit ja tuottavuuden parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita.
5Vuosikertomus 2020
Toimintaympäristö
Muutokset keskeisissä myyntikanavissa ja tuotekategorioissa
Maalis-joulukuussa koronapandemian aiheuttamat muutokset näkyivät selvinä
HKScanin keskeisissä myyntikanavissa sekä myynnin rakenteessa. Ruoan vähittäis-
kauppamyynti jatkui vahvana, mutta food service -kanavan myynti oli merkittävästi
normaalia heikompaa kaikilla yhtiön kotimarkkinoilla. Ruoan verkkokauppa ja
toimitukset suoraan kuluttajien koteihin kasvoivat ja ovat selvästi korkeammalla
tasolla kuin ennen pandemiaa. Pandemian myötä ruoanlaitto on keskittynyt koteihin.
Kotimaisen lihan osuus kulutuksesta kasvoi HKScanin kotimarkkinoilla. Myös yhtiön
omien brändituotteiden suosio vähittäiskaupassa kasvoi. Pandemia on lisännyt
kuluttajien tietoisuutta kotimaisen ruoan ja ruokaturvan merkityksestä sekä paikallisen
alkutuotannon arvostusta yhtiön kaikilla kotimarkkinoilla.
Muutokset kansainvälisillä lihamarkkinoilla
Pandemian seurauksena hintavolatiliteetti kansainvälisillä lihamarkkinoilla lisääntyi
selvästi. Food service -kanavan heikko kysyntä loi markkinoihin epätasapainoa
kotimarkkinoidemme lisäksi koko Euroopassa ja HKScanin vientimarkkinoilla
Aasiassa. Lisäksi Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto laski selvästi sianlihan
markkinahintaa Euroopassa.
Syksyllä Tanskassa ja muutamissa muissa Euroopan maissa todettu lintuinuenssa
rajoitti siipikarjatuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin. Tämä johti
siipikarjatuotteiden tarjonnan kasvuun EU:n alueella.
Vientimarkkinoilla Kiinan hintataso vahvistui hieman, ja loppuvuonna markkina on
tyypillisesti vahvempi. Kiinan oma sianlihantuotanto on kasvussa, mutta ulkomaisen
sianlihan kysyntä on edelleen hyvällä tasolla.
Pandemia on johtanut useiden liha-alan toimijoiden tuotantolaitosten sulkemisiin
Euroopassa ja muilla markkinoilla, mikä on aiheuttanut markkinahäiriöitä.
HKScanin toiminta pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa
HKScan suhtautuu pandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen erittäin vakavasti.
Yhtiö on pystynyt pitämään toimitusketjunsa toimintakyvyn hyvällä tasolla ilman
häiriöitä ja toteuttanut tinkimättömästi omia ennaltaehkäiseviä toimintaohjeitaan
kaikilla kotimarkkinoillaan ja toimipaikoillaan. HKScanin keskeinen tavoite on turvata
henkilöstönsä ja kuluttajien terveys sekä varmistaa tuotannon, liiketoiminnan ja koko
ruokaketjun häiriötön toiminta.
HKScan on osana poikkeustilanteen järjestelyjä minimoinut kaikissa tuotanto-
yksiköissään eri osastojen keskinäistä kanssakäymistä sekä jatkanut toimihenkilöiden
etätyösuositusta. Lisäksi tuotantoyksiköissä noudatetaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä
ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Pandemiasta on aiheutunut
yhtiölle lisäkustannuksia.
Kotimaisen ruoantuotannon ja pitkän ruokaketjun merkitys on korostunut entisestään
pandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa. HKScan varmistaa ruokaketjun toimivuutta
viranomaisohjeiden lisäksi yhtiön omalla laaja-alaisella varautumissuunnittelulla.
Se kattaa kaikki yhtiön arvoketjun keskeiset toiminnot, kuten eläin- ja materiaali-
hankinnat, tuotannon ja logistiikan, asiakasyhteistyön, myynnin ja tukitoiminnot.
HKScan ennakoi pandemian vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen mahdollisimman
hyvin ja huomioi eri skenaarioiden vaikutukset yhtiön toimintaan niin lyhyellä kuin
pidemmälläkin aikavälillä. Yhtiö on myös monipuolistanut vientinsä rakennetta
markkinariskien ehkäisemiseksi.
6Vuosikertomus 2020
(miljoonaa euroa) 2020 2019
Liikevaihto
Suomi 772,4 770,6
Ruotsi 662,1 652,1
Baltia 175,0 168,5
Tanska 171,5 153,3
Konserni yhteensä 1 781,0 1 744,4
Liiketulos
Suomi 10,7 -10,3
Ruotsi 19,1 7,1
Baltia 3,7 5,0
Tanska 1,0 -9,8
Segmentit yhteensä 34,4 -8,0
Konsernihallinnon kulut -13,2 -15,2
Konserni yhteensä 21,3 -23,2
Markkina-alueiden katsaukset
(miljoonaa euroa) 2020 2019
Vertailukelpoinen liiketulos 17,0 -2,2
Työsuhteen lopetus, Ruotsi
1)
- -2,0
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi
2)
3,1 -7,3
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto
1)
- -1,6
Työsuhteen lopetus, Suomi
1)
- -1,3
Työsuhteen lopetus, Baltia
1)
- -0,1
Omaisuuden alaskirjaus, Baltia
3)
-0,3 -
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska
2)
4,1 -4,5
Omaisuuden alaskirjaus, Konsernihallinto
2)
- -1,3
Osakkuusyhtiösaldojen alaskirjaus, Ruotsi
3)
0,1 -2,9
Riita-asia ja sovinto, Tanska
3)
-0,7 -
Energiaverovaraus, Tanska
3)
-3,5 -
Ympäristövaraus, Suomi
4)
0,9 -
Kiinteistön myyntivoitto, Suomi
4)
0,6 -
Liiketulos 21,3 -23,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
1)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut”
2)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Poistot”
3)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut kulut”
4)
Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot”
7Vuosikertomus 2020
Liiketoimintayksikkö Suomi
Liikevaihto oli 772,4 (770,6) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vähittäiskauppa-
myynnin hyvä kehitys. Ennen pandemiaa food service -myynti kehittyi tavoitteiden
mukaisesti, mutta maaliskuusta alkaen sen myynti jäi selvästi vertailuvuodesta.
Food service -kanavan elpyminen alkusyksyllä jäi lyhytaikaiseksi pandemian
kiihtymisen vuoksi.
Liiketulos oli 10,7 (-10,3) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 6,0 (-1,7)
miljoonaa euroa. Pandemian välitön vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen
oli merkittävä, sillä vahva vähittäis-kauppamyynti ei kyennyt täysin korvaamaan
heikentynyttä food service -kanavan kysyntää. Pandemiariskien torjuntaan ja
liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet kasvattivat
kuluja. Suomen siipikarjaliiketoiminnan tulos parani vertailukaudesta, mutta jäi
selvästi tavoitetasosta.
Rauman teurastuslinjan investointitarve on täsmentynyt, minkä takia
katsaus vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtiin +3,1 miljoonan euron
arvon alentumistappion peruutus.
Liiketoimintayksikkö Ruotsi
Liikevaihto oli 662,1 (652,1) miljoonaa euroa. Vähittäiskauppamyynti kasvoi, mutta
food service -myynti oli katsausvuonna pandemian takia selvästi jäljessä vertailuvuotta.
Pandemia kasvatti kotimaisen lihan kysyntää, mikä lisäsi kilpailua kotimaisesta liharaaka-
aineesta ja näkyi kuluttajahintojen nousuna.
Vertailukelpoisin luvuin liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia paikallisessa valuutassa.
Ruotsin kruunun valuuttakurssimuutos nosti liikevaihtoa 6,8 miljoonaa euroa. Vertailu-
vuoden liikevaihtoon sisältyy Ruotsissa myytävän tanskalaisen siipikarjanlihan myyntiä
noin 13 miljoonaa euroa. Sen myyntivastuun siirto Tanskan liiketoimintayksikölle
toteutettiin vuonna 2019.
Liiketulos oli 19,1 (7,1) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos oli 19,0 (12,0)
miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksen positiivinen vaikutus liiketulokseen oli
0,3 miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset ja pienemmät
hallinnon kulut, mutta pandemian vaikutus puolestaan heikensi liiketulosta.
Liiketoimintayksikkö Baltia
Liikevaihto kasvoi lähes 4 prosentilla ja oli 175,0 (168,5) miljoonaa euroa.
Liikevaihtoa kasvattivat kaupalliset onnistumiset, erityisesti vähittäiskauppamyynnin
hyvä kehitys ja lihavalmisteiden viennin vahvana jatkunut kasvu. Food service
-kanavan pandemiasta johtuvat vaikeudet laskivat liikevaihtoa vertailuvuodesta.
Liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta oli 5,7 (2,7)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos ilman biologisten hyödykkeiden
käyvän arvon muutosta oli 6,1 (2,9) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat
kaupalliset onnistumiset ja tuotannon tehostaminen tuotantolaitoksissa ja alku-
tuotannossa. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos taseessa oli
yhteensä -2,0 (2,3) miljoonaa euroa.
Liiketoimintayksikkö Tanska
Liikevaihto kasvoi lähes 12 prosenttia ja oli 171,5 (153,3) miljoonaa euroa.
Siipikarja tuotteiden myynti tanskalaiselle vähittäiskaupalle ja Ruotsiin kasvoi
selvästi vertailuvuodesta. Liikevaihtoa kasvatti myös Ruotsissa myytävän
tanskalaisen siipikarjanlihan myyntivastuun vuonna 2019 toteutettu siirto Tanskan
liiketoimintayksikölle. Koronapandemia heikensi food service -myyntiä selvästi.
Liiketulos oli 1,0 (-9,8) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 1,1 (-5,3)
miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli voitollinen ensimmäistä kertaa
vuoden 2012 jälkeen.
8Vuosikertomus 2020
Liiketulosta paransivat kaupalliset onnistumiset, etenkin myynnin painottuminen
kotimarkkinoille tuoreina ja kypsinä myytäviin siipikarjatuotteisiin sekä kustannusten
hyvä hallinta. Marraskuussa todettu lintuinuenssa rajoitti tuotteiden myyntiä EU:n
ulkopuolelle ja aiheutti hintapainetta EU:n alueella, mikä heikensi liiketulosta selvästi.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin kirjattiin +4,1 miljoonan euron arvonalentumis-
tappion peruutus parantuneen kannattavuuskehityksen ja sen perusteella tehdyn
arvonalentumistestauksen seurauksena sekä energiaverojen palautuksien takaisin-
maksuun liittyvä -3,5 miljoonaa euroa.
Strategia
HKScanin strategian keskiössä on yhtiön kannattavuutta parantavan Turnaround
-ohjelman toteuttaminen vuosina 2019 - 2021. Turnaround-ohjelman onnistunut
toteuttaminen luo yhtiölle taloudellisesti vahvan perustan sekä mahdollistaa
tulevaisuuden kasvun ja uudistumisen. Konsernin toimintamallin perusteellinen
muutos matriisiorganisaatiosta maakohtaiseen tulosyksikköorganisaatioon on
keskeisessä roolissa strategian toteuttamisessa.
HKScanin tavoitteena on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi ja vahvistaa markkina-
asemaansa muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidensa kanssa. HKScan panostaa
asemansa vahvistamiseen ja kasvuun olemassa olevissa ja uusissa tuotekategorioissa
sekä myyntikanavissa. Keskeiset myyntikanavat ovat kehittyvä vähittäiskauppa ja
kasvava food service -kanava. Yhtiö panostaa myös vientiin.
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset painottavat tarvetta strategian mukaiseen
uudistumiseen matkalla monipuoliseksi ruokataloksi. Ruoantuotannon ja -tarjonnan
uusiutu vat tavat ja kanavat yhdistettyinä nopeasti etenevään digitalisaatioon
vahvistavat tarvetta toiminnan uudistamiseen. Koronapandemia on jo muuttanut
kulutuskäyttäytymistä ja sen myötä yhtiön toimintaa. Pandemian aiheuttamista
muutoksista osan arvioidaan jäävän pysyviksi, kuten digitalisaation ankkuroituminen
selvästi aiempaa vahvemmin ruoan ostamiseen. Pandemia ei ole aiheuttanut
muutostarpeita konserni strategian keskeisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi
digitalisaatio saa jatkossa aiempaa suuremman painoarvon strategian toteutuksessa.
HKScan jatkaa myös yhtiön rakenteeseen liittyvää strategista arviointia ja tarkastelee
eri markkina-alueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa.
Turnaround-ohjelma etenee
HKScanin strategian keskiössä olevan ja vuoden 2019 alussa käynnistetyn
Turnaround-ohjelman etenemistä ovat hidastaneet pandemian aiheuttama muutos
myynnin rakenteessa sekä pandemiasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.
Turnaround-ohjelman aikana saavutettu kumulatiivinen vertailukelpoisen liiketuloksen
parannus vuoden 2018 tasosta oli joulukuun 2020 lopussa jo yli 63 miljoonaa euroa.
Yhtiön liiketoiminnan rahavirta parani vastaavana aikana kumulatiivisesti 78 miljoonaa
euroa. Nettovelkaantumisaste on tasolla, joka mahdollistaa Turnaround-ohjelman
hallitun toteuttamisen.
Siipikarjatuotteet kasvun ajurina
Kasvu siipikarjatuotteissa on HKScanin strategian keskiössä. Siipikarjakategoriassa
yhtiö kasvoi vuonna 2020 vahvasti Suomen, Baltian ja Tanskan liiketoimintayksiköiden
vetäminä kaikilla kotimarkkinoillaan. Siipikarjanlihan kulutus on ollut vahvassa
kasvussa ja sen ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa.
Naudan- ja sianlihassa sekä lihavalmisteissa HKScanin myynti vahvistui vuonna
2020 erityisesti vähittäiskaupan brändituotteissa. Punaisen lihan markkina on
kokonaisuutena ollut laskusuunnassa. Yhtiön tavoitteena on vahvistaa asemaansa
naudan- ja sianlihassa sekä lihavalmisteissa edistyksellisen vastuullisuustyön, vahvan
brändiportfolion ja kumppaniverkoston tukemana.
Lihavalmisteissa ja ateriakomponenteissa HKScan on kyennyt vahvistamaan
asemaansa, minkä merkitys on keskeinen liharaaka-aineen jalostusarvon
kasvattamisessa. Valmisaterioiden osalta kasvu painottuu tuleviin vuosiin,
mutta käynnistyy jo vuonna 2021.
Kumppanuudet uusien tuotekategorioiden vetureina
Vahvat kumppanuudet, joiden avulla HKScan voi laajentua uusiin tuotekategorioihin
ja myyntikanaviin, ovat yksi keskeinen osa yhtiön strategiaa. Vastaavasti yhtiön laaja
kaupallinen verkosto ja asiakaskontaktit tarjoavat monelle pienemmälle toimijalle
mielenkiintoisen kasvun alustan Itämeren alueella.
9Vuosikertomus 2020
Vuosina 2019 ja 2020 HKScan on edennyt uusiin tuotekategorioihin kumppanuuksien
kautta. Mahdollisuuksia laajentaa kasviproteiinituotteiden myyntiä yhtiön
kotimarkkinoille selvitetään. Kumppanuudet luovat pohjaa yhtiön kasvulle uusissa
tuote kategorioissa ja laajentumiselle uusiin raaka-ainepohjiin. Samalla ne tukevat
HKScanin strategista tavoitetta kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi.
Leivon Leipomon kanssa kesäkuussa 2020 perustettu Boltsi Oy keskittyy kaura-
siemen pohjaisen Boltsi®-tuoteperheen ja -liiketoiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä
on viety eteenpäin Suomessa jo markkinoilla olemassa olevilla tuotteilla sekä
panostamalla uutuustuotteiden kehittämiseen.
Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa marraskuussa 2019 solmitun, kasviproteiinituotteiden
myyntiin keskittyvän yhteistyön kaupallinen toteutus food service -kanavassa siirtyi
pandemian vuoksi. Syksyllä 2020 HKScan lanseerasi Suomessa vähittäiskauppa-
myyntiin uuden HK VihreätTM-tuoteperheen.
Ruotsissa HKScan on myynyt Pärsons®-vegetuotteita jo vuodesta 2016 alkaen.
Valikoimaan kuuluu muun muassa leivänpäällisiä ja makkaroita. Pärsons on Ruotsin
markkinajohtaja vege-leivänpäällisissä.
Uusi Food Solutions -yksikkö keskittyy konseptiliiketoimintaan
Osana strategiansa toteutusta HKScan perusti uuden Food Solutions -yksikön,
joka aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi yksikkö kehittää ja kaupallistaa
konseptiliiketoimintaa kaikilla HKScanin keskeisillä markkina-alueilla. Food Solutions
-yksikkö luo lisäarvoa myös yhtiön nykyiselle vahvasti tuotteisiin ja tuoteryhmien
johtamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Kulutuskäyttäytymisen muuttuessa
asiakkaita ja kuluttajia palvelevat kaupalliset konseptit ja niitä tukevat digitaaliset
ratkaisut ovat keskeisessä roolissa HKScanin strategian toteutuksessa. Uudet
kaupalliset konseptit hyödyntävät kaikkea yhtiön perinteisistä vahvuuksista uusimpiin
digitaalisiin ratkaisuihin.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: yli 4 prosenttia liikevaihdosta
oleva liiketulos (EBIT), yli 12 prosentin sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), alle 100
prosentin nettovelkaantumisaste sekä yli 30 prosenttia nettotuloksesta oleva osinko.
10Vuosikertomus 2020
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
HKScan valmistaa hyvänmakuista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa yli sadan
vuoden kokemuksella. Yhtiön strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi
ja sen toimintaa ohjaa vuonna 2019 määritelty HKScanin tarkoitus: ”Teemme elämästä
maistuvampaa – tänään ja huomenna”.
HKScan toimii Itämeren alueella ja yhtiön kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja
Tanska. Monipuoliseen tuotevalikoimaan kuuluvat siipikarjan-, sian- ja naudanliha-
tuotteet sekä lihavalmisteet ja ateriat. Yhtiön tunnettuja tuotemerkkejä ovat HK®,
Kariniemen®, Via®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose™.
HKScanissa edistyksellinen vastuullisuustyö on keskeinen osa yhtiön strategiaa
ja kattaa koko ruokaketjun maatiloilta kuluttajille. Vastuullisuustyössä yhtiö keskittyy
neljään teemaan: ympäristö, terveellinen ruoka, oma yhteisömme ja eläinten hyvinvointi.
Teemat on määritelty vuonna 2019 tehdyn laajan sidosryhmä-analyysin pohjalta.
Edistyksellisellä vastuullisuustyöllä yhtiö vastaa toimintaympäristön muutokseen,
tekee pitkäjänteistä työtä tavoitteenaan olla elintarvikealan vastuullisin toimija
kotimarkki noillaan, hyödyntää vastuullisuutta uusissa liiketoimintamalleissa ja lisää
kilpailukykyä koko arvoketjussa.
HKScanin vuoden 2020 vastuullisuustyöstä kerrotaan tarkemmin viikolla 11/2021
julkaistavassa vuosikertomuksessa.
Tärkeimmät sitoumukset, politiikat ja periaatteet
HKScanin toimintatavan perustan luovat yhtiön arvot ja eettiset toimintaohjeet
(Code of Conduct). HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan
eettisen toimintaohjeiston (Supplier Guidelines) noudattamiseen.
HKScanin toimintaa ohjaavat konsernitasoiset laatu-, tuoteturvallisuus-, tiedonanto-,
ympäristö- ja eläinhankintapolitiikka sekä eläinten hyvinvointipolitiikka. Näiden lisäksi
liiketoimintaa ohjaavat useat sisäiset politiikat ja toimintaohjeet.
HKScan on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Sustainable Development
Goals (SDG), osana konsernin vastuullisuusohjelmaa. Valittujen terveyteen, työhön,
vastuulliseen kuluttamiseen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien
tavoitteiden edistymistä mitataan konsernin vastuullisuusohjelman mittareilla.
Ympäristö
HKScan jatkoi tavoitteellista työtään kohti hiilineutraaliutta. Yhtiön ympäristötyön
keskiössä ovat ilmastovaikutusten pienentäminen omassa toiminnassa ja
alkutuotannossa sekä materiaalitehokkuuden edistäminen, mikä sisältää muun muassa
pakkausten ympäristövaikutusten pienentämisen. Agrofood Ecosystem® -mallissa
Suomessa ja vastaavassa Ruotsin Gårdsinitiativet-mallissa HKScan tutkii ja pilotoi
määrätietoisesti uusia ratkaisuja ympäristövaikutusten pienentämiseksi alkutuotannossa
yhdessä tuottajiensa ja muiden kumppaneidensa kanssa.
Vuonna 2020 HKScan asetti hiilineutraalin ruokaketjun tavoitteekseen. Oman tuotannon
(scope 1 ja 2) osalta yhtiön tavoitteena on hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun
men nessä ja koko ruokaketjussa (scope 3) vuoden 2040 loppuun mennessä. Yhtiö laski
ilmastopäästöjen lähtötason koko arvoketjussa maatiloilta kuluttajille: vuonna 2019
ilmastovaikutukset olivat 2,4 megatonnia CO2e. Yhtiön oman tuotannon osuus
päästöistä oli noin 5 prosenttia ja alkutuotannon, pakkausten ja logistiikan osuus
noin 95 prosenttia.
HKScan siirtyi käyttämään uusiutuvaa sähköä Baltian ja Tanskan toiminnoissa vuonna
2020. Yhtiöllä on käyttämälleen vihreälle sähkölle alkuperätakuut. Suomessa ja
Ruotsissa yhtiö on käyttänyt uusiutuvaa sähköä jo useamman vuoden. Uusiutuvaan
sähköön siirtyminen pienensi yhtiön oman tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä
merkittävästi vuodesta 2019.
Oman tuotannon ympäristötyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan sisäisillä
ja ulkoisilla ISO 14001 -auditoinneilla lukuun ottamatta Tanskan tuotantolaitoksia.
Vuonna 2020 ei havaittu merkittäviä ympäristöpoikkeamia. HKScanin tuotantolaitosten
ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 -ympäristöjohtamisen järjestelmää ja ne
liittyvät muun muassa jätevesiin ja mahdollisiin kemikaalivuotoihin.
11Vuosikertomus 2020
Ympäristöriskejä hallitaan ja johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti muun muassa
ennakoivalla kunnossa pidolla ja valvontalaitteistoilla. Lisäksi poikkeukselliset
sääolosuhteet ja ilmastonmuutos voivat vaikuttaa esimerkiksi energian hintaan sekä
raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin. HKScan kuvaa ilmastonmuutokseen liittyviä
riskejä tarkemmin yritysvastuu raportissaan, joka julkaistaan osana vuosikertomusta.
Sosiaalinen vastuu ja henkilöstöasiat
Joulukuun 2020 lopussa HKScanin palveluksessa oli yhteensä 6 987 (6 784) henkilöä.
Keskimäärin konsernin palveluksessa työskenteli 7 116 (6 928) henkilöä, joista 40,1
(40,0) prosenttia oli Suomessa, 29,7 (29,1) prosenttia Ruotsissa, 21,2 (21,8) prosenttia
Baltian maissa ja 9,0 (9,1) prosenttia Tanskassa. Puolassa sijaitsevassa tuotantoyksikössä
työskentelee 242 (227) henkilöä, jotka raportoidaan osana Ruotsin liiketoimintayksikön
lukuja. Luvut sisältävät myös vuokratyövoiman.
HKScanin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 315,6 (313,7)
miljoonaa euroa.
HKScan käynnisti vuonna 2020 Better Together -työhyvinvointiohjelman, jonka
tavoitteita ovat vastuullisen johtamisen, sitoutuneen työyhteisön sekä työhyvinvoinnin
ja toimintakyvyn edistäminen. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi laaditaan paikkakunta- ja
maatasoiset toimenpidesuunnitelmat, joita seurataan konsernitasolla. Pitkäjänteinen
ohjelma aloitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tanskassa ja Puolassa Better
Together -ohjelma käynnistyi vuoden 2021 alussa.
Työturvallisuutta edistettiin konsernin Safety First -ohjelmalla. Määrätietoinen työ kohti
nollaa tapaturmaa jatkui ja tapaturmat vähenivät kolmatta vuotta peräkkäin.
Uusi työ turvallisuuden raportointityökalu otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa kaikilla
markkinoilla. Se mahdollisti muun muassa tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden
systemaattisemman analysoinnin, toimenpiteiden paremman kohdistamisen juurisyihin,
riskiarvioinnin ja prosessien johtamisen. Työturvallisuutta edistettiin muun muassa
opastuksilla, viestinnällä ja riskiarvioinneilla. Lisäksi HKScanin johtoryhmän jäsenet
laativat henkilökohtaiset työturvallisuus- ja hyvinvointisitoumuksensa, jotka julkistettiin
osana Euroopan työsuojeluviikkoa.
HKScan tekee tiivistä yhteistyötä lihantuottajien kanssa tuotannon ja vastuullisuuden
kehittämiseksi sekä paikallisen ruuantuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vuonna
2020 yhtiö jatkoi nuorten tuottajien osaamista kehittävää Next Generation -ohjelmaa
Suomessa ja käynnisti vastaavan ohjelman Ruotsissa.
HKScanin henkilöstöön liittyviä riskejä ovat ammattitaitoisen ja sitoutuneen
henkilöstön saatavuus sekä elintarvikealan ja HKScanin kiinnostavuus työnantajana.
Lisäksi mahdolliset lailliset tai laittomat lakot HKScanin arvoketjussa ja omassa
tuotannossa voivat aiheuttaa liiketoimintariskejä. Riskejä vähennetään kehittämällä
yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi riskejä voidaan pienentää
vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
HKScan kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta
lapsen oikeuksista ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi HKScan
huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet sekä
OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. HKScan ei hyväksy korruptiota tai lahjontaa.
HKScanin eettisistä toimintaohjeista (Code of Conduct) laadittiin verkkokoulutus. Sen
toteutus aloitettiin loppuvuonna 2020 toimihenkilöille Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.
Muu henkilöstö osallistuu koulutukseen vuoden 2021 alkupuolella. Koulutus vahvistaa
henkilöstön osaamista muun muassa ihmisoikeuksista sekä korruption ja lahjonnan
vastaisista periaatteista.
HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan eettiseen toimintaohjeistoon
(Supplier Guidelines) ja allekirjoittamaan sen. Ohjeistossa toimittajat sitoutuvat
noudattamaan ihmisoikeuksiin, korruptioon ja lahjontaan liittyviä periaatteita.
HKScan sidosryhmät voivat ilmoittaa epäeettiseen toimintaan liittyvistä epäilyistä
anonyymisti Fair Way -ilmoituskanavalla. Vuonna 2020 Fair Way -kanavan kautta tuli
9 ilmoitusta laiminlyönti- tai väärinkäytösepäilyistä. Ilmoitukset koskivat pääasiassa
epäilyksiä epäasiallisesta käytöksestä, ja ne selvitettiin ja hoidettiin henkilöstöhallinnon
prosessien kautta.
12Vuosikertomus 2020
HKScanin ihmisoikeuksia koskevat riskit liittyvät työturvallisuuteen ja henkilöstön
kohteluun koko arvoketjussa. Työturvallisuusriskejä hallitaan järjestelmällisellä
työ turvallisuuden edistämisellä.
HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista kohtelua, minkä
varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet.
Omaan toimintaan liittyviä korruptio- ja lahjontariskejä ehkäistään ja hallitaan tarkasti
määritellyillä hyväksyntäprosesseilla ja muilla sisäisen valvonnan prosesseilla.
Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviä mahdollisia riskejä hankintaketjussa hallitaan
hankinnan riski arvioinnissa, standardivaatimuksilla ja edellyttämällä sitoutumista
eettiseen toiminta ohjeistoon. Periaatteiden toteutumista valvotaan sisäisessä
tarkastuksessa. Vuonna 2020 ei havaittu poikkeamia ihmisoikeus-, lahjonta- ja
korruptioperiaatteiden noudattamisessa. HKScan ei ole tehnyt
ihmisoikeus vaikutusten arviointia.
Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus
HKScanin strateginen tavoite on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi, jonka
hyvänmakuiset tuotteet valmistetaan luotetuista ja turvallisista raaka-aineista.
Terveellinen ruokavalio rakentuu monipuolisista ja tasapainoisista valinnoista.
Yhtiön pitkäjänteinen työ tuotteiden terveellisyyden kehittämiseksi perustuu
ravitsemussuosituksiin. Useat tuotteet ovat saaneet tunnustuksen terveellisyydestään:
Suomessa Sydänmerkin ja Ruotsissa sekä Tanskassa Avaimenreikä-symbolin.
HKScan varmistaa tuotteiden turvallisuuden systemaattisella työllä hankinnasta
tuotantoon. Kaikki HKScanin tuotantolaitokset on sertioitu Global Food Safety Initiative
(GFSI) -aloitteen hyväksymien standardien mukaisesti (FSSC 22000, IFS tai BRC).
Yhtiö tekee järjestelmällistä elintarviketurvallisuuden riskienhallintaa kaikissa arvoketjun
vaiheissa. Riskiarviointi tuotantolaitoksissa perustuu HACCP-prosessiin (Hazard Analysis
Critical Control Point), jonka toimivuus varmennetaan vuosittain useilla sisäisillä ja
ulkoisilla auditoinneilla. Edellytämme myös alihankkijoiltamme elintarviketurvallisuuden
hallintajärjestelmiä ja valvomme niiden toteutumista.
Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen
vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien
rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi HKScan-
konsernilla on erillinen ja koko ketjun kattava riskinarviointimalli.
Eläinten hyvinvointi
HKScan on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sopimustuottajiensa kanssa
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä omilla maatiloillaan Virossa. Eläinten terveyden
ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä
HKScanin omat ohjeistukset. Eläinten hyvinvoinnin seuranta on järjestelmällistä ja
mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. HKScanin tuotannossa antibioottien
käyttö on rajoitettu sairauksien hoitoon ja riittävät varoajat varmistavat, että tuotteissa
ei ole antibioottijäämiä.
Helposti leviävät eläintaudit, kuten afrikkalainen sikarutto ja lintuinuenssa, muo dostavat
yhtiölle liiketoimintariskin. Eläintaudeille on kansalliset vastustamisohjel mat. Eläin-
tau tei hin liittyviä riskejä hallitaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta sekä
työskentelemällä yhteistyössä viranomaisten, eläinlääkäreiden ja tuottajien kanssa.
Tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita ja hyviä hygieniakäytäntöjä.
13Vuosikertomus 2020
Tavoite Hallinnointitapa Tulokset 2020
Ympäristö
Hiilineutraali ruokaketju
• oma tuotanto (scope 1 ja 2) 2025 loppuun mennessä
• alkutuotanto ja muut oman tuotannon ulkopuoliset
vaikutukset (scope 3) 2040 loppuun mennessä
Toimenpidesuunnitelma kohti hiilineutraaliutta • Oman tuotannon (scope 1 ja 2) ilmastovaikutukset CO
2
e -55 %
vuodesta 2019
• Scope 3:n CO
2
e-päästöt raportoidaan vuosikertomuksessa
Pakkaukset, tavoitteet 2025
• 100 % kierrätettävät pakkaukset
• 20 % vähemmän muovia
• 20 % pienempi hiilijalanjälki
Pakkausstrategian mukainen toiminta • 70 % pakkauksista kierrätettäviä
• Pakkausmuovin määrä -7 %
• Kehitämme pakkausten hiilijalanjäljen raportointia
pakkausmateriaalitoimittajien kanssa
Sosiaaliset ja henkilöstöasiat
Nolla poissaoloon johtavaa tapaturmaa Yhtenäiset työturvallisuusmittarit ja riskienarviointimallit
kaikilla markkinoilla
• Poissaoloon johtaneita työtapaturmia 21,4 (25,5) /miljoona työtuntia
Työhyvinvoinnin edistäminen Better Together -ohjelma työhyvinvoinnin edistämiseksi,
maa- ja paikkakuntakohtaiset toimenpidesuunnitelmat
• Henkilöstön työtyytyväisyys eNPS 5, ei sis. Baltiaa
• Poissaoloja 6,2 % työajasta
Alkutuotannon jatkuvuuden ja kilpailukyvyn edistäminen
kaikilla markkinoilla
Next Generation -ohjelma nuorten tuottajien osaamisen kehittämi-
seksi, Agrofood Ecosystem® ja Gårdsinitiativet -verkostojen työ
Next Generation -ohjelma toteutettu Suomessa,
ohjelman suunnittelu ja käynnistys Ruotsissa
Ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan vastaiset toimet
• 100 % tavarantoimittajista sitoutunut eettiseen ohjeistoon
(Supplier Guidelines),pois lukien sopimustuottajat
• 100 % eläinhankinnoista eläinten hankintaperiaatteiden mukaista
(Code of Conduct) koulutuksen
• 100 % henkilöstöstä suorittanut eettisen toimintaohjeen
(Code of Conduct) koulutuksen
• Vastuullisen hankinnan periaatteet
• Eläinten hankintaperiaatteet
• Henkilöstön kouluttaminen HKScanin politiikkojen
noudattamiseen
• Toimittajista 77 (75) % sitoutunut eettiseen toimintaohjeistoon
• 100 % eläinhankinnoista eläinten hankintaperiaatteiden mukaista
• Suomen, Ruotsin ja Baltian toimihenkilöistä 96 % suorittanut
eettisen toimintaohjeen koulutuksen
Tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus
• 100 % sertioidut tuotantolaitokset
• Nolla takaisinvetoa
• Ravitsemussuositusten huomioiminen tuotekehityksessä
• Tuoteturvallisuusstandardien noudattaminen
• Tuoteturvallisuusprosessien noudattaminen
• Kaikki HKScanin tuotantolaitokset sertioitu
• 1 (12) tuotteen takaisinveto
Eläinten hyvinvointi
• Eläinten luontaisen käyttäytymisen lisääminen
• Tautisuojauksen jatkuva kehittäminen
• Kivuliaiden toimenpiteiden välttäminen
• Systemaattinen eläinten hyvinvoinnin kehittäminen
yhdessä tuottajien kanssa
• Eläintautien ehkäisy
Jatkuvat kehitystoimet eläinten
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
Keskeiset tavoitteet ja tulokset
14Vuosikertomus 2020
Konsernin johto
HKScanin Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaavana johtajana ja konsernin
johtoryhmän jäsenenä aloitti 16.11.2020 Lars Appelqvist. Hän siirtyi HKScaniin
Löfbergs-yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä. Denis Mattsson toimi Ruotsin
liiketoimintayksiköstä vastaavana väliaikaisena johtajana ja konsernin johtoryhmän
jäsenenä 20.11.2019 - 15.11.2020.
HKScanin uuden Food Solutions -yksikön johtajana ja konsernin johtoryhmän
jäsenenä aloitti 1.1.2021 Jouni T. Laine. Hän siirtyi HKScanille Salmela-Yhtiöihin
kuuluvan Clewer-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä.
HKScanin johtoryhmä 1.1.2021:
Toimitusjohtaja (CEO) Tero Hemmilä, Suomen liiketoimintayksiköstä
vastaava johtaja (EVP) Jari Leija, Ruotsin liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja
(EVP) Lars Appelqvist, Baltian liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja (EVP) Anne Mere,
Tanskan liiketoiminta yksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jukka Nikkinen, talousjohtaja
(CFO) Jyrki Paappa, hallintojohtaja (EVP) Markku Suvanto, viennistä, tuonnista
ja lihataseesta vastaava johtaja (EVP) Juha Ruohola, strategisesta liiketoiminnan
kehittämisestä ja investoinneista vastaava johtaja (EVP) Mika Koskinen sekä
Food Solutions -yksiköstä vastaava johtaja (EVP) Jouni T. Laine.
Tutkimus ja kehitys
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on kehittää tuotevalikoimaa
vastaamaan kuluttajien ja asiakkaiden muuttuvaan kysyntään yhtiön keskeisillä
markkina-alueilla. Tuotekehityksessä keskeisessä roolissa ovat yhtiön strategiassaan
määrittelemät nykyiset ja uudet tuotekategoriat sekä raaka-aineet, kehittyvät ja
kasvavat myyntikanavat, muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä
sekä vastuullisuus.
HKScan päätti huhtikuussa 2020 tukea uuden Nordic FoodTech VC:n pääomarahaston
kautta yrityksiä, jotka uudistavat ruokajärjestelmää Suomessa, muissa Pohjoismaissa
ja Baltiassa. Rahaston tavoitteena on panostaa teknologiayrityksiin, jotka muuttavat
ruokaketjua resurssitehokkaammaksi ja ekologisemmaksi, tuottavat ravintoa uusilla
tavoilla tai edistävät terveellistä syömistä. Sijoituksen mukanaan tuoma näkymä
tulevaisuuden ruokateknologioihin tukee erinomaisesti HKScanin strategista
uudistumista ja vastuullisuustyötä.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on mukana rahoittamassa HKScanin
Digitalized Agrofood Ecosystem® -liiketoiminnan kehitysprojektia. Projektin
tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa lisäämällä koko arvoketjun läpinäkyvyyttä
sekä kehittämällä toiminnan vastuullisuutta paremman resurssitehokkuuden ja
tuottavuuden keinoin. Digitaalisuus on keskeinen osa kehitettäviä liiketoimintamalleja.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Joulukuun lopussa HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osake-
pääoma oli 66 820 528,10 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 98 951 781
osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 93 551 781 kpl (94,54
% osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (5,46 % osakemäärästä). A-osakkeet
noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan
(4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa
eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in K-osakkeiden
määrät pysyivät ennallaan.
Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 2 000 000 (2 000 000) omaa A-osaketta.
Niiden osuus kaikista osakkeista oli 2,02 prosenttia ja äänimäärästä 1,0 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen markkina-arvo joulukuun lopussa oli
194,1 (267,6) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-
arvo oli 183,5 (252,7) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden
laskennallinen markkina-arvo oli 10,6 (14,9) miljoonaa euroa.
15Vuosikertomus 2020
Yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 27 000 172 (26 948 127) osaketta ja
osakekauppojen arvo oli 54 911 336 (55 238 860) euroa. Katsauskauden ylin
noteeraus oli 2,85 (2,88) euroa ja alin 1,60 (1,48) euroa. Keskikurssi oli 2,03 (2,05)
euroa. Joulukuun päätöskurssi oli 1,96 (2,76) euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2020
lopussa 15 333 (13 942) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 15,5 (16,5)
prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ulkomaisilla omistajilla.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähi-
piirinsä omistivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 200 159 A-osaketta, mikä vastaa
0,2 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,1 prosenttia äänistä.
Osakkeiden
määrä
Osakkaiden
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
Osuus
osakkeista, %
1-100 3 748 24,44 181 459 0,18
101-500 5 132 33,47 1 498 638 1,51
501-1000 2 567 16,74 2 049 901 2,07
1001-5000 3 056 19,93 6 953 405 7,03
5001-10000 444 2,90 3 283 598 3,32
10001-50000 305 1,99 5 977 970 6,04
50001-100000 31 0,20 2 261 830 2,29
100001-500000 30 0,20 6 963 981 7,04
500001- 19 0,12 68 988 054 69,72
Yhteistileillä 0 0,00 127 945 0,13
Odotuslistalla 1 0,01 665 000 0,67
Yhteensä 15 333 100 98 951 781 100
Osakesarja Osakkeita
Osuus
osakepääomasta % Osuus äänistä %
A-sarja 93 551 781 94,54 46,42
K-sarja 5 400 000 5,46 53,58
Yhteensä 98 951 781 100 100
Osuus
omistajista %
Osuus
osakkeista %
Osuus
äänistä %
Yritykset 3,52 42,07 65,29
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,16 9,86 4,84
Julkisyhteisöt 0,03 11,44 5,62
Kotitaloudet 95,68 21,84 10,72
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,38 5,72 2,81
Ulkomaat 0,24 9,07 10,72
Kaikki yhteensä 100 100 100
Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2020
Osakemäärä osakesarjoittain 31.12.2020
Sektorijakauma 31.12.2020
16Vuosikertomus 2020
A-osake K-osake
Osuus
osakkeista,
%
Osuus
äänistä,
%
1 LSO Osuuskunta 25 083 884 4 735 000 30,13 59,43
2 Lantmännen ek. För 6 869 750 665 000 7,61 10,01
3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 846 806 4,90 2,40
4 Apteekkien Eläkekassa 3 581 889 3,62 1,78
5
Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK ry
2 711 414 2,74 1,35
6 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 392 830 2,42 1,19
7 HKScan Oyj 2 000 000 2,02 0,99
8 Suomen Kulttuurirahasto 1 536 621 1,55 0,76
9 Oy Etra Invest Ab 1 500 000 1,52 0,74
10 Jocer Oy Ab 1 175 000 1,19 0,58
11 Suhonen Jyrki 1 105 951 1,12 0,55
12 Tiiviste-Group Oy 1 000 000 1,01 0,50
13
Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia
Forsströmin muistolle
1 000 000 1,01 0,50
14 Sinituote Oy 1 000 000 1,01 0,50
15 Pivosto Oy 582 190 0,59 0,29
16 K. Hartwall Invest Oy Ab 550 000 0,56 0,27
17
Sijoitusrahasto Taaleritehdas
Arvo Markka Osake
500 000 0,51 0,25
18 Ab 2011 Fruitgum Company Oy 435 923 0,44 0,22
19 Hallqvist AB 405 000 0,41 0,20
20 VR Eläkesäätiö 400 000 0,40 0,20
Muut osakkeenomistajat yhteensä 34 874 523 0 35,24 17,30
Kaikki osakkeet yhteensä 93 551 781 5 400 000 100 100
20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2020 Varsinainen yhtiökokous 2020
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.6.2020 Turussa poikkeus järjestelyin
koronapandemian vuoksi. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.2019 - 31.12.2019 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019.
Hallituksen jäsenet Reijo Kiskola, Anne Leskelä, Jari Mäkilä, Per Olof Nyman,
Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021
päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäsenet Carl-Peter Thorwid ja Ilkka Uusitalo
valittiin uudelleen varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättymiseen saakka. Yhtiö-
kokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheen-
johtajaksi uudelleen Reijo Kiskolan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Mäkilän.
Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päätty miseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka on
ilmoittanut pää vastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka Talvingon.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien
ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön
omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat
voimassa 30.6.2021 asti ja ne kumoavat vuoden 2019 yhtiökokouksen hallitukselle
antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella
10.6.2020, ja yhtiökokouksen pöytäkirja on luettavissa yhtiön verkkosivuilla
www.hkscan.com.
Lähde: Euroclear Finland
17Vuosikertomus 2020
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avain henkilöille.
Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance
Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestel mästä (Restricted
Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkio-järjestelmänä. Kannustin järjestelmä koostuu
vuosittain alkavista ohjelmista ja kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää
hallituksen erillistä päätöstä.
Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla
mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen
asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan
HKScanin A-sarjan osakkeina. PSP 2018−2020-ohjelman käynnistyessä noin
30 henkilöä oli oikeutettu osallistumaan ohjelmaan.
Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain
alka vista osakepalkkio-ohjelmista, jonka kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden
pituisesta rajoitusjaksosta. Rajoitusjakson jälkeen ohjelmaan perustuvat mahdolliset
osake palkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma
(RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020-ohjelman käynnistyessä
ohjelmaan oli oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.
HKScan tiedotti 8.5.2019, että HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi uusien ohjelmien
alkami s en yhtiön avainhenkilöille tarkoitetussa osakepohjaisessa pitkän aikavälin
kannustin järjestelmässä. Hallitus hyväksyi uuden ansaintajakson, PSP 2019–2021,
alkamisen suorite perusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä, johon ovat oikeutettuja
osallistumaan HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä.
Edellytyksenä osake palkkioiden maksamiselle ohjelman perusteella on hallituksen
asettamien suoritus tavoitteiden saavuttaminen. Mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022
ja toinen keväällä 2023.
Hallitus hyväksyi myös uuden ohjelmajakson, RSP 2019–2021, alkamisen ehdollisessa
osake palkkio-järjestelmässä. Sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot
maksetaan HKScanin A-sarjan osakkeina kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022
ja toinen keväällä 2023. Edellytyksenä palkkioiden maksamiselle RSP 2019–2021
-ohjelman perusteella on hallituksen asettaman konsernitason taloudellisen mittarin
täytty minen. RSP 2019–2021-ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan PSP 2019–2021
-ohjelman osallistujat.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Koronapandemia aiheuttaa HKScanin liiketoiminnalle merkittävän epävarmuustekijän.
Yhtiön lähtökohta pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa on turvata
henkilöstönsä ja kuluttajien terveys sekä varmistaa koko ruokaketjun häiriötön toiminta
tiloilta kuluttajille. HKScan noudattaa kaikessa toiminnassaan tiukkoja hygieniakäytäntöjä
ja viranomaisohjeita sekä on ottanut käyttöön lukuisia yhtiön omia varautumistoimen-
piteitä. Tuotannon keskeytyminen henkilöstön mahdollisen sairastumisen seurauksena
on yhtiölle merkittävä riski. Lisäksi pandemia saattaa pitkittyessään vaikuttaa joidenkin
raaka-aineiden, tuotantopanosten, pakkausmateriaalien sekä suojavarusteiden
saatavuuteen ja hintaan.
Pandemia voi pitkittyessään vaikuttaa myös joidenkin tuotteiden hintaan ja volyymi-
kehitykseen myyntikanavissa, joissa kysyntä on pandemian vuoksi merkittävästi
pienentynyt. Tämä koskee sekä koti- että vientimarkkinoita. Pandemian pitkittyessä sen
välittömät ja välilliset vaikutukset kansainvälisten liharaaka-ainemarkkinoiden kautta
niin HKScanin koti- kuin vientimarkkinoilla voivat olla ennakoimattomia. Vaikutukset
voivat olla pidempikestoisia ja ulottua koko alkaneeseen vuoteen. Pandemiasta saattaa
aiheutua myös odottamattomia viivästyksiä toteutettaviin investointeihin, mikä voi
vaikuttaa yhtiön tulosparannusohjelmaan.
Muut HKScanin liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät keskeisten
tuotannossa käytettävien tuotantopanosten saatavuuteen, hintaan ja laatuun sekä
raaka-aine- ja myyntihintoihin. Tämä koskee myös eläintuotannossa käytettävien
rehujen hintakehitystä. Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto ja sen myötä sianlihan
hinnan voimakas lasku lisäävät epävakautta Euroopan lihamarkkinassa.
18Vuosikertomus 2020
Sianlihan tarjonnan kasvu Euroopassa lisää hintariskiä myös HKScanin kotimarkkinoilla.
Eräissä Euroopan maissa, myös Tanskassa, todettu lintuinuenssa on jo heikentänyt
siipikarjanlihan vientimahdollisuuksia EU:n ulkopuolelle ja lisännyt tarjontaa Euroopassa.
Tästä johtuva hintariski on kasvanut myös HKScanin kotimarkkinoilla.
Elintarviketeollisuuden pitkässä tuotantoketjussa ruoan turvallisuus on olennaisen
tärkeää. Eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta ei voida koskaan
täysin sulkea pois. Saksassa todettu afrikkalainen sikarutto ja eräissä Euroopan maissa
todettu lintuinuenssa ovat tästä esimerkkejä.
Lisäksi mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta
kulutuskäyttäytymiseen ei voida sulkea pois. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu
voi osaltaan vaikuttaa lihatuotteiden kuluttajakysyntään.
Riskit arvonalentumiskirjauksille kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan,
mikäli konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane suunnitelmien mukaisesti.
Konsernin parantuneen kannattavuuden ansiosta riskit rahoitussopimusten
kovenantti ehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selvästi.
Odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan
ja kulutuskysyntään. Lisäksi HKScanin mahdolliset osallisuudet oikeusprosesseissa
voivat muodostaa riskejä.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
HKScanin tavoitteena hiilineutraali ruoantuotanto
Yhtiö asetti tammikuussa 2021 tavoitteekseen oman teollisen tuotannon
hiili neut raali u den vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille
ulottuvan ruoka ketjun hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä.
Ilmasto työtä tehdään yhtiön kaikilla kotimarkkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa
ja Tanskassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä päästöjen merkittävää
vähen tämistä että hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja muiden
kumppaneiden kanssa.
Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla HKScan yhtenä Itämeren
alueen suurimmista ruokataloista tavoittelee hiilineutraaliutta. Yhtiö on selvittänyt ja
laskenut koko ruokaketjunsa päästöt yhteistyössä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen
KPMG:n kanssa. Päästöjen kokonaismäärä oli noin 2,4 megatonnia hiilidioksidi-
ekvivalenttia (CO
2
e) vuonna 2019, mistä yhtiön oman teollisen tuotannon osuus oli
noin viisi prosenttia.
Zero Carbon -ilmastosuunnitelma on keskeinen osa HKScanin vastuullisuustyötä ja
liiketoiminnan johtamista. Samalla luodaan edellytyksiä yhtiön sopimustuottajien
tulevaisuuden kilpailukyvylle ja sille, että kuluttajat voivat nauttia vastuullisesti tuotetuista
lihatuotteista hyvällä omallatunnolla osana monipuolista ruokavaliota. HKScanille on
tärkeää tehdä ilmastotyötä pitkäjänteisesti ja luoda pysyviä ilmastoystävällisempiä
toiminta malleja. HKScan haluaa ilmastotyöllään kantaa oman vastuunsa yhteiskuntien
tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoja: www.hkscan.com.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 290,9 (274,7) miljoonaa euroa sisältäen
vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,1 (215,1) miljoonaa euroa.
Hallitus esittää, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.
Näkymät vuodelle 2021
Vuonna 2021 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan
vuodesta 2020.
Varsinainen yhtiökokous 2021
HKScanin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän torstaina 8.4.2021 Turussa.
Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.
19Vuosikertomus 2020
Avainluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2020 2019 2018 2017 2016
Liikevaihto, Meur 1 781,0 1 744,4 1 715,4 1 808,1 1 872,9
Liiketulos, Meur** 21,3 -23,2 -48,3 -40,3 9,7
% liikevaihdosta** 1,2 -1,3 -2,8 -2,2 0,5
Vertailukelpoinen liiketulos, Meur** 17,0 -2,2 -46,3 -17,6 13,2
% liikevaihdosta** 1,0 -0,1 -2,7 -1,0 0,7
Voitto/tappio ennen veroja, Meur** 12,3 -34,5 -58,5 -45,5 0,9
% liikevaihdosta** 0,7 -2,0 -3,4 -2,5 0,0
Oman pääoman tuotto (ROE), %** 1,5 -11,5 -15,2 -10,4 -0,9
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE)
ennen veroja , %**
3,9 -3,1 -6,7 -6,3 2,1
Omavaraisuusaste, %** 33,7 34,8 33,3 36,9 47,9
Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , %** 91,0 84,8 103,3 59,3 33,5
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, Meur 83,5 31,7 41,0 125,5 97,6
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, Meur** 7,2 11,3 11,2 - -
Investoinnit yhteensä, Meur** 90,7 43,0 52,2 125,5 97,6
% liikevaihdosta** 5,1 2,5 3,0 6,9 5,2
Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur 4,9 5,8 8,6 6,5 6,6
% liikevaihdosta 0,3 0,3 0,5 0,4 0,4
Henkilöstö keskimäärin 7 116 6 928 7 179 7 292 7 319
Osakekohtaiset tunnusluvut 2020 2019 2018 2017 2016
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur** -0,01 -0,52 -1,00 -0,79 -0,10
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur** -0,01 -0,52 -1,00 -0,79 -0,10
Vertailukelpoinen tulos/osake, eur** -0,05 -0,26 -0,96 -0,37 -0,03
Oma pääoma/osake, eur** 3,19 3,18 5,73 6,23 7,31
Osakekohtainen osinko, eur 0.00* 0,00 0,00 0,09 0,16
Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % 0.0* 0,0 0,0 -11,4 -160,4
Osinko laimennetusta tuloksesta, % 0.0* 0,0 0,0 -11,4 -160,4
Efektiivinen osinkotuotto, % 0.0* 0,0 0,0 2,9 5,0
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
laimentamaton** -381,8 -5,3 -1,4 -4,0 -32,0
laimennettu** -381,8 -5,3 -1,4 -4,0 -32,0
Alin osakekurssi, eur 1,60 1,48 1,29 2,96 2,89
Ylin osakekurssi, eur 2,85 2,88 3,23 3,60 3,89
Keskikurssi, eur 2,03 2,05 2,40 3,24 3,19
Vuoden päätöskurssi, eur 1,96 2,76 1,42 3,13 3,19
Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur 190,0 267,6 76,7 169,1 172,3
Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl 27 000 26 948 11 400 10 426 13 313
% keskimääräisestä lukumäärästä 27,8 33,7 21,1 19,3 24,7
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä,
1 000 kpl
keskimäärin tilikaudella 96 952 79 943 54 030 54 018 54 006
tilikauden lopussa 96 952 96 952 54 034 54 018 54 018
täysin laimennettu 96 952 96 952 54 034 54 018 54 018
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.
** Vuodet 2016-2017 eivät ole IFRS 16 oikaistuja
20Vuosikertomus 2020
Tunnuslukujen laskentakaavat
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa
sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön
ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset
tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja
parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.
Oman pääoman tuotto (%)
Tilikauden tulos
x 100
Oma pääoma yhteensä (keskiarvo)
Sitoutuneen pääoman tuotto
(ROCE) ennen veroja (%)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste (%)
Oma pääoma yhteensä
x 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste (%)
Korolliset rahoitusvelat
x 100
Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste (%)
Korolliset nettorahoitusvelat
x 100
Oma pääoma
Osakekohtainen tulos (EPS)*
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Osakekohtainen
oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko
Tilikauden osingonjako
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta (%)
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%)
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
x tilikauden päätöskurssi
Rahavirta ennen
rahoituskuluja ja rahoitusta
Rahavirta investointien jälkeen - rahoituserät
Henkilöstön määrä
Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Kertaluonteisia muutoksia, mitkä eivät liity normaaleihin
jatkuviin toimintoihin ja merkittävästi vaikuttavat yrityksen
talouteen. Esimerkiksi sellaisia kustannuksia ovat: kapasi-
teetin sopeuttaminen (rakenneuudistukset), irtisanomiset,
rakenneuudistuksiin liittyvät juridiset kustannukset tai
vastaavat kertaluonteiset kulut, mitkä liittyvät tehokkuus- tai
uudelleenorganisointiohjelmiin, merkittävät korvaukset tai
sakot, jotka maksetaan juridisen päätöksen tai sopimuksen
takia, liiketoimintakauppaan liittyvät transaction
palkkiot / kustannukset (konsultointi, neuvonta, juridinen,
due diligence, rekisteröinti jne.) sekä liiketoimintojen
myynnistä syntyneet voito/tappiot.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos*
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto -
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana
Korollinen nettovelka Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset
* Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko
sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.
21Vuosikertomus 2020
Tilinpäätös 2020
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma 22
Konsernin laaja tuloslaskelma 22
Konsernin tase 23
Konsernin rahavirtalaskelma 24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 25
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26
Tuloslaskelman liitetiedot 38
Taseen liitetiedot 49
Emoyhtiön tuloslaskelma 80
Emoyhtiön tase 81
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 82
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 83
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 85
Emoyhtiön taseen liitetiedot 87
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 96
Tilinpäätösmerkintä 96
22Vuosikertomus 2020
Konsernin tuloslaskelma 1.1. – 31.12. Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12.
(milj. euroa) Liitetieto 2020 2019
Liikevaihto 1. 1 781,0 1 744,4
Liiketoiminnan muut tuotot 2. 7,2 6,7
Materiaalit ja palvelut 3. -1 215,5 -1 209,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 4. -315,6 -313,7
Poistot 5.,13. -56,7 -80,4
Liiketoiminnan muut kulut 6. -179,1 -171,0
Liiketulos 21,3 -23,2
Rahoitustuotot 7. 2,2 2,2
Rahoituskulut 7.,13. -13,2 -13,9
Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista 1,9 0,4
Voitto/tappio ennen veroja 12,3 -34,5
Tuloverot 8. -7,5 -3,0
Tilikauden voitto/tappio 4,8 -37,5
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 1,2 -39,9
Määräysvallattomille omistajille 3,6 2,3
Yhteensä 4,8 -37,5
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osake-
kohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake 9. -0,01 -0,52
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake 9. -0,01 -0,52
(milj. euroa) 2020 2019
Tilikauden voitto / tappio 4,8 -37,5
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen):
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 2,8 -1,6
Rahavirran suojaus -1,7 -4,2
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot -0,3 -4,2
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) 0,8 -10,0
Kauden laaja tulos yhteensä 5,6 -47,5
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 1,9 -49,8
Määräysvallattomille omistajille 3,6 2,3
Yhteensä 5,6 -47,5
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
23Vuosikertomus 2020
Konsernin tase 31.12.
(milj. euroa) Liitetieto 31.12.2020 31.12.2019
Aineettomat hyödykkeet 10. 76,2 65,8
Liikearvo 11. 71,8 70,7
Aineelliset hyödykkeet 12.,13. 458,7 439,1
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 14. 21,6 20,8
Muut saamiset 15. 6,2 3,5
Muut osakkeet ja osuudet 15. 12,2 11,7
Laskennallinen verosaaminen 16. 40,9 43,4
Pitkäaikaiset varat 687,7 654,9
Vaihto-omaisuus 17. 119,0 115,5
Myyntisaamiset 18. 105,3 111,3
Muut saamiset 18. 17,1 16,2
Tuloverosaaminen 18. - 0,2
Rahat ja pankkisaamiset 19. 46,8 37,5
Lyhytaikaiset varat 288,2 280,6
Varat 975,9 935,6
Osakepääoma 20. 66,8 66,8
Ylikurssirahasto 20. 72,9 72,9
Omat osakkeet 20. -4,8 -4,8
Hybridilaina 20. 25,9 25,9
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 20. 224,9 226,7
Muuntoerot 20. -10,6 -13,4
Kertyneet voittovarat 20. -66,4 -66,2
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 308,8 307,9
Määräysvallattomien omistajien osuus 20,3 17,2
Oma pääoma 329,1 325,1
Laskennallinen verovelka 16. 19,0 16,6
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 13.,23. 249,2 262,7
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 23. 1,8 3,1
Pitkäaikaiset varaukset 22. 5,2 6,2
Eläkevelvoitteet 21. 43,1 41,1
Pitkäaikainen vieras pääoma 318,3 329,8
Korollinen vieras pääoma 13.,23. 97,2 50,6
Ostovelat ja muut velat 23. 219,4 222,0
Asiakashyvitykset 23. 7,4 6,3
Tuloverovelka 23. 1,0 0,1
Varaukset 22. 3,5 1,7
Lyhytaikainen vieras pääoma 328,5 280,7
Oma pääoma ja velat 975,9 935,6
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
24Vuosikertomus 2020
Konsernin rahavirtalaskelma
(milj. euroa) 2020 2019
Tilikauden tulos 4,8 -37,5
Oikaisuerät 73,9 95,8
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 78,7 58,3
Nettokäyttöpääoman muutos -7,9 1,1
Muu muutos 6,6 12,1
Korkokulut -12,1 -13,0
Muut rahoituskulut -10,1 -6,5
Korkotuotot 1,8 1,7
Muut rahoitustuotot 7,1 6,2
Osinkotuotot 1,0 1,0
Tuloverot -1,4 -1,6
Liiketoiminnan rahavirta (A) 63,7 59,2
Käyttöomaisuuden investoinnit -83,6 -31,8
Käyttöomaisuuden myynnit 1,7 0,6
Ostetut tytäryhtiöosakkeet 0,1 0,0
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut -3,3 -0,4
Investointien rahavirta (B) -85,1 -31,6
Osakeanti - 43,7
Osakeantikulut - -3,0
Omien osakkeiden hankinta - -4,7
Hybridilaina -2,1 -2,1
Lainojen nostot 48,7 74,3
Lainojen takaisinmaksut -5,7 -114,7
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -10,3 -11,6
Maksetut osingot -0,7 -0,6
Rahoituksen rahavirta (C) 30,0 -18,8
Nettorahavirta (A+B+C) 8,6 8,9
Rahavarat 31.12. 46,8 37,5
Rahavarat 1.1. 37,5 29,4
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,6 -0,8
Muutos 8,6 8,9
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
25Vuosikertomus 2020
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
(milj. euroa)
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Arvon-
muutos
rahasto
Sijoitettu
vapaa oma
pääoma
(SVOP)
Hybridi-
laina
Muut
rahastot
Muunto-
erot
Omat
osakkeet
Voitto-
varat
Emo-yhtiön
osakkeen-
omistajien
osuus
yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2020 66,8 72,9 1,0 215,4 25,9 10,3 -13,4 -4,8 -66,2 307,9 17,2 325,1
Tilikauden tulos - - - - - - - - 1,2 1,2 3,6 4,8
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - - - - 2,8 - - 2,8 - 2,8
Rahavirran suojaus - - -1,7 - - - - - - -1,7 - -1,7
Vakuutusmatemaattiset voitot tai
tappiot
Tilikauden laaja tulos - - -1,7 - - - 2,8 - 0,8 1,9 3,6 5,6
Suorat kirjaukset - - - - - 0,0 - - 1,1 1,0 - 1,0
Osingonjako - - - - - - - - - - -0,7 -0,7
Tytäryhtiön hankinta - - - - - - - - - - 0,1 0,1
Hybridilaina - - - - - - - -2,1 -2,1 - -2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2020 66,8 72,9 -0,8 215,4 25,9 10,3 -10,6 -4,8 -66,4 308,8 20,3 329,1
OMA PÄÄOMA 1.1.2019 66,8 72,9 5,1 143,5 40,0 10,3 -11,9 0,0 -17,2 309,5 15,4 325,0
Tilikauden tulos - - - - - - - - -39,9 -39,9 2,3 -37,5
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - - - - -1,6 - - -1,6 - -1,6
Rahavirran suojaus - - -4,2 - - - - - - -4,2 - -4,2
Vakuutusmatemaattiset voitot tai
tappiot
Tilikauden laaja tulos - - -4,2 - - - -1,6 - -44,1 -49,8 2,3 -47,5
Suorat kirjaukset - - - - - 0,0 - - 1,0 1,0 - 1,0
Osakeanti - - - 71,9 -14,1 - - - -3,8 54,0 - 54,0
Omien osakkeiden hankinta - - - - - - - -4,7 - -4,7 - -4,7
Osingonjako - - - - - - - - - - -0,6 -0,6
Hybridilaina - - - - - - - -2,1 -2,1 - -2,1
OMA PÄÄOMA 31.12.2019 66,8 72,9 1,0 215,4 25,9 10,3 -13,4 -4,8 -66,2 307,9 17,2 325,1
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
26Vuosikertomus 2020
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
2020
Yhteisön perustiedot
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö.
Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistaa, markkinoi ja myy
korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa,
niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Sen asiakkaita
ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Konsernilla on
toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa,
Venäjällä, Saksassa ja Kiinassa. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin.
LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2021 tämän tilinpäätöksen
julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön
verkkosivuilta osoitteesta www.hkscan.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista
osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samassa osoitteessa on saatavilla
myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.
Laatimisperiaatteet
Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla.
Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin
tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2020 voimassaolevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansain-
välisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn
mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja
tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun
ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta,
jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan
emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen
kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa
konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Osa-alueet, joihin
liittyy tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet,
joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään
kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta,
joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 2019, lukuun ottamatta uusien standardien käyttöönottoa.
27Vuosikertomus 2020
Konsernin käyttöönottamat uudet ja muutetut standardit
1.1.2020 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja,
joilla olisi vaikutusta konsernin kirjanpitokäytäntöihin, ei ole ollut.
Vertailukelpoisuus
Vuodet 2020 ja 2019 ovat keskenään vertailukelpoisia.
Tytäryhtiöiden yhdistely
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytär-
yhtiöi den tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta.
Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä
altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytär-
yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien, kun määräysvalta siirtyy
konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön
hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille
omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet,
kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä
johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen
yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan
alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien
osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan
kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien
omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja
vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön
hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien,
kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset, velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan
käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä
sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille
omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen
emo yrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tulos-
laskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräys-
vallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien
osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista
pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä
tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan
menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Hankitun omistus-
osuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan
suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden
luovutusvoitto tai -tappio kirjataan myös omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan
menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulos-
vaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle
jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai
rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen
eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin
liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin
kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
28Vuosikertomus 2020
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,
mikä tavallisesti toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää
käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin
hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään kirjaamalla
sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista
tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen
kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä
tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden
täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet
liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 27.
”Lähipiiriliiketoimet” mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
esitetään liikevoiton alapuolella.
Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista
kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole
ollut tällaisia eriä tilikausilla 2019–2020.
Yhteisyritykset
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä
määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-
menetelmää käyttäen.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten sekä
yhteis yritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 27.
”Lähipiiriliiketoimet”.
Ulkomaanvaluuttojen muuntaminen
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön
valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”).Konserni tilin-
päätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan
euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien
mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Tilikauden
tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja
laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan
kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä
hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet
muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin ja muutos laajan
tuloksen eriin.
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän
kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä
valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätös-
päivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitus-
tuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot
sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
29Vuosikertomus 2020
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla
arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään
tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten
käyttöomaisuus hyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten
käyttöomaisuus hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on
kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen
saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa
hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on
saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla,
kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset
esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää
osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien
nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja
ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien
osuuden käypää arvoa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumis-
testausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä,
joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä,
johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla
liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.
Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin,
jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon
alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan
rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä
luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi,
eikä tätä myöhemmin peruuteta.
Rakennukset ja rakennelmat 25–50 vuotta
Rakennuksen koneet ja laitteet 8–12,5 vuotta
Koneet ja kalusto 2–10 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn
odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun
aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet
myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi
syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan
niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
30Vuosikertomus 2020
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista
hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain
mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy
kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan
tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat
”Arvonalentumiset” ja ”Arvonalentumistestaus”.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät
konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Muut aineettomat oikeudet ja hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno
on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva
odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin
oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin
mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena
vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman
taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta.
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi.
Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä,
että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia
aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain.
Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin,
kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen arvo
ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla omaisuuserän
kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä
oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta johtuvilla menoilla
vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen arviointia varten
omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä rahavirtoja
(rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien
(muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan mahdollisen
peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.
Katso ”Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta” ja ”Liikearvo”.
Vaihto-omaisuus
Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja
keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä
työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä
johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä
yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa.
Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa.
Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa
vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla.
Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus
vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon tai
tappioon, jonka kuluessa tappio epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen liittyvien
tekijöiden perusteella syntyi.
31Vuosikertomus 2020
Biologinen omaisuus
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa arvostettu
käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin
elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä
tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta
on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava
kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä
arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin. Teuraseläimiä tuottavat
eläimet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Yhtiö kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavaan vuokrasopimusvelan
kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Alle 12 kuukauden sopimukset
ja arvoltaan vähäiset hyödykkeet jätetään kirjausten ulkopuolelle. Arvoltaan
vähäisiä hyödykkeitä ovat mm. toimistokalusteet kuten printterit ja kahvikoneet
sekä puhelimet ja tietokoneet. Alkuperäinen kirjaaminen taseeseen perustuu
maksettavien vuokrien nykyarvoon. Nykyarvon diskonttauksessa käytetään
sopimuksessa ilmoitettua korkoa, tai jos sitä ei ole saatavilla, yhtiön lisäluoton
korkoa. Maksettavien vuokrien nykyarvoon lasketaan mukaan odotettu maksu
jäännösarvotakuun perusteella, osto- tai jatko-option hinta, jos on todennäköistä,
että yhtiö käyttää sen, sekä vuokrasopimuksen päättämisestä odotettavissa olevat
todennäköiset maksut. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten (joissa lyhyt
irtisanomisaika) osalta yhtiö käyttää pääsääntöisesti johdon harkintaan perustuen
kahden vuoden kestoa, joka uusitaan aikajakson päättyessä. Toistaiseksi voimassa
olevien vuokrasopimusten kestona voidaan johdon harkinnan perusteella käyttää
myös muuta perusteltavissa olevaa kestoa. Tuloslaskelmassa vuokrakulun sijaan
esitetään poistot käyttöoikeusomaisuuserästä sekä korkokulu vuokrasopimusvelalle.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoin vuokrasopimuksen aikana.
Maksettavat vuokrat jaetaan korkokuluun ja velan vähennykseen vuokra-aikana
efektiivisen koron menetelmällä. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen
aineellisiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusvelat korollisiin velkoihin.
Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella,
onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus
on olemassa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: kyseessä on yksilöity omaisuuserä,
asiakkaalla on oikeus olennaiseen osaan omaisuuserän käytöstä saatavasta
taloudellisesta hyödystä käyttöaikana, asiakkaalla on oikeus ohjata sitä, kuinka ja mihin
tarkoitukseen omaisuuserää käytetään käyttöaikana, tai jos omaisuuserän käyttö on
ennalta määrätty, asiakas operoi omaisuuserää tai on suunnitellut sen.
Konserni vuokralle antajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit
ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, kirjataan taseeseen
saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon.
Rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa
kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana,
kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
32Vuosikertomus 2020
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle
yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen
suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-
etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat
etuus pohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu
eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen
käytännön mukaisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen
ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan
sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä
saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta
tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen
raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien
varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä
perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa
käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected
unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut
vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen
samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan
kuin vastaava eläke velvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä
markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva meno
merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin omaisuus erän
hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen muutosta, joka johtuu
kyseisen kauden työsuorituksesta, järjestelyjen supistamisista
ja velvoitteiden täyttämisestä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen
nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-
etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista
joh tuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen
erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana
ne syntyvät.
Osakepalkkiojärjestelmä
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään
arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion
käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina
selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus
kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.
Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä
yhtiön osakkeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite
on ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta
aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa
tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
33Vuosikertomus 2020
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on
todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen
uudelleen järjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai
tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei
kirjata varausta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on
ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella
velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon
korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta
verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin
ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin.
Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön
perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä
väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan
mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään
arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin
arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista
veroa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään, joka tulvaisuudessa on
toden näköistä saada verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaista eroa voidaan käyttää.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään
mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty
raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Baltian konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu,
koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Emoyhtiöllä
on määräysvalta Baltian tytäryritysten osingonjakopolitiikkaan, ja kyseisiä voittovaroja
ei ole suunniteltu jaettavan ennakoitavassa tulevaisuudessa.
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään
arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin
kurssieroilla oikaistuina.
Konserni myy elintarvikkeita, rehua, eläimiä ja vähäisessä määrin teurastus- ja
kuljetus palveluita. Konserni täyttää suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun
tuote toimitetaan ja palvelu suoritetaan. Elintarvikkeilla on rajallinen hyllyikä, joten
laatu- ja takuuasiat realisoituvat nopeasti. Toimitetuista tuotteista ei kirjata erillistä
takuuvarausta. Tuotteiden ja palveluiden hinnat ja määrät eivät sisällä merkittävää
arvionvaraisuutta. Muuttuvan alennuksen jaksot ovat yleensä lyhyitä, ne ovat arvoltaan
vähäisiä ja päättyvät yleensä vuoden loppuun, joten ne voidaan luotettavasti arvioida.
Konserni ei erota myynnistä rahoituskomponenttia sillä tuotteen tai palvelun
luovuttamisen ja maksun saamisen välinen aika on lyhyt.
34Vuosikertomus 2020
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin
todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on
luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana
eränään muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun
hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen kautta tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti myöhemmin kirjattaviksi. Luokittelu perustuu rahoitusvaran
sopimusehtojen mukaisiin rahavirtoihin ja konsernin liiketoimintamalliin näiden osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat (velkainstrumentit)
Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat
seuraavista ehdoista täyttyvät:
• Rahoitusvaran pitäminen perustuu liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena
on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen
• Rahoitusvaran sopimusehdoista aiheutuvat rahavirrat ovat yksinomaan
pääoman ja koron maksua.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä ja niihin tehdään tarvittaessa arvonalentumiskirjaus. Voitot tai
tappiot myynnistä, modioinnista tai arvonalentumisesta kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät
myyntisaamiset sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset.
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
(oman pääoman ehtoiset instrumentit)
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi peruuttamattomasti luokitella
oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjatta viksi
rahoitusvaroiksi, kun ne ovat IAS 32:n mukaisia eikä niitä pidetä kaupan käynt itarkoituk-
sessa. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti. Voittoja ja tappioita näistä ei
koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osingot esitetään tuloslaskelman rahoitus tuo toissa,
kun oikeus osinkoon on syntynyt, paitsi jos kyseinen suorite saadaan rahoitus varan
hankintahinnan palautukseksi, jolloin tällainen tuotto kirjataan laajan tulokseen. Käy pään
arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin oman pääoman ehtoisiin instrument teihin ei
tehdä arvonalentumisen arviointia. Konserni on päättänyt luokitella peruuttamattomasti
listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa tähän luokkaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäynti-
tarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, tähän luokkaan alun perin määritetyt
rahavarat sekä rahavarat jotka pitää arvostaa käypään arvoon. Rahavarat ovat
kaupan käyntitarkoituksessa pidettäviä, jos ne on hankittu luovutettavaksi lähiaikoina.
Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, paitsi jos niihin
sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusvarat, joiden rahavirrat eivät ole yksinomaan
pääoman ja koron maksua, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavaksi riippumatta liiketoimintamallista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja arvon muutos
esitetään tuloslaskelmassa.
Taseesta pois kirjaaminen
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt
merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
35Vuosikertomus 2020
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni kirjaa varausta odotetuista luottotappioista kaikille velkainstrumenteille,
joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Odotetut luottotappiot perustuvat
siihen rahavirtojen erotukseen mitä sopimuksen perusteella pitäisi saada ja mitä
konserni odottaa saavansa. Odotetut rahavirrat sisältävät vakuuksien realisoinnista
saatavat rahavirrat. Myyntisaamisten osalta konserni soveltaa yksinkertaistettua
lähestymistapaa odotetun luottotappion laskennassa. Luottotappiovaraus perustuu
saamisten elinaikana odotettuihin luottotappioihin kunakin raportointipäivänä.
Konserni on laatinut luottotappiomatriisin, joka perustuu historiallisiin toteutuneisiin
luottotappioihin, ja sitä säädetään eteenpäin katsovilla vastapuoleen ja taloudelliseen
ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Rahoitusvara kirjataan alas, kun ei ole kohtuullista
odotusta saada sopimuksen mukaisia rahavirtoja.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankki-
talletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat
helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden
arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen
kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät
luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä
kon ser nilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi
kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut muut rahoitusvelat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin ja
myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat.
Johdannais velat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun
perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen
kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja,
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhyt aikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan
lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään
12 kuukauden päähän raportointi kauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta
välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän
hankinta menoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista
hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Esitettyjen tilikausien aikana
konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat
syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan transaktiomenoiksi
todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus. Järjestelypalkkiot kirjataan
taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä
järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että
lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksu-
valmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
36Vuosikertomus 2020
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä
päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin
edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta,
käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Niiden johdannais sopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita
suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun
erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne korkoriskin
kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen
rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan
kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan
tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta
aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden
tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän
käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään
oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut
rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot
siirretään tulos vaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin
tai –kuluihin (korko johdannaiset) tai liiketoiminnan muihin
kuluihin (hyödykejohdannaiset).
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai
kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista
kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi
toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan
pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.
Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan
asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset kuuluvat tähän ryhmään. Kaupallisia
virtoja suojaavien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin
noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin,
ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan
rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin
myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa
saamisissa tai veloissa. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan
rahoituseriin. Taseessa korkojohdannaisten käyvät arvot esitetään lyhyt- ja
pitkäaikaisissa veloissa maturiteetin mukaisesti.
Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 20. ”Omaa pääomaa koskevat
liitetiedot” kohdassa ”Arvonmuutosrahasto”.
Oma pääoma
Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia
osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Osinko
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta
omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
37Vuosikertomus 2020
Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä.
Kon serni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu kun
liike vaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja työ suhde-
etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liike
toiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liiketuloksen alapuolella.
Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset ja
kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen päätöksen
tai ratkaisun perusteella maksetut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi kirjatut
korvaukset tai sakot sekä vertailukelpoinen liiketulos voidaan tarvittaessa esittää
erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.
Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta
Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimis peri aatteiden
sovel tamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta mahdolliseen liikearvon ja muiden
omaisuuserien arvon alentumiseen sekä varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa
näistä arvioista.
Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan
tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä
tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä.
Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan
kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan
perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään alla.
Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat
oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käyvän
arvon määrittäminen
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään
johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja. Kun tämä ei
ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän aiempaan tuottoon
ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman oikeuden käypään arvoon
arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista rahavirroista. Arvostamiset
perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja takaisin-
osto hintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset liiketoiminnan
painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin alkuperäisessä arvostuksessa.
Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon
alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.
Arvonalentumistestaus
Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain. Rahavirtoja
tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon
perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää arvioiden käyttöä.
Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia, arvioidut kerrytettävissä
rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.
Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka koskee
eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että tuoton kasvuun
liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien ja arvioiden
kes keisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä mainittujen
tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.
38Vuosikertomus 2020
Tuloslaskelman liitetiedot
1. Toimintasegmentit
Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin
johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien
perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja
tuloksellisuuden arviointiin.
Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti
katsottuna johto arvioi tulosta Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa.
Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita
ja -valmisteita sekä valmisruokia. Tämän lisäksi konserni myy vähäisessä määrin
teurastus- ja kuljetuspalveluja.
Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät sisällä sisäistä myyntiä ja katetta.
Segmentit raportoivat ulkoista myyntiä ja ulkoisen myynnin kustannuksia.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai
perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on
laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-
omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset,
korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko
konsernille yhteisiä eriä.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä,
että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten
kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryrityksillä on
kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset
tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-
omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen
arviointiin konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta
käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä
vaihto-omaisuuden arvostamis politiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen
ja jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Myös biologisten hyödykkeiden käypä arvo
sisältää johdon harkintaa.
Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
Millään jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai
IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.
39Vuosikertomus 2020
Vuosi 2020
Ruotsin
toiminnot
Suomen
toiminnot
Tanskan
toiminnot
Baltian
toiminnot
Toiminta-
segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto Eliminoinnit
Kohdista-
mattomat
Konserni
yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto 662,1 772,4 171,5 175,0 1 781,0 - - - 1 781,0
Liiketulos 19,1 10,7 1,0 3,7 34,4 -13,2 - - 21,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,2 1,2 0,5 - 1,9 - - - 1,9
Rahoitustuotot ja -kulut -11,0 -11,0
Tuloverot -7,5 -7,5
Tilikauden tulos 4,8
Tasetiedot
Segmentin varat 268,0 430,8 63,2 136,7 898,7 61,4 -65,1 - 894,9
Osuudet osakkuusyrityksissä 2,6 13,7 4,4 - 20,6 1,0 - - 21,6
Kohdistamattomat varat - - - - - - - 59,4 59,4
Varat yhteensä 270,6 444,4 67,5 136,7 919,3 62,3 -65,1 59,4 975,9
Segmentin velat 134,5 111,6 24,4 22,7 293,1 16,4 -5,1 - 304,4
Kohdistamattomat velat - - - - - - - 342,4 342,4
Velat yhteensä 134,5 111,6 24,4 22,7 293,1 16,4 -5,1 342,4 646,8
40Vuosikertomus 2020
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat 662,1 769,1 171,5 174,6 1 777,4 - - - 1 777,4
Liikevaihto, palvelut 0,0 3,2 - 0,4 3,6 - - - 3,6
Investoinnit 19,1 56,2 8,0 5,8 89,1 1,6 - - 90,7
Poistot -12,9 -34,1 -4,9 -10,6 -62,6 -1,4 - - -63,9
Arvonalentumiset - 3,1 4,1 - 7,2 - - - 7,2
Liikearvot 29,9 19,8 - 22,2 71,8 - - - 71,8
Rahavirta ilman rahoituskuluja 13,6 -28,3 -3,7 10,3 -8,1 2,5 - - -5,7
Rahavirta ilman rahoituskuluja,
täsmäytys konserni yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta 63,7
Rahoituserät (-) 12,3
Investointien rahavirta -85,1
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) 3,3
Rahavirta ilman rahoituskuluja -5,7
Vuosi 2019
Ruotsin
toiminnot
Suomen
toiminnot
Tanskan
toiminnot
Baltian
toiminnot
Toiminta-
segmentit
yhteensä
Konserni-
hallinto Eliminoinnit
Kohdista-
mattomat
Konserni
yhteensä
Tuloslaskelmatiedot
Liikevaihto 652,1 770,6 153,3 168,5 1 744,4 - - - 1 744,4
Liiketulos 7,1 -10,3 -9,8 5,0 -8,0 -15,2 - - -23,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -0,3 0,5 0,3 - 0,4 - - - 0,4
Rahoitustuotot ja -kulut -11,7 -11,7
Tuloverot -3,0 -3,0
Tilikauden tulos -37,5
41Vuosikertomus 2020
Tasetiedot
Segmentin varat 260,2 409,5 55,0 142,0 866,7 57,1 -67,9 - 855,9
Osuudet osakkuusyrityksissä 2,6 13,4 3,8 - 19,8 1,0 - - 20,8
Kohdistamattomat varat - - - - - - - 58,8 58,8
Varat yhteensä 262,8 422,9 58,8 142,0 886,6 58,0 -67,9 58,8 935,6
Segmentin velat 129,5 124,8 20,7 24,4 299,5 18,5 -5,7 - 312,2
Kohdistamattomat velat - - - - - - - 298,2 298,2
Velat yhteensä 129,5 124,8 20,7 24,4 299,5 18,5 -5,7 298,2 610,5
Muut tiedot
Liikevaihto, tavarat 652,1 767,4 153,3 168,0 1 740,8 - - - 1 740,8
Liikevaihto, palvelut 0,0 3,1 - 0,5 3,6 - - - 3,6
Investoinnit 10,4 16,3 2,6 11,9 41,2 1,9 - - 43,0
Poistot -13,0 -34,3 -7,9 -10,5 -65,7 -1,5 - - -67,3
Arvonalentumiset - -7,3 -4,5 - -11,8 -1,3 - - -13,1
Liikearvot 28,7 19,8 - 22,2 70,7 - - - 70,7
Rahavirta ilman rahoituskuluja 18,7 21,1 -1,2 0,7 39,4 -0,7 - - 38,7
Rahavirta ilman rahoituskuluja,
täsmäytys konserni yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta 59,2
Rahoituserät (-) 10,6
Investointien rahavirta -31,6
Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) 0,4
Rahavirta ilman rahoituskuluja 38,7
42Vuosikertomus 2020
2020 2019
Vuokratuotot 1,3 1,5
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 1,0 0,3
Valuuttajohdannaisten kurssivoitot 0,8 0,9
Vakuutuskorvaus 0,0 0,0
Julkiset avustukset 0,2 -
Liiketoiminnan muut tuotot 3,9 4,0
Liiketoiminnan muut tuotot 7,2 6,7
2020 2019
Ostot tilikauden aikana -1 051,4 -1 041,3
Varastojen lisäys tai vähennys -18,4 -18,3
Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0
Aineet, tavarat, tarvikkeet -1 069,7 -1 059,5
Ulkopuoliset palvelut -145,8 -149,6
Materiaalit ja palvelut -1 215,5 -1 209,1
2020 2019
Palkat ja palkkiot -245,0 -242,4
Osakepalkkiojärjestelmän kulut -1,2 -1,0
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -27,4 -27,5
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt -1,8 -2,4
Eläkekulut yhteensä -29,3 -29,8
Muut henkilösivukulut -40,1 -40,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut -315,6 -313,7
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio:
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet -3,8 -3,7
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -0,5 -0,4
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet - -1,7
Johdon palkat, palkkiot ja etuudet -4,2 -5,8
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin (sis. vuokratyövoiman):
Toimihenkilöt 1 139 1 181
Työntekijät 5 977 5 747
Yhteensä 7 116 6 928
2. Liiketoiminnan muut tuotot
3. Materiaalit ja palvelut
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
43Vuosikertomus 2020
Hallituksen jäsenet
Palkat ja
palkkiot
Työsuhteen
päättymisen
jälkeiset
etuudet
Reijo Kiskola, Puheenjohtaja 0,109 -
Jari Mäkilä, Varapuheenjohtaja 0,058 -
Per Olof Nyman 0,052 -
Harri Suutari 0,052 -
Terhi Tuomi 0,047 -
Anne Leskelä 0,055 -
Carl-Peter Thorwid 0,032 -
Ilkka Uusitalo 0,033 -
Yhteensä 0,437 -
Toimitusjohtaja
Tero Hemmillä 0,967 0,134
Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.
Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta.
Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta.
Osakepalkkiojärjestelmä
Osakepalkkiojärjestelmä 2018
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 7.2.2018 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-
järjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osake-
palkkio järjestelmänä. Kukin järjestelmä kattaa kolme vuoden pituisen jakson.
Osakepalkkiojärjestelmän osallistujien ansaintamahdollisuus on rajattu.
PSP 2018-2020
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain
rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille
aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde
päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
PSP 2018 - 2020-ohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit vuodelle 2018 ovat HKScanin
vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) sekä vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS)
ja vuosille 2019-2020 HKScanin operatiivinen kassavirta.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 30 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 910 400 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen
arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan
eikä sitä makseta.
RSP 2018-2020
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina
ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ-
tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Yllä mainitun
työsuhteen jatkumisehdon lisäksi hallitus on asettanut RSP 2018 – 2020-ohjelmalle
yhtiötason taloudellisen mittarin, jonka täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion
maksamiselle ohjelman perusteella. Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen
sitoutuneen pääoman tuoton (ROCE) ennen veroja keskiarvoon.
44Vuosikertomus 2020
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 11 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 44 200 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen
arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan
eikä sitä makseta.
PSP 2019-2021
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain
rahana kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä 2023.
Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja
ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy
ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
PSP 2019 - 2021-ohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on HKScanin
operatiivinen kassavirta.
PSP 2019–2021 -ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 1322 200 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen
arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan
eikä sitä makseta.
RSP 2019-2021
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina
ja osittain rahana kahdessa erässä, ensimmäinen keväällä 2022 ja toinen keväällä
2023. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja
ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon
lisäksi hallitus on asettanut RSP 2019 – 2021-ohjelmalle yhtiötason taloudellisen mittarin,
jonka täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle ohjelman perusteella.
Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen sitoutuneen pääoman tuoton (ROCE)
ennen veroja keskiarvoon.
RSP 2019–2021 ohjelmaan ovat oikeutettuja osallistumaan HKScan-konsernin
johtoryhmän jäsenet, yhteensä enintään 10 henkilöä. Ansaintajakson perusteella
maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 881 500 HKScan Oyj:n A-sarjan
osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden. Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen
arvo ohjelman päättyessä on enemmän kuin nelinkertainen verrattuna osakkeen arvoon
ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.
45Vuosikertomus 2020
Instrumentti
PSP 2019-2021
(2.erä)
RSP 2019-2021
(2.erä)
PSP 2019-2021
(1.erä)
RSP 2019-2021
(1.erä) PSP 2018-2020 RSP 2018-2020
Yhteensä /
Keskiarvo
Osakepalkkioita enintään, brutto kpl 661 100 440 750 661 100 440 750 910 400 44 200 3 158 300
Myöntämispäivä 26.6.2019 26.6.2019 26.6.2019 26.6.2019 5.3.2018 5.3.2018
Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm 31.3.2023 31.3.2023 31.3.2022 31.3.2022 31.3.2021 31.3.2021
Maksimi juoksuaika, vuotta 3,7 3,7 2,7 2,7 3,0 3,0 3,1
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 2,3 2,3 1,3 1,3 0,3 0,3 1,3
Oikeuden syntymisehdot
Operatiivinen
kassavirta,
Työssäolovelvoite
ROCE,
Työssäolovelvoite
Operatiivinen
kassavirta,
Työssäolovelvoite
ROCE,
Työssäolovelvoite
2018: EBIT (50%),
EPS (50%),
2019-2020:
Operatiivinen
kassavirta
Työssäolovelvoite
ROCE,
Työssäolovelvoite
Henkilöitä tilikauden päättyessä 8 8 8 8 32 7
Maksutapa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa Osakkeita ja rahaa
Muutokset tilikauden aikana
PSP 2019-2021
(2.erä)
RSP 2019-2021
(2.erä)
PSP 2019-2021
(1.erä)
RSP 2019-2021
(1.erä) PSP 2018-2020 RSP 2018-2020 Yhteensä
1.1.2020
Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa 661 100 440 750 661 100 440 750 592 272 41 600 2 837 572
Muutokset tilikauden aikana
Myönnetyt 0 0 0 0 168 533 0 168 533
Menetetyt 11 150 7 450 11 150 7 450 70 467 2 400 110 067
Toteutetut 0 0 0 0 0 0 0
Rauenneet 0 0 0 0 0 0 0
31.12.2020
Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä 649 950 433 300 649 950 433 300 690 339 39 200 2 896 039
Osakepohjaiset kannustimet tilikaudella 1.1.–31.12.2020
46Vuosikertomus 2020
Käyvän arvon määrittely
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään
arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Palkkion käypä arvo kirjataan omaan pääomaan ja mahdolliset palkkion lisäksi
tulevat sosiaalikulut vieraaseen pääomaan. Omaan pääomaan kirjattavan osuuden
käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä HKScanin A-osakeen kurssi vähennettynä
odotetuilla osingoilla, mikäli niitä ei hyvitetä muutoin järjestelmän ehtojen mukaisesti.
Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena
raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
Kauden aikana myönnettyjen osakepalkkioiden käypä arvo ja vaikutus tulokseen
määritettiin seuraavilla parametreilla:
Tilikauden aikana myönnettyjen osakepalkkioden arvostusparametrit
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 1,76
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa 1,96
Juoksuaika, vuotta 1,0
Odotetut osingot, euroa 0,00
Käypä arvo myöntämishetkellä yhteensä, euroa 295 945
Käypä arvo raportointihetkellä yhteensä, euroa 223 491
Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan tilikauden aikana
Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut, euroa 1 184 915
Omana pääomana kirjattava, euroa 1 167 916
Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, euroa 89 638
Arvio raportointihetkellä maksamattomien ohjelmien veroihin tarkoitetusta rahaosuudesta. 2 204 421
2020 2019
Suunnitelman mukaiset poistot -53,8 -55,8
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -10,1 -11,4
Arvonalentumiset 7,2 -13,1
Yhteensä -56,7 -80,4
5. Poistot ja arvonalentumiset
Vuonna 2019 Rauman tuotantolaitokseen uusittavaan teuraslinjaan kirjattiin
6,9 miljoo nan euron arvonalentumistappio. Vuonna 2020 arvonalentumistappiota
on peruutettu 3,1 miljoonaa euroa suunnitelmien täsmentymisen johdosta.
Vuonna 2019 Tanskan segmentin rakennuksiin kirjattiin 4,5 miljoonan euron arvon-
alentumistappio arvonalennustestin perusteella. Vuonna 2020 arvonalentumistappiota
on peruutettu 4,1 miljoonaa euroa arvonalennustestin ja parantuneen kannattavuus-
kehityksen perusteella.
47Vuosikertomus 2020
2020 2019
Vuokrat -1,7 -2,0
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista -0,1 0,0
Tutkimus- ja kehitysmenot -4,9 -5,8
Vapaaehtoiset henkilöstökulut -10,7 -10,1
Energia -38,8 -37,5
Kunnossapito -39,6 -43,2
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut -13,7 -12,6
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut -28,0 -24,2
Valuuttajohdannaisten kurssitappiot -1,5 -1,1
Muut kulut -39,9 -34,4
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -179,1 -171,0
Rahoitustuotot 2020 2019
Osinkotuotot 0,4 0,5
Korkotuotot
Korkotuotot lainoista ja saamisista 1,8 1,7
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0
Yhteensä 2,2 2,2
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -8,6 -8,6
Korkokulut korkojohdannaisista -2,7 -3,1
Korkokulut vuokrasopimusveloista -1,2 -1,4
Muut rahoituskulut
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos 2,2 2,4
Muut rahoituskulut -2,9 -3,0
Kurssierot lainoista ja saamisista -0,1 0,0
Kurssierot johdannaisinstrumenteista 0,0 -0,2
Yhteensä -13,2 -13,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -11,0 -11,7
2020 2019
Tilintarkastuspalkkiot -0,5 -0,5
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palkkiot -0,1 -0,1
Tilintarkastusmenot yhteensä -0,6 -0,6
6. Liiketoiminnan muut kulut 7. Rahoitustuotot ja -kulut
Tilintarkastuspalkkiot
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään
alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät
vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin
toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja
yritysjärjestelyissä avustaminen.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista
HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä 52 tuhatta euroa tilikauden 2020 aikana.
48Vuosikertomus 2020
Tuloverot 2020 2019
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -2,4 -1,7
Aikaisempien tilikausien verot 0,0 0,1
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos -5,1 -1,4
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -7,5 -3,0
Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen
Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja 12,3 -34,5
Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla -2,5 6,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset -0,3 0,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 0,1
Verovapaat tulot 0,1 0,1
Vähennyskelvottomat menot -0,1 -0,1
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero -5,7 -10,4
Aikaisempien tilikausien vero 0,0 0,1
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 0,6 0,0
Verokulu tuloslaskelmassa -7,5 -3,0
2020 2019
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto 1,2 -39,9
Hybridilainan nostokulut ja laskennallinen korko -2,0 -2,0
Yhteensä -0,9 -41,9
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000 kpl) 96 952 79 943
Laimennusvaikutuksella oikaistut ulkona olevat osakkeet,
painotettu keskiarvo
96 952 79 943
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) -0,01 -0,52
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) -0,01 -0,52
8. Tuloverot 9. Osakekohtainen tulos
49Vuosikertomus 2020
Taseen liitetiedot
2020 2019
Hankintameno 1.1. 98,9 96,5
Muuntoerot 2,4 -1,1
Lisäykset 5,4 0,7
Vähennykset -0,2 -0,1
Siirrot erien välillä 7,1 2,8
Hankintameno 31.12. 113,7 98,9
Kertyneet poistot 1.1. -33,2 -30,2
Muuntoerot -0,2 0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 0,1
Tilikauden poisto -4,3 -3,1
Kertyneet poistot 31.12. -37,5 -33,2
Kirjanpitoarvo 31.12. 76,2 65,8
2020 2019
Hankintameno 1.1. 70,7 71,2
Muuntoerot 1,2 -0,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 71,8 70,7
Liikearvojen erittely 2020 2019
Suomi 19,8 19,8
Ruotsi 29,9 28,7
Tanska - -
Baltia 22,2 22,2
Yhteensä 71,8 70,7
10. Aineettomat hyödykkeet
11. Liikearvo
Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 54,4 (52,2) miljoonaa
euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernin arvion mukaan niillä on
rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä ovat hyvin tunnettuja tavaramerkkejä, joilla
on pitkä historia ja suuri vaikutus liiketoimintaan sekä kannattavuuteen ja näin kuvitellaan
olevan niin myös tulevaisuudessa. Arvonalentumistestaus tehdään segmenttitasolla ja se
kattaa kaikki segmentin varat (katso yksityiskohtainen määritelmä liitetiedosta 11). Jäljellä
oleva tasearvo muodostuu IT-ohjelmistoista, muista tuotemerkeistä ja liittymismaksuista.
Liikearvojen kohdistus
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen
rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja
liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Liikearvon lisäksi Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan
54,4 (52,2) miljoonaa euroa, ovat taloudelliselta vaikutusajaltaan liikearvon tavoin
rajoittamattomat. Nämä testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Arvonalentumistestaus
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat
liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti, ja on tunnistanut
Ruotsin, Suomen Tanskan ja Baltian maat rahavirtaa tuottaviksi yksiköiksi. Johto seuraa
liikearvoa rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.
50Vuosikertomus 2020
Arvonalennustestauksessa kaikki rahavirtaa tuottavan yksikön varat testataan
tulevaisuu den rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa
käyttöarvolaskelmiin. Laskelmis sa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon
taloudellisiin suunnitelmiin. Terminaali rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista
kasvukerrointa (1,5 prosenttia Baltiassa ja muualla 0,5 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa
tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena
(WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden
(verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-
aluekohtaiset riskit. Suomen ja Tanskan toimintojen korkeampi riski on huomioitu
rahavirtaa tuottavan yksikön diskonttauskorossa. Koronapandemian ja eläintautien
odotettu vaikutus sisältyy johdon taloudellisiin suunnitelmiin. Koronapandemian ja
eläintautien pitkän aikavälin vaikutuksiin liittyvä epävarmuus sisältyy diskonttauskorkoon.
Käytetyt korkokannat ennen veroja ovat Ruotsissa 9,0 (9,3) prosenttia, Suomessa
7,6 (8,5) prosenttia, Tanskassa 10,3 (10,1) prosenttia ja Baltiassa 7,3 (7,5) prosenttia.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan
diskonttauskorkoa ja tulevaa rahavirtaa muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella
yhden prosenttiyksikön nousu diskonttauskorossa johtaisi arvonalentumiseen joka
olisi 4 miljoonaa euroa Tanskassa ja 14 miljoonaa euroa Baltiassa. Jos testauksen
EBITDA olisi 10 % pienempi, pitäisi kirjata arvonalentuminen joka olisi 10 miljoonaa
euroa Tanskassa ja 29 miljoonaa euroa Baltiassa. Seuraavat korkokannan nousut
prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät pysyvät
muuttumattomina: Ruotsi 3,4, Suomi 1,7, Tanska 0,0, Baltia 0,2. Tulevaisuuden rahavirrat
testauksessa ylittivät testattavat varat seuraavasti: 0 miljoonaa euroa Tanskassa
ja 4 miljoonaa euroa Baltiassa.
2019 2020 2021 terminaali
Ruotsi 20,8 28,9 33,0 33,0
Suomi 29,3 33,9 38,4 52,4
Tanska 1,8 6,5 5,9 8,8
Baltia 13,9 13,9 16,6 17,6
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset
muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin tai Suomen segmentin liikearvoissa.
Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden
toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen,
jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat
rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen
on todennäköistä.
Arvonalennustestin perusteella tehtiin 4,1 miljoonan euron arvonalentumisen peruutus
Tanskan segmenttiin. Arvonalentumisen peruutus kohdistui rakennuksiin, joihin tehtiin
edellisenä vuonna 4,5 miljoonan euron arvonalennus.
Oheinen taulukko esittää testauksessa käytetyn EBITDAn miljoonina euroina.
51Vuosikertomus 2020
Aineelliset hyödykkeet 2020
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 10,5 529,9 764,2 20,3 19,6 1 344,5
Muuntoerot 0,1 2,4 7,3 0,0 0,5 10,3
Lisäykset 37,8 1,3 4,4 0,9 33,7 78,1
Vähennykset -0,1 -6,0 -6,9 -0,9 0,0 -13,9
Siirrot erien välillä 0,1 4,2 21,7 0,1 -33,2 -7,1
Hankintameno 31.12. 48,4 531,8 790,8 20,4 20,5 1 411,8
Kertyneet poistot 1.1. 0,0 -332,0 -600,4 -17,4 - -949,8
Muuntoerot - -2,6 -5,7 0,0 - -8,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 6,4 7,2 0,2 - 13,8
Tilikauden poisto - -13,6 -35,0 -0,9 - -49,5
Arvonalennusten palautukset - 4,1 3,1 - - 7,2
Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -337,7 -630,7 -18,1 - -986,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 48,4 194,1 160,1 2,3 20,5 425,3
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13) 2,2 15,6 15,6 0,0 0,0 33,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 50,5 209,7 175,6 2,3 20,5 458,7
12. Aineelliset hyödykkeet
52Vuosikertomus 2020
Aineelliset hyödykkeet 2019
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 10,6 526,1 742,9 19,4 25,0 1 324,0
Muuntoerot 0,0 -1,2 -3,1 0,0 -0,2 -4,5
Lisäykset - 1,0 4,4 1,1 24,5 31,0
Vähennykset - -0,2 -2,3 -0,6 - -3,1
Arvonalennukset - - - - -1,8 -1,8
Siirrot erien välillä - 4,2 22,3 0,5 -28,0 -1,1
Hankintameno 31.12. 10,5 529,9 764,2 20,3 19,6 1 344,5
Kertyneet poistot 1.1. 0,0 -315,1 -560,2 -16,2 - -891,6
Muuntoerot - 1,2 2,3 0,0 - 3,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 0,2 2,3 -0,1 - 2,4
Tilikauden poisto - -13,8 -37,8 -1,1 - -52,7
Arvonalennukset - -4,5 -6,9 - - -11,4
Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -332,0 -600,4 -17,4 - -949,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 10,5 197,9 163,8 2,9 19,6 394,7
Käyttöoikeusomaisuuserät (liite 13) 10,0 18,7 15,7 - - 44,3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 20,5 216,6 179,5 2,9 19,6 439,1
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät 1,0 (1,3) miljoonaa euroa
biologisia hyödykkeitä. Nämä ovat teuraseläimiä tuottavia eläimiä, ja ne on arvostettu
hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon
alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
53Vuosikertomus 2020
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Vuokrasopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2020 10,0 18,7 15,7 44,3 46,3
Muuntoerot - 0,2 0,1 0,3 0,3
Lisäykset 0,3 2,0 4,9 7,2 7,2
Vähennykset -7,7 -0,2 - -8,0 -7,9
Poistot ja arvonalentumiset -0,4 -4,6 -5,1 -10,1 -
Siirto toiseen tase-erään - - - - 0,0
Muu muutos - -0,4 0,0 -0,4 -
Maksut - - - - -10,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2020 2,2 15,6 15,6 33,3 35,6
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Vuokrasopimusvelka
Kirjanpitoarvo kauden alussa 1.1.2019 6,4 19,7 20,0 46,1 46,8
Muuntoerot - -0,2 -0,1 -0,2 -0,2
Lisäykset 4,8 3,2 3,3 11,3 11,3
Vähennykset - 0,4 0,0 0,4 -
Poistot ja arvonalentumiset -1,3 -4,4 -5,8 -11,4 -
Siirto toiseen tase-erään - 0,0 -1,8 -1,8 0,0
Maksut - - - - -11,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2019 10,0 18,7 15,7 44,3 46,3
13. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
Yhtiö vuokraa maa-alueita, toimitiloja, koneita ja ajoneuvoja. Yhtiön vuokrasopimusten
kesto vaihtelee koneiden ja laitteiden muutamista vuosista maa-alueiden kymmeniin
vuosiin. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osalta liiketoiminnan
muihin kuluihin kirjattu kustannus oli -1,7 (-2,0) miljoonaa euroa.
Vuoden 2020 maa- ja vesialueiden vähennys johtui Vantaan tontin ostosta. Vuoden 2019
maa- ja vesialueen lisäys johtui Vantaan tontin vähimmäisvuokra-ajan pidennyksestä.
Vuoden 2021 loppupuolella yhtiö siirtyy käyttämään vuokralaisena uutta logistiikka-
keskusta Virossa. Kohteeseen on tehty 10 vuoden vuokrasopimus. Käyttöönotosta aiheutuu
käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kasvu noin 8 miljoonalla eurolla.
54Vuosikertomus 2020
2020 2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot -10,1 -11,4
Korkokulu vuokrasopimusvelalle -1,2 -1,4
Yhteensä tuloslaskelmaan kirjattu -11,3 -12,8
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty korollisten velkojen liitetiedossa numero 24.
2020 2019
Hankintameno 1.1. 20,8 21,1
Muuntoerot 0,1 -0,1
Lisäykset 0,0 0,0
Arvonalennukset - -0,2
Vähennykset -0,6 -
Hankintameno 31.12. 20,3 20,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1,9 0,4
Osingot osakkuus- ja yhteisyrityksistä -0,7 -0,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 21,6 20,8
Vaikutus konsernin tulokseen:
Osakkuusyritykset 0,9 -0,1
Yhteisyritykset 1,0 0,5
Yhteensä 1,9 0,4
Kirjanpitoarvot konsernin taseessa:
Osakkuusyritykset 9,9 9,9
Yhteisyritykset 11,6 10,9
Yhteensä 21,6 20,8
14. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu liitetiedossa 27.
Konsernilla ei ole yksittäisiä merkittäviä osakkuus- tai yhteisyrityksiä. Konserni harjoittaa
osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta,
lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus-
ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuus- ja yhteisyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja.
55Vuosikertomus 2020
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitus varat
ja -velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat
Oman pääoman
instrumentit
käypään arvoon
laajan tuloksen
kautta
Suojaus-
laskennassa
olevat
johdannaiset
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset - 6,2 - - - 6,2 - -
Muut osakkeet ja osuudet - - 12,2 - - 12,2 12,2 3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
*
- 116,1 - - - 116,1 - -
Johdannaiset - - - -0,1 - -0,1 -0,1 2
Rahat ja pankkisaamiset - 46,8 - - - 46,8 - -
Yhteensä 0,0 169,1 12,2 -0,1 0,0 181,3 - -
*)
Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 122,4 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia -0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 6,0 miljoonaa euroa.
Taseen velat
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 249,2 249,2 - -
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma - - - - 0,0 0,0 - -
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 97,2 97,2 - -
Johdannaiset
*
5,3 - - - - 5,3 5,3 2
Ostovelat ja muut velat
*
- - - - 222,7 222,7 - -
Yhteensä 5,3 0,0 0,0 0,0 569,1 574,5 - -
*)
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 226,8 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 3,6 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,5 miljoonaa euroa.
15. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusinstrumentit luokittain 2020
56Vuosikertomus 2020
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitus varat
ja -velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat
Oman pääoman
instrumentit
käypään arvoon
laajan tuloksen
kautta
Suojaus-
laskennassa
olevat
johdannaiset
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvelat Yhteensä Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Taseen varat
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset - 3,2 - - - 3,2 - -
Muut osakkeet ja osuudet - - 11,7 - - 11,7 11,7 3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
*
- 118,2 - - - 118,2 - -
Johdannaiset - - - 0,6 - 0,6 0,6 2
Rahat ja pankkisaamiset - 37,5 - - - 37,5 - -
Yhteensä 0,0 158,9 11,7 0,6 0,0 171,2 - -
*)
Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 124,7 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,4 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 8,9 miljoonaa euroa.
Taseen velat
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 262,7 262,7 - -
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma - - - - -0,1 -0,1 - -
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma - - - - 50,6 50,6 - -
Johdannaiset
*
6,4 - - - - 6,4 6,4 2
Ostovelat ja muut velat
*
- - - - 224,8 224,8 - -
Yhteensä 6,4 0,0 0,0 0,0 538,0 544,4 - -
*)
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 228,2 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 3,2 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,3 miljoonaa euroa.
Rahoitusinstrumentit luokittain 2019
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne
arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä
arvosta. Näiden arvon muutos vuosien välillä johtuu muuntoerosta. Tasearvot vastaavat
parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa,
että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä
velvoitteitaan. Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien
käypä arvo (hierarkia 2) on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen.
125,4 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, jonka tasearvo on 124,2 miljoonaa euroa,
markkina-arvo vuoden 2020 lopussa on 120,7 miljoonaa euroa.
57Vuosikertomus 2020
1.1.2020 Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2020
Eläke-etuudet 8,3 0,3 0,0 0,1 8,6
Muut jaksotuserot 2,7 0,0 -0,9 - 1,9
Hyllypoistot 9,9 - - - 9,9
Vähennyskelvottomat korot 4,5 - - - 4,5
Vahvistetut tappiot 18,2 - -2,4 - 15,8
Suojauslaskennasta syntyvät -0,2 0,0 - 0,3 0,1
Yhteensä 43,4 0,3 -3,2 0,4 40,9
1.1.2020 Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2020
Poistoerot 3,0 0,1 2,0 - 5,1
Muut jaksotuserot 1,2 0,0 -0,1 - 1,1
Konsolidoinnista syntyvät 12,4 0,5 0,0 - 12,8
Yhteensä 16,6 0,6 1,9 - 19,0
1.1.2019 Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2019
Eläke-etuudet 7,1 -0,1 0,2 1,1 8,3
Muut jaksotuserot 3,9 0,0 -1,2 - 2,7
Hyllypoistot 9,9 - - - 9,9
Vähennyskelvottomat korot 4,5 - - - 4,5
Vahvistetut tappiot 18,8 - -0,6 - 18,2
Suojauslaskennasta syntyvät -0,9 0,0 - 0,7 -0,2
Yhteensä 43,3 -0,1 -1,5 1,8 43,4
16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten erittely
Laskennallisten verovelkojen erittely
Laskennallisten verosaamisten erittely
58Vuosikertomus 2020
1.1.2019 Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.2019
Poistoerot 2,8 0,0 0,2 - 3,0
Muut jaksotuserot 1,4 0,0 -0,2 - 1,2
Konsolidoinnista syntyvät 12,7 -0,2 -0,1 - 12,4
Yhteensä 16,9 -0,2 -0,1 0,0 16,6
Laskennallisten verovelkojen erittely
30,2 miljoonaa euroa laskennallisesta verosaamisesta tulee konsernin Suomen
toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista. Suomen
toimintojen tappioista kirjatun laskennallisen verosaamisen kasvu vuonna 2018 johtui
Rauman tehtaan käynnistysvaiheen tappioista, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Yhtiö voi pienentää tappioiden vanhenemisen riskiä lykkäämällä verotuksen poistoja.
Asteittainen verosaamisen vähennys tapahtuu turnaround-ohjelman vaikuttaessa.
Laskennalliset verosaamiset odotetaan tulevan käytetyksi alle 10 vuoden aikana. Arvio
perustuu nykyiseen kolmivuotiseen liiketoimintasuunnitelmaan, jonka implementointi
on sujunut hyvin. Suunnitelmiin aina liittyvää epävarmuutta on pienennetty arvioimalla
erittäin varovainen liiketuloksen kasvu vuonna 2022 ja sen jälkeen. Koronapandemialla
on vain vähäinen vaikutus odotettuun käyttöaikaan. Laskennallisen verosaamisen käyttö
perustuu tulevaisuuden verotettaviin tuloihin, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei
tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkojen
vähennyskelvottomuudella voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne
vanhenevat. Hyllypoistoja ja vähennyskelvottomia korkoja voidaan käyttää ikuisesti.
Vuonna 2020 yhtiö pystyi käyttämään verotuksen tappioita parantuneen liiketuloksen
ja poistojen hyllyttämisen johdosta. Tämän seurauksena 2,3 (1,0) miljoona euroa
laskennallista verosaamista käytettiin ja kirjattiin kuluksi 2020. Kirjaamaton
laskennallinen verosaaminen Suomessa vuoden 2020 lopussa oli 16,6 miljoonaa euroa.
Suomen toimintojen tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 21,5 miljoonaa euroa
vuonna 2023, 10,2 miljoonaa euroa vuonna 2024, 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2025,
17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 27,5 miljoonaa euroa vuonna 2028
ja 10,3 miljoonaa euroa vuonna 2029.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 19,3 (21,6) miljoonaa euroa,
ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten
omat investointitarpeet.
Konsernilla oli 31.12.2020 31,5 (26,1) miljoonaa euroa kirjaamatonta
laskennallista verosaamista.
59Vuosikertomus 2020
2020 2019
Aineet ja tarvikkeet 59,8 59,3
Keskeneräiset tuotteet 4,6 4,7
Valmiit tuotteet 47,5 41,8
Muu vaihto-omaisuus 0,5 0,2
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,5 1,9
Biologiset hyödykkeet 5,2 7,5
Vaihto-omaisuus yhteensä 119,0 115,5
2020 2019
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä 0,8 1,3
Muut saamiset osakkuusyrityksiltä 0,4 0,2
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä 1,1 1,5
Myyntisaamiset 104,5 110,0
Lainasaamiset 0,0 0,0
Muut saamiset 9,2 5,0
Lyhytaikaiset saamiset muilta 113,7 115,0
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset -0,1 0,4
Korkosaamiset 1,6 1,8
Muut siirtosaamiset 6,0 8,7
Lyhytaikaiset siirtosaamiset 7,6 10,5
Myynti- ja muut saamiset 122,4 127,4
Verosaamiset (tuloverot) - 0,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 122,4 127,6
17. Vaihto-omaisuus 18. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon hierarkia on 2. Vuoden aikana ei ollut tasojen
välisiä siirtoja. Elävien eläimien käypä arvo johdetaan listatuista teurastettujen eläinten
markkinahinnoista käyttäen historiallista saantoa.
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli -2,0 (2,3) miljoonaa euroa.
60Vuosikertomus 2020
2020
Odotettavissa
oleva
tappioaste
Arvon-
alentumis-
tappiot
Netto
2020
Erääntymättömät 101,4 0,01 % - 0,1 % -0,10 101,3
Erääntyneet:
Alle 30 päivää 3,6 0,01 % - 0,1 % 0,0 3,6
30–60 päivää 0,2 30 % - 35 % -0,1 0,2
61–90 päivää 0,0 30 % - 35 % 0,0 0,0
yli 90 päivää* 0,6 50 % - 55 % -0,4 0,2
Yhteensä 105,9 -0,6 105,3
2020 2019
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1. 1,0 0,8
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi
perimiskelvottomina kirjatut saamiset -0,3 -2,4
Varauksen ylitys 0,0 1,6
Tilikaudelle tulosvaikutteisesti kirjattu tappiota
koskevan vähennyserän lisäys 0,6 1,0
Peruutettu käyttämätön määrä -0,7 0,0
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12. 0,6 1,0
2019
Odotettavissa
oleva
tappioaste
Arvon-
alentumis-
tappiot
Netto
2020
Erääntymättömät 104,9 0,01 % - 0,1 % -0,03 104,9
Erääntyneet:
Alle 30 päivää 5,7 0,01 % - 0,1 % 0,0 5,7
30–60 päivää 0,4 30 % - 35 % -0,1 0,3
61–90 päivää 0,1 30 % - 35 % -0,1 0,0
yli 90 päivää* 1,1 50 % - 55 % -0,7 0,4
Yhteensä 112,2 -1,0 111,3
Myyntisaamisten ikäjakauma
ja arvonalentumistappioksi kirjatut erät
Myyntisaamisiin liittyvän tappiota koskevan vähennyserän 31.12. saldon
täsmäytys vähennyserän alkusaldoon:
*
Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
*
Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Konsernin käyttämät luottotappiovarausprosentit edustavat pitkäaikaista keskimääräistä
luottotappiohistoriaa huomioiden johdon näkemys ja painotukset tulevasta vuodesta.
Lisäksi luottotappiovarauksen määrässä on huomioitu eläinsaataviin liittyvä kuittaus-
oikeus. Tästä johtuen yli 90 päivää vanhoja saamisia ei ole kokonaan alaskirjattu.
Koronapandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut toteutuneisiin tai odotettavissa
oleviin luottotappioihin.
2020 2019
Rahat ja pankkisaamiset 46,8 37,5
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset - -
Muut rahoitusarvopaperit - -
Rahavarat yhteensä 46,8 37,5
19. Rahavarat
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä
siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään
rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
61Vuosikertomus 2020
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä
(1 000 kpl)
Osake-
pääoma
(Meur)
Ylikurssi-
rahasto
(Meur)
Sijoitettu
vapaa oma
pääoma
(Meur)
Omat
osakkeet
(Meur)
Yhteensä
(Meur)
1.1.2019 54 034 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
31.12.2019 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
1.1.2020 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
31.12.2020 96 952 66,8 72,9 215,4 -4,8 350,3
Suojausinstrumenttien rahasto 2020 2019
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. 0,4 4,6
Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann. -1,9 -4,5
Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista 0,1 0,3
Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12. -1,3 0,4
20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan
sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-
oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on
93551 781 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana,
osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu
osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti,
transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman
luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen
päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Omat osakkeet
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2020 alussa ja lopussa yhteensä 2000 000 omaa
A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo oli 3,9 miljoonaa euroa ja osuus
kaikista osakkeista 2,02 prosenttia ja äänimäärästä 1,0 prosenttia. Hankintameno
esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta
syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista
syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten
ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon
muutoksia varten. Arvonmuutosrahasto sisältää 0,6 (0,6) miljoonaa euroa muita kuin
suojaus instrumentteihin liittyviä eriä. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien
rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
Laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan uudelleenluokitellut voitot tai tappiot olivat
0,2 (3,6) miljoonaa euroa hyödykejohdannaisista.
Osingot
Vuonna 2020 osinkoa jaettiin 0,00 (0,00) euroa osakkeelta, yhteensä 0,0 (0,0)
miljoonaa euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut,
että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.
62Vuosikertomus 2020
Hybridilaina
Syyskuussa 2018 konserni laski liikkeeseen 40 miljoonan euron hybridijoukkovelka-
kirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Kesäkuussa 2019 osakeannin
yhteydessä toteutettujen konversioiden jälkeen hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa
euroa. Hybridilainaa käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä omana pääomana.
Hybridi lainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole
määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä
kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä
seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos yhtiökokous
päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksusta erikseen.
Hybridilainalla on taseen ulkopuolista kertynyttä korkoa 0,6 miljoonaa euroa. Koron
maksu kirjataan kertyneistä voittovaroista.
2020 2019
Eläkevelka/-saaminen taseessa
Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset 42,2 40,3
Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet 0,9 0,8
Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa 43,1 41,1
Yhteenveto etuuspohjaisista eläkevelvoitteista 2020 2019
Velvoitteen nykyarvo -108,3 -104,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 76,5 74,3
Erityinen eläkevero -7,7 -7,3
Rahastoitujen eläkevelvoitteiden netto -39,7 -37,6
Rahastoimattomat eläkevelvoitteet -2,5 -2,7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet yhteensä -42,2 -40,4
Tuloslaskelman eläkekulu 2020 2019
Kauden työsuoritukseen perustuva meno -1,0 -1,2
Korkokulu -1,5 -2,3
Korkotuotto 1,0 1,6
Aikainen eläköityminen 0,0 -0,1
Erityinen eläkevero -0,3 -0,4
Etuuspohjainen eläkekulu -1,8 -2,4
Maksupohjainen eläkekulu -28,0 -27,5
Kauden eläkekulu yhteensä -29,8 -29,8
Laajan tuloslaskelman eläkekulut 2020 2019
Vakuutusmatemaattiset muutokset -0,3 -4,3
Erityinen eläkevero -0,1 -1,0
Tuloveron vaikutus 0,1 1,1
Laajan tuloslaskelman eläkekulut yhteensä (verojen jälkeen) -0,3 -4,2
21. Eläkevelvoitteet
Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen
toimitusjohtajan eläkevastuusta, mikä on rahastoimaton sekä Ruotsin eläkeohjelmasta,
mikä on rahastoitu. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön etuuspohjainen eläke-
sitoumus 31.12.2020 oli 2,5 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva eläkevastuu liittyy Ruotsin
eläkeohjelmaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille,
kuten diskonttauskoron muutokset, palkkakehitys, inaatio ja elinajanodote. Odotettu
kontribuutio järjestelyihin vuonna 2021 on 1,8 miljoonaa euroa.
Ruotsin etuuspohjainen eläkejärjestely on ITP2-järjestely, ja se perustuu loppupalkkaan.
HKScanilla on Ruotsissa eläkesäätiö toimihenkilöiden eläkevelvoitteiden varmistamiseksi
ITP2-järjestelyn mukaisesti. Vain uudet vuonna 1979 tai sitä ennen syntyneet toimihenkilöt
voivat valita ITP2-järjestelyn. Eläkesäätiön hallituksessa on sekä työnantajan että työn-
tekijöiden edustajia. Järjestelmän varat on sijoitettu eri rahastoihin säätiön hallituksen
määrittelemän jaon mukaisesti. Ruotsalaiset yritykset voivat turvata uudet eläkevelvoitteet
taseen varausten tai eläkerahastoavustusten kautta. Eläkevelvoitteeseen liittyen pitää ottaa
vakuutus. Ruotsissa eläkejärjestelyihin sovelletaan erityistä eläkeveroa.
63Vuosikertomus 2020
Seuraavat tiedot koskevat rahastoitua etuuspohjaista eläkevelvoitetta, joka konsernilla
on Ruotsissa.
Velvoitteen nykyarvo 2020 2019
Saldo 1.1. -104,5 -101,5
Kauden työsuoritukseen perustuva meno -1,0 -1,2
Korkokulu -1,5 -2,3
Aikainen eläköityminen 0,0 -0,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus -3,0 -7,3
Kokemusperusteiset muutokset 0,7 0,8
Valuuttakurssierot -4,3 1,9
Maksusuoritukset 5,2 5,1
Velvoitteet yhteensä 31.12. -108,3 -104,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 2020 2019
Saldo 1.1. 74,3 75,7
Korkotuotto 1,0 1,6
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (kokemusperusteiset voitot) 2,0 2,2
Valuuttakurssierot 3,1 -1,4
Velvoitteen täyttämiset -3,8 -3,8
Varat yhteensä 31.12. 76,5 74,3
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset, % 2020 2019
Diskonttauskorko 1,00 1,40
Palkkojen nousu 1,80 2,00
Inaatio 1,5 1,7
Henkilöstön vaihtuvuus 4 4
Elinajanodote DUS 14 DUS 14
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen luokittelu, % 2020 2019
Korkorahastot 69 70
Oman pääoman ehtoiset intrumentit 31 30
Herkkyysanalyysi 2020, vaikutus velvoitteisiin
(+vähennys/-lisäys), Meur Muutos
Käytetty
arvo Muutos
Diskonttauskorko -0,50 % 1,00 % 0,50 %
-8,3 -108,3 7,4
Palkkojen nousu -0,50 % 1,80 % 0,50 %
0,9 -108,3 -1,1
Inaatio -0,50 % 1,50 % 0,50 %
6,6 -108,3 -7,3
Elinajanodote -1 vuosi DUS 14 1 vuosi
5,0 -108,3 -5,1
Velvoitteen keskimääräinen kesto on 14 vuotta.
64Vuosikertomus 2020
1.1.2020 Muuntoerot
Varausten
lisäykset
Käytetty
tk:n
aikana (-)
Varausten
peruutukset
Siirrot
erien välillä 31.12.2020
Pitkäaikaiset varaukset 6,2 0,0 - -0,1 -0,9 - 5,2
Lyhytaikaiset varaukset 1,7 0,0 3,3 -1,5 - - 3,5
Yhteensä 7,9 0,0 3,3 -1,6 -0,9 0,0 8,7
1.1.2019 Muuntoerot
Varausten
lisäykset
Käytetty
tk:n
aikana (-)
Varausten
peruutukset
Siirrot
erien välillä 31.12.2019
Pitkäaikaiset varaukset 7,0 0,0 - -0,1 - -0,6 6,2
Lyhytaikaiset varaukset 0,7 0,0 1,9 -1,6 - 0,6 1,7
Yhteensä 7,6 0,0 1,9 -1,7 0,0 0,0 7,9
22. Varaukset
Vuonna 2020 on kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin 3,3 miljoonaa euroa liittyen
Tanskan veroviranomaisten päätökseen, jonka mukaan yhtiön tulisi maksaa takaisin
aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta,
että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen seuraamus-
maksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S tulee valittamaan
saadusta päätöksestä.
Vuonna 2017 Rauman tuotantolaitoksen hankintamenon osana on kirjattu
tontin ennallistamisvaraus 5,0 miljoonaa euroa pitkäaikaisiin varauksiin. Summa
perustuu arvioon. Varaus sisältyy rakennuksen arvoon ja se poistetaan tontin
vuokrasopimuksen aikana.
Oikeudelliset asiat
Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan,
osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain. Näiden
seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei
välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto
ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti
konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen
vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten
päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi
olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
65Vuosikertomus 2020
2020 2019
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen
Joukkovelkakirjalaina 124,2 123,5
Rahalaitoslainat 90,6 94,2
Eläkelainat 6,4 8,6
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 26,4 36,5
Muut velat 1,6 -
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 249,2 262,7
Koroton
Muut velat 0,0 -0,1
Johdannaiset 1,8 3,2
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1,8 3,1
Pitkäaikaiset varaukset 5,2 6,2
Laskennallinen verovelka 19,0 16,6
Eläkevelvoitteet 43,1 41,1
Pitkäaikainen vieras pääoma 318,3 329,8
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Yritystodistus 71,6 34,9
Eläkelainat 2,1 2,1
Rahalaitoslainat 13,6 3,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 9,2 9,8
Muut velat 0,6 0,2
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 97,2 50,6
23. Vieras pääoma
2020 2019
Ostovelat ja muut velat
Saadut ennakot 0,5 0,3
Ostovelat 117,6 128,1
Asiakashyvitykset 7,4 6,3
Siirtovelat
Lyhytaikaiset korkovelat 2,0 2,0
Jaksotetut henkilöstökulut 61,0 55,8
Muut lyhytaikaiset siirtovelat 25,5 22,8
Johdannaiset 3,6 3,2
Muut velat 9,2 9,7
Ostovelat ja muut velat 226,8 228,3
Tuloverovelka 1,0 0,1
Lyhytaikaiset varaukset 3,5 1,7
Lyhytaikainen vieras pääoma 328,4 280,7
Vieras pääoma 646,8 610,5
Konsernin korollisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset
uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
31.12.2020 31.12.2019
Alle 6 kk 184,4 132,7
6–12 kk 0,2 10,9
1–5 vuotta 126,2 123,5
Yli 5 vuotta - -
Yhteensä 310,8 267,1
66Vuosikertomus 2020
2020 2019
Rahavarat 46,8 37,5
Likvidit sijoitukset 0,0 0,0
Vuokrasopimukset vuoden kuluessa erääntyvät -9,2 -9,8
Vuokrasopimukset yli vuoden kuluttua erääntyvät -26,4 -36,5
Lainat - vuoden kuluessa erääntyvät (mukaan lukien luotolliset tilit) -87,9 -40,8
Lainat - yli vuoden kuluttua erääntyvät -222,8 -226,3
Korolliset nettovelat -299,6 -275,8
Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat
Rahavarat/
luotoll. tilit
Likvidit
sijoitukset
Vuokra-
sopimukset
vuoden
kuluessa
erääntyvät
Vuokra-
sopimukset
yli vuoden
kuluttua
erääntyvät
Lainat
vuoden
kuluessa
erääntyvät
Lainat yli
vuoden
kuluttua
erääntyvät Yhteensä
Korolliset nettovelat 1.1.2019 29,4 0,2 -9,9 -36,8 -77,0 -241,5 -335,6
Rahavirrat 8,1 -0,2 11,1 0,5 36,2 15,2 70,9
Hankinnat - vuokrasopimukset - - -1,9 -9,4 - - -11,3
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset - - -9,1 9,1 - - 0,0
Valuuttakurssioikaisut - - 0,1 0,2 0,0 - 0,2
Korolliset nettovelat 31.12.2019 37,5 0,0 -9,8 -36,5 -40,8 -226,3 -275,8
Rahavirrat 9,3 0,0 10,3 0,0 -47,1 3,4 -24,2
Hankinnat - vuokrasopimukset - - -2,5 -4,7 - - -7,2
Vähennykset - vuokrasopimukset - - 1,2 6,7 - - 7,9
Muu muutos - vuokrasopimukset - - -0,2 0,2 - - 0,0
Siirrot erien välillä - vuokrasopimukset - - -8,1 8,1 - - 0,0
Valuuttakurssioikaisut - - -0,1 -0,2 - - -0,3
Korolliset nettovelat 31.12.2020 46,8 0,0 -9,2 -26,4 -87,9 -222,8 -299,6
Korollisten nettovelkojen täsmäytyslaskelma
67Vuosikertomus 2020
24. Rahoitusriskien hallinta
HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti
konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien
hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää
konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset
toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia,
joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat
supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön
suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa
tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.
Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty
rahoitusosastolle, joka toimii konsernin rahoitusjohtajan alaisuudessa. Konsernin
rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä
suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä
ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia.
Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin
tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa
ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön
rahoitus osaston lupaa.
Valuuttariski
Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Baltian
maista. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit.
Lihatuotteet tuotetaan pääasiassa kotimarkkinoille, mikä vähentää
konsernin valuuttariskiä.
Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä
tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin
hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta
ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason
vaihte luun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat myynti- ja ostosopimusten
(tase-erät ja komittoidut rahavirrat) ja rahoitussopimusten rahavirroista sekä
erittäin todennäköisistä ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa
tehtävillä termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat taseriskipositionsa,
ennustetut ulkomaanvaluutan määräiset myynnit ja ostot ja suojausasteensa
rahoitusosastolle säännöllisesti.
Rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan
ja komittoidut rahavirrat välillä 50–100 prosenttia. Lisäksi ennustetut,
erittäin todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään
12 kuukautta eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina
valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii
suojaamaan merkittävät valuuttapositionsa kokonaan. Nämä muodostuvat
kaupallisista positioista, ulkoisesta rahoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta, joka
annetaan tytäryhtiön kotivaluutassa. Kaikki avoimet termiinisopimukset erääntyvät
vuoden sisällä. Kaikki suojausinstrumentit on tehty suojaustarkoituksessa mutta
tällä hetkellä niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
68Vuosikertomus 2020
2020 2019
Valuutta Positio Positio
SEK 87,8 89,2
PLN 6,9 5,0
DKK -5,1 -2,4
2020 2019
USD NZD SEK JPY USD NZD SEK JPY
Nettopositio ennen suojia 0,9 5,6 16,8 0,6 2,8 4,5 24,2 0,9
Tase-erien suojaukset -0,1 -3,6 -14,0 -0,3 -0,6 -1,7 -10,2 -0,5
Komittoitujen erien suojaukset -0,3 -2,3 -1,5 -0,4 -0,5 -2,5 -12,1 -0,4
Avoin positio 0,5 -0,2 1,3 -0,1 1,6 0,3 2,0 -0,1
2020 2019
USD NZD SEK JPY USD NZD SEK JPY
Muutosprosentti (+/-) 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0
Vaikutus tulokseen ennen veroja 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Seuraavat merkittävimmät ulkomaan rahan
(USD, NZD, SEK, JPY) määräiset nettopositiot muodostuvat myyntisaatavista, osto-
veloista, korollisista lainoista ja saatavista, kassavaroista ja komittoiduista kaupallisista
rahavirroista. Raportoitavat määrät muutettuna euroiksi raportointikauden
päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain
dollariin, Uuden-Seelannin dollariin, Ruotsin kruunuun ja Japanin jeniin verrattuna
kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Herkkyysanalyysi perustuu
raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin, velkoihin ja
komittoituihin rahavirtoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuutta-
johdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
Netto sijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole
sisällytetty herkkyysanalyysiin.
Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita
sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:
Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, paitsi
komittoidut rahavirrat. Analyysiin sisältyvät näiden positioiden kattamiseen käytettävät
rahoitusinstrumentit, kuten termiinit.
Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat
oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu
kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden
merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin ja Tanskan kruunuina
sekä Puolan zlotyinä. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman
pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman
muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä
rahoituspolitiikan mukaisesti. HKScan-konserni ei nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.
Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat
on esitetty alla olevassa taulukossa miljoonina euroina.
Nettosijoitukset
69Vuosikertomus 2020
Korkoriski
Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa,
minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta. Konsernin lyhyet
rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei
ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä. Konsernin tulot sekä
operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena
tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan
mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika
12 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 13 kuukautta.
Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt
herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön
korkojen muutokselle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä
korkojen nousulle noin -1,3 (-1,2) miljoonaa euroa ja korkojen laskulle noin
-0,8 (-1,0) ennen veroja seuraavien 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi
on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määrien
ja maturiteettien perusteella.
Rahoitussopimusten vastapuoliriski
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli
ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitus-
toimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään
konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä joitakin muita toimijoita.
Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin,
kunta todistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq Helsingin päälistalla
noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin valtio-omisteisiin yhtiöihin.
Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja hintariski tästä toiminnasta eivät
ole merkittäviä.
Hyödykeriski
Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja
hinnanvaihteluihin. Liha-raaka-aineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi
konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua
sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla
kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa.
Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.
Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa
energiakustannusten tasaamiseen. Sähkötermiinit eivät johda fyysisen sähkön
toimitukseen, vaan ainoastaan kiinteän ja vaihtuvan hinnan välinen erotus realisoituu
kassavirtana. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä siten, että
lähimmän vuoden suojausaste pidetään 50 %:n ja 100 %:n välillä ja sitä seuraavien
vuosien ajan mukaan alenevalla suojausasteella. Ostettujen sähkötermiinien
463 GWH:n nimellismäärästä 193 GWh kohdistuu alle 12 kuukauden periodille.
Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta
arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien
sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten
maturiteettitaulukko on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa.
Herkkyysanalyysin laskennassa on oletettu vuotuinen sähkönkulutus olevan noin
254 GWh. Sähkön markkinahinnan muutos ja alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien
johdannaisten vaikutus oletetaan tulevan tulokseen ja yli 12 kuukauden kuluttua
erääntyvien johdannaisten taseeseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi
tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava ennen
veroja laskettuna:
Milj. euroa 2020 2019
Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan +/- 0,2 +/- 0,2
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta + 10 %) 1,2 0,2
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta - 10 %) 0,4 -0,6
70Vuosikertomus 2020
Luottoriski
Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään
asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten
luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin
luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä
ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.
Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään
maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle,
ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet.
Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan
järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan
jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai vakuustalletus.
Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon
sopimustuottajien investointeja.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä
oli -0,3 (-2,4) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa
rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma
on esitetty liitetiedossa 18.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen
määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla
riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden
tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.
Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien,
rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti
pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä,
pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron
suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan
pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen.
Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä
pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen
likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset
seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty
strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.
Konsernin maksuvalmius, rahoitusproili ja maturiteettirakenne säilyivät hyvänä
vuoden 2020 aikana. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2020 oli 100,0 (100,0)
miljoonaa euroa, joista nostettuna oli 10,0 (0,0) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla
oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 17,5 (17,4) miljoonaa euroa.
Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön 200 miljoonan
euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 72,0 (35,0) miljoonaa euroa.
Vertailukauden tapaan kassavarat olivat tavanomaista tasoa suuremmat
ollen 46,8 (37,5) miljoonaa euroa.
Konsernin nostettujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot
mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 3,5 (3,7) prosenttia.
Yhtiön nykyisissä pankkilainasopimuksissa on nettovelkaantumisastekovenantti
125%. Pankkilainoihin liittyvän lainakovenantin toteuma raportoidaan
rahoittajille neljännesvuosittain. Syyskuussa 2022 erääntyvällä vakuudettomalla
joukkovelkakirjalainalla on nettovelkaantumisasteen kovenantti 130 %. Jos konserni
rikkoo lainakovenanttiehtoa, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.
Johto tarkkailee lainakovenanttiehdon täyttymistä säännöllisesti. Kovenanttiehtojen
rikkoutuminen voisi johtaa merkittävien lainaerien erääntymiseen. Onnistuneen
osakeannin ja parantuneen tuloskehityksen ansiosta riskit rahoitussopimusten
kovenanttiehtojen rikkoutumiselle ovat pienentyneet selkeästi. Vuoden 2019
tammikuun 1. päivänä käyttöön otetun IFRS 16:n myötä varat ja korolliset velat
kasvoivat noin 36 miljoonaa euroa. Tämän kasvun myötä nettovelkaantumisaste
nousi noin 11 prosenttiyksikköä.
71Vuosikertomus 2020
Konsernin luottolimiittisopimusten määrä
tyypeittäin tilinpäätöspäivänä
2020
Luottotyyppi Ohjelman koko Käytössä Vapaana
Shekkitililimiitti 17,5 - 17,5
Sitova luottolimiitti 100,0 10,0 90,0
Yhteensä 117,5 10,0 107,5
2019
Luottotyyppi Ohjelman koko Käytössä Vapaana
Shekkitililimiitti 17,4 - 17,4
Sitova luottolimiitti 100,0 - 100,0
Yhteensä 117,4 0,0 117,4
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien
sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa
esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä
velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.
72Vuosikertomus 2020
Kassavirta
Luottotyyppi
Tasearvo
31.12.2020
Kassavirrat
yhteensä 2021 2022 2023 2024 2025 >2025
Joukkovelkakirjalainat 124,2 130,8 3,3 127,5 - - - -
Pankkilainat 104,2 108,9 16,3 79,7 3,7 3,7 3,7 1,8
Eläkelainat 8,6 8,7 2,2 2,2 2,2 2,2 - -
Yritystodistusohjelma 71,6 72,0 72,0 - - - - -
Vuokrasopimusvelat 35,6 40,8 9,9 8,6 5,6 3,6 2,5 10,6
Muut lainat 2,2 2,4 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 -
Ostovelat ja muut velat 222,7 222,7 222,7 - - - - -
Yhteensä 569,1 586,3 327,1 218,4 12,0 9,9 6,6 12,4
Kassavirta
Luottotyyppi
Tasearvo
31.12.2019
Kassavirrat
yhteensä 2020 2021 2022 2023 2024 >2024
Joukkovelkakirjalainat 123,5 133,4 3,3 3,3 126,8 - - -
Pankkilainat 97,8 105,2 6,9 81,6 3,8 3,7 3,7 5,5
Eläkelainat 10,7 10,9 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 0,0
Yritystodistusohjelma 34,9 35,0 35,0 - - - - -
Vuokrasopimusvelat 46,3 52,3 11,2 9,0 7,6 6,2 4,6 13,7
Muut lainat 0,2 0,2 0,2 - - - - -
Ostovelat ja muut velat 224,8 224,8 224,8 - - - - -
Yhteensä 538,1 561,7 283,5 96,1 140,3 12,1 10,5 19,2
31.12.2020
Rahoitusvelkojen maturiteetti
31.12.2019
Rahoitusvelkojen maturiteetti
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta
korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
73Vuosikertomus 2020
2020 2020 2020 2019 2020 2019
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Käypä
arvonetto
Käypä
arvonetto Nimellisarvo Nimellisarvo
Korkojohdannaiset - -3,5 -3,5 -5,8 99,9 98,5
erääntyi 2020 - - - - - -
erääntyy 2021 - -0,9 -0,9 -1,6 25,0 25,0
erääntyy 2022 - -1,4 -1,4 -2,6 44,9 44,1
erääntyy 2023 - -1,3 -1,3 -1,6 29,9 29,4
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy >2024 - - - - - -
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty - - - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,2 -0,6 -0,3 -0,4 59,2 56,7
josta nettosijoituksen suojausinstrumenteiksi määritetty - - - - - -
Hyödykejohdannaiset 0,3 -1,8 -1,5 0,5 13,4 12,9
erääntyi 2020 - - - 0,2 - 5,9
erääntyy 2021 0,1 -1,0 -1,0 0,2 5,8 4,1
erääntyy 2022 0,1 -0,6 -0,6 0,1 4,6 2,3
erääntyy 2023 0,1 -0,2 0,0 0,0 2,4 0,6
erääntyy 2024 0,0 0,0 0,0 - 0,7 -
josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty 0,3 -1,8 -1,5 0,5 13,4 12,9
74Vuosikertomus 2020
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten
tehokkaat osuudet verojen jälkeen -1,7 (-4,2) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan
eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon
kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna
tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Tehoton osuus hyödykeriskin suojauksesta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa, on kirjattu
liiketoiminnan muihin kuluihin tuloslaskelmassa.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla
tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla
orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös
pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman
määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää
omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja
nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman
pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa
korollinen nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Korollisiin nettovelkoihin sisältyvät
korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.
Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 33,7 prosenttia. Nettovelkaantumisasteen
osalta virallinen taloudellinen tavoite on alle 100 prosenttia. Nettovelkaantumisaste oli
tilinpäätöshetkellä 91,0 prosenttia. Vuoden 2019 tammikuun 1. päivänä käyttöön otetun
IFRS 16:n myötä varat ja korolliset velat kasvoivat noin 36 miljoonaa euroa. Tämän
kasvun myötä nettovelkaantumisaste nousi noin 11 prosenttiyksikköä.
2020 2019
Korolliset velat 346,4 313,3
Korolliset lyhytaikaiset saamiset 0,0 0,0
Rahat ja pankkisaamiset 46,8 37,5
Korollinen nettovelka 299,6 275,8
Oma pääoma 329,1 325,1
Nettovelkaantumisaste 91,0 % 84,8 %
Nettovelkaantumisaste
75Vuosikertomus 2020
25. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet
kaikista rahoitusinstrumenteista
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia
hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Muut osakkeet ja osuudet
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne
arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio
käyvästä arvosta.
Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon
perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän
markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen
hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä
arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään
käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja,
jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Pankkilainat
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona
on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden
päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta
riskipreemiosta (lainamarginaalista).
Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot pohjautuvat markkinanoteerauksiin.
Rahoitusleasingvelat
Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien
vuokrasopimusten korkoa.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo
vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten
maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden
käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti
huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista.
Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
76Vuosikertomus 2020
31.12.2020 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,2 - 0,2 -
Hyödykejohdannaiset 0,3 - 0,3 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 0,3 - 0,3 -
Yhteensä 0,5 0,0 0,5 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset -3,5 - -3,5 -
Valuuttajohdannaiset -0,6 - -0,6 -
Hyödykejohdannaiset -1,8 - -1,8 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -1,8 - -1,8 -
Yhteensä -5,9 0,0 -5,9 0,0
31.12.2019 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset - - - -
Valuuttajohdannaiset 0,0 - 0,0 -
Hyödykejohdannaiset 1,0 - 1,0 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 1,0 - 1,0 -
Yhteensä 1,0 0,0 1,0 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Koronvaihtosopimukset -5,8 - -5,8 -
Valuuttajohdannaiset -0,4 - -0,4 -
Hyödykejohdannaiset -0,5 - -0,5 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -0,5 - -0,5 -
Yhteensä -6,7 0,0 -6,7 0,0
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin
tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina).
Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin
markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin
ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
77Vuosikertomus 2020
26. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset
Vakuudet ja vastuusitoumukset 2020 2019
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 84,3 -
Omasta velasta
Annetut kiinteistökiinnitykset 37,7 -
Annetut pantit - -
Muiden puolesta
Takaukset 6,2 5,3
Muut sitoumukset 1,9 2,5
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 0,2 0,6
1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 0,0 0,1
Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut 0,0 0,0
Yhteensä 46,0 8,5
Vuonna 2020 on kirjattu lyhytaikaisiin varauksiin 3,3 miljoonaa euroa liittyen
Tanskan veroviranomaisten päätökseen, jonka mukaan yhtiön tulisi maksaa takaisin
aiemmin saatuja energiaverojen palautuksia. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta,
että tällä hetkellä vireillä olevan asian lisäksi yhtiölle määrätään erikseen
seuraamusmaksuja verotarkastuksen seurauksena. HKScan Denmark A/S tulee
valittamaan saadusta päätöksestä.
27. Lähipiiriliiketoimet
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy
käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen
taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat
osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön
emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin
hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän
läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii
liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.
HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 900 suomalaisen lihantuottajan
yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia
käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. HKScan-konserni toimii puhtaasti
markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Huhtikuussa 2020 konserni osti LSO:lta Vantaalta tontin, jolla sijaitsee konsernin
tehdas ja logistiikkakeskus. Tontin kauppahinta veroineen oli 37,7 miljoonaa euroa.
Kauppahinta vastasi tarjousta, jonka LSO Osuuskunta sai kolmannelta osapuolelta.
Konserni on maksanut LSO:lle tonttivuokraa 0,4 (1,4) miljoonaa euroa. Lisäksi
konsernin ja LSO:n välillä on vähäisiä toimistopalveluita ja 5 miljoonan euron
luottolimiittisopimus molempiin suuntiin. Tähän liittyen konsernilla oli vuoden
lopussa saamista 4,2 miljoonaa euroa. Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön
LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden
eläinmyynnit konsernille olivat 17,1 (14,7) miljoonaa euroa. Kyseisten henkilöiden
eläinostot konsernilta olivat 4,4 (4,5) miljoonaa euroa.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin hallituksen
ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla (www.hkscan.com)
julkaistavasta vuoden 2020 palkka- ja palkkioselvityksestä.
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
78Vuosikertomus 2020
Tytäryhtiöosakkeet Omistusosuus, % Osuus äänivallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
HKScan Finland Oy, Suomi 100,00 100,00
HKScan Sweden AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan Denmark A/S, Tanska 100,00 100,00
AS HKScan Estonia, Viro 100,00 100,00
UAB HKScan Lietuva, Liettua 100,00 100,00
AS HKScan Latvia, Latvia 99,87 99,87
HKScan Asia Limited, Hongkong** 100,00 100,00
HKScan Finland Oy:n omistamat
Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi 49.00* 49.00*
Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi 49.00* 49.00*
Paimion Teurastamo Oy, Suomi 100,00 100,00
Kiinteistö Oy Väinö Tannerin tie 1, Suomi 100,00 100,00
Boltsi Oy, Suomi 48,00* 48,98*
AS HKScan Estonian omistamat
Rakvere Farmid AS, Viro 100,00 100,00
HKScan Sweden AB:n omistamat
HKScan Real Estate AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan International AB, Ruotsi** 100,00 100,00
HKScan Poland Sp.zo.o, Puola 100,00 100,00
Samfod S.A., Belgia** 100,00 100,00
HKScan Real Estate AB:n omistamat
HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi 100,00 100,00
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Kreatina A/S, Tanska** 100,00 100,00
Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Omistusosuus, % Osuus äänivallasta %
Konsernin emoyhtiön omistamat
Nordic Lotus Food Co. Ltd, Kiina* 35,00 35,00
HKScan Finland Oy:n omistamat
Länsi-Kalkkuna Oy, Suomi* 50,00 50,00
Pakastamo Oy, Suomi 50,00 50,00
Honkajoki Oy, Suomi* 50,00 50,00
Finnpig Oy, Suomi 50,00 50,00
Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi 24,24 24,24
DanHatch Finland Oy, Suomi 10,00 10,00
Mäkitalon Maistuvat Oy, Suomi 24,90 24,90
HKScan Sweden AB:n omistamat
Industrislakt Syd AB, Ruotsi 50,00 50,00
AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi 25,00 25,00
Svenska Köttforetagen Holding AB, Ruotsi 23,52 23,52
HKScan Denmark A/S:n omistamat
Tican-Rose GmbH, Saksa 50,00 50,00
Farmfood A/S, Tanska 33,30 33,30
* Määräysvalta perustuu osakassopimukseen / hallituksen valintaan.
** Lepäävä
* Yhteisyritys
Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta,
leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja
neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.
79Vuosikertomus 2020
2020 2019
Myynnit osakkuusyrityksille 9,6 17,7
Eläinmyynnit lähipiirille 4,4 4,5
Ostot osakkuusyrityksiltä 34,0 35,5
Eläinostot lähipiiriltä 17,1 14,7
Avoimet saldot 31.12. 2020 2019
Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä 1,2 1,6
Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille 2,6 3,0
28. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
HKScanin tavoitteena hiilineutraali ruoantuotanto
Yhtiö asetti tammikuussa 2021 tavoitteekseen oman teollisen tuotannon hiilineutraaliuden
vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun
hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastotyötä tehdään
yhtiön kaikilla kotimarkkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä päästöjen merkittävää vähentämistä että
hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa.
Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla HKScan yhtenä Itämeren
alueen suurimmista ruokataloista tavoittelee hiilineutraaliutta. Yhtiö on selvittänyt ja
laskenut koko ruokaketjunsa päästöt yhteistyössä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen
KPMG:n kanssa. Päästöjen kokonaismäärä oli noin 2,4 megatonnia hiilidioksidi ekvi-
valenttia (CO
2
e) vuonna 2019, mistä yhtiön oman teollisen tuotannon osuus oli noin
viisi prosenttia.
Zero Carbon -ilmastosuunnitelma on keskeinen osa HKScanin vastuullisuustyötä ja
liiketoiminnan johtamista. Samalla luodaan edellytyksiä yhtiön sopimustuottajien tulevai-
suuden kilpailukyvylle ja sille, että kuluttajat voivat nauttia vastuullisesti tuotetuista
lihatuotteista hyvällä omallatunnolla osana monipuolista ruokavaliota. HKScanille on
tärkeää tehdä ilmastotyötä pitkäjänteisesti ja luoda pysyviä ilmasto-ystävällisempiä
toimintamalleja. HKScan haluaa ilmastotyöllään kantaa oman vastuunsa yhteiskuntien
tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoja: www.hkscan.com.
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat
80Vuosikertomus 2020
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.-31.12.
(euroa)
Liite 2020 2019
Liiketoiminnan muut tuotot 1. 28 979 452,28 32 151 344,79
Henkilöstökulut 2. -10 822 872,45 -16 712 272,38
Poistot ja arvonalentumiset 3. -397 166,09 -1 808 096,89
Liiketoiminnan muut kulut 4. -20 413 654,89 -22 258 392,91
Liiketulos -2 654 241,15 -8 627 417,39
Rahoitustuotot ja -kulut 5. 19 676 704,78 -28 107,44
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 17 022 463,63 -8 655 524,83
Tilinpäätössiirrot 6. 19 665,00 14 729,00
Tuloverot 7. -822 253,50 -546 032,21
Tilikauden voitto/tappio 16 219 875,13 -9 186 828,04
81Vuosikertomus 2020
Emoyhtiön tase 31.12.
(euroa)
Liite 2020 2019
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet 8. 650 566,00 1 013 350,00
Aineelliset hyödykkeet 8. 969 897,46 5 070 891,40
Sijoitukset 8. 448 658 619,90 448 675 293,11
Pysyvät vastaavat 450 279 083,36 454 759 534,51
Pitkäaikaiset saamiset 9. 325 526 971,96 274 958 632,30
Laskennallinen verosaaminen 9. 10 453 904,71 11 246 159,82
Lyhytaikaiset saamiset 10. 11 850 152,01 12 596 594,66
Rahat ja pankkisaamiset 43 082 372,19 32 618 562,79
Vaihtuvat vastaavat 390 913 400,87 331 419 949,57
Vastaavaa 841 192 484,23 786 179 484,08
Vastattavaa
Osakepääoma 11. 66 820 528,10 66 820 528,10
Ylikurssirahasto 11. 73 420 363,20 73 420 363,20
Omat osakkeet 11. -4 762 908,54 -4 762 908,54
SVOP-rahasto 11. 215 121 053,79 215 121 053,79
Muut rahastot 11. 4 899 963,05 4 899 963,05
Edellisten tilikausien voitto 11. 63 712 930,90 72 899 758,94
Tilikauden voitto/tappio 11. 16 219 875,13 -9 186 828,04
Oma pääoma 435 431 805,63 419 211 930,50
Tilinpäätössiirtojen kertymä 12. 57 013,00 76 678,00
Pakolliset varaukset 13. 2 492 263,00 2 643 766,00
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 14. 248 364 378,97 254 124 083,83
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 14. 2 974 318,49 3 055 970,02
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 15. 138 669 118,49 92 595 218,24
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 15. 13 203 586,65 14 471 837,49
Vieras pääoma 403 211 402,60 364 247 109,58
Vastattavaa 841 192 484,23 786 179 484,08
82Vuosikertomus 2020
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
(tuhatta euroa)
2020 2019
Liikevoitto -2 654 -8 627
Oikaisut liikevoittoon -71 4 921
Poistot ja arvonalentumiset 397 1 808
Varausten muutos -152 -67
Käyttöpääoman muutos -483 1 447
Korkotuotot ja -kulut 3 481 2 321
Saadut osingot 14 203 -
Verot -30 -34
Liiketoiminnan rahavirta 14 692 1 769
Tytäryhtiöosakkeiden ostot -48 -85
Muun käyttöomaisuuden ostot -1 555 -1 657
Muun käyttöomaisuuden myynnit 5 621 153
Lainasaamisten vähennys -50 051 -8 687
Investointien rahavirta -46 033 -10 276
Rahavirta ennen rahoitusta -31 341 -8 507
Osakeanti - 43 668
Osakeanti kulut - -3 019
Lainojen nostot 41 804 74 300
Lainojen takaisinmaksut - -88 453
Omien osakkeiden hankinta - -4 724
Rahoituksen rahavirta 41 804 21 772
Rahavarojen muutos 10 463 13 265
Rahavarat 1.1. 32 619 19 354
Rahavarat 31.12. 43 082 32 619
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+ 746 534
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh- -1 229 913
Yhteensä -483 1 447
83Vuosikertomus 2020
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteisön perustiedot
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö.
Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin.
LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta
Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa
kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScan-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting Standards) mukaisesti,
ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja
sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot
tuhansina euroina.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina
hyödykkeen odotetun käyttöajan puitteissa. Aineettomat hyödykkeet poistetaan
5-10 vuodessa ja aineelliset hyödykkeet 2-10 vuodessa.
Sijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja muut osakkeet ja osuudet arvostetaan
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä
valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi
tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan
määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet
voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Johdannaissopimukset
HKScan Oyj tekee kaikki ulkoiset johdannaissopimukset konsernille. Tytäryhtiöitä varten
tehdyt johdannaiset vyörytetään eteenpäin konsernin sisäisillä johdannaissopimuksilla.
Tästä johtuen HKScan Oyj:llä on kaikki konsernin ulkoiset johdannaissopimukset ja
nämä ovat osin emoyhtiön ja osin tytäryhtiöiden tarpeisiin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin.
Suojauslaskentaa ei sovelleta ja kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien arvon
muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan
rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.
Hyödykejohdannaiset liittyvät kaikki tytäryhtiöihin ja konsernin sisäiset
johdannaissopimukset on tehty. Näistä ei muodostu tulosvaikutusta sillä johdannaisista
aiheutuva kassavirta eliminoituu tytäryhtiöille tehdyistä konsernin sisäisistä
johdannaisista. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käyvät arvot netotetaan
taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
84Vuosikertomus 2020
Korkojohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa siltä osin kuin johdannaiset
suojaavat emoyhtiön korkoriskiä. Johdannaisten käyvät arvot kirjataan taseeseen
ja muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Vaihtuvakorkoisia
lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään
tulos laskelmassa rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei myöskään sovelleta ulkoisiin
koronvaihtosopimuksiin, jotka liittyvät tytäryhtiöihin, tai konsernin sisäisiin
johdannaisiin. Tulosvaikutus eliminoituu konsernin sisäisestä johdannaisesta johtuen.
Näiden johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen
nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden
päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen
hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä
arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään
käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja,
jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Eläkejärjestelyt
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla
eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista
sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti.
Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus
irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö
päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden
kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.
Tarkemmat tiedot johdon palkitsemisesta löytyvät konsernin liitetiedosta numero 4.
Tuloverot
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin
laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen mukaan.
Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Vuokrasopimukset
Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin
perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten
poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa,
ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään
taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
85Vuosikertomus 2020
2020 2019
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä
vastaavista ja liikearvosta
-397 -485
Arvonalentumiset - -1 323
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -397 -1 808
2020 2019
Vuokrat -1 174 -1 316
Käyttöom. luovutustappiot,
aineelliset hyödykkeet yhteensä
- -105
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista 0 -105
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus -90 -140
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut -1 -98
Tilintarkastusmenot -91 -238
Vapaaehtoiset henkilöstökulut -1 121 -1 262
Energia -85 -101
Kunnossapito -41 -32
Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut -73 -619
Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut -14 811 -15 487
Muut kulut -3 018 -3 098
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -20 414 -22 258
3. Poistot ja arvonalentumiset
4. Liiketoiminnan muut kulut
2020 2019
Palkat ja palkkiot -9 230 -13 994
Eläkekulut -1 194 -2 479
Muut henkilösivukulut -399 -239
Henkilöstökulut -10 823 -16 712
Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset 967 837
Hallituksen jäsenet 438 409
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä 1 405 1 246
Henkilöstö keskimäärin 84 125
2. Henkilöstökulut
2020 2019
Liiketoiminnan muut tuotot 28 979 32 151
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 28 979 32 151
Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot
(tuhatta euroa)
1. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
86Vuosikertomus 2020
2020 2019
Rahoitustuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä 14 203 -
Tuotot osuuksista 14 203 0
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 17 354 14 248
Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä - 1
Korkotuotot muilta 17 41
Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien
vastaavien sijoituksista
17 371 14 290
Muut rahoitustuotot muilta 4 865 3 300
Muut rahoitustuotot 4 865 3 300
Rahoitustuotot yhteensä 36 439 17 590
Rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille -106 -19
Korkokulut muille -11 465 -12 846
Korkokulut -11 571 -12 865
Realisoitumattomat voitot/tappiot
käypään arvoon arvostuksesta
1 602 1 423
Muut rahoituskulut muille -6 793 -6 176
Muut rahoituskulut -6 793 -6 177
Rahoituskulut yhteensä -16 762 -17 619
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 19 677 -29
5. Rahoitustuotot ja –kulut
2020 2019
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 20 15
Tilinpäätössiirrot yhteensä 20 15
2020 2019
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos -792 -512
Muut välittömät verot -30 -34
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -822 -546
6. Tilinpäätössiirrot
7. Välittömät verot
87Vuosikertomus 2020
Aineettomat hyödykkeet 2020
Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikutteiset
menot Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 881 661 4 542
Siirrot erien välillä 9 - 9
Hankintameno 31.12. 3 890 661 4 551
Kertyneet poistot 1.1. -2 909 -620 -3 529
Tilikauden poisto -330 -41 -371
Kertyneet poistot 31.12. -3 239 -661 -3 900
Kirjanpitoarvo 31.12. 651 0 651
Aineettomat hyödykkeet 2019
Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikutteiset
menot Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 881 661 4 542
Hankintameno 31.12. 3 881 661 4 542
Kertyneet poistot 1.1. -2 558 -558 -3 116
Tilikauden poisto -351 -62 -413
Kertyneet poistot 31.12. -2 909 -620 -3 529
Kirjanpitoarvo 31.12. 972 41 1 013
8. Pysyvät vastaavat
Emoyhtiön taseen liitetiedot
(tuhatta euroa)
Aineelliset hyödykkeet 2020
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
Ennakko-
maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 166 381 5 005 6 552
Lisäykset - - 1 554 1 554
Vähennykset -7 - -5 621 -5 628
Siirrot erien välillä 14 32 -54 -8
Hankintameno 31.12. 1 173 413 884 2 470
Kertyneet poistot 1.1. -1 113 -367 0 -1 480
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 7 - - 7
Tilikauden poisto -22 -4 - -26
Kertyneet poistot 31.12. -1 128 -371 0 -1 499
Kirjanpitoarvo 31.12. 45 42 884 971
Aineelliset hyödykkeet 2019
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
Ennakko-
maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 152 381 4 839 6 372
Lisäykset - - 1 503 1 503
Siirrot erien välillä 14 - -14 0
Arvonalentumiset - - -1 323 -1 323
Hankintameno 31.12. 1 166 381 5 005 6 552
Kertyneet poistot 1.1. -1 041 -367 0 -1 408
Tilikauden poisto -72 - - -72
Kertyneet poistot 31.12. -1 113 -367 0 -1 480
Kirjanpitoarvo 31.12. 53 14 5 005 5 072
88Vuosikertomus 2020
Aineettomat hyödykkeet 2020 2019
Aineettomat oikeudet 651 972
Muut pitkävaikutteiset menot - 41
Aineettomat hyödykkeet 651 1013
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 45 53
Muut aineelliset hyödykkeet 41 14
Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat 884 5 005
Aineelliset hyödykkeet 970 5 072
Sijoitukset
Osuudet saman kons. yrityksissä 447 645 447 709
Osuudet osakkuusyhtiöissä 950 950
Muut osakkeet ja osuudet 64 16
Sijoitukset 448 659 448 675
Pysyvät vastaavat yhteensä 450 280 454 760
Sijoitukset 2020
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yhtiöissä
Saamiset
osakkuus-
yhtiöiltä
Muut
osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 447 709 950 0 16 448 675
Lisäykset - - - 48 48
Vähennykset -65 - - - -65
Kirjanpitoarvo 31.12. 447 644 950 0 64 448 658
Sijoitukset 2019
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yhtiöissä
Saamiset
osakkuus-
yhtiöiltä
Muut
osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 447 729 950 0 16 448 695
Lisäykset 85 - - - 85
Arvonalentumiset -105 - - - -105
Kirjanpitoarvo 31.12. 447 709 950 0 16 448 675
Yhtiöllä on Kiinassa yhteisyritys Nordic Lotus Food Co. Ltd. Yhtiön oma pääoma
vuonna 2020 oli 1,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli -0,4 miljoonaa euroa euroa.
Omistusosuus on 35%
89Vuosikertomus 2020
2020 2019
Pitkäaikaiset lainasaamiset 457 484
Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset 325 070 274 475
Yhteensä 325 527 274 959
Laskennalliset verosaamiset 10 454 11 246
2020 2019
Myyntisaamiset 4 5
Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta) 4 5
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 2 367 1 952
Yhteensä 2 375 1 962
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konsernimyyntisaamiset 312 157
Konsernilainasaamiset 8 710 9 807
Muut saamiset 453 671
Yhteensä 9 475 10 635
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 11 850 12 597
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotetut rahoituserät 218 32
Jaksotut korkosaamiset 1 274 1 533
Jaksotetut henkilöstökulut 14 23
Muut siirtosaamiset 861 364
Yhteensä 2 367 1 952
9. Pitkäaikaiset saamiset 10. Lyhytaikaiset saamiset
Vuoden 2020 lopussa yhtiöllä oli 12,4 (13,5) miljoonaa euroa tappioita, joista
laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Tappiot verotuksessa vanhenevat
seuraavasti: 11,3 miljoonaa euroa vuonna 2023, 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2024,
5,3 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027,
9,9 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 11,0 miljoonaa euroa vuonna 2029.
Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin mitä on
käytetty konsernin liitetiedossa numero 16.
90Vuosikertomus 2020
Oma pääoma 2020
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Käyvän
arvon
rahasto SVOP
Muut
rahastot
Voitto-
varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1. 66 820 73 420 -4 762 0 215 121 4 899 63 714 419 212
Tilikauden voitto/tappio - - - - - - 16 220 16 220
Oma pääoma 31.12. 66 820 73 420 -4 762 0 215 121 4 899 79 934 435 432
Oma pääoma 2019
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Käyvän
arvon
rahasto SVOP
Muut
rahastot
Voitto-
varat Yhteensä
Oma pääoma 1.1. 66 820 73 420 -38 0 143 253 4 881 72 901 361 237
Lisäys - - -4 724 - - 18 - -4 706
Osakeanti - - - - 71 868 - - 71 868
Tilikauden voitto/tappio - - - - - - -9 187 -9 187
Oma pääoma 31.12. 66 820 73 420 -4762 0 215 121 4 899 63 714 419 212
11. Oma pääoma
Jakokelpoinen oma pääoma 2020 2019
Käyttörahasto 621 621
Omat osakkeet -4 763 -4 763
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 215 121 215 121
Edellisten tilikausien voitto 63 713 72 900
Tilikauden voitto/tappio 16 220 -9 187
Jakokelpoinen oma pääoma 290 912 274 692
91Vuosikertomus 2020
2020 2019
Poistoero 57 77
Tilinpäätössiirrot yhteensä 57 77
2020 2019
Eläkevaraukset 2 492 2 644
Pakolliset varaukset yhteensä 2 492 2 644
2020 2019
Hybridilaina 25 920 25 920
Joukkovelkakirjalaina 125 440 125 440
Lainat rahoituslaitoksilta 97 005 102 764
Muut velat 2 974 3 056
Yhteensä 251 339 257 180
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 251 339 257 180
Korollinen
Velat muille 248 365 254 124
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 248 365 254 124
Koroton
Velat muille 2 974 3 056
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 974 3 056
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 251 339 257 180
12. Tilinpäätössiirtojen kertymä
13. Pakolliset varaukset
14. Pitkäaikainen vieras pääoma
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 49 teur.
Yhtiöllä on 125,4 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy
syyskuussa 2022 ja kuponkikorko on 2,625 prosenttia. Lisäksi yhtiö on laskenut
liikkeelle 40 miljoonan euron hybridi joukkovelkakirjalainan vuonna 2018, jossa on
8 prosentin kuponkikorko. Kesäkuussa 2019 osakeannin yhteydessä toteutettujen
konversioiden jälkeen hybridilainan koko on 25,9 miljoonaa euroa. Lainalla ei ole
määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä
kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä
seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä.
92Vuosikertomus 2020
2020 2019
Lainat rahoituslaitoksilta 87 387 40 656
Ostovelat 2 827 1 358
Siirtovelat 7 800 9 626
Muut velat 2 503 3 375
Yhteensä 100 517 55 015
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 32 81
Siirtovelat 42 32
Muut velat 51 282 51 939
Yhteensä 51 356 52 052
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 151 873 107 067
Korollinen
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 51 282 51 939
Velat muille 87 387 40 656
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 138 669 92 595
Koroton
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 74 114
Velat muille 13 130 14 358
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 13 204 14 472
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 151 873 107 067
15. Lyhytaikainen vieras pääoma
2020 2019
Siirtovelkojen olennaiset erät (pitkä- ja lyhytaikaiset)
Jaksotetut henkilöstökulut 2 186 3 455
Jaksotetut korkokulut 2 503 2 531
Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset 2 201 2 375
Muut siirtovelat 910 1 265
Yhteensä 7 800 9 626
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta 1 808 5 425
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin
kuin 5 vuoden kuluttua
1 808 5 425
93Vuosikertomus 2020
Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2020 2019
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä
ja osakkeita
Rahalaitoslainat 84 300 -
Yhteensä 84 300 0
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 3 028 15 974
Yhteensä 3 028 15 974
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 1 303 1 307
Yhteensä 1 303 1 307
Leasing- ja vuokravastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät 1 098 1 711
1–5 vuoden sisällä erääntyvät 3 865 4 107
Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät 949 1 885
Yhteensä 5 912 7 704
Muut vastuut - 4
Muut omat vastuut yhteensä 5 912 7 708
16. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
94Vuosikertomus 2020
2020 2020 2020 2019 2020 2019
Positiivi-
nen
käypä
arvo
Negatii-
vinen
käypä
arvo
Käypä
arvo
netto
Käypä
arvo
netto
Nimellis-
arvo
Nimellis-
arvo
Korkojohdannaiset 1 322 -3 543 -2 220 -3 829 64 649 64 359
erääntyi 2020 - - - - - -
erääntyy 2021 - -850 -850 -1 634 25 000 25 000
erääntyy 2022 574 -1 424 -850 -1 634 25 000 25 000
erääntyy 2023 749 -1 269 -520 -561 14 949 14 359
erääntyy 2024 - - - - - -
erääntyy >2024 - - - - - -
josta rahavirran suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
Valuuttajohdannaiset 625 -583 42 -117 40 484 34 331
josta nettosijoituksen suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
Hyödykejohdannaiset 1 614 -1 614 - - - -
erääntyi 2020 - - - - - -
erääntyy 2021 945 -945 - - - -
erääntyy 2022 579 -579 - - - -
erääntyy 2023 49 -49 - - - -
erääntyy 2024 42 -42 - - - -
josta rahavirran suojaus-
instrumenteiksi määritetty
- - - - - -
17. Johdannaissopimukset Nimellisarvot niistä ulkoisista johdannaisista, jotka eliminoituvat sisäisistä
johdannaisista johtuen, on netotettu nollaan yllä olevassa taulukossa. Nimellisarvot
ovat 18 756 (22 380) tuhatta euroa valuuttajohdannaisia, 13 379 (12 871) tuhatta
euroa hyödykejohdannaisia ja 34 932 (34 145) tuhatta euroa korkojohdannaisia.
95Vuosikertomus 2020
31.12.2020 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Johdannaiset, positiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset 1 322 - 1 322 -
Valuuttajohdannaiset 625 - 625 -
Hyödykejohdannaiset 1 614 - 1 614 -
Yhteensä 3 561 - 3 561 -
Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset -3 543 - -3 543 -
Valuuttajohdannaiset -583 - -583 -
Hyödykejohdannaiset -1 614 - -1 614 -
Yhteensä -5 739 - -5 739 -
31.12.2019 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Johdannaiset, positiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset 1 968 - 1 968 -
Valuuttajohdannaiset 307 - 307 -
Hyödykejohdannaiset 533 - 533 -
Yhteensä 2 808 - 2 808 -
Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo
Koronvaihtosopimukset -5 797 - -5 797 -
Valuuttajohdannaiset -424 - -424 -
Hyödykejohdannaiset -533 - -533 -
Yhteensä -6 753 - -6 753 -
Käyvän arvon hierarkia Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin
kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle
omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista
johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää
yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat
merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät
arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan
markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön
yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
96Vuosikertomus 2020
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Vantaalla, helmikuun 3. päivänä 2021
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla, helmikuun 3. päivänä 2021
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Erkka Talvinko
KHT
Reijo Kiskola
Hallituksen puheenjohtaja
Harri Suutari
Hallituksen jäsen
Terhi Tuomi
Hallituksen jäsen
Tero Hemmilä
Toimitusjohtaja
Jari Mäkilä
Hallituksen varapuheenjohtaja
Per Olof Nyman
Hallituksen jäsen
Anne Leskelä
Hallituksen jäsen
