iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:GreenLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:BankLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:BankLoanMember

Tilinpäätös ja hallituksen

toimintakertomus 2025

Fortum Oyj

Y-tunnus: 1463611-4

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	2
Tuloskehitys ja taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	3
Riskienhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	19
Fortumin osake ja osakkeenomistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	28
Kestävyysraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	31
TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	111
Konsernitilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	112
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	118
TUNNUSLUVUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	200
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	211
MUUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	223
Toimintakertomuksen, kestävyysraportin ja tilinpäätöksen allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	224
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	225
Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	230
Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	231

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	2

Hallituksen toimintakertomus

Tuloskehitys ja taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	3
Riskienhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	19
Fortumin osake ja osakkeenomistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	28
Kestävyysraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	31

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	3

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

Vuotta 2025 määrittivät vahva optimointi, hyvä toteutunut sähkön hinta ja alhaiset tuotantomäärät

Taloudellisia tunnuslukuja

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot

milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Raportoitu
Liikevaihto	4 989	5 800	6 711
Liikevoitto	939	1 325	1 662
- % liikevaihdosta	18,8	22,8	24,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	56	19	59
Voitto ennen tuloveroja	936	1 399	1 583
- % liikevaihdosta	18,8	24,1	23,6
Kauden voitto	763	1 160	1 515
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	765	1 164	1 514
Tulos/osake, euroa	0,85	1,30	1,68
Liiketoiminnan rahavirta	840	1 392	1 710
milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	1 240	1 556	1 903
Liikevoitto	924	1 178	1 544
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	28	-30	7
Sidotun pääoman tuotto (RONA), %	10,9	13,0	18,0
Sidottu pääoma	9 150	8 554	8 941
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	739	900	1 150
Tulos/osake, euroa	0,82	1,00	1,28
milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka	1 479	367	942
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	1,2	0,2	0,5

Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Fortumin konsernin tuloslaskelma ja konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina

vuonna 2023. Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin huhtikuussa 2023. Tämän vuoksi konsolidointi päättyi

ja segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2023. Katso liite 3.

milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	765	1 164	-2 069
Tulos/osake, euroa	0,85	1,30	-2,31
Liiketoiminnan rahavirta	840	1 392	1 819
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	739	900	1 184
Tulos/osake, euroa	0,82	1,00	1,32
milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Oma pääoma/osake, euroa	9,52	10,11	9,40
Oman pääoman tuotto, %	8,6	13,1	-25,5
Omavaraisuusaste, %	52	53	45

Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat .

Vuotta 2025 määrittivät vahva optimointimarginaali ja hyvä toteutunut sähkön hinta alhaisista tuotantomääristä huolimatta.

Vuoden lopussa päivitimme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme sekä strategiset tavoitteemme ja keskeiset

suoritusmittarimme varmistaaksemme arvonluonnin sekä nykyisistä toiminnoista että tulevista mahdollisuuksista. Olemme

varmoja, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa datakeskusten, teollisuuden dekarbonisaation ja sähköistämisen myötä

sekä laajemman energiasiirtymän seurauksena. Fortumilla on ainutlaatuinen asema Pohjoismaissa, ja olemme valmiina

johtamaan tätä kehitystä.

Vuonna 2025 pohjoismaisille sähkömarkkinoille oli ominaista voimakkaan hintavaihtelun jatkuminen. Lämmin alkuvuosi ja

vesivarantojen ylijäämä alensivat pohjoismaisia spot-hintoja vuoden alussa erityisesti pohjoisessa. Leuto sää jatkui toisella

neljänneksellä. Vesivoiman vähäisemmät tulovirtaamat ja tuotannon lisääntyminen pienensivät pian ylijäämää, mikä nosti

hintoja kesään mennessä. Alhaisen sademäärän seurauksena vesivarannot palautuivat keskimääräiselle tasolle kolmannen

neljänneksen alussa, mikä tuki hintoja edelleen. Neljännellä neljänneksellä pohjoismaiset spot-hinnat olivat korkeammat kuin

edellisvuonna. Tämä johtui alhaisemmista vesivarannoista ja pienemmistä tuulennopeuksista. Pohjoismainen sähkönkysyntä

pysyi ennallaan vuoteen 2024 verrattuna. Tämä perustui pääasiassa muuhun kuin teolliseen kulutukseen, kun taas sähkön

vienti Pohjoismaista väheni hieman.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	4

Tilikauden 2025 vertailukelpoiseen tulokseemme vaikutti Generation-segmentin tuloksen lasku. Tärkein syy oli

tuotantomäärien väheneminen, mutta myös alhaisemmilla sähkön suojaushinnoilla oli negatiivinen vaikutus. Ydinvoiman ja

vesivoiman tuotanto oli jopa 3,9 TWh pienempi kuin viime vuonna. Tämä johtui pääasiassa Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen

pitkästä suunnittelemattomasta seisokista mutta myös vesivoiman vähäisemmistä tulovirtaamista. Saavutettu

sähkönhintamme oli kuitenkin vahva (51,4 euroa/MWh) onnistuneen fyysisen optimoinnin ja suojauksen ansiosta.

Optimointimarginaalimme parani selvästi vuodesta 2024 ja oli 9,7 euroa/MWh. Erityisesti optimointimarginaali osoittaa, että

Fortumilla on kyky luoda arvoa erittäin kilpailukykyisellä tukkusähkön tuotannollaan. Lisäksi olemme erittäin tyytyväisiä

siihen, että Consumer Solutions -segmenttimme kirjasi tähän mennessä vahvimman koko vuoden vertailukelpoisen

liikevoittonsa. Sen kehitystä vauhdittivat kaasun ja sähkön myyntikatteiden kasvu ja kustannussäästöt vuonna 2024

päätökseen saaduista brändifuusioista. Myös Muut toiminnot -segmentin vertailukelpoinen tulos parani vuonna 2025.

Tulosparannus oli seurausta ydinliiketoimintaan kuulumattomien toimintojen myynnistä edellisenä vuonna.

Taloudellinen asemamme on edelleen vankka. Rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 1,2, ja

vuoden lopussa meillä oli edelleen riittävästi likviditeettiä ja luottopuskureita.

Konsernin tuloksen ja taloudellisen aseman perusteella Fortumin hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa

maksetaan 0,74  euroa osakkeelta eli noin 90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta Fortumin osinkopolitiikan

mukaisesti. Jos otetaan huomioon ehdotettu osingonmaksu, yhtiön rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen

käyttökatteeseen olisi vuoden 2025 lopussa 1,7.

Vuonna 2025 Fortum sitoutui Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymiin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiinsa

sekä vuoden 2040 nettonollatavoitteeseen, ja luovumme hiilestä vuoden 2027 loppuun mennessä. Vuonna 2025 Fortumin

sähköntuotannosta 99 % oli peräisin uusiutuvista lähteistä (vesi- ja tuulivoima) tai ydinvoimasta, minkä seurauksena Fortumin

ominaispäästöt olivat Euroopan sähköyhtiöiden alhaisimpia. Olemme ylpeitä voidessamme kertoa, että saavutimme

kunnianhimoiset päästövähennystavoitteemme sekä kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon osalta jo vuonna

2025, mikä vahvistaa asemaamme toimialan ilmastojohtajana. Vuonna 2025 päivitimme myös maanpäällisen ja vedenalaisen

luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteemme ja laadimme ensimmäisen luonnon monimuotoisuuden

siirtymäsuunnitelmamme, joka sisältää konkreettisia toimia tuleville vuosille. Lisäksi julkaisimme ensimmäistä kertaa

maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskevan jalanjälkemme.

Marraskuussa järjestimme sijoittajapäivän ja päivitimme strategiset tavoitteemme ja keskeiset suoritusmittarimme, jotka

koskevat strategisia painopistealueitamme: liiketoimintoja, kaupallistamista ja kehittämistä. Strategiset prioriteettimme

pysyivät pohjimmiltaan samoina

Ensimmäinen strateginen prioriteettimme on toimittaa energiaa asiakkaillemme luotettavasti. Sen osalta keskityimme

vuonna 2025 ydinliiketoimintoihimme ja edistimme useita merkittäviä hankkeita, jotta voimme vastata entistäkin paremmin

asiakkaidemme, yhteiskunnan ja pohjoismaisen energiajärjestelmän tarpeisiin. Loviisan ydinvoimalaitoksella valmistelut

laitoksen käyttöiän pidentämiseksi vuoteen 2050 etenevät hyvin, ja jatkoimme länsimaisen polttoaineen käyttöönottoa

laitoksen kakkosyksikössä. Merkittävä osa Loviisan ydinvoimalan polttoaineesta on nyt peräisin länsimaista. Maaliskuussa

julkistimme tulokset laajasta selvityksestä, joka koski uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen

johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos

kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa. Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin

vaihtoehtona, jotta olemme valmiina vastaamaan ennustettuun asiakaskysynnän kasvuun. Fortum käynnisti myös

esiselvityksen, jossa arvioidaan joustavan pumppuvesivoiman mahdollisuuksia Ruotsissa. Consumer Solutions -segmentissä

ilmoitimme kesäkuussa ostavamme Orange Energian, joka on Puolan suurimpia yksityisiä sähköratkaisujen tarjoajia. Espoon

Clean Heat -ohjelma edistyy merkittävästi: olemme nyt ottaneet käyttöön oman sähköistetyn kaukolämmöntuotannon

Espoon ja Kirkkonummen datakeskuskohteissa, joissa hyödynnämme tulevaisuudessa myös Microsoftin tulevien

datakeskusten hukkalämpöä. Lisäksi Espoon Nuijalan sähköpohjainen kaukolämpölaitos on aloittanut tuotannon. Neljännellä

neljänneksellä päätimme investoida 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksemme

dekarbonisaatioon Puolassa. Viime vuonna teimme vastaavan investointipäätöksen Czestochowan laitoksen osalta.

Toinen strateginen prioriteettimme on edistää teollisuuden dekarbonisaatiota. Sen osalta olemme jatkaneet useiden eri

puolella Suomea sijaitsevien kohteiden kehittämistä, jotta niitä voidaan tarjota asiakkaillemme datakeskus- tai teolliseen

käyttöön. Lisäksi olemme edelleen tukeneet energiakumppanin roolissa selvitystä, jossa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa

vähähiilisen alumiinin valmistus Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Vuonna 2025 laajensimme myös uusiutuvan energian

hankekantaamme kahdella merkittävällä maatuulivoimahankinnalla Suomessa. Hankimme Enersenseltä 2,6 GW:n ja

ABO Energyltä 4,4 GW:n kehitysportfoliot, joiden myötä meillä on Pohjoismaissa lupakäsittelyssä noin 8 GW maatuuli- ja

aurinkovoimaprojekteja ja lisää hankkeita varhaisessa kehitysvaiheessa.

Fortumin kolmantena strategisena prioriteettina on uusiutuminen ja kehittäminen, jotta voimme varmistaa kilpailukykymme

myös tulevina vuosina. Vuonna 2025 Fortum sai päätökseen tehostamisohjelmansa, joka pienensi vuotuisia kiinteitä

kustannuksia 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuonna 2026 kiinteiden

kustannusten odotetaan olevan noin 870 miljoonaa euroa. Jatkossa Fortum odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa

paranevan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tämä parannus perustuu omiin toimiimme, esimerkiksi laitosten

käytettävyysasteen parantamiseen, toiminnan tehostamiseen ja orgaaniseen kasvuun. Arvio ei sisällä vaikutuksia

investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista.

Lähitulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttavat edelleen voimakkaat geopoliittiset jännitteet, jotka aiheuttavat

epävarmuutta ja epävakautta ja voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa. Asiakaskysyntä eri

teollisuudenaloilla on kuitenkin edelleen vahvaa, mikä mielestämme heijastaa sähkön kysynnän kasvua pitkällä aikavälillä.

Kehitämme edelleen mahdollisuuksiamme asiakaslähtöiseen kannattavaan kasvuun sekä kilpailukykyämme ja

tehokkuuttamme.

Fortumin strategia

Fortum päivitti sijoittajapäivän yhteydessä 25.11. pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, strategiset tavoitteensa ja

strategiset suoritusmittarinsa (KPI, Key Performance Indicator). Konsernin uudeksi pitkän aikavälin tavoitteeksi lisättiin

14 %:n vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA). Tavoite vähintään tason BBB luottoluokituksen ylläpitämisestä

pysyi ennallaan.

Fortumin vuonna 2023 lanseerattu strategia ja strategiset painopisteet pysyivät olennaisesti ennallaan. Strategiset

painopisteet ovat nyt: ”Toimitamme energiaa asiakkaille luotettavasti”, ”Edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota” ja

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	5

”Uusiudumme ja kehitymme”. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon

joustavuuteen ja optimointiin, kysyntävetoiseen uusiutuvaan energiaan, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja

kaukokylmäliiketoimintaan.

Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat seuraavat:

• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 14 %.

• Vähintään tason BBB luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen

voi olla enintään 2,5 (aiemmin 2,0–2,5). Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset sekä S&P Global Ratingsiltä että

Fitch Ratingsiltä ovat BBB+ vakain näkymin.

• Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa

aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus eli pääomakustannusten painotettu

keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet.

• Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin

alalaitaa silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Fortumin tavoitteena on

jatkaa kilpailukykyisen osingon maksamista.

• Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna

930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 syyskuun edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu perustuu Fortumin omaan

toimintaan eikä sisällä investointeja, yritysostoja tai sähkön hintavaikutuksia.

• Kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet: SBTi-verifioidut ilmastotavoitteet sisältäen nettonollapäästötavoitteen

koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä, tavoitteet

ominaispäästöille sekä marraskuussa 2025 päivitetyt biodiversiteettitavoitteet.

Strategiset tavoitteet ja suoritusmittarit

Fortum on asettanut uusia ja päivitettyjä strategisia tavoitteita hyödyntääkseen pitkän aikavälin mahdollisuuksia sekä

hallitakseen liiketoiminta- ja markkinariskejä sekä mitatakseen strategiansa toimeenpanoa. Fortumin strategiset

painopistealueet ovat liiketoiminnot, kaupallistaminen ja kehittäminen.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET	LIIKETOIMINNOT	KAUPALLISTAMINEN	KEHITTÄMINEN
Perusteet	Vahva kilpailukyky ja optimointi	Vakaa, eri tilanteet kestävä kassavirta	Tulevaisuudenkestävä tuote- ja palveluvalikoima
Tavoitteet	Nykyisten liiketoimintojen täyden arvonluontipotentiaalin saavuttaminen	Asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelujen luominen	Kysyntävetoisten kasvumahdollisuuksien kehittäminen
Suoritusmittarit (KPI:t)	Laitosten käytettävyysaste >90 % ydinvoima >95 % vesivoima	Sähkön tukkumyynnin osuus rullaavalla 10-vuotiskaudella >25 % vuoden 2028 loppuun mennessä	Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita 1,2 GW vuoden 2028 loppuun mennessä
	Optimointimarginaali 8−10 euroa/MWh vuonna 2026 6−8 euroa/MWh 2027−	Asiakastyytyväisyysindeksi 76 vuoden 2028 loppuun mennessä	Uusi käyttövalmis joustavuus 1) 2,5 GW vuoden 2028 loppuun mennessä
2025 toteuma	Laitosten käytettävyysaste >75 % ydinvoima >94 % vesivoima Optimointimarginaali 9,7 euroa/MWh	Sähkön tukkumyynnin osuus rullaavalla 10-vuotiskaudella 19 % Asiakastyytyväisyysindeksi 76	Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita 70 MW Tällä hetkellä ~8 GW lupaprosessissa Uusi käyttövalmis joustavuus 730 MW

1) Sisältäen asiakkaiden jouston (eivät vaadi pääomainvestointeja) ja käynnissä olevat omaisuusinvestoinnit (350 MW).

Fortum päätti vuonna 2022 poistua kaikista toiminnoistaan Venäjällä, ensisijaisena vaihtoehtonaan Venäjän-toimintojen

myynti. Huhtikuussa 2023 Venäjän viranomaiset ottivat haltuunsa Fortumin omaisuuden Venäjällä ja estivät Fortumia

käyttämästä sille kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Fortum on menettänyt kaiken valvonnan ja määräysvallan

omaisuuteensa ja on näin ollen alaskirjannut koko Venäjän omaisuutensa ja lopettanut Russia-segmentin konsolidoinnin.

Fortum on aloittanut välimiesmenettelyn Venäjän valtiota vastaan omaisuuden laittoman haltuunoton vuoksi ja

oikeudenkäynnin maksamattomien konsernin sisäisten lainojen perimiseksi. Näin ollen Fortumilla ei ole enää toimintaa

Venäjällä eikä aikomuksia palata sinne. Mikäli mahdollista, Fortum jatkaisi Venäjän liiketoimintojensa myyntiä ensisijaisena

vaihtoehtona.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	6

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	3 245	3 795
Consumer Solutions	3 029	3 073
Muut toiminnot	187	596
Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1)	-1 136	-1 196
Eliminoinnit	-336	-469
Jatkuvat toiminnot yhteensä	4 989	5 800

1)Ne myynnit ja ostot, jotka ovat 15 minuuttia- tai tuntiperusteisia, netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum

tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	1 098	1 421
Consumer Solutions	213	161
Muut toiminnot	-71	-26
Yhteensä	1 240	1 556

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	893	1 218
Consumer Solutions	122	76
Muut toiminnot	-91	-116
Yhteensä	924	1 178

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	912	1 103
Consumer Solutions	127	122
Muut toiminnot	-100	100
Yhteensä	939	1 325

Lisätietoja katso liite 6.

Liikevaihto laski ja oli 4 989 (5 800) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa sähkön tuotantomäärien ja sähkön

suojaushintojen laskusta sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä vuonna 2024.

Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 924 (1 178) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 893 (1 218)

miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa vesi- ja ydinvoiman tuotantomäärien laskusta sekä alhaisemmista sähkön

suojaushinnoista. Consumer Solutions -segmentin tulos nousi 122 (76) miljoonaan euroon, mikä on kaikkien aikojen paras

koko vuoden tulos. Tuloksen taustalla olivat katteiden paraneminen Puolan yritysasiakkaille suunnatussa

kaasuliiketoiminnassa, sähkön myyntikatteiden paraneminen Pohjoismaissa sekä vuonna 2024 päätökseen saatujen

brändien yhdistämisten tuomat kustannussynergiaedut.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 15 (147) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon pääasiassa

suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten ja arvonalentumisten seurauksena. Vertailukaudella

vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 176 miljoonan euron veroton myyntivoitto kierrätys- ja

jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä (liite 7).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 28 (-30) miljoonaa euroa. Vertailukaudella

vertailukelpoiseen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikutti Ruotsin ydinjätteeseen liittyviin varauksiin

kohdistuvien kustannusarvioiden päivittäminen osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä. Vaikutusta tasoitti osaomisteisen

TVO:n positiivinen vaikutus (liite 19).

Rahoituskulut – netto olivat -59 (55) miljoonaa euroa. Vertailukauden korkotuottoihin sisältyy 19 miljoonaa euroa Belgian

tuloverotukseen liittyviä korkotuottoja ja kauppakiistan ratkaisusta saatuja korkotuottoja. Vertailukelpoiset

nettorahoituskulut olivat -54 (-36) miljoonaa euroa (liite 11).

Tuloverot olivat -173 (-239) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,8 % (19,1 %) (liite 12).

Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 765 (1 164) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden

voitto oli 739 (900) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista

eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin, tuloveroihin ja

määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 7.2).

Osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (1,30). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,82 euroa (1,00) (liite 13).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	7

Taloudellinen asema ja rahavirta

milj. euroa	2025	2024
Korkokulut	-157	-226
Korkotuotot	111	234
Muut rahoituserät – netto	-13	47
Rahoitustuotot ja -kulut	-59	55
Rahoitusnettovelka	1 479	367

Rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta pieneni ja oli 840 (1 392) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa pienemmästä vertailukelpoisesta

käyttökatteesta ja käyttöpääoman kasvusta.

Investointien rahavirta oli -614 (604) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 499 (472) miljoonaa euroa.

Investoinnit osakkeisiin olivat 88 (33) miljoonaa euroa. Tämä sisältää puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energian

oston sekä uusiutuvan energian kehitysportfolioiden hankinnan Enersenseltä ja ABO Energyltä. Vertailukaudella osakkeiden

myynnit ja pääoman tuotot olivat 764 miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan

myynnistä. Investointien rahavirtaan vaikutti vakuussaamisten pieneneminen 26 (386) miljoonalla eurolla.

Rahoituksen rahavirta oli -1 461 (-2 043) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen nettomaksut olivat yhteensä 170 (975)

miljoonaa euroa. Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymä osinko vuodelta 2024 oli 1 256 miljoonaa euroa.

Se maksettiin 10.4.2025. Vuonna 2024 osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä (520 milj. euroa) maksettiin

huhtikuussa 2024 ja toinen erä (511 milj. euroa) lokakuussa 2024.

Likvidit varat vähenivät 1 235 (vähenivät 47) miljoonaa euroa ja olivat 2 903 miljoonaa euroa 31.12.2025.

Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä.

Varat

Taseen loppusumma vuoden 2025 lopussa oli 16 444 (17 307) miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääasiassa osingonmaksusta

huhtikuussa sekä myyntisaamisten ja muiden saamisten vähenemisestä alhaisempien sähkönhintojen seurauksena.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 8 620 (9 154) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8 539 (9 074) miljoonaa euroa.

Omaan pääomaan vaikuttivat negatiivisesti vuoden 2024 osingonmaksu (1 256 milj. euroa) ja kassavirtasuojausten käyvän

arvon muutokset (132 milj. euroa). Niiden vaikutusta tasoitti kauden nettotulos (765 milj. euroa).

Rahoitus

Konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Vuoden 2025 lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja

vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli 1,2 viimeisen 12 kuukauden ajalta.

Toukokuussa Fortum jatkoi 300 miljoonan euron vihreän lainan eräpäivää vuodella. Lainan uusi eräpäivä on kesäkuussa 2030.

Lisäksi kesäkuussa 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti jälleenrahoitettiin erääntymään kesäkuussa 2027

(sisältäen lainanantajan yhden vuoden jatko-option).

Joulukuussa Fortum uudelleenrahoitti tammikuussa 2027 erääntyvän 800 miljoonan euron kahdenvälisen

valmiusluottolimiitin, uusi sopimus erääntyy tammikuussa 2028.

Vuoden 2025 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 479 (367) miljoonaa euroa. Fortumin korollinen velka oli yhteensä 4 746 (4 828)

miljoonaa euroa ja likvidit varat olivat 2 903 (4 136) miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 lopussa Fortumin pitkäaikaiset lainat olivat yhteensä 4 274 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat

366 miljoonaa euroa (liite 27).

Vuoden 2025 lopussa Fortumilla oli 3 806 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Lisäksi Fortumilla on

100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings ja Fitch Ratings).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	8

Rahoitusnettovelan muutos 2025, milj. euroa

Toimintaympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Neljännen neljänneksen alussa vallinnut maltillinen vesivarantojen alijäämä muuttui neljänneksen kuluessa vähitellen

maltilliseksi ylijäämäksi, mikä aiheutti jonkin verran laskupainetta pohjoismaisiin spot-hintoihin. Toisin kuin edellisenä

vuotena, jolloin vesivarantoihin syntyi nopeasti merkittävä ylijäämä, pienemmät tuulennopeudet nostivat spot-hintoja.

Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 7 TWh suuremmat

kuin kolmannen neljänneksen lopussa. Samaan aikaan Manner-Euroopan sähkönhinnat pysyivät vakaina, kun hieman

tavanomaista pienempi uusiutuvan energian tuotanto jälleen kompensoi hieman alhaisempien kaasun hintojen vaikutuksen.

Jatkuvasti kasvava muu kuin teollinen kulutus on tukenut pohjoismaista sähkönkysyntää, vaikka teollisuuden kysyntä on

hidastunut edelleen jonkin verran etenkin Ruotsissa. Sähkökulutus Pohjoismaissa vuonna 2025 oli 395 (394) TWh. Sähkön

nettovienti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan ja Baltian maihin oli 42 (44) TWh. 

Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2025 aikana sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta,

Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) kasvoi ja oli 1 302 (1 287) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli hieman alle viiden

vuoden keskiarvon, ja elpyminen etenee hitaasti. Kysyntä on edelleen noin 60 TWh jäljessä energiakriisiä edeltäneestä

tasosta.

Vuoden 2025 lopussa vesivarannot olivat 90 TWh eli 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 8 TWh edellisvuotta

vähemmän. Ruotsissa oli maltillista ylijäämää ja Norjassa pientä ylijäämää.

Vuonna 2025 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 39,7 (36,1) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen

aluehinta oli 40,5 (45,6) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 46,2 (35,8) euroa/MWh,

ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 16,5 (24,6) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2025 oli 89,3 (79,6)

euroa/MWh.

Tammikuun lopulla pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 58 euroa/MWh

loppuvuodelle 2026 ja noin 43 euroa/MWh vuodelle 2027. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 73 TWh eli noin 1 TWh pitkän

ajan keskiarvon yläpuolella ja noin 16 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 94 euroa/

MWh loppuvuodelle 2026 ja noin 90 euroa/MWh vuodelle 2027.

Euroopan hyödykemarkkinat

Vuonna 2025 maakaasun hinnat laskivat, kun tasainen nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun tuonti, leuto sää ja

tarjontariskien pieneneminen lievensivät lyhyen aikavälin markkinoiden kireyttä ja alensivat termiinikäyrää. Öljyn hinta pysyi

vakaana, kun kysynnän heikko kasvu ja vakaa tarjonta tasapainottivat ajoittaisia geopoliittisia riskipreemioita.

Kaasun kulutus keskisessä Länsi-Euroopassa vuonna 2025 oli 1 738 TWh. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot

laskivat vuoden alusta (448 TWh) vuoden loppuun (357 TWh), jolloin ne olivat 91 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja

102 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2021–2025).

Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) oli 36,3 euroa/MWh vuonna 2025. Vuoden 2026 termiinihinta laski ja oli

25,5 euroa/MWh vuoden lopussa (39,6 euroa/MWh vuoden alussa).

Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi ja oli 85,4 euroa/tonni vuoden lopussa (75,2 euroa/tonni vuoden alussa).

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2026 laski vuoden alusta (117,0 dollaria/tonni) vuoden loppuun

(95,2 dollaria/tonni).

Tammikuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli noin 31,5 euroa/MWh loppuvuodelle 2026. EUA-termiinihinta vuodelle 2026

oli suunnilleen tasolla 84,0 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2026 oli noin 97,0 dollaria/tonni.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	9

Sähkön kulutus

TWh	2025	2024	2023
Pohjoismaat	395	394	386

Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa.

Keskimääräiset hinnat

	2025	2024	2023
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	39,7	36,1	56,4
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	40,5	45,6	56,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	46,2	35,8	51,7
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	16,5	24,6	40,0
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	89,3	79,6	95,2
CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2	75	67	85
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni	100	112	125
Öljy (Brent front month), USD/bbl	68	80	82
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh	35	35	41

Vesivarastot

TWh	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Pohjoismaiset vesivarastot	90	99	77
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	84	84	84

Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa.

Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh

Lähde: Nord Pool

Vienti/tuonti

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	2025	2024	2023
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-42	-44	-41

Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa.

Sääntely-ympäristö

EU hyväksyi toimia venäläisen energian tuonnin lopettamiseksi

Joulukuussa 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat toimista, joilla lopetetaan venäläisen kaasun tuonti ja edistetään

vähittäistä luopumista venäläisestä öljystä. Tavoitteena on vähentää EU:n altistumista venäläisiin fossiilisiin polttoaineisiin

liittyville toimitusriskeille ja markkinavaihteluille sekä vahvistaa energiahuoltovarmuutta ja vakautta pitkällä aikavälillä.

Venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonti päättyy vuoden 2026 loppuun mennessä ja putkikaasun tuonti syksyyn 2027

mennessä, lukuun ottamatta rajattuja ja tarkasti määritettyjä poikkeuksia. Asetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on

toimitettava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat komission arvioitavaksi. Lisäksi komissio vahvisti aikomuksensa

lopettaa Venäjän öljyntuonti asteittain vuoden 2027 loppuun mennessä ja hyväksyä lainsäädäntöehdotus Venäjän

ydinmateriaalien tuonnin lopettamiseksi. Tämä laajentaa entisestään EU:n toimia Venäjän energiariippuvuuden suhteen.

Fortum tukee koordinoitua luopumista kaiken venäläisen energian käytöstä. Tämä koskee myös ydinmateriaaleja. Fortum on

jo monipuolistanut ydinpolttoaineen toimituksiaan länsimaista peräisin olevalla polttoaineella Loviisa 2 -ydinvoimalaitoksella

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	10

vuodesta 2024 alkaen. Koska vaihtoehtoisten polttoaineiden suunnittelu ja lupien hankkiminen vievät paljon aikaa, Fortum

tukee investointien kasvattamista länsimaisten polttoaineiden käyttöön ja korostaa, ettei välitöntä irtautumista tule tehdä

ilman toimivia vaihtoehtoja.

EU sopi vuoden 2040 ilmastotavoitteesta

Joulukuussa 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen Euroopan ilmastolain muuttamisesta

ja asettivat sitovan 90 prosentin kasvihuonekaasujen nettovähennystavoitteen vuodelle 2040 vuoden 1990 tasoon

verrattuna.

Uusi tavoite sisältää 85 %:n kotimaisen päästövähennyksen sekä 5 %:n osuuden korkealaatuisia kansainvälisiä

päästövähennysyksiköitä. Sopimus sisälsi myös liikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän (ETS2) lykkäämisen

vuodesta 2027 vuoteen 2028. Useiden teollisuudenalojen huolenaiheiden vuoksi komissiota pyydetään harkitsemaan

hitaampaa luopumista ilmaisista päästöoikeuksista 2030-luvulla.

Fortum pitää vuoden 2040 ilmastotavoitetta tärkeänä askeleena kohti EU:n pitkän aikavälin ilmastoneutraaliutta vuoteen

2050 mennessä. Vaikka komission alkuperäistä ehdotusta on jossain määrin lievennetty ja useat yksityiskohdat ovat vielä

avoinna, päätös tuo pitkän aikavälin näkyvyyttä investoinneille puhtaaseen siirtymään.

EU hyväksyi kestävyyssääntelyä koskevan Omnibus-paketin

EU:n tavoitteena on keventää sääntelytaakkaa ja vahvistaa kilpailukykyä sujuvoittamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä

useilla Omnibus‑paketeilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat kestävän kehityksen Omnibus-paketista joulukuussa.

Sovittu paketti sisältää kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja yritysvastuudirektiivin (CSDDD) yksinkertaistamisen.

Fortum tukee yleisesti tavoitetta vähentää yritysten sääntelytaakkaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Vaikka tarpeetonta

hallinnollista taakkaa kevennetään, Fortumin näkemyksen mukaan Omnibus‑paketilla olisi kuitenkin pitänyt pyrkiä

turvaamaan aiemman kestävyyslainsäädännön tavoitteet. Paketin vaikutukset Fortumiin riippuvat viime kädessä

kansallisesta täytäntöönpanosta, vaikka raportointivaatimusten odotetaankin vähenevän.

Ruotsin kantaverkkoyhtiöllä haasteita kapasiteettireservin hankinnassa

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ilmoitti 7.10.2025, että 800 MW:n varasähkökapasiteetin (strateginen reservi)

hankinta talveksi 2025–2026 ei onnistunut. Kaikki saadut tarjoukset ylittivät tarjousasetuksessa säädetyn enimmäishinnan,

joka oli 10 900 euroa/MW. Varakapasiteetin puuttumisella voi olla vakavia seurauksia, kuten sähkökatkoksia ja kuluttajien

irtikytkentöjä.

Kantaverkkoyhtiö ilmoitti kuitenkin 8.1.2026 sopimuksesta, jolla varmistetaan 350 MW:n strateginen reservi perustuen

pääasiassa Etelä-Ruotsissa sijaitsevaan fossiilisia polttoaineita käyttävään Karlshamnsverketin voimalaitokseen (330 MW).

Tämä tuli mahdolliseksi hintakaton käsitteen uudelleentulkinnan jälkeen. Fortumin mielestä sääntelyä on tarkistettava, jotta

vähäpäästöiset tai fossiilittomat vaihtoehdot voidaan ottaa paremmin huomioon.

Suomen datakeskusten veronkorotus luo epävarmuutta sijoittajille

Lokakuussa hallitus päätti korottaa datakeskusten sähköveroa 0,05 sentistä/kWh 2,24 senttiin/kWh heinäkuusta 2026

alkaen. Korotuksen kompensoimiseksi hallitus ilmoitti joulukuussa valmistelevansa uutta tukimekanismia, joka otetaan

käyttöön myös heinäkuussa 2026. Lähtökohtana on määräaikainen kymmenen vuoden mittainen veronpalautustuki, joka

perustuu datakeskuksen kuluttamaan sähköön. Tuen enimmäismäärä on 30 miljoonaa euroa.

Fortumin näkemyksen mukaan veronkorotus on erittäin kielteinen signaali sen suhteen, onko Suomi vakaa investointi­

ympäristö kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille. Datakeskukset ovat osa kriittistä infrastruktuuria, ja niillä on tärkeä rooli

paitsi yhteiskunnan digitalisoinnissa myös puhtaassa siirtymässä. On tärkeää, että energiaverotus ja energiapolitiikka ovat

ennustettavia ja tukevat puhtaaseen siirtymään tehtäviä investointeja.

Maatuulivoiman edellytykset muuttuvat Suomessa

Marraskuussa hallitus sopi uudesta etäisyysvaatimuksesta, jonka mukaan tuulivoimaloiden on sijaittava vähintään

1,25 kilometrin päässä asuinrakennuksista. Päätös on osa uutta alueidenkäyttölakia, jolla pyritään sääntelemään tuulivoiman

sijoittamista ja helpottamaan rakentamista. Hallituksen esitys annetaan vuoden 2026 alussa. Aiemmin ei ollut määritelty

erityistä etäisyyttä, vaan etäisyys määritettiin tuulivoimaloiden melun mallintamisen avulla. Fortumin näkemyksen mukaan

tuulivoimasääntelyn tiukentaminen ei ole toivottavaa, mutta uusi etäisyysvaatimus on hyväksyttävissä.

Segmenttikatsaukset

Liiketoimintamalli

Fortumilla on kolme raportointisegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Organisaation tavoitteena on

yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin vähäpäästöisen

sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä

asiakaslähtöisyyttä.

Generation-segmentti

Generation-segmentti sisältää Hydro Generation, Nuclear Generation, Corporate Customers and Markets ja Renewables and

Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.

Hydro Generation

Hydro Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin 4,7 gigawatin (GW) vesivoimaomaisuutta.

Yksikön arvonluonnin avaintekijöitä ovat toiminnan turvallisuus sekä kyky optimoida ja lisätä vesivoiman joustavuutta ja

käytettävyyttä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	11

Nuclear Generation

Nuclear Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin kokonaan omistamaa 1,0 GW:n

Loviisan ydinvoimalaitosta sekä hallinnoi Fortumin omistuksia osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa

2,2 GW:n osuudella. Yksiköllä on merkittävää insinööriosaamista, ja se tarjoaa myös asiantuntijapalveluita, jotka kattavat

ydinvoimalaitosten koko elinkaaren uuden ydinvoiman rakentamisesta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen.

Corporate Customers and Markets

Corporate Customers and Markets -liiketoimintayksikkö vastaa Fortumin asiakasyhteistyöstä arvonluonnin edistämiseksi ja

pitkäaikaisten kumppanuuksien vahvistamiseksi tarjoamalla ratkaisuja, jotka tukevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja

kasvua. Lisäksi liiketoimintayksikkö vastaa suurista teollisuusasiakkuuksista ja tavoittelee näin pitkän aikavälin arvonluontia

lisäämällä sähkön kysyntää Pohjoismaisilla markkinoilla. Liiketoimintayksikkö vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista

sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla ja vastaa Consumer Solutions -yksikön sähkönhankinnasta.

Renewables and Decarbonisation

Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksikkö vastaa kasvusta maatuulivoimassa ja aurinkoenergiassa kehittämällä

ja toteuttamalla projekteja. Yksikkö vastaa myös Fortumin kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminnasta sekä

hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä lämpöliiketoiminnassa. Lisäksi yksikkö tutkii vähäpäästöistä vetyä Pohjoismaissa.

Consumer Solutions -segmentti

Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa

Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelu ja laskutuspalvelut. Fortum on yli 2 miljoonalla asiakkaallaan

Pohjoismaiden suurin sähkötuotteiden tarjoaja.

Muut toiminnot -segmentti

Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös innovaatio- ja pääomasijoitustoiminnot, liiketoimintoja tukevat

konsernitoiminnot ja yritysjohto. Konsernitoimintoja ovat Talous ja rahoitus (Finance), Vastuullisuus ja sidosryhmä­suhteet

(Sustainability and Corporate Relations), Henkilöstö (People), Lakiasiat (Legal) sekä IT.

Muut toiminnot -segmentti sisältää lisäksi Circular Solutions -liiketoiminnan, pääasiassa akkujen kierrätyksen.

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat vesi-, ydin-,

tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että

finanssimarkkinoilla. Se palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota ja toimittaen

energiaa suuressa mittakaavassa luotettavasti.

milj. euroa	2025	2024
Raportoitu
Liikevaihto	3 245	3 795
- sähkönmyynti	2 642	3 234
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1)	2 062	2 302
- lämmönmyynti	533	502
- muu myynti	70	60
Liikevoitto	912	1 103
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2)	56	22
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	501	355
Henkilöstön lukumäärä	2 139	2 053
milj. euroa	2025	2024
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	1 098	1 421
Liikevoitto	893	1 218
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2)	28	-26
Sidotun pääoman tuotto (RONA), %	11,8	16,0
Sidottu pääoma	8 135	7 608

1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia,

asiakaskauppaa tai muita ostoja.

2)Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon

kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen

kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 19).

Sähköntuotanto energialähteittäin

TWh	2025	2024
Vesivoima, Pohjoismaat	18,5	20,2
Ydinvoima, Pohjoismaat	22,1	24,3
Tuulivoima, Pohjoismaat	1,0	0,9
CHP ja lauhdevoima 1)	0,7	0,8
Yhteensä	42,3	46,2

1)CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	12

Pohjoismainen myynti

TWh	2025	2024
Sähkönmyynti, Pohjoismaat	52,4	58,9
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1)	40,1	43,8
Sähkönmyynti, Muut	0,6	0,6
Lämmönmyynti, Pohjoismaat	1,9	2,0
Lämmönmyynti, Muut	3,6	3,2

1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia,

asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Saavutettu sähkönhinta

euroa/MWh	2025	2024
Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa 1)	51,4	52,5

1)Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia,

asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto pieneni edellisvuoteen verrattuna. Vesivoiman tuotantomäärät laskivat 8 %

ja ydinvoiman tuotantomäärät 9 %. Fortumin vesivoiman tuotanto oli selvästi pitkän aikavälin historiallisen keskiarvon

alapuolella. Suunnittelemattomien seisokkien, pääasiassa Oskarshamn 3 -laitosyksikön pitkittyneen seisokin, negatiivinen

vaikutus ydinvoiman tuotantomääriin oli 3,9 TWh vuonna 2025. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja lauhdevoiman tuotanto

jäivät hieman pienemmiksi kuin vertailukaudella. Lämmönmyynti Puolassa kasvoi hieman kylmemmän sään seurauksena.

Saavutettu sähkönhinta oli 51,4 euroa/MWh, jossa oli laskua 2 % eli 1,1 euroa/MWh. Hieman alhaisempi saavutettu

sähkönhinta johtui alhaisemmista suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti onnistunut fyysinen optimointi. Yhdistetty

sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla oli 38,5 euroa/MWh (38,4 euroa/MWh vuonna 2024).

Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi, 325 miljoonaa euroa eli 27 %, ja oli 893 miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat

pääasiassa pienemmät vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärät, alhaisemmat sähkön suojaushinnat, korkeammat

kiinteistöverot Ruotsissa ydinvoiman ja vesivoiman osalta sekä suuremmat ydinpolttoainekustannukset. Pjelaxin tuulipuiston

tulosvaikutus oli hieman positiivinen mutta alhaisemman sähkönhinnan vuoksi pienempi kuin vertailukaudella.

Vertailukaudella uusiutuvan energian liiketoiminnan tulosta vahvisti 16 miljoonan euron myyntivoitto Fortumin jäljellä olleista

aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani, mihin vaikuttivat pääasiassa alhaisemmat

polttoaine- ja hiilidioksidikustannukset, hiilestä luopumiseen liittyvät alaskirjaukset vertailukaudella sekä korkeampi lämmön

hinta. Vaikutusta tasoitti sähkön myyntihinnan lasku.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 18 (-115) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten

johdannaisten käyvän arvon muutoksen ja Intiassa sijaitsevan omaisuuden arvonalentumisten seurauksena (liite 6).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 28 (-26) miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2024 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se osti uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion

Enersenseltä. Kaupan kohteena oli 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain

pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. Velaton kauppahinta oli noin 9 miljoonaa euroa, ja se

maksettiin, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös

projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Tällä hetkellä

sitoumuksia investointeihin ei ole, ja päätöksiä voitaisiin tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Fortum ilmoitti 11.2.2025 aloittaneensa kaksivuotisen esiselvityksen uusien pumppuvesivoimalaitosten rakentamisesta.

Fortum arvioi kaupallisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä uusille pumppuvoimalaitoksille

Ruotsissa. Mahdollisista tulevista investoinneista tehdään päätökset myöhemmin. Suomessa Fortumin osakkuusyhtiö

Kemijoki Oy tutkii pumppuvoiman mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa.

Fortum ilmoitti 24.3.2025 saaneensa päätökseen laajan selvityksen uuden ydinvoiman kaupallisista, teknologisista ja

yhteiskunnallisista edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä

uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa.

Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona, jotta yhtiö on valmis vastaamaan ennustettuun

asiakaskysynnän kasvuun, mutta ydinvoimalla uutta tarjontaa Pohjoismaihin voidaan saada aikaisintaan 2030-luvun

jälkipuoliskolla, mikäli markkina- ja sääntelyolosuhteet ovat oikeat.

Huhtikuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnistä Hexa

Climate Solutions Pvt Ltd:lle. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuun lopussa.

Fortum ilmoitti 29.10.2025 edistävänsä luopumistaan hiilen käytöstä investoimalla 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja

sähkön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Laitoksen peruskorjaus biomassaan ja kierrätyspolttoaineeseen

(RDF) pohjautuvaan polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW ja

vuosittaisia suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä noin 280 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2025 neljännen

neljänneksen ja vuoden 2027 neljännen neljänneksen välisenä aikana.

Fortum sai 28.11.2025 päätökseen kehitysportfolion oston saksalaiselta ABO Energyltä, joka on uusiutuvan energian

kehityshankkeisiin ja rakentamiseen erikoistunut yritys. Kaupan kohteena oli noin 4,4 GW eri vaiheissa olevia Suomessa

sijaitsevia maatuulivoiman kehityshankkeita. Velaton kauppahinta, noin 40 miljoonaa euroa, maksettiin kaupan toteutuessa.

Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), jotka maksetaan, mikäli hankkeet

etenevät investointipäätökseen asti. Arvioitu kokonaiskauppahinta, sisältäen tulevat projektikohtaiset lisäkauppahinnat, on

noin 61 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole tehty, ja jokainen investointipäätös riippuu

sähkömarkkinoiden tilanteesta ja erityisesti teollisuuden sähkön kysynnän kehityksestä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	13

Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2021–2025, EUR/MWh

Consumer Solutions

Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa

Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa

asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa

vähittäismyyntiasiakkaille.

milj. euroa	2025	2024
Raportoitu
Liikevaihto	3 029	3 073
- sähkönmyynti	2 607	2 635
- kaasunmyynti	387	386
- muu myynti	35	53
Liikevoitto	127	122
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	78	71
Henkilöstön lukumäärä	1 134	1 118
milj. euroa	2025	2024
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	213	161
Liikevoitto	122	76
Sidotun pääoman tuotto (RONA), %	18,3	11,2
Sidottu pääoma	718	725

Myyntivolyymit

TWh	2025	2024
Sähkö	33,7	34,4
Kaasu	7,6	6,9

1)Ei sisällä tukkumyyntiä.

Asiakkaiden määrä

Tuhatta 1)	2025	2024
Sähkö	2 250	2 220
E-mobility 2)	30	40
Kaasu	40	40
Yhteensä	2 320	2 300

1)Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

2)Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.

Sähkönmyynti laski 2 %, kun taas kaasunmyynti kasvoi 10 %. Sähkön myyntimäärä pieneni asiakaskunnan pienenemisen ja

Pohjoismaiden leudon sään seurauksena. Kaasun myyntimäärien kasvun taustalla oli suurempi asiakaskunta yritysasiakkaille

suunnatussa liiketoiminnassa Puolassa. Liikevaihto pieneni 1 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat sekä Pohjoismaissa

että Puolassa.

Tilikauden vertailukelpoinen liikevoitto nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen. Se kasvoi 46 miljoonaa euroa eli 61 %

ja oli 122 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa katteiden paranemisesta Puolan yritysasiakkaille suunnatussa

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	14

kaasuliiketoiminnassa ja sähkön myyntikatteiden kasvusta Pohjoismaissa sekä noin 13 miljoonan euron

kustannussynergiaeduista, joita syntyi brändien, kuten Telge Energin, yhdistämisistä.

Fortum sai 30.6.2025 päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o:n yritysoston. Velaton

kauppahinta on enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (28 miljoonaa euroa). Noin 90 miljoonaa Puolan zlotya

(21 miljoonaa euroa) suoritettiin kaupan päätökseen saattamisen yhteydessä. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta

maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Kaupan myötä Fortumille siirtyi noin

130 000 asiakasta, jotka sisältyvät Fortumin asiakkaiden kokonaismäärään toisesta neljänneksestä alkaen. Orange Energia

on raportoitu osana Fortumin Consumer Solutions -segmentin vertailukelpoista liikevoittoa vuoden 2025 kolmannesta

neljänneksestä alkaen.

Muut toiminnot

Muut toiminnot -segmentti sisältää Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja

konsernijohdon. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminnot sisältäen pääasiassa akkujen

kierrätysliiketoiminnan.

milj. euroa	2025	2024
Raportoitu
Liikevaihto	187	596
- sähkönmyynti	0	5
- lämmönmyynti	0	25
- jätteiden käsittelyn myynti	2	212
- muu myynti	185	355
Liikevoitto	-100	100
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0	-3
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	39	90
Henkilöstön lukumäärä	1 278	1 295
milj. euroa	2025	2024
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	-71	-26
Liikevoitto	-91	-116
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0	-3
Sidotun pääoman tuotto (RONA), %	-38,0	-16,1
Sidottu pääoma	297	222

Vertailukelpoinen liikevoitto parani 25 miljoonaa euroa eli 22 % ja oli -91 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa

Circular Solutions -liiketoiminnassa vuonna 2024 päätökseen saatujen omaisuuden myyntien positiivisesta vaikutuksesta.

Fortum ilmoitti 12.6.2025 saaneensa päätökseen muutosneuvottelut Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja

sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelujen tuloksena näissä toiminnoissa vähennettiin 62 työtehtävää eläköitymisten,

sisäisten siirtojen ja irtisanomisten kautta. Muutosneuvottelut koskivat noin 640:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa ja Puolassa. Muutosneuvottelujen ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli mukauttaa organisaatioita

vastaamaan Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia sekä parantaa tehokkuutta ja kehittää

toimintatapoja.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä

käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Vuonna 2025 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 617 (516) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen

olivat 500 (483) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

milj. euroa	2025	2024
Investoinnit käyttöomaisuuteen
Aineettomat hyödykkeet	64	81
Aineelliset hyödykkeet	436	403
Yhteensä	500	483
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin
Tytäryritysosakkeet	78	0
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet	27	19
Muut sijoitukset	12	14
Yhteensä	117	33

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa

perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Tyyppi	Sähköntuotanto- kapasiteetti, MW	Lämmöntuotanto- kapasiteetti, MW	Investointi milj. euroa	Toimitus alkoi/ alkaa
Kasvuinvestoinnit
Loviisa, Suomi	Ydinvoima	Käyttöiän jatkaminen, 38		1 000
Espoo Clean Heat, Suomi Espoo ja Kirkkonummi Nuijala, Espoo	Hukkalämmön talteenotto, lämmityksen sähköistäminen Sähkökattila		360 50	300	I/2026
Czestochowa, Puola	Biomassa	Dekarbonisaatio	Dekarbonisaatio	100	IV/2026
Zabrze, Puola	Biomassa, kierrätyspolttoaine	Dekarbonisaatio	Dekarbonisaatio	85	IV/2027
Kunnossapitoinvestoinnit
Vesivoimahankkeet	Vesivoima	42

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	15

Generation

Kasvuinvestoinnit

Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kummallekin yksikölle vuoden

2050 loppuun saakka. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 180 TWh päästötöntä sähköä.

Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa.

Jokainen investointihanke arvioidaan ja päätetään erikseen. Fortum ilmoitti 29.5.2024, että Loviisan ydinvoimalaitoksen

matalapaineturbiinit modernisoidaan osana voimalaitoksen käyttöiän jatkoon liittyviä investointeja. Loviisan voimalaitos on

Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja

toinen marraskuussa 1980. Yksiköiden aiemmat käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja vuoteen 2030.

Fortum tukee Espoon kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, ensisijaisesti Espoon,

Kauniaisten ja Kirkkonummen alueiden kaukolämmön tuotannon ja jakelun dekarbonisaatiolla. Espoo Clean Heat -hanke on

erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen

lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilma-vesilämpöpumppujen

avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin 300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum

ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Vuonna 2025

Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 101 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta

alkaen olivat yhteensä noin 232 miljoonaa euroa. Suurimmat uudet kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella,

jotka hyödyntävät sähkökattiloita, lämpöpumppuja ja myöhemmin myös hukkalämpöä Microsoftin suunnitelluista suuren

mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten

lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja tuotanto on alkanut lämmityskaudella 2025–2026. Hiilen käyttö lopetettiin

huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä.

Fortum ilmoitti 29.10.2024 investoivansa 100 miljoonaa euroa Czestochowan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen

dekarbonisaatioon Puolassa. Czestochowan laitoksen siirtyminen biomassapohjaiseen polttoaineteknologiaan vähentää

Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW:lla 0,9 GW:iin ja vuosittaisia suoria hiilidioksidipäästöjä noin

175 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen

välisenä aikana.

Fortum ilmoitti 29.10.2025 edistävänsä luopumistaan hiilen käytöstä investoimalla 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja

sähkön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Laitoksen peruskorjaus biomassaan ja kierrätyspolttoaineeseen

(RDF) pohjautuvaan polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW ja

vuosittaisia suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä noin 280 000 tonnilla. Investointi toteutetaan kuluvan vuoden neljännen

neljänneksen ja vuoden 2027 neljännen neljänneksen välisenä aikana.

Kunnossapitoinvestoinnit

Fortum ylläpitää ja päivittää jatkuvasti vesivoiman tuotantolaitoksiaan, ja sillä on käynnissä useita vesivoimalaitosten

kunnostus- ja modernisointihankkeita. Tästä syntyvän kapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan yhteensä noin 42 MW

vuoteen 2031 mennessä.

Muut toiminnot

Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen

erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen

yhteisyrityksen kautta. Kesäkuussa 2024 Macquarie Asset Management ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa laitoksesta

Gren Energylle. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia

jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin

keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta. Laitoksen kaupallisen toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 loppuun

mennessä.

Tutkimus ja kehitys

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii

ja kehittää vähäpäästöiseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.

Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja

uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla

kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, tai vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös

teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia

markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään vähäpäästöisen energian ratkaisuja sekä ratkaisuja,

jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.

Fortum rakentaa vedyntuotannon koelaitosta (2 MW) Loviisaan. Rakentaminen alkoi vuonna 2024 ja se eteni vuoden 2025

aikana. Laitoksen käyttöönotto toteutui ennen vuoden loppua, mikä mahdollisti ensimmäisen vedyn tuotannon jo vuonna

2025. Koelaitoksen on suunniteltu toimivan määräaikaisen kahden vuoden ajanjakson vuosien 2026 ja 2028 välillä.

Kokonaisuudessaan pilottiprojektiin liittyvä tutkimus- ja kehityspanos on noin 17 miljoonaa euroa. Tutkimuksen painopisteet

liittyvät vetytehtaan turvallisuuteen, joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä prosessien optimointiin.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2025 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat

36 (31) miljoonaa euroa eli 0,7 % (0,5 %) liikevaihdosta.

milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023
Tutkimus- ja kehittämismenot	36	31	56
- % liikevaihdosta	0,7	0,5	0,8

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	16

Muutokset konsernin johdossa

Karin Svenske Nyberg (DI) aloitti konsernin henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1.5.2025. Lisäksi Kati Levoranta

(OTK, MBA) aloitti konsernin lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1.6.2025.

Varsinainen yhtiökokous 2025

Fortum Oyj:n vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin 1.4.2025 Finlandia-talolla Helsingissä.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen

ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,40 euroa osaketta kohti, mikä vastaa

yhteensä 1 256 170 251 euroa. Jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään yhtiön vapaaseen omaan

pääomaan. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2025, ja osinko maksettiin 10.4.2025.

Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2024 kaikille vuoden 2024 aikana hallituksen jäseninä ja

toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024. Yhtiökokouksen tekemä päätös on

neuvoa-antava. Yhtiökokous päätti kannattaa yhtiön päivitettyä toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös

asiassa on neuvoa-antava.

Hallitus

Yhtiökokous päätti yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen

kiinteämääräisten vuosipalkkioiden korottamisen lisäksi aiemmin käytössä olleista kiinteistä valiokuntapalkkioista luovutaan

palkkiorakenteen yksinkertaistamiseksi. Hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja hallituksen muille jäsenille

maksetaan kiinteä vuosipalkkio vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkaneelta ja vuoden 2026 varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta seuraavasti:

• hallituksen puheenjohtaja: 155 000 euroa

• hallituksen varapuheenjohtaja: 85 000 euroa

• valiokuntien puheenjohtajat: 85 000 euroa siinä tapauksessa, ettei valiokunnan puheenjohtaja samalla toimi hallituksen

puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana

• hallituksen jäsen: 68 000 euroa.

Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on

1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen

osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä,

kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin

40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan

rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta.

Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen

vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2025 on julkistettu. Mikäli osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä

mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai

vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä pysyy ennallaan ja koostuu yhteensä yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja

varapuheenjohtaja mukaan lukien.

Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Jonas Gustavsson, ja jäseniksi

Ralf Christian, Luisa Delgado, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Johan Söderström, Vesa-Pekka Takala ja uutena jäsenenä

Stefanie Kesting.

Tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajien palkkiot tilikausille 2025 ja 2026 maksetaan

yhtiön hyväksymien laskujen perusteella.

Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025 Deloitte

Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen

KHT, KRT Jukka Vattulaisen.

Yhtiökokous päätti valita yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2026 KPMG Oy Ab:n,

joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen

KHT, KRT Kirsi Jantusen.

Lahjoitukset

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista

yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista

satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista,

käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

saakka. 2.2.2026 mennessä valtuutuksesta on käytetty yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin 347 500 euroa ja

satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin 240 000 euroa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa ei suoritettu äänestyksiä. Kokousta edeltäneiden ennakkoäänien perusteella Suomen

osakeyhtiölain edellyttämä enemmistö oli äänestänyt kaikkien yhtiökokoukselle esitettyjen ehdotusten puolesta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	17

Hallituksen päätökset

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemis­

valiokunnan puheenjohtajaksi Mikael Silvennoisen, sekä jäseniksi Luisa Delgadon ja Teppo Paavolan. Hallitus valitsi

tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Vesa-Pekka Takalan, sekä jäseniksi Mikael Silvennoisen ja Stefanie Kestingin.

Hallitus valitsi lisäksi teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtajaksi Ralf Christianin, sekä jäseniksi Jonas

Gustavssonin, Marita Niemelän ja Johan Söderströmin.

Muut merkittävät tapahtumat tilikaudella

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti 17.12. yhtiön hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2026 varsinaiselle

yhtiökokoukselle.

Fortum Oyj:n hallitus päätti 15.12. yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinohjelman

(Long-term Incentive -ohjelma, LTI) vuosien 2026–2028 ansaintajaksosta (LTI-jakso). LTI-jakso on osa yhtiön käynnissä

olevaa LTI-ohjelmaa ja noudattaa samoja periaatteita kuin edellinen LTI-jakso. LTI-jakson suoritusmittarit tukevat Fortumin

strategian toteuttamista. Fortumin strategian painopisteitä ovat energian toimittaminen luotettavasti asiakkaille ja

teollisuuden dekarbonisaation edistäminen sekä uudistuminen ja kehittyminen. Suoritusmittarit seuraavat myös yhtiön

kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden toteuttamista. Fortumin osakkeen kokonaistuotto suhteessa valittuihin

eurooppalaisiin energiayhtiöverrokkeihin on edelleen myös vuosien 2026–2028 LTI-jakson suoritusmittarina. Muita

suoritusmittareita ovat pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten (PPA) osuuden kasvattaminen osana normaalia

sähköntuotannon suojausta ja kestävyysmittarit liittyen uusiutuvan energiatuotannon valmiuksien rakentamiseen

mahdollisia tulevaisuuden investointeja varten sekä tieteeseen perustuviin päästövähennyksiin (Science Based Targets

initiative, SBTi 1,5 celsiusastetta). Uusi joustavuustavoite tähtää käyttövalmiin joustavuuden kasvattamiseen ja uusiutuvan

energian tuotannon aiheuttaman hintavaihtelun hyödyntämiseen. 2026–2028 LTI-jakson suoritettavat palkkiot maksetaan

keväällä 2029, jos suoritustavoitteet on saavutettu. 2026–2028 LTI-jakso koskee enimmillään noin 120 henkilöä mukaan

lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet. Hallitus on päättänyt myös käynnistää rajoitetun osakeohjelman 2026–2028

(Restricted Share -ohjelma, RS) täydentämään LTI-ohjelmaa sekä varata osakkeita keväällä 2029 mahdollisesti maksettavia

palkkioita varten. Osakeohjelmassa palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan 2026–2028

LTI-jakson osalta noin 750 000 osaketta ja 2026–2028 RS-jakson osalta enintään 80 000 osaketta.

Näkymät

Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet, kuten Yhdysvaltojen

kauppapolitiikka, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta yleisiin talousnäkymiin ja voivat vaikuttaa kansainvälisiin

tuotantoketjuihin ja hyödykemarkkinoihin. Korkojen laskusta huolimatta geopoliittiset riskit, lisääntynyt epävarmuus ja

heikentynyt näkyvyys voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän

kasvuvauhtiin vaikuttavia tekijöitä ovat makrotaloudellinen ja väestökehitys, energiatehokkuuden parantaminen ja

energiaintensiivisten alojen – kuten eri teollisuudenalojen, datakeskusten, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen –

dekarbonisaatio suoran sähköistämisen ja pitkällä aikavälillä vihreän vedyn avulla.

Suojaukset

Vuoden 2025 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu

hintaan 41 euroa/MWh vuodelle 2026 ja 55 % hintaan 40 euroa/MWh vuodelle 2027. Fortumin suojausasteet ja -hinnat

sisältävät sen ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Raportoidut suojausasteet perustuvat

Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.

Marraskuussa 2025 Fortum asetti strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla

kymmenen vuoden jaksolla on yli 25 % vuoden 2028 loppuun mennessä (aikaisempi tavoite: >20 % vuoden 2026 loppuun

mennessä). Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä. Vuoden

2025 lopussa suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla oli noin 19 %.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden

mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu sähköfutuurien markkinapaikalla ja joilla

käydään kauppaa joko futuurien markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan

lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen futuurien markkinapaikalla on

vähentynyt selvästi. Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kahdenvälisiä järjestelyjä ja kaupankäyntiä

markkinapaikalla markkinoiden likviditeetistä ja taloudellisesta optimoinnista riippuen.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat,

spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja

tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh. Vuonna 2025 tukkumyynnin tuotanto oli 41,6 TWh. Vuonna

2026 ydinvoimatuotannon arvioidaan olevan 24–24,5 TWh:n tasolla.

Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantoportfolion alueellisesti painotettu yhdistetty hinta jakautuu seuraavasti:

Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista kriteereistä, kuten

seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta.

Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon,

1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa

tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa (jos vuotuinen

tuotanto on normaalilla tasolla).

Fortumin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla sekä marginaalin, joka

saavutetaan vesi- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla. Vuonna 2026 saavutettuun sähkönhintaan sisältyvän vuotuisen

optimointimarginaalin arvioidaan olevan koko tukkumyynnin tuotannon osalta noin 8–10 euroa/MWh (aikaisemmin

6–8 euroa/MWh). Vuodelle 2027 ja siitä eteenpäin ohjeistus on 6–8 euroa/MWh. Optimointimarginaali vaihtelee yleisen

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	18

markkinatilanteen, volatiliteetin tason sekä sähkön ja ympäristöarvotuotteiden markkinahintojen mukaan. Vuonna 2025

Fortumin optimointimarginaali oli 9,7 euroa/MWh.

Ruotsissa vuotuinen kiinteistövero nousi noin 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Uusi, noin 45 miljoonan euron

vuotuinen taso on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka, ja osa kustannuksesta kirjataan tuotannon sähkönhankinnan

kuluksi.

Toiminnan tehostaminen

Fortumin vähensi vuotuisia kiinteitä kustannuksiaan 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun

mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Kustannusvähennys

vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Fortum arvioi, että uusi kiinteä kulupohja

vuonna 2026 on noin 870 miljoonaa euroa mukaan lukien kiinteisiin kuluihin kohdistuva 20 miljoonan euron kiinteistöveron

korotus Ruotsissa vuodesta 2025 alkaen.

Osana tehostamisohjelmaa Consumer Solutions -segmentin kustannussäästöt vuoden 2024 brändifuusioista olivat noin

13 miljoonaa euroa vuonna 2025. Lisäksi toimenpiteet vuoden aikana käytyjen Taloustoiminnon ja Vastuullisuus ja

sidosryhmäsuhteet -toiminnon muutosneuvotteluihin liittyen laskivat kustannuksia. Neuvottelujen tuloksena näissä

toiminnoissa vähennettiin 62 työtehtävää eläköitymisten, sisäisten siirtojen ja irtisanomisten kautta.

Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna

930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen loppua edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu

perustuu Fortumin omaan toimintaan, kuten laitosten käytettävyysasteen parantamiseen, toiminnan tehostamiseen ja

orgaaniseen kasvuun. Arvio ei sisällä vaikutuksia investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista.

Verotus

Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuonna 2026. Fortumin

vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat vertailukelpoisten voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot

nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Investoinnit

Fortum arvioi, että konsernin pääomainvestoinnit ovat noin 2,0 miljardia euroa vuosina 2026–2030 pois lukien yritysostot.

Summa sisältää noin 750 miljoonan euron kasvuinvestoinnit sekä noin 250 miljoonan euron vuotuiset kunnossapito­

investoinnit. Fortumilla on mahdollisuus investoida lisäksi noin 2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, mikäli

houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia ilmaantuu. Päätettyjen pääomainvestointien arvioidaan olevan vuonna 2026 noin

550 miljoonaa euroa pois lukien yritysostot.

Oikeudenkäynnit

RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen

kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen

EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy vaati myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn.

Fortum on vastustanut välimiesoikeuden toimivaltaa useilla perusteilla. Välimiesoikeus on helmikuussa 2025 antamassaan

partial award -välitystuomiossa päättänyt, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista Fortumia vastaan esitettyjä vaatimuksia.

Välimiesoikeuden antama partial award -välitystuomio on lopullinen, eikä välimiesmenettely näin ollen jatku Fortumin osalta.

Oikeudenkäynneistä on lisätietoa tilinpäätöksen liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	19

Riskienhallinta

Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet

Fortumin riskienhallinnan viitekehys on suunniteltu tukemaan liiketoimintaa hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa

asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Riskienhallinnan viitekehys on kuvattu sisäisessä dokumentaatiossa

riskienhallinnan merkityksen ymmärtämisen varmistamiseksi. Kehys määrittelee keskeiset periaatteet, prosessit ja riskien

hallitsemiskeinoja. Mikäli riski toteutuisi, sillä voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai tulevaan

liiketoimintaan, maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin.

Riskienhallinnan viitekehys on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja riskivaliokuntaa, Fortumin johtoryhmää

sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on:

• Tukea Fortumin hallitusta ja johtoryhmää strategian kehittämisessä

• Tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa

• Tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa pitäytyen riskinottohalukkuuden puitteissa siten, että

konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset sekä luottoluokituksen ylläpito vähintään tasolla BBB eivät vaarannu

• Varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet ymmärretään, ja

• Tukea onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja Fortumin sellaisen toiminnan ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus

työntekijöiden tai kolmansien osapuolten terveyteen, turvallisuuteen, työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, sekä

sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus ympäristöön, Fortumin omaisuuteen tai

maineeseen.

Riskienhallinnan toimintamallit

Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen liiketoimintayksikön ja

konsernitoiminnon johto on vastuussa omaan vastuualueeseen kohdistuvien riskien hallinnasta. Jokaiselle riskille nimetään

riskin omistaja varmistamaan, että riskiä hallitaan asianmukaisesti.

Fortumin riskienhallintaa valvoo hallitus. Fortumin toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan tehokkuudesta ja kattavuudesta

konsernitasolla sekä siitä, että riskinotto pysyy hallituksen hyväksymän riskinottohalukkuuden rajoissa. Fortumilla on

komiteoita, jotka tukevat ja seuraavat riskienhallinnan toteutumista. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on

valvoa yhtiön riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä, tarkistaa vuosittain konsernin riskipolitiikka sekä arvioida säännöllisesti

merkittävimmät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet. Fortumin johtoryhmän riskikomitea tukee toimitusjohtajaa hänen

vastuissaan riskienhallinnan varmistamisessa.

Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa

ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat liiketoimintoja tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa.

Konsernin riskienhallintayksikkö vastaa liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden

valmiuden arvioinnista ja raportoinnista. Riskienhallintayksikkö vastaa myös merkittävien riskien riippumattomasta

valvonnasta ja raportoinnista Fortumin johtoryhmän riskikomitealle, Fortumin johtoryhmälle, hallituksen tarkastus- ja

riskivaliokunnalle sekä yhtiön hallitukselle.

Konsernin riskipolitiikkarakenne

Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin riskienhallintaohjeet, mukaan lukien

ohjeet, jotka kattavat koko konsernissa sovellettavat ohjeet liittyen yritysriskeihin, hyödykemarkkinariskeihin, vastapuoli- ja

luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot julkaisevat tarvittaessa

yksityiskohtaisia ohjeita, joissa kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä riskienhallintaohjeita toteutetaan

eri organisaatioissa.

.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	20

Jatkuvan parantamisen periaate

Riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä

riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessia arvioidaan vuosittain itsearviointimenettelyjen avulla. Tulosten perusteella

konsernin riskienhallintayksikkö määrittää riskienhallinnan kehitystavoitteet.

Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön riskitietoisuutta ja korostamalla

riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta.

Riskienhallintaprosessi kytkeytyy strategian muodostamiseen ja pääoman kohdentamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä

pitkän aikavälin ennustamiseen. Prosessi on osa operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin

investointiprosessit ja projektien hallinnan.

Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa ja varmistamaan, että riskejä valvotaan

ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu säännöllisesti toteutettavaan järjestelmälliseen prosessiin, joka

sisältää riskien syntymissyiden analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi. Riskit arvioidaan sekä

vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin rahallisen vaikutuksen perusteella

suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös terveyden, turvallisuuden, yhteiskunnan sekä

ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä.

Riskejä hallitaan erilaisin toimenpitein, kuten hyväksymällä, välttämällä, pienentämällä tai siirtämällä riskiä. Valittu

toimintatapa riippuu riskin luonteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Riskienvalvontaprosesseihin ja -menettelyihin

kuuluu riskien validointi, seuranta, ryhmittely ja raportointi. Nämä prosessit on suunniteltu varmistamaan, että toiminta on

linjassa soveltuvien ulkoisten säädösten ja suositusten, kuten myös sisäisten hyväksyttyjen ohjeiden kanssa. Tämä sisältää

kontrollit, joilla varmistetaan, että riskit pysyvät määritetyn riskinottohalukkuuden ja mandaattien puitteissa, vastapuoli- ja

hyödykemarkkina- ja likviditeettiriskeihin liittyen.

Riskiympäristö

Fortum altistuu edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vahinkoriskeille. Fortum altistuu näille riskeille

sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on

omat riskienhallintajärjestelmänsä. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj,

Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja epäsuorista riskeistä saa edellä mainittujen yhtiöiden omista

vuosiraporteista. Fortum altistuu myös kestävään kehitykseen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisätietoja

olennaisista kestävyysriskeistä löytyy osiossa 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	21

Strategiset riskit

Yksi Fortumin strategian tärkeimmistä tavoitteista on vähentää konsernin strategisia liiketoimintariskejä. Pohjoismainen

sähkön hintariski on edelleen Fortumin suurin yksittäinen avaintekijä ja taloudellinen riski, koska Fortumin tuotanto-omaisuus

sijaitsee pääasiassa Pohjoismaissa. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä ja hallita myös sen

suojaamiseen liittyvää luotto- ja likviditeettiriskiä. Tärkeimmät keskeisimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminta- ja/tai

sääntely-ympäristö kehitykseen tavoilla, jota ei ole osattu ennakoida ja joihin ei ole varauduttu.

Maineeseen liittyvä riski voi syntyä, mikäli Fortum ei saavuta julkisesti viestimiään ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteittaan.

Koska vastuullisuus on keskeinen osa Fortumin strategiaa ja liiketoimintaa, voi mahdollinen ristiriita ilmoitettujen

sitoumusten ja todellisen suoriutumisen välillä heikentää sidosryhmien luottamusta, sijoittajien uskoa sekä yhtiön sosiaalista

toimilupaa.

Fortum vähentää aktiivisesti toimintansa hiilidioksidipäästöjä siirtymäsuunnitelman mukaisesti (lisätietoa kappaleessa

2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma), lisää vähähiilisen energiantuotannon osuutta ja kehittää

uusiutuvan energian hankkeita. Edistymistä seurataan säännöllisillä suorituskyvyn arvioinneilla ja läpinäkyvällä raportoinnilla.

Fortum tekee myös strategisia kumppanuuksia teollisuuden päästövähennysten vauhdittamiseksi ja tukee vähähiilisten

energiaratkaisujen kehittämistä asiakastarpeisiin.

Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen merkittäviä toiminnallisia ja liiketoimintariskejä Fortumille sähkön ja

lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkina-, sääntely- ja

ilmastoskenaariot sekä skenaariot nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutukset

Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti ja niitä käytetään strategian

kehittämisessä.

Riskit, jotka voivat haitata Fortumia strategian toteuttamisessa, arvioidaan ja raportoidaan osana säännöllisiä

strategiatarkastuksia.

Liiketoimintaympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina

poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla,

joilla Fortum toimii.

Maailmanlaajuinen tilanne on kärjistynyt entisestään konfliktien lisääntyessä ja geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa.

Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja turvattomuutta energiaa tuottavilla alueilla.

Tämä voi häiritä energiatoimitusketjuja ja herättää huolta energiahuollon turvallisuudesta. Ukrainan sodan mahdollinen

kärjistyminen voi lisätä riskiä Venäjän federaation vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voi olla vakavia

seurauksia, kuten sabotointiriskin kasvaminen – mukaan lukien suorat fyysiset tai kyberhyökkäykset esimerkiksi Fortumin

toimintamaiden energiainfrastruktuuriin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	22

Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi

johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään,

tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Voidakseen reagoida nopeasti muutoksiin markkinoilla ja

kuluttajien käyttäytymisessä Fortum seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristön kehittymistä maissa, joissa sillä on toimintoja.

Investointi- ja yrityshankintariskit

Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan tunnistaakseen strategisia mahdollisuuksia yritysostoihin,

investointeihin tai yritysmyynteihin. Yritysmyyntien osalta mahdollisia kohteita voidaan tunnistaa, mutta tällaisten

transaktioiden onnistunut toteuttaminen voi olla haastavaa. Sellaiset tekijät kuten rajallinen kilpailu markkinoilla, mahdolliset

rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut mahdolliset rajoitukset

voivat tehdä myynnin vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa. Yritysostojen osalta strategisesti sopivista

kohteista käytävä kilpailu voi nostaa hintoja, mikä saattaa vähentää niiden houkuttelevuutta Fortumille.

Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia. Riskit tunnistetaan,

arvioidaan ja lievennetään sisäisten menettelytapojen mukaisesti ennen investointipäätöksen tekoa. Riskejä seurataan ja

valvotaan koko toteutusvaiheen ajan. Suurten projektien riskejä hallitaan sopimusrakenteilla ja vakuutusturvalla.

Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien arviointi tehdään ennen yhteisyrityksiin tai muihin merkittäviin

kumppanuussopimuksiin sitoutumista.

Energia- ja ilmastopoliittiset sekä sääntelyriskit

Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti sekä kansallisia että EU-tason energia- ja ilmastopoliittisia päätöksiä ja

sääntelyä. Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä

olemassa olevissa että mahdollisissa uusissa liiketoiminnoissa ja markkina-alueissa. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja

mahdolliset sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja hallita

tehokkaasti.

Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näitä riskejä ja

vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn kehitykseen Fortumin strategisten tavoitteiden

mukaisesti.

EU ja Pohjoismaat

Kansallinen sääntely vaihtelee Fortumin toimintamaissa, esimerkiksi verotuksen, lupakäsittelyn, tukien ja markkinamallin

osalta, mikä tarkoittaa, että Fortumin on hallittava sekä EU-sääntelyyn että kansalliseen sääntelyyn liittyviä riskejä kussakin

maassa, jossa se toimii. Lisätietoa tärkeimmistä riskeistä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikoiden sekä

sääntelykehyksen kehittämiseen tulevaisuudessa, löytyy alta.

Sovittujen EU:n ja kansallisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää teknologianeutraalia

sääntelykehystä sekä riittävää poliittista ja julkista hyväksyntää kaikille tarvittaville teknologioille. Vaikka esimerkiksi

ydinvoiman hyväksyttävyys on EU-tasolla kasvanut, teknologianeutraaliutta ei ole vielä toteutettu lainsäädäntövälineissä,

mukaan lukien EU:n rahoitusinstrumentit. EU:n ilmastotavoitteisiin (erityisesti vuoden 2040 ilmastotavoitteeseen ja siihen

liittyviin välineisiin) liittyvä haastava poliittinen ilmapiiri muodostaa riskin energiasiirtymän pitkän aikavälin

ennakoitavuudelle ja vakaudelle, mikä voi heikentää investointivarmuutta. Lisäksi sovitun lainsäädännön toimeenpano

jäsenvaltioissa on edelleen viivästynyt, ja esimerkiksi REDIII-direktiivissä asetettuja keskeisiä tavoitteita, jotka kannustaisivat

vedyn tuotantoon, ei ole vielä sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön. Teollisuuden päästövähennyksiin liittyvien

tehokkaiden kannustimien puute voi myös muodostaa riskin Fortumin kasvumahdollisuuksille. Vastauksena teollisuuden

kilpailukykyyn liittyviin huoliin EU on antanut jäsenvaltioille enemmän joustoa tukea teollisuuttaan valtiontuella. Tässä on

kuitenkin riski, että valtiontukikilpailu ohjaa sähköistämisinvestointeja pois Pohjoismaista.

Energiamuotojen ja -teknologioiden hyväksyttävyyteen liittyvien tekijöiden korostuminen lisää epävarmuutta ja riskejä

suunnitelluissa investoinneissa. Lisääntyvillä ja laajenevilla kestävyysvaatimuksilla, liittyen esimerkiksi EU:n

ennallistamisasetukseen ja vesidirektiiviin, voi olla ennustamattomia negatiivisia seurauksia energiajärjestelmälle, kuten

vesivoimalle. Fortumin keskeisten teknologioiden, kuten vesi- ja ydinvoiman, sisällyttäminen EU-taksonomia-asetukseen on

myönteinen signaali rahoitusmarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Fortumin

keskeisten teknologioiden osalta luokittelukriteerit ovat kuitenkin tulkinnanvaraiset ja tiukemmat kuin muilla vähähiilisillä tai

uusiutuvilla teknologioilla. Vuonna 2025 Euroopan komissio käynnisti taksonomian kriteerien systemaattisen tarkastelun,

mikä voi selkeyttää Fortumin ydinteknologioihin liittyviä vaatimuksia, mutta samalla avata keskustelun tiukentaa

taksonomiakriteerejä entisestään.

Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoivat tukijärjestelmät voivat alentaa

vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin kohonneiden verkkokustannusten vuoksi,

koska tuottajat maksavat suuren osan verkon kokonaiskustannuksista. Fortum voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön

hinnoista, sillä verkkoon tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen

sähköverkkokapasiteetin rakentamisen vaje edelleen ylläpitää tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja. Tämä voi puolestaan

alentaa Fortumin tulosta ja omaisuusarvojamme matalilla hinta-alueilla.

Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden verotus saattavat myös

vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin.

Lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ja pelot muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden

hyödykkeiden hintoihin ja volatiliteettiin, etenkin jos muissa energia- tai kaasuntoimituksissa on häiriöitä. Yleisesti ottaen

hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan myös vaihtelevan tuotannon osuuden kasvaessa ja energian toimitusvarmuutta

koskevien ajoittain toistuvien huolenaiheiden myötä.

Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä alueella voivat heikentää

politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla.

Teknologiariskit

Fortumin strategiaan sisältyy investointeja uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka ovat vielä kaupallisesti

kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto, joka tukee siirtymää kohti tulevaisuuden

vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja ja innovaatioita asiakkailleen. Uusiin

teknologioihin investoiminen altistaa Fortumin riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	23

toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun. Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla uusien teknologioiden

elinkelpoisuutta läpi niiden kehitysvaiheen sekä kehittämällä että investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä

yhteistyökumppanien kanssa.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskit kattavat tapahtumat, jotka johtuvat luonnonilmiöistä tai ihmisen aiheuttamista vaaratilanteista ja voivat

merkittävästi häiritä toimintaa, vahingoittaa omaisuutta tai uhata liiketoiminnan jatkuvuutta. Fortum, joka operoi kriittistä

energiainfrastruktuuria useilla maantieteellisillä alueilla, altistuu monenlaisille vahinkoriskeille, kuten sään ääri-ilmiöille,

ympäristöonnettomuuksille, teollisuusvahingoille ja muille katastrofaalisille häiriöille.

Liiketoiminnan jatkuvuus

Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta (Business Continuity Management, BCM) on olennainen osa Fortumin vahinkoriskien

hallintastrategiaa. Sen avulla varmistetaan, että Fortum pystyy ylläpitämään tai nopeasti palauttamaan keskeiset toiminnot

häiriötilanteissa. Fortumin rooli luotettavien energiapalveluiden tarjoajana tarkoittaa, että keskeytyksillä voi olla

laajamittaisia vaikutuksia asiakkaisiin, kumppaneihin ja yhteiskuntaan. Fortumin BCM-prosessi sisältää liiketoimintakriittisten

toimintojen tunnistamisen, haavoittuvuuksien arvioinnin ja varasuunnitelmien kehittämisen käyttökatkojen ja toiminnallisten

vaikutusten minimoimiseksi. BCM:n kautta tunnistetut riskit ovat usein monimutkaisia ja keskenään kytkeytyneitä. BCM

mahdollistaa Fortumin ja sen liiketoimintayksiköiden tehokkaan valmistautumisen, reagoinnin ja toipumisen häiriötilanteista.

Katastrofit ja omaisuuden vakavat vauriot

Fortumin omaisuus altistuu luonnonkatastrofeille, jotka voivat aiheuttaa vakavia omaisuusvaurioita. Tällaisilla

katastrofaalisilla omaisuusvaurioilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka voivat ulottua välittömien

korjauskustannusten lisäksi kannattavuuteen, kassavirtaan ja pitkän aikavälin arvonluontiin. Fortumin teollisuusomaisuus on

vakuutettu omaisuusvahinkojen ja liiketoiminnan keskeytysten varalta, mikä lieventää sisäisten ja ulkoisten tapahtumien

vaikutuksia, mikäli niitä ilmenee.

Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos

Fortumin toiminta ja omaisuuserät altistuvat ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus voivat kasvaa

ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tuulien ja lämpötilojen muutokset sekä äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa

sekä energian tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen.

Taloudelliset riskit

Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit

Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja

saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöoikeuksien hintaan ja volyymiin

sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen

ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla.

Lisätietoja suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on liitetiedossa 4 Rahoitusriskien

hallinta.

Sähkön hinta- ja volyymiriski

Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannon kautta.

Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat ja tuotantomäärä vaihtelevat merkittävästi sään, tuotannon ja siirron

huoltokatkojen, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen sekä sähkön kysynnän määrän mukaan.

Vuoden 2025 aikana sähköjohdannaissopimusten kaupankäynti hyödykepörsseissä on kasvanut, mikä viittaa siihen, että

volyymit ja vastapuolet ovat palaamassa näille markkinapaikoille. Fortum solmii edelleen aktiivisesti kahdenvälisiä

sopimuksia, sillä näillä lievennetään johdannaismarkkinoiden likviditeettiriskiä.  Suojausten jakaminen hyödykepörsseihin ja

kahdenvälisiin sopimuksiin tasapainottaa rahoitus- ja luottoriskiä. Suojausstrategian tehokas toteuttaminen edellyttää hyvin

toimivia ja likvidejä johdannaismarkkinoita.

Puolassa sähkön ja kaasun hintasuojaukset tehdään pääasiassa Puolan hyödykepörssissä (Towarowa Gielda Energii S.A.,

TGE).

Energia- ja hyödykekaupankäynnin riskienhallinnan tavoitteet asetetaan määritellyn riskinottohalukkuuden mukaisesti, jotta

voidaan pienentää taloudellisia vaikutuksia äärimmäisissä tilanteissa. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja

muiden hyödykkeiden markkinahintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Generation-segmentin

sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten

valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä.

Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit

Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tämän päästökauppajärjestelmän lisäksi

Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta

sekä myynnistä on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä.

CO2-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat poliittiset päätökset

sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä käyttäen CO2- johdannaisia ja

ympäristösertifikaatteja.

Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit

Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta markkinoilta.

Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat uraani, jäte, hiili, erilaiset biomassapohjaiset polttoaineet ja maakaasu.

Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, suurin riskitekijä on hintojen epävakaus.

Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu

kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista, sosiaalista tai työvoiman

levottomuutta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	24

Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien polttoaineiden, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden osalta,

saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi olla rajallinen määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään

kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä johdannaissopimuksilla. Vuoden 2025 aikana Fortum jatkoi luotettavan

läntisen ydinpolttoaineen toimituksen varmistamista Loviisan ydinvoimalaitokselle. Fortum seuraa edelleen tilannetta

tarkasti ja valmistelee mukautettuja lievennystoimenpiteitä minimoidakseen Fortumille aiheutuvat negatiiviset vaikutukset.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit

Fortumin liiketoiminta altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin

liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Johdannaiskaupankäynti altistaa konsernin

likviditeettiriskille rahavakuuksien tai pankkitakausten myötä. Myös OTC (over-the-counter) -kaupankäyntiin liittyy

likviditeettiriski, mikäli vastapuolesta tulee maksukyvytön, ja sen seurauksena sopimus päätetään ennenaikaisesti. Tämä voi

johtaa Fortumin velvollisuuteen maksaa vastapuolelle sopimuksen markkina-arvon mukainen summa, mikäli arvo on

vastapuolelle positiivinen. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin kaupankäynnin

vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää

tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Lisäksi

osa valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset)

ja näiden suojien markkina-arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien

valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin, yleensä

kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä

vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia

käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja valmiusluottojen riittävyys kattamaan

vakuusvaatimukset, sopimusten päättämisestä aiheutuvat maksut ja käyttöpääoman muutokset äärimmäisissä

markkinatilanteissa.

Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja. Likviditeetti- ja

jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla

talletuksia korkean luottoluokituksen omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin.

Fortumin tavoitteena on ylläpitää luottoluokitustaan vähintään tasolla BBB. Luottoluokituksen lasku etenkin hyvän

luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi

toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Mahdollinen luottoluokituksen aleneminen hyvän luottokelpoisuustason

(investment grade) alle voisi myös vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia.

Valuutta- ja korkoriskit

Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum altistuu

kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden

ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun (pois lukien

vuokrasopimusvelat ja varaukset) keskimääräistä uudelleenhinnoitteluaikaa ja nettolainaposition korkojen muutoksien

vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi

ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä.

Fortumilla on rahavirtoja, varoja ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille.

Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai

kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten

tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä yhdistellään konsernitasolla).

Translaatioriski syntyy pääosin valuuttaparista EUR/Ruotsin kruunu (SEK), joka muodostuu Fortumin laajasta liiketoiminnasta

Ruotsissa. Ruotsin kruunun, Puolan zlotyn ja Norjan kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti

tulevaisuuden tulokseen ja omaan pääomaan yhdisteltäessä ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden tulosta ja

nettosijoituksia konsernin euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja,

koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta.

Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista,

olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista.

Fortum suojaa merkittävimmät transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin

tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia

ei suojata.

Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi valuuttakurssiriskiä keskitetysti ja suojaa valuuttakurssiriskiä ulkoisilla valuuttakaupoilla,

jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa

valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen.

Vastapuoli- ja luottoriskit

Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien, rahoituslaitoksien ja

selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista.

Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit syntyvät sekä fyysisen sähkön toimitussopimuksista että johdannaissopimuksista.

Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat volatiileja ja sisältävät sekä korvaamis- että selvitysriskin. Johdannaiset,

joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien

kautta. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään suoraan sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia

rahoitus- ja energiamarkkinoilla, kuten energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian

tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat

enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa.

Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinnan vuoksi.

Suurin osa luottoriskistä muodostuu Fortumin pääyhteistyöpankeista, jotka ovat erittäin luottokelpoisia. Fortumin

asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille, erilaisiin teollisiin

vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin tai kunnallisiin toimijoihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin.

Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien avulla. Vastapuolen

luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista tai uudistamista ja riskirajat määritetään kaikille isoille

vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	25

pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien, takausten, sopimusehtojen ja

sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla.

Veroriskit

Veroriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta tai riskejä, jotka aiheutuvat verolainsäädännön soveltamiseen ja veroviranomaisten

ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien pettämisestä tai erimielisyyksistä. Ne liittyvät myös haasteisiin ja

riskeihin, jotka aiheutuvat muutoksista liiketoiminnassa ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai verolainsäädännön tai

-politiikan muutoksista yhdessä tai useammassa maassa, ja jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa lisämaksuja tai taloudellisia

tappioita. Fortum altistuu näille riskeille useassa maassa. Veroriskit voivat realisoitua veroviranomaisen aloittaman prosessin

kautta, jota seuraa oikeusprosessi yhdellä tai useammalla hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen

lainsäädännön, EU- lainsäädännön tai verosopimuksen voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita,

oikeusprosessi saattaa johtaa myös keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä määrittävät asian lopullisen

ratkaisun. Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden, tuoton tuloutuksen tai sovellettavan

lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin realisoituminen voi johtaa myös verotuksellisten

saamisten, eli laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai verolakien muuttuessa.

Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä kansallisen että EU tason veropoliittisten päätösten seurauksena, jotka ovat tehty

ajattelematta niiden vaikutuksia. Verorasite voi ollakin odottamaton, eikä se ole asetetun mukainen.

Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla, jonka tavoitteena on

verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten Fortum noudattaa hallituksen hyväksymiä

verotusperiaatteita ja verohallinnon ohjeita, jotka määrittelevät verojen hallinnoinnin viitekehyksen. Fortumin konkreettisia

riskienhallintatoimia ovat aktiivinen osallistuminen uuden verolainsäädännön valmisteluun osana vastuullista veronhallintaa,

verojen huomioiminen jo liiketoimintaprosessin alkuvaiheessa, juridisten rakenteiden yksinkertaistaminen, digitaalisten

ratkaisujen hyödyntäminen verovelvoitteiden täyttämisessä, strategisten selvitysten pyytäminen verottajalta sekä

läpinäkyvyyden ylläpito sidosryhmille. Lisätietoja veroriskien hallinnasta on kuvattu Fortumin vuosittain julkaisemassa

Tax Footprint -raportissa.

Operatiiviset riskit

Fortumin liiketoimintaan kuuluu energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiaan

liittyvien teollisuuslaitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poisto. Mikä tahansa ei-toivottu

toiminnallinen tapahtuma voi vaarantaa henkilöstön turvallisuuden tai johtaa negatiivisiin raha-, turvallisuus-, ympäristö-,

maine- tai fyysisiin vahinkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin, projektien viivästyksiin ja mahdolliseen kolmannen osapuolen

vastuuseen. Siihen liittyvät kustannukset voivat olla korkeita erityisesti Fortumin suurimmissa yksiköissä ja projekteissa.

Henkilöstö, järjestelmä- ja prosessiriskit

Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen menettämisestä,

riski työkulttuurin uudistamisen epäonnistumisesta ja riski virheisiin johtuen siitä, että työntekijöitä ei ole asianmukaisesti

koulutettu tai ettei heillä ole riittävää pätevyyttä työhönsä. Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön

osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti

henkilöstön palkitsemisperiaatteitaan, ja kehittää niitä tarvittaessa.

Fortum pyrkii olemaan turvallinen työpaikka yrityksessä työskenteleville työntekijöille, urakoitsijoille ja palveluntarjoajille.

Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi perustuu työterveys- ja turvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimuksiin.

Toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä arvioidaan vastapuoliriskiarvioinneilla, maariskiarvioinneilla,

toimittajien hyväksyntäprosessilla sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla.

Prosessiriskit johtuvat pääasiassa prosessin suunnittelupuutteista tai inhimillisistä virheistä. Riskejä pienennetään

digitalisaation, prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja

merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT-järjestelmien

riskienhallinta perustuu tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja käytäntöihin. Information

Technology Infrastructure Library (ITIL) ja Control Objectives for Information Technologies (COBIT) ovat tärkeimmät

viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille. Liiketoiminnalle kriittisimmille prosesseille on laadittu

liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat.

Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit

Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kiertotalouspalveluissa voivat aiheuttaa

ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia

osapuolia kohtaan. Nämä riskit kohdistuvat sekä Fortumin omaan omaisuuteen että yhteisyritysten kautta omistettuun

omaisuuteen. Omaisuus, laitos- ja laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla.

Fortumilla ei ole operatiivista määräysvaltaa yhteisyrityksissä, vaan yhteisyritykset vastaavat omien riskienhallintatoimiensa

toteuttamisesta. Lisäksi Fortumin tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa

omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien

vaikutuksia.

Vesivoima

Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava onnettomuus, joka voi

aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän aikavälin ohjelma, jolla kehitetään patojen

kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen juoksutuskapasiteetti myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista

johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä

muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut Suomessa ja

Ruotsissa 10 miljardiin Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin euroon) asti.

Ydinvoima

Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi vähemmistöosuuksia yhdessä suomalaisessa

ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto

ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin kolmansia osapuolia kohtaan.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota

Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) valvovat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	26

Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu

ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin

radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen

omistajan vastuulla, ja vastuu on katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla. Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö

vaatii, että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen suoja, määrältään 1,2 miljardia euroa

laitosta kohden.

Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja keskiaktiivisesta jätteestä

huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä poisto katetaan valtion ydinjätehuoltorahastolla,

jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat. Rahastoon suoritettavien maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen

käsittelyn kustannukset tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto-

osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on velvollisuus kattaa ylimääräiset kustannukset oman toimintansa ja

laitostensa osalta.

Fortum solmi marraskuussa 2022 sopimuksen yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden

polttoainetyypin suunnittelusta, luvittamisesta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi ja

yhteistyö Westinghousen kanssa takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan

voimalaitokselle. Fortum latasi ensierän Westinghousen toimittamaa polttoainetta kakkosreaktoriin vuoden 2024

vuosihuollossa. Tänä vuonna uuden polttoaineen käyttöönottoa jatkettiin lataamalla kakkosyksikölle lisää Westinghousen

polttoainetta. Merkittävä osa Loviisan voimalaitokseen ladatusta polttoaineesta on nyt täysin länsimaista alkuperää.

Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit

Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten rakentamista,

modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat ylittyä tai projekti myöhästyä johtuen

sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai lupien saamatta jäämisistä. Projekteihin voi liittyä myös

ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua sekä Fortumin omissa projekteissa

että yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa. Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista

projektia. Projektipäällikköjen vastuulla on varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä,

lisäkustannuksia, negatiivisia ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja turvallisuuden,

tunnistetaan ja arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan.

Kyber-, informaatio-, ja fyysisenturvallisuudenriskit

Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-, kommunikaatio- ja

tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään

usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien käytössä (mukaan lukien energian tuotanto), suojauspäätöksenteossa,

asiakaspalvelussa sekä sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa.

Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin kyberturvallisuusriskeille, mukaan

lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin (OT), digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös

Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset hyökkäykset kuten sabotaasi ovat mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä

seurauksia. Nykyinen sota Ukrainassa on yleisesti nostanut kyberturvallisuusriskien ja muiden riskien todennäköisyyttä.

Vuonna 2025 painopisteenä on ollut valmiuden ja resilienssin parantaminen, kattaen sekä kyber- että fyysisen turvallisuuden.

Tähän on sisältynyt myös vaatimustenmukaisuuden osoittaminen uusien EU-tason turvallisuuslainsäädäntöjen täyttämiseksi.

Muuttuvaa turvallisuusympäristöä valvotaan jatkuvasti yhdessä asiaan liittyvien viranomaistahojen kanssa. Fortum on

vahvistanut resilienssiään integroimalla turvallisuuden osaksi hallintoa, lisäämällä tietoisuutta, turvaamalla toimitusketjun

sekä kehittämällä häiriöiden havaitsemista ja niihin reagointia.

Ympäristöriskit

Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten toiminta sekä kiertotalouspalvelujen tarjoaminen sisältävät polttoaineiden ja

materiaalien, mukaan lukien vaarallisten jätteiden, käytön, varastoinnin ja kuljetuksen, joilla voi olla haitallisia

ympäristövaikutuksia ja jotka voivat altistaa henkilöstön, urakoitsijat ja kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille.

Ympäristöriskien arviointi ja toimintavalmius poikkeus- ja hätätilanteissa noudattavat lainsäädännöllisiä sekä

ympäristöjärjestelmästandardin (ISO 14001) vaatimuksia.

Hallintoriskit

Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat viranomaiset, pörssit ja muut

toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii noudattamaan kaikkia lakeja, määräyksiä ja

säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia joissakin maissa saattavat muuttua, jos paikallisissa laeissa ja

säännöksissä tapahtuu muutoksia.

Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden

toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Fortumin eettinen toimintaohje sekä toimintaohje

palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat liiketoimintaetiikan tärkeyttä kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja

yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin eettinen toimintaohje että toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat

nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi Fortumilla on keskeiset hallintoaiheet kattavat ohjeet liittyen mm.

lahjonnanvastaisuuteen, vaatimustenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesuun sekä

kilpailuoikeudellisiin asioihin. Fortum on kehittänyt valvontaprosessit koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU,

US, UK ja UN) ja vaatimusten mukainen toiminta on varmistettu liiketoimintaprosesseihin integroiduilla sisäisillä kontrolleilla.

Fortumilla on kansainvälisen lainsäädännön vaatimusten mukaiset menetelmät korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan

lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan saattaminen. Fortumin toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille,

jotka perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin -aloitteen kymmenelle periaatteelle, määrittelevät

kestävyyden, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset tavaroiden ja palveluiden

toimittajille.

Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, yhtiöön kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat rahoitusmarkkinasääntelyn ja

-direktiivien, kuten EMIR-asetuksen (johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely) ja REMIT-asetuksen (energian

tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely), käyttöönotosta ja muutoksista. Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla,

minkä vuoksi siihen kohdistuu useita erilaisia juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	27

olevista oikeusprosesseista koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä, hankittuihin

yhtiöihin liittyviä vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja.

Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, mukaan lukien liiketoimintaetiikkaan

liittyviä riskejä, systemaattisesti osana vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan prosesseja. Keskeisimpiä

riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit, joilla estetään luvatonta sekä konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden

vastaista toimintaa. Lisäksi jatkuva kouluttaminen ja tiedottaminen liiketoimintaetiikasta ja vaatimustenmukaisuudesta ovat

keskeisessä asemassa varmistettaessa näiden ymmärrys ja tärkeyden tiedostaminen koko organisaatiossa. Henkilöstön

säännölliset koulutukset sisältävät pakollisia koko organisaation kattavia verkkokoulutuksia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	28

Fortumin osake ja osakkeenomistajat

Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki -pörssissä 18.12.1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FORTUM.

Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös

ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä.

Osakekohtaiset tunnusluvut

euroa	2025		2024	2023
Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä	0,85		1,30	-2,31
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos	0,85		1,30	1,68
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä	0,82		1,00	1,32
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos	0,82		1,00	1,28
Rahavirta/osake, Fortum yhteensä	0,94		1,55	2,03
Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake	0,94		1,55	1,91
Oma pääoma/osake	9,52		10,11	9,40
Osinko/osake 1)	0,74	2)	0,90	1,15
Lisäosinko/osake	—	2)	0,50	—
Kokonaisosinko/osake	0,74	2)	1,40	1,15
Osinko/osakekohtainen tulos, %	90	2)	90	90
Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, %	90	2)	140	90
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,1	2)	10,4	8,8

1)Osinkopolitiikan mukainen osinko.

2) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026.

Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta Tunnusluvut.

Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit

Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 8 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaisten sähkö­

yhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut noin 27 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi

on noussut noin 19 %. Vuoden 2025 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 35 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten

sähköyhtiöiden indeksi nousi noin 29 % ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi nousi noin 30 %.

Vuonna 2025 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 357,3 miljoonaa osaketta (2024: 433,4)

arvoltaan 5 602 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsingissä vuonna 2025 oli 20,38 euroa, alin

12,25 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,67 euroa. Vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi

oli 18,18 euroa (2024: 13,52). Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan

laskettuna oli 16 312 miljoonaa euroa ( 2024: 12 127).

Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja

Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2025 noin 68 % (2024: 69 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta

käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.

Osakepääoma

Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2025 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta

(2024: 897 264 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen

osinkoon. Vuoden 2025 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli

3 046 185 953,00 euroa.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen

vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.

Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 25,3 % (2024: 22,0 %).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	29

Osakkeenomistajat 31.12.2025

Osakkeenomistaja	Osakkeiden lukumäärä	Osuus %
Suomen valtio	459 902 988	51,26
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	19 475 000	2,17
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	13 218 981	1,47
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	10 703 000	1,19
Kurikan kaupunki	6 203 500	0,69
Valtion Eläkerahasto	4 700 000	0,52
Kansaneläkelaitos	3 572 896	0,40
OP-Henkivakuutus Oy	2 132 693	0,24
OP-Suomi rahasto	1 738 344	0,19
Seligson & Co OMX Helsinki 25 rahasto (ETF)	1 552 080	0,17
OP-Suomi indeksirahasto	1 547 345	0,17
Nordea Pro Suomi rahasto	1 481 636	0,17
Nordea Bank Abp	1 261 736	0,14
Keele Oy	1 000 000	0,11
Evli Suomi rahasto	960 000	0,11
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus	226 650 345	25,26
Muut	141 163 921	15,73
Yhteensä	897 264 465	100,00

Osakasryhmän mukaan		% osakkeiden lukumäärästä
Suomalaiset osakkeenomistajat
Liikeyritykset		1,61
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset		1,97
Julkisyhteisöt		57,85
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt		0,79
Kotitaloudet		12,52
Ulkomaiset osakkeenomistajat		25,26
Yhteensä		100,00

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2025

Osakkeita	Osakkeen- omistajien lukumäärä	% osakkeen- omistajista	Osakkeiden  lukumäärä	% osakkeiden lukumäärästä
1–100	88 176	42,67	3 710 793	0,41
101–500	70 061	33,90	18 085 513	2,02
501–1 000	23 264	11,26	17 222 145	1,92
1 001–10 000	23 883	11,56	62 058 885	6,92
10 001–100 000	1 197	0,58	24 963 595	2,78
100 001–1 000 000	67	0,03	17 973 309	2,00
1 000 001–10 000 000	9	0,00	24 190 230	2,70
yli 10 000 000	4	0,00	503 299 969	56,09
	206 661	100,00	671 504 439	74,84
Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12.			596	0,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet			225 759 430	25,16
Yhteensä			897 264 465	100,00

Johdon osakeomistus 31.12.2025

Vuoden 2025 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 232 366 osaketta (2024: 229 623)

edustaen noin 0,03 % (2024: 0,03 %) yhtiön osakkeista.

Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	30

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalleen, jota

yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, mukaan

lukien uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Helmikuun 2024 alussa Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa; osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan

silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaisuusasteen ollessa korkea

ja/tai käynnissä on suuria investointeja.

Osingonjakoehdotus

Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 6 769 857 747 euroa sisältäen tilikauden 2025 voiton

253 472 257 euroa.

Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2025 osinkona 0,74 euroa osaketta kohti, joka vastaa 90 %:a

vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (0,82 euroa).

Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän.

2.2.2026 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 663 975 704 euroa.

Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon täsmäytyspäivänä 2.4.2026 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 14.4.2026.

Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 31.3.2026.

Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 4.1.2021

Markkina-arvo, mrd. euroa

Osakkeen kokonaistuotto, euroa

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	31

Kestävyysraportti

1 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	32
2 Ympäristövastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	53
3 Sosiaalinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	87
4 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	98
5 Sisältöindeksit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	102

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	32

1 Yleiset tiedot

1.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	32
1.2 Laatimisperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	39
1.3 Strategia ja liiketoimintamalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	41
1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	44
1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	49

1.1 Johdanto

1.1.1 Tämä on Fortum

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja, ja yhtiön sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt ovat

Euroopan alhaisimpia. Fortum on sitoutunut olemaan turvallinen ja innostava työpaikka työntekijöilleen.

Fortumin tavoitteena on rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortum tuottaa ja

toimittaa energiaa luotettavasti, suuressa mittakaavassa auttaakseen teollisuuden prosesseja irtautumaan hiilestä ja

yhteiskuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa tasapainossa luonnon kanssa. Ydintoiminnot Pohjoismaissa koostuvat

tehokkaasta vesi-, ydin- ja maatuulivoimaan perustuvasta vähäpäästöisestä sähköntuotannosta sekä sähkön ja

kaukolämmön luotettavasta toimituksesta yksityis- ja yritysasiakkaille Suomessa ja Puolassa.

Fortumin strategiassa on kolme painopistealuetta:

• Luotettavan energian toimittaminen

• Teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen

• Uusiutuminen ja kehittyminen

Ensimmäisenä painopistealueena on toimittaa luotettavaa energiaa tarpeen mukaan ja laajamittaisesti asiakkaille ja

pohjoismaiselle energiajärjestelmälle. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortum kehittää jatkuvasti ensiluokkaisten toimintojen

tehokkuutta, joustavuutta ja optimointia. Fortum jatkaa myös hiilestä irtautumista ja päästöjä tuottavien toimintojen

modernisointia, jota tukee yhtiön ympäristöön liittyvät sitoumukset.

Strategian toisena painopistealueena on edistää hiilestä irtautumista ja kasvua pohjoismaisilla teollisuudenaloilla. Tämä

saavutetaan solmimalla kumppanuuksia strategisten asiakkaiden kanssa asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä

kehittämällä ja rakentamalla vähäpäästöistä energiaa. Fortum tekee valikoidusti kannattavia kasvuinvestointeja ja tutkii

pumppuvesivoimalaitosten ja uuden ydinvoiman mahdollisuuksia.

Kolmas strateginen painopistealue on Fortumin uudistaminen ja kehittäminen vahvistamalla yhtiön toimintamallia,

digitaalisia valmiuksia sekä yrityskulttuuria. Näin varmistetaan, että Fortum pysyy tehokkaana ja ketteränä, ja on hyvin

valmistautunut vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntämään kannattavia kasvumahdollisuuksia, mikä tukee

pitkäaikaista omistaja-arvon kasvua.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	33

1.1.2 Vuoden 2025 kohokohtia

	Hiilen käytöstä luopuminen edistyy Fortum ilmoitti hiilen käytön lopettamisesta Puolassa sijaitsevassa Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa vuosina 2025–2027. Fortum investoi noin 85 miljoonaa euroa Zabrzen laitoksen modernisointiin. Vuonna 2025 hiilen käytöstä luopumiseen investoitiin yhteensä noin 146 miljoonaa euroa.
	Päästövähennystavoitteet Fortum saavutti sekä kokonaisenergiantuotannon (alle 20 gCO₂/kWh) että sähköntuotannon (alle 10 gCO₂/kWh) ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025 johtuen omaan toimintaan liittyvien kasvihuonepäästöjen vähentymisestä sekä Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisestä.
	Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja siirtymäsuunnitelma Fortum on päivittänyt yhtiön maa- ja vesiekosysteemeihin liittyvät luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja laatinut ensimmäisen siirtymäsuunnitelmansa, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Lisäksi yhtiö julkaisee myös ensimmäistä kertaa maaekosysteemien luonnon monimuotoisuuden jalanjälkensä ilmastonmuutoksesta johtuvan paineen ja hankitun biomassan osalta.
	Investointi uusiutuvaan energiaan Fortumin strategisia tavoitteita tukien yhtiö on hankkinut uusiutuvan energian hankekehitysportfoliot ABO Energyltä ja Enersenseltä. Portfoliot sisältävät yhteensä noin 7 GW:n edestä maatuulivoimahankkeita eri kehitysvaiheissa Suomessa. Vuonna 2025 uusiutuvaan energiaan (vesi- ja tuulivoima) tehdyt investoinnit olivat yhteensä noin 223 miljoonaa euroa.
	Työntekijöiden sitoutumisen edistäminen Henkilöstön sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja oli 7,7. Vuonna 2024 tulos oli 7,5.
	Turvallisuus Fortumin turvallisuussuorituskyky parani vuonna 2025, mikä näkyy TRIF-arvossa, joka oli 2,4. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli 90 %, mikä ylitti asetetun 75 %:n tavoitetason.
	Toimitusketjun huolellisuusprosessin parantaminen Fortum toteutti kestävyyden riskien arvioinnit kaikille hankintakategorioille. Arviointien seurauksena lieventämistoimenpidesuunnitelmat tehdään kategorioille, joiden toimitusketjuihin arvioitiin liittyvän merkittävimpiä vastuullisuusriskejä. Toimittajien hyväksyntäaste oli 88 %, mikä ylitti asetetun 85 %:n tavoitetason.

1.1.3 Olennaiset kestävyysaiheet

Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kestävyysaiheet:

		Ympäristövastuu			Sosiaalinen vastuu			Liiketoiminnan harjoittaminen
	• Ilmastonmuutos • Ympäristön pilaantuminen • Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit • Resurssien käyttö ja kiertotalous			• Oma työvoima • Arvoketjun työntekijät • Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt • Kuluttajat ja loppukäyttäjät			• Korruptio ja lahjonta • Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin

Ympäristövastuu

Ilmastonmuutos on yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä, joka vaikuttaa Fortumin toimintaympäristöön. Euroopan unioni

pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia

vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 Fortumin sähköntuotannosta 99 prosenttia oli peräisin uusiutuvista (vesi ja tuuli) ja

ydinvoimalähteistä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän

aikavälin päästövähennystavoitteet, sekä tieteeseen perustuvan 'nettonolla vuoteen 2040 mennessä' -tavoitteen.

Energiantuotannossa syntyy päästöjä ympäristöön. Fortum hallitsee toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja

maaperään ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä teknologisia ratkaisuja ja

savukaasujen puhdistusteknologioita.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan

lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fortum tiedostaa tarpeen tunnistaa ja kantaa vastuu

luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista.

Siirtyminen kohti kiertotaloutta on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden varmistamiseksi ja olennaista ilmaston­

muutoksen torjumiseksi. Fortum tuottaa radioaktiivista jätettä sekä omassa että osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa.

Lisäksi tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä syntyy Fortumin voimalaitoksissa sekä muissa omissa toiminnoissa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	34

Sosiaalinen vastuu

Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen

läheisyydessä, sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Omien työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun

työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum suhtautuu vakavasti sekä oman henkilöstönsä että

kuluttajien yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuus­

velvoiteprosessia mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä maailmanlaajuisella,

kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yhteiskuntavastuuohjelman kautta.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Fortum noudattaa kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, määräyksiä ja sopimuksia toimintamaissaan sekä

hyvän hallintotavan mukaisia käytäntöjä. Lainsäädännön noudattamista koskeviin toimintaperiaatteisiin sisältyy lahjonnan ja

korruption torjuntaa, kilpailua, taloudellisia seuraamuksia, työllisyyttä, energiamarkkinoita, ympäristöä, terveyttä ja

turvallisuutta, sisäpiirisääntöjä, markkinoiden väärinkäyttöä, rahanpesua, arvopaperikauppaa ja veronkiertoa koskevia

säännöksiä. Toimittajasuhteiden hallinta on keskeistä kestävyyden ja vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi

toimitusketjuissa.

1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet

Fortumin kestävyystavoitteet vastaavat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuja olennaisia kestävyys­

aiheita. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Kaikki tavoitteet ovat konsernitason tavoitteita, joiden

tarkoituksena on lisätä vähähiilisen energian tuotantoa ja tarjota luotettavaa energiaa asiakkaille Pohjoismaissa ja Puolassa.

Vuonna 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ja sitoutui parantamaan sekä oman työvoiman

että kuluttajien yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa.

Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin

päästövähennystavoitteet sekä tieteeseen perustuvan 'nettonolla vuoteen 2040 mennessä' -tavoitteen. Nämä tavoitteet

ovat linjassa päästövähennystarpeiden kanssa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Fortumin sitoutuminen

SBTi:n tavoitteisiin on merkittävä virstanpylväs Fortumin liiketoiminnan kestävyyden kehittämisessä sekä keskeinen osa

yhtiön strategiaa ja sen toteuttamista.

Fortumin kestävyystavoitteet sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Perusvuosi	Perusvuoden arvo 2)	Tavoitevuosi	2025	2024	Muutos perusvuodesta, %	Muutos edellisvuodesta, %
Omaan energiantuotantoon liittyvät tavoitteet
1. Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen (2027) 3)		GW	N/A	N/A	2027	1,0	1,0	N/A	0
2. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh (2028)		gCO₂/kWh	N/A	N/A	2028	16	26	N/A	-37
3. Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/kWh (2028)		gCO₂/kWh	N/A	N/A	2028	8	11	N/A	-28
4. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2030) 4)	•	tCO2-ekv./MWh	2023	0,024	2030	0,019	0,018	-18	7
5. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2040) 4)		tCO2-ekv./MWh	2023	0,024	2040	0,019	0,018	-18	7
Sähkön myyntiin liittyvät tavoitteet
6. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2030) 4)	•	tCO2-ekv./MWh	2023	0,13	2030	0,11	0,11	-14	-1
7. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2040) 4)		tCO2-ekv./MWh	2023	0,13	2040	0,11	0,11	-14	-1
Kaasun ja lämmön myyntiin liittyvät tavoitteet
8. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2033)	•	tCO2-ekv.	2023	949 800	2033	1 395 800	1 266 500	47	10
9. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2040)		tCO2-ekv.	2023	949 800	2040	1 395 800	1 266 500	47	10
10. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa (2040)		tCO2-ekv.	2023	1 005 900	2040	886 200	962 800	-12	-8

1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä .

2) Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu.

3)Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti, hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit.

4)Tavoiteraja sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	35

Perustuen hyviin tuloksiin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Fortum saavutti sekä

kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025.

Sähkön- ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasuintensiteetti kasvoi 0,001 tCO2-ekv./MWh (7 %) vuonna

2025. Muutos johtui pääosin kaukolämpöverkoston häviöiden siirtämisestä Scope 3:sta Scope 2:een sekä vuoden 2024 tasoa

alemmista energiantuotantomääristä.

Scope 3 ‑päästöt myydystä sähköstä vähenivät alkuperätakuilla (GoO) varmennetun sähkön myynnin kasvun seurauksena,

mikä pienensi myös sähkönmyynnin kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä 0,002 tCO2-ekv./MWh (1 %). Aiemmin solmittujen

sopimusten vuoksi kaasun myyntimäärät kasvoivat, mikä johti 0,1 MtCO2-ekv. (10 %) kasvuun myydyn kaasun käytöstä

aiheutuvissa päästöissä. Myydyn lämmön päästöt puolestaan vähenivät 0,08 MtCO2-ekv. (8 %) pääosin johtuen

kaukolämpöverkoston päästöjen siirtämisestä Scope 2:seen. Lisätietoa toimista vuonna 2025 löytyy osiosta 2.2.7

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit ja lisätietoja kasvihuonekaasupäästöistä osiosta 2.2.8

Ilmastonmuutosta koskevat mittarit.

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Perusvuosi	Perusvuoden arvo	Tavoitevuosi	2025	2024	Muutos perusvuodesta, %	Muutos edellisvuodesta, %
20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 2)		kg	2023	1 546 865	2030	1 302 249	1 378 084	-16	-6
40 %:n vähennys rikkidioksidipäästöissä (SO2 ) 2)		kg	2023	849 418	2030	242 409	616 604	-71	-61
Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia		Tapahtumien määrä	N/A	N/A	Vuosittain	0	1	N/A	-100
Vaarallisimpien vaihdettavien kemikaalien käytön vähentäminen vuoteen 2030 mennessä		Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	N/A	N/A	Vuosittain	Kyllä	Kyllä	N/A	N/A

1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

2) Perusvuoden ja kuluvan vuoden arvot sisältävät kaikki Fortumin laitokset pois lukien kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnot, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu.

Vuonna 2025 typen oksidien päästöt vähenivät 6 prosenttia ja rikkidioksidi päästöt 61 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.

rikkidioksidipäästöjen merkittävä lasku ylitti selvästi 40 prosentin vähennystavoitteen. Merkittävin parannus johtui

Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024, mikä vähensi typen

oksidien päästöjä noin 101 tonnia ja rikkidioksidi päästöjä 417 tonnia. Merkittävien ympäristöpoikkeamien tavoite toteutui

vuonna 2025. Vuonna 2025 arvioitiin kunnossapidossa käytettyjen erityistä huolta aiheuttavien kemikaalien käyttöä ja niitä

korvattiin vähemmän haitallisilla, kun se oli mahdollista. Lisätietoa vuoden 2025 toimenpiteistä löytyy osiosta 2.3.5

Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	36

Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet

Marraskuussa 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteensa ja julkaisi ensimmäisen luonnon

monimuotoisuutta koskevan siirtymäsuunnitelmansa, joka sisältää välitavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tuleville

vuosille kunkin monimuotoisuustavoitteen osalta. Uudistetut tavoitteet kattavat nyt vesivoiman vaikutukset

vesiekosysteemeihin, maankäytön muutokset Fortumin omassa toiminnassa ja biomassan hankinnan vaikutukset

maankäyttöön (toimitusketjun vaikutus). Ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet huomioidaan Fortumin SBTi-tavoitteiden

kautta. Katso osiot 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva

siirtymäsuunnitelma.

Marraskuussa 2025 päivitetyt luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet

Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet marraskuusta 2025 eteenpäin, sekä suoriutuminen niiden osalta on

esitetty seuraavassa taulukossa:

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Perusvuosi	Tavoitearvo	Tavoitevuosi	2025	2024	Muutos perusvuodesta, %
Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista		Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	N/A	N/A	2040	Kyllä	N/A	N/A
Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen 2)		MSA.km2	N/A	0	2030	N/A	N/A	N/A
Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maankäytön haitallista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta		MSA.km2	2024	≤ 0,26	Vuosittain	0,32	0,26	23

1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

2) Tavoite on vuodesta 2030 alkaen. MSA.km² -yksikön raportointi aloitetaan myöhemmässä vaiheessa.

Fortum jatkoi vuonna 2025 niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä

kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan luonnontilan parantamiseksi. Vesivoiman luonnon

monimuotoisuustoimenpiteistä on kerrottu osiossa 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

Fortumin merkittävimmät maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät

kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan. Fortum tunnistaa maanpäälliset luontovaikutukset

luontojalanjälkiarvioinnilla (BFA, Global Biodiversity Score® Tool). Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on esitetty osiossa

2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Oman toiminnan maankäytön vaikutukset tullaan raportoimaan

myöhemmin. Maankäytön vaikutus biomassan hankinnasta kasvoi 0,06 MSA.km² vuodesta 2024 (perusvuosi). Vaikutus

johtuu ei-jäännös metsäbiomassan hankinnasta Kivenlahden (Espoo) voimalaitokselle. Toimenpiteitä tämän uuden tavoitteen

saavuttamiseksi suunnitellaan parhaillaan.

Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet marraskuuhun 2025 asti

Seuraavat luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet olivat voimassa marraskuuhun 2025 asti:

• Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien

vesistövaikutukset. Nykyisille toiminnoille tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Katso osio 2.2.6

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Vuonna 2025 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät hiilen

käytön vähentämiseksi toteutettujen toimien vuoksi. Katso osio 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

• 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun

alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). Tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät johtuen pääosin myydyn sähkön päästöjen vähenemisestä.

• Fortum on sitoutunut jatkamaan paikallisia toimia vesivoiman tuotannossa ja osallistumaan tieteeseen perustuvan

menetelmän kehittämiseen vesistövaikutusten arvioimiseksi. Vuonna 2025 Fortum on jatkanut paikallisten toimien

toteuttamista, etenkin vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen

perustuvan mittausmenetelmän kehittämisen parissa esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Katso osio 2.4.6 Luonnon

monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	37

Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Tavoitevuosi	Tavoitearvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Ei vakavia tapaturmia 2)		Tapahtumien määrä	Vuosittain	0	1	2	-1
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 2)	•	TRIF	2030	<1,0	2,4	4,0	-1,6
Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste	•	%	2025	75 3)	90	90	N/A
Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 4)		Tulos	2030	7,7 5)	7,7	7,5	0,2
Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja		Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	Vuosittain	N/A	Kyllä	Kyllä	N/A

1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

2)Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät).

3)Vuoden 2024 tavoite oli 60 %.

4)Energia-alan vertailuarvo.

5)Alan vuoden 2025 vertailuarvo.

Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli

90 prosenttia, mikä ylitti asetetun 75 prosentin tavoitetason. Tilastoitavien tapaturmien taajuus pieneni 4,0:sta vuonna 2024

2,4:ään vuonna 2025. Muutos selittyy suurimmalta osaltaan kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä, mutta myös

urakoitsijoiden tapaturmataajuus parani merkittävästi. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen urakoitsijoille. Yksi

urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi. Tapaturma tutkittiin yhdessä urakoitsijan kanssa, jotta vastaava ei

toistuisi. Kunnianhimoisten turvallisuustavoitteiden saavuttaminen, TRIF alle 1,0 ja vakavien tapaturmien nollataso, edellyttää

jatkuvaa sitoutumista turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen sekä järjestelmällistä oppimista sattuneista tapauksista ja läheltä

piti -tilanteista. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta.

Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja saavutti alan vertailutason. Tulokset osoittavat, että

työntekijät arvostavat kannustavaa työympäristöä ja hyvää yhteishenkeä. Kehityksen tukemiseksi Fortum kiinnittää erityistä

huomiota työntekijöiden sitoutumista tukeviin tekijöihin. Vuonna 2025 Fortum kehitti edelleen sukupuolten välisen

palkkaeron arviointimenetelmää ja toteutti palkkavertailun sen varmistamiseksi, että kaikille Fortumin työntekijöille

maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät

toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta.

Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Tavoitevuosi	Tavoitearvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Toimittajien hyväksyntäaste 2)		%	Vuosittain	85	88	81	7
Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa		Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	2026	N/A	Kyllä	Kyllä	N/A

1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

2)Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta. Vuoden 2024 luku sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan marraskuun 2024 myyntipäivään saakka.

Toimittajan hyväksyntäastetta koskeva tavoite ylitti tavoitetason raportointijakson aikana johtuen hyväksymisprosessin

johdonmukaisesta toteutuksesta, keskittyen uudelleenarviointeihin ja keskeisten suorituskykymittareiden seurantaan. Laaja-

alainen tavoite toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessin vahvistamiseksi koostuu useista toimenpiteistä, joilla

parannetaan toimitusketjun huolellisuusprosessia. Tavoitteen edistymistä seurataan vuosittaisen toimintasuunnitelman

avulla, johon vuonna 2025 sisältyi kehittää kestävyysasioiden hallintaa osana kategoriajohtamista sekä arvioida vaihtoehtoja

toimitusketjun tietojen hallintaan. Tavoite eteni suunnitellusti. Vuonna 2025 Fortum kartoitti huolellisuusprosessin

kehitystarpeita, laati tiekartan niiden toteuttamiseksi, ja jatkoi tiedonhallintavaihtoehtojen arviointia. Fortum toteutti

kestävyysriskien arvioinnin kaikille hankintakategorioille sekä kehitti työkaluja tukemaan kestävyysasioita osana

kategoriajohtamista. Lisätietoa osiossa 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	38

Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mitta- yksikkö	Tavoite- vuosi	Tavoite- arvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien prosessien vahvistaminen		Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	Vuosittain	N/A	Kyllä	N/A	N/A
Tietosuojakoulutuksen suorittamisaste		%	N/A	100	98	86	12

1)Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

Vuonna 2025 Fortum asetti uudet tavoitteet henkilöstön ja kuluttajien henkilötietojen yksityisyyden ja suojan parantamiseksi.

Tavoite vahvistaa tietosuoja- ja yksityisyydensuojaprosesseja, on laaja-alainen ja koostuu useista toimenpiteistä kattavan

tietosuojan ja yksityisyyden suojan saavuttamiseksi koko yrityksessä. Tavoitteen edistymistä mitataan vuosittaisen,

tunnistettuihin kehityskohtiin vastaavan toimintasuunnitelman avulla. Vuonna 2025 suunnitelma sisälsi muun muassa

raportoinnin kehittämisen johdolle, tietosuojaverkkokoulutuksen päivittämisen sekä uuden portaalin kehittämisen

henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseksi, joka julkaistaan alkuvuonna 2026. Tavoite eteni suunnitellusti,

joidenkin toimenpiteiden jatkuessa seuraavalle vuodelle. Myös tietosuojakoulutuksen suoritusaste parani huomattavasti

edellisvuodesta.

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat tavoitteet

	Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)	Mittayksikkö	Tavoitevuosi	Tavoitearvo	2025	2024
Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia		Tapahtumien määrä	Vuosittain	0	0	0

1)Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä.

Vuonna 2025 ja 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	39

1.2 Laatimisperusteet

1.2.1 Laatimisperusteet

Fortum-konsernin kestävyysraportti 31.12.2025 päättyneeltä vuodelta on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointi­

direktiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Tämä

kestävyysraportti sisältää EU-taksonomiaa koskevat tiedot, jotka on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen

täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Tätä kestävyysraporttia ei ole julkaistu kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan

mukaisesti merkittynä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä säännöstä raportointikaudella ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen

vuoksi.

Vuoden 2025 aikana Euroopan komissio julkaisi useita niin sanottuja 'Omnibus'-ehdotuksia, jotka sisältävät muun ohella

lainsäädäntöaloitteita kestävyysraportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi. Nämä ehdotukset siirtävät esimerkiksi

vaiheittain käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten soveltamista ja niiden odotetaan vähentävän pakollisia

raportointivaatimuksia tulevaisuudessa. Fortum seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja mukauttaa vastuullisuusraportointiaan, kun

lainsäädäntöön tulee muutoksia. EU-taksonomia-asetuksen muutokset otetaan käyttöön vuoden 2026 raportoinnissa.

Tässä kestävyysraportissa esitetyt kestävyysseikat perustuvat olennaisiin aiheisiin, jotka tunnistettiin ESRS 1 -standardin

(Yleiset vaatimukset) mukaisessa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointi.

Kestävyystarkastusyhteisö ja Fortumin tilinpäätöksen tilintarkastaja Deloitte Oy on laatinut riippumattoman tilintarkastajan

rajoitetun varmuuden tarkastuskertomuksen tästä kestävyysraportista ISAE 3000 (Revised) -standardin mukaisesti. Jos

erikseen ei ole esitetty, tämän kestävyysraportin tietoja ei ole vahvistanut muu ulkopuolinen taho kuin selvityksen

varmentaja.

1.2.2 Raportoinnin laajuus

Tässä kestävyysraportissa esitettävät tiedot sisältävät emoyhtiö Fortum Oyj:n ja sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöt ovat yrityksiä,

joissa Fortumilla on määräysvalta.

Osakkuusyhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Huomattava

vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa

konsernilla on jaettu määräysvalta. Katso tilinpäätöksen liitetiedot 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen ja 40

Konserniyritykset segmenteittäin. Fortum on arvioinut, ettei sillä ole operatiivista määräysvaltaa näissä yhtiöissä.

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sisältyvät kuitenkin tiettyihin ESRS-standardien edellyttämiin mittareihin.

Fortumin arvoketjussa toimivien osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten, lähinnä ydinvoima- ja vesivoimayhtiöiden,

kasvihuonekaasupäästöt sisältyvät Scope 3 -kasvihuonepäästöjen kategoriaan 1 tai kategoriaan 3. Näiden yritysten päästöt

raportoidaan ostetun sähkön tai käytettyjen palvelujen osuuden perusteella. Muut osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, jotka

eivät ole Fortumin arvoketjun toimijoita, sisältyvät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategorian 15 tietoihin. Katso osio

2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet.

Ellei toisin ole ilmoitettu, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset eivät tällä hetkellä sisälly toimintaohjeita, toimenpiteitä ja

tavoitteita koskeviin tietoihin. Ellei toisin ole ilmoitettu, muut arvoketjun toimijat eivät sisälly tietoihin, koska Fortum

hyödyntää siirtymäsäännöstä (ESRS 1-10.2). Tämä ei koske tavaroiden ja palvelujen toimittajia, jotka sisältyvät tietoihin

osioissa 3.3 Arvoketjun työntekijät ja 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta.

EU-taksonomiaraportoinnin laajuus on kuvattu osiossa 2.6.1 Johdanto EU-taksonomiaan.

Fortum ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää julkaisematta tiettyjä aineettomaan omaisuuteen, osaamiseen tai

innovaatiotuloksiin liittyviä tietoja, eikä myöskään poikkeusta olla ilmoittamatta kehityksistä tai asioista, jotka ovat

neuvottelujen kohteena.

1.2.3 Muutokset raportoinnissa

Muutokset olennaisissa aiheissa

Fortum päivitti vuonna 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa. Päivityksen myötä aihetta E3 Vesi ei enää

raportoida olennaisena. Päätös perustuu ESRS-standardien vesimääritelmän uudelleentulkintaan, joka sisältää suppeamman

määritelmän vedelle – painottuen vedenottoon, vesien poisjohtamiseen ja kulutukseen, erityisesti vesistressialueilla –

verrattuna Fortumin laajempaan tulkintaan vuonna 2024. Tämän uuden tulkinnan mukaan aiemmin raportoidut olennaiset

vaikutukset kuuluvat oikeammin aiheiden E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten kohteena olevat

yhteisöt alle. Katso lisätietoja osiosta 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vuonna 2025 yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia vaikutuksia arvioitiin myös perusteellisemmin, minkä johdosta nämä ovat

nyt olennaisia sekä S1 Oman henkilöstön, että S4 Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta. Koska aihetta S4 ei raportoitu vuonna

2024, Fortum hyödyntää heinäkuussa 2025 hyväksyttyjen ESRS ‘Quick Fix’ -muutosten tarjoamaa siirtymäsäännöstä ja

raportoi tästä aiheesta vain rajalliset tiedot BP-2 kohdan 17 mukaisesti.

Muutokset konsernin rakenteessa

28.11.2025 Fortum hankki tuulivoiman projektikehitysportfolion saksalaiselta uusiutuvan energian kehittäjältä ja rakentajalta

ABO Energylta. Hankittu portfolio sisältää noin 4,4 GW maatuulivoiman kehityshankkeita eri vaiheissa Suomessa. Tällä

hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole tehty, ja jokainen investointipäätös riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta ja

erityisesti teollisuuden sähkön kysynnän kehityksestä. Hankinnalla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin

kestävyysraportointiin.

30.6.2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston.

Yritysoston mukana siirtyi noin 130 000 asiakasta sekä 33 työntekijää. Yritysostolla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin

kestävyysraportointiin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	40

26.6.2025 Fortum saattoi päätökseen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnin Hexa Climate

Solutions Pvt Ltd:lle. Myynnillä ei ole olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin.

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä.

Kaupan kohteena oli 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan

odotetaan etenevän rakennus valmiiseen vaiheeseen. Yritysostolla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin

kestävyysraportointiin.

Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024 ja turbiini ja generaattoripalveluiden

liiketoiminnan myynnin päätökseen 31.12.2024. Turbiini- ja generaattoripalveluiden myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta

Fortumin kestävyysraportointiin. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä oli seuraavat olennaiset vaikutukset

Fortumin kestävyysraportointiin:

• Suorat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät merkittävästi, sillä liiketoiminta muodosti noin 34 prosenttia Fortumin Scope 1

-kokonaispäästöistä vuonna 2024. Fortumin SBTi:n hyväksymät ilmastotavoitteet pysyivät muuttumattomina, koska

liiketoiminta oli jätetty tavoitteiden perusvuoden ulkopuolelle.

• Jätteen määrä väheni huomattavasti, koska liiketoiminta oli pääasiallinen sekä vaarallisen että ei-vaarallisen jätteen

tuottaja. Liiketoiminta tuotti lähes 100 prosenttia vaarallisesta jätteestä ja noin 30 prosenttia ei-vaarallisesta jätteestä

vuonna 2024.

• Huolta aiheuttavien kemikaalien käyttö väheni verrattuna vuoteen 2024.

• Positiivinen vaikutus oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tapaturmataajuuksiin.

• Typen oksidien päästöt vähenivät 0,4 miljoonaa tonnia vuodesta 2024.

• Henkilöstön määrän väheneminen, noin 900 työntekijää, on vaikuttanut sekä omaan henkilöstöön liittyviin mittareihin että

omaan henkilöstöön ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaan terveyteen ja turvallisuuteen.

Yksityiskohtaiset kuvaukset näistä vaikutuksista löytyvät kohdista 2.2 Ilmastonmuutos, 2.3 Ympäristön pilaantuminen, 2.5

Resurssien käyttö ja kiertotalous, 3.2 Oma työvoima ja 3.3 Arvoketjun työntekijät.

Tämän kestävyysraportin tiedot kattavat nämä liiketoiminnat hankintahetkestä alkaen / myyntihetkeen asti, ellei toisin

mainita.

1.2.4 Aikahorisontit

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Fortum käyttää aikahorisontteja, jotka poikkeavat ESRS 1 -standardin (Yleiset

vaatimukset) osiossa 6.4 määritetyistä keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteista. Poikkeamisen syynä on se, että

aikahorisontit on linjattu Fortumin taloussuunnittelun prosessissa käytettyjen aikahorisonttien mukaisiksi. Keskipitkän

aikavälin aikahorisontti on yhdestä kuuteen vuotta (2024: yhdestä kolmeen vuotta), ja pitkän aikavälin aikahorisontti on yli

kuusi vuotta (2024: yli kolme vuotta). Aikahorisonttien muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta Fortumin

kestävyysraporttiin.

1.2.5 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää johdolta sekä laadulliseen että määrälliseen tietoon vaikuttavia arvioita ja oletuksia.

Toisaalta tietyt ESRS-raportointivaatimukset edellyttävät ennakoivaa tietoa, joka on luontaisesti epävarmaa. Arvioita,

harkintaa ja ennakoivia tietoja arvioidaan säännöllisesti. Ne perustuvat aiempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, kuten

tulevia tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.

Johdon arviot ja harkinta ovat tärkeimpiä seuraavilla alueilla:

• Harkinta ja ennakoivat tiedot, joita käytetään kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja

pisteyttämisessä sekä olennaisten aiheiden raja-arvon määrittämisessä. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointi.

• Arviot ja ennakoivat tiedot, joiden avulla arvioidaan kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia

vaikutuksia. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

• Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen ja MSA.km² (luontojalanjälkilaskennat GBS®-työkalulla) laskennoissa käytetyt arviot.

Katso osio 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet ja 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat

mittarit.

1.2.6 Siirtymäsäännösten käyttö

Vuonna 2025 Fortum hyödyntää seuraavia ESRS 1:n kohdassa 10 ja liitteessä C esitettyjä siirtymäsäännöksiä. Kuten edellä on

kerrottu, liitteen C siirtymäsäännösten soveltamista on jatkettu heinäkuun 2025 ESRS 'Quick Fix' -muutosten johdosta.

• Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia ei raportoida (ESRS 2 SBM-3 ja ESRS E1-9).

• Seuraavia omaa työvoimaa koskevia tietoja (ESRS S1) ei raportoida: muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuuksia koskevat tiedot (S1-7) sekä työhön liittyviä sairauksia koskevat tiedot ja loukkaantumisten, tapaturmien,

kuolemantapausten ja työhön liittyvien sairauksien seurauksena menetettyjen työpäivien määrää koskevat tiedot sekä

terveys- ja turvallisuustiedot muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden osalta (S1-14).

• Kuten edellä osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus on esitetty, tietyt tiedot eivät sisällä arvoketjun toimijoita. Arvoketjuun

liittyvän tiedonkeruun suunnittelu, jonka oli määrä alkaa vuonna 2025, on siirretty myöhemmäksi EU:n Omnibus -paketin

johdosta. Työ käynnistetään, kun vaatimukset ovat selkeästi määritelty.

• Luettelo merkittävistä ESRS-toimialoista ja niiden kokonaisliikevaihdoista (ESRS 2 SBM-1) raportoidaan, jos ja kun

toimialakohtaiset raportointivaatimukset tulevat voimaan.

• Standardien S4 ja E4 tiedot raportoidaan rajatusti, sillä niihin sovelletaan uutta siirtymäsäännöstä, joka laajennettiin

koskemaan myös ensimmäisen aallon yrityksiä osana ESRS 'Quick Fix' -päivitystä. S4:n osalta, joka on uusi olennainen aihe,

siirtymäsäännöstä sovelletaan kokonaisuudessaan, ja E4:n osalta osittain. Näiden aiheiden täysimääräinen raportointi

toteutetaan päivitettyjen ESRS-standardien mukaisesti, kun niiden sisältö on lopullisesti hyväksytty.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	41

1.3 Strategia ja liiketoimintamalli

1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju

Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja. Yhtiön sähköntuotanto oli 42,3 TWh ( 2024: 46,3)

ja lämmön- ja höyryntuotanto 3,2 TWh (2024: 4,1) vuonna 2025. Vuonna 2025 Fortumin kokonaissähköntuotannosta

99 prosenttia (2024 : 99 ) tuli yhtiön pohjoismaisesta 41,6 TWh:n (2024: 45,4) tukkusähkön tuotannosta, joka perustuu

pääasiassa vesi- ja ydinvoimaan sekä maatuulivoimaan. Fortum on myös Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä:

yhtiöllä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Lisäksi Fortumilla on kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaa Suomessa ja Puolassa

sekä pilottivaiheen vedyntuotantotoimintaa. Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa

sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Vaikka valtaosa toiminnoista perustuu muihin kuin fossiilisiin polttoaineisiin, Fortumilla on

myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia toimintoja. Vuonna 2025 fossiilisten polttoaineiden osuus Fortumin liikevaihdosta

oli 13 prosenttia (2024: 12), mukaan lukien fossiilipohjainen tuotanto ja kaasun myynti. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon

perustuva liikevaihdon osuus oli 6 prosenttia (2024: 6) ja hiilen 2 prosenttia (2024: 3).

Fortum on merkittävä taloudellinen toimija Pohjoismaisissa. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät

myynnistä asiakkaille, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille,

kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista. Fortumilla oli 4 551 (2024: 4 496)

työntekijää 12 (2024: 14) maassa 31.12.2025. Suurin osa työntekijöistä on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Katso

osiosta 6.4 Konserninlaajuiset tiedot työntekijöiden lukumäärä maan mukaan.

Fortumin strategia ja liiketoimintamalli ovat suunniteltu toteuttamaan yhtiön tarkoitusta: energiamme rakentaa maailmaa,

jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Kestävyys on sisäänrakennettu Fortumin strategiaan ja strategian

painopistealueisiin: "Luotettavan energian toimittaminen", "Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen" ja

"Uusiutuminen ja kehittyminen". Fortumilla on kolme raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä: Generation, Consumer Solutions

ja Muut toiminnot. Katso osio 6.1 Liiketoimintarakenne. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian

menestyksekäs toteuttaminen. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon

joustavuuteen ja optimointiin, kysyntävetoiseen uusiutuvaan energiaan, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja

kaukokylmäliiketoimintaan.

Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, jotka vastaavat

SBTi-aloitteen tavoitteita ja ovat osa yhtiön yleistä liiketoimintastrategiaa. Tämän lisäksi Fortum on luonut

ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet ja resurssit kohti

nettonollatavoitetta. Fortum on myös asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja julkaissut ensimmäisen

sitä koskevan suunnitelman, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Suunnitelmat perustuvat olemassa

olevaan toimintaan ja liiketoimintarakenteeseen, ja ovat riippuvaisia tulevasta kehityksestä ja toimintaympäristön

muutoksista. Lisäksi Fortum on asettanut ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin,

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, sekä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet. Katso osiot 1.1.4 Fortumin

kestävyystavoitteet, 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ja 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta

koskeva siirtymäsuunnitelma .

Resilienssianalyysi ohjaa Fortumin strategiaa. Fortum tarkastelee analyysissään viittä strategista pitkän aikavälin

makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään, mukaan lukien kestävyyteen liittyvä ilmasto- ja ympäristöasioiden

painottuminen yhteiskunnassa sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus muuttuvana tekijänä. Kestävyysriskien tunnistaminen

perustuu resilienssianalyysiin, ja riskialttiita omaisuuseriä ja liiketoimintoja tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa. Katso osio 2.2.4 Resilienssianalyysi.

Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, sekä kestävyystavoitteet ovat suunniteltu tukemaan

strategian toteuttamista. Fortum arvioi jatkuvasti liiketoimintaansa sekä riskejä ja mahdollisuuksia liittyen yritysostoihin,

sijoituksiin ja yritysmyynteihin, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät asiat ja mahdolliset riskien ja mahdollisuuksien väliset

kompromissit. Katso osio 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, ja yhtiö pyrkii saavuttamaan kestävyystavoitteensa valitsemalla

toimittajansa vastuullisesti ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Suurimman osan hankinnoista

muodostivat pohjoismaisilta sähkön tukkumarkkinoilta vähittäismyyntiin ostettu sähkö, investoinnit sekä

polttoainehankinnat. Loppuosa hankinnoista koostui muista tavaroista ja palveluista, jotka liittyivät esimerkiksi käyttöön ja

kunnossapitoon sekä muihin toimintoihin, kuten tietoliikenneratkaisuihin ja ammattipalveluihin. Fortum käyttää sähkön,

lämmön ja höyryntuotannossa useita polttoaineita, kuten uraania 87 prosenttia (2024: 81), hiiltä 5 prosenttia (2024: 6),

biomassaa ja biopolttoaineita 3 prosenttia (2024: 3), jätepolttoaineita 2 prosenttia (2024: 6), maakaasua 2 prosenttia (2024:

2) ja muita prosentti. Prosenttiosuudet perustuvat polttoaineen energiasisältöön. Polttoaineiden hankinnassa kiinnitetään

erityistä huomiota polttoaineiden alkuperään ja vastuulliseen tuotantoon. Fortum ei osta fossiilisia polttoaineita,

puupellettejä tai biomassaa Venäjältä. Nämä polttoaineet ovat pääasiassa peräisin Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Fortumilla on kyky toimittaa vähähiilistä energiaa luotettavasti laajassa mittakaavassa. Fortumin energian

kokonaisliikevaihto oli 2,6 miljardia euroa vuonna 2025 (2024: 3,2 ). Yhtiö auttaa asiakkaitaan ja yhteiskuntia hiilestä

irtautumisessa. Fortum seuraa eri energiantuotantomuotojen saatavuutta toimitusvarmuuden mittarina, ja yhtiö on asettanut

strategiset tavoitteet laitosten käytettävyysasteelle: yli 90 prosenttia ydinvoimalle ja 95 prosenttia vesivoimalle. Vuonna

2025 Fortumin koko ydinvoimatuotannon käytettävyys oli 75 prosenttia (2024: 84) ja vesivoiman käytettävyys oli

94 prosenttia (2024: 97).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	42

Fortumin arvoketju on havainnollistettu alla:

1) Uraani, hiili, biomassa, jäte, öljy, kaasu, hukkalämpö 2) Urakoitsijat, laitteet, asiantuntijapalvelut, käyttö ja huolto 3) Oma toiminta kattaa: ydinjätteen käsittely 4) Fortum hallinnoi vain kaukolämmön ja -kylmän jakelua	Määritelmät termeille Energia = Sähkö, kaukolämpö ja -kylmä Lihavoitu teksti viittaa Fortumin omaan toimintaan

1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Fortumin vastuulliseen toimintatapaan kuuluu avoin ja säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Yhteistyö eri

sidosryhmien kanssa auttaa Fortumia ymmärtämään ja arvioimaan eri ryhmien odotuksia yhtiötä kohtaan ja vastaamaan

niihin. Sidosryhmien näkemyksiä yhtiöstä seurataan järjestelmällisesti useilla erilaisilla sidosryhmätutkimuksilla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin sidosryhmät, niiden alaryhmät (vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät,

kestävyysraportin käyttäjät tai molemmat) sekä tapa olla vuorovaikutuksessa kunkin sidosryhmän kanssa:

Sidosryhmätyyppi	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät	Kestävyys­ raportin käyttäjät	Vuorovaikutustapa
			Tapaamiset ja haastattelut	Media­ seuranta	One Fortum -tutkimus	Erilaiset kohdennetut tutkimukset
Rahoittajat, sijoittajat, osakkeenomistajat	•	•	•		•
Asiakkaat ja kuluttajat	•	•	•		•
Henkilöstö	•		•		•	•
Tulevaisuuden osaajat	•	•			•	•
Viranomaiset ja päättäjät		•	•	•	•
Energia-alan organisaatiot		•	•	•	•
Paikallisyhteisöt	•		•	•	•	•
Palvelun- ja tavarantoimittajat	•	•	•			•
Arvoketjun työntekijät	•		•
Kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot	•	•	•	•	•
Tiedotusvälineet		•		•	•

Vuorovaikutus edellä mainittujen sidosryhmien kanssa vaikuttaa Fortumin strategiaan ja liiketoimintamalliin eri tavoin, kuten

alla on kuvattu.

Fortum seuraa julkista keskustelua ja tiedotusvälineitä toimintamaissaan ja osallistuu oleellisen tiedon välittämiseen

sidosryhmille eri kanavien kautta. Asiakkailta saatava palaute ohjaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä.

Haastattelut ja keskustelut kansallisten viranomaisten, päättäjien ja poliitikkojen kanssa auttavat yhtiötä ymmärtämään

toimialan poliittisia reunaehtoja ja kehityssuuntia. Säännölliset henkilöstökyselyt pitävät Fortumin ajan tasalla ajankohtaisista

aiheista henkilöstön keskuudessa ja antavat yhtiölle mahdollisuuden puuttua epäkohtiin sisäisesti sekä sitouttaa henkilöstöä

ja vähentää vaihtuvuutta. Vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa pitää Fortumin ajan tasalla ulkoisista

kestävyyskysymyksistä, haastaa yhtiötä tarttumaan vaikeisiin aiheisiin ja antaa arvokasta ulkopuolista näkemystä Fortumin

kestävyystyöhön.

Palvelun- ja tavarantoimittajien näkemykset antavat Fortumille tietoa yhtiön omaa toimintaa laajemmin Fortumin arvoketjun

kannalta olennaisista asioista. Vuorovaikutus arvoketjujen työntekijöiden kanssa antaa Fortumille tietoa toimitusketjujen

työoloista ja tukee huolenaiheiden selvittämistä yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa. Jäsenyydet kansallisissa ja

kansainvälisissä järjestöissä auttavat Fortumia syventämään ymmärrystään teollisuutta ja toimialaa läpileikkaavista

sidosryhmäkysymyksistä ja niiden yhteyksistä Fortumin liiketoimintaan. Suora vuoropuhelu ja erilaiset kyselyt Fortumin

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	43

toimipaikkojen paikallisyhteisöjen keskuudessa auttavat yhtiötä ymmärtämään vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.

Aktiivinen vuoropuhelu sijoittajien ja sijoittajien yhteenliittymien kanssa sekä jatkuva yhteydenpito investointipankkien ja

pankkiiriliikkeiden osake- ja luottoanalyytikoihin auttaa Fortumia vastaamaan pääomamarkkinoiden vaatimuksiin ja ennen

kaikkea ottamaan sijoittajapalautteen riittävästi huomioon liiketoiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja hiilestä irtautumista

koskevan agendan toteuttamisessa.

Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta Suomessa, johon Fortumin hallitus on kutsunut yhtiön keskeisten

sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea Fortumin liiketoimintaa edistämällä vuoropuhelua ja

näkemysten vaihtoa Fortumin ja sen sidosryhmien välillä.

Fortum kartoittaa vuosittain sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä yhtiöstä kyselytutkimuksilla yhteistyössä kolmansien

osapuolten kanssa. Nämä kyselyt auttavat Fortumia arvioimaan sidosryhmien odotuksia ja vastaamaan niihin sekä

mittaamaan sidosryhmäyhteistyön onnistumista. Kyselytutkimukset antavat myös tietoa kestävyyden trendeistä ja riskeistä.

Tuloksia käytetään liiketoiminnan suunnittelussa ja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin kautta myös

kestävyyden olennaisten aiheiden tunnistamisessa. Katso myös osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

Laajimmin hyödynnetty sidosryhmäkysely on kattava One Fortum -tutkimus, joka mittaa yrityksen mainetta sekä

asiakastyytyväisyyttä ja sen kehittymistä eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimus tehdään vuosittain syksyllä useimmissa

Fortumin toimintamaissa. Vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset ja intressit liittyen Fortumin

kestävyysvaikutuksiin raportoidaan Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelimille osana vuosittaista One Fortum -tutkimuksen

tulostenjakoprosessia. Näin tulokset otetaan huomioon vuosittaisessa yritysstrategiaprosessissa. Tulosten perusteella

voidaan myös tarvittaessa tarkentaa ja sopeuttaa yrityksen liiketoimintamallia sekä toimintatapoja eri liiketoimintayksiköissä.

Fortumilla on myös menetelmiä yhteydenpitoon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa olennaisissa

kestävyyskysymyksissä sekä oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

näkemysten ja etujen huomioimiseen. Tähän yhteydenpitoon sisältyy myös sidosryhmien ihmisoikeuksien ja työntekijöiden

oikeuksien huomioiminen. Oman henkilöstön näkemyksiä ja etuja, mukaan lukien heidän näkemyksensä strategiasta,

kerätään esimerkiksi Employee Voice -tutkimuksen kautta ja huomioidaan operatiivisessa ja strategisessa suunnittelussa.

Fortumin eurooppalainen yritysneuvosto toimii myös yhteistyöelimenä johdon ja työntekijöiden edustajien välisessä

vuoropuhelussa koskien muun muassa strategiaa ja tiedonvaihtoa eri teemoista (esimerkiksi henkilöstön motivaatio ja

hyvinvointi). Arvoketjun työntekijöiden näkemykset ja edut, joista kerätään tietoa auditointien ja epäsuorien lähteiden

(esimerkiksi kansalaisjärjestöjen raporttien ja selvitysten) kautta, vaikuttavat esimerkiksi toimittajien valintaan.

Sidosryhmätyön kautta saadut tiedot vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä ja eduista huomioidaan

mahdollisuuksien mukaan uusien hankkeiden kehittämisessä (esimerkiksi paikan valinnassa ja maisemoinnissa) ja

liiketoimintamallissa. Lisätietoa vuorovaikutuksesta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa ja näiden

näkemysten huomioimisesta liiketoiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa löytyy osioista 3.2 Oma työvoima, 3.3

Arvoketjun työntekijät ja 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin tärkeimmät sidosryhmätutkimukset, niiden kohderyhmät, kattavuus ja taajuus:

Tutkimus	Kohderyhmä	Kohdemaat	Taajuus
One Fortum -tutkimus	Asiakkaat Suuri yleisö Julkishallinto Pääomamarkkinat Kansalaisjärjestöt Mielipidevaikuttajat Henkilöstö Tiedotusvälineet	Suomi, Ruotsi, Norja; olennaiset kansainväliset sidosryhmät	Asiakastyytyväisyyttä mitataan puolivuosittain tai vuosittain asiakassegmentin mukaan. Maine mitataan vuosittain.
Toimittajasuhteiden hallintaa koskeva tutkimus	Tavaroiden ja palvelujen toimittajat	Kaikki toimintamaat	Vuosittain
Mediaseuranta	Tiedotusvälineet	Kaikki toimintamaat	Päivittäin
Brändiseuranta	Suuri yleisö ja asiakkaat	Suomi, Ruotsi, Norja	Jatkuvasti
Employee Voice -tutkimus	Oma henkilöstö	Kaikki toimintamaat	Kuuden kuukauden välein
Fortum Digital Experience -tutkimus	Oma henkilöstö	Kaikki toimintamaat	Jatkuvasti
Vesivoiman tuotannon paikallinen hyväksyttävyys	Paikalliset sidosryhmät Fortumin toimipaikkojen ympäristössä	Ruotsi	Vuosittain
Paikallinen ydinvoiman hyväksyttävyyttä koskeva tutkimus	Paikalliset sidosryhmät Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristössä	Suomi	Vuosittain

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	44

1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi

Kestävyysraportin sisältö ja laajuus määritetään kaksinkertaisen olennaisuuden avulla. Fortumin kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiprosessi noudattaa ESRS 1 -standardissa (Yleiset vaatimukset) kuvattua metodologiaa. Kaksin­

kertainen olennaisuusarviointi päivitetään vuosittain, ja siihen osallistuvat konsernin eri liiketoimintayksiköt sekä

asiaankuuluvat sisäiset toiminnot. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan liiketoimintayksikkötasolla

ja yhdistetään ja analysoidaan konsernitasolla. Fortumin johtoryhmä hyväksyy olennaiset aiheet, ja tarkastus- ja

riskivaliokunta tarkastaa ne. Katso myös osio 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin

liittyvät sisäiset kontrollit on kuvattu osiossa 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit.

Fortumin olennaisuusarviointiprosessi koostuu seuraavista neljästä vaiheesta:

Vaihe 1: Arvoketjujen, liiketoimintojen, toimialojen, maantieteellisten alueiden ja riippuvuuksien ymmärtäminen

Tämän vaiheen tarkoituksena on saada käsitys olennaisuusarvion yleisestä asiayhteydestä, mukaan lukien Fortumin

arvoketjun tarkastelu sen varmistamiseksi, että kaikki keskeiset liiketoiminnot, tuotteiden ja palvelujen pääryhmät sekä

resursseista tai suhteista johtuvat riippuvuudet – niin arvoketjun alku- kuin loppupäässä – on huomioitu asianmukaisesti.

Vuoden 2025 päivitys perustui ensimmäiseen ESRS-standardien mukaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä tehtyyn

yksityiskohtaiseen arvoketjukartoitukseen ja keskittyi muutoksiin Fortumin liiketoimintarakenteessa. Lisätietoa

arvoketjukartoituksesta löytyy osiosta 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju.

Vaihe 1 pitää sisällään myös vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien sekä kestävyysraportin käyttäjien tunnistamisen,

joiden kanssa Fortum on jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Vuonna 2025 sidosryhmiä osallistettiin olennaisuusarviointiin

sisällyttämällä aiheeseen liittyviä kysymyksiä eri sidosryhmäkyselyihin (esim. One Fortum -tutkimus). Tämän jälkeen

tutkimustulokset analysoitiin ja havaintoja hyödynnettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin vaiheita

2 ja 3. Lisätietoa vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa löytyy osiosta 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

Vaihe 2: Vaikutusten olennaisuus – vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät ympäristöön,

yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan niin Fortumin omassa toiminnassa kuin sen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Arviointi

aloitetaan käymällä läpi vaiheessa 1 tunnistettujen arvoketjutoimintojen luettelo, jonka avulla tunnistetaan suoria ja

epäsuoria vaikutuksia koko arvoketjussa. Tähän sisältyy myös huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyvien aineistojen ja muiden

olennaisten sisäisten ja ulkoisten aineistojen (esim. sisäiset vaikutusarvioinnit) läpikäynti. Analyysin kattavuus varmistetaan

käyttämällä tukena ESRS 1 -standardin soveltamisvaatimuksen 16 mukaista luetteloa kestävyysseikoista.

Kun tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset on tunnistettu, ne luokitellaan seuraavien tekijöiden perusteella: tosiasiallinen tai

mahdollinen vaikutus; kielteinen tai myönteinen vaikutus; sijainti arvoketjussa; aikahorisontti; kausaliteetti sekä ESRS-aihe,

osa-aihe ja osa-osa-aihe. Tämän jälkeen tunnistettujen vaikutusten vakavuus arvioidaan pisteyttämällä ne seuraavan kolmen

tekijän perusteella:

• Mittakaava: kuinka vakava kielteinen vaikutus on tai kuinka hyödyllinen myönteinen vaikutus on ihmisille tai ympäristölle?

• Laaja-alaisuus: kuinka laaja-alainen vaikutus on eli mikä on ympäristövahingon laajuus tai maantieteellinen mittakaava

taikka ihmismäärä, johon haitallinen vaikutus kohdistuu?

• Kielteisten vaikutusten korjaamaton luonne: kuinka helposti ja missä määrin kielteiset vaikutukset voidaan korjata eli

ennallistaa ympäristö tai palauttaa vaikutuksen kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanne alkuperäistä tilaa vastaavaksi?

Lisäksi mahdollisten vaikutusten osalta arvioidaan esiintymisen todennäköisyys, ja lopullinen pistemäärä lasketaan näiden

kahden tekijän (vakavuuden ja todennäköisyyden) perusteella. Tosiasiallisten vaikutusten osalta laskennassa käytetään

100 prosentin todennäköisyyttä.

Vuonna 2025 vaikutusarvio keskittyi vuoden 2024 ensimmäisen olennaisuusarvioinnin päivittämiseen. Lisäksi arvioinnissa

syvennyttiin tarkemmin tiettyihin valikoituihin aiheisiin, kuten yksityisyyteen ja tietosuojaan, jotka on nyt tunnistettu uudeksi

olennaiseksi aiheeksi.

Vaihe 3: Taloudellinen olennaisuus – riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan liittyviä

aiheita, jotka voivat laukaista kielteisen (riski) tai myönteisen (mahdollisuus) taloudellisen vaikutuksen Fortumin

liiketoimintaan. Fortum on yhdistänyt taloudellisen olennaisuuden arviointiprosessin osaksi yleistä riskienhallintaprosessiaan

(ERM), ja kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet johdetaan suoraan tästä prosessista.

Kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa

noudattaen samoja periaatteita ja menetelmiä kuin muiden liiketoimintariskien osalta osana ERM-prosessia. Kun riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu, kukin kestävyyteen liittyvä riski ja mahdollisuus luokitellaan seuraavien seikkojen perusteella:

sijainti arvoketjussa, taloudellisen vaikutuksen tyyppi (esim. käyttökate, kassavirta), sekä ESRS-aihe, osa-aihe ja

osa-osa-aihe.

Lopuksi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioidaan pisteyttämällä taloudellisten vaikutusten

toteutumisen todennäköisyys sekä taloudellisen vaikutuksen suuruus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kunkin riskin

ja mahdollisuuden lopullinen pistemäärä lasketaan kertomalla taloudellisen vaikutuksen mahdollinen suuruus tapahtuman

todennäköisyydellä.

Vaihe 4: Kynnysarvojen määrittäminen ja tulosten arviointi

Olennaisuusarviointiprosessin päätteeksi liiketoimintayksikkötasolla pisteytetyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

yhdistellään ensin konsernitason vaikutuksiksi, riskeiksi ja mahdollisuuksiksi, minkä jälkeen ne ryhmitellään osa-osa-aiheen ja

pistemäärän mukaan. Laadullisia oikaisuja tehdään sen varmistamiseksi, että yhdistetyt tulokset kuvastavat

totuudenmukaisesti Fortumin olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kokonaisuutena katsottuna. Olennaisuuden

kynnysarvot asetetaan ottamalla huomioon useita tekijöitä, kuten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien merkitys

sidosryhmille, mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä aiheen strateginen merkitys. Näiden tekijöiden perusteella vuoden

2025 olennaisuuden kynnysarvoksi asetettiin 12 pistettä asteikolla 1–25 (2024: 12). Kestävyysseikka täyttää kaksinkertaisen

olennaisuuden kriteerit, jos se on olennainen joko vaikutusnäkökulmasta tai taloudellisesta näkökulmasta tai molemmista.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	45

Pisteytyksen lisäksi olennaisten aiheiden määrittelyssä voidaan käyttää laadullisia kriteerejä, kuten esimerkiksi strategisia ja

sidosryhmien odotuksia. Kuten vuonna 2024, myös vuonna 2025 tämä harkinta johti johdon päätökseen sisällyttää tietyt

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät aiheet olennaisiksi. Katso osio 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vuoden 2025 päivitetyn kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena yksityisyys ja tietosuoja tunnistettiin uudeksi

olennaiseksi aiheeksi niin S1 Oman henkilöstön kuin S4 Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta. Sen sijaan aihetta E3 Vesi ja

merten luonnonvarat ei enää raportoida olennaisena. Lisätietoja näistä johtopäätöksistä löytyy osiosta 1.4.2 Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luettelo olennaisista tiedonantovaatimuksista löytyy osiosta 5.1 Olennaiset

tiedonantovaatimukset.

Harkinnan käyttö ja tulevaisuuteen suuntautuva tieto kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vakavuuden, taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden arviointiin liittyy aina

jonkin verran harkintaa, koska kestävyyskysymykset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja epävarmoja ja toisaalta

täsmällisten arvoketjutietojen saaminen voi olla vaikeaa. Tämä koskee erityisesti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka

ulottuvat kauemmas arvoketjuun tai tulevaisuuteen. Fortumin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on pyritty

mahdollisuuksien mukaan perustamaan kvantitatiivisiin tekijöihin hyödyntämällä olemassa olevia tietoja, arviointeja ja

prosesseja. Jos tarkkoja tietoa ei kuitenkaan ole kohtuudella saatavilla, on arvioinnissa käytetty asiantuntijaosaamista ja

parasta saatavilla olevaa julkista tietoa, kuten maantieteellistä ja toimialatietoa.

Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien odotettujen taloudellisten vaikutusten arviointi on esimerkki tilanteesta,

jossa käytetään arvioita ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa. Näitä arvoja käytetään taloudellisen olennaisuuden

arvioinnissa. Taloudellinen olennaisuus arvioidaan ammattimaisen harkinnan avulla ja perustuen kyseisen riskin tai

mahdollisuuden sopivimpaan mittariin, kuten odotettuun vuotuiseen käyttökatevaikutukseen, kerrottuna tapahtuman

todennäköisyydellä.

Myös olennaisuuden kynnysarvojen määrittämiseen liittyy johdon harkintaa. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman

merkityksellisiä ja tarkkoja, olennaisten aiheiden määrittämisessä on otettu huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien

vaikutukset Fortumiin ja sen sidosryhmiin.

Erityiset näkökohdat, jotka koskevat prosessia vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja

arvioimiseksi kunkin aiheen osalta

Kaksinkertaisen olennaisuuden yleisen prosessikuvauksen lisäksi ESRS-standardeissa vaaditaan tarkempi selvitys kutakin

aihetta koskevasta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista. Seuraavassa esitetään

Fortumin käyttämät menetelmät, syöttöparametrit ja prosessit kunkin aiheen arvioimiseksi.

Ilmastonmuutoksen osalta otettiin huomioon omien toimintojen sekä arvoketjun alku- ja loppupään kasvihuonekaasu­

päästöjen lähteet kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Fortum otti huomioon kasvihuonekaasupäästöjen nykyiset

määrät tunnistaessaan vaikutuksia koko arvoketjussaan. Lisäksi arvioinnissa tunnistettiin tosiasiallisia ja mahdollisia

siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia, sekä huomioitiin resilienssianalyysi, joka pitää sisällään kolme

ilmastonmuutosskenaariota, joissa maailmanlaajuinen lämpeneminen on yli 3 astetta, 2,5–2,8 astetta ja 1,5–1,9 astetta.

Resilienssianalyysi ja käytetyt ilmastoskenaariot on kuvattu tarkemmin osiossa 2.2.4 Resilienssianalyysi. Fortumin toiminta ja

omaisuus altistuvat ulkoisille tapahtumille, kuten ilman ja veden lämpötilan ja sademäärän muutoksille sekä äärimmäisille

sääilmiöille, joiden esiintymistiheys ja voimakkuus saattavat kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Fyysisiä riskejä

tunnistettiin liiketoimintatasolla. Lisäksi arvioitiin erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien sietokykyä.

Ympäristön pilaantumisen osalta otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Omien toimintojen osalta ilman,

veden ja maaperän päästölähteet huomioitiin kunkin toimipaikan paikallisten säädösten ja ympäristölupavaatimusten

mukaisista mittauksista ja seurannasta saadun datan perusteella. Sisäistä kemikaalitietokantaa käytettiin arvioimaan omissa

toiminnoissa käytettyjen huolta aiheuttavien aineiden määrää. Toimialan raportteja on käytetty vaikutusten tunnistamiseen

arvoketjun alku- ja loppupäässä.

Veden ja merten luonnonvarojen osalta huomioitiin kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Arvioinnissa otettiin huomioon

veteen liittyvät toiminnot, kuten vedenotto, vesien poisjohtaminen ja kulutus. Lisäksi käytettiin WRI Aqueduct Water Risk

Atlas -työkalua arvioimaan sijaitseeko omia toimintoja vesistressialueilla. Fyysisten vesiriskien arvioinnissa käytettiin

WWF:n Risk Filter Suite -kokonaisuuden Water Risk Filter -työkalun laitostason riskitietoja. Näiden arvioiden perusteella

aihetta vesi ei arvioitu olennaiseksi.

Fortum on arvioinut luontojalanjälkensä vuonna 2023 (vuoden 2021 datalla) ja päivittänyt sen vuonna 2025 (vuoden 2024

datalla). Arvioinnit tehtiin Global Biodiversity Score® -työkalulla (GBS®). Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin

pohjatietoina käytettiin luontojalanjälkiarvioinnissa tunnistettuja luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin

kohdistuvia vaikutuksia ja riippuvuuksia, mikä piti sisällään sekä suorat toiminnot että arvoketjun. Käytetyssä menetelmässä

arvioitiin (vuoden 2023 arviointi) vaikutuksia ja riippuvuuksia ENCORE- ja EXIOBASE-tietoaineistojen perusteella. Arviointi

tehtiin julkisesti saatavilla olevien Science Based Target -verkoston ohjeiden mukaisesti (Science-Based Targets for Nature,

Initial Guidance for Business by Science Based Target Network, SBTN). Jalanjälkityössä vaikutukset arvioitiin oleellisin osin

luonnon monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttaviin pääajureihin (maan-/merten käytön muutokset, luonnon suora

hyödyntäminen, ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen). Metodologialla ei voitu arvioida vieraslajien leviämisestä

mahdollisesti aiheutuneita luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Myös vesivoimatuotannon vesiympäristöön

kohdistuvat vaikutukset arvioitiin erikseen asiantuntija-arviona, minkä perusteella se on Fortumille olennainen aihe. Näiden

arviointien lisäksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot.

Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu erikseen luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien tai

mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Lisätietoa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita koskevasta

arvioinnista löytyy osiosta 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit.

Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta arvioinnissa otettiin huomioon resurssien sisään- ja ulosvirtaukset omissa

toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Arviointi tehtiin käytettyjä

resursseja ja jätteitä koskevien paikkakohtaisten tietojen perusteella. Näitä tietoja täydennettiin asiantuntija-arvioinneilla.

Oman työvoiman osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin työntekijät.

Työntekijöiden palautetta ja näkökulmia kerättiin soveltuvin osin esimerkiksi henkilöstökyselyistä ja SpeakUp -kanavan

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	46

kautta. Maakohtaisia näkökohtia tarkasteltiin siltä osin kuin ne olivat olennaisia. Yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä

vaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon millaisia henkilötietoja Fortum kerää ja käsittelee.

Arvoketjun työntekijöiden osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon Fortumin

arvoketjujen alkupää sekä tuotteiden ja palvelujen hankinta. Jos täsmällistä tietoa ensimmäisen tason jälkeen ei ollut

kohtuudella saatavilla, hyödynnettiin asiantuntijatietämystä ja parasta saatavilla olevaa tietoa, kuten toimiala- ja

maakohtaisia tietoja, ulkoisia raportteja ja tutkimuksia, joiden avulla lisättiin ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevista

työntekijöistä ja vaikutusten todennäköisyyksistä eri toimitusketjuissa.

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta otettiin huomioon Fortumin toimintamaat ja tuotantolaitosten sijainti

alkuperäiskansojen alueilla sekä sidosryhmäpalaute.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta arvioinnissa otettiin huomioon kaikki sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen kuluttaja-

asiakkaat. Fortum huomioi myös kerättyjen ja käsiteltyjen henkilötietojen tyypin sekä vaikutukset, joita

tietosuojaloukkauksilla voisi olla kuluttajiin.

Liiketoimintatapojen osalta arvioinnissa otettiin huomioon kaikki toimintamaat sekä aiemmat väärinkäytöstapaukset.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös toimittajasuhteiden hallintakäytäntöjä sekä toimittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuun

arvioinnin prosesseja.

1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena Fortum on tunnistanut 32 olennaista vaikutusta, riskiä ja

mahdollisuutta, jotka kattavat yhdeksän kymmenestä ESRS-aiheesta. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto näistä

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Ne on luokiteltu ESRS-aiheen, arvoketjun sijainnin ja merkittävimmän

aikahorisontin mukaan sekä sen perusteella, onko kyseessä tosiasiallinen tai mahdollinen myönteinen tai kielteinen vaikutus

taikka riski vai mahdollisuus. Jokaiselle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle on annettu viitenumero (IRO-viite), joita

käytetään myös tämän kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa.

Vuoteen 2024 verrattuna tunnistettiin kaksi uutta yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvää olennaista vaikutusta sekä oman

työvoiman että kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta (S1.4 ja S4.1), mikä oli seurausta vuonna 2025 tehdystä tarkemmasta

analyysistä kyseisen aiheen osalta. Toisaalta päivitetyssä olennaisuusarvioinnissa ei enää tunnistettu olennaisia vaikutuksia,

riskejä tai mahdollisuuksia liittyen aiheeseen E3 Vesi ja merten luonnonvarat. Tämä perustuu ESRS-standardien

vesimääritelmän uudelleentulkintaan, joka pitää sisällään suppeamman määritelmän vedelle – painottuen vedenottoon,

vesien poisjohtamiseen ja kulutukseen, erityisesti vesistressialueilla – verrattuna Fortumin laajempaan tulkintaan vuonna

2024. Tämän uuden tulkinnan mukaan aiemmin raportoidut olennaiset vaikutukset kuuluvat oikeammin aiheiden E4 Luonnon

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt alle. Tämä tarkoittaa, ettei vettä enää katsota

olennaiseksi aiheeksi; Fortumin nykyinen vedenkäyttö koostuu pääosin merivedestä, jota käytetään jäähdytykseen ja

johdetaan takaisin mereen. Vuonna 2025 Fortumin kokonaisvedenotto oli 1 450 miljoonaa kuutiometriä ja poisjohdetut vedet

1 449 miljoonaa kuutiometriä. Tämä tarkoittaa, että vedenkulutus oli 0,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on alle promillen

kokonaisvedenotosta. Lisäksi ainoastaan kaksi Puolassa sijaitsevaa laitosta, joissa käytettiin vettä vuonna 2025, sijaitsevat

vesistressialueilla, eikä kummassakaan ei ole havaittu veden saatavuuteen liittyviä ongelmia.

Kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, sillä Fortum ei ole

tunnistanut olennaisia yrityskohtaisia aiheita. Olennaisia aiheita arvioidaan strategisesti ja niille on laadittu selkeät tavoitteet

ja toimintasuunnitelmat varmistamaan, että vaikutukset ja riskit otetaan huomioon. Lisätietoja olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien raportointikauden taloudelliset vaikutukset, sekä niiden hallinnasta löytyy

kustakin aihekohtaisista osioista.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	47

IRO-viite	Aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Aikaväli	Kuvaus
E1.1	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen sähkön- ja lämmöntuotannossa.
E1.2	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Kasvihuonepäästöjen tuottaminen oman toiminnan fossiilipohjaisen sähkön (jäännösjakauma) käytöstä.
E1.3	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Pitkä aikaväli	Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen markkinoilta hankitun ja asiakkaille ilman alkuperätakuun sertifikaatteja myydyn sähkön (jäännösjakauma) tuotannossa.
E1.4	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Keskipitkä ja pitkä aikaväli	Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen polttoaineiden, materiaalien ja komponenttien tuotannossa ja kuljetuksessa.
E1.5	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää ja loppupää	Pitkä aikaväli	Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen asiakkaille myydyn maakaasun hankinnassa ja loppukäytössä.
E1.6	Ilmastonmuutos	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Arvoketjun loppupää	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Vähähiilisen ja luotettavan energiatoimituksen tarjoaminen asiakkaille tukemaan heidän prosessiensa päästöjen vähentämistä.
E1.7	Ilmastonmuutos	Riski	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Poliittinen ja oikeudellinen riski: EU-sääntelyn kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin maineeseen ja kannattavuuteen.
E1.8	Ilmastonmuutos	Riski	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Maineriski: Fortumin ilmastotavoitteiden, mukaan lukien hiilestä irtautuminen, saavuttamatta jääminen tavalla, joka ei vastaa ulkoisille sidosryhmille viestittyjä lupauksia tai näiden odotuksia.
E1.9	Ilmastonmuutos	Riski	Läpi arvoketjun	Pitkä aikaväli	Krooninen ilmastoriski: Keskilämpötilojen muutos (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen.
E1.10	Ilmastonmuutos	Riski	Läpi arvoketjun	Pitkä aikaväli	Akuutti ilmastoriski: Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun.
E1.11	Ilmastonmuutos	Mahdollisuus	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Fortumin fossiili-intensiivisten liiketoimintojen arvon kasvattaminen siirtymällä pois kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
E1.12	Ilmastonmuutos	Mahdollisuus	Läpi arvoketjun	Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli	Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä ulkoinen paine lisää vähähiilisen energian kysyntää.
E2.1	Pilaantuminen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta, arvoketjun loppupää	Keskipitkä aikaväli	Ilman pilaantuminen johtuen polttoaineiden palamisessa syntyvistä typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) päästöistä.
E2.2	Pilaantuminen	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli	Mahdolliset kielteiset vaikutukset ympäristöön käytettäessä huolta tai erityistä huolta aiheuttavia aineita omassa toiminnassa.
E4.1	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Vesivoiman tuotannon vaikutus vesiekosysteemien monimuotoisuuteen. Jokien patoamisella on esimerkiksi haitallisia vaikutuksia kalojen ja muiden eliöiden liikkumiseen.
E4.2	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää, oma toiminta	Pitkä aikaväli	Omasta toiminnasta ja toimitusketjusta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutuksesta johtuva vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutus syntyy ilmaston lämpenemisen kautta. Vaikutusmekanismi on maailmanlaajuinen, mutta sen aiheuttamat vaikutukset luontoon paikallisia.
E4.3	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Pitkä aikaväli	Polttoainehankinnan maankäytön aiheuttama luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Fortumin lämmitys- ja jäähdytystoimintojen polttoainehankinta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön muutosten että ilmastonmuutoksen kautta. Sekä bio- että fossiilipohjaisten polttoaineiden tuotanto heikentää luonnon elinympäristöjä ja kuluttaa paikallisia luonnonvaroja.
E4.4	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Rakentamisesta aiheutuva maankäytön muutos. Luonnonympäristöjen muuttuminen ja häviäminen rakentamispaikoilla. Lisäksi haitallisia vaikutuksia voi syntyä pirstoutumisen ja lisääntyneen häiriön kautta. Käyttövaiheessa voi myös olla mahdollisia haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin törmäysriskin sekä muuttoreittien muutosten kautta.
E5.1	Resurssien käyttö ja kiertotalous	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Pitkä aikaväli	Radioaktiivisen jätteen syntyminen ydinvoiman tuotannossa. Radioaktiivisten aineiden mahdollinen päätyminen ympäristöön radioaktiivisen jätteen käsittelyssä, varastoinnissa, kuljetuksessa ja/tai loppusijoituksessa voi aiheuttaa ympäristövaikutuksia.
S1.1	Oma työvoima	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt aikaväli	Fortum tarjoaa turvattua työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön.
S1.2	Oma työvoima	Mahdollinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt aikaväli	Kaikki Fortumin työntekijät saavat asianmukaisen palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa.
S1.3	Oma työvoima	Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli	Turvallisuus on Fortumissa olennainen ja strateginen asia, ja Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikissa toiminnoissaan. Turvallisuuspoikkeamilla on negatiivinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.
S1.4	Oma työvoima	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Fortumin henkilötietojen käsittely voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden yksityisyyden ja tietosuojan toteutumiseen, esimerkiksi jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin kolmansien osapuolten toimesta tai sisäisesti.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	48

IRO-viite	Aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Aikaväli	Kuvaus
S2.1	Arvoketjun työntekijät	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt ja keskipitkä aikaväli	Mahdolliset kielteiset vaikutukset arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun, erityisesti kohtuuttomien työaikojen, riittämättömän palkan, puutteellisten terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen, rajoitetun työehtosopimusneuvotteluoikeuden tai sukupuolten välisen epätasa-arvon kautta. Nämä tekijät voivat heikentää työntekijöiden elämänlaatua, terveyttä ja hyvinvointia.
S2.2	Arvoketjun työntekijät	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt aikaväli	Pakko- tai lapsityövoiman käyttö loukkaa ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta.
S2.3	Arvoketjun työntekijät	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Lyhyt aikaväli	Turvallisuuspoikkeamilla on kielteinen vaikutus urakoitsijoiden työntekijöihin, jotka työskentelevät Fortumin laitoksilla.
S3.1	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Fortumilla on positiivisia sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille.
S3.2	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Fortumin arvoketjun toimilla, kuten vähemmistöomistuksessa olevilla tuulivoimaloilla ja kehitettävillä uusilla laitoksilla, on mahdollisia vaikutuksia alkuperäiskansojen perinteisiin maankäyttötapoihin, käytäntöihin ja elinkeinoihin, kuten alkuperäiskansojen perinteisesti harjoittamaan poronhoitoon.
S4.1	Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Oma toiminta	Keskipitkä aikaväli	Henkilötietojen käsittelyllä voi olla kielteisiä vaikutuksia asiakkaiden yksityisyyteen ja tietosuojan toteutumiseen esimerkiksi, jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin sisäisesti, tai kolmansien osapuolten toimesta.
G1.1	Liiketoiminnan harjoittaminen	Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus	Läpi arvoketjun	Keskipitkä aikaväli	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum katsoo, että eettisen yrityskulttuurin perustana ovat eettinen liiketoimintatapa, tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, sekä korruption ja lahjonnan ehkäisy ja tunnistaminen.
G1.2	Liiketoiminnan harjoittaminen	Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus	Läpi arvoketjun	Lyhyt aikaväli	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen niin vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua ratkaisevan tärkeänä ilmoituskanavien luotettavuuden varmistamisessa.
G1.3	Liiketoiminnan harjoittaminen	Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus	Arvoketjun alkupää	Keskipitkä aikaväli	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Toimittajasuhteiden hallinta, joka on keskeistä kestävyyden sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	49

1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi

1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Fortumin hallinnosta ja toiminnasta vastaavia päätöksentekoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus, sen tarkastus- ja

riskivaliokunta, teknologia- ja investointivaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtaja Fortumin

johtoryhmän tukemana.

Ylin päätöksentekovalta yhtiössä kestävyysasioihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen on hallituksen jäsenillä, joilla on

yhteisvastuu näistä asioista. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunnalla ja teknologia- ja investointivaliokunnalla on erityiset

työjärjestyksissä määritellyt tehtävänsä ja vastuunsa. Fortumin johtoryhmä ja muut ylimmän johdon jäsenet tukevat

hallitusta kestävyyteen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvässä päätöksenteossa.

Kestävyys on olennainen osa konsernin strategiaa. Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksensä mukaisesti vastata konsernin

strategisesta kehittämisestä, ohjata konsernin liiketoimintaa, asettaa ja seurata tavoitteita, sisältäen kestävyyteen liittyviä

tavoitteita, sekä käsitellä ja hyväksyä kestävyysraportti. Kestävyysriskit ja -mahdollisuudet otetaan huomioon strategisissa

valinnoissa, kuten merkittäviä liiketoimia tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa.

Kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia hallitaan samaa riskienhallintaviitekehystä, hallintoa ja prosessia noudattamalla kuin

kaikkia muita riskejä ja mahdollisuuksia. Hallituksen vastuulla on huolehtia ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on järjestetty

asianmukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa toimintaperiaatteet ja konsernipolitiikat, mukaan lukien eettinen

toimintaohje, kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja riskipolitiikka, sekä seurata niiden toimeenpanoa

varmistaakseen, että kestävyyteen liittyviä asioita hoidetaan asianmukaisesti.

Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo kestävyysraportointiprosessia työjärjestyksensä mukaisesti. Tarkastus- ja riskivaliokunta

raportoi hallitukselle kestävyysraportoinnin varmennuksen tuloksista sekä siitä, miten varmennus on edistänyt raportoinnin

luotettavuutta, ja mikä on ollut tarkastus- ja riskivaliokunnan rooli kestävyysraportoinnin varmennusprosessissa. Tarkastus-

ja riskivaliokunta valmistelee ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskevan suosituksen

hallitukselle sekä seuraa ja arvioi ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta.

Tarkastus- ja riskivaliokunta tapaa säännöllisesti kestävyysraportointitarkastajan kanssa ja seuraa varmennussuunnitelmaa,

varmennusprosesseja sekä havaintoja. Tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi lisäksi kestävyys­raportointiprosessin sisäisten

kontrollien ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä sekä seuraa olennaisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia.

Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa myös yhtiön vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan järjestelmiä sekä

seuraa ja arvioi oikeudellisten ja liiketoimintaeettisten vaatimusten noudattamista, mukaan lukien liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyviä väärinkäytöstapauksia ja yhtiön eettisen toimintaohjeen rikkomuksia.

Teknologia- ja investointivaliokunta arvioi ja tarkastelee hallituksen harkintaan tuotuja kestävyyteen liittyviin

toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin liittyviä suosituksia, pois lukien raportointi.

Toimitusjohtajan johtama Fortumin johtoryhmä vastaa konsernin kestävyyspäämäärien asettamisesta, ehdottaa

kestävyystavoitteita hallituksen hyväksyttäväksi ja seuraa kestävyysasioiden toteutumista kuukausittain, neljännesvuosittain

tai vuosittain tavoitteesta riippuen. Fortumin johtoryhmä arvioi ja hallitus hyväksyy muutokset kestävyyspolitiikkaan.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman toteutusta seurataan säännöllisesti johtoryhmän alaisessa

strategia- ja pääomanallokointikomiteassa.

Talousjohtajalla on johtotason vastuu Fortumin kestävyysraportointidirektiiviin mukaisesta kestävyysraportista, myös

raportointiprosessin ja kontrollien osalta. Talousjohtajalla on myös yritysriskien hallintaprosessin yleinen omistajuus, mukaan

lukien olennaiset kestävyysriskit ja -mahdollisuudet. Vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista vastaavalla johtajalla on

kokonaisvastuu kestävyydestä, mukaan lukien konsernin kestävyystoimintojen kehittäminen, toteuttaminen ja valvonta

(esim. kestävyyspolitiikka ja konsernitason ohjeet), kestävyystavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta sekä kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiprosessi, johon kuuluu myös olennaisten vaikutusten tunnistaminen.

Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja

Fortumin johtoryhmälle vähintään vuosittain. Katso luettelo osiossa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä siihen liittyvä arviointiprosessi on sisällytetty vuosittaisiin

hallintoprosesseihin. Arviointeihin käytetään konsernin asiantuntijoiden osaamista. Strategiatoiminto vastaa Fortumin

tuotantoportfolioon liittyvän kokonaisnäkemyksen tuottamisesta ja sen pitkän aikavälin kehittämisestä ja linjaamisesta

konsernin strategiaan ja kestävyystavoitteisiin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	50

Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus

Alla olevassa taulukossa on esitetty tietoja hallituksen kokoonpanosta:

Kuten ilmoitettu	2025	2024
Johtoon kuuluvien jäsenten lukumäärä	0	0
Johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä	9	9
Hallituksen sukupuolijakauma, naiset/miehet	3:6	3:6
Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus, %	100	100

Hallituksen sukupuolijakauman osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta sovelsi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin

2025 mukaisia hallituksen monimuotoisuutta koskevia periaatteita valmistellessaan ehdotusta hallituksen jäsenten

nimittämisestä vuoden 2025 ja 2026 varsinaisille yhtiökokouksille. Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen valitsema

hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista kolme on naisia ja kuusi miehiä. Ehdotuksessa hallituksen jäseniksi varsinaiselle

yhtiökokoukselle 2026 on neljä naista ja kuusi miestä. Mikäli vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen

jäsenet osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, uuden hallituksen sukupuolijakauma on 40 % ja

60 %, mikä vastaa osakeyhtiölaissa asetettua tavoitetta, jonka mukaisesti vähintään 40 % hallituksen jäsenistä on oltava

aliedustettua sukupuolta kesäkuun 2026 loppuun mennessä.

Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia, mutta Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta, johon yhtiön

hallitus on kutsunut keskeisten sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää vuoropuhelua

keskeisten sidosryhmien kanssa ja tukea siten Fortumin etuja, brändiä ja mainetta. Neuvottelukunta keskustelee

säännöllisesti Fortumin toimintaan ja kehitykseen liittyvistä aiheista toimitusjohtajan, Fortumin johtoryhmän ja hallituksen

kanssa. Neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 15 (2024: 15) eri Fortumin sidosryhmiä edustavaa jäsentä, joista kolme on

henkilöstön edustajia. Vuoden 2025 aikana neuvottelukunta kokoontui yhteensä kolme kertaa.

Miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet varmistavat asianmukaisen asiantuntemuksen ja osaamisen

kestävyysasioiden valvonnassa

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tarkoituksena ja tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset

hallituksen jäsenten palkitsemisesta ja lukumäärästä sekä hallitukseen valittavista jäsenistä. Nimitystoimikunta myös etsii

seuraajaehdokkaita hallituksen jäsenille. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu kolmen suurimman

osakkeenomistajan nimeämästä kolmesta jäsenestä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta noudattaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisia hallituksen monimuotoisuusperiaatteita, joiden mukaisesti hallituskokoonpanon

tulee sisältää asiantuntemusta niiltä maantieteellisiltä alueilta, joissa Fortum harjoittaa toimintaa, ja hallituksen jäsenten

ammatillisen taustan tulee sisältää osaamista, joka tukee Fortumin strategian toimeenpanoa ja joka edesauttaa kykyä

haastaa ja valvoa yhtiön johdon päätöksentekoa. Tässä painotetaan toimitusjohtajatason kokemusta kansainvälisestä

liiketoiminnasta sekä vahvaa kestävyyden, energia-alan ja digitalisaation asiantuntemusta.

Hallitus on kollektiivisesti hankkinut laajaa johtamiskokemusta globaaleilta energia-, voimajärjestelmä- ja teollisuus­

sektoreilta, mukaan lukien sähkönsiirto ja kestävät energiaratkaisut. Jäsenet ovat toimineet johtotehtävissä uusiutuvan

energian, biopolttoaineiden, insinööripalveluiden, konsultoinnin, digitaalisen siirtymän, rahoituspalveluiden parissa, ja myös

kestävän biotalouden parissa ja useille eri teollisuusaloilla, tukien Fortumin strategista painopistettä vähähiiliseen energiaan

ja hiilestä irtautumiseen. Maantieteellisesti hallituksen kokemus kattaa Pohjoismaat ja Euroopan sekä kansainväliset

markkinat tarjoten vahvaa näkemystä Fortumin ydinalueista ja globaalista toiminnasta.

Seuraavissa kaavioissa on esitetty tietoja hallituksen jäsenten koulutustaustasta ja kansalaisuudesta:

Koulutus (henkilöiden lukumäärä)	Kansalaisuus (henkilöiden lukumäärä)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on katsonut yhtiön nykyisen hallituksen kokoonpanon sekä vuodelle 2026 ehdotetun

kokoonpanon sisältävän monimuotoisuusperiaatteissa määriteltyjä kompetensseja hyvässä tasapainossa.

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitetut tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Vuonna 2025 kestävyysraportointi sisällytettiin osaksi Fortumin prosesseja, ja myös hallituksen ja tarkastus- ja

riskivaliokunnan kokousten asialistoille; vuoden aikana hallitus ja tarkastus- ja riskivaliokunta muun muassa seurasivat

osavuotisia kestävyyden keskeisiä tunnuslukuja osana osavuosiraportointia. Lisäksi hallitus hyväksyi päivitykset

kestävyyspolitiikkaan. Roolinsa mukaisesti riski- ja tarkastusvaliokunta tarkasteli muun muassa päivityksiä kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiin ja olennaisiin aiheisiin, ulkoista varmennussuunnitelmaa ja varmennushavaintoja, vuosittaisen

keskeisten sisäisten kontrollien arvioinnin tuloksia sekä kestävyysraportin tietoja, sisältäen luettelon olennaisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet olivat sekä hallituksen että teknologia- ja investointivaliokunnan asialistalla.

Aiheeseen kiinnitettiin erityistä huomiota hallituksen vierailulla Fortumin vesivoimalaitoksella Muhoksella syyskuussa 2025.

Tehtävänsä mukaisesti teknologia- ja investointivaliokunta tarkasteli Fortumin johtoryhmän ehdottamia päivitettyjä

kestävyystavoitteita. Teknologia- ja investointivaliokunta suoritti myös katsauksen Fortumin hiilen käytöstä luopumiseen

liittyviin hankkeisiin Puolassa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	51

1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä

Fortumin toimielinten palkitsemispolitiikassa määritetään yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen periaatteet.

Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmiin sisällytettävät konsernitason kestävyystavoitteet. Tämänhetkiset

kannustinjärjestelmät sisältävät elementtejä, jotka liittyvät ilmastoa ja turvallisuutta koskeviin vaikutuksiin ja tavoitteisiin.

Fortumilla on koko henkilöstöä koskeva lyhyen aikavälin kannustinohjelma (STI), jossa turvallisuus on yhtenä elementtinä. 

Kuten vuonna 2024, myös vuoden 2025 STI-ohjelmassa turvallisuustavoitteeseen sisältyi turvallisuuskulttuuria parantavien

keskeisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen viidellä painopistealueella: turvallisuusjohtamisessa, urakoitsijoiden

hallinnassa, riskitietoisuudessa, oppimisessa ja osaamisessa sekä resilienssissä ja vaatimustenmukaisuudessa.

Turvallisuustavoitteen painoarvo kannustinohjelmassa oli 10 prosenttia. Taloudellisten ja turvallisuustavoitteiden lisäksi

vuoden 2025 STI-ohjelmassa oli asiakastyytyväisyyden ja operatiivisten toimenpiteiden mittareita (laitosten

käytettävyysaste), joista molempien painotus oli 10 prosenttia.

Ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille tarkoitettu pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTI) koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä ohjelmista, joissa on kolmen vuoden ansaintajakso. Hallitus asettaa tulosmittarit, painotukset ja tavoitteet

varmistaakseen, että ne tukevat yhä yhtiön strategiaa ja ne sisältävät tyypillisesti taloudelliseen tulokseen, osakekurssiin ja

kestävyyteen liittyviä mittareita. Vuosien 2023–2025 LTI-ohjelmassa ESG-mittari liittyy tieteeseen perustuviin

päästövähennystavoitteisiin (SBTi 1.5°C) ja päästöihin Euroopassa, sekä Fortumin maineindeksin kehitykseen tärkeimpien

sidosryhmien keskuudessa. Vuosien 2024–2026 ja 2025–2027 LTI-ohjelmissa kestävyysmittarit perustuvat uusiutuvan

energian hankkeiden kehittämiseen vastaamaan tulevaan kysyntävetoiseen kasvuun ja SBTi:n mukaisiin päästö­

vähennystavoitteisiin. Vuosien 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027 LTI-ohjelmissa kestävyysmittarin painoarvo

on 30 prosenttia.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä näin ollen voi osallistua Fortumin STI- tai

LTI-ohjelmiin.

Katso myös tilinpäätöksen liitetieto 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot.

1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit

Vaatimukset sisäisille kontrolleille on asetettu konsernin toimintaperiaatteissa, ohjeissa ja sisäisten kontrollien

viitekehyksessä, joka perustuu COSO:n (Committee of Sponsoring Organisations of the Treadway Commission)

viitekehyksen pääelementteihin. Sisäisten kontrollien viitekehys on suunniteltu tukemaan toiminnan tehokkuutta ja

toimivuutta, luotettavaa taloudellista ja kestävyysraportointia sekä sovellettavien lakien, säännösten ja käytäntöjen

noudattamista määrittämällä vähimmäisvaatimukset keskeisille prosesseille. 

Kestävyysraportoinnin keskeiset riskit on tunnistettu analysoimalla mahdollisia virheiden syitä raportointiprosessissa ja

todennäköisiä vaikutuksia raportoinnin laatuun. Suurin riski kestävyysraportoinnissa on olennainen virhe, joka johtuu

esimerkiksi raportoidun tiedon puutteellisuudesta tai epätarkkuudesta. Lisäksi kestävyysraportin laatiminen vaatii

merkittävää harkintaa esimerkiksi olennaisten aiheiden määrittämisessä. Nopeasti kehittyvässä raportointiympäristössä

myös sovellettavien lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen on keskeinen riski. Koko raportointiprosessissa

tunnistetuille merkittävimmille riskeille on määritetty keskeiset kontrollit.

Kestävyysraportoinnissa käytettävä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä

data tallennetaan viiteen lähdejärjestelmään Fortumin toimipaikoissa ja liiketoimintayksiköissä. Konsernin taloustoiminto

vastaa keskitetysti tietojen yhdistelystä ja hallinnasta. Konsernin kestävyys-, henkilöstö-, hankinta- ja compliance & ethics

-toiminnot tarjoavat sisältöosaamista. Valvontatoimia – kuten automatisoituja IT-kontrolleja, syötettyjen tietojen

hyväksyntää, täsmäytyksiä, analyyttistä tarkastelua ja tarkistuslistoja – sovelletaan koko kestävyysraportointiprosessiin,

myös kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Näin varmistetaan, että virheet ja poikkeamat estetään tai havaitaan ja

korjataan. Vastuut on jaettu selkeästi eri konsernitoimintojen ja liiketoimintayksiköiden kesken. Konsernilaskenta varmistaa

viime kädessä, että kestävyysraportoinnissa noudatetaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä.

Keskeisten sisäisten kontrollien tehokkuutta arvioidaan vuosittain osana konserninlaajuista sisäisten kontrollien

kypsyysarviointia. Tunnistetuista parannustoimista raportoidaan Fortumin johtoryhmälle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Sisäisten kontrollien suunnitelmia ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan myös osana sisäisen tarkastuksen suorittamia

tarkastuksia. Tarkastusten tulokset, mukaan lukien korjaavat toimenpiteet ja niiden tila, raportoidaan säännöllisesti johdolle

sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	52

1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta

Fortumin lähestymistapa asianmukaiseen huolellisuuteen (due diligence) perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Seuraavassa taulukossa

on esitetty yhteenveto tämän kestävyysraportin osioista, joissa on kuvattu ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan

huolellisuusvelvoiteprosessin keskeiset elementit.

Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät	Osio(t)
Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi
	2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet
	2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet
	2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet
	2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet
	2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet
	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
	3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet
	3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet
	3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet
	3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa huolellisuusvelvoiteprosessin keskeisissä vaiheissa	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
	3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista
	3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista
	3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
	2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
	3.5.2 Kuluttajien  ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät	Osio(t)
Toimenpiteet haitallisten vaikutusten torjumiseksi	2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet
	2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
	2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
	2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit
	2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
	2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
	3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet
	4.5 Toimittajasuhteiden hallinta
Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
	2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
	2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit
	2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit
	2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit
	3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
	4.5 Toimittajasuhteiden hallinta

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	53

2 Ympäristövastuu

2.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	53
2.2 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	54
2.3 Ympäristön pilaantuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	64
2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	68
2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	73
2.6 EU-taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	74

2.1 Johdanto

2.1.1 Johdanto aiheeseen ympäristövastuu

Ympäristö on Fortumin strategian ja toiminnan ytimessä. Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, luonnon

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä luonnonvarojen käyttö ja kiertotalous ovat Fortumille olennaisia ympäristöaiheita.

Fortumin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikessa toiminnassaan ja koko arvoketjussaan Pariisin

sopimuksen tavoitteiden ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vaatimusten mukaisesti. Fortum arvioi tuotteidensa ja

hankkeidensa elinkaarivaikutuksen ja pyrkii parantamaan niiden energia- ja resurssitehokkuutta. Fortum pyrkii myös

ehkäisemään ympäristön pilaantumista ottamalla käyttöön vähäpäästöisiä teknologioita, optimoimalla prosesseja ja

vähentämällä jätteen syntymistä mahdollisuuksien mukaan.

Fortum pyrkii vähentämään päästöjä ilmaan, maaperään ja veteen. Fortum arvioi myös luonnon monimuotoisuuteen ja

ekosysteemipalveluihin liittyviä vaikutuksiaan ja riippuvuuksiaan ja kasvattaa niitä koskevaa tietämystään. Tavoitteena on

vähentää kielteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön ja edistää luonnon monimuotoisuutta yhtiön toiminnoissa.

2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet

Eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän

kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toiminnan ja arvoketjun ympäristövaikutusten, -riskien ja

-mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet. Hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden

toimeenpanoa ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Fortumin johtoryhmä on vastuussa toimintaohjeiden toimeenpanosta omilla

vastuualueillaan. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa

toimintamaissa. Toimittajien toimintaohjeessa määritetään Fortumin toimittajia koskevat odotukset. Edellä mainitut

toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla.

Eettisten toimintaohjeiden mukaan Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti varmistaakseen ympäristöä säästävät

liiketoimintatavat ja luonnonvarojen kestävän käytön. Fortum pyrkii myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja suojelemaan

luonnon monimuotoisuutta kaikissa toimintansa vaiheissa sekä parantamaan jatkuvasti ympäristösuorituskykyään ja

tukemaan samalla teollisuuden ja yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumukset ja tavoitetaso olennaisten ympäristökysymysten osalta.

Kestävyyspolitiikkaa laadittaessa otetaan huomioon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä

sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, palvelun- ja tavarantoimittajat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt.

Fortumin eri ympäristöaiheisiin liittyvät sitoumukset on kuvattu kunkin aihekohtaisen luvun toimintaperiaatteita

koskevassa kappaleessa.

Keskeiset ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt

toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjua

koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun toimijoita.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	54

	Ilmaston- muutos	Pilaantuminen	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Eettinen toimintaohje (OT, AK)	•		•
Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)	•	•	•	•
Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)	•	•	•	•
Biodiversiteettimanuaali (OT, AK)			•
Fortumin Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet (OT, AK)	•
Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Riskipolitiikka (OT, AK)	•	•	•	•
Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT)	•	•	•	•
Investointimanuaali (OT, AK)	•	•	•	•
Ympäristö, terveys ja turvallisuus (EHS) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK)		•	•	•
Metsänhoidon ohjeet (OT)			•
Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka (OT)				•
Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK)	•	•	•	•

2.2 Ilmastonmuutos

2.2.1 Johdanto aiheeseen ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on merkittävä globaali muutosvoima, joka muokkaa Fortumin toimintaympäristöä. Kasvava näyttö ihmisen

aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä korostaa kiireellistä tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja

nopeasti sekä vahvistaa hiilinieluja. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen, maailman päästöt on

puolitettava vuoteen 2030 mennessä ja hiilidioksidipäästöjen nettonolla on saavutettava vuosisadan puolivälissä. Tavoitteen

saavuttaminen edellyttää nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, jota täydennetään hiilidioksidin poistolla jäljelle

jäävien päästöjen kompensoimiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat poliittista sitoutumista ja

kunnianhimoisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri toimijoilta. Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen

saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla

vuoteen 2030 mennessä.

2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Fortumin toiminnoilla on tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen, ja yhtiöön kohdistuu

ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja vähähiilisiin energialähteisiin

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia liiketoimintasegmenttejä arvoketjun alku- ja loppupäässä sekä

omissa toiminnoissa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ilmenee lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja riskit ovat

sekä fyysisiä että siirtymäriskejä.

Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Tosiasialliset kielteiset vaikutukset
IRO E1.1 IRO E1.2 IRO E1.3 IRO E1.4 IRO E1.5	Fossiilisten polttoaineiden palamisessa vapautuu hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat lämpötilan nousua ja nopeuttavat ilmastonmuutosta ja sademäärien muutoksia. Tästä seuraa lisää tulvia, kuivuutta tai voimakkaita sateita sekä entistä useammin toistuvia ja vakavia helleaaltoja. Fortum on tunnistanut kielteisiä ilmastonmuutosvaikutuksia, jotka liittyvät  kasvihuonekaasupäästöjen tuottamiseen seuraavissa toiminnoissa: • Sähkön ja lämmön tuotannossa, • Fossiiliperäisen alkuperältään varmentamattoman sähkön käytössä omissa toiminnoissa, • Markkinoilta ostetun ja loppukäyttäjille myydyn alkuperävarmentamattoman sähkön tuotannossa, • Polttoaineiden, materiaalien ja komponenttien tuotannossa ja kuljetuksissa, sekä • Asiakkaille myydyn maakaasun hankinnassa ja loppukäytössä.
Tosiasialliset myönteiset vaikutukset
IRO E1.6	Vähähiilisen ja luotettavan energiatoimituksen tarjoaminen asiakkaille tukemaan heidän prosessiensa päästöjen vähentämistä.  Fortum tekee yhteistyötä strategisten asiakkaiden kanssa ja tarjoaa vähähiilistä energiaa pitkäaikaisilla sopimuksilla.
Riskit
IRO E1.7	Poliittinen ja lainsäädäntöriski: EU-sääntelyn (esim. EU ETS) kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin maineeseen ja kannattavuuteen. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024.
IRO E1.8	Maineeseen liittyvä siirtymäriski: Fortumin ilmastotavoitteiden. mukaan lukien hiilestä irtautuminen, saavuttamatta jättäminen tavalla, joka ei vastaa ulkoisille sidosryhmille viestittyjä lupauksia ja näiden odotuksia. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024.
IRO E1.9	Krooninen ilmastoriski: Keskilämpötilojen muutos (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; lämpötilan muutokset vaikuttavat sähkön kysyntään ja voivat vaikuttaa sähkön hintaan. Keskilämpötilan nousun vaikutusta liikevaihtoon ei ole mahdollista erottaa.
IRO E1.10	Akuutti ilmastoriski: Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun paikallisesti. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; sääolosuhteiden muutokset vaikuttavat sähkön hintaan ja/tai paikallisiin tuotantomääriin. Riskiä lieventää osittain se, että Fortumin tuotantokapasiteetti on maantieteellisesti laajasti hajautettu. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta liikevaihtoon ei ole mahdollista erottaa. Esimerkiksi heinä- elokuussa 2025 Fortum joutui vähentämään Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotantokapasiteettia poikkeuksellisen korkean meriveden lämpötilan vuoksi. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksella ei ollut olennaista taloudellista vaikutusta Fortumin omaisuuteen vuosina 2025 ja 2024.
Mahdollisuudet
IRO E1.11	Fortumin fossiili-intensiivisten liiketoimintojen arvon kasvattaminen lopettamalla kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö. Pitkän aikavälin mahdollisuus; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024.
IRO E1.12	Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä ulkoinen paine lisää vähähiilisen energiantuotannon kysyntää. Vähähiilinen sähköntuotanto on olennainen osa Fortumin yritysstrategiaa, ja Fortum etsii aktiivisesti kumppaneita pitkäaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin. Heinäkuussa 2024 otettiin käyttöön Pjelaxin tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteetti on 380 MW. Energiayhtiö Helen Oy ostaa 65 prosenttia sähköntuotannosta 12-vuotisen tuotannon mukaan maksettavan sähkönmyyntisopimuksen mukaan. Vuonna 2024 allekirjoitettiin viisivuotinen sähkönmyyntisopimus ruotsalaisen ferroseoksen tuottajan Vargön Alloys AB:n kanssa noin 0,4 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi on joulukuusta 2024 joulukuuhun 2029.

Näiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa kuvataan osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	55

Fortum ei ole tietoinen merkittävästä riskistä, joka johtaisi olennaiseen oikaisuun konsernitilinpäätöksessä esitettyjen

varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin seuraavan raportointikauden aikana. Fortum laatii konsernitilinpäätöksensä

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, jolloin arvonalentumiset kirjataan välittömästi ja velat silloin, kun olemassa oleva

velvoite on syntynyt ja kirjaamiskriteerit täyttyvät. Katso liitetieto 1 Olennaiset laadintaperiaatteet. Fortumin

arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus.

2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä toimintaperiaatteita ovat kestävyyspolitiikka,

eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja Fortumin Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa

koskevat periaatteet.

Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mukaan lukien äärimmäiset

sääilmiöt ja muuttuvat olosuhteet, ja toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, joilla se voi

parantaa resilienssiään omaisuuden suojelemiseksi ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Kestävyyspolitiikassa todetaan

myös, että Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksia ja pyrkii parantamaan niiden energiatehokkuutta.

Eettisessä toimintaohjeessa käsitellään Fortumin pyrkimystä hillitä ilmastonmuutosta toiminnan kaikissa vaiheissa Pariisin

sopimuksen tavoitteiden ja SBTi-aloitteen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi siinä käsitellään Fortumin strategiaa tukea

teollisuuden ja yhteiskuntien hiilestä irtautumista. Uusiutuvan energian käyttöönottoa ei erikseen mainita, mutta se on osa

Fortumin sitoumusta tukea hiilestä irtautumista ja tarjota asiakkaille ja yhteisöille energiaa laajamittaisesti.

Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetettuja vaatimuksia. Toimittajien

esimerkiksi odotetaan huomioivan toimintansa ilmastovaikutukset ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä silloin, kun se

on kohtuullista. Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet ohjaavat Fortumin tarkempia

kantoja EU- ja maakohtaisiin politiikkoihin ja ne luovat myös pohjan poliittiselle vaikuttamiselle toimialajärjestöissä.

Ympäristövastuu ja ilmastonmuutos on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja

manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet.

2.2.4 Resilienssianalyysi

Fortum tarkastelee viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään. Niiden avulla

analysoidaan resilienssiä. Nämä tutkivasti muodostettavat skenaariot määritetään mahdollisten kehityskulkujen perusteella

neljän ensimmäisen tason ajurin avulla (yhteistyön taso, valtio vastaan markkinat, ilmaston ja ympäristön painotus

yhteiskunnassa sekä teknologian kehitys) ja kahden toisen tason muuttujan avulla (makro- ja geotalous sekä ilmaston ja

ekosysteemien vakaus). Skenaarioissa otetaan huomioon sekä keskipitkän (2030) että pitkän aikavälin (2050) resilienssi

kaikilla Fortumin keskeisillä liiketoiminta-alueilla ja kaikissa toimintamaissa. Skenaarioissa tarkastellaan sekä laadullisia että

määrällisiä syöttöparametreja ja epävarmuuksia. Kolme viidestä tunnistetusta strategisesta skenaariosta on kvantifioitu

tarkemmin sähkömarkkinamallinnuksella:

• Viivästyneen siirtymän skenaario (jossa ilmaston lämpeneminen ylittää 3 astetta), jossa kansallinen turvallisuus, talous ja/

tai poliittinen polarisaatio sysäävät ilmastokriisin ja sen hillitsemistoimet yhteiskunnallisen huomion ulkopuolelle.

• Päämäärä kohtaa todellisuuden -skenaario (jossa maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen on 2,5– 2,8 astetta), jossa

korkeat ilmastotavoitteet jakavat huomion muiden kansallisten etujen kanssa, kun nykyiset taloudelliset ja poliittiset

epävarmuudet jatkuvat, ja tilanteeseen vaikuttavat myös käytännön tekijät, kuten teknologiakustannukset ja toimitusketjut.

• Politiikkajohtoinen, nopeutettu siirtymäskenaario (Pariisin sopimuksen mukainen, maailmanlaajuinen ilmaston

lämpeneminen 1,5– 1,9 astetta), jossa yhteiskunta ottaa merkittävän harppauksen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa,

ja tämä johtaa maailmanlaajuiseen sotatalouden kaltaiseen resurssien mobilisointiin.

Sähkömarkkinoiden mallinnus tehdään koko Euroopan sähköjärjestelmälle tunnin tarkkuudella kuluvasta vuodesta vuoteen

2050 kaikissa kolmessa edellä kuvatussa strategisessa skenaariossa. Siinä otetaan huomioon energiahyödykkeiden hintojen

herkkyys (korkea/matala) sekä säähän perustuva vaihtelu. Keskeisten oletusten ja panosten avulla arvioidaan

epävarmuuksia, joihin kuuluvat poliittiset tavoitteet ja sääntely, energian, lämmön ja vedyn kysyntä eri toimialoilla,

energiateknologian kustannukset, tuotantomahdollisuudet ja -profiilit, hyödykkeiden määrät ja hinnat (esim. kaasu, öljy, hiili,

hiilidioksidi), sähköverkko ja muu energiainfrastruktuuri sekä makrotaloudelliset muuttujat. Keskeisiä tuotoksia ovat sähkön

tukkuhinnat, asennettu kapasiteetti ja sähköntuotanto tuotantoteknologian mukaan, sähkön kysyntä toimialoittain ja

segmenteittäin sekä energiasektorin hiilidioksidipäästöt.

Nämä skenaariot kattavat riittävästi mahdollisten ilmastoskenaarioiden molemmat ääripäät, sillä minkä tahansa skenaarion,

jossa ilmasto lämpenee yli 3 astetta, odotetaan tuovan samanlaisia siirtymänäkökohtia, eikä alle 1,5 asteen siirtymää pidetä

todennäköisenä. Lisäksi kaikkien viiden laadullisen skenaarion vaikutukset otetaan huomioon konsernin strategiassa, jossa

tavoitteena on toimittaa energiaa ja edistää teollisuuden hiilestä irtautumista.

Skenaarioon perustuvat siirtymätapahtumat ja resilienssianalyysit otettiin huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa. Siinä otetaan huomioon sekä todelliset että mahdolliset siirtymä- ja fyysiset riskit energian ja materiaalien

arvoketjuissa. Mitään ei ole erityisesti suljettu pois ennen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.

Siirtyminen vähäpäästöisempään ja kestävämpään talouteen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin. Fortum ottaa huomioon

muun muassa sen, että raskaan teollisuuden hiilestä irtautuminen suoran ja epäsuoran sähköistämisen avulla lisää sähkön­

kulutusta. Sähköjärjestelmä tarvitsee sekä kiinteitä että joustavia vähähiilisiä lähteitä. Samalla kun siirtyminen pois

fossiilisista polttoaineista vähentää riippuvuutta tuonnista, aurinko- ja tuulivoiman tuotannon kasvu lisää toimitus­

varmuuden tarvetta.

Skenaario- ja resilienssianalyysit vaikuttavat Fortumin vuosittaiseen strategiaprosessiin, jolla varmistetaan, että toiminta on

optimaalisesti linjassa kehittyvän toimintaympäristön kanssa. Pienimmän riskin toimintatapa on vähentää sähköntuotannon

päästöjä tehokkaasti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä strategia yhdistettynä pohjoismaisille energiamarkkinoille

keskittymiseen takaa riittävän pääoman saannin, kannattavuuden sekä varman energian toimittamisen.

Riskille altistunteita omaisuuseriä ja liiketoimintaa tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Tämän

arvioinnin tulokset ohjaavat ilmastotavoitteiden määrittelyä, investointipäätöksiä sekä nykyisiä ja suunniteltuja hillintätoimia.

Näistä toimista on lisätietoa osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Kyseisessä osiossa on

myös kuvaus Fortumin kyvystä mukauttaa ja sopeuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	56

2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet

Fortumin ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja suoriutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Mitta- yksikkö	Perus- vuosi	Perus- vuoden arvo 1)	Tavoite- vuosi	2025	2024	Muutos perus- vuodesta, %	Muutos edellis- vuodesta, %
Omaan energiantuotantoon liittyvät tavoitteet
1. Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen (2027) 2)	GW	N/A	N/A	2027	1,0	1,0	N/A	0
2. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh (2028)	gCO₂/kWh	N/A	N/A	2028	16	26	N/A	-37
3. Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/kWh (2028)	gCO₂/kWh	N/A	N/A	2028	8	11	N/A	-28
4. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2030) 3)	tCO2-ekv./MWh	2023	0,024	2030	0,019	0,018	-18	7
5. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2040) 3)	tCO2-ekv./MWh	2023	0,024	2040	0,019	0,018	-18	7
Sähkön myyntiin liittyvät tavoitteet
6. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2030) 3)	tCO2-ekv./MWh	2023	0,13	2030	0,11	0,11	-14	-1
7. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2040) 3)	tCO2-ekv./MWh	2023	0,13	2040	0,11	0,11	-14	-1
Kaasun ja lämmön myyntiin liittyvät tavoitteet
8. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2033)	tCO2-ekv.	2023	949 800	2033	1 395 800	1 266 500	47	10
9. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2040)	tCO2-ekv.	2023	949 800	2040	1 395 800	1 266 500	47	10
10. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa (2040)	tCO2-ekv.	2023	1 005 900	2040	886 200	962 800	-12	-8

1)  Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu.

2) Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit.

3) Tavoiterajaus sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat.

Fortum sitoutuu saavuttamaan kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt läpi arvoketjun vuoteen 2040 mennessä. Science

Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin (yllä olevan taulukon tavoitteet

4, 6 ja 8) ja pitkän aikavälin tavoitteet (yllä olevan taulukon tavoitteet 5, 7, 9 ja 10). Ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n

Corporate Near-Term -kriteerien ja Corporate Net-Zero-standardin mukaisesti soveltamalla SBTi:n toimialakohtaista hiilestä

irtautumisen menetelmää, joka noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta

1,5 asteeseen. Vuoden 2024 lopulla myyty kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminta on rajattu pois SBTi:n vertailuvuodesta.

Tavoitteiden perusvuodet ja perusarvot on kuvattu yllä olevassa taulukossa. SBTi-aloitteen mukaiset tavoitteet perustuvat

kasvihuonekaasuinventaarioon. Tavoitteisiin ja kasvihuonekaasuinventaarioon sovelletaan samaa rajausta. Perusvuodeksi

valittiin SBTi-kriteerien mukaisesti viimeisin vuosi, jolta tietoja oli saatavilla SBTi-validoinnin aikaan. Fortum tarkistaa

ilmastotavoitteitaan säännöllisesti SBTi-standardin vaatimusten mukaisesti tai silloin, kun organisaatiorakenteessa,

yhdistelyperiaatteessa tai laskentamenetelmissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Päästöjen vähennyskeinojen arvioitu

määrällinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen on esitetty osiossa 2.2.6

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

SBTi:n hyväksymien ilmastotavoitteiden lisäksi Fortum on asettanut ominaispäästötavoitteet kokonaisenergiantuotannolle

(<20 gCO₂/kWh) ja sähköntuotannolle (<10 gCO₂/kWh) vuoteen 2028 mennessä. Fortum on myös sitoutunut lopettamaan

kivihiilen käytön omissa toiminnoissaan vuoteen 2027 mennessä.

Perustuen hyviin tuloksiin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Fortum saavutti sekä

kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025.

Sähkön- ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasuintensiteetti kasvoi 0,001 tCO2 -ekv./MWh (7 %) vuonna

2025. Muutos johtui pääosin kaukolämpöverkoston häviöiden siirtämisestä Scope 3:sta Scope 2:een sekä vuoden 2024 tasoa

alemmista energiantuotantomääristä.

Scope 3 ‑päästöt myydystä sähköstä vähenivät alkuperätakuilla (GoO) varmennetun sähkön myynnin kasvun seurauksena,

mikä pienensi myös sähkönmyynnin kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä 0,002 tCO2-ekv./MWh (1 %). Aiemmin solmittujen

sopimusten vuoksi kaasun myyntimäärät kasvoivat, mikä johti 0,1 MtCO2-ekv. (10 %) kasvuun myydyn kaasun käytöstä

aiheutuvissa päästöissä. Myydyn lämmön päästöt puolestaan vähenivät 0,08 MtCO2-ekv. (8 %) pääosin johtuen

kaukolämpöverkoston päästöjen siirtämisestä Scope 2:seen. Lisätietoja tehdyistä toimenpiteistä on esitetty osiossa 2.2.7

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	57

2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet SBTi-aloitteen mukaisesti.

Siirtymäsuunnitelman kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen rajan kanssa.

Fortum on asettanut tavoitteet erikseen omalle toiminnalleen (Scope 1 ja Scope 2) ja arvoketjun alku- ja loppupäälle

(Scope 3). Fortumin SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita ovat sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2

-kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen, myydyn sähkön Scope 1- ja Scope 3 (kategoria 3)

-kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen sekä myydyn maakaasun käytöstä aiheutuvien

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (Scope 3, kategoria 11). Lisäksi Fortum on asettanut tavoitteen vähentää

polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä toiminoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä kattaen myydyn kaukolämmön.

Ilmastotavoitteet on esitetty yllä olevassa osiossa.

Siirtymäsuunnitelma määrittelee toimenpiteet ja resurssit kohti nettonollatavoitteita, ja se on sidottu liiketoimintastrategiaan

sekä strategisiin painopisteisiin: varmistetaan luotettavan energian toimittaminen, edistetään teollisuuden hiilestä

irtautumista, sekä uudistutaan ja kehitytään. Suunnitelma perustuu nykyisiin toimintoihin ja liiketoimintarakenteeseen. Sen

toteutuminen riippuu tulevasta energiapolitiikan ja sääntelyn kehityksestä ja muutoksista, markkinarakenteesta, sähkön ja

lämmön kysynnästä, polttoaineiden saatavuudesta, teknologisista innovaatioista sekä kasvihuonekaasupäästöjen

laskentamenetelmien ja SBTi-standardien muutoksista. Keskeisiä oletuksia ovat muun muassa sähkön tuotannon ja myynnin

kasvu. Suunnitelmaan kuuluu liiketoiminnan siirtymä fossiilisista polttoaineista muihin energialähteisiin (esimerkiksi

hukkalämmön ja sähkökattiloiden hyödyntäminen), joten vaikutus työvoimaan on vähäinen.

Fortumin toimitusjohtaja on johtoryhmän tuella hyväksynyt siirtymäsuunnitelman ja se on esitetty teknologia- ja

investointivaliokunnalle. Konsernin strategiasta ja pääoman allokoinnista vastaava toimikunta (Strategy and Capital

Allocation Committee, SCAI) seuraa sen etenemistä säännöllisesti.

Seuraava kaavio kuvaa Fortumin havainnollista siirtymäsuunnitelmaa vuoteen 2040:

1)Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka toimii näyttönä siitä, että tietty energiaosuus tai –määrä on tuotettu esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä tai

ydinvoimalla. 

2)Jäännöspäästöt joko vähennetään omassa arvoketjussa tai neutraloidaan nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuonna 2040.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	58

Scope 1

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen

käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa. Sen arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä

noin 68 prosenttia.

Suomessa Fortum on sitoutunut lopettamaan hiilen käytön Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksessa (hiilidioksidipäästöjen

vähennys 14 prosenttia). Lisäksi hiilen käyttöä lämmöntuotannossa korvataan älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, jotka

perustuvat pitkälti uusiutuvaan tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön: hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuihin,

lämpöakkuihin ja sähkökattiloihin. Tämän arvioidaan pienentävän hiilidioksidipäästöjä noin 22 prosenttia.

Puolassa Fortum aikoo korvata hiilen biopolttoaineilla ja sähkökattiloilla, minkä arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuone­

kaasupäästöjä noin 32 prosenttia. Biopolttoaineiden poltossa syntyvän biopohjaisen hiilidioksidipäästöjen oletetaan

netottuvan, eli biomassan kasvun poistot ja päästöt on oletettu samansuuruisiksi. Osana päivitettyjä luonnon

monimuotoisuutta koskevia tavoitteitaan, Fortum on sitoutunut ylläpitämään nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan

maankäytön haitallisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle vuoden 2024 tasolla. Tämä toteutetaan varmistamalla, että

biomassan käytön lisäys tapahtuu ostamalla sertifioitua residuaalia biomassaa. Katso lisää 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta

koskeva siirtymäsuunnitelma.

Scope 2

Kaukolämpöverkoston häviöiden vähentäminen sekä uusiutuvan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön hankinta omaan

käyttöön ovat merkittävimmät Scope 2 -päästöjen vähennyskeinot. Verkostohäviöitä vähennetään linjassa ulkopuolisista

lähteistä hankitun kaukolämmön Scope 3 -päästöjen vähentämistavoitteen kanssa.

Scope 3

Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä.

Toimitusketjun alkupään sähkönmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on lisätä uusiutuvan ja

ydinvoimaan perustuvan sähkön osuutta tuoteportfoliossa kaikilla markkinoilla ja erityisesti Norjassa ja Puolassa

tuotevalikoiman ja sähköostojen kautta. Arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähennys on 60 prosenttia.

Toimitusketjun loppupään kaasunmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on asteittain lisätä

biokaasun osuutta valikoimassa aina kun sitä on saatavilla Puolan markkinoilla, etenkin yritysasiakkaiden segmentissä.

Lisäksi pyritään aktiivisesti osallistumaan ja edistämään tarvittavaa markkinakehitystä, esimerkiksi uusiin

päästövähennysinstrumentteihin liittyen.

Scope 3 -päästöjen nettonollatavoitteen saavuttamiseksi myös asiakkaille toimitettavan, ja ulkopuolisista lähteistä hankittuun

lämpöön liittyviä päästöjä on vähennettävä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti Puolassa hiilen käytöstä luopumisen ja biomassaan

siirtymisen, hukkalämmön hyödyntämisen, lämpöpumppujen, lämpövarastojen ja sähkökattiloiden kautta.

Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia

Näiden keinojen lisäksi vähähiilisen tuotantokapasiteetin kasvu vuoteen 2030 mennessä vähentää Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiä noin 5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Fortum aikoo lisätä

sähköntuotantokapasiteettia asentamalla uusia tuuli- ja aurinkovoimaloita sekä modernisoimalla nykyisiä ydin- ja

vesivoimaloita. Lisätietoa uudesta vähähiilisestä tuotantokapasiteetista on alla.

Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat

Fortumin tavoitteena on irtautua hiilestä omassa toiminnassaan sähköistämällä ja polttoaineita vaihtamalla.

Päästövähennykset saavutetaan nopealla aikataululla. Kivihiilen polttaminen lopetetaan vaiheittain vuoteen 2027 mennessä,

ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään. Jäljelle jäävät vain fossiiliset polttoaineet, joita on vaikeampi

korvata, kuten varavoima, huippukapasiteetti ja voimalaitosten käynnistämiseen tarvittavat polttoaineet. Olemassa olevien

voimalaitosten jäljellä olevan käyttöiän aikana tuotetut arvioidut Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat

ovat noin 2,6 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja 4,4 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2025

Fortum ilmoitti investoivansa hiilen käytön lopettamiseen Puolassa sijaitsevassa Zabrzen sähkön ja lämmön

yhteistuotantolaitoksessa, jonka johdosta kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat nyt selvästi pienemmät verrattuna

vuoteen 2024. Fortumin toimintojen kasvihuonekaasupäästöt katsotaan lukkiutumiksi siihen asti, kunnes investointipäätös

on tehty.

Yhdenmukaisuus EU:n taksonomiakriteerien kanssa

Toimintamenojen ja pääomamenojen yhdenmukaisuus EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen (CCM)

kanssa on esitetty osiossa 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut. Fortumin siirtymäsuunnitelma ja toimenpiteet asetettujen

tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen kanssa. EU-taksonomian mukaisia

pääomamenoja koskeva suunnitelma on esitetty osiossa 2.6.5 Pääomamenosuunnitelma.

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot koskevat myös Fortumia komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818

perusteella (artiklan 12.1 kohdat d–g ja artikla 12.2). 

Fortumin siirtymäsuunnitelman edistymistä on kuvattu osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

sekä osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Toimenpiteet vuoden aikana

Vuonna 2025 Fortum toteutti seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja

arvoketjun alkupäässä. Toteutetut toimenpiteet on ryhmitelty päästöjen vähennyskeinon mukaan.

Missä ilmoitettu, investoinnit on aktivoitu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 18 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät) ja yhdistetty EU-taksonomialuokitukseen (2.6.3 EU-taksonomian

tunnusluvut). Toimenpiteisiin liittyvät toimintamenot eivät ole olleet merkittäviä vuosina 2025 ja 2024, eikä niiden odoteta

olevan merkittäviä tulevaisuudessakaan.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	59

Scope 1: hiilestä irtautuminen omassa toiminnassa	Ajoitus	Arvioitu kasvihuone­ kaasupäästö­ vähennys	Kokonais­ kustannus/- investointi	Kustannus/ investointi vuonna 2025 1)
Suomi: Sähköön perustuvan joustavan kaukolämpötuotannon lisääntyminen Espoo Clean Heat -ohjelman myötä
Sähkökattilan rakentaminen Nuijalassa Vuonna 2025 sähkökattilan/lämpövaraston rakentaminen jatkui Nuijalan alueella. (CCM4.11 2, 3))	2023–2027	360 000 tCO2-ekv. 4)	noin 300 milj. euroa 4)	101 milj. euroa 4)
Datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen rakentaminen Kolabackenissa ja Hepokorvessa Vuonna 2025 lämpöpumppujen rakentaminen jatkui Kolabackenin ja Hepokorven alueilla. (CCM4.25 2, 3))	2023–2025
Suomi: Meri-Porin hiilen käytöstä luopuminen
Meri-Porin hiilikäyttöinen voimalaitos strategiseen varantoon Meri-Porin hiililauhdelaitos toimi huoltovarmuuskäytössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuotanto on varattu sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden ja hätätilanteiden varalle Suomen sähköjärjestelmän huoltovarmuuden turvaamiseksi.	4/2024–12/2026	150 000 tCO2-ekv.	Ei merkittävä	N/A
Puola: hiilen käytöstä luopuminen
Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautuminen Czestochowan laitoksen jälkiasennusprojekti kivihiilestä biomassaan jatkui vuonna 2025. (CCM4.20 2, 3))	2024–2026	175 000 tCO2-ekv.	noin 100 milj. euroa	42 milj. euroa
Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautuminen Zabrzen laitoksen jälkiasennusprojekti siirtymisestä kivihiilen käytöstä biopolttoaineisiin ja kierrätyspolttoaineisiin (RDF) perustuvaan teknologiaan käynnistettiin vuonna 2025.	2025–2027	280 000 tCO2-ekv.	noin 85 milj. euroa	4 milj. euroa

1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät.

2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut.

3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan.

4) Espoo Clean Heat -ohjelma yhteensä.

Scope 2: uusiutuvan energian hankinta	Ajoitus	Arvioitu kasvihuone­ kaasupäästö­ vähennys	Kokonais­ kustannus/- investointi	Kustannus/ investointi vuonna 2025 1)
Vähäpäästöisen energian hankinta Omaan käyttöön ostetusta sähköstä 98 % perustui uusiutuviin tai ydinvoimaan perustuviin energialähteisiin vuonna 2025.	2024–2029	40 000 tCO2-ekv.	Ei merkittävä	Ei merkittävä

Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia	Ajoitus	Kokonaiskustannus/ -investointi	Kustannus/ investointi vuonna 2025 1)
Investoinnit vesivoiman tuottavuuteen Vesivoimalaitosten jatkuva kunnossapito-, lainsäädännölliset- ja tuottavuusinvestoinnit. Investointeja Ruotsin vesivoimalaitosten tuotantokapasiteetin kasvuun ovat Forshuvudin laajat parannustyöt, Untran modernisointi sekä Maltan modernisointi ja tuotantokapasiteetin kasvattaminen. Investoinnit tuotantokapasiteettiin lisäävät vuotuista tuotantokapasiteettia noin 42 MW. (CCM4.5 2, 3))	Forshuvud 2021–2025; Untra 2023–2030; Malta 2024–2026	Forshuvud: noin 58 milj. euroa (640 milj. kruunua); Untra: 80 milj. euroa (890 milj. kruunua); Malta: noin 20 milj. euroa (220 milj. kruunua)	141 milj. euroa 4)
Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen vuoteen 2050 Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 TWh sähköä. (CCM4.28 2, 3))	2023–2050	noin 1 000 milj. euroa	62 milj. euroa

1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät.

2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut.

3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan.

4) Sisältää vesivoimalaitosten kunnossapidon, lainsäädännön ja tuottavuusinvestoinnit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	60

Suunnitellut tulevat toimenpiteet

Edellä mainittujen käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi Fortum aikoo toteuttaa siirtymäsuunnitelman perusteella

seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjun alku- ja

loppupäässä.

Toimenpide

Scope 1: hiilestä irtautuminen omassa toiminnassa

Hiilen käytöstä luopumismahdollisuuksien tutkiminen jäljellä olevissa hiiltä käyttävissä laitoksissa Fortum jatkaa hiilen käytöstä luopumisvaihtoehtojen selvittelyä jäljellä olevien Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksen 0,8 GW kapasiteetin ja Puolassa sijaitsevien lämpölaitosten osalta saavuttaakseen hiilen käytöstä luopumista koskevan tavoitteen vuoteen 2027 mennessä.

Scope 2: uusiutuvan energian hankinta

Fortum sitoutuu varmistamaan vähäpäästöisen uusiutuvaan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön käytön omassa toiminnassaan Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin vähennystavoitteen mukaisesti. Tämä koskee sekä nykyisiä toimintoja että uusia investointeja lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.

Scope 3: toimitusketjun hiilestä irtautuminen

Toimitusketjun alkupää: kuluttajien ja pienyritysten hiilestä irtautuminen: Fortumin tavoitteena on tarjota yksinomaan alkuperävarmennettua sähköä kuluttajille sekä yrittäjille ja pienyrityksille kaikilla markkinoilla; jatkaa alkuperävarmennetun sähkön tarjoamista perustuotteena Ruotsissa ja Suomessa; ja ottaa vaiheittain käyttöön alkuperävarmennettu sähkö perustuotteena Norjassa ja Puolassa ja tarjota vain alkuperävarmennettua sähköä näissä segmenteissä vuoteen 2030 mennessä.

Toimitusketjun alkupää: keskisuurten ja suurten yritysten hiilestä irtautuminen: Fortum pyrkii tarjoamaan pääosin alkuperävarmennettua sähköä kaikilla markkinoilla, suurimmalla osuudella  Ruotsissa ja Suomessa, sekä ottamaan merkittävän edistysaskeleen kohti alkuperävarmennetun sähkön osuuden nostamista Norjassa ja Puolassa. Tavoitteena on, että vähintään 70 % volyymista on alkuperävarmennettua sähköä vuoteen 2030 mennessä.

Toimitusketjun loppupään hiilestä irtautuminen: keskeiset toimenpiteet liittyvät loppukäyttäjille myydyn kaasun päästöjen vähentämiseen Puolan markkinoilla. Fortumin tavoitteena on kehittää tarjontaa Puolan kaasumarkkinoiden kehityksen mukaisesti sekä vähentää päästöjä. Päästöjen vähentämiseen päästään vähentämällä suurten yritysasiakkaiden kaasunkulutusta - tarkastelemalla nykyistä asiakaskuntaa ja tekemällä yhteistyötä strategisten asiakkaiden kanssa. Fortum selvittää myös mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kasvattamalla biokaasun osuutta portfoliossa. Lisäksi Fortum osallistuu aktiivisesti ja edistää tarvittavaa markkinakehitystä.

Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia

Rakennusvalmiiden maatuuli- ja aurinkovoimahankkeiden (800 MW) kehittäminen: Fortum kehittää rakennuspaikkoja maatuulivoima- ja aurinkovoimahankkeille Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum hankki ABO Energyn Suomen maatuulivoiman projektikehitysportfolion noin 65 miljoonalla eurolla (ml. lisäkauppahinta), mikä toi noin 4,4 GW eri kehitysvaiheissa olevia hankkeita yhtiön hankesalkkuun. Lisäksi Fortum osti Enersenseltä noin 16 miljoonalla eurolla (ml. lisäkauppahinta) uusiutuvan energian 2,6 GW projektihankekehitysportfolion. Näiden hankintojen myötä Fortumin luvitusvaiheessa olevien maatuuli- ja aurinkosähköhankkeiden salkku Pohjoismaissa kasvaa noin 8 GW. Lisäksi varhaisessa kehitysvaiheessa on muita hankkeita. Varsinaisia investointipäätöksiä ei ole tehty.

2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit

Fortumin kannalta merkityksellisiä ilmastonmuutoksen mittareita ovat energiankulutus, energiantuotanto ja

kasvihuonekaasupäästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi kattaa suorat Scope 1 -päästöt omasta toiminnasta,

epäsuorat Scope 2 -päästöt ostetusta energiasta sekä epäsuorat Scope 3 -päästöt arvoketjun alku- ja loppupäästä.

Energiankulutus

Fortum käyttää Pohjoismaissa ja Puolassa sijaitsevissa laitoksissaan sähkön, lämmön ja höyryn tuotannossa erilaisia

polttoaineita, kuten uraania, kivihiiltä, bio- ja jäteperäisiä polttoaineita sekä maakaasua. Energiankulutus sisältää lisäksi

Fortumin tuotantolaitoksissa ja muissa tiloissa käytetyn ostetun energian.

Energiankulutus lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa:

MWh tai kuten ilmoitettu	2025	2024
Hiili ja hiilituotteet	1 457 829	1 871 177
Raakaöljy ja öljytuotteet	13 329	78 338
Maakaasu	615 689	491 937
Muut fossiiliset lähteet	231 706	1 505 170
Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys fossiilisista lähteistä	20 371	49 037
Fossiiliset lähteet yhteensä	2 338 924	3 995 659
Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	8	13
Ydinvoimaan perustuvat lähteet yhteensä	25 060 728	24 278 552
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	87	81
Uusiutuvat polttoaineet	1 330 381	1 688 034
Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys uusiutuvista lähteistä	47 868	26 294
Itse tuotetut uusiutuvat lähteet, jotka eivät ole peräisin polttoaineista	33 150	29 957
Uusiutuvat lähteet yhteensä	1 411 399	1 744 285
Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	5	6
Yhteensä	28 811 051	30 018 496

Vuonna 2025 kivihiilen käyttö väheni 22 prosenttia, mikä johtui Suomenojan kivihiililämmitteisen sähkön ja lämmön

yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024. Lisäksi jätteistä peräisin olevien uusiutuvien ja uusiutumattomien

polttoaineiden käyttö laski merkittävästi, 71 prosenttia, kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin seurauksena

marraskuussa 2024.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	61

Energiantuotanto

Fortumin sähköntuotanto perustuu pääasiassa vähähiiliseen vesivoimaan ja ydinvoimaan, ja pienempi osa tuotannosta tulee

tuulivoimasta sekä fossiilisiin polttoaineisiin ja biomassaan pohjautuvasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Tämän

lisäksi Fortum tuottaa myös kaukolämpöä.

Energiantuotanto lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: 

	2025		2024
MWh	Sähkö	Lämpö	Sähkö	Lämpö
Ydinvoima	22 113 410	N/A	24 272 710	N/A
Maakaasu	144 000	455 000	93 000	340 000
Kivihiili	330 017	730 516	441 328	942 231
Jätepolttoaineet	89 261	136 839	145 942	528 282
Polttoöljy, muut	762	4 087	816	30 537
Lämpöpumput, sähkö	N/A	978 000	N/A	961 000
Uusiutumaton energiantuotanto yhteensä	22 677 450	2 304 442	24 953 795	2 802 050
Vesivoima	18 499 139	N/A	20 239 503	N/A
Tuuli	1 014 104	N/A	910 047	N/A
Biomassa ja muut biopolttoaineet	61 730	725 344	75 705	752 857
Jätepolttoaineet	89 261	136 839	145 942	528 282
Lämpöpumput, sähkö	N/A	78 875	N/A	0
Uusiutuva energiantuotanto yhteensä	19 664 234	941 058	21 371 197	1 281 139
Yhteensä	42 341 684	3 245 500	46 324 992	4 083 189

Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti marraskuussa 2024 vaikutti merkittävästi jätteestä peräisin oleviin

polttoaineisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotantoon.

Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, sähkön ja lämmön tuotannon hiilipohjaisen kapasiteetin osuus,

hiilen ja fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta sekä myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet on esitetty alla olevassa

taulukossa. Taulukko tarjoaa vapaaehtoista lisätietoa liittyen hiilen käytöstä luopumisen tavoitteeseen sekä

EU-päästökauppaan.

Kuten ilmoitettu	2025	2024
Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, 1),  %	99	99
Hiilipohjainen kapasiteetti, GW	1,0	1,0
Hiilipohjainen sähköntuotantokapasiteetti, GW	0,7	0,7
Hiilipohjainen lämmöntuotantokapasiteetti, GW	0,4	0,4
Hiilen osuus liikevaihdosta, %	2	3
Fossiilisten polttoaineiden osuus tuotantoon perustuvasta liikevaihdosta, %	6	6
Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta 2), %	13	12
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet 2), Mt	0,1	0,1

1) Uusiutuviin lähteisiin kuuluvat vesivoima ja tuuli.

2) Sisältää fossiilipohjaisen tuotannon ja kaasun myynnin.

Energiaintensiteetti

Nettoliikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti on esitetty alla olevassa taulukossa:

milj. euroa	2025	2024
Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla 1)	4 989	5 800
Nettoliikevaihto muusta toiminnasta	0	0
Konsernin tuloslaskelmalla esitetty liikevaihto	4 989	5 800
Kuten ilmoitettu	2025	2024
Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh	28 811 051	30 018 496
Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, milj. euroa	4 989	5 800
Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla suhteessa nettoliikevaihtoon toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh/milj. euroa	5 775	5 176

1)Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006  liitteessä I olevissa pääluokissa

A–H ja L. Fortumin toiminnot sähkön tuotannossa ja kaupassa, kaasun myynnissä, lämmön tuotannossa, tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittelyssä

ja loppusijoituksessa sekä lajiteltujen materiaalien hyödyntämisessä määritellään ilmastovaikutuksiltaan merkittäviksi aloiksi.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	62

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitteet
tCO2-ekv. tai kuten ilmoitettu	Perusvuosi, 2023 1)	2024	2025	Muutos, %	2030	2033	2040	Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi
Scope 1
Scope 1, brutto 2)	1 635 700	1 351 000	757 800	-44	260 000	—	180 000	-5
EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, %	68	62	96	56
Scope 2
Sijaintiperusteinen Scope 2, brutto	57 400	46 700	179 400	284
Markkinaperusteinen Scope 2, brutto 2)	44 800	24 500	130 600	434	—	—	—
Merkittävä Scope 3
Scope 3 yhteensä, brutto	12 465 700	11 494 600	11 202 600	-3
1 Ostetut tavarat ja palvelut	220 800	167 300	207 300	24
2 Tuotantohyödykkeet	61 500	95 700	73 700	-23
3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnat 3)	10 859 500	9 664 900	9 265 100	-4	5 200 000	—	1 180 000 5)	-5
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	226 200	280 800	233 900	-17
5 Toiminnoissa muodostuva jäte	300	300	7 900	2505
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	3 700	4 300	5 800	34
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	2 300	2 500	4 800	90
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	1 000	1 500	300	-79
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	11 400	10 600	100	-99
10 Myytyjen tuotteiden jalostus	700	200	0	-100
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	949 800	1 266 500	1 395 800	10	—	430 000	90 000 5)	-5
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	100	0	0	0
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	0	0	500	0
14 Franchising	0	0	0	0
15 Investoinnit	128 500	0	7 600	0
Yhteensä
Kasvihuonekaasupäästöt, sijaintiperusteiset	14 158 800	12 892 300	12 139 900	-6
Kasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteiset	14 146 200	12 870 100	12 091 000	-6

1) Luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024.

2) Scope 1 ja Scope 2 absoluuttiset välitavoitteet ja tavoitteet (markkinaperusteiset) sisältyvät Scope 1 -päästöihin.

3) Scope 3 kategorian 3 absoluuttiset välitavoitteet ja tavoitteet.

4) Vuonna 2025 ostetun ja jälleenmyydyn lämmön lämpöhäviöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt siirrettiin Scope 3 kategorian 3 päästöistä Scope 2 -päästöihin.

5) Luku on päivitetty vastaamaan tarkistettua laskentamenetelmää.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	63

Vuonna 2025 98 prosenttia (2024: 92) Fortumin omaan käyttöön ostamasta sähköstä ostettiin uusiutuvan energian tai

ydinvoiman alkuperätakuiden kanssa.

Fortumin markkinaperusteiset Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 12,09 Mt CO2-ekv. vuonna 2025, mikä

merkitsee 0,78 Mt CO2-ekv. (6 %) vähennystä verrattuna vuoteen 2024.

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,59 miljoonaa CO2-ekv. tonnia pääasiassa johtuen kierrätys- ja jätehuolto­

liiketoiminnan myynnistä marraskuussa 2024 (0,45 Mt CO2-ekv) sekä Suomenojan kivihiilikäyttöisen sähkön ja lämmön

yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024 (0,14 Mt CO2-ekv).

Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 0,11 Mt CO2-ekv. johtuen kaukolämpöverkoston häviöiden

uudelleenluokittelusta Scope 3:sta Scope 2:seen. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta polttoaineisin ja energiaan

liittyvien toimintojen päästöt vähenivät 0,4 Mt CO2-ekv., mikä selittyy pääosin myydyn sähkön päästöjen pienenemisellä. Sen

sijaan maakaasun myyntivolyymien kasvu Puolan markkinoilla lisäsi arvoketjun loppupään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä

myydyn kaasun käytöstä  (0,13 Mt CO2-ekv).

Fortumin biogeeniset hiilidioksidipäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa. Biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä syntyy

biopolttoaineiden ja biopohjaisten jätteiden poltosta omassa toiminnassa (Scope 1) sekä loppukäyttäjille myydyn lämmön

tuotannosta (Scope 2 ja 3) ja biopolttoaineiden poltosta osaomisteisissa yhtiöissä (Scope 3).

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO2	2025	2024
Scope 1	555 600	630 000
Scope 2 1)	17 700	N/A
Scope 3	132 600	150 000

1) Scope 2 -biogeeniset päästöt on lisätty vuodelle 2025, koska lämpöverkostohäviöt on siirretty Scope 3:sta Scope 2:een. Arvo sisältää myös ostetun sähkön

biogeeniset päästöt.

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti nettoliikevaihdon perusteella on esitetty alla olevassa taulukossa:

milj. euroa	2025	2024
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty nettoliikevaihto	4 989	5 800
Nettoliikevaihto muusta toiminnasta	0	0
Konsernin tuloslaskelmalla esitetty liikevaihto	4 989	5 800

Kasvihuonekaasupäästöt nettoliikevaihtoon suhteutettuna, tCO2 -ekv./milj. euroa	2025	2024
Sijaintiperusteiset	2 433	2 223
Markkinaperusteiset	2 423	2 219

Sisäinen hiilen hinnoittelu

Fortum käyttää erilaisia sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä investointeihin ja päästövähennystoimiin liittyvien kustannusten

arviointiin ja päätöksenteon tukemiseen.

Fortumilla on ollut vuodesta 2005 alkaen EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU ETS) velvoite asettaa hinta

hiilidioksidipäästöille. Hiilen EU ETS -hinta on keskeisiä pohjoismaisen sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä, ja se on täysin

integroitu Fortumin investointipäätöksiin. Hiilen EU ETS -hinta koskee suoria hiilidioksidipäästöjä, ja EU ETS:n osuus Scope 1

-kasvihuonekaasupäästöistä esitetään kasvihuonekaasupäästöjen taulukossa. EU ETS:n keskihinta vuonna 2025 oli 75 euroa

hiilidioksiditonnilta (2024: 67).

Fortum on asettanut sisäisen hiilidioksidiekvivalentti -varjohintaparametrin varmistaakseen, että kasvihuonekaasupäästöjen

kustannukset otetaan huomioon kasvu- ja kunnostusinvestointipäätöksissä. Näin se tukee Fortumia nettonollapäästöjen

saavuttamisessa. Hiilen varjohinta koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä sekä Scope 3 -päästöjen osalta polttoaineisiin ja

energiaan liittyviä toimintoja. Sisäinen hiilen hinta määritellään nykyisten korkealaatuisten sertifioitujen päästövähennysten

arvioiden perusteella. Vuonna 2025 varjohintaa käytettiin investointipäätöksiin liittyviin päästöihin, jotka on esitetty

Toimenpiteet vuoden aikana -taulukossa osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

Raportointiperiaatteet

Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki voimalaitokset, lämmöntuotantolaitokset ja muut

tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Raportoinnin laajuus perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Sähkön ja

lämmöntuotannon tiedot, joita käytetään Scope 1 -päästöintensiteetin tavoitteiden laskentaan, sisältävät myös Fortumin

osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Tämä on

linjassa sen kanssa, miten näiltä yrityksiltä ostettu tuotanto näkyy taloudellisessa raportoinnissa. Katso myös osio 1.2.2

Raportoinnin laajuus.

Energian kokonaiskulutus sisältää sähkön ja lämmön tuotannossa käytetyt polttoaineet, omaan käyttöön ostetun sähkön ja

lämmön sekä omaan käyttöön tuotetun uusiutuvan energian (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima). Ostettu sähkö jaetaan uusiutuviin,

fossiilisiin ja ydinvoimaan perustuviin lähteisiin. Sataprosenttisesti uusiutuva tai ydinvoimaan perustuva sähkö ilmoitetaan

vain alkuperätakuun sertifikaattien kanssa ostetulle sähkölle. Muussa tapauksessa käytetään jäännösjakaumaan perustuvaa

maakohtaista päästökerrointa.

Sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen laskennassa yhteistuotantolaitosten päästöt on kohdennettu sähkölle ja

lämmölle käyttämällä Greenhouse Gas (GHG) -protokollan ohjeistuksessa esitettyä hyötysuhdemenettelyä

lämmöntuotannon hyötysuhteella 90 prosenttia ja sähköntuotannon hyötysuhteella 40 prosenttia.

Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi sisältää oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), ostetun energian

epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ja kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt (Scope 2) sekä arvoketjun alku- ja loppupään

epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3). Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavien standardien mukaisesti:

GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	64

Standard. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt lasketaan CO2-ekvivalenttitonneina, lukuun ottamatta erikseen raportoitavaa

biogeenistä hiilidioksidia. Biogeeniset päästöt on ilmoitettu Scope 1, 2 ja 3 -päästöille.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta sisältää hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksidin (N2O), fluorihiilivedyt (HFC),

perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridin (SF6) ja typpitrifluoridin (NF3). Perfluorihiilivedyt ja typpitrifluoridi on merkitty

nollaksi, koska tällaisia päästöjä ei ole havaittu missään arvoketjun osassa. Kaikkien kaasujen ilmastonmuutospotentiaali

perustuu IPCC:n julkaisuihin (IPCC Sixth Assessment Report, 2023 (AR6), 100 vuoden aikahorisontti).

Voimalaitosten Scope 1 -kasvihuonepäästöt perustuvat jatkuviin mittauksiin tai näytetestaukseen tai on laskettu

polttoainekohtaisten päästökertoimien perusteella. Voimalaitoksilla on käytössä erilaisia mittaus- tai laskentajärjestelmiä.

Yrityksen omistamien ja vuokrattujen autojen päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen ja matkustetun etäisyyden

perusteella. Scope 1 sisältää biopolttoaineiden palamisesta aiheutuvat metaani- ja typpidioksidipäästöt. Biogeeniset

hiilidioksidipäästöt raportoidaan erikseen.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sekä markkina- että sijaintiperusteisella menetelmällä. Markkinaperusteisessa

menetelmässä käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia. Päästökerrointa 0 kg CO2/MWh on käytetty vain

alkuperätakuun sertifikaattien kanssa ostetulle uusiutuvalle tai ydinvoimaan perustuvalle sähkölle. Muussa tapauksessa on

käytetty jäännösjakaumaan perustuvaa päästökerrointa. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään sähkön maakohtaisia

keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakauman kertoimet ja maakohtaiset kertoimet on saatu Association of Issuing

Bodies (AIB) -järjestön raportista viimeisimmän vuoden päästökertoimista. Yrityksen omistamien sähköautojen päästöt

sisältyvät Scope 2 -luokkaan.

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sisäisistä raportointijärjestelmistä saatujen toimintatietojen perusteella.

Tarkkojen tietojen puuttuessa on käytetty historiallisiin tietoihin perustuvia arvioita. Käytetyt päästökertoimet ovat

pääasiassa ulkoisista tietokannoista, kuten EXIOBASE 3.4, Ecoinvent v3.11 ja v3.12, sekä erilaisista kirjallisuuslähteistä. Scope

3 -kasvihuonekaasupäästöistä 82 prosenttia mitataan Fortumin arvoketjun alkupään ja loppupään toimintoja koskevien

ensisijaisten tietojen perusteella. Fortumin tavoitteena on parantaa tietojen tarkkuutta ja ensisijaisten tietojen osuutta

tulevina vuosina erityisesti liittyen Scope 3, kategorioihin 1 ja 2.

Ensisijaisia materiaali-, tuote- tai toimintoperusteisia tietoja käytetään laskettaessa kasvihuonekaasupäästöjä kategorioissa

3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot), 5 (Toiminnassa syntyvä jäte), 11 (Myytyjen tuotteiden käyttö) ja 13

(Ketjun loppupään vuokrattu omaisuus). Ketjun alku- ja loppupään kuljetukset ja jakelu (kategoriat 4 ja 9) on laskettu

kuljetetun materiaalin määrän ja todellisen kuljetusmatkan perusteella. Kategoria 6 (Liikematkat) lasketaan kuljetun matkan

perusteella. Liikenteeseen liittyvät päästöt (kategoriat 3, 4, 6, 7 ja 9) raportoidaan well-to-wheel-periaatteella. Toissijaisia

ostoihin perustuvia tietoja käytetään laskettaessa kategorioita 1 (Ostetut tavarat ja palvelut), 2 (Pääomahyödykkeet) sekä 8

(Ketjun alkupään vuokrattu omaisuus). Ostettujen tavaroiden ja palveluiden määrät ja kategoriat perustuvat Fortumin

menojen analyysitietokantaan. Kansallisia keskiarvotietoja käytetään laskettaessa kategoriaa 7 (Työntekijöiden työmatkat).

Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, etenkin loppukäyttäjille myyty sähkö ja jakeluun ostettu lämpö, ovat

merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sähkön myyntimäärät perustuvat myyntisopimuksiin, joista Fortumilla on

tasevastuu. Alkuperätakuiden määrät perustuvat sisäisiin tietokantoihin. Joitakin liiketoimintatason arvioita on tehty, koska

raportointivuoden alkuperätakuiden osto on mahdollista seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Päästöt lasketaan

sille sähkön kokonaismyynnin osalle, josta on vähennetty alkuperätakuun sertifikaattien kanssa myydyn sähkön määrä.

Myydyn sähkön päästökertoimen lähde on AIB:n julkaisema viimeisimmän vuoden maakohtainen päästökerroin.

Asiakkaille jaettavan ulkoisen lämmön kokonaismäärä raportoidaan loppukäyttäjille jaettavan ja myytävän lämmön määrän

sekä toimittajakohtaisten päästökertoimien perusteella.

Polttoaineen arvoketjujen päästöjä ovat polttoaineen tuotannon (esim. kaivostoiminta, jalostus ja prosessointi) sekä

polttoaineen kuljetuksen ja varastoinnin päästöt. Arvoketjun jokaiselle osalle on haettu päästökertoimia toimittajilta sekä

kansainvälisistä ja kansallisista lähteistä. Kuljetusetäisyydet perustuvat sisäisten tietokantojen ensisijaiseen tietoon.

Kasvihuonekaasupäästöt yhteisyrityksistä ja osakkuusyhtiöistä sisältyvät joko Scope 3 -päästöjen kategoriaan 1 (Tuotteita tai

palveluja tarjoavat yritykset), kategoriaan 3 (Sähköä tai lämpöä tuottavat yritykset) tai kategoriaan 15 (Investoinnit).

Investointien kasvihuonekaasupäästöt saadaan suoraan kyseisiltä yhtiöiltä, ja ne sisältävät aiempien vuosien tietoja jos

tietoa ei ole saatavilla vuodelta 2025. Katso myös osio 1.2.2 Raportoinnin laajuus.

Fortumin kasvihuonekaasuinventaario sisältää kaikki olennaiset Scope 3 -kategoriat. Kategoriat 10 (Myytyjen tuotteiden

käsittely), 12 (Myytyjen tuotteiden loppukäsittely) ja 14 (Franchising yritykset) eivät ole olennaisia, sillä Fortumilla ei ole

tämänkaltaista toimintaa.

2.3 Ympäristön pilaantuminen

2.3.1 Johdanto aiheeseen ympäristön pilaantuminen

Fortumin energiantuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Fortum seuraa ja vähentää näitä päästöjä

ympäristölainsäädännön sekä sisäisten ympäristöjohtamisjärjestelmien mukaisesti. Fortumin tavoitteena on vähentää

ympäristövaikutuksia siirtymällä sähköperäisiin ratkaisuihin, vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä savukaasujen

puhdistusjärjestelmiä ja muita teknologisia ratkaisuja.

2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset

kielteiset vaikutukset. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
IRO E2.1	Polttoaineen palamisessa syntyvien typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidipäästöjen (SO2) aiheuttama ilman saastuminen. Typen oksidit ja rikkidioksidi ovat happamoittavia aineita, jotka reagoivat veden, hapen ja muiden ilmakehän kemikaalien kanssa ja muodostavat happosateita, jotka vahingoittavat herkkiä ekosysteemejä, kuten järviä ja metsiä. Typen oksidienpäästöt voivat myös aiheuttaa rehevöitymistä vaikuttamalla haitallisesti ravinnetaseeseen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	65

IRO-viite	Kuvaus
Mahdollinen kielteinen vaikutus
IRO E2.2	Mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset, kun toiminnassa käytetään huolta aiheuttavia aineita / erityistä huolta aiheuttavia aineita. Kun huolta / erityistä huolta aiheuttavia aineita käytetään prosessikemikaaleina, pieniä määriä voi päästä luontoon ympäristölupien sallimissa rajoissa.

Energiantuotannon palamisprosessit tuottavat päästöjä ilmaan. EU-maissa savukaasupäästöille on asetettu hyvin tiukat

päästörajat, joiden saavuttaminen edellyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Available Techniques, BAT).

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa vertailuasiakirjassa (BREF-asiakirjassa) määritetään tiukemmat

päästöstandardit, jotka Euroopan voimalaitosten on täytettävä, ellei niille myönnetä poikkeuslupaa. Kaikki Fortumin

voimalaitokset toimivat ympäristölupaehtojen ja ympäristöjärjestelmästandardin vaatimusten mukaisesti, ja kaikki

tuotantolaitokset ovat ISO 14001 -sertifioituja.

Fortum mittaa jatkuvasti päästöjä. Poikkeamat ympäristöluparajoista tutkitaan sisäisesti ja raportoidaan viranomaisille.

Merkittävät poikkeamat ja merkittävät vuodot ympäristöön luokitellaan ja käsitellään merkittävinä ympäristövahinkoina.

2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet

Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ja hallintaan liittyviä olennaisia vaikutuksia on

Fortumin kestävyyspolitiikka. Fortum pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista mukaan lukien huolta aiheuttavien

aineiden käytön minimointi. Tämä toteutetaan korvaamalla aineet vähemmän vaarallisilla sekä ottamalla käyttöön

puhtaampia teknologioita, optimoimalla prosesseja ja vähentämällä jätteen syntymistä aina, kun se on mahdollista.

Fortum pyrkii minimoimaan sekä kohtuullisesti hallitsemaan ja kontrolloimaan päästöjen haitallisia vaikutuksia ilmaan, veteen

ja maaperään.

Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, joihin kuuluu myös

vaatimus jatkuvasti minimoida jätteiden määrää sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään.

Fortumin EHS (ympäristö, terveys ja turvallisuus) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet sisältävät merkittävien

ympäristövahinkojen määritelmän ja ohjeet niiden tunnistamiseen sekä ohjeet vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseen

ja jatkuvaan vähentämiseen.

Ympäristövastuu ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin

toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet.

2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Mitta- yksikkö	Perus- vuosi	Perus- vuoden arvo	Tavoite- vuosi	2025	2024	Muutos perus- vuodesta, %	Muutos edellis- vuodesta, %
20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 1)	kg	2023	1 546 865	2030	1 302 249	1 378 084	-16	-6
40 %:n vähennys rikki- dioksidipäästöissä (SO2) 1)	kg	2023	849 418	2030	242 409	616 604	-71	-61
Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia	Tapahtumien määrä	N/A	N/A	Vuosittain	0	1	N/A	-100
Vaarallisimpien vaihdettavien kemikaalien käytön vähentäminen vuoteen 2030 mennessä	Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	N/A	N/A	Vuosittain	Kyllä	Kyllä	N/A	N/A

1)Arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu.

Ilmansaasteiden vaikutusten minimoimiseksi Fortum on asettanut tavoitteeksi typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2)

päästöjen vähentämisen vuoteen 2030 mennessä. Näitä aineita syntyy palamisprosessin kemiallisissa reaktioissa esimerkiksi

polttoaineen epäpuhtauksista. Tavoitteet ovat linjassa Fortumin tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden kanssa

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sähkön- ja lämmöntuotannossa, sekä ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman

kanssa, joka sisältää hiilen käytön korvaamisen biopohjaisilla polttoaineilla tai sähköisillä ratkaisuilla. Ilmapäästöjä rajoitetaan

myös paikallisen lainsäädännön ja laitosten ympäristölupien mukaisesti. Tavoitteet sisältävät kaikkien voimalaitosten ja

toimintojen päästöt, kuten on kuvattu osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus.

Vuonna 2025 typen oksidien päästöt vähenivät 6 prosenttia ja rikkidioksidipäästöt 61 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.

rikkidioksidipäästöjen merkittävä lasku ylitti selvästi 40 prosentin vähennystavoitteen. Merkittävin muutos johtui

Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 huhtikuussa, mikä vähensi

typen oksidien päästöjä noin 101 tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 417 tonnia.

Lisäksi Fortum pyrkii vähentämään kokonaisympäristövaikutuksiaan ja on siksi asettanut erillisen tavoitteen, joka koskee

merkittävien ympäristöpoikkeamien seuraamista ja paikkakohtaisten ympäristölupien noudattamista. Määritelmän mukaan

merkittäviä ympäristöpoikkeamia ovat poikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma)

tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja

tutkitaan ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan, jotta vastaavat tapaukset voidaan estää tulevaisuudessa. Vuonna 2025 ei

tapahtunut yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa, Vuonna 2024 tapahtui yksi merkittävä ympäristöpoikkeama:

merkittävä sammutusvesivuoto ympäristöön energiajätebunkkerin suuren tulipalon yhteydessä Turussa. Tähän liittyvien

korjaavien toimenpiteiden taloudellinen vaikutus ei ollut olennainen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	66

Fortumin tavoitteena on "vähentää vaarallisimpien korvattavissa olevien kemikaalien käyttöä vuoteen 2030 mennessä".

Fortum on sitoutunut vähentämään huolta aiheuttavien aineiden, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavien aineiden

käyttöä. Näitä aineita käytetään prosessi-, laboratorio- ja huoltokemikaaleina sekä kemikaalituotteiden osana. Fortum arvioi

mahdollisuuksia asteittain korvata nämä kemikaalit vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi on

määritelty vuosittaiset toimenpiteet, joilla vaarallisten kemikaalien käyttöä arvioidaan ja korvataan järjestelmällisesti aina,

kun se on mahdollista. Vuonna 2025 huoltotöissä käytetyt erityisen huolta aiheuttavat aineet arvioitiin ja niitä korvattiin

mahdollisuuksien mukaan.

Kaikki Fortumin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ovat vapaaehtoisia, eli niitä ei edellytetä muussa

Fortumiin sovellettavassa lainsäädännössä.

2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Fortumin ilmastotavoite sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin

vähentämisestä pienentää vastaavasti omasta toiminnasta aiheutuvaa ilman pilaantumista. Lisätietoa Fortumin

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista on osioissa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ja 2.2.7

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

Lisäksi on käynnissä tai suunnitteilla seuraavia ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeviin tavoitteisiin liittyviä

toimenpiteitä.

Toimenpiteet vuoden aikana

Toimenpide	Ajoitus	Kokonais­ kustannus/- investointi	Kustannus/ investointi vuonna 2025
Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminen Vuonna 2025 huoltotoiminnassa käytettyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita arvioitiin ja korvattiin mahdollisuuksien mukaan vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla.	2024–2030	Ei merkittävä	Ei merkittävä

Suunnitellut tulevat toimenpiteet

Toimenpiteet

Sisäistä ympäristöpoikkeamien tutkintaprosessia tarkistetaan ja vahvistetaan. Tavoitteena on ehkäistä poikkeamia tulevaisuudessa.

Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminen Vuonna 2026 työ jatkuu laboratoriossa ja prosessikemikaaleina käytettävien erityistä huolta aiheuttavien aineiden arvioinnilla ja korvaamisella, ja vuosina 2027–2030 arvioidaan ja korvataan mahdollisuuksien mukaan huolta aiheuttavia aineita.

2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit

Fortumin olennaisia ympäristön pilaantumiseen liittyviä osa-aiheita ovat ilman pilaantuminen sekä huolta ja erityistä huolta

aiheuttavien aineiden käyttö. Veden ja maaperän pilaantuminen sekä mikromuovien tuottaminen eivät ole olennaisia aiheita. 

Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Päästöt sisältävät ne voimalaitokset ja tuotantolaitokset, joissa

vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II esitetyn

kynnysarvon. Ne eivät sisällä laitoksia, joiden päästöt eivät ylitä kynnysarvoa. Kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan osiossa

2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit riippumatta siitä, ylittävätkö ne raportointikynnyksen vai eivät. Fortumin

voimalaitosten ja toimintojen rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöt on esitetty yllä osiossa 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen

ehkäisemistä koskevat tavoitteet.

Aine, kg	2025	2024
Kromi ilmaan	130	102
Sinkki ilmaan	215	N/A
Vetykloridi	30 137	39 100
Rikkidioksidi 1)	N/A	417 000
Typen oksidit	1 164 684	1 726 489

1) Rikkidioksidin päästöt eivät ylittäneet kynnysarvoa vuonna 2025.

Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti vaikutti myös ilmanpäästöihin vähentämällä typen oksidien päästöjä 440 tonnia

vuodesta 2024. Lisäksi Suomenojan kivihiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisen huhtikuussa

2024 jälkeen vuoden 2025 rikkidioksidipäästöt kaikilla Fortumin toimipaikoilla alittivat sovellettavat raja-arvot.

Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

Fortumin käyttämät huolta aiheuttavat aineet ovat pääasiassa muutamia suuren volyymin prosessikemikaaleja ja

polttoaineita, joita on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä yli 1 500 tuotetta (2024: noin

2 400), joita käytetään prosessi-, laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on aineosana huolta aiheuttavia aineita.

Näiden huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum myös kierrättää

akkumateriaaleja, ja niiden raaka-aineet, sekä tuotteet sisältävät huolta aiheuttavia aineita. Niiden yhteismäärä on kuvattu

taulukossa erikseen alimpana. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin marraskuussa 2024 sekä toiminnoissa tehtyjen

kemikaali-inventointien seurauksena kemikaalien määrä kemikaalirekisterissä on vähentynyt. Kemikaalien käytön osalta,

polttoaineiden käyttö on vähentynyt eniten, verrattuna vuoteen 2024. Polttoaineiden kulutukseen vaikuttavat sekä kierrätys-

ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti että voimalaitosten toiminta, erityisesti talven lämmityskaudella.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	67

Olennaiset huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t	2025	2024
Käytetty tuotannossa
Ammoniakki (CAS 7664-41-7) 3)	151	125
Ammoniumpersulfaatti (CAS 7727-54-0) 2)	73	150
Ferrosulfaatti, heptahydraatti (CAS 7782-63-0) 2)	0	303
Polttoöljyt ja diesel polttoaineet 1,2,3)	10 463	19 272
Sementti (65997-15-1) 2)	27	27
Kiteinen piidioksidi (14808-60-7) 1)	44	N/A
Muut 4)	16	67
Käytetty tuotannossa yhteensä	10 774	19 944
Käytetty akkumateriaalien kierrätyksen syöttöaineena
Musta massa ja NCM-prekursori 1,2,3)	149	179
Tuotettu akkumateriaalien kierrätyksessä
Metallisulfaatit liuoksessa 1,2,3,5)	267	400

1) Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen,

kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd.

2) Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373;

Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet.

3) Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420.

4) Voiteluaineet, bensiinit, liuottimet, muut kunnossapitokemikaalit, vedenkäsittelykemikaalit, vaahtoamisenestoaineet, sammutusaineet, jäätymisenestoaineet,

jäähdytysaineet, laboratoriokemikaalit, mukaan lukien huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien kemikaalien yli 1 500 kauppanimeä. Vaarallisuusluokkia

ei ole määritelty.

5) 2025 laskentatapaa muutettiin siten, että tuotteen koostumuksesta eriteltiin erityistä huolta aiheuttavat ja huolta aiheuttavat aineosat, jotka on esitetty nyt

omissa taulukoissaan. Myös vuoden 2024 luvut on jaoteltu vastaavasti.

Erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö koostuu pääasiassa kahdesta pienen volyymin prosessikemikaalista:

boorihaposta ja hydratsiinista. Boorihappoa käytetään ydinvoiman tuotannossa painevesireaktoreissa liukoisena

neutroniabsorbaattorina reaktorin reaktiivisuuden hallinnassa. Hydratsiinia käytetään korroosionestoaineena hapen

poistamiseen vedestä, kattiloista ja kaukolämpövesistä. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä 126 tuotetta, joita käytetään

laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on komponentteina erityistä huolta aiheuttavia aineita. Näiden sisältämien

erityistä huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum kierrättää

akkumateriaaleja, ja lopputuote sisältää erityistä huolta aiheuttavia aineita.

Olennaiset erityistä huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t	2025	2024
Käytetty tuotannossa
Boorihappo (CAS 10043-35-3, 1303-96-4) 1)	4	7
Hydratsiini (CAS 7803-57-8/10217-52-4) 1,2,3)	2	2
Muut 4)	1	1
Käytetty tuotannossa yhteensä	7	10
Tuotettu akkumateriaalien kierrätyksessä
Metallisulfaatit liuoksessa 1,2,3,5)	32	55

1)Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen,

kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd.

2)Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373;

Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet.

3)Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420.

4)Kunnossapitokemikaalit, lämmönsiirtonesteet, öljyt ja laboratoriokemikaalit, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien

kemikaalien 116 kauppanimeä. Vaaraluokkia ei ole määritelty.

5) 2025 laskentatapaa muutettiin siten että tuotteen koostumuksesta eriteltiin erityistä huolta aiheuttavat ja huolta aiheuttavat aineosat, jotka on esitetty nyt

omissa taulukoissaan. Myös vuoden 2024 luvut on jaoteltu vastaavasti.

Raportointiperiaatteet

Päästöt ilmaan sisältävät kaikki lämpö- ja voimalaitokset ja tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Päästöt ilmaan

sisältävät ne laitokset, joissa vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006

liitteessä II esitetyn kynnysarvon. Typen oksidien- ja rikkidioksidi -päästövähennystavoitteet sisältävät kaikki laitokset

riippumatta siitä, ylittävätkö ne kynnysarvon vai eivät. Kynnysarvon ylittävät päästöt Fortumin kierrätys- ja jätehuolto­

liiketoiminnoista sisältyvät ilmoitettuihin päästöihin vuonna 2024, mutta eivät asetettujen tavoitteiden lukuihin.

Fortum mittaa ja seuraa päästöjä kunkin toimipaikan ympäristölupavaatimusten ja paikallisten säännösten mukaisesti.

Toimipaikkakohtaiset tiedot kerätään sisäiseen tietokantaan. Niitä verrataan kynnysarvoon, ja ne yhdistellään

konsernitasolla.

Ilmoitetut päästöt ilmaan perustuvat pääosin jatkuviin paikan päällä tehtäviin mittauksiin ja niiden pohjalta tehtäviin

laskentoihin perustuen esimerkiksi mitattuihin pitoisuuksiin ja savukaasun määrään. Lisäksi päästömittauksissa voidaan

käyttää myös kertamittauksia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	68

2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit

2.4.1 Johdanto aiheeseen luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elollisen moninaisuutta maapallolla. Se on hyvinvoinnin ja ihmisten ja yritysten

taloudellisen menestyksen edellytys. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on yksi maailman suurimmista

ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Fortum tiedostaa tarpeen tunnistaa ja kantaa vastuu luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista

vaikutuksista ja riippuvuuksista.

2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut neljä olennaista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää kielteistä vaikutusta kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnissa. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Tosiasialliset kielteiset vaikutukset
IRO E4.1	Vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuva vaikutus. Vesivoimatuotanto muuttaa veden virtausnopeutta ja -määrää sekä vesistöjen veden pinnan korkeuksia. Jokien patoaminen aiheuttaa estevaikutuksen, joka katkaisee jokien luonnollisen virtauksen. Tämä aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia muun muassa kalojen ja muun eläinlajiston liikkumiseen sekä muun ekologisen aineksen kulkeutumiseen. Osa lajeista johon vaikutus kohdistuu ovat luokiteltu uhanalaisiksi. Tällä on myös kielteisiä vaikutuksia elinympäristöjen luonnonmukaisuuteen, kuten vaelluskalojen kutupaikkoihin, kokonaisiin ekosysteemeihin, eroosioon sekä kasvistoon ja eläimistöön. Vaikutukset voivat ulottua myös rantavyöhykkeelle.
IRO E4.2	Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuva vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta omien toimintojen ja toimitusketjujen kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Energian tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta. Arvoketjussa merkittävin vaikutus syntyy alkuperävarmentamattoman sähkön kaupasta. Kielteiset vaikutukset syntyvät ilmaston lämpenemisen kautta. Mekanismi on maailmanlaajuinen, mutta vaikutukset ovat paikallisia.
IRO E4.3	Luonnon monimuotoisuuden väheneminen polttoaineen hankinnasta aiheutuvan maankäytön muutoksen kautta. Polttoaineiden hankinta lämmitys- ja jäähdytystoimintoihin edistää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen kautta. Vaikutus liittyy Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintaan Suomessa ja Puolassa. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän bio- ja fossiilipohjaisen polttoaineen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen maankäytön kautta. Tämä johtaa muutoksiin luonnonympäristössä. Muutos voi aiheuttaa ympäristöjen häviämistä ja heikentymistä sekä luonnonvarojen vähenemistä. Nämä paikalliset vaikutukset ovat selkeimmin havaittavissa ja tunnistettavissa. Lisäksi käytetyn polttoaineen tuotannosta ja energiantuotannosta syntyvät päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, ja vaikka vaikutusmekanismi on maailmanlaajuinen, vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on paikallinen.
IRO E4.4	Rakentamisen maankäyttövaikutus. Vaikutus on mahdollinen ja todellinen kaikissa maankäytön muutosta vaativissa toiminnoissa, kuten uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisessa. Rakentaminen aiheuttaa muutoksia luonnonympäristössä sekä niiden häviämistä. Lisäksi vaikutusta lisäävät elinympäristöjen pirstoutuminen ja laajentuminen. Tuulivoimatuotannon käyttövaiheella on myös mahdollisia vaikutuksia linnustoon ja  lepakkoihin törmäysriskin ja muuttoreittien muutosten kautta.

Fortum ei ole tunnistanut omista toiminnoistaan suoraan aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia maaperän köyhtymiseen,

aavikoitumiseen tai maaperän tiivistymiseen. Joitain vaikutuksia voi syntyä ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta,

mutta näitä ei voida tarkasti määrittää, eikä niitä siksi ole arvioitu olennaisiksi.

Vaikutuksia hallitaan alla kuvatulla tavalla. Vaikutuksia lievennetään ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Kielteisiä

vaikutuksia lievennetään vapaaehtoisilla ja pakollisilla toimenpiteillä, esimerkiksi kalatie- ja -kuljetusratkaisuilla sekä

kalanistutuksilla vesivoimatuotannon yhteydessä. Fortum lieventää maankäytön muutosten kielteisiä vaikutuksia suosimalla

maankäytön muutoksia edellyttävissä uusissa toiminnoissa alueita, joilla ei esiinny merkittäviä luonnon

monimuotoisuusarvoja. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan myös investointien yhteydessä.

2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet

Keskeisiä toimintaperiaatteita luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten

hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Näissä toimintaperiaatteissa

käsitellään luonnonympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten arviointia ja lieventämistä ekologisen

lievennyshierarkian mukaisesti.

Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum suojelee luonnon monimuotoisuutta välttämällä ekosysteemejä ja lajeja

vahingoittavaa toimintaa. Lisäksi Fortum pyrkii ennallistamaan tai lieventämään toimintansa aiheuttamia vaikutuksia aina

kun mahdollista ja tarvittaessa kompensoimaan niitä. Fortum pyrkii myös vaikutuksia koskevaan aktiiviseen yhteistyöhön

paikallisyhteisöjen kanssa ja laitostensa lähiympäristössä, kuten on esitetty osiossa 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista.

Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, mukaan lukien vaatimus

vähentää jatkuvasti jätteitä ja päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään heidän toiminnoissaan sekä lieventää luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Toimittajien vastuulla on myös varmistaa ja valvoa, että heidän alihankkijansa

noudattavat toimittajien toimintaohjeessa esitettyjä periaatteita.

Keskeisiä toimintaperiaatteita täydennetään ohjeilla, jotka käsittelevät luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaa. Biodiversiteettimanuaalissa määritetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät

periaatteet. Manuaalin mukaan luonnon monimuotoisuus on otettava järjestelmällisesti huomioon ympäristöjohtamisen

prosesseissa ja toiminnoissa. Manuaali pitää sisällään luonnon monimuotoisuuteen liittyviä täsmentäviä ohjeita, jotka

koskevat nykyisiä toimintoja, uusia hankkeita, toimitusketjua sekä raportointia ja viestintää. Lisäksi Fortumilla on

metsänhoidon ohjeet, joissa määritetään puitteet Fortumin omistamien metsien kestävälle käytölle. Ohjeiden tarkoituksena

on ohjata metsänhoitoa siten, että Fortumin on mahdollista lisätä metsiensä luonnon monimuotoisuuden kokonaisarvoa ja

kantamaan vastuuta maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Luonnon

monimuotoisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön kaiken toiminnan. Vastuu ympäristöstä ja luonnon

monimuotoisuudesta on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on

esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet.

Fortum ei ole ottanut käyttöön erityistä toimintapolitiikkaa koskien toimintaa suojelualueilla tai niiden läheisyydessä tai

luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla suojelualueiden ulkopuolella. Fortum kuitenkin ottaa havaitut

luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset huomioon toiminnassaan, kuten Biodiversiteettimanuaalissa

on määritetty. Vaikka Fortumilla on metsänhoidon ohjeet, yhtiöllä ei ole kestävää maankäyttöä, maatalouskäytäntöjä,

valtameriä ja meriä tai metsäkatoon puuttumista koskevaa erityistä toimintaperiaatetta. Toimintaperiaatteissa ei oteta

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	69

nimenomaisesti kantaa suoriin vaikutustekijöihin, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, tuotantoa,

hankintaa tai kulutusta ekosysteemeissä ja joilla ylläpidetään tai parannetaan luonnon monimuotoisuutta.

2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet

Fortum on asettanut tavoitteet luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien olennaisten vaikutusten vähentämiseksi.

Marraskuussa 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet. Uudistetut tavoitteet kattavat nyt

vesivoiman vaikutukset vesiekosysteemeihin, maankäytön muutokset Fortumin omassa toiminnassa ja biomassan hankinnan

vaikutukset maankäyttöön. Ilmastonmuutospaineen kautta  aiheutuvat vaikutukset huomioidaan Fortumin SBTi-tavoitteissa.

Katso osio 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Marraskuussa 2025 päivitetyt tavoitteet

Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavassa

taulukossa (GBS®- Tool 1.4.2. HH 1/2026):

	Mitta- yksikkö	Perusvuosi	Tavoitearvo	Tavoite- vuosi	2025	2024	Muutos perus- vuodesta, %
Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista	Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	N/A	N/A	2040	Kyllä	N/A	N/A
Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen 1)	MSA.km2	N/A	0	2030	N/A	N/A	N/A
Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maankäytön haitallista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta	MSA.km2	2024	≤ 0,26	Vuosittain	0,32	0,26	23

1) Tavoite on vuodesta 2030 alkaen. MSA.km² -yksikön raportointi aloitetaan myöhemmässä vaiheessa.

Fortum jatkoi vuonna 2025 niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä

kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan luonnontilan parantamiseksi. Vesivoiman luonnon

monimuotoisuustoimenpiteistä on kerrottu osiossa 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

Fortumin merkittävimmät maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät

kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan. Fortum tunnistaa maanpäälliset luontovaikutukset

luontojalanjälkiarvioinnilla ( BFA, Global Biodiversity Score® Tool). Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on esitetty osiossa

2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Oman toiminnan maankäytön vaikutukset tullaan raportoimaan

myöhemmin. Maankäytön vaikutus biomassan hankinnasta kasvoi 0,06 MSA.km² vuodesta 2024 (perusvuosi). Vaikutus

johtuu ei-jäännös metsäbiomassan hankinnasta Kivenlahden (Espoo) voimalaitokselle. Toimenpiteitä tämän uuden tavoitteen

saavuttamiseksi suunnitellaan parhaillaan.

Fortum huomioi Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n

biodiversiteettistrategian (2030) tavoitteet sekä ekologiset planetaariset rajat asettaessaan uusia tavoitteitaan. Fortumin

toimet ja tavoitteet edistävät näiden maailmanlaajuisten päämäärien saavuttamista, vaikka ne eivät ole niihin

yhdenmukaistettuja. Paikallisiin luonnon monimuotoisuusarvoihin liittyviä erityisiä kynnysarvoja ei arvioitu osana ekologisia

planetaarisia rajoja.

Fortum odottaa, että kompensaatioita tarvitaan tavoitteen ”Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon

monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen" saavuttamiseksi. Kompensaatioiden

taloudelliset vaikutukset arvioidaan erikseen jokaiselle investoinnille. Kompensaatioita ei käytetty vuonna 2025. Fortum on

sitoutunut noudattamaan ekologisen lievennyshierarkian vaiheita määritellessään lieventämistoimenpiteitä tai

kompensaatioita. Kaikki lieventämis- ja mahdolliset kompensaatiotoimenpiteet, olivat ne pakollisia tai vapaaehtoisia,

arvioidaan tieteellisiin menetelmiin perustuen.

Tavoitteet marraskuuhun 2025 asti

Suoriutumista tavoitteisiin nähden vuoden aikana on kuvattu alla. Nämä toimenpiteet edistävät myös marraskuussa 2025

päivitettyjen tavoitteiden saavuttamista.

Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien

vesistövaikutukset

Nykyisten toimintojen osalta tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti Katso 2.2.6 Ilmastonmuutoksen

hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.  Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2025 hiilenpolton vähentymisen

seurauksena. Katso 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Lisäksi Fortum on kehittänyt prosessia luontojalanjäljen analysoimiseksi ja uusien kasvualueiden haitallisten vaikutusten

lieventämismahdollisuuksien arvioimiseksi tavoitteen saavuttamiseksi. Tunnistettuja vaikutuksia pyritään lieventämään

noudattamalla ekologista lievennyshierarkiaa toimenpiteistä päätettäessä.

Siirtymää edistääkseen Fortum parantaa myös nykyisten omaisuuserien luonnon monimuotoisuusarvoa jatkamalla

esimerkiksi Fortumin omistamien metsien hoitoa konsernin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti.

50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun

alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021)

Tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen

hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Tämä sisältää alkuperävarmennetun sähkön osuuden kasvattamisen

sekä biokaasun osuuden lisäämisen myydyn kaasun käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2025 Scope 3

-kasvihuonekaasupäästöt vähenivät verrattuna vuoteen 2024  johtuen pääosin myydyn sähkön päästöjen vähenemisestä.

Lisäksi Fortum kehittää prosessia, jolla arvioidaan hankinnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	70

Sitoutuminen paikallisten toimenpiteiden jatkamiseen ja osallistuminen tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen

vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi

Vuonna 2025 Fortum jatkoi paikallisten toimien toteuttamista erityisesti vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös yhdessä

kumppaneiden kanssa työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen perustuvan mittausmenetelmän

kehittämiseksi esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Lisätietoa toimista on esitetty osiossa 2.4.6 Luonnon

monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit.

2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma

Marraskuussa 2025 Fortum julkaisi ensimmäisen luonnon monimuotoisuutta koskevan siirtymäsuunnitelman, joka sisältää

välitavoitteita ja konkreettisia toimia tuleville vuosille kunkin luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen osalta.

Siirtymäsuunnitelman välitavoitteiden saavuttaminen riippuu lupaprosesseista. Toimenpiteet voivat sisältää sekä

vapaaehtoisia että pakollisia toimia. Siirtymäsuunnitelmaa päivitetään ajan myötä.

Siirtymäsuunnitelma ei sisällä toimia ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen vaikutusten lieventämiseksi, sillä näihin

vaikutuksiin liittyvät toimet esitetään ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa siirtymäsuunnitelmassa. Katso osio 2.2.6

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

Seuraava kaavio havainnollistaa Fortumin siirtymäsuunnitelmaa vuoteen 2040:

Tavoitteemme / aikajana

2025

2026

2027

2030

2035

2040

Oma toiminta

Vesistöt

Lisätään luontoarvoja jokiosuuksilla, joilla voidaan saavuttaa suurin hyöty vuoteen 2040 mennessä.

• CSI Pilottihanke Ruotsissa hankkeidemme vaikutusten mittaamiseksi • 1 luonnon moni­ muotoisuutta lisäävä hanke Suomessa 2)

• Luonnon monimuotoisuus­ tavoitteiden mittareiden toimeenpano • Systemaattinen arviointi ekologisen arvon tunnistamiseksi

• 10 tarpeetonta patoa poistettu Ruotsissa 3) • +1 luonnon moni­ muotoisuutta lisäävä hanke Suomessa 2)

• '+ 2 luonnon monimuotoi­ suutta lisäävää hanketta Suomessa 2) • '+ 4 luonnon monimuotoi­ suutta lisäävää hanketta Ruotsissa 2)

• Kokonaisuu­ dessaan 10 tarpeetonta patoa poistettu Ruotsissa 3) • Kokonaisuu­ dessaan vähintään 15 luonnon moni­ muotoisuutta lisäävää hanketta käynnistetty 2025–2035 2)

Kansallisen vesivoimasuunnitelman mukaiset hakemukset biodiversiteettihankkeisiin Ruotsissa

Osallistutaan hankkeisiin, joissa kunnostetaan elinympäristöjä ja parannetaan vedenlaatua

Osallistutaan tutkimushankkeisiin

Maa-alueet

Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon moni­ muotoisuudelle maankäytön osalta omassa toiminnassamme vuodesta 2030 alkaen.

• Luontojalanjälki­ arviointi 4) vuodelle 2024, mukaan lukien Pjelaxin tuuli­ voimahanke • Pilottihankkeet biodiversiteetti­ vaikutusten ja toimien mittaamiseksi greenfield- hankkeille

• Luonnon monimuotoisuus­ tavoitteiden mittareiden toimeen­pano • Aloitetaan säännölliset BFA4 päivitykset tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi

• 50 %:lla uusista tuuli- ja aurinko­ projekteista jotka saavuttavat rakennus­ valmiuden vuonna 2027 on suunnitelma maan­käytön positiivisen kokonais­ vaikutuksen saavuttamiseen

Positiivinen kokonais­ vaikutus maankäytön osalta omassa toiminnassam­ me vuodesta 2030 alkaen

on land use from own operations 2030 onwards

Toimitusketjut

Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maan­käytön negatiivista vaikutusta luonnon moni­ muotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta.

• Arviointi hankitun biomassan biodiversiteetti­ vaikutuksista

• Luonnon monimuotoisuus­ tavoitteiden mittareiden toimeenpano • Aloitetaan säännölliset luontojalanjälki­ arviointien 4) päivitykset tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi

• Varmistetaan että biomassan käytön lisäys tapahtuu ostamalla sertifioitua residuaalia biomassaa

	1)  Composite Suitability Index – potentiaalinen metodologia vesistöjen luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen. 2)  Verrattuna vuoteen 2024. Riippuvainen lupaprosesseista. Toimet voivat sisältää sekä vapaaehtoisia että pakollisia toimia. 3)  Verrattuna vuoteen 2024. Riippuvainen paikallisesta hyväksyttävyydestä ja ympäristöluvista. 4)  Luontojalanjälkiarviointi (Biodiversity Footprint Assessment) yrityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuudelle, tehty Global Biodiversity Score® -työkalulla.	Jatkuva
		Keskeinen toimi
		Välitavoite
		Tavoite

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	71

2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Toimenpiteet, joilla pyritään lieventämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistamaan

luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden toteumista ovat meneillään. Toimenpiteitä ei kuitenkaan ole vahvistettu

tieteeseen perustuvilla menetelmillä, joten niitä ei voida pitää ekologisen lievennyshierarkian mukaisina lievennystoimina.

Fortum käy aktiivista vuoropuhelua paikallisyhteisöjen, mukaan lukien alkuperäiskansojen kanssa silloin, kun se on

olennaista, vaikka Fortum ei ole erikseen pyrkinyt hyödyntämään paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä luonnon

monimuotoisuutta koskevien toimien määrittelyssä.

Yhteenveto käynnissä olevista luonnon monimuotoisuustavoitteisiin (voimassa marraskuuhun 2025) liittyvistä toimenpiteistä

on esitetty alla olevassa taulukossa:

Toimenpiteet vuoden aikana

Toimenpide	Ajoitus	Kokonais- kustannus/- investointi	Kustannus/ investointi vuonna 2025
Vesivoiman luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vesistövaikutusten mittaamiseen tarkoitetun työkalun kehittäminen jatkui arvioimalla mahdollisia työkaluja ja lähestymistapoja. Lisäksi Fortum toteutti Ruotsin Oreälvenillä pilottihankkeen, vesivoimatuotannon vaikutusten määrällistämiseen CSI-menetelmällä (Composite Suitability Index) arvioimalla Water Nature Index -arvoa sekä  suunniteltujen vaelluskalojen ohitusratkaisujen merkittävyyttä Hansjon ja Unnånin vesivoimalaitoksilla. Fortum jatkoi myös työtä ymmärtääkseen paremmin vesivoiman vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja niiden lieventämistä ekologisen lievennyshierarkian vaiheiden mukaisesti. Nämä toimet tukevat myös päivitettyä tavoitetta: 'Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista'.	Jatkuva	Ei merkittävä	Ei merkittävä
Tapaustutkimukset hankkeiden luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi Vuonna 2025 tehtiin tapaustutkimukset kehitysvaiheessa olevassa tuulivoimahankkeessa Ruotsissa sekä aurinkovoimahankkeessa Tarvasjoella. Fortum jatkoi myös sähkökattilalaitoksen pilotointia Nuijalassa, Espoossa. Tutkimusten tavoitteena on luoda prosessi luontojalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin. Näissä tapaustutkimuksissa Fortum mallinsi myös mahdollisten konkreettisten luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteutusta ja validointia sekä niiden vaikuttavuutta.	Jatkuva	Ei merkittävä	Ei merkittävä
Fortum jatkoi vapaaehtoisten ja lupiin liittyvien luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tavoitteena on lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä toteuttaa luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi seuraavasti: • Kuuden (Hyttdammen, Kvarndammen, Sången, Busken, Svartådammen ja Kvarnsjön) energiajärjestelmälle vähäisiä hyötyjä tuottavien patojen poistaminen Ruotsissa. • Elinympäristöjen parannustoimenpiteet Fortumin vesivoimalaitosten lähistöllä Ruotsissa Dalälven, Klarälven ja Ljusnan joilla. • Hennanin säännöstelypadon kalatietä koskeva esiselvitys Ruotsissa. • Nuorten lohien ja meritaimenten laskeminen Oulujoen sivujokiin. • Seitenoikean kalatien suunnittelun jatkaminen Emäjoella. • Kalasydän-ratkaisun käyttöä jatkettiin kalojen nousua varten Leppikosken vesivoimalaitoksella ja Oulujoella. • Montan kiinniotto- ja ylisiirtolaiteen toiminnan jatkaminen. Kalojen siirtäminen lisääntymisalueille useiden patojen ohi Oulujoen sivujokiin. • Tainionkosken kaupunkipuron, uuden paikallisen taimenkannan kutualueen suunnittelu aloitettiin ja Voimanpuron kunnostusprojekti saatiin päätökseen.	2025	Ei merkittävä	Ei merkittävä

Suunnitellut tulevat toimenpiteet

Fortum jatkaa toimia luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoa löytyy kohdasta 2.4.5 Luonnon

monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma. Lisäksi Fortum jatkaa työtä sekä vapaaehtoisten että lupaehtoisiin

perustuvien luonnon monimuotoisuushankkeiden parissa.

2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit

Ilmastonmuutoksen aiheuttama paine luonnon monimuotoisuuteen

Päivitetyn luontojalanjälkiarvioinnin tulosten perusteella Fortumin merkittävimmät maahan kohdistuvat luonnon

monimuotoisuusvaikutukset liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, oman toiminnan maankäyttöön sekä polttoainehankintaan.

Päästöjen vähentäminen on keskeinen keino vähentää ilmastonmuutoksesta johtuvia kielteisiä vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen. Vaikka ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuuskatoa aiheuttavista tekijöistä

maailmanlaajuisesti, Fortum on tehnyt strategisen päätöksen olla sisällyttämättä ilmastopaineita luonnon

monimuotoisuustavoitteisiinsa, koska ne käsitellään jo kattavasti Fortumin SBTi-validointiin perustuvissa ilmastotavoitteissa.

Katso myös kohta 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat luonnon monimuotoisuusvaikutukset (Scope 1, 2 ja toimitusketjun alkupään Scope 3)

esitetään seuraavassa taulukossa (GBS®- Tool 1.4.2. HH 1/2026):

MSA.km2	2025	2024
Scope 1	3,6	4,3
Scope 2	0,6	0,3
Scope 3 toimitusketjun alkupää	43,1	44,8

Vuonna 2025 ilmastonmuutoksen aiheuttamasta paineesta johtuva vaikutus luonnon monimuotoisuuteen väheni Scope 1- ja

Scope 3 -päästöjen osalta vuoteen 2024 verrattuna näiden päästöjen vähentyessä. Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Scope 2:sta kasvoi, koska Scope 2:n markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät, kun kaukolämpöverkoston

häviöt uudelleen luokiteltiin Scope 3:sta Scope 2:een Lisätietoja kohdassa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet

Fortumilla on vesivoimatoimintaa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Tällä toiminnalla

voi olla kielteisiä vaikutuksia näihin alueisiin. Mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu yhteensä 29 (2024: 27) vesivoima­

laitoksessa. Vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin liittyy vesivoimatuotannon yleisiin ympäristö­

vaikutuksiin. Katso osio 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, joihin mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu kuuluvat Natura

2000 verkostoon. Fortum on lieventänyt tai suunnittelee lieventävänsä Natura 2000 alueisiin kohdistuvia kielteisiä

vaikutuksia. Lievennystoimet ovat linjassa kyseessä olevan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritettyjen toimien

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	72

kanssa. Ruotsissa lievennystoimenpiteet tullaan huomioimaan vesivoiman uudelleen arviointia koskevan kansallisen

suunnitelman (NAP) toteutuksen yhteydessä.

Ruotsissa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla toimivien vesivoimalaitosten sijaintipaikan vesimuodostumien

vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen potentiaali tai tila on välttävä tai tyydyttävä. Fortumin toiminta ei kuitenkaan

nykytilanteessa vaikuta kohteiden ekologiseen tilaan tai suojeluarvoihin. Kaikki tunnistetut vaikutukset sisältyvät myös

EU-taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointiin, jossa kaikki Fortumin omat

vesivoimalaitokset täyttävät "ei merkittävää haittaa" -kriteerit.

Alla olevassa taulukossa on esitetty toimipaikat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä

tai keskeisillä luonnon monimuotoisuuden alueilla 31.12.2025:

Vesistö	Vesivoimalaitos	Toimintojen alueella tai niiden läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet (Natura 2000)
Ruotsi
Klarälven	Höljes Dejefors Edsforsen Forshaga Forshult Krakerud Letten Munkfors Skymnäs Skoga	SE0610169 Klarälven, övre delen SE0610190 Klarälvsdeltat SE0610221 Noret
Gullspångsälven	Gullspång	SE0540213 Gullspångsälven
Ljusnan	Sveg Laforsen Öjeforsen Edeforsen Halvfari Långå	SE0720291 Ljusnan (Hede-Svegsjön) SE0630101 Mellanljusnan Laforsen-Korskrogen SE0630223 Mellanljusnan Korskrogen-Edeforsen
Svartälven	Karåsen Skråmforsen Brattforsen	SE0240127 Torkesviken SE0540213 Gullspångsälven
Letälven	Degerfors Åtorp	SE0540213 Gullspångsälven
Timsälven	Björkborn Bofors	SE0540213 Gullspångsälven
Dalälven	Lanforsen Untra Storgysinge	SE0630154 Spjutholmen SE0210008 Båtfors
Glasälven	Glava	SE0610133 Rödvattnet-Majendal
Suomi
Oulujoki	Jylhämä	FI1200104 Oulujärven saaret ja ranta-alueet FI1200105 Oulujärven lintusaaret FI1200801 Painuanlahti

Raportoitujen luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita koskevat muutokset johtuvat arvioinnin tarkistamisesta ja

päivittämisestä. Seuraavat muutokset tehtiin: vesivoimalaitokset Untra ja Storgysinge on lisätty Dalälven-joen alueelle;

vesivoimalaitos Letten on uudelleenluokiteltu Letälven-joesta Dalälven-joelle (mikä on johtanut Natura 2000 -alueiden

Klarälven, övre delen (SE0610169) ja Klarälvsdeltat (SE0610190) poistamiseen mahdollisena vaikutusalueena Letälven joelta);

sekä Natura 2000 -alue Sveafallen (SE0240181) on poistettu Letälven-joelta mahdollisena vaikutusalueena.

Raportointiperiaatteet

Vaikutus maanpäälliseen luonnonmonimuotoisuuteen (MSA.km²) arvioidaan Global Biodiversity Score® (GBS®) -työkalulla

(versio 1.4.2). GBS®-työkalu, jonka on kehittänyt CDC Biodiversité, on menetelmä luontojalanjäljen mittaamiseen sekä omissa

toiminnoissa että arvoketjussa. Mittari tarkoittaa keskimääräistä lajien runsautta neliökilometriä kohden, missä MSA edustaa

tietyn alueen alkuperäisten lajien keskimääräistä runsautta verrattuna niiden esiintymiseen häiriintymättömässä

ekosysteemissä. Arvo vaihtelee yhdestä - täysin luonnontilainen - nollaan - luonnontila kokonaan menetetty. Kun vaikutus

ilmaistaan MSA.km²-yksikössä, se esittää luonnon monimuotoisuusvaikutuksen laajuuden tietyllä maa-alueella yhdestä

('täysin luonnontilainen') nollaan ('ei lainkaan luonnon monimuotoisuutta jäljellä') neliökilometriä kohden.

GBS®-työkalu käyttää syötteinä sekä suoria että epäsuoria luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Näihin kuuluvat

esimerkiksi Scope 1, 2 ja 3 -luokkien tietoja maankäytön muutoksesta, tuotantomääristä hankinnoista sekä toimintojen

maantieteellisistä sijainneista. Mikäli tarkempia tietoja ei ole saatavilla, vaikutuksia arvioidaan taloudellisten tietojen

perusteella. Tiedot muunnetaan luonnon monimuotoisuusvaikutuksiksi MSA.km²-yksikköön, jaoteltuna luontokadon ajureihin,

(kuten maankäytön- ja ilmastonmuutoksen) ja toimintojen mukaan.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa Fortum on käyttänyt oletusta,

että yksittäisen vesivoimalaitoksen vaikutus voi ulottua koko jokivesistöön. Tämän takia mahdollinen haitallinen vaikutus on

voitu osoittaa usealle voimalaitokselle, vaikka vaikutuksen kohteena olevan alueen ja vesivoimalaitoksen välissä olisikin yksi

tai useampi vesivoimalaitos tai muita patoja.

Vesivoiman tuotannosta aiheutuvan vaikutuksen arvioitiin ulottuvan alueelle, mikäli virtaaman tai vedenkorkeuden muutokset

tai vesivoimatuotannon suorat vaikutukset on esitetty uhkana kyseisen alueen suojeluperusteissa. Lähestymistapa on

varovaisuusperiaatteen mukainen, eikä todellista vaikutusta välttämättä esiinny kaikissa esitetyissä kohteissa.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden analyysi Suomessa ja Ruotsissa tehtiin ArcGIS Pro -ohjelmistoon

(paikkatieto-ohjelmisto) rakennetulla työkalulla. Työkalu perustuu puskuri- ja risteysanalyyseihin. Niiden avulla voidaan

määrittää luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, jotka sijaitsevat toimipaikan alueella. Luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden tiedot (esim. Natura 2000 SPA, suojelualueet) asetettiin erillisiksi säännöiksi.

Puolassa tapahtuvaa toimintaa koskeva analyysi ja arviointi tehtiin erikseen jokaiselle toimipaikalle. Toiminnan yhteydessä

tehtyjä ympäristöarviointeja sekä Puolan luonnon monimuotoisuudelle herkkiä alueita koskevaa tietokantaa hyödynnettiin

arvioinnissa.

Lisäksi hyödynnettiin EU-taksonomiaraportoinnin yhteydessä tehtyjä arviointeja. Tunnistetut kohteet ja luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset arvioidaan yksitellen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	73

2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

2.5.1 Johdanto aiheeseen resurssien käyttö ja kiertotalous

Fortum tuottaa radioaktiivista jätettä Loviisan ydinvoimalaitoksessa sekä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Olkiluodossa

sekä Ruotsin Forsmarkissa ja Oskarshamnissa. Turvallisuus on edellytys kaikille Fortumin ydinvoimatoiminnoille ja

radioaktiivisen jätteen hallinnassa on kriittistä suojella ihmisiä ja ympäristöä. Fortum noudattaa tiukkoja säädöksiä

varmistaakseen jätteiden turvallisen ja luotettavan hallinnan, mukaan lukien erittäin radioaktiivisen käytetyn

ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskevat pitkäaikaiset ratkaisut.

Muut jätevirrat, kuten tavanomainen ei-vaarallinen jäte ja muu vaarallinen jäte kuin ydinjäte, eivät ole Fortumin kannalta

olennaisia, eikä niitä siksi raportoida. Lisäksi polttoaineita ei käsitellä materiaaleina, vaan ne raportoidaan

energiankulutuksena kohdassa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit .

2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa yhden olennaisen kielteisen resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyvän vaikutuksen, kuten alla on kuvattu. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on

osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Mahdollinen kielteinen vaikutus
IRO E5.1	Ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvä radioaktiivinen jäte. Radioaktiivinen jäte luokitellaan joko matala-, keski- tai korkea- aktiiviseksi jätteeksi sen syntytavan, alkuperäisen käyttötarkoituksen ja radioaktiivisuuden perusteella. Radioaktiivisen jätteen käsittelyn, varastoinnin, kuljetuksen tai loppusijoituksen kautta ympäristöön mahdollisesti päätyvät radioaktiiviset aineet voivat aiheuttaa vakavia ympäristövaikutuksia. Sama mahdollinen kielteinen vaikutus koskee myös osaomisteisia ydinvoimalaitoksia.

Radioaktiivisen jätteen lisäksi Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä voimalaitoksissaan ja muissa

omissa toiminnoissaan. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella muun kuin radioaktiivisen jätteen tuotanto ei

ole Fortumin toiminnan kannalta olennainen, eikä sitä siksi raportoida. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti vuonna

2024 muutti merkittävästi tavanomaisen jätteen koostumusta ja määrää. Vuonna 2024 tämä liiketoiminta kattoi lähes

100 prosenttia Fortumin ei-radioaktiivisesta vaarallisesta jätteestä ja noin 30 prosenttia vaarattomasta jätteestä.

Radioaktiivisen jätteen hallinta

Loviisan ydinvoimalaitoksen jätehuolto koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: valvomattoman alueen jätehuollosta ja

valvonta-alueen jätehuollosta. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen

jätteiden tapaan. Kaikki valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä.

Valvonta-alueella syntyvä jäte jaetaan kolmeen luokkaan: matala-aktiiviseen jätteeseen (huoltojäte), keskiaktiiviseen

jätteeseen (pääasiassa nestemäinen jäte ja pieniä määriä kuivaa jätettä, kuten suodattimia ja antureita) ja korkea-aktiiviseen

jätteeseen (käytetty polttoaine). Huoltojäte joko todetaan ei-radioaktiiviseksi ja käsitellään tavanomaisena jätteenä tai

loppusijoitetaan voimalaitoksen alueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan.

Nestemäinen jäte puhdistetaan ja lasketaan mereen tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja sijoitetaan loppusijoitustilaan.

Erittäin radioaktiivinen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj

ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen teknisestä toteutuksesta. Käytetyn

polttoaineen loppusijoitus maailman ensimmäiseen syvään geologiseen loppusijoituspaikkaan on tarkoitus aloittaa Eurajoen

Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä. Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa 2030-luvulla ja Olkiluodon

2020-luvulla.

Ydinjätteiden käsittelyä Suomessa sääntelevät ydinenergialaki, ydinenergia-asetus ja valtioneuvoston asetus ydinjätteiden

loppusijoituksen turvallisuudesta. Radioaktiivisten aineiden hallinnan osalta Fortum pyrkii pitämään mahdolliset päästöt

selvästi viranomaisten asettamien päästörajojen alapuolella.

Ruotsissa Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) vastaa Fortumin osaomisteisen ydinvoimatuotannon radioaktiivisen jätteen

loppusijoituksesta. Forsmarkissa Östhammarin kunnassa on rakenteilla käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos, jonka

odotetaan valmistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Rakentamisen ja koekäyttöjakson jälkeen

loppusijoitustoiminta pitäisi olla mahdollista aloittaa 2030-luvun lopulla.

Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat radioaktiivisen jätteen hallinnan taloudellisten vaikutusten osalta.

2.5.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet

Keskeinen toimintaperiaate radioaktiivisen jätteen hallintaan on Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka.

Politiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet, joihin Fortum sitoutuu kaikissa ydinvoimaan liittyvissä toiminnoissa,

mukaan lukien jätehuolto. Periaatteisiin kuuluu esimerkiksi sähkön tuottaminen turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti

sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, samalla kun noudatetaan ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon hallinnan ja

ydinturvallisuuden periaatteita. Lisäksi ydinvoiman käyttöä säätelevät lainsäädännön ja viranomaisten päätösten asettamat

turvallisuus- ja laatuvaatimukset.

Ympäristövastuu, mukaan lukien kiertotalous, on sisällytetty myös muihin aiheeseen liittyviin toimintaperiaatteisiin, ohjeisiin

ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet.

2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet

Tällä hetkellä Fortum ei ole asettanut erityisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita. Fortum on

tunnistanut ydinvoimaloiden toiminnassa syntyvän radioaktiivisen jätteen olennaiseksi aiheeksi. Radioaktiivisen jätteen

hallinta on viranomaisten tiukasti säätelemää, ja jätteen määrä riippuu tuotetun ydinvoiman määrästä. Radioaktiivinen jäte

on eristettävä ympäristöstä luotettavasti, jotta estetään ilman, veden ja maaperän saastuminen ja haitalliset vaikutukset

eläviin organismeihin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	74

2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit

Toimenpiteet vuoden aikana

Toimenpide	Varaus yhteensä	Varauksen muutos vuonna 2025
Radioaktiivisen jätteen hallinta: Posiva (osakkuusyhtiö) aloitti loppusijoituslaitoksen testaamisen ilman varsinaista käytettyä polttoainetta. Loppusijoituslaitoksen laitteita ja järjestelmiä testattiin ensimmäistä kertaa yhdessä suunniteltujen prosessien mukaisesti koekäyttövaiheessa. Koekäytön tarkoituksena on varmistaa turvallinen loppusijoitus ennen varsinaista loppusijoitustoimintaa, jonka arvioidaan alkavan 2020-luvulla.	1 153 milj. euroa	36 milj. euroa

Ydinvoimaan liittyvät varaukset koostuvat Loviisan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoittamiseen liittyvistä arvioiduista tulevista kustannuksista. Varaukset perustuvat pitkäaikaisiin kassavirta­

ennusteisiin. Muutokset varauksessa koostuvat muun muassa päivityksistä teknisessä suunnitelmassa ja kustannus­

ennusteissa, diskonttauksen vaikutuksista, ydinjätehuoltoon liittyvistä investoinneista sekä käytöstä poistamiseen liittyvistä

toimenpiteistä ja kustannuksista, jotka oli jo huomioitu varauksessa. Jätteenkäsittelykustannusten kattamiseksi Fortum tekee

maksuja Valtion ydinjätteenhuoltorahastoon. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Suunnitellut tulevat toimenpiteet

Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan alkavan Eurajoen Olkiluodossa

2030-luvulla. Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollon kustannuksista, ja tarvittavat varat varataan Valtion

ydinjätehuoltorahastoon. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit

Fortum seuraa radioaktiivisen jätteen määrää perustuen matala-, keski- ja korkea-aktiivisten jätteiden määritelmiin. 

Kokonaismäärä ei sisällä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa tuotettuja jätteitä.

Syntyneet jätteet

Syntyneen radioaktiivisen jätteen määrä on esitetty alla olevassa taulukossa:

t	2025	2024
Syntyneen radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä 1)	636	626

1)Sisältää korkea-, keski- ja matala-aktiiviset jätteet.

Fortumin tuottama kokonaisjätemäärä oli noin 123 201 tonnia vuonna 2025 (2024: 3 956 517).

Raportointiperiaatteet

Radioaktiivisen jätteen raportointi perustuu Fortumin tietokantoihin. Matala- ja keskiradioaktiiviset jätteet mitataan

kuutiometreinä ja muunnetaan tonneiksi. Korkearadioaktiivinen jäte vastaa ydinvoimalaitoksessa käytetyn ydinpolttoaineen

painoa. Se raportoidaan vuosittaisten huoltokatkojen väliseltä ajalta, jolloin reaktorien polttoaine vaihdetaan. Huoltokatkon

ajankohta on yleensä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Radioaktiivisen jätteen määrä ei sisällä osaomisteisissa

ydinvoimalaitoksissa tuotettuja jätteitä.

2.6 EU-taksonomia

2.6.1 Johdanto EU-taksonomiaan

EU-taksonomia-asetus on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Asetus

sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta.

Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään (CCM) ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen (CCA) liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun

liittyvä täydentävä delegoitu ilmastosäädös hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu ympäristösäädös neljän muun tavoitteen osalta

julkistettiin kesäkuussa 2023. Nämä tavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (WTR),

siirtyminen kiertotalouteen (CE), ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (BIO).

Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen säädösten mukaisesti 31.12.2025 päättyvältä

tilikaudelta ja sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen, luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen 

osuuden Fortumin toiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Lisäksi raportointi

kattaa pääomamenosuunnitelman, jonka tavoitteena on laajentaa Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia

toimintoja tai parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja siten, että niistä tulee luokitusjärjestelmän

mukaisia viiden vuoden kuluessa. Raportointi sisältää Fortumin tytäryhtiöt, jotka on yhdistetty konserniin 31.12.2025. 

Fortumin EU-taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot on kuvattu seuraavassa taulukossa:

Koodi	Liiketoiminta	Liiketoiminnan kuvaus
CCM4.3	Sähköntuotanto tuulivoimalla	Pjelaxin maatuulipuisto, joka tuottaa yli 1 TWh sähköä vuosittain.
CCM4.5	Sähköntuotanto vesivoimalla	Fortumin vesivoimalaitokset Suomessa ja Ruotsissa, jotka tuottavat noin 20 TWh sähköä vuosittain.
CCM4.11	Lämpöenergian varastointi	Espoon kaukolämpöjärjestelmän muutos (“Espoo Clean Heat”) on rakenteilla. Hankkeen osana rakennetaan sähkökattila/lämpövarasto Nuijalan alueelle.
CCM4.15	Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu	Kaukolämpö Suomessa (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Puolassa (Czestochowa, Plock ja Wroclaw) jakaa noin 4 TWh lämpöä ja höyryä vuosittain.
CCM4.20	Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla	Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jossa laitos muutetaan kivihiilestä biomassaan.
CCM4.25	Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	Espoon kaukolämpöjärjestelmän muutos (“Espoo Clean Heat”) on rakenteilla. Hankkeen osana hyödynnetään datakeskuksen hukkalämpöä Kolabackenin ja Hepokorven alueella. Kun rakennusvaihe on valmis, kaukolämmön vuosituotannon odotetaan olevan noin 1,4 TWh. Luokkaan sisältyy myös pieni määrä lämmöntuotantoa jätettä hyödyntäen Wroclawissa, Puolassa.
CCM4.27	Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö	Yhteisomistuksessa oleva Olkiluoto 3 -ydinvoimala Suomessa tuottaa noin 2,6 TWh sähköä vuosittain (Fortumin osuus vuonna 2025).
CCM4.28	Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	Fortumin kokonaan omistama ydinvoimala Loviisassa, sekä yhteisomistuksessa olevat voimalat Suomessa ja Ruotsissa tuottavat noin 22 TWh sähköä vuosittain.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	75

2.6.2 Taloudellisten toimintojen arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen arviointi

Fortum luokittelee taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin, luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitus­

järjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen sekä

delegoidun ympäristösäädöksen mukaisesti. Fortumin liiketoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin delegoidussa

ilmastosäädöksessä (Liite 1 CCM ja Liite 2 CCA) ja delegoidussa ympäristösäädöksessä (Liite 1 WTR, Liite 2 CE, Liite 3 PPC,

Liite 4 BIO) listattujen taloudellisten toimintojen kuvausten sekä kuvauksissa esitettyjen EU:n tilastollisen toimialaluokituksen

koodien mukaisesti. Arviointi suoritettiin voimalaitos- tai liiketoimintayksikkötasolla riippuen toiminnon luonteesta.

Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointi

Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle määritellyt merkittävän edistämisen

tekniset arviointikriteerit vähintään yhden ympäristötavoitteen osalta, ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille

(do no significant harm, DNSH) ja noudattaa vähimmäistason suojatoimia (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin,

työelämän perusoikeuksiin, verotukseen, korruption ja lahjonnan vastaisuuteen, sekä reiluun kilpailuun. Fortum on tunnistanut

taloudellisia toimintoja liittyen tavoitteisiin CCM, ja aiemmin CE ja PPC koskien myytyä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintaa.

Fortumin merkittävimpien, luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus perustuu alla

esitettyihin tulkintoihin ja oletuksiin.

Merkittävän edistämisen kriteereiden, ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden ja vähimmäistason suojatoimien

soveltamismenetelmät

Kestävyysasioiden johtaminen on Fortumilla strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, eettiseen toimintaohjeeseen,

toimittajien toimintaohjeeseen, kestävyyspolitiikkaan sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin kestävyyteen liittyviin

politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset arvioitaessa Fortumin toimintoja

merkittävän edistämisen kriteereiden ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden suhteen ovat kestävyyspolitiikka,

EHS-johtamisen minimivaatimukset, biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortum on sitoutunut

korkeatasoiseen ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallintaan kaikissa liiketoiminnoissa, noudattaa lakeja ja asetuksia, ja

yhtiöllä on voimassa olevat luvat kaikkien toimipaikkojen osalta. Kaikki Fortumin tuotantolaitokset ovat ISO 14001

-sertifioituja. Fortumin kestävyysasioiden johtaminen ja ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa

1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet.

Arvioidakseen toimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuutta, Fortumin liiketoimintayksiköt varmistivat, että niiden

taloudelliset toiminnot täyttävät delegoiduissa säädöksissä listatut merkittävän edistämisen kriteerit sekä ”ei merkittävää

haittaa” -kriteerit. Merkittävän edistämisen kriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteen mukaan joko

toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit voivat olla joko yleisiä tai taloudelliseen

toimintaan liittyviä. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerien täyttämistä arvioitiin toiminnon luonteen perusteella

olennaisimmalla tasolla.

Fortumilla on sekä oma että osaomisteisia (Mankala-periaate) ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Näiden laitosten

toiminta liittyy EU-taksonomian taloudellisiin toimintoihin ‘Uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen ja turvallinen

käyttö’ (CCM 4.27) sekä ‘Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa’ (CCM 4.28). Ydinvoimaloiden

tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, noudattaen

ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan periaatteita. Suomen ja Ruotsin

viranomaiset valvovat edellä mainittujen vaatimusten noudattamista. Fortum noudattaa ydinvoimaan liittyvää kansallista

lainsäädäntöä, jonka katsotaan olevan EU-taksonomian luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteereiden perusta. Fortumin

omat sekä osaomisteiset ydinvoimalaitokset ovat tehneet tai suunnittelevat aloittavansa tarvittavat muutokset olemassa

olevissa ydinvoimalaitoksissa niiden käyttöiän pidentämiseksi. Käyttöiän pidentämiseen tähtäävät projektit edellyttävät aina

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää sekä kattavia ympäristö- ja turvallisuusarviointeja.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hallinta on integroitu osaksi Fortumin strategiaa. Fortum on asettanut Scope 1, 2 ja 3

-päästövähennystavoitteet ja näiden edistyminen on esitetty osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa samoja toimintamalleja ja

prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain osana konsernin

riskienhallintaprosessia. Taksonomian kannalta olennaisten yksiköiden on otettava huomioon toimintoihinsa liittyvät fyysiset

ilmastoriskit. Yksiköiden on myös ymmärrettävä omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia fyysisiä

ilmastoriskejä vastaan huomioiden hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaariot sekä laadittava

sopeutumissuunnitelmat kaikista olennaisimmille riskeille. Fortumin olennaiset ilmastoriskit on kuvattu osiossa 2.2.2

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja useimmissa toimintamaissaan ja on sitoutunut vastuulliseen

vesihuoltoon. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen, myös sen laatuun ja

vesiympäristöön. Näin ollen kaikki Fortumin tuotantolaitokset, joissa yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta, sisältyvät

vedenkäytön ja vesistressialueiden vuosiraportointiin osiossa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Veteen

liittyvä ympäristöjohtaminen varmistaa, että toiminta on kansallisten lakien ja lupaehtojen mukaista. Fortum toteuttaa myös

paikallisia veteen liittyviä  toimenpiteitä siellä, missä se on tarpeen, ottaakseen huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet.

Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden

toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan perustuva sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa

vesipuitedirektiivin (WFD) mukaisesti ja ”ei merkittävää haittaa” -arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen

Fortum ottaa huomioon tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaari- ja resurssitehokkuuden. Laitteiden ja komponenttien

vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen ovat osa hankintaprosessia. Fortum pyrkii hyöty- ja

uudelleenkäyttämään omassa tuotannossaan syntyneitä sivutuotteita ja jätteitä. Fortumin toiminnoilta odotetaan jätteiden

hyötykäyttöä sekä tehokasta käytöstä poistettujen laitteiden ja komponenttien hallintaa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	76

Fortumin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa syntyy tavanomaisten teollisuusjätteiden

lisäksi radioaktiivisia jätteitä. Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu

toiminnastaan ja käytöstä poistosta syntyvän ydinjätteen ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma,

jonka avulla minimoidaan radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea-aktiivinen jäte käsitellään,

varastoidaan ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtion rajojen sisälle, jossa jäte on syntynyt. Fortumin

lähestymistapa kiertotalouteen ja radioaktiivisen jätteen hallintaan on kuvattu tarkemmin osiossa 2.5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot ja viranomaisten

vaatimukset, sekä sen, että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillintään

tai kiertotalouteen siirtymiseen liittyvien kriteereiden mukaisesti (Lisäys C, Liite 1 – CCM). Fortum varmistaa yhtiön

vaatimusten ja jokaisen maan lainsäädännön täyttämisen sekä kemikaalien asianmukaisen hallinnan koko ketjussa

hankinnasta hävittämiseen ja kemikaalien käsittelyyn liittyvien riskien minimoimisen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti rajoittamaan ja

vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja kun mahdollista, korvaamaan ne ympäristölle ja terveydelle vähemmän

haitallisilla kemikaaleilla. Katso osio 2.3 Ympäristön pilaantuminen.

Fortum pyrkii jatkuvasti hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden käytäntöjen ja teknisten

ratkaisujen avulla. EHS-johtamisen minimivaatimukset varmistavat, että Fortumin liiketoiminnot noudattavat lupaehtoja,

tarkkailevat ja raportoivat säännöllisesti päästöjään ilmaan, veteen ja maaperään, sekä vähentävät riskejä

kokonaisympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Asianmukaiset tekniikat ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja

vähentämiseksi ovat käytössä kaikilla asiaankuuluvilla alueilla, ja ne täyttävät asiaankuuluvat päästörajat.

Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat asianomaista

toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten kynnysarvojen mukaisia. Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön

seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin säteilyturvallisuuden valvontaviranomaisten toimesta. Käytettyä polttoainetta ja

radioaktiivista jätettä hallitaan turvallisesti ja vastuullisesti, mukaan lukien riittävän varastointikapasiteetin varmistaminen.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja. Luonnon

monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään biodiversiteettimanuaalissa. Manuaalin

täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset. Manuaalin avulla yhtiö

pyrkii varmistamaan, että toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta

aiheutuvia luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja uusissa toiminnoissa.

Manuaali edellyttää kiinnittämään erityistä huomiota toimintoihin, jotka sijaitsevat lähellä suojelualueita tai uhanalaisia

elinympäristöjä, tai joilla on vaikutusta jonkin uhanalaisen tai suojellun lajin populaatioon. Fortumin lähestymistapa luonnon

monimuotoisuuteen on kuvattu tarkemmin osiossa 2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Vähimmäistason suojatoimet

Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka sisältyvät keskeisiin

ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin eettiseen toimintaohjeeseen ja

toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan

huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan

huolellisuusvelvoitteeseen perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa

huolellisuuden kuutta vaihetta OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti.

Fortumin eettinen toimintaohje ja toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja

lahjonnan suhteen. Lisäksi muun muassa lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden

suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu

erilliset ohjeet. Katso osio 4 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit ympäristöä, verotusta, korruption ja lahjonnan vastaista

toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia, korruptiota ja reilua kilpailua koskevat vaatimukset

on huomioitu myös yhtiön hankintaprosesseissa. Konsernitason sitoumukset, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin

toimintoja kaikissa toimintamaissa. Kestävyyttä koskeva huolellisuusvelvoite on kuvattu tarkemmin osiossa 1.5.4 Selvitys

kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Fortumin (tai ylimmän johdon) ei ole todettu rikkoneen työlakia tai

ihmisoikeuksia, eikä kilpailulakia. Fortumia ei myöskään ole todettu syylliseksi veronkiertoon, korruptioon tai lahjontaan.

2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut

Alla on esitetty EU-taksonomia-asetukseen liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset, luokitusjärjestelmäkelpoiset ja

ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen ja pääomamenojen osalta Fortumin toiminnoista.

Liikevaihtotunnusluku

milj. euroa	2025		2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	2 325	47 %	2 869	49 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	35	1 %	42	1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	2 360	47 %	2 911	50 %
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot	2 629	53 %	2 889	50 %
Yhteensä (A+B)	4 989	100 %	5 800	100 %

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	77

Toimintamenotunnusluku

milj. euroa	2025		2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	-181	79 %	-181	75 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	-6	3 %	-10	4 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	-187	82 %	-191	79 %
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot	-41	18 %	-51	21 %
Yhteensä (A+B)	-228	100 %	-242	100 %

Pääomamenotunnusluku

milj. euroa	2025		2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	386	61 %	386	74 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	89	14 %	11	2 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	475	75 %	397	76 %
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot	156	25 %	128	24 %
Yhteensä (A+B)	631	100 %	525	100 %

Muutokset raportoinnissa vuodesta 2024

Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024. Vuoden 2024 EU-taksonomiaan liittyvät

tunnusluvut sisältävät kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan 1.1.2024 ja 29.11.2024 väliseltä ajalta. Merkittävimmät kierrätys-

ja jätehuoltoon liittyvät taloudelliset toiminnot ovat ‘Vaarallisen jätteen käsittely’ (PPC 2.2) sekä ‘Tavanomaisen jätteen

lajittelu ja materiaalin talteenotto’ (CE 2.7).

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 47 % (2024: 49 %), toimintamenot 79 % (2024: 75 %) ja pääomamenot

61 % (2024: 74 %).

Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot ovat sähköntuotanto vesivoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on

4,7 GW (50 % kokonaiskapasiteetista) (2024: 4,7 GW, 50 % kokonaiskapasiteetista), ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka

asennettu kapasiteetti on 3,2 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) (2024: 3,2 GW, 35 % kokonaiskapasiteetista).

Luokitusjärjestelmäkelpoiset (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) taloudelliset toiminnot

Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen (muu kuin luokitusjärjestelmän mukainen) liikevaihto on 1 % (2024: 1 %), toimintamenot

3 % (2024: 4 %) ja pääomamenot 14 % (2024: 2 %).

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminto on toiminto, jota ei ole kuvattu EU-taksonomia-asetuksessa

taloudellisena toimintona. Fortumin ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot sisältävät sähkön vähittäismyynnin

(Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin sähkö- ja hyödykemarkkinoilla, hiileen perustuvan sähkön ja

lämmöntuotannon, uusiutumattomiin hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut sekä hallinnon yleiskulut.

Luokitusjärjestelmän mukaisuuteen linkittyvä Fortumin vihreä rahoitus

Fortumilla on vihreän rahoituksen viitekehys, joka mahdollistaa pääoman saannin vihreillä joukkovelkakirjoilla ja lainoilla

luokitusjärjestelmän mukaisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeiden, ja/tai ydinvoimahankkeiden

rahoittamiseksi ja jälleenrahoittamiseksi. EU-taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti liikevaihtotunnusluku esitetään

oikaistuna. Luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihtotunnusluku, joka on oikaistu vihreän rahoituksen viitekehyksen

puitteissa uudelleenrahoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen liikevaihdolla, on 46 % (2024: 49).

Pääomamenotunnuslukua ei ole oikaistu, koska jälleenrahoitus allokoidaan olemassa olevalle tuotantosalkulle uusien

pääomamenojen sijaan.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	78

Liikevaihtotunnusluku

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnot

Koodi

Liikevaihto milj. euroa

Osuus liikevaihdosta 2025

llmastonmuutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

llmastonmuutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis-tason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus- järjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus liike-vaihdosta 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

65

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

1 060

21 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

20 %

Lämpöenergian varastointi

CCM4.11

18

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

CCM4.15

136

3 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM4.20

0

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM4.25

33

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

CCM4.27

111

2 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

T

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa

CCM4.28

868

17 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

17 %

T

Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

6 %

Muut 2)

33

1 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

A.1 Yhteensä

2 325

47 %

47 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

49 %

Josta mahdollistavat toiminnat

5

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

979

20 %

20 %

K

K

K

K

K

K

K

19 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

2

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

6

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

CCM4.30

16

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä

CCM4.31

8

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Muut 3)

3

0 %

0 %

A.2 Yhteensä

35

1 %

1 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

1 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

2 360

47 %

47 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

50 %

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

2 629

53 %

Yhteensä (A+B)

4 989

100 %

K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta,

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3.

2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24.

3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1.

Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus liikevaihdosta niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa

tavoitetta:

	Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	N/A	N/A
CCA	N/A	N/A
WTR	N/A	N/A
CE	N/A	N/A
PPC	N/A	N/A
BIO	N/A	N/A

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	79

Toimintamenotunnusluku

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnot

Koodi

Toimintamenot milj. euroa

Osuus toimintamenoista 2025

llmaston-muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

llmastonmuutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis-tason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus- järjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

-5

2 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

-106

46 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

29 %

Lämpöenergian varastointi

CCM4.11

-1

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

CCM4.15

-17

8 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

7 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM4.20

0

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM4.25

-3

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

CCM4.27

0

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

T

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa

CCM4.28

-41

18 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

19 %

T

Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

14 %

Muut 2)

-7

3 %

K

K

K

K

K

K

K

3 %

A.1 Yhteensä

-181

79 %

79 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

75 %

Josta mahdollistavat toiminnat

-3

1 %

1 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Josta siirtymätoiminnat

-41

18 %

18 %

K

K

K

K

K

K

K

19 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

-1

1 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

0

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

CCM4.30

-1

1 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä

CCM4.31

-1

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Muut 3)

-2

1 %

3 %

A.2 Yhteensä

-6

3 %

3 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

4 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

-187

82 %

82 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

79 %

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

-41

18 %

Yhteensä (A+B)

-228

100 %

K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta,

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3.

2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24.

3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1.

Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus toimintamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät

useampaa tavoitetta:

	Osuus toimintamenoista / Toimintamenot yhteensä
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	N/A	N/A
CCA	N/A	N/A
WTR	N/A	N/A
CE	N/A	N/A
PPC	N/A	N/A
BIO	N/A	N/A

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	80

Pääomamenotunnusluku

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnot

Koodi

Pääomamenot milj. euroa

Osuus pääomamenoista 2025

llmastonmuutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

llmastonmuutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis-tason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus- järjestelmäkel- poisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

4

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

6 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

138

22 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

25 %

Lämpöenergian varastointi

CCM4.11

18

3 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

CCM4.15

46

7 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

7 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM4.20

42

7 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM4.25

70

11 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

14 %

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

CCM4.27

0

0 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

T

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa

CCM4.28

62

10 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

10 %

T

Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

9 %

Muut 2)

6

1 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

A.1 Yhteensä

386

61 %

61 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

74 %

Josta mahdollistavat toiminnat

6

1 %

1 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Josta siirtymätoiminnat

62

10 %

10 %

K

K

K

K

K

K

K

10 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM4.3

78

12 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM4.5

3

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

1 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

CCM4.30

8

1 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä

CCM4.31

0

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

T

Muut 3)

0

0 %

1 %

A.2 Yhteensä

89

14 %

14 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

2 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

475

75 %

75 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

76 %

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

156

25 %

Yhteensä (A+B)

631

100 %

K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta,

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3.

2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24.

3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1.

Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus pääomamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät

useampaa tavoitetta:

	Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot
	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	N/A	N/A
CCA	N/A	N/A
WTR	N/A	N/A
CE	N/A	N/A
PPC	N/A	N/A
BIO	N/A	N/A

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	81

2.6.4 Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)

Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa

teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Fortumin merkittävimpiä siirtymätoimintoja ovat

sähköntuotanto ydinenergian avulla uusissa tai olemassa olevissa laitoksissa. Fortumilla ei ole luokitusjärjestelmään

kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. Näin ollen Lomake 5:

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on jätetty

esittämättä alla.

Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	82

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)

Liikevaihtotunnusluku

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	111	2 %	111	2 %	0	0 %	124	2 %	124	2 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	868	17 %	868	17 %	0	0 %	980	17 %	980	17 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	1 346	27 %	1 346	27 %	0	0 %	1 765	30 %	1 765	30 %	0	0 %
Yhteensä	2 325	47 %	2 325	47 %	0	0 %	2 869	49 %	2 869	49 %	0	0 %

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa	111	5 %	111	5 %	0	0 %	124	4 %	124	4 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa	868	37 %	868	37 %	0	0 %	980	34 %	980	34 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa	1 346	58 %	1 346	58 %	0	0 %	1 765	62 %	1 765	62 %	0	0 %
Yhteensä	2 325	100 %	2 325	100 %	0	0 %	2 869	100 %	2 869	100 %	0	0 %

Toimintamenotunnusluku

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	-41	18 %	-41	18 %	0	0 %	-45	19 %	-45	19 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	-140	61 %	-140	61 %	0	0 %	-136	56 %	-136	56 %	0	0 %
Yhteensä	-181	79 %	-181	79 %	0	0 %	-181	75 %	-181	75 %	0	0 %

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	83

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa	-41	23 %	-41	23 %	0	0 %	-45	25 %	-45	25 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa	-140	77 %	-140	77 %	0	0 %	-136	75 %	-136	75 %	0	0 %
Yhteensä	-181	100 %	-181	100 %	0	0 %	-181	100 %	-181	100 %	0	0 %

Pääomamenotunnusluku

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	62	10 %	62	10 %	0	0 %	54	10 %	54	10 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	324	51 %	324	51 %	0	0 %	333	63 %	333	63 %	0	0 %
Yhteensä	386	61 %	386	61 %	0	0 %	386	74 %	386	74 %	0	0 %

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa	62	16 %	62	16 %	0	0 %	54	14 %	54	14 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa	324	84 %	324	84 %	0	0 %	333	86 %	333	86 %	0	0 %
Yhteensä	386	100 %	386	100 %	0	0 %	386	100 %	386	100 %	0	0 %

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	84

Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2)

Liikevaihtotunnusluku

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	16	0 %	16	0 %	0	0 %	12	0 %	12	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	8	0 %	8	0 %	0	0 %	9	0 %	9	0 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä	11	0 %	11	0 %	0	0 %	21	0 %	21	0 %	0	0 %
Yhteensä	35	1 %	35	1 %	0	0 %	42	1 %	42	1 %	0	0 %

Toimintamenotunnusluku

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	-1	1 %	-1	1 %	0	0 %	-1	0 %	-1	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	-1	0 %	-1	0 %	0	0 %	-1	0 %	-1	0 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	-4	2 %	-4	2 %	0	0 %	-8	3 %	-8	3 %	0	0 %
Yhteensä	-6	3 %	-6	3 %	0	0 %	-10	4 %	-10	4 %	0	0 %

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	85

Pääomamenotunnusluku

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot	Määrä ja osuus 2025						Määrä ja osuus 2024
	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	8	1 %	8	1 %	0	0 %	2	0 %	2	0 %	0	0 %
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %	0	0 %
Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä	81	13 %	81	13 %	0	0 %	9	2 %	9	2 %	0	0 %
Yhteensä	89	14 %	89	14 %	0	0 %	11	2 %	11	2 %	0	0 %

2.6.5 Pääomamenosuunnitelma

Pääomamenosuunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden

vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan

luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Fortumin suunnitellut pääomamenot, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, olivat noin 1,0 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa.

Suunnitelman tarkastelujakso on viisi vuotta. Poikkeuksena tähän on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi.

Tämän investoinnin tarkastelujakso on kymmenen vuotta investoinnin luonne huomioiden. Suunnitellut pääomamenot

31.12.2025 pääasiassa sisältävät Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen, hiilestä irtautumista edistävän ja

kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla lisäävän Espoo Clean Heat -ohjelman, Puolassa

sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumista edistävän hankkeen, sekä

vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäysmuutoksia. Merkittävä osa investoinneista tulee valmistumaan seuraavan

neljän vuoden aikana lukuun ottamatta Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidennysprojektia, joka kestää vuoteen 2050 asti.

Suunnitellut pääomamenot ovat suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2024 verrattuna.

Fortumilla ei ole merkittäviä toimintamenoja liittyen 2025 pääomamenosuunnitelman projekteihin (2024: summa ei

merkittävä).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	86

2.6.6 Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät

Liikevaihto

Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat

segmentit). Liikevaihdon erittely: 

	2025		2024
milj. euroa	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä
Sähkö	2 096	3 939	2 326	4 368
Lämpö	212	533	196	527
Muut	18	517	347	905
Yhteensä	2 325	4 989	2 869	5 800

Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon lasku vuodesta 2024 johtuu pääasiassa vesi- ja ydinvoimatuotannosta.

Vesivoimatuotanto laski 8 prosenttia ja ydinvoimatuotanto 9 prosenttia. Fortumin vesivoiman tuotanto oli selvästi pitkän

aikavälin historiallisen keskiarvon alapuolella. Suunnittelemattomien seisokkien, pääasiassa Oskarshamn 3 -laitosyksikön

pitkittyneen seisokin, negatiivinen vaikutus ydinvoiman tuotantomääriin oli 3,9 TWh vuonna 2025. Saavutettu sähkön hinta

oli 51,4 EUR/MWh, mikä on 2 prosenttia eli 1,1 EUR/MWh vähemmän kuin vuonna 2024. Hieman alhaisempi saavutettu

sähkönhinta johtui alhaisemmista suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti onnistunut fyysinen optimointi. Yhdistetty

sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla oli 38,5 euroa/MWh (38,4 euroa/MWh vuonna 2024).

Liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt.

Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan

suhteessa omistusosuuksiin.

Toimintamenot 

Toimintamenot koostuvat välittömistä kustannuksista, joita ei ole aktivoitu taseeseen, ja jotka ovat välttämättömiä

aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja

ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät

suorat kulut. Toimintamenojen erittely:

	2025		2024
milj. euroa	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä
Korjaus ja ylläpito	-92	-116	-106	-145
Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut	-68	-82	-48	-62
Muut	-21	-30	-27	-36
Yhteensä	-181	-228	-181	-242

Pääomamenot 

Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja

käyttöoikeusomaisuuseriin sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Pääomamenojen erittely: 

		2025		2024
milj. euroa	Liite	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä	A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen	Yhteensä
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	16	4	64	1	81
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	17	367	436	372	404
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	33	15	43	13	40
Lisäykset johtuen liiketoimintojen yhdistämisestä	3	0	88	0	0
Yhteensä		386	631	386	525

Luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot ovat vuonna 2025 ovat samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Tunnuslukujen laskentamenetelmät

Tunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista järjestelmistä, ja ne perustuvat

samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin kuin tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätös (katso konserni­

tilinpäätöksen liitetiedot). Raportointiprosessiin on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin

eliminoimiseksi. Taloudellinen tieto on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin

seuraavasti:

• Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin

tuotannon perusteella. Fortumin liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös

osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön

omistajille tuotantokustannushintaan suhteessa omistusosuuksiin.

• Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten kustannuspaikkatasolla.

Nämä kustannuspaikat on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin.

• Jokainen olennainen pääomamenoihin sisältyvä projekti on kohdistettu soveltuvaan luokitusjärjestelmän mukaiseen ja

luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoon.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	87

3 Sosiaalinen vastuu

3.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	87
3.2 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	88
3.3 Arvoketjun työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	93
3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	95
3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	96

3.1 Johdanto

3.1.1 Johdanto aiheeseen sosiaalinen vastuu

Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen

läheisyydessä sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Omien ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden

terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum suhtautuu vakavasti sekä oman työvoimansa että kuluttajien

yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite­

prosessiaan mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelyn parantamiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä kansainvälisellä,

kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yritysvastuuohjelman kautta.

3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet

Fortumin eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän

kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toimintaperiaatteet, joilla hallitaan omaan työvoimaan,

arvoketjun työntekijöihin, vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä sosiaalisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Fortumin hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden toimeenpanoa

ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Fortumin johtoryhmä on vastuussa toimintaohjeiden toimeenpanosta omilla vastuualueillaan.

Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä

Fortumille työskenteleviä ulkopuolisia henkilöitä. Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille koskee Fortumin

toimitusketjujen työntekijöitä. Edellä mainitut toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla.

Kestävyyspolitiikassa otetaan huomioon säännöllisen sidosryhmävuorovaikutuksen kautta saadut vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, toimittajat, paikallisyhteisöt ja

kansalaisjärjestöt. Katso osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka ilmaisevat Fortumin sitoumuksen kunnioittaa

ihmisoikeuksia ja toimia asianmukaisen huolellisesti, jotta yhtiö noudattaa kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa, YK:n lapsen

oikeuksien yleissopimusta ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia. Näitä ovat kansainväliset

yleissopimukset, jotka koskevat yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, syrjintää ja häirintää, työaikaa, palkkaa,

työturvallisuutta ja -terveyttä, sekä pakko- ja lapsityövoiman käytön kieltävät lait. Fortumin toimintaperiaatteet eivät

nimenomaisesti käsittele ihmiskauppaa. Fortumilla on työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät, joita sovelletaan

omiin työntekijöihin, muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevään ulkopuoliseen

urakoitsijoiden työvoimaan.

Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen vastaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia

ohjaavia periaatteita ja OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti

tunnistaakseen, lieventääkseen, korjatakseen ja seuratakseen todellisia tai mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia omaan

työvoimaan, sekä Fortumin vaikutuspiirissä oleviin liiketoimintoihin, investointeihin ja toimitusketjuihin liittyen,

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	88

ottaen huomioon vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden sekä Fortumin vaikutusvallan ja roolin vaikutusten synnyssä.

Seuratakseen edellä mainittujen instrumenttien noudattamista, Fortum tekee vuosittaisen arvioinnin muutoksista yhtiöön tai

omaisuuteen, vaikutuksiin, prosesseihin ja keskeisiin tunnuslukuihin. Fortum arvioi kestävyysnäkökohtia toimittajia,

urakoitsijoita ja liikekumppaneita valitessaan ja pyrkii lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia yhteistyössä

liikekumppaneiden kanssa.

Fortumin toiminnassa ei ole tunnistettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai omiin työntekijöihin, arvoketjun työntekijöihin,

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin, kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa olisi loukattu YK:n

yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista

tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Myöskään maaoikeuksiin tai alkuperäiskansojen vapaaseen ja tietoon

perustuvaan ennakkosuostumukseen liittyviä oikeusriitoja ei ole ollut.

Fortumin keskeiset sosiaaliset toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt

toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä toimintaperiaatteilla ja ohjeilla pyritään

puuttumaan arvoketjun sisäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun

toimijoita.

Dokumentin nimi	Oma työvoima	Arvoketjun työntekijät	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Eettinen toimintaohje (OT, AK)	•	•	•	•
Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)		•		•
Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)	•	•	•	•
Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK)	•	•	•	•
Henkilöstöpolitiikka (OT)	•
Tietosuojapolitiikka	•			•
Turvallisuuspolitiikka (OT, AK)	•	•	•	•
EHS-johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK)	•	•
Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Riskipolitiikka (OT, AK)	•	•
Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT)	•	•
Turvallisuusjohtamisen hallintomalli (OT)	•
Investointimanuaali (OT, AK)	•	•	•
Ihmisoikeuksia koskeva asianmukainen huolellisuus Fortumilla (OT, AK)	•	•	•	•
Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK)		•

3.2 Oma työvoima

3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima

Fortum työllistää energia-alan ammattilaisia pääasiassa tärkeimmissä toimintamaissaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja

Puolassa. Fortum painottaa avointa ja luottamukseen perustuvaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista

palautetta työntekijöiden suorituskyvyssä ja sitoutumisessa. Henkilöstön turvallisuus on ensisijaisen tärkeää.

Fortumin työntekijöiden jakauma ja ominaisuudet 31. joulukuuta on esitetty alla olevissa taulukoissa. Työntekijöiden

lukumäärä on esitetty henkilömääränä.

Työntekijät sukupuolen mukaan:

Sukupuoli	2025	2024
Nainen	1 703	1 678
Mies	2 846	2 816
Muu	1	1
Ei ilmoitettu	1	1
Yhteensä	4 551	4 496

Työntekijät maan mukaan:

Maa	2025	2024
Suomi	2 274	2 209
Ruotsi	968	932
Puola	881	783
Norja	296	317
Muu	132	255
Yhteensä	4 551	4 496

Työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan vuonna 2025:

Sopimustyyppi	Yhteensä	Nainen	Mies	Muu 1)	Ei ilmoitettu 1)
Työntekijöiden lukumäärä	4 551	1 703	2 846	1	1
Vakituinen	4 360	1 607	2 751	< 5	< 5
Määräaikainen	162	79	83	< 5	< 5
Vaihteleva työaika	29	17	12	< 5	< 5
Kokoaikainen	4 431	1 641	2 788	< 5	< 5
Osa-aikainen	120	62	58	< 5	< 5

1) Yksityisyyden suojaamiseksi määrät 0-4 on ilmoitettu muodossa <5.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	89

Työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan vuonna 2024:

Sopimustyyppi	Yhteensä	Nainen	Mies	Muu 1)	Ei ilmoitettu 1)
Työntekijöiden lukumäärä	4 496	1 678	2 816	1	1
Vakituinen	4 316	1 569	2 745	< 5	< 5
Määräaikainen	150	95	55	< 5	< 5
Vaihteleva työaika	30	14	16	< 5	< 5
Kokoaikainen	4 369	1 614	2 753	< 5	< 5
Osa-aikainen	127	64	63	< 5	< 5

1) Yksityisyyden suojaamiseksi määrät 0-4 on ilmoitettu muodossa <5.

Henkilöstön vaihtuvuus 31. joulukuuta päättyneellä tilikaudella:

	2025	2024
Fortumilta lähteneiden työntekijöiden lukumäärä 1)	427	428
Henkilöstö keskimäärin	4 547	5 301
Henkilöstön vaihtuvuus, % 2)	7,8	7,3

1) Sisältää työntekijät, jotka ovat jättäneet Fortumin irtisanoutumisen, irtisanomisen tai eläköitymisen seurauksena tai jotka ovat kuolleet. Ei sisällä työntekijöitä,

jotka ovat lähteneet myytyjen liiketoimintojen mukana. 

2) Kuukausittaisen vaihtuvuuden keskiarvo (työsuhteiden päättymiset/henkilömäärä x 12).

12. kesäkuuta 2025 Fortum ilmoitti päättäneensä muutosneuvottelut Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja

sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelujen tuloksena näistä toiminnoista vähennettiin 62 työpaikkaa, joihin sisältyi

eläköitymisiä, siirtoja muihin tehtäviin Fortumilla sekä irtisanomisia. Neuvottelut koskivat noin 640 työntekijää Suomessa,

Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Muutosneuvottelujen ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli heijastaa

Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia, parantaa tehokkuutta ja kehittää toimintatapoja.

30. kesäkuuta 2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköpalveluyrityksen Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston.

Yritysoston yhteydessä 33 työntekijää siirtyi Fortumin palvelukseen.

Vuoden 2024 aikana Fortum kotiutti 250 aiemmin ulkoistettua vesivoiman kunnossapitotyöntekijää Suomeen ja Ruotsiin.

Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin myötä noin 900 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja

turbiini- ja generaattoripalvelujen myynnin myötä noin 170 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa siirtyi

liiketoimintojen uusille omistajille. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan sekä turbiini- ja generaattori palveluiden työntekijät

sisältyvät keskimääräiseen henkilöstömäärään liiketoiminnan myyntiin asti.

Henkilöstömäärästä maan ja segmentin mukaan on tietoja liitetiedossa 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit.

3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut seuraavat omaan työvoimaan liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Lyhyen ja

keskipitkän aikavälin mahdolliset vaikutukset liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, yksityisyyteen, työsuhdeturvaan ja

palkkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointi.

IRO-viittaus	Kuvaus
Mahdolliset myönteiset vaikutukset
IRO S1.1	Fortum tarjoaa vakaata työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön.
IRO S1.2	Kaikki Fortumin työntekijät saavat asianmukaisen palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa- arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa.
Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus
IRO S1.3	Turvallisuus on Fortumille olennainen ja strateginen kysymys. Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikessa toiminnassaan. Turvallisuuspoikkeamilla voi olla kielteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Turvallisuustilastojen perusteella kielteiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen koskevat todennäköisemmin Fortumin voimalaitosten työntekijöitä (tuotannon työntekijät).
Mahdollinen kielteinen vaikutus
IRO S1.4	Fortumin henkilötietojen käsittely voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden yksityisyyden ja tietosuojan toteutumiseen, esimerkiksi jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin kolmansien osapuolten toimesta tai sisäisesti. Yksityisyyden ja tietosuojan loukkaukset voivat johtaa identiteettivarkauteen, mahdollisiin taloudellisiin menetyksiin, epäoikeudenmukaisiin johtopäätöksiin tietojen perusteella tai lisääntyneeseen stressiin.

Omien työntekijöiden turvallisuus ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden (urakoitsijoiden

työntekijöiden) turvallisuus (IRO S2.3) on Fortumille yhtä tärkeää. Siksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden

turvallisuusmittarit on kuvattu tässä osiossa yhdessä. Olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat Fortumin omiin

työntekijöihin.

Työntekijöiden ja asiakkaiden yksityisyys ja tietosuoja (IRO 4.1) ovat Fortumille yhtä tärkeitä, joten näiden vaikutusten hallinta

on kuvattu yhdessä osiossa 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Fortum ei ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin, pakko- tai

lapsityövoiman käytön merkittävään riskiin omissa toiminnoissa tai vihreästä siirtymästä ja hiilestä irtautumisesta aiheutuvia

vaikutuksia omaan työvoimaan.

3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet

Keskeisiä toimintaperiaatteita Fortumin omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen

toimintaohje, henkilöstöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja kestävyyspolitiikka. Nämä toimintaperiaatteet koskevat koko

työvoimaa. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on

kuvattu edellä osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	90

Eettisessä toimintaohjeessa ja henkilöstöpolitiikassa linjataan sitoutuminen nollatoleranssiin syrjinnässä, mukaan lukien

häirintä tai epäoikeudenmukainen kohtelu etnisen taustan, uskonnon, poliittisen mielipiteen, sukupuolen, iän, kansallisen

alkuperän, kielen, seksuaalisen suuntautumisen, siviilisäädyn, vammaisuuden tai minkään muun tekijän perusteella.

Henkilöstöpolitiikassa linjataan Fortumin keskeiset sitoumukset ja arvot työntekijöitä kohtaan ja se käsittelee siten

työsuhdeturvaan ja palkkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia. Henkilöstöpolitiikassa ilmaistaan Fortumin sitoutuminen

työntekijöiden yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvotteluoikeuden kunnioittamiseen; reiluun, läpinäkyvään ja

kilpailukykyiseen palkitsemiseen; monimuotoisuuden vaalimiseen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun ja yhtäläisiin

mahdollisuuksiin rekrytoinnissa, palkkauksessa, kehittymisessä ja uralla etenemisessä. Siinä linjataan myös Fortumin

pyrkimys luoda houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia, jotka voimaannuttavat ja sitouttavat työntekijöitä.

Yhtiön turvallisuuspolitiikka määrittelee periaatteet ja ohjeet turvallisuuden toteuttamiseksi koko Fortumissa. Politiikka

koskee kaikkia työntekijöitä, yhteistyökumppaneita, urakoitsijoita, asiakkaita, sidosryhmiä sekä ulkopuolisia tahoja, jotka

toimivat Fortumin puolesta. Politiikassa kuvataan Fortumin sitoutuminen noudattaa lainsäädäntöä, toimia huolellisesti sekä

ennakoivasti tunnistaa ja käsitellä turvallisuusriskejä.

Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumuksia ja tavoitteita, jotka liittyvät kestävyysaiheisiin, kuten työntekijöiden

ja urakoitsijoiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä sidosryhmien, mukaan lukien työntekijöiden, osallistamiseen.

Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita ja koulutusta, joilla ohjataan toimeenpanoa kaikilla

organisaatiotasoilla, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet

on esitetty. Toimintaperiaatteiden tavoitteiden seurantaprosessit on kuvattu osiossa 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät

toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta.

Fortum ei ole määritellyt muita inkluusiota koskevia toimintaperiaatteita, mutta inkluusio on yksi Fortumin painopistealueista.

Tavoitteena on luoda työpaikka, jossa jokainen voi tuntea olonsa arvostetuksi ja olla turvallisesti oma itsensä.

3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet

Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. 

	Mitta- yksikkö	Tavoite- vuosi	Tavoite- arvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Ei vakavia tapaturmia 1)	Tapahtumien määrä	Vuosittain	0	1	2	-1
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 1)	TRIF	2030	<1,0	2,4	4,0	-1,6
Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste	%	2025	75 3)	90	90	N/A
Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 2)	Tulos	2030	7,7 4)	7,7	7,5	0,2
Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja	Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	Vuosittain	N/A	Kyllä	Kyllä	N/A

1) Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät).

2) Energia-alan vertailuarvo.

3) 2024 tavoite: 60 %.

4) Energia-alan vertailuarvo 2025.

Tavoitteet koskevat olennaisia vaikutuksia ja heijastavat eettisen toimintaohjeen tavoitteita. Tietosuojaan ja yksityisyyteen

liittyvät tavoitteet on kuvattu kohdassa 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste ylitti

asetetun tavoitetason ja tilastoitavien tapaturmien taajuus parani vuodesta 2024. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen

urakoitsijoille. Yksi urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi.

Edistääkseen työsuhdeturvaa ja vuoropuhelua työntekijöiden kanssa Fortum on tunnistanut työntekijäkokemuksen, joka

ilmenee työntekijöiden sitoutumisena, yhdeksi konsernitason strategisista tavoitteista. Työntekijöiden sitouttamistavoitetta

mitataan henkilöstökyselyn avulla. Tavoitearvo perustuu toimialan vertailutulokseen, ja sitä tarkistetaan vuosittain.

Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja saavutti alan vertailutason.

Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon henkilöstökyselystä saatu palaute ja Fortumin lähtötaso. Tulosten perusteella on

tunnistettu parannustarpeita, jotka on otettu huomioon tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa.

Tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu tarkemmin alla.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	91

3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta

Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallinnan ja tehostamisen osalta Fortum on ryhtynyt seuraaviin

toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu omaan työvoimaan liittyvien toimenpiteiden edistämisestä kuuluu henkilöstötoiminnolle.

Turvallisuutta koskevista prosesseista ja niiden kehityksestä vastaa turvallisuustoiminto. Jokaisella toiminnolla on

velvollisuus noudattaa prosesseja.

Toimenpiteet
Sukupuolten tasa-arvo ja riittävä palkka: Kilpailukykyinen palkitseminen on välttämätöntä lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelemiseen ja yhtiössä pitämiseen. Palkitsemisen keskeinen tavoite on kannustaa ja tunnistaa Fortumin arvojen ja johtamisperiaatteiden mukainen korkea suorituskyky ja käyttäytyminen, jotka mahdollistavat Fortumin strategian onnistuneen toteuttamisen.
	Oikeudenmukaisen palkkauksen varmistaminen tehtäväluokitusjärjestelmän avulla: Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen palkkaus varmistetaan johtamalla peruspalkat yhtenäistetystä tehtäväluokitusjärjestelmästä kaikissa toimintamaissa. Järjestelmä määrittää perustan peruspalkalle eri tehtävissä.
	Vuosittaiset palkka-arvioinnit: Fortum tekee vuosittain palkkavertailun, jolla varmistetaan, että palkitseminen pysyy kilpailukykyisenä markkinoihin verrattuna. Tämä kattava analyysi tehdään vuosittain palkkarakenteiden yhdenmukaistamiseksi toimialan standardien kanssa. Tarkoituksena on myös houkutella osaajia ja pitää heidät yhtiössä. Lisäksi Fortum vertailee vuosittain palkkoja minimipalkkoihin ja työehtosopimuksissa määriteltyihin palkkoihin varmistaakseen, että kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa. Kaikille Fortumin työntekijöille maksetaan asianmukaista palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti.
	Sukupuolten palkkaerojen arviointimenetelmän kehittäminen: Vuonna 2025 Fortum kehitti edelleen menetelmiä sukupuolten palkkaerojen arvioimiseksi. Yhtiö otti käyttöön palkkatasa-arvon analyysityökalun, jonka avulla voidaan tunnistaa perusteettomat palkkaerot.
Sitoutumisen vahvistaminen
	Työntekijöiden sitoutumisen edistäminen: Fortum edistää työntekijöiden sitoutumista tukemalla Employee Voice -palauteprosessin tehokasta käyttöönottoa koko organisaatiossa. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan kehittämiseen ja palautekiertoon. Employee Voice -kyselyn tuloksista järjestetään koko organisaation yhteinen keskustelu, jotta voidaan tukea yhteistä ymmärrystä ja suuntaa keskeisissä työntekijöiden sitoutumiseen liittyvissä teemoissa. Keskeisiä vaiheita ovat tulosten seuranta, saadun palautteen ja kokemusten ymmärtäminen sekä toimintasuunnitelmien laatiminen, jotta tunnistettuja sitouttavia tekijöitä – kuten strategiaa, tunnustuksen saamista ja luottamusta – voidaan kehittää edelleen. Keskeistä on myös terveyden, hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja osallisuuden kaltaisten tekijöiden tukeminen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan kahdesti vuodessa Employee Voice -kyselyn sitoutumisen pistemäärällä. Katso osio 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista.

Toimenpiteet
Terveys ja turvallisuus: Turvallisuutta kehitetään järjestelmällisesti kaikissa toiminnoissa. Omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille yhtä tärkeää, minkä vuoksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuuden hallintaa ja mittareita kuvataan yhdessä.
	Hallinnon ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen: Turvallisuustyötä ohjaavat kestävyyspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat (EHS) vähimmäisvaatimukset ja yksityiskohtaisemmat EHS-käsikirjat. Fortum päivittää vaatimuksia säännöllisesti ja arvioi, kuinka hyvin liiketoimintayksiköt noudattavat vaatimuksia. ISO 45001 -sertifioitu työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä kattaa kaikki (100 %) Fortumin tuotantolaitokset. Fortum tekee säännöllisesti sisäisiä auditointeja, ja riippumattomat tarkastajat tekevät ulkoisia auditointeja voimalaitoksissa toiminnan parantamiseksi.
	Aktiivinen riskienhallinta: Fortumin työturvallisuusriskien hallintajärjestelmä koskee kaikkia tasoja aina strategisista riskeistä ja liiketoiminnan suunnittelusta päivittäiseen työhön. Riskinarvioinnin perusteella tehdään riskienhallintasuunnitelma. Arvioinnit ja suunnitelmat tehdään yhdessä toimipaikoilla työskentelevien kanssa, ja ne päivitetään sovituin väliajoin ja olosuhteiden muuttuessa.
	Poikkeamien raportointi ja oppien jakaminen: Poikkeamat ja tutkimusten tulokset dokumentoidaan poikkeamien hallintajärjestelmään. Opittuja asioita jaetaan yhtiössä esimerkiksi "Care moment" -keskusteluissa.
	Turvallisuuden kehityssuunnitelmien toimeenpano: Jokainen liiketoimintayksikkö on määrittänyt olennaiset toimenpidesuunnitelmat seuraaville määritellyille tavoitealueille: johtajuus, urakoitsijoiden johtaminen, oppiminen ja osaaminen, riskitietoisuus ja resilienssi sekä vaatimustenmukaisuus. Tulokset lasketaan konsernitasolla. Vuonna 2025 turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli 90 prosenttia (2024: 90), mikä ylitti asetetun 75 prosentin (2024: 60) tavoitetason.
	Henkilöstön koulutus: Fortum kannustaa työntekijöitään osallistumaan aktiivisesti yhteisen turvallisuuskulttuurin luomiseen. Tämän saavuttamiseksi Fortum toteuttaa turvallisuusohjelmaa, joka sisältää koulutuksia, webinaareja ja työpajoja kaikille organisaatiotasoille. Vuonna 2025 Fortum koulutti työntekijöitään turvallisuusasioissa vahvistaen sitoutumista vahvaan turvallisuuskulttuuriin organisaation kaikilla tasoilla. Koulutuksen suoritusasteelle ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Ohjelma käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022, ja vuonna 2024 se oli suunnattu johdolle.
	Hyvinvoinnin tukeminen ja mittaaminen: Fortum mittaa työntekijöidensä näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksistä tukea työntekijöitä henkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa kahdesti vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Marraskuun 2025 terveys- ja hyvinvointitulos oli 8,1 (marraskuu 2024: 7,9) ylittäen energia-alan ja julkisten palvelujen vertailutulokseen 7,9.
	Urakoitsijoiden turvallisuusjohtamisen ja suorituskyvyn seuranta: Turvallisuusjohtaminen ja suorituskyvyn seuranta ovat osa urakoitsijoiden valintaa, sopimusvaatimuksia, perehdyttämistä, paikan päällä tapahtuvaa valvontaa sekä jälkiarviointia. Urakoitsijoiden kanssa sovitaan turvallisuusriskien, läheltä piti -tilanteiden ja vaaratilanteiden raportointiprosessista sekä turvallisuudesta annettavasta palautteesta. Vuonna 2025, erityisesti Fortumin urakoitsijoiden turvallisuus parani, heijastuen tapaturmataajuuteen. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen urakoitsijoille. Yksi urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi (2024: 2). Tapaturma tutkittiin yhdessä urakoitsijan kanssa, jotta vastaava ei toistuisi.
	Turvallisuuden keskeisten suorituskykymittareiden seuranta: Toiminnan tehokkuutta seurataan kuukausittain, osavuosittain ja vuosittain turvallisuuden keskeisillä suorituskykymittareilla, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Tilastoitavien tapaturmien taajuus pieneni 4,0:sta vuonna 2024 2,4:ään vuonna 2025. Muutos selittyy suurimmalta osaltaan kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä. Kunnianhimoisten turvallisuustavoitteiden saavuttaminen, TRIF alle 1,0 ja vakavien tapaturmien nollataso, edellyttää jatkuvaa sitoutumista turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen sekä järjestelmällistä oppimista sattuneista tapauksista ja läheltä piti -tilanteista.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	92

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Omaa työvoimaa ja Fortumin toimipaikoissa työskenteleviä arvoketjun työntekijöitä (urakoitsijoiden työntekijöitä) koskevat

terveys- ja turvallisuusmittarit on esitetty alla olevassa taulukossa:

Kuten ilmoitettu	2025	2024
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät % 1)	100	100
Vakavat tapaturmat, määrä 6)	1	2
joista kuolemaan johtaneita, työntekijät 2)	0	0
joista kuolemaan johtaneita, urakoitsijat 2)	0	0
Tilastoitavat tapaturmat (TRI), työntekijät ja urakoitsijat, määrä	27	55
Työntekijät 3)	12	22
Urakoitsijoiden työntekijät 3)	15	33
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat	2,4	4,0
Työntekijät 3)	1,5	2,3
Urakoitsijoiden työntekijät 3)	4,6	7,7
Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), määrä 6)	21	37
Työntekijät	9	10
Urakoitsijoiden työntekijät	12	27
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat 6)	1,8	2,7
Työntekijät	1,1	1,0
Urakoitsijoiden työntekijät	3,7	6,3
Ammattitaudit, työntekijät, määrä 4)	0	0
Menetettyjen päivien määrä työtapaturmien ja työtapaturmien aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, työperäisten sairauksien ja niiden aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, työntekijät, määrä 5)	145	69

1) Osuus Fortumin henkilöstöstä, joka kuuluu lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden mukaisen terveys- ja

turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin.

2) Työperäisten vammojen ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kuolemantapausten määrä.

3) Tilastoitavien työtapaturmien määrä ja taajuus.

4) Sisältää ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmän mukaiset tapaukset, omat työntekijät.

5) Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien, työperäisten sairauksien (ammattitautien) ja kuolemaan johtaneiden

työperäisten sairauksien (ammattitautien) vuoksi menetettyjen työpäivien määrä, omat työntekijät.

6) Vapaaehtoisesti annetut tiedot. 

Raportointiperiaatteet terveys- ja turvallisuusmittareille

Poikkeamien raportoinnissa Fortum noudattaa Yhdysvaltain työsuojeluhallinnon (OSHA) periaatteita ja ILO:n käytäntöjä

työtapaturmien ja ammattitautien kirjaamisesta ja ilmoittamisesta.

Seuraavia määritelmiä on käytetty terveys- ja turvallisuusmittareissa:

• Kuolemantapaus on työtapaturma, joka johtaa kuolemaan työtapaturman seurauksena vuoden kuluessa

tapaturmapäivästä.

• Vakavat tapaturmat ovat onnettomuuksia, joista aiheutuu vakavia ja hengenvaarallisia vammoja, tai jotka voisivat johtaa

kuolemaan tai pysyvään vammaan.

• Tilastoitavat tapaturmat (TRI): Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), rajoitetun työpäivän tapaukset (RWC) ja

lääkinnällistä hoitoa vaativat tapaukset (MTC) yhteensä.

• Rajoitetun työpäivän tapaus (RWC) on työtapaturma, jonka seurauksena henkilö ei voi suorittaa tavanomaisia

työtehtäviään tapaturmapäivää seuraavan työpäivän tai työvuoron aikana, mutta hänet voidaan ohjata muihin

asianmukaisiin työtehtäviin.

• Lääkinnällistä hoitoa vaativa tapaus (MTC) on työtapaturma, joka on vaatinut lääkärin tai muun lääkintähenkilöstön

hoitotoimenpiteitä, mutta joka ei ole johtanut poissaoloon tavanomaisista työtehtävistä tapaturmapäivää tai -vuoroa

lukuun ottamatta.

• Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) on tilastoitavien tapaturmien määrä (TRI) miljoonaa työtuntia kohden.

• Poissaoloon johtanut tapaturma (LTI) on työtapaturma, joka johtaa siihen, että henkilö ei voi työskennellä minä tahansa

tapaturman (ml. kuolemantapaukset) sattumispäivän jälkeisenä päivänä.  "Mikä tahansa päivä" sisältää lepopäivät,

viikonloppupäivät, lomapäivät ja yleiset vapaapäivät.

• Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) on poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä (LTI) miljoonaa

työtuntia kohden.

• Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on seurausta altistumisesta tietyn ajan kuluessa työtoiminnasta johtuville

riskitekijöille. Ammattitaudit on listattu ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmään.

• Menetettyjen päivien määrä on tilastoitavan vamman tai sairauden seurauksena poissaolopäivien (kalenteripäivät) summa,

joka ei sisällä päivää, jona tapaturma tai sairaus sattui. Laskenta pysähtyy 180 päivän kuluttua. Kuolemantapauksissa ja

pysyvän vamman sattuessa lasketaan automaattisesti 180 päivää.

Syrjintä-, häirintä- ja valitustapaukset

Alla olevassa taulukossa esitetään raportointijaksolla vahvistetut syrjintätapaukset, mukaan lukien häirintä, sekä

ilmoitettujen valitusten määrä ja niihin liittyvät mahdolliset sakot tai seuraamukset. Syrjintätapaukset sisältävät omaa

työvoimaa koskevat vahvistetut tapaukset, jotka on ilmoitettu anonyymin SpeakUp -ilmoituskanavan kautta tai Fortumin

vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmään. Valitusten määrä sisältää kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt valitukset

riippumatta siitä, mihin lopputulokseen tapausten selvitys on johtanut. Tieto raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2025.

Lukumäärä tai ilmoitettu tieto	2025
Syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä	0
Ilmoituskanavan kautta tehtyjen valitusten lukumäärä (oma työvoima, ei sisällä syrjintätapauksia)	20
Tapausten ja valitusten seurauksena määrättyjen sakkojen, seuraamusten ja korvausten kokonaismäärä, EUR	0

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	93

3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista

Fortumilla on useita eri tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa ja saada työntekijöiltä palautetta vaikutuksista.

Henkilöstötoiminnolla on kokonaisvastuu oman työvoiman vuorovaikutukseen liittyvien tukiprosessien edistämisestä.

Vuorovaikutusta johdetaan liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtoryhmissä henkilöstötoiminnon tuella.

Fortum käyttää joustavaa reaaliaikaista Employee Voice -palautetyökalua työntekijöiden kuulemiseen heihin liittyvistä

vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Kysely tehdään konsernitasolla kaksi kertaa vuodessa. Siinä käsitellään muun muassa

sitoutumista ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia, strategiaa, palkitsemista, monimuotoisuutta,

tasavertaisuutta ja osallisuutta sekä muutosta ja uudistumista. Kyselyllä kootaan myös työntekijöiden käsityksiä syrjinnästä

ja osallisuudesta taustasta riippumatta. Tavoitteena on arvioida sellaisten työntekijöiden kokemuksia, jotka voivat olla

erityisen haavoittuvassa asemassa. Esihenkilöt ja työntekijät näkevät kyselyn anonyymit tulokset, ja tuloksista viestitään

työntekijöille yrityksen ja tiimien tasolla. Työntekijöiden palautteen perusteella toteutettavista toimista sovitaan ja niiden

toteutumista seurataan yhdessä tiimeissä. Jokainen esihenkilö on vastuussa toimenpiteiden ohjaamisesta omassa tiimissään.

Tutkimuksen tuloksia ja toimien tehokkuutta seurataan tiimi-, toiminto- ja yritystasolla, ja niiden perusteella tunnistetaan

tukitarpeita. 

Fortum on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa myös eurooppalaisen yritysneuvoston kautta. Fortumilla ei ole

kansainvälistä puitesopimusta, mutta eurooppalainen yritysneuvosto on Fortumin eurooppalaisten toimintojen yhteistyöelin,

jossa henkilöstön ja johtoryhmän edustajat kohtaavat. Yritysneuvoston tavoitteena on kehittää konsernin johdon ja

työntekijöiden edustajien välistä vuoropuhelua yritysstrategiasta ja eri toimintojen tilasta, tehostaa konsernin sisäistä

tiedonvaihtoa, parantaa yrityksen toimintoja ja päätöksentekoa sekä lisätä ymmärrystä eri kulttuureista, työkäytännöistä

sekä henkilöstön motivaation ja hyvinvoinnin merkityksestä. Eurooppalainen yritysneuvosto kokoontuu kaksi kertaa

vuodessa.

Turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan säännöllisesti työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien

arvoketjun työntekijöiden kanssa. Fortumilla on myös työsuojelutoimikuntia tai vastaavia elimiä, jotka edustavat kaikkia

henkilöstöryhmiä. Ne osallistavat työntekijöitä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja jatkavat

turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Ne käsittelevät säännöllisesti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Osana turvallisuusjohtamisen ohjelmaa Fortum osallistaa työntekijöitä koulutusten, webinaarien ja työpajojen kautta kaikilla

organisaatiotasoilla. Turvallisuudesta keskustellaan säännöllisesti urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä kanssa

turvallisuuskävelyillä ja kokouksissa. Turvallisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen johtamisesta vastaa turvallisuustoiminto. 

Lisäksi Fortumilla on useita muita tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöidensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Katso

osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja

ilmoitusmekanismit

Jos Fortumin toiminnassa havaitaan ihmisoikeusloukkauksia, aloitetaan tutkinta yhdessä asiaankuuluvan liiketoiminnan tai

toiminnon kanssa, jotta voidaan ymmärtää tapauksen perimmäiset syyt ja estää vastaavien rikkomusten toistuminen.

Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään laajemman vaikutuksen estämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan vahinkojen

korjaamiseksi.

Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen

raportoimiseen. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä esihenkilölleen tai ilmoituskanavan

kautta. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja

ilmoittajien suojelu.

3.3 Arvoketjun työntekijät

3.3.1 Johdanto aiheeseen arvoketjun työntekijät

Arvoketjun työntekijöitä ovat tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien työntekijät vähittäismyyntiin ostettua energiaa lukuun

ottamatta sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). Fortumin

toimitusketju on maailmanlaajuinen. Mahdolliset toimittajat arvioidaan kestävyysriskien ja hallintakäytäntöjen osalta.

Kaikkien toimittajien odotetaan noudattavan toimittajien toimintaohjetta sekä sitoutuvan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja

työntekijöiden oikeuksia. Urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille ensisijaisen tärkeää.

3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kielteiset vaikutukset arvoketjunsa alkupäässä. Lyhyen aikavälin mahdolliset

vaikutukset liittyvät työoloihin toimittajien tuotantolaitoksissa, ihmisoikeuksiin sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevien

urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Fortum ei ole tunnistanut arvoketjun loppupään työntekijöihin

kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja arvoketjuvaikutusten

ymmärtämisen perusteista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
IRO S2.1	Kohtuuttomat työajat, riittämättömät palkat, riittämättömät terveys- ja turvallisuuskäytännöt, sukupuolten epätasa-arvo ja rajoitettu oikeus työehtosopimusneuvotteluihin toimitusketjuissa rikkovat arvoketjun työntekijöiden oikeuksia työssä ja heikentävät heidän elämänlaatuaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. Kielteisen vaikutuksen todennäköisyys vaihtelee tuotekategorian ja valmistusmaan mukaan. Mahdolliset vaikutukset koskevat eniten toimitusketjun työntekijöitä, jotka työskentelevät laitteiden, materiaalien ja kemikaalien valmistuksessa maailmanlaajuisesti ja erityisesti korkean riskin maissa. Puutteelliset työehdot voivat koskea myös Fortumin laitoksilla työskenteleviä alihankkijoiden työntekijöitä. Työehtosopimusten neuvotteluoikeuden rajoittaminen ja kohtuuttomat työajat ovat laajoja ja rakenteellisia ongelmia joissakin korkean riskin maissa. Fortumilla on rajallinen näkyvyys heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten toimitusketjun siirtotyöläisiin.
IRO S2.2	Pakkotyövoiman käyttö, työhön pakottaminen ja lapsityövoiman käyttö loukkaavat ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Erityisesti aurinkovoimaloiden komponenttien valmistuksessa on havaittu mahdollinen pakkotyön riski. Lapsityövoiman käyttö on mahdollista toimitusketjuissa korkean riskin maissa. Fortum voi olla toimitusketjujensa kautta kytköksissä näihin riskeihin.
IRO S2.3	Turvallisuuspoikkeamilla on kielteinen vaikutus Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Olennaisten vaikutusten hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa. Fortum pitää urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuutta

yhtä tärkeänä kuin Fortumin omien työntekijöiden turvallisuutta. Siksi Fortumin toimipaikoissa työskentelevien

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	94

urakoitsijoiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hallintaa käsitellään osiossa 3.2 Oma työvoima, kohdat

3.2.4 – 3.2.6.

3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet

Keskeisiä toimintaperiaatteita arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen

toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Toimintaperiaatteet koskevat Fortumin toimittajia ja niiden

työntekijöitä sekä alihankkijoita. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen

rikkomukset on kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet.

Toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla.

Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje perustuu YK:n Global

Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen, ja on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden, sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden kanssa. Toimittajien toimintaohjeessa

käsitellään ILO:n työelämän perusoikeuksia sekä kansainvälisesti julistettuja ihmisoikeuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi

kansainvälisestä ihmisoikeusasiakirjasta. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään arvoketjun työntekijöihin liittyviä

olennaisia vaikutuksia, kuten työaikaa, riittäviä palkkoja, terveyttä ja turvallisuutta, syrjimättömyyttä, yhdistymisvapautta ja

työehtosopimusneuvotteluja. Se kieltää nimenomaisesti kaikenlaisen pakkotyön ja lapsityövoiman käytön. Toimittajien

toimintaohjeessa ei käsitellä ihmiskauppaa nimenomaisesti. Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita,

käsikirjoja ja koulutusta, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat

toimintaperiaatteet on kuvattu. Toimittajien toimintaohjetta, hankintaprosessia ja auditointihavaintoja on kuvattu tarkemmin

osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta.

3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Mitta- yksikkö	Tavoite- vuosi	Tavoite- arvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Toimittajien hyväksyntäaste 1)	%	Vuosittain	85	88	81	7
Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa	Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei	2026	N/A	Kyllä	Kyllä	N/A

1) Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta (ei sisällä esim. viranomaismaksuja,

lahjoituksia, jäsenyyksiä eikä yliopistoyhteistyötä).

Toimittajan hyväksyntä on järjestelmällinen prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että

toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia sekä täytetään toimittajien toimintaohjeen

tavoitteet. Toimittajan hyväksyntä kuvastaa toimittajan toimintaohjeen sisältöä ja siinä käsitellään olennaisia vaikutuksia.

Hyväksymisprosessin tinkimätön toteuttaminen varmistaa mahdollisten riskitoimittajien tunnistamisen ja korkean riskin

toimittajia koskevien lieventävien lisätoimien soveltamisen. Toimittajien hyväksyntä on pakollinen, kun sopimuksen arvo on

vähintään 100 000 euroa, kohdistuen merkittävimpiin hankintoihin ja liikekumppaneihin.

Vuona 2024 Fortum asetti tavoitteen vahvistaa toimitusketjunsa huolellisuusvelvoiteprosessia, jolla puututaan arvoketjun

työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin ja vahvistetaan toimittajien toimintaohjeen täytäntöönpanoa. Laaja-alainen tavoite

koostuu useista toimenpiteistä toimitusketjun huolellisuusprosessin parantamiseksi. Edistymistä seurataan vuosittaisen

toimintasuunnitelman avulla, johon vuonna 2025 sisältyi kehittää kestävyyden hallintaa osana kategoriajohtamista sekä

arvioida vaihtoehtoja toimitusketjun tietojen hallintaan. Toimenpiteitä ja tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu

tarkemmin alla.

Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon sidosryhmien näkemykset kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Arvoketjun työntekijöiden näkemykset koostetaan auditointi- sekä kansalaisjärjestöjen raporttien pohjalta. Esimerkiksi

tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa on tunnistettu ja käsitelty suoritukseen liittyviä parannustarpeita.

3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten hallinta ja perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien

toteutuminen perustuu eri prosesseihin sisältyviin perusteellisiin riski- ja vaikutusarvioihin. Fortum arvioi muun muassa

maakohtaisia ihmisoikeusriskejä ja kiinnittää erityistä huomiota toimittajien arviointiin ennen toimittajavalintaa. Fortum

hallitsee toimitusketjujen olennaisia vaikutuksia hankintaprosessillaan, joka on kuvattu osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden

hallinta.

Fortum on tunnistanut useita toimia vähentääkseen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Näillä alla

olevassa taulukossa kuvatuilla toimilla Fortum voi edelleen tehostaa toimitusketjun kestävyyden hallintakäytäntöjään.

Hankintatoiminto vastaa hankintoihin ja toimitusketjun kestävyyteen liittyvistä hallintaprosesseista kestävyystoiminnon

tuella.

Toimenpiteet

Toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen: Fortum kehittää toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmiä entisestään vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä antaa paremman näkyvyyden ja hallinnan toimittajakantaan, yhteistyöhön ja vuoropuheluun toimittajien kanssa sekä tukee kestävyyden jatkuvaa parantamista. Tavoite vahvistaa toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessia etenee suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025 Fortum kartoitti kehitystarpeita, laati tiekartan niiden toteuttamiseksi ja jatkoi tiedonhallintavaihtoehtojen arviointia. Nämä toimet jatkoivat vuonna 2024 tehtyjä toimia, joilla Fortum määritteli toimitusketjun tietoihin liittyvät kehitystarpeet ja kartoitti mahdollisia ratkaisuja tiedonhallintaan.

Kestävyyskriteerien kehittäminen: Fortum kehittää myös kestävyyskriteereitä, jotta se voi ottaa huomioon eri hankintakategorioiden olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit. Vuonna 2025 Fortum toteutti kestävyysriskien arvioinnin jokaiselle 20 hankintakategorialle, sekä kehitti työkaluja tukemaan kestävyysasioita osana kategoriajohtamista. Fortum analysoi myös tarkemmin mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan puuttua Fortumin toimitusketjuissa käytettävien keskeisten metallien ja mineraalien kestävyysriskeihin, ja laati vaiheistetun toteutussuunnitelman. Vuonna 2024, Fortum arvioi 14 metallin ja mineraalin kestävyysriskit sekä niiden merkityksen eri liiketoiminnoille. Metallien ja mineraalien toimitusketjussa on usein merkittäviä kestävyysriskejä. Fortum jatkaa hankintaprosessiensa kehitystä huomioidakseen nämä riskit paremmin.

Toimittajien hyväksynnän toteuttaminen ja seuranta: Raportointikauden aikana toimittajien hyväksymisaste ylitti tavoitetason johdonmukaisen hyväksymisprosessin toimeenpanon ja erityisesti uudelleenarviointien ja suorituskykymittareiden seurannan ansiosta. Toimittajien hyväksymisastetta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Fortum jatkaa toimittajien hyväksymisprosessin toteuttamista ja seuraa sitä säännöllisesti keskeisten suorituskykymittareiden avulla.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	95

3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista

Fortum käyttää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ulkoisia lähteitä, kuten kansalaisjärjestöjen

tutkimuksia tai tutkimusraportteja, auditointiraportteja ja sidosryhmäkyselyjä. Anonyymin ilmoituskanavan kautta tulleet

ilmoitukset otetaan myös huomioon. Suora vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu toimittaja-auditointien

kautta. Kun arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä pyritään ymmärtämään ulkoisten tutkimusten ja raporttien kautta,

yhteydenpito tapahtuu heidän tilanteeseensa perehtyneiden luotettavien edustajien kanssa. Kestävyystoiminnolla on vastuu

toimittajien auditoinneista ja muiden olennaista tietoa toimitusketjun työoloista antavien lähteiden tuntemuksesta.

Fortum suorittaa kestävyysauditointeja toimittajien toimipaikoissa. Auditoinnissa otokseen valittuja työntekijöitä

haastattelee riippumaton kolmannen osapuolen tarkastaja, ja heidän näkemyksensä kootaan Fortumille toimitettavaan

auditointiraporttiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten siirtotyöläisten, lähetettyjen työntekijöiden ja

naispuolisten työntekijöiden työolot ovat osa auditoinnin toimenpiteitä. Auditointimenettelyä on kuvattu tarkemmin osiossa

4.5 Toimittajasuhteiden hallinta.

3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja

ilmoitusmekanismit

Jos tuotteiden tai palvelujen toimitusketjuissa havaitaan ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia, asia tutkitaan yhdessä

asianosaisen toimittajan kanssa. Korjaavista toimenpiteistä sovitaan yhteistyössä toimittajan kanssa, ja sovittujen

toimenpiteiden toteutumista ja tehokkuutta seurataan muun muassa auditoinneilla. Jos kestävyysauditoinnissa havaitaan,

että vaatimuksia ei noudateta, toimittaja laatii korjaavien toimien suunnitelman, jonka toteutumista ja tehokkuutta seurataan

tapauskohtaisesti.

Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen

raportoimiseen. Nämä kanavat on kuvattu eettisessä toimintaohjeessa ja toimittajien toimintaohjeessa, ja ne ovat saatavilla

Fortumin sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivustoilla. Toimittajien odotetaan ilmoittavan toimittajien toimintaohjeen epäillyistä

rikkomuksista Fortum-yhteyshenkilölleen paikallisen ilmoituskanavan tai SpeakUp-työkalun kautta. Fortumilla ei ole käytössä

järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata, onko kanava arvoketjun työntekijöiden käytettävissä ja luottavatko he siihen.

Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien

suojelu.

3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ovat yhteisöt, joiden jäsenet asuvat tai työskentelevät Fortumin toimipaikkojen

ympäristössä Fortumin toimintamaissa, mukaan lukien toimipaikat, joissa Fortumilla on toimintaa yhteisyritysten tai

osakkuusyhtiöiden kautta. Fortum pyrkii merkitykselliseen vuorovaikutukseen paikallisten sidosryhmien ja asukkaiden kanssa

ymmärtääkseen heidän huolenaiheitaan ja voidakseen mahdollisuuksien mukaan ottaa vaikutukset huomioon. 

3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut seuraavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset

vaikutukset. Mahdollinen olennainen kielteinen vaikutus liittyy hankekehitykseen ja vähemmistöomistuksessa olevaan

yhteisyritykseen (Fortumin arvoketjun toimija), joka omistaa tuulivoimapuistoja alkuperäiskansojen alueilla Ruotsissa ja

Norjassa. Fortumilla ei ole määräysvaltaa yrityksen toimintaan. Myönteinen vaikutus koskee sekä Fortumin laitosten

ympäristössä sijaitsevia yhteisöjä että laitosten lähialueiden asukkaita. Vaikutukset voivat kohdistua myös laajemman alueen

asukkaisiin, esimerkiksi työmatka-alueilla tai eläinten laidunalueille. Keskipitkän aikavälin vaikutukset liittyvät sekä olemassa

oleviin että kehitteillä oleviin toimipaikkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
IRO S3.1	Fortumilla on myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille. Sosioekonomiset vaikutukset voivat koskea laajempaa aluetta, esimerkiksi työmatka-aluetta.
Mahdollinen kielteinen vaikutus
IRO S3.2	Fortumin toiminnalla arvoketjussa, kuten vähemmistöomistuksessa olevilla tuulivoimaloilla ja kehitettävillä uusilla laitoksilla, voi olla vaikutuksia perinteisiin maankäyttötapoihin, tavanomaisiin käytäntöihin sekä elinkeinoihin, esimerkiksi alkuperäiskansojen perinteisesti harjoittamaan poronhoitoon. Vaikutukset ovat kytköksissä Fortumin strategiaan teollisuuden ja yhteiskunnan hiilestä irtautumiseksi.

3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet

Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, on

kestävyyspolitiikka. Kestävyyspolitiikassa Fortum sitoutuu asianmukaiseen huolellisuuteen toiminnassaan ja pyrkii

ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät olennaisiin

kestävyysaiheisiin, sekä avoimeen viestintään, aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön paikallisyhteisöjen, sisältäen

alkuperäiskansayhteisöt, kanssa. Fortumin tavoitteena on myös edetä kohti nettonollatavoitettaan oikeudenmukaisesti,

pyrkien ymmärtämään paikallisyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia ja ottamalla ne huomioon.

Eettisessä toimintaohjeessa todetaan, että Fortumin toiminnalla voi olla suoria tai epäsuoria ihmisoikeusvaikutuksia muun

muassa paikallisyhteisöihin. Siksi Fortum pyrkii toimimaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden

mukaisesti. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on

kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet.

Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja, mukaan lukien toiminnot, joilla on olennaista vaikutusta

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin.

3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet

Fortum pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa paikallisiin asukkaisiin

kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen ja huomioiminen toiminnassa, ja jotta vaikutuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	96

lieventää. Fortum ei tällä hetkellä ole asettanut aikasidonnaisia tavoitteita liittyen vaikutusten kohteen oleviin yhteisöihin,

koska sillä ei ole operatiivista kontrollia yhteisyritykseen, johon olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät. Tästä huolimatta

Fortum mittaa toimenpiteiden ja sitoutumisen tehokkuutta seuraavissa luvuissa kuvatulla tavalla.

3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden

seuranta

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten

vaikutusten edistämiseksi Fortum tekee alla olevassa taulukossa kuvattuja toimenpiteitä. Asianmukaisia toimenpiteitä

pyritään ymmärtämään vuorovaikutuksessa paikallisyhteisön kanssa. Fortum on osoittanut resursseja vaikutusten ja

toimenpiteiden hallintaan laitosten toiminnasta, sidosryhmävuorovaikutuksesta ja uusien laitosten kehittämisestä

vastaavissa toiminnoissa. Kestävän kehityksen yksikkö hallinnoi yrityksen yhteiskuntavastuuohjelmaa. Toimenpiteiden

vaikuttavuutta mitataan suoralla palautteella paikallisilta sidosryhmiltä osana sidosryhmätoimintaa ja yhteisötapahtumia

sekä palautelomakkeella paikallisille sidosryhmille. Saadut palautteet vaihtelevat yhteisölle koituviin hyötyihin liittyvästä

positiivisesta palautteesta meluun ja maisemiin kohdistuviin muutoksiin liittyviin huoliin. 

Toimenpiteet

Haitallisten vaikutusten lieventäminen hankekehityksen aikana: Fortum ryhtyy toimiin ehkäistäkseen ja lieventääkseen vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia uuden toimipaikan kehittämisen aikana. Uuden toimipaikan suunnittelun alkuvaiheessa Fortum käyttää seulontatyökalua selvittääkseen, sijaitseeko maa-alue poronhoitoalueella tai onko sillä, uskonnollista tai muuta erityistä merkitystä alkuperäiskansoille. Suunnitelmia mukautetaan tämän perusteella mahdollisuuksien mukaan. Viranomaisten lupaprosessin aikana asettamia vaatimuksia noudatetaan.

Henkilöstön kouluttaminen: Vuonna 2025 Fortum järjesti Ruotsissa koulutuksen hankekehittäjille vahvistaakseen heidän osaamistaan ja ymmärrystään alkuperäiskansojen oikeuksista sekä merkityksellisestä vuoropuhelusta.

Haitallisten vaikutusten lieventäminen laitoksen toiminnan aikana: Toimipaikan toiminta suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, että se vaikuttaa mahdollisimman vähän paikallisiin asukkaisiin ja esimerkiksi poronhoitoon.

Paikallisyhteisöjen tukeminen maanvuokrauksen ja verojen avulla: Maanvuokraus ja verot luovat tuloja paikallisille yhteisöille ja kunnille. Maata vuokrataan tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoon paikallisilta maanomistajilta. Vuokra-aikana on tyypillisesti voimalaitoksen täysi tekninen käyttöikä. Vuokra-aika voi olla pidempi, jos on odotettavissa, että käyttöikää pidennetään. Tämä tuo paikallisille asukkaille vakaata tuloa vuosiksi.

Taloudellisten hyötyjen tukeminen urakoitsijaverkoston kautta: Fortumin laitokset tuovat työllistymismahdollisuuksia suoraan ja välillisesti laajan urakoitsijaverkoston kautta.

Myönteisen sosioekonomisen vaikutuksen edistäminen yhteisön tukirahaston avulla: Myönteisten sosioekonomisten vaikutusten edistämiseksi useimmilla tuulivoimalaitoksilla on käytössä paikallisyhteisön tukirahastot. Rahastot pyrkivät jakamaan hyödyt paikallisyhteisöjen kanssa.

Myönteisten vaikutusten tukeminen yritysvastuuohjelman kautta: Fortum tekee ohjelmassa yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa maailmanlaajuisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Fortum seuraa yritysvastuuyhteistyön vaikutuksia vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum osallisti yli 3500 nuorta ja ohjaajaa paikallisista urheiluseuroista jokienpuhdistustapahtumiin Fortumin vesivoimalaitosten jokialueilla. Aloite antaa nuorille mahdollisuuden parantaa ympäristön tilaa ja kerätä samalla rahaa urheiluseuralleen. Fortum tukee myös muita aloitteita, jotka edistävät lasten hyvinvointia, luonnon suojelua sekä paikallisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia.

3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista

Sidosryhmien kuuleminen on osa uuden toimipaikan kehittämisen virallista lupaprosessia. Fortum kerää järjestelmällisesti

sidosryhmien näkemyksiä julkisten kokousten ja kirjallisen palautteen avulla. Palaute otetaan huomioon suunnittelussa.

Virallisen kuulemisen lisäksi Fortum pyrkii aktiivisesti käymään suoraa vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten

kuntien, asukkaiden, paikallisyhdistysten, alkuperäiskansojen yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Vuorovaikutuksen kautta Fortum pyrkii tarjoamaan läpinäkyvää ja oikea-aikaista tietoa sekä ymmärtämään paikallis­

yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä toiminnasta sekä heihin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista.

Sidosryhmät voivat olla suoraan yhteydessä Fortumin edustajiin. Mahdollisissa alkuperäiskansoihin kohdistuvissa

vaikutuksissa, Fortum pyrkii varmistamaan alkuperäiskansojen oikeuden vapaaseen, etukäteen annettuun ja tietoon

perustuvaan suostumukseen kulttuurinsa, perinteidensä ja maankäytön osalta oikea-aikaisella ja suoralla vuorovaikutuksella

yhteisön kanssa. Fortum pyrkii sopimaan lieventämistoimenpiteistä ja korvauksista suoraan paikallisen yhteisön kanssa.

Vuorovaikutuksen toiminnallinen vastuu on kyseessä olevalla liiketoiminnalla.

Muita sidosryhmäyhteistyön keinoja on kuvattu osiossa 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset.

3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten

korjaaminen

Yhteisyritystuulivoimapuistojen vaikutusten kohteena olevien alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa on sovittu mahdollisten

kielteisten vaikutusten korvaamisesta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan paikallisilta asukkailta saadulla palautteella.

Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen ja huolenaiheiden esille tuomiseen.

Kanava on paikallisyhteisöjen käytettävissä Fortumin verkkosivustolla. Fortumilla ei ole käytössä järjestelmää, jonka avulla se

voisi seurata luottavatko yhteisöt kanavaan. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu.

3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

3.5.1 Johdanto kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan

Tietosuoja on tunnistettu uutena olennaisena aiheena vuonna 2025. Fortum myy sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä

asiakkaille ja kotitalouksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Yhteensä Fortumilla on noin kaksi miljoonaa kuluttaja-

asiakasta, joiden henkilötietoja käsitellään palveluiden tarjoamisen yhteydessä. Tietosuojaan liittyvät vaikutukset koskevat

myös Fortumin henkilöstöä. Fortum käsittelee asiakkaiden ja työntekijöiden henkilötietoja tavalla, joka varmistaa tiedon

turvallisuuden. Henkilötiedot ovat aina luottamuksellisia, ja pääsy niihin on rajattu vain Fortumin ja sen kumppaneiden

valtuutetuille henkilöille.

3.5.2 Kuluttajien  ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Fortum on tunnistanut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvän negatiivisen olennaisen vaikutuksen. Fortum pitää sekä

työntekijöiden että asiakkaidensa yksityisyyttä ja tietosuojaa yhtä tärkeinä. Näiden vaikutusten hallintaa on siksi kuvattu

yhdessä tässä osiossa (IRO S1.4 ja S4.1)  Lisätietoja kaksoisolennaisuusarvioinnista kohdassa 1.4 Kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointi.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	97

IRO-viittaus	Kuvaus
Mahdollinen kielteinen vaikutus
IRO S4.1	Henkilötietojen käsittelyllä voi olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden tai asiakkaiden yksityisyyteen ja tietosuojan toteutumiseen esimerkiksi, jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin sisäisesti, tai kolmansien osapuolten toimesta. Yksityisyyden ja tietosuojan loukkauksista voi seurata identiteettivarkauksia, taloudellisia menetyksiä ja epäoikeudenmukaisia johtopäätöksiä tietojen perusteella, tai stressiä.

3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet

Keskeisiä politiikkoja henkilöstön ja kuluttajien tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi

ovat eettinen toimintaohje, konsernin tietosuojapolitiikka sekä toimittajien toimintaohje.

Eettinen toimintaohje linjaa Fortumin sitoumuksen kerätä ja käsitellä tietoja vastuullisesti, lainmukaisesti ja vain

liiketoiminnallisesti perustelluissa tarkoituksissa. Toimittajien toimintaohjeissa edellytetään Fortumin toimittajien

käsittelevän henkilötietoja ja muita tietoja asianmukaisesti.

Fortumin hallituksen hyväksymän konsernin tietosuojapolitiikan mukaisesti Fortum noudattaa tietosuojaan ja

yksityisyydensuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Kaikki liiketoimintayksiköt, tukitoiminnot sekä Fortumin toimittajat ja Fortumille

työskentelevät ulkopuoliset henkilöt noudattavat tietosuojapolitiikkaa. Politiikka kuvaa Fortumin tietosuojan hallintamallin ja

edellyttää, että henkilötietoja käsitellään oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja turvallisesti, kunnioittaen rekisteröidyn

tietosuojaan liittyviä oikeuksia, ja että tietosuoja on osa liiketoiminnan prosesseja. Politiikka on päivitetty viimeksi vuonna

2025 ja se on saatavilla Fortumin verkkosivuilla.

Politiikkaa täydentävät ohjeet, käsikirjat ja koulutukset, jotka tukevat käytännön toimeenpanoa. Politiikat kattavat koko

Fortumin toiminnan, mukaan lukien tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset.

3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet

Vuonna 2025 Fortum asetti uudet tavoitteet asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojan ja henkilötietojen suojan

vahvistamiseksi. Tietosuojaan liittyvät tavoitteet sekä niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Tavoitteet

koskevat olennaisia vaikutuksia ja heijastavat toimintaohjeen sekä konsernin tietosuojapolitiikan tavoitteita.

	Mittayksikkö	Tavoitevuosi	Tavoitearvo	2025	2024	Muutos edellisvuodesta
Asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien prosessien vahvistaminen	Etenee suunnitellusti, Kyllä/ Ei	Vuosittain	N/A	Kyllä	N/A	N/A
Tietosuojakoulutuksen suorittamisaste	%	N/A	100	98	86	12

Tavoite vahvistaa tietosuoja- ja yksityisyydensuojaprosesseja on laaja-alainen ja koostuu useista toimenpiteistä kattavan

tietosuojan ja yksityisyyden suojan vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Tavoitteen edistymistä mitataan vuosittaisen,

tunnistettuihin kehityskohtiin vastaavan toimintasuunnitelman avulla. Vuonna 2025 suunnitelma sisälsi muun muassa

raportoinnin kehittämisen johdolle, tietosuojaverkkokoulutuksen päivittämisen sekä uuden portaalin kehittämisen

henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseksi. Portaali julkaistaan vuoden 2026 alussa. Tavoite eteni

suunnitellusti, joidenkin toimenpiteiden jatkuessa seuraavalle vuodelle.

Fortumin tavoitteena on myös kouluttaa kaikki työntekijät yksityisyydensuojaan liittyvistä vaatimuksista.

Tietosuojakoulutuksen suoritusaste parani huomattavasti vuonna 2025. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta

suoritus voi puuttua esimerkiksi juuri aloittaneilta työntekijöiltä tai pidempien poissaolojen vuoksi. Tällä hetkellä pakollinen

verkkokoulutus suoritetaan kerran, mutta sen säännöllinen uusiminen on suunnitteilla.

3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet

Alla olevassa taulukossa on kuvattu toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia asiakkaille ja

työntekijöille.

Toimenpiteet

Henkilöstön kouluttaminen: Fortum järjestää kaikille työntekijöille pakollisen tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen. Koulutus päivitettiin vuonna 2025 ja julkaistaan vuoden 2026 alussa. Lisäksi tietosuojakoordinaattoreille on oma koulutusohjelmansa ja kohdennettuja koulutuksia järjestetään säännöllisesti.

Tietosuojavastuuhenkilöiden nimeäminen: Fortumin liiketoimintayksiköt ja tukitoiminnot nimeävät tietosuojaomistajat ja tietosuojakoordinaattorit varmistamaan, että tietosuojavaatimukset toteutetaan konsernin tietosuojatoiminnon ohjeiden mukaisesti. Tehtäviin kuuluu muun muassa tarvittavan dokumentaation ylläpito sekä konsernitason ohjeiden toimeenpanon tukeminen. Yksiköiden nimeämät henkilöt tarkastetaan vuosittain kattavuuden varmistamiseksi.

Vuosittaiset suunnitelmat jatkuvalle kehitykselle: Jatkuvan kehittämisen tukemiseksi Fortum asettaa vuosittain tietosuojan kehityssuunnitelmat, jotka vastaavat tunnistettuihin riskeihin ja puutteisiin. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum lisäsi tietoisuutta tietosuojariskeistä liiketoimintayksiköiden ylimmässä johdossa ottamalla käyttöön säännöllisen, standardoidun raportoinnin, ja kehitti uuden digitaalisen portaalin henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseen.

Alihankkijoiden tietosuojavaatimusten toteutuminen: Fortum varmistaa alihankkijoiden tietosuojavaatimusten toteutumisen tietojenkäsittelysopimuksilla, koulutuksilla ja ohjeistuksilla.

Poikkeamien selvittäminen: Fortum selvittää tietosuojavaatimusten toteutumisessa esiintyvät poikkeamat ja varmistaa, että tunnistetut riskit ja ongelmat käsitellään tarkoituksenmukaisin toimenpitein. Fortum tekee yhteistyötä valvontaviranomaisten kanssa tarvittaessa ja kehittää tietosuojakäytäntöjään jatkuvasti sidosryhmien palautteen ja sisäisten havaintojen perusteella. Fortum pyrkii korjaamaan kaikki Fortumin henkilötietojen käsittelystä aiheutuneet haitat rekisteröidyille ennakoivasti.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	98

4 Liiketoiminnan harjoittaminen

4.1 Johdanto aiheeseen liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	98
4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . . .	98
4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet . . . . . . . . . . .	99
4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	99
4.5 Toimittajasuhteiden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	99

4.1 Johdanto aiheeseen liiketoiminnan harjoittaminen

Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden

toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Tässä osiossa kuvataan käytäntöjä, jotka koskevat

vaatimustenmukaisuuden hallintaa , väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ja toimittajasuhteiden hallintaa.

4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Fortum pitää eettistä liiketoimintatapaa ja yrityskulttuuria välttämättöminä liiketoiminnan menestykselle. Vaikka

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ylittäneet kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa määritettyä olennaisuusrajaa, seuraavaa kolmea vaikutusta pidetään olennaisina. Lisätietoa kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

IRO-viite	Kuvaus
Mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset
IRO G1.1	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, eettinen liiketoimintatapa sekä korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen, jotka ovat eettisen yrityskulttuurin perusta.
IRO G1.2	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ratkaisevan tärkeänä, jotta ilmoituskanaviin luotetaan.
IRO G1.3	Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Toimittajasuhteiden hallinta, joka on keskeistä kestävyyden sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta.

Olennaisten aiheiden hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	99

4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat

toimintaperiaatteet

Fortumin keskeiset liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa.

OT-merkityt politiikat ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan

arvoketjua koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido Fortumin arvoketjun

toimijoita.

Dokumentin nimi	Liiketoiminnan harjoittaminen	Suhteet toimittajiin	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Eettinen toimintaohje (OT, AK)	•	•	•
Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)	•	•	•
Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)	•	•	•
Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK)	•		•
Yritysetiikan ohjeet (OT, AK)	•	•	•
Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit
Riskipolitiikka (OT, AK)	•	•	•
Tiedonantopolitiikka (OT)	•
Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK)	•	•	•
Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT)	•
Hankintoja koskeva ohje ja hallintomalli (OT, AK)		•
Investointimanuaali (OT, AK)	•	•	•
Ohje yhteiskuntavastuuohjelman hallinnoinnista (OT)	•		•
Edunvalvonnan eettiset ohjeet (OT)	•		•
Verotuksen periaatteet (OT)	•
Laskentamanuaali (OT)	•
Sisäpiiriohjeet (OT)	•

Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje, yritysetiikan ohjeet, kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja

ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita, joissa käsitellään ja ilmaistaan Fortumin

sitoutuminen eettiseen liiketoimintaan, nollatoleranssiin korruption ja lahjonnan osalta, kansainvälisten pakotteiden

noudattamiseen ja toimittajasuhteiden hallintaan. Eettisessä toimintaohjeessa ja SpeakUp-politiikassa määritetään prosessi

väärinkäytösten ilmoittamiseksi ja ilmoittajien suojelemiseksi. Hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet koskevat kaikkia

työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä Fortumin liikekumppaneita. Fortumin

sitoumus korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan on yhdenmukainen korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen

kanssa.

Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja yritysetiikan ohjeet ovat saatavilla useilla kielillä kaikille työntekijöille ja

urakoitsijoille. Eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje ovat julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivustolla.

Toimintaperiaatteita täydentävät toimeenpanoa koskevat ohjeet, mukaan lukien mekanismit, joilla tunnistetaan,

raportoidaan ja tutkitaan huolenaiheita lainvastaisesta tai eettistä toimintaohjetta rikkovista toimintatavoista.

Fortumilla on menettelyt, joilla tutkitaan ammattimaisesti liiketoimintatapojen poikkeamia, kuten korruptio- ja

lahjontatapauksia. Kaikkien työntekijöiden odotetaan suorittavan liiketoimintatapoihin liittyvät pakolliset koulutukset osana

perehdytystä ja aina tarvittaessa. Liiketoiminnan etiikkaa ja yrityskulttuuria edistetään myös viestinnän keinoin.

4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu

Fortumilla on ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Anonyymi SpeakUp-kanava on saatavilla useilla kielillä

kaikille työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille, myös arvoketjun työntekijöille ja vaikutusten kohteena oleville yhteisöille.

Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät saavat tietoa huolenaiheiden ilmoittamisesta sekä ilmoitettujen huolenaiheiden käsittely- ja

tutkintaprosessista läpinäkyvästi luottamuksen rakentamiseksi kanavia kohtaan. Fortum lisää tietoisuutta kanavista sisäisellä

viestinnällä ja pakollisella eettistä toimintaohjetta koskevalla koulutuksella ja kannustaa raportoimaan kaikki mahdolliset tapaukset,

joissa vaatimuksia ei ole noudatettu. Fortum selvittää henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta vaatimuksenmukaisuutta ja

ilmoituskanavia kohtaan anonyymien kyselyjen avulla.

Fortum käsittelee kaikki ilmoitukset äärimmäisen luottamuksellisesti ilmoittajan suojaa koskevan EU-direktiivin ja kansallisen

lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitusten vastaanottajat noudattavat henkilötietojen käsittelyä ja luottamuksellisuutta koskevia

kirjallisia ohjeita. Konsernin Compliance-vastaava arvioi tapauksen ja nimittää tutkintaryhmän. Tapauksissa, jotka vaativat

lisätutkintaa alkuarvioinnin jälkeen, Compliance & Ethics -toiminto laatii tutkintaraportin, joka sisältää havainnot, suositukset

ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Jos huoli on perusteltu, ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat

huomioon tutkinnan tulokset. Fortum pyrkii vuoropuheluun ilmoittajan kanssa tapauksen ratkaisemiseksi, ja kanava tukee

tätä vuoropuhelua. Ilmoittajan henkilöllisyyttä suojellaan aina. Fortum ei hyväksy minkäänlaisia kostotoimia väärinkäytöksistä

tai mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoittaneita vastaan.

4.5 Toimittajasuhteiden hallinta

Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, mukaan lukien laitosten ja toimipaikkojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvät

tavarat ja palvelut, polttoaineet sekä tietotekniset ratkaisut ja asiantuntijapalvelut. Hankinnan tavoitteena on mahdollistaa

liiketoiminnan vahva suorituskyky ja kestävät hankintaprosessit sekä varmistaa oikeiden materiaalien ja palvelujen saatavuus

liiketoimintojen tarpeisiin ja vaatimuksiin. Fortum pyrkii avoimeen ja tehokkaaseen yhteistyöhön toimittajien kanssa,

sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen toimitusketjussa.

Toimittajasuhteiden tehokas hallinta on keskeinen toimenpide arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten

käsittelemiseksi. Katso osio 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Toimittajien yhdenvertainen kohtelu varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota hankintahenkilöstön koulutukseen.

Vuonna 2025 hankintahenkilöstön koulutuksia koskien toimitusketjun kestävyyden hallintaprosessia ja työkaluja jatkettiin.

Prosessien tehokkuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi hankintatoimen työntekijöillä on vuosittaiset tavoitteet, jotka

liittyvät toimittajien hallintakäytäntöihin, kuten kestävyysarviointeihin ja reiluun kilpailuun.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	100

4.5.1 Kestävyyden hallintaprosessit toimitusketjussa

Fortumilla on käynnissä seuraavat prosessit ja toimenpiteet kestävyyden hallitsemiseksi toimitusketjussa:

Toimenpiteet

Hallinnon varmistaminen: Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje liitetään hankintasopimuksiin, joiden arvo on vähintään 100 000 euroa. Fortum pidättää oikeuden valvoa noudattavatko toimittajat toimintaohjetta. Valvontaa voidaan toteuttaa pyytämällä tietoja ja tekemällä auditointeja toimittajien toimipisteissä. Toimittajien, jotka eivät noudata toimittajien toimintaohjetta, odotetaan ryhtyvän korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Fortum pidättää oikeuden irtisanoa suhteen toimittajaan, joka ei pysty osoittamaan noudattavansa toimittajien toimintaohjetta.

Toimittajien ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskevien käytäntöjen arviointi: Toimittajan hyväksyntä on prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia.  Toimittajien hyväksyntä on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa. Hyväksyntäprosessissa selvitetään ja arvioidaan muun muassa toimittajan mahdollista toimintaa riskimaissa, sertifioituja johtamisjärjestelmiä ja urakoitsijoiden työturvallisuustasoa. Fortum kiinnittää erityistä huomiota myös käytäntöihin, jotka koskevat korruption torjuntaa, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristöä (erityisesti koskien kasvihuonekaasupäästöjä, ympäristöasioiden hallintaa, ympäristölupia sekä -sertifikaatteja). Hyväksyntä on voimassa kolme vuotta.

Toimittajien vaatimustenmukaisuusriskin hallinta: Fortum käyttää vastapuolen tuntemisen prosessia nykyisten ja mahdollisten toimittajien ja muiden vastapuolten vaatimustenmukaisuusriskien arviointiin, mukaan lukien oikeudelliset, maineeseen liittyvät, eettiset, kestävyys- ja turvallisuusriskit. Prosessi on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa.

Auditointi, kun toimittajiin liittyy mahdollisia kestävyysriskejä: Toimittajien auditoinneilla Fortum arvioi täyttyvätkö toimintaohjeessa toimittajille esitetyt vaatimukset. Riskipohjaiset auditoinnit tehdään toimittajan toimipaikassa, ja ne sisältävät toimipaikan tarkastuksen, johdon ja työntekijöiden haastattelut sekä dokumenttien tarkastuksen. Fortum käyttää auditointien tekemiseen ulkopuolista palveluntarjoajaa etenkin riskimaissa. Matalan riskin maissa auditointeja voivat tehdä omat työntekijät, jotka ovat saaneet asiaankuuluvan koulutuksen. Vuonna 2025 Fortum teki 17 toimittaja-auditointia (2024: 23), joista viisi (2024: 8) suoritettiin ulkopuolisten tarkastajien toimesta Kiinassa ja loput toteutti Fortumin omat auditoijat EU-maissa. Auditointien määrän väheneminen edellisvuodesta johtui siitä, että yhä useammalla toimittajalla oli muita hyväksyttäviä kolmannen osapuolen sertifikaatteja tai auditointeja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.

Korjaavien toimenpiteiden seuranta: Jos auditoinnissa havaitaan, että vaatimuksia ei ole noudatettu, toimittaja laatii suunnitelman korjaavista toimista ja Fortum seuraa niiden toteutumista. Vakavissa tapauksissa yhteistyötä voidaan jatkaa vain siinä tapauksessa, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan ja vahvistetaan. Vuonna 2025 auditoinneissa havaittiin eniten poikkeamia ylityötunneissa ja työturvallisuudessa. Auditointihavainnot ilmoitettiin toimittajille ja pyydettiin tekemään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Työntekijöiden järjestäytymisvapauteen, työehtosopimusten neuvotteluoikeuteen, lapsityövoimaan, pakkotyövoimaan tai syrjintään liittyviä vakavia poikkeamia ei havaittu.

Polttoaineiden toimitusketjun seuranta: Normaalien toimitusketjun kestävyyttä koskevien prosessien lisäksi, Fortumilla on huolellisuusvelvoiteprosessi metsäbiomassan alkuperän ja kestävyyssertifiointien arvioimiseksi. Uraanin toimittajat auditoidaan kestävyyden osalta varmistaakseen asianmukaiset ympäristö-, sosiaaliset ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt tuotannossa.

Vaikutusvallan lisääminen vertaisyhteistyöllä: Vahvistaakseen vaikutusvaltaansa toimitusketjun kestävyysriskien käsittelyssä Fortum on mukana Solar Stewardship -aloitteessa (SSI), jonka tavoitteena on parantaa aurinkovoimateollisuuden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. SSI koostuu varmennusprosessista, jolla todennetaan ympäristö-, sosiaalisten ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt aurinkovoiman toimitusketjuissa ja tuotantolaitoksissa.

4.5.2 Toimittajien toimintaohjeen rikkomusten käsittely

Fortumilla on menettely toimittajien toimintaohjeen epäiltyjen rikkomusten käsittelyyn. Jos epäiltyjä toimittajien toimintaohjeen

rikkomuksia havaitaan esimerkiksi seulontatyökalujen, SpeakUp-kanavan, tiedotusvälineiden tai muiden kanavien kautta,

hankinnan, lakiasioiden ja kestävyystoiminnon sekä vastaavan liiketoiminnan edustajat arvioivat rikkomuksen vakavuutta,

Fortumin sopimusasemaa sekä vaikutuksia Fortumin liiketoimintaan ja maineeseen. Toimittajalta pyydetään lisätietoja

mahdollisesta rikkomuksesta, ja vastauksen perusteella sovitaan jatkotutkinnasta tai korjaavista toimista. Viimeisenä

vaihtoehtona on toimittajasopimuksen irtisanominen.

4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen

Kaikkien työntekijöiden, Fortumin toimielinten jäsenten, toimittajien ja urakoitsijoiden odotetaan noudattavan kaikkia

asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä korruption ja lahjonnan estämiseksi. Compliance & Ethics -toiminnon tehtävänä on tutkia

lahjonta- ja korruptiotapauksia ja vastata syytöksiin. Fortum tekee seuraavia toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja

havaitsemiseksi.

Toimenpiteet

Vastapuoliin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien arviointi: Fortum on vastapuoliriskien arvioimiseksi ottanut käyttöön prosessin, jonka avulla se arvioi korruptio- ja lahjontariskejä, mainevaikutuksia, sosiaalisia ja ympäristöriskejä sekä muita vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka koskevat yhteistyötä vastapuolten kanssa. Strategisten kumppanien arvioimiseksi on käytössä vastaava prosessi.

Yrityksen vaatimustenmukaisuusriskien säännöllinen arviointi ja epäiltyjen väärinkäytösten tutkinta: Fortum arvioi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä yritysriskejä, kuten korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Tutkintaprosessilla varmistetaan oikeudenmukainen ja puolueeton käsittely. Sisäiset toimintaperiaatteet edellyttävät, että tutkintakomiteoiden jäsenillä ei ole eturistiriitoja. Nämä komiteat ovat aina erillisiä asiaan liittyvästä johtoketjusta. Jokaisessa tutkinnassa Compliance-vastaava päättää lakiasianjohtajaa kuultuaan, onko väärinkäytöksestä tarpeen ilmoittaa poliisille tai muille viranomaisille, kun otetaan huomioon paikalliset lakisääteiset vaatimukset. Fortum tekee aktiivisesti yhteistyötä poliisiviranomaisten kanssa ja antaa pyydettäessä tukea.

Työntekijöiden koulutus: Liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta annetaan kaikille työntekijöille. Katso osio 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus. Jos organisaatioyksikössä havaitaan korruptioon viittaavaa käyttäytymistä, yksikön päätöksentekijöille järjestetään erityistä koulutusta tutkinnan päätyttyä. Päätöksentekijöitä ovat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet.

Väärinkäytösten seuranta ja raportointi: Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä ja toimenpiteitä, jotka koskevat liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä käytäntöjä ja vaatimustenmukaisuutta.

4.6.1 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat tavoitteet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät Fortumin tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Mittayksikkö	Tavoitevuosi	Tavoitearvo	2025	2024
Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia	Tapahtumien määrä	Vuosittain	0	0	0

Vuosina 2025 tai 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta.

4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit

Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset on esitetty alla olevassa taulukossa:

Lukumäärä tai kuten ilmoitettu	2025	2024
Tuomiot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta	0	0
Sakot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta, euroa	0	0
Vahvistettujen tapausten kokonaismäärä	0	0
Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä irtisanottiin tai rangaistiin korruption tai lahjonnan vuoksi	0	0
Liikekumppanien kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyvät vahvistetut tapaukset, joissa sopimus irtisanottiin tai sitä ei uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvien rikkomusten vuoksi	0	0

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	101

4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus

Koulutus on keskeinen osa vaatimustenmukaisuuden hallintaa. Liiketoimintatapaan sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan

liittyvää koulutusta annetaan osana pakollista eettisen toimintaohjeen koulutusta kaikille työntekijöille, myös

Fortum-yhtiöiden hallinto-, johto- tai valvontaelimissä toimiville työntekijöille.

Fortum on tunnistanut toiminnot, joilla on suurempi korruptio- ja lahjontariski roolin luonteen vuoksi. Fortum kehittää

edelleen koulutusohjelmaansa, jotta yhtiö voi puuttua järjestelmällisesti kaikkiin riskitoimintoihin ja seurata koulutuksen

suorittamista. Lisäksi asiaankuuluvat henkilöt saavat erityiskoulutusta tarpeen tai tunnistettujen riskien perusteella.

Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suoritusaste on esitetty alla olevassa taulukossa. Suoritusaste sisältää korkeamman

riskin toimintojen työntekijät. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta suoritus voi puuttua esimerkiksi juuri

aloittaneilta työntekijöiltä tai pidempien poissaolojen vuoksi.

%	2025	2024
Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suorittamisaste	98	97

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	102

5 Sisältöindeksit

5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	102
5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	107

5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset

Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän kestävyysraportin laadintaa ohjanneet olennaiset tiedonantovaatimukset.

Taulukkoa voidaan käyttää apuna kutakin tiedonantovaatimusta koskevien tietojen löytämiseen tästä kestävyysraportista.

Vuonna 2025, S4 on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi, ja se sisältyy alla olevaan taulukkoon. Fortum soveltaa heinäkuussa

2025 julkaistujen ESRS:n "Quick Fix"- muutosten mukaista siirtymähelpotusta ja raportoi tästä aiheesta vain rajalliset tiedot

BR-2:n kohdan 17 mukaisesti.

Päivitetyn kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella aihe E3 Vesi- ja merivarat ei enää ole olennainen. Tämän seurauksena

kaikki E3:n raportointivaatimukset on jätetty pois. Lisäksi seuraavia olennaisia aiheita koskevia tiedonantovaatimuksia ei

raportoida, koska niitä ei ole arvioitu olennaisiksi: E1-7, E2-6, E4-6, E5-4, E5-6, S1-8, S1-9, S1-11, S1-12, S1-13, S1-15, S1-16, G1-5

ja G1-6. Tiedonantovaatimusta ei katsota olennaiseksi, jos sen sisältämä tieto ei ole merkityksellistä sen asian kannalta, jota

se pyrkii kuvaamaan tai selittämään, ja/tai jos se ei vastaa käyttäjien päätöksentekotarpeita.

Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja tuloksista löytyy osiosta 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointi.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	103

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
ESRS 2	Yleiset tiedot
BP-1	Kestävyysraporttien yleiset laatimisperusteet	1.2.1 Laatimisperusteet
		1.2.2 Raportoinnin laajuus
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	1.2.2 Raportoinnin laajuus
		1.2.4 Aikahorisontit
		1.2.5 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö
		2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
		1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet
		1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusprosessista	1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on esitetty kappaleessa 3.5.2. Fortum soveltaa vaiheittain käyttöönoton mahdollistavaa poikkeusta (phase-in provision) ja raportoi S4- standardin osalta rajoitetusti tietoja BP-2:n kohdan 17 mukaisesti.
		2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.2.4 Resilienssianalyysi
		2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.5.2 Kuluttajien  ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
IRO-2	Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset
		5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet
E1	Ilmastonmuutos
ESRS 2, GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet
		2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
		2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
		2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut
		2.6.4 Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)
		2.6.5 Pääomamenosuunnitelma
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.2.4 Resilienssianalyysi
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet
		2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	2.2.4 Resilienssianalyysi
		2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet
		2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
		2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
E1-6	Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
E1-9	Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset		Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025
E2	Pilaantuminen
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	104

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet
		2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet
E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit
E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet
E2-4	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit	Vain ilman pilaantumiseen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina
E2-5	Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet	2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit
E4	Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä luonnon moni­muotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
		2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet
		2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit
E4-2	Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet
		2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet
E4-3	Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma
		2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
E4-4	Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet
E4-5	Luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit
E5	Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet
		2.5.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit	Vain radioaktiiviseen jätteeseen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina
S1	Oma työvoima
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
		1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
		1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet
		3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
		3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
		4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
		3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista
		3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
		3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet
		3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet
		3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet		Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	105

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
S1-10	Riittävä palkka	3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
S2	Arvoketjun työntekijät
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
		1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
		1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet
		3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista
		3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
		4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
		3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
		4.5 Toimittajasuhteiden hallinta
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
S3	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
		1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
		1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
		3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
S3-1	Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet
		3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista
		3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen
S3-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa	1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
		3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
		3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista
S3-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen
		4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
S3-4	Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
		3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
		3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen
S3-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	106

Viite	Tiedonantovaatimus	Osio	Lisätiedot
S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1, S4-4, S4-5		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet	Vain tietosuoja on raportoitu olennaisena. Fortum soveltaa vaiheittain käyttöön­oton mahdollistavaa poikkeusta (phase-in provision) ja raportoi S4- standardin osalta rajoitetusti tietoja BP-2:n kohdan 17 mukaisesti.
		3.5.1 Johdanto kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan
		3.5.2 Kuluttajien  ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
		3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet
		3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet
		3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet
G1	Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS 2, GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet	Eläinten hyvinvointia ei raportoida olennaisena aiheena
		4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
		4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus
G1-2	Suhteet toimittajiin	4.5 Toimittajasuhteiden hallinta	Datapiste 15 raportoidaan olennaisena
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen
G1-4	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	107

5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet

Seuraavassa taulukossa on esitetty muusta EU-lainsäädännöstä peräisin olevat datapisteet. Taulukosta näkee näitä

datapisteitä koskevien tietojen sijainnin tässä kestävyysraportissa.

Tiedonanto- vaatimus	Tieto-piste	Tiedonantovaatimuksen nimi	Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Osio
ESRS 2 GOV-1	21 (d)	Hallituksen sukupuolijakauma	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-1	21 (e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta
ESRS 2 SBM-1	40 (d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju
							2.6 EU-taksonomia
ESRS 2 SBM-1	40 (d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818(7)12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-1	16 (g)	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		2.2.4 Resilienssianalyysi
							2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
							2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet
ESRS E1-5	38	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
ESRS E1-5	40-43	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	108

Tiedonanto- vaatimus	Tieto-piste	Tiedonantovaatimuksen nimi	Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Osio
ESRS E1-6	53-55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Ei olennainen
ESRS E1-9	66	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025
ESRS E1-9	66 (a); 66(c)	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025
ESRS E1-9	67 (c)	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025
ESRS E2-4	28	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit
							(vain ilmansaasteet ovat olennaisia)
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4	28 (c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei olennainen
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei olennainen
ESRS 2- SBM 3-E4	16 (a) i		Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit
ESRS 2- SBM 3-E4	16 (b)		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2- SBM 3-E4	16 (c)		Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS E4-2	24 (b)	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet
ESRS E4-2	24 (c)	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet
ESRS E4-2	24 (d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit
ESRS 2- SBM3-S1	14 (f)	Pakkotyötapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2- SBM3-S1	14 (g)	Lapsityövoimatapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	109

Tiedonanto- vaatimus	Tieto-piste	Tiedonantovaatimuksen nimi	Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Osio
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeussitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S1-3	32 (c)	Epäkohtien tai valitusten valitusmekanismit	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
							4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet
							4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
ESRS S1-14	88 (b) and (c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
ESRS S1-14	88 (e)	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
ESRS S1-16	97 (a)	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS S1-16	97 (b)	Toimitusjohtajan ja työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin suhde	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS S1-17	103 (a)	Syrjintätapaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta
ESRS S1-17	104 (a)	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS 2- SBM3-S2	11 (b)	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeussitoumukset	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
							3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet
							3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista
							3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S2-1	19	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
							4.5 Toimittajasuhteiden hallinta
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet
							4.5 Toimittajasuhteiden hallinta
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
							4.5 Toimittajasuhteiden hallinta

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	110

Tiedonanto- vaatimus	Tieto-piste	Tiedonantovaatimuksen nimi	Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Osio
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeussitoumukset	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
							3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet
							3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista
							3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
							3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S4-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-1	10 (b)	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-1	10 (d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu
ESRS G1-4	24 (a)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit
ESRS G1-4	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	111

Tilinpäätös

KONSERNITILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	112
Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	112
Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	113
Konsernin tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	114
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	115
Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	117
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	118
TUNNUSLUVUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	200
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	211
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	211
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	212
Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	213
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	214

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	112

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	6	4 989	5 800
Muut tuotot		24	48
Materiaalit ja palvelut	9	-2 901	-3 295
Henkilöstökulut	10	-419	-485
Poistot	6, 17, 18	-315	-379
Muut kulut	8	-454	-511
Vertailukelpoinen liikevoitto	6	924	1 178
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	6, 7	15	147
Liikevoitto	6	939	1 325
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	6, 19	56	19
Korkokulut		-157	-226
Korkotuotot		111	234
Muut rahoituserät - netto		-13	47
Rahoituskulut - netto	11	-59	55
Voitto ennen tuloveroja		936	1 399
Tuloverot	12	-173	-239
Kauden voitto		763	1 160
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		765	1 164
Määräysvallattomille omistajille		-2	-4

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)	13
Laimentamaton		0,85	1,30

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei

tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

milj. euroa	Liite	2025	2024
Vertailukelpoinen liikevoitto		924	1 178
Arvonalentumiset ja peruutukset		-25	-17
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		-4	183
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		47	-61
Muut		-3	43
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	6, 7	15	147
Liikevoitto		939	1 325

Katso  Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	113

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2025	2024
Kauden voitto		763	1 160
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Kauden käyvän arvon muutokset		-115	516
Siirrot tuloslaskelmaan		-46	66
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin		-3	-1
Laskennalliset verot		32	-116
Nettosijoitusten suojaus
Kauden käyvän arvon muutokset		-7	4
Laskennalliset verot		1	-1
Muuntoerot	4.3	63	13
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	19	1	1
		-73	483
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus		0	1
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä	32	26	15
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja yhteisyrityksissä		2	0
		28	16
Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen		-45	499
Laaja tulos yhteensä		718	1 659
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		718	1 663
Määräysvallattomille omistajille		0	-4
		718	1 659

Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös muiden sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.

Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon

arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen

(positiivinen).

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaikutuksesta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	114

Konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	17	558	549
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	18	6 572	6 070
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19	1 335	1 260
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	29	1 153	1 117
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	21	274	238
Laskennalliset verosaamiset	28	812	845
Johdannaisinstrumentit	15, 16	145	266
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	22	565	431
Pitkäaikaiset varat yhteensä		11 414	10 777
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	23	512	420
Johdannaisinstrumentit	15, 16	188	379
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	22	359	283
Vakuussaaminen	27	179	205
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24	889	1 108
Likvidit varat	25	2 903	4 136
Lyhytaikaiset varat yhteensä		5 030	6 530
Varat yhteensä		16 444	17 307

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	26	3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73
Kertyneet voittovarat		5 333	5 770
Muut oman pääoman erät		87	186
Yhteensä		8 539	9 074
Määräysvallattomat omistajat		81	79
Oma pääoma yhteensä		8 620	9 154
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	27	3 595	4 336
Johdannaisinstrumentit	15, 16	174	221
Laskennalliset verovelat	28	362	386
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	29	1 153	1 117
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	30	252	216
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		5 534	6 276
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma	27	1 151	492
Johdannaisinstrumentit	15, 16	257	333
Vakuusvelka	27	55	93
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma	33	826	959
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		2 289	1 877
Vieras pääoma yhteensä		7 824	8 153
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		16 444	17 307

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	115

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				Kertyneet voittovarat		Muut oman pääoman erät
milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Kertyneet voittovarat	Muuntoerot	Kassavirta- suojaukset	Muut laajan tuloksen erät	Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksissä	Emoyhtiön omistajat	Määräys- vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025		3 046	73	6 780	-1 010	127	5	53	9 074	79	9 154
Kauden voitto				765					765	-2	763
Muuntoerot					51	6	0	3	61	2	63
Muut laajan tuloksen erät						-132	21	3	-108	0	-108
Kauden laaja tulos yhteensä				765	51	-126	21	6	718	0	718
Osingonjako	13			-1 256					-1 256	0	-1 256
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa									0	2	2
Muut				3					3	0	3
Oma pääoma 31.12.2025		3 046	73	6 292	-959	2	26	59	8 539	81	8 620
Oma pääoma 1.1.2024		3 046	73	6 618	-1 026	-337	-14	79	8 438	60	8 499
Kauden voitto				1 164					1 164	-4	1 160
Muuntoerot					15	-1	0	-2	13	0	13
Muut laajan tuloksen erät						466	19	1	486	0	486
Kauden laaja tulos yhteensä				1 164	15	465	19	0	1 663	-4	1 659
Osingonjako	13			-1 032					-1 032	0	-1 032
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen									0	-2	-2
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa									0	25	25
Muut 1)				30				-25	5	0	5
Oma pääoma 31.12.2024		3 046	73	6 780	-1 010	127	5	53	9 074	79	9 154

1)Sisältää oikaisun liittyen osakaslainojen korkoja suojaavien korkojohdannaisten suojauslaskentaan Fortumin yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	116

Muuntoerot

Ulkomaisten toimintojen tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta

tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin

Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaikutuksesta.

Käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty

liitetiedossa 4.3 Korkoriski ja valuuttariski.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten,

kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyke­

transaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi

(alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa

1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025.

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa

25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä.

Lisätietoja liitetiedossa 13 Osakekohtainen tulos ja osinko.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	117

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto		763	1 160
Oikaisuerät:
Tuloverot		173	239
Rahoituskulut - netto		59	-55
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	-56	-19
Poistot	6	315	379
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)		1 254	1 704
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	6, 7	-15	-147
Vertailukelpoinen käyttökate		1 240	1 556
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät		-30	-2
Saadut korot		113	236
Maksetut korot		-173	-225
Saadut osingot		23	14
Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät 1)		-113	-87
Maksetut tuloverot		-147	-196
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		912	1 297
Käyttöpääoman muutos		-73	95
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		840	1 392
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	17, 18	-499	-472
Hankitut osakkeet	3	-88	-33
Käyttöomaisuuden myynnit		1	3
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset	3	-1	764
Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille	22	-101	-26
Vakuussaamisten muutos		26	386
Muutos muissa korollisissa saamisissa	22	48	-19
Investointien rahavirta yhteensä		-614	604

milj. euroa	Liite	2025	2024
Rahavirta ennen rahoitusta		226	1 995
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	27	14	5
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2)	27	-35	-944
Lyhytaikaisten lainojen muutos	27	-149	-37
Osingonjako emoyhtiön omistajille	13	-1 256	-1 032
Vakuusvelan muutos		-38	-38
Muut rahoitustapahtumat		2	2
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-1 461	-2 043
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos		-1 235	-47
Likvidit varat kauden alussa	25	4 136	4 183
Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa		2	—
Likvidit varat kauden lopussa	24	2 903	4 136

1) Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät sisältyivät aiemmin riville Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät. 

2) Vuonna 2024 nostettiin 300 miljoonan euron vihreä laina vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa ja lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan

euron pankkilaina. Lainat netotettiin ilman maksua. Lainasta maksettiin etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa, vaikuttaen kassavirtaan.

Katso liitetieto 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	118

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Liitetiedot
1–3 Laadintaperiaatteet	Nämä liitetiedot kuvaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperusteet ja sisältävät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, kuvauksen tilinpäätöksen laadinnassa sovelletuista kriittisistä tilinpäätösarvioista ja -harkinnasta sekä tietoa yrityshankinnoista ja -myynneistä.
4–5 Riskit	Riskiosion liitetiedot kuvaavat, miten Fortum hallitsee rahoitus- ja pääomariskejään.
6–14 Tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma	Tähän osioon on koottu tuloslaskelmaa ja rahavirtalaskelmaa täydentävät liitetiedot.
15–34 Tase	Tähän osioon on koottu tasetta täydentävät liitetiedot.
35–37 Taseen ulkopuoliset järjestelyt	Näistä liitetiedoista löydät tietoa taseen ulkopuolisista järjestelyistä.
38–40 Konsernirakenne ja lähipiiritiedot	Tähän osioon on koottu tiedot lähipiiritapahtumista, tilikauden jälkeisistä tapahtumista sekä konserniyrityksistä.

1 Olennaiset laadintaperiaatteet

1.1 Liiketoiminnan kuvaus

Fortum Oyj (jäljempänä ”Yhtiö”) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Fortum Oyj:n osake

noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö. Tuotamme ja toimitamme asiakkaillemme ja

pohjoismaiselle energiajärjestelmälle energiaa luotettavasti sekä autamme teollisuutta vähentämään hiilidioksidipäästöjään

ja kasvamaan. Ydintoimintamme koostuu tehokkaasta ja ensiluokkaisesta vähähiilisestä sähköntuotannosta,

asiakasliiketoiminnoista sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä. Jo 99 prosenttia Fortumin sähköntuotannosta perustuu

uusiutuviin energianlähteisiin ja ydinvoimaan, ja ominaispäästömme ovat Euroopan alhaisimpia. Kunnianhimoiset ja

tieteeseen perustuvat, SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteemme ohjaavat meitä, kun kuljemme kohti

nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Tarjoamme noin 4 500 työntekijällemme turvallisen ja inspiroivan

työympäristön.

Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 2.2.2026. Tämä virallinen ja hyväksytty suomenkielinen tilinpäätös

on myös julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. Tilintarkastaja, Deloitte Oy,

on antanut ISAE 3000 -standardin mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin

Fortumin ESEF-tilinpäätöksestä. ESEF-tilinpäätös on saatavilla Fortumin sivuilla https://www.fortum.fi/tietoa-meista/

sijoittajille/raportit-ja-esitykset.

1.2 Laadintaperusta

Fortum-konsernin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2025 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS® Accounting Standards) mukaisesti. Termi IFRS -tilinpäätösstandardi viittaa

Kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (International Accounting Standards Board, IASB) julkaisemiin

kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS® Accounting Standards)  sekä tulkintakomiteoiden (IASB’s Standards

Interpretation Committee, SIC® ja IFRS Interpretations Committee, IFRIC®) antamiin tulkintoihin IFRS-

tilinpäätösstandardeista. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös täydentävien Suomen kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon

tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien

johdannaisinstrumentit).

Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi

poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Kaikki luvut esitetään miljoonina euroina

(milj. euroa), ellei toisin ilmoiteta.

1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	119

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä

Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja

Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla

85 prosenttia yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 prosenttia osakkeista. Pooling-

menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on

eliminoitu näiden yhtiöiden omaa pääomaa vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.

1.3.1 Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa määräysvallan, jos se

altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään

sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Katso liitetieto

3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet

realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei

liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut.

Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta

voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty liitetiedossa 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Konsernin omistusosuus (%)

tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna

tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä, osakkuusyhtiössä tai yhteisyrityksessä.

1.3.2 Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava

vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin

käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

1.3.3 Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteisyrityksiin käsitellään

pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

1.4 Tuloksellisuuden esittäminen

ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan

vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta,

taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty

taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten Vertailukelpoinen liikevoitto, Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

ja Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto taloudellisessa (RONA) tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja

konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon, vertailukelpoiseen käyttökatteeseen

(EBITDA) eivätkä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuottoon (RONA) ja ne esitetään erikseen Fortumin konsernin

tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista arvostuksista,

jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan

ulkopuolelle jäävistä, tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä käyvän arvon muutokset fyysisistä

sopimuksista, joita käsitellään johdannaisina IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.

Lisäksi liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä myyntivoitoista

ja muista samankaltaisista eristä. Tällaisia kertaluonteisia eriä ovat esimerkiksi yrityshankintojen transaktiokulut,

yrityshankinnan kirjapidolliset vaikutukset, merkittävät arvonalentumiset ja niiden peruutukset sekä muut ei-operatiiviset

erät kuten uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina erinä.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen transaktiokulut sisällytetään

konsernin tuloslaskelmaan. Nämä kulut esitetään Myyntivoitot ja muut -erässä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Tunnuslukujen määritelmät on esitetty

Tunnuslukujen laskentakaavat -osioissa.

Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudelliseen tavoitteen,

pääomarakenteen, määritelmä. Katso liitetieto 5 Pääomariskien hallinta.

1.5 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen

1.5.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa

yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja

esittämisvaluutta.

1.5.2 Liiketapahtumat ja tase-erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat

ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan konsernin

tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä konsernin tuloslaskelmaan, paitsi jos

suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttyvät, jolloin kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan

pääomaan. Kurssierot, jotka aiheutuvat rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen

erien kautta, kirjataan muihin oman pääoman eriin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	120

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

1.5.3 Konserniyritykset

Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan

euromääräisiksi käyttämällä vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä

tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen

nettosijoitusten ja tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan

pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai

-tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja

käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan

Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona.

Konsernitilipäätöksessä käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

	Tilikauden keskikurssi		Tilinpäätöspäivän kurssi
	2025	2024	2025	2024
Norja (NOK)	11,7173	11,6290	11,8430	11,7950
Puola (PLN)	4,2397	4,3058	4,2210	4,2750
Ruotsi (SEK)	11,0663	11,4325	10,8215	11,4590

1.5.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä

Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset muunnetaan konsernin

esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä.

1.6 Tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet

Fortum esittää tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Viereisessä taulukossa on listattu

konsernin olennaiset laadintaperiaatteet, tieto missä tilinpäätöksen liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen

IFRS-tilinpäätösstandardiin.

Laadintaperiaate	Liite			IFRS-tilinpäätösstandardi
Tytäryhtiöt	3 Yrityshankinnat ja -myynnit			IFRS 3, IFRS 10
Rahoitusvarat	4 Rahoitusriskien hallinta 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon			IAS 32, IFRS 7, IFRS 9, IFRS 13
Segmenttiraportointi	6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit			IFRS 8, IFRS 15
Myyntituottojen määrittäminen	6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset			IFRS 15
Osakeperusteinen palkitseminen	10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot			IFRS 2
Osakekohtainen tulos	13 Osakekohtainen tulos ja osinko			IAS 33
Muut osakkeet ja osuudet	15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset			IAS 32, IAS 36, IFRS 9
Arvojen määrittämishierarkia	16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon			IFRS 13
Aineettomat hyödykkeet	17 Aineettomat hyödykkeet			IAS 38
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät			IAS 16
Yhteisjärjestelyt	19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin			IFRS 11, IAS 28, IFRS 12
Osakkuusyritykset	19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin			IAS 28, IFRS 12
Arvonalentumistestaus	20 Arvonalentumistestaus			IAS 36
Vaihto-omaisuus	23 Vaihto-omaisuus			IAS 2
Myyntisaamiset	24 Myyntisaamiset ja muut saamiset			IFRS 9
Likvidit varat	25 Likvidit varat			IAS 7
Lainat	27 Korolliset velat			IFRS 9
Tuloverot	28 Tuloverosaamiset ja -velat			IAS 12
Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varat ja velat	29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat			IFRIC 5
Varaukset	31 Muut varaukset			IAS 37
Eläkevelvoitteet	32 Eläkevelvoitteet			IAS 19
Vuokrasopimukset	34 Vuokrasopimukset			IFRS 16
Ehdolliset velat	36 Pantatut varat ja vastuut			IAS 37

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	121

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

1.7 Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat

1.1.2025 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta

Fortumin tilinpäätökseen.

IFRS 18 -tilinpäätösstandardi 'Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot' korvaa IAS 1 -standardin

'Tilinpäätöksen esittäminen'. IFRS 18 muuttaa tilinpäätöksen esitystapaa ja liitetietoja, mutta ei erien kirjaus- ja

arvostusperiaatteita. Voimaantulopäivä on 1.1.2027, edellyttäen EU:n hyväksynnän. Fortum ottaa IFRS 18 -standardin

käyttöön sen voimaantulopäivästä lähtien. Fortum seuraa kehittyvää ohjeistusta ja jatkaa uuden standardin vaikutusten

analysointia. Standardin odotetaan vaikuttavan pääasiassa konsernin tuloslaskelman ja konsernin rahavirtalaskelman

esitystapaan.

Konsernin tuloslaskelman rakenne sisältää erilliset ryhmät liiketoiminnan, investointien, rahoituksen, tuloverojen ja

lopetettujen toimintojen erille. Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutusta nettotulokseen, tuottojen ja kulujen

uudelleenjärjestely konsernin tuloslaskelmalla saattaa vaikuttaa liikevoittoon. Uudet välisummat esitetään erikseen

investointi- ja rahoituserille, ja jotkin tällä hetkellä Rahoituskulut – netto -erässä esitettävät erät saatetaan joutua

luokittelemaan uudelleen liiketoiminnan ryhmään. Konsernin rahavirtalaskelman esitystapa muuttuu siten, että tällä hetkellä

liiketoiminnan rahavirroissa esitetyt maksetut/saadut korot ja osingot  sisällytetään rahoituksen/investointien rahavirtoihin.

Uusi standardi edellyttää myös, että konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään ’johdon määrittelemät tunnusluvut’ -

samaan tapaan kuin Fortum jo esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja.

Muilla 1.1.2026 tai myöhemmin käyttöön otettavilla tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuilla uusilla standardeilla,

standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	122

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita

ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen

konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Johto käyttää lisäksi

harkintaa IFRS-tilinpäätösstandardien ja konsernin laadintaperiaatteita soveltaessaan.

Arvioita ja harkintoja tarkastellaan jatkuvasti ja ne perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien

odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Ne voivat perustua esimerkiksi energiapolitiikan

ja sääntely-ympäristön analyyseihin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin, tuottojen määrään

ja kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin.

Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty

tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät oletukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta

merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista oletuksista ja arvioista.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat	Liite
Tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon määrittämiseen liittyvät arviot ja oletukset	15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon
Tytäryhtiöiden määräysvallan menettämiseen liittyvä harkinta	2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat 3 Yrityshankinnat ja -myynnit
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypien arvojen ja poistoaikojen määrittämiseen liittyvät arviot ja oletukset	17 Aineettomat hyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestaukseen liittyvä harkinta, arviot ja oletukset	17 Aineettomat hyödykkeet 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 20 Arvonalentumistestaus
Harkinta, jota on käytetty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta, yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia sitoumuksia	19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa ja arvostamisessa käytetyt arviot ja oletukset	28 Tuloverosaamiset ja -velat
Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät arviot ja oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista	29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

2.1 Makrotaloudellinen ympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina poliittisille

ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum

toimii. Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet, kuten Yhdysvaltojen

kauppapolitiikka, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta yleisiin talousnäkymiin ja voivat vaikuttaa kansainvälisiin

tuotantoketjuihin ja hyödykemarkkinoihin.

Maailmanlaajuinen tilanne on kärjistynyt entisestään konfliktien lisääntyessä ja geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa.

Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi

johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään,

tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt

epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä

energian toimitusketjuissa.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 2022 on merkittäviä vaikutuksia Fortumin nykyiseen ja tulevaan

liiketoimintaan. Isoimpiin vaikutuksiin lukeutuivat tapahtumat, jotka johtivat Fortumin Russia-segmentin konsolidoinnin

päättymiseen vuonna 2023. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Markkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus lisäävät johdon harkinnan ja arvioiden merkitystä erityisesti

arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron, varausten ja velvoitteiden diskonttokoron,

laskennallisten verosaamisten ja odotettujen luottotappioiden osalta.

Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit aiheutuvat ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa

suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin

kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille.

Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi

vakuusmaksuja. Tämän seurauksena vastapuoliriski OTC-vastapuolien kanssa tehdyistä johdannaissopimuksista on

kasvanut.

2.2 Ilmastoasiat

Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin vähähiiliseen vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni

osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu maatuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa

Suomessa ja Puolassa. Lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP).

Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Lisäksi

Fortum on suuri sähkön vähittäismyyjä Pohjoismaissa.

Fortumille olennaisimmat ilmastoriskit ovat sekä siirtymäriskit kuten lainsäädännön muutokset,  vaikutukset kysyntään ja

tarjontaan ja vaikutus maineeseen että fyysiset riskit kuten riskit, jotka johtuvat äärimmäisistä sääolosuhteista tai

pitkäaikaisen sään muutoksista. Esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoimalaitoksien optimaaliseen toimintaan. Fortum pyrkii

pitkäaikaisilla investoinneilla järjestelmällisesti pienentämään patoturvallisuuteen liittyviä riskejä varmistaakseen turvallisen

juoksutuksen äärimmäisissä tulvatilanteissa. Lainsäädännön muutosriski liittyy sekä EU-tason että kansallisen tason

ilmastopolitiikkaan ja -sääntelyyn. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätöksessä yleensä, kun näihin liittyvät yksityiskohtaiset

toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä voi olla uudet investoinnit, joilla siirrytään vähähiiliseen tuotantoon tai joilla

ennakkoon torjutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tai investoinnit toteutuneiden ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseen.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	123

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Fortumin ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma sisältää toimenpiteitä Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen vähentämiseksi sekä

vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi.

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen

käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa vuoden 2027 loppuun mennessä. Katso lisätietoja vaikutuksista

konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Uusiutuvan tai

ydinvoimaan perustuvan alkuperävarmennetun sähkön hankinta omaan käyttöön on merkittävin Scope 2 -päästöjen

vähennyskeino, ja Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä. Scope 2 ja Scope 3

-toimenpiteillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuosina 2025 ja 2024.

Lisätäkseen vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Fortumin tavoitteena on kehittää uusia rakennusvalmiita tuuli- ja

aurinkovoimaloita sekä modernisoida olemassa olevia ydin- ja vesivoimaloita. Nämä investoinnit aktivoidaan aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin. Katso liite 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät.

Ilmastoasioihin liittyvillä riskeillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuosina 2025 ja 2024.

Merkittävin vaikutus ilmastoasioilla on seuraaviin tilinpäätöksen eriin:

• Arvonalentumistestaus: hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseksi ja ilmastotavoitteiden

saavuttamiseksi otetaan huomioon arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Katso liitetieto 20

Arvonalentumistestaus.

• Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Fortumin ilmastoriskeihin ja -tavoitteisiin liittyvät hyväksytyt toimenpiteet

huomioidaan hyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoissa.

Katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät.

• Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät laitosten käytöstä poistamiseen liittyvät ja käytetyn polttoaineen

loppusijoitukseen liittyvät tulevat kustannukset. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Päästöoikeuksien ja uusiutuvan energian sertifikaattien kirjanpitokäsittelystä löytyy tietoa liitetiedosta 23 Vaihto-omaisuus.

3 Yrityshankinnat ja -myynnit

LAADINTAPERIAATTEET

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutetuksi vastikkeeksi muodostuu hankintahetken käypiin

arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma.

Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta

mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden yksilöitävissä

olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy

konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.3 Yhdistely

konsernitilinpäätökseen.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: MÄÄRÄYSVALLAN MENETTÄMISEEN KÄYTETYT OLETUKSET

Fortum uudelleenarvioi onko sillä määräysvalta tytäryhtiöissään, jos tosiseikat ja olosuhteet antavat viitteitä siitä, että

yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan osatekijöistä on muutoksia: sijoituskohdetta koskeva valta, altistuminen

tai oikeus sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon, tai mahdollisuus käyttää valtaa ja näin vaikuttaa tuoton määrään. Siksi

päivämäärä, jolloin määräysvalta tytäryhtiössä arvioidaan menetetyksi voi vaatia johdon harkintaa.

RUSSIA SEGMENTIN KONSOLIDOINNIN PÄÄTTYMINEN

Fortumin tytäryhtiön PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energo) omaisuus otettiin hallintaan presidentin asetuksen nro

302 mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetuksen nojalla voidaan ”väliaikaisesti” hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden

omaisuutta. Hallintaanoton seurauksena yhtiö pakotettiin vaihtamaan toimitusjohtaja 26.4.2023 ja Venäjän viranomaiset

ottivat haltuun Fortumin omistukset Venäjällä. Asetus ja sitä seurannut uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan pakkonimitys

PAO Fortumille johti määräysvallan arviointiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin vaatimusten mukaisesti. Arvioinnin

perusteella Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata

Venäjän toimintoja. Näin ollen määräysvalta menetettiin 25.4.2023 ja Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023.

3.1 Yrityshankinnat

milj. euroa	2025	2024
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	78	0
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	27	19
Hankitut muut osakkeet (brutto)	12	14
Yhteensä	117	33

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	124

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Yrityshankinnat vuoden 2025 aikana

28.11.2025 Fortum saattoi päätökseen kehitysportfolion oston saksalaiselta ABO Energyltä, joka on uusiutuvan energian

kehityshankkeisiin ja rakentamiseen erikoistunut yritys. Kaupan kohteena oli noin 4,4 GW eri vaiheissa olevia Suomessa

sijaitsevia maatuulivoiman kehityshankkeita. Velaton kauppahinta, noin 40 miljoonaa euroa, maksettiin kaupan toteutuessa

(portfolio sisältää sekä osakkeiden että käyttöomaisuuden hankinnan). Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös

projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), jotka maksetaan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti.

Arvioitu kokonaiskauppahinta, sisältäen tulevat projektikohtaiset lisäkauppahinnat, on noin 61 miljoonaa euroa.

Kehitysportfolio on raportoitu osana Fortumin Generation segmenttiä.

30.6.2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston. Velaton

kauppahinta oli enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (noin 28 miljoonaa euroa), ja noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (noin

21 miljoonaa euroa) suoritettiin kaupan päätökseen saattamisen yhteydessä. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta

(earn out) maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Orange Energia on raportoitu

osana Fortumin Consumer Solutions -segmentin vertailukelpoista liikevoittoa vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä

alkaen.

Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä.

Kaupan kohteena oli 2.6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan

odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. 16 miljoonan euron kokonaisinvestointi sisältää mahdollisen

lisäkauppahinnan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen saakka. Kehitysportfolio on raportoitu osana Fortumin

Generation segmenttiä.

milj. euroa	Generation	Consumer Solutions	Yhteensä
Rahana suoritettu vastike	29	21	50
Maksamaton vastike	29	0	29
Vastike yhteensä	58	21	79
Hankitut nettovarat	58	16	74
Liikearvo	0	5	5

milj. euroa	Generation	Consumer Solutions	Yhteensä
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)
Rahana suoritettu vastike	29	21	50
Rahavarat hankituissa tytäryhtiöissä	0	-1	-2
Hankinnan rahavirta	28	20	49
Maksamaton vastike	29	0	29
Investoinnit hankittuihin tytäryhtiöihin (brutto)	57	20	78

Yrityshankinnat vuoden 2024 aikana

Vuoden 2024 aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja.

3.2 Yritysmyynnit

milj. euroa	2025	2024
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	-3	747
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	0	38
Yhteensä	-3	785

3.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet

Myynnit vuoden 2025 aikana

26.6.2025 Fortum saattoi päätökseen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnin Hexa Climate

Solutions Pvt Ltd:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää kassavirtavaikutusta. Intiassa sijaitsevan omaisuuden 21 miljoonan euron

arvonalentuminen sisältyy Generation-segmentin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin vuonna 2025.

Myynnit vuoden 2024 aikana

31.12.2024 Fortum saattoi päätökseen turbiini- ja generaattoripalvelujensa myynnin teollisuuden kunnossapitopalveluja

tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen.

29.11.2024 Fortum saattoi päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin Summa Equitylle. Fortum kirjasi

176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton, joka raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä Muut toiminnot

-segmentin tuloksessa. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa.

3.2.2 Muut yritysmyynnit

Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy AM Green Technology & Solutions B.V:lle

37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin

tulokseen.

Fortum saattoi päätökseen 28.6.2024 jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa

Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö.

Kauppaan kuului Intiassa neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Verovapaa myyntivoitto,

16 miljoonaa euroa, kirjattiin Generation-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuonna 2024. Kokonaismyyntituotto oli

33 miljoonaa euroa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	125

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

4 Rahoitusriskien hallinta

Fortumin Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet, organisaation ja prosessien sekä strategisten, kestävän kehityksen,

operatiivisten ja rahoitusriskien kuvaukset löytyvät toimintakertomuksen Riskienhallinta-osiosta.

4.1 Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit

Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja

saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden

hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja

vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla.

Hyödykemarkkinariskien suojauksen ja hyödykemarkkinakaupankäynnin riskienhallinta perustuu alan yleisiin standardeihin,

ja siinä huomioidaan tehtävien eriyttäminen sekä päivittäisen tuloksen, positioiden ja riskin laskenta, valvonta ja raportointi.

Fortum on määrittänyt kontrollit, joilla varmistetaan, että kaupankäynti on hyväksyttyjen rajojen ja mandaattien puitteissa.

Suojaustoiminnassa käytetään sekä rahoitusjohdannaisia että kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia.

4.1.1 Sähkön hinta- ja volyymiriskit

Normaalit sähkön pohjoismaiset hinta- ja volyymivaihtelut (esimerkiksi säätilan vaihteluiden aiheuttamat vaikutukset

kysyntään ja tarjontaan) muodostavat suurimman tuottoihin kohdistuvan markkinariskin Fortum-konsernissa. Riski aiheutuu

sähkön tuotannosta (vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima), jota suojataan sähköjohdannaisilla hyödykepörsseissä kuten

Nasdaq Commodities tai European Energy Exchange sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla

aktiivisesti toimivien osapuolten kanssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta

tulokseen varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla, ja parantaa tuloksen ennustettavuutta.

Generation-segmentin suojausstrategiat kattavat useita vuosia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näitä

suojausstrategioita toimeenpannaan hyväksyttyjen mandaattien puitteissa ja niitä arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin

muiden hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa.

Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että

Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa. Generation-segmentin herkkyys

Pohjoismaissa sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2025 oli noin

75 % Generation-segmentin ennustetusta pohjoismaisesta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2026 hinnalla

41 EUR/MWh ja noin 55 % kalenterivuodelle 2027 hinnalla 40 EUR/MWh.

4.1.2 Hyödykejohdannaiset

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin hyödykejohdannaiset, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa.

Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja. Katso myös johdannaisten laskentaperiaatteet liitetiedossa 15

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain sekä liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon .

Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2025

	Määrä, TWh				Käypä arvo, milj. euroa
	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Positii- vinen	Negatii- vinen	Netto
Sähköjohdannaiset	19	28	2	49	202	196	7
Kaasujohdannaiset	4	1	0	6	0	0	0
Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1)					-35	-35	0
Yhteensä					167	161	7

1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on

samanaikainen toimitus. 

Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2024

	Määrä, TWh				Käypä arvo, milj. euroa
	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Positii- vinen	Negatii- vinen	Netto
Sähköjohdannaiset	20	21	2	43	445	344	101
Kaasujohdannaiset	3	1	0	4	26	7	18
Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1)					-128	-128	0
Yhteensä					343	224	120

1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on

samanaikainen toimitus. 

4.1.3 Herkkyysanalyysi sähköjohdannaisista

Alla oleva taulukko esittää johdannaisten arvonmuutoksen vaikutuksen tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan, jos

sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on

johdannaisia. Suojauslaskentaa sovelletaan suurimpaan osaan suojausstrategioita, joissa käytetään johdannaisia, minkä

seurauksena johdannaisten markkinahintojen muutoksen vaikutukset kirjataan pääosin omaan pääomaan.

Herkkyys alla olevassa taulukossa on laskettu perustuen sähköpositioon 31.12. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti

päivittäisessä liiketoiminnassa, ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan

johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa

mukana.

Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta

ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Eri suuruisten hinnanmuutosoletusten vaikutusta herkkyysanalyysiin voidaan

arvioida verrannollisesti suhteessa taulukossa esitettyyn yhden euron muutokseen megawattitunnilta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	126

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Herkkyysanalyysi

+/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien ja futuurien noteerauksissa, milj. euroa	Vaikutus	2025	2024
Vaikutus tulokseen ennen veroja	-/+	-1	5
Vaikutus omaan pääomaan	-/+	49	43

4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta

Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin

liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti johdannaisilla altistaa konsernin

likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia kuten rahaa tai pankkitakauksia. Fortumin

luottoluokituksen alentaminen erityisesti alle hyvän luottoluokituksen (investment grade) voi oikeuttaa vastapuolen

vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa rahana tai pankkitakauksena.

Konserni käy kauppaa johdannaisilla pörsseissä ja OTC (over-the-counter) -markkinoilla valikoitujen vastapuolten kanssa

perustuen kahdenvälisiin sopimuksiin. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja)

selvitysyhteisöjen ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Nämä johdannaispörssin edellyttämät rahavakuudet

kattavat tilanteen, jossa vastapuoli ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolen kaupankäyntisalkku suljettaisiin. Osa

valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja

näiden suojien markkina-arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien

valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin. Yleensä

kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kaupankäynti OTC (over-the-counter) -markkinoilla altistaa

konsernin likviditeettiriskille, jos kahdenvälisen sopimuksen vastapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi.

Maksukyvyttömyystilanteessa kahdenvälisien sopimuksien positiivinen nettomarkkina-arvo tulee suorittaa käteisellä

(sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut, termination payments) vastapuolelle. Hyödykejohdannaisten vakuussaamiset

sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisten valuutta- ja korkojohdannaisten vakuussaamiset tilinpäätöspäivänä olivat

179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja vakuusvelat olivat 55 miljoonaa euroa (2024: 93).

Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, kahdenvälisten sopimusten päättymisestä

aiheutuvia maksuja (termination payments), käyttöpääomatarpeita ja lisävakuusvirtoja, jotta konsernilla on saatavilla riittävät

rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan

käteisvarojen ja luottolimiittien riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset ja sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut

(termination payments) myös äärimmäisissä markkinatilanteissa.

Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen

valmiusluottosopimusten ja muiden luottosopimusten avulla. Lainojen maturiteettia seurataan jatkuvasti, jotta varmistutaan

konsernin riittävistä rahavaroista investointeihin, lainojen takaisinmaksuihin ja hyödykemarkkinakaupankäynnin vakuuksiin.

Lainojen vakaa maturiteettiprofiili ja korkoriskiprofiili pienentävät jälleenrahoitusriskiä sekä uudelleenrahoituksen

saatavuuden että lainasalkun keskihinnan osalta.

Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu lainasalkku. Pitkäaikainen rahoitus koostuu

suurimmaksi osaksi joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortum Oyj:n EMTN-ohjelman (Euro Medium Term

Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri

rahoituslaitoksen kanssa.

Fortumissa rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja sitä on jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta

konserniyhtiöille. 

Ulkoisesta lainasta 31.12.2025 oli 89 % (2024: 90 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa ja loput 11 % tytäryhtiöiden nostamaa

(2024: 10 %).

Vuoden 2025 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 479 miljoonaa euroa (2024: 367).

Vuoden 2025 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 1 133 miljoonaa euroa (2024: 476)

sisältäen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja  17 miljoonaa euroa lainoja rahoituslaitoksilta ja 5 miljoonaa euroa

yritystodistusvelkaa. Vuoden 2026 lainojen erääntymiset sisältävät myös 360 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole

määritetty.

Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 903 miljoonaa euroa (2024: 4 136).

Lainojen erääntyminen

milj. euroa	2025
2026	1 133
2027	15
2028	520
2029	760
2030	313
2031 ja myöhemmin	1 899
Yhteensä	4 641

Katso lisätietoa liitetieto 27 Korolliset velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	127

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2025

milj. euroa
Likvidit varat			2 903
Sitovat luottolimiitit	Kokonaismäärä	Käytettävissä	Nostettu määrä
Fortum Oyj, 2 206 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti	2 206	2 206	0
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti	800	800	0
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti	800	800	0
Fortum Oyj, luotolliset tilit	100	100	0
Yhteensä 1)	3 906	3 906	0

1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiittejä hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma.

Nämä ohjelmat ja limiitit eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 5 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 330 miljoonaa euroa ja

EMTN-ohjelmasta 2 750  miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2024

milj. euroa
Likvidit varat			4 136
Sitovat luottolimiitit	Kokonaismäärä	Käytettävissä	Nostettu määrä
Fortum Oyj, 2 400 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti	2 400	2 400	0
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti	800	800	0
Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti	800	800	0
Fortum Oyj, luotolliset tilit	100	100	0
Yhteensä 1)	4 100	4 100	0

1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiitti hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma.

Nämä ohjelmat ja limiitti eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 105 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 282 miljoonaa euroa ja

EMTN-ohjelmasta 2 755 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen

Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman

takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana.

Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat

nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat.

	2025				2024
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Muut kuin johdannaiset
Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut	1 274	2 025	2 324	5 623	627	2 815	2 300	5 740
Vuokrasopimusvelat	20	48	59	126	18	45	49	112
Ostovelat	322			322	361			361
Muut kuin johdannaiset yhteensä	1 616	2 073	2 382	6 072	1 006	2 860	2 349	6 213
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Sisääntulevat rahavirrat (-)	-4 167	-345	0	-4 512	-5 632	-499	0	-6 131
Ulospäin maksettavat rahavirrat	4 247	357	0	4 603	5 636	492	0	6 128
Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat)	10	23	0	33	27	29	0	56
Hyödykejohdannaiset
Sisääntulevat rahavirrat (-)	-603	-337	-26	-965	-1 096	-425	-25	-1 546
Ulospäin maksettavat rahavirrat	1 628	524	18	2 170	2 021	486	20	2 526
Johdannaiset yhteensä	1 115	222	-8	1 329	956	83	-6	1 034

Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii finanssivakuuksia (kuten käteistä tai arvopapereita). Fortumilla on

vakuusjärjestelyjä sähköpörsseissä kattamaan hyödykejohdannaisten vakuusmaksuja (initial margin payments).

Vakuussaamiset ovat kaupankäyntiä varten toimitettuja käteis-/arvopaperimuotoisia vakuuksia selvitysyhteisöille kattamaan

markkinariskiä (initial margin) tilanteessa, jossa pörssin jäsen ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolien välillä suoritettuja

käteisvakuuksia kattaakseen futuurien negatiiviset markkina-arvot (variation margin) sähköpörssissä, mikä vähentää

vastapuoliriskiä kahdenvälisiin sopimuksiin verrattuna. Nämä hyödykejohdannaisten käteisvakuudet vaihtelevat jatkuvasti

hyödykemarkkinoiden muutosten mukaan, eli jos hinnat nousevat/laskevat, johdannaispörssien kautta kaupankäynnin

kohteena olevien hyödykejohdannaisten negatiivinen/positiivinen käypä arvo tulee kattaa välittömästi maksamalla/

vastaanottamalla käteisvakuus. Suojaavien johdannaisten vakuussaamiset (maksetut rahat) olivat tilinpäätöspäivänä

179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja vakuusvelat (saadut rahat) olivat 55 miljoonaa euroa (2024: 93).

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	128

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

4.3 Korkoriski ja valuuttariski

4.3.1 Korkoriskit

Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten

kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa.

Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset)

keskimääräistä uudelleenhinnoitteluaikaa ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin

tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia.  Fortum arvioi ja kehittää

koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä.

Vuoden 2025 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika oli 1,6

vuotta (2024: 2,0). Noin 65 % (2024: 58 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana

jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Virtariski, joka lasketaan korkokäyrän 1 % nousuna Fortumin nettolainapositiolle

kaikissa valuutoissa ja maturiteeteissa seuraavalle 12 kuukaudelle, oli 6 miljoonaa euroa positiivinen (2024: 22 positiivinen).

Fortum soveltaa suojauslaskentaa suurimalle osalle sen korkojohdannaisista, joita käytetään lainasalkun hallinnoimiseen.

Pääasiassa käytetään käyvän arvon suojauslaskentaa, jolloin koronmuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin

tuloslaskelmaan tai oman pääoman suojausrahastoon, kun suojattavan joukkovelkakirjalainan vastakkaismerkkinen käyvän

arvon muutos kirjataan myös konsernin tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten osalta +1 %/-1 % muutos koroissa vaikuttaisi

omaan pääomaan +5/-5 miljoonaa euroa (2024: +7/-7), kun taas konsernin tuloslaskelmaan muutoksella ei olisi merkittävää

vaikutusta.

Lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli tilinpäätöspäivänä 3,1 % (2024: 3,8 %). Euromääräisten lainojen

keskikorko oli 3,0 % (2024: 3,6 %). Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 2,1 % (2024: 3,0 %).

4.3.2 Valuuttariskit

Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta

vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa,

jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei

kaupankäyntitarkoitukseen.

Rahoituksen transaktiopositio

	2025			2024
milj. euroa	Netto- positio	Suojaus	Avoin	Netto- positio	Suojaus	Avoin
SEK	3 436	-3 439	-4	4 285	-4 283	1
PLN	441	-441	0	511	-511	0
NOK	79	-82	-2	447	-448	-1
USD	-77	77	0	-96	96	-1
Muut	62	-61	2	56	-55	1
Yhteensä	3 941	-3 946	-4	5 202	-5 201	1

Fortumilla on rahavirtoja, saamisia ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien

vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden

tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun

ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät yhdistellään konsernitasolla).

Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista,

olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista.

Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä

valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin

kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaista suojauslaskentaa, että valuuttariskin

suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta

suojauslaskentaa, suojaavat pääasiassa hyödykejohdannaisia ja aiheuttavat liikevoiton volatiliteettia. Kassavirran

suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden aikana.

Raportointipäivänä 31.12.2025 euron 5 % heikkenemisellä/vahvistumisella laskettuna lainoista, saatavista ja johdannaisista

olisi vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ollut -15/+15 miljoonaa euroa (2024: -14/+14) Ruotsin kruunua vastaan ja

-3/+3 miljoonaa euroa (2024: -4/+4) Norjan kruunua vastaan. Vaikutus konsernin omaan pääomaan, jos euro olisi ollut 5 %

heikompi/vahvempi Puolan zlotyyn nähden olisi ollut -6/+6 miljoonaa euroa (2024: -5/+5) ja Yhdysvaltain dollariin nähden

+4/-4 miljoonaa euroa ( 2024: +5/-5). Muilla valuutoilla ei ole olennaista vaikutusta tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan.

Translaatioriski syntyy pääosin nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Translaatiopositiot Fortumissa

eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta.

Fortumissa tämä muodostuu suurimmaksi osaksi yhtiöistä Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro.

Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta, kirjataan

omaan pääomaan. Pääasiassa Ruotsin kruunusta ja Norjan kruunusta  johtuva muuntoeron nettomuutos vaikutti konsernin

emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan -959 miljoonaa euroa (2024: -1 010). Katso konsernin muuntoerot

kokonaisuudessaan: Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	129

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2025

	Nimellismäärä				Käypä arvo
	Erääntymisprofiili
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Positii- vinen	Negatii- vinen	Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	150	119	0	270	1	11	-10
Koronvaihtosopimukset	725	1 700	450	2 875	60	31	28
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	116	0	0	116	1	5	-4
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	3 901	226	0	4 127	0	78	-78
Koronvaihtosopimukset	14	0	0	14	0	0	0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	4 906	2 046	450	7 402	62	126	-64
Pitkäaikaisia					59	43	17
Lyhytaikaisia					2	83	-81

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024

	Nimellismäärä				Käypä arvo
	Erääntymisprofiili
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Positii- vinen	Negatii- vinen	Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	172	124	0	296	6	12	-6
Koronvaihtosopimukset	0	2 425	450	2 875	95	54	40
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0	116	0	116	3	1	2
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	5 430	251	0	5 682	28	22	6
Koronvaihtosopimukset	0	13	0	13	0	0	0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	24	0	0	24	2	0	2
Yhteensä	5 625	2 930	450	9 005	134	89	45
Pitkäaikaisia					105	56	48
Lyhytaikaisia					30	32	-3

4.4 Luottoriskit

Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin vastapuoliriskille.

Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat usein volatiileja, ja sisältävät niin korvaamis- kuin selvitysriskin.

Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai

selvityspankkien kautta. Kahdenväliset johdannaiset tehdään suoraan erilaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia

osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla. Tällaisia ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt,

energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset energian loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin

suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Valuutta- ja

korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) saaneisiin pankkeihin ja

rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa International Swaps and Derivatives Association (ISDA)

-puitesopimukset, johon sisältyy netotuslausekkeet ja joissain tapauksissa Credit Support Annex -sopimus.

Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään pääosin sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottoluokitus

(investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten

ISDA:n tai European Federation of Energy Tradersin (EFET) julkaisema puitesopimus, joissa on netotuslausekkeet.

Rahoituksen ja maksuvalmiuden hallinnan tarpeista johtuen, Fortumilla on useaan pankkiin tai rahoituslaitokseen kohdistuva

luotto- ja vastapuoliriski pankkitalletusten ja yritystodistusten muodossa erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Suurin osa

luottoriskeistä kohdistuu Fortumin yhteistyöpankkeihin, jotka ovat erittäin luottokelpoisia instituutioita.

Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin ja kunnallisiin

toimijoihin, yleishyödyllisiin palveluyhtiöihin, pienyrityksiin, taloyhtiöihin ja yksityishenkilöihin eri maantieteellisillä alueilla.

Pääosa vastapuoliriskipositiosta tulee johdannaisten käyvistä arvoista sekä myyntisaamisista sähkön, kaasun ja lämmön

myynnistä Pohjoismaissa ja Puolassa.

4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi

Fortum kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista jokaisena

raportointipäivänä. Luottotappiomallia sovelletaan rahoitusvaroihin kuten myyntisaamisiin, pankkitalletuksiin,

yritystodistuksiin, lainasaamisiin ja muihin korollisiin saamisiin. Lisätietoja myyntisaamisten odotettavissa olevista

luottotappioista, katso liitetieto 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Odotettavissa oleva luottotappio kirjataan yksittäisen vastapuolten tasolla talletuksista, yritystodistuksista, lainasaamisista

sekä muista korollisista saamisista. Odotettavissa olevaa luottotappiota ei kirjata pankkeihin talletettuihin käteisvaroihin,

koska luottoriski on epäolennainen alhaisen maksukyvyttömyysriskin takia. Maksukyvyttömyysriski arvioidaan jokaisena

raportointipäivänä luottoluokituksen perusteella sen määrittämiseksi, onko luottoriski merkittävästi kasvanut. Vakuudet ja

muut luottoriskiä vähentävät seikat (esim. maksukyvyttömyysvakuutus) otetaan huomioon, kun määritetään odotettavissa

olevien luottotappioiden tappio-osuus maksukyvyttömyystilanteessa.

Rahoitusvaroilla, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) arvioidaan olevan alhainen luottoriski. Luottoluokituksen

muutos hyvästä luottoluokituksesta (investment grade) alhaisempaan luottoluokituksen (non-investment grade) merkitsee

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	130

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

luottoriskin merkittävää kasvua. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen

jälkeen, luottotappiovarauksen osuus on 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden määrä. Jos rahoitusvaroihin

liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, luottotappiovaraus vastaa odotettavissa

olevaa luottotappiota luoton koko elinkaaren osalta.

Korollisten saamisten luottotappiovaraus oli yhteensä 27 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2024: 27). Korolliset saatavat mukaan

lukien pankkitalletukset ja taseen saamisina esitetyt johdannaisinstrumentit on esitetty oheisessa taulukossa.

Vastapuolen luottoriski on otettu huomioon määritettäessä johdannaisinstrumenttien käypää arvoa. Luottoriskin vaikutus

käypään arvoon on määritetty vastapuolikohtaisesti vastuun arvonoikaisumenetelmällä (credit value adjustment), jossa

käytetään vastaavia syöttötietoja ja oletuksia kuin odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä. Katso myös liitetieto

16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen.

Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien

S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus. Vastapuolille, joilla on luottoluokituksia useammalta

luottoluokittajalta, luokitus tehdään heikomman luokituksen mukaan.

Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole S&P Global Ratingsin, Fitchin tai

Moody’sin luokitusta. Näille vastapuolille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus, joka vastaa hyvää

luottokelpoisuutta (investment grade) on määritelty samoin perustein kuin S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin

luokitus arvioimaan taloudellisia tunnuslukuja tai historiallista maksukyvyttömyysriskiä.

Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi

	2025		2024
milj. euroa	Tasearvo	josta erääntynyt	Tasearvo	josta erääntynyt
Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus
Pankkitalletukset ja yritystodistukset	2 842	0	4 089	0
Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot	62	0	134	0
Johdannaisten käyvät arvot energiapörsseistä	43	0	84	0
Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot	212	0	394	0
Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus	3 159	0	4 701	0
Saamiset yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus
Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot	16	0	33	0
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	0	0	1	0
Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non- investment grade) tai vastaava luottoluokitus	16	0	34	0
Muut saamiset 1)
Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä	569	0	431	0
Pantatut rahavarat	28	0	7	0
Rahavarat muilla tileillä	60	0	47	0
Muut saamiset yhteensä	657	0	485	0
Yhteensä	3 832	0	5 220	0

1) Muut saamiset sisältää rahoitusvaroja, joita ei ole jaettu hyvään luottoluokitukseen ja alhaiseen luottoluokitukseen tai vastaaviin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	131

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

4.4.2 Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille

Alla oleva taulukko esittää sekä netotetut rahoitusinstrumentit että rahoitusinstrumentit ja vastaavat sopimukset, jotka ovat

ehdollisten netotussopimusten piirissä, mutta joita ei ole netotettu. Sarakkeessa "nettomäärä" esitetään vaikutus konsernin

taseessa, jos kaikki netotusoikeudet käytettäisiin.

Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2025

milj. euroa	Bruttomäärä	Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1)	Nettomäärä taseessa	Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset)	Saatu/ annettu rahoitusvakuus	Nettomäärä
Rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset	62	0	62	32	30	0
Hyödykejohdannaiset	338	67	271	98	6	167
Myyntisaamiset	766		766			766
Yhteensä	1 166	67	1 099	130	36	933
Rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset	126	0	126	32	77	17
Hyödykejohdannaiset	372	67	305	98	0	207
Ostovelat	322		322			322
Yhteensä	820	67	753	130	77	546

1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on

samanaikainen toimitus.

Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2024

milj. euroa	Bruttomäärä	Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1)	Nettomäärä taseessa	Ehdollisesti netotettava määrä (netotus- sopimukset)	Saatu/ annettu rahoitusvakuus	Nettomäärä
Rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset	134	0	134	57	69	8
Hyödykejohdannaiset	842	331	511	233	4	274
Myyntisaamiset	812	0	812			812
Yhteensä	1 788	331	1 457	290	73	1 094
Rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset	89	0	89	57	9	22
Hyödykejohdannaiset	796	331	465	233		232
Ostovelat	361	0	361			361
Yhteensä	1 246	331	915	290	9	616

1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on

samanaikainen toimitus.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	132

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

5 Pääomariskien hallinta

Fortum päivitti marraskuussa pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, strategiset tavoitteensa ja strategiset

suoritusmittarinsa (KPI, Key Performance Indicator). Konsernin uudeksi pitkän aikavälin tavoitteeksi lisätään 14 %:n

vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA). Tavoite vähintään tason BBB luottoluokituksen ylläpitämisestä pysyy

ennallaan.

Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 14 %.

• Vähintään tason BBB luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi

olla enintään 2,5 (aiemmin 2,0–2,5). Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset sekä S&P Global Ratingsiltä että Fitch

Ratingsiltä ovat BBB+ vakain näkymin.

• Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa

aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus eli pääomakustannusten painotettu

keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet.

• Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin

alalaitaa silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Fortumin tavoitteena on

jatkaa kilpailukykyisen osingon maksamista.

• Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna

930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 syyskuun edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu perustuu Fortumin omaan

toimintaan eikä sisällä investointeja, yritysostoja tai sähkön hintavaikutuksia

Vertailukelpoinen käyttökate ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja, ja niitä käytetään osatekijänä

pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja vastaavasti

vertailukelpoisen sijoitetun pääoman (RONA)  tuotossa.  Katso lisätietoja sijoitetun pääoman tuotosta liitetiedoissa 6

Liikevaihto ja raportoitavat segmentit, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -tunnusluku

milj. euroa	Liite	2025	2024
+ Korollinen vieras pääoma		4 746	4 828
- Likvidit varat		2 903	4 136
- Vakuusjärjestely		241	213
- Vakuussaaminen		179	205
+ Vakuusvelka		55	93
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-124	-111
Rahoitusnettovelka	27	1 479	367
Liikevoitto		939	1 325
+ Poistot		315	379
Käyttökate		1 254	1 704
- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-15	-147
Vertailukelpoinen käyttökate		1 240	1 556
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		1,2	0,2

Katso lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen

kauden voitto, ja lisätietoa rahoituksesta sekä likviditeettitilanteesta liitetiedossa 27 Korolliset velat. Katso myös 

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	133

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit

OLENNAISET LAADINTAPERIAATTEET

MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Fortumin liiketoiminta koostuu sähkön, kaukolämmön ja -kylmän, kaasun sekä jätteiden käsittelyn myynnistä, joka sisältää

pääasiassa akkujen kierrätysliiketoiminnan sekä kierrätys- ja jäteliiketoiminnan vuonna 2024. Liikevaihto voidaan jakaa

viiteen tulonmuodostusprosessiin: sähkön myyntiin tukkumarkkinoille, sähkön myyntiin vähittäisasiakkaille,

lämmönmyyntiin, kaasun myyntiin ja jätteiden käsittelyn myyntiin.

Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun suoritevelvoite täytetään

ja asiakas saa määräysvallan kyseisen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä

hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin

perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Liikevaihto sisältää

fyysisesti toteutettujen sopimusten vaikutukset, joita ei ole solmittu ja joita ei pidetä edelleen voimassa tarkoituksena

vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti ja siten kuuluvat

IFRS 9:n soveltamisalaan. Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty alla.

SÄHKÖN MYYNTI TUKKUMARKKINOILLE JA TEOLLISUUSASIAKKAILLE

Fyysisen sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä. Myynti tukkumarkkinoille tehdään spot-hinnalla eikä se siten sisällä

muuttuvia elementtejä. Fortum myy sähköä myös teollisuusasiakkaille ja kunnille kahdenvälisillä sopimuksilla (Power

Purchase Agreements, PPAs). Nämä sopimukset ovat tyypillisesti kiinteähintaisia ja kestoltaan useampia vuosia.

Sopimusten kesto voi olla jopa yli kymmenen vuotta. Ne voivat sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien

kiinteähintaisen myynnin. Molemmat myynnit ovat Fortumin tavanomaista myyntiä ja siten eivät kuulu IFRS 9:n

soveltamisalaan. Sopimukset tehdään tasaisen kassavirran varmistamiseksi sekä tuloslaskelman volatiliteetin

pienentämiseksi.

Myyntituloja kertyy myös uusiutuvan energian sertifikaattien myynnistä. Ne koostuvat pääosin alkuperätakuista, jotka

saadaan vastikkeetta ja perustuen uusiutuvaan energian tuotantoon. Toimittamattomat sertifikaatit esitetään varastossa.

Kun ne toimitetaan asiakkaalle, ne esitetään myynnissä. Katso liitetieto 23 Vaihto-omaisuus.

SÄHKÖN MYYNTI VÄHITTÄISASIAKKAILLE

Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkönsiirto

tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle.

Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska

Fortumin lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta

veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja

kuun lopun välinen kulutus arvioidaan.

LÄMMÖNMYYNTI

Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin

kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös

lämmön myynnin osalta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää

usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. Koska Fortumin lupaus

on valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa

olevien maksujen perusteella. Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön

jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön

tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella.

KAASUNMYYNTI

Liikevaihto muodostuu kaasunmyynnistä kuluttaja-asiakkaille. Liikevaihto tuloutetaan luovutuksen yhteydessä, kun

määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen, jolle koko kauppahinta kirjataan.

Kaasusopimukset sisältävät myös kiinteitä komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen perusteella,

kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa kaasua kaasuntoimitusvalmiuden sijaan.

JÄTTEIDEN KÄSITTELYN MYYNTI

Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä

vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja

tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte on käsitelty. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta

määritetään erikseen asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin.

Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu.

Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten

asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun

mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja

projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai

rakennetun maa-alueen perusteella.

NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT

Generation-segmentti myy tuotettua sähköä Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -segmentti ostaa kaiken

sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä Pohjoismaissa. Näiden segmenttien myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit

Nord Poolissa, jotka netotettiin konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen 30.9.2025 asti, jonka

jälkeen on siirrytty 15 minuutin kaupankäyntijaksoon, paitsi Norjassa jossa jatketaan tuntiperusteisella

kaupankäyntijaksolla. Netotus esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai

netto-ostaja.

Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka

eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset tapahtumat ovat markkinaperusteisia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	134

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

6.1 Liiketoimintarakenne

Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle

tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä

segmenteistä.

Liiketoimintayksiköt on luokiteltu IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:

• Generation -segmentti sisältää Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä

Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. Nämä yksiköt on yhdistetty yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi

tuotteiden, tuotantoprossessien, asiakkaiden, jakelutavan ja sääntely-ympäristön samankaltaisen luonteen takia.

• Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.

• Muut toiminnot -segmenttiin kuuluu Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja

konsernijohto. Siihen kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminta, jonka jäljellä oleva toiminta koostuu pääosin akkujen

kierrätysliiketoiminnasta.

6.2 Segmenttitietojen määritelmä

Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa,

ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa.

Lisätietoja liitetiedossa 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen.

Segmenttiraportoinnissa on käytetty samoja laadintaperiaatteita kuin Fortum-konsernissa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	135

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat vähäpäästöinen vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla, palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota sekä tarjoaa energiaa suuressa mittakaavassa luotettavasti.		Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.		Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. Siihen kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminta, jonka jäljellä oleva toiminta koostuu pääosin akkujen kierrätysliiketoiminnasta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	136

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

6.3 Segmenttitiedot

Konsernin tuloslaskelma

		Generation 1)		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Sähkönmyynti		2 642	3 234	2 607	2 635	0	5	5 249	5 873
Lämmönmyynti		533	502	0	0	0	25	533	527
Kaasunmyynti		0	0	387	386	0	0	387	386
Jätteiden käsittelyn myynti		20	11	0	0	2	212	21	223
Muut myynnit		51	48	35	53	185	355	271	456
Liikevaihto		3 245	3 795	3 029	3 073	187	596	6 461	7 464
Eliminoinnit		-170	-307	-8	-5	-158	-157	-336	-469
Nord Pool -netotus 3)								-1 136	-1 196
Ulkoinen liikevaihto		3 075	3 488	3 021	3 068	29	439	4 989	5 800
Vertailukelpoinen käyttökate		1 098	1 421	213	161	-71	-26	1 240	1 556
Poistot		-204	-204	-92	-85	-19	-90	-315	-379
Vertailukelpoinen liikevoitto		893	1 218	122	76	-91	-116	924	1 178
Arvonalentumiset ja peruutukset		-20	0	0	0	-5	-17	-25	-17
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	3	0	0	-1	0	-2	183	-4	183
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		40	-107	6	46	0	0	47	-61
Muut		-1	-7	0	0	-2	50	-3	43
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	18	-115	5	46	-9	216	15	147
Liikevoitto		912	1 103	127	122	-100	100	939	1 325
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7, 19	28	-26	0	0	0	-3	28	-30
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	56	22	0	0	0	-3	56	19

1)Sekä ulkoinen että sisäinen sähkönmyynti sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Fortumin sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen

sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi. Sähkön myynti sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien myyntiä 134 miljoonaa euroa (2024: 149).

2)Ne myynnit ja ostot, jotka ovat 15 minuuttia- tai tuntiperusteisia, netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	137

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit

		Generation		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2024	2024
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	3	62	0	20	0	35	33	117	33
Investoinnit käyttöomaisuuteen	17, 18	438	355	58	71	4	57	500	483
Osakkeiden bruttodivestoinnit	3	-2	34	0	0	-1	751	-3	785

Segmenttien varat ja velat

		Generation		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Korottomat varat		7 491	7 000	1 051	1 061	286	302	8 827	8 362
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19	1 243	1 189	0	1	92	71	1 335	1 260
Eliminoinnit								-107	-126
Segmenttien varat yhteensä		8 734	8 188	1 051	1 061	377	373	10 054	9 496
Korolliset saamiset	22							925	714
Laskennalliset verosaamiset	28							812	845
Muut varat								1 750	2 116
Likvidit varat	25							2 903	4 136
Varat yhteensä								16 444	17 307
Segmenttien velat		599	581	333	337	80	151	1 012	1 068
Eliminoinnit								-107	-126
Segmenttien velat yhteensä								905	942
Laskennalliset verovelat	28							362	386
Muu vieras pääoma								1 811	1 998
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma								3 078	3 325
Korollinen vieras pääoma	27							4 746	4 828
Oma pääoma								8 620	9 154
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä								16 444	17 307

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	138

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

		Generation		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Vertailukelpoinen liikevoitto		893	1 218	122	76	-91	-116	924	1 178
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7, 19	28	-26	0	0	0	-3	28	-30
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		922	1 191	122	76	-91	-120	952	1 148
Segmenttien varat		8 734	8 188	1 051	1 061	377	373	10 054	9 496
Segmenttien velat		599	581	333	337	80	151	905	942
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		8 135	7 608	718	725	297	222	9 150	8 554
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		7 841	7 425	666	683	240	744	8 746	8 852
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %		11,8	16,0	18,3	11,2	-38,0	-16,1	10,9	13,0

1)Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

Henkilöstö

	Generation		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Yhteensä
	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	2 139	2 053	1 134	1 118	1 278	1 295	4 551	4 466
Henkilöstö keskimäärin	2 137	1 968	1 124	1 176	1 286	2 158	4 547	5 301

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	139

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

6.4 Konserninlaajuiset tiedot

Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Konsernin kotivaltio on Suomi.

Alla on esitetty myyntituotot kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin, varat ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu

maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.

Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä

asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.

Liikevaihto asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan

milj. euroa	2025	2024
Pohjoismaat	3 345	4 084
Puola	1 484	1 473
Muut	160	242
Yhteensä	4 989	5 800

Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään

pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin. Maakohtainen tieto myynneistä Nord Poolissa ei ole saatavilla.

Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain

milj. euroa	2025	2024
Suomi	260	242
Ruotsi	134	144
Norja	9	17
Puola	85	61
Muut	12	20
Yhteensä	500	483

Pitkäaikaiset varat maittain 31.12.

milj. euroa	2025	2024
Suomi	3 141	2 929
Ruotsi	4 242	3 932
Norja	319	343
Puola	681	610
Muut ja eliminoinnit	82	65
Yhteensä	8 465	7 880

Pitkäaikaiset varat sisältää aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja

osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12.

	2025	2024
Suomi	2 278	2 189
Ruotsi	968	931
Norja	296	316
Puola	881	779
Muut	128	251
Yhteensä	4 551	4 466

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	140

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

7.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja

konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.

Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja

siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA).

Tunnuslukujen määritelmät on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat -osiossa.

Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2025

milj. euroa	Oikaisematon	Arvon- alentumiset ja peruutukset	Myyntivoitot ja samankaltaiset erät	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Muut	Raportoitu
Liikevaihto	5 006	0	0	-17	0	4 989
Muut tuotot	47	0	0	-23	0	24
Materiaalit ja palvelut	-2 900	0	0	-2	0	-2 901
Henkilöstökulut	-420	0	0	0	1	-419
Poistot	-341	25	0	0	0	-315
Muut kulut	-453	0	3	-5	2	-454
Vertailukelpoinen liikevoitto		25	4	-47	3	924
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-25	-4	47	-3	15
Liikevoitto	939					939

Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2024

milj. euroa	Oikaisematon	Arvon- alentumiset ja peruutukset	Myyntivoitot ja samankaltaiset erät	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Muut	Raportoitu
Liikevaihto	5 742	0	0	58	0	5 800
Muut tuotot	240	0	-183	49	-58	48
Materiaalit ja palvelut	-3 289	0	0	-12	6	-3 295
Henkilöstökulut	-485	0	0	0	0	-485
Poistot	-396	17	0	0	0	-379
Muut kulut	-486	0	0	-34	9	-511
Vertailukelpoinen liikevoitto		17	-183	61	-43	1 178
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-17	183	-61	43	147
Liikevoitto	1 325					1 325

Arvonalentumiset ja peruutukset

Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja esitetään

vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2025 arvonalentumiset ja peruutukset sisältävät pääasiassa Intiassa

sijaitsevan omaisuuden arvonalentumiset. Katso myös liitetieto 20 Arvonalentumistestaus.

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältää myyntivoittoja ja hankintoihin liittyviä transaktiokuluja, jotka oikaistaan

vastaavasti muista tuotoista ja kuluista vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.

Vuonna 2024 Myyntivoitot ja samankaltaiset erät olivat 183 miljoonaa euroa sisältäen 176 miljoonan euron verovapaan

myyntivoiton kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit.

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka eivät täytä

suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin

eriin. Katso liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	141

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista

myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti-

tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä.

Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia.

Muut

Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut sekä muut sekalaiset liiketoimintaan kuulumattomat erät oikaistaan pääasiassa

materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Vuonna 2024, erä "Muut" sisältää 58 miljoonaa euroa kaupallisen riidan

ratkaisusta. Siihen liittyvä 13 miljoonan korkotuotto esitetään erässä Rahoituskulut - netto.

7.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

Vertailukelpoinen kauden voitto ja vertailukelpoinen tulos/osake

milj. euroa	Liite	2025	2024
Vertailukelpoinen liikevoitto		924	1 178
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	28	-30
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto	11	-54	-36
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		898	1 112
Vertailukelpoiset tuloverot	12	-163	-219
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat		4	7
Vertailukelpoinen kauden voitto		739	900
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	13	0,82	1,00

Kauden voiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

milj. euroa	Liite	2025	2024
Kauden voitto		763	1 160
- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	-15	-147
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	-27	-49
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	11	4	-91
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		10	20
- Määräysvallattomat omistajat		2	4
- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	3
Vertailukelpoinen kauden voitto	7	739	900

Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden

voittoon sisältyviä oikaisuja. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto

Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä,

rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten

peruutuksilla sekä muilla kertaluonteisilla oikaisuilla. Vuonna 2024 ydinvoimaan liittyvät oikaisut rahoituserät - nettoon olivat

-86 miljoonaa euroa. Katso liitetieto 11 Rahoituskulut – netto.

Vertailukelpoiset tuloverot

Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan

muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Katso liitetieto 12 Tuloverot sekä liitetieto 28

Tuloverosaamiset ja -velat.

Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat

Määräysvallattomien omistajien osuutta oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, oikaisuilla osuuteen osakkuus- ja

yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskuluihin - netto ja tuloveroihin.

milj. euroa	2025	2024
Määräysvallattomat omistajat	2	4
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut	1	3
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat	4	7

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	142

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

8 Muut kulut

milj. euroa	2025	2024
Käyttö- ja kunnossapitokulut	70	107
Tietotekniikka- ja tietoliikennekulut	113	110
Kiinteistöverot	63	41
Muut	208	253
Yhteensä	454	511

Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät olivat voima- ja lämpölaitosten ulkoisia käyttö- ja kunnossapitokuluja.

Kiinteistöveroihin sisältyy suoraan omistettuun vesivoimatuotantoon liittyviä veroja 48 miljoonaa euroa (2024: 25). Muut-erä

sisältää kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja.

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	1,9	2,0
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista	0,3	0,5
Palkkiot veropalveluista	0,0	0,0
Yhteensä	2,2	2,5

Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelle 2025.

Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä

emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden

lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät muita varmennuspalveluita ja vastaavia

tilintarkastukseen liittyviä palveluita.

9 Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	2025	2024
Ostot 1)	2 271	2 531
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	581	626
Muut	49	138
Yhteensä	2 901	3 295

1)Ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaattien ostoja 45 miljoonaa euroa (2024: 66) ja CO2-päästöoikeuksien ostoja 57 miljoonaa euroa (2024: 67).

Ostot koostuvat pääosin sähkön ja kaasun hankinnasta vähittäismyyntiä ja lämmön tuotantoa varten sekä polttoaineista,

joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähkön ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaatit ja polttoaineiden

ostot sisältävät CO2-päästöoikeudet. Sähkön osto Nord Pool -sähköpörssistä netotetaan konsernitasolla 15 minuutin tai

tuntitasolla markkina-alueesta riippuen, ja netto esitetään joko myynneissä tai ostoissa sen perusteella, onko Fortum

nettomyyjä vai -ostaja kyseisellä 15 minuutin tai  tunnin aikavälillä. Katso liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit ja

liitetieto 23 Vaihto-omaisuus.

Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnan omakustannushintaan

(sisältäen korkokulut ja tuotantoverot). Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää ydinvoimatuotantoon liittyviä

kiinteistöveroja 14 miljoonaa euroa (2024: 6) ja vesivoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 14 miljoonaa euroa (2024: 14).

Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä ostetun ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoverot esitetään rivillä Ostot osakkuus- ja

yhteisyrityksiltä. Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	143

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	311	364
Eläkkeet
Maksupohjaiset järjestelyt	46	53
Etuuspohjaiset järjestelyt	3	4
Sosiaalikulut	38	41
Osakeperusteiset kannustimet	5	6
Muut henkilöstökulut	17	18
Yhteensä	419	485

Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen aikavälin kannustimista,

henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta Suomessa sekä pitkän aikavälin kannustimista.

Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista 32 Eläkevelvoitteet.

10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden keskeisten vuositason

tavoitteiden toteuttamista. Pääperiaatteena on, että kaikki työntekijät ovat mukana kannustinjärjestelmässä tai

vaihtoehtoisesti liiketoimintokohtaisen palkkiojärjestelmän piirissä.

Hallitus määrittää vuosittain johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Mittarit voivat vaihdella

vuosittain liiketoiminnan ensisijaisten tavoitteiden perusteella. Lyhyen aikavälin kannustin­ohjelmista maksettavat palkkiot

toimitusjohtajalle olivat enintään 100 % tavoitetason ollessa 50 % vuotuisesta kiinteästä palkasta. Muun johtoryhmän osalta

palkkiot olivat enintään 50 % tavoitetason ollessa 25 % vuotuisesta kiinteästä palkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti

toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoriutumista.

Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, yksikön ja henkilökohtaisten tai tiimin tavoitteiden yhdistelmästä.

Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan

rahana.

10.2 Pitkän aikavälin kannustimet

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista

kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön

palveluksessa.

Pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman

aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin johtoryhmän jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän

aikavälin kannustinohjelmaan. Fortumin hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan päättämään kannustinohjelman

osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen

hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi samanaikaisesti olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä.

Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita

osakeoikeuksia, jos hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Osakkeita ei jaeta, jos vähimmäistavoitteet eivät täyty.

Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää 200 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana,

vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja

asiaan kuuluvat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina.

Pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei ole lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten yhteenlaskettu Fortumin

osakkeiden omistus on kuitenkin oltava suurempi tai yhtä suuri kuin heidän vuosipalkkansa. Niiden johtoryhmän jäsenten,

joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on säilytettävä

vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu.

Rajoitettu osakeohjelma (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentää pitkän aikavälin osakeperusteista kannustinjärjestelmää.

RS-ohjelma noudattaa yleisen kannustinjärjestelmän pääehtoja sillä poikkeuksella, että allokoidut osakkeet toimitetaan

kolmivuotisen RS-jakson jälkeen ilman erillisiä suorituskriteereitä edellyttäen, että henkilön työsuhde jatkuu. RS-ohjelma on

suunnattu hallituksen määrittelemiin erityistarkoituksiin, kuten henkilöstön sitouttamiseen.

Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden mukaisesta maksusta

tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osakeperusteisiksi ja palkkio maksetaan osakkeina. Palkkio

kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Järjestelyyn liittyvistä

henkilöstösivukuluista kirjataan varaus. Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2025 lopussa 9 miljoonaa euroa

(2024: 8), sisältäen omaan pääomaan kirjatun 8 miljoonan euron erän (2024: 7).

Vuoden 2025 lopussa noin 120 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä meneillään olevasta vuosittaisesta

osakeohjelmasta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	144

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Myönnetyt osakkeet

Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset pitkän aikavälin kannustinohjelmien osakemäärissä:

Osakkeiden lukumäärä	2025	2024
1.1.	2 051 323	1 458 811
Myönnetyt	954 769	1 117 235
Lunastetut	-109 535	-52 292
Toteutumattomat tai menetetyt	-301 571	-472 431
31.12.	2 594 986	2 051 323

10.3 Henkilöstön osakesäästöohjelma

Fortumin henkilöstön osakesäästöohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä sijoittamaan yhtiön osakkeisiin ja

säilyttämään omistusta yhtiössä.

Osakesäästöohjelma koostuu vuosittain alkavista säästökausista, joiden käynnistämisestä päättää yhtiön hallitus. Ohjelmaan

osallistuvat työntekijät säästävät osan kuukausipalkoistaan, ja kertyneillä säästöillä heille ostetaan Fortumin osakkeita.

Kannustimena Fortum tarjoaa jokaiseen alkaneeseen säästökauteen osallistuneille bruttona yhden lisäosakkeen kahta

säästöillä hankittua osaketta kohti noin kolmen vuoden kuluttua säästökauden alkamisesta. Lisäosakkeiden saamisen

edellytyksenä on, että osallistuja pitää osakkeet omistusjakson loppuun saakka ja että hänen työsuhteensa ei ole päättynyt

ennen omistusjakson päättymistä.

Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden säästökaudesta ja sen lisäksi kahden vuoden omistusjaksosta. Osakkeet ostetaan

kvartaaleittain kertyneillä säästöillä markkinahintaan Fortumin osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen. Ohjelma

luokitellaan osakkeina maksettavaksi järjestelyksi ja lisäosakkeet kirjataan kuluksi ansaintajakson ajalle.

10.4 Fortumin henkilöstörahasto

Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet.

Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät

Suomessa.

Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-

osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Sidotusta osasta voi vuosittain siirtää nostettavaksi

enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän.

Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2025, ja rahastossa oli tällöin 2891 jäsentä (2024: 2 794). Vuonna 2025 Fortum

maksoi vuoden 2024 tuloksen perusteelle henkilöstörahastoon 3,4 miljoonan euron (2024: 1,2) vuotuisen voittopalkkioerän.

Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 21 miljoonaa euroa (2024: 18).

10.5 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen

Vuoden 2025 lopussa konsernin johtoryhmään kuului kymmenen jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Seuraava taulukko

esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat

suoriteperusteisia.

Suomen valtion kanssa solmitun Solidium-siltarahoitusjärjestely ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei maksettu lyhyen

ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. Rajoitukset vaikuttivat neljään pitkän aikavälin

kannustinohjelmaan, joista viimeinen jatkui vuoden 2025 loppuun saakka. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin

jaksotettiin ansaintajakson ajalle. 

Johdon palkitseminen

	2025		2024
Tuhatta euroa	Markus Rauramo,  toimitus- johtaja	Muut johtoryhmän jäsenet	Markus Rauramo,  toimitus- johtaja	Muut johtoryhmän jäsenet
Palkat ja luontoisedut	1 255	3 152	1 586	3 844
Lyhyen aikavälin kannustimet	542	718	239	660
Pitkän aikavälin kannustimet	523	1 041	459	668
Eläke-etuudet (lakisääteiset)	302	588	296	776
Eläke-etuudet (vapaaehtoiset)	252	579	315	718
Sosiaalikulut	57	370	42	273
Yhteensä	2 931	6 447	2 937	6 938

Vuosimaksu toimitusjohtaja Markus Rauramon lisäeläkejärjestelystä on 20 % kiinteästä vuosipalkasta. Kiinteä vuosipalkka

koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Mikäli toimitusjohtaja

irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkejärjestelyyn maksettuihin varoihin.

Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on tyypillisesti paikallisen lainsäädännön mukainen. Lisäksi kolmen jäsenen eläkeikä

on 63 vuotta. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän jäsenten

eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksuperusteisia, lukuun ottamatta kahta jäsentä, jotka ovat Fortumin eläkesäätiössä

(etuuspohjainen järjestely). Vuoden 2025 lopussa taseeseen oli kirjattu varoja 22 tuhatta euroa (2024: velka 222)

etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen osalta.

Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6 kuukautta) sekä

irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta

riippumatta siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Fortumin irtisanoessa sopimuksen, jäsenet ovat pääsääntöisesti

oikeutettuja irtisanomisajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	145

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Johdolle toimitetut osakkeet

Seuraavassa taulukossa esitetään osakepalkkiojärjestelmän myötä toimitusjohtajalle ja muille Fortumin johtoryhmän jäsenille

toimitetut osakkeet. Johtoryhmän jäsenet, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistus­

vaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso

on saavutettu.

		2025	2024
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2025
Markus Rauramo, toimitusjohtaja		1 785	0
Nebahat Albayrak		476	0
Mikael Lemström		281	0
Kati Levoranta	Johtoryhmän jäsen 1.6.2025 alkaen	0	N/A
Petra Lundström		368	0
Simon-Erik Ollus		422	0
Mikael Rönnblad		375	0
Peter Strannegård		198	0
Karin Svenske Nyberg	Johtoryhmän jäsen 1.5.2025 alkaen	0	N/A
Tiina Tuomela		0	0
Entiset johtoryhmän jäsenet
Eveliina Dahl	Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka	N/A	0
Bernhard Günther	Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka	N/A	0
Nora Steiner-Forsberg	Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka	N/A	0
Yhteensä		3 905	0

Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenille toimitettiin henkilöstön osakesäästöohjelman perusteella 825 (2024: 599) lisäosaketta.

Vuonna 2024  johtoryhmä ilmoitti luopuvansa vapaaehtoisesti osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn

rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi ollut keväällä 2024, joten osakkeita ei toimitettu vuonna 2024.

10.6 Johdon omistamat osakkeet

Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2025 yhteensä 52 842 (2024: 48 015) osaketta, eli 0,01 % (2024: 0,01 %)

yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl)

	2025	2024
Hallituksen jäsenet 31.12.2025
Mikael Silvennoinen, puheenjohtaja	17 826	13 515
Jonas Gustavsson, varapuheenjohtaja	5 429	3 065
Ralf Christian	6 414	4 050
Luisa Delgado	5 941	4 050
Stefanie Kesting	1 891	N/A
Marita Niemelä	4 956	3 065
Teppo Paavola	0	8 780
Johan Söderström	4 956	3 065
Vesa-Pekka Takala	5 429	3 065
Entiset hallituksen jäsenet
Essimari Kairisto	N/A	5 360
Yhteensä	52 842	48 015

Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 232 366 (2024 : 229 623) osaketta, eli noin 0,03 %

(2024: 0,03 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	146

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl)

	2025	2024
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2025
Markus Rauramo	118 858	115 997
Nebahat Albayrak	4 661	3 557
Mikael Lemström	15 577	15 155
Kati Levoranta	0	N/A
Petra Lundström	15 470	14 314
Simon-Erik Ollus	9 153	7 664
Mikael Rönnblad	21 430	20 887
Peter Strannegård	5 701	4 380
Karin Svenske Nyberg	0	N/A
Tiina Tuomela	41 516	40 772
Entiset johtoryhmän jäsenet
Eveliina Dahl	N/A	3 414
Bernhard Günther	N/A	1 392
Nora Steiner-Forsberg	N/A	2 091
Yhteensä	232 366	229 623

10.7 Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka

päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2025 lopussa hallitukseen kuului

yhdeksän jäsentä.

Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin

kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa

eläkejärjestelmää. Vuonna 2025 lakisääteiset sivukulut olivat 63 tuhatta euroa (2024: 51).

Hallituksen palkkiot

Tuhatta euroa	2025	2024
Vuosipalkkio hallitustyöstä
Puheenjohtaja	155,0	128,2
Varapuheenjohtaja	85,0	79,4
Valiokuntien puheenjohtajat 1)	85,0	N/A
Jäsenet	68,0	56,8
Kiinteä palkkio valiokuntatyöstä
Valiokuntien puheenjohtajat	N/A	22,6
Valiokuntien jäsenet	N/A	5,4

1)Ellei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen kokouspalkkio. Hallitustyöskentelystä

maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan

hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta

aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. kiinteiden palkkioiden maksaminen valiokuntatyöstä päätettiin lopettaa vuonna

2025 hallitustyön palkkiokäytännön virtaviivaistamiseksi.

Kokouspalkkio maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista. Kokouspalkkio on 1 000 euroa kultakin

kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen

etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa.

Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	147

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Hallituksen kokonaispalkkiot

Tuhatta euroa		2025	2024
Hallituksen jäsenet 31.12.2025
Mikael Silvennoinen	Hallituksen puheenjohtaja, Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja	179	167
Jonas Gustavsson	Varapuheenjohtaja 1.4.2025 alkaen	111	90
Ralf Christian	Teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtaja	115	109
Luisa Delgado		92	91
Stefanie Kesting	Hallituksen jäsen 1.4.2025 alkaen	89	N/A
Marita Niemelä		86	82
Teppo Paavola		93	94
Johan Söderström		90	79
Vesa-Pekka Takala	Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja	105	83
Entiset hallituksen jäsenet
Essimari Kairisto	Varapuheenjohtaja, Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1.4.2025 saakka	8	118
Maija Strandberg	Hallituksen jäsen 1.4.2025 saakka	N/A	5
Yhteensä		968	916

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	148

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

11 Rahoituskulut – netto

milj. euroa	Liite	2025	2024
Korkokulut
Lainat		-164	-233
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut		-3	-3
Aktivoidut korkokulut	18	10	10
Yhteensä		-157	-226
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset		104	189
Muut korkotuotot 1)		7	45
Yhteensä		111	234
Muut rahoituserät – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto	29	43	85
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu		4	40
Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen		-31	-38
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset		-20	-27
Muut rahoituskulut ja -tuotot		-8	-12
Yhteensä		-13	47
Rahoituskulut – netto		-59	55
milj. euroa		2025	2024
Rahoituskulut – netto		-59	55
Oikaisut rahoituskuluihin – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto		-43	-85
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu		-4	-40
Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen		31	38
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1)		20	-5
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto		-54	-36

1) Muut oikaisut vuonna 2024 sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkotuloa veroviranomaiselta ja 13 miljoonaa euroa korkotuloa

kaupallisen riidan sopimisesta. Katso myös liitetieto 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Katso  Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

Lainojen korkokulut olivat yhteensä 164 miljoonaa euroa (2024: 233), sisältäen lainojen korkoja 149 miljoonaa euroa (2024:

211) ja 15 miljoonaa euroa (2024: 22) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista.

Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot olivat yhteensä 104 miljoonaa euroa (2024: 189) sisältäen 83 miljoonaa euroa

(2024: 162) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 21 miljoonaa euroa (2024 : 27) osakaslainasaamisten ja muiden

lainasaamisten korkoja. Muut korkotuotot, 7 miljoonaa euroa (2024: 45), sisälsi vuonna 2024 19 miljoonaa euroa

veronpalautukseen liittyvää kertynyttä korkotuloa veroviranomaiselta, 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisen riidan

sopimisesta ja 13 miljoonaa euroa liittyy pääasiassa hyödykejohdannaisten kaupankäyntivakuuksiin.

Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen

purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat yhteensä -8 miljoonaa euroa (2024: -12).

Korko- ja valuuttajohdannaiset rahoituskuluissa (netto)

milj. euroa	2025	2024
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Lainojen korkokulut	-1	-10
Johdannaisten valuuttakurssierot	-7	5
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1)	-9	15
Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto)	-17	10
Valuuttajohdannaiset
Lainojen korkokulut	-14	-12
Johdannaisten valuuttakurssierot	-188	145
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero	-2	1
Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto)	-204	134
Yhteensä	-222	144

1)Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksiin sisältyy käyvän arvon suojauslaskennassa olevien suojausinstrumenttien arvostusmuutokset -9 miljoonaa

euroa (2024: 15). 

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	149

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

12 Tuloverot

12.1 Tulos ennen veroja maittain

milj. euroa	2025	2024
Suomi	333	528
Ruotsi	215	309
Puola	90	85
Irlanti	333	233
Alankomaat	16	265
Muut	-52	-21
Yhteensä	936	1 399

Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin tuloksesta ennen veroja, joka

perustuu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiin konsernin laadintaperiaatteisiin. Kunkin maan tulos sisältää

siten esimerkiksi osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, johdannaisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen

kirjaamisen vaikutukset ja muut konserniyhdistelyyn liittyvät oikaisut, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten

verotettavaan tuloon.

12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain

milj. euroa	2025	2024
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Suomi	-55	-126
Ruotsi	-61	-88
Puola	-25	-13
Irlanti	0	0
Alankomaat	-14	-2
Muut	-3	-9
Yhteensä	-158	-238
Laskennalliset verot
Suomi	-5	11
Ruotsi	20	22
Puola	7	-9
Irlanti	-48	-36
Alankomaat	4	-20
Muut 1)	9	18
Yhteensä	-14	-14
Edellisten tilikausien verojen oikaisut
Suomi	0	11
Ruotsi	-2	0
Puola	2	3
Irlanti	0	0
Alankomaat	0	0
Muut	0	0
Yhteensä	-1	13
Tuloverot	-173	-239

1) Sisältää verokantaeron omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan korosta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	150

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

12.3 Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma

Konsernin tuloksesta ennen veroja laskettu vero eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta

seuraavasti:

milj. euroa	2025	%	2024	%
Tulos ennen veroja	936		1 399
Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla	-187	20,0	-280	20,0
Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot	24	-2,6	4	-0,3
Verovapaat myyntivoitot	0	0,0	47	-3,4
Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät	-8	0,9	-3	0,2
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-1	0,1	4	-0,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	11	-1,2	3	-0,2
Laskennallisten verosaamisten muutoksen ja kirjaamatta jättämisen vaikutukset	-3	0,3	-5	0,4
Muut erät	-7	0,7	-3	0,2
Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus	-1	0,2	-5	0,4
Tuloverot	-173	18,5	-239	17,1

Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut:

• Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 17,4 % (2024: 19,7 %).

• Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 18,5 % (2024: 17,1 %).

• Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 18,8 % (2024: 19,1 %).

Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat:

• Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja säännösten erot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta laskivat

efektiivistä verokantaa vastaavasti -2,6 %:lla (2024: -0,3 %) ja -1,2 %:lla ( 2024: -0,2 %).

• Verovapaat myyntivoitot vuonna 2024 syntyivät pääasiassa kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista, mikä laski

efektiivistä verokantaa 3,4 %:lla.

• Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät nostivat efektiivistä verokantaa 0,9 %:lla (2024: 0,2 %). Erät liittyvät

osakkeiden alaskirjauksiin.

• Muut erät sisältävät -7 miljoonaa, joka liittyy sivuliikkeiden voittoihin, joissa verohyvityksiä ei voida hyödyntää Irlannissa.

Tämä nosti verokantaa 0,7 %:lla (2024: 0,4 %). Vuonna 2024 muut erät sisälsivät omaan pääomaan kirjatun konsernin

sisäisen lainan koron verokantaeron, joka syntyy Irlannin 12,5 %:lla verotettavasta korkotulosta sekä Suomen 20 prosentilla

verotettavasta korkokulusta. Erä laski efektiivistä tuloverokantaa 0,6 %:lla. Vaikutus ei ole merkittävä vuonna 2025, koska

suurin osa pääomalainoista on maksettu takaisin.

12.4 Vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma

milj. euroa	2025	2024
Tuloverot	-173	-239
Tuloveroihin liittyvät oikaisut	10	20
Vertailukelpoiset tuloverot	-163	-219

12.5 Pilari 2 -mallisäännöt

Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisääntöjen soveltamisalaan maailmanlaajuisen vähimmäisveron osalta. Pilari 2:ta

koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin Suomessa, joka on emoyhtiö Fortum Oyj:n kotipaikka, ja se astui voimaan 1.1.2024. Tämä

lainsäädäntö oli voimassa vuonna 2025 myös seuraavissa Fortumin toimintamaissa: Ruotsi, Norja, Tanska, Puola,

Alankomaat, Irlanti, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi, Espanja, Ranska ja Saksa.

Lainsäädännön mukaan konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa Pilari 2 -mallisääntöjen kautta määritettävän

valtiokohtaisen efektiivisen verotason ja 15 % minimiverokannan erotuksesta, mikäli Pilari 2:ssa määritetyt siirtymäkauden

olettamasäännökset (Safe Harbours) eivät ole voimassa.

Fortumin arvion mukaan konsernille ei aiheudu täydennysveroa Pilari 2 -lainsäädännöstä vuonna 2025.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	151

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

13 Osakekohtainen tulos ja osinko

LAADINTAPERIAATTEET

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen

kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan

pitämät omat osakkeet.

OSINKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön

osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.

13.1 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa)	765	1 164
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	897 264	897 264
Osakekohtainen tulos (euroa)	0,85	1,30

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole

ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos

	2025	2024
Vertailukelpoinen tilikauden voitto (milj. euroa)	739	900
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	897 264	897 264
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (euroa)	0,82	1,00

Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

13.2 Osakekohtainen osinko

Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2025 osinkona 0,74 euroa osaketta kohti, joka vastaa 90 %:a

vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (0,82 euroa). 2.2.2026 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän

perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 664 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä

tilinpäätöksessä.

Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa

1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025.

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa

25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä

520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa,

maksettiin 9.10.2024.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	152

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

14 Rahavirtalaskelman lisätietoja

14.1 Nettovelan muutokset

milj. euroa	Liite	2025	2024
Rahoitusnettovelka kauden alussa		367	942
Nettorahavirta:
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		1 240	1 556
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät		-30	-2
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot		-37	25
Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät		-113	-87
Maksetut tuloverot		-147	-196
Käyttöpääoman muutos		-73	95
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-499	-472
Yrityshankinnat		-88	-33
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit		0	767
Muutos korollisissa saamisissa		-53	-44
Osingonjako emoyhtiön omistajille		-1 256	-1 032
Muut rahoitustoiminnot		2	2
Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu)		-1 054	580
Muuntoerot ja muut muutokset		57	5
Rahoitusnettovelka kauden lopussa	27	1 479	367

14.2 Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

milj. euroa		2025	2024
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)		94	243
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)		-94	-17
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)		-72	-131
Yhteensä		-73	95

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	Liite	2025	2024
Käyttöomaisuusinvestoinnit	17, 18	500	483
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-)		10	-2
Aktivoidut vieraan pääoman menot		-10	-10
Yhteensä		499	472

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2025 aikana 88 miljoonaa euroa (2024: 33 ). Katso lisätietoja liitetiedossa 3

Yrityshankinnat ja -myynnit.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	Liite	2025	2024
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	3	-1	726
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset	3, 19	0	38
Yhteensä		-1	764

Vuoden 2025 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Vuonna 2024 Fortum sai päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa

myynnin, sekä jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin 185 MW:n aurinkovoimatoiminnoistaan Intiassa.

Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit .

 

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	153

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain

LAADINTAPERIAATTEET

RAHOITUSVARAT

Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin IFRS 9:n mukaisiin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon,

rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti sekä rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se riippuu sopimukseen perustuvien

rahavirtojen luonteesta sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavasta liiketoimintamallista.

Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästään korosta ja pääoman

takaisinmaksusta (ns. SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri

ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan

luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Muussa tapauksessa erä

esitetään pitkäaikaisina varoina.

JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään hallussa sellaisen

liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien kiinteiden tai ennalta määritettyjen

rahavirtojen kerääminen. Rahavirrat muodostuvat pääomasta ja jäljellä olevan pääoman korosta, ja ne syntyvät, kun

konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat sisältävät johdannaisia lukuun ottamatta kaikki rahoitusvarat, joiden rahavirrat perustuvat kiinteisiin tai

ennalta määritettyihin maksuihin, ja joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvosta vähennetään mahdolliset arvonalentumistappiot

käyttäen odotettuun luottotappioon perustuvaa arvostusmallia. Taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot

kirjataan tuloslaskelmaan.

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa olevat

rahoitusvarat, rahoitusvarat, jotka ovat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti arvostettu käypään

arvoon tulosvaikutteisesti, sekä rahoitusvarat, jotka ovat IFRS 9:n mukaan pakotetusti arvostettu käypään arvoon

tulosvaikutteisesti. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi, ellei niitä määritellä tehokkaiksi

suojausinstrumenteiksi.

Voitot ja tappiot, jotka johtuvat käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät.

KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN ERIEN KAUTTA KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista muista oman pääoman ehtoisista sijoituksista ei kirjata

luottotappiovarauksia, ja kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei kirjata tuloslaskelmaan, kun rahoitusvara kirjataan pois

taseesta. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

TASEESTA POIS KIRJAAMINEN

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai kun konserni on

siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut.

ARVONALENTUMINEN

Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta luottotappiovarauksen perustuen

odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin

arviointi ja liitetiedossa 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ei kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa

luottotappiovarausta, koska ne ovat jo arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvarat kirjataan kokonaan alas, kun konserni ei

voi kohtuudella odottaa saavansa sopimukseen perustuvia rahavirtoja.

RAHOITUSVELAT

Kaikki rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon. Lainojen sekä osto- ja muiden velkojen osalta vähennetään

transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla kaikki rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sekä rahoitusvelkoja, jotka

konserni on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti valinnut kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti,

kirjataan jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot vähennetty) ja lunastusarvon

välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä rahoitusveloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin johdannaiset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, lainat ja johdannaissopimukset. Sellaiset lainat tai niiden osa,

jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat

kirjataan pois taseesta, kun konserni on täyttänyt sopimusvelvoitteensa.

JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Liiketoimet, jotka on solmittu ja jotka

pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja

käyttötarpeiden mukaisesti (oman käytön poikkeus), eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Fyysiset sopimukset muiden kuin

rahoituserien ostamiseksi ja myymiseksi, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon optiolla kumoamaan

arvostuksesta johtuvaa tuloslaskelmaeroa, tai jotka eivät täytä oman käytön poikkeuksen kriteerejä, tai joille ei voida

soveltaa suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	154

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Konserni tekee johdannaissopimuksia johdannaispörsseissä, joissa johdannaiset selvitetään keskusselvitysosapuolten

(central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kautta, sekä kahdenvälisesti (over-the-counter) suoraan

johdannaisvastapuolten kanssa. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja)

keskusselvitysosapuolten ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.2 Rahoitus ja

likviditeetin hallinta ja liitetiedossa 4.4 Luottoriskit. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, käsitellään joko

CTM (collatralised-to-market) tai STM (settled-to-market) -johdannaisina riippuen niiden päivittäisten maksusuoritusten

(variation margin) sopimuksen mukaisista oikeuksista ja velvoitteista. CTM-johdannaisten päivittäiset maksusuoritukset

käsitellään käteisvakuutena ja kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Lisäksi johdannaissopimus arvostetaan

käypään arvoon ja kirjataan taseeseen käteisvakuudesta erilliseksi johdannaissaamiseksi tai -velaksi. STM-johdannaisten

päivittäiset maksusuoritukset kirjataan johdannaissopimuksen realisoituneeksi käyvän arvon muutokseksi. Tällöin

johdannaissopimukselle ei jää realisoitumatonta käyvän arvon muutosta, joka kirjattaisiin taseeseen johdannaissaamiseksi

tai -velaksi. CTM- ja STM-johdannaisten alkuvakuus (initial margin) kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Tällä

hetkellä johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, ovat pääasiassa CTM-johdannaisia, kun taas STM-johdannaisten

määrä on epäolennainen.

Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja

arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon. Alkuperäisestä käypään arvoon arvoituksesta syntyvät voitot

ja tappiot (”ensimmäisen päivän” voitot ja tappiot) eliminoidaan vastaavaa johdannaissaamista tai -velkaa vastaan, jos

johdannaisen alkuperäinen käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät syöttötietoja, jotka

eivät ole havainnoitavissa toimivilta markkinoilta. Johdannaisten, joiden alkuperäinen käypä arvo perustuu vastaavanlaisten

sopimusten markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla tai arvostusmenetelmiin, jotka sisältävät vain toimivilta

markkinoilta havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kirjataan samalla tavalla kuin myöhemmästä käypään arvoon

arvostuksesta syntyvät voitot ja tappiot.

Myöhemmissä käypään arvoon arvostamisissa syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen

määritetty suojauslaskennassa hyväksyttäväksi suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni

määrittää tietyt johdannaiset joko: (1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus);

(2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien

arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai (3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi.

Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sen

muodostuvatko suojatut kohteet erillisistä riskikomponenteista tai riskikomponenttien yhdistelmästä, sekä riskienhallinnan

tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös arvionsa siitä, täyttävätkö

suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset: (1) suojaavan instrumentin ja

suojatun kohteen välillä on taloudellinen suhde, (2) luottoriskin vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta

aiheutuvia arvonmuutoksia, (3) suojausaste on sama kuin mitä käytetään riskien hallinnassa. Konserni dokumentoi myös

sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset

prospektiivisesti erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset.

Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia.

KASSAVIRRAN SUOJAUS

Johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan, jos johdannais­

instrumentti on määritetty kassavirran suojaukseksi ja se täyttää kassavirran suojauksen ehdot. Tehottomaan osuuteen

liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset

merkitään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun

ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin

tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut

voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpito­

arvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva

kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan.

Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan.

Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinariskille ja soveltaa suojauslaskentaa riskikomponenteittain.

Suojauslaskentaa sovelletaan pohjoismaiseen sähkön hintariskiin, jonka fyysinen toimitus jaetaan yleisesti kolmeen

riskikomponenttiin: (1) systeemihintariskiin, (2) aluehintaeroriskiin (EPAD) sekä (3) valuuttariskiin. Jokaiselle edellä

mainitulle riskikomponentille on yleisesti saatavilla niille nimenomaisesti kohdennettuja johdannaissopimuksia, jotka ovat

kyseisen riskikomponentin tehokkaita suojauksia. Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin kaasun hintariskiä

suojaaviin johdannaissopimuksiin, jotka efektiivisesti suojaavat toimitettavan kaasuvolyymin kassavirtaa.

KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa

suojatulle riskille.

Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoa oikaistaan

efektiivisen koron menetelmällä tulosvaikutteisesti suojauskohteen juoksuajalle.

ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa

suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan.

Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot

ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ

Tietyt johdannaisinstrumentit, jotka ovat osa taloudellista suojaussuhdetta, eivät täytä suojauslaskennan ehtoja.

Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä suojauslaskennan

ulkopuolella olevista tulevaisuuden kassavirtoja suojaavista hyödykejohdannaisista sekä IFRS 9:n mukaan johdannaisina

käsiteltävistä fyysistä sopimuksista. Vastaavat käypien arvojen muutokset valuutta- ja korkojohdannaisista kirjataan

suojauskohteen mukaisesti rahoituskulut – nettoon.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	155

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvarat ja -velat on seuraavassa taulukossa jaettu IFRS 9:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu

luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan.

Rahoitusvarat luokittain 2025

		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat			Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
milj. euroa	Liite		Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta  suojauslaskentaa	Muut rahoitusvarat	Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus	Rahoitusvarat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	21	152			123		274
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				46		40	85
Korko- ja valuuttajohdannaiset			49	0		11	59
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	22	565					565
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä		717	49	46	123	51	985
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				58		128	186
Korko- ja valuuttajohdannaiset			0	0		1	2
Myyntisaamiset	24	766					766
Muut saamiset	24	108					108
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	22	119			241		359
Likvidit varat	25	2 903					2 903
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä		3 895	0	58	241	129	4 323
Yhteensä		4 612	49	104	363	180	5 308

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	156

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvarat luokittain 2024

		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat			Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
milj. euroa	Liite		Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta  suojauslaskentaa	Muut rahoitusvarat	Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus	Rahoitusvarat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	21	99			139		238
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				83		79	162
Korko- ja valuuttajohdannaiset			79	5		21	105
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	22	431					431
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä		530	79	87	139	100	935
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				85		264	349
Korko- ja valuuttajohdannaiset				26		4	30
Myyntisaamiset	24	812					812
Muut saamiset	24	195					195
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	22	70			213		283
Likvidit rahat	25	4 136					4 136
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä		5 212	0	111	213	268	5 804
Yhteensä		5 742	79	198	352	368	6 739

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	157

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvelat luokittain 2025

		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat			Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
milj. euroa	Liite		Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1)	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Muut rahoitusvelat	Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus	Vuokrasopimusvelat	Rahoitusvelat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	27	2 517	990				87	3 595
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				64		66		131
Korko- ja valuuttajohdannaiset			31	7		5		43
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä		2 517	1 021	71		71	87	3 768
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	27	803			330		18	1 151
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				80		94		175
Korko- ja valuuttajohdannaiset			1	71		11		83
Ostovelat	33	322						322
Muut velat	33	128						128
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä		1 253	1	151	330	105	18	1 858
Yhteensä		3 770	1 022	223	330	177	105	5 627

1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	158

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvelat luokittain 2024

		Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat			Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
milj. euroa	Liite		Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1)	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Muut rahoitusvelat	Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus	Vuokrasopimusvelat	Rahoitusvelat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	27	3 268	990				78	4 336
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				104		61		165
Korko- ja valuuttajohdannaiset			54	0		2		56
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä		3 268	1 044	104		63	78	4 557
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	27	200			275		16	492
Johdannaisinstrumentit	4
Hyödykejohdannaiset				137		163		300
Korko- ja valuuttajohdannaiset				22		11		32
Ostovelat	33	361						361
Muut velat	33	136						136
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä		697	0	159	275	173	16	1 321
Yhteensä		3 965	1 044	263	275	236	94	5 878

1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	159

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon

LAADINTAPERIAATTEET

Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen

mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen

määrittämisessä.

TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän oikaisemattomiin

markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla. Taso 1 sisältää esimerkiksi hyödykejohdannaisia, joilla käydään kauppaa

toimivilla markkinoilla.

TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän havainnoitavissa oleviin

syöttötietoihin, jotka ovat muita kuin markkinanoteerauksia.

Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusinstrumenttien, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, käypien arvojen laskennassa

on käytetty hintoja, jotka ovat johdettu tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksista. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä,

kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja.

Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten

käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden

arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat

vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Vastapuoliriski on otettu

huomioon määriteltäessä käypää arvoa. Luottoriskin määritys pohjautuu kahdenvälisten transaktioiden salkkukohtaiseen

arvostukseen.

Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt

rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat

markkinat. Hyödykejohdannaisten luottoriskiä pienennetään selvittämällä kaupat pörsseissä tai käymällä kauppaa

luottokelpoisten vastapuolten kanssa, tai vaatimalla luottokelpoisia takauksia. Rahoitusjohdannaiset tehdään

luottokelpoisten rahoituslaitosten kanssa.

TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Tasoon 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon

(ei havainnoitavissa olevat tiedot).

Taso 3 sisältää pääsääntöisesti investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on luokiteltu muihin sijoituksiin ja

joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja johdannaisinstrumentit, joiden käypä arvo on määritetty

käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Muut sijoitukset Tasossa 3 on

arvostettu hankintahintaan, ja arvioitu arvonalentumisen ja muun käyvän arvon muutoksen varalta jokaisena

raportointipäivänä. Käyvät arvot on oikaistu vastapuoliriskillä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	160

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvarat

		Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)	21					123	139			123	139
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa		0	3	40	76			0		40	79
Ei sovelleta suojauslaskentaa		5	6	20	57	20	21		0	46	83
Korko- ja valuuttajohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa				59	100					59	100
Ei sovelleta suojauslaskentaa				0	5					0	5
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa		5	9	120	237	143	159	0	0	268	405
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa		68	198	94	184			-35	-117	128	264
Ei sovelleta suojauslaskentaa		39	199	50	90	0		-32	-205	58	85
Korko- ja valuuttajohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa				2	4					2	4
Ei sovelleta suojauslaskentaa				0	26					0	26
Korolliset saamiset 3)	22, 27	241	213							241	213
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa		348	610	147	304	0	0	-67	-322	429	592
Yhteensä rahoitusvaroissa		353	619	267	541	143	159	-67	-322	696	997

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2)Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.

3)Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	161

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Rahoitusvelat

		Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa	Liite	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)	27			983	990					983	990
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa		6	2	61	59			0		66	61
Ei sovelleta suojauslaskentaa		43	42	17	51	5	11		0	64	104
Korko- ja valuuttajohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa				35	56					35	56
Ei sovelleta suojauslaskentaa				7	0					7	0
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa		49	44	1 103	1 156	5	11	0	0	1 157	1 211
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat	27			330	275					330	275
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa		84	187	45	93			-35	-117	94	163
Ei sovelleta suojauslaskentaa		65	245	44	92	4	6	-32	-205	80	137
Korko- ja valuuttajohdannaiset	4
Sovelletaan suojauslaskentaa				12	11					12	11
Ei sovelleta suojauslaskentaa				71	22					71	22
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa		149	432	502	492	4	6	-67	-322	588	608
Yhteensä rahoitusveloissa		198	476	1 605	1 649	8	17	-67	-322	1 745	1 820

1)Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2)Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	162

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Joulukuun 2025 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -34 miljoonaa euroa, josta varoja 271 miljoonaa euroa

ja velkoja 305 miljoonaa euroa (2024: 46 miljoonaa euroa, josta varoja 511 miljoonaa euroa ja velkoja 465 miljoonaa euroa).

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona -64 miljoonaa euroa, josta varoja 62 miljoonaa euroa ja velkoja

126 miljoonaa euroa. (2024: 45 miljoonaa euroa, joista varoja 134 miljoonaa euroa ja velkoja 89 miljoonaa euroa). Fortumilla on

käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2025 lopussa

Fortum oli saanut 30 miljoona euroa ja maksanut 77 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja

korkojohdannaisista.

Siirtoja tasoista 1, 2 ja 3 tai tasoihin 1, 2 ja 3 ei ollut vuonna 2025. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin

tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen

liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3

	2025		2024
milj. euroa	Varat	Velat	Varat	Velat
Kirjanpitoarvo 1.1.	160	17	147	11
Ostot ja lisäykset	12	0	14	0
Myynnit ja vähennykset	-12	0	0	0
Selvitykset ja realisoituneet voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	0	-6	-4	-2
Realisoitumattomat voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	-16	-2	2	8
Tasearvo 31.12.	143	8	160	17

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	163

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

17 Aineettomat hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla

ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän

kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja

arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus .

LIIKEARVO

Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön, osakkuusyrityksen tai

yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt

liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja

yhteisyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan

arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Liikearvo on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä

arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai

osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tavallisesti kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelman

muihin kuluihin. Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät, kehittämismenot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan

poistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET –

KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT

Aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Niiden jäljellä oleva taloudellinen

vaikutusaika määritetään ja päivitetään myöhemmin vastaamaan jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan ja jäännösarvon

muutoksia. Yhtiön johto uskoo, että liiketoimintojen hankinnoissa määritetyt käyvät arvot ovat perusteltuja ja että poistot

heijastavat hyödykkeiden todellisia taloudellisia vaikutusaikoja. Eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa

merkittävästi raportoituihin lukuihin.

Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä.

Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta laadintaperiaatteiden mukaisesti. Katso lisätietoja

arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus.

	Liikearvo		Muut		Yhteensä
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Hankintameno 1.1.	207	249	957	962	1 164	1 212
Kurssierot ja muut oikaisut	0	-9	5	-36	5	-45
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	5	0	41	0	46	0
Investoinnit	0	0	64	80	64	80
Vähennykset	0	0	-20	-22	-20	-22
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1)	0	-34	0	-35	0	-69
Uudelleenryhmittelyt	0	0	2	8	2	8
Hankintameno 31.12.	211	207	1 049	957	1 260	1 164
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	1	0	614	569	615	569
Kurssierot ja muut oikaisut	-1	0	5	-26	3	-26
Vähennykset	0	0	-20	-21	-20	-21
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1)	0	0	0	-24	0	-24
Tilikauden poistot	0	0	104	108	104	108
Arvonalentumiset	0	1	0	8	0	9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	1	702	614	702	615
Tasearvo 31.12.	211	206	347	343	558	549

1) Katso lisätietoja 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Liikearvo rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmittäin

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen

yhdistämisessä saatiin. Lisätietoja on liitetiedossa 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit.

milj. euroa	2025	2024
Consumer Solutions	211	205
Yhteensä	211	206

Muut aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassopimuksia, ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	164

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja

käyttöoikeusomaisuuserät

LAADINTAPERIAATTEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävistä rakennuksista ja

koneista, vesiputousoikeuksista sekä muista rakennuksista ja koneista.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä

kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka

johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Lisäksi aineellisen

käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja

alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite

tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite.

Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan

käypään arvoon.

Katso lisätietoja liitetiedossa 31 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista. Katso lisätietoja

ydinjätelaitosten käytöstäpoistamisvarauksista liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Katso lisätietoja

käyttöoikeusomaisuuseristä 34 Vuokrasopimukset.

Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida

määritellä, lukuun ottamatta vuokrattuja maa-alueita, jotka poistetaan vuokra-ajan kuluessa. Poistot muista omaisuuseristä

lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:

Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet	40–50 vuotta
Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet	25 vuotta
Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet	25 vuotta
Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) rakennukset, rakennelmat ja koneet	15–25 vuotta
Kierrätys- ja jätteenkäsittelylaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet	15–40 vuotta
Tuulivoimalaitosten rakennelmat ja koneet	35 vuotta
Kaukolämpöverkko	30–40 vuotta
Muut rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	20–40 vuotta
Muut koneet ja muu kalusto	3–20 vuotta
Muut pitkäaikaiset omaisuuserät	5–10 vuotta

Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen

erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty

koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja

ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa

jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää

suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta 20 Arvonalentumistestaus.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän rakentamisesta, kirjataan taseeseen

osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttää sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille

aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii huomattavan pitkän ajan.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	165

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

	Maa- ja vesialueet		Rakennukset ja rakennelmat		Koneet, kalusto ja muut		Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		Yhteensä
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Hankintameno 1.1.	2 351	2 433	2 555	2 626	4 918	5 868	393	485	10 216	11 413
Kurssierot ja muut oikaisut	130	-71	70	-26	94	-52	8	-6	301	-155
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	0	0	0	0	0	0	43	0	43	0
Investoinnit 1)	0	0	0	1	0	2	436	402	436	404
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset	12	4	22	12	9	13	0	0	43	29
Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset	0	-1	-15	-1	0	-1	0	0	-15	-3
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut	0	0	0	0	17	31	0	0	17	31
Vähennykset	-1	-1	-6	-22	-16	-74	0	-3	-24	-99
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2)	0	-15	-2	-205	-1	-1 127	-15	-49	-18	-1 396
Uudelleenryhmittelyt	16	1	53	169	126	259	-197	-437	-2	-8
Hankintameno 31.12.	2 507	2 351	2 676	2 555	5 146	4 918	667	393	10 997	10 216
Kertyneet poistot 1.1.	9	7	1 366	1 447	2 767	3 341	3	5	4 145	4 800
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	34	-14	55	-34	1	0	90	-47
Vähennykset	-1	0	-6	-21	-16	-74	0	-3	-23	-98
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2)	0	-2	-2	-122	-1	-657	-6	0	-9	-780
Tilikauden poistot	3	3	67	76	140	190	0	1	211	271
Arvonalentumiset		0		0	4	0	6	0	11	0
Kertyneet poistot 31.12.	11	9	1 460	1 366	2 950	2 767	3	3	4 425	4 145
Tasearvo 31.12.	2 496	2 342	1 216	1 188	2 195	2 151	664	390	6 572	6 070

1) Sisältää 0 miljoonaa euroa (2024: 1) muita käytöstäpoistamiskuluja.

2) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 163 miljoonan euron arvosta (2024: 166).

Katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut.

Vuonna 2025 taseeseen aktivoitiin vieraan pääoman menoja 10 miljoonaa euroa (2024: 10). Käytetty korkokanta vaihteli

välillä 2–9 % (2024: 4–8 %). Rahoitusvelkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen, korkoihin perustuvaa

yhdenmukaistettua korkokantaa saatetaan käyttää konsernin rahoittamien omaisuuserien rakentamiseen liittyvissä

tapauksissa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuuserät vuokrasopimuksista, joissa Fortum on vuokralle

ottaja. Katso liitetieto 34 Vuokrasopimukset.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	166

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Ilmastoasiat

Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa

käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Kunnossapitoinvestointeja tehdään Fortumin omaisuuden suojelemiseksi ilmastoon

liittyviltä riskeiltä. Esimerkkinä jälkimmäisestä ovat investoinnit vesivoimalaitosten patoturvallisuuteen.

Fortumilla on hiilivoimantuotantokapasiteettia pääasiassa Meri-Porin voimalaitoksella sekä sähkön ja lämmön

yhteistuotantolaitoksilla (CHP) Zabrzessa ja Czestochowassa Puolassa.

Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoo Clean Heat -ohjelman (Suomi) hankkeisiin vuosina 2023–2027. Hankkeet

edistävät hiilestä irtautumista ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2025

investointeja kirjattiin yhteensä 101 miljoonaa euroa (2024: 77). Vuonna 2025 jatkettiin vuoden 2024 aikana aloitettua

sähkökattilan/lämpövaraston rakentamista Nuijalan alueelle ja lämpöpumppujen rakentamista Kolabackenin ja Hepokorven

alueelle. Huhtikuussa 2024 Fortum sulki viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkönsä Suomenojalla.

Sulkemisella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on varattu 1.4.2024–31.12.2026 vakavia häiriö- ja hätätilanteita varten

sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi Suomessa. Meri-Porin voimalaitoksen taloudellinen käyttöaika ja kirjanpitoarvo

heijastavat Fortumin hiilestä irtautumiseen liittyviä suunnitelmia.

Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen investoidaan noin 100 miljoonaa euroa

vuosina 2024–2026. Vuonna 2025 investointeja kirjattiin yhteensä 42 miljoonaa euroa (2024: 3). Zabrzen sähkön ja lämmön

yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen investoidaan noin 85 miljoonaa euroa vuosina 2025–2027. Vuonna 2025

investointeja kirjattiin yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi Fortum investoi noin 1 000 miljoonaa euroa vuosina 2023–2050

Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen, josta 62 miljoonaa euroa kirjattiin vuonna 2025 (2024: 54). Fortum

investoi 360 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024 Pjelaxin tuulipuistoon Suomessa. Vuonna 2024 investointeja kirjattiin

yhteensä 28 miljoonaa euroa.

Vesivoimalaitosten modernisointi- ja patoturvallisuusinvestointeihin liittyen, Fortum investoi esimerkiksi Ruotsissa noin

58 miljoonaa euroa (640 miljoonaa kruunua) Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021–2025;

80 miljoonaa euroa (890 miljoonaa kruunua) Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023–2030; sekä noin

20 miljoonaa euroa (250 miljoonaa kruunua) vuosina 2024–2026 Maltan laitoksen tuotantokapasiteetin modernisointiin ja

lisäämiseen. Vuonna 2025 kirjattiin yhteensä 141 miljoonaa euroa (2024: 130) liittyen vesivoiman tuotantoon, pääasiassa

kunnossapitoon, lainsäädäntöön ja tuottavuuteen liittyviin investointeihin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	167

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

LAADINTAPERIAATTEET

Konsernin sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen

tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan

käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien

nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi.

Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan

tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen

kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten

hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan

suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.

Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai

yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei

konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet olennaiset realisoitumattomat voitot

eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös olennaiset realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei

liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten

tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin

noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

Jos raportointikauden tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty

konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen luokittelua. Luokittelun

määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen

riskejä.

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa. Lisätietoja liitetiedossa

20 Arvonalentumistestaus.

19.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset

	Forsmarks Kraftgrupp AB	Kemijoki Oy	OKG AB	TVO Oyj
Sijoituksen luonne	Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö	Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö	Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö	Yhteisomistettu ydinvoimayhtiö
Luokittelu	Osakkuusyritys	Osakkuusyritys	Osakkuusyritys	Yhteisyritys
Segmentti	Generation	Generation	Generation	Generation
Kotipaikka	Ruotsi	Suomi	Ruotsi	Suomi
Osallistumisosuus, % 1)	26	58	46	26
Äänimäärä, %	26	28	46	26

1)Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin omistusosuuteen yhtiöissä. Vuonna

2025 Kemijoen ja TVO:n omistusosuuksissa ei ollut muutoksia.

Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä

Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä järjestelyissä jokainen omistaja on

oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta

jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä

omistajat ostavat sähkötuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotantoverot.

Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus

yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista oikaisuista (esimerkiksi ydinvoimaan liittyvien varojen ja

velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella.

Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa ydinvoima ja vesivoima), jotka

yhdistellään pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko osakkuusyrityksenä (Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy

ja OKG) tai yhteisyrityksenä (Teollisuuden Voima Oyj (TVO)).

Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista ja 45,5 % OKG AB:n osakkeista.

Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus huomioiden omistusosuudet ovat 22,2 % ja 43,4 %. Tämä

osuus vastaa sitä osaa sähköntuotannosta, jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä

laskutetaan vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä.

Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, jotka oikeuttavat

osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2

-voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B-sarjan osakkeet oikeuttavat

Olkiluoto 3:n tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25,0 %.

Katso myös liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 26,7 %:n rahaosakkeiden omistus Kemijoki Oy:ssä.

Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon yhtiön vesivoimatuotannosta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	168

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista

	2025			2024
milj. euroa	Forsmarks Kraftgrupp AB	Kemijoki Oy	OKG AB	Forsmarks Kraftgrupp AB	Kemijoki Oy	OKG AB
Tase	31.12.2024	31.12.2024	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2023	31.12.2023
Pitkäaikaiset varat	1 498	495	859	1 570	487	800
Lyhytaikaiset varat	1 454	11	235	1 379	37	185
Pitkäaikainen vieras pääoma	2 068	334	969	2 769	323	868
Lyhytaikainen vieras pääoma	123	121	110	143	149	104
Oma pääoma	761	52	15	38	52	13
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	761	52	15	38	52	13
Laaja tuloslaskelma	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2023	1.1.–31.12.2023
Liikevaihto	689	93	413	556	97	319
Tulos	0	1	2	8	1	1
Emoyhtiön omistajille	0	1	2	8	1	1
Laaja tulos yhteensä	0	1	2	8	1	1
Emoyhtiön omistajille	0	1	2	8	1	1
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1.	10	30	6	8	30	6
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä	0	0	1	2	0	0
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12.	194	30	7	10	30	6
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1)	116	143	-7	269	145	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.	310	173	0	279	174	0

1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä

varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Vuonna 2024 Forsmarkin lukuun sisältyy osakaslainojen muuntaminen omaksi pääomaksi.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	169

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista

	2025	2024
milj. euroa	TVO Oyj	TVO Oyj
Tase	30.9.2025	30.9.2024
Pitkäaikaiset varat	7 992	8 140
Lyhytaikaiset varat	906	1 034
josta rahat ja pankkisaamiset	211	366
Pitkäaikainen vieras pääoma	5 955	5 956
josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	4 590	4 658
Lyhytaikainen vieras pääoma	666	974
josta lyhytaikaiset rahoitusvelat	462	704
Oma pääoma	2 278	2 244
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	2 278	2 244
Laaja tuloslaskelma	1.10.2024– 30.9.2025	1.10.2023– 30.9.2024
Liikevaihto	878	990
Poistot ja arvonalentumiset	-256	-249
Korkotuotot	131	128
Korkokulut	-236	-194
Tuloverot	0	0
Tulos	80	79
Muut laajan tuloksen erät	-21	-29
Laaja tulos yhteensä	59	50
Emoyhtiön omistajille	59	50
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1.	578	572
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä	7	6
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12.	585	578
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1)	-19	-18
Kirjanpitoarvo 31.12.	566	561

1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin. Fortum kirjaa

osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet

ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

19.2 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä taseessa

milj. euroa	2025	2024
Merkittävimmät osakkuusyritykset	483	453
Merkittävimmät yhteisyritykset	566	561
Muut osakkuusyritykset	69	52
Muut yhteisyritykset	217	194
Yhteensä	1 335	1 260

Muutokset osuuksissa tilikauden aikana

	2025		2024
milj. euroa	Osakkuus- yritykset	Yhteis- yritykset	Osakkuus- yritykset	Yhteis- yritykset
Kirjanpitoarvo 1.1.	505	755	326	733
Hankinnat	3	24	0	19
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	42	14	-7	26
Saadut osingot	-1	-22	-1	-12
Myynnit ja pääoman palautukset	0	0	0	-21
Uudelleenryhmittelyt	-16	6	193	7
Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät	4	1	-2	-24
Muuntoerot ja muut oikaisut	15	4	-4	28
Tasearvo 31.12.	552	783	505	755

Uudelleenryhmittelyt vuonna 2024 sisälsivät pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisen omaksi pääomaksi ja sen

seurauksena uudelleenryhmittelyn erään "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Muuntamisella ei ollut

kassavirtavaikutusta.

Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnoista ja myynneistä liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	170

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	2025	2024
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Forsmarks Kraftgrupp AB	13	9
Kemijoki Oy	-1	-2
OKG AB	16	-17
Merkittävimmät osakkuusyritykset, yhteensä	28	-10
Merkittävimmät yhteisyritykset
TVO Oyj	14	20
Merkittävimmät yhteisyritykset, yhteensä	14	20
Muut osakkuusyritykset	14	3
Muut yhteisyritykset	0	6
Yhteensä	56	19

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	2025	2024
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	56	19
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-27	-49
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	28	-30

Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon

hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista

oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä

kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää Posivan loppusijoitustoimintaan liittyvien käytöstäpoisto- ja

sulkemiskustannusten ja niitä vastaavien omaisuuserien siirrosta aiheutuneen positiivisen vaikutuksen vuoden 2025 aikana.

Tähän liittyvä vastakkainen vaikutus sisältyy eriin Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Rahoituskulut - netto) ja

Tuloverot.

Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat .

20 Arvonalentumistestaus

LAADINTAPERIAATTEET

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitusvaroihin

kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Viitteitä

mahdolliseen arvonalentumiseen tarkastellaan erikseen segmenttikohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain.

Tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön, kaasun, lämmön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai

poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin sekä

ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on

testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä

kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista ei tehdä poistoja,

testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla

ja dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä.

Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määrittämällä rahavirtaa tuottavan

yksikön käyttöarvon tai käyvän arvon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyttöarvo määritetään

diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon.

Käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettynä vastaa markkinalähtöistä menetelmää, ja se määritetään

diskontattujen rahavirtaennusteiden perusteella käyttäen markkinaperusteisia oletuksia. Testattavat varat sisältävät

liiketoiminnan varat, mukaan lukien liikearvon sekä hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT: RAHAVIRTAA TUOTTAVIEN YKSIKÖIDEN KERRYTETTÄVISSÄ

OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

Arvonalentumistestaus perustuu tulevaisuuden rahavirtoihin ja vaatii johdolta oletusten ja ennusteiden tekemistä.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat diskontattuihin ennakoituihin rahavirtoihin.

Testauksessa käytettävät arvioidut tulevat kassavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin pitkän aikavälin

ennusteisiin paikallisessa valuutassa ja/tai johdon hyväksymiin pitkän aikavälin oletuksiin. Nämä ennusteet kattavat kuuden

vuoden (2024: kolmen vuoden) ajanjakson. Viittä vuotta pidempi ajanjakso johtuu siitä, että konsernilla on käytössä

merkittävä määrä pitkäaikaisia hyödykkeitä, kuten voimalaitoksia, joiden taloudellinen vaikutusaika ylittää 20 vuotta.

Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen tasaista tai alenevaa kasvuvauhtia. Kasvuennuste, jota käytetään

ekstrapoloimaan ennusteisiin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa

inflaatioennusteiden kanssa ja huomioi markkinanäkymät.

Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat sisällytetään laskelmiin vain, jos

laitosten rakentaminen on jo aloitettu.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	171

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Näiden ennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen

arvioidut vaikutukset. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin liiketoimintaan testattavat hyödykkeet kuuluvat. Hyväksytyt

toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa.

Diskonttauskorot kuvastavat tarkasteluhetken näkemystä rahan aika-arvosta ja erityisriskeistä, jotka liittyvät testauksen

kohteena olevaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja joita ei ole jo otettu huomioon oikaisemalla rahavirtaennusteita.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle on listattu

alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin, ja ne ovat soveltuvin osin yhteneviä

havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa.

Keskeiset oletukset	Perusteet oletusten arvon määritykselle
Sähkömarkkinoiden kehitys	Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen
Markkinamekanismi ja -sääntely	Nykyinen mekanismi ja sääntely sekä viranomaisilta saatuihin tietoihin perustuvat ennusteet
Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten käyttöaste	Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys
Arvioidut kunnossapito- ja korjausinvestoinnit	Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt
Diskonttauskorko	Pääosin markkinainformaatio

Vuosittainen arvonalentumistestaus

Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.12.2025 Heating and Cooling Nordics- ja Consumer Solutions -rahavirtaa

tuottaville yksiköille. Heating and Cooling Nordics -rahavirtaa tuottava yksikkö testattiin meneillään olevan

investointiohjelman vuoksi, ja Consumer Solutions -rahavirtaa tuottavana yksikkönä testattiin, koska sillä on liikearvoa.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti niiden kirjanpitoarvot, eikä arvonalentumisia kirjattu.

Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Tällä

hetkellä liikearvoa on vain Consumer Solutions -yksikössä. Katso liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille

liitetiedossa 17 Aineettomat hyödykkeet. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.

Heating and Cooling Nordics -yksikön arvonalentumistestaus sisältää kassavirrat Espoo Clean Heat -ohjelmasta. Ohjelman

hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla.

Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katso lisätietoja liitteessä 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

ja käyttöoikeusomaisuuserät.

Consumer Solutions -yksikön arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirrat ovat linjassa Fortumin tavoitteen kanssa

vähentää Scope 3 -päästöjä, olettaen esimerkiksi, että Puolan kaasun myyntimäärät laskevat vuoteen 2031 mennessä ja että

jäljelle jäävät kaasumyyntiin liittyvät päästöt kompensoidaan. Oletuksena on, että kompensoinnin kustannukset voidaan

sisällyttää hintaan.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttauskorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet olivat:

	Diskonttauskorko ennen veroja		Pitkän aikavälin kasvuennuste
%	2025	2024	2025	2024
Consumer Solutions	11,2	12,4	2,0	2,5
Heating and Cooling Nordics	7,2	6,9	2,0	2,0

Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testausten tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten

muutoksille liikearvoa ja poistamattomia aineettomia hyödykkeitä sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta. Tässä

tarkastelussa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin.

Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa ja diskonttauskoroissa. Johdon arvion mukaan mikään

jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuserien

kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	172

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset

milj. euroa	Liite	2025	2024
Muut sijoitukset		123	139
Etuuspohjainen omaisuuserä	32	64	40
Korottomat saamiset		88	59
Yhteensä		274	238

Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Korottomat saamiset sisältävät lähinnä

ennakkomaksuja, siirtosaamisia ja pitkäaikaisia korottomia lainasaamisia.

22 Korolliset saamiset

	2025		2024
milj. euroa	Tasearvo	Käypä arvo 1)	Tasearvo	Käypä arvo 1)
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	565	567	431	431
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	565	567	431	431
Vakuusjärjestely	241	241	213	213
Vakuusrahaston vakuus	87	87	62	62
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	32	32	7	7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	359	359	283	283
Yhteensä	925	926	714	714

1)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 565 miljoonaa euroa (2024: 431), sisältävät 480 miljoonaa

euroa (2024: 352) saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta. Näitä

yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Katso liitetieto 27 Korolliset velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	173

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

23 Vaihto-omaisuus

LAADINTAPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on

lopputuotteen arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno

määritetään pääasiallisesti käyttämällä painotetun keskihinnan menetelmää.

PÄÄSTÖOIKEUDET JA ENERGIASERTIFIKAATIT

Vaihto-omaisuudessa esitetään EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset CO2 -päästöoikeudet ja uusiutuvan energian

sertifikaatit, jotka pohjautuvat pakolliseen kiintiövelvoitejärjestelmään tai muuhun vapaaehtoiseen järjestelmään, jotka

kannustavat vihreän energian tuotantoa Pohjoismaissa ja Puolassa. Nämä järjestelmät edellyttävät sähkön toimittajia

hankkimaan uusiutuvan energian sertifikaatteja kansallisen kiintiövelvoitteen täyttämiseksi tai velvoittavat uusiutuvaa

energiaa tai ydinvoimaa markkinoivia sähkön myyjiä todentamaan näiden energialähteiden alkuperän ja osuuden.

Energiasertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuottajille.

CO2-päästöoikeuksia käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyneiden päästöjen kattamiseen. EU:n

päästökauppajärjestelmän asetuksen mukaisesti Fortum saa osan CO2-päästöoikeuksistaan ilmaiseksi.

Fortum saa energiasertifikaatteja uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuotannosta Generation-segmentissä, mutta

Fortumilla on myös kiintiöön perustuvia sertifikaattien palautus- tai mitätöintivelvoitteita vähittäismyynnin osalta Consumer

Solutions -segmentissä.

Ilmaiseksi saadut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sekä ydinvoiman sertifikaatit kirjataan nimellisarvoon nolla.

Ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka ovat Fortumin normaaleja ostoja, kirjataan

sopimukselliseen hankintahintaan. Ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka eivät ole Fortumin

normaalia odotettua myyntiä, ostoa tai käyttöä, käsitellään johdannaisina ja kirjataan toimitushetkellä vallinneeseen

markkinahintaan.

CO2-päästökustannusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvoite katetaan palauttamalla tai mitätöimällä

päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian

sertifikaatteja kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan niiden vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ja

uusiutuvan energian sertifikaatteja ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan vajaus päästöoikeuksien

ja uusiutuvan energian sertifikaattien markkina-arvoon. Tämä velvoite esitetään Muussa lyhytaikaisessa vieraassa

pääomassa, joiden maturiteetti on alle 1 vuosi, katso liitetieto 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.

Päästökustannus - ja kiintiövelvoitekulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään. Myös ostetut

CO2 -päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit esitetään materiaaleissa ja palveluissa, kun vastaavat myynnit

esitetään liikevaihdossa. Katso liitetiedot 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit ja 9 Materiaalit ja palvelut.

milj. euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	318	298
Päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit	64	70
Muut	130	53
Yhteensä	512	420

Aineet ja tarvikkeet sisältävät pääosin polttoaineita, joita käytetään valmistusprosessissa tai palvelujen tuottamisessa, ja

sisältävät erityisesti uraania, ydinpolttoainesauvoja ja hiiltä. Muut sisältää lähinnä ennakkomaksuja tilatuista tuotteista, joita

ei ole vielä toimitettu.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	174

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

24 Myyntisaamiset ja muut saamiset

LAADINTAPERIAATTEET

Myyntisaamisiin sisältyvät tuotot sähköstä, kaasusta, lämmöstä ja jäähdytyksestä, jotka on toimitettu, mitattu ja laskutettu

sekä saatavat jo toimitetusta, mutta vielä laskuttamattomasta energiasta.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot lasketaan odotettavissa olevan luottotappiomallin mukaisesti

(ECL, Expected Credit Loss). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvostetaan määrään, joka vastaa voimassaoloajalta

odotettavissa olevien luottotappioiden määrää.

Taseeseen tehdään varaus odotettavissa olevista luottotappioista. Varaus säilyy taseessa, kunnes se kirjataan

luottotappioksi tai peruutetaan. Luottotappiovaraukset voivat olla taseessa useita vuosia, riippuen perintäprosessien ja

oikeudellisten menettelyjen tuloksista. Alaskirjauskäytännöt ovat riippuvaisia eri maiden lainsäädännöstä ja sen

hyödyntämismahdollisuuksista. Suurille myyntisaamisille odotettavissa oleva luottotappio lasketaan yksittäiselle

asiakkaalle maksukyvyttömyyden arvioidun todennäköisyyden ja asiakkaan odotetun takaisinperintäasteen perusteella.

Tämä arvio perustuu käytettävissä olevaan markkinadataan, jos mahdollista, tai asiakkaan luottoluokitukseen. Arviota

oikaistaan, mikäli asiakkaan luottokelpoisuuden voidaan nähdä heikentyneen esim. asiakkaan maksukäyttäytymisen

perusteella. Pienasiakkaiden myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan asiakasportfolion perusteella

maittain ja liiketoimintasegmenteittäin. Luottotappiovaraukset voivat perustua toteutuneiden luottotappioiden

historialliseen analyysiin tai ulkopuolelta saatuun tietoon asiakkaiden keskimääräisistä maksukyvyttömyysasteista.

Varausta voidaan oikaista, jos tulevaisuudessa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat odotettavissa olevaan luottotappion

määrään. Yli 180 päivää viivästyneitä myyntisaamisia pidetään yleensä arvoltaan alentuneina ja arvonalennukset tehdään

saatavan kokonaismäärälle, jota oikaistaan odotettavissa olevan luottotappion takaisinperintäasteella.

milj. euroa	Liite	2025	2024
Myyntisaamiset		766	812
Siirtosaamiset		51	134
Tuloverosaamiset	28	16	101
Muut		58	61
Yhteensä		889	1 108

Siirtosaamisten muutos liittyy lyhytaikaiseen saamiseen, 7 miljoonaa euroa, Valtion ydinjätehuoltorahastolta. Katso lisätietoja

liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muut sisältää pääosin muita lyhytaikaisia korottomia saamisia.

Myyntisaamiset

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2025			2024
milj. euroa	Brutto	Odotetta- vissa oleva luotto- tappio	Luotto-tappio- suhde, %	Brutto	Odotetta- vissa oleva luotto- tappio	Luotto-tappio- suhde, %
Erääntymättömät	728	7	1	776	7	1
1–30 päivää erääntyneet	37	2	5	34	2	6
31–90 päivää erääntyneet	4	1	30	4	1	25
91–180 päivää erääntyneet	1	1	63	2	1	76
Yli 181 päivää erääntyneet	48	42	88	44	36	83
Yhteensä	819	53	6	859	48	6

Odotettavissa olevan luottotappion muutos

milj. euroa	2025	2024
1.1.	48	44
Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappio	7	5
Alaskirjaukset	-1	-2
Muuntoerot ja muut muutokset	0	0
31.12.	53	48

Myyntisaamisten valuuttajakauma (brutto)

milj. euroa	2025	2024
EUR	234	272
PLN	287	288
SEK	166	179
NOK	130	120
Muut	1	0
Yhteensä	819	859

Myyntisaamiset koostuvat suuresta joukosta asiakkaita pääasiassa euroissa, Puolan zlotyissa,  Ruotsin kruunuissa ja

Norjan kruunuissa mikä pienentää riskien keskittymistä.

Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso Vastapuoli- ja luottoriskit Hallituksen toimintakertomuksessa

sekä 4.4 Luottoriskit.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	175

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

25 Likvidit varat

LAADINTAPERIAATTEET

Likvideihin varoihin sisältyvät rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista

pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme

kuukautta tai sitä lyhyempi. Rahat ja pankkisaamiset sekä talletukset ja yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon. 

Nostettu määrä käytössä olevista luottolimiiteistä esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.

Kaupankäyntiin liittyvät käteisvakuudet sisällytetään vakuussaamisiin ja muut pantatut varat esitetään erässä

Lyhytaikaiset korolliset saamiset.

milj. euroa	2025	2024
Käteinen raha ja pankkitilit	2 869	1 713
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk	0	2 332
Rahat ja pankkisaamiset	2 869	4 045
Talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti yli 3kk mutta alle 12 kk	33	90
Yhteensä	2 903	4 136

Konsernin likvidit varat olivat 2 903 miljoonaa euroa (2024: 4 136). Likvideistä varoista 2 773 miljoonaa euroa (2024: 4090) on

talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 2,1 % (2024: 3,0 %).

Fortumilla oli 3 806 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 206 miljoonan euron

valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2027 ja kahdesta 800 miljoonan euron kahdenvälisestä

valmiusluottolimiitistä, jotka erääntyvät kesäkuussa 2027 ja tammikuussa 2028. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa

tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä liitetiedossa 4.4 Luottoriskit.

26 Osakepääoma

	2025	2024
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 1.1. ja 31.12.	897 264 465	897 264 465
Osakepääoma, miljoonaa euroa, 1.1. ja 31.12.	3 046	3 046

Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2025 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta.

Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden

2025 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.

Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot on esitetty toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän

jäsenten osakeomistukset.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	176

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

27 Korolliset velat

Rahoitusnettovelka

milj. euroa	2025	2024
+ Korollinen vieras pääoma	4 746	4 828
- Likvidit varat	2 903	4 136
- Vakuusjärjestely	241	213
- Vakuussaaminen	179	205
+ Vakuusvelka	55	93
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-124	-111
Rahoitusnettovelka	1 479	367

Korollinen vieras pääoma, 4 746 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 328 miljoonan euron (2024: 275) vakuusjärjestelyn

pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 241 miljoonan euron

(2024: 213) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely.

Vakuusrahastoa varten annettua 87 miljoonan (2024: 62) euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta.

Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset.

Korolliset velat

milj. euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset lainat	3 507	4 258
Lyhytaikaiset lainat	1 133	476
Lainat yhteensä	4 641	4 733
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	87	78
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	18	16
Vuokrasopimusvelat yhteensä	105	94
Yhteensä	4 746	4 828

milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	2 000	2 755
Lainat rahoituslaitoksilta	362	374
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	951	951
Vuokrasopimusvelat	87	78
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	195	178
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	3 595	4 336
Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista	750	0
Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta	17	17
Yritystodistusvelka	5	105
Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista	18	16
Vakuusjärjestelyvelat	360	350
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	1	3
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	1 151	492
Yhteensä	4 746	4 828

Lainat

			Uudelleenhinnoittelu
milj. euroa	Efektiivi- nen korko, %	Tase- arvo 2025	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Käypä arvo 2025 5)	Tase- arvo 2024	Käypä arvo 2024 5)
Joukkovelkakirjalainat	3,0	2 750	749	1 248	753	2 770	2 755	2 757
Lainat rahoituslaitoksilta 1)	4,0	379	379			379	390	396
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuolto-rahastosta 2)	3,0	951	951			951	951	953
Muut pitkäaikaiset lainat	4,3	195	195			194	179	179
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 3)	3,2	4 274	2 274	1 248	753	4 295	4 274	4 284
Vakuusjärjestelyvelat	1,6	360	360			360	350	350
Yritystodistusvelka	2,6	5	5			5	105	105
Muut lyhytaikaiset lainat	1,9	1	1			1	3	3
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	1,6	366	366			366	459	459
Yhteensä 4)	3,1	4 641	2 640	1 248	753	4 661	4 733	4 743

1) Efektiivinen korko sisältää jaksotettuja kuluja nostamattomista valmiusluottolimiiteistä.

2)Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.

3)Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 767 miljoonaa euroa (2024: 17).

4)Lainasalkun ja johdannaisten keskikorko oli 3,1 % (2024: 3,8 %).

5)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	177

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Toukokuussa Fortum jatkoi 300 miljoonan euron vihreän lainan eräpäivää vuodella. Lainan uusi eräpäivä on kesäkuussa 2030.

Lisäksi kesäkuussa 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti jälleenrahoitettiin erääntymään kesäkuussa 2027

(sisältäen lainanantajan yhden vuoden jatko-option).

Joulukuussa uudelleenrahoitettiin tammikuussa 2027 erääntyvä 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti, uusi

sopimus erääntyy tammikuussa 2028.

Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 1 133 miljoonaa euroa (2024: 476) sisältäen

lyhytaikaiset lainat 366 miljoonaa euroa (2024: 459) sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 767 miljoonaa euroa

(2024: 17). Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 767 miljoonaa euroa sisältävät  750 miljoonan euron 

joukkovelkakirjalainan  ja 17 miljoonaa euroa erääntyviä rahoituslaitoslainoja. Lyhytaikaiset lainat, 366 miljoonaa euroa,

sisältävät 360 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 5 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 31.12.2025 oli 3,0 % (2024: 3.6 %). Koko lainasalkun

keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 31.12.2025 oli 3,1 % (2024: 3,8 %).

Katso lisätietoa liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 34 Vuokrasopimukset, liitetiedossa 36 Pantatut varat ja

vastuut ja liitetiedossa 38 Lähipiiritapahtumat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	178

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

				Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan
milj. euroa	1.1.2025	Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen	Rahoituksen rahavirta	Vakuusjärjestelysopimus	Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa	Vuokrasopimus- velat	31.12.2025
Joukkovelkakirjalainat	2 755				-5		2 750
Lainat rahoituslaitoksilta	390		-17		6		379
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	951						951
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	179		14		2		195
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	459		-149	58	-2		366
Vuokrasopimusvelat	94	-1	-18			30	105
Yhteensä	4 828	-1	-170	58	1	30	4 746

				Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan
milj. euroa	1.1.2024	Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen	Rahoituksen rahavirta	Vakuusjärjestelysopimus	Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa	Vuokrasopimus- velat	31.12.2024
Joukkovelkakirjalainat	2 736				19		2 755
Lainat rahoituslaitoksilta	1 306		-917	0	1		390
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	951						951
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	200				-21		179
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	599		-37	-100	-3		459
Vuokrasopimusvelat	118	-25	-22			23	94
Yhteensä	5 909	-25	-975	-100	-4	23	4 828

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut

Laskettu liikkeeseen/erääntyy	Koron peruste	Korko, %	Efektiivinen korko, %	Valuutta	Nimellisarvo, milj. euroa	Tasearvo, milj. euroa
Fortum Oyj 6 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma 1)
2019/2026	Kiinteä	1,625	1,638	EUR	750	749
2023/2028	Kiinteä	4,000	4,078	EUR	500	503
2019/2029	Kiinteä	2,125	2,247	EUR	750	745
2023/2033	Kiinteä	4,500	4,537	EUR	650	656
2013/2043	Kiinteä	3,500	3,719	EUR	100	97
Tasearvo yhteensä 31.12.2025						2 750

1)EMTN = Euro Medium Term Note

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	179

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

28 Tuloverosaamiset ja -velat

LAADINTAPERIAATTEET

Kuluvan tilikauden tuloverot perustuvat konsernin verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa yleensä

kirjanpidollisesta IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja

verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia.

Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden

hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennalliset verot kirjataan täysimääräisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvojen ja

niiden verotuksellisten arvojen välillä. Pääsäännöstä poiketen laskennallista veroa ei kirjata väliaikaisista eroista, jotka

syntyvät, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen

yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon)

liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Tällaisissa tilanteissa laskennallisen veron kirjaaminen ei olisi perusteltua, koska

liiketapahtuma ei alun perin vaikuta tulokseen. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen

niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden

oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä (enemmän todennäköistä kuin

epätodennäköistä), että väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot tai veronhyvitykset voidaan hyödyntää tulevaisuudessa

syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Toisin sanoen yhtiön johto arvioi, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi verotettavaa

tuloa perustelemaan laskennalliset verosaamiset. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista

taseella vain silloin, kun ne syntyvät samalla lainkäyttöalueelle ja yhtiöllä on lainmukainen oikeus netottaa kuluvan kauden

verosaamisten ja -velkojen saldot.

Laskennalliset verovelat kirjataan väliaikaisista eroista, jotka liittyvät tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin

tehtyihin sijoituksiin (esimerkiksi jakamattomat voitot) , paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron

purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näissä

tapauksissa tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen jakamattomista voitoista ei kirjata laskennallista veroa.

Fortum kirjaa verovelan (ja siihen liittyvän kulun) epävarmoissa verotustilanteissa, jos yhtiö arvioi, että on todennäköistä,

että veroviranomainen (tarvittaessa tuomioistuin tai muu toimivaltainen elin) vaatii lisäveroja ja -maksuja. Vastaavasti, jos

konserni katsoo, ettei veroviranomaisen vaatimusta todennäköisesti vahvisteta (eli vaatimus katsotaan perusteettomaksi),

velkaa ei kirjata. Kiistatilanteissa maksetut verot kirjataan saamiseksi (ennakoksi), kunnes asia ratkeaa. Jos verokiistan

lopullinen ratkaisu eroaa alun perin kirjatusta määrästä, ero oikaistaan verokulun (ja siihen liittyvän verosaamisen tai -velan)

kautta sillä tilikaudella, jolloin asia ratkeaa. Tämä menettely on yhteneväinen IFRIC 23:n kanssa, jonka mukaan epävarmuus

tuloveroissa on otettava huomioon silloin, kun ei ole todennäköistä, että verokäsittely hyväksytään viranomaisten tai

tuomioistuimen toimesta. Fortumin toimintaperiaatteena on läpinäkyvyys ja yhteistyö veroviranomaisten kanssa olettaen,

että veroviranomainen on tietoinen kaikesta asiaankuuluvasta tiedosta.

Fortum soveltaa IAS 12-mukaista tilapäistä poikkeusta OECD:n Pilari 2 -mallisääntöihin liittyen. Tämä tarkoittaa, että

konserni ei kirjaa tai esitä mallisääntöihin liittyviä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja tässä tilinpäätöksessä.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIIN VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT

OLETUKSET JA ARVIOT

Fortumin laskennallisten verosaamisten ja -velkojen arvioidaan realisoituvan pitkien ajanjaksojen kuluessa tulevaisuudessa.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen

tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden

verotuksellisten arvojen eroista.

Keskeisiä oletuksia näiden arvioiden taustalla ovat: (i) tulevaisuudessa suurimpien tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset

ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna (eli tytäryhtiöiden odotetaan tuottavan verotettavaa tuloa

aikaisempien tasojen mukaisesti), (ii) vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisajan odotetaan

pysyvän nykyisten säännösten mukaisina (eli tappioiden hyödyntämisaikoja ei odoteta lyhennettävän odottamattomasti), ja

(iii) voimassa olevat verolait ja verokannat Fortumin keskeisissä toimintamaissa pysyvät oleellisesti muuttumattomina

lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia

kohtuullisina ja käyttää niitä määrittäessään laskennallisia verosaamisia ja -velkoja.

Fortum arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä. Arvioissa Fortum ottaa

menneiden vuosien toteutuneiden ja suunniteltujen tuottojen lisäksi huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat

ja ennusteet. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siltä osin kuin ennusteiden valossa on todennäköistä, että yhtiö

kykenee tulevaisuudessa tuottamaan riittävästi verotettavaa tuloa verotuksellisten tappioiden, hyvitysten tai väliaikaisten

erojen hyödyntämiseksi. Arvio päivitetään jokaisella raportointijaksolla uuden tiedon perusteella.

Fortum arvioi epävarmoja verotustilanteita Fortumin veroperiaatteita ja IFRS-tilinpäätösstandardeja noudattaen sekä

arvioiden todennäköisyyttä siitä, hyväksyykö veroviranomainen tai tuomioistuin ennakoitavissa olevan oikeudenkäynnin

tapauksessa verokäsittelyn. Tarvittaessa Fortum hankkii oikeudellisia lausuntoja tukeakseen verotus- ja kirjanpitokäsittelyn

arviointia.

28.1 Laskennalliset verot taseessa

	2025			2024
milj. euroa	Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat	Laskennalliset verot, netto	Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat	Laskennalliset verot, netto
1.1.	845	-386	459	958	-428	530
Muutos	-33	24	-8	-113	42	-71
31.12.	812	-362	451	845	-386	459

Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käyttämättömät verotukselliset

tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	180

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

verotettavaa tuloa vastaan kyseisillä lainkäyttöalueilla. Fortum on 31.12.2025 kirjannut laskennallisia verosaamisia

812 miljoonaa euroa (2024: 845).

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti

toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla netottaa keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2025

milj. euroa	Aineettomat hyödykkeet	Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus-omaisuuserät	Eläkevelvoitteet	Varaukset	Johdannais-instrumentit	Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset	Muut erät	Laskennalliset verot, netto
1.1.2025	-55	-365	-5	-28	-14	907	19	459
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	3	-4	0	-3	1	-24	12	-14
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät	0	0	-7	0	22	0	0	16
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset	0	-8	0	-2	0	3	1	-8
Tytäryritysten ostot 1)	-3	0	0	1	0	0	1	-2
31.12.2025	-55	-378	-12	-33	9	886	33	451

1)Tytäryritysten hankinnat vuonna 2025  sisälsi Orange Energia SP. z o.o -yhtiön hankinnan Puolassa. Katso liitetieto 3.1 Yrityshankinnat .

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2024

milj. euroa	Aineettomat hyödykkeet	Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus-omaisuuserät	Eläkevelvoitteet	Varaukset	Johdannais-instrumentit	Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset	Muut erät	Laskennalliset verot, netto
1.1.2024	-61	-452	-2	-12	90	915	52	530
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	4	2	0	-12	11	9	-27	-14
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät	0	0	-4	0	-114	0	0	-118
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset	3	5	0	1	-1	-14	-7	-13
Tytäryritysten myynnit 1)	0	81	0	-5	0	-3	0	74
31.12.2024	-55	-365	-5	-28	-14	907	19	459

1)Tytäryritysten myynnit vuonna 2024 sisälsi kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnin. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit

Laskennallisten verojen nettomuutos vuonna 2025 johtuu pääasiassa laajaan tulokseen kirjattuihin johdannaisiin liittyvien

laskennallisten verojen noususta. Vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät pääosin Irlantiin ja

johtuvat Uniperin divestoinnista vuonna 2022 sekä Venäjään liittyvistä alaskirjauksista vuosina 2022 ja 2023. Fortum on

laatinut kattavan ennusteen kyseiset tappiot kantavan irlantilaisen konserniyhtiön tulevaisuuden tulontuottokyvyn

arvioimiseksi. Fortum on käyttänyt tätä arviota kirjatun 731 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen arvon tukena

31.12.2025 (2024: 780). Verotappioita hyödynnettiin Irlannissa ennusteen mukaisesti vuonna 2025.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	181

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Vahvistetut tappiot sekä kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut

sekä niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset

	2025		2024
milj. euroa	Vahvistetut tappiot ja vähennys- kelvottomat korkokulut	Lasken- nallinen verosaa- minen	Vahvistetut tappiot ja vähennys- kelvottomat korkokulut	Lasken- nallinen verosaa- minen
Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on alle vuoden	0	0	0	0
Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on 1–5 vuotta	0	0	3	1
Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on yli 5 vuotta	10	1	6	2
Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa	6 003	771	6 369	812
Yhteensä	6 013	772	6 378	815
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on alle vuoden	0	0	0	0
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on 1–5 vuotta	140	58	132	27
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on yli 5 vuotta	306	35	190	40
Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joilla ei ole vanhentumisaikaa	87	20	108	25
Yhteensä	533	113	430	92

Laskennalliset verosaamiset kirjataan vahvistetuista tappioista ja vähennyskelvottomista korkokuluista siihen määrään asti

kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Vahvistettujen

tappioiden pienentyminen johtuu pääasiassa Irlannin tappioiden hyödyntämisestä. Irlannin vahvistetuilla tappioilla ei ole

vanhentumisaikaa.

Vähennyskelvottomien korkokulujen kasvu johtuu suurelta osin lainojen korkojen noususta ja riittämättömistä voitoista

Ruotsissa ja Norjassa, missä korkokulujen vähennyskelpoisuutta on paikallisen lainsäädännön mukaan rajoitettu

prosenttiosuuteen verotettavasta käyttökatteesta (EBITDA) EU:n veronkierron estämistä koskevan direktiivin (ATAD)

vaatimusten mukaisesti.

Kirjaamatta jätetyt laskennalliset verot

Alla olevassa taulukossa on esitetty vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot,

vähennyskelvottomat korkokulut ja veronhyvitykset, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen

liittyvästä epävarmuudesta johtuen.

	Verotukselliset tappiot		Veronhyvitykset		Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut		Väliaikaiset erot
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Vanhentumisaika alle vuoden	6	3	0	0	0	0	0	0
Vanhentumisaika 1–5 vuotta	5	9	0	0	1	0	0	0
Vanhentumisaika yli 5 vuotta	2	17	0	0	0	0	0	0
Ei vanhentumisaikaa	181	252	5	5	65	84	1 095	997
Yhteensä	194	280	5	5	66	84	1 095	997

Väliaikaiset erot, vähennyskelvottomat korkokulut sekä verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista

verosaamista, muodostuivat pääosin vuonna 2023 seuraavien tapahtumien seurauksena: Suomessa 475 miljoonan euron

väliaikainen ero liittyy Venäjän osakkeiden alaskirjaukseen ja 746 miljoonan euron verotuksellinen tappio, vähennyskelvoton

korkokulu sekä vähennyskelpoinen väliaikainen ero Alankomaissa liittyy Venäjän lainojen alaskirjauksiin. Näihin tappioihin

liittyvä laskennallinen verosaaminen kirjattiin Irlannissa.

Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu 23 miljoonan euron (2024: 23) määräisistä väliaikaisista eroista tytäryritysten

nettovarojen ja verotuksellisen arvon välillä, koska näiden purkautuminen on Fortumin määräysvallassa ja on todennäköistä,

että väliaikaiset erot eivät purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

28.2 Tuloverosaamiset ja -velat

Tuloverosaamiset 16 miljoonaa euroa (2024: 101) sekä tuloverovelat 20 miljoonaa euroa (2024: 93) vaihtelevat pääasiassa

kuluvan vuoden arvioitujen tai paikallisen verolainsäädännön perusteella määrättyjen tuloverojen kertymisen ja maksujen

seurauksena sekä muutamien yhtiöiden osalta aiempiin vuosiin liittyvien, paikallisen verolainsäädännön mukaisten maksujen

johdosta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	182

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

LAADINTAPERIAATTEET

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion

ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta. Fortumin rahasto-osuus

Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä

poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan,

että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velvoitteiden arvoon, koska Fortumilla ei

ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion

ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset kattavat velvoitteet, jotka ulottuvat hyvin pitkälle tulevaisuuteen, usein useita

vuosikymmeniä ydinvoimalaitoksen käyttöiän päättymisen jälkeen. Näihin varauksiin sisältyvät laitoksen käytöstä

poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varaukset.

Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37 -standardin mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin

tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo

(ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan

voimalan käyttöajan kuluessa. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin

tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa.

Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.

Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti.

Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun

mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan

kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus

kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun

mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan erään Muut rahoituserät - netto.

Fortumin ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko ja mahdolliset käypään arvoon arvostuksen vaikutukset esitetään

erässä Muut rahoituserät - netto.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-

osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu

Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista

ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata. Koska tulevat kassavirrat ulottuvat hyvin pitkälle ajanjaksolle, erot lainmukaisen

vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.

Vuosittainen maksu ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun muutokseen ja osuuteen

ydinjätehuoltorahaston tuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet.

Fortumilla on vähemmistöosuuksia myös muissa ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa

sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus-

ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat

omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla

tuotantokustannushinnalla. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen

suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia konsernin laadintaperiaatteita.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:  YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN

VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ TEHTÄVÄT OLETUKSET

Fortumin ydinvoimalaitoksen tulevaan käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu 

kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Nämä velvoitteet ulottuvat hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Pääasialliset

oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset

hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.

Muutokset oletetuissa diskonttokoroissa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus

kasvaa. Ydinvoimalaitoksissa, joissa osuus ydinjätehuoltorahastossa on suurempi kuin varaus, varauksen kasvun vaikutus

kompensoituu taseeseen kirjattavalla vastaavalla kasvulla Fortumin osuudessa Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista.

Tuloslaskelmavaikutus on tällöin positiivinen, koska käytöstä poistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot

hyödykkeen purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin todellinen osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on korkeampi kuin

taseessa esitetty, ja niin kauan kuin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen

arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastossa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä

poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat

velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin

ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista

käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	183

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

29.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa

ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	2025	2024
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 153	1 117
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 153	1 117
Lyhytaikainen saaminen Valtion ydinjätehuoltorahastosta	7	65
Fortumin rahoitusosuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa	1 228	1 253
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	69	70

IFRS-tilinpäätösstandardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt

varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 36 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopusta ja

olivat 1 153 miljoonaa euroa 31.12.2025. Suomalaiset ydinvoimaoperaattorit toimittivat päivitetyn teknisen suunnitelman ja

kustannusarvion Työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuussa 2025. Kustannusarvion ja teknisen suunnitelman päivityksillä ei

ollut olennaista vaikutusta Fortumin tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä

69 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.12.2025 oli 1 228 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli

1 153 miljoonaa euroa ja rahastoon liittyvän lyhytaikaisen saamisen tasearvo oli 7 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden

tasearvo ei saa ylittää IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin

ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus muihin

rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan muihin

rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2025 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2025 oli yhteensä

1 290 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen

suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta

seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion

ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa

samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion

ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2025 päätökseen ja on

yhteensä 1 264 miljoonaa euroa. Vastuu kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen

aiheuttamista kustannuksesta siirtyi Posivalle vuoden 2025 aikana alentaen Fortumin rahastotavoitetta ja vastuumäärää.

Posiva on Fortumin ja TVO:n yhdessä omistama yritys.

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

milj. euroa	2025	2024
1.1.	1 117	1 058
Varausten lisäykset	44	51
Käytetyt varaukset	-23	-31
Varausten purku	-16	0
Diskonttauksesta johtuvat muutokset	31	38
31.12.	1 153	1 117
Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo	1 153	1 117

Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on

käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan joka kolmas vuosi.

Katso liitetieto 27 Korolliset velat ja liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut.

29.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä

tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten

mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja

Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja

ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin

osuudet näistä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	184

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	2025	2024
TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 701	1 673
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 293	1 246
Nettomäärä	-408	-427
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-102	-107
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan	1 882	1 960
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 438	1 525
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	145	279
josta OL1/OL2 osuus (ylirahastoitu)	197	292
josta OL3 osuus (alirahastoitu)	-52	-13

TVO:n lainmukainen vastuu, varaus ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan

ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan

erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. Teknisen suunnitelman ja

kustannusarvion päivityksillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin osuuteen TVO:n ydinvoimaan liittyvistä varoista ja

veloista.

TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka

mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen

mukaan kumpi niistä on pienempi. 31.12.2025 OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS-tilinpäätös­

standardien mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS-tilinpäätösstandardien

mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahastoitu

145 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 39 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2025 oli

1 438 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 293 miljoonaa euroa.

Fortumin osakaslainasaaminen TVO:n OL3 -laitosyksikön rakentamiseen liittyen oli 157 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2024:

157). TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä.

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum

käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetieto 27 Korolliset

velat.

OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	2025	2024
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	5 475	5 064
Osuus Ruotsin ydinjätehuoltorahastosta	3 949	3 590
Nettomäärä	-1 526	-1 474
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-484	-476

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta

ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on

ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin

valtiovelkakonttorin (Riksgälden) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon.

SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022 ja se on perustana ydinjätehuoltomaksuille

2024–2026. Ydinjätehuoltomaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden

käyttöikä on 50 vuotta. Vuoden 2026 ydinjätehuoltomaksut perustuvat oletukseen 60 vuoden käyttöiästä, 50 vuoden sijaan.

Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan. SKB toimitti Ruotsin valtiovelkakonttorille 30.9.2025 uuden teknisen

suunnitelman ja kustannusarvion. Tämä päivitetty kustannusarvio kattaa kulut vuodesta 2027 ja tulee olemaan

ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden perustana vuodesta 2027 ja siitä eteenpäin. Ydinvoimaan liittyvät varaukset

(pääomaisuusmenetelmällä yhdisteltyinä) 31.12.2025 perustuvat päivitettyihin laskelmiin.

Ydinvoimaan liittyvät vakuudet

Ydinjätehuoltomaksun lisäksi energiayhtiöt antavat vakuuksia turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja

mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen ydinvoimaan.

Lisätietoja Fortumin vakuuksista ydinvoimalaitoksiin liittyen, katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	185

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

30 Muut pitkäaikaiset velat

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liittymismaksut		69	69
Muut varaukset	31	76	81
Eläkevelvoitteet	32	4	12
Muut		103	55
Yhteensä		252	216

Liittymismaksut koostuvat Suomen kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista. Palautusvelvollisuus koskee ennen

vuotta 2013 sekä osittain vuoden 2013 aikana saatuja liittymismaksuja. Muut sisältää useita eriä, jotka eivät yksittäin ole

olennaisia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	186

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

31 Muut varaukset

LAADINTAPERIAATTEET

Konserni kirjaa varauksen silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

resurssien käyttöä tulevaisuudessa, ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset diskontataan, kun

rahan aika-arvon vaikutus on olennainen.

Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu ja diskonttauskoron muutoksista johtuvat muutokset varauksissa

kirjataan korkokuluksi. Muutokset varauksissa, lukuun ottamatta muutoksia käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä

poistamiseen liittyvissä velvoitteissa, esitetään tuloslaskelmassa.

KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen

osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite, tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Velvoitteen määrä

perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon.

Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa,

kun hyödyke otetaan käyttöön. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muutokset käytöstä poistamisvarauksissa kirjataan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon oikaisuksi taseeseen,

paitsi jos omaisuuserä on loppuun poistettu, jolloin muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

YMPÄRISTÖVARAUKSET

Ympäristövaraus kirjataan ympäristölakien ja -säännöksien voimassa olevaan tulkintaan perustuen, kun on todennäköistä,

että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa.

milj. euroa	Käytöstä- poistamis- varaukset	Ympäristö- asioihin liittyvät varaukset	Muut	Yhteensä
1.1.2025	24	2	58	84
Varausten lisäykset	0	0	8	8
Käytetyt varaukset	0	0	-12	-12
Käyttämättömien varausten purku	-1	0	0	-1
Muuntoerot ja muut muutokset	0	0	1	1
Uudelleenluokittelut kategorioiden välillä	0	44	-44	0
Lisäykset tytäryhtiöiden hankintojen kautta	0	0	3	3
31.12.2025	23	47	10	80
Josta lyhytaikaiset varaukset	0	0	4	4
Josta pitkäaikaiset varaukset	23	47	6	76

Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyvät varaukset liittyvät sekä tavanomaisen että uusiutuvan

energian tuotantolaitoksiin. Varauksista suurimman osuuden arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 5 vuoden aikana.

Ympäristöasioihin liittyvien varausten arvioidaan tulevan käytetyksi pääosin seuraavien 30 vuoden aikana.

Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista

löytyy liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	187

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

32 Eläkevelvoitteet

LAADINTAPERIAATTEET

Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti.

Näiden eläkejärjestelyjen rahoitus on yleensä järjestetty maksuilla vakuutusyhtiöihin tai eläkesäätiöön. Konsernilla on sekä

etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa

menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen

perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot,

kuten myös voitot ja tappiot velvoitteiden täyttämisestä, kirjataan henkilöstökuluihin. Nettokorko esitetään rahoituserissä.

Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten

kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen tai vastaavien korkoa,

joiden juoksuaika vastaa suunnilleen kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään

arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn

kuuluvien varojen käyvällä arvolla.

Jos velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla muodostaa nettona omaisuuserän,

otetaan huomioon voimassa olevat omaisuuserän enimmäismäärän rajoitukset. Omaisuuserä esitetään taseen erässä Muut

pitkäaikaiset sijoitukset.

Jos järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoitteet täytetään (”järjestelyyn kohdistuva tapahtuma”) tilikauden aikana,

kauden työsuoritukseen perustuva meno ja nettovelan tai omaisuuserän nettokorko määritetään uudelleen järjestelyyn

kohdistuvan tapahtuman jälkeiselle raportointiajanjaksolle. Uudelleen määrittämisessä käytetään järjestelyyn kohdistuvan

tapahtuman hetkellä voimassa olevia vakuutusmatemaattisia oletuksia. Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä

supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai

tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteiden täyttämiseen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan velvoitteen

täyttämishetkellä.

Etuuspohjaisen nettovelan tai omaisuuserän uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin kuuluvat vakuutusmatemaattiset

voitot ja tappiot, jotka saattavat syntyä etenkin arvioiden ja toteuman eroista, liittyen oletuksiin demografisista ja

taloudellisista muuttujista ja lisäksi näiden oletusten muutoksista eri raportointipäivien välillä. Tämän lisäksi näihin eriin

kuuluu ero järjestelyyn kuuluvien varojen varsinaisen tuoton ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettokoroissa esitetyn

korkotuoton välillä, sekä kaikki muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksissa, lukuun ottamatta nettokorkoihin jo

sisällytettyjä määriä. Uudelleen määrittämisen vaikutus ja tästä aiheutuva laskennallinen vero kirjataan kokonaisuudessaan

muihin laajan tuloksen eriin tapahtumahetkellä.

Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset

maksut kohdistuvat.

Fortumin eläkejärjestelyt

Suomi

Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle työeläketurvaa vanhuus-,

työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu

maksuperusteisiksi järjestelyiksi.

Lisäksi konsernilla on rajattu määrä lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on järjestetty Fortumin eläkesäätiössä.

Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkkeelle

siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL-indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty

säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 %

palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, joka on

indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen.

Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen

etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti.

Muut maat

Vuoden 2025 lopussa Fortumilla ei ollut muissa maissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	188

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit

Tyypilliset eläkejärjestelyihin liittyvät riskitekijät muodostuvat muutoksista diskonttauskorossa, muutoksista

vakuutusmatemaattisissa oletuksissa sekä sijoitus- ja volatiliteettiriskistä.

Diskonttauskoron muutokset

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu

yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä

yleensä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu.

Oletuksiin liittyvät riskit

Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta. Jos toteumat poikkeavat

oletuksista, eläkevelvoitteen määrä voi muuttua.

Sijoitusriski ja volatiliteettiriski

Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin riippuen kunkin maan lainsäädännöstä tai eläkejärjestelyn

investointistrategiasta. Sijoitussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti eläkejärjestelykohtaisesti. Jos eläkejärjestelyn varojen

tuotto ei riitä kattamaan velvoitteen määrän kasvua ja maksuja tilikauden aikana, työnantaja on velvoitettu kattamaan

maksuilla syntyneen vajeen, ellei eläkejärjestelyllä ole riittäviä varoja.

Velvoitteen nykyarvon muutokset

	Etuuspohjainen  velvoite		Järjestelyyn  kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen  netto- omaisuuserä(-)/-velka(+)
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Tasearvo 1.1.	249	263	-277	-273	-28	-9
Tuloslaskelmaan kirjatut erät 1)
Työsuoritukseen perustuva meno	1	1	0	0	2	2
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot	-2	-1	3	3	1	2
Nettokorko	8	8	-9	-9	-1	0
	7	8	-6	-5	2	3
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot(-)/ tappiot(+)	-20	-4	-13	-15	-33	-20
Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-15	-1	0	0	-15	-1
Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-5	-3	0	0	-5	-3
Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko)	0	0	-13	-15	-13	-15
Kurssierot ja muut muutokset	0	-3	-1	3	0	0
	-19	-8	-14	-12	-33	-20
Muut
Työnantajan suorittamat maksut / maksujen palautus	0	0	-1	-2	-1	-2
Maksetut etuudet	-15	-15	15	15	0	0
Tasearvo 31.12.	222	249	-282	-277	-60	-28
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo					222	249
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo					-282	-277
Rahastoitu määrä					-60	-28
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo					0	0
Etuuspohjaisesta eläkevelvoitteesta johtuva nettovelka (+)/omaisuuserä (–)					-60	-28
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa					64	40
Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen muissa pitkäaikaisissa veloissa					4	12

1)Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä. Muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi etuuspohjaiset

järjestelyt liitetiedon 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot henkilöstökuluerittelyssä).

Vuonna 2026 ei odoteta tulevan maksusuorituksia liittyen eläkejärjestelyihin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	189

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen

	2025			2024
milj. euroa	Listatut	Listaamattomat	Yhteensä	Listatut	Listaamattomat	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	90	7	97	77	7	84
Velkainstrumentit	102	39	141	117	39	155
Rahat ja pankkisaamiset	0	23	23	0	14	14
Kiinteistöt	0	11	11	0	11	11
Muut varat	0	11	11	0	12	12
Yhteensä	192	91	282	194	83	277

Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä.

Tällöin varat on sisällytetty erään ‘Muut varat’.

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto oli 25 miljoonaa euroa vuonna (2024: 22).

Taseeseen kirjatut määrät maittain

	2025			2024
milj. euroa	Suomi	Muut maat	Yhteensä	Suomi	Muut maat	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	175	47	222	193	55	249
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-230	-53	-282	-226	-51	-277
Alijäämä(+)/ylijäämä(-)	-55	-6	-60	-33	4	-28
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	0	0	0	0	0
Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa	-55	-5	-60	-33	5	-28
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa	55	8	64	33	7	40
Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen muissa pitkäaikaisissa veloissa	0	3	4	0	11	12

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset Suomessa

%	2025	2024
Diskonttauskorko	3,7	3,2
Tuleva palkankorotus	3,0	3,0
Etuuksien korotukset	2,1	2,1
Inflaatio	1,9	1,9

Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten

joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa.

Diskonttauskorko, inflaatio-oletus, tuleva palkankorotus- ja etuuksien korotusoletukset sekä kuolleisuus ovat tärkeimpiä

etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty tärkeimpien oletusten muutosten vaikutus

etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoon:

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa

Oletuksen muutos	Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys (+)/vähennys(-)
0,5 % lisäys diskonttauskorossa		-5,4 %
0,5 % vähennys diskonttauskorossa		5,9 %
0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa		5,4 %
0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa		-5,0 %
0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa		0,2 %
0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa		-0,2 %
10 % lisäys kuolleisuudessa		-3,7 %
10 % vähennys kuolleisuudessa		3,7 %

10 prosentin vähennys kuolleisuudessa johtaisi edunsaajilla korkeampaan elinajanodotteeseen, riippuen kunkin edunsaajan

iästä. Vuoden 2025 lopussa 63-vuotiaan eläkkeelle jääneen miehen elinajanodote kasvaisi noin yhdellä vuodella, jos

kuolleisuus vähenisi 10 prosenttia.

Edellä esitetyt herkkyyslaskelmat perustuvat samoihin oletuksiin ja laskentatapaan, jolla määritetään eläkevelvoitteen

nykyarvo. Kun jokin vakuutusmatemaattinen oletus on muutettu herkkyyden laskemista varten, kaikki muut oletukset on

pidetty samoina. Mahdollista vaikutusten korrelaatiota yksittäisten vakuutusmatemaattisten oletusten välillä ei ole

huomioitu. Herkkyysanalyysiä tarkastellessa on huomioitava, että eläkevelvoitteen nykyarvon muutos, joka johtuu usean

vakuutusmatemaattisen oletuksen samanaikaisesta muutoksesta ei ole välttämättä samansuuruinen kuin yksittäisten

muutosten vaikutusten yhteenlaskettu summa.

Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen vuoden 2025 lopussa

milj. euroa	Tulevat maksut
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	15
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	58
5–10 vuoden sisällä erääntyvät	67
10–20 vuoden sisällä erääntyvät	109
20–30 vuoden sisällä erääntyvät	61
Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät	26

Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto oli vuoden 2025 lopussa 15 vuotta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	190

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa	Liite	2025	2024
Ostovelat		322	361
Siirtovelat
Henkilöstökulujaksotukset		98	92
Korkovelat		88	100
Muut siirtovelat		105	109
Muut velat
ALV-velka		55	57
Verovelka		20	93
Saadut ennakkomaksut		11	12
Päästöoikeusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvollisuus 1)		81	88
Muut		41	41
Lyhytaikaiset varaukset	31	4	3
Yhteensä		826	959

1)Lisätietoja liitetiedossa 23 Vaihto-omaisuus.

Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja mu iden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	191

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

34 Vuokrasopimukset

LAADINTAPERIAATTEET

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Konserni vuokraa pääosin toimistorakennuksia ja maa-alueita. Konserni kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja

vastaavaksi vuokrasopimusvelaksi kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia (vuokrakausi alle 12 kuukautta)

ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen sinä päivänä,

jolloin käyttöoikeusomaisuuserä on konsernin käytettävissä.

Vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat kirjataan konsernitaseeseen vuokrakauden aikana maksettavien

kiinteiden vuokrien määräisenä, diskontattuna nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina

vuokrakauden kuluessa tai, jos lyhyempi, vuokratun hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kirjanpitoarvoa

seurataan kausittain arvonalentumisen viitteiden varalta.

Kun tulevat vuokrien maksut päivitetään johtuen muutoksista indekseissä tai sopimusehdoissa, käyttöoikeusomaisuuserä ja

siihen liittyvä vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen. Uudelleenarvostuksesta mahdollisesti syntyvät erot kirjataan

konsernin tuloslaskelmaan.

Korkokulut vuokrasopimusveloista kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmaan. Rahavirtalaskelmassa

vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään Rahoituksen rahavirrassa erässä Pitkäaikaisten lainojen

lyhennykset ja koron osuus esitetään Liiketoiminnan rahavirrassa erässä Maksetut korot. Muuttuvat vuokrat ja niiden

vuokrien maksut, joita ei standardin helpotusten vuoksi kirjata taseeseen, kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan.

Konsernitilinpäätökseen kirjatut erät

Vuokralle ottajana

milj. euroa	2025	2024
Konsernin tuloslaskelmalla
Poistot, josta	-18	-23
Maa-alueita	-3	-2
Rakennuksia ja rakennelmia	-9	-13
Koneita ja kalustoa	-6	-7
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-2	-2
Muihin kuluihin kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-1	-4
Konsernitaseessa
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset, josta	43	29
Maa-alueita	12	4
Rakennuksia ja rakennelmia	22	12
Koneita ja kalustoa	9	13
Tytäryhtiöiden myynti, josta 1)	-1	-24
Maa-alueita	0	-3
Rakennuksia ja rakennelmia	-1	-14
Koneita ja kalustoa	0	-7
Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvo, josta	112	101
Maa-alueita	61	51
Rakennuksia ja rakennelmia	35	37
Koneita ja kalustoa	16	12
Vuokrasopimusvelat	105	94
Konsernin rahavirtalaskelmalla
Vuokrasopimusten rahavirta	-20	-24

1) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	2025
Vuoden sisällä erääntyvät	20
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	48
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	59
Yhteensä	126

Katso lisätietoja liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja

käyttöoikeusomaisuuserät ja liitetiedossa 27 Korolliset velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	192

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

35 Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu

taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

35.1 Investointisitoumukset

31.12.2025 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä olivat

448 miljoonaa euroa (2024: 465).

35.2 Muut velvoitteet osakkuus- ja yhteisyrityksille

Fortum investoi yhdessä Green Investment Groupin kanssa Glasgow’hun Skotlantiin rakennettavaan South Clyden

jätteenpolttolaitokseen yhteisyrityksen kautta. Fortum on sitoutunut rahoittamaan yhteisyritystä ja velvoitetta oli 31.12.2025

jäljellä 30 miljoonaa euroa (2024: 56). Yhteisyritystä rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla.

35.3 Muut velvoitteet

Kesäkuussa 2018 Ruotsin parlamentti hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n

vesipolitiikkadirektiivin käyttöönotosta. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustivat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan

tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden

aikana. Suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuus on

23 % rahaston kokonaisrahoituksesta.

Toukokuussa 2022 Fennovoima ilmoitti päättäneensä RAOS Project Oy:n kanssa solmitun ydinvoimalan

laitostoimitussopimuksen ja perui rakentamislupahakemuksen. Tällä hetkellä Fortum rahoittaa tiettyjä

Voimaosakeyhtiö SF:än kuluja.

36 Pantatut varat ja vastuut

LAADINTAPERIAATTEET

PANTATUT VARAT

Pantatut varat ovat omaisuutta, jotka on annettu velkojalle lainan vakuudeksi, kaupankäynnin vakuudeksi tai vakuudeksi

muita sitoumuksia vastaan. Jos velallinen tai kaupankäynnin vastapuoli ei kykene suorittamaan sovittuja maksuja, velkoja

voi käyttää pantattuja varoja pienentääkseen tappioitaan. Fortumin pantatut varat muodostuvat pääosin arvopapereista,

vakuuksista ja kiinteistökiinnityksistä.

VASTUUT

Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien

tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä

tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska

varojen poistuminen ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arvioita velvoitteen määrästä ei voida tehdä.

36.1 Pantatut varat

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien

Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (2024: 718).

Kiinteistökiinnitykset ovat yhteensä 41 miljoonaa euroa (2024: 41).

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Pantatut varat sisältävät arvopapereita 241 miljoona euroa (2024: 213) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities),

vakuussaamisia 179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja pantattuja varoja 28 miljoonaa euroa (2024: 7). Vakuussaamiset koostuvat

rahavakuuksista kaupankäyntiä varten hyödykepörsseihin sekä Credit Support Annex-sopimuksien alaisista valuutta- ja

korkojohdannaisista.

Fortumilla on 122 miljoonaa euroa (2024: 125) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat

vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja

mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistamisesta ja ydinjätteen

loppusijoituksesta aiheutuvista tulevista kustannuksista. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan

tarvittavat varat täysimääräisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen

kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan

vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja

rahastotavoitteeseen. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	193

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Muiden puolesta pantatut varat

Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 87 miljoonaa euroa (2024: 62), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq

Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on

keskinäinen rahasto, johon kaikki pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat

markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset maksukyvyttömyydet,

joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset.

36.2 Vastuut

Fortum on luopuessaan osakeomistuksista sopinut korvausvelvoitteista, jotka koskevat myynnille tavanomaisia ehtoja ja

takuita, ympäristöhaittoja sekä mahdollisia verovastuita. Mahdolliset velvoitteet kirjataan ensisijaisesti varauksena

myydyissä yrityksissä ennen kuin Fortum olisi velvoitettu suorittamaan maksuja. Lisäksi Fortum-konsernilla on sitoumuksia,

joiden johdosta Fortum on yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista, jotka muodostuvat sen osakkuuksista yhtiöissä ja

yhteenliittymissä, joissa se on osallisena.

Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat

and Gas Oy:llä on vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun

6§:n säädökseen.

36.3 Ydinvoimaan liittyvät vastuut

Ruotsin lainsäädännön mukaisesti Ruotsin ydinvoimayksiköihin kuuluvat yhtiöt ovat antaneet Ruotsin hallinnollisille

viranomaisille Ruotsin ydinvoimalaitosten toimintaan liittyviä takauksia OKG:n ja Forsmarkin puolesta. Takauksia on

kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen

kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton

määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen

varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi

muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein

viranomaispäätöksellä. Lisäksi luvanhaltijat ovat vastuussa kaikista kustannuksista liittyen matala-aktiivisen ydinjätteen

hävittämiseen.

Suomessa takaukset annetaan ydinenergialain vaatimusten mukaisesti kattamaan vastuumäärän kattamattoman osuuden,

mahdolliset ennalta arvaamattomat menot sekä lakisääteisen suojaosuuden, mikäli suojaosuus ei tule katetuksi Valtion

ydinjätehuoltorahaston ylijäämällä ja voitolla.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus Työ- ja elinkeinoministeriölle on 149 miljoonaa euroa (2024: 151). Takaus

kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä

ennakoimattomien kulujen riskin. Fortumin ja TVO:n yhdessä omistaman Posiva Oy:n puolesta annettu takaus on 7 miljoonaa

euroa (2024: 0). Takaus liittyy Posivan osuuteen kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen

kustannuksista.

Ydinvoimaloiden omistajilla on Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu laitoksilla tapahtuvista onnettomuuksista sekä

kaikista laitoksen operointiin liittyvistä onnettomuuksista, joissa on mukana radioaktiivista aineista. Kolmansia osapuolia

koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla.

Suomessa Loviisan ydinvoimalan luvanhaltijana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima vastuuvakuutus määrältään noin

1,2 miljardia euroa.

Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjällä on oltava vastuuvakuutus tai muu vastaava taloudellinen suoja, jonka määrä on

1,2 miljardia euroa laitosta kohden.

Ydinvoimalaitoksille on hankittu tarvittavat vakuutukset. Vastaavanlaiset vakuutusjärjestelyt ovat voimassa niissä

voimalaitoksissa, joissa Fortumilla on vähemmistöosuuksia. Ruotsissa hallitus vaatii lisävakuuksia, joille emoyhtiö on

antanut takuut.

Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	194

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään

konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa.

Ympäristövastuuoikeudenkäynti Ruotsissa

Kesäkuussa 2023 Fortum Ljunga Kraft AB velvoitettiin korvaamaan 60-luvulla upotettuja elohopeatynnyreitä koskevat

ympäristökartoituksesta aiheutuneet kulut.

Fortum ei koskaan ole harjoittanut elohopean tuotantoon liittyvää toimintaa tai upottanut elohopeajätettä mereen.

Tynnyreiden upottamisen aikaan Stockholms superfosfat fabriks -niminen yhtiö harjoitti teollisuustoimintaa alueella. Vuonna

1985 nämä liiketoiminnot kaikkine niihin liittyvine oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyivät Stockholms superfosfat fabriks

AB:lta kolmannelle osapuolelle. Vuonna 1995 Stockholms superfosfat fabriks AB myytiin eteenpäin ja yhtiö päätyi vasta

tuolloin osaksi Fortum-konsernia (yhtiön nimeksi vaihdettiin Fortum Ljunga Kraft AB).

Lääninhallituksessa on vireillä oikeudenkäynti tynnyreitä koskevasta ympäristövastuusta. On mahdollista, että Fortum

Ljunga Kraftia vastaan nostettaisiin asiassa uusia kanteita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida lopullisten

ympäristökartoitusten tai mahdollisten muiden ympäristötoimenpiteiden kokonaiskuluja.

Kaupallisen riidan sopiminen Vestaksen kanssa

Fortum ilmoitti lokakuussa 2024, että Fortum ja Vestas olivat sopineet kaupallisen riitansa liittyen tuulipuistohankkeisiin

Venäjällä. Riita koski tuulipuistohankkeiden laitetoimituksia, joista Fortum oli suorittanut ennakkomaksuja Vestasille.

Sopimuksen taloudellinen vaikutus kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin Fortumin vuoden 2024 tuloksessa.

Sopimuksen myötä aikaisemmin aloitettu ICC:n (Kansainvälinen kauppakamari) välitysmenettely on lopetettu.

Välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan kansainvälisten

investointisuojasopimusten rikkomuksista

Fortum on käynnistänyt helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän

omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Fortum hakee

vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energy) osakkeiden ja Fortumin

Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon.  Välimiesmenettelyjen aloitus

on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten

velvoitteita vastaan. Lisäksi Venäjän valtio ei ole reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Menettelyjen

taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302,

jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyjen odotetaan kestävän

useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet. Täytäntöönpanotoimien lopputulosta voidaan

arvioida, kun välitystuomio on saatu. 

Oikeudenkäynti PAO Forward Energyä vastaan

Fortum tiedotti lokakuussa 2024 aloittaneensa oikeudenkäynnin PAO Forward Energyä (entinen PAO Fortum) vastaan

alankomaalaisessa tuomioistuimessa. Oikeudenkäynti koskee PAO Fortumille myönnettyjä 600 miljoonan euron konsernin

sisäisiä lainoja. Vaadittava saatava korkoineen ja viivästyskorkoineen on noin 800 miljoonaa euroa. Lopullinen määrä riippuu

RUB/EUR-valuuttakurssista ja erääntyneiden korkojen määrästä.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke

RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen

kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen

EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy vaati myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn.

Fortum on vastustanut välimiesoikeuden toimivaltaa useilla perusteilla. Välimiesoikeus on helmikuussa 2025 antamassaan

partial award -välitystuomiossa päättänyt, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista Fortumia vastaan esitettyjä vaatimuksia.

Välimiesoikeuden antama partial award -välitystuomio on lopullinen, eikä välimiesmenettely näin ollen jatku Fortumin osalta.

Verovaateet

Belgian korkein oikeus antoi kesäkuussa 2024 Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloveroverotusta

Belgiassa vuonna 2008. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n ruotsalaiselle konserniyhtiölle myöntämiä

lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yritysosto. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä oli 36 miljoonaa euroa.

Vero oli maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksettiin takaisin Fortumille vuonna 2024. Lisäksi Fortum sai korkotuottoa,

joka on määrältään 19 miljoonaa euroa ennen veroja, ja joka kirjattiin vuoden 2024 rahoitustuottoihin. Päätös on lopullinen ja

viimeinen auki ollut vuosi Belgian verotarkastusten osalta. Edellinen Fortumin kannalta myönteinen tuomioistuimen päätös

tehtiin vuonna 2022.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	195

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

38 Lähipiiritapahtumat

38.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt

Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2024: 51,26 %). Eduskunta on valtuuttanut

valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja

äänivallasta.

Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan

Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan

varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astui voimaan 1.4.2024 ja jatkuu 31.12.2026 asti. 

Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti.

38.2 Hallitus ja johtoryhmä

Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.

Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai

konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot (sisältäen eläke-etuudet ja sosiaalikustannukset) olivat 10 miljoonaa

euroa vuonna 2025 (2024: 11). Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa

10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot.

38.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset

Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum

toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt

osakkuus- ja yhteisyritykset, joita käsitellään alla.

Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia.

Osakassopimuksien nojalla jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai

muun sopimuksen mukaisesti. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä

riippumatta. Nämä osakkuus- ja yhteisyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä

tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja tuotantoverot. Katso liitetieto 19 Sijoitukset

osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

38.4 Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

	Osakkuusyritykset		Yhteisyritykset		Yhteensä
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Myynnit	1	0	7	9	8	9
Ostot	339	351	237	270	576	622
Korkotuotot lainasaamisista	13	17	6	7	19	24
Korkokulut lainoista	0	0	8	10	8	10

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

	Osakkuusyritykset		Yhteisyritykset		Yhteensä
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Saamiset
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	485	358	80	73	565	431
Myynti- ja muut saamiset	5	2	21	24	26	26
Velat
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat	0	0	232	232	232	232
Osto- ja muut velat	14	7	36	69	50	75

Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista on liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat,

liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset ja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	196

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

38.5 Eläkesäätiöt

Fortumilla on eläkesäätiö Suomessa, joka on itsenäinen juridinen yhtiö, joka hallitsee eläketurvaan liittyviä varoja Suomessa.

Vuonna 2025 näihin eläkejärjestelyihin ei tehty maksuja (2024: 0). Katso lisätietoja liitetiedossa 32 Eläkevelvoitteet.

Fortumin Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat 0,04 % (2024: 0,04 %) kaikista

liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron ( 2024: 41)

kiinteistökiinnitykset. Katso lisätietoja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut.

39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	197

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

40 Konserniyritykset segmenteittäin

G = Generation	1) Emoyhtiön omistamat yritykset
CS = Consumer Solutions
O = Muut toiminnot

Konsernin omistusosuus (%) 31.12.2025 tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan

omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä/osakkuusyhtiössä/

yhteisyrityksessä.

Tytäryritykset segmenteittäin

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Akroton Oy	Suomi	G	100,0
Ala-Korpivaara Wind Farm Oy	Suomi	G	100,0
Brändskogen Vindkraft Ab Oy	Suomi	G	100,0
EX-KE Oy	Suomi	CS	100,0
Falisa Solkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Fortum Asiakaspalvelu Oy	Suomi	CS	100,0
Fortum Battery Recycling Oy	Suomi	O	100,0
Fortum Clean Oy	Suomi	O	100,0
Fortum Heat and Gas Oy	Suomi	O	100,0	1)
Fortum Markets Oy	Suomi	CS	100,0	1)
Fortum Power and Heat Holding Oy	Suomi	G	100,0
Fortum Power and Heat Oy	Suomi	G, O	100,0	1)
Fortum Real Estate Oy	Suomi	O	100,0	1)
Fortum Renewables Oy	Suomi	G	100,0
Fortum RES Oy	Suomi	O	100,0
Fortum Tuuli ja Aurinko Oy	Suomi	G	100,0
Fortum Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Fortum TwoGether Oy	Suomi	G	100,0	1)
Harvankankaan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Honkamaan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Iisalmen Vuorimäen Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Iso Saapasnevan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Jeppo Vindkraft Ab Oy	Suomi	G	100,0
Kalax Solkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Kannonkosken Vuorijärven Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Katajamäen Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Kemiönsaaren Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy	Suomi	G	100,0
Kolsa-Juvansuon Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Korvenniityn Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Kotapalon Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Kurikan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Kurikka Energy Oy	Suomi	G	100,0
Lakkasuo Wind Farm Oy	Suomi	G	100,0
Lamminnevan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Lapinlahden Iso Petäjämäen Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Lautamäen Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Lehtivuoret Wind Farm Oy	Suomi	G	100,0
Marttilan Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Molpe Vindkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Murtomäen Kivikankaan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Myyränkankaan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Niittunevan Tuulipuisto Oy	Suomi	G	100,0
Norrsarvlax Solkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Närpes Vindkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Orimattilan Kuivannon Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Oy Tersil Ab	Suomi	O	100,0
Oy Tertrade Ab	Suomi	O	100,0
Penkkisuon Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Pennalan Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Pjelax Vindkraft Ab/Oy	Suomi	G	60,0
Pohjoismäki Wind Farm Oy	Suomi	G	100,0
Poikel Vindkraft Ab/Oy	Suomi	G	100,0
Purmo Vindpark Ab	Suomi	G	100,0
Reisjärven Kiiskinevan Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Sikokangas Wind Farm Oy	Suomi	G	100,0
Tarvasjoen Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Virolahden Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Yli-Iin Iso Rytisuon Tuulivoima Oy	Suomi	G	100,0
Yliken Aurinkovoima Oy	Suomi	G	100,0
Fortum 3 B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Energy Holding B.V.	Alankomaat	CS, G, O	100,0	1)
Fortum H&C B.V.	Alankomaat	G	100,0
Fortum Holding B.V.	Alankomaat	O	100,0	1)

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	198

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Fortum Power Holding B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Russia B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum SAR B.V.	Alankomaat	G	100,0
Fortum Star B.V.	Alankomaat	G	100,0
India Sun B.V.	Alankomaat	G	100,0
PolarSolar B.V.	Alankomaat	G	100,0
Escandinava de Electricidad S.L.U	Espanja	CS	100,0
Fortum Insurance Limited	Guernsey	O	100,0
SolarXL Delta Energy Private Limited	Intia	G	100,0
SolarXL Gamma Energy Private Limited	Intia	G	100,0
SolarXL Zeta Energy Private Limited	Intia	G	100,0
Fortum eNext Ireland Ltd	Irlanti	G	100,0
Fortum Finance Ireland Designated Activity Company	Irlanti	O	100,0	1)
Fortum P&H Ireland Limited	Irlanti	O	100,0
Fortum Energy Limited	Iso-Britannia	O	100,0
Fortum O&M (UK) Limited	Iso-Britannia	O	100,0
Fortum Ratcliffe Limited	Iso-Britannia	O	100,0
IVO Energy Limited	Iso-Britannia	O	100,0
Fortum Consumer Solutions AS	Norja	CS, G, O	100,0
Fortum Hedging AS	Norja	G	100,0
Fortum Strøm AS	Norja	CS	100,0
Tellier Service AS	Norja	CS	100,0
Fortum Energia S.A.	Puola	CS	100,0
Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o.	Puola	G	100,0
Fortum Network Płock Sp. z o.o.	Puola	G	100,0
Fortum Network Wrocław Sp. z o.o.	Puola	G	100,0
Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o.	Puola	G	100,0
Fortum Service Poland  Sp. z o.o.	Puola	O	100,0
Fortum Silesia SA	Puola	G	100,0
Fortum Sprzedaż Sp. z o.o.	Puola	CS	100,0
Fortum France S.A.S	Ranska	G	100,0
Alvret Solpark AB	Ruotsi	G	100,0
Blybergs Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	66,7
Borgvik Vindkraft AB	Ruotsi	G	100,0
Brännälven Kraft AB	Ruotsi	G	67,0
Fortum 1 AB	Ruotsi	O	100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 2 AB	Ruotsi	G	100,0
Fortum Förnyelsebar Sverige 3 AB	Ruotsi	G	100,0

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Fortum Förnyelsebar Sverige AB	Ruotsi	G	100,0
Fortum Grön AB	Ruotsi	O	100,0
Fortum Markets AB	Ruotsi	CS	100,0
Fortum Power AB	Ruotsi	O	100,0	1)
Fortum Produktionsnät AB	Ruotsi	G	100,0
Fortum Sverige AB	Ruotsi	G, O	100,0
Fortum Sweden AB	Ruotsi	O	100,0
Fortum Vindkraft Sverige 3 AB	Ruotsi	G	100,0
Fortum Vindkraft Sverige 4 AB	Ruotsi	G	100,0
Klinthögen Vindkraft AB	Ruotsi	G	100,0
Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag	Ruotsi	G	86,9
Nya Bullerforsen Kraft AB	Ruotsi	G	65,9
Oreälvens Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	65,0
Sävar Vindkraft AB	Ruotsi	G	100,0
Tuna Vindkraft AB	Ruotsi	G	100,0
Uddeholm Kraft Aktiebolag	Ruotsi	G	100,0
Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag	Ruotsi	G	73,3
Fortum Batterie Recycling GmbH	Saksa	O	100,0
Fortum Service Deutschland GmbH	Saksa	O	100,0
MAWAL Energie GmbH	Saksa	O	100,0
Barry Danmark ApS	Tanska	O	100,0
Fortum CFS Eesti OU	Viro	O	100,0
Valo Ventures I LP Fund	Yhdysvallat	O	99,0

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	199

1
2 | 3
4
5
6
7
8 | 9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19 | 20
21 | 22
23
24
25 | 26
27
28
29
30
31
32
33
34
35 | 36
37
38 | 39
40

Osakkuus- ja yhteisyritykset segmenteittäin

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
AskKauko Oy	Suomi	O	26,8
Battery Intelligence Oy	Suomi	O	32,9
Kemijoki Oy	Suomi	G	28,3
Posiva Oy	Suomi	G	40,0
Puro.earth Oy	Suomi	O	14,0
Sallila Energia Oy	Suomi	O	46,0
Teollisuuden Voima Oyj	Suomi	G	25,8
Turun Seudun Energiantuotanto Oy	Suomi	G	53,5
Turun Seudun Kaukolämpö Oy	Suomi	G	30,0
Nordic Wind B.V.	Alankomaat	G	20,0
Assam Bio Refinery Private Limited	Intia	O	40,3
Fortum Charge & Drive India Private Limited	Intia	G	59,0
South Clyde Energy Recovery Holdings Limited	Iso-Britannia	O	50,0
Fortum Nordkraft Vind DA	Norja	G	50,0
Linnvasselv Kraftlag SA	Norja	G	50,0
Blåsjön Kraft AB	Ruotsi	G	50,0
Fifty Energy AB	Ruotsi	O	23,4
Forsmarks Kraftgrupp Aktiebolag	Ruotsi	G	25,5
Horrmundsvalla Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	50,0
OKG Aktiebolag	Ruotsi	G	45,5
Stensjön Kraft AB	Ruotsi	G	50,0
Tåsans Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	40,0
Vattenkraftens Miljöfond Sverige AB	Ruotsi	G	22,6
Väsa Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	50,0
Ångefallen Kraft AB	Ruotsi	G	50,0

Yhtiöt joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen

Venäjällä 25.4.2023 annetun presidentin asetuksen (nro 302) ja Fortumin Venäjän omaisuuden haltuunoton seurauksena

Fortum menetti Venäjän toimintojensa määräysvallan. Tämän vuoksi Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023.

Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Aikaisemmin tytäryrityksinä yhdistellyt venäläiset yritykset

Yrityksen nimi 1)

Fortum Wind Energy Joint Stock Company

Fortum-New Generation 3 Limited Liability Company

Fortum-New Generation 5 Limited Liability Company

Joint Stock Company Chelyabenergoremont

LLC Bugulchanskaya Solar power station

PAO Fortum

Ural Heat Networks Company Joint Stock Company

Wind Power Assets Management LLC

Ulyanovsk Wind Farm  LLC

1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023.

Aikaisemmin osakkuus- tai yhteisyrityksenä yhdistellyt venäläiset yritykset

Yrityksen nimi 1)

Fortum-New Generation 4 Limited Liability Company

TGC1 Territorial Generating Company 1

Ural energy retail LLC

1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	200

Tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	200
Osakekohtaiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	201
Kestävyyden keskeiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	202
Segmenttikohtaiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	203
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	205
Tunnuslukujen laskentakaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	207

Taloudelliset tunnusluvut

Lisätietoa Fortumin käyttämistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista osiossa  Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ,

Tunnuslukujen laskentakaavat sekä liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet.

milj. euroa tai kuten merkitty	2025		2024
Tuloslaskelma
Raportoitu
Liikevaihto	4 989		5 800
Käyttökate (EBITDA)	1 254		1 704
Liikevoitto	939		1 325
- % liikevaihdosta	18,8		22,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	56		19
Voitto ennen tuloveroja	936		1 399
- % liikevaihdosta	18,8		24,1
Kauden voitto	763		1 160
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	765		1 164
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	1 240		1 556
Liikevoitto	924		1 178
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	28		-30
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	739		900

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	201

milj. euroa tai kuten merkitty	2025		2024
Taloudellinen asema ja rahavirta
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	9 150		8 554
Sijoitettu pääoma	13 366		13 981
Rahoitusnettovelka	1 479		367
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	617		516
- % liikevaihdosta	12,4		8,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	500		483
Liiketoiminnan rahavirta	840		1 392
Tunnusluvut
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %	10,9		13,0
Oman pääoman tuotto, %	8,6		13,1
Korkokate	20,3		-169,3
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot	26,2		-75,5
Velkaantumisaste, %	17		4
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	1,2		0,2
Omavaraisuusaste, %	52		53
Muut tiedot
Osingot	664	1)	1 256
Tutkimus- ja kehittämismenot	36		31
- % liikevaihdosta	0,7		0,5
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	4 547		5 301

1)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026.

Katso  Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat.

Osakekohtaiset tunnusluvut

euroa tai kuten merkitty	2025		2024
Osakekohtainen tieto
Osakekohtainen tulos	0,85		1,30
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos	0,82		1,00
Rahavirta/osake	0,94		1,55
Oma pääoma/osake	9,52		10,11
Osinko/osake 1)	0,74	2)	0,90
Lisäosinko/osake	—	2)	0,50
Kokonaisosinko/osake	0,74	2)	1,40
Osinko/osakekohtainen tulos, %	90	2)	90
Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, %	90	2)	140
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,1	2)	10,4
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	21,4		10,4
Osakkeen kurssikehitys
Kauden lopussa	18,18		13,52
Keskikurssi	15,67		13,14
Alin kurssi	12,25		10,83
Ylin kurssi	20,38		15,01
Muu tieto
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	16 312		12 127
Osakkeiden vaihdon kehitys 3)
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	357 342		433 363
Prosentuaalinen osuus osakekannasta, %	39,8		48,3
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	897,264		897,264
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	897,264		897,264
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	897,264		897,264

1)Osinkopolitiikan mukainen osinko.

2)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026.

3)Taulukon ‘osakkeiden vaihdon kehitys’ -luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla

vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2025 noin 68 % (2024: 69 %) Fortum Oyj:n

osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingin pörssissä.

Katso Tunnuslukujen laskentakaavat.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	202

Kestävyyden keskeiset tunnusluvut

	2025	2024
Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, Scope 1-3, miljoonaa tonnia (Mt) CO2-ekv.	12,1	12,9
Suorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, Mt CO2-ekv.	0,8	1,4
Epäsuorat markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, Mt CO2-ekv.	0,13	0,02
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 3, Mt CO2-ekv.	11,2	11,5
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	16	26
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	8	11
Typpioksidipäästöt (NOx), tonnia 1)	1 302	1 378
Rikkidioksidipäästöt (SO2), tonnia 1)	242	617
Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl	0	1
Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, % 2)	99	99
Fortumin Hiilipohjainen kapasiteetti, GW	1,0	1,0
Hiilen osuus liikevaihdosta, %	2	3
Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, %	13	12
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia kohden	2,4	4,0
Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, oma henkilöstö ja urakoitsijat, kpl	1	2
Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste, %	90	90
Toimittajien hyväksyntäaste, %	88	81
Henkilöstön työntekijäkokemusta ja sitoutumista kuvaava tulos, Energia-alan vertailuarvo	7,7	7,5
Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset, kpl	0	0

1) Luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024.

2) Uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat vesivoima ja tuuli.

EU-taksonomian tunnusluvut

Liikevaihtotunnusluku, %	2025	2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	47	49
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	1	1
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	47	50
Toimintamenotunnusluku, %	2025	2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	79	75
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	3	4
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	82	79
Pääomamenotunnusluku, %	2025	2024
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	61	74
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot	14	2
A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä	75	76

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	203

Segmenttikohtaiset tunnusluvut

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	3 245	3 795
- josta sisäistä	170	307
Consumer Solutions	3 029	3 073
- josta sisäistä	8	5
Muut toiminnot	187	596
- josta sisäistä	158	157
Eliminoinnit ja Nord Pool -netotus	-1 472	-1 664
Yhteensä	4 989	5 800

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	893	1 218
Consumer Solutions	122	76
Muut toiminnot	-91	-116
Yhteensä	924	1 178
Arvonalentumiset ja peruutukset	-25	-17
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	-4	183
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	47	-61
Muut	-3	43
Liikevoitto	939	1 325

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	1 098	1 421
Consumer Solutions	213	161
Muut toiminnot	-71	-26
Yhteensä	1 240	1 556

Poistot segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	204	204
Consumer Solutions	92	85
Muut toiminnot	19	90
Yhteensä	315	379

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	28	-26
Muut toiminnot	0	-3
Yhteensä	28	-30

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	56	22
Muut toiminnot	0	-3
Yhteensä	56	19

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	438	355
Consumer Solutions	58	71
Muut toiminnot	4	57
Yhteensä	500	483

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	204

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	62	0
Consumer Solutions	20	0
Muut toiminnot	35	33
Yhteensä	117	33

Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	-2	34
Muut toiminnot	-1	751
Yhteensä	-3	785

Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin

milj. euroa	2025	2024
Generation	8 135	7 608
Consumer Solutions	718	725
Muut toiminnot	297	222
Yhteensä	9 150	8 554

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin

%	2025	2024
Generation	11,8	16,0
Consumer Solutions	18,3	11,2
Muut toiminnot	-38,0	-16,1
Yhteensä	10,9	13,0

Henkilöstö keskimäärin

	2025	2024
Generation	2 137	1 968
Consumer Solutions	1 124	1 176
Muut toiminnot	1 286	2 158
Yhteensä	4 547	5 301

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	205

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevoitto		939	1 325
+ Poistot		315	379
Käyttökate (EBITDA)		1 254	1 704
-Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	-15	-147
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		1 240	1 556

Vertailukelpoinen liikevoitto

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevoitto		939	1 325
- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	-15	-147
Vertailukelpoinen liikevoitto	7	924	1 178

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

milj. euroa	Liite	2025	2024
Vertailukelpoinen liikevoitto		924	1 178
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7, 19	28	-30
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		952	1 148
Segmenttien varat kauden lopussa		10 054	9 496
Segmenttien velat kauden lopussa		905	942
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		9 150	8 554
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		8 746	8 852
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %		10,9	13,0

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

milj. euroa	Liite	2025	2024
Arvonalentumiset ja peruutukset		-25	-17
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	3	-4	183
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		47	-61
Muut		-3	43
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	15	147

Vertailukelpoinen kauden voitto

milj. euroa	Liite	2025	2024
Kauden voitto		763	1 160
- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	7	-15	-147
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	19	-27	-49
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	11	4	-91
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		10	20
- Määräysvallattomat omistajat		2	4
- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	3
Vertailukelpoinen kauden voitto	7	739	900

Vertailukelpoinen tulos/osake

	Liite	2025	2024
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	7	739	900
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		0,82	1,00

Rahoitusnettovelka

milj. euroa	Liite	2025	2024
+ Korollinen vieras pääoma		4 746	4 828
- Likvidit varat		2 903	4 136
- Vakuusjärjestely		241	213
- Vakuussaaminen		179	205
+ Vakuusvelka		55	93
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-124	-111
Rahoitusnettovelka	26	1 479	367

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	206

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	Liite	2025	2024
+ Korollinen vieras pääoma		4 746	4 828
- Likvidit varat		2 903	4 136
- Vakuusjärjestely		241	213
- Vakuussaaminen		179	205
+ Vakuusvelka		55	93
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-124	-111
Rahoitusnettovelka	27	1 479	367
Liikevoitto		939	1 325
+ Poistot		315	379
Käyttökate		1 254	1 704
- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-15	-147
Vertailukelpoinen käyttökate		1 240	1 556
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		1,2	0,2

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	207

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos		Määritelmä		Tunnusluvun käyttämisen syy		Viittaus täsmäytykseen
Vertailukelpoinen käyttökate		Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).		Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta
Vertailukelpoinen liikevoitto		Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.		Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.		Tuloslaskelma
Arvonalentumiset ja peruutukset		Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.		Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.		Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.		Tuloslaskelma

Liiketoimintojen tulos		Määritelmä		Tunnusluvun käyttämisen syy		Viittaus täsmäytykseen
Muut		Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista.		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.		Tuloslaskelma
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto		Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut.		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto		Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset tuloverot		Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset		Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen kauden voitto		Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat.		Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	208

Liiketoimintojen tulos		Määritelmä		Tunnusluvun käyttämisen syy		Viittaus täsmäytykseen
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos		Vertailukelpoinen kauden voitto		Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena  taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.		Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %		Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	x 100	Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.		Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit
		Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta).		Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa.		Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit

Pääomarakenne		Määritelmä		Tunnusluvun käyttämisen syy		Viittaus täsmäytykseen
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate		Rahoitusnettovelka		Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite.		Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta
		Vertailukelpoinen käyttökate
Rahoitusnettovelka		Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/- saaminen		Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen tavoitteessa.		Liitetieto 27 Korolliset velat
Sijoitettu pääoma		Taseen loppusumma - korottomat velat		Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytettiin aikaisemmin osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa.		Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit

Katso liitetieto 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ja liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	209

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos (EPS)		Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Rahavirta/osake		Liiketoiminnan rahavirta
		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake		Oma pääoma
		Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko/osakekohtainen tulos, %		Osinko/osake		x 100
		Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, %		Kokonaisosinko/osake		x 100
		Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %		Kokonaisosinko/osake		x 100
		Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)		Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
		Osakekohtainen tulos
Keskikurssi		Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
		Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo		Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon kehitys		Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana

Muut tunnusluvut

Käyttökate		Liikevoitto + poistot
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO)		Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen		Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin		Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin.  Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.
Oman pääoman tuotto, %		Kauden voitto		x 100
		Oma pääoma keskimäärin
Velkaantumisaste, %		Rahoitusnettovelka		x 100
		Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Omavaraisuusaste, %		Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat		x 100
		Taseen loppusumma
Korkokate		Liikevoitto
		Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot		Liikevoitto
		Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Henkilöstö keskimäärin		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän sekä edellisen tilikauden lopun lukumäärän keskiarvo

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	210

Verotuksen tunnusluvut

Efektiivinen tuloverokanta, %		Tuloverot		x 100
		Voitto ennen veroja
Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, %		Vertailukelpoiset tuloverot		x 100
		Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Painotettu keskimääräinen tuloverokanta		Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla.

Kestävyyden keskeiset tunnusluvut

Markkinaperusteiset kasvihuone­ kaasupäästöt yhteensä, Scope 1–3, miljoonaa tonnia CO2-ekv.		Fortumin Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä.
Suorat kasvihuonekaasu­päästöt, Scope 1, miljoonaa tonnia CO2 -ekv.		Suorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omistamista ja määräysvallassa olevista lähteistä.
Epäsuorat markkinaperusteiset, kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, miljoonaa tonnia CO2-ekv.		Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omaan käyttöön hankkiman sähkön, höyryn, lämmön tai jäähdytyksen tuotannosta.
Epäsuorat kasvihuonekaasu­päästöt, Scope 3, miljoonaa tonnia CO 2-ekv.		Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (muut kuin Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt), jotka syntyvät Fortumin arvoketjussa, mukaan lukien sekä alku- että loppupään päästöt. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa Scope 3 -luokkiin (1-15).
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh		Suorat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön tuotannosta / tuotettu energia.
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2 /kWh		Suorat hiilidioksidipäästöt sähkön tuotannosta / tuotettu sähkö.
Typpioksidipäästöt (NOx ), tonnia		Polttoaineiden palamisessa syntyvät typpioksidipäästöt.
Rikkidioksidipäästöt (SO2), tonnia		Polttoaineiden palamisessa syntyvät rikkidioksidipäästöt.
Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl		Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen.
Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, %		Sähköntuotanto uusiutuvista energialähteistä ja ydinvoimasta / tuotettu sähkö.
Fortumin hiilipohjainen kapasiteetti, GW		Hiileen perustuva sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetti.
Hiilen osuus liikevaihdosta, %		Hiileen perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100.
Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, %		Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon ja kaasun myynti / kokonaisliikevaihto x 100.

Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat		Tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden.
Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, oma henkilöstö ja urakoitsijat, kpl		Kuolemantapaus on työtapaturma, joka johtaa kuolemaan työtapaturman seurauksena vuoden kuluessa tapaturmapäivästä. Vakavat tapaturmat ovat onnettomuuksia, joista aiheutuu vakavia ja hengenvaarallisia vammoja, tai jotka voisivat johtaa kuolemaan tai pysyvään vammaan.
Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste, %		Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste konsernitasolla. Konsernitason tulos on liiketoimintojen tulosten keskiarvo.
Toimittajien hyväksyntäaste, %		Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta
Henkilöstön työntekijä­kokemusta ja sitoutumista kuvaava tulos, Energia- alan vertailuarvo		Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos henkilöstökyselyn perusteella. Energia-alan yritysten sitoutumista kuvaava tulos.
Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset, kpl		Vahvistettujen korruptio- ja lahjontatapausten kokonaismäärä.
EU-taksonomia Liikevaihtotunnusluku		Luokitusjärjestelmän mukainen tai luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100. Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon.
EU-taksonomia Toimintamenotunnusluku		Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot / kokonaistoimintamenot x 100. Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut.
EU-taksonomia Pääomamenotunnusluku		Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot / kokonaispääomamenot x 100. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	211

Emoyhtiön tilinpäätös

TULOSLASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	211
TASE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	212
RAHOITUSLASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	213
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	214
1 Laadintaperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	214
2 Liikevaihto markkina-alueittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	215
3 Muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	215
4 Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	215
5 Tilintarkastajan palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	215
6 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	216
7 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	216
8 Pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	216
9 Lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	217
10 Oman pääoman muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	217
11 Korolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	217
12 Ostovelat ja muut velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	218
13 Rahoitusjohdannaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	219
14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .	220
15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	222
16 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	222
17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	222

Tuloslaskelma

euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	2	177 224 885,00	175 213 490,00
Muut tuotot	3	8 132 844,00	9 589 707,00
Henkilöstökulut	4	-70 687 160,96	-64 511 312,78
Poistot ja arvonalentumiset	8	-5 113 420,25	-6 622 031,00
Muut kulut		-139 549 842,25	-141 395 048,00
Liiketappio		-29 992 694,46	-27 725 194,78
Rahoitustuotot ja -kulut	6	44 565 748,10	1 034 041 010,00
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja		14 573 053,64	1 006 315 815,22
Tilinpäätössiirrot		314 110,10	42 966,00
Saadut konserniavustukset 1)		278 634 000,00	504 187 000,00
Voitto ennen veroja		293 521 163,74	1 510 545 781,22
Tuloverot	7	-40 048 906,43	-103 773 536,99
Tilikauden voitto		253 472 257,31	1 406 772 244,23

1)Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	212

Tase

euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	8	8 370 717,92	11 860 485,38
Aineelliset hyödykkeet	8	1 414 709,35	2 035 331,46
Osuudet saman konsernin yrityksissä	8	14 469 381 635,25	13 184 062 185,82
Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä	8	2 439 505 087,88	3 936 597 397,86
Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset	8	110 000,00	110 000,00
Johdannaisinstrumentit	13, 14	69 028 523,62	109 243 047,08
Laskennallinen verosaaminen		1 727 100,27	1 799 062,92
Pitkäaikaiset varat yhteensä		16 989 537 774,29	17 245 707 510,52
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	9	324 409 681,69	561 170 141,96
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä		3 635 404,00	421 592,28
Johdannaisinstrumentit	13, 14	97 585 612,22	82 979 844,53
Muut lyhytaikaiset saamiset	9	132 881 361,92	30 721 593,93
Rahat ja pankkisaamiset		2 842 201 212,24	4 089 834 930,96
Lyhytaikaiset varat yhteensä		3 400 713 272,07	4 765 128 103,66
Vastaavaa yhteensä		20 390 251 046,36	22 010 835 614,18

euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma	10
Osakepääoma		3 046 185 953,00	3 046 185 953,00
Ylikurssirahasto		2 821 690 902,18	2 821 690 902,18
Käyvän arvon rahasto		6 841 925,47	8 180 509,79
Edellisten tilikausien voitto		6 516 385 489,44	6 365 783 496,15
Tilikauden voitto		253 472 257,45	1 406 772 244,29
Oma pääoma yhteensä		12 644 576 527,54	13 648 613 105,41
Tilinpäätössiirtojen kertymä		1 067 270,40	1 381 380,00
Pakolliset varaukset		207 074,91	284 154,02
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat	11	3 080 630 464,68	3 847 085 184,45
Korolliset velat saman konsernin yrityksille		3 311 617 210,60	3 744 495 196,78
Korolliset velat osakkuusyrityksille		232 341 184,48	232 341 184,48
Johdannaisinstrumentit	13, 14	44 529 769,54	61 978 294,92
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		5 961 096,04	6 085 411,30
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		6 675 079 725,34	7 891 985 271,93
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat	11	802 776 442,20	192 088 812,68
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille	12	47 600 448,55	49 987 004,70
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille	12	7 972 361,78	10 304 647,77
Johdannaisinstrumentit	13, 14	88 065 029,29	59 369 981,56
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma	12	122 906 166,27	156 821 255,74
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		1 069 320 448,09	468 571 702,45
Vieras pääoma yhteensä		7 744 400 173,43	8 360 556 974,38
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		20 390 251 046,28	22 010 835 613,81

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	213

Rahoituslaskelma

1 000 euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	253 472	1 406 772
Oikaisuerät:
Tuloverot	40 049	103 774
Konserniavustukset	-278 634	-504 187
Rahoitustuotot ja -kulut	-44 576	-1 034 041
Poistot ja arvonalentumiset sekä tilinpäätössiirrot	4 799	6 579
Liikevoitto ennen poistoja	-24 889	-21 103
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	-16	-128 228
Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-46	0
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	241 464	423 633
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-262 877	-388 161
Saadut osingot	95 000	1 116 524
Saadut konserniavustukset	504 187	204 740
Toteutuneet kurssierot	32 192	49 098
Maksetut verot	-90 085	-86 597
Liiketoiminnan rahavirta	494 930	1 169 906
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+)	-6 159	-18 974
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-)	-10 509	11 669
Käyttöpääoman muutos	-16 668	-7 306
Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä	478 262	1 162 601
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	-953	-1 548
Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset	-1 285 342	0
Pääoman palautukset muista yhtiöistä	0	12
Myydyt konserniosakkeet	0	687 789
Käyttöomaisuuden myynnit	200	0
Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos	1 426 796	1 961 830
Investointien rahavirta	140 701	2 648 082

1 000 euroa	2025	2024
Rahavirta ennen rahoitusta	618 963	3 810 683
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-43 470	-916 703
Konsernitilivelkojen muutos	-432 878	-1 864 830
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-134 076	-39 167
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille	-1 256 170	-1 031 854
Rahoituksen rahavirta	-1 866 595	-3 852 554
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-)	-1 247 632	-41 871
Likvidit varat tilikauden alussa	4 089 835	4 131 705
Likvidit varat tilikauden lopussa	2 842 201	4 089 835

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	214

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Fortum Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2025 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

1.1 Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä

veroilla kuten arvonlisäveroilla.

1.2 Muut tuotot

Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat.

1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat

ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä

rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum-konsernin kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi.

Kirjanpitolautakunta antoi rahoitusjohdannaisten laskentakäytäntöä koskevan uusia vaatimuksia sisältävän lausunnon

13.12.2016 (KILA 1963/2016), jonka johdosta Fortum Oyj valitsi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin soveltamisen

erillistilinpäätöksessä johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan osalta. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, 

katso konsernitilinpäätöksen 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja liitetieto 16

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.

1.4 Tuloverot

Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.

1.5 Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos pysyviin

vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi

pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole

perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.

1.6 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä

kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineettomista ja aineellisista

hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen

pitoaikaan.

Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:

Koneet ja kalusto3–15 vuotta

Aineettomat hyödykkeet5–10 vuotta

1.7 Eläkekulut

Eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta tuloslaskelman kulu vastaa

Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön.

1.8 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Pitkän aikavälin kannustinohjelmiin liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.

1.9 Pakolliset varaukset

Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen

Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan

kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	215

2 Liikevaihto markkina-alueittain

1 000 euroa	2025	2024
Suomi	93 918	94 868
Muut maat	83 307	80 345
Yhteensä	177 225	175 213

3 Muut tuotot

1 000 euroa	2025	2024
Vuokra- ja muut tuotot	8 133	9 590
Yhteensä	8 133	9 590

4 Henkilöstökulut

1 000 euroa	2025	2024
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	56 562	51 161
Henkilösivukulut
Eläkekulut	10 047	9 100
Muut henkilösivukulut	1 822	1 454
Muut henkilöstökulut	2 256	2 796
Yhteensä	70 687	64 511

	2025	2024
1 000 euroa	Markus Rauramo,  Toimitusjohtaja	Markus Rauramo,  Toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle
Palkat ja luontoisedut	1 255	1 586
Lyhyen aikavälin kannustimet	542	239
Pitkän aikavälin kannustimet	523	459
Eläkkeet (lakisääteiset)	302	296
Eläkkeet (vapaaehtoiset)	252	315
Sosiaalikulut	57	42
Yhteensä	2 931	2 937

1 000 euroa	2025	2024
Hallituksen jäsenten palkkiot	968	916

Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Markus Rauramolle olivat

1 549 tuhatta euroa (2024: 1 589).

Suomen valtion kanssa solmitun Solidium-siltarahoitusjärjestely ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän

jäsenille ei maksettu lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. Rajoitukset vaikuttivat

neljään pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joista viimeinen jatkui vuoden 2025 loppuun saakka. Kustannukset näihin

ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotettiin ansaintajakson ajalle.

Toimitusjohtaja Markus Rauramon eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiön kautta.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin kannustinjärjestelmiin.

Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio

ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista.

Katso konsernitilinpäätöksen 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ja liitetieto 32 Eläkevelvoitteet.

	2025	2024
Henkilöstö keskimäärin	567	505

5 Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	439	514
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista	102	235
Palkkiot veropalveluista	37	15
Yhteensä	579	765

Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelle 2025. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen

tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös

tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät

muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	216

6 Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 euroa	2025	2024
Osinkotuotot konserniyhtiöistä 1)	95 000	1 116 524
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	152 495	272 333
Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille	-10	128 086
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa	-3	-250 088
Korko- ja muut rahoitustuotot	83 885	163 644
Kurssierot	-25 173	11 176
Johdannaisten käypien arvojen muutokset	-935	-1 373
Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille	-122 523	-198 854
Korko- ja muut rahoituskulut	-138 170	-207 407
Yhteensä	44 566	1 034 041
Korkotuotot	231 606	427 419
Korkokulut	-255 088	-398 477
Nettokorot	-23 482	28 942

1) Vuonna 2024 erä sisältää 250 miljoonaa euroa osinkotuottoja Fortum Waste Solutions Oy:ltä, joka ei ollut enää osa konsernia 31.12.2024.

7 Tuloverot

1 000 euroa	2025	2024
Verot varsinaisesta liiketoiminnasta	15 678	-2 936
Verot konserniavustuksista	-55 727	-100 837
Yhteensä	-40 049	-103 774
Tilikauden verot	-40 360	-104 004
Aikaisempien kausien verot	314	-20
Laskennallisen verovelan/-saamisen muutos	-3	251
Yhteensä	-40 049	-103 774

8 Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet

1 000 euroa	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	51 417
Lisäykset	613
Vähennykset	-367
Hankintameno 31.12.2025	51 664
Kertyneet poistot 1.1.2025	39 562
Vähennykset	-414
Tilikauden poisto	4 146
Kertyneet poistot 31.12.2025	43 294
Tasearvo 31.12.2025	8 370
Tasearvo 31.12.2024 1)	11 860

1) Liitetiedon tasearvo 31.12.2024 on korjattu vastaamaan taseen arvoa.

Aineelliset hyödykkeet

1 000 euroa	Koneet ja kalusto	Ennakko-maksut ja kesken- eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	12 205	195	12 400
Lisäykset ja siirrot erien välillä	0	542	542
Vähennykset	-541	-62	-603
Hankintameno 31.12.2025	11 663	676	12 339
Kertyneet poistot 1.1.2025	10 365	0	10 365
Vähennykset	-402	0	-402
Tilikauden poisto	962	0	962
Kertyneet poistot 31.12.2025	10 925	0	10 925
Tasearvo 31.12.2025	739	676	1 415
Tasearvo 31.12.2024	1 840	195	2 035

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	217

Sijoitukset

1 000 euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Saamiset osakkuus- yrityksiltä	Osuudet ja saamiset muilta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	19 686 035	2 304	3 936 597	16 869	8 092	23 649 898
Lisäykset 1)	1 285 842	0				1 285 842
Vähennykset	-523	0	-1 497 092		0	-1 497 615
Hankintameno 31.12.2025	20 971 355	2 304	2 439 505	16 869	8 092	23 438 125
Kertyneet arvonalennukset 1.1.2025	6 501 973	2 304	0	16 869	7 982	6 529 128
Tilikauden arvonalennukset	0	0		0		0
Kertyneet arvonalennukset 31.12.2025	6 501 973	2 304	0	16 869	7 982	6 529 128
Tasearvo 31.12.2025	14 469 382	0	2 439 505	0	110	16 908 997
Tasearvo 31.12.2024	13 184 062	0	3 936 597	0	110	17 120 770

1) Osakkeisiin liittyvät lisäykset koostuvat osakkeiden hankinnoista ja pääomasijoituksista sekä muiden pitkäaikaisten varojen ja konserniyhtiöiden osakkeiden

välisten siirtojen uudelleenluokittelusta.

9 Lyhytaikaiset saamiset

1 000 euroa	2025	2024
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	28 897	31 955
Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	278 684	504 201
Siirtosaamiset	16 828	25 014
Yhteensä	324 410	561 170
Muut lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	4 969	-1 851
Muut lyhytaikaiset saamiset	78 261	10 083
Siirtosaamiset	49 652	22 490
Yhteensä	132 881	30 722

Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä.

10 Oman pääoman muutos

1 000 euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
1.1.2025	3 046 186	2 821 691	8 181	7 772 556	13 648 613
Maksetut osingot				-1 256 170	-1 256 170
Käyvän arvon rahaston muutos			-1 339		-1 339
Tilikauden voitto				253 472	253 472
31.12.2025	3 046 186	2 821 691	6 842	6 769 858	12 644 577
1.1.2024	3 046 186	2 821 691	13 699	7 397 638	13 279 213
Maksetut osingot				-1 031 854	-1 031 854
Käyvän arvon rahaston muutos			-5 518		-5 518
Tilikauden voitto				1 406 772	1 406 772
31.12.2024	3 046 186	2 821 691	8 181	7 772 556	13 648 613

1 000 euroa	2025	2024
Jakokelpoiset varat
Kertyneet voittovarat 31.12.	6 769 858	7 772 556
Yhteensä	6 769 858	7 772 556

11 Korolliset velat

1 000 euroa	2025	2024
Ulkoiset korolliset lainat
Joukkovelkakirjalainat	1 999 697	2 754 738
Lainat rahoituslaitoksilta	362 124	373 540
Muut pitkäaikaiset korolliset lainat	718 809	718 807
Pitkäaikaiset korolliset lainat yhteensä	3 080 630	3 847 085
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus	749 916	0
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus	17 088	16 595
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat	35 773	175 493
Lyhytaikaiset korolliset lainat yhteensä	802 776	192 089
Yhteensä	3 883 407	4 039 174

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	218

Ulkoisten korollisten lainojen erääntymisajat

1 000 euroa	2025
2026	802 776
2027	15 492
2028	513 257
2029	767 732
2030	312 456
2031 ja myöhemmin	1 471 692
Yhteensä	3 883 407

Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä.

Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset lainat ¹⁾

1 000 euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	752 884	765 139
Muut pitkäaikaiset lainat	718 809	731 284
Yhteensä	1 471 692	1 496 423

1)Ei sisällä lainoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille.

Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset lainat

1000 euroa	2025	2024
Korolliset lainat osakkuusyrityksille	232 341	232 341
Yhteensä	232 341	232 341

Korollisten lainojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso liitetieto 13 Rahoitusjohdannaiset.

12 Ostovelat ja muut velat

1 000 euroa	2025	2024
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	5 049	14 015
Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat	42 225	35 863
Siirtovelat	327	109
Yhteensä	47 600	49 987
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille
Siirtovelat ja muut velat	7 972	10 305
Yhteensä	7 972	10 305
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat	22 401	21 716
Muut velat	1 521	3 982
Siirtovelat	98 984	131 124
Yhteensä	122 906	156 821

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	219

13 Rahoitusjohdannaiset

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2025

	Nimellismäärä				Käypä arvo
	Erääntymisprofiili
1 000 euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Posi- tiivinen	Nega- tiivinen	Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	301 404	240 505	0	541 909	13 898	12 064	1 834
Koronvaihtosopimukset	725 000	1 700 000	450 000	2 875 000	59 572	31 330	28 242
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0	0
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	9 458 272	415 725	0	9 873 996	92 350	84 214	8 135
Koronvaihtosopimukset	13 861	0	0	13 861	53	0	53
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	116 274	0	0	116 274	742	4 987	-4 245
Yhteensä	10 614 811	2 356 229	450 000	13 421 040	166 614	132 595	34 019
Pitkäaikaisia					69 029	44 530	24 499
Lyhytaikaisia					97 586	88 065	9 521

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024

	Nimellismäärä				Käypä arvo
	Erääntymisprofiili
1 000 euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Posi- tiivinen	Nega- tiivinen	Netto
Sovelletaan suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	256 086	266 967	0	523 053	17 432	17 383	49
Koronvaihtosopimukset	0	2 425 000	450 000	2 875 000	94 874	54 448	40 426
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0	116 274	0	116 274	3 022	581	2 440
Ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset	12 212 661	502 664	0	12 715 325	74 670	48 936	25 734
Koronvaihtosopimukset	0	13 090	0	13 090	370	0	370
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	23 656	0	0	23 656	1 855	0	1 855
Yhteensä	12 492 404	3 323 995	450 000	16 266 399	192 223	121 348	70 874
Pitkäaikaisia					109 243	61 978	47 265
Lyhytaikaisia					82 980	59 370	23 610

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	220

Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen

Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman

takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana.

Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat

nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat.

	2025				2024
1 000 euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Muut kuin johdannaiset
Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut	971 894	1 996 370	2 061 670	5 029 933	367 204	2 783 728	2 030 126	5 181 059
Vuokrasopimusvelat	4 953	12 258	0	17 210	4 650	7 961	0	12 612
Ostovelat	22 401	0	0	22 401	21 716	0	0	21 716
Muut kuin johdannaiset yhteensä	999 248	2 008 627	2 061 670	5 069 545	393 570	2 791 690	2 030 126	5 215 386
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Sisääntulevat rahavirrat (-)	-9 968 528	-664 210	0	-10 632 738	-12 535 963	-898 061	0	-13 434 024
Ulospäin maksettavat rahavirrat	9 955 624	667 168	0	10 622 791	12 506 098	890 164	0	13 396 262
Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat)	9 984	22 537	0	32 521	27 390	28 968	0	56 357
Johdannaiset yhteensä	-2 921	25 494	0	22 574	-2 476	21 071	0	18 595

Korolliset lainat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä tasearvoltaan 951 miljoonaa

euroa (2024: 951). Nämä lainat uusitaan joka kolmas vuosi ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle

vuodelle.

14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason

mukaan

Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien

hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien

arvojen määrittämisessä. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet-osiossa liitetiedossa 16 Rahoitusvarat

ja rahoitusvelat käypään arvoon.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	221

Johdannaiset käypään arvoon rahoitusvaroissa

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Yhteensä
1 000 euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Pitkäaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			64 301	102 720			64 301	102 720
Ei sovelleta suojauslaskentaa			4 727	6 523			4 727	6 523
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			9 168	12 607			9 168	12 607
Ei sovelleta suojauslaskentaa			88 417	70 372			88 417	70 372
Yhteensä			166 614	192 223			16 614	192 223

Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Yhteensä
1 000 euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 1)			990 415	990 235			990 415	990 235
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			35 824	58 787			35 824	58 787
Ei sovelleta suojauslaskentaa			8 706	3 191			8 706	3 191
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			7 570	13 625			7 570	13 625
Ei sovelleta suojauslaskentaa			80 495	45 745			80 495	45 745
Yhteensä			1 123 009	1 111 583			1 123 009	1 111 583

1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 34 miljoonaa euroa (2024: 171), joista varoja 167 miljoonaa euroa

(2024: 192) ja velkoja 133 miljoonaa euroa (2024: 121). Fortum Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex

-sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2025 lopussa Fortum oli saanut 30 miljoonaa

euroa ja maksanut 77 miljoonaa euroa valuutta- ja korkojohdannaisista Credit Annex -sopimusten mukaisesti.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	222

15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset

1 000 euroa	2025	2024
Vastuut omasta puolesta
Muut vastuut	616	1 373
Vastuut tytäryritysten puolesta
Takaukset	494 529	445 482
Vastuut osakkuusyritysten puolesta
Takaukset	1 495 285	1 270 512
Vastuut muiden puolesta
Takaukset	0	726
Yhteensä	1 990 430	1 718 093

Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

1 000 euroa	2025	2024
Vuoden sisällä erääntyvät	6 352	6 119
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	14 646	10 118
Yhteensä	20 998	16 237

16 Lähipiiritapahtumat

Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2024: 51,26 %).

Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä.

Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa sijoituksissa

		Osakkeet, kpl	Osuus-%
Tytäryhtiöosakkeet
Fortum Heat and Gas Oy	Suomi	2 000 000	100,00
Fortum Markets Oy	Suomi	24 039	100,00
Fortum Power and Heat Oy	Suomi	91 197 543	100,00
Fortum Real Estate Oy	Suomi	2 000 000	100,00
Fortum TwoGether Oy	Suomi	100	100,00
Fortum Holding B.V.	Hollanti	1	100,00
Fortum Energy Holding B.V.	Hollanti	61 161	100,00
Fortum Finance Ireland Designated Activity Company	Irlanti	992 557	100,00
Fortum Power AB	Ruotsi	100	100,00
Muut osakkeet ja osuudet
AW-Energy Oy	Suomi	2 854 688	3,43
Clic Innovation Oy	Suomi	100	3,40
East Office of Finnish Industries Oy	Suomi	1	5,88
Prototype Carbon Fund	USA	N/A

17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	223

Muut

TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSRAPORTIN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	224
TILINTARKASTUSKERTOMUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	225
TILINTARKASTAJAN RAPORTTI ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	230
TILINTARKASTAJAN RAJOITETUN VARMUUDEN LAUSUNTO KESTÄVYYSRAPORTISTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .	231

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	224

Toimintakertomuksen, kestävyysraportin

ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2026
Mikael Silvennoinen	Jonas Gustavsson	Ralf Christian	Luisa Delgado	Stefanie Kesting
Marita Niemelä	Teppo Paavola	Johan Söderström	Vesa-Pekka Takala	Markus Rauramo
				Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	225

Tilintarkastuskertomus

Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää

konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen,  laskelman konsernin oman pääoman

muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien olennainen

laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän

tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-

asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi

siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	226

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus Katso liitetieto 1, 2, 17, 18 ja 20 tilinpäätöksessä. • Konsernitase sisältää aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja liikearvoa yhteensä 6 783 miljoonaa euroa (6 276 miljoonaa). • Johdon on arvioitava jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, on arvioitava omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo testataan vuosittain. • Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin, kassavirtoihin sisältyviin hyväksyttyihin investointiprojektien toteutumiseen ja diskonttokorkoon liittyen. • Mahdollisia arvonalentumista osoittavia tekijöitä voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset ilmastonmuutoksen tulevissa arvioiduissa vaikutuksissa, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin samoin kuin ilmastoriskeihin liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. • Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat merkittävää johdon harkintaa, minkä johdosta aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	• Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista. Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä arvonalentumistestausmalleihin. • Olemme käyneet läpi johdon laatiman aineellisen käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistestausta koskevaa dokumentaatiota pistokokein ja arvioineet johdon käyttämien avainoletusten, kuten hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden, jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta. • Olemme verranneet, että arvonalentumistestauslaskelmissa käytetyt ennusteet, mukaan lukien investointiprojektit, perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. • Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin. • Olemme arvioineet arvonalentumistestauksessa käytettyjen mallien tuottamia lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin herkkyysanalyyseihin. • Olemme arvioineet johdon tekemän arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fortumin liiketoimintaan ja arvonalentumistestauksessa käytettyihin kassavirtaennusteisiin. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Osuudet ydinjäterahastoista ja ydinjätevarauksista Katso liitetieto 2 ja 29 tilinpäätöksessä. • Konsernitaseella ydinvoimaan liittyvät varaukset ovat 1 153 miljoonaa euroa (1 117 miljoonaa) ja Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista 1 153 miljoonaa euroa (1 117 miljoonaa euroa). • Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista esitetään taseessa erillisinä erinä liitetiedossa 29 kuvatulla tavalla.  • Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. • Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstä poistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet. • Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska varaukset tilinpäätöksessä ovat merkittäviä ja IFRS:n mukainen kirjanpidollinen käsittely on monimutkaista. Lisäksi varausten määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten, kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kustannusennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä.	• Olemme arvioineet Fortumin laskentakäytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen laskentaa ja kirjaamista sekä sen yhtenevyyttä kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin.  • Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuu viranomaisen vahvistukseen. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	227

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta Katso liitetieto 4, 7, 15 ja 16 tilinpäätöksessä. • Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla. Fortum käyttää johdannaisinstrumentteja vähentääkseen sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. • Johdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 333 miljoonaa euroa (645 miljoonaa euroa) ja velat 431 miljoonaa euroa (554 miljoonaa euroa). Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat 47 miljoonaa euroa (-61 miljoonaa euroa) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat 2 miljoonaa euroa (127 miljoonaa euroa). • Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska rahoitusinstrumenttien käyvillä arvoilla ja niiden muutoksilla voi olla olennaisia vaikutuksia Fortumin tilinpäätökseen.	• Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi liittyen johdannaisiin, suojaustoimintaan ja käypien arvojen määrittämiseen. • Olemme arvioineet Fortumin johdannaisten arvostuksessa käyttämien mallien ja oletusten asianmukaisuutta. Olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä syöttötietoja markkinoilta saatavaan informaatioon. • Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten olemassaoloon ja täydellisyyteen liittyen. • Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin. • Olemme arvioineet johdannaisten esittämistavasta annettujen tietojen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä

kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c

-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös

on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö

tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen

varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan

taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	228

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen

oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,

esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.

Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja

sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän

kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin

tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme

tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen

harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 20 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja taloudellisiin

tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme

taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä

tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa

hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun

ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus

on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja,

joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon

kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän

tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa

tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	229

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain

mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa, 2. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	230

Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fortum Oyj:n

ESEF-tilinpäätöksestä

Fortum Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (1463611-4)

komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (635400IUIZZIUJSAMF76-2025-12-31-fi.zip)

tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että

ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi  voidakseen

laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on

suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, 

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin

mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty

olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein

komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

(635400IUIZZIUJSAMF76-2025-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Lausuntomme Fortum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on annettu

tilintarkastuskertomuksellamme 2.2.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai

muuta varmennusjohtopäätöstä.

Espoossa, 2. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	231

Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–

31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Fortum Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä

vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien

vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva

tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Fortum Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan

lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja

arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia

tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen,

sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen,

koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

		Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätös	Muut	232

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen

yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun

varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,

joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden

riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa

toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen

varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista ja tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

•  Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS- standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa, 2. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KRT