SISÄLLYS

VUOSI 2025

Ponsse lyhyesti ��4

Ponsse lukuina 2025 �� 6

Poimintoja vuodelta 2025��8

Juhlavuosi �� 10

Ponssen arvot ��12

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus ��14

Ponsse-tuotteet ��16

Ponsse-huolto �� 20

Vastuullisuus Ponssella ��24

Hallitus ��28

Konsernin johtoryhmä ��30

Ponssen jakeluverkosto ��31

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen toimintakertomus��34

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut��41

Osakekohtaiset tunnusluvut �� 42

Tunnuslukujen laskentakaavat ��43

Kestävyysraportti ��46

Yleiset tiedot ��48

Ympäristötiedot �� 64

EU taksonomia��64

E1 – Ilmastonmuutos ��69

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit �� 79

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous �� 83

Yhteiskunnalliset tiedot ��90

S1 – Oma työvoima��90

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät �� 102

Hallintotapatiedot ��107

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ��107

Sisältöindeksi��113

TILINPÄÄTÖS

Konsernin laaja tuloslaskelma ��120

Konsernitase �� 121

Konsernin rahavirtalaskelma ��122

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista �� 123

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot �� 124

Emoyhtiön tuloslaskelma ��161

Emoyhtiön tase��162

Emoyhtiön rahoituslaskelma��163

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ��164

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset ��173

Tilintarkastuskertomus ��175

Kestävyysraportin varmennuskertomus ��179

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Johdanto �� 184

Ponssen johto ja hallinto ��184

Yhtiökokous ��185

Hallitus ��185

Toimitusjohtaja �� 188

Toimitusjohtajan sijainen ��188

Johtoryhmä ��188

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet ��189

Muut tiedot ��190

Tilintarkastus �� 190

Sisäpiirihallinto ��190

Lähipiiriliiketoimet �� 190

PALKITSEMISRAPORTTI

Johdanto �� 196

Hallituksen jäsenten palkitseminen 2024 �� 198

Toimitusjohtajan palkitseminen 2024 ��199

OSAKKEENOMISTAJILLE

Tietoja osakkeenomistajille ��202

Osakkeet ja osakkeenomistajat ��203

Ponssen kestävyysraportti sisältyy hallituksen toiminta-

kertomukseen.

Ponssen kestävyysraportti noudattaa EU:n kestävyys

raportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting

Directive, CSRD) vaatimuksia. Raportti on laadittu kirjan-

pitolain ja kestävyysraportointistandardien (European

Sustainability Reporting Standards, ESRS)

mukaisesti.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Ponsse Oyj on metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan

erikoistunut yhtiö, jonka toiminnan

keskiössä ovat asiakkaat ja heidän liiketoi-

mintansa tukeminen�

Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävää

kehitystä tukevia innovatiivisia puunkor-

juuratkaisuja vastaamaan toimialan ja

asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin�

Ponsse on kasvanut yksittäisen

metsäkoneyrittäjän unelmasta kansain-

välisesti arvostetuksi perheyhtiöksi�

Einari Vidgrénin perustaman yhtiön

55-vuotista taivalta juhlittiin vuoden mit-

taan eri puolella maailmaa asiakkaiden

kanssa teemalla ”Yhdessä maailman

savotoilla�” Vuosiin on mahtunut paljon

muutoksia, mutta yhtiön kotipaikka ja toi-

minnan sydän ovat edelleen Vieremällä,

Suomessa�

Tänä päivänä Ponssen nimi herättää

sidosryhmissämme luottamusta ja

kertoo arvojohdetusta yhtiöstä� Yhtiössä

arvostetaan jokaista ponsselaista, ja

tämä Ponsse-henki välittyy asiakkaillem-

me ja yhteistyökumppaneillemme ympäri

maailman�

Vieremän tehtaalta on valmistunut yli

22 000 PONSSE-metsäkonetta ja yhtiö

on vakiinnuttanut asemansa maailman

johtavana tavaralajimenetelmän met-

säkonevalmistajana� Ponssen osakkeet

noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n poh-

joismaisella listalla�

Einarin ajatus ”Meillä tehhään

mualiman parraat mehtäkonneet” ei ole

pelkkää puhetta, vaan Ponssen lupaus,

joka rakentuu kestäville ratkaisuille,

mutkattomalle yhteistyölle ja globaalille

kasvulle�

PONSSE LYHYESTI

TOIMIMME

NELJÄSSÄKYMMENESSÄ

MAASSA

Valmistunutta konetta

22 000

Huoltokeskusta

maailmalla

210

Viennin osuus

77 %

Maaorganisaatiota

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

58 %

Ponsselaisista

Suomessa

2 083

Ponsselaisia

yhteensä

42 %

Ponsselaisista

maailmalla

Liikevaihto sopimustyypeittäin, %

Konemyynti

Huoltopalvelut

Järjestelmäratkaisut

2025

LIIKEVAIHTO

SOPIMUSTYYPEITTÄIN

Konemyynti 75 %

Huoltopalvelut 22 %

Järjestelmäratkaisut 3 %

Liikevaihto sopimustyypeittäin, %

Konemyynti

Huoltopalvelut

Järjestelmäratkaisut

2025

LIIKEVAIHTO

SOPIMUSTYYPEITTÄIN

Konemyynti 75 %

Huoltopalvelut 22 %

Järjestelmäratkaisut 3 %

Liikevaihto segmenteittäin, %

Pohjoismaat

ja Baltia

Keski- ja

Etelä-

Eurooppa

Pohjois-

Amerikk

Etelä-

Amerikk

Aasia,

Australi

a ja

Afrikka

2025

LIIKEVAIHTO

SEGMENTEITTÄIN

Pohjoismaat ja Baltia 46 %

Keski- ja Etelä-Eurooppa 25 %

Pohjois-Amerikka 15 %

Etelä-Amerikka 12 %

Aasia, Australia ja Afrikka 2 %

Liikevaihto segmenteittäin, %

Pohjoismaat

ja Baltia

Keski- ja

Etelä-

Eurooppa

Pohjois-

Amerikk

Etelä-

Amerikk

Aasia,

Australi

a ja

Afrikka

2025

LIIKEVAIHTO

SEGMENTEITTÄIN

Pohjoismaat ja Baltia 46 %

Keski- ja Etelä-Eurooppa 25 %

Pohjois-Amerikka 15 %

Etelä-Amerikka 12 %

Aasia, Australia ja Afrikka 2 %

2025 2024

Liiketoiminnan rahavirta MEUR 23,3 85,0

Nettovelka MEUR 20,5 3,3

Oman pääoman tuotto ROE 9,2 % 3,9 %

Uudet tilaukset MEUR 702,7 706,9

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen MEUR 22,7 21,6

Investoinnit tuotekehitykseen MEUR 26,9 24,6

Tilauskanta MEUR 141,4 188,6

Liikevaihto

749,9

MEUR (750,4)

Liikevoitto

41,6

MEUR (36,8)

Voitto ennen veroja

40,0

MEUR (21,5)

Omavaraisuusaste

59,5 %

(58,7)

PONSSE LUKUINA

TALOUDELLISIA AVAINLUKUJA

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

132,4

147,0

MEUR

Investoinnit

tuotekehitykseen

v. 2021–2025

Bruttoinvestoinnit

käyttöomaisuuteen

v. 2021–2025

POIMINTOJA VUODELTA 2025

Jälleenmyyjä- ja

huoltoverkosto vahvistui

Huoltoverkostoa vahvistettiin vuoden 2025 aikana

avaamalla uusia huoltopalvelukeskuksia Puolaan,

Saksaan, Argentiinaan, Brasiliaan ja Ranskaan�

Huoltoverkostomme kasvoi myös uusien sopimus-

huoltajien sekä omien kenttähuoltotoimintojen

myötä Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja USA:ssa�

Rakennusinvestoinnit

kiertotaloustoiminnan tukena

Kiertotalous ja kestävä kehitys olivat keskiössä

Ranskaan Peyrat-le-Château’hun avatun huoltopal-

velukeskuksen suunnittelussa�

Huoltopalvelukeskus saa energiansa katolle sijoi-

tetusta aurinkovoimalasta, sadevesien talteenotto-

järjestelmästä saatava vesi hyödynnetään koneiden

pesussa ja saniteettitiloissa, ja tiloissa käytetään

uusiutuvaa sähköä�

Metsäkoneiden

päästöraportista tukea

ympäristövaatimuksien

saavuttamiseen

Ponsse toi markkinoille päästöraportoinnin osana

Ponsse Manager Pro -palvelupakettia� Työkalu

laskee ja näyttää harvesterien ja ajokoneiden

aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kone-, työmaa-

ja metsäyhtiökohtaisesti halutuilta aikaväleiltä�

Päästöjen seuraaminen auttaa vähentämään

polttoainekulutusta, vastaamaan ympäristövaati-

muksiin ja saavuttamaan liiketoiminnan tavoitteita�

Raportin avulla voidaan myös tunnistaa kullekin

työmaalle parhaiten soveltuvat työkoneet�

Palkintoja metsäalan

osaajille

Einari Vidgrén säätiö palkitsi metsäalan osaajia jo

20� kerran� Päätunnustuksen eli Einarin Palkinnon

lisäksi palkintoja jaettiin viidessä eri kategoriassa:

elämäntyöpalkinnot, tunnustuspalkinnot, kansain-

välinen tavaralajimenetelmän edistäminen (Global

CTL), kuljettajapalkinnot ja opiskelijastipendit�

Kahdenkymmenen vuoden aikana säätiö on myön-

tänyt apurahoja ja stipendejä yhteensä noin 2,5

miljoonaa euroa�

95 ansiomerkkiä

Vuosittain ponsselaisille jaetaan ansiomerkit 35,

30, 25, 20 ja 10 vuoden työurista� Tänä vuonna

jettiin ansiomerkki 40 vuoden pituisesta työu-

rasta! Kaikkiaan ansiomerkkejä myönnettiin 95

ponsselaiselle�

Suomen tasavallan

presidentin vierailu

Ponssen 55-vuotisjuhlavuosi huipentui marras-

kuussa Suomen tasavallan presidentin Alexander

Stubbin vierailuun Vieremällä� Presidentin vierailu

oli merkityksellinen tilaisuus ja hieno mahdollisuus

kertoa alueen vientiteollisuudesta sekä suomalai-

sesta teknologiaosaamisesta�

Ponsse Suomen kärkeä

Luottamus&Maine

-tutkimuksessa

Reputation and Trust Analyticsin toteuttamassa

Luottamus&Maine 2025 -tutkimuksessa yksityis-

sijoittajat arvioivat Ponssen hyvämaineisimmaksi

pörssiyhtiöksi� Kaikkien suomalaisten keskuudessa

toteutetussa mainetutkimuksessa Ponsse sijoittui

toiseksi�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Juhlavuoden kunniaksi julkaisimme

vanhan, Vieremältä löytyneen kuvan

sekarotuisesta metsästyskoirasta,

joka oli saanut kyläläisten keskuudessa

1960-luvulla lempinimen Ponsse.

Ponsse-koiran tarina elää edelleen

yrityksen nimessä.

JUHLAVUOSI

Yhdessä maailman

savotoilla

Aito kiinnostus asiakasta kohtaan ja vahva

yhteisöllisyys ovat olleet ponsselaisia ohjaava

voimavara yhtiön perustamisesta lähtien�

Juhlavuoden teeman ”Yhdessä maailman

savotoilla” mukaisesti halusimme viettää

juhlavuotta lähellä asiakkaitamme�

Juhlavuoden tapahtumissa pääsimme

tapaamaan tuhansia meille tärkeitä ihmisiä:

asiakkaita, sidosryhmiä, yhteistyökumppaneita

ja henkilöstöä� Kohtaamisten ohella meillä oli

mahdollisuus pysähtyä hetkeksi kiittämään,

keskustelemaan ja luomaan yhdessä katsetta

tulevaan�

Juhlavuoden tapahtumat käynnistyivät

helmikuussa Vieremän tehtaalla, kun

kokoonnuimme luovuttamaan 21 000�

PONSSE-metsäkoneen yhdysvaltalaiselle

asiakkaallemme perinteisin juhlamenoin�

Myöhemmin vuoden aikana järjestimme liki

40 puunkorjuunäytöstä ja asiakastapahtumaa

eri puolilla maailmaa�

Myös maaorganisaatioillamme oli aihetta

juhlaan� 30 vuoden merkkipaalua juhlistettiin

muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa:

aloitimme toiminnan molemmissa maissa

vuonna 1995� Ranskan Peyrat-le-Châteaussa

vietettiin uuden huoltopalvelukeskuksen

avajaisia, ja Yhdysvalloissa järjestetyllä hyvän-

tekeväisyystempauksella keräsimme 30 000

dollaria lastensairaalan hyväksi�

Vuoden aikana avasimme uuden toimipis-

teen Brasiliassa sekä juhlistimme jälleenmyy-

jiemme uusia toimitiloja Puolassa, Saksassa ja

Argentiinassa�

“Yksin ei ole kukkaan mittään, hyvällä

porukalla tulloo paras tulos”, oli yksi perustaja

Einari Vidgrénin ajatuksista� Tämä ajatus

ohjaa Ponssen ja ponsselaisten toimintaa

vielä tänäkin päivänä�

Ponsse 55-vuotisjuhla

21 000. kone

Vieremä 23.3.

Vesilahti, Suomi 18.3.

Gardermoen,

Norja 23.5

Czarnków, Puola 16.5.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Team Baltia

Ponsse North America

30 vuotta 14.6.

Peyrat-le-Château,

Ranska 19.9.

Temnitz, Saksa 3.10.

Avoimet ovet 8.8.

Pääjuhla Rientola,

Vieremä 9.8.

Lençóis Paulista,

Brasilia 29.8.

Estancia Grande, Concordia,

Argentiina 20.6.

Asiakasseminaari

Chile 20.11.

PONSSEN ARVOT

TARKOITUS

– miksi Ponsse on olemassa?

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja

ympäristön hyväksi

Ponsse on olemassa asiakkaitaan varten�

Tämä ajatus ei ole muuttunut siitä

hetkestä, kun Einari Vidgrén linjasi sen

Ponssen kantavaksi voimaksi, eikä se

tule koskaan muuttumaan� Toimintamme

syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakaslä-

heisyys auttavat meitä ymmärtämään

asiakkaidemme todelliset tarpeet�

Ratkaisujemme kehitys saa aina alkunsa

ja suuntansa asiakkaidemme tarpeista�

Asiakkaiden näkemys mahdollistaa meille

sellaisten ratkaisujen kehittämisen, joilla

on todellista lisäarvoa puunkorjuun ar-

jessa� Tyytyväiset asiakkaat ja kestävästi

hoidetut metsät antavat meille onnistu-

misen tunteen� Olemme merkittävä osa

asiakkaidemme arkea ja osa ratkaisua

ilmastonmuutoksen torjunnassa�

MISSIO

– Ponssen tehtävä

Asiakkaamme menestyvät yhdessä

kanssamme

Asiakaslähtöisyys on meille ponsselaisille

elämäntapa� Kumppanuus asiakkaidem-

me kanssa perustuu luottamukseen

– pidämme aina sen, minkä lupaamme�

Tehtävämme on ymmärtää asiakkai-

tamme ja heidän liiketoimintaansa�

Asiakkaidemme syvällinen osaaminen

puunkorjuusta ja toimialasta mahdollistaa

myös oman oppimisemme� Uskomme

VÄLITÄMME

AIDOSTI

TEEMME

ASIAKKAALLE

OLEMME

SANAMME

MITTAISIA

UUDISTUMME

INNOLLA

omaan tekemiseemme ja pyrimme aina

olemaan parhaita siinä, mitä teemme�

Vuosikymmenien saatossa kehittynyt

vahva kulttuurimme ja arvot sekä näistä

muodostuva Ponsse-henki ovat merkit-

tävimmät kilpailuetumme� Ne välittyvät

kaikessa tekemisessämme asiakkaalle,

sillä heitä varten olemme olemassa�

Erinomainen henkilöstömme mahdollis-

taa päivittäin asiakkaille parhaan mahdol-

lisen asiakaskokemuksen�

VISIO

– Ponssen tulevaisuuden

tahtotila

Ponsse on vastuullisen metsätalouden

halutuin yhteistyökumppani

Kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimin-

taamme� Pyrimme suunnitelmallisesti

toiminnassamme ja ratkaisuissamme

hiilineutraaliuteen� Suhtaudumme in-

tohimoisesti Ponssen jatkuvaan

kehittämiseen, ja haluamme olla tava-

ralajimenetelmää edustavien kestävien

ratkaisujen johtava toimija maailmassa�

Teknologian nopea kehitys, yhdistettynä

ponsselaiseen tapaan toimia, kehittää

toimintaamme ja tuottaa tuloksia

jatkuvasti� Ratkaisujemme ja päivittäisen

tekemisemme jatkuva kehitys tekee

meistä halutuimman yhteistyökumppanin�

Tärkein voimavaramme ja edellytys kaikel-

le kehitykselle on hyvinvoivat ponsselaiset

koko Ponsse-verkostossamme� Ponsse

on meille jokaiselle hyvä ja turvallinen

paikka työskennellä�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

joiden ansiosta pystyimme jatkamaan

sujuvaa tekemistä muuttuvassa

toimintaympäristössä�

Strategiamme mukainen kehitystyö

eteni vahvasti� Osaavat ponsselaiset ja

päivittäisen tekemisen erinomaisuus ovat

onnistumisemme ytimessä� Erinomainen

asiakaskokemus syntyy lopulta kaikkien

ponsselaisten yhteisestä ponnistuksesta�

Tuotekehityksen ja digitaalisten palvelujen

rooli kasvoi edelleen, ja insourcing-toimen-

piteet vahvistivat omaa osaamistamme

– varsinkin digitaalisten palveluiden

kyvykkyyttä� Uudistetun toimintamallin

hyödyt tulivat näkyvämmiksi vuoden

aikana: selkeämpi organisaatiorakenne ja

yhtenäiset toimintatavat tehostivat yhteis-

työtä ja tukivat pitkäjänteistä kehitystä ja

asiakkaan tehokkaampaa palvelua�

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

olivat keskeisessä roolissa koko vuoden�

Panostimme energiatehokkuuteen,

päästöjen vähentämiseen ja kiertotalou-

den vahvistamiseen� Reman-toiminnan

kasvattaminen ja tuotteiden ympäristö-

tehokkuuden jatkuva parantaminen ovat

konkreettisia askeleita kohti ilmastovii-

sasta metsätaloutta�

Asiakkaamme etsivät yhä enemmän

ratkaisuja, jotka tukevat sekä tuotta-

vuutta että kustannustehokkuutta�

Pystymme vastaamaan tähän tarpee-

seen – kestävän kehityksen vaatimukset

samalla huomioiden�

Innovaatioiden ja

yhteisöllisyyden vuosi

Vuosi oli myös tuote- ja palveluinnovaa-

tioiden vuosi� Lanseerasimme vuoden

aikana merkittävän määrän uusia

tuotteita ja ominaisuuksia� Toimme

ensimmäisenä maailmassa puunkorjuun

Vuosi 2025 oli Ponsselle vahvan

tekemisen ja sitkeän etenemisen vuosi

markkinoiden epävarmuudesta huolimat-

ta� Vaikea talousympäristö jatkui, mutta

onnistuimme vastaamaan tilanteeseen

määrätietoisesti ja asiakaslähtöisesti�

Pystyimme ylläpitämään hyvän toiminnan

tason ja varmistamaan, että asiakkaam-

me saivat luotettavasti tarvitsemansa

ratkaisut� Tämä osoitti jälleen ponsselai-

sen toimintamallin vahvuuden: yhteistyön,

joustavuuden ja vahvan arjen tekemisen�

Metsäteollisuuden haasteet näkyivät

edelleen kysynnässä, mutta monilla

markkinoilla havaittiin selviä piristymisen

merkkejä� Ruotsin, Yhdysvaltojen ja

Etelä-Amerikan positiivinen kehitys tuki

toimintaamme, ja Keski-Euroopan mark-

kinoiden vahvistuminen loi lisää vakautta

kokonaisuuteen� Myös Suomen markkina

piristyi loppuvuotta kohden� Investointeja

tehtiin harkiten mutta tavoitteellisesti, ja

asiakkaidemme työllisyystilanne oli monin

paikoin vahva� Tarve luotettaville ratkai-

suille säilyi läpi vuoden�

Toimintavarmuutta ja laatua

Huoltopalvelumme onnistuivat

erinomaisesti ja tarjosivat asiakkaille

toimintavarmuutta haastavassa ympäris-

tössä� Palveluverkoston laajentuminen ja

saavutettavuuden parantuminen näkyivät

entistä sujuvampana asiakaspalveluna�

Myös Epec jatkoi kasvuaan ja vahvisti

asemaansa teknologisena edelläkävijänä,

mikä tukee koko konsernin kehitystä�

Ponssen tehdas Vieremällä toimi

tasaisesti ja laadukkaasti� Tuotanto

pysyi hyvin aikataulussa ja vastasi

markkinoiden tarpeisiin suunnitelmal-

lisesti� Henkilöstömme osaaminen ja

sopeutumiskyky olivat jälleen vahvuuksia,

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

päästöraportoinnin osaksi PONSSE

Manager Pro -palvelupakettia� Päästöjen

seuranta tukee polttoainekulutuksen

vähentämistä, ympäristövaatimuksiin vas-

taamista sekä optimaalisesti mitoitetun

kaluston valintaa työmaille�

Suurimmat tuotelanseeraukset

toteutuivat digitaalisissa palveluissa,

mutta uusia ominaisuuksia tuotiin myös

metsäkoneisiin ja huoltopalveluihin�

Manager Pro -palvelupaketin lisäksi päi-

vänvalon näkivät vuoden aikana PONSSE

Greasing System, PONSSE Fleet moni-

toring, PONSSE Active Manual, PONSSE

FeedControl ja PONSSE Caliper 3+�

Teknologiayhtiömme Epecin johdolla

julkaisimme Cabin Vision -ohjaamokon-

septin ja teknologisen kokeiluympä-

ristön, jossa tutkimme tulevaisuuden

ohjaamoratkaisuja�

Juhlavuosi toi vuoteen erityistä

lämpöä ja yhteisöllisyyttä� Ponssen

55-vuotista matkaa juhlistettiin eri puolil-

la maailmaa asiakkaiden, kumppaneiden

ja henkilöstön kanssa� Helmikuussa

valmistunut 21 000� Ponsse-metsäkone

sekä tasavallan presidentti Alexander

Stubbin vierailu Vieremällä olivat vuoden

merkittäviä hetkiä ja osoitus Ponssen

pitkästä, arvostetusta historiasta�

Ponsse on suomalainen metsäkoneyh-

tiö, jonka ytimessä ovat osaava henkilöstö,

vahvat arvot ja asiakaslähtöinen kulttuuri�

Näiden varaan rakennamme tulevaisuutta

– pitkäjänteisesti, määrätietoisesti ja

yhdessä asiakkaidemme kanssa�

Jarmo Vidgren, hallituksen

puheenjohtaja

Juho Nummela,

toimitusjohtaja

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Ponssen vahvuus

on asiakkaisiin

keskittyminen,

vahvat arvot ja osaa-

vasta henkilöstöstä

huolehtiminen.”

Jarmo Vidgren,

hallituksen puheenjohtaja

Erinomainen

asiakaskokemus

syntyy kaikkien

ponsselaisten yhteisestä

ponnistuksesta.”

Juho Nummela,

toimitusjohtaja

Digitaalisten ratkaisujen sekä kuljettajan

työtä helpottavien ominaisuuksien

kehittäminen on entistä suurempassa

roolissa tuotekehityksessä� Saatavilla

oleva tieto on pystyttävä muuttamaan

asiakkaalle selkeiksi näkymiksi ja konk-

reettisiksi ohjeiksi, joiden pohjalta asiak-

kaan on helppo tehdä dataan pohjautuvia

päätöksiä� Datalla voidaan ohjata ja tukea

asiakkaan liiketoimintaa tuottavampaan

ja kestävämpään suuntaan ja saada opti-

maalinen hyöty korjatusta puusta�

Uusilla kuljettajaa helpottavilla ominai-

suuksilla lisätään turvallisuutta samalla

varmistaen työn tuottavuus ja sujuvuus�

Tavaralajimenetelmän metsäkoneita

voidaan käyttää erilaisissa maastoissa

erityyppisiin puunkorjuutehtäviin energia-

puun korjaamisesta ensiharvennukseen

ja aina uudistushakkuuseen saakka�

Datasta tukea liiketoimintaan

Ponsse kehittää digitaalisia ratkaisuja

asiakkaiden tarpeita kuunnellen� Ponsse

uudisti Manager-palvelunsa tuomalla

markkinoille kaksi palvelupakettia –

maksullinen PONSSE Manager Pro ja

ilmainen PONSSE Manager Standard,

joka avustaa konekannan hallinnassa ja

puunkorjuun etenemisen seurannassa�

Manager kokoaa ja visualisoi metsä-

koneiden tuottaman datan selkeiksi ra-

porteiksi, jotka tukevat entistä paremmin

niin yrittäjää, metsäkoneenkuljettajaa

kuin toimistotyöntekijää toimintojen

suunnittelussa, hallinnassa ja seuraa-

misessa� Manager Pro -palvelupaketin

uutuusominaisuudet, Karttatyökalut ja

Päästöraportointi, on kehitetty yhteis-

työssä verkostomme kanssa�

Karttatyökalut on Manager Pron kes-

keinen uutuusominaisuus� Työkalu tarjoaa

selkeän karttanäkymän, jossa nähdään

harvesterin kulkureitti ja tuotanto tavara-

lajeittain� Näin ajokoneenkuljettaja näkee

helposti niin metsässä olevat kuljetusta

odottavat rungot kuin jo varastoidut puut�

Harvesterin kuljettaja voi myös merkitä

järjestelmän kartalle huomioita ja kiin-

nostavia pisteitä tiedoksi ajokoneenkul-

jettajalle – esimerkiksi esteitä, pehmeää

maata tai muita huomioinarvoisia tietoja�

Haasteelliset olosuhteet, kuten lu-

misade voi peittää tukit hyvinkin nopeasti�

Tämä vaikeuttaa puulajien tunnistamista

ja runkojen paikantamista� Keräyksen hal-

linta -työkalun avulla ajokoneenkuljettaja

paikantaa oikeat puutavaralajit ja -määrät

pitäen toiminnan sujuvana, tehokkaana ja

aikataulussa� Myös kaikki arvokas puuma-

teriaali saadaan kerättyä talteen�

Manager Pro karttatyökalu toimii

riippumatta minkä valmistajan kuor-

matraktoreita työmaalla käytetään�

Tietojen tuottamiseen vaaditaan

PONSSE-harvesteri, mutta järjestelmään

voidaan liittää mikä tahansa kuormat-

raktori – mukaan lukien alihankkijoiden

kuormatraktorit�

Ponsse toi ensimmäisenä metsäko-

nevalmistajana maailmassa markkinoille

Päästöraportti-ominaisuuden, joka laskee

ja näyttää harvesterien ja ajokoneiden

ilmakehään aiheuttamat CO₂-päästöt

PONSSE-TUOTTEET

Ponssen jatkuvasti kehittyvät tuotteet ja innovatiiviset palvelut tukevat

asiakkaiden liiketoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Uudet digitaaliset

innovaatiot huomioivat tuottavuuden lisäksi muun muassa ympäristövaikutukset.

kone-, työmaa- ja metsäyhtiökohtaisesti

halutuilta aikaväleiltä� Päästöjen seuraa-

minen auttaa vähentämään polttoaineen-

kulutusta ja tukee näin tehokkaasti sekä

ympäristövaatimusten täyttämistä että

liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista�

Päästöraportointi auttaa myös tunnista-

maan, mitkä koneet soveltuvat parhaiten

eri työmaille�

Syrjäisillä työmailla matkaviestin-

verkon saatavuus haastaa koneiden

tiedonsiirtoa� PONSSE Connectivity

Ready -ominaisuus mahdollistaa Opti 5G

-tietojärjestelmillä varustetun PONSSE-

harvesterin yhteyden muodostamisen

ulkoiseen Wi-Fi-verkkoon, kuten Starlink-

antenniin� Ominaisuuden avulla koneiden

arvokas data on käytettävissä PONSSE

Manager -palvelussa�

Ponsse esitteli valtuutetun huoltover-

koston käyttöön tarkoitetun PONSSE

Fleet Monitoring -palvelun� Palvelu tarjoaa

kattavasti tietoa tukemaan ennakoivaa

huoltoa sekä sujuvoittamaan huoltojen

toteuttamista ja vikatilanteiden ratkai-

semista� Sen kautta voidaan seurata

koneen sijaintia, käyttötuntitietoja, häly-

tyksiä, sensoroida dataa sekä hälytys- ja

huoltohistoriaa�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Metsän elinkaari

tuotekehityksen

perustana

Laajenevan tuotekokonaisuuden

ansiosta Ponsse tarjoaa aidosti

360° -näkökulman metsätalouteen.

Tulevaisuuden innovaatioiden myötä

varmistetaan, että uudistushakkuun

jälkeen syntyy uusi mahdollisuus

kasvulle. Tämä edelläkävijyys vahvis-

taa Ponssen roolia tulevaisuuden

metsätalouden suunnannäyttäjänä

sekä vastuullisena, pitkäjänteiseen

yhteistyöhön sitoutuneena kumppanina

maailmanlaajuisesti.

Monikäyttöiset ja tehokkaat PONSSE-

harvesterit takaavat parhaan

tuottavuuden, ja ne mukautuvat erin-

omaisesti mitä erilaisimpiin ympäristöi-

hin. Käyttömukavuudeltaan harvesterit

ovat omaa luokkaansa. Harvesterien

huollettavuuteen ja käytettävyyteen

on panostettu asiakkaiden toiveita

kuunnellen.

PONSSE-harvesteripäät on kehitetty

yhdessä käyttäjien kanssa puunkorjuun

tehokkuutta hyötysuhdetta silmällä

pitäen. Innovatiivinen suunnittelu,

jatkuva tuotekehitys ja vuosikymmenten

kokemus ovat tehneet harvesteripäis-

tämme markkinoiden laatujohtajia.

Tuoteperheestä löytyy sopiva harveste-

ripää energiapuunkorjuusta järeisiinkin

kohteisiin.

Kaikkien PONSSE-kuormatraktorimallien

voima riittää muuttuviin olosuhteisiin

ja vaikeisiin maastoihin. Perinteisen

hydrostaattisen voimansiirron lisäksi

Ponssen kuormatraktorit on varustettu

CVT-voimansiirrolla, joka mahdollistaa

alhaisemman polttoainekulutuksen ja

suuremman vetovoiman.

PONSSE-tuoteperheet

HARVESTERIT KUORMATRAKTORIT HARVESTERIPÄÄT

PONSSE OptiFeedControl mahdollistaa

koko puunrungon prosessoinnin vain yh-

dellä vivulla useiden nappien painallusten

sijaan� Toiminto parantaa turvallisuutta,

sillä puun syöttö toimii vain kuljettajan

aktiivisesti kääntäessä ohjausvipua�

OptiFeedControl toiminto on käytettä-

vissä kaikissa PONSSE-harvestereissa,

joiden tietojärjestelmä on päivitetty

viimeisimpään versioon�

Tarkka läpimitan mittaus on avain

laadukkaaseen puutavaraan ja koneen

korkeaan tuottavuuteen kaikissa

olosuhteissa� Se on kriittinen osa koko

puunkorjuuprosessia ja vaikuttaa mer-

kittävästi raaka-aineen jatkokäsittelyyn�

Adaptiivinen tarkastusmittaus PONSSE

Caliper 3+ mittasaksilla tuo työhön luo-

tettavaa tarkkuutta�

Järjestelmä integroituu Opti 5G

-tietojärjestelmään ja mittasaksiin, ja

tuo mukanaan adaptiiviset tarkastusmit-

tauspisteet harvesterin mittausdatan

perusteella� Älykäs järjestelmä tunnistaa

rungon alueet, joissa mittasaksilla on hel-

pointa tehdä tarkka mittaus� Adaptiiviset

pisteet mitataan vakiopisteiden ohella,

mikä lisää arvokasta dataa ilman mer-

kittävää mittausajan kasvua� Pölkkyjen

tilavuudet lasketaan edelleen kiinteistä

pisteistä, mikä varmistaa yhtenäisen

HQC-datan ja raportoinnin� Järjestelmä

antaa myös palautetta kuljettajan teke-

män ristimittauksen laadusta�

Keskimäärin adaptiiviset mittauspis-

teet kaksinkertaistavat viritysehdotuksen

mittauspisteiden määrän, mikä tekee

kalibroinnista tarkemman ja luotetta-

vamman – jopa pienillä tarkastuserillä�

Helppoutta, turvallisuutta ja

tarkkuutta

Ponsse lanseerasi alkuvuodesta 2025

käyttöön otetun PONSSE Greasing

Systemin, joka on Ponssen H6-, H7- ja

H8-harvesteripäihin tarkoitettu lisäva-

ruste teräketjun voiteluun� Järjestelmä

syöttää voitelurasvaa teräketjulle rasva-

patruunoista Opti 5G-tietojärjestelmän

kautta tehtävien annosteluasetusten

mukaisesti�

Rasvapatruunat kulkevat kätevästi

mukana esimerkiksi metsäkoneen ohjaa-

mossa ja varmistavat tehokkaan voitelun

koko työvuoron ajan� Rasvapatruunat kor-

vaavat harvesteripäässä olevan kiinteän

rasvasäiliön ja patruunat on nopea ja

helppo vaihtaa� Uusi järjestelmä on myös

jälkiasennettava�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Ponssen Opti tietojärjestelmät ovat

käyttäjäystävällisiä ja kehittyvät jatku-

vasti. Ne suunnitellaan vastaamaan

urakoitsijoiden, kuljettajien ja metsä-

yhtiöiden tarpeita. Helppokäyttöiset

ohjelmat tehostavat koneen ohjausta,

säätöä ja kalibrointia.

Ponssen räätälöidyt ratkaisut on suun-

niteltu lisäämään työn tuottavuutta,

turvallisuutta ja mukavuutta ympäristö

huomioiden. Asiakkaiden kanssa kehi-

tettävä laaja ratkaisuvalikoima vastaa

erilaisiin tarpeisiin eri markkinoiden

vaatimukset huomioiden.

Simulaattori auttaa nykyisiä ja tulevia

kuljettajia omaksumaan metsäkoneen

käytön keskeiset vaiheet ja saamaan

tuntumaa koneen käytöstä. Se tarjoaa

turvallisen ja tehokkaan ympäristön

kehittää taitoja, parantaa suorituskykyä

ja tukea työhyvinvointia.

TIETOJÄRJESTELMÄT RÄÄTÄLÖIDYT RATKAISUT SIMULAATTORIT

Tarkempi läpimitan tarkastusmittaus

johtaa parempaan läpimitan viritykseen,

parantaa apteeraustarkkuutta ja tilavuus-

laskentaa, antaa kuljettajalle varmuutta

työhön ja säästää aikaa� Mittasaksiin

kehitetty ristimittauksen seurannan

mahdollistava kulma-anturointi on osa

lisävarusteena saatavia Caliper 3+

-mittasaksia�

Koulutusratkaisuja eri tarpeisiin

Ponsse tarjoaa asiakkailleen ja kump-

paneilleen räätälöityjä koulutusratkai-

suja, konsultointia ja käyttökoulutusta

PONSSE-metsäkoneiden turvalliseen ja

tehokkaaseen käyttöön sekä toimintojen

suunnitteluun� Tavaralajimenetelmän

(CTL) koulutusta järjestetään kaikille

puunkorjuualan ammattilaisille: koke-

neemmatkin metsäalan ammattilaiset

voivat saada uusia työkaluja taloudelli-

sempaan ja tuottavampaan työhön�

Metsäalan ammattilaisten koulutus-

tarpeisiin on kehitetty kattava valikoima

simulaattoreita� Metsäkonesimulaattorit

tarjoavat nykyaikaisen oppimisympä-

ristön harvesterin, kuormatraktorin ja

PONSSE Opti -tietojärjestelmien käytön

kouluttamiseen turvallisesti ja taloudelli-

sesti� Simulaattorien avulla kokeneetkin

metsäkoneenkuljettajat voivat kehittää

ammattitaitoaan, ja tulevaisuuden

kuljettajat voivat opetella turvallisesti

metsäkoneiden hallintaa�

Uuskonekauppoihin sisältyy käyt-

töönottokoulutus, mutta Ponssen 67

käyttöönottokouluttajaa ovat niin uusien

kuin kokeneempienkin kuljettajien tukena

opastamassa metsäkoneiden turvalli-

seen ja tuottavaan käyttöön�

Cabin Vision: tulevaisuuden

ohjaamokonsepti

Ponssen teknologiayhtiö Epec julkaisi

Cabin Vision -konseptin, joka esittelee

näkemyksiä tulevaisuuden metsäkoneen

ohjaamosta� Cabin Visionin kehittämiseen

ovat osallistuneet teknologiayritykset

CPAC Systems ja Qualcom�

Kyseessä ei ole vielä lanseerattava

tuote, vaan teknologinen kokeiluympäris-

tö, jossa tutkitaan kuljettajan ergonomi-

aa, turvallisuutta ja älykkäitä järjestelmiä�

Ensimmäinen Cabin Vision -konseptin

mukainen hahmotelma on rakennettu

Ponssen metsäkoneen ohjaamoon ja se

havainnollistaa mahdollisuuksia ja antaa

suuntaa siitä, mikä tulevaisuudessa voisi

olla mahdollista�

Myös maailman parhaat metsäkoneet

tarvitsevat huoltoa toimiakseen te-

hokkaasti ja tuottavasti koko koneen

elinkaaren ajan� Huoltopalvelut ovat

merkittävä osa Ponssen liiketoimintaa�

Maailmanlaajuisesti 210 huoltokeskusta,

yli 2 000 huollon ammattilaista, joista

mm� 320 varaosamyyjää ja yli 920

asentajaa varmistavat, että lunas-

tamme lupauksemme metsäkoneiden

luotettavuudesta ja kestävyydestä�

Huoltopalveluiden lisäksi asiakkaitamme

palvelee 67 käyttökouluttajaa, jotka

opastavat metsäkoneiden turvalliseen ja

tehokkaaseen käyttöön sekä kouluttavat

niin uusia kuin kokeneempiakin kuljettajia�

Huoltokeskukset on sijoitettu sekä

asiakkaiden toiminnan että logistiikan

kannalta keskeisiin paikkoihin� Asiakkaita

lähellä sijaitsevat huoltopalvelut lyhentä-

vät metsäkoneiden huoltoon tarvittavaa

aikaa ja luovat asiakkaillemme entistä

paremmat edellytykset kehittää toimin-

tansa kannattavuutta�

Huoltoverkostoa vahvistettiin vuoden

2025 aikana avaamalla uusia huolto-

palvelukeskuksia Puolaan, Saksaan,

Argentiinaan, Brasiliaan ja Ranskaan�

Huoltoverkostomme kasvoi myös uusien

sopimushuoltajien sekä omien kent-

tähuoltotoimintojen myötä Ruotsissa,

Norjassa, Ranskassa ja USA:ssa�

Varaosapalveluamme on tuotu

asiakkaidemme luo erilaisten toimitus-

palvelujen avulla� Varaosien saatavuus

ei ole sidottu huoltopalvelukeskusten

aukioloaikoihin ja varaosia on saatavilla

myös iltaisin ja viikonloppuisin� Suomessa

PONSSE Express -rahtipalvelu toimittaa

arkipäivisin klo 22 mennessä tilatut

varaosat seuraavaksi aamuksi lähimpään

huoltopalvelukeskukseen, asiakkaan toi-

mipisteellä sijaitsevaan toimituskonttiin

tai reitin läheisyydessä sijaitseviin osoit-

teisiin� Ruotsissa ja Norjassa on käytössä

Dropbox-palvelu, jolloin asiakas voi noutaa

tarvitsemansa osat itselleen sopivana

aikana sovitusta paikasta�

PONSSE Active Care -huoltoso-

pimuskanta on kasvanut viimeiset

vuodet� Valtuutetun huoltoverkoston

säännöllisesti ja ammattitaidolla tekemä

työ vakuuttaa joka vuosi yhä laajemman

joukon asiakkaitamme�

Huoltosopimuksiin vuonna 2024

Suomessa julkaistu ja 2025 käyttöön-

otettu Maintenance Call -huoltoon-

kutsupalvelu paransi entisestään

huoltosopimuasiakkaidemme huoltojen

ennakoitavuutta� PONSSE Maintenance

Call ennakoi ja tehostaa metsäkoneiden

huoltoa siirtämällä koneen tuntitiedot

automaattisesti lähimpään huoltoon�

Palvelussa asiakkaaseen otetaan yhteyt-

tä 200 tuntia ennen määräaikaishuoltoa,

jolloin sovitaan huoltoajankohdasta ja

tarvittavista toimenpiteistä etukäteen�

Palvelulla parannetaan koneen käytet-

tävyyttä ja vähennetään ylimääräisiä

huoltokäyntejä�

PONSSE-HUOLTO

ASIAKKAIDEMME TUKENA

Ponsse huoltoverkosto laajeni vuoden 2025 aikana uusien huolto-

palvelukeskuksien avaamisen ja laajentuneen sopimushuoltoverkoston

kautta. PONSSE- huolto tavoittaa asiakkaamme entistäkin paremmin niin

fyysisesti kuin digitaalisesti. Verkoston jatkuvalla kehittämisellä paran-

namme asiakaspalvelua ja tehostamme huoltoverkoston toimintaa.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Huoltosopimuksien avulla ennakoidaan

paremmin huoltoajankohdat ja autetaan

niin asiakkaita kuin Ponssen huoltover-

kostoa suunnittelemaan arkipäiväisiä

työtehtäviä� Parempi töiden suunnittelu

tuo tehokkuutta ja tarjoaa edellytyk-

set paremmalle työturvallisuudelle�

Säännöllisellä huollolla varmistetaan

koneen luotettava toiminta ja paras

mahdollinen käytettävyys Active Care

-huoltosopimuksen avulla Ponssen huol-

topalveluilla on käytössään koneiden huol-

tohistoria ja näin pystytään vastaamaan

paremmin asiakkaan tarpeisiin�

Huoltosopimus tarjoaa myös asiak-

kaallemme huolettomia käyttötunteja�

Kun asiakas päättää valita Active Care

-huoltosopimuksen, koneella on auto-

maattisesti 10 000 tunnin Frame &

Crane Care -runkoturva� Runkoturva

kattaa runkorakenteet kuten etu- ja ta-

karungon, keskinivelen, nosturin jalustan

sekä pää-, nosto- ja siirtopuomien rungot�

Uudistettu, ainutlaatuinen

PONSSE Active Manual – apu

aina käden ulottuvilla

Ponssen globaali huoltoverkosto

kehittyy jatkuvasti ja pyrkii vastaamaan

paikallisesti vaihteleviin asiakastarpeisiin�

Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä

lisääntyneisiin digitaalisiin palveluihin�

Mobiilisovellus PONSSE Active

Manual uudistettiin vuoden 2025

aikana� Jatkuvasti täydentyvä, ilmainen

sovellus helpottaa ja nopeuttaa kuljet-

tajan päivittäistä työtä� Sovelluksesta

löytyy runsaasti aina ajan tasalla olevia

sarjanumerokohtaisia ohjevideoita

oikeisiin ja turvallisiin työtapoihin ja ylei-

simpiin huoltotoimenpiteisiin� Sovellusta

kehitetään asiakkailtamme saadun

palautteen perusteella, jotta se palvelee

asiakkaidemme arkea mahdollisimman

hyvin� Uudistuksen myötä sovellus on

käytettävissä 18 eri kielellä�

Varaosapalvelut lähellä

asiakasta

Suomessa PONSSE Express -rahtipal-

velu toimittaa arkipäivisin varaosat

seuraavaksi aamuksi lähimpään huol-

topalvelukeskukseen, asiakkaan toimi-

pisteellä sijaitsevaan toimituskonttiin

tai reitin läheisyydessä sijaitseviin

osoitteisiin.

Ponsse on tutkinut metsäkoneiden

komponenttien kunnostuksen ympä-

ristövaikutuksia elinkaariarvioinnilla�

Yksittäisen komponentin kohdalla hiili-

jalanjälki pienenee noin neljänneksen,

kun uuden sijaan valitaan kunnostettu

komponentti� Verkostollemme on tarjolla

uusien osien lisäksi kunnostettuja va-

raosia� Ponsse minimoi materiaalihävikkiä

ja tarjoaa ratkaisuja myös vanhempien

metsäkoneiden varaosatarpeisiin�

Reman-toimintomme näkyy

myös vaihtokonepalvelussa, jossa

käytetty PONSSE-metsäkone

otetaan kunnostettavaksi ja edel-

leenmyytäväksi uuskonekaupan

yhteydessä� Vaihtokoneiden elinkaaren

Huoltopalvelu osa kestävää

kehitystä

Huollon ammattilaisten päivittäiseen

toimintaan kuuluu paljon tehtäviä,

joissa on huomioitava niin henkilöstö,

työturvallisuus kuin ympäristö, myös

maasto-olosuhteissa�

Huoltoverkostomme järjestelmällinen

tapa tehdä huollot ympäristö huomioiden

säästää asiakkaan vaivaa ja antaa

mielenrauhaa: esimerkiksi öljyjen ja

muiden ongelmajätteiden käsittely on

aina järjestetty vaatimusten ja hyvien käy-

täntöjen mukaisesti, ja PONSSE Active

Care -huoltosopimuksissa kierrätettä-

vien materiaalien käsittelystä huolehtii

huoltoverkostomme�

pidentämiseksi koneita voidaan päivittää

PONSSE-varaosapaketeilla, joilla koneet

päivitetään vastaamaan tämän päivän

suorituskyvyn vaatimuksia�

Reman-toimintaa on Suomessa

Iisalmessa sijaitsevassa PONSSE

Reman & Parts Recirculation -yksi-

kössä sekä Pohjois-Amerikassa että

Etelä-Amerikassa�

Tehokkaalla koneiden osien uudelleen-

käyttämisellä voidaan vaikuttaa koneen

aiheuttamien päästöjen määrään sen

elinkaaren aikana� PONSSE-metsäkoneen

painosta 97 prosenttia on kierrätettävää

tai uudelleen käytettävää materiaalia�

PONSSE simulaattorit helpottavat

ja nopeuttavat koulutuksien järjes-

tämistä. Simulaattoriopetuksessa

koneenkäyttäjä voi keskittyä opette-

lemaan metsäkoneen hallintalaitteita

ilman muita ulkoisia häiriötekijöitä.

Simulaattorit mahdollistavat myös

usemman henkilön yhtäaikaisen kou-

luttamisen. Käyttöönottokoulutuksen

lisäksi Ponsse järjestää myös täsmä-

koulutuksia niin uusille kuin kokeneem-

millekin koneenkäyttäjille.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Laatua ja turvallisuutta läpi

Ponsse-verkoston

Ammattitaidon ylläpitäminen tukee hen-

kilöstön työturvallisuutta ja -hyvinvointia�

Vuonna 2024 tehdyn operaatiomallin

muutoksen myötä on pystytty keskitty-

mään aiempaa paremmin ja systemaat-

tisemmin ammattitaidon ylläpitämiseen

sekä osaamisen kehittämiseen�

Vuoden aikana on koulutettu satoja

asentajia ja varaosahenkiöitä niin käytän-

nön koulutuksen kuin erilaisten verkkokou-

lutusten avulla� Vuoden aikana järjestettiin

muun muassa maaorganisaatioiden jälki-

markkinoinnin esihenkilöille koulutuskoko-

naisuus, jossa keskityttiin asiakastukeen,

palvelujen digitalisoitumiseen, turvallisuu-

teen, laatuun ja kestävään kehitykseen�

ESW (Effective and Safe Workshop)

-työkalu on luotu verkostomme kehittämi-

seen ja kehityskohteiden tunnistamiseen�

ESW-auditointien ja ESW-manuaalin

avulla varmistamme yhtenäiset, järjes-

telmälliset ja vastuulliset päivittäiset

toimintatavat� Näin voimme tarjota

asiakkaillemme hyvän ja tasalaatuisein

palvelun riippumatta siitä, missä päin

maailmaa hän työskentelee ja asioiko hän

Ponssen omalla huoltopalvelukeskuksella,

jälleenmyyjällä tai sopimushuoltajalla�

Yli 650 tehtyä ESW-auditointia on

osoitus Ponssen sitoutumisesta korkeaan

laatuun ja asiakastyytyväisyyteen� Tärkeitä

kokonaisuuksia ja mitattavia osa-alueita

ovat muun muassa työturvallisuus, ympä-

ristöasiat ja koulutus�

Uusien koneiden käyttöönottokoulutus-

ta varten käytössämme on Delivery App

-sovellus� Sovellus toimii muistilistana niin

käyttökouluttajalle kuin koneenkäyttäjälle

asioista, jotka koulutuksen yhteydessä on

käytävä läpi� Näin varmistamme tasalaa-

tuisen ja kattavan koulutuksen� Lisäksi

huoltoasentajille on käytössä laaja valikoi-

ma ohjevideoita turvallisiin ja tehokkaisiin

työtapoihin� Kehitämme videokirjastoa

jatkuvasti vastaamaan asentajiemme

tarpeita�

Asentajakilpailu motivoi amma-

tilliseen kehittymiseen

Alkukesällä 2025 järjestettiin jo viidettä

kertaa Ponssen oma kansainvälinen

asentajakilpailu� Kilpailu on tarkoitettu

Ponssen omille asentajille, sopimushuol-

tajille sekä jälleenmyyjien asentajille�

Kilpailussa mitataan asentajien taitoja

kahden päivän aikana 12 tehtäväras-

tilla� Tehtävät vaihtelevat mekaanisista

asennus- ja huoltotehtävistä sähköasen-

nusten ja hydrauliikan vianhakuun ja

metsäkoneen tietojärjestelmiin� Kilpailun

aikana tuomarit seuraavat tiiviisti tehtä-

vien tekemistä ja arvioivat kilpailijoiden

suorituksia� Suorituksessa arvioidaan

muun muassa työturvallisuus, vianha-

kutaito, työtavat, kyky seurata ohjeita

sekä suorittaa huoltotehtävissä koneen

testaus ja koekäyttö�

Jokainen kilpailija saa suoritukses-

taan henkilökohtaisen palautteen sekä

kirjallisen työnkuvauksen oppimisen

mahdollistamiseksi� Kilpailun tavoitteena

on nostaa asentajien työn arvostusta ja

tunnettavuutta sekä lisätä motivaatiota

oman ammattitaidon kehittämiseen�

Osa aiempiin kilpailuihin osallistuneista

toimii nykyään muun muassa asentajien

kouluttajina�

DIGITAALISET PALVELUT

ASIAKKAAN TUKENA

Digitaaliset innovaatiot perustuvat

Ponssen pitkään kokemukseen ja

vahvaan vuorovaikutukseen asiakkai-

demme kanssa. Uudistetun ja jatkuvasti

täydentyvän PONSSE Active Manual

mobiilisovelluksen myötä metsäkoneen-

kuljettajalla on aina käden ulottuvilla

ajantasaiset ja turvalliset työohjeet ylei-

simpiin huoltotoimenpiteisiin. Sovellusta

täydennetään ja kehitetään asiakkailta

saadun palautteen myötä tukemaan kul-

jettajan arkea entistä paremmin.

Vastuullisen metsätalouden halutuin kumppani

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat

Ponssen menestystekijöitä ja toiminnan

jatkuvuuden edellytys� Tavoitteemme on

olla vastuullisen metsätalouden halutuin

yhteistyökumppani ja kestävien puunkor-

juuratkaisujen johtava toimija maailmassa�

Ponssen kestävyystyö on kiinteä osa

yhtiön strategiaa, liiketoimintamallia ja

päivittäistä päätöksentekoa� Ponsse on

sitoutunut kunnioittamaan kansainvä-

lisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja

edistämään toiminnallaan YK:n kestävän

kehityksen tavoitteiden toteutumista�

Vastuullisuustyötä ohjaavat keskeisten

sidosryhmien tarpeet ja yhtiön arvot –

välitämme aidosti, teemme asiakkaalle,

olemme sanamme mittaisia ja uudistum-

me innolla� Nämä periaatteet näkyvät niin

tuotekehityksessä, henkilöstöpolitiikassa

kuin yhteistyössä asiakkaiden ja kumppa-

neiden kanssa�

Yhdessä asiakkaidemme ja kumppa-

neidemme kanssa meissä on innostusta,

taitoa ja tahtoa muuttaa asioita jatkuvas-

ti paremmaksi�

Vastuullisuustyömme keskeiset tulokset Tavoite 2030 Toteuma 2025

YHTEISÖT

TOIMINTA

RATKAISUT

IHMISET

Tapaturma-taajuus (LTIF)

Kierrätysasteen nosto

Markkinaperusteisten Scope 1 & 2

-päästöjen vähentäminen*

Merkittävien Scope 3 -päästöjen

vähentäminen*

Toimittajista sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

(tavoitevuosi 2025)

70 %

- 42 %

- 25 %

100 %

6,9

62,6 %

- 6* %

- 27* %

98 %

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme, ihmistemme ja ympäristön hyväksi

VASTUULLISUUS PONSSELLA

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Ilmasto ja luonto

Ponssen teknologia ja uudet liiketoi-

mintamallit tarjoavat yhä enemmän

mahdollisuuksia tuottavaan, ilmastoa ja

ympäristöä kunnioittavaan puunkorjuu-

seen� Kehitämme ratkaisuja, jotka edistä-

vät kiertotaloutta ja pienentävät koneen

ympäristövaikutuksia�

Ponssen ilmastotyön painopiste on

PONSSE-metsäkoneiden energiatehokkuu-

dessa, päästöjen vähentämisessä ja vähä-

päästöisten ratkaisujen kehittämisessä�

Ponsse on asettanut tavoitteeksi vähentää

omien toimintojensa (Scope 1 ja 2) kasvi-

huonekaasupäästöjä 42 prosenttia ja arvo-

ketjun merkittäviä päästöjä (Scope 3) 25

prosenttia vuoteen 2030 mennessä ver-

rattuna vuoden 2023 tasoon� Digitaaliset

palvelut, kuten PONSSE Manager, tukevat

asiakkaita päästöjen seurannassa ja puun-

korjuun optimoinnissa�

Ponssen metsäkoneet toimivat

suoraan metsäluonnossa ja biologisen

monimuotoisuuden huomioiminen

on osa vastuullista tuotekehitystä�

Tavaralajimenetelmään perustuvat

PONSSE-metsäkoneet mahdollistavat

puuraaka-aineen tehokkaan hyödyntämi-

sen ja erilaiset korjuutavat harvennushak-

kuilta jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin�

Metsäkoneet ovat pitkäikäisiä tuottei-

ta, ja Ponsse pidentää niiden elinkaarta

kattavilla huoltopalveluilla, päivityksillä ja

kunnostuksella� Ponssen Reman-toiminta

mahdollistaa varaosien kunnostamisen ja

uudelleenkäytön, mikä vähentää materi-

aalihukkaa ja raaka-aineiden tarvetta�

Teknologia ja digitalisaatio mahdollistavat vähäpäästöisen ja älykkään puunkorjuun

Kunnostettujen tai uudel-

leen käytettäväksi tuotet-

tujen varaosien määrä

Metsäkoneissa voidaan

käyttää karttaohjelmia,

jotka opastavat kuljettajaa

havaitsemaan

metsäluonnon herkät

alueet tai merkitsemään

kohteita kartalle.

TYÖMME TULOKSIA 2025

222 t

Osana metsätalouden arvoketjua Ponssella on todellinen mahdollisuus vaikuttaa

Upstream

Ponssen

oma toiminta

Downstream

Materiaalien

louhinta ja

jalostus

Komponenttien

valmistus

Metsä-

koneiden

valmistus ja

myynti

Metsä-

koneiden käyttö

ja huolto

Metsän-

hoito ja

puunjalostus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Biodiversiteetti Biodiversiteetti

Arvoketju

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiHallituksen toimintakertomus

OsakkeenomistajilleVuosi 2025

Ihmiset ja yhteiskunta

Rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys – arvostamme toisiamme ja olemme luotettava kumppani

Ponsselaisille vastuullisuus on yhteinen ja

vahva arvomaailma, jossa korostuvat ih-

misten arvostus ja pyrkimyksemme par-

haaseen mahdolliseen lopputulokseen�

Tuoteturvallisuus, käyttäjäkoulutus ja asia-

kaspalautteen hyödyntäminen ovat kes-

keisiä osia kestävässä liiketoiminnassa�

Ponssen henkilöstö on yhtiön tärkein

voimavara� Ponsse haluaa olla tasa-ar-

voinen ja yhdenvertainen työyhteisö,

jossa on turvallista työskennellä ja

mahdollisuus kehittyä� Työturvallisuuden

parantaminen on keskeinen tavoite, ja

pitkän aikavälin päämääränä on nolla

tapaturmaa�

Ponssen tuotteiden on oltava tur-

vallisia käyttää koko elinkaarensa ajan,

eivätkä ne vaaranna käyttäjien, huolto-

henkilöstön, työntekijöiden tai ympäristön

turvallisuutta tai terveyttä�

Hyvä hallintotapa, eettiset toiminta-

periaatteet ja avoin raportointi luovat

perustan luottamukselle�

Työntekijäkokemuksen

(eNPS) tulos

Ponsse oliLuottamus&

Maine-tutkimuksessa

Suomen toiseksi hyvä-

maineisin yritys ja yksityis-

sijoittajien arvion mukaan

pörssiyhtiöiden hyvä-

maineisin.

TYÖMME TULOKSIA 2025

Hallitus

31.12.2025

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa

8�4�2025�

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiö-

järjestyksen mukaan vähintään viisi ja

enintään kahdeksan jäsentä� Hallituksen

jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka

yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä

kesäkuun loppuun mennessä� Hallituksen

jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa

varsinaisessa yhtiökokouksessa� Hallitus

valitsee keskuudestaan puheenjohtajan

toimikaudeksi kerrallaan� Hallitus kokoon-

tui kertomusvuoden aikana 10 kertaa�

Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti

kokouksiin – osanottoprosentti oli 97,1�

Markkinointimerkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2020

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2025:

3 684 263 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä

toimitusjohtajan varamies 2008–2020 Ponsse Oy,

aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa 2007–2008

Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008

Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004

Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö,

käytetyt koneet 1999–2001

Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

Muut luottamustehtävät

Jamo Investment Company Oy,

hallituksen puheenjohtaja

KalPa Hockey Oy, hallituksen jäsen

Einari Vidgrén Oy, hallituksen jäsen

Varatuomari, MBA

Hallitusammattilainen

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2025: 4 500 kpl

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017

Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016

Unicus Oy, partneri 2006–2011

Conventum Corporate Finance Oy, johtaja

1998–2005

Prospectus Oy, johtaja 1994–1998

Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja

Epec Oy, hallituksen jäsen

Gofore Oyj, hallituksen jäsen

HC Ässät Pori Oy, hallituksen jäsen

Lapti Group Oy, hallituksen jäsen

Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja

Puuilo Oyj, hallituksen puheenjohtaja

SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheenjohtaja

Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen

puheenjohtaja

Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen

Puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

JARMO VIDGREN, s. 1975 MAMMU KAARIO, s. 1963

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

Jäsenet

Kasvatustieteiden maisteri

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2025

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2025: 6 207 000 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2010–2020

Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003

Ponsse Oyj, PR-päällikkö 2000–2003

Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja

Einari Vidgrén Oy, hallituksen puheenjohtaja

Metsähallitus, hallituksen jäsen

Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja

Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja

Ylä-Savon Hippos ry, puheenjohtaja

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM),

metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava neuvonantaja, yritysvastuu ja

strategia

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2023

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Metsähallitus, johtaja, eri vastuualueita: viestintä,

strategia ja vastuullisuus 2017–2022 Stora Enso

Oyj, vastuullisuusjohtaja ja muita vastuualueita

2010–2017

Metsä Group Oyj, ympäristö- ja yritysvastuujoh

taja ja muita vastuualueita 2000–2010 Suomen

Metsäyhdistys, tiedottaja 1998–2000

Thomesto Oy, Thomesto Sverige AB, eri päällikköteh

täviä 1993–1998

Muut luottamustehtävät

FIBS ry, hallituksen puheenjohtaja

Green Resources (Itä-Afrikka), hallituksen jäsen

Metso Oyj, hallituksen jäsen

DI, tuotantotekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2022

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

KONE Oyj, johtaja, strategiset projektit 2019–2020

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, modernisointiliiketoi

minnan johtaja 2011–2019

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, liukuporrasliiketoimin

nan johtaja 2009–2011

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, johtaja, toimitusoperaa

tiot 2006–2009

KONE Hissit Oyj, toimitusjohtaja Suomi ja Baltia

2003–2006

Kone Corporation 1999–2020, erilaisia johtotehtäviä

liittyen strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

sekä myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan

Muut luottamustehtävät

Fennosteel Oy, hallituksen jäsen

Hetitec Oy, hallituksen jäsen

Oyj Sisu Auto AB, hallituksen jäsen

DI, prosessitekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019

Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen (useita eri

vastuualueita) 2007–2015

Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä

1990–2007

Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

Muut luottamustehtävät

Metsä Board Oyj, hallituksen jäsen

Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen jäsen

KTM

Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Timber Oy, sahaliiketoiminnan johtaja

2014–09/2022

Keitele Timber Oy, myyntijohtaja 2006–2014

Keitele Timber Oy, vientipäällikkö 1999–2006

Muut luottamustehtävät

Keitele Group Oy, hallituksen puheenjohtaja

Sahateollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

JUHA VIDGREN, s. 1970JUHA VANHAINEN, s. 1961

TERHI KOIPIJÄRVI, s. 1967 ILPO MARJAMAA, s. 1961

JUHO NUMMELA, s. 1977, pj.

MARKO MATTILA, s. 1973

MIIKA SOININEN, s. 1981

PETRI HÄRKÖNEN, s. 1969

TAPIO MERTANEN, s. 1965

TOMMI VÄÄNÄNEN, s. 1973KATJA PAANANEN, s. 1971

JUHA INBERG, s. 1973

TIINA KAUTONEN, s. 1973

TkT

Toimitusjohtaja, CEO

Johtoryhmän jäsen 2�1�2005 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjoh

taja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja

2005–2006

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 89 349 kpl

Metsätalousinsinööri, MBA

Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�6�2020 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jälleenmyyntiver

kostonjohtaja 2018–2020, Ponsse Latin America

Ltda�, toimitusjohtaja 2016–2018, Ponsse Oyj,

aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Baltia

ja Chile 2011–2016, Ponsse North America, Inc�,

toimitusjohtaja 2007–2011

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 2 332 kpl

Tekniikan yo

Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT

Johtoryhmän jäsen 1�12�2020 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2018

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, päällikkö, IT

ja digitaalinen palvelukehitys 2019–2020, Ponsse

Oyj, IT-päällikkö 2018–2019, Qentinel Finland Oy,

toimitusjohtaja 2017–2018

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 1 068 kpl

Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan sijainen

Johtoryhmän jäsen 1�10�2009 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director,

Operations and Quality 2007–2009

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 7 670 kpl

Teknikko, MTD

Huoltopalvelujohtaja

Johtoryhmän jäsen 3�5�2010 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 1994

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston

kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalve

lujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointi-

päällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö

1995–1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 1 200 kpl

Insinööri, AMK

Johtaja, toimitusketju

Johtoryhmän jäsen 1�10�2013 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso

Automation, Director, Analyzers Product Group

2010–2013, Director, Kajaani Operations

2006–2010

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 8 152 kpl

Vastuullisuusjohtaja

Johtoryhmän jäsen 16�1�2023 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, vastuullisuus

päällikkö 2021–2023, Ponsse Oyj, viestintäpäällikkö

2009–2021, Ponsse Oyj, tiedottaja 2003–2009,

Ponsse Oyj, markkinointi- ja viestintäassistentti

1999–2003

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 1 918 kpl

TkT

Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�1�2009 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja

tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj,

suunnittelupäällikkö 2006–2008

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 14 950 kpl

Tradenomi

Henkilöstöjohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�1�2023 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2023

Keskeinen työkokemus: KONE Corporation 2008–

2022 globaaleissa HR-johtamisen tehtävissä, Nokia

Oyj, eri henkilöstöhallinnon tehtävät 1997–2008

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2025: 1 576 kpl

Konsernin johtoryhmä 31.12.2025

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osakkeenomistajille

PONSSE OYJ

Pohjoismaat

Eurooppa

Aasia, Australia

ja Afrikka

Etelä-

Amerikka

Pohjois-

Amerikka

Ponssen jakeluverkosto

Maaorganisaatioidemme

ja PONSSE-jälleenmyyjien

yhteystiedot löydät

osoitteesta

ponsse.com/yhteystiedot

Myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatiomme on jaettu

viiteen markkina-alueeseen: Pohjoismaat ja Baltia, Eurooppa,

Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka sekä Aasia, Australia ja

Afrikka� Alueet sisältävät Ponssen maaorganisaatiot sekä

Ponssen jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat�

Aluejaolla varmistamme verkostomme vahvan keskittymi-

sen huoltoon, myyntiin ja paikalliseen asiakaskokemukseen

samalla vahvistaen Ponssen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja

kannattavuutta�

Ponsse tukee koko verkostoaan ja kehittää toimintaansa mää-

rätietoisesti paremman asiakas- ja työntekijäkokemuksen saa-

vuttamiseksi� Osana tätä työtä yhtenäistämme toimintatapoja ja

parannamme kustannustehokkuutta maailmanlaajuisesti�

Kaiken keskiössä on asiakas – tavoitteenamme on entistä

parempi asiakaspalvelu ja asiakaskokemus sekä yhteistyö koko

Ponsse-verkostossa�

HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

SISÄLLYS

Hallituksen toimintakertomus.......................................................... 34

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut............................. 41

Osakekohtaiset tunnusluvut ............................................................. 42

Tunnuslukujen laskentakaavat .......................................................... 43

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli tilikaudella 749,9 (2024, 750,4)

miljoonaa euroa ja liikevoitto 41,6 (36,8) miljoonaa euroa. Tulos

ennen veroja oli 40,0 (21,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen

tulos oli 1,09 (0,45) euroa.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui tilikauden aikana 749,9

(750,4) miljoonaa euroa, joka on 0,1 prosenttia vähemmän kuin

vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonais-

liikevaihdosta oli 77,0 (73,8) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjoismaat ja

Baltia 45,9 (46,3) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 25,3

(22,9) prosenttia, Pohjois-Amerikka 14,7 (14,5) prosenttia,

Etelä-Amerikka 11,6 (13,8) sekä Aasia, Australia ja Afrikka 2,5

(2,5) prosenttia.

(1 000 EUR) 1–12/25 1–12/24 1–12/23

Liikevaihto jatkuvista

toiminnoista

749 874 750 427 821 800

Liikevaihto lopetetuista

toiminnoista

0 0 3 576

Liikevaihto yhteensä 749 874 750 427 825 376

Tuloskehitys

Liikevoitto oli 41,6 (36,8) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus

liikevaihdosta oli tilikaudella 5,6 (4,9) prosenttia.

(1 000 EUR) 1–12/25 1–12/24 1–12/23

Liikevoitto jatkuvista

toiminnoista

41 632 36 755 47 153

Liikevoitto lopetetuista

toiminnoista

0 0 1 247

Liikevoitto yhteensä 41 632 36 755 48 400

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 10,3 (6,3)

prosenttia.

Henkilöstökulut olivat tilikauden aikana 120,4 (110,2)

miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 85,7 (94,8)

miljoonaa euroa. Brasilian Full Service -sopimuksen tulosvaikutus

varauksen muutoksen jälkeen tilikaudella oli -2,6 miljoonaa euroa

ja sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin. Tappiollista sopimusta

varten konsernin taseessa on 6,3 miljoonan euron varaus.

Vertailukaudella Brasilian Full Service -sopimuksen tulosvaiku-

tus varauksen muutos huomioiden oli -17,2 miljoonaa euroa.

Sopimus on määräaikainen ja päättyy vuoden 2026 aikana.

Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheu-

tuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus tilikauden ai-

kana oli -0,4 (-11,7) miljoonaa euroa.Koronvaihtosopimuksista on

kirjattu tilikaudella tulosvaikutteisia arvostuskuluja 0,4 miljoonaa

euroa. Emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat nettomääräisesti

Oman pääoman (ROE) ja sijoitetun pääoman (ROCE) tuotto-%

ROE

ROCE

2025

9,2

10,3

2024

3,9

6,3

2023

5,9

8,9

OMAN PÄÄOMAN (ROE) JA

SIJOITETUN PÄÄOMAN (ROCE) TUOTTO

(%)

ROE ROCE

2025 2024 2023

Omavaraisuusaste, %

2025

2024

2023

59,5

58,7

53,3

OMAVARAISUUSASTE

(%)

2025 2024 2023

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

111,0 (116,8) miljoonaa euroa. Saatavat tytäryhtiöiltä koostu-

vat pääosin myyntisaamisista. Tilikauden tulokseksi muodostui

30,5 (12,5) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton

osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,09 (0,45).

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli tilikauden päättyessä 571,4

(563,1) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvo oli 240,0

(219,1) miljoonaa euroa. Tilikaudella kirjattiin kuluksi 9,2 (4,5)

miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alen-

nettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Myyntisaamisia

oli 63,5 (54,1) miljoonaa euroa sekä likvidejä rahavaroja 58,1

(83,6) miljoonaa euroa. Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO

Ponssen osakekannan myynnistä johtuvan 3 miljoonan euron

saamisen maksujärjestelyihin liittyviä käytäntöjä selvitetään yh-

teistyössä viranomaisten ja rahoituslaitosten kanssa. Kyseinen

erä on esitetty lyhytaikaisena saamisena.

Konsernin oman pääoman määrä oli 338,2 (327,2) miljoonaa

euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 283,6 (284,8)

miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen määrä oli 78,7 (86,9)

miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään rahoitus-

limiittisopimuksilla ja yritystodistusohjelmilla. Konsernin lainat

rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskove-

nantteja. Konsernin nettovelat olivat 20,5 (3,3) miljoonaa euroa

ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 6,1 (1,0) prosenttia.

Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 59,5 (58,7)

prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 23,3 (85,0) miljoonaa euroa.

Investointien rahavirta oli -22,5 (-21,0) miljoonaa euroa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin tilikauden aikana 702,7 (706,9) miljoonan

euron arvosta ja tilauskanta oli tilikauden päättyessä 141,4

(188,6) miljoonaa euroa.

Jakeluverkosto

Myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatio jakautuu

viiteen markkina-alueeseen: 1) Pohjoismaat ja Baltia 2) Keski- ja

Etelä-Eurooppa 3) Etelä-Amerikka 4) Pohjois-Amerikka sekä 5)

Aasia, Australia ja Afrikka.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikaudella yhteensä 26,9

(24,6) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 8,8 (9,6) miljoonaa

euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 22,7 (21,6) mil-

joonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi

rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden

investoinneista.

Ponssen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät

ammattitaitoiset ja osaavat työntekijät, nykyaikaisen tuotannon

ja joustavan toimitusketjun, kumppanuudet avaintoimittajien

ja sidosryhmien kanssa sekä vahvan yritysmaineen. Nämä re-

surssit mahdollistavat Ponssen kilpailuedun ja pitkän aikavälin

kasvustrategian. Ponssen arvonluontimalli on kuvattu kokonai-

suudessaan sivuilla 52–53.

Yhtiökokous vuonna 2025

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 8.4.2025.

Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen

sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuu-

vapauden tilikaudelta 2024. Yhtiökokous vahvisti hallituksen

kokoonpanon ja palkitsemisen, valitsi tilintarkastajan sekä

hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin ja -politiikan.

Yhtiökokous päätti myös osingonjaosta sekä henkilöstön voitto-

palkkion maksun. Edellä mainittujen lisäksi yhtiökokous teki alla

olevat päätökset.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään

enintään 250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä

tai useammassa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet hankitaan julkisessa

kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin

osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osak-

keista maksettava vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken

markkinahinta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa

kaupankäynnissä. Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen

kaupankäynnin ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa

hankintahetken markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä.

Hallitus valtuutettiin päättämään, miten osakkeita hankitaan.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkei-

den hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Omia osakkeita

voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien

osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta), jos siihen on

yhtiön kannalta painava taloudellinen syy osakeyhtiölain 15

luvun 6 §:n mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön

pääomarakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten

yhtiön kasvustrategiaa tukevien yrityskauppojen, investoin-

tien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen

rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, käytettäväksi yhtiön

kannustinjärjestelmissä tai muutoin edelleen luovutettavaksi,

pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Päätöstä yhtiön omien osakkei-

den hankkimisesta ei valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että

yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan olevien omien osak-

keiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista

osakkeista. Valtuutus kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiö-

kokouksen 9.4.2024 hallitukselle antaman valtuutuksen, ja on

voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osa-

keannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen

optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan

antaa enintään 250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten

oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), yhdessä tai

useammassa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen eh-

doista. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita

että yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Osakkeiden sekä

optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisessa ja luovuttamisessa voidaan poiketa

osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti),

jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten

osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämisek-

si, mahdollisten yhtiön kasvustrategian tukemiseksi tehtävien

yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan

kuuluvien järjestelyjen toteuttamiseksi taikka yhtiön sitouttamis-

ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Hallitus voi valtuu-

tuksen nojalla päättää myös maksuttomasta osakeannista

yhtiölle itselleen. Valtuutus kumoaa aikaisemman varsinaisen

yhtiökokouksen 9.4.2024 hallitukselle antaman valtuutuksen

päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkei-

siin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on

voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Vidgren ja hallituksen

varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä

toimivat Terhi Koipijärvi, Matti Kylävainio, Ilpo Marjamaa, Juha

Vanhainen, Jukka Vidgren (8.4.2025 saakka) ja Juha Vidgren

(8.4.2025 alkaen).

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai

valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin tilikauden aikana 10 kap-

paletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 97,1.

Yhtiön tilintarkastajana toimi tilikauden aikana KPMG Oy Ab

päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjoh-

tajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan

sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuoteke-

hitysjohtaja Juha Inberg, henkilöstöjohtaja Tiina Kautonen,

myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huol-

topalvelujohtaja Tapio Mertanen, vastuullisuusjohtaja Katja

Paananen, IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen

sekä toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen. Yhtiön

johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

2 083 (2 083) henkilöä. Tilikauden päättyessä konsernin pal-

veluksessa oli 2 117 (2 024) henkilöä. Palkkojen ja palkkioiden

kokonaissumma tilikaudella oli 120,4 (110,2) miljoonaa euroa.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Ponsse Oyj:n hallitus perusti kaksi osakepohjaista

kannustinjärjestelmää konsernin toimitusjohtajalle ja

avainhenkilöille vuonna 2023. Kannustinjärjestelmien

keskeiset ehdot julkaistiin pörssitiedotteessa 3.3.2023.

Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien

ja järjestelmien osallistujien tavoitteet yhtiön arvon

nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat

yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden

ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt konsernin osakepohjaisten

kannustinjärjestelmien uusista ansaintajaksoista huhtikuussa

2025 ja on antanut näistä tiedotteen 25.4.2025.

Toimitusjohtajan osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalen-

terivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026

ja 2025–2027. Ehdollisena palkkiona saatuja osakkeita ei saa

luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.12.2025,

31.12.2026 ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio

maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraavan

toukokuun loppuun mennessä.

Vuonna 2025 on maksettu ansaintajaksolta 2024 yhteensä

5 301 osaketta, jotka ovat arvoltaan 145 155 euroa ja joiden

500

1000

1500

2000

2500

Henkilöstö keskimäärin

2025

2024

2023

2 083

2 106

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

2025 2024 2023

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

johtoryhmän jäsenet lukuun ottamatta toimitusjohtajaa.

Avainhenkilöiden ansaintajakson 2023–2025 suoritepe-

rusteisen lisäosakejärjestelmän palkkiot perustuvat konsernin

liiketulokseen, liikevaihtoon ja henkilöstötyytyväisyyteen.

Ansaintajaksojen 2024–2026 ja 2025–2027 ehtoihin on

lisätty myös tapaturmataajuus. Ansaintajaksolta 2025–2027

maksettavat palkkiot ovat arviolta yhteensä enintään 60 000

Ponsse Oyj:n osaketta (nettopalkkio). Lisäksi yhtiö maksaa

palkkiosta osallistujille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaali-

vakuutusmaksut palkkion maksun yhteydessä. Tilikaudella

ansaintajaksojen 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027

osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kuluja oli yhteensä

0,7 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajan sekä avainhenkilöiden kannustinjärjestelmien

kokonaiskuluvaikutuksen vuosina 2023–2027 arvioidaan olevan

noin 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2023, 2024 ja 2025 alkanei-

den sitouttamisjaksojen osalta.

Lähipiirilainat

Yhtiö on myöntänyt tytäryhtiöille lainoja yhteensä 12,1 miljoonaa

euroa konsernirahoituksen normaalien ehtojen mukaisesti.

Lainojen korot perustuvat konsernin sisäisesti määrittelemään

kiinteään korkoon markkinaehtoisuus huomioiden.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osak-

keesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2025 oli 879 785

kappaletta, joka on 3,14 prosenttia osakkeiden kokonaismääräs-

tä. Vaihdon arvo oli 22,9 miljoonaa euroa. Tilikauden alin kurssi

oli 19,55 euroa osakkeelta ja ylin 32,00 euroa osakkeelta.

Tilikauden päätöskurssi oli 25,90 euroa osakkeelta ja koko

osakekannan markkina-arvo 725,2 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 5 046 omaa

osaketta.

kuluvaikutus yhtiölle oli 0,3 miljoonaa euroa. Tästä on annettu

pörssitiedote 30.6.2025.

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2025–2027 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF). Ansaintajaksoilta 2025–2027

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio). Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka

päättyy 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio maksetaan

toukokuun 2028 loppuun mennessä.

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite.

Avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Avainhenkilöiden järjestelmässä on kolme kolmen kalenterivuo-

den mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027. Ansaintajaksolle osallistumisen ja

palkkion saamisen edellytyksenä on, että järjestelmään osallistu-

va avainhenkilö hankkii ansaintajakson alkaessa yhtiön osakkeita.

Ponsse toimittaa lisäosakkeita ansaintajaksolle 2:1 suhteessa

(jokaista kahta (2) itse sijoitettua osaketta kohti avainhenkilö saa

yhden (1) lisäosakkeen). Ehdollinen palkkio maksetaan vuosina

2023, 2024 ja 2025 sijoitusosakkeiden hankinnan ja palkkion

vahvistamisen jälkeen niin pian kuin käytännössä mahdollista.

Ehdollisena palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sito-

uttamisjakson aikana, joka päättyy 31.12.2025, 31.12.2026

ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin

ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun

mennessä. Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta

määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavut-

tamisen perusteella suhteessa osallistujan omaan sijoitukseen.

Kohderyhmään kuuluu avainhenkilöitä, mukaan lukien konsernin

100

125

Tutkimus- ja kehitysmenot, MEUR

2025

2024

2023

120,4

110,2

115,3

PALKKOJEN JA PALKKIOIDEN KOKONAISSUMMA

(MEUR)

2025 2024 2023

150

300

450

600

750

Osakekannan markkina-arvo, MEUR

2025

2024

2023

725,2

562,8

632,8

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

(MEUR)

2025 2024 2023

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen

osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus

on vahvistanut hallinnointiperiaatteet, jotka noudattavat

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate

Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä

johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti

ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja

käytännöt.

Hallinnointiperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivujen

sijoittajaosiossa. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025

on julkistettu erillisenä Hallituksen toimintakertomuksesta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä löytyy vuosikertomuk-

sen lisäksi yhtiön internetsivuilta.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja

taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea

yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista

sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatku-

vuutta. Ponssen johto arvioi vuosittaisessa riskikartoituksessa

myös yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat vastuullisuusriskit ja

-mahdollisuudet. Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen,

luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät

näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata

liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön

strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai

liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset

tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja

havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia päivittäistä liiketoimintaa ja

sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa

hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa

yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan

jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma,

jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan

sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella.

Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen

ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja

minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Lähiajan merkittävimmät riskit liittyvät maailman geopoliittiseen

tilanteeseen, talouskasvun heikkouteen sekä rahoitusmarkkinoi-

den ja korkotason epävarmuuteen. Geopoliittiset jännitteet voi-

vat heijastua kauppapolitiikkaan erityistullien ja protektionismin

muodossa, mikä lisää epävarmuutta vientimarkkinoilla. Lisäksi

rahoitusmarkkinoiden häiriöt, pakotteet sekä kasvavat kyber-

turvallisuusuhat lisäävät toimintaympäristön riskejä. Epävakaa

maailmantalous ja mahdollisesti kasvavat rahoituskulut voivat

heikentää myös metsäkoneiden kysyntää, erityisesti kehittyvillä

markkinoilla, joissa valuuttakurssivaihtelut ovat suuria.

Haastavassa markkinatilanteessa Ponssen vahva rahoitus-

asema on keskeinen vahvuus. Yhtiö on toteuttanut tarvittavia

toimenpiteitä jatkuvuuden varmistamiseksi ja arvioi rahoitus-

tilannetta säännöllisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena

on ylläpitää riittävä maksuvalmius sekä hallita korko- ja valuut-

tariskejä. Yhtiön rahoitusasema ja likviditeetti ovat säilyneet

vahvoina useiden rahoituslaitosten kanssa solmittujen sitovien

luottolimiittien ansiosta. Korkoriskejä pienennetään käyttämällä

eri viitekorkoihin sidottuja luottoja ja koronvaihtosopimuksia, ja

valuuttakurssivaihteluita hallitaan osin johdannaissopimuksilla.

Emoyhtiö seuraa aktiivisesti konsernin sisäisten ja ulkoisten

myyntisaamisten kehitystä sekä niihin liittyviä arvonalentumis-

riskejä. Pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin sisältyy lisäksi opera-

tiivisia riskejä, joita hallitaan jatkuvalla seurannalla ja ennakoivilla

toimenpiteillä.

Vientimarkkinoilla muutokset vero- ja tullilainsäädännössä

voivat vaikeuttaa kaupankäyntiä ja heikentää kannattavuutta.

Lisäksi globaalit toimitusketjujen häiriöt voivat vaikuttaa metsä-

koneiden valmistusaikatauluihin sekä kasvattaa toimitusketjuun

ja käyttöpääoman hallintaan liittyviä riskejä.

Ponsse on jatkanut aktiivista kyberturvallisuuden kehittämis-

tä ja etenee systemaattisesti kohti ISO 27001 -vaatimusten

mukaista toimintamallia. Yhtiön valmiuksia havaita ja torjua poik-

keavaa verkkoliikennettä on parannettu ja digitaalisia palveluita

testataan säännöllisesti kyberhyökkäysten varalta yhteistyössä

asiantuntijakumppaneiden kanssa. Ponsse seuraa EU:n tietotur-

valainsäädännön etenemistä ja toteuttaa vaadittavat käytännöt

osana jatkuvaa kehittämistä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta

koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa

tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernin johto tekee har-

kintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laati-

misperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tilinpäätöksen

laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen

näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat

tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen

luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan

suoritusta. Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista

kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan

vaihto-omaisuuden arvonalentumista. Arvioinnissa otetaan

huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen

myyntihinta.

Takuuvarauksen muutos

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja ai-

kaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishisto-

riaan. Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin

takuuvelvoitteisiin.

Muiden varausten muutos

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse

Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella,

sillä sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa

arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotetta-

vissa olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on

käytetty parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista

menoista raportointikauden päättymispäivänä.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti to-

teutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko

tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehit-

tyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot

voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Laskennalliset verot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi

tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa

otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpito-

käytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten

ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia

verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyn-

tämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin

hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Liikearvo

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen

varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä

arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaat-

teissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon

perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen

edellyttää arvioiden käyttämistä.

Oikeudelliset asiat

Ponssea vastaan on vireillä joitakin tuotevastuuseen liittyviä oi-

keudenkäyntejä ja oikeudellisia vaateita Kanadassa ja Ranskassa.

Brasiliassa on käynnissä sovintomenettely veroviranomaisten

kanssa koskien aikaisempina vuosina tapahtunutta konsernin

sisäisten ostovelkojen alaskirjaukseen liittyvää verokohtelua.

Asiassa on saatu Ponsselle myönteinen ensimmäisen oikeusas-

teen päätös, josta verottaja on valittanut ja esittänyt siihen liit-

tyvän vaatimuksen. Tapaukseen liittyen on kirjattu 4,8 miljoonan

euron velka. Yhtiön johdon arvion mukaan näiden oikeusproses-

sien ja vaateiden lopputuloksella ei odoteta olevan olennaista vai-

kutusta Ponssen taloudelliseen asemaan, kun otetaan huomioon

tehdyt kirjaukset, vakuutusturva ja esitetyt vastaperusteet.

Lähiajan näkymät

Yhtiön euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan vuonna

2026 samalla tasolla kuin vuonna 2025 (41,6 miljoonaa euroa).

Talouden epävarmuuden odotetaan jatkuvan ja vaikuttavan

sekä metsäteollisuuden lopputuotteiden että metsäkoneiden

kysyntään. Kauppapoliittiset jännitteet, geopoliittinen tilanne ja

rahoitusmarkkinoiden vaihtelut luovat haastavan toimintaym-

päristön, jossa kulukuri ja oikea investointien mitoitus ovat

keskeisiä.

Alkuvuoden tuotannon kuormitus on tavanomaista matalampi

tilauskannan alhaisen tason vuoksi. Tämä heijastuu kannatta-

vuuteen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Näkymä tarkentuu

tilauskertymän kehityksen mukaan vuoden edetessä.

Panostamme asiakassuhteisiin ja laadukkaaseen palveluun

sekä jatkamme toimintamme tehostamista yhtenäisillä ja kus-

tannustehokkailla käytännöillä uuden toimintamallin mukaisesti.

Investointeja toteutetaan harkitusti: kehitämme uusia tuotteita

ja digitaalisia palveluja sekä vahvistamme myynti- ja huoltopalve-

luverkostoa liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Muut investoin-

nit arvioidaan tapauskohtaisesti. Seuraamme kulujen kehitystä

tiiviisti ja reagoimme markkinatilanteen edellyttämällä tavalla.

Brasilian Full Service -sopimuksen mukaisten toimintojen

asteittainen alasajo käynnistyi vuoden 2026 alussa suunnitel-

lusti. Jatkamme asiakkaan tukemista koko projektin ajan ja var-

mistamme sujuvan siirtymävaiheen sopimuksen päättymiseen

saakka.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen

jälkeen

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilikaudelta

esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei

ole tiedossa.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat

247 041 678,72 euroa 31.12.2025.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

vuodelta 2025 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Yhtiön

hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että konsernin palveluksessa

olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota vuodelta 2025

enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

IFRS 2025 IFRS 2024 IFRS 2023

Toiminnan laajuus

Liikevaihto, (1 000 EUR) 749 874 750 427 821 800

Muutos, % -0,1 -8,7 8,8

Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) 26 879 24 578 29 466

joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 8 769 9 603 11 888

% liikevaihdosta 3,6 3,3 3,6

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) 22 677 21 591 35 892

% liikevaihdosta 3,0 2,9 4,4

Henkilöstö keskimäärin 2 083 2 083 2 106

Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 360 360 390

Tilauskanta, milj. EUR 141,4 188,6 232,1

Kannattavuus

Liikevoitto, (1 000 EUR) 41 632 36 755 47 153

% liikevaihdosta 5,6 4,9 5,7

Voitto ennen veroja, (1 000 EUR) 39 994 21 470 42 949

% liikevaihdosta 5,3 2,9 5,2

Tilikauden voitto, (1 000 EUR) 30 490 12 506 30 026

% liikevaihdosta 4,1 1,7 3,7

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 9,2 3,9 5,9*

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 10,3 6,3 8,9*

Rahoitus ja taloudellinen asema

Maksuvalmius (current ratio) 2,5 2,4 2,0*

Omavaraisuusaste, % 59,5 58,7 53,3*

Nettovelkaantumisaste, % 6,1 1,0 14,1*

Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 78 698 86 931 119 453*

Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 154 483 148 942 164 759*

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista.

Ponsse Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja

antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta sekä antamaan lisätietoa tuloksen ja pääoma-

rakenteen analysointia varten.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään eikä tilintarkastetussa IFRS-tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen sijaan.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

* Vuoden 2023 kannattavuuteen sekä rahoitukseen ja taloudelliseen asemaan liittyvissä tunnusluvuissa on huomioitu lopetetut toiminnot.

Osakekohtaiset tunnusluvut

IFRS 2025 IFRS 2024 IFRS 2023

Tulos/osake (EPS), EUR, jatkuvat toiminnot 1,09 0,45 1,07

Tulos/osake (EPS), EUR, lopetetut toiminnot - - -0,40

Tulos/osake (EPS), EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 1,09 0,45 0,67

Oma pääoma/osake, EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 12,08 11,69 11,49

Nimellisosinko/osake, EUR 0,55¹ 0,50 0,55

Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,55¹ 0,50 0,55

Osinko/tulos, % (sisältäen lopetetut toiminnot) 50,5¹ 111,1 82,1

Efektiivinen osinkotuotto, % 2,1¹ 2,5 2,4

Hinta/voitto (P/E) (sisältäen lopetetut toiminnot) 23,8 44,7 33,7

Osakkeen kurssikehitys

Tilikauden alin 19,55 19,70 21,75

Tilikauden ylin 32,00 27,10 35,00

Tilikauden päätöskurssi 25,90 20,10 22,60

Tilikauden keskikurssi 26,00 22,82 26,72

Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 725,2 562,8 632,8

Osingonjako, milj. EUR 15,4¹ 14,0 15,4

Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 879 785 855 116 788 385

Osakkeiden vaihdon kehitys, % 3,1 3,1 2,8

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän

painotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

tilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000

¹ Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Tunnuslukujen laskentakaavat

1. Oman pääoman tuotto-% (ROE)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Tilikauden voitto

x 100

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)

2. Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Voitto ennen veroja + rahoituskulut

x 100

Oma pääoma + rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)

3. Omavaraisuusaste, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus

x 100

Taseen loppusumma − saadut ennakot

4. Nettovelkaantumisaste, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Rahoitusvelat − rahavarat

x 100

Oma pääoma

5. Henkilöstön keskimääräinen

lukumäärä tilikauden aikana

Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo jatkuvista

toiminnoista. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden

henkilöiden osalta.

6. Tulos/osake (EPS),

jatkuvat toiminnot

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

7. Tulos/osake (EPS),

lopetetut toiminnot

Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

8. Tulos/osake (EPS)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Tilikauden voitto − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

9. Oma pääoma/osake

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Oma pääoma

Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

10. Osakeantioikaistu osinko/osake

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakekohtainen osinko

Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet

11. Osinko/tulos, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos

12. Efektiivinen osinkotuotto, % =

Osakeantioikaistu osinko/osake

x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

13. Hinta/voitto (P/E)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Tulos/osake

14. Osakekannan markkina-arvo =

Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi.

15. Osakkeiden vaihdon kehitys, % =

Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet

x 100

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

1,5

4,5

7,5

Liikevoitto, % liikevaihdosta

2025

2024

2023

5,6

4,9

5,7

LIIKEVOITTO, LIIKEVAIHDOSTA

(%)

2025 2024 2023

100

125

Korollinen vieras pääoma, MEUR

2025

2024

2023

78,7

86,9

119,5

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

(MEUR)

2025 2024 2023

100

150

200

250

Tilauskanta, MEUR

2025

2024

2023

141,4

188,6

232,1

TILAUSKANTA

(MEUR)

2025 2024 2023

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen,

2025

2024

2023

22,7

21,6

35,9

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN

(MEUR)

2025 2024 2023

Tutkimus- ja kehitysmenot, MEUR

2025

2024

2023

26,9

24,6

29,5

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

(MEUR)

2025 2024 2023

200

400

600

800

1000

Liikevaihto, MEUR

2025

2024

2023

749,9

750,4

821,8

LIIKEVAIHTO

(MEUR)

2025 2024 2023

Liikevoitto, MEUR

2025

2024

2023

41,6

36,8

47,2

LIIKEVOITTO

(MEUR)

2025 2024 2023

Omavaraisuusaste, %

2025

2024

2023

59,5

58,7

53,3

OMAVARAISUUSASTE

(%)

2025 2024 2023

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

KESTÄVYYSRAPORTTI

SISÄLLYS

Yleiset tiedot.................................................................................................................48

Ympäristötiedot ..........................................................................................................64

EU taksonomia.....................................................................................................64

E1 – Ilmastonmuutos .......................................................................................69

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ..............................79

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous ....................................................83

Yhteiskunnalliset tiedot ............................................................................................90

S1 – Oma työvoima...........................................................................................90

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät ............................................................. 102

Hallintotapatiedot ................................................................................................... 107

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ....................................................... 107

Sisältöindeksi............................................................................................................ 113

YLEISET TIEDOT

Yhteenveto olennaisista vaikutuksista, mahdollisuuksista ja riskeistä

E1 – Ilmastonmuutos

Positiiviset vaikutukset • Puunkorjuun tehokasta suunnittelua tukevat ratkaisut ja palvelut, joilla voidaan pienentää

metsäkoneiden käytönaikaisia päästöjä.

• Metsäkoneiden hyötysuhteen parantaminen energianlähteestä riippumatta.

Negatiiviset vaikutukset • Ponssen omat ja arvoketjun päästöt, merkittävimpänä metsäkoneiden käytönaikaiset, polttoaineen

kulutuksesta aiheutuvat päästöt.

• Puunkorjuu vaikuttaa metsien hiilinieluihin ennen seuraavan puusukupolven kasvua.

Taloudelliset mahdollisuudet • Teknologioiden jatkuva kehitys, resurssitehokkuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

• Uusien innovaatioiden kysyntä, kuten palonsammutuksen ja nollapäästöisen puunkorjuun

mahdollistavat tuotteet.

• Puunkorjuuta tehostamaan kehitetyt digitaaliset palvelut ja datankeruu.

Taloudelliset riskit • Ilmastonmuutoksen hillintä ja vähähiilisyyteen siirtyminen aiheuttavat merkittäviä vaatimuksia sekä

uudistustarpeita tuote- ja teknologiaratkaisuihin.

– Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Positiiviset vaikutukset • Tavaralajimenetelmään perustuvat PONSSE-metsäkoneet soveltuvat eri metsänkäyttötapoihin

mahdollistaen puuraaka-aineen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja hukan minimoinnin.

• PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyttää karttaohjelmia, jotka opastavat kuljettajaa havaitsemaan

metsäluonnon herkät alueet tai merkitsemään kohteita kartalle.

Negatiiviset vaikutukset • Metsäkoneiden käyttö aiheuttaa vaikutuksia luontoon, kuten ajourapainumia, maan tiivistymistä ja

eroosiota.

Taloudelliset mahdollisuudet • CTL-puunkorjuumenetelmä luo kilpailuetua.

• Innovatiivisten, kestävää metsänhoitoa edistävien ja luontoympäristöä säästävien tuotteiden

ja palveluiden kehittäminen, kuten puuraaka-aineen vastuullisuuden ja monimuotoisuuden

todentamisratkaisut.

– Resurssien käyttö ja kiertotalous

Positiiviset vaikutukset • Resurssien ja materiaalien kulutusta vähennetään tarjoamalla kunnostettuja ja uudelleen

käytettyjä varaosia.

• Metsäkoneen elinkaarta jatketaan kattavien huoltopalveluiden avulla.

Negatiiviset vaikutukset • Koneiden valmistuksessa kulutetaan materiaaleja ja luonnonvaroja.

Taloudelliset mahdollisuudet • Kiertotalouden hyödyntäminen ja kehittäminen liiketoiminnassa luo uusia markkinoita ja

resurssitehokuutta.

• Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu, kuten vähempien resurssien käyttö ja

modulaarisuuteen perustuva tuoterakenne.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

S1 – Oma työvoima

Positiiviset vaikutukset • Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien

kunnioittaminen edistävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä.

• Työntekijöiden koulutuksella, työkierrolla ja -kulttuurilla sekä hyvällä esihenkilö- ja johtamistyöllä on

myönteinen vaikutus työntekijöiden työkykyyn ja -hyvinvointiin.

• Psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden edistäminen työyhteisössä parantaa työoloja sekä

työhyvinvointia.

Taloudelliset mahdollisuudet • Vahva työnantajabrändi sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus parantavat

työnantajakuvaa ja Ponssen suorituskykyä.

• Hyvä yhteishenki, arvojen mukainen toiminta ja hyvät työturvallisuustulokset parantavat

työntekijöiden tehokkuutta ja Ponssen suorituskykyä.

– Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Positiiviset vaikutukset • Metsäkoneen käyttäjien työturvallisuuteen ja työn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi

parantamalla työergonomiaa sekä kulkureittejä ja huoltotasoja koneen ympärillä.

• Metsäkoneen turvallisen ja vastuullisen käytön parantaminen tuote- ja käyttökoulutuksilla sekä

turvallisuusviestinnällä.

Taloudelliset mahdollisuudet • Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvia tuoteratkaisuja sekä kuljettajatyötä

avustavia ratkaisuja, jotka tukevat kuljettajien vastuullista työskentelyä parantaen tuotteiden ja

palveluiden kysyntää.

• Uudet, vastuulliset innovaatiot luovat arvoa yhteiskuntaan ja Ponsselle uusia

liiketoimintamahdollisuuksia.

Taloudelliset riskit • Muutokset kuluttajien käyttäytymisessä voivat aiheuttaa kysyntävaihtelua ja vaikuttaa tuotteiden

hintatasoon.

– Liiketoiminnan harjoittaminen

Positiiviset vaikutukset • Ponssen eettinen toimintaohje (Code of Conduct) ja muu eettistä toimintaa tukeva ohjeistus.

Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä tukee vastuullista liiketoimintaa ja vähentää riskejä.

• Ponssen vastuullisuustyöllä ja toimittajien vastuullisuussitoumuksilla vahvistetaan eettistä

yrityskulttuuria ja luottamusta toimitusketjussa.

• Ponsse luo alueellista hyvinvointia edistäen paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.

• Vastuullisuuden huomioiminen osana yhtiön strategia- ja riskienhallintatyötä.

Taloudelliset mahdollisuudet • Ponssen toiminta vastuullisena yrityskansalaisena vahvistaa yhtiön mainetta ja luo kilpailuetua.

• Merkittävä osa Ponssen alihankkijoista ja toimitusketjusta on paikallisia toimijoita, mikä luo

yritystoimintaan joustavuutta ja tehokkuutta sekä parantaa toimitusvarmuutta.

• Tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö toimittajaverkoston kanssa varmistaa tuotelaadun, toiminnan

joustavuuden ja kilpailukykyisen hintatason.

ESRS 2 Tiedonantovaatimus Asiaan liittyvä ESRS-standardin kohta

IRO-1 Kuvaus olennaisten

vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS E1 Ilmastonmuutos (standardi 20–21 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (standardi 17–19 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

• Otsikko: Toimipisteet biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous (standardi 11 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen (standardi 6 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Liiketoiminnan kestävyys

Strategia

Ponsse haluaa olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien

puunkorjuuratkaisujen johtava toimija maailmassa ja vastuullisen

metsätalouden halutuin yhteistyökumppani kaikilla markkina-

alueillaan. Asiakaslähtöisyys ja tiivis yhteistyö asiakkaiden

kanssa ohjaavat tuote- ja palveluratkaisuja, jotka tuottavat

lisäarvoa puunkorjuun arjessa.

Ponssen innovaatioita ja ratkaisuja kehitetään paitsi asiakas-

tarpeiden myös uusien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuk-

sien pohjalta. Avoin innovointikulttuuri, kokeilut ja verkostoitumi-

nen nopeuttavat uusien ratkaisujen tuomista markkinoille.

Uudet innovaatiot ja toimintatavat saavat suuntansa

ja mahdollisuutensa kestävästä kehityksestä, mikä tukee

yhtiön sosiaalista ja taloudellista menestystä. Ponsse tähtää

hiilineutraaliuteen sekä operatiivisessa toiminnassaan että

tarjoamissaan ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa

Ponssella sitä, että yhtiö pyrkii toiminnassaan ja tuotekehi-

tyksessään kohti PONSSE-tuotteiden ja toiminnan nollapäästöi-

syyttä.

Strategian toteutuminen edellyttää Ponsselta asiakkaiden

ja metsätalouden vastuullisuustarpeiden tunnistamista. Yhtiö

on arvioinut, että keskeisimpiä yhtiön kestävyysstrategiaan koh-

distuvia haasteita on teknologian kehitys. Ilmastonmuutoksen

hillintä ja vähähiilisyyteen siirtyminen edellyttävät uudistuksia

tuote- ja teknologiaratkaisuihin, sillä suurin osa yhtiön hiilijalan-

jäljestä syntyy metsäkoneiden käytöstä. Lisäksi ostettujen tuot-

teiden päästöjen ja materiaalitiedon hallinta vaativat tarkempaa

dataa ja yhteistyötä arvoketjussa. Ponsse edistää vastuullisuus-

ohjelmaansa järjestelmällisesti, ja sitouttaa henkilöstönsä ja

sidosryhmänsä yhteisiin vastuullisuustavoitteisiin.

Ponssen vastuullisuustyön painopisteet on kytketty liiketoi-

minnan kehittämiseen, henkilöstön hyvinvointiin, innovaatioihin

ja asiakasyhteistyöhön. Tavoitteet määritellään strategiaproses-

sissa hyödyntäen vuosittain tarkasteltavaa kaksoisolennaisuus-

arviointia, jossa arvioidaan sekä yhtiön vaikutuksia ympäristöön

että vastuullisuustekijöiden merkitystä liiketoiminnalle.

Vastuullisuuden painopisteet

Keskeisinä pitkän aikavälin tavoitteina on edistää ihmisten hy-

vinvointia, innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja,

kehittää toimintaa luontoympäristö huomioiden sekä olla luotet-

tava kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara. Yhtiön keskeiset

vastuullisuustyön painopisteet on integroitu yhtiön strategiaan

ja sitä tukeviin toimintokohtaisiin ohjelmiin.

Ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän tavoitteensa

mukaisesti Ponsse haluaa olla tasa-arvoinen ja yhdenvertainen

työyhteisö, jossa on turvallista työskennellä. Tämä tarkoittaa

sitä, että ponsselaiset arvostavat toisiaan ja pitävät huolta toi-

sistaan, asiakkaistaan ja verkostostaan. Käyttäjälleen turvalliset

ja ergonomiset PONSSE-metsäkoneet ovat tuotekehityksen

keskeisiä ajureita.

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvän tavoitteen mukaisesti Pons-

se haluaa innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja.

Ponssen tuote- ja palveluratkaisujen on mahdollistettava kestä-

vän metsätalouden toteutuminen. Ponsse kantaa vastuun ko-

neen elinkaaresta ja pidentää sitä erinomaisilla huoltopalveluilla.

Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta

ja pienentävät koneen ympäristövaikutuksia.

Ponsse kehittää toimintaansa luontoympäristö huomioiden.

Ponssella pyritään jatkuvasti tuntemaan ja tunnistamaan parem-

min toiminnan ympäristövaikutukset ja toimimaan systemaatti-

sesti niiden parantamiseksi. Yhtiö pyrkii toiminnassaan hiilineut-

raaliuteen ja materiaalitehokkuuteen.

Yhteisöön liittyvän tavoitteensa mukaisesti Ponssen neljän-

tenä vastuullisuustyön painopisteenä on olla luotettava kump-

pani, jolle yhteisöllisyys on voimavara. Rehellisyys, eettisyys ja

yhteisöllisyys ovat ponsselaisuuden ydintä. Hyvät hallintotavat ja

eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat ihmisten yhdenvertaiseen

kohteluun, kestävään liiketoimintaan sekä luottamukselliseen

yhteistyöhön. Yhteisötyö on Ponsselle tärkeää sen kaikilla toimin-

ta-alueilla.

Liiketoimintamalli

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka

toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimin-

taa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen

mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden

mukaisesti. Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrenin perustama

arvojohdettu perheyhtiö on läpi historiansa keskittynyt tava-

ralajimenetelmän metsäkoneisiin. Tuotevalikoima kattaa kaikki

metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta uudistushakkuisiin

ja kaikkiin korjuuolosuhteisiin pehmeiltä mailta jyrkkiin rinteisiin.

Ponsse on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia.

Arvio perustuu tullitilasto- ja rekisteröintitietoihin. Kaikki PONS-

SE-metsäkoneet ja niiden avainkomponentit on valmistettu

yhtiön kotipaikkakunnalla Vieremällä aina perustamisvuodesta

1970 lähtien. Yhtiön asiakkaita ovat puunkorjuuyritykset ja

metsäkoneita omistavat metsäyhtiöt. Yhtiön globaalin liiketoimin-

tamallin mukaiset markkinasegmentit ovat Pohjoismaat ja Baltia,

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka sekä

Aasia, Australia ja Afrikka. Yhtiö myy tuotteitaan 37 eri maahan,

ja sen palveluverkosto rakentuu 12 maaorganisaatiosta ja 30

jälleenmyyjästä eri puolilla maailmaa. Viennin osuus yhtiön liike-

toiminnasta on vuosittain noin 75 prosenttia. Henkilöstömäärä

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

KESTÄVYYSRAPORTIN LAATIMISPERUSTEET

Ponssen kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain ja kestävyysrapor-

tointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS)

vaatimusten mukaisesti. Laadinnassa on noudatettu 31.12.2025

voimassa olevia säännöksiä.

Kestävyysraportti on laadittu koko Ponsse-konsernin tasolla ja

konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Mikäli jossakin

kestävyysraportin aihealueessa on huomioitu vain tietty konsernin osa,

tieto on tuotu selkeästi esille. Kestävyystiedot on raportoitu ajanjaksolta

1.1.–31.12.2025.

Kestävyysraportin laadinnassa on huomioitu koko Ponssen arvoketju,

joka kattaa oman toiminnan lisäksi arvoketjun alku- ja loppupään. Tar

kempi arvoketjun kuvaus on sivuilla 51–54.

Kestävyysraportti ja olennaisten kestävyysaiheiden raportointi

perustuu Ponssen kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa on tunnistettu ja

priorisoitu tärkeimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät

kestävän kehityksen aiheet, joilla on suurin vaikutus ja strateginen arvo

yhtiön liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tarkempi kaksoisolen

naisuusarvioinnin kuvaus on sivuilla 61–63. Olennaisten kestävyysaihei-

den laatimisperusteet on kuvattu kunkin raportoidun kestävyysaiheen

osiossa.

Ponssella ei ole ESRS BP2 -kohdan mukaisia muita erityisiin olosuh

teisiin liittyviä raportoitavia tietoja kuin oikaistut Scope 2 -päästöt, jotka

esitetään osiossa E1 – Ilmastonmuutos. Vertailukelpoisuuden ja läpinä

kyvyyden varmistamiseksi yhtiö on oikaissut takautuvasti raportoinnissa

esitettävät vuosien 2023–2024 sijaintiperusteiset Scope 2 -päästö

tiedot, sillä aiempien raportointikausien luvuissa havaittiin virhe. Mikäli

vuoden 2025 raportoinnissa on tarkennettu muiden standardikohtais

ten tietojen laskentaperiaatteita, nämä on esitetty kunkin standardin

kohdassa Tavoitteiden ja mittareiden laskentaperiaatteet.

Kestävyysraportin tiedot on varmennettu ISA 3000 -standardin

mukaisesti ulkopuolisen varmentajan, KPMG Oy Ab:n, toimesta. Var

mennuslausunto on esitetty sivulla 180. Kestävyysraportissa esitettyjä

perusvuoden 2023 tietoja ei ole varmennettu kestävyysraportointitar

kastajan toimesta.

maantieteellisten alueiden mukaan on raportoitu osiossa S1 –

Oma työvoima, Mittarit-taulukossa.

PONSSE-metsäkoneiden toimivuuden ja turvallisuuden var-

mistaa Ponssen huoltoliiketoiminta. Yhtiön kansainvälisessä huol-

topalveluverkostossa on yli 2 200 huoltopalveluiden asiantuntijaa

ja 210 huoltopalvelukeskusta. Tehokas ja kattava palvelutarjonta

lähellä asiakkaita lyhentää metsäkoneiden huoltoaikoja ja mahdol-

listaa metsäkoneille enemmän tuottavia käyttötunteja.

PONSSE-metsäkoneiden tietojärjestelmäratkaisut mahdol-

listavat metsästä saatavan puutavaran arvon maksimaalisen

hyödyntämisen ja tarkan raportoinnin. Tietojärjestelmäratkaisuja

hyödynnetään myös kuljettajaa avustaviin toimintoihin, joiden

avulla kuljettaja pystyy keskittymään laadukkaaseen ja turvalli-

seen työskentelyyn. Lisäksi koneista saatavaa dataa käytetään

koneen taloudellisen käytön opastamiseen sekä huoltojen ja

konesiirtojen hallintaan. Yhtiössä on metsäkoneiden tietojärjes-

telmien ohjelmistosuunnitteluun keskittynyt tuotekehitysosasto.

Ponssen tietojärjestelmälaitteet valmistaa Ponssen omistama

tytäryhtiö Epec Oy, joka on työkoneiden ja hyötyajoneuvojen kehit-

tyneeseen elektroniikkaan ja ohjelmistoihin, sähköisen voiman-

siirron järjestelmiin sekä avustaviin ja autonomisiin järjestelmiin

erikoistunut järjestelmätoimittaja. Epecin pääkonttori ja tuotanto

sijaitsevat Seinäjoella, Suomessa.

Ponsse on listautunut pörssiin vuonna 1995 ja sen osakkeet

noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n listalla.

Arvoketju

Ponssen arvoketjun alkupää muodostuu materiaalien louhinnas-

ta ja jalostuksesta sekä komponenttien valmistuksesta. Oma toi-

minta muodostuu metsäkoneiden valmistuksesta, myynnistä ja

markkinoinnista sekä huollosta. Arvoketjun loppupäähän kuuluu

metsäkoneiden käyttö sekä metsänhoito ja puunjalostus.

Ponssen arvoketjun alkupään keskeisiä toimijoita ovat tava-

rantoimittajat ja alihankkijat, jotka valmistavat PONSSE-metsäko-

neisiin osia ja komponentteja hyödyntäen erilaisia raaka-aineita

ja muita resursseja. He vastaavat myös osien ja materiaalien

toimittamisesta Ponssen Vieremän tehtaalle ja logistiikkakeskuk-

seen Ponssen tuotanto- ja tilausaikataulujen mukaisesti. Pons-

sen arvoketjun loppupään keskeisiä toimijoita ovat asiakkaat ja

PONSSE-metsäkoneiden käyttäjät. Yhtiön asiakkaat ovat pääosin

puunkorjuuyrityksiä ja metsäkoneita omistavia metsäyhtiöitä,

joille Ponsse myy ja markkinoi tavaralajimenetelmään perustuvaa

puunkorjuuteknologiaa sekä tukee asiakkaiden liiketoimintaa

PONSSE-metsäkoneita tukevilla palveluilla ja koulutuksella.

Asiakkaiden rooli koko Ponssen arvoketjussa on keskeinen,

sillä he osallistuvat tiiviisti myös yhtiön tuotteiden ja palveluiden

kehittämiseen. Yhtiö käy myös jatkuvaa vuoropuhelua muiden

metsäalan toimijoiden kanssa, jotta sen tuotteet vastaavat

laajasti toimialan tarpeita. Ponsse tekee aktiivista yhteistyötä

teknologian kehityksessä oppilaitosten, yritysten ja tutkimusta-

hojen kanssa. Ponssen arvoketju ja sen keskeiset toiminnot on

kuvattu sivun 54 kuvassa.

NÄIN PONSSE LUO ARVOA

Arvonluontimallissa esitetyt luvut ovat vuodelta 2025.

Asiantuntemus

• Globaali verkosto: 2 200 ponsselaista, 12 maaorgani-

saatiota, 30 jälleenmyyjää, 210 huoltopalvelukeskusta

• Henkilöstön laaja kokemus ja kyvykkyys tuottaa

korkeatasoisia asiantuntijapalveluita ja innovaatioita

• Vahva arvopohjainen yrityskulttuuri ja globaali toimintamalli

• Asiakaslähtöinen myynti, huolto ja tuotekehitys

• Ponsselaisten päivittäisen tekemisen erinomaisuus

• IP ja patentit

Tuotanto ja toimitusketju

• PONSSE-metsäkoneiden valmistus Vieremällä, Suomessa

• Nykyaikainen tuotanto ja joustava toimitusketju

• Teknologiayhtiö Epec Seinäjoella, Suomessa

Luonnonvarat

• Suurimmat raaka-aineryhmät teräs,

teräs- ja rautavalut ja kumi

• Polttoainetta käytetään ajoneuvoihin ja tuotetestaukseen

• Vettä käytetään vain metsäkoneiden pesuun

Yhteistyö

• Asiakasyhteistyö tuote- ja palvelukehityksessä

• Pitkäjänteiset teknologia- ja toimittajakumppanuudet

• Kestävät rahoitusratkaisut

• Jatkuva yhteistyö eri metsäalan toimijoiden kanssa

• Oppilaitosyhteistyö ja koulutusohjelmat

• Avoimet ja luottamukselliset sidosryhmäsuhteet

Taloudellinen pääoma

• Vakaa pitkän aikavälin kasvu- ja tuloshistoria

• Vahva perheomistajuus, 63 % osakkeista

• Keskittyminen tavaralajimenetelmän kasvavaan markkinaan

• Huoltopalveluiden laajeneva palvelutarjonta ja asiakaskunta

Yritysmaine ja brändi

• Markkina-asema yhtenä maailman suurimmista

tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden

valmistajista

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys,

jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän

liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän

kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja

asiakastarpeiden mukaisesti.

Visio

Olemme vastuullisen metsätalouden halutuin

yhteistyökumppani.

Arvot

Välitämme aidosti; Teemme asiakkaalle;

Olemme sanamme mittaisia; Uudistumme innolla.

Liikevaihdon jakauma

• Konemyynti 75 %

• Huoltopalvelut 22 %

• Järjestelmäratkaisut 3 %

Tavaralajimenetelmä (cut-to-length, CTL)

Toimintasegmentit

Pohjoismaat ja Baltia, Keski- ja Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka,

Pohjois-Amerikka sekä Aasia, Australia ja Afrikka.

Resurssit Liiketoimintamalli

1. PONSSE-harvesteri

kaataa ja käsittelee

rungot tavaralajeiksi.

2. PONSSE-kuorma-

traktori kuljettaa tavara-

lajit metsätien varteen.

3. Puutavara-auto

kuljettaa tavaralajit

jatkojalostukseen.

4. Jatkojalostus sahalla

tai esim. vaneri-, sellu-

tai biotuotetehtaalla.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Tuote- ja palveluratkaisut

• Kestävän metsätalouden mahdollistavat

tuotteet ja palvelut

• Metsäkoneen tuottavuuden ja pitkän elinkaaren

varmistavat huoltopalvelut

• Kuljettajaa avustavat järjestelmät ja datan hyödyntäminen

• Epec-tietojärjestelmäratkaisut työkoneisiin ja

hyötyajoneuvoihin

• Metsäkoneen taloudellista ja tuottavaa käyttöä tukevat

koulutuspalvelut

Henkilöstö

• Työntekijäkokemus 34 eNPS

• Tapaturmataajuus 6,9 LTIF

• Johtamistyön laatu 3,35 (asteikolla 1–4)

• Uusi eettisten toimintatapojen ohjeistus ja koulutus

Arvoketjun työntekijät

• 97 % toimittajista sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

Taloudellinen tulos

• Vakaa osakkeen arvo ja osinko

• Vakiintunut investointien osuus liikevaihdosta

• Maksetut verot 10,2 MEUR, palkat 120,4 MEUR,

maksut tavarantoimittajille ja alihankkijoille 362,2 MEUR

Jätteet ja vesi

• Jätteistä 62,6 % kiertoon. Suurimmat jätejakeet

ovat puu ja vaarallinen jäte.

• Suurin osa jätevedestä kunnalliseen jätevesiverkkoon

Ilmasto

• Omassa toiminnassa käytetystä sähköstä ja lämmöstä

92,0 % uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa

• Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt

tuotteiden käytöstä

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

• Puunkorjuun ympäristövaikutusten minimointi

uusilla innovaatioilla

Ilmasto

• Sähköinen PONSSE EV1 -kuormatraktorikonsepti

• Fossiilivapaan teräksen materiaalikonsepti

• Metsäkoneen energiatehokkuuden kehittäminen ja

vaihtoehtoisten energialähteiden tutkiminen

• Huoltopalveluiden etädiagnostiikan kehitys

• Scope 1 & 2 -kasvihuonekaasupäästöt -6 % vuodesta 2023,

biokaasun käyttö tuotannossa

• Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt -27 % vuodesta 2023

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

• Tavaralajimenetelmään perustuvat ja eri korjuutapoihin

soveltuvat metsäkoneet

• Paikannusteknologiat, kuten tarkkuuspaikannusratkaisu ja

harvennustehokkuuden tunnistamisen konsepti

• Data- ja karttapohjainen leimikonsuunnittelu

• Ajourapainumien ja eroosion minimointi teknisillä ratkaisuilla

• Tavaralajimenetelmän ja ympäristövaikutusten koulutus

Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt varaosat

(Reman-liiketoiminta)

• Tuotteiden elinkaarta pidentävät huoltopalvelut ja

vaihtokoneiden kunnostus

• Materiaalitehokkuus ja vaihtoehtoisten

materiaalien tutkimus

• Pakkaussuunnittelu ja kiertopakkaukset

• Puuraaka-aineen saannon optimointi

tavaralajimenetelmän avulla

Oma työvoima

• Fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen työympäristö

• Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet

• Koulutus- ja uramahdollisuudet

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Asiakastarpeita vastaavat puunkorjuuratkaisut

• Käyttäjälleen turvalliset ja ergonomiset metsäkoneet

• Kuljettajan kognitiivista kuormaa alentavat toiminnallisuudet

Liiketoiminnan harjoittaminen

• Sitoutuminen eettisiin toimintatapoihin

• Suomen 2. hyvämaineisin yritys Luottamus&Maine-

tutkimuksessa, sija 1. yksityissijoittajien arviossa

• Alueellisen hyvinvoinnin vahvistaminen

• Vastuullisuus osana strategiaa ja riskienhallintaa

• Hankintojen paikallisuus, 67,4 % hankintaostoista Suomesta

Tulokset Vaikutukset ja ratkaisut

Materiaalien

louhinta ja

jalostus

Komponenttien

valmistus

Metsäkoneiden

valmistus ja

myynti

Metsäkoneiden

käyttö ja huolto

Metsänhoito ja

puunjalostus

Toimitus ketjun

hallinta ja

läpinäkyvyys

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ihmisoikeudet

Materiaalien

käyttö

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Ihmisoikeudet

Työturvallisuus ja

-hyvinvointi

Monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus

ja tasa-arvo

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Materiaalien

käyttö ja kierto-

talous

Vastuulliset

liiketoiminta tavat

Työturvallisuus ja

-hyvinvointi

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Ihmisoikeudet

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Resurssi-

tehokkuus

Ihmisoikeudet

Arvoketju

Upstream

Downstream

Ponssen oma toiminta

Kestävyyden johtaminen Ponssella

Ponssen omistajat, hallitus ja johto ovat sitoutuneet vastuulli-

suuden edistämiseen. Ponssen hallinto-, johto- ja valvontaelimet

koostuvat yhtiön hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryh-

mästä. Yhtiön hallitus on korkein yhtiön kestävyydestä vastaava

elin, joka saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön vastuullisuustyöstä

sekä yritysvastuuseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista ja

hyväksyy keskeisimmät siihen liittyvät politiikat ja toimintaohjeet.

Hallitus vahvistaa kestävyysraportin sisältämät tiedot osana

hallituksen toimintakertomusta.

Hallitus käsittelee kestävyysseikkoja integroidusti osana

muita prosesseja ja liiketoimintakatsauksia ja arvioi yhtiön vas-

tuullisuusstrategian ja keskeisimmät vastuullisuustyön painopis-

teet. Lisäksi hallitus käsittelee erillisinä teemoina muun muassa

yhtiön liiketoimintastrategian tavoitetta pyrkiä kohti hiilineutraa-

leja tuoteratkaisuja ja toimintaa sekä niihin liittyviä investointeja.

Ponssen hallituksessa on toiminut strategisen yritysvastuun

asiantuntija keväästä 2023 alkaen. Vastuullisuus on integroitu

Ponssen liiketoimintastrategiaan.

Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus

Ponssen hallituskokoonpanolta edellytetään riittävän monipuo-

lista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehokkaaseen hoita-

miseen. Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä

koulutus ja kokemus. Kokoonpanon valmistelussa kiinnitetään

huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin ja näiden ta-

voitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon tulee suhteutua

yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan ja kehitysvaihee-

seen. Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien näkökulmalle.

Hallituksen monimuotoisuus edistää avointa keskustelukulttuuria

ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin. Monimuotoi-

suutta tukee ikä- ja sukupuolijakauman, koulutustaustan sekä työ- ja

kansainvälisen kokemuksen huomioon ottaminen. On koko yhtiön

etu, että Ponssen hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joiden

osaaminen, tausta ja näkemykset eroavat toisistaan. Näin varmiste-

taan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön kehitys ja hyvä hallinnointi.

Vuonna 2025 Ponssen hallituksessa olivat edustettuina

molemmat sukupuolet ja seitsenjäsenisessä hallituksessa naisia

oli kaksi (29 %). Hallituksen jäsenten koulutus- ja työtaustat

kattoivat metsä- ja toimialaosaamisen lisäksi taloudellista, laino-

pillista, teknillistä, kansainvälistä, strategista sekä vastuullisuus-,

myynti- ja markkinointiosaamista.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Hallituksen sukupuolijakauma

Miehiä

Naisia

2024

HALLITUKSEN SUKUPUOLIJAKAUMA

Miehiä 71 %

Naisia 29 %

Hallitusjäsenyys vuosina

1-3 vuotta

4-6 vuotta

7-9 vuotta

> 10 vuotta

2025

HALLITUSJÄSENYYS VUOSINA

1-3 vuotta, 29 %

4-6 vuotta, 29 %

7-9 vuotta, 14 %

> 10 vuotta, 29 %

Hallituksen

jäsen

Sukupuoli Hallituksen

jäsen vuodesta

Koulutus ja tehtävä Riippumaton

yhtiöstä

Riippumaton yhtiön

merkittävistä

osakkeenomistajista

Jarmo Vidgren

mies 2020 Markkinointimerkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Ei Ei

Mammu Kaario

nainen 2010 Varatuomari, MBA

Hallitusammattilainen

Ponsse Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja

Kyllä Kyllä

Terhi Koipijärvi

nainen 2023 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM),

metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava neuvonantaja, yritysvastuu ja strategia

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen

Kyllä Kyllä

Matti Kylävainio

mies 2016 KTM

Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen

Kyllä Kyllä

Ilpo Marjamaa

mies 2022 DI, tuotantotekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen

Kyllä Kyllä

Juha Vanhainen

mies 2018 DI, prosessitekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen

Kyllä Kyllä

Juha Vidgren

mies 2025 Kasvatustieteiden maisteri

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen

Ei Ei

Hallituksen jäsenten kestävyyden asiantuntemus

Kestävyyden aihealue ESRS-standardi Asiantuntemuksen taso

Kestävä metsätalous ESRS2, E1, E4, E5

5/7



Ilmastonmuutos E1

4/7



Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4

2/7



Resurssien käyttö ja kiertotalous E5

3/7



Ihmisoikeudet, monimuotoisuus ja kestävä työelämä S1

4/7



Asiakas- ja loppukäyttäjätuntemus S4

5/7



Yhteiskuntavastuu ja sidosryhmäyhteistyö S3, S4

5/7



Liiketoiminnan eettisyys ja hyvät hallintotavat G1

7/7



Eettinen hankinta ja toimitusketjun hallinta G1

3/7



Hallituksen jäsenten kestävyyden asiantuntemus perustuu hallituksen jäsenten kestävyysosaamisen itsearviointiin.

Hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaan hallituksen jäsen-

ten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Yhtiöko-

kouksen 2025 valitsemasta hallituskokoonpanosta riippumat-

tomia yhtiöstä olivat kaikki hallituksen jäsenet lukuun ottamatta

Jarmo Vidgreniä ja Juha Vidgreniä, jotka toimivat vuoden 2025

aikana konsulttitehtävissä yhtiölle. Hallituksen seitsemästä

Johtoryhmän jäsen Sukupuoli Johtoryhmän jäsen vuodesta Koulutus ja tehtävä

Juho Nummela

mies 2005 TkT

Toimitusjohtaja, CEO

Petri Härkönen

mies 2009 DI

Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan sijainen

Juha Inberg

mies 2009 TkT

Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja

Tiina Kautonen

nainen 2023 Tradenomi

Henkilöstöjohtaja

Marko Mattila

mies 2020 Metsätalousinsinööri, MBA

Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja

Tapio Mertanen

mies 2010 Teknikko, MTD

Huoltopalvelujohtaja

Katja Paananen

nainen 2023 FM

Vastuullisuusjohtaja

Miika Soininen

mies 2020 Tekniikan yo

Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT

Tommi Väänänen

mies 2013 Insinööri, AMK

Johtaja, toimitusketju

Johtoryhmän jäsenten kestävyyden asiantuntemus

Kestävyyden aihealue ESRS-standardi Asiantuntemuksen taso

Kestävä metsätalous ESRS2, E1, E4, E5

5/9



Ilmastonmuutos E1

2/9



Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4

2/9



Resurssien käyttö ja kiertotalous E5

4/9



Ihmisoikeudet, monimuotoisuus ja kestävä työelämä S1

4/9



Asiakas- ja loppukäyttäjätuntemus S4

6/9



Yhteiskuntavastuu ja sidosryhmäyhteistyö S3, S4

5/9



Liiketoiminnan eettisyys ja hyvät hallintotavat G1

7/9



Eettinen hankinta ja toimitusketjun hallinta G1

7/9



Johtoryhmän jäsenten kestävyyden asiantuntemus perustuu johtoryhmän jäsenten kestävyysosaamisen itsearviointiin.

jäsenestä viisi on riippumattomia myös yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista (71 %).

Yhtiön hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia vaan hallitus

käsittelee ja vastaa kaikista päätettävistä asioista yhteisesti.

Hallituksen ja johtoryhmän esittelyt löytyvät yhtiön internet-

sivuilta.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Johtoryhmän kokoonpano ja monimuotoisuus

Konsernin toimitusjohtaja vastaa siitä, että yritysvastuu on

osa yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Konsernin

johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista,

seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien

operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta.

Konsernin johtoryhmässä toimii vastuullisuusjohtaja, joka

raportoi säännöllisesti vastuullisuustyön edistymisestä

johtoryhmän viikko- ja kuukausipalavereissa. Strategiaan

liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan erillisissä johdon

katselmuksissa.

Ponssen ympäristöohjausryhmä, joka koostuu konsernin

johtoryhmän jäsenistä ja yhtiön ympäristöasiantuntijoista, ko-

koontuu kvartaaleittain tarkastelemaan ympäristötavoitteiden

edistämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä toimen-

piteitä.

Yhtiössä toimii yhteistyöjohtoryhmä, jossa työntekijöitä

edustavat eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöt. Lisätietoja

yhteistyöjohtoryhmän toiminnasta sivulla 94.

Kestävyyden sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Ponssen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessit nou-

dattavat COSO-viitekehyksen periaatteita. Yhtiön kestävyysra-

portointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan proses-

sit tuottavat riittävän varmuuden raportoinnin luotettavuudesta

ja varmistavat, että soveltuvia lakeja ja säädöksiä noudatetaan.

Ensisijainen vastuu toimintaperiaatteiden määrittelystä ja

valvonnan järjestämisestä on yhtiön hallituksella.

Ponssen sisäinen valvonta on strategista ja realistista

toiminnan ja talouden suunnittelua sekä jatkuvaa arviointia ja

reagointia poikkeamiin. Sisäinen valvonta on kiinteä osa yhtiön

operatiivista toimintaa sisältäen kaikki toiminnan tehokkuuden,

taloudellisuuden ja tuloksellisuuden varmistavat toimintatavat.

Yhtiön hallitus määrittää vuosittain konsernin riskiarvioinnin

pohjalta tarkastustoiminnan painopistealueet yhdessä sisäisen

tarkastuksen kanssa. Sisäiset tarkastajat raportoivat halli-

tukselle tarkastustuloksista kahdesti vuodessa, ja tekevät

säännöllistä yhteistyötä toimitusjohtajan ja muun toimivan

johdon kanssa tarkastustyön havaintojen ja suositusten poh-

jalta. Kestävyysraportoinnin osalta sisäinen valvonta perustuu

vastuullisuusriskien tunnistamiseen ja analysointiin sekä niihin

liittyviin valvontatoimiin.

Riskienhallinta tarkoittaa Ponssella johtamisjärjestelmän

menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan Ponsse-kon-

sernin toimintaan liittyvää epävarmuutta, varaudutaan riskeihin

ja tartutaan mahdollisuuksiin. Riskienhallintaprosessin tavoit-

teena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden

toteutumista, turvata yhtiön taloudellista ja kestävää kehitystä

sekä liiketoiminnan jatkuvuutta.

Ponssen riskienhallinnassa pyritään kattavuuteen ja

käytännönläheisyyteen. Riskienhallinnan painopiste on ennal-

taehkäisyssä, jossa tunnistetaan ja arvioidaan oleelliset riskit

ja estetään niiden toteutuminen. Päätökset toimenpiteistä

tehdään todennäköisyyksien ja vaikutusten pohjalta. Ensisijaisia

riskienhallintakeinoja ovat riskien välttäminen, pienentäminen,

siirtäminen ja hallittu hyväksyminen. Riskienhallintaprosessiin

kuuluu myös riskien jatkuva arviointi ja seuranta.

Yhtiön johto tunnistaa ja arvioi keskeisimmät liiketoimin-

tariskit, jotka esitellään yhtiön hallitukselle osana vuosittaista

strategiaprosessia. Myös sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja

kestävyysraportointitarkastus arvioivat havaintojaan koko-

naisvaltaisesti, ja voivat tuoda havaitsemansa riskit yhtiön

hallituksen tai muun johdon tietoon asianmukaisia toimenpiteitä

edellyttäen.

Kestävyysriskejä tunnistetaan toimintokohtaisissa riski-

arvioinneissa ja osana konsernin strategiaprosessia. Yhtiölle

olennaisia kestävyysriskejä tarkastellaan vuosittain kaksoisolen-

naisuusarvioinnissa ja ilmastoriskiarvioinnissa. Näiden lisäksi

yhtiössä on tehty vuonna 2023 erillinen ihmisoikeusvaikutusten

arviointi. Yhtiössä tullaan edistämään keskeisimpien kestä-

vyysriskien integrointia osaksi liiketoimintariskien kokonaisar-

viointia. Osana yhtiön vuosittaista strategiaprosessia yhtiön

hallitus käsittelee ja hyväksyy kaksoisolennaisuusarvioinnin, joka

muodostaa perustan Ponssen kestävyysraportoinnille ja ohjaa

yhtiön toimintaa sekä resurssien kestävyyspainotuksia.

Ponssen riskiarvioinnit kattavat omaan työvoimaan, ympäris-

töön, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä liiketoiminnan harjoitta-

miseen liittyviä riskejä. Ponssella ei ole tunnistettu olennaisia

kestävyysraportointiriskejä liittyen tietojen täydellisyyteen, ehey-

teen, estimointitulosten tarkkuuteen, tietojen saatavuuteen tai

ajoitukseen. Vuonna 2025 yhtiössä otettiin käyttöön ESG-ra-

portointijärjestelmä, joka tukee kestävyystietojen saatavuutta,

täydellisyyttä ja eheyttä sekä tukee kestävyyden johtamista.

Johtoryhmän sukupuolijakauma

Miehiä

Naisia

2025

JOHTORYHMÄN SUKUPUOLIJAKAUMA

Miehiä 78 %

Naisia 22 %

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Ponssen toimielinten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiik-

kaan. Ponssen palkitsemispolitiikan tarkoituksena on yhden-

mukaistaa osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

henkilöstön tavoitteet omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä

aikavälillä. Palkitsemispolitiikkaa valmistellessaan hallitus on

huomioinut osakkeenomistajien näkemykset sekä yhtiön tarpeet

houkutella, sitouttaa ja motivoida ylintä johtoa toteuttamaan

Ponssen liiketoimintastrategiaa.

Yhtiön palkitseminen perustuu seuraaviin keskeisiin

periaatteisiin:

— Osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

työntekijöiden edut sovitetaan yhteen

— Palkitseminen perustuu tulokseen ja avoimuuteen

— Palkitseminen houkuttelee ja sitouttaa yhtiöön

— Palkitsemiseen linkittyy vastuullisuus osana yhtiön strategiaa

Palkitsemisen tarkoituksena on kannustaa siten, että hallituksen

vahvistamat strategiset tavoitteet saavutetaan sekä lyhyellä

aikavälillä (lyhyen aikavälin kannustimet) että pitkällä aikavälillä

(pitkän aikavälin kannustimet).

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Halli-

tuksen jäsenten palkitseminen koostuu hallituspalkkioista, jotka

voivat olla kiinteitä kuukausi- tai vuosipalkkioita, kokouspalkkioita

ja muita yhtiökokouksen päättämiä palkkioita. Hallituksen palkit-

semista ei ole sidottu yhtiön suoriutumiseen tai kestävyyteen

liittyviin tavoitteisiin.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista päättää yhtiön halli-

tus. Toimitusjohtajan palkitsemiseen sovelletaan lähtökohtaisesti

samoja palkitsemisen periaatteita ja käytäntöjä kuin johtoryh-

män ja muiden Ponssen työntekijöiden palkitsemiseen, joskin

toimitusjohtajan palkitseminen eroaa määrällisesti tehtävään

liittyvien vaativien vastuiden takia. Toimitusjohtajan palkitse-

minen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontois- ja muista

taloudellisista eduista, muuttuvasta palkitsemisesta, kuten

lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin kannustinjär-

jestelmästä, sekä lisäeläkejärjestelyistä.

Vuonna 2025 toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen aikavä-

lin tulospalkkiotavoitteet perustuivat vuoden 2025 käyttöpää-

oman tehokkuuteen liittyviin mittareihin (käyttöpääoma-%, 20 %

painoarvo ja liiketoiminnan rahavirta €, 30 % painoarvo, yh-

teensä 50 % painoarvo), yhtiön kannattavuuteen (EBIT-%, 30 %

painoarvo), henkilöstötyytyväisyyteen (eNPS, 10 % painoarvo) ja

tapaturmataajuuteen (LTIF, 10 % painoarvo). Vuosittainen tulos-

palkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden rahapalkasta.

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2025 toimitusjohtajan suori-

teperusteisesta osakeomistusjärjestelmästä vuosille 2025–

2027. Osakeomistusjärjestelmässä on huomioitu sosiaaliseen

kestävyyteen liittyviä tavoitteita, joita ovat henkilöstötyytyväisyys

(eNPS, 10 %) ja tapaturmataajuus (LTIF, 10 %). Osakeomistus-

järjestelmä koskee toimitusjohtajan lisäksi myös muita ohjelmaan

kuuluvia työntekijöitä.

Ilmastoon liittyviä tavoitteita ei ole toistaiseksi huomioitu

hallinto-, johto- ja valvontaelinten palkitsemisessa. Palkitsemispo-

litiikka on julkaistu yhtiön internetsivuilla.

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi

Ponsse noudattaa toiminnassaan asianmukaista huolellisuutta,

jonka mukaan tunnistetaan, estetään, vähennetään ja lopetetaan

sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja

ympäristövaikutuksia yhtiön arvoketjussa.

Ponssen johto valvoo huolellisuusvelvoitteen toteutumista

ja siihen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta varmistaen,

että yrityksen prosessit ja toimintatavat ovat linjassa sääntelyn,

standardien ja yrityksen eettisten periaatteiden kanssa. Johto

asettaa tavoitteet huolellisuusvelvoitteen täyttämiseksi ja luo

mittarit, joilla seurataan velvoitteen toteutumista. Strategisten

toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä ja toimintaympäristön

muutoksia seurataan kvartaaleittain strategiakatselmuksissa.

Operatiiviseen toimintaan liittyviä toimenpiteitä seurataan johdon

viikko- ja kuukausipalavereissa jatkuvan parantamisen periaattei-

den mukaisesti.

Vuonna 2026 due diligence -prosessia tullaan kehittämään

edelleen vastaamaan kasvavia vastuullisuusvaatimuksia. Kehitys-

työn erityinen painopiste on riskien ja vaikutusten tunnistaminen

arvoketjun alkupäässä. Tavoitteena on luoda entistä systemaat-

tisempi toimintamalli, joka parantaa läpinäkyvyyttä koko arvoket-

jussa. Due dilligence -prosessin keskeiset osatekijät on kuvattu

seuraavassa taulukossa.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Due dilligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

Due diligence -prosessin

sisällyttäminen

hallintoon, strategiaan ja

liiketoimintamalliin

Vastuullisuus on integroitu Ponssen liiketoiminnan kehittämiseen,

ja yhtiön johto seuraa kestävyyden tavoitteita, niihin liittyviä riskejä

ja mahdollisuuksia. Ponssen hyvä hallintotapa, johtamisjärjestelmät

ja toimintaperiaatteet ohjaavat noudattamaan huolellisuutta

toiminnassa.

• ESRS2

– Yleiset tiedot

• Kestävyyden hallinto

• Kestävyyden strategia

• Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

• G1

– Liiketoiminnan harjoittaminen

• Yrityskulttuuri

• Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet

Vuorovaikutus vaikutusten

kohteena olevien

sidosryhmien kanssa

kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä

vaiheissa

• Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa

• Whistleblowing-kanava huolenaiheiden ilmoittamiseen

• Asiakaspalautteen käsittelyprosessi

• Asiakas- ja henkilöstökyselyt

• Sidosryhmähaastattelut

• ESRS2

– Yleiset tiedot

• Sidosryhmien edut ja näkemykset

• G1

– Liiketoiminnan harjoittaminen

• Whistleblowing-kanava

• S4

– Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien

kanssa

Haitallisten vaikutusten

tunnistaminen ja arviointi

• Tunnistus- ja arviointiprosessit:

• Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

• Kaksoisolennaisuusarviointi

• Konserniriskien arviointi

• Selvitys biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä

olevista toimipisteistä

• Skenaariotyö ja ilmastoriskiarviointi

• Kestävä toimitusketju:

• Uusien toimittajien vastuullisuusarviointi

• Toimittajien ja asiakkaiden taustatarkastukset

• Auditoinnit:

• Huoltopalvelu- ja jakeluverkoston auditoinnit (ESW)

• Johtamisjärjestelmien auditoinnit

• Tuotannon auditointi (PPS)

• Toimittaja-auditoinnit

• ESRS2

– Yleiset tiedot

• Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

• E1

– Ilmastonmuutos

• Skenaario- ja resilienssianalyysi

• E4 – Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

• Toimipisteet biodiversiteettiherkkien

alueiden läheisyydessä

• S1

– Oma työvoima

• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ponssella

• Työturvallisuuden edistäminen

• G1

– Liiketoiminnan harjoittaminen

• Johtamisjärjestelmät

Toimet haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

• Kestävä toimitusketju:

• Toimittajien eettinen toimintaohje (Supplier Code of Conduct)

• Jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien eettinen toimintaohje

• Uusien toimittajien vastuullisuusarvitointi

• Toimittajien ja asiakkaiden taustatarkastukset

• Hyvä hallinto:

• Whistleblowing-kanava ja ilmoitusten käsittelyprosessi

• Johtamisjärjestelmät

•

Koulutukset:

• Eettisen toimintaohjeen koulutus henkilöstölle,

sopimushuoltajille ja jälleenmyyjille

• Ympäristö-, työturvallisuus- ja yhdenvertaisuuskoulutukset

henkilöstölle

• G1

– Liiketoiminnan harjoittaminen

• Toimintaperiaatteet

• Johtamisjärjestelmät

• Suhteet toimittajiin

• Whistleblowing-kanava

• S1

– Oma työvoima

• Työturvallisuus

Kyseisten toimien

tuloksellisuuden seuranta

ja viestintä

• Auditointien tulokset ja seuranta

• Kestävyyden KPI-mittareiden seuranta

• Sisäinen ja ulkoinen vastuullisuusviestintä

• Vuosittainen kestävyysraportointi

• G1

– Liiketoiminnan harjoittaminen

• Johtamisjärjestelmät

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Ponssen tärkeimmät sidosryhmät on esitetty alla olevassa

taulukossa. Taulukossa on kuvattu sidosryhmien kanssa

tehtävää yhteistyötä ja sitä, kuinka eri sidosryhmien edut

ja näkemykset vaikuttavat Ponssen liiketoimintamalliin ja

strategiaan.

Sidosryhmä Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vaikutus yrityksen liiketoimintamalliin ja strategiaan

• Asiakkaat • Asiakaspalauteprosessit

• Asiakasseminaarit ja koulutus

• Tuotekehitysprojektien idearyhmät ja

tuotetestaus

• Asiakastyytyväisyyden ja

suositteluhalukkuuden mittaus

• Tapahtumat ja asiakasvierailut

• Sidosryhmähaastattelut

• Uudet innovaatiot, jotka edistävät puunkorjuun ja siihen liittyvän teknologian

ympäristöystävällisyyttä

• Tuoteturvallisuuden kehitys

• Uudet tuotteet, tuoteominaisuudet ja palvelut, jotka parantavat metsäkoneen

tuottavuutta, taloudellisuutta, käytettävyyttä ja ergonomiaa

• Metsäyhtiöt ja

metsänomistajat

• Yhteistyökokoukset

• Tuotekehitysyhteistyö

• Kestävän metsänhoidon tarpeiden tunnistaminen tuote- ja palvelukehityksessä

• Teollisen puunkorjuun tuottavuuden ja raaka-aineen optimoinnin kehitys

• Henkilöstö • Henkilöstötapahtumat ja -tilaisuudet

• Henkilöstökoulutukset

• Henkilöstökyselyt

• Sidosryhmähaastattelut

• Työturvallisuushavainnot

• Jatkuvan parantamisen aloitteet

• Yhteistyöjohtoryhmä ja

luottamushenkilöyhteistyö

• Vahva arvopohjainen yrityskulttuuri, joka tuottaa asiakaslähtöisiä ratkaisuja ja

edistää työntekijöiden hyvinvointia

• Edistykselliset tuote- ja palveluratkaisut

• Tuotannon tehokkuus ja laatu

• Työympäristön turvallisuus

• Yritysmaine

• Eettinen ja toimintaympäristön muutoksiin sopeutuva liiketoiminta

• Osaamisen ja kyvykkyyksien hallinta ja kehittyminen

• Ponsse-verkoston

jälleenmyyjät ja

sopimushuoltajat

• Yhteistyö- ja strategiakokoukset

• Asiakaspalautteen käsittelyprosessi

• Tapahtumat ja tilaisuudet

• Koulutus ja tekninen neuvonta

• Tuotekehitysprojektit ja tuotetestaus

• Asiakastyytyväisyys ja myynnin kasvu

• Edistykselliset tuote- ja palveluratkaisut, joissa huomioidaan markkinakohtaiset

asiakastarpeet ja Ponsse-verkoston asiantuntemus

• Markkinatuntemuksen kasvu

• Alihankkijat ja

toimittajat

• Toimittajapäivät ja -tapaamiset

• Tuotekehitysyhteistyö

• Hankeyhteistyöt

• Sidosryhmähaastattelut

• Vastuullisiin toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen sitoutunut toimitusketju

• Uudet materiaaliratkaisut ja tuotteiden kehitys

• Resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kehitys

• Valmistettavuuden parantaminen

• Omistajat • Yhtiökokous

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Pääoma ja liiketoiminnan jatkuvuus

• Strateginen ohjaus ja neuvonta

• Pitkäjänteinen tulevaisuuden visio ja suunta

• Tuki kasvulle ja kehitykselle

• Yritysmaine ja verkostoituminen

• Paikallisyhteisöt,

järjestöt

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Paikallisyhteisön toimintaan

osallistuminen

• Sponsorointiyhteistyö

• Työnantaja- ja yritysmaine

• Infrastruktuurin kehittäminen

• Joustavat toimitila- ja tonttiratkaisut

• Liiketoimintaa tukeva palvelu- ja koulutustarjonta

• Työvoiman saatavuus

• Lainsäätäjät ja

viranomaiset

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset • Taloudelliset vaikutukset, kuten vero-, tulli- ja työnantajamaksut

• Ympäristö- ja tuoteturvallisuuden kehitys

• Työsuhteisiin liittyvät säännöt

• Koulut ja

oppilaitokset

• Yhteistyösopimukset

• Tutkimus- ja kehitysprojektit

• Harjoittelu- ja opinnäytetyöt

• Tapahtumat ja vierailut

• Toiminnan ja ratkaisujen kehitys

• Työntekijöiden ammattitaidon kehitys

• Työntekijöiden saatavuus, esimerkiksi Ponsse-polku- ja Ponsse Pro

-koulutusohjelmien kautta

• Rahoittajat,

sijoittajat ja

analyytikot

• Yhtiökokous

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Sijoittajatapahtumat

• Kestävyystavoitteiden ja -riskien arviointi

• Kestävän liiketoiminnan edistäminen

• Media • Mediatilaisuudet ja -tapaamiset

• Avoin kommunikaatio

• Ajantasainen ja läpinäkyvä viestintä yhtiön liiketoiminnasta ja tuoteratkaisuista

• Yritysmaine

• Työnhakijat • Rekrytointitapahtumat ja haastattelut

• Työnhakijatyytyväisyyden mittaus NPS

• Työnantajakuva ja yritysmaine

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Ponsselle on keskeisen tärkeää toimia rehellisesti, eettisesti

ja yhteisöllisesti. Hyvä hallintotapa ja eettiset periaatteet anta-

vat reunaehdot ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään

liiketoimintaan ja hyvään yhteistyöhön.

Luottamus Ponssen ja sen sidosryhmien välillä perustuu

avoimeen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on

ymmärtää yhtiön menestyksen kannalta keskeisten sidosryh-

mien näkemyksiä ja odotuksia ja kehittää yhtiön toimintaa sen

mukaisesti. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien

kanssa ja tarjoaa yhtiön toiminnasta ajankohtaista tietoa mark-

kinasäännösten mukaisesti. Ponssen tärkeimmät sidosryhmät

ovat asiakkaat ja ponsselaiset koko Ponsse-verkostossa. Asiak-

kaat halutaan tuntea henkilökohtaisesti ja huomioida Pons-

sen toiminnassa myös heidän perheensä ja sidosryhmänsä.

Ponsse-verkostolla tarkoitetaan sekä Ponssen omia maaorga-

nisaatioita että jälleenmyyjiä, joita pyritään aina kohtelemaan

yhdenvertaisesti omien maaorganisaatioiden rinnalla.

Osana yhtiön kaksoisolennaisuusarviointia on toteutettu

sidosryhmähaastatteluita. Haastateltavat kuuluivat seuraaviin

sidosryhmiin: henkilöstö, viranomaiset, omistajat, arvoketjun

työntekijät ja metsänomistajat. Sidosryhmähaastatteluiden

tuloksia hyödynnetiin Ponssen vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien arvioinnissa.

Sidosryhmäyhteistyöstä on kerrottu lisää osioissa S1 –

Oma työvoima, S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 –

Liiketoiminnan harjoittaminen.

Kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta

Kestävyysaiheiden tunnistaminen ja arviointi

Ponsse uudelleenarvioi vuonna 2025 olennaisten kestävyyteen

liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiaan.

Arviointi toteutettiin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaa-

timusten mukaisena kaksoisolennaisuusarviointina, jossa sel-

vitettiin yhtiön kestävyyteen liittyvä olennainen vaikuttavuus ja

taloudellinen olennaisuus. Osana yhtiön riskienhallintaprosessia

tehdyn kaksoisolennaisuusarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa

ja arvioida Ponssen toimintaan liittyvät olennaiset vaikutukset

yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen

liittyvät riskit ja mahdollisuudet, joilla on taloudellisia vaikutuksia

Ponsselle. Lisäksi tavoitteena oli tukea Ponssen vastuullisuus-

työn kehittämistä ja strategista suunnittelua.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistetaan ja prio-

risoidaan tärkeimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön

liittyvät kestävän kehityksen aiheet, joilla on suurin vaikutus ja

strateginen arvo sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ponsse

priorisoi negatiiviset vaikutukset niiden suhteellisen vakavuuden

ja todennäköisyyden perusteella sekä positiiviset vaikutukset

niiden suhteellisen laajuuden ja todennäköisyyden perusteella.

Kestävän kehityksen mukaisen liiketoimintastrategian raken-

tamisen kannalta on tärkeää ymmärtää mitä taloudellisia,

ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia aiheita yhtiössä on otettava

huomioon ja priorisoitava. Yhtiön liiketoimintamallissa ja strate-

giassa on huomioitu esimerkiksi ilmastonmuutos, jonka pohjalta

Ponsse on kehittänyt sähköiseen voimalinjaan perustuvan

PONSSE EV1-kuormatraktori konseptin.

Keskeisten kestävyysaiheiden arviointi tehdään vuosittain

Ponssen strategiapäivityksen yhteydessä. Vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia on tunnistettu sekä Ponssen oman toiminnan,

että arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Näin pyritään ym-

märtämään mitkä vaikutukset johtuvat Ponssen strategiasta

ja liiketoimintamallista ja mitkä sen liiketoimintasuhteiden luon-

teesta. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa määritetty Ponssen

arvoketju on kuvattu sivulla 54.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa on hyödynnetty vuosina

2022 ja 2024 toteutettuja sidosryhmähaastatteluita, joiden

avulla on kerätty sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemyk-

siä yhtiön keskeisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksis-

ta. Haastateltaviin sidosryhmiin kuuluivat omien ja arvoketjun

työntekijöiden lisäksi muun muassa sijoittajat, asiakkaat, yksityi-

set metsänomistajat sekä kansalaisjärjestöt. Ponsse toteutti

2025 sidosryhmähaastatteluita täydennyksenä aikaisempina

vuosina toteutettuihin kaksoisolennaisuusarvioinnin sidosryh-

mähaastatteluihin. Vuonna 2025 haastateltaviin sidosryhmiin

kuuluivat ympäristötekniikan opiskelijat, metsäkoneyrittäjät,

kaksi hallituksen jäsentä ja yhtiön työntekijä.

Ponssen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

toteutettiin sisäisessä työpajassa. Ponssen positiivisia ja nega-

tiivisia vaikutuksia arvioitiin perustuen mittakaavaan, laajuuteen,

korjattavuuteen ja todennäköisyyteen. Kestävyyteen liittyviä

taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin myynnin, kus-

tannusten, investointien ja rahoituksen näkökulmista. Arviointi

tehtiin käyttäen asteikkoa, jossa lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan

alle vuotta, keskipitkällä aikavälillä 1–5 vuotta ja pitkällä aikavä-

lillä yli viittä vuotta.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa on otettu huomioon ESRS -

-standardin lista kestävyysseikoista (ESRS 1, Lisäys A, AR

16). Vaikka kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin aihekohtaisella

tasolla, on Ponsselle olennaiset osa-aiheet ja osaosa-aiheet

huomioitu aihekohtaisia arvioita tehdessä. Arvioinnissa on huo-

mioitu vaikutusten riippuvuudet riskeihin ja mahdollisuuksiin ja

ne on kuvattu aihekohtaisissa osioissa tarkemmin. Kaksoisolen-

naisuusarviointi on tehty koko Ponsse-konsernin tasolla ja siinä

on huomiotu kaikki konsernin maantieteelliset alueet, toimet ja

liikesuhteet. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnis-

sa on käytetty olennaisuuden kynnysarvoa. Ponssen asiantun-

tijat ovat analysoineet kynnysarvoja ja valinneet olennaisimmat

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka ovat yhtiön kannalta

vakavimmat ja huomionarvoisimmat. Arvioimme, että olennai-

simmat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet alkavat arvosta

kolme (3), arviointiasteikolla 1–5. Strategian ja liiketoiminta-

mallin resilienssianalyysiä ei ole toteutettu raportointivuonna

2025. Ponsse aikoo toteuttaa strategian ja liiketoimintamallin

resilienssianalyysin vuoden 2026 aikana.

Ponssen olennaiset kestävyysaiheet

Päivitetyn kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten perusteella

Ponsselle olennaisina kestävyysaiheina säilyivät E1 – Ilmaston-

muutos, E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit,

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 – Oma työvoima,

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen. Olennaiset kestävyysaiheet on raportoitu osana

kestävyysraporttia.

Tunnistimme kaksoisolennaisuusarvioinnissa vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia myös liittyen pilaantumiseen, vesiva-

roihin ja merten luonnonvaroihin, arvoketjun työntekijöihin sekä

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Arvioimme kuitenkin,

etteivät edellä mainittuihin aiheisiin liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ole Ponssen toiminnassa olennaisia suhteessa

muihin kestävyysaiheisiin.

Ponssen vaikutuksia pilaantumiseen ovat esimerkiksi

öljypäästöt maastoon ja VOC-päästöt ilmaan, jotka nähdään

jokseenkin merkittävinä, mutta kohdistuvat hyvin rajatulle

alueelle. Öljypäästöjen korjaaminen on maastossa hankalaa,

mutta PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyttää myös ympäris-

tölle vähemmän haitallisia biopohjaisia voiteluaineita. Aiheesta

nousevat taloudelliset riskit ovat pieniä ja mahdollisuudet hyvin

pieniä.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyen yhtiön

arvoketjun alkupään materiaalien jalostustoiminnot käyttävät

runsaasti vettä, mutta veden käyttö on paikallista ja rajautuu

jalostuksen lähiympäristöön ja lähiympäristöjen vesistöihin.

Ponssen omat tuotanto- ja huoltoprosessit eivät ole vesi-inten-

siivisiä. Aiheesta nousevat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet

on arvioitu vähäisiksi.

Ponssen arvoketjun työntekijät sisältävät Ponssen toi-

mittaja- ja alihankintaverkoston, koneiden jälleenmyynnin ja

sopimushuoltajien työntekijät. Ponssen vaikutukset arvoketjun

työntekijöihin ovat paikallisia ja lähes puolet yhtiön tuotannon

hankinnoista tehdään 25 kilometrin säteellä Vieremän tehtaas-

ta. Vaikutukset metsäkoneen kuljettajiin on huomioitu aiheessa

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Arvoketjun työntekijöiden

taloudelliset riskit ja mahdollisuudet on arvioitu melko pieniksi.

Ponssen negatiiviset vaikutukset vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin ovat välillisiä arvoketjussa tapahtuvan toiminnan

kautta. Arvoketjun hakkuutoiminnoilla voi olla kielteisiä vaiku-

tuksia paikallisyhteisöihin, eikä Ponssella ole tietoa, onko sen

arvoketjussa toimintaa alkuperäiskansojen alueella, esimerkiksi

Etelä-Amerikan alueella. Negatiiviset vaikutukset arvioitiin maltil-

lisiksi ja keskitetyiksi. Aiheen taloudelliset riskit liittyvät tehtaan

lähiympäristöön, kuten ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen

sekä niistä syntyviin kuluihin. Nämä riskit arvioitiin vähäisiksi.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset on esitetty seu-

raavassa kaaviossa.

Muutokset vaikutuksissa, mahdollisuuksissa ja riskeissä

Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnin uudelleenarvioinnis-

sa on tunnistettu joitakin muutoksia verrattuna vuoden 2024

arviointiin. Arviointi on päivitetty vastaamaan Ponssen nykyistä

liiketoimintaa, toimintaympäristön muutoksia, sidosryhmien

odotuksia sekä kehittyviä sääntelyvaatimuksia. Arvioinnissa on

tarkasteltu aiempien havaintojen päällekkäisyyksiä ja selkeytetty

kokonaisuutta. Joissakin standardeissa on yhdistetty toisiinsa

liittyviä vaikutuksia, mahdollisuuksia ja riskejä, jotta kokonaisuus

olisi johdonmukaisempi ja päällekkäisyyksiä saataisiin vähennet-

tyä.

Vuoden 2025 arvioinnissa on noussut esiin uusia teemoja,

kuten metsäkoneiden elinkaaren pidentäminen kattavien huol-

topalveluiden avulla (E5), kiertotalouden mukainen tuotesuun-

nittelu, kuten vähempien resurssien käyttö ja modulaarisuuteen

perustuva tuoterakenne (E5) sekä vastuullisuuden huomioiminen

osana yhtiön strategia- ja riskienhallintatyötä (G1). Nämä tee-

mat kuvastavat teknologian kehitystä, kiertotalouden kasvavaa

merkitystä sekä vastuullisuuden roolin vahvistumista liiketoimin-

nan ohjauksessa.

Samalla osa aiemmin olennaisiksi arvioiduista vaikutuksista

ja riskeistä ei enää täytä olennaisuuden kriteerejä. Pois ovat jää-

neet esimerkiksi pakkausjätteen vähentämiseen ja raaka-aineen

käytön optimointiin liittyneet positiiviset vaikutukset, henkilös-

töön liittyvät riskit, kuten työvoiman saatavuus ja työnantajamie-

likuvan kehittämisen kustannukset, sekä osa luontovaikutuksiin

ja puunkorjuumenetelmiin liittyneistä aiemmista positiivisista

vaikutuksista. Osa näistä teemoista on sisällytetty laajempiin

kokonaisuuksiin, ja osa on arvioitu kokonaan epäolennaisiksi.

Muutokset perustuvat päivitettyyn kaksoisolennaisuusarvi-

ointiin, jossa on huomioitu Ponssen liiketoiminta ja toimintaym-

päristö, sidosryhmien muuttuvat odotukset, EU-sääntelyn ja

raportointivaatimusten tarkentuminen sekä tarve selkeyttää ja

yhtenäistää aiempia havaintoja.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Epäolennaiset aiheet:

Pilaantuminen

Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Arvoketjun työntekijät

Vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt

Resurssien

käyttö ja

kiertotalous

Ilmastonmuutos

Biologinen moni-

muotoisuus ja

ekosysteemit

Oma työvoima

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Liiketoiminnan

harjoittaminen

OLENNAISUUSMATRIISI

TALOUDELLINEN OLENNAISUUS

VAIKUTTAVUUS

Erittäin

merkittävä

Erittäin

merkittävä

Erittäin

matala

YMPÄRISTÖTIEDOT

EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys

Johdanto

Ympäristön kannalta kestävien taloudellisten liiketoimintojen

luokitusjärjestelmä, EU:n taksonomia-asetus, edellyttää

Ponsselta taloudellisten toimintojen arviointia kolmen eri

tunnusluvun kautta. Taksonomia-asetuksen ja sen ilmasto-

ja ympäristötavoitteiden teknisen kriteeristön mukaisesti

raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkaista

kestävien toimintojen osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja

toimintamenoista.

Taksonomiasääntely perustuu Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (annettu 18.6.2020)

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta (taksonomia-asetus).

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeu-

tumisen kriteeristöt on julkaistu delegoidulla ilmastosäädöksel-

lä 4.6.2021. Ilmastotavoitteita täydentävä delegoitu asetus on

julkaistu 9.3.2022 ja kohdennetut muutokset ilmastoasetuk-

seen kesäkuussa 2023. Ympäristöä koskeva delegoitu asetus

on julkaistu 27.6.2023.

Taksonomia-asetuksessa määritellään kuusi eri

ympäristötavoitetta:

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja

suojelu

4. Siirtyminen kiertotalouteen

5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen

Euroopan komissio on hyväksynyt delegoidun asetuksen (EU)

2026/73, joka yksinkertaistaa EU-taksonomiaraportointia

mm. olennaisuuskonseptin käyttöönoton sekä uusien raportoin-

titaulukoiden myötä. Ponsse soveltaa uutta delegoitua asetusta

vuoden 2025 taksonomiaraportoinnissa. Vertailuvuoden

tietoja ei ole tämän johdosta muutettu.

Taksonomiakelpoisuuden tulkinta

Taksonomiakelpoisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista talou-

dellista toimintaa, jolle annetaan taksonomia-asetuksessa

tarkemmat tekniset arviointikriteerit. Taksonomiaraportoinnissa

yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksonomiakelpoisten ja

-mukaisten taloudellisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta,

pääomamenoista ja toimintamenoista kaikkien kuuden

ympäristötavoitteen osalta.

Ponssen taksonomiakelpoisuutta on arvioitu hyödyntäen talou-

dellisten toimintojen kuvauksia ja niissä annettuja NACE-koodeja

31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta. Arviointi koskee myös Pons

sen tytäryhtiöitä. Ponssen liiketoiminta kuuluu taksonomia luokkaan

3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus ja toimintaan liit

tyvät ainakin seuraavat EU:n toimialaluokituksen (EU 1893/2006)

mukaiset NACE-koodit: C22, C25, C26, C27 ja C28.

Taksonomian mukaisuuden arviointi

Taksonomian mukaisuudella tarkoitetaan, että taksonomiakelpoi-

set toiminnot edistävät merkittävästi yhtä tai useampaa ympäris-

tötavoitetta, täyttävät yksityiskohtaiset tekniset arviointikriteerit,

eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant

harm) ja noudattavat taksonomia-asetuksessa määriteltyjä vähim-

mäistason sosiaalisia suojatoimia (minimum social safeguards).

Taksonomian mukaisen, taksonomiakelpoisen ja ei-taksono-

miakelpoisen toiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta, pääoma-

menoista ja toimintamenoista esitellään jäljempänä.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten liiketoiminto-

jen arvioinnissa käytiin läpi Ponssen ja sen tytäryhtiöiden harjoit-

tama liiketoiminta ja tunnistettiin taksonomiakelpoiset ja taksono-

mian mukaiset aktiviteetit.

Kaksoislaskenta ei muodostu riskiksi taksonomiakelpoisten

aktiviteettien määrän ollessa rajallinen. Raportoitu liikevaihto

perustuu taloudellisen raportoinnin ulkoisiin tuloihin. Pääoma-

menot ja toimintamenot perustuvat taloudelliseen raportointiin,

jonka tiedot kerätään toimintaa harjoittavilta konserniyhtiöiltä.

Tuotekehitysprojekteja seurataan omilla projektitunnuksillaan.

Ponssella on tunnistettu, että taksonomian mukaisuus vaatii vielä

tarkempaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia arvoketjun osalta.

EU-taksonomia ...........................................................................................................................64

E1 – Ilmastonmuutos ..............................................................................................................69

E4 – Biologinen moni muotoisuus ja ekosysteemit ..................................................... 79

E5 – Resurssienkäyttö ja kiertotalous ............................................................................83

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Sosiaalisen vastuun vaatimukset

Taksonomian mukaisuus edellyttää yritysten noudattavan

seuraavia sosiaalisen vastuun vaatimuksia, joihin Ponsse Oyj

on eetti sessä toimintaohjeessaan (Code of Conduct) julkisesti

sitoutunut.

— OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille (OECD

Guidelines for Multinational Enterprises)

— YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet

(UN Guiding Principles on Business and Human Rights)

— ILO:n työelämän perusperiaatteet ja oikeuksien julistus

(Declaration of the International Labour Organisation on

Fundamental Principles and Rights at Work)

— YK:n kansainvälinen ihmisoikeusohjelma (International Bill of

Human Rights)

Ponsse on toteuttanut emoyhtiön ja ulkomaisten maaorga-

nisaatioiden osalta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ulko-

puolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla. Yhtiön eettinen

toimintaohje koskee kaikkia ponsselaisia sekä Ponsseen

keskeisesti liittyviä ulkopuolisia ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä.

Eettisen toimintaohjeen velvoitteet sisältyvät myös Ponssen

toimittajia velvoittavaan Supplier Code of Conductiin. Ponsse

on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan hyviä hallintotapoja

ja aina sen maan lainsäädäntöä ja määräyksiä, jossa toimitaan.

Ponsse-konsernin emoyhtiö Ponsse Oyj on listattu Helsingin

pörssissä (NASDAQ Helsinki Oy) ja noudattaa Suomessa

kulloinkin voimassa olevia osakeyhtiön hallintoon liittyviä lakeja

ja määräyksiä.

Liikevaihto

Taksonomiaraportoinnissa määritelty liikevaihto on laskettu

noudattaen samoja periaatteita kuin IFRS:ssä eli se sisältää

kaikki yhtiön liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palveluiden

myynnistä saadut tuotot. Taksonomiaraportoinnissa esitetty

kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä

liikevaihtoa.

Ponsse on tunnistanut taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi:

— Ponssen varaosien kunnostukseen liittyvän liikevaihdon

— Ponssen vaihtokoneiden liikevaihdon

— Epec Oy:n PDU-tuotteen liikevaihdon

— Yhteensä 120 827 929 euroa

Ponssen kiertotalousosaaminen on vahvaa erityisesti va-

raosa- ja vaihtokoneliiketoiminnassa. Ponsse myy ja kunnostaa

vaihtokoneita kaikilla markkina-alueillaan ja yhä useammalla

markkinalla myös varaosia. Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt

varaosat tukevat Ponssen tavoitteita materiaalitehokkuuden

kehittämisessä ja hiilineutraalisuuden tavoittamisessa.

Vuoden 2025 taksonomiaraportoinnissa on tunnistettu

taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi Ponssen varaosien kunnos-

tukseen liittyvä liikevaihto, joka kuuluu taksonomia-aktiviteettiin

5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus. Ponssen

vaihtokoneliiketoiminta on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 5.4

Käytettyjen tavaroiden myynti.

Ponssen teknologiayhtiö Epec Oy:n liiketoiminta perustuu

pääosin hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistymisen mah-

dollistaviin ratkaisuihin ja yhtiön liiketoiminnan on arvioitu olevan

osittain taksonomiakelpoista. Epec Flow Power Distribution

Unit (PDU) -yksikkö mahdollistaa sähkömoottoreiden, akkujen ja

erilaisten toimilaitteiden yhdistämisen. Vuonna 2025 taksono-

miaraportoinnissa on raportoitu PDU-tuotteen taksonomiakel-

poinen liikevaihto. PDU-tuotteen on katsottu kuuluvan taksono-

mialuokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Pääomamenot

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin on sisällytetty aineet-

tomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ennen poistoja,

arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana.

Raportoitavat luvut on käsitelty soveltaen IAS 16 Aineelliset

hyödykkeet, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet ja IFRS 16 Vuokraso-

pimukset -standardeja.

Ponssen liiketoiminta perustuu tavaralajimenetelmän met-

säkoneiden suunnitteluun, huoltoon ja valmistukseen. Yhtiön

toiminnasta syntyvät päästöt eivät ole merkittäviä, mutta inno-

vatiivisella tuotekehityksellä voidaan vaikuttaa metsäkoneiden

käytöstä syntyviin päästöihin. Merkittävä osa tuotekehitykseen

kohdistuvista investoinneista mahdollistaa tulevaisuudessa

entistä vähäpäästöisemmän puunkorjuun.

Pääomamenojen osalta on tunnistettu taksonomiakelpoisiksi

kuluiksi:

— PONSSE EV1 -kuormatraktorin aktivoidut tuotekehityskulut

— Epec Oy:n PDU-tuotteen aktivoidut tuotekehityskulut

— LED-valaistuksen investointikustannukset

— Autojen sekä sähkötrukkien investoinnit

— Aurinkopaneelien investointikustannukset

— Sähköautojen latauspisteiden investointikustannukset

— Yhteensä 4 514 592 euroa

Ponsse lanseerasi syksyllä 2022 sähköisen voimalinjan omaa-

van konseptikoneen, PONSSE EV1 -kuormatraktorin. Sähköisen

voimansiirron konseptikone on edelleen tuotekehitysvaiheessa

ja sen lopullinen päästövähennyspotentiaali ei vielä ole tiedossa.

Osana tuotekehitysprosessia koneelle on tehty LCA-elinkaari-

laskenta ja konseptikoneen polttoaineen kulutusta on tutkittu

kenttätesteissä. Tämänhetkisessä konseptikoneessa on päästy

25 prosentin polttoaineen kulutuksen pienentämiseen ja siten

päästövähennyksiin. Konsepti merkitsee merkittäviä päästövä-

hennyksiä puunkorjuun polttoainekulutuksen pienentyessä ja on

askel kohti metsäkoneiden nollapäästöisyyttä. Tuotekehityskulut

koostuvat koneen tuotekehitykseen liittyvistä, taseelle aktivoi-

duista kuluista, joita seurataan omalla projektitunnuksella.

Pääomamenoina on raportoitu lisäksi PDU-tuotekehityskulut,

jotka liittyvät PDU-tuotteen tuotekehitykseen. Tuotekehitys-

kulut koostuvat projektille aktivoiduista kuluista, joita seurataan

omalla projektitunnuksella. EV1- ja PDU- tuotekehityskulujen

on tunnistettu kuuluvan taksonomia-aktiviteettiin 3.6 Muiden

vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Vuonna 2025 Ponssen kiinteistöihin tehtiin energiatehok-

kuutta parantavia investointeja, kuten aurinkopaneelien asennus-

ta, valaistuksen vaihtoa LED-valoiksi ja sähköautojen latauspis-

teiden asentamista. LED-valaistuksen vaihtoon liittyvien menojen

on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 7.3 Energiatehokkuuslaittei-

den asennus, huolto ja korjaus. Aurinkopaneeli-investointien on

tunnistettu kuuluvan aktiviteettiin 7.6 Uusiutuviin energialähtei-

siin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus. Sähkö-

autojen latauspisteiden investointien on tunnistettu kuuluvan

aktiviteettiin 7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus,

huolto ja korjaus rakennuksissa.

Vuonna 2025 investoitujen autojen ja sähkötrukin on katsot-

tu kuuluvan aktiviteettiin 6.5 Moottori pyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne.

Toimintamenot

Delegoidun asetuksen (EU) 2026/73 mukaisesti toimintameno-

jen (OpEx) raportointi ei ole pakollista, mikäli toimintamenot eivät

ole olennaisia yrityksen liiketoimintamallin kannalta tai jää alle

10 %:n olennaisuusrajan.

Ponsse on tunnistanut, että toimintamenoihin kuuluu hankkei-

den suorat tutkimusmenot. Tutkimusmenot ovat raportoinnissa

epäolennaiset, jonka vuoksi Ponsse ei raportoi taksonomiakel-

poista tai mukaista toimintamenojen tunnuslukua, vaan esittää

ainoastaan toimintamenojen kokonaismäärän.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin

liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja

toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)

Tilikausi 2025

Erittely luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

ympäristötavoitteen mukaan

Keskeinen

tulosindikaattori

Yhteensä

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen osuus

Luokitusjärjestelmän mukaiset

toiminnat

Luokitusjärjestelmän mukaisten

toimintojen osuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

Mahdollistavien

toimintojen osuus

Siirtymätoimintojen

osuus

Arvioimatta jäävät toiminnat,

joita pidetään ei-olennaisina

Luokitusjärjestelmän mukaiset

toiminnat edeltävällä tilikaudella

(2024)

Luokitusjärjestelmän mukaisten

toimintojen osuus edeltävällä

tilikaudella (2024)

Tek st i EUR % EUR % % % % % % % % % % EUR %

Liikevaihto

749 873 847 16,1 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %

Pääomamenot

22 676 522 19,9 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 255,463 1,2 %

Toimintamenot

18 666 977 0 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin

tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta – vuoden 2025 tiedot (toimintojen erittely)

Raportoitu tulosindikaattori Liikevaihto

Tilikausi 2025

Taloudelliset

toiminnat Koodi

Luokitusjärjestelmäkelpoinen

keskeinen tulosindikaattori

(luokitusjärjestelmäkelpoisten

liikevaihdon osuus)

Luokitus järjestelmän mukainen

keskeinen tulosindikaattori

(liikevaihdon rahallinen arvo)

Luokitusjärjestelmän mukainen

keskeinen tulos indikaattori

(luokitusjärjestelmän mukaisten

liikevaihdon osuus)

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

ympäristötavoite

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

Mahdollistava

toiminta

Siirtymä toiminta

Luokitus järjestelmän mukainen

osuus luokitusjärjestelmä-

kelpoisesta toiminnasta

Tek st i % EUR % % % % % % %

(tapauksen

mukaan E)

(tapauksen

mukaan T) %

Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus CCM 3.6 0,03 % 222 125 0 % 0 %

Korjaus, kunnostaminen

ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,45 % 3 367 579 0 % 0 %

Käytettyjen tavaroiden

myynti CE 5.4 15,53 % 117 238 225 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden

summa tavoitteen mukaan

Yhteenlaskettu keskeinen

tulosindikaattori (liikevaihto) 16,1 % 120 827 929 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin

tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot (toimintojen erittely)

Raportoitu tulosindikaattori Pääomamenot

Tilikausi 2025

Taloudelliset

toiminnat Koodi

Luokitusjärjestelmäkelpoinen

keskeinen tulosindikaattori

(luokitusjärjestelmäkelpoisten

pääomamenojen osuus)

Luokitus järjestelmän mukainen

keskeinen tulos-indikaattori

(pääoma menojen rahallinen arvo)

Luokitusjärjestelmän mukainen

keskeinen tulos indikaattori

(luokitusjärjestelmän mukaisten

pääoma menojen osuus)

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

ympäristötavoite

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

Mahdollistava toiminta

Siirtymä toiminta

Luokitus järjestelmän mukainen

osuus luokitus-järjestelmä-

kelpoisesta toiminnasta

Tek st i % EUR % % % % % % %

(tapauksen

mukaan E)

(tapauksen

mukaan T) %

Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus CCM 3.6 4,83 % 1 094 873 0 % 0 %

Moottoripyörillä,

henkilöautoilla ja kevyillä

hyötyajoneuvoilla

tapahtuva liikenne CCM 6.5 13,36 % 3 030 555 0 % 0 %

Energiatehokkuus-

laitteiden asennus,

huolto ja korjaus CCM 7.3 0,47 % 106 664 0 % 0 %

Sähköajoneuvojen

latausasemien asennus,

huolto ja korjaus

rakennuksissa CCM 7.4 0,08 % 17 236 0 % 0 %

Uusiutuviin

energialähteisiin liittyvien

teknologioiden asennus,

huolto ja korjaus CCM 7.6 1,17 % 265 265 0 % 0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden

summa tavoitteen mukaan

Yhteenlaskettu keskeinen

tulosindikaattori (pääomamenot) 19,9 % 4 514 593 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

E1 – Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Puunkorjuun tehokasta

suunnittelua tukevat ratkaisut

ja palvelut, joilla voidaan

pienentää metsäkoneiden

käytönaikaisia päästöjä. (T)

Arvoketjun

loppupää

• Karttaratkaisut mahdollistavat metsäkoneen käytön optimoinnin ja ajourasuunnittelun

parantaen työn energiatehokkuutta.

• PONSSE High-Precision Positioning -ratkaisu tuottaa kaadetuista puista sijaintitietoa, jota

voidaan hyödyntää myös tulevien hakkuiden suunnittelussa.

• Metsäkoneen käytön optimointia opetetaan kuljettajakoulutuksessa: miten tehokkuus

maksimoidaan mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.

• Tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvissä koulutuksissa keskitytään hakkuusuunnittelussa

huomioitaviin seikkoihin, kuten tuottavuuteen, ajokertoihin ja polttoaineen kulutuksen

minimointiin.

• Datan tuottaminen metsäkoneen kuljettajille ja operaatiohallinnalle heidän päätöstensä tueksi.

Metsäkoneiden hyötysuhteen

parantaminen energian-

lähteestä riippumatta. (P)

Arvoketjun

loppupää

• Energiatehokkuuden ja energian talteenoton parantaminen on huomioitu

tuotekehitysstrategiassa.

• Metsäkoneiden hyötysuhteen parantaminen muun muassa kehittämällä hydrauliikkaa.

• Teknologiset ratkaisut, joilla polttoaineen kulutusta pienennetään, kuten PONSSE EV1

-sähkökonekonsepti ja PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisu, joka pienentää polttoaineen

kulutusta rinnetyöskentelyssä.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen omat ja arvoketjun

päästöt, merkittävimpänä

metsäkoneiden käytönaikaiset,

polttoaineen kulutuksesta

aiheutuvat päästöt. (T)

Koko arvoketju • Asetetut päästövähennystavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi.

• Päästövähennystoimenpiteiden toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti.

• Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen pienentäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja

vähäpäästöisten tuoteratkaisujen kehittäminen.

• Ponsse arvioi mahdollisuuksia hyödyntää tuotteissaan SSAB:n fossiilivapaata terästä sen

saatavuus ja hinnoittelu huomioiden.

Puunkorjuu vaikuttaa metsien

hiilinieluihin ennen seuraavan

puusukupolven kasvua. (T)

Arvoketjun

loppupää

• Ponsse valmistaa, kehittää ja myy tavaralajimenetelmän metsäkoneita, jotka optimoivat

puuraaka-aineen käytön ja minimoivat hukan määrän.

• Tavaralajimenetelmän metsäkoneet sopivat myös harvennus- ja poimintahakkuisiin.

• Ponsse kehittää ratkaisuja, joilla mahdollistetaan korjattavan puun käytön maksimointi

minimilatvaläpimittaan saakka.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Teknologioiden jatkuva

kehitys, resurssitehokkuuden

parantaminen ja toiminnan

kehittäminen.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Nykyisen tuotetarjooman jatkuva tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen.

• Kuljettajaa avustavien toimintojen kehittäminen tuottavuuden parantamiseksi, kuten PONSSE

Active Crane, joka auttaa kuljettajia parantamaan työn tehokkuutta.

• Hankeyhteistyöhön osallistuminen, kuten FORWARD’27-ekosysteemihanke.

Uusien innovaatioiden kysyntä,

kuten palonsammutuksen ja

nollapäästöisen puunkorjuun

mahdollistavat tuotteet.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Ponsse on aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa heidän tarpeistaan.

• Kehittämällä innovatiivisia tuoteratkaisuja, kuten PONSSE Firefighting Equipment ja EV1-

sähkökonekonsepti.

• Metsäkoneen sähköistäminen ja sen jatkokehitys.

Puunkorjuuta tehostamaan

kehitetyt digitaaliset palvelut ja

datankeruu.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• PONSSE Manager välittää tietoa metsäkoneen tuottavuudesta, polttoaineen kulutuksesta ja

päästöistä.

• Etädiagnostiikka mahdollistaa ennakoivat huoltokutsut ja turhien huoltoajojen välttämisen.

• Kartta- ja navigointiteknologioiden kehittäminen sekä paikannusratkaisujen tarkkuuden

parantaminen.

Taloudelliset riskit Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ilmastonmuutoksen hillintä ja

vähähiilisyyteen siirtyminen

aiheuttavat merkittäviä vaati-

muksia sekä uudistustarpeita

tuote- ja teknologiaratkaisuihin.

Oma toiminta • Läheinen asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö varmistaa oikeansuuntaisen ja tulevaisuuden

tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

• Lainsäädännön ja muiden toimialaa koskevien vaatimusten seuranta.

• Tutkimusyhteistyöhankkeisiin osallistuminen ja toimialayhteistyö.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön kaksoisolennai-

suusarviointia, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskienhal-

lintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on

kuvattu sivulla 61.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja arvoketjua. Päästö-

lähteiden tunnistamiseksi on hyödynnetty saatavilla olevaa tietoa

aiemmista kasvihuonekaasupäästölaskennoista ja tuotteille

tehdyistä elinkaarimallinnuksista. Tämän lisäksi Ponsse toteutti

erillisen ilmastoriskien arvioinnin tarkistaakseen, että olennaiset

teemat nousevat kaksoisolennaisuusanalyysiin arvioitavaksi.

Ilmastoriskien arviointiin vastasi eri toimintojen ympäristötyö-

hön osallistuvia asiantuntijoita ja ympäristöohjausryhmä, joka

Skenaario- ja resilienssianalyysi

Skenaario

Matalan päästöjen skenaario

(RCP 1.9)

Nykyisten politiikkojen skenaario

(RCP 6.0)

Korkean päästöjen skenaario

(RCP 8.5)

Ilmaston

lämpeneminen

1,5 °C astetta

3 °C astetta 4,3 °C astetta

Kuvaus • Päästöjen merkittävä vähentämistarve

vuoteen 2050 mennessä

• Lainsäädännön kiristyminen, mukaan

lukien metsien käyttöä ja suojelua

koskeva sääntely

• Metsien hoidon tehostaminen puuston

kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseksi

• Fossiilisten raaka-aineiden ja

energialähteiden korvaaminen

uusiutuvilla

• Tarve teknologiselle murrokselle ja

vähäpäästöisille innovaatioille

• Liiketoiminta- ja kuluttajamieltymysten

muutokset

• Päästöt kasvavat vuoteen 2080

saakka

• Vähäinen muutos nykyiseen

lainsäädäntöön

• Metsien käytön ja metsänhoidon

intensiteetin pysyminen samalla

tasolla

• Äärisääilmiöiden yleistyminen

ja vaikutusten epätasainen

jakautuminen eri alueille

• Ekosysteemien, infrastruktuurin ja

toimitusketjujen häiriöt

• Yksinomaan talouskasvua korostava

politiikka johtaa päästöjen kasvuun

• Heikko ilmastonmuutoksen

hillitsemispolitiikka ja vähäinen

kansainvälinen yhteistyö

• Voimakas riippuvuus fossiilisista

energian lähteistä ja niiden käytön kasvu

• Vähäpäästöisten teknologioiden

kysynnän ja käytön epätasainen

jakautuminen markkina-alueittain

• Äärisääilmiöiden esiintymistiheyden ja

vakavuuden lisääntyminen keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä

• Ilmasto-olosuhteiden mahdollisesti

peruuttamattomat muutokset

Raportointivuoden aikana Ponsse tarkasteli ensimmäistä

kertaa ilmastonmuutokseen liittyviä skenaarioita osana

ilmastoriskien arviointia. Arvioinnissa käytettiin kolmea ilmaston

lämpenemisen skenaariota, jotka pohjautuvat IPCC:n RCP-

skenaariohin (Representative Concentration Pathway) ja

NGFS:n (The Network of Central Banks and Supervisors for

Greening the Financial System) skenaariomalliin. Skenaarioiden

vaikutuksia arvioitiin lisäksi WWF:n Risk Filter -työkalun ja

muiden tieteellisten raporttien avulla.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit ja mahdollisuudet arvioitiin

Ponssen eri toimintojen asiantuntijoiden kanssa tarkastelemalla

siirtymätapahtumien todennäköisyyttä, vaikutusta ja kestoa

skenaariossa, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 cel-

siusasteeseen. Fyysiset ilmastoriskit arvioitiin korkean päästöjen

skenaariossa, jossa huomioitiin Ponssen omien toimipisteiden

sijainnit sekä toimittajien ja keskeisten markkina-alueiden ilmas-

to-olosuhteet.

Vaikutusten ajallinen kohdentuminen vaihtelee skenaarioit-

tain, mutta osa vaikutuksista esiintyy samansuuntaisina kaikissa

tarkastelluissa skenaarioissa. Arvoketjuun ja pitkän aikavälin

muutoksiin liittyy epävarmuustekijöitä, sillä todellinen poliittinen,

taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys voi poiketa skenaarioi-

koostuu ympäristöasiantuntijoiden lisäksi johtoryhmän jäsenistä.

Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien kartoituksessa hyödynnettiin

soveltuvin osin TCFD-raportointikehitystä (Task Force on Clima-

te-related Financial Disclosures). Omiin toimintoihin kohdistuvia

fyysisiä riskejä tunnistettu WWF:n Risk Filter -työkalun avulla.

Ainoa olennaiseksi tunnistettu ilmastoon liittyvä riski on

siirtymäriski, jossa ilmastonmuutoksen hillintä ja vähähiilisyyteen

siirtyminen aiheuttavat merkittäviä vaatimuksia sekä uudistus-

tarpeita tuote- ja teknologiaratkaisuihin. Ilmastonmuutokseen liit-

tyvät positiiviset vaikutukset ja mahdollisuudet pohjautuvat yhtiön

strategiaan. Pitkällä aikavälillä Ponsse pyrkii kohti hiilineutraaliut-

ta operatiivisessa toiminnassaan ja ratkaisuissaan. Strategisina

vastuullisuustavoitteina toimintaa pyritään kehittämään luonto-

ympäristö huomioiden ja innovoimaan ratkaisuja, jotka pienen-

tävät metsäkoneiden ympäristövaikutuksia. Vastuullisuus ohjaa

Ponssen liiketoimintaa antaen sille suunnan ja varmistaen yhtiön

menestyksen myös tulevaisuudessa. Negatiiviset vaikutukset ja

riskit liittyvät vahvasti liiketoiminta-alaan, jolla Ponsse toimii.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

den oletuksista. Valittujen skenaarioiden katsotaan edustavan

Ponssen riskejä ja epävarmuustekijöitä. Arvioinnin aikajänteet

ovat yhdenmukaiset kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytettyjen

aikajänteiden kanssa.

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Tavoitteissa edistymistä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seu-

rataan ja arvioidaan kerran kvartaalissa pidettävässä ympäris-

töohjausryhmässä. Julkisten tavoitteiden lisäksi Ponssella on

sisäisesti seurattavia toimintokohtaisia tavoitteita, jotka tukevat

konsernitason tavoitteiden saavuttamisessa.

Scope 1 & 2 -päästöjen vähentäminen

Ponssen tavoitteena on vähentää markkinaperusteisia Scope

1 & 2 -päästöjä 42 prosenttia (1 850 tCO

e) perusvuodesta

2023 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa lineaarista

kuuden prosentin vuotuista vähennystä perusvuoteen 2023

(264 tCO

e) verrattuna.

Ponssen markkinaperusteiset Scope 1 & 2 -päästöt olivat

vuonna 2025 kuusi prosenttia (256 tCO

e) pienemmät perus-

vuoteen 2023 verrattuna. Raportointijaksolla tarkasteltuna

kehitys ei kuitenkaan ole linjassa asetetun tavoitteen kanssa.

Toteutetuista päästövähennystoimenpiteistä huolimatta Scope

1 & 2 -päästöt kasvoivat vuoteen 2024 verrattuna viisi prosent-

tia. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 10 prosenttia

(366 tCO

e) ja markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt vähenivät

38 prosenttia (171 tCO

e).

Negatiivista kehitystä selittää Ponssen Yhdysvaltojen toimin-

tojen lisääntynyt polttoaineen käyttö sekä muutokset laskenta-

periaatteissa ja käytetyissä päästökertoimissa. Metodologiset

muutokset heikentävät osittain tulosten vertailtavuutta aiempi-

en laskentavuosien välillä. Laskentaperiaatteiden ja päästöker-

toimien muutosten vaikutus raportointivuoden päästöihin jää

kuitenkin alle viiden prosentin, eikä uudelleenlaskennan merkittä-

vyysraja ylity. Tämän vuoksi perusvuoden 2023 ja vertailuvuoden

2024 tietoja ei ole päivitetty vastaamaan uutta laskentaa.

Raportointivuoden aikana päästövähennystavoitetta edistet-

tiin lisäämällä uusiutuvan energian ja uusiutuvien polttoaineiden

käyttöä sekä sähköistämällä ajoneuvoja. Raportointivuoden aika-

na Ponsse hankki Pohjoismaissa yhteensä 22 hybridiajoneuvoa

ja 4 sähköajoneuvoa. Ponssen Brasilian toimintojen FlexFuel-hen-

kilöajoneuvot siirtyivät käyttämään bioetanolia pääasiallisena

polttoaineena. Toimenpiteestä syntyneet päästövähennykset

olivat 187 tCO

e. Suurin osa Ponssen Scope 1 & 2 -päästöistä

on peräisin yrityksen ajoneuvojen käytöstä. Ajoneuvojen käyttöön

liittyvien päästöjen pienentämiseksi julkaistiin globaali ajoneu-

vojen hankintaohje yrityksen omien ja työsuhdeajoneuvojen

hankintaan. Ohjeistuksella ohjataan hankintoja kohti vähäpäästöi-

siä ajoneuvoja ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä alueilla, joilla

niiden käyttö on käyttöteknisesti mahdollista. Vieremän tehtaan

pintakäsittelyprosessissa käytetty nestekaasu vaihdettiin heinä-

kuussa 2024 biokaasuksi. Vuodelle 2025 tästä jäi 100 tCO

päästövähennyksiä. Käytetyn sähkön ja lämmön päästövähennys-

toimepiteet on kuvattu seuraavan tavoitteen alla.

Uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuuden kasvattaminen

Päästövähennystavoitteiden lisäksi Ponsse on asettanut

tavoitteen uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuuden

kasvattamiseksi 95 prosenttiin käytetystä sähköstä ja

lämmöstä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältää myös

lämmitystarkoituksiin käytetyt polttoaineet. Vuonna 2025

Ponssen käyttämän uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuus

laski 92,0 prosenttiin käytetystä sähköstä ja lämmöstä eli 0,3

prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Skenaarioanalyysiä arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti.

Ponssen strategian tai liiketoimintamallin resilienssiä suhtees-

sa ilmastonmuutokseen ei ole vielä arvioitu. Resilienssianalyysi

tullaan toteuttamaan vuoden 2026 aikana.

Ilmastoon liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite 2030 2025 2024 Perusvuosi 2023 Toimenpiteet 2025

Markkinaperusteisten Scope 1

& 2 -päästöjen vähentäminen

42 prosentilla

-6 %

(-256 tCO

-10 %

(-451 tCO

4 404 tCO

e • Globaali ajoneuvojen hankintaohjeistus

• Uusiutuvan polttoaineen käytön lisäys

• Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta

Uusiutuvan energian ja ydin-

voiman osuuden kasvattaminen

95 prosenttiin käytetystä

sähköstä ja lämmöstä

92,0 % 92,3 % 90,9 % • Aurinkopaneeli-investointi

Peyrat-le-Châteaun

huoltopalvelukeskuksessa Ranskassa

• Uusiutuvan energian lisääminen

Merkittävien Scope 3 -päästöjen

vähentäminen 25 prosentilla

-27 %

(-378 968 tCO

-20 %

(-280 584 tCO

1 415 362 tCO

e • Tavoiteasetanta

• Tiekartta vähennystoimista

• CU-datan (connectivity unit) tarkentuminen

Raportointivuonna toiminnoissa jatkettiin hankitun lämmön

siirtoa uusiutuvilla tuotetuksi, jonka lisäksi vuokratoimipis-

teistä saatiin aiempaa tarkempiaa tietoa. Edellä mainituista

energiamuutoksista saadut päästövähennykset ovat 9 tCO

Raportointivuoden aikana Ranskassa valmistui uudet tilat, joihin

Peyrat-le-Châteaun huoltopalvelukeskus muutti toimintansa.

Toimipisteen katolle asennettiin 736 aurinkopaneelia, joiden

vuosittainen tuotto-odotus on 395 MWh. Näiden lisäysten

ansiosta Ponssen oma energian tuotanto kasvoi 31 prosenttia

edellisvuodesta. Oman energian tuotannon odotetaan kasvavan

tulevana vuonna entisestään, sillä paneelit alkoivat tuottamaan

aurinkosähköä vasta loppuvuodesta 2025.

Scope 3 -päästöjen vähentäminen

Ponsse asetti raportointivuonna 2025 vähennystavoitteen arvo-

ketjun päästöilleen. Tavoitteena on vähentää merkittäviä Scope

3 -päästöjä 25 prosenttia (353 840 tCO

e) perusvuodesta

2023 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa lineaarista

3,6 prosentin (50 549 tCO

e) vuotuista vähennystä verrattuna

perusvuoteen 2023.

Raportointivuonna yhtiön merkittävät Scope 3 -päästöt

pienentyivät yhdeksän prosenttia (98 384 tCO

e) edellisvuoteen

nähden ollen 27 prosenttia (378 968 tCO

e) pienemmät kuin

perusvuonna 2023. Tulos ylittää asetetun lineaarisen päästövä-

hennystavoitteen. Kehitys ei kuitenkaan heijasta merkittävää ra-

kenteellista tai toiminnallista päästötehokkuuden paranemista,

sillä se perustuu pääosin liiketoimintavolyymien pienentymiseen.

Lisäksi kaksi prosenttia (26 047 tCO

e) päästövähennyksistä

selittyy myydyistä tuotteista saatavan polttoainedatan tarken-

tumisella. Ponssen päästövähennystavoite perustuu vuoden

2023 liikevaihtoon, jolle liiketoimintavolyymien odotetaan pitkällä

aikavälillä palautuvan. Tämä korostaa tarvetta rakenteellisille

ja arvoketjua koskeville päästövähennystoimille tavoitevuotta

2030 kohti.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Ponssen omasta toiminnasta ja ostetusta energiasta aiheutu-

vat päästöt ovat peräisin suurimmilta osin yrityksen ajoneuvojen

käytöstä. Tavoitteena on vähentää markkinaperusteisia Scope

1 & 2 -päästöjä 42 prosenttia perusvuodesta 2023 vuoteen

2030 mennessä. Päästövähennystavoite on yhteensopiva

ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen.

Suunnitelmassa merkittävimmät toimet kohdistuvat ajoneuvo-

jen vaihtamiseen vähäpäästöisiksi ja uusiutuvien polttoaineiden

käytön lisäämiseen.

Metsäkoneiden valmistajana Ponssen suurimmat ilmas-

tovaikutukset syntyvät arvoketjussa: ostettujen tuotteiden ja

raaka-aineiden valmistuksesta sekä myytyjen tuotteiden käytöstä

ja loppukäsittelystä käyttöiän jälkeen. Tavoitteena on vähentää

Ponssen merkittäviä Scope 3 -päästöjä 25 prosenttia perus-

vuodesta 2023 vuoteen 2030 mennessä. Scope 3 -päästö-

vähennystavoite ei ole yhteensopiva ilmaston lämpenemisen

rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen, mutta se on yhteensopiva

ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi selvästi alle kahteen

celsiusasteeseen. Päästövähennystavoite on asetettu realisti-

sesti saavutettavalle tasolle ottaen huomioon lyhyen aikavälin

teknologinen kehitys, markkinaolosuhteet ja sidosryhmien valmiu-

det. Tavoitteen kunnianhimoa voidaan kiristää tulevaisuudessa

teknologioiden kehittyessä ja arvoketjun toimijoiden sitoutumisen

vahvistuessa. Arvoketjun päästöjen vähentämisessä merkittä-

vimmät toimet kohdistuvat tuotekehitykseen tuotteiden käytön

aikaisten päästöjen pienentämiseksi, ja aiempaa tarkemman

tuotetiedon saamiseen laskennan tarkentamiseksi.

Lukkiutuneita päästöjä (locked-in emissions) arvioitiin osana

siirtymäsuunnitelmaa tarkastelemalla pitkäaikaisia omaisuuseriä

ja sopimuksia sekä yrityksen tuotteita. Nykyiset ja suunnitellut

omaisuuserät ovat yhteensopivia yrityksen siirtymäsuunnitelman

tavoitteiden kanssa. Ponsselle tuotteiden käytöstä syntyvät

päästöt ovat merkittäviä, sillä tuotteiden käyttö perustuu tällä

hetkellä pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Näitä käytönaikaisia

päästöjä ei kuitenkaan katsottu lukkiutuneiksi, koska tuotteissa

on mahdollista käyttää uusiutuvia polttoaineita. Lisäksi suun-

nitteilla olevilla tuotekehitystoimilla pyritään pienentämään

polttoainekulutusta ja siten vähentämään päästöjä asetetun

Scope 3 -tavoitteen mukaisesti. Arvioinnin perusteella yritys

ei ole tunnistanut merkittäviä lukkiutuneiden päästöjen riskejä

tarkastelujaksolla vuoteen 2030 saakka.

Siirtymäsuunnitelman strategisesta ohjauksesta ja seuran-

nasta vastaa kvartaaleittain kokoontuva ympäristöohjausryhmä,

johon kuuluvat seuraavat yhtiön johtoryhmän jäsenet: toimitus-

johtaja Juho Nummela, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha

Inberg, myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila,

huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, toimitusketjun johtaja

Tommi Väänänen sekä vastuullisuusjohtaja Katja Paananen.

Ohjausryhmän esittelijänä toimii ympäristöasiantuntija Emilia

Tuononen. Siirtymäsuunnitelman koordinoinnista vastaa yhtiön

vastuullisuusorganisaatio, ja siihen liittyvät toimenpiteet on

sisällytetty Ponssen toimintokohtaisiin strategioihin. Scope 3

-päästövähennysten osalta suunnitellut toimenpiteet perustuvat

pääosin tuotekehityksen ja -hallinnan tiekartalla määriteltyihin

toimenpiteisiin. Yhtiöllä ei ole tiedossa merkittäviä lisäresurssi-

tarpeita toimenpiteisiin liittyen.

Siirtymäsuunnitelma on luotu vuoden 2025 aikana ja sitä

tarkennetaan vuosittain. Päästövähennystavoitteet ja siirtymä-

suunnitelma on hyväksytty Ponssen johtoryhmässä joulukuussa

2025.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

2023 2024 2025 2030

TOIMET SCOPE 1 & 2 -PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI

Muutokset

ajoneuvoissa ja

niiden käytössä

Muutokset

työkoneissa ja

koeajossa

Vähäpäästöinen

energia

4 404

tCO

3 953

4 148

2 554

– 42 %

 Scope 1  Scope 2

2023 2024 2025 2030

 1. Ostetut tuotteet ja palvelut  11 . Myytyjen tuotteiden käyttö  12. Myytyjen tuotteiden End-of-life

TOIMET SCOPE 3 -PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI

Liiketoiminnan

palautuminen

Tuotteisiin ja

tuotteiden

käyttöön liittyvät

muutokset

Ostettujen

tuotteiden

tiedon

tarkentuminen

End-of-Life

tiedon

tarkentuminen

tCO

1 415 362

1 134 778

1 036 394

1 061 522

– 25 %

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate tai-ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje

(Code of Conduct)

Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen keskei-

sesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt toimiessa Ponssen

kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimittajien eettinen toimintaohje

(Supplier Code of Conduct)

Kaikki Ponssen toimittajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien

eettinen toimintaohje

Ponssen jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Hankintapolitiikka Kaikki Ponssen suorat ja epäsuorat hankinnat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimintapolitiikka Kaikki Ponssen toiminnot ja Ponssen henkilöstö Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Ajoneuvojen hankintaohjeistus Kaikki Ponssen toiminnot Sisäisesti saatavilla yhtiön intranetissä

Ponssen ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet

kohdistuvat pääasiassa ilmastonmuutoksen hillintään ja ener-

giatehokkuuden parantamiseen. Ne eivät suoraan käsittele

ilmastonmuutokseen sopeutumista tai uusiutuvan energian

käyttöönottoa.

Vastuullisuus ohjaa Ponssen liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

Yhtiön keskeisiä ympäristötavoitteita ovat luonnon huomioimi-

nen toiminnan kehittämisessä, kestävien ratkaisujen innovointi

sekä ympäristövaikutusten tunnistaminen ja järjestelmällinen

vähentäminen. Tuotekehityksen painopisteenä on metsäkonei-

den ympäristövaikutusten pienentäminen. Ponsse tavoittelee

pitkällä aikavälillä hiilineutraaliutta, mikä tarkoittaa pyrkimistä

kohti toiminnan ja PONSSE-tuotteiden nollapäästöisyyttä.

Eettiset toimintaohjeet velvoittavat työntekijöitä minimoi-

maan haitalliset ympäristövaikutukset ennakoivilla toimilla. Tämä

sisältää ilmastovaikutusten huomioimisen päätöksenteossa,

ympäristömyönteisten ratkaisujen kehittämisen, ympäristövai-

kutuksien huomioinnin hankinnoissa sekä energiatehokkaiden

toimintatapojen suosimisen.

Hankintapolitiikka ja toimittajaohjeet kannustavat toimittajia

seuraamaan ja vähentämään arvoketjunsa kasvihuonekaasu-

päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta ja huomioimaan

tuotteidensa elinkaarien ympäristövaikutukset.

Ajoneuvojen hankintaohjeistus ohjaa yrityksen ja työsuhdea-

joneuvojen hankintoja kohti vähäpäästöisempiä ajoneuvoja ja

kannustaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöön alueilla, joilla se

on teknisesti mahdollista.

Ponssen emoyhtiön energiankäyttöä ohjaa energiatehok-

kuussopimus, joka velvoittaa yhtiötä asettamaan energiansääs-

tötavoitteita ja toteuttamaan energiatehokkuutta parantavia

toimenpiteitä. Raportointivuonna Ponsse sitoutui teknologiateol-

lisuuden toimenpideohjelmassa uuteen, vuonna 2026 alkavaan

sopimuskauteen. Sopimus velvoittaa kuuden prosentin ener-

giansäästötavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä ja kymme-

nen prosentin säästötavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä

laskettuna vuoden 2024 energiankulutuksesta.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Toimenpiteet

Tuotteiden käytönaikaisten päästöjen vähentäminen

Ponssen tuotekehityksen keskeinen painopiste on metsäkonei-

den polttoaineenkulutuksen vähentäminen. Tavoitteeseen pyri-

tään parantamalla energiatehokkuutta ja samalla kasvattamalla

tuottavuutta eli tienvarteen toimitettua puutavarakuutiometriä

kohden kulutetaan mahdollisimman vähän polttoainetta. Tätä

edistetään muun muassa kehittämällä energiatehokkaampia voi-

malinjaratkaisuja, kuten parantamalla hydrauliikan hyötysuhdetta

ja optimoimalla dieselmoottorin käyntialuetta kulloinkin vaaditta-

van päästöluokan mukaisesti siten, että moottorin hyötysuhde

on mahdollisimman korkea. Lisäksi PONSSE-metsäkoneissa

voidaan käyttää dieselmoottorivalmistajan hyväksymiä uusiutuvia

polttoaineita, mikä vähentää käytönaikaisia kasvihuonekaasu-

päästöjä merkittävästi.

Teknologiaratkaisuilla voidaan merkittävästi pienentää

koneiden päästöjä. Vuonna 2022 Ponsse lanseerasi sähköi-

seen voimalinjaan perustuvan PONSSE EV1 -kuormatraktorin

teknologiakonseptin, jonka testauksessa on saavutettu selkeitä

polttoainesäästöjä. Raportointivuoden aikana EV1-konseptia

testattiin metsäolosuhteissa osana kehitystyötä. Vuonna 2025

uudistettujen PONSSE Wisent- ja Elk-mallien uusi runkorakenne

mahdollistaa kahden kolmen metrin puutavaranipun ajamisen

kerralla, mikä vähentää niiden kuljetukseen tarvittavia ajokertoja

ja pienentää polttoaineen tarvetta lähikuljetuksessa puutavara-

kuutiometriä kohden.

Käytönaikaisiin päästöihin vaikutetaan myös koulutuksen avul-

la. Ponsse kouluttaa kuljettajia koneiden tehokkaaseen käyttöön

ja tarjoaa asiakkaille koulutusta hakkuumenetelmien suunnitte-

luun polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi.

Uusien innovatiivisten ja vastuullisten

ratkaisujen kehittäminen

Ponsse on sitoutunut kehittämään kestävän kehityksen

mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja. Sidosryhmien

odotusten mukaisesti ympäristönäkökohdat ovat nousseet

merkittäviksi tuotekehitystä ohjaaviksi tekijöiksi. Raportointivuon-

na 2025 Ponsse laajensi PONSSE Active Speed -toiminnon

useampaan PONSSE-harvesteripäämalliin. Sen avulla harvesteri-

pään syöttönopeutta voidaan säätää puulajin ja runkojen

läpimitan mukaan. Automaattisesti optimoitu harvesteripään

syöttönopeus parantaa työn sujuvuutta ja tuottavuutta.

Raportointivuonna 2025 kaikkiin kuormain- ja nosturituote-

perheisiin on tuotu PONSSE Active Crane -järjestelmä, joka hel-

pottaa nosturin hallintaa ja tehostaa työskentelyä. Järjestelmä

mahdollistaa kuljettajan keskittymisen erityisesti työn laatuun ja

tehokkuuteen sen sijaan, että kuljettajan huomio keskittyisi täy-

sin nosturin hallintaan. Tämä auttaa kohti taloudellista ja konetta

säästävää työtapaa.

PONSSE Firefighting Equipment -ratkaisu mahdollistaa

metsäkoneen käytön maastosammutusyksikkönä. Metsäkoneet

auttavat saavuttamaan sammutuskäytössä maasto- ja metsä-

palopaikat, jotka usein sijaitsevat vaikeasti sammutettavissa ja

saavutettavissa kohteissa.

Dataratkaisut asiakkaiden päätösten tueksi

Kuljettajien puunkorjuutyötä tuetaan myös digitaalisilla ratkai-

suilla. Raportointivuonna 2025 lanseerattiin PONSSE Manager

-palvelu, jonka Pro-versiossa Päästöraportointi-ominaisuus

laskee metsäkoneiden polttoaineen käytön aiheuttamat kasvi-

huonekaasupäästöt kone-, työmaa- ja urakanantajakohtaisesti.

Toinen uusi ominaisuus on Karttatyökalut, jossa osoitetaan

kartalla mitä tavaralajia, kuinka paljon ja minne tavaralajia on

tehty kuormatraktorin kuljetettavaksi. Lasso-valintatyökalun

avulla kuormatraktorin kuljettaja voi suunnitella työnsä ja kerätä

korjattua puuta tehokkaasti varastoalueille noutoa varten, mikä

tukee logistiikan optimointia.

Ponsse osallistui Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoit-

tamaan IlmoStar-hankkeeseen yhdessä Paikkatietokeskuksen,

Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanke

päättyi vuonna 2025 ja sen tavoitteena oli edistää puunkorjuun

ilmastokestävyyttä ja monipuolisuutta hyödyntämällä senso-

riteknologiaa ja tarkkaa paikkatietoa. Hankkeessa kehitettiin

tulevaisuuden hakkuukoneen paikannus- ja mobiililaserkeilausjär-

jestelmiä ilmastokestävän metsätalouden tueksi. Kehitetty tek-

nologia mahdollistaisi täsmämetsänhoidon ja -puunkorjuun, jossa

metsien käsittelyä voitaisiin ohjata paikkatarkasti siten, että

korjuun yhteydessä saataisiin tarkkaa tietoa jäävästä puustosta,

korjuujäljestä ja metsien rakenteesta.

Ilmastoon liittyvät mittarit

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, MWh 2025 2024 Muutos %

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0 -

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 13 535 13 689 -1 %

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 1 029 933 10 %

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0 -

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön ja lämmön kulutus 556 735 -24%

Fossiilisen energian kokonaiskulutus 15 119 15 358 -2 %

Fossiilisten energianlähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 41 % 40 % -

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus 9 349 9 962 -6 %

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 25 % 26 % -

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 4 202 2 722 54 %

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön ja lämmön kulutus 7 697 9 599 -20 %

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus 789 602 31 %

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 12 688 12 922 -2 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 34 % 34 % -

Energian kokonaiskulutus 37 156 38 242 -3 %

Energiaintensiteetti

Kokonaisenergian kulutus suhteessa liikevaihtoon, MWh/MEUR 49,5 51,0 -3 %

Kasvihuonekaasupäästöt, tCO

₂

2025

2024

Perusvuosi

2023

Muutos %

2025–2024

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt 3 863 3 497 3 939 10 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus, %

0 % 0 % 0 % -

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt 878 2 079 2 190 -58 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt 285 456 466 -38 %

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt

merkittävistä kategorioista

1 036 394 1 134 778 1 415 362 -9 %

1. Ostetut tuotteet ja palvelut 171 017 226 832 195 608 -25 %

11. Myytyjen tuotteiden käyttö 670 034 737 778 1 026 820 -9 %

12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 195 343 170 168 192 935 15 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Sijaintiperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 1 041 135 1 140 354 1 421 491 -9 %

Markkinaperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 1 040 541 1 138 732 1 419 766 -9 %

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti

Sijaintiperusteiset kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon, tCO

e/MEUR 1 388 1 520 1 731 -9 %

Markkinaperusteiset kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon, tCO

e/MEUR 1 388 1 517 1 728 -9 %

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

TAVOITTEIDEN JA MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

Ponssea koskevat EU:n Pariisin ilmastosopimuksen yhdenmukaistetut

vertailuarvot. Tiedot perustuvat toimintakertomuksen allekirjoitushetkellä

saatavilla oleviin tietoihin.

Raportointivuoden aikana Ponsse otti käyttöön uuden päästölaskentajär

jestelmän ja päivitti samalla päästökertoimien lähteitä sekä laskentalogiikkaa.

Näiden muutosten perusteella yhtiö arvioi tarpeen perusvuoden päästöjen

mahdolliselle uudelleenlaskennalle. Päästökertoimien päivityksestä ja lasken

talogiikan muutoksista aiheutunut vaikutus kokonaispäästöihin jäi kuitenkin

alle Ponssen uudelleenlaskentapolitiikan viiden prosentin merkittävyysrajan.

Tämän vuoksi perusvuoden 2023 ja vertailuvuoden 2024 päästötietoja ei

päivitetty kestävyysraportissa vastaamaan uutta laskentaa. Tuloksiin aiheu

tuu kuitenkin alle viiden prosentin vertailutietoero, joka on syytä huomioida

tietoja tulkittaessa, varsinkin Scope 1 -päästöjen osalta. Raportointilogiikan

tarkentamisen yhteydessä osa aiemmin Scope 2 -päästöinä raportoiduista

päästöistä on siirretty esitettäväksi Scope 1 -päästöinä. Muutos johtuu ra

portoitavien energiankulutustietojen yhtenäistämisestä ja Scope-luokittelun

täsmentämisestä, eikä se vaikuta yhtiön kokonaispäästöjen määrään.

Vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi yhtiö on oikaissut takau

tuvasti raportoitavat vertailuvuosien 2023-2024 sijaintiperusteiset Scope 2

-päästöluvut. Vuoden 2025 päästölaskennan yhteydessä havaittiin aiemmilla

raportointikausilla tehty virhe sijaintiperusteisten Scope 2 -sähköpäästöjen

laskennassa, jossa oli käytetty jäännösjakaumien päästökertoimia kansallis

ten sähköverkon keskimääräisten päästökertoimien sijaan. Raportointivuon-

na 2025 yhtiö korjasi laskennassa käytettävät päästökertoimet GHG Pro-

tokollan mukaisiksi. Vaikka muutos kokonaispäästöihin on pieni, sen vaikutus

vertailuvuosien sijaintiperusteisiin Scope 2 -päästöihin on merkittävä ylittäen

yhtiön asettaman viiden prosentin merkittävyysrajan.

TAVOITTEET

Ilmastoon liittyvät tavoitteet koskevat koko konsernia. Tavoitteiden määrittä-

miseen on käytetty SBTi:n (Science Based Target initiative) tarjoamaa lasku-

ria ja monialaista (Absolute Contraction Approach, ACA) päästövähennysten

kehityspolkua. Tavoitteet eivät ole ulkopuolisen tahon varmistamia.

Scope 1 & 2 -päästövähennystavoitteen perusvuotena käytetään vuotta

2023, jolloin markkinaperusteiset oman toiminnan ja ostetun energian

päästöt olivat 4 404 tCO

e. Scope 1 -päästöjen osuus oli perusvuonna

89 prosenttia ja Scope 2 -päästöjen osuus 11 prosenttia. Tarvetta johtaa

perusvuoden arvoa monen vuoden keskiarvosta ei ole nähty, sillä vuosi

na 2021–2023 tavoitteen kattavien päästöjen vaihtelu on ollut pientä.

Tavoitteen kattaviin päästöihin vuosikohtaista vaihtelua voi aiheuttaa

myyntimäärän ja liiketoimintakoon vaihtelu markkinatilanteen mukaan.

Tavoite on todettu saavutettavissa olevaksi nykyisin saatavilla teknologioilla,

eikä vuosikohtaisella päästövaihtelulla pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia

tavoitteen saavuttamiseen.

Scope 3 -päästövähennystavoitteen perusvuotena käytetään vuotta

2023. Tarvetta johtaa perusvuoden arvoa monen vuoden keskiarvosta ei ole

nähty, sillä perusvuoden 2023 on katsottu edustavan normaalia liiketoimin

nan kokoa. Tavoitteen kattaviin päästöihin voi aiheutua vuosikohtaista vaihte-

lua myyntimäärän ja liiketoimintakoon markkinatilanteen mukainen vaihtelu.

Oletuksena on liiketoiminnan palautuminen vuotta 2023 vastaavalle tasolle.

Tavoite on todettu saavutettavaksi nykyteknologioilla, eikä vuosikohtaisella

päästövaihtelulla pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia tavoitteen saavuttami

seen.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset

Ponssen ilmastoriskien arvioinnin ja kaksoisolennaisuusanalyysin

perusteella yhtiöllä ei ole tunnistettu olennaisia fyysisiä

riskejä, jotka liittyisivät ilmastonmuutokseen. Siirtymäriskiksi

on tunnistettu ilmastonmuutoksen hillintä ja vähähiilisyyteen

siirtyminen, joka aiheuttaa merkittäviä vaatimuksia sekä

uudistustarpeita tuote- ja teknologiaratkaisuihin. Siirtymäriskille

ei ole arvioitu vielä taloudellisia vaikutuksia. Arviointiprosessi ja

käytetyt ilmastoskenaariot on kuvattu tarkemmin sivulla 70.

Vaikka merkittäviä fyysisiä riskejä ei ole havaittu, ilmastonmuu-

tos voi aiheuttaa poikkeuksellisia sääolosuhteita, kuten myrskyjä,

tulvia ja kuivuutta, jotka voivat häiritä toimitusketjuja ja aiheuttaa

tuotantokatkoksia. Lisäksi leudot talvet voivat lyhentää routajak-

soa Pohjoismaissa, mikä voi vaikuttaa puunkorjuun ja kuljetusten

ajoitukseen sekä kustannuksiin. Myös pitkittyneet kuivuusjaksot

ja lämpötilan nousu voivat lisätä metsien alttiutta hyönteistuhoille

sekä kasvattaa laajojen metsäpalojen riskiä, mikä voi aiheuttaa

vaikutuksia puuraaka-aineen saatavuuteen, hankintakustannuk-

siin ja toimitusvarmuuteen. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan

tällä hetkellä vähäisiä, eikä niitä ole katsottu olennaisiksi yhtiön

ilmastoriskiarvioinnissa tai kaksoisolennaisuusarvioinnissa.

Ponssen toiminnassa investoidaan kasvihuonekaasupäästö-

jen hillitsemiseen liittyviin tuotekehitysprojekteihin. Esimerkkinä

tästä on sähkökäyttöinen PONSSE EV1 -metsäkonekonsepti,

joka tukee yhtiön pitkän aikavälin tavoitteita vähentää päästöjä

ja edistää kestävää metsäkoneiden käyttöä. Nämä investoin-

nit on raportoitu osana EU-taksonomiaraportointia sivulla

68. Raportointivuonna käynnissä olleessa viisivuotisessa

FORWARD’27-ekosysteemihankeessa tutkitaan taas ratkaisuja

liikkuvien työkoneiden päästöjen ja energiankulutuksen pienentä-

miseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelman kolman-

tena vuonna käynnistettiin useita uusia yritysten ja tutkimus-

laitosten yhteisiä TKI-hankkeita. Hankkeista keskeisimpiä olivat

koneiden päästöttömyyteen tähtäävä Drive Forward -hanke

sekä ennakoivaa kunnossapitoa kehittävä AiWo-hanke.

Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä

seurataan myös rahoituksen näkökulmasta. Scope 1 ja Scope 2

-päästöt sisältyvät mittarina Ponssen ESG-linkitettyihin rahoitus-

lainoihin, mikä ohjaa yhtiötä vähentämään päästöjä järjestelmäl-

lisesti ja varmistaa osaltaan, että ilmastotavoitteet integroidaan

taloudelliseen päätöksentekoon.

Ponssella ei ole tunnistettu omaisuuseriä, joiden arvo olisi

alentunut kestävyyteen liittyvän sääntelyn vuoksi. Yhtiöllä ei ole

pitkäaikaisia PPA-sähkönhankintasopimuksia (Power Purchase

Agreement) eikä päästöhyvityksiä. Ympäristöön liittyviä tilinpää-

tökseen kirjattavia varauksia ei ole havaittu.

INTENSITEETTILUVUT

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat, joita käytetään energia- ja päästöin-

tensiteetin määrittämiseen, ovat maa- ja metsätalouskoneiden valmistus,

kulkuneuvojen huolto ja elektroniikkakomponenttien valmistus. Kaikki

Ponssen toiminnot kuuluvat näihin aloihin, joten intensiteetti kattaa koko

konsernin. Energia- ja päästöintensiteetin laskennassa määritelty liikevaihto

on laskettu noudattaen samoja periaatteita kuin IFRS:ssä eli se sisältää kaik

ki yhtiön liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut

tuotot. Laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätök

sessä esitettyä liikevaihtoa.

ENERGIANKULUTUS

Uusiutuvien polttoaineiden kulutuksessa on raportoitu myös polttoaine-

seosten bio-osuudet. Kulutetusta energiasta 71,8 prosenttia on katettu

alkuperätakuilla (Guarantee of Origin, GO), 0,5 prosenttia Uruguayn kansal

lisen sertifiointijärjestelmän (SCER) sertifikaateilla, ja 1,5 prosenttia muilla

vähäpäästöisen energian ostosopimuksilla.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan konsernitasolla ja laskenta sisältää kaikki

Ponssen omistamat maaorganisaatiot. Laskenta perustuu kansainvälisen

GHG-protokollan (GHG Protocol) Corporate Standard ja Corporate Value

Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard -standardeihin. Lasken

nassa huomioidaan kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuonekaasut eli

, CH

, N

O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF

ja NF

, jotka on muunnettu

hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO

e). Muunnoksissa käytetään IPCC:n 6. raportin

(AR6) mukaisia sadan vuoden lämmityspotentiaalikertoimia (Global Warming

Potential, GWP). Laskennassa käytetään operatiivista kontrollia. Ponssen

ympäristöraportoinnin ulkopuolelle on jätetty Ponssen Brasilian maaorgani

saation, Ponsse Latin America Ltda:n, Full Service -kohteet Belo Orientessa,

Eunápolissa ja Telêmaco Borbassa, joissa asiakkaiden tiloissa tapahtuvassa

Full Service -toiminnassa operatiivinen määräysvalta on asiakkailla.

Raportointi sisältää Ponssen omien toimintojen suorat kasvihuonekaasu

päästöt (Scope 1), ostetun energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat

kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä Ponsselle merkittävien arvoketjun

päästökategorioiden epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3).

Scope 1 -päästöissä on huomioitu kiinteä ja liikkuva poltto sekä prosessi-

ja karkauspäästöt. Laskenta sisältää myös leasing- ja työsuhdeajoneuvoissa

käytetyt polttoaineet. Laskennan päästökertoimet on otettu pääasiassa

Tilastokeskuksen Polttoaineluokituksesta, DEFRA:lta ja EcoInvent 3.12

-päästötietokannasta.

Scope 2 -päästöissä huomioidaan ostettu sähkö ja lämpö. Energian

päästöt lasketaan kahdella tavalla. Sijaintiperusteinen lukema saadaan

käyttämällä maakohtaisia energiaverkon päästökertoimia. Markkinape

rusteisessa laskennassa huomioidaan uusiutuvan ja ydinvoimalla tuotetun

energian hankintasopimukset ja alkuperätakuut sekä energiantuottajien

tarjoamat päästökertoimet, joita täydennetään tarvittaessa kansallisilla

AIB:n jäännösjakauman päästökertoimilla. Markkinaperusteisten Scope 2

-kasvihuonekaasupäästöjen osuus, joka liittyy yhdessä alkuperätakuun, vähä

päästöisen energian ostosopimuksen tai sertifikaatin kaltaisten välineiden

kanssa ostettuun sähköön on 0,2 prosenttia.

Ponsselle merkittäviksi Scope 3 -kategorioiksi on määritelty kaikki ne

kategoriat, joiden vaikutus arvoketjun päästöihin on yli viisi prosenttia. Pons

selle merkittäviksi kategorioiksi on määritelty 1. Ostetut tuotteet ja palvelut,

11. Myytyjen tuotteiden käyttö ja 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän

lopussa. Nämä kategoriat kattoivat 98 prosenttia Ponssen arvoketjun kasvi

huonekaasupäästöistä vuonna 2023.

Scope 3 -laskennan ulkopuolelle on jätetty kategoriat 3. Polttoaineeseen

ja energiaan liittyvät toiminnat, 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja

jakelu, 5. Toiminnasta muodostuva jäte, 6. Liiketoimintaan liittyvä matkus

taminen, 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne ja 9. Kuljetukset

tuotantoketjun loppupäässä, sillä näistä aiheutuvat kasvihuonekaasupääs

töjen määrät eivät ole olleet merkittäviä. Lisäksi laskennan ulkopuolelle on

toimintaan soveltumattomina jätetty kategoriat 8. ja 13. Tuotannon alku- ja

loppupään vuokratut omaisuuserät, 10. Myytyjen tuotteiden jalostus, 14.

Franchising ja 15. Investoinnit. Kategoria 2. Tuotantohyödykkeet, ei ole

sisältynyt tähän mennessä laskentaan, mutta tullaan sisällyttämään osaksi

vuonna 2026 tehtävää laskentaa. Koko kasvihuonekaasuinventaario laske

taan joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuoden 2026 tiedoilla.

1. Ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt lasketaan kustannuspe

rusteista tiedosta, jolle käytetään DEFRA:n tarjoamia päästökertoimia. 11.

Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää myytyjen metsäkoneiden polttoaineen ja

simulaattorien sähkön käytön. Laskenta perustuu arvioituun operatiiviseen

käyttöikään sekä sisäisistä järjestelmistä saataviin tuotekohtaisiin myynti

määriin ja kentällä olevien koneiden polttoainekulutusdataan. Kaikille myydyil-

le koneille käytetään Eurooppaan myytyjen koneiden polttoainekulutusdataa,

sillä se perustuu laajimpaan ja tilastollisesti edustavimpaan otantaan. Muilla

markkina-alueilla kulutusdata vaihtelee vuositasolla merkittävästi pienem

män otantamäärän vuoksi. Tämän vuoksi laskennassa käytetään Euroopan

kulutusdataa, jonka arvioidaan kuvaavan parhaiten koneiden keskimääräistä

todellista käyttöä ja tuottavan luotettavamman ja vertailukelpoisemman

tuloksen. Päästökertoimina toimii EcoInvent 3.12, LIPASTO ja Polttoaineluo

kitus. 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa sisältää myytyjen

metsäkoneiden, simulaattorien ja varaosien käsittelyn käytön jälkeen.

Varaosien osalta laskenta perustuu kustannustietoon ja siinä hyödynnetään

DEFRA:n päästökertoimia. Muiden osalta laskenta perustuu määrätietoon

ja rakennettuihin skenaarioihin eri materiaalien käsittelystä. Päästökertoi

met ovat Ecoinvent 3.12 -tietokannasta. Päästöjen osuus, joka on laskettu

käyttäen toimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatuja

ensisijaisia tietoja on nolla prosenttia.

Ponsse ei käytä päästöhyvityksiä, eikä yhtiö sovella sisäisen hiilen hinnoit

telujärjestelmiä.

BIOGEENISET PÄÄSTÖT

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät käytetyistä uusiutuvista energianläh-

teistä, polttoaineista ja polttoaineseosten bio-osuuksista. Vuonna 2025 biog-

eeniset Scope 1 -päästöt olivat 934 tCO

e, biogeeniset Scope 2 -päästöt

2 350 tCO

e ja biogeeniset Scope 3 -päästöt 37 189 tCO

e. Biogeeniset

Scope 3 -päästöt syntyvät arvoketjun loppupäässä kategoriassa 11. Myyty

jen tuotteiden käyttö, jossa polttoaineseosten bio-osuudet on huomioitu.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

E4 – Biologinen moni muotoisuus ja ekosysteemit

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Tavaralajimenetelmään perustuvat

PONSSE-metsäkoneet soveltuvat eri

metsänkäyttötapoihin mahdollistaen

puuraaka-aineen mahdollisimman

tehokkaan hyödyntämisen ja hukan

minimoinnin. (T)

Arvoketjun

loppupää

• CTL-menetelmän (cut-to-length) eli tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kehittäminen,

valmistus, myynti ja huolto.

• CTL-menetelmä mahdollistaa poiminta- ja harvennushakkuut.

• CTL-menetelmässä puut käsitellään jo metsässä käyttökohteen mukaan ja eri rungon-

osat saadaan hyödynnettyä parhaalla tavalla.

• Mittauksen ansiosta tiedetään rungon mitat ja puuraaka-aineen tarkka määrä, mikä

mahdollistaa katkottavien tavaralajien optimoinnin.

PONSSE-metsäkoneissa voidaan

käyttää karttaohjelmia, jotka

opastavat kuljettajaa havaitsemaan

metsäluonnon herkät alueet tai mer-

kitsemään kohteita kartalle. (T)

Arvoketjun

loppupää

• PONSSE-metsäkoneiden Opti-tietojärjestelmän karttaohjelmisto.

• Rajapintojen kehitys mahdollistaa eri markkina-alueilla paikallisen paikkatiedon hyödyn-

tämisen ja esittämisen metsäkoneissa.

• PONSSE Manager -palvelu mahdollistaa selainpohjaisten karttojen käytön sekä metsä-

koneissa että operaatiohallinnassa.

• Metsäkoneen kuljettajalle voidaan näyttää karttasovelluksissa huomioitavat alueet ja

Opti-kartat varoittavat niiden lähestymisestä.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Metsäkoneiden käyttö aiheuttaa vaiku-

tuksia luontoon, kuten ajourapainumia,

maan tiivistymistä ja eroosiota. (T)

Arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneiden pintapaineen pienentäminen: 8-pyöräiset metsä koneet, tasainen paino-

jakauma, leveämmät renkaat ja telavarustus.

• Sopiva puunkorjuukalusto eri maaperä- ja vesitalouskohteisiin.

• CTL-menetelmään liittyvällä koulutuksella lisätään tietoisuutta oikea-aikaisen

puunkorjuun vaikutuksesta ajourapainumiin ja siitä, kuinka leimikon maalaji, vesitalous ja

muut olosuhteet tulisi huomioida korjuun suunnittelussa.

• Metsäkoneissa näytettävät karttaohjelmat auttavat kuljettajaa tunnistamaan

maastotyypit ja -piirteet.

• Biohajoavat kemikaalit ja niiden käytön mahdollistaminen PONSSE-metsäkoneissa.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

CTL-puunkorjuumenetelmä luo

kilpailuetua.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Ponsse keskittyy CTL-menetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja

teknologiaan.

• Ponsse tarjoaa koulutuksia metsäkoneen käyttöön ja CTL-menetelmään siirtymiseen.

• Mahdollisuus kasvattaa CTL-metsäkoneiden myyntiä kokorunkomenetelmävaltaisilla

(TL) markkina-alueilla.

• Ponsse on mukana tutkimushankkeissa, joissa tutkitaan CTL-menetelmän kehittämistä

ja vaikutuksia.

Innovatiivisten, kestävää

metsänhoitoa edistävien ja

luontoympäristöä säästävien

tuotteiden ja palveluiden

kehittäminen, kuten puuraaka-aineen

vastuullisuuden ja monimuotoisuuden

todentamisratkaisut.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Luontoympäristöä säästävien ja monimuotoisuutta tukevien tuotteiden kehittäminen,

esimerkkinä PONSSE Firefighting Equipment -ratkaisu maasto- ja metsäpalojen sam-

muttamiseen.

• Metsäkoneiden paikannustarkkuuden parantaminen sekä kartta- ja navigointiteknolo-

gioiden kehittäminen.

• Kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittäminen.

• Langaton tiedonsiirto ja tiedonsiirron mahdollistaminen metsäkoneen ja eri metsäyhti-

öiden ja asiakkaiden logistiikkajärjestelmien välillä.

• Tutkimushankkeisiin ja hankeyhteistöihin osallistuminen, kuten IlmoStar-hanke.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu osana

yhtiön kaksoisolennaisuusarviointia, jonka tulokset huomioidaan

konsernin riskienhallintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessi on kuvattu sivulla 61.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja siihen liittyvää arvo-

ketjua. Omiin toimintoihin kohdistuvia fyysisiä riskejä on tunnistet-

tu WWF:n Risk Filter -työkalun avulla. Tuotteille tehdyissä elinkaari-

mallinnuksissa on tutkittu myös koneiden vaikutuksia resurssien

ja fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen, rehevöitymiseen ja hap-

pamoitumiseen. Riippuvuudeksi on tunnistettu Ponssen vaikutus

ilmastonmuutokseen, mikä on yksi biologista monimuotoisuutta

vähentävä tekijä. Ponssen vaikutukset ilmastonmuutokseen on

kuvattu sivulla 69. Tuotteiden käytöstä voi aiheutua biodiversiteet-

tivaikutuksia riippuen siitä, missä koneita käytetään.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemiin liittyvät vai-

kutukset CTL-korjuumenetelmän osalta nousevat yhtiön liiketoi-

mintamallista, sillä Ponsse on keskittynyt tavara lajimenetelmän

(CTL) metsäkoneiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin.

Negatiiviset vaikutukset, kuten ajourapainumat, maantiivistymi-

nen ja eroosio liittyvät yhtiön toimialaan. Ponssen strategisten

vastuullisuustavoitteiden mukaisesti yhtiö innovoi kestäviä ratkai-

suja. Ponssella on tunnistettu, että digilisaatioon, datapohjaisiin

ja kuljettajaa avustaviin ratkaisuihin liittyy mahdollisuuksia tukea

talousmetsien biologista monimuotoisuutta. Konsernin strate-

giassa kestävä kehitys ja vastuullisuus on linjattu tulevaisuuden

menestystekijöiksi ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksiksi. Pons-

sen strategian tai liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa bio-

logiseen monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin ei ole arvioitu.

Resilienssianalyysi tullaan toteuttamaan vuoden 2026 aikana.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

Ponssella ei ole biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosys-

teemeihin kohdistuvia mittareita, eikä Ponsse ole asettanut

biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tulossuuntautuneita ja

mitattavissa olevia tavoitteita. Vaikka tavoitteita ei ole asetettu,

Ponsse pyrkii aktiivisesti pienentämään luontovaikutuksiaan toi-

mintaperiaatteidensa ja strategisten vastuullisuustavoitteidensa

mukaisesti.

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate tai -ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje (Code of conduct) Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin

Ponsseen keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja

yhteisöt toimiessa Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimintapolitiikka Kaikki Ponssen toiminnot ja Ponssen henkilöstö Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Ohjeet painottavat luonnon monimuotoisuuden huomioimista

päätöksenteossa ja luonnonvarojen säästämistä.

PONSSE-metsäkoneet koeajetaan valmistuksen jälkeen met-

säalueilla, joilla on hakkuita ohjaavat PEFC (Programme for the

Endorsement of Forest Certification) ja FSC (Forest Steward-

ship Council) -metsäsertifioinnit. Niiden mukaisesti korjuualueilla

huomioidaan muun muassa suojavyöhykkeet, säästöpuut ja

lintujen pesimäajat hakkuiden ajoituksessa. Koeajotyömailla on

ohjeistetut käytännöt siitä, kuinka ympäristövahinkotilanteissa

toimitaan, ja torjuntakalusto mahdollisia kemikaalivuotoja varten.

Koeajetut koneet pestään toimitusvarustelussa ennen niiden

toimittamista asiakkaalle, jotta estetään mahdollisten vieraslaji-

en leviäminen koneiden mukana.

Ponssen toimintapolitiikka ja eettiset toimintaohjeet eivät käsittele

biodiversiteettivaikutuksia erillisenä osa-alueena, vaan huomioivat

luontovaikutukset yleisellä tasolla. Ponsse ei ole ottanut käyttöön

biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua koskevia

toimintaperiaatteita, eikä kestävää maata tai maataloutta, meriin

tai metsäkatoon liittyviä toimintaperiaatteita.

Toimintapolitiikassaan Ponsse sitoutuu kehittämään

kestäviä puunkorjuuratkaisuja, vähentämään tuotteiden

ympäristövaikutuksia ja mahdollistamaan kestävän

metsätalouden toteutumisen. Toiminnan perustana on

ympäristövaikutusten tunnistaminen ja jatkuva parantaminen.

Eettisissä toimintaohjeissa korostetaan ympäristövastuuta

ja ennakoivaa toimintaa haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Toimenpiteet

Kuljettajaa avustavien ja puuraaka-aineen

vastuullisuuden seurantaratkaisujen kehittäminen

Kuljettajaa avustavia järjestelmiä ja puuston seurantaratkaisuja

kehitetään erilaisten tietojärjestelmien ja paikannusteknologioi-

den avulla. PONSSE-metsäkoneissa on Opti-tietojärjestelmä,

jossa on karttaohjelmisto. Koneiden kuljettajille voidaan kartta-

sovelluksissa näyttää esimerkiksi suojeltavat, erityisen arvokkaat

ja muut huomioitavat alueet. Raportointivuoden 2025 aikana

on mahdollistettu kahdentasoisten hälytysten yhdistäminen

Opti-karttoihin, joilla metsäkoneen operaattoria voidaan varoittaa

huomioitavien alueiden lähestymisestä. Lisäksi harvesterissa voi-

daan viestiä kuljettajalle hälytysäänellä näytön tulevan hälytyksen

lisäksi. Ponssella kehitetään uusia rajapintoja, jotta metsäkoneis-

sa mahdollistetaan eri markkina-alueilla paikallisen paikkatiedon

hyödyntäminen ja esittäminen. Karttojen sijaintitiedostoon on

mahdollista merkitä ja välittää eteenpäin hakkuun aikana havait-

tuja erityiskohteita. Vuonna 2025 lanseerattu PONSSE Manager

Pro mahdollistaa selainpohjaisten karttojen käyttämisen sekä

metsäkoneissa että operaatiohallinnassa.

PONSSE High-Precision Positioning -tarkkuuspaikannus-

ratkaisun avulla koneen kuljettaja näkee kartalla sekä koneen

että harvesteripään tarkan sijainnin 0,5 metrin tarkkuudella.

Raportointivuonna 2025 kuljettajille lisättiin mahdollisuus

merkitä säästöpuuryhmien ja tekopökkelöiden sijainnit talteen.

Näin voidaan varmistaa, että niitä jätetään metsään riittävästi.

High-Precision Positioning -ratkaisun avulla kuljettajalle voidaan

entistä tarkemmin näyttää sekä puunkorjuualueet että varoittaa

vältettävistä alueista ja todentaa koneen ja korjattujen puiden

sijainnit. Ponssen Thinning Density Assistant -teknologiakonsepti

mittaa korjatun puuston lisäksi metsään jäävän puuston määrää,

ja opastaa kuljettajaa reaaliajassa saavuttamaan parhaan har-

vennustiheyden ja optimoimaan ajourat.

Ponsse osallistui Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoit-

tamaan IlmoStar-hankkeeseen yhdessä Paikkatietokeskuksen,

Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanke

päättyi raportointivuonna 2025 ja siinä edistettiin puunkorjuun

ilmastokestävyyttä ja monipuolisuutta sensoriteknologian ja

tarkan paikkatiedon avulla. Hanke tuki täsmämetsänhoidon ja

-puunkorjuun kehitystä siten, että arvokkaat elinympäristöt,

suojeltavat luontokohteet ja monimuotoisuutta ylläpitävät raken-

nepiirteet voidaan tulevaisuudessa tunnistaa ja säästää entistä

luotettavammin. Tutkittu ja testattu teknologia tuottaa tarkkaa

paikka- ja määrätietoa jäävästä puustosta, mittaa ja dokumentoi

korjuujäljen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden tilan puunkor-

juutyömaalla. Menetelmät parantavat kokonaisvaltaista tiedontuo-

tantoa talousmetsien tilasta ja tarjoavat aiempaa tarkempaa ja

ajantasaisempaa tietoa metsien monimuotoisuuden muutoksista.

Maasto- ja luontovaikutusten pienentäminen tuoteratkaisuilla

Ponssen tuotevalikoimasta löytyy eri kokoluokan metsäkoneita

erilaisiin korjuuolosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Metsäkoneen

ajourapainumat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä.

Koneiden maahan kohdistamaa pintapainetta pienennetään tuo-

teratkaisuilla, kuten kahdeksanpyöräisillä PONSSE-metsäkoneilla,

joissa painojakauma on tasainen. Myös leveämmillä renkailla ja te-

loilla voidaan vaikuttaa huomattavasti ajourapainumiin. PONSSE

Synchrowinch -vinssiratkaisu mahdollistaa puunkorjuun myös

jyrkissä rinnemaastoissa vähentäen ajourapainumia ja pienen-

täen eroosioriskiä. Ratkaisussa vinssi avustaa metsäkonetta liik-

kumaan rinteessä ja vähentää siten maanpinnan rikkoutumista.

Raportointivuoden 2025 aikana uudistetuissa PONSSE Wisent

ja Elk -konemalleissa uusi runkorakenne mahdollistaa kahden

kolmen metrin puutavaranipun ajamisen kerralla aiemman yhden

sijaan. Näin koneen kapasiteetti hyödynnetään täysin myös

lyhyemmällä puulla, mikä vähentää niiden kuljetukseen tarvittavia

ajokertoja.

Metsäkoneiden karttaohjelmat avustavat kuljettajaa tunnista-

maan maastotyypit ja -piirteet, jolloin ajouraverkko ja lähikuljetus

voidaan suunnitella maastovaurioita välttäen. Hakkuun ajourat

tallentuvat automaattisesti, jolloin niitä voidaan hyödyntää

seuraavien hakkuiden suunnittelussa. Vuonna 2025 lanseeratun

PONSSE Manager Pron Karttatyökalut-palvelupaketissa kuor-

matraktorin kuljettaja näkee kartalla sekä koneiden kulkureitit

että harvesterin tuotannon tavaralajeittain. Lisäksi se näyttää

kuljetusta odottavat rungot ja jo varastoidut puut, minkä avulla

ajokoneenkuljettaja pystyy välttämään turhaa ajoa.

Kuljettaja- ja CTL-koulutus

Ponsse järjestää metsäkoneiden kuljettajille koulutuksia, joissa

parannetaan kuljettajien tietoisuutta koneiden käytön optimoinnin

vaikutuksista puunkorjuutyön tuotokseen ja luontovaikutusten mi-

nimointiin. Kuljettajakoulutuksen lisäksi yritysasiakkaille tarjotaan

tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvää koulutusta, jossa

keskitytään puunkorjuun suunnitteluun huomioiden tehokkuus,

ajokerrat ja mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset. Li-

säksi koulutetaan oikea-aikaisen puunkorjuun vaikutuksista maas-

tovaikutusten vähentämisessä sekä maaperän, vesitalouden ja

muiden olosuhteiden huomioimisesta hakkuusuunnittelussa.

Metsäkoneen käytön optimointia voidaan harjoitella koulu-

tussimulaattoreilla. Simulaattoriharjoituksissa opetetaan muun

muassa harvennustiheyden oikeaa toteutumista, suositusten mu-

kaista kantojen pituutta ja sitä kuinka kuljettajan tulee huo mioida

etäisyys pystypuihin juuristovaurioiden ehkäisemiseksi. Rapor-

tointivuoden 2025 aikana simulaattoreissa oleviin ympäristöihin

on lisätty biodiversiteettiteemoja, kuten puroja ja kuolleita puita.

Näin simulaattoreilla voidaan harjoitella näiden huomioimista,

esimerkiksi puronvarsihakkuuta.

Toimipisteet biodiversiteettiherkkien

alueiden läheisyydessä

Kaksi Ponssen toimipistettä sijaitsee biodiversiteettiherkillä

alueilla ja kymmenen toimipistettä herkkien alueiden läheisyy-

dessä. Näiden 12 toimipisteen läheisyydessä on yhteensä 19

eri biodiversiteettiherkkää aluetta, joista yksi on keskeinen

biodiversiteettialue, kolme EU:n luontodirektiivin nojalla suojel-

tua Natura2000-aluetta ja loput kansallisesti suojeltuja alueita.

Toimipisteillä ei ole havaittu olevan kielteisiä vaikutuksia biodiver-

siteettiherkkiin alueisiin tai vaikutusta uhanalaisiin lajeihin, eikä

siten ole todettu tarvetta toteuttaa biologiseen monimuotoisuu-

teen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Toimipisteiden mahdollisisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi on

tunnistettu öljyvuodot. Toimipisteillä säilytetään metsäkoneiden

huollossa tarvittavia öljyjä, minkä lisäksi öljyä on huoltoon tuo-

duissa koneissa ja jäteöljysäiliöissä. Toimipisteillä olevissa metsä-

koneissa havaitut öljyvuodot korjataan mahdollisimman nopeasti.

Jäteöljysäiliöiden vuotojen mahdollisuus minimoidaan ylitäytö-

nestimillä ja mahdollisten öljyvuotojen vaikutukset valuma-altailla.

Käytännöt vaihtelevat toimipistekohtaisesti. Öljyjen säilytys- ja

käyttöpaikoissa on saatavilla imeytysaineita ja ohjeistukset mah-

dollisia vuototilanteita varten.

Muita negatiivisia vaikutuksia on mahdollista syntyä

jätevedestä. Toimipisteiden jätevesi ohjataan pääsääntöisesti

kunnalliseen jäteviemäriverkostoon öljynerotuskaivojen kautta.

Öljynerotuskaivojen säiliöt tyhjennetään säännöllisesti ja osa

niistä on varustettu hälytyksellä. Viranomaiset seuraavat

jäteveden laatua satunnaisilla vesinäytteillä.

Raportointivuoden 2025 aikana parannettiin läpinäkyvyyttä

konsernissa tapahtuviin ympäristövahinkoihin integroimalla

niiden raportointi ja havainnointi uuteen järjestelmään yhdessä

työ- ja tuoteturvallisuushavaintojen kanssa.

Toimipisteiden ympäristöprosesseja tarkastellaan osana

Ponssen sisäisiä ESW-auditointeja (Effectice and Safe

Workshop). Auditoinneissa tarkastetaan muun muassa

onko toimipisteellä käytössä öljynerotuskaivot, mihin jätevesi

lasketaan, kuinka kemikaaleja säilytetään sekä löytyykö

niiden säilytys- ja käyttöpaikoilta hätäohjeistukset mahdollisia

vuototilanteita varten. Raportointivuoden aikana ESW-

auditointien sisältöä kehitettiin ympäristön osalta.

Raportointivuoden 2025 aikana kahdessa biodiversiteetti-

herkän alueen läheisyydessä sijaisevassa toimipisteessä suori-

tettiin sisäinen ympäristöauditointi, jonka yhteydessä tarkastel-

tiin, onko toiminnalla havaittuja ympäristövaikutuksia alueisiin.

ARVIOINTIPERIAATTEET

Toimipisteen on katsottu sijaitsevan lähellä biodiversiteettiherkkää

aluetta, jos alue sijaitsee yhden kilometrin säteellä toimipisteestä.

Arviomme mukaan toimipisteiden vaikutukset ylettyvät enintään yhden

kilometrin päähän. Mahdollisissa suuremmissa vuototilanteissa öljy

etenee maaperässä noin muutaman metrin syvyyteen, jolloin pilaantunut

maa-aines poistetaan, toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn ja

korvataan puhtaalla maa-aineksella. Käytettävä vesi tulee pääasiassa

kunnallisvesiverkostosta ja jätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesivie

märiin öljynerotuksen kautta. Veden käyttö on Ponssen toiminnassa

vähäistä. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen ja toimitetaan käsiteltäviksi

jätehuoltoyritysten kautta. Ponssen toimipisteet sijaitsevat yleensä

kaavoitetuilla teollisuusalueilla.

Biodiversiteettiherkkien alueiden tarkasteluun on käytetty seuraavia

lähteitä: Key Biodiversity Areas map, EEA:n Natura2000 viewer, EEA:n

European Protected Sites, USGS:n Protected Areas, Protected Plane

tin Protected Areas (WDPA) ja UNESCO:n World Heritage viewer.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Resurssien ja materiaalien kulutusta

vähennetään tarjoamalla kunnostettuja ja

uudelleen käytettyjä varaosia. (T)

Koko arvoketju • Verkoston kouluttaminen tehostaa tarjonnan hyödyntämistä ja kunnostettavien

runkojen saatavuutta.

• Auktorisoitu Reman-konsepti laajentaa varaosien kunnostustoimintaa uusille

markkina-alueille.

Metsäkoneen elinkaarta jatketaan

kattavien huoltopalveluiden avulla. (T)

Arvoketjun

loppupää

• PONSSE Active Care -huoltosopimukset tarjoavat räätälöidyn ratkaisun

koneiden ylläpitoon ja varmistavat korkean käytettävyyden ilman yllättäviä

keskeytyksiä.

• Säännöllinen ennakoiva huolto pidentää tuotteiden ja komponenttien käyttöikää.

• Digitaaliset palvelut mahdollistavat etädiagnostiikan, ajantasaisen datan ja

ennakoivan huoltokutsun hyödyntämisen, mikä vähentää ympäristövaikutuksia,

tehostaa huoltotyötä ja parantaa palvelun sujuvuutta.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Koneiden valmistuksessa kulutetaan

materiaaleja ja luonnonvaroja. (T)

Koko arvoketju • Tuotekehityksessä optimoidaan konerakenteita materiaalitarpeiden

vähentämiseksi.

• Muoviosille haetaan vaihtoehtoja uusiutuvista raaka-aineista valmistetuista

osista.

• Tehtaalla syntyvää hukkaa vähennetään prosessien jatkuvalla parantamisella.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Kiertotalouden hyödyntäminen ja

kehittäminen liiketoiminnassa luo uusia

markkinoita ja resurssitehokuutta.

Oma toiminta • Kunnostustoiminnan kasvattaminen Ponsse-verkostossa.

• Vaihtokoneiden purkutoiminnan ja osien uudelleenkäytön kehittäminen.

Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu,

kuten vähempien resurssien käyttö ja

modulaarisuuteen perustuva tuoterakenne.

Koko arvoketju • Standardoinnin kehittäminen tuotesuunnittelussa.

• Perehtyminen kiertotalouteen perustuvaan tuotesuunnitteluun.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön

kaksoisolennaisuusarviointia, jonka tulokset huomioidaan kon-

sernin riskienhallintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-

prosessi on kuvattu sivulla 61.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistet-

tu arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja siihen liittyvää

arvoketjua. Tunnistetut näkökohdat linkittyvät yhtiön strategiaan,

jossa liiketoimintamallien rinnalla tarkastellaan toimintaympäris-

tön trendejä ja alan ajureita. Kiertotalous linkittyy myös Ponssen

tulevaisuuden visioon, joka korostaa vastuullisuuteen keskittyviä

innovaatioita ja kestävää metsätaloutta tulevaisuuden perusta-

na. Ponssen vastuullisuusstrategia ohjaa välttämään luontoym-

päristön rasittamista.

Varaosien kunnostuksella ja uudelleenkäytöllä saavutettavan

resurssitehokkuuden, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuk-

sien ja taloudellisten vaikutusten välillä on selkeä riippuvuus.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite 2030 2025 2024 Perusvuosi 2023 Toimenpiteet 2025

Kierrätysasteen nosto

70 prosenttiin

62,6 % 57,9 % 51,3 % • Henkilökunnan kouluttaminen

• Globaali jäteohjeistus

Seka- ja energiajätteen

määrän vähentäminen

40 prosentilla

-23,4 %

(-185 t)

-10,5 %

(-83 t)

792 t • Lajittelun tarkentaminen ja tehostaminen

• Asiakastiedottaminen jätteen synnyn ehkäisemiseksi

Huoltosopimus-

kattavuuden nosto

90 prosenttiin

uuskonemyynnissä

47 % 50 % 47 % • Ponsse-verkoston tuki ja koulutus

• Resurssin lisääminen huoltosopimusten kehitykseen

• Säännöllinen raportointi ja seuranta

Kiertotalouteen

pohjautuvien varaosien

tuotannon kasvu 15

prosenttia vuodessa

222 t

(+2 %)

218 t

(+34,6 %)

162 t • Kunnostettavien aihioiden takaisinoston laajentaminen koko

Eurooppaan

• Reman-kunnostustoiminnan auditointiprosessin kehittäminen

• Ulkopuolisen kunnostustoiminnan hankintasopimusten

yhtenäistäminen

• Tietojärjestelmäkehitys ja siihen liittyvät uudet toimintamallit

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvät tavoitteet on

asetettu yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti ja ne koskevat

koko konsernia. Toimintapolitiikassa sitoudutaan kehittämään

toimintaa luontoympäristö huomioiden sekä tunnistamaan

toiminnan ympäristövaikutukset ja toimimaan systemaattisesti

niiden parantamiseksi. Ympäristövaikutuksiksi on tunnistettu

toiminnassa syntyvät jätteet ja huollon positiivinen vaikutus

tuotteiden käyttöiän pidentämiseen sekä kunnostustoiminnan

vaikutus raaka-ainetarpeen pienentymiseen. Asetetut tavoit-

teet liittyvät resurssien sisään- ja ulosvirtaukseen. Huolto-

sopimukset ja kunnostustoiminta vähentävät materiaalien

käyttöä ja jatkavat tuotteiden käyttöikää. Kierrätysaste sekä

energiajakeen ja sekajätteen määrän vähentäminen kohdis-

tuvat jätehuoltoon. Jätehierarkian näkökulmasta tavoitteet

kohdistuvat jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kierrätykseen.

Jätetavoitteet pohjautuvat lainsäädäntöön etusijajärjestyksen

ja erilliskeräysvelvoitteen osalta, mutta Ponsse on asettanut

Suomen kansallista tavoitetta korkeamman kierrätysaste-

tavoitteen.

Toimintaperiaatteita päivitetään säännöllisesti. Kiertota-

loutta tukevia toimintatapoja ja niiden kehittymistä seurataan

laatu- ja huoltopalveluverkoston sisäisillä ESW-auditoinneilla

(Effective and Safe Workshop). Toimenpiteiden vaikuttavuutta

ja tavoitteissa edistymistä seurataan kvartaaleittain yhtiön

ympäristöohjausryhmässä.

Kierrätysasteen nostaminen 70 prosenttiin

Vuonna 2025 kierrätysaste oli 62,6 prosenttia, mikä merkit-

see 4,7 prosenttiyksikön nousua edellisvuoteen verrattuna.

Raportointivuonna Ponsse koulutti Suomessa yhdessä jäte-

huoltokumppanin kanssa tuotannon ja huollon esihenkilöille

sekä tuotannon ja logistiikan henkilöstölle jätteiden lajittelu- ja

käsittelyohjeet.

Raportointivuoden aikana julkaistiin ja tiedotettiin globaali jä-

teohjeistus, joka kehityksen varmistamiseksi vietiin myös osaksi

sisäisen ESW-auditoinnin ohjeistusta. Metalliosien uudelleenkäyt-

töä lisättiin laajentamalla kunnostettavien komponenttien valikoi-

maa. Kuljetuspakkausten uudelleenkäyttöä lisättiin tehostamalla

rikkoontuneiden kuormalavojen ohjaamista uudelleenkäyttöön.

Seka- ja energiajätteen vähentäminen 40 prosentilla

Seka- ja energiajätteen määrä vuonna 2025 laski vuoteen 2024

nähden 14,4 prosenttia (-102 tonnia). Saavutettu kokonais-

muutos perusvuoteen 2023 nähden on -23,4 prosenttia (-185

tonnia). Jäteseurantojen perusteella yhtiön globaaleja toimintoja

ohjattiin tarkentamaan lajittelua ja jätetietojen keräämistä.

Suomen huoltopalveluiden asiakasjulkaisussa tiedotettiin toimin-

taohjeet, jotka ehkäisevät maa-ainesjätteen syntymistä koneiden

pesun yhteydessä. Jätteiden lajitteluohjeissa tarkennettiin ja

yhtenäistettiin pesuhallijätteen käsittelytapoja.

Huoltosopimuskattavuuden nostaminen 90 prosenttiin

uuskonemyynnissä

Huoltosopimuskattavuus uuskonemyynnissä vuonna 2025 oli

47 prosenttia, mikä merkitsee kolmen prosenttiyksikön laskua

vuoteen 2024 verrattuna. Huoltosopimusten kattavuutta ja

tarjouskantaa seurataan jatkuvasti.

Vuoden 2025 aikana Ponsse-verkostoa koulutettiin huoltoso-

pimuksiin liittyen sekä lähikoulutuksissa että sähköisen koulutus-

alustan, Ponsse eAcademyn, kautta. Yhtiön Global Service –toi-

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

minto tukee verkostoa huoltosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä

ja varmistaa tiedon välittymisen säännöllisellä yhteydenpidolla.

Vuonna 2025 huoltosopimusten kehitykseen lisättiin resursseja,

joita kohdistetaan erityisesti huoltosopimusmyynnin kannalta

kehittyville markkina-alueille.

Kiertotalouteen pohjautuvien varaosien tuotannon kasvu

15 prosenttia vuodessa

Vuonna 2025 kunnostettuja varaosia valmistettiin yhteensä

222 tonnia, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna

2024. Raportointikaudella kunnostettavien aihioiden takai-

sinosto laajennettiin koko Euroopan alueelle. Laajennus näkyi

erityisesti hydrauliikkakomponenttien tuotannon voimakkaana

kasvuna (+34 prosenttia). Kokonaiskasvu jäi kuitenkin odotettua

Ponsse on kuvannut yhtiön toimintapolitiikassa ja eettisessä

toimintaohjeessa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä

toimintaperiaatteita, joilla se hallitsee resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdol-

lisuuksia.

Toimintapolitiikassa sitoudutaan kehittämään ja valmista-

maan kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkor-

juuratkaisuja. Kiertotalousajattelun mukaisesti Ponsse ottaa

vastuun koneen elinkaaresta ja pidentää sitä huoltopalveluilla.

Ponsse kehittää tuote- ja palveluratkaisuja, jotka edistävät

kiertotaloutta ja pienentävät koneen ympäristövaikutuksia. Toi-

mintaa sitoudutaan kehittämään luontoympäristö huomioiden:

tunnetaan toiminnan ympäristövaikutukset, toimitaan syste-

maattisesti negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ja pyritään

toiminnassa materiaalitehokkuuteen.

Eettiset toimintaohjeet kuvaavat yhtiön yleisiä ympäristövas-

tuun periaatteita, mutta niissä ei ole suoraa liitäntää resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen. Ohjeet sitouttavat Ponssen henki-

löstön ympäristölakien noudattamiseen ja yrityksen toiminnasta

aiheutuvien ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja hallitsemi-

seen. Eettisessä toimintaohjeessa sitoudutaan toimintatapoihin,

jotka säästävät materiaaleja ja luonnonvaroja.

Ostettavien tuotteiden ja materiaalien valinnassa huomioi-

daan niiden ympäristövaikutukset, ja tuotteita kehitetään liiketoi-

minnan ja ympäristön tavoitteet huomioiden. Ponssen eettises-

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate tai-ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje (Code of conduct) Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt niiden

toimiessa Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimintapolitiikka Kaikki Ponssen toiminnot ja Ponssen henkilöstö Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

tä toimintaohjeesta on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Ponssen toimintaperiaatteissa ei ole käsitelty siirtymistä pois

primääriresursseista, kierrätetyn materiaalin käytön lisäämistä

eikä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa ja käyttöä.

Toimenpiteet

Resurssien ja materiaalikulutuksen vähentäminen

Ponssen Reman-toiminta tarjoaa yhtiön globaalille palveluverkos-

tolle uusien osien lisäksi myös kunnostettuja ja uudelleenkäytet-

tyjä varaosia. Toiminta tukee Ponssen tavoitteita materiaalite-

hokkuuden kehittämisessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Osien uudelleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuotteilla,

minimoi materiaalihävikkiä ja ratkaisee myös varaosien saatavuu-

teen liittyviä haasteita. Kunnostukseen tulevat osat ovat yleensä

koneiden suurimpia ja arvokkaimpia mekaanisen voimansiirron

osia, kuten moottoreita tai vaihteistoja. Kunnostetuissa varaosis-

sa on pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttaessaan rikkoutu-

neen osan kunnostukseen. Näin varmistetaan, etteivät varaosat

päädy jätteeksi.

Kunnostusten pääpaino on mekaanisen voimansiirron osissa,

mutta Reman-valikoimaan kuuluvat myös hydrauliikkaosat ja

metsäkoneiden tietojärjestelmät. Kunnostusyksikkö toimii yhteis-

työssä varaosien uusiokäyttökeskuksen kanssa, jonka tehtävänä

maltillisemmaksi, sillä mekaanisen voimansiirron komponentteja

kunnostettiin edellisvuotta vähemmän. Merkittävin syy tähän oli

moottorikunnostusten lasku (-19 prosenttia). Moottorikunnos-

tusten vähenemistä selittää se, että Iisalmen palvelukeskuksen

pihakunnostuksen vuoksi moottoreiden testauslaitteisto ei ollut

käytettävissä kesä–heinäkuussa 2025.

Reman-kunnostustoiminnan yhdenmukaistamiseksi ja

jatkuvan kehityksen varmistamiseksi otettiin käyttöön sisäinen

ESW-auditointi (Effective and Safe Workshop). Auditoinnin avulla

voidaan Reman-toiminta myös auktorisoida Ponsse-verkostossa.

Lisäksi aloitettiin ulkopuolisten kunnostuspalvelujen hankinta-

sopimusten yhtenäistäminen. Tietojärjestelmäuudistuksen yhtey-

dessä kehitetyt toimintamallit paransivat toiminnan seurantaa ja

raportointia.

on vastaanottaa asiakkailta, tehtaalta ja myyntiverkostosta

rikkoutuneita tai muutoin palautuvia osia ja arvioida niiden uu-

siokäyttömahdollisuuksia kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.

Molemmat yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä Ponssen vaih-

tokonepalvelun kanssa, missä käytetyt metsäkoneet huolletaan

ja päivitetään jatkamaan elinkaartaan seuraavien omistajien käy-

tössä. Kun kone lopulta tulee käyttöikänsä päähän, se voidaan

purkaa. Käyttökelpoiset osat kunnostetaan edullisiksi varaosiksi

ja korjauskelvottomat osat kierrätetään materiaalina. Yli 90

prosenttia metsäkoneen painosta on kierrätettävää materiaalia,

pääosin terästä ja valuja.

Ponsse on laajentanut Reman-kunnostustoiminnan myös

maaorganisaatioihinsa. Näin palvelun tuottaminen tapahtuu

lähempänä asiakasta, eikä osia tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja

uudelleenvalmistettavaksi. Kunnostustoimintaa on lisätty myös

yhteistyökumppaneiden kanssa resurssien ja tuotevalikoiman

laajentamiseksi. Kiertotaloustoiminnan tunnettavuutta vahviste-

taan Ponsse-verkoston säännöllisillä koulutuksilla. Koulutuksilla

lisätään verkoston tietoisuutta kunnostettujen osien valikoimas-

ta ja saatavuudesta sekä toimintamallista, jonka perusteella kun-

nostettavia aihioita kerätään. Koulutuksella pyritään lisäämään

olemassa olevan tarjonnan hyödyntämistä sekä kunnostettavien

runkojen saatavuutta.

Kunnostusaihioiden takaisinostotoimintaa laajennettiin

vuoden 2025 aikana koko Eurooppaan. Valmisteilla on myös

kunnostettavien osien palautuslogistiikkaa tukevan tietojärjestel-

män, Reman Core Return -sovelluksen kehittäminen. Kunnos-

tettujen osien valikoimaa laajennettiin uusilla tuotteilla, kuten

moottorinohjausyksiköt, CVT-vaihteet ja PONSSE Scale -vaa-

kariipukkeet. Kunnostustoimintaa halutaan kasvattaa edelleen

ja uusille markkina-alueille laajentumisen tueksi on rakennettu

Reman-toiminnan auktorisointimalli ja siihen liittyvät auditointikri-

teerit. Komponenttien uudelleenkäyttöä edistetään systemati-

soimalla vaihtokoneiden purkutoimintaa ja osien kunnostamista

uudelleenkäytettäviksi. Vuosittainen kiertotalouteen pohjautuvi-

en varaosien tuotannon kasvutavoite on 15 prosenttia.

Palvelut tukevat elinkaaren pidentämistä

Huoltopalveluissa painotetaan ennakoivaa huoltoa, jolloin odot-

tamattomilta rikkoutumisilta vältytään ja huolto voidaan tehdä

ympäristö ja työturvallisuus huomioiden. Ennakoiva huolto lisää

komponenttien kunnostusmahdollisuutta ja uudelleen käyttöä.

Kattavan ennakoivan huollon takaamiseksi konsernissa on

pidemmän aikavälin tavoitteena 90 prosentin huoltosopimus-

kattavuus uusissa koneissa. Huoltopalveluissa raaka-ainesäästö

toteutuu, kun asiakkaille tarjotaan varaosana vain tarvittava osa,

jolla vältetään isojen kokonaisuuksien vaihtotarve.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat etädiagnostiikan, ajanta-

saisen datan ja ennakoivan huoltokutsun hyödyntämisen ympä-

ristövaikutusten vähentämisessä, huoltotyön tehostamisessa

ja palvelun sujuvuuden kehittämisessä. Active Remote Support

-palvelu mahdollistaa videoyhteyden Ponssen teknisen tuen ja

metsäkoneella työskentelevän asiakkaan tai asentajan välillä.

Sovellus mahdollistaa pienempien asioiden ratkaisemisen etänä,

mikä vähentää huoltoautoilla ajettuja kilometrejä ja pienentää

päästöjä. Fleet Monitoring -ratkaisun avulla nähdään ajantasai-

nen kokonaiskuva metsässä toimivien PONSSE-metsäkoneiden

teknisestä kunnosta. Tämä yhdessä Maintenace Call -palvelun

kanssa mahdollistaa tulevien määräaikaishuoltojen ja mahdollis-

ten lisätöiden sujuvan suunnittelun.

Materiaalien optimaalinen käyttö

Ponsselle valmistettavissa osissa voidaan vähentää materiaalien

tarvetta oikeilla materiaalivalinnoilla ja rakenteiden optimoin-

neilla. Tällöin materiaalit sekä niiden vahvuudet ja määrät ovat

käyttökohteeseen optimoituja. Tuotteen kestävyys varmistetaan

lujuuslaskennan ja tuotetestauksen avulla. Simuloinnin hyödyn-

täminen tuotekehityksessä vähentää fyysisten rakenteiden

valmistamista ja testausta. Nimikestandardoinnin kehittämisen

kautta materiaalienkäyttöä voidaan vähentää koko verkostossa,

kun varastoitavia nimikkeitä on vähemmän.

Uustuoteprosessissa tavoitellaan lopputuotteen kehittämi-

sen lisäksi koko valmistusketjun optimointia. Kokonaisuuden

kehittämisen pohjana toimii Dimension Management -ajattelu,

jossa huomioidaan valmistusjigit, kiinnittimet ja laadunvarmistuk-

seen tarvittavat piirteet. Materiaalien ja rakenteiden tarkastelun

perusteella ylläpitosuunnittelussa tehdään tuotteisiin muutok-

sia, joilla edistetään valmistettavuutta, kustannussäästöjä ja

materiaalien optimointia. Muoviosien korvaamiseksi uusiutuvista

raaka-aineista valmistettavilla osilla on etsitty vaihtoehtoja ja

kokeiltu sellupohjaisen muovin käyttöä. Testauksia jatketaan

edelleen.

Hukan minimointi on tärkeä osa Ponssen tuottavuuskehi-

tystä, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Tehtaalla hukkaa

vähennetään prosessien tehokkuuteen ja laatuun tähtäävillä

jatkuvan parantamisen toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosit-

tain noin 1 400 kappaletta. Materiaalihukkaan voidaan vaikuttaa

toimitusketjussa myös valmistustekniikoiden valinnalla, samalla

kun komponenttitoimittajat kehittävät omia prosessejaan hukan

minimoimiseksi.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Resurssien sisäänvirtaukset

Tuotantoon ja huoltopalveluihin hankitut

raaka-aineet ja komponentit

Arvioidut tuotteiden valmistukseen ja huoltopalveluihin käytetyt

materiaalit raportointikaudella:

Materiaali Tonnia

Rauta ja teräs 25 299

Valut ja muut metallit 2 582

Koneet ja laitteet 6 724

Elektroniikka 363

Kumi ja muovi 2 286

Tekstiilit 199

Kemikaalit 2 142

Muut materiaalit 138

Kokonaisresurssien sisäänvirtaukset 39 734

Taulukossa esitetyt määrät ovat arvioituja.

Kaikkien materiaalien osalta kierrätettyjen raaka-aineiden

osuutta ei ole tiedossa. Tuotantoon hankittujen metallien osalta

teräslevyissä kierrätettyjen raaka-aineiden osuus ostetusta

määrästä on 18,9 prosenttia, teräsvaluissa 70 prosenttia ja

rautavaluissa 47,8 prosenttia. Ponssella on tunnistettu, että

hankittavat raaka-aineet ja komponentit sisältävät kriittisistä

raaka-aineista ainakin alumiinia ja kuparia. Harvinaisten maame-

tallien määrästä ei ole tietoa saatavilla. Tuotteissa ei tiettävästi

käytetä biologisia materiaaleja. Ponsse ei ole vielä saanut kaikilta

toimittajiltaan EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) edellyttämiä

tietoja PONSSE-metsäkoneissa käytetyn luonnonkumin alkupe-

rästä. Asetuksen soveltaminen alkaa 30.12.2026.

Kriittinen raaka-aine Tonnia

Alumiini 641

Kupari 107

Taulukossa esitetyt määrät ovat arvioituja.

Kunnostustoiminnan materiaalit

Kaikki Ponssen kunnostus- ja uusiokäyttötoiminnan materiaalit

ovat muiden toimintojen hylkäämää tai heille tarpeetonta ma-

teriaalia, joka ilman kunnostustoimintaa voisi päätyä jätteeksi.

Kunnostus kaksinkertaistaa komponentin käyttöiän. Materiaa-

lisäästöä syntyy, kun kunnostamisen myötä ei tarvitse tuottaa

uutta tilalle. Kunnostettavat komponentit tarkastetaan, korja-

taan tai päivitetään tarvittavilta osin ja toimitetaan myytäväksi

tai käytettäväksi huollossa.

Ponssen palveluverkostosta palautuu yhtiön logistiikkakeskuk-

seen myös täysin käyttämättömiä osia, mikäli niille ei ole verkos-

tossa asiakastarvetta. Myös tuotemuutosten yhteydessä toisilla

komponenteilla korvatutut osat voidaan päivittää käyttökelpoisiksi.

Palautusvirtaa hallitaan erillisillä toimintaohjeilla.

Tehtaalta kunnostustoimintaan tulee lievästi vahingoittuneita

osia, jotka ovat käyttökelpoisia ja toimivia, mutta joita ei voida

käyttää tehdasasennuksessa. Myös kuljetuksessa rikkoontuneita

uusia osia kunnostetaan. Testauksessa käytetyt erikoisosat voivat

jäädä tarpeettomiksi, jolloin varaosien uusiokäyttökeskuksessa

niistä muokataan perustuotteisiin sopivia tai ne puretaan hyödyn-

nettäviksi muissa asennuksissa.

Kaikkien Reman-tuotteiksi valittujen komponenttien aihiot oh-

jataan varaosien uusiokäyttökeskukseen, missä ne varastoidaan

ja ohjataan kunnostukseen. Kunnostettavien osien materiaali on

pääasiassa terästä. Vastaanotettujen aihioiden määrää ei pystytä

tällä hetkellä tilastoimaan, mutta kehitteillä oleva Reman Core

Return -sovellus mahdollistaa seurannan tulevaisuudessa.

Resurssien ulosvirtaukset

Tuotteisiin käytetyt raaka-aineet ja komponentit

Vieremän tehdas valmistaa metsäkoneita ja niihin liittyviä kompo-

nentteja. Valmistettavien koneiden rakenteista 67,0 prosenttia

on terästä, 18,9 prosenttia rautaa tai valurautaa, 10,4 prosent-

tia kumia ja 1,4 prosenttia muovia. Ponssella ei ole vielä riittäviä

tietoja EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) mukaiseen ulosvirtaus-

ten raportointiin luonnonkumin osalta. Asetuksen soveltaminen

alkaa 30.12.2026. Ponssella on tunnistettu, että tuotteet sisäl-

tävät kriittisistä raaka-aineista ainakin alumiinia (1,6 %) ja kuparia

(0,3 %). Teräksen ja muiden metallien suuri osuus metsäkoneiden

raaka-aineesta mahdollistaa materiaalien hyvän kierrätettävyy-

den tuotteen elinkaaren päättyessä. Renkaiden kierrätys takaa

myös kumin kierrätyksen. Renkaiden kierrätys vaihtelee markki-

na-alueittain. Suomessa käytetyistä renkaista hyödynnetään lähes

100 prosenttia ja muualla Euroopassa 92 prosenttia.

Huoltopalvelut ja kunnostustoiminta

Kunnostustoiminnan ulosvirtaus eli tarkastetut ja kunnostetut

komponenetit toimitetaan keskusvarastoon, jossa ne ovat Pons-

se-verkoston tilattavissa. Vuonna 2025 kunnostettiin tai tuo-

tettiin uudelleenkäytettäviksi yhteensä 222 441 kiloa varaosia.

Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2 prosenttia.

Huoltopalveluiden ulosvirtaus tarkoittaa Ponssella kunnostet-

tuja vaihtokoneita, huollossa asennettuja osia ja komponentteja,

vaihdettavia ja lisättäviä kemikaaleja sekä varaosina toimitettuja

komponentteja.

Tuotteiden odotettu käyttöikä ja kestävyys

Metsäkone on lähtökohtaisesti pitkäikäinen tuote, joka suunni-

tellaan kestämään aikaa ja käyttöä. Ponssen tuotekehityksen

lähtökohtana on tuotteiden kestävyys ja pitkä käyttöikä. Metsäko-

neet suunnitellaan huollettavuus huomioiden ja huollon sujuvuus

testataan ja varmistetaan tuotekatselmuksissa. Tuotteen tueksi

tarjotaan kattavat huoltopalvelut, jotka tehostavat tuotteen

käyttöä ja jatkavat sen elinkaarta.

Metsäkoneet koostuvat runkorakenteista ja niihin lisättä-

vistä komponenteista, mikä mahdollistaa tuotteen elinkaaren

jatkamisen vaihtamalla yksittäisiä komponentteja, jotka voivat

olla uusia tai kunnostettuja. Runkojen hitsatut teräsrakenteet

ovat vauriotapauksissa korjattavissa. Lopputuotteen rakenne

mahdollistaa kunnostusliiketoiminnan harjoittamisen. Rakenteet

mahdollistavat tuotteen purkamisen ja kierrättämisen uudelleen-

käyttöä varten osina tai materiaalina.

Tuotteiden päivitettävyys pidetään mahdollisimman korkeana

ja jälkimarkkinoinnin kautta asiakkaille tarjotaan päivityspaket-

teja. Päivityspaketit ovat helposti asennettavia varaosakokonai-

suuksia, joiden avulla myös vanhempiin konemalleihin voidaan

tuoda uusia ominaisuuksia koneiden tuottavuuden ja toiminnan

parantamiseksi.

Tuotteiden elinikää jatketaan myös tuotteistamalla vaihto-

koneita uudelleen kattavan kunnostustyön kautta. Koneiden

käyttöikä on keskimäärin 20 000–25 000 tuntia. Koneiden

vuosittaiset käyttötunnit ja vaihtoväli riippuvat markkina-alueen

toimintatavoista.

Kokonaisjätemäärä oli 4 362 tonnia, josta 74 prosenttia syntyi

Suomessa, 41 prosenttia Vieremän tehtaalla ja 33 prosenttia

Suomen huoltopalveluissa. Tehtaan suurimmat jätejakeet olivat

puu (954 tonnia) ja metalli (426 tonnia). Jätteistä 2,4 tonnia oli

kriittisiä raaka-aineita, alumiinia 1,6 ja kuparia 0,8 tonnia.

Suuri vaarallisen jätteen määrä selittyy huolloissa vaihdetta-

villa osilla ja kemikaaleilla, kuten öljyt, jäähdytysnesteet, lyijyakut,

käytetyt hydrauliikkaletkut ja öljyn suodattimet. Huoltopalveluissa

metsäkoneita pestäessä syntyy myös öljyistä maa-ainesta ja

öljyn erotuskaivolietettä. Vaarallisesta jätteestä kierrätettiin

vuonna 2025 49 prosenttia.

Jätemäärää vähentävät kiertävät muovilaatikot ja muut kier-

topakkaukset, joita käytetään kuljetuksissa Ponssen ja lähialueen

sekä suurivolyymisten toimittajien välillä. Tietyille tuotteille suun-

nitellut kiertopakkaukset suojaavat tuotteita rikkoontumiselta

vähentäen myös materiaalihukkaa.

Kierrätysastetta parantaa kuormalavojen uudelleenkäyttö.

Merkittäviä kierrätettäviä jäte-eriä ovat pahvi, metalli ja käytetyt

voiteluaineet, joiden materiaalit hyödynnetään uusien tuotteiden

valmistuksessa.

Vaaralliset jätteet tonneina

Jäteöljy

Saastunut

maa-aines ja

öljyliete

Kiinteä

öljyinen jäte

Paristot ja

akut

Nestemäin

en jäte

Muut

2025

554

323

114

108

127

VAARALLISET JÄTTEET, TONNIA

Jäteöljy, 554

Saastunut maa-aines

ja öljyliete, 323

Kiinteä öljyinen jäte, 114

Paristot ja akut, 33

Nestemäinen jäte, 108

Muut, 127

Jätteet tonneina

Seka- ja

energiajäte

Metalliromu

Puu

Paperi ja

pahvi

Muovi

Hiekanerot

uskaivojen

liete

Biojäte

2025

607

873

1145

222

JÄTTEET, TONNIA

Seka- ja energiajäte, 607

Metalliromu, 873

Puu, 1 145

Paperi ja pahvi, 222

Muovi, 24

Hiekanerotuskaivojen

liete, 95

Biojäte, 31

Muut, 106

Vaaralliset jätteet, 1 258

Jätteet

Jätteiden määrä, tonnia 2025 2024 Muutos %

Ei-vaaralliset jätteet 3 103 2 866 8 %

Loppukäsittelystä

muualle ohjattu 2 108 1 628 30 %

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten 672 659 2 %

Kierrätys 1 246 969 29 %

Muu hyödyntäminen 190 0 -

Loppukäsittelyyn ohjattu 995 1 238 -20 %

Loppukäsittely polttamalla 663 844 -21 %

Kaatopaikalle 215 394 -45 %

Muu loppukäsittely 116 0 -

Vaaralliset jätteet 1 258 915 38 %

Loppukäsittelystä

muualle ohjattu 623 577 8 %

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten 3 6 -56 %

Kierrätys 555 555 0 %

Muu hyödyntäminen 65 16 303 %

Loppukäsittelyyn ohjattu 636 338 88 %

Loppukäsittely polttamalla 322 229 41 %

Kaatopaikalle 191 75 155 %

Muu loppukäsittely 123 34 262 %

Kokonaisjätemäärä 4 362 3 782 15 %

Kierrättämätön jäte,

kokonaismäärä ja %-osuus

1 631 t

37 %

1 592 t

42 %

2 %

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Resurssien käytön ja kiertotalouden

taloudelliset vaikutukset

Ponssen liiketoiminnassa kiertotalouden periaatteet

tukevat sekä resurssitehokkuutta että taloudellista

kannattavuutta. Yhtiö näkee merkittäviä mahdollisuuksia

varaosien ja vaihtokoneiden kunnostuksessa, mikä

vähentää materiaalihukkaa ja pidentää tuotteiden

elinkaarta. Näiden toimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta

on raportoitu osana EU-taksonomiaraportointia.

Kiertotalouden edistämistä seurataan myös rahoituksen

näkökulmasta. Kierrätysaste sisältyy mittarina Ponssen

ESG-linkitettyihin rahoituslainoihin, joka ohjaa osaltaan yhtiötä

parantamaan resurssien hyödyntämistä. Kytkentä taloudellisiin

instrumentteihin korostaa kiertotalouden strategista merkitys-

tä ja sen roolia yhtiön pitkän aikavälin arvonluonnissa.

TAVOITTEIDEN JA MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

TAVOITTEET

Kierrätysaste lasketaan kierrätetyn, uudelleenkäyttöön ja muuhun hyödyn-

tämiseen ohjatun jätteen prosenttiosuutena jätteiden kokonaismäärästä.

Seka- ja energiajätteen määrä lasketaan jäteyhtiöiden raporteilta ja kehitys

tä verrataan edelliseen ja perusvuoteen. Huoltosopimuskattavuus lasketaan

tehtyjen huoltosopimusten määrän prosenttiosuutena uusien koneiden

toimitusmäärästä. Lukuihin lasketaan raportointivuonna valmistetut ja toimi

tetut koneet ja niihin tehdyt huoltosopimukset. Kunnostettujen komponent-

tien kappalemäärät ja massat kootaan nimiketasolla toiminnanohjausjärjes-

telmästä ja niistä lasketaan tuotettujen kunnostusosien kokonaismassa.

SISÄÄNVIRTAUKSET

Resurssien sisäänvirtausten arviointiperiaatetta on muutettu edellisvuo-

desta. Resurssien sisäänvirtaukset on arvioitu kustannusperusteiseen

tietoon pohjautuen. Toimittajakohtaiset kustannukset on jaettu ostettavan

päämateriaalin mukaan. Kustannukset on muutettu vastaavalla raaka-aineen

keskihinnalla tonneiksi. Arvioidut resurssien sisäänvirtaukset sisältävät

tuotantoon tulevien hankintojen lisäksi varaosaostot ja maaorganisaatioiden

paikallisesti suorittamat hankinnat. Materiaalimäärissä ei ole huomioitu

ostettuja vaihtokoneita eikä Reman-osia.

Vuoden keskikustannus teräkselle on otettu Focus Economicsilta ja sitä

käytetään muuntamaan raudan ja teräksen sekä koneiden ja laitteiden

kustannukset tonneiksi. Muiden materiaalien osalta hyödynnetään World

Bank Commodities Price Dataa: alumiinin keskihintaa valujen ja muiden

metallien kustannusten muuntamiseen, kuparia elektroniikkaan, kumia

kumiin ja muoviin, puuvillaa tekstiileille sekä raakaöljyä kemikaaleille. Muut

materiaalit -osion kustannukset on muutettu tonneiksi lähimmän vastaavan

raaka-aineen keskihinnan perusteella. Koska kyseisen kategorian ostot ovat

suhteessa pieniä, muuntokertoimeen liittyvällä epävarmuudella on vähäinen

vaikutus arvioituun resurssien sisäänvirtausten kokonaismäärään.

Ponsse hankkii pääasiassa jalostettuja tuotteita (komponentteja,

osia, laitteita), joiden kustannusrakenne sisältää muutakin kuin pelkän

materiaalin. Toimialaviitteiden mukaan lopputuotehinta voi olla useita

kertoja raaka‐ainekustannusta suurempi jalostusvaiheiden, pintakäsittelyn,

laadunvarmistuksen ja katteen vuoksi. Ponssen laskennassa käytetään

Changin (2015) tekemää mallinnusta, jossa materiaalikustannus muodostaa

10 prosenttia kokonaiskustannuksesta ja valmistuksesta syntyvä osuus on

90 prosenttia.

Metallien osalta raportoitu kierrätettyjen raaka-aineiden osuus on lasket

tu toimittajien suhteessa kyseisen hankintakategorian kokonaisostoihin. Las-

kennassa käytetyt kierrätysosuudet perustuvat tavarantoimittajien antamiin

tai julkaisemiin tietoihin. Tuotantoon hankittujen metallien osalta tieto osien

kierrätettyjen raaka-aineiden osuudesta saatiin 95 prosentista ostettuja

teräslevyjä, 70,3 prosentista teräsvaluja ja 63 prosentista rautavaluja. Läh

tötiedon rajallisuuden vuoksi kierrätettyjen raaka-aineiden määriä ei voida

raportoida absoluuttisina lukuina. Kriittisten raaka-aineiden, kuten alumiinin

ja kuparin, määrät on arvioitu PONSSE Buffalo -kuormatraktorille vuonna

2021 tehdyn elinkaarimallinnuksen (LCA) perusteella. Mallinnuksessa saatu

kriittisten raaka-aineiden osuus on kerrottu arvioidulla kokonaisresurssien

sisäänvirtauksella. Elinkaariarvioinnissa käytiin läpi 98 prosenttia koneessa

käytettävistä materiaaleista, ja jäljelle jäävän kahden prosentin oletettiin

jakautuvan samalla tavalla.

ULOSVIRTAUKSET

Tuotteisiin käytettyjen raaka-aineiden prosenttiosuudet pohjautuvat PONSSE

Buffalo -kuormatraktorille vuonna 2021 tehtyyn elinkaarimallinnukseen

(LCA). Elinkaariarvioinnissa käytiin läpi 98 prosenttia koneessa käytettävis

tä materiaaleista, ja jäljelle jäävän kahden prosentin oletettiin jakautuvan

samalla tavalla. Renkaiden kierrätystiedot ovat Suomen rengaskierrätys

Oy:n julkaisemia.

Kunnostustoiminnan volyymia kuvaavat tiedot on koottu toiminnanohjaus

järjestelmään avatuille työtilauksille kirjatuista osista, niiden materiaaleista ja

painoista. Yhteistyökumppaneiden kunnostamien varaosien materiaalitiedot

on saatu ostotilauksista.

Jätetiedot on suurimmaksi osaksi saatu jätehuoltoyhtiöiden rapor

teista. Ellei saatavilla ole ollut tarkkoja tietoja, jätteiden painot on arvioitu

kertomalla jäteastioiden tyhjennyskerrat astiakokoon perustuvalla jätejakeen

painokertoimella. Kertoimet on otettu Helsingin seudun ympäristöpalvelu

kuntayhtymän ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisuista. Myös jätteiden

käsittelytavat on koottu jätehuoltoyhtiöiden raporteista. Mikäli käsittelytapa

ei ole ollut tiedossa, raportoinnissa on käytetty vaihtoehtoa ”loppusijoitus

kaatopaikalle”. Raportoinnin ja laskennan ulkopuolelle on rajattu asiakkaiden

tiloissa tapahtuva Full Service -toiminta: Ponsse Latin America Ltda:n Full

Service -kohteet Belo Orientessa, Eunápolissa ja Telêmaco Borbassa

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S1 – Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu

sekä monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien

kunnioittaminen edistävät työntekijöiden

työhyvinvointia ja työkykyä. (T)

Oma toiminta • Laadukas esihenkilötyö ja yhdenvertainen, monimuotoinen

ja mukaanottava yrityskulttuuri vahvistavat työhyvinvointia,

turvallisuutta, terveyttä ja työntekijöiden sitoutumista.

• Ponsse ei hyväksy työntekijöiden tai työnhakijoiden syrjintää

minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella.

• Ihmisoikeussitoumus: Ponsse on sitoutunut ihmisoikeuksien

kunnioittamiseen koko konsernissa.

• Eettinen ilmoituskanava (whistleblowing) huolenaiheiden ilmoittamiseen.

• Avoin keskustelukulttuuri ja henkilöstökyselyt.

Työntekijöiden koulutuksella, työkierrolla

ja -kulttuurilla sekä hyvällä esihenkilö- ja

johtamistyöllä on myönteinen vaikutus

työntekijöiden työkykyyn ja -hyvinvointiin. (T)

Oma toiminta • Laadukas perehdytys varmistaa yhteiset toimintatavat

työtehtävissä, turvallisuudessa ja arjen käytännöissä yhdessä

yhtiön arvojen, eettisen toimintaohjeen ja politiikkojen kanssa.

• Osaamisen, ammattitaidon ja urakehityksen

tukeminen koulutusmahdollisuuksilla.

• Yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua uusiin työtehtäviin.

• Osaava esihenkilö- ja johtamistyö sekä johtamistyön laatua mittaavat kyselyt.

• Kehityskeskustelut ja säännölliset henkilöstökyselyt.

• Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen joustavilla työaikajärjestelyillä

ja myönteisellä suhtautumisella perhevapaiden käyttöön.

Psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden

edistäminen työyhteisössä parantaa työoloja

sekä työhyvinvointia. (T)

Oma toiminta • Työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi ja korjaavat toimenpiteet.

• Turvallisuus-, vaatimustenmukaisuus- ja tuotekoulutukset.

• Koko henkilöstöä koskeva eettinen toimintaohje (Code of Conduct).

• Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen, koulutus ja seuranta,

esimerkiksi turvallisuushavaintojen ja -kävelyiden avulla.

• Avoin keskustelu ja huolenaiheiden esille nostaminen.

• Sertifioidut johtamisjärjestelmät.

• Psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja arviointi.

• Kiusaamisen ja häirinnän estämisen ohjeistukset.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Vahva työnantajabrändi sekä osaavan

henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus

parantavat työnantajakuvaa ja Ponssen

suorituskykyä.

Oma toiminta • Vahva maine metsäkonevalmistajana ja työnantajana Suomessa.

Tunnettuus työnantajana vaihtelee maittain ja alueittain globaalisti.

• Henkilöstötyytyväisyyden ylläpito ja kehittäminen.

Hyvä yhteishenki, arvojen mukainen toiminta

ja hyvät työturvallisuustulokset parantavat

työntekijöiden tehokkuutta ja Ponssen

suorituskykyä.

Oma toiminta • Turvalliset työskentelyolosuhteet, oikeat työkalut,

yhteiset arvot ja valmentava lähiesihenkilö.

• Työturvallisuusprosessien kehittäminen ja riskienhallinnan toimenpiteet.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

S1 – Oma työvoima .................................................................................................................90

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät .....................................................................................102

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön kaksoisolennai-

suusarviointia, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskienhal-

lintaprosessissa. Oman työvoiman näkemykset on huomioitu

osana kaksoisolennaisuusarvioinnin sidosryhmähaastatteluita.

Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu sivulla 61.

Eri sidosryhmien, mukaan lukien oma työvoima, eduista ja näke-

myksistä sekä vaikutuksista liiketoimintamalliin ja strategiaan on

kerrottu sivulla 60.

Omaan työvoimaan liittyvillä olennaisilla vaikutuksilla on

tunnistettu olevan riippuvuus taloudellisiin mahdollisuuksiin,

esimerkiksi työturvallisuuden kehittäminen parantaa työnte-

kijöiden tehokkuutta. Ponssen toimintaperiaatteet auttavat

edistämään tunnistettuja positiivisia vaikutuksia ja taloudellisia

mahdollisuuksia sekä lieventämään tunnistettuja taloudellisia ris-

kejä. Raportoitavat tiedot kattavat kaikki Ponssen työsuhteiset

työntekijät. Tapaturmataajuuslaskentaan on huomioitu vuonna

2025 myös Ponssen ulkopuoliset työntekijät. Ponssella ei ole

tunnistettu toimintaa, johon liittyisi merkittävää pakkotyön tai

lapsityövoiman riskiä.

Omaan työvoimaan liittyvistä vaikutuksista arvojen mukainen

toiminta, ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu,

monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä

työturvallisuuden jatkuva parantaminen perustuvat yhtiön

strategiaan ja henkilöstön ja turvallisuuden toimintasuunnitel-

maan, ja ne tukevat vahvasti liiketoimintamallin toteutumista.

Ponssen tarkoituksena on luoda kestäviä ratkaisuja asiakkaiden

ja ympäristön hyväksi. Yhtiön missiona on menestyä yhdessä

asiakkaiden kanssa.

Ponssen liiketoimintamallin ja strategian toteutumista

tukevat työntekijöiden koulutus, laadukas johtaminen ja sitoutu-

nut henkilöstö. Strategiansa mukaisesti Ponsse haluaa edistää

ihmisten hyvinvointia ja on sitoutunut huolehtimaan henkilöstös-

tään, asiakkaistaan ja verkostostaan. Yhtiö haluaa olla tasa-ar-

voinen ja yhdenvertainen työyhteisö, jossa henkilöstöä arvoste-

taan ja Ponssella on turvallista työskennellä.

Kestävyysriskejä arvioidaan vuosittain osana konsernin

riskienhallintaprosessia. Riskiarvioinnit kattavat myös omaan

työvoimaan liittyviä riskejä.

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoitevuosi 2025 2024 2023 Toimenpiteet 2025

Tapaturmataajuus (LTIF) 0 2030 6,9 11,5 10,4 • Turvallisuuden tukipylväiden kehittäminen ja

käyttöönotto

• Globaalin turvallisuuden raportointijärjestelmän

ja kemikaalihallintajärjestelmän uusiminen

• Turvallisuustietoisuuden ja -oppien aktiivinen

viestintä

Laaja henkilöstökysely Pulse

(henkilöstötyytyväisyys) >3,75

(>75 %)

2026 3,95 (79 %) 4,0 (80 %) 4,09

(81,8 %)

• Tiimitason ja yritystason suunnitelmat ja

toimenpiteet

Erinomainen työntekijäkokemus

(eNPS) >40, (asteikolla

-100–100)

2026 34 28 31 • Tiimitason ja yritystason suunnitelmat ja

toimenpiteet

Johtamistyön laatu >3,

(asteikolla 1–4)

2026 3,35 3,24 3,20 • Esihenkilöiden koulutukset

• Ylemmän johdon koulutusohjelmat

• Henkilöstön kehityskeskustelut

Työntekijöiden vapaa ehtoinen

vaihtuvuus <7 %

2026 8,9 8,3 8,1 • Johtamiskoulutukset

• Henkilöstökyselyn palautteet ja niistä johdetut

toimenpiteet

• Kehityskeskustelut, henkilökohtaiset

kehityssuunnitelmat

Tavoitteiden asettaminen

Ponssen johto osallistaa henkilöstöä vuosittaiseen strategia-

prosessiin ja strategisten tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden

alussa yhtiön strategia ja toimintojen strategiset tavoitteet

viestitään koko henkilöstölle Suunta-tilaisuuksissa. Strategi-

aviestinnän tueksi julkaistaan henkilöstölle strategiavideot ja

esihenkilöille ohjeet strategiaviestintään toteuttamiseen.

Kunkin toiminnon johtaja vastaa oman vastuualueensa ta-

voiteasetannasta osana yhtiön strategiaa. Ponssen yhteiset ja

toimintokohtaiset tavoitteet jalkautetaan henkilöstölle kehitys-

keskustelujen tavoiteasetannan kautta.

Vuonna 2025 Ponssen johtoryhmä seurasi toimitusjohtajan

johdolla strategisia tavoitteita ja strategiaan liittyviä toimenpitei-

tä neljännesvuosittaisissa strategiakatselmuksissa.

Työntekijöiden edustajille ja henkilöstölle kommunikoidaan

strategian edistymisestä eri yhteistyöfoorumeissa ja viestintä-

kanavissa. Toimitusjohtajan kvartaalikatsauksiin kutsutaan koko

henkilöstö ja niissä käsitellään ajankohtaisia asioita. Vuosittaista

strategiaprosessia ja siihen liittyvää tavoitteiden asetantaa

kehitetään liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön muutosten

pohjalta.

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Työturvallisuus

Ponssen matka kohti nolla-tapaturmaa edistyi merkittävästi

vuoden 2025 aikana, vaikka tavoite ei vielä toteutunut. Edelli-

seen vuoteen verrattuna tapaturmataajuus LTIF (Lost Time In-

jury Frequency) laski merkittävästi ja päätyi tasolle 6,9. Vuoden

2025 tapaturmissa toistuivat silmätapaturmat ja yhtiössä on

kiinnitetty yhä enemmän huomiota silmäsuojainten käyttöön.

Vaaratekijöitä, joille henkilöstö altistuu työssään ovat käsi-

vahinkoriskit, melu, metallien työstöstä ja tiettyjen kemikaalien

käytöstä aiheutuva altistumisriski, tulityöt sekä raskaat nostot

ja tarve työskennellä maantason yläpuolella. Näihin tilanteisiin

liittyvää riskien vähentämistä jatkettiin vuoden 2025 aikana

parantamalla työmenetelmiä ja -olosuhteita sekä ottamalla

käyttöön uusia suojaimia, apuvälineitä ja laitteita.

Valittuja strategisia toimenpiteitä turvallisuuden paranta-

miseksi jatkettiin vuoden 2025 aikana. Myös työterveys- ja

turvallisuuspolitiikan käytänteiden ja periaatteiden käyttöönot-

toa jatkettiin vuoden 2025 aikana. Tämän lisäksi henkilöstölle

koulutettiin turvallisuuden tukipylväät, jotka on luotu yhtiössä

sattuneiden tapaturmien ja vakavien vaaratilanteiden perus-

teella. Tukipylväät muistuttavat henkilöstöä ja toimipaikoilla

työskenteleviä ulkopuolisia henkilöitä turvallisista työtavoista.

Loppuvuonna 2025 otettiin käyttöön uusi, globaali turval-

lisuuden raportointijärjestelmä. Sen avulla mahdollistetaan

parempi johtaminen ja läpinäkyvyys turvallisuustyöhön niin

yksittäisten tiimien kuin koko yhtiön tasolla. Uudistus on mittava

ja sen odotetaan tukevan turvallisuustyötä lähivuosien aikana

merkittävästi. Vuoden 2025 aikana otettiin käyttöön myös uusi,

globaali kemikaalien hallintajärjestelmä, jonka avulla pystytään

hallitsemaan kemikaaliriskejä. Odotuksena on, että järjestelmä

mahdollistaa myös kemikaalien käyttöön liittyvien kustannusten

vähentämisen pidemmällä aikavälillä.

Henkilöstötyytyväisyys ja työntekijäkokemus

Vuonna 2025 Ponsse seurasi henkilöstön suositteluhalukuutta

ja työvirettä eNPS-mittauksilla kahdesti vuodessa. Erinomaisen

työntekijäkokemuksen (eNPS) tulos nousi 21 prosenttia edellis-

vuodesta, ollen 34. Loppuvuodesta 2025 toteutettiin myös laaja

henkilöstökysely Pulse, sekä lisäksi johtamistyön palautekysely.

Kaikissa kyselyiden osa-alueissa oli tapahtunut kehitystä edellis-

vuoteen verrattuna. Tiedonkeruun kehittyessä laajan henkilös-

tökyselyn tulos ilmoitettiin ensimmäistä kertaa koko konsernin

tasolla, Epec Oy:n tulos mukaan lukien. Ponssen henkilöstötyyty-

väisyystulos oli 4,13 ja Epec Oy:n 3,76, keskiarvon ollessa 3,95.

Henkilöstökyselyiden tuloksia hyödynnetään johtamiskoulu-

tusten ja muiden kehitystoimien suunnittelussa. Esihenkilöille

annettiin lisätukea ja koulutusta kuinka henkilöstökyselyiden

tuloksia käydään läpi tiimeissä ja kuinka tiimit osallistetaan

kehitystoimenpiteiden laadintaan. Henkilöstön palautteen ja

liiketoiminnan tarpeiden perusteella yhtiössä lisättiin koulutus- ja

kehitysmahdollisuuksia.

Ponssen uudistettujen arvojen jalkautusta jatkettiin muun

muassa aktiivisella viestinnällä alkaen strategiaviestinnästä

tiimikohtaisiin arvokorttikeskusteluihin, jotka osoittautuivat toimi-

vaksi tavaksi käydä arvokeskustelua ja tuoda arvot osaksi tiimien

arkea. Loppuvuonna 2025 henkilöstön koulutus- ja pätevyystie-

dot tuotiin osaksi Workday-henkilöstöjärjestelmää, jolloin myös

esihenkilöille avautui parempi näkyvyys tiimiensä osaamiseen.

Lisäksi yhtiössä otettiin käyttöön uusi globaali perehdytyspolku,

jonka etenemistä voidaan seurata Workday-järjestelmässä.

Vuonna 2025 Ponssella uudistettiin eettisten toimintaperi-

aatteiden verkkokoulutus ja tietoturvakoulutus. Ponsse eAca-

demy -oppimisportaaliin tuotiin koko henkilöstölle käyttöön laaja

työyhteisötaitojen oppimiskokonaisuus. Lisäksi esihenkilöille on

erikseen määritelty johtamis- ja esihenkilötyön koulutuspolku.

Johtaminen ja esihenkilötyö

Johtamistyön laatukyselyn tulos nousi edelleen vuodesta 2024,

ollen erinomaisella tasolla 3,35. Raportointivuonna uudistettiin

ja julkaistiin esihenkilöille OnePonsse-johtamisen periaatteet ja

aloitettiin niihin liittyvän verkkokoulutuksen kehittäminen. Kehit-

yskeskusteluihin tarjottiin koulutusta ja tukea tavoitteiden aset-

tamiseen ja henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimiseen.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Loppuvuonna 2024 käynnistynyt globaali koulutusohjelma,

joka toteutettiin Aalto Executive Education and Professional

Developmentin kanssa, saatiin päätökseen. Ensimmäiseen

ohjelmaan osallistui Ponssen laajennetun johtoryhmän lisäksi 40

esihenkilöä eri maista ja toiminnoista. Ohjelmaa kehitettiin edel-

leen, ja seuraava 40 esihenkilön globaali ryhmä on valittu vuoden

2026 alkavaan toteutukseen.

Vuonna 2025 toteutettiin yhteenkuuluvuus-, yhdenvertai-

suus- ja monimuotoisuuskoulutus kaikille Vieremän tehtaan

työntekijöille sekä globaalisti kaikille esihenkilöille. Ponssen johto-

ryhmälle ja henkilöstöhallinnolle järjestettiin omat työpajat, joissa

käsiteltiin myös näiden teemojen kehittämistarpeita Ponssella.

Lisäksi vuonna 2025 käynnistettiin ulkoisen kumppanin kans-

sa valmennusohjelma Ponssen myyjille globaalisti sekä erillinen

ohjelma myyjien esihenkilöille. Vuonna 2026 jatkuva ohjelma

sisältää myös sisäisten prosessien kehittämistä ja myynnin

työkalujen koulutusta.

Työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus

Vuoden 2025 työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus nousi

hieman 8,9 (8,3) prosenttiin. Vapaaehtoinen vaihtuvuus vaihte-

lee maittain ja heijastaa paikallisten työmarkkinatrendien vaiku-

tuksia työvoiman kysyntään ja saatavuuteen. Ponssella halutaan

sitouttaa henkilöstöä pitkäjänteisesti hyvillä johtamiskäytänteillä

ja laadukkaalla lähijohtamisella.

Vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen ei ole kohdistettu erillisiä

toimenpiteitä, vaan kaikki henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät

kehitystoimet edistävät työntekijäkokemusta ja sitoutumista.

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate tai-ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje (Code of Conduct) Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt toimiessa

Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Ihmisoikeussitoumus Kaikki Ponssen arvoketjun työntekijät Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ponssen henkilöstö Sisäisesti saatavilla yhtiön Intranetissä

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka Ponssen henkilöstö Sisäisesti saatavilla yhtiön Intranetissä

Tuoteturvallisuuspolitiikka Ponssen henkilöstö, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä

PONSSE-tuotteet

Sisäisesti saatavilla yhtiön Intranetissä

Tietoturvapolitiikka Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt toimiessa

Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Ponsse noudattaa aina sen maan lainsäädäntöä ja määräyksiä,

jossa yhtiö harjoittaa liiketoimintaa. Ponssen liiketoimintaa ohjaa

lainsäädännön ohella eettinen toimintaohje, arvot sekä politiikat

ja sisäiset toimintaohjeet. Ponssen hallitus hyväksyy ja johto-

ryhmä käsittelee kaikki keskeiset Ponssen toimintaa ohjaavat

politiikat ja ohjeet. Keskeiset politiikat päivitetään ja hyväksytään

säännöllisesti, ja ne koskevat yhtiön kaikkia työntekijöitä ja toi-

mintoja globaalisti. Henkilöstöön ja työturvallisuuteen liittyvistä

ohjeista ja politiikoista vastaa Ponssen People, Safety & Culture

-organisaatio.

Ponsse varmistaa yhtenäiset vastuullisuuskäytännöt yhtiön

arvojen ja eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) ja strategi-

an tuella koko konsernissa. Eettisen toimintaohjeen periaatteet

ovat yhdenmukaisia ihmisoikeuspoliittisten sitoumusten kanssa.

Ponsse ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä eikä muita pakkotyön

muotoja missään olosuhteissa. Ponssen eettisestä toiminta-

ohjeesta on kerrottu tarkemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Eettisellä toimintaohjeella ja sisäisellä tasa-arvo- ja yhden-

vertaisuusuussuunnitelmalla varmistetaan yhdenvertainen ja

syrjimätön yrityskulttuuri, joka edistää henkilöstön hyvinvointia

ja työntekijäkokemusta, vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja

auttaa osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Suomessa tasa-arvo-

ja yhdenvertaisuussuunnitelma kuvaa tasa-arvon ja yhdenver-

taisuuden tilannetta Ponssella ja sisältää toimenpiteet niiden

edistämiseksi. Tavoitteena on tasa-arvoinen työyhteisö, jossa ei

hyväksytä syrjintää, häirintää tai epäasiallista kohtelua. Syrjintää

ennaltaehkäistään työntekijöiden riittävällä perehdytyksellä,

viestimällä Ponssen arvoista ja pelisäännöistä, esihenkilöiden

koulutuksella sekä noudattamalla sovittuja toimintatapoja.

Ponssella halutaan luoda henkilöstölle yhtäläiset mahdollisuudet,

oikeudet ja velvollisuudet.

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on kuvata

periaatteet, joilla täytetään Ponssen turvallisuussitoumukset ja

selkeyttää jokaisen ponsselaisen ymmärrystä omista työterveys-

ja turvallisuusvastuistaan. Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan

mukaisesti Ponsse on sitoutunut globaalisti estämään tapatur-

tuntijoita. Pohjatyönä arvioitiin Ponssen toiminnan ihmisoike-

usvaikutuksia ja -riskejä sekä täsmennettiin arvoketjun keskei-

simpiä ihmisoikeusteemoja ja -normeja (Human Rights Impact

Assessment, HRIA). Vaikutusarvioinnin tuloksena täsmennettiin

Ponssen ihmisoikeusvastuun sisäisiä prosesseja, seurantaa ja

viestintää sekä arvioitiin kehityskohteita huomioiden yrityksen

ihmisoikeusvastuun neljä keskeistä ihmisryhmää: 1) oma työyh-

teisö 2) asiakkaat ja loppukäyttäjät 3) hankintaketjujen työnteki-

jät sekä 4) lähialueiden ja -yhteisöjen ihmiset. Arvioinnin pohjalta

Ponsselle on laadittu julkinen ihmisoikeussitoumus.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin mukaisesti Ponssen tulee

kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeusvastuun toteutumiseen

omassa työyhteisössä. Ponssen on varmistettava prosesseissa

ja käytännöissä ihmisoikeusvaikutusten hallinta, ja kiinnitettävä

huomiota erityisesti työntekijöiden, mukaan lukien nuorten

työntekijöiden tai harjoittelijoiden, terveyden ja turvallisuuden-

suojaamiseen. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella

Ponssen turvallisuustiimi tarkensi ohjeistusta nuoriin työntekijöi-

hin kohdistuvista riskeistä ja heille sopivista tehtävistä. Muihin

arvioinnissa esille nousseisiin huomioihin, kuten monimuotoi-

suuden, yhdenvertaisuuden ja osallistavuuden edistämiseen,

koulutettiin vuonna 2025 sekä työntekijöitä että esihenkilöitä

johtoryhmästä alkaen.

Vuonna 2026 ihmisoikeuksiin liittyvää riski- ja vaikutusarvioin-

tia tullaan laajentamaan edelleen vastaamaan kasvavia vastuul-

lisuusvaatimuksia. Kehitystyön erityinen painopiste on riskien ja

vaikutusten tunnistaminen arvoketjun alkupäässä. Tavoitteena

on luoda entistä systemaattisempi toimintamalli, joka kattaa

toimittajaverkoston alkuvaiheet ja parantaa läpinäkyvyyttä koko

arvoketjussa.

Yhteydenpito oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa

Ponsselle on tärkeää, että työntekijöiden edustajien kautta saa-

daan työntekijöiden näkemys omaan työvoimaan liittyviin toimin-

tatapoihin ja prosesseihin. Yhteistyötä työntekijöiden edustajien

kanssa tehdään aktiivisesti maissa, joissa edustuksellisuus on

osa paikallista toimintaa. Paikallisia lakeja ja työehtosopimuksia

seurataan ajantasaisesti. Kaikissa toimintamaissa henkilöstöltä

kerätään palautetta vuosittaisten Pulse-henkilöstökyselyiden ja

eNPS-suosittelumittausten kautta.

Konsernitason hallintoedustuksesta on sovittu luottamus-

henkilöiden kanssa vuonna 2023. Konsernin yhteistyöjohto-

ryhmässä ovat mukana kaikkien Ponsse Oyj:n ja Epec Oy:n

henkilöstöryhmien edustajat. Yhteistyöjohtoryhmä kokoontuu

kvartaaleittain käsittelemään niitä henkilöstöön vaikuttavia

asioita, joista työntekijöiden edustajien tulee olla tietoisia ja joihin

heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Konsernin johtoryhmästä ovat

mat ja ammattitaudit, kehittämään turvallisuustyötä, ylläpitä-

mään työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmää

sekä suunnittelemaan tuotteita, jotka ovat turvallisia valmistaa,

huoltaa ja käyttää. Politiikka edellyttää myös jakamaan avoimesti

tietoa työterveys- ja turvallisuustuloksista ja parhaista käytän-

nöistä. Se edistää työturvallisuuteen liittyviä positiivia vaikutuk-

sia ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä lieventää taloudellisia

riskejä.

Tuoteturvallisuus on olennainen ja tärkeä osa Ponssen liike-

toimintaa. Tuoteturvallisuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa,

että Ponssen tuotteet ovat turvallisia käyttää koko elinkaarensa

ajan, eivätkä ne vaaranna käyttäjien, huoltohenkilöstön, työn-

tekijöiden tai ympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Politiikan

toimeenpano ja sen mukainen toiminta auttaa ehkäisemään

tapaturmia, parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja Ponssen

tuotteiden turvallisuutta. Politiikan noudattaminen auttaa myös

vähentämään vahinkojen määrää ja odottamattomia toiminta-

katkoksia suojaten yhtiön taloudellista tulosta.

Ponssen tietoturvapolitiikka varmistaa, että tietoturvan ja

-suojan vaatimustenmukaisuutta noudatetaan. Tietosuoja on

koko tiedon elinkaaren ajan varmistettu määritellyillä prosesseil-

la ja toimintatavoilla.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ponssella

Ponsse on sitoutunut varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioit-

tamisen koko konsernissa ja kaikissa toiminnoissa. Ihmisoikeus-

vastuutyö pohjautuu OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille

yrityksille sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin

ohjaaviin periaatteisiin ja lainsäädännön noudattamiseen. YK:n

ohjaavien periaatteiden mukaisesti Ponsse on sitoutunut kun-

nioittamaan ja tukemaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia toimintapaikasta riippumatta, mukaan lukien

työelämän oikeudet.

Ponssen arvoketjussa huomioidaan ihmisoikeudet niihin

liittyvää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Yhtiö on sitoutunut

estämään ennakolta negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ja puut-

tumaan tietoon tuleviin ihmisoikeuksien heikennyksiin.

Ponsse on sitoutunut kaikkia ihmisoikeuksia läpileikkaaviin

tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin kaikissa

tilanteissa. Tämä tarkoittaa ihmisten yhdenvertaista ja syrjimä-

töntä kohtelua riippumatta heidän henkilökohtaisista ominai-

suuksistaan kuten sukupuolesta, etnisestä taustasta, alkupe-

räiskansa- tai vähemmistöstatuksesta, kielestä, uskonnosta,

iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön

liittyvästä syystä.

Ponssella ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta (Human

Rights Due Diligence, HRDD) koskeva prosessi on selvitetty ja

kuvattu ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla vuoden

2023 lopulla. Prosessiin osallistettiin myös Ponssen asian-

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

mukana säännöllisesti toimitusjohtaja, talousjohtaja, henkilöstö-

johtaja, operaatioiden johtaja ja myynnin johtaja. Muut johtoryh-

män jäsenet tai asiantuntijat kutsutaan mukaan tarvittaessa.

Konsernin yhteistyöjohtoryhmässä on käsitelty myös eettinen

toimintaohje ja ihmisoikeussitoumus sekä Ponsse Oyj:n tasa-ar-

vo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosittain. Henkilöstöjohtaja

vastaa yhteistyöjohtoryhmän valmistelusta ja sopii yhdessä

edustajien kanssa tiedotettavat asiat.

Suomessa toimii työsuojelutoimikunnan lisäksi säännöllises-

ti kokoontuva jatkuvan vuoropuhelun ryhmä, joka kokoontuu

seitsemän kertaa vuodessa luottamushenkilöiden ja työsuoje-

luvaltuutettujen, People Partnereiden, turvallisuusasiantuntijoi-

den ja operatiivisten toimintojen edustajien kanssa. Ryhmässä

käydään aktiivista keskustelua päivittäisistä henkilöstöön ja

työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Työsuojelutoimikunnan

ja jatkuvan vuoropuhelun kokoontumisista vastaa Ponssen

People & Safety -tiimi. Maaorganisaatioissa Suomen ulkopuo-

lella toimitaan aktiivisessa ja avoimessa keskusteluyhteydessä

henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa, mikäli maassa on

henkilöstöedustus.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Ponsse pyrkii lieventämään omaan työvoimaan liittyviä negatii-

visia vaikutuksia yhtiön arvojen ja yhteisesti sovittujen toimin-

taperiaatteiden avulla. Ponsse seuraa ja kehittää jatkuvasti

työturvallisuutta, kouluttaa työntekijöitä sekä tukee esihenkilö- ja

johtamistyötä.

Ponssen eettisiä toimintatapoja tukee eettinen ilmoitus-

kanava (whistleblowing), joka antaa mahdollisuuden ilmoittaa

Ponsseen ja Ponssen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäi-

lyistä. Whistleblowing-kanava on kuvattu osana yhtiön eettistä

toimintaohjetta. Jokaisen ponsselaisen tulee suorittaa eettistä

toimintaohjetta koskeva koulutus. Eettisen ilmoituskanavan

ilmoitusten käsittelystä ja toimenpiteistä väärinkäytösten ilmoit-

tajien suojelemiseksi on kerrottu lisää osiossa G1 – Liiketoimin-

nan harjoittaminen.

Jokainen ponsselainen pystyy tekemään turvallisuushavain-

toja yhtiön raportointijärjestelmään tai paikallisesti sovitulla ta-

valla. Turvallisuushavaintojen raportointia on tuettu koulutuksen

ja viestinnän keinoin esimerkiksi toimitusjohtajan katsauksissa.

Turvallisuushavainnot ovat auttaneet tunnistamaan parantamis-

ta vaativia kohteita, toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja pie-

nentämään turvallisuusriskejä. Turvallisuushavaintoja käsitellään

säännöllisesti vastuutiimien toimesta ja korjaustoimenpiteiden

etenemistä seurataan.

Toimenpiteet

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työyhteisö

Yhdenvertainen ja syrjimätön yrityskulttuuri edistää henkilöstön

hyvinvointia ja työntekijäkokemusta, vähentää vaihtuvuutta ja

auttaa osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Ponssella halutaan

vahvistaa työyhteisön moninaisuutta ja siksi huomiota kiin-

nitetään yhdenvertaisuuden ja mukaanottamisen kulttuurin

toteutumiseen.

Ponssella ylläpidetään avointa keskustelukulttuuria ja henki-

löstölle tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta eri henkilöstöky-

selyiden kautta. Pulse-henkilöstökyselyssä mitataan henkilöstön

kokemusta myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemukses-

ta.

Ponssen tasa-arvoista ja yhdenvertaista työyhteisöä tukee

arvojen mukainen toiminta, yhteiset toimintaperiaatteet, laa-

dukas esihenkilötyö yhdistettynä vahvaan yrityskulttuuriin sekä

avoimen keskustelukulttuurin ylläpitäminen.

Ponssella työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpote-

taan joustavilla työaikajärjestelyillä ja myönteisellä suhtautumi-

sella perhevapaiden käyttöön.

Johtamistyö

Ponsse seuraa johtamisen ja esihenkilötyön laatua vuosittaisel-

la johtamistyön palautekyselyllä, johon on asetettu mitattava

tavoite. Kyselyn tuloksia käytetään johtamisohjelmien ja -tuen

kehittämisessä sekä luomaan näkökulmia esihenkilöiden omaan

yksilölliseen kehittymiseen. Jokaisella ponsselaisella on mahdol-

lisuus antaa palautetta johtamistyönpalautekyselyssä omalle

esihenkilölleen.

Kaikille esihenkilöroolissa työskenteleville järjestetään kuu-

kausittaista koulutusta ja infoa henkilöstöprosesseista ja niiden

johtamisesta. Ponssella toteutetaan työntekijän ja esihenkilön

väliset kehityskeskustelut yksi-kaksi kertaa vuodessa ja kannus-

tetaan avoimeen vuoropuheluun esihenkilön ja työntekijän välillä.

Vuoden 2025 aikana kehityskeskusteluiden sisältöä, ohjeistusta

ja koulutusta kehitettiin esihenkilöiden ja henkilöstön tarpeisiin.

Työturvallisuuden edistäminen

Työturvallisuutta mitataan usein eri mittarein ja konsernissa

on asetettu tapaturmataajuus-tavoite. Ponssella on sertifioitu

työterveyden ja -turvallisuuden ISO 45001 -johtamisjärjestelmä

Suomen toiminnoissa, Epec Oy:ssä sekä Chilen ja Uruguayn

maaorganisaatiossa. Turvallisuuden toimintaperiaatteiden toteu-

tumisesta vastaa Ponssen toimitusjohtaja ja työturvallisuus on

aktiivisesti osana Ponssen johtoryhmän ja johdon työskentelyä.

Psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta edistetään aktiivisella

kehitystyöllä, muun muassa arvioimalla psyykkisen ja fyysisen

turvallisuuden riskejä ja toteuttamalla korjaavia toimenpiteitä.

Lisäksi Ponssella on laadittu maakohtaisia ohjeistuksia kiusaa-

misen ja häirinnän estämiseksi. Panostukset psyykkiseen ja

fyysiseen turvallisuuteen parantavat työoloja ja työhyvinvointia,

ja samalla edistävät työntekijöiden tehokuutta ja Ponssen talou-

dellista suorituskykyä.

Ponsse on sitoutunut nolla tapaturmaa ja ammattitautia

-tavoitteeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään aktiivisesti

kehitystyötä. Sattuneet tapaturmat tutkitaan, tutkinnasta saa-

dut opit kommunikoidaan henkilöstölle ja toteutetaan korjaavia

toimenpiteitä vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi. Hyvin

toteutetuilla uusien työntekijöiden turvallisuuskoulutuksilla var-

mistetaan työvoiman työkyky ja työhyvinvointi. Työturvallisuus-

koulutuksia kehitetään jatkuvasti ja koulutusten toteutumista

seurataan globaalisti.

Ponssen koko henkilöstö on työterveyshuollon ja -tarkastus-

ten piirissä kunkin maan lainsäädäntövaatimusten mukaisesti.

Työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään henkilöstön

työterveyden kehittymisen seurannassa ja varhaisessa vaihees-

sa tarvittavien korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa.

Ponsse-huoltopalveluverkostoa auditoidaan säännöllisesti

Ponssen sisäisen auditointiohjelman ESW:n (Effectice and Safe

Workshop) mukaisesti. Auditointiohjelman turvallisuusosio

sisältää muun muassa turvallisuuskoulutukset, hätätilanteisiin

varautumisen, turvallisuuden mittarit, turvallisuushavainnot ja

-kävelyt sekä tapaturmatutkinnan osa-alueet. Auditointipoik-

keamat raportoidaan ja niiden vaatimia korjaavia toimenpiteitä

seurataan globaalisti.

Ponssen Suomen toimintoja, Epec Oy:tä sekä Chilen ja Uru-

guayn maaorganisaatioita auditoidaan ISO-johtamisjärjestelmän

vaatimusten mukaisesti. Johtamisjärjestelmistä on kerrottu

osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ponssella halutaan tarjota nuorille työntekijöille harjoittelu-

mahdollisuuksia. Yhtiössä arvioidaan aina erikseen ne tehtävät,

joihin nuoria työntekijöitä voidaan sijoittaa ja varmistetaan, että

maakohtaiset, lakisääteiset näkökulmat tulevat huomioiduiksi.

Ponssen toimintaan liittyy työterveys- ja turvallisuusriskien

lisäksi tuoteturvallisuusriskejä, joita hallitaan yhtiön tuoteturval-

lisuuspolitiikalla. Tuoteturvallisuuspolitiikasta kerrotaan osiossa

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Työnantajakuva ja henkilöstön sitoutuneisuus

Henkilöstön sitoutumista mitataan ensisijaisesti laajalla hen-

kilöstökyselyllä ja työntekijöiden suositteluindeksillä (eNPS).

Lisäksi seurataan vapaaehtoista vaihtuvuutta, jolle on asetettu

tavoitetaso. Suomessa Ponssen vahva maine ja hyvä työnan-

tajamielikuva helpottavat työvoiman saatavuutta ja Ponssen

houkuttelevuutta. Monissa muissa maissa Ponsse on tunnettu

hyvästä maineestaan asiakas- ja lähiyhteisössään, mutta laajem-

malla alueella tunnettuus on heikompi kuin Suomessa. Aktiivinen

yhteistyö lähialueen yhteisön ja oppilaitosten kanssa auttaa

työnantajamielikuvan luomisessa ja työvoiman houkuttelevuuden

varmistamisessa. Ponssella on pitkiä työsuhteita, henkilöstö on

sitoutunutta ja vapaaehtoinen vaihtuvuus on globaalisti tarkas-

teltuna hallinnassa.

Ponsse tekee oppilaitosyhteistyötä yliopistojen, ammatti-

korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Ponssen

työnantajamielikuvaa tuki myös yhtiölle myönnetty mainepalkinto

Luottamus&Maine -tutkimuksessa Suomessa. Ponsse on sijoit-

tunut tutkimuksessa Suomen hyvämaineisimpien pörssiyhtiöiden

joukkoon useina vuosina.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Mittarit

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN HENKILÖMÄÄRÄ SUKUPUOLITTAIN

Sukupuoli 2025 2024

Miehet 1 843 1 773

Naiset 250 225

Muut 0 0

Ei ilmoitettu 0 1

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 2 093 1 999

TYÖSUHTEISET TYÖNTEKIJÄT SOPIMUSTYYPEITTÄIN ERITELTYNÄ SUKUPUOLEN MUKAAN

2025 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä 250 1 843 0 0 2 093

Vakinaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 239 1 821 0 0 2 060

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 11 22 0 0 33

Vaihtelevalla työajalla työsken televien määrä 0 0 0 0 0

2024 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä 225 1 773 0 1 1 999

Vakinaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 216 1 748 0 1 1 965

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 9 25 0 0 34

Vaihtelevalla työajalla työsken televien määrä 0 0 0 0 0

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ MAISSA, JOISSA YLI 10 PROSENTTIA KOKONAISHENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ

Maa 2025 2024

Suomi 1 221 1 150

Brasilia 434 446

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN

2025 Eurooppa Etelä- Amerikka Pohjois- Amerikka Aasia Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä

1 404 572 92 25 2 093

Vakinaisten työ suhteisten työn tekijöiden määrä

1 373 571 92 24 2 060

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä

31 1 0 1 33

Vaihtelevalla työ ajalla työsken televien määrä

0 0 0 0 0

2024 Eurooppa Etelä- Amerikka Pohjois- Amerikka Aasia Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä 1 318 580 77 24 1 999

Vakinaisten työ suhteisten työn tekijöiden määrä 1 287 578 77 23 1 965

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 31 2 0 1 34

Vaihtelevalla työ ajalla työsken televien määrä 0 0 0 0 0

TYÖNTEKIJÖIDEN JAKAUTUMINEN IKÄRYHMITTÄIN

Ikäryhmä Henkilömäärä 2025 Henkilömäärä 2024

Alle 30-vuotiaat 390 391

30–50-vuotiaat 1 293 1 199

Yli 50-vuotiaat 410 409

LÄHTENEIDEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA VAIHTUVUUS

2025 2024

Lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä raportointikaudella 299 380

Vaihtuvuus, % 14,3 % 19,0 %

KOKONAISANSION SUHDE

2025 2024

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuosipalkkojen mediaaniin

(pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) 16,9 14,1

JOHTORYHMÄN SUKUPUOLIJAKAUMA

Sukupuoli Henkilömäärä Henkilömäärä, %

Miehet 7 (7) 78 % (78%)

Naiset 2 (2) 22 % (22%)

HALLITUKSEN SUKUPUOLIJAKAUMA

Sukupuoli Henkilömäärä Henkilömäärä, %

Miehet 5 (5) 71 % (71%)

Naiset 2 (2) 29 % (29%)

NAISTEN JA MIESTEN VÄLINEN PALKKAERO

Maat Suhdeluku 2025 Suhdeluku 2024

Brasilia -6 -17

Kiina -42 -32

Suomi -3 -2

Yhdysvallat 19 -8

TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUIDEN KATTAVUUS JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU

Henkilöstömäärä

Työehto sopimuksen

piirissä olevat työntekijät

Ei työehto sopimusta

tai tyhjä arvo Työehtosopimuksen piirissä, %

2 093 1 892 201 90,0 %

Henkilöstömäärä (Suomi) Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät Työehtosopimuksen piirissä olevien %-osuus

1 221 1 203 98,5 %

Henkilöstömäärä (Brasilia) Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät Työehtosopimuksen piirissä olevien %-osuus

434 434 100 %

Henkilöstömäärä (Suomi) Työntekijöiden edustajien piirissä olevat työntekijät Työntekijöiden edustajien piirissä, %

1 221 1 203 98,5 %

Työehtosopimus neuvottelujen kattavuus Työmarkkina osapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste: Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)

0–19 %

20–39 %

40–59 %

60–79 %

80–100 % Suomi Brasilia Suomi

KOULUTUS JA TAITOJEN KEHITTÄMINEN

2025

Säännöllisiin tulos- ja urakehityskeskusteluihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät, % 85 %

Toimihenkilöt 97 %

Työntekijät 63 %

Naiset 97 %

Miehet 85 %

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

RIITTÄVÄ PALKKA

Kaikille Ponssen työsuhteisille työntekijöille maksetaan elämiseen

riittävä palkka. Elämiseen riittävän palkan indikaattorit on laskettu

vertaamalla henkilöiden palkkoja joko saatavilla olevaan markkina-

dataan kyseisen alueen elämiseen riittävästä palkasta tai paikalli-

sesti määriteltyyn tai sovellettuun riittävän palkan tasoon.

ETA-maiden ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta vertailun

pohjana on käytetty sovellettavaa työehtosopimusta niissä mais-

sa, joissa työehtosopimusta sovelletaan. Mikäli työehto sopimusta

ei sovelleta, vertailun pohjana on käytetty verrokkiryhmien palk-

katasoja tai maalle mahdollisesti julkaistua riittävän palkan tietoa.

Riittävä palkka on raportoitu 31.12.2025 tilanteesta.

PERHEVAPAAT

2025

Perhevapaaseen oikeutettujen työntekijöiden %-osuus 100 %

Perhevapailla olleiden naisten määrä, % 16 %

Perhevapailla olleiden miesten määrä, % 84 %

TYÖTERVEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVA HENKILÖSTÖ

Henkilömäärä %-osuus henkilöstöstä

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö 1 359 64,9 %

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Oma henkilöstö 2025 2024

Työtapaturmat 49 58

TRIF 12,9 15,6

Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat 26 43

LTIF 6,8 11,5

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0 0

Ammattitaudit 0 0

Kuolemaan johtaneet ammattitaudit 0 0

Ulkopuolinen henkilöstö ja urakoitsijat 2025

Työtapaturmat 1

Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat 1

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0

Tapaturmataajuudet; oma henkilöstö ja ulkopuoliset 2025

LTIF 6,9

TRIF 12,8

Turvallisuushavainnot 2025 2024

Turvallisuushavaintojen määrä / henkilömäärä 2,3 2,3

SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSET

2025 2024

Syrjintä- ja häirintätapausten kokonaismäärä 0 0

Syrjintä- ja häirintätapauksista ei ole maksettu sakkoja tai

korvauksia raportointivuonna. Vakavia ihmisoikeustapauksia,

kuten pakkotyötä, ihmiskauppaa tai lapsityövoimaa ei ole

raportoitu, eikä näihin liittyen ole maksettu sakkoja tai

korvauksia raportointivuonna.

Oman työvoiman työperäisten tapausten ja valitusten sekä

vakavien ihmisoikeusvaikutusten ja -tapausten osalta ei ole mak-

settu sakkoja tai korvauksia raportointikaudella.

100

TAVOITTEIDEN JA MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

TAVOITT EET

Tapaturmataajuuslaskennassa on huomioitu raportointivuoden aikana sattu-

neet poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti. Työtuntien

seurantatavat on kuvattu mittareiden laskentaperiaatteet –osiossa.

Laajan henkilöstökyselyn tulos perustuu kyselyyn, joka on toteutettu

vuonna 2025 koko konsernin tasolla. Vertailuluvussa 2024 ei ole mukana

Epec Oy:tä.

Erinomaisen työntekijäkokemuksen tulos perustuu eNPS-kyselyyn, joka on

toteutettu koko konsernin tasolla.

Johtamistyön laatu perustuu kyselyyn, joka on toteutettu Ponsse-konser

nin tasolla, pois lukien Epec Oy.

Työntekijöiden vapaaehtoista vaihtuvuutta seurataan 12 kuukauden

jatkuvasti päivittyvällä mittarilla. Luvussa on huomioitu henkilöstö, joka on

lähtenyt yhtiöstä vapaaehtoisesti. Luvun jakajana on käytetty Ponsse-konser

nin keskimääräistä henkilöstöä.

MITTARIT

Oman työvoiman mittareihin on huomioitu koko Ponsse-konsernin henkilöstö,

pois lukien harjoittelijat. Mittareita koskevat luvut on ilmoitettu raportointi

kauden lopun (31.12.2025) tilanteesta. Työsuhteisten työntekijöiden mää-

rään liittyvät luvut sisältävät kaikki aktiivisessa työsuhteessa olevat henkilöt.

Kestävyysraportoinnin henkilöstömäärä eroaa tilinpäätöksessä esitetystä

henkilöstömäärästä, joka on ilmoitettu raportointivuoden keskiarvona.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain on raportoitu niiden maiden

osalta, jossa henkilöstön määrä ylittää kymmenen prosenttia kokonaishen

kilöstön määrästä. Maakohtaisten tietojen laskennassa on käytetty kunkin

maan kansallisten lakien mukaisia määritelmiä.

Ponssen työntekijöille solmituille määräaikaisille työsopimuksille on lain

säädännöllinen peruste.

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuusluvussa on huomioitu kaikki työ

suhteiset työntekijät, jotka ovat lähteneet raportointivuoden aikana yhtiöstä

vapaaehtoisesti, irtisanottu, jääneet eläkkeelle tai menehtyneet työsuhteen

voimassaollessa. Luvun jakajana on käytetty Ponssen aktiivisessa työsuh

teessa olevaa henkilöstömäärää, pois lukien harjoittelijat.

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden pro

senttiosuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä pois lukien harjoittelijat, on

laskettu seuraavasti: työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työsuhteiset työnte

kijät / henkilöstön kokonaismäärä x 100. Henkilömäärät ja tieto työehtosopi-

muksen piirissä olevista työntekijöistä on ilmoitettu raportointikauden lopun

31.12.2025 tilanteesta.

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosent

tiosuus on ilmoitettu kaikista työsuhteisista työntekijöistä Ponsse Oyj:ssä ja

Epec Oy:ssä. ETA-alueella vain Suomessa on vähintään kymmenen prosenttia

yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä. ETA-alueen ulko

puolella vain Brasiliassa on vähintään kymmenen prosenttia yrityksen työsuh-

teisten työntekijöiden kokonaismäärästä. Työehtosopimusten kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelutiedot ovat samalla tasolla edellisvuoden

tietojen kanssa.

Kokonaispalkitsemisen luvut on raportoitu 31.12.2025 aktiivisessa

työsuhteessa olevasta henkilöstöstä. Naisten ja miesten kokonaispalkkojen

suhde on laskettu vertaamalla miesten ja naisten palkkojen keskiarvojen

erotusta suhteutettuna miesten palkkojen keskiarvoihin. Esittämistapa on

muutettu edellisvuodesta standardin mukaiseksi. Luvut raportointivuonna

ja vertailuvuonna ovat vertailukelpoisia. Laskennassa on käytetty bruttotun

tipalkan sijaan järjestelmäteknisistä syistä bruttovuosipalkkaa. Suhdelukua

ei ole esitetty niiden maiden osalta, joissa työskentelee vähemmän kuin viisi

naista, tai joissa molemmat sukupuolet eivät ole edustettuina.

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuista kokonaisansiota vuotuisten

kokonaisansioiden mediaaniin verrattaessa on laskennassa käytetty

31.12.2025 työsuhteessa olevien henkilöiden vuosipalkkoja. Vertailtavasta

koko henkilöstön mediaanista on poistettu korkeimmin palkatun henkilön

palkka. Vuoden 2025 koko henkilöstön mediaanilaskennassa on mukana

henkilöille maksetut palkkiot. Vuoden 2025 vertailussa on huomioitu myös

korkeimmin palkatulle henkilölle maksetut palkkiot. Vertailukauden 2024

luvussa ei ole huomioitu palkkioita, sillä tietoa ei ollut aiemmin luotettavasti

saatavilla. Valuuttamuunnos euromääräistä vertailua varten on tehty käyt

täen keskikurssia.

Säännöllisiin tulos- ja urakehityskeskusteluluihin osallistuneiden toteuma

on laskettu vertaamalla henkilöstöjärjestelmässä vahvistettujen lomakkeiden

määrää niihin henkilöihin, joille kyseiset keskustelulomakkeet on vuoden

2025 aikana toimitettu. Naisten ja miesten osuudet on laskettu vertaamalla

kyseisen sukupuolen vahvistettujen lomakkeiden määrää heille lähetettyihin.

Toimihenkilöiden prosentuaalinen toteuma on laskettu vertaamalla toimihen

kilöiden henkilöstöjärjestelmässä vahvistettuja lomakkeita heille lähettyihin

lomakkeisiin. Vastaava luku on laskettu työntekijöille heidän lomakkeiden ja

henkilömäärän kautta. Tulos- ja urakehityskeskusteluissa ei ole huomioitu

Epec Oy:tä, joka lisättiin henkilöstönhallintajärjestelmään loppuvuodesta

2025.

Perhevapaita käyttäneiden prosentuaalinen laskenta on toteutettu

konsernitasolla vertaamalla vapaita käyttäneiden kokonaislukua henkilöstö

määrään sukupuolittain. Vapaiden kokonaisluku sisältää kaikki käytettyjen

perhevapaiden ajanjaksot.

Koulutustunteja ei ole raportoitu hyödyntäen ESRS S1 -siirtymäsäännös

tä.

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluva hen

kilöstö käsittää ISO 45001 -johtamisjärjestelmän alaisten konserniyhtiöiden

eli emoyhtiö Ponsse Oyj:n, Epec Oy:n sekä Chilen ja Uruguayn maaorganisaa

tioiden henkilöstömäärät.

Terveys- ja turvallisuustiedoissa on ilmoitettu koko raportointivuoden

työtapaturmat. Ammattitautien osalta raportointi- ja seurantakausi on koko

raportointivuosi.

Tapaturmataajuudet on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Tapaturma

taajuuksien laskennassa on hyödynnetty ensisijaisesti todellisia työtunteja,

mikäli ne ovat saatavilla. Mikäli todelliset työtunnit puuttuvat, laskennassa

käytetään joko arviota työtunneista tai teoreettisia työtunteja. Todellista

työtuntiraportointia on käytetty Brasilian, Chilen, Epecin Suomen toimintojen,

Irlannin, Kiinan, Ranskan, Tšekin, UK:n ja Uruguayn maayhtiöiden tapatur

mataajuuksien laskennassa. USA:n ja Ruotsin työntekijöiden työtuntira-

portit perustuvat toteutuneisiin tunteihin, mutta toimihenkilöiden osalta

raportoidut työtunnit ovat arvioita. Ruotsin toimihenkilöiden laskennassa

mahdollisia ylityötunteja ei ole huomioitu. Lisäksi USA:n toimihenkilöiden

lomapäivien tuntivähennyksissä saattaa esiintyä epätarkkuuksia. Teoreettis

ta työtuntimäärää on käytetty Ponsse Suomen toimintojen, Norjan ja Epecin

Oy:n Hollannin toimintojen osalta. Norjan ja Epecin Hollannin työtuntimäärät

perustuvat henkilömäärään.

Vuoden 2025 tapaturmataajuuslaskennassa on huomioitu myös ulko

puolisen työvoiman tapaturmat ja työtunnit, joita ei huomioitu vuoden 2024

laskennassa. Tämän vuoksi vertailuluvut eivät ole täysin vertailukelpoiset

raportointivuoden lukujen kanssa.

Vuonna 2025 Ponsse Oyj:n osalta laskentaperiaatetta on muutettu

siten, että tapaturmataajuuslaskennassa käytetään teoreettisia työtunteja

todellisten työtuntien sijaan. Muutoksen taustalla on organisaatiouudistus,

jonka seurauksena nykyinen palkanhallintajärjestelmä ei mahdollista uuden

organisaatiorakenteen mukaisten työtuntien raportointia aikataulullisesti

riittävän ajantasaisesti.

Ponsse Oyj:n henkilöstön työtuntimäärät on arvioitu vuonna 2025 siten,

että teoreettisista tunneista on työntekijäryhmittäin vähennetty työnteki

järyhmän keskimääräistä sairaspoissaoloprosenttia käyttäen sairaspois-

saolot, toteutuneet lakot, työsulut ja lomautukset, työajan lyhennysvapaat

12 päivää/vuosi niiltä työntekijöiltä, joita kyseinen vähennys koskee. Lisäksi

on vähennetty jokaiselta Ponsse Oyj:n työntekijältä lakisääteiset lomajaksot

ottamatta huomioon, onko lomaa ansaittu tai pidetty. Sen sijaan toteutunei

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

101

ta ylitöitä, palkattomia, yksittäisiä vapaapäiviä, lomarahan vaihtovapaita

laskennassa ei huomioida.

LTIF-laskennassa huomioidaan kaikki poissaoloa (tapaturmaa seuraa

va työpäivä) aiheuttaneet työtapaturmat. TRIF-laskennassa huomioidaan

poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lisäksi kaikki lääketieteellistä

hoitoa vaatineet tapaturmat, sekä oman henkilöstön osalta työliikekipey

tymät sekä ammattitaudit. Ulkopuolisen työvoiman osalta työliikekipeyty-

mät ja ammattitaudit huomioidaan tilastoissa, jos niistä saadaan tieto.

Työmatkalla sattuneita tapaturmia ei sisällytetä tilastoihin, mutta ne kä

sitellään kunkin maan paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Tapaturmatilastoissa on raportointivuonna mukana Ponssen oma

henkilöstö sekä Ponssen tiloissa työskentelevä tai vieraileva ulkopuoli

nen henkilöstö. Ulkopuolisella henkilöstöllä tarkoitetaan henkilöitä, jotka

työskentelevät fyysisesti Ponssen tiloissa tai alueella, ja ovat sopimus

suhteessa Ponsseen joko suoraan tai oman työnantajansa kautta.

Konsulttityötä tekeviä henkilöitä ei ole huomioitu tilastoissa.

TRI-tapausten osalta raportointivuoden luvut eivät ole vertailukel

poisia vuoden 2024 lukujen kanssa, sillä raportointia on kehitetty ja

raportointivuonna mukaan on laskettu myös työliikekipeytymät.

Turvallisuushavaintojen kokonaismäärä jätettiin vuoden 2025

tavoitteista pois, sillä työterveys- ja turvallisuuspolitiikka edellyttää

kaikkien epäkohtien viivytyksetöntä raportointia, jolloin havaintojen

kokonaismäärälle on vaikea asettaa tavoitetasoa. Turvallisuushavaintojen

kokonaismäärää mitataan edelleen ja se on esitetty osana mittareita.

Yhtiössä kannustetaan raportoimaan yhä enemmän myös positiivisia

turvallisuushavaintoja.

Syrjintä- ja häirintätapauksen lukumäärä perustuu raportointivuonna

yhtiön eettiseen ilmoituskanavaan (whistleblowing) tehtyihin ilmoituksiin.

Tiedossamme ei ole, että Ponsseen liittyviä syrjintä- tai häirintätapa

uksia olisi ilmoitettu OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille

kansallisille yhteyspisteille.

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

102

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Metsäkoneen käyttäjien työturvallisuuteen

ja työn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa

esimerkiksi parantamalla työergonomiaa

sekä kulkureittejä ja huoltotasoja koneen

ympärillä. (T)

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneiden automaatioon, turvallisuuteen, ergonomiaan

ja digitalisaatioon liittyvän teknologian kehitys.

• Kuljettajan työergonomiaa ja tuottavuutta tukevat ominaisuudet.

• Tuoteturvallisuuden jatkuva parantaminen.

• Metsäkoneiden kehitys asiakaspalautteet huomioiden.

• Sidosryhmäyhteistyö, kuten asiakasseminaarit.

Metsäkoneen turvallisen ja vastuullisen

käytön parantaminen tuote- ja käyttökoulu-

tuksilla sekä turvallisuusviestinnällä. (T)

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Turvallisuusviestintä asiakkaille, mikäli tuotteessa tai

käyttöohjeessa huomataan olennaisia puutteita.

• Metsäkoneiden suunnittelussa ja kehityksessä huomioidaan kansainväliset

ISO-standardit ja eurooppalaiset EN-standardit, jotka varmistavat

olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisen.

• Jokaiseen uuteen metsäkoneeseen sisältyy koneen luovutus- ja

käyttökoulutus, jotka edistävät metsäkoneen turvallista käyttöä.

• Ponsse tarjoaa asiakkaille räätälöityjä koulutuksia,

kuten esihenkilö- ja kuljettajakoulutusta.

• Jokaisen uuden metsäkoneen mukana käyttöohjeet. Metsäkoneen käyttöohjeet

ovat saatavilla myös mobiilisovelluksena (PONSSE Active Manual).

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle

soveltuvia tuoteratkaisuja sekä kuljettajatyö-

tä avustavia ratkaisuja, jotka tukevat kuljet-

tajien vastuullista työskentelyä parantaen

tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneissa on Opti-tietojärjestelmä, joka

mahdollistaa karttaohjelmien käytön.

• Digitaaliset palvelut tukevat kuljettajan päätöksentekoa.

• Tuotekehitys kehittää aktiivisesti metsäkoneiden ominaisuuksia.

Uudet innovaatiot luovat arvoa yhteis-

kuntaan ja Ponsselle uusia liiketoiminta-

mahdollisuuksia.

Koko arvoketju • Aktiivinen tuotekehitys asiakastarpeet huomioiden.

• Vastuullisuutta korostavat innovaatiot, kuten sähköinen kuormatraktorikonsepti

sekä ergonomiaa ja tuoteturvallisuutta edistävät ratkaisut.

• Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeansuuntaisen ja

tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

• Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Taloudelliset riskit Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Muutokset kuluttajien käyttäytymisessä

voivat aiheuttaa kysyntävaihtelua ja vaikuttaa

tuotteiden hintatasoon.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Aktiivinen tuotekehitys asiakastarpeet huomioiden.

• Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeansuuntaisen ja

tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

103

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuusarvioin-

nissa, joka on toteutettu osana konsernin riskienhallintaproses-

sia. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu sivulla 61.

Ponssen kuluttajia ja loppukäyttäjiä ovat metsäyhtiöt, metsäko-

neyrittäjät sekä koneen kuljettajat. Olemme tunnistaneet, että

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvillä positiivisilla vaikutuksilla on

vaikutus taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Metsäkoneiden turvallisuuteen, ergonomiaan ja innovatiivisiin

tuoteratkaisuihin liittyvät vaikutukset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

perustuvat yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Ponssen

strategian tarkoituksena on luoda kestäviä ratkaisuja asiakkai-

demme ja ympäristön hyväksi. Yhtiön visiona on olla vastuullisen

metsätalouden halutuin yhteistyökumppani. Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien vaikutuksia liiketoimintamalliin ja strategiaan on kuvattu

sivulla 60. Yhtiön strategia ja liiketoimintamalli, joilla edistetään

ihmisten hyvinvointia sekä turvallisia ja ergonomisia koneita,

edistävät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä positiivisia vaikutuk-

sia ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä auttavat lieventämään

negatiivisia vaikutuksia ja taloudellisia riskejä. Kaksoisolennaisuus-

arvioinnin pohjalta ei ole tehty muutoksia yhtiön strategiaan.

Ponssen vastuullisuusstrategian tavoitteiden mukaisesti

yhtiössä innovoidaan kestäviä ratkaisuja sekä edistetään ihmisten

hyvinvointia. Tuote- ja palveluratkaisut mahdollistavat kestävän

metsätalouden toteutumisen. PONSSE-metsäkoneet on kehi-

tetty käyttäjilleen mahdollisimman turvallisiksi ja ergonomisiksi.

Ponssen strategiassa kestävä kehitys ja vastuullisuus nähdään

tulevaisuuden menestystekijöinä ja toiminnan jatkuvuuden

edellytyksenä.

Kestävyysriskejä arvioidaan vuosittain osana konsernin

riskienhallintaprosessia. Riskiarvioinnit kattavat myös kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin liittyviä riskejä.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät tavoitteet

Ponssella ei ole erillisiä, mitattavissa olevia ja tulossuuntautu-

neita tavoitteita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyen. Yhtiö arvioi

vuosittain mahdollisuuksia tavoitteiden asettamiseen osana

vastuullisuusstrategiaansa ja liiketoiminnan jatkuvaa kehittä-

mistä.

Vaikka erillisiä mitattavissa olevia tavoitteita ei ole asetettu,

Ponsse edistää aktiivisesti metsäkoneiden turvallisuuden ja

ergonomian kehittämistä yhteistyössä kuluttajien ja loppu-

käyttäjien kanssa. Yhtiö panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen,

käyttäjäpalautteen hyödyntämiseen sekä koulutusratkaisuihin,

jotka tukevat turvallista ja tehokasta käyttöä. Toimintaperiaat-

teet, kuten tuoteturvallisuuspolitiikka, varmistavat toimenpi-

teiden systemaattisuuden ja vaikuttavuuden osana laajempaa

vastuullisuusstrategiaa.

104

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate tai-ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje (Code of conduct) Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt heidän

toimiessaan Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internetsivuilla

Toimittajien eettinen toimintaohje

(Supplier Code of Conduct)

Kaikki Ponssen toimittajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien

eettinen toimintaohje

Ponssen jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Tuoteturvallisuuspolitiikka Ponssen henkilöstö, kuluttajat ja loppukäyttäjät

sekä PONSSE-tuotteet

Sisäisesti saatavilla yhtiön Intranetissä

Ihmisoikeussitoumus Kaikki Ponssen arvoketjun työntekijät Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Tietoturvapolitiikka Ponssen henkilöstö sekä Ponssen yhteistyökump-

paneita asiaankuuluvin osin heidän toimiessaan

Ponssen kanssa tai Ponssen puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

löstön, työntekijöiden tai ympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Politiikan toimeenpano ja noudattaminen auttavat ehkäisemään

tapaturmia, parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja tuotteiden

turvallisuutta. Lisäksi se vähentää vahinkojen määrää ja odotta-

mattomia toimintakatkoksia suojaten siten Ponssen taloudellista

tulosta.

Ponssen tietoturvapolitiikka varmistaa, että tietoturvan ja

-suojan vaatimustenmukaisuutta noudatetaan. Tietosuoja on

koko tiedon elinkaaren ajan varmistettu määritellyillä prosesseil-

la ja toimintatavoilla.

Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Luottamus eri sidosryhmien kanssa perustuu avoimeen ja pitkä-

jänteiseen yhteistyöhön. Toimialan tarpeet kehittyvät jatkuvasti,

minkä vuoksi jatkuva vuoropuhelu metsäkoneyrittäjien, metsäyh-

tiöiden ja metsäkoneenkuljettajien kanssa on erityisen tärkeää.

Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeasuuntaisen

ja tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologia-

kehityksen. Ponsse pitää yhteyttä loppukäyttäjiin suoraan tai

valtuutettujen jälleenmyyjien kautta.

Ponsse kerää asiakaspalautetta päivittäisissä palvelutilanteis-

sa, asiakkaiden kanssa tehtävissä tuotekehitysprojekteissa ja

asiakasseminaareissa, joita järjestettiin vuonna 2025 yhteensä

11 kappaletta viidessä eri maassa. Jatkuvan parantamisen

prosessissa asiakkailta saatu tuotepalaute tai yhtiön omissa

toiminnoissa havaittu muutostarve kirjataan tuotepalautejärjes-

telmään. Ensimmäisenä palautteen käsittelee Ponssen maaor-

ganisaatio, minkä jälkeen se siirtyy huoltoneuvontaan. Huoltoneu-

vonta selvittää, onko tuotepalautteeseen jo olemassa ratkaisu.

Mikäli ratkaisua ei ole, palaute etenee tuotehallinnan käsittelyyn,

jossa se priorisoidaan turvallisuuden, kriittisyyden, laajuuden ja

kustannusten perusteella. Tämän jälkeen palaute lisätään tuote-

Ponssen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä toimintaperiaat-

teita ohjaavat lainsäädännön ja yhtiön arvojen lisäksi Ponssen

henkilöstön, toimittajien sekä jälleenmyyjien ja sopimushuolta-

jien eettiset toimintaohjeet sekä johtamisjärjestelmät, jotka on

kuvattu tarkemmin osiossa G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tuoteturvallisuustyötä ohjaa yhtiön tuoteturvallisuuspolitiikka.

Ponsse kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoi-

keuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä

perusasiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta

työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ponsse on sitou-

tunut noudattamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille

yrityksille sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia

periaatteita. Ponssen arvoketjussa huomioidaan ihmisoikeudet

niihin liittyvää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Yhtiö on sitou-

tunut estämään ennakolta negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia

ja puuttumaan tietoon tuleviin ihmisoikeuksien heikennyksiin. Ih-

misoikeussitoumuksista ja -vaikutusarvioinnista on kerrottu lisää

osiossa S1 – Oma työvoima. Vuoden 2025 aikana Ponsselle ei

ole raportoitu kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä ihmisoikeus-

loukkauksia.

Eettisen toimintaohjeen mukaisesti Ponssen tavoite on mini-

moida tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvät turvallisuuteen

ja terveyteen kohdistuvat riskit osana innovatiivisten tuotteiden

ja palveluiden kehittämistä. Ponsse edistää näitä tavoitteita tuo-

tekehityksessä ja laadunvarmistusmenetelmillä, sekä kehittämäl-

lä prosesseja ja ohjeita yhteistyökumppanien kanssa.

Tuoteturvallisuus on keskeinen osa koko Ponssen liiketoi-

mintaa sekä metsäkoneiden suunnittelua ja tuotekehitystä.

PONSSE-metsäkoneiden tuoteturvallisuudesta ja vaatimusten-

mukaisuudesta huolehditaan tuoteturvallisuustiimin johdolla.

Yhtiön tuoteturvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on

varmistaa, että Ponssen tuotteet ovat turvallisia käyttää koko

elinkaarensa ajan, eivätkä ne vaaranna käyttäjien, huoltohenki-

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

105

kehityksen jatkuvan parantamisen työlistalle, jossa priorisoidaan

turvallisuuskriittiset palautteet. Palautteen käsittelyä voidaan

seurata sisäisesti, ja siitä tulee tieto palautteen kirjanneelle

taholle. Uustuoteprosessissa päätös uusien tuotteiden tuoteke-

hitystyön aloittamisesta tai olemassa olevan tuotemalliston mer-

kittävistä muutoksista tehdään tuotekehityksen, tuotehallinnan,

johdon ja myynnin edustajista koostuvassa tuoteraadissa.

Ponssen tuoteturvallisuuspalautteiden käsittelyprosessis-

sa kerätään aktiivisesti tietoa eri markkina-alueilla sattuvista

tapaturmista, onnettomuuksista ja läheltä piti -tapauksista.

Suurimmilla metsäkonemarkkinoilla, kuten Suomessa ja Ruot-

sissa, käydään säännöllistä keskustelua suurimpien metsäyhti-

öiden kanssa siitä, millaisia tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita

koneellisessa puunkorjuussa tapahtuu. Raportoidut tapaukset

käsitellään tuoteturvallisuustiimin johdolla ja tehdään tarvittavat

toimenpiteet, esimerkiksi muutoksia koneisiin tai niiden käyttö-

ohjeisiin. Asiakkaalle lähetetään tarvittaessa turvallisuustiedote,

jossa ilmoitetaan vaarasta ja ohjeistetaan asiakasta tekemään

toimenpiteitä vaaran välttämiseksi. Usein toimenpiteenä voi olla

pelkkä toimintaohjeistus, mutta joissakin tapauksissa voidaan

suositella metsäkoneen tuontia huoltoon päivitystä varten. Kaik-

ki raportoinnin yhteydessä tehdyt tuoteturvallisuuteen liittyvät

havainnot ilmoitetaan suunnitteluun, jotta ne voidaan huomioida

uusien koneiden suunnittelussa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Ponsselle metsäkoneiden käyttäjien turvallisuus on ensiarvoisen

tärkeää. Ponsse pyrkii edistämään positiivisia vaikutuksia ja

lieventämään negatiivisia vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

muun muassa tuoteturvallisuusprosessilla.

Ponssen tuoteturvallisuusprosessi on integroitu osaksi tuote-

kehitysprosesseja, jolloin turvallisuusvaatimukset ja -tarpeet huo-

mioidaan osana tuotekehitystä. Tuotekehitysprojekteissa ote-

taan huomioon turvallisuusnäkökohdat, ja uuden koneen tai sen

ominaisuuksien riskit tunnistetaan ja pienennetään mahdolli-

simman vähäisiksi. Riskejä pyritään pienentämään ensisijaisesti

suunnittelun keinoin, mutta tarvittaessa myös käyttämällä erilai-

sia suojia ja turvalaitteita. Jäännösriskeistä varoitetaan käyttö- ja

huolto-ohjeissa ja tarvittaessa koneisiin kiinnitettävillä varoitus-

merkinnöillä. Koneen käyttö- ja huolto-ohjeissa ohjeistetaan tur-

valliset tavat käyttää ja huoltaa konetta.

Ponsse osallistuu aktiivisesti kansainväliseen standardointi-

työhön ISO/TC 23/SC 15 -komitean kautta. Osallistuminen vah-

vistaa Ponssen asemaa alan kehityksessä, tarjoaa ennakoivaa

näkyvyyttä tuleviin vaatimuksiin ja varmistaa, että Ponsse on val-

mis soveltamaan uusia standardeja ajoissa. Näin Ponsse pystyy

varmistamaan, että uudet PONSSE-metsäkoneet ovat vaatimus-

tenmukaisia myös standardien muuttuessa.

Tärkeä osa tuoteturvallisuutta on henkilöstön kouluttaminen.

Henkilöstölle ja PONSSE-verkostolle järjestetään erilaisia koh-

dennettuja koulutuksia. Henkilöstölle järjestetään pääosin tekni-

siä ja standardeihin perustuvia koulutuksia, kun taas verkostolle

koulutetaan esimerkiksi koneella tapahtuvien onnettomuuksien

ja tapaturmien tutkintaa ja raportointia. Koulutusten tavoitteena

on lisätä organisaation tietoisuutta tuoteturvallisuudesta ja tuo-

teturvallisuuspolitiikasta, lisätä aiheeseen liittyviä innovaatioita ja

parantaa koneilla työskentelyn turvallisuutta siten, että niiden ai-

heuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle olisivat mahdollisimman

vähäiset. Vuonna 2025 koko henkilöstölle järjestettiin verkko-

koulutusta tuoteturvallisuudesta sekä tuoteturvallisuuspolitiikas-

ta. Lisäksi huollon organisaatiolle järjestettiin kohdennettu kou-

lutus tuoteturvallisuudesta.

Kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemastaan

Ponssen eettisen toimintaohjeen tai lain vastaisesta toiminnas-

ta anonyymisti yhtiön eettiseen ilmoituskanavaan (whistleblo-

wing), joka on avoin myös ulkoisille sidosryhmille. Eettisestä

ilmoituskanavasta on kerrottu tarkemmin osiossa G1 – Liiketoi-

minnan harjoittaminen.

Toimenpiteet

Kuljettajan turvallisuutta ja ergonomiaa

tukevat tuoteratkaisut

Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvat tuo-

teratkaisut ja kuljettajatyötä avustavia ratkaisuja, jotka tukevat

kuljettajien turvallista ja vastuullista työskentelyä parantaen si-

ten myös metsäkoneiden ja niihin liittyvien palveluiden kysyntää.

Ponsse kehittää osana tuotekehitysprojekteja metsäkoneenkul-

jettajien työskentelymukavuutta, turvallisuutta ja ergonomiaa.

Ratkaisuja ja metsäkoneita kehitetään yhdessä kuljettajien ja

asiakkaiden kanssa. Uudet, vastuulliset innovaatiot luovat arvoa

yhteiskuntaan ja Ponsselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ponsse kehittää aktiivisesti kuljettajan työergonomiaa ja

metsäkoneen turvallisuutta. Metsäkoneenkuljettajan ergonomi-

alla on ratkaiseva merkitys, kun kuljettajat työskentelevät pitkiä

työvuoroja haastavissa olosuhteissa. Toistuvat liikkeet, raskaat

työvaiheet ja staattiset asennot kuormittavat kuljettajaa.

Vuonna 2025 lanseerattiin harvesteripään uusi ohjausta-

pa OptiFeedControl, joka tekee puun prosessoinnista entistä

sujuvampaa ja turvallisempaa. Toiminto mahdollistaa puun

kaatamisen ja täysimittaisen prosessoinnin käyttämällä ainoas-

taan manuaalisyötön ohjausvipua, jolloin koko puun prosessointi

hoituu vain yhdellä vivulla useiden nappien painallusten sijaan.

Toiminnon myötä myös turvallisuus parantuu, sillä puun syöttö

106

toimii vain silloin, kun käyttäjä aktiivisesti kääntää ohjausvipua.

Tämä vähentää tahattomien liikkeiden riskiä ja parantaa työ-

turvallisuutta. OptiFeedControl on saatavilla kaikkiin PONSSE-

harvestereihin, jotka on varustettu Opti 5G-tietojärjestelmällä.

Vuonna 2024 markkinoille esitellyt ja vuonna 2025 tuo-

tantoon tulleet PONSSE Armrest ja eArmrest -käsinojat ennalta-

ehkäisevät kuljettajan niska- ja hartiaseudun loukkaantumisriskiä

ja vähentävät työssä syntyvää niska- ja hartiaseudun rasitusta.

Vuonna 2025 uudistettujen PONSSE Wisent ja Elk -kuor-

matraktoreiden Active Cabin -ohjaamon vaimennusjärjestelmä

parantaa entisestään kuljettajan työskentelyolosuhteita ja työn

tuottavuutta. Vaimennusjärjestelmä vähentää pitkäaikaisen ra-

situksen, tärinän ja iskujen haittavaikutuksia edistäen kuljettajan

työkykyä.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien koulutus

Ponsse tarjoaa kuluttajille ja loppukäyttäjille erilaisia koulutuk-

sia, joilla edistetään turvallista ja vastuullista metsäkoneen

käyttöä. Jokaiseen uuteen metsäkoneen luovutukseen sisältyy

luovutus- ja käyttökoulutus, jossa käydään asiakkaan kanssa läpi

metsäkoneen toiminnallisuudet ja parhaat työmenetelmät sekä

koneen tuottavuuteen ja kuljettajan ergonomiaan liittyviä asioita.

Käyttökoulutusta tarjotaan myös vaihtokoneiden ostajille.

Esihenkilö- ja kuljettajatyöhön räätälöidyissä koulutuksissa

koulutetaan toimintojen suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sekä

aloittaville että kokeneille metsäkoneenkuljettajille. Lisäksi Pons-

se tarjoaa koulutusta, jonka avulla on mahdollista siirtyä ympä-

ristöystävällisempään tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen.

Uusien metsäkoneiden mukana toimitettavat sarjanumero-

kohtaiset käyttöohjeet on saatavilla jo 27 eri kielellä, kun vuonna

2025 otettiin käyttöön koreankieliset käyttöohjeet. Useilla kielillä

olevat käyttöohjeet edistävät turvallista koneen käyttöä. Tulossa

oleva uusi konedirektiivi mahdollistaa useissa maissa asiakkaalle

sähköiset käyttöohjeet paperisten käyttöohjeiden sijaan. Tähän

liittyvää valmistelutyötä on tehty vuonna 2025.

Käyttöohjeet on saatavilla myös PONSSE Active Manual

-mobiilisovelluksessa, joka tarjoaa opastusta PONSSE-metsä-

koneiden ja -laitteiden tarkoituksenmukaiseen, tehokkaaseen ja

taloudelliseen käyttöön. Kuluttajan ja loppukäyttäjän on helppo

ymmärtää ja seurata videomuodossa esitettyjä ohjeita.

Metsäkoneen käytön optimointia voidaan harjoitella koulu-

tussimulaattoreilla. Simulaattori muodostaa käyttäjän ympä-

rille aidon tuntuisen koulutusympäristön, jonka avulla voidaan

harjoitella turvallisia ja tehokkaita toimintatapoja metsäkoneen

käytössä.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

107

HALLINTOTAPATIEDOT

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen eettinen toimintaohje (Code

of Conduct) ja muu eettistä toimintaa

tukeva ohjeistus. Mahdollisuus ilmoittaa

väärinkäytöksistä tukee vastuullista

liiketoimintaa ja vähentää riskejä. (T)

Koko arvoketju • Vastuullisuuskäytännöt varmistetaan yhtiön eettisten

toimintaohjeiden, täydentävien politiikkojen ja ohjeiden sekä

arvojen ja niihin liittyvän koulutuksen ja viestinnän tuella.

• Ponssella noudatetaan hyvää hallintotapaa lainsäädännön,

yhtiöjärjestyksen ja hallinnointikoodin mukaisesti.

• Anonyymi ilmoituskanava (whistleblowing) antaa

mahdollisuuden ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä.

• Whistleblowing-ryhmä käsittelee ilmoitukset ja ohjaa ne

tarvittaessa johtoryhmä-, hallitus- tai viranomaiskäsittelyyn.

• Sisäinen valvonta varmistaa johdonmukaiset toimintatavat.

Ponssen vastuullisuustyöllä ja toimittajien

vastuullisuussitoumuksilla vahvistetaan

eettistä yrityskulttuuria ja luottamusta

toimitusketjussa. (T)

Koko arvoketju • Ponsse edellyttää toimittajilta sitoutumista eettisiin

toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct).

• Vuonna 2025 julkaistiin jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien

eettinen toimintaohje ja siihen liittyvä koulutus.

• Ponssella on käytössään palvelu, jolla arvioidaan ja seurataan toimittajia

riskien, vastuullisten toimintatapojen ja lainsäädännön näkökulmista.

Ponsse luo alueellista hyvinvointia

edistäen paikallista elinvoimaa ja

työllisyyttä. (T)

Koko arvoketju • Ponssen tuotanto, pääkonttori ja logistiikkakeskus sijaitsevat Ylä-

Savossa, ja yhtiön alueellinen työllisyysvaikutus on merkittävä.

• Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyrityskylä, jonka

alihankkijayritykset tekevät Ponsselle alihankintaa tai komponentteja.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

Vastuullisuuden huomioiminen osana

yhtiön strategia- ja riskienhallintatyötä. (T)

Koko arvoketju • Kaksoisolennaisuusarviointi, ilmastoriskiarviointi ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi.

• Kestävyysriskien tunnistaminen osana konsernin riskiarviointia.

• Vastuullisuusstrategian painopistealueet, jotka varmistavat kestävän

kehityksen huomioimisen päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen toiminta vastuullisena

yrityskansalaisena vahvistaa yhtiön

mainetta ja luo kilpailuetua.

Koko arvoketju • Ponsse noudattaa aina paikallista lainsäädäntöä, verotusta ja määräyksiä.

• Ponsse raportoi ja julkistaa verotiedot lainsäädännön ja veropolitiikan mukaisesti.

• Vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen vahvistaminen

arvoketjussa vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti.

• Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toiminnan ja talouden

suunnittelu, arviointi ja reagointi poikkeamiin.

Merkittävä osa Ponssen alihankkijoista

ja toimitusketjusta on paikallisia

toimijoita, mikä luo yritystoimintaan

joustavuutta ja tehokkuutta sekä

parantaa toimitusvarmuutta.

Arvoketjun

alkupää ja oma

toiminta

• Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyrityskylä, jossa

tehdään Ponsselle alihankintaa tai komponentteja. Läheisen sijainnin ansiosta

tuotteiden saatavuus, kehitys ja yhteistyö on tehokasta ja joustavaa.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

Tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö

toimittajaverkoston kanssa varmistaa

tuotelaadun, toiminnan joustavuuden ja

kilpailukykyisen hintatason.

Koko arvoketju • Toimittajasuhteita johdetaan suunnitelmallisella yhteydenpidolla, jossa

toimittajan suorituskykyä kehitetään pitkäjänteisesti. Tavoitteena

on koko toimitusketjun kilpailukyvyn jatkuva kehitys.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ..............................................................................107

108

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennai-

suusarvioinnissa, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskien-

hallintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on

kuvattu sivulla 61. Olemme tunnistaneet, että liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvillä positiivisilla vaikutuksilla on riippuvuus

taloudellisiin mahdollisuuksiin. Ponssen toimintaperiaatteet ja

sisäiset ohjeet auttavat edistämään tunnistettuja positiivisia

vaikutuksia ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä lieventämään

tunnistettuja taloudellisia riskejä.

Yhtiön eettiset toimintaperiaatteet, väärinkäytösten ilmoitus-

kanava ja toimittajiin kohdistuvat vastuullisuussitoumukset vah-

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoitevuosi 2025 2024 Toimenpiteet 2025

100 % toimittajista on

sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

2026 97 % 99 % • Säännölliset toimittajatapaamiset

• Vuosittaiset toimittajapäivät

Suositteluindeksi (NPS) >60

(-100–100)

2026 50 62 • Asiakasseminaarit viidessä eri maassa

• Ohjausryhmätapaamiset suurimpien asiakkaiden kanssa

• Tuotekehitysprojektien idearyhmät

100 % henkilöstöstä

on suorittanut eettisen

toimintaohjeen koulutuksen

2026 61 % 92 % • Uudistettu eettinen toimintaohje (Code of Condact)

• Eettisen toimintaohjeen koulutus henkilöstölle

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Toimittajien sitoutuminen vastuullisuusperiaatteisiin

Ponsse edellyttää, että toimittajat ovat sitoutuneet eettisiin

toimintaperiaatteisiin toimiessaan yhteistyössä Ponssen

kanssa. 97 (99) prosenttia suorista toimittajistamme on

hyväksynyt eettiset toimintaohjeemme joko allekirjoittamalla

Ponssen Supplier Code of Conduct -sopimuksen (94 %) tai

sitoutumalla yhtiön omaan vastaavaan toimintaohjeeseen

(3 %). Toimittajasuhteita hoidetaan suunnitelmallisella

yhteydenpidolla, säännöllisillä toimittajatapaamisilla ja

vuosittaisilla toimittajapäivillä, joissa kommunikoidaan eettisten

toimintaohjeiden merkityksestä ja sitoutumisen velvoitteesta.

Asiakkaiden suositteluindeksi (NPS)

Ponsse kerää asiakaspalautetta päivittäisissä palvelutilanteissa,

asiakasyhteistyössä toteutettavissa tuotekehitysprojekteissa ja

asiakasseminaareissa, joita järjestettiin vuonna 2025 yhteensä

11 kappaletta viidessä eri maassa.

vistavat hyviä hallintotapoja ja ohjaavat ihmisten yhdenvertaiseen

kohteluun, kestävään liiketoimintaan sekä luottamukselliseen

yhteistyöhön. Hyvät hallintotavat luovat perustan liiketoimintamal-

lille, jonka perimmäisenä pyrkimyksenä on olla vastuullisen metsä-

talouden halutuin yhteistyökumppani yhtiön vision mukaisesti.

Vastuullisuus ja vastuulliset toimintatavat on määritelty yhtiön

strategiassa tekijöinä, joilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus

ja tulevaisuuden menestys. Reputation and Trust -tutkimuksen

mukaan yrityksen maineella on yhteys sidosryhmien käyttäytymi-

seen, kuten luottamukseen sekä investointi- ja tukihalukkuuteen.

Vastuullisuus on yksi keskeisistä maineen ulottuvuuksista, ja

sen kehitys vaikuttaa siihen, millaiset taloudelliset toiminta- ja

menestymisedellytykset yrityksellä on pitkällä aikavälillä. Ponsse

oli vuonna 2025 Luottamus & Maine -tutkimuksessa Suomen

toiseksi hyvämaineisin yritys ja yksityissijoittajien arvion mukaan

hyvämaineisin.

Asiakastyytyväisyyden seuranta myynti- ja palvelutilanteissa

on jatkuva prosessi sekä tuotteiden, huollon että varaosien

osalta. Vuoden 2025 lopussa koko Ponsse-verkoston asiakas-

suosittelun NPS oli tasolla erinomainen 50 (62) perustuen 961

(1046) vastaukseen. Ponssen maayhtiöiden NPS säilyi vahvana

47 (50) ja jälleenmyyjien NPS oli tasolla 57 (76), mikä kertoo

erinomaisesta asiakaskokemuksesta koko verkostossa.

Eettisen toimintaohjeen koulutus

Ponssen eettinen toimintaohje (Code of Conduct) uudistettiin

syksyllä 2024 yhtiössä tehtyyn ihmisoikeusvaikutusten

arviointiin pohjautuen. Uuden toimintaohjeen koulutus aloitettiin

henkilöstölle vuoden 2025 alussa ja koulutusta jatketaan

vuonna 2026. Jokaisen Ponssen työntekijän tulee sitoutua

eettisiin toimintaohjeisiin ja tavoitteen mukaisesta 100

prosentin koulutuskattavuudesta jäätiin vuonna 2025 selvästi,

61 prosenttiin.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

109

Toimintaperiaatteet

Ponsse noudattaa toiminnassaan aina sen maan lainsäädäntöä

ja määräyksiä, jossa se toimii. Ponssen liiketoimintaa ohjaavat

lainsäädännön lisäksi yhtiön eettinen toimintaohje, arvot sekä jul-

kiset politiikat ja sisäiset ohjeet. Ponssen hallitus hyväksyy kaikki

keskeiset Ponssen toimintaa ohjaavat politiikat ja ohjeet, ja yhtiön

johtoryhmä vastaa niiden toimeenpanosta. Keskeiset politiikat

päivitetään ja hyväksytään säännöllisesti.

Ponssella noudatetaan hyvää hallinnointitapaa Suomen lain-

säädännön, Ponssen yhtiöjärjestyksen ja listayhtiöiden Corpora-

te Governance 2025 -hallinnointikoodin mukaisesti avoimuutta

ja läpinäkyvyyttä edistäen. Hallinnointiperiaatteiden tarkoitus on

varmistaa liiketoiminnan eettisyys ja ammatillinen korkeatasoi-

suus.

Eettisten toimintaohjeiden mukaisesti jokaisella ponsselaisella

on velvollisuus toimia esimerkkinä ohjeiden noudattamisessa ja

edustaa yhtiötä esimerkillisesti. Paikallinen toimintaympäristö tai

lainsäädäntö voi joissain tilanteissa edellyttää näitä toimintaoh-

jeita tiukempia ja tarkempia ohjeita, jolloin niitä on aina noudatet-

tava. Eettisten toimintaohjeiden alittavia käytäntöjä ei kuitenkaan

sallita.

Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien työntekijöiden

perehdytysohjelmaa. Toimittajilta edellytetään Supplier Code of

Conduct -periaatteisiin sitoutumista. Vuonna 2025 julkaistiin

eettinen toimintaohje ja siihen liittyvä koulutus jälleenmyyjille ja

sopimushuoltajille. Ohjeistus perustuu Ponssen omiin eettisiin

toimintaohjeisiin, joita Ponsse noudattaa omassa toiminnassaan.

Ponssen hankintapolitiikka linjaa, että yhtiö on sitoutunut vas-

tuulliseen hankintaan. Toimittajien tulee vähentää toiminnastaan

ja arvoketjustaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, kiinnittää

arvoketjussaan erityistä huomiota ihmisoikeuksiin ja varmistaa,

Toimintaperiaate tai -ohje Laajuus Saatavuus

Eettinen toimintaohje (Code of conduct) Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt

toimiessa Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimittajien eettinen toimintaohje

(Supplier Code of Conduct)

Kaikki Ponssen toimittajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien

eettinen toimintaohje

Ponssen jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Hankintapolitiikka Kaikki Ponssen suorat ja epäsuorat hankinnat Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Toimintapolitiikka Kaikki Ponssen toiminnot ja Ponssen henkilöstö Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Veropolitiikka Kaikki Ponssen liiketoimet Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Riskienhallintapolitiikka Kaikki Ponssen liiketoimet Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Tietoturvapolitiikka Ponssen henkilöstö sekä soveltuvin osin Ponsseen

keskeisesti liittyvät ihmiset, yhtiöt ja yhteisöt

toimiessa Ponssen kanssa tai puolesta

Julkisesti saatavilla Ponssen internet-sivuilla

Lahjat ja vieraanvaraisuus -ohje Ponssen henkilöstö Sisäisesti saatavilla yhtiön intranetissä

ettei sen toiminnassa tai hankintaketjussa ole pakkotyötä, ihmis-

kauppaa tai muuta ihmisoikeuksia rikkovaa toimintaa.

Yhtiön toimintapolitiikka sisältää Ponssen strategiset vastuul-

lisuustavoitteet. Toimintapolitiikka tukee Ponssen strategisten

tavoitteiden saavuttamista ja sen avulla varmistetaan asiakas- ja

työntekijäkokemuksella mitattava arvontuotto sidosryhmille.

Ponssen veropolitiikassa kuvataan yhtiön verotusta koskevat

pääperiaatteet, jotka perustuvat yhtiön arvoihin ja eettiseen

ohjeistukseen. Ponsse on sitoutunut olemaan vastuullinen

yrityskansalainen ja haluaa edistää avointa veropolitiikkaa omalla

toimialallaan. Ponsse raportoi ja julkistaa verotiedot lainsäädän-

nön ja veropolitiikan läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti.

Eettistä toimintaohjetta tarkentavalla, sisäisellä lahjat ja

vieraanvaraisuus -ohjeella varmistetaan yhtenäiset käytännöt

tilanteissa, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoon epäasianmu-

kaisesti tai edes luoda sellaisen vaikutelman.

Ponsse on sitoutunut torjumaan korruptiota kaikissa sen

muodoissa, kiristäminen ja lahjonta mukaan luettuina. Lahjuksia

tai muita laittomia maksuja ei makseta, eikä Ponsse valtuuta

tällaisia maksuja saavuttaakseen tai ylläpitääkseen liiketoimintaa.

Korruptiotorjunnan periaatteet sisältyvät eettiseen toimin-

taohjeeseen ja korruptiota käsitellään myös osana eettisen

toimintaohjeen koulutusta. Korruptioriskejä arvioidaan Ponssella

vuosittain osana jatkuvaa riskienhallintaprosessia. Keskeisimmät

riskit koostetaan strategiakierroksen yhteydessä hallituksen ja

johdon arvioitavaksi. Korruptioriski ei ole noussut olennaisten

riskien joukkoon. Riskiarviossa ei ole noussut esiin yksittäistä

toimintoa, joka olisi merkittävästi alttiimpi korruptiolle. Ponssella

ei ole raportoitu korruptio- tai lahjontatapauksia vuoden 2025

aikana.

110

Ponsse ei hyväksy tai edistä rahanpesua ja yhtiö noudattaa

rahanpesun ehkäisemistä koskevaa lainsäädäntöä kaikkialla

maailmassa. Ponsse harjoittaa liiketoimintaa vain hyvämaineis-

ten osapuolten kanssa, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa ja

joiden varat ovat peräisin laillisista lähteistä.

Johtamisjärjestelmät

Ponsse Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä noudatetaan seuraavia

johtamisjärjestelmiä:

— ISO 9001 -laatujohtamisstandardi: Ponsse Oyj, Ponsse Chile

S.p.A., Ponsse Latin America Ltda, Ponsse Uruguay S.A,

Epec Oy

— ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardi: Ponsse Oyj,

Epec Oy

— ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen

standardi: Ponsse Oyj, Ponsse Chile S.p.A, Ponsse Uruguay

S.A, Epec Oy

— ISO 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien

standardi: Epec Oy

Lisäksi Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävän ja val-

mistavan suomalaisen tytäryhtiön, Epec Oy:n, tuotanto on TÜV

SÜDin sertifioima toiminnallisen turvallisuuden sertifikaattien EN

ISO 13849, IEC 61508 ja EN IEC 62061 mukaisesti. Toiminnal-

lisen turvallisuuden mukaan sertifioiduilla turvakomponenteilla

voidaan valmistaa standardien vaatimukset täyttäviä turvatoi-

mintoja yhtiön kehittämiin ja valmistamiin turvatuotteisiin. Epec

noudattaa myös IATF 16949 -standardin vaatimuksia. Kolmen

vuoden välein tehtävä uudelleensertifiointi toteutettiin ulkopuo-

lisen auditoijan toimesta vuonna 2025. Uudelleensertifiointi

varmistaa, että yrityksen johtamisjärjestelmät täyttävät edelleen

kansainvälisten standardien vaatimukset, toimivat tehokkaasti ja

tukevat jatkuvaa parantamista sekä vastuullisuustavoitteita.

Whistleblowing-kanava

Ponssella on käytössä ilmoittajansuojelulain ja EU:n whistleblo-

wer-direktiivin edellyttämä eettinen ilmoituskanava, jossa

ponsselaiset ja Ponssen sidosryhmien edustajat voivat ilmoit-

taa yhtiön eettisen toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta tai

sellaisen epäilyistä. Tällaisia voivat olla ihmisiin, organisaatioon,

yhteiskuntaan tai ympäristöön vaikuttavat väärinkäytösepäilyt,

jotka rikkovat lainsäädäntöä tai eettistä ohjeistusta. Ilmoituksen

voi tehdä eettisessä ilmoituskanavassa myös anonyymisti.

Yhtiö rohkaisee työntekijöitään ilmoittamaan eettiseen

toimintaohjeeseen liittyvistä huolenaiheista tai rikkomuksista

ensisijaisesti lähimmälle esihenkilölle, toiminnon johdolle tai

henkilöstöhallintoon. Sidosryhmiemme yhteydenotot pyydetään

osoittamaan yhtiön johdolle tai eettiseen ilmoituskanavaan.

Eettinen ilmoituskanava on Ponssen ulkopuolisessa järjes-

telmässä, jossa ilmoituksen käsittely on suojattua ja salattua.

Ilmoituksen käsittelyyn liittyvä kommunikaatio hoidetaan käsit-

telynumeron avulla. Linkki ja ohjeet ilmoituskanavan käyttöön

löytyvät yhtiön intrasta ja verkkosivuilta.

Whistleblowing-ilmoitusten käsittely

Possen hallitus on nimennyt whistleblowing-ryhmän käsittele-

mään ilmoitukset ja ohjaamaan ne tarvittaessa johtoryhmä-,

hallitus- tai viranomaiskäsittelyyn. Ryhmän tehtävänä on valvoa,

että ilmoitusten käsittely ja seuraamukset ovat samankaltai-

sissa tapauksissa yhdenmukaisia ja korjaavat toimenpiteet

toteutuvat.

Pääsy eettiseen ilmoituskanavaan on rajattu käsittelyryhmäl-

le, jolla on Ponssen hallituksen myöntämät valtuudet käsitellä

epäiltyjä väärinkäytöstapauksia. Whistleblowing-ilmoitusten kä-

sittelyryhmään kuuluvat yhtiön sisäinen tarkastaja, talousjohtaja,

henkilöstöjohtaja ja vuoden 2025 alusta lähtien lisäksi lakiasiain-

johtaja. Ilmoituksen käsittelyyn liittyvät toimenpiteet kirjataan

ylös ja tapausten käsittely tapahtuu luottamuksellisesti.

Mikäli ilmoituksen käsittely vaatii myös ryhmän ulkopuolista

asiantuntemusta, käsittelyyn voidaan kutsua myös ryhmän

ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällöin myös ryhmän ulkopuoliset

asiantuntijat ovat salassapitovelvollisuuden piirissä.

Ilmoitusten tutkinnan periaatteet

— Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, suojatusti ja

salatusti.

— Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja

väärinkäytösten paljastamiseen liittyvien ohjeiden mukaan.

— Kukaan käsittelyryhmän jäsen tai muu tutkintaprosessiin

osallistuva ei yritä selvittää ilmoittajan henkilöllisyyttä.

— Anonyymeissä ilmoituksissa käsittelyryhmä voi tarvittaessa

kysyä jatkokysymyksiä ilmoituskanavan kautta, jotta

yhteydenpito ilmoittajan kanssa säilyy nimettömänä.

— Epäiltyyn väärinkäytökseen liittyvät henkilöt eivät osallistu

ilmoitusten tutkintaan.

— Käsittelyryhmä päättää ilmoitusten käsittelyprosessista.

Mikäli esille nousee rikosepäily, se saatetaan yhtiön toimitus-

johtajan tietoon ja siirretään viranomaiskäsittelyyn.

— Ilmoituskanavaa hoitaa ulkopuolinen kumppani nimettömyy-

den varmistamiseksi.

— Ilmoituksen tekijää kohtaan, joka on vilpittömässä mielessä

ilmoittanut epäillystä väärinkäytöksestä, ei hyväksytä

minkäänlaisia vastatoimia.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

111

Hallinnon ja johdon rooli

Ponssen hallitus ja johto ovat sitoutuneet vastuullisuuden

edistämiseen ja vastuullisuus on integroitu Ponssen liiketoimin-

tastrategiaan. Yhtiön hallitus saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön

vastuullisuustyöstä sekä yritysvastuuseen liittyvistä riskeistä ja

mahdollisuuksista. Hallitus myös hyväksyy keskeisimmät vastuulli-

suuteen liittyvät politiikat ja toimintaohjeet.

Hallitus käsittelee kestävyysseikkoja integroidusti osana muita

prosesseja ja liiketoimintakatsauksia. Lisäksi hallitus arvioi yhtiön

vastuullisuusstrategiaa ja keskeisimpiä vastuullisuustyön paino-

pisteitä. Yhtiön hallituksessa toimii strategisen yritysvastuun

asiantuntija ja yhtiön johtoryhmässä vastuullisuusjohtaja.

Ponssen hallitukseen valittavilla on oltava tehtävän edellyttämä

pätevyys ja mahdollisuus käyttää toimen hoitamiseen riittävästi

aikaa. Jäsenillä on oltava halua omistautua Ponsselle, ja heidän

on voitava noudattaa yhtiön arvoja. Yleisistä kelpoisuus ehdoista

noudatetaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään. Jäsenille ei ole

asetettu yhtiöjärjestyksessä erityisiä kelpoisuusehtoja, kuten

yläikärajaa.

Kokonaisuutena arvioiden hallituskokoonpanolta edellytetään

riittävän monipuolista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehok-

kaaseen hoitamiseen. Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan

täydentävä koulutus ja kokemus. Kokoonpanon valmistelussa

kiinnitetään huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin

ja näiden tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon

tulee suhteutua yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan ja

kehitysvaiheeseen. Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien näkö-

kulmalle. On koko yhtiön etu, että Ponssen hallituksen jäseniksi va-

litaan henkilöitä, joiden osaaminen, tausta ja näkemykset eroavat

toisistaan. Näin varmistetaan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön

kehitys sekä hyvä hallinnointi.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa siitä, että yritysvastuu on

osa yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Konsernin

johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista,

seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien

operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta. Lisäksi

yhtiössä toimii ympäristövastuun ohjausryhmä ja kvartaaleittain

kokoontuvat toimintokohtaiset environmental excellence -ryhmät.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten kestävyysosaaminen ja

asiantuntemus on esitetty osana ESRS 2 – Yleisiä tietoja sivuilla

55–56.

Ponsselainen kulttuuri

Ponssella on ainutlaatuinen yrityskulttuuri, jonka vahvin voimavara

on aina ollut sen henkilöstö. Yrityskulttuuria halutaan vaalia, ja sa-

malla kehittyä ajassa ja varmistaa, että se tukee yhtiön strategiaa

ja liiketoimintatavoitteita.

Muutama vuosi sitten toteutetun kulttuurin nykytilan arvioin-

nin pohjalta yhtiössä käytiin laaja arvokeskustelu, jonka pohjalta

arvoja uudistettiin menneisyyttä kunnioittaen ja tulevaisuuteen

katsoen, uudistetut arvot julkaistiin 2024 vuoden alussa. Yhtiön

arvot ovat välitämme aidosti, teemme asiakkaalle, olemme

sanamme mittaisia ja uudistumme innolla.

Arvojen mukaisesta toiminnasta syntyy Ponsse-henki, joka

kiteytyy yhdessä tekemiseen. Ponssella ”me” on aina tärkeämpi

kuin ”minä”, samalla kun pidetään huolta paitsi yhteisöstä myös

yksilöistä. Ponsse-henkeen kuuluu myös pilke silmäkulmassa

ja vahva ammattiylpeys – halu tarjota asiakkaille vain parasta.

Arvot ohjaavat jokaisen ponsselaisen jokapäiväistä työtä, käyttäy-

tymistä ja kanssakäymistä kaikessa liiketoiminnassa.

Vuonna 2025 yhtiössä jatkettiin kulttuurityötä ja uudistettu-

jen arvojen tunnetuksi tekemistä. Alkuvuodesta julkaistiin esihen-

kilöille arvoista johdetut johtamisen periaatteet, jotka ohjaavat

yhdenmukaiseen johtamiseen. Nämä periaatteet on otettu myös

osaksi Ponssen johtamisen ja esihenkilötyön koulutus- ja viestin-

tämateriaaleja. Yrityskulttuuria seurataan keräämällä palautetta

kulttuurista ja sen osa-alueista osana laajaa Pulse-henkilöstöky-

selyä.

Suhteet toimittajiin

Liikekumppaneiden tunteminen

Ponsse on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa kestävällä ja

vastuullisella tavalla. Ponsse-konsernin suorista hankinnoista 90

prosenttia hankitaan emoyhtiön, Ponsse Oyj:n toimesta. Ponsse

Oyj:n toimittajasuhteita johdetaan suunnitelmallisella ja aktiivi-

sella yhteydenpidolla, jolla pyritään pitkäjänteisesti kehittämään

toimittajan suorituskykyä ja siten mahdollistamaan kilpailukyvyn

jatkuva kehittyminen koko toimitusketjussa. Jokaista Ponsse

Oyj:n suoraa toimittajaa tavataan säännöllisesti, vähintään

kerran vuodessa. Toimittajatapaamiset sisältävät ajankohtaisten

asioiden lisäksi vastuullisuuteen liittyviä ympäristö- ja turvalli-

suusnäkökulmia. Toimittajalaatua arvioidaan teknologisen tai

valmistusteknisen kyvykkyyden lisäksi kustannustehokkuuden,

laatukriteereiden, auditointitulosten ja toimitusvarmuuden

mittareilla.

Osana Ponssen toimittajavalintaprosessia uusia toimittajia

kartoitetaan toimittajatapaamisissa. Ponsse valitsee kump-

panikseen vain toimittajia, jotka sitoutuvat Ponssen eettisiin

toimintaperiaatteisiin (Code of conduct) ja läpäisevät taustatar-

kastukset.

Ponsse Oyj noudattaa asianmukaista huolellisuutta valites-

saan liikekumppaneitaan. Toimittajien taustatarkastuksiin

hyödynnetään ulkopuolisen palveluntarjoajan data- ja analytiikka-

palvelua, jolla varmistetaan liikekumppaneiden taustat ajantasai-

sesti ja riskiperusteisesti osana liiketoimintaprosesseja. Palvelun

112

avulla voidaan selvittää riskit kauppapakotteiden, korruption,

rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien ja erilaisten väärinkäytös-

ten osalta. Palvelu antaa hälytyksen, mikäli toimittajan taustatie-

doissa havaitaan kohonneita riskejä, joihin tulee reagoida.

Ponsse Oyj:n maksukäytännön mukaan toimittajien maksut

maksetaan eräpäivämäärien mukaisesti, riippumatta toimitta-

jasta. Maksuaineistot muodostuvat järjestelmässä automaat-

tisesti eräpäivittäin, mikä varmistaa maksujen ajantasaisuuden

eikä maksuviivästyksiä pääse syntymään.

Ponsse pyrkii pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin, mutta hyö-

dyntää myös vaihtoehtoisia hankintakanavia, millä varmistetaan

toimitusten sujuvuus mahdollisissa häiriötilanteissa. Ponssen

toiminnan joustavuus ja muutosherkkyys antaa valmiuden

sopeutua toimintaympäristön muutoksiin.

Hankintojen paikallisuus

Ponsselle on tärkeää olla vastuullinen yritys yhteisöissä, joissa

toimitaan. Kumppanit valitaan aina liiketoiminta- ja vastuullisuus-

kriteereihin pohjautuen. Ponsse Oyj on tunnistanut vaikutuksen-

sa paikalliseen yhteisöön ja mahdollisuuden luoda alueellista hy-

vinvointia kannattavan ja ympäristön huomioivan liiketoiminnan

kautta. Tämän vuoksi Ponsse Oyj:ssä huomioidaan yhteistyö-

kumppaneiden valinnassa myös paikallisuus. Ponssen tuotanto

ja pääkonttori sijaitsevat edelleen yhtiön syntysijoilla Vieremällä,

ja alueellinen työllisyysvaikutus Ylä-Savossa on suuri.

Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyritys-

kylä, jonka alihankkijayritykset tekevät Ponsselle alihankintaa tai

komponentteja. Läheisen sijainnin ansiosta tuotteiden saata-

vuus, kehitys ja yhteistyö on tehokasta ja joustavaa. Läheltä

saatavat komponentit pienentävät myös kuljetusten ympäristö-

haittoja.

Mittarit

Hankintojen paikallisuus, % 2025 2024

Suomesta 67,4 % 69,5 %

EU-alueelta 99,7 % 99,3 %

EU-alueen ulkopuolelta 0,3 % 0,7 %

Uusien toimittajien taustatarkastukset, % 2025 2024

%-osuus uusista toimittajista,

joille on tehty taustatarkastus 100 % 100 %

Tuloverot maittain, TEUR 2025 2024 Muutos %

Suomi 4 800 6 978 -31 %

Ruotsi 582 495 18 %

Norja 7 186 -96 %

Ranska 315 411 -23 %

Iso-Britannia 128 135 -5 %

Alankomaat 0 13 -100 %

Irlanti 0 0 n/a

Tšekki 67 62 8 %

Chile 158 22 617 %

Brasilia 540 0 n/a

Uruguay 671 298 125 %

Kiina 2 7 -73 %

USA 642 522 23 %

TAVOITTEIDEN JA MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

TAVOITTEET

Toimittajien eettisten periaatteiden (Supplier Code of Conduct) sitoutumis-

prosentissa on huomioitu kaikki Ponssen suorat toimittajat.

NPS-suosittelumittauksen vaihteluväli on -100 ja +100. Suositteluindeksi

on laskettu vähentämällä suosittelijoiden prosenttimäärästä arvostelijoiden

prosenttimäärä. NPS- mittauksessa on huomioitu koko muu konserni, Epec

Oy:tä lukuunottamatta.

Henkilöstön eettisten periaatteiden (Code of Conduct) koulutusprosen

tissa on huomioitu kaikki Ponsse-konsernin työntekijät. Koulutusprosentti on

raportoitu 31.12.2025 tilanteesta.

MITTARIT

Hankintojen paikallisuutta kuvaavassa prosenttiluvussa on otettu huomioon

kaikki Ponsse Oyj:n raportointivuoden suorat toimittajat ja alihankkijat sekä

hankitut tuotteet. Ponsse valmistaa metsäkoneita ainostaan Suomessa,

Vieremällä. Suorilla hankinnoilla tarkoitetaan raaka-aineiden ja komponent

tien hankintoja, jotka käytetään yrityksen lopputuotteiden valmistamiseen ja

varaosien toimituksiin. Tiedot on raportoitu erikseen Suomen, EU-alueen ja

EU-alueen ulkopuolisten maiden osalta.

Uusien toimittajien taustatarkastuksia kuvaavassa prosenttiluvussa on

huomioitu kaikki Ponssen raportointivuoden uudet suorat toimittajat. Luku

kattaa raportointivuoden uudet toimittajat, joille on tehty yhtiön määrittä

män prosessin mukainen taustatarkastus.

Tuloverot maittain -luvut kuvaavat raportointivuonna maksettujen

tuloverojen summaa maittain huomioiden raportointivuoden verojaksotuk

sen. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä mittareita ei ole validoitu muun

ulkopuolisen tahon toimesta.

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

113

SISÄLTÖINDEKSI

ESRS 2 – Yleiset tiedot

Tiedonantovaatimus Sivunumero

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 51

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 51

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 54–56

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 54

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 58

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 58–59

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 57

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 50–51

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 60–61

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 48–49, 61–63

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 61–63

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 49

E1 – Ilmastonmuutos

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 58

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 72–73

ESRS 2, SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 69–70

ESRS 2, IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 61–63, 70–71

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 74

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 75

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 71–72

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 76–78

E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 76–78

E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset 77

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Tiedonantovaatimus Sivunumero

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 80

ESRS 2, SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 79–80

ESRS 2, IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

61–63, 80, 82

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 80

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 81

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 80

114

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

61–63, 83

E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 85

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 86–87

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 84–85

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 87

E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset 87–88

E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset 89

S1 – Oma työvoima

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 60–61, 91

ESRS 2, SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 91

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 93–94

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 94–95

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 95

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan

liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

95–96

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

91–93

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 97

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 98

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 97–99

S1-10 – Riittävä palkka 99

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 98

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 99

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 99

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 98

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 99

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 60–61, 104

ESRS 2, SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 103

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 104

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 104–105

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 105

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

105

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

103

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 111

ESRS 2, IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 61–63, 108

G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 111

G1-2 – Suhteet toimittajiin 111–112

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

115

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

X X Olennainen 54–55

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen

jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

X Olennainen 55–56

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista 30 kohta

X Olennainen 58–59

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

X X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

X Olennainen 72–73

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset 16 kohdan g alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

X X X Olennainen 71–72

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

X Olennainen 76

ESRS E1-5 Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

X Olennainen 76

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

X Olennainen 76

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja

Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

X X X Olennainen 76

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti 53–55 kohta

X X X Olennainen 76

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot

ja päästöhyvitykset 56 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen

fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

X Ei olennainen -

116

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn

veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

X Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta X Olennainen 82

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta X Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet

24 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta X Olennainen 88

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja

radioaktiivinen jäte kohta 39

X Olennainen 88

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten

riski 14 kohdan f alakohta

X Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten

riski 14 kohdan g alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta X Olennainen 94

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

X Olennainen 94

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

X Olennainen 94–95

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

X Olennainen 93, 95

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

X Olennainen 95

ESRS S1-14 Kuolemantapausten

lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä

ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

X X Olennainen 99

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero 97 kohdan a alakohta

X X Olennainen 98

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman

suuri palkka 97 kohdan b alakohta

X Olennainen 98

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta X Olennainen 99

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

X X Olennainen 101

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

X Ei olennainen -

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

117

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

X X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta X Ei olennainen -

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

X X Ei olennainen -

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

X Olennainen 104

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

X X Olennainen 104

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

X Olennainen 104

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

X Olennainen 109

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien

suojelu 10 kohdan d alakohta

X Olennainen 110

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien

lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit 24 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYS

Konsernin laaja tuloslaskelma �� 120

Konsernitase �� 121

Konsernin rahavirtalaskelma �� 122

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista �� 123

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot �� 124

Emoyhtiön tuloslaskelma �� 161

Emoyhtiön tase�� 162

Emoyhtiön rahoituslaskelma �� 163

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot �� 164

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset �� 173

Tilintarkastuskertomus �� 175

Kestävyysraportin varmennuskertomus �� 179

118

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

119

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000	EUR)	Liite 1	2025	2024
Liikevaihto		2�2	749 874	750 427
Liiketoiminnan muut tuotot		2�3	7 591	7 689
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos			16 190	-4 782
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö			-490 804	-475 554
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		3	-120 355	-110 199
Poistot		4�3	-35 200	-36 033
Liiketoiminnan muut kulut		2�4	-85 664	-94 793
Liikevoitto			41 632	36 755
Rahoitustuotot ja -kulut		5�2	-1 356	-15 420
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		7�2	-282	135
Voitto ennen veroja			39 994	21 470
Tuloverot		6�1	-9 504	-8 964
Tilikauden voitto			30 490	12 506
Muut laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			-6 183	7 792
Tilikauden laaja tulos yhteensä			24 307	20 298
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake		2�5	1,09	0,45

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 124–160�

120

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Konsernitase

(1 000	EUR)	Liite 1	2025	2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet		4�1	112 475	116 183
Liikearvo		4�2	6 627	6 535
Aineettomat hyödykkeet		4�2	42 917	48 177
Sijoitukset	5�3,	5�7	377	378
Osuudet osakkuusyrityksissä		7�2	639	1 007
Saamiset		4�5	328	297
Laskennalliset verosaamiset		6�2	9 178	8 759
Pitkäaikaiset varat yhteensä			172 541	181 336
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		4�4	240 019	219 123
Myyntisaamiset ja muut saamiset		4�5	92 146	77 975
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset			8 519	1 042
Rahavarat	5�4,	5�7	58 149	83 590
Lyhytaikaiset varat yhteensä			398 833	381 730
VARAT YHTEENSÄ			571 374	563 066
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		5�1
Osakepääoma			7 000	7 000
Omat osakkeet			-135	-47
Muuntoerot			17 311	23 494
Muut rahastot			4 462	3 824
Kertyneet voittovarat			309 555	292 922
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä			338 193	327 193
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat		6�2	969	1 167
Rahoitusvelat	5�5,	5�7	61 221	63 914
Muut velat	4�6,	5�7	5 232	5 147
Pitkäaikaiset velat yhteensä			67 422	70 228
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	5�5,	5�7	17 477	23 017
Ostovelat ja muut velat		4�6	135 097	121 821
Tuloverovelka		4�6	633	1 569
Varaukset		4�7	12 552	19 238
Lyhytaikaiset velat yhteensä			165 759	165 645
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ			571 374	563 066

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 124–160�

121

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000	EUR)	Liite 1	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto			30 490	12 506
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut		5�2	1 356	15 420
Varausten muutos			-6 817	6 746
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		7�2	282	-135
Poistot		4�3	35 200	36 033
Tuloverot		6�1	9 504	8 964
Muut oikaisut			2 429	-1 749
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta			72 444	77 785
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos			-15 385	16 945
Vaihto-omaisuuden muutos			-26 549	22 741
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos			15 026	-17 181
Saadut korot			1 214	1 705
Maksetut korot			-2 052	-4 922
Muut rahoituserät			-2 731	-3 292
Maksetut verot			-18 691	-8 780
Liiketoiminnan rahavirta (A)			23 276	85 001
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin			-22 678	-21 591
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot			199	562
Investointien rahavirta (B)			-22 479	-21 029
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot			40 000	35 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut			-48 107	-68 745
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset			-5 213	-5 712
Maksetut osingot		5�1	-13 990	-15 400
Rahoituksen rahavirta (C)			-27 310	-54 857
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C)			-26 513	9 115
Rahavarat 1�1�			83 590	74 002
Valuuttakurssimuutosten vaikutus			1 072	473
Rahavarat 31�12�	5�4,	5�7	58 149	83 590

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 124–160�

122

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000	EUR)				Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
						Kertyneet	Oma pääoma
	Liite¹	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Omat osakkeet	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025		7 000	3 824	23 494	-47	292 922	327 193
Laaja tulos:
Tilikauden tulos						30 490	30 490
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot				-6 183			-6 183
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-6 183		30 490	24 307
Suorat kirjaukset voittovaroihin						133	133
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma			638				638
Osingonjako	5�1					-13 990	-13 990
Omat osakkeet, muutos*	3�3, 5�1				-88	-	-88
Liiketoimet omistajien			638		-88	-13 990	-13 440
kanssa yhteensä
Oma pääoma 31.12.2025		7 000	4 462	17 311	-135	309 555	338 193
Oma pääoma 1.1.2024		7 000	3 460	15 702	-463	296 101	321 799
Laaja tulos:
Tilikauden tulos						12 506	12 506
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot				7 792			7 792
Tilikauden laaja tulos yhteensä				7 792		12 506	20 298
Suorat kirjaukset voittovaroihin						-	-
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma			364				364
Osingonjako	5�1					-15 400	-15 400
Omat osakkeet, muutos*	3�3, 5�1				416	-285	132
Liiketoimet omistajien			364		416	-15 685	-14 904
kanssa yhteensä
Oma pääoma 31.12.2024		7 000	3 824	23 494	-47	292 922	327 193

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 124–160�

* Kannustinjärjestelmiä varten hankitut omat osakkeet

123

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LIITETIEDOT

1. Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen

yhtiö , joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä

ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä

tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti.

Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä

100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse

AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd.

Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse

North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda

Brasiliassa, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse

China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse

Chile SpA Chilessä, Ponsse Czech s.r.o Tšekissä sekä Epec Oy

Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat EAI PON1V Holding Oy

Suomessa, Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34

prosentin omistusosuudella sekä Epec Oy:n 100 %:sti omistama

tytäryhtiö Epec B.V. Alankomaissa.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen,

Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse

Oyj:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:n pohjoismai-

sella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä, ja sen rekisteröity

osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-

osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista

osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.3.2026

tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain

mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä

tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouk-

sessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös

tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätös-

standardien (International Financial Reporting Standards, IFRS)

mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025

voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-

tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan

Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja

niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina,

ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun otta-

matta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia,

jotka arvostetaan käypään arvoon. Tuloslaskelma on esitetty

kululajikohtaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadin-

taperiaatteita kuin vuonna 2024 lukuun ottamatta seuraavia

uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin

standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2025 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuoden 2025 alusta alkaen

seuraavat standardit ja standardien muutokset.

— Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een

Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava

1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi sovel-

taminen on sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan sovel-

tamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen

valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä

vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat

luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön

pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo-

yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu

toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä

vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka

likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan

määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan

124

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja

käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on

arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräi-

sistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta

syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten

lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien

tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurs-

seja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja

käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla

tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pää-

omaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon

eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pää-

oman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan

tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti

osana myyntivoittoa tai -tappiota.

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT
	Päätöskurssi 31.12.2025	Keskikurssi 2025	Päätöskurssi 31.12.2024	Keskikurssi 2024
SEK	10,82150	11,07281	11,45900	11,42258
NOK	11,84300	11,71978	11,79500	11,61808
GBP	0,87260	0,85459	0,82918	0,84685
USD	1,17500	1,12427	1,03890	1,08264
BRL	6,43640	6,29729	6,42530	5,84997
CNY	8,22620	8,06935	7,58330	7,77928
CLP	-	-	1029,52000	1018,58000
CZK	24,23700	24,69469	25,18500	25,12285

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele

liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti:

liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon

lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut

oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen

muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä ku-

luilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot

ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut

kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esite-

tään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta

koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa

tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään

harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,

jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja

niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia,

joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia

kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon

parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.

Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevai-

suutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt

oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen

toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustan-

nustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletta-

musten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden

muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa

käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä.

Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään

kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta

korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset

raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen

ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraa-

van tilikauden aikana, on esitetty liitetiedoissa kunkin tuloslaskel-

ma- tai tase-erän kohdalla. Konsernin merkittävimmät johdon

arviot liittyvät myyntisaamisten arvostamiseen, vaihto-omaisuu-

den arvonalennuksissa käytettyihin olettamiin, takuuvarauksen

muutoksiin, muiden varausten kirjaamiseen ja arvostamiseen,

125

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen

kirjaaminen pois taseesta; Transaktiohinta

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin

määrittäminen

• IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva

yhdistely

— Sopimukset, joissa viitataan luonnonolosuhteista riippuvai-

seen sähköön – Muutokset IFRS 9:een Rahoitusinstrumentit

ja IFRS 7:een Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitet-

tävät tiedot (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset tukevat omaan käyttöön tarkoitetun poikkeuksen

soveltamista fyysisiin sähkönhankintasopimuksiin (PPA),

edellyttäen että yhtiö on ollut ja sen odotetaan olevan

nettosähkönostaja koko sopimuskauden ajan. Tietyin

ehdoin muutokset mahdollistavat myös virtuaalisten PPA-

sopimusten sekä sellaisten fyysisten PPA-sopimusten,

jotka eivät täytä omaan käyttöön tarkoitetun poikkeuksen

kriteerejä, nimeämisen suojausinstrumenteiksi rahavirtojen

suojauksen kirjanpitokäsittelyssä. Lisäksi muutokset tuovat

uusia tilinpäätöksessä esitettävien tietojen vaatimuksia, joiden

tarkoituksena on auttaa sijoittajia arvioimaan PPA-sopimusten

vaikutusta yhtiön taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin.

— Translation to a Hyperinflationary Presentation Currency* –

Muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutuk-

set (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi vaihtaa ei-

hyperinflatorinen valuutta hyperinflatoriseen valuuttaan

tilinpäätösraportoinnissa.

— IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial

Statements* (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.

IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

• Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen

uuteen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investoin-

tien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta

välisummaa: ”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio

ennen rahoitusta ja tuloveroja”.

• Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista

tunnusluvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä.

Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia,

joita käytetään julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen

esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.

• Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaa-

tion yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin

vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslas-

kelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen

erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

tuotekehitysmenojen aktivointeihin, laskennallisten verojen

kirjaamiseen sekä liikearvon testaamiseen. Konsernin johto on

katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisim-

mät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkö-

kulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää

eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimer-

kiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätök-

sen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten

muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavat uudet tai uudistetut standardit, tulkinnat tai standar-

dien vuosittaiset parannukset astuvat voimaan 1.1.2026 tai

sen jälkeen. Ponsse arvioi niiden vaikutusta ja ottaa ne käyttöön

soveltuvin osin.

— Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen

– Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7

Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

(sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla,

aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava

selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan

rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta;

ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä

maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka on

hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset

täyttyvät. Muutokset selventävät soveltamisohjeita, jotka

koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien

rahavirtojen ominaisuuksien arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden

sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien

rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat,

joihin liittyy ns. ESG-piirteitä, rahoitusvarat, joihin ei liity

takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka ovat sopimuksella

toisiinsa sidottuja instrumentteja.

— Annual Improvements to IFRS Accounting Standards—

Volume 11* (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements)

kautta IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtävät pienet ja muut

kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi

ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty

seuraavia standardeja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto:

Ensilaatijan suojauslaskenta

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai

tappio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon

ja transaktiohinnan välisestä jaksotettavasta erosta;

Luottoriskistä tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

126

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

— IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability:

Disclosures* (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät

tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja laatimalla

suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot. Standardin nojalla tytär-

yhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa

sekä niiden emoyhtiön että kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten

käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettä-

viä tietoja koskevia vaatimuksia.

— Sale or Contribution of Assets between an Investor and

its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een

Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja

yhteisyrityksiin* (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua,

voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja

pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja

edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt

varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin

mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai

standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan

1.1.2026 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta konser-

nin tilinpäätökseen.

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2025

mennessä.

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita

konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.

Toimintasegmenttejä on viisi, ja ne perustuvat maantieteelli-

seen aluejakoon.

Toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti

metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Raportoitavat

segmentit eivät poikkea toimintasegmenteistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta

liikevoiton (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan, poistot varojen

ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut työsuhteen sijainnin

mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteel-

la kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut

perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

Vuosina 2025 ja 2024 konsernilla ei ollut yksittäistä asia-

kasta, jolta saadut myyntituotot olisivat ylittäneet 10 prosenttia

liikevaihdosta.

LAATIMISPERIAATTEET

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit perustuvat markkina-aluejakoon, ja ne on määritelty

perustuen raportointiin, jota yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä

seuraa.

Tuloutusperiaatteet

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana,

ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

• yksilöidään asiakassopimukset

• yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet

• määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta

• kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille

• kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty

Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä,

jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä

asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta

määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin

huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset

tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa

konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä

annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita

ts. vaihtokoneita. Alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä

samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin

rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon.

Järjestelmäratkaisut tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan

siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti .

127

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

• Pohjoismaat ja Baltia

• Keski- ja Etelä-Eurooppa

• Pohjois-Amerikka

• Etelä-Amerikka

• Aasia, Australia ja Afrikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2025
		Pohjoismaat	Keski- ja Etelä-	Pohjois-	Etelä-	Aasia, Australia
(1 000	EUR)	ja Baltia	Eurooppa	Amerikka	Amerikka	ja Afrikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto		492 211	194 685	113 232	87 687	19 002	906 816
Segmenttien väliset tuotot		-147 768	-4 803	-2 930	-990	-451	-156 942
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta		344 443	189 882	110 301	86 697	18 551	749 874
Segmentin liikevoitto		8 443	18 319	7 191	6 893	840	41 686
Kohdistamattomat erät							-53
Liikevoitto		8 443	18 319	7 191	6 893	840	41 632
Poistot		28 956	1 249	1 176	3 725	95	35 200
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		90 150	7 019	8 044	14 648	495	120 355

TOIMINTASEGMENTIT 2024
		Pohjoismaat	Keski- ja Etelä-	Pohjois-	Etelä-	Aasia, Australia
(1 000	EUR)	ja Baltia	Eurooppa	Amerikka	Amerikka	ja Afrikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto		485 515	175 683	112 157	103 902	19 206	896 463
Segmenttien väliset tuotot		-138 044	-4 130	-3 103	-520	-239	-146 036
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta		347 470	171 552	109 054	103 382	18 968	750 427
Segmentin liikevoitto		14 823	19 827	7 370	-6 191	970	36 798
Kohdistamattomat erät							-43
Liikevoitto		14 823	19 827	7 370	-6 191	970	36 755
Poistot		29 641	1 025	1 108	4 105	154	36 033
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		80 231	6 018	7 136	16 101	712	110 199

128

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

2.2 Liikevaihto

TÄSMÄYTYSLASKELMAT
(1 000	EUR)	2025	2024
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto		906 816	896 463
Segmenttien välisten tuottojen		-156 942	-146 036
eliminointi
Konsernin liikevaihto yhteensä		749 874	750 427
Liikevoitto
Raportoitavien segmenttien tulos		41 686	36 798
Segmenteille kohdistamattomat erät		-53	-43
Konsernin liikevoitto yhteensä		41 632	36 755

LIIKEVAIHDON JAOTTELU KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN
PERUSTEELLA
%	2025	2024
Viennin osuus liikevaihdosta	77,0	73,8

LIIKEVAIHDON JAOTTELU SOPIMUSTYYPIN MUKAAN
(1 000	EUR)	2025	2024
Konemyynti		561 534	561 359
Huoltopalvelut		165 568	169 501
Järjestelmäratkaisut		22 772	19 566
Yhteensä		749 874	750 427

Konserni tarjoaa asiakkailleen tavanomaiset maksuehdot sekä

pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen kaupankäyntiin.

Konserni tarjoaa asiakkailleen sopimuksellisia tuotetakuita,

joilla se yleensä antaa toimintatakuun toimitetuille tuotteille

takuukauden aikana. Palvelutyyppisiä takuita ei myönnetä.

Transaktiohinta, joka on kohdistettu jäljellä oleville suoritevel-

voitteille 31. joulukuuta 2025 oli 141,4 miljoonaa euroa (188,6

miljoonaa euroa vuonna 2024).

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt erät on esitetty

liitetietojen kohdassa 4.5 ja 5.6.

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

LAATIMISPERIAATTEET

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on

kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen

vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan

saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien

käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo

toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,

jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset

esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000	EUR)	2025	2024
Vuokratuotot		145	69
Aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden myyntivoitot		199	562
Julkiset avustukset		1 921	2 344
Kierrätystuotot		645	435
Muut		4 681	4 279
Yhteensä		7 591	7 689

129

2.4 Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(1 000	EUR)	2025	2024
Vapaaehtoiset henkilösivukulut		7 219	6 486
Matkakulut		7 364	5 884
Käyttö- ja ylläpitokulut		15 495	15 334
Myyntiin liittyvät kulut		15 913	14 754
Vuokrakulut		1 444	1 505
Markkinointi- ja edustuskulut		6 131	5 697
Hallintokulut		10 883	11 336
Saas-kulut		7 941	6 210
Tutkimus- ja kehittämiskulut		5 543	5 349
Muut kuluerät		7 731	22 238
Yhteensä		85 664	94 793

Muut kuluerät sisältävät mm. ostopalveluita, vakuutusmaksuja,

palvelumaksutyyppisiä eriä, luottotappiot sekä Brasilian Full

Service -sopimuksesta tilikaudella kirjatut tappiot.

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
(1 000	EUR)	2025	2024
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot		278	308
Todistukset ja lausunnot		56	120
Veroneuvonta		0	2
Muut palkkiot		0	22
		334	452

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta

KPMG Oy AB:lle maksetut palkkiot ovat 102 tuhatta euroa

(KPMG 149 tuhatta euroa 2024).

Muut yhteisöt
(1 000	EUR)	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot		81	75
Todistukset ja lausunnot		51	3
Veroneuvonta		55	36
Muut palkkiot		17	27
		204	141
Yhteensä		538	593

2.5 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto

tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän

painotetulla keskiarvolla.

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden voitto (1 000 EUR)	30 490	12 506
Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	27 991	27 985
Laimennettu ja laimentamaton tulos/
osake	1,09	0,45

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa

otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten

kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava

vaikutus. Konsernin vuonna 2025 ja 2024 voimassa olleilla

osakepalkkiojärjestelmillä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin

laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin

laimentamaton tulos.

130

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

3.2 Johdon työsuhde-etuudet

(1 000	EUR)	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet		4 656	4 009
Vapaaehtoinen eläketurva		576	490
Yhteensä		5 232	4 499

Johdon työsuhde-etuudet sisältävät toimitusjohtajan, emoyhtiön

johtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.

(1 000	EUR)	2025	2024
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet		972	998
Vapaaehtoinen eläketurva		250	246
Yhteensä		1 222	1 244
Hallituksen jäsenille hallitus- tehtävistä suoritetut korvaukset:
Kaario Mammu		45	45
Koipijärvi Terhi		38	38
Kylävainio Matti		38	38
Marjamaa Ilpo		38	38
Vanhainen Juha		38	38
Vidgren Jarmo		48	42
Vidgren Juha (8.4.2025 alkaen)		29	0
Vidgren Jukka (8.4.2025 asti)		10	38
Yhteensä		283	277

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio

perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk

ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen

ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä

toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

3. Palkitseminen

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja

erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset

merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty

lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.

Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt

paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
(1 000	EUR)	2025	2024
Palkat		96 867	90 895
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt		12 531	12 900
Osakepalkkiot		1 775	-343
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
– palvelusvuosilisä		94	-1 166
Muut henkilösivukulut		9 088	7 913
Yhteensä		120 355	110 199

KONSERNIN HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA
(1 000	EUR)	2025	2024
Työntekijät		1 082	1 207
Toimihenkilöt		1 001	876
Yhteensä		2 083	2 083

131

3.3 Osakeperusteiset maksut

OHJELMA: SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021
TYYPPI	OSAKE
	Sitouttava osakepalkkio-
Instrumentti	järjestelmä 2021–2023
Alkuperäinen määrä, kpl	15 000
Osinko-oikaisu	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	15.2.2021
Vapautumispäivä	31.12.2028
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	n/a
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0
Toteutustapa	Käteinen ja osake
	Sitouttava osakepalkkio-
Muutokset tilikaudella	järjestelmä 2021–2023
1.1.2025
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	12 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0
Kaudella menetetyt, kpl	0
Kaudella ansaitut, kpl	0
Kaudella toimitetut, kpl	0
31.12.2025
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	0
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	12 000

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on kannustinjärjestelmiä, jotka on maksettu tai maksetaan

osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyn tulosvaikutus

esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Tilikaudella 2021 päätettiin sitouttavasta osakepalkkiojärjes-

telmästä, jonka allokoitavat palkkiot ovat yhteensä enintään

15 000 Ponsse Oyj:n osaketta (nettopalkkio). Järjestelmästä

on myönnetty aikaisemmilla tilikausilla 3 000 osaketta ja kau-

den lopussa jaettavissa on 12 000 osaketta. Palkkio perustuu

osallistujan voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja

työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan

yhtiön osakkeina 1–3 vuoden sitouttamisjakson päätyttyä.

Tilikauden 2023 aikana Ponsse Oyj:n hallitus päätti kahdesta

uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä

(tiedote 3.3.2023). Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt konser-

nin osakepohjaisten kannustinjärjestelmien uusista ansainta-

jaksoista huhtikuussa 2025 ja on antanut näistä tiedotteen

25.4.2025.

Avainhenkilöiden järjestelmässä on kolme kolmen kalenteri-

vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027. Ansaintajaksolle osallistumisen

ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että järjestelmään

osallistuva avainhenkilö hankkii ansaintajakson alkaessa yhtiön

osakkeita. Ponsse toimittaa lisäosakkeita ansaintajaksolle 2:1

suhteessa (jokaista kahta (2) itse sijoitettua osaketta kohti

avainhenkilö saa yhden (1) lisäosakkeen). Ehdollinen palkkio

maksetaan vuosina 2023, 2024 ja 2025 sijoitusosakkeiden

hankinnan ja palkkion vahvistamisen jälkeen niin pian kuin

käytännössä mahdollista. Ehdollisena palkkiona saatuja osak-

keita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy

31.12.2025, 31.12.2026 ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen

palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraa-

van toukokuun loppuun mennessä. Osallistujalle maksettava

osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille

asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella suhteessa

osallistujan omaan sijoitukseen. Kohderyhmään kuuluu avain-

henkilöitä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet lukuun

ottamatta toimitusjohtajaa.

Avainhenkilöiden ansaintajakson 2023–2025 suoritepe-

rusteisen lisäosakejärjestelmän palkkiot perustuvat konsernin

liiketulokseen, liikevaihtoon ja henkilöstötyytyväisyyteen.

Ansaintajakson 2024–2026 ja 2025–2027 ehtoihin lisättiin

myös tapaturmataajuus. Ansaintajaksolta 2024–2026

maksettavat palkkiot ovat arviolta yhteensä enintään 60 000

Ponsse Oyj:n osaketta (nettopalkkio). Lisäksi yhtiö maksaa

palkkiosta osallistujille aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaali-

vakuutusmaksut palkkion maksun yhteydessä. Arvioon sisältyy

vuonna 2024 maksettavat ehdolliset palkkiot. Tilikaudella 2025

ansaintajaksojen 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027

osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä kuluja oli yhteensä

0,7 miljoonaa euroa.

132

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

OHJELMA: AVAINHENKILÖIDEN SUORITEPERUSTEINEN LISÄOSAKEJÄRJESTELMÄ 2023–2027
TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso
Instrumentti	2023–2025	2023–2025	2024–2026	2024–2026	2025–2027	2025–2027
Alkuperäinen määrä, kpl	30 000	30 000	60 000	60 000	60 000	60 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	3.3.2023	3.3.2023	11.6.2024	11.6.2024	2.6.2025	2.6.2025
Vapautumispäivä	31.5.2026	31.5.2026	31.5.2027	31.5.2027	31.5.2028	31.5.2028
Luovutusrajoitus	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
		Työssäolovelvoite,		Työssäolovelvoite,		Työssäolovelvoite,
		konsernin liiketulos,		konsernin liiketulos,		konserninliiketulos,
		liikevaihdon kasvu ja		liikevaihdon kasvu ja		liikevaihdon kasvu,
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite	eNPS*	Työssäolovelvoite	eNPS*	Työssäolovelvoite	eNPS ja LTIF*
Enimmäisvoimassaolo- aika, vuotta	3,2	3,2	3,0	3,0	3,0	3,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,4	0,4	1,4	1,4	2,4	2,4
Henkilöitä tilikauden	81	81	106	106	117	117
päättyessä
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso
Muutokset tilikaudella	2023–2025	2023–2025	2024–2026	2024–2026	2025–2027	2025–2027
1.1.2025
Kauden alussa ulkona	9 172	27 348	13 216	39 553	0	0
olevat, kpl
Kauden alussa	52	2 652	31	20 448	0	0
jaettavissa olevat, kpl
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0	0	0	0	10 819	32 382
Kaudella menetetyt, kpl	505	1 508	284	851	34	101
Kaudella ansaitut, kpl	0	0	0	0	0	0
Kaudella toimitetut, kpl	0	0	0	0	0	0
31.12.2025
Kauden lopussa ulkona	8 667	25 841	12 932	38 702	10 785	32 282
olevat, kpl
Kauden lopussa	557	4 160	8 366	8 366	16 934	16 934
jaettavissa olevat, kpl
* eNPS = Työntekijäkokemus, LTIF = Tapaturmataajuus

133

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalen-

terivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026 ja

2025–2027. Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun loppuun

mennessä vuosina 2024, 2025 ja 2026. Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjaksojen aikana,

jotka päättyvät 31.12.2025, 31.12.2026 ja 31.12.2027.

Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson

päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä.

Vuonna 2025 on maksettu ansaintajaksolta 2024 yhteensä

5 301 osaketta, jotka ovat arvoltaan 145 155 euroa ja joiden

kuluvaikutus yhtiölle oli 0,3 miljoonaa euroa. Tästä on annettu

pörssitiedote 30.6.2025.

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2025–2027 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF). Ansaintajaksoilta 2025–2027

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio). Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana,

joka päättyy 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio makse-

taan toukokuun 2028 loppuun mennessä.

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite.

134

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2023–2027
TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
	Ansaintajakso				Ansaintajakso		Ansaintajakso
	2023–2025	Ansainta-	Ansainta-	Ansainta-	2024-2026	Ansainta-	2025-2027	Ansainta-
	Ehdollinen	jakso	jakso	jakso	Ehdollinen	jakso	Ehdollinen	jakso
Instrumentti	palkkio	2023	2023–2024	2023–2025	palkkio (TJ)	2024–2026	palkkio (TJ)	2025-2027
Alkuperäinen määrä, kpl	10 653	14 204	14 204	28 408	50 000		50 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	11.6.2024	11.6.2024	2.6.2025	2.6.2025
Vapautumispäivä	31.5.2024	31.5.2024	31.5.2025	31.5.2026	30.6.2024	31.5.2027	31.5.2027	31.5.2028
Luovutusrajoitus	31.12.2025	31.12.2025	31.12.2025	n/a	31.12.2026	n/a	31.12.2027	n/a
			Työssäolo-	Työssäolo-	Työssäolo-	Työssäolo-	Työssäolo-	Työssäolo-
			velvoite,	velvoite,	velvoite,	velvoite,	velvoite,	velvoite,
			konsernin	konsernin	konsernin	konsernin	konsernin	konsernin
			liiketulos, liike-	liiketulos, liike-	liiketulos, liike-	liiketulos, liike-	liiketulos,	liiketulos,
			vaihdon	vaihdon	vaihdon	vaihdon	liikevaihdon	liikevaihdon
	Työssäolo-	Työssäolo-	kasvu ja	kasvu ja	kasvu ja	kasvu ja	kasvu eNPS ja	kasvu eNPS ja
Vapautumisehdot	velvoite	velvoite	eNPS*	eNPS*	eNPS*	eNPS*	LTIF*	LTIF*
Enimmäisvoimassa- oloaika, vuotta	2,8	2,8	2,8	3,2	2,6	3,0	2,6	3,0
Juoksuaikaa	0,0	0,0	0,0	0,4	1,0	1,4	2,0	2,4
jäljellä, vuotta
Henkilöitä tilikauden	1	1	1	1	1	1	1	1
päättyessä
Toteutustapa	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja
	osake	osake	osake	osake	osake	osake	osake	osake
	Ansaintajakso				Ansaintajakso		Ansaintajakso
	2023–2025	Ansainta-	Ansainta-	Ansainta-	2024-2026	Ansainta-	2025-2027	Ansainta-
Muutokset	Ehdollinen	jakso	jakso	jakso	Ehdollinen	jakso	Ehdollinen	jakso
tilikaudella	palkkio	2023	2023–2024	2023–2025	palkkio (TJ)	2024–2026	palkkio (TJ)	2025-2027
1.1.2025
Kauden alussa	7 189	4 268	14 204	28 408	9 426	25 136	0	0
ulkona olevat, kpl
Kauden alussa	0	0	0	0	0	0	0	0
jaettavissa olevat, kpl
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0	0	0	0	0	0	10 071	26 856
Kaudella menetetyt, kpl	0	0	0	0	0	0	0	0
Kaudella ansaitut, kpl	0	0	1 335	0	9 426	0	0	0
Kaudella toimitetut, kpl	0	0	658	0	4 643	0	0	0
31.12.2025
Kauden lopussa	7 189	4 268	1 335	28 408	9 426	25 136	10 071	26 856
ulkona olevat, kpl
Kauden lopussa	0	0	0	0	0	0	0	0
jaettavissa olevat, kpl
* eNPS = Työntekijäkokemus, LTIF = Tapaturmataajuus

135

3.4 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisäs-

tä, jota kirjataan emoyhtiössä ja Epec Oy:ssä.

KONSERNIN TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT
(1 000	EUR)	2025	2024
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten
oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/
tappio (+)		94	-1 166
Kulut yhteensä		94	-1 166

ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN NYKYARVON
MUUTOKSET KAUDEN AIKANA
(1 000	EUR)	2025	2024
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
kauden alussa		5 623	6 789
Velvoitteen täyttäminen		0	0
Väestötilastollisten oletusten muuttumi- sesta johtuva voitto (-) / tappio (+)		0	0
Taloudellisten oletusten muuttumisesta
johtuva voitto (-) / tappio (+)		94	-1 166
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
kauden lopussa		5 718	5 623

KONSERNITASEESEEN KIRJATUT ERÄT
(1 000	EUR)	2025	2024
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo		5 718	5 623
Varat (-) / velat (+)		5 718	5 623
Konsernitaseeseen merkityt velat		5 718	5 623

LAATIMISPERIAATTEET

Muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista Ponssella on etuuspohjaisia

järjestelyjä. Etuuspohjaisessa järjestelyssä vakuutusmatemaattisen

laskelman perusteella kirjattava velka on etuuspohjaisen velvoitteen

tilinpäätöshetken nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen

käyvän arvon nettomäärä. Riippumaton vakuutusmatemaatikko

laskee etuuspohjaisen velvoitteen määrän käyttäen ennakoituun

etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut

vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa kestoaikaa vastaavalla

korkokannalla. Harkintaan perustuvia ratkaisuja liittyy laskelmissa

käytettyihin olettamiin liittyen, eivätkä todelliset olettamat välttämättä

vastaa arvioituja. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan

tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden

työuran ajalle. Työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan

tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN
OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2021–2027
TYYPPI	OSAKE
Muutokset tilikaudella	Yhteensä
1.1.2025
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	177 920
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	35 183
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	80 128
Kaudella menetetyt, kpl	3 282
Kaudella ansaitut, kpl	10 761
Kaudella toimitetut, kpl	5 301
31.12.2025
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	241 897
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	42 016

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkioiden käypä arvo on määritetty myöntöpäivänä

ja jaksotettu vapautumiseen asti. Tilikaudella myönnettyjen

osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty

seuraavassa taulukossa.

ARVOSTUSPARAMETRIT TILIKAUDELLA
MYÖNNETYILLE KANNUSTIMILLE
Osakekurssi myöntöhetkellä, €	30,00
Osakkeen kurssi kauden lopussa, €	25,90
Diskonttokorko	1,9 %
Vuosittainen osinkotuotto	1,7 %
Volatiliteetti	28,7 %
Arvostusmetodi	Pääoman kustannus ja
	alennus myyntimahdollisuuden
	puuttumisesta
Käypä arvo 31.12.2025, (EUR)	2 040 271

OSAKEPERUSTEISEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS
TILIKAUDEN TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
(1 000	EUR)
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	889
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2025	88
Arvio käteisenä maksettavasta osuudesta	1 356

136

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

TÄRKEIMMÄT ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄ-
MISESSÄ KÄYTETYT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET
	2025	2024
Diskonttauskorko	3,34–3,48 %	2,97–3,01 %
Inflaatio-oletus	1,9 %	1,9 %
Palkkojen tulevat korotukset	3,2 %	3,2 %
Työsuhteiden päättyvyys	4,5 %	4,5 %
Työkyvyttömyysalkavuus	maksuluokka 1	maksuluokka 1

PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN ETUUSPOHJAISTEN
VELVOITTEIDEN VOIMASSAOLOAIKA VUOSINA
	2025	2024
Suomi	10	10

HERKKYYSANALYYSI
(1 000	EUR)	2025	2024
Diskonttauskorko
laskua 0,5 %		240	245
kasvua 0,5 %		-222	-225
Palkkojen nousu
laskua 0,5 % (0,8 % vuonna 2024)		-45	-42
kasvua 0,5 % (0,8 % vuonna 2024)		45	42
Eläkkeiden nousu
laskua 0,5 %		0	0
kasvua 0,5 %		0	0
Työsuhteiden päättyvyys
laskua 0,5 %		-	-
kasvua 0,5 %		-240	-243
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
laskua 0,5 %		-	-
kasvua 0,5 %		-270	-274
Elinajan odotus
laskua yksi vuosi		-7	-8
kasvua yksi vuosi		7	8

Järjestelyyn liittyen edellisten tilikausien voittovaroja on oikaistu

4,962 miljoonaa euroa vuonna 2023. Järjestelyyn seuraavan

tilikauden aikana odotettavissa olevat maksusuoritukset ovat ar-

violta 0,5 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2024).

3.5 Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

137

4.1 Aineelliset hyödykkeet

4. Sijoitettu pääoma

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen

käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän

hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista

aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka

johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun

käyttötarkoitukseen.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden

taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä

hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja

uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois

taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään

aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on

todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty

koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti

määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan

tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat

ovat seuraavat:

Rakennukset 20 vuotta

Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä

tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan

kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis

käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa,

että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen

käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä

olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin

mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovu

tuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne

esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määrite

tään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena .

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan konserni kirjaa taseeseen

ei purettavissa olevat vuokrasopimukset. Konserni on hyödyntänyt stan

dardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä

omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen.

Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa

taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli

12 kuukautta, eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota vuokrasopimuksen

irtisanomiseen liittyen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset

riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen

aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokra-

tuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa .

138

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

AINEELLISET HYÖDYKKEET
					Ennakkomaksut
		Maa- ja		Koneet ja	ja keskeneräiset
(1 000	EUR)	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025		3 743	140 343	148 103	2 879	295 068
Lisäykset		0	10 311	11 452	3 426	25 189
Vähennykset		0	-303	-2 299	-5 465	-8 066
Kurssiero		-158	-1 115	-1 409	-52	-2 734
Hankintameno 31.12.2025		3 585	149 236	155 847	789	309 456
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025		0	-65 989	-112 896	0	-178 885
Poistot		0	-7 991	-12 303	0	-20 294
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	116	677	0	793
Kurssiero		0	379	1 024	0	1 404
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025		0	-73 484	-123 498	0	-196 981
Kirjanpitoarvo 1.1.2025		3 743	74 354	35 207	2 879	116 183
Kirjanpitoarvo 31.12.2025		3 585	75 752	32 349	789	112 475
Hankintameno 1.1.2024		3 215	134 356	141 711	3 135	282 416
Lisäykset		472	8 184	9 039	3 692	21 386
Vähennykset		0	-2 722	-854	-3 992	-7 568
Kurssiero		56	525	-1 793	45	-1 167
Hankintameno 31.12.2024		3 743	140 343	148 103	2 879	295 068
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		0	-61 028	-102 372	0	-163 399
Poistot		0	-8 333	-13 178	0	-21 511
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	3 544	2 481	0	6 025
Kurssiero		0	-173	174	0	1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		0	-65 989	-112 896	0	-178 885
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		3 215	73 328	39 339	3 135	119 017
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		3 743	74 354	35 207	2 879	116 183

139

AINEELLISIIN HYÖDYKKEISIIN SISÄLTYVIEN
KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN TASEARVOT
			Koneet ja
(1 000	EUR)	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2025		9 538	3 574	13 112
Lisäykset		2 817	2 200	5 017
Poistot		-2 807	-2 362	-5 169
Kurssiero		-3	151	147
Kirjanpitoarvo 31.12.2025		9 544	3 563	13 107
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		8 041	3 755	11 796
Lisäykset		4 527	2 944	7 471
Poistot		-2 906	-2 618	-5 524
Kurssiero		-124	-507	-631
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		9 538	3 574	13 112

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN TASEARVOT
(1 000	EUR)	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.		13 377	12 107
Kurssiero		-378	-975
Lisäykset		5 017	7 471
Tilikauden korot		446	486
Maksut		-5 214	-5 712
Vähennykset		0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.		13 247	13 377
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka		8 703	8 541
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka		4 544	4 836
Yhteensä		13 247	13 377

Vuokrasopimusvelkojen erääntyminen esitetään liitetiedon

kohdassa 5.5. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ja

täsmäytyslaskelma.

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT
(1 000	EUR)	2025	2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot		5 169	5 524
Korkokulut		446	486
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät
kulut		1 392	2 283
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
kulut		52	976
Yhteensä		7 059	9 269

Konserni hyödyntää standardin sallimaa helpotusta, jonka

mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä

koskevia vuokrasopimuksia ei kirjattu taseeseen. Toistaiseksi

voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa

taseeseen sellaiset vuokrasopimukset, joiden arvioitu

vuokrallaoloaika on enemmän kuin 12 kuukautta.

Vuokrat diskontataan käyttäen lisäluoton korkoa. Lisäluoton

korolla tarkoitetaan korkoa, jonka asianomainen vuokralle

ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja

vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeus-

omaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi

vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

140

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

4.2 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

LAATIMISPERIAATTEET

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon

siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti

ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,

kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai

arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole

aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot 3–10 vuotta

Patentit 5 vuotta

ATK-ohjelmat 5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä

tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan

kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun

omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa

sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla

tavalla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai

kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot

aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote

on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja

tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut

kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka

johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun

käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei

aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain

arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan

alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla

ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen

taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot

kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla

luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan

kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun

nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo edustaa tunnistamattomien

aineettomien hyödykkeiden arvoa ja odotettavissa olevia tulevia hyötyjä,

jotka eivät täytä hyödykkeen määritelmää sekä odotettavissa olevia

synergiaetuja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan

tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois, kun tytäryhtiö myydään.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen

arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu

rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmaan

perustuen. Käyttöarvo määritetään laskemalla testattavan rahavirtaa

tuottavan yksikön ennustettujen nettokassavirtojen nykyarvo.

Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona käytetään painotettua

keskimääräistä pääoman kustannusta ennen veroja, joka huomioi

markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta sekä testattavaan yksikköön

liittyvistä erityisriskeistä .

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta

liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä

arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on

määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien

laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä .

141

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
					Muut	Ennakkomaksut
		Kehittämis-	Patentti-	Aineettomat	aineettomat	ja keskeneräiset
(1 000	EUR)	menot	menot	oikeudet	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025		83 452	3 748	4 717	25 434	15 333	132 684
Lisäykset		7 722	519	60	609	5 284	14 193
Vähennykset		0	0	0	0	-4 499	-4 499
Kurssierot		0	0	-66	-5	0	-71
Hankintameno 31.12.2025		91 174	4 267	4 710	26 038	16 118	142 308
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025		-59 947	-2 803	-3 884	-17 874	0	-84 507
Poistot		-11 410	-341	-214	-2 942	0	-14 906
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0	0	0	0	0
Kurssiero		0	0	23	0	0	23
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025		-71 357	-3 144	-4 075	-20 815	0	-99 391
Kirjanpitoarvo 1.1.2025		23 505	946	833	7 561	15 333	48 177
Kirjanpitoarvo 31.12.2025		19 817	1 123	635	5 223	16 118	42 917
Hankintameno 1.1.2024		73 065	3 488	4 557	23 199	18 416	122 726
Lisäykset		10 387	260	125	2 263	6 768	19 803
Vähennykset		0	0	0	0	-9 856	-9 856
Kurssierot		0	0	34	-28	4	10
Hankintameno 31.12.2024		83 452	3 748	4 717	25 434	15 333	132 684
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		-49 288	-2 470	-3 615	-14 617	0	-69 991
Poistot		-10 659	-332	-256	-3 275	0	-14 522
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0	0	0	0	0
Kurssiero		0	0	-13	19	0	6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		-59 947	-2 803	-3 884	-17 874	0	-84 507
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		23 777	1 018	942	8 582	18 416	52 736
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		23 505	946	833	7 561	15 332	48 177

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille

räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien

hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

142

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN
(1 000	EUR)	2025	2024
Liikearvo on kohdistettu seuraaville
rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjoismaat ja Baltia segmentti: Epec Oy		3 440	3 440
Pohjoismaat ja Baltia segmentti: Ruotsi
Norrbottenin alueen liiketoiminta		342	322
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti:
Tšekki		1 925	1 852
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti:
Alankomaat		920	920
Yhteensä		6 627	6 535

Liikearvoksi on kirjattu se hankintameno, joka on ylittänyt han-

kittujen yhtiöiden yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän

arvon hankintahetkellä. Liikearvo pitää sisällään aineetonta

omaisuutta, kuten liiketoimintaosaamisen ja asiakassuhteiden

sekä synergioiden arvoa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon

perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin

ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty,

ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 7,8–13,3 %.

Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen

painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average

cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä maakohtaista

toimintaympäristön huomioivaa kasvutekijää kyseisissä yksi-

köissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän

aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat

seuraavat:

1. Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun

tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen.

Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.

2. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen

budjetoituun vuoteen 2028 ja huomioituna maakoh-

taisella toimintaympäristön huomioivalla kasvutekijällä.

Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun

huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun

ennakoitu kiristyminen.

3. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun

pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa

oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huo-

mioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Osana Ponssen arvonalentumistestausta on tehty herkkyysa-

nalyysit keskeisten oletusten osalta perustuen kahteen eri ske-

naarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä

skenaariossa diskonttokoron nousu ja se, kuinka korkealle dis-

konttokorko voisi nousta ennen kuin se indikoisi arvonalentumis-

ta. Toisessa skenaariossa testattiin sitä, kuinka paljon liikevaihto

voi laskea aiheuttaen arvonalentumisen. Herkkyysanalyysit

suoritettiin kaikkien liikearvoa kirjattujen rahavirtaa tuottavien

yksiköiden osalta, eivätkä ne indikoineet arvonalentumista.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
(1 000	EUR)	2025	2024
Tutkimus- ja kehittämismenot
yhteensä		26 879	24 578
Taseeseen aktivoitu osuus		8 769	9 603

143

4.3 Poistot ja arvonalentumiset

LAATIMISPERIAATTEET

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä

ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä

oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan

lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko

arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien

yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin

muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa

muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen

mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan

kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä

saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka

diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa

määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-

arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo

on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli

arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön,

se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön

omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen

yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen

vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin

liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä

tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita

on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä

olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan

peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi

ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti

toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko

tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai

kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot

voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi .

POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000	EUR)	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot		11 410	10 659
Patentit		341	332
Aineettomat oikeudet		214	256
Muut aineettomat hyödykkeet		2 942	3 275
Yhteensä		14 906	14 522
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset		7 991	8 333
Koneet ja kalusto		12 303	13 178
Yhteensä		20 294	21 511
Yhteensä		35 200	36 033

144

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen

luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan

suoritusta.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen

IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten

myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin

todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella.

Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos

saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään

asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion

määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin

osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu

aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja

rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

4.4 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai

nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.

Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta

keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista

johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä

asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja

kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto

arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen

nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty

arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja

myynnistä johtuvat menot.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-

omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta.

Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja

todennäköinen myyntihinta .

VAIHTO-OMAISUUS
(1 000	EUR)	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet		103 671	108 119
Keskeneräiset tuotteet		15 220	15 767
Valmiit tuotteet/tavarat		49 958	37 672
Muu vaihto-omaisuus		71 171	57 565
Yhteensä		240 019	219 123

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 9,2 miljoonaa euroa, jolla vaihto-

omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen

nettorealisointiarvoa (4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024).

SAAMISET (PITKÄAIKAISET)
(1 000	EUR)	2025	2024
Muut saamiset		296	254
Siirtosaamiset		32	42
Yhteensä		328	296

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä .

145

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)
(1 000	EUR)	2025	2024
Myyntisaamiset		63 472	54 107
Arvonlisäverosaamiset		6 583	8 426
Muut saamiset		5 907	7 492
Siirtosaamiset		15 521	7 010
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset		663	939
Yhteensä		92 146	77 974

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA JA LUOTTOTAPPIOIKSI KIRJATUT ERÄT
			Erääntyneet	Erääntyneet	Erääntyneet	Erääntyneet
		Eräänty-	alle 30	30–90	91–180	181–360	Erääntyneet
(1 000	EUR)	mättömät	päivää	päivää	päivää	päivää	yli 360 päivää	Yhteensä
2025
Bruttomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		40 693	16 888	4 092	1 460	1 233	888	65 252
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä		0	0	-223	-535	-135	-888	-1 781
Nettomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		40 693	16 888	3 869	925	1 098	0	63 472
2024
Bruttomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		36 347	12 305	2 697	1 802	1 153	645	54 949
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä		0	0	0	-120	-77	-645	-842
Nettomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		36 347	12 305	2 697	1 682	1 076	0	54 107

Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) erä sisältää

11,2 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa vuonna 2024)

konekaupan rahoitusjärjestelyihin liittyviä saamisia, josta noin

10 % on luottovakuuttamatonta. Emoyhtiöllä on tyypillisesti

rahoitusjärjestelyissä sovitun suuruinen vastuu rahoitusyhtiölle

ja tämä vastuu on esitetty muissa veloissa. Muissa saamisissa

esitetään emoyhtiön vastaavansuuruinen saaminen asiakkaalta

joka voi realisoitua maksuhäiriötilanteissa. Lisäksi muut lyhy-

taikaiset saamiset sisältävät Venäjän yhtiön kauppahintaan

liittyvän saamisen 3 miljoonaa euroa. Maksujärjestelyihin

liittyviä käytäntöjä selvitetään yhteistyössä viranomaisten ja

rahoituslaitosten kanssa.

Odotettujen luottotappioiden määrittelyperusteet on

kuvattu liitetiedossa 5.6. Saamisten käyvät arvot on esitetty

liitetiedossa kohdassa 5.7.

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ TAPPIOTA KOSKEVA
TULOSVAIKUTTEINEN VÄHENNYSERÄ
(1 000	EUR)	2025	2024
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos		939	177
Lopulliset luottotappiot		1 245	315
Perutut lopulliset luottotappiot		-2	-218
Yhteensä		2 181	274

MYYNTISAAMISTEN ODOTETTUA TAPPIOTA KOSKEVAN
VÄHENNYSERÄN TÄSMÄYTYSLASKELMA
(1 000	EUR)	2025	2024
Tilikauden alussa		842	665
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos		939	177
Tilikauden lopussa		1 781	842

146

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

4.7 Varaukset

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman

seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen

toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa

luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä

ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota

tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan

samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään.

Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon

takuumenojen toteutumisesta.

Muu varaus kirjataan, kun konsernilla todetaan olevan tappiollinen

sopimus. Sopimuksen mukainen olemassa oleva velvoite kirjataan ja

määritetään varauksena.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille

myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka

aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella.

Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden

vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän

seuraavan vuoden aikana.

Muut varaukset

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse

Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella,

koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa

arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa

olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on käytetty

parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista menoista

raportointikauden päättymispäivänä .

4.6 Ostovelat ja muut velat

OSTOVELAT JA MUUT VELAT
(1 000	EUR)	2025	2024
Ostovelat		77 068	63 859
Saadut ennakot		3 198	5 375
Muut velat		20 081	16 308
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat		30 552	28 703
Korkojaksotus		287	513
Myyntisopimusten perusteella
kirjatut velat		3 585	4 086
Tuloverovelka		633	1 569
Muut siirtovelat		5 016	6 676
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettä- vät johdannaissopimukset		543	1 448
Yhteensä		140 962	128 537

VARAUKSET
			Muut
(1 000	EUR)	Takuuvaraus	varaukset	Yhteensä
31.12.2024		5 620	13 618	19 238
Lisäykset		1 548	2 806	4 354
Vähennykset		-1 042	-9 997	-11 039
31.12.2025		6 125	6 427	12 552

147

5.1 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä

ja omassa pääomassa.

	Osakkeiden		Osake-		Muut		Omat
	lukumäärä		pääoma		rahastot		osakkeet
	(1 000 kpl)	(1 000	EUR)	(1 000	EUR)	(1 000	EUR)
31.12.2024	28 000		7 000		3 824		-47
Osakepalkkio- ohjelma	0		0		638		-88
31.12.2025	28 000		7 000		4 462		-135

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka

liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen

laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä .

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osak

keenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi

konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt

osingon.

Omat osakkeet

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankin

nasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille

kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai laske

taan uudelleen liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä

käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet

sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittö

mästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

5. Pääomarakenne ja

rahoitusriskit

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48

miljoonaa kappaletta vuonna 2024). Osakkeiden nimellisarvo

on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma

on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa

kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2024). Kaikki

liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa

äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman

oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia

osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai

optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Ponsse Oyj:n hallituksella on voimassa oleva yhtiökokouksen

valtuutus omien osakkeiden hankinnasta yhtiön vapaalla

pääomalla sekä omien osakkeiden luovuttamisesta.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Yhtiöllä on hallussaan 5 046 omaa osaketta.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen

tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän

omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2025 osinkoa jaettiin yhteensä 0,50 euroa osakkeelta,

yhteensä 14,0 miljoonaa euroa (0,55 euroa osakkeelta,

yhteensä 15,4 miljoonaa euroa vuonna 2024). Tilikauden

päättymispäivän jälkeen yhtiön hallitus on päättänyt ehdottaa

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan

osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Osingonjako on yhteensä 15,4

miljoonaa euroa.

148

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

5.3 Muut rahoitusvarat

MUUT RAHOITUSVARAT
(1 000	EUR)	Muut sijoitukset
Hankintameno 31.12.2024		377
Lisäykset		0
Vähennykset		0
Hankintameno 31.12.2025		377

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa

palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita.

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot

Valuuttakurssivoittoja ja -tappiota koskevat kirjaamisperiaatteet on

esitetty liitetietojen kohdassa 1. Laatimisperiaatteet, kappaleessa

Ulkomaan rahanmääräiset liiketapahtumat.

RAHOITUSTUOTOT
(1 000	EUR)	2025	2024
Osinkotuotot pysyvien vastaavien
sijoituksista		2	2
Korkotuotot lainoista ja saamisista		1 214	1 705
Valuuttakurssivoitot, realisoitumaton		1 077	0
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon
muutos		1 047	0
Muut rahoitustuotot		731	231
Yhteensä		4 071	1 937

RAHOITUSKULUT
(1 000	EUR)	2025	2024
Korkokulut rahoituslainoista		2 175	3 830
Valuuttakurssitappiot, realisoitunut		2 499	1 835
Valuuttakurssitappiot, realisoitumaton		0	8 758
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon
muutos		0	1 077
Korkojohdannaisten käyvän arvon
muutos		417	966
Muut rahoituskulut		336	893
Yhteensä		5 427	17 358
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-1 356	-15 421

Realisoitumattomat valuuttakurssierät koostuvat pääosin

konsernin sisäisten erien arvostamisesta.

5.4 Rahavarat

RAHAVARAT
(1 000	EUR)	2025	2024
Käteinen raha ja pankkitilit		58 149	83 590
Yhteensä		58 149	83 590

5.5 Rahoitusvelat

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta

oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän

raportointikauden päättymisestä.

RAHOITUSVELAT
(1 000	EUR)	2025	2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		52 517	55 373
Muut velat		0	0
Vuokrasopimusvelat		8 703	8 541
Yhteensä		61 221	63 914
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		12 933	18 020
Muut velat		0	161
Vuokrasopimusvelat		4 544	4 836
Yhteensä		17 477	23 017

149

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa

kohdassa 8.1.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.7. Konsernin

lainat rahoituslaitoksilta ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia

vakuudettomia lainoja. Veloista kiinteäkorkoisia on 13 335 tu-

hatta euroa (13 765 tuhatta euroa vuonna 2024). Muut lainat

ovat vaihtuvakorkoisia, 65 363 tuhatta euroa (73 166 tuhatta

euroa vuonna 2024).

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT JA
TÄSMÄYTYSLASKELMA
(1 000	EUR)	2025	2024
Vuokrasopimusvelat – vähimmäis- vuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk		4 985	5 293
1–5 vuotta		7 003	7 517
yli 5 vuotta		2 845	1 262
Yhteensä		14 834	14 072
Vuokrasopimusvelat –
vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk		4 544	4 836
1–5 vuotta		6 189	7 313
yli 5 vuotta		2 514	1 228
Yhteensä		13 247	13 377
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut		1 587	695
Vuokrasopimusvelkojen
kokonaismäärä		14 834	14 072

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille

rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on mini-

moida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset

konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja

korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttater-

miinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin ris-

kienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja

niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä

liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi

riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen

läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri va-

luuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka

syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan

emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittä-

vimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruu-

nu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL),

joista USD, SEK ja GBP on suojattu konsernin suojauspolitiikan

mukaisesti.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista,

taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin

tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma

pääoma on 86,4 miljoonaa euroa (74,9 miljoonaa euroa vuonna

2024), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 0,0 miljoonaa

euroa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuutta-

määräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää

niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot

toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia

riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IFRS 9:n

mukaista suojauslaskentaa.

150

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Emoyhtiön toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräi-

set saamiset ja velat, sisältäen konsernin sisäiset erät, muutet-

tuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

NIMELLISARVOT 31.12.2025
(1 000	EUR)	USD	SEK	GBP	BRL	Yhteensä
Valuutta- määräiset
saamiset		37 109	14 858	10 271	0	62 238
Valuutta- määräiset
velat		-2 298	0	0	-37 311	-39 608
Valuutta- määräiset
johdannaiset		-34 824	-19 513	-9 584	0	-63 920
Nettopositio		-13	-4 655	687	-37 311	-41 291
NIMELLISARVOT 31.12.2024
(1 000	EUR)	USD	SEK	GBP	BRL	Yhteensä
Valuutta- määräiset
saamiset		46 337	10 167	10 272	0	66 776
Valuutta- määräiset
velat		-3 032	-5 099	0	-43 584	-51 715
Valuutta- määräiset
johdannaiset		-26 757	-7 953	-8 047	0	-42 757
Nettopositio		16 548	-2 885	2 225	-43 584	-27 697

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen

tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun,

Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien

muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten va-

luuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -41,3 miljoonaa euroa

(-27,7 miljoonaa euroa vuonna 2024). Muutosprosentit edus-

tavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden

aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan

rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä ote-

taan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka

netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Oletusten

toteutuessa muutokset aiheutuisivat pääsääntöisesti valuutta-

määräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

(1 000	EUR)		2025
Eurokurssin muutos		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD		8 %	1	5 %	0
SEK		2 %	75	4 %	-135
GBP		3 %	-18	3 %	17
BRL		4 %	1 088	2 %	-679
(1 000	EUR)		2024
Eurokurssin muutos		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD		4 %	-535	3 %	452
SEK		2 %	42	3 %	-67
GBP		2 %	-37	1 %	20
BRL		8 %	2 832	10 %	-3 494

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavir-

ran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan

merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat

pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka kat-

sotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni

suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihto-

sopimuksilla. Suojausaste on noin 59 % kaikista muuttuvakorkoi-

sista lainoista.

(1 000	EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:
Muutosprosentti	+1 %	-1 %
Vaihtuvakorkokoiset lainat	-523	523
Koronvaihtosopimukset	311	-311
Nettovaikutus verojen jälkeiseen
voittoon	-212	212

151

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustran-

saktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoi-

suusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole

merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja

asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille.

Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon.

Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone

siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luot-

toriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa

tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty

liitetiedoissa 4.5.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden

kirjaamiseen IFRS 9:n mukaista yleistä mallia, jonka mukaan

yli 30 päivää erääntyneistä 10 tuhatta euroa ylittävistä

myyntisaamisista kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot.

Erääntyneet myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti

luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perus-

teella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi,

jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella

tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta.

Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva

myyty kone.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan

liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla

olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja

erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole

tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä

maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luot-

tolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla

yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien

luottolimiittien määrä 31.12.2025 oli 140,0 miljoonaa euroa,

joka on 93 % kokonaisluottolimiitistä (135,0 miljoonaa euroa,

90 % vuonna 2024). Luottolimiittisopimukset erääntyvät

pääosin uusittaviksi neljän vuoden välein. Vuonna 2024 kon-

serni uudisti komittoidut luottolimiittisopimukset. Konsernilla

on käytettävissä 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma,

josta on nostettu 0 euroa. Lisäksi konsernilla on käytettävissä

tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen maturiteetti oli tilin-

päätöshetkellä 3,2 vuotta (3,8 vuotta vuonna 2024). Vuonna

2024 solmittiin 21 miljoonalla eurolla uusia luottosopimuksia

päättyvien luottojen jälleenrahoittamiseksi.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perus-

tuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja

ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

		Tase-	Raha-	Alle 1	1–5	Yli 5
(1 000	EUR)	arvo	virta*	vuosi	vuotta	vuotta
31.12.2025
Lainat
rahoituslaitoksilta		65 451	75 498	14 833	60 665	0
Muut velat		0	0	0	0	0
Vuokrasopimusvelat		13 247	14 834	4 985	7 003	2 845
Ostovelat ja muut
rahoitusvelat		78 851	78 851	78 851	0	0
Valuutta- johdannaisten velka
Valuuttatermiinit, kassastamaksut		41 344	41 344	41 344	0	0
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut		-40 894	-40 894	-40 894	0	0
Valuuttajohdannaisten
velka, netto		450	450	450	0	0
Korkojohdannaisten
velka		93	93	19	74	0
Taseen ulkopuoliset
vastuut**		0	8 272	8 272	0	0
		Tase-	Raha-	Alle 1	1–5	Yli 5
(1 000	EUR)	arvo	virta*	vuosi	vuotta	vuotta
31.12.2024
Lainat
rahoituslaitoksilta		73 393	83 812	20 807	63 005	0
Muut velat		161	162	162	0	0
Vuokrasopimusvelat		13 377	14 072	5 293	7 517	1 262
Ostovelat ja muut
rahoitusvelat		67 135	67 135	67 135	0	0
Valuutta- johdannaisten velka
Valuuttatermiinit, kassastamaksut		48 116	48 116	48 116	0	0
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut		-46 830	-46 830	-46 830	0	0
Valuuttajohdannaisten
velka, netto		1 286	1 286	1 286	0	0
Korkojohdannaisten
velka		162	162	32	130	0
Taseen ulkopuoliset
vastuut**		0	8 615	8 615	0	0

* Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään

bruttomääräisinä

** Taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei

ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä; tarkempi erittely

liitetiedossa 8.1

152

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

(1 000	EUR)	Rahoitukseen liittyvät velat			Muut varat
	Lainat	Vuokrasopimukset	Välisumma	Rahavarat	Likvidit sijoitukset	Yhteensä
Nettovelat 1.1.2025	-73 554	-13 378	-86 932	83 590	0	-3 341
Rahavirtavaikutukset	8 107	5 214	13 321	-26 513	0	-13 192
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-5 017	-5 017	0	0	-5 017
Valuuttakurssioikaisut	-3	-66	-69	1 071	0	1 002
Nettovelat 31.12.2025	-65 451	-13 247	-78 698	58 149	0	-20 549
Nettovelat 1.1.2024	-107 343	-12 111	-119 454	74 002	0	-45 451
Rahavirtavaikutukset	33 745	5 712	39 457	9 114	0	48 571
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-7 471	-7 471	0	0	-7 471
Valuuttakurssioikaisut	44	491	535	474	0	1 009
Nettovelat 31.12.2024	-73 554	-13 378	-86 932	83 590	0	-3 341

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen

pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla nor-

maalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoit-

teena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne

takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta.

Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille mak-

settujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää

tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai

päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden

2025 lopussa 20,5 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa

31.12.2024) ja nettovelkaantumisaste oli 6,1 % (1,0 %

31.12.2024). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korol-

linen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä.

Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla

saamisilla ja rahavaroilla.

(1 000	EUR)	2025	2024
Korolliset velat		78 698	86 931
Korolliset saamiset		0	0
Rahavarat		-58 149	-83 590
Nettovelat		20 549	3 341
Oma pääoma yhteensä		338 193	327 193
Nettovelkaantumisaste (net gearing)		6,1%	1,0 %

153

5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Luokittelu

tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja

alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen

kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavaksi. Konserni on luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi sijoitukset ja johdannaiset. Kyseiset johdannaiset sisältyvät

lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavaksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

a) rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen

liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen

hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi

ja b) rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään

tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan

pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Konserni on

luokitellut jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi

myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat. Jaksotettuun

hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät taseessa

luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi

mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumiseen sovelletaan odotettujen

luottotappioiden mallia.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

Konserni arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

johdannaisinstrumentit. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi

arvostetaan rahoituslaitoslainat, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut

velat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa.

Johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka

arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Johdannaisten käypä

arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin .

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät

noteeraamattomat osakesijoitukset ja johdannaisinstrumentit.

Noteeraamattomat osakesijoitukset kuuluvat käyvän arvon

hierarkiassa tasolle 3, ja johdannaisinstrumentit kuuluvat käy-

vän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Korkojohdannaisten kohde-etuuden arvo oli 38,9

miljoonaa euroa (40,9 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Korkojohdannaisten käypä arvo oli tilinpäätöshetkellä oli -0,4

miljoonaa euroa (-1,0 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 72,8 miljoonaa euroa

(57,0 miljoonaa euroa vuonna 2024). Valuuttatermiiniposition

käypä arvo tilinpäätöshetkellä oli -0,2 miljoonaa euroa (-1,2 mil-

joonaa euroa vuonna 2024), josta positiivisesti arvostettujen

sopimusten käypä arvo oli 0,3 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa

euroa vuonna 2024) ja negatiivisten sopimusten käypä arvo oli

-0,5 miljoonaa euroa (-1,3 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä

arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia,

oletuksia ja arvostusmalleja:

— Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien lyhytaikaisten

rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa

vastaavan käypiä arvoja.

— Yhtiö arvostaa noteeraamattomat osakesijoitukset käypään

arvoon. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpi-

toarvo vastaa niiden käypää arvoa.

— Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä

tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille

sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on

määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä,

jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu

markkinainformaatio.

— Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla

velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

154

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

(1 000	EUR)
			Käypään arvoon	Jaksotettuun hankin-
31.12.2025			tulosvaikutteisesti	tamenoon kirjattavat
Varat taseessa		Taso	kirjattavat erät	varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset		3	377	0	377
Johdannaisinstrumentit		2	663	0	663
Myyntisaamiset			0	63 472	63 472
Kauppahintasaaminen			0	3 000	3 000
Konekaupan rahoitukseen liittyvät saamiset			0	11 178	11 178
Rahavarat			0	58 149	58 149
Yhteensä			1 040	135 799	136 839
			Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2025			tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Velat taseessa		Taso	kirjattavat velat	kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta			0	65 451	65 451
Vuokrasopimusvelat			0	13 247	13 247
Johdannaisinstrumentit		2	543	0	543
Ostovelat			0	77 068	77 068
Konekaupan rahoitukseen liittyvät velat			0	3 629	3 629
Yhteensä			543	159 394	159 937
(1 000	EUR)
			Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2024			tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Varat taseessa		Taso	kirjattavat varat	kirjattavat varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset		3	377	0	377
Johdannaisinstrumentit		2	939	0	939
Myyntisaamiset			0	54 107	54 107
Kauppahintasaaminen			0	3 000	3 000
Konekaupan rahoitukseen liittyvät saamiset			0	4 312	4 312
Rahavarat			0	83 590	83 590
Yhteensä			1 316	145 009	146 325
			Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2024			tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Velat taseessa		Taso	kirjattavat velat	kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta			0	73 393	73 393
Vuokrasopimusvelat			0	13 377	13 377
Johdannaisinstrumentit		2	1 448	0	1 448
Ostovelat			0	63 859	63 859
Konekaupan rahoitukseen liittyvät velat			0	6 873	6 873
Yhteensä			1 448	157 502	158 950

155

6. Tuloverot

LAATIMISPERIAATTEET

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta

ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi

milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan

kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta

kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja ve

rotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos

se johtuu liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta. Laskennallista veroa

ei myöskään kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä

kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä

liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä

verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan

laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikai

sen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuus

hyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin

arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päätty

mispäivään mennessä säädettyjä verokantoja, jotka on käytännössä

hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on

todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vas

taan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen

kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikau

den päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan

ainoastaan siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpan

tavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat

verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja

-velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta

verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden

verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai

realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellai

sella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä

määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä

laskennallisia verosaamisia.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveron

sa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon

veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väli

aikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus.

Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen

verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä

osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

6.1 Tuloverot

TULOVEROT
(1 000	EUR)	2025	2024
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuva vero		7 953	8 862
Edellisten tilikausien verot		2 168	452
Laskennalliset verot		617	-350
Yhteensä		9 504	8 964

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

(2025: 20,0 %, 2024: 20,0 %) laskettujen verojen välinen

täsmäytyslaskelma:

(1 000	EUR)	2025	2024
Voitto ennen veroja		39 994	21 469
Verot laskettuna kotimaan verokannalla		7 999	4 294
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat
verokannat		2 280	-1 517
Verovapaat tulot		-375	-104
Vähennyskelvottomat kulut		2 559	475
Verohelpotukset, -tuet		-220	-312
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset		-1 946	6 466
Verot aikaisemmilta tilikausilta		2 168	452
Muut erät		-2 960	-791
Verot tuloslaskelmassa		9 504	8 964

Pilari II lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1. tammikuuta

2024 alkaen. Ponsse soveltaa IAS 12:n poikkeusta olla kirjaa-

matta tai raportoimatta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia,

jotka liittyvät Pilari II:n perusteella maksettaviin veroihin. Ponsse

on arvioinut mahdollisia Pilari II tuloverokuluja ottaen huomioon

OECD:n Safe Harbour -olettamia ja siirtymäsäännökset. Pilari

II lainsäädännöllä ei ollut vaikutusta tuloveroihin raportoitavalla

kaudella.

156

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

6.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET
VUODEN 2025 AIKANA
(1 000	EUR)
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verosaamiset:	2024	teisesti	kautta	2025
Vaihto-omaisuus	5 655	-269	0	5 386
Vahvistetut tappiot	1 129	149	0	1 278
Muut erät	2 059	539	0	2	598
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset	-85	0	0		-85
Yhteensä	8 759	419	0		9 177
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman		31.12.
verovelat:	2024	teisesti	kautta		2025
Vaihto-omaisuus	0	0	0		0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	1 167	-198	0		969
Muut erät	0	0	0		0
Yhteensä	1 167	-198	0		969

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET
VUODEN 2024 AIKANA
(1 000	EUR)
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verosaamiset:	2023	teisesti	kautta	2024
Vaihto-omaisuus	5 559	96	0	5 655
Vahvistetut tappiot	477	652	0	1 129
Muut erät	2 410	-351	0	2 059
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset	0	0	-85	-85
Yhteensä	8 446	397	-85	8 759
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verovelat:	2023	teisesti	kautta	2024
Vaihto-omaisuus	0	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	1 120	47	0	1 167
Muut erät	0	0	0	0
Yhteensä	1 120	47	0	1 167

Konsernin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista

on kirjattu laskennallista verosaamista 1,3 (1,1) miljoonaa

euroa. Emoyhtiön hyllypoistoista ei ole kirjattu laskennallista

verosaamista.

157

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Konsernin ja emoyhtiön
	osuus osakkeista ja
Nimi ja kotipaikka	äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Epec B.V., Barendrecht, Alankomaat
(Epec Oy:n omistama)	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina
(Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki	100,00
Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile	100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi	100,00

Ponsse-konserniin kuuluva EAI PON1V Holding Oy:n toimialana

on kannustinjärjestelmien hallinnointiliiketoiminta, kannustinjär-

jestelmiin liittyvien Ponsse Oyj:n arvopapereiden ostaminen ja

myyminen sekä niihin liittyvien rahoitussopimusten osapuolena

toimiminen. Allshares Oy:n kanssa on voimassa järjestely, jossa

perustettiin EAI PON1V Holding Oy hankkimaan Ponsse Oyj:n

rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaet-

tavaksi henkilöstölle Ponsse Oyj:n osakepalkitsemisjärjestelyn

ehtojen mukaisesti. EAI PON1V Holding Oy:n juridinen omistus

on Allshares Oy:llä, mutta panttaussopimuksen perusteella

Ponsse Oyj toimiessaan päämiehenä käyttää tosiasiallisesti

määräysvaltaa järjestelyssä ja Allshares Oy toimii agentin

roolissa holdingyhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä

syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että EAI PON1V Holding

Oy yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna

yhteisönä ja sisällytetään konserniyritysten listaukseen.

Tiedot osakkuusyrityksestä on esitetty liitetiedoissa kohdas-

sa 7.2. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

7. Konsernin rakenne

LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen

tytäryritykset sekä Epec Oy:n tytäryritys Epec B.V.. Tytäryritykset ovat

yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun

konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle

tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy

vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu

hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen

yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu

käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun

ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden

liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu

vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden

vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.

Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan

kohdassa Liikearvo.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä

hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut

tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin

sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio

johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus

arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä,

arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin,

kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla

on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus

merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota

yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden

täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta

syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus

osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään

liikevoiton jälkeen.

158

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

7.1 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja

osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös merkittävät

osakkeenomistajat, yhteisön avainhenkilöt, avainhenkilöiden ja

määriteltyjen osakkeenomistajien läheiset perheenjäsenet sekä

näiden henkilöiden vaikutuspiirissä olevat yhteisöt.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet perustuvat yleisiin

markkinaehtoihin ja markkinahintoihin.

7.2 Osuudet osakkuusyrityksissä

(1 000	EUR)	2025	2024
Tilikauden alussa		1 007	1 068
Aikaisempien tilikausien oikaisu		9	-94
Saatu osinko		-95	-102
Osuus kauden tuloksesta		-282	135
Tilikauden lopussa		639	1 007

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat,

liikevaihto ja tilikauden voitto:

(1 000	EUR)	2025	2024
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat		3 032	4 063
Velat		774	993
Liikevaihto		2 423	5 337
Tilikauden voitto		-560	505
Omistusosuus		34%	34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita

valmistava yritys.

159

8.2 Ilmastoliitännäiset seikat

Ilmastonmuutoksen mahdollisten tulevien taloudellisten

vaikutusten arviointi on haastavaa sekä vaikutusten luonteen

että laajuuden osalta. Konsernitilinpäätökseen kohdistuvia

mahdollisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi kestävän tarjo-

aman lisääntyneestä kysynnästä johtuvat myyntituotot, ilmas-

tonmuutokseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvät

kustannukset, investoinnit energiatehokkaisiin omaisuuseriin

sekä näihin liittyvät poistot. Lisäksi omaisuuserien arvoihin voi

kohdistua alentumisriskejä sääilmiöiden aiheuttamien fyysisten

vahinkojen seurauksena. Tilinpäätöshetkellä minkään yksittäisen

taloudellisen vaikutuksen ei arvioida olevan olennainen Ponssen

kannalta. Ponsse jatkaa ilmastonmuutoksen vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien arviointia, ja nämä tekijät huomioidaan

konsernitilinpäätöksessä tarpeen mukaan.

8.3 Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset

tapahtumat

Katsauskauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyt-

täisivät tilikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätieto-

jen esittämistä, ei ole tiedossa.

8.1 Vastuut

VASTUUSITOUMUKSET
(1 000	EUR)	2025	2024
Takaukset muiden puolesta		274	2
Kiinteistöjen arvonlisäveron
tarkistusvastuu, palautusvastuu		7 760	8 420
Muut vastuut		237	193
Yhteensä		8 272	8 615
(1 000	EUR)	2025	2024
Ei-purettavissa olevien
vuokrasopimusten perusteella
yhden vuoden kuluessa maksettavat
vähimmäisvuokrat		1 590	1 874

8. Muut liitetiedot

160

Tilinpäätös Kestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitsemisraportti Vuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 EUR) Liite

2025 2024

Liikevaihto 2 584 331 567 816

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 5 368 -1 881

Liiketoiminnan muut tuotot 3 3 875 5 202

Materiaalit ja palvelut 4 -383 728 -382 978

Henkilöstökulut 5, 6, 7 -70 745 -64 181

Poistot ja arvonalentumiset 8 -23 044 -23 855

Liiketoiminnan muut kulut -97 031 -72 795

Liikevoitto 19 026 27 327

Rahoitustuotot ja -kulut 10 -1 453 1 048

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 17 573 28 375

Tilinpäätössiirrot 11 0 0

Tuloverot 12 -4 800 -7 055

Tilikauden voitto 12 773 21 321

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 164–172.

161

Emoyhtiön tase

(1 000 EUR) Liite

2025 2024

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 13 32 345 40 444

Aineelliset hyödykkeet 13 58 495 59 492

Sijoitukset 14 30 823 17 112

Pysyvät vastaavat yhteensä 121 663 117 047

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 15 114 973 104 528

Pitkäaikaiset saamiset 16 8 052 9 892

Lyhytaikaiset saamiset 16 154 595 143 005

Rahat ja pankkisaamiset 34 356 54 612

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 311 976 312 037

VASTAAVAA YHTEENSÄ 433 640 429 084

VASTATTAVAA

Oma pääoma 17, 18

Osakepääoma 7 000 7 000

Arvonkorotusrahasto 841 841

Muut rahastot 3 458 3 458

Edellisten tilikausien tulos 259 532 252 201

Tilikauden voitto 12 773 21 321

Oma pääoma yhteensä 283 604 284 821

Tilinpäätössiirtojen kertymä 19 0 0

Pakolliset varaukset 20 6 445 5 945

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 21 41 000 41 000

Lyhytaikainen vieras pääoma 22 102 590 97 319

Vieras pääoma yhteensä 143 590 138 319

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 433 640 429 084

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 164–172.

162

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR) 2025 2024

Liiketoiminnan rahavirta

Liikevoitto 19 026 27 327

Poistot ja arvonalentumiset 23 044 23 855

Varauksen muutos -371 1 721

Muut oikaisut -40 -217

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 41 659 52 686

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -19 945 20 587

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -10 445 11 240

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 12 824 -15 977

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 24 094 68 536

Saadut korot 3 116 3 236

Maksetut korot -1 332 -3 088

Saadut osingot 95 602

Muut rahoituserät 194 -2 144

Maksetut välittömät verot -14 008 -7 000

Liiketoiminnan rahavirta (A) 12 160 60 142

Investointien rahavirta

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -13 949 -10 373

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0 53

Investointien rahavirta (B) -13 949 -10 320

Rahoituksen rahavirta

Lyhytaikaisten lainojen nostot 40 000 56 000

Lyhytaikaisten lainojen takaisimaksut -45 322 -86 792

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) /vähennys (-) 161 0

Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 684 537

Maksetut osingot ja muu voitonjako -13 990 -15 400

Rahoituksen rahavirta (C) -18 467 -45 655

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -20 256 4 167

Rahavarat 1.1. 54 612 50 445

Rahavarat 31.12. 34 356 54 612

163

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet

onsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS)

mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaat

teissa ole toisin mainittu.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankinta-

menoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja

arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu

tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteel

la. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 3–10 vuotta

Aineettomat oikeudet 5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 5 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä

muut osakkeet ja osuudet on arvostettu alkuperäiseen hankinta

menoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhai

sempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno

määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla

keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuori

tuksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista

sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista

yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-

asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon

tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saata

va arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen

valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat

menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannuk

set on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa lasket

taessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja anne-

tut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on

kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointi-

edellytykset, on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin

ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan

vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa

eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen

suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koron

vaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu

taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikau

delle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen

ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtuma

päivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset

ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien

arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman

rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2025 tiedot ovat vertailukelpoisia edel

lisen tilikauden tietojen kanssa lukuun ottamatta liikevaihtoa ja

liiketoiminnan muut kulut -erää. Vuonna 2024 liikevaihtoa alensi

siirtohinnoittelumallin mukainen 15,3 miljoonan euron erä, joka

on esitetty tilikaudella 2025 vastaavasti liiketoiminnan muissa

kuluissa.

164

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

2. Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 EUR) 2025 2024

Pohjoismaat ja Baltia 299 488 298 379

Keski- ja Etelä-Eurooppa 156 595 133 146

Pohjois-Amerikka 71 676 70 216

Etelä-Amerikka 43 990 53 985

Aasia, Australia ja Afrikka 12 582 12 090

Yhteensä 584 331 567 816

3. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 EUR) 2025 2024

Pysyvien vastaavien aineellisen

omaisuuden myyntivoitot 0 53

Julkiset avustukset 2 149 2 142

Kierrätystuotteiden myynti 167 304

Muut 1 559 2 703

Yhteensä 3 875 5 202

4. Materiaalit ja palvelut

(1 000 EUR) 2025 2024

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 365 939 361 832

Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) 5 076 8 359

Ulkopuoliset palvelut 12 712 12 787

Yhteensä 383 728 382 978

5. Henkilöstö tilikauden aikana

keskimäärin

Henkilöä 2025 2024

Työntekijät 517 506

Toimihenkilöt 513 477

Yhteensä 1 030 983

6. Henkilöstökulut

(1 000 EUR) 2025 2024

Palkat ja palkkiot 58 818 53 664

Eläkekulut 9 932 9 060

Muut henkilösivukulut 1 994 1 458

Yhteensä 70 745 64 181

7. Johdon palkat ja palkkiot

(1 000 EUR) 2025 2024

Toimitusjohtaja 1 222 1 244

Hallituksen jäsenet 364 328

Yhteensä 1 586 1 572

8. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 EUR) 2025 2024

Suunnitelman mukaiset poistot 23 044 23 855

Yhteensä 23 044 23 855

9. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR) 2025 2024

KPMG KPMG

Tilintarkastuspalkkiot 102 108

Todistukset ja lausunnot 56 108

Veroneuvonta 0 2

Muut palkkiot 0 22

Yhteensä 159 241

165

10. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 EUR) 2025 2024

Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 0 500

Omistusyhteysyrityksiltä 95 102

Osinkotuotot yhteensä 95 602

Korko- ja muut rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 2 226 1 806

Johdannaisten käyvän arvon muutokset 3 039 322

Muilta 4 380 6 714

Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 9 644 8 842

Rahoitustuotot yhteensä 9 740 9 444

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Johdannaisten käyvän arvon muutokset 1 628 3 576

Muille 9 565 4 819

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 11 193 8 396

Rahoituskulut yhteensä 11 193 8 396

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 453 1 048

Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy

kurssivoittoa/-tappioita (netto) -3 139 -4

11. Tilinpäätössiirrot

(1 000 EUR) 2025 2024

Suunnitelman mukaisten ja verotuk-

sessa tehtyjen poistojen erotus 0 0

12. Tuloverot

(1 000 EUR) 2025 2024

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4 800 7 055

Yhteensä 4 800 7 055

166

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2025

(1 000 EUR)

Kehittämis-

menot Patenttimenot

Aineettomat

oikeudet

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 78 324 3 597 2 363 25 699 9 143 119 125

Lisäykset 6 073 449 0 609 1 760 8 891

Vähennykset 0 0 0 0 -2 780 -2 780

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2025 84 396 4 047 2 363 26 308 8 122 125 235

Kertyneet poistot 1.1.2025 -55 268 -2 743 -2 326 -18 344 0 -78 681

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poisto -11 110 -327 -22 -2 750 0 -14 209

Kertyneet poistot 31.12.2025 -66 377 -3 071 -2 347 -21 094 0 -92 890

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 18 019 976 15 5 213 8 122 32 345

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 23 056 854 37 7 354 9 143 40 444

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2025

(1 000 EUR)

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

ja rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 1 618 87 299 97 098 230 369 186 614

Lisäykset 0 3 616 3 754 70 651 8 091

Vähennykset 0 0 0 0 -252 -252

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2025 1 618 90 915 100 851 300 769 194 453

Kertyneet poistot 1.1.2025 0 -47 809 -80 154 0 0 -127 963

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poisto 0 -3 495 -5 340 0 0 -8 836

Kertyneet poistot 31.12.2025 0 -51 305 -85 494 0 0 -136 799

Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 1 618 40 451 15 358 300 769 58 495

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 618 40 330 16 944 230 369 59 492

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo

31.12.2025 12 662

31.12.2024 14 851

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa.

Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen

todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

167

14. Sijoitukset

SIJOITUKSET 2025

(1 000 EUR)

Osakkeet

Konserniyritykset

Osakkeet Omistus-

yhteysyritykset

Osakkeet

Muut

Saamiset

Konserniyritykset

Saamiset

Muut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 38 000 335 440 0 0 38 774

Lisäykset 6 550 0 0 0 0 6 550

Siirrot erien välillä 7 161 0 0 0 0 7 161

Hankintameno 31.12.2025 51 711 335 440 0 0 52 485

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2025 -21 579 0 -84 0 0 -21 663

Vähennykset 0 0 0 0 0 0

Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0

Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 30 132 335 356 0 0 30 823

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 16 421 335 356 0 0 17 112

Vuoden 2025 aikana Ponsse Oyj konvertoi 6 550 000 euroa lainasaamisia konsernin yrityksiltä sijoitukseksi.

KONSERNIYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%

Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00

Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00

Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100,00

Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100,00

Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti 100,00

Ponsse North America, Inc., Rhinelander,

Yhdysvallat 100,00

Ponsse Latin America Indústria de Máquinas

Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00

Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00

Epec B.V., Barendrecht, Alankomaat (Epec Oy:n

omistama)

100,00

Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00

Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse

Asia-Pacific Ltd.:n omistama)

100,00

Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100,00

Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki 100,00

Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile 100,00

EAI PON1V Holding Oy, Suomi 100,00

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön

konsernitilinpäätökseen.

OSAKKUUSYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%

Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 EUR) 2025 2024

Aineet ja tarvikkeet 60 618 59 953

Keskeneräiset tuotteet 14 800 15 358

Valmiit tuotteet/tavarat 9 308 3 320

Muu vaihto-omaisuus 30 243 25 893

Ennakkomaksut 4 4

Yhteensä 114 973 104 528

168

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

16. Saamiset

(1 000 EUR) 2025 2024

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 7 915 9 760

Muut saamiset 137 132

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 8 052 9 892

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 20 670 21 696

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 101 282 93 510

Lainasaamiset 4 149 15 224

Muut saamiset 251 203

Muut saamiset 6 871 7 268

Siirtosaamiset

Avustussaamiset 1 101 1 310

Tuloverosaaminen 7 914 0

Johdannaissopimukset 273 68

Jaksotettavat kulut 2 627 2 347

Muut siirtosaamiset 9 436 1 379

Siirtosaamiset yhteensä 21 351 5 105

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 154 575 143 005

Saamiset yhteensä 162 627 152 897

Vuoden 2023 aikana Ponsse Oyj myi Venäjän tytäyhtiön OOO

Ponssen ja sen omistaman Ponsse Centren koko osakekannan

venäläisyhtiö OOO Bisonille. Muut saamiset -erä sisältää kolmen

miljoonan euron myyntihintasaamisen, jonka maksujärjestelyihin

liittyviä käytäntöjä selvitetään yhteistyössä viranomaisten ja

rahoituslaitosten kanssa.

17. Oma pääoma

(1 000 EUR) 2025 2024

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 7 000 7 000

Rahastoanti 0 0

Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000

Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841

Pysyvien vastaavien arvonkorotus,

muutos 0 0

Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841

Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841

Vapaa oma pääoma

Muut rahastot 1.1. 3 458 3 458

Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0

Muut rahastot 31.12. 3 458 3 458

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 273 522 267 602

Omien osakkeiden hankinta 0 0

Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0

Osingonjako -13 990 -15 400

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 259 532 252 201

Tilikauden tulos 12 773 21 321

Vapaa oma pääoma yhteensä 275 763 276 980

Oma pääoma yhteensä 283 604 284 821

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän

omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

169

18. Jakokelpoinen vapaa oma

pääoma

(1 000 EUR) 2025 2024

Voitto edellisiltä tilikausilta 259 532 252 201

Tilikauden tulos 12 773 21 321

Aktivoidut kehittämismenot -25 264 -30 919

Yhteensä 247 042 242 603

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähen-

netään jakokelpoisista varoista.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2025 oli

7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen

0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki

samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouk-

sessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolai-

noja. Emoyhtiöllä on hallussaan 5 046 omaa osaketta. Ponsse

Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepää-

oman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen

liikkeeseenlaskuun.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

(1 000 EUR) 2025 2024

Poistoero 0 0

20. Pakolliset varaukset

(1 000 EUR) 2025 2024

Takuuvaraus 6 445 5 945

21. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2025 2024

Lainat rahoituslaitoksilta 41 000 41 000

Muut lainat 0 0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 41 000 41 000

Ponsse Oyj:llä ei ole velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua.

22. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2025 2024

Lainat rahoituslaitoksilta 10 000 15 000

Muut velat 0 161

Saadut ennakot 997 56

Ostovelat 66 859 54 250

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Konserniostovelat 2 454 1 656

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

yhteensä

2 454 1 656

Muut velat 1 544 1 347

Siirtovelat

Henkilöstökuluvelat 14 385 13 426

Korkojaksotus 287 513

Tuloverovelka 0 1 294

Myynnin rahoitusjärjestelyt 1 845 3 596

Varaosabonusjaksotus 2 307 2 699

Muut siirtovelat 1 912 3 319

Siirtovelat yhteensä 20 736 24 849

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 102 590 97 319

170

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

23. Annetut vakuudet,

vastuusitoumukset ja muut

vastuut

23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet

Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut

(1 000 EUR) 2025 2024

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 435 1 250

Myöhemmin maksettavat 1 853 1 447

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

yhteensä 3 287 2 697

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin

kuuluvien yritysten puolesta

(1 000 EUR) 2025 2024

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

annetut takaukset 14 376 17 226

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä

ulkopuolisten velkojen suojaksi. Lisäksi emoyhtiö on kirjallisesti

sitoutunut tukemaan Brasilian tytäryhtiötä taloudellisesti ja

toiminnallisesti sen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

23.4 Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa

eläkevakuutusyhtiössä.

Yhtiöllä on käytössä toimitusjohtajalle ja rajatuille strate-

gisessa roolissa oleville henkilöille lisäeläkejärjestely, joka on

lakisääteisen eläkkeen lisäksi maksettava lakisääteistä eläkettä

täydentävä eläke-etuus.

23.5 Muut vastuusitoumukset

(1 000 EUR) 2025 2024

Takaukset muiden puolesta 1 500 2 921

Takaisinostovastuut 284 356

Muut vastuut 4 711 4 915

Muut vastuusitoumukset yhteensä 6 494 8 191

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista teke-

miään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö

vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on

4 473 435 euroa (4 721 572 euroa) ja viimeinen tarkistus-

vuosi on 2035 (2034), ja tämä sisältyy edellä esitettyyn Muut

vastuut -kohtaan.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(1 000 EUR) 2025 2024

Valuuttatermiinit

Käypä arvo -177 -1 224

Kohde-etuuden arvo 72 761 57 034

Korkojohdannaiset

Käypä arvo 391 877

Kohde-etuuden arvo 28 000 28 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja

korkoriskeiltä suojautumiseen.

171

24. Lähipiiritapahtumat

Lähipiirin määrittely

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyritys sekä

johdon avainhenkilöinä hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryh-

män jäsenet sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja

yrityskytköksensä.

Lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet sekä lähipiirilainat

Yhtiöllä on tavanomaista liiketoimintaa konserniyhtiöiden

välillä liittyen metsäkoneiden ja palveluiden myyntiin, varaosiin,

ohjelmistopalveluihin, huoltoon sekä hallinnollisiin tukipalveluihin.

Kaikki liiketoimet on toteutettu markkinaehtoisesti.

Tarkemmat tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty

liitetiedossa 14. Sijoitukset.

LIIKETOIMET TYTÄRYHTIÖIDEN KANSSA

(1 000 EUR) 2025 2024

Myynnit 248 572 210 788

Ostot 22 254 21 252

Lähipiirilainat

Yhtiö on myöntänyt tytäryhtiöille lainoja yhteesä 12,1 miljoonaa

euroa konsernirahoituksen normaalien ehtojen mukaisesti.

Lainojen korot perustuvat konsernin sisäisesti määrittele-

mään kiinteään korkoon markkinaehtoisuus huomioiden.

Tytäryhtiöille annetut vastuusitoumukset on esitetty liitetie-

tojen kohdassa 23.3.

Palkkiot ja etuudet johdon avainhenkilöille

Tiedot hallituksen ja toimitusjohtajan palkisemisesta on esitetty

liitetiedossa 7. Johdon palkat ja palkkiot

Palkkiot perustuvat yhtiön palkitsemisjärjestelmiin eivätkä

sisällä poikkeavia etuuksia.

Yhtiöllä ei ole lähipiirilainoja johdon avainhenkilöille tai heidän

määräysvaltayhteisöilleen.

Poikkeavat tai ei-markkinaehtoiset ehdot

Tilikaudella 2025 konsernilla ei ole ollut poikkeavin ehdoin toteu-

tettuja lähipiiritapahtumia.

172

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymi-

sen jälkeen tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka

vaikuttaisivat osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2

§:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn

osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 247 041 678,72 euroa,

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

HALLITUKSEN VOITONJAKO-

EHDOTUS JA ALLEKIRJOITUKSET

josta tilikauden voitto oli 12 773 250,30 euroa.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta eli

yhteensä 15 397 224,70 euroa.

Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään

231 644 454,02 euroa.

antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien

yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tulok-

sesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuus-

tekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen

sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain

7 luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Vieremällä 9 maaliskuuta 2026

Jarmo Vidgren

hallituksen puheenjohtaja

Mammu Kaario Matti Kylävainio

Ilpo Marjamaa Juha Vanhainen

Terhi Koipijärvi

Juha Vidgren

Juho Nummela

toimitusjohtaja

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös

ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpää-

tös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai

tappiosta.Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan

Hallituksen voitonjakoehdotus

173

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 9. maaliskuuta 2026

KPMG Oy Ab

Tilintarkastusyhteisö

Ari Eskelinen

KHT

174

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen

tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös

sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman

oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,

mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,

rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin

taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toi-

minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien sään-

nösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin

kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-

tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-

tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet

EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-

palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme

olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen amma-

tilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden

luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä to-

dettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa

tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu

arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta

tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.

Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet,

jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia

tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuute-

na kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme

siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista

erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2

kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheelli-

syyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannal-

ta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin

siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arvi-

ointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta

suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

175

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

KONE- JA HUOLTOPALVELUMYYNNIN TULOUTUS (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2.1 JA 2.2)

• Merkittävin osa, 75 %, konsernin liikevaihdosta muodostuu

konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana

määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen

mukaisesti.

• Konsernin liikevaihdosta 22 % muodostuu

huoltopalvelumyynnistä. Pitkäaikaiset huoltopalvelusopimukset

tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto

vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita.

• Sekä kone- että huoltopalvelumyynnin oikea-aikaiseen

tuloutukseen sisältyy riski siitä, että ne on tuloutettu joko liian

aikaisin tai liian myöhään.

• Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä sekä virheellisen

tuloutushetken riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen

liikevaihtoon on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskenta-

periaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin

keskittyen erityisesti kone- ja huoltopalvelumyyntiin.

• Liikevaihdon tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin

liittyviä avainkontrolleja ja tehneet analyyttisiä sekä

aineistotarkastustoimenpiteitä.

• Olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista

tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin,

toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.

• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet

vertaamalla otoksen tilikauden päättymisen lähettyvillä

kirjattuja myyntitapahtumia-, -laskuja, toimitusasiakirjoja ja niiden

toimitusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden

2026 alun hyvityslaskuja.

• Lisäksi olemme arvioineet liikevaihtoa koskevien

konsernitilinpäätöksen liitetietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS – VAIHTOKONEVARASTO SEKÄ AINE- JA TARVIKEVARASTO (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4.4)

• Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden

lopussa n. 240 miljoonaa euroa muodostaen 42 % taseen

loppusummasta. Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta n. 73 %

koostuu aine- ja tarvikevarastosta sekä vaihtokoneista.

• Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä

alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään

keskihintamenetelmällä.

• Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus sisältää

johdon harkintaa ja arvionvaraisuutta todennäköisestä

nettorealisointiarvosta.

• Vaihto-omaisuuden raportoinnin oikeellisuuden (määrä ja

yksikköhinta) varmistamisessa korostuvat tietojärjestelmien ja

sisäisen kontrollin toimivuus.

• Näistä syistä johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on ollut

tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostukseen liittyen

olemme testanneet keskeisiä kontrolleja sekä suorittaneet

analyyttisiä ja aineistotarkastustoimenpiteitä.

• Olemme muodostaneet käsityksen epäkuranttiusmallin

periaatteista ja toiminnasta, ja arvioineet johdonmukaisuutta

laskentasääntöjen soveltamisessa sekä tehtyjen

arvonalentumiskirjausten riittävyyttä.

• Olemme analysoineet vaihtokonevaraston arvostusperiaatteita.

Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta ja

vertasimme valittujen vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin

jälleenmyyntihintoihin.

• Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin

valituissa toimipaikoissa ja arvioineet inventointiprosessien

asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

176

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-

sesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpää-

töksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat

myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole vää-

rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös

on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laadi-

taan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastusker-

tomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on

korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen

virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilin-

päätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perus-

taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar-

kastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimin-

taa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-

nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkas-

tustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin

sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden

asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitus-

johtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen

oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimam-

me tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen

siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää

olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.

Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuk-

sessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta

koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.

Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidens-

siin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin

johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta

ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana

olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja

riittävän kuvan.

— Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen

hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkas-

tuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta talou-

dellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkas-

tusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,

valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslau-

sunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilin-

tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdol-

liset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että

olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

177

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vai-

kuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuk-

sessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan

julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskerto-

muksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten

voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta

viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointi-

velvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana

27.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.

Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikerto-

mukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätös-

tä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saa-

vamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio

tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpää-

töksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietä-

myksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti

virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme

on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestä-

vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7

luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-

takertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamam-

me työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa in-

formaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava

tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 9. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Ari Eskelinen

KHT

178

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

KESTÄVYYSRAPORTIN

VARMENNUSKERTOMUS

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus

ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystar-

kastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta-

mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Ponsse Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

— konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja

esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,

mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty

prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointi-

standardien mukaista raportointia varten,

— siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

— sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel-

liseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin

laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä

olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksi-

annon, jonka kohteena on Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyys-

raportointistandardeja (ESRS), sekä

2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuk-

sen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-

lassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Ponsse Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1

momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin

merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa

kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin

lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaati-

musten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentami-

sen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvä-

listä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)

”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan

taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleis-

luontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar-

kemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

179

ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,

että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja

olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar-

muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdis-

tämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä

tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-

standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia

tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava

yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen,

sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten

perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen,

koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla

tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadak-

semme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysra-

portissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmen-

nuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konserni-

kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE

3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheelli-

syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset var-

mennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin

sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olen-

nainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää ha-

vaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritet-

tavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,

ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan

sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta

olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun

varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden

taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin

suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

— Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysra-

portin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista

vastaavia henkilöitä.

— Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta

arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista sekä

kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa

ESRS-standardien vaatimuksiin.

— Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen

keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskei-

sistä prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.

— Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen

tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin

ja toimintaperiaatteisiin.

— Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja

asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kon-

sernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

— Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.

— Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia kestävyys-

seikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-

standardien vaatimuksiin.

— EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen proses-

sista, jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset taloudel-

liset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen

säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 9. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Kestävyystarkastusyhteisö

Anna-Riikka Maunula

KRT

180

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN

RAPORTTI PONSSE OYJ:N ESEF-

TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Ponsse Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-

annon, jonka kohteena on Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0)

komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpää-

tös 7437000IQJS6ZC1FR041-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta

1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän

vastuuseen kuuluu

— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen

sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen

päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ko-

mission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen

keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-ti-

linpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mu-

kaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia

ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otet-

tava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mu-

kaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien se-

kä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti

varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadit-

tu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission

teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuu-

dessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoi-

meksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi

siitä,

— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen pää-

laskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission tek-

nisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen lii-

tetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään

yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat

tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen,

onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkea-

maa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntom-

me perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona

esitämme, että Ponsse Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

7437000IQJS6ZC1FR041-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin

merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Lausuntomme Ponsse Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu

tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 9.3.2026. Tällä raportilla

emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai

muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Ari Eskelinen

KHT

181

SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUS-

JÄRJESTELMÄSTÄ

SISÄLLYS

Johdanto �� 184

Ponssen johto ja hallinto �� 184

Yhtiökokous �� 185

Hallitus �� 185

Toimitusjohtaja �� 188

Toimitusjohtajan sijainen �� 188

Johtoryhmä �� 188

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet �� 189

Muut tiedot �� 190

Tilintarkastus�� 190

Sisäpiirihallinto �� 190

Lähipiiriliiketoimet�� 190

182

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

183

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Sisäinen valvonta &

riskienhallinta

Tilintarkastus

Sisäinen tarkastus

184

Tämä selvitys Ponsse Oyj:n (”yhtiö” tai ”Ponsse”)

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistaman Suomen listayh-

tiöiden hallinnointikoodin 2025 (”hallinnointikoodi”) mukaisesti�

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä

kertomuksena ja julkistettu samanaikaisesti tilinpäätöksen ja

hallituksen toimintakertomuksen kanssa� Hallinnointikoodi 2025

on saatavilla osoitteessa www�cgfinland�fi/hallinnointikoodi�

Ponsse on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osak-

keet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki

Oy:ssä (Helsingin pörssi)� Ponsse noudattaa yhtiön hallin-

noinnissa Suomen lainsäädäntöä sekä sen nojalla annettuja

säädöksiä ja määräyksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä, Helsingin pörs-

sin sääntöjä ja suosituksia pörssiyhtiöihin soveltuvin osin sekä

Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita� Ponsse nou-

dattaa hallinnointikoodin suosituksia ilman poikkeuksia�

Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että tämä selvitys on

annettu ja että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen

kanssa� Selvitys on saatavilla Ponssen internetsivuilla osoittees-

sa https://www�ponsse�com/fi/yhtio/sijoittajat/hallinnointi#/

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisen yhteydessä�

Yhtiön lakisääteisiä toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja

toimitusjohtaja, joiden tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen

osakeyhtiölain mukaisesti� Yhtiön toimintojen koordinoinnista ja

operatiivisesta johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan

apuna toimiva johtoryhmä�

JOHDANTO

PONSSEN JOHTO JA HALLINTO

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

185

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä toimielin, jossa osakkeen-

omistajat käyttävät päätösvaltaansa sekä puhe-, kysely- ja

äänioikeuttaan� Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjes-

tyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa

seuraavat:

• tilinpäätöksen vahvistaminen

• taseen osoittaman voiton käyttäminen

• hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan

päättäminen

• hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta

päättäminen

• palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin hyväksyminen

neuvoa-antavasti

• tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valin-

ta, sekä näiden palkkiosta päättäminen�

Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa yhtiön

hallituksen päättämänä päivänä, kuitenkin ennen kesäkuun

loppua� Kokouspaikkana toimii Vieremä, Iisalmi tai Kajaani�

Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus� Yhtiökokouskutsu

julkistetaan Ponssen internetsivuilla ja hallituksen niin päättäes-

sä yhdessä laajalevikkisessä sanomalehdessä aikaisintaan kolme

(3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää

ennen yhtiökokousta� Esityslista ja muut yhtiökokoukseen liittyvät

asiakirjat ovat saatavilla internetsivuilla viimeistään kaksikym-

mentäyksi (21) päivää ennen yhtiökokousta� Saadakseen osal-

listua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava

yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi

olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta�

Osakkeenomistaja voi myös esittää asioita lisättäväksi

yhtiökokouksen asialistalle, mikäli asia kuuluu yhtiökokouksen

toimivaltaan ja hallitukselle on esitetty kirjallinen pyyntö asian

lisäämisestä asialistalle viimeistään yhtiön asettamaan päivä-

määrään mennessä, joka saa olla aikaisintaan neljä viikkoa ennen

kokouskutsun julkaisemispäivää� Osakkeenomistajan oikeudesta

saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, osakkeen-

omistajien oikeudesta osallistua yhtiökokoukseen ja muista yh-

tiökokoukseen liittyvistä asioista kerrotaan tarkemmin Ponssen

internetsivuilla� Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, jos

hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai

osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenes-

osa kaikista osakkeista, sitä vaativat�

Vuonna 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin Vieremällä

8�4�2025� Kokoukseen osallistui 145 osakkeenomistajaa joko

ennakkoon äänestäneenä tai kokouspaikalla henkilökohtaisesti

tai lakimääräisen edustajan tai valtuutetun asiamiehen edusta-

mana� Kokouksessa oli edustettuna 21 790 282 osaketta ja

ääntä, eli noin 78 % yhtiön kaikista yhtiökokouksen täsmäytyspäi-

vänä rekisteröidyistä osakkeista ja niiden tuottamista äänistä�

Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ovat saata-

villa Ponssen internetsivuilla� Vuonna 2025 ei pidetty ylimääräi-

siä yhtiökokouksia�

Hallitus

Toimivalta, kokoonpano ja tehtävät

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon

yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu vähintään viisi ja enintään

kahdeksan jäsentä� Hallituksen toimikausi kestää seuraavaan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen� Yhtiön hallitus valitaan

vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat säännöllisesti arvioida

hallituksen ja sen jäsenten toimintaa� Hallitus valitsee keskuudes-

taan puheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin

usein kuin yhtiön asiat sitä edellyttävät�

Hallituksen toimivaltaan sisältyy yhtiön hallinnon ja toiminnan

asianmukainen järjestäminen sekä kirjanpidon ja varainhoidon

valvonnan järjestäminen� Hallitukselle kuuluvat yhtiön toimin-

nan laajuus ja laatu huomioon ottaen asiat, jotka ovat taloudel-

lisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittäviä ja

laajakantoisia�

Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat muun muassa:

• yhtiön strategian ja riskienhallintapolitiikan hyväksyminen

• vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen

• puoli- ja osavuosikatsausten sekä tilipäätösten käsittelemi-

nen ja hyväksyminen mukaan lukien hallituksen toimintaker-

tomukset sisältäen kestävyysraportoinnin tiedot, ja edelleen

näitä koskevat pörssitiedotteet

• toimitusjohtajan nimittäminen ja tarvittaessa erottaminen

sekä toimitusjohtajan taloudellisten etuuksien hyväksyminen

• muiden johtoryhmän jäsenten nimitysten vahvistaminen

• toimitusjohtajan toiminnan seuranta ja arviointi sekä toimi-

tusjohtajan palkitsemisesta päättäminen

• yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmien periaatteista

sekä osakkeiden tai optio-oikeuksien jaon ehdoista ja jaosta

päättäminen voimassaolevan palkitsemispolitiikan puitteis-

sa sekä järjestelmien toteutumisen seuraaminen

• toiminnan tulosten seurantaan ja riskienhallintaan tarkoitet-

tujen suunnittelu-, tiedotus- ja valvontajärjestelmien riittävyy-

den varmistaminen

• tilintarkastuksen, kestävyysraportoinnin sekä kestävyysra-

portointivarmentamisen seuraaminen ja arviointi

• tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippu-

mattomuuden seuraaminen ja arviointi sekä tilintarkastajan ja

kestävyysraportoinnin varmentajan yhtiölle tarjoamien muiden

kuin tilintarkastuspalveluiden ja kestävyysraportoinnin varmen

tamiseen liittyvien palveluiden hyväksyttävyyden arviointi

186

• yhtiökokousten koolle kutsuminen ja ehdotusten tekeminen

yhtiökokoukselle

• yhtiön normaaliin liiketoimintaan kuulumattomien, ei-ta-

vanomaisin markkinaehdoin toteuttavien lähipiiritoimien

hyväksyminen

• keskeisten liiketoimintaa ohjaavien politiikkojen ja ohjeiden

hyväksyminen mukaan lukien eettiset toimintaohjeet, tiedo-

nantopolitiikka sekä sisäpiiriohje, sekä näiden toteutumisen

seuranta ja

• muista kuin päivittäiseen toimintaan liittyvistä asioista päät-

täminen, kuten päätökset merkittävistä investoinneista, yri-

tysostoista ja -myynneistä sekä yhteisyrityksistä ja merkittä-

vistä rahoitusjärjestelyistä�

Jäsenten valintaperusteet ja kokoonpanon moni-

muotoisuus

Hallituskokoonpanoa ja hallituksen palkkioita koskevat ehdotuk-

set valmistelevat osakkeenomistajat, jotka edustavat yhteensä yli

viittäkymmentä prosenttia (50 %) yhtiön osake- ja äänimäärästä�

Uudet hallituksen jäsenet perehdytetään tehtäviinsä tarkoituk-

senmukaisessa laajuudessa heidän taustansa ja kokemuksensa

huomioon ottaen�

Yhtiön hallitukseen valittavilla on oltava tehtävän edellyttämä

pätevyys ja mahdollisuus käyttää toimen hoitamiseen riittävästi

aikaa� Jäsenillä on oltava halua omistautua Ponsselle, ja heidän

on voitava noudattaa yhtiön arvoja� Yleisistä kelpoisuusehdois-

ta noudatetaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään� Jäsenille ei

ole asetettu yhtiöjärjestyksessä erityisiä kelpoisuusehtoja, kuten

yläikärajaa�

Kokonaisuutena arvioiden hallituskokoonpanolta edellytetään

riittävän monipuolista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehok-

kaaseen hoitamiseen� Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan

täydentävä koulutus ja kokemus� Kokoonpanon valmistelussa kiin-

nitetään huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin ja näi-

den tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon tulee suh-

teutua yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan ja kehitysvai-

heeseen� Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien näkökulmalle�

Hallituksen monimuotoisuus edistää avointa keskustelukult-

tuuria ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin�

Monimuotoisuutta tukee ikä- ja sukupuolijakauman, koulutustaus-

tan sekä työ- ja kansainvälisen kokemuksen huomioon ottaminen�

Tavoitteena on valita hallituksen jäseniksi henkilöitä, joiden osaa-

minen, tausta ja näkemykset eroavat toisistaan� Näin varmiste-

taan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön kehitys ja hyvä hallinnointi�

Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä hallituksen moni-

muotoisuutta entisestään�

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2025 valitussa Ponssen

hallituksessa olivat edustettuina molemmat sukupuolet, kuten

aiempinakin vuosina� Hallituksessa oli seitsemän jäsentä, joista

naisia oli kaksi (29 %) sekä miehiä viisi (71 %)� Hallituksen jäsen-

ten ikäjakauma vaihteli 50 ikävuodesta 64 ikävuoteen� Jäsenten

koulutus- ja työtaustat kattavat metsä- ja toimialaosaamisen

lisäksi taloudellista, lainopillista, teknillistä, kansainvälistä, stra-

tegista sekä myynti-, markkinointi- ja vastuullisuusosaamista�

Hallituksen jäsenet olivat toimineet laaja-alaisesti myös muissa

luottamustehtävissä� Hallituksen jäsenten esittelyt löytyvät yhti-

ön internetsivuilta�

Ponssen hallitus vuonna 2025 edustaa riittävää ja tarvitta-

vaa osaamista ja kokemusta sekä monimuotoisuutta asetettu-

jen tavoitteiden mukaan�

Kokoontuminen ja toiminta

Hallitus kokoontuu säännöllisesti noin 10 kertaa vuodessa

ja lisäksi puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat

sitä edellyttävät� Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen

jäsenistä on paikalla kokouksessa� Toimitusjohtajalla on oikeus

olla kokouksissa läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa, ellei hallitus

poikkeuksellisesti toisin päätä� Myös muu yhtiön johtoon kuuluva

henkilö voidaan kutsua kokouksiin�

Sisäistä työskentelyä ja toimintaa ohjaa lainsäädännön ja yh-

tiöjärjestyksen lisäksi hallituksen työjärjestys, jossa kuvataan

muun muassa hallituksen tehtäviä ja kokouskäytäntöjä�

Hallituksen tavoitteena on arvioida toimintaansa ja työsken-

telytapojaan säännöllisesti� Arviointi voidaan toteuttaa joko si-

säisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa�

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota hallituksen työskentelyssä

mahdollisesti ilmenneisiin epäkohtiin, ja tarkastelun kohteena

voivat olla esimerkiksi hallituksen kokoonpano ja toiminta ryhmä-

nä sekä toiminnan tehokkuus� Varsinaisessa yhtiökokouksessa

2025 valittu Ponssen hallitus toteutti itsearvioinnin marras-

kuussa 2025�

Tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen ko-

kouksiin on esitetty jäljempänä taulukossa�

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yh-

tiöstä, ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen

jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista�

Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuutta hallinnointikoo-

din suosituksen 10 mukaisesti� Arvioinnin toteuttamista varten

hallituksen jäsenet toimittavat hallitukselle riittävät tiedot riippu-

mattomuutensa arvioimiseksi, ilmoittavat mahdolliset arviointiin

vaikuttavat muutokset olosuhteissaan sekä esittävät oman arvi-

onsa riippumattomuudestaan� Jos jäsenen riippumattomuudes-

sa tapahtuu toimikauden aikana muutoksia, tiedot päivitetään

yhtiön internetsivuille� Hallitukseen ehdolla oleva jäsen antaa riit-

tävät tiedot ja arvion riippumattomuudestaan merkittävimmille

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Hallitus 31.12.2025

Hallituksen jäsen Sukupuoli

Syntymä-

vuosi Koulutus Päätoimi

Hallituksessa

vuodesta

Osakeomistus

31.12.2025

Jarmo Vidgren,

puheenjohtaja

mies 1975 Markkinointimerkonomi Ponsse Oyj,

hallituksen puheenjohtaja

2020 3 684 263 kpl

Mammu Kaario,

varapuheenjohtaja

nainen 1963 Varatuomari, MBA Hallitusammattilainen 2010 4 500 kpl

Terhi Koipijärvi nainen 1967 Maatalous- ja metsätieteiden

maisteri (MMM), metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava neuvonantaja,

yritysvastuu ja strategia

2023 0 kpl

Matti Kylävainio mies 1974 KTM Keitele Timber Oy,

toimitusjohtaja

2016 0 kpl

Ilpo Marjamaa mies 1961 DI,

tuotantotekniikka

Ponsse Oyj,

hallituksen jäsen

2022 0 kpl

Juha Vanhainen mies 1961 DI,

prosessitekniikka

Ponsse Oyj,

hallituksen jäsen

2018 0 kpl

Juha Vidgren

(8�4�2025 alkaen)

mies 1970 Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj,

hallituksen jäsen

2025 6 207 000 kpl

Jukka Vidgren

(8�4�2025 saakka)

mies 1983 Medianomi, AMK Mutant Koala Pictures,

toimitusjohtaja

2011 3 764 778 kpl

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2025 ja jäsenten riippumattomuus

Jäsen Osallistuminen (kertaa) Osallistumis-% Riippumattomuus yhtiöstä

Riippumattomuus merkittävistä

osakkeenomistajista

Jarmo Vidgren (m) 10/10 100 Ei Ei

Mammu Kaario 10/10 100 Kyllä Kyllä

Terhi Koipijärvi 10/10 100 Kyllä Kyllä

Matti Kylävainio 10/10 100 Kyllä Kyllä

Ilpo Marjamaa 10/10 100 Kyllä Kyllä

Juha Vanhainen 10/10 100 Kyllä Kyllä

Juha Vidgren

(8�4�2025 alkaen)

6/8 75 Ei Ei

Jukka Vidgren

(8�4�2025 saakka)

2/2 100 Kyllä Ei

osakkeenomistajille, jotka valmistelevat ehdotusta hallituksen

kokoonpanosta�

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2025 valitusta Ponssen hal-

lituskokoonpanosta riippumattomia yhtiöstä olivat kaikki hallituk-

sen jäsenet lukuun ottamatta Jarmo Vidgreniä ja Juha Vidgreniä�

He toimivat vuoden 2025 aikana konsulttitehtävissä yhtiölle�

Viisi hallituksen jäsentä on riippumattomia yhtiön merkittävis-

tä osakkeenomistajista: Mammu Kaario, Terhi Koipijärvi, Matti

Kylävainio, Ilpo Marjamaa ja Juha Vanhainen� Jarmo Vidgren ja

Juha Vidgren ovat yhtiön merkittäviä osakkeenomistajia�

Hallituksen jäsenistä Mammu Kaario on ollut hallituksen jä-

senenä yhtäjaksoisesti 16 vuotta� Hallituksen tekemän koko-

naisarvion perusteella hallituksen jäsenen riippumattomuus ei

ole vaarantunut pitkän hallitusjäsenyyden vuoksi, eikä ole ha-

vaittu muita seikkoja tai tekijöitä, jotka heikentäisivät jäsenen

riippumattomuutta�

Valiokunnat

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2025 valittu Ponssen hallitus ei

perustanut valiokuntia�

187

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää ja tarvittaessa erottaa hallitus�

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa

hallituksen antamien ohjeiden ja voimassa olevien lakien ja

muun sääntelyn mukaisesti� Toimitusjohtaja vastaa siitä, että

yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on järjestetty

luotettavalla tavalla� Näiden tehtävien ohella toimitusjohtaja:

• vastaa liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta

• antaa hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen

hallituksen tehtävien hoitamiseksi

• toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa sekä

• vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta�

Yhtiön toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana on

toiminut 1�6�2008 alkaen Juho Nummela�

Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehty toimitusjohtajaso-

pimus voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta�

Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta� Jos yhtiö irtisanoo so-

pimuksen, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanomisajalta mää-

räytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi 12 kuukauden

rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen� Toimitusjohtaja on tulos-

palkkiojärjestelmän piirissä, ja hänen palkkionsa perustuu halli-

tuksen hyväksymään tulostavoitteeseen� Toimitusjohtajan palkit-

semisesta kerrotaan Ponsse Oyj:n palkitsemisraportissa�

Toimitusjohtajan sijainen

Yhtiön toimitusjohtajan sijainen on talousjohtaja Petri Härkönen�

Johtoryhmä 31.12.2025

Johtoryhmän jäsen Sukupuoli Tehtävä Koulutus

Johtoryhmän

jäsen alkaen

Yhtiössä

alkaen

Osakeomistus

31.12.2025

Juho Nummela

s� 1977

mies Toimitusjohtaja,

CEO

TkT 2�1�2005 2002 89 349 kpl

Petri Härkönen

s� 1969

mies Talousjohtaja,

CFO, toimitusjohtajan sijainen

DI 1�10�2009 2009 7 670 kpl

Juha Inberg

s� 1973

mies Teknologia- ja

tuotekehitysjohtaja

TkT 1�1�2009 2003 14 950 kpl

Tiina Kautonen

s� 1973

nainen Henkilöstöjohtaja Tradenomi 1�1�2023 2023 1 576 kpl

Marko Mattila

s� 1973

mies Myynti-, huolto- ja

markkinointijohtaja

Metsätalous

insinööri, MBA

1�6�2020 2007 2 332 kpl

Tapio Mertanen

s� 1965

mies Huoltopalvelu-

johtaja

Teknikko, MTD 3�5�2010 1994 1 200 kpl

Katja Paananen

s� 1971

nainen Vastuullisuus-

johtaja

FM 16�1�2023 1999 1 918 kpl

Miika Soininen

s� 1981

mies Johtaja, Digitaaliset

palvelut ja IT

Tekniikan yo 1�12�2020 2018 1 068 kpl

Tommi Väänänen

s� 1973

mies Johtaja,

toimitusketju

Insinööri (AMK) 1�10�2013 2013 8 152 kpl

Johtoryhmä

Johtoryhmän pääasiallinen tehtävä on avustaa toimitusjohtajaa�

Pääsääntöisesti viikoittain, mutta vähintään kerran kuukaudessa

kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen

strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, vuosittaisen

toimintasuunnitelman laatimisessa, operatiivisessa johtami-

sessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa�

Johtoryhmän jäsenet seuraavat ja tarkistavat aika ajoin yhtiön

sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, jotka koskevat

muun muassa raportointia, taloushallintoa, investointeja,

riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja,

teollisoikeuksia, sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laa-

tuasioita, ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeis-

tusta ja viestintää� Johtoryhmä vastaa hallituksen hyväksymien

keskeisten Ponssen toimintaa ohjaavien politiikkojen ja ohjeiden

toimeenpanosta�

188

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

189

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄT

SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVAT

JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN

PÄÄPIIRTEET

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riski-

enhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että ne tuottavat

riittävän varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta

sekä varmistavat, että soveltuvia lakeja ja säädöksiä on nou-

datettu� Ponssen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan pro-

sessit noudattavat soveltuvin osin COSO 2013 -viitekehyksen

(Committee of Sponsoring Organizations) periaatteita�

Valvontaympäristö

Sisäisen valvonnan lähtökohtana on valvontaympäristö� Yhtiön

sisäinen valvonta perustuu osakeyhtiölakiin, yhtiötä koskevaan

muuhun sääntelyyn sekä yhtiön omiin hyväksyttyihin toimintape-

riaatteisiin� Ponssen perusarvot – välitämme aidosti, teemme

asiakkaalle, olemme sanamme mittaisia ja uudistumme innolla

– toimivat perustana kaikelle Ponssen toiminnalle� Yhtiön toimin-

taa ohjaavat konsernin hallinto- ja johtamisrakenteet sekä keskei-

set ohjeet, kuten hallinnointiperiaatteet, tiedonantopolitiikka ja

eettinen toimintaohje (Code of Conduct)�

Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan

periaatteiden määrittelystä ja valvonnasta sekä arvioi sisäi-

sen valvonnan toimivuutta osana hallituksen valvontatehtävää�

Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja käy-

tännön toteutuksesta yhdessä muun johdon kanssa�

Sisäinen valvonta kattaa ne menettelytavat ja prosessit, joi-

den avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön toiminta on yhtiön

hallinnointiperiaatteiden, eettisten ohjeiden sekä soveltuvan lain-

säädännön ja viranomaisohjeiden mukaista� Sisäisen valvonnan

tavoitteena on tukea johdon päätöksentekoa tuottamalla oikeita

ja riittäviä tietoja sekä varmistaa yhtiön resurssien ja omaisuu-

den asianmukainen käyttö�

Riskien arviointi

Ponssen riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön taloudel-

lisen raportoinnin luotettavuutta sekä varmistaa, että yhtiön

julkistamat taloudelliset tiedot antavat olennaisesti oikean kuvan

yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta� Riskienhallinta on

osa yhtiön sisäistä valvontaa ja tukee taloudelliseen raportointiin

liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa�

Riskienhallintaprosessissa tunnistetaan ja arvioidaan

säännöllisesti ne riskit, jotka voivat vaikuttaa taloudellisen

raportoinnin oikeellisuuteen, ajantasaisuuteen ja kattavuuteen�

Arvioinnissa huomioidaan muun muassa konserniraportointiin

liittyvät prosessit, laskentaperiaatteiden soveltaminen, merkit-

tävät kirjanpidolliset arviot sekä taloushallinnon järjestelmät ja

manuaaliset työvaiheet� Riskienhallintaprosessiin sisältyy toi-

minto- ja yksikkökohtaisten raportointiriskien kartoittaminen,

niiden arviointi sekä tunnistettujen riskien huomioiminen osana

taloudellisen raportoinnin sisäisiä kontrolleja� Riskienhallintaa

toteutetaan ja seurataan osana taloushallinnon ja johdon

raportointikäytäntöjä�

Yhtiön johto tunnistaa ja arvioi keskeiset liiketoimintariskit,

jotka esitellään yhtiön hallitukselle osana strategiaprosessia�

Myös sisäinen tarkastus ja tilintarkastus arvioivat havaintojaan

kokonaisvaltaisesti, ja voivat tuoda havaitsemansa riskit yhtiön

hallituksen tai muun johdon tietoon asiamukaisia toimenpitei-

tä edellyttäen� Hallitus päättää riskienhallinnan tavoitteista ja

periaatteista, sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintaa koskevat

keskeiset linjaukset� Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan to-

teuttamisen järjestämisestä ja talousjohtaja koordinoi riskien-

hallintaprosessia sekä vastaa siihen liittyvästä raportoinnista�

Ponssen maayhtiöt toteuttavat riskienhallintaa konsernin

ohjeiden mukaisesti osana taloudellista raportointiprosessia�

Taloushallinnon henkilöstö vastaa omalta osaltaan raportoin-

tiriskien tunnistamisesta sekä noudattaa yhtiön raportointiin

liittyviä ohjeita ja menettelytapoja�

Edellä kuvattu riskien arviointi koskee taloudelliseen rapor-

tointiin liittyvää riskienhallintaa� Yhtiön toimintaan liittyvien kes-

keisten liiketoimintariskien ja niiden hallinnan kuvaus esitetään

hallituksen toimintakertomuksessa�

Valvontatoiminnot

Valvontatoiminnot ovat menettelyjä ja käytäntöjä, joiden avulla

pyritään estämään, havaitsemaan ja korjaamaan taloudelliseen

raportointiin liittyviä virheitä ja poikkeamia� Valvontatoimia

toteutetaan konsernissa kaikilla organisaatiotasoilla osana

keskeisiä liiketoiminta- ja taloushallinnon prosesseja�

Sisäinen valvonta jakautuu ennaltaehkäiseviin, päivittäisiin

ja jälkikäteisiin valvontatoimiin, joihin kuuluvat muun muassa

toimintaperiaatteiden määrittely, toiminnan ohjaus ja kontrollit

sekä seuranta osana raportointia ja strategiaprosessia�

Yhteenveto sisäisen valvonnan rooleista

Toimija Sisäisen valvonnan tehtävä

Hallitus Valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä sekä saa säännöllisesti tietoja taloudellisen raportoinnin valvonnasta�

Toimitusjohtaja Vastaa sisäisen valvonnan käytännön toteutuksesta ja siitä, että valvontatoiminnot on huomioitu yhtiön johtamis- ja

raportointikäytännöissä�

Johtoryhmä Huolehtii siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita ja käytäntöjä noudatetaan omilla vastuualueilla�

Taloushallinto Vastaa taloudellisen raportoinnin valvontakäytännöistä, kuten täsmäytyksistä, raportointikontrolleista ja raportoitujen lukujen

tarkastuksista�

Sisäinen tarkastus Arvioi ja varmistaa ohjaus- ja valvontajärjestelmän toimivuutta sekä raportoi havainnoista hallitukselle�

Sisäinen tiedottaminen ja viestintä

Ponssen tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen

viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus�

Nämä periaatteet tukevat myös taloudellisen raportoinnin katta-

vuuden ja oikeellisuuden varmistamista�

Yhtiön tiedonantopolitiikassa määritellään kuinka ja koska tie-

toa on annettava, kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tark-

kuus ja kattavuus, jotta yhtiötä koskevat tiedonantovelvoitteet

tulevat täytetyiksi� Yhtiöllä on myös sisäpiiriohje ja eettinen toi-

mintaohje (Code of Conduct), joka sisältää ohjeita Ponssen liike-

toimintaympäristöön, työntekijöihin, liikekumppaneihin ja yhteis-

kuntaan kohdistuvista velvollisuuksista�

Käytössä on eettinen ilmoituskanava (ns� whistleblowing-ka-

nava), jonka kautta työntekijät ja ulkopuoliset sidosryhmät voivat

nimettömästi ilmoittaa havaitsemistaan mahdollisista väärinkäy-

töksistä tai niiden epäilyistä� Yhtiön hallituksen nimittämä ryhmä

tutkii kaikki ilmoitetut tapaukset ja raportoi tarvittaessa havai-

tuista epäkohdista johtoryhmälle tai hallitukselle, ottaen huo-

mioon ilmoittajan suojelua koskevan sääntelyn�

Ponssen maaorganisaatiot valmistelevat säännöllisesti joh-

dolle taloudellisia ja operatiivisia raportteja, jotka sisältävät

analyysejä ja selvityksiä taloudellisesta tuloksesta ja riskeistä�

Hallitukselle toimitetaan taloudellisia raportteja vähintään halli-

tuksen säännöllisten kokoontumisten yhteydessä�

Seuranta

Yhtiön taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta

seurataan hallituksen ja toimitusjohtajan toimesta osana yhtiön

säännöllisiä raportointi- ja seurantakäytäntöjä� Hallitus käy läpi

osavuosikatsaukset sekä puolivuosikatsaukset, ja hyväksyy ne

ennen niiden julkaisua� Myös tilinpäätös ja hallituksen toiminta-

kertomus sisältäen kestävyysraportin hyväksytään hallituksessa�

Seurannan tavoitteena on tunnistaa muutokset toimintaym-

päristössä ja prosesseissa, joilla voi olla vaikutusta sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan tarpeisiin�

Seurantaprosessi sisältää kuukausittaisten talousraport-

tien säännöllisen läpikäynnin, jatkuvien ennusteiden ja suunni-

telmien tarkastelun sekä tilintarkastajien mahdolliset raportit�

Hallitukselle raportoidaan lisäksi olennaisten riskialueiden ke-

hityksestä ja suunnitelluista toimista riskien vähentämisek-

si, mikä tukee riskien arviointi- ja valvontaprosessien jatkuvaa

kehittämistä�

Hallitus tai toimitusjohtaja voivat tarvittaessa päättää eril-

lisen tarkastustoimeksiannon toteuttamisesta� Tarkastuksen

laajuus määritellään riskinarvion perusteella� Sisäisessä valvon-

nassa havaitut puutteet raportoidaan toimivalle johdolle ja mer-

kittävät tai vakavat puutteet edelleen hallitukselle�

190

Taloudellisen raportoinnin valvontatoimiin kuuluvat muun

muassa tehtävien ja vastuiden eriyttäminen, hyväksymis- ja val-

tuutusmenettelyt, tilien täsmäytykset, raportoitujen lukujen loo-

gisuusanalyysit sekä konsernijohdon ja liiketoiminta-alueiden

johdon suorittamat taloudellisten raporttien seurannat� Lisäksi

ennusteiden ja raportoitujen lukujen vertailua hyödynnetään ra-

portoinnin oikeellisuuden arvioinnissa�

Ulkoinen valvonta kuuluu yhtiön tilintarkastajalle sekä toimival-

taisille viranomaisille�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

191

MUUT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus toimii yhtiössä riippumattomana varmennus-

ja arviointitoimintona, jonka tehtävänä on arvioida yhtiön sisäisen

valvonnan, riskienhallinnan sekä hallinto- ja johtamisprosessien

toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta� Sisäisen tarkastuksen

avulla tuetaan hallitukselle kuuluvaa valvontatehtävää sekä edis-

tetään yhtiön toiminnan kehittämistä�

Sisäisen tarkastuksen tehtävää hoitaa ulkopuolinen,

yhtiöstä riippumaton palveluntarjoaja� Hallitus määrittää

vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet ja hyväksyy

tarkastussuunnitelman� Sisäinen tarkastus raportoi

tarkastusten tuloksista ja havainnoista säännöllisesti

hallitukselle ja johtoryhmälle�

Sisäinen tarkastus arvioi muun muassa yhtiön

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien

riittävyyttä ja toimivuutta sekä tunnistaa kehityskohteita

valvontajärjestelmässä�

Tilintarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla

Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö sekä

yhtiöstä riippumaton� Tilintarkastajan valitsee varsinainen

yhtiökokous hallituksen ehdotuksen perusteella� Tilintarkastaja

esittelee tilintarkastuksen keskeiset havainnot hallitukselle

vähintään kerran vuodessa� Tilintarkastaja esittelee varsinaiselle

yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomuksen�

Yhtiökokouksessa 2025 Ponsse Oyj:n tilintarkastajaksi valit-

tiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuulliseksi tilin-

tarkastajaksi KHT Ari Eskelinen�

Yhtiökokouksen 2025 päätöksen mukaisesti yhtiön kestä-

vyysraportoinnin varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG

Oy Ab ja kestävyysraportoinnin varmennuksesta vastasi KHT,

KRT Anna-Riikka Maunula�

KPMG Oy Ab

Muut tilintarkas-

tusyhteisöt Yhteensä

Tilintarkastus 232 242 80 614 312 856

Kestävyysraportoinnin

varmennus 45 675 - 45 675

Veropalvelut - 54 770 54 770

Muut palvelut 56 425 68 669 125 094

Yhteensä 334 342 204 052 538 394

Sisäpiirihallinto

Ponsse noudattaa markkinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR)

sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta� Lisäksi yhtiön

hallitus on vahvistanut yhtiön sisäpiiriohjeen, joka koskee koko

konsernia, mukaan lukien hallituksen ja johtoryhmän jäsenet�

Sisäpiirihallinnon koordinoinnista vastaa yhtiön sisäpiirivastaava,

ja hänen varahenkilönään toimii talousjohtaja�

Ponssen hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla, toimitus-

johtajan sijaisella sekä johtoryhmän jäsenillä (“johtohenkilöt”)

ja heidän MAR:ssa määritellyllä lähipiirillään on velvollisuus il-

moittaa Ponssen rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista�

Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään�

Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava Ponsselle

ja Finanssivalvonnalle kaikki Ponssen rahoitusvälineillä tekemän-

sä liiketoimet sen jälkeen, kun niiden yhteenlaskettu arvo ilman

netotusta on saavuttanut 20 000 euroa kalenterivuoden aika-

na, ja Ponsse julkistaa MAR:n mukaisesti ilmoitettavat liiketoi-

met pörssitiedotteella�

Yhtiön johtohenkilöt eivät saa toteuttaa liiketoimia Ponssen

rahoitusvälineillä 30 vuorokautta ennen kunkin osavuosikatsauk-

sen, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista

(suljettu ikkuna)� Lisäksi Ponsse soveltaa kaupankäyntirajoitus-

ta taloudellisten raporttien valmisteluun, laatimiseen ja julkis-

tamiseen osallistuville henkilöille (laajennettu suljettu ikkuna)�

Kaupankäyntirajoituksen piirissä oleville henkilöille ilmoitetaan

rajoituksista ja niihin liittyvistä velvoitteista�

Ponsse ylläpitää hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita niistä hen-

kilöistä, joilla on pääsy tiettyyn hankkeeseen liittyvään sisäpiiritie-

toon� Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkityt henkilöt ovat

kaupankäyntirajoituksen piirissä hankkeen aikana, ja heille ilmoi-

tetaan erikseen luetteloon kuulumisesta�

Ponsse ylläpitää lisäksi pysyviä sisäpiiriläisiä koskevaa luette-

loa henkilöistä, joilla on asemansa tai työnsä perusteella jatku-

vasti pääsy kaikkeen Ponssea koskevaan sisäpiiritietoon� Pysyviä

sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitus-

johtajan sijainen, talousjohtaja sekä hallituksen sihteeri�

Lähipiiritoimet

Yhtiön lähipiiritoimia sääntelevät muun muassa osakeyhtiölaki,

kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 24 sekä hallinnointikoodi�

Yhtiöllä on käytössä konsernin kattavat menettelyt lähipiirin

tunnistamiseksi ja määrittelemiseksi, jotta mahdolliset eturistirii-

dat voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa�

192

Yhtiön lähipiiri määritellään kansainvälisen tilinpäätösstandardin

IAS 24 mukaisesti�

Hallitus seuraa ja arvioi yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketoi-

mia osana hallituksen lakisääteistä valvontatehtävää� Yhtiön hal-

litus päättää sellaisista lähipiiritoimista, jotka eivät kuulu yhtiön

tavanomaiseen liiketoimintaan tai joita ei toteuteta tavanomaisin

kaupallisin ehdoin�

Ponssen taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiritoimia osana

yhtiön normaaleja raportointi- ja seurantamenettelyjä ja rapor-

toi tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavista lähipiiritoimis-

ta hallitukselle� Päätöksentekoprosessit on järjestetty siten,

että esteellisyys- ja eturistiriitatilanteet tunnistetaan ja otetaan

asianmukaisesti huomioon�

Yhtiö julkistaa merkittävät lähipiiritoimet soveltuvan säänte-

lyn mukaisesti pörssitiedotteilla ja esittää lähipiiritoimet vuosit-

tain tilinpäätöksen liitetiedoissa�

Vuonna 2025 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta liiketoiminnasta

poikkeavia tai tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia

lähipiiritoimia�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

193

PALKITSEMISRAPORTTI

SISÄLLYS

Johdanto �� 196

Hallituksen jäsenten palkitseminen 2025�� 198

Toimitus johtajan palkitseminen 2025 �� 199

194

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästäVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus OsakkeenomistajillePalkitsemisraportti

195

196

Palkitsemista koskeva raportointi

Ponsse Oyj:n (”Ponsse” tai ”yhtiö”) palkitsemisraportissa kuva-

taan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen vuonna

2025� Raportin on laatinut Ponssen hallitus� Palkitsemisraportin

tarkoituksena on antaa selkeä ja ymmärrettävä kuva yhtiön pal-

kitsemispolitiikan toteuttamisesta� Varsinainen yhtiökokous hy-

väksyi palkitsemispolitiikan neuvoa-antavalla päätöksellä vuonna

2024 ja se korvasi vuonna 2020 esitetyn palkitsemispolitiikan�

Palkitsemisraportti on laadittu EU:n osakkeenomistajien

oikeuksia koskevan direktiivin ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen

hallinnointikoodin 2025 mukaisesti, ja siitä pidetään vuosittain

neuvoa-antava äänestys yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa�

Yhtiö arvioi ja kehittää palkitsemista koskevaa raportointia

vuosittain muun muassa osakkeenomistajilta saadun palautteen

perusteella� Vuoden 2025 raporttiin on tuotu uudistuksena

toimitusjohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemiseen liittyvät

taulukot�

Palkitsemisen periaatteet vuonna 2025

Ponssen toimielinten palkitseminen perustuu palkitsemispoli-

tiikkaan� Ponssen palkitsemispolitiikan tarkoituksena on yhden-

mukaistaa osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

henkilöstön tavoitteet omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä

aikavälillä� Palkitsemispolitiikkaa valmistellessaan hallitus on

huomioinut osakkeenomistajien näkemykset sekä yhtiön tarpeet

houkutella, sitouttaa ja motivoida ylintä johtoa toteuttamaan

Ponssen liiketoimintastrategiaa� Hallitus seuraa säännönmu-

kaisesti palkitsemisessa käytettyjen suoritusmittareiden tehok-

kuutta varmistaakseen, että ne tukevat Ponssen strategiaa�

Palkitsemispolitiikka perustuu seuraaviin keskeisiin

periaatteisiin:

1� Osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja työn-

tekijöiden edut sovitetaan yhteen

2� Palkitseminen perustuu tulokseen ja avoimuuteen

3� Palkitseminen houkuttelee ja sitouttaa yhtiöön

4� Palkitsemiseen linkittyy vastuullisuus osana yhtiön

strategiaa

Palkitsemispolitiikassa kuvataan palkitsemisen periaatteet sekä

päätöksentekoprosessi� Hallituksen palkitsemista käsittele-

vässä osassa kuvataan palkitsemisen mahdolliset eri muodot�

Toimitusjohtajan osalta kuvataan toimisuhteeseen sovellettavia

keskeisiä ehtoja, lyhyen ja pitkän aikavälin suoritusmittareita

sekä palkitsemiskäytäntöjä rekrytoinneissa ja ylennyksissä�

Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu tilikauden 2025 aikana

eikä tilikaudella ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta

palkkioiden takaisinperintään, maksamisen lykkäämiseen tai

maksamatta jättämiseen� Vuoden 2025 yhtiökokouksessa ei

ollut palkitsemisraporttia koskevaa neuvoa-antavaa äänestystä

jota olisi ollut tarpeen ottaa huomioon palkitsemisraportilla�

JOHDANTO

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Palkitseminen ja Ponssen taloudellinen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana

Taulukossa esitetään hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja keskimääräiselle Ponssen työntekijälle viiden viime vuoden aikana

maksetut palkkiot sekä yhtiön taloudellinen kehitys samana ajanjaksona� Kehitys on kuvattu tunnuslukujen keskimääräistä kehitystä

seuraamalla�

2021 2022 2023 2024 2025

Hallitus, veronalainen vuosipalkkio (tuhatta euroa) 283 311 296 277 283

Muutos edellisvuodesta (%) +7,2 % +9,9 % -4,8 % -6,4 % +2,2 %

Toimitusjohtaja, veronalainen ansio (tuhatta euroa) 517 628 772 924 859

Muutos edellisvuodesta (%) -35,5 % +21,5 % +22,9 % +19,7 % -7,0 %

Henkilöstön keskimääräinen veronalainen vuosiansio (tuhatta euroa)

Emoyhtiö 53 53 53 53 56

Muutos edellisvuodesta (%) +15,2 % +0,0 % +0,0 % +0,0 % +5,7 %

Tytäryhtiöt 33 33 35 34 38

Muutos edellisvuodesta (%) +22,2 % +0,0 % +6,1 % -2,9 % +11,8 %

Ponsse-konsernin taloudellinen kehitys:

Liikevaihto, MEUR

608,3 755,1 821,8 750,4 749,9

Muutos edellisvuodesta (%) +8,4 % +24,1 % +8,8 % -8,7 % -0,1 %

Liiketulos, % liikevaihdosta

8,2 6,2 5,7 4,9 5,6

Liiketulos, MEUR

50,0 46,6 47,2 36,8 41,6

Muutos edellisvuodesta (%) -6,8 % +1,3 % -22,0 % +13,3 %

Henkilöstön palkitseminen on kuvattu ilmoittamalla yhtiön maksamien palkkojen kokonaissumma�

Vuosien 2021–2025 tiedot ovat jatkuvista toiminnoista�

197

Aika Vuosipalkkio, EUR

Jarmo Vidgren,

puheenjohtaja 1�1�–31�12�2025 48 000

Mammu Kaario,

varapuheenjohtaja 1�1�–31�12�2025 45 000

Terhi Koipijärvi 1�1�–31�12�2025 38 000

Matti Kylävainio 1�1�–31�12�2025 38 000

Ilpo Marjamaa 1�1�–31�12�2025 38 000

Juha Vanhainen 1�1�–31�12�2025 38 000

Juha Vidgren 8�4�–31�12�2025 28 500

Jukka Vidgren 1�1�–8�4�2025 9 500

Yhteensä 283 000

Hallituksen palkkioista päättää yhtiökokous� Ponssen osakkeen-

omistajat, jotka edustivat yhteensä yli 50 % yhtiön äänivallasta,

tekivät 8�4�2025 pidetylle varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuk-

sen hallituksen palkitsemisesta� Varsinainen yhtiökokous vahvisti

8�4�2025 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 48 000

euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 45 000 euroa

ja muiden jäsenten vuosipalkkioksi 38 000 euroa� Hallituksen

jäsenten matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuskäytän-

nön mukaisesti�

Vuoden 2025 aikana Jarmo Vidgrenille on maksettu 62 789

euroa myyntiin ja markkinointiin liittyvistä konsulttitehtävistä ja

Juha Vidgrenille 8�4�–31�12�2025 sijoittajasuhteisiin liittyvistä

tehtävistä 11 926 euroa

198

HALLITUKSEN JÄSENTEN

PALKITSEMINEN 2025

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet

Toimitusjohtajan palkitseminen sisältää tyypillisesti seuraavat

osat:

• Kiinteän kuukausittaisen peruspalkan (mukaan lukien luon-

tois- ja muut taloudelliset edut) toimitusjohtajan taitojen,

tietojen ja kokemuksen mukaan�

• Lyhyen aikavälin tulospalkkion, jonka tarkoituksena on kan-

nustaa ja palkita vuotuisten liiketoimintastrategian mukais-

ten tavoitteiden saavuttamisessa sekä kertaluonteisesti

mahdollisesti muusta erityisen hyvästä suoriutumisesta

(maksetaan vuosittain)�

• Pitkän aikavälin tulospalkkion, joka on yleensä tulospe-

rusteinen osakepalkkio� Sen tarkoituksena on yhdistää

osakkeenomistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet yhtiön

arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa toimi-

tusjohtajaa yhtiöön ja tarjota hänelle kilpailukykyinen

yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva

osakepalkkiojärjestelmä�

• Lisäeläke, joka on lakisääteisen eläkkeen lisäksi maksettava

lakisääteistä eläkettä täydentävä eläke-etuus�

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2025

EUR

Kiinteä

rahapalkka Luontoisedut

Lyhyen aikavälin

kannustinohjelmat

(tulospalkkiot)

Pitkän aikavälin

kannustinohjelmat Lisäeläke

Maksetut

palkkiot

yhteensä

Toimitusjohtaja 553 460 13 761 109 846 294 668 250 103 1 221 838

Palkitsemisen osan osuus 45 % 1 % 9 % 24 % 20 % 100 %

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1�6�2008 alkaen Juho

Nummela� Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen

mukaan sopimus voidaan molemminpuolisesti irtisanoa

päättymään kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen�

Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalla on oikeus

irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi

12 kuukauden rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen� Sopimus

päättyy ilman irtisanomisaikaa toimitusjohtajan siirtyessä

eläkkeelle�

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana,

jolloin eläke määräytyy työntekijän eläkelain mukaan�

Vuonna 2025 toimitusjohtajan kiinteä kuukausipalkka oli 1�1�–

30�4�2025 44 303,21 euroa, 1�5�–6�11�2025 45 320,32

euroa ja 7�11�–31�12�2025 45 890,32 euroa� Palkkaan kuu-

luivat luontoisetuna puhelin-, auto- ja polkupyöräetu sekä muita

arvoltaan vähäpätöisiä kertaluonteisia henkilökuntapalkkioita�

Toimitusjohtajalle vuonna 2025 maksetun kiinteän vuosipal-

kan osuus palkitsemisen kokonaismäärästä oli 45 prosenttia ja

lyhyen sekä pitkän aikavälin tulospalkkioiden osuus yhteensä 33

prosenttia� Toimitusjohtajalle maksettu lisäeläke oli noin 20 %

kokonaispalkitsemisesta� Toimitusjohtajalle ei maksettu muita

taloudellisia etuja vuonna 2025�

199

TOIMITUS JOHTAJAN

PALKITSEMINEN 2025

Suoriutuminen

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen

Tilikaudella 2025 toimitusjohtajalle maksettiin tulospalkkio

vuoden 2024 mukaisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella

hallituksen tekemän arvion ja päätöksen mukaisesti 109 846

euroa mikä vastaa 20,2 % vuoden 2024 rahapalkasta ja 41 %

tulospalkkion enimmäismäärästä� Vuosittainen tulospalkkio voi

olla enintään 50 % edellisen vuoden 2024 rahapalkasta�

Tilikauden 2025 perusteella maksettava tulospalkkio

perustuu hallituksen tekemään arvioon ja päätökseen vuoden

2025 tavoitteiden saavuttamisesta� Vuoden 2025 suorituksen

perusteella toimitusjohtaja ansaitsi 123 967 euron tulospalk-

kion, joka vastaa 22,4 % vuoden 2025 rahapalkasta ja 44,8 %

vuoden 2025 tulospalkkion enimmäismäärästä� Tulospalkkio

suoritetaan toimitusjohtajalle maaliskuussa 2026�

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2023 toimitusjohtajan suoritepe-

rusteisesta osakeomistusjärjestelmästä vuosille 2023–2027�

Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja toimitus-

johtajan tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä

sekä sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön ja tarjota hänelle kilpailu-

kykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva

palkkiojärjestelmä� Huhtikuussa 2025 Ponsse Oyj:n hallitus

päätti toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän vuonna 2025

alkaneen ansaintajakson tavoitteista�

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalen-

terivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026 ja

2025–2027� Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun 2024,

2025 ja 2026 loppuun mennessä� Ehdollisena palkkiona saatuja

osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy

31�12�2025, 31�12�2026 ja 31�12�2027� Suoriteperusteinen

palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraa-

van toukokuun loppuun mennessä�

Vuonna 2023 alkaneilla ansaintajaksoilla ansaintakriteereinä

ovat konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstötyytyväi-

syys� Toimitusjohtajalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta

määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavut-

tamisen perusteella suhteessa osallistujan omaan sijoitukseen�

Toukokuussa 2024 maksettiin ansaintajaksolta 2023 11 457

osaketta, jotka ovat arvoltaan 282 226 euroa ja joiden kuluvai-

kutus yhtiölle oli 0,4 miljoonaa euroa� Vuonna 2025 on makset-

tu ansaintajaksolta 2024 yhteensä 5 301 osaketta, jotka ovat

arvoltaan 145 155 euroa ja joiden kuluvaikutus yhtiölle oli 0,3

miljoonaa euroa�

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2024–2026 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF)� Ansaintajaksoilta 2024–2026

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio)� Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka

päättyy 31�12�2026� Suoriteperusteinen palkkio maksetaan

toukokuun 2027 loppuun mennessä�

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2025–2027 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF)� Ansaintajaksoilta 2025–2027

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio)� Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka

päättyy 31�12�2027� Suoriteperusteinen palkkio maksetaan

toukokuun 2028 loppuun mennessä�

Ansaintajaksoilta 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–

2027 on mahdollista ansaita yhteensä 175 000 osaketta

sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (bruttopalkkio)�

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite�

Tilikauden päättymisen jälkeen päätetyt palkitsemisjärjestelyt

Ponsse Oyj julkaisi 16�2�2026 pörssitiedotteella päätöksen

uudesta toimitusjohtajalle suunnatusta pitkän aikavälin suori-

teperusteisesta lisäosakejärjestelmästä vuosille 2026–2030�

Koska ohjelman ansaintajakso alkaa tilikauden päättymisen

jälkeen, järjestelmän perusteella ei ole maksettu palkkioita

tilikaudella 2025�

200

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Ansaintajakso

Sitouttamis-

jakso päättyy

Osakkeiden

vapautuminen

Ehdollisen

palkkion

maksupäivä

Ehdollisena

palkkiona

maksettu

osakkeita

Suorite-

perusteisen

palkkion

maksupäivä

Suorite-

perusteisena

palkkiona mak-

settu osakkeita

2023 joulukuu 2025 toukokuu 2024 toukokuu 2024 4 268

2023–2024 joulukuu 2025 toukokuu 2025 kesäkuu 2025 658

2023–2025 ehdollinen joulukuu 2025 toukokuu 2024 toukokuu 2024 7 189

2023–2025 toukokuu 2026 toukokuu 2026 toukokuu 2026

2024–2026 ehdollinen joulukuu 2026 kesäkuu 2024 kesäkuu 2025 4 643

2024–2026 toukokuu 2027 toukokuu 2027 toukokuu 2027

2025–2027 ehdollinen joulukuu 2027 toukokuu 2027 toukokuu 2026

2025–2027 toukokuu 2028 toukokuu 2028 toukokuu 2028

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen

Ansaintakriteerit Ansaintavuosi 2024, maksettu vuonna 2025 Ansaintavuosi 2025, maksetaan vuonna 2026

Paino Toteuma % Tulospalkkio, EUR Paino Toteuma % Tulospalkkio, EUR

Käyttöpääoma% 20 % 0 % 20 % 8 %

Liiketoiminnan rahavirta 30 % 21 % 30 % 0 %

Kannattavuus (EBIT%) 30 % 8 % 30 % 2 %

Henkilöstötyytyväisyys (eNPS) 10 % 0 % 10 % 9 %

Tapaturmataajuus (LTIF) 10 % 0 % 10 % 10 %

Painotettu toteuma yhteensä 100 % 29 % 109 846 100 % 28 % 123 967

201

Tietoja osakkeenomistajille

Ponsse Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous järjeste-

tään keskiviikkona 8�4�2026 klo 11�00 alkaen yhtiön tiloissa,

osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä�

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla,

joka viimeistään keskiviikkona 25�3�2026 on merkitty

osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon� Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet

ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon�

Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti

merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään

keskiviikkona 1�4�2026 klo 10�00 mennessä yhtiökokoukseen

osallistumista varten� Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa

kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan

tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon,

valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen�

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,

tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään tiistaina

31�3�2026 ennen klo 16�00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse

Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon

020 768 800 tai internetissä osoitteessa www�ponsse�com/

yhtiokokous� Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava peril-

lä ennen ilmoittautumisajan päättymistä� Mahdolliset valtakirjat

pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä�

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle, että vuodelta 2025 jaetaan osinkoa 0,55 euroa

osakkeelta� Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 10�4�2026 on merkitty Euroclear Finland

Oy:n pitämään omistajaluetteloon� Osingon maksupäivä on

17�4�2026�

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osa-

kasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä� Osakkeenomistajaa

pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeo-

mistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa

hänellä on arvo-osuustili�

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2026

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2025 koskevan tilinpäätöstiedot-

teen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta�

Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2026 julkaistaan seuraavasti:

— tammi–maaliskuu 21�4�2026

— tammi–kesäkuu 11�8�2026

— tammi–syyskuu 20�10�2026

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi

Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www�ponsse�com�

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja

englanninkielisenä� Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:

Ponsse Oyj

Ponssentie 22

74200 Vieremä

Puh� 020 768 800

Sähköposti: corporate�communications@ponsse�com

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa

www�ponsse�com�

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportoin-

tineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen

tai tilikauden tuloksen julkistukseen� Hiljaisen jakson aikana

Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita

tai tulevaisuuden näkymiä� Jakson aikana Ponssen ylin johto ei

tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä

ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä

koskeviin asioihin�

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte

kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela

toimitusjohtaja

Puh� 0400 495 690

Sähköposti: juho�nummela@ponsse�com

Petri Härkönen

talousjohtaja

Puh� 050 409 8362

Sähköposti: petri�harkonen@ponsse�com

SIJOITUSANALYYSIT

Mm� nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:

DNB Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivuliike

Inderes Oy

OP Pankki Oyj

202

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

203

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu

28 000 000 osakkeeseen� Osakkeen nimellisarvo on 0,25

euroa� Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeut-

taa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa

saman oikeuden osinkoon�

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä

optiolainoja�

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussaan 5 046 omaa osaketta�

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useam-

massa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista

osakkeista� Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä,

minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeen-

omistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista

maksettava vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken

markkinahinta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa

kaupankäynnissä� Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen

kaupankäynnin ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa

hankintahetken markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä�

Hallitus valtuutettiin päättämään, miten osakkeita hankitaan�

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden

hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla� Hallitus

päättää, miten osakkeita hankitaan� Omia osakkeita voidaan

hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osak-

keiden suhteessa (suunnattu hankinta), jos siihen on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n

mukaisesti� Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääoma-

rakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yhtiön

kasvustrategiaa tukevien yrityskauppojen, investointien tai

muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittami-

seksi tai toteuttamiseksi, käytettäväksi yhtiön kannustinjärjes-

telmissä tai muutoin edelleen luovutettavaksi, pidettäväksi tai

mitätöitäväksi� Päätöstä yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta

ei valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytä-

ryhteisöillä hallussaan olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu

määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista osakkeista� Valtuutus

kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 9�4�2024

hallitukselle antaman valtuutuksen ja on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30�6�2026 saakka�

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oi-

keuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta� Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään

250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perus-

teella annettavat osakkeet), yhdessä tai useammassa erässä,

mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista�

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisen ehdoista� Valtuutuksen nojalla

voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia

omia osakkeita� Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa ja luo-

vuttamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkintäetu-

oikeudesta (suunnattu anti), jos siihen on yhtiön kannalta painava

taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääoma-

rakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yhtiön kasvustrategian

tukemiseksi tehtävien yrityskauppojen, investointien tai muiden

yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen toteuttamiseksi taik-

ka yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi�

Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää myös maksuttomasta

osakeannista yhtiölle itselleen� Valtuutus kumoaa aikaisemman

varsinaisen yhtiökokouksen 9�4�2024 hallitukselle antaman

valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja mui-

den osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta�

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30�6�2026 saakka�

204

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2025

Merkintäaika Korotustapa

Nimellisarvo

EUR

Uusien osakkeiden

lukumäärä

Osakepääoman korotus

EUR

Uusi osakepääoma

EUR

31�8�1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,31

9�–22�3�1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,38

9�–22�3�1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,71

16�3�2000 Split 1:2 0,42 - 0,00 2 943 288,71

16�3�2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,00

29�11�2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,00

29�3�2006 Split 1:2 0,25 - 0,00 7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia

valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja-

tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun�

OSAKEVAIHTO 1.1–31.12.2025

Vaihdon

arvo, EUR Vaihto, kpl

Alin,

EUR

Ylin,

EUR

Painotettu

keskikurssi,

EUR

Päätös-

kurssi,

EUR

Osakekannan

markkina-arvo,

EUR Osakkeita, kpl

Suhteellinen

vaihto, %

1 990 705 48 173 19,95 21,20 20,57 20,70 579 600 000 28 000 000 0,17

2 4 019 158 171 553 19,55 27,20 23,43 27,20 761 600 000 28 000 000 0,61

3 1 733 742 63 883 25,90 28,20 27,14 26,90 753 200 000 28 000 000 0,23

4 1 697 588 67 628 22,70 27,50 25,10 27,10 758 800 000 28 000 000 0,24

5 2 204 676 76 531 24,90 29,90 28,81 29,80 834 400 000 28 000 000 0,27

6 832 238 29 310 26,80 30,00 28,38 27,10 758 800 000 28 000 000 0,10

7 1 891 887 63 204 26,50 32,00 29,94 32,00 896 000 000 28 000 000 0,23

8 1 315 544 42 900 29,10 31,90 30,71 29,50 826 000 000 28 000 000 0,15

9 1 488 640 53 118 26,10 29,50 28,04 26,60 744 800 000 28 000 000 0,19

10 2 148 061 82 150 24,80 29,10 26,14 25,40 711 200 000 28 000 000 0,29

11 2 099 590 85 745 23,50 26,50 24,48 25,50 714 000 000 28 000 000 0,31

12 2 469 594 95 590 24,70 26,60 25,85 25,90 725 200 000 28 000 000 0,34

2025 22 891 423 879 785 19,55 32,00 26,00 25,90 725 200 000 28 000 000 3,14

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

205

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2025

Osakemäärä,

kpl

Osuus osakkeista

ja äänistä, %

Hallinta-

rekisteröity, kpl

Hallinta-

rekisteröity, %

Äänimäärä,

kpl

Äänimäärä,

Yritykset 615 829 2,199 0 0 615 829 2,199

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 455 182 8,769 867 326 3,098 3 322 508 11,866

Julkisyhteisöt 1 191 098 4,254 0 0 1 191 098 4,254

Kotitaloudet 22 121 104 79,004 0 0 22 121 104 79,004

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 511 031 1,825 0 0 511 031 1,825

Ulkomaat 23 715 0,085 214 715 0,767 238 430 0,852

Kaikki yhteensä 26 917 959 96,136 1 082 041 3,864 28 000 000 100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2025

Osakkeita/osakas Osakasmäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

1–100 12 350 67,094 405 293 1,447

101–500 4 214 22,893 1 051 949 3,757

501–1 000 933 5,069 720 613 2,574

1 001–5 000 758 4,118 1 609 698 5,749

5 001–10 000 77 0,418 571 079 2,040

10 001–50 000 57 0,310 1 171 806 4,185

50 001–100 000 5 0,027 327 682 1,170

100 001–500 000 7 0,038 2 227 942 7,957

yli 500 000 6 0,033 19 913 938 71,121

Yhteensä 18 407 100,000 28 000 000 100,000

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain, %

0,17

0,61

0,23

0,24

0,27

0,10

0,23

0,15

0,19

0,29

0,31

0,34

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO

KUUKAUSITTAIN 2025

(%)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2024, EUR

20,57

23,43

27,14

25,1

28,81

28,38

29,94

30,71

28,04

26,14

24,48

25,85

OSAKKEEN PAINOTETTU KESKIHINTA

KUUKAUSITTAIN 2025

(EUR)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

206

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025

Nro Nimi Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista, % Osuus äänistä, %

1 Vidgren Juha Einari 6 207 000 22,17 22,17

2 Vidgren Jukka Tuomas 3 764 778 13,45 13,45

3 Vidgren Janne Ilmari 3 691 742 13,18 13,18

4 Vidgren Jarmo Kalle Johannes 3 684 263 13,16 13,16

5 Nordea Nordic Small Cap Fund 1 714 629 6,12 6,12

6 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori 851 526 3,04 3,04

7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 426 000 1,52 1,52

8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,39

9 Einari Vidgrenin Säätiö SR 388 000 1,39 1,39

10 Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö 364 925 1,30 1,30

11 Evli Finnish Small Cap Fund 280 685 1,00 1,00

12 Sijoitusrahasto Aktia Capital 200 000 0,71 0,71

13 Citibank Europe Plc 179 332 0,64 0,64

14 Nummela Juho Aleksi 89 349 0,32 0,32

15 Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto 79 392 0,28 0,28

16 Rinta-Jouppi Jarmo Aulis 57 500 0,21 0,21

17 Randelin Mari Elina 51 141 0,18 0,18

18 Kirkon Eläkerahasto 50 300 0,18 0,18

19 Relander Pär-Gustaf 48 000 0,17 0,17

20 Vidgren Kalle Samuel 41 407 0,15 0,15

21 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 38 617 0,14 0,14

22 Vidgren Henri Eemil 38 084 0,14 0,14

23 Apotrade Consulting Oy 36 000 0,13 0,13

24 S-Bank Finnish Small Companies Equity Fund 35 000 0,13 0,13

25 Suka Oy 34 170 0,12 0,12

26 Outokummum Metalli Oy 32 967 0,12 0,12

27 Aro Erkki Arvi Juhani 32 768 0,12 0,12

28 Relander Annette Louise 32 000 0,11 0,11

29 Proprius Partners Micro Finland (Non-Ucits) 30 000 0,11 0,11

30 Niemi - Säätiö SR 28 000 0,10 0,10

Muut osakkeenomistajat 5 103 425 18,23 18,23

Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00

Vuoden 2025 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 18 407 (31�12�2024:

18 502) osakkeenomistajaa�

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysval-

lassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31�12�2025

yhteensä 9 985 387 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 35,7

prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä�

Osakkeet ja osakkeenomistajat -osio on tilintarkastamaton�

TilinpäätösKestävyysraportti Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä PalkitsemisraporttiVuosi 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeenomistajille

PONSSE OYJ

Ponssentie 22, 74200 Vieremä

Puh. 020 768 800

www.ponsse.com

A LOGGER'S BEST FRIEND