636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-12-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-01-012024-06-30636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-06-30636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-01636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-07-012024-12-31636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732022-12-31636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31kalmar:InvestedEquityAndRetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31kalmar:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember636700Z25ZQXLMZ3CY732023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Kalmar Oyj
Toimintakertomus
ja tilinpäätös
1.1.2024–31.12.2024
Hallituksen toimintakertomus
Visio ja strategia 4
Tavoitteet 4
Taloudelliset tavoitteet 4
Pääomarakenne ja kestävyyskehys 4
Raportointirakenne 4
Kalmarin eriyttäminen ja listautuminen
Helsingin pörssiin 5
Liiketoiminnan suorittamisen kehittäminen 5
Taloudellinen vuosi 2024 5
Markkinaympäristö 5
Saadut tilaukset ja tilauskanta 6
Liikevaihto 6
Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto 6
Nettorahoituskulut ja tulos 6
Tase, rahavirta ja rahoitus 6
Valuuttakurssien ja rakenteellisten
muutosten vaikutukset 7
Raportointisegmentit 7
Tutkimus ja kehitys 7
Käyttöomaisuusinvestoinnit 8
Yritysostot ja -myynnit vuonna 2024 8
Henkilöstö 8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 8
Sisäinen valvonta, riskit ja riskienhallinta 9
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 9
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät 9
Osakkeet, markkina-arvo ja kaupankäynti 10
Osakkeet ja osakepääoma 10
Markkina-arvo ja kaupankäynti 11
Suurimmat osakkeenomistajat 11
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 11
Osakepohjaiset kannustinohjelmat 12
Liputusilmoitukset 13
Hallinnointi 13
Hallitus 13
Johtoryhmä 13
Cargotecin varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset koskien Kalmaria 13
Hallitukselle myönnetyt valtuudet 14
Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset 14
Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset
yhtiön lähipiiriin kuuluville 14
Hallituksen ehdotus voitonjaosta 14
Tilikauden jälkeiset tapahtumat 15
Vuoden 2025 ohjeistus 15
Varsinainen yhtiökokous 2025 15
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot 17
Vastuullisuusjohtaminen 17
Strategia ja liiketoimintamalli 21
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet 24
Ympäristötiedot 30
Ilmastonmuutos 30
Resurssien käyttö ja kiertotalous 36
EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys 39
Sosiaaliset tiedot 46
Oma työvoima 46
Arvoketjun työntekijät 55
Hallintotapatiedot 60
Liiketoiminnan harjoittaminen 60
CSRD-sisältöhakemisto 64
Tunnusluvut 147
Osakkeet ja osakkeenomistajat 165
Kalmar Oyj, Y-tunnus 3424222-7 2Osa hallituksen toimintakertomustaKalmar vuosikertomus 2024
Osa hallituksen toimintakertomusta
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös (IFRS) 66
Yhdistelty tuloslaskelma 66
Yhdistelty laaja tuloslaskelma 66
Konsernitase 67
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 68
Yhdistelty rahavirtalaskelma 70
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 71
1. Laatimisperusteet 72
1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 72
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset
arviot ja oletukset 78
2. Taloudellinen keitys 79
2.1 Segmenttikohtaiset tiedot 79
2.2 Myyntituotot 83
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 87
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja
muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät 88
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut 89
2.6 Osakekohtainen tulos 90
3. Työsuhde-etuudet 91
3.1 Henkilöstökulut 91
3.2 Osakeperusteiset maksut 91
3.3 Johdon palkitseminen 98
3.4 Eläkevelvoitteet 99
4. Tuloverot 103
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma 104
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 105
5. Nettokäyttöpääoma 106
5.1 Nettokäyttöpääoma 106
5.2 Vaihto-omaisuus 106
5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset 107
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat 109
5.5 Varaukset 110
6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 112
6.1 Liikearvo 112
6.2 Aineettomat hyödykkeet 114
6.3 Aineelliset hyödykkeet 116
6.4 Poistot ja arvonalentumiset 118
7. Konsernin rakenne 119
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit 121
7.2 Osakkuusyhtiöt 122
7.3 Tytäryhtiöt 124
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit 126
8.1. Rahoitusriskien hallinta 126
8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin 132
8.3 Rahavarat 135
8.4 Korolliset velat 136
8.5 Johdannaissopimukset 137
8.6 Oma pääoma 138
9. Muut liitetiedot 140
9.1 Vuokrasopimukset 140
9.2 Ehdolliset velat ja sitoumukset 144
9.3 Lähipiiritapahtumat 145
9.4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 146
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 155
Emoyhtiön tuloslaskelma 155
Emoyhtiön tase 156
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 156
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 157
Tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen
allekirjoitukset 169
Luettelo kirjanpidoista ja
aineistoista sekä säilytystavoista 170
Kalmar Oyj, Y-tunnus 3424222-7 Osa tilinpäätöstäKalmar vuosikertomus 2024 3
Hallituksen toimintakertomus
4Kalmar vuosikertomus 2024
Visio ja strategia
Kalmar Oyj (“Kalmar” tai “Yhtiö”) on yksi
markkinajohtajista raskaiden materiaalien
käsittelylaitteissa. Kalmarin vankan perustan
muodostavat asiakasläheisyys, houkuttelevat
markkinat, kokeneet sekä osaavat ihmiset ja
vahva taloudellinen profiili. Kalmarin myynti- ja
palveluverkosto kattaa yli 120 maata, tukien sen
maailmanlaajuisesti hajautettua asiakaskuntaa ja sen
laajaa laitekantaa, joka koostuu yli 68 000 laitteesta
ympäri maailman. Yhtiö toimii pääasiassa suoramyynnin
ja vahvan maailmanlaajuisen jälleenmyyjäverkoston
kautta. Kokoonpanopohjaisen valmistusmallin, neljän
tehtaan ja kahden innovaatiokeskuksen avulla Kalmar
priorisoi vahvojen ja kestävien suhteiden rakentamista
materiaalitoimittajiensa kanssa ympäri maailmaa.
Kalmarin henkilöstöön kuuluu noin 5 200 työntekijää,
joista 1 400 on huoltoinsinöörejä. Yhtiö uskoo, että
parhaiden osaajien houkutteleminen ja pitäminen on
olennaista, jotta se voi olla arvostetuin liikekumppani
asiakkailleen ja halutuin työnantaja nykyisille ja tuleville
työntekijöilleen. Kalmar on sitoutunut vastuullisiin
liiketoimintatapoihin ja odottaa, että sen toimittajat ja
liikekumppanit noudattavat samoja korkeita juridisia ja
eettisiä standardeja.
Ala kohtaa useita megatrendejä, jotka ajavat uudistumista
koko kentällä. Tämä luo Kalmarille mahdollisuuksia tarjota
ratkaisuja ja vastata asiakkaiden kohtaamiin haasteisiin.
Joitakin keskeisiä mahdollisuuksia, joihin Kalmar on valmis
tarttumaan, ovat:
• turvallisuus
• tuottavuus
• hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja
sähköistyminen
• muuttuva logistiikkaympäristö
• työvoiman saatavuus
• älykkäät toiminnot.
Vastatakseen näihin mahdollisuuksiin ja luodakseen
lisäarvoa asiakkaille Kalmar keskittyy kolmeen
strategiseen alueeseen:
• Investoiminen vastuullisiin innovaatioihin
hiilidioksidipäästöttömissä ja sähköisissä laitteissa,
digitaalisissa ratkaisuissa ja automaatiossa
• Palveluiden kasvattaminen ja jälkimarkkinoiden
laajentaminen keskittyen laajan asennetun
laitekantamme hyödyntämiseen, varaosien
markkinaosuuden kasvattamiseen, toistuvan
liiketoiminnan osuuden kasvattamiseen
palvelusopimusten avulla ja asiakkaan elinkaaren
aikaisen arvon luomiseen älykkään palvelutarjonnan
kautta
• Liiketoiminnan suorituskyvyn kehittäminen
tuottavuuden ja rahavirran tuottamisen
parantamiseksi voidakseen investoida lisää
tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, orgaaniseen
kasvuun sekä voitonjakoon osakkeenomistajille.
Tavoitteet
Kalmarin hallitus on asettanut Kalmarille seuraavat
tavoitteet vuodelle 2028:
Taloudelliset tavoitteet
• Vuotuinen liikevaihdon kasvu 5 prosenttia syklin yli;
• 15 prosentin vertailukelpoinen liikevoittoprosentti;
• Yli 25 prosentin sijoitetun pääoman tuottoprosentti;
Pääomarakenne ja kestävyyskehys
• Velkaantuneisuus (nettovelan suhde
käyttökatteeseen) alle 2;
• 30-50 prosentin vuotuinen osingonjakosuhde;
• Yhdenmukaisuus SBTi-tavoitteiden kanssa 1,5 °C
sitoumuksella
1.
Kalmar ilmoitti tavoittelevansa yli 12 prosentin
vertailukelpoista liikevoittomarginaalia vuodelle
2024. Kalmar saavutti 12,6 prosentin vertailukelpoisen
liikevoittomarginaalin vuonna 2024, mikä on linjassa
annetun näkymän kanssa.
Raportointirakenne
Osana Cargotec Oyj:n (“Cargotec”)
osittaisjakautumisen valmistelua Kalmar muutti
johtamismalliaan ja organisaatiotaan. Tämän
seurauksena Kalmar muutti segmenttiraportointiaan
30.6.2024. Kalmarin segmenttiraportointi
perustuu siihen, miten johto arvioi liiketoiminnan
suorituskykyä. Raportointisegmentit ovat Laitteet ja
Palvelut. Laitteet-segmentti on lisäksi jaettu neljään
liiketoimintadivisioonaan.
Tämän raportin taloudelliset tiedot on esitetty
toteutuneiden Kalmar-konsernin lukujen mukaisesti
taseiden 31.12.2024, 30.9.2024 ja 30.6.2024 osalta.
Aiempien kausien taseet on esitetty carve-out
periaatteiden mukaisesti. Konsernin tuloslaskelma
on esitetty toteutuneilla luvuilla 1.7-31.12.2024 osalta
ja carve-out perusteisesti kaikilta aiemmilta kausilta.
Lisätietoja löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista, kohdasta
Laatimisperusteet.
1
Science Based Targets initiative mukaisesti.
Osa hallituksen toimintakertomusta
5Kalmar vuosikertomus 2024
Kalmarin eriyttäminen ja
listautuminen Helsingin pörssiin
Cargotec tiedotti 27.4.2023, että yhtiön hallitus on
päättänyt tutkia ja aloittaa prosessin selvittääkseen
ydinliiketoimintojen Kalmarin ja Hiabin mahdollista
eriyttämistä kahdeksi itsenäiseksi yhtiöksi. Cargotecin
tarkoituksena olisi eriyttää Kalmar uudeksi listatuksi
yhtiöksi Cargotecin osittaisjakautumisella. Cargotecin
hallituksen arvion mukaan Kalmarin ja Hiabin eriyttäminen
voisi kasvattaa omistaja-arvoa siten, että järjestelyn
myötä molemmat liiketoiminnot voisivat itsenäisesti
tavoitella kestäviä ja kannattavia kasvumahdollisuuksia.
Marraskuussa 2023 Cargotecin hallitus nimitti Sami
Niirasen Kalmar-liiketoiminta-alueen johtajaksi. Niiranen
aloitti tehtävässä 1.4.2024 ja oli Cargotecin johtoryhmän
jäsenenä jakautumiseen asti. Häntä esitettiin
valittavaksi myös suunnitellun itsenäisen Kalmarin
toimitusjohtajaksi. Kalmarin johtoryhmän kokoonpano
1.4.2024 alkaen julkistettiin 1.2.2024.
1.2.2024 Cargotecin hallitus hyväksyi
jakautumissuunnitelman Kalmarin eriyttämiseksi
itsenäiseksi pörssilistattavaksi yhtiöksi. Jakautumisen
suunniteltu täytäntöönpanopäivä oli 30.6.2024.
Kaupankäynnin Kalmarin B-sarjan osakkeilla odotettiin
alkavan Nasdaq Helsinki Oy:ssä arviolta 1.7.2024.
Cargotecin yhtiökokous päätti 30.5.2024 Cargotecin
osittaisjakautumisesta yhtiön hallituksen hyväksymän
ja 1.2.2024 allekirjoittaman jakautumissuunnitelman
mukaisesti. Osana jakautumispäätöstä varsinainen
yhtiökokous teki myös muita päätöksiä Kalmariin
liittyen. Lisätietoja kohdassa “Yhtiökokous”.
Cargotecin osittaisjakautumisen täytäntöönpano
rekisteröitiin kaupparekisteriin 30.6.2024. Kaupankäynti
Kalmarin B-sarjan osakkeella alkoi 1.7.2024
kaupankäyntitunnuksella ”KALMAR” (ISIN-tunnus:
FI4000571054).
Liiketoiminnan suorittamisen
kehittäminen
Toukokuussa 2024 Kalmar julkisti osana jakautumis-
ja listalleottoesitettä uuden strategiansa ja
suunnitelmansa kohti kestävää ja kannattavaa kasvua.
Liiketoiminnan suorituskyvyn kehittämisessä korostuu
jatkuva parantaminen. Kuten aiemmin on esitetty,
liiketoiminnan suorituskyvyn kehittäminen on yksi
kolmesta strategisesta pilarista, jotka Kalmar on
tunnistanut strategiansa edistämiseksi. Elokuussa
2024 Kalmar tarkensi liiketoiminnan suorituskyvyn
kehittämisen aloitettaan, jonka tavoitteena on
tuottavuuden parantaminen.
Liiketoiminnan suorituskyvyn kehittäminen on tärkeä
askel kohti Kalmarin pitkän aikavälin tavoitteita.
Yksityiskohtainen suunnittelu on edennyt, toteutus on
käynnissä ja Kalmar suunnittelee saavuttavansa noin
50 miljoonan euron bruttoparannukset tehokkuudessa
vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä on linjassa
aiemmin ilmoitetun 15 prosentin vertailukelpoisen
liikevoittomarginaalin tavoitteen saavuttamisen
kanssa vuoteen 2028 mennessä. Nämä toimenpiteet
mahdollistavat investoinnit kestäviin innovaatioihin ja
palveluiden kasvuun.
Tärkeimmät toimenpiteet liittyvät liiketoiminnan ja
operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen, kuten
aktiiviseen hinnoittelun hallintaan, toimitusketjun ja
prosessien optimointiin sekä jatkuvaan keskittymiseen
kilpailukykyiseen toimintakustannusten tasoon ja
nopeampaan päätöksentekoon.
Kalmar on jo edistynyt merkittävästi kannattavuuden
parantamiseen tähtäävien toimien toteuttamisessa,
joiden tavoitteena on vahvistaa pitkän aikavälin
kilpailukykyä, ja keskittyy nyt tuottavuuden ja kasvun
kehittämiseen hyödyntämällä prosessejaan ja parhaita
käytäntöjään koko yhtiössä. Merkittävimmät portfolion
optimointiin liittyvät toimenpiteet ovat olleet päätökset
poistua raskaiden nosturien ja end-to-end -automaation
liiketoiminnoista vuonna 2022, jotka saatettiin pääosin
loppuun vuoden 2024 aikana.
Kalmar seuraa liiketoiminnan suorituskyvyn kehittämisen
aloitteen edistymistä osavuosikatsauksissaan.
Taloudellinen vuosi 2024
Markkinaympäristö
Kalmarin liiketoimintaympäristö on ollut entistä
monimutkaisempi. Tämä johtuu epävarmuuksista.
korkeista koroista ja inflaatiosta, geopoliittisten
jännitteiden kasvusta sekä verkkaista kasvua
ennustavista markkina-arvioista. Tästä huolimatta
kysynnän taustalla olevat ajurit ovat pysyneet
positiivisina.
Kalmarin laitteiden kysyntään vaikuttavat globaali
talouskasvu, konttiliikenteen määrä, taloudelliset
indikaattorit liittyen tuotantoaktiviteettiin, varastointiin
ja yritysten luottamusilmapiiriin. Inflaatio, korkeat korot
ja geopoliittiset tekijät voivat muun muassa vaikuttaa
asiakkaiden investointipäätöksiin.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tammikuussa
2025 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan
maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,3 prosenttia
vuonna 2025, kun kasvuennuste vuonna 2024 oli 3,2
prosenttia. Ns. kehittyneiden talouksien ryhmässä
(advanced economies, sisältää useita Kalmarin keskeisiä
markkina-alueita, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia,
Saksa) IMF:n kasvuarvio on 1,9 prosenttia vuodelle 2025,
kun se vuonna 2024 oli 1,7 prosenttia. IMF toteaa, että
Osa hallituksen toimintakertomusta
6Kalmar vuosikertomus 2024
globaalin kasvun vauhti on hidasta verrattuna pandemiaa
edeltävään keskiarvoon. Vaikka inflaatio on hidastunut
ja talous on osoittanut kestävyyttä, IMF näkee riskejä,
jotka liittyvät poliittisiin epävarmuustekijöihin, kuten
protektionismiin ja finanssipolitiikkaan.
2
Kalmarin
ratkaisujen kysyntään vaikuttaa myös satamissa
käsiteltävien konttien määrä, minkä arvioidaan
kasvaneen 6,1 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025
kasvun ennustetaan olevan 2,8 prosenttia.
3
Saadut tilaukset ja tilauskanta
Saadut tilaukset laskivat vuonna 2024 2 prosenttia
vuodesta 2023 ja olivat 1 679 (1 705) miljoonaa euroa.
Laitteet-segmentin saadut tilaukset laskivat 6 prosenttia
ja Palvelut-segmentin kasvoivat 8 prosenttia vuodesta
2023. Vuonna 2024 Euroopan osuus saaduista tilauksista
oli 44 (42) prosenttia, Amerikoiden 31 (36) prosenttia ja
AMEAn
4
24 (23) prosenttia.
Vuoden kohokohtiin sisältyivät muun muassa seuraavat
julkistetut tilaukset: 26 hybridikonttilukkia GMP Le
Havrelle (Ranska), 20 hybridikonttilukkia Medcenter
Container Terminalille (Italia), 20 hybridikonttilukkia
APM Terminalsille (Marokko) sekä 13 haarukkatrukkia
sisältäen kahdeksan vuoden huoltosopimuksen
BlueScopelle (Australia).
Tilauskanta laski 7 prosenttia vuoden 2023 lopun
tasosta, ja vuoden 2024 lopussa se oli 955 (31.12.2023:
1 024) miljoonaa euroa. Laitteet-segmentin tilauskanta
oli 831 (31.12.2023: 928) miljoonaa euroa eli 87 (91)
prosenttia, Palvelut-segmentin 120 (31.12.2023:
90) miljoonaa euroa eli 13 (9) prosenttia ja Muut 4
(31.12.2023: 7) miljoonaa euroa eli 0,4 (0,6) prosenttia
konsernin tilauskannasta. Muut-tilauskanta koostuu
raskaiden nostureiden vanhoista tilauksista sekä Navis-
liiketoiminnan vanhoista läpilaskutettavista tilauksista.
Liikevaihto
Vuoden 2024 liikevaihto laski 16 prosenttia
vertailukaudesta 1 720 (2 050) miljoonaan euroon.
Molempien segmenttien liikevaihto laski.
Ekoratkaisujen tuoteryhmän
5
liikevaihdon osuus
kokonaisliikevaihdosta kasvoi vuonna 2024 41 (35)
prosenttiin kokonaisliikevaihdosta. Ekoratkaisujen
tuoteryhmän liikevaihto oli 698 (718) miljoonaa euroa ja
laski 3 prosenttia.
Vuonna 2024 Euroopan osuus kokonaisliikevaihdosta
oli 41 (35) prosenttia, Amerikoiden osuus 38 (46)
prosenttia ja AMEAn osuus 20 (19) prosenttia.
Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto
Vuoden 2024 liikevoitto oli 174 (240) miljoonaa
euroa. Liikevoitto sisältää -42 (-15) miljoonaa
euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä, joista -32
miljoonaa euroa liittyy Kalmarin eriyttämiseen ja
listautumiseen ja -11 miljoonaa euroa oli alaskirjausta
liittyen omaisuuseriin, jotka johtuivat vuonna 2023
toteutetusta Lonestar-hankinnasta.
Vuoden 2024 vertailukelpoinen liikevoitto laski 15
prosenttia ja oli 217 (255) miljoonaa euroa eli 12,6
(12,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen
liikevoittoprosentti on ollut vakaalla tasolla
matalemmilla liikevaihtovolyymeilla johtuen
onnistuneesta kaupallisesta ja operatiivisesta
suoriutumiskyvystä.
Nettorahoituskulut ja tulos
Vuoden 2024 korollisten lainojen ja saamisten
nettokorkotuotot olivat 3 (8) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat 2 (-1) miljoonaa euroa.
Nettorahoituserät tammi-joulukuun 2024 ajalta pitävät
sisällään kuusi kuukautta carve-out lukuja ja kuusi
kuukautta toteutuneita lukuja.
Vuoden 2024 tulos oli 128 (194) miljoonaa euroa ja
laimentamaton osakekohtainen tulos 1,99 (3,01)
6
euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Konsernin taseen loppusumma vuoden 2024 lopussa
oli 1 696 (31.12.2023: 1 846) miljoonaa euroa. Emoyhtiön
omistajille kuuluva oma pääoma oli 638 (818 carve-out)
miljoonaa euroa, eli 9,96 (n/a) euroa osaketta kohden.
Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 265 (273)
miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 7 (17)
miljoonaa euroa.
Oman pääoman tuotto (ROE, viimeiset 12 kk) oli
vuoden 2024 lopussa 17,6 (31.12.2023: n/a) prosenttia ja
sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, viimeiset 12 kk) 18,7
(24,4) prosenttia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla
erillä, jotka liittyivät pääasiassa jakautumis- ja
listautumiskuluihin, oli -4,1 (-1,4) prosenttiyksikön
vaikutus ROCE:en.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
vuonna 2024 oli 249 (257) miljoonaa euroa. Rahavirta
pysyi vahvana pääasiassa liikevoiton ansiosta ja
sitä tuki nettokäyttöpääoman varastotasojen lasku.
Rahavirtasuhde viimeiseltä 12 kuukaudelta oli 104 (n/a)
prosenttia.
Kalmar vahvisti pitkäaikaista likviditeettiään ja laajensi
pääsyä uusiin lyhytaikaisiin rahoituslähteisiin vuonna 2024.
2
International Monetary Fund: World Economic Outlook,
tammikuu 2025
3
Drewry Container Forecaster Q4/2024, joulukuu 2024
4
AMEA = Aasia, Lähi-itä, Afrikka
5
Ekoratkaisujen tuoteryhmään sisältyvät laitteet ja palvelut,
jotka täyttävät tai niiden odotetaan lähitulevaisuudessa
täyttävän EU:n taksonomian vaatimukset.
6
Kalmar Oyj:n listautumista 1.7.2024 edeltävät kaudet
lasketaan listautumishetken osakemäärän perusteella.
Osa hallituksen toimintakertomusta
7Kalmar vuosikertomus 2024
Kalmar Oyj allekirjoitti 200 miljoonan euron
valmiusluoton joulukuussa kuuden yhteistyöpankin
kanssa. Valmiusluoton sopimusaika on viisi vuotta
ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota
edellyttäen lainanantajien hyväksyntää. Valmiusluoton
tarkoitus on jälleenrahoittaa 150 miljoonan
euron kahdenväliset valmiusluotot, jotka olisivat
erääntyneet vuosina 2025 ja 2027, sekä yhtiön yleisiin
rahoitustarpeisiin. Lisäksi, Kalmar jälleenrahoitti 50
miljoonan euron edestä kahdenvälisiä lainasopimuksiaan
sekä maksoi ennen alkuperäistä eräpäivää takaisin 50
miljoonan euron edestä kahdenvälisiä lainasopimuksiaan.
Kalmar allekirjoitti lisäksi sopimuksen 150 miljoonan
euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta
joulukuussa. Kalmar voi ohjelman puitteissa laskea
liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia.
Kalmarin likviditeettiasema on vahva. Yhtiön
pitkäaikainen likviditeettivaranto koostui rahavaroista
sekä nostamattomasta pitkäaikaisesta pankkeja
sitovasta 200 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä
ja oli 31.12.2024 yhteensä 461 (31.12.2023: 372)
miljoonaa euroa. Likviditeettivarannon lisäksi yhtiöllä oli
käytössään 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma,
josta oli nostamatta 150 (-) miljoonaa euroa, sekä
nostamattomia tililimiittejä yhteensä 54 (31) miljoonaa
euroa.
Yhtiön seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät
ulkoiset korolliset lainat olivat 25 (28) miljoonaa euroa,
joista 17 (15) miljoonaa euroa oli vuokrasopimusvelkaa.
Korolliset velat
6
vuoden 2024 lopussa olivat 341
(31.12.2023: 255) miljoonaa euroa, joista 250 (50)
miljoonaa euroa oli lainoja rahoituslaitoksilta, 83 (79)
miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkaa ja 8 (13) miljoonaa
euroa muita korollisia velkoja. Korollisista veloista 25 (78)
miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 316 (114) miljoonaa
euroa pitkäaikaisia velkoja. Lainojen ja muiden korollisten
velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja
vuokrasopimusvelkoja oli 3,7 (n/a) prosenttia.
Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset
olivat 265 (376) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka oli
76 (-123) miljoonaa euroa. Ennen jakautumista suurin osa
Kalmarin rahoitusluvuista esitettiin sijoitettuna omana
pääomana Cargotec-konsernilta. Näin ollen ne eivät ole
vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin lukuihin.
Kalmarin nettovelkaantumisaste (gearing) vuoden 2024
lopussa oli 11,9 (n/a) prosenttia.
Valuuttakurssien ja rakenteellisten
muutosten vaikutukset
Vuoden 2024 saadut tilaukset laskivat orgaanisesti
kiinteillä valuuttakursseilla 1 prosenttia.
Valuuttakurssien muutoksilla oli 0 prosenttiyksikön
vaikutus Kalmarin saatuihin tilauksiin. Liikevaihto laski
orgaanisesti kiinteillä valuuttakursseilla 16 prosenttia.
Valuuttakurssien muutoksilla oli 0 prosenttiyksikön
vaikutus Kalmarin liikevaihtoon.
Raportointisegmentit
Laitteet
Laitteet-segmentin saadut tilaukset vuonna 2024
laskivat 6 prosenttia ja olivat 1 099 (1 167) miljoonaa
euroa. Täyssähköiset laitteet, jotka ovat osa
ekoratkaisujen tuoteryhmää, muodostivat 9 (10)
prosenttia Laitteet-segmentin saaduista tilauksista.
Laitteet-segmentin tilauskanta laski 10 prosenttia
vuoden 2023 lopusta, ja vuoden 2024 lopussa se oli 831
(31.12.2023: 928) miljoonaa euroa. Laitteet-segmentin
vuoden 2024 liikevaihto laski vuodesta 2023 20
prosenttia ja oli 1 160 (1 442) miljoonaa euroa.
Laitteet-segmentin vuoden 2024 liikevoitto oli 139 (202)
miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää -11 (0) miljoonaa
euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vuoden 2024
vertailukelpoinen liikevoitto laski 26 prosenttia ja oli
150 (202) miljoonaa euroa, eli 12,9 (14,0) prosenttia
liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti
pysyi vakaana matalammasta liikevaihdosta huolimatta
onnistuneen kaupallisen suoriutumiskyvyn sekä
ensimmäisen puolen vuoden aikana päätökseen saatujen
kustannussäästötoimenpiteiden seurauksena.
Palvelut
Palvelut-segmentin vuoden 2024 saadut tilaukset
kasvoivat 8 prosenttia vertailukaudesta 580 (538)
miljoonaan euroon. Palvelut-segmentin tilauskanta
kasvoi 33 prosenttia vuoden 2023 lopusta, ja vuoden
2024 lopussa se oli 120 (31.12.2023: 90) miljoonaa
euroa. Palvelut-segmentin vuoden 2024 liikevaihto laski
1 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 560 (567)
miljoonaa euroa.
Palvelut-segmentin vuoden 2024 liikevoitto oli 98 (96)
miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 0 (0) miljoonaa
euroa vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vuoden 2024
vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 2 prosenttia ja
oli 98 (96) miljoonaa euroa eli 17,5 (16,9) prosenttia
liikevaihdosta. Palvelut-segmentin vertailukelpoinen
liikevoittoprosentti on jatkunut vakaalla tasolla osoittaen
resilienssiä ja parannettavaa on edelleen.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna 2024 olivat 54
(54) miljoonaa euroa eli 3,1 (2,6) prosenttia liikevaihdosta.
Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä panostuksia
kohdistettiin ympäristötavoitteita tukeviin ratkaisuihin
eli digitalisaatioon, sähköistämiseen, robotisaatioon
sekä kilpailukykyä ja tuotteiden kustannustehokkuutta
parantaviin hankkeisiin.
6
Vertailukauden luku sisältää konsernitilivelkaa
Cargotec-konsernilta.
Osa hallituksen toimintakertomusta
8Kalmar vuosikertomus 2024
Osana Kalmarin T&K-painopisteitä päätettiin laajentaa
Kalmarin Ljungbyn innovaatiokeskusta Ruotsissa
rakentamalla maailmanluokan testauskeskus, jonka
avulla Kalmar voi suorittaa kattavampaa laitteiden ja
teknologioiden testausta ja kehitystä. Lisäksi Kalmar
käynnisti raskaiden haarukkatrukkien tuotannon
Shanghaissa Kiinassa palvellakseen asiakkaita paremmin
maailmanlaajuisesti.
Laitteet-segmentissä Kalmar ilmoitti yhteistyöstä
Elonroadin kanssa, joka on ruotsalainen cleantech-
yritys, joka on erikoistunut raskaiden ajoneuvojen
automaattiseen latausteknologiaan. Yhteistyön
tavoitteena on rakentaa 200 metriä pitkä sähkökisko
sähköajoneuvojen lataamiseen. Sähkötie rakennetaan
Kalmarin innovaatiokeskukseen Ljungbyhyn Ruotsiin,
ja se mahdollistaa sähköajoneuvojen dynaamisen
lataamisen sekä liikkuessa että paikallaan maan
sisällä olevien kiskojen avulla. Tämä innovatiivinen
ratkaisu vähentäisi ajoneuvojen suurten akkujen ja
sähköverkon huippukapasiteetin tarvetta ja samalla
parantaisi ajoneuvojen käyttöaikaa. Tämä yhteistyö on
esimerkki Kalmarin fokuksesta kestäviin innovaatioihin
sekä jatkuvasta työstä yhteistyöhön perustuvasta
tuotekehityksestä.
Kalmar ilmoitti myös kumppanuudesta CES
Srl:n kanssa, joka on italialainen raskaiden
materiaalinkäsittelylaitteiden valmistaja. Kumppanuuden
avulla Kalmar pystyy palvelemaan asiakkaita entistä
paremmin erityisesti raskaassa logistiikassa, kuten
tuulivoima-, irtotavaran käsittely- ja raskaiden konttien
käsittelyteollisuudessa. Kumppanuus osoittaa Kalmarin
jatkuvaa panostusta tuotekehitysyhteistyöhön.
Kalmar laajensi edelleen sähköisten laitteiden tarjoomaa
jatkamalla uusien ja edistyneiden laiteversioiden
kehittämistä täydentämään täyssähkölaitteiden ja
ympäristöystävällisten ratkaisujen tarjoomaansa.
Tarjoomaan sisältyy uusi sähköinen tyhjäkonttikäsittelijä,
joka on suunniteltu minimoimaan energiahukkaa ja
optimoimaan energian keräämisen, mikä varmistaa
pidemmät latausvälit, parantaa akun käyttöikää
ja suorituskykyä sekä säästää akun koossa ja
kustannuksissa. Lisäksi Kalmar jatkoi sitoutumistaan
asiakkaiden turvallisuuden parantamiseen toteuttamalla
Kalmar Collision Warning Systemin laajamittaisen
asennuksen onnistuneesti erään avainasiakkaan
konttilukkeihin. Järjestelmä käyttää edistynyttä
anturiteknologiaa varoittaakseen kuljettajia mahdollisista
törmäyksistä, vähentäen onnettomuuksia ja
laitevaurioita. Kalmar esitteli myös Kalmar Ottawa T2
-sähköterminaalitraktorin.
Palvelut-segmentissä Kalmar on keskittynyt
parantamaan digitaalista palvelutarjontaansa ja
-alustojaan parantaakseen asiakaskokemusta ja online-
saatavuutta. MyKalmar-asiakasalustaa kehitetään
jatkuvasti, ja siitä on tulossa kaikkien asiakkaille
suunnattujen palvelujen pääjärjestelmä, mukaan lukien
MyKalmar STORE -verkkokauppa-alusta. MyKalmar
INSIGHT, laitetietojen ja suorituskyvyn hallintatyökalu,
on virallisesti liitetty osaksi MyKalmar-digitaalista
ekosysteemiä Kalmarin digitaalisen tarjonnan selkeyden
ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Investoinnit omaan käyttöön tuleviin aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin sekä vuokrattuihin omaisuuseriin
ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta olivat vuonna 2024
28 (39) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen
olivat 32 (43) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset
olivat 66 (57) miljoonaa euroa.
Yritysostot ja -myynnit vuonna 2024
Kalmar ylläpitää joustavuutta mahdollisia yritysostoja ja
-myyntejä silmällä pitäen. Yritysostot ja -myynnit eivät
kuitenkaan ole olleet Kalmarin fokuksessa 2024 aikana.
Kalmar ei tehnyt yritysostoja tai -myyntejä 2024 aikana.
Henkilöstö
Kalmar työllisti vuoden 2024 lopussa 5 207 (31.12.2023:
4 991) henkilöä, mikä ei ole täysin vertailukelpoista
johtuen carve-outista. Keskimääräinen henkilömäärä
vuoden 2024 aikana oli 5 157 (1–12/2023: 5 125).
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma
vuonna 2024 oli 257 (252) miljoonaa euroa.
Kalmarin vuotuinen Compass-henkilöstötutkimus
antaa arvokasta tietoa työntekijöidemme työhön
liittyvistä tuntemuksista ja ajatuksista. Compass
kannustaa työntekijöitä kertomaan mielipiteensä
useista eri aiheista, esimerkiksi työn ja yksityiselämän
tasapainosta, hyvinvoinnista, sosiaalisesta vastuusta,
esihenkilötyöstä ja tiimien ilmapiiristä. Compass
2024 -tutkimuksen vastausprosentti oli 79 (2023: 80)
prosenttia. Eettisiin toimintaohjeisiin, vastuullisuuteen
ja turvallisuuteen keskittyvä kategoria sai kyselyssä
korkeimmat pisteet. Viime vuoden tapaan oman tiimin
ilmapiiriä ja suorituskykyä mittaava kategoria menestyi
sekin erityisen hyvin. Henkilöstökäytäntöjemme
mukaisesti esihenkilöt järjestävät palautetilaisuuksia ja
suunnittelevat toimia yhdessä tiimien kanssa keskittyen
erityisesti kehitystä vaativiin aiheisiin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli vuonna 2024
-42 (-15) miljoonaa euroa.
Kalmarin eriyttämiseen ja listautumiseen liittyvät
kulut olivat 32 miljoonaa euroa 2024. Kulut yhteensä
vuosien 2023–2024 aikana olivat 45 miljoonaa euroa.
Vuodesta 2025 eteenpäin tähän liittyviä kuluja ei ole
odotettavissa. Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
Osa hallituksen toimintakertomusta
9Kalmar vuosikertomus 2024
erät neljännellä vuosineljänneksellä sisältävät 11
miljoonaa euroa alaskirjauksia liittyen omaisuuseriin,
jotka johtuivat vuonna 2023 toteutetusta Lonestar-
hankinnasta.
Liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut vuonna 2024
olivat 0 (1) miljoonaa euroa.
Lokakuussa 2023 Cargotec aloitti
kustannussäästötoimet Cargotec-konsernissa
tavoitteena saavuttaa 20 miljoonan euron vuosittaiset
kiinteiden kulujen kustannussäästöt vuonna 2024
Kalmarin osalta. Kustannussäästötoimilla sopeuduttiin
ennakoivasti monimutkaistuvaan ja haastavaan
markkinaympäristöön. Suunnitellut kustannussäästöt
saatiin päätökseen vuoden 2024 ensimmäisen puolen
vuoden aikana ja toimenpiteiden myötä Kalmar saavutti
noin 35 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.
Sisäinen valvonta, riskit ja
riskienhallinta
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että
Yhtiön toiminta on sovellettavien lakien ja määräysten
mukaista, tehokasta ja kannattavaa, riskienhallinta on
riittävää ja asianmukaista sekä tuotettu taloudellinen ja
muu tieto luotettavaa. Hallituksen hyväksymä Kalmarin
sisäisen valvonnan politiikka määrittelee sovellettavat
valvontaperiaatteet, -menettelyt ja -vastuut. Kalmarin
sisäinen valvonta perustuu Yhtiön toimintaohjeisiin
ja sisäisen valvonnan viitekehykseen, joka pohjautuu
The Committee of Sponsoring Organisations
-viitekehykseen (”COSO framework”, 2013).
Yhtiön sisäisen valvonnan vastuu on jaoteltu
kolmen linjan mallin mukaisesti. Ensimmäisen linjan
muodostaa toimiva johto, joka vastaa valvonnasta
osana päivittäisjohtamista. Toisen linjan muodostavat
tukitoiminnot, jotka vastaavat yhtiötason ohjeistuksista
ja valvovat riskejä ja sisäisen valvonnan toimivuutta.
Kolmas linja, sisäinen tarkastus, on vastuutettu
arvioimaan riippumattomana ja objektiivisena toimijana
ensimmäisen ja toisen linjan toimintaa ja tehokkuutta.
Kalmarin riskienhallintaa ohjaa Yhtiön hallituksen
hyväksymä Riskienhallintapolitiikka. Siinä määritellään
riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sekä siihen
liittyvät prosessit ja vastuut. Keskeisenä periaatteena
on jatkuvasti, systemaattisesti ja ennakoivasti tunnistaa,
arvioida ja hallita riskejä Yhtiön määrittelemän
riskinottohalukkuuden mukaisesti sekä vastata
tehokkaasti toteutuneisiin riskeihin. Hallitus määrittelee
Yhtiön yleisen riskinottohalukkuuden ja varmistaa, että
organisaatiolla on riittävä riskienhallinta ja valvonta.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan
menetelmistä, toteutuksesta ja valvonnasta ja
raportoivat niistä hallitukselle.
Riskienhallinta sisältyy kaikkiin liiketoimintapäätöksiin
ja -suunnitelmiin, ja se on osa sisäisen valvonnan
toimintaa. Kukin divisioona vastaa omasta
riskienhallinnastaan, tunnistaen, arvioiden ja
hallinnoiden niitä olennaisia riskejä, jotka voivat
vaikuttaa sen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen.
ESG:hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
tunnistetaan ja arvioidaan osana yrityksen
riskienhallintaprosessia. Taloudellisia riskejä, etiikkaan
ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä sekä
kyberturvallisuusriskejä hallitaan keskitetysti ja
niistä raportoidaan säännöllisesti Yhtiön johdolle ja
hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora
vaikutus Kalmarin toimintaympäristöön ja asiakkaiden
investointihalukkuuteen. Maailmankaupassa ja
kansainvälisissä toimitusketjuissa tapahtuvat muutokset,
geopoliittiset jännitteet ja sodat, energian saatavuus,
sanktiot ja kauppasodat voivat vaikuttaa globaaleihin
tavaravirtoihin ja siten Kalmarin ratkaisujen kysyntään.
Talouskasvu on ollut hiljaista vuonna 2024 korkeiden
korkojen, heikon tuottavuuden kasvun, lisääntyneen
geotaloudellisen hajautumisen sekä Ukrainassa ja Lähi-
idässä käynnissä olevien sotien takia.
Vuonna 2024 vallinneessa markkinatilanteessa
Kalmarin ratkaisujen kysyntä on kuitenkin ollut vakaata.
Epävarmassa markkinatilanteessa asiakkaat voivat
pyrkiä siirtämään tai peruuttamaan tilauksiaan, tai
he voivat vaatia hintojen alentamista. Toteutetuista
kustannussäästöistä huolimatta pienemmät
tuotantomäärät voivat vaikuttaa Kalmarin
kannattavuuteen negatiivisesti.
Komponenttien ja raaka-aineiden saatavuus on
parantunut aiempiin vuosiin verrattuna. Häiriöt
toimitusketjussa ovat kuitenkin edelleen mahdollisia
erityisesti Lähi-idän viimeaikaisten tapahtumien
vuoksi. Komponenttien saatavuusongelmat sekä
työvoiman ja energian kallistuminen voivat nostaa
valmistuskustannuksia ja lisätä kustannusten hallinnan
ja niiden lopputuotteiden hintoihin siirtämisen haasteita.
Mahdolliset muutokset Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa
voivat myös vaikuttaa tiettyjen komponenttien
hintoihin ja saatavuuteen tullien tai muiden poliittisten
muutosten kautta, mikä voi johtaa epäedulliseen
kehitykseen suorien kustannusten osalta.
Komponenttien ja raaka-aineiden saatavuutta voivat
jatkossakin heikentää geopoliittiset tapahtumat, kuten
Ukrainan tai Lähi-idän sotien pitkittyminen tai konfliktin
alueellinen laajentuminen. Kyseiset tapahtumat voivat
myös aiheuttaa viivästyksiä joko osien kuljetuksessa
tai tuotteiden toimituksessa, sillä ne vaikuttavat
kuljetusreitteihin.
Osa hallituksen toimintakertomusta
10Kalmar vuosikertomus 2024
Globaalien talousnäkymien epävarmuus ja
geopoliittisen ympäristön epävakaus voivat johtaa siihen,
että asiakkaat viivyttelevät pääomasijoituksia, erityisesti
sähkötuotteisiin tai niitä tukevaan infrastruktuuriin,
mikäli ulkopuolista rahoitusta ei ole saatavilla. Osaavan
henkilöstön vaihtuvuus, saatavuus ja kustannus voivat
haitata Kalmarin ja sen toimittajien toimintaa.
Kalmarin kysyntään voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa
konttiliikenteen kasvuvauhti ja mahdollinen globaalin
talouskasvun hidastuminen tai lasku. Kalmarin
projektien toteutukseen liittyy aikataulu-, kustannus- ja
toimitustakuuriskejä.
Kalmar altistuu ilmastoon liittyville riskeille ympäristön,
sääntelyn ja teknologisten muutosten sekä tekemiensä
päästövähennyssitoumusten vuoksi. Ilmastonmuutoksen
Kalmarille aiheuttamien taloudellisten vaikutusten
arviointi on monimutkaista, koska siitä aiheutuvien
vaikutusten esiintymistä ja ajoitusta on vaikea ennustaa
tai kvantifioida. Toimitusketjussaan syntyvien päästöjen
vähentämiseksi Kalmarin on vähennettävä päästöjä koko
toimitusketjussaan raaka-aineista komponentteihin ja
valmistukseen, mikä voi johtaa muutoksiin käytetyissä
toimittajissa, rajoittaa potentiaalisten toimittajien määrää
ja nostaa kustannuksia.
Kalmarin tuotteiden käyttöön liittyviä päästöjä
voidaan vähentää vain, jos vähäpäästöisille tuotteille
on riittävästi kysyntää. Tämän saavuttamiseksi
Kalmarin on onnistuttava kehittämään ja myymään
vähäpäästöisiä tuotteita. Vallitseva markkinatilanne
sekä geopoliittiset jännitteet voivat mahdollisesti
heikentää vähäpäästöisten tuotteiden kysyntää. Yhtiön
tuotekehityksellä on ratkaiseva rooli päästötavoitteiden
saavuttamisessa. Kalmar on investoinut voimakkaasti
laitevalikoimansa sähköistämiseen, minkä tuloksena
Kalmarilla on täysin sähköinen laitevalikoima kaikissa
keskeisissä laitekategorioissa.
Asiakkaat valitsevat yhä enemmän vähäpäästöisiä
tuotteita, vaikka suurin osa myydyistä tuotteista
perustuu edelleen polttomoottoriteknologiaan.
Jatkossa Kalmarin tuotevalikoima voi perustua
useisiin vähäpäästöisiin teknologioihin, mikä saattaa
lisätä monimutkaisuutta ja kustannuksia. Siirtymisen
myötä suurimmissa määrin sähkökoneiden käyttöön
ylipäätään, Kalmarin on varmistettava tarvittava
osaaminen sekä uuden teknologian kehitykseen,
turvaamiseen että sähkökoneiden huoltoon.
Vaadittavaan osaamiseen on korkea kysyntä.
CO
2
-päästöjen vähentäminen edellyttää panostusta
Kalmarin liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Sen
lisäksi, että Kalmar on alttiina ilmastoon liittyville
riskeille, meneillään olevasta siirtymäprosessista
aiheutuu uusia riskejä, joiden realisoitumisella voi
olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Nämä riskit
voivat johtaa esimerkiksi tuotteiden lyhentyneestä
elinkaaresta johtuviin omaisuuserien arvonalentumisiin
sekä uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyviin
lisäkustannuksiin, joita voi syntyä tuotekehityksessä,
projektiriskien realisoituessa, varastojen kasvuna ja
uudenlaisina takuuvirheinä.
Asiakkaan odotusten tai tuotelaatuvaatimusten
täyttämättä jättäminen tai tuotannossa ilmenevät viat
voisivat johtaa maineen menetykseen, asiakkaiden
ja liiketoimintamahdollisuuksien menettämiseen tai
merkittäviin kustannuksiin tuotteiden takaisinvetojen,
vahingonkorvausten tai viallisten tuotteiden
korjausten vuoksi. Kalmarin laitteiden on muun
muassa täytettävä Konedirektiivin (2006/42/EY)
vaatimukset ja niissä määritetyt olennaiset terveys-
ja turvallisuusvaatimukset. Globaalit, kansalliset
tai asiakaskohtaiset lait, asetukset ja säännöt ovat
usein siinä määrin laajoja ja tulkinnanvaraisia tai
vaihtelevat markkina-alueittain, ettei Kalmarin laitteiden
vaatimustenmukaisuudesta voida aina olla täysin
varmoja kaikkien näiden vaatimusten osalta, joten on
mahdollista, että Kalmarin laitteet eivät täytä kaikkia
näitä vaatimuksia.
Kalmar on osallisena eräissä oikeudenkäynneissä,
viranomaistutkinnoissa ja vaateissa. Kansainvälisten
sopimusten ja lakien tulkinta voi heikentää lopputulosten
ennustettavuutta.
Kalmarin tekemiin ja suunnittelemiin yrityskauppoihin
liittyy riskejä esimerkiksi paikallisten markkinoiden
tuntemukseen, viranomaisprosesseihin, asiakkaisiin,
yrityskulttuuriin, integraatioon, kustannuksiin,
tavoitteiden toteutumiseen sekä avainhenkilöihin liittyen.
Kalmarin toimintaan liittyvät olennaisesti myös
tietoturvariskit. Kyberhyökkäys Kalmarin, sen
asiakkaiden tai toimittajien toiminnan kannalta kriittisiä
järjestelmiä kohtaan voi aiheuttaa esimerkiksi häiriöitä
toimintavarmuuteen, johtaa liikevaihdon laskuun ja
aiheuttaa haittaa Kalmarin maineelle.
Kalmarin toimialoihin ja maantieteelliseen laajuuteen
liittyy myös eettiseen toimintaan kohdistuvia riskejä.
Kalmar on lisännyt toimenpiteitä liiketoimintaa
koskevien ohjeiden, määräysten ja eettisten
periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. Tähän
liittyviä sisäisiä prosesseja kehitetään jatkuvasti.
Riskejä on kuvattu Kalmarin internetsivuilla
www.kalmar.fi.
Osakkeet, markkina-arvo
ja kaupankäynti
Osakkeet ja osakepääoma
Kalmarilla on kaksi osakelajia: A-sarjan osakkeet ja
B-sarjan osakkeet. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Kalmarin osakepääoma on 20 000 000,00 euroa.
Osa hallituksen toimintakertomusta
11Kalmar vuosikertomus 2024
Kalmarin B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq
Helsingissä 1.7.2024 lähtien. Osakkeen
kaupankäyntitunnus on KALMAR. B-sarjan osakkeita
on yhteensä 54 798 029 ja noteeraamattomia A-sarjan
osakkeita 9 526 089. Osakkeet ovat rekisterissä
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-
osuusjärjestelmässä, ja Euroclear Finland Oy ylläpitää
Kalmar Oyj:n virallista omistajaluetteloa. A-sarjan
osakkeiden ISIN-koodi on FI4000571047 ja B-sarjan
ISIN-koodi on FI4000571054.
Vuoden 2024 lopussa Kalmarin hallussa oli 250 000
omaa B-sarjan osaketta, mikä vastasi 0,39 prosenttia
osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,17 prosenttia
kaikista kokonaisäänimäärästä. Ulkona olevien B-sarjan
osakkeiden lukumäärä oli 54 548 029.
Markkina-arvo ja kaupankäynti
Kalmarin listautumisesta 1.7.2024 lähtien Kalmarin
osakekurssi nousi 20,49 % 1.7.2024 päätöskurssista
vuoden 2024 viimeisen kaupankäyntipäivän
päätöskurssiin. Samalla ajanjaksolla OMX Helsinki
Benchmark Cap -indeksi laski 5,97 %.
Vuoden 2024 lopussa B-sarjan osakkeiden
kokonaismarkkina-arvo, joka laskettiin vuoden
viimeisen kaupankäyntipäivän B-sarjan osakkeen
päätöskurssin perusteella, oli 1 735 miljoonaa
euroa, pois lukien yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita. Kalmarin vuoden lopun markkina-arvo,
jossa listaamattomat A-sarjan osakkeet arvostettiin
B-sarjan osakkeiden päätöskurssiin vuoden viimeisenä
kaupankäyntipäivänä, oli 2 038 miljoonaa euroa, pois
lukien yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
B-sarjan osakkeen päätöskurssi oli 31,81 euroa
vuoden 2024 viimeisenä kaupankäyntipäivänä, ja
volyymipainotettu keskihinta 1.7.2024– 31.12.2024
välisellä ajanjaksolla oli 28,12 euroa Nasdaq Helsingissä.
Korkein noteeraus vuonna 2024 oli 37,00 euroa ja alin
24,52 euroa. Vuonna 2024 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin
yhteensä 16,5 miljoonaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa
463 miljoonan euron liikevaihtoa. B-sarjan osakkeiden
keskimääräinen päivittäinen kaupankäyntivolyymi oli 129
657 osaketta ja 3,6 miljoonaa euroa.
Suurimmat osakkeenomistajat
Kalmarin kymmenen suurinta rekisteröityä
osakkeenomistajaa sekä heidän osuus yhtiön äänistä
perustuen Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään
osakasluetteloon 31.12.2024 olivat: Wipunen
varainhallinta oy (23,73 %), Mariatorp Oy (22,93 %),
Pivosto Oy (22,27 %), Koneen Säätiö sr (5,53 %),
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (1,47
%), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (1,02
%), Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (0,60
%), Valtion Eläkerahasto (0,37 %), Nurminen Minna
Kirsti (0,22 %) ja Sigrid Juséliuksen Säätiö (0,20 %).
Kalmarin suurimmista osakkeenomistajista Wipunen
varainhallinta oy on Ilkka Herlinin, Mariatorp Oy Heikki
Herlinin ja Pivosto Oy Ilona Herlinin määräysvallassa.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Kalmarin osakkeenomistajien nimitystoimikunta
(”Nimitystoimikunta”) on heinäkuussa 2024 nimitetty
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti.
Cargotecin varsinainen yhtiökokous hyväksyi
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen 30.5.2024
pidetyssä yhtiökokouksessa, jossa päätettiin myös
Cargotecin osittaisjakautumisesta ja Kalmarin
perustamisesta.
Nimitystoimikunnassa on neljä jäsentä.
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan
Nimitystoimikunnan jäsenet nimetään siten, että
kahdella suurimmalla A-sarjan osakkeiden omistajalla
on kullakin oikeus nimetä yksi jäsen ja kahdella
suurimmalla B-sarjan osakkeiden omistajalla, jotka eivät
samalla omista A-sarjan osakkeita, on kullakin oikeus
nimetä yksi jäsen.
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan
osakkeenomistajien omistusosuus Yhtiön kaikkien
osakkeiden tuottamista äänistä määräytyy Kalmarin
osakasluettelon perusteella kunkin vuoden kesäkuun
ensimmäisen pankkipäivän tilanteen mukaisesti.
Koska Kalmar perustettiin vasta jakautumisen
täytäntöönpanon yhteydessä 30.6.2024, oikeus
nimetä jäseniä Nimitystoimikuntaan määräytyi
Cargotecin osakasluettelon perusteella kesäkuun
ensimmäisen pankkipäivän eli 3.6.2024 tilanteen
mukaisesti. Cargotecin jakautumisessa Cargotecin
osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena
yhden Kalmarin vastaavan osakelajin (eli joko A-sarjan
tai B-sarjan) uuden osakkeen jokaista omistamaansa
Cargotecin A-sarjan ja jokaista B-sarjan osaketta kohden.
Edellä esitetyn mukaisesti Kalmarin
Nimitystoimikunnan jäsenet ovat:
• Ilkka Herlin (Wipunen varainhallinta oy:n nimeämänä)
• Heikki Herlin (Mariatorp Oy:n nimeämänä)
• Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset,
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
(Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen
nimeämänä)
• Carl Pettersson, toimitusjohtaja, Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elo (Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elon nimeämänä)
Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti
Kalmarin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola
osallistuu Nimitystoimikunnan työskentelyyn
asiantuntijana ilman oikeutta osallistua
Nimitystoimikunnan päätöksentekoon.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärää, valintaa
ja palkitsemista koskevat ehdotukset Kalmarin
varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä tarvittaessa
ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan
Osa hallituksen toimintakertomusta
12Kalmar vuosikertomus 2024
on toimitettava varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävät
ehdotuksensa Yhtiön hallitukselle viimeistään
varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun
viimeisenä päivänä.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset
varsinaiselle yhtiökokoukselle
Kalmar tiedotti 5.12.2024 osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset 27.3.2025 pidettäväksi
suunnitellulle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Lisätietoja
on saatavilla julkaistussa pörssitiedotteesta.
Osakepohjaiset kannustinohjelmat
Kalmarin hallitus on elokuussa 2024 päättänyt käynnissä
olevien osakepohjaisten kannustinohjelmien palkkioiden
muuntamisesta. Käynnissä olevat ohjelmat ovat
perustettu ennen Cargotecin osittaisjakautumista.
Kalmarin hallitus on päättänyt muuntaa näiden ohjelmien
palkkiot määriteltäväksi Kalmarin osakkeissa.
Jakautumis- ja listalleottoesitteessä alun perin
toukokuussa 2024 esitetyn mukaisesti, Kalmar jatkoi
Cargotecin perustamia, käynnissä olevia osakepohjaisia
kannustinohjelmia, niiden avainhenkilöiden osalta
jotka siirtyivät Kalmarille osana Cargotecin 30.6.2024
rekisteröityä osittaisjakautumista. Nämä eri
osakeohjelmat on suunnattu noin 60 avainhenkilölle,
sisältäen Kalmarin johtoryhmän jäsenet. Ohjelmien
tarkoitus on yhdistää osakkeenomistajien ja
yhtiön avainhenkilöiden tavoitteet omistaja-arvon
kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
avainhenkilöitä Kalmarin strategian toteuttamiseen
ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen yhtiön
osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.
Kalmarilla on tällä hetkellä seuraavat käynnissä olevat
osakepohjaiset kannustinohjelmat:
• Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma (PSP)
2022–2024. Ohjelma on suunnattu arviolta noin
30 avainhenkilölle. Ansaintajaksolta maksettavat
palkkiot ovat yhteensä enintään noin 131 000
Kalmarin B-sarjan osaketta.
• Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma (PSP)
2023–2025. Ohjelma on suunnattu arviolta noin
40 avainhenkilölle. Ansaintajaksolta maksettavat
palkkiot ovat yhteensä enintään noin 133 000
Kalmarin B-sarjan osaketta.
• Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma (PSP)
2024–2026. Ohjelma on suunnattu arviolta noin
40 avainhenkilölle. Ansaintajaksolta maksettavat
palkkiot ovat yhteensä enintään noin 206 000
Kalmarin B-sarjan osaketta.
• Rajoitettujen osakkeiden ohjelma (RSP) 2022–2024.
Ohjelmasta maksettavat palkkiot ovat yhteensä
enintään noin 12 000 Kalmarin B-sarjan osaketta.
• Rajoitettujen osakkeiden ohjelma (RSP) 2023–2025.
Ohjelmasta maksettavat palkkiot ovat yhteensä
enintään noin 18 000 Kalmarin B-sarjan osaketta.
• Rajoitettujen osakkeiden ohjelma (RSP) 2024–2026.
Ohjelmasta maksettavat palkkiot ovat yhteensä
enintään noin 23 000 Kalmarin B-sarjan osaketta.
Osakkeina maksettavien palkkioiden lisäksi
palkkioihin kuuluu rahaosuus, jolla pyritään kattamaan
avainhenkilöille palkkioista aiheutuvat verot ja
veronluonteiset maksut.
Muutoin kuin yllä on mainittu osakkeiden
muuntamisesta, osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien ehdot pysyivät olennaisilta
osiltaan samoina kuin ennen Cargotecin
osittaisjakautumista. Lisätietoja ohjelmista on saatavilla
yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.kalmar.fi.
Osa hallituksen toimintakertomusta
13Kalmar vuosikertomus 2024
Liputusilmoitukset
Suomen arvopaperimarkkinalain säännösten mukaan
listayhtiöiden osakkeenomistajilla on velvollisuus
ilmoittaa sekä Finanssivalvontaan että listayhtiölle
muutoksista omistusosuuksissaan, kun ennalta
määritellyt raja-arvot ylittyvät. Vuoden 2024 aikana
Kalmar ei saanut yhtään ilmoitusta omistusosuuden
muutoksesta arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n
mukaisesti.
Hallinnointi
Hallitus
Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus
valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi
päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan.
Johtoryhmä
Marraskuussa 2023 Cargotecin hallitus nimitti Sami
Niirasen Kalmar-liiketoiminta-alueen johtajaksi. Hän
aloitti tehtävässä 1.4.2024 ja Cargotecin johtoryhmän
jäsenenä. Häntä esitettiin valittavaksi myös suunnitellun
itsenäisen Kalmarin toimitusjohtajaksi. Kalmarin
johtoryhmän kokoonpano 1.4.2024 alkaen julkistettiin
1.2.2024.
1.10.2024 tiedotettiin, että Kalmar jatkaa toukokuussa
2024 julkistamansa strategian toteuttamista.
Aikaisempaan viestintään viitaten ja osana kestävän
ja kannattavan kasvun tavoitteita Kalmar aikoi
tarkistaa nykyisen toimintamallinsa operatiivisen
suorituskyvyn parantamiseksi. Tässä yhteydessä
myös johtoryhmän kokoonpano muuttui. François
Guetat, johtaja, integroitu toimitusketju ja Marika
Väkiparta, transformaatiojohtaja eivät enää olleet
osa johtoryhmää 1.10.2024 alkaen. Suunnitelman
mukaan heidän johtamat toiminnot yhdistettiin muihin
toimintoihin.
Kalmarin johtoryhmän kokoonpano vuoden 2024
lopussa oli seuraava:
• Sami Niiranen, toimitusjohtaja
• Sakari Ahdekivi, talous- ja rahoitusjohtaja
• Ulla Bono, lakiasiainjohtaja
• Carina Geber-Teir, sijoittajasuhde-, markkinointi- ja
viestintäjohtaja
• Mathias Höglund, henkilöstöjohtaja
• Tommi Pettersson, johtaja, strategia, kestävä kehitys
ja teknologia
• Alf-Gunnar Karlgren, johtaja, Counter Balanced-
liiketoiminta
• Thor Brenden, johtaja, Terminal Tractors
-liiketoiminta
• Arto Keskinen, johtaja, Horizontal Transportation
-liiketoiminta
• Shushu Zhang, johtaja, Bromma-liiketoiminta
• Thomas Malmborg, palveluliiketoiminnan johtaja.
Cargotecin varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset koskien Kalmaria
Cargotecin varsinainen yhtiökokous pidettiin
30.5.2024 Helsingissä. Yhtiökokous päätti Cargotecin
osittaisjakautumisesta yhtiön hallituksen hyväksymän
ja 1.2.2024 allekirjoittaman jakautumissuunnitelman
mukaisesti. Osana jakautumispäätöstä varsinainen
yhtiökokous päätti ehdollisena jakautumisen
täytäntöönpanolle Kalmarin perustamisesta ja
yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä.
Samoin osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena
jakautumisen täytäntöönpanolle Kalmarin
hallitukseen valittiin seitsemän (7) jäsentä. Hallituksen
puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola ja hallituksen
jäseniksi Lars Engström, Marcus Hedblom, Teresa
Kemppi-Vasama, Vesa Laisi, Sari Pohjonen ja Emilia
Torttila-Miettinen.
Kalmarin hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vahvistettiin
seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 160 000
euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 95 000 euroa,
hallituksen jäsenille kullekin 80 000 euroa, tarkastus-
ja riskienhallintavaliokunnan puheenjohtajalle 20
000 euroa, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan
jäsenille kullekin 10 000 euroa, hallituksen mahdollisten
muiden valiokuntien puheenjohtajille hallituksen
erillisen päätöksen mukaisesti enintään 15 000 euroa
ja hallituksen muiden valiokuntien jäsenille kullekin
5 000 euroa. Noin 50 prosenttia vuosipalkkiosta
suoritetaan Kalmarin B-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Kalmar vastaa palkkiona maksettavista osakkeista
suoritettavasta varainsiirtoverosta. Lisäksi Kalmarin
hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota
3 000 euroa/kokous jäsenen asuinmaan kanssa
eri mantereella pidetystä kokouksesta sekä 1 500
euroa/kokous hallituksen ja valiokuntien sovittuun
kokousaikatauluun lukeutumattomasta ylimääräisestä
kokouksesta. Kalmarin hallituksen jäsenten matkakulut
ja muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöskentelyyn
liittyvät kulut korvataan Kalmarin käytännön mukaisesti.
Osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena
jakautumisen täytäntöönpanolle Kalmarin
tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst
& Young Oy ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi
kestävyystarkastusyhteisö Ernst & Young Oy.
Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan
palkkiot päätettiin maksaa Kalmarin hyväksymien
laskujen mukaan.
Osa hallituksen toimintakertomusta
14Kalmar vuosikertomus 2024
Samoin osana jakautumispäätöstä ja ehdollisena
jakautumisen täytäntöönpanolle yhtiökokous päätti
Kalmarin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
perustamisesta ja sen työjärjestyksen
hyväksymisestä. Yhtiökokous hyväksyi myös Kalmarin
toimielinten palkitsemispolitiikan.
Hallitukselle myönnetyt valtuudet
Cargotecin yhtiökokous 30.5.2024 valtuutti Kalmarin
hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita.
Cargotecin yhtiökokouksen antaman valtuutuksen
mukaan hankittavien osakkeiden enimmäismäärä
oli 952 000 A-sarjan osaketta ja 5 448 000 B-sarjan
osaketta.
Hallituksen järjestäytymiskokouksen
päätökset
Cargotecin osittaisjakautumisen täytäntöönpanon
ja Kalmar Oyj:n 30.6.2024 kaupparekisteriin
rekisteröinnin myötä Kalmarin hallitukseen kuuluivat
seuraavat henkilöt: hallituksen puheenjohtaja Jaakko
Eskola sekä hallituksen jäsenet Lars Engström, Marcus
Hedblom, Teresa Kemppi-Vasama, Vesa Laisi, Sari
Pohjonen ja Emilia Torttila-Miettinen. Hallitus arvioi,
että kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia
yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
1.7.2024 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa
hallituksen jäsenet valitsivat Teresa Kemppi-Vasaman
hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Hallitus valitsi tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan
jäseniksi Sari Pohjosen, Lars Engströmin,
Marcus Hedblomin ja Vesa Laisin. Valiokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Sari Pohjonen.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin
hallituksen jäsenet Jaakko Eskola, Teresa Kemppi-
Vasama ja Emilia Torttila-Miettinen. Valiokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola.
Hallituksen sihteerinä toimi Kalmarin lakiasiainjohtaja
Ulla Bono.
Lainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön
lähipiiriin kuuluville
Kalmarilla ei ollut lainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia
yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille eikä heidän
lähipiirilleen 31.12.2024.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2024 oli
521 773 125,49 euroa. Hallitus ehdottaa 27.03.2025
kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä
olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,99 euroa
kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 1,00 euroa kutakin 54
548 029 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden
eli yhteensä 63 978 857,11 euroa. Jäljelle jäävät
jakokelpoiset varat, 457 794 268,38 euroa, jätetään
vapaaseen omaan pääomaan.
Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 31.03.2025
merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa,
että osinko maksetaan 7.4.2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.
Osa hallituksen toimintakertomusta
15Kalmar vuosikertomus 2024
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Kalmarin hallitus on 12.2.2025 päättänyt
osakepalkkioiden maksamisesta pitkän aikavälin
kannustinohjelmien perusteella. Lisätietoja löytyy
12.2.2025 julkaistusta pörssitiedotteesta.
Kalmarin hallitus on 12.2.2025 päättänyt uusien
osakepohjaisten pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien
perustamisesta. Lisätietoja löytyy 12.2.2025 julkaistusta
pörssitiedotteesta.
Katsauskauden jälkeen ei ollut muita olennaisia
tapahtumia.
Vuoden 2025 ohjeistus
Kalmar arvioi vertailukelpoisen liikevoittoprosenttinsa
olevan yli 12 prosenttia vuonna 2025.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Kalmarin varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina
27.3.2025.
Osa hallituksen toimintakertomusta
16Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta 16Osa hallituksen toimintakertomustaKalmar vuosikertomus 2024
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot 17
Vastuullisuusjohtaminen 17
Vastuullisuuteen liittyvien tulosten
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 19
Selvitys huolellisuusvelvoitteesta 20
Riskienhallinta ja kestävyysraportoinnin
sisäinen valvonta 20
Strategia ja liiketoimintamalli 21
Sidosryhmien edut ja näkemykset 22
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet 24
Prosessi vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi 25
Ympäristötiedot 30
Ilmastonmuutos 30
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 30
Siirtymäkauden suunnitelma 31
Ilmastonmuutokseen liittyvät ohjesäännöt 32
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet 33
Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet
ja mittarit 33
Resurssien käyttö ja kiertotalous 36
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 36
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät ohjesäännöt 37
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet 37
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet ja mittarit 38
EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys 39
Taksonomian mukaisuuden arviointi 39
Taksonomiaan liittyvät mittarit 40
Taksonomian ja ekoratkaisujen
tuoteryhmän välinen yhteys 45
Sosiaaliset tiedot 46
Oma työvoima 46
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 46
Omaan työvoimaan liittyvät ohjesäännöt 47
Vuorovaikutusprosessit omien työntekijöiden
ja työntekijöiden edustajien kanssa 48
Prosessit haitallisten vaikutusten korjaamiseksi
ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden
esiin nostamiseksi 49
Omaan työvoimaan liittyvät toimet 50
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja mittarit 51
Arvoketjun työntekijät 55
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet 55
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät ohjesäännöt 56
Vuorovaikutusprosessit arvoketjun
työntekijöiden kanssa 56
Prosessit haitallisten vaikutusten korjaamiseksi
ja arvoketjun työntekijöiden kanavat
huolenaiheiden esiin nostamiseksi 57
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet 58
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet 58
Hallintotapatiedot 60
Liiketoiminnan harjoittaminen 60
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 60
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
ohjesäännöt ja yrityskulttuuri 61
Laittoman toiminnan ehkäiseminen,
havaitseminen ja siihen reagoiminen 61
Suhteet toimittajiin 63
CSRD-sisältöhakemisto 64
Yleiset tiedot
Kalmar julkistaa vuosikertomuksen tässä osiossa
keskeiset vastuullisuustiedot noudattaakseen
yritysten kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD)
määriteltyjä velvoitteita. Selvitykseen sisältyy myös
EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämät tiedot.
Tiedot ilmoitetaan olennaisuusperiaatteen mukaisesti,
ja selvitys kattaa ympäristö- ja sosiaaliset teemat sekä
hyvään hallintotapaan liittyvät teemat. Se kuvaa Kalmarin
toiminnan suorituskykyä, kehitystä ja vaikutuksia koko
arvoketjussa. Kalmarin määritelmän mukaan alle vuosi on
lyhyt aikajänne, 1–5 vuoden jakso keskipitkä aikajänne ja
yli viiden vuoden jakso pitkä aikajänne.
Kalmarin kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti,
ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön
tilinpäätöksessä. Kestävyysraporttiin sisältyvät
Kalmarin operatiivisessa hallinnassa olevat toimipaikat.
Mittarit raportoidaan yhtiön oman toiminnan osalta,
mistä poikkeuksena kasvihuonekaasupäästöt. Yhtiön
kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan sisältyy koko
arvoketju, mukaan lukien arvoketjun alkupää, oma
toiminta ja arvoketjun loppupää. Jätteitä koskevat
indikaattorit on kuitenkin määritelty olennaisiksi vain
Kalmarin kokoonpanolaitoksille ja ilmoitettu vain
yhtiön kokoonpanolaitosten ja innovaatiokeskusten
osalta. Olennaisissa teemoissa käydään läpi yhtiön
käytännöt, vuoden aikana tehdyt toimenpiteet ja
tavoitesitoumukset.
Kalmarin konsolidoidut vastuullisuustiedot hankitaan
useista tiedonhallinta- ja raportointijärjestelmistä. Scope
3 -päästöjen ja raaka-aineiden hankintojen päästöjen
laskennassa käytetään epäsuorista lähteistä saatuja,
arvioituja tietoja. Nämä arviot ja mittarien taustalla
olevat menetelmät on kuvattu kyseisten indikaattorien
kohdalla. Toimittajien laskutusviiveiden vuoksi energia- ja
jäteindikaattorien tietoja ei ollut vielä saatavilla vuoden
2024 viimeiseltä neljännekseltä, joten Kalmar on
arvioinut nämä luvut. Koska arviot koskevat yhtiön omaa
energiankulutusta, ne vaikuttavat myös yhtiön suoriin
ja epäsuoriin päästöihin (scope 1- ja scope 2 -päästöt).
Arviot perustuvat viime vuoden kertomuksessa
ilmoitettuihin, vuoden 2023 viimeisen neljänneksen
vastaaviin tietoihin, ja niissä on otettu huomioon vuonna
2024 tapahtuneet mahdolliset muutokset.
Vastuullisuusjohtaminen
Kalmarin hallitus koostuu seitsemästä jäsenestä
(43 % naisia ja 57 % miehiä), joista kukaan ei
toimi yhtiön johtoryhmässä ja kaikki (100 %) ovat
yhtiöstä riippumattomia. Kalmar näkee hallituksen
monimuotoisuuden tekijänä, joka mahdollistaa yhtiön
strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Hallituksen
määrittelemien monimuotoisuusperiaatteiden
mukaan hallituksen kokoonpanon tulee muotoutua
liiketoimintastrategian ja tulevaisuuden tarpeiden
mukaan. Monimuotoisuuden kriteereitä ovat jäsenten
kokemus Kalmarin strategisilta toimialoilta ja niistä
kulttuureista, joiden parissa Kalmar toimii, sekä
koulutus, ikä ja sukupuoli. Hallituksessa tulee olla
molempia sukupuolia edustettuina. Edellä mainitun
lisäksi Nimitystoimikunnan tulee ottaa huomioon
hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet,
Hallinnointikoodin riippumattomuusvaatimukset sekä
Yhtiöön sovellettavat Nasdaq Helsingin säännöt.
Kalmarin hallituksella on kokonaisvastuu ei-
taloudellisten asioiden valvonnasta, mukaan lukien
ympäristöön, sosiaalisiin teemoihin ja hyvään
hallintotapaan liittyvien vaikutusten hallinta.
Hallitus on nimennyt yhden jäsenistään vastaamaan
vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonnasta ja hallinnasta sekä sen
varmistamisesta, että hallituksella on ajantasaiset
tiedot vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. Nimetty
jäsen vastaa siitä, että vastuullisuuteen liittyvät aiheet
huomioidaan päätöksenteossa ja ympäristövastuuta ja
sosiaalista vastuuta koskevaa huolellisuusvelvoitetta
noudatetaan liiketoimia harkittaessa. Suurten
yritysjärjestelyiden tai yritysostojen tapauksessa
konsultoidaan myös vastuullisuusjohtajaa, jotta
kaikki vastuullisuuden huolellisuusvelvoitteet tulevat
varmasti huomioiduiksi. Hallitus vahvistaa Kalmarin
vastuullisuuden strategiset seuraukset ja hyväksyy
yhtiön olennaiset vastuullisuusaiheet. Koska
vastuullisuus on yksi yhtiön strategisista hankkeista,
hallituksen vastuulla on asettaa Kalmarin tavoitetaso
myös vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Hallitus
hyväksyy Kalmarin vastuullisuustavoitteet, jalkauttaa
ne toimitusjohtajalle ja Kalmarin johtoryhmälle sekä
seuraa niiden saavuttamisen edistymistä. Lisäksi
hallitus hyväksyy Kalmarin eettiset toimintaohjeet,
joissa määritellään eettiset standardit, joita yhtiön
johtajien ja työntekijöiden on noudatettava. Hallituksen
jäsenissä ei ole Kalmarin työntekijöitä.
Koska vastuullisuus on olennainen osa Kalmarin
liiketoimintastrategiaa, hallitus arvioi vastuullisuuteen
liittyviä asioita (mukaan lukien niiden aiheuttamat
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) osana kokouksiaan
kolme kertaa vuodessa. Näissä kokouksissa hallitus
perehtyy syvällisesti tiettyihin aiheisiin laajentaakseen
jäsentensä ymmärrystä vastuullisuudesta. Hallituksen
17
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
perehdyttäjänä toimii aiheesta riippuen joko
vastuullisuusjohtaja tai sopivat johtoryhmän jäsenet.
Kalmarin eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava johtaja raportoi koko hallitukselle vuosittain
eettisten toimintaohjeiden rikkomuksista.
Kalmarin ja Cargotecin 30.6.2024 toteutetun
jakautumisen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen
vuoksi sekä Cargotecin että Kalmarin hallitukset
käsittelivät yhtiön vastuullisuusasioita vuonna 2024.
Cargotecin hallitus käsitteli vastuullisuusasioita
kahdessa kokouksessa vuoden 2024 ensimmäisen
puoliskon aikana, kun Kalmar oli edelleen osa
Cargotecia. Hallitus käsitteli näissä tapaamisissa
Kalmarin ilmastotavoitteita ja pitkän aikavälin
tavoitteita sekä itsenäisen Kalmarin ilmastotyön
jatkuvuutta. Vuoden 2024 toisen puoliskon aikana
myös Kalmarin hallitus käsitteli vastuullisuusasioita
kahdessa kokouksessaan. Hallitus hyväksyi niissä
Kalmarin lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet
sekä muut vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet
vuodelle 2025.
Kalmarin tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta
koostuu vähintään kolmesta hallituksen
jäsenestä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu valvoa
taloudellisen- ja kestävyysraportoinnin prosesseja,
sekä yhtiön riskienhallintaprosessien ja sisäisen
tarkastuksen riittävyyden ja asianmukaisuuden
arviointi. Lisäksi valiokunta valvoo operatiivisten
ja strategisten riskien kehitystä. Vastuullisuustiimi
ja liiketoimintayksiköt tarkastelevat ja arvioivat
vastuullisuusriskejä puolivuosittain ja tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunta arvioi niitä osana yrityksen
yleistä riskinhallintaprosessia. Valiokunta seuraa myös
soveltuvan vastuullisuussääntelyn noudattamista.
Lisäksi valiokunta saa neljännesvuosittain ajantasaiset
tiedot kaikista korruption vastaisista toimista, uusista
mahdollisiin väärinkäytöksiin liittyvistä tutkinnoista
ja muista eettisiin toimintaohjeisiin liittyvistä asioista,
esimerkiksi ihmisoikeuksien osalta.
Vastuullisuuden hallintomallin mukaan
vastuullisuuteen liittyviä asioita käsitellään
tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan kokouksissa
neljä kertaa vuodessa. Cargotecin tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunta käsitteli vastuullisuusasioita
kahdessa kokouksessa vuoden 2024 ensimmäisen
puoliskon aikana, kun Kalmar oli edelleen osa
Cargotecia. Näissä kokouksissa valiokunta keskusteli
yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD-
direktiivi) toteuttamisesta ja sen edellyttämistä
järjestelyistä. Myös Kalmarin tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunta käsitteli vastuullisuusasioita
kahdessa kokouksessaan vuoden jälkimmäisen
puoliskon aikana, kun Kalmar oli listautunut
pörssiin. Näissä kokouksissa valiokunta tarkasteli
vastuullisuusraportoinnin edistymistä ja sopi
vastuullisuustavoitteet vuodelle 2025. Tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnan perehdyttäjänä toimii aiheen
mukaan joko vastuullisuusjohtaja tai sopivat johtoryhmän
jäsenet.
Kalmarin johtoryhmä koostuu 11 johtajasta,
toimitusjohtaja mukaan lukien. Johtoryhmä tukee
toimitusjohtajaa yhtiön strategian valmistelussa
ja operatiivisessa johtamisessa. Toimitusjohtaja ja
Kalmarin johtoryhmä ovat vastuussa hallituksen
laatimien liiketoimintasuunnitelmien ja tavoitteiden
toteutumisesta. Johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy
vastuullisuuteen liittyvät yhtiön ohjesäännöt ja tavoitteet
sekä päättää resursoinnista ja tarvittavista toimenpiteistä
niiden kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
Tavoitteiden toteuttamista tukevia konsernitoimintoja
ovat esimerkiksi strategia, vastuullisuus (mukaan lukien
ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen) ja teknologia,
henkilöstöhallinto, eettisyys ja vaatimustenmukaisuus,
lakiasiat, hankinnat ja rahoitus. Kalmarin strategia-,
vastuullisuus- ja teknologiajohtaja vastaa Kalmarin
vastuullisuustavoitteiden asettamisen valvonnasta
ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja,
jonka tehtävänä on raportoida hallitukselle
edistymisestä ja toimintasuunnitelmista. Johtoryhmä
tarkastelee vastuullisuusasioita neljännesvuosittain
ennalta asetettujen raportointiaikataulujen mukaisesti.
Kalmarin eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava johtaja järjestää lisäksi eettisiä toimintaohjeita
koskevan paneelikeskustelun johtoryhmälle kahden
kuukauden välein. Paneelikeskusteluissa käsitellään
vaatimustenmukaisuutta koskevia aiheita, kuten
SpeakUp-tapausten tilanne, korruption vastaisia
toimia koskevat tilannepäivitykset ja muut eettisiin
toimintaohjeisiin liittyvät asiat.
Sekä hallitus että johtoryhmä voivat tarvittaessa
pyytää apua vastuullisuusjohtajalta, eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta vastaavalta johtajalta
sekä muilta asiantuntijoilta, jos ne tarvitsevat
asiantuntija-apua vastuullisuuteen liittyvissä
kysymyksissä. Vastuullisuusjohtaja ja eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja pitävät
hallituksen, tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnan
ja johtoryhmän ajan tasalla vastuullisuuteen
sekä eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen
liittyvistä asioista ennalta määritettyjen aikataulujen
mukaisesti. Ylimmän johdon vastuullisuusosaaminen
ja -asiantuntemus varmistetaan tarpeen mukaan
järjestettävillä kokouksilla ja koulutuksella. Kalmar
suunnittelee myös kattavan vastuullisuutta käsittelevän
koulutusohjelman järjestämistä hallitukselle ja
johtoryhmälle vuonna 2025.
Kalmarin vastuullisuusjohtoryhmä hallinnoi, koordinoi ja
toteuttaa Kalmarin vastuullisuustavoitteita operatiivisella
tasolla. Vastuullisuusjohtoryhmää johtaa Kalmarin
vastuullisuusjohtaja ja siihen kuuluvat kirjanpitojohtaja,
18
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
ESG-järjestelmäratkaisujen johtaja, strategiajohtaja,
eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava
johtaja, henkilöstöjohtaja, hankintajohtaja sekä
laatujohtaja. Neljännesvuosittain kokoontuva ryhmä
edistää yhtiön sisäistä yhteistyötä ja tarkastelee
tavoitteita, toimintasuunnitelmia, resurssien
kohdentamista sekä kehitettäviä osa-alueita. Kalmarin
vastuullisuusjohtaja raportoi johtoryhmään kuuluvalle
strategia-, vastuullisuus- ja teknologiajohtajalle.
Kalmarin vastuullisuusverkosto koostuu
esimerkiksi vastuullisuus-, hankinta-,
etiikka ja vaatimustenmukaisuus, talous- ja
tiedonhallintatoimintojen asiantuntijoista. Verkosto
määrittelee vastuullisuuden painopistealueet,
asettaa kestävän kehityksen tavoitteet yhdessä
kyseisen aihealueen asiantuntijoiden kanssa sekä
seuraa vastuullisuuteen liittyviä tuloksia, sääntelyä ja
trendejä. Vastuullisuusverkosto vastaa myös yhtiön
vastuullisuusohjesäännön käytännön toteutuksesta
esimerkiksi aihekohtaisten käytäntöjen, prosessien,
koulutuksen ja viestinnän avulla.
Vastuullisuuteen liittyvien tulosten
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kalmarilla on selkeästi määritellyt prosessit
palkitsemisen hallintaan. Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön
yleisten palkitsemisperiaatteiden sekä pitkän ja lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmien ja osakepohjaisten
kannustinohjelmien määrittämisessä sekä antaa
sille niitä koskevia neuvoja ja suosituksia. Lisäksi
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee
toimitusjohtajan ja johtoryhmän tulosarvioinnit ja
palkitsemiskatsaukset. Sen tehtävänä on myös selvittää
toimitusjohtajan tehtävään pätevät henkilöt ja tarkastella
osaamisen hallintaa, työntekijöiden pysyvyyttä ja
johtajien seuraajasuunnittelua sekä arvioida yhtiön
henkilöstöstrategiaa, työvoimasuunnitelmaa ja
työvoimatilannetta suhteessa liiketoimintastrategiaan
ja -suunnitelmiin. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
myös valmistelee yrityksen palkitsemispolitiikan ja
-raportit sekä tarkistaa niitä. Lisäksi valiokunta tarkastaa
ja hyväksyy johtoryhmän jäsenten työsopimusten
keskeiset ehdot ja palkitsemisen toimitusjohtajaa lukuun
ottamatta.
Kalmarilla on käytössä kokonaispalkka, jossa
palkitsemisen kaikki elementit otetaan huomioon
palkan määrittämisessä ja tarkastelussa. Kalmarin
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ovat joko
osakepohjaisia kannustinohjelmia, jotka perustuvat
yhtiön suoritukseen, tai rajoitettuja osakeohjelmia, jotka
perustuvat työsuhteen kestoon. Ohjelmissa on yleensä
kolmen vuoden ansainta- tai rajoitusjakso. Yhtiön
nykyinen käytäntö on, että joka vuosi aloitetaan yksi uusi
ansaintajakso ja yksi uusi rajoitusjakso.
Kalmarilla on tällä hetkellä kolme aktiivista
osakepohjaista kannustinohjelmaa, joista vuosien
2022–2024 ohjelma sisältää ekoratkaisujen
tuoteryhmän tilauskannan vastuullisuuteen
liittyvänä suorituskriteerinä. Koska Kalmarin
ekoratkaisujen tuoteryhmä sisältää vähähiilisiä ja
älykkäitä teknologioita, tuotteita ja palveluita, kuten
sähkökäyttöisiä tai vähäpäästöisiä versioita laitteista ja
erilaisia elinkaariratkaisuja, sen tilauskannan ja myynnin
kasvattaminen auttaa yhtiön päästövähennystavoitteiden
saavuttamisessa. Ekoratkaisujen tuoteryhmää
koskevat arviointikriteerit kattavat kolmanneksen
osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Kannustimen
tarkoitus on palkita vastuullisuustavoitteiden
saavuttamisesta liiketoimintastrategian mukaisesti.
Palkkiot perustuvat yhtiön suoriutumiseen hallituksen
asettamiin kriteereihin nähden, ja ne maksetaan
osallistujille ansaintajakson jälkeen, edellyttäen että
osallistujien työsuhde on maksuhetkellä voimassa.
Kalmarin palkitsemispolitiikassa on ohjeet sellaisten
vastuullisuuteen liittyvien suorituskriteerien
asettamiseen, joilla katsotaan olevan strategista
merkitystä. Näitä kriteerejä, joihin voi kuulua
ympäristöllisiä, sosiaalisia ja hallinnollisia mittareita,
voidaan asettaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmille.
19
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Huolellisuusvelvoitteen keskeiset
osatekijät Sijainti kestävyysraportissa
Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
• Vastuullisuusjohtaminen
• Strategia ja liiketoimintamalli
• Ilmastonmuutokseen liittyvät ohjesäännöt
• Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät ohjesäännöt
• Omaan työvoimaan liittyvät ohjesäännöt
• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät ohjesäännöt
• Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät ohjesäännöt ja yrityskulttuuri
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien kanssa kaikissa
huolellisuusvelvoitteen keskeisissä vaiheissa
• Sidosryhmien edut ja näkemykset
• Vuorovaikutusprosessit omien työntekijöiden ja työntekijöiden
edustajien kanssa
• Vuorovaikutusprosessit arvoketjun työntekijöiden kanssa
Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
• Prosessi vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
• Siirtymäkauden suunnitelma
• Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet
• Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
• Prosessit haitallisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden
kanavat huolenaiheiden esiin nostamiseksi
• Omaan työvoimaan liittyvät toimet
• Vuorovaikutusprosessit arvoketjun työntekijöiden kanssa
• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet
• Laittoman toiminnan ehkäiseminen, havaitseminen ja siihen reagoiminen
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta
ja viestintä
• Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja mittarit
• Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja mittarit
• Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja mittarit
• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet ja mittarit
kestävyysraportointiin liittyvät merkittävimmät
riskit ovat tietojen tarkkuus ja inhimilliset virheet
syötettäessä tietoja hallintajärjestelmiin. Tietojen
laatuvirheiden riskin minimoimiseksi Kalmar on ottanut
käyttöön järjestelmien sisäisen valvonnan. Esimerkiksi
ympäristötietojen oikeellisuus varmistetaan siten,
että sekä aihealueen asiantuntijat että konsernitason
vastuullisuusasiantuntijat tarkistavat ja hyväksyvät
ne. Järjestelmä havaitsee merkittävät poikkeamat ja
ilmoittaa niistä tietojen hyväksymisestä vastaavalle
henkilölle.
Ensisijainen vastuu konsernin kestävyysraportin
sisäisestä valvonnasta on Kalmarin
vastuullisuusjohtajalla. Myös Kalmarin johtoryhmän
jäseniä pyydetään tutustumaan raporttiin. Lisäksi
Kalmarin tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta valvoo
yhtiön vuosittaisen kestävyysraportoinnin riittävyyttä ja
asianmukaisuutta.
Kalmar tarkasteli kestävyysraportoinnin prosessejaan
vuoden 2024 aikana. Vaikka prosessit todettiin yleisesti
ottaen hyviksi ja niiden sisäinen valvonta riittäväksi,
yhtiö tunnisti myös kehitys- ja lisävalvontatarpeita.
Yrityksen sisäinen valvontatoiminto arvioi olemassa
olevat prosessit, ja niitä kehitettiin esimerkiksi rooleja
määrittelemällä ja koulutusta lisäämällä. Tulokset ja
kehityssuunnitelmat esiteltiin yhtiön tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle ja Kalmarin johtoryhmän
asiaankuuluville jäsenille.
Selvitys huolellisuusvelvoitteesta
Kalmar on sitoutunut toimimaan maapallon
kantokyvyn rajoissa, hillitsemään ilmastonmuutosta
ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Näihin pyrkiessään
Kalmar noudattaa asianmukaista huolellisuutta
(due diligence) tunnistaakseen, käsitelläkseen ja
seuratakseen toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja
ympäristöön. Aiheeseen liittyvät yhtiön prosessit
ja toimet on selitetty tässä kestävyysraportissa
seuraavassa taulukossa kuvatulla tavalla:
Riskienhallinta ja kestävyysraportoinnin
sisäinen valvonta
Kalmarin vastuullisuustiimi vastaa vuosittaisen
kestävyysraportin konsolidoinnista. Julkistettavien
tietojen tarkkuuden ja korkealaatuisuuden
varmistamiseksi selvitykseen antavat tietoja
ja sen sisällön tarkistavat koko organisaation
sisältöasiantuntijat. Vastuullisuustiedot kerätään
erilaisista tiedonhallintajärjestelmistä, joita
on käytössä koko organisaatiossa. Kalmarin
20
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Strategia ja
liiketoimintamalli
Kalmarin visio on olla kestävän materiaalien
käsittelyn laitteiden ja palveluiden edelläkävijä, joka
liikuttaa hyödykkeitä kriittisissä toimitusketjuissa
maailmanlaajuisesti. Tehokkaiden, päästöttömien
laitteiden valikoimansa, laajan palvelutarjontansa
ja alan syvän asiantuntemuksensa avulla Kalmar
auttaa asiakkaitaan saavuttamaan heidän kestävyys-
ja tuottavuustavoitteensa. Yhtiö on sitoutunut
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin
sopimuksen kunnianhimoisimman tavoitteen eli 1,5
celsiusasteen lämpenemisskenaarion mukaisesti.
Kalmar toimii raskaan materiaalien käsittelyn globaaleilla
markkinoilla ja tarjoaa laajan valikoiman raskaan
materiaalien käsittelyn laitteita ja -palveluja satamien,
terminaalien, jakelukeskusten, valmistusteollisuuden
ja raskaan logistiikan tarpeisiin. Kalmarin laitteet
ovat raskaan materiaalien käsittelyn laitteita, kuten
konttikurottajia, haarukkatrukkeja, tyhjien konttien
käsittelylaitteita, terminaalitraktoreja, konttilukkeja ja
konttitarttujia. Kalmarin palvelut ovat ratkaisuja, jotka
huolehtivat Kalmarin laitteiden käytettävyysajasta
ja tuottavuudesta. Tarjontaan kuuluu muun muassa
varaosa-, päivystys- ja sopimushuoltopalvelut sekä
erilaiset elinkaaripalvelut, kuten kaluston kunnostukset,
hallinta ja päivitykset. Vuonna 2024 Kalmarin myynti oli
1 720 miljoonaa euroa, josta 1 160 miljoonaa euroa tuli
laitteiden myynnistä ja 560 miljoonaa euroa palvelujen
myynnistä.
Kalmarin liiketoimintamallin tuotoksia ovat sen
liiketoimintayksiköiden tuotteet, ratkaisut ja palvelut,
joiden tarkoituksena on parantaa yhtiön asiakkaiden
toimintojen tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä
sekä alentaa niiden kokonaiskustannuksia. Kalmar on
tehnyt merkittäviä investointeja tuotevalikoimansa
sähköistämiseen ja automatisointiin, ja Kalmarin
asiakkaat valitsevat yhä useammin vähäpäästöisiä
tuotteita. Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmä sisältää
vähähiilisiä ja älykkäitä teknologioita, tuotteita ja
palveluita, kuten sähkökäyttöisiä tai vähäpäästöisiä
versioita laitteista ja erilaisia elinkaariratkaisuja.
Ekoratkaisujen tuoteryhmän myynnin kasvattaminen
edistää Kalmarin ilmastotavoitteen saavuttamista.
Ekoratkaisujen tuoteryhmä on Kalmarin oma mittari,
josta raportoidaan ulkoisesti neljännesvuosittain.
Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmän on määritelty
sisältävän laitteita ja palveluita, jotka ovat EU:n
taksonomian mukaisia tai joiden odotetaan olevan sen
mukaisia vuoden kuluessa. Vuonna 2024 ekoratkaisujen
tuoteryhmän osuus kokonaismyynnistä oli 41 prosenttia
(35 % vuonna 2023), ja Kalmarin tavoitteena on
kasvattaa tätä osuutta vuonna 2025.
Kalmar on globaalisti läsnä kaikissa kriittisissä
arvoketjuissa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa,
Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä, Afrikassa,
Aasiassa ja Oseaniassa. Kalmarin liiketoimintamalli
perustuu kevyeen taserakenteeseen,
kokoonpanoon keskittyvään tuotantomalliin ja
hankintaketjuosaamiseen. Mallin painopisteet ovat
laitteiden ja ratkaisujen järjestelmäsuunnittelussa
sekä laajan toimittajaverkoston hyödyntämisessä.
Yhtiöllä on myyntiä yli 120 maassa ja yhtiöitä yli 30
maassa. Kalmarilla on kokoonpanolaitokset Puolassa,
Yhdysvalloissa, Malesiassa ja Kiinassa sekä kaksi
erillistä innovaatiokeskusta Suomessa ja Ruotsissa.
Maailmanlaajuinen palveluverkosto antaa Kalmarille
mahdollisuuden palvella asiakkaitaan paikallisesti
kaikkialla maailmassa.
Vuoden 2024 lopussa Kalmarin palveluksessa oli 5 207
henkilöä, joiden maantieteellinen jakauma oli seuraava:
3 025 henkilöä Euroopassa (joista 535 Suomessa),1 631
henkilöä Afrikassa, Lähi-idässä ja Afrikassa sekä 551
henkilöä Amerikoissa. Kalmar on tieto- ja teknologiayhtiö,
joten työntekijät ovat keskeinen osa sen kilpailukykyä.
Tarjoamalla asiakkailleen laadukkaita laitteita ja niille
huoltoa koko niiden käyttöiän ajan Kalmar pyrkii
toimimaan asiakkaidensa kumppanina myös laitteen
hankinnan jälkeen. Kalmar tukee asiakkaittaan kaikkialla
maailmassa turvallisten, hiilettömien ja tehokkaiden
toimitusketjujen kehittämisessä ja pyrkii siten olemaan
asiakkaidensa ensisijainen kumppani niiden kaikissa
raskaan materiaalien käsittelyn tarpeissa. Kalmarin
tavoitteena on taata turvalliset ja vastuullisesti tuotetut
tuotteet. Kalmarin tärkeimmät asiakassegmentit ovat
satamat ja terminaalit, jakelu, valmistusteollisuus ja
raskas logistiikka. Maailmanlaajuisen verkostonsa
ansiosta Kalmar on lähellä asiakkaitaan lähes kaikkialla
maailmassa ja tarjoaa monipuolisia palveluja, jotka
takaavat jatkuvan, luotettavan ja vastuullisen toiminnan
asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kalmar tiedostaa,
että sen asiakkaat etsivät jatkuvasti tapoja parantaa
tehokkuutta ja tuottavuutta, optimoida laitteiden
käytettävyysajat, varmistaa työympäristön turvallisuus
sekä edistää vastuullisuutta ja kasvihuonekaasuista
irtautumista toiminnoissaan, mikä myös vähentää
laitteiden käyttökustannuksia. Kalmarin edistyneet
ratkaisut ja kumppanuuteen perustuva lähestymistapa
auttavat sen asiakkaita saavuttamaan nämä tavoitteet.
Kalmarin tuotanto- ja kokoonpanoprosessit vaativat
suuria määriä raaka-aineita, komponentteja ja valmiita
tuotteita ja ovat näin ollen riippuvaisia niiden oikea-
aikaisesta saatavuudesta ulkopuolisilta toimittajilta.
Suurin osa Kalmarin käyttämistä materiaaleista ja
komponenteista on peräisin ulkoisilta toimittajilta.
Tärkeimpiä Kalmarin eri valmistusprosesseissa
käytettäviä materiaaleja ja komponentteja ovat teräs- ja
teräsrakenteet, moottorit, elektroniset komponentit,
sähköiset ohjauslaitteet ja kaapelit, renkaat,
hydrauliikkalaitteet, voimansiirtolaitteet ja akut, monien
21
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
muiden hyödykkeiden ja sarjavalmisteisten osien
ohella. Kalmar ja sen toimittajat hankkivat Kalmarin
tuotteissa käytettäviä materiaaleja ja komponentteja eri
puolilla maailmaa sijaitsevilta toimittajilta.
Kalmarin tuotteet valmistetaan pääasiassa
uusiutumattomista raaka-aineista, minkä takia yhtiö
kiinnittää huomiota raaka-aineiden ehtymiseen liittyviin
haasteisiin. Turvatakseen raaka-aineiden saatavuuden
Kalmar pyrkii uudistamaan materiaalivirtoja,
mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä toimittajien ja
muiden liikekumppaneiden kanssa. Kalmar ei ole
pääsääntöisesti riippuvainen yksittäisistä toimittajista,
mutta sen kokoonpanoon pohjautuva liiketoimintamalli
aiheuttaa jossain määrin riippuvuutta esimerkiksi
tietyistä moottorien ja akkujen toimittajista.
Kokoonpanoon perustuva valmistusmalli mahdollistaa
kuitenkin uusien teknologioiden, komponenttien ja
toimittajien käyttöönoton joustavasti ja nopeasti. Vain
yhdeltä toimittajalta saatavissa olevien komponenttien
välttäminen keskeisissä kategorioissa suojaa Kalmaria
toimitusten häiriintymiseltä.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
on välttämätöntä, jotta Kalmar voi toimia parhaalla
mahdollisella tavalla. Kalmarin tärkeimmät
sidosryhmät ovat sen osakkeenomistajat ja sijoittajat,
asiakkaat, henkilöstö, toimittajat ja kumppanit, kuten
jälleenmyyjät. Muita sidosryhmiä ovat tutkimus- ja
oppilaitokset, toimialajärjestöt, paikallisyhteisöt
ja tiedotusvälineet. Yhtiö määrittelee tärkeimmät
sidosryhmät sen perusteella, mikä on sekä niiden
mahdollinen vaikutus Kalmariin että Kalmarin
mahdollinen vaikutus niihin.
Kalmar käy avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua
sidosryhmiensä kanssa, vastaa aktiivisesti
tietopyyntöihin ja antaa ennakoivasti tietoa sen
verkkosivuilla, tapaamisissa ja messuilla, sosiaalisessa
mediassa ja kahdenvälisellä viestinnällä. Jatkuvan
vuoropuhelun ja yhteistyön avulla yhtiö pystyy
tunnistamaan mahdollisuuksia arvonluontiin ja saa
sidosryhmiltä palautetta vastuullisuustavoitteiden
asettamista varten. Julkaisemalla avoimia raportteja,
artikkeleita ja muuta viestintäsisältöä digitaalisilla
kanavilla yhtiö voi lisätä tietoisuutta alan roolista
kestävässä kehityksessä sekä sisäisesti että keskeisten
sidosryhmien joukossa. Kalmarin markkinointi- ja
viestintäsisällössä myös korostetaan vastuullisten
ja innovatiivisten ratkaisujen tärkeyttä. Rehellisyys,
oikeudenmukaisuus ja pörssisääntöjen noudattaminen
ohjaa Kalmarin kaikkea viestintää.
22
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Sidosryhmä Esimerkkejä vuorovaikutuksesta Vuorovaikutuksen tavoite ja lopputulos
Asiakkaat • Asiakaspalautteen kerääminen on avainasemassa yhtiön strategiassa
• Aktiivisen vuoropuhelun ylläpitäminen asiakkaiden kanssa tapaamisten,
markkinoinnin, ekstranetin, uutiskirjeiden ja sosiaalisen median kautta
• Tuotteiden laatu ja turvallisuus
• Vähäpäästöisten, sähköisten ja vastuullisten ratkaisujen kehittäminen
Henkilöstö • Henkilöstön ja johtajien kehittäminen yhteistyön ja vuoropuhelun kautta
• Säännölliset yksilö- ja ryhmäkeskustelut esihenkilöiden ja heidän tiimiensä
jäsenten välillä
• Yhteis- ja henkilöstötapaamiset
• Kalmarin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät tietojen käsittelyyn
• Yhteistyön parantaminen ja tiedon jakaminen intranetin kautta
• Vuosittaiset ja kuukausittaiset henkilöstökyselyt
• Vuosittaiset tavoite- ja kehityskeskustelut
• Kalmarin koulutukseen ja yhteistyöhön tarkoitettu oppimisalusta
• Hyvä johtajuus, monimuotoisuus ja inkluusio edistävät innovaatioita ja kasvua,
kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja uskaltavat tuoda esiin tietonsa
ja taitonsa
• Ulkoisesti sertifioidut turvallisuusjärjestelmät
• LEAN-kulttuuri, jonka perimmäinen tavoite on luoda jatkuvan kehityksen
ilmapiiri, jossa jokainen osallistuu asioiden parantamiseen joka päivä
• Yhtäläiset mahdollisuudet
Osakkeenomistajat
ja sijoittajat
• Taloudellinen viestintä ja raportointi
• Sijoittajavuorovaikutus
• Sijoittajien pyyntöjen käsittely ja niihin vastaaminen
• Tapahtumat, tapaamiset ja kiertueet
• Sosiaalinen media
• Omistaja-arvon luominen
• Avoin viestintä
• Tiedon tehokas hyödyntäminen
• Kasvava kiinnostus vastuullisia ratkaisuja ja ekoratkaisujen tuoteryhmää
kohtaan
• Eettiset liiketoimintakäytännöt
Toimittajat • Toimittajia koskevat vaatimukset
• Toimittajien itsearvioinnit, mukaan lukien tarvittavia parannuksia
koskeva vuoropuhelu
• Auditoinnit
• Käynnit paikan päällä
• Riskienhallinta (ihmisoikeudet)
• Ennakoiva toimintamalli fossiilittoman teräksen hankintaan
• Yhdenmukaiset vastuullisuustavoitteet toimittajien kanssa
Paikalliset yhteisöt • Aktiivinen vuorovaikutus paikallisten sidosryhmien kanssa ja
hyväntekeväisyys toimipaikkojen yhteisöissä
• Avoin viestintä
Tutkimus- ja
koulutuslaitokset
• Osallistuminen innovaatioita ja uusien tuotteiden kehittämistä
edistäviin ohjelmiin konsortioiden kautta, joihin kuuluu asiakkaita, alan
verrokkiyrityksiä ja yliopistoja
• Yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet
• Kumppanuus, koulutus ja harjoitteluyhteistyö
Media • Lehdistötapaamiset muun muassa merkittävien alan tapahtumien ja
tulosjulkistusten yhteydessä
• Lehdistötiedotteet
• Tavoitteena luoda mielenkiintoa sijoittajien, osakkeenomistajien ja muiden
sidosryhmien keskuudessa
• Pitkäaikaista arvonluontia koskevan luottamuksen rakentaminen
23Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
Kalmarin olennaiset teemat ovat ne asiat, joilla
on merkittävin vaikutus ihmisiin, yhteiskuntaan ja
ympäristöön. Yhtiö pyrkii minimoimaan haitalliset
vaikutukset ja maksimoimaan myönteiset.
Kalmarin vastuullisuustyö perustuu ympäristöä,
sosiaalisia teemoja ja hyvää hallintotapaa (ESG)
koskeviin yritysvastuun näkökohtiin. Kalmarin
tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöinen,
kiertotalouden periaatteiden mukainen arvoketju alan
turvallisimmalla ja innovatiivisimmalla tarjoomalla,
joka tuottaa kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö on
sitoutunut edistämään turvallista, monimuotoista,
oikeudenmukaista ja osallistavaa kulttuuria, joka
perustuu korkeisiin eettisiin liiketoimintastandardeihin.
Nämä elementit luovat perustan Kalmarin tavalle
harjoittaa liiketoimintaansa. Yhtiön olennaisia teemoja
ovat ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous,
terveys ja turvallisuus, yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, vastuullinen
liiketoiminta ja vastuulliset hankinnat.
Yhtiön olennaisista vastuullisuusteemoista
ilmastonmuutosta ja kiertotaloutta pidetään suurimpina
liiketoiminnan edistäjinä, ja ne ovat siten vaikuttaneet
eniten yhtiön strategiaan. Ilmasto ja kiertotalous
ovat vahva osa Kalmarin strategiaprosessia, ja yhtiön
ilmastotavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt
vuoteen 2045 mennessä. Kalmar pyrkii vastuullisen
materiaalien käsittelyn globaaliin edelläkävijyyteen
keskittyen vahvasti laitevalikoimansa sähköistämiseen,
laitteiden elinkaariarvon kasvattamiseen ja
käytettävyysajan maksimoimiseen maailmanlaajuisen
palveluverkoston avulla. Kalmarin ekoratkaisujen
tuoteryhmä tukee yhtiön sitoutumista 1,5 asteen
ilmastotavoitteeseen. Tuoteryhmä korostaa laitteita,
palveluita ja ohjelmistoja, jotka parantavat asiakkaiden
vastuullisuutta ja edistävät siirtymistä vähähiilisyyteen.
Käynnissä olevan ja sääntelyn vauhdittaman
siirtymän kohti hiiletöntä ja kestävämpää maailmaa
odotetaan johtavan sähköisten ja autonomisten
ratkaisujen yleistymiseen globaalissa logistiikassa.
Nolla- ja vähäpäästöisten laitteiden kysyntään
odotetaan merkittävää kasvua myös alan toimijoiden
pyrkimyksistä kestävyys- ja turvallisuustavoitteidensa
saavuttamisen eteen. Kalmar investoi päästöttömien
ja sähköisten laitteiden kehittämiseen sekä kuljettajan
tukijärjestelmiin ja autonomisiin toimintoihin, jotka
mahdollistavat käytettävyysajan ja tuottavuuden
kasvattamisen sekä elinkaarikustannusten
supistamisen datan, digitalisaation ja tekoälyn avulla.
Olennaiset vastuullisuusteemat
Teema Alateema
Vaikuttavuuden
olennaisuus*
Taloudellinen
olennaisuus**
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä +/- +/-
Energia -
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, resurssien käyttö
mukaan lukien
- +/-
Jäte -
Sosiaaliset tiedot
S1 Oma työvoima Terveys ja turvallisuus +/-
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
+/-
S2 Arvoketjun työntekijät Terveys ja turvallisuus - -
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Yrityskulttuuri +
Korruptio ja lahjonta +
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
+
* Olennainen positiivinen (+) tai negatiivinen (-) vaikutus tunnistettu
** Olennainen riski (-) tai mahdollisuus (+) tunnistettu
24Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Laajentamalla palvelutarjontaansa perinteisestä
huollosta ja varaosamyynnistä älykkäisiin ratkaisuihin,
jotka kattavat laitteiden koko elinkaaren, Kalmar
tukee samalla kiertotalouden periaatteita. Kalmar
on lähellä asiakkaitaan kaikkialla maailmassa, minkä
Kalmar näkee selkeänä kilpailuetuna. Laaja laitekanta
ja maailmanlaajuinen huoltoteknikkoverkosto
yhdistettynä globaalin kytketyn laitekannan tuomaan
syvälliseen toimialatuntemukseen, antaa yhtiön
näkemyksen mukaan merkittäviä mahdollisuuksia
palveluliiketoiminnan kasvattamiseen. Elinkaariratkaisut
ovat keskeinen kasvualue Kalmarin palveluille, koska
ne ovat yhdessä kiertotalousratkaisujen kanssa avain
yrityksen laitekannan täyden palvelupotentiaalin
hyödyntämiseen ja Kalmarin asiakkaiden tukemiseen
heidän matkallaan kohti vastuullista liiketoimintaa.
Älykkäiden palveluiden tarjonta sisältää esimerkiksi
mahdollisuuksia etä- ja ennakoivassa kunnossapidossa
sekä laitteiden palveluliiketoimintaratkaisuissa, mutta
myös kunnostuksissa tai jälkiasennuksissa.
Kalmar tekee merkittäviä panostuksia laitteidensa
sähköistykseen, digitalisaatioon ja automaatioon
asiakkaidensa tulevaisuuden tarpeiden tukemiseksi.
Kalmar tekee myös aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä,
koska vastuullisemmat ja tehokkaammat tuotteet,
joilla on samalla edullisemmat käyttökustannukset,
ovat yksi tärkeimmistä trendeistä Kalmarin
asiakassegmenteissä. Uuden sukupolven tuotteiden
ja palveluiden kehittämisen ohella Kalmar
seuraa aktiivisesti alan ja teknologian kehitystä
tunnistaakseen, varmentaakseen ja testatakseen uusia
teknologioita tulevaa tarjontaansa varten.
Voit lukea lisää Kalmarin merkittävistä vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten ne ovat
vaikuttaneet yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin,
kutakin aihealuetta käsittelevästä osiosta.
Prosessi vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi
Kalmarin olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien varmistamiseksi yhtiö suoritti vuonna
2023 kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin (DMA)
osana Cargotecia. Kolmannen osapuolen tukemassa
kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tarkasteltiin
yrityksen koko arvoketjua lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä sekä vaikutusten että talouden
näkökulmasta. Kalmarin vastuullisuusasiantuntijat
arvioivat olennaisuusarvioinnin tulokset uudelleen
ja johtoryhmä ja hallitus hyväksyivät ne vuonna
2024. Kalmarin vastuullisuusjohtaja on vastuussa
kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessista, joka
toimii lähtökohtana Kalmarin vastuullisuusraportoinnille
ja kestävän kehityksen ohjelmalle.
Teema on vaikuttavuuden näkökulmasta olennainen,
kun siinä esitetään yhtiön olennaisia todellisia tai
mahdollisia, myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia
ihmisiin tai ympäristöön (ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan liittyvät asiat). Tähän sisältyy sekä yhtiön
oma toiminta että arvoketju, mukaan lukien tuotteista
ja palveluista sekä liikesuhteista syntyvät vaikutukset.
Teema on taloudellisesta näkökulmasta olennainen,
jos siihen liittyy riskejä tai mahdollisuuksia, jotka
vaikuttavat olennaisesti (tai joiden voidaan kohtuudella
odottaa vaikuttavan olennaisesti) yhtiön taloudelliseen
asemaan tai tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen
saatavuuteen tai pääomakustannuksiin.
Kaksinkertainen olennaisuusarviointi aloitettiin yhtiön
liiketoimintamallin, globaalin läsnäolon, tuotteiden
ja palvelujen- mukaan lukien käytetyt materiaalit,
arvoketjun ja liikesuhteiden alku- ja loppupäiden,
sekä vastuullisuuskontekstin ja sidosryhmien
perusteellisella tarkastelulla. Tätä varten yhtiö teki
laajan asiakirjatutkimuksen ja arvoketjun kartoituksen.
Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Kalmar
hyödynsi aiemmista riski- ja vaikutusarvioinneista
saatuja tietoja sekä haastatteli sidosryhmiä (omat
työntekijät, arvoketjun työntekijät ja loppukäyttäjät),
joihin vaikutus kohdistuu, tunnistaakseen yhtiön
todelliset ja mahdolliset vaikutukset (myönteiset ja
haitalliset) ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Yhtiö teki myös yhteistyötä koko organisaation
asiantuntijoiden kanssa ja hyödynsi tieteellistä
tutkimusta tunnistaakseen vaikutuksia laajemmin.
Tunnistetut myönteiset ja kielteiset vaikutukset
arvioitiin vakavuuden (mittakaava, laajuus, korjattavuus)
ja todennäköisyyden perusteella, ja niitä verrattiin
eurooppalaisiin kestävyysraportointistandardeihin
(ESRS). Mahdollisen negatiivisen
ihmisoikeusvaikutuksen tapauksessa vaikutuksen
vakavuudelle annetaan sen todennäköisyyttä
suurempi painoarvo. Korjaamattomuutta
arvioitiin vain kielteisten vaikutusten osalta. Koko
arvoketjun käsittänyt arviointi tehtiin asianosaisten
asiantuntijoiden kanssa, jotka edustivat toiminnoista
muun muassa henkilöstöhallintoa, vastuullisuutta,
terveyttä ja turvallisuutta, hankintaa sekä eettisyyttä
ja vaatimustenmukaisuutta. Vakavuuden ja
todennäköisyyden yhdistelmä määritteli vaikutuksen
olennaisuuden.
Kalmarin merkittävimmät ympäristö- ja sosiaaliset
vaikutukset ja riskit liittyvät sen toimittajien ja muiden
liikekumppaneiden toimintaan. Kalmarin tuotteiden
valmistuksessa käytetään uusiutumattomia raaka-aineita,
kuten terästä ja mineraaleja, minkä takia yhtiö keskittyi
erityisesti kaivosteollisuuden ja materiaalien louhinnan
haittavaikutuksiin. Lisäksi Kalmar kiinnitti erityistä
huomiota tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, sillä yhtiöllä
on lukuisia toimittajia matalan tulotason maissa, mikä lisää
haitallisten ihmisoikeusvaikutusten riskiä.
25
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Taloudellista olennaisuutta arvioitaessa seulottiin ja
tunnistettiin riskit ja mahdollisuudet, jotka aiheutuvat tai
voivat mahdollisesti aiheutua tunnistetuista vaikutuksista
ja jotka vaikuttavat tai joiden voidaan kohtuudella odottaa
vaikuttavan yhtiön taloudelliseen kehitykseen, tulokseen
tai asemaan. Tunnistusprosessissa hyödynnettiin
olemassa olevien riskienarviointityökalujen tietoja
ja järjestettiin haastatteluja ja työpajoja strategian,
riskienhallinnan ja muita alojen asiantuntijoiden
kanssa, jotta Kalmar sai lisää ja laaja-alaisempaa
tietoa riskeistä ja mahdollisuuksista. Kun riskit ja
mahdollisuudet oli tunnistettu, sisältöasiantuntijat
arvioivat ne suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.
Koska vastuullisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan
myös osana yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia
(ERM), samoja arviointimenetelmiä ja priorisointia
käytettiin riskien arviointiin myös kaksinkertaisessa
olennaisuusarvioinnissa. Olennaisuuden määritti
taloudellisen riskin tai mahdollisuuden toteutumisen
todennäköisyyden ja potentiaalisen suuruuden
yhdistelmä.
Yhtiön riskienhallinta on prosessi riskien
tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja lieventämiseksi
ja siten riskien Kalmarin strategian toteutukseen,
pääomaan ja tuloihin aiheuttaman vaikutuksen
minimoimiseksi. Riskienhallinnan prosessi käsittää
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG)
liittyvien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja
lieventämisen. Kalmarin konsernitoiminnot koordinoivat
prosessin, kun taas yhtiön liiketoimintayksiköt
vastaavat tulosten vahvistamisesta ja prosessin
tarkentamisesta tarvittavin osin. Aihealueiden
sisältöasiantuntijat tunnistavat riskit ja keskustelevat
niistä liiketoimintayksikkö- ja konsernitasoilla, minkä
jälkeen ne yhdistetään muihin konsernitason riskeihin.
Prosessi toteutetaan kahdesti vuodessa osana yhtiön
kokonaisstrategiaprosessia, jotta voidaan huomioida
ilmastovaikutusten pitkäjänteinen luonne ja varmistaa
tarvittavat toimenpiteet.
Kun olennaisuusanalyysin vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet oli tunnistettu ja arvioitu, tulokset
priorisoitiin pisteytyksen perusteella ja niille
annettiin kynnysarvot. Kokonaisvaltaisen ja laajan
kuvan saamiseksi taloudellisen olennaisuuden
kynnysarvo asetettiin vaikutusten olennaisuuden
kynnysarvoa matalammalle sen varmistamiseksi,
että vähintään osa riskeistä ja mahdollisuuksista
ylittäisi taloudellisen olennaisuuden kynnysarvon.
Kynnysarvojen määrittäminen annettiin vastuullisuuden
asiantuntijoiden tehtäväksi, jotta voitiin varmistaa, että
uudetkin teemat ylittäisivät kynnysarvon aiempien
olennaisten teemojen ohella, ja ulottaa arviointia
laajemmin koko arvoketjuun.
Kalmarin olennaiset teemat ovat niitä, joilla on
vaikutusta yhtiön merkittävimpiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kaksinkertainen
olennaisuusarviointi vahvisti teemat, jotka ovat
olleet osa Kalmarin strategiaa jo pitkään (ilmasto,
kiertotalous, tuoteturvallisuus jne.). Kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin lähtötiedot on esitetty alla.
Ilmastonmuutos
Kalmarin ilmastovaikutusten tunnistamiseksi
ja käsittelemiseksi yhtiö seuraa jatkuvasti
energiankulutustaan ja CO
2
-päästöjään. Yhtiö on
tietoinen siitä, että koko sen arvoketjussa käytetään
energiaa ja fossiilisia polttoaineita, mikä edistää
ilmastonmuutosta. Kalmar on asettanut tavoitteet
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, ja
tavoitteiden edistymistä seurataan vuosittain.
Ymmärtääkseen ilmastonmuutoksen mahdolliset
taloudelliset vaikutukset yhtiön liiketoimintaan
sekä suotuisissa että epäsuotuisissa olosuhteissa,
Kalmar teki vuonna 2024 ilmastoanalyysin
itsenäisenä yhtiönä. Suotuisassa skenaariossa
maailma saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet
ja onnistuu rajoittamaan ilmaston lämpenemisen
1,5 ºC:seen. Skenaario noudattaa hallitustenvälisen
ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennessä
arviointiraportissa esitettyä hiilipäästöjen kehityskulkua
RCP 2.6 (IPCC:n kuudennen arviointiraportin SSP1-
2.6). Epäsuotuisassa skenaariossa maailma jatkaa
toimintaansa tavalliseen tapaan, mikä johtaa ilmaston
lämpenemiseen neljällä asteella. Skenaario pohjautuu
hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n
viidennessä arviointiraportissa esitettyyn hiilipäästöjen
kehityskulkuun RCP 8.5 (IPCC:n kuudennen
arviointiraportin SSP5-8.5). Skenaariotyö auttaa
varmistamaan Kalmarin ilmastotoimien strategisen
merkittävyyden.
Analyysi kattaa Kalmarin lyhyen, keskipitkän ja pitkän
aikavälin aikajänteen. Kalmarin määritelmän mukaan
alle vuosi on lyhyt aikajänne, 1–5 vuoden jakso
keskipitkä aikajänne ja yli viiden vuoden jakso pitkä
aikajänne. Pitkän aikavälin aikajänne ulottuu vuoteen
2050 asti. Analyysi kattaa siirtymävaiheen riskit ja
mahdollisuudet sekä fyysiset riskit ja mahdollisuudet.
Siinä huomioidaan myös sääntelyyn, lainsäädäntöön,
teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat.
Kaikissa skenaarioissa tunnistettiin eräitä varmoja
kehityskulkuja, kuten digitalisaatio, sähköistyminen,
uusiutuva energia ja kiertotalous. Nämä on myös
sisällytetty Kalmarin strategiaan, mikä vahvistaa
luottamusta strategian kestävyyteen ilmaston
lämpenemisen tulevasta voimakkuudesta riippumatta.
Skenaarioanalyysin tulokset osoittavat, että Kalmarille
olennaisimmat riskit ja mahdollisuudet liittyvät
teknologiaan ja markkinoihin. Ilmastoon liittyviksi
mahdollisuuksiksi on tunnistettu digitalisaatio,
sähköistyminen, robotiikka, uusiutuvat energialähteet
ja kiertotalous. Ne ovat jo usean vuoden ajan olleet
osa yhtiön strategiaa ja taloudellista suunnittelua.
Kalmarilla on hyvät mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan
muuttamaan toimintansa vastuullisemmaksi tarjoamalla
ratkaisuja, jotka mahdollistavat päästövähennyksiä.
26
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Tämän vahvistaa EU:n taksonomia-asetuksen kanta,
jonka mukaan teollinen tuotanto on keskeinen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen mahdollistaja
muilla sektoreilla. Lisäksi tällaisten mahdollistavien
ratkaisujen kysynnän odotetaan kasvavan, mikä lisää
ekoratkaisujen tuoteryhmän myyntiä. Investoimalla
tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uusiin
innovaatioihin Kalmar voi vastata kasvavaan kysyntään
nykyisillä markkinoilla sekä kehittää uusia tuotteita ja
murtautua uusille, nouseville markkinoille.
Lisäksi sähköistämistä, automaatiota ja digitalisaatiota
pidetään lupaavina mahdollisuuksina Kalmarin
asiakkaiden toiminnan tehostamisen kannalta. Yhtiö on
panostanut ohjelmistoihin ja digitaaliseen liiketoimintaan,
koska tehokkaiden ratkaisujen kysynnän odotetaan
kasvavan tulevaisuudessa. Digitalisaatio on myös
merkittävä entistä tehokkaamman kiertotalouden
mahdollistaja. Tietojen yhteiskäyttö, yhteiset alustat
ja muu yhteistyö ovat keskeisessä asemassa näiden
tavoitteiden saavuttamisessa ja toimialojen välisessä
yhteistyössä. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen
tuo mukanaan uutta, muun muassa päästöttömiin
ajoneuvoihin liittyvää sääntelyä, joka voi merkitä
liiketoimintamahdollisuuksia Kalmarille. Esimerkiksi
energiaan ja päästöihin liittyvä sääntely (kuten hiiliverot)
voi vaikuttaa suositeltavampien mutta kalliimpien raaka-
aineiden hinnoitteluun ja parantaa niiden kilpailukykyä.
Lisäksi tuotteiden on noudatettava melua ja muita
saasteita koskevaa sääntelyä, mikä vaikuttaa asiakkaiden
toimintaan.
Vaikka kestävät teknologiat kehittyvät ja kypsyvät
nopeasti, aiheeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä
ja riskejä. Kalmarin vähähiilisiä ratkaisuja kehitetään
uuden ja kehittyvän teknologian pohjalta.
Sähköistäminen, automaatio ja digitalisaatio ovat
sekä keskeisiä elementtejä Kalmarin strategiassa
että hyvin riippuvaisia teknologian kehityksestä.
Useat riskit voivat toteutua, jos yhtiö ei onnistu
sijoittamaan oikeaan teknologiaan oikeaan aikaan.
Sähköajoneuvomarkkinoiden (EV) odotetaan kasvavan
merkittävästi kysynnän ja sääntelykannustimien
ansiosta. Jos Kalmar ei pysty tunnistamaan
lupaavimpia vähähiilisiä teknologioita ja investoimaan
niihin markkinoiden kysyntää vastaavasti, se voi johtaa
välillisten kustannusten kasvuun. Kalmarin keskeisille
markkinasegmenteille on samaan aikaan tulossa
yhä enemmän kilpailijoita, jotka haastavat yhtiötä
sekä hinnoittelulla että teknologialla. Kalmar pyrkii
tarjoamaan korkealaatuisia, vähähiilisiä ratkaisuja
kustannustehokkaasti tutkimus- ja kehitysosaamisensa
sekä toimitusketjun hallinnan avulla.
Kalmarin vähähiiliset ratkaisut ovat samalla hyvin
riippuvaisia kehittyvien markkinoiden tilanteesta ja
kysynnästä. On olemassa riski, että sähkölaitteiden
kysyntä markkinoilla kasvaa nopeammin kuin yritys
pystyy kehittämään tuotevalikoimaansa. Jos yhtiö
ei onnistu tarjoamaan kattavaa ja kilpailukykyistä
sähköistä tuotevalikoimaa, se voi johtaa ekoratkaisujen
tuoteryhmän myynnin vähenemiseen. Vähäpäästöisten
ratkaisujen suuri kysyntä voi vaikuttaa tuotannon
kannalta keskeisten materiaalien ja komponenttien
saatavuuteen ja hintaan. Esimerkiksi teräksen
hintojen odotetaan nousevan aggressiivisemman
hiilidioksidiverotuksen seurauksena tai siksi, että
vähäpäästöisten vaihtoehtojen valmistaminen on
kalliimpaa. Sähköistymistrendin seurauksena myös
litiumakkujen kysynnän odotetaan kasvavan. Rajallinen
saatavuus ja teräksen ja litiumakkujen hintojen
mahdollinen nousu aiheuttavat markkinariskin, koska
hinnankorotukset voivat vaikuttaa suoriin kustannuksiin.
Jos vähähiilisten tuotteiden hinnat nousevat, niiden
kysyntä ja asiakkaiden maksuhalukkuus saattavat
muuttua epävarmemmiksi, mikä voi johtaa odotettua
pienempään sähköisten mallien kysyntään.
Keskeisimmät Kalmarin omiin toimintoihin kohdistuvat
fyysiset riskit liittyvät sen kokoonpanotoimintaan
ja innovaatiokeskuksiin. Ilmastonmuutoksen lyhyen
aikavälin fyysisiin riskeihin kuuluu äärimmäisten
sääilmiöiden voimakkuuden ja esiintymistiheyden
lisääntyminen. Kalmarilla on kokoonpanolaitokset
Kiinassa (Shanghai), Yhdysvalloissa (Ottawa),
Malesiassa (Ipoh) ja Puolassa (Stargard) sekä
innovaatiokeskukset Suomessa (Tampere) ja
Ruotsissa (Ljungby). Lisäksi yhtiöllä on merkittäviä
ulkoilmakokoonpanotoimintoja Puolan Gdyniassa.
Tärkeimmät tunnistetut lyhyen aikavälin fyysiset riskit
liittyvät mahdollisten tulvien vaikutuksiin Gdynian
ja Shanghain toimipaikoissa. Myös tornadojen
yleistyminen Ottawassa ja nousevat lämpötilat
Ipohissa on tunnistettu riskeiksi. Vaikka nämä riskit ovat
epätodennäköisiä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä,
ne saattavat yleistyä pitkällä aikavälillä. Stargardiin,
Tampereelle tai Ljungbyhyn ei odoteta kohdistuvan
merkittäviä fyysisiä ilmastoriskejä lähitulevaisuudessa.
Kalmarin liiketoimintamalli perustuu
monitasoisiin toimitusketjuihin, jotka ovat melko
haavoittuvaisia äärimmäisen sääilmiön sattuessa.
Tämän takia toimitusketjujen häiriöt ovat
ilmastoskenaarioanalyysissä tunnistettu mahdollinen
riski. Tietyt Kalmarin toiminnan kannalta kriittiset
komponentit hankitaan ilmastonmuutokselle alttiilta
alueilta, pääasiassa Kiinasta. Esimerkiksi alikehittyneen
infrastruktuurin alueilla sijaitsevat toimittajat ovat
erityisen haavoittuvaisia äärimmäisille sääilmiöille,
kuten myrskyille ja tulville, koska niiden toiminnot
ja toimitilat voivat vaurioitua vakavasti, ja paikallisen
yhteiskunnan kyky auttaa jälleenrakentamisessa
voi olla heikentynyt. Toisaalta tällainen mullistava
sääilmiö yhdellä alueella voi aiheuttaa kertautuvia
viivästyksiä muilla alueilla, mikä vaarantaa oikea-
aikaiset toimitukset asiakkaille. Tämä voi vaikuttaa
Kalmarin tuotantokapasiteettiin ja tuloihin. Tällaisten
riskien vähentämiseksi tarvitaan liiketoiminnan
jatkuvuussuunnitelmia.
27
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin fyysisiä riskejä
ovat merenpinnan kohoaminen ja lämpötilan
nousu. Tämä asettaa tuotteille uusia vaatimuksia,
muun muassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden
huomioimisen, koska käyttöolosuhteet voivat
muuttua haastavammiksi. Tämä riski merkitsee
myös liiketoimintamahdollisuuksia Kalmarille, sillä
yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kehittää älykkäitä
ratkaisuja asiakkaiden toiminnan ilmastokestävyyden
parantamiseksi. Automaatio, robotisaatio, digitalisaatio
ja etäpalvelut poistavat fyysisen läsnäolon tarpeen.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Kalmar järjesti vuonna 2024 koulutusta ja
työpajoja kolmannen osapuolen avustuksella
saadakseen lisää tietoa kiertotalouden periaatteista
ja sitä, miten ne voivat avata yritykselle uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Työpajoissa sekä
arvioitiin olemassa olevia kiertotalouteen perustuvia
liiketoimintamalleja että haettiin uusia malleja,
joita yhtiö voisi tutkia tarkemmin ja toteuttaa.
Kiertotalouden periaatteita noudattamalla Kalmar
voi parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää
päästöjä, maankäyttöä ja tuottamiaan jätteitä sekä
tarttua samalla uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Siirtyminen kiertotalouteen tukee Kalmarin työtä
ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi, sillä
nämä aiheet ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
vaikutukset ja riskit on tunnistettu ja arvioitu
osana yhtiön ilmastoskenaarioanalyysiä.
Ilmastoskenaarioanalyysissä resurssien käyttöön ja
resurssien vähenemiseen liittyvät vaikutukset ja riskit
yhdistettiin sähköistymisen trendiin ja toimitusketjujen
hiilestä irtautumiseen. Sähköistymistrendin odotetaan
lisäävän sähköautoille keskeisten niukkojen mineraalien
kysyntää, mikä rajoittaa niiden saatavuutta ja voi
aiheuttaa hinnankorotuksia. Osana toimitusketjujensa
hiilipäästöjen vähentämistä Kalmar pyrkii löytämään
vaihtoehtoisia materiaaleja hiili-intensiiviselle teräkselle
suosimalla esimerkiksi kierrätettyä materiaalia.
Kalmar hyödynsi myös luonnon monimuotoisuutta
koskevan arviointinsa tuloksia resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvien vaikutusten tunnistamisessa.
Lue lisää arvioinnista alla olevasta osiosta.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Kalmar tilasi vuonna 2024 luonnon monimuotoisuutta
käsittelevän ulkoisen vaikutustenarvioinnin
saadakseen enemmän tietoa yhtiön vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät luonnon
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sen koko
arvoketjussa. Kalmarin liiketoiminta on erittäin
materiaali-intensiivistä ja vaatii suuria määriä rajallisia
resursseja, erityisesti terästä. Arvioinnissa etsittiin
toimialakohtaisia ominaisuuksia ja maantieteellisiä
näkökohtia, jotta voitiin tunnistaa yhtiön mahdolliset
vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin paikallisella tasolla. Luonnon
monimuotoisuuden arviointi toteutettiin tekemällä
olennaisuusanalyysi alakohtaisilla tiedoilla.
Kalmarin arvoketjuun liittyvistä sektoreista kerättiin
asiaankuuluvaa dataa. Luontoon kohdistuvien
riippuvuuksien ja vaikutusten analysointi tehtiin
ENCORE-työkalun avulla. Analyysissa huomioitiin
sekä arvoketju että yhtiön omat toiminnot
(kokoonpanolaitokset).
Arvioinnin tulokset vahvistavat, että Kalmarin
suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin aiheutuvat yhtiön arvoketjusta,
erityisesti Kalmarin tuotteissa käytettyjen
perusmetallien louhinnasta ja valmistuksesta. Kalmarin
liiketoimintamalli perustuu kevyeen taserakenteeseen
ja pääasiassa kokoonpanoon keskittyvään
toimintaan, joten yhtiön omien vaikutusten luonnon
monimuotoisuuteen katsotaan olevan vähäisiä.
Yhtiön neljän kokoonpanolaitoksen osalta on
varmistettu, että yksikään niistä ei sijaitse luonnon
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla. Omien
toimintojensa vähäisistä vaikutuksista huolimatta
yhtiö tunnistaa luontokatoon liittyvät haasteet ja pyrkii
lieventää arvoketjunsa kielteisiä vaikutuksia ilmasto- ja
kiertotaloustoimillaan. Kalmar ei kuullut asianomaisia
yhteisöjä arviointia varten.
Pilaantuminen sekä vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kalmarin kunkin toimipaikan päivittäisen toiminnan
paikallisia ympäristövaikutuksia hallitaan standardin
ISO 14001 mukaisella ympäristöjärjestelmällä.
Toimipaikat seuraavat syntyvän jätteen määrään,
vedenkulutukseen, ilmansaasteisiin, vuotoihin sekä
energian ja polttoaineen kulutukseen liittyviä tietoja
ja ehkäisevät ja lieventävät ympäristövaikutuksia
tunnistamalla, analysoimalla ja hallitsemalla riskejä.
Kaikki kokoonpanolaitokset ja innovaatiokeskukset
olivat vuonna 2024 ISO 14001 -sertifioinnin piirissä.
ISO 14001 standardi on käytössä vain yhtiön
kokoonpanoyksiköissä ja innovaatiokeskuksissa, sillä
muut toimipaikat ovat pääasiassa pieniä toimistoja,
joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Kalmarin
liiketoimintamalli perustuu kevyeen taserakenteeseen
ja pääasiassa kokoonpanoon keskittyvään toimintaan,
joten yhtiön omien paikallisten ympäristövaikutusten
katsotaan olevan vähäisiä. Kalmar on kuitenkin
tunnistanut saasteisiin, veteen ja merten
luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia toimitusketjussaan,
mutta niitä ei ole katsottu olennaisiksi.
Ihmisoikeudet
Kalmar keskittyy ihmisoikeustyössään tunnistamaan
ja käsittelemään ihmisiin kohdistuvia riskejä ja
haittavaikutuksia toiminnassaan ja arvoketjussaan,
ihmisoikeuksiin liittyviä huolellisuusvelvoitteita
28
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
koskevia kansainvälisiä standardeja noudattaen.
Kalmar aloitti vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusvelvoitteensa toteuttamisen itsenäisenä
yrityksenä suorittamalla ensimmäisen ihmisoikeuksien
vaikutustenarviointinsa. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) mukaisesti
tehdyssä, koko Kalmarin arvoketjun kattavassa
arvioinnissa tunnistettiin yhtiön suoraan aiheuttamia
vaikutuksia; vaikutuksia, joita yhtiö osaltaan edistää
ja vaikutuksia, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan,
tuotteisiin tai palveluihin liikesuhteiden kautta. Arviointia
tehtäessä Kalmar huomioi useita tietoja, kuten
• korkean riskin teollisuudenalat
• korkean riskin maantieteelliset alueet
• SpeakUp-linjalle tehdyt ilmoitukset
• tarkastusraportit (ISO 45001)
• sisäinen kolmansien osapuolten riskinarviointi
• työterveys ja työtapaturmat
• paikan päällä tehdyistä toimittaja-auditoinneista
saadut tiedot
• oman toiminnan ja toimitusketjun analyysit
• omien työntekijöiden, toimittajien työntekijöiden,
kolmansien osapuolten työntekijöiden ja asiakkaan
työntekijöiden haastattelut
Kalmarin toimittajien, omien toimintojen, kolmansien
osapuolten ja asiakkaiden toimipaikkojen paikalliset
ihmisoikeustilanteet selvitettiin lukuisista ulkoisista
lähteistä, kuten työoikeusindeksi (Labour Rights Index),
maailmanlaajuinen oikeusindeksi (Global Rights Index),
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman
rahoitusaloitteen (UNEP Finance Initiative) korkean ja
keskitason riskin maat ja Yhdysvaltain ulkoministeriön
ihmisoikeuksia koskevat maaraportit. Näitä lähteitä
verrattiin Kalmarin ja sen arvoketjun sidosryhmien
toimipaikkojen sijainteihin. Tulosten perusteella
Singaporea, Malesiaa, Yhdistyneitä arabiemiirikuntia,
Kiinaa ja Intiaa voidaan pitää korkean riskin maina,
joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tietyissä
ihmisoikeusaiheissa.
Arviointi toteutettiin ulkoisen asiantuntijaorganisaation
tuella ja yhteistyössä asiaankuuluvien sisäisten
toimintojen, kuten hankinnan, henkilöstöhallinnon,
etiikan ja vaatimustenmukaisuuden, myynnin ja
jälleenmyyjien hallinnan, kanssa. Havaitut vaikutukset
ja ulkoisen kumppanin palaute antoivat käsityksen siitä,
mihin Kalmarin on jatkossa keskityttävä ihmisoikeuksiin
liittyvän huolellisuusvelvoitteensa toteuttamisessa.
Seuraavissa vaiheissa tutkitaan vaikutuksia tarkemmin
ja toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä
haittavaikutusten lieventämiseksi.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Kalmarilla on vankka riskipohjainen
vaatimustenmukaisuusohjelma, joka keskittyy
mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseen ja
havaitsemiseen ja niihin vastaamiseen sekä varmistaa,
että väärinkäytöksiin liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti
ja yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Yhtiö
suorittaa vuosittain vaatimustenmukaisuusriskien
arviointeja, joissa keskitytään joka vuosi tiettyyn
vaatimustenmukaisuuden osa-alueeseen. Kalmar
pyrkii edistämään väärinkäytöksistä ja rikkomuksista
ilmoittamisen kulttuuria, ja yhtiön kostotoimet kieltävä
ohjesääntö kannustaa työntekijöitä nostamaan
avoimesti esiin vaatimustenmukaisuutta koskevia
huolenaiheita ja kysymyksiä, keskustelemaan niistä ja
pyytämään neuvoja tarvittaessa.
Kalmarilla on vahvat eettisiä toimintaohjeita ja muita
politiikkojaan koskevat hallintokäytännöt, ja yhtiö
ohjeistaa selkeästi toimittajiaan noudattamaan
toimintaohjeita. Kalmarin vastuullisen hankinnan
ohjelma keskittyy vastuullisuusriskien tunnistamiseen
ja lieventämiseen yhtiön koko toimitusketjussa.
Kalmar voi ostovoimansa avulla vaikuttaa toimittajiin ja
auttaa niitä parantamaan esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja
ympäristöön liittyvää toimintaansa. Kalmarin toimittajien
hyväksyntäprosessi noudattaa riskiperusteista
lähestymistapaa. Uusien suorien tavarantoimittajien on
täytettävä ennakkovaatimukset ja läpäistävä Kalmarin
suorittama auditointi, ennen kuin ne hyväksytään
toimittajiksi.
Kalmar sisällytti liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointiin yhtiön maailmanlaajuiset toiminnot ja
arvoketjun kokonaisuudessaan. Tähän kuului eri
toimipaikkoja ympäri maailmaa, useita aloja (kuten
teräksen valmistus ja asiakkaiden toiminta eri sektoreilla)
ja monia mahdollisia vastuullisuusaiheita, jotka liittyivät
erityisesti kyseisiin paikkoihin ja teollisuudenaloihin.
29
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia
Vaikutukset
- Kalmarin koko arvoketjussa käytetään energiaa ja fossiilisia polttoaineita, mikä tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja
edistää ilmastonmuutosta.
+ Kalmar tarjoaa vähäpäästöisiä ja vastuullisia ratkaisuja, jotka auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.
Riskit ja mahdollisuudet
+ Sähkölaitteiden ja vastuullisten ratkaisujen kysynnän odotetaan kasvavan, mikä saattaa johtaa ekotuotteiden
myynnin kasvuun
- On olemassa riski, että sähkölaitteiden kysyntä markkinoilla kasvaa nopeammin kuin yritys pystyy kehittämään
tuotevalikoimaansa ja lisäämään tuotantoaan. Jos yhtiö ei onnistu tarjoamaan kattavaa sähköistä tuotevalikoimaa,
joka vastaa markkinoiden kysyntään, se voi johtaa ekoratkaisujen tuoteryhmän myynnin vähenemiseen.
- Sähköisten mallien valmistuksessa tarvittavien materiaalien pienemmät hankintamäärät voivat kasvattaa
materiaalikustannuksia, verrattuna perinteisiin malleihin. Vähäpäästöisten ratkaisujen suuri kysyntä voi samaan aikaan
vaikuttaa tuotannon kannalta keskeisten materiaalien ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan.
- Koska vähähiiliset tuotteet ovat tällä hetkellä yleisesti ottaen perinteisiä tuotteita kalliimpia, niiden kysyntä ja
asiakkaiden maksuhalukkuus saattavat muuttua epävarmemmiksi. Tämä voi johtaa sähköisten mallien odotettua
pienempään kysyntään.
- Sähkökäyttöisten laitteiden toimittajien välinen kilpailu voi lisääntyä. Kalmarin keskeisille markkinasegmenteille on
tulossa yhä enemmän kilpailijoita, jotka haastavat yhtiötä sekä hinnoittelulla että teknologialla.
- Uusi sääntely voi tehdä vaatimusten noudattamisesta työläämpää. Uusien vaatimusten täyttämiseen liittyvät
kustannukset voivat olla vaatimustenmukaisuuden mahdollisia hyötyjä suurempia.
Kaikki olennaiset ilmastoon liittyvät riskit ovat siirtymävaiheen riskejä
Kalmar kunnioittaa maapallon kantokyvyn rajoja
ja pyrkii tekemään osansa, jotta ilmastonmuutos,
luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden
väheneminen, saasteet ja muut globaalit haasteet
saataisiin ratkaistua.
Ilmastonmuutos
Kalmar toimii raskaan materiaalien käsittelyn alalla,
jolla on merkittävä hiilijalanjälki, koska suurin osa alalla
käytettävistä laitteista toimii edelleen fossiilisilla
polttoaineilla. Kalmarin suurin ilmastovaikutus, ja
vastaavasti suurin mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta,
piilee yhtiön arvoketjussa, sillä arvoketjun
päästöt muodostavat yli 99 prosenttia yhtiön
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä.
Raskaan materiaalien käsittelyn ala on parhaillaan
suuressa muutoksessa, joka kumpuaa vastuullisuuden
kasvavasta merkityksestä. Asiakkaisiin kohdistuu
kasvavaa painetta paitsi sidosryhmien taholta myös
tiukemmista ympäristövaatimuksista ja -määräyksistä,
joilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutokseen
heidän toiminnassaan ja toimialoillaan. Logistiikan
toimitusketjut on sähköistettävä ja automatisoitava, jotta
siirtyminen hiilettömään ja kestävämpään maailmaan
olisi mahdollista. Kalmarin markkinoilla asiakkaat
pyrkivät vähentämään toimintansa päästöjä, joten
päästöttömien tai vähäpäästöisten laitteiden kysynnän
arvioidaan kasvavan. Kalmar uskoo hyötyvänsä alan
muutoksesta, mikä luo uutta asiakaskysyntää uusissa
käyttötapauksissa ja markkinasegmenteissä sekä
sähköisissä, autonomisissa ja operaattoria avustavissa
laitteissa.
Ympäristötiedot
30Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Kalmar on analysoinut strategiansa ja
liiketoimintamalliensa ilmastokestävyyttä
skenaarioanalyysin avulla. Analyysiin sisältyi
skenaarioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet, ja se
vahvisti Kalmarin strategisen päätöksen keskittyä
sähköistämiseen ja vähäpäästöisiin tuotteisiin oikeaksi.
Vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen kysynnän
odotetaan kasvavan, mikä lisää ekoratkaisujen
tuoteryhmän myyntiä. Kalmarin suurin ilmastovaikutus
on kuitenkin arvoketjussa, erityisesti sen tuotteiden
käyttövaiheessa. Vähentämällä käyttövaiheen
päästöjä ja auttamalla siten asiakkaitaan parantamaan
vastuullisuuttaan, Kalmarin on mahdollista osallistua
toimialan muutokseen ja ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen. Skenaarioanalyysissä tunnistetut riskit
ja mahdollisuudet ovat vaikuttaneet strategiseen
päätökseen kehittää olemassa olevista tuotteista
sähköisiä versioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Siirtymäkauden suunnitelma
Kalmar on sitoutunut vähentämään
kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin sopimuksen
kunnianhimoisimman tavoitteen eli 1,5 celsiusasteen
lämpenemisskenaarion mukaisesti. Kalmarin lyhyen
aikavälin tavoitteena on vähentää scope 1- ja scope 2
-päästöjä vähintään 90 prosentilla ja scope 3 -päästöjä
vähintään 40 prosentilla vuoden 2023 tasosta vuoteen
2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on
saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Kalmar edistää ilmastotavoitteita ja päästövähennyksiä
käytännön toimilla kaikissa arvoketjunsa osissa:
arvoketjun alkupäässä, yhtiön omissa toiminnoissa
ja arvoketjun loppupäässä. Kalmarin suurin
päästövähennyspotentiaali on sen arvoketjun
loppupäässä, sillä myytyjen tuotteiden käyttöön
liittyvät kasvihuonekaasupäästöt muodostavat
yli 77 prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä.
Toiseksi suurin vähennyspotentiaali on arvoketjun
alkupäässä ostettujen tuotteiden ja palveluiden
kategoriassa, joka muodostaa noin 19 prosenttia
yhtiön kokonaispäästöistä. Kalmarin omien
toimintojen vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi,
koska valmistustoiminta rajoittuu kevyeen laitteiden
kokoonpanotyöhön.
Myytyjen Kalmarin tuotteiden käyttö aiheuttaa suuret
kasvihuonekaasupäästöt arvoketjun loppupäässä
tuotteiden pitkän käyttöiän ja dieselmoottoreiden
vuoksi. Tämän vuoksi ekoratkaisujen tuoteryhmän
myynnin kasvattaminen on keskeisen tärkeää yhtiön
arvoketjun loppupään hiilestä irtautumiselle, koska
tuoteryhmä sisältää laitteita ja palveluja, jotka
parantavat asiakkaiden toiminnan vastuullisuutta
sähköistyksen ja elinkaariratkaisujen avulla. Kalmar
pyrkii laajentamaan sähkökäyttöisten tuotteiden
valikoimaansa ja kehittämään uuden sukupolven
laitteita, joiden tuotanto aiheuttaa vähemmän
päästöjä ja joiden kiertotalousominaisuudet ovat
entistä paremmat. Yhtiö pyrkii myös parantamaan
nykyisten laitteidensa energiatehokkuutta ja siirtymään
sähköajoneuvoissaan litiumakkuihin, joiden hiilijalanjälki
on pienempi. Kalmarin tutkimus- ja kehitystyössä
keskitytään investointeihin, jotka mahdollistavat
yhtiön vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen
vähäpäästöisten laitteiden ja palveluratkaisujen avulla.
Arvoketjun alkupäässä Kalmarin laitteiden
teräsrakenteiden valmistus on merkittävin
kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja hankittujen
tavaroiden ja palveluiden kategoriassa. Siksi Kalmar
pyrkii löytämään vähäpäästöisen teräksen toimittajia
Tavoitteet
odottavat SBTi
hyväksyntää
Kalmarin ilmastotavoitteet
Tammikuusta 2025 alkaen
2023
vertailuvuosi
Ostetut tuotteet ja
palvelut
2030
Oma toiminta
hiilineutraalia
(Scope 1 & 2)
2045
Nettonollapäästöt
(Scope 1, 2 & 3)
Myytyjen
tuotteiden käyttö
Enimmäkseen
ekoratkaisujen
tuoteryhmän tuotteiden
myyntiä
Palvelut
~10 %
Myytyjen
tuotteiden käyttö
Enimmäkseen
dieselkäyttöisten
tuotteiden myyntiä
Ostetut tuotteet ja
palvelut
Omat toiminno t
* 90% vähennys ja mahdollisuus kompensoida 10%
31Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
varhaisessa vaiheessa ja lisäämään sen laitteissa
käytetyn vähäpäästöisen teräksen osuutta. Yhtiö
tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa
löytääkseen kestävämpiä vaihtoehtoja nykyisille
materiaaleille ja komponenteille. Kalmar on esimerkiksi
ryhtynyt yhteistyöhön teräsvalmistaja SSAB:n kanssa
fossiilittoman teräksen hankkimiseksi Kalmarin
laitteisiin. Yhteistyö toimittajien kanssa on keskeisessä
asemassa yhtiön luodessa läpinäkyvyyttä ostettujen
tavaroiden ja palvelujen päästöihin sekä määritettäessä
tärkeimpiä toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Yhtiön omissa toiminnoissa suurin osa
kasvihuonekaasupäästöistä syntyy yhtiön
huoltokaluston käyttämästä polttoaineesta ja yhtiön
toimipaikkojen sähkönkulutuksesta. Kalmar pyrkii
muuttamaan omaa toimintaansa vähentämällä
fossiilisen energian käyttöä ja parantamalla omien
laitostensa energiatehokkuutta. Hiilineutraaliuden
saavuttamiseksi Kalmar aikoo lisätä etäpalveluja ja
siirtyä vähäpäästöisten tai päästöttömien ajoneuvojen
käyttöön huoltokalustossaan ja tehtaissaan
käytettävissä raskaissa nostolaitteissa. Kalmar aikoo
myös lisätä fossiilittoman sähkön osuutta toimintansa
sähkönkulutuksessa.
Kalmar on tunnistanut mahdollisia sitoutuneita
kasvihuonekaasupäästöjä, jotka liittyvät sen
omaisuuteen ja dieselkäyttöisiin laitteisiin sekä
sen laitteissa käytettyyn teräkseen, mutta ei katso
niiden vaarantavan ilmastotavoitteitaan, koska yhtiö
on ryhtynyt konkreettisiin toimiin näiden päästöjen
torjumiseksi. Yhtiön koneet ja laitteet voivat siirtyä
käyttämään 100-prosenttisesti fossiilitonta energiaa,
ja sen laitteissa käytetyt materiaalit voidaan kierrättää
ja korvata vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla. Yhtiö on
kuitenkin tietoinen siitä, että sen suunnitellut toimet
myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvien päästöjen
suhteen ovat erittäin riippuvaisia markkinatilanteesta.
Jos vähähiilisten tuotteiden hinnat nousevat, niiden
kysyntä ja asiakkaiden maksuhalukkuus saattavat
muuttua epävarmemmiksi, mikä voi johtaa odotettua
pienempään sähköisten mallien kysyntään. Jos
perinteisiä dieselkäyttöisiä laitteita ei korvata
sähköisillä versioilla, myytyjen tuotteiden käytön
päästövähennykset eivät välttämättä toteudu
tavoitteen mukaisesti.
Kalmarin hallitus ja Kalmarin johtoryhmä ovat
hyväksyneet yhtiön ilmastosuunnitelman,
ja suunnitelma sisältyy sen yleiseen
liiketoimintastrategiaan ja taloussuunnitteluun.
Ilmastosuunnitelma sisältää kunnianhimoiset
ilmastotavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet
tavoitteiden saavuttamiseksi. Ekoratkaisujen
tuoteryhmällä on tärkeä rooli yrityksen
päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, ja
tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatioihin tehtyjen
lisäinvestointien ansiosta Kalmar voi kehittää uusia
tuotteita ja päästä uusille ja kehittyville markkinoille.
Yhtiötä ei jätetä Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n
vertailukohtien ulkopuolelle (määritelty komission
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklassa).
Ilmastonmuutokseen liittyvät ohjesäännöt
Kalmarin eettisissä toimintaohjeissa (Code of
Conduct) asetetaan konserninlaajuiset tavoitteet, ja
ohjeet muodostavat perustan yhtiön yrityskulttuurille
ja asettavat korkeat eettiset standardit Kalmarin
liiketoiminnalle. Eettiset toimintaohjeet vahvistavat
yhtiön sitoumusta toimia ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen
saadaan rajoitettua 1,5 celsiusasteeseen. Eettiset
toimintaohjeet hyväksyy Kalmarin hallitus, ja ne
koskevat kaikkia Kalmarin työntekijöitä sen kaikissa
liiketoimintayksiköissä ja tytäryhtiöissä. Toimintaohjeet
ovat julkisesti saatavilla 20 kielellä osoitteessa
kalmarglobal.com ja sisäisesti Kalmarin intranetissä.
Kalmarin vastuullisuusohjesäännön mukaisesti
yhtiön ympäristötavoitteena on haitallisten
ympäristövaikutusten lieventäminen ja
energiatehokkuuden edistäminen koko arvoketjussa.
Ohjesäännössä käsitellään ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen liittyviä aiheita: ilmastonmuutokseen
sopeutumista, energiatehokkuutta ja uusiutuvan
energian käytön lisäämistä. Kalmarin tavoite torjua
ilmastonmuutosta tarjoamalla energiatehokkaita
ja vähähiilisiä tai päästöttömiä ratkaisuja on
kuvattu selkeästi ohjesäännössä. Aihealueiden
sisältöasiantuntijat osallistuivat ohjesäännön
sitoumusten muotoiluun omilla erikoisaloillaan.
Vastuullisuusohjesääntö kattaa koko arvoketjun,
sillä se koskee kaikkia Kalmarin työntekijöitä,
toimittajia ja muita liikekumppaneita. Ohjesäännön
hyväksyy Kalmarin johtoryhmä, joka vastaa
ohjesäännön tavoitteiden toteuttamisesta ja vastuiden
määrittämisestä organisaatiossa. Yhtiön strategia-,
vastuullisuus- ja teknologiajohtajalla on ylin vastuu
ohjesäännön toteuttamisesta. Ohjesääntö on julkisesti
saatavilla osoitteessa kalmarglobal.com ja sisäisesti
Kalmarin intranetissä.
Kalmarin liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet
koskevat kumppaneita yhtiön arvoketjun kaikissa
osissa, mutta ohjeissa painotetaan enemmän
toimitusketjua. Toimintaohjeet edellyttävät
liikekumppaneilta aktiivista valvontaa, raportointia
ja tavoitteiden asettamista sekä toimia
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi niiden
omissa toiminnoissa ja arvoketjuissa. Liikekumppaneita
myös kannustetaan mittaamaan omien tuotteidensa
ja palveluidensa hiilijalanjäljet ja toimimaan niiden
mukaisesti ilmastohaittojen vähentämiseksi. Yhtiön
hankintajohtajalla on ylin vastuu liikekumppaneiden
eettisten toimintaohjeiden toteuttamisesta. Kalmarin
johtoryhmän hyväksymät liikekumppaneiden
eettiset toimintaohjeet ovat julkisesti saatavilla
osoitteessa kalmarglobal.com ja sisäisesti Kalmarin
32
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
intranetissä. Aihealueiden sisältöasiantuntijat
osallistuivat ohjesäännön sitoumusten muotoiluun
omilla erikoisaloillaan. Liikekumppaneiden eettiset
toimintaohjeet kuuluvat toimittajien kanssa solmittuihin
sopimuksiin ja yleisiin ostoehtoihin.
Kaikki edellä mainitut ohjesäännöt vahvistavat
entisestään Kalmarin sitoumusta kunnioittaa YK:n
Global Compact -aloitteen periaatteita, OECD:n
toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita,
kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa sekä
kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet
Kalmar jatkoi vuonna 2024 arvoketjunsa alkupään
päästöjen vähentämistä yhteistyössä toimittajiensa
kanssa ja onnistui kasvattamaan uusiutuvan sähkön
osuutta sen toimittajien energiankulutuksessa.
Kalmar myös toimitti ensimmäisen 37-prosenttisesti
SSAB Zero™ -teräksestä valmistetun sähkötoimisen
konttikurottajan. Teräs valmistetaan fossiilittomalla
sähköllä ja biokaasulla. SSAB Zero™ -terästä käytettiin
konttikurottajan puomissa ja rungossa, millä saavutettiin
45 tCO
2
e:n päästövähennykset, joka vastaa 22
prosenttia laitteen arvoketjun alkupään scope 3
-päästöistä.
Omissa toiminnoissaan Kalmarin
Bromma-liiketoimintayksikkö viimeisteli
aurinkopaneelien asennuksen toisen vaiheen
kokoonpanotehtaallaan Malesiassa, ja yhtiö jatkoi
fossiilivapaiden sähkösertifikaattien hankkimista
kokoonpanotehtailleen. Fossiilittoman sähkön
käyttö vähensi Kalmarin päästöjä noin 5 300
CO
2
e-tonnilla vuonna 2024, kun taas asennetun
aurinkoenergian käyttö vähensi päästöjä noin 700
CO
2
e-tonnilla. Kalmar myös lisäsi uusia vähäpäästöisiä
ominaisuuksia tuotteisiinsa vuoden aikana. Shanghain
ja Stargardin kokoonpanolaitoksissa valmistettavissa
konttikurottajissa alettiin käyttää uusia vastapainoja,
joiden hiilijalanjälki on pienempi. Uudet vastapainot
on valmistettu betonista valuraudan sijaan, mikä
vähentää tuotteen valmistuksesta aiheutuvia päästöjä
noin 10 prosentilla. Esimerkiksi Kalmarin 45 tonnin
tavallisessa konttikurottajassa tämä tuottaa 16 tCO
2
e:n
päästövähennyksen valmistettua laitetta kohti.
Arvoketjun loppupäässä Kalmar aloitti sähkökäyttöisten
tyhjien konttien käsittelylaitteiden ja terminaalitraktorien
(Yhdysvaltain markkinat) myynnin. Yritys aloitti myös
sähkökäyttöisen nostotrukin kehittämisen. Kalmarin
sähkökäyttöiset laitteet eivät tuota käytössä lainkaan
paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä, mikä tukee
Kalmarin asiakkaita heidän vastuullisuustavoitteidensa
saavuttamisessa. Kalmarin tutkimus- ja kehitystyössä
keskitytään investointeihin, jotka mahdollistavat
yhtiön vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen
vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluratkaisujen
avulla. Vuonna 2024 noin neljännes yhtiön tutkimus-
ja kehitysinvestoinnista koski sähköistämistä
(tilinpäätöksen avainluvut).
Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja
mittarit
Kalmar on sitoutunut pienentämään päästöjään lyhyellä
ja pitkällä aikavälillä Science Based Targets -aloitteen
(SBTi) tieteeseen perustuvan nettonollatavoitteen
mukaisesti. Yhtiön hallitus hyväksyi itsenäisen
Kalmarin ilmastotavoitteet vuonna 2024, ja ne ovat
voimassa 1. tammikuuta 2025 alkaen. Lyhyen aikavälin
tavoitteena on vähentää scope 1- ja scope 2 -päästöjä
vähintään 90 prosentilla ja scope 3 -päästöjä vähintään
40 prosentilla vuoden 2023 tasosta vuoteen 2030
mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa
nettonollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Tällä tavoitteenasettelulla Kalmar pyrkii omalta
osaltaan edistämään tavoitetta rajoittaa maapallon
lämpeneminen 1,5 asteeseen. Vähennystavoite on
asetettu koko arvoketjun absoluuttisille päästöille,
mikä tarkoittaa, että yhtiön on tehtävä yhteistyötä
toimittajien ja asiakkaiden kanssa auttaakseen heitä
vähentämään toimintansa päästöjä. Ilmastotavoitteiden
virallinen validointi SBTi:n toimesta on seuraava vaihe.
Kalmarin ilmastotavoite kattaa markkinapohjaiset
scope 1- ja scope 2 -päästöt, sekä ostettuihin
tavaroihin ja palveluihin, myytyjen tuotteiden
käyttöön ja tuotantoketjun alkupään- ja loppupään
kuljetuksiin ja jakeluun liittyvät scope 3 -päästöt.
Tavoitetta asetettaessa konsultoitiin aihealueiden
sisältöasiantuntijoita yhtiön sisäisesti. Ulkoisia
sidosryhmiä ei kuultu. Ilmastotavoitteen edistymistä
seurataan vuosittain. Tavoitteen realistisuuden ja
luotettavuuden varmistamiseksi laskelmat tehtiin
Kalmarin pitkän aikavälin suunnitelmien pohjalta. Edellä
mainitun ilmastotavoitteen määrittämismenetelmä
perustuu Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
tieteeseen perustuviin kriteereihin. Tavoitteen
asettamiseen käytettiin Corporate Net-zero Standard
V1.2 -standardia, joka oli standardin sillä hetkellä
voimassa oleva versio. Kriteerit ovat luettavissa SBTi:n
verkkosivustolla.
Kalmar seuraa päästöjensä vähentämisen edistymistä
vuosittain päästö-intensiteetinsä kautta. Vuonna 2024
Kalmarin myyntiin perustuva päästö-intensiteetti oli
1 300 tCO
2
e/MEUR, ja vuoden 2025 tavoitteena on
vähentää sitä. Kalmar on sitoutunut kasvattamaan
fossiilittoman sähkön osuutta omissa toiminnoissaan
sataan prosenttiin vuoteen 2030 mennessä joko
suoraan tai SBTi:tä noudattavien uusiutuvan
energian sertifikaattien (tai vastaavien) avulla. Yhtiön
kokoonpanolaitokset vastaavat tällä hetkellä noin
90 prosentista yhtiön sähkönkulutuksesta ja loput 10
prosenttia tulevat asiakasrajapinnan yksiköistä. Kaikki
33
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Energiankulutus (MWh) 2023 2024
Fossiilisen energian kulutus 48 010 34 380
Öljytuotteet 35 750 27 890
Maakaasu 3 320 2 990
Muut fossiiliset lähteet 0 0
Hankittu fossiilinen sähkö 7 700 1 580
Hankittu fossiilinen lämpö 1 240 1 920
Ydinenergian kulutus* 2 220 2 170
Uusiutuvan energian kulutus 11 050 17 770
Biopolttoaineet 70 140
Itse tuotettu aurinkoenergia 1 450 3 260
Hankittu uusiutuva sähkö 4 880 10 250
Hankittu uusiutuva lämpö 4 650 4 120
Energiankulutus yhteensä 61 290 54 320
Uusiutuvien lähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta
(%) 18 % 33 %
Fossiilittoman sähkön osuus
sähkön kokonaiskulutuksesta
(%) 48 % 89 %
Energiaintensiteetti** 30 32
* Ydinenergian osuus on raportoitu vain kokoonpanolaitosten ja
innovaatiokeskusten osalta.
** Energiaintensiteetti lasketaan Kalmarin kokonaisenergiankulutuksena
suhteessa yhtiön liikevaihtoon, MWh/MEUR (1 720 milj. euroa vuonna 2024,
liitetieto 2.2 Myyntituotot tilinpäätöksessä).
Kalmarin kokoonpanolaitokset ja innovaatiokeskukset
käyttivät fossiilitonta sähköä (uusiutuvaa tai
ydinvoimaa) vuonna 2024, ja vuoden 2025 tavoitteena
on säilyttää fossiilittoman sähkön osuus 100 prosentissa
näiden toimipaikkojen kulutuksesta. Kalmar pyrkii
myös kehittämään ympäristöjohtamisen käytäntöjään
asiakasrajapinnan yksiköissä lisätäkseen fossiilittoman
sähkön osuutta entisestään.
Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmä tukee yhtiön
sitoutumista 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen.
Tuoteryhmä korostaa laitteita, palveluita ja ohjelmistoja,
jotka parantavat asiakkaiden vastuullisuutta ja
edistävät siirtymistä vähähiilisyyteen. Kalmarin
ekoratkaisujen tuoteryhmän myynti oli 698 miljoonaa
euroa vuonna 2024, mikä vastaa 41 prosenttia (35 %
vuonna 2023) kokonaismyynnistä. Kalmarin tavoitteena
on kasvattaa ekoratkaisujen tuoteryhmän osuutta
kokonaismyynnistä vuonna 2025.
Saavuttaakseen ilmastotavoitteensa Kalmarin
on edistettävä nykyisiä ilmastotoimiaan (katso
siirtymäsuunnitelma) entistä määrätietoisemmin.
Tämä koskee erityisesti ekoratkaisujen tuoteryhmän
osuuden kasvattamista kokonaismyynnistä. Kalmar ei
tällä hetkellä kompensoi päästöjä, käytä hiilikrediittejä,
poista kasvihuonekaasuja tai käytä sisäistä
hiilihinnoittelua ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi.
Näitä menetelmiä ei kuitenkaan poissuljeta, ja
esimerkiksi hiilipäästöjen kompensoiminen voi
olla jatkossa tarpeen, jotta Kalmar voi saavuttaa
tavoitteensa.
Kalmarin ilmastotavoitteet vuodelle 2024 asetettiin,
kun yhtiö oli vielä osa Cargotecia. Cargotecin
ilmastotavoitteet sen ydinliiketoiminnoille (joihin
Kalmar kuului) olivat vähentää päästöjä 25 prosentilla
vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030
mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötilanteeseen ja
kaksinkertaistaa ekoratkaisujen tuoteryhmän myynnin
kasvu perinteisiin tuotteisiin verrattuna. Vuonna 2024
Kalmarin päästöt vähenivät 28 prosenttia vuoteen
2023 verrattuna, mikä johtui pääasiassa myynnin
laskusta. Ekoratkaisujen tuoteryhmän myynnin osuus
kokonaismyynnistä kasvoi 35 prosentista vuonna
2023 aina 41 prosenttiin vuonna 2024. Cargotecin
tavoitteena oli myös nostaa fossiilittoman sähkön osuus
65 prosenttiin sen oman toiminnan sähkönkulutuksesta
vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuoden lopussa
fossiilittoman sähkön osuus Kalmarin kuluttamasta
sähköstä oli lähes 90 prosenttia.
34
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Edellisvuosien tiedot Tavoitevuodet
Kasvihuonekaasupäästöt (tCO
2
e)
Vertailuvuosi
2023 2024
%
2024/2023 2030 2045
Scope 1 -päästöt 10 200 8 100 -21 %
-90 %
Scope 2 -päästöt (markkinapohjaiset) 4 500 3 300 -27 %
Scope 2 -päästöt (sijaintipohjaiset) 9 500 8 600 -9 %
Scope 3 -päästöt 3 130 800 2 242 400 -28 % -40 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut 522 400 431 600 -17 %
4 ja 9 Tuotantoketjun alku- ja loppupään kuljetukset
ja jakelu
94 300 76 800 -19 %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 2 514 100 1 734 000 -31 %
Kokonaispäästöt (markkinapohjaiset) 3 145 500 2 253 800 -28 % -90 %
Kokonaispäästöt (sijaintipohjaiset) 3 150 500 2 259 100 -28 %
Päästöintensiteetti* (markkinapohjainen) 1 500 1 300
Päästöintensiteetti* (sijaintipohjainen) 1 500 1 300
* Päästöintensiteetti lasketaan Kalmarin kokonaiskasvihuonekaasupäästöinä suhteessa yhtiön liikevaihtoon, tCO
2
e/MEUR (1 720 milj. euroa vuonna 2024,
liitetieto 2.2 Myyntituotot tilinpäätöksessä).
Scope 3 -päästötiedot raportoidaan GHG-protokollan
yritysten arvoketjun (scope 3) kirjanpito- ja
raportointistandardin mukaisesti. Kalmar on käynyt
läpi scope 3 -päästöluokat ja tunnistanut seuraavat
sille olennaisiksi: ostetut tavarat ja palvelut; arvoketjun
alku- ja loppupään kuljetukset ja jakelu, sekä myytyjen
tuotteiden käyttö.
• Ostetut tavarat ja palvelut -luokan suoriin ja epäsuoriin
ostoihin sovelletaan erillisiä laskentamenetelmiä.
Suorissa ostoissa käytetään GHG-protokollaan
perustuvaa ”hybridilaskentamenetelmää”. Tietojen
saatavuuden mukaan käytetään eri menetelmien
yhdistelmiä. Päästöjen laskemiseen käytetään
ensisijaisesti toimittajakohtaisia tietoja tai hankittujen
materiaalien painotietoja. Kun näitä tietolähteitä ei
ole saatavilla, yhtiö laskee päästöt kulujen pohjalta.
Päästökertoimet perustuvat elinkaarianalyysin
laskelmiin. Epäsuorissa ostoissa (jotka muodostavat
pienen osuuden kaikista ostoista) käytetään
ostotietoja, jotka lasketaan käyttämällä globaaleja
päästökertoimia.
• Myytyjen tuotteiden käyttö-luokassa käytetään
dieselin ja sähkön tuotekohtaisia (sijaintipohjaisia)
tietoja ja päästökertoimia. Tämän luokan päästöjä
laskettaessa käyttövaiheen suorat päästöt
huomioidaan tuotteiden odotetun käyttöiän ajalta.
• Tuotantoketjun alku- ja loppupään kuljetukset ja
jakelu-luokassa käytetään kuluihin perustuvaa
menetelmää ja päästöt lasketaan maailmanlaajuisten
päästökertoimien avulla.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet
Energiankulutustiedot kerätään Kalmarin
kestävyysraportointijärjestelmästä, joka on käytössä
koko organisaatiossa. Raportoinnin piiriin kuuluvat yhtiön
toimipaikat raportoivat energiankulutuksesta laskujen
ja jatkuvan mittauksen perusteella. Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöt esitetään hiilidioksidiekvivalenttitonneina.
Kalmar käyttää lämmityspotentiaalin (global warming
potential, GWP) arvoja 100 vuoden aikahorisontille sekä
hiilidioksidin (CO
2
), dityppioksidin (N
2
O) ja metaanin
(CH
4
) laskennassa.
Sekä suorat (scope 1) että epäsuorat (scope 2)
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiankulutuksen
perusteella. Kalmar käyttää GHG-protokollan yritysten
kirjanpito- ja raportointistandardissa kuvattua toiminnan
valvontamenetelmää. Scope 1 -päästökertoimet on
johdettu GHG-protokollan versiosta 3. Sijaintipohjaiset
scope 2 -päästöjen laskennassa käytetään yksinomaan
sen paikallisverkon keskimääräisiä päästökertoimia,
josta sähkö saadaan. Nämä päästökertoimet perustuvat
kansainvälisen energiaviraston (IEA) julkaisusarjaan
”CO
2
Emissions from Fuel Combustion” (2023,
2024), ja ne päivitetään joka vuosi uuden version
julkaisemisen jälkeen. Markkinapohjaiset scope 2
-päästöt lasketaan niihin energialähteisiin liittyvien
sopimusten päästökertoimien perusteella, joista
Kalmar hankkii energian. Jos sopimusta ei ole,
käytetään jäännösjakauman mukaisia päästökertoimia
ja keskimääräisiä ominaispäästökertoimia.
Jäännösjakauman mukaiset päästökertoimet
perustuvat Euroopan jäännösjakauman uusimpaan
päivitykseen ja IEA:n julkaisemiin keskimääräisiin
ominaispäästökertoimiin.
35
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
Resurssien sisäänvirtaukset, resurssien käyttö mukaan lukien
Vaikutukset
- Kalmarin liiketoiminta perustuu suurten ja raskaiden laitteiden valmistukseen, joka on erittäin materiaali-intensiivistä
ja vaatii suuria määriä rajallisia resursseja, kuten terästä.
Riskit ja mahdollisuudet
- Sähköistymisen trendin vuoksi sähköajoneuvoissa käytettävien komponenttien (akut, moottorit ja puolijohteet)
kysynnän odotetaan kasvavan, mikä johtaa rajoitettuun saatavuuteen ja mahdollisesti komponenttien puutteeseen.
Rajoitettu saatavuus aiheuttaa hintojen nousua, kun taas komponenttien puute aiheuttaa tuotannon viivästymistä.
+ Elinkaariratkaisuja tarjoamalla ja edistämällä Kalmar voi parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää päästöjä sekä
tarttua samalla uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Jäte
Vaikutukset
- Jätettä syntyy Kalmarin arvoketjun kaikissa osissa. Kalmarin toiminta on erittäin materiaali-intensiivistä, ja arvokkaita
materiaaleja muuttuu jätteeksi koko arvoketjussa.
Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Kalmar näkee monia mahdollisuuksia edistää
kiertotaloutta ja saavuttaa samalla kannattavaa kasvua
uusien liiketoimintamallien ja ratkaisujen avulla. Yhtiön
kiertotaloustyö keskittyy tuotesuunnitteluun ja sen
tuotteiden käyttöiän pidentämiseen. Koska yhtiö on
erittäin riippuvainen uusiutumattomista luonnonvaroista,
kuten teräksestä, kiertotalouden edistäminen sen
toiminnassa ja arvoketjussa auttaa varmistamaan,
että Kalmarin liiketoiminta pysyy kestävällä ja
kilpailukykyisellä pohjalla. Rautamalmin kaltaisten
rajallisten resurssien louhinta teräksen valmistusta
varten voi aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja,
kuten veden ja maaperän saastumista, päästöjä
ilmaan ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä
maankäytön muutosten seurauksena. Kalmar voi
minimoida haitalliset vaikutuksensa paikalliseen
ympäristöön esimerkiksi korvaamalla ensiöteräksen
kierrätysteräksellä ja vaihtoehtoisilla materiaaleilla.
Tarjoamalla enemmän palveluratkaisuja, mukaan lukien
elinkaariratkaisuja, Kalmar voi myös pitää laitteensa
toiminnassa pidempään ja tehokkaammin, joka
vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja sen
arvoketjussa syntyvää jätettä.
Edistääkseen kiertotalouteen siirtymistä
Kalmar on ottanut palvelutarjontansa kautta
käyttöön kiertotalouden periaatteiden mukaisia
liiketoimintakäytäntöjä. Kalmar-tuotteiden elinkaarta
pidentävät palvelut ja ratkaisut ovat olennainen
osa yhtiön liiketoimintamallia ja -strategiaa sekä
ekoratkaisujen tuoteryhmää. Palveluliiketoiminta tuo
myös resilienssiä tilausten toistuvan luonteen vuoksi
ja auttaa Kalmaria pysymään lähellä asiakkaitaan ja
tarjoamaan heille tukea laitteiden koko elinkaaren
36
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
ajan, mistä Kalmar puolestaan saa arvokasta
tietoa laitteidensa käytöstä. Kalmar uskoo, että
palvelutarjontaan keskittyminen on Kalmarin edun
mukaista palveluliiketoiminnan kannattavuuden ja
kasvupotentiaalin vuoksi. Lisäksi sähköistyminen
tarjoaa uusia huoltokonsepteja akkujen vaihtoon ja
kierrätysratkaisuihin liittyen.
Kalmarin tavoitteena on laajentaa palvelutarjontaansa
perinteisestä huollosta ja varaosamyynnistä
monipuolisempiin elinkaariratkaisuihin ja älykkäisiin
palveluihin. Elinkaariratkaisut ovat keskeinen
kasvualue Kalmarin palveluille, koska ne ovat
yhdessä kiertotalousratkaisujen kanssa avain
yrityksen laitekannan täyden palvelupotentiaalin
hyödyntämiseen ja Kalmarin asiakkaiden tukemiseen
heidän matkallaan kohti vastuullista liiketoimintaa.
Esimerkkejä Kalmarin elinkaariratkaisuista ovat
lyhyt- ja pitkäaikaiset laitevuokraukset, kunnostukset
ja jälkiasennusratkaisut, ja yhtiön älykkäät
palvelut koostuvat esimerkiksi etähuolloista ja
ennakoivasta huollosta sekä ”Laitteet palveluna”
-liiketoimintaratkaisuista. Digitaalisten palvelujen
kehittäminen asiakkaiden haasteiden ennakoivaksi
ratkaisemiseksi nähdään suureksi mahdollisuudeksi
yritykselle.
Toisaalta luonnonvarojen hupeneminen ja
vähäpäästöisten ratkaisujen samaan aikaan kasvava
kysyntä voivat vaikuttaa tuotannon kannalta keskeisten
materiaalien ja komponenttien saatavuuteen ja hintaan.
Sähköistymisen myötä esimerkiksi akkutuotannossa
käytettävien mineraalien kysynnän odotetaan
kasvavan. Rajallinen saatavuus ja akkujen hintojen
mahdollinen nousu aiheuttavat markkinariskin, koska
hinnankorotukset voivat vaikuttaa suoriin kustannuksiin.
Tämä voi vaikuttaa myös vähähiilisten ratkaisujen
kokonaiskysyntään.
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät ohjesäännöt
Kalmarin eettiset toimintaohjeet vahvistavat yhtiön
sitoutumista haitallisten ympäristövaikutusten
vähentämiseen sekä tarjooman, toimintojen ja
raaka-aineiden hankinnan ympäristötehokkuuden
parantamiseen. Kuten Kalmarin
vastuullisuusohjesäännössä todetaan, yhtiö suosii
ympäristölle parempia materiaaleja ja uudistaa
materiaalivirtoja edistääkseen neitseellisten
ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä
luopumista. Kalmar on sitoutunut edistämään raaka-
aineiden kestävää käyttöä kestävillä ja pitkäikäisillä
tuotteilla, jälkiasennuksilla sekä modernisointi- ja
huoltopalveluilla. Ohjesääntö käsittelee vastuulliseen
jätehuoltoon liittyviä aiheita, mutta ei ota kantaa
jätteiden hierarkiaan. Vastuullisuusohjesäännöt
sisältävät myös vastuullisiin hankintoihin liittyviä
sitoumuksia, joiden keskeisiä prioriteetteja ovat
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, Kalmarin
tuotteissa käytettävien vaarallisten aineiden
vähentäminen, kriittisten mineraalien vastuullinen
hankinta ja asianmukainen huolellisuus (ihmisiin
ja ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten
tunnistaminen, pysäyttäminen, ehkäiseminen,
lieventäminen ja korjaaminen).
Kalmarin liikekumppaneiden eettisissä
toimintaohjeissa edellytetään, että toimittajat ja
muut liikekumppanit seuraavat ja valvovat kiinteän
jätteen syntymistä niiden toiminnassa ja käsittelevät
jätteet asianmukaisesti. Heitä kannustetaan myös
vähentämään jätteiden syntymistä ja luonnonvarojen
käyttöä.
Lisätietoja ohjesäännöistä on Ilmastonmuutos-
otsikon alla kohdassa Ilmastonmuutokseen liittyvät
ohjesäännöt.
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät toimet
Kalmar pyrkii uudistamaan materiaalivirtojaan ja on
esimerkiksi aloittanut SSAB Zero™ -teräksen käytön
Kalmarin laitteissa yhteistyössä SSAB:n kanssa. SSAB
Zero™ -teräs on valmistettu kierrätetystä teräksestä
ja tuotetaan fossiilittomalla sähköllä ja biokaasulla.
Yhteistyö on luonnollinen jatkumo Kalmarin ja SSAB:n
kumppanuudelle, jossa yhtiöt pyrkivät yhdessä
vähentämään materiaalienkäsittelyteollisuuden
haitallisia ympäristövaikutuksia. Kalmar toimitti
vuonna 2024 ensimmäisen 37-prosenttisesti SSAB
Zero™ -teräksestä valmistetun sähkökäyttöisen
konttikurottajansa.
Kalmar edistää kiertotaloutta päivittäisessä
toiminnassaan tarjoamalla esimerkiksi kunnostus-
ja modernisointipalveluita, jotka auttavat
pitämään laitteet käyttökunnossa pidempään,
parantamaan ekotehokkuutta ja optimoimaan
suorituskyvyn. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi
tarkastukset, korjaukset, päivitykset, automaatio ja
digitalisaatiopalvelut. Kalmarin tuotteet ovat myös
uudelleenkäytettäviä, ja yhtiö myy käytettyjä tuotteita
ja vuokraa laitteita. Asiakkaiden laitteille voidaan antaa
uusi elämä myös korjaus- ja kunnostustöillä.
Lisäksi Kalmar on liittynyt kahdeksan kuukauden
mittaiseen Nordic Circular Design Programme
2024/2025 -kehitysohjelmaan, joka vahvistaa ja
parantaa kiertotalousosaamista yhtiössä. Tämä tukee
myös seuraavaa käytännön vaihetta, jossa Kalmarille
laaditaan etenemissuunnitelma sen kiertotalouteen
liittyvän liiketoiminnan kiihdyttämiseksi.
37
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja
mittarit
Kalmarin palveluratkaisut ovat olennainen
osa ekoratkaisujen tuoteryhmää, joka edistää
kiertotalouteen siirtymistä. Vähähiilisten ratkaisujen
lisäksi Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmään kuuluu
erilaisia palveluita, kuten elinkaariratkaisuja sekä
korjaus- ja kunnostuspalveluita. Kalmarin ekoratkaisujen
tuoteryhmän myynti oli 698 miljoonaa euroa vuonna
2024, mikä vastaa 41 prosenttia (35 % vuonna 2023)
kokonaismyynnistä. Kalmarin tavoitteena on kasvattaa
ekoratkaisujen tuoteryhmän osuutta kokonaismyynnistä
vuonna 2025.
Kalmarin liiketoiminta perustuu suurten ja raskaiden
laitteiden valmistukseen, joka on erittäin materiaali-
intensiivistä ja vaatii suuria määriä rajallisia resursseja,
pääasiassa terästä. Akut ja muut elektroniset osat
ovat myös välttämättömiä komponentteja yhtiön
laitteissa. Vuonna 2024 Kalmar käytti laitteisiin noin
110 000 tonnia materiaalia, josta noin 64 000 tonnia oli
teräsrakenteita. Laitteissa käytetyistä teräsrakenteista
noin 4 000 tonnia oli kierrätettyjä, mikä vastaa noin
6,5 prosenttia kaikista käytetyistä teräsrakenteista.
Kalmar pyrkii vähentämään teräksen käytön
hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden
2023 tasosta.
Materiaalien kokonaismäärä perustuu myytyjen
tuotteiden painoihin, sillä ne edustavat parhaiten
raportointikaudella käytettyjen materiaalien
määrää. Jos paino ei ole tiedossa, arvio tehdään
samankaltaisista tuotteista saatujen tietojen
perusteella. Teräsrakenteiden määrä lasketaan
käyttämällä teräsrakenteiden keskimääräistä
osuutta Kalmarin tuotteissa liiketoimintayksiköittäin.
Kierrätettyä terästä käytetään tietyissä
terminaalitraktoreiden teräsrakenteissa
Yhdysvalloissa, ja kokonaisosuus lasketaan tämän
oletuksen perusteella.
Kalmarin olennaisimmat materiaalivirrat ulospäin
ovat sen tuotteet ja kokoonpanotoiminnasta syntyvä
jäte. Yhtiön tuotteet on suunniteltu kiertotalouden
periaatteiden mukaisesti, mikä lisää tuotteiden
kestävyyttä ja käytön optimointia (materiaali ja
energia). Yhtiön tuotteet on valmistettu pääasiassa
teräsrakenteista, joiden osuus laitteesta vaihtelee
terminaalitraktoreiden noin 60 prosentista Bromman
konttitarttujien noin 90 prosenttiin. Komponenttien
korjattavuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa
uudelleenkäytön ja kunnostuksen mahdollistamiseksi.
Yhtiö tarjoaa elinkaariratkaisuja, jotka pidentävät
sen tuotteiden käyttöikää ja pitävät sen laitteet
toiminnassa kauemmin. Kalmarin tuotteiden odotettu
käyttöikä vaihtelee tuotteesta riippuen 20 000
tunnista 80 000 tuntiin.
Kalmar toimii erittäin materiaali-intensiivisellä alalla
ja tiedostaa, että jätettä syntyy sen arvoketjun
kaikissa vaiheissa. Yhtiön omassa toiminnassa
jätettä syntyy pääasiassa kokoonpanolaitoksissa
ja innovaatiokeskuksissa. Jätteiden syntyminen on
todettu epäolennaiseksi huoltoyksiköiden osalta.
Siksi jätteitä koskevat tiedot julkaistaan vain yhtiön
kokoonpanolaitoksista ja innovaatiokeskuksista, ja
ne raportoidaan urakoitsijoilta saatujen jätetietojen
perusteella. Yhtiön pääasiallisia jätevirtoja ovat
puulavat, voiteluainesäiliöt ja liinat, jotka koostuvat
pääasiassa puusta, muovista ja tekstiileistä.
Jätteet, tonnia 2023 2024
Vaarallinen jäte 340 290
Ohjattu kierrätykseen 70 50
valmisteltu
uudelleenkäyttöön 0 0
kierrätetty 70 50
muut talteenottotoimet 0 0
Ohjattu hävitettäväksi 270 240
toimitettu kaatopaikalle 0 0
poltettu 260 230
muut hävitystoimet 10 10
Vaaraton jäte 5 370 4 850
Ohjattu kierrätykseen 4570 4 520
valmisteltu
uudelleenkäyttöön 0 0
kierrätetty 4 570 4 520
muut talteenottotoimet 0 0
Ohjattu hävitettäväksi 800 330
toimitettu kaatopaikalle 200 180
poltettu 600 120
muut hävitystoimet 0 30
Yhteensä 5 710 5 140
Kierrätetyn jätteen
kokonaismäärä 4 640 4 570
% 81 % 89 %
Kierrättämättömän jätteen
kokonaismäärä 1 070 570
% 19 % 11 %
38Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
EU:n taksonomia-
asetuksen mukainen
selvitys
EU:n taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän
avulla määritetään taloudelliset toiminnot, jotka
edistävät merkittävästi vastuullisuutta ympäristön
kannalta. Asetus koskee Kalmaria ja edellyttää
taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen
liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen
osuuden ilmoittamista.
Taksonomiakelpoisiksi katsotaan toimet, jotka
on mahdollista mukauttaa tiettyjen merkittävän
edistämisen kriteereiden mukaisiksi. Kalmar
katsoo ratkaisujensa olevan taksonomiakelpoisia
ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouteen
siirtymisen tavoitteisiin EU:n taksonomian kuudesta
ympäristötavoitteesta.
Kalmarin laitteisiin, jotka edistävät ilmastonmuutoksen
hillitsemisen tavoitetta, kuuluvat päästöttömät tai
vähäpäästöiset laitteet, jotka edistävät siirtymää
kohti hiiletöntä ja kestävämpää maailmaa. Laitteet
ilmoitetaan taksonomiakelpoisiksi ja kuuluvat
taksonomia-asetuksen kohtaan 3.6. Muiden
vähähiilisten teknologioiden valmistus.
Suurin osa Kalmarin palveluista edistää tavoitetta
siirtyä kiertotalouteen. Taksonomiakelpoiset palvelut
esimerkiksi pidentävät Kalmarin tuotteiden käyttöikää
ja edistävät resurssitehokkuutta koko arvoketjussa.
Palvelut on ilmoitettu kelpoisiksi taksonomian
seuraavien toimintojen alla: 4.1 IT/OT-datavetoisten
palvelujen tarjoaminen, 5.1 Korjaus, kunnostus
ja uudelleenvalmistus, 5.2 Varaosien myynti, 5.4
Käytetyn tavaran kauppa, 5.5 Tuote palveluna ja muut
kiertotalouteen perustuvat, käyttöön ja tulokseen
suuntautuneet palvelumallit.
Taksonomian mukaisuuden arviointi
Jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää taksonomian
mukaisena, sen on täytettävä merkittävän edistämisen
kriteerit, siitä ei saa aiheutua merkittävää haittaa (DNSH-
periaate) ja sen on oltava vähimmäistason suojatoimien
mukainen. Merkittävää edistämistä ja DNSH-periaatetta
arvioidaan tuotteen tai palvelun tasolla, kun taas
vähimmäistason suojatoimia arvioidaan Kalmarin tasolla.
Kaikki taksonomiakriteerit (merkittävä edistäminen,
DNSH ja vähimmäistason suojatoimet) täyttäviä Kalmarin
toimintoja pidetään vastuullisina eli taksonomian
mukaisina. Kalmar ilmoittaa taksonomian mukaisina ne
toiminnot, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillinnän
sekä kiertotalouteen siirtymisen tavoitteisiin.
Osoittaakseen ilmastonmuutoksen hillitsemisen
merkittävän edistämisen toiminnossa 3.6 Kalmar
tekee laitteille elinkaariarvioinnit, joilla se voi todentaa
elinkaaren aikana toteutuvat kasvihuonekaasupäästöjen
vähennykset. Elinkaariarvioinneissa verrataan yrityksen
päästöttömiä tai vähäpäästöisiä laitteita parhaiten
suoriutuvaan vaihtoehtoon, joka on tyypillisesti
dieselkäyttöinen versio samasta laitteesta ja jolla on
sama toiminnallisuus ja kapasiteetti. Jotta tulokset
voidaan yleistää, elinkaariarviointeja tehdään laitteille,
joiden katsotaan edustavan koko tuoteryhmää.
Vertailuissa noudatetaan ISO 14067 -standardia,
ja ne tarkistaa itsenäinen kolmas osapuoli. Koska
tekniset arviointikriteerit jättävät tulkinnanvaraa,
Kalmar käyttää perustana 1,5 asteen ilmastotavoitetta
asettaessaan tavoitetason ja määrittäessään, mitkä
tuotteet täyttävät arviointikriteerit ja millä tuotteilla on
riittävästi päästövähennyksiä, jotta ne voidaan raportoida
taksonomian mukaisiksi.
Osoittaakseen edistävänsä merkittävästi kiertotalouteen
siirtymisen tavoitetta ja seuraavia toimintoja: 4.1 IT/
OT-datavetoisten palvelujen tarjoaminen, 5.1 Korjaus,
kunnostus ja uudelleenvalmistus, 5.2 Varaosien myynti,
5.4 Käytetyn tavaran kauppa, 5.5 Tuote palveluna ja
muut kiertotalouteen perustuvat, käyttöön ja tulokseen
suuntautuneet palvelumallit, Kalmar noudattaa
merkittävän edistämisen kriteerejä kaikissa näissä
alateemoissa. Kriteereihin kuuluu useita teemoja
tuotteen elinkaaren pidentämisestä sopimuksiin
sekä pakkaus- ja jätehuoltoon. Monet palveluista tai
liiketoimintamalleista, joita pidetään kiertotalouteen
siirtymisen mukaisina, pidentävät suoraan tuotteiden
elinkaarta tai lisäävät niiden käytön intensiteettiä.
DNSH-kriteerien täyttämiseksi Kalmar on analysoinut
ilmastoratkaisuihin ja kiertotalousratkaisuihin liittyvien
toimintojensa, tuotteidensa ja palvelujensa mahdollisia
vaikutuksia muihin ympäristötavoitteisiin.
• Ilmastonmuutos: Kalmarilla on konkreettinen
toimintasuunnitelma sen omasta toiminnasta ja
arvoketjusta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi
ja nettopäästöttömän arvoketjun saavuttamiseksi
vuoteen 2045 mennessä.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kalmar
analysoi ilmastoskenaarioanalyysissaan fyysisten
ilmastoriskien vaikutusta omiin toimintoihinsa
ja toimitusketjuunsa. Omien toimintojen osalta
näitä riskejä pidettiin vähäisinä yhtiön kevyen
taserakenteen kokoonpanolaitosten takia. Kalmar
on kevyen taserakenteensa takia kuitenkin erityisen
riippuvainen globaalista toimittajaverkostostaan,
ja fyysisten ilmastoriskien lisääntyminen kaikkialla
maailmassa kasvattaa toimitushäiriöiden riskiä.
Toimitusketjusta aiheutuvia riskejä pidetään
vähäisinä lyhyellä aikavälillä ja keskisuurina pitkällä
aikavälillä.
• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu: Kalmar on tullut siihen
tulokseen, että sen toiminta ei aiheuta merkittävää
haittaa vesi- ja merivaroille, koska Kalmarin
kokoonpanoyksiköissä ei käytetä prosessivettä.
• Siirtyminen kiertotalouteen: Kalmar edistää
kiertotaloutta toiminnoissaan muun muassa
39
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
suosimalla laadukasta ja kestävää suunnittelua,
hyödyntämällä kierrätettyjä raaka-aineita,
käyttämällä komponentteja uudelleen sekä
kierrättämällä materiaaleja ja jätteitä.
• Saastumisen ehkäiseminen ja valvonta: Saasteisiin
ja kemikaalien käyttöön liittyvän sääntelyn
noudattaminen varmistetaan Kalmarin vastuullisen
hankinnan ohjelman avulla. Kalmar on tunnistanut
tuotteissaan tiettyjä vaarallisia aineita, mutta yhtiön
tiedon mukaan markkinoilla ei ole tällä hetkellä
saatavilla muita sopivia vaihtoehtoisia aineita tai
teknologioita niiden korvaamiseksi.
• Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen: Kalmar on kartoittanut
toimipaikkojensa sijainnit ja todennut, että
yksikään sen toimipaikoista ei sijaitse luonnon
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla.
Lisäksi yhtiöllä on käytössä kattavat hallintaprosessit
erilaisille ympäristöasioille, kuten jätehuollolle ja
päästöille. Nämä prosessit toteutetaan pääasiassa ISO
14001 -sertifioitujen ympäristöjohtamisjärjestelmien
kautta. Johtamisjärjestelmät edellyttävät,
että Kalmar arvioi ja käsittelee toimintojensa,
tuotteidensa ja palveluidensa mahdollisia ja todellisia
ympäristövaikutuksia. Mikäli haitallisia vaikutuksia
havaitaan, yhtiö toteuttaa ja ylläpitää asianmukaisia
valvonta- ja parannussuunnitelmia, mikä sisältää
myös tavoitteiden asettamisen. Tämä auttaa Kalmaria
varmistamaan, että sen toiminnasta ei aiheudu
merkittävää haittaa ympäristölle.
Ihmisoikeuksia, lahjontaa, korruptiota, verotusta
ja reilua kilpailua koskevien EU:n taksonomian
vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien osalta
Kalmar on tehnyt sisäisen analyysin ohjesäännöistään
ja prosesseistaan ja uskoo noudattavansa kunkin
suojatoimen periaatteita. Kalmarilla on käytössä
menettelyjä, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus
seuraavien kansainvälisten ohjeistusten kanssa:
OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet,
Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kansainvälinen
ihmisoikeuslaki. Kalmarin eettiset toimintaperiaatteet ja
niihin liittyvät käytännöt luovat perustan vastuulliselle
liiketoiminnalle, ja yhtiö on kehittänyt ja toteuttanut
näitä periaatteita tukevia prosesseja. Yksityiskohtaiset
kuvaukset näistä käytännöistä ja prosesseista ovat
tässä julkaisussa.
Taksonomiaan liittyvät mittarit
Kalmar julkistaa EU:n taksonomiakriteerien mukaisen,
ympäristön kannalta vastuullisen taloudellisen
toiminnan osuuden käyttämällä liikevaihdon,
pääomamenojen ja toimintamenojen mittareita.
Liikevaihdon mittari edustaa sitä nettoliikevaihdon
osuutta, joka on saatu taksonomian mukaisista
tuotteista tai palveluista. Liikevaihto koostuu IFRS:n
mukaisista tuotteiden ja palveluiden myynnistä
saaduista tuotoista oikaistuna välillisillä veroilla,
alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.
Vuonna 2024 taksonomian mukaisiin toimintoihin
liittyvän liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta
kasvoi 26,7 prosenttiyksikköä vuoden 2023 tasosta.
Kasvu johtui pääosin kiertotaloustavoitteen
käyttöönoton myötä. Ilmastonmuutoksen
hillitsemisessä osuus kasvoi sähkötuotteiden kysynnän
kasvun seurauksena.
Pääomamenojen mittari edustaa sitä osuutta
pääomamenoista, joka liittyy taksonomian
mukaisiin toimintoihin. Taksonomian piiriin
kuuluvat pääomamenot koostuvat aineellisten
ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä,
mukaan lukien vuokrasopimuksiin liittyvät
käyttöoikeusomaisuuserät, jotka otetaan huomioon
ennen poistoja ja arvonalentumisia sekä mahdollisia
arvonmuutoksia, mukaan lukien uudelleenarvostuksista
ja arvonalentumisista johtuvat muutokset, kyseiseltä
tilikaudelta ja ilman käyvän arvon muutoksia.
EU-taksonomian mukaiset pääomamenot on
laskettu kertomalla kunkin tuote- ja palvelutyypin
taksonomiakelpoiset kokonaispääomamenot saman
tuote- tai palvelutyypin taksonomiakelpoisen
liikevaihdon prosenttiosuudella. Vuonna 2024
taksonomian mukaisiin toimintoihin liittyvien
pääomamenojen osuus kaikista pääomamenoista
kasvoi 24,7 prosenttiyksikköä vuoden 2023 tasosta.
Kasvu johtui pääosin kiertotaloustavoitteen
käyttöönoton myötä.
Toimintamenojen mittari edustaa sitä osuutta EU:n
taksonomiassa määritellyistä toimintamenoista,
joka liittyy taksonomian mukaisiin toimintoihin.
Taksonomian piiriin kuuluvat toimintamenot koostuvat
suorista pääomittamattomista menoista, jotka liittyvät
tutkimukseen ja kehitykseen, kunnostustoimiin,
lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, huoltoon ja
muihin suoriin menoihin, jotka liittyvät aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon,
joka on tarpeen taksonomian mukaisten tuotteiden
ja palveluiden jatkuvan ja tehokkaan tuotannon
varmistamiseksi. Vuonna 2024 taksonomian mukaisiin
toimintoihin liittyvien toimintamenojen osuus kaikista
toimintamenoista kasvoi 8,8 prosenttiyksikköä vuoden
2023. Kasvu johtui pääosin kiertotaloustavoitteen
käyttöönoton myötä.
Pääoma- ja toimintamenoja pidetään
taksonomiakelpoisina siltä osin kuin ne koskevat
hyödykkeitä ja toimintoja, jotka liittyvät
taksonomiakelpoisiin toimintoihin, kuten valmistukseen,
palvelujen tarjoamiseen tai tutkimukseen ja
kehitykseen. Taksonomian mukaiseen taloudelliseen
toimintaan liittyvien pääoma- ja toimintamenojen
taksonomian mukainen osuus arvioidaan käyttämällä
allokointiperusteena taksonomian mukaisen
liikevaihdon suhdetta taksonomiakelpoiseen
40
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
liikevaihtoon. Tämä johtuu siitä, että näitä menoja ei
yleensä voida kohdentaa selvästi yhteen toimintaan.
Mitään menoja ei ole raportoitu taksonomian mukaisina
pääomamenojen suunnitelman perusteella.
Ilmoitettujen määrien kaksinkertainen laskeminen on
vältetty seuraavilla varotoimilla:
• Taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvä
liikevaihto perustuu taloudelliseen raportointiin,
joka koostetaan asiaankuuluvaa toimintaa
harjoittavilta yksiköiltä. Kuhunkin taksonomian
mukaiseen toimintaan liittyvä liikevaihto perustuu
toiminnan kannalta olennaisista laitteista ja
palveluista saatuihin raportoituihin ulkoisiin tuloihin,
ja se ilmoitetaan yksittäisen arviointikriteerin ja
taksonomiatoiminnan kohdalla.
• Taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvät
pääomamenot perustuvat taloudelliseen
raportointiin, joka koostetaan asiaankuuluvaa
toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Taksonomian
mukaiset pääomamenot ilmoitetaan arvion
perusteella yksittäisen arviointikriteerin ja
taksonomiatoiminnan kohdalla.
• Taksonomian mukaiseen toimintaan liittyvät
toimintamenot perustuvat taloudelliseen
raportointiin, joka koostetaan asiaankuuluvaa
toimintaa harjoittavilta yksiköiltä. Taksonomian
mukaiset toimintamenot ilmoitetaan arvion
perusteella yksittäisen arviointikriteerin ja
taksonomiatoiminnan kohdalla.
Vuonna 2024 Kalmarin liikevaihto oli 1 720,5
miljoonaa euroa (liitetieto 2.2 Myyntituotot
tilinpäätöksessä), josta 713,2 miljoonaa euroa
oli taksonomiakelpoista (41,5 prosenttia
kokonaisliikevaihdosta) ja 707,9 miljoonaa
euroa taksonomian mukaista (41,1 prosenttia
kokonaisliikevaihdosta). Taksonomiakelpoisen ja ei-
taksonomiakelpoisen toiminnan sekä taksonomian
mukaisen ja ei-taksonomian mukaisen toiminnan
osuus kokonaisliikevaihdosta, pääomamenoista ja
toimintamenoista esitellään jäljempänä taulukoissa
1.1, 1.2 ja 1.3.
41
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Taulukko 1.1: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus
liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Merkittävät arviointikriteerit*
DNSH-kriteerit
(ei merkittävää haittaa)**
Taloudellinen toiminta
Koodi(t)
Absoluuttinen
liikevaihto (MEUR)
Osuus liikevaihdosta
(%)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksen
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteetin
suojeleminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksein
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteetin
suojeleminen
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian
mukainen
(A.1.) tai
-kelpoinen
(A.2.)
osuus liike-
vaihdosta,
vuosi 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta, M
Luokka
siirtymä-
toiminta,
S
A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA
A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta
(taksonomian mukainen)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 306,0 17,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 14,5 % M
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 0,2 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K - M
Korjaukset, kunnostukset ja uudelleenvalmistus CE 5.1. 137,0 8,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Varaosien myynti CE 5.2. 184,6 10,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 33,1 1,9 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset
palvelumallit CE 5.5. 46,9 2,7 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan
liikevaihto (taksonomian mukainen) (A.1) 707,9 41,1 % 17,8 % - - 23,4 % - - K K K K K K K 14,5 %
Josta mahdollistavat toiminnat 306,3 17,8 % 17,8 % - - 0,0 % - - K K K K K K K 14,5 % M
Josta siirtymätoiminnat - - - - - - - - - - - - - - S
A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei
ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei
taksonomian mukainen toiminta)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 3,8 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 1,6 0,1 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Korjaukset, kunnostukset ja uudelleenvalmistus CE 5.1. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 7,1 %
Varaosien myynti CE 5.2. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 9,3 %
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 2,5 %
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset
palvelumallit CE 5.5. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 1,2 %
Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön
kannalta vastuullisen toiminnan liikevaihto
(ei taksonomian mukainen toiminta) (A.2) 5,3 0,3 % 0,2 % - - 0,1 % - -
A. Yhteensä (A.1 + A.2) 713,2 41,5 % 18,0 % - - 23,4 % - -
B, EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B)
Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan liikevaihto 1 007,3 58,5 %
Yhteensä (A + B) 1 720,5 100,0 %
* K - Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E - Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta;
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta; KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
** K - Kyllä, toiminta täyttää DNSH-kriteerit; E - Ei, toiminta ei täytä DNSH-kriteerejä.
42Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Taulukko 1.2: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus
pääomamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot
Merkittävät arviointikriteerit*
DNSH-kriteerit
(ei merkittävää haittaa)**
Taloudellinen toiminta
Koodi(t)
Absoluuttiset
pääomamenot
(MEUR)
Osuus
pääomamenoista (%)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksen
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteettien
suojeleminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksein
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteettien
suojeleminen
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian
mukainen
(A.1.) tai
-kelpoinen
(A.2.) osuus
pääoma-
menoista,
vuosi 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta, M
Luokka
siirtymä-
toiminta,
S
A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA
A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta
(taksonomian mukainen)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 1,7 2,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 2,8 % M
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 0,0 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K - M
Korjaukset, kunnostukset ja uudelleenvalmistus CE 5.1. 11,6 19,4 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Varaosien myynti CE 5.2. 0,0 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 3,3 5,5 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset
palvelumallit CE 5.5. 0,0 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan
pääomamenot (taksonomian mukainen) (A.1) 16,5 27,6 % 2,8 % - - 24,8 % - - K K K K K K K 2,8 %
Josta mahdollistavat toiminnat 1,7 2,8 % 2,8 % - - 0,0 % - - K K K K K K K 2,8 % M
Josta siirtymätoiminnat - - - - - - - - - - - - - - - - S
A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei
ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei
taksonomian mukainen toiminta)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Korjaukset, kunnostukset ja uudelleenvalmistus CE 5.1. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 10,0 %
Varaosien myynti CE 5.2. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 3,5 %
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset
palvelumallit CE 5.5. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön
kannalta vastuullisen toiminnan pääomamenot
(ei taksonomian mukainen toiminta) (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % - - 0,0 % - -
A. Yhteensä (A.1 + A.2) 16,5 27,6 % 2,8 % - - 24,8 % - -
B, EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B)
Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan
pääomamenot 43,3 72,4 %
Yhteensä (A + B) 59,8 100,0 %
* K - Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E - Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta;
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta; KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
** K - Kyllä, toiminta täyttää DNSH-kriteerit; E - Ei, toiminta ei täytä DNSH-kriteerejä.
Pääomamenot sisältävät aineelliseen käyttöomaisuuteen, käyttöoikeushyödykkeisiin ja muuhun aineettomaan käyttöomaisuuteen tehdyt lisäykset (tilinpäätöksen liitetiedot 6.2–6.3)
43Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Taulukko 1.3: Taksonomiakelpoiseen ja taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus
toimintamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot
Merkittävät arviointikriteerit*
DNSH-kriteerit
(ei merkittävää haittaa)**
Taloudellinen toiminta
Koodi(t)
Absoluuttiset
toimintamenot
(MEUR)
Osuus
toimintamenoista (%)
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksen
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteettien
suojeleminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksein
sopeutuminen
Vesi- ja merivarojen
suojeleminen
Kiertotalouden
edistäminen
Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen
Ekosysteemien ja
biodiversiteettien
suojeleminen
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian
mukainen
(A.1.) tai
-kelpoinen
(A.2.) osuus
toiminta-
menoista,
vuosi 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta, M
Luokka
siirtymä-
toiminta,
S
A. TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA
A.1. Ympäristön kannalta vastuullinen toiminta
(taksonomian mukainen)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 17,6 24,4 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K K 24,0 % M
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 0,0 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K - M
Korjaukset, kunnostukset ja
uudelleenvalmistus CE 5.1. 5,0 7,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Varaosien myynti CE 5.2. 0,8 1,1 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 0,2 0,3 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset CE 5.5. 0,0 0,0 % E/S E/S E/S K E/S E/S K K K K K K K -
Ympäristön kannalta vastuullisen toiminnan
toimintaomamenot (taksonomian mukainen) (A.1) 23,7 32,8 % 24,4 % - - 8,4 % - - K K K K K K K 24,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat 17,6 24,4 % 24,4 % - - 0,0 % - - K K K K K K K 24,0 % M
Josta siirtymätoiminnat - - - - - - - - - - - - - - - - S
A.2. Taksonomiakelpoinen mutta ei
ympäristön kannalta vastuullinen toiminta (ei
taksonomian mukainen toiminta)
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6. 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Tieto- ja käyttötekniikkaan liittyvien
tietopohjaisten palveluiden tarjonta CE 4.1. 0,7 1,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 1,7 %
Korjaukset, kunnostukset ja uudelleenvalmistus CE 5.1. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 5,6 %
Varaosien myynti CE 5.2. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,9 %
Käytetyn omaisuuden myynti CE 5.4. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,2 %
Tuote palveluna sekä muut kiertotaloutta
tukevat käyttö- ja tulospainotteiset
palvelumallit CE 5.5. 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Taksonomiakelpoisen mutta ei ympäristön
kannalta vastuullisen toiminnan
toimintamenot (ei taksonomian mukainen
toiminta) (A.2) 0,7 1,0 % 0,0 % - - 1,0 % - -
A. Yhteensä (A.1 + A.2) 24,4 33,8 % 24,4 % - - 9,4 % - -
B, EI-TAKSONOMIAKELPOINEN TOIMINTA (B)
Ei-taksonomiakelpoisen toiminnan
toimintamenot 47,7 66,2 %
Yhteensä (A + B) 72,1 100,0 %
* K - Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E - Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta;
E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta; KEL - Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL - Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
** K - Kyllä, toiminta täyttää DNSH-kriteerit; E - Ei, toiminta ei täytä DNSH-kriteerejä.
44Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Taksonomian ja ekoratkaisujen
tuoteryhmän välinen yhteys
Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmän on määritelty
sisältävän laitteita ja palveluita, jotka ovat EU:n
taksonomian mukaisia tai joiden odotetaan olevan
sen mukaisia vuoden kuluessa. Ekoratkaisujen
tuoteryhmä on Kalmarin oma mittari, josta raportoidaan
ulkoisesti neljännesvuosittain. Kalmarin on
mahdollista edistää merkittävästi EU:n taksonomian
tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja
kiertotalouteen siirtymisestä. Siksi ekoratkaisujen
tuoteryhmä muodostuu kahdesta kategoriasta:
ilmastoratkaisuista ja kiertotalousratkaisuista.
Kalmarin ilmastoratkaisut ovat linjassa Pariisin
ilmastosopimuksen 1,5 asteen skenaarion edellyttämien
kasvihuonekaasupäästövähennysten kanssa.
Kiertotalousratkaisut puolestaan edistävät siirtymistä
kiertotalouteen lisäämällä resurssitehokkuutta koko
arvoketjussa.
Kalmarin ekoratkaisujen tuoteryhmän raportoinnin
ja taksonomian mukaisen raportoinnin välillä on
kuitenkin joitakin eroja. Esimerkiksi ilmastoratkaisujen
osalta laitteille on tehtävä kolmannen osapuolen
suorittama ja vahvistama elinkaariarviointi, jotta ne ovat
taksonomian mukaisia. Tämä koskee myös Kalmarin
ekoratkaisujen tuoteryhmän laitteita. On kuitenkin
mahdollista, että kun ekoratkaisujen tuoteryhmään
lisätään uusia ratkaisuja, niiden elinkaariarvioinnit eivät
ole vielä valmiita, mutta ne saatetaan päätökseen
lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi Kalmarin
taksonomian mukaisen raportoinnin ja ekoratkaisujen
tuoteryhmään kuuluvien ilmastoratkaisujen välillä
saattaa esiintyä eroja, sillä ekoratkaisujen tuoteryhmään
voi kuulua myös laitteita, joiden odotetaan olevan
taksonomian mukaisia elinkaariarviointien valmistuttua.
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi Ydinvoimaan liittyvät toiminnot
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta,
kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että
polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Ei
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien
ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten
turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa
ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä
tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Ei
45Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Työolosuhteet
Terveys
ja turvallisuus
Vaikutukset
- Kalmarin liiketoiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia sen kaikkien työntekijöiden ja ulkoisen
työvoiman terveyteen ja turvallisuuteen. Yhtiön tapaturmatilastot osoittavat kuitenkin, että
yhtiön laitteita kokoavilla, käyttävillä ja huoltavilla työntekijöillä – olivatpa he sitten suoraan
Kalmarin tai kolmannen osapuolen palveluksessa – on suurin riski kokea henkilövahinkoja.
Tämän tyyppinen työ aiheuttaa yksittäisiä tapaturmariskejä, kuten terveysongelmia, pieniä
tai vakavia vammoja (erityisesti käsivammoja) ja jopa kuolemantapauksia.
+ Kalmar voi parantaa turvallisuutta arvioimalla jatkuvasti loukkaantumis- ja sairastumisriskiä
ja etsimällä tapoja onnettomuuksien estämiseen. Kalmarilla voi olla myönteinen
vaikutus eri työntekijäryhmien ja ulkoisten työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
sen mukaan, millaisia parannustoimia toteutetaan. Esimerkiksi pieni prosessiparannus
kokoonpanoyksikössä vaikuttaa vain yksikössä työskenteleviin henkilöihin, kun taas
maailmanlaajuisten turvallisuusohjeiden päivittäminen vaikuttaa kaikkiin työntekijöihin.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten välinen
tasa-arvo ja sama
palkka saman-
arvoisesta työstä
Koulutus ja
osaamisen
kehittäminen
Väkivallan ja
häirinnän vastaiset
toimenpiteet
työpaikalla
Monimuotoisuus
Vaikutukset
- Mahdollinen syrjintä, häirintä tai kiusaaminen todennäköisesti heikentää työntekijöiden
motivaatiota ja hyvinvointia sekä työpaikan ilmapiiriä. Tämä koskee erityisesti niitä
henkilöitä, jotka ovat suoraan tällaisen toiminnan kohteena, mutta myös henkilöitä, jotka
näkevät tilanteita tai kuulevat niistä.
+ Koulutus antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittyä asiantuntijoina ja oppia uusia taitoja,
mikä lisää motivaatiota työskennellä tehokkaasti ja turvallisesti. Koulutusta tarjotaan laajalti
Kalmarin työntekijöille, ja aiheet vaihtelevat teknisestä osaamisesta aina yhtiön toiminnan
kannalta olennaisen sääntelyn syvälliseen tuntemukseen.
Riskit ja mahdollisuudet
+/- Kalmarin ilmastosiirtymä sisältää osaamisen kehittämiseen liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia. Esimerkiksi sähköistäminen edellyttää uutta tuoteturvallisuuden ja
laitteiden kunnossapidon asiantuntemusta, sillä sähkölaitteiden tekniset ominaisuudet
eroavat vastaavien perinteisten laitteiden ominaisuuksista. Kalmarin on varmistettava, että
sillä on pätevät työntekijät näiden vaatimusten täyttymiseksi.
Kalmarin liiketoiminta vaikuttaa ihmisiin arvoketjun
kaikissa osissa: Kalmarin työntekijöihin, tavarantoimittajien
työntekijöihin ja Kalmarin laitteiden käyttäjiin, jotka
ovat yleensä sen asiakkaiden työntekijöitä. Kalmar on
sitoutunut jatkuvasti parantamaan sen ihmisoikeuksia
koskevan huolellisuusvelvoitteen prosessia tunnistamalla,
käsittelemällä ja korjaamalla ihmisille aiheutuvia
haittavaikutuksia. Kalmarin omaan henkilöstöön
liittyviä ihmisoikeusriskejä hallitaan turvallisuuteen ja
henkilöstöhallintoon liittyvillä käytännöillä, prosesseilla
ja seurantatyökaluilla. Kalmarin merkittävimmät
ihmisoikeusriskit liittyvät kuitenkin yhtiön toimitusketjuun
sen monimutkaisuuden ja globaalin ulottuvuuden vuoksi.
Samalla on tärkeää selvittää, missä asioissa yritys voi lisätä
positiivista vaikutustaan ihmisoikeuksiin.
Oma työvoima
Terveys ja turvallisuus
Kalmar toimii alalla, jolla henkilöstön turvallisuuteen
liittyy suuria riskejä. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa
voidakseen havaita, ehkäistä ja vähentää loukkaantumis- ja
sairastumisriskiä sekä hyödyntääkseen mahdollisuudet
parantaa turvallisuutta. Yhtiön työntekijöiden terveyden ja
turvallisuuden varmistaminen on olennainen osa Kalmarin
toimintaa. Yhtiö on sitoutunut tarjoamaan vaarattoman
työpaikan, jossa ihmiset ovat turvassa. Kalmarin eri
toimipisteet – toimistoista kokoonpano- ja huoltotiloihin
sekä erilaisiin asiakaskohteisiin – aiheuttavat erityyppisiä
riskejä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.
Turvallisuusriskejä ovat työterveyteen ja -turvallisuuteen
liittyvät riskit, henkilöturvallisuusriskit, ympäristöriskit,
tuoteturvallisuusriskit, suuronnettomuusriskit
(esimerkiksi tulipalo-, räjähdys- ja luonnonmullistusriskit)
Sosiaaliset tiedot
46Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
sekä tilaturvallisuusriskit. Useimmat terveys- ja
turvallisuusriskit liittyvät valmistus- ja palvelutoimintaan
sekä Kalmarin laitteiden käyttöön.
Kalmar ehkäisee turvallisuusriskejä
valmistustoiminnoissaan muun muassa käytäntöjen
ja ohjeiden, koulutuksen, sertifiointiperiaatteiden,
matkustusturvallisuusohjeiden, pelastussuunnittelun
ja tietoturvaohjeiden avulla. Kalmarilla on ennakoiva
lähestymistapa terveyteen ja turvallisuuteen. Yhtiön
työterveys- ja työturvallisuusohjelmat sisältävät
esimerkiksi koulutusta, käytäntöjen kehittämistä,
tarkastuksia ja tavoitteiden seurantaa. On olennaisen
tärkeää myös turvallisuuden kannalta, että Kalmarin
työntekijöillä on ne taidot, osaaminen ja työkalut,
joita he tarvitsevat suoriutuakseen töistään parhaalla
mahdollisella tavalla. Varotoimista huolimatta Kalmarin
valmistustoiminnoissa voi ilmetä erilaisia työturvallisuus-
ja ympäristöriskejä. Kalmarilla on järjestelmällinen
lähestymistapa, jolla varmistetaan mahdollisten
tapaturmien tehokas tutkinta vastaavien tapausten
toistumisen estämiseksi.
Terveys- ja turvallisuusjohtamisen ISO 45001 -järjestelmä
ohjaa Kalmarin turvallisuusvaikutusten hallintaa sen
päivittäisessä toiminnassa. Vuonna 2024 ISO 45001
-sertifioinnin kattavuus Kalmarin kokoonpanoyksiköissä
ja innovaatiokeskuksissa oli 100 prosenttia. ISO 45001
-johtamisjärjestelmä ei ole käytössä yhtiön muissa
kuin kokoonpanoyksiköissä ja innovaatiokeskuksissa,
koska muut toiminnot ovat pääasiassa pieniä toimistoja,
joissa riskit ovat vähäisiä. Siksi Kalmar on ISO 45001
-järjestelmän lisäksi ottanut käyttöön terveys- ja
turvallisuusraportointijärjestelmän koko organisaatiossa,
myös muissa kuin kokoonpanoyksiköissä. Järjestelmään
ilmoitetaan kaikki työtapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja
kuolemantapaukset mukaan lukien. Kalmar noudattaa
aina sekä paikallisia että alueellisia määräyksiä.
Kalmarin liiketoimintamalliin kuuluu, että yhtiö
hyödyntää työntekijöiden, ulkoisen työvoiman ja
asiakkaiden palautetta parantaakseen laitteidensa,
palveluidensa ja työskentelytapojensa turvallisuutta.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Kalmar on sitoutunut vaalimaan monimuotoista,
yhdenvertaista ja osallistavaa kulttuuria, joka perustuu
yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Nämä elementit luovat
perustan Kalmarin tavalle harjoittaa liiketoimintaansa.
Työnantajana Kalmar vaikuttaa siihen, miten työntekijät
kokevat työpaikkansa sekä fyysisesti että henkisesti.
Siksi Kalmarin vastuulla on varmistaa, että ihmiset
tuntevat olonsa turvalliseksi tullessaan töihin
sellaisina kuin ovat ja voivat ilmaista itseään vapaasti.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
edistävät luovuutta, innovointia ja kasvua, sillä ne
kannustavat yksilöitä näyttämään tietonsa ja kykynsä.
Syrjintä, häirintä tai kiusaaminen voi aiheuttaa sen
uhreille suoria mielenterveysvaikutuksia, ja syrjintä voi
heikentää syrjittyjen uramahdollisuuksia. Kalmarilla ei
toistaiseksi ole kattavia tietoja syrjinnän tai kiusaamisen
uhriksi joutuneiden työntekijöiden määristä.
Kaikki työntekijät – olivatpa he suoraan Kalmarin
tai kolmannen osapuolen palveluksessa – voivat
kuitenkin joutua syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi.
On myös todennäköistä, että vähemmistöä tai muuta
haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää edustavat
henkilöt ovat suuremmassa vaarassa, ja yksittäisten
väärinkäytösten riski voi vaihdella myös alueittain.
Kalmarilla on nollatoleranssi kaikenlaiseen syrjintään.
Yhtiö uskoo ihmisten kasvun ja kehittämisen
edistämiseen sen kaikissa muodoissa. Kalmar on
sitoutunut henkilöstönsä kehitykseen, olipa sitten kyse
työkokemuksista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
tai muodollisesta koulutuksesta. Osana
oppimisfilosofiaansa Kalmar pyrkii myös tarjoamaan
työntekijöilleen mahdollisuuksia sisäisiin siirtoihin ja
tehtäväkiertoon sekä haastavia projekteja ja tehtäviä.
Säännölliset kehityskeskustelut ovat yhtiölle tärkeä tapa
varmistaa, että sen työntekijöiden uratavoitteita tuetaan
aktiivisesti. Kalmar näkee johtajansa valmentajina,
jotka tukevat sen työntekijöitä heidän potentiaalinsa
toteuttamisessa ja ohjaavat heitä kohti menestystä yhtiön
sisällä. Yhtiön kattava verkko-opiskelualusta tarjoaa
työntekijöille runsaasti työkaluja kehittyä ja menestyä.
Yhtiön ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella
Kalmar ei ole tunnistanut merkittäviä pakkotyön tai
lapsityövoiman riskejä omassa toiminnassaan. Yhtiö on
kuitenkin tiedostanut, että sillä on toimintaa tietyissä
korkean riskin maissa, jotka vaativat erityistä huomiota.
Omaan työvoimaan liittyvät ohjesäännöt
Kalmarin eettisten toimintaohjeiden sosiaalisen vastuun
osioon sisältyvät muun muassa ihmiskauppa, lapsi- ja
pakkotyö, terveys ja turvallisuus, monimuotoisuus ja
syrjinnän torjunta. Eettisissä toimintaohjeissa todetaan,
että Kalmar ei hyväksy sukupuoli-identiteettiin,
seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun, uskontoon,
kansallisuuteen, ikään, fyysiseen kykyyn tai vastaavaan
perustuvaa syrjintää.
Kalmarin vastuullisuusohjesääntö sisältää yhtiön
sosiaaliseen vastuuseen liittyvät olennaiset teemat
eli ihmisoikeudet, terveyden ja turvallisuuden,
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden.
Ohjesäännön ihmisoikeuksia käsittelevässä osiossa
kuvataan Kalmarin korkean tason lähestymistapa
ihmisoikeuksia koskevaan asianmukaiseen
huolellisuuteen (due diligence), mikä pitää sisällään
ihmisille aiheutuvien haittavaikutusten korjaamisen
ja yhteistyön asianomaisten sidosryhmien kanssa.
Työterveys- ja työturvallisuusosiossa esitetään
Kalmarin sitoumus tarjota vaaraton työpaikka, jossa
ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Sitoumukseen
kuuluu myös toiminnan jatkuva arviointi vaarojen
tunnistamiseksi ja poistamiseksi, loukkaantumis- ja
47
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
sairastumisriskien ennakoivaksi lieventämiseksi sekä
kehitysmahdollisuuksien tunnistamiseksi. Ohjesäännön
laadintaan ja päivitykseen osallistuu Kalmarin omia
sisältöasiantuntijoita, kuten henkilöstöhallinnon
työntekijöitä ja turvallisuusasiantuntijoita. Lisätietoja
eettisistä toimintaohjeista ja vastuullisuusohjesäännöstä
on kohdassa Ilmastonmuutos – Ilmastonmuutokseen
liittyvät ohjesäännöt.
Kalmarin eettisiä toimintaohjeita täydentävissä
henkilöstöohjesäännössä määritellään yhtiössä
noudatettavat työsuhteisin liittyvät periaatteet
ja toimintatavat. Ohjesäännössä kuvataan
henkilöstöhallinnon tehtävä, tavoitteet ja kehitysprosessit.
Se koskee kaikkia Kalmarin työntekijöitä, toimipaikkoja ja
olosuhteita maailmanlaajuisesti, ja sen täytäntöönpanossa
sovelletaan paikallista lainsäädäntöä. Ohjesäännössä
käsitellään muun muassa häirinnän ja syrjinnän torjumista
sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Ohjesääntö kattaa seuraavat syrjintäperusteet: rotu,
seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti,
vammaisuus, ikä, uskonto, kansallinen alkuperä,
sosiaalinen alkuperä ja muut vastaavat ominaisuudet.
Ohjesäännössä todetaan myös, että Kalmar ei toimi
puolueellisesti tai tue poliittisia puolueita tai uskonnollisia
ryhmiä. Muissa sisäisissä ohjesäännöissä käsitellään muita
henkilöstöhallintoon liittyviä aiheita, kuten rekrytointi ja
sisäiset siirrot, oppiminen ja kehittyminen, suoriutuminen
ja kehittyminen, kokonaispalkka ja tehtävänimikkeet sekä
globaali liikkuvuus.
Kalmarin henkilöstöosasto vastaa henkilöstöhallintoon
liittyvien ohjesääntöjen laatimisesta ja päivittämisestä.
Ohjesäännöt laaditaan yhteistyössä muiden sisäisten
ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa työntekijöiden
tarpeet huomioiden. Henkilöstöhallinnon johtoryhmä
tarkistaa ohjesäännöt ja Kalmarin johtoryhmä hyväksyy
ne. Ohjesäännöistä, joilla on merkittävä vaikutus
henkilöstöön, ilmoitetaan lisäksi eurooppalaiselle
yritysneuvostolle (KPM). Lopullinen vastuu ohjesääntöjen
täytäntöönpanosta on Kalmarin johtoryhmän jäsenillä,
kuten henkilöstöjohtajalla.
Kaikki edellä mainitut ohjesäännöt vahvistavat
entisestään Kalmarin sitoutumista esimerkiksi
kansainväliseen ihmisoikeuslakiin, YK:n Global Compact
-aloitteeseen, OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille
yrityksille, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin
periaatteisiin sekä Kansainvälisen työjärjestön
julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Kaikki ohjesäännöt ja ohjeet löytyvät yhtiön intranetistä
Movesta, ja niistä järjestetään asianomaisille henkilöille
koulutusta, kuten toimintaohjekoulutus, paikalliset
henkilöstöhallinnon koulutukset ja yrityksen uusien
työntekijöiden perehdytys.
Kalmarin työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien
ohjesääntöjen sitoumusten käytännön toteutusta ohjaa
Kalmarin turvallisuusohjelma, jonka keskeiset periaatteet
ovat mahdollisten turvallisuusriskien havaitseminen ja
ehkäiseminen sekä niihin reagoiminen. Kalmar on laatinut
useita asiaan liittyviä ohjeita ja oppaita työntekijöilleen
ohjelman puitteissa. Kalmarin turvallisuusvisio,
turvallisuussitoumus, turvallisuustyön ohjaavat
periaatteet sekä työn keskeyttämistä koskevat ohjeet
ohjaavat yhtiön turvallisuuskäytäntöjä. Kalmar on lisäksi
ottanut käyttöön Life-Saving Rules -turvallisuussäännöt
johdonmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi vakavan
loukkaantumisen tai kuoleman vaaran aiheuttavien
tapaturmien ehkäisemisessä. Johtajien tulee varmistaa,
että kaikki ovat tietoisia Life-Saving Rules -säännöistä, ja
muistuttaa alaisiaan säännöllisesti niiden merkityksestä.
Asiakkaan tiloissa työskenneltäessä on aina noudatettava
Kalmarin turvallisuusohjesääntöjä ja -periaatteita.
Vuorovaikutusprosessit omien työntekijöiden
ja työntekijöiden edustajien kanssa
Kalmar edistää vuoropuhelua yhtiön sisällä. Johdon
ja henkilöstön välinen yhteistyö perustuu paikalliseen
lainsäädäntöön ja on järjestetty konserni- ja maatasolla.
Kaikilla työntekijöillä on oikeus liittyä valitsemaansa
ammattiliittoon ja neuvotella kollektiivisesti. Kalmar
varmistaa, ettei työntekijöiden edustajia syrjitä ja
että heillä on pääsy työntekijöiden puheille. Johdon
ja henkilöstön välinen vuorovaikutus tapahtuu sekä
suoraan työntekijöiden että heidän edustajiensa kautta
aiheesta riippuen.
Suora vuorovaikutus tapahtuu vuosittaisten ja
kuukausittaisten henkilöstökyselyiden sekä yhtiön
tavoite- ja kehityssuunnitelmaprosessin (Performance
and Development Plan, PDP) kautta. Kyselyt antavat
arvokasta tietoa työntekijöiden työhön liittyvistä
ajatuksista, esimerkiksi työn ja vapaa-ajan tasapainosta,
hyvinvoinnista, johtamisesta ja tiimien ilmapiiristä.
Kyselyiden tulokset auttavat myös arvioimaan, kuinka
tehokasta Kalmarin vuorovaikutus työntekijöiden kanssa
on. Esihenkilöt käyvät tuloksia läpi tiimitapaamisissa
saadakseen palautetta ja laatiakseen toimintasuunnitelmia
kehityskohteille. Vuosittainen Compass-henkilöstökysely
tavoittaa kaikki työntekijät sähköpostitse sekä erityisten
kioskien ja toimipaikkakohtaisen tuen avulla, kun taas
kuukausittaiseen kyselyyn voivat vastata ne, joilla
on oma työsähköpostiosoite. Lisäksi Kalmar käyttää
henkilöstöanalytiikkaa, koontinäkymiä ja mittareita, jotta
se pystyy paremmin tukemaan henkilöstöhallinnon
prosesseja ja saavuttamaan halutut tulokset ja tavoitteet.
Kalmarin tavoite- ja kehityssuunnitelmaprosessi (PDP)
auttaa yhtiötä kehittämään suoriutumisen johtamista,
asettamaan tavoitteita, mahdollistamaan henkilökohtaisen
kehityksen ja vahvistamaan palautekulttuuria. Prosessiin
kuuluu vuoden aikana kaksi esihenkilön ja työntekijän
välistä keskustelua, joista toisessa asetetaan tavoitteet
kyseiselle vuodelle ja toisessa keskitytään työntekijän
ammatilliseen kehittymiseen. Tapaamiset mahdollistavat
myös molemminpuolisen palautteen antamisen ja
jatkuvan vuoropuhelun. Kalmarin tavoitteena on,
että jokaisella työntekijällä on oma henkilökohtainen
kehittymissuunnitelma. Lisäksi Kalmarilla on
48
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
oppimisalusta, jonka avulla työntekijät voivat hankkia lisää
tietoa eri aiheista.
Kun Kalmar eriytettiin Cargotecista, yhtiö varmisti monin
toimenpitein, että esihenkilöt ja työntekijät pysyvät ajan
tasalla siihen liittyvästä suunnittelusta, edistyksestä ja
muutosjohtamisesta. Ajantasaista tietoa jaettiin ja siitä
keskusteltiin muun muassa esihenkilökoulutuksissa,
tiimipalavereissa, yhteistapaamisissa,
projektikokouksissa, henkilöstön webcasteissa ja
sisäisissä artikkeleissa.
Kalmar tekee yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa
esimerkiksi kansallisten ja paikallisten ammattiliittojen,
henkilöstön edustajien ja työneuvostojen kautta paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Paikalliset henkilöstön edustajat
ja työneuvostot pidetään ajan tasalla kaikista hankkeista
ja muutoksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi
Kalmarin työntekijöihin tai heidän työoloihinsa, ja heidät
otetaan tarvittaessa mukaan neuvotteluihin. Lisäksi johto
ja paikallisesti valitut Kalmarin henkilöstökokouksen
edustajat pitävät etäkokouksia ja tapaavat vuosittain
kasvotusten Kalmarin henkilöstökokouksessa Euroopassa.
Tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta johdon ja
henkilöstön välillä sekä syventää eri liiketoimintayksiköiden
työntekijöiden välisiä suhteita.
Kalmar arvioi työntekijävuorovaikutuksensa tehokkuutta
esimerkiksi henkilöstö- ja johtamiskyselyillä. Lisäksi
Kalmarin johtamisen kehittämisohjelmiin osallistuneet
yhtiön johtajat voivat pyytää palautetta suorilta
alaisiltaan johtamistyylejä ja tiimien ilmapiirejä koskevilla
kyselyillä, jotta he voivat parantaa johtamisvalmiuksiaan
ja tiiminsä ilmapiiriä. Esihenkilöiden ja työntekijöiden
välinen vuoropuhelu kehityskeskusteluissa ja muissa
keskusteluissa on toinen tärkeä kanava saada palautetta
vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa.
Kalmarin henkilöstöjohtajalla on lopullinen operatiivinen
vastuu sen varmistamisesta, että vuorovaikutus
työntekijöiden kanssa todella tapahtuu ja että tulokset
ohjaavat yhtiön toimintatapaa.
Terveyttä ja turvallisuutta koskeva vuorovaikutus
oman henkilöstön kanssa
Kaikkien Kalmarin tiloissa työskentelevien on
voitava palata kotiin turvallisesti ja terveinä jokaisen
työpäivän jälkeen. Työntekijöiden terveydenhuolto
järjestetään paikallisesti kussakin toimintamaassa,
koska säännökset vaihtelevat eri maiden välillä.
Henkilökohtaisia terveystietoja käsitellään lakisääteisesti
ja luottamuksellisesti. Kalmarilla on tietoturvaohjesääntö.
Suurin osa Kalmarin työntekijöistä on edustettuna
paikallisissa työterveys- ja työturvallisuuskomiteoissa.
Joillakin huoltoyksiköillä ei ole komiteoita niiden pienen
koon vuoksi. Komiteoihin kuuluu sekä työntekijöiden
että työnantajan edustajia ja mahdollisuuksien mukaan
myös Kalmarin paikallisen terveydenhuollon järjestäjän
edustajia. Komiteoiden tarkoituksena on määritellä
paikalliset terveys- ja turvallisuustavoitteet ja -ohjelmat
sekä seurata edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.
Lisäksi Kalmar käy koulutuksissa läpi terveys- ja
turvallisuusaiheita työntekijöidensä kanssa. Terveys-
ja turvallisuuskoulutus on osa yhtiön säännöllistä
perehdytysprosessia, ja sitä järjestetään koko
organisaatiossa. Verkko-oppimisalustat tukevat jatkuvaa
kouluttautumista, ja tehtäväkohtaisilla koulutuksilla
varmistetaan, että työntekijät osaavat tehdä työnsä
turvallisesti ja oikealla tavalla. Kaikkien työntekijöiden
on suoritettava Kalmarin eettisiä toimintaohjeita koskeva
verkkokoulutus, johon sisältyy terveyttä ja turvallisuutta
käsittelevä osio.
Lisäksi toimipaikoissa järjestetään turvallisuuskierroksia,
jotka auttavat esihenkilöitä ymmärtämään, miltä tavallinen
työpäivä kokoonpanolaitoksella näyttää. Tavoitteena
on parantaa turvallisuutta työntekijöiden palautteen ja
suositusten pohjalta. Kalmarin työntekijöitä kannustetaan
myös raportoimaan terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvistä havainnoista sekä ehdottamaan ja toteuttamaan
turvallisuutta koskevia kaizen-tapaamisia. Toimipaikkojen
arviointeja järjestetään myös tarpeiden mukaan.
Turvallisuuskierrosten määrä, turvallisuuskomiteoiden
kokoukset, raportoidut turvallisuushavainnot sekä
toteutetut turvallisuus-kaizenit ovat mittareita, joilla
mitataan henkilöstön sitoutumista turvallisuuteen.
Kaikkien näiden toimenpiteiden tehokkuutta
mitataan työtapaturmien taajuudella (TRIFR), joka
on turvallisuuden tärkein viiveellinen indikaattori.
Työterveys- ja työturvallisuustiedot kerätään Kalmarin
vastuullisuusraportointijärjestelmästä, joka on käytössä
koko organisaatiossa.
Juridisen yhtiön johtajalla (maajohtaja, tehtaan johtaja jne.)
on lopullinen operatiivinen vastuu turvallisuussitoumusten
toteutumisesta. Projektitoimituksissa vastuu on
projektista vastaavalla henkilöllä.
Prosessit haitallisten vaikutusten
korjaamiseksi ja omien työntekijöiden
kanavat huolenaiheiden esiin nostamiseksi
Kalmarin työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan
ja mahdollisista väärinkäytöksistä eri kanavien kautta,
joita ovat muun muassa oma esihenkilö, paikallinen
tai konsernitason henkilöstöosasto, eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi ja yhtiön
SpeakUp-kanava. Kalmarin SpeakUp-kanava on
ulkoisesti hallinnoitu raportointityökalu luottamuksellista
ja, sovellettavan lain salliessa, nimetöntä raportointia
varten. Sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät voivat
tehdä ilmoituksia SpeakUp-kanavan kautta. SpeakUp-
kanavaa ja sen kautta tehtyjä ilmoituksia hallinnoi
Kalmarin eettisyys ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava tiimi. SpeakUp-linjasta kerrotaan myös yhtiön
vuotuisessa pakollisessa eettisiä toimintaohjeita
koskevassa koulutuksessa. Lisätietoja tehtyjen
ilmoitusten tutkintaprosessista on kohdassa Laittoman
49
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
toiminnan estäminen, havaitseminen ja siihen
reagoiminen Liiketoiminnan harjoittaminen -otsikon alla.
Kalmarin eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava johtaja on vastuussa
vaatimustenmukaisuusohjelman, johon myös
SpeakUp-raportointikanava kuuluu, laatimisesta ja siitä
tiedottamisesta eri kanavissa. Näitä ovat esimerkiksi
pakollinen vuosittainen eettisiä toimintaohjeita koskeva
koulutus, työntekijäviestintä, koulutustilaisuudet,
eettisiä toimintaohjeita koskevat paneelikeskustelut
Kalmarin johtoryhmän kanssa, alempien johtoryhmien
ja korkean riskin henkilöstön tapaamiset sekä
eettisiä toimintaohjeita koskevat ohjeistukset
myyntikumppaneille ja kolmansille osapuolille, kuten
jälleenmyyjille ja edustajille.
Kalmar ei vaadi huolenaiheesta ilmoittavalta henkilöltä
todisteita väärinkäytöksestä, mutta ilmoituksen on oltava
vilpitön. Kalmar ei koskaan määrää sanktioita tai muita
seuraamuksia ilmoituksen tehneelle henkilölle, ellei
ilmoitusta ole tehty vilpillisesti, esimerkiksi tietoisena siitä,
että ilmoituksen tiedot ovat vääriä. Henkilöstöhallinnon
vastuulla on eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaavan tiimin tuella seurata, yritetäänkö vilpittömin
mielin huolenaiheista ilmoittaneita henkilöitä rangaista, ja
reagoida tällaisiin yrityksiin.
Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava tiimi arvioi kaikki raportoidut tapaukset
luottamuksellisesti ja tutkii ne tarvittaessa. Kalmar
määrittää korjaavat toimenpiteet tapauskohtaisesti.
Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava
tiimi antaa asiaankuuluville johtajille ja toiminnoille
(esim. sisäinen valvonta, henkilöstöhallinto jne.)
suosituksia asianmukaisista korjaavista toimenpiteistä,
kuten valvontamekanismien kehittäminen, koulutus,
kurinpidolliset toimenpiteet tai sopimuksen
irtisanominen ulkopuolisen kumppanin kanssa.
Asianmukaiset toimenpiteet määritellään tapauksen
yksityiskohtien, asianosaisten henkilöiden tarpeiden,
raskauttavien tai lieventävien olosuhteiden ja paikallisen
lainsäädännön perusteella. Kalmarin johtoryhmä käy läpi
vaatimustenmukaisuutta koskevat aiheet sekä erityiset ja
yleiset tarpeet tai korjaavat toimenpiteet eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaavan tiimin johtamissa
eettisiä toimintaohjeita koskevissa paneelikeskusteluissa
kahden kuukauden välein. Korjaavien toimien tehokkuutta
voidaan arvioida esimerkiksi asianosaisten henkilöiden
palautteen perusteella.
Kalmar seuraa SpeakUp-kanavan tehokkuutta
seuraamalla kanavan erillisten käyttäjien määrää. Yritys
myös testaa kanavan toimivuuden muutosten yhteydessä
varmistaakseen sen asianmukaisen toiminnan.
Vuotuisessa Compass-henkilöstökyselyssä on lisäksi
kysymyksiä SpeakUp-kanavasta ja sen käytöstä.
Terveys- ja turvallisuuspoikkeamista ilmoittaminen ja
korjaustoimet
Terveys ja turvallisuus on operatiivinen ja paikallinen teema,
jota yksittäiset toimipaikat hallinnoivat. Tämän vuoksi
yhtiön raportointi- ja korjausprosessit poikkeavat muista
olennaisista sosiaalisista teemoista. Tapaturmien, läheltä
piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointia
edistetään koko organisaatiossa, jotta olemassa olevia
toimintatapoja voidaan parantaa mahdollisimman nopeasti
ja tehokkaasti. Lisäksi työntekijöillä on oikeus keskeyttää
vaarallinen työ ilman pelkoa vastatoimista.
Työntekijät ja ulkopuoliset työntekijät voivat raportoida
turvallisuushavainnoista vakiintuneiden ilmoituskanavien
kautta. Tarvittaessa työntekijät voivat ilmoittaa tällaisista
tapauksista myös esihenkilölleen, joka kirjaa ilmoitukset
yhtiön raportointijärjestelmään. Kaikki ilmoitukset
arvioidaan, ja aiheesta vastuussa oleva johtaja päättää
asianmukaiset toimet ja ryhtyy niihin.
Kun turvallisuushavainnosta tai loukkaantumisesta
tehdään ilmoitus, tapauksen mahdollinen
vakavuusaste määrittää tutkintaprosessin sekä
tarvittavat ehkäisevät ja korjaavat toimet. Välittömiin
korjaaviin toimiin voi kuulua työn keskeyttäminen,
kunnes turvallinen tapa on määritelty. Pitkän aikavälin
korjaavia toimenpiteitä voivat olla työmenetelmien
parantaminen, turvallisuusmenettelyjen muuttaminen ja
uudelleenkoulutus.
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
Terveys ja turvallisuus
Kalmarin terveys- ja turvallisuustoimet suunnitellaan
ja toteutetaan ja niitä valvotaan tapaturmatietojen
perusteella. Toimenpiteitä hallinnoidaan
toimipaikkatasolla, sillä jokaisella toimipaikalla on oma
turvallisuusvastaava. Kalmar varmistaa, että sen toimet
eivät aiheuta vaarallisia työolosuhteita tai edesauta
niiden syntymistä asettamalla ihmisten turvallisuuden
aina etusijalle, vaikka aikataulut, kustannukset tai
asiakkaat asettaisivat paineita päätöksenteolle. Kalmar
seuraa ja arvioi toimiensa tehokkuutta terveys- ja
turvallisuustavoitteidensa avulla.
Kalmar ryhtyi vuonna 2024 lukuisiin toimenpiteisiin
parantaakseen työntekijöidensä turvallisuutta. Yritys
esimerkiksi jatkoi johtajien turvallisuuskoulutuksen
laajentamista ja järjesti koulutusta noin 200 johtajalle.
Kalmar pilotoi kehittynyttä ohjelmistoa ergonomian
analysointiin ja kehittämiseen, ja kokoonpanolaitoksilla
pilotoitiin turvallisuusjohtamisen kehittämistä tekoälyn
avulla. Kalmar kehitti myös laitosten turvallisuuskierrosten
prosessia siirtääkseen kierrosten painopisteen
vaatimustenmukaisuudesta toiminnan muuttamiseen.
Lisäksi Kalmar paransi sisäistä turvallisuusviestintäänsä
päivittämällä yhtiön intranetissä saatavilla olevat
turvallisuussisällöt, aloittamalla uusien säännöllisten
turvallisuustiedotteiden julkaisemisen ja ottamalla
turvallisuuden yhdeksi aiheeksi Kalmarin jokaiseen
yhteistapaamiseen. Kalmar päivitti myös kriisien ja
vakavien onnettomuuksien hallintaprosessinsa.
50
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Kalmar on myös sitoutunut ottamaan käyttöön globaalin
turvallisuusjohtamisjärjestelmän, jonka tarkoituksena on
parantaa turvallisuushavaintojen raportointia entisestään
ja tukea organisaation oppimista läpinäkyvämmällä,
järjestelmällisellä ongelmanratkaisuprosessilla.
Järjestelmä on määrä toteuttaa vuonna 2025.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Kalmar alkoi vuonna 2024 laatia esitystä entistä
laajemmasta monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus-
ja osallisuusohjelmasta (DE&I). Sen ensimmäinen
vaihe olisi laatia yhtiönlaajuinen nykytila-analyysi,
jolla pyritään selvittämään monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden nykytila ja
tulevaisuuden tavoitteet yhtiössä. Tavoitteena
on laatia kattava etenemissuunnitelma vuosille
2026–2028, johon sisältyy konkreettiset tavoitteet
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden
kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Koska työ on edelleen
suunnitteluvaiheessa, Kalmar pyrkii seuraavaksi
toteuttamaan prosesseja monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja osallisuustoimien tehokkuuden
seuraamiseen ja arviointiin. Tietoisuuden lisäämistä
lukuun ottamatta mitään varsinaisia kehitystoimia ei
toteutettu vuoden 2024 aikana.
Kalmar alkoi myös valmistautua EU:n palkka-
avoimuusdirektiivin voimaantuloon. Direktiivin
tavoitteena on varmistaa, että yritykset ottavat
käyttöön palkitsemisrakenteet, jotka takaavat saman
palkan samasta tai samanarvoisesta työstä. Lisäksi
yhtiö jatkoi monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen
ja osallisuuteen liittyvien kysymysten seurantaa
vuosittaisessa Compass-henkilöstökyselyssä.
Kalmar aloitti vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusvelvoitteensa toteuttamisen itsenäisenä
yrityksenä suorittamalla ensimmäisen ihmisoikeuksien
vaikutustenarviointinsa. Arvioinnissa tunnistettiin
yhtiön aiheuttamat vaikutukset, vaikutukset, joita
yhtiö osaltaan edistää, ja suoraan sen toimintoihin,
tuotteisiin tai palveluihin liikesuhteiden kautta liittyvät
vaikutukset. Arvioinnissa seulottiin ja tunnistettiin
terveyteen ja turvallisuuteen sekä syrjintään, häirintään
ja muihin ihmisoikeuksiin liittyvät mahdolliset ja
todelliset vaikutukset. Havaitut vaikutukset antoivat
käsityksen siitä, mihin Kalmarin on jatkossa keskityttävä
ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoitteensa
toteuttamisessa. Seuraavissa vaiheissa tutkitaan
vaikutuksia tarkemmin ja toteutetaan ennaltaehkäiseviä
toimenpiteitä haittavaikutusten lieventämiseksi.
Tämän lisäksi Kalmar ryhtyi myös toimiin sisäisen
ihmisoikeustietoisuuden ja -osaamisen kehittämiseksi.
Eettisiä toimintaohjeita koskevaan pakolliseen
vuotuiseen koulutukseen sisältyi erityisesti
ihmisoikeuksiin keskittyvä osio.
Vuonna 2024 Kalmarissa todettiin yksi häirintätapaus,
ja yritys ryhtyi toimenpiteisiin sen johdosta. Korjaaviin
toimenpiteisiin sisältyi koulutuksen järjestäminen
asianomaisten henkilöiden kanssa, jonka tavoitteena oli
vahvistaa integraatiota, arvontuotantoa ja tiimityötä sekä
tarjota psykologista tukea uhrille.
Kaikki edellä mainitut toimet edistävät ohjesäännön
tavoitteiden saavuttamista.
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja
mittarit
Henkilöstöön liittyvien tietojen raportoinnissa käytettävä
yksikkö on henkilöstömäärä. Kalmarin työntekijöiden
määrä saadaan Kalmarin henkilöstöhallinnon (HR) Zone-
järjestelmästä. Henkilöstömäärä vahvistetaan vuoden
lopussa, ja vuonna 2024 Kalmar työllisti 5 218 henkilöä.
Tässä selvityksessä esitetty henkilöstömäärä poikkeaa
vuosikertomuksen (5 207) muissa osissa esitetystä
henkilöstömäärästä, sillä talous- ja henkilöstötoiminnot
laskevat henkilöstötiedot eri menetelmillä.
Keskeiset työntekijäluvut 2023 2024
Työntekijöiden määrä 5 126 5 218
Naiset 901 984
Miehet 4 225 4 234
Alle 30-vuotiaita 810 808
30–50-vuotiaita 3 102 3 180
Yli 50-vuotiaita 1 214 1 230
Joista vakituisia 4 690 4 781
Naiset 807 890
Miehet 3 883 3 891
Joista määräaikaisia 436 437
Naiset 94 94
Miehet 342 343
Vaihtelevan työajan
työntekijät* 307 241
Naiset 45 43
Miehet 262 198
Joista kokoaikaisia 5 044 5 125
Naiset 875 951
Miehet 4 169 4 174
Joista osa-aikaisia 82 93
Naiset 26 33
Miehet 56 60
Ulkopuolisen työvoiman määrä 235 186
Työvoima yhteensä 5 361 5 404
* Vaihtelevan työajan työntekijät voivat olla joko vakituisia tai määräaikaisia.
Kalmarilla on omien työntekijöidensä lisäksi ulkopuolista
työvoimaa, johon kuuluu määräaikaisia työntekijöitä,
konsultteja ja vuokratyöntekijöitä. Ulkopuolisilla
työntekijöillä on tyypillisesti määräaikainen,
kokoaikainen sopimus, ja he työskentelevät esimerkiksi
ohjelmistokehityksessä, palveluissa, kokoonpanossa,
tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä tiedonhallinnassa.
Ulkopuolinen työvoima ei sisällä alihankkijoita, joilta Kalmar
ostaa vain ennalta määriteltyjä toimituksia, kuten tuotteita
tai jatkuvaa palvelua, jota hallinnoi yksinomaan toimittaja
(ei nimettyä linjaesihenkilöä Kalmarilla), ja jossa työn voi
suorittaa kuka tahansa toimittajan järjestämä henkilö.
51
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Työntekijöiden
määrä alueittain AMER AMEA Eurooppa Yhteensä
Vakituisten
työntekijöiden määrä 555 1 496 2 730 4 781
Määräaikaisten
työntekijöiden määrä 0 146 291 437
Vaihtelevan työajan
piiriin kuuluvien
työntekijöiden määrä 214 2 25 241
Kokoaikaisten
työntekijöiden määrä 554 1 635 2 936 5 125
Osa-aikaisten
työntekijöiden määrä 1 7 85 93
Omia työntekijöitä
yhteensä 555 1 642 3 021 5 218
Työntekijöiden määrä maittain, joissa oli vähintään 10 %
työvoimasta vuonna 2024
Malesia 742
Naiset 85
Miehet 657
Puola 696
Naiset 201
Miehet 495
Suomi 533
Naiset 130
Miehet 403
Espanja 527
Naiset 16
Miehet 511
Kalmarin työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä
työympäristöönsä vuonna 2024. Yhtiön integriteetti-
indeksin suotuisuus, joka mittaa työntekijöiden
näkemyksiä vastuullisuudesta, ylpeydestä ja toivosta
sekä johtajuudesta, oli 80 prosenttia (80 % vuonna
2023). Vuoden 2024 tavoitteena oli säilyttää yli 77
prosentin taso, joka saavutettiin.
Työntekijöiden vaihtuvuus* 2023 2024
Yhtiöstä lähteneiden
työntekijöiden määrä 638 574
Työntekijöiden vaihtuvuus (%) 14 % 12 %
* Työntekijöiden vaihtuvuusmittarit sisältävät vain omat vakituiset
työntekijät, jotka lähtevät yhtiöstä omasta tahdostaan.
Kalmarin turvallisuusjohtaja vastaa tavoitteen
asettamisesta ja mukauttamisesta yhdessä yhtiön
sisältöasiantuntijoiden kanssa, kun taas johtoryhmä
on vastuussa tavoitteiden hyväksymisestä.
Turvallisuusjohtaja vastaa myös siitä, että tavoitteen
edistymisestä tiedotetaan sisäisesti kuukausittain
ja ulkoisesti neljännesvuosittain. Kalmarin tavoite
vuodelle 2025 on alle 4,5:n kaikkien tapaturmien
taajuus (TRIF). Tavoite tukee yhtiön sitoumusta pyrkiä
kohti nollaa tapaturmaa sen toiminnassa. Vuonna 2024
Kalmarin kaikkien tapaturmien taajuus oli 5,5. Kalmarin
tavoite vuodelle 2030 on varmistaa että jokainen palaa
kotiin turvallisesti joka päivä.
Kalmarin turvallisuustavoite vuodelle 2024 oli alle 3,5:n
työtapaturmataajuus (IIFR). Vuonna 2024 mittari oli
3,7, tarkoittaen että tavoitetta ei saavutettu. IIFR parani
muissa kuin kokoonpanoyksiköissä mutta heikkeni
kokoonpanoyksiköissä.
Työterveys- ja
työturvallisuusmittarit 2023 2024
Työtapaturmataajuus (IIFR)* 4,2 3,7
Kaikkien työtapaturmien
taajuus (TRIFR)* 6,3 5,5
Kirjattavat työtapaturmat 63 55
Kirjattavat työperäiset
sairaudet 11 6
Työperäisistä
loukkaantumisista ja
sairastumisista johtuneet
kuolemantapaukset 0 0
Omat työntekijät, jotka kuuluvat
lakisääteisiin vaatimuksiin ja/tai
tunnustettuihin standardeihin
perustuvan terveys- ja
turvallisuusjohtamisjärjestelmän
piiriin (%) ISO 45001** 100 % 100 %
* Mittari ilmaistaan tapaturmien määränä miljoonaa työtuntia kohti.
** Kokoonpanolaitokset ja innovaatiokeskukset
Terveys ja turvallisuus
Työterveys- ja työturvallisuustiedot kerätään Kalmarin
vastuullisuusraportointijärjestelmästä, joka on käytössä
koko organisaatiossa. Kalmarin turvallisuustasoa
seurataan useilla mittareilla. Työtapaturmataajuus
(IIFR) sisältää kuolemantapaukset ja poissaoloon
johtaneet tapaturmat, kun taas kaikkien tapaturmien
taajuus (TRIFR) on kattavampi mittari, joka sisältää
kuolemantapaukset, poissaoloon johtaneet
tapaturmat, sairaanhoitoa edellyttäneet tapaturmat ja
tapaukset, joissa työtehtäviä on jouduttu rajoittamaan.
Molemmat mittarit ilmaistaan tapaturmien määränä
miljoonaa työtuntia kohti. Kalmarin turvallisuusluvut
kattavat yhtiön omat työntekijät ja tietyt ulkopuoliset
urakoitsijat (kuten määräaikaiset työntekijät
ja vuokratyöntekijät) mutta eivät alihankkijoita
puutteellisten työaikatietojen vuoksi. Yhtiön
jakautumisen aiheuttamien raportointihaasteiden
vuoksi terveys- ja turvallisuustietoja raportoitiin
vuoden 2024 aikana vain osittain seuraavista kohteista:
Helsingin ja Kaarinan toimipisteistä Suomessa, ja Sofian
toimistosta Bulgariassa.
52
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Yhtiö kirjasi vuoden aikana kuusi sairaustapausta,
jotka liittyivät pääasiassa toistuviin ja uusiutuviin
lihasvenähdyksiin ja selkäkipuun. Työtapaturmia
tapahtui 55, ja ne on kuvattu tarkemmin GRI-indeksissä
(403-9). Kalmar ei pysty ilmoittamaan työperäisten
sairauksien, tapaturmien ja kuolemantapausten takia
menetettyjen työpäivien määrää, koska yhtiöllä ei
ole pääsyä tietoon työntekijöiden sairauslomien
syistä. Vuoden 2024 aikana ei kirjattu yhtään
kuolemantapausta.
Kaikki kirjattavat tapaturmat tutkitaan ja niiden
johdosta toteutetaan korjaavia toimenpiteitä
vastaavien tapaturmien estämiseksi jatkossa. Myös
vakavat läheltä piti -tilanteet käsitellään samalla
tavalla. Asianomaiset henkilöt osallistuvat prosessiin ja
heille kerrotaan toimista.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Kalmar laatii parhaillaan esitystä laajemmasta
monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja
osallisuusohjelmasta (DE&I) tavoitteenaan laatia
kaudelle 2026–2028 kattava etenemissuunnitelma,
joka sisältää konkreettiset DE&I-tavoitteet. Kalmar
pyrkii vuoteen 2030 mennessä kasvattamaan naisten
osuuden johtotehtävissä 35 prosenttiin ja takaamaan
saman palkan samanarvoisesta työstä. Kalmar on
parhaillaan luomassa tavoitteiden asettamiseen
tarvittavia puitteita ja mittareita.
Osana ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen
prosessiaan Kalmar on asettanut tavoitteekseen tehdä
sosiaaliset auditoinnit kaikissa merkittävimmissä
yhtiöissään vuoteen 2026 mennessä ja saavuttaa
ihmisoikeuksien osalta läpinäkyvä arvoketju vuoteen
2030 mennessä.
Monimuotoisuus
Hallitus Johtoryhmä
Sukupuoli
luku-
määrä %
luku-
määrä %
Mies 4 57 % 8 73 %
Nainen 3 43 % 3 27 %
Ikäryhmä
luku-
määrä %
luku-
määrä %
Alle 30-vuotiaat 0 0 % 0 0 %
30–50-vuotiaat 1 14 % 3 27 %
Yli 50-vuotiaat 6 86 % 8 73 %
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Vuonna 2023 kehityskeskusteluihin osallistui 97
prosenttia Kalmarin työntekijöistä. Työntekijät, joilla ei ole
pääsyä yhtiön henkilöstötietojärjestelmään (pääasiassa
työntekijät tuotannossa ja huoltoyksiköissä), kuuluvat
paikallisen tavoite- ja kehityssuunnitelmaprosessin piiriin.
Keskimääräinen koulutustuntimäärä työntekijää kohden
oli 3,3 vuonna 2024. Tämä luku sisältää vain Kalmarin
LEARN-oppimisalustalla suoritetut verkkokurssit. Se ei
sisällä millään muulla verkkoalustalla tai lähiopetuksena
suoritettua koulutusta. Koulutustuntien määrä työntekijää
kohti lasketaan kunkin verkkokurssin arvioidun suoritusajan
perusteella, ei koulutuksen suorittamiseen todellisuudessa
käytetyn ajan perusteella. Kalmar pitää koulutustasoaan
hyvänä ja pyrkii säilyttämään saman tason tulevaisuudessa.
Vuoden aikana Kalmar ryhtyi myös toimiin ihmisoikeuksia
koskevan tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi
yhtiön sisällä. Yhtiön ihmisoikeuksiin liittyvä tavoite
vuodelle 2024 oli, että kaikki työntekijät suorittavat
ihmisoikeuskoulutuksen osana pakollista eettisiä
toimintaohjeita käsittelevää koulutusta. Kalmarin
suoritusaste oli 93 prosenttia, ja koulutus saatiin
Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen
mittarit 2024
Työntekijät, jotka käyvät säännöllisesti
tavoite- ja kehityskeskusteluja (%) 97 %
Nainen 97 %
Mies 96 %
Keskimääräinen koulutustuntien määrä
työntekijää kohti (tunnit LEARN-alustalla) 3,3
Nainen 4,4
Mies 3,1
Eettisiä toimintaohjeita koskevan
koulutuksen suorittamisaste (%) 93
Palkitseminen
Sukupuolten välinen palkkaero Kalmarissa lasketaan
työntekijän peruspalkan perusteella, sillä Kalmarilla
ei tällä hetkellä ole käytettävissään kattavia tietoja
kokonaispalkitsemisen eri elementeistä globaalisti.
Sukupuolten palkkaero on esitetty Kalmarin kaikkien
työntekijöiden osalta globaalina keskiarvona. Naisten
korkeampaa keskipalkkaa selittää se, että naisten
osuus toimihenkilöistä on korkeampi verrattuna
naisten osuuteen työntekijöistä. Globaali keskiarvo ei
välttämättä anna oikeaa tietoa todellisista palkkaeroista
vertailukelpoisten tehtävien välillä ja Kalmar tulee
kehittämään raportointia tulevina vuosina niin että
maa- ja tehtäväkohtaiset tekijät voidaan ottaa
huomioon. Tämä tullaan toteuttamaan EU:n palkka-
avoimuusdirektiivin vaatimusten mukaisesti.
Vuoden 2024 kokonaispalkkiosuhde lasketaan
keskimääräisen työntekijän ja korkeimman palkan
saaneen työntekijän (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta)
välillä, vuoden toiselle puoliskolle, sen jälkeen että
Kalmarista tuli itsenäinen yhtiö. Tiedot sisältävät Kalmarin
päätökseen vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla
ennen Kalmarin eriyttämistä Cargotecista.
53
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
maksamat kokonaispalkat ja työntekijöiden palkkiot,
joista raportoidaan ulkoisesti. Ulkoisesti raportoidut
luvut sisältävät kaikkien työntekijöiden kokonaispalkkiot.
Tällä lähestymistavalla Kalmar ei kuitenkaan
pysty tällä hetkellä antamaan mediaanityöntekijän
kokonaispalkkiosuhdetta, vaan ainoastaan keskiarvoisen
työntekijän kokonaispalkkiosuhteen.
Palkkatiedot 2023 2024
Sukupuolten palkkaero (%) 4.9 % -1,1 %
Kokonaispalkkiosuhde n/a 10,8
Väärinkäytökset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Tiedot syrjintätapauksista, mukaan lukien häirinnästä,
kerätään keskitetyn SpeakUp-raportointikanavan kautta
ja manuaalisesti paikallisilta henkilöstöosastoilta. Vuonna
2024 ilmoitettiin 12 syrjintätapauksesta, häirintä- ja
kiusaamistapaukset mukaan lukien. Näistä kahdeksan
ilmoitettiin eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaavalle tiimille ja neljä henkilöstötoiminnolle. Vuonna
2024 ei kirjattu vakavia ihmisoikeusloukkauksia, eikä
tapausten tai valitusten johdosta aiheutunut merkittäviä
sakkoja, rangaistuksia tai vahingonkorvauksia. Lisätietoja
vuonna 2024 ilmoitetuista ja tutkituista tapauksista on
kohdassa Laittoman toiminnan estäminen, havaitseminen
ja siihen reagoiminen
Liiketoiminnan harjoittaminen
-otsikon alla.
Ilmoitukset ja tapaukset 2023 2024
Syrjintäilmoitukset, häirintä
mukaan lukien n/a 12
Vakavat ihmisoikeus-
loukkaukset 0 0
54
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Arvoketjun työntekijät
Kalmarin turvallisuustyö kattaa paitsi yhtiön omat
työntekijät, myös sen toimittajat, alihankkijat,
jälleenmyyjät ja Kalmarin laitteita käyttävät asiakkaiden
työntekijät. Kalmarin laitteiden ja palveluiden laatu ja
turvallisuus ovat ratkaisevan tärkeitä sen liiketoiminnan
menestykselle. Kaikki Kalmarin laitteet ja palvelut on
suunniteltu täyttämään asiakkaiden odotukset laadun,
turvallisuuden, ympäristövaikutusten, suorituskyvyn
ja luotettavuuden suhteen. Kalmarin tuotteisiin –
erityisesti jos ne sisältävät ohjelmistoja, autonomisia
ominaisuuksia tai robotiikkaa – ja tuotantolaitoksiin
sovellettaville turvallisuusstandardeille on
asetettu tiukat vaatimukset. Kalmarin tutkimus- ja
kehitystoiminnoilla on merkittävä rooli kaikkien
soveltuvien tuotevaatimusten täyttämisessä. Kalmarin
tuotteet on myös suunniteltu täyttämään sovellettavat
lakisääteiset vaatimukset ja määräykset sekä useiden
sääntely- ja testauselinten asettamat standardit.
Kalmarin laitteiden loppukäyttäjät ovat yleensä
Kalmarin asiakkaiden työntekijöitä. Asiakaspalautteen
ja mediaraporttien perusteella raskaiden koneiden
käyttäjiin kohdistuvia riskejä ovat terveysongelmat,
vähäiset tai vakavat henkilövahingot ja jopa
kuolemantapaukset. Vaikka loukkaantumisen
perimmäinen syy ei yleensä liity suoraan Kalmarin
laitteeseen, yhdistävä tekijä voi olla se, että asiakkaan
toimesta ei ole annettu riittävää koulutusta laitteen
käyttöön. Laitteiden käyttäjät tarvitsevat tarkat ja
helposti saatavilla olevat tuotetiedot voidakseen
suorittaa työnsä turvallisesti. Kalmarin vastuulla on
toimittaa käyttöopas jokaisen myydyn laitteen mukana,
ja asiakkaan vastuulla on antaa käyttäjille asianmukaiset
ja riittävät tiedot, jotta laitteita ei käytetä turvattomasti.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Työolosuhteet
Terveys ja
turvallisuus
Vaikutukset
- Kalmarin liiketoiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen
koko arvoketjussa.
Riskit ja mahdollisuudet
- Kalmar näkee toistuvat pandemiat merkittävänä taloudellisena riskinä liiketoiminnalleen.
Pandemian seurauksena tartuntatautiin voi sairastua merkittävä määrä arvoketjun
työntekijöitä ja erityisesti sellaisia, jotka työskentelevät ihmisten parissa. Tämä puolestaan
voi aiheuttaa materiaalin saatavuushäiriöitä. Esimerkiksi koronapandemia aiheutti häiriöitä
Kalmarin toimitusketjussa, mikä vähensi yhtiön tuotantokapasiteettia.
55Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Kehittämällä jatkuvasti turvallisempia, hiljaisempia,
ergonomisempia ja puhtaampia laitteita ja ratkaisuja
Kalmar voi vähentää haitallisten terveys- ja
turvallisuusvaikutusten riskiä yhtiön laitteiden
käyttäjille. Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää yhä
useammalle asiakkaalle, ja monet asiakkaat ovat
asettaneet turvallisuuden etusijalle strategiansa
keskeisenä osana. Turvallisuustrendin mukaisesti
yhä useammat asiakkaat suosivat hiljaisia ja
käyttäjäystävällisiä sähköajoneuvoja, joihin on helppo
asentaa kuljettajaa avustavia toimintoja. Lisääntyvän
automaation odotetaan myös parantavan raskaiden
materiaalinkäsittelylaitteiden käyttäjien turvallisuutta,
mikä lisää automatisoitujen ratkaisujen suosiota
entisestään. Automaatio voi vähentää sellaisissa
tehtävissä ja paikoissa tehtävää työtä, joissa
työntekijöille aiheutuvat turvallisuusriskit ovat yleisiä,
kuten tehtaissa, valmistus- ja kokoonpanolaitoksissa
sekä satamissa ja terminaaleissa. Yhtiö myös kerää
palautetta asiakkailta parantaakseen laitteidensa
turvallisuutta esimerkiksi suunnitteluratkaisuilla.
Koska suurin osa Kalmarin käyttämistä materiaaleista ja
komponenteista hankitaan ulkoisilta toimittajilta, yhtiö
tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa parantaakseen
heidän työturvallisuuttaan. Kuten teollisessa
toiminnassa on yleistä, arvoketjun työntekijöillä on
myös yksilöllisiä terveys- ja turvallisuusongelmia.
Yhtiön toimittajatarkastuksilla voidaan paljastaa
ongelmia esimerkiksi hätätilavalmiudessa,
henkilösuojainten saatavuudessa ja turvallisuusohjeissa.
Tällaiset puutteet voivat aiheuttaa toimittajan
työntekijöille terveysongelmia, eriasteisia tapaturmia
tai jopa kuolemantapauksia. Kalmar on dokumentoinut
terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä löydöksiä joillakin
maantieteellisillä alueilla ja joissakin toimittajaluokissa.
Kalmarin arvoketjun työntekijöitä ovat työntekijät,
jotka työskentelevät tehtailla, joissa tuotetaan terästä
ja teräsrakenteita, elektronisia komponentteja,
hydraulisia laitteita, voimansiirtolaitteita, akkuja ja
erilaisia muita hyödykkeitä ja sarjavalmisteisia osia.
Yhtiön liikekumppaneiden eettisissä toimintaohjeissa
on terveys- ja turvallisuusvaatimuksia sen toimittajille ja
muille liikekumppaneille. Näihin vaatimuksiin kuuluvat
muun muassa velvoitteet tarjota asiaan liittyvää
koulutusta ja ohjeita sekä menettelyt työtapaturmien ja
ammattitautien käsittelemiseksi.
Vaikka Kalmarin käyttämien mineraalien toimitusketjun
tietyissä osissa (Kiina ja Kongon demokraattinen
tasavalta) on laajoja lapsi- ja pakkotyön riskejä, tässä
suhteessa ei ole tunnistettu olennaisia vaikutuksia
yhtiöön. Tämä johtuu toimenpiteistä joilla on
varmistettu, että Kalmarin toimitusketjussa käytettäviä
mineraaleja ei hankita lapsi- tai pakkotyövoimalla tai
konfliktialueilta. Yhtiön tärkein väline tässä työssä
on Responsible Minerals Initiative (RMI) -ohjelman
jäsenyys.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
ohjesäännöt
Kalmarin liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet
koskevat kumppaneita yhtiön arvoketjun
kaikissa osissa, mutta ohjeissa painotetaan
enemmän toimitusketjua. Liikekumppaneiden
eettisissä toimintaohjeissa on Kalmarin
kumppaneille ihmisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia,
esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen sekä
yhdistymisvapauteen liittyen. Toimintaohjeet
edellyttävät, että Kalmarin liikekumppanit
tarjoavat työntekijöilleen turvallisen ja terveellisen
työympäristön kaikkien sovellettavien lakien ja
määräysten mukaisesti. Asianmukaiset terveys- ja
turvallisuustiedot, koulutus ja turvallisuusohjeet on
annettava työntekijöiden ymmärtämällä kielellä, ja
liikekumppaneiden työntekijöille on tarjottava kaikki
tarvittavat turvavarusteet. Lisäksi toimintaohjeissa
kielletään nykyaikaisen orjuuden kaikki muodot, kuten
pakkotyö, lapsityövoima ja ihmiskauppa. Ne kuuluvat
myös toimittajien kanssa solmittuihin sopimuksiin
ja yleisiin ostoehtoihin. Kalmar valvoo näiden
sitoumusten noudattamista vastuullisia hankintoja
koskevan ohjelmansa kautta.
Kalmarin vastuullisuusohjesääntö sisältää
sitoumuksia kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia koko arvoketjussa ja tehdä yhteistyötä
vaikutusten kohteina olevien ihmisten kanssa
asianmukaisten korjaustoimien varmistamiseksi.
Molemmat edellä mainitut ohjesäännöt vahvistavat
entisestään Kalmarin sitoutumista esimerkiksi
kansainväliseen ihmisoikeuslakiin, YK:n Global
Compact -aloitteeseen, OECD:n toimintaohjeisiin
monikansallisille yrityksille, YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin sekä
Kansainvälisen työjärjestön julistukseen työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Lisätietoja
molemmista ohjesäännöistä on Ilmastonmuutos-
otsikon alla kohdassa Ilmastonmuutokseen liittyvät
ohjesäännöt.
Vuorovaikutusprosessit arvoketjun
työntekijöiden kanssa
Kalmarin vastuullisten hankintojen ohjelma painottaa
vastuullisuusriskien tunnistamista ja lieventämistä
koko toimitusketjussa, ja yhtiö on sisällyttänyt tiukat
ihmisiin liittyvät vastuullisuusvaatimukset toimittajiensa
perehdytykseen sekä vuorovaikutusprosesseihin
Kalmarin ja sen toimittajien välillä. Ohjelmaa tukevat
ohjesäännöt ja prosessit ovat:
• Kalmarin liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet
• toimittajien hyväksyminen ja sopimukset
• vuorovaikutus toimittajien kanssa ja auditoinnit
• SpeakUp-kanava (sekä sisäisten että ulkoisten
sidosryhmien käytettävissä).
56
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Kalmarin toimittajien hyväksyntäprosessi noudattaa
riskiperusteista lähestymistapaa. Uusien suorien
tavarantoimittajien on täytettävä ennakkovaatimukset
ja läpäistävä Kalmarin suorittama auditointi, ennen
kuin ne hyväksytään toimittajiksi. Ennakkovaatimuksiin
kuuluu sitoutuminen liikekumppaneiden eettisiin
toimintaohjeisiin, Kalmarin suorittama riskiarviointi
ja toimittajan itsearviointi kolmannen osapuolen
alustalla. Auditoinneissa noin 20 prosenttia
kysymyksistä liittyy toimittajan tapaan hallita työ- ja
ihmisoikeusasioita, työterveyttä ja -turvallisuutta,
korruption torjuntaa ja ympäristöasioita.
Yksi tärkeimmistä välineistä liikekumppaneiden
eettisten toimintaohjeiden vaatimusten täyttymisen
seuraamiseen on kolmannen osapuolen tarjoama
toimittajan itsearviointi, jolla yhtiö arvioi toimittajiensa
suoriutumista vastuullisuuden alalla ja siihen liittyviä
riskejä. Arviointi on pakollinen kaikille uusille
toimittajille. Valitut strategiset suorat toimittajat
puolestaan suorittavat sen vuosittain, jos heillä
on alhainen pistemäärä tai arviointia on päivitetty.
Itsearviointikysely sisältää kysymyksiä esimerkiksi
työterveydestä ja -turvallisuudesta, ihmisoikeuksista,
toimitusketjun hallinnasta, valitusmekanismeista,
ilmastostrategioista ja -tavoitteista sekä
huolellisuusvelvoitteen prosesseista. Toimittajat
saavat myös parannussuosituksia arviointikyselyssä
käytetyn alustan kautta.
Jos arvioinneissa tai auditoinneissa havaitaan, että uusi
toimittaja tai nykyinen strateginen toimittaja ei noudata
Kalmarin liikekumppaneiden eettisiä toimintaohjeita,
yhtiö päättää korjaavista toimenpiteistä ja aikatauluista
yhdessä toimittajan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena
on aina tehdä yhteistyötä toimittajan kanssa tämän
vastuullisuuden parantamiseksi. Jos kumppani
ei kuitenkaan halua ryhtyä yhteisesti sovittuun
korjaavaan toimenpiteeseen, Kalmarilla on oikeus olla
hyväksymättä uutta toimittajaa tai irtisanoa olemassa
oleva sopimus.
Yhtiön edustajat myös haastattelevat toimittajien
työntekijöitä toimipaikkavierailujen ja auditointien
yhteydessä, joita tehdään mahdollisille uusille
toimittajille ja valituille strategisille toimittajille. Lisäksi
toimittajien työntekijöitä haastatellaan sellaisten
auditointien yhteydessä, joita kolmannet osapuolet
tekevät Kalmarin puolesta. Näistä pääasiassa
riskialttiisiin toimittajiin kohdistetuista auditoinneista
saadaan arvokkaita kolmannen osapuolen näkemyksiä
esimerkiksi terveys- ja turvallisuusoloista toimittajien
tiloissa. Paikan päällä tehtäviä auditointeja järjestetään
vuosittain ja tarpeen mukaan.
Kaikki nämä prosessit ovat vuorovaikutuskeinoja
toimitusketjun työntekijöiden kanssa, joiden
avulla yhtiö pyrkii selvittämään, miten Kalmarin
liiketoiminta vaikuttaa heihin. Vuorovaikutuksen
toteutuminen on yhtiön hankintajohtajan vastuulla.
Kalmar arvioi vuorovaikutuksen tehokkuutta
esimerkiksi seuraamalla toimittajan vastuullisuutta
koskevien itsearviointien tuloksia ja korjaavia
toimintasuunnitelmia sekä kolmannen osapuolen
auditoinneilla että Kalmarin edustajien paikan päällä
tekemillä arvioinneilla.
Kalmar tekee monin paikoin myös yhteistyötä
asiakkaidensa kanssa yhteisten turvallisuuden
parannustoimien muodossa. Kalmar noudattaa
tiukkoja turvallisuusvaatimuksia, eikä niistä saa
koskaan tinkiä asiakkaan tiloissa työskenneltäessä.
Yhtiö saa tietoa asiakkaiden työntekijöiden
terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvista
vaikutuksista asiakasvuorovaikutuksen ja
-palautteen kautta. Asiakaspalaute auttaa Kalmaria
arvioimaan vuorovaikutuksen tehokkuutta.
Vuorovaikutuksen toteutumisen varmistaminen on
yhtiön myyntitoiminnon ja sen edustajien vastuulla
kussakin liiketoimintayksikössä. Vuorovaikutuksen
säännöllisyys vaihtelee asiakassuhteen mukaan.
Prosessit haitallisten vaikutusten
korjaamiseksi ja arvoketjun työn-
tekijöiden kanavat huolenaiheiden
esiin nostamiseksi
Kalmar edellyttää liikekumppaneiden eettisissä
toimintaohjeissa, että sen toimittajilla ja muilla
kumppaneilla on oltava raportointimekanismi, jonka
avulla työntekijät ja muut sidosryhmät voivat nostaa
esiin huolenaiheita. Liikekumppaneiden on myös
varmistettava, että heillä on käytössään asianmukaiset
menettelyt tällaisten tapausten käsittelyä varten.
Lisäksi liikekumppaneiden on sitouduttava korjaamaan
mahdolliset väärinkäytökset. Tietoa valituskanavan
olemassaolosta kysytään Kalmarin toimittajien
itsearvioinneissa. Asia tarkistetaan myös paikan
päällä tehtävien auditointien yhteydessä, joita Kalmar
suorittaa mahdollisille uusille toimittajille ja valituille
nykyisille strategisille toimittajille.
Kalmarin oma SpeakUp-kanava on kaikkien arvoketjun
työntekijöiden käytettävissä mahdollisista vakavista,
Kalmarin eettisiä toimintaohjeita, muita ohjesääntöjä
tai sovellettavia lakeja ja määräyksiä rikkovista
väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Kalmar kertoo
SpeakUp-kanavasta myyntikumppaneilleen (myynnin
kolmansille osapuolille), kuten jälleenmyyjille
ja edustajille, perehdytyksen ja/tai valvonnan
aikana järjestettävässä koulutuksessa. Yhtiö myös
kertoo toimittajilleen SpeakUp-kanavan käytön
mahdollisuudesta. SpeakUp-kanavan ohella arvoketjun
työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja
havainnoistaan suoraan Kalmarin yhteyshenkilölle.
57
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Kalmar käyttää toimittajavuorovaikutuksen avulla
saamiaan tietoja arvioidessaan edellä mainittujen
kanavien tehokkuutta ja sitä, tuntevatko toimittajien
työntekijät kanavat ja luottavatko he niihin. SpeakUp-
kanavan kautta tehtyjen ilmoitusten tutkintaprosessi
on esitetty tarkemmin kohdassa Liiketoiminnan
harjoittaminen – Laittoman toiminnan ehkäiseminen,
havaitseminen ja siihen reagoiminen.
Jos Kalmarin havaitaan aiheuttaneen
ihmisoikeusloukkauksen tai myötävaikuttaneen
sellaiseen, yhtiö soveltaa tapauskohtaista
lähestymistapaa korjaaviin ja parantaviin toimiin.
Tarvittavat korjaustoimet määrittyvät tapauksen
yksityiskohtien, vaikutusten kohteena olevien
henkilöiden tarpeiden ja paikallisen lainsäädännön
perusteella. Samalla Kalmar sitoutuu siihen, ettei se
estä vaikutusten kohteena olevaa henkilöä käyttämästä
muita korjaavia keinoja, kuten oikeustoimia. Kalmar voi
tarvittaessa myös tehdä yhteistyötä muiden kanssa
voidakseen tarjota asianmukaisia korjaavia toimia
henkilöille, joihin vaikutukset kohdistuvat. Korjaavien
toimien tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi
asianosaisten henkilöiden palautteen perusteella.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimet
Hankintatoiminto ja vastuullisuustiimi arvioi
Kalmarin toimitusketjun työntekijöiden terveyteen
ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Arvoketjun
loppupäässä Kalmarin tutkimus- ja kehitystoiminto arvioi
ja parantaa jatkuvasti yhtiön laitteiden turvallisuutta
tuotekehityksen avulla. Myös yhtiön työterveys- ja
työturvallisuustoiminto on mukana tässä työssä.
Kalmar jatkoi vuonna 2024 liikekumppanien eettisten
toimintaohjeidensa vaatimusten noudattamisen
seurantaa toimittajien itsearviointien ja toimittajien
perehdytysohjelman avulla. Tukeakseen alhaisimmat
itsearviointipisteet saaneita toimittajia Kalmar
tilasi vuoden 2023 aikana kolmelle toimittajalle
ihmisoikeuksiin keskittyvät auditoinnit, jotka kolmas
osapuoli suoritti paikan päällä. Kalmar jatkoi tätä työtä
vuonna 2024 auditoimalla kaksi näistä toimittajista
uudelleen ja järjestämällä neljä lisäauditointia. Auditoidut
toimittajat saivat räätälöidyt korjaussuunnitelmat, joita
ne ryhtyivät toteuttamaan. Tärkeimmät kehityskohteet
liittyivät työterveyteen ja -turvallisuuteen, pääasiassa
hätävalmiuteen. Lisäksi kolmen auditoidun
toimittajan todettiin käyttävän rahallisia rangaistuksia
kurinpidollisina keinoina, ja kaksi niistä veloitti
rekrytointipalkkioita työsuhteen ehtona. Nämä
tapaukset raportoitiin Kalmarin arvoketjun alkupäästä,
eivätkä ne ole Kalmarin ohjesääntöjen tai kansainvälisten
sopimusten mukaisia. Kalmar seuraa vuoden 2025
aikana näitä havaintoja ja korjaussuunnitelmien
toteutumista sekä jatkaa kolmannen osapuolen
suorittamia auditointeja toimittajille, joilla on alhaiset
pisteet. Turvallisuus on Kalmarille keskeinen tavoite
koko arvoketjussa, ja toimittajien kehitystoimet
vaikuttavat suoraan sen toteutumiseen.
Vaikka Kalmar ei hanki mineraaleja suoraan kaivoksilta,
sulattamoilta tai jalostamoilta, yhtiö voi vaikuttaa
niihin liittyvien konfliktien, ihmisoikeusloukkausten
ja ympäristökysymysten ratkaisemiseen vahvojen
sidosryhmäkumppanuuksien avulla. Kalmar on
esimerkiksi toimialojen välisen Responsible Minerals
Initiative (RMI) -alustan jäsen. Alustan tavoitteena
on tukea vastuullista mineraalien hankintaa
maailmanlaajuisesti liiketoimintakäytäntöjä kehittämällä.
RMI tarjoaa välineitä, joilla lisätään arvoketjussa
käytettävien konfliktimineraalien ja koboltin alkuperän
avoimuutta. Näihin välineisiin lukeutuvat asianmukaisen
huolellisuuden työkalu ja Responsible Minerals
Assurance Process (RMAP) -prosessi sulattamoiden ja
jalostamoiden auditoimiseksi.
Kalmar on tunnistanut ne hankintakategoriat ja
toimittajat, joiden tuotteilla on suurin riski sisältää
kriittisiä mineraaleja. Osana asianmukaista huolellisuutta
yhtiö pyytää näitä toimittajia toimittamaan tiedot
sulattamoista ja jalostamoista, joiden kanssa ne tekevät
yhteistyötä. Kalmar pyrkii ostamaan vain mineraaleja,
jotka ovat peräisin RMI-auditoiduista sulattamoista ja
jalostamoista. Yhtiö aloitti tämän prosessin vuonna 2023
koboltin ja kiilteiden osalta jo aiemmin siihen kuuluneiden
konfliktimineraalien (volframi, tantaali, tina ja kulta)
lisäksi, ja työtä jatkettiin vuonna 2024.
Raportointijakson aikana ei ilmoitettu yhtään Kalmarin
alku- tai loppupään arvoketjuun liittyvää vakavaa
ihmisoikeusongelmaa tai -loukkausta, eikä korjaaviin
toimenpiteisiin ryhdytty.
Kalmar määrittää tarvittavat ja asianmukaiset
toimenpiteet tapauskohtaisesti löydösten
vakavuudesta riippuen. Yhtiö on ottanut käyttöön
riskipohjaisen lähestymistavan uusiin ja strategisiin
toimittajiin sekä toimittajiin, jotka saavat alhaiset
pisteet toimittajien itsearvioinnissa. Yhtiö seuraa
toimenpiteiden tehokkuutta. Vuonna 2024 ei ryhdytty
varsinaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Vastuullisesta
hankintaohjelmasta ja sen toteuttamisesta vastaa
Kalmarin hankintatoiminto ja vastuullisuustiimi.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
tavoitteet
Osana Kalmarin vastuullista hankintaa yritys pyrkii
parantamaan toimittajien vastuullisuusitsearviointien
kokonaispistemäärää ja suorittaa auditointeja paikan
päällä sellaisten toimittajien luona, joiden kohdalla
riski on arviointien mukaan suurin. Arvioinnissa ovat
mukana toimittajien työntekijöiden ihmisoikeudet,
terveys ja turvallisuus sekä työolot. Vuoden 2024
tavoitteena oli, että 90 prosenttia strategisista
58
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
toimittajista suorittaa vastuullisuuteen liittyvän
itsearvioinnin ja että niiden yhdistetty keskimääräinen
tulos on vähintään 60 prosenttia (62 % vuonna 2023).
Vuonna 2024, 85 prosenttia Kalmarin strategisista
toimittajista suoritti vastuullisuuden itsearvioinnin,
keskimääräisen pistemäärä olleessa 66 prosenttia,
mikä tarkoittaa, että tavoite saavutettiin osittain.
Vuoden 2025 tavoitteena on parantaa yhdistettyä
keskimääräistä tulosta entisestään ja laajentaa
arvioinnin kattavuutta.
Vuoteen 2025 mennessä, Kalmar pyrkii
myös perehdyttämään kaikki uudet
jälleenmyyjät ja edustajat sen Business Partner
vaatimustenmukaisuusohjelmansa mukaisesti.
Tämän lisäksi ylimääräistä Code of Conduct-
koulutusta järjestetään niille jälleenmyyjille, jotka
toimivat korkeamman riskin alueilla. Kalmarin
vuoden 2030 tavoitteena on laajentaa arvoketjun
seurantaa ottamalla käyttöön vastuullisen myynnin
arviointiprosessi ja varmistamalla, että sen toimittajat
ja jälleenmyyjät noudattavat kaikkia yhtiön asettamia
vastuullisuusvaatimuksia.
Kalmarin pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää
vaarallisten aineiden käyttöä sen tuotteissa ja
lopulta lopettaa niiden käyttö kokonaan. Yhtiö
kerää tietoja aineista toimittajiltaan varmistaakseen
REACH-, RoHS- ja muiden säädösten noudattamisen,
mutta tukee myös niihin liittyvää vuoropuhelua
toimittajien kanssa. Tämä työ jatkui vuonna 2024.
Kalmarin hankintatoiminto, vastuullisuustiimi sekä
eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava
tiimi vastaa tavoitteiden asettamisesta ja niiden
viestinnästä asianosaisille. Kalmar seuraa tavoitteen
saavuttamisen edistymistä seuraamalla itsearvioinnin
osallistumisprosenttia ja sen tulosten kehitystä. Tämän
lisäksi yhtiö seuraa auditointien perusteella tehtäviä
korjaavia toimenpiteitä.
Kalmarin tuotteiden loppukäyttäjiä ovat sen
materiaalinkäsittelylaitteiden käyttäjät, jotka
ovat myös yhtiön asiakkaiden työntekijöitä.
Kalmarin tavoite vuodelle 2030 on varmistaa,
että kaikki palaavat turvallisesti kotiin joka päivä,
myös arvoketjun työntekijät jotka käyttävät
Kalmarin laitteita. Esimerkiksi Kalmarin laitteiden
turvallisuusominaisuuksia tai -poikkeamia koskevaa
asiakaspalautetta käytetään tuotesuunnittelussa
mahdollisten kehityskohteiden tunnistamiseen.
59
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Yrityskulttuuri
Vaikutukset
+ Kalmarilla on vahvat hallintomenettelyt sen eettisiä toimintaohjeita ja muita ohjesääntöjä koskien. Yhtiöllä on selkeät
toimintaohjeet ja se tukee toimittajiaan eettisten toimintaohjeiden noudattamisessa.
+ Kalmarilla on kattava vastuullisen hankinnan ohjelma, joka keskittyy vastuullisuusriskien tunnistamiseen ja
lieventämiseen yhtiön koko toimitusketjussa. RMI:n jäsenyys tarjoaa työkaluja yhtiön arvoketjussa käytettävien
konfliktimineraalien alkuperän läpinäkyvyyden lisäämiseen.
Korruptio ja lahjonta – ennaltaehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus
Vaikutukset
+ Kalmarilla on tehokkaat käytännöt mahdollisten väärinkäytösten havaitsemiseen ja ehkäisemiseen ja niihin
reagoimiseen, toiminnan eettisyyttä koskevat ohjeet sekä ilmoituskanavat. Näiden toimien ja rehellisyyteen
sitoutumisensa ansiosta Kalmar voi vähentää ja käsitellä liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä riskejä ja toimia
esimerkkinä sidosryhmille koko arvoketjussa.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
Vaikutukset
+ Kalmar tarkastaa strategisia toimittajiaan, jotka toimivat korkean riskin alueilla, ja yhtiöllä on tiukat vaatimukset
kaikille toimittajille. Yhtiö voi auttaa sen toimittajia parantamaan niiden vastuullisuutta ostovoimansa avulla.
Olennaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia ei ole tunnistettu.
Kalmar harjoittaa liiketoimintaa monimutkaisessa
globaalissa ympäristössä. Toimiala on altis eettisille ja
vaatimustenmukaisuusriskeille, jotka liittyvät esimerkiksi
syrjäisillä alueilla harjoitettavaan liiketoimintaan,
suuria hankkeita koskeviin tarjouskilpailuihin sekä
myyntiedustajien käyttöön maissa, joissa ei ole Kalmarin
myyntitoimistoa. Kalmarilla on tehokkaat käytännöt
mahdollisten väärinkäytösten havaitsemiseen ja
ehkäisemiseen ja niihin reagoimiseen, selkeät toiminnan
eettisyyttä koskevat ohjeet ja toimivat ilmoituskanavat.
Näiden toimien ansiosta ja koska Kalmar on sitoutunut
rehellisyyteen toiminnassaan, yhtiö voi näyttää esimerkkiä
sidosryhmille koko sen arvoketjussa.
Kalmar tekee yhteistyötä tuhansien toimittajien kanssa
ympäri maailman. Nämä kumppanit valitaan huolellisesti
ja objektiivisten tekijöiden, kuten laadun, luotettavuuden,
toimitusten, vastuullisuuden ja hinnan perusteella. Kaikilta
toimittajilta edellytetään lakien ja määräysten sekä
kansainvälisten ihmisoikeuksien noudattamista.
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Eettisten standardien ja lain noudattaminen on Kalmarin
kaiken toiminnan ja päätöksenteon lähtökohta. Jokaisen
Kalmarin työntekijän vastuulla on toimia eettisesti, ja
sitä vaaditaan myös yhtiön liikekumppaneilta. Kalmarin
johdon tehtävänä on antaa selkeä johdon viesti ja
mahdollistaa sellaiset rakenteet, joilla varmistetaan,
että vaatimustenmukaisuusriskejä arvioidaan, hallitaan
ja lievennetään tehokkaasti.
Hallintotapatiedot
60Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Terästuotannon arvoketjupäästöt ja vihreää terästä
koskevat aloitteet ovat Kalmarin strategian kannalta
merkittäviä. Strategiassa panostetaan vahvasti myös
sähköistämiseen, minkä seurauksena akkujen käyttö
lisääntyy, mikä puolestaan edellyttää mineraalien
käyttöä. Näihin kysymyksiin liittyvien negatiivisten
vaikutusten minimointi ja liiketoimintamahdollisuuksien
maksimointi edellyttää toimittajasuhteiden hyvää
hallintaa.
Liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät ohjesäännöt ja yrityskulttuuri
Kalmarin eettiset toimintaohjeet ovat yhtiön
tärkein väline eettisen yrityskulttuurin luomisessa
ja toteuttamisessa. Eettiset toimintaohjeet auttavat
ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä
ja löytämään lisätietoa epäselvissä tilanteissa.
Kalmarin laki- ja vaatimustenmukaistoiminnon
eettisyys ja vaatimustenmukaisuus -tiimi vastaa
yrityskulttuurin edistämisestä eri tavoin. Näitä
ovat esimerkiksi pakollinen vuosittainen eettisiä
toimintaohjeita koskeva koulutus, työntekijäviestintä,
koulutustilaisuudet, eettisiä toimintaohjeita koskevat
paneelikeskustelut Kalmarin johtoryhmän kanssa,
alempien johtoryhmien ja korkean riskin henkilöstön
tapaamiset sekä eettisiä toimintaohjeita koskevat
ohjeistukset myyntikumppaneille ja kolmansille
osapuolille, kuten jälleenmyyjille ja edustajille.
Yhtiön SpeakUp-kanavan ja kostotoimet kieltävän
ohjeen tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ja
muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheitaan
tilanteissa, joissa Kalmarin eettisiä toimintaohjeita,
muita ohjesääntöjä tai asiaankuuluvia lakeja ja
sääntelyä ei ole noudatettu. Ohjeissa todetaan, että
Kalmar ei rankaise ketään sellaista henkilöä tai salli
kostotoimia sellaista henkilöä vastaan, joka tekee
ilmoituksen vilpittömästi. Kostotoimet kieltävä
periaate koskee myös niitä, jotka ovat kieltäytyneet
toimimasta epäeettisesti, vaikka se on johtanut
menetyksiin liiketoiminnassa. Ohjeet on laadittu
EU-direktiivin 2019/1937 mukaisesti, ja ne koskevat
kaikkia Kalmarin työntekijöitä, liiketoimintayksiköitä ja
tytäryhtiöitä maailmanlaajuisesti. Lisätietoja Kalmarin
raportointimekanismeista on Oma työvoima -otsikon
alla kohdassa Prosessit haitallisten vaikutusten
korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat
huolenaiheiden esiin nostamiseksi.
Kalmarin vaatimustenmukaisuuteen liittyvät
ohjesäännöt – korruption vastainen ohjesääntö,
liikekumppaneiden eettiset toimintaohjeet,
vientivalvontaa koskeva ohjesääntö ja
kauppapakotteita koskeva ohjesääntö – sekä niihin
liittyvät ohjeistukset esimerkiksi eturistiriidoista
ja myynnin liikekumppaneista ohjaavat yhtiön
toimia epäeettisten tai korruptoituneiden
liiketoimintakäytäntöjen torjumiseksi. Kalmarin
eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava
tiimi valvoo näiden ohjesääntöjen ja ohjeistusten
toteuttamista.
Kaikki Kalmarin ohjesäännöt ja ohjeistukset
ovat kaikkien Kalmarin työntekijöiden saatavilla
yhtiön Move-intranetissä, ja niistä tiedotetaan
eri kanavien kautta, mukaan lukien paikallisissa
perehdyttämisprosesseissa ja eettisiä toimintaohjeita
koskevassa pakollisessa vuosittaisessa
verkkokoulutuksessa.
Laittoman toiminnan ehkäiseminen,
havaitseminen ja siihen reagoiminen
Kalmarilla on vankka riskipohjainen
vaatimustenmukaisuusohjelma, joka keskittyy
mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseen ja
havaitsemiseen ja niihin vastaamiseen sekä varmistaa,
että väärinkäytöksiin liittyviä riskejä hallitaan
tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko organisaatiossa.
Kalmarin eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava tiimi koostuu kokeneista ammattilaisista,
jotka edistävät ja seuraavat koko eettisyys ja
vaatimustenmukaisuus -ohjelmaa. Tiimi tekee
säännöllisiä eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen
liittyviä riskienarviointeja, hallinnoi SpeakUp-kanavia
ja varmistaa, että ilmoitetut huolenaiheet käsitellään
puolueettomasti, nopeasti ja ammattimaisesti, valvoo
Kalmarin kolmansien osapuolten valvontaohjelmia
ja vientivalvontaohjelmia sekä tarjoaa opastusta
ja tukea koko organisaatiolle eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
• Ehkäiseminen – Koulutuksen tarjoaminen
Kalmarin työntekijöille eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä ohjesäännöistä
ja laeista, rehellisen ja kunnioittavan kulttuurin
rakentaminen Kalmarin organisaatiossa, johtajien
ja työntekijöiden neuvonta eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä haasteissa,
tehokkaiden valvontamekanismien rakentaminen
petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan.
• Havaitseminen – Työntekijöiden ja kumppanien
käytössä olevan Kalmarin luottamuksellisen
SpeakUp-ilmoituskanavan hallinnointi, tunnistettuja
eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä
huolenaiheita koskevien tutkintojen ammattimainen
suorittaminen ja valvonta sekä väärinkäytöksiä vastaan
luotujen keskeisten valvontamekanismien seuranta.
• Vastaaminen – Nopean ja asianmukaisen reagoinnin
varmistaminen, kun väärinkäytös on näytetty toteen
tai Kalmarin valvontamekanismeissä havaitaan
kriittinen puute.
Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava tiimi tukee yhtiön liiketoimintayksiköitä
ennakoivalla neuvonnalla, tiedolla ja koulutuksella
61
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
sekä toteuttamalla sisäisiä tutkintoja. Kalmar
kouluttaa työntekijöitään eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä asioissa
eettisiä toimintaohjeita koskevien pakollisten
verkkokurssien avulla sekä tarjoaa harjoituksia
ja esimerkkejä, jotka auttavat työntekijöitä
eettisissä ongelmissa. Toimintaohjeita koskevaan
koulutukseen sisältyy aina tietoa korruption ja
lahjonnan torjunnasta. Kursseille voivat osallistua
työntekijät, joilla on oma työsähköpostiosoite ja
pääsy Kalmarin intranetiin. Lisäksi työntekijöille, joilla
ei ole työsähköpostiosoitetta tai pääsyä intranetiin,
järjestetään lähiopetuksena toteutettuja työpajoja.
Eettisiä toimintaohjeita koskevan koulutuksen
suorittaminen on pakollista kaikille Kalmarin
työntekijöille ja esimiehille sekä hallituksen jäsenille.
Vuonna 2024 pakollisen eettisiä toimintaohjeita
käsittelevän koulutuksen suoritti 93 prosenttia
työntekijöistä. Koulutus suoritettiin vuoden 2024
ensimmäisen puoliskon aikana ennen Kalmarin
eriyttämistä Cargotecista.
Kalmar aloitti vuosina 2023 ja 2024 kattavan
korruption vastaisen verkkokurssin. Se osoitettiin
pakolliseksi tietyille rooleille tunnistetuilla
riskialueilla (eli korruption ja lahjonnan kannalta
riskialttiissa toiminnoissa, kuten myynti, hankinta,
sopimusten hallinta, talous, henkilöstöhallinto,
lakiasiat ja riskienhallinta), mutta kaikkia työntekijöitä
kannustettiin suorittamaan kurssi. Riskialttiissa
toiminnoissa suoritusprosentti oli 90 prosenttia.
Verkko-opiskelun ja kontaktiopetuksena toteutetun
henkilöstökoulutuksen lisäksi eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja antaa
korruptionvastaista toimintaa sekä muita eettisyyteen
ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä aiheita
koskevia tilannepäivityksiä hallituksen tarkastus- ja
riskienhallintavaliokunnalle, Kalmarin johtoryhmälle ja
alemmille johtoryhmille koko organisaatiossa.
Kalmar pyrkii edistämään väärinkäytöksistä
ja rikkomuksista ilmoittamisen kulttuuria ja
kannustaa työntekijöitä nostamaan avoimesti esiin
vaatimustenmukaisuutta koskevia huolenaiheita ja
kysymyksiä, keskustelemaan niistä ja pyytämään
neuvoja tarvittaessa. Kalmarin työntekijät voivat
ilmoittaa huolenaiheistaan ja mahdollisista
väärinkäytöksistä eri kanavien kautta, joita ovat
muun muassa oma esihenkilö, paikallinen tai
konsernitason henkilöstöosasto, eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi ja
yhtiön SpeakUp-kanava. Kalmarin SpeakUp-
kanava on ulkoisesti hallinnoitu raportointityökalu
luottamuksellista ja, sovellettavan lain salliessa,
nimetöntä raportointia varten. Lisätietoja Kalmarin
raportointimekanismeista on Oma työvoima -otsikon
alla kohdassa Prosessit haitallisten vaikutusten
korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat
huolenaiheiden esiin nostamiseksi.
Kaikki epäillyt väärinkäytökset, mukaan lukien
korruptioon ja lahjontaan liittyvät tapaukset, käydään
läpi, ja niistä aloitetaan tarvittaessa virallinen tutkinta.
Arvion tarpeesta tekee Kalmarin eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi. Kalmarin
SpeakUp-järjestelmä mahdollistaa luottamuksellisen
ilmoittamisen ja suojaa ilmoitusten luottamuksellisuutta
sekä, sovellettavan lain salliessa, niiden ilmoittajien
nimettömyyttä, jotka haluavat pysyä nimettöminä.
Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava
tiimi käsittelee kaikki epäillyt väärinkäytöstapaukset
luottamuksellisesti tai valvoo niiden käsittelyä
riippumatta ilmoituskanavasta tai siitä, onko niistä
ilmoittanut Kalmarin vai arvoketjun työntekijä.
Eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta
vastaava tiimi voi suorittaa tutkinnan itse ja/tai
antaa sen muiden valtuutettujen työntekijöiden tai
toimintojen, kuten henkilöstöhallinnon, tietotekniikan
tai työterveyden ja -turvallisuuden, tehtäväksi. Kaikki
tutkinnat suoritetaan objektiivisesti ja neutraalisti sekä
sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.
Tutkinnasta vastaavalla henkilöllä tai työryhmällä on
pääsy kaikkiin tarvittaviin asiakirjoihin, järjestelmiin
ja tiloihin, ja heillä on oikeus suorittaa tarvittavat
haastattelut. Kaikkien työntekijöiden odotetaan
tekevän yhteistyötä tutkinnassa. Väärinkäytöksestä
epäillylle työntekijälle annetaan tilaisuus vastata
syytöksiin.
Vahvistetuissa väärinkäytöstapauksissa eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi ja
asianomaiset johtajat sopivat tarvittavista korjaavista
toimenpiteistä, kuten tehokkaammasta valvonnasta,
koulutuksesta, kurinpitotoimista tai ulkopuolisten
tahojen kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomisesta.
Asianmukaiset ja riittävät korjaustoimet määritetään
tapauksen yksityiskohtien, asianomaisen henkilön tai
asianomaisten henkilöiden tarpeiden ja paikallisen
lainsäädännön pohjalta. Kalmarin johtoryhmä käy
läpi vaatimustenmukaisuutta koskevat aiheet ja
tarkastelee korjaavien toimien tarvetta eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta vastaavan johtajan
johtamissa eettisiä toimintaohjeita koskevissa
paneelikeskusteluissa kahden kuukauden välein.
Ilmoitukset ja huolenaiheet
Vuonna 2024 Kalmarin eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi sai
39 ilmoitusta tai huolenilmausta mahdollisesta
väärinkäytöksestä. Nämä koskivat kaikkiaan 37 asiaa
(joistakin asioista tehtiin useita ilmoituksia). Tiimi katsoi,
että tutkintaa tarvittiin 14 ilmoitetuista tapauksista.
Lisäksi tiimi jatkoi vuoden aikana kolme ennen vuotta
2024 aloitettua tutkintaa. Tutkitut 17 tapausta koskivat
ongelmia, kuten seksuaalista häirintää, eturistiriitoja,
petoksia, kauppasäädösten noudattamista,
62
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
lahjusten ottamista, kiusaamista, työympäristöä ja
kyberturvallisuutta.
Vuoden aikana eettisyydestä ja
vaatimustenmukaisuudesta vastaava tiimi
sulki yhteensä 13 tapausta. Näistä tapauksista
seitsemässä syytökset osoitettiin kokonaan tai
osittain paikkansapitäviksi. Niissä tapauksissa
korjaaviin toimenpiteisiin sisältyi joissakin tapauksissa
kurinpidollisia toimenpiteitä, kuten varoituksia tai
irtisanomisia, ja/tai ohjesääntöjen ja prosessien
parannuksia. Korruption- ja lahjonnanvastaisten lakien
rikkomuksista ei annettu tuomioita eikä sakkoja.
Suhteet toimittajiin
Kalmar voi ostovoimansa avulla vaikuttaa toimittajiin ja
auttaa niitä parantamaan esimerkiksi ihmisoikeuksiin
ja ympäristöön liittyvää toimintaansa. Kalmar
työskentelee noin 1 000 suoran ja yli 7 000 epäsuoran
toimittajan kanssa. Kalmarin vastuullisen hankinnan
ohjelma keskittyy vastuullisuusriskien tunnistamiseen
ja lieventämiseen yhtiön koko toimitusketjussa.
Lisätietoja vastuullisesta hankintaohjelmasta ja
Kalmarin suhteista toimittajiin on Arvoketjun työntekijät
-otsikon alla kohdassa Vuorovaikutusprosessit
arvoketjun työntekijöiden kanssa.
Maksukäytännöt
Kalmarilla ei ole yhtä ainoaa vakiomaksuehtoa,
vaan sillä on toimittajiensa kanssa useita erilaisia
maksuehtoja, joissa maksuaika on 1–150 päivää. Tämän
vuoksi yhtiö ei voi antaa tällaisten ehtojen mukaista
kuvausta vakiomaksuehdoistaan tai mittareistaan.
Yleisimmät maksuehdot ovat 30 päivää netto (36
% kaikista laskuista), 60 päivää netto (22 % kaikista
laskuista) ja 90 päivää netto (14 % kaikista laskuista).
Kalmarilla ei tällä hetkellä ole käytäntöä, joka estäisi
maksujen myöhästymisen.
Kalmar ei luokittele toimittajiaan koon perusteella eikä
siksi pysty antamaan pieniä tai keskisuuria toimittajia
koskevia tietoja. Tiedot annetaan yhtiön kaikista
toimittajista.
Kalmar maksaa laskunsa keskimäärin 64 päivässä.
Tämä mittari lasketaan laskun kirjaus- ja maksupäivien
keskimääräisenä erotuksena. Kalmar seuraa aikaa,
joka yhtiöltä kuluu toimittajille suoritettavien maksujen
suorittamiseen, myös ajoissa maksettujen maksujen
suhteella. Tämä suhde lasketaan ajoissa maksettujen
ulkoisten laskujen määränä jaettuna maksettujen
ulkoisten laskujen kokonaismäärällä. Vuonna 2024
suhde oli 68 prosenttia.
Näiden kahden mittarin laskemiseen käytetään tällä
hetkellä kahden toiminnanohjausjärjestelmän (SAP
ja LN) tietoja. Yhtiö käyttää kuitenkin myös joitakin
muita toiminnanohjausjärjestelmiä, joita kaikkia ei ole
sisällytetty laskelmiin. SAP:n ja LN:n tiedot kattavat
suurimman osan tiedoista, mutta eivät aivan kaikkia.
Kalmar ei ollut osallisena myöhästyneisiin maksuihin
liittyvissä oikeustoimissa vuonna 2024.
63
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
CSRD-sisältöhakemisto
Tila Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä datapiste Sivu
ESRS2 Yleiset tiedot
BP-1 17
BP-2 17
GOV-1 17–19
- kohdat 21 (d) ja (e) 17
GOV-2 17–19
GOV-3 19
GOV–4 20
- kohta 30 20
GOV–5 20
SBM-1 21–22
- kohdat 40 (d) i, ii, iii ja iv -
SBM-2 22–23
SBM-3 24–25
IRO-1 25–29
IRO-2 64–65
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-1 31–32
- kohta 14 31–32
- kohta 16 (g) 32
E1-2 32–33
E1-3 33
E1-4 33–34
- kohta 34 33–34
E1-5 34
- kohdat 37 ja 38 34
- kohdat 40–43 34
Tila Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä datapiste Sivu
E1-6 35
- kohta 44 35
- kohdat 53–55 35
E1-7 - kohta 56 -
E1-9 - kohdat 66 (a) ja (c), 67 (c) ja 69 -
ESRS E2 Pilaantuminen
E2-4 - kohta 28 -
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1 - kohdat 9, 13 ja 14 -
E3-4 - kohdat 28 (c) ja 29 -
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteeemit
ESRS2
SBM3-E4 - kohdat 16 (a) i, 16 (b) ja (c) -
E4-2 - kohdat 24 (b), (c) ja (d) -
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 37
E5-2 37
E5-3 38
E5-4 38
E5-5 38
-kohdat 37 (d) ja 39 38
ESRS S1 Oma työvoima
ESRS2
SBM3-S1 - kohdat 14 (f) ja (g) 47
S1-1
47–48
- kohdat 20, 21, 22 ja 23 47–48
S1-2 48–49
Kalmarin kestävyysraportin kattamat tiedonantovaatimukset ja niihin liittyvät datapisteet
Olennainen Ei olennainen
64Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta 64
Tila Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä datapiste Sivu
S1-3 49–50
- kohta 32 (c) 49–50
S1-4 50–51
S1-5 51–54
S1-6 51–52
S1-7 51–52
S1-9 51,53
S1-13 53
S1-14 52–53
- kohdat 88 (b), (c) ja (e) 52–53
S1-16 53–54
- kohdat 97 (a) ja (b) 53–54
S1-17 54, 62–63
- kohdat 103 (a) ja 104 (a) 54
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
ESRS2
SBM3-S2 - kohta 11 (b) 56
S2-1 56
- kohdat 17, 18 ja 19 56, 58
S2-2 56–57
S2-3 57–58
S2-4 58
- kohta 36 58
S2-5 58–59
ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
S3-1 - kohdat 16 ja 17 -
S3-4 - kohta 36 -
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 - kohdat 16 ja 17 -
S4-4 - kohta 35 -
Tila Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä datapiste Sivu
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 60–61
- kohdat 10 (b) ja (d) 61
G1-2 63
G1-3 61–62
G1-4 62–63
- kohdat 24 (a) ja (b) 62–63
G1-6 63
65Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta 65
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Yhdistelty tuloslaskelma
1.1.−31.12.2024*
1.1.−31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
Liikevaihto
2.1, 2.2
1 720,5
2 049,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
-1 268,0
-1 540,3
Bruttokate
452 , 5
509,3
Bruttokate, %
26,3 %
24,8 %
Myynnin ja markkinoinnin kulut
-8 8 ,1
-8 5 ,1
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut
-54 ,0
-54,3
Hallinnon kulut
-11 0,0
-13 0,4
Uudelleenjärjestelykulut
2.4
0,0
-1 ,2
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3
3 6 ,7
40,9
Liiketoiminnan muut kulut
2.3
-6 7, 3
-48 ,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
7.2
4,6
9,0
2.1, 2.3, 2.4,
Liikevoitto
3.1, 6.4
1 74 , 4
240, 2
Liikevoitto, %
10,1 %
11,7 %
Rahoitustuotot
2.5
1 7, 0
15,3
Rahoituskulut
2.5
-1 9,0
-1 4,0
Tulos ennen veroja
172, 5
241 , 5
Tulos ennen veroja, %
10,0 %
11,8 %
Tuloverot
4.1
-44,6
-4 7, 7
Kauden tulos
1 2 7, 9
193,8
Kauden tulos, %
7,4 %
9,5 %
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
1 2 7, 9
193 ,8
Määräysvallattomille omistajille
-
-
Yhteensä
1 2 7, 9
193,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen
tulos, EUR**
2.6
1,99
3,0 1
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, EUR**
2.6
1 ,99
3,01
* Tuloslaskelman erät 1.7.2024 asti ovat carve-out perusteisia.
** Kalmar Oyj:n listautumista 1.7.2024 edeltävät kaudet lasketaan listautumishetken
osakemäärän perusteella.
Yhdistelty laaja tuloslaskelma
1.1.–31.12.2024*
1.1.–31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
Kauden tulos
1 2 7, 9
193,8
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei voida siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-) etuuspohjaisista
järjestelyistä
3.4
-4 ,1
-2, 9
Verot laajan tuloksen eristä, joita ei
voida siirtää tulosvaikutteisiksi
4.1
0,9
0, 4
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi:
Voitot (+) / tappiot (-) rahavirran
suojauksista
-7, 4
9,6
Tulokseen siirretyt voitot (+) / tappiot
(-) rahavirran suojauksista
2,3
-10, 5
Muuntoerot
8,0
6,3
Verot laajan tuloksen eristä, jotka
voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
4.1
1,0
0, 2
Osakkuusyritysten muiden laajan
tuloksen erien osuus verojen jälkeen
0 ,7
0 ,7
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen
1,3
3,9
Kauden laaja tulos
129, 2
1 9 7, 6
Kauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
129,2
1 9 7, 6
Määräysvallattomille omistajille
-
-
Yhteensä
129, 2
1 9 7, 6
* Laajan tuloslaskelman erät 1.7.2024 asti ovat carve-out perusteisia.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
66Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Konsernitase
31.12.2024
31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
6.1
261 ,9
260, 2
Aineettomat hyödykkeet
6.2
6,5
17 ,4
Aineelliset hyödykkeet
6.3
26 5,2
272,9
Osuudet osakkuusyrityksissä
7.2
5 3 ,1
48,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset*
8.2
2, 2
0 ,1
Laskennalliset verosaamiset
4.2
50,4
5 4,4
Johdannaisvarat
8.2, 8.5
-
0,2
Muut korottomat saamiset
5.3, 8.2
2 ,6
2,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä
642 ,0
656,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
5.2
437 ,3
460, 9
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset*
8.2
1,9
5,4
Tuloverosaamiset
1 7, 0
14,5
Johdannaisvarat
8.2, 8.5
10,0
5 ,7
Myyntisaamiset
5.3, 8.2
263 ,9
2 6 7, 7
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
2.2, 5.3
5,5
9,3
Muut korottomat saamiset
5.3
5 7, 5
53,9
Konsernitilisaamiset, Cargotec-konserni*
8.2
-
289,9
Rahavarat*
8.2, 8.3
26 0,6
82,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä
1 053,9
1 189,8
Varat yhteensä
1 6 9 5, 9
1 8 4 6 ,1
*Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
31.12.2024
31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
20,0
-
Muuntoerot
-98, 8
-1 06 ,8
Arvonmuutosrahasto
-1 ,3
2,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
156 ,8
-
Sijoitettu oma pääoma ja kertyneet voittovarat
-
92 2,9
Kertyneet voittovarat
561 ,5
-
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma yhteensä
3.2, 8.6
638 ,2
818, 2
Määräysvallattomien omistajien osuus
-
-
Oma pääoma yhteensä
638, 2
81 8, 2
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat*
8.2, 8.4, 9.1
31 5 ,7
1 14,0
Laskennalliset verovelat
4.2
4 ,7
9, 9
Eläkevelvoitteet
3.4
43 ,0
38 ,9
Varaukset
5.5
2,2
3,2
Johdannaisvelat
8.2, 8.5
-
0,0
Muut korottomat velat
5.4, 8.2
71 , 5
7 7, 0
Pitkäaikaiset velat yhteensä
4 3 7,1
243 ,0
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden
lyhennykset*
8.2, 8.4, 9.1
16,9
14, 5
Muut korolliset velat*
8.2, 8.4
8,3
63,4
Konsernitilivelat, Cargotec-konserni*
8.2, 8.4
-
62 ,7
Varaukset
5.5
8 9,7
85,3
Tuloverovelat
11,4
25, 3
Johdannaisvelat
8.2, 8.5
1 1 ,1
2 ,6
Ostovelat
5.4, 8.2
163 ,4
172,0
Sopimuksiin perustuvat velat
2.2
110, 9
1 09,8
Muut korottomat velat
5.4, 8.2
209,0
24 9 , 3
Lyhytaikaiset velat yhteensä
6 20,6
784 ,9
Oma pääoma ja velat yhteensä
1 6 9 5, 9
1 8 4 6 ,1
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
67Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitettu Sijoitetun Määräys-
oma pääoma Arvon-vapaan oman Kertyneet vallattomien Oma
ja kertyneet Osake-muutos-pääoman Muunto-voitto-omistajien pääoma
MEUR
Liite
voittovaratpääomarahastorahastoerot
varat
Yhteensä
osuusyhteensä
Sijoitettu oma pääoma 1.1.2024, Carve-out
92 2,9
-
2 ,0
-
-1 0 6 , 8
-
81 8, 2
-
818, 2
Kauden tulos
6 4 ,7
-
-
-
-
-
6 4,7
-
6 4 ,7
Rahavirran suojaukset
-
-
-2 , 2
-
-
-
-2 , 2
-
-2 , 2
Muuntoerot
-
-
-
-
-3,8
-
-3,8
-
-3,8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä
3.4, 4.1
-0 ,1
-
-
-
-
-
-0 ,1
-
-0 ,1
Kauden laaja tulos*
64,6
-
-2 , 2
-
-3,8
-
58,6
-
58,6
Oman pääoman ehtoiset liiketoimet
Cargotec-konsernin kanssa
-302, 7
-
-
-
-
-
-30 2, 7
-
-302, 7
Osakeperusteiset palkkiot
3.2
0, 8
-
-
-
-
-
0,8
-
0, 8
Liiketoimet omistajien kanssa
-301,9
-
-
-
-
-
-301 ,9
-
-301 ,9
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Sijoitettu oma pääoma 30.6.2024, Carve-out
685,6
-
-0,2
-
-11 0 , 5
-
5 74 , 8
-
5 74 , 8
Jakautuminen 30.6.2024
-685,6
20,0
-
164,9
-
50 0 ,7
-
-
-
Oma pääoma 30.06.2024
-
20,0
-0, 2
1 64,9
-1 1 0, 5
500 ,7
5 74 , 8
-
5 74 , 8
Oman pääoman muutokset jakautumisen
jälkeen (7–12/2024)
Kauden tulos
-
-
-
-
-
63 ,2
63,2
-
63,2
Rahavirran suojaukset
-
-
-1 ,1
-
-
-
-1 ,1
-
-1 ,1
Muuntoerot
-
-
-
-
1 1 ,7
-
1 1 ,7
-
1 1 ,7
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
etuuspohjaisista järjestelyistä
3.4, 4.1
-
-
-
-
-
-3 ,1
-3 ,1
-
-3 ,1
Kauden laaja tulos*
-
-
-1 ,1
-
1 1 ,7
6 0 ,1
70,7
-
70,7
Omien osakkeiden hankinta
-
-
-
-8 ,0
-
-
-8,0
-
-8,0
Osakeperusteiset palkkiot
3.2
-
-
-
-
-
0 ,7
0,7
-
0 ,7
Liiketoimet omistajien kanssa
-
-
-
-8 ,0
-
0 ,7
-7, 3
-
-7, 3
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Oma pääoma 31.12.2024
-
20,0
-1 , 3
156, 8
-98, 8
561 ,5
638, 2
-
638,2
* Netto verojen jälkeen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
68Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitettu Sijoitetun Määräys-
oma pääoma Arvon-vapaan oman Kertyneet vallattomien Oma
ja kertyneet Osake-muutos-pääoman Muunto-voitto-omistajien pääoma
MEUR
Liite
voittovaratpääomarahastorahastoerot
varat
Yhteensä
osuusyhteensä
Sijoitettu oma pääoma 1.1.2023, Carve-out
9 6 4 ,1
-
1,9
-
-1 1 3 ,1
-
853 ,0
-
853 ,0
Kauden tulos
193 ,8
-
-
-
-
-
1 93,8
-
1 93,8
Rahavirran suojaukset
-
-
0 ,1
-
-
-
0 ,1
-
0 ,1
Muuntoerot
-
-
-
-
6,3
-
6,3
-
6,3
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
3.4, 4.1
-2 , 5
-
-
-
-
-
-2 , 5
-
-2 ,5
Kauden laaja tulos*
191 ,2
-
0 ,1
-
6,3
-
1 9 7, 6
-
1 9 7, 6
Oman pääoman ehtoiset liiketoimet Cargotec-
konsernin kanssa
-128 ,9
-
-
-
-
-
-128 ,9
-
-1 28, 9
Maksetut osingot
-105, 1
-
-
-
-
-
-105, 1
-
-105, 1
Osakeperusteiset palkkiot
3.2
1,6
-
-
-
-
-
1,6
-
1 ,6
Liiketoimet omistajien kanssa
-23 2 , 5
-
-
-
-
-
-2 3 2 , 5
-
-23 2 , 5
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Sijoitettu oma pääoma 31.12.2023, Carve-out
922 ,9
-
2 ,0
-
-1 0 6 , 8
-
818, 2
-
818 ,2
* Netto verojen jälkeen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
69Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Yhdistelty rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.2024*
1.1.–31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
Liiketoiminnan nettorahavirta
Kauden tulos
1 2 7, 9
1 93,8
Poistot ja arvonalentumiset
6.4
65, 8
5 7, 2
Rahoitustuotot ja -kulut
2.5
2,0
-1, 3
Verot
4.1
4 4,6
47, 7
Korottomien saamisten muutos
6,3
36,3
Korottomien velkojen muutos
-24 , 5
-1 04 ,0
Vaihto-omaisuuden muutos
3 1 ,7
36 ,0
Nettokäyttöpääoman muutos
13 ,6
-3 1 ,7
Muut oikaisut
-4 ,7
-8,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja
2 4 9 ,1
256 ,8
Saadut korot
1 7, 1
1 ,6
Maksetut korot
-13 ,3
-3 ,7
Muut rahoituserät
-2 ,3
-1 ,4
Maksetut tuloverot
-74 , 4
-32,0
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 76 , 2
221, 3
Investointien nettorahavirta
Yrityshankinnat vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla
7.1
-
-9, 5
Yritysmyynnit vähennettynä
myyntihetken rahavaroilla
7.1
-
-0, 5
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin
6.2, 6.3
-40, 5
-55,9
Aineettomien ja aineellisten 2.3, 6.2,
hyödykkeiden myynnit
6.3
1 2 ,1
18 ,9
Investointien nettorahavirta, muut erät
0 ,6
3,6
Investointien nettorahavirta
-2 7, 9
-43,3
1.1.–31.12.2024*
1.1.–31.12.2023
MEUR
Liite
Carve-out
Rahoituksen nettorahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-8 ,0
-
Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus
Cargotec-konsernin kanssa
-7 7, 2
-1 0 9 ,7
Cargotec-konsernin lainojen nostot /
takaisinmaksut
1 83,2
-1 5, 3
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
8.4
-1 7, 5
-1 5, 8
Pitkäaikaisten lainojen nostot
8.4
49,9
50,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.4
-9 9,8
-
Lyhytaikaisten lainojen nostot
8.4
-
8,4
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.4
-4 ,7
-3,9
Maksetut osingot, Cargotec-konserni
-0, 2
-1 0 7, 4
Rahoituksen nettorahavirta
2 5 ,7
-193, 7
Rahavarojen muutos
1 74 , 0
-1 5 , 8
Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1.
8.3
78, 8
98 ,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
4 ,7
-4,3
Rahavarat ja käytetyt
pankkitililimiitit 31.12.
2 5 7, 6
78,8
Käytetyt pankkitililimiitit 31.12.
8.3
3 ,0
3,8
Rahavarat 31.12.
260,6
8 2,6
* Vuoden 2024 avaavat saldot ja tuloslaskelman erät 1.7.2024 asti, joita rahavirtalaskelmassa
on käytetty, ovat carve-out perusteisia. Vuoden 2023 rahavirtalaskelma on esitetty
kokonaisuudessaan carve-out perusteisesti.
Liitetiedossa 8.3, Rahavarat esitetään konsernin rahavaroihin liittyvät siirtorajoitukset.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.70Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperusteet 72
1.1 Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet 72
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät
keskeiset arviot ja oletukset 78
2. Taloudellinen keitys 79
2.1 Segmenttikohtaiset tiedot 79
2.2 Myyntituotot 83
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 87
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja
muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät 88
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut 89
2.6 Osakekohtainen tulos 90
3. Työsuhde-etuudet 91
3.1 Henkilöstökulut 91
3.2 Osakeperusteiset maksut 91
3.3 Johdon palkitseminen 98
3.4 Eläkevelvoitteet 99
4. Tuloverot 103
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma 104
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 105
5. Nettokäyttöpääoma 106
5.1 Nettokäyttöpääoma 106
5.2 Vaihto-omaisuus 106
5.3 Myyntisaamiset ja
muut korottomat saamiset 107
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat 109
5.5 Varaukset 110
6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 112
6.1 Liikearvo 112
6.2 Aineettomat hyödykkeet 114
6.3 Aineelliset hyödykkeet 116
6.4 Poistot ja arvonalentumiset 118
7. Konsernin rakenne 119
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit 121
7.2 Osakkuusyhtiöt 122
7.3 Tytäryhtiöt 124
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit 126
8.1. Rahoitusriskien hallinta 126
8.2 Rahoitusinstrumentit
arvostusryhmittäin 132
8.3 Rahavarat 135
8.4 Korolliset velat 136
8.5 Johdannaissopimukset 137
8.6 Oma pääoma 138
9. Muut liitetiedot 140
9.1 Vuokrasopimukset 140
9.2 Ehdolliset velat ja sitoumukset 144
9.3 Lähipiiritapahtumat 145
9.4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat 146
71Osa tilinpäätöstäKalmar vuosikertomus 2024
72Kalmar vuosikertomus 2024
1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Perustiedot
Kalmar Oyj perustettiin Cargotec Oyj:n (jäljempänä Cargotec)
osittaisjakautumisessa, mikä täytäntöönpantiin 30.6.2024. Kaupankäynti Kalmarin
B-sarjan osakkeilla alkoi 1.7.2024 Nasdaq Helsingin pörssilistalla. Kalmar Oyj
(3424222-7 ) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja
rekisteröity osoite Itämerenkatu 25, 00180 Helsinki. Kalmar Oyj ja sen tytäryhtiöt
muodostavat Kalmar-konsernin (jäljempänä Kalmar tai konserni).
Kalmar Oyj:n hallitus on kokouksessaan 12.2.2025 hyväksynyt tämän
konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös
mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla
internetosoitteessa www.kalmar.fi tai emoyhtiön rekisteröidystä osoitteesta .
Laatimisperiaatteet konsernitilinpäätöksessä
Konsernitilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu konsolidoituna
ja carve-out-perusteisesti Kalmarin taloudellisen aseman, toiminnan tuloksen ja
rahavirtojen esittämistä varten. Kalmar ei muodostanut erillistä juridista konsernia
eikä siten laatinut konsernitilinpäätöstä ennen 30.6.2024 tapahtunutta jakautumista.
Tästä johtuen tilinpäätös on esitetty carve-out-perusteisesti 30.6.2024 asti ja
konsolidoituina konsernin lukuina juridisen konsernin muodostamisen seurauksena
1.7.2024 alkaen. Näin ollen laaja tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta on esitetty yhdistelmänä carve-out taloudellisia tietoja
ajanjaksolta 1.1.–30.6.2024 ja konsolidoituja taloudellisia tietoja ajanjaksolta 1.7.–
31.12.2024. Taseluvut 31.12.2024 ovat konsernin raportoituja lukuja. Vertailutiedot
31.12.2023 päättyneeltä vuodelta on esitetty carve-out-perusteisesti.
Kalmar Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards,
IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja
IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Kalmar Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa
emoyhtiöllä on määräysvalta, sekä osakkuusyhtiöt. Määräysvalta saavutetaan,
kun Kalmar altistuu tai on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle ja pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa, ja
määräysvalta menetetään kun nämä kriteerit eivät enää täyty. Tytäryhtiöt on lueteltu
liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt. Tytäryhtiöihin, osakkuusyhtiöihin ja yrityshankintoihin- ja
myynteihin liittyvät konsolidointiperiaatteet on esitetty liitetieto-osiossa 7. Konsernin
rakenne.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen lukuun
ottamatta tiettyjä rahoitusinstrumenttiluokkia, osakeperusteisiin etuuksiin liittyviä
rahana maksettavia osuuksia sekä etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin sijoitettuja
varoja, jotka arvostetaan käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat
liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole
erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi
esimerkiksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä
summaluvusta.
1. Laatimisperusteet
Osa tilinpäätöstä
73Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet (1.7.2024 alkaen)
Kalmar kuvaa laatimisperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon tai liitetieto-osion
yhteydessä. Seuraavassa taulukossa on listattu laatimisperiaatteet ja tilinpäätöksen
liitetieto tai liitetieto-osio, jonka yhteydessä laatimisperiaate on esitetty .
Laatimisperiaate
Liitetieto tai liitetieto-osio
Segmenttiraportointi
2.1 Segmentti-informaatio
Tuottojen kirjaaminen ja sopimukseen perustuvat
omaisuuserät ja velat
2.2 Myyntituotot
Julkiset avustukset
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Korkotuotot ja -kulut
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Osakekohtainen tulos
2.6 Osakekohtainen tulos
Osakeperusteiset maksut
3.2 Osakeperusteiset maksut
Eläkevelvoitteet
3.4 Eläkevelvoitteet
Tuloverot
4. Tuloverot
Vaihto-omaisuus
5.2 Vaihto-omaisuus
5.3 Myyntisaamiset ja muut
Myyntisaamiset korottomat saamiset
Varaukset
5.5 Varaukset
Liikearvo
6.1 Liikearvo
Aineettomat hyödykkeet ja tutkimus- ja
tuotekehitysmenot
6.2 Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
6.3 Aineelliset hyödykkeet
Arvonalentumiset
6.4 Poistot ja arvonalentumiset
Konsolidointiperiaatteet, ulkomaanrahan määräiset
tapahtumat, ulkomaiset konserniyritykset,
yrityshankinnat ja -myynnit, yhteisyritykset ja
osakkuusyhtiöt, ja myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät
7. Konsernin rakenne
Rahoitusvarat, rahavarat, rahoitusvelat,
rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen
nettomääräisesti, johdannaisinstrumentit ja 8. Pääomarakenne ja
suojauslaskenta, voitonjako ja omat osakkeet rahoitusinstrumentit
Vuokrasopimukset
9.1 Vuokrasopimukset
Ehdolliset velat ja sitoumukset
9.2 Ehdolliset velat ja sitoumukset
Uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit ja -tulkinnat vuonna
2024
Muutokset tilinpäätösstandardiin IAS 1, Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi
Standardimuutos tarkentaa, kuinka velat tulisi luokitella lyhyt- tai pitkäaikaiseksi,
kun yhtiöllä on oikeus lykätä velan maksua vähintään 12 kuukauden ajan.
Standardimuutoksen mukaisesti velka, joka erääntyy maksettavaksi 12 kuukauden
kuluessa raportointipäivästä on esitettävä pitkäaikaisena, jos yhteisöllä on oikeus
jatkaa velkaa vähintään 12 kuukaudella raportointipäivän jälkeen. Tällöin velka
esitetään raportointipäivänä pitkäaikaisena riippumatta todennäköisyydestä tai
johdon aikomuksesta maksaa velka seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaavasti velka
luokitellaan pitkäaikaiseksi, vaikka oikeus jatkaa velkaa vähintään 12 kuukaudella
on ehdollinen eikä yhteisön odoteta täyttävän näitä ehtoja edellyttäen, että
kovenanttiarviointi tapahtuu vasta raportointikauden päättymisen jälkeen.
Muutokset IFRS 16, Vuokrasopimukset: Leasingvastuu myynti- ja
takaisinvuokrauksessa
Muutos selventää myynti- ja takaisinvuokraustransaktion kirjanpitokäsittelyä sekä
arvostusta erityisesti liittyen käyttöoikeusomaisuuden arvoon, jonka myyjä-vuokralle
ottaja arvostaa säilyvän taloudellisen hyödyn perusteella.
Muutokset tilinpäätösstandardeihin IAS 7 ja IFRS 7, Toimittajarahoitusjärjestelyt
Standardimuutos ohjeistaa antamaan lisätietoja toimittajarahoitusjärjestelyiden
käytöstä, niiden laajuudesta sekä vaikutuksesta raportoituihin lukuihin. Kalmarilla on
käytössään toimittajarahoitusjärjestelyjä tiettyjen rahoittajien ja tavarantoimittajiensa
kanssa. Järjestelyissä Kalmar saa normaalia pidemmän maksuajan ohjelman piirissä
oleville ostoveloilleen ja tavarantoimittajat saavat maksun normaalia maksuaikaa
nopeammin.
Vuonna 2024 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut materiaalista vaikutusta
raportoituihin lukuihin.
Uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit ja -tulkinnat vuodesta
2025 alkaen
Uudet ja muutetut tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta jotka
eivät ole vielä voimassa Kalmarin tilinpäätöksen julkistamispäivään mennessä, on
esitetty alla. Kalmar aikoo ottaa nämä uudet ja muutetut tilinpäätösstandardit ja
tulkinnat käyttöön soveltuvin osin, kun ne tulevat voimaan .
Osa tilinpäätöstä
74Kalmar vuosikertomus 2024
Muutokset tilinpäätösstandardiin IAS 21, Vaihdettavuuden vähäisyys
Muutos auttaa tunnistamaan tilanteen, jossa valuuttaa ei voida pitää vapaasti
vaihdettavana ja ohjeistaa näissä tilanteissa ottamaan tämän huomioon raportoinnissa
käytetyssä valuuttakurssissa sekä antamaan asiasta lisätietoja. Muutokset tulevat
voimaan 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksilla ei odoteta olevan
olennaista vaikutusta Kalmarin tilinpäätökseen.
Muutokset tilinpäätösstandardeihin IFRS 9 ja IFRS 7, muutokset
rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen
Muutokset sisältävät ohjeistusta sen määrittämiseksi, katsotaanko
rahoitusinstrumenttien ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteisiin (ESG) sidottujen
rahavirtojen olevan tavanomaisia pääoman ja koron maksuja. Muutokset sisältävät
myös tiettyjä liitetietovaatimuksia. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026, eikä niillä
odoteta olevan merkittävää vaikutusta Kalmarin raportointiin.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetiedot
IFRS 18 korvaa tilinpäätösstandardin IAS 1 “Tilinpäätöksen esittäminen”. IFRS 18
sisältää uusia vaatimuksia tuloslaskelman esittämiselle, mukaan lukien määrätyt
summat ja välisummat. Tuloslaskelman erät tulee luokitella johonkin seuraavista
viidestä luokasta: liiketoiminta, investoinnit, rahoitus, tuloverot ja lopetetut toiminnot.
Se edellyttää myös johdon määrittelemien tulosmittareiden esittämistä, tuottojen
ja kulujen välisummien esittämistä ja sisältää uusia vaatimuksia taloudellisen tiedon
yhdistämiselle ja erittelylle. Standardi tulee voimaan 1.1.2027 ja se muuttaa Kalmarin
tilinpäätöksen esitystapaa.
IFRS 19 Tytäryhtiöt ilman julkista tiedonantovelvollisuutta: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot
Standardissa määritellään rajatut raportointivaatimukset, joita tytäryhtiön on
mahdollista soveltaa tiettyjen ehtojen täyttyessä omassa IFRS-raportoinnissaan
normaalien IFRS-tilinpäätösstandardien esittämisvaatimusten sijasta. Standardi tulee
voimaan 1.1.2027 eikä sillä ole vaikutusta Kalmarin raportointiin.
Kapean soveltamisalan muutokset
Kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB) julkaisi yhdeksän kapean
soveltamisalan muutosta viiteen IFRS-tilinpäätösstandardiin. Muutokset sisältävät
selvennyksiä, yksinkertaistuksia, korjauksia tai muutoksia seuraaviin IFRS-
tilinpäätösstandardeihin; IFRS 1 ”Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto”;
IFRS 7 ”Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”; IFRS 9
”Rahoitusinstrumentit”; IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös” ja IAS 7 ”Rahavirtalaskelmat”.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026, eikä niillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta
Kalmarin raportointiin.
Carve-out -laatimisperiaatteet (30.6.2024 asti)
Kalmarin carve-out taloudelliset tiedot 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu
yhdistelemällä Cargotecin konsernitilinpäätöksiin sisältyneet juridisille Kalmar-yhtiöille
ja Kalmarin liiketoimintayksiköille kuuluvat historiallisten tuottojen ja kulujen, varojen
ja velkojen sekä rahavirtojen kirjanpitoarvot. Täten ne varat, velat, tuotot, kulut sekä
rahavirrat, jotka ovat suoraan kohdistettavissa tai allokoitavissa tai jotka siirtyvät
Kalmarille on sisällytetty carve-out tilinpäätöksiin. Carve-out taloudelliset tiedot
sisältävät myös tiettyjä allokointeja muista Cargotecin yksiköistä ja liiketoiminnoista,
mukaan lukien emoyhtiö Cargotec Oyj:n tuottoja, kuluja, varoja, velkoja ja rahavirtoja,
jotka joko siirretään Kalmarille tai jotka on kohdistettu Kalmarille näiden carve-out
taloudellisten tietojen laatimista varten.
Carve-out taloudellisia tietoja laadittaessa on sovellettu Euroopan unionissa käyttöön
otettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (“IFRS-tilinpäätösstandardit”) ja IFRS-
tulkintakomitean antamia tulkintoja sellaisina kuin Euroopan yhteisöjen (EU) komissio
on ottanut käyttöön Euroopan unionissa 31.12.2024 mennessä, ja niissä on otettu
huomioon jäljempänä kuvatut periaatteet, joiden mukaisesti Kalmarille kuuluvat varat ja
velat, tuotot ja kulut sekä rahavirrat on määritetty.
Koska IFRS-tilinpäätösstandardit eivät sisällä suoraa ohjeistusta carve-out taloudellisten
tietojen laatimisesta, carve-out taloudellisia tietoja laadittaessa on sovellettu tiettyjä
historiallisten carve-out taloudellisten tietojen tuottamisessa yleisesti käytettäviä
menettelyjä. Näiden menettelyjen soveltamista on kuvattu tässä osiossa.
Kalmarin carve-out tilinpäätökset sisältävät juridisten Kalmar-yhtiöiden (jäljempänä
Juridiset Kalmar-yhtiöt) ja Cargotecin juridisiin yhtiöihin sisältyvien Kalmar-
liiketoimintayksiköiden toiminnan (jäljempänä Kalmar-liiketoimintayksiköt) (yhdessä
jäljempänä Kalmar-yhtiöt) tuloksen ja taloudellisen aseman.
Nämä carve-out taloudelliset tiedot eivät välttämättä kuvaa Kalmarin tulevaa
taloudellista kehitystä eivätkä ne välttämättä kuvaa sitä, millainen liiketoimintojen
yhdistelty tulos ja taloudellinen asema olisivat olleet, jos Kalmar olisi ollut itsenäinen
juridinen konserni ja olisi siten esittänyt erillisen konsernitilinpäätöksen esitetyltä
kaudelta .
Osa tilinpäätöstä
75Kalmar vuosikertomus 2024
Carve-out laatimisperiaatteiden soveltaminen
Seuraavassa esitetään yhteenveto carve-out-periaatteista, joita on sovellettu carve-
out taloudellisia tietoja laadittaessa.
Carve-out taloudelliset tiedot sisältävät kohdistettuja tuottoja, kuluja, varoja, velkoja
ja rahavirtoja, jotka perustuvat johdon harkintaan, oletuksiin ja arvioihin jäljempänä
eri alaosioissa kuvatulla tavalla. Merkittävimmät arviot, harkintaan perustuvat
ratkaisut ja oletukset liittyvät tiettyihin keskitetysti tuotettujen palveluiden
kulujen kohdistamiseen, vuokrasopimusjärjestelyihin, jaettuihin hyödykkeisiin,
kassanhallintaan ja rahoitukseen, kauden verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja
laskennallisten verojen määrittämiseen sekä sijoitettuun omaan pääomaan. Kalmarilla
ei ole merkittäviä toistuvia operatiivisia liiketoimintasuhteita muiden Cargotecin
yksiköiden ja liiketoimintojen kanssa.
Kalmarin johto katsoo, että carve-out tilinpäätöksiä laadittaessa tehdyt kohdistukset
on tehty kohtuullisella perusteella, mutta eivät välttämättä kuvaa niitä tuottoja ja
kuluja, jotka olisivat syntyneet, jos Kalmar olisi ollut erillinen konserni ja laatinut oman
konsernitilinpäätöksen esitettäviltä kausilta.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat ja liiketoimet lähipiirin kanssa
Sisäiset liiketapahtumat, mukaan lukien saamiset ja velat Juridisten Kalmar-yhtiöiden
välillä, on eliminoitu näistä carve-out taloudellisista tiedoista. Aiemmin Cargotecin
raportoinnissa sisäisiksi liiketapahtumiksi katsotut liiketoimet sekä tase-erät
Kalmarin ja muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojenvälillä on käsitelty
lähipiiriliiketoimina carve-out taloudellisissa tiedoissa.
Kalmar-yhtiöiden saamiset Cargotec-konsernilta ja velat Cargotec-konsernille,
mukaan lukien näihin saamisiin ja velkoihin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut, on
sisällytetty carve-out taloudellisiin tietoihin ja esitetty lähipiiriliiketoimina .
Keskitetysti tuotetut palvelut
Cargotecin emoyhtiö on historiassa vastannut Cargotec-konsernin johtamisesta
ja yleishallinnosta. Lisäksi emoyhtiö on tarjonnut erilaisia keskitetysti tuotettuja
palveluja kaikille tytäryhtiöilleen. Kalmarin carve-out taloudellisia tietoja laadittaessa
suoraan Kalmariin kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut tai tietyt Kalmariin liittyvät
historialliset transaktiot, on kohdistettu Kalmarille kohdistamisperiaatteen mukaisesti
eli allokointi seuraa kulujen alkuperää sekä luonnetta.
Cargotec on historiallisesti veloittanut suoraan raportoivilta yhtiöiltä sisäiset ja
ulkoiset kustannukset, jotka ovat syntyneet näiden raportoivien juridisten yhtiöiden
puolesta suoritetuista palveluista. Tällaisia palveluita ovat muun muassa tietohallinto,
talous, henkilöstö, epäsuorat hankinnat, säännöstenmukaisuustoiminnot ja
tietovarantojen ylläpito. Historiallisesti tietyt emoyhtiölle aiheutuneet kulut, mukaan
lukien vakuutusmaksut ja takaukset, on laskutettu suoraan tytäryhtiöiltä. Nämä
edellä mainitut kulut on sisällytetty carve-out taloudellisiin tietoihin historiallisesti
veloitettujen summien perusteella.
Carve-out taloudellisten tietojen laatimista varten Kalmarille on kohdistettu osa
Cargotecin emoyhtiön yhteisistä tuotto- ja kulueristä, mukaan lukien kaikki Kalmarille
kuuluvat pääkonttoritoimintojen hallinto- ja henkilöstökulut. Yhteisiä toimintoja ovat
esimerkiksi konsernijohto, henkilöstöhallinto, tietohallinto, sijoittajasuhteet, viestintä,
vastuullisuus, talous, rahoitus, laki ja strategia. Historiallisesti Cargotecin emoyhtiö
on laskuttanut nämä jaetut toiminnot tytäryhtiöiltään hallinnointipalkkioiden
kautta käyttäen allokointiavaimena laskutettavan kulun luonnetta. Nämä edellä
mainitut kulut on sisällytetty carve-out taloudellisiin tietoihin niiden historiallisesti
veloitettujen summien perusteella tai käyttämällä samoja allokointi avaimia.
Cargotecin emoyhtiölle on historiassa aiheutunut tiettyjä listayhtiönä
toimimiseen liittyviä kuluja. Nämä kulut sisältävät hallituksen kulut sekä osan
konsernin johtamisen, strategian, lakiasiain, konsernin rahoituksen, viestinnän,
sijoittajasuhteiden, yritysvastuullisuuden, konsernin henkilöstöhallinnon ja
tiedonhallinnan kuluista. Nämä Cargotecin listayhtiönä toimimiseen liittyvät kulut
edustavat siis historiallisesti kohdistamattomia tai veloittamattomia konsernitason
kuluja. Carve-out taloudellisissa tiedoissa osa näistä kuluista on kohdennettu
Kalmarille heijastamaan liiketoiminnan kuluja käyttämällä allokaatioavaimena pääosin
liikevaihtoa, jonka johto katsoo olevan asianmukaisin allokointiavain.
Johto katsoo näiden allokaatioiden kuvaavan kohtuullisesti keskitettyjen palveluiden
käyttöä. Näihin kohdistettuihin kuluihin ovat vaikuttaneet Cargotecissa voimassa
olleet järjestelyt, eivätkä ne välttämättä kuvaa Kalmarissa tulevaisuudessa vallitsevaa
tilannetta.
Muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen kanssa jaetut varat,
velat ja vuokrasopimusjärjestelyt
Kalmar ja muut Cargotecin yksiköt ja liiketoiminnot ovat toimineet historiallisesti
yhteisissä vuokratiloissa ja toimistoissa tietyissä paikoissa. Niiden tilojen osalta,
Osa tilinpäätöstä
76Kalmar vuosikertomus 2024
joissa Kalmar ei ole vuokrasopimuksen laillinen omistaja ja vuokrasopimus ei siirtynyt
Kalmarille Jakautumisen yhteydessä, tilojen käyttöön liittyvä kuluerä on sisällytetty
Kalmarin carve-out taloudellisiin tietoihin allokointiavaimien perusteella (neliömetrit
tai henkilöstön määrä). Kalmar ja muut Cargotecin yksiköt ja liiketoiminnot ovat myös
historiallisesti jakaneet tiettyjä käyttöomaisuushyödykkeitä (koneita), jotka on allokoitu
Kalmarille ja sisällytetty Kalmarin käyttöomaisuuteen carve-out taloudellisissa
tiedoissa siinä tapauksessa, jos omaisuuserän odotettiin siirtyvän Kalmarille
Jakautumisen yhteydessä.
Kalmarin kulu liittyen Kalmarin ja muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen
jaettujen omaisuuserien käyttöön, on historiassa kohdistettu Kalmarille heijastamaan
näiden omaisuuserien käyttöä. Tällaisiin jaettuihin omaisuuseriin liittyviä
käyttöomaisuuseriä ja vuokravelkoja ei ole esitetty osana carve-out taloudellisia tietoja,
ellei omaisuuserän ole odotettu siirtyvän Kalmarille Jakautumisen yhteydessä.
Kalmar-liiketoimintayksiköiden vuokrasopimukset, jotka liittyvät suoraan Kalmarin
liiketoimintaan ja jotka ovat Jakautumisen yhteydessä siirtymässä Kalmarille, on
esitetty vuokrasopimuksina carve-out taloudellisissa tiedoissa.
Carve-out taloudellisissa tiedoissa esitetyt varat ja vuokrasopimusjärjestelyt saattavat
poiketa merkittävästi Kalmarin liiketoiminnan tarpeista tulevaisuudessa erillisenä
yhtiönä. Kalmar solmi uudet erillisten liiketoimintojen edellyttämät tiettyihin jaettuihin
omaisuuseriin liittyvät vuokrasopimukset Jakautumisen toteuduttua .
Osakeperusteiset maksut
Kalmarin avainhenkilöt ovat historiallisesti osallistuneet Cargotecin osakepohjaisiin
kannustinohjelmiin. Kalmarin henkilöstöön liittyvät kulut on sisällytetty carve-out
taloudelliin tietoihin todellisen henkilöstömäärän aiheuttaman kulun mukaan. Carve-
out taloudellisiin tietoihin on kohdistettu myös Cargotecin konsernitoimintoihin
osallistuneiden henkilöiden osuus osakepohjaisista kannustinohjelmista käyttäen
samoja allokointiperiaatteita kuin keskitetysti tuotettujen palveluiden osalta, jotka johto
katsoo asianmukaisena tapana allokoida osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut.
Historiallisten kulujen perusteella tehdyt allokoinnit eivät välttämättä kuvaa kuluja, joita
aiheutuu tulevaisuudessa Kalmarin avainhenkilöille luotavista kannustinjärjestelmistä.
Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet
Eläkkeitä ja muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat järjestelyt ja niitä
vastaava osuus järjestelyihin kuuluvista veloista, varoista, koroista ja työsuoritukseen
perustuvista menoista sisältyvät carve-out taloudellisiin tietoihin kunkin Juridisen
Kalmar-yhtiön etuusjärjestelmän mukaisesti. Lisäksi Ruotsissa Kalmar on historiallisesti
ollut osa jaettua etuuspohjaista eläkejärjestelyä muiden Cargotecin yksiköiden
ja liiketoimintojen kanssa. Järjestelystä Kalmarin osuus tulee jäämään Kalmarille
jakautumisen jälkeen, joten Kalmarin järjestelyyn liittyvät velat ja kulut on esitetty
osana carve-out taloudellisia tietoja mukaan lukien allokoitu osuus Cargotecin
konsernitoimintojen henkilöstöstä Ruotsissa, jotka kuuluvat jaettuun etuuspohjaiseen
järjestelyyn. Allokoitu osuus Cargotecin konsernitoimintojen henkilöstöön liittyen on
tehty käyttäen Kalmarin suhteellista osuutta jaetun etuuspohjaisen järjestelyn velasta.
Kassanhallinta ja rahoitus
Cargotec on historiallisesti käyttänyt keskitettyä kassanhallintaa, ja hallinnut
sen konsernin rahoitustarpeita konsernitilijärjestelyiden (cash pool) ja sisäisten
lainojen avulla.
Kalmarin rahavarat koostuvat Juridisissa Kalmar-yhtiöissä olevista kassavaroista
ja lyhytaikaisista talletuksista. Cargotecin juridisiin yhtiöihin sisältyvien Kalmar-
liiketoimintayksiköiden rahavarat, konsernitilijärjestelyt ja sisäiset lainat eivät sisälly
carve-out taloudellisiin tietoihin, koska ne on jaettu muiden Cargotecin yksiköiden
ja liiketoimintojen kanssa ja Kalmarin osuutta niistä ei voida luotettavasti kohdentaa
Kalmarille.
Tämän lisäksi carve-out tilinpäätökset sisältävät Juridisten Kalmar-yhtiöiden ja
muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen välillä olevat konsernitilisaamiset
ja -velat, jotka siirretään uudelle Kalmarin emoyhtiölle jakautumisen toteuttamisen
yhteydessä. Nämä konsernitilisaamiset ja -velat ovat esitetty lyhytaikaisina
saamisina ja -velkoina lähipiiriltä ja tulevat eliminoitumaan konsernitilinpäätöksestä
Jakautumisen jälkeen. Jakautumisen jälkeen Kalmar tulee tekemään omia
konsernitilijärjestelyitä käyttöpääomatarpeidensa rahoittamiseksi.
Cargotecin tytäryhtiöiden käyttöpääoma ja investoinnit on rahoitettu
konsernitilijärjestelyiden lisäksi pääosin konsernin sisäisillä lainoilla. Kaikki Kalmar-
yhtiöiden sisäiset lainat muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen kanssa
on esitetty carve-out taloudellisissa tiedoissa lähipiiriliiketoimina. Lisäksi rajoitettu
määrä Kalmar-yhtiöitä on historiallisesti rahoittanut osan toiminnastaan suoraan
Osa tilinpäätöstä
77Kalmar vuosikertomus 2024
ulkopuolisilla pankkilainoilla, jotka on esitetty osana carve-out taloudellisia tietoja.
Cargotecin ulkoista rahoitusta ei ole aiemmin nostettu tai osoitettu suoraan
Cargotec-konsernin segmenteille, lukuun ottamatta Cargotecin marraskuussa 2023
otettua 50,0 miljoonan euron lainaa, joka nostettiin suoraan Kalmarille. Tätä lainaa
lukuun ottamatta mitään muuta Cargotecin ulkoista rahoitusta ei voida luotettavasti
allokoida Kalmarille carve-out taloudellisissa tiedoissa.
Korkotulot ja -menot lähipiirin kanssa on määritetty suoraan Juridisten Kalmar-
yhtiöiden kirjaamien korkokulujen perusteella.
Cargotec oli sopinut velkojiensa kanssa, että Jakautumisen yhteydessä Cargotecin
pankkilainoista siirretään Kalmarille 300 miljoonaa euroa Cargotecin ulkoisia velkoja
Jakautumissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Cargotec oli sopinut velkojiensa kanssa
vuonna 2025 erääntyvästä 100 miljoonan euron yhden vuoden jatko-option sisältävän
valmiusluoton siirrosta Kalmarille Jakautumisen yhteydessä ja allekirjoittanut vuonna
2026 erääntyvän 50 miljoonan euron valmiusluoton, joka on Kalmarin käytettävissä
Jakautumisen täytäntöönpanopäivänä.
Cargotecin emoyhtiön rahavaroja ei ole kohdistettu Kalmarille. Emoyhtiön tekemät
maksut Kalmarin puolesta esitettiin oman pääoman ehtoisina liiketoimina Cargotec-
konsernin kanssa. Jakautumisen yhteydessä tietty määrä emoyhtiön rahavaroista
siirrettiin Jakautumissuunnitelmassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti Kalmarille.
Carve-out taloudellisissa tiedoissa esitetty rahoitus saattaa poiketa merkittävästi
Kalmarin rahoitustarpeista sen toimiessa erillisenä yhtiönä tulevaisuudessa.
Sijoitettu oma pääoma
Kalmar ei ole aiemmin muodostanut erillistä juridista konsernia ja näin ollen ei ole
mielekästä esittää osakepääomaa tai oman pääoman rahastojen erittelyä. Kalmarin
nettovarallisuutta edustaa yhdistellyssä taseessa Kalmariin sijoitettu oma pääoma,
joka esitetään ”Sijoitettu oma pääoma” -nimikkeellä, ja joka koostuu kertyneistä
voittovaroista, suojausrahastosta, sijoitetusta omasta pääomasta ja kertyneistä
muuntoeroista. Sijoitettu oma pääoma ja kertyneet voittovarat sisältävät oman
pääoman erät, jotka on kohdistettu muiden Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen
ja Kalmar-yhtiöiden historiallisista kertyneistä voittovaroista.
Kalmarille kohdistetun nettovarallisuuden muutokset esitetään erikseen
yhdistellyssä sijoitetun oman pääoman muutoslaskelmassa rivillä ”Oman
pääoman ehtoiset liiketoimet Cargotec-konsernin kanssa” ja yhdistellyssä
rahavirtalaskelmassa rivillä ”Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus Cargotec-
konsernin kanssa”, ja ne kuvastavat Cargotecin ja Kalmarin välistä sisäistä oman
pääoman ehtoista rahoitusta esitettävän kauden aikana. Sijoitetun oman pääoman
määrään vaikuttaa Kalmarille kohdistettu nettovarallisuus, joka koostuu Cargotecin
emoyhtiöltä ja muilta Cargotec-konsernin yhtiöiltä Kalmar-liiketoiminnalle
kohdistetuista tuotoista ja kuluista, varoista ja veloista.
Muuntoerot kirjataan sijoitetun oman pääoman yhteismäärään kuuluvaan erilliseen
kertyneiden muuntoerojen erään, ja niiden muutokset esitetään muissa laajan
tuloksen erissä.
Kalmarille carve-out taloudellisten tietojen laadinnassa kohdistettu pääomarakenne,
sijoitettu oma pääoma, ei siten sellaisenaan kuvasta pääomarakennetta, jonka Kalmar
olisi tarvinnut, mikäli se olisi ollut erillinen konserni esitetyillä tilikausilla.
Kalmarin oma pääoma muodostui Jakautumisen toteuduttua ja Kalmar Oyj:llä
muodostui osakepääomaa sekä muita rahastoja Jakautumissuunnitelmassa kuvatulla
tavalla.
Tuloverot
Tietyt Juridiset Kalmar-yhtiöt ovat toimineet näissä carve-out taloudellisissa
tiedoissa esitetyltä kaudella erillisinä verovelvollisina. Näiden yhtiöiden osalta carve-
out taloudellisiin tietoihin sisältyvät verokulut sekä verovelat ja -saamiset perustuvat
toteutuneeseen verotukseen.
Jotkin Juridisista Kalmar-yhtiöistä ovat olleet osana veroryhmiä ja jotka on
yhdistelty tuloverotuksessa. Veronmaksajana on täten ollut jokin toinen juridinen
yhtiö muista Cargotecin yksiköistä ja liiketoiminnoista. Kalmar-liiketoimintayksiköt
ovat puolestaan olleet osana Cargotecin juridisia yhtiöitä. Esitetyllä kaudella nämä
Kalmar-liiketoimintayksiköt tai -yhtiöt eivät ole tehneet erillisiä veroilmoituksia.
Näissä Kalmar-liiketoimintayksiköissä tai Juridisissa Kalmar-yhtiöissä verokulut
on määritetty yhtiökohtaisesti ikään kuin Kalmarin liiketoiminta edustaisi erillisiä
verotuskohteita pääasiallisissa toimintamaissaan.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvina veroina esitettävä määrä on kunkin
Kalmar-yhtiön kyseistä tilikautta koskevan hypoteettisen erillisen veroilmoituksen
perusteella maksettava tai takaisin saatava vero, ja se on kirjattu carve-out
taloudellisissa tiedoissa tilikauden verokuluksi ja muiden Cargotecin yksiköiden
ja liiketoimintojen kanssa toteutuneeksi liiketoimeksi, joka on kirjattu sijoitettuun
Osa tilinpäätöstä
78Kalmar vuosikertomus 2024
omaan pääomaan. Juridisten Kalmar-yhtiöiden, jotka ovat toimineet erillisinä
verovelvollisina, laskennalliset verot on kirjattu perustuen niiden historiallisiin
lukuihin. Laskennalliset verosaamiset kirjataan juridisten yhtiöiden veroilmoituksissa
ilmoitettujen todellisten ja hyväksyttyjen tappioiden perusteella, koska näillä yhtiöillä
on oikeus vähentää nämä tappiot tulevaa verotettavaa tuloa vastaan. Niillä yhtiöillä,
jotka eivät ole toimineet erillisinä verovelvollisina laskennallisia verosaamisia ei ole
sisällytetty carve-out taloudellisiin tietoihin, koska näillä yhtiöillä ei veroilmoituksissa
tosiasiallisesti ole vähennettäviä tappioita ja Kalmar-yhtiöillä ei tulevaisuudessa ole
juridista oikeutta käyttää näitä tappioita tulevaa verotettavaa tuloa vastaan.
Yhdistellyn rahavirtalaskelman erä ”Maksetut tuloverot” kuvastaa kaikkien
Juridisten Kalmar-yhtiöiden kauden verotettavaan tuloon perustuvia veroja, sillä
ne katsotaan asianomaisten veroryhmien maksamiksi. Siltä osin, kun tällaisia veroja
ei ole historiallisesti maksettu rahana, kyseisten verojen katsotaan olevan muiden
Cargotecin yksiköiden ja liiketoimintojen tekemiä sijoituksia ja ne on katsottu
suoritettavan välittömästi sijoitetun oman pääoman kautta. Tällaiset sijoitetun oman
pääoman kautta tapahtuvat suoritukset esitetään yhdistellyn rahavirtalaskelman
rahoitusosiossa erässä ”Oman pääoman ehtoinen nettorahoitus Cargotec-konsernin
kanssa”.
Yhdistellyssä tuloslaskelmassa esitetyt verokulut eivät välttämättä kuvaa
tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä verokuluja, kun Kalmar-yhtiöt operoivat
erillisinä verovelvollisina.
Valuuttamääräiset tapahtumat
Carve-out taloudelliset tiedot on esitetty euroina, joka on Kalmarin
raportointivaluutta. Juridisilla Kalmar-yhtiöillä ja Kalmar-liiketoimintayksiköillä
on myös muita toimintavaluuttoja. Jokaisena raportointipäivänä ulkomaisten
konserniyhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden tuloslaskelmat muutetaan euroiksi
tilikauden keskikurssiin ja taseet käyttäen Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä
julkaisemia kursseja. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan liiketoimen
toteutumispäivän kurssiin. Lisätietoja valuuttakurssivoitoista ja -tappioista on esitetty
liitetiedossa 8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit.
Euroiksi muutetut taseen ja tuloslaskelman erät on kohdistettu Kalmarille tai muille
Cargotecin yksiköille ja liiketoiminnoille. Kohdistettuihin eriin liittyvä muuntoero
kirjataan sijoitettuun omaan pääomaan ja sen muutokset esitetään yhdistellyn laajan
tuloslaskelman erissä.
1.2 Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot ja
oletukset
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta
koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin,
ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin liitetiedoissa sekä tilikaudelta
raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa saatetaan joutua käyttämään harkintaa.
Harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset perustuvat johdon aikaisempaan
kokemukseen sekä parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten
tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan
olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten on mahdollista, että lopulliset toteumat
poikkeavat merkittävästi tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla
olevien tekijöiden muutoksia käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia
tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon
sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Konsernitilinpäätöksen
olennaisimmat johdon harkintaa edellyttävät erät, joihin voi liittyä epävarmuutta, on
esitetty seuraavien liitetietojen tai liitetieto-osioiden yhteydessä:
Johdon harkintaa edellyttävät keskeiset arviot
ja oletukset
Liitetieto tai liitetieto-osi o
Tuloutus
2.2 Myyntituotot
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet
3.4 Eläkevelvoitteet
Tuloverot
4. Tuloverot
Vaihto-omaisuus
5.2 Vaihto-omaisuus
Varaukset
5.5 Varaukset
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumistestaus
6.1 Liikearvo
6.2 Aineettomat hyödykke et
Poistoajat 6.3 Aineelliset hyödykkeet
Arvonalentumistestaus
6.4 Poistot ja arvonalentum iset
Liiketoimintojen yhdistäminen
7. Konsernin rakenne
8. Pääomarakenne ja
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot rahoitusinstrumentit
Vuokrasopimukset
9.1 Vuokrasopimukset
Osa tilinpäätöstä
79Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Segmenttikohtaiset tiedot
Kalmarin raportoitavat segmentit ovat: Laitteet ja Palvelut. Nämä segmentit
koostuvat Kalmarin liiketoiminnoista ja tarjoomasta asiakkaille/markkinoille.
Segmentit on määritelty tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle
operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin
kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien
kohdistamisesta segmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty
Kalmarin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Segmenttiraportointi
on muodostettu yhtiön operatiivisen johtamisrakenteen mukaisesti ja
Laitteet segmentti on yhdistelty laiteliiketoiminta-alueista muodostetuista
toimintasegmenteistä. Yhdistettyjen toimintasegmenttien taloudellinen
tuloksellisuus, tuotteiden ja tuotantoprosessien luonne, asiakastyyppi
ja -luokka, tuotteiden jakelu ja sääntely-ympäristö ovat keskenään kaikki
samankaltaisia. Palvelut segmentissä toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty
raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Sisäiseen raportointiin ja
johdon segmenttien raportointiin käytettävät laatimisperiaatteet ovat
yhdenmukaiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kanssa.
Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan ulkoisen liikevaihdon,
vertailukelpoisen liikevoiton ja liikevoiton avulla. Vertailukelpoista liikevoittoa
käytetään liiketoiminnan tuloskehityksen seurannassa, ennustamisessa ja
tavoiteasetannassa. Lisätietoja vertailukelpoisesta liikevoitosta Tunnuslukujen
laskentakaavat-osiossa .
2.1 Segmenttikohtaiset tiedot Kalmar tarjoaa laajan valikoiman raskaiden materiaalien käsittelylaitteita ja palveluja
satamille ja terminaaleille, jakelukeskuksille, valmistavalle teollisuudelle ja raskaan
logistiikan tarpeisiin.
Laitteet
Laitteet-segmentti koostuu valikoimasta raskaiden materiaalien käsittelylaitteita
satamille ja terminaaleille, jakelukeskuksille, valmistavalle teollisuudelle ja raskaan
logistiikan tarpeisiin. Yhtiön laitevalikoimaan kuuluu konttikurottajia, haarukkatrukkeja,
tyhjien konttien käsittelylaitteita, terminaalitraktoreita, konttilukkeja sekä Bromma-
konttitarttujia.
Palvelut
Palvelut-segmentti koostuu valikoimasta ratkaisuja, joilla pyritään varmistamaan
Kalmarin laitteiden käyttöaika ja tuottavuus. Valikoimaan kuuluvat keskeisesti
varaosat, päivystys- ja sopimushuoltopalvelut sekä elinkaaripalvelut, mukaan lukien
kunnostukset, kalustonhallinta sekä päivitykset. Data, analytiikka ja tekoäly ovat
keskeisessä asemassa palvelutarjoomassa.
Muut
Muut toiminnot koostuvat Kalmarin johdosta ja pääkonttorin toiminnoista
sekä tiettyjen keskeisten toimintojen kustannuksista, joita ei ole allokoitu
liiketoimintasegmenteille. Lisäksi Muut -toimintoihin kuuluvat toiminnot, jotka eivät
sisälly Laitteet eikä Palvelut segmentteihin. Muut toiminnot sisältävät jäljellä olevat
toiminnot liittyen pääosin raskaiden nosturien liiketoimintaan, jonka divestoinnista
ja alasajosta Kalmar päätti vuonna 2022, sekä Kalmarin osuuden osakkuusyhtiön
tuloksesta.
Toimintasegmentit
Segmenttien tulos
Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta
segmenteille. Tilikauden ja vertailukauden aikana Kalmarilla ei ole ollut IFRS 8:n
määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.
2. Taloudellinen kehitys
Osa tilinpäätöstä
80Kalmar vuosikertomus 2024
Segmenttien tuotot ja kulut
Muut ja
sisäisen
1.1.–31.12.2024 Segmentit liikevaihdon Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
yhteensä eliminointi yhteensä
Liikevaihto
1 159,5
560,0
1 719,6
0,9
1 720,5
Sisäinen liikevaihto
1,1
-
1,1
-1,1
-
Vertailukelpoinen
liikevoitto*
150,1
97,8
247,9
-31,1
216,8
% liikevaihdosta
12,9 %
17,5 %
12,6 %
Uudelleenjärjestelykulut
ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
-10,7
0,0
-10,7
-31,7
-42,4
Liikevoitto
139,4
97,8
237,2
-62,7
174,4
% liikevaihdosta
12,0 %
17,5 %
10,1 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-
-
-
-2,0
-2,0
Tulos ennen veroja
139,4
97,8
237,2
-64,7
172,5
Poistot ja
arvonalentumiset
48,4
12,5
60,9
5,0
65,8
EBITDA
187,7
110,3
298,1
-57,8
240,3
Muut ja
sisäisen
1.1.–31.12.2023 Segmentit liikevaihdon Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
yhteensä eliminointi yhteensä
Liikevaihto
1 441,5
567,1
2 008,7
40,9
2 049,6
Sisäinen liikevaihto
0,0
-
0,0
0,0
-
Vertailukelpoinen
liikevoitto*
201,8
95,6
297,4
-42,7
254,7
% liikevaihdosta
14,0 %
16,9 %
12,4 %
Uudelleenjärjestelykulut
ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
-
0,0
0,0
-14,6
-14,5
Liikevoitto
201,8
95,6
297,4
-57,2
240,2
% liikevaihdosta
14,0 %
16,9 %
11,7 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-
-
-
1,3
1,3
Tulos ennen veroja
201,8
95,6
297,4
-55,9
241,5
Poistot ja
arvonalentumiset
40,6
11,0
51,6
5,6
57,1
EBITDA
242,4
106,6
349,0
-51,6
297,4
* Vertailukelpoinen liikevoitto lasketaan vähentämällä liikevoitosta liitetiedossa 2.4 esitettävät uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät .
Osa tilinpäätöstä
81Kalmar vuosikertomus 2024
Segmenttien varat ja velat
Segmenteille kohdistetut varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää
liiketoiminnassaan tai, jotka ovat perustellusti kohdistettavissa segmentille.
Konsernin sisäiset saamiset ja velat eivät sisälly segmentin varoihin ja velkoihin.
Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset,
rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset,
yritysmyyntien kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen
suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat
ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat,
yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen
suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
31.12.2024 Segmentit Konserni
MEUR
Liite
Laitteet
Palvelut
yhteensä
Muut
yhteensä
Liikearvo
6.1
139,7
122,3
261,9
-
261,9
Aineettomat
hyödykkeet
6.2
0,4
0,1
0,4
6,1
6,5
Aineelliset hyödykkeet
6.3
217,2
33,2
250,5
14,7
265,2
Osuudet
osakkuusyrityksissä
7.2
-
-
-
53,1
53,1
Käyttöpääomavarat
5.1
470,5
245,4
715,9
54,9
770,9
Kohdistamattomat
varat, korolliset
8.2
-
-
-
264,7
264,7
Kohdistamattomat
varat, korottomat
-
-
-
73,5
73,5
Varat yhteensä
827,8
401,0
1 228,8
467,1
1 695,9
Käyttöpääomavelat
5.1
452,1
118,7
570,8
125,2
696,0
Kohdistamattomat
velat, korolliset
8.2
-
-
-
340,9
340,9
Kohdistamattomat
velat, korottomat
-
-
-
20,8
20,8
Velat yhteensä
452,1
118,7
570,8
487,0
1 057,7
Operatiivinen
sitoutunut pääoma
375,8
282,3
658,0
3,6
661,6
Investoinnit ilman
yritysostoja ja
asiakasrahoitusta
7,3
18,6
25,9
2,2
28,1
31.12.2023 Segmentit Konserni
MEUR
Liite
Laitteet
Palvelut
yhteensä
Muut
yhteensä
Liikearvo
6.1
-
-
-
-
260,2
Aineettomat
hyödykkeet
6.2
7,5
0,1
7,6
9,8
17,4
Aineelliset hyödykkeet
6.3
233,4
33,9
267,2
5,6
272,9
Osuudet
osakkuusyrityksissä
7.2
-
-
-
48,8
48,8
Käyttöpääomavarat
5.1
512,9
224,0
736,9
62,3
799,2
Kohdistamattomat
varat, korolliset
8.2
-
-
-
377,9
377,9
Kohdistamattomat
varat, korottomat
-
-
-
69,8
69,8
Varat yhteensä
753,8
258,0
1 011,8
834,3
1 846,1
Käyttöpääomavelat
5.1
403,0
69,6
472,7
234,8
707,5
Kohdistamattomat
velat, korolliset
8.2
-
-
-
254,6
254,6
Kohdistamattomat
velat, korottomat
-
-
-
65,8
65,8
Velat yhteensä
403,0
69,6
472,7
555,3
1 027,9
Operatiivinen
sitoutunut pääoma
350,8
188,4
539,1
-108,4
690,9
Investoinnit ilman
yritysostoja ja
asiakasrahoitusta
21,6
14,0
35,6
3,4
39,0
Osa tilinpäätöstä
82Kalmar vuosikertomus 2024
Tilaukset
Saadut tilaukset
Tilauskanta
MEUR
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Laitteet
1 098,8
1 166,7
831,0
927,6
Palvelut
580,0
538,3
119,8
90,1
Muut
0,2
0,2
4,0
6,6
Yhteensä
1 679,1
1 705,2
954,8
1 024,3
Henkilöstö
Keskimäärin
Kauden lopussa
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Laitteet
2 493
2 662
2 463
2 562
Palvelut
2 184
2 233
2 212
2 188
Muut
480
231
532
241
Yhteensä
5 157
5 125
5 207
4 991
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden
sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin .
Liikevaihto
1.1.–31.12.2024 Segmentit Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
yhteensä
Muut
yhteensä
Eurooppa
423,6
288,8
712,3
-0,1
712,3
Suomi
25,9
12,4
38,3
-0,5
37,7
Muu Eurooppa
397,7
276,4
674,1
0,5
674,6
Amerikat
498,5
159,4
657,9
0,0
657,9
Yhdysvallat
318,7
122,0
440,7
0,0
440,7
Muut Amerikat
179,8
37,4
217,2
0,0
217,2
AMEA
(Aasia, Lähi-itä, Afrikka)
237,5
111,8
349,3
0,9
350,2
Yhteensä
1 159,5
560,0
1 719,6
0,9
1 720,5
1.1.–31.12.2023 Segmentit Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
yhteensä
Muut
yhteensä
Eurooppa
416,6
294,0
710,6
8,3
718,9
Suomi
34,4
13,8
48,2
1,2
49,4
Muu Eurooppa
382,2
280,1
662,3
7,1
669,5
Amerikat
782,3
163,7
946,0
3,6
949,5
Yhdysvallat
605,2
128,5
733,7
1,3
735,0
Muut Amerikat
177,1
35,2
212,3
2,3
214,5
AMEA
(Aasia, Lähi-itä, Afrikka)
242,6
109,5
352,1
29,1
381,2
Yhteensä
1 441,5
567,1
2 008,7
40,9
2 049,6
Osa tilinpäätöstä
83Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Tuottojen kirjaaminen
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot
oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin
kurssieroilla. Tuloutusedellytysten täyttymistä tarkastellaan yleensä kunkin
sopimuksen osalta erikseen, elleivät useat erilliset sopimukset tosiasiallisesti
muodosta yksittäistä liiketoimea, ja tuottojen kirjaaminen määritetään erikseen
jokaisen erillisen sopimusperusteisen tuotteen tai palvelun osalta. Tuote tai
palvelu katsotaan erilliseksi suoritevelvoitteeksi, mikäli se on erotettavissa
muista sopimusperusteisista lupauksista asiakkaalle ja mikäli asiakas voi
hyötyä siitä erikseen tai yhdessä muiden helposti saatavilla olevien resurssien
kanssa. Näin ollen useita toimitettavia eriä sisältävä sopimus voi sisältää
yhden tai useamman erikseen tuloutettavan erän. Kalmar on päävastuussa
suoritevelvoitteidensa täyttämisestä myös käyttäessään alihankkijoita ja toimii
siten yleensä aina päämiehenä asiakassopimuksissaan.
Kauppahinnan allokointi erillisille luvatuille tuotteille ja palveluille perustuu
määrään, jonka Kalmar odottaa saavansa myynnistä ottaen huomioon sovitun
sopimusperusteisen kauppahinnan sekä arvion muuttuvien hintaelementtien,
kuten suoriutumiseen perustuvien bonusten ja myöhästymissakkojen,
vaikutuksesta siihen. Muuttuvien kauppahintaelementtien yleisyydestä
huolimatta projektien lopputulemat ovat pääosin luotettavasti ennakoitavissa
eivätkä muuttuvat kauppahintaelementit ole projektien kokonaistuloutusten
kannalta määrääviä. Tuotot allokoidaan erillisille luvatuille tuotteille ja
palveluille näiden suhteellisten käypien arvojen perusteella, jotka perustuvat
tuotteesta ja palvelusta riippuen joko listahintoihin tai odotettuihin
tuotantokuluihin ja katteisiin.
Myyntituotto kirjataan erikseen kullekin erotettavissa olevalle tuotteelle
tai palvelulle joko tietyllä ajanhetkellä tai ajan kuluessa perustuen
suoritevelvoitteiden täyttymiseen sekä siihen, kuinka määräysvalta tuotteesta
tai palvelusta siirtyy asiakkaalle. Määräysvallan katsotaan siirtyvän ajan
kuluessa, mikäli suoritteesta saatava hyöty kulutetaan samanaikaisesti, kun
sitä tuotetaan, tai mikäli tuotettu suorite parantaa asiakkaan määräysvallassa
2.2 Myyntituotot Pitkäaikaiset varat ja liikearvo*
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Eurooppa
270,9
279,0
Amerikat
20,3
22,9
AMEA (Aasia, Lähi-itä, Afrikka)
33,6
37,1
Liikearvo
261,9
260,2
Yhteensä
586,8
599,2
* Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole
kohdistettu maantieteellisille alueille.
Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Eurooppa
20,5
23,2
Amerikat
1,3
10,7
AMEA (Aasia, Lähi-itä, Afrikka)
6,4
5,1
Yhteensä
28,1
39,0
Henkilöstö
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Eurooppa
3 025
2 806
Amerikat
551
616
AMEA (Aasia, Lähi-itä, Afrikka)
1 631
1 569
Yhteensä
5 207
4 991
Osa tilinpäätöstä
84Kalmar vuosikertomus 2024
olevaa omaisuuserää. Lisäksi määräysvallan katsotaan siirtyvän ajan kuluessa,
kun toimitetaan yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja tuotteita, joiden
ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen asiakkaan
käyttöön, ja mikäli Kalmarilla on sopimusperusteinen oikeus maksuun
tuotettujen suoritteiden osalta. Muissa tapauksissa myyntituotto kirjataan
yhdellä ajanhetkellä määräysvallan siirtyessä asiakkaalle. Määräysvallan
siirtymishetken määrittely perustuu pääasiallisesti riskien ja etujen
siirtymiseen asiakkaalle. Riskien ja etujen katsotaan siirtyneen asiakkaalle
tuotteesta, toimitustavasta ja sopimusehdoista riippuen joko toimitusehtojen
mukaisesti, asennustyön valmistuttua tai asiakkaan hyväksyttyä tuotteen.
Mikäli asiakassopimuksen odotetaan olevan tappiollinen, sopimuksesta
aiheutuvat kustannukset arvioidaan varauksiin sovellettavin periaattein ja
odotettu tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Myyntituotot koneista ja laitteista, jotka ovat sarjavalmisteisia tai joiden
valmistus ei edellytä merkittävää määrää suunnittelutyötä, kirjataan yhdellä
ajanhetkellä kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet
ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä
määräysvaltaa. Myytäessä näitä tuotteita ilman toimitusta ja asennuspalvelua
myyntituotto kirjataan, kun laite luovutetaan asiakkaalle tai saatetaan
muutoin asiakkaan saataville. Mikäli tuotteita myydään toimitettuna, mutta
ilman vaativaa asennusta, myyntituottojen kirjaamisajankohta määräytyy
sovitun toimituslausekkeen (Incoterm) mukaisesti. Mikäli tuotteita myydään
asennuspalvelulla, tuloutusajankohdan määrittää asennustyön vaativuus.
Vaativa asennuspalvelu katsotaan tuotteeseen läheisesti liittyväksi
suoritevelvoitteeksi, joten tuotteen myyntituotto kirjataan vasta asennuksen
valmistuttua. Sen sijaan yksinkertainen asennuspalvelu, joka on tyypillisesti
kestoltaan lyhyt ja arvoltaan vähäinen, ei määritä laitteen tuloutusajankohtaa.
Myyntituotot koneista ja laitteista, joiden valmistukseen liittyy merkittävä
määrä yksittäisen asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja ominaisuuksia, kirjataan
ajan kuluessa tuotteen valmiusasteeseen perustuvalla menetelmällä mikäli
tuotteen ei arvioida soveltuvan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin toisen
asiakkaan käyttöön ja mikäli Kalmarilla on sopimusperusteinen oikeus
maksuun tuotettujen suoritteiden osalta. Säännön kaksiportaisuuden johdosta
myyntituottojen kirjausajankohta määräytyy näiden tuotteiden osalta
käytännössä maksua koskevien sopimusehtojen perusteella. Valmiusaste
määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena
hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä).
Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta
aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet,
ja sopimuksesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava
määrä.
Myyntituotot käyttövalmiista ohjelmistoista kirjataan ohjelmiston ollessa
toimitettu asiakkaalle tai saatettu muutoin asiakkaan saataville. Myyntituotto
kirjataan yhdellä ajanhetkellä, mikäli asiakas saa ohjelmistoon ajallisesti
rajattoman käyttöoikeuden niillä toiminnallisuuksilla, jotka sisältyvät
ohjelmistoon lisenssin luovutushetkellä. Mikäli ajallisesti rajattomalla
käyttöoikeudella myytyyn ohjelmistoon tehdään merkittäviä asiakaskohtaisia
muutostöitä, ohjelmistolisenssi ja muutostyö katsotaan yhdeksi
suoritevelvoitteeksi, jonka myyntituotto kirjataan valmiusasteen mukaisesti
perustuen tehtyyn työmäärään. Mikäli sopimuksen lopputulosta ei voida
arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla
kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja sopimuksesta saatavia tuottoja kirjataan
vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Mikäli ohjelmistolisenssi myydään
määräajaksi tai ohjelmistoa myydään palveluna, myyntituotto kirjataan sovitun
lisenssi- tai palvelujakson kuluessa.
Myyntituotot palvelusopimuksista kirjataan valmiusasteen perusteella, kun
hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään
tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen
arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost-to-cost-menetelmä). Tiettyjen
pitkäkestoisten, mutta arvoltaan vähäisten sopimusten osalta valmiusastetta
ei määritetä sopimuskohtaisesti syntyneiden kulujen perusteella, vaan
perustuen arvioon siitä, kuinka vastaavien sopimusten kustannukset
yleisesti jakautuvat sopimusajan kuluessa. Mikäli palvelu on jatkuvaa tai
sisältää määrittämättömän määrän suoritteita, kuten ohjelmistojen ylläpito-
ja tukipalveluissa, pilvipohjaisissa datapalveluissa ja jatketuissa takuissa,
sopimus tuloutetaan tasaisesti sopimusajalle. Mikäli sopimuksen lopputulosta
ei voida arvioida luotettavasti, kirjataan työsuoritteista aiheutuvat menot
kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia
tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Odotettavissa
Osa tilinpäätöstä
85Kalmar vuosikertomus 2024
oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Myyntituotot
lyhytkestoisista huolto- tai palvelutoimeksiannoista kirjataan, kun työ on
suoritettu.
Kalmar tarjoaa asiakasrahoituspalveluita tietyille asiakassegmenteilleen
ja jakelukanavilleen. Näissä liiketoimissa Kalmar on mukana järjestämässä
rahoitusta asiakkaalle tai jälleenmyyjälle joko suoraan itse tai yhteistyössä
rahoituspalveluntarjoajan kanssa. Näille järjestelyille on tyypillistä,
että Kalmarille jää liiketoimen jälkeen myytyyn tuotteeseen liittyvää
jäännösarvoriskiä tai loppuasiakkaaseen liittyvää luottoriskiä. Riippuen
Kalmarille jäävän riskin luonteesta ja määrästä asiakasrahoitusjärjestelyt
käsitellään normaaleina myynteinä, käyttö- tai rahoitusleasinginä tai
rahoitusjärjestelyinä liiketapahtuman tosiasiallisen luonteen mukaisesti.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät laskuttamattomiin
saamisiin asiakassopimuksista, joissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa.
Laskuttamattomat saamiset kuvaavat määrää, jolla suoritettuun työhön
perustuva tuloutus ylittää laskutetun määrän sekä kirjatut tappiot.
Sopimukseen perustuvat saamiset esitetään taseessa osana muita korottomia
saamisia. Sopimukseen perustuvat velat liittyvät asiakassopimuksista
saatuihin ennakoihin, ja kuvaavat määrää, jolla saadut tai laskutetut ennakot
ylittävät kirjattujen myyntituottojen määrän. Sopimukseen perustuvat velat
esitetään taseessa saaduissa ennakoissa.
Sopimuksiin perustuvat saamiset ja velat määritetään erikseen jokaiselle
asiakassopimukselle.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Tuloutus
Tuloutus edellyttää monelta osin harkinnan ja arvioiden käyttöä. Harkintaa
käytetään esimerkiksi erikseen tuloutettavien suoritevelvoitteiden
tunnistamiseen tilanteessa, jossa toimitettavien tuotteiden ja palveluiden
käsittely yhdessä tai erikseen ei ole yksiselitteistä. Näin on erityisesti
tilanteissa, joissa toimitettavat tuotteet ja palvelut eivät yksinään muodosta
toimivaa lopputuotetta. Asiakassopimuksille on myös tyypillistä, että ne
sisältävät vaihtuvia hintaelementtejä, joiden huomioiminen tuloutuksessa
edellyttää arviointia erityisesti tilanteessa, jossa toimitettavasta tuotteesta tai
kokonaisuudesta ei ole aiempaa kokemusta. Tuloutuksessa eniten harkintaa
käytetään kuitenkin tuloutusajankohtaa määritettäessä.
Pitkäkestoiset palvelusopimukset sekä erikseen määritellyt
pitkäaikaishankkeet tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti.
Pitkäaikaishankkeiden tulouttaminen ajan kuluessa on sallittua,
mikäli toimitettavilla laitteilla tai kokonaisuudella ei arvioida olevan
vaihtoehtoista käyttöä Kalmarille ja mikäli Kalmarilla arvioidaan olevan
oikeus riittävään maksuun asiakkaalta jo tehdyn työn osalta koko projektin
ajan. Tilinpäätöshetkellä ajan kuluessa tuloutettu määrä perustuu
kertyneiden kustannusten määrästä suhteessa sopimuksen arvioituihin
kokonaiskustannuksiin, tai arvioon pitkäaikaishankkeen fyysisestä
valmiusasteesta. Mikäli arvio hankkeen lopputulemasta muuttuu, muutetaan
tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa
tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio
kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2024 noin 12,7 (2023: 12,1)
prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu ajan kuluessa.
Osa tilinpäätöstä
86Kalmar vuosikertomus 2024
Liikevaihto
1.1.–31.12.2024 Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
Muut
yhteensä
Kirjattu yhdellä ajanhetkellä
1 049,8
452,1
0,1
1 501,9
Kirjattu ajan kuluessa
109,8
108,0
0,8
218,5
Liikevaihto yhteensä
1 159,5
560,0
0,9
1 720,5
1.1.–31.12.2023 Konserni
MEUR
Laitteet
Palvelut
Muut
yhteensä
Kirjattu yhdellä ajanhetkellä
1 329,0
456,3
16,5
1 801,8
Kirjattu ajan kuluessa
112,5
110,9
24,4
247,8
Liikevaihto yhteensä
1 441,5
567,1
40,9
2 049,6
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
MEUR
2024
2023
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 1.1
9,3
29,8
Kurssierot
0,0
-0,2
Siirrot myyntisaamisiin
-88,7
-124,6
Yrityshankinnat ja -myynnit
-
11,3
Muutokset luottotappiovarauksissa ja
arvonalentumisissa
0,0
0,0
Työn edistymiseen, kustannusestimaatteihin ja
myyntihintoihin perustuvat muutokset
84,9
93,1
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31.12.
5,5
9,3
Sopimuksiin perustuvat velat
MEUR
2024
2023
Sopimuksiin perustuvat velat 1.1.
109,8
99,7
Kurssierot
1,2
-1,0
Tuloutus sopimuksiin perustuvasta velasta 1.1
-82,3
-65,6
Yrityshankinnat ja -myynnit
-
0,2
Saatu/maksettu rahamäärä vähennettynä tuloutuksella
82,3
76,6
Sopimuksiin perustuvat velat 31.12.
110,9
109,8
Sopimuskannan jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu
transaktiohinta
Jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta koskien keskeneräisiä
asiakassopimuksia on tilinpäätöshetkellä 954,8 (31.12.2023: 1 024,3) miljoonaa euroa,
josta 93 % (31.12.2023: 95 %) odotetaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden
aikana.
Osa tilinpäätöstä
87Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset, joiden saamiseen ei liity ehtoja, kirjataan tuloslaskelmaan,
kun oikeus saatavaan avustukseen syntyy. Muut julkiset avustukset kirjataan
alussa käypään arvoon velaksi taseeseen, kun avustuksen saaminen on
kohtuullisen varmaa ja Kalmar täyttää avustukselle asetetut ehdot, ja
jaksotetaan systemaattisesti tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat
kulut syntyvät .
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
myyntivoitot
0,1
0,1
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot
28,5
28,8
Vuokratuotot
0,7
0,6
Muut tuotot
1,3
1,5
Liiketoiminnan muut tuotot, Cargotec-konserni*
6,2
9,9
Yhteensä
36,7
40,9
* Liiketoiminnan muut tuotot Cargotec-konsernilta 1.7.2024 asti .
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
myyntitappiot
0,3
0,3
Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut
28,0
28,7
Osittaisjakautumiseen ja listautumiseen liittyvät kulut
28,4
13,2
Muut kulut
10,6
5,8
Yhteensä
67,3
48,0
Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä
johdannaisista yhteensä vuonna 2024 -2,3 (2023: 10,5) miljoonaa euroa, joista
liikevaihtoon sisältyy vuonna 2024 -4,2 (2023: 10,5) miljoonaa euroa sekä myytyjä
suoritteita vastaaviin kuluihin vuonna 2024 1,9 (2023 0,0) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin kirjattavilla suojausten tehottomaan
osuuteen liittyvillä valuuttakurssieroilla ei ollut vaikutusta liikevoittoon vuonna 2024
tai 2023.
Lisäksi liikevoittoon sisältyy vuonna 2024 -0,4 (2023: 0,3) miljoonaa euroa kurssieroja
suojaamattomista myynneistä ja ostoista sekä suojatuista myynneistä ja ostoista,
joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa.
Tilintarkastajan palkkiot
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Tilintarkastus
2,0
1,5
Varmennuspalvelut
0,1
0,0
Veroneuvonta
0,0
0,0
Muut palvelut
0,4
0,4
Yhteensä
2,6
1,9
Yllä oleva taulukko esittää Kalmarin tilintarkastajan Ernst & Youngin
globaalit palkkiot. Vuonna 2024 Ernst & Young Oy:n palkkiot muista kuin
tilintarkastuspalveluista olivat 0,5 miljoonaa euroa.
Osa tilinpäätöstä
88Kalmar vuosikertomus 2024
2.4 Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelykulut
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut on esitetty konsernin tuloslaskelmassa
erillisenä eränä. Taseeseen uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta
riippuen alentamaan omaisuuserän arvoa, toiminnan uudelleenjärjestelyvarauksiin,
tappiollisten sopimusten varauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on kirjattu
suoriteperusteisesti ja myös maksettu tilikauden aikana.
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat tuotot ja kulut, jotka aiheutuvat
merkittävistä toistuviin liiketoimintoihin kuulumattomista tapahtumista, kuten
osittaisjakautuminen Cargotecista ja Kalmarin listautuminen vuonna 2024,
liiketoimintojen hankintaan, integrointiin ja myyntiin liittyvät kulut ja tuotot,
omaisuuden arvonalentumiset ja muut merkittävät tapahtumat, joiden ei
katsota kuuluvan osaksi toistuvia liiketoimintoja ja jos ne eivät liity liiketoiminnan
uudelleenjärjestelyihin. Nämä erät sisältyvät tuloslaskelmassa joko hallinnon kuluihin,
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
MEUR
Liite
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Uudelleenjärjestelykulut
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut
-0,3
1,1
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen
-0,1
0,3
Muut uudelleenjärjestelykulut
0,4
-0,1
Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä
0,0
1,2
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Osittaisjakautumiseen ja listautumiseen
liittyvät kulut
31,7
13,3
Muut kulut
10,7
-
Muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä
42,4
13,3
Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät, yhteensä
42,4
14,5
Muut kulut sisältävät alaskirjauksia liittyen omaisuuseriin, jotka johtuivat vuonna 2023
toteutetusta Lonestar-hankinnasta.
Osa tilinpäätöstä
89Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Rahoitustuottojen ja -kulujen kirjaaminen
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien
korkotuotot ja -kulut on kirjattu tuloslaskelmaan efektiivisen koron
menetelmää käyttäen. Kun valuuttatermiinisopimukseen sovelletaan
suojauslaskentaa, termiinipisteiden alkuperäisen arvon jaksotus ja
myöhemmät termiinipisteisiin liittyvän arvon muutokset kirjataan erikseen
tuloslaskelmaan. Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja sitoumuspalkkiot
kirjataan erikseen kuluiksi, jos niitä ei voida sisällyttää korollisen velan
jaksotettuun hankintamenoon .
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
MEUR 1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoitusvaroista
6,6
1,6
Muut rahoitustuotot
0,0
0,0
Rahoitustuotot
6,6
1,6
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoitusvaroista, Cargotec-konserni*
10,5
13,6
Rahoitustuotot, Cargotec-konserni*
10,5
13,6
Rahoitustuotot yhteensä
17,0
15,3
* Rahoitustuotot Cargotec-konsernin kanssa 1.7.2024 asti.
Rahoituskulut
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoitusveloista
8,8
0,3
Korkokulut vuokrasopimuksista
3,6
3,1
Valuuttatermiinien korkokomponentti, netto
1,5
-
Muut rahoituskulut
0,6
0,0
Valuuttakurssierot, netto
1,3
2,6
Rahoituskulut
15,9
6,0
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavista rahoitusveloista, Cargotec-konserni*
1,5
4,1
Valuuttatermiinien korkokomponentti, netto,
Cargotec-konserni*
1,6
3,9
Rahoituskulut, Cargotec-konserni*
3,1
8,0
Rahoituskulut yhteensä
19,0
14,0
* Rahoituskulut Cargotec-konsernin kanssa 1.7.2024 asti.
Rahoituserien vertailukauden luvut ovat carve-out lukuja. Ennen jakautumista suurin
osa Kalmarin rahoitusluvuista käsiteltiin sijoitettuna omana pääomana Cargotec-
konsernilta, eivätkä ne näin ollen ole vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin lukuihin.
Osa tilinpäätöstä
90Kalmar vuosikertomus 2024
2.6 Osakekohtainen tulos
Liite
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden
tulos, MEUR
127,9
193,8
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikaudella, 1 000 kpl*
64 267
64 324
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
1,99
3,01
Liite
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden
tulos, MEUR
127,9
193,8
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikaudella, 1 000 kpl*
64 267
64 324
Osakepohjaisten kannustinohjelmien
vaikutus, 1 000 kpl*
3.2
78
-
Osakkeiden lukumäärän
laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu
keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl*
64 345
64 324
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, EUR
1,99
3,01
* Tilikauden osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo sekä osakepohjaisten
kannustinohjelmien vaikutus on laskettu Kalmar Oyj:n listautumishetkestä 1.7.2024 alkaen.
Aiempien tilikausien osakkeiden lukumääränä on käytetty listautumishetken 1.7.2024
osakemäärää.
Laatimisperiaatteet
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden
osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan ottamalla
huomioon mahdolliset laimentavat kantaosakkeet liittyen osakkeina
selvitettäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin. Kannustinjärjestelyissä
annettavat osakkeet ovat ehdollisesti liikkeeseenlaskettavia, jolloin ne
huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa optioiden
tavoin. Osakkeilla ja optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta
sisältäen työntekijän vielä suorittamattoman työn käyvän arvon on alempi kuin
osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella. Laimennusvaikutukseksi
tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden
lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden
keskimääräiseen markkinahintaan .
Osa tilinpäätöstä
91Kalmar vuosikertomus 2024
3.1 Henkilöstökulut
MEUR
Liite
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Palkat ja palkkiot
253,0
247,9
Osakeperusteiset maksut, osakkeina
maksettavat
3.2
1,5
1,6
Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat
3.2
2,5
2,3
Eläkekulut
3.4
32,7
38,0
Muut henkilösivukulut
33,8
26,6
Yhteensä
323,5
316,4
Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 3.3, Johdon
palkitseminen. Henkilöstön määrä on esitetty liitetiedossa 2.1, Segmentti-informaatio .
Laatimisperiaatteet
Osakeperusteiset maksut
Kalmarilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan
osakkeina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan
käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan
tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden
käypä arvo perustuu osakkeen markkinahintaan myöntämishetkellä. Osakkeina
maksettava etuus sisältää osakkeina maksettavan palkkion sekä tuloverojen
maksuun käytettävän osan osakepalkkiota, mikäli Kalmarilla on velvollisuus
suorittaa ennakonpidätys. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina
maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta ja niistä kirjataan
omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen
etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan
suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon palvelun
suorittamiseen ja tulokseen perustuvien oikeuden syntymisehtojen mukaisesti
maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot sekä muut kuin ansaintaehdot otetaan huomioon
etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-markkinaperusteisia ehtoja,
jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun, ei oteta
huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon
etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset
tuloslaskelmaan.
3.2 Osakeperusteiset maksut
3. Työsuhde-etuudet
Osa tilinpäätöstä
92Kalmar vuosikertomus 2024
Cargotec Oyj:n osittaisjakautumisen täytäntöönpano ja uuden Kalmar Oyj:n
perustaminen rekisteröitiin kaupparekisteriin 30.6.2024. Osittaisjakautumisen
seurauksena Cargotecissä voimassa olleet osakepohjaiset kannustinohjelmat ja niihin
liittyvät oikeudet ja vastuut siirtyivät Kalmar Oyj:lle siltä osin kun ne liittyvät henkilöihin
jotka siirtyivät Kalmarin palvelukseen osittaisjakautumisen yhteydessä. Kalmar Oyj:n
hallitus päätti käynnissä olevien osakepohjaisten kannustinohjelmien muuntamisesta
7.8.2024 julkaistun pörssitiedotteen mukaisesti.
Kalmarin pitkän aikavälin kannustinohjelmat ovat joko yhtiön suoritukseen perustuvia
tulosperusteisia tai työsuhteen jatkumiseen perustuvia rajoitettuja osakepohjaisia
ohjelmia. Ohjelmat koostuvat tyypillisesti kolmen vuoden ansainta- tai
sitouttamisjaksoista. Yhtiön käytäntönä on, että yksi uusi ansainta- ja sitouttamisjakso
alkaa vuosittain.
Vuosi 2024:
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat koostuvat kolmen vuoden mittaisista
ansaintajaksoista, joiden käynnistymisestä yhtiön hallitus päättää vuosittain.
Kalmarilla on vuoden 2024 lopussa käynnissä kolme tulosperusteista osakepalkkio-
ohjelmaa, joita on kuvattu alla olevissa taulukoissa.
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat tarjoavat osallistujille mahdollisuuden
ansaita Kalmarin osakkeita. Palkkiot perustuvat yhtiön hallituksen asettamiin
ansaintakriteereihin ja ne maksetaan osallistujille ansaintajakson jälkeen sillä ehdolla,
että osallistujien työsuhde on edelleen voimassa ilman irtisanomista palkkion
maksupäivänä. Osakkeina maksettavien palkkioiden lisäksi palkkiot sisältävät
käteisosuuden joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta osallistujille syntyvät verot ja
veroluonteiset maksut.
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2022–2024
2024
Ansaintakriteerit:
Ansaintajakso 2022
vertailukelpoinen liikevoitto
Ansaintajakso 2023
Palvelut segmentin bruttokate
Ansaintajakso 2024
Ekoratkaisujen tuoteryhmän
osuus saaduista tilauksista
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä 0–186 973 osaketta sekä
ansaintaehtojen täyttymiseen rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus 2,2
myöntämishetkellä, MEUR
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
40
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 27
31.12.2024
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä alkamishetkellä
186 973
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
51 743
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
3 413
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 88 597
31.12.2024 Vuoden 2025 ensimmäinen
Palkkion maksuajankohta vuosineljännes
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2023–2025
2024
Ansaintakriteerit:
Ansaintajakso 2023
Osakekohtainen tulos (EPS)
Ansaintajakso 2024
Palvelut segmentin bruttokate
Ansaintajakso 2025
päätetään myöhemmin
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä 0–154 821 osaketta sekä
ansaintaehtojen täyttymiseen rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
3,3
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
41
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt
31.12.2024
36
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä alkamishetkellä
154 821
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
12 280
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2024
121 950
Vuoden 2026 ensimmäinen
Palkkion maksuajankohta vuosineljännes
Osa tilinpäätöstä
93Kalmar vuosikertomus 2024
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2024–2026
2024
Ansaintakriteerit:
Ansaintajakso 2024
Osakekohtainen tulos (EPS)
Ansaintajakso 2025
päätetään myöhemmin
Ansaintajakso 2026
päätetään myöhemmin
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä 0–185 470 osaketta sekä
ansaintaehtojen täyttymiseen rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus 5,6
myöntämishetkellä, MEUR
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
41
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 38
31.12.2024
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä alkamishetkellä
185 470
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
12 440
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä 173 030
31.12.2024 Vuoden 2027 ensimmäinen
Palkkion maksuajankohta vuosineljännes
Rajoitettujen osakkeiden ohjelmat
Rajoitettujen osakkeiden ohjelmat koostuvat kolmen vuoden mittaisista
sitouttamisjaksoista, joiden käynnistymisestä yhtiön hallitus päättää vuosittain.
Kalmarilla on vuoden 2024 lopussa käynnissä kolme rajoitettujen osakkeiden
ohjelmaa, jotka on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Palkkiot maksetaan osallistujille
sillä ehdolla, että heidän työsuhteensa on voimassa ilman irtisanomista palkkion
maksupäivänä. Osakkeina maksettavien palkkioiden lisäksi palkkiot sisältävät
käteisosuuden joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta avainhenkilöille syntyvät
verot ja veroluonteiset maksut .
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2022–2024
2024
Ansaintakriteeri
Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
1,0
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
31
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2024
6
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä vuonna 2024
1 520
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
8 700
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2024
7 060
Osittain vuoden 2024
ja osittain vuoden 2025
Oikeuden syntyminen ensimmäinen vuosineljännes
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2023–2025
2024
Ansaintakriteeri
Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
0,4
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
4
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2024
3
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä vuonna 2024
0
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2024
16 280
Vuoden 2026 ensimmäinen
Oikeuden syntyminen vuosineljännes
Osa tilinpäätöstä
94Kalmar vuosikertomus 2024
Carve-out informaatio vuonna 2023:
Osakepohjainen kannustinohjelma 2023–2025
Kannustinohjelma vuosille 2023–2025 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän
jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää
kannustinohjelmajaksoa, joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä kolmen
vuoden työssäoloehto sekä taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä,
jotka asetetaan erikseen kullekin vuodelle. Palkkio myönnetään ja maksetaan
Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät
verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan kunkin kestoltaan kolmevuotisen
kannustinohjelmajakson päätyttyä ansaintakriteereiden toteuman perusteella.
2023
Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit
Osakekohtainen tulos
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon 0–8 300 osaketta sekä
sekä ansaintaehtojen täyttymiseen rahaosuus veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
3,0
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
38
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt
31.12.2023
34
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
64 140
Kaudella 2023 menetettyjen B-sarjan osakkeiden
määrä
11 000
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden
määrä 31.12.2023
53 140
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2024–2026
2024
Ansaintakriteeri
Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
0,0
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
0
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2024
0
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä vuonna 2024
0
Kaudella 2024 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Kaudella 2024 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
0
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2024
0
Vuoden 2027 ensimmäinen
Palkkion maksuajankohta vuosineljännes
Osa tilinpäätöstä
95Kalmar vuosikertomus 2024
Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2023–2025
Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle.
Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää sitoutusjaksoa, joissa palkkion
ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto. Palkkio maksetaan
tasaisesti kolmessa erässä, keväällä 2024, keväällä 2025 ja keväällä 2026. Ohjelman
ensimmäisestä ja toisesta erästä palkkiona maksettuja osakkeita ei saa myydä,
siirtää, pantata tai muuten luovuttaa rajoitusjaksolla, joka päättyy 31.12.2025. Lisäksi
ohjelman sitoutusjaksojen ensimmäisille vuosille voidaan asettaa taloudellisiin
tavoitteisiin perustuvia ansaintakriteereitä. Palkkio myönnetään ja maksetaan
Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot
ja veronluonteiset maksut.
2023
Ansaintakriteeri
Työssäoloehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
0,2
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt
1
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2023
0
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
1 750
Kaudella 2023 menetettyjen B-sarjan
osakkeiden määrä
1 750
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden
määrä 31.12.2023
0
Sitouttava osakepohjainen kannustinohjelma 2022–2024
Kannustinohjelma on suunnattu konsernin johtoryhmän jäsenille sekä muille
avainhenkilöille. Ohjelman palkkio on ehdollinen hallituksen määrittämien
strategisten tavoitteiden saavuttamiselle ja se maksetaan kahdessa erässä,
puolet keväällä 2023 ja puolet keväällä 2024. Ohjelman ensimmäisestä erästä
palkkiona maksettuja osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muuten luovuttaa
rajoitusjaksolla, joka päättyy 31.12.2023. Palkkio myönnetään ja maksetaan
Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa palkkioon liittyvät
verot ja veronluonteiset maksut.
2022
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon 0-6 500 osaketta sekä rahaosuus
sekä ansaintaehtojen täyttymiseen veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
1,2
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
21
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt
31.12.2022
21
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt
31.12.2023
18
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
24 000
Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden
määrä
0
Kaudella 2023 menetettyjen B-sarjan osakkeiden
määrä
4 100
Kaudella 2023 maksettujen B-sarjan osakkeiden
määrä
12 000
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden
määrä 31.12.2022
24 000
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden
määrä 31.12.2023
7 900
Osa tilinpäätöstä
96Kalmar vuosikertomus 2024
Osakepohjainen kannustinohjelma 2020–2024
Kannustinohjelma vuosille 2020–2024 on suunnattu Cargotecin johtoryhmän
jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää
kannustinohjelmajaksoa, joissa jokaisessa on palkkion ansaintaedellytyksenä
kolmen vuoden työssäoloehto sekä taloudellisiin tavoitteisiin perustuvia
ansaintakriteereitä, jotka asetetaan erikseen kullekin vuodelle. Palkkio myönnetään
ja maksetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa
palkkioon liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Palkkio maksetaan kunkin
kestoltaan kolmevuotisen kannustinohjelmajakson päätyttyä ansaintakriteereiden
toteuman perusteella.
2022
2021
2020
Vertailukelpoinen liikevoitto, Naviksen
Ensimmäisen vuoden ansaintakriteerit
Vertailukelpoinen liikevoitto
Vertailukelpoinen liikevoitto
liikevaihto ja pilvitransformaatio
Toisen vuoden ansaintakriteerit
Huoltoliiketoiminnan bruttokate
Huoltoliiketoiminnan bruttokate
Huoltoliiketoiminnan bruttokate
Ilmasto-ohjelman tiekartta sekä
Ekoratkaisujen tuoteportfolion ekoratkaisujen tuoteportfolion
Kolmannen vuoden ansaintakriteerit kehittäminen kehittäminen
Palkkion vaihteluväli perustuen osallistujan tasoon sekä 0-10 500 osaketta sekä rahaosuus 0–15 450 osaketta sekä rahaosuus 0–16 350 osaketta sekä rahaosuus
ansaintaehtojen täyttymiseen veroihin veroihin veroihin
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus myöntämishetkellä,
MEUR
2,1
4,3
2,0
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt alkamishetkellä
38
43
82
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2020
-
-
81
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2021
-
41
34
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2022
35
33
27
Ohjelman vähimmäistavoitteet täyttävät henkilöt 31.12.2023
32
29
Päättynyt
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
79 260
100 020
151 320
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
-
-
1 230
Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
-
14 460
66 287
Kaudella 2021 toteutettujen B-sarjan osakkeiden määrä
liittyen Naviksen myyntiin
-
-
15 924
Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
4 860
42 062
31 929
Kaudella 2023 menetettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
12 152
9 370
339
Kaudella 2023 maksettujen B-sarjan osakkeiden määrä
3 413
5 150
35 611
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2020
-
-
150 090
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2021
-
85 560
67 879
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2022
74 400
43 498
35 950
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan osakkeiden määrä
31.12.2023
58 835
28 978
Päättynyt
Osa tilinpäätöstä
97Kalmar vuosikertomus 2024
Rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelma 2020-2024
Rajoitettu kannustinohjelma on suunnattu hallituksen valitsemille avainhenkilölle.
Ohjelmassa on kolme vuosittain myönnettävää sitoutusjaksoa, joissa palkkion
ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto. Lisäksi ohjelman
sitoutusjaksojen ensimmäisille vuosille voidaan asettaa taloudellisiin tavoitteisiin
perustuvia ansaintakriteereitä. Palkkio myönnetään ja maksetaan Cargotecin B-sarjan
osakkeina, minkä lisäksi Cargotec maksaa siihen liittyvät verot ja veronluonteiset
maksut. Palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen jälkeen. Ohjelman puitteissa
ei myönnetty palkkioita vuonna 2021 .
2022
2021
2020
Työssäolo- Työssäolo-
Ansaintakriteeri
ehto
-
ehto
Ohjelman odotettu kokonaiskustannus
myöntämishetkellä, MEUR
0,3
-
0,1
Ohjelman piiriin kuuluneet henkilöt
1
-
1
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2020
-
-
-
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2021
-
-
1
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2022
1
-
1
Ohjelman piiriin kuuluvat henkilöt 31.12.2023
5
-
Päättynyt
Myönnettyjen B-sarjan osakkeiden määrä
4 300
-
1 486
Kaudella 2020 menetettyjen B-sarjan
osakkeiden määrä
-
-
-
Kaudella 2021 menetettyjen B-sarjan
osakkeiden määrä
-
-
-
Kaudella 2022 menetettyjen B-sarjan
osakkeiden määrä
-
-
-
Kaudella 2023 menetettyjen B-sarjan
osakkeiden määrä
1 533
-
-
Kaudella 2023 toteutettujen B-sarjan
osakkeiden määrä
767
-
1 486
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan
osakkeiden määrä 31.12.2020
-
-
-
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan
osakkeiden määrä 31.12.2021
-
-
1 486
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan
osakkeiden määrä 31.12.2022
2 300
-
1 486
Ansaintaehtoihin sidottujen B-sarjan
osakkeiden määrä 31.12.2023
2 767
-
Päättynyt
Osakeperusteisten palkkiojärjestelyjen vaikutus tuloksessa ja
taseessa
Kirjattu kaudella kuluksi
1.7.– 1.1.–
MEUR 31.12.2024
30.6.2024*
2023*
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2023–2025
0,2
0,8
0,7
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2023–2025
0,3
0,1
-
Sitouttava osakepohjainen kannustinohjelma
2022–2024
-
0,2
0,8
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2022–2024
0,0
0,8
3,2
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2022–2024
0,1
0,1
0,1
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2024–2026
1,1
0,2
-
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2024–2026
-
-
-
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2021–2023
-
0,5
-
Bridge Programme 2023–2025
-
-0,5
-
Yhteensä
1,8
2,3
4,8
Kirjattu varauksena taseeseen 31.12.
MEUR
2024
2023*
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2023–2025
1,8
0,4
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2023–2025
0,4
-
Sitouttava osakepohjainen kannustinohjelma
2022–2024
-
0,4
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2022–2024
2,8
2,7
Rajoitettujen osakkeiden ohjelma 2022–2024
0,3
0,0
Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
2024–2026
1,4
-
Yhteensä
6,7
3,4
Osa ohjelmista on nimetty uudelleen vuonna 2024.
* Luvut 1.7.2024 asti ovat carve-out perusteisia
Osa tilinpäätöstä
98Kalmar vuosikertomus 2024
3.3 Johdon palkitseminen
Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Heille työsuorituksesta maksettu
tai maksettava kompensaatio koostuu seuraavista eristä:
1.7.−31.12.2024
1.1.−30.6.2024
1.1.−31.12.2023
MEUR Carve-out Carve-out
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
3,4
1,4
2,9
Osakeperusteiset palkkiot
1,3
3,5
5,1
Työsuhteen päättymisen yhteydessä
suoritettavat etuudet
0,0
-
0,5
Yhteensä
4,7
4,9
8,5
Kalmarin johtoryhmä nimitettiin jakautumisen täytäntöönpanosta 30.6.2024 lähtien.
Johtoryhmän jäsenien etuudet sisältyvät ylimmän johdon työsuhde-etuuksiin siitä
alkaen tai siihen asti, kun he ovat kuuluneet johtoryhmään. Johtoryhmään kuului
31.12.2024 toimitusjohtaja Sami Niiranen ja kymmenen (30.6.2024: kaksitoista) muuta
jäsentä.
Carve-out ajanjaksot 1.1.–31.12.2023 ja 1.1.–30.6.2024 koostuvat Cargotec-konsernin
johtoryhmään kuuluneiden Kalmarin operatiivisten johtajien kuluista sekä carve-out
taloudellisten tietojen laatimista varten Kalmarille allokoidusta osuudesta Cargotec-
konsernin johtoryhmän ja hallituksen palkkioista kuvastamaan johdon panosta Kalmarin
liiketoimintaan. Carve-out taloudellisissa tiedoissa esitettyjen ajanjaksojen osalta
Kalmarilla ei ole ollut erillistä johtoryhmää. Yllä esitetty taulukko ei välttämättä siten
kuvasta tulevina tilikausina aiheutuvia Kalmarin johdon palkitsemiseen liittyviä kuluja.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja Kalmarin
osakepohjaisiin kannustinohjelmiin. Ajanjaksolla 1.7.–31.12.2024 toimitusjohtajalle tai
johtoryhmälle ei maksettu Kalmarin B-sarjan osakkeita palkkioina osakepohjaisista
kannustinohjelmista.
Vuoden 2024 lopussa toimitusjohtaja on mukana tulosperusteisessa osakepalkkio-
ohjelmassa PSP 2023–2025 ja PSP 2024–2026. Muista johtoryhmän jäsenistä kuusi
henkilöä on mukana tulosperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa PSP 2022–2024,
seitsemän henkilöä tulosperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa PSP 2023–2025 ja
kymmenen tulosperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa PSP 2024–2026 . Lisäksi
kaksi johtoryhmän jäsentä on mukana rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelmassa
RSP 2022–2024, sekä rajoitettujen osakkeiden kannustinohjelmassa RSP 2023–2025.
Osakeperusteisista kannustinohjelmista on lisätietoa liitetiedossa 3.2,
Osakeperusteiset maksut.
Toimitusjohtaja Sami Niiranen on oikeutettu suomalaisen lakisääteisen työntekijän
eläkelain mukaiseen eläkkeeseen, josta kirjattu eläkekulu oli 0,0 miljoonaa
euroa vuonna 2024. Myös johtoryhmän muilla jäsenillä on oikeus lakisääteiseen
eläkkeeseen kunkin jäsenen kotimaan lainsäädännön mukaisesti. Johtoryhmän
jäsenten eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Heidän
irtisanomisaikansa on kuusi kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.
Kalmarilla ei ollut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia yhtiön ylimpään johtoon
kuuluville henkilöille tilikauden 2024 lopussa.
Osa tilinpäätöstä
99Kalmar vuosikertomus 2024
Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut jakautumisen 30.6.2024
jälkeen
1 000
EUR
1.7.−31.12.2024
Sami Niiranen
Toimitusjohtaja
273,0
Jaakko Eskola
Hallituksen puheenjohtaja
176,3
Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen varapuheenjohtaja
100,8
Lars Engström
Hallituksen jäsen
90,7
Marcus Hedblom
Hallituksen jäsen
90,7
Vesa Laisi
Hallituksen jäsen
90,7
Sari Pohjonen
Hallituksen jäsen
100,8
Emilia Torttila-Miettinen
Hallituksen jäsen 85,6
Lisätietoa hallituksen ja johdon osakeomistuksista on esitetty kohdassa “Osakkeet ja
osakkeenomistajat”.
Laatimisperiaatteet
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja
käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi
järjestelyiksi.
Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia
koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti konserni suorittaa kiinteitä maksuja
erilliselle yksikölle ilman oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa
lisämaksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien niiden työsuhde-
etuuksien suorittamiseen, jotka perustuvat tarkasteltavana olevan kauden ja
aikaisempien kausien työsuoritukseen. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin
järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa konserni itse
vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa riskin vastuuvelan arvon sekä
varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo,
josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuna.
Kunkin merkittävän eläkejärjestelyn osalta etuuspohjaisen järjestelyn
eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton aktuaari käyttäen ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit
method). Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut
vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen diskonttokorkona jäljellä olevilta
laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten
liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion
liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja. Käytettävät
diskonttokorot määritetään kussakin maassa ulkopuolisen aktuaarin toimesta.
Mikäli järjestelystä kirjataan vara taseeseen, kirjattavan omaisuuserän
enimmäismäärä on palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn
suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn
nykyarvo.
3.4 Eläkevelvoitteet
Osa tilinpäätöstä
100Kalmar vuosikertomus 2024
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen järjestelyn
uudelleen arvostamiseen sekä omaisuuserän enimmäismäärän mahdollinen
vaikutus kirjataan suoraan muuhun laajaan tuloslaskelmaan. Etuuspohjaiseen
eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja kaikki muut kulut kirjataan suoraan
tulosvaikutteisesti.
Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos
etuudessa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu
etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään
vakuutusmatemaattisesti useita rahoituksellisia ja demografisia oletuksia
käyttäen ja muutokset näissä vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon.
Eläkkeistä aiheutuvien nettomenojen (tai -tulojen) määrityksessä käytetyistä
rahoituksellisista oletuksista tärkein on diskonttokorko. Asianmukainen
diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa ja sitä käytetään
laskettaessa nykyarvo eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville
arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa
määritettäessä otetaan huomioon maasta riippuen yritysten tai valtion
liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuotto
tarkasteluhetkellä. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet
maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan
pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset sisältävät
rahoituksellisia oletuksia, kuten odotetut palkkojen ja eläkkeiden korotukset,
sekä väestötilastollisia oletuksia, kuten eliniän odotteen.
Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä
eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien
ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen
puitteissa.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset
työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat
etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien
määrään ja loppupalkkaan.
Suurin osa (noin 90%) konsernin etuuspohjaisista järjestelyistä on Ruotsissa.
Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat
kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia.
Yhteenveto työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien
vaikutuksesta tilinpäätöksessä
MEUR
2024
2023
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
40,8
38,0
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
2,8
2,9
Varojen käypä arvo
2,2
2,2
Nettovelka
41,4
38,7
Nettovelka taseessa
43,0
38,9
Nettovara taseessa
1,6
0,2
Kulut maksuperusteisista eläkejärjestelyistä
30,3
35,5
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista
2,4
2,4
Kulu tuloslaskelmassa
32,7
38,0
Arvonmuutos etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä
etuuksista
4,1
2,9
Arvonmuutos laajassa tuloslaskelmassa
4,1
2,9
Odotettavissa olevat suoritukset etuuspohjaisten järjestelyiden varoihin seuraavan
tilikauden aikana ovat 0,5 (31.12.2023: 0,6) miljoonaa euroa. Etuuspohjaisten
velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 16,6 (31.12.2023:
16,5) vuotta.
Osa tilinpäätöstä
101Kalmar vuosikertomus 2024
Eläkevelan täsmäytyslaskelma
Järjestelyyn Järjestelyyn
sisältyvien sisältyvien
velvoitteiden varojen käypä
MEUR nykyarvo
arvo
Yhteensä
1.1.2024
40,9
-2,2
38,7
Tilikauden työsuoritukseen
perustuvat menot
1,2
-
1,2
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
1,3
-0,1
1,3
Aiempaan työsuoritukseen perustuva
meno
0,0
-
0,0
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen
tuotto pois lukien tuloslaskelmaan
kirjattu korko
-
0,1
0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot (-)
ja tappiot (+) johtuen muutoksista
väestötilastollisissa oletuksissa
0,0
-
0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (-)
ja tappiot (+) johtuen muutoksista
taloudellisissa oletuksissa
2,8
-
2,8
Kokemusperusteiset voitot (-) ja
tappiot (+)
1,2
-
1,2
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+)
-0,7
0,1
-0,6
Työnantajan suorittamat maksut
-
-0,1
-0,1
Maksetut etuudet
-2,1
0,1
-1,9
Velvoitteen täyttäminen
-
-
0,0
Osittaisjakautumisen vaikutus
-1,1
-
-1,1
31.12.2024
43,6
-2,2
41,4
Järjestelyyn Järjestelyyn
sisältyvien sisältyvien
velvoitteiden varojen käypä
MEUR nykyarvo
arvo
Yhteensä
1.1.2023
36,8
-2,3
34,6
Tilikauden työsuoritukseen
perustuvat menot
1,1
-
1,1
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
1,5
-0,1
1,4
Aiempaan työsuoritukseen perustuva
meno
0,0
-
0,0
Arvon uudelleenmääritys:
Järjestelyyn kuuluvien varojen
tuotto pois lukien tuloslaskelmaan
kirjattu korko
-
0,0
0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot (-)
ja tappiot (+) johtuen muutoksista
väestötilastollisissa oletuksissa
0,4
-
0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot (-)
ja tappiot (+) johtuen muutoksista
taloudellisissa oletuksissa
0,4
-
0,4
Kokemusperusteiset voitot (-) ja
tappiot (+)
2,1
-
2,1
Valuuttakurssivoitot (-) / tappiot (+)
0,0
0,1
0,1
Työnantajan suorittamat maksut
-
-0,2
-0,2
Maksetut etuudet
-1,4
0,2
-1,2
Velvoitteen täyttäminen
-0,1
-
-0,1
31.12.2023
40,9
-2,2
38,7
Osa tilinpäätöstä
102Kalmar vuosikertomus 2024
Varojen ja velkojen jakautuminen maantieteellisesti
MEUR
Ruotsi
Muut
Yhteensä
Järjestelyyn sisältyvien velvoitteiden
nykyarvot:
2024
37,7
5,9
43,6
2023
34,9
6,1
40,9
Järjestelyyn sisältyvien varojen
käypä arvo:
2024
-
2,2
2,2
2023
-
2,2
2,2
Järjestelyn varat sisältävät pääosin hyväksyttyjä vakuutuksia.
Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset
olettamukset
%
Ruotsi
Muut maat*
Diskonttokorko 2024 / 2023
3.1 / 3.3
2.8 / 3.0
Tuleva palkankorotusolettama 2024 / 2023
2.3 / 1.9
3.1 / 3.2
Eläkkeiden korotusolettama 2024 / 2023
1.8 / 1.6
2.2 / 2.4
* Painotettu keskiarvo
Diskonttokorko on määritetty erikseen kullekin järjestelylle, ja korko perustuu
mahdollisuuksien mukaan korkean luottoluokituksen omaavien ja valuutaltaan sekä
kestoltaan eläkevelkaa vastaavien yritysvelkakirjojen tuottoon. Ruotsissa käytetty
diskonttokorko perustuu ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
tuottoon ja Norjassa käytetty diskonttokorko norjalaisten vakuudellisten
velkakirjojen tuottoon. Euromaissa käytetty korko perustuu euromääräisistä
yritysvelkakirjalainoista lasketun iBoxx-indeksin tuottoon.
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten
vaikutuksesta etuuspohjaiseen velkaan
%
2024
2023
0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
-3,0
-3,4
Tuleva palkankorotusolettama
1,1
1,3
Eläkkeiden korotusolettama
2,7
2,9
0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
3,5
3,8
Tuleva palkankorotusolettama
-0,9
-1,1
Eläkkeiden korotusolettama
-2,5
-2,7
Elinaikaodotteen muutos
Kasvu yhdellä vuodella
1,6
1,6
Lasku yhdellä vuodella
-1,5
-1,6
Yllä oleva taulukko sisältää yhteenvedon ulkopuolisten aktuaarien kullekin järjestelylle
suorittamasta herkkyysanalyysistä merkittävien vakuutusmatemaattisten muuttujien
osalta. Herkkyysanalyysi on suoritettu yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että
muut muuttujat pysyvät ennallaan, ja olettamalla muuttujalle taulukon mukainen
muutos riippumatta tämän todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin
tarkoituksena ei ole määrittää mahdollisia tai odotettavissa olevia muutoksia eläkevelan
määrässä, vaan havainnollistaa velan arvon herkkyyttä näille riskitekijöille, joiden
todellinen muutos voi erota esitetyistä arvoista. Esitetyn herkkyysanalyysin kattavuus
on 93 (31.12.2023: 94) prosenttia taseen etuuspohjaisesta velasta.
Yllä esitetty herkkyysanalyysi tarkastelee ainoastaan muuttujien vaikutusta
eläkevelkaan huomioimatta järjestelyn varoja. Vaikka korkomuutoksesta aiheutuukin
merkittävin riski järjestelylle herkkyysanalyysin perusteella, käytännössä järjestelyn
varoihin kuuluvat velkainstrumenttisijoitukset kumoavat osittain korkoherkkyyden
vaikutusta. Järjestelyn varoihin kuuluu myös instrumentteja, kuten osakkeita ja
rahastoja, joiden arvonvaihtelut lyhyellä aikavälillä voivat olla merkittäviä mutta joista
saatavan tuoton odotetaan pitkällä aikavälillä ylittävän yritysvelkakirjoista saatavan
tuoton. Järjestelyn varojen tuottokehitykseen liittyvät riskit ovat merkittäviä johtuen
sekä varojen absoluuttisesta että suhteellisesta määrästä verrattuna järjestelyn
velkaan. Riskiä pyritään vähentämään sopivalla sijoitusallokaatiolla sekä riskin ja tuoton
tasapainolla. Määritetyn eläkevelan suuruus perustuu tämän hetkiseen parhaaseen
arvioon elinajanodotteesta. Mikäli elinajanodote osoittautuu aliarvioiduksi, myös
eläkevelan kirjattu määrä on riittämätön. Elinajanarvioon liittyvä epävarmuus aiheuttaa
näin riskiä järjestelylle.
Osa tilinpäätöstä
103Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Tuloverot
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden verotettavaan tuloon
perustuvat verot, laskennallisten verojen muutokset ja aikaisempien kausien
verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuvat tuloverot lasketaan
käyttäen paikallisia verokantoja ja -lakeja, jotka on säädetty tai käytännössä
hyväksytty raportointikauden lopussa. Vero kirjataan tuloslaskelmaan paitsi
siltä osin kuin se liittyy muuhun laajaan tulokseen kirjattuihin eriin, jolloin
vero esitetään muussa laajassa tuloksessa. Laskennalliset verot lasketaan
väliaikaisista eroista varojen ja velkojen veroarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä
sekä käyttämättömistä verotappioista. Laskennallinen verovelka kirjataan
taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että vähennyskelpoinen väliaikainen ero ja käyttämätön
verotappio voidaan käyttää tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.
Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen ja -lakien perusteella,
jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden lopussa, ja
joiden oletetaan olevan voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu
tai verovelka suoritetaan. Tilanteissa, joissa tuloverojen verokäsittelyyn liittyy
epävarmuutta, yhtiö arvioi epävarmoja veropositioita joko erikseen tai yhtenä
kokonaisuutena, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi
epävarmuuden toteutumista. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään
todennäköisenä, että veroviranomainen tai toimivaltainen tuomioistuin ei
hyväksy Kalmarin tuloveroilmoituksella soveltamaa epävarmaa verokäsittelyä.
Tuloveroja oikaistaan tällöin joko perustuen arvioituun todennäköisimpään
määrään tai odotettavissa olevaan painotettuun keskimääräiseen arvoon
lopullisesta veron määrästä huomioiden veroviranomaisen odotetun
hyväksynnän valitulle verokäsittelylle .
Pilari 2
Pilari 2 on OECD:n sääntelykokonaisuus, jonka myötä globaalin talouden
digitalisoitumiseen liittyviin verohaasteisiin pyritään vastaamaan ottamalla
käyttöön Global Anti-Base Erosion (GloBE) -säännöt ja siihen liittyvä 15
prosentin maailmanlaajuinen vähimmäisvero. GloBE -säännöt on otettu laajalti
4. Tuloverot
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Tuloverot
Verotettavaan tuloon perustuvien verojen ja laskennallisten verosaamisten
ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallisia
verosaamisia voidaan kirjata taseeseen, tarvitaan johdon harkintaa.
Kalmar on tuloverotuksen kohteena useissa eri maissa, joissa tuloverojen
verokäsittelyyn voi liittyä epävarmuutta ja verolainsäädännön tulkinta
edellyttää johdon harkintaa. Yhtiö arvioi säännöllisesti tuloverojen
verokäsittelyyn liittyviä epävarmuuksia ja oikaisee tarvittaessa kirjattuja
määriä vastaamaan joko arvioitua todennäköisintä määrää tai odotettavissa
olevaa painotettua keskimääräistä arvoa lopullisesta veron määrästä ottaen
huomioon veroviranomaisen odotetun hyväksynnän valitulle verokäsittelylle.
Pilari 2:een liittyvien tuloverojen vaikutuksen tilikauden 2024 verokuluun sekä
tulevien raportointikausien tuloveroihin arvioidaan olevan epäolennainen.
Edelleen on epävarmuutta siitä, miten ja milloin Pilari 2 -säännöt ja niiden
kehittyvät tulkintaohjeet pannaan täytäntöön ja miten eri viranomaiset
tulkitsevat globaaleja sääntöjä. Kalmar jatkaa Pilari 2:een liittyvän
lainsäädännön kehityksen seuraamista ja sen mahdollista vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
käyttöön tammikuusta 2024 alkaen maissa, joissa Kalmarilla on toimintaa,
mukaanlukien Suomessa, johon Kalmar on rekisteröity.
IASB:n IAS 12:een julkaisemien muutosten mukaan Kalmar on soveltanut
IAS 12:n kappaleessa 4A säädettyä poikkeusta, eikä se ole kirjannut eikä
esittänyt tietoja Pilari 2:sta johtuvista laskennallisista verosaamisista
tai -veloista. Pilari 2-liitännäiset tuloverot on esitetty erillään muista
tuloveroista.
Osa tilinpäätöstä
104Kalmar vuosikertomus 2024
4.1 Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Tuloslaskelman verot
MEUR
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
Kauden verot
40,2
50,0
Kauden laskennallisten verosaamisten ja -velkojen
muutos
-1,7
1,0
Verot edellisiltä kausilta
6,1
-3,3
Yhteensä
44,6
47,7
Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma
MEUR
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
Voitto ennen veroja
172,5
241,5
Suomen verokannan mukainen vero (20 %)
34,5
48,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen
vaikutus
-1,3
2,4
Verot edellisiltä kausilta
6,1
-3,3
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot
0,6
-1,2
Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
3,1
0,9
Lähdeverot, hyvityskelvoton osuus
1,4
0,4
Täydennysverot Pilari 2 -säännösten johdosta
0,3
-
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin
veroihin
0,0
0,1
Muut
0,0
0,1
Tuloslaskelman verot yhteensä
44,6
47,7
Efektiivinen veroaste, %
25,8
19,8
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
Ennen Verojen Ennen Verojen
MEUR
veroja
Verot
jälkeen
veroja
Verot
jälkeen
Rahavirran suojaukset
-4,4
1,0
-3,4
-0,1
0,2
0,1
Muuntoerot
8,0
-
8,0
6,3
-
6,3
Vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (-)
etuuspohjaisista järjestelyistä
-4,1
0,9
-3,3
-2,9
0,4
-2,5
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä
-0,5
1,9
1,3
3,2
0,6
3,9
Osa tilinpäätöstä
105Kalmar vuosikertomus 2024
4.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vaihto-
omaisuus
-8,2
-8,3
Varaukset ja jaksotukset
27,0
27,9
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja
veronhyvitykset
12,3
12,8
Muut väliaikaiset erot
14,7
12,1
Laskennalliset verot, nettosaaminen
45,7
44,5
Laskennalliset verosaamiset*
50,4
54,4
Laskennalliset verovelat*
4,7
9,9
* Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään konsernitilinpäätöksessä toisistaan IAS
12:n mukaisesti.
Laskennallisten verojen täsmäytys
MEUR
2024
2023
Laskennalliset verot, nettosaaminen 1.1.
44,5
39,5
Kirjattu tuloslaskelmaan
-0,6
-0,2
Kirjattu laajaan tulokseen
2,0
0,6
Kirjattu sijoitettuun omaan pääomaan
-
4,5
Muuntoerot
-0,2
0,1
Laskennalliset verot, nettosaaminen 31.12.
45,7
44,5
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja veronhyvityksistä kirjataan
laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin niihin liittyvän verohyödyn
realisoituminen tulevaisuudessa kertyviä verotettavia tuloja vastaan on
todennäköistä mahdolliset vanhentumisajat huomioiden. Jos tappio on tapahtunut
lähimenneisyydessä, Kalmar arvioi aiheutuiko tappio tekijöistä, jotka todennäköisesti
toistuvat. Laskennallisten verosaamisten kirjaamista tukevat netotus laskennallisia
verovelkoja vastaan sekä tarvittaessa tuottohistorian ja tulosennusteiden arviointi
kyseisissä maissa.
Kirjaamattomat tappiot, veronhyvitykset ja väliaikaiset erot Kalmarissa liittyvät
pääosin Hong-Kongiin, Malesiaan, Brasiliaan ja Chileen.
Kirjaamattomat tappiot, veronhyvitykset ja väliaikaiset erot
MEUR
2024
2023
Vanhenemisaika on viiden vuoden kuluessa
1,8
1,4
Ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta
56,9
46,3
Kirjaamattomat tappiot, veronhyvitykset ja
väliaikaiset erot 31.12.
58,8
47,7
Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden
jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos
osingonjakoa pidetään todennäköisenä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konsernissa oli vuoden 2024 lopussa 46,9 miljoonaa euroa voittovaroja, joista ei ole
kirjattu laskennallista verovelkaa.
Osa tilinpäätöstä
106Kalmar vuosikertomus 2024
5.1 Nettokäyttöpääoma
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Vaihto-omaisuus
5.2
437,3
460,9
Operatiiviset johdannaisvarat
4,7
5,8
Myyntisaamiset
5.3
263,9
267,7
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
5.3
5,5
9,3
Muut operatiiviset korottomat saamiset
59,4
55,4
Käyttöpääomavarat
770,9
799,2
Varaukset
5.5
-91,9
-88,5
Operatiiviset johdannaisvelat
-7,0
-2,6
Eläkevelvoitteet
3.4
-43,0
-38,9
Ostovelat
5.4
-163,4
-172,0
Sopimuksiin perustuvat velat
5.4
-110,9
-109,8
Muut operatiiviset korottomat velat
-279,8
-295,7
Käyttöpääomavelat
-696,0
-707,5
Yhteensä
74,9
91,7
Nettokäyttöpääomaan ei sisällytetä liiketoiminnalle kohdistamattomia varoja
ja velkoja. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset
saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset,
yritysmyyntien kauppahintasaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen
suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat
ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat,
yritysostojen kauppahintavelat, osinkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen
suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
Tapahtumat Cargotec-konsernin kanssa vuonna 2023 on kuvattu liitetiedossa 9.3
Lähipiiritapahtumat.
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan arvioituun
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun
keskihinnan menetelmää käyttäen. Varaston hankintamenoon sisällytetään
ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen
valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet,
välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen
osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta
ja myynnistä johtuvilla menoilla. Jos vaihto-omaisuuden hankintameno
ylittää sen nettorealisointiarvon, vaihto-omaisuuden arvoon kirjataan
epäkuranttiusvaraus. Kirjattu epäkuranttiusvaraus sisältyy vaihto-omaisuuden
kirjanpitoarvoon .
5.2 Vaihto-omaisuus
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus on arvioitu varaston systemaattisen
ja jatkuvan seurannan perusteella. Epäkuranttiuden määrää arvioitaessa
otetaan huomioon vaihto-omaisuuden luonne, kunto ja ikärakenne sekä
arvioituun tarpeeseen perustuvat määrät .
5. Nettokäyttöpääoma
Osa tilinpäätöstä
107Kalmar vuosikertomus 2024
Vaihto-omaisuus ja epäkuranttiusvaraus
31.12.2024 Epäkuranttius- Nettoarvo
MEUR
Bruttoarvo
varaus taseella
Aineet ja tarvikkeet
207,7
-32,8
174,9
Keskeneräiset tuotteet
103,7
-
103,7
Valmiit tuotteet
183,9
-28,3
155,6
Vaihto-omaisuudesta maksetut
ennakkomaksut
3,1
-
3,1
Yhteensä
498,4
-61,1
437,3
31.12.2023 Epäkuranttius- Nettoarvo
MEUR
Bruttoarvo
varaus taseella
Aineet ja tarvikkeet
227,8
-29,6
198,2
Keskeneräiset tuotteet
116,3
-
116,3
Valmiit tuotteet
164,8
-20,8
144,0
Vaihto-omaisuudesta maksetut
ennakkomaksut
2,4
-
2,4
Yhteensä
511,3
-50,4
460,9
Uudelleenjärjestelykuluihin sisältyvä vaihto-omaisuuden arvonalentuminen
on esitetty liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät.
Raaka-aineet ja tarvikkeet sisältävät tuotannossa tarvittavia raaka-aineita sekä
huoltoliiketoiminnassa tarvittavia varaosia ja komponentteja. Keskeneräiset tuotteet
sisältävät tuotteet, joiden valmistusprosessi on kesken. Valmiit tuotteet sisältävät
valmiina olevat uudet ja vaihtotuotteet varastossa sekä toimituksessa olevat valmiit
tuotteet.
Vaihto-omaisuuden arvon alentumisen johdosta tuloslaskelmaan vuonna 2024
kirjattu kulu on 9,2 (2023: 6,9) miljoonaa euroa.
Laatimisperiaatteet
Myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Myyntisaamiset ovat laskutettuja asiakassaamisia perustuen Kalmarin
oikeuteen saada vastiketta asiakkaille luovutetuista tavaroista tai palveluista,
kun nämä oikeudet ovat ehdollisia vain ajan kulumisesta. Sopimuksiin
perustuvat omaisuuserät ovat laskuttamattomia asiakassaatavia perustuen
Kalmarin oikeuteen saada vastiketta asiakkaille luovutetuista tavaroista
tai palveluista, kun näiden oikeuksien ehtona on jokin muu kuin pelkkä
ajan kuluminen, kuten sovittu laskutuksen ajoitus tai projektin vaiheet.
Sopimusvarat sisältävät pääosin laskuttamattomia saamisia, jotka liittyvät
asiakassopimuksiin, joissa tuotot kirjataan valmiusasteen perusteella ajan
kuluessa ja tuloutettu määrä ylittää laskutuksen.
Myyntisaamiset ja sopimuksiin perustuvat omaisuuserät kirjataan alun
perin käypään arvoon vähennettynä odotettavissa olevilla luottotappioilla
ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä odotettavissa
olevilla luottotappioilla. Luottoriskiä arvioidaan saamisten systemaattisella ja
jatkuvalla seurannalla osana luottoriskin hallintaa. Luottotappiovaraus kirjataan
odotettujen luottotappioiden perusteella, jotka mitataan sekä historiallisen
että tulevaisuuden luottotappioarvion perusteella. Historiaan perustuva
luottotappioarviointi määritetään mekaanisesti käyttämällä varausmatriisia,
jossa arvonalentuminen määritetään historiallisista luottotappioista ja
asiakassaamisten ikääntymisestä johdettujen riskipainojen perusteella.
Tulevaisuutta koskeva luottotappioarviointi määritetään eteenpäin katsovalla
analyysillä, jonka mukaisesti saatavalle tai saamisryhmälle voidaan kirjata
luottotappiovarauksen ensimmäisen osan ylittävä arvonalentuminen.
Arvonalentumiset ja varaukset kirjataan tuloslaskelmaan myytyjen tavaroiden
hankintamenoon. Luottotappiot kirjataan pois virallisen selvitystila- tai
konkurssi-ilmoituksen myötä, mikä vahvistaa sen, ettei saamista peritä.
5.3 Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
Osa tilinpäätöstä
108Kalmar vuosikertomus 2024
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Odotetut luottotappiot
Luottotappiovarauksen määrittäminen edellyttää johdolta harkintaa ja arvioita.
Luottotappiovarauksen historiallisiin luottotappioihin perustuvan osaa
mitattaessa tarvitaan harkintaa eri saamisryhmien riskitasojen määrittämisessä
niiden ikääntymisen perusteella. Harkintaa ja arvioiden käyttöä tarvitaan myös
luottotappiovarauksen riittävyyden arvioinnissa historiallisten luottotappioiden
perusteella ja luottotappiovarauksen kasvattamisessa tulevaisuuteen
suuntautuvan luottotappioarvioinnin perusteella .
Asiakassaamiset ja muut korottomat saamiset
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset
Muut korottomat saamiset
8.2
2,6
2,5
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
8.2
263,9
266,7
Myyntisaamiset, Cargotec-konserni
-
1,0
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
2.2, 8.2
5,5
9,3
Muut korottomat saamiset
57,5
52,6
Muut korottomat saamiset, Cargotec-konserni
-
1,3
Lyhytaikaiset yhteensä
327,0
330,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
yhteensä
329,7
333,4
Muut korottomat saamiset
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset
Pitkäaikaiset korottomat saamiset
8.2
2,6
2,5
Lyhytaikaiset
Arvonlisäverosaamiset
33,3
32,9
Korkojaksotukset
8.2
0,1
0,2
Yritysjärjestelyihin liittyvät saamiset
8.2
-
0,1
Muut siirtosaamiset
24,1
19,4
Muut siirtosaamiset, Cargotec-konserni
-
1,3
Lyhytaikaiset yhteensä
57,5
53,9
Muut korottomat saamiset yhteensä
60,2
56,3
Myyntisaamisten ja sopimuksiin perustuvien omaisuuserien
ikäjakauma ja odotettavissa olevat luottotappiot
Odotettavissa olevat luottotappiot
Keski-
Ennakoivaan määräinen
Historia- riski- arvon- Netto-
31.12.2024 Brutto- tietoon arviointiin alentumis- arvo
MEUR arvo perustuen perustuen aste taseella
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät
206,3
-0,1
-0,4
0 %
205,9
1−90 päivää erääntyneet
48,7
-0,2
0,0
0 %
48,5
91−360 päivää
erääntyneet
15,7
-0,8
-1,4
-14 %
13,4
Yli 360 päivää erääntyneet
4,4
-1,2
-1,4
-61 %
1,7
Yhteensä
275,1
-2,4
-3,2
-2 %
269,5
Odotettavissa olevat luottotappiot
Keski-
Ennakoivaan määräinen
Historia- riski- arvon- Netto-
31.12.2023 Brutto- tietoon arviointiin alentumis- arvo
MEUR arvo perustuen perustuen aste taseella
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät
195,2
-0,1
-0,2
0 %
195,0
1−90 päivää erääntyneet
62,6
-0,3
0,0
0 %
62,3
91−360 päivää
erääntyneet
18,1
-1,3
-0,2
-9 %
16,6
Yli 360 päivää erääntyneet
7,5
-2,1
-3,1
-70 %
2,2
Yhteensä
283,4
-3,8
-3,5
-3 %
276,1
Osa tilinpäätöstä
109Kalmar vuosikertomus 2024
Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin liittyvien
luottotappiovarausten muutos kauden aikana
Luottotappiovaraus
MEUR
2024
2023
Varaus 1.1.
7,3
6,8
Kurssierot
0,0
-0,3
Varauksen lisäys
-1,3
1,8
Varauksen käyttö
-0,1
-0,9
Peruttu varaus
-0,4
0,0
Muut muutokset
-
0,0
Varaus 31.12.
5,6
7,3
Tuloslaskelmaan kirjatut arvonalentumiset
Luottotappiovaraus
MEUR
2024
2023
Varauksen muutos kauden aikana
-1,6
1,8
Kirjattu suoraan arvonalentumisiksi
0,4
1,3
Yhteensä
-1,3
3,0
5.4 Ostovelat ja muut korottomat velat
Ostovelat sisältävät avoimet laskut toimittajilta ja sopimuksiin perustuvat velat
sisältävät pääosin asiakkailta saatuja ennakkomaksuja.
Takaisinostovelvoitteet asiakasrahoitussopimuksista sisältävät sen osuuden
saaduista vastikkeista, joihin Kalmarilla ei ole oikeutta, koska sopimusperusteiseen
velvoitteeseen tai muuhun perustuen myyty laite arvioidaan ostettavan myöhemmin
takaisin rahoittajalta sovittuun jäännösarvoon.
Jälkikustannusvaraukset liittyvät oleellisilta osin valmiisiin ja täysimääräisesti
tuloutettuihin asiakasprojekteihin, joista on kuitenkin odotettavissa vielä tiettyjä
kustannuksia.
Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista sisältävät saadut ennakot
asiakasrahoitussopimuksista, joissa jäännösarvo myydystä laitteesta ei ole
olennaisilta osin siirtynyt asiakkaalle ja tämän takia sopimus käsitellään
käyttöleasingsopimuksena.
Ostoveloista 3,3 (31.12.2023: 13,9) miljoonaa euroa liittyy toimittajarahoitusohjelmien
alaisiin ostovelkoihin, jotka pidentävät maksuehtoja normaalista 30–60 päivästä 180
päivään. Kalmarilla on toimittajarahoitusjärjestely useiden rahoituslaitosten kanssa, ja
normaalisti näiden ohjelmien alaiset ostovelat maksetaan välittömästi toimittajille.
O sa tilinpäätöstä
110Kalmar vuosikertomus 2024
Ostovelat ja muut korottomat velat
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset
Muut korottomat velat
8.2
71,5
77,0
Lyhytaikaiset
Ostovelat
8.2
163,4
167,0
Ostovelat, Cargotec-konserni
-
5,0
Sopimuksiin perustuvat velat
2.2
110,9
109,8
Muut korottomat velat
209,0
217,5
Muut korottomat velat, Cargotec-konserni
-
31,8
Ostovelat ja muut korottomat velat yhteensä
554,7
608,1
Muut korottomat velat
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset
Takaisinostovelvoitteet asiakasrahoitussopimuksista
8.2
69,2
75,0
Muut velkaerät
8.2
2,2
2,0
Pitkäaikaiset muut korottomat velat yhteensä
71,5
77,0
Lyhytaikaiset
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset
62,1
56,2
Jälkikustannusvaraukset
25,6
20,4
Pitkäaikaishankkeita koskevat kuluvaraukset
-
4,4
Ennakkovuokrat asiakasrahoitussopimuksista
69,3
72,7
Arvonlisäverovelat
15,3
19,0
Korkojaksotukset
8.2
0,8
0,0
Muut siirtovelat
35,8
44,8
Muut siirtovelat, Cargotec-konserni
-
31,8
Lyhytaikaiset muut korottomat velat yhteensä
209,0
249,3
Muut korottomat velat yhteensä
280,4
326,3
Laatimisperiaatteet
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman
seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta
tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava
luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta
arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää
tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen
määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta
aiheutuvat odotetut kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä
jäljellä. Takuuvarausten laskenta perustuu aiempaan kokemukseen korjausten ja
korvausten määristä.
Tuotevastuuvaraukset sisältävät odotetut kustannukset asiakasvaateiden
hyvittämisestä, mikäli vaateen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen ovat
arvioitavissa.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi
vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen
uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon
tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa
suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä mitä toimintoja ja henkilöstöä se
koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät
kustannukset kirjataan sen toiminnon kuluihin, mihin ne luonteensa puolesta
liittyvät. Kun kyseessä on merkittävä Kalmarin tai sen liiketoiminta-alueen
uudelleenjärjestelysuunnitelma, varaus ja muut toiminnan sopeuttamiseen
liittyvät kustannukset esitetään tuloslaskelmassa erillisenä eränä .
5.5 Varaukset
Osa tilinpäätöstä
111Kalmar vuosikertomus 2024
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Varaukset
Kirjattavan varauksen määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen
täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta
vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin
samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan
lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan
vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa
arviosta.
Varaukset
Toiminnan
2024 Tuote- Korvaus- uudelleen- Tappiolliset
MEUR takuut vaateet järjestelyt
sopimukset
Muut
Yhteensä
Varaukset 1.1.
57,6
1,6
19,3
2,8
7,2
88,5
Kurssierot
0,1
0,0
0,0
0,0
0,0
0,2
Lisäykset
16,5
0,8
-0,1
0,3
13,2
30,7
Käytetyt varaukset
-10,1
-0,2
-2,6
-2,4
-3,2
-18,4
Varausten
peruutukset
-5,2
-0,6
-2,4
-0,3
-0,4
-9,0
Varaukset 31.12.
59,0
1,6
14,2
0,3
16,8
91,9
Toiminnan
2023 Tuote- Korvaus- uudelleen- Tappiolliset
MEUR takuut vaateet järjestelyt
sopimukset
Muut
Yhteensä
Varaukset 1.1.
54,3
2,6
26,7
4,1
7,0
94,8
Kurssierot
-0,1
0,0
-0,2
0,0
-0,2
-0,5
Lisäykset
17,6
0,5
6,8
0,5
6,0
31,3
Käytetyt varaukset
-9,7
0,0
-13,9
-0,5
-5,0
-29,2
Varausten
peruutukset
-4,4
-1,4
-0,1
-1,3
-0,6
-7,8
Varaukset 31.12.
57,6
1,6
19,3
2,8
7,2
88,5
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset varaukset
2,2
3,2
Lyhytaikaiset varaukset
89,7
85,3
Yhteensä
91,9
88,5
Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät odotetut kustannukset
tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa.
Takuuajat vaihtelevat tuotteittain, mutta ovat pääosin 1−2 vuotta.
Korvausvaateet sisältävät tuotevastuuvarauksia ja oikeudenkäyntejä koskevia
eriä. Tuotevastuuvarauksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen
määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Varausten odotetaan
pääsääntöisesti realisoituvan 1−2 vuodessa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset koskevat johdon hyväksymiä ja toimeenpanemia
suunnitelmia toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Uudelleenjärjestelykuluja
on käsitelty tarkemmin liitetiedossa 2.4, Uudelleenjärjestelykulut ja muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät.
Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen
kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu
tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tappiollisista sopimuksista tehtyjen varausten
odotetaan realisoituvan pääsääntöisesti 1−2 vuoden aikana.
Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa vertailtavuuteen
vaikuttaviin eriin.
Osa tilinpäätöstä
112Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan liiketoimintojen yhdistämisessä maksetun vastikkeen
ja saadun nettovarallisuuden erotuksen perusteella. Se edustaa
tunnistamattomien aineettomien hyödykkeiden arvoa ja odotettavissa olevia
tulevia hyötyjä, jotka eivät täytä hyödykkeen määritelmää, kuten hankitun
työvoiman arvoa, sekä odotettavissa olevia synergiaetuja, joiden katsotaan
olevan vain Kalmarin hyödynnettävissä.
Liikearvo kirjataan alun perin taseeseen määrään, jolla luovutettu vastike,
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastikkeen, määräysvallattomien
omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteisarvo on
pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo eli
kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois
taseesta, kun tytäryhtiö myydään. Taseesta pois kirjattavan liikearvon määrä
määritellään suhteessa kyseisen raportointisegmentin arvonmuutokseen
ennen ja jälkeen myynnin, käyttöarvoanalyysiin perustuen tai vaihtoehtoisesti
perustuen käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä.
Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika
on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti
aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain.
Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU).
Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden
odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä toimintasegmenttien
6.1 Liikearvo
mukaisesti määritettynä. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien
aineettomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana
rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos
sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä
oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmaan perustuen. Käyttöarvo
määritetään laskemalla testattavan CGU:n ennustettujen nettokassavirtojen
nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona käytetään painotettua
keskimääräistä pääoman kustannusta ennen veroja, joka huomioi
markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta sekä testattavaan yksikköön
liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli CGU:n kirjanpitoarvo
on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio
kohdistetaan ensin liikearvolle ja tämän jälkeen muille omaisuuserille
tasasuhteisesti.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus
Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat
hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat
aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat
laskelmiin, jotka edellyttävät johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä niin
määritettäessä tulevaisuuden rahavirtoja kuin näiden diskonttaamiseen
käytettävää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC) .
6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Osa tilinpäätöstä
113Kalmar vuosikertomus 2024
Liikearvo
MEUR
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
260,2
268,1
Kurssierot
1,8
-7,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
261,9
260,2
Ennen jakautumista Cargotecista ja Kalmarin listautumista, Kalmarin toimintoihin liittyvää
liikearvoa arvioitiin yhtenä kokonaisuutena koko Kalmarille. Kalmarin listautumisen
jälkeen raportoitavat segmentit ja operatiivisten segmenttien sisältö sekä rahavirtaa
tuottavat yksiköt (CGU) muutettiin kuvastamaan sitä, miten Kalmarin johto seuraa yhtiön
toimintoja. Kalmarilla on viisi divisioonaa, jotka kuvastavat alinta itsenäisesti rahavirtaa
tuottavaa yksikköä (CGU), joiden perusteella yhtiön johto seuraa liikearvoa sisäisesti.
Liikearvo on kohdistettu kullekin CGU:lle suhteellisen arvon perusteella. Alla olevassa
taulukossa on esitetty Kalmarin CGU:ille kohdistetut liikearvot ja laskennassa käytetyt
diskonttokorot (WACC). Vuonna 2023 koko Kalmarille määritetty WACC oli 12.3
prosenttia.
31
.12
.2024,
MEUR
Liikearvo
WACC
Counterbalanced
65,9
12,8 %
Terminal Tractors
30,0
12,5 %
Horizontal Transportation
21,9
11,5 %
Bromma
21,9
10,5 %
Palvelut
122,3
11,4 %
Yhteensä
261,9
12,0 %
Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on
viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran
vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmalle itsenäistä
rahavirtaa tuottavalle tasolle (CGU).
Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo
perustuu laskelmaan sen käyttöarvosta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä johdetaan
tulevaisuuden rahavirtaennusteesta ja laskelma perustuu ylimmän johdon ja
hallituksen hyväksymään strategiseen suunnitelmaan markkinaympäristön vallitsevat
riskit ja epävarmuudet huomioiden. Laskelman ennustejakso on viisi vuotta, jonka
päätösvuodesta terminaaliarvo johdetaan. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu
käyttäen kasvuvauhtia, joka perustuu arvioon toimialan pitkän aikavälin kasvuvauhdista,
jota määritettäessä huomioidaan OECD:n pitkän ajan kasvuennusteet pitäen ylärajana
laskelmissa käytettyä riskittömän koron tasoa. Pitkän aikavälin kasvuvauhtina on
käytetty 2,0 (2023: 2,0) prosenttia.
Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa
vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien
vuosien kasvuolettamien pohjana ovat ulkopuolisten markkinatutkimuslaitosten
arviot markkinakehityksestä ja talouden suhdannekäänteiden ajoituksesta. Lisäksi
liikevaihdon kasvun arvioinnissa on otettu huomioon yhtiön markkina-asema ja
kasvupotentiaali markkinoilla sekä uusien laitteiden että huoltopalveluiden osalta.
Keskeiset ennustettuun kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi,
kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan suhteellisella osuudella
liikevaihdosta on myös merkitystä rahavirtaennusteissa sen vähäisemmän
suhdannevaihtelun ja keskimääräistä paremman kannattavuuden johdosta. Lisäksi
tehtaiden ja kokoonpanoyksiköiden käyttöasteella ja kustannuskilpailukyvyllä
on olennainen merkitys kannattavuuteen. Viime vuosien tehostamistoimet ovat
vaikuttaneet myönteisesti tuloskehitykseen, ja meneillään olevien kannattavuuden
parantamiseen tähtäävien ohjelmien odotetaan parantavan kannattavuutta entisestään
lähivuosien aikana.
Arvonalentumistestauksessa käytetään diskonttokorkona yksikölle määritettyä
painotettua keskimääräistä pääomakustannusta (WACC), joka kuvastaa oman pääoman
ja vieraan pääoman kokonaiskustannuksia sekä yksikköön liittyviä markkinariskejä.
WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, joka perustuu valtion joukkovelkakirjalainojen
keskimääräiseen tuottoon, joka on painotettu rahavirtaa tuottavan yksikön myynnillä
kussakin maassa, markkinariskipreemiolla, vertailukelpoisella vertaistoimialan
beetalla, velkaantumisasteella ja luottoriskimarginaalilla. Käyttöarvoon perustuvassa
arvonalentumistestauksessa WACC määritetään ennen veroja.
Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt Kalmarin rahavirtaa tuottaville
yksiköille herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta perustuen kolmeen eri
skenaarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä skenaariossa
diskonttokoron 2 prosenttiyksikön kasvu, toisessa skenaariossa liikevaihdon 10
prosentin laskun ja vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin 2 prosenttiyksikön
laskun yhteisvaikutus sekä kolmannessa skenaariossa edellisten skenaarioiden
yhteisvaikutus. Vuonna 2024 suoritetut herkkyysanalyysit eivät osoittaneet
arvonalentumisriskiä.
Osa tilinpäätöstä
114Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot,
aktivoidut kehitysmenot, teknologia sekä hankittu tilauskanta ja
asiakassuhteet. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla lukuun
ottamatta liiketoimintojen yhdistymisissä hankittuja aineettomia hyödykkeitä,
jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat hyödykkeet
kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudelliselle vaikutusajalleen seuraavasti:
- Kehitetty ja hankittu teknologia 3–10 vuotta
- Asiakassuhteet ja tavaramerkit 3–15 vuotta
- Tilauskanta 1–5 vuotta
- Muut 2–5 vuotta
Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa
oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Keskeneräisiä aineettomia
investointeja ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain
arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin laatimisperiaatteessa
Liikearvo, liitetiedon 6.1 Liikearvo yhteydessä.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti.
Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja
tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta
lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut
tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa materiaaleja, tarvikkeita ja
työvoimakustannuksia. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei
aktivoida enää myöhemmin. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät aktivoidut
tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin arvioituna vaikutusaikanaan.
Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta .
6.2 Aineettomat hyödykkeet
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Aineettomien omaisuuserien poistoajat
Aineettomille omaisuuserille määritetyt poistoajat ja niistä tuloslaskelmaan
kirjatut poistokulut perustuvat johdon arvioihin omaisuuserien taloudellisista
käyttöajoista.
Osa tilinpäätöstä
115Kalmar vuosikertomus 2024
Aineettomat hyödykkeet
Asiakas-
2024 Kehitetty Hankittu suhteet ja
MEUR teknologia teknologia
tavaramerkit
Muut*
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
47,7
20,1
9,7
2,6
80,1
Kurssierot
-0,2
0,1
0,0
0,1
-0,1
Lisäykset
0,3
0,2
-
0,2
0,7
Vähennykset
-8,0
-9,2
-2,2
-0,1
-19,4
Uudelleenryhmittelyt
-
0,1
-
0,0
0,1
Hankintameno 31.12.
39,9
11,3
7,5
2,8
61,4
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-40,9
-10,4
-8,9
-2,5
-62,7
Kurssierot
0,2
-0,1
0,0
-0,1
0,1
Tilikauden poistot
-2,0
-4,8
-0,4
-
-7,1
Arvonalentumiset
-
-4,7
-
-
-4,7
Vähennykset
8,0
9,2
2,2
-
19,4
Uudelleenryhmittelyt
-
0,2
-
-
0,2
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-34,7
-10,5
-7,1
-2,5
-54,9
Kirjanpitoarvo 31.12.
5,2
0,8
0,3
0,2
6,5
* Sisältää keskeneräisiä investointeja 0,0 miljoonaa euroa.
Asiakas-
2023 Kehitetty Hankittu suhteet ja
MEUR teknologia teknologia
tavaramerkit
Muut*
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
45,4
11,5
9,9
8,0
74,7
Kurssierot
0,0
-0,1
-0,2
0,0
-0,3
Lisäykset
0,1
0,1
-
1,1
1,3
Vähennykset
-0,9
-1,0
-
-3,8
-5,6
Uudelleenryhmittelyt
3,1
0,5
-
-2,7
0,9
Yrityshankinnat ja -myynnit
-
9,2
-
-
9,2
Hankintameno 31.12.
47,7
20,1
9,7
2,6
80,1
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.
-39,6
-10,1
-8,7
-2,6
-60,9
Kurssierot
0,0
0,1
0,2
0,0
0,3
Tilikauden poistot
-1,6
-1,4
-0,4
-
-3,4
Arvonalentumiset
-
-
-
-
0,0
Vähennykset
0,9
1,0
-
0,0
1,8
Uudelleenryhmittelyt
-0,6
-0,1
-
0,1
-0,6
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.
-40,9
-10,4
-8,9
-2,5
-62,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
6,8
9,7
0,8
0,1
17,4
* Sisältää keskeneräisiä investointeja 0,1 miljoonaa euroa.
Kalmar ei ole aktivoinut taseeseen tutkimus- ja tuotekehityskuluja tilinpäätöksessä esitettävillä
kausilla. Aineettomiin hyödykkeisiin ei sisälly eriä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen
vaikutusaika.
Osa tilinpäätöstä
116Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla
arvonalentumisilla. Arvonalentumiset on kuvattu tarkemmin
laatimisperiaatteessa Arvonalentumiset liitetiedon 6.4 Poistot ja
arvonalentumiset yhteydessä. Hankintameno arvioidulla jäännösarvolla
vähennettynä poistetaan tasasuuruisina erinä arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan seuraavasti:
- Koneet ja laitteet 2–10 vuotta
- Rakennukset 5–40 vuotta
- Maa- ja vesialueita ei poisteta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan
ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Merkittävät
perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan
omaksi hyödykkeekseen kun niistä odotetaan tulevaisuudessa taloudellista
hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista
korjaus- ja kunnossapitokustannuksista. Aineellisten hyödykkeiden rahoituskulut,
kuten pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden korot aktivoidaan osana
asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa. Aineellisten hyödykkeiden
myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.
6.3 Aineelliset hyödykkeet
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Aineellisten hyödykkeiden poistoajat
Aineellisille hyödykkeille määritetyt poistoajat ja niistä tuloslaskelmaan
kirjatut poistokulut perustuvat johdon arvioihin omaisuuserien taloudellisista
käyttöajoista .
Osa tilinpäätöstä
117Kalmar vuosikertomus 2024
Omistetut käyttöomaisuuserät
Käyttöoikeusomaisuuserät
2023 Maa-alueet ja Koneet ja Muille vuokratut Maa-alueet ja Koneet ja
MEUR rakennukset kalusto
koneet
Muut*
rakennukset
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
86,7
98,6
202,4
3,1
85,0
21,7
497,5
Kurssierot
0,4
-1,2
-1,9
0,0
-0,5
-0,2
-3,4
Lisäykset
1,7
3,5
42,7
6,7
16,7
9,1
80,4
Vähennykset
-0,5
-3,5
-38,8
-0,3
-0,3
-5,6
-49,1
Uudelleenryhmittelyt
1,2
5,2
4,8
-6,4
0,0
0,0
4,8
Yrityshankinnat ja -myynnit
-
0,3
-
-
-
-
0,3
Hankintameno 31.12.
89,4
103,0
209,3
3,0
100,9
24,9
530,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-38,7
-79,3
-77,9
0,0
-30,8
-13,5
-240,2
Kurssierot
0,6
1,0
0,8
0,0
0,4
0,1
2,9
Tilikauden poistot
-3,5
-6,3
-27,9
-
-10,1
-6,0
-53,7
Arvonalentumiset
0,0
-
-
-
-
-
0,0
Vähennykset
0,3
2,9
24,2
-
0,3
5,2
32,9
Uudelleenryhmittelyt
0,0
0,0
0,5
-
0,0
0,0
0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-41,3
-81,7
-80,3
0,0
-40,3
-14,2
-257,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
48,1
21,3
129,0
3,0
60,7
10,8
272,9
* Sisältää 3,0 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja.
Aineelliset hyödykkeet
Omistetut käyttöomaisuuserät
Käyttöoikeusomaisuuserät
2024 Maa-alueet ja Koneet ja Muille vuokratut Maa-alueet ja Koneet ja
MEUR rakennukset kalusto
koneet
Muut*
rakennukset
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
89,4
103,0
209,3
3,0
100,9
24,9
530,6
Kurssierot
3,3
2,7
-1,0
0,1
0,2
0,0
5,3
Lisäykset
0,9
3,5
31,7
3,8
8,3
11,0
59,2
Jakautumishetken lisäys
-
-
-
0,7
3,4
0,2
4,3
Vähennykset
-2,4
-8,7
-43,7
-0,2
-6,2
-4,0
-65,2
Uudelleenryhmittelyt
2,1
3,6
-0,4
-6,3
0,0
0,0
-0,9
Hankintameno 31.12.
93,3
104,1
196,0
1,2
106,7
32,1
533,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-41,3
-81,7
-80,3
0,0
-40,3
-14,2
-257,7
Kurssierot
-1,7
-2,0
0,3
0,0
-0,2
0,0
-3,7
Tilikauden poistot
-3,6
-6,5
-26,2
-
-11,4
-6,4
-54,0
Arvonalentumiset
0,0
-
-
0,0
-
-
0,0
Vähennykset
2,0
8,5
27,7
-
4,6
3,3
46,1
Uudelleenryhmittelyt
0,0
0,0
1,4
0,0
-0,1
0,0
1,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-44,6
-81,7
-77,2
0,0
-47,4
-17,2
-268,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
48,7
22,4
118,8
1,2
59,3
14,9
265,2
* Sisältää 1,2 miljoonaa euroa keskeneräisiä investointeja .
Osa tilinpäätöstä
118Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän
arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle
omaisuuserälle arvonalentumistestaus. Arvonalentumistestissä arvioidaan
kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aineellisten
ja aineettomien omaisuuserien tai liikearvon osalta kerrytettävissä olevaa
rahamäärää vastaa omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo.
Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen
omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastellaan sillä alimmalla
rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä
riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muiden vastaavien yksiköiden
rahavirroista.
Liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun
rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä
olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon
ja sen jälkeen suhteellisesti muihin omaisuuseriin. Liikearvosta kirjattuja
arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa myöhemmin.
Muihin omaisuuseriin liittyvät arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan,
mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio
peruutetaan vain, mikäli arviot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä
muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota voidaan peruuttaa vain siihen
asti, että omaisuuserän kirjanpitoarvo nousee tasolle, jolla se olisi ollut ilman
aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista .
6.4 Poistot ja arvonalentumiset
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Arvonalentumistestaus
Omaisuuserät, joita ei arvosteta käypään arvoon, testataan arvonalentumisen
varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä
huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa,
joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset
lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos
omaisuuserän tasearvo ylittää sen käytöstä tai myynnistä kerrytettävissä
olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että
kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää .
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
MEUR
1.1.−31.12.2024
1.1.−31.12.2023
Myydyt suoritteet
44,0
44,3
Myynti ja markkinointi
3,0
3,0
Tutkimus- ja kehitystoiminta
5,9
2,5
Hallinto
8,4
7,4
Muut
4,7
0,0
Yhteensä
65,8
57,2
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin on esitetty liitteissä 6.1, Liikearvo, 6.2, Aineettomat
hyödykkeet ja 6.3, Aineelliset hyödykkeet.
Osa tilinpäätöstä
119Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää Kalmarin emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden
tilinpäätökset, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta saavutetaan,
kun Kalmar altistuu tai sillä on oikeuksia muuttuvaan tuottoon osallistumisestaan
sijoituskohteeseen, ja se pystyy vaikuttamaan tuottoon äänivaltansa
kautta sijoituskohteessa. Yleensä oletetaan, että enemmistö äänivallasta
johtaa määräysvaltaan. Kun sijoituskohteen äänivallasta tai vastaavista
oikeuksista on vähemmän kuin enemmistö, kaikki merkitykselliset tosiasiat
ja olosuhteet otetaan huomioon arvioitaessa, onko Kalmarilla määräysvaltaa
sijoituskohteessa. Kalmar arvioi uudelleen, onko sillä määräysvalta
sijoituskohteessa, jos tosiasiat ja olosuhteet viittaavat siihen, että määräysvallan
olennaisissa osissa tapahtuu muutoksia. Tytäryhtiön konsolidointi alkaa,
kun Kalmar saa määräysvallan tytäryhtiössä, ja päättyy, kun määräysvalta
menetetään. Tilikauden aikana hankitun tai luovutetun tytäryhtiön varat, velat,
tuotot ja kulut sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan siihen päivään asti, jolloin konserni lakkaa
hallitsemasta tytäryhtiötä.
Voitto tai tappio ja kukin muun laajan tuloslaskelman komponentti
kohdistetaan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille
omistajille, vaikka tämä johtaisi määräysvallattomien omistajien osuuden
alijäämään. Tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin tehdään tarvittaessa oikaisuja
niiden laatimisperiaatteiden saattamiseksi konsernin laatimisperiaatteiden
mukaisiksi. Kaikki konsernin sisäiset varat ja velat, oma pääoma, tuotot, kulut ja
kassavirrat, jotka liittyvät konsernin jäsenten välisiin liiketoimiin, eliminoidaan
konsolidoitaessa.
Tytäryhtiön omistusosuuden muutos ilman määräysvallan menetystä
käsitellään oman pääoman ehtoisena liiketoimena. Hankittaessa
määräysvallattomien omistajien osuuksia tytäryhtiöistä mahdollisen
7. Konsernin rakenne
vastikkeen ja tytäryhtiössä hankitun osuuden nettovarallisuudesta erotus
kirjataan omaan pääomaan. Myös myynneistä määräysvallattomille omistajille
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kauden tuloksen jako
emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään
tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma
esitetään taseessa omana eränään.
Jos konserni menettää määräysvallan tytäryrityksessä, siihen liittyvät varat
(mukaan lukien liikearvo), velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut
oman pääoman osat kirjataan pois taseesta ja syntynyt voitto tai tappio kirjataan
tulosvaikutteisesti. Jäljelle jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat
katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa
muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän
kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset
ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän
kurssiin ja kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti paitsi suojauslaskettavien erien
osalta. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja
-tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä.
Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen
valuuttasuojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ensin konsernin
laajaan tuloslaskelmaan ja lopuksi tuloslaskelmaan myynnin ja ostojen
oikaisuerinä samanaikaisesti niihin liittyvien liiketapahtumien kanssa. Muiden
varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoitukseen liittyvät
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osa tilinpäätöstä
120Kalmar vuosikertomus 2024
Ulkomaiset konserniyritykset
Konserniyritysten erillistilinpäätökset raportoidaan siinä valuutassa, joka on
kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).
Tilinpäätöksessä sellaisten konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole
euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden
keskikursseja ja taseiden varat ja velat käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.
Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajan
tuloslaskelman erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Konsernin
sisäisiä lainasopimuksia voidaan käsitellä osana nettoinvestointia, jos niiden
takaisinmaksua ei ole suunniteltu eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät
valuuttakurssivoitot ja -tappiot käsitellään oman pääoman muuntoeroina. Kun
suojauslaskentaa sovelletaan ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen
suojaukseen, kirjataan suojaavan instrumentin kurssivoittojen ja -tappioiden
tehokas osuus laajaan tuloslaskelmaan ja tehoton osuus tuloslaskelmaan.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin
pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina
ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät
muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.
Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon
eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät
muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen yhtiö
myydään kokonaan tai osittain, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin
laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään normaalin käytön sijaan
pääasiallisesti niiden myynnistä ja myyntiä pidetään erittäin todennäköisenä.
Myytävänä olevaksi luokiteltavat pitkäaikaiset omaisuuserät arvostetaan
välittömästi ennen uudelleenluokittelua normaalien arvostusperiaatteiden
mukaisesti, jonka jälkeen erät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai tätä
alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Arvonalentumistappiot tai voitot
kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävänä olevaksi luokitellusta pitkäaikaisesta
omaisuuserästä ei kirjata poistoja .
Osa tilinpäätöstä
121Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Yrityshankinnat ja myynnit
Hankintamenetelmää sovelletaan kaikkiin liiketoimintojen yhdistämiseen,
joissa Kalmar saa määräysvallan hankitussa liiketoiminnassa riippumatta
siitä, hankitaanko oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita
varoja. Liiketoiminnan hankinnasta luovutettava vastike on luovutettujen
varojen, syntyneiden velkojen ja konsernin liikkeeseen laskeman oman
pääoman ehtoisen koron käypä arvo. Luovutettu vastike sisältää ehdollisen
vastikejärjestelyn seurauksena syntyvän omaisuuserän tai velan käyvän arvon.
Jos ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan jokaisena
raportointipäivänä käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei
arvosteta uudelleen.
Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja
vastattaviksi otetut velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan
käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta
kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa
määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta. Luovutetun vastikkeen ja hankitun nettovarallisuuden
käyvän arvon mahdollinen erotus kirjataan liikearvoksi. Tilikauden aikana
hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja myydyt tytäryhtiöt siihen hetkeen asti,
jolloin määräysvalta menetetään. Kun määräysvalta on menetetty, kaikki
myytyyn tytäryhtiöön liittyvät varat ja velat kirjataan pois taseesta. Lisäksi
myydyn tytäryhtiön valuuttakurssisuojausten tulos sekä myytyyn tytäryhtiöön
liittyvät muuntoerot kirjataan laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan.
Vaiheittain toteutetun hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan
käypään arvoon hankintahetkellä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan
tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
7.1 Yrityshankinnat ja -myynnit
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liiketoimintojen yhdistäminen
Yhdistettäessä liiketoimintoja hankittu nettovarallisuus arvostetaan käypään
arvoonsa. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle
liikearvoksi. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määritys perustuu joko
vastaavien hyödykkeiden arvioituihin markkinahintoihin (aineelliset hyödykkeet)
ja arvostustekniikoihin, jotka perustuvat odotettuihin kassavirtoihin ja tuottoon
(aineettomat hyödykkeet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen
senhetkiseen jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin tai arvioituun
myyntihintaan, edellyttää johdolta harkintaa, arvioita ja oletusten käyttöä. Johto
uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon
määrityksen pohjaksi.
Yrityshankinnat ja -myynnit vuonna 2024
Kalmarilla ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä vuonna 2024.
Yrityshankinnat vuonna 2023
Kalmar hankki syyskuussa sähköterminaalitraktoreiden tuotelinjan tuoteoikeudet
Lonestar Specialty Vehiclesiltä (LSV) Yhdysvalloissa 9,5 miljoonan euron
kauppahintaan. Kauppa käsiteltiin omaisuuserien hankintana, jossa kauppahinnasta
9,2 miljoonaa euroa kohdistui teknologiaan liittyviin aineettomiin hyödykkeisiin ja 0,3
miljoonaa euroa prototyyppikoneisiin. Lisäksi Kalmar solmi valmistussopimuksen
LSV:n kanssa hankitun sähköterminaalitraktori-tuotevalikoiman tuotannosta. Kalmar
maksaa myydyistä sähköterminaalitraktoreista LSV:lle laitekohtaisen provision.
Hankintaan liittyvät omaisuuserät alaskirjattiin joulukuussa 2024 ja raportointiin
vertailtavuuteen vaikuttavina erinä.
Yritysmyynnit vuonna 2023
Kalmarilla ei ollut yritysmyyntejä vuonna 2023.
Osa tilinpäätöstä
122Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt ovat yhteisöjä, joissa Kalmarilla on merkittävä vaikutusvalta
perustuen oikeuteen osallistua taloudelliseen ja toiminnalliseen
päätöksentekoon, mutta joissa Kalmarilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä
määräysvaltaa. Sijoitukset osakkuusyrityksiin on käsitelty tilinpäätöksessä
pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan alun perin
taseeseen hankintamenoon, joka sisältää hankinnan yhteydessä tunnistetun
liikearvon ja aineettomat hyödykkeet sekä osakkuusyrityksen hankinnasta tai
perustamisesta aiheutuvat menot. Myöhemmin sijoituksen arvoa tarkistetaan
sijoituskohteen nettovarallisuuden muutosten mukaisesti suhteessa Kalmarin
omistukseen sekä hankinnassa yksilöityjen aineettomien hyödykkeiden
poistoihin. Sijoitus osakkuusyhtiöön kirjataan pois taseesta, kun Kalmarilla ei ole
enää merkittävää vaikutusvaltaa sijoituskohteessa.
Kalmarin osuus osakkuusyhtiön kauden tuloksesta on esitetty omana eränään
ennen liiketulosta yhdistellyssä tuloslaskelmassa. Osakkuusyritysten tulokset
käsitellään pääomaosuusmenetelmällä niiden viimeisimmän tilinpäätöksen
perusteella. Mahdolliset muutokset näiden sijoituskohteiden muissa laajan
tuloksen erissä esitetään osana Kalmarin muita laajan tuloksen eriä. Lisäksi,
kun osakkuusyrityksen omaan pääomaan on kirjattu muutos, Kalmar kirjaa
osuutensa mahdollisista muutoksista soveltuvin osin oman pääoman
muutoslaskelmaan.
Konsernin ja osakkuusyritysten väliset liiketoimet kirjataan konsernin
tilinpäätökseen vain osakkuusyrityksen omistusosuuden osalta, joka on
kolmansien osapuolten omistuksessa. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan,
ellei liiketoimi anna näyttöä siirrettyjen omaisuuserien arvon alentumisesta.
Osakkuusyhtiöiden laskentaperiaatteita on muutettu tarvittaessa
johdonmukaisuuden varmistamiseksi Kalmarin hyväksymien periaatteiden
kanssa.
7.2 Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyrityssijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja jos
arvon alentumista on tapahtunut, se kirjataan alas sillä kaudella, jonka aikana
nämä olosuhteet havaitaan. Jos Kalmarin osuus osakkuusyhtiön tappioista
ylittää sen osuuden yhtiössä, kirjanpitoarvo kirjataan nollaan. Tämän jälkeen
tappiot raportoidaan vain, jos Kalmar on sitoutunut täyttämään osakkuusyhtiön
velvoitteet .
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Liiketoimintojen yhdistäminen
Kalmar soveltaa harkintaa määrittäessään soveltuvaa yhdistelytapaa
sijoituskohteelleen. Kalmarin osakkuusyhtiöt sisältävät sijoitukset, joissa
Kalmarin äänivalta on tavallisesti yli 20 prosenttia. Sijoitusten yhdistely
osakkuusyhtiönä perustuu Kalmarin huomattavaan vaikutusvaltaan
sijoituskohteessa. Jos merkittävää vaikutusvaltaa koskevat tunnusluvut
eivät ole yksiselitteisiä, johto käyttää harkintaa määrittäessään sopivaa
konsolidointimenetelmää .
Osa tilinpäätöstä
123Kalmar vuosikertomus 2024
Osakkuusyhtiöt
MEUR
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
48,8
39,3
Kurssierot
-1,0
-0,3
Osuus kauden tuloksesta
4,6
9,0
Osuus kauden laajan tuloslaskelman eristä
0,7
0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.
53,1
48,8
Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät yhtiöt
Omistusosuus
(%)
31.12.2024 Liike- Kauden Emo-
MEUR
Maa*
Luokittelu
Varat
Velat
vaihto tulos
yhtiö
Konserni
Bruks
Siwertell Osakkuus-
Group AB
Ruotsi
yhtiö
191,0
84,5
173,0
9,7
-
48,0
* Yhtiön rekisteröintimaa ja päätoiminta-alue ovat samat .
Omistusosuus
(%)
31.12.2023 Liike- Kauden Emo-
MEUR
Maa*
Luokittelu
Varat
Velat
vaihto tulos
yhtiö
Konserni
Bruks
Siwertell Osakkuus-
Group AB
Ruotsi
yhtiö
167,8
64,5
206,0
19,0
-
47,2
* Yhtiön rekisteröintimaa ja päätoiminta-alue ovat samat.
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta koskien osakkuusyhtiötä
Bruks Siwertell Group AB
Yhteenveto taseesta 31.12.
MEUR
2024
2023
Pitkäaikaiset varat
73,5
61,6
Rahavarat
26,6
27,7
Muut lyhytaikaiset varat
91,0
78,5
Varat yhteensä
191,0
167,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
9,6
4,3
Muut pitkäaikaiset velat
15,5
16,7
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
1,9
-
Muut lyhytaikaiset velat*
57,5
43,4
Velat yhteensä
84,5
64,5
Nettovarat
106,6
103,3
* Ostovelat on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin velkoihin.
Bruks Siwertell Group AB
Yhteenveto tuloslaskelmasta
MEUR
2024
2023
Liikevaihto
173,0
206,0
Poistot ja arvonalentumiset
-3,3
-3,0
Rahoitustuotot
1,6
2,1
Rahoituskulut
-2,8
-1,2
Voitto ennen veroja
12,5
23,8
Tuloverot
-2,8
-4,8
Kauden tulos
9,7
19,0
Laajan tuloslaskelman erät
1,5
1,5
Kauden laaja tulos
11,2
20,5
Saatuja osinkoja ei ollut .
Osa tilinpäätöstä
124Kalmar vuosikertomus 2024
Täsmäytyslaskelma yhteenvetotiedoista
Bruks Siwertell Group AB
MEUR
2024
2023
Nettovarat 1.1.
103,3
83,3
Kauden tulos
9,7
19,0
Laajan tuloslaskelman erät
1,5
1,5
Lisäykset/vähennykset
-5,8
-
Osingot
0,0
0,0
Kurssierot
-2,1
-0,5
Nettovarat 31.12.
106,6
103,3
Kalmarin osuus nettovaroista
51,2
48,8
Lisäykset*
2,0
0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
53,1
48,8
* Lisäykset vuonna 2024 johtuvat liiketoimista osakkuusyhtiön ja sen määräysvallattomien
omistajien välillä
7.3 Tytäryhtiöt
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
31.12.2024
Maa
(%) (%)
Kalmar Netherlands B.V.
Alankomaat
100
100
Cargotec Argentina S.R.L.
Argentiina
100
Kalmar Equipment (Australia) Pty.
Ltd.
Australia
100
Inver Port Services Pty. Ltd.
Australia
100
Kalmar Belgium NV
Belgia
100
100
Kalmar Brazil Ltda.
Brasilia
100
Kalmar Bulgaria EOOD
Bulgaria
100
Kalmar Chile S.A.
Chile
100
Kalmar Spain Cargo Handling
Solutions S.A.
Espanja
100
Kalmar Industries South Africa
(Pty) Ltd
Etelä-Afrikka
100
100
PT Kalmar Pacific Indonesia
Indonesia
100
100
Kalmar India Private Limited
Intia
100
Kalmar Lift and Handling
Equipment Ireland Limited
Irlanti
100
Kalmar Italia S.r.l.
Italia
100
100
Kalmar Austria GmbH
Itävalta
100
Kalmar Japan Co., Ltd
Japani
100
Kalmar Asia Limited
Kiina
100
100
Kalmar Industries (China) Co., Ltd.
Kiina
100
Kalmar Port Machinery (Shanghai)
Co., Ltd
Kiina
100
Kalmar Colombia S.A.S.
Kolumbia
100
Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd.
Malesia
100
Kalmar Solutions (Malaysia) Sdn.
Bhd.
Malesia
100
Kalmar Maghreb S.A.
Marokko
100
Kalmar Mexico Equipos S.A. de C.V.
Meksiko
100
Kalmar Norway AS
Norja
100
100
Kalmar Industries Panama, S.A.
Panama
100
100
Kalmar Portugal, S.A.
Portugali
100
Kalmar Poland Sp. z.o.o.
Puola
100
Kalmar France SAS
Ranska
100
Kalmar Solutions AB
Ruotsi
100
Kalmar Germany GmbH
Saksa
100
Osa tilinpäätöstä
125Kalmar vuosikertomus 2024
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
31.12.2024
Maa
(%) (%)
Kalmar Pte. Ltd.
Singapore
100
Tagros d.o.o.
Slovenia
100
100
Kalmar Finland Oy
Suomi
100
Kalmar Holding Finland Oy
Suomi
100
100
Kalmar Finland Solutions Oy
Suomi
100
100
Kalmar New Zealand Ltd
Uusi-Seelanti
100
KMH Equipment LLC
Venäjä
100
Yhdistyneet
arabiemiiri-
Bromma Middle East DMCC
kunnat
100
Yhdistyneet
arabiemiiri-
Kalmar Middle East DMCC
kunnat
100
100
Yhdistynyt
Kalmar Limited
kuningaskunta
100
100
Terminal Crane and Electrical
Services, Inc.
Yhdysvallat
100
Kalmar Material Handling, Inc.
Yhdysvallat
100
Kalmar Solutions LLC
Yhdysvallat
100
Kalmar USA Inc.
Yhdysvallat
100
Kalmar USA Holding, Inc.
Yhdysvallat
100
100
Osa tilinpäätöstä
126Kalmar vuosikertomus 2024
8.1. Rahoitusriskien hallinta
Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääpiirteet
Konsernin rahoitusta ja rahoitusriskejä hallitaan Kalmarin hallituksen hyväksymän
rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään
rahoitusorganisaation vastuunjako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja
raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea (Treasury Committee)
on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen
organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeistuksen
(Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen
rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.
Rahoitustoiminnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa
liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja
liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä
(valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit
sekä toiminnallinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien
konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.
Kalmarin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta,
likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle
organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö
raportoi näistä aiheista kuukausittain. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien
rahoitusriskiensä suojaamisesta rahoituspolitiikan ja Kalmarin konsernirahoituksen
ohjeiden mukaisesti.
8. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit
Valuuttariskit
Kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta
aiheutuville riskeille. Huomattava osuus liikevaihdosta ja tuotannon kuluista
muodostuu vieraissa valuutoissa, erityisesti Yhdysvaltain dollareissa.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta
valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja
mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat
sitovien myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktioriski),
suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan
suojata, mikäli Kalmarin konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö toteavat
suojaustoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa
konsernirahoitusyksikölle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla.
Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan
suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.
Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti rahavirran suojauslaskentaa.
Kalmarin suojauslaskentamallissa spot-kurssin muutoksesta johtuva osuus suojaavan
instrumentin käyvän arvon muutoksesta kirjataan omaan pääomaan sisältyvään
arvonmuutosrahastoon, kunnes kertynyt voitto tai tappio tuloutetaan samanaikaisesti
suojattavan erän kanssa. Korkomuutoksista aiheutuva käyvän arvon muutos on
rajattu suojauslaskennan ulkopuolelle ja kirjataan suoraan tulokseen. Suojauslaskenta
aloitetaan, kun alla oleva riski on tunnistettu ja Kalmar suojaa riskin. Suojauslaskenta
lopetetaan, kun suojattava erä kirjataan tulokseen. Suojauslaskentaa ei sovelleta
niissä tapauksissa, joissa Kalmarin konsernirahoitusyksikkö arvioi laskentatavan
vaikutuksen tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömäksi.
Kalmar altistuu valuuttariskeille, jotka muodostuvat sekä tase-eristä että taseen
ulkopuolisista eristä. Alla esitetyssä taulukossa nettotaseriski kuvaa riskiä,
joka muodostuu valuuttamääräisistä tase-eristä ja nettoriski kuvaa Kalmarin
konsernirahoitusyksikön määrittelemää sekä seuraamaa avointa kokonaispositiota.
Osa tilinpäätöstä
127Kalmar vuosikertomus 2024
Nettoriski
31.12.2024
MEUR
EUR
USD
CNY
SGD
PLN
Muut
Tase-erät
0,8
17,3
-14,8
-7,0
-3,4
-1,3
Valuuttasuojaukset
4,6
-148,4
85,5
65,0
45,9
-49,8
Taseriski
5,4
-131,2
70,7
58,0
42,5
-51,1
Tilauskanta ja ostot
1,9
159,7
-75,8
-59,4
-75,5
35,4
Nettoriski
7,3
28,5
-5,1
-1,3
-33,1
-15,7
31.12.2023
MEUR
EUR
USD
CNY
SGD
PLN
Muut
Tase-erät
-49,3
78,5
-14,7
-19,6
4,3
-0,2
Valuuttasuojaukset
141,6
-225,7
58,6
52,6
30,1
-51,3
Taseriski
92,4
-147,2
43,9
33,1
34,5
-51,5
Tilauskanta ja ostot
-93,8
167,6
-39,9
-52,2
-40,7
49,4
Nettoriski
-1,4
20,4
4,0
-19,2
-6,3
-2,1
Herkkyysanalyysi
Tulos ennen veroja
Laaja tulos
MEUR
2024
2023
2024
2023
USD vahvistuu 10 %
suhteessa euroon
0,4
-3,4
-8,9
-9,6
USD heikkenee 10 %
suhteessa euroon
-0,4
3,4
8,9
9,6
Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu
laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski).
Translaatioriskiä lieventää taserakenteen hallinnointi siten, että valuuttakurssien
muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Kalmarin
konsernirahoitusyksikkö seuraa säännöllisesti translaatiopositiota ja arvioi
riskiposition materiaalisuutta. Valuutoista aiheutuvan translaatioriskin vaikutus
konsernin nettovelkaantumisasteeseen ei ole merkittävä, eikä translaatioriskin
suojausta valuuttojen osalta ole katsottu tarpeelliseksi.
Korkoriskit
Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat yhdisteltyihin nettokorkoihin sekä
korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Korkoriskin
hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan,
taseeseen ja rahavirtaan. Kalmarin korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien
keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien
minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä johdannaisinstrumentteja.
Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 340,9
(31.12.2023: 254,6) miljoonaa euroa, josta 249,5 (50,0) miljoonaa euroa pitkäaikaisia
vaihtuvakorkoisia lainoja rahoituslaitoksilta ja 83,1 (78,6) miljoonaa euroa
vuokrasopimusvelkoja. Loput 8,3 (13,3) miljoonaa euroa sisältävät käytettyjä tililimiittejä
ja muita korollisia velkoja. Vertailukausi sisältää konsernitilivelkaa ja muita korollisia
velkoja Cargotec-konsernilta. Tilinpäätöshetkellä korollisten velkojen keskimääräinen
korkosidonnaisuusaika oli 5 (N/A) kuukautta ilman vuokrasopimusvelkoja. Korollisten
velkojen vertailukauden luvut ovat carve-out –lukuja.
Valuuttapositiot yllä sisältävät merkittävimmät Kalmar-yhtiöiden valuuttavirrat.
Taulukossa luvut on esitetty bruttona sisältäen sekä valuuttamäärät vieraissa
valuutoissa että vasta-arvot kotivaluutoissa.
Kalmarin tytäryhtiöt seuraavat jatkuvasti valuuttariskipositioitaan ja raportoivat
ne kuukausittain Kalmarin konsernirahoitusyksikölle, joka on vastuussa
kokonaisriskiposition seurannasta sekä tunnistettujen riskipositioiden suojaamisesta .
Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
Tulokseen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat
vieraan valuutan määräiset rahoitusvarat ja -velat sisältäen johdannaiset, joihin
ei sovelleta suojauslaskentaa. Omaan pääomaan vaikuttavat johdannaiset, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden valuuttakurssimuutoksista johtuvat käyvän
arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muuhun laajaan tuloslaskelmaan.
Arvonmuutosrahastoon kirjatun valuuttakurssivaikutuksen odotetaan kumoutuvan
päinvastaisella muutoksella suojattavassa erässä tuloslaskelmaan kirjattaessa.
Valuuttasuojausinstrumentit erääntyvät ja suojauskohteina olevat rahavirrat
toteutuvat seuraavan vuoden kuluessa. Kalmar on tunnistanut seuraavan
valuuttaparin merkittävimmäksi ja sen osalta arvioinut vaikutuksia tulokseen sekä
laajaan tulokseen. Herkkyysanalyysissä on oletettu, että tytäryhtiöiden rahavarat
ovat toimintavaluutassa.
Osa tilinpäätöstä
128Kalmar vuosikertomus 2024
Konsernin 264,7 (31.12.2023: 377,9) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin
lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia
lainasaamisia oli yhteensä 0,7 (5,3) miljoonaa euroa ja rahoitusleasingsaamisia
3,4 (0,2) miljoonaa euroa. Vertailukauden luvut sisältävät konsernitilisaamisia ja
muita korollisia saamisia Cargotec-konsernilta. Sijoitussalkun keskimääräinen
korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden (alle kuukauden).
Herkkyysanalyysin perusteella korkotason yhden prosenttiyksikön nousu/lasku olisi
vähentänyt/ lisännyt nettokorkokuluja 0,1 (31.12.2023: 1,7) miljoonaa euroa. Tuloksen
herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat, lyhytaikaiset lainat, lainasaamiset,
talletukset, pankkitilit ja tililimiittien käyttö. Vaikutus on laskettu vuositasolle olettaen,
että konsernin taserakenne ei muutu.
Valuuttatermiinien korkovaikutus kirjataan rahoituseriin, joten mahdolliset muutokset
lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin myös
valuuttasuojausten kautta. Jos korkoero euron ja Yhdysvaltain dollarin välillä olisi
leventynyt/kaventunut yhden prosenttiyksikön, rahoituserien nettokustannus olisi
suurentunut/pienentynyt 1,1 (31.12.2023: 2,0) miljoonaa euroa. Muiden valuuttaparien
korkoeron muutosten vaikutukset olisivat vähäisiä olettaen, että konsernin nykyinen
valuuttapositio säilyisi ennallaan ja muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa
samansuuntaisesti.
Ennen jakautumista Kalmarin rahoitus käsiteltiin pääosin oman pääoman ehtoisena
rahoituksena Cargotec-konsernilta, ja esitettiin sijoitettuna omana pääomana carve-
out tilinpäätöksissä. Näin ollen ne eivät ole vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin
lukuihin. Vertailukauden luvut ovat carve-out –lukuja.
Korollisten saamisten ja velkojen korontarkistuksen ajankohta
31.12.2024
MEUR
Alle 1 vuotta
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset*
262,5
2,2
-
264,7
Pitkäaikaiset lainat
rahoituslaitoksilta
-249,5
-
-
-249,5
Vuokrasopimusvelat
-16,9
-41,2
-25,0
-83,1
Lyhytaikaiset lainat ja muut
korolliset velat**
-8,3
-
-
-8,3
Netto
-12,3
-38,9
-25,0
-76,2
31.12.2023
MEUR
Alle 1 vuotta
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset*
85,8
-
-
85,8
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset,
Cargotec-konserni
292,1
-
-
292,1
Pitkäaikaiset lainat
rahoituslaitoksilta
-50,0
-
-
-50,0
Vuokrasopimusvelat
-14,5
-36,9
-27,1
-78,6
Lyhytaikaiset lainat ja muut
korolliset velat**
-13,3
-
-
-13,3
Lyhytaikaiset lainat ja muut
korolliset velat, Cargotec-
konserni
-112,8
-
-
-112,8
Netto
187,3
-36,9
-27,1
123,3
* Sisältää rahavarat
** Sisältää pankkitililimiitit
Osa tilinpäätöstä
129Kalmar vuosikertomus 2024
Muut markkinariskit
Rahoitustoiminnon hallinnoimien rahoitusriskien lisäksi Kalmar altistuu raaka-aineiden
ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt
ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja mahdollisesta
suojaamisesta. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla,
pitkäaikaisella yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa ja sopimusehdoin.
Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriskit
Likviditeettihallinnan tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa optimaalista maksuvalmiutta
konsernin liiketoiminnan rahoittamiseksi, korko- ja muut rahoituskustannukset
minimoiden ja välttää maksuvaikeustilannetta (likviditeettiriski).
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli
lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat
ja pitkäaikaisen nostamattoman valmiusluottolimiitin, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä
460,6 (31.12.2023: 372,5) miljoonaa euroa, joista kassavaroja 260,6 (372,5) miljoonaa
euroa. Vertailukauden luvut sisältävät konsernitilisaamista Cargotec-konsernilta.
Kalmarin likviditeettiasema sisältää 53,6 (67,5) miljoonaa euroa varoja eri valuutoissa,
joihin kohdistuu valuuttaan tai muuhun sääntelyyn liittyviä rajoituksia. Rajoitusten
vuoksi nämä saldot eivät mahdollisesti ole välittömästi käytettävissä kyseisten maiden
ulkopuolella. Rajoituksista huolimatta saldot ovat tyypillisesti välittömästi käytettävissä
paikallisesti kyseisissä maissa ja siitä syystä nämä kassasaldot sisältyvät käteiseen
rahaan ja pankkitileihin. Lisäksi, Kalmarilla on toimittajarahoitusjärjestely useiden
rahoituslaitosten kanssa. Toimittajarahoituksesta on esitetty lisätietoja liitetiedossa 5.4,
Ostovelat ja muut korottomat velat.
Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten
korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana sekä rahoituskomitean
erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan
myös operatiivisen liiketoiminnan rahoitustarve seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tilinpäätöshetkellä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen lyhennystarve seuraavan 12
kuukauden aikana oli 25,2 (31.12.2023: 77,9) miljoonaa euroa, josta 16,9 (14,5) miljoonaa
euroa on vuokrasopimusvelkaa. Vertailukauden luku ei sisällä konsernitilivelkoja
Cargotec-konsernilta.
Tilinpäätöshetkellä Kalmarilla oli käytössä 200,0 (31.12.2023: -) miljoonan euron
pitkäaikainen nostamaton valmiusluottolimiitti, joka erääntyy joulukuussa 2029.
Valmiusluottolimiitti sisältää kaksi yhden vuoden jatko-optiota edellyttäen
lainanantajien hyväksyntää. Limiitin puitteissa, Kalmarilla on sitovasti oikeus nostaa
lyhytaikaisia lainoja kolmen arkipäivän kuluessa lainasopimuksessa määritellyin ehdoin.
Kalmarilla oli lisäksi käyttämättömiä lyhytaikaisia tililimiittejä yhteensä 53,9 (31,1)
miljoonaa euroa, sekä kotimainen 150,0 (-) miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka
tilinpäätöshetkellä oli käyttämätön.
Ennen jakautumista Kalmarin rahoitus käsiteltiin pääosin oman pääoman ehtoisena
rahoituksena Cargotec-konsernilta ja esitettiin sijoitettuna omana pääomana carve-
out tilinpäätöksissä. Näin ollen ne eivät ole vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin
lukuihin. Vertailukauden luvut ovat carve-out –lukuja.
Likviditeettiasema
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Rahavarat
260,6
82,6
Konsernitilisaamiset, Cargotec-konserni
-
289,9
Sitova pitkäaikainen nostamaton luottolimiitti
200,0
-
Korollisten velkojen takaisinmaksut seuraavien 12 kk:n
aikana
-25,2
-27,8
Konsernitilivelat, Cargotec-konserni
-
-62,7
Korollisten velkojen takaisinmaksut seuraavien 12 kk:n
aikana, Cargotec-konserni
-
-50,1
Likviditeettiasema
435,4
231,9
Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai
luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti
tai sopimuksellisesti epäedullista, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai
luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän
joustavina. Kalmarin kahdenväliset pankkilainasopimukset sekä valmiusluottolimiitti
sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan finanssikovenanttiehdon. Ehdon
mukaan konsernin nettovelkojen suhde omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste)
tulee olla alle 125 prosenttia. Kovenanttiehdon rikkominen voi johtaa
rahoitussopimusten ennenaikaiseen päättämiseen. Finanssikovenantti testataan
jokaisen kvartaalin lopussa. Johdon näkemyksen mukaan konsernin
likviditeettitilanne on hyvä eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen
tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.
Osa tilinpäätöstä
130Kalmar vuosikertomus 2024
Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja.
Rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettijakauma
31.12.2024
MEUR
2025
2026
2027
2028
2029
2030–
Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut
-1 629,3
-
-
-
-
-
-1 629,3
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut
1 627,9
-
-
-
-
-
1 627,9
Johdannaiset, netto
-1,3
-
-
-
-
-
-1,3
Korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen ja muiden korollisten velkojen
lyhennykset
-8,3
-149,7
-99,8
-
-
-
-257,8
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-16,9
-14,9
-12,1
-8,4
-5,7
-25,0
-83,1
Korkokulut yhteensä
-12,7
-11,1
-5,1
-1,3
-1,0
-2,8
-33,9
Ostovelat ja muut korottomat velat
-164,1
-20,5
-14,1
-15,1
-11,4
-10,3
-235,6
Korolliset ja korottomat velat
-202,1
-196,3
-131,1
-24,8
-18,1
-38,1
-610,4
Yhteensä
-203,4
-196,3
-131,1
-24,8
-18,1
-38,1
-611,7
31.12.2023
MEUR
2024
2025
2026
2027
2028
2029–
Yhteensä
Johdannaiset
Valuuttatermiinit, kassastamaksut, Cargotec-konserni
-567,4
-10,7
-
-
-
-
-578,1
Valuuttatermiinit, kassaanmaksut, Cargotec-konserni
569,4
10,7
-
-
-
-
580,1
Johdannaiset, netto
2,0
0,1
-
-
-
-
2,0
Korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen ja muiden korollisten velkojen lyhennykset
-13,3
-
-50,0
-
-
-
-63,3
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-14,5
-12,5
-9,9
-8,5
-6,1
-27,1
-78,6
Lainat ja konsernitilivelat, Cargotec-konserni
-112,8
-
-
-
-
-
-112,8
Korkokulut yhteensä
-3,0
-2,4
-1,9
-1,3
-1,0
-3,2
-12,9
Ostovelat ja muut korottomat velat
-167,0
-26,5
-15,9
-15,2
-9,2
-10,2
-244,0
Ostovelat ja muut korottomat velat, Cargotec-konserni
-5,0
-
-
-
-
-
-5,0
Korolliset ja korottomat velat
-315,6
-41,3
-77,7
-25,0
-16,3
-40,6
-516,5
Yhteensä
-313,6
-41,3
-77,7
-25,0
-16,3
-40,6
-514,5
Osa tilinpäätöstä
131Kalmar vuosikertomus 2024
Luotto- ja vastapuoliriski
Luottoriski realisoituu, kun vastapuoli ei täytä rahoitus- tai asiakassopimuksen
mukaisia velvoitteitaan, johtaen Kalmarille aiheutuviin taloudellisiin tappioihin.
Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat
liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska
sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on jakautunut eri puolille maailmaa.
Asiakassopimuksiin liittyvää luottoriskiä pyritään vähentämään käyttämällä
myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin,
pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan
käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin
kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden
ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä
luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 5.3, Myyntisaamiset ja
muut korottomat saamiset.
Rahoituskomitea valitsee finanssivastapuolet ja niille asetettavat
enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden
perusteella. Kalmarin konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti
ja voi tarvittaessa poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta välittömästi. Vain
suuret rahoituslaitokset, joilla on korkea luottoluokitus, hyväksytään vastapuoliksi.
Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään
ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet.
Johdannaisvarojen ja -velkojen käyvät arvot esitetään bruttona, koska netotukseen
liittyvät IFRS-kriteerit eivät täyty. Kalmarilla on johdannaispositioita useiden pankkien
kanssa, ja niihin liittyviin transaktioihin sovelletaan ISDA-sopimusta, joka mahdollistaa
avoinna olevien erien selvittämisen netottamalla sopimuksen ehtojen mukaisesti,
esimerkiksi konkurssitilanteessa. ISDA:n salliman netotuksen jälkeen jäljellä oleva
vastapuoliriski oli tilinpäätöshetkellä 3,1 (31.12.2023: 3,5) miljoonaa euroa Kalmarille.
Johdannaisvaroihin liittyvä luottoriski arvioidaan alhaiseksi.
Rahavaroihin liittyvä suurin mahdollinen luottoriski rajoittuu rahavarojen
kirjanpitoarvoon. Kalmarin tytäryhtiöt tallettavat ylimääräiset rahavaransa
säännöllisesti Kalmarin konsernirahoituksen tileille. Näin varmistetaan riittävä
näkyvyys ja riskienhallinta konsernin rahavaroihin liittyen. Johdon arvion mukaan
likviditeettireservien sijoituksiin ei ole odotettavissa merkittäviä luottotappioita.
Taseen ulkopuolisiin asiakasrahoitus- ja käyttöleasingsaamisiin liittyvät saamiset ovat
vakuudellisia, ja näin ollen niihin liittyvä luottoriski arvioidaan alhaiseksi .
Ennen jakautumista Kalmarin rahoitus käsiteltiin pääosin oman pääoman ehtoisena
rahoituksena Cargotec-konsernilta ja esitettiin sijoitettuna omana pääomana carve-
out tilinpäätöksissä. Näin ollen ne eivät ole vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin
lukuihin. Vertailukauden luvut ovat carve-out –lukuja .
Rahoitushallinnon toiminnallinen riski
Rahoitushallinnon toiminnallisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet,
joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista aiheutuu
konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Riskiä
minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla,
kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.
Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-
arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä
kokonaisarvioinnilla.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin
toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta
optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen
tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.
Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen
nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä
korollisten velkojen summasta korolliset saamiset, mukaan lukien rahavarat ja
pankkisaamiset. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa .
Osa tilinpäätöstä
132Kalmar vuosikertomus 2024
Korollinen nettovelka
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Lainat ja muut korolliset velat
340,9
141,8
Lainoihin ja muihin korollisiin velkoihin sisältyvät
vuokrasopimusvelat
83,1
78,6
Lainat ja konsernitilivelat, Cargotec-konserni
-
112,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset
-4,1
-3,2
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset,
Cargotec-konserni
-
-2,3
Konsernitilisaamiset, Cargotec-konserni
-
-289,9
Rahavarat
-260,6
-82,6
Korollinen nettovelka
76,2
-123,3
Oma pääoma
638,2
818,2
Nettovelkaantumisaste
11,9 %
N/A
MEUR
1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Liikevoitto
174,4
240,2
Poistot ja arvonalentumiset
65,8
57,2
EBITDA
240,3
297,4
Korollinen nettovelka / EBITDA
0,3
N/A
Korollinen nettovelka / EBITDA, viimeiset 12 kk on laskettu käyttäen 31.12.2024
tilanteen toteutunutta nettovelkaa ja EBITDAa viimeiseltä 12 kuukaudelta. EBITDA
heinä-joulukuun ajalta on esitetty toteutuneilla luvuilla ja aiemmat kaudet carve-out-
perusteisesti.
Ennen jakautumista Kalmarin rahoitus käsiteltiin pääosin oman pääoman ehtoisena
rahoituksena Cargotec-konsernilta ja esitettiin sijoitettuna omana pääomana carve-
out tilinpäätöksissä. Näin ollen ne eivät ole vertailukelpoisia Kalmarin toteutuneisiin
lukuihin. Vertailukauden luvut ovat carve-out –lukuja.
Laatimisperiaatteet
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käytetyn arvostusperiaatteen mukaisesti
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin, käypään arvoon laajan tuloslaskelman
kautta kirjattaviin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin. Varat
luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen
perusteella. Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää
vuoden.
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli saamiserää ei
ole tarkoitus myydä ja siitä odotettu sopimusperusteinen rahavirta perustuu
korkoon ja pääoman palautukseen. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
lainat ja muut saamiset sisältävät pääosin myyntisaamisia sekä rahavaroja.
Lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla
lisättynä ja odotetuilla luottotappioilla vähennettynä ja tämän jälkeen
jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää.
Muutokset odotettujen luottotappioiden määrässä huomioidaan jaksotettuun
hankintamenoon sisältyvissä odotetuissa rahavirroissa .
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta,
mikäli saamiserä saatetaan myydä ennen eräpäivää ja siitä odotettu
sopimusperusteinen rahavirta perustuu korkoon ja pääoman palautukseen.
Luokkaan kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon
transaktiokuluilla lisättynä ja odotetuilla luottotappioilla vähennettynä, ja
tämän jälkeen käypään arvoon odotetuilla luottotappioilla vähennettynä.
Osakesijoitukset voidaan luokitella pysyvästi tähän kategoriaan
alkukirjaushetkellä, jonka jälkeen myöhemmät käyvän arvon muutokset
kirjataan laajan tuloslaskelman kautta pois lukien osingot, jotka kirjataan
tuloslaskelmaan. Lisäksi rahavirran suojauslaskennassa olevien johdannaisten
käyvän arvon muutosten tehokas osuus arvostetaan tämän luokan mukaisesti
suojaussuhteen ajan.
8.2 Rahoitusinstrumentit arvostusryhmittäin
Osa tilinpäätöstä
133Kalmar vuosikertomus 2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat edellisiin
luokkiin kuulumattomat erät sisältäen osakesijoitukset, johdannaisinstrumentit,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä rahoitusvarat, joita pidetään
kaupankäyntitarkoituksessa tai joista odotettavissa oleva sopimusperusteinen
rahavirta alkukirjaushetkellä ei perustu pelkästään korkoon ja pääoman
palautukseen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin
liittyvät transaktiokulut sekä myöhemmät muutokset käyvässä arvossa
kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän
perusteella ja transaktiot muissa rahoitusvarojen ryhmissä selvityspäivän
mukaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin
ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle osapuolelle siten, että konserni on
oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut .
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat
esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat
johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiokulut sekä
myöhemmät muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Arvonmuutokset johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa,
kirjataan laajaan tuloslaskelmaan ja sieltä myöhemmin tuloslaskelmaan, kun
suojauslaskenta päättyy.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät pääosin
korollisia velkoja sekä ostovelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon
transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin rahoitusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korot ja transaktiokustannukset
jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron
menetelmää.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän
perusteella ja transaktiot muista rahoitusveloista selvityspäivän mukaan .
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvoite on täytetty,
kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos olemassa oleva rahoitusvelka
vaihdetaan saman lainanantajan kanssa toiseen velkaan oleellisesti erilaisin
ehdoin tai olemassa olevan rahoitusvelan ehtoja muutetaan oleellisesti,
muutos käsitellään alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden
rahoitusvelan kirjaamisena. Tällöin ero rahoitusvelkojen kirjanpitoarvoissa
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarojen ja -velkojen esittäminen nettomääräisesti
Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja esitetään nettomääräisesti
taseessa, mikäli netottamiseen on tarkasteluhetkellä laillisesti
toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus sekä aikomus toteuttaa suoritus
nettomääräisesti tai realisoida rahoitusvara ja -velka samanaikaisesti .
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot
Noteeraamattomien rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään
arvostusmenetelmiä käyttäen. Suojauksiin käytettyjen noteeraamattomien
johdannaisten käypä arvo määritetään yleisesti käytössä olevalla
arvostusmenetelmällä ja saatavilla olevia markkina-arvoja mahdollisimman
paljon hyödyntäen. Harkintaa on käytetty arvostusmenetelmää valittaessa
sekä tarvittaessa tehtäessä oletuksia, jotka pääosin perustuvat vallitseviin
markkinaolosuhteisiin raportointihetkellä.
Kalmar kirjaa tilinpäätöshetkellä arvonalentumisen asiakassaamisista
perustuen odotettuihin luottotappioihin. Odotettu luottotappio arvioidaan
järjestelmällisellä ja jatkuvalla luottoriskin seurannalla, joka perustuu
sekä historiallisiin että odotettuihin luottotappioihin. Myyntisaamisten
arvonalentumista on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5.3, Myyntisaamiset ja
muut korottomat saamiset .
Osa tilinpäätöstä
134Kalmar vuosikertomus 2024
Rahoitusvarat ja -velat
Käypään
arvoon Käypään
Jaksotettuun laajan tulos- arvoon
hankinta- laskelman tulos-
31.12.2024 menoon kautta vaikutteisesti
MEUR
Liite
arvostettavat arvostettavat
arvostettavat
Yhteensä
Osakesijoitukset
-
-
-
-
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset
4,1
-
-
4,1
Johdannaisvarat
8.5
-
1,3
8,7
10,0
Myyntisaamiset ja muut
korottomat saamiset
5.3
272,2
-
-
272,2
Rahavarat
8.3
260,6
-
-
260,6
Rahoitusvarat yhteensä
537,0
1,3
8,7
547,0
Korolliset velat
8.4
340,9
-
-
340,9
Johdannaisvelat
8.5
-
4,1
7,0
11,1
Ostovelat ja muut
korottomat velat
5.4
235,6
-
-
235,6
Rahoitusvelat yhteensä
576,5
4,1
7,0
587,6
Käypään
arvoon Käypään
Jaksotettuun laajan tulos- arvoon
hankinta- laskelman tulos-
31.12.2023 menoon kautta vaikutteisesti
MEUR
Liite
arvostettavat arvostettavat
arvostettavat
Yhteensä
Osakesijoitukset
-
-
0,0
0,0
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset
3,2
-
0,0
3,2
Lainasaamiset ja muut
korolliset saamiset,
Cargotec-konserni
2,3
-
-
2,3
Johdannaisvarat
8.5
-
-
0,0
0,0
Johdannaisvarat,
Cargotec-konserni
8.5
-
5,3
0,6
5,8
Myyntisaamiset ja muut
korottomat saamiset
5.3
278,8
-
-
278,8
Myyntisaamiset ja
muut korottomat
saamiset,Cargotec-
konserni
5.3
1,0
-
-
1,0
Rahavarat
8.3
82,6
-
-
82,6
Konsernitilisaamiset,
Cargotec-konserni
289,9
-
-
289,9
Rahoitusvarat yhteensä
657,6
5,3
0,6
663,5
Korolliset velat
8.4
141,8
-
-
141,8
Korolliset velat,
Cargotec-konserni
8.4
112,8
-
-
112,8
Johdannaisvelat
8.5
-
-
-
-
Johdannaisvelat,
Cargotec-konserni
8.5
-
1,8
0,8
2,6
Ostovelat ja muut
korottomat velat
5.4
244,0
-
-
244,0
Ostovelat ja muut
korottomat velat,
Cargotec-konserni
5.4
5,0
-
-
5,0
Rahoitusvelat yhteensä
503,6
1,8
0,8
506,2
Osa tilinpäätöstä
135Kalmar vuosikertomus 2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen
ryhmä muodostuu valuuttatermiineistä. Käypään arvoon laajan tuloslaskelman
kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmä sisältää valuuttatermiinejä,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset johdannaisista,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa, kerrytetään suojauslaskennan ajan laajaan
tuloslaskelmaan, josta ne puretaan suojauslaskennan päättyessä myynnin
suojausten osalta tuloslaskelmaan ja oston suojausten osalta vaihto-omaisuuteen.
Johdannaisinstrumenttien arvostus käypään arvoon perustuu yleisesti käytössä
oleviin arvostusmenetelmiin sekä saatavilla oleviin markkinaperusteisiin muuttujiin,
jonka johdosta arvostukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 2 mukaisiksi
käyviksi arvoiksi. Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen
instrumenttien arvot perustuvat osin muihin kuin markkinaperusteisiin muuttujiin,
minkä johdosta arvostukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiatason 3 mukaisiksi
käyviksi arvoiksi. Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja
näiden erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen
liitetiedon yhteydessä siltä osin kuin ero kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välillä on
merkittävä.
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset koostuvat pääosin
rahoitusleasingsaamisista sekä määräaikaistalletuksista.
Laatimisperiaatteet
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä
muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti
on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa
lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on
vähennetty rahavaroista.
8.3 Rahavarat
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Käteinen raha ja pankkitilit
242,6
59,4
Lyhytaikaiset talletukset
18,0
23,2
Rahavarat yhteensä
260,6
82,6
Rahavarat sisältävät yhteensä 53,6 (31.12.2023: 67,5) miljoonan euron arvosta eri
maissa ja valuutoissa olevia rahavaroja, joihin liittyy siirtorajoituksia, mutta joita
voidaan käyttää paikallisessa liiketoiminnassa tai siirtää viiveellä poislukien 3,8 (5,8)
miljoonan euron arvoiset rahavarat Venäjällä.
Rahavarat rahavirtalaskelmassa
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Rahavarat
260,6
82,6
Pankkitililimiittien käyttö
-3,0
-3,8
Rahavarat rahavirtalaskelmassa
257,6
78,8
Osa tilinpäätöstä
136Kalmar vuosikertomus 2024
8.4 Korolliset velat
Korollisten velkojen kirjanpitoarvot
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta
249,5
50,0
Vuokrasopimusvelat
9.1
66,1
64,0
Yhteensä
315,7
114,0
Lyhytaikaiset
Lainat, Cargotec-konserni
-
50,1
Vuokrasopimusvelat
9.1
16,9
14,5
Muut korolliset velat
5,3
9,5
Konsernitilivelat, Cargotec-konserni
-
62,7
Käytetyt pankkitililimiitit
3,0
3,8
Yhteensä
25,2
140,6
Korolliset velat yhteensä
340,9
254,6
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 pitkäaikaisten velkojen keskikorko oli 3,7 (31.12.2023:
N/A) prosenttia. Lyhytaikaisten velkojen keskikorko oli 4,7 (N/A) prosenttia.
Korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.
Korollisten velkojen muutokset
Pitkä- Vuokra-
aikaiset sopimus- Lainat ja
korolliset velat ja konserni-
velat lyhytaikaiset tilivelat, Käytetyt Korolliset
sisältäen korolliset Cargotec- pankki- velat
MEUR
Liite
lyhennykset velat konserni tililimiitit yhteensä
1.1.2024
50,0
88,1
112,8
3,8
254,6
Rahavirta
-49,8
-22,2
-131,8
-0,8
-204,6
Uudet ja
muuttuneet
vuokrasopimukset
-
18,6
-
-
18,6
Jakautuminen
249,4
3,5
20,0
-
272,9
Kurssierot
-
0,4
-1,0
0,1
-0,5
Efektiivisen koron
menetelmä
0,0
-
-
-
0,0
Korolliset velat
yhteensä,
31.12.2024
249,5
88,4
-
3,0
340,9
Pitkä- Vuokra-
aikaiset sopimus- Lainat ja
korolliset velat ja konserni-
velat lyhytaikaiset tilivelat, Käytetyt Korolliset
sisältäen korolliset Cargotec- pankki- velat
MEUR
Liite
lyhennykset velat konserni tililimiitit yhteensä
1.1.2023
-
74,6
94,9
1,4
171,0
Rahavirta
50,0
-11,3
20,3
2,4
61,3
Uudet ja
muuttuneet
vuokrasopimukset
-
25,5
-
-
25,5
Jakautuminen
-
-
-
-
-
Kurssierot
-
-0,7
-2,5
0,0
-3,2
Efektiivisen koron
menetelmä
-
-
-
-
-
Korolliset velat
yhteensä,
31.12.2023
50,0
88,1
112,8
3,8
254,6
Osa tilinpäätöstä
137Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta
Kalmar käyttää pääasiassa valuuttatermiinejä suojautuakseen tunnistetuilta
merkittäviltä markkinariskeiltä. Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit
kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa.
Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon.
Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien
rahavirtojen suojaukseksi, jolloin niihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa,
tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kun edellytykset suojauslaskennalle eivät
täysin täyty.
Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin
termiinikursseihin. Johdannaisinstrumentit esitetään pitkäaikaisina, jos niiden
maturiteetti ylittää vuoden.
Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan pääasiassa liiketoiminnan rahavirtojen
suojauksiin. Lisäksi rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan tiettyjen
valuuttamääräisten lainojen rahavirtojen suojauksiin. Yhtiö dokumentoi
suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien
välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen
ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojaussuhteiden
tehokkuuden suojausta aloittaessaan sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja
välitilinpäätöksen yhteydessä mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota
suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset. Koska suojausinstrumentin
keskeiset ehdot pyritään asettamaan vastaaviksi suojattavan erän kanssa,
suojaustehottomuutta ei yleensä esiinny.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset kirjataan rahavirran suojauksissa konsernin laajan tuloslaskelman
kautta oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja nettoinvestoinnin suojauksessa
konsernin laajan tuloslaskelman kautta oman pääoman muuntoeroihin.
Suojauslaskennassa olevien termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin
8.5 Johdannaissopimukset
muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja muutokset termiinien korkopisteissä
kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoituseriin. Laajan tuloslaskelman
kautta arvonmuutosrahastoon tai muuntoeroihin kirjattu johdannaisten
kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän
oikaisuna samanaikaisesti. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa
käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan
ja valmistuksen kuluihin. Mikäli suojatun ennakoidun liiketoimen ei enää
odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen
käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti
erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde
keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja
tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan
tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan
arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin .
Osa tilinpäätöstä
138Kalmar vuosikertomus 2024
Johdannaiset
31.12.2024 Positiivinen Negatiivinen Netto
MEUR Nimellisarvo käypä arvo käypä arvo käypä arvo
Pitkäaikaiset
Valuuttatermiinit,
rahavirran suojauslaskenta
-
-
-
-
Osakewarrantit
0,0
0,0
-
0,0
Yhteensä
0,0
0,0
-
0,0
Lyhytaikaiset
Valuuttatermiinit,
rahavirran suojauslaskenta
579,1
1,3
4,1
-2,7
Valuuttatermiinit, muut
1 058,9
8,7
7,0
1,7
Yhteensä
1 638,1
10,0
11,1
-1,1
Johdannaiset yhteensä
1 638,1
10,0
11,1
-1,1
31.12.2023 Positiivinen Negatiivinen Netto
MEUR
Nimellisarvo
käypä arvo käypä arvo käypä arvo
Pitkäaikaiset
Valuuttatermiinit,
rahavirran suojauslaskenta*
10,8
0,2
0,0
0,2
Osakewarrantit
0,0
0,0
-
0,0
Yhteensä
10,8
0,2
0,0
0,2
Lyhytaikaiset
Valuuttatermiinit,
rahavirran suojauslaskenta*
516,0
5,1
1,8
3,3
Valuuttatermiinit, muut*
51,8
0,6
0,8
-0,2
Yhteensä
567,8
5,7
2,6
3,1
Johdannaiset yhteensä
578,6
5,8
2,6
3,2
* Jakautumisen täytäntöönpanopäivään asti, valuuttatermiinisopimuksien vastapuolena oli
Cargotec Oyj.
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, vaikka sopimusvastapuoli
olisi sama, sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset
antavat ehdottoman oikeuden netotukseen luottoriskin realisoituessa,
mutta eivät normaalitilanteessa. Konserni ei ole antanut tai saanut vakuuksia
johdannaisvastapuolilta.
Laatimisperiaatteet
Voitonjako
Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset.
Hallituksen ehdottama voitonjako kirjataan velaksi ja oman pääoman
vähennykseksi, kun Kalmar Oyj:n osakkeenomistajat ovat hyväksyneet
voitonjaon varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Omat osakkeet
Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Kalmar Oyj:n osakkeita, osakkeista
maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa
pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan
osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset
sekä tuloverojen vaikutus.
8.6 Oma pääoma
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista, kertyneistä voittovaroista ja
määräysvallattomien omistajien osuudesta. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran
suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutosten
suojauslaskettavan osuuden. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää
yhtiön hallussa olleilla omilla osakkeilla tehdyt transaktiot. Muuntoerot sisältää
ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euroiksi muuntamisesta syntyvät
muuntoerot. Kertyneet voittovarat sisältää tilikauden ja aiempien tilikausien
voiton/tappion. Kertyneistä voittovaroista vähennetään maksetut osingot sekä
yhtiökokouksen hyväksymät lahjoitukset. Lisäksi kertyneet voittovarat sisältävät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
ja kuluvaikutuksen osakkeina maksettavista osakeperusteisista palkkioista.
Osakeperusteiset palkkiot on kuvattu liitetiedossa 3.2 Osakeperusteiset maksut.
Osa tilinpäätöstä
139Kalmar vuosikertomus 2024
Osakkeet ja osakepääoma
Kalmarilla on kaksi (2) osakelajia: A-sarjan osakkeet ja B-sarjan osakkeet.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Kalmar Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä
1.7.2024 lähtien. Kalmarin osakepääoma on 20 000 000,00 euroa.
Osakkeisiin liittyvä äänioikeus: Yhtiökokouksessa A-osakkeet tuottavat yhden äänen
ja jokainen täysi kymmenen B-osaketta yhden äänen kuitenkin siten, että kullakin
osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.
B-sarjan osakkeiden osinko: Osingonjaossa on B-sarjan osakkeille maksettava
osinkoa enemmän kuin A-sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon
erotus on vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
A-sarjan B-sarjan
Osakkeiden lukumäärä osakkeet
osakkeet
Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 30.6.2024
9 526 089
54 798 029
64 324 118
Osakkeiden lukumäärä
31.12.2024
9 526 089
54 798 029
64 324 118
Yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet 31.12.2024
-
250 000
250 000
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä 31.12.2024
9 526 089
54 548 029
64 074 118
Osingonjako
Tilinpäätöspäivän 31.12.2024 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0, 99
euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1, 00 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan
osaketta kohden eli yhteensä 63 978 857,11 euroa.
Osa tilinpäätöstä
140Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Vuokrasopimukset, Kalmar vuokralle ottajana
Kalmar vuokraa käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä suurimmassa
osassa maita, joissa sillä on toimintaa sopimuksilla, jotka täyttävät
vuokrasopimuksen määritelmän. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joissa
sopimusperusteiset ja odotettavissa olevat vuokrakaudet eivät ylitä 12
kuukautta ja jotka eivät sisällä osto-optiota, käsitellään taseen ulkopuolisina
vuokravastuina. Myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joissa vuokratut
omaisuuserät ovat arvoltaan vähäisiä, käsitellään taseen ulkopuolisina
vuokravastuina. Kulut näistä vastuista kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti
vuokra-ajan kuluessa samalla kaudella, jolla ne syntyvät.
Vuokrasopimukset, joihin ei sovelleta lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten
sopimusten poikkeuskäsittelyä, kirjataan taseelle vuokrasopimusvelaksi
ja käyttöoikeusomaisuuseräksi vuokrakauden alussa. Vuokrasopimusvelat
arvostetaan alussa nykyarvoon määrittämällä odotetut kohtuullisen
varmat vuokramaksut diskontattuna lisäluoton korolla, joka määritetään
erikseen päävuokratyypeille kaikissa relevanteissa valuutoissa.
Vuokrasopimuksen tasearvoon ei sisälly vuokrakomponentteja,
jotka eivät liity suoraan vuokrattavaan omaisuuserään. Mikäli
vuokrasopimuksella ei ole eräpäivää, vuokrasopimusvelka määritetään
sen vuokrakauden mukaan, johon molemmilla osapuolilla on ehdoton
oikeus sopimusperusteiset purkuoikeudet huomioiden. Vuokranmaksut
allokoidaan vuokrasopimusvelan lyhennyksiin ja rahoituskuluihin siten,
että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen
korkoprosentti. Vuokrasopimusvelka sisällytetään taseen korollisiin velkoihin
ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyttöoikeusomaisuuserät
arvostetaan alussa hankintamenoon sisältäen vuokrasopimusvelan
alkuarvon, jota tarvittaessa oikaistaan maksetuilla vuokraennakoilla tai
9. Muut liitetiedot
saaduilla vuokrakannusteilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla ja arvioiduilla
kuluilla liittyen vuokratun omaisuuserän purkamiseen, palauttamiseen
tai alkuperäiseen tilaan palauttamiseen vuokrakauden lopussa.
Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseella aineellisiin hyödykkeisiin ja
ne poistetaan tasapoistoin vuokrakauden aikana, paitsi jos omaisuuserän
arvioidaan kuluvan loppuun tai se tullaan ostamaan ennen vuokrakauden
päättymistä, jolloin poistoaika määritetään omaisuuserän odotetun käyttöiän
mukaisesti. Taseen ulkopuolinen vuokravastuu, joka muuttuu tappiolliseksi,
johtaa erillisen tappiovarauksen kirjaamiseen, kun taas taseelle kirjattavan
vuokrasopimuksen muuttuminen tappiolliseksi johtaa tähän liittyvän
vuokravaran arvonalentumiseen.
Vuokrasopimusmuutokset käsitellään muutoksesta riippuen
joko uusina vuokrasopimuksina tai olemassa olevien sopimusten
muutoksina. Olemassa olevien sopimusten muutoksina käsiteltävät
vuokrasopimusmuutokset sekä vuokralaskennassa käytettävien arvioiden
muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi jatko-optioiden tai osto-optioiden
käyttöön, laukaisevat tarpeen uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelka ja
käyttöoikeusomaisuuserä päivitetyllä diskonttokorolla. Indeksiin sidotut
sopimusperusteiset vuokramuutokset johtavat vuokrasopimusvelan ja
käyttöoikeusomaisuuserän uudelleenarvostukseen, mutta ilman muutosta
käytettävässä diskonttokorossa.
Vuokrasopimukset, Kalmar vuokralle antajana
Konserni vuokraa asiakkailleen koneita ja laitteita sopimuksilla, jotka
täyttävät vuokrasopimuksen määritelmän ja käsitellään joko käyttö- tai
rahoitusleasingsopimuksina. Käyttöleasingsopimuksissa omistamisen riskit
ja edut jäävät vuokralle antajalle ja vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen
sen luonteen mukaiseen luokkaan. Käyttöleasingsopimuksiin liittyvät
vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajalle. Vuokrattu
9.1 Vuokrasopimukset
Osa tilinpäätöstä
141Kalmar vuosikertomus 2024
hyödyke poistetaan huomioiden vastaavien omassa käytössä olevien
hyödykkeiden poisto-ohjelma sekä suunniteltu käyttö vuokrakauden jälkeen.
Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut
ovat siirtyneet oleelliselta osin vuokralle ottajalle. Sopimukseen
liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen
myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon.
Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-
aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman
tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset
Vuokrasopimukset
Taseelle kirjattavien vuokrasopimusten arvostus perustuu osin arvioihin
erityisesti aktivoitavaa vuokrakautta määritettäessä. Mikäli vuokrasopimus
sisältää jatko- tai osto-option, päätös tämän sisällyttämisestä tai sisällyttämättä
jättämisestä taseelle aktivoidun vuokravelan ja käyttöoikeusomaisuuserän
arvossa perustuu arvioon todennäköisyydestä, jolla optio tullaan käyttämään.
Käytännössä jatko- tai osto-optioiden toteutustodennäköisyyksiä arvioidaan
säännöllisesti ja ne aktivoidaan, mikäli niiden toteutus arvioidaan kohtuullisen
varmaksi. Option toteutustodennäköisyyttä arvioidaan liiketoiminnan
tarpeista lähtien osana kiinteistönhallinnan prosessia ja ottaen huomioon
sopimusehdot, vuokrakohteeseen tehdyt tai tarvittavat perusparannukset sekä
paikallinen kiinteistömarkkinatilanne. Lisätietoa vuokrasopimuksiin liittyvistä
käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään liitetiedossa 6.3, Aineelliset hyödykkeet .
Kalmar vuokraa kiinteistöjä ja laitteita suurimmassa osassa maita, joissa sillä on
toimintaa. Vuokratut kiinteistöt sisältävät maa-alueita ja rakennuksia, joita käytetään
pääasiallisesti toimistoina, tuotannossa, huoltotoiminnassa ja varastoina. Kalmarin
kiinteistövuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu keskimääräinen vuokra-aika
raportointihetkellä on 8,3 (31.12.2023: 9,2) vuotta ja tyypillisesti sopimusehdot
sisältävät jatko-option tai optioita, tai option keskeyttää sopimus ennenaikaisesti.
Valinnaiset vuokrakaudet huomioidaan sopimusten aktivoidussa arvossa osana
kiinteistönhallintaprosessia, jonka mukaisesti jäljellä olevaa kohtuullisen varmaa
vuokra-aikaa arvioidaan säännöllisesti, ja tyypillisesti aktivointikynnys saavutetaan,
rakennuksen sijainnista ja käyttötarpeesta riippuen, muutamasta kuukaudesta pariin
vuoteen ennen voimassa olevan vuokrakauden päättymistä. Vuokratut koneet ja
laitteet sisältävät pääasiassa ajoneuvoja ja koneita, joiden vuokrat ja vuokrakaudet ovat
tyypillisesti kiinteitä. Kalmarin kone- ja laitevuokrasopimusten vuokravelkaan aktivoitu
keskimääräinen vuokra-aika raportointihetkellä on 3,1 (31.12.2023: 2,8) vuotta. Kalmarin
vuokrasopimukset eivät tyypillisesti sisällä muuttuvia vuokraelementtejä lukuun
ottamatta inflaatioon liittyviin indekseihin sidottuja vuokrankorotusehtoja. Vuokravelan
nykyarvon määrittämiseen käytetty painotettu keskikorko raportointihetkellä on 4,4
(31.12.2023: 4,2) prosenttia.
Osa tilinpäätöstä
142Kalmar vuosikertomus 2024
Kalmar vuokralle ottajana
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
Vuokramaksut taseen ulkopuolisista
vuokrasopimuksista
9.2
Vuoden kuluessa
0,5
0,5
1–2 vuoden kuluessa
0,1
0,1
2–3 vuoden kuluessa
0,0
0,0
3–4 vuoden kuluessa
0,0
-
4–5 vuoden kuluessa
-
-
Yli 5 vuoden kuluessa
-
-
Yhteensä
0,6
0,6
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut
Vuokramaksut lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin liittyen
0,2
0,2
Vuokramaksut arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimuksiin liittyen
0,4
0,4
Vuokramaksut vielä alkamattomiin
vuokrasopimuksiin liittyen
-
-
Yhteensä
0,6
0,6
Taseelle kirjattavat vuokrasopimukset
Vuokramaksut taseelle kirjattavista vuokrasopimuksista
Vuoden kuluessa
20,0
17,2
1–2 vuoden kuluessa
17,3
14,6
2–3 vuoden kuluessa
13,8
11,6
3–4 vuoden kuluessa
9,7
9,8
4–5 vuoden kuluessa
6,7
7,1
Yli 5 vuoden kuluessa
27,8
30,4
Yhteensä
95,3
90,7
MEUR
Liite
31.12.2024
31.12.2023
Vuokramaksujen nykyarvo taseelle kirjattavista
vuokrasopimuksista
8.4
Vuoden kuluessa
16,9
14,5
1–2 vuoden kuluessa
14,9
12,5
2–3 vuoden kuluessa
12,1
9,9
3–4 vuoden kuluessa
8,4
8,5
4–5 vuoden kuluessa
5,7
6,1
Yli 5 vuoden kuluessa
25,0
27,1
Yhteensä
83,1
78,6
Tuleva korkokulu taseelle kirjattavista
vuokrasopimuksista
12,2
12,2
Käyttöoikeusomaisuuserät
6.3
Maa-alueet ja rakennukset
59,3
60,7
Koneet ja kalusto
14,9
10,8
Yhteensä
74,2
71,4
Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Poistokulu käyttöoikeusomaisuuseristä
6.3
17,8
16,1
Maa-alueet ja rakennukset
11,4
10,1
Koneet ja kalusto
6,4
6,0
Korkokulu vuokraveloista
2.5
3,6
3,1
Voitto (-) / tappio (+) ennenaikaisesti keskeytetyistä
sopimuksista
1,9
0,2
Arvonalentumistappio käyttöoikeusomaisuuseristä
6.3
-
-
Vuokrakulu taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista:
1,6
3,7
Lyhytaikaisten vuokrasopimusten osuus
0,9
2,6
Arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten osuus
0,8
1,1
Yhteensä
24,9
23,0
Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa
Maksetut vuokrat taseen ulkopuolisiin
vuokrasopimuksiin liittyen
1,6
3,7
Maksetut vuokrat taseelle kirjattuihin
vuokrasopimuksiin liittyen
21,1
18,9
Yhteensä
22,8
22,6
Osa tilinpäätöstä
143Kalmar vuosikertomus 2024
Kalmar vuokralle antajana
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
Vuokrasaatavat käyttöleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa
26,8
28,6
1–2 vuoden kuluessa
19,4
14,3
2–3 vuoden kuluessa
13,3
30,1
3–4 vuoden kuluessa
8,6
6,2
4–5 vuoden kuluessa
3,5
2,6
Yli 5 vuoden kuluessa
0,8
3,0
Yhteensä
72,3
84,9
Taseen ulkopuolisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
käyttöomaisuuserät
Maa-alueet ja rakennukset
1,0
1,2
Koneet ja kalusto
118,7
129,0
Yhteensä
119,7
130,1
Vuokrasopimukset taseella
Vuokrasaatavat rahoitusleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa
1,3
0,1
1–2 vuoden kuluessa
0,9
0,1
2–3 vuoden kuluessa
0,9
0,0
3–4 vuoden kuluessa
0,4
-
4–5 vuoden kuluessa
0,0
-
Yli 5 vuoden kuluessa
-
-
Yhteensä
3,6
0,2
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Vuokrasaatavien nykyarvo rahoitusleasingsopimuksista
Vuoden kuluessa
1,3
0,1
1–2 vuoden kuluessa
0,8
0,1
2–3 vuoden kuluessa
0,9
0,0
3–4 vuoden kuluessa
0,4
-
4–5 vuoden kuluessa
0,0
-
Yli 5 vuoden kuluessa
-
-
Yhteensä
3,4
0,2
Tuleva korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista
0,2
0,0
Rahoitusleasingsaatavat
Maa-alueet ja rakennukset
1,4
-
Koneet ja kalusto
2,0
0,2
Yhteensä
3,4
0,2
Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Vuokratuotto käyttöleasingsopimuksista
32,4
31,8
Koneet ja kalusto
31,7
31,2
Maa-alueet ja rakennukset
0,3
0,1
Käyttöoikeusomaisuuserien alivuokraus
0,4
0,4
Myyntivoitto tai -tappio rahoitusleasingsopimuksista
3,9
1,6
Korkotuotto rahoitusleasingsopimuksista
0,1
0,0
Yhteensä
36,3
33,4
Vuokrasopimukset rahavirtalaskelmassa
Saadut vuokrat käyttöleasingsopimuksista
29,4
39,7
Saadut vuokrat rahoitusleasingsopimuksista
3,5
0,2
Yhteensä
32,9
39,9
Kalmarin käyttöleasingsaamiset koskevat pääosin kontinkäsittelyä ja
teollisuuskäyttöä varten vuokrattuja laitteita, joihin liittyvät sopimukset ovat
ehdoiltaan ja kestoiltaan vaihtelevia. Käyttöleasingsaamisiin sisältyy myös Kalmarin
omistamien ja edelleen vuokraamien tilojen tulevia vuokratuottoja.
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 31,7 (2023: 31,2) miljoonaa euroa vuokratuottoja
käyttöleasingsopimuksista ja liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 0,7 (2023: 0,6)
miljoonaa euroa vuokratuottoja käyttöleasingsopimuksista.
Osa tilinpäätöstä
144Kalmar vuosikertomus 2024
Laatimisperiaatteet
Ehdolliset velat ja sitoumukset
Ehdolliset velat ovat mahdollisia velvoitteita, joiden olemassaolon varmistavat
epävarmat tulevaisuuden tapahtumat, jotka eivät ole täysin Kalmarin
hallinnassa. Ehdollisiin velkoihin sisältyvät myös velvoitteet, joita ei kirjata, koska
niiden arvoa ei voida määrittää luotettavasti tai koska niiden toteutuminen ei
ole todennäköistä. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään
liitetiedoissa, ellei todennäköisyys niiden toteutumiselle ole vähäinen. Kun
taloudellisten resurssien siirtyminen ulos yhtiöstä tulee todennäköiseksi ja se
on luotettavasti määritettävissä, kirjataan taseeseen velka.
Ehdolliset varat ovat mahdollisia varoja, joiden olemassaolon varmistavat
epävarmat tulevaisuuden tapahtumat, jotka eivät ole täysin Kalmarin
hallinnassa. Ehdollisia varoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään
liitetiedoissa silloin, kun on todennäköisempää, että niistä saadaan hyötyjä.
Kuitenkin, kun hyötyjen saaminen on käytännössä varmaa, omaisuuserä
kirjataan taseeseen.
Sitoumukset liittyvät sopimuksiin tai sitoumuksiin taloudellisen velvoitteen
ottamiseksi vastaan tulevaisuudessa tai nykyisiin velvoitteisiin, joita ei ole
kirjattu taseeseen.
9.2 Ehdolliset velat ja sitoumukset Ehdolliset velat ja sitoumukset
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Asiakasrahoitus
14,5
8,3
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut
0,6
0,6
Muut vastuut
0,6
0,7
Yhteensä
15,7
9,6
Kalmar Oyj on antanut Kalmar-yhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien
sitoumusten vakuudeksi takauksia, joiden yhteismäärä 31.12.2024 oli 121,8 (31.12.2023:
144,3) miljoonaa euroa.
Ehdolliset velat liittyvät Kalmarin tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä
antamiin takuisiin tuotteiden ja palvelujen toimittamisesta. Takauksia annetaan eri
tavoilla, mukaan lukien suorat takaukset, pankkitakaukset ja suoritustakaukset.
Useat konsernin yhtiöt ovat osapuolena tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä
syntyneissä kanteissa ja vaateissa. Vaikka näiden lopputulosta ei voida tarkasti
ennakoida kaikilta osin, niiden ei odoteta aiheuttavan merkittävää tappiota konsernille.
Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset sisältävät taseen ulkopuolisiin ja vielä
alkamattomiin taseelle kirjattaviin vuokrasopimuksiin liittyviä sitoumuksia sekä
jäännösarvoriskiä liittyen laitteisiin, jotka on myyty asiakasrahoitusjärjestelyinä ja
käsitelty vuokrasopimuksina.
Osa tilinpäätöstä
145Kalmar vuosikertomus 2024
9.3 Lähipiiritapahtumat
Jakautumisen täytäntöönpanopäivästä 30. kesäkuuta 2024 alkaen konsernin
lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytäryritykset ja osakkuusyritys. Lähipiiriin
luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet, näiden läheiset
perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät välittömästi
tai välillisesti määräysvaltaa. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Kalmarin osakkeenomistajat,
jotka omistavat yli 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä.
Liiketapahtumat Cargotec-konsernin kanssa
Jakautumisen täytäntöönpanopäivään asti konsernin lähipiiriin kuuluivat Cargotec
Oyj ja Cargotec-konsernin Kalmariin kuulumattomat yksiköt. Liiketapahtumat
Cargotec-konsernin kanssa jakautumisen täytäntöönpanopäivään asti on esitetty
alla olevassa taulukossa.
Tärkeimmät liiketapahtumat Cargotec-konsernin kanssa koostuvat keskitetysti
tuotetuista palveluista, jotka on esitetty hallinnon kuluina ja liiketoiminnan muina
tuottoina. Rahoitustuotot ja -kulut koostuvat konsernitilisaamisten ja velkojen
sekä muiden carve-out -taloudellisiin tietoihin sisältyvien korollisten saamisten ja
velkojen koroista.
MEUR
1.1.–30.6.2024
1.1.–31.12.2023
Liikevaihto
0,4
0,2
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
0,0
-0,2
Hallinnon kulut
-21,4
-43,7
Liiketoiminnan muut tuotot
6,2
9,9
Rahoitustuotot
10,5
13,6
Rahoituskulut
-3,1
-8,0
Yhteensä
-7,5
-28,2
Liiketapahtumat osakkuusyritys Bruks Siwertell -konsernin kanssa
MEUR 1.1.–31.12.2024
1.1.–31.12.2023
Liikevaihto
0,0
0,0
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
-
0,0
Rahoitustuotot
-
0,1
Yhteensä
0,0
0,1
Liiketapahtumat lähipiirien kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
Saamiset ja velat Cargotec-konsernin kanssa
Jakautumisen täytäntöönpanopäivästä alkaen liiketapahtumat Cargotec-konsernin
kanssa eivät ole lähipiiritapahtumia. Seuraavat saamiset ja velat Cargotec-konsernin
kanssa sisältyvät vertailukauden lukuihin.
MEUR
31.12.2023
Johdannaisvarat
5,8
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset
2,3
Myyntisaamiset
1,0
Muut korottomat saamiset
1,3
Konsernitilisaamiset
289,9
Varat yhteensä
300,3
Johdannaisvelat
2,6
Korolliset velat
50,1
Konsernitilivelat
62,7
Ostovelat
5,0
Muut korottomat velat
31,8
Velat yhteensä
152,1
Ennen jakautumisen täytäntöönpanopäivää Kalmarin carve-out -taloudellisiin
tietoihin sisältyneet juridiset yhtiöt kuuluivat Cargotec-konsernin keskitettyyn
konsernitilijärjestelyyn. Tämä ja muu lyhytaikainen rahoitus Cargoteciltä on
esitetty lähipiirisaamisina ja -velkoina Cargoteciä vastaan. Jakautumisen
täytäntöönpanopäivänä 30.6.2024 jäljellä olevat tase-erät koostuivat pääasiassa
jakautumisesta johtuvaan rakennejärjestelyyn liittyvästä lyhytaikaisesta saamisesta
ja jakautumiseen liittyvästä lyhytaikaisesta korollisesta velasta, jotka ovat maksettu
vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Osa tilinpäätöstä
146Kalmar vuosikertomus 2024
Ennen jakautumisen täytäntöönpanopäivää Cargotec-konsernilla oli lisäksi oman
pääoman ehtoisia tapahtumia Kalmarin kanssa, jotka on esitetty laskelmassa
konsernin oman pääoman muutoksista.
Muut lähipiiritapahtumat
Elokuun 2023 ja toukokuun 2024 välillä Kalmar osti ohjelmistokehityksen
konsultointipalveluita ylimmän johdon jäsenen määräysvallassa olevalta
yhteisöltä. Ostettujen palveluiden yhteismäärä oli 0,2 miljoonaa euroa vuoden 2024
ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten työsuhde-etuudet on
esitetty liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen.
Yrityshankinnat ja -myynnit lähipiirien kanssa on kuvattu liitetiedossa 7.1,
Yrityshankinnat ja -myynnit.
Kalmarilla ei ole ollut lähipiirin kanssa merkittäviä liiketapahtumia yllä esitettyjen lisäksi.
9.4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Kalmarin hallitus on 12.2.2025 päättänyt osakepalkkioiden maksamisesta pitkän
aikavälin kannustinohjelmien perusteella sekä päättänyt uusien osakepohjaisten
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perustamisesta. Lisätietoja löytyy 12.2.2025
julkaistuista pörssitiedotteista.
Katsauskauden jälkeen ei ollut muita olennaisia tapahtumia.
Osa tilinpäätöstä
Tunnusluvut
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
2024
2023
2022 2021
Konsernin tuloslaskelma Carve-outCarve-outCarve-out
Liikevaihto
MEUR
1 720
2 050
1 943
1 512
Liikevoitto
MEUR
174
240
118
321
% liikevaihdosta
%
10,1 %
11,7 %
6,1 %
21,2 %
Vertailukelpoinen liikevoitto
MEUR
217
255
169
100
% liikevaihdosta
%
12,6 %
12,4 %
8,7 %
6,6 %
Tulos ennen veroja
MEUR
172
241
118
319
% liikevaihdosta
%
10,0 %
11,8 %
6,0 %
21,1 %
Kauden tulos
MEUR
128
194
93
261
% liikevaihdosta
%
7,4 %
9,5 %
4,8 %
17,3 %
Poistot ja arvonalentumiset
MEUR
66
57
52
54
Palkat ja palkkiot
MEUR
257
252
240
267
2024
2023
2022 2021
Konsernin tase ja investoinnit Carve-outCarve-outCarve-out
Oma pääoma
MEUR
638
818
853
776
Taseen loppusumma
MEUR
1 696
1 846
1 904
1 760
Korollinen nettovelka
MEUR
76
-123
-198
-123
Nettokäyttöpääoma
MEUR
75
92
62
62
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
(sisältäen vuokrasopimukset)
MEUR
28
39
28
21
Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin
MEUR
32
43
32
16
Investoinnit yhteensä, % liikevaihdosta
%
3,5 %
4,0 %
3,1 %
2,5 %
147Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
2024
2023
2022 2021
Muut tunnusluvut Carve-outCarve-outCarve-out
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
17,6 %
n/a
n/a
n/a
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
%
18,7 %
24,4 %
12,4 %
30,4 %
Osakekohtainen tulos
1)
EUR
1,99
3,01
1,44
4,07
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
1)
EUR
1,99
3,01
1,44
4,07
Nettovelkaantumisaste
%
11,9 %
n/a
n/a
n/a
Korollinen nettovelka / EBITDA
0,3
n/a
n/a
n/a
Saadut tilaukset
MEUR
1 679
1 705
2 081
2 063
Tilauskanta
MEUR
955
1 024
1 428
1 302
Ekoratkaisujen tuoteryhmän liikevaihto, %
liikevaihdosta
%
40,6 %
35,1 %
34,0 %
31,7 %
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
MEUR
249
257
178
88
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
MEUR
54
54
50
60
% liikevaihdosta
%
3,1 %
2,6 %
2,6 %
3,9 %
josta aktivoitu taseeseen
MEUR
-
-
-
-
Henkilöstö keskimäärin
5 157
5 125
5 062
5 222
Henkilöstö 31.12.
5 207
4 991
5 099
4 955
1)
Osakkeiden lukumääränä kausille ennen Kalmar Oyj:n listautumista 1.7.2024 on käytetty listautumishetken osakemäärää.
148Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024
Laimentamaton osakekohtainen tulos
EUR
1,99
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
EUR
1,99
Oma pääoma/osake
EUR
9,96
Osinko/osake, B-sarjan osake
EUR
1,00
4
Osinko/osake, A-sarjan osake
EUR
0,99
4
Osingot yhteensä
MEUR
64
4
Osinko/tulos, B-sarjan osake
%
50,2 %
4
Osinko/tulos, A-sarjan osake
%
49,8 %
4
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake
%
3,1 %
4
Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake
15,98
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi
EUR
28,12
Kauden ylin kurssi
EUR
37,00
Kauden alin kurssi
EUR
24,52
Kauden päätöskurssi
EUR
31,81
Osakkeiden markkina-arvo 31.12.¹
MEUR
2 038
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.²
MEUR
1 735
Osakevaihto, B-sarjan osake
1 000 kpl
16 466
Osakevaihto, B-sarjan osake
%
30,0 %
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo³
1 000 kpl
9 526
A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.³
1 000 kpl
9 526
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo²
1 000 kpl
54 740
B-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.²
1 000 kpl
54 548
B-sarjan osakkeiden lukumäärän
laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo²
1 000 kpl
54 819
Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.
1
Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.
2
Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
3
A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
4
Hallituksen ehdotus
149Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnuslukujen laskentakaavat
IFRS-tunnusluvut
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, laimennusvaikutus huomioituna
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään
taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai
nimetty taloudellinen tunnusluku. Kalmar käyttää ja julkaisee IFRS-tunnuslukujen lisäksi seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Liikevoitto
(MEUR ja % liikevaihdosta)
=
Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut
- myynnin ja markkinoinnin kulut - tutkimus-
ja kehitystoiminnan kulut - hallinnon kulut -
uudelleenjärjestelykulut + liiketoiminnan muut tuotot
- liiketoiminnan muut kulut + osuus osakkuusyritysten
tuloksesta
Liikevoittoa käytetään liiketoiminnan kannattavuuden
mittaamiseen. Tunnusluku kuvaa toiminnan kannattavuutta
ennen rahoituseriä ja veroja.
Tuloslaskelma
Vertailukelpoinen
liikevoitto
(MEUR ja % liikevaihdosta)
=
Liikevoitto ilman vertailtavuuteen merkittävästi
vaikuttavia eriä
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään liiketoiminnan
tuloskehityksen seurannassa, ennustamisessa ja
tavoiteasetannassa. Tunnusluku lasketaan oikaisemalla
liikevoitosta vertailukelpoisuuteen merkittävästi vaikuttavat
erät, jolloin se parantaa toiminnan kannattavuuden
vertailtavuutta eri kausien välillä.
Liitetieto 2.1, Segmentti-
informaatio
Vertailtavuuteen
merkittävästi vaikuttavat
erät (MEUR)
=
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat tuotot
ja kulut, jotka aiheutuvat merkittävistä toistuviin
liiketoimintoihin kuulumattomista tapahtumista,
kuten osittaisjakautuminen Cargotecista ja Kalmarin
listautuminen vuonna 2024, uudelleenjärjestelyt,
liiketoimintojen hankinnat, integraatiot, myynnit ja
lakkauttamiset, omaisuuden arvonalentumiset ja muut
merkittävät tapahtumat, joiden ei katsota kuuluvan
osaksi toistuvia liiketoimintoja.
Käytetään osatekijänä vertailukelpoisen liikevoiton
laskemisessa.
Liitetieto 2.4,
Uudelleenjärjestelykulut
ja muut vertailtavuuteen
vaikuttavat erät
150Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Liiketoiminnan rahavirta
ennen rahoituseriä ja veroja
=
Kauden tulos + poistot ja arvonalentumiset +
rahoitustuotot ja -kulut + verot + muut oikaisuerät +
nettokäyttöpääoman muutos
Tunnusluku kuvaa liiketoiminnasta kertynyttä rahavirtaa
myynnin tuoman tulon ja liiketoiminnan vaatimien kulujen
jälkeen. Tämä rahavirta mittaa kykyä suoriutua korkojen,
verojen, investointien sekä oman ja vieraan pääoman
maksuista. Tunnuslukua käytetään liiketoiminnan
seurannassa ja ennustamisessa.
Rahavirtalaskelma
Korollinen nettovelka /
EBITDA, viimeiset 12 kk
=
Korollinen nettovelka
Käytetään mittaamaan konsernin pääomarakennetta ja
rahoituskapasiteettia.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien
hallinta
EBITDA, viimeiset 12 kk
Korollinen nettovelka
(MEUR)
=
Korolliset velat (pitkäaikaiset korolliset velat +
pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset +
lyhytaikaiset muut korolliset velat) - korolliset saatavat
(pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset ja muut korolliset
saamiset) - rahavarat
Korollinen nettovelka kuvaa Kalmarin velkaantuneisuutta.
Tunnuslukua käytetään pääomarakenteen seurannassa sekä
osatekijänä tunnuslukujen korollinen nettovelka/EBITDA ja
nettovelkaantumisaste laskennassa.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien
hallinta
EBITDA (MEUR),
viimeiset 12 kk
=
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset, viimeiset 12 kk
Käytetään osatekijänä tunnusluvun korollinen nettovelka/
EBITDA laskennassa.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien
hallinta
Nettokäyttöpääoma
(MEUR)
=
Vaihto-omaisuus + operatiiviset johdannaisvarat +
myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat omaisuuserät
+ muut operatiiviset korottomat saamiset - varaukset
- operatiiviset johdannaisvelat - eläkevelvoitteet
- ostovelat - sopimuksiin perustuvat velat - muut
operatiiviset korottomat velat
Nettokäyttöpääomaa käytetään seuraamaan suoraan
operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa. Se
ei sisällä rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä eikä
pitkäaikaisia varoja.
Liitetieto 5.1,
Nettokäyttöpääoma
Rahavirtasuhde (%)
=
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja,
viimeiset 12kk
EBITDA, viimeiset 12kk
Rahavirtasuhdetta käytetään arvioimaan tehokkuutta eli
kuinka Kalmar on tuottanut operatiivista rahavirtaa suhteessa
tulokseen (käyttökate) mitatulla ajanjaksolla.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien
hallinta
Investoinnit
=
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
sisältäen omistetut käyttöomaisuuserät ja
käyttöoikeusomaisuuserät, pois lukien yrityshankintojen
hankintahetken omaisuuserät
Investoinnit ovat pitkäaikaisten tuotannontekijöiden
hankintaan käytettyä rahaa. Tunnuslukua käytetään
rahavirtalaskelman osatekijänä.
Liitetieto 6.2 Aineettomat
hyödykkeet; liitetieto 6.3
Aineelliset hyödykkeet
151Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Tunnusluku Määritelmä Käyttötarkoitus Viittaus täsmäytykseen
Oman pääoman tuotto
(ROE) (%), viimeiset 12 kk
=
100 x
Kauden tulos, viimeiset 12 kk
Käytetään kuvaamaan kuinka paljon tuottoa omistajat saavat
sijoittamilleen varoille.
Kauden tulos:
Tuloslaskelma; Oma
pääoma: Tase
Oma pääoma (keskimäärin viimeiset 12 kk aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE) (%), viimeiset 12 kk
=
100 x
Tulos ennen veroja + rahoituskulut, viimeiset 12 kk
Käytetään kuvaamaan suhteellista kannattavuutta eli sitä
tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta
tuottoa vaativalle pääomalle.
Tulos ennen veroja
ja rahoituskulut:
Tuloslaskelma; Taseen
loppusumma ja korolliset
velat: Tase
Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin
viimeisen 12 kk aikana)
Korottomat velat
=
Taseen loppusumma - oma pääoma - pitkäaikaiset
korolliset velat - pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset - lyhytaikaiset muut korolliset velat
Käytetään osatekijänä tunnusluvun sijoitetun pääoman
tuotto laskennassa.
Tulos ennen veroja
ja rahoituskulut:
Tuloslaskelma; Taseen
loppusumma ja korolliset
velat: Tase
Nettovelkaantumisaste (%)
=
100 x
Korollinen nettovelka
Käytetään kuvaamaan yrityksen velkaantuneisuutta
mittaamalla omistajien sijoittamien omien pääomien ja
rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhdetta.
Osa Kalmarin lainasopimuksista sisältää yhtiön
pääomarakennetta rajoittavan ehdon, jota mitataan
nettovelkaantumisasteella.
Liitetieto 8.1, Rahoitusriskien
hallinta
Oma pääoma
Tasepohjaisia tunnuslukuja laskettaessa myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat on huomioitu kyseisiin eriin sisältyvinä, vaikka ne esitetään taseessa yhdellä rivillä.
152
Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakekohtaiset tunnusluvut
Oma pääoma / osake (EUR)
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden
lopussa
Osinko / osake (EUR)
=
Kaudelta jaettava osinko
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden
lopussa
Osinko / tulos (%)
=
100 x
Kaudelta jaettava osinko / osake
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto (%)
=
100 x
Osinko / osake
B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
Hinta / voitto (P/E)
=
B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos
Keskikurssi (EUR)
=
B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
kauden aikana
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä
kauden aikana
Osakkeiden markkina-arvo
kauden lopussa
=
Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä
kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden
päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan
osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan
osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi
Osakevaihto
=
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä
kauden aikana
Osakevaihto (%)
=
100 x
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä
kauden aikana
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo kauden aikana
153Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Keskeisimmät euron valuuttakurssit
Päätöskurssit
31.12.2024
31.12.2023
SEK
11,459
11,096
USD
1,039
1,105
Keskikurssit
2024
2023
SEK
11,423
11,456
USD
1,083
1,082
Valuuttakurssiriskistä on annettu lisätietoa liitetiedossa 8.1, Rahoitusriskien hallinta.
154Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Emoyhtiön tuloslaskelma
EUR Liite 30.6.–31.12.2024
Liikevaihto 37 492 373,05
Hallinnon kulut 3, 4, 5 -38 405 077,75
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut -17 979 287,57
Liiketappio /-voitto -18 891 992,27
Rahoitustuotot ja -kulut 6 175 886 469,08
Tappio / voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 156 994 476,81
Konserniavustus 26 294 102,76
Tuloverot 7 1 506 916,30
Tilikauden tappio / voitto 184 795 495,87
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
155Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
TEUR 30.6.–31.12.2024
Liiketappio /-voitto -18 892
Oikaisut liiketappioon /-voittoon 16 283
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien saamisten muutos -5 616
Korottomien velkojen muutos 6 446
Maksetut korot -18 960
Saadut korot 6 273
Saadut osingot 208 000
Muut rahoitustuotot ja -kulut 1 877
Liiketoiminnan rahavirta 195 412
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -8
Investointien rahavirta -8
Omien osakkeiden hankinta -8 048
Myönnetyt lainat -104 000
Lainasaamisten takaisinmaksut 34 908
Lyhytaikaisten lainojen nostot 427 995
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -462 809
Pitkäaikaisten lainojen nostot 49 925
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -99 750
Rahoituksen rahavirta -161 778
Rahavarojen muutos 33 626
Rahavarat 30.6. 134 936
Rahavarat 31.12. 168 562
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Emoyhtiön tase
EUR Liite 31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8 4 065 458,91
Aineelliset hyödykkeet 9 265 024,80
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 10 1 037 685 370,79
Pysyvät vastaavat yhteensä 1 042 015 854,50
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 11, 13 47 678 554,81
Lyhytaikaiset saamiset 12, 13 137 028 933,03
Rahavarat 168 561 833,40
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 353 269 321,24
Vastaavaa yhteensä 1 395 285 175,74
EUR Liite 31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 20 000 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 156 814 737,45
Jakautumisen vaikutus 30.6. 180 162 892,17
Tilikauden tappio / voitto 184 795 495,87
Oma pääoma yhteensä 14 541 773 125,49
Vieras pääoma
Pitkäaikaiset velat 13, 15 250 000 000,00
Lyhytaikaiset velat 13, 16 603 512 050,25
Vieras pääoma yhteensä 853 512 050,25
Vastattavaa yhteensä 1 395 285 175,74
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
156Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet 158
2. Rahoitusriskien hallinta 160
3. Henkilöstökulut 161
4. Poistot ja arvonalentumiset 161
5. Tilintarkastajan palkkiot 161
6. Rahoitustuotot ja -kulut 161
7. Tuloverot 162
8. Aineettomat hyödykkeet 162
9. Aineelliset hyödykkeet 162
10. Sijoitukset 162
11. Pitkäaikaiset saamiset 162
12. Lyhytaikaiset saamiset 163
13. Johdannaissopimukset 163
14. Oma pääoma 164
15. Pitkäaikaiset velat 164
16. Lyhytaikaiset velat 164
17. Vastuut 164
157Osa tilinpäätöstäKalmar vuosikertomus 2024
158Kalmar vuosikertomus 2024
1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Yhtiön tiedot ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Kalmar Oyj perustettiin Cargotec Oyj:n osittaisjakautumisessa (“jakautuminen”),
jonka täytäntöönpanopäivä oli 30.6.2024. Kalmar Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu
Nasdaq Helsingissä 1.7.2024 lähtien.
Kalmar Oyj:n (3424222-7) tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön
periaatteiden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja
velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät
kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen
kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Tuloutusperiaate
Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden
myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Tuloverot
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen
välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien
vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan
ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Tuloveroihin sisältyy kauden verotettavasta tuloksesta Suomen verosäännösten
perusteella laskettu vero.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja poistot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla
ja arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat
tasapoistomenetelmään jaksotettuna hyödykkeen arvioidulle taloudelliselle
käyttöajalle. Odotettuihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat
seuraavat:
• Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä ja yhteisyrityksissä on arvostettu
hankintamenoon arvonalentumisilla oikaistuna. Muut sijoitukset, joiden käypää
arvoa ei pystytä luotettavasti määrittämään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia
arvostusmenetelmiä ei ole, kirjataan myös pääasiallisesti hankintamenoon
vähennettynä arvonalentumisilla.
Lainasaamiset
Lainasaamiset sisältävät pääosin lainoja saman konsernin yrityksille. Lainasaamiset
kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhemmin lainasaamiset arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon arvonalentumisilla vähennettynä efektiivisen koron
menetelmän mukaisesti. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin
efektiiviseen korkoon perustuen.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme
kuukautta.
Rahoituslainat
Rahoituslainat kirjataan alun perin velaksi taseelle määrään, joka on saatu
liikkeelle laskettaessa. Transaktiokulut ja lainan korot kirjataan tuloslaskelmassa
rahoituskuluihin efektiivisen koron mukaisesti.
Osa tilinpäätöstä
159Kalmar vuosikertomus 2024
Johdannaisinstrumentit
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon,
joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan
Suomen kirjanpitolainsäädännön sallimalla tavalla IFRS-periaatteiden mukaisesti
määritettyyn käypään arvoon, ja arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan paitsi jos
sovelletaan suojauslaskentaa. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen
yleisesti tunnettuja arvostusmenetelmiä. Arvostukset perustuvat koroille ja valuutoille
saatavissa oleviin markkinahintatietoihin. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti
tilinpäätöshetkellä on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin
ja muut johdannaisinstrumentit kirjataan taseen lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
Emoyhtiössä suojauslaskentaa sovelletaan ainoastaan valuuttamääräisten
lainojen rahavirtojen suojauksiin, mikäli suojaavana instrumenttina käytetään
koronvaihtosopimusta. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan
suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön
riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta
aloittaessaan ja vähintään jokaisen vuositilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen yhteydessä,
suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota
suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset suojatun riskin osalta.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon.
Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman käyvän
arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan
tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään
kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi
tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Kun suojausinstrumentti
erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään,
aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan ja
tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti
joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan
aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Oma pääoma
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty
maksetut osingot sekä yhtiökokouksen päättämät lahjoitukset. Käyvän arvon rahasto
sisältää kumulatiivisen spot-kurssimuutoksen osuuden rahavirtojen suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksesta. Muutokset
yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon. Tilikauden voitto/tappio kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille.
Pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on
sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia
menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
Osa tilinpäätöstä
160Kalmar vuosikertomus 2024
2. Rahoitusriskien hallinta
Emoyhtiö hallinnoi konsernin rahoitusriskejä, ja sitä koskee sama rahoituspolitiikka ja
ohjeisto kuin konsernia.
Valuuttariskit
Emoyhtiön rahoitusyksikkö toimii sisäisenä pankkina konsernin tytäryhtiöille.
Emoyhtiön valuuttapositio muodostuu pääasiassa tytäryhtiöille annetusta
valuuttamääräisestä rahoituksesta sekä emoyhtiön ottamista valuuttamääräisistä
lainoista. Lisäksi valuuttapositio koostuu tytäryhtiöiden kanssa solmituista
sisäisistä termiinisopimuksista ja ulkoisista termiinisopimuksista. Kurssierot näistä
sopimuksista kirjataan emoyhtiössä tulosvaikutteisesti rahoituserien kurssieroihin.
Emoyhtiö myös laskuttaa tytäryhtiöitä tuottamistaan konsernipalveluista. Kurssierot
näistä laskuista ja niitä suojaavista johdannaisista kirjataan emoyhtiön liikevoittoon.
Emoyhtiön avoin positio 31.12.2024 oli absoluuttisina arvoina 7,4 miljoonaa euroa.
Korkoriski
Emoyhtiön korkoriski syntyy ulkoisista ja sisäisistä lainoista sekä talletuksista.
Sisäisen rahoituksen hinta määräytyy siirtohinnoittelusääntöjen perusteella,
ja sisäiset korkokulut ja -tuotot eliminoituvat konsernitasolla. Tästä johtuen
emoyhtiötasolla ei erikseen seurata korkoriskiä, ja konsernitilinpäätöksessä esitetyt
tiedot korkoriskistä ja sen hallinnasta ovat yhtenevät emoyhtiön kanssa.
Maksuvalmius- ja lainojen jälleenrahoitusriski
Valtaosa konsernin johdannaisista, lainoista ja käteisvaroista on emoyhtiön hallussa.
Emoyhtiötasolla ei erikseen seurata rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa, koska
konsernitilinpäätöksessä esitetyt tiedot antavat oikean kuvan maksuvalmiusriskistä.
Ainoastaan ostovelat ja myyntisaamiset poikkeavat huomattavasti konsernin luvuista.
Luotto- ja vastapuoliriski
Emoyhtiön myyntisaamiset ja lainasaamiset ovat pääasiassa muilta konserniyhtiöiltä
eikä niiden katsota aiheuttavan vastapuoliriskiä.
Emoyhtiöllä ei ollut ulkopuolisia lainasaamisia vuoden 2024 lopussa. Rahavarat
olivat 168,6 miljoonaa euroa. Emoyhtiön rahavarat on sijoitettu rahoituskomitean
hyväksymiin hyvän luottoluokituksen omaaviin pankkeihin. Johdannaissopimusten
luottoriskistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.1.
Rahoitushallinnon toiminnallinen riski
Rahoitusyksikkö toimii emoyhtiössä, joten sitä koskevat samat riskienhallinnan
tavoitteet kuin konsernia.
Osa tilinpäätöstä
161Kalmar vuosikertomus 2024
3. Henkilöstökulut
TEUR 30.6.−31.12.2024
Palkat ja palkkiot 6 808
Eläkekulut 1 050
Muut henkilösivukulut 145
Yhteensä 8 002
Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
30.6.−31.12.2024
Toimihenkilöt 77
Johdon työsuhde-etuudet
Hallituksen jäsenille tilikauden aikana hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot sekä
heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 735 477 euroa.
Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiraselle vuonna 2024 maksetut palkat ja
palkkiot sisältäen peruspalkan ja luontoisedut olivat yhteensä 273 040 euroa.
Toimitusjohtajalla on oikeus suomalaisen lakisääteisen työntekijän eläkelain
mukaiseen eläkkeeseen, josta on kirjattu 44 448 euron eläkekulu vuonna 2024.
Toimitusjohtajalle ei maksettu tulospalkkiota, eikä osakepohjaisia kannustimia
raportointikaudella.
Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 3.3, Johdon palkitseminen.
4. Poistot ja arvonalentumiset
TEUR 30.6.−31.12.2024
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet 687
Muut pitkävaikutteiset menot 24
Koneet ja kalusto 29
Yhteensä 740
5. Tilintarkastajan palkkiot
TEUR 30.6.−31.12.2024
Tilintarkastus 838
Varmennuspalvelut 129
Yhteensä 967
6. Rahoitustuotot ja -kulut
TEUR 30.6.−31.12.2024
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 3 152
Muilta 3 286
Yhteensä 6 438
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 831
Saadut osingot saman konsernin yrityksiltä 208 000
Yhteensä 208 831
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille -12 261
Muille -7 424
Yhteensä -19 685
Muut rahoituskulut
Muille -2 010
Valuuttakurssierot -561
Yhteensä -2 572
Arvonpalautukset ja -alentumiset
Tytäryhtiöosakkeiden ja -lainojen arvonalentumiset -17 126
Yhteensä -17 126
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä 175 886
Osa tilinpäätöstä
162Kalmar vuosikertomus 2024
7. Tuloverot
TEUR 30.6.−31.12.2024
Kauden verot 467
Laskennallisen verosaamisen muutos -1 974
Yhteensä -1 507
8. Aineettomat hyödykkeet
TEUR
Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkä-
vaikutteiset
menot
Muut
aineetto mat
hyödykkeet Yhteensä
Jakautumistase 30.6.2024 12 346 - 174 12 520
Lisäykset - 8 - 8
Vähennykset - - - -
Siirrot erien välillä 174 408 -174 408
Hankintameno 31.12.2024 12 520 416 0 12 936
Jakautumistaseen kertyneet
poistot 30.6.2024 -8 160 - - -8 160
Tilikauden poisto -687 -24 - -711
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2024 -8 847 -24 0 -8 871
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 3 674 392 0 4 065
9. Aineelliset hyödykkeet
TEUR
Koneet
ja kalusto
Kesken-
eräinen
käyttö-
omaisuus Yhteensä
Jakautumistase 30.6.2024 - 741 741
Lisäykset - - -
Vähennykset - -38 -38
Siirrot erien välillä 294 -702 -408
Hankintameno 31.12.2024 294 0 294
Jakautumistaseen kertyneet poistot
30.6.2024 - - -
Tilikauden poisto -29 - -29
Kertyneet poistot 31.12.2024 -29 0 -29
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 265 0 265
10. Sijoitukset
TEUR 2024
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Jakautumistase 30.6.2024 1 120 452
Jakautumistaseen kertyneet arvonalentumiset 30.6.2024 -454 163
Lisäykset 381 397
Vähennykset -
Arvonalentumiset -10 000
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 1 037 685
Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3, Tytäryhtiöt.
11. Pitkäaikaiset saamiset
TEUR 31.12.2024
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 39 355
Laskennallinen verosaaminen 7 864
Siirtosaamiset 459
Yhteensä 47 679
Osa tilinpäätöstä
163Kalmar vuosikertomus 2024
12. Lyhytaikaiset saamiset
TEUR 31.12.2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 77 068
Myyntisaamiset 5 972
Johdannaisvarat 6 979
Siirtosaamiset 29 492
Yhteensä 119 511
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 19
Johdannaisvarat 10 035
Siirtosaamiset 7 463
Yhteensä 17 518
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 137 029
Siirtosaamiset
TEUR 31.12.2024
Konserniavustus 26 294
Korkotuotot 861
Jaksotukset 3 569
ALV-saaminen 2 929
Muut saamiset 3 303
Yhteensä 36 956
13. Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
31.12.2024
TEUR
Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Netto
käypä arvo
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 6 979 4 683 2 296
Muut valuuttatermiinit 10 035 11 119 -1 084
Yhteensä 17 014 15 802 1 212
Johdannaissopimusten nimellisarvot
TEUR 31.12.2024
Konsernin sisäiset valuuttatermiinit 603 696
Muut valuuttatermiinit 1 638 064
Yhteensä 2 241 759
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttona, sillä konsernin
johdannaissopimuksiin liittyvät eri netottamissopimukset antavat ehdottoman oikeuden
netotukseen luottoriskin realisoituessa, mutta eivät normaalitilanteessa. Yhtiö ei ole antanut tai
saanut vakuuksia johdannaisvastapuolilta. 
Osa tilinpäätöstä
164Kalmar vuosikertomus 2024
14. Oma pääoma
TEUR 2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 30.6. 20 000
Osakepääoma 31.12. 20 000
Sidottu oma pääoma yhteensä 20 000
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 30.6. 164 863
Omien osakkeiden hankinta -8 048
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 156 815
Jakautumisen vaikutus 30.6. 180 163
Tilikauden tappio / voitto 184 795
Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. 521 773
Oma pääoma yhteensä 31.12. 541 773
Jakokelpoiset varat 31.12. 521 773
15. Pitkäaikaiset velat
TEUR 31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta 250 000
Yhteensä 250 000
16. Lyhytaikaiset velat
TEUR 31.12.2024
Velat saman konsernin yrityksille
Lainat saman konsernin yrityksiltä 555 265
Ostovelat 16 044
Johdannaisvelat 4 683
Siirtovelat 89
Yhteensä 576 080
Velat ulkopuolisille
Käytetyt pankkitililimiitit 1 888
Ostovelat 6 297
Johdannaisvelat 11 119
Siirtovelat 8 128
Yhteensä 27 432
Lyhytaikaiset velat yhteensä 603 512
Siirtovelat
TEUR 31.12.2024
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 6 305
Korkojaksotukset 726
Muut siirtovelat 1 187
Yhteensä 8 217
17. Vastuut
TEUR 31.12.2024
Takaukset
Saman konsernin yritysten puolesta 121 818
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 513
Myöhemmin maksettavat 3 479
Yhteensä 125 810
Osa tilinpäätöstä
165Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Kalmar Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu Nasdaq Helsingin Large Cap -listalle
1.7.2024 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on KALMAR. B-sarjan osakkeita
on yhteensä 54 798 029 ja noteeraamattomia A-sarjan osakkeita on 9 526
089. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-
osuusjärjestelmässä, ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Kalmar Oyj:n virallista
omistajaluetteloa.
Osakkeisiin liittyvät keskeiset tunnusluvut
2024
Laimentamaton osakekohtainen tulos 1,99
Osakekohtainen oma pääoma 9,96
Osinko B-sarjan osakkeelta 1,00
Osinko A-sarjan osakkeelta 0,99
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % 3,1 %
P/E voittokerroin B-sarjan osake 15,98
Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake
Keskikurssi 28,12
Kauden ylin kurssi 37,00
Kauden alin kurssi 24,52
Kauden päätöskurssi 31,81
Osakkeet ja osakepääoma
Kalmarilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat
A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi
ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella
osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama
yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2024 lopussa 15 001 033.
Osingonjako
B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri
osake-sarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja
enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Osinkoehdotus
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista
maksetaan tilikaudelta 2024 osinkoa 0,99 euroa kutakin A-sarjan osaketta ja
1,00 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden.
Omien osakkeiden hankinta ja osakeanti
Kalmar Oyj:n hallitus päätti 31.10.2024 käyttää Cargotec Oyj:n yhtiökokouksen
30.5.2024 antamaa valtuutusta yhtiön omien osakkeiden hankintaan. Kalmar ilmoitti
10.12.2024, että osakkeiden takaisinosto on saatu päätökseen ja että yhtiö osti 250
000 B-sarjan osaketta keskimääräiseen hintaan 32,1290 euroa osakkeelta ajanjaksolla
4. marraskuuta – 9. joulukuuta 2024. Osakkeet on tarkoitus käyttää Kalmarin
osakepohjaisten kannustinohjelmien palkkioiden maksamiseen.
Kalmarilla oli vuoden 2024 lopussa hallussaan yhteensä 250 000 omaa B-sarjan
osaketta.
35
32
29
26
23
20
1.7. 15.7 12.8 26.8 9.9 7.10 21.10 4.11 2.12
Päivävaihto, 1 000 kpl osaketta
hintaindeksi
Päätöskurssi, EUR
29.7 23.9 18.11 16.12 30.12
1 000
800
600
400
200
0
166Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakekurssin kehitys ja kaupankäynti
Kalmarin osakekurssi nousi 20,49 % listautumispäivän 1.7.2024 päätöskurssista
vuoden 2024 viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin. Samalla aikavälillä OMX
Helsinki Benchmark Cap -indeksi laski 5,97 %.
Vuoden 2024 lopussa B-sarjan osakkeiden kokonaismarkkina-arvo, laskettuna
vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssilla ja pois lukien yhtiön hallussa
olevat omat osakkeet, oli 1 735 miljoonaa euroa. Kalmarin vuoden lopun markkina-
arvo, jossa listaamattomat A-sarjan osakkeet arvostetaan B-sarjan osakkeiden
päätöskurssilla, oli 2 038 miljoonaa euroa, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet.
Markkina-arvo, B-sarjan osakkeet
B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2024 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli
31,81 euroa, ja ajanjakson 1.7. – 31.12 painotettu keskimääräinen kurssi oli 28,12 euroa
Nasdaq Helsingissä. Vuoden 2024 korkein noteeraus oli 37,00 euroa ja alin 24,52
euroa. Nasdaq Helsingissä käytiin vuonna 2024 kauppaa yhteensä 16,5 miljoonalla
B-sarjan osakkeella, mikä vastaa 463 miljoonan euron vaihtoa. Keskimääräinen
päivittäinen kaupankäyntivolyymi oli 129 657 osaketta ja 3,6 miljoonaa euroa. Tiedot
Kalmarin B-sarjan osakkeiden hinnasta löytyvät Kalmarin verkkosivuilta osoitteessa
www.kalmarglobal.com/investors.
Osakekurssi ja kaupankäyntivolyymi, 1.7.– 31.12.2024
Päivittäinen volyymi, päivittäinen päätöskurssi, OMX Helsinki kehitys
Markkina-arvo, B-sarjan osakkeet*, MEUR
2,000
1,500
1,000
500
0
1.7. 15.7 12.8 26.8 9.9 7.10 21.10 4.11 2.1229.7 23.9 18.11 16.12 30.12
* Ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
167Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeenomistajat
Kalmarilla oli vuoden 2024 lopussa 41 657 rekisteröityä osakkeenomistajaa,
joista suurin oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun
omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 17 287 465 ja osuus kaikista
osakkeista 26,88 prosenttia, mikä vastasi 11,52 prosenttia kaikkien osakkeiden
äänimäärästä.
20 suurinta osakkeenomistajaa
Osakkeenomistajat
A-osakkeet,
määrä
B-osakkeet,
määrä
Osakkeet
yhteensä,
määrä %
Äänet yhteensä,
määrä %
Wipunen varainhallinta oy 2 940 067 6 200 000 9 140 067 14,21 3 560 067 23,73
Mariatorp Oy 2 940 067 5 000 000 7 940 067 12,34 3 440 067 22,93
Pivosto Oy 2 940 067 4 000 000 6 940 067 10,79 3 340 067 22,27
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 0 2 206 777 2 206 777 3,43 220 677 1,47
Koneen Säätiö Sr 705 888 1 232 454 1 938 342 3,01 829 133 5,53
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 0 1 530 000 1 530 000 2,38 153 000 1,02
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0 895 000 895 000 1,39 89 500 0,6
Valtion Eläkerahasto 0 550 000 550 000 0,86 55 000 0,37
Nurminen Minna Kirsti 0 337 135 337 135 0,52 33 713 0,22
Sigrid Juséliuksen Säätiö 0 299 800 299 800 0,47 29 980 0,2
Sr Aktia Capital 0 265 519 265 519 0,41 26 551 0,18
Kalmar Oyj 0 250 000 250 000 0,39 25 000 0,17
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 0 227 000 227 000 0,35 22 700 0,15
Anna Karolina Blaberg 0 182 745 182 745 0,28 18 274 0,12
Herlin Olli Ilkka Julius 0 175 000 175 000 0,27 17 500 0,12
Herlin Ville 0 160 000 160 000 0,25 16 000 0,11
Jenny ja Antti Wihurin rahasto 0 160 000 160 000 0,25 16 000 0,11
Sr Nordea Pro Suomi 0 155 327 155 327 0,24 15 532 0,1
S-Pankki Fenno Sijoitusrahasto 0 148 464 148 464 0,23 14 846 0,1
Hakakari Tapio 0 147 445 147 445 0,23 14 744 0,1
20 suurinta omistajaa yhteensä 9 526 089 24 122 666 33 648 755 52,31 11 938 351 79,58
Hallintarekisteröityä 17 287 465 26,88 1 728 742 11,52
Muut 13 387 898 20,81 3 062 682 20,42
Yhteensä 64 324 118 100 15 001 033 100
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
168Kalmar vuosikertomus 2024 Osa hallituksen toimintakertomusta
Osakkeiden määrä
Osakkeen-
omistajat Osakkeet % osakkeista
1 - 100 25 724 1 033 957 1,61
101 - 500 11 883 2 854 685 4,44
501 - 1 000 2 189 1 664 028 2,59
1 001 - 10 000 1 716 4 249 376 6,61
10 001 - 100 000 119 3 366 845 5,23
100 001 - 1 000 000 18 4 451 907 6,92
> 1 000 000 8 46 698 037 72,60
Yhteensä 41 657 64 318 835 100
Hallintarekisteröityä 11 17 287 465 26,88
Yhteistilillä 5 283 0,01
Liikkeeseenlaskettujen osakkeiden
määrä yhteensä 31.12.2024 64 324 118 100
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2024
Suomalaiset instituutiot,
yritykset ja yhteisöt
18,73 %
Hallintarekisteröidyt ja
ulkomaiset omistajat
27,06 %
Yhteistilillä
0,01 %
Suomalaiset
kotitaloudet
16,87 %
Mariatorp Oy
12,34 %
Pivosto Oy
10,79 %
Wipunen varainhallinta oy
14,21 %
169Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset
Täten vahvistamme, että sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen
laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Kalmar Oyj:n että sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,
taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa
on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Kalmar Oyj:n ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä
kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolain 7 luvussa
tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä, 12. helmikuuta 2025
Jaakko Eskola Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja
Lars Engström Marcus Hedblom
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Vesa Laisi Sari Pohjonen
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Emilia Torttila-Miettinen Sami Niiranen
Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 12. helmikuuta 2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
Pääkirjanpito Sähköisesti yhtiön serverillä
Reskontraerittelyt Sähköisesti yhtiön serverillä
Pankkitositteet tositelaji SK Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji ZS Sähköisesti yhtiön serverillä
Myyntilaskut tositelaji D1 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji D5 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji D6 Sähköisesti yhtiön serverillä
Ostolaskut tositelaji K3 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji WE Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji RE Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji K4 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KA Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KG Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KI Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KR Sähköisesti yhtiön serverillä
Migraatiotositteet tositelaji M1 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji M2 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji M3 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji M4 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji M9 Sähköisesti yhtiön serverillä
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista
sekä säilytystavoista
Muistiotositteet, palkkakirjanpito
ja matkalaskut tositelaji AA Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji AB Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji AC Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji AF Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji DZ Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KP Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji KZ Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji SA Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji SC Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji SF Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W1 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W2 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W3 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W4 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W5 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W7 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji W9 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji SA Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji Z0 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji Z6 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji Z7 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji Z8 Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji ZB Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji ZE Sähköisesti yhtiön serverillä
tositelaji ZF Sähköisesti yhtiön serverillä
Kirjanpitoaineistojen säilyttämisessä on huomioitu kirjanpitolain 2. luvun vaatimukset.
170Kalmar vuosikertomus 2024 Osa tilinpäätöstä
Kalmar vuosikertomus 2024
Tilintarkastuskertomus
Kalmar Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Kalmar Oyj:n (y-tunnus 3424222-7) tilinpäätöksen
31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, yhdistellyn
tuloslaskelman, yhdistellyn laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, yhdistellyn rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös sisältäen yhdistellyn tilinpäätöksen antaa oikean ja
riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 2.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Muut seikat
Kuten konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on kuvattu, Kalmar Oyj:n
konsernitilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta on laadittu konsolidoituna ja
carve-out-perusteisesti. Kalmar ei muodostanut erillistä juridista konsernia ennen
30.6.2024 tapahtunutta jakautumista. Konsernitilinpäätös on esitetty carve-out-
perusteisesti 30.6.2024 asti ja konsolidoituina konsernin lukuina juridisen konsernin
muodostamisen seurauksena 1.7.2024 alkaen. Tuloslaskelma, laaja tuloslaskelma
ja rahavirtalaskelma 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta on esitetty yhdistelmänä
carve-out taloudellisia tietoja ajanjaksolta 1.1.–30.6.2024 ja konsolidoituja taloudellisia
tietoja ajanjaksolta 1.7.–31.12.2024.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
Kalmar vuosikertomus 2024
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat
arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen
virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös
alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle
lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 6.1.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 261,9 miljoonaa euroa, joka on
15 % konsernin kokonaisvaroista ja 41 % konsernin omasta pääomasta.
Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa, ja
koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.
Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien
yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen
kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä
rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella
merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä
mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.
Liikearvon arvostus oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa
tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
• Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon
arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin
sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
• Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
• Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin
strategiasuunnitelmiin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse
laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman
keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen
lopputulemaa Kalmar Oyj:n markkina-arvoon.
• Arvioimme arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
Kalmar vuosikertomus 2024
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,
sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus
on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina
havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski
siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut
asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta,
joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta
koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin
ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Kalmar vuosikertomus 2024
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.5.2024 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei
sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun
ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7
luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme
saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsingissä 12.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT
Kalmar vuosikertomus 2024
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Kalmar Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena
on Kalmar Oyj:n (3424222-7) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme
ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa
ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja
(ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kalmar Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,
koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen
vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun
varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Kalmar Oyj:n kirjanpitolain 7
luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu
ensimmäistä kertaa 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta. Lausuntomme ei kata
konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole
mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Kalmar vuosikertomus 2024
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Kalmar Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22
§:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia
relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi
johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös
luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja
olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska
päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen
määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön
mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos
saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla
tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun
varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava
varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus,
joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Kalmar vuosikertomus 2024
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä
konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin
toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja
koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
• Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation
oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan
yrityksen dokumentaatioon.
• Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä
ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä
testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin
oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 12.2.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KRT
Kalmar vuosikertomus 2024
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Kalmar Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Kalmar Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
jonka kohteena on Kalmar Oyj:n (y-tunnus: 3424222-7) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös KALMAR-2024-12-31-fi.zip
tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu,
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin
artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin
artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus
on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Kalmar vuosikertomus 2024
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä
tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että
Kalmar Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen KALMAR-2024-12-31-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Kalmar Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.-31.12.2024 on annettu 12.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 3.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin
KHT