VUOSIKERTOMUS

2024

YHDESSÄ MAHDOLLISTAMME

PARHAAN ASIAKASKOKEMUKSEN

JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN

Ponssen kestävyysraportti sisältyy hallituksen

toimintakertomukseen.

Ponssen kestävyysraportti noudattaa EU:n

kestävyysraportointidirektiivin (Corporate

Sustainability Reporting Directive, CSRD)

vaatimuksia. Raportti on laadittu kirjanpitolain

ja kestävyysraportointistandardien (European

Sustainability Reporting Standards, ESRS)

mukaisesti.

SISÄLLYS

VUOSI 2024

Ponsse lyhyesti �� 4

Ponsse lukuina 2024 �� 6

Poimintoja vuodelta 2024��8

Ponssen arvot ��10

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus ��12

Ponsse-tuotteet ��14

Ponsse-huolto �� 18

Vastuullisuus Ponssella ��22

Hallitus ��24

Konsernin johtoryhmä ��26

Ponssen jakeluverkosto ��27

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen toimintakertomus��30

Kestävyysraportti ��36

Yleiset tiedot��36

Ympäristötiedot ��50

EU taksonomia��50

E1 - Ilmastonmuutos ��57

E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit �� 64

E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous ��68

Yhteiskunnalliset tiedot ��75

S1 - Oma työvoima��75

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät �� 86

Hallintotapatiedot ��90

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen ��90

Sisältöindeksi��97

TILINPÄÄTÖS

Tietoja osakkeenomistajille ��104

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut��105

Osakekohtaiset tunnusluvut ��106

Tunnuslukujen laskentakaavat ��107

Konsernin laaja tuloslaskelma ��110

Konsernitase �� 111

Konsernin rahavirtalaskelma ��112

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista �� 113

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot �� 114

Emoyhtiön tuloslaskelma ��150

Emoyhtiön tase��151

Emoyhtiön rahoituslaskelma��152

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ��153

Osakkeet ja osakkeenomistajat ��161

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä ��165

Tilintarkastuskertomus ��167

Kestävyysraportin varmennuskertomus ��171

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Johdanto �� 176

Ponssen johto ja hallinto ��176

Yhtiökokous ��177

Hallitus ��177

Toimitusjohtaja ��180

Johtoryhmä ��180

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet ��181

Muut tiedot ��184

Tilintarkastus��184

Sisäpiirihallinto �� 184

Lähipiiriliiketoimet��185

PALKITSEMISRAPORTTI

Johdanto �� 188

Hallituksen jäsenten palkitseminen 2024��190

Toimitusjohtajan palkitseminen 2024 ��191

VUOSI 2024

Ponsse Oyj on metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan

erikoistunut yhtiö, jonka toiminnan

keskiössä ovat asiakkaat ja heidän liike-

toimintansa tukeminen�

Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävää

kehitystä tukevia innovatiivisia puun-

korjuuratkaisuja vastaamaan toimialan ja

asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin�

Ponsse on kasvanut yksittäisen

metsäkoneyrittäjän unelmasta kansain-

välisesti arvostetuksi perheyhtiöksi� Einari

Vidgrénin vuonna 1970 perustama yhtiö

PONSSE LYHYESTI

on vuosikymmenten saatossa laajentunut

maailman savotoille, mutta kotipaikka

Vieremällä, Suomessa on edelleen sen

toiminnan sydän�

Tänään Ponssen nimi herättää

sidosryhmissämme luottamusta ja

kertoo arvojohdetusta yhtiöstä� Yhtiössä

arvostetaan jokaista ponsselaista, ja

tämä Ponsse-henki välittyy asiakkaillem-

me ja yhteistyökumppaneillemme ympäri

maailman�

Vieremän tehtaalta on valmistunut

jo yli 21 000 PONSSE-metsäkonetta�

Yhtiö on vakiinnuttanut asemansa maa-

ilman johtavana tavaralajimenetelmän

metsäkonevalmistajana, ja sen osakkeet

noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n poh-

joismaisella listalla�

Einarin ajatus “Meillä tehhään

mualiman parraat mehtäkonneet” ei ole

pelkkää puhetta, vaan Ponssen lupaus,

joka rakentuu kestäville ratkaisuille,

mutkattomalle yhteistyölle ja globaalille

kasvulle�

2 024

Ponsselaista

yhteensä

58 %

Ponsselaisista

Suomessa

42 %

Ponsselaisista

maailmalla

11 %

Naisten osuus

työntekijöistä

maassa

Toimimme

Huoltokeskusta

maailmalla

Maaorganisaatiota

Aktiivista konetta

maailman savotoilla

Viennin osuus

235

16 000

74 %

VUOSI 2024

Omavaraisuus-

aste

58,7 %

(53,3)

Liikevaihto

Rahavirta

Oman pääoman

tuotto (ROE)

Nettovelka

Liikevoitto Tulos ennen veroja

750,4

85,0

3,9 %

3,3

36,8 21,5

MEUR (47,2) MEUR (42,9)MEUR (821,8)

MEUR (30,4)

(5,9)

Bruttoinvestoinnit

käyttöomaisuuteen

21,6

MEUR (35,9)

MEUR (45,5)

Uudet tilaukset

706,9

MEUR (700,2)

Tilauskanta

188,6

MEUR (232,1)

PONSSE LUKUINA 2024

TALOUDELLISIA AVAINLUKUJA

Liikevaihto segmenteittäin

Pohjoismaat

ja Baltia

Keski- ja

Etelä-

Eurooppa

Pohjois-

Amerikk

Etelä-

Amerikk

Aasia,

Australi

a ja

Afrikka

2024

LIIKEVAIHTO

SEGMENTEITTÄIN,

MEUR

Pohjoismaat ja Baltia, 56

Keski- ja Etelä-Eurooppa, 19

Pohjois-Amerikka, 11

Etelä-Amerikka, 12

Aasia, Australia ja Afrikka, 2

Liikevaihto sopimustyypeittäin

Konemyynti

Huoltopalvelut

Järjestelmäratkaisut

2024

LIIKEVAIHTO

SOPIMUSTYYPEITTÄIN,

MEUR

Konemyynti, 75

Huoltopalvelut, 22

Järjestelmäratkaisut, 3

-10 %

Scope 1 & 2 -päästöt

11,5

Tapaturmataajuus, LTIF

57,9 %

Kierrätysaste

Kasvua 6,6 %-yksikköä

VUOSI 2024

POIMINTOJA VUODELTA 2024

Tarkkuus-

paikannuksella

tuottavuutta ja

turvallisuutta

Ponsse lanseerasi PONSSE High-

Precision Positioning -ratkaisun,

jonka avulla kuljettaja näkee

karttanäkymässä koneen ja

harvesteripään tarkan sijainnin

sekä puunkorjuualueet� Ratkaisu

hyödyntää alan johtavia navigointi- ja

paikannustyökaluja sekä Ponssen

omia edistyksellisiä teknologioita�

Ponsse vahvisti jälleenmyyjäverkostoaan

Ponsse vahvisti jälleenmyyjäverkostoaan allekirjoittamalla sopimukset Keski-

Ranskassa sijaitsevan Dyna Tourainen ja Kalifornian Woodlandsissa sijaitsevan

Bailey’sin kanssa�

Uusi huoltopalvelu keskus Uruguayhin

Lokakuussa Tacuarembón, Pohjois-Uruguayhin avattu huoltokeskus tuo Ponssen

palvelut lähelle asiakkaita� Laaja varaosavarasto ja uusi korjaamo mahdollistavat

isommatkin huollot ja korjaukset� Huoltokeskus työllistää seitsemän henkilöä�

Metsätalous on alueella kasvava toimiala ja Tacuarembó on Uruguayn metsä-

talouden keskus�

Palkintoja metsäalan

osaajille

Einari Vidgrén Säätiön palkinnot

jaettiin 19� kerran� Päähuomionosoitus

Einarin Palkinto myönnettiin belgialai-

selle Roger Lejeunelle, joka on toiminut

tavaralajimenetelmän pioneerina yli

30 vuotta� Ensimmäistä kertaa jaettu

Global CTL -palkinto myönnettiin chile-

läiselle Huequecuralle� Lisäksi jaettiin

elämäntyö-, tunnustus- ja kuljettaja-

palkinnot sekä opiskelijastipendit�

Uusi globaali

toimintamalli

Ponssella otettiin käyttöön

uusi globaali toimintamalli ja

organisaatio 1�6�2024� Uusi

myynti- ja huoltopalveluihin

keskittyvä toimintamalli on

jaettu viiteen markkina-

alueeseen, jotka vahvistavat

keskittymistä paikallisiin

markkinoihin ja asiakkaisiin

sekä globaaleihin myynnin

ja huollon rooleja tukeviin

toimintoihin�

ansiomerkkiä vuotta

Scope 1 & 2 -päästöt

–10 %

Ponssen ensimmäinen tytär -

yhtiö, Ponsse AB, Ruotsissa

juhli 30-vuotismerkki päiväänsä

kesäkuussa PonsseShow

Swedenin yhteydessä�

Vuosittain ponsselaisille jaetaan

ansiomerkit 35, 30, 25, 20 ja

10-vuoden työurista� Vuonna

2024 ansiomerkin sai kaikkiaan

73ponsselaista�

Kuormatila fossiilittomasta

teräksestä

Ponsse julkaisi kesällä 2024 SSAB:n fossii-

littomasta teräksestä valmistetun PONSSE

Buffalo-kuormatraktorin kuormatilan� Kyseessä

on materiaalikonsepti, jossa panostetaan

metsäkonevalmistuksessa käytettävän uuden

materiaalin työstettävyyteen, käytettävyyteen

ja ominaisuuksiin� Kuormatila on valmistettu

materiaali testausta varten, ja materiaalikonsepti

on osa FORWARD27-ekosysteemihanketta�

Yhtenä merkittävänä toimenpiteenä

kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-

miseksi Ponsse korvasi pinta käsittelyssä

käytetyn nestekaasun biokaasulla

vuoden 2024 aikana� Aiemmin neste-

kaasun käyttö aiheutti yli 90prosenttia

Vieremän tuotannon Scope 1&2

-päästöistä� Biokaasu alentaa vuosittaisia

päästöjä noin 215 tCO

e� Lisäksi paikalli-

nen biokaasutuotanto vahvistaa energia-

omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta

fossiilisista polttoaineista�

VUOSI 2024

PONSSEN

ARVOT

VÄLITÄMME

AIDOSTI

TEEMME

ASIAKKAALLE

OLEMME

SANAMME

MITTAISIA

UUDISTUMME

INNOLLA

TARKOITUS

– MIKSI PONSSE ON OLEMASSA?

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

Ponsse on olemassa asiakkaitaan varten� Tämä ajatus ei ole muut-

tunut siitä hetkestä, kun Einari Vidgrén sen linjasi Ponssen kanta-

vaksi voimaksi, eikä se tule koskaan muuttumaan� Toimintamme

syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakasläheisyys auttavat meitä

ymmärtämään asiakkaidemme todelliset tarpeet� Ratkaisujemme

kehitys saa aina alkunsa ja suuntansa asiakkaidemme tarpeista�

Asiakkaiden näkemys mahdollistaa meille sellaisten ratkaisujen

kehittämisen, joilla on todellista lisäarvoa puunkorjuun arjessa�

Tyytyväiset asiakkaat ja kestävästi hoidetut metsät antavat meille

onnistumisen tunteen� Olemme merkittävä osa asiakkaidemme

arkea ja osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa�

Asiakkaamme menestyvät yhdessä kanssamme

Asiakaslähtöisyys on meille ponsselaisille elämäntapa� Kumppa-

nuutemme asiakkaidemme kanssa perustuu luottamukseen –

pidämme aina sen, minkä lupaamme� Tehtävämme on ymmärtää

asiakkaitamme ja heidän liiketoimintaansa� Asiakkaidemme syväl-

linen osaaminen puunkorjuusta ja toimialasta mahdollistaa myös

oman oppimisemme� Uskomme omaan tekemiseemme ja pyrimme

aina olemaan parhaita siinä, mitä teemme� Vuosikymmenien

saatossa kehittynyt vahva kulttuurimme ja arvot sekä näistä muo-

dostuva Ponsse-henki ovat merkittävimmät kilpailuetumme� Ne

välittyvät kaikessa tekemisessämme asiakkaalle, sillä heitä varten

olemme olemassa� Erinomainen henkilöstömme mahdollistaa

päivittäin asiakkaille parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen�

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin

yhteistyökumppani

Kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaamme� Pyrimme suunnitel-

mallisesti toiminnassamme ja ratkaisuissamme hiilineutraaliuteen�

Suhtaudumme intohimoisesti Ponssen jatkuvaan kehittämiseen,

ja haluamme olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien

ratkaisujen johtava toimija maailmassa� Teknologian nopea kehitys,

yhdistettynä ponsselaiseen tapaan toimia, kehittää toimintaamme

ja tuottaa tuloksia jatkuvasti� Ratkaisujemme ja päivittäisen teke-

misemme jatkuva kehitys tekee meistä halutuimman yhteistyö-

kumppanin� Tärkein voimavaramme ja edellytys kaikelle kehitykselle

on hyvinvoivat ponsselaiset koko Ponsse-verkostossamme� Ponsse

on meille jokaiselle hyvä ja turvallinen paikka työskennellä�

MISSIO

– PONSSEN TEHTÄVÄ

VISIO

– PONSSEN TULEVAISUUDEN TAHTOTILA

VUOSI 2024

käytäntöjen kautta� Uusi toimintamalli

muodostaa myynti- ja huoltopalveluihin kes-

kittyvän asiakaskeskeisen organisaation,

joka jakautuu viiteen markkina-alueeseen:

1) Pohjoismaat ja Baltia 2) Eurooppa 3)

Etelä-Amerikka 4) Pohjois-Amerikka sekä

5) Aasia, Australia ja Afrikka� Muutos on

tärkeä Ponssen pitkän aikavälin kehityk-

selle, mutta samalla se on ollut raskas

yhtiön henkilöstölle� Toimintamallia pyrittiin

Ponssen tehdas Vieremällä toimi

vuonna 2024 erinomaisesti� Osien saa-

tavuudessa ei ollut ongelmia ja tehdas

oli aikataulussa koko vuoden� Koska

haastava markkinatilanne heikensi yh-

tiön tilauskantaa ja tilauskanta jakautui

aiempaa pidemmälle aikavälille, teh-

das joutui sopeuttamaan toimintaansa

loppuvuodesta� Vuoden 2024 aikana

valmistuneiden koneiden määrä oli kui-

tenkin tilanteeseen nähden kohtuullisen

hyvä myynnin onnistuessa toisen vuosi-

puoliskon aikana�

Teknologian nopea kehitys antaa

hyviä mahdollisuuksia kehittää ratkaisu-

ja, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaalle�

Investointimme tuotekehitykseen ja uu-

siin teknologioihin jatkuivat� Panostimme

totutusti myös digitaalisten palveluiden

kehittämiseen ja IT-infrastruktuuriin�

Ponssen digitaalisten palveluiden alus-

tan muodostavat vuosien varrella toimi-

tetut koneet, jotka tuottavat päivittäin

dataa mahdollistaen uusien ratkaisujen

kehittämisen� Tuotekehitys ja digitaaliset

palvelut kehittävät yhä nopeammassa

tahdissa tuotteita ja palveluita asiakkai-

demme hyödyksi, ja tuotteistaminen oli

vilkasta myös kuluneen vuoden aikana�

Ponsse toi markkinoille uudiste-

tut PONSSE Wisent ja PONSSE Elk

-kuorma traktorit malliston pienempään

kokoluokkaan� Kuormatraktorimallien

suunnittelun painopiste on ollut niiden

liikkeiden ketteryydessä ja kuljettajan

ergonomiassa� Yksi keskeinen kuljetta-

jan ergonomiaan vaikuttava uudistus

kaikkiin PONSSE-malleihin on säädet-

tävät, sähkökäyttöiset käsinojat� Toinen

merkittävä tuoteuutuus oli PONSSE H7

-harvesteripää PONSSE Active Speed

-toiminnolla� Toiminto mukauttaa rungon

Matalapaineinen talouden kehitys leimasi

vuotta 2024� Talouden epävarmuus

heijastui myös Ponsseen ja markkina-

tilanne oli haastava koko vuoden ajan�

Tilausvirrat olivat verraten heikkoja alku-

vuoden aikana, mutta paranivat vuoden

toisella puoliskolla tiiviin messukauden

siivittämänä� Kysynnän haasteet heijas-

tuivat myös vaihtokoneiden myyntiin, ja

varastotasomme oli korkea läpi vuoden�

Metsäteollisuuden epävarma tilanne

vaikutti merkittävästi metsäkoneiden

kysyntään� Inflaatio rauhoittui, mutta

markkinoilla oli runsaasti epävar-

muutta geopoliittisesta tilanteesta

johtuen� Korkotaso oli edelleen osalla

markkinoista korkeahko� Samalla hei-

kentynyt ostovoima vaikutti yksityiseen

kulutukseen, ja varsinkin Euroopassa

rakentaminen oli erittäin vaatimat-

tomalla tasolla� Liiketoimintamme

selkeiden ajureiden, sahateollisuuden

ja kemiallisen metsäteollisuuden, vai-

keudet heijastuivat metsäkonemyyntiin�

Asiakkaidemme investointipäätösten

tekeminen hidastui� Puun tarve oli silti

kohtuullisen hyvä ja asiakkaamme olivat

yleisesti ottaen hyvin työllisestettyjä koko

vuoden� Huoltopalvelumme suoriutui

epävarmassa tilanteessa hyvin tarjoten

asiakkaillemme erinomaista palvelua

maailmanlaajuisesti�

Vuosi 2024 oli Ponssella isojen muu-

tosten aikaa, kun yhtiön toimintamallia

uudistettiin voimakkaasti� Keskeinen

muutos 1�6�2024 käyttöön otetussa

uudessa toimintamallissa oli siirtyminen

globaaliin organisaatiorakenteeseen ja

raportointilinjoihin� Muutos tukee entistä

parempaa asiakaspalvelua, vahvistaa

kilpailukykyä, lisää kustannustehokkuutta

ja tehostaa toimintaa yhdenmukaisten

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

SUURIEN MUUTOSTEN VUOSI

suunnittelemaan yhtiön arvopohjaa ja

kulttuuria kunnioittaen, ja sen jalkautta-

minen jatkuu� Ponssella asiakas on kaiken

tekemisen keskiössä ja uusi toimintamalli

korostaa yhteistyön merkitystä onnistu-

misemme mahdollistajana�

Ponssen Brasilian Full Service

-sopimuksessa tapahtui merkittävää kehi-

tystä� Sopimuksen kannattavuus haastoi

yhtiötä edelleen, minkä vuoksi Ponssella

varauduttiin vuoden toisella neljännek-

sellä odotettua suurempiin tappioihin

sopimusvuosien 2024 ja 2025 osalta�

Kehitystyön ansiosta sopimukseen liitty-

vien koneiden tuottavuus ja mekaaninen

käyttöaste kehittyivät suotuisasti ollen

pääsääntöisesti tavoitteiden mukaisia�

Kehitystyömme kyseisen Full Servicen

osalta jatkuu ja tukemme Brasilian mark-

kinalle on vahva�

Asiakas on kaiken

tekemisen keskiössä

ja uusi toimintamalli

korostaa yhteistyön

merkitystä onnistumisemme

mahdollistajana.

Jarmo Vidgren,

hallituksen puheenjohtaja

käsittelynopeuden puulajin ja rungon läpi-

mitan mukaan, mikä säästää polttoainetta�

Digitaalisten ratkaisujen osalta metsä-

koneiden hallintajärjestelmästä, PONSSE

Managerista, esiteltiin uusi, edistyksellinen

versio sekä PONSSE High-Precision

Positioning -ratkaisu, jonka avulla koneen

kuljettaja näkee koneen ja harvesteri-

pään tarkan sijainnin� Lisäksi Ponsse

toi markkinoille langattoman PONSSE

Scale –kuormainvaakajärjestelmän, joka

varmistaa kuormatraktorin optimaalisen

kuorman, sekä ensimmäisenä metsä-

konevalmistajana fossiilivapaan teräksen

materiaalikonseptin�

Tuotteiden ja teknologian kehityksen

lisäksi jatkoimme harkittuja investointeja

myös päivittäisen tekemisemme kehit-

tämiseen� Ponsse aloitti Keski-Ranskan

huoltopalvelukeskuksen uusien tilojen

rakentamisen Peyrat-le-Chateaussa,

ja vuodesta 1993 Ponssen jälleenmyy-

jänä toiminut Wahlers Forsttechnik

GmbH investoi uusiin tiloihin itäisessä

Saksassa sekä CDN ERGO SP Z O�O

Ergo Puolassa� Vuonna 2024 Ponssen

teknologiayhtiö Epec otti käyttöön uuden,

ympäristöystävällisen Epec Smart

Factory -tehtaan, ja vuodesta 2004

jälleenmyyjänämme toiminut Hydromec

Inc� juhli uusien toimitilojensa avajaisia

Amos Saint-Augustin-de-Desmauresissa

Quebecissä, Kanadassa�

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat

keskeisiä tulevaisuutemme menestysteki

jöitä ja toimintamme jatkuvuuden edellytys�

Teemme Ponssella merkityksellistä työtä

osana kestävää metsätaloutta� Tämä

motivoi ponsselaisia ja koko kansainvälistä

verkostoamme� Uskomme teknologiamme

ja uusien liiketoimintamallien tuovan

lisääntyvässä määrin mahdollisuuksia

toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita

metsätaloudessa� Ympäristöä kunnioittava

ja tuottava puunkorjuu tukee metsien

uusiutumista ja mahdollistaa arvokkaan

raaka-aineen hyödyntämisen pitkäikäisiin

ja korkealaatuisiin puupohjaisiin tuotteisiin�

Uusiutuvan puuraaka-aineen merkitys fos

siilisten raaka-aineiden korvaajana on val-

tava ja alan innovaatiokehitys voimakasta�

Pyrimme tuote- ja palvelukehityksessämme

kohti jatkuvasti ilmasto- ja luontoystä

vällisempiä ratkaisuja ja tavoittelemme

toimintamme hiilineutraaliutta� Meillä on

tavoitteisiimme vielä matkaa, mutta tahtoti

lamme ja tekemisemme suunta on selkeä�

Vuosikymmenien kuluessa kehittynyt

Ponsse-kulttuuri on vahvuutemme, joka on

saanut uutta voimaa kestävän kehityksen

tavoitteistamme� Uudistetut arvomme

toimivat erinomaisesti� Välitämme aidosti,

Teemme asiakkaalle, Olemme sanamme

mittaisia ja Uudistumme innolla� Näistä

arvoista syntyy Ponsse-henki, jossa

”me” on aina tärkeämpi kuin ”minä”�

Todeksi Ponsse-henki tulee arkisessa

työssämme ja suhtautumisessa toisiimme�

Asiakkaillemme se välittyy päivittäisessä

tekemisessämme, johon kaikki yhteistyö ja

luottamus välillämme rakentuu� Olemme

olemassa asiakkaitamme varten�

Ponsse on suomalainen metsäkone-

yhtiö� Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa

tavaralajimenetelmän metsäkoneiden

myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuote-

kehitykseen� Onnistumisemme mahdollis-

tavat asiakaskuntamme ja sitoutunut sekä

osaava henkilöstömme�

Jarmo Vidgren, hallituksen puheenjohtaja

Juho Nummela, toimitusjohtaja

Teemme Ponssella

merkityksellistä

työtä osana

kestävää metsätaloutta.

Juho Nummela,

toimitusjohtaja

VUOSI 2024

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen

on noussut entistä suurempaan rooliin,

sillä saatavilla oleva data on pystyttävä

muuttamaan asiakkaalle selkeiksi näky-

miksi ja konkreettisiksi ohjeiksi� Datalla

voidaan ohjata ja tukea asiakkaan liiketoi-

mintaa tuottavampaan ja kestävämpään

suuntaan ja saada optimaalinen hyöty

korjatusta puusta�

Tavaralajimenetelmän metsäkoneet

on suunniteltu monikäyttöisiksi: samoja

koneita voidaan käyttää erilaisissa maas-

toissa erityyppisiin puunkorjuutehtäviin

energiapuun korjaamisesta ensiharven-

nukseen ja aina uudistushakkuuseen

saakka� Pyöräalustaisten metsäkoneiden

tasainen pintapaine ehkäisee maaperään

kohdistuvia korjuuvaurioita�

Uudistetut ratkaisut

Ponsse lanseerasi kesällä 2024 uudis-

tuneet kuormatraktorit PONSSE Elkin

ja PONSSE Wisentin� Kokonaan uudis-

tetuilla runkorakenteilla ja keskinivelillä

koneisiin on saatu lisää kestävyyttä ja

monipuolisuutta� Koneet voidaan varus-

taa PONSSE Active Cabin -ohjaamon

vaimennusjärjestelmällä, joka vähentää

tehokkaasti kuljettajaan kohdistuvia

teräviä iskuja ajettaessa epätasaisessa

maastossa� Parantunut ergonomia ja

tilavan ohjaamon erinomainen näkyvyys

auttavat kuljettajia jaksamaan, ja tämä

lisää työturvallisuutta� Ergonomian ja

työturvallisuuden rinnalla erinomainen

käytettävyys on ollut tuotekehityksemme

kantavia teemoja jo vuosien ajan�

Myös suosittu H7-harvesteripää

uudistettiin vuonna 2024� Parannetun

syöttörullastogeometrian ansiosta H7

pystyy käsittelemään suuriakin runkoja

vaivattomasti� Edistyksellisen valinnaisen

lisävarusteen PONSSE Active Speed

-toiminnon avulla harvesteripään syöttö-

nopeutta ja -voimaa voidaan säätää puu-

lajin ja runkojen läpimitan mukaan�

Data ja digitaalisuus kehityksen

ajureina

Ponssen digitaaliset palvelut tarjoavat

asiakkaille entistä tarkempaa tietoa met-

säkoneiden toiminnasta� Keväällä 2024

lanseerattu PONSSE Manager 2�0 helpot-

taa koneiden, työmaiden ja tuottavuuden

seurantaa personoitavien raporttien, kart-

tanäkymien ja ajantasaisen datan avulla�

Asiakkaamme voivat tarkastella reaaliajas-

sa päivittäisiä tuotantomääriä työmait-

tain sekä seurata ja analysoida koneiden

tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta

aiempaa helpommin� Alustalta löytyvät

huoltotiedot ja käyttötunnit auttavat enna-

koimaan huoltoajankohdat� Alusta mahdol-

listaa palvelun jatkuvan kehittämisen�

PONSSE High-Precision Positioning

järjestelmällä harvesterin ja harvesteri-

pään sijainnit saadaan määritettyä

ennennäkemättömän tarkasti kartta-

näkymässä�Järjestelmä mahdollistaa

harvesteripään sekä koneen reaaliaikai-

sen sijainnin seuraamisen kuljettajan

karttanäkymässä tarjoten kuljettajalle

mahdollisuuden varmistaa, että puita

kaadetaan vain sallitulla hakkuualueella�

PONSSE-TUOTTEET

Ponssen jatkuvasti kehittyvät tuotteet ja innovatiiviset palvelut tukevat

asiakkaiden liiketoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Asiakaslähtöinen

tuotekehitys parantaa mahdollisuuksia turvalliseen ja ympäristöä kunnioit-

tavaan toimintaan erityyppisillä työmailla ja vaihtelevissa olosuhteissa.

Ergonomia, työturvallisuus

ja erinomainen käytettävyys

ovat Ponssen tuotekehityksen

kantavia teemoja. Datan

hallintaan sekä digitalisuuteen

perustuvat tuoteet ja palvelut

kasvavat koko ajan.

1515

YMPÄRISTÖ-

YSTÄVÄLLISET

RATKAISUT

TEHOKKUUDEN

TAKEINA

Ponssen kestäviä ja ympäristön huomioivia

puunkorjuuratkaisuja kehitetään asiakkai-

demme tarpeita kuunnellen. Ponsse on

sitoutunut kehittämään kestävän kehityksen

mukaisia innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja.

Asiakkaidemme toiminnan tuottavuuteen

ja kestävyyteen voidaan vaikuttaa jatkuvalla

panostuksella polttoaineenkulutuksen, päästö-

jen sekä puustoon ja maaperään kohdistuvien

korjuuvaurioiden minimoimisella.

VUOSI 2024

Uudistettu, langaton kuormainvaa-

kajärjestelmä PONSSE Scale punnitsee

täysin automaattisesti kuorman niin

kuormaamisen kuin purkamisen aikana

sekä lajittelee, tallentaa ja hallinnoi

yksityiskohtaiset kuormatiedot kaikissa

työvaiheissa� Tarkat painomittaukset

takaavat optimaalisen, koneen kantoky-

vyn mukaisen kuorman� Kuormatiedot ja

kuormapäiväkirjat ovat saatavilla helposti

luettavissa raporteissa� Langattomuus

ehkäisee kaapeleiden katkeamisista joh-

tuvia työn keskeytyksiä vähentäen konei-

den korjauskustannuksia� Kuormainvaaka

on erityisesti energiapuun korjuussa

välttämätön�

Koulutusratkaisuja eri tarpeisiin

Ponsse tarjoaa asiakkailleen ja kump-

paneilleen räätälöityjä koulutusratkai-

suja, konsultointia ja käyttökoulutusta

PONSSE-metsäkoneiden turvalliseen ja

tehokkaaseen käyttöön sekä toimintojen

suunnitteluun� Tavaralajimenetelmän

(CTL) koulutusta järjestetään kaikille

puunkorjuualan ammattilaisille: koke-

neemmatkin metsäalan ammattilaiset

voivat saada uusia työkaluja taloudelli-

sempaan ja tuottavampaan työhön�

Metsäalan ammattilaisten koulutus-

tarpeisiin on kehitetty kattava valikoima

simulaattoreita� Metsäkonesimulaattorit

tarjoavat nykyaikaisen oppimisympä-

ristön harvesterin, kuormatraktorin ja

PONSSE Opti -tietojärjestelmien käytön

kouluttamiseen turvallisesti ja taloudelli-

sesti� Simulaattorien avulla kokeneetkin

metsäkoneenkuljettajat voivat kehittää

ammattitaitoaan, ja tulevaisuuden

kuljettajat voivat opetella turvallisesti

metsäkoneiden hallintaa�

Tämä helpottaa kuljettajan päätöksente-

koa ja tehostaa puunkorjuun tuottavuutta�

Jokaisen kaadetun puun sijainti tallenne-

taan tuotantotiedostoon jälkiseurantaa

varten, ja kuormatraktorin kuljettaja

näkee harvesterin tekemän ajouran�

Ratkaisu hyödyntää alan johtavia navigoin-

ti- ja paikannusteknologioita sekä Ponssen

omia edistyksellisiä teknologioita, kuten

Active Cranea�

Ponsse lanseerasi ActiveCrane kärki-

ohjauksen myös voimakkaisiin C5 ja C6

liukupuominostureihin� ActiveCrane järjes-

telmän huolehtiessa yksittäisten liikkeiden

ohjaamisesta ja päätyvaimennuksista,

kuljettaja ja nosturi rasittuvat aiempaa vä-

hemmän� Active Crane myös helpottaa ta-

loudellisen ja konetta säästävän työtavan

omaksumista� Kuljettajan tarvitsee ohjata

ainoastaan puomin päätä haluamaansa

suuntaan, haluamallaan nopeudella�

Metsän harvennuksilla

turvataan metsien terveys ja

puuston kasvu sekä arvokkaan

puuraaka-aineen saatavuus.

Tärkeässä roolissa jäljelle

jäävän puuston ja maaperän

vaurioiden välttämisessä ovat

tavaralajimenetelmän metsä-

koneiden ominaisuudet.

Monikäyttöiset ja tehokkaat PONSSE-

harvesterit takaavat parhaan tuotta-

vuuden, ja ne mukautuvat erinomaisesti

mitä erilaisimpiin ympäristöihin� Käyttö-

mukavuudeltaan harvesterit ovat omaa

luokkaansa� Harvesterien huollettavuu-

teen ja käytettävyyteen on panostettu

asiakkaiden toiveita kuunnellen�

PONSSE-harvesteripäät on kehitetty

yhdessä käyttäjien kanssa puunkorjuun

hyötysuhdetta silmällä pitäen� Innova-

tiivinen suunnittelu, jatkuva tuotekehitys

ja vuosikymmenten kokemus ovat tehneet

harvesteripäistämme markkinoiden

laatujohtajia� Tuoteperheestä löytyy sopiva

harvesteripää energiapuunkorjuusta

järeisiinkin kohteisiin�

Kaikkien PONSSE-kuormatraktorimallien

voima riittää muuttuviin olosuhteisiin

ja vaikeisiin maastoihin� Ponssen kuor-

matraktoreissa käytetään perinteisen

hydrostaattismekaanisen voimansiirron

lisäksi ainoana maailmassa CVT-

voimansiirtotekniikkaa, joka mahdollistaa

alhaisemman polttoainekulutuksen ja

suuremman vetovoiman�

Ponssen Opti-tietojärjestelmien joh-

toajatuksena on käyttäjäystävällisyys�

Tuoteperheeseen kuuluu koneenohjaus-

ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille,

kuormatraktoreille ja tela-alustaisille

metsäkoneille�

Ponssen räätälöityjen ratkaisujen on

tarkoitus parantaa niin työn tuottavuutta

kuin työturvallisuutta ja -mukavuutta

sekä ympäristön huomioimista� PONSSE-

tuotteisiin yhdistettynä ne parantantavat

myös tehokkuutta�

Monipuoliset metsäkonesimulaattorit

PONSSE Full, Compact, Multi ja Basic

auttavat nykyisiä ja tulevia ammattilaisia

kehittymään entistä paremmiksi metsä-

työn kaikissa vaiheissa�

PONSSE-tuoteperheet

Harvesterit Kuormatraktorit Harvesteripäät

Tietojärjestelmät Räätälöidyt ratkaisut Simulaattorit

VUOSI 2024

Maailman parhaatkin metsäkoneet

tarvitsevat huoltoa, jotta koneet

toimivat tehokkaasti koko koneen

elinkaaren ajan� Huoltopalvelut ovat

merkittävä osa Ponssen liiketoimintaa�

Maailmanlaajuisesti 235 huoltokeskusta,

yli 2 200 huollon ammattilaista, 379

varaosamyyjää ja yli 1 100 asentajaa

varmistavat, että lunastamme lupauk-

semme metsäkoneiden luotettavuudesta

ja kestävyydestä�

Huoltokeskukset on sijoitettu sekä

asiakkaiden toiminnan että logistiikan

kannalta keskeisiin paikkoihin� Asiakkaita

lähellä sijaitsevat huoltopalvelut lyhentä-

vät metsäkoneiden huoltoon tarvittavaa

aikaa ja luovat asiakkaillemme entistä

paremmat edellytykset kehittää toimin-

tansa kannattavuutta�

Huoltoverkostoa vahvistettiin vuoden

2024 aikana muun muassa tekemällä

yhteistyösopimus Yhdysvalloissa

Kalifornian ja Nevadan alueella toimivan

Baileysin kanssa sekä avaamalla uusi

huoltopalvelukeskus Tacuarembón,

Pohjois-Uruguayhin, jossa metsätalous

on kasvava toimiala�

PONSSE Active Care -huoltosopi-

muskanta on kasvanut viimeiset vuodet�

Valtuutetun huoltoverkoston säännöl-

lisesti ja ammattitaidolla tekemä työ

vakuuttaa joka vuosi laajemman joukon

asiakkaitamme�

Huoltosopimuksien avulla ennakoidaan

paremmin huoltoajankohdat ja autetaan

niin asiakkaita kuin Ponssen huoltover-

kostoa suunnittelemaan arkipäiväisiä

työtehtäviä� Parempi töiden suunnittelu

tuo tehokkuutta, mutta tarjoaa myös

edellytykset paremmalle työturvallisuudel-

le� Säännöllisellä huollolla varmistetaan

koneen luotettava toiminta, koneiden oi-

keat säädöt ja minimoidaan polttoaineen

kulutus� Active Care -huoltosopimuksen

avulla Ponssen huoltopalveluilla on

käytössään koneiden huoltohistoria ja

näin pystytään vastaamaan paremmin

asiakkaan tarpeisiin�

Ennakoiva Maintenance Call ja

ainutlaatuinen Active Manual

tehokkaan työskentelyn takuuna

Ponssen globaali huoltoverkosto kehittyy

jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpei-

siin� Tärkeää on myös huoltotoimintojen

parantaminen paikallisesti� Kehityspolun

varrella kuullut asiakkaamme ovat

olleet tyytyväisiä esimerkiksi palvelujen

digitalisoitumiseen�

Syyskuussa Suomen markkinoilla

julkaistu PONSSE Maintenance Call enna-

koi ja tehostaa metsäkoneiden huoltoa

siirtämällä koneen tuntitiedot automaat-

tisesti lähimpään huoltoon� Palvelussa

asiakkaaseen otetaan yhteyttä 150

tuntia ennen määräaikaishuoltoa, jolloin

sovitaan huoltoajankohdasta ja tarvitta-

vista toimenpiteistä etukäteen� Palvelulla

parannetaan koneen käytettävyyttä ja

vähennetään ylimääräisiä huoltokäyntejä,

Ponsse huoltoverkosto kehittyi vuoden aikana, kun toimme palveluja

entistäkin lähemmäksi asiakkaitamme niin fyysisesti kuin digitaalisesti.

Verkoston jatkuva kehittäminen parantaa asiakaspalvelua ja tehostaa

Ponssen ja asiakkaidemme toimintaa.

PONSSE-HUOLTO

LÄHELLÄ ASIAKKAITAMME

1919

DIGITAALISET

PALVELUT PALVELEVAT

ASIAKKAAN TARPEITA

Digitaaliset innovaatiot perustuvat Ponssen pitkään kokemuk-

seen ja vahvaan vuorovaikutukseen asiakkaidemme kanssa.

Näin voidaan kehittää juuri oikeita asioita ja tukea huollon

ammattilaisia ja asiakkaitamme heidän työssään. Esimerkiksi

huoltosopimuskoneille Suomessa kesällä lanseerattu PONSSE

Maintenance Call -palvelu toteuttaa koneen huollon etukäteis-

suunnittelun, kun tuntitiedot siirtyvät automaattisesti lähim-

pään PONSSE-huoltoon. Palvelulla parannetaan koneen käyt-

töastetta ja pyritään vähentämään ylimääräisiä huoltokäyntejä

– säästäen aikaa ja rahaa.

VUOSI 2024

Palvelu on toistaiseksi käytössä asiak-

kaan kanssa sovittaessa Suomessa

Ponssen metsäkoneissa, joissa on

CU-yksikkö ja huoltosopimus�

PONSSE Active Manual on manuaali-

sen ohjekirjan rinnalla toimiva digitaalinen

käyttö- ja huolto-ohjepalvelu, joka hel-

pottaa koneen päivittäistä käyttämistä�

Jatkuvasti päivittyvässä palvelussa

ajantasainen tieto on heti saatavilla�

Vuoden 2024 aikana PONSSE Active

Manualiin on lisätty ohjeita muun muassa

kuljettajan ergonomiaan sekä Manager

2�0 raportointiin ja käyttöön liittyen�

Palvelua kehitetään asiakkailtamme

saadun palautteen perusteella, jolloin

mobiilisovellus palvelee asiakkaidemme

arkea mahdollisimman hyvin�

Ponsse on tutkinut metsäkoneiden

komponenttien kunnostuksen ympä-

ristövaikutuksia elinkaariarvioinnilla�

Yksittäisen komponentin kohdalla hiili-

jalanjälki pienenee noin neljänneksen,

kun uuden sijaan valitaan kunnostettu

komponentti� Verkostollemme on tarjolla

uusien osien lisäksi kunnostettuja ja

uudelleenkäytettyjä varaosia� Ponsse

minimoi materiaalihävikkiä ja tarjoaa rat-

kaisuja myös vanhempien metsäkoneiden

varaosatarpeisiin� Reman-komponenttien

valikoimaa on kehitetty vuonna 2024, ja

tarjoomaa tullaan kehittämään edelleen�

Reman-toimintomme näkyy myös

vaihtokonepalvelussa, jossa käytetty

PONSSE-metsäkone otetaan kunnos-

tettavaksi ja edelleenmyytäväksi uus-

konekaupan yhteydessä� Vaihtokoneiden

elinkaaren pidentämiseksi voidaan

Kestävää toimintaa

kiertotalouden edistämiseksi

–ympäri maailman

Huollon ammattilaisten päivittäiseen

toimintaan kuuluu paljon tehtäviä, joissa

on huomioitava niin henkilöstö, työtur-

vallisuus kuin ympäristö, myös maas-

to-olosuhteissa� PONSSE-metsäkoneiden

huolto vastuullisesti ja ympäristöstä

huolehtien on meille kunnia-asia�

Huoltoverkostomme järjestelmällinen

tapa tehdä huollot ympäristö huomioi-

den säästää asiakkaan vaivaa ja antaa

mielenrauhaa: esimerkiksi öljyjen ja

muiden ongelmajätteiden käsittely on

aina jär jestetty vaatimusten ja hyvien

käytäntöjen mukaisesti, ja PONSSE

Active Care -huoltosopimuksissa kier-

rätettävien materiaalien käsittelystä

huolehtii huoltoverkostomme�

Maailmanlaajuisesti 235

huoltokeskusta, yli 2 200

huollon ammattilaista, 379

varaosamyyjää ja yli 1 100

asentajaa varmistavat, että

lunastamme lupauksemme

metsäkoneiden luotettavuu-

desta ja kestävyydestä.

koneita päivittää PONSSE Tehopaketeilla�

Ne ovat osakokonaisuuksia, joilla am-

mattitaitoiset asentajamme päivittävät

koneet vastaamaan tämän päivän suori-

tuskyvyn vaatimuksia�

Reman-toimintaa on Suomessa

Iisalmessa sijaitsevassa PONSSE Reman

& Parts Recirculation -yksikössä sekä

Etelä- ja Pohjois-Amerikassa�

Tehokkaalla koneiden osien uudelleen-

käyttämisellä voidaan vaikuttaa koneen

aiheuttamien päästöjen määrään sen

elinkaaren aikana� PONSSE-metsäkoneen

painosta 97 prosenttia on kierrätettävää

tai uudelleen käytettävää materiaalia�

Laatua ja turvallisuutta läpi

Ponsse-verkoston

Vuonna 2024 Ponsse on panostanut työ-

turvallisuuteen ja -hyvinvointiin� Samassa

yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomio-

ta toimintamme ympäristökuormitukseen

ja sen pienentämiseen�

Ammattitaidon ylläpitämisellä halutaan

tukea henkilöstön hyvinvointia� Vuoden

aikana on koulutettu satoja asentajia

ja varaosahenkilöitä, ja e-Academy-

verkko koulutus-järjestelmän tarjonta on

laajentunut tukemaan eri tehtäviä entistä

paremmin� Maailmanlaajuiset huolto-

sopimuskoulutukset ovat parantaneet

valmiuksia tehdä sopimuksiin liittyviä

huoltotoimenpiteitä�

Vastuullinen toimintatapa varmistetaan

ESW-auditointien ja ESW-manuaalin avul-

la� ESW (Effective and Safe Workshop)

-työkalu on luotu verkostomme kehittämi-

seen ja kehityskohteiden tunnistamiseen�

ESW-ohjeistuksen avulla Ponssen

huoltokeskusten päivittäiseen toimintaan

Effective and Safe Workshop

(ESW) auttaa tunnistamaan

kehityskohteet ja mahdollis-

taa huoltopalvelujen jatkuvan

kehittämisen. Yli 600 tehtyä

ESW-auditointia on esimerkki

Ponssen sitoutumisesta

korkeaan laatuun ja asiakas-

tyytyväisyyteen.

tuodaan yhtenäisiä, järjestelmällisiä ja

vastuullisia toimintatapoja� Se auttaa

ammattilaisiamme tuottamaan mahdol-

lisimman hyvää ja tasalaatuista palvelua

asiakkaillemme riippumatta siitä, missä

päin maailmaa hän työskentelee ja asioi-

ko hän Ponssen omalla huoltokeskuksella,

jälleenmyyjällä vai sopimushuoltajalla�

Tehokas ja turvallinen huoltokeskus

tuottaa asiakkaille parasta mahdollista

palvelua� Yli 600 tehtyä ESW-auditointia

on esimerkki Ponssen sitoutumisesta

korkeaan laatuun ja asiakastyytyväisyy-

teen� Tärkeitä kokonaisuuksia ja mitat-

tavia osa-alueita ovat työturvallisuus,

ympäristöasiat ja koulutus�

VUOSI 2024

VASTUULLISUUS PONSSELLA

Ponssen strategian mukaisesti vastuullisuus ohjaa liiketoimintaamme ja antaa meille suunnan.

Se varmistaa sosiaalisen ja taloudellisen menestyksemme.

IHMISET RATKAISUT

Innovoimme kestäviä ja luontoa

kunnioittavia ratkaisuja

Tuote- ja palveluratkaisumme mahdollistavat

kestävän metsätalouden toteutumisen� Otamme

vastuun koneen elinkaaresta ja pidennämme

sitä erinomaisilla huoltopalveluilla� Kehitämme

ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta ja pienentävät

koneen ympäristövaikutuksia�

Edistämme ihmistemme

hyvinvointia

Ponsse on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työ-

yhteisö, jossa on turvallista työskennellä� Arvostamme

toisiamme ja pidämme huolta sekä toisistamme,

asiakkaistamme että verkostostamme� Koneemme

ovat käyttäjilleen turvallisia ja ergonomisia�

Suomessa kunnostetut tai uudelleen

käytettäväksi tuotetut varaosat

196 333 kg (2023: 162 166 kg)

+21 %

Työntekijäkokemus (eNPS)

28 (2023: 31)

Tavoite >40 (asteikolla -100 –100)

TOIMINTA YHTEISÖ

Olemme luotettava kumppani,

jolle yhteisöllisyys on voimavara

Rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys ovat

ponsselaisuuden ydintä� Hyvät hallintotapamme ja

eettiset toimintaperiaatteemme ohjaavat ihmisten

yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään liiketoimintaan

sekä luottamukselliseen yhteistyöhön� Yhteisötyö on

meille tärkeää kaikkialla, missä toimimme�

Kehitämme toimintaamme

luontoympäristö huomioiden

Tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja

toimimme systemaattisesti niiden parantamiseksi�

Pyrimme toiminnassamme hiilineutraaliuteen ja

materiaalitehokkuuteen�

Asiakkaiden suositteluindeksi (NPS)

62 (2023: 52)

Tavoite >60 (asteikolla -100 –100)

Uusiutuvan ja ydinvoiman osuus

käytetystä energiasta

92,3 % (2023: 90,9 %)

Tavoite 2030: 95 %

VUOSI 2024

Hallitus

31.12.2024

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa

9�4�2024�

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiö-

järjestyksen mukaan vähintään viisi ja

enintään kahdeksan jäsentä� Hallituksen

jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka

yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä

kesäkuun loppuun mennessä� Hallituksen

jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa

varsinaisessa yhtiökokouksessa� Hallitus

valitsee keskuudestaan puheenjohtajan

toimikaudeksi kerrallaan� Hallitus kokoon-

tui kertomusvuoden aikana 14 kertaa�

Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti

kokouksiin – osanottoprosentti oli 95,9�

Markkinointimerkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2020

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2024:

3 684 263 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä

toimitusjohtajan varamies 2008–2020

Ponsse Oy, aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa

2007–2008

Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008

Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004

Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö,

käytetyt koneet 1999–2001

Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

Jamo Investment Company Oy, hallituksen

puheenjohtaja

KalPa Hockey Oy, hallituksen jäsen

Savonmaan Puolesta Oy, hallituksen jäsen

Varatuomari, MBA

Hallitusammattilainen

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2024: 4 500 kpl

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017

Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016

Unicus Oy, partneri 2006–2011

Conventum Corporate Finance Oy, johtaja

1998–2005

Prospectus Oy, johtaja 1994–1998

Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja

Gofore Oyj, hallituksen jäsen

HC Ässät Pori Oy, hallituksen jäsen

Lapti Group Oy, hallituksen jäsen

Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja

Puuilo Oyj, hallituksen jäsen

SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheenjohtaja

Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen

puheenjohtaja

Sten & Kimet Oy, hallituksen jäsen

Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen

Urhea-halli Oy, hallituksen jäsen

Puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

JARMO VIDGREN, s. 1975 MAMMU KAARIO, s. 1963

Jäsenet

Medianomi, AMK

Mutant Koala Pictures Oy, toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31�12�2024: 3 764 778 kpl

Riippumaton yhtiöstä

Keskeinen työkokemus

Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

Einari Vidgren Säätiö, hallituksen jäsen

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM),

metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava neuvonantaja,

yritysvastuu ja strategia

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2023

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Metsähallitus, johtaja, eri vastuualueita: viestintä,

strategia ja vastuullisuus 2017–2022

Stora Enso Oyj, vastuullisuusjohtaja ja muita

vastuualueita 2010–2017

Metsä Group Oyj, ympäristö- ja yritysvastuujohtaja ja

muita vastuualueita 2000–2010

Suomen Metsäyhdistys, tiedottaja 1998–2000

Thomesto Oy, Thomesto Sverige AB,

eri päällikkötehtäviä 1993–1998

Muut luottamustehtävät

FIBS, hallituksen puheenjohtaja

Green Resources (Itä-Afrikka), hallituksen jäsen

Metso Oyj, hallituksen jäsen

DI, tuotantotekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2022

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

KONE Oyj, johtaja, strategiset projektit 2019–2020

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja,

modernisointiliiketoiminnan johtaja 2011–2019

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja,

liukuporrasliiketoiminnan johtaja 2009–2011

KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, johtaja,

toimitusoperaatiot 2006–2009

KONE Hissit Oyj, toimitusjohtaja Suomi ja Baltia

2003–2006

Kone Corporation 1999–2020, erilaisia johtotehtäviä

liittyen strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

sekä myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan

Muut luottamustehtävät

Hetitec Oy, hallituksen jäsen

Oyj Sisu Auto AB, hallituksen jäsen

DI, prosessitekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019

Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen

(useita eri vastuualueita) 2007–2015

Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä

1990–2007

Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

Muut luottamustehtävät

EKE Rakennus Oy, hallituksen jäsen

Metsä Board Oyj, hallituksen jäsen

KTM

Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Timber Oy, sahaliiketoiminnan johtaja

2014–09/2022

Keitele Timber Oy, myyntijohtaja 2006–2014

Keitele Timber Oy, vientipäällikkö 1999–2006

Muut luottamustehtävät

Keitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtaja

Sahateollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

JUKKA VIDGREN, s. 1983JUHA VANHAINEN, s. 1961

TERHI KOIPIJÄRVI, s. 1967 ILPO MARJAMAA, s. 1961

VUOSI 2024

JUHO NUMMELA, s. 1977, pj.

MARKO MATTILA, s. 1973

MIIKA SOININEN, s. 1981

PETRI HÄRKÖNEN, s. 1969

TAPIO MERTANEN, s. 1965

TOMMI VÄÄNÄNEN, s. 1973KATJA PAANANEN, s. 1971

JUHA INBERG, s. 1973

TIINA KAUTONEN, s. 1973

TkT

Toimitusjohtaja, CEO

Johtoryhmän jäsen 2�1�2005 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj,

tehtaanjohtaja 2006–2008,

Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 80 691 kpl

Metsätalousinsinööri, MBA

Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�6�2020 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jälleenmyynti-

verkostonjohtaja 2018–2020, Ponsse Latin America

Ltda�, toimitusjohtaja 2016–2018, Ponsse Oyj,

aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Baltia

ja Chile 2011–2016, Ponsse North America, Inc�,

toimitusjohtaja 2007–2011

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 1 829 kpl

Tekniikan yo

Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT

Johtoryhmän jäsen 1�12�2020 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2018

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, päällikkö, IT

ja digitaalinen palvelukehitys 2019–2020, Ponsse

Oyj, IT-päällikkö 2018–2019, Qentinel Finland Oy,

toimitusjohtaja 2017–2018

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 766 kpl

Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan sijainen

Johtoryhmän jäsen 1�10�2009 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2009

Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director,

Operations and Quality 2007–2009

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 7 670 kpl

Teknikko, MTD

Huoltopalvelujohtaja

Johtoryhmän jäsen 3�5�2010 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 1994

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakelu-

verkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse

Oyj, huolto palvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj,

jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj,

varaosapäällikkö 1995–1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 1 200 kpl

Insinööri, AMK

Johtaja, toimitusketju

Johtoryhmän jäsen 1�10�2013 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso

Automation, Director, Analyzers Product Group

2010–2013, Director, Kajaani Operations

2006–2010

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 7 801 kpl

Vastuullisuusjohtaja

Johtoryhmän jäsen 16�1�2023 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 1999

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, vastuullisuus

päällikkö 2021–2023, Ponsse Oyj, viestintäpäällikkö

2009–2021, Ponsse Oyj, tiedottaja 2003–2009,

Ponsse Oyj, markkinointi- ja viestintäassistentti

1999–2003

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 1 516 kpl

TkT

Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�1�2009 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja

tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj,

suunnittelupäällikkö 2006–2008

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 14 296 kpl

Tradenomi

Henkilöstöjohtaja

Johtoryhmän jäsen 1�1�2023 alkaen

Ponssen palveluksessa vuodesta 2023

Keskeinen työkokemus: KONE Corporation 2008–

2022 globaaleissa HR-johtamisen tehtävissä, Nokia

Oyj, eri henkilöstöhallinnon tehtävät 1997–2008

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2024: 1 225 kpl

Konsernin johtoryhmä 31.12.2024

PONSSE OYJ

Pohjoismaat

Eurooppa

Aasia, Australia

ja Afrikka

Etelä-

Amerikka

Pohjois-

Amerikka

Ponssen jakeluverkosto

Maaorganisaatioidemme

ja PONSSE-jälleenmyyjien

yhteystiedot löydät

osoitteesta ponsse.com/

yhteystiedot

Uusi myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatiomme

on jaettu viiteen markkina-alueeseen; Pohjoismaat ja Baltia,

Eurooppa, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka sekä Aasia,

Australia ja Afrikka� Alueet sisältävät Ponssen maaorganisaatiot

sekä Ponssen jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat�

Uudella aluejaolla ja toimintamallilla haluamme varmistaa verkos-

tomme vahvan keskittymisen huoltoon, myyntiin ja paikalliseen

asiakaskokemukseen� Tavoitteenamme on myös parantaa

tukeamme koko verkostollemme, yhtenäistää toimintatapoja ja

parantaa kustannustehokkuuttamme maailmanlaajuisesti�

Muutoksen taustalla on muuttunut toimintaympäristö ja

tarve vahvistaa Ponssen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja

kannattavuutta�

Kaiken keskiössä on asiakas ja entistä parempi asiakaspalvelu ja

asiakaskokemus�

HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

SISÄLLYS

Hallituksen toimintakertomus �� 30

Kestävyysraportti �� 36

Yleiset tiedot �� 36

Ympäristötiedot �� 50

EU taksonomia �� 50

E1 - Ilmastonmuutos �� 57

E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit �� 64

E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous �� 68

Yhteiskunnalliset tiedot �� 75

S1 - Oma työvoima �� 75

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät �� 86

Hallintotapatiedot �� 90

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen �� 90

Sisältöindeksi �� 97

HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli tilikaudella 750,4 (2023, 821,8)

miljoonaa euroa ja liikevoitto 36,8 (47,2) miljoonaa euroa� Tulos

ennen veroja oli 21,5 (42,9) miljoonaa euroa� Osakekohtainen

tulos oli 0,45 (1,07) euroa�

Ponsse on luokitellut vuonna 2023 myydyt Venäjän toiminnot

myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina

toimintoina� Jollei toisin ole mainittu, toimintakertomuksessa

kerrotut luvut koskevat jatkuvia toimintoja�

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui tilikauden aikana 750,4

(821,8) miljoonaa euroa, joka on 8,7 prosenttia vähemmän kuin

vertailukaudella� Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonais-

liikevaihdosta oli 73,8 (74,9) prosenttia�

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjoismaat ja

Baltia 46,3 (44,4) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 22,9

(21,9) prosenttia, Pohjois-Amerikka 14,5 (15,1) prosenttia,

Etelä-Amerikka 13,8 (15,5) sekä Aasia, Australia ja Afrikka

2,5 (3,0) prosenttia�

(1 000 EUR) 1–12/24 1–12/23

Liikevaihto jatkuvista toiminnoista 750 427 821 800

Liikevaihto lopetetuista toiminnoista 0 3 576

Liikevaihto yhteensä 750 427 825 376

Tuloskehitys

Liikevoitto oli 36,8 (47,2) miljoonaa euroa� Liikevoiton osuus

liikevaihdosta oli tilikaudella 4,9 (5,7) prosenttia�

(1 000 EUR) 1–12/24 1–12/23

Liikevaihto jatkuvista toiminnoista 36 755 47 153

Liikevaihto lopetetuista toiminnoista 0 1 247

Liikevaihto yhteensä 36 755 48 400

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 6,3 (8,9)

prosenttia�

Henkilöstökulut olivat tilikauden aikana 110,2 (115,3)

miljoonaa euroa� Liiketoiminnan muut kulut olivat 94,8 (95,6)

miljoonaa euroa� Brasilian Full Service -sopimuksen tulosvaiku-

tus tilikaudella oli -17,2 miljoonaa euroa� Tappiollista sopimusta

varten konsernin taseessa on 13,6 miljoonan euron varaus�

Varausta kasvatettiin tilikauden aikana nettomääräisesti

5,5 miljoonaa euroa� Varausta purettiin tilikauden viimeisellä

kvartaalilla ja tappiollisella sopimuksella ei ollut enää tulosvai-

kutusta ko� ajanjaksolla� Sopimus on määräaikainen ja kestää

vuoden 2026 loppuun�

Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -15,4 (-4,5)

miljoonaa euroa� Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien

muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden net-

tovaikutus tilikauden aikana oli -11,7 (0,2) miljoonaa euroa�

Koronvaihtosopimuksista on kirjattu tilikaudella tulosvaikutteisia

arvostuskuluja 0,8 miljoonaa euroa� Emoyhtiön saamiset

tytäryhtiöiltä olivat nettomääräisesti 116,8 (125,1) miljoonaa

euroa� Saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaami-

sista� Tilikauden tulokseksi muodostui 12,5 (30,0) miljoonaa

euroa jatkuvista toiminnoista� Laimennettu ja laimentamaton

osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,45 (1,07) euroa jatkuvista

toiminnoista�

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli tilikauden päättyessä

563,2 (606,0) miljoonaa euroa� Vaihto-omaisuuden määrä

oli 219,1 (240,8) miljoonaa euroa� Myyntisaamisia oli

Oman pääoman (ROE) ja sijoitetun pääoman (ROCE) tuotto-%

ROE

ROCE

2024

3,9

6,3

2023

5,9

8,9

2022

12,0

12,8

OMAN PÄÄOMAN (ROE) JA

SIJOITETUN PÄÄOMAN (ROCE) TUOTTO

(%)

ROE ROCE

2024 2023 2022

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

54,1 (69,1) miljoonaa euroa sekä likvidejä rahavaroja 83,6

(74,0) miljoonaa euroa� Konsernin oman pääoman määrä oli

327,2 (321,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma

(FAS) oli 284,8 (278,9) miljoonaa euroa� Rahoitusvelkojen

määrä oli 86,9 (119,5) miljoonaa euroa� Yhtiö on varmistanut

likviditeettiään rahoituslimiittisopimuksilla ja yritystodistusoh-

jelmilla� Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia

lainoja ilman rahoituskovenantteja� Konsernin nettovelat olivat

3,3 (45,5) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net

gearing) 1,0 (14,1) prosenttia� Omavaraisuusaste oli tilikauden

päättyessä 58,7 (53,3) prosenttia�

Liiketoiminnan rahavirta oli 85,0 (30,4) miljoonaa euroa�

Rahavirran merkittävä parannus johtuu pääosin vaihto-omaisuu-

dessa, myyntisaamisissa ja ostoveloissa tapahtuneista muutok-

sista� Investointien rahavirta oli -21,0 (-36,1) miljoonaa euroa�

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin tilikauden aikana 706,9 (700,2)

miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli tilikauden päättyessä

188,6 (232,1) miljoonaa euroa�

Jakeluverkosto ja konsernirakenne

Kesäkuun 2024 alussa voimaan tulleessa toimintamallissa

Ponsse siirtyi globaaliin organisaatiorakenteeseen ja raportoin-

tilinjoihin� Tällä toimintamallilla Ponsse varmistaa tulevaisuuden

asiakastarpeita vastaavan ja globaalisti yhdenmukaisen sekä

tehokkaan toimintamallin� Samalla yhtiö hakee lisää kilpailukykyä

ja kustannustehokkuutta sekä yhdenmukaistaa käytäntöjään�

Myynti- ja huoltopalveluihin keskittyvä organisaatio jakautuu

tulevaisuudessa viiteen markkina-alueeseen: 1) Pohjoismaat ja

Baltia 2) Keski- ja Etelä-Eurooppa 3) Etelä-Amerikka 4) Pohjois-

Amerikka sekä 5) Aasia, Australia ja Afrikka�

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikaudella yhteensä 24,6

(29,5) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 9,6 (11,9) miljoonaa

euroa�

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 21,6 (35,9) miljoo-

naa euroa� Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi ra-

kennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden

investoinneista�

Ponssen keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät

ammattitaitoiset ja osaavat työntekijät, nykyaikaisen tuotannon

ja joustavan toimitusketjun, kumppanuudet avaintoimittajien

ja sidosryhmien kanssa sekä vahvan yritysmaineen� Nämä

resurssit mahdollistavat Ponssen kilpailuedun ja pitkän aikavälin

kasvustrategian� Ponssen arvonluontimalli on kuvattu kokonai-

suudessaan sivuilla 40–41�

Yhtiökokous vuonna 2024

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 9�4�2024�

Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä

myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden

tilikaudelta 2023� Yhtiökokous vahvisti hallituksen kokoonpanon

ja palkitsemisen, valitsi tilintarkastajan sekä hyväksyi toimielin-

ten palkitsemisraportin ja -politiikan� Yhtiökokous päätti myös

osingonjaosta sekä henkilöstön voittopalkkion maksun� Edellä

mainittujen lisäksi yhtiökokous teki alla olevat päätökset�

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useam-

massa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista

osakkeista� Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä,

minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeen-

omistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista

maksettava vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken

markkinahinta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa

kaupankäynnissä� Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen

kaupankäynnin ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa

hankintahetken markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä�

Hallitus valtuutettiin päättämään, miten osakkeita hankitaan�

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden

hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla� Hallitus

päättää, miten osakkeita hankitaan� Omia osakkeita voidaan

hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osak-

keiden suhteessa (suunnattu hankinta), jos siihen on yhtiön

kannalta painava taloudellinen syy osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n

mukaisesti� Omia osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomara-

kenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yhtiön kas-

vustrategiaa tukevien yrityskauppojen, investointien tai muiden

yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai

toteuttamiseksi, käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä

tai muutoin edelleen luovutettavaksi, pidettäväksi tai mitätöi-

täväksi� Päätöstä yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ei

valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryh-

teisöillä hallussaan olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu

määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista osakkeista� Valtuutus

kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 12�4�2023

hallitukselle antaman valtuutuksen, ja on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30�6�2025 saakka�

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oi-

keuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta� Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään

250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perus-

teella annettavat osakkeet), yhdessä tai useammassa erässä,

mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista�

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisen ehdoista� Valtuutuksen nojalla

voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia

omia osakkeita� Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa ja

luovuttamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkin-

täetuoikeudesta (suunnattu anti), jos siihen on yhtiön kannalta

painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen

yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yhtiön

kasvustrategian tukemiseksi tehtävien yrityskauppojen, inves-

tointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen

toteuttamiseksi taikka yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestel-

mien toteuttamiseksi� Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää

myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen� Valtuutus

kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 12�4�2023

hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä

optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta� Valtuutus on voimassa seuraavan varsi-

naisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30�6�2025 saakka�

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Vidgren ja hallituksen

varapuheenjohtajana Mammu Kaario� Hallituksen jäseninä

toimivat Terhi Koipijärvi, Matti Kylävainio, Ilpo Marjamaa, Juha

Vanhainen, Jukka Vidgren�

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai

valiokuntia�

Hallituksen kokouksia järjestettiin tilikauden aikana 14 kappa-

letta� Jäsenten osanottoprosentti oli 95,9�

Yhtiön tilintarkastajana toimi tilikauden aikana KPMG Oy Ab

päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen�

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjoh-

tajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan

sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehi-

tysjohtaja Juha Inberg, henkilöstöjohtaja Tiina Kautonen, myynti-,

huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huoltopalvelujohtaja

Tapio Mertanen, vastuullisuusjohtaja Katja Paananen, IT- ja

digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen sekä toimitus-

ketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen� Yhtiön johdolla on

tavanomainen johdon vastuuvakuutus�

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

2 083 (2 106) henkilöä� Tilikauden päättyessä konsernin

palveluksessa oli 2 024 (2 110) henkilöä� Palkkojen ja palkki-

oiden kokonaissumma tilikaudella oli 110,2 miljoonaa euroa

(115,3 miljoonaa euroa)�

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Ponsse Oyj:n hallitus perusti kaksi osakepohjaista kannustinjär-

jestelmää konsernin toimitusjohtajalle ja avainhenkilöille vuonna

2023� Kannustinjärjestelmien keskeiset ehdot julkaistiin pörs-

sitiedotteessa 3�3�2023� Uusien järjestelmien tarkoituksena

on yhdistää omistajien ja järjestelmien osallistujien tavoitteet

yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osal-

listujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden

ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät�

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt konsernin osakepohjaisten

kannustinjärjestelmien uusista ansaintajaksoista kesäkuussa

2024 ja on antanut näistä tiedotteen 11�6�2024�

Toimitusjohtajan osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalen-

terivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026 ja

2025–2027� Ansaintajaksoihin 2023 ja 2023–2024 liittyy

sitouttamisjakso, joka alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy

31�12�2025� Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun 2024,

2025 ja 2026 loppuun mennessä� Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana,

joka päättyy 31�12�2025, 31�12�2026 ja 31�12�2027�

Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajak-

son päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä�

Ansaintajaksoilta 2023 ja 2023–2024 palkkiona saatuja

osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, eli ennen

31�12�2025�

Toukokuussa 2024 maksettiin ansaintajaksolta

2023 11 457 osaketta, jotka ovat arvoltaan 282 226

euroa ja joiden kuluvaikutus yhtiölle oli 0,4 miljoonaa euroa�

Tästä on annettu pörssitiedote 30�5�2024� Ansaintajaksoilta

2023–2024 ja 2023–2025 on mahdollista ansaita yhteensä

42 612 osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden

(bruttopalkkio)� Ansaintajakson 2023–2024 ehdollinen palkkio

maksetaan toukokuun 2025 loppuun mennessä�

500

1000

1500

2000

2500

Henkilöstö keskimäärin

2024

2023

2022

2 083

2 106

2 016

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

2024 2023 2022

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Avainhenkilöiden ansaintajakson 2023–2025 suoritepe-

rusteisen lisäosakejärjestelmän palkkiot perustuvat konsernin

liiketulokseen, liikevaihtoon ja henkilöstötyytyväisyyteen�

Ansaintajakson 2024–2026 ehtoihin lisättiin myös tapaturma-

taajuus� Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot

ovat arviolta yhteensä enintään 60 000 Ponsse Oyj:n osaketta

(nettopalkkio)� Lisäksi yhtiö maksaa palkkiosta osallistujille ai-

heutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut palkkion

maksun yhteydessä� Arvioon sisältyy vuonna 2024 maksettavat

ehdolliset palkkiot� Tilikaudella 2024 ansaintajaksojen 2023–

2025 ja 2024–2026 osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin

liittyviä kuluja oli yhteensä 0,5 miljoonaa euroa�

Toimitusjohtajan sekä avainhenkilöiden kannustinjärjestelmi-

en kokonaiskuluvaikutuksen vuosina 2023–2026 arvioidaan

olevan noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 2024 alkanei-

den sitouttamisjaksojen osalta�

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000

osakkeesta� Osakkeiden vaihto ajalla 1�1�–31�12�2024 oli

855 116 kappaletta, joka on 3,05 prosenttia osakkeiden

kokonaismäärästä� Vaihdon arvo oli 19,5 miljoonaa euroa�

Tilikauden alin kurssi oli 19,70 euroa osakkeelta ja ylin 27,10

euroa osakkeelta�

Tilikauden päätöskurssi oli 20,10 euroa osakkeelta ja koko

osakekannan markkina-arvo 562,8 miljoonaa euroa�

Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 1 997 omaa

osaketta�

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen

osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia

muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä� Yhtiön hallitus

on vahvistanut hallinnointiperiaatteet, jotka noudattavat

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate

Governance)� Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä

johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti

ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja

käytännöt�

Hallinnointiperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internet-sivu-

jen sijoittajaosiossa�

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja

taloudellisiin tavoitteisiin� Riskienhallinnan tavoitteena on tukea

yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista

sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatku-

vuutta� Ponssen johto arvioi vuosittaisessa riskikartoituksessa

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2024–2026 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF)� Ansaintajaksoilta 2024–2026

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio)� Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana,

joka päättyy 31�12�2026� Suoriteperusteinen palkkio makse-

taan toukokuun 2027 loppuun mennessä�

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite�

Avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Avainhenkilöiden järjestelmässä on kolme kolmen kalenterivuo-

den mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027� Ansaintajaksolle osallistumisen

ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että järjestelmään

osallistuva avainhenkilö hankkii ansaintajakson alkaessa yhtiön

osakkeita� Ponsse toimittaa lisäosakkeita ansaintajaksolle 2:1

suhteessa (jokaista kahta (2) itse sijoitettua osaketta kohti

avainhenkilö saa yhden (1) lisäosakkeen)� Ehdollinen palkkio

maksetaan vuosina 2023, 2024 ja 2025 sijoitusosakkeiden

hankinnan ja palkkion vahvistamisen jälkeen niin pian kuin

käytännössä mahdollista� Ehdollisena palkkiona saatuja osak-

keita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy

31�12�2025, 31�12�2026 ja 31�12�2027� Suoriteperusteinen

palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraa-

van toukokuun loppuun mennessä� Osallistujalle maksettava

osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille

asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella suhteessa

osallistujan omaan sijoitukseen� Kohderyhmään kuuluu avain-

henkilöitä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet lukuun

ottamatta toimitusjohtajaa�

150

300

450

600

750

Osakekannan markkina-arvo, MEUR

2024

2023

2022

562,8

632,8

708,4

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

(MEUR)

2024 2023 2022

myös yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat vastuullisuusriskit ja

-mahdollisuudet� Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen,

luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät

näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys�

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata

liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön

strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai

liiketoiminnan jatkuvuuteen� Tämän pohjalta tehdään päätökset

tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja

havaittuihin riskeihin reagoidaan�

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja

sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää� Riskienhallintaa ohjaa

hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka�

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa

yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan

jatkuvuutta� Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma,

jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena� Kukin riski arvioidaan

sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella�

Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen

ja siirtäminen� Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja

minimoimalla niiden vaikutusta�

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Lähiajan merkittävimmät riskit liittyvät maailman geopoliit-

tiseen tilanteeseen, verraten heikkoon talouskehitykseen ja

rahoituskorkojen kehityksen epävarmuuteen� Geopoliittinen

tilanne heijastuu myös kauppapolitiikkaan mahdollisten

erityistullien ja protektionismin kautta� Lisäksi epävarmuutta

lisäävät rahoitusmarkkinoiden häiriöt, pakotteet ja kasvavat

kyberturvallisuusuhat�

Rahoitusmarkkinoiden riskit voivat lisätä kehittyvien maiden

valuuttamarkkinoiden vaihtelua� Epävakaana jatkuva maail-

mantalous ja kasvavat rahoituskulut saattavat heikentää myös

metsäkoneiden kysyntää� Lisäksi mahdolliset työtaistelutoimen-

piteet voivat aiheuttaa Ponsselle merkittäviä taloudellisia mene-

tyksiä� Nämä taloudelliset riskit vaikuttavat erityisesti tuotannon

ja toimitusketjun toimivuuteen�

Haastavassa tilanteessa Ponssen vahva rahoitusasema

on tärkeä� Ponsse on tehnyt tarvittavat rahoitukselliset

toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi ja rahoitus-

tilannetta arvioidaan säännöllisesti� Yhtiön rahoitusriskien

hallinnan keskeisenä tavoitteena on varmistaa maksuvalmius

sekä hallita korko- ja valuuttariskejä� Yhtiön rahoitusasema ja

maksuvalmius ovat säilyneet vahvoina useiden rahoituslaitosten

kanssa solmittujen sitovien luottolimiittisopimusten ansiosta�

Korkoriskien vaikutusta pienennetään käyttämällä erilaisiin

viitekorkoihin sidottuja luottoja ja koronvaihtosopimuksia�

Valuuttakurssivaihteluiden riskiä vähennetään osittain johdan-

naissopimusten avulla�

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaa-

misten arvonmuutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumi-

sesta� Yhtiöllä on pitkäaikaisia ja laajoja palvelusopimuksia, joihin

voi liittyä operatiivisia riskejä�

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muu-

tokset voivat vaikeuttaa yhtiön vientikauppaa tai heikentää sen

kannattavuutta� Globaalit toimitusketjun häiriöt voivat vaikeuttaa

PONSSE-metsäkoneiden valmistusaikataulujen hallintaa, ja

kasvattaa yhtiön toimitusketjuun sidottuja pääomia ja käyttöpää-

oman hallintaan liittyviä riskejä�

Ponssella on vahvistettu kyberturvallisuutta tarkentamalla

ohjelmistopäivityskäytäntöjä ja käyttäjäohjeistuksia� Kykyä havaita

ja reagoida tietoverkkojen epänormaaliin toimintaan on paran-

nettu, ja yhtiön digitaalisia palveluita testataan säännöllisesti

kyberhyökkäysten varalta yhteistyössä asiantuntijakumppanin

kanssa� NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin implementointi etenee

suunnitellussa aikataulussa�

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta

koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa

tehdyistä arvioista ja oletuksista� Konsernin johto tekee harkin-

taan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laati-

misperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista� Tilinpäätöksen

laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen

näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä� Arvioiden

taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat

tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset�

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen

luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan

suoritusta� Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista

kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen�

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan

vaihto-omaisuuden arvonalentumista� Arvioinnissa otetaan

huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen

myyntihinta�

Takuuvarauksen muutos

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja

aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishisto-

riaan� Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin

takuuvelvoitteisiin�

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Muiden varausten muutos

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse

Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella,

koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen

aiheuttaa arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta

odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn� Varauksen arvosta-

misessa on käytetty parasta arviota velvoitteen täyttämisen

aiheuttamista menoista raportointikauden päättymispäivänä�

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti

toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja

saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin

uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat

kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi

hyödykkeiksi�

Laskennalliset verot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi

tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta� Arvioinnissa

otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjan-

pitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojak-

sotusten ja kustannusvarausten, vaikutus� Eroista kirjataan

laskennallisia verosaamisia ja -velkoja� Laskennallisen verosaa-

misen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä

osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen�

Liikearvo

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumi-

sen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet

sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperi-

aatteissa esitetyn mukaisesti� Rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon

perustuvien laskelmien avulla� Näiden laskelmien laatiminen

edellyttää arvioiden käyttämistä�

Lähiajan näkymät

Yhtiön euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan vuonna

2025 hieman suurempi kuin vuonna 2024 (36,8 miljoonaa

euroa)�

Talouden epävarmuuden odotetaan jatkuvan ja vaikuttavan

metsäkoneiden kysyntään� Nykyiseen toimintaympäristöön vai-

kuttavat kauppapolitiikka, geopoliittinen tilanne ja taloudellinen

epävarmuus toimintamaissamme�

Keskitymme vahvaan asiakaspalveluun ja tehostamme

toimintaamme ottamalla käyttöön yhdenmukaisia ja kustan-

nustehokkaita käytäntöjä uuden toimintamallimme mukaisesti�

Investointimme jatkuvat ja panostamme harkitusti uusien

tuotteiden ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen, huoltopal-

veluverkostoon, Vieremän tehtaaseen sekä kestävän kehityksen

edistämiseen�

Seuraamme Ponssen Brasilian maaorganisaation Full

Service -sopimuksen tilannetta tehostetusti ja jatkamme toi-

menpiteitä tilanteen parantamiseksi�

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen

jälkeen

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilikaudelta

esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei

ole tiedossa�

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat

242 602 704,97 euroa 31�12�2024�

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta� Yhtiön

hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että konsernin palveluksessa

olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota vuodelta 2024

enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi�

KESTÄVYYSRAPORTTI

YLEISET TIEDOT

Yhteenveto olennaisista vaikutuksista, mahdollisuuksista ja riskeistä

E1 Ilmastonmuutos

Positiiviset vaikutukset • Puunkorjuun tehokasta suunnittelua tukevat ratkaisut ja palvelut, joilla voidaan pienentää metsäkoneiden

käytönaikaisia päästöjä.

• Metsäkoneiden sähköistäminen ja hyötysuhteen parantaminen energianlähteestä riippumatta.

Negatiiviset vaikutukset • Ponssen omat ja arvoketjun päästöt, merkittävimpänä metsäkoneiden käytönaikaiset, polttoaineen

kulutuksesta aiheutuvat päästöt.

• Puunkorjuu vaikuttaa metsien hiilinieluihin ennen seuraavan puusukupolven kasvua.

• PONSSE-metsäkoneiden valmistamiseen käytetään paljon terästä, joka on hyvin päästöintensiivistä.

Taloudelliset mahdollisuudet • Uusien teknologioiden kehitys, resurssitehokkuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

• Uusien innovaatioiden kysyntä, kuten palonsammutuksen ja nollapäästöisen puunkorjuun mahdollistavat

tuotteet.

• Arvon luominen yhteiskuntaan ja kilpailuetu vastuullisesti tuotetuilla, innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka

vähentävät ympäristövaikutuksia.

• Puunkorjuuta tehostamaan kehitetyt digitaaliset palvelut ja datankeruu.

Taloudelliset riskit • Ilmastonmuutoksen hillintä ja vähähiilisyyteen siirtyminen aiheuttavat merkittäviä vaatimuksia sekä

uudistustarpeita tuote- ja teknologiaratkaisuihin.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Positiiviset vaikutukset • PONSSE-metsäkoneet soveltuvat eri puunkorjuumenetelmiin ja sekä jaksolliseen että jatkuvapeitteiseen

metsän kasvatukseen.

• PONSSE-metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmään (cut-to-length, CTL), jossa puuraaka-aine

hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja hukka minimoidaan.

• PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyttää karttaohjelmia, joilla koneiden kuljettajille pystytään näyttämään

metsäluonnon herkät alueet.

• PONSSE-metsäkoneilla tuotetaan uusiutuvaa puuraaka-ainetta metsäteollisuuden, rakentamisen ja

muiden alojen tarpeisiin.

• Ponssella on koulutustarjontansa kautta hyvät mahdollisuudet vaikuttaa puunkorjuualan toimijoihin myös

luonnon monimuotoisuusasioissa.

Negatiiviset vaikutukset • Metsäkoneiden käyttö voi aiheuttaa ajourapainumia, maan tiivistymistä ja eroosiota.

• Puunkorjuun muut vaikutukset luontoon.

Taloudelliset mahdollisuudet • CTL-puunkorjuumenetelmä luo kilpailuetua.

• Puuraaka-aineen vastuullisuuden ja monimuotoisuuden todentamisratkaisujen kehittäminen.

• Kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittäminen.

• Innovatiivisten kestävää metsänhoitoa edistävien ja luontoympäristöä säästävien tuotteiden ja

palveluiden kehittäminen.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Positiiviset vaikutukset • Resurssien ja materiaalien kulutusta vähennetään tarjoamalla kunnostettuja ja uudelleen käytettyjä

varaosia.

• Pakkausjätettä vähennetään kiertopakkausten, pakkaussuunnittelun ja komponenttien kuljetustelineiden

avulla.

• Puuraaka-aineen saantoa optimoidaan tavaralajimenetelmän avulla.

Negatiiviset vaikutukset • Koneiden valmistuksessa kulutetaan materiaaleja ja luonnonvaroja.

Taloudelliset mahdollisuudet • Kiertotalouden hyödyntäminen ja kehittäminen liiketoiminnassa luo uusia markkinoita ja

resurssitehokuutta.

• Palvelusopimukset ja digitaaliset palvelut tukevat tuotteen elinkaaren pidentämistä.

KESTÄVYYSRAPORTTI

YLEISET TIEDOT

S1 Oma työvoima

Positiiviset vaikutukset • Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

edistävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä.

• Työntekijöiden koulutuksella, työkierrolla, työkulttuurilla sekä hyvällä esihenkilö- ja johtamistyöllä on

myönteinen vaikutus työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin.

• Psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden edistäminen työyhteisössä parantaa työoloja sekä työhyvinvointia.

Taloudelliset mahdollisuudet • Vahva työnantajabrändi sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus parantavat

työnantajakuvaa ja suorituskykyä.

• Hyvä yhteishenki, arvojen mukainen toiminta ja hyvät työturvallisuustulokset parantavat työntekijöiden

tehokkuutta ja Ponssen suorituskykyä.

Taloudelliset riskit • Osaavan työvoiman saanti ja sitoutuneisuus voivat vaikuttaa negatiivisesti Ponssen suorituskykyyn.

• Työnantajamarkkinoinnin ja -viestinnän kehittäminen vaatii resursseja ja aiheuttaa kustannuksia.

• Työturvallisuuden kehittäminen ja tuoteratkaisujen koulutus vaativat resursseja ja aiheuttaa

kustannuksia. Tapaturmat ja työkyvyttömyysjaksot aiheuttavat kustannuksia.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Positiiviset vaikutukset • Metsäkoneen käyttäjien työturvallisuuteen ja työn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi

parantamalla työergonomiaa ja huoltosiltoja koneen ympärillä.

• Metsäkonekoulutuksilla parannetaan turvallista ja vastuullista koneen käyttöä.

Taloudelliset mahdollisuudet • Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvia tuoteratkaisuja sekä kuljettajatyötä avustavia

ratkaisuja, jotka tukevat kuljettajien vastuullista työskentelyä parantaen tuotteiden ja palveluiden

kysyntää.

• Uudet, vastuulliset innovaatiot luovat arvoa yhteiskuntaan ja Ponsselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Taloudelliset riskit • Metsäkoneilla tapahtuvat tapaturmat voivat aiheuttaa Ponsselle kustannuksia ja mainehaittaa.

• Muutokset kuluttajien käyttäytymisessä voivat aiheuttaa kysyntävaihtelua ja vaikuttaa tuotteiden

hintatasoon.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Positiiviset vaikutukset • Ponssen eettinen toimintaohje (Code of Conduct) ja muu eettistä toimintaa tukeva ohjeistus tukevat

vastuullisia toimintatapoja ja yrityskulttuuria, jossa sidosryhmien on luotettavaa ja turvallista tehdä

yhteistyötä yhtiön kanssa.

• Ponssen vastuullisuustyöllä ja toimittajien vastuullisuussitoumuksilla vahvistetaan eettistä

yrityskulttuuria ja luottamusta toimitusketjussa.

• Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä tukee vastuullista liiketoimintaa ja vähentää riskejä.

• Ponsse luo alueellista hyvinvointia edistäen paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä. Tämä vahvistaa myös

yrityksen työantajakuvaa.

Taloudelliset mahdollisuudet • Ponssen toiminta vastuullisena yrityskansalaisena vahvistaa yhtiön mainetta ja luo kilpailuetua.

• Merkittävä osa Ponssen alihankkijoista ja toimitusketjusta on paikallisia toimijoita, mikä luo

yritystoimintaan joustavuutta ja tehokkuutta.

• Tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö toimittajaverkoston kanssa varmistaa tuotelaadun, toiminnan

joustavuuden ja kilpailukykyisen hintatason.

ESRS 2 Tiedonantovaatimus Asiaan liittyvä ESRS-standardin kohta

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

mis- ja arviointiprosesseista

ESRS E1 Ilmastonmuutos (standardi 20–21 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (standardi 17–19 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

• Otsikko: Toimipisteet biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous (standardi 11 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen (standardi 6 kohta)

• Otsikko: Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

KESTÄVYYSRAPORTTI

Kestävyysraportin laatimisperusteet

Ponssen kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain ja kestä-

vyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting

Standards, ESRS) vaatimusten mukaisesti ensimmäistä kertaa

vuodelta 2024. Laadinnassa on noudatettu 31.12.2024 voi-

massa olevia säännöksiä.

Kestävyysraportti on laadittu koko Ponsse-konsernin tasolla

ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksessä. Mikäli

jossakin kestävyysraportin aihealueessa on huomioitu vain tietty

konsernin osa, tieto on tuotu selkeästi esille. Kestävyystiedot on

raportoitu ajanjaksolta 1.1.–31.12.2024.

Kestävyysraportin laadinnassa on huomioitu koko Ponssen

arvoketju, joka kattaa oman toiminnan lisäksi arvoketjun alku- ja

loppupään. Tarkempi arvoketjun kuvaus on sivulla 39.

Kestävyysraportti ja olennaisten kestävyysaiheiden rapor-

tointi perustuu Ponssen kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa on

tunnistettu ja priorisoitu tärkeimmät taloudelliset, sosiaaliset ja

ympäristöön liittyvät kestävän kehityksen aiheet, joilla on suurin

vaikutus ja strateginen arvo yhtiön liiketoiminnassa lyhyellä ja

pitkällä aikavälillä. Tarkempi kaksoisolennaisuusarvioinnin kuvaus

on sivuilla 47–49. Olennaisten kestävyysaiheiden laatimispe-

rusteet on kuvattu kunkin raportoidun kestävyysaiheen osiossa.

Ponssella ei ole tiettyjä olosuhteita koskevia raportoitavia tietoja

(BP2).

Kestävyysraportin tiedot on varmennettu ISA 3000 -stan-

dardin mukaisesti ulkopuolisen varmentajan, KPMG Oy Ab:n,

toimesta. Varmennuslausunto on esitetty sivulla 171. Kestä-

vyysraportissa esitettyjä vuoden 2023 vertailutietoja ei ole

varmennettu kestävyysraportointitarkastajan toimesta.

Ponssen strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Strategia

Ponsse haluaa olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien

puunkorjuuratkaisujen johtava toimija maailmassa ja vastuullisen

metsätalouden halutuin yhteistyökumppani kaikilla markkina-alu-

eillaan. Toiminnan syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakasläheisyys

auttavat yhtiötä menestymään ja tuottamaan tuote- ja palvelu-

ratkaisuja, joilla on lisäarvoa puunkorjuun arjessa.

Ponssen innovaatioita ja ratkaisuja kehitetään paitsi asiakas-

tarpeiden myös uusien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuk-

sien pohjalta. Avoimeen innovointikulttuuriin kuuluvat kokeilemi-

nen ja verkostoituminen, mikä nopeuttaa uusien teknologioiden

tuomista markkinoille.

Uudet innovaatiot ja toimintatavat saavat suuntansa ja

mahdollisuutensa kestävästä kehityksestä, mikä tukee yhtiön so-

siaalista ja taloudellista menestystä. Ponsse tähtää systemaatti-

sesti hiilineutraaliuteen sekä operatiivisessa toiminnassaan että

tarjoamissaan ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa

Ponssella sitä, että yhtiö pyrkii toiminnassaan ja tuotekehitykses-

sään kohti PONSSE-tuotteiden ja toiminnan nollapäästöisyyttä.

Ponssen vastuullisuustyön strategiset painopisteet

Yhtiö on määritellyt keskeiset vastuullisuustyön tavoitteet, joiden

toteutumista edistetään vuosittaisilla toimintokohtaisilla tavoit-

teilla ja toimenpiteillä osana yhtiön strategiaprosessia. Keskeisi-

nä pitkän aikavälin tavoitteina on edistää ihmisten hyvinvointia,

innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja, kehittää

toimintaa luontoympäristö huomioiden sekä olla luotettava

kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara. Yhtiön keskeiset

vastuullisuustyön painopisteet on integroitu yhtiön strategiaan ja

sitä tukeviin toimintokohtaisiin ohjelmiin.

Ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän tavoitteensa

mukaisesti Ponsse haluaa olla tasa-arvoinen ja yhdenvertainen

työyhteisö, jossa on turvallista työskennellä. Tämä tarkoittaa

sitä, että ponsselaiset arvostavat toisiaan ja pitävät huolta toi-

sistaan, asiakkaistaan ja verkostostaan. Käyttäjälleen turvalliset

ja ergonomiset PONSSE-metsäkoneet ovat tuotekehityksen

keskeisiä ajureita.

Tuotteisiin ja palveluihin liittyvän tavoitteen mukaisesti Pons-

se haluaa innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja.

Ponssen tuote- ja palveluratkaisujen on mahdollistettava kestä-

vän metsätalouden toteutuminen. Ponsse kantaa vastuun ko-

neen elinkaaresta ja pidentää sitä erinomaisilla huoltopalveluilla.

Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta

ja pienentävät koneen ympäristövaikutuksia.

Ponsse kehittää toimintaansa luontoympäristö huomioiden.

Ponssella pyritään jatkuvasti tuntemaan ja tunnistamaan parem-

min toiminnan ympäristövaikutukset ja toimimaan systemaatti-

sesti niiden parantamiseksi. Yhtiö pyrkii toiminnassaan hiilineut-

raaliuteen ja materiaalitehokkuuteen.

Yhteisöön liittyvän tavoitteensa mukaisesti Ponssen neljän-

tenä vastuullisuustyön painopisteenä on olla luotettava kump-

pani, jolle yhteisöllisyys on voimavara. Rehellisyys, eettisyys ja

yhteisöllisyys ovat ponsselaisuuden ydintä. Hyvät hallintotavat ja

eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat ihmisten yhdenvertaiseen

kohteluun, kestävään liiketoimintaan sekä luottamukselliseen

yhteistyöhön. Yhteisötyö on Ponsselle tärkeää sen kaikilla toimin-

ta-alueilla.

Liiketoimintamalli

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka

toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimin-

taa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen

mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden

mukaisesti. Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrenin perustama,

YLEISET TIEDOT

arvojohdettu perheyhtiö on läpi historiansa keskittynyt tava-

ralajimenetelmän metsäkoneisiin. Tuotevalikoima kattaa kaikki

metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta uudistushakkuisiin

ja kaikkiin korjuuolosuhteisiin pehmeiltä mailta jyrkkiin rinteisiin.

Ponsse on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia.

Arvio perustuu tullitilasto- ja rekisteröintitietoihin. Kaikki PONS-

SE-metsäkoneet ja niiden avainkomponentit on valmistettu

yhtiön kotipaikkakunnassa Vieremällä aina perustamisvuodesta

1970 alkaen. Yhtiön asiakkaita ovat puunkorjuuyritykset ja

metsäkoneita omistavat metsäyhtiöt, ja sen globaalin liiketoimin-

tamallin mukaiset markkinasegmentit ovat Pohjoismaat ja Baltia,

Keski- ja Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka sekä

Aasia, Australia ja Afrikka. Yhtiö myy tuotteitaan 37 eri maahan,

ja sen palveluverkosto rakentuu 12 maaorganisaatiosta ja 30

jälleenmyyjästä eri puolilla maailmaa. Viennin osuus yhtiön liike-

toiminnasta on vuosittain noin 75 prosenttia. Henkilöstömäärä

maantieteellisten alueiden mukaan on raportoitu osiossa S1-

Oma työvoima, Mittarit-taulukossa.

PONSSE-metsäkoneiden toimivuuden ja turvallisuuden

varmistaa Ponssen huoltoliiketoiminta. Yhtiön kansainvälisessä

huoltopalveluverkostossa on yli 2 200 huoltopalveluiden asian-

tuntijaa ja 235 huoltopalvelukeskusta. Tehokas ja kattava palve-

lutarjonta lähellä asiakkaita lyhentää metsäkoneiden huoltoaikoja

ja mahdollistaa metsäkoneille enemmän tuottavia käyttötunteja.

PONSSE-metsäkoneiden tietojärjestelmäratkaisut mahdol-

listavat metsästä saatavan puutavaran arvon maksimaalisen

hyödyntämisen ja tarkan raportoinnin. Tietojärjestelmäratkaisuja

hyödynnetään myös kuljettajaa avustaviin toimintoihin, joiden

avulla kuljettaja pystyy keskittymään laadukkaaseen ja turvalli-

seen työskentelyyn. Lisäksi koneista saatavaa dataa käytetään

koneen taloudellisen käytön opastamiseen sekä huoltojen ja

konesiirtojen hallintaan. Yhtiössä on metsäkoneiden tietojärjes-

telmien ohjelmistosuunnitteluun keskittynyt tuotekehitysosasto.

Ponssen tietojärjestelmälaitteet valmistaa Ponssen omistama

tytäryhtiö Epec Oy, joka on työkoneiden ja hyötyajoneuvojen

kehittyneeseen elektroniikkaan ja ohjelmistoihin, sähköisen

voimansiirron järjestelmiin sekä avustaviin ja autonomisiin järjes-

telmiin erikoistunut järjestelmätoimittaja. Epecin pääkonttori ja

tuotanto sijaitsevat Seinäjoella, Suomessa.

Ponsse on listautunut pörssiin vuonna 1995 ja sen osakkeet

noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n listalla.

Ponssen arvoketju

Ponssen arvonmuodostusprosessi muodostuu arvoketjun alku-

päästä, omasta toiminnasta ja arvoketjun loppupäästä. Ponssen

arvoketjun alkupää muodostuu materiaalien louhinnasta ja

jalostuksesta sekä komponenttien valmistuksesta. Oma toi-

minta muodostuu metsäkoneiden valmistuksesta, myynnistä ja

markkinoinnista sekä huollosta. Arvoketjun loppupäähän kuuluu

metsäkoneiden käyttö sekä metsänhoito ja puunjalostus.

Ponssen arvoketjun alkupään keskeisiä toimijoita ovat

tavarantoimittajat ja alihankkijat, jotka valmistavat tuotteita

PONSSE-metsäkoneisiin raaka-aineita ja muita resursseja hyö-

dyntäen sekä kuljettavat osat ja materiaalit Ponssen Vieremän

tehtaalle ja logistiikkakeskukseen Ponssen tuotanto- ja tilausai-

kataulun mukaisesti. Ponssen arvoketjun loppupään keskeisiä

toimijoita ovat asiakkaat ja PONSSE-metsäkoneiden käyttäjät.

Yhtiön asiakkaat ovat pääosin puunkorjuuyrityksiä ja metsäko-

neita omistavia metsäyhtiöitä, joille Ponsse myy ja markkinoi

tavaralajimenetelmään perustuvaa puunkorjuuteknologiaa sekä

tukee asiakkaiden liiketoimintaa PONSSE-metsäkoneita tukevilla

palveluilla ja koulutuksella. Asiakkaiden rooli koko Ponssen arvo-

ketjussa on keskeinen, sillä he osallistuvat tiiviisti myös yhtiön

tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yhtiö käy myös jatkuvaa

vuoropuhelua muiden metsäalan toimijoiden kanssa, jotta sen

tuotteet vastaavat laajasti toimialan tarpeita. Ponsse tekee

aktiivista yhteistyötä teknologian kehityksessä oppilaitosten,

yritysten ja tutkimustahojen kanssa.

Ponssen arvoketju ja sen keskeiset toiminnot on kuvattu

sivun 42 kuvassa.

NÄIN PONSSE LUO ARVOA

Arvonluontimallissa esitetyt luvut ovat vuodelta 2024.

Asiantuntemus

• Globaali verkosto: 2 200 ponsselaista, 12 maaorgani-

saatiota, 30 jälleenmyyjää, 235 huoltopalvelukeskusta

• Henkilöstön laaja kokemus ja kyvykkyys tuottaa

korkeatasoisia asiantuntijapalveluita ja innovaatioita

• Vahva arvopohjainen yrityskulttuuri ja globaali toimintamalli

• Asiakaslähtöinen myynti, huolto ja tuotekehitys

• Ponsselaisten päivittäisen tekemisen erinomaisuus

Tuotanto ja toimitusketju

• PONSSE-metsäkoneiden valmistus Vieremällä, Suomessa

• Nykyaikainen tuotanto ja joustava toimitusketju

• Teknologiayhtiö Epec Seinäjoella, Suomessa

Luonnonvarat

• Suurimmat raaka-aineryhmät teräs,

teräs- ja rautavalut ja kumi

• Polttoainetta käytetään ajoneuvoihin ja tuotetestaukseen

• Vettä käytetään vain metsäkoneiden pesuun

Yhteistyö

• Asiakasyhteistyö tuote- ja palvelukehityksessä

• Pitkäjänteiset teknologia- ja toimittajakumppanuudet

• Kestävät rahoitusratkaisut

• Jatkuva yhteistyö eri metsäalan toimijoiden kanssa

• Oppilaitosyhteistyö ja koulutusohjelmat

• Avoimet ja luottamukselliset sidosryhmäsuhteet

Taloudellinen pääoma

• Vakaa pitkän aikavälin kasvu- ja tuloshistoria

• Vahva perheomistajuus, 64 % osakkeista

• Keskittyminen tavaralajimenetelmän kasvavaan markkinaan

• Huoltopalveluiden laajeneva palvelutarjonta ja asiakaskunta

Yritysmaine ja brändi

• Markkina-asema yhtenä maailman suurimmista

tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden

valmistajista

Tuote- ja palveluratkaisut

• Kestävän metsätalouden mahdollistavat

tuotteet ja palvelut

• Metsäkoneen tuottavuuden ja pitkän elinkaaren

varmistavat huoltopalvelut

• Kuljettajaa avustavat järjestelmät ja datan hyödyntäminen

• Epec-tietojärjestelmäratkaisut työkoneisiin ja

hyötyajoneuvoihin

• Metsäkoneen taloudellista ja tuottavaa käyttöä tukevat

koulutuspalvelut

Henkilöstö

• Työntekijäkokemus 28 eNPS

• Tapaturmataajuus 11,5 LTIF

• Johtamistyön laatu 3,24 (asteikolla 1–4)

• Uusi eettisten toimintatapojen ohjeistus ja koulutus

01/2025

Arvoketjun työntekijät

• 99 % toimittajista sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

Taloudellinen tulos

• Vakaa osakkeen arvo ja osinko

• Vakiintunut investointien osuus liikevaihdosta

• Maksetut verot 9,3 MEUR, palkat 110,2 MEUR,

maksut tavarantoimittajille ja alihankkijoille 336,2 MEUR

Jätteet ja vesi

• Jätteistä 57,9 % kiertoon. Suurimmat jätejakeet

ovat puu ja vaarallinen jäte.

• Suurin osa jätevedestä kunnalliseen jätevesiverkkoon

Ilmasto

• Omassa toiminnassa käytetystä sähköstä ja lämmöstä

92,3 % uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa

• Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt

tuotteiden käytöstä

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

• Puunkorjuun ympäristövaikutusten minimointi

uusilla innovaatioilla

Ilmasto

• Sähköinen PONSSE EV1 -kuormatraktorikonsepti

• Fossiilivapaan teräksen materiaalikonsepti

• Metsäkoneen energiatehokkuuden kehittäminen ja

vaihtoehtoisten energialähteiden tutkiminen

• Huoltopalveluiden etädiagnostiikan kehitys

• Scope 1 & 2 -kasvihuonekaasupäästöt -10 % vuodesta

2023, biokaasun käyttöönotto tuotannossa 2024

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

• Tavaralajimenetelmään perustuvat ja eri korjuutapoihin

soveltuvat metsäkoneet

• Paikannusteknologiat, kuten tarkkuuspaikannusratkaisu ja

harvennustehokkuuden tunnistamisen konsepti

• Data- ja karttapohjainen leimikonsuunnittelu

• Ajourapainumien ja eroosion minimointi teknisillä ratkaisuilla

• Tavaralajimenetelmän ja ympäristövaikutusten koulutus

Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt varaosat

(Reman-liiketoiminta)

• Tuotteiden elinkaarta pidentävät huoltopalvelut ja

vaihtokoneiden kunnostus

• Materiaalitehokkuus ja vaihtoehtoisten

materiaalien tutkimus

• Pakkaussuunnittelu ja kiertopakkaukset

• Puuraaka-aineen saannon optimointi

tavaralajimenetelmän avulla

Oma työvoima

• Fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen työympäristö

• Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet

• Koulutus- ja uramahdollisuudet

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Asiakastarpeita vastaavat puunkorjuuratkaisut

• Käyttäjälleen turvalliset ja ergonomiset metsäkoneet

• Kuljettajan kognitiivista kuormaa alentavat toiminnallisuudet

Liiketoiminnan harjoittaminen

• Sitoutuminen eettisiin toimintatapoihin

• Suomen 3. hyvämaineisin yritys Luottamus&Maine-

tutkimuksessa, sija 1. yksityissijoittajien arviossa

• Alueellisen hyvinvoinnin vahvistaminen

• Vastuullisuus osana strategiaa ja riskienhallintaa

• Hankintojen paikallisuus, 69,5 % hankintaostoista Suomesta

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys,

jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän

liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän

kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja

asiakastarpeiden mukaisesti.

Visio

Olemme vastuullisen metsätalouden halutuin

yhteistyökumppani.

Arvot

Välitämme aidosti; Teemme asiakkaalle;

Olemme sanamme mittaisia; Uudistumme innolla.

Liikevaihdon jakauma

• Konemyynti 75 %

• Huoltopalvelut 22 %

• Järjestelmäratkaisut 3 %

Tavaralajimenetelmä (cut-to-length, CTL)

Toimintasegmentit

Pohjoismaat ja Baltia, Keski- ja Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka,

Pohjois-Amerikka sekä Aasia, Australia ja Afrikka.

Tulokset Vaikutukset ja ratkaisut

Resurssit Liiketoimintamalli

1. PONSSE-harvesteri

kaataa ja käsittelee

rungot tavaralajeiksi.

2. PONSSE-kuorma-

traktori kuljettaa tavara-

lajit metsätien varteen.

3. Puutavara-auto

kuljettaa tavaralajit

jatkojalostukseen.

4. Jatkojalostus sahalla

tai esim. vaneri-, sellu-

tai biotuotetehtaalla.

KESTÄVYYSRAPORTTI

NÄIN PONSSE LUO ARVOA

Arvonluontimallissa esitetyt luvut ovat vuodelta 2024.

Asiantuntemus

• Globaali verkosto: 2 200 ponsselaista, 12 maaorgani-

saatiota, 30 jälleenmyyjää, 235 huoltopalvelukeskusta

• Henkilöstön laaja kokemus ja kyvykkyys tuottaa

korkeatasoisia asiantuntijapalveluita ja innovaatioita

• Vahva arvopohjainen yrityskulttuuri ja globaali toimintamalli

• Asiakaslähtöinen myynti, huolto ja tuotekehitys

• Ponsselaisten päivittäisen tekemisen erinomaisuus

Tuotanto ja toimitusketju

• PONSSE-metsäkoneiden valmistus Vieremällä, Suomessa

• Nykyaikainen tuotanto ja joustava toimitusketju

• Teknologiayhtiö Epec Seinäjoella, Suomessa

Luonnonvarat

• Suurimmat raaka-aineryhmät teräs,

teräs- ja rautavalut ja kumi

• Polttoainetta käytetään ajoneuvoihin ja tuotetestaukseen

• Vettä käytetään vain metsäkoneiden pesuun

Yhteistyö

• Asiakasyhteistyö tuote- ja palvelukehityksessä

• Pitkäjänteiset teknologia- ja toimittajakumppanuudet

• Kestävät rahoitusratkaisut

• Jatkuva yhteistyö eri metsäalan toimijoiden kanssa

• Oppilaitosyhteistyö ja koulutusohjelmat

• Avoimet ja luottamukselliset sidosryhmäsuhteet

Taloudellinen pääoma

• Vakaa pitkän aikavälin kasvu- ja tuloshistoria

• Vahva perheomistajuus, 64 % osakkeista

• Keskittyminen tavaralajimenetelmän kasvavaan markkinaan

• Huoltopalveluiden laajeneva palvelutarjonta ja asiakaskunta

Yritysmaine ja brändi

• Markkina-asema yhtenä maailman suurimmista

tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden

valmistajista

Tuote- ja palveluratkaisut

• Kestävän metsätalouden mahdollistavat

tuotteet ja palvelut

• Metsäkoneen tuottavuuden ja pitkän elinkaaren

varmistavat huoltopalvelut

• Kuljettajaa avustavat järjestelmät ja datan hyödyntäminen

• Epec-tietojärjestelmäratkaisut työkoneisiin ja

hyötyajoneuvoihin

• Metsäkoneen taloudellista ja tuottavaa käyttöä tukevat

koulutuspalvelut

Henkilöstö

• Työntekijäkokemus 28 eNPS

• Tapaturmataajuus 11,5 LTIF

• Johtamistyön laatu 3,24 (asteikolla 1–4)

• Uusi eettisten toimintatapojen ohjeistus ja koulutus

01/2025

Arvoketjun työntekijät

• 99 % toimittajista sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

Taloudellinen tulos

• Vakaa osakkeen arvo ja osinko

• Vakiintunut investointien osuus liikevaihdosta

• Maksetut verot 9,3 MEUR, palkat 110,2 MEUR,

maksut tavarantoimittajille ja alihankkijoille 336,2 MEUR

Jätteet ja vesi

• Jätteistä 57,9 % kiertoon. Suurimmat jätejakeet

ovat puu ja vaarallinen jäte.

• Suurin osa jätevedestä kunnalliseen jätevesiverkkoon

Ilmasto

• Omassa toiminnassa käytetystä sähköstä ja lämmöstä

92,3 % uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa

• Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt

tuotteiden käytöstä

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit

• Puunkorjuun ympäristövaikutusten minimointi

uusilla innovaatioilla

Ilmasto

• Sähköinen PONSSE EV1 -kuormatraktorikonsepti

• Fossiilivapaan teräksen materiaalikonsepti

• Metsäkoneen energiatehokkuuden kehittäminen ja

vaihtoehtoisten energialähteiden tutkiminen

• Huoltopalveluiden etädiagnostiikan kehitys

• Scope 1 & 2 -kasvihuonekaasupäästöt -10 % vuodesta

2023, biokaasun käyttöönotto tuotannossa 2024

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

• Tavaralajimenetelmään perustuvat ja eri korjuutapoihin

soveltuvat metsäkoneet

• Paikannusteknologiat, kuten tarkkuuspaikannusratkaisu ja

harvennustehokkuuden tunnistamisen konsepti

• Data- ja karttapohjainen leimikonsuunnittelu

• Ajourapainumien ja eroosion minimointi teknisillä ratkaisuilla

• Tavaralajimenetelmän ja ympäristövaikutusten koulutus

Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt varaosat

(Reman-liiketoiminta)

• Tuotteiden elinkaarta pidentävät huoltopalvelut ja

vaihtokoneiden kunnostus

• Materiaalitehokkuus ja vaihtoehtoisten

materiaalien tutkimus

• Pakkaussuunnittelu ja kiertopakkaukset

• Puuraaka-aineen saannon optimointi

tavaralajimenetelmän avulla

Oma työvoima

• Fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen työympäristö

• Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet

• Koulutus- ja uramahdollisuudet

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Asiakastarpeita vastaavat puunkorjuuratkaisut

• Käyttäjälleen turvalliset ja ergonomiset metsäkoneet

• Kuljettajan kognitiivista kuormaa alentavat toiminnallisuudet

Liiketoiminnan harjoittaminen

• Sitoutuminen eettisiin toimintatapoihin

• Suomen 3. hyvämaineisin yritys Luottamus&Maine-

tutkimuksessa, sija 1. yksityissijoittajien arviossa

• Alueellisen hyvinvoinnin vahvistaminen

• Vastuullisuus osana strategiaa ja riskienhallintaa

• Hankintojen paikallisuus, 69,5 % hankintaostoista Suomesta

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin,

tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys,

jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän

liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän

kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja

asiakastarpeiden mukaisesti.

Visio

Olemme vastuullisen metsätalouden halutuin

yhteistyökumppani.

Arvot

Välitämme aidosti; Teemme asiakkaalle;

Olemme sanamme mittaisia; Uudistumme innolla.

Liikevaihdon jakauma

• Konemyynti 75 %

• Huoltopalvelut 22 %

• Järjestelmäratkaisut 3 %

Tavaralajimenetelmä (cut-to-length, CTL)

Toimintasegmentit

Pohjoismaat ja Baltia, Keski- ja Etelä-Eurooppa, Etelä-Amerikka,

Pohjois-Amerikka sekä Aasia, Australia ja Afrikka.

Tulokset Vaikutukset ja ratkaisut

Resurssit Liiketoimintamalli

1. PONSSE-harvesteri

kaataa ja käsittelee

rungot tavaralajeiksi.

2. PONSSE-kuorma-

traktori kuljettaa tavara-

lajit metsätien varteen.

3. Puutavara-auto

kuljettaa tavaralajit

jatkojalostukseen.

4. Jatkojalostus sahalla

tai esim. vaneri-, sellu-

tai biotuotetehtaalla.

YLEISET TIEDOT

Materiaalien

louhinta ja

jalostus

Komponenttien

valmistus

Metsäkoneiden

valmistus ja

myynti

Metsäkoneiden

käyttö ja huolto

Metsänhoito ja

puunjalostus

Toimitus ketjun

hallinta ja

läpinäkyvyys

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ihmisoikeudet

Materiaalien

käyttö

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Ihmisoikeudet

Työturvallisuus ja

-hyvinvointi

Monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus

ja tasa-arvo

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Materiaalien

käyttö ja kierto-

talous

Vastuulliset

liiketoiminta tavat

Työturvallisuus ja

-hyvinvointi

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Vaikutukset

biodiversiteettiin

Ilmaston-

muutoksen hillintä

Resurssi-

tehokkuus

Arvoketju

Upstream

Downstream

Ponssen oma toiminta

KESTÄVYYSRAPORTTI

Kestävyyden johtaminen Ponssella

Ponssen omistajat, hallitus ja johto ovat sitoutuneet vastuulli-

suuden edistämiseen. Yhtiön hallitus on korkein yhtiön kestä-

vyydestä vastaava elin, joka saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön

vastuullisuustyöstä sekä yritysvastuuseen liittyvistä riskeistä

ja mahdollisuuksista ja hyväksyy keskeisimmät siihen liittyvät

politiikat ja toimintaohjeet.

Hallitus käsittelee kestävyysseikkoja integroidusti osana

muita prosesseja ja liiketoimintakatsauksia ja arvioi yhtiön

vastuullisuusstrategian ja keskeisimmät vastuullisuustyön

painopisteet. Lisäksi hallitus käsittelee erillisinä teemoina muun

muassa yhtiön liiketoimintastrategian tavoitetta pyrkiä kohtia

hiilineutraaleja tuoteratkaisuja ja toimintaa sekä niihin liittyviä

investointeja. Ponssen hallituksessa on toiminut strategisen

yritysvastuun asiantuntija keväästä 2023 alkaen.

Vastuullisuus on integroitu Ponssen liiketoimintastrategiaan.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa siitä, että yritysvastuu on

osa yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Konsernin

johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista,

seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien

operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta.

Konsernin johtoryhmässä on toiminut vuoden 2023 alusta

vastuullisuusjohtaja, joka raportoi säännöllisesti vastuullisuus-

työn edistymisestä johtoryhmän viikko- ja kuukausipalavereissa.

Strategiaan liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan erillisis-

sä johdon katselmuksissa.

Ponssen ympäristöohjausryhmä, joka koostuu konsernin

johtoryhmän jäsenistä ja yhtiön ympäristöasiantuntijoista,

kokoontuu kvartaaleittain tarkastelemaan ympäristötavoitteiden

edistämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä toimenpi-

teitä.

Yhtiössä toimii yhteistyöjohtoryhmä, jossa työntekijöitä

edustavat eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöt. Lisätietoja

yhteistyöjohtoryhmän toiminnasta sivulla 80.

Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus

Ponssen hallituskokoonpanolta edellytetään riittävän monipuo-

lista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehokkaaseen hoita-

miseen. Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä

koulutus ja kokemus. Kokoonpanon valmistelussa kiinnitetään

huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin ja näiden ta-

voitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon tulee suhteutua

yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan ja kehitysvaihee-

seen. Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien näkökulmalle.

YLEISET TIEDOT

Hallituksen monimuotoisuus edistää avointa keskustelukult-

tuuria ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin. Mo-

nimuotoisuutta tukee ikä- ja sukupuolijakauman, koulutustaustan

sekä työ- ja kansainvälisen kokemuksen huomioon ottaminen.

On koko yhtiön etu, että Ponssen hallituksen jäseniksi valitaan

henkilöitä, joiden osaaminen, tausta ja näkemykset eroavat

toisistaan. Näin varmistetaan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön

kehitys ja hyvä hallinnointi.

Tilikaudella 2024 Ponssen hallituksessa olivat edustettuina

molemmat sukupuolet ja seitsenjäsenisessä hallituksessa naisia

oli kaksi (29 %). Hallituksen jäsenten koulutus- ja työtaustat

kattoivat metsä- ja toimialaosaamisen lisäksi taloudellista, laino-

pillista, teknillistä, kansainvälistä, strategista sekä vastuullisuus-,

myynti- ja markkinointiosaamista.

Hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaan hallituksen jäsen-

ten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Yhtiökokouk-

sen 2024 valitsemasta hallituskokoonpanosta riippumattomia

yhtiöstä olivat kaikki hallituksen jäsenet lukuun ottamatta Jarmo

Vidgreniä. Hän toimi vuoden 2024 aikana konsulttitehtävissä

yhtiölle. Hallituksen seitsemästä jäsenestä viisi on riippumatto-

mia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista (71 %).

Yhtiön hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia vaan hallitus

käsittelee ja vastaa kaikista päätettävistä asioista yhteisesti.

Hallituksen ja johtoryhmän esittelyt löytyvät yhtiön internet-

sivuilta.

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta

ja sisäinen valvonta

Ponssen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessit noudat-

tavat COSO-viitekehyksen periaatteita. Yhtiön kestävyysrapor-

tointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessit

tuottavat riittävän varmuuden raportoinnin luotettavuudesta

ja varmistavat, että soveltuvia lakeja ja säädöksiä noudatetaan.

Ensisijainen vastuu toimintaperiaatteiden määrittelystä ja val-

vonnan järjestämisestä on yhtiön hallituksella.

Ponssen sisäinen valvonta on strategista ja realistista

toiminnan ja talouden suunnittelua sekä jatkuvaa arviointia ja

reagointia poikkeamiin. Sisäinen valvonta on kiinteä osa yhtiön

operatiivista toimintaa sisältäen kaikki toiminnan tehokkuuden,

taloudellisuuden ja tuloksellisuuden varmistavat toimintatavat.

Yhtiön hallitus määrittää vuosittain tarkastuksen painopistealu-

eet yhdessä sisäisen tarkastajan kanssa, ja sisäinen tarkastaja

raportoi hallitukselle säännöllisesti tarkastuksen tuloksista.

Kestävyysraportoinnissa sisäinen valvonta perustuu riskien tun-

nistamiseen ja analysointiin sekä niihin liittyviin valvontatoimiin.

Riskienhallinta tarkoittaa Ponssella johtamisjärjestelmän

menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan Ponsse-konser-

nin toimintaan liittyvää epävarmuutta, varaudutaan riskeihin ja

tartutaan mahdollisuuksiin. Riskienhallintaprosessin tavoitteena

on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteu-

tumista, turvata yhtiön taloudellista ja kestävää kehitystä sekä

liiketoiminnan jatkuvuutta.

Ponssen riskienhallinnassa pyritään kattavuuteen ja käytän-

nönläheisyyteen. Riskienhallinnan painopiste on ennaltaehkäisys-

sä, jossa tunnistetaan ja arvioidaan oleelliset riskit ja estetään

niiden toteutuminen. Päätökset toimenpiteistä tehdään

todennäköisyyksien ja vaikutusten pohjalta. Ensisijaisia riskienhal-

lintakeinoja ovat riskien välttäminen, pienentäminen, siirtäminen

ja hallittu hyväksyminen. Riskienhallintaprosessiin kuuluu myös

riskien jatkuva arviointi ja seuranta.

Riskienhallinnan havainnoista raportoidaan yhtiön johdolle

kaksi kertaa vuodessa osana johdon katselmuksia ja hallitukselle

osana vuosittaista strategiaprosessia. Sisäinen tarkastus tai

riskienhallinta voivat milloin tahansa nostaa havaitsemansa

riskin hallituksen tai muun johdon tietoon ja edellyttää tarvittavia

toimenpiteitä.

Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä tunnistetaan eri

toimintojen riskienhallinta-arvioinneissa ja osana yhtiön strate-

giaprosessia. Yhtiössä on tehty erillinen kaksoisolennaisuusarvi-

ointi ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Nämä arvioinnit tullaan

ottamaan osaksi strategisten riskien arviointiprosessia vuoden

2025 aikana. Lisäksi yhtiössä on tehty erillinen ilmastoriskiar-

viointi vuonna 2023. Tunnistetut riskit, hallintatoimenpiteet ja

vastuut määritellään osana riskienhallintaprosessia tai toiminto-

jen normaalia johtamista.

Kestävyysriskien hallintaa kehitetään osana riskienhallin-

nan kokonaisuutta. Yhtiön johtoryhmä arvioi kestävyysriskejä

vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Riskiarvi-

oinnit kattavat muun muassa omaan työvoimaan, ympäristöön,

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyviä riskejä. Riskiarviointitulokset käydään hallituksessa läpi

osana strategiaprosessia ja tulosten perusteella muodostetaan

konsernin merkittävimmät kestävyysriskit.

Ponssella ei ole yksityiskohtaisesti tunnistettu kestävyys-

raportointiriskejä liittyen tietojen täydellisyyteen, eheyteen,

estimointitulosten tarkkuuteen, tietojen saatavuuteen tai ajoi-

tukseen. Yhtiössä on kuitenkin tunnistettu, etteivät yhtiön kaikki

tiedonhallintajärjestelmät täysin tue tietojen saatavuutta ja

keräämistä. Raportointijärjestelmien ja niihin liittyvien sisäisten

toimintamallien kehitys jatkuu vuonna 2025.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Ponssen toimielinten palkitseminen perustuu palkitsemispoli-

tiikkaan, joka hyväksyttiin yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa

2024. Ponssen palkitsemispolitiikan tarkoituksena on yhden-

KESTÄVYYSRAPORTTI

mukaistaa osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

henkilöstön tavoitteet omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä

aikavälillä. Palkitsemispolitiikkaa valmistellessaan hallitus on

huomioinut osakkeenomistajien näkemykset sekä yhtiön tarpeet

houkutella, sitouttaa ja motivoida ylintä johtoa toteuttamaan

Ponssen liiketoimintastrategiaa.

Yhtiön palkitseminen perustuu seuraaviin keskeisiin

periaatteisiin:

— Osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

työntekijöiden edut sovitetaan yhteen

— Palkitseminen perustuu tulokseen ja avoimuuteen

— Palkitseminen houkuttelee ja sitouttaa yhtiöön

— Palkitsemiseen linkittyy vastuullisuus osana yhtiön strategiaa

Palkitsemisen tarkoituksena on kannustaa siten, että hallituksen

vahvistamat strategiset tavoitteet saavutetaan sekä lyhyellä

aikavälillä (lyhyen aikavälin kannustimet) että pitkällä aikavälillä

(pitkän aikavälin kannustimet).

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Halli-

tuksen jäsenten palkitseminen koostuu hallituspalkkioista, jotka

voivat olla kiinteitä kuukausi- tai vuosipalkkioita, kokouspalkkioita

ja muita yhtiökokouksen päättämiä palkkioita. Hallituksen palkit-

semista ei ole sidottu yhtiön suoriutumiseen tai kestävyyteen

liittyviin tavoitteisiin.

Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista päättää yhtiön halli-

tus. Toimitusjohtajan palkitsemiseen sovelletaan lähtökohtaisesti

samoja palkitsemisen periaatteita ja käytäntöjä kuin johtoryh-

män ja muiden Ponssen työntekijöiden palkitsemiseen, joskin

toimitusjohtajan palkitseminen eroaa määrällisesti tehtävään

liittyvien vaativien vastuiden takia. Toimitusjohtajan palkitse-

minen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontois- ja muista

taloudellisista eduista, muuttuvasta palkitsemisesta, kuten

lyhyen aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin kannustinjär-

jestelmästä, sekä lisäeläkejärjestelyistä.

Vuonna 2024 toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen aikavä-

lin tulospalkkiotavoitteet perustuivat vuoden 2024 käyttöpää-

oman tehokkuuteen liittyviin mittareihin (käyttöpääoma-%, 20 %

painoarvo ja liiketoiminnan rahavirta €, 30 % painoarvo, yh-

teensä 50 % painoarvo), yhtiön kannattavuuteen (EBIT-%, 30 %

painoarvo), henkilöstötyytyväisyyteen (eNPS, 10 % painoarvo) ja

tapaturmataajuuteen (LTIF, 10 % painoarvo).

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2024 toimitusjohtajan suori-

teperusteisesta osakeomistusjärjestelmästä vuosille 2024–

2026. Osakeomistusjärjestelmässä on huomioitu sosiaaliseen

kestävyyteen liittyviä tavoitteita, joita ovat henkilöstötyytyväisyys

(eNPS, 10 %) ja tapaturmataajuus (LTIF, 10 %). Osakeomistus-

järjestelmä koskee toimitusjohtajan lisäksi myös muita ohjel-

maan kuuluvia työntekijöitä.

Ilmastoon liittyviä tavoitteita ei ole toistaiseksi huomioitu

hallinto-, johto- ja valvontaelinten palkitsemisessa. Palkitsemispo-

litiikka on julkaistu yhtiön internetsivuilla.

Kestävyyttä koskeva due diligence -prosessi

Ponsse noudattaa toiminnassaan asianmukaista huolellisuutta,

jonka mukaan tunnistetaan, estetään, vähennetään ja lopete-

taan sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus-

ja ympäristövaikutuksia yhtiön arvoketjussa.

Ponssen johto valvoo huolellisuusvelvoitteen toteutumista

ja siihen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta varmistaen,

että yrityksen prosessit ja toimintatavat ovat linjassa sääntelyn,

standardien ja yrityksen eettisten periaatteiden kanssa. Johto

asettaa tavoitteet huolellisuusvelvoitteen täyttämiseksi ja luo

mittarit, joilla seurataan velvoitteen toteutumista. Strategisten

toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä ja toimintaympäristön

muutoksia seurataan kvartaaleittain strategiakatselmuksissa.

Operatiiviseen toimintaan liittyviä toimenpiteitä seurataan

johdon viikko- ja kuukausipalavereissa jatkuvan parantamisen

periaatteiden mukaisesti.

Eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Ponsse-konsernissa

työskenteleviä henkilöitä kaikissa yhtiön toimintamaissa sekä

soveltuvin osin Ponsseen keskeisesti liittyviä sen ulkopuolisia

ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä heidän toimiessaan Ponssen kanssa

tai Ponssen puolesta. Jokaisella ponsselaisella on velvollisuus

toimia esimerkkinä ohjeiden noudattamisessa ja edustaa yhtiötä

esimerkillisesti. Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien

työntekijöiden perehdytysohjelmaa.

Ponssen eettisissä toimintaohjeissa ympäristövastuun

toimintatapojen lähtökohtana on kehittää ja johtaa toimintaa

ympäristö huomioiden. Se sitouttaa kaikki ponsselaiset toimi-

maan ennakoivasti välttääkseen ja vähentääkseen toiminnasta

aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Toimittajien eettisen

toimintaperiaatteen (Supplier Code of Conduct) mukaises-

ti toimittajien tulee noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja

säännöksiä. Toimittajien tulee lisäksi varmistaa, että heidän oma

alihankinta- ja kumppaniverkostonsa toimii Ponssen tai vas-

taavan eettisen toimintaohjeen mukaisesti. Ponsse edellyttää,

että toimittajat kiinnittävät arvoketjussaan erityistä huomiota

myös ihmisoikeuksiin ja varmistaa, ettei heidän toiminnassaan

tai hankintaketjussaan ole pakkotyötä, ihmiskauppaa tai muuta

ihmisoikeuksia rikkovaa toimintaa. Ponssen toimintapolitiikan

mukaisesti jokainen ponsselainen kantaa vastuun laadun tuotta-

misesta, turvallisista toimintatavoista ja niiden kehittämisestä

sekä huomioi työnsä ympäristövaikutukset.

Ponsse Oyj:ssä ja sen maaorganisaatioissa noudatetaan

yhtiökohtaisesti johtamisjärjestelmiä, kuten ISO 9001 -laatu-

johtamisstandardia, ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardia,

YLEISET TIEDOT

ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standar-

dia sekä ISO 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien

standardia. Yhtiökohtaiset johtamisjärjestelmät löytyvät osiosta

G1- Liiketoiminnan harjoittaminen. Järjestelmien tavoitteena on

vakioida konsernin toimintaa ja varmistaa yhtiön jatkuva kehitys.

Vuonna 2024 Ponssen toimintaprosessien mukaisia sisäisiä

auditointeja sekä toimittaja- ja jakeluverkoston auditointeja

suoritettiin normaalin auditointiohjelman mukaisesti.

Ponssella ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta (Human

Rights Due Diligence, HRDD) koskeva prosessi on selvitetty ja

kuvattu ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla vuoden

2023 lopulla. Prosessiin osallistettiin myös Ponssen asiantun-

tijoita. Pohjatyönä arvioitiin Ponssen toiminnan ihmisoikeus-

vaikutuksia ja -riskejä sekä täsmennettiin arvoketjun keskei-

simpiä ihmisoikeusteemoja ja -normeja (Human Rights Impact

Assessment, HRIA). Vaikutusarvioinnin tuloksena täsmennettiin

Ponssen ihmisoikeusvastuun sisäisiä prosesseja, seurantaa

ja viestintää sekä arvioitiin kehityskohteita. Ihmisoikeusvaiku-

tusten arviontiprosessista on kerrottu lisää osiossa S1- Oma

työvoima.

Ponsse-huoltopalveluverkostoa auditoidaan säännöllisesti

Ponssen oman sisäisen auditointiohjelman ESW:n mukaisesti

(Effectice and Safe Workshop). Auditointiohjelman turvalli-

suusosio pitää sisällään muun muassa turvallisuuskoulutukset,

hätätilanteisiin varautumisen, turvallisuuden mittarit, turvalli-

suushavainnot ja -kävelyt sekä tapaturmatutkinnan osa-alueet.

Auditointipoikkeamat raportoidaan ja niiden vaatimia korjaavia

toimenpiteitä seurataan globaalisti.

Ponssen toimipisteiden ympäristövastuuseen liittyviä pro-

sesseja tarkastellaan osana Ponssen sisäisiä ESW-auditointeja.

Näissä tarkastellaan muun muassa, onko toimipisteellä käytössä

öljynerotuskaivot, mihin jätevesi lasketaan, miten kemikaaleja

säilytetään ja löytyykö niiden säilytys- ja käyttöpaikoilta hätäoh-

jeistukset vuototilanteita varten.

Ponsse Oyj noudattaa asianmukaista huolellisuutta vali-

tessaan liikekumppaneitaan. Toimittajien taustatarkastuksiin

hyödynnetään ulkopuolisen palveluntarjoajan data- ja analytiikka-

palvelua, jolla varmistetaan liikekumppaneiden taustat ajantasai-

sesti ja riskiperusteisesti osana liiketoimintaprosesseja. Palvelun

avulla voidaan selvittää riskit kauppapakotteiden, korruption,

rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien ja erilaisten väärinkäytös-

ten osalta. Toimittajien taustatarkastuksista on kerrottu lisää

osiossa G1- Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ponsse noudattaa materiaalihankinnoissaan asianmukais-

ta huolellisuutta. Toimittajilta varmistetaan mahdollisimman

kattavasti, että komponenteissa käytetyt konfliktimineraalit (tina,

volframi, tantaali ja kulta) on hankittu vastuullisesti, eivätkä ne

edistä konflikteja tai muuta vastaavaa laitonta toimintaa.

Due dilligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,

strategiaan ja liiketoimintamalliin

• Ponssen johtamisjärjestelmät ja politiikat ohjaavat noudattamaan huolellisuutta toiminnassa:

• Code of Conduct, sivu 92

• Supplier Code of Conduct, sivu 92

• Hankintapolitiikka, sivu 92

• Toimintapolitiikka, sivu 92

• Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka, sivu 79

• Johtamisjärjestelmien auditoinnit, sivu 92

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence

-prosessin keskeisissä vaiheissa

• Ihmisoikeusvaikutusten arviointi (S1, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ponssella, sivu 79)

• Toimittajien taustatarkastukset (G1, Tunnemme liikekumppanimme, sivu 95)

• Sisäiset ESW-auditoinnit (E4, Toimipisteet biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä, sivu

67; S1, Työturvallisuuden edistäminen, sivu 81)

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi • Ihmisoikeusvaikutusten arviointi (S1, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ponssella, sivu 79)

• Kaksoisolennaisuusarviointi (ESRS 2, Kestävyysaiheiden tunnistaminen ja arviointi, sivu 47)

• Konserniriskien arviointi (ESRS 2, Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta,

sivu 43)

• Johtamisjärjestelmät (G1, Toimintaperiaatteet, sivu 92)

Toimet haitallisten vaikutusten torjumiseksi • Ponssen ESW-auditoinnit (E4, Toimipisteet biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä,

sivu 67; S1, Työturvallisuuden edistäminen, sivu 81)

• Sisäiset taustatarkastukset (G1, Tunnemme liikekumppanimme, sivu 95)

Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja

viestintä

• Sisäiset ESW-auditoinnit (E4, Toimipisteet biodiversiteettiherkkien alueiden läheisyydessä, sivu

67; S1, Työturvallisuuden edistäminen, sivu 81)

KESTÄVYYSRAPORTTI

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Ponssen tärkeimmät sidosryhmät on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on kuvattu sidosryhmien kanssa tehtävää yhteis-

työtä ja sitä, kuinka eri sidosryhmien edut ja näkemykset vaikuttavat Ponssen liiketoimintamalliin ja strategiaan.

Sidosryhmä Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vaikutus yrityksen liiketoimintamalliin ja strategiaan

• Asiakkaat • Asiakaspalauteprosessit

• Asiakasseminaarit ja koulutus

• Tuotekehitysprojektien idearyhmät ja

tuotetestaus

• Asiakkaiden suositteluhalukkuuden ja

-tyytyväisyyden mittaus

• Tapahtumat ja asiakasvierailut

• Sidosryhmähaastattelut

• Uudet innovaatiot, jotka edistävät puunkorjuun ja siihen liittyvän teknologian

ympäristöystävällisyyttä

• Tuoteturvallisuuden kehitys

• Uudet tuotteet, tuoteominaisuudet ja palvelut, jotka parantavat

metsäkoneen tuottavuutta, taloudellisuutta, käytettävyyttä ja ergonomiaa

• Metsäyhtiöt ja

metsänomistajat

• Yhteistyökokoukset

• Tuotekehitysyhteistyö

• Kestävän metsänhoidon tarpeiden tunnistaminen tuote- ja

palvelukehityksessä

• Teollisen puunkorjuun tuottavuuden ja raaka-aineen optimoinnin kehitys

• Henkilöstö • Henkilöstötapahtumat ja -tilaisuudet

• Henkilöstökoulutukset

• Henkilöstökyselyt

• Sidosryhmähaastattelut

• Työturvallisuushavainnot

• Jatkuvan parantamisen aloitteet

• Yhteistyöjohtoryhmä ja

luottamushenkilöyhteistyö

• Vahva arvopohjainen yrityskulttuuri, joka tuottaa asiakaslähtöisiä ratkaisuja

ja edistää työntekijöiden hyvinvointia

• Edistykselliset tuote- ja palveluratkaisut

• Tuotannon tehokkuus ja laatu

• Työympäristön turvallisuus

• Yritysmaine

• Eettinen ja toimintaympäristön muutoksiin sopeutuva liiketoiminta

• Ponsse-verkoston

jälleenmyyjät ja

sopimushuoltajat

• Yhteistyö- ja strategiakokoukset

• Asiakaspalautteen käsittelyprosessi

• Tapahtumat ja -tilaisuudet

• Koulutus ja tekninen neuvonta

• Tuotekehitysprojektit ja tuotetestaus

• Asiakastyytyväisyys ja myynnin kasvu

• Edistykselliset tuote- ja palveluratkaisut, joissa huomioidaan

markkinakohtaiset asiakastarpeet ja Ponsse-verkoston asiantuntemus

• Markkinatuntemuksen kasvu

• Alihankkijat ja

toimittajat

• Toimittajapäivät ja -tapaamiset

• Tuotekehitysyhteistyö

• Hankeyhteistyöt

• Sidosryhmähaastattelut

• Vastuullisiin toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen sitoutunut toimitusketju

• Uudet materiaaliratkaisut ja tuotteiden kehitys

• Resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kehitys

• Valmistettavuuden parantaminen

• Omistajat • Yhtiökokous

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Pääoma ja liiketoiminnan jatkuvuus

• Strateginen ohjaus ja neuvonta

• Pitkäjänteinen tulevaisuuden visio ja suunta

• Tuki kasvulle ja kehitykselle

• Yritysmaine ja verkostoituminen

• Paikallisyhteisöt,

järjestöt

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Paikallisyhteisön toimintaan

osallistuminen

• Sponsorointiyhteistyö

• Työnantaja- ja yritysmaine

• Infrastruktuurin kehittäminen

• Joustavat toimitila- ja tonttiratkaisut

• Liiketoimintaa tukeva palvelu- ja koulutustarjonta

• Työvoiman saatavuus

• Lainsäätäjät ja

viranomaiset

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset • Taloudelliset vaikutukset, kuten vero-, tulli- ja työnantajamaksut

• Ympäristö- ja tuoteturvallisuuden kehitys

• Työsuhteisiin liittyvät säännöt

• Koulut ja

oppilaitokset

• Yhteistyösopimukset

• Tutkimus- ja kehitysprojektit

• Harjoittelu- ja opinnäytetyöt

• Tapahtumat ja vierailut

• Toiminnan ja ratkaisujen kehitys

• Työntekijöiden ammattitaidon kehitys

• Työntekijöiden saatavuus, esimerkiksi Ponsse-polku- ja Ponsse Pro

-koulutusohjelmien kautta

• Rahoittajat,

sijoittajat ja

analyytikot

• Yhtiökokous

• Aktiivinen vuoropuhelu ja tapaamiset

• Sijoittajatapahtumat

• Kestävyystavoitteiden ja -riskien arviointi

• Kestävän liiketoiminnan edistäminen

• Media • Mediatilaisuudet ja -tapaamiset

• Avoin kommunikaatio

• Ajantasainen ja läpinäkyvä viestintä yhtiön liiketoiminnasta ja

tuoteratkaisuista

• Yritysmaine

• Työnhakijat • Rekrytointitapahtumat ja -haastattelut

• Työnhakijatyytyväisyyden mittaus NPS

• Työnantajakuva

YLEISET TIEDOT

Ponsselle on keskeisen tärkeää toimia rehellisesti, eettisesti

ja yhteisöllisesti. Hyvä hallintotapa ja eettiset periaatteet antavat

reunaehdot ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään

liiketoimintaan ja hyvään yhteistyöhön.

Luottamus Ponssen ja sen sidosryhmien välillä perustuu avoi-

meen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on ymmärtää

yhtiön menestyksen kannalta keskeisten sidosryhmien näke-

myksiä ja odotuksia ja kehittää yhtiön toimintaa sen mukaisesti.

Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja tarjoaa

yhtiön toiminnasta ajankohtaista tietoa markkinasäännösten

mukaisesti. Ponssen tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat

ja ponsselaiset koko Ponsse-verkostossa. Asiakkaat halutaan

tuntea henkilökohtaisesti ja huomioida Ponssen toiminnassa

myös heidän perheensä ja omat sidosryhmänsä. Ponsse-verkos-

tolla tarkoitetaan sekä Ponssen omia maaorganisaatioita että

jälleenmyyjiä, joita pyritään aina kohtelemaan yhdenvertaisesti

omien maaorganisaatioiden rinnalla.

Vuonna 2024 toteutettiin osana kaksoisolennaisuusarvioin-

tia sidosryhmähaastatteluita, jotka täydensivät vuoden 2022

olennaisuusarviointia. Haastateltavat kuuluivat seuraaviin sidos-

ryhmiin: henkilöstö, viranomaiset, omistajat, arvoketjun työnte-

kijät ja metsänomistajat. Sidosryhmähaastatteluiden tuloksia

hyödynnetiin Ponssen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arvioinnissa.

Sidosryhmäyhteistyöstä on kerrottu lisää osioissa S1- Oma

työvoima, S4- Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1- Liiketoiminnan

harjoittaminen.

Kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta

Kestävyysaiheiden tunnistaminen ja arviointi

Ponsse uudisti vuonna 2024 olennaisten kestävyyteen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiaan. Arviointi

toteutettiin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimus-

ten mukaisena kaksoisolennaisuusarviointina, jossa selvitettiin

yhtiön kestävyyteen liittyvä olennainen vaikuttavuus ja taloudel-

linen olennaisuus. Osana yhtiön riskienhallintaprosessia tehdyn

kaksoisolennaisuusarvioinnin tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida

Ponssen toimintaan liittyvät olennaiset vaikutukset yhteiskun-

taan, sidosryhmiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvät ris-

kit ja mahdollisuudet, joilla on taloudellisia vaikutuksia Ponsselle.

Lisäksi tavoitteena oli tukea Ponssen vastuullisuustyön kehittä-

mistä ja strategista suunnittelua.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistetaan ja prio-

risoidaan tärkeimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön

liittyvät kestävän kehityksen aiheet, joilla on suurin vaikutus ja

strateginen arvo sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ponsse pri-

orisoi negatiiviset vaikutukset niiden suhteellisen vakavuuden ja

todennäköisyyden perusteella sekä positiiviset vaikutukset niiden

suhteellisen laajuuden ja todennäköisyyden perusteella. Kestä-

vän kehityksen mukaisen liiketoimintastrategian rakentamisen

kannalta on tärkeää ymmärtää mitä taloudellisia, ympäristöön

liittyviä ja sosiaalisia aiheita yhtiössä on otettava huomioon ja

priorisoitava. Yhtiön liiketoimintamallissa ja strategiassa on

huomioitu esimerkiksi ilmastonmuutos, jonka pohjalta Ponsse

on kehittänyt sähköiseen voimalinjaan perustuvan PONSSE EV1-

kuormatraktori konseptin.

Keskeisten kestävyysaiheiden arviointi tehdään vuosittain

Ponssen strategiapäivityksen yhteydessä. Vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia on tunnistettu sekä Ponssen oman toiminnan,

että arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Näin pyritään ymmär-

tämään mitkä vaikutukset johtuvat Ponssen strategiasta ja liike-

toimintamallista ja mitkä sen liiketoimintasuhteiden luonteesta.

Kaksoisolennaisuusarviointi toteutettiin ulkopuolisen kump-

panin avustuksella ja aloitettiin Ponssen arvoketjun määritykses-

tä, joka on kuvattu sivulla 42. Arvoketjun määrityksen jälkeen

toteutettiin sidosryhmähaastatteluita, joiden avulla kerättiin

sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä yhtiön keskeisis-

tä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Kaksoisolennai-

suusarvioinnin yhteydessä toteutetut sidosryhmähaastattelut

täydensivät aikaisemmin, vuosina 2021–2022 tehtyjä sidosryh-

mähaastatteluita. Haastateltaviin sidosryhmiin kuuluivat omien

ja arvoketjun työntekijöiden lisäksi muun muassa sijoittajat,

asiakkaat, yksityiset metsänomistajat sekä kansalaisjärjestöt.

Sidosryhmähaastatteluiden tuloksia hyödynnettiin Ponssen

kaksoisolennaisuusarvioinnissa.

Ponssen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

toteutettiin sisäisessä johdon työpajassa. Ponssen positiivisia

ja negatiivisia vaikutuksia arvioitiin perustuen mittakaavaan,

laajuuteen, korjattavuuteen ja todennäköisyyteen. Kestävyyteen

liittyviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin myynnin,

kustannusten, investointien ja rahoituksen näkökulmista. Arvioin-

ti tehtiin käyttäen asteikkoa, jossa lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan

alle vuoden, keskipitkällä aikavälillä 1–5 vuoden ja pitkällä aikavä-

lillä yli viiden vuoden aikajaksoa.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa on otettu huomioon ESRS -

-standardin lista kestävyysseikoista (ESRS 1, Lisäys A, AR 16).

Vaikka kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin aihekohtaisella tasolla,

on Ponsselle olennaiset osa-aiheet ja osaosa-aiheet huomioi-

tu aihekohtaisia arvioita tehdessä. Arvioinnissa on huomioitu

vaikutusten riippuvuudet riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kaksois-

olennaisuusarviointi on tehty koko Ponsse-konsernin tasolla.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on käytetty

olennaisuuden kynnysarvoa. Ponssen asiantuntijat ja johto ovat

analysoineet kynnysarvoja ja valinneet olennaisimmat vaikutuk-

KESTÄVYYSRAPORTTI

set, riskit ja mahdollisuudet, jotka ovat yhtiön kannalta vakavim-

mat ja huomionarvoisimmat. Arvioimme, että olennaisimmat

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet alkavat arvosta kolme (3),

arviointiasteikolla 1–5. Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

odotetut taloudelliset vaikutukset tullaan arvioimaan vuoden

2025 aikana. Strategian ja liiketoimintamallin resilienssianalyy-

siä ei ole toteutettu raportointivuonna 2024. Ponsse kartoittaa

vuoden 2025 aikana valmiuksia toteuttaa strategian ja liiketoi-

mintamallin resilienssianalyysi.

Ponssen olennaiset kestävyysaiheet

Kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten perusteella Ponsselle

olennaisimmiksi kestävyysaiheiksi nousivat E1- Ilmastonmuutos,

E4- Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, E5- Resurssi-

en käyttö ja kiertotalous, S1- Oma työvoima, S4- Kuluttajat ja

loppukäyttäjät sekä G1-Liiketoiminnan harjoittaminen. Olennaiset

kestävyysaiheet on raportoitu osana kestävyysraporttia.

Tunnistimme kaksoisolennaisuusarvioinnissa vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia myös liittyen pilaantumiseen, vesiva-

roihin ja merten luonnonvaroihin, arvoketjun työntekijöihin sekä

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Arvioimme kuitenkin,

etteivät edellä mainittuihin aiheisiin liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ole Ponssen toiminnassa olennaisia suhteessa

muihin kestävyysaiheisiin.

Ponssen vaikutuksia pilaantumiseen ovat esimerkiksi

öljypäästöt maastoon ja VOC-päästöt ilmaan, jotka nähdään

jokseenkin merkittävinä, mutta kohdistuvat hyvin rajatulle alueel-

le. Öljypäästöjen korjaaminen on maastossa hankalaa, mutta

PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyttää myös ympäristölle vä-

hemmän haitallisia biopohjaisia voiteluaineita. Aiheesta nousevat

taloudelliset riskit ovat pieniä ja mahdollisuudet hyvin pieniä.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyen yhtiön arvoket-

jun alkupään materiaalien jalostustoiminnot käyttävät runsaasti

vettä, mutta veden käyttö on paikallista ja rajautuu jalostuksen

lähiympäristöön ja lähiympäristöjen vesistöihin. Ponssen omat

tuotanto- ja huoltoprosessit eivät ole vesi-intensiivisiä. Aiheesta

nousevat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet on arvioitu vähäi-

siksi.

Ponssen arvoketjun työntekijät sisältävät Ponssen toimittaja-

ja alihankintaverkoston, koneiden jälleenmyynnin ja sopimushuol-

tajien työntekijät. Ponssen vaikutukset arvoketjun työntekijöihin

ovat paikallisia ja lähes puolet yhtiön tuotannon hankinnoista

tehdään 25 kilometrin säteellä Vieremän tehtaasta. Vaikutukset

metsäkoneen kuljettajiin on huomioitu aiheessa S4- Kuluttajat

ja loppukäyttäjät. Arvoketjun työntekijöiden taloudelliset riskit ja

mahdollisuudet on arvioitu melko pieniksi.

Ponssen negatiiviset vaikutukset vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin ovat välillisiä arvoketjussa tapahtuvan toiminnan

kautta. Arvoketjun hakkuutoiminnoilla voi olla kielteisiä vaiku-

tuksia paikallisyhteisöihin, eikä Ponssella ole tietoa, onko sen

arvoketjussa toimintaa alkuperäiskansojen alueella, esimerkiksi

Etelä-Amerikan alueella. Negatiiviset vaikutukset arvioitiin maltil-

lisiksi ja keskitetyiksi. Aiheen taloudelliset riskit liittyvät tehtaan

lähiympäristöön, kuten ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen

sekä niistä syntyviin kuluihin. Nämä riskit arvioitiin vähäisiksi.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin lopputulokset on esitetty

sivulla 49.

OLENNAISUUSMATRIISI

Taloudellinen olennaisuus

Vaikuttavuus

Taloudelliset mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset

Taloudelliset riskit

Negatiiviset vaikutukset Olennaisuuden raja-arvo = 3

-5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5

-1

-2

-3

-4

-5

YLEISET TIEDOT

KESTÄVYYSRAPORTTI

YMPÄRISTÖTIEDOT

EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys

Johdanto

Ympäristön kannalta kestävien taloudellisten liiketoimintojen

luokitusjärjestelmä, EU:n taksonomia-asetus, edellyttää Ponssel-

ta taloudellisten toimintojen arviointia kolmen eri tunnusluvun

kautta. Taksonomia-asetuksen ja sen ilmasto- ja ympäristöta-

voitteiden teknisen kriteeristön mukaisesti raportoinnin piirissä

olevien yritysten tulee vuosittain julkaista kestävien toimintojen

osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista.

Taksonomiasääntely perustuu Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (annettu 18.6.2020)

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta (taksonomia-asetus).

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeu-

tumisen kriteeristöt on julkaistu delegoidulla ilmastosäädöksellä

4.6.2021. Ilmastotavoitteita täydentävä delegoitu asetus on

julkaistu 9.3.2022 ja kohdennetut muutokset ilmastoasetukseen

kesäkuussa 2023. Ympäristöä koskeva delegoitu asetus on

julkaistu 27.6.2023.

Taksonomia-asetuksessa määritellään kuusi eri

ympäristötavoitetta:

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja

suojelu

4. Siirtyminen kiertotalouteen

5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen

Taksonomiakelpoisuuden tulkinta

Taksonomiakelpoisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista talou-

dellista toimintaa, jolle annetaan taksonomia-asetuksessa

tarkemmat tekniset arviointikriteerit. Vuoden 2024 taksonomia-

raportoinnissa yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksono-

miakelpoisten taloudellisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta,

pääomamenoista ja toimintamenoista kaikkien kuuden ympäris-

tötavoitteen osalta. Yritysten tulee julkaista tiedot myös liiketoi-

mintojen taksonomian mukaisuudesta ilmastotavoitteiden lisäksi

ensimmäistä kertaa neljän muun ympäristötavoitteen osalta.

Ponssen taksonomiakelpoisuutta on arvioitu hyödyntäen talou-

dellisten toimintojen kuvauksia ja niissä annettuja NACE-koodeja

31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta. Arviointi koskee myös

Ponssen tytäryhtiöitä. Ponssen liiketoiminta kuuluu taksonomia-

luokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus ja

toimintaan liittyvät ainakin seuraavat EU:n toimialaluokituksen

(EU 1893/2006) mukaiset NACE-koodit: C22, C25, C26, C27

ja C28.

Taksonomian mukaisuuden arviointi

Taksonomian mukaisuudella tarkoitetaan, että taksonomiakelpoi-

set toiminnot edistävät merkittävästi yhtä tai useampaa ympäris-

tötavoitetta, täyttävät yksityiskohtaiset tekniset arviointikriteerit,

eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant

harm) ja noudattavat taksonomia-asetuksessa määriteltyjä vähim-

mäistason sosiaalisia suojatoimia (minimum social safeguards).

Taksonomian mukaisen, taksonomiakelpoisen ja ei-taksono-

miakelpoisen toiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta, pääoma-

menoista ja toimintamenoista esitellään jäljempänä omissa

taulukoissaan.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten liiketoiminto-

jen arvioinnissa käytiin läpi Ponssen ja sen tytäryhtiöiden harjoit-

tama liiketoiminta ja tunnistettiin taksonomiakelpoiset ja taksono-

mian mukaiset aktiviteetit.

Kaksoislaskenta ei muodostu riskiksi taksonomiakelpoisten

aktiviteettien määrän ollessa rajallinen. Raportoitu liikevaihto

perustuu taloudellisen raportoinnin ulkoisiin tuloihin. Pääoma-

menot ja toimintamenot perustuvat taloudelliseen raportointiin,

jonka tiedot kerätään toimintaa harjoittavilta konserniyhtiöiltä.

Tuotekehitysprojekteja seurataan omilla projektitunnuksillaan.

Sosiaalisen vastuun vaatimukset

Taksonomian mukaisuus edellyttää yritysten noudattavan seuraa-

via sosiaalisen vastuun vaatimuksia, joihin Ponsse Oyj on eetti-

sessä toimintaohjeessaan (Code of Conduct) julkisesti sitoutunut.

EU-taksonomia ...........................................................................................................................50

E1 – Ilmastonmuutos ..............................................................................................................57

E4 – Biologinen moni muotoisuus ja ekosysteemit ..................................................... 64

E5 – Resurssienkäyttö ja kiertotalous ............................................................................68

YMPÄRISTÖTIEDOT

— OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille (OECD

Guidelines for Multinational Enterprises)

— YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet

(UN Guiding Principles on Business and Human Rights)

— ILO:n työelämän perusperiaatteet ja oikeuksien julistus

(Declaration of the International Labour Organisation on

Fundamental Principles and Rights at Work)

— YK:n kansainvälinen ihmisoikeusohjelma (International Bill of

Human Rights)

Ponsse on toteuttanut emoyhtiön ja ulkomaisten maaorganisaa-

tioiden osalta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ulkopuolisten

ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla. Yhtiön eettinen toimintaohje

koskee kaikkia ponsselaisia sekä Ponsseen keskeisesti liittyviä

ulkopuolisia ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä. Eettisen toimintaohjeen

velvoitteet sisältyvät myös Ponssen toimittajia velvoittavaan

Supplier Code of Conductiin. Ponsse on sitoutunut noudat-

tamaan toiminnassaan hyviä hallintotapoja ja aina sen maan

lainsäädäntöä ja määräyksiä, jossa toimitaan. Ponsse-konsernin

emoyhtiö Ponsse Oyj on listattu Helsingin pörssissä (NASDAQ

Helsinki Oy) ja noudattaa Suomessa kulloinkin voimassa olevia

osakeyhtiön hallintoon liittyviä lakeja ja määräyksiä.

Liikevaihto

Taksonomiaraportoinnissa määritelty liikevaihto on laskettu

noudattaen samoja periaatteita kuin IFRS:ssä eli se sisältää

kaikki yhtiön liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palveluiden

myynnistä saadut tuotot. Taksonomiaraportoinnissa esitetty

kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä

liikevaihtoa.

Ponsse on tunnistanut taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi:

— Ponssen varaosien kunnostukseen liittyvän liikevaihdon

— Ponssen vaihtokoneiden liikevaihdon

— Epec Oy:n PDU-tuotteen liikevaihdon

— Yhteensä 121 849 238 euroa

Ponssen kiertotalousosaaminen on vahvaa erityisesti varaosa- ja

vaihtokoneliiketoiminnassa. Ponsse myy ja kunnostaa vaihtoko-

neita kaikilla markkina-alueillaan ja yhä useammalla markkinalla

myös varaosia. Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt varaosat tuke-

vat Ponssen tavoitteita materiaalitehokkuuden kehittämisessä

ja hiilineutraalisuuden tavoittamisessa.

Vuoden 2024 taksonomiaraportoinnissa on tunnistettu

taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi Ponssen varaosien kunnos-

tukseen liittyvä liikevaihto, joka kuuluu taksonomia-aktiviteettiin

5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus. Ponssen

vaihtokoneliiketoiminta on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 5.4

Käytettyjen tavaroiden myynti. Ponssella on tunnistettu, että

taksonomian mukaisuus vaatii Suomen toiminnoissa käyttöön-

otetun jätesuunnitelman globaalia jalkautusta, jota tullaan

kehittämään vuoden 2025 aikana.

Ponssen teknologiayhtiö Epec Oy:n liiketoiminta perustuu

pääosin hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistymisen mah-

dollistaviin ratkaisuihin ja yhtiön liiketoiminnan on arvioitu olevan

osittain taksonomiakelpoista. Epec Flow Power Distribution

Unit (PDU) -yksikkö mahdollistaa sähkömoottoreiden, akkujen ja

erilaisten toimilaitteiden yhdistämisen. Vuonna 2024 taksono-

miaraportoinnissa on raportoitu PDU-tuotteen taksonomiakel-

poinen liikevaihto. Epec Oy:n liikevaihtoa ei tällä hetkellä pystytä

arvioimaan riittävällä tarkkuudella taksonomian mukaiseksi, sillä

mukaisuuden kaikkien kriteerien täyttäminen vaatii vielä jatkotoi-

menpiteitä. PDU-tuotteen on katsottu kuuluvan taksonomialuok-

kaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Pääomamenot

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin on sisällytetty aineet-

tomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ennen poistoja,

arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana.

Raportoitavat luvut on käsitelty soveltaen IAS 16 Aineelliset

hyödykkeet, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet ja IFRS 16 Vuokra-

sopimukset -standardeja.

Ponssen liiketoiminta perustuu tavaralajimenetelmän met-

säkoneiden suunnitteluun, huoltoon ja valmistukseen. Yhtiön

toiminnasta syntyvät päästöt eivät ole merkittäviä, mutta inno-

vatiivisella tuotekehityksellä voidaan vaikuttaa metsäkoneiden

käytöstä syntyviin päästöihin. Merkittävä osa tuotekehitykseen

kohdistuvista investoinneista mahdollistaa tulevaisuudessa

entistä vähäpäästöisemmän puunkorjuun.

Pääomamenojen osalta on tunnistettu taksonomiakelpoisiksi

kuluiksi:

— PONSSE EV1 -kuormatraktorin aktivoidut tuotekehityskulut

— Epec Oy:n PDU-tuotteen aktivoidut tuotekehityskulut

— LED-valaistuksen ja kiinteistöautomatiikan investointikustan-

nukset

— Sähkö- ja hybridiautojen sekä sähkötrukkien investoinnit

— Yhteensä 1 151 893 euroa

Pääomamenojen osalta on tunnistettu taksonomian mukaisiksi

kuluiksi:

— Vieremän tehtaan biokaasuinvestointi

— Aurinkopaneelien investointikustannukset

— Sähköautojen latauspisteiden investointikustannukset

— Yhteensä 255 463 euroa

Ponsse lanseerasi syksyllä 2022 sähköisen voimalinjan omaa-

van konseptikoneen, PONSSE EV1 -kuormatraktorin. Sähköisen

voimansiirron konseptikone on edelleen tuotekehitysvaiheessa

ja sen lopullinen päästövähennyspotentiaali ei vielä ole tiedossa.

Osana tuotekehitysprosessia koneelle on tehty LCA-elinkaari-

KESTÄVYYSRAPORTTI

laskenta ja konseptikoneen polttoaineen kulutusta on tutkittu

kenttätesteissä. Tämänhetkisessä konseptikoneessa on päästy

25 prosentin polttoaineen kulutuksen pienentämiseen ja siten

päästövähennyksiin. Tavoitteena on tarkentaa arviota vuoden

2025 aikana. Konsepti merkitsee merkittäviä päästövähennyk-

siä puunkorjuun polttoainekulutuksen pienentyessä ja on askel

kohti metsäkoneiden nollapäästöisyyttä. Tuotekehityskulut koos-

tuvat koneen tuotekehitykseen liittyvistä, taseelle aktivoiduista

kuluista, joita seurataan omalla projektitunnuksella.

Pääomamenoina on raportoitu lisäksi PDU-tuotekehityskulut,

jotka liittyvät PDU-tuotteen tuotekehitykseen. Tuotekehitys-

kulut koostuvat projektille aktivoiduista kuluista, joita seurataan

omalla projektitunnuksella. EV1- ja PDU- tuotekehityskulujen

on tunnistettu kuuluvan taksonomia-aktiviteettiin 3.6 Muiden

vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Ponssen Vieremän tehtaalla siirryttiin uusiutuvan biokaasun

käyttöön heinäkuussa 2024. Uusiutuva biokaasu korvaa maa-

laamossa käytetyn nestekaasun ja on merkittävä askel Ponssen

tuotannon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Biokaasu-

investointi käsittää kaasuputkiston ja -polttimot, joiden on tun-

nistettu kuuluvan aktiviteettiin 7.6 Uusiutuviin energia lähteisiin

liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus.

Vuonna 2024 Ponssen kiinteistöihin tehtiin energiatehok-

kuutta parantavia investointeja, kuten aurinkopaneelien ja

kiinteistöautomatiikan asennusta, valaistuksen vaihtoa LED-va-

loiksi ja sähköautojen latauspisteiden asentamista kuuteen eri

kiinteistöön. LED-valaistuksen ja kiinteistöautomatiikan menojen

on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 7.3 Energiatehokkuuslaittei-

den asennus, huolto ja korjaus. Aurinkopaneelien investointikus-

tannusten on tunnistettu kuuluvan aktiviteettiin 7.6 Uusiutuviin

energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja

korjaus. Sähköautojen latauspisteiden investointien on tunnistet-

tu kuuluvan aktiviteettiin 7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien

asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa.

Vuonna 2024 Ponsse-konsernissa investoitiin kuusi sähkö- ja

hybridiautoa ja yksi sähkötrukki. Sähkö- ja hybridautojen sekä

sähkötrukkien on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 6.5 Moottori-

pyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva

liikenne. Vuonna 2023 Epec Oy:n tehdasinvestointi raportoitiin

osana pääomamenoja. Epec muutti pääkonttorinsa ja tuotanton-

sa uusiin tiloihin loppuvuodesta 2023, eikä tehdasinvestoinnin

osalta ole raportoitavaa vuonna 2024.

Taksonomian mukaisten pääomamenojen kriteerit täyttyvät

aurinkopaneelien, sähköautojen latauspisteiden ja biokaasuinves-

toinnin osalta. Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei voitu muilta

osin raportoida, sillä riittävää tietoa toimittajien DNSH-kriteerien

(do no significant harm) ja sosiaalisten suojatoimien (minimum

social safeguards) täyttymisestä ei ollut saatavilla.

Toimintamenot

Taksonomiakelpoisiin toimintamenoihin on sisällytetty suorat

menot, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten

kunnostamiseen sekä huoltoon ja korjaukseen.

Operatiivisten kulujen osalta taksonomiakelpoisiksi kuluiksi on

tunnistettu:

— Forward’27-kehityshankkeen kulut

— PONSSE EV1 -kuormatraktorin tutkimuskulut

— Yhteensä 721 745 euroa

Taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi on tunnistettu takso-

nomiakriteerit täyttävät tutkimuskulut. Business Finland myönsi

maaliskuussa 2023 Ponssen ja Epecin Forward’27-ohjelmalle

10 miljoonan euron rahoituksen veturiyritysten haastekilpailus-

sa. Viisivuotinen Forward’27 on niin sanottu veturihanke, jonka

ympärille rakennetaan yhteistyöyritysten ja -tahojen tutkimus-

ekosysteemi. Yhdessä toimijat pyrkivät kohti ohjelman tavoittei-

ta, jotka ovat liikkuvien työkoneiden merkittävät päästövähennyk-

set, niiden energiankulutuksen vähentäminen ja tuottavuuden

parantaminen. Forward’27-projektiin ja PONSSE EV1 -kuorma-

traktoriin liittyvät tuotekehityskulut on luokiteltu aktiviteetti-

luokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Vuonna 2023 uusiutuvaa sähköä käyttävät junakuljetukset

sekä ydinvoimalla ja uusiutuvilla energianlähteillä valmistetun

sähkön ostot huomioitiin osana toimintamenoja. Arviota tarken-

nettiin vuoden 2024 aikana, minkä pohjalta kuljetus- ja sähkö-

kustannukset on jätetty taksonomiaraportoinnin ulkopuolelle.

Taksonomian mukaisten toimintamenojen kriteerit eivät

täyttyneet tunnistettujen operatiivisten kulujen osalta. Luokitus-

järjestelmän mukaisuutta ei voitu raportoida, sillä riittävää tietoa

toimittajien DNSH-kriteerien (Do No Significant Harm) täyttymi-

sestä ei ollut saatavilla.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista

tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset

toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta,

vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.)

osuus liikevaihdosta, vuosi 2023

Luokka

mahdollistava toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

Tek sti EUR %

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S

(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävistä

(luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) - € 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K 0 %

Josta mahdollistavat toiminnat - € 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K 0 % M

Josta siirtymätoiminnat - € 0 % 0 % K 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

3.6 Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus

CCM

3.6 95 317 € 0,013 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,002 %

5.1 Korjaus, kunnostaminen ja

uudelleenvalmistus

5.1 2 201 944 € 0,3 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,2 %

5.4 Käytettyjen tavaroiden

myynti

5.4 119 551 977 € 15,9 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 13,8 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista

muttei ympäristön kannalta

kestävistä (muista kuin luokitus-

järjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 121 849 238 € 16,2 % 0,08 % 0 % 0 % 0 % 99,92 % 0 % 13,9 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

(A.1+A.2) 121 849 238 € 16,2 % 0,10 % 0 % 0 % 0 % 99,90 % 0 % 13,9 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto 628 577 311 € 83,8 %

YHTEENSÄ 750 426 549 € 100%

YMPÄRISTÖTIEDOT

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden

ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset

toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista,

vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.)

osuus pääomamenoista, vuosi 2023

Luokka

mahdollistava toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

Tek sti EUR %

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S

(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄ KELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

7.4 Sähköajoneuvojen lataus-

asemien asennus, huolto ja

korjaus rakennuksissa

CCM

7.4 42 255 € 0,2 % E/S E/S E/S E/S E/S E/S K 0 %

7.6 Uusiutuviin energialäh-

teisiin liittyvien teknologioiden

asennus, huolto ja korjaus

CCM

7.6 213 208 € 1,0 % E/S E/S E/S E/S E/S E/S K 0 %

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1) 255 463,00 € 1,2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K 0 %

Joista mahdollistavat toiminnat - € 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K 0 % M

Joista siirtymätoiminnat - € 0 % 0 % K 0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

3.6 Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus

CCM

3.6 848 518 € 3,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 5,1 %

6.5 Moottoripyörillä, henkilö-

autoilla ja kevyillä hyötyajo-

neuvoilla tapahtuva liikenne

CCM

6.5 237 076 € 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %

7.3 Energiatehokkuus-

laitteiden asennus, huolto ja

korjaus

CCM

7.3 66 299 € 0,3 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,5 %

Luokitusjärjestelmä kelpois ten

muttei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitus-

järjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.2) 1 151 893 € 5,3 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6,5 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot

(A.1+A.2) 1 151 893 € 5,3 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6,5 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄ KELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot 20 436 437 € 94,7 %

YHTEENSÄ 21 588 330 € 100%

KESTÄVYYSRAPORTTI

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja

palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot

Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset

toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista,

vuosi 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön

pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen

monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen

hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön

pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen

monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason

suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.)

osuus toimintamenoista, vuosi 2023

Luokka

mahdollistava toiminta (19)

Luokka

siirtymätoiminta (20)

Tek sti EUR %

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S

(b) (c)

K; E;

E/S (b)

(c)

K; E;

E/S

(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄ KELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1) - € 0,0 % 0,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K K 0,0 %

Joista mahdollistavat toiminnat - € 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K 0,0 % M

Joista siirtymätoiminnat - € 0 % 0 % K 0,0 % T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

KEL;

E/KEL

(f)

3.6 Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus

CCM

3.6 721 745 € 3,93 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,42 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitus-

järjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.2) 721 745 € 3,93 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,98 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot

(A.1+A.2) 721 745 € 3,93 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,98 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄ KELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot 17 628 789 € 96,1 %

YHTEENSÄ 18 350 534 € 100%

YMPÄRISTÖTIEDOT

KESTÄVYYSRAPORTTI

Rivi

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,

demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta

aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten

rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten

sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista

toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä

niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten

rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai

jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen

toimintaan liittyviä vastuita.

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien

laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

YMPÄRISTÖTIEDOT

E1 – Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Puunkorjuun tehokasta suunnittelua

tukevat ratkaisut ja palvelut, joilla

voidaan pienentää metsäkoneiden

käytönaikaisia päästöjä. (T)

Arvoketjun loppupää • Karttaratkaisut mahdollistavat metsäkoneen käytön optimoinnin ja

ajourasuunnittelun, mikä parantaa työn energiatehokkuutta.

• PONSSE High-Precision Positioning -ratkaisu tuottaa kaadetuista puista sijainti-

tietoa, jota voidaan hyödyntää myös tulevien hakkuiden suunnittelussa.

• Metsäkoneen käytön optimointia opetetaan kuljettajakoulutuksessa: miten

tehokkuus maksimoidaan mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.

• Tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvissä koulutuksissa keskitytään

hakkuusuunnittelussa huomioitaviin seikkoihin, kuten tuottavuuteen, ajokertoihin

ja polttoaineen kulutuksen minimointiin.

Metsäkoneiden sähköistäminen ja

hyötysuhteen parantaminen energian-

lähteestä huolimatta. (P)

Arvoketjun loppupää • Sähköistäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja energian talteenoton

tutkiminen on huomioitu tuotekehitysstrategiassa.

• Metsäkoneiden hyötysuhteen kehittäminen parantamalla hydrauliikkaa ja

käyttämällä uudemman päästöluokan moottoreita.

• Teknologiset ratkaisut, joilla polttoaineen kulutusta pienennetään, kuten PONSSE

EV1 -sähkökonekonsepti ja PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisu, joka pienentää

polttoaineen kulutusta rinnetyöskentelyssä.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen omat ja arvoketjun päästöt,

merkittävimpänä metsäkoneiden

käytönaikaiset, polttoaineen

kulutuksesta aiheutuvat päästöt. (T)

Oma toiminta ja

arvoketjun loppupää

• Päästövähennystavoitteet on asetettu omasta toiminnasta ja ostetusta

energiasta syntyville päästöille.

• Päästövähennystoimenpiteiden toteuttaminen.

• Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen pienentäminen, energiatehokkuuden

parantaminen ja vähäpäästöisten tuoteratkaisujen kehittäminen.

Puunkorjuu vaikuttaa metsien

hiilinieluihin ennen seuraavan

puusukupolven kasvua. (T)

Arvoketjun loppupää • Ponsse valmistaa, kehittää ja myy tavaralajimenetelmän metsäkoneita, jotka

optimoivat puuraaka-aineen käytön ja minimoivat hukan määrän.

• Tavaralajimenetelmän metsäkoneet sopivat myös harvennus- ja

poimintahakkuisiin.

• Kehitetään ratkaisuja, joilla mahdollistetaan korjattavan puun käytön maksimointi

minimilatvaläpimittaan saakka.

PONSSE-metsäkoneiden

valmistamiseen käytetään

paljon terästä, joka on hyvin

päästöintensiivistä. (T)

Arvoketjun alkupää

ja oma toiminta

• Materiaalin käyttöä optimoidaan laskennan ja simuloinnin avulla parantaen mate-

riaalitehokkuutta.

• Teräkselle tutkitaan korvaavia materiaaleja teknisesti järkevissä kohteissa.

• Komponenttien raaka-aineista osa on kierrätettyä, esimerkiksi teräsvaluista 97

prosenttia on peräisin kierrätetystä materiaalista.

• Yhteistyösopimus fossiilivapaan teräksen käytön vaiheittaisesta aloittamisesta

vuodesta 2026 alkaen, fossiilivapaan teräksen materiaalikonsepti, kuormatrakto-

rin kuormatila, esiteltiin vuonna 2024.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Uusien teknologioiden kehitys,

resurssitehokkuuden parantaminen ja

toiminnan kehittäminen.

Oma toiminta ja

arvoketjun loppupää

• Nykyisen tuotetarjooman jatkuvaa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista.

• Kuljettajaa avustavien toimintojen kehittäminen tuottavuuden parantamiseksi, ku-

ten PONSSE Active Crane, joka auttaa kuljettajia parantamaan työn tehokkuutta.

• Hankeyhteistyöt, kuten FORWARD’27-ekosysteemihanke.

Uusien innovaatioiden kysyntä, kuten

palonsammutuksen ja nollapäästöisen

puunkorjuun mahdollistavat tuotteet.

Oma toiminta ja

arvoketjun loppupää

• Ponsse on aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa heidän tarpeis-

taan.

• Kehitetään innovatiivisia tuoteratkaisuja, kuten PONSSE Firefighting Equipment ja

EV1-sähkökonekonsepti.

Arvon luominen yhteiskuntaan ja

kilpailuetu vastuullisesti tuotetuilla,

innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka vähen-

tävät ympäristövaikutuksia.

Oma toiminta ja

arvoketjun loppupää

• Vastuullisten ratkaisujen kehittäminen, kuten PONSSE Active Speed ja PONSSE

Active Crane.

• Kehitetään strategista osaamista työkoneiden sähköistämiseen.

• Tuotantoteknologioiden kehitys.

• Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Puunkorjuuta tehostamaan kehitetyt

IT-palvelut ja datankeruu.

Oma toiminta ja

arvoketjun loppupää

• PONSSE Manager 2.0 välittää tietoa metsäkoneen tuottavuudesta ja

polttoaineen kulutuksesta.

• Etädiagnostiikka mahdollistaa ennakoivat huoltokutsut ja turhien huoltoajojen

välttämisen.

• Kartta- ja navigointiteknologioiden kehittäminen sekä paikannusratkaisujen

tarkkuuden parantaminen.

• Thinning Density Assistant -teknologiakonsepti opastaa kuljettajaa reaaliajassa

saavuttamaan parhaan harvennustiheyden ja optimoimaan ajouraverkostoa.

Taloudelliset riskit Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ilmastonmuutoksen hillintä ja

vähähiilisyyteen siirtyminen

aiheuttavat merkittäviä vaatimuksia

sekä uudistustarpeita tuote- ja

teknologiaratkaisuihin.

Oma toiminta • Läheinen asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö varmistaa oikeansuuntaisen ja

tulevaisuuden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

• Seuraamalla lainsäädännön kehitystä ja tulevia vaatimuksia, joihin pyritään

vastaamaan etukäteen.

• Tutkimusyhteistyöhankkeisiin osallistuminen ja toimialayhteistyö.

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön kaksoisolennai-

suusarviointia, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskienhal-

lintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on

kuvattu sivulla 47. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulu-

kossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai

potentiaalinen (P). Ainut olennaiseksi tunnistettu ilmastoon

liittyvä riski on siirtymäriski, jossa ilmastonmuutoksen hillintä

ja vähähiilisyyteen siirtyminen aiheuttavat merkittäviä vaati-

muksia sekä uudistustarpeita tuote- ja teknologiaratkaisuihin.

Arvioinnissa ei ole hyödynnetty skenaarioanalyysiä.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja arvoketjua. Päästö-

lähteiden tunnistamiseksi on hyödynnetty saatavilla olevaa tietoa

aiemmista kasvihuonekaasupäästölaskennoista ja muutamalle

tuotteelle tehdyistä elinkaarimallinnuksista. Omiin toimintoihin

kohdistuvia fyysisiä riskejä on tunnistettu WWF:n Risk Filter

-työkalun avulla.

Ilmastonmuutokseen liittyvät positiiviset vaikutukset ja

mahdollisuudet pohjautuvat yhtiön strategiaan. Pitkällä aikavälillä

Ponsse pyrkii kohti hiilineutraaliutta operatiivisessa toiminnas-

saan ja ratkaisuissaan. Strategisina vastuullisuustavoitteina

toimintaa pyritään kehittämään luontoympäristö huomioiden

ja innovoimaan ratkaisuja, jotka pienentävät metsäkoneiden

ympäristövaikutuksia. Vastuullisuus ohjaa Ponssen liiketoimintaa

antaen sille suunnan ja varmistaen yhtiön menestyksen myös

tulevaisuudessa. Negatiiviset vaikutukset ja riskit liittyvät vahvas-

ti liiketoiminta-alaan, jolla Ponsse toimii. Ponssen strategian tai

liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa ilmastonmuutokseen ei

ole arvioitu.

YMPÄRISTÖTIEDOT

Ilmastoon liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoite 2030 Tilanne 2024 Vuosi 2023 Toimenpiteet 2024

Markkinaperusteisten Scope 1 & 2

-päästöjen vähentäminen 42 prosentilla

-42 %

(-1 850 tCO

-10 %

(-451 tCO

4 404 tCO

e • Maalaamon polttoaineen vaihto

biokaasuksi

• Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta

• Koeajossa kuluvan polttoainemäärän

tarkennus

Uusiutuvan energian ja ydinvoiman

osuuden kasvattaminen 95 prosenttiin

käytetystä sähköstä ja lämmöstä

95 % 92,3 % 90,9 % • Jatkettiin Suomen toimipisteiden

siirtämistä vihreän kaukolämmön

käyttöön

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Ilmastoon liittyvät tavoitteet koskevat koko konsernia. Scope 1 &

2 -päästövähennystavoite on yhteensopiva ilmaston lämpenemi-

sen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Tavoitteen määrittä-

miseen on käytetty SBTi:n (Science Based Target initiative) tar-

joamaa laskuria ja monialaista (Absolute Contraction Approach,

ACA) päästövähennysten kehityspolkua. Tavoitteet eivät ole

ulkopuolisen tahon varmistamia. Näiden lisäksi Ponssella on

sisäisesti seurattavia toimintokohtaisia tavoitteita, jotka tukevat

konsernitason tavoitteiden saavuttamisessa. Ponsse laski

arvoketjusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä

kertaa vuoden 2024 aikana vuoden 2023 tiedoista, eikä päästö-

vähennystavoitetta niihin liittyen ole vielä asetettu. Arvoketjun

päästövähennystavoite, Scope 3, pyritään asettamaan vuoden

2025 aikana. Tavoitteissa edistymistä ja toimenpiteiden vaikut-

tavuutta seurataan ja arvioidaan kerran kvartaalissa pidettäväs-

sä ympäristöohjausryhmässä.

Scope 1 & 2 -päästöjen vähennys

Scope 1 & 2 -päästövähennystavoitetta muokattiin vuoden

2024 aikana vastaamaan CSRD:n vaatimuksia. Uuden tavoit-

teen perusvuotena käytetään vuotta 2023, jolloin markkina-

perusteiset oman toiminnan ja ostetun energian päästöt olivat

4 404 tCO

e. Scope 1 -päästöjen osuus oli perusvuonna 89

prosenttia ja Scope 2 -päästöjen osuus 11 prosenttia. Tarvetta

johtaa perusvuoden arvoa monen vuoden keskiarvosta ei ole

nähty, sillä vuosina 2021–2023 tavoitteen kattavien päästöjen

vaihtelu on ollut pientä. Tavoitteen kattaviin päästöihin vuosikoh-

taista vaihtelua voi aiheuttaa myyntimäärän ja liiketoimintakoon

vaihtelu markkinatilanteen mukaan. Tavoite on todettu saavu-

tettavissa olevaksi nykyisin saatavilla teknologioilla, eikä vuosi-

kohtaisella päästövaihtelulla pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia

tavoitteen saavuttamiseen.

Tavoitteena on vähentää markkinaperusteisia Scope 1 & 2

-päästöjä 42 prosenttia (1 850 tCO

e) perusvuodesta 2023

vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi 6 prosentin lineaa-

rista vuotuista vähennystä verrattuna perusvuoteen 2023

(264 tCO

e).

Markkinaperusteiset Scope 1 & 2 päästöt päästölähteittäin

Liikkuva

poltto

Kiinteä poltto

Karkaus- ja

prosessipää

stöt

Sähkö

Lämpö

2024

3220

236

192

264

MARKKINAPERUSTEISET SCOPE 1 & 2

PÄÄSTÖT PÄÄSTÖLÄHTEITTÄIN, TCO

Liikkuva poltto, 3 220

Kiinteä poltto, 236

Karkaus- ja

prosessipäästöt, 40

Sähkö, 192

Lämpö, 264

Markkinaperusteiset Scope 1 & 2 päästöt markkinasegmenteittäin

Pohjoismaat

ja Baltia

Keski- ja Etelä-

Eurooppa

Aasia,

Australia ja

Afrikka

Pohjois-

Amerikka

Etelä-

Amerikka

2024

1431

467

1063

937

MARKKINAPERUSTEISET SCOPE 1 & 2

PÄÄSTÖT MARKKINASEGMENTEITTÄIN, TCO

Pohjoismaat ja Baltia, 1 431

Keski- ja Etelä-Eurooppa, 467

Aasia, Australia ja Afrikka, 55

Pohjois-Amerikka, 1 063

Etelä-Amerikka, 937

KESTÄVYYSRAPORTTI

Ponssen markkinaperusteiset Scope 1 & 2 -päästöt vähe-

nivät vuonna 2024 10 prosenttia (451 tCO

e) perusvuoteen

2023 verrattuna. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät

11 prosenttia (442 tCO

e) ja markkinaperusteiset Scope 2

-päästöt 2 prosenttia (9 tCO

e).

Raportointivuoden aikana tavoitetta edistettiin lisäämällä

uusiutuvan energian käyttöä ja sähköistämällä ajoneuvoja.

Vieremän tehtaan pintakäsittelyprosessissa käytetty nestekaa-

su vaihdettiin heinäkuussa biokaasuksi. Pintakäsittelyn poltto-

aineen vaihdolla saavutettu päästövähennys oli vuonna 2024

66 tCO

e, koska muutos tehtiin vuoden puolivälissä. Vuodelle

2025 odotetaan jäävän tästä 112 tCO

e päästövähennyksiä.

Lisäksi polttoaineen vaihdon vaatimat uudet kaasupolttimet ovat

säädettävyytensä ansiosta aiempia energiatehokkaammat.

Raportointivuoden aikana Ponsse hankki yhteensä kuusi

vähäpäästöistä hybridi- ja sähköajoneuvoa, jonka lisäksi hankit-

tiin yksi sähkötrukki. Biokaasumuutoksen ja vähäpäästöisten

ajoneuvojen investointikulut on huomioitu osana EU-taksonomia-

raportointia sivulla 50.

Lisäksi tehtaalta valmistuvien metsäkoneiden koeajossa

aiheutuvaa polttoaineen kulutusta tarkennettiin, mikä pienensi

päästöjä 255 tCO

e. Käytetyn lämmön päästöjen vähentämis-

toimet on kuvattu seuraavan tavoitteen alla. Muut muutokset

Scope 1 & 2 -päästöissä liittyvät normaaleihin vuosikohtaisiin

muutoksiin liiketoiminnan laajuudessa ja tuotantomäärissä.

Uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuuden kasvatus

Päästövähennystavoitteiden lisäksi Ponsse on asettanut tavoit-

teen uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuuden kasvattami-

seksi 95 prosenttiin käytetystä sähköstä ja lämmöstä vuoteen

2030 mennessä. Tavoite sisältää myös lämmitystarkoituksiin

käytetyt polttoaineet.

Vuonna 2024 Ponssen käyttämän uusiutuvan energian ja

ydinvoiman osuus kasvoi 92,3 prosenttiin käytetystä sähköstä

ja lämmöstä eli 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Rapor-

tointivuoden aikana Suomen huoltopalvelukeskusten siirtämistä

uusiutuvan, alkuperätaatun kaukolämmön käyttöön jatkettiin.

Kaukolämpömuutos vähensi päästöjä 40 tCO

e, mikä huomioi

sekä raportointivuonna että vuoden 2023 loppupuolella tehdyt

muutokset ostettuun kaukolämpöön. Ponssen Ilomantsin toi-

mipisteellä öljylämmitys vaihdettiin ilmalämpöpumppuihin, mikä

tuotti 17 tCO

e päästövähennykset.

Lisäksi vuoden 2023 lopulla asennetut aurinkopaneelit tuotti-

vat sähköä koko vuodelta, minkä ansiosta Ponssen oma uusiutu-

van energian tuotanto yli kolminkertaistui edellisvuodesta.

Toimintaperiaatteet

Ponssen ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia hallitaan ylätasolla konsernin toimintapolitiikassa,

eettisessä toimintaohjeessa, hankintapolitiikassa ja toimittajien

eettisissä toimintaohjeissa kuvatuilla toimintaperiaatteilla. Nämä

on kuvattu tarkemmin osiossa G1- Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ponssen ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet koh-

distuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energia-

tehokkuuteen. Ne eivät ota suoranaisesti kantaa ilmastonmuu-

tokseen sopeutumiseen tai uusiutuvan energian käyttöönottoon.

Ponssen liiketoimintaa ja tuotteiden kehitystä ohjaa vastuul-

lisuus yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti. Strategisia ympäris-

töön liittyviä vastuullisuustavoitteita ovat toiminnan kehittäminen

luontoympäristö huomioiden sekä kestävien ja luontoa kunnioit-

tavien ratkaisujen innovointi. Olennaista on tuntea toiminnan

ympäristövaikutukset ja toimia systemaattisesti niiden paranta-

miseksi. Tuotekehityksessä tulee pyrkiä kehittämään ratkaisuja,

jotka pienentävät metsäkoneiden ympäristövaikutuksia. Ponssen

pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkiä toiminnassa hiilineutraaliu-

teen. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa Ponssella sitä, että yhtiö

pyrkii toiminnassaan ja tuotekehityksessään kohti PONSSE-tuot-

teiden ja toiminnan nollapäästöisyyttä.

Ponssen eettiset toimintaohjeet sitouttavat yhtiön työntekijät

ennakoiviin toimiin ja minimoimaan toiminnasta aiheutuvia hai-

tallisia ympäristövaikutuksia. Tästä nousevia toimintatapoja ovat

päätöksenteossa huomion kiinnittäminen ilmastonmuutokseen

vaikuttaviin toimiin, ympäristömyönteisten ratkaisujen kehittämi-

nen, ostettavien tuotteiden valinta niiden ympäristövaikutukset

huomioiden ja energiaa säästävien toimintatapojen valitseminen.

Hankintapolitiikan ja toimittajien eettisten toimintaohjeiden

mukaisesti toimittajia suositellaan seuraamaan ja vähentämään

toiminnastaan ja arvoketjustaan aiheutuvia kasvihuonekaasu-

päästöjä. Toimittajien tulisi pyrkiä parantamaan toimintojensa

energiatehokkuutta ja huomioimaan tuotteidensa koko elinkaa-

ren ympäristövaikutukset.

Ponssen emoyhtiön energiatoimia ohjaa energiatehokkuus-

sopimus, jossa Ponsse sitoutuu teknologiateollisuuden toimenpi-

deohjelmaan. Sopimus velvoittaa yrityksiä asettamaan toiminnal-

leen energiansäästötavoitteen, tehostamaan energiankäyttöään

ja toteuttamaan toimenpiteitä.

Toimenpiteet

Tuotteiden käytönaikaisten päästöjen vähentäminen

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen pienentäminen on Pons-

sen tuotekehityksessä jatkuvan kehitystyön kohde. Voimalinjarat-

kaisujen energiatehokkuutta ja koneiden polttoainetehokkuutta

eli polttoaineen kulutusta suhteessa korjattuun puumäärään

YMPÄRISTÖTIEDOT

pyritään parantamaan. Koneiden hyötysuhdetta kehitetään

parantamalla hydrauliikkaa ja käyttämällä uudemman päästö-

luokan moottoreita. Myös uusiutuvien polttoaineiden käyttö

PONSSE-metsäkoneissa on mahdollistettu tuotekehityksen

ansiosta. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö pienentää koneiden

käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Koneiden päästöjä voidaan vähentää merkittävästi tekno-

logiaratkaisuilla. Vuonna 2022 Ponsse lanseerasi markkinoille

ensimmäisen sähköiseen voimalinjaan perustuvan metsäkoneen

teknologiakonseptin, PONSSE EV1 -kuormatraktorin. Konsepti

on tärkeä askel kohti vähäpäästöisempää puunkorjuuta, vaikka

metsäkone tulee kaupallisesti saataville vasta myöhemmin.

EV1-konseptikoneessa ajovoimansiirto toimii pelkästään akuista

saatavalla energialla. Akkua ladataan Range Extenderin avulla,

joka on vielä tässä vaiheessa kehitystyötä polttomoottorikäyt-

töinen. Testauksen aikana teknologialla on saavutettu selkeää

polttoaineen kulutuksen vähenemistä verrattuna vastaavan

kokoluokan kuormatraktoreihin. Teknologialanseeraus on yksi

sähköisen voimansiirron ratkaisu. PONSSE EV1:n kehitykseen

käytetyt resurssit raportointivuoden aikana on tunnistettu osa-

na EU-taksonomiaraportointia sivulla 50.

Käytönaikaisiin päästöihin vaikuttaa myös metsäkoneen käyt-

tö. Ponsse järjestää kuljettajille metsäkoneiden käyttökoulutusta

koneen luovutuksen yhteydessä, jolloin heitä opastetaan koneen

käytön optimointiin ja tuotoksen maksimointiin mahdollisimman

pienellä polttoaineen kulutuksella. Lisäksi yritysasiakkaille tar-

jotaan tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvää koulutusta,

jossa keskitytään siihen, miten hakkuut suunnitellaan huomioiden

tehokkuus, ajokerrat ja siten mahdollisimman vähäinen polttoai-

neen kulutus.

Oman toiminnan, ostetun energian ja

arvoketjun päästöjen pienentäminen

Ponssea koskevat EU:n Pariisin ilmastosopimuksen yhdenmu-

kaistetut vertailuarvot, ja asetettu päästövähennystavoite on

yhteensopiva Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa, jotka

pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusastee-

seen. Ponssella on rakennettu sisäistä päästövähennystoimenpi-

teiden tiekarttaa aiemmin asetetun Scope 1 & 2 -päästövähen-

nystavoitteen saavuttamiseksi. Tiekarttaa tullaan päivittämään

vastaamaan uutta, tarkennettua tavoitetta. Ponssen arvoketjun

Scope 3 -päästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024

vuoden 2023 tiedoilla. Työtä arvoketjun päästöjen osalta

jatketaan vuoden 2025 aikana asettamalla Scope 3 -päästövä-

hennystavoitteet ja luomalla päästövähennystiekartta toimista,

jotka toteuttamalla tavoite pystytään saavuttamaan. Valmista

siirtymäsuunnitelmaa ei vielä ole, mutta sellainen pyritään

tekemään tulevan vuoden 2025 aikana. Tuleviin toimenpiteisiin

liittyviä merkittäviä resursseja ei ole vielä tiedossa.

Ponssen ja sen teknologiayhtiö Epec Oy:n yhteisessä

FORWARD’27-ekosysteemihankkeessa tutkitaan ratkaisuja

liikkuvien työkoneiden päästöjen ja energiankulutuksen pienentä-

miseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Raportointivuonna

käynnissä olleen viisivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehit-

tää uusia teknologisia ratkaisuja liikkuviin työkoneisiin haastavis-

sa olosuhteissa ja tukea raskaskoneteollisuutta vastuullisuus-

muutoksessa. Hankkeessa tarkastellaan autonomisia ja dataan

perustuvia ratkaisuja, kestäviä energianlähteitä ja kestävää

toimitusketjua. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään raskaiden

koneiden ratkaisuja, jotka keskittyvät kestäviin energialähteisiin

ja voimansiirron energiatehokkuuteen. Toimitusketjun osalta

hankkeessa keskitytään kestäviin materiaaleihin, toimitusket-

jun digitalisointiin, kestäviin ratkaisuihin ja kiertotalouteen.

FORWARD’27-ekosysteemihankkeen tutkimuskulut on huomioi-

tu EU-taksonomiaraportoinnissa sivulla 50.

Raportointivuoden aikana lanseerattiin materiaalikonsepti,

jossa PONSSE Buffalo -kuormatraktorin kuormatila valmistettiin

SSAB:n fossiilittomasta teräksestä materiaalitestausta varten

ja sitä jatketaan osana FORWARD’27-hanketta. Ponsse on sopi-

nut fossiilittoman teräksen käytön vaiheittaisesta aloittamisesta

vuodesta 2026 alkaen.

Uusien innovatiivisten ja vastuullisten

ratkaisujen kehittäminen

Ponsse on sitoutunut kehittämään kestävän kehityksen mukai-

sia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja. Sidosryhmien odotusten

mukaisesti ympäristönäkökohdat ovat nousseet merkittäviksi

tuotekehitystä ohjaaviksi tekijöiksi.

Raportointivuonna 2024 Ponsse lanseerasi PONSSE Active

Speed -toiminnon. Sen avulla harvesteripään syöttönopeutta

voidaan säätää puulajin ja runkojen läpimitan mukaan. Toiminto

parantaa sahaustehoa ja tuottavuutta. PONSSE Active Crane

-järjestelmä parantaa nosturin hallintaa ja tehostaa työskente-

lyä. Järjestelmä mahdollistaa kuljettajan keskittymisen erityisesti

työskentelyn laatuun ja tehokkuuteen sen sijaan, että kuljettajan

huomio keskittyisi täysin nosturin hallintaan. Järjestelmä auttaa

kohti taloudellista ja konetta säästävää työtapaa.

PONSSE Firefighting Equipment -ratkaisu mahdollistaa

metsäkoneen käytön maastosammutusyksikkönä. Metsäkoneet

auttavat saavuttamaan sammutuskäytössä maasto- ja metsä-

palopaikat, jotka usein sijaitsevat vaikeasti sammutettavissa ja

saavutettavissa paikoissa.

Kuljettajien puunkorjuutyötä tuetaan myös digitaalisilla

ratkaisuilla. Vuonna 2024 lanseeratun PONSSE Manager

2.0 -alustaratkaisun avulla käyttäjille välitetään tietoa metsä-

koneiden tuottavuudesta ja polttoaineen kulutuksesta, ja sen

karttaratkaisut avustavat metsäkoneen käytön optimoinnissa ja

ajourasuunnittelussa.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Ilmastoon liittyvät mittarit

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, MWh 2024 2023 Muutos %

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0 -

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 13 689 14 789 -7 %

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 933 800 17 %

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0 -

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 735 1 212 -39 %

Fossiilisen energian kokonaiskulutus 15 358 16 801 -9 %

Fossiilisten energianlähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 40 % 42 % -

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus 9 962 10 097 -1 %

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 26 % 26 % -

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 2 722 2 870 -5 %

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 9 599 9 629 -0,3 %

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus 602 179 237 %

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 12 922 12 677 2 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % 34 % 32 % -

Energian kokonaiskulutus 38 242 39 575 -3 %

Energiaintensiteetti

Kokonaisenergian kulutus suhteessa liikevaihtoon, MWh/MEUR 51,0 48,2 6%

Kasvihuonekaasupäästöt, tCO2e 2024 2023 Muutos %

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt 3 497 3 939 -11 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 kasvihuonekaasupäästöjen

prosenttiosuus, %

0 % 0 % -

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt 8 044 8 308 -3 %

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt 456 466 -2 %

Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt merkittävistä kategorioista 1 134 778 1 415 362 -20 %

1. Ostetut tuotteet ja palvelut 226 832 195 608 16 %

11. Myytyjen tuotteiden käyttö 737 778 1 026 820 -28 %

12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 170 168 192 935 -12 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) 1 146 319 1 427 608 -20 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) 1 138 732 1 419 766 -20 %

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon, tCO

e/MEUR 1 528 1 737 -12 %

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon, tCO

e/MEUR 1 517 1 728 -12 %

Muutokset Scope 1 -päästöissä johtuvat fossiilisten polttoainei-

den käytön vähentymisestä. Scope 2 -päästöt ovat pienentyneet

uusiutuvan energian osuuden kasvaessa. Arvoketjun Scope

3 -päästöjen pienentyminen johtuu pääasiassa edellisvuotta

pienemmistä valmistusmääristä. Lisäksi koneista saatava poltto-

aineenkulutustieto tarkentuu jatkuvasti ja tarkentaa myytyjen

tuotteiden käytön päästöjä. Ostettujen tuotteiden kustannuspe-

rusteisesti lasketut päästöt kasvoivat, kun hankintakategoria-

jaottelua tarkennettiin.

YMPÄRISTÖTIEDOT

MITTAREIDEN LAADINTAPERIAATTEET

Uusiutuvien polttoaineiden kulutuksessa on raportoitu myös polttoaine-

seosten bio-osuudet. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta sähköstä ja

lämmöstä 34 prosentilla on alkuperätakuu (Guarantee of Origin, GO) ja 18

prosentilla uusiutuvan energian ostosopimus. Ydinvoimasta peräisin olevas

ta energiasta 99 prosentilla on alkuperätakuu.

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat, joita käytetään energia- ja päästö-

intensiteetin määrittämiseen, ovat maa- ja metsätalouskoneiden valmis

tus, kulkuneuvojen huolto ja elektroniikkakomponenttien valmistus. Kaikki

Ponssen toiminnot kuuluvat näihin aloihin, joten intensiteetti kattaa koko

konsernin. Energia- ja päästöintensiteetin laskennassa määritelty liikevaihto

on laskettu noudattaen samoja periaatteita kuin IFRS:ssä eli se sisältää kaik

ki yhtiön liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut

tuotot. Laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätök

sessä esitettyä liikevaihtoa.

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan konsernitasolla ja laskenta sisältää kaikki

Ponssen omistamat maaorganisaatiot. Laskenta perustuu kansainvälisen

GHG-protokollan (GHG Protocol) Corporate Standard ja Corporate Value

Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard -standardeihin. Lasken

nassa huomioidaan kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuonekaasut eli

, CH4, N2O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3, jotka on muun-

nettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO

e). Muunnoksissa käytetään IPCC:n 6.

raportin (AR6) mukaisia sadan vuoden lämmityspotentiaalikertoimia (GWP).

Laskennassa käytetään operatiivista kontrollia. Ponssen ympäristöraportoin

nin ulkopuolelle on jätetty Ponssen Brasilian maaorganisaation, Ponsse Latin

America Ltda:n, Full Service -kohteet Belo Orientessa, Eunápolissa, Telêma

co Borbassa ja Lençóis Paulistassa, joissa asiakkaiden tiloissa tapahtuvassa

Full Service -toiminnassa operatiivinen määräysvalta on asiakkailla.

Raportointi sisältää Ponssen omien toimintojen suorat kasvihuonekaasu

päästöt (Scope 1), ostetun energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat kas-

vihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä Ponsselle merkityksellisten arvoketjun

päästökategorioiden kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3).

Scope 1 -päästöissä on huomioitu kiinteän poltto, liikkuvan poltto, prosessi-

ja karkauspäästöt. Laskennan päästökertoimet on otettu VTT:n LIPASTO-

tietokannasta, Tilastokeskuksen Polttoaineluokituksesta ja EcoInvent-

päästötietokannasta. Muutoksena aiempiin vuosiin, vuoden 2024 Scope

1 -laskentaan lisättiin hitsauskaasuista aiheutuvat päästöt, mutta näiden

vaikutus Scope 1 -päästöihin on minimaalinen.

Scope 2 -päästöt lasketaan kahdella tavalla. Sijaintiperusteinen lukema saa

daan käyttämällä maakohtaisia energiaverkon jäännösjakaumia. Markkina-

perusteisessa laskennassa huomioidaan taas energiantuottajien tarjoamat

päästökertoimet, joita täydennetään tarvittaessa kansallisilla jäännösjakau-

man päästökertoimilla. Päästölaskennassa on käytetty AIB:n, EcoInventin ja

muista kansallisista lähteistä saatuja maakohtaisia päästökertoimia.

Ponsselle merkittäviksi Scope 3 -kategorioiksi on määritelty kaikki ne kate

goriat, joiden vaikutus arvoketjun päästöihin on yli viisi prosenttia. Ponsselle

merkittäviksi kategorioiksi on määritelty 1. Ostetut tuotteet ja palvelut,

12. Myytyjen tuotteiden käyttö ja 13. Myytyjen tuotteiden loppukäsittely.

Nämä kategoriat kattoivat 98 prosenttia Ponssen arvoketjun kasvihuone

kaasupäästöistä vuonna 2023. Scope 3 -laskennan ulkopuolelle on jätetty

polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu, toiminnasta muodostuva jäte, liiketoimintaan liittyvä

matkustaminen, työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne ja kuljetukset

tuotantoketjun loppupäässä, sillä näistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästö

jen määrät eivät ole olleet merkittäviä. Lisäksi myytyjen tuotteiden jalostus,

tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ja franchising on jätetty

laskennasta pois, sillä Ponssella ei ole tällaista toimintaa. Kategorioiden

investoinnit ja tuotantohyödykkeet, merkitys kokonaisuuteen on arvioitu

pieneksi, eikä niitä ole huomioitu raportoinnissa. Koko kasvihuonekaasuin

ventaario lasketaan joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuoden 2026

tiedoilla. Ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt lasketaan kustannus

perusteisesti. Myytyihin tuotteisiin liittyvien päästöjen laskennassa käytetään

Ponssen sisäisistä järjestelmistä saatavaa dataa. Päästökertoimien lähteinä

toimivat Defra, EcoInvent, LIPASTO ja Polttoaineluokitus.

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät käytetyistä uusiutuvista energian-

lähteistä, polttoaineista ja polttoaineseosten bio-osuuksista. Vuonna

2024 biogeeniset Scope 1 -päästöt olivat 678 tCO

e, biogeeniset Scope

2 -päästöt 3 310 tCO

e ja biogeeniset Scope 3 -päästöt 30 286 tCO

Biogeeniset Scope 3 -päästöt syntyvät arvoketjun loppupäässä kategoriassa

12. Myytyjen tuotteiden käyttö, jossa polttoaineseosten bio-osuudet on

huomioitu.

Ponsse ei käytä päästöhyvityksiä, eikä yhtiö sovella sisäisen hiilen hinnoittelu-

järjestelmiä.

Tiedot perustuvat toimintakertomuksen allekirjoitushetkellä saatavilla oleviin

tietoihin ja niitä päivitetään takautuvasti.

KESTÄVYYSRAPORTTI

E4 – Biologinen moni muotoisuus ja ekosysteemit

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

PONSSE-metsäkoneet soveltuvat

eri puunkorjuumenetelmiin ja sekä

jaksolliseen että jatkuvapeitteiseen

metsän kasvatukseen. (T)

Arvoketjun

loppupää

• CTL-menetelmän (cut-to-length) eli tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kehittäminen,

valmistus, myynti ja huolto.

• CTL-menetelmä mahdollistaa poiminta- ja harvennushakkuut.

PONSSE-metsäkoneet perustuvat

tavaralajimenetelmään (cut-to-

length, CTL), jossa puuraaka-aine

hyödynnetään mahdollisimman

tehokkaasti ja hukka minimoidaan. (T)

Arvoketjun

loppupää

• CTL-menetelmässä puut käsitellään jo metsässä käyttökohteen mukaan ja eri rungon-

osat saadaan hyödynnettyä parhaalla tavalla.

• Mittauksen ansiosta tiedetään rungon mitat ja puuraaka-aineen tarkka määrä, mikä

mahdollistaa katkottavien tavaralajien optimoinnin.

PONSSE-metsäkoneissa voidaan

käyttää karttaohjelmia, joilla koneiden

kuljettajille pystytään näyttämään

metsäluonnon herkät alueet. (T)

Arvoketjun

loppupää

• PONSSE-metsäkoneissa on Opti-tietojärjestelmä, joka mahdollistaa karttaohjelmien

käytön.

• Rajapintojen kehitys, jotta järjestelmiä voidaan yhdistää eri markkina-alueilla paikalliseen

tietoon.

• Metsäkoneen kuljettajalle voidaan näyttää karttasovelluksissa suojeltavat, erityisen

arvokkaat ja muut huomioitavat alueet.

Ponssella on koulutustarjontansa

kautta hyvät mahdollisuudet vaikuttaa

puunkorjuualan toimijoihin myös luon-

non monimuotoisuusasioissa. (P)

Arvoketjun

loppupää

• Koulutuksella kasvatetaan tietoisuutta metsäkoneiden käytön optimoinnista niiden

tuotoksen maksimoimiseksi ja korjuusta aiheutuvien luontovaikutusten minimoimiseksi.

• Koulutussimulaattoreilla voidaan harjoitella koneen käytön optimointia, kuten

harvennustiheyden saavuttamista ja ajourasuunnittelua juuristovaurioiden

ehkäisemiseksi.

• Ponsse tarjoaa yritysasiakkaille tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvää koulutusta,

jossa hakkuut ja ajokerrat suunnitellaan tehokkaasti ympäristövaikutuksia vähentäen.

PONSSE-metsäkoneilla tuotetaan

uusiutuvaa puuraaka-ainetta

metsäteollisuuden, rakentamisen ja

muiden alojen tarpeisiin. (T)

Arvoketjun

loppupää

• CTL-menetelmän metsäkoneiden avulla voidaan optimoida puuraaka-aineen saanti ja

minimoida hukan määrä.

• Runkojen mittaus mahdollistaa tarkat mitta- ja raaka-ainetiedot, minkä avulla optimoi-

daan katkottavat tavaralajit.

• Korjattavan puun saannin maksimointiin tarkoitetut ratkaisut mahdollistavat puun

hyödyntämisen minimilatvamittaan saakka.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Metsäkoneiden käyttö voi aiheuttaa

ajourapainumia, maan tiivistymistä ja

eroosiota. (T)

Arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneiden pintapaineen pienentäminen tuoteratkaisuilla: 8-pyöräiset metsä-

koneet, tasainen painojakauma, leveämmät renkaat ja telavarustus.

• Sopiva puunkorjuukalusto eri maaperä- ja vesitalouskohteisiin.

• CTL-koulutuksella lisätään tietoisuutta oikea-aikaisen puunkorjuun vaikutuksesta

ajourapainumiin ja siitä, kuinka leimikon maalaji, vesitalous ja muut olosuhteet tulisi

huomioida korjuun suunnittelussa.

• Metsäkoneissa näytettävät karttaohjelmat auttavat kuljettajaa tunnistamaan

maastotyypit ja -piirteet.

• PONSSE Scale, langaton kuormainvaakajärjestelmä, tarjoaa kuljettajalle reaaliaikaista

tietoa kuorman painosta.

• PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisu mahdollistaa puunkorjuun haastavassa

rinnemaastossa ja vähentää ajourapainumia samalla pienentäen eroosioriskiä.

Puunkorjuun muut vaikutukset

luontoon (T)

Arvoketjun

loppupää

• Ponsse kehittää erilaisia ja eri kokoluokan tuoteratkaisuja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

• Biohajoavat kemikaalit ja niiden käytön mahdollistaminen PONSSE-metsäkoneissa

pienentävät luontovaikutuksia mahdollisissa vuototilanteissa.

• Ponssen tarjoamilla koulutuksilla voidaan lisätä kuljettajien tietoisuutta ympäristö-

vaikutusten minimoimisesta.

• PONSSE-simulaattoreilla voidaan harjoitella ajourasuunnittelua.

YMPÄRISTÖTIEDOT

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

CTL-puunkorjuumenetelmä luo

kilpailuetua.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Ponsse keskittyy CTL-menetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja

teknologiaan.

• Ponsse tarjoaa koulutuksia metsäkoneen käyttöön ja CTL-menetelmän käyttöönottoon.

• CTL-menetelmän metsäkoneiden myynnin kasvun mahdollisuus kokorunkomenetelmä-

valtaisilla markkina-alueilla.

• Ponsse on mukana tutkimushankkeissa, joissa CTL-menetelmän kehittämistä ja vaiku-

tuksia tarkastellaan.

Puuraaka-aineen vastuullisuuden

ja monimuotoisuuden

todentamisratkaisujen kehittäminen.

Arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneen paikannustarkkuuden kehittäminen.

• Langaton tiedonsiirto ja tiedonsiirron mahdollistaminen eri metsäyhtiöiden ja asiakkai-

den logistiikkajärjestelmiin.

• Thinning Density Assistant -teknologiakonsepti mittaa metsään jäävän puuston määrää

korjatun puuston lisäksi.

• High-Precision Positioning -ratkaisun avulla pystytään todentamaan kaadetun puun

sijainti.

Kuljettajaa avustavien järjestelmien

kehittäminen.

Arvoketjun

loppupää

• Kartta- ja navigointiteknologioiden kehittäminen sekä paikannusratkaisujen tarkkuuden

parantaminen.

• Lidar-teknologiaa hyödyntävä Thinning Density Assistant -teknologiakonsepti opastaa

kuljettajaa reaaliajassa saavuttamaan parhaan harvennustiheyden ja optimoimaan

ajouraverkostoa.

• High-Precision Positioning -ratkaisu, jonka avulla koneen kuljettaja näkee koneen

ja harvesteripään tarkan sijainnin karttanäkymässä mahdollistaen arvokkaiden

luontokohteiden huomioimisen ja sen todentamisen.

Innovatiivisten, kestävää

metsänhoitoa edistävien ja

luontoympäristöä säästävien

tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Luontoympäristöä säästävien ja monimuotoisuutta tukevien tuotteiden kehittäminen,

esimerkkinä PONSSE Firefighting Equipment -ratkaisu maasto- ja metsäpalojen

sammuttamiseen.

• Tutkimushankkeisiin ja hankeyhteistöihin osallistuminen, kuten Luomuhakkuu-projekti.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olen-

naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu osana

yhtiön kaksoisolennaisuusarviointia, jonka tulokset huomioidaan

konsernin riskienhallintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessi on kuvattu sivulla 47. Vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet -taulukkoon on merkitty, onko tunnistettu vaikutus

todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistet-

tu arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja siihen liittyvää

arvoketjua. Omiin toimintoihin kohdistuvia fyysisiä riskejä on

tunnistettu WWF:n Risk Filter -työkalun avulla. Riippuvuudeksi

on tunnistettu Ponssen vaikutus ilmastonmuutokseen, mikä

on yksi biologista monimuotoisuutta vähentävä tekijä. Ponssen

vaikutukset ilmastonmuutokseen on kuvattu sivulla 57. Biodiver-

siteettivaikutuksia voi syntyä tuotteiden käytön mukaan riippuen

siitä, missä koneita käytetään. Tuotteille tehdyissä elinkaarimal-

linnuksissa on tutkittu myös koneiden vaikutuksia resurssien

ja fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen, rehevöitymiseen ja

happamoitumiseen.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemiin liittyvistä

vaikutuksista CTL-menetelmään liitännäiset vaikutukset nousevat

yhtiön liiketoimintamallista, sillä Ponsse on keskittynyt tavara-

lajimenetelmän metsäkoneiden kehittämiseen, valmistamiseen

ja myyntiin. Negatiiviset vaikutukset liittyvät yhtiön toimialaan.

Ponssen strategisten vastuullisuustavoitteiden mukaisesti se

innovoi kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja. Ponssella on

tunnistettu, että digilisaatioon, datapohjaisiin ja kuljettajaa avus-

taviin ratkaisuihin liittyy mahdollisuuksia tukea talousmetsien

biologista monimuotoisuutta. Konsernin strategiassa kestävä

kehitys ja vastuullisuus on linjattu tulevaisuuden menestysteki-

jöiksi ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksiksi. Ponssen strategian

tai liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa biologiseen moni-

muotoisuuteen tai ekosysteemeihin ei ole arvioitu.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Ponsse ei ole asettanut biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä

tavoitteita. Vuoden 2025 aikana yhtiössä kartoitetaan, voidaan-

ko biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tulossuuntautuneita

ja mitattavissa olevia tavoitteita asettaa. Vaikka tavoitteita ei ole

asetettu, Ponsse pyrkii aktiivisesti pienentämään luontovaikutuk-

siaan toimintaperiaatteidensa ja strategisten vastuullisuusta-

voitteidensa mukaisesti.

Toimintaperiaatteet

Ponssen biologiseen monimuotoisuutteen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan konsernin toimintapolitiikassa

KESTÄVYYSRAPORTTI

ja eettisessä toimintaohjeessa kuvatuilla toimintaperiaatteilla.

Yhtiön toimintapolitiikka ja eettinen toimintaohje on kuvattu

tarkemmin osiossa G1-Liiketoiminnan harjoittaminen. Ponssen

toimintapolitiikka ja eettiset toimintaohjeet eivät suoranaisesti

ota kantaa biodiversiteettivaikutuksiin vaan huomioivat luontovai-

kutukset ylätasolla.

Toimintapolitiikassa sitoudutaan kehittämään kestäviä ja

luontoa kunnioittavia innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja sekä ke-

hittämään toimintaa luontoympäristö huomioiden. Innovatiivisilla

tuoteratkaisuilla pyritään pienentämään koneiden ympäristövai-

kutuksia ja mahdollistamaan kestävän metsätalouden toteutu-

minen. Kaiken lähtökohtana on toiminnan ympäristövaikutusten

tunnistaminen ja systemaattinen toiminta niiden parantamiseksi.

Ponssen eettisissä toimintaohjeissa ympäristövastuun

toimintatapojen lähtökohtana on kehittää ja johtaa toimintaa

ympäristö huomioiden. Se sitouttaa kaikki ponsselaiset toimi-

maan ennakoivasti välttääkseen ja vähentääkseen toiminnasta

aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Eettisestä toimintaoh-

jeesta nousevia toimintatapoja ovat päätöksenteossa huomion

kiinnittäminen luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin

vaikuttaviin toimiin, ympäristömyönteisten ja luontoa säästävien

ratkaisujen kehittäminen ja toimiminen tavoilla, jotka säästävät

luonnonvaroja.

PONSSE-metsäkoneet koeajetaan valmistuksen jälkeen

metsäalueilla, joilla on sekä PEFC (Programme for the Endor-

sement of Forest Certification) että FSC (Forest Stewardship

Council) -metsäsertifioinnit. Sertifioinnit ohjaavat koehakkuiden

toimintaa. Niiden mukaisesti korjuualueilla suoja-alueet liputetaan

ja merkitään karttaohjelmiin, jätetään vaatimuksen mukaisesti

tekopökkelöitä ja säästö- ja jättöpuita sekä huomioidaan lintujen

pesintäaikoja hakkuiden ajoituksessa. Koeajotyömailla on ohjeis-

tetut käytännöt siitä, kuinka ympäristövahinkotilanteissa toimi-

taan. Kuljettajilla on aina mukanaan torjuntakalusto mahdollisten

kemikaalivuotojen varalta. Koeajetut koneet pestään toimitusva-

rustelussa ennen niiden toimittamista asiakkaalle, jotta estetään

mahdollisten vieraslajien leviäminen koneiden mukana.

Toimenpiteet

Tavaralajimenetelmän metsäkoneet

Ponsse keskittyy tavaralajimenetelmän (CTL, cut-to-length)

metsäkoneratkaisujen kehittämiseen, valmistukseen, myyntiin ja

huoltoon. CTL on puunkorjuumenetelmä, jolla tuotetaan jatko-

jalostuksen käyttöön optimoitua ja ennalta annettuihin mittoihin

katkottua puutavaraa tai puuraaka-ainetta. PONSSE-metsäko-

neita voidaan käyttää sekä harvennus- että uudistushakkuisiin.

Tämän lisäksi tuotteet soveltuvat myös jatkuvan kasvatuksen

hakkuutapaan.

Tavaralajimenetelmän puunkorjuun koneketju koostuu

kahdesta metsäkoneesta, harvesterista ja kuormatraktorista.

Harvesterit kaatavat, karsivat, mittaavat, optimoivat ja katkovat

rungot jo metsässä suoraan jatkojalostajan tilaamiksi tavara-

lajeiksi. Tavaralajit ovat eri käyttötarkoitukseen meneviä pöllejä

kuten saha-, vaneri- ja pikkutukkeja sekä kuitu- ja energiapuuta.

Harvesteri optimoi rungon ja katkoo sen määrämittoihin. Näin

puuraaka-aine hyödynnetään mahdollisimman tarkasti ja hukka

minimoidaan. PONSSE-metsäkoneissa on pyritty maksimoimaan

korjattavan puun käyttöä entisestään esimerkiksi mahdollis-

tamalla pienemmät latvaläpimitat. Lopuksi kuormatraktori

kuljettaa valmiiksi katkotut tavaralajit metsäautotien varteen

jatkokuljetusta varten.

Kuljettajaa avustavien ja puuraaka-aineen

vastuullisuuden seurantaratkaisujen kehittäminen

Kuljettajaa avustavia järjestelmiä ja puuston seurantaratkaisuja

pyritään kehittämään erilaisten tietojärjestelmien ja paikan-

nusteknologioiden avulla. PONSSE-metsäkoneet on varustettu

Opti-tietojärjestelmällä, joka mahdollistaa karttaohjelmien käytön

koneissa. Koneiden kuljettajille voidaan karttasovelluksissa

näyttää esimerkiksi suojeltavat, erityisen arvokkaat ja muut

huomioitavat alueet. Ponssella kehitetään uusia rajapintoja, jotta

järjestelmiä voidaan yhdistää entistä paremmin eri markkina-

alueilla paikalliseen tietoon. Vuoden 2024 aikana karttaohjelmaa

kehitettiin lisäämällä tuki tekoaluekohtaisiin standardimuotoisiin

karttatiedostoihin. Samalla mahdollistettiin useamman lisäkar-

tan yhtäaikainen käyttö ja hakkuun aikana havaittujen kohteiden

tallentaminen sijaintitiedostoon.

Ponssen Thinning Density Assistant -teknologiakonsepti mit-

taa korjatun puuston lisäksi metsään jäävän puuston määrää. Se

opastaa kuljettajaa reaaliajassa saavuttamaan parhaan harven-

nustiheyden ja optimoimaan ajourat. Raportointivuoden aikana

teknologiakonseptin kehittämistä on jatkettu metsätesteillä.

Raportointivuonna lanseerattiin PONSSE High-Precision

Positioning -ratkaisu, jonka avulla koneen kuljettaja näkee sekä

koneen että harvesteripään tarkan sijainnin. Ratkaisu antaa

harvesterin ja harvesteripään tarkan sijaintitiedon 0,5 metrin

tarkkuudella, ja jokaisen kannon sijainti voidaan tallettaa tuotan-

totiedostoon. Ratkaisun avulla kuljettajalle voidaan näyttää sekä

puunkorjuualueet että vältettävät alueet ja mahdollistaa koneen

ja korjattujen puiden sijainnin todentamisen.

Maastovaikutusten pienentäminen tuoteratkaisuilla

Ponssen tuotevalikoimasta löytyy erilaisia ja eri kokoluokan

metsäkoneita erilaisia käyttötarkoituksia varten. Metsäkoneen

ajourapainumat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä.

Koneiden maahan kohdistamaa pintapainetta pyritään

pienentämään tuoteratkaisuilla, kuten kahdeksanpyöräisillä

PONSSE-metsäkoneilla, joissa painojakauma on tasainen. Myös

leveämmillä renkailla ja teloilla voidaan vaikuttaa huomattavasti

ajourapainumiin.

YMPÄRISTÖTIEDOT

Metsäkoneissa näytettävät karttaohjelmat avustavat

kuljettajaa tunnistamaan maastotyypit ja -piirteet, jolloin ajouria

ja kuormaa voidaan suunnitella maastovaurioita välttäen.

Raportointivuoden aikana lanseerattiin PONSSE Scale -järjes-

telmä, joka tarjoaa kuljettajalle reaaliaikaista luotettavaa tietoa

kuorman painosta.

PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisu mahdollistaa puunkor-

juun myös jyrkissä rinnemaastoissa vähentäen ajourapainumia

ja pienentäen eroosioriskiä. Ratkaisussa vinssi avustaa metsäko-

netta liikkumaan rinteessä ja vähentää maanpinnan rikkoutumis-

ta. Vinssin avulla myös koneen tuotos paranee ja polttoaineen

kulutus pienenee verrattuna rinnekorjuuseen ilman vinssiä.

Kuljettaja- ja CTL-koulutus

Ponsse järjestää metsäkoneiden kuljettajille koulutuksia, joissa

kasvatetaan kuljettajien tietoisuutta koneiden käytön optimoin-

nin vaikutuksesta puunkorjuutyön tuotokseen ja luontovaikutus-

ten minimointiin. Kuljettajakoulutuksen lisäksi yritysasiakkaille

tarjotaan tavaralajimenetelmään siirtymiseen liittyvää koulu-

tusta, jossa keskitytään puunkorjuun suunnitteluun huomioiden

tehokkuus, ajokerrat ja mahdollisimman vähäiset ympäristö-

vaikutukset. Lisäksi koulutetaan oikea-aikaisen puunkorjuun

merkityksestä maastovaikutusten vähentämisessä sekä siitä,

kuinka maaperä, vesitalous ja muut olosuhteet tulisi huomioida

hakkuusuunnittelussa.

Metsäkoneen käytön optimointia voidaan harjoitella koulu-

tussimulaattoreilla. Simulaattoriharjoituksissa opetetaan muun

muassa harvennustiheyden oikeaa toteutumista, suositusten

mukaista kantojen pituutta ja sitä kuinka kuljettajan tulee huo-

mioida etäisyys pystypuihin juuristovaurioiden ehkäisemiseksi.

Ponsse osallistui raportointivuonna Helsingin yliopiston met-

sätieteiden osaston johtamaan Luomuhakkuu-projektiin. Vuoden

lopulla päättyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa

keskityttiin luonnonmukaiseen täsmäpuuhakkuuseen eli luomu-

hakkuuseen. Täsmäpuuhakkuussa huomioidaan luonnon omat

erityispiirteet, ja päätökset puuvalinnasta sekä metsänkäsitte-

lymenetelmästä tehdään mikrokuviotasolla. Tutkimusprojektin

tavoitteena oli kehittää, testata ja jalkauttaa käytäntöön mene-

telmiä, joiden avulla metsäalan toimijat voivat toteuttaa luonnon-

mukaista täsmäpuuhakkuuta. Projektissa luotiin PONSSE-simu-

laattoreihin tarkempia todellisten metsien oppimisympäristöjä

eli digitaalisia kaksosia simulaattorikoulutusta varten. Uudella

oppimisympäristöllä tähdätään erityisesti monimuotoisen ja

ilmastoystävällisen metsänhoidon opettamiseen.

Toimipisteet biodiversiteettiherkkien

alueiden läheisyydessä

Kaksi Ponssen toimipistettä sijaitsee biodiversiteettiherkillä

alueilla ja yhdeksän toimipistettä herkkien alueiden läheisyy-

dessä. Näiden 11 toimipisteen läheisyydessä on yhteensä 18

eri biodiversiteettiherkkää aluetta, joista yksi on keskeinen

biodiversiteettialue, kolme EU:n luontodirektiivin nojalla suojel-

tua Natura2000-aluetta ja loput kansallisesti suojeltuja alueita.

Toimipisteillä ei ole havaittu olevan kielteisiä vaikutuksia biodiver-

siteettiherkkiin alueisiin tai vaikutusta uhanalaisiin lajeihin. Näin

ollen ei ole todettu tarvetta toteuttaa biologiseen monimuotoi-

suuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Toimipisteiden mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin on tunnistet-

tu öljyvuodot. Toimipisteillä säilytetään metsäkoneiden huollos-

sa tarvittavia öljyjä, minkä lisäksi öljyä on huoltoon tuoduissa

koneissa ja jäteöljysäiliöissä. Toimipisteillä olevissa metsäko-

neissa havaitut öljyvuodot pyritään korjaamaan mahdollisimman

nopeasti ja koneet pyritään säilyttämään mahdollisuuksien

mukaan sisätiloissa. Jäteöljysäiliöiden vuotojen mahdollisuus mi-

nimoidaan ylitäytönestimillä ja mahdollisten öljyvuotojen vaikutuk-

set valuma-altailla. Käytännöt vaihtelevat toimipistekohtaisesti.

Öljyjen säilytys- ja käyttöpaikoissa on saatavilla imeytysaineita ja

ohjeistukset mahdollisia vuototilanteita varten.

Muita negatiivisia vaikutuksia on mahdollista syntyä jätevedes-

tä. Toimipisteiden jätevesi ohjataan pääsääntöisesti kunnalliseen

jäteviemäriverkostoon öljynerotuskaivojen kautta. Öljynero-

tuskaivojen säiliöt tyhjennetään säännöllisesti ja osa niistä on

varustettu hälytyksellä. Viranomaiset seuraavat jäteveden laatua

satunnaisilla vesinäytteillä.

Toimipisteiden prosesseja tarkastellaan osana Ponssen sisäi-

siä ESW-auditointeja (Effectice and Safe Workshop). Auditoin-

neissa tarkastetaan muun muassa, onko toimipisteellä käytössä

öljynerotuskaivot, minne jätevesi lasketaan, miten kemikaaleja

säilytetään sekä löytyykö niiden säilytys- ja käyttöpaikoilta hätäoh-

jeistukset mahdollisia vuototilanteita varten.

ARVIOINTIPERIAATTEET

Toimipisteen on katsottu sijaitsevan lähellä biodiversiteettiherkkää

aluetta, jos alue sijaitsee yhden kilometrin säteellä toimipisteestä.

Parhaan ymmärryksemme mukaan toimipisteiden vaikutukset ylettyvät

enintään yhden kilometrin päähän. Mahdollisissa suuremmissa vuoto

tilanteissa öljy etenee maaperässä noin muutaman metrin syvyyteen,

jolloin pilaantunut maa-aines poistetaan, toimitetaan asianmukaiseen

jatkokäsittelyyn ja korvataan puhtaalla maa-aineksella. Käytettävä vesi

tulee pääasiassa kunnallisvesiverkostosta ja jätevesi ohjataan kunnalli

seen jätevesiviemäriin öljynerotuksen kautta. Veden käyttö on Ponssen

toiminnassa vähäistä. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen ja toimitetaan

käsiteltäviksi jätehuoltoyritysten kautta. Ponssen toimipisteet sijaitsevat

yleensä kaavoitetuilla teollisuusalueilla.

Biodiversiteettiherkkien alueiden tarkasteluun on käytetty seuraavia

lähteitä: Key Biodiversity Areas map, EEA:n Natura2000 viewer, EEA:n

European Protected Sites, USGS:n Protected Areas, Protected Plane

tin Protected Areas (WDPA) ja UNESCO:n World Heritage viewer.

KESTÄVYYSRAPORTTI

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Resurssien ja materiaalien kulutusta

vähennetään tarjoamalla kunnostettuja ja

uudelleen käytettyjä varaosia. (T)

Arvoketjun

alkupää ja oma

toiminta

• Verkostoa kouluttamalla lisätään tarjonnan hyödyntämistä ja kunnostettavien

runkojen saatavuutta.

• Auktorisoidun Reman-konseptin avulla toimintaa voidaan laajentaa halutuille

markkina-alueille.

Pakkausjätettä vähennetään

kiertopakkausten, pakkaussuunnittelun ja

komponenttien kuljetustelineiden avulla. (T)

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Kiertopakkausten ja kuljetustelineiden käyttö Suomessa Ponssen ja suurimpien

tavarantoimittajien välillä sekä osassa Reman-osien toimituksia vähentää

pakkausjätettä ja materiaalihukkaa suojaamalla herkästi vahingoittuvia tuotteita.

Puuraaka-aineen saantoa optimoidaan

tavaralajimenetelmän avulla. (T)

Arvoketjun

loppupää

• PONSSE-metsäkoneilla korjatun puun katkontaa optimoidaan tietokoneen las-

kennan ja tarkan pituusmittauksen avulla puun loppukäytön mukaisesti.

Negatiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Koneiden valmistuksessa kulutetaan

materiaaleja ja luonnonvaroja. (T)

Koko arvoketju • Materiaalitarvetta vähennetään optimoimalla konerakenteita tuotekehityksessä.

• Muoviosille haetaan korvaajaa uusiutuvista raaka-aineista valmistetuista osista.

• Tehtaalla syntyvää hukkaa vähennetään jatkuvalla parantamisella.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Kiertotalouden hyödyntäminen ja

kehittäminen liiketoiminnassa luo uusia

markkinoita ja resurssitehokuutta.

Oma toiminta • Kunnostustoiminnan kasvattaminen maaorganisaatioissa.

• Vaihtokoneiden purkutoiminnan ja osien uudelleenkäytön jalostamisen

systematisointi.

Palvelusopimukset ja digitaaliset palvelut

tukevat tuotteen elinkaaren pidentämistä.

Oma toiminta • PONSSE Full Service tarjoaa räätälöidyn ratkaisun koneiden huoltoon. Jatkuvan

kunnossapidon palvelu tähtää koneiden sovittuun käyttöasteeseen ilman

odottamattomia katkoja.

• Huoltosopimusten myötä toteutuva säännöllinen ennakoiva huolto jatkaa

tuotteiden ja komponenttien käyttöikää.

• Digitaaliset palvelut mahdollistavat etädiagnostiikan, ajantasaisen datan ja

ennakoivan huoltokutsun hyödyntämisen ympäristövaikutusten vähentämisessä,

huoltotyön tehostamisessa ja palvelun sujuvuuden kehittämisessä.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön

kaksoisolennaisuusarviointia, jonka tulokset huomioidaan kon-

sernin riskienhallintaprosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-

prosessi on kuvattu sivulla 47.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty,

onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistet-

tu arvioiden laajasti Ponssen omaa toimintaa ja siihen liittyvää

arvoketjua. Tunnistetut näkökohdat linkittyvät yhtiön strategiaan,

jossa liiketoimintamallien rinnalla tarkastellaan toimintaympäris-

tön trendejä ja alan ajureita. Kiertotalous linkittyy myös Ponssen

tulevaisuuden visioon, joka korostaa vastuullisuuteen keskittyviä

innovaatioita ja terveitä metsiä tulevaisuuden perustana. Pons-

sen vastuullisuusstrategia ohjaa myös välttämään luontoympä-

ristön rasittamista.

Varaosien kunnostuksella ja uudelleenkäytöllä saavutettavan

resurssitehokkuuden, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuk-

sien ja taloudellisten vaikutusten välillä on selkeä riippuvuus.

YMPÄRISTÖTIEDOT

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoitevuosi Tulos 2024 Perusvuosi 2023 Tavoitteissa edistyminen 2024

Kierrätysasteen nosto

70 prosenttiin

2030 57,9 % 51,3 % • Jätehuollon nykytilakartoitus ja ohjeiden päivittäminen

Suomen toiminnoissa

• Lajittelun tehostaminen

• Jäteraportoinnin yhtenäistäminen Suomessa

Seka- ja energiajätteen

määrän vähentäminen

40 prosentilla

2030 -10,5 %

(-83 t)

792 t • Lajittelun tarkentaminen ja tehostaminen

• Jätemäärän vähentäminen vaihtoehtoisilla toimintatavoilla

Huoltosopimuskattavuus

90 % uuskonemyynnissä

2030 50 % 47 % • Aktiivinen sopimustarjonta

• Koulutusten systematisointi

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvät tavoitteet on

asetettu yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti. Toimintapolitiikassa

sitoudutaan kehittämään toimintaa luontoympäristö huomioiden

sekä tunnistamaan toiminnan ympäristövaikutukset ja toimimaan

systemaattisesti niiden parantamiseksi. Ympäristövaikutukseksi

on tunnistettu toiminnassa syntyvät jätteet. Asetetut tavoitteet

liittyvät resurssien ulosvirtaukseen: jätteiden kierrätykseen sekä

energiajakeen ja sekajätteen määrän vähentämiseen. Jätetavoit-

teet koskevat koko konsernia. Arvovirrassa tavoitteet kohdistu-

vat yrityksen omaan toimintaan kattaen tuotteen valmistuksen

ja sen käytön aikaiset huollot. Jätehierarkian näkökulmasta

tavoitteet kuuluvat jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kierrätyk-

seen. Jätetavoitteet pohjautuvat lainsäädäntöön etusijajärjestyk-

sen ja erilliskeräysvelvoitteen osalta, mutta Ponsse on asettanut

kansallista tavoitetta korkeamman kierrätysastetavoitteen.

Toimintaperiaatteita päivitetään säännöllisesti. Kiertotaloutta

tukevia toimintatapoja ja niiden kehittymistä seurataan laatu- ja

huoltopalveluverkoston ESW-auditoinneilla. Toimenpiteiden vai-

kuttavuutta ja tavoitteissa edistymistä seurataan kvartaaleittain

yhtiön ympäristöohjausryhmässä.

Kierrätysasteen nostaminen 70 prosenttiin

Kierrätysaste vuonna 2024 oli 57,9 prosenttia. Perusvuoteen

2023 verrattuna kierrätysaste nousi 6,6 prosenttiyksikköä.

Jätehuollon käytäntöjä yhtenäistettiin Suomessa keskittämällä

palveluiden hankinta yhdelle kumppanille. Muutos sujuvoittaa

tiedon kokoamista ja raportointia. Yhtenäinen data helpottaa

seurantaa ja lisää toiminnan ohjausmahdollisuutta. Suomen

toimintoihin tehtiin yhdessä jätehuoltokumppanin kanssa nyky-

tilakartoitus, jonka pohjalta lisättiin ja tehostettiin lajittelumah-

dollisuuksia ja laaditaan jätehuolto-ohje. Lajittelua ja kierrätystä

tehostettiin lisäämällä muovin ja biojätteen erilliskeräystä ja

ohjaamalla puujätettä energiahyödyntämisen sijaan uudelleen-

käyttöön. Toimenpiteiden vaikutusten odotetaan näkyvän selvem-

min tulevalla raportointikaudella, sillä osa toimista toteutettiin

raportointikauden lopussa. Metalliosien uudelleenkäyttöä lisättiin

laajentamalla kunnostettavien komponenttien valikoimaa.

Seka- ja energiajätteen vähentäminen 40 prosentilla

Seka- ja energiajätteen määrä vuonna 2024 laski perusvuoteen

2023 nähden 10,5 prosenttia (-83 t). Kierrätystä tehostettiin

lisäämällä muovin ja biojätteen erilliskeräystä ja ohjaamalla

puujätettä energiahyödyntämisen sijaan aiempaa enemmän

uudelleenkäyttöön. Vieremän tehtaalla siirryttiin käyttämään

kankaisia, uudelleenkäytettäviä käsipyyhkeitä käsipyyhepaperin

sijaan. Kertakäyttöastioiden käyttöä henkilöstöravintolassa ja

muissa taukotiloissa vähennettiin.

Huoltosopimuskattavuuden nostaminen

90 prosenttiin uuskonemyynnissä

Huoltosopimustavoitteen aktiivinen viestintä ja seuranta nos-

tivat esiin kehityskohteet ja ohjasivat huoltosopimustoiminnan

kasvua. Raportointikaudella huoltosopimuksia tarjottiin uusko-

nemyynnin yhteydessä järjestelmällisesti enemmän. Lisäksi ver-

kostolle suunnattuja koulutuksia systematisoitiin ja tarkennettiin

sisäisiä koulutuspolkuja eri ammattiryhmille. Huoltosopimusten

kattavuutta seurataan yhtiön toiminnanohjausjärjestelmässä ja

asiakkuudenhallintajärjestelmässä.

Toimintaperiaatteet

Ponsse on kuvannut yhtiön toimintapolitiikassa ja eettisessä

toimintaohjeessa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä

toimintaperiaatteita, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen

resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaiku-

tuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Toimintapolitiikassa sitoudutaan kehittämään ja valmista-

maan kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuu-

ratkaisuja sekä innovoimaan kestäviä ja luontoa kunnioittavia

ratkaisuja mahdollistaen siten kestävän metsätalouden toteutu-

KESTÄVYYSRAPORTTI

minen. Kiertotalousajattelun mukaisesti Ponsse ottaa vastuun

koneen elinkaaresta ja pidentää sitä huoltopalveluilla. Ponsse

kehittää tuote- ja palveluratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta

ja pienentävät koneen ympäristövaikutuksia. Toimintaa sitou-

dutaan kehittämään luontoympäristö huomioiden: tunnetaan

toiminnan ympäristövaikutukset, toimitaan systemaattisesti

negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ja pyritään toiminnas-

sa hiilineutraaliuteen ja materiaalitehokkuuteen. Hiilineutraalius-

tavoite tarkoittaa Ponssella sitä, että yhtiö pyrkii toiminnassaan

ja tuotekehityksessään kohti PONSSE-tuotteiden ja toiminnan

nollapäästöisyyttä.

Eettiset toimintaohjeet kuvaavat yhtiön yleisiä ympäristövas-

tuun periaatteita, mutta niissä ei ole suoraa liitäntää resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen. Ohjeet sitouttavat kaikki ponsselai-

set ympäristölakien noudattamiseen ja yrityksen toiminnasta

aiheutuvien ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja hallitsemi-

seen. Olennaisena osana ympäristövastuuta ehkäistään ja vä-

hennetään yrityksen toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuk-

sia luontoympäristöön. Eettisessä toimintaohjeessa sitoudutaan

toimintatapoihin, jotka säästävät energiaa, materiaaleja ja

luonnonvaroja. Tämä tarkoittaa sitä, että ostettavat tuotteet

ja materiaalit valitaan niiden ympäristövaikutukset huomioiden,

ja tuotteita kehitetään liiketoiminnan ja ympäristön tavoitteet

huomioiden. Ponssen eettisestä toimintaohjeesta on kerrottu

lisää osiossa G1- Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ponssen toimintaperiaatteissa ei ole käsitelty siirtymistä

pois primääriresursseista, kierrätetyn materiaalin käytön

lisäämistä eikä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa

ja käyttöä.

Toimenpiteet

Resurssien ja materiaalikulutuksen vähentäminen

Ponssella on vahva kiertotalousosaaminen varaosa- ja vaihto-

koneliiketoiminnassa. Vaihtokoneita myydään ja kunnostetaan

yhtiön kaikilla markkina-alueilla ja yhä useammalla markkinalla

kunnostetaan myös varaosia. Ammattitaitoisten asentajien

kunnostamat vaihtokoneet saavat lisää käyttöikää, kun niitä päi-

vitetään erilaisten varaosapakettien avulla vastaamaan tämän

päivän vaatimuksia.

Ponssen Reman-toiminta tarjoaa verkostolle uusien osien

lisäksi myös kunnostettuja ja uudelleenkäytettyjä varaosia.

Toiminta tukee Ponssen tavoitteita materiaalitehokkuuden

kehittämisessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Osien uu-

delleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuotteilla, minimoi

materiaalihävikkiä ja ratkaisee myös varaosien saatavuuteen

liittyviä haasteita. Kunnostukseen tulevat osat ovat yleensä

koneiden suurimpia ja arvokkaimpia mekaanisen voimansiir-

ron osia, kuten moottoreita tai vaihteistoja. Kunnostetuissa

varaosissa on pantti, jonka asiakas saa takaisin palauttaessaan

rikkoutuneen osan kunnostukseen. Näin varmistetaan, etteivät

varaosat päädy jätteeksi.

Kunnostusten pääpaino on mekaanisen voimansiirron osissa,

mutta Reman-valikoimaan kuuluvat myös hydrauliikkaosat ja

metsäkoneiden tietojärjestelmät. Kunnostusyksikkö toimii

yhteistyössä varaosien uusiokäyttökeskuksen kanssa, jonka

tehtävänä on vastaanottaa asiakkailta, tehtaalta ja myyntiverkos-

tosta rikkoutuneita tai muutoin palautuvia osia ja arvioida niiden

uusiokäyttömahdollisuuksia kiertotalousperiaatteiden mukai-

sesti. Molemmat yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä Ponssen

vaihtokonepalvelun kanssa, missä käytetyt metsäkoneet huol-

letaan ja päivitetään jatkamaan elinkaartaan vielä useamman

omistajan käytössä. Kun kone lopulta tulee käyttöikänsä päähän,

se voidaan purkaa. Käyttökelpoiset osat kunnostetaan edullisiksi

varaosiksi ja korjauskelvottomat osat kierrätetään materiaali-

na. Yli 90 prosenttia metsäkoneen painosta on kierrätettävää

materiaalia, pääosin terästä ja valuja.

Ponsse on laajentanut kunnostustoiminnan myös maaorga-

nisaatioihinsa. Näin palvelun tuottaminen tapahtuu lähempänä

asiakasta, eikä osia tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja uudelleen-

valmistettavaksi. Kunnostustoimintaa on lisätty myös yhteis-

työkumppaneiden kanssa, jotta saadaan enemmän kunnostus-

resurssia ja mahdollisuus laajentaa tuotevalikoimaa.

Kiertotaloustoiminnan tunnettavuutta lisätään dealereille ja

tytäryhtiöille säännöllisesti pidettävillä koulutuksilla. Koulutuksilla

lisätään verkoston tietoisuutta kunnostettujen osien valikoimas-

ta ja saatavuudesta sekä toimintamallista, jonka perusteella kun-

nostettavia aihioita kerätään. Koulutuksella pyritään lisäämään

olemassa olevan tarjonnan hyödyntämistä sekä kunnostettavien

runkojen saatavuutta.

Kunnostustoiminnan kasvattamiseksi Suomessa vuonna

2023 aloitettu aihioiden takaisinostokampanja laajennettiin

vuoden 2024 aikana Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan. Valmisteilla

on myös kunnostettavien osien palautuslogistiikkaa tukevan tie-

tojärjestelmän, Reman Core Return -sovelluksen kehittäminen.

Kunnostettujen osien valikoimaa laajennettiin lisäämällä siihen

uusia tuotteita, kuten ajopumput ja -moottorit. Kunnostustoi-

mintaa halutaan kasvattaa edelleen myös Ponsse-verkostossa.

Laajentamisen mahdollistamiseksi uusille markkina-alueille

määritettiin auktorisoitu toimintamalli, joka sujuvoittaa toimin-

nan aloittamista. Komponenttien uudelleenkäyttömahdollisuutta

lisätään systematisoimalla vaihtokoneiden purkutoimintaa ja

osien jalostamista uudelleenkäytettäviksi. Tavoitteena on kun-

nostustoiminnan kaksinkertaistaminen tulevaisuudessa.

Palvelut tukevat elinkaaren pidentämistä

Huoltopalveluissa painotetaan ennakoivaa huoltoa, jolloin odot-

tamattomilta rikkoutumisilta vältytään ja huolto voidaan tehdä

YMPÄRISTÖTIEDOT

ympäristö ja työturvallisuus huomioiden. Kattavan ennakoivan

huollon takaamiseksi konsernissa on pidemmän aikavälin

tavoitteena 90 prosentin uusien koneiden huoltosopimuskatta-

vuus. Tavoitteen aikataulu tullaan määrittämään vuonna 2025.

Huoltopalveluissa raaka-ainesäästö toteutuu, kun asiakkaille

tarjotaan varaosana vain tarvittava osa, jolla vältetään isojen

kokonaisuuksien vaihtotarve.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat etädiagnostiikan,

ajantasaisen datan ja ennakoivan huoltokutsun hyödyntämisen

ympäristövaikutusten vähentämisessä, huoltotyön tehostami-

sessa ja palvelun sujuvuuden kehittämisessä. Active Remote

Support -palvelu mahdollistaa videoyhteyden Ponssen teknisen

tuen ja metsäkoneella työskentelevän asiakkaan tai asentajan

välillä. Sovellus mahdollistaa pienempien asioiden ratkaisemi-

sen etänä, mikä vähentää huoltoautoilla ajettuja kilometrejä ja

pienentää päästöjä. Fleet Monitoring -ratkaisun avulla nähdään

ajantasainen kokonaiskuva metsässä toimivien PONSSE-metsä-

koneiden teknisestä kunnosta. Tämä yhdessä Maintenace Call

-palvelun kanssa mahdollistaa tulevien määräaikaishuoltojen ja

mahdollisten lisätöiden sujuvan suunnittelun.

Materiaalien optimaalinen käyttö

Ponsselle valmistettavissa osissa voidaan vähentää materiaali-

en tarvetta oikeilla materiaalivalinnoilla ja rakenteiden optimoin-

neilla. Tällöin materiaalit sekä niiden vahvuudet ja määrät ovat

käyttökohteeseen optimoituja. Tuotteen kestävyys varmiste-

taan lujuuslaskennan ja tuotetestauksen avulla. Uustuotepro-

sesseissa tavoitellaan lopputuotteen kehittämisen lisäksi koko

valmistusketjun optimointia. Kokonaisuuden kehittämisen pohja-

na toimii Dimension Management -ajattelu, jossa huomioidaan

valmistusjigit, kiinnittimet ja laadunvarmistukseen tarvittavat

piirteet. Muoviosien korvaamiseksi uusiutuvista raaka-aineista

valmistettavilla osilla on etsitty vaihtoehtoja ja kokeiltu sellupoh-

jaisen muovin käyttöä. Testausta jatketaan edelleen.

Hukan minimointi on tärkeä osa myös Ponssen tuottavuus-

kehitystä ja kilpailukykyä. Tehtaalla hukkaa vähennetään proses-

sien tehokkuuteen ja laatuun tähtäävin jatkuvan parantamisen

toimenpitein, joita toteutetaan vuosittain noin 1 400. Materi-

aalihukkaan voidaan vaikuttaa myös toimitusketjussa valmistus-

tekniikoiden valinnalla. Lisäksi toimittajat kehittävät jatkuvasti

omia prosessejaan hukan minimoimiseksi. Tehokas toiminta ja

tarkka materiaalin hyödyntäminen takaavat myös kustannuste-

hokkuuden tavaran toimituksessa.

Kiertopakkauksia käytetään Suomessa Ponssen ja suu-

rimpien tavarantoimittajien välillä sekä osassa Reman-osien

toimituksia. Kiertopakkaus vähentää jätettä ja suojaa herkkiä

tuotteita rikkoontumiselta vähentäen näin myös materiaali-

hukkaa.

Raaka-aineen saannon optimointi

Tavaralajimenetelmän puunkorjuu ei suoraan vaikuta Ponssen

oman toiminnan resurssivirtoihin. Sitä voidaan kuitenkin pitää

merkittävänä, sillä sen vaikutukset näkyvät pidemmällä arvo-

ketjussa, kun Ponssen tuotteilla korjattua puuta hyödynnetään

loppukäyttäjällä. PONSSE-metsäkoneilla korjatun puun katkontaa

optimoidaan tietokoneen laskennan ja tarkan pituusmittauksen

avulla puun loppukäytön mukaisesti: mitä pituuksia ja läpimittoja

puusta tarvitaan ja millä on suurin arvo. Mekaanisessa metsä-

teollisuudessa rungon katkominen oikeaan mittaan on tärkeää,

jotta raaka-aine saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ja puusta

saadaan jalostettua korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka

voidaan uusiokäyttää tai kierrättää ja vasta lopuksi hyödyntää

energiaksi. Kuitupuun korjuussa tärkeintä on optimoida raaka-ai-

neen saanto siten, että puu hyödynnetään tarkasti minimi-latva-

läpimittaan saakka.

Resurssien sisäänvirtaukset

Tuotantoon ja huoltopalveluihin hankittavat

raaka-aineet ja komponentit

Tuotteiden valmistukseen käytetyt materiaalit ja kierrätettyjen

materiaalien osuudet raportointikaudella:

Materiaali Tonnia %

Kierrätetyn materiaalin

osuus t, %

Teräs 15 040 68,0 3 008 t, 20 %

Valurauta 2 106 9,5 2 043 t, 97 %

Rauta 2 221 10,0 0

Kumi, renkaat 1 644 7,4 0

Kumi, muut 212 1,0 0

Hydrauliöljy 216 1,0 0

Alumiini 326 1,5 0

Muovi 160 0,7 0

Polykarbonaatti 83 0,4 0

Polyuretaani 26 0,1 0

Lyijy 48 0,2 0

Kupari 32 0,1 0

Kaikkien raaka-aineiden osalta kierrätettyjen raaka-aineiden

osuutta ei ole tiedossa. Metallin osalta osien kierrätettyjen

raaka-aineiden osuus teräksessä on 20 prosenttia ja rauta- ja

teräsvaluissa 97 prosenttia.

Tuotteiden valmistukseen käytettävien materiaalien määrät

perustuvat valmistettujen koneiden ja irtohakkuupäiden määriin,

mallikohtaisiin tyyppipainoihin sekä harvesterin ja kuormat-

raktorin LCA-laskennoissa määritettyihin materiaalijakaumiin.

Mate riaalimäärässä ei huomioida varaosaostoja tai vaihto-

koneita. Kuormatraktorin LCA-laskenta on vuodelta 2021 ja

KESTÄVYYSRAPORTTI

harvesterin LCA vuodelta 2019. Elinkaariarvioinneissa koneessa

käytettävistä materiaaleista käytiin läpi 98 prosenttia ja jäljelle

jäävän kahden prosentin oletettiin jakautuvan samalla tavalla.

PONSSE Buffalo -kuormatraktorille, PONSSE Ergo -harvesterille

ja PONSSE H7-harvesteripäälle määritettyjä materiaalijakaumia

käytettiin raportoinnissa koskemaan kaikkia kuormatraktori-,

harvesteri- ja harvesteripäämalleja.

Metallin osalta raportoitu kierrätettyjen raaka-aineiden osuus

perustuu tavarantoimittajien antamiin tai julkaisemiin tietoihin.

Niiden materiaalien osalta, joista tietoa ei ole saatavilla, on kier-

rätetyn materiaalin osuus raportoitu nollana.

Ponssella on tunnistettu, että hankittavat raaka-aineet ja

komponentit sisältävät kriittisistä raaka-aineista ainakin alumiinia

ja kuparia. Harvinaisten maametallien määrästä ei ole tietoa saa-

tavilla. Tuotteessa ei tiettävästi käytetä biologisia materiaaleja.

Koneet, laitteet ja työvälineet

Vuonna 2024 tehtaalla ja Suomen huoltopalveluissa laajennettiin

yhteistyötä työvälinetoimittajan kanssa, jonka toimintamalli poh-

jaa kiertotalouteen. Työvälineet hankitaan palveluna eli käytön jäl-

keen ne palaavat toimittajalle kunnostettavaksi uudelleenkäyttöä

varten tai ne lahjoitetaan kevyempään käyttöön. Jos työvälinettä

ei enää voida käyttää uudelleen, kierrätys mahdollistaa materiaa-

lien uudelleenkäytön. Työvälinepalvelun avulla voidaan optimoida

käytössä olevat työvälineet ja jatkaa niiden käyttöikää.

Palvelumallin lisäksi toimintoihin on hankittu kuluneen kauden

aikana myös muita työ- ja apuvälineitä ja kalusteita. Kaikki hanki-

tut laitteet ovat sähkökäyttöisiä ja niiden materiaali on pääosin

metallia tai komposiittia. Kalusteet ovat pääosin metallia.

Työvaatteet palveluna

Suomen tuotanto- ja huoltopalveluhenkilöstön työvaatteet hanki-

taan palveluna. Ponssen työvaatepalvelukumppanin tuotteet on

suunniteltu pitkäikäisiksi ja valmistettu kestävistä materiaaleista.

Vaatteet on myös helppo korjata ja käyttää uudelleen eri tarkoi-

tuksiin. Tekstiilejä pestäessä optimoidaan veden ja energian ku-

lutusta. Elinkaarensa lopussa tekstiilit kierrätetään ja ne saavat

uuden elämän joko toisena tuotteena tai uutena materiaalina.

Toimintamalli vähentää materiaalin kulutusta ja syntyvää jätettä.

IT-laitteet

Ponsse hankkii IT-laitteet ja puhelimet yhteistyökumppaneiden

kautta, jotka auttavat yhtiötä huolehtimaan myös tietoturvasta.

Yhteisenä tavoitteena on, että laitteet ovat käytössä mahdolli-

simman pitkään ja niiden sisältämät raaka-aineet kierrätetään

käytön päätyttyä. Leasingjakson päätyttyä yhteistyökumppanit

huolehtivat laitteiden kunnostamisesta ja ohjaavat hyväkuntoiset

laitteet uudelleenkäyttöön. Mikäli laitteet eivät sovellu uudelleen-

käyttöön, ne kierrätetään ja hyödynnetään materiaalina.

Kunnostustoiminnan materiaalit

Kaikki Ponssen kunnostus- ja uusiokäyttötoiminnan materiaa-

lit ovat muiden toimintojen hylkäämää tai heille tarpeetonta

materiaalia, joka ilman kunnostustoimintaa voisi päätyä jätteeksi.

Kunnostus kaksinkertaistaa komponentin käyttöiän. Materiaa-

lisäästöä syntyy, kun kunnostamisen myötä ei tarvitse tuottaa

uutta tilalle. Saapuva tavara tarkastetaan ja toimitetaan myytä-

väksi tai huollossa käytettäväksi, ja tarvittaessa osia päivitetään

ja kunnostetaan.

Ponssen palveluverkostosta palautuu Ponssen logistiikka-

keskukseen käyttämättömiä osia, mikäli niille ei ole verkostossa

tarvetta. Palautuksiin sisältyvät myös tuotemuutosten yhteydes-

sä toisilla komponenteilla korvatutut osat, jotka voidaan päivittää

käyttökelpoisiksi. Palautusvirtaa hallitaan erillisillä toimintaohjeilla.

Tehtaalta kunnostustoimintaan tulee lievästi vahingoittuneita

osia, jotka ovat käyttökelpoisia ja toimivia, mutta joita ei voida

käyttää tehdasasennuksessa. Myös kuljetuksessa rikkoontunei-

ta uusia osia kunnostetaan. Testauksessa käytetyt erikoisosat

voivat jäädä tarpeettomiksi, jolloin varaosien uusiokäyttökeskuk-

sessa niistä muokataan perustuotteisiin sopivia tai ne puretaan

hyödynnettäviksi muissa asennuksissa.

Kaikkien Reman-tuotteiksi valittujen komponenttien aihiot

tulevat maailmalta varaosien uusiokäyttökeskukseen, missä ne

varastoidaan ja ohjataan kunnostukseen.

Kunnostettavat osat ovat pääasiassa terästä. Vastaanotettu-

jen aihioiden määrää ei pystytä tällä hetkellä tilastoimaan.

Pakkaukset

Vuonna 2024 Suomessa hankittiin pakkausmateriaaleja 412

tonnia, josta puuta oli 321 (77,8 %), pahvia 46 (11,2 %), muovia

34 (8,2 %), metallia 11 (2,8 %) tonnia. Pakkausmateriaaleissa

käytetyn kierrätetyn raaka-aineen osuus saatiin selvitettyä vain

osasta muovipakkauksia. Näissä kierrätetyn raaka-aineen osuus

vaihteli 0–100 prosentin välillä. Muiden pakkausmateriaalien

osalta kierrätetyn materiaalin osuutta ei ole tiedossa.

Kaikki pakkausmateriaalit ovat kierrätettäviä. Pakkausma-

teriaaleissa ei tiettävästi ole käytetty harvinaisia maametalleja.

Kriittisistä raaka-aineista pakkauksissa on alumiinia, jonka osuus

käytetystä pakkausmateriaalista oli 0,173 tonnia (0,04 %).

Pakkausten määrät ja materiaalitiedot on koottu toimittajilta

saaduista tiedoista.

Pakkausmateriaaleja tulee myös hankittavien tuotteiden

mukana. Pakkauksiin vaikutetaan sopimuksin ja toimitusehdoin.

Käytettävä pakkaustapa ja -materiaali määräytyvät toimitettavan

tuotteen ominaisuuksien ja logistiikkajärjestelyjen mukaan. Tuot-

teet pyritään pakkaamaan siten, että tuotteilla on riittävä suoja,

mutta pakkausmateriaalia ei käytetä liikaa.

Hankittavat tuotteet kuljetetaan pääsääntöisesti kuormalavoil-

la. Tuotteen ominaisuuksien mukaan pakkaukseen voi kuulua lisäk-

YMPÄRISTÖTIEDOT

si muovi- tai pahvilaatikoita, muovipusseja, kalvoja tai metallisia

tai muovisia kiristyspantoja.

Kiertäviä muovilaatikoita käytetään ison volyymin toimittajilla

Suomessa ja lähellä sijaitsevilla toimittajilla, jolloin laatikoiden

paluukuljetus on kannattavaa. Kiertopakkauksina käytetään

myös erilaisia metallisia telineitä ja puusta tai vanerista tehtyjä

laatikoita. Kiertopakkausten käyttö vähentää pakkausjätettä ja

tuotekohtaisesti suunnitellut pakkaukset vähentävät tuotteiden

kuljetusvaurioita säästäen siten materiaalia. Kiertopakkauksia

käytetään Ponssen ja toimittajien välillä Suomessa. Tyypilliset

kiertopakkauksissa kuljetettavat tuotteet ovat ominaisuuksil-

taan sellaisia, ettei niitä voida toimittaa standardipakkauskoos-

sa tai -materiaaleissa.

Pakkausten päämateriaalit ovat puu, muovi ja pahvi, kierto-

pakkauksissa yleisiä ovat muovilaatikot tai pakkausmateriaalina

teräs, vaneri, puu tai vaahtomuovi (polyeteeni).

Resurssien ulosvirtaukset

Tuotteisiin käytetyt raaka-aineet ja komponentit

Vieremän tehdas valmistaa metsäkoneita ja niihin liittyviä

komponentteja. Harvesterille ja kuormatraktorille tehtyihin

LCA-laskentoihin pohjautuen valmistettavien koneiden raken-

teista noin 63,5 prosenttia on terästä, 18,5 prosenttia rautaa

tai valurautaa, 7 prosenttia kumia ja 1,1 prosenttia muovia.

On tunnistettu, että tuotteet sisältävät kriittisistä raaka-ai-

neista ainakin alumiinia (1,4 %) ja kuparia (0,3 %). Teräksen ja

muiden metallien suuri osuus metsäkoneiden raaka-aineesta

mahdollistaa tuotteen elinkaaren päättyessä materiaalien

hyvän kierrätettävyyden. Renkaiden kierrätys takaa myös kumin

kierrätyksen. Renkaiden kierrätys vaihtelee markkina-alueittain.

Suomessa käytetyistä renkaista kierrätetään 100 prosenttia

ja muualla Euroopassa 95 prosenttia (lähde: European Tyre &

Rubber Manufacturers’ Assosiation, ETRMA).

Pakkaukset

Logistiikkakeskus pakkaa ja toimittaa tuotteita ja komponentteja

Ponssen palveluverkostolle. Ponsselta lähtevissä tavaratoimi-

tuksissa pääasialliset pakkausmateriaalit ovat puu, pahvi, muovi

ja rauta. Käytetyt pakkaukset ovat suurelta osin uudelleenkäy-

tettäviä tai niiden materiaali voidaan kierrättää.

Huoltopalvelut ja kunnostustoiminta

Kunnostustoiminnan ulosvirtaus eli tarkastetut ja kunnostetut

osat toimitetaan keskusvarastoon, jossa ne ovat koko verkoston

käytettävissä ja tilattavissa. Vuonna 2024 Suomessa kunnos-

tettiin tai tuotettiin uudelleenkäytettäviksi yhteensä 196 333

kiloa varaosia. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 21

prosenttia. Ponsse North American toiminnoissa kunnostettiin

varaosia vastaavasti 21 398 kiloa, toiminnan kasvaessa 103

prosenttia.

Huoltopalveluiden ulosvirtaus tarkoittaa Ponssella kunnostet-

tuja vaihtokoneita, huollossa asennettuja osia ja komponentteja

sekä vaihdettavia ja lisättäviä nesteitä sekä varaosina toimitettu-

ja komponentteja.

Jätevesi

Tehtaalla vettä käytetään kappaleiden pesuun ennen niiden

pintakäsittelyä. Toinen veden käyttökohde on metsäkoneiden

pesu toimitusvarustelussa ennen koneiden toimitusta asiakkail-

le. Muut jätevedet vastaavat talousjätevettä. Huoltopalveluissa

ja maaorganisaatioissa suurin jätevesimäärä syntyy metsäko-

neiden pesusta. Jätevedet johdetaan kunnallisiin viemäreihin ja

jäteveden käsittelyyn.

Tuotteiden odotettu käyttöikä ja kestävyys

Metsäkone on lähtökohtaisesti pitkäikäinen tuote, joka suunnitel-

laan kestämään aikaa ja käyttöä. Ponssen tuotteiden suunnit-

telussa lähtökohtana on tuotteiden kestävyys ja pitkä käyttöikä.

Metsäkoneet suunnitellaan huollettavuus huomioiden ja huollon

sujuvuus testataan ja varmistetaan tuotekatselmuksissa. Tuot-

teen rinnalle suunnitellaan ja tarjotaan kattavat huoltopalvelut,

jotka tehostavat tuotteen käyttöä ja jatkavat sen elinkaarta.

Metsäkoneet koostuvat runkorakenteista ja niihin lisättävistä

komponenteista, mikä mahdollistaa tuotteen elinkaaren jatkami-

sen yksittäisiä komponentteja vaihtamalla. Yksittäiset vaihdet-

tavat komponentit voivat olla uusia tai kunnostettuja. Runkojen

hitsatut teräsrakenteet ovat vauriotapauksissa korjattavissa.

Lopputuotteen rakenne mahdollistaa remanufacturing-liike-

toiminnan harjoittamisen. Rakenteet mahdollistavat tuotteen

purkamisen ja kierrättämisen uudelleenkäyttöä varten osina tai

materiaalina.

Tuotteiden päivitettävyys pidetään mahdollisimman korkeana

ja jälkimarkkinoinnin kautta asiakkaille tarjotaan tehopaketteja.

Tehopaketit ovat helposti asennettavia varaosakokonaisuuksia,

joiden avulla myös vanhempiin konemalleihin voidaan tuoda uusia

ominaisuuksia koneiden tuottavuuden ja toiminnan parantami-

seksi.

Tuotteiden elinikää jatketaan myös tuotteistamalla vaihtoko-

neita uudelleen kattavan kunnostustyön kautta.

Koneiden käyttöikä on keskimäärin 20 000–25 000 tuntia.

Koneiden vuosittaiset käyttötunnit ja vaihtoväli riippuvat markki-

na-alueen toimintatavoista.

Raportointivuonna korjattujen vaihtokoneiden ja kunnostettu-

jen varaosien liikevaihto on esitetty osana EU-taksonomiarapor-

tointia sivulla 50.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Jätteet

Jätteiden määrä, t 2024 2023 muutos

Ei-vaaralliset jätteet 2 866 3 240 -12 %

Loppukäsittelystä

muualle ohjattu

1 628 1 945 -16 %

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten

659 668 -1 %

Kierrätys 969 972 -0,3 %

Muu hyödyntäminen 0 304 -100 %

Loppukäsittelyyn ohjattu 1 238 1 295 -4 %

Loppukäsittely polttamalla 844 732 15 %

Kaatopaikalle 394 475 -17 %

Muu loppukäsittely 0 88 -100 %

Vaaralliset jätteet 915 1 037 -12 %

Loppukäsittelystä

muualle ohjattu

577 561 3 %

Valmistelu uudelleen-

käyttöä varten

6 0 -

Kierrätys 555 552 1 %

Muu hyödyntäminen 16 9 81 %

Loppukäsittelyyn ohjattu 338 477 -29 %

Loppukäsittely polttamalla 229 233 -2 %

Kaatopaikalle 75 114 -34 %

Muu loppukäsittely 34 130 -74 %

Kokonaisjätemäärä 3 782 4 277 -12 %

Kierrättämätön jäte, koko-

naismäärä ja %-osuus

1 592 t

42,1 %

2 085 t

48,7 %

-24 %

-6,6 %

-yksikköä

Kokonaisjätemäärä oli 3 782 tonnia, josta 74 prosenttia syntyi

Suomessa, 44 prosenttia Vieremän tehtaalla ja 30 prosenttia

Suomen huoltopalveluissa. Tehtaan suurimmat jätejakeet olivat

puu 1 016 tonnia ja metalli 277 tonnia.

Suuri vaarallisen jätteen määrä selittyy huolloissa vaihdet-

tavilla osilla ja kemikaaleilla, esimerkkeinä öljyt, jäähdytysnes-

teet, lyijyakut, käytetyt hydrauliikkaletkut ja öljyn suodattimet.

Huoltopalveluissa metsäkoneita pestäessä syntyy myös öljyistä

maa-ainesta ja öljynerotuskaivolietettä. Vaarallisesta jätteestä

kierrätettiin 61 prosenttia.

Kierrätysastetta nostaa kuormalavojen uudelleenkäyt-

tö. Merkittäviä kierrätettäviä jäte-eriä ovat pahvi, metalli ja

käytetyt voiteluaineet, joiden materiaalit hyödynnetään uusissa

tuotteissa.

LASKENTAPERIAATTEET

Kunnostustoiminnan volyymia kuvaava tieto on koottu toiminnanohjaus-

järjestelmään avatuille työtilauksille kirjatuista osista ja materiaaleista.

Yhteistyökumppaneiden kunnostamien varaosien materiaalitiedot on

saatu ostotilauksista.

Pakkausmateriaalitiedot on koottu toimittajilta saaduista hankintarapor

teista. Ponssen tuotteiden osalta pakkaustiedot on laskettu tuotteiden

myyntimäärästä sekä pakkauksen materiaali- ja painotiedoista. Tavaran

toimittajien raportit sisältävät tiedon pakkausmateriaalista ja painosta.

Vain osa toimittajista raportoi kierrätetyn raaka-aineen osuudet ma

teriaalissa. Pakkausmateriaalien kierrätettävyys on arvioitu vastaavan

materiaalin yleisen kierrätettävyyden perusteella.

Jätetiedot on suurimmaksi osaksi saatu jätehuoltoyhtiöiden raporteista.

Ellei saatavilla ole ollut tarkkoja tietoja, jätteiden painot on arvioitu kerto

malla jäteastioiden tyhjennyskerrat astiakokoon perustuvalla jätejakeen

painokertoimella. Kertoimet on otettu Helsingin seudun ympäristöpal

velukuntayhtymän ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisuista. Myös

jätteiden käsittelytavat on koottu jätehuoltoyhtiöiden raporteista. Mikäli

jätteenkäsittelytapa ei ole ollut tiedossa, on raportoinnissa valittu vaihto

ehto ”loppusijoitus kaatopaikalle”. Raportoinnin ja laskennan ulkopuolelle

on jätetty asiakkaiden tiloissa tapahtuva Full Service -toiminta: Ponsse

Latin America Ltda:n Full Service -kohteet Belo Orientessa, Eunápolissa,

Telêmaco Borbassa ja Lençóis Paulistassa.

Vaaralliset jätteet tonneina

Jäteöljy

Saastunut

maa-aines ja

öljyliete

Kiinteä

öljyinen jäte

Lyijyakut

Nestemäin

en jäte

Muut

2024

498

155

104

100

VAARALLISET JÄTTEET, TONNIA

Jäteöljy, 498

Saastunut maa-aines

ja öljyliete, 155

Kiinteä öljyinen jäte, 104

Lyijyakut, 32

Nestemäinen jäte, 100

Muut, 26

Jätteet tonneina

Seka- ja

energiajäte

Metalliromu

Puu

Paperi ja

pahvi

Muovi

Hiekanerot

uskaivojen

liete

Muut

2024

709

586

1189

247

JÄTTEET, TONNIA

Seka- ja energiajäte, 709

Metalliromu, 586

Puu, 1 189

Paperi ja pahvi, 247

Muovi, 13

Hiekanerotuskaivojen

liete, 76

Muut, 47

Vaaralliset jätteet, 915

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

S1 – Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu

sekä monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien

kunnioittaminen edistävät työntekijöiden

työhyvinvointia ja työkykyä. (T)

Oma toiminta • Laadukas esihenkilötyö yhdistettynä Ponssen yhdenvertaiseen,

monimuotoiseen ja syrjimättömään yrityskulttuuriin edistää

työhyvinvointia, turvallisuutta, terveyttä ja työntekijöiden sitoutumista.

• Ponsse ei hyväksy työntekijöiden tai työnhakijoiden syrjintää

minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella.

• Ponsse on sitoutunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen

koko konsernissa ja kaikissa toiminnoissa.

• Eettinen ilmoituskanava (whistleblowing) ponsselaisille

ja sidosryhmille huolenaiheiden ilmoittamiseen.

• Avoin keskustelukulttuuri ja mahdollisuus antaa

palautetta henkilöstökyselyiden kautta.

Työntekijöiden koulutuksella, työkierrolla,

työkulttuurilla sekä hyvällä esihenkilö- ja

johtamistyöllä on myönteinen vaikutus

työntekijöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin. (T)

Oma toiminta • Laadukas perehdytys varmistaa yhteiset toimintatavat

työtehtävissä, turvallisuudessa ja käytännöissä mukaan lukien

yhtiön arvot, eettiset toimintaohjeet ja muut politiikat.

• Osaamisen, ammattitaidon ja urakehityksen

tukeminen koulutusmahdollisuuksilla.

• Yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua uusiin

työtehtäviin koulutuksen ja osaamisen mukaan.

• Osaava esihenkilö- ja johtamistyö sekä johtamistyön laatua mittaavat kyselyt.

• Kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa ja säännölliset henkilöstökyselyt.

• Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen joustavilla työaikajärjestelyillä

ja myönteisellä suhtautumisella perhevapaiden käyttöön.

Psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden

edistäminen työyhteisössä parantaa työoloja

sekä työhyvinvointia. (P)

Oma toiminta • Koko henkilöstöä koskeva eettinen toimintaohje (Code of Conduct).

• Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen, kouluttaminen ja

mittaaminen mm. turvallisuushavainnoilla ja riskinarvioinneilla.

• Henkilöstöä kannustetaan avoimeen keskusteluun ja nostamaan esiin

huolenaiheita niiden esiintyessä tai tuen tarpeen ilmentyessä.

• Avoin keskustelu ja huolenaiheiden esille nostaminen

• Sertifioidut johtamisjärjestelmät

• Psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja arviointi

• Kiusaamisen ja häirinnän ohjeistukset

S1 – Oma työvoima .................................................................................................................75

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät ........................................................................................ 86

KESTÄVYYSRAPORTTI

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Vahva työnantajabrändi sekä osaavan

henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus

parantavat työnantajakuvaa ja suorituskykyä.

Oma toiminta • Vahva maine metsäkonevalmistajana ja työnantajana Suomessa.

Tunnettuus työnantajana vaihtelee maittain ja alueittain globaalisti.

• Henkilöstötyytyväisyyden ylläpidolla ja kehittämisellä on iso merkitys

henkilöstön sitoutumiseen ja myönteiseen työantajamielikuvaan.

Hyvä yhteishenki, arvojen mukainen toiminta

ja hyvät työturvallisuustulokset parantavat

työntekijöiden tehokkuutta ja Ponssen

suorituskykyä.

Oma toiminta • Ponsse haluaa olla hyvä työpaikka, jossa on turvalliset työskentelyolosuhteet,

oikeat työkalut, yhteiset arvot ja valmentava lähiesihenkilö.

• Tapaturmista aiheutuvia sairaspoissaolopäiviä ja työkyvyttömyysjaksoja

vähennetään kehittämällä työturvallisuusprosesseja ja ottamalla

käyttöön toimenpiteitä, joilla vähennetään riskejä.

Taloudelliset riskit Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Osaavan työvoiman saanti ja sitoutuneisuus

voivat vaikuttaa negatiivisesti Ponssen

suorituskykyyn.

Työnantajamarkkinoinnin ja -viestinnän

kehittäminen vaatii resursseja ja aiheuttaa

kustannuksia.

Oma toiminta • Työvoiman saatavuutta edistetään aktiivisella oppilaitosyhteistyöllä,

rekrytointimarkkinoinnilla ja työnantajaviestinnällä.

• Vuonna 2024 toimintamallin uudistus, uusi globaali

organisaatiorakenne ja työtehtävät.

• Joustavat lähi- ja etätyön yhdistämismahdollisuudet

helpottavat työvoiman saatavuutta.

• Työnantajamarkkinointi ja -viestintä helpottaa työvoiman

saatavuutta ja kehittää positiivista työnantajamielikuvaa.

Työturvallisuuden kehittäminen ja

tuoteratkaisujen koulutus vaativat resursseja

ja aiheuttaa kustannuksia. Tapaturmat

ja työkyvyttömyysjaksot aiheuttavat

kustannuksia.

Oma toiminta • Ponssella arvioidaan aktiivisesti henkilöstön työterveyteen

ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä ja tehdään korjaavat

toimenpiteet riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi.

• Toimenpiteet turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen

ja turvallisuustietoisuuden lisäämiseen.

• Panostukset tuoteturvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen

sekä tuoteratkaisujen koulutukseen.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön kaksoisolennai-

suusarviointia, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskienhal-

lintaprosessissa. Oman työvoiman näkemykset on huomioitu

osana kaksoisolennaisuusarvioinnin sidosryhmähaastatteluita.

Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-

suuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu sivulla 47.

Eri sidosryhmien, mukaan lukien oman työvoiman, eduista ja

näkemyksistä sekä vaikutuksista liiketoimintamalliin ja strategi-

aan on kerrottu sivulla 46. Omaan työvoimaan liittyvillä olennai-

silla vaikutuksilla on tunnistettu olevan riippuvuus taloudellisiin

mahdollisuuksiin, esimerkiksi työturvallisuuden kehittäminen

parantaa työntekijöiden tehokkuutta. Ponssen toimintaperiaat-

teet auttavat edistämään tunnistettuja positiivisia vaikutuksia

ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä lieventämään tunnistettuja

taloudellisia riskejä. Raportoitavat tiedot kattavat kaikki Ponssen

työsuhteiset työntekijät. Ponssella ei ole tunnistettu toimintaa,

johon liittyisi merkittävää pakkotyön tai lapsityövoiman riskiä. Vai-

kutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko

tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Omaan työvoimaan liittyvistä vaikutuksista arvojen mukainen

toiminta, ihmisten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu,

monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä

työturvallisuuden jatkuva parantaminen ovat peräisin yhtiön

strategiasta sekä henkilöstön ja turvallisuuden toimintasuunni-

telmasta, ja ne tukevat vahvasti liiketoimintamallin toteutumista.

Ponssen tarkoituksena on luoda kestäviä ratkaisuja asiakkaiden

ja ympäristön hyväksi. Yhtiön missiona on menestyä yhdessä

asiakkaiden kanssa.

Ponssen liiketoimintamallin ja strategian toteutumista tuke-

vat työntekijöiden koulutus, laadukas johtaminen ja sitoutunut

henkilöstö. Vastuullisuusstrategiansa mukaisesti Ponsse haluaa

edistää ihmisten hyvinvointia ja on sitoutunut huolehtimaan hen-

kilöstöstään, asiakkaistaan ja verkostostaan. Yhtiö haluaa olla

tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö, jossa henkilöstöä

arvostetaan ja jossa on on turvallista työskennellä. Strategian

avulla edistetään yhtiön positiivisia vaikutuksia ja lievennetään

negatiivisten vaikutusten syntymistä.

Kestävyysriskejä arvioidaan vuosittain osana konsernin

riskienhallintaprosessia. Riskiarvioinnit kattavat myös omaan

työvoimaan liittyviä riskejä.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

Omaan työvoimaan liittyvät kestävyystavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoitevuosi Tulos 2024 Tulos 2023 Tavoitteissa edistyminen 2024

Tapaturmataajuus (LTIF) 0 2030 11,5 10,4 • Globaalin turvallisuustiimin muodostus

• Työturvallisuuden nykytilaselvitys ja toimenpiteet

• Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan hyväksyminen,

käyttöönotto ja koulutus

Turvallisuushavaintojen

määrä, 8 500 kpl

2024 4 448 8 106 • Turvallisuushavainnointijärjestelmän koulutukset

• Työterveys ja -turvallisuuspolitiikan hyväksyminen,

käyttöönotto ja koulutus

Laaja henkilöstökysely Pulse

(henkilöstötyytyväisyys)

>3,75 (>75 %)

2025 4,0

(80 %)

4,09

(81,8 %)

• Tiimitason ja yritystason suunnitelmat ja toimenpiteet

Erinomainen työntekijäkoke-

mus (eNPS) >40, (asteikolla

-100–100)

2025 28 31 • Tiimitason ja yritystason suunnitelmat ja toimenpiteet

Johtamistyön laatu >3,

(asteikolla 1–4)

2025 3,24 3,20 • Esihenkilöiden koulutukset

• Ylemmän johdon koulutusohjelmat

• Henkilöstön kehityskeskustelut

Työntekijöiden vapaa-

ehtoinen vaihtuvuus <7 %

2025 8,3 8,1 • Johtamisen koulutukset

• Henkilöstökyselyn palautteet ja niistä johdetut

toimenpiteet

1.6.2024 alkaen. Uuden toimintamallin myötä muodostettiin

viisi alueorganisaatiota, jotka vastaavat myynnin ja huollon

asiakastyöstä yhdessä maaorganisaatioiden ja kunkin alueen

jälleenmyyjäverkoston kanssa.

Toimintamallimuutoksen yhteydessä muodostettiin globaalit

tukitoiminnot, jotka mahdollistavat yhtenäiset toimintatavat läpi

Ponssen organisaation. Toimintamallia edistetään yhteisten

toimintatapojen avulla.

Ponssella on tunnistettu uuden alueorganisaation hyödyt

asiakkaille sekä globaalien tukitoimintojen ja yhtenäisten toimin-

tatapojen merkitys.

Ponssella otettiin kesällä 2024 käyttöön henkilöstöhallinnon

järjestelmä henkilöstöprosessien hallinnointiin. Järjestelmä

otettiin käyttöön globaalisti kaikissa Ponssen toiminnoissa pois

lukien Ponssen tytäryhtiö Epec Oy, jossa järjestelmä otetaan

käyttöön vuoden 2025 aikana.

Globaalin henkilöstöhallintajärjestelmän käyttöönotto mah-

dollistaa paremman henkilöstödatan läpinäkyvyyden ja ajantasai-

suuden. Järjestelmä tukee myös yhtenäisten henkilöstöproses-

sien jalkauttamista Ponssen organisaatioon.

Työturvallisuus

Ponssen nolla tapaturmaa -tavoite ei toteutunut vuoden

2024 aikana. Alkuvuosi oli poikkeuksellisen haastava, mutta

riskejä vähentämällä ja turvallisuustietoisuutta lisäämällä

tuloksia pystyttiin hieman parantamaan loppuvuoden aikana.

Ennakoiva turvallisuushavaintomittari jäi myös tavoitteesta.

Tämä johtui muun muassa siitä, ettei yhtiössä enää lasketa

Tavoitteiden asettaminen

Ponssen johto osallistaa henkilöstöä vuosittaiseen strategiapro-

sessiin ja strategisten tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden alussa

koko henkilöstö osallistuu yhtiön Suunta-päiviin, joissa käydään

läpi yhtiön strategia ja toimintojen strategisia tavoitteita. Kunkin

toiminnon johtaja vastaa oman vastuualueensa tavoiteasetan-

nasta osana yhtiön strategiaa. Ponssen yhteiset ja toimintokoh-

taiset tavoitteet jalkautetaan henkilöstölle kehityskeskustelujen

tavoiteasetannan kautta.

Vuoden 2024 loppupuolella Ponssen johtoryhmä otti toi-

mitusjohtajan johdolla käyttöön neljännesvuosittain pidettävät

strategian seurantapalaverit. Palavereissa seurataan strategian

ja strategisten tavoitteiden edistymistä konsernitasolla ja toimin-

noittain sekä arvioidaan mahdollisia esteitä, mahdollisuuksia ja

riskejä strategiaan liittyen.

Työntekijöiden edustajille ja henkilöstölle kommunikoidaan

strategian edistymisestä eri yhteistyöfoorumeissa ja viestintä-

kanavissa. Toimitusjohtajan kvartaalikatsauksiin kutsutaan koko

henkilöstö ja niissä käsitellään ajankohtaisia asioita. Vuosittaista

strategiaprosessia ja siihen liittyvää tavoitteiden asetantaa

kehitetään saadun palautteen perusteella.

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Globaali toimintamalli

Vuoden 2024 aikana Ponssella toteutettiin globaalisti toimin-

tamallin muutos. Uudistettu organisaatiorakenne tuli voimaan

KESTÄVYYSRAPORTTI

turvallisuushavaintoihin parannus- ja korjauspyyntöjä, jotka

saadaan esille muilla tavoin.

Kevään 2024 aikana toteutetussa toimintamalliuudistukses-

sa muodostettiin globaali turvallisuustiimi ja toteutettiin työter-

veyden ja turvallisuuden nykytila-analyysi, jonka pohjalta yhtiön

johdossa määriteltiin työterveys- ja turvallisuustyön strategia.

Ponssen uudistetussa työturvallisuusstrategiassa asetettiin

tavoitteeksi maakohtaiset lainsäädäntövaatimukset huomioivan

globaalin turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen

tulevina vuosina. Samalla sovittiin pidemmän aikavälin tavoitteis-

ta turvallisuusjohtamiselle ja sen kehitykselle. Ensimmäinen askel

globaaliin toimintamalliin siirtymisessä oli vuoden 2024 syksyllä

käyttöönotettu ja koulutettu työterveys- ja turvallisuuspolitiikka,

jossa tarkennettiin jokaisen ponsselaisen työterveys- ja turvalli-

suusvastuita.

Vuoden 2024 LTIF eli poissaoloon johtaneiden työtapatur-

mien määrä miljoonaa todellista työtuntia kohti oli 11,5. Suurin

osa vahingoista kohdistui käsiin tai sormiin, ja niistä aiheutui

useimmiten muutaman päivän poissaolo. Ponssella kiinnitettiin

vuoden 2024 loppupuolella erityistä huomiota käsivahinkoris-

keihin ja niiden juurisyihin valituissa toiminnoissa, koulutettiin

toiminnoissa työskentelevää henkilöstöä ja parannettiin suojain-

valikoimaa.

Käsivahinkoriskien lisäksi muita työympäristön vaaratekijöitä

ovat esimerkiksi melu, metallien työstöstä ja tiettyjen kemi-

kaalien käytöstä aiheutuva altistumisriski, tulityöt sekä raskaat

nostot ja tarve työskennellä maan tason yläpuolella. Näihin tilan-

teisiin liittyviä riskejä vähennettiin vuoden 2024 aikana paran-

tamalla työmenetelmiä ja -olosuhteita sekä ottamalla käyttöön

uusia suojaimia, apuvälineitä ja laitteita.

Tapaturmatilastoissa on mukana vain Ponssen oma henki-

löstö. Ponsse on asettanut tavoitteekseen seurata ulkopuolisille

työntekijöille sattuneita tapaturmia vuoden 2025 alusta alkaen.

Henkilöstötyytyväisyys ja työntekijäkokemus

Ponssen esihenkilöt keräsivät vuonna 2024 sekä tiimi- että

yritystason toimenpide-ehdotuksia henkilöstökyselyn pohjalta.

Toimenpiteitä kertyi yhteensä 251, joista 184 on tiimitasolla

ja 67 yritystasolla. 80 prosenttia tiimitason toimenpiteistä oli

vuoden lopussa valmiita tai työn alla. Myös yritystason toimenpi-

de-ehdotuksia toteutettiin.

Ponsse kannustaa ja tukee henkilöstöään aktiivisesti kehittä-

mään osaamistaan ja osallistumaan koulutuksiin. Ponsse mah-

dollistaa henkilöstön jatkuvan kehittymisen ja oppimisen muun

muassa oman koulutusportaalinsa, eAcademyn, koulutustarjon-

nan kautta ja tarjoaa koulutuksia myös jälleenmyyjilleen. Lisäksi

Ponsse tukee esimerkiksi Suomessa henkilöstön omaehtoista

tutkintoon tähtäävää opiskelua. Henkilöstön osaamisen kehit-

täminen perustuu Ponssen arvoihin, joissa korostuvat jatkuva

oppiminen ja uudistuminen.

Yhtiössä vuonna 2023 toteutetun kulttuuriselvityksen

myötä uudistettiin Ponssen arvot alkuvuodesta 2024. Ponssen

uudistuneet arvot ovat Välitämme aidosti, Teemme asiakkaalle,

Olemme sanamme mittaisia ja Uudistumme innolla. Uusittuja

arvoja tuotiin tutuiksi osana strategiaviestintää ja esihenkilöt

koulutettiin arvokorttikeskusteluiden pitämiseen. Arvokorttikes-

kustelut jatkuvat vuonna 2025.

Osana kehityskeskustelua luodaan henkilökohtainen kehitys-

suunnitelma tukemaan osaamisen kehittämistä. Kehityssuun-

nitelmaa seurataan puolivuotiskeskustelussa. Auditoitaviin ja

henkilöstölle pakollisiin koulutuksiin panostettiin laajasti vuonna

2024. Yhtiön eettiset toimintaohjeet ja niiden verkkokoulutus

uudistettiin vuoden 2024 lopussa ja ne tullaan esittelemään

henkilöstölle vuoden 2025 alussa. Vuoden 2024 aikana jul-

kaistiin Ponssen toimintapolitiikka- ja ohjausjärjestelmäkoulutus

sekä työterveys- ja turvallisuuspolitiikkakoulutukset. Samalla

kehitettiin uuden työntekijän perehdytyspolkua ja seurantaa

eAcademyssä.

Tulevina vuosina on tavoitteena kehittää ja rakentaa globaa-

lit oppimisen ja kehittymisen prosessit ja toimintatavat, jotka

tukevat Ponssen strategiaa ja vahvaa oppimiskulttuuria. Ponsse

seuraa henkilöstön kokemusta kehittymisestä ja oppimisesta

henkilöstökyselyissään.

Vuonna 2024 80 prosenttia (tulos 4,0 asteikolla 1-5) henki-

löstöstä oli tyytyväisiä Ponsseen työnantajana laajan henkilöstö-

kyselyn perusteella.

Johtaminen ja esihenkilötyö

Johtamisen kehittymistä tuettiin raportointikaudella esihenkilöil-

le suunnattujen koulutusten avulla. Uuden toimintamallin myötä

on elokuusta 2024 alkaen järjestetty kaikille esihenkilöroolissa

työskenteleville kuukausittaista koulutusta ja infoa henkilöstö-

prosesseista ja niiden johtamisesta. Suomessa esihenkilöille

järjestettiin jokavuotinen esihenkilöpäivä, jossa kommunikoitiin

Ponssen uudistetut johtamisen periaatteet, joiden viestintä

jatkuu vuoden 2025 aikana.

Vuonna 2024 Suomessa käyttöönotettiin esihenkilöille suun-

nattu työkykyjohtamisen oppimispolku.

Samalla aloitettiin kaksi globaalia ylemmän johdon koulutus-

ohjelmaa Aalto Executive Education and Professional Deve-

lopmentin tuella. Ensimmäinen koulutusohjelma kohdennettiin

Ponssen laajennetulle johtoryhmälle ja toinen 40 esihenkilölle eri

maista ja toiminnoista. Molemmat koulutusohjelmat keskittyvät

johtamisen kehittämiseen ja tukevat myös uuden toimintamallin

eteenpäinviemistä.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

Työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus

Työntekijöiden vapaaehtoista vaihtuvuutta seurataan 12 kuu-

kauden jatkuvasti päivittyvällä mittarilla. Tavoiteasetantaa on

nostettu vuoden 2024 lopussa viidestä prosentista seitsemään

prosenttiin vastaamaan paremmin toimialan ja markkinoiden

keskiarvoa. Hyvillä johtamiskäytännöillä ja laadukkaalla lähijohta-

misella halutaan sitouttaa henkilöstö Ponsseen pitkäaikaisesti.

Vapaaehtoinen vaihtuvuus vaihtelee maittain ja heijastaa pai-

kallisten työmarkkinatrendien vaikutuksia työvoiman kysyntään

ja saatavuuteen. Vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen ei ole kohdis-

tettu erillisiä toimenpiteitä, vaan kaikki henkilöstöön ja johtami-

seen liittyvät kehitystoimet edistävät työntekijäkokemusta ja

sitoutumista.

Toimintaperiaatteet

Ponsse noudattaa toiminnassaan aina sen maan lainsäädäntöä

ja määräyksiä, jossa toimitaan. Ponssen liiketoimintaa ohjaavat

lainsäädännön ohella eettinen toimintaohje, arvot sekä politiikat

ja toimintaohjeet. Ponssen hallitus hyväksyy ja johtoryhmä käsit-

telee kaikki keskeiset Ponssen toimintaa ohjaavat politiikat ja oh-

jeet. Keskeiset politiikat päivitetään ja hyväksytään säännöllisesti

ja ne koskevat yhtiön kaikkia työntekijöitä ja toimintoja globaalisti.

Henkilöstöön ja turvallisuuteen liittyvistä ohjeista ja politiikoista

vastaa Ponssen People, Culture & Safety -organisaatio.

Ponsse varmistaa yhtenäiset vastuullisuuskäytännöt yhtiön

arvojen, eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) ja strategian

tuella koko konsernissa. Eettisen toimintaohjeen periaatteet

ovat yhdenmukaisia ihmisoikeuspoliittisten sitoumusten kanssa.

Ponsse ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä eikä muita pakkotyön

muotoja missään olosuhteissa. Eettiset toimintaohjeet koskevat

kaikkia Ponsse-konsernissa työskenteleviä henkilöitä kaikissa

yhtiön toimintamaissa sekä soveltuvin osin Ponsseen keskei-

sesti liittyviä sen ulkopuolisia ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä heidän

toimiessaan Ponssen kanssa tai Ponssen puolesta. Ponssen

eettisestä toimintaohjeesta on kerrottu tarkemmin osiossa G1-

Liiketoiminnan harjoittaminen.

Eettisellä toimintaohjeella ja sisäisellä tasa-arvo- ja yhden-

vertaisuusuussuunnitelmalla varmistetaan yhdenvertainen ja

syrjimätön yrityskulttuuri, joka edistää henkilöstön hyvinvointia

ja työntekijäkokemusta, vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja

auttaa osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Suomessa käyttöön

otettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kuvaa ta-

sa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilannetta Ponssella ja sisältää

toimenpiteet niiden edistämiseksi. Tavoitteena on tasa-arvoinen

työyhteisö, jossa ei hyväksytä syrjintää, häirintää tai epäasiallista

kohtelua. Syrjintää ennaltaehkäistään työntekijöiden riittävällä

perehdytyksellä, viestimällä Ponssen arvoista ja pelisäännöis-

tä, esihenkilöiden koulutuksella sekä noudattamalla sovittuja

toimintatapoja. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, jolle

on luotava yhtäläiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet.

Tunnistettuja vaikutuksia edistetään eettisillä periaatteilla ja

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla.

Vuonna 2024 Ponssella otettiin käyttöön uusi työterveys- ja

turvallisuuspolitiikka. Sen tavoitteena on kuvata periaatteet, joilla

täytetään Ponssen turvallisuussitoumukset ja selkeyttää jokaisen

ponsselaisen ymmärrystä omista työterveys- ja turvallisuusvas-

tuistaan. Työterveys- ja turvallisuuspolitiikan mukaisesti Ponsse

on sitoutunut globaalisti estämään tapaturmat ja ammattitau-

dit, kehittämään turvallisuustyötä, ylläpitämään työterveyden

ja työturvallisuuden hallintajärjestelmää sekä suunnittelemaan

tuotteita, jotka ovat turvallisia valmistaa, huoltaa ja käyttää.

Politiikka edellyttää myös jakamaan avoimesti tietoa työterveys-

ja turvallisuustuloksista ja parhaista käytännöistä. Se edistää

työturvallisuuteen liittyviä positiivia vaikutuksia ja taloudellisia

mahdollisuuksia sekä lieventää taloudellisia riskejä.

Tuoteturvallisuus on olennainen ja tärkeä osa Ponssen liiketoi-

mintaa. Vuonna 2024 käyttöönotetun tuoteturvallisuuspolitiikan

tavoitteena on varmistaa, että Ponssen tuotteet ovat turvallisia

käyttää koko elinkaarensa ajan, eivätkä ne vaaranna käyttäjien,

huoltohenkilöstön, työntekijöiden tai ympäristön turvallisuutta tai

terveyttä. Politiikan toimeenpano ja sen mukainen toiminta auttaa

ehkäisemään tapaturmia sekä parantamaan asiakastyytyväisyyttä

ja Ponssen tuotteiden turvallisuutta. Politiikan noudattaminen

auttaa myös vähentämään vahinkojen määrää ja odottamattomia

toimintakatkoksia suojaten yhtiön taloudellista tulosta.

Ponssen tietoturvapolitiikka varmistaa, että tietoturvan ja

-suojan vaatimustenmukaisuutta noudatetaan. Tietosuoja on koko

tiedon elinkaaren ajan varmistettu määritellyillä prosesseilla ja

toimintatavoilla.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen Ponssella

Ponsse on sitoutunut varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioitta-

misen koko konsernissa ja kaikissa toiminnoissa. Ihmisoikeusvas-

tuutyö pohjautuu OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityk-

sille sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin

periaatteisiin ja lainsäädännön noudattamiseen. YK:n ohjaavien

periaatteiden mukaisesti Ponsse on sitoutunut kunnioittamaan

ja tukemaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia

toimintapaikasta riippumatta, mukaan lukien työelämän oikeuksia.

Ponssen arvoketjussa huomioidaan ihmisoikeudet niihin liitty-

vää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Yhtiö on sitoutunut estä-

mään ennakolta negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ja puuttumaan

tietoon tuleviin ihmisoikeuksien heikennyksiin.

Ponsse on sitoutunut kaikkia ihmisoikeuksia läpileikkaaviin

tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin kaikissa tilan-

teissa. Tämä tarkoittaa ihmisten yhdenvertaista ja syrjimätöntä

kohtelua riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan

KESTÄVYYSRAPORTTI

kuten sukupuolesta, etnisestä taustasta, alkuperäiskansa- tai

vähemmistöstatuksesta, kielestä, uskonnosta, iästä, seksuaali-

sesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Ponssella ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta (Human

Rights Due Diligence, HRDD) koskeva prosessi on selvitetty ja

kuvattu ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla vuoden

2023 lopulla. Prosessiin osallistettiin myös Ponssen asiantun-

tijoita. Pohjatyönä arvioitiin Ponssen toiminnan ihmisoikeusvai-

kutuksia ja -riskejä sekä täsmennettiin arvoketjun keskeisimpiä

ihmisoikeusteemoja ja -normeja (Human Rights Impact As-

sessment, HRIA). Vaikutusarvioinnin tuloksena täsmennettiin

Ponssen ihmisoikeusvastuun sisäisiä prosesseja, seurantaa ja

viestintää sekä arvioitiin kehityskohteita huomioiden yrityksen ih-

misoikeusvastuun neljä keskeistä ihmisryhmää: 1) oma työyhtei-

sö, 2) asiakkaat ja loppukäyttäjät, 3) hankintaketjujen työntekijät

sekä 4) lähialueiden ja -yhteisöjen ihmiset.

Ihmisoikeusvaikutusarvioinnin mukaisesti Ponssen tulee

kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeusvastuun toteutumiseen

omassa työyhteisössään. Ponssen on varmistettava prosesseis-

sa ja käytännöissä ihmisoikeusvaikutusten hallinta ja kiinnitet-

tävä huomiota erityisesti työntekijöiden, mukaan lukien nuorten

työntekijöiden tai harjoittelijoiden, terveyden ja turvallisuuden

suojaamiseen. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella

Ponssen turvallisuustiimi tarkensi ohjeistusta nuoriin työntekijöi-

hin kohdistuvista riskeistä ja heille sopivista tehtävistä. Muihin

arvioinnissa esille nousseisiin huomioihin, kuten monimuotoisuu-

den, yhdenvertaisuuden ja osallistavuuden edistämiseen, tullaan

tekemään toimenpiteitä vuoden 2025 aikana.

Yhteydenpito oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa

Ponsselle on tärkeää, että työntekijöiden edustajien kautta

saadaan työntekijöiden näkemys omaan työvoimaan liittyvistä

toimintatavoista ja prosesseista. Yhteistyötä työntekijöiden

edustajien kanssa tehdään aktiivisesti maissa, joissa edustuksel-

lisuus on osa paikallista toimintaa. Paikallisia lakeja ja työehto-

sopimuksia seurataan ajantasaisesti. Kaikissa toimintamaissa

henkilöstöltä kerätään palautetta vuosittaisten Pulse-henkilöstö-

kyselyiden ja suosittelumittausten kautta (eNPS).

Konsernitason hallintoedustuksesta on sovittu luottamus-

henkilöiden kanssa vuonna 2023. Konsernin yhteistyöjohto-

ryhmässä ovat mukana kaikkien Ponsse Oyj:n ja Epec Oy:n

henkilöstöryhmien edustajat. Yhteistyöjohtoryhmä kokoontuu

kvartaaleittain käsittelemään niitä henkilöstöön vaikuttavia

asioita, joista työntekijöiden edustajien tulee olla tietoisia ja joihin

heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Konsernin johtoryhmästä ovat

mukana säännöllisesti toimitusjohtaja, talousjohtaja, henkilöstö-

johtaja, operaatioiden johtaja ja myynnin johtaja. Muut johtoryh-

män jäsenet tai asiantuntijat kutsutaan mukaan tarvittaessa.

Konsernin yhteistyöjohtoryhmässä on käsitelty myös eettinen

toimintaohje ja ihmisoikeussitoumus sekä Ponsse Oyj:n tasa-ar-

vo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Henkilöstöjohtaja vastaa

yhteistyöjohtoryhmän valmistelusta ja sopii yhdessä edustajien

kanssa tiedotettavat asiat.

Suomessa toimii työsuojelutoimikunnan lisäksi säännöllisesti

kokoontuva jatkuvan vuoropuhelun ryhmä, joka kokoontuu 11

kertaa vuodessa luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuu-

tettujen, People Partnereiden, turvallisuusasiantuntijoiden ja

operatiivisten toimintojen edustajien kanssa. Ryhmässä käydään

aktiivista keskustelua päivittäisistä henkilöstöön ja työturvallisuu-

teen liittyvistä asioista. Työsuojelutoimikunnan ja jatkuvan vuoro-

puhelun kokoontumisista vastaa Ponssen People & Safety -tiimi.

Maaorganisaatioissa Suomen ulkopuolella toimitaan aktiivisessa

ja avoimessa keskusteluyhteydessä henkilöstön ja henkilöstön

edustajien kanssa, mikäli maassa on henkilöstöedustus.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Ponsse pyrkii lieventämään omaan työvoimaan liittyviä negatii-

visia vaikutuksia yhtiön arvojen ja yhteisesti sovittujen toimin-

taperiaatteiden avulla. Ponsse seuraa ja kehittää jatkuvasti

työturvallisuutta, kouluttaa työntekijöitä sekä tukee esihenkilö- ja

johtamistyötä.

Ponssen eettisiä toimintatapoja tukee eettinen ilmoitus-

kanava (whistleblowing), joka antaa mahdollisuuden ilmoittaa

Ponsseen ja Ponssen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäi-

lyistä. Whistleblowing-kanava on kuvattu osana yhtiön eettistä

toimintaohjetta. Jokaisen ponsselaisen tulee suorittaa eettistä

toimintaohjetta koskeva koulutus.

Kun ponsselaisilla tai sidosryhmillä herää huoli eettisestä

toimintaohjeesta tai lain vastaisesta toiminnasta, siitä tulee

ilmoittaa yhtiölle. Ponsse rohkaisee työntekijöitä ilmoittamaan

huolenaiheista tai rikkomuksista ensisijaisesti lähimmälle

esihenkilölle, henkilöstöhallintoon tai yhtiön johdolle. Tarvittaes-

sa ilmoituksen voi myös tehdä anonyymisti Ponssen eettiseen

ilmoituskanavaan (whistleblowing), jota ulkopuolinen palvelun-

tarjoaja ylläpitää Ponssen verkkosivuilla yhdeksällä eri kielellä.

Ilmoituskanava on avoin myös Ponssen ulkoisille sidosryhmille.

Eettisen ilmoituskanavan ilmoitusten käsittelystä ja toimenpiteis-

tä väärinkäytösten ilmoittajien suojelemiseksi on kerrottu lisää

osiossa G1- Liiketoiminnan harjoittaminen.

Jokainen ponsselainen pystyy tekemään turvallisuushavainto-

ja yhtiön raportointijärjestelmään tai paikallisesti sovitulla tavalla.

Turvallisuushavaintojen raportointia on tuettu koulutuksen ja

viestinnän keinoin esimerkiksi toimitusjohtajan katsauksissa.

Turvallisuushavainnot ovat auttaneet tunnistamaan parantamis-

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

ta vaativia kohteita, toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja pie-

nentämään turvallisuusriskejä. Turvallisuushavaintoja käsitellään

säännöllisesti vastuutiimien toimesta ja korjaustoimenpiteiden

etenemistä seurataan.

Toimenpiteet

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työyhteisö

Yhdenvertainen ja syrjimätön yrityskulttuuri edistää henkilöstön

hyvinvointia ja työntekijäkokemusta, vähentää vaihtuvuutta ja

auttaa osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Ponssella halutaan

vahvistaa työyhteisön moninaisuutta ja siksi huomiota kiinnite-

tään yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumiseen.

Ponssen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään

yhtiön henkilöstöryhmässä vuosittain.

Ponssella ylläpidetään avointa keskustelukulttuuria ja henki-

löstölle tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta henkilöstöky-

selyiden kautta. Pulse-henkilöstökyselyssä mitataan henkilöstön

kokemusta myös yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Vuoden

2024 kyselyssä 69 prosenttia ponsselaisista koki tasa-arvon ja

yhdenvertaisuuden toteutuvan Ponssella hyvin tai erinomaisesti.

Ponssen tasa-arvoista ja yhdenvertaista työyhteisöä tukevat

arvojen mukainen toiminta, yhteiset toimintaperiaatteet, laa-

dukas esihenkilötyö yhdistettynä vahvaan yrityskulttuuriin sekä

avoimen keskustelukulttuurin ylläpitäminen.

Ponssella työn ja perhe-elämän yhteensovittamista helpote-

taan joustavilla työaikajärjestelyillä ja myönteisellä suhtautumi-

sella perhevapaiden käyttöön.

Johtamistyö ja työntekijöiden koulutus

Ponsse seuraa johtamisen ja esihenkilötyön laatua vuosittain

johtajuusarvioinnilla. Kyselyn tuloksia käytetään johtamisohjel-

mien ja -tuen kehittämisessä sekä luomaan näkökulmia esihen-

kilöiden yksilölliseen kehittymiseen. Johtajuusarviointikysely lä-

hetetään jokaiselle ponsselaiselle ja heitä pyydetään arvioimaan

omaa esihenkilöään. Arvioinnin tulosten pohjalta suunnitellaan

tarvittavia henkilökohtaisia kehitystoimenpiteitä osana kehitys-

keskusteluprosesseja.

Ponssen johtamisen periaatteet päivitettiin vuonna 2024

ja niiden pohjalta tullaan kehittämään Ponssen esihenkilötyön

koulutuksia.

Ponsse mahdollistaa työntekijän ja esihenkilön välillä kehitys-

keskustelut kaksi kertaa vuodessa ja kannustaa avoimeen vuoro-

puheluun esihenkilön ja työntekijän välillä. Ponsse tulee jatkossa

seuraamaan keskusteluiden toteutumista henkilöstöhallintajär-

jestelmässä erityisesti toimistotyötä tekevän henkilöstön osalta.

Vuoden 2025 aikana tullaan tarkentamaan kehityskeskustelui-

den sisältöä, ohjeistusta ja koulutusta.

Työturvallisuuden edistäminen

Ponssella on sertifioitu työterveyden ja -turvallisuuden ISO 45001

-johtamisjärjestelmä Suomen toiminnoissa Epec Oy:ssä sekä

Chilen ja Uruguayn maaorganisaatiossa. Turvallisuuden toiminta-

periaatteiden toteutumisesta vastaa Ponssen toimitusjohtaja

ja työturvallisuus on aktiivisesti osana Ponssen johtoryhmän ja

johdon työskentelyä.

Psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta edistetään aktiivisella

kehitystyöllä, muun muassa arvioimalla psyykkisen ja fyysisen

turvallisuuden riskejä ja toteuttamalla korjaavia toimenpiteitä.

Lisäksi Ponssella on laadittu maakohtaisia ohjeistuksia kiusaami-

sen ja häirinnän estämiseksi. Panostukset psyykkiseen ja fyysiseen

turvallisuuteen parantavat työoloja ja työhyvinvointia, ja samalla

edistävät työntekijöiden tehokkuutta ja Ponssen taloudellista suori-

tuskykyä.

Ponsse on sitoutunut nolla tapaturmaa ja ammattitautia

-tavoitteeseen. Tavoitetta ei ole vielä saavutettu, mutta työtä

tavoitteen eteen tehdään aktiivisesti. Sattuneet tapaturmat

tutkitaan, tutkinnasta saadut opit kommunikoidaan henkilöstölle

ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä vastaavien tapaturmien

ehkäisemiseksi.

Ponssen koko henkilöstö on työterveystarkastusten piirissä

kunkin maan lainsäädäntövaatimusten mukaisesti. Työterveys-

huollon asiantuntemusta hyödynnetään henkilöstön työterveyden

kehittymisen seurannassa ja varhaisessa vaiheessa tarvittavien

korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa, jotta henkilöstön työ-

kykyä voidaan ylläpitää.

Ponsse-huoltopalveluverkostoa auditoidaan säännöllisesti

Ponssen sisäisen auditointiohjelman ESW:n (Effectice and Safe

Workshop) mukaisesti. Auditointiohjelman turvallisuusosio

sisältää muun muassa turvallisuuskoulutukset, hätätilanteisiin

varautumisen, turvallisuuden mittarit, turvallisuushavainnot ja

-kävelyt sekä tapaturmatutkinnan osa-alueet. Auditointipoikkeamat

raportoidaan ja niiden vaatimia korjaavia toimenpiteitä seurataan

globaalisti.

Ponssen Vieremän tehdasta, Epec Oy:tä sekä Chilen ja Uru-

guayn maaorganisaatioita auditoidaan ISO-johtamisjärjestelmän

vaatimusten mukaisesti. Auditointeja toteutetaan vuosittain.

Hyvin toteutetuilla uusien työntekijöiden turvallisuuskoulutuksilla

varmistetaan työvoiman työkyky ja työhyvinvointi. Työturvallisuus-

koulutuksia kehitetään jatkuvasti ja koulutusten toteutumista

seurataan globaalisti.

Ponssella halutaan tarjota nuorille työntekijöille harjoittelumah-

dollisuuksia. Yhtiössä arvioidaan aina erikseen ne tehtävät, joihin

nuoria työntekijöitä voidaan sijoittaa ja varmistetaan, että maakoh-

taiset, lakisääteiset näkökulmat tulevat huomioiduiksi.

Ponssen toimintaan liittyy työterveys- ja turvallisuusriskien

lisäksi tuoteturvallisuusriskejä, joiden hallitsemiseksi on vuonna

KESTÄVYYSRAPORTTI

2024 otettu käyttöön tuoteturvallisuuspolitiikka. Tuoteturvalli-

suuspolitiikasta kerrotaan osiossa S4 - Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät.

Ponssella lähestytään työturvallisuutta rakentavassa henges-

sä. Kehityskohteet tunnistetaan, niistä puhutaan avoimesti, ja

etsitään yhdessä parhaat mahdolliset tavat hallita riskejä jatkos-

sa paremmin. Ketään ei rangaista kehityskohteiden tai mahdol-

listen puutteiden esille tuomisesta. Osana Ponssen arvoja ovat

avoimuus, toisista välittäminen ja keskusteleminen.

Panostukset työturvallisuuteen ja koulutuksiin lisäävät kustan-

nuksia, mutta samanaikaisesti vähentävät sairauspoissaoloista,

tapaturmista tai henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuvia kustan-

nuksia. Henkilöstön sairaus- ja työkyvyttömyydestä johtuvien

poissaolojen kustannuksiin pyritään vaikuttamaan korvaavan

työn käytännöllä, mikäli paikallinen lainsäädäntö sen sallii.

Työnantajakuva ja henkilöstön sitoutuneisuus

Suomessa Ponssen vahva maine ja hyvä työnantajamielikuva

helpottavat työvoiman saatavuutta ja Ponssen houkuttelevuutta.

Monissa muissa maissa Ponsse on tunnettu hyvästä mainees-

taan lähiyhteisössään, mutta laajemmalla alueella tunnettuus

on heikompi kuin Suomessa. Aktiivinen yhteistyö lähiyhteisön ja

oppilaitosten kanssa auttaa työnantajamielikuvan luomisessa

ja työvoiman houkuttelevuuden varmistamisessa. Ponssella on

pitkiä työsuhteita ja vapaaehtoinen vaihtuvuus on globaalisti

tarkasteltuna hyvin hallinnassa. Tämä kertoo henkilöstön sitou-

tumisesta Ponsseen.

Työnantajamielikuvaa edistetään yhteistyössä viestinnän

kanssa erilaisilla artikkeleilla ja muulla viestinnällä rekrytoin-

ti-ilmoitusten lisäksi. Tietyissä työtehtävissä joustavat lähi- ja

etätyön yhdistämismahdollisuudet helpottavat työvoiman

saatavuutta.

Ponsse tekee oppilaitosyhteistyötä niin yliopisto-, ammatti-

korkeakoulu- kuin ammatillisessakin koulutuksessa. Ammatillista

osaamista koulutetaan myös Ponssen omissa toimitiloissa

Suomessa Ylä-Savon ammattiopiston Ponsse Polku -koulutus-

ohjelmassa. Ohjelmassa on koulutettu asentajia ja hitsaajia jo

yli kymmenen vuoden ajan, ja se on ollut Ponsselle merkittävä

rekrytointikanava. Vuonna 2023 aloitettiin Ponsse Pro -koulu-

tusohjelma Riverian Valtimon kampuksen kanssa. Ohjelmassa

jatkokoulutetaan asentajista metsäkonehuollon ammattilaisia,

jotka työllistyvät Ponssen eri huoltopalvelukeskuksiin.

Korkeakouluista Ponssella on Suomessa opiskelijaohjelmat

Tampereen yliopiston ja Savonia Ammattikorkeakoulun kans-

sa. Tampereen yliopiston Student Deal -ohjelma on suunnattu

automaatiotekniikan maisterivaiheen opiskelijoille, ja Savonia

Ammattikorkeakoulun Digital Professional -ohjelman kohderyh-

mänä ovat ohjelmistokehityksen opiskelijat. Myös Ponssen maa-

organisaatioissa on paikallista oppilaitosyhteistyötä. Tavoitteena

on tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja, lopputyöaiheita sekä

-paikkoja sekä mahdollisuus kiinnittyä työelämään jo opintojen

aikana suorittamalla osa opinnoista työssä oppimalla.

Ponssen työnantajamielikuvaa tuki yhtiölle vuonna 2024

toistamiseen myönnetty mainepalkinto Luottamus&Maine-tut-

kimuksessa, jossa yksityissijoittajat arvioivat Ponssen Suomen

hyvämaineisimmaksi yhtiöksi.

Mittarit

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ

Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

Miehet 1 773

Naiset 225

Muut 0

Ei ilmoitettu 1

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 1 999

2024 Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä 225 1773 0 1 1 999

Vakinaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 216 1748 0 1 1965

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 9 25 0 0 34

Vaihtelevalla työajalla työsken televien määrä 0 0 0 0 0

TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ MAISSA, JOISSA YLI 10 PROSENTTIA KOKONAISHENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ

Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)

Suomi 1 150

Brasilia 446

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN

2024 Eurooppa Etelä- Amerikka Pohjois- Amerikka Aasia Yhteensä

Työsuhteisten työn tekijöiden määrä 1 318 580 77 24 1 999

Vakinaisten työ suhteisten työn tekijöiden määrä 1 287 578 77 23 1 965

Määräaikaisten työsuhteisten työn tekijöiden määrä 31 2 0 1 34

Vaihtelevalla työ ajalla työsken televien määrä 0 0 0 0 0

TYÖNTEKIJÖIDEN JAKAUTUMINEN IKÄRYHMITTÄIN

Ikäryhmä Henkilöt

Alle 30-vuotiaat 391

30–50-vuotiaat 1 199

Yli 50-vuotiaat 409

LÄHTENEIDEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA VAIHTUVUUS

Lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä raportointikaudella 380

Vaihtuvuus, % 19,01 %

KOKONAISANSION SUHDE

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuosipalkkojen mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö) 14,08

JOHTORYHMÄN SUKUPUOLIJAKAUMA

Sukupuoli Henkilömäärä Henkilömäärä, %

Miehet 7 78 %

Naiset 2 22 %

HALLITUKSEN SUKUPUOLIJAKAUMA

Sukupuoli Henkilömäärä Henkilömäärä, %

Miehet 5 71 %

Naiset 2 29 %

NAISTEN JA MIESTEN VÄLINEN PALKKAERO

Maat Suhdeluku

Brasilia 117 %

Kiina 132 %

Suomi 102 %

Yhdysvallat 108 %

TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUIDEN KATTAVUUS JA TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU

Henkilöstömäärä

Työehto sopimuksen

piirissä olevat työntekijät

Ei työehto sopimusta

tai tyhjä arvo Työsopimuksen piirissä, %

1 999 1 819 180 91,0 %

Henkilöstömäärä (Suomi) Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät Työsopimuksen piirissä olevien %-osuus

1 150 1 133 98,52 %

Henkilöstömäärä (Brasilia) Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät Työsopimuksen piirissä olevien %-osuus

446 446 100 %

Henkilöstömäärä (Suomi) Työntekijöiden edustajien piirissä olevat työntekijät Työntekijöiden edustajien piirissä, %

1 150 1 133 98,52 %

KESTÄVYYSRAPORTTI

Työehtosopimus neuvottelujen kattavuus Työmarkkina osapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste:

Työsuhteiset työntekijät

– ETA-alue

Työsuhteiset työntekijät

– muu kuin ETA-alue

Edustus työpaikalla

(vain ETA-alue)

0–19 %

20–39 %

40–59 %

60–79 %

80–100 % Suomi Brasilia Suomi

RIITTÄVÄ PALKKA

Kaikille Ponssen työsuhteisille työntekijöille maksetaan elämi-

seen riittävä palkka. Elämiseen riittävän palkan indikaattorit on

laskettu vertaamalla henkilöiden palkkoja joko saatavilla olevaan

markkinadataan kyseisen alueen elämiseen riittävästä palkasta

tai paikallisesti määriteltyyn tai sovellettuun riittävän palkan

tasoon.

ETA-maiden ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta vertai-

lun pohjana on käytetty sovellettavaa työehtosopimusta niissä

maissa, joissa työehtosopimusta sovelletaan. Mikäli työehto-

sopimusta ei sovelleta, vertailun pohjana on käytetty verrokki-

ryhmien palkkatasoja tai maalle mahdollisesti julkaistua riittävän

palkan tietoa. Riittävä palkka on raportoitu 31.12.2024

tilanteesta.

PERHEVAPAAT

Kaikki Ponssen työsuhteiset työntekijät ovat globaalisti oikeutet-

tuja perhevapaaseen.

TYÖTERVEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄN PIIRIIN KUULUVA HENKILÖSTÖ

Henkilömäärä %-osuus henkilöstöstä

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö 1 285 64 %

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Oma henkilöstö 2024 2023

Työtapaturmat 58 50

TRIF 15,6 23,1

Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat 43 42

LTIF 11,5 10,4

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat 0 0

Ammattitaudit 0 NA

Kuolemaan johtaneet ammattitaudit 0 NA

SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSET

2024 2023

Syrjintä- ja häirintätapausten kokonaismäärä 0 3

Syrjintä- ja häirintätapauksista ei ole maksettu sakkoja tai kor-

vauksia raportointivuonna. Vakavia ihmisoikeustapauksia, kuten

pakkotyötä, ihmiskauppaa tai lapsityövoimaa ei ole raportoitu,

eikä näihin liittyen ole maksettu sakkoja tai korvauksia raportoin-

tivuonna.

Oman työvoiman työperäisten tapausten ja valitusten sekä

vakavien ihmisoikeusvaikutusten ja -tapausten osalta ei ole mak-

settu sakkoja tai korvauksia raportointikaudella.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

Oman työvoiman mittareissa on huomioitu koko Ponsse-konsernin henkilös-

tö, pois lukien harjoittelijat. Mittareita koskevat luvut on ilmoitettu raportoin-

tikauden lopun (31.12.2024) tilanteesta. Työsuhteisten työntekijöiden mää-

rään liittyvät luvut sisältävät kaikki aktiivisessa työsuhteessa olevat henkilöt.

Kestävyysraportoinnin henkilöstömäärä eroaa tilinpäätöksessä esitetystä

henkilöstömäärästä, joka on ilmoitettu raportointivuoden keskiarvona.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain on raportoitu niiden maiden

osalta, jossa henkilöstön määrä ylittää 10 prosenttia kokonaishenkilöstön

määrästä. Maakohtaisten tietojen laskennassa on käytetty kunkin maan

kansallisten lakien mukaisia määritelmiä.

Ponssen työntekijöille solmituille määräaikaisille työsopimuksille on lainsää

dännöllinen peruste.

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuusluvussa on huomioitu kaikki työsuh

teiset työntekijät, jotka ovat lähteneet raportointivuoden aikana yhtiöstä

vapaaehtoisesti, irtisanottu, jääneet eläkkeelle tai menehtyneet työsuhteen

voimassaollessa. Luvun jakajana on käytetty Ponssen aktiivisessa työsuh

teessa olevaa henkilöstömäärää, pois lukien harjoittelijat.

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosent

tiosuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä pois lukien harjoittelijat, on las-

kettu seuraavasti: työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työsuhteiset työn tekijät

/ henkilöstön kokonaismäärä x 100. Henkilömäärät ja tieto työehtosopi

muksen piirissä olevista työntekijöistä on ilmoitettu raportointikauden lopun

31.12.2024 tilanteesta.

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosent

tiosuus on ilmoitettu kaikista työsuhteisista työntekijöistä Ponsse Oyj:ssä ja

Epec Oy:ssä. ETA-alueella vain Suomessa on vähintään kymmenen prosent

tia yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä. ETA-alueen

ulkopuolella vain Brasiliassa on vähintään kymmenen prosenttia yrityksen

työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

Kokonaispalkitsemisen luvut on raportoitu 31.12.2024 aktiivisessa työsuh

teessa olevasta henkilöstöstä. Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde

on laskettu vertaamalla naisten palkkojen keskiarvoa miesten palkkojen

keskiarvoihin. Suhdelukua ei ole esitetty niiden maiden osalta, joissa työsken

telee vähemmän kuin viisi naista tai joissa molemmat sukupuolet eivät ole

edustettuina.

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuista kokonaisansiota vuotuisten kokonai

sansioiden mediaaniin verrattaessa on laskennassa käytetty 31.12.2024

työsuhteessa olevien henkilöiden vuosipalkkoja. Vertailtavasta koko henki

löstön mediaanista on poistettu korkeimmin palkatun henkilön palkka. Koko

henkilöstön mediaanilaskennassa ei ole huomioitu palkkioita, sillä raportoin

tivuonna tietoa ei ole luotettavasti saatavilla. Ponssella tullaan kehittämään

vuonna 2025 raportointijärjestelmää palkkioiden dokumentoinnin osalta.

Myös korkeimmin palkatun henkilön vuotuisessa ansiossa on huomioitu

henkilön peruspalkka ilman palkkioita, jolloin laskennassa käytettävät luvut

ovat vertailukelpoisia keskenään. Valuuttamuunnos euromääräistä vertailua

varten on tehty 10.1.2025 päivän kurssilla.

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluva henkilös

tö käsittää ISO 45001 -johtamisjärjestelmän alaisten konserniyhtiöiden eli

emoyhtiö Ponsse Oyj:n, Epec Oy:n sekä Chilen ja Uruguayn maaorganisaatioi

den henkilöstömäärät.

Terveys- ja turvallisuustiedoissa on ilmoitettu koko raportointivuoden

työtapaturmat. Ammattitautien osalta raportointi- ja seurantakausi on koko

raportointivuosi.

Tapaturmataajuudet laskemme miljoonaa työtuntia kohti. Tapaturmataa

juuksien laskennassa käytämme todellisia työtunteja lukuun ottamatta

pienimpiä maaorganisaatioita, joissa ei ole työtuntien raportointijärjestelmä

käytössä. Näiden merkitys laskennassa on hyvin vähäinen. LTIF-laskennassa

huomioidaan kaikki poissaoloa (tapaturmaa seuraava työpäivä) aiheutta

neet tapaturmat. TRIF-laskennassa huomioidaan poissaoloon johtaneiden

tapaturmien lisäksi kaikki lääketieteellistä hoitoa vaatineet tapaturmat sekä

ammattitaudit. Tapaturmat, joista on aiheutunut itsehoitoa vaatinut vamma,

on jätetty pois tämän vuoden TRI-laskennasta, sillä tavoitteena on madaltaa

vähäisten tapaturmien ilmoituskynnystä. Työmatkalla sattuneita tapaturmia

ei myöskään lueta mukaan tilastoihin, mutta ne käsitellään kuten kussakin

maassa paikallisesti edellytetään.

Vertailukaudella 2023 on käytetty laskennassa teoreettisia työtunteja, toisin

sanoen laskennassa käytetyistä työtunneista ei ole vähennetty lomia tai

muita poissaoloja. Vertailukaudella TRI-laskennasta puuttuvat ammattitaudit,

joten luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Tapaturmatilastoissa on mukana vain Ponssen oma henkilöstö.

Syrjintä- ja häirintätapauksen lukumäärä perustuu raportointivuonna

yhtiön eettiseen ilmoituskanavaan (whistleblowing) tehtyihin ilmoituksiin.

Tiedossamme ei ole, että Ponsseen liittyviä syrjintä- tai häirintätapauksia

olisi ilmoitettu OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille

yhteyspisteille.

Mittareita ei ole validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

KESTÄVYYSRAPORTTI

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Metsäkoneen käyttäjien työturvallisuuteen

ja työn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa

esimerkiksi parantamalla työergonomiaa ja

huoltosiltoja koneen ympärillä. (T)

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneiden automaatioon, turvallisuuteen, ergonomiaan

ja digitalisaatioon liittyvä teknologian kehitys

• Kuljettajan työtä tukevat Active-tuotteet, kuten metsäkoneiden

sähkökäyttöiset käsinojat ja ohjaamon vaimennusjärjestelmä.

• Tuoteturvallisuuden jatkuva parantaminen

• Tuoteturvallisuuspolitiikka otettiin käyttöön 2024.

• Metsäkoneiden kehitys asiakaspalautteet huomioiden

• Sidosryhmäyhteistyö, kuten asiakasseminaarit

Metsäkonekoulutuksilla parannetaan turval-

lista ja vastuullista koneen käyttöä. (T)

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Jokaiseen uuteen metsäkoneeseen sisältyy koneen luovutus- ja

käyttökoulutus, jotka edistävät metsäkoneen turvallista käyttöä.

• Ponsse tarjoaa asiakkalle räätälöityjä koulutuksia,

kuten esihenkilö- ja kuljettajakoulutusta.

• Jokaisen uuden metsäkoneen mukana käyttöohjeet

• Metsäkoneen käyttöohjeet saatavilla myös

mobiilisovelluksena (PONSSE Active manual)

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle

soveltuvia tuoteratkaisuja sekä kuljettajatyö-

tä avustavia ratkaisuja, jotka tukevat kuljet-

tajien vastuullista työskentelyä parantaen

tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Metsäkoneissa on Opti-tietojärjestelmä, joka

mahdollistaa karttaohjelmien käytön.

• Digitaaliset palvelut tukevat kuljettajan päätöksentekoa.

• Aktiivinen tuotekehitys kehittää aktiivisesti metsäkoneiden ominaisuuksia.

Uudet, vastuulliset innovaatiot luovat arvoa

yhteiskuntaan ja Ponsselle uusia liiketoiminta-

mahdollisuuksia.

Koko arvoketju • Aktiivinen tuotekehitys asiakastarpeet huomioiden

• Vastuullisuutta korostavat innovaatiot, kuten sähköinen

kuormatraktorikonsepti ja ergonomiaa edistävät ratkaisut

• Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeansuuntaisen ja

tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

• Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

Taloudelliset riskit Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Metsäkoneilla tapahtuvat tapaturmat voivat

aiheuttaa Ponsselle kustannuksia ja maine-

haittaa.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Turvallisuusviestintä asiakkaille, mikäli tuotteessa tai

käyttöohjeessa huomataan vakavia puutteita.

• Metsäkoneiden suunnittelussa ja kehityksessä huomioidaan kansainväliset

ISO- standardit ja eurooppalaiset EN-standardit, jotka varmistavat

olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisen.

• Tuoteturvallisuuden jatkuva parantaminen

• Tuoteturvallisuuspolitiikka otettiin käyttöön 2024.

• Jokaiseen uuteen metsäkoneeseen sisältyy koneen luovutus- ja käyttökoulutus

sekä käyttöohjeet, jotka mahdollistavat metsäkoneen turvallisen käytön.

Muutokset kuluttajien käyttäytymisessä

voivat aiheuttaa kysyntävaihtelua ja vaikuttaa

tuotteiden hintatasoon.

Oma toiminta

ja arvoketjun

loppupää

• Aktiivinen tuotekehitys asiakastarpeet huomioiden

• Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeansuuntaisen ja

tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on tunnistettu osana yhtiön kaksoisolennai-

suusarviointia, joka on toteutettu osana konsernin riskienhallin-

taprosessia. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu

sivulla 47. Ponssen kuluttajia ja loppukäyttäjiä ovat metsäyhtiöt,

metsäkoneyrittäjät sekä koneen kuljettajat. Olemme tunnista-

neet, että kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvillä positiivisilla vaiku-

tuksilla on vaikutus taloudellisiin mahdollisuuksiin. Vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet -taulukossa on merkitty, onko tunnistettu

vaikutus todellinen (T) vai potentiaalinen (P).

Metsäkoneiden turvallisuuteen, ergonomiaan ja innovatiivisiin

tuoteratkaisuihin liittyvät vaikutukset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

perustuvat yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Ponssen

strategian tarkoituksena on luoda kestäviä ratkaisuja asiakkai-

demme ja ympäristön hyväksi. Yhtiön visiona on olla vastuulli-

sen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani. Kuluttajien ja

loppukäyttäjien vaikutuksia liiketoimintamalliin ja strategiaan

on kuvattu sivulla 46. Yhtiön strategia ja liiketoimintamalli, joilla

edistetään ihmisten hyvinvointia sekä turvallisia ja ergonomisia

koneita, edistävät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä positiivi-

sia vaikutuksia ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä auttavat

lieventämään negatiivisia vaikutuksia ja taloudellisia riskejä.

Kaksoisolennaisuusarvioinnin pohjalta ei ole tehty muutoksia

yhtiön stategiaan.

Ponssen vastuullisuusstrategian tavoitteiden mukaisesti

yhtiössä innovoidaan kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja

sekä edistetään ihmisten hyvinvointia. Tuote- ja palveluratkai-

sut mahdollistavat kestävän metsätalouden toteutumisen.

PONSSE-metsäkoneet on kehitetty käyttäjilleen mahdollisimman

turvallisiksi ja ergonomisiksi. Ponssen strategiassa kestävä kehi-

tys ja vastuullisuus nähdään tulevaisuuden menestystekijöinä ja

toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä.

Kestävyysriskejä arvioidaan vuosittain osana konsernin

riskienhallintaprosessia. Riskiarvioinnit kattavat myös kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin liittyviä riskejä.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

kestävyystavoitteet

Ponsse ei ole asettanut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä

mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita tavoitteita vuonna

2024, sillä nykytilan arviointi on vielä meneillään. Vuoden 2025

aikana yhtiössä tullaan kartoittamaan, voidaanko kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin liittyviä mitattavissa olevia ja tulossuuntautuneita

tavoitteita asettaa.

Vaikka mitattavissa olevia tavoitteita ei ole asetettu, Ponsse

kehittää aktiivisesti metsäkoneiden turvallisuutta ja ergonomiaa

yhteistyössä kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Toiminta-

periaatteet, kuten tuoteturvallisuuspolitiikka, tukevat toimien

tehokkuutta.

Toimintaperiaatteet

Ponssen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä toimintaperiaatteita

ohjaavat lainsäädännön ja yhtiön arvojen lisäksi Ponssen eettiset

toimintaohjeet, Code of Conduct ja Supplier Code of Conduct

sekä johtamisjärjestelmät, jotka on kuvattu tarkemmin osiossa

G1- Liiketoiminnan harjoittaminen. Tuoteturvallisuustyötä ohjaa

yhtiön hallituksen vuonna 2024 hyväksymä tuoteturvallisuus-

politiikka. Ponssen eettiset toimintaohjeet Code of Conduct

ja Supplier Code of Conduct ovat kuluttajien ja loppukäyttäjien

luettavissa Ponssen internet-sivuilta.

Ponsse kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuk-

sia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä perus-

asiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ponsse on sitoutunut noudat-

tamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille sekä

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.

Ponssen arvoketjussa huomioidaan ihmisoikeudet niihin liittyvää

huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Yhtiö on sitoutunut estämään

ennakolta negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ja puuttumaan

tietoon tuleviin ihmisoikeuksien heikennyksiin. Ihmisoikeussi-

toumuksista ja -vaikutusarvioinnista on kerrottu lisää osiossa S1-

Oma työvoima. Vuoden 2024 aikana Ponsselle ei ole raportoitu

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia.

Eettisen toimintaohjeen mukaisesti Ponssen tavoite on mini-

moida tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvät turvallisuuteen

ja terveyteen kohdistuvat riskit osana innovatiivisten tuotteiden ja

palveluiden kehittämistä. Ponsse edistää näitä tavoitteita tuote-

kehityksessä ja laadunvarmistusmenetelmillä, sekä kehittämällä

prosesseja ja ohjeita yhteistyökumppanien kanssa.

Tuoteturvallisuus on keskeinen osa koko Ponssen liiketoi-

mintaa sekä metsäkoneiden suunnittelua ja tuotekehitystä.

PONSSE-metsäkoneiden tuoteturvallisuudesta ja vaatimusten-

mukaisuudesta huolehditaan tuoteturvallisuustiimin johdolla.

Yhtiön tuoteturvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on

varmistaa, että Ponssen tuotteet ovat turvallisia käyttää koko

elinkaarensa ajan, eivätkä ne vaaranna käyttäjien, huoltohenki-

löstön, työntekijöiden tai ympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Politiikan toimeenpano ja noudattaminen auttavat ehkäisemään

tapaturmia, parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja tuotteiden

turvallisuutta. Lisäksi se vähentää vahinkojen määrää ja odotta-

mattomia toimintakatkoksia suojaten siten Ponssen taloudellista

tulosta.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Luottamus eri sidosryhmien kanssa perustuu avoimeen ja pitkä-

jänteiseen yhteistyöhön. Toimialan tarpeet kehittyvät jatkuvasti,

minkä vuoksi jatkuva vuoropuhelu metsäkoneyrittäjien, metsäyh-

tiöiden ja metsäkoneenkuljettajien kanssa on erityisen tärkeää.

Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeasuuntaisen

ja tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologia-

kehityksen. Ponsse pitää yhteyttä loppukäyttäjiin suoraan tai

valtuutettujen jälleenmyyjien kautta.

Ponsse kerää asiakaspalautetta päivittäisissä palvelutilan-

teissa, asiakkaiden kanssa tehtävissä tuotekehitysprojekteissa

ja asiakasseminaareissa, joita järjestettiin vuonna 2024 yhteen-

sä 11 kappaletta yhdeksässä eri maassa. Jatkuvan paranta-

misen prosessissa asiakkailta saatu tuotepalaute tai yhtiön

omissa toiminnoissa havaittu muutostarve kirjataan tuotepalau-

tejärjestelmään. Ensimmäisenä palautteen käsittelee Ponssen

maaorganisaatio, minkä jälkeen se siirtyy huoltoneuvontaan.

Huoltoneuvonta selvittää, onko tuotepalautteeseen jo olemassa

ratkaisu. Mikäli ratkaisua ei ole, palaute etenee tuotehallinnan

käsittelyyn, jossa se priorisoidaan turvallisuuden, kriittisyyden,

laajuuden ja kustannusten perusteella. Tämän jälkeen palaute

lisätään tuotekehityksen jatkuvan parantamisen työlistalle,

jossa priorisoidaan turvallisuuskriittiset palautteet. Palautteen

käsittelyä voidaan seurata sisäisesti, ja siitä tulee tieto palaut-

teen kirjanneelle taholle. Uustuoteprosessissa päätös uusien

tuotteiden tuotekehitystyön aloittamisesta tai olemassa olevan

tuotemalliston merkittävistä muutoksista tehdään tuotekehityk-

sen, tuotehallinnan, johdon ja myynnin edustajista koostuvassa

tuoteraadissa.

Ponssen tuoteturvallisuuspalautteiden käsittelyprosessis-

sa kerätään aktiivisesti tietoa eri markkina-alueilla sattuvista

tapaturmista, onnettomuuksista ja läheltä piti -tapauksista.

Suurimmilla metsäkonemarkkinoilla, kuten Suomessa ja Ruot-

sissa, käydään säännöllistä keskustelua suurimpien metsäyhti-

öiden kanssa siitä, millaisia tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita

koneellisessa puunkorjuussa tapahtuu. Raportoidut tapaukset

käsitellään tuoteturvallisuustiimin johdolla ja tehdään tarvittavat

toimenpiteet, esimerkiksi muutoksia koneisiin tai niiden käyttö-

ohjeisiin. Asiakkaalle lähetetään tarvittaessa turvallisuustiedote,

jossa ilmoitetaan vaarasta ja ohjeistetaan asiakasta tekemään

toimenpiteitä vaaran välttämiseksi. Usein toimenpiteenä voi olla

pelkkä toimintaohjeistus, mutta joissakin tapauksissa voidaan

suositella metsäkoneen tuontia huoltoon päivitystä varten. Kaik-

ki raportoinnin yhteydessä tehdyt tuoteturvallisuuteen liittyvät

havainnot ilmoitetaan suunnitteluun, jotta ne voidaan huomioida

uusien koneiden suunnittelussa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Ponsselle metsäkoneiden käyttäjien turvallisuus on ensiarvoisen

tärkeää. Ponsse pyrkii edistämään positiivisia vaikutuksia ja lieven-

tämään negatiivisia vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin muun

muassa tuoteturvallisuusprosessilla.

Ponssen tuoteturvallisuusprosessi on integroitu osaksi

tuotekehitysprosesseja, jolloin turvallisuusvaatimukset ja -tarpeet

tulevat huomioiduksi osana tuotekehitystä. Tuotekehitysprojekteis-

sa otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat, ja uuden koneen tai

sen ominaisuuksien riskit tunnistetaan ja pienennetään mahdol-

lisimman vähäisiksi. Riskejä pyritään pienentämään ensisijaisesti

suunnittelun keinoin, mutta tarvittaessa myös käyttämällä erilaisia

suojia ja turvalaitteita. Jäännösriskeistä varoitetaan käyttö- ja

huolto-ohjeissa ja tarvittaessa koneisiin kiinnitettävillä varoi-

tusmerkinnöillä. Koneen käyttö- ja huolto-ohjeissa ohjeistetaan

turvalliset tavat käyttää ja huoltaa konetta.

Ponsse kehittää aktiivisesti kuljettajan työergonomiaa. Vuonna

2024 markkinoille esiteltiin Armrest ja eArmrest -käsinojat, jotka

helpottavat ergonomisen työasennon säätämistä, kun konetta

käyttävät eri kuljettajat peräkkäisinä työvuoroina. PONSSE Opti

5G -käyttöliittymää on kehitetty tarjoamaan kuljettajalle olennai-

nen tieto oikea-aikaisesti ja Opti 5G:n karttaohjelma helpottaa

työn suunnittelua ja oman työn seurantaa.

Ponsse osallistuu aktiivisesti kansainväliseen standardointityö-

hön kehittämällä standardeja, jotka kohdistuvat metsäkoneisiin ja

niiden osakokonaisuuksiin. Näitä standardeja ovat kansainväliset

ISO- ja eurooppalaiset EN-standardit. Näin Ponsse pystyy varmis-

tamaan, että uudet PONSSE-metsäkoneet ovat vaatimustenmu-

kaisia myös standardien muuttuessa.

Tärkeä osa tuoteturvallisuutta on henkilöstön kouluttaminen.

Henkilöstölle ja PONSSE-verkostolle järjestetään erilaisia kohden-

nettuja koulutuksia. Henkilöstölle järjestetään pääosin teknisiä ja

standardeihin perustuvia koulutuksia, kun taas verkostolle koulu-

tetaan esimerkiksi koneella tapahtuvien onnettomuuksien ja tapa-

turmien tutkintaa ja raportointia. Koulutusten tavoitteena on lisä-

tä organisaation tietoisuutta tuoteturvallisuudesta ja tuoteturvalli-

suuspolitiikasta, lisätä aiheeseen liittyviä innovaatioita ja parantaa

koneilla työskentelyn turvallisuutta siten, että niiden aiheuttamat

riskit ihmisille ja ympäristölle olisivat mahdollisimman vähäiset.

Kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemastaan

Ponssen eettisen toimintaohjeen tai lain vastaisesta toiminnasta

anonyymisti yhtiön eettiseen ilmoituskanavaan (whistleblowing),

joka on avoin myös ulkoisille sidosryhmille. Eettisestä ilmoitus-

kanavasta on kerrottu tarkemmin osiossa G1- Liiketoiminnan

harjoittaminen.

YHTEISKUNNALLISET TIEDOT

Toimenpiteet

Kuljettajan turvallisuutta ja ergonomiaa

tukevat tuoteratkaisut

Ponsse on kehittänyt laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvat tuo-

teratkaisut ja kuljettajatyötä avustavia ratkaisuja, jotka tukevat

kuljettajien turvallista ja vastuullista työskentelyä parantaen si-

ten myös metsäkoneiden ja niihin liittyvien palveluiden kysyntää.

Ponsse kehittää osana tuotekehitysprojekteja metsäkoneenkul-

jettajien työskentelymukavuutta, turvallisuutta ja ergonomiaa.

Ratkaisuja ja metsäkoneita kehitetään yhdessä kuljettajien ja

asiakkaiden kanssa. Uudet, vastuulliset innovaatiot luovat arvoa

yhteiskuntaan ja Ponsselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Metsäkoneenkuljettajan ergonomialla on ratkaiseva merki-

tys, kun kuljettajat työskentelevät pitkiä työvuoroja haastavissa

olosuhteissa. Toistuvat liikkeet, raskaat työvaiheet ja staattiset

asennot kuormittavat kuljettajaa.

Metsäkoneen ohjaamon hyvä ergonomia vähentää kuljetta-

jaan kohdistuvia rasituksia ja parantaa työskentelymukavuutta

työkykyä ylläpitäen. Kun työskentelyyn liittyvät hallintalaitteet

ovat säädettävissä kuljettajan yksilöllisten tarpeiden mukaises-

ti, rasitus vähenee ja kuljettaja jaksaa keskittyä paremmin ja

pidempään tuottavaan työhön.

Vuonna 2024 markkinoille esitellyt PONSSE Armrest ja

eArmrest -käsinojat ja uudistettujen PONSSE Wisent ja Elk

-kuormatraktoreiden Active Cabin -ohjaamon vaimennusjärjestel-

mä parantavat entisestään kuljettajan työskentelyolosuhteita ja

työn tuottavuutta.

Active Crane -kuormainten hallinta laajeni vuoden 2024 aika-

na PONSSE C5- ja C6 -kuormaimiin. Hallintajärjestelmän avulla

kuljettaja ohjaa kuormaimen yksittäisten toimintojen sijaan sen

kahmarin liikettä, jolloin kuljettaja voi keskittyä kuormaintyösken-

telyyn. Active Crane parantaa liukupuominostureiden käyttöä,

kuljettajan työergonomiaa ja auttaa kuljettajia jaksamaan parem-

min työssään.

PONSSE Armrests & eArmrests -käsinojat on kehitetty,

jotta jokaiselle metsäkoneenkuljettajalle voidaan antaa yksilölli-

nen ajokokemus. Käsinojat on suunniteltu vastaamaan kaikkien

kuljettajien omia mittoja ja yksilöllisiä ajotapoja. Uudet käsinojat

ennaltaehkäisevät kuljettajan niska- ja hartiaseudun loukkaantu-

misriskiä ja vähentävät työssä syntyvää niska- ja hartiaseudun

rasitusta.

PONSSE Active Cabin -ohjaamon vaimennusjärjestelmä lisää

ajomukavuutta ja edesauttaa kuljettajan jaksamista. Vaimennus-

järjestelmä vähentää pitkäaikaisen rasituksen, tärinän ja iskujen

haittavaikutuksia edistäen kuljettajan työkykyä.

Metsäkoneenkuljettajien toiveesta kehitetty PONSSE

Active Seat -istuin parantaa kuljettajan työn tehokkuutta ja

työskentelyolosuhteita sekä vähentää kuljettajaan kohdistuvaa

kuormitusta. Pyörivän, automaattisesti kuormaimen kärjen liikkei-

täseuraavan istuimen ansiosta kuljettajalla on parempi näkymä

työskentelyalueelle. Ominaisuus vähentää merkittävästi kuljetta-

jan pään liikkeitä, mikä edistää niin kuljettajan työhyvinvointia kuin

työskentelyn tehokkuutta.

Ponssen digitaaliset palvelut tukevat kuljettajan korjuutyötä.

Digitaalisten palveluiden alustan ja metsäkoneiden fleet mana-

gement -järjestelmän, PONSSE Manager 2.0:n, kautta käyttäjät

saavat tietoa koneiden sijainnista, tuottavuudesta ja polttoaineen

kulutuksesta, mikä tukee vastuullista puunkorjuuta. Järjestelmä

seuraa leimikoiden ja suunnitelmien edistymistä ja sillä voidaan

hallinnoida koneiden kuljetusta, seurata koneiden tuotantomää-

riä puutavaralajeittain ja tulostaa mittaustodistuksia. Jatkuvan

tiedonkeruun ansiosta PONSSE Manager 2.0 kykenee prosessoi-

maan ja suodattamaan suuresta tietomäärästä ne osat, joilla on

merkitystä työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa ja

esittämään tiedot helposti löydettävällä, tulkittavalla ja hyödyn-

nettävällä tavalla.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien koulutus

Ponsse tarjoaa kuluttajille ja loppukäyttäjille erilaisia koulutuksia,

joilla edistetään turvallista ja vastuullista metsäkoneen käyttöä.

Jokaiseen uuteen metsäkoneen luovutukseen sisältyy luovutus- ja

käyttökoulutus, jossa käydään asiakkaan kanssa läpi metsäko-

neen toiminnallisuudet ja parhaat työmenetelmät sekä koneen

tuottavuuteen ja kuljettajan ergonomiaan liittyviä asioita. Käyttö-

koulutusta tarjotaan myös vaihtokoneiden ostajille.

Esihenkilö- ja kuljettajatyöhön räätälöidyissä koulutuksissa

koulutetaan toimintojen suunnittelua, ohjausta ja valvontaa

sekä aloittaville että kokeneille metsäkoneenkuljettajille. Lisäksi

Ponsse tarjoaa koulutusta, jonka avulla on mahdollista siirtyä ym-

päristöystävällisempään tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen.

Uusien metsäkoneiden mukana toimitettavat käyttöohjeet

on saatavilla useilla eri kielillä. Käyttöohjeet on saatavilla myös

PONSSE Active Manual -mobiilisovelluksessa, joka tarjoaa

opastusta PONSSE-metsäkoneiden ja -laitteiden tarkoituksenmu-

kaiseen, tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön. Kuluttajan ja

loppukäyttäjän on helppo ymmärtää ja seurata videomuodossa

esitettyjä ohjeita.

Vuonna 2024 Ponsse oli mukana uudistamassa koneellisen

puunkorjuun oppikirjaa yhteistyössä suomalaisen tutkimus- ja

kehityskeskus Metsäteho Oy:n kanssa. Oppikirja keskittyy ko-

neellisen puunkorjuun työmenetelmiin ja sitä voidaan hyödyntää

oppikirjana erityisesti nillä markkina-alueilla, joissa ei ole erillisiä

metsäkonekouluja. Oppikirja sisältää puunkorjuun teoriaa, jota

voidaan hyödyntää simulaattoreilla toteutettaviin käytännön

harjoituksiin.

KESTÄVYYSRAPORTTI

HALLINTOTAPATIEDOT

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Positiiviset vaikutukset Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen eettinen toimintaohje (Code of

Conduct) ja muu eettistä toimintaa tukeva

ohjeistus tukevat vastuullisia toimintatapoja

ja yrityskulttuuria, jossa sidosryhmien on

luotettavaa ja turvallista tehdä yhteistyötä

yhtiön kanssa. (T)

Koko arvoketju • Vastuullisuuskäytännöt varmistetaan yhtiön eettisen toimintaohjeen (Code

of Conduct) ja arvojen sekä niihin liittyvän koulutuksen ja viestinnän tuella.

• Eettistä toimintaohjetta täydentävät politiikat ja ohjeet,

kuten toimittajien eettinen toimintaohje (Supplier Code

of Conduct) ja hankinta- ja toimintapolitiikka.

• Ponssella noudatetaan hyvää hallintotapaa lainsäädännön,

yhtiöjärjestyksen ja hallinnointikoodin mukaisesti.

Ponssen vastuullisuustyöllä ja toimittajien

vastuullisuussitoumuksilla vahvistetaan

eettistä yrityskulttuuria ja luottamusta

toimitusketjussa. (T)

Koko arvoketju • Ponsse edellyttää toimittajilta sitoutumista eettisiin

toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct).

• Ponssella on käytössään palvelu, jolla arvioidaan ja seurataan toimittajia

riskien, vastuullisten toimintatapojen ja lainsäädännön näkökulmista.

Mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä

tukee vastuullista liiketoimintaa ja vähentää

riskejä. (T)

Koko arvoketju • Anonyymi ilmoituskanava (whistleblowing) antaa

mahdollisuuden ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä.

• Whistleblowing-ryhmä käsittelee ilmoitukset ja ohjaa ne

tarvittaessa johtoryhmä-, hallitus- tai viranomaiskäsittelyyn.

• Whistleblowing-ohjeistus on huomioitu osana yhtiön Code of Conductia.

• Sisäinen valvonta varmistaa johdonmukaiset toimintatavat.

Ponsse luo alueellista hyvinvointia edistäen

paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä. Tämä

vahvistaa myös yrityksen työantajakuvaa. (T)

Koko arvoketju • Ponssen tuotanto, pääkonttori ja logistiikkakeskus sijaitsevat Ylä-

Savossa, ja yhtiön alueellinen työllisyysvaikutus on merkittävä.

• Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyrityskylä, jonka

alihankkijayritykset tekevät Ponsselle alihankintaa tai komponentteja.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

Taloudelliset mahdollisuudet Arvoketjun osa Hallintakeinot ja toimenpiteet

Ponssen toiminta vastuullisena

yrityskansalaisena vahvistaa yhtiön mainetta

ja luo kilpailuetua.

Koko arvoketju • Ponsse noudattaa aina paikallista lainsäädäntöä, verotusta ja määräyksiä.

• Ponsse raportoi ja julkistaa verotiedot lainsäädännön

ja veropolitiikan mukaisesti.

• Vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen vahvistaminen

arvoketjussa vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti.

• Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toiminnan ja talouden

suunnittelu, arviointi ja reagointi poikkeamiin.

Merkittävä osa Ponssen alihankkijoista ja

toimitusketjusta on paikallisia toimijoita,

mikä luo yritystoimintaan joustavuutta ja

tehokkuutta.

Arvoketjun

alkupää ja oma

toiminta

• Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyrityskylä, jossa

tehdään Ponsselle alihankintaa tai komponentteja. Läheisen sijainnin ansiosta

tuotteiden saatavuus, kehitys ja yhteistyö on tehokasta ja joustavaa.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

Tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö toimittaja-

verkoston kanssa varmistaa tuotelaadun,

toiminnan joustavuuden ja kilpailukykyisen

hintatason.

Koko arvoketju • Toimittajasuhteita johdetaan suunnitelmallisella yhteydenpidolla,

jossa toimittajan suorituskykyä kehitetään pitkäjänteisesti.

Tavoitteena on koko toimitusketjun kilpailukyvyn jatkuva kehitys.

• Hankintapolitiikka ja toimintapolitiikka varmistavat

yhtenäiset käytännöt toimittajaverkoston kanssa.

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen .................................................................................90

HALLINTOTAPATIEDOT

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet ja edistyminen

Tavoite Tavoitevuosi Tulos 2024 Tulos 2023 Toimenpiteet 2024

100 % toimittajista on

sitoutunut vastuullisten

toimintatapojen periaatteisiin

2025 99 % 98,2 % • Säännölliset toimittajatapaamiset

• Vuosittainen toimittajapäivä

Suositteluindeksi (NPS) >60 2025 62 52 • Asiakasseminaarit yhdeksässä eri maassa

• Ohjausryhmätapaamiset suurimpien asiakkaiden kanssa

• Tuotekehitysprojektien idearyhmät

100 % henkilöstöstä

on suorittanut eettisen

toimintaohjeen koulutuksen

2025 92,4 % 92,4 % • Uudistettu eettinen toimintaohje (Code of Condact)

• Eettisen toimintaohjeen koulutus henkilöstölle tammikuusta

2025 alkaen

Asiakastyytyväisyyden seuranta myynti- ja palvelutilanteissa

on jatkuvaa. Vuoden 2024 lopussa koko Ponsse-verkoston asia-

kassuosittelun NPS oli tasolla erinomainen 62 (52) perustuen

1 046 (944) vastaukseen. Ponssen tytäryhtiöiden NPS oli edel-

leen erinomainen 50 (48) ja jälleenmyyjiemme NPS nousi tasolle

76 (59). NPS-suosittelumittauksen vaihteluväli on -100 ja +100

ja sen seuranta on jatkuva prosessi sekä tuotteiden, huollon

että varaosien osalta. Yhtiön asiakassuosittelutavoite on NPS

>60. Suositteluindeksi on laskettu vähentämällä suosittelijoiden

prosenttimäärästä arvostelijoiden prosenttimäärä.

Eettisen toimintaohjeen koulutus

Ponssen eettinen toimintaohje (Code of Conduct) ja siihen

liittyvä koulutus uudistettiin syksyllä 2024. Uusi toimintaohje

perustuu yhtiössä tehtyyn ihmisoikeusvaikutusten arviointiin.

Uuden toimintaohjeen viestintä ja koulutus aloitettiin vuoden

2025 alussa ja tavoitteena on, että jokainen ponsselainen

on suorittanut eettisen toimintaohjeen koulutuksen vuoden

2025 loppuun mennessä. Vuoden 2024 lopun koulutustilanne

92,4 prosenttia kuvaa vuonna 2020 käyttöönotetun

koulutuksen suoritustasoa. Henkilöstön eettisten periaatteiden

Tavoitteissa edistyminen raportointikaudella

Toimittajien sitoutuminen vastuullisuusperiaatteisiin

Ponsse edellyttää, että toimittajat ovat sitoutuneet eettisiin toi-

mintaperiaatteisiin toimiessaan yhteistyössä Ponssen kanssa.

99 (98,2) prosenttia suorista toimittajistamme on hyväksynyt

eettiset toimintaohjeemme joko allekirjoittamalla Ponssen

Supplier Code of Conduct -sopimuksen (82 %) tai sitoutumalla

yhtiön omaan vastaavaan toimintaohjeeseen (17 %). Toimit-

tajien vastuullisuuden periaatteiden sitoutumisprosentissa on

huomioitu kaikki Ponssen suorat toimittajat. Toimittajasuhteita

hoidetaan suunnitelmallisella yhteydenpidolla, säännöllisillä

toimittajatapaamisilla ja vuosittaisilla toimittajapäivillä, joissa

kommunikoidaan eettisten toimintaohjeiden merkityksestä ja

sitoutumisen velvoitteesta.

Asiakkaiden suositteluindeksi (NPS)

Ponsse kerää asiakaspalautetta päivittäisissä palvelutilanteissa,

asiakasyhteistyössä toteutettavissa tuotekehitysprojekteissa ja

asiakasseminaareissa, joita järjestettiin vuonna 2024 yhteensä

yhdeksässä eri maassa.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi ja tunnistaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuus-

arvioinnissa, jonka tulokset huomioidaan konsernin riskienhallinta-

prosessissa. Kestävyysaiheiden olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi on kuvattu

sivulla 47. Olemme tunnistaneet, että liiketoiminnan harjoitta-

miseen liittyvillä positiivisilla vaikutuksilla on riippuvuus taloudel-

lisiin mahdollisuuksiin. Ponssen toimintaperiaatteet ja sisäiset

ohjeet auttavat edistämään tunnistettuja positiivisia vaikutuksia

ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä lieventämään tunnistettuja

taloudellisia riskejä. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulu-

kossa on merkitty, onko tunnistettu vaikutus todellinen (T) vai

potentiaalinen (P).

Yhtiön eettiset toimintaperiaatteet, väärinkäytösten ilmoitus-

kanava ja toimittajiin kohdistuvat vastuullisuussitoumukset vah-

vistavat hyviä hallintotapoja ja ohjaavat ihmisten yhdenvertaiseen

kohteluun, kestävään liiketoimintaan sekä luottamukselliseen

yhteistyöhön. Hyvät hallintotavat luovat perustan liiketoimintamal-

lille, jonka perimmäisenä pyrkimyksenä on olla vastuullisen metsä-

talouden halutuin yhteistyökumppani yhtiön vision mukaisesti.

Vastuullisuus ja vastuulliset toimintatavat on määritelty yhtiön

strategiassa tekijöinä, joilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja

tulevaisuuden menestys.

KESTÄVYYSRAPORTTI

koulutusprosentissa on huomioitu kaikki Ponssen aktiiviset

työntekijät.

Toimintaperiaatteet

Ponsse noudattaa toiminnassaan aina sen maan lainsäädäntöä

ja määräyksiä, jossa se toimii. Ponssen liiketoimintaa ohjaavat

lainsäädännön lisäksi yhtiön eettinen toimintaohje, arvot sekä

julkiset politiikat ja sisäiset ohjeet. Ponssen hallitus hyväksyy

kaikki keskeiset Ponssen toimintaa ohjaavat politiikat ja ohjeet,

ja yhtiön johtoryhmä vastaa niiden toimeenpanosta. Keskeiset

politiikat päivitetään ja hyväksytään säännöllisesti.

Ponssella noudatetaan hyvää hallinnointitapaa Suomen

lainsäädännön, Ponssen yhtiöjärjestyksen ja listayhtiöiden

Corporate Governance 2025 -hallinnointikoodin mukaisesti

avoimuutta ja läpinäkyvyyttä edistäen. Hallinnointiperiaatteiden

tarkoitus on varmistaa liiketoiminnan eettisyys ja ammatillinen

korkeatasoisuus.

Eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Ponsse-konsernissa

työskenteleviä henkilöitä kaikissa yhtiön toimintamaissa sekä

soveltuvin osin Ponsseen keskeisesti liittyviä sen ulkopuolisia

ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä heidän toimiessaan Ponssen kanssa

tai Ponssen puolesta. Jokaisella ponsselaisella on velvollisuus

toimia esimerkkinä ohjeiden noudattamisessa ja edustaa yhtiötä

esimerkillisesti. Paikallinen toimintaympäristö tai lainsäädäntö

voi joissain tilanteissa edellyttää näitä toimintaohjeita tiukempia

ja tarkempia ohjeita, jolloin niitä on aina noudatettava. Eettisten

toimintaohjeiden alittavia käytäntöjä ei kuitenkaan sallita.

Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien työntekijöi-

den perehdytysohjelmaa. Eettinen toimintaohje on luettavissa

Ponssen internetsivuilta, jossa sijaitsee myös julkinen linkki

Ponssen eettiseen ilmoituskanavaan. Toimittajilta edellytetään

Supplier Code of Conduct -periaatteisiin sitoutumista.

Ponssen hankintapolitiikka linjaa, että yhtiö on sitoutunut vas-

tuulliseen hankintaan. Toimittajien tulee vähentää toiminnastaan

ja arvoketjustaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, kiinnittää

arvoketjussaan erityistä huomiota ihmisoikeuksiin ja varmistaa,

ettei sen toiminnassa tai hankintaketjussa ole pakkotyötä, ihmis-

kauppaa tai muuta ihmisoikeuksia rikkovaa toimintaa.

Myös yhtiön toimintapolitiikka uudistettiin vuonna 2024 sisäl-

tämään Ponssen strategiset vastuullisuustavoitteet. Toiminta-

politiikka tukee Ponssen strategisten tavoitteiden saavuttamis-

ta ja sen avulla varmistetaan asiakas- ja työntekijäkokemuksella

mitattava arvontuotto sidosryhmille.

Ponsse Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä noudatetaan seuraavia

johtamisjärjestelmiä:

— ISO 9001 -laatujohtamisstandardi: Ponsse Oyj, Ponsse

Chile S.p.A., Ponsse Latin America Ltda, Ponsse Uruguay

S.A, Epec Oy

— ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardi: Ponsse Oyj, Epec Oy

— ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen

standardi: Ponsse Oyj, Ponsse Chile S.p.A, Ponsse Uruguay

S.A, Epec Oy

— ISO 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien standardi:

Epec Oy

Lisäksi Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävän ja valmista-

van suomalaisen tytäryhtiön, Epec Oy:n, tuotanto on TÜV SÜDin

sertifioima toiminnallisen turvallisuuden sertifikaattien EN ISO

13849, IEC 61508 ja EN IEC 62061 mukaisesti. Toiminnallisen

turvallisuuden mukaan sertifioiduilla turvakomponenteilla voidaan

valmistaa standardien vaatimukset täyttäviä turvatoimintoja yh-

tiön kehittämiin ja valmistamiin turvatuotteisiin. Epec noudattaa

myös IATF 16949 -standardin vaatimuksia.

Ponssen veropolitiikassa kuvataan yhtiön verotusta koskevat

pääperiaatteet, jotka perustuvat yhtiön arvoihin ja eettiseen

ohjeistukseen. Ponsse on sitoutunut olemaan vastuullinen

yrityskansalainen ja haluaa edistää avointa veropolitiikkaa omalla

toimialallaan. Ponsse raportoi ja julkistaa verotiedot lainsäädän-

nön ja veropolitiikan läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti.

Ponssen eettisen toimintaohjeen lisäksi toimittajien eettinen

toimintaohje (Supplier Code of Conduct), hankintapolitiikka, toi-

mintapolitiikka ja veropolitiikka löytyvät Ponssen internetsivuilta.

Eettistä toimintaohjetta tarkentavalla, sisäisellä lahjat ja

vieraanvaraisuus -ohjeella varmistetaan yhtenäiset käytännöt

tilanteissa, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoon epäasianmu-

kaisesti tai edes luoda sellaisen vaikutelman.

Ponsse on sitoutunut torjumaan korruptiota kaikissa sen

muodoissa, kiristäminen ja lahjonta mukaan luettuina. Lahjuksia

tai muita laittomia maksuja ei makseta, eikä Ponsse valtuuta

tällaisia maksuja saavuttaakseen tai ylläpitääkseen liiketoimintaa.

Korruptiotorjunnan periaatteet sisältyvät eettiseen toimin-

taohjeeseen ja korruptiota käsitellään myös osana eettisen

toimintaohjeen koulutusta. Korruptioriskejä arvioidaan Ponssella

vuosittain osana jatkuvaa riskienhallintaprosessia. Keskeisimmät

riskit koostetaan strategiakierroksen yhteydessä hallituksen

ja johdon arvioitavaksi. Korruptioriski on arvioitu konsernissa

kokonaisuudessaan pieneksi. Riskiarviossa ei ole noussut esiin

yksittäistä toimintoa, joka olisi merkittävästi alttiimpi korruptiol-

le. Ponssella ei ole raportoitu korruptio- tai lahjontatapauksia

vuoden 2024 aikana.

Ponsse ei hyväksy tai edistä rahanpesua ja yhtiö noudattaa

rahanpesun ehkäisemistä koskevaa lainsäädäntöä kaikkialla

maailmassa. Ponsse harjoittaa liiketoimintaa vain hyvämaineis-

ten osapuolten kanssa, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa ja

joiden varat ovat peräisin laillisista lähteistä.

HALLINTOTAPATIEDOT

Whistleblowing-kanava

Ponssella on käytössä ilmoittajansuojelulain ja EU:n whistleblo-

wer-direktiivin edellyttämä eettinen ilmoituskanava, jossa

ponsselaiset ja Ponssen sidosryhmien edustajat voivat ilmoit-

taa yhtiön eettisen toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta tai

sellaisen epäilyistä. Tällaisia voivat olla ihmisiin, organisaatioon,

yhteiskuntaan tai ympäristöön vaikuttavat väärinkäytösepäilyt,

jotka rikkovat lainsäädäntöä tai eettistä ohjeistusta. Ilmoituksen

voi tehdä eettisessä ilmoituskanavassa myös anonyymisti.

Yhtiö rohkaisee työntekijöitään ilmoittamaan eettiseen

toimintaohjeeseen liittyvistä huolenaiheista tai rikkomuksista

ensisijaisesti lähimmälle esihenkilölle, toiminnon johdolle tai

henkilöstöhallintoon. Sidosryhmiemme yhteydenotot pyydetään

osoittamaan yhtiön johdolle tai eettiseen ilmoituskanavaan.

Eettinen ilmoituskanava on Ponssen ulkopuolisessa järjes-

telmässä, jossa ilmoituksen käsittely on suojattua ja salattua.

Ilmoituksen käsittelyyn liittyvä kommunikaatio hoidetaan käsit-

telynumeron avulla. Linkki ja ohjeet ilmoituskanavan käyttöön

löytyvät yhtiön intrasta ja verkkosivuilta.

Whistleblowing-ilmoitusten käsittely

Possen hallitus on nimennyt whistleblowing-ryhmän käsittele-

mään ilmoitukset ja ohjaamaan ne tarvittaessa johtoryhmä-,

hallitus- tai viranomaiskäsittelyyn. Ryhmän tehtävänä on valvoa,

että ilmoitusten käsittely ja seuraamukset ovat samankaltai-

sissa tapauksissa yhdenmukaisia ja korjaavat toimenpiteet

toteutuvat.

Pääsy eettiseen ilmoituskanavaan on rajattu käsittelyryhmäl-

le, jolla on Ponssen hallituksen myöntämät valtuudet käsitellä

epäiltyjä väärinkäytöstapauksia. Whistleblowing-ilmoitusten kä-

sittelyryhmään kuuluvat yhtiön sisäinen tarkastaja, talousjohtaja

ja henkilöstöjohtaja. Ilmoituksen käsittelyyn liittyvät toimenpiteet

kirjataan ylös ja tapausten käsittely tapahtuu luottamuksellisesti.

Mikäli ilmoituksen käsittely vaatii myös ryhmän ulkopuolista

asiantuntemusta, käsittelyyn voidaan kutsua myös ryhmän

ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällöin myös ryhmän ulkopuoliset

asiantuntijat ovat salassapitovelvollisuuden piirissä.

Ilmoitusten tutkinnan periaatteet

— Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, suojatusti ja

salatusti.

— Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja väärinkäytös-

ten paljastamiseen liittyvien ohjeiden mukaan.

— Kukaan käsittelyryhmän jäsen tai muu tutkintaprosessiin

osallistuva ei yritä selvittää ilmoittajan henkilöllisyyttä.

— Anonyymeissä ilmoituksissa käsittelyryhmä voi tarvittaessa

kysyä jatkokysymyksiä ilmoituskanavan kautta, jotta yhteyden-

pito ilmoittajan kanssa säilyy nimettömänä.

— Epäiltyyn väärinkäytökseen liittyvät henkilöt eivät osallistu

ilmoitusten tutkintaan.

— Käsittelyryhmä päättää ilmoitusten käsittelyprosessista.

Mikäli esille nousee rikosepäily, se saatetaan yhtiön toimitus-

johtajan tietoon ja siirretään viranomaiskäsittelyyn.

— Ilmoituskanavaa hoitaa ulkopuolinen kumppani nimettömyy-

den varmistamiseksi.

Hallinnon ja johdon rooli

Ponssen omistajat, hallitus ja johto ovat sitoutuneet vastuul-

lisuuden edistämiseen ja vastuullisuus on integroitu Ponssen

liiketoimintastrategiaan. Yhtiön hallitus saa säännöllistä tilanne-

kuvaa yhtiön vastuullisuustyöstä sekä yritysvastuuseen liittyvistä

riskeistä ja mahdollisuuksista. Hallitus myös hyväksyy keskeisim-

mät vastuullisuuteen liittyvät politiikat ja toimintaohjeet.

Hallitus käsittelee kestävyysseikkoja integroidusti osana

muita prosesseja ja liiketoimintakatsauksia. Lisäksi hallitus arvioi

yhtiön vastuullisuusstrategiaa ja keskeisimmät vastuullisuustyön

painopisteet. Yhtiön hallituksessa toimii strategisen yritysvas-

tuun asiantuntija ja yhtiön johtoryhmässä vastuullisuusjohtaja.

Ponssen hallitukseen valittavilla on oltava tehtävän edellyt-

tämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää toimen hoitamiseen

riittävästi aikaa. Jäsenillä on oltava halua omistautua Ponsselle,

ja heidän on voitava noudattaa yhtiön arvoja. Yleisistä kelpoisuus-

ehdoista noudatetaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään. Jäsenil-

le ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä erityisiä kelpoisuusehtoja,

kuten yläikärajaa.

Kokonaisuutena arvioiden hallituskokoonpanolta edellytetään

riittävän monipuolista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehok-

kaaseen hoitamiseen. Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan

täydentävä koulutus ja kokemus. Kokoonpanon valmistelussa

kiinnitetään huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin

ja näiden tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon

tulee suhteutua yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan

ja kehitysvaiheeseen. Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien

näkökulmalle. On koko yhtiön etu, että Ponssen hallituksen jäse-

niksi valitaan henkilöitä, joiden osaaminen, tausta ja näkemykset

eroavat toisistaan. Näin varmistetaan liiketoiminnan ja vastuulli-

suustyön kehitys sekä hyvä hallinnointi.

Konsernin toimitusjohtaja vastaa siitä, että yritysvastuu on

osa yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Konsernin

johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista,

seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien

operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta. Lisäk-

si yhtiössä toimii ympäristövastuun ohjausryhmä.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Ponssen hallituksen jäsenten asiantuntemus

Hallituksen jäsen Koulutus ja tehtävä Keskeinen työkokemus Muut luottamustehtävät

Jarmo Vidgren,

puheenjohtaja

Markkinointimerkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2020

• Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä

toimitusjohtajan varamies 2008–2020

• Ponsse Oy, aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa 2007–2008

• Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008

• Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004

• Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö,

käytetyt koneet 1999–2001

• Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

• Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

• Jamo Investment Company Oy, hallituksen-

puheenjohtaja

• KalPa Hockey Oy, hallituksen jäsen

• Savonmaan Puolesta Oy, hallituksen jäsen

Mammu Kaario,

varapuheenjohtaja

Varatuomari, MBA

Hallitusammattilainen

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2010

• Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017

• Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016

• Unicus Oy, partneri 2006–2011

• Conventum Corporate Finance Oy, johtaja

1998–2005

• Prospectus Oy, johtaja 1994–1998

• Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

• CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja

• Gofore Oyj, hallituksen jäsen

• HC Ässät Pori Oy, hallituksen jäsen

• Lapti Group Oy, hallituksen jäsen

• Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja

• Puuilo Oyj, hallituksen jäsen

• SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheen-

johtaja

• Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen

puheenjohtaja

• Sten & Kimet Oy, hallituksen jäsen

• Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen

• Urhea-halli Oy, hallituksen jäsen

Terhi Koipijärvi,

jäsen

Maatalous- ja

metsätieteiden maisteri

(MMM), metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava

neuvonantaja,

yritysvastuu ja strategia

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2023

• Metsähallitus, johtaja, eri vastuualueita: viestintä,

strategia ja vastuullisuus 2017–2022

• Stora Enso Oyj, vastuullisuusjohtaja ja muita

vastuualueita 2010–2017

• Metsä Group Oyj, ympäristö- ja yritysvastuujohtaja ja

muita vastuualueita 2000–2010

• Suomen Metsäyhdistys, tiedottaja 1998–2000

• Thomesto Oy, Thomesto Sverige AB, eri

päällikkötehtäviä 1993–1998

• FIBS, hallituksen puheenjohtaja

• Green Resources (Itä-Afrikka), hallituksen

jäsen

• Metso Oyj, hallituksen jäsen

Matti Kylävainio,

jäsen

KTM

Keitele Timber Oy,

toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2016

• Keitele Timber Oy, sahaliiketoiminnan johtaja

2014–09/2022

• Keitele Timber Oy, myyntijohtaja 2006–2014

• Keitele Timber Oy, vientipäällikkö 1999–2006

• Keitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtaja

• Sahateollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja

Ilpo Marjamaa,

jäsen

DI, tuotantotekniikka

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2022

• KONE Oyj, johtaja, strategiset projektit 2019–2020

• KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, modernisointi-

liiketoiminnan johtaja 2011–2019

• KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, liukuporras-

liiketoiminnan johtaja 2009–2011

• KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, johtaja,

toimitusoperaatiot 2006–2009

• KONE Hissit Oyj, toimitusjohtaja Suomi ja Baltia

2003–2006

• Kone Corporation 1999–2020, erilaisia johtotehtäviä

liittyen strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä

myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan

• Hetitec Oy, hallituksen jäsen Oyj

• Sisu Auto AB, hallituksen jäsen

Juha Vanhainen,

jäsen

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2018

• Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019

• Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen (useita eri

vastuualueita) 2007–2015

• Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä

1990–2007

• Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

• EKE Rakennus Oy, hallituksen jäsen

• Metsä Board Oyj, hallituksen jäsen

Jukka Vidgren,

jäsen

Medianomi, AMK

Mutant Koala Pictures

Oy, toimitusjohtaja

Ponsse Oyj:n hallituksen

jäsen vuodesta 2011

• Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004 • Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

• Einari Vidgren Säätiö, hallituksen jäsen

HALLINTOTAPATIEDOT

Ponsselainen kulttuuri

Ponssella on ainutlaatuinen yrityskulttuuri ja yhtiön kantava

voimavara on kautta aikojen ollut sen henkilöstö.

Ponssella halutaan vaalia ainutlaatuista kulttuuria, mutta

myös kehittyä ajassa ja varmistaa strategian ja liiketoimintata-

voitteiden toteutuminen kulttuurin tuella. Ponssella toteutettiin

vuonna 2023 kulttuurin nykytilan ja kehityskohteiden arviointi.

Työhön osallistui 450 ponsselaista, minkä lisäksi jokainen pons-

selainen pääsi antamaan kulttuurista palautetta Pulssi-henkilös-

tökyselyssä.

Kulttuurityön ensimmäisiä toimenpiteitä oli yhtiön arvojen tar-

kastelu. Ponssen arvoja uudistettiin vuoden 2024 alussa vanhaa

kunnioittaen ja tulevaisuuteen katsoen. Uudistetut arvot välitäm-

me aidosti, teemme asiakkaalle, olemme sanamme mittaisia ja

uudistumme innolla esiteltiin henkilöstölle vuoden 2024 alussa.

Arvot ohjaavat jokapäiväistä työtä ja käyttäytymistä kaikessa

liiketoiminnassa ja vaikuttavat siihen, kuinka asiakkaat kokevat

Ponssen tuotteet, palvelut ja toiminnan. Yrityskulttuurista kerä-

tään henkilöstöpalautetta osana vuosittaista henkilöstökyselyä.

Arjessa arvojen mukaisesta toiminnasta syntyy Ponsse-hen-

ki, jossa on tiivistetysti kyse yhdessä tekemisestä. Siitä, että

Ponssella työskenneltäessä ”me” on aina tärkeämpi kuin ”minä”,

samalla kun pidetään huolta paitsi porukasta myös yksilöistä.

Usein se tarkoittaa myös pientä pilkettä silmäkulmassa ja suur-

ta ammattiylpeyttä, kun halutaan tehdä asiakkaille vain parasta.

Ponssen kulttuurityö jatkuu vuonna 2025, jolloin arvoista

johdetut johtamisen periaatteet tuodaan osaksi Ponssen johta-

mista ja esihenkilötyötä.

Suhteet toimittajiin

Tunnemme liikekumppanimme

Ponsse on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa kestävällä ja

vastuullisella tavalla.

Ponsse-konsernin suorista hankinnoista 91 prosenttia han-

kitaan emoyhtiön, Ponsse Oyj:n toimesta. Ponsse Oyj:n toimitta-

jasuhteita johdetaan suunnitelmallisella ja aktiivisella yhteyden-

pidolla, jolla pyritään pitkäjänteisesti kehittämään toimittajan

suorituskykyä ja siten mahdollistamaan kilpailukyvyn jatkuva ke-

hittyminen koko toimitusketjussa. Jokaista Ponsse Oyj:n suoraa

toimittajaa tavataan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Toimittajatapaamiset sisältävät ajankohtaisten asioiden lisäksi

vastuullisuuteen liittyviä ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmia.

Toimittajalaatua arvioidaan teknologisen tai valmistusteknisen

kyvykkyyden lisäksi kustannustehokkuuden, laatukriteereiden,

auditointitulosten ja toimitusvarmuuden mittareilla.

Osana Ponssen toimittajavalintaprosessia uusia toimittajia

kartoitetaan toimittajatapaamisissa. Uusien toimittajien vastuul-

lisuutta ja riskejä arvioidaan lisäksi kyselylomakkeella, jolla kar-

toitetaan toimittajia taloudellisen tiedon lisäksi työturvallisuus- ja

ympäristötietojen, johtamisjärjestelmien ja eettisten toiminta-

periaatteiden näkökulmista. Ponsse valitsee kumppanikseen vain

toimittajia, jotka sitoutuvat Ponssen eettisiin toimintaperiaattei-

siin (Code of conduct) ja läpäisevät taustatarkastukset.

Ponsse Oyj noudattaa asianmukaista huolellisuutta valites-

saan liikekumppaneitaan. Toimittajien taustatarkastuksiin

hyödynnetään ulkopuolisen palveluntarjoajan data- ja analytiikka-

palvelua, jolla varmistetaan liikekumppaneiden taustat ajantasai-

sesti ja riskiperusteisesti osana liiketoimintaprosesseja. Palvelun

avulla voidaan selvittää riskit kauppapakotteiden, korruption,

rahanpesun, ihmisoikeusloukkauksien ja erilaisten väärinkäytös-

ten osalta. Palvelu antaa hälytyksen, mikäli toimittajan taustatie-

doissa havaitaan kohonneita riskejä, joihin tulee reagoida.

Ponsse Oyj:n maksukäytännön mukaan toimittajien maksut

maksetaan eräpäivämäärien mukaisesti, riippumatta toimitta-

jasta. Maksuaineistot muodostuvat järjestelmässä automaat-

tisesti eräpäivittäin, mikä varmistaa maksujen ajantasaisuuden

eikä maksuviivästyksiä pääse syntymään.

Ponsse pyrkii pitkäaikaisiin hankintasopimuksiin, mutta hyö-

dyntää myös vaihtoehtoisia hankintakanavia, millä varmistetaan

toimitusten sujuvuus mahdollisissa häiriötilanteissa. Ponssen

toiminnan joustavuus ja muutosherkkyys antaa valmiuden sopeu-

tua toimintaympäristön muutoksiin.

Panostus paikallisuuteen

Ponsselle on tärkeää olla vastuullinen yritys yhteisöissä, joissa

toimitaan. Kumppanit valitaan aina liiketoiminta- ja vastuullisuus-

kriteereihin pohjautuen. Ponsse Oyj on tunnistanut vaikutuk-

sensa paikalliseen yhteisöön ja mahdollisuuden luoda alueellista

hyvinvointia kannattavan ja ympäristön huomioivan liiketoiminnan

kautta. Tämän vuoksi Ponsse Oyj:ssä huomioidaan yhteistyö-

kumppaneiden valinnassa myös paikallisuus. Ponssen tuotanto ja

pääkonttori sijaitsevat edelleen yhtiön syntysijoilla Vieremällä, ja

alueellinen työllisyysvaikutus Ylä-Savossa on suuri.

Vieremän tehtaan läheisyydessä sijaitsee kumppanuusyritys-

kylä, jonka alihankkijayritykset tekevät Ponsselle alihankintaa tai

komponentteja. Läheisen sijainnin ansiosta tuotteiden saatavuus,

kehitys ja yhteistyö on tehokasta ja joustavaa. Läheltä saatavat

komponentit pienentävät myös kuljetusten ympäristöhaittoja.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Mittarit

Hankintojen paikallisuus, % 2024 2023

Suomesta 69,5 % 69,0 %

EU-alueelta 99,3 % 97,5 %

EU-alueen ulkopuolelta 0,7 % 2,5 %

Uusien toimittajien taustatarkastukset, % 2024

%-osuus uusista toimittajista, joille

on tehty taustatarkastus

100 %

Tuloverot maittain, TEUR 2024 2023 Muutos %

Suomi 6 978 12 941 -46 %

Ruotsi 495 244 103 %

Norja 186 79 135 %

Ranska 411 327 26 %

Iso-Britannia 135 30 350 %

Alankomaat 13 0 -

Irlanti 0 0 -

Tšekki 62 91 -32 %

Chile 22 39 -44 %

Brasilia 0 0 -

Uruguay 298 454 -34 %

Kiina 7 6 17 %

USA 522 1 316 -60 %

MITTAREIDEN LASKENTAPERIAATTEET

Hankintojen paikallisuutta kuvaavassa prosenttiluvussa on otettu

huomioon kaikki Ponsse Oyj:n raportointivuoden suorat toimittajat ja

alihankkijat sekä hankitut tuotteet. Ponsse valmistaa metsäkoneita

ainostaan Suomessa, Vieremällä. Suorilla hankinnoilla tarkoitetaan raa

ka-aineiden ja komponenttien hankintoja, jotka käytetään yrityksen loppu-

tuotteiden valmistamiseen ja varaosien toimituksiin. Tiedot on raportoitu

erikseen Suomen, EU-alueen ja EU-alueen ulkopuolisten maiden osalta.

Uusien toimittajien taustatarkastuksia kuvaavassa prosenttiluvussa on

huomioitu kaikki Ponssen raportointivuoden uudet suorat toimittajat.

Luku kattaa raportointivuoden uudet toimittajat, joille on tehty yhtiön

määrittämän prosessin mukainen taustatarkastus.

Tuloverot maittain -luvut kuvaavat raportointivuonna maksettujen tulove

rojen summaa maittain huomioiden raportointivuoden verojaksotuksen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä mittareita ei ole validoitu muun

ulkopuolisen tahon toimesta.

SISÄLTÖINDEKSI

ESRS 2- Yleiset tiedot

Tiedonantovaatimus Sivunumero

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 38

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 38

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 42–43

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 42

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 43–44

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 44–45

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 43

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 38–42

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 46–47

SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 36–37,47–49

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 47–49

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 37

E1- Ilmastonmuutos

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, GOV-3– Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 44

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 61

ESRS 2, SBM-3– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 57–58

ESRS 2, IRO-1– Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 47, 58

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 60

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 60–61

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 59–60

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 62–63

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 62–63

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 63

E4- Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Tiedonantovaatimus Sivunumero

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 65

ESRS 2, SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 64–65

ESRS 2, IRO-1– Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

47, 65, 67

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 65–66

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 66–67

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 65

KESTÄVYYSRAPORTTI

E5- Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, IRO-1– Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

47, 68

E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 69–70

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 70–71

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 69

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 71–73

E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset 73–74

S1- Oma työvoima

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, SBM-2– Sidosryhmien edut ja näkemykset 46–47, 76

ESRS 2, SBM-3– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 47, 76

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 79–80

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 80

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 80–81

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan

liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

81–82

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

77–79

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 82–83

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 83–84

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 82–83

S1-10 – Riittävä palkka 84

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 84

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 84

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 83

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 84

S4- Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, SBM-2– Sidosryhmien edut ja näkemykset 46–47, 87

ESRS 2, SBM-3– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 47, 87

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 87

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 88

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 88

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

G1- Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus Sivunumero

ESRS 2, GOV-1– Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 93

ESRS 2, IRO-1– Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 47, 91

G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 95

G1–2 – Suhteet toimittajiin 95

SISÄLTÖINDEKSI

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

X X Olennainen 42–43, 83

ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen

jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta

X Olennainen 42–43

ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista 30 kohta

X Olennainen 44–45

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta

X X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan

viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset 16 kohdan g alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet 34 kohta

X X X Olennainen 59, 61

ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain

ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta

X Olennainen 62

ESRS E1-5 Energiankulutus ja

energialähteiden yhdistelmä 37 kohta

X Olennainen 62

ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta

X Olennainen 62

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja

Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta

X X X Olennainen 62

ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti 53–55 kohta

X X X Olennainen 62

ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot

ja päästöhyvitykset 56 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille 66 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen

fyysinen riski 66 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa 69 kohta

X Ei olennainen -

ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään

päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-

asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta

X Ei olennainen -

100

KESTÄVYYSRAPORTTI

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta X Ei olennainen -

ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn

veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta

X Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta X Olennainen 67

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta X Ei olennainen -

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet

24 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta

X Ei olennainen -

ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta X Olennainen 74

ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja

radioaktiivinen jäte kohta 39

X Olennainen 74

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten

riski 14 kohdan f alakohta

X Ei olennainen -

ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten

riski 14 kohdan g alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta X Olennainen 79–80

ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta

X Olennainen 79–80

ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet 22 kohta

X Olennainen 79

ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta

X Olennainen 79

ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta

X Olennainen 80–81

ESRS S1-14 Kuolemantapausten

lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä

ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta

X X Olennainen 84

ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero 97 kohdan a alakohta

X X Olennainen 83

ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman

suuri palkka 97 kohdan b alakohta

X Olennainen 83

ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta X Olennainen 84

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien

YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta

X X Olennainen 84–85

ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai

pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet 18 kohta

X Ei olennainen -

101

SISÄLTÖINDEKSI

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Olennainen

datapiste Sivunumero

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta

X X Ei olennainen -

ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän

liittyvät ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta X Ei olennainen -

ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n

periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 17 kohta

X X Ei olennainen -

ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta

X Ei olennainen -

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16

X Olennainen 87

ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta

X X Olennainen 87

ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja

ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta

X Olennainen 87

ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta

X Olennainen 93

ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien

suojelu 10 kohdan d alakohta

X Olennainen 93

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien

lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta

X X Ei olennainen -

ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevat normit 24 kohdan b alakohta

X Ei olennainen -

TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYS

Tietoja osakkeenomistajille �� 104

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut�� 105

Osakekohtaiset tunnusluvut �� 106

Tunnuslukujen laskentakaavat �� 107

Konsernin laaja tuloslaskelma �� 110

Konsernitase �� 111

Konsernin rahavirtalaskelma �� 112

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista �� 113

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot �� 114

Emoyhtiön tuloslaskelma �� 150

Emoyhtiön tase�� 151

Emoyhtiön rahoituslaskelma �� 152

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot �� 153

Osakkeet ja osakkeenomistajat �� 161

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä �� 165

Tilintarkastuskertomus �� 167

Kestävyysraportin varmennuskertomus �� 171

102

103

Tietoja osakkeenomistajille

Ponsse Oyj:n vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous järjeste-

tään tiistaina 8�4�2025 klo 11�00 alkaen yhtiön tiloissa, osoit-

teessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä�

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka

viimeistään torstaina 27�3�2025 on merkitty osakkeenomista-

jaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon�

Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaat-

tisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon� Hallintarekisteröity

osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakas-

luetteloon, mikä on tehtävä viimeistään torstaina 3�4�2025

klo 10�00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten�

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytä-

mään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet

koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen anta-

mista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen�

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,

tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään tiistaina

1�4�2025 ennen klo 16�00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse

Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon

020 768 800 tai internetissä osoitteessa www�ponsse�com/

yhtiokokous� Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava peril-

lä ennen ilmoittautumisajan päättymistä� Mahdolliset valtakirjat

pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä�

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa

osakkeelta� Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun

täsmäytyspäivänä 10�4�2025 on merkitty Euroclear Finland

Oy:n pitämään omistajaluetteloon� Osingon maksupäivä on

17�4�2025�

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osa-

kasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä� Osakkeenomistajaa

pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeo-

mistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa

hänellä on arvo-osuustili�

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2025

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2025 koskevan tilinpäätöstiedot-

teen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta�

Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2025 julkaistaan seuraavasti:

— tammi–maaliskuu 23�4�2025

— tammi–kesäkuu 12�8�2025

— tammi–syyskuu 21�10�2025

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi

Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www�ponsse�com�

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englannin-

kielisenä� Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:

Ponsse Oyj

Ponssentie 22

74200 Vieremä

Puh� 020 768 800

Sähköposti: corporate�communications@ponsse�com

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa

www�ponsse�com�

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointi-

neljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai

tilikauden tuloksen julkistukseen� Hiljaisen jakson aikana Ponsse

ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai

tulevaisuuden näkymiä� Jakson aikana Ponssen ylin johto ei

tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä

ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä

koskeviin asioihin�

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte

kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja

Puh� 0400 495 690

Sähköposti: juho�nummela@ponsse�com

Petri Härkönen, talousjohtaja

Puh� 050 409 8362

Sähköposti: petri�harkonen@ponsse�com

SIJOITUSANALYYSIT

Mm� nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:

Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivuliike

Inderes Oy

OP Pankki Oyj

104

TUNNUSLUVUT

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022

Toiminnan laajuus, jatkuvat toiminnot

Liikevaihto, (1 000 EUR) 750 427 821 800 755 123

Muutos, % -8,7 8,8 24,1

Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR) 24 578 29 466 27 702

joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 9 603 11 888 12 692

% liikevaihdosta 3,3 3,6 3,7

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) 21 591 35 892 41 917

(sisältäen lopetetut toiminnot)

% liikevaihdosta 2,9 4,4 5,6

Henkilöstö keskimäärin 2 083 2 106 2 016

Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 360 390 375

Tilauskanta, milj� EUR 188,6 232,1 353,7

Kannattavuus, jatkuvat toiminnot

Liikevoitto, (1 000 EUR) 36 755 47 153 46 577

% liikevaihdosta 4,9 5,7 6,2

Voitto ennen veroja, (1 000 EUR) 21 470 42 949 43 219

% liikevaihdosta 2,9 5,2 5,7

Tilikauden voitto, (1 000 EUR) 12 506 30 026 34 182

% liikevaihdosta 1,7 3,7 4,5

Kannattavuus (sisältäen lopetetut toiminnot)

Oman pääoman tuotto-% (ROE) 3,9 5,9 12,0

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 6,3 8,9 12,8

Rahoitus ja taloudellinen asema

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Maksuvalmius (current ratio) 2,4 2,0 1,8

Omavaraisuusaste, % 58,7 53,3 55,0

Nettovelkaantumisaste, % 1,0 14,1 6,1

Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 86 931 119 453 96 300

Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 148 942 164 759 170 547

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) 3�7�2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista�

Ponsse Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja

antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta sekä antamaan lisätietoa tuloksen ja pääoma-

rakenteen analysointia varten�

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään eikä tilintarkastetussa IFRS-tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen sijaan�

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia�

105

Osakekohtaiset tunnusluvut

IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022

Tulos/osake (EPS), EUR, jatkuvat toiminnot 0,45 1,07 1,22

Tulos/osake (EPS), EUR, lopetetut toiminnot 0,00 -0,40 0,10

Tulos/osake (EPS), EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 0,45 0,67 1,33

Oma pääoma/osake, EUR (sisältäen lopetetut toiminnot) 11,69 11,49 11,49

Nimellisosinko/osake, EUR 0,50

0,55 0,60

Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,50

0,55 0,60

Osinko/tulos, % (sisältäen lopetetut toiminnot) 111,1

82,1 45,1

Efektiivinen osinkotuotto, % 2,5

2,4 2,4

Hinta/voitto (P/E) (sisältäen lopetetut toiminnot) 44,7 33,7 19,0

Osakkeen kurssikehitys

Tilikauden alin 19,70 21,75 22,80

Tilikauden ylin 27,10 35,00 44,40

Tilikauden päätöskurssi 20,10 22,60 25,30

Tilikauden keskikurssi 22,82 26,72 30,14

Osakekannan markkina-arvo, milj� EUR 562,8 632,8 708,4

Osingonjako, milj� EUR 14,0

15,4 16,8

Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 855 116 788 385 1 219 318

Osakkeiden vaihdon kehitys, % 3,1 2,8 4,4

Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän

painotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

tilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta�

106

TUNNUSLUVUT

Tunnuslukujen laskentakaavat

1. Oman pääoman tuotto-% (ROE)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Tilikauden voitto

x 100

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)

2. Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Voitto ennen veroja + rahoituskulut

x 100

Oma pääoma + rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)

3. Omavaraisuusaste, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Oma pääoma + määräysvallattomien osuus

x 100

Taseen loppusumma − saadut ennakot

4. Nettovelkaantumisaste, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Rahoitusvelat − rahavarat

x 100

Oma pääoma

5. Henkilöstön keskimääräinen

lukumäärä tilikauden aikana

Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo jatkuvista

toiminnoista� Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden

henkilöiden osalta�

6. Tulos/osake (EPS),

jatkuvat toiminnot

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

7. Tulos/osake (EPS),

lopetetut toiminnot

Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

8. Tulos/osake (EPS)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Tilikauden voitto − määräysvallattomien osuus

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

9. Oma pääoma/osake

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Oma pääoma

Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

10. Osakeantioikaistu osinko/osake

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakekohtainen osinko

Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet

11. Osinko/tulos, %

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos

12. Efektiivinen osinkotuotto, % =

Osakeantioikaistu osinko/osake

x 100

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

13. Hinta/voitto (P/E)

(sisältäen lopetetut toiminnot)

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Tulos/osake

14. Osakekannan markkina-arvo =

Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x

Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi�

15. Osakkeiden vaihdon kehitys, % =

Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet

x 100

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

107

TUNNUSLUVUT

108

1,5

4,5

7,5

Liiketulos, % liikevaihdosta

2024

2023

2022

4,9

5,7

6,2

LIIKEVOITTO, LIIKEVAIHDOSTA

(%)

2024 2023 2022

100

125

Korollinen vieras pääoma, MEUR

2024

2023

2022

86,9

119,5

96,3

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

(MEUR)

2024 2023 2022

160

240

320

400

Tilauskanta, MEUR

2024

2023

2022

188,6

232,1

353,7

TILAUSKANTA

(MEUR)

2024 2023 2022

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen,

2024

2023

2022

21,6

35,9

41,9

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN

(MEUR)

2024 2023 2022

Tutkimus- ja kehitysmenot, MEUR

2024

2023

2022

24,6

29,5

27,7

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

(MEUR)

2024 2023 2022

200

400

600

800

1000

Liikevaihto, MEUR

2024

2023

2022

750,4

821,8

755,1

LIIKEVAIHTO

(MEUR)

2024 2023 2022

Liiketulos, MEUR

2024

2023

2022

36,8

47,2

46,6

LIIKEVOITTO

(MEUR)

2024 2023 2022

Omavaraisuusaste, %

2024

2023

2022

58,7

53,3

55,0

OMAVARAISUUSASTE

(%)

2024 2023 2022

109

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000	EUR)	Liite 1	2024	2023
Liikevaihto		2�2	750 427	821 800
Liiketoiminnan muut tuotot		2�3	7 689	5 593
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos			-4 782	-3 545
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö			-475 554	-534 497
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		3	-110 199	-115 262
Poistot		4�3	-36 033	-31 337
Liiketoiminnan muut kulut		2�4	-94 793	-95 599
Liikevoitto			36 755	47 153
Rahoitustuotot ja -kulut		5�2	-15 420	-4 459
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		7�3	135	255
Voitto ennen veroja			21 470	42 949
Tuloverot		6�1	-8 964	-12 924
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista			12 506	30 026
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista		4�1	0	-11 149
Tilikauden voitto			12 506	18 877
Muut laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot			7 792	3 001
Tilikauden laaja tulos yhteensä			20 298	21 878
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake jatkuvista toiminnoista		2�5	0,45	1,07
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake lopetetuista toiminnoista		2�5	0,00	-0,40
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake		2�5	0,45	0,67
1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 114–149�

110

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernitase

(1 000	EUR)	Liite 1	2024	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet		4�1	116 183	119 017
Liikearvo		4�2	6 535	6 698
Aineettomat hyödykkeet		4�2	48 177	52 736
Sijoitukset	5�3,	5�7	378	374
Osuudet osakkuusyrityksissä		7�3	1 007	1 067
Saamiset		4�5	297	3 229
Laskennalliset verosaamiset		6�2	8 759	8 446
Pitkäaikaiset varat yhteensä			181 336	191 569
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		4�4	219 123	240 837
Myyntisaamiset ja muut saamiset		4�5	77 975	98 355
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset			1 042	1 249
Rahavarat	5�4,	5�7	83 590	74 002
Lyhytaikaiset varat yhteensä			381 730	414 443
VARAT YHTEENSÄ			563 066	606 011
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		5�1
Osakepääoma			7 000	7 000
Omat osakkeet			-47	-463
Muuntoerot			23 494	15 702
Muut rahastot			3 824	3 460
Kertyneet voittovarat			292 922	296 101
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä			327 193	321 799
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat		6�2	1 167	1 120
Rahoitusvelat	5�5,	5�7	63 914	66 637
Muut velat	4�6,	5�7	5 147	6 284
Pitkäaikaiset velat yhteensä			70 228	74 041
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	5�5,	5�7	23 017	52 816
Ostovelat ja muut velat		4�6	121 821	141 407
Tuloverovelka		4�6	1 569	1 257
Varaukset		4�7	19 238	14 690
Lyhytaikaiset velat yhteensä			165 645	210 171
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ			563 066	606 011

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 114–149�

111

Konsernin rahavirtalaskelma

JATKUVAT JA LOPETUT TOIMINNOT

(1 000	EUR)	Liite 1	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto			12 506	18 877
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut		5�2	15 420	16 647
Varausten muutos			6 746	3 677
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		7�3	-135	-255
Poistot		4�3	36 033	31 402
Tuloverot		6�1	8 964	13 115
Muut oikaisut			-1 749	1 304
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta			77 785	84 767
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos			16 945	-17 531
Vaihto-omaisuuden muutos			22 741	-10 166
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos			-17 181	-4 451
Saadut korot			1 705	960
Maksetut korot			-4 922	-3 927
Muut rahoituserät			-3 292	-294
Maksetut verot			-8 780	-18 966
Liiketoiminnan rahavirta (A)			85 001	30 391
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin			-21 591	-35 892
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot			562	1 282
Tytäryhtiöiden hankinta*			0	-1 458
Investointien rahavirta (B)			-21 029	-36 068
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut			-33 745	14 121
Pitkäaikaisten lainojen nostot			0	10 000
Rahoitusleasingvelkojen nostot/takaisinmaksut			-5 712	-4 066
Maksetut osingot		5�1	-15 400	-16 794
Rahoituksen rahavirta (C)			-54 857	3 261
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C)			9 115	-2 416
Rahavarat 1�1�			74 002	76 545
Valuuttakurssimuutosten vaikutus			473	-127
Rahavarat 31�12�	5�4,	5�7	83 590	74 002

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 114–149�

* Tilikaudella 2023 Bram Engineers B�V� (nykyinen Epec B�V�), Alankomaat, hankinta�

112

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000	EUR)				Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
						Kertyneet	Oma pääoma
	Liite 1	Osakepääoma	Muut rahastot	Muuntoerot	Omat osakkeet	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		7 000	3 460	15 702	-463	296 101	321 799
Laaja tulos:
Tilikauden tulos						12 506	12 506
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot				7 792			7 792
Tilikauden laaja tulos yhteensä				7 792		12 506	20 298
Suorat kirjaukset voittovaroihin						-	-
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma			364		-		364
Osingonjako	5�1					-15 400	-15 400
Omat osakkeet, muutos*	3�3, 5�1				416	-285	132
Liiketoimet omistajien			364		416	-15 685	-14 904
kanssa yhteensä
Oma pääoma 31.12.2024		7 000	3 824	23 494	-47	292 922	327 193
Oma pääoma 1.1.2023		7 000	3 460	12 701	-274	298 926	321 813
Aikaisempia kausia koskeva						-4 962	-4 962
oikaisu**
Oikaistu oma pääoma 1.1.2023		7 000	3 460	12 701	-274	293 964	316 851
Laaja tulos:
Tilikauden tulos						18 877	18 877
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot				3 001			3 001
Tilikauden laaja tulos yhteensä				3 001		18 877	21 878
Suorat kirjaukset voittovaroihin						54	54
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma			-		343		343
Osingonjako	5�1					-16 794	-16 794
Omat osakkeet, muutos*	3�3, 5�1				-532	-	-532
Liiketoimet omistajien			-		-189	-16 794	-16 983
kanssa yhteensä
Oma pääoma 31.12.2023		7 000	3 460	15 702	-463	296 101	321 799

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 114–149�

* Kannustinjärjestelmiä varten hankitut omat osakkeet

** Etuuspohjaisia järjestelyjä koskeva oikaisu, ks� liitetieto 3�4

113

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LIITETIEDOT

1. Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen

yhtiö , joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä

ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä

tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti.

Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä

100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse

AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd.

Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse

North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda

Brasiliassa, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse

China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse

Chile SpA Chilessä, Ponsse Czech s.r.o Tšekissä sekä Epec Oy

Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat EAI PON1V Holding Oy

Suomessa, Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34

prosentin omistusosuudella sekä Epec Oy:n 100 %:sti omistama

tytäryhtiö Epec B.V. Alankomaissa.

Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen koko osake-

kannan myynti venäläisyhtiö OOO Bisonille saatiin päätökseen

18.9.2023, kun kaupan edellytykset täyttyivät ja kauppa

sai paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Ponsse tiedotti

aikeistaan luopua Venäjän liiketoiminnoistaan 15.6.2022 ja

ilmoitti allekirjoittaneensa kauppakirjan koko OOO Ponssen osa-

kekannan myynnistä 28.6.2022. Kaupan myötä kaikki Ponssen

tytäryhtiön, OOO Ponssen, toimitilat varaosavarastoineen ja

huoltoautoineen ovat siirtyneet OOO Bisonin omistukseen ja

henkilökunta OOO Bisonin palvelukseen. Lisäksi kauppaan sisältyi

OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre

Venäjällä. Kaupan toteutumisen myötä Ponssen kaikki toiminta

Venäjällä päättyi. Ponsse on luokitellut kaupan kohteina olleet

toiminnot myytäviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetet-

tuina toimintoina. Myynnin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin

liitetiedossa 4.1 Aineelliset hyödykkeet.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen,

Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse

Oyj:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:n pohjoismai-

sella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä, ja sen rekisteröity

osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-

osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista

osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan

10.3.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osa-

keyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväk-

syä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä

yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä

päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätös-

standardien (International Financial Reporting Standards, IFRS)

mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024

voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-

tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan

Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja

niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina,

ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun otta-

matta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia,

jotka arvostetaan käypään arvoon. Tuloslaskelma on esitetty

kululajikohtaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadin-

taperiaatteita kuin vuonna 2023 lukuun ottamatta seuraavia

uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin

standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2024 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuoden 2024 alusta alkaen

seuraavat standardit ja standardien muutokset.

— Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa

– Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava

1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kir-

janpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan

uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuok-

rausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS

16:n käyttöönoton jälkeen.

114

KONSERNITILINPÄÄTÖS

— Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi – Muutokset IAS

1:een Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä

sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai

pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenant-

tiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän

jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi

raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista

on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla

selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten

instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos

velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokit-

telemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia

ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

— Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat

rahoitusjärjestelyt – Muutokset IAS 7:ään

Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit:

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (sovellettava 1.1.2024 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajia tai

palveluntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä

ja selventää näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä

maksuvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja mää-

rällisten tietojen esittämistä näistä rahoitusjärjestelyistä.

Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat

luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön

pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo-

yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimin-

tavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa

kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain

vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset

monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräi-

siksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu

tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketa-

pahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet

voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan

kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssi-

voitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto-

ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja

käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.

Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmas-

sa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjatta-

van muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista

sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien

muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,

kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana

myyntivoittoa tai -tappiota.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele

liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti:

liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon

lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut

oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT
	Päätöskurssi 31.12.2024	Keskikurssi 2024	Päätöskurssi 31.12.2023	Keskikurssi 2023
SEK	11,45900	11,42258	11,09600	11,45634
NOK	11,79500	11,61808	11,24050	11,39499
GBP	0,82918	0,84685	0,86905	0,87019
USD	1,03890	1,08264	1,10500	1,08160
BRL	6,42530	5,84997	5,36180	5,41283
RUB	-	-	98,59600	91,89923
CNY	7,58330	7,77928	7,85090	7,65887
CLP	1029,52000	1018,58000	970,43000	907,00923
CZK	25,18500	25,12285	24,72400	23,98208

115

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavat uudet tai uudistetut standardit, tulkinnat tai standar-

dien vuosittaiset parannukset astuvat voimaan 1.1.2025 tai

sen jälkeen. Ponsse arvioi niiden vaikutusta ja ottaa ne käyttöön

soveltuvin osin.

— Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een

Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava

1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi sovel-

taminen on sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan sovel-

tamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen

valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä

vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

— Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen

– Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7

Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot*

(sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla,

aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät, että yhtiön on sovellettava

selvittämispäivään perustuvaa käsittelytapaa kirjatessaan

rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan pois taseesta;

ne myös sallivat sen, että yhtiö voi katsoa, että sähköistä

maksujärjestelmää käyttäen maksettava rahoitusvelka on

hoidettu ennen selvittämispäivää, jos tietyt edellytykset

täyttyvät. Muutokset selventävät soveltamisohjeita, jotka

koskevat rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien

rahavirtojen ominaisuuksien arviointia, ml. rahoitusvarat, joiden

sopimusehdot saattavat muuttaa sopimukseen perustuvien

rahavirtojen ajoitusta tai määrää – esim. rahoitusvarat,

joihin liittyy ns. ESG-piirteitä , rahoitusvarat, joihin ei liity

takautumisoikeutta, ja rahoitusvarat, jotka sopimuksella

toisiinsa sidottuja instrumentteja.

— Annual Improvements to IFRS Accounting Standards—

Volume 11* (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements)

kautta IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtävät pienet ja muut

kuin kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi

ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty

seuraavia standardeja:

— IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto:

Ensilaatijan suojauslaskenta

— IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot − Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tap-

pio; Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot käyvän arvon ja tran-

saktiohinnan välisestä jaksotettavasta erosta; Luottoriskistä

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

— IFRS 9 Rahoitusinstrumentit − Vuokrasopimusvelkojen

kirjaaminen pois taseesta; Transaktiohinta

muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä ku-

luilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot

ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut

kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esite-

tään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta

koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa

tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään

harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja,

jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja

niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia,

joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia

kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon

parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.

Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevai-

suutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt

oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen

toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustan-

nustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletta-

musten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden

muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa

käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä.

Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään

kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta

korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset

raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen

ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraa-

van tilikauden aikana, on esitetty liitetiedoissa kunkin tuloslaskel-

ma- tai tase-erän kohdalla. Konsernin merkittävimmät johdon

arviot liittyvät myyntisaamisten arvostamiseen, vaihto-omaisuu-

den arvonalennuksissa käytettyihin olettamiin, takuuvarauksen

muutoksiin, muiden varausten kirjaamiseen ja arvostamiseen,

tuotekehitysmenojen aktivointeihin, laskennallisten verojen

kirjaamiseen sekä liikearvon testaamiseen. Konsernin johto on

katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisim-

mät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkö-

kulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää

eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimer-

kiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätök-

sen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten

muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

116

KONSERNITILINPÄÄTÖS

— IFRS 10 Konsernitilinpäätös − De facto -agentin

määrittäminen

— IAS 7 Rahavirtalaskelmat − Hankintamenoon perustuva

yhdistely

— IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial

Statements* (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.

IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

— Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uu-

teen määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja

rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:

”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitus-

ta ja tuloveroja”.

— Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnus-

luvuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä tun-

nusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään

julkisessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen

yhtiön taloudellisesta tuloksesta.

— Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen infor-

maation yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin

yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut

tuloslaskelmassa toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen

erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.

— IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability:

Disclosures* (sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Uusi standardi sallii sen, että tietyt edellytykset täyttävät

tytäryhtiöt voivat soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja laatimalla

suppeammat tilinpäätöksen liitetiedot. Standardin nojalla tytär-

yhtiöt voivat ylläpitää vain yhtä kirjanpitoaineistoa, joka vastaa

sekä niiden emoyhtiön että kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten

käyttäjien tarpeita, ja tämä vähentää tilinpäätöksessä esitettä-

viä tietoja koskevia vaatimuksia.

— Sale or Contribution of Assets between an Investor and

its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een

Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja

yhteisyrityksiin* (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua,

voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja

pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja

edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt

varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin

mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai

standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan

1.1.2025 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta konser-

nin tilinpäätökseen.

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024

mennessä.

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

Ponsse on muuttanut segmenttijakoaan vuoden 2024 toisesta

neljänneksestä alkaen konsernissa tehdyn toimintamalliuu-

distuksen myötä. Aiemman neljän toimintasegmentin sijaan

toimintasegmenttejä on viisi, ja ne perustuvat maantieteelliseen

aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen ra-

portteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa

päätöksenteossa. Muutoksen johdosta vuoden 2023 seg-

menttitiedot on muutettu vastaamaan uuden segmenttijaon

mukaista esitystapaa.

Toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti

metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Raportoitavat

segmentit eivät poikkea toimintasegmenteistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta

liikevoiton (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan.

Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdis-

tettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat

tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

LAATIMISPERIAATTEET

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit perustuvat markkina-aluejakoon, ja ne on määritelty

perustuen raportointiin, jota yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä

seuraa.

Tuloutusperiaatteet

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana,

ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

• yksilöidään asiakassopimukset

• yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet

• määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta

• kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille

• kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty

Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä,

jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä

asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta

määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin

huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset

tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa

konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä

annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita

ts. vaihtokoneita. Alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä

samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin

rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon.

Järjestelmäratkaisut tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan

siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti .

117

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

• Pohjoismaat ja Baltia

• Keski- ja Etelä-Eurooppa

• Pohjois-Amerikka

• Etelä-Amerikka

• Aasia, Australia ja Afrikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2024
		Pohjoismaat	Keski- ja Etelä-	Pohjois-	Etelä-	Aasia, Australia
(1 000	EUR)	ja Baltia	Eurooppa	Amerikka	Amerikka	ja Afrikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto		485 515	175 683	112 157	103 902	19 206	896 463
Segmenttien väliset tuotot		-138 044	-4 130	-3 103	-520	-239	-146 036
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta		347 470	171 552	109 054	103 382	18 968	750 427
Segmentin liikevoitto		14 823	19 827	7 370	-6 191	970	36 798
Kohdistamattomat erät							-43
Liikevoitto		14 823	19 827	7 370	-6 191	970	36 755
Poistot		29 641	1 025	1 108	4 105	154	36 033
TOIMINTASEGMENTIT 2023		Pohjoismaat	Keski- ja Etelä-	Pohjois-	Etelä-	Aasia, Australia
(1 000	EUR)	ja Baltia	Eurooppa	Amerikka	Amerikka	ja Afrikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto		549 224	183 087	126 770	129 010	25 145	1 013 236
Segmenttien väliset tuotot		-184 587	-2 820	-2 298	-1 382	-349	-191 436
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta		364 636	180 268	124 472	127 628	24 796	821 800
Segmentin liikevoitto		9 170	23 943	18 618	-7 969	4 546	48 308
Kohdistamattomat erät							-1 154
Liikevoitto		9 170	23 943	18 618	-7 969	4 546	47 153
Poistot		26 512	943	889	2 812	181	31 337

118

KONSERNITILINPÄÄTÖS

2.2 Liikevaihto

TÄSMÄYTYSLASKELMAT
(1 000	EUR)	2024	2023
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto		896 463	1 013 236
Segmenttien välisten tuottojen		-146 036	-191 436
eliminointi
Konsernin liikevaihto yhteensä		750 427	821 800
Liikevoitto
Raportoitavien segmenttien tulos		36 798	48 308
Segmenteille kohdistamattomat erät		-43	-1 154
Konsernin liikevoitto yhteensä		36 755	47 153

LIIKEVAIHDON JAOTTELU KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN
PERUSTEELLA
%	2024	2023
Viennin osuus liikevaihdosta	73,8	74,9

LIIKEVAIHDON JAOTTELU SOPIMUSTYYPIN MUKAAN
(1 000	EUR)	2024	2023
Konemyynti		561 359	616 562
Huoltopalvelut		169 501	177 460
Järjestelmäratkaisut		19 566	27 778
Yhteensä		750 427	821 800

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

LAATIMISPERIAATTEET

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on

kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen

vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan

saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien

käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo

toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,

jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset

esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
(1 000	EUR)	2024	2023
Vuokratuotot		69	178
Aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden myyntivoitot		562	1 109
Julkiset avustukset		2 344	1 246
Kierrätystuotot		305	379
Muut		4 409	2 681
Yhteensä		7 689	5 593

119

2.4 Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
(1 000	EUR)	2024	2023
Vapaaehtoiset henkilösivukulut		6 486	6 526
Matkakulut		5 884	6 313
Käyttö- ja ylläpitokulut		15 334	16 309
Myyntiin liittyvät kulut		14 754	16 796
Vuokrakulut		1 505	2 748
Markkinointi- ja edustuskulut		5 697	5 665
Hallintokulut		11 336	11 590
Saas-kulut		6 210	4 727
Tutkimus- ja kehittämiskulut		5 349	6 300
Muut kuluerät		22 238	18 625
Yhteensä		94 793	95 599

Muut kuluerät sisältävät mm. ostopalveluita, vakuutusmaksuja,

palvelumaksutyyppisiä eriä, luottotappiot sekä Brasilian Full

Service -sopimuksesta tilikaudella kirjatut tappiot.

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
(1 000	EUR)	2024	2023
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot		308	292
Todistukset ja lausunnot		120	14
Veroneuvonta		2	16
Muut palkkiot		22	67
		452	388

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta

KPMG Oy AB:lle maksetut palkkiot ovat 149 tuhatta euroa

(KPMG 96 tuhatta euroa 2023).

Muut yhteisöt
(1 000	EUR)	2024	2023
Tilintarkastuspalkkiot		75	47
Todistukset ja lausunnot		3	4
Veroneuvonta		36	26
Muut palkkiot		27	46
		141	124
Yhteensä		593	512

2.5 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto

tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän

painotetulla keskiarvolla.

	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden voitto (1 000 EUR)	12 506	18 877
Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	27 985	27 985
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(eur/osake) jatkuvista toiminnoista	0,45	1,07
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(eur/osake) lopetetuista toiminnoista	0,00	-0,40
Laimennettu ja laimentamaton tulos/
osake	0,45	0,67

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa

otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten

kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava

vaikutus. Konsernin vuonna 2024 ja 2023 voimassa olleilla

osakepalkkiojärjestelmillä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin

laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin

laimentamaton tulos.

120

KONSERNITILINPÄÄTÖS

(1 000	EUR)	2024	2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet		998	895
Vapaaehtoinen eläketurva		246	283
Yhteensä		1 244	1 177
Hallituksen jäsenille hallitus- tehtävistä suoritetut korvaukset:
Kaario Mammu		45	45
Koipijärvi Terhi (12.4.2023 alkaen)		38	28
Kylävainio Matti		38	38
Marjamaa Ilpo		38	38
Vanhainen Juha		38	38
Vidgren Janne (12.4.2023 asti)		0	12
Vidgren Jarmo		42	48
Vidgren Juha (12.4.2023 asti)		0	12
Vidgren Jukka		38	38
Yhteensä		277	297

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio

perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk

ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen

ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä

toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

3. Palkitseminen

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja

erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset

merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty

lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.

Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt

paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
(1 000	EUR)	2024	2023
Palkat		90 895	91 302
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt		12 900	11 187
Osakepalkkiot		-343	1 513
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
– palvelusvuosilisä		-1 166	586
Muut henkilösivukulut		7 913	10 674
Yhteensä		110 199	115 262

KONSERNIN HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA
(1 000	EUR)	2024	2023
Työntekijät		1 207	1 278
Toimihenkilöt		876	828
Yhteensä		2 083	2 106

3.2 Johdon työsuhde-etuudet

(1 000	EUR)	2024	2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet		4 009	3 967
Vapaaehtoinen eläketurva		490	548
Yhteensä		4 499	4 515

Johdon työsuhde-etuudet sisältävät toimitusjohtajan, emoyhtiön

johtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.

121

3.3 Osakeperusteiset maksut

OHJELMA: SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021
TYYPPI	OSAKE
	Sitouttava osakepalkkio-
Instrumentti	järjestelmä 2021–2023
Alkuperäinen määrä, kpl	15 000
Osinko-oikaisu	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	15.2.2021
Vapautumispäivä	31.12.2028
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	n/a
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0
Toteutustapa	Käteinen ja osake
	Sitouttava osakepalkkio-
Muutokset tilikaudella	järjestelmä 2021–2023
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	12 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0
Kaudella menetetyt, kpl	0
Kaudella ansaitut, kpl	0
Kaudella toimitetut, kpl	0
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	0
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	12 000

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on kannustinjärjestelmiä, jotka on maksettu tai maksetaan

osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyn tulosvaikutus

esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Tilikauden 2023 aikana Ponsse Oyj:n hallitus päätti kahdesta

uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä

(tiedote 3.3.2023). Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt konsernin

osakepohjaisten kannustinjärjestelmien uusista ansainta-

jaksoista kesäkuussa 2024 ja on antanut näistä tiedotteen

11.6.2024.

Avainhenkilöiden järjestelmässä on kolme kolmen kalenteri-

vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027. Ansaintajaksolle osallistumisen ja

palkkion saamisen edellytyksenä on, että järjestelmään osallistu-

va avainhenkilö hankkii ansaintajakson alkaessa yhtiön osakkeita.

Ponsse toimittaa lisäosakkeita ansaintajaksolle 2:1 suhteessa

(jokaista kahta (2) itse sijoitettua osaketta kohti avainhenkilö

saa yhden (1) lisäosakkeen). Ehdollinen palkkio maksetaan

vuosina 2023, 2024 ja 2025 sijoitusosakkeiden hankinnan

ja palkkion vahvistamisen jälkeen niin pian kuin käytännössä

mahdollista. Ehdollisena palkkiona saatuja osakkeita ei saa

luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.12.2025,

31.12.2026 ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio

maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraavan

toukokuun loppuun mennessä. Osallistujalle maksettava osuus

enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen

tavoitteiden saavuttamisen perusteella suhteessa osallistujan

omaan sijoitukseen. Kohderyhmään kuuluu avainhenkilöitä,

mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet lukuun ottamatta

toimitusjohtajaa.

Avainhenkilöiden ansaintajakson 2023–2025 suoritepe-

rusteisen lisäosakejärjestelmän palkkiot perustuvat konsernin

liiketulokseen, liikevaihtoon ja henkilöstötyytyväisyyteen.

Ansaintajakson 2024–2026 ehtoihin lisättiin myös tapaturma-

taajuus. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot

ovat arviolta yhteensä enintään 60 000 Ponsse Oyj:n osaketta

(nettopalkkio). Lisäksi yhtiö maksaa palkkiosta osallistujille ai-

heutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut palkkion

maksun yhteydessä. Arvioon sisältyy vuonna 2024 maksettavat

ehdolliset palkkiot. Tilikaudella 2024 ansaintajaksojen 2023–

2025 ja 2024–2026 osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin

liittyviä kuluja oli yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.

122

KONSERNITILINPÄÄTÖS

OHJELMA: AVAINHENKILÖIDEN SUORITEPERUSTEINEN LISÄOSAKEJÄRJESTELMÄ 2023–2027
TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso
Instrumentti	2023–2025	2023–2025	2024–2026	2024–2026
Alkuperäinen määrä, kpl	30 000	30 000	60 000	60 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	3.3.2023	3.3.2023	11.6.2024	11.6.2024
Vapautumispäivä	31.5.2026	31.5.2026	31.5.2027	31.5.2027
		Työssäolovelvoite, konsernin		Työssäolovelvoite, konsernin
		liiketulos, liikevaihdon kasvu		liiketulos, liikevaihdon kasvu
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite	ja henkilöstötyytyväisyys	Työssäolovelvoite	ja henkilöstötyytyväisyys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,2	3,2	3,0	3,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	1,4	2,4	2,4	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	88	88	109	109
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso	Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso
Muutokset tilikaudella	2023–2025	2023–2025	2024–2026	2024–2026
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	9 172	27 452	0	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	52	2 549	0	0
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0	0	13 247	39 644
Kaudella menetetyt, kpl	0	104	31	92
Kaudella ansaitut, kpl	0	0	0	0
Kaudella toimitetut, kpl	0	0	0	0
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	9 172	27 348	13 216	39 553
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	52	2 652	31	20 448

Toukokuussa 2024 maksettiin ansaintajaksolta 2023

11 457 osaketta, jotka ovat arvoltaan 282 226 euroa ja joiden

kuluvaikutus yhtiölle oli 0,4 miljoonaa euroa. Tästä on annettu

pörssitiedote 30.5.2024. Ansaintajaksoilta 2023–2024 ja

2023–2025 on mahdollista ansaita yhteensä 42 612 osaket-

ta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (bruttopalkkio).

Ansaintajakson 2023–2024 ehdollinen palkkio maksetaan

toukokuun 2025 loppuun mennessä.

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2024–2026 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF). Ansaintajaksoilta 2024–2026

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalen-

terivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026 ja

2025–2027. Ansaintajaksoihin 2023 ja 2023–2024 liittyy

sitouttamisjakso, joka alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy

31.12.2025. Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun loppuun

mennessä vuosina 2024, 2025 ja 2026. Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjaksojen aikana,

jotka päättyvät 31.12.2025, 31.12.2026 ja 31.12.2027.

Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson

päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Ansain-

tajaksoilta 2023 ja 2023–2024 palkkiona saatuja osakkeita ei

saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, eli ennen 31.12.2025.

123

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään

50 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana

maksettavan osuuden (bruttopalkkio). Ehdollisena palkkiona

saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana,

joka päättyy 31.12.2026. Suoriteperusteinen palkkio makse-

taan toukokuun 2027 loppuun mennessä.

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite.

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2023–2027
TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
	Ansaintajakso				Ansaintajakso
	2023–2025				2024-2026
	Ehdollinen	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ehdollinen	Ansaintajakso
Instrumentti	palkkio	2023	2023–2024	2023–2025	palkkio (TJ)	2024–2026
Alkuperäinen määrä, kpl	10 653	14 204	14 204	28 408	50 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	11.6.2024	11.6.2024
Vapautumispäivä	31.5.2024	31.5.2024	31.5.2025	31.5.2026	30.6.2024	31.5.2027
Luovutusrajoitus	31.12.2025	31.12.2025	31.12.2025	n/a	31.12.2026	n/a
			Työssäolovelvoite,	Työssäolovelvoite,	Työssäolovelvoite,	Työssäolovelvoite,
			konsernin	konsernin	konsernin	konsernin
			liiketulos,	liiketulos,	liiketulos,	liiketulos,
			liikevaihdon kasvu	liikevaihdon kasvu	liikevaihdon kasvu	liikevaihdon kasvu
	Työssäolo-	Työssäolo-	ja henkilöstö-	ja henkilöstö-	ja henkilöstö-	ja henkilöstö-
Vapautumisehdot	velvoite	velvoite	tyytyväisyys	tyytyväisyys	tyytyväisyys	tyytyväisyys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	1,2	1,2	2,2	3,2	2,6	3,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	1,0	1,0	1,0	1,4	2,0	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	1	1	1	1	1	1
Toteutustapa	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
	osake	osake	osake	osake
	Ansaintajakso				Ansaintajakso
	2023–2025				2024-2026
	Ehdollinen	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Ehdollinen	Ansaintajakso
Muutokset tilikaudella	palkkio	2023	2023–2024	2023–2025	palkkio (TJ)	2024–2026
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	10 653	14 204	14 204	28 408	0	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	0	0	0	0	0	0
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0	0	0	0	9 426	25 136
Kaudella menetetyt, kpl	0	0	0	0	0	0
Kaudella ansaitut, kpl	10 653	4 332	0	0	0	0
Kaudella toimitetut, kpl	7 189	4 268	0	0	0	0
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	7 189	4 268	14 204	28 408	9 426	25 136
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	0	0	0	0	0	0

124

KONSERNITILINPÄÄTÖS

3.4 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisäs-

tä, jota kirjataan emoyhtiössä ja Epec Oy:ssä.

KONSERNIN TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT
(1 000	EUR)	2024	2023
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten
oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/		-1 166	586
tappio (+)
Kulut yhteensä		-1 166	586

ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN
NYKYARVON MUUTOKSET KAUDEN AIKANA
(1 000	EUR)	2024	2023
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
kauden alussa		6 789	6 203
Velvoitteen täyttäminen		0	0
Väestötilastollisten oletusten muuttumi- sesta johtuva voitto (-) / tappio (+)		0	0
Taloudellisten oletusten muuttumisesta
johtuva voitto (-) / tappio (+)		-1 166	586
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
kauden lopussa		5 623	6 789

KONSERNITASEESEEN KIRJATUT ERÄT
(1 000	EUR)	2024	2023
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo		5 623	6 789
Varat (-) / velat (+)		5 623	6 789
Konsernitaseeseen merkityt velat		5 623	6 789

LAATIMISPERIAATTEET

Muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista Ponssella on etuuspohjaisia

järjestelyjä. Etuuspohjaisessa järjestelyssä vakuutusmatemaattisen

laskelman perusteella kirjattava velka on etuuspohjaisen velvoitteen

tilinpäätöshetken nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen

käyvän arvon nettomäärä. Riippumaton vakuutusmatemaatikko

laskee etuuspohjaisen velvoitteen määrän käyttäen ennakoituun

etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut

vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa kestoaikaa vastaavalla

korkokannalla. Harkintaan perustuvia ratkaisuja liittyy laskelmissa

käytettyihin olettamiin liittyen, eivätkä todelliset olettamat välttämättä

vastaa arvioituja. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan

tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden

työuran ajalle. Työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan

tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN
OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2021–2027
TYYPPI	OSAKE
Muutokset tilikaudella	Yhteensä
1.1.2024
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	104 093
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	14 601
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	87 453
Kaudella menetetyt, kpl	226
Kaudella ansaitut, kpl	14 985
Kaudella toimitetut, kpl	11 457
31.12.2024
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	177 920
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	35 183

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkioiden käypä arvo on määritetty myöntöpäivänä

ja jaksotettu vapautumiseen asti. Tilikaudella myönnettyjen

osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty

seuraavassa taulukossa.

ARVOSTUSPARAMETRIT TILIKAUDELLA
MYÖNNETYILLE KANNUSTIMILLE
Osakekurssi myöntöhetkellä, (EUR)	23,66
Osakkeen kurssi kauden lopussa, (EUR)	20,10
Diskonttokorko	2,8 %
Osinkojen käypä arvo, (EUR)	1,41
Arvostusmetodi	Diskontatut osingot
Käypä arvo 31.12.2024, (EUR)	2 046 259

OSAKEPERUSTEISEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS
TILIKAUDEN TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN
(1 000	EUR)
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	418
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	27
Arvio käteisenä maksettavasta osuudesta	843

125

4.1 Aineelliset hyödykkeet

Lopetetut toiminnot

Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen koko osakekannan

myynti venäläisyhtiö OOO Bisonille saatiin päätökseen vertailu-

kaudella kaupan edellytyksien täyttyessä. Venäjän toimintojen

kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 18.9.2023, kun kauppa

sai paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Ponsse tiedotti

aikeistaan luopua Venäjän liiketoiminnoistaan 15.6.2022 ja

ilmoitti allekirjoittaneensa kauppakirjan koko OOO Ponssen osa-

kekannan myynnistä 28.6.2022. Kaupan myötä kaikki Ponssen

tytäryhtiön, OOO Ponssen, toimitilat varaosavarastoineen ja

huoltoautoineen ovat siirtyneet OOO Bisonin omistukseen

ja henkilökunta OOO Bisonin palvelukseen. Lisäksi kauppaan

sisältyi OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse

Centre Venäjällä. Ponsse on luokitellut kaupan kohteina olleet

toiminnot myytäviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettui-

na toimintoina vuoden 2022 puolivuotiskatsauksesta lähtien.

Kaupan seurauksena Ponsselle syntyi 12,3 miljoonan

euron myyntitappio, joka sisältää 9,7 miljoonaa euroa RUB/

EUR-muuntoeroa. Kaupan hintaa ei julkaista sopimukseen

perustuen. Myyntihinta sisältää 3 miljoonan euron saamisen,

joka erääntyy maaliskuussa 2025. Saamista ei ole diskontattu

tilinpäätökseen sen vaikutuksen ollessa epäolennainen. Kaupan

seurauksena emoyhtiön jakokelpoiset varat kasvoivat 14,9

miljoonaa euroa.

4. Sijoitettu pääoma

TÄRKEIMMÄT ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄ-
MISESSÄ KÄYTETYT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET
	2024	2023
Diskonttauskorko	2,97–3,01 %	3,3 %
Inflaatio-oletus	1,9 %	2,2 %
Palkkojen tulevat korotukset	3,2 %	3,5 %
Työsuhteiden päättyvyys	4,5 %	4,5 %
Työkyvyttömyysalkavuus	maksuluokka 1	maksuluokka 1

PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN ETUUSPOHJAISTEN
VELVOITTEIDEN VOIMASSAOLOAIKA VUOSINA
	2024	2023
Suomi	10	10

HERKKYYSANALYYSI
(1 000	EUR)	2024	2023
Diskonttauskorko
laskua 0,5 %		245	290
kasvua 0,5 %		-225	-267
Palkkojen nousu
laskua 0,8 % (0,5 % vuonna 2023)		-42	-274
kasvua 0,8 % (0,5 % vuonna 2023)		42	288
Eläkkeiden nousu
laskua 0,5 %		0	0
kasvua 0,5 %		0	0
Työsuhteiden päättyvyys
laskua 0,5 %		-	-
kasvua 0,5 %		-243	-288
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
laskua 0,5 %		-	-
kasvua 0,5 %		-274	-334
Elinajan odotus
laskua yksi vuosi		-8	9
kasvua yksi vuosi		8	9

Järjestelyyn liittyen edellisten tilikausien voittovaroja on oikaistu

4,962 miljoonaa euroa vuonna 2023. Järjestelyyn seuraavan

tilikauden aikana odotettavissa olevat maksusuoritukset ovat ar-

violta 0,5 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa vuonna 2023).

3.5 Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

126

KONSERNITILINPÄÄTÖS

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen

käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän

hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista

aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka

johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun

käyttötarkoitukseen.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden

taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä

hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja

uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan

pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot

sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon

vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno

on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot

kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset

vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20 vuotta

Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja

poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja

tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa

tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis

käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa,

että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen

käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

-standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja

luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti

ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto

määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena .

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan konserni kirjaa

taseeseen ei purettavissa olevat vuokrasopimukset. Konserni on

hyödyntänyt standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia

ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole

kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten

osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden

irtisanomisaika on yli 12 kuukautta, eivätkä ne sisällä merkittävää

sanktiota vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset

riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen

aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokra-

tuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

LOPETETTUJEN LIIKETOIMINTOJEN TULOSLASKELMA
(1 000	EUR)	18.9.2023
Liikevaihto		3 576
Liiketoiminnan muut tuotot		534
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-17
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-1 190
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut		-1 019
Poistot		-68
Liiketoiminnan muut kulut		-570
Liikevoitto		1 247
Rahoitustuotot ja -kulut		95
Tulos ennen veroja		1 342
Tuloverot		-194
Tilikauden tulos		1 148
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista		-2 628
Muuntoero		-9 669
Tulos lopetetuista toiminnoista		-11 149

127

AINEELLISET HYÖDYKKEET
					Ennakkomaksut
		Maa- ja		Koneet ja	ja keskeneräiset
(1 000	EUR)	vesialueet	Rakennukset	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024		3 215	134 356	141 711	3 135	282 416
Lisäykset		472	8 184	9 039	3 692	21 386
Vähennykset		0	-2 722	-854	-3 992	-7 568
Kurssiero		56	525	-1 793	45	-1 167
Hankintameno 31.12.2024		3 743	140 343	148 103	2 879	295 068
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		0	-61 028	-102 372	0	-163 399
Poistot		0	-8 333	-13 178	0	-21 511
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	3 544	2 481	0	6 025
Kurssiero		0	-173	174	0	1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		0	-65 989	-112 896	0	-178 885
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		3 215	73 328	39 339	3 135	119 017
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		3 743	74 354	35 207	2 879	116 183
Hankintameno 1.1.2023		3 623	114 261	134 349	9 612	261 846
Lisäykset		42	21 552	12 117	3 606	37 317
Vähennykset		-406	-1 122	-4 915	-10 061	-16 504
Kurssiero		-45	-335	160	-22	-242
Hankintameno 31.12.2023		3 215	134 356	141 711	3 135	282 416
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		0	-54 165	-92 948	0	-147 113
Poistot		0	-7 120	-11 686	0	-18 806
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	150	2 259	0	2 409
Kurssiero		0	108	3	0	111
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		0	-61 028	-102 372	0	-163 399
Kirjanpitoarvo 1.1.2023		3 624	60 095	41 401	9 612	114 732
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		3 215	73 328	39 339	3 135	119 017

128

KONSERNITILINPÄÄTÖS

AINEELLISIIN HYÖDYKKEISIIN SISÄLTYVIEN
KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN TASEARVOT
			Koneet ja
(1 000	EUR)	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		8 041	3 755	11 796
Lisäykset		4 527	2 944	7 471
Poistot		-2 906	-2 618	-5 524
Kurssiero		-124	-507	-631
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		9 538	3 574	13 112
Kirjanpitoarvo 1.1.2023		8 455	4 285	12 740
Lisäykset		1 908	1 032	2 940
Poistot		-1 585	-1 300	-2 885
Kurssiero		-737	-262	-999
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		8 041	3 755	11 796

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN TASEARVOT
(1 000	EUR)	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.		12 107	13 071
Kurssiero		-975	-223
Lisäykset		7 471	2 940
Tilikauden korot		486	385
Maksut		-5 712	-4 066
Vähennykset		0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.		13 377	12 107
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka		8 541	8 063
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka		4 836	4 044
Yhteensä		13 377	12 107

Vuokrasopimusvelkojen erääntyminen esitetään liitetiedon

kohdassa 5.5. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ja

täsmäytyslaskelma.

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT
(1 000	EUR)	2024	2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot		5 524	2 885
Korkokulut		486	385
Arvoltaan vähäisiin
omaisuuseriin liittyvät kulut		2 283	3 148
Lyhytaikaisiin vuokra- sopimuksiin liittyvät kulut		976	-400
Yhteensä		9 269	6 018

Konserni hyödyntää standardin sallimaa helpotusta, jonka

mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia

vuokrasopimuksia ei kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen

vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on

yli 12 kuukautta, eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota

vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyen.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä

korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, mikä

on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa, käytetään vuokralle

ottajan lisäluoton korkoa, jolla tarkoitetaan korkoa, jonka

asianomainen vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan

vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvi-

taan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän

hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä .

129

4.2 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

LAATIMISPERIAATTEET

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon

siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti

ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva

taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,

kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun

tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei

ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen

vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot 3–10 vuotta

Patentit 5 vuotta

ATK-ohjelmat 5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja

poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja

tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa

tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun

omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa

sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon

tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke

luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi

luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat

pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin

mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai

kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot

aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote

on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja

tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut

kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka

johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun

käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei

aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis

käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan

vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot

arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen

kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka

kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään,

jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna

ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo edustaa

tunnistamattomien aineettomien hyödykkeiden arvoa ja odotettavissa

olevia tulevia hyötyjä, jotka eivät täytä hyödykkeen määritelmää sekä

odotettavissa olevia synergiaetuja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset

kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois, kun tytäryhtiö

myydään.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain

mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten

liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa

tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään

käyttöarvolaskelmaan perustuen. Käyttöarvo määritetään

laskemalla testattavan rahavirtaa tuottavan yksikön ennustettujen

nettokassavirtojen nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona

käytetään painotettua keskimääräistä pääoman kustannusta ennen

veroja, joka huomioi markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta sekä

testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä .

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta

liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan

viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn

mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat

rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla.

Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä .

130

KONSERNITILINPÄÄTÖS

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
					Muut	Ennakkomaksut
		Kehittämis-	Patentti-	Aineettomat	aineettomat	ja keskeneräiset
(1 000	EUR)	menot	menot	oikeudet	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024		73 065	3 488	4 557	23 199	18 416	122 726
Lisäykset		10 387	260	125	2 263	6 768	19 803
Vähennykset		0	0	0	0	-9 856	-9 856
Kurssierot		0	0	34	-28	4	10
Hankintameno 31.12.2024		83 452	3 748	4 717	25 434	15 333	132 684
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024		-49 288	-2 470	-3 615	-14 617	0	-69 991
Poistot		-10 659	-332	-256	-3 275	0	-14 522
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0	0	0	0	0
Kurssiero		0	0	-13	19	0	6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024		-59 947	-2 803	-3 884	-17 874	0	-84 507
Kirjanpitoarvo 1.1.2024		23 777	1 018	942	8 582	18 416	52 736
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		23 505	946	833	7 561	15 332	48 177
Hankintameno 1.1.2023		67 727	3 248	4 355	19 829	11 919	107 079
Lisäykset		5 338	240	234	3 405	10 606	19 823
Vähennykset		0	0	0	-26	-4 104	-4 130
Kurssierot		0	0	-32	-9	-5	-46
Hankintameno 31.12.2023		73 065	3 488	4 557	23 199	18 416	122 726
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023		-39 912	-2 127	-3 355	-12 102	0	-57 496
Poistot		-9 376	-343	-264	-2 547	0	-12 531
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	0	0	22	0	22
Kurssiero		0	0	4	10	0	14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023		-49 288	-2 470	-3 615	-14 617	0	-69 991
Kirjanpitoarvo 1.1.2023		27 815	1 121	1 001	7 726	11 919	49 583
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		23 777	1 018	942	8 582	18 416	52 736

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille

räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien

hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

131

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN
(1 000	EUR)	2024	2023
Liikearvo on kohdistettu seuraaville
rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjoismaat ja Baltia segmentti: Epec Oy		3 440	3 440
Pohjoismaat ja Baltia segmentti: Ruotsi
Norrbottenin alueen liiketoiminta		322	333
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti:
Tšekki		1 852	1 887
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti:
Alankomaat		920	1 038
Yhteensä		6 535	6 698

Liikearvoksi on kirjattu se hankintameno, joka on ylittänyt han-

kittujen yhtiöiden yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän

arvon hankintahetkellä. Liikearvo pitää sisällään aineetonta

omaisuutta, kuten liiketoimintaosaamisen ja asiakassuhteiden

sekä synergioiden arvoa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon

perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin

ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty,

ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 6–16,5 %.

Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen

painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average

cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä maakohtaista

toimintaympäristön huomioivaa kasvutekijää kyseisissä yksi-

köissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän

aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat

seuraavat:

1. Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun

tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen.

Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.

2. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen

budjetoituun vuoteen 2027 ja huomioituna maakohtaisella

toimintaympäristö huomioivalla kasvutekijällä. Jäännösarvon

ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon ote-

taan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu

kiristyminen.

3. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun

pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa

oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huo-

mioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Osana Ponssen arvonalentumistestausta on tehty herkkyysa-

nalyysit keskeisten oletusten osalta perustuen kahteen eri ske-

naarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä

skenaariossa diskonttokoron nousu ja se, kuinka korkealle dis-

konttokorko voisi nousta ennen kuin se indikoisi arvonalentumis-

ta. Toisessa skenaariossa testattiin sitä, kuinka paljon liikevaihto

voi laskea aiheuttaen arvonalentumisen. Herkkyysanalyysit

suoritettiin kaikkien liikearvoa kirjattujen rahavirtaa tuottavien

yksiköiden osalta, eivätkä ne indikoineet arvonalentumista.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
(1 000	EUR)	2024	2023
Tutkimus- ja kehittämismenot
yhteensä		24 578	29 466
Taseeseen aktivoitu osuus		9 603	11 888

132

KONSERNITILINPÄÄTÖS

4.3 Poistot ja arvonalentumiset

LAATIMISPERIAATTEET

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko

viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä

ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä

oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan

lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko

arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien

yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin

muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa

muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen

mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan

kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä

saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka

diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa

määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-

arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo

on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli

arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön,

se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön

omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen

yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen

vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin

liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä

tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita

on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä

olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan

peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi

ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti

toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko

tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai

kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot

voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi .

POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1 000	EUR)	2024	2023
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot		10 659	9 376
Patentit		332	343
Aineettomat oikeudet		256	264
Muut aineettomat hyödykkeet		3 275	2 547
Yhteensä		14 522	12 531
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset		8 333	7 120
Koneet ja kalusto		13 178	11 686
Yhteensä		21 511	18 806
Yhteensä		36 033	31 337

133

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen

luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan

suoritusta.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen

IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten

myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin

todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella.

Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos

saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään

asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion

määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin

osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu

aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja

rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

4.4 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai

nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.

Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta

keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista

johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä

asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja

kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto

arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen

nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty

arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja

myynnistä johtuvat menot.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-

omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta.

Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja

todennäköinen myyntihinta .

VAIHTO-OMAISUUS
(1 000	EUR)	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet		108 119	133 988
Keskeneräiset tuotteet		15 767	13 916
Valmiit tuotteet/tavarat		37 672	46 018
Muu vaihto-omaisuus		57 565	46 915
Yhteensä		219 123	240 837

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 4,0 miljoonaa euroa, jolla vaihto-

omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen

nettorealisointiarvoa (4,5 miljoonaa euroa vuonna 2023).

SAAMISET (PITKÄAIKAISET)
(1 000	EUR)	2024	2023
Muut saamiset		0	3 000
Siirtosaamiset		296	229
Yhteensä		296	3 229

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

134

KONSERNITILINPÄÄTÖS

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)
(1 000	EUR)	2024	2023
Myyntisaamiset		54 107	69 129
Arvonlisäverosaamiset		8 426	14 557
Muut saamiset		7 492	4 125
Siirtosaamiset		7 010	8 191
Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset		939	2 353
Yhteensä		77 974	98 355

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA JA LUOTTOTAPPIOIKSI KIRJATUT ERÄT
			Erääntyneet	Erääntyneet	Erääntyneet	Erääntyneet
		Eräänty-	alle 30	30–90	91–180	181–360	Erääntyneet
(1 000	EUR)	mättömät	päivää	päivää	päivää	päivää	yli 360 päivää	Yhteensä
2024
Bruttomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		36 347	12 305	2 697	1 802	1 153	645	54 949
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä		0	0	0	-120	-77	-645	-842
Nettomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		36 347	12 305	2 697	1 682	1 076	0	54 107
2023
Bruttomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		44 648	19 361	4 330	1 451	-471	475	69 794
Odotettua tappiota koskeva
vähennyserä		0	0	0	-190	0	-475	-665
Nettomääräinen kirjanpito- arvo – myyntisaamiset		44 648	19 361	4 330	1 261	-471	0	69 129

Lyhytaikaiset muut saamiset sisältävät 4,3 miljoonaa euroa

(4,8 miljoonaa euroa vuonna 2023) konekaupan rahoitusjär-

jestelyihin liittyviä saamisia. Emoyhtiöllä on tyypillisesti rahoitus-

järjestelyissä sovitun suuruinen vastuu rahoitusyhtiölle ja tämä

vastuu on esitetty muissa veloissa. Muissa saamisissa esite-

tään emoyhtiön vastaavansuuruinen saaminen asiakkaalta joka

voi realisoitua maksuhäiriötilanteissa. Lisäksi muut lyhytaikaiset

saamiset sisältävät Venäjän yhtiön kauppahintaan liittyvän

saamisen 3 miljoonaa euroa. Vertailukaudella tämä saaminen

sisältyy pitkäaikaisiin muihin saamisiin.

Odotettujen luottotappioiden määrittelyperusteet on

kuvattu liitetiedossa 5.6. Saamisten käyvät arvot on esitetty

liitetiedossa kohdassa 5.7.

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ TAPPIOTA KOSKEVA
TULOSVAIKUTTEINEN VÄHENNYSERÄ
(1 000	EUR)	2024	2023
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos		177	-146
Lopulliset luottotappiot		315	385
Perutut lopulliset luottotappiot		-218	-84
Yhteensä		274	155

MYYNTISAAMISTEN ODOTETTUA TAPPIOTA KOSKEVAN
VÄHENNYSERÄN TÄSMÄYTYSLASKELMA
(1 000	EUR)	2024	2023
Tilikauden alussa		665	811
Myyntisaamisten odotettua tappiota
koskevan vähennyserän muutos		177	-146
Tilikauden lopussa		842	665

135

4.7 Varaukset

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman

seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen

toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa

luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä

ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota

tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan

samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään.

Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon

takuumenojen toteutumisesta.

Muu varaus kirjataan, kun konsernilla todetaan olevan tappiollinen

sopimus. Sopimuksen mukainen olemassa oleva velvoite kirjataan ja

määritetään varauksena.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille

myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka

aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella.

Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden

vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän

seuraavan vuoden aikana.

Muut varaukset

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse

Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella,

koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa

arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa

olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on käytetty

parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista menoista

raportointikauden päättymispäivänä .

4.6 Ostovelat ja muut velat

OSTOVELAT JA MUUT VELAT
(1 000	EUR)	2024	2023
Ostovelat (muut rahoitusvelat)		63 859	85 785
Saadut ennakot		5 375	2 024
Muut velat		16 308	18 648
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat		28 703	30 576
Korkojaksotus		513	1 223
Myyntisopimusten perusteella
kirjatut velat		4 086	4 110
Tuloverovelka		1 569	1 257
Muut siirtovelat		6 676	4 509
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettä- vät johdannaissopimukset		1 448	816
Yhteensä		128 537	148 948

VARAUKSET
			Muut
(1 000	EUR)	Takuuvaraus	varaukset	Yhteensä
31.12.2023		4 395	10 295	14 690
Lisäykset		1 712	10 173	11 885
Vähennykset		-487	-6 850	-7 337
31.12.2024		5 620	13 618	19 238

136

KONSERNITILINPÄÄTÖS

5.1 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä

ja omassa pääomassa.

	Osakkeiden		Osake-		Muut		Omat
	lukumäärä		pääoma		rahastot		osakkeet
	(1 000 kpl)	(1 000	EUR)	(1 000	EUR)	(1 000	EUR)
31.12.2023	28 000		7 000		3 460		-463
Osakepalkkio- ohjelma	0		0		364		416
31.12.2024	28 000		7 000		3 824		-47

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka

liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen

laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä .

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osak

keenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi

konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt

osingon.

Omat osakkeet

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankin

nasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille

kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai laske

taan uudelleen liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä

käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet

sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittö

mästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

5. Pääomarakenne ja

rahoitusriskit

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48

miljoonaa kappaletta vuonna 2023). Osakkeiden nimellisarvo

on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma

on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa

kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2023). Kaikki

liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa

äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman

oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia

osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai

optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Ponsse Oyj:n hallituksella on voimassa oleva yhtiökokouksen

valtuutus omien osakkeiden hankinnasta yhtiön vapaalla

pääomalla sekä omien osakkeiden luovuttamisesta.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Yhtiöllä on hallussaan 1 997 omaa osaketta.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen

tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän

omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2024 osinkoa jaettiin yhteensä 0,55 euroa osakkeelta,

yhteensä 15,4 miljoonaa euroa (0,60 euroa osakkeelta,

yhteensä 16,8 miljoonaa euroa vuonna 2023). Tilikauden

päättymispäivän jälkeen yhtiön hallitus on päättänyt ehdottaa

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan

osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osingonjako on yhteensä 14,0

miljoonaa euroa.

137

5.3 Muut rahoitusvarat

MUUT RAHOITUSVARAT
(1 000	EUR)	Muut sijoitukset
Hankintameno 31.12.2023		374
Lisäykset		3
Vähennykset		0
Hankintameno 31.12.2024		377

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa

palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita.

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot

Valuuttakurssivoittoja ja -tappiota koskevat kirjaamisperiaatteet on

esitetty liitetietojen kohdassa 1. Laatimisperiaatteet, kappaleessa

Ulkomaan rahanmääräiset liiketapahtumat.

RAHOITUSTUOTOT
(1 000	EUR)	2024	2023
Osinkotuotot pysyvien vastaavien
sijoituksista		2	2
Korkotuotot lainoista ja saamisista		1 705	851
Valuuttakurssivoitot, realisoitunut		0	1 458
Valuuttakurssivoitot, realisoitumaton		0	1 328
Muut rahoitustuotot		231	899
Yhteensä		1 937	4 539

RAHOITUSKULUT
(1 000	EUR)	2024	2023
Korkokulut rahoituslainoista		3 830	4 433
Valuuttakurssitappiot, realisoitunut		1 835	0
Valuuttakurssitappiot, realisoitumaton		8 758	0
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon		1 077	2 592
muutos
Korkojohdannaisten käyvän arvon		966	1 171
muutos
Muut rahoituskulut		893	802
Yhteensä		17 358	8 999
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-15 421	-4 459

Realisoitumattomat valuuttakurssierät koostuvat pääosin

konsernin sisäisten erien arvostamisesta.

5.4 Rahavarat

RAHAVARAT
(1 000	EUR)	2024	2023
Käteinen raha ja pankkitilit		83 590	74 002
Yhteensä		83 590	74 002

5.5 Rahoitusvelat

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta

oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän

raportointikauden päättymisestä.

RAHOITUSVELAT
(1 000	EUR)	2024	2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		55 373	58 413
Muut velat		0	161
Vuokrasopimusvelat		8 541	8 063
Yhteensä		63 914	66 637
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		18 020	47 980
Muut velat		161	792
Vuokrasopimusvelat		4 836	4 044
Yhteensä		23 017	52 816

138

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa

kohdassa 8.1.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.7. Konsernin

lainat rahoituslaitoksilta ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia

vakuudettomia lainoja. Veloista kiinteäkorkoisia on 13 765

tuhatta euroa (13 415 tuhatta euroa vuonna 2023). Muut

lainat ovat vaihtuvakorkoisia, 73 166 tuhatta euroa (106 038

tuhatta euroa vuonna 2023).

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT JA
TÄSMÄYTYSLASKELMA
(1 000	EUR)	2024	2023
Vuokrasopimusvelat – vähimmäis- vuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk		5 293	4 220
1–5 vuotta		7 517	7 004
yli 5 vuotta		1 262	1 640
Yhteensä		14 072	12 864
Vuokrasopimusvelat –
vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk		4 836	4 044
1–5 vuotta		7 313	6 533
yli 5 vuotta		1 228	1 530
Yhteensä		13 377	12 107
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut		695	757
Vuokrasopimusvelkojen
kokonaismäärä		14 072	12 864

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille

rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on mini-

moida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset

konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja

korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttater-

miinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin ris-

kienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja

niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä

liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi

riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen

läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri va-

luuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka

syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan

emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittä-

vimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruu-

nu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL),

joista USD, SEK ja GBP on suojattu konsernin suojauspolitiikan

mukaisesti.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista,

taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin

tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma

pääoma on 74,9 miljoonaa euroa (73,1 miljoonaa euroa vuonna

2023), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 0,5 miljoonaa

euroa (1,3 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuutta-

määräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää

niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot

toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia

riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IFRS 9:n

mukaista suojauslaskentaa.

139

Emoyhtiön toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräi-

set saamiset ja velat, sisältäen konsernin sisäiset erät, muutet-

tuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

NIMELLISARVOT 31.12.2024
(1 000	EUR)	USD	SEK	GBP	BRL	Yhteensä
Valuutta- määräiset
saamiset		46 337	10 167	10 272	0	66 776
Valuutta- määräiset
velat		-3 032	-5 099	0	-43 584	-51 715
Valuutta- määräiset
johdannaiset		-26 757	-7 953	-8 047	0	-42 757
Nettopositio		16 548	-2 885	2 225	-43 584	-27 697
NIMELLISARVOT 31.12.2023
(1 000	EUR)	USD	SEK	GBP	BRL	Yhteensä
Valuutta- määräiset
saamiset		50 511	16 161	11 250	0	77 922
Valuutta- määräiset
velat		-3 258	-5 443	0	-55 352	-64 053
Valuutta- määräiset
johdannaiset		-44 866	-12 467	-8 233	0	-65 566
Nettopositio		2 387	-1 748	3 017	-55 352	-51 697

Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen

tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun,

Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien

muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten va-

luuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -27,7 miljoonaa euroa

(-51,7 miljoonaa euroa vuonna 2023). Muutosprosentit edus-

tavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden

aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan

rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä ote-

taan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka

netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Oletusten

toteutuessa muutokset aiheutuisivat pääsääntöisesti valuutta-

määräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

(1 000	EUR)	2024
Eurokurssin muutos	Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD	4 %	-535	3 %	452
SEK	2 %	42	3 %	-67
GBP	2 %	-37	1 %	20
BRL	8 %	2 832	10 %	-3 494

(1 000	EUR)	2023
Eurokurssin muutos	Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen
jälkeiseen voittoon
USD	2 %	-35	0 %	9
SEK	3 %	46	3 %	-47
GBP	1 %	-36	1 %	19
BRL	2 %	856	2 %	-942

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavir-

ran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan

merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat

pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.

Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka kat-

sotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni

suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihto-

sopimuksilla. Suojausaste on noin 56 % kaikista muuttuvakorkoi-

sista lainoista.

(1 000	EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:
Muutosprosentti	+1 %	-1 %
Vaihtuvakorkokoiset lainat	-585	-585
Koronvaihtosopimukset	327	327
Nettovaikutus verojen jälkeiseen
voittoon	-258	-258

140

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustran-

saktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoi-

suusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole

merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja

asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille.

Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon.

Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone

siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luot-

toriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa

tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty

liitetiedoissa 4.5.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden

kirjaamiseen IFRS 9:n mukaista yleistä mallia, jonka mukaan

yli 30 päivää erääntyneistä 10 tuhatta euroa ylittävistä

myyntisaamisista kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot.

Erääntyneet myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti

luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perus-

teella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi,

jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella

tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta.

Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva

myyty kone.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan

liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla

olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja

erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole

tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä

maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luot-

tolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla

yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien

luottolimiittien määrä 31.12.2024 oli 135,0 miljoonaa euroa,

joka on 90 % kokonaisluottolimiitistä (95,0 miljoonaa euroa,

68 % vuonna 2023). Luottolimiittisopimukset erääntyvät

pääosin uusittaviksi neljän vuoden välein. Vuonna 2024 kon-

serni uudisti komittoidut luottolimiittisopimukset. Konsernilla

on käytettävissä 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma,

josta on nostettu 0 euroa. Lisäksi konsernilla on käytettävissä

tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen maturiteetti oli tilin-

päätöshetkellä 3,8 vuotta (3,1 vuotta vuonna 2023). Vuonna

2024 solmittiin 21 miljoonalla eurolla uusia luottosopimuksia

päättyvien luottojen jälleenrahoittamiseksi.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perus-

tuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja

ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

		Tase-	Raha-	Alle 1	1–5	Yli 5
(1 000	EUR)	arvo	virta*	vuosi	vuotta	vuotta
31.12.2024
Lainat
rahoituslaitoksilta		73 393	101 077	20 807	80 270	0
Muut velat		161	162	162	0	0
Vuokrasopimusvelat		13 377	14 072	5 293	7 517	1 262
Ostovelat ja muut
rahoitusvelat		67 135	67 135	67 135	0	0
Valuutta- johdannaisten velka
Valuuttatermiinit, kassastamaksut		48 116	48 116	48 116	0	0
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut		-46 830	-46 830	-46 830	0	0
Valuuttajohdannaisten
velka, netto		1 286	1 286	1 286	0	0
Korkojohdannaisten
velka		162	162	32	130	0
Taseen ulkopuoliset
vastuut**		0	8 615	8 615	0	0

		Tase-	Raha-	Alle 1	1–5	Yli 5
(1 000	EUR)	arvo	virta*	vuosi	vuotta	vuotta
31.12.2023
Lainat
rahoituslaitoksilta		106 393	118 264	52 077	56 274	9 913
Muut velat		953	959	797	162	0
Vuokrasopimusvelat		12 107	12 864	4 220	7 004	1 640
Ostovelat ja muut
rahoitusvelat		89 066	89 066	89 066	0	0
Valuutta- johdannaisten velka
Valuuttatermiinit, kassastamaksut		35 704	35 704	35 704	0	0
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut		-34 888	-34 888	-34 888	0	0
Valuuttajohdannaisten
velka, netto		816	816	816	0	0
Korkojohdannaisten
velka		0	0	0	0	0
Taseen ulkopuoliset
vastuut**		0	5 488	5 488	0	0

* Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään

bruttomääräisinä

** Taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei

ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä; tarkempi erittely

liitetiedossa 8.1

141

(1 000	EUR)	Rahoitukseen liittyvät velat			Muut varat
	Lainat	Vuokrasopimukset	Välisumma	Rahavarat	Likvidit sijoitukset	Yhteensä
Nettovelat 1.1.2024	-107 343	-12 111	-119 454	74 002	0	-45 451
Rahavirtavaikutukset	33 745	5 712	39 457	9 114	0	48 571
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-7 471	-7 471	0	0	-7 471
Valuuttakurssioikaisut	44	491	535	474	0	1 009
Nettovelat 31.12.2024	-73 554	-13 378	-86 932	83 590	0	-3 341
Nettovelat 1.1.2023	-83 213	-13 087	-96 300	76 545	0	-19 755
Rahavirtavaikutukset	-24 121	4 066	-20 055	-2 416	0	-22 471
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-2 940	-2 940	0	0	-2 940
Valuuttakurssioikaisut	-9	-149	-158	-127	0	-285
Nettovelat 31.12.2023	-107 343	-12 111	-119 454	74 002	0	-45 451

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen

pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla nor-

maalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoit-

teena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne

takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta.

Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille mak-

settujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää

tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai

päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden

2024 lopussa 3,3 miljoonaa euroa (45,5 miljoonaa euroa

31.12.2023) ja nettovelkaantumisaste oli 1,0 % (14,1 %

31.12.2023). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korol-

linen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä.

Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla

saamisilla ja rahavaroilla.

(1 000	EUR)	2024	2023
Korolliset velat		86 931	119 453
Korolliset saamiset		0	0
Rahavarat		-83 590	-74 002
Nettovelat		3 341	45 451
Oma pääoma yhteensä		327 193	321 799
Nettovelkaantumisaste (net gearing)		1,0 %	14,1 %

142

KONSERNITILINPÄÄTÖS

5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. Luokittelu

tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja

alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu

kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen

kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavaksi. Konserni on luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi sijoitukset ja johdannaiset. Kyseiset johdannaiset sisältyvät

lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavaksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

a) rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen

liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen

hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi

ja b) rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään

tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan

pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Konserni on

luokitellut jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi

myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat. Jaksotettuun

hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät taseessa

luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi

mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumiseen sovelletaan odotettujen

luottotappioiden mallia.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

Konserni arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

johdannaisinstrumentit. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi

arvostetaan rahoituslaitoslainat, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut

velat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa.

Johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka

arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Johdannaisten käypä

arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin .

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät

noteeraamattomat osakesijoitukset ja johdannaisinstrumentit.

Noteeraamattomat osakesijoitukset kuuluvat käyvän arvon

hierarkiassa tasolle 3, ja johdannaisinstrumentit kuuluvat

käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Korkojohdannaisten kohde-etuuden arvo oli 40,9

miljoonaa euroa (28,0 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Korkojohdannaisten käypä arvo oli tilinpäätöshetkellä oli -1,0

miljoonaa euroa (-1,2 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 57,0 miljoonaa euroa

(70,8 miljoonaa euroa vuonna 2023). Valuuttatermiiniposition

käypä arvo tilinpäätöshetkellä oli -1,2 miljoonaa euroa (-0,1

miljoonaa euroa vuonna 2023), josta positiivisesti arvostettujen

sopimusten käypä arvo oli 0,1 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa

euroa vuonna 2023) ja negatiivisten sopimusten käypä arvo oli

-1,3 miljoonaa euroa (-0,8 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja

määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia,

oletuksia ja arvostusmalleja:

— Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien lyhytaikaisten

rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa

vastaavan käypiä arvoja.

— Yhtiö arvostaa noteeraamattomat osakesijoitukset käypään

arvoon. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpi-

toarvo vastaa niiden käypää arvoa.

— Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä

tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille

sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on

määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä,

jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu

markkinainformaatio.

— Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla

velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

143

(1 000	EUR)
	Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2024	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Varat taseessa	kirjattavat varat	kirjattavat varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset	377	0	377
Johdannaisinstrumentit	939	0	939
Myyntisaamiset	0	54 107	54 107
Kauppahintasaaminen	0	3 000	3 000
Konekaupan rahoitukseen liittyvät saamiset	0	4 312	4 312
Rahavarat	0	83 590	83 590
Yhteensä	1 316	145 009	146 325
	Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2024	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Velat taseessa	kirjattavat velat	kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	0	73 393	73 393
Vuokrasopimusvelat	0	13 377	13 377
Johdannaisinstrumentit	1 448	0	1 448
Ostovelat	0	63 859	63 859
Konekaupan rahoitukseen liittyvät	0	6 873	6 873
velat
Yhteensä	1 448	157 502	158 950

(1 000	EUR)
	Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2023	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Varat taseessa	kirjattavat varat	kirjattavat varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset	374	0	374
Johdannaisinstrumentit	2 353	0	2 353
Myyntisaamiset	0	69 129	69 129
Kauppahintasaaminen	0	3 000	3 000
Konekaupan rahoitukseen liittyvät saamiset	0	4 792	4 792
Rahavarat	0	74 002	74 002
Yhteensä	2 727	150 923	153 650
	Käypään arvoon	Jaksotettuun
31.12.2023	tulosvaikutteisesti	hankintamenoon
Velat taseessa	kirjattavat velat	kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	0	106 393	106 393
Vuokrasopimusvelat	0	12 107	12 107
Johdannaisinstrumentit	816	0	816
Ostovelat	0	85 785	85 785
Konekaupan rahoitukseen liittyvät	0	4 033	4 033
velat
Yhteensä	816	208 319	209 135

144

KONSERNITILINPÄÄTÖS

6. Tuloverot

LAATIMISPERIAATTEET

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta

ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi

milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan

kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta

kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja

verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata,

jos se johtuu liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta. Laskennallista

veroa ei myöskään kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan

alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen

yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta

kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan

laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään

väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero

todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä

tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden

päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja, jotka on

käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin

on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa,

jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen

verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen

raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan

ainoastaan siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti

toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan

tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset

verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin

joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat

joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat

samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana

odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai

hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi

tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa

otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja

kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten

tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan

laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen

hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin

hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

6.1 Tuloverot

TULOVEROT
(1 000	EUR)	2024	2023
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuva vero		8 862	15 115
Edellisten tilikausien verot		452	461
Laskennalliset verot		-350	-2 653
Yhteensä		8 964	12 924

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

(2024: 20,0 %, 2023: 20,0 %) laskettujen verojen välinen

täsmäytyslaskelma:

(1 000	EUR)	2024	2023
Voitto ennen veroja		21 469	42 949
Verot laskettuna kotimaan verokannalla		4 294	8 590
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat
verokannat		-1 517	-1 860
Verovapaat tulot		-104	-3 264
Vähennyskelvottomat kulut		475	-1 248
Verohelpotukset, -tuet		-312	-665
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset		6 466	8 212
Verot aikaisemmilta tilikausilta		452	461
Muut erät		-791	2 698
Verot tuloslaskelmassa		8 964	12 924

Konsernin efektiiviseen veroasteeseen vuonna 2023 vaikutti

konserniyhdistelykirjaus, josta ei kirjata laskennallista veroa,

koska kyseessä on pysyvä ero. Pysyvän eron verovaikutus

näkyy verojen täsmäytyslaskelmalla riveillä Kirjaamattomat

laskennalliset verosaamiset ja Muut erät.

Pilari II lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1. tammikuuta

2024 alkaen. Ponsse soveltaa IAS 12:n poikkeusta olla kirjaa-

matta tai raportoimatta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia,

jotka liittyvät Pilari II:n perusteella maksettaviin veroihin. Ponsse

on arvioinut mahdollisia Pilari II tuloverokuluja ottaen huomioon

OECD:n Safe Harbour -olettamia ja siirtymäsäännökset. Pilari

II lainsäädännöllä ei ollut vaikutusta tuloveroihin raportoitavalla

kaudella. Ponsse arvioi, että lainkäyttöalue, johon mahdolliset

Pilari II lisäverot tulevaisuudessa kohdistuvat, on Uruguay.

145

6.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET
VUODEN 2024 AIKANA
(1 000	EUR)
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verosaamiset:	2023	teisesti	kautta	2024
Vaihto-omaisuus	5 559	96	0	5 655
Vahvistetut tappiot	477	652	0	1 129
Muut erät	2 410	-351	0	2 059
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset	0	0	-85	-85
Yhteensä	8 446	397	-85	8 759
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verovelat:	2023	teisesti	kautta	2024
Vaihto-omaisuus	0	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	1 120	47	0	1 167
Muut erät	0	0	0	0
Yhteensä	1 120	47	0	1 167

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET
VUODEN 2023 AIKANA
(1 000	EUR)
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verosaamiset:	2022	teisesti	kautta	2023
Vaihto-omaisuus	3 719	1 840	0	5 559
Vahvistetut tappiot	595	-118	0	477
Muut erät	690	527	1 194	2 410
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verosaamiset	-582	582	0	0
Yhteensä	4 422	2 831	1 194	8 446
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	oman
Laskennalliset	31.12.	vaikut-	pääoman	31.12.
verovelat:	2022	teisesti	kautta	2023
Vaihto-omaisuus	0	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet	968	152	0	1 120
Muut erät	0	0	0	0
Yhteensä	968	152	0	1 120

Konsernin ulkomaisiiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista

tappioista, 37,0 miljoonaa euroa (36,4 miljoonaa euroa

vuonna 2023), on kirjattu laskennallista verosaamista 1,1

miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole

vanhenemisaikaa.

146

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Konsernin ja emoyhtiön
	osuus osakkeista ja
Nimi ja kotipaikka	äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas
Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Epec B.V., Barendrecht, Alankomaat (Epec
Oy:n omistama)	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse
Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki	100,00
Ponsse Chile SpA Chillán, Chile	100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi	100,00

7.1 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja

osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös merkittävät

osakkeenomistajat, yhteisön avainhenkilöt, avainhenkilöiden ja

määriteltyjen osakkeenomistajien läheiset perheenjäsenet sekä

näiden henkilöiden vaikutuspiirissä olevat yhteisöt.

7. Konsernin rakenne

LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen

tytäryritykset sekä Epec Oy:n tytäryritys Epec B.V.. Tytäryritykset ovat

yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun

konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle

tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy

vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu

hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen

yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu

käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun

ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden

liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu

vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden

vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti.

Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan

kohdassa Liikearvo.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä

hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut

tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin

sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio

johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus

arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä,

arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin,

kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla

on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus

osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus

merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota

yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden

täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta

syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus

osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään

liikevoiton jälkeen.

147

7.2 Liiketoimintojen yhdistäminen

Ponsse-konserniin kuuluva EAI PON1V Holding Oy:n toimialana

on kannustinjärjestelmien hallinnointiliiketoiminta, kannustinjär-

jestelmiin liittyvien Ponsse Oyj:n arvopapereiden ostaminen ja

myyminen sekä niihin liittyvien rahoitussopimusten osapuolena

toimiminen. Allshares Oy:n kanssa on tehty järjestely, jossa

perustettiin EAI PON1V Holding Oy hankkimaan Ponsse Oyj:n

rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaet-

tavaksi henkilöstölle Ponsse Oyj:n osakepalkitsemisjärjestelyn

ehtojen mukaisesti. EAI PON1V Holding Oy:n juridinen omistus

on Allshares Oy:llä, mutta panttaussopimuksen perusteella

Ponsse Oyj toimiessaan päämiehenä käyttää tosiasiallisesti

määräysvaltaa järjestelyssä ja Allshares Oy toimii agentin

roolissa holdingyhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä

syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että EAI PON1V Holding

Oy yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna

yhteisönä ja sisällytetään konserniyritysten listaukseen.

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa koh-

dassa 7.3. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

7.3 Osuudet osakkuusyrityksissä

(1 000	EUR)	2024	2023
Tilikauden alussa		1 068	881
Aikaisempien tilikausien oikaisu		-94	0
Saatu osinko		-102	-68
Osuus kauden tuloksesta		135	255
Tilikauden lopussa		1 007	1 068

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat,

liikevaihto ja tilikauden voitto:

(1 000	EUR)	2024	2023
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat		4 063	4 152
Velat		993	1 013
Liikevaihto		5 337	6 061
Tilikauden voitto		505	749
Omistusosuus		34 %	34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita

valmistava yritys.

148

KONSERNITILINPÄÄTÖS

8.2 Ilmastoliitännäiset seikat

Ponssella ei ole arvioitu ilmastoliitännäisten seikkojen taloudel-

lisia vaikutuksia. Vaikutukset tullaan arvioimaan vuoden 2025

aikana.

8.3 Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset

tapahtumat

Katsauskauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka

edellyttäisivät tilikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista tai

lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

8.1 Vastuut

VASTUUSITOUMUKSET
(1 000	EUR)	2024	2023
Takaukset muiden puolesta		2	0
Kiinteistöjen arvonlisäveron
tarkistusvastuu, palautusvastuu		8 420	5 349
Muut vastuut		193	139
Yhteensä		8 615	5 488
(1 000	EUR)	2024	2023
Ei-purettavissa olevien
vuokrasopimusten perusteella
yhden vuoden kuluessa maksettavat
vähimmäisvuokrat		1 874	964

8. Muut liitetiedot

149

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 EUR) Liite

2024 2023

Liikevaihto 2 567 816 654 268

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -1 881 -16 070

Liiketoiminnan muut tuotot 3 5 202 3 461

Materiaalit ja palvelut 4 -382 978 -436 516

Henkilöstökulut 5, 6, 7 -64 181 -65 199

Poistot ja arvonalentumiset 8 -23 855 -22 413

Liiketoiminnan muut kulut -72 795 -56 777

Liikevoitto 27 327 60 754

Rahoitustuotot ja -kulut 10 1 048 14 004

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 28 375 74 759

Tilinpäätössiirrot 11 0 166

Tuloverot 12 -7 055 -12 698

Tilikauden voitto 21 321 62 227

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 153–160.

150

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tase

(1 000 EUR) Liite

2024 2023

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 13 40 444 48 185

Aineelliset hyödykkeet 13 59 492 65 232

Sijoitukset 14 17 112 17 112

Pysyvät vastaavat yhteensä 117 047 130 529

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 15 104 528 115 769

Pitkäaikaiset saamiset 16 9 892 13 398

Lyhytaikaiset saamiset 16 142 846 158 726

Rahat ja pankkisaamiset 54 770 50 445

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 312 037 338 338

VASTAAVAA YHTEENSÄ 429 084 468 867

VASTATTAVAA

Oma pääoma 17, 18

Osakepääoma 7 000 7 000

Arvonkorotusrahasto 841 841

Muut rahastot 3 458 3 458

Edellisten tilikausien tulos 252 165 205 374

Tilikauden voitto 21 321 62 227

Oma pääoma yhteensä 284 785 278 900

Tilinpäätössiirtojen kertymä 19 0 0

Pakolliset varaukset 20 5 945 4 611

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 21 41 000 41 161

Lyhytaikainen vieras pääoma 22 97 355 144 194

Vieras pääoma yhteensä 138 355 185 355

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 429 084 468 867

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 153–160.

151

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR) 2024 2023

Liiketoiminnan rahavirta

Liikevoitto 27 327 60 754

Poistot ja arvonalentumiset 23 855 22 413

Varauksen muutos 1 721 39

Muut oikaisut -217 -260

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 52 686 82 946

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 20 587 -52 792

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 11 240 12 579

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -15 977 -12 023

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 68 536 30 710

Saadut korot 3 236 1 962

Maksetut korot -3 088 -2 221

Saadut osingot 602 1 368

Muut rahoituserät -2 144 646

Maksetut välittömät verot -7 000 -14 239

Liiketoiminnan rahavirta (A) 60 142 18 226

Investointien rahavirta

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -10 373 -19 883

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 53 -51

Investointien rahavirta (B) -10 320 -19 934

Rahoituksen rahavirta

Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) /vähennys (-) -30 792 14 197

Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) /vähennys (-) 0 2 000

Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 537 735

Maksetut osingot ja muu voitonjako -15 400 -16 794

Rahoituksen rahavirta (C) -45 655 138

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) 4 167 -1 570

Rahavarat 1.1. 50 445 52 014

Rahavarat 31.12. 54 612 50 445

Rahoituslaskelman tietoja on oikaistu vuodelta 2023 siltä osin, kun ne käsittelevät yhtiön Venäjän tytäryhtiön myyntiä.

152

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen

laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS)

mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne

perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaat-

teissa ole toisin mainittu.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankinta-

menoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja

arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu

tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perus-

teella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta

alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 3–10 vuotta

Aineettomat oikeudet 5 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet 5 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta

Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä

muut osakkeet ja osuudet on arvostettu alkuperäiseen hankin-

tamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhai-

sempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno

määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla

keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuori-

tuksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista

sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista

yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-

asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon

tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saata-

va arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen

valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat

menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannuk-

set on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa lasket-

taessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja anne-

tut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on

kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointi-

edellytykset, on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin

ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan

vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa

eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen

suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koron-

vaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu

taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikau-

delle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen

ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtu-

mapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saami-

set ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien

arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman

rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2024 tiedot ovat vertailukelpoisia edelli-

sen tilikauden tietojen kanssa.

153

2. Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 EUR) 2024 2023

Pohjoismaat ja Baltia 298 379 308 861

Keski- ja Etelä-Eurooppa 133 146 141 081

Pohjois-Amerikka 70 216 96 144

Etelä-Amerikka 53 985 92 219

Aasia, Australia ja Afrikka 12 090 15 963

Yhteensä 567 816 654 268

3. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 EUR) 2024 2023

Pysyvien vastaavien aineellisen

omaisuuden myyntivoitot 53 3

Julkiset avustukset 2 142 930

Kierrätystuotteiden myynti 304 379

Muut 2 703 2 149

Yhteensä 5 202 3 461

4. Materiaalit ja palvelut

(1 000 EUR) 2024 2023

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 361 832 427 590

Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) 8 359 -2 487

Ulkopuoliset palvelut 12 787 11 413

Yhteensä 382 978 436 516

5. Henkilöstö tilikauden aikana

keskimäärin

Henkilöä 2024 2023

Työntekijät 506 514

Toimihenkilöt 477 471

Yhteensä 983 985

6. Henkilöstökulut

(1 000 EUR) 2024 2023

Palkat ja palkkiot 53 664 53 757

Eläkekulut 9 060 9 070

Muut henkilösivukulut 1 458 2 372

Yhteensä 64 181 65 199

7. Johdon palkat ja palkkiot

(1 000 EUR) 2024 2023

Toimitusjohtaja 1 244 1 177

Hallituksen jäsenet 328 365

Yhteensä 1 572 1 543

8. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 EUR) 2024 2023

Suunnitelman mukaiset poistot 23 855 22 413

Yhteensä 23 855 22 413

9. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR) 2024 2023

KPMG KPMG

Tilintarkastuspalkkiot 108 95

Todistukset ja lausunnot 108 14

Veroneuvonta 2 16

Muut palkkiot 22 0

Yhteensä 241 124

154

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

10. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 EUR) 2024 2023

Tuotot osuuksista saman

konsernin yrityksissä 0 14 946

Osinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 500 1 300

Omistusyhteysyrityksiltä 102 68

Osinkotuotot yhteensä 602 1 368

Korko- ja muut rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1 806 1 547

Johdannaisten käyvän arvon muutokset 322 2 326

Muilta 6 714 5 182

Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 8 842 9 055

Rahoitustuotot yhteensä 9 444 25 369

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Johdannaisten käyvän arvon muutokset 3 576 3 254

Muille 4 819 8 111

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 8 396 11 365

Rahoituskulut yhteensä 8 396 11 365

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 048 14 004

Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy

kurssivoittoa/-tappioita (netto) -4 -1 660

Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä -erä sisältää

Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen ja sen omistaman Ponsse

Centren osakekannan myyntituoton.

11. Tilinpäätössiirrot

(1 000 EUR) 2024 2023

Suunnitelman mukaisten ja verotuk-

sessa tehtyjen poistojen erotus 0 166

12. Tuloverot

(1 000 EUR) 2024 2023

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 7 055 12 698

Yhteensä 7 055 12 698

155

13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2024

(1 000 EUR)

Kehittämis-

menot

Patentti-

menot

Aineettomat

oikeudet

Muut

aineettomat

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 68 132 3 375 2 363 23 436 15 649 112 594

Lisäykset 10 192 222 0 2 263 2 991 15 668

Vähennykset 0 0 0 0 -9 497 -9 497

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2024 78 324 3 597 2 363 25 699 9 143 119 125

Kertyneet poistot 1.1.2024 -44 823 -2 421 -2 273 -15 251 0 -64 769

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poisto -10 445 -322 -52 -3 093 0 -13 913

Kertyneet poistot 31.12.2024 -55 268 -2 743 -2 326 -18 344 0 -78 681

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 23 056 854 37 7 354 9 143 40 444

Kirjanpitoarvo 31.12.2023 23 309 953 89 8 185 15 649 48 185

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2024

(1 000 EUR)

Maa- ja

vesi-

alueet

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut

ja keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 1 618 84 021 94 811 230 1 734 182 414

Lisäykset 0 3 277 2 287 0 444 6 009

Vähennykset 0 0 0 0 -1 809 -1 809

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2024 1 618 87 299 97 098 230 369 186 614

Kertyneet poistot 1.1.2024 0 -43 893 -74 130 0 0 -118 022

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden poisto 0 -3 917 -6 024 0 0 -9 940

Kertyneet poistot 31.12.2024 0 -47 809 -80 154 0 0 -127 963

Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 618 40 330 16 944 230 369 59 492

Kirjanpitoarvo 31.12.2023 1 618 40 969 20 681 230 1 734 65 232

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo

31.12.2024 14 851

31.12.2023 18 199

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa.

Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen

todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

156

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

14. Sijoitukset

SIJOITUKSET 2024

(1 000 EUR)

Osakkeet

Konserniyritykset

Osakkeet Omistus-

yhteysyritykset

Osakkeet

Muut

Saamiset

Konserniyritykset

Saamiset

Muut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 38 000 335 440 0 0 38 774

Lisäykset 0 0 0 0 0 0

Vähennykset 0 0 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2024 38 000 335 440 0 0 38 774

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2024 -21 579 0 -84 0 0 -21 663

Vähennykset 0 0 0 0 0 0

Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0

Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 16 421 335 356 0 0 17 112

Kirjanpitoarvo 31.12.2023 16 421 335 356 0 0 17 112

KONSERNIYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%

Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00

Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00

Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska 100,00

Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia 100,00

Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti 100,00

Ponsse North America, Inc., Rhinelander,

Yhdysvallat 100,00

Ponsse Latin America Indústria de Máquinas

Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00

Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00

Epec B.V., Barendrecht, Alankomaat (Epec Oy:n

omistama)

100,00

Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00

Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse

Asia-Pacific Ltd.:n omistama)

100,00

Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay 100,00

Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki 100,00

Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile 100,00

EAI PON1V Holding Oy, Suomi 100,00

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön

konsernitilinpäätökseen.

OSAKKUUSYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka Yhtiön omistusosuus-%

Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 EUR) 2024 2023

Aineet ja tarvikkeet 59 953 73 748

Keskeneräiset tuotteet 15 358 13 443

Valmiit tuotteet/tavarat 3 320 7 271

Muu vaihto-omaisuus 25 893 20 303

Ennakkomaksut 4 1 004

Yhteensä 104 528 115 769

157

16. Saamiset

(1 000 EUR) 2024 2023

Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 9 760 10 297

Muut saamiset 132 3 102

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 9 892 13 398

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 21 696 28 743

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 93 510 106 850

Lainasaamiset 15 224 8 176

Muut saamiset 203 733

Muut saamiset 7 268 8 750

Siirtosaamiset

Avustussaamiset 1 310 795

Tuloverosaaminen 0 0

Johdannaissopimukset 68 681

Jaksotettavat kulut 2 347 2 470

Muut siirtosaamiset 1 379 1 527

Siirtosaamiset yhteensä 5 105 5 473

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 143 005 158 726

Saamiset yhteensä 152 897 172 124

Vuoden 2023 aikana Ponsse Oyj myi Venäjän tytäryhtiön OOO

Ponssen ja sen omistaman Ponsse Centren koko osakekannan

venäläisyhtiö OOO Bisonille. Muut saamiset -erä (pitkäaikainen

vuonna 2023 ja lyhytaikainen vuonna 2024) sisältää 3 miljoo-

nan euron myyntihintasaamisen, joka erääntyy maaliskuussa

2025.

17. Oma pääoma

(1 000 EUR) 2024 2023

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. 7 000 7 000

Rahastoanti 0 0

Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000

Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841

Pysyvien vastaavien arvonkorotus,

muutos 0 0

Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841

Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841

Vapaa oma pääoma

Muut rahastot 1.1. 3 458 3 458

Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0

Muut rahastot 31.12. 3 458 3 458

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 267 602 222 168

Omien osakkeiden hankinta 0 0

Osakepalkkiojärjestelmä, muutos 0 0

Osingonjako -15 400 -16 794

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 252 201 205 374

Tilikauden tulos 21 321 62 227

Vapaa oma pääoma yhteensä 276 980 271 059

Oma pääoma yhteensä 284 821 278 900

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän

omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

158

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

18. Jakokelpoinen vapaa oma

pääoma

(1 000 EUR) 2024 2023

Voitto edellisiltä tilikausilta 252 201 205 374

Tilikauden tulos 21 321 62 227

Aktivoidut kehittämismenot -30 919 -35 998

Yhteensä 242 603 231 603

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähen-

netään jakokelpoisista varoista.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2024 oli

7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen

0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki

samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouk-

sessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolai-

noja. Emoyhtiöllä on hallussaan 1 997 omaa osaketta. Ponsse

Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepää-

oman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen

liikkeeseenlaskuun.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

(1 000 EUR) 2024 2023

Poistoero 0 0

20. Pakolliset varaukset

(1 000 EUR) 2024 2023

Takuuvaraus 5 945 4 611

21. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2024 2023

Lainat rahoituslaitoksilta 41 000 41 000

Muut lainat 0 161

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 41 000 41 161

Ponsse Oyj:llä ei ole velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua.

22. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR) 2024 2023

Lainat rahoituslaitoksilta 15 000 45 000

Muut velat 161 792

Saadut ennakot 56 90

Ostovelat 54 250 72 824

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Saadut ennakot 0 710

Konserniostovelat 1 656 1 232

Velat samaan konserniin kuuluville

yrityksille yhteensä

1 656 1 942

Muut velat 1 347 1 358

Siirtovelat

Henkilöstökuluvelat 13 426 13 676

Korkojaksotus 513 1 223

Tuloverovelka 1 294 1 240

Myynnin rahoitusjärjestelyt 3 596 752

Varaosabonusjaksotus 2 699 2 643

Muut siirtovelat 3 319 2 654

Siirtovelat yhteensä 24 849 22 187

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 97 319 144 194

159

23. Annetut vakuudet,

vastuusitoumukset ja muut

vastuut

23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet

Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut

(1 000 EUR) 2024 2023

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 250 754

Myöhemmin maksettavat 1 447 786

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

yhteensä 2 697 1 540

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin

kuuluvien yritysten puolesta

(1 000 EUR) 2024 2023

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

annetut takaukset 17 226 20 023

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä

ulkopuolisten velkojen suojaksi.

23.4 Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa

eläkevakuutusyhtiössä.

Yhtiöllä on käytössä toimitusjohtajalle ja rajatuille strate-

gisessa roolissa oleville henkilöille lisäeläkejärjestely, joka on

lakisääteisen eläkkeen lisäksi maksettava lakisääteistä eläkettä

täydentävä eläke-etuus.

23.5 Muut vastuusitoumukset

(1 000 EUR) 2024 2023

Takaukset muiden puolesta 2 921 2 839

Takaisinostovastuut 356 442

Muut vastuut 4 915 5 482

Muut vastuusitoumukset yhteensä 8 191 8 764

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista teke-

miään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö

vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on

4 721 572 euroa (5 348 800 euroa) ja viimeinen tarkistus-

vuosi on 2034 (2033), ja tämä sisältyy edellä esitettyyn Muut

vastuut -kohtaan.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(1 000 EUR) 2024 2023

Valuuttatermiinit

Käypä arvo -1 224 -146

Kohde-etuuden arvo 57 034 70 838

Korkojohdannaiset

Käypä arvo 877 1 684

Kohde-etuuden arvo 28 000 28 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja

korkoriskeiltä suojautumiseen.

160

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu

28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25

euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa

äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman

oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä

optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussaan 1 997 omaa osaketta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään

250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammas-

sa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista

osakkeista. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä,

minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien

omistamien osakkeiden suhteessa ja osakkeista maksettava

vastike on yhtiön osakkeen hankintahetken markkinahinta

Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäyn-

nissä. Osakkeita voidaan hankkia myös julkisen kaupankäynnin

ulkopuolella hintaan, joka enimmillään vastaa hankintahetken

markkinahintaa julkisessa kaupankäynnissä. Hallitus valtuutettiin

päättämään, miten osakkeita hankitaan. Hallitus voi valtuutuksen

perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön

vapaalla omalla pääomalla. Hallitus päättää, miten osakkeita

hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osak-

keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu

hankinta), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen

syy osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n mukaisesti. Omia osakkeita

voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi,

luovutettavaksi mahdollisten yhtiön kasvustrategiaa tukevien

yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan

kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi,

käytettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä tai muutoin edel-

leen luovutettavaksi, pidettäväksi tai mitätöitäväksi. Päätöstä

yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ei valtuutuksen nojalla

saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan

olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 10

prosenttia kaikista osakkeista. Valtuutus kumoaa aikaisemman

varsinaisen yhtiökokouksen 12.4.2023 hallitukselle antaman

valtuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiöko-

kouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025

saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oi-

keuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään

250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perus-

teella annettavat osakkeet) yhdessä tai useammassa erässä,

mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla

voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia

omia osakkeita. Osakkeiden sekä optio-oikeuksien ja muiden

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa ja

luovuttamisessa voidaan poiketa osakkeenomistajien merkin-

täetuoikeudesta (suunnattu anti), jos siihen on yhtiön kannalta

painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen

yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yhtiön

kasvustrategian tukemiseksi tehtävien yrityskauppojen, inves-

tointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen

toteuttamiseksi taikka yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestel-

mien toteuttamiseksi. Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää

myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Valtuutus

kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 12.4.2023

hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä

optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30.6.2025 saakka.

161

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2024

Merkintäaika Korotustapa

Nimellisarvo

EUR

Uusien osakkeiden

lukumäärä

Osakepääoman korotus

EUR

Uusi osakepääoma

EUR

31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,31

9.–22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,38

9.–22.3.1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,71

16.3.2000 Split 1:2 0,42 - 0,00 2 943 288,71

16.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,00

29.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,00

29.3.2006 Split 1:2 0,25 - 0,00 7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia

valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja-

tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

OSAKEVAIHTO 1.1–31.12.2024

Vaihdon

arvo, EUR Vaihto, kpl

Alin,

EUR

Ylin,

EUR

Painotettu

keskikurssi,

EUR

Päätös-

kurssi,

EUR

Osakekannan

markkina-arvo,

EUR Osakkeita, kpl

Suhteellinen

vaihto, %

1 1 816 262 78 819 22,35 24,30 23,04 23,70 663 600 000 28 000 000 0,28

2 1 352 683 58 412 22,50 23,90 23,16 23,40 655 200 000 28 000 000 0,21

3 1 328 734 57 433 22,50 24,00 23,14 23,60 660 800 000 28 000 000 0,21

4 1 481 385 63 617 22,50 24,10 23,29 22,90 641 200 000 28 000 000 0,23

5 2 194 995 92 570 22,10 26,10 23,71 24,40 683 200 000 28 000 000 0,33

6 1 537 698 60 821 24,00 26,20 25,28 26,10 730 800 000 28 000 000 0,22

7 1 081 418 42 370 23,60 27,10 25,52 24,20 677 600 000 28 000 000 0,15

8 2 529 752 109 992 22,30 24,80 23,00 22,60 632 800 000 28 000 000 0,39

9 1 339 100 61 632 20,50 23,10 21,73 21,60 604 800 000 28 000 000 0,22

10 1 239 574 54 241 21,30 24,90 22,85 22,80 638 400 000 28 000 000 0,19

11 829 879 38 218 21,00 23,00 21,71 21,50 602 000 000 28 000 000 0,14

12 2 786 048 136 991 19,70 21,80 20,34 20,10 562 800 000 28 000 000 0,49

2024 19 517 527 855 116 19,70 27,10 22,82 20,10 562 800 000 28 000 000 3,05

162

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2024

Osakemäärä,

kpl

Osuus osakkeista

ja äänistä, %

Hallinta-

rekisteröity, kpl

Hallinta-

rekisteröity, %

Äänimäärä,

kpl

Äänimäärä,

Yritykset 635 034 2,268 0 0 635 034 2,268

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 376 762 8,488 776 673 2,774 3 153 435 11,262

Julkisyhteisöt 1 161 173 4,147 0 0 1 161 173 4,147

Kotitaloudet 22 238 491 79,423 0 0 22 238 491 79,423

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 524 606 1,874 0 0 524 606 1,874

Ulkomaat 22 160 0,079 265 101 0,947 287 261 1,026

Kaikki yhteensä 26 958 226 96,279 1 041 774 3,721 28 000 000 100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2024

Osakkeita/osakas Osakasmäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

1–100 12 255 66,236 414 069 1,479

101–500 4 351 23,516 1 086 599 3,881

501–1 000 980 5,297 759 200 2,711

1 001–5 000 754 4,075 1 607 872 5,742

5 001–10 000 83 0,449 616 318 2,201

10 001–50 000 60 0,324 1 181 916 4,221

50 001–100 000 6 0,032 366 335 1,308

100 001–500 000 7 0,038 2 253 561 8,048

yli 500 000 6 0,032 19 714 130 70,408

Yhteensä 18 502 100,000 28 000 000 100,000

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain, %

0,28

0,21

0,23

0,33

0,22

0,15

0,39

0,22

0,19

0,14

0,49

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO

KUUKAUSITTAIN 2024

(%)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2024, EUR

23,70

23,40

23,60

22,90

24,40

26,10

24,20

22,60

21,60

22,80

21,50

20,10

OSAKKEEN PAINOTETTU KESKIHINTA

KUUKAUSITTAIN 2024

(EUR)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

163

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024

Nro Nimi Osakkeiden määrä, kpl Osuus osakkeista, % Osuus äänistä, %

1 Vidgren Juha Einari 6 207 000 22,17 22,17

2 Vidgren Jukka Tuomas 3 764 778 13,45 13,45

3 Vidgren Janne Ilmari 3 691 742 13,18 13,18

4 Vidgren Jarmo Kalle Johannes 3 684 263 13,16 13,16

5 Nordea Nordic Small Cap Fund 1 616 331 5,77 5,77

6 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori 750 016 2,68 2,68

7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 426 000 1,52 1,52

8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,39

9 Einari Vidgrenin Säätiö SR 388 000 1,39 1,39

10 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 335 000 1,20 1,20

11 Evli Finnish Small Cap Fund 305 238 1,09 1,09

12 Sijoitusrahasto Aktia Capital 218 000 0,78 0,78

13 Citibank Europe Plc 192 323 0,69 0,69

14 Nummela Juho Aleksi 80 691 0,29 0,29

15 Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto 79 392 0,28 0,28

16 Rinta-Jouppi Jarmo Aulis 53 500 0,19 0,19

17 Randelin Mari Elina 51 141 0,18 0,18

18 Clearstream Banking S.A. 51 111 0,18 0,18

19 Kirkon Eläkerahasto 50 500 0,18 0,18

20 Relander Pär-Gustaf 48 000 0,17 0,17

21 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 44 128 0,16 0,16

22 Vidgren Kalle Samuel 41 156 0,15 0,15

23 Vidgren Henri Eemil 38 084 0,14 0,14

24 Apotrade Consulting Oy 36 000 0,13 0,13

25 Suka Oy 34 170 0,12 0,12

26 Aro Erkki Arvi Juhani 32 568 0,12 0,12

27 Outokummum Metalli Oy 32 000 0,11 0,11

28 Relander Annette Louise 32 000 0,11 0,11

29 Niemi - Säätiö SR 28 000 0,10 0,10

30 Lehtomäki Onni Kalevi 26 800 0,10 0,10

Muut osakkeenomistajat 5 273 068 18,82 18,82

Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00

Vuoden 2024 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 18 502 (31.12.2023:

18 356) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysval-

lassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2024

yhteensä 7 534 507 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 26,9

prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Osakepääoma ja osakkeet -osio on tilintarkastamaton.

164

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymi-

sen jälkeen tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka

vaikuttaisivat osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2

§:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn

osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 242 602 704,97 euroa,

josta tilikauden voitto oli 21 320 831,03 euroa.

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

HALLITUKSEN ESITYS

VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta eli

yhteensä 13 999 001,50 euroa.

Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään

228 603 703,47 euroa.

— Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava

selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien

yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja

tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epä-

varmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

— Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on

laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen

8 artiklaa.

Vieremällä 10. maaliskuuta 2025

Jarmo Vidgren

hallituksen puheenjohtaja

Mammu Kaario Matti Kylävainio

Ilpo Marjamaa Juha Vanhainen

Terhi Koipijärvi

Jukka Vidgren

Juho Nummela

toimitusjohtaja

Vahvistamme, että:

— EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpää-

tös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpää-

tös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta

tai tappiosta.

165

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Ari Eskelinen

KHT

166

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-

0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös

sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman

oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,

mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,

rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin

taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toi-

minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien sään-

nösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin

kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-

tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-

tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet

EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-

palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty

perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa

tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten

arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten

virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien

tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon

myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi

ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuute-

na kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme

siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista

erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2

kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheelli-

syyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannal-

ta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin

siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arvi-

ointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta

suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

167

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

KONE- JA HUOLTOPALVELUMYYNNIN TULOUTUS (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2.1 JA 2.2)

• Merkittävin osa, 75 %, konsernin liikevaihdosta muodostuu

konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana

määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen

mukaisesti.

• Konsernin liikevaihdosta 23 % muodostuu huoltopalvelu-

myynnistä. Pitkäaikaiset huoltopalvelusopimukset tuloutetaan

ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa

konsernin suorittamia huoltopalveluita.

• Sekä kone- että huoltopalvelumyynnin oikea-aikaiseen tuloutuk-

seen sisältyy riski siitä, että ne on tuloutettu joko liian aikaisin tai

liian myöhään.

• Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä sekä virheellisen

tuloutushetken riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen

liikevaihtoon on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaat-

teita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin keskittyen

erityisesti kone- ja huoltopalvelumyyntiin.

• Liikevaihdon tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin

liittyviä avainkontrolleja ja tehneet analyyttisiä sekä aineisto-

tarkastustoimenpiteitä.

• Olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumis-

ta vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin

ja saatuihin maksusuorituksiin.

• Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet

vertaamalla otoksen tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattuja

myyntitapahtumia-, -laskuja, toimitusasiakirjoja ja niiden toimitus-

ehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden 2025 alun

hyvityslaskuja.

• Lisäksi olemme arvioineet liikevaihtoa koskevien konsernitilin-

päätöksen liitetietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS – VAIHTOKONEVARASTO SEKÄ AINE- JA TARVIKEVARASTO (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4.4)

• Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa

n.219 miljoonaa euroa muodostaen 39 % taseen loppu-

summasta. Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta n. 76 % koos-

tuu aine- ja tarvikevarastosta sekä vaihtokoneista.

• Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä

alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään

keskihintamenetelmällä.

• Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus sisältää

johdon harkintaa ja arvionvaraisuutta todennäköisestä netto-

realisointiarvosta.

• Vaihto-omaisuuden raportoinnin oikeellisuuden (määrä ja

yksikköhinta) varmistamisessa korostuvat tietojärjestelmien ja

sisäisen kontrollin toimivuus.

• Näistä syistä johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on ollut

tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevarastoon liittyen olemme

testanneet keskeisiä kontrolleja sekä suorittaneet analyyttisiä ja

aineistotarkastustoimenpiteitä.

• Olemme muodostaneet käsityksen epäkuranttiusmallin

periaatteista ja toiminnasta, ja arvioineet johdonmukaisuutta

laskentasääntöjen soveltamisessa sekä tehtyjen arvon-

alentumiskirjausten riittävyyttä.

• Olemme analysoineet vaihtokonevaraston arvostusperiaatteita.

Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta ja vertasimme

valittujen vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleen-

myyntihintoihin.

• Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin

valituissa toimipaikoissa ja arvioineet inventointiprosessien

asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

168

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-

sesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpää-

töksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat

myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole vää-

rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös

on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laadi-

taan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen

varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että

olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perus-

taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintar-

kastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimin-

taa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-

nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkas-

tustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin

sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden

asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitus-

johtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen

oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimam-

me tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen

siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää

olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.

Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuk-

sessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta

koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.

Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidens-

siin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin

johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta

ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana

olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja

riittävän kuvan.

— Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen

hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkas-

tuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta talou-

dellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkas-

tusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,

valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslau-

sunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilin-

tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdol-

liset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että

olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

169

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vai-

kuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuk-

sessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan

julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskerto-

muksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten

voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta

viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTI-

VELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana

27.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.

Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikerto-

mukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätös-

tä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saa-

vamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio

tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessäm-

me arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilin päätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olen-

naisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuu-

tenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu

noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta

niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjan-

pitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toiminta-

kertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia sään-

nöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamam-

me työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa in-

formaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava

tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Ari Eskelinen

KHT

170

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KESTÄVYYSRAPORTIN

VARMENNUSKERTOMUS

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Ponsse Oyj:n

kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti

on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta

1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestä-

vyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole

mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus

ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystar-

kastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta-

mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Ponsse Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

— konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja

esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,

mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty

prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandar-

dien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen

kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

— siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kes-

tävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen

(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parla-

mentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa

8 säädettyjä vaatimuksia;

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksian-

non, jonka kohteena on Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyys-

raportointistandardeja (ESRS);

2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuk-

sen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-

lassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Ponsse Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi),

sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä

tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2

kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä di-

gitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportoin-

tiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä

ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentami-

sen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvä-

listä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)

”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan

taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleis-

luontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar-

kemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

171

— sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel-

liseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa

ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin

laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuus-

arviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi.

Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.

Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että

tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja

olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi

raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön

on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat

oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista

näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla

erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu

odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadak-

semme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyys-

raportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmen-

nuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin

kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE

3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheelli-

syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon

kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset var-

mennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin

sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olen-

nainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää ha-

vaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritet-

tavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,

ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan

sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta

olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun

varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden

taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin

suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

— Haastattelimme Ponssen johtoa sekä kestävyystietojen

laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.

— Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemi-

seen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.

— Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannal-

ta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

— Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja

asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestä-

vyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

— Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla toimipaikalla.

— Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan

prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia

henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuus-

arvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun

dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.

— EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen

johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainase-

massa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomia-

kelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu,

hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme

raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltu-

vin osin kirjanpitoon.

— Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportoin-

tia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen

esittämisessä.

Helsinki 10. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Kestävyystarkastusyhteisö

Anna-Riikka Maunula

KRT

172

TILINTARKASTUSKERTOMUS

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN

RAPORTTI PONSSE OYJ:N ESEF-

TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Ponsse Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-

annon, jonka kohteena on Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0) ko-

mission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpää-

tös 7437000IQJS6ZC1FR041-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta

1.1.–31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja ti-

linpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät

komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuu-

seen kuuluu

— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen

sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen

päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein ko-

mission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen

keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-ti-

linpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mu-

kaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia

ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otet-

tava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mu-

kaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien se-

kä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti var-

mentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu

tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen si-

sältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission tekni-

sen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuu-

dessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoi-

meksi¬antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi

siitä,

— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen pää-

laskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission tek-

nisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen lii-

tetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään

yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat

tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen,

onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkea-

maa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntom-

me perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausun-

tona esitämme, että Ponsse Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

7437000IQJS6ZC1FR041-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konserni-

tilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot ti-

likaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission

teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Ponsse Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkas-

tuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu tilintarkastus-

kertomuksellamme päivätty 10.3.2025. Tällä raportilla emme an-

na konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 11. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Ari Eskelinen

KHT

173

SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUS-

JÄRJESTELMÄSTÄ

SISÄLLYS

Johdanto �� 176

Ponssen johto ja hallinto �� 176

Yhtiökokous �� 177

Hallitus �� 177

Toimitusjohtaja �� 180

Johtoryhmä �� 180

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet �� 181

Muut tiedot �� 184

Tilintarkastus�� 184

Sisäpiirihallinto �� 184

Lähipiiriliiketoimet�� 185

174

175

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Sisäinen valvonta &

riskien- hallinta

Tilintarkastus

Sisäinen tarkastus

176

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Ponsse Oyj:n (”yhtiö” tai ”Ponsse”) hallinnointi perustuu Suomen

lainsäädäntöön, Ponssen yhtiöjärjestykseen ja yhtiön toimi-

elinten määrittelemiin toimintaohjeisiin� Lisäksi yhtiö soveltaa

Finanssivalvonnan antamia ohjeita ja määräyksiä�

Selvitys Ponssen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodin 2025

mukaisesti� Hallinnointikoodi 2025 on saatavilla osoitteessa

www�cgfinland�fi� Ponsse noudattaa hallinnointikoodin suosituksia

ilman poikkeuksia�

Selvitys on annettu Ponssen toimintakertomuksesta erillise-

nä asiakirjana, ja yhtiön hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt sen�

Yhtiön tilintarkastaja KPMG Oy Ab on arvioinut, että selvityksen

sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa� Selvitys on saatavilla

Ponssen internetsivuilla osoitteessa https://www�ponsse�com/

fi/yhtio/sijoittajat/hallinnointi#/ tilinpäätöksen ja toimintakerto-

muksen julkistamisen yhteydessä� Ponssen internetsivuilla löytyy

myös muuta yhtiön hallinnointiin liittyvää tietoa�

Ponssessa ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat

yhtiökokouksessa� Yhtiön toimintaa johtavat hallitus ja toimitus-

johtaja� Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa�

JOHDANTO

PONSSEN JOHTO JA HALLINTO

177

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokoukses-

sa, jossa osakkeenomistajilla on puhe-, kysely- ja äänioikeus�

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan

sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa seuraavat:

• tilinpäätöksen vahvistaminen

• taseen osoittaman voiton käyttäminen;

• hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan

päättäminen;

• hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta

päättäminen; sekä

• tilintarkastajan valinta ja tilintarkastajan palkkiosta

päättäminen�

Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa yhtiön

hallituksen päättämänä päivänä, kuitenkin ennen kesäkuun

loppua� Kokouspaikkana toimii Vieremä, Iisalmi tai Kajaani�

Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus� Yhtiökokouskutsu

julkistetaan Ponssen internetsivuilla ja hallituksen niin päättäes-

sä yhdessä laajalevikkisessä sanomalehdessä aikaisintaan kolme

(3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää

ennen yhtiökokousta� Esityslista ja muut yhtiökokoukseen liittyvät

asiakirjat ovat saatavilla internetsivuilla viimeistään kaksikym-

mentäyksi (21) päivää ennen yhtiökokousta� Saadakseen osal-

listua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava

yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi

olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta�

Osakkeenomistaja voi myös esittää asioita lisättäväksi yhtiö-

kokouksen asialistalle, mikäli asia kuuluu yhtiökokouksen toimi-

valtaan ja hallitukselle on esitetty kirjallinen pyyntö asian lisäämi-

sestä asialistalle viimeistään yhtiön asettamaan päivämäärään

mennessä, joka saa olla aikaisintaan neljä viikkoa ennen kokous-

kutsun julkaisemispäivää� Osakkeenomistajan oikeudesta saada

haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, osakkeenomis-

tajien oikeudesta osallistua yhtiökokoukseen ja muista yhtiö-

kokoukseen liittyvistä asioista kerrotaan tarkemmin Ponssen

internetsivuilla�

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, jos hallitus katsoo

siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat,

joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeis-

ta, sitä vaativat�

Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin Vieremällä

9�4�2024� Kokoukseen osallistui 131 osakkeenomistajaa joko

ennakkoon äänestäneenä tai kokouspaikalla henkilökohtaisesti

tai lakimääräisen edustajan tai valtuutetun asiamiehen edusta-

mana� Kokouksessa oli edustettuna 21 415 751 osaketta ja

ääntä, eli noin 76 % yhtiön kaikista yhtiökokouksen täsmäytyspäi-

vänä rekisteröidyistä osakkeista ja niiden tuottamista äänistä�

Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ovat saata-

villa Ponssen internetsivuilla� Vuonna 2024 ei pidetty ylimääräi-

siä yhtiökokouksia�

Hallitus

Toimivalta, kokoonpano ja tehtävät

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, johon

yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu vähintään viisi ja enintään

kahdeksan jäsentä� Hallituksen toimikausi kestää seuraavaan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen� Yhtiön hallitus valitaan

vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat säännöllisesti arvioida

hallituksen ja sen jäsenten toimintaa� Hallitus valitsee keskuudes-

taan puheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin

usein kuin yhtiön asiat sitä edellyttävät�

Hallituksen toimivaltaan sisältyy yhtiön hallinnon ja toimin-

nan asianmukainen järjestäminen sekä kirjanpidon ja varain-

hoidon valvonnan järjestäminen� Sisäisen hallinnon lisäksi hal-

litus vastaa tiedonantopolitiikasta ja yhtiön edustamisesta�

Edustamisoikeudesta määrätään tarkemmin yhtiöjärjestyksessä�

Edellä kuvatun lisäksi hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat:

• yhtiön pitkän aikavälin strategian ja riskienhallintapolitiikan

hyväksyminen

• vuosisuunnitelman ja budjetin hyväksyminen

• toimitusjohtajan nimittäminen ja tarvittaessa erottaminen

• muiden johtoryhmän jäsenten nimitysten vahvistaminen

• toimitusjohtajan toiminnan seuranta ja arviointi sekä toimi-

tusjohtajan palkitsemisesta päättäminen

• ylimmän johdon palkitsemisesta päättäminen

• kirjanpidon ja taloushallinnon valvonnan asianmukaisen

järjestämisen varmistaminen sekä osavuosikatsausten ja

tilinpäätösten asianmukaisen laatimisen varmistaminen

• kestävyysraportoinnin sekä kestävyysraportointivarmen-

tamisen seuraaminen ja arviointi sekä kestävyysraportin

hyväksyminen osana hallituksen toimintakertomusta

• toiminnan tulosten seurantaan ja riskienhallintaan tarkoitet-

tujen suunnittelu-, tiedotus- ja valvontajärjestelmien riittävyy-

den varmistaminen

• sellaisten lähipiirin liiketoimien hyväksyminen, jotka eivät

kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai joita ei ole

toteutettu markkinaehtoisesti

• yhtiökokousten koolle kutsuminen ja ehdotusten tekeminen

yhtiökokoukselle

• muista kuin päivittäiseen toimintaan liittyvistä asioista

päättäminen, kuten päätökset merkittävistä investoinneis-

ta, yritysostoista ja -myynneistä sekä yhteisyrityksistä ja

lainasopimuksista

178

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Mainittujen tehtävien lisäksi Ponssen hallitus hyväksyy kaikki kes-

keiset Ponssen toimintaa ohjaavat politiikat� Keskeiset politiikat

päivitetään ja hyväksytään säännöllisesti�

Jäsenten valintaperusteet ja kokoonpanon moni-

muotoisuus

Hallituskokoonpanoa ja hallituksen palkkioita koskevat ehdotuk-

set valmistelevat osakkeenomistajat, jotka edustavat yhteensä yli

viittäkymmentä prosenttia (50 %) yhtiön osake- ja äänimäärästä�

Uudet hallituksen jäsenet perehdytetään tehtäviinsä tarkoituk-

senmukaisessa laajuudessa heidän taustansa ja kokemuksensa

huomioon ottaen�

Yhtiön hallitukseen valittavilla on oltava tehtävän edellyttämä

pätevyys ja mahdollisuus käyttää toimen hoitamiseen riittävästi

aikaa� Jäsenillä on oltava halua omistautua Ponsselle, ja heidän

on voitava noudattaa yhtiön arvoja� Yleisistä kelpoisuusehdois-

ta noudatetaan, mitä osakeyhtiölaissa säädetään� Jäsenille ei

ole asetettu yhtiöjärjestyksessä erityisiä kelpoisuusehtoja, kuten

yläikärajaa�

Kokonaisuutena arvioiden hallituskokoonpanolta edellytetään

riittävän monipuolista asiantuntemusta ja kykyä tehtävien tehok-

kaaseen hoitamiseen� Keskeisiä tekijöitä ovat jäsenten toisiaan

täydentävä koulutus ja kokemus� Kokoonpanon valmistelussa kiin-

nitetään huomiota etenkin Ponssen toiminnan tavoitteisiin ja näi-

den tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin: kokoonpanon tulee suh-

teutua yhtiön kokoon, toimialaan, markkina-asemaan ja kehitysvai-

heeseen� Painoarvoa annetaan lisäksi omistajien näkökulmalle�

Hallituksen monimuotoisuus edistää avointa keskustelukult-

tuuria ja kykyä suhtautua avoimesti innovatiivisiin ajatuksiin�

Monimuotoisuutta tukee ikä- ja sukupuolijakauman, koulutustaus-

tan sekä työ- ja kansainvälisen kokemuksen huomioon ottaminen�

On koko yhtiön etu, että Ponssen hallituksen jäseniksi valitaan

henkilöitä, joiden osaaminen, tausta ja näkemykset eroavat toi-

sistaan� Näin varmistetaan liiketoiminnan ja vastuullisuustyön ke-

hitys ja hyvä hallinnointi� Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on

lisätä hallituksen monimuotoisuutta entisestään�

Tilikaudella 2024 Ponssen hallituksessa olivat edustettuina

molemmat sukupuolet, kuten aiempinakin vuosina� Hallituksessa

oli seitsemän jäsentä, joista naisia oli kaksi (29 %) sekä miehiä

viisi (71 %)� Hallituksen jäsenten ikäjakauma vaihteli 41 ikävuo-

desta 63 ikävuoteen� Jäsenten koulutus- ja työtaustat kattavat

metsä- ja toimialaosaamisen lisäksi taloudellista, lainopillista, tek-

nillistä, kansainvälistä, strategista sekä myynti-, markkinointi- ja

vastuullisuusosaamista� Hallituksen jäsenet olivat toimineet laa-

ja-alaisesti myös muissa luottamustehtävissä� Hallituksen jäsen-

ten esittelyt löytyvät myös yhtiön internetsivuilta�

Ponssen hallitus vuonna 2024 edustaa riittävää ja tarvittavaa

osaamista ja kokemusta sekä monimuotoisuutta asetettujen ta-

voitteiden mukaan�

Kokoontuminen ja toiminta

Hallitus kokoontuu säännöllisesti noin 10 kertaa vuodessa

ja lisäksi puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat

sitä edellyttävät� Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen

jäsenistä on paikalla kokouksessa� Toimitusjohtajalla on oikeus

olla kokouksissa läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus

poikkeuksellisesti toisin päätä� Toimitusjohtaja tai muu yhtiön

johtoon kuuluva henkilö voidaan kutsua kokouksiin�

Sisäistä työskentelyä ja toimintaa ohjaa lainsäädännön ja yh-

tiöjärjestyksen lisäksi hallituksen työjärjestys, jossa kuvataan

muun muassa hallituksen tehtäviä ja kokouskäytäntöjä�

Hallituksen tavoitteena on arvioida toimintaansa ja työsken-

telytapojaan säännöllisesti� Arviointi voidaan toteuttaa joko si-

säisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa�

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota hallituksen työskentelyssä

mahdollisesti ilmenneisiin epäkohtiin, ja tarkastelun kohteena voi-

vat olla esimerkiksi hallituksen kokoonpano ja toiminta ryhmänä

sekä toiminnan tehokkuus� Hallitus toteutti vuotta 2024 koske-

van itsearvioinnin tammikuussa 2025�

Hallitus kokoontui vuoden 2024 aikana 14 kertaa�

Hallitustyössä painottuivat erityisesti Ponssen operatiivisen toi-

mintamallin muuttamiseen liittyvät aiheet ja haastavassa mark-

kinatilanteessa toimiminen�

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yh-

tiöstä, ja vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen

jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista�

Yhtiökokouksen 2024 valitsemasta hallituskokoonpanosta

riippumattomia yhtiöstä olivat kaikki hallituksen jäsenet lukuun

ottamatta Jarmo Vidgreniä� Hän toimi vuoden 2024 aikana kon-

sulttitehtävissä yhtiölle�

Viisi hallituksen jäsentä on riippumattomia yhtiön merkittävis-

tä osakkeenomistajista: Mammu Kaario, Terhi Koipijärvi, Matti

Kylävainio, Ilpo Marjamaa ja Juha Vanhainen� Jarmo Vidgren ja

Jukka Vidgren ovat yhtiön merkittäviä osakkeenomistajia�

Hallituksen jäsenistä Mammu Kaario on ollut hallituksen jä-

senenä yhtäjaksoisesti 15 vuotta ja Jukka Vidgren 14 vuotta�

Hallituksen tekemän kokonaisarvion perusteella hallituksen jä-

senten riippumattomuus ei ole vaarantunut pitkän hallitusjäse-

nyyden vuoksi, eikä ole havaittu muita seikkoja tai tekijöitä, jotka

heikentäisivät jäsenten riippumattomuutta�

Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuutta hallinnointikoo-

din suosituksen 10 mukaisesti� Arvioinnin toteuttamista var-

ten hallituksen jäsenet toimittavat hallitukselle riittävät tiedot

riippumattomuutensa arvioimiseksi, ilmoittavat mahdolliset

arviointiin vaikuttavat muutokset olosuhteissaan sekä esit-

tävät oman arvionsa riippumattomuudestaan� Jos jäsenen

Hallitus 31.12.2024

Hallituksen jäsen*

Syntymä-

vuosi Koulutus Päätoimi

Hallituksessa

vuodesta

Osakeomistus

31.12.2024

Jarmo Vidgren,

puheenjohtaja (m)

1975 Markkinointimerkonomi Ponsse Oyj,

hallituksen puheenjohtaja

2020 3 684 263 kpl

Mammu Kaario,

varapuheenjohtaja (n)

1963 Varatuomari, MBA Hallitusammattilainen 2010 4 500 kpl

Terhi Koipijärvi (n) 1967 Maatalous- ja metsätieteiden

maisteri (MMM), metsänhoitaja

Miltton Oy, johtava neuvonantaja,

yritysvastuu ja strategia

2023 0 kpl

Matti Kylävainio (m) 1974 KTM Keitele Timber Oy,

toimitusjohtaja

2016 0 kpl

Ilpo Marjamaa (m) 1961 DI,

tuotantotekniikka

Ponsse Oyj,

hallituksen jäsen

2022 0 kpl

Juha Vanhainen (m) 1961 DI,

prosessitekniikka

Ponsse Oyj,

hallituksen jäsen

2018 0 kpl

Jukka Vidgren (m) 1983 Medianomi, AMK Mutant Koala Pictures,

toimitusjohtaja

2011 3 764 778 kpl

* m=mies, n=nainen

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin vuonna 2024

Hallituksen jäsen* Osallistui yhteensä (kertaa) Osanottoprosentti (%)

Jarmo Vidgren (m) 14/14 100

Mammu Kaario (n) 14/14 100

Terhi Koipijärvi (n) 14/14 100

Matti Kylävainio (m) 12/14 86

Ilpo Marjamaa (m) 13/14 93

Juha Vanhainen (m) 14/14 100

Jukka Vidgren (m) 13/14 93

* m=mies, n=nainen

riippumattomuudessa tapahtuu toimikauden aikana muutoksia,

tiedot päivitetään yhtiön internetsivuille� Hallitukseen ehdolla

oleva jäsen antaa riittävät tiedot ja arvion riippumattomuudes-

taan merkittävimmille osakkeenomistajille, jotka valmistelevat

ehdotusta hallituksen kokoonpanosta�

Valiokunnat

Yhtiön hallitus on katsonut, ettei valiokuntien perustamiselle ole

tarvetta ottaen huomioon hallituksen jäsenmäärä ja tehokas

toiminta� Hallitus on kyennyt hoitamaan tarkastus- tai palkitse-

misvaliokunnalle osoitetut tehtävät moitteettomasti�

179

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää ja tarvittaessa erottaa hallitus�

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa

hallituksen antamien ohjeiden ja voimassa olevien lakien ja

muun sääntelyn mukaisesti� Toimitusjohtaja vastaa siitä, että

yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on järjestetty

luotettavalla tavalla� Näiden tehtävien ohella toimitusjohtaja:

• vastaa liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta

• antaa hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen

hallituksen tehtävien hoitamiseksi

• toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa

• vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta

Yhtiön toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana on

toiminut 1�6�2008 alkaen Juho Nummela�

Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehty toimitusjohtaja-

sopimus voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta�

Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta� Jos yhtiö irtisanoo

sopimuksen, toimitusjohtajalla on oikeus irtisanomisajalta

määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi 12 kuukau-

den rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen� Toimitusjohtaja on

tulospalkkiojärjestelmän piirissä, ja hänen palkkionsa perustuu

hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen� Toimitusjohtajan

palkitsemisesta kerrotaan Ponsse Oyj:n palkitsemisraportissa�

Johtoryhmä

Johtoryhmän pääasiallinen tehtävä on avustaa toimitusjohtajaa�

Pääsääntöisesti viikoittain, mutta vähintään kerran kuukaudessa

kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen stra-

tegian suunnittelussa ja toteuttamisessa, vuosittaisen toiminta-

suunnitelman laatimisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä

hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa� Johtoryhmän

jäsenet seuraavat ja tarkistavat aika ajoin yhtiön sisäisiä toimin-

taperiaatteita ja menettelytapoja, jotka koskevat muun muassa

raportointia, taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa,

vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia,

sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita,

ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistusta

ja viestintää� Johtoryhmä vastaa hallituksen hyväksymien

keskeisten Ponssen toimintaa ohjaavien politiikojen ja ohjeiden

toimeenpanosta�

Johtoryhmä 31.12.2024

Johtoryhmän

jäsen* Tehtävä Koulutus

Johtoryhmän

jäsen alkaen

Yhtiön palveluksessa

alkaen

Omistus

31.12.2024

Juho Nummela

s� 1977 (m)

Toimitusjohtaja,

johtoryhmän puheenjohtaja

TkT 2�1�2005 2002 80 691 kpl

Petri Härkönen

s� 1969 (m)

Talousjohtaja,

toimitusjohtajan sijainen

DI 1�10�2009 2009 7 670 kpl

Juha Inberg

s� 1973 (m)

Teknologia- ja

tuotekehitysjohtaja

TkT 1�1�2009 2003 14 296 kpl

Tiina Kautonen

s� 1973 (n)

Henkilöstöjohtaja Tradenomi 1�1�2023 2023 1 225 kpl

Marko Mattila

s� 1973 (m)

Myynti-, huolto- ja

markkinointijohtaja

Metsätalousinsinööri, MBA 1�6�2020 2007 1 829 kpl

Tapio Mertanen

s� 1965 (m)

Huoltopalvelujohtaja Teknikko, MTD 3�5�2010 1994 1 200 kpl

Katja Paananen

s� 1971 (n)

Vastuullisuusjohtaja FM 16�1�2023 1999 1 516 kpl

Miika Soininen

s� 1981 (m)

Johtaja, digitaaliset

palvelut ja IT

Tekniikan yo 1�12�2020 2018 766 kpl

Tommi Väänänen

s� 1973 (m)

Johtaja, toimitusketju Insinööri, AMK 1�10�2013 2013 7 801 kpl

* m=mies, n=nainen

180

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

181

SISÄISEN VALVONNAN JA

RISKIENHALLINNAN PÄÄPIIRTEET

Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riski-

enhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että ne tuottavat

riittävän varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta

sekä varmistavat, että soveltuvia lakeja ja säädöksiä on nouda-

tettu� Ponssen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessit

noudattavat soveltuvin osin COSO-viitekehyksen (Committee of

Sponsoring Organizations) periaatteita�

Valvontaympäristö

Sisäisen valvonnan perustan luo valvontaympäristö� Ponssen

sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu yhtiön perusarvoille:

välitämme aidosti, teemme asiakkaalle, olemme sanamme

mittaisia ja uudistumme innolla� Valvontaympäristöön kuuluvat

Ponsse-konsernin toimintaa ohjaavat ohjeet ja politiikat, kuten

hallinnointiperiaatteet, yhtiön tiedonantopolitiikka sekä eettinen

toimintaohje (Code of Conduct)� Sisäisen valvonnan tehtävänä on

pyrkiä varmistamaan, että työntekijät ja hallintoelimet hoitavat

tehtävänsä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja oikea-aikaisesti

sekä noudattavat annettuja ohjeita ja hyväksyttyjä käytäntöjä�

Sisäinen valvonta on strategista ja realistista yhtiön toimin-

nan ja talouden suunnittelua sekä jatkuvaa arviointia ja poikkea-

miin reagointia� Se kattaa kaikki ne yhtiön toiminta- ja menet-

telytavat, joilla pyritään varmistamaan toiminnan tehokkuus,

taloudellisuus ja tuloksellisuus� Sisäinen valvonta edesauttaa ris-

kien ennaltaehkäisyä ja laadukasta johtamista� Ponssen toimin-

nassa on keskeistä varmistaa sisäisen valvonnan asianmukainen

toiminta, sekä sisäisen valvonnan ja yhtiön toiminnalle asetettu-

jen tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen�

Sisäisen valvonnan tavoitteina on varmistaa, että yhtiön joh-

don päätöksenteko pohjautuu oikeisiin, riittäviin ja luotettaviin

tietoihin, ja on linjassa yhtiön hallinnointiperiaatteiden sekä eet-

tisten toimintaohjeiden kanssa� Tavoitteena on myös varmis-

taa, että yhtiön toiminta on lainsäädännön, viranomaisohjeiden

ja yhtiön toimielinten päätösten sekä politiikkojen mukaista�

Sisäisen valvonnan tavoitteisiin sisältyy yhtiön voimavarojen ja

resurssien tehokkaan käytön varmistaminen sekä omaisuuden

turvaaminen�

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön operatiivista toi-

mintaa kattaen konsernin kaikki tasot ja prosessit� Taloudellisen

valvonnan lisäksi siihen sisältyy työtehtävien tarkoituksenmukai-

nen ja tasapainoinen jakaminen, mikä varmistaa, että jokaisen

työntekijän työpanos edistää sekä yhtiön että sisäisen valvonnan

tavoitteiden saavuttamista�

Riskien arviointi ja riskienhallinnan periaatteet

Riskienhallinta tarkoittaa Ponssella johtamisjärjestelmän me-

nettelytapoja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan Ponsse-konsernin

toimintaan liittyvää epävarmuutta, varaudutaan riskeihin ja

tartutaan mahdollisuuksiin� Riskienhallintaprosessin tavoitteena

on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteu-

tumista, turvata yhtiön taloudellista ja kestävää kehitystä sekä

liiketoiminnan jatkuvuutta� Yhtiön riskienhallinnassa olennaista

on riskienhallinnan ja liiketoiminnan intressien tasapainon varmis-

taminen� Riskienhallinta nähdään osana sisäistä valvontaa, jolloin

sisäisen valvonnan toteutuminen edistää myös riskienhallinnan

toteutumista�

Riskienhallinnan taustatekijöinä toimivia yhtiön keskeisiä stra-

tegisia tavoitteita ovat toiminnan sosiaalinen, taloudellinen ja

ympäristövastuu� Vastuullisuuden toteutumista seurataan sään-

nöllisesti ja vastuullisuustavoitteita seurataan avainmittareiden

avulla� Yhtiön vastuullisuustyötä kuvataan vuosittain vuosikerto-

muksen yhteydessä julkaistavassa kestävyysraportissa�

Riskienhallinnan painopiste on ennaltaehkäisyssä, jolloin ris-

kienhallintaprosessien tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida

olennaiset riskit ja ehkäistä niiden realisoituminen� Päätökset

tarvittavista riskejä vähentävistä toimenpiteistä tehdään to-

dennäköisyyksiin perustuvien arviointien pohjalta� Ensisijaisia

riskinhallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentämi-

nen, siirtäminen ja kontrollointi sekä hallittu hyväksyminen�

Riskienhallintaprosessiin kuulu myös riskien jatkuva arviointi ja

seuranta�

Keskeistä riskienhallinnassa on riskien tunnistaminen oikea-ai-

kaisesti ja riskien arvioiminen realistisesti� Yhtiön henkilöstöllä

tulee olla tieto riskienhallinnan periaatteista, jotta he voivat toi-

mia ohjeiden mukaisesti ja ennen kaikkea reagoida tarvittaessa

tilanteen vaatimalla tavalla� Riskienhallinta sisältyy kaikkeen yh-

tiön toimintaan, mutta sen merkitys korostuu yhtiön toiminnan

kannalta elintärkeissä prosesseissa�

Riskienhallintaprosessissa riskit jaetaan niiden luonteen mukaan neljään kategoriaan:

Strategiset riskit Liiketoiminnan luonteeseen, strategian valintaan ja strategian toteuttamiseen liittyvät riskit, jotka toteutuessaan voi

merkittävästi heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä�

Esimerkkejä: vallitseva kilpailutilanne, yritysten sääntely-ympäristön kehittyminen

Operatiiviset riskit Sisäisiin prosesseihin liittyvät riskit, jotka voivat toteutuessaan heikentää toiminnan tehokkuutta ja sen myötä myös yhtiön

tulosta ja kannattavuutta

Esimerkkejä: johtamiseen, henkilöstöön ja liiketoimintaverkostoon liittyvät riskit

Rahoitusriskit Epäsuotuisista taloudellisista tai markkinaolosuhteista johtuvat riskit, jotka voivat toteutuessaan aiheuttaa haitallisia

seurauksia yhtiön taloudelliselle tilanteelle, kuten konsernin tuloskehitykselle, kassavirroille ja omalle pääomalle� Ponssella

rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon� Hallitus vahvistaa yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan

ja yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa�

Esimerkkejä: valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta

Vahinkoriskit Odottamattomista tapahtumista organisaatiolle aiheutuvat fyysiset tai taloudelliset vaikutukset, toiminnan keskeytyminen

taikka muut haitat� Vahinkoriskien hallinnassa keskitytään erityisesti riskien tunnistamiseen sekä varmistamalla, että riskien

toteutumisen varalta on olemassa kattava vakuutusohjelma� Ponssella tavoitteena on tapaturmaton työympäristö� Osana

riskienhallintaa ovat turvallisuuspolitiikat ja -ohjeistukset sekä turvalliset työmenetelmät ja -välineet� Vahinkoriskejä hallitaan

myös vaaratilanteiden sekä niin kutsuttujen läheltä piti -tilanteiden dokumentoinnilla sekä ryhtymällä tarvittaviin riskien

minimoimiseen tähtääviin toimenpiteisiin� Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti koko henkilöstön tasolla�

Esimerkkejä: työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot�

182

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Yhtiö on nostanut uudistetussa riskienhallintaprosessissaan

vahvemmin esille ympäristöön, sosiaaliseen ja taloudelliseen vas-

tuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niin strategisten,

operatiivisten kuin rahoitus- ja vahinkoriskien näkökulmasta�

Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökoh-

taisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arvioin-

ti sekä riskien peilaaminen yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan�

Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti

osana päivittäistä liiketoimintaa� Yhtiö pyrkii tehostamaan riski-

enhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla

toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita�

Riskienhallinnan havainnoista raportoidaan yhtiön johdolle

kaksi kertaa vuodessa osana johdon katselmuksia ja hallituksel-

le osana vuosittaista strategiaprosessia� Sisäinen tarkastus tai

riskienhallinta voivat milloin tahansa nostaa havaitsemansa ris-

kin hallituksen tai muun johdon tietoon ja edellyttää tarvittavia

toimenpiteitä�

Hallitus päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista

sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan� Osana toimintaansa

hallitus myös arvioi riskienhallinnan prosessien toteutumista ja

tehokkuutta�

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjes-

tämisestä sekä esittelee hallitukselle riskienhallintaan liittyvät

asiat� Talousjohtaja koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa

raportoinnista sekä esittelee konsernin johtoryhmälle riskienhal-

lintaan liittyvät asiat� Johtoryhmä osallistuu riskienhallintaproses-

sin kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen� Kukin johtoryhmän jäsen

vastaa oman liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja

riskienhallinnan toteuttamisesta� Sisäinen tarkastus tukee riski-

enhallintaprosessia arvioinneilla ja varmistuksilla, edistää riskien

tunnistamista ja seuraa sovittujen toimenpiteiden toteuttamista�

Ponssen eri maayhtiöt toteuttavat riskienhallintatyötä kon-

sernin riskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti� Jokainen

työntekijä on velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, nou-

dattamaan yhtiön toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitse-

mistaan riskeistä esihenkilölleen�

Valvontatoiminnot

Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja

toimitusjohtajalle�

Yhtiön johto tai erikseen määritelty vastuutaho varmis-

taa, että hallituksella on käytössään päätöksenteon kannal-

ta riittävät ja ajantasaiset tiedot� Taloudellisen raportoinnin

luotettavuus varmistetaan kiinnittämällä huomiota työtehtä-

vien ja vastuiden tehokkaaseen jakamiseen� Vastuutahojen

on oltava tietoisia toimintaoheista ja noudatettava niitä�

Ulkopuolinen tilintarkastaja tarkastaa säännöllisesti taloudel-

lista raportointia� Kestävyysraportointitarkastaja varmentaa

kestävyysraportoinnin�

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja yhtiön maaorgani-

saatioiden johtohenkilöt ovat vastuussa siitä, että heidän vas-

tuualueensa kirjanpito ja hallinto ovat sovellettavan lainsäädän-

nön ja yhtiön toimintaohjeiden mukaisia�

Yhtiöllä on sisäinen tarkastaja, joka tukee yhtiötä tavoitteiden

saavuttamisessa arvioimalla sisäistä valvontaa ja riskienhallin-

taa sekä hyvän hallintotavan toteutumista� Sisäisen tarkastajan

tehtävää hoitaa ulkopuolinen palveluntarjoaja� Hallitus määrittää

vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet yhdessä sisäi-

sen tarkastajan kanssa, joka raportoi hallitukselle säännöllisesti

tarkastuksen tuloksista�

Yhteenveto sisäisen valvonnan vastuunjaosta

Toimija Sisäisen valvonnan tehtävä

Hallitus • huolehtii siitä, että yhtiön kirjapito, varainhoito ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lainmukainen

• varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti

• hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet

Toimitusjohtaja • vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti

• luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia

toimintojaan

Johtoryhmä • vastaa siitä, että yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä, erityisesti

niitä, joilla on liityntä riskienhallintaan ja taloushallintoon

Taloushallinto • auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt

• seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla

Sisäinen tarkastus • arvioi ja varmistaa ohjaus- ja valvontajärjestelmän toimivuutta

Sisäinen tiedottaminen ja viestintä

Ponssen tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen

viestinnän avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus�

Nämä periaatteet tukevat myös taloudellisen raportoinnin

kattavuuden ja oikeellisuuden varmistamista� Yhtiön tiedonan-

topolitiikassa määritellään kuinka ja koska tietoa on annettava,

kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus,

jotta yhtiötä koskevat tiedonantovelvoitteet tulevat täytetyiksi�

Yhtiöllä on myös sisäpiiriohje ja eettinen toimintaohje (Code of

Conduct), joka sisältää ohjeita Ponssen liiketoimintaympäristöön,

työntekijöihin, liikekumppaneihin ja yhteiskuntaan kohdistuvista

velvollisuuksista� Käytössä on eettinen ilmoituskanava (ns�

whistleblowing-kanava), jonka kautta työntekijät ja ulkopuoliset

sidosryhmät voivat nimettömästi ilmoittaa havaitsemistaan

mahdollisista väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä� Yhtiön

hallituksen nimittämä ryhmä tutkii kaikki ilmoitetut tapaukset

ja raportoi tarvittaessa havaituista epäkohdista johtoryhmälle

tai hallitukselle, ottaen huomioon ilmoittajan suojelua koskevan

sääntelyn� Ponssen maaorganisaatiot valmistelevat säännöllises-

ti johdolle taloudellisia ja operatiivisia raportteja, jotka sisältävät

analyysejä ja selvityksiä taloudellisesta tuloksesta ja riskeistä�

Hallitukselle toimitetaan taloudellisia raportteja vähintään halli-

tuksen säännöllisten kokoontumisten yhteydessä�

Seuranta

Yhtiön taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta

seurataan hallituksen, toimitusjohtajan ja sisäisen tarkastuksen

toimesta� Hallitus käy läpi osavuosikatsaukset ja hyväksyy ne

ennen niiden julkaisua� Myös tilinpäätös ja hallituksen toiminta-

kertomus sisältäen kestävyysraportin hyväksytään hallituksessa�

Seurantaprosessi sisältää kuukausittaisten talousraporttien

säännöllisen läpikäynnin, jatkuvien ennusteiden ja suunnitelmien

tarkastelun sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien

mahdolliset raportit� Sisäinen tarkastus toimii riippumattomana

valvontatoimijana ja arvioi säännöllisesti yhtiön hallintotavan,

riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta

ja toimivuutta� Se arvioi toiminnan tehokkuutta, riskienhallinnan

riittävyyttä ja kehityskohteita valvontajärjestelmässä� Sisäinen

tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman ja raportoi

säännöllisesti suunnitelman etenemisestä ja havainnoista

hallitukselle ja johtoryhmälle� Hallitukselle raportoidaan myös

olennaisten riskialueiden kehityksestä ja suunnitelluista toimista

riskien vähentämiseksi, mikä varmistaa riskien arviointi- ja val-

vontaprosessien jatkuvan kehittämisen�

183

184

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

MUUT TIEDOT

Tilintarkastus

Tilintarkastajan tehtävä on tarkastaa yhteisön tilikauden kirjan-

pito, tilinpäätös, hallinto ja toimintakertomus� Tilintarkastaja

arvioi, antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot yhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikauden

päättyessä� Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi� Lisäksi tilintarkas-

tukseen sisältyy konsernitilinpäätöksen tarkastaminen� Yhtiön

tilintarkastajan on varmistuttava siitä, että Ponsse-konserniin

kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkas-

tuksen asianmukaisesti� Tilintarkastaja esittelee varsinaiselle

yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomuksen�

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppa-

kamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö� Lisäedellytyksenä on,

että tilintarkastaja on yhtiöstä riippumaton�

Yhtiökokouksessa 2024 Ponsse Oyj:n tilintarkastajaksi

valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuulliseksi

tilintarkastajaksi KHT Ari Eskelinen�

Vuonna 2024 Ponsse-konsernin tilintarkastuskustannukset

olivat 399 826 euroa� Yhtiön tilintarkastusyhteisö KPMG Oy

Ab:lle maksettu tilintarkastuspalkkio Suomessa oli 132 356

euroa� KPMG-ketjuun kuuluville yhtiöille maksettiin palkkiota

muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista yhteensä

148 771 euroa: todistukset ja lausunnot 108 367 euroa,

veroneuvonta 2 150 euroa sekä muut palkkiot 38 254 euroa�

Muille tilintarkastusyhteisöille maksettiin palkkiota yhteensä

140 906 euroa: tilintarkastuspalkkio 74 537 euroa, todistukset

ja lausunnot 2 830 euroa, veroneuvonta 36 199 euroa sekä

muut palkkiot 27 341 euroa�

Sisäpiirihallinto

Ponsse noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (”pörs-

sin sisäpiiriohje”) ja Markkinoiden väärinkäyttöasetustusta

(”MAR”)� Lisäksi yhtiön hallitus on vahvistanut yhtiön sisäpiirioh-

jeen, joka täydentää pörssin sisäpiiriohjetta ja koskee konsernin

kaikkia työntekijöitä mukaan lukien johtoryhmän ja hallituksen

jäsenet� Sisäpiiriasioiden koordinointi ja valvonta kuuluvat talous-

johtajan vastuualueeseen�

Ponssen hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja johtoryh-

män jäsenillä ("johtohenkilöt") sekä heidän MAR:ssa määritellyllä

lähipiirillään on velvollisuus ilmoittaa Ponssen rahoitusvälineillä

tehdyistä liiketoimista� Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöis-

tä ja heidän lähipiiristään (yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt)�

Johtohenkilöt ja heidän lähipiiriinsä ovat velvollisia ilmoittamaan

Ponsselle ja Finanssivalvonnalle jokaisesta omaan lukuunsa

tehdystä Ponssen rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimes-

ta� Liiketoimien ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia liiketoimia

sen jälkeen, kun 20 000 euron kokonaismäärä (14�12�2024

asti 5 000 euroa), ilman netotusta, on saavutettu kalenteri-

vuoden aikana� Ponsse julkistaa jokaisen tällaisen liiketoimen

pörssitiedotteena�

Ponssen johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Ponssen

rahoitusvälineillä 30 vuorokautta ennen Ponssen osavuosikat-

sausten tai tilinpäätösten julkaisemista ("suljettu ajanjakso")�

Mainittua kaupankäyntirajoitusta sovelletaan myös kaikkiin

sellaisiin henkilöihin, joilla on jatkuva pääsy yhtiön taloudellisiin

raportointijärjestelmiin� Kaikille näille henkilöille on henkilökoh-

taisesti ilmoitettu kaupankäyntirajoituksesta ja siihen liittyvistä

velvoitteista�

Ponsse on tunnistanut henkilöt, joilla on asemansa tai työn-

sä vuoksi jatkuva pääsy kaikkeen Ponssea koskevaan sisäpii-

ritietoon ("pysyvä sisäpiiriläinen")� Pysyviä sisäpiiriläisiä ovat

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen,

talousjohtaja, sisäinen tarkastaja, hallituksen sihteeri ja johdon

assistentti�

Hankekohtaiset sisäpiiriluettelot sisältävät ne henkilöt, joilla

on pääsy tiettyyn hankkeeseen liittyvään sisäpiiritietoon� Nämä

henkilöt ovat kaupankäyntirajoituksen piirissä hankkeen päätty-

miseen ja/tai sisäpiiritiedon julkistamiseen asti� Asianomaisille

henkilöille ilmoitetaan aina erikseen hankekohtaisiin sisäpiiriluet-

teloihin kuulumisesta�

185

Lähipiiriliiketoimet

Yhtiön lähipiiriliiketoimia sääntelevät osakeyhtiölaki, MAR-asetus,

IAS 24-standardi ja osaltaan hallinnointikoodi� Osakeyhtiölain

mukaan hallituksen velvollisuutena on seurata ja arvioida

lähipiiriliiketoimia� Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka

eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta

tavanomaisin kaupallisin ehdoin�

Yhtiö on määritellyt lähipiiriin kuuluvat osapuolet ja yhtiön

omiin toimielimiin kuuluvia henkilöitä on ohjeistettu sidonnaisuuk-

sien ilmoittamisesta� Ponssen talousosasto tarkkailee lähipiiri-

liiketoimia� Sen on raportoitava tavanomaiseen liiketoimintaan

kuulumattomat lähipiiriliiketoimet hallitukselle� Kaikki lähipiiritoi-

met, joilla on merkitystä osakkeenomistajille, julkaistaan sään-

telyn mukaisesti pörssitiedotteella� Yksittäisistä lähipiiritoimista

tiedotetaan pörssitiedotteilla, mikäli säännökset niin edellyttä-

vät� Ponsse julkistaa lähipiiriliiketoimet vuosittain tilinpäätöksen

liitetiedoissa�

Vuonna 2024 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta liiketoiminnasta

poikkeavia tai tavanomaisista kaupallisista ehdoista poikkeavia

lähipiiritoimia�

PALKITSEMISRAPORTTI

SISÄLLYS

Johdanto �� 188

Hallituksen jäsenten palkitseminen 2024�� 190

Toimitus johtajan palkitseminen 2024 �� 191

186

187

188

PALKITSEMISRAPORTTI

Palkitsemista koskeva raportointi

Ponsse Oyj:n (”Ponsse” tai ”yhtiö”) palkitsemisraportissa kuva-

taan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen vuonna

2024� Raportin on laatinut Ponssen hallitus� Palkitsemisraportin

tarkoituksena on antaa selkeä ja ymmärrettävä kuva yhtiön pal-

kitsemispolitiikan toteuttamisesta� Varsinainen yhtiökokous hy-

väksyi palkitsemispolitiikan neuvoa-antavalla päätöksellä vuonna

2024 ja se korvasi vuonna 2020 esitetyn palkitsemispolitiikan�

Palkitsemisraportti on laadittu EU:n osakkeenomistajien

oikeuksia koskevan direktiivin ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen

hallinnointikoodin 2025 mukaisesti, ja siitä pidetään vuosittain

neuvoa-antava äänestys yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa�

Yhtiö arvioi ja kehittää palkitsemista koskevaa raportointia

vuosittain muun muassa osakkeenomistajilta saadun palautteen

perusteella� Vuoden 2024 raporttiin on tuotu uudistetun palkit-

semispolitiikan keskeiset seikat�

Palkitsemisen periaatteet vuonna 2024

Ponssen toimielinten palkitseminen perustuu palkitsemispoli-

tiikkaan� Ponssen palkitsemispolitiikan tarkoituksena on yhden-

mukaistaa osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

henkilöstön tavoitteet omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä

aikavälillä� Palkitsemispolitiikkaa valmistellessaan hallitus on

huomioinut osakkeenomistajien näkemykset sekä yhtiön tarpeet

houkutella, sitouttaa ja motivoida ylintä johtoa toteuttamaan

Ponssen liiketoimintastrategiaa� Hallitus seuraa säännönmu-

kaisesti palkitsemisessa käytettyjen suoritusmittareiden tehok-

kuutta varmistaakseen, että ne tukevat Ponssen strategiaa�

Palkitsemispolitiikka perustuu seuraaviin keskeisiin

periaatteisiin:

1� Osakkeenomistajien, hallituksen, toimitusjohtajan ja

työntekijöiden edut sovitetaan yhteen

2� Palkitseminen perustuu tulokseen ja avoimuuteen

3� Palkitseminen houkuttelee ja sitouttaa yhtiöön

4� Palkitsemiseen linkittyy vastuullisuus osana yhtiön

strategiaa

Palkitsemispolitiikassa kuvataan palkitsemisen periaatteet sekä

päätöksentekoprosessi� Hallituksen palkitsemista käsittele-

vässä osassa kuvataan palkitsemisen mahdolliset eri muodot�

Toimitusjohtajan osalta kuvataan toimisuhteeseen sovellettavia

keskeisiä ehtoja, lyhyen ja pitkän aikavälin suoritusmittareita

sekä palkitsemiskäytäntöjä rekrytoinneissa ja ylennyksissä�

Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu tilikauden 2024 aikana

eikä tilikaudella ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta

palkkioiden takaisinperintään, maksamisen lykkäämiseen tai

maksamatta jättämiseen� Vuoden 2024 yhtiökokouksessa ei

ollut palkitsemisraporttia koskevaa neuvoa-antavaa äänestystä

jota olisi ollut tarpeen ottaa huomioon palkitsemisraportilla�

JOHDANTO

Palkitseminen ja Ponssen taloudellinen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana

Taulukossa esitetään hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja keskimääräiselle Ponssen työntekijälle viiden viime vuoden aikana

maksetut palkkiot sekä yhtiön taloudellinen kehitys samana ajanjaksona� Kehitys on kuvattu tunnuslukujen keskimääräistä kehitystä

seuraamalla�

2020 2021 2022 2023 2024

Hallitus, veronalainen vuosipalkkio (tuhatta euroa) 264 283 311 296 277

Muutos edellisvuodesta (%) +7,2 % +9,9 % -4,8 % -6,4 %

Toimitusjohtaja, veronalainen ansio (tuhatta euroa) 802 517 628 772 924

Muutos edellisvuodesta (%) -35,5 % +21,5 % +22,9 % +19,7 %

Henkilöstön keskimääräinen veronalainen vuosiansio (tuhatta euroa):

Emoyhtiö 46 53 53 53 53

Muutos edellisvuodesta (%) +15,2 % +0,0 % +0,0 % +0,0 %

Tytäryhtiöt 27 33 33 35 34

Muutos edellisvuodesta (%) +22,2 % +0,0 % +6,1 % -2,9 %

Ponsse-konsernin taloudellinen kehitys:

Liikevaihto, MEUR

561,4 608,3 755,1 821,8 750,4

Muutos edellisvuodesta (%) +8,4 % +24,1 % +8,8 % -8,7 %

Liiketulos, % liikevaihdosta 8,1

8,2 6,2 5,7 4,9

Liiketulos, MEUR

45,4 50,0 46,6 47,2 36,8

Muutos edellisvuodesta (%) +10,1 % -6,8 % +1,3 % -22,0 %

Henkilöstön palkitseminen on kuvattu ilmoittamalla yhtiön maksamien palkkojen kokonaissumma�

Vuosien 2020–2024 tiedot ovat jatkuvista toiminnoista�

189

Aika Vuosipalkkio, EUR

Jarmo Vidgren,

puheenjohtaja 1�1�–31�12�2024 42 000,00

Mammu Kaario,

varapuheenjohtaja 1�1�–31�12�2024 45 000,00

Terhi Koipijärvi 1�1�–31�12�2024 38 000,00

Matti Kylävainio 1�1�–31�12�2024 38 000,00

Ilpo Marjamaa 1�1�–31�12�2024 38 000,00

Juha Vanhainen 1�1�–31�12�2024 38 000,00

Jukka Vidgren 1�1�–31�12�2024 38 000,00

Yhteensä 277 000,00

Hallituksen palkkioista päättää yhtiökokous� Ponssen osakkeen-

omistajat, jotka edustivat yhteensä yli 50% yhtiön äänivallasta,

tekivät 9�4�2024 pidetylle varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuk-

sen hallituksen palkitsemisesta� Varsinainen yhtiökokous vahvisti

9�4�2024 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 48 000

euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 45 000 euroa

ja muiden jäsenten vuosipalkkioksi 38 000 euroa� Hallituksen

jäsenten matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuskäytän-

nön mukaisesti�

Vuoden 2024 aikana Jarmo Vidgrenille on maksettu 50 765,37

euroa myyntiin ja markkinointiin liittyvistä konsulttitehtävistä�

190

PALKITSEMISRAPORTTI

HALLITUKSEN JÄSENTEN

PALKITSEMINEN 2024

Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet

Toimitusjohtajan palkitseminen sisältää tyypillisesti seuraavat

osat:

• Kiinteän kuukausittaisen peruspalkan (mukaan lukien

luontois- ja muut taloudelliset edut) toimitusjohtajan

taitojen, tietojen ja kokemuksen mukaan�

• Lyhyen aikavälin tulospalkkion, jonka tarkoituksena on

kannustaa ja palkita vuotuisten liiketoimintastrategian

mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä

kertaluonteisesti mahdollisesti muusta erityisen hyvästä

suoriutumisesta (maksetaan vuosittain)�

• Pitkän aikavälin tulospalkkion, joka on yleensä tulospe-

rusteinen osakepalkkio� Sen tarkoituksena on yhdistää

osakkeenomistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet yhtiön

arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa toimi-

tusjohtajaa yhtiöön ja tarjota hänelle kilpailukykyinen

yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva

osakepalkkiojärjestelmä�

• Lisäeläke, joka on lakisääteisen eläkkeen lisäksi maksettava

lakisääteistä eläkettä täydentävä eläke-etuus�

Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2024

EUR

Kiinteä

rahapalkka Luontoisedut

Lyhyen aikavälin

kannustinohjelmat

(tulospalkkiot)

Pitkän aikavälin

kannustinohjelmat Lisäeläke

Maksetut

palkkiot

yhteensä

Toimitusjohtaja 542 889,36 13 195,99 72 983,51 369 138,42 245 924,00 1 244 131,28

Palkitsemisen osan osuus 43 % 1 % 6 % 30 % 20 % 100 %

Vuonna 2024 toimitusjohtajan kiinteä kuukausipalkka oli 1�1�–

31�1�2024 43 267,00 euroa, 1�2�–31�8�2024 44 322,00

euroa ja 1�9�–31�12�2024 44 323,21 euroa� Palkkaan kuuluivat

luontoisetuna puhelin-, auto- ja polkupyöräetu sekä muita arvol-

taan vähäpätöisiä kertaluonteisia henkilökuntapalkkioita�

Toimitusjohtajalle vuonna 2024 maksetun kiinteän vuosipal-

kan osuus palkitsemisen kokonaismäärästä oli 44 prosenttia ja

lyhyen sekä pitkän aikavälin tulospalkkioiden osuus yhteensä 36

prosenttia� Toimitusjohtajalle maksettu lisäeläke oli noin 20%

kokonaispalkitsemisesta� Toimitusjohtajalle ei maksettu muita

taloudellisia etuja vuonna 2024�

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1�6�2008 alkaen Juho

Nummela� Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen

mukaan sopimus voidaan molemminpuolisesti irtisanoa

päättymään kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen�

Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalla on oikeus

irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi

12 kuukauden rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen� Sopimus

päättyy ilman irtisanomisaikaa toimitusjohtajan siirtyessä

eläkkeelle�

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana,

jolloin eläke määräytyy työntekijän eläkelain mukaan�

191

TOIMITUS JOHTAJAN

PALKITSEMINEN 2024

Suoriutuminen

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitseminen

Tilikaudella 2024 toimitusjohtajalle maksettiin tulospalkkio

vuoden 2023 mukaisten tavoitteiden saavuttamisen perus-

teella hallituksen tekemän arvion ja päätöksen mukaisesti�

Tulospalkkion tavoitteet perustuivat vuoden 2023 käyttöpää-

oman tehokkuuteen liittyviin mittareihin (KPO-% 30% painoarvo

ja liiketoiminnan rahavirta (eur) 30 % painoarvo, yhteensä

60 % painoarvo), yhtiön kannattavuuteen (EBIT-% 30 % paino-

arvo) sekä henkilöstötyytyväisyyteen (eNPS 10% painoarvo)�

Vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden

2023 rahapalkasta�

Vuonna 2024 tulospalkkiota vuoden 2023 tulospalkkion

tavoitteiden saavuttamisen perusteella maksettiin 72

983,51 euroa, joka vastasi 29 prosenttia tulospalkkion

enimmäismäärästä�

Tilikaudella 2024 toimitusjohtaja kuului edelleen lyhyen

aikavälin tulospalkkio-ohjelmaan, jossa tulospalkkion tavoitteet

perustuivat vuoden 2024 käyttöpääoman tehokkuuteen liittyviin

mittareihin (KPO-% 20% painoarvo ja liiketoiminnan rahavirta

(eur) 30 % painoarvo, yhteensä 50 % painoarvo), yhtiön kannat-

tavuuteen (EBIT-% 30 % painoarvo), henkilöstötyytyväisyyteen

(eNPS 10% painoarvo) ja tapaturmataajuuteen (LTIF, 10%

painoarvo)� Vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 %

edellisen vuoden 2024 rahapalkasta�

Tilikauden 2024 perusteella maksettava tulospalkkio perus-

tuu hallituksen tekemään arvioon ja päätökseen vuoden 2024

tavoitteiden saavuttamisesta� Tulospalkkio suoritetaan toimitus-

johtajalle arviolta maaliskuussa 2025�

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen

Yhtiön hallitus päätti vuonna 2023 toimitusjohtajan suoritepe-

rusteisesta osakeomistusjärjestelmästä vuosille 2023–2027�

Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja toimitus-

johtajan tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä

sekä sitouttaa toimitusjohtaja yhtiöön ja tarjota hänelle kilpailu-

kykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva

palkkiojärjestelmä� Kesäkuussa 2024 Ponsse Oyj:n hallitus

päätti toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän vuonna 2024

alkaneen ansaintajakson tavoitteista�

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, ka-

lenterivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026

ja 2025–2027� Ansaintajaksoihin 2023 ja 2023–2024 liittyy

sitouttamisjakso, joka alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy

31�12�2025� Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun 2024,

2025 ja 2026 loppuun mennessä� Ehdollisena palkkiona saatuja

osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy

31�12�2025, 31�12�2026 ja 31�12�2027� Suoriteperusteinen

palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seu-

raavan toukokuun loppuun mennessä� Ansaintajaksoilta 2023

ja 2023–2024 palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa

sitouttamisjakson aikana, eli ennen 31�12�2025�

Vuonna 2023 alkaneilla ansaintajaksoilla ansaintakriteereinä

ovat konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstötyytyväi-

syys� Toimitusjohtajalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta

määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavutta-

misen perusteella suhteessa osallistujan omaan sijoitukseen�

Toukokuussa 2024 maksettiin ansaintajaksolta 2023 11

457 osaketta, jotka ovat arvoltaan 282 226 euroa ja joiden

kuluvaikutus yhtiölle oli 0,4 miljoonaa euroa� Tästä on annettu

pörssitiedote 30�5�2024� Ansaintajaksoilta 2023–2024 ja

2023–2025 on mahdollista ansaita yhteensä 42 612 osaketta

sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (bruttopalkkio)�

Ansaintajakson 2023–2024 ehdollinen palkkio maksetaan

toukokuun 2025 loppuun mennessä�

Toimitusjohtajan suoriteperusteisen osakeomistusjärjes-

telmän ansaintajaksolla 2024–2026 palkkiot perustuvat

konsernin liiketulokseen, liikevaihtoon, henkilöstötyytyväisyyteen

ja tapaturmataajuuteen (LTIF)� Ansaintajaksoilta 2024–2026

maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 50

000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana mak-

settavan osuuden (bruttopalkkio)� Ehdollisena palkkiona saatuja

osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy

31�12�2026� Suoriteperusteinen palkkio maksetaan toukokuun

2027 loppuun mennessä�

Sekä ehdollisten että suoriteperusteisten osakeomistusjär-

jestelmien vapauttamisehtona on työssäolovelvoite�

192

PALKITSEMISRAPORTTI

193

PONSSE OYJ

Ponssentie 22, 74200 Vieremä

Puh. 020 768 800

www.ponsse.com

A LOGGER'S BEST FRIEND