Tilinpäätös ja

hallituksen toimintakertomus 2022

Fortum Oyj

Y-tunnus: 1463611-4

1

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

2

Kestävä kehitys

18

Riskienhallinta

29

Fortumin osake ja osakkeenomistajat

37

TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

40

Konsernin laaja tuloslaskelma

41

Konsernin tase

42

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

43

Konsernin rahavirtalaskelma

44

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Merkittävät laadintaperiaatteet

46

2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

49

3 Yrityshankinnat, -myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

50

4 Rahoitusriskien hallinta

53

5 Pääomariskien hallinta

58

6 Segmenttiraportointi

59

7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

64

8 Muut tuotot ja muut kulut

66

9 Materiaalit ja palvelut

66

10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot

67

11 Rahoituskulut

–

netto

70

12 Tuloverot

71

13 Osakekohtainen tulos ja osinko

72

14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain

73

15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon

77

16 Aineettomat hyödykkeet

80

17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja

käyttöoikeusomaisuuserät

81

18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

83

19 Arvonalentumistestaus

86

20 Muut pitkäaikaiset sijoitukset

88

21 Korolliset saamiset

88

22 Vaihto-omaisuus

88

23 Myyntisaamiset ja muut saamiset

89

24 Likvidit varat

90

25 Osakepääoma

90

26 Määräysvallattomien omistajien osuus

91

27 Korolliset velat

91

28 Tuloverosaamiset ja -velat

94

29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

96

30 Muut varaukset

99

31 Eläkevelvoitteet

100

32 Muut pitkäaikaiset velat

103

33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

103

34 Vuokrasopimukset

104

35 Investointi- ja muut sitoumukset

105

36 Pantatut varat ja vastuut

106

37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

107

38 Lähipiiritapahtumat

107

39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

109

40 Konserniyritykset segmenteittäin

110

Tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut

112

Osakekohtaiset tunnusluvut

113

Segmenttikohtaiset tunnusluvut

114

Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

116

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Tuloslaskelma

123

Tase

123

Rahoituslaskelma

124

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

125

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

132

Tilintarkastuskertomus

133

Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä

137

2

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

Läpi Euroopan energiakriisin

–

keskeisten ratkaisujen vuosi

Lopetettuja toimintoja koskeva IFRS-oikaisu

Fortum menetti määräysvallan Uniperista allekirjoittaessaan 21.9.2022 periaatesopimuksen Uniper SE:n

osakkeiden myymisestä Saksan valtiolle. Uniperin konsolidointi päättyi 30.9.2022. Fortumin konsernin

tuloslaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään lopetettuja toimintoja koskevat tiedot. Vuoden 2021

vertailutiedot oikaistiin IFRS:n mukaisesti. Vuoden 2020 vertailutietoja ei ole oikaistu.

Lopetetut toiminnot sisältävät Fortumin entisen tytäryhtiön Uniper SE:n ja sen konserniyhtiöt. Generation-

segmentin lukuja oikaistiin niin, että Fortumin omistus ruotsalaisessa ydinvoimalayhtiössä OKG AB:ssä

raportoidaan osakkuusyhtiönä suhteellisen osuuden raportoinnin sijaan. Tuloslaskelmatiedot hallituksen

toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä sisältävät vain jatkuvat toiminnot, ellei toisin mainita.

Katso



liite 1

,



liite 2

ja



liite 3

.

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot ilman Venäjää

Fortum valmistautuu poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta. Ensisijaisena vaihtoehtona on yhtiön Venäjän

toimintojen mahdollinen myynti. Vuonna 2022 Fortum otti käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joiden

tarkoituksena on antaa taloudellisia lisätietoja ilman Fortumin Venäjän toimintoja



liite 1

.

Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Katso



Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Vuosi 2022 Fortumissa käynnistyi Uniperin likviditeettihaasteiden selvittelyllä. Tunnelma markkinoilla oli hyvin

hermostunut kaasun hinnan nopean nousun ja voimakkaan heilunnan vuoksi, ja se nosti Uniperin

vakuusvaatimukset ennennäkemättömälle tasolle. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siitä lähtien vuotta

leimasivat sodan järkyttävät vaikutukset ja Euroopan täysimittainen energiakriisi, joka muutti

toimintaympäristömme pysyvästi.

Ryhdyimme Fortumissa ratkomaan ongelmia yksi kerrallaan. Ensimmäiseksi päätimme, että uusia

investointihankkeita Venäjällä ei käynnistetä, eikä venäläisille tytäryhtiöillemme myönnetä uutta rahoitusta.

Toukokuussa teimme päätöksen valmistella hallittua poistumista Venäjän markkinoilta. Liiketoimintojen

myyntiprosessi on edistynyt, mutta kesken, sillä merkittävät yritysjärjestelyt energiasektorilla edellyttävät Venäjän

hallituksen komission ja presidentin hyväksyntää. Hallinnollisesti olemme erottaneet Venäjän toiminnot muusta

3

konsernista, varmistaen samalla, että sovellettavia lakeja ja säännöksiä, pakotteet mukaan lukien, noudatetaan.

Vuoden lopussa teimme uuden, noin 990 miljoonan euron alaskirjauksen Venäjän toimintoihin liittyen. Koko

vuodelta ne ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

Myllerryksiin päättyi myös viisivuotinen matkamme Uniperin kanssa. Energiakriisi kärjistyi kesällä, kun Venäjä

päätti katkaista kaasun viennin Saksaan ja useimpiin Euroopan maihin. Tämä aiheutti mittavia tappioita kaasun

tuontia ja välitystä harjoittaville yhtiöille. Vaikutukset kohdistuivat erityisen voimakkaasti Uniperiin, joka oli Saksan

suurin venäläisen kaasun tuoja ja siksi Uniperin pelastamiseksi tarvittiin pitkäaikainen ratkaisu. Syyskuussa

pääsimme sopimukseen Fortumin koko Uniper-omistuksen myynnistä Saksan valtiolle ja kaupat vietiin

päätökseen joulukuun lopussa. Fortumin kokonaistappio Uniper-investoinnista on hieman alle 6 miljardia euroa

ennen veroja. Tämä lopputulos ei selvästikään ollut se, jota halusimme tai jonka eteen työskentelimme viime

vuodet, mutta se oli välttämätön ja antaa Fortumille mahdollisuuden uuteen alkuun.

Geopoliittiset jännitteet ja kaasun toimitusrajoitukset nostivat myös sähkön johdannaishinnat erittäin korkealle.

Fortum suojaa sähkönmyyntiään Nasdaq Commodities -pörssissä, missä nopeasti nousseet ja korkeat

futuurihinnat johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Tämä aiheutti paineita Fortumin

likviditeetille. Syyskuussa Fortum sopi Suomen valtion kanssa likviditeetin hallintaan tarkoitetusta 2,35 miljardin

euron siltarahoituksesta siltä varalta, että sähkönhinnat nousevat edelleen talvikaudella. Osana lainajärjestelyn

ehtoja Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti marraskuussa suunnatusta maksuttomasta osakeannista (1 %

liikkeeseen lasketuista osakkeista) Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumille. Olemme kiitollisia siitä, että saimme

apua Suomen hallitukselta. Myös muut EU-maat tukivat merkittävästi energiayhtiöiden likviditeettiä nousseiden

vakuusvaatimusten vuoksi.

Kesän lopun tiukasta tilanteesta huolimatta likviditeettimme on riittänyt. Vuoden lopussa taloudellinen

tilanteemme oli vakaa, kun Uniper maksoi takaisin 4 miljardin euron osakaslainansa ja saimme 0,5 miljardin

euron myyntitulon Uniper-osakkeittemme myynnistä. Vuonna 2023 uudelleenrahoitus on meille ensisijaisen

tärkeää, ja aiomme palata joukkovelkakirjalainamarkkinoille, jotta voimme palauttaa taloudellisen

joustavuutemme. Vahva talouskuri ohjaa päätöksiämme ja toimenpiteitämme.

Myös sääntely-ympäristö muuttui nopeasti vuonna 2022. EU:n toimielimet keskittyivät viimeistelemään laajaa

Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jonka keskeisin osa oli EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus.

Tavoitteena on myös hakea ratkaisua energiakriisiin ottamalla käyttöön esimerkiksi hätätoimia koskeva asetus,

jonka avulla voidaan puuttua energian korkeisiin hintoihin. Vaarana on, että jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat

koordinoimattomia, toisiinsa nähden hyvin erilaisia ja johtavat kilpailukyvyn vääristymiseen. Esimerkiksi

Suomessa otetaan käyttöön kansallinen windfall-vero, kun taas Ruotsissa toteutetaan tuottokatto EU-asetuksen

mukaisesti.

Lisäksi EU:n komissio julkaisi REPowerEU-suunnitelman reaktiona Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa

vastaan. Siinä todetaan, että EU aikoo luopua asteittain riippuvuudestaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista,

ja linjaa toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikka kriisitoimet ovat epäilemättä välttämättömiä, on myös erittäin tärkeää, että ne ovat väliaikaisia ja

erillisiä sähkömarkkinamallin rakenteellisesta uudistuksesta, joka on käynnistynyt EU:ssa. On tärkeää, että

sääntely-ympäristö on selkeä, ennustettava ja luotettava, jotta energia-alan muutosta edistävät investoinnit

voidaan turvata pidemmällä aikavälillä.

Haluaisimme sanoa, että myllerrys toimintaympäristössä on päättynyt ja olemme palaamassa normaaliin

aikaan. Valitettavasti energiakriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi ja yleinen epävarmuus leimaa lähiajan näkymiä.

Taloustieteilijät ennustavat, että maailmanlaajuinen kasvu hidastuu kohonneen inflaation, korkojen nousun,

investointien supistumisen sekä Ukrainan sodan aiheuttamien moniulotteisten häiriövaikutusten seurauksena.

Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontienergiasta, ja siksi korkeiden hintojen ja toimitusongelmien jatkuminen

on todennäköistä. Lisäksi meidän on varauduttava hyödykemarkkinoiden voimakkaaseen heiluntaan ja

sumeaan näkymään johdannaismarkkinoiden alhaisen likviditeetin vuoksi.

Liiketoimintaympäristömme muuttui dramaattisesti kuluneen vuoden aikana, ja pohjautuen nykyisiin

realiteetteihin olemme viime kuukaudet työstäneet uutta strategiaa, joka määrittää suuntamme tulevaisuudessa.

Vastuullisuus on keskeisesti strategiamme ytimessä, kun toteutamme uudistettua toimintamme perustaa:

energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Uudet taloudelliset

tavoitteemme ohjaavat investointipäätöksiämme ja liiketoimintamme painopistealueita tästä eteenpäin:

toimitamme luotettavaa puhdasta energiaa ja edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota auttamalla

asiakkaitamme vähentämään hiilidioksidipäästöjään.

Viimeisin esimerkki uuden strategiamme toteuttamisesta on Suomen hallituksen päätös myöntää uusi

käyttölupa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Tämä

vahvistaa asemaamme luotettavan ja vakaan kapasiteetin ja sähkön toimittajana. Molemmat ovat ratkaisevan

tärkeitä energiajärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä ja mahdollistavat teollisuuden hiilidioksidipäästöjen

vähentämisen. Tuotannon jatkuminen Loviisassa on myös investointi puhtaaseen energiaan, jota suomalainen

yhteiskunta tarvitsee saavuttaakseen kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.

Vuoden 2022 tuloksessamme keskeisessä asemassa oli Generation-segmenttimme hyvä suorituskyky.

Generation hyötyi korkeista hinnoista Pohjoismaissa ja onnistui erinomaisesti myös tuotannon optimoinnissa.

Neljännellä vuosineljänneksellä segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli erittäin vahva, vaikka vesivoiman

tuotantomäärien lasku heikensi sitä jonkin verran. Fortumin jatkuvien toimintojen vuoden 2022 vakaan tuloksen

perusteella Fortumin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,91 euroa

osakkeelta.

Voimalaitoksemme ovat toimineet luotettavasti ja tehokkaasti koko energiakriisin ajan ja tuottaneet sähköä ja

lämpöä ihmisille ja teollisuudelle silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Olemme myös vahvistaneet

asiakaspalveluamme, jotta voimme auttaa asiakkaitamme hallitsemaan energiakriisin vaikutuksia paremmin.

Uniperin divestointi

Fortum sai 21.12.2022 päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Vakautuspaketin

lopulliset sopimukset Fortumin, Saksan hallituksen ja Uniperin välillä allekirjoitettiin 19.12.2022. Vakautuspaketin

päätökseen saattamiselle saatiin kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät, myös Euroopan komission

valtionapua koskeva lupa.

Fortum, Saksan hallitus ja Uniper allekirjoittivat 21.9.2022 uuden periaatesopimuksen pitkäaikaisesta

ratkaisusta, joka mahdollisti Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton. Tämä lopullinen Uniperin periaatesopimus

korvasi samojen osapuolten heinäkuussa 2022 allekirjoittaman alkuperäisen vakautuspaketin. Heinäkuusta

lähtien Euroopan energiakriisi on syventynyt ja aiemmin sovitut vakautustoimenpiteet ovat osoittautuneet

riittämättömiksi vakavassa tilanteessa ja vaikeiksi toteuttaa. Uniperille oli 21.9.2022 mennessä kertynyt

miljardeja euroja kaasuliiketoimintaan liittyviä tappioita, eikä Uniper olisi enää pystynyt yksityisessä

omistuksessa olevana yhtiönä jatkamaan tehtäväänsä kriittisenä toimitusvarmuuden tarjoajana Saksassa.

Uniperin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 19.12.2022. Ylimääräinen yhtiökokous päätti Uniperin

osakepääoman korotuksesta, ja Saksan valtio merkitsi kaikki uudet liikkeelle lasketut osakkeet 1,70 eurolla

osaketta kohden. Osakepääoman korotuksen jälkeen Saksan valtio osti kaikki Fortumin omistuksessa olleet

Uniperin osakkeet (yhteensä noin 293 miljoonaa osaketta) noin 0,5 miljardilla eurolla eli 1,70 eurolla osaketta

kohden. Lisäksi Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4,0 miljardin euron osakaslainan. Fortumin

Uniperille myöntämästä 4,0 miljardin euron emoyhtiötakauksesta yhteensä 3,0 miljardia euroa vapautui vuoden

2022 loppuun mennessä. Loput noin 1,0 miljardia euroa vapautuvat viimeistään kesäkuun 2023 lopussa, ja niillä

on Saksan valtion täysimääräinen vastatakaus (indemnity).

Lisäksi osana allekirjoitettua pakettia Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä ostotarjous vuoden 2026

loppuun saakka, jos Uniper aikoo myydä vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa osittain tai

kokonaan.

Määräysvallan siirryttyä Saksan valtiolle Fortumin edustajat jättivät tehtävänsä Uniperin hallintoneuvostossa.

Fortumia ovat edustaneet toimitusjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markus Rauramo,

talousjohtaja ja Uniperin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Bernhard Günther sekä konsernin

lakiasianjohtaja Nora Steiner-Forsberg ja CEO Officen johtaja Esa Hyvärinen.

Vuonna 2017 Fortumista tuli Uniperin pääosakas 46,65 %:n omistusosuudella. Vuonna 2019 Fortumista tuli

Uniperin enemmistöomistaja, jonka osakeomistus Uniperissa nousi lopulta noin 80 %:iin.

4

Uniperin osakkeet omistavan Fortum-yhtiön kokonaistappio Uniper-investoinnista ennen veroja on hieman

alle 6 miljardia euroa, joka muodostuu Uniperin osakkeisiin nettona sijoitetusta noin 7,2 miljardista eurosta, 0,5

miljardin euron saatavasta kauppahinnasta ja noin 0,9 miljardin euron Fortumin Uniper-omistuksen aikana

saamista osingoista.

Fortumin Venäjän toimintoja koskevat lisätiedot,

vaihtoehtoiset tunnusluvut

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittisen

tilanteen ja Fortumin toimintaympäristön. Olosuhteista johtuen Fortum on supistanut aikaisempiin vuosiin

verrattuna raportoimiaan tietoja liittyen Venäjän liiketoimintoihin ja toimintaympäristöön Venäjällä.

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta, liiketoimintojen mahdollinen myynti

ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti käyttöön vuonna 2022 seuraavat uudet vaihtoehtoiset tunnusluvut

(APM): ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen

vertailukelpoinen liikevoitto ilman Venäjää’, ’Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto ilman

Venäjää’, ’J

atku

vien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake ilman Venäjää’ ja

’Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate ilman Venäjää’. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen avulla voidaan

paremmin vertailla Fortumin strategisten liiketoimintojen tuloksia (



liite 1

ja



Tunnuslukujen laskentakaavat

ja täsmäytykset

).

Solidiumin siltarahoitusjärjestely Fortumille ja Solidiumille

suunnattu maksuton osakeanti

Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän päätös käyttää energiaa aseena aiheuttivat Euroopassa

energiakriisin, joka vaikutti myös Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin. Elokuussa 2022 jyrkästi nousseet sähkön

spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa johtivat ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin sähköyhtiöille,

jotka suojaavat sähkömyyntiään markkinoilla. Elokuun lopussa Nasdaqin pohjoismaiseen hyödykepörssiin

sidotut Fortumin vakuudet nousivat ennätystasolle ja olivat noin 5 miljardia euroa. Kun hinnat laskivat,

nettovakuussaamiset laskivat 2,9 miljardiin euroon syyskuun lopussa ja olivat 2,3 miljardia euroa joulukuun

lopussa.

Fortum sopi pääomistajansa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta, jolla yhtiö pyrkii

varmistamaan riittävät likviditeettivarat tilanteessa, jossa sähkönhinnat, ja sen myötä vakuusvaatimukset

nousisivat edelleen voimakkaasti ja johtaisivat lisävakuusvaatimuksiin. Lainan myönsi Suomen valtion kokonaan

omistama sijoitusyhtiö Solidium. Siltarahoituksesta tiedotettiin 6.9.2022, ja se otettiin käyttöön Suomen valtion

aikataulun ja ehtojen puitteissa. Fortumille ei ennen syyskuun päättymistä ollut saatavilla siltarahoitusjärjestelylle

vaihtoehtoista, määrältään vastaavaa ja ehdoiltaan Fortumille suotuisampaa rahoitusta johtuen avoimista,

yhtiötä koskevista keskeisistä strategisista kysymyksistä.

Siltarahoituksen ehtojen mukaisesti ensimmäinen erä lainasta oli nostettava 30.9.2022 mennessä, jotta

rahoitusjärjestely olisi voimassa syyskuun 2022 jälkeen. Siksi Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa

ensimmäisen 350 miljoonan euron vähimmäiserän. Tähän mennessä ei ole tehty muita nostoja, koska yhtiön

likviditeettiasema on hyvä. Järjestely on voimassa syyskuuhun 2023 saakka, ja viimeinen erä on nostettavissa

31.3.2023 saakka. Nostettu 350 miljoonan euron erä on tarkoitus maksaa takaisin maaliskuun 2023 loppuun

mennessä ja samalla perutaan 2 350 miljoonan euron siltarahoitus kokonaisuudessaan.

Siltarahoituslaina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin. Lainalle maksettava marginaali on 10 % kuudelta

ensimmäiseltä kuukaudelta ja 12 % kuudelta seuraavalta kuukaudelta.

Lainan nostamisen yhtenä ehtona oli suunnattu osakeanti, joka oikeutti Solidiumin merkitsemään enintään

8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Suunnattu osakeanti edellytti Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen

hyväksyntää kahden kolmasosan enemmistöllä paikalla olevista osakkeista ja äänistä. Ylimääräinen

yhtiökokous päätti 23.11.2022, että uudet osakkeet annetaan maksutta osakeannin toteuttamisen jälkeen.

Uusien osakkeiden määrä vastasi 1 %:a Fortumin osakepääomasta. Näin ollen Suomen valtion

määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi 50,76 %:sta 51,26 %:iin ja laimensi vastaavasti muiden

osakkaiden omistusta.

Järjestely sisältää myös johdon palkitsemista koskevia rajoituksia. Yhtiön hallituksen palkkioita ei koroteta

vuosina 2022 ja 2023. Fortumin johtoryhmän jäsenille ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin (STI- ja LTI-

ohjelmat) kannustinpalkkioita, jotka kertyvät vuosilta 2022 ja 2023, eikä heidän palkkojansa koroteta vuosina

2022 ja 2023.

Järjestelyssä ei ole osingonjakoa koskevia rajoituksia.

Vuonna 2022 Fortumilla oli riittävästi likvidejä varoja nykyisten vakuusvaatimusten täyttämiseksi. Vuoden

2022 jälkipuoliskolla sähkön hinnat Pohjoismaissa laskivat elokuun lopun ennätystasoilta ja markkinoiden

voimakas heilahtelu tasaantui. Fortumin oli kuitenkin edelleen varauduttava markkinaheilunnan jatkumiseen, ja

lainan ensimmäisen erän nostaminen syyskuussa turvasi Fortumille varojen saatavuuden, jos

vakuusvaatimukset nousevat jälleen talven aikana. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on

pienentänyt positiotaan sähköjohdannaiskaupassa Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten

sopimusten osuutta.

Pidemmällä aikavälillä sääntelymuutokset oikeudellisena viitekehyksenä vakuusvaatimuksille toimivaan

Euroopan markkinainfrastruktuuria koskevaan EU:n EMIR-asetukseen (European Market Infrastructure

Regulation) ovat tarpeellisia. Nykyinen lainsäädäntö ei tee eroa välittäjien ja sähköntuottajien välillä.

Energiayhtiöillä on pienemmät riskit, koska niillä on hallussaan omat voimalaitokset ja siten myös tuotettu sähkö.

EMIR-asetuksen muuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan palauttaa vakaus ja ennustettavuus sekä

energian tuottajille että käyttäjille ja vapauttaa sähköntuottajat kohtuuttomista vakuusvaatimuksista.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

3 655

2 869

27%

City Solutions

1 282

1 302

-2%

Consumer Solutions

4 578

2 622

75%

Muut toiminnot

136

138

-1%

Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus

-2 312

-1 128

Eliminoinnit

435

-284

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

7 774

5 519

41%

Russia

1 031

906

14%

Eliminoinnit

-1

-2

Jatkuvat toiminnot yhteensä

8 804

6 422

37%

5

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

1 765

1 287

37%

City Solutions

177

317

-44%

Consumer Solutions

173

123

41%

Muut toiminnot

-90

-114

21%

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

2 025

1 612

26%

Russia

411

404

2%

Jatkuvat toiminnot yhteensä

2 436

2 016

21%

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

1 600

1 123

42%

City Solutions

28

135

-79%

Consumer Solutions

97

52

87%

Muut toiminnot

-115

-142

19%

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

1 611

1 167

38%

Russia

260

261

0%

IS

Jatkuvat toiminnot yhteensä

1 871

1 429

31%

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

1 403

1 066

32%

City Solutions

719

2 671

-73%

Consumer Solutions

-149

495

-130%

Muut toiminnot

-6

-134

96%

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

1 967

4 098

-52%

Russia

-690

227

-404%

IS

Jatkuvat toiminnot yhteensä

1 277

4 325

-70%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

-194

64

-403%

City Solutions

14

42

-67%

Consumer Solutions

-

-

-

Muut toiminnot

-6

0

-100%

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

-185

106

-275%

Russia

-443

62

-815%

IS

Jatkuvat toiminnot yhteensä

-629

168

-474%

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

segmenteittäin

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Generation

-49

0

-100%

City Solutions

14

42

-67%

Consumer Solutions

-

-

-

Muut toiminnot

-6

0

-100%

Jatkuvat toiminnot yhteensä ilman Venäjää

-40

42

-195%

Russia

30

62

-52%

Jatkuvat toiminnot yhteensä

-11

104

-111%

Lisätietoja katso



liite 6

.

Liikevaihto oli 8 804 (6 422) miljoonaa euroa ennätyksellisen korkeiden sähkönhintojen myötä.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 871 (1 429) miljoonaa euroa. Kasvua tukivat pääasiassa korkeampi

saavutettu sähkönhinta ja hyvin onnistunut fyysinen ja taloudellinen optimointi, joiden vaikutusta kuitenkin

tasoittivat pienemmät vesivoiman tuotantomäärät Generation-segmentissä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -593 (2 897) miljoonan euron vaikutus katsauskauden liikevoittoon

pääasiassa Russia-segmenttiin liittyvien -905 miljoonan euron käyttöomaisuuden ja liikearvon

arvonalentumisten ja -393 miljoonan euron suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon

muutosten seurauksena. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät myös 785 miljoonan euron verottoman

voiton Fortum Oslo Varme AS -omistusosuuden sekä Recharge- ja Plugsurfing-liiketoimintojen myynnistä.

Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 2 350 miljoonan euron verottoman voiton

Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä, 254 miljoonan euron voiton Baltian kaukolämpöliiketoiminnan

myynnistä ja 50 miljoonan euron voiton kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnistä Ruotsissa (



liite 3

,



liite 7

ja



liite 19

).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -11 (104) miljoonaa euroa (



liite 18

).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -629 miljoonaa euroa. Se sisälsi -475 miljoonaa euroa

arvonalentumisia, jotka liittyvät Fortumin omistukseen venäläisessä TGC-1:ssä ja yhteisyrityksiin Venäjällä.

Nettorahoituskulut olivat -193 (-161) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulujen muutos liittyy pääasiassa

ruplamääräisten saatavien valuuttakurssivoittoihin ja ruplamääräisten valuuttasuojausten sulkemiseen sekä

vuonna 2022 kirjattuihin -303 miljoonan euron käyvän arvon muutoksiin, arvonalentumisiin ja peruutuksiin. Ne

sisältävät 117 miljoonaa euroa Venäjän talletuksiin ja saamisiin liittyviä odotettavissa olevia luottotappioita sekä

171 miljoonan euron alaskirjaus muihin osakkeisiin. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat 155 (-127)

miljoonaa euroa (



liite 11

).

Tulos ennen tuloveroja oli 455 (4 332) miljoonaa euroa. Venäjän toimintoihin liittyvät arvonalentumiset

vaikuttivat tulokseen ennen veroja. Lisäksi vertailukaudella vuonna 2021 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin

sisältyi 2 350 miljoonaa euroa verottomia myyntivoittoja. Vertailukelpoinen tulos ennen tuloveroja oli 2 014

(1 405) miljoonaa euroa.

Katsauskauden tuloverot olivat 556 (-325) miljoonaa euroa. Tulovero-oikaisu sisältää Irlannissa kirjatun 746

miljoonan euron kertaluontoisen verovaikutuksen, joka oli pääosin seurausta Uniperin myynnistä (



liite 7

).

Vertailukelpoiset tuloverot olivat -454 (-290) miljoonaa euroa (



liite 12

).

Kauden voitto oli 1 011 (4 008) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus vertailukelpoisesta

kauden voitosta oli 1 550 (1 091) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut

vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta,

nettorahoituskuluihin ja tuloveroihin (



liite 7.2

ja



Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

).

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 1,14 (4,49) euroa. Fortumin osakekohtainen tulos lopetettujen

toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -2,72 (0,83) euroa. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen

osakekohtainen tulos oli 1,74 (1,23) euroa, ja koko Fortumin vertailukelpoinen osakekohtainen tulos lopetettujen

6

toimintojen vaikutus mukaan lukien oli -1,11 (2,00) euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos ilman

Venäjää oli 1,21 (0,96) euroa (



liite 7

).

Taloudellinen asema ja rahavirta

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Korkokulut

-179

-154

-16%

Korkotuotot

87

25

248%

Muut rahoituserät

–

netto

-101

-32

-216%

IS

Rahoitustuotot ja -kulut

-193

-161

-20%

Rahoitusnettovelka

1 084

789

-37%

Oikaistu nettovelka

1 117

3 227

65%

Vuonna 2022 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 985 miljoonalla eurolla ja oli 2 104 (1 119) miljoonaa euroa. Kasvu

johtui pääasiassa vertailukelpoisen käyttökatteen paranemisesta sekä käyttöpääoman muutoksesta.

Investointien rahavirta oli 1 464 (-512) miljoonaa euroa. Uniperin osakaslainojen 2 500 (-2 500) miljoonan

euron muutoksella oli positiivinen vaikutus investointien rahavirtaan vuonna 2022. Vuonna 2021 Fortum myönsi

Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500

miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin

päätökseen, 4 000 miljoonan euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille. Uniperin osakkeiden myynnistä

saatu 498 miljoonan euron vastike esitetään lopetettujen toimintojen rahavirrassa.

Vakuussaamisten muutos oli -1 311 (-1 000) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 534 (470)

miljoonaa euroa. Osakkeiden myynnit ja pääoman palautukset olivat 1 156 (3 816) miljoonaa euroa ja liittyivät

pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin Fortum Oslo Varme AS -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa.

Osakkeiden myynnit vuoden 2021 vertailukaudella liittyvät pääasiassa 50 %:n omistusosuuden myyntiin

ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergistä sekä Baltian kaukolämpöliiketoiminnan

myyntiin.

Rahoituksen rahavirta oli -4 686 (1 603) miljoonaa euroa. Korolliset lainat vähenivät 3 637 (lisäys 2 500)

miljoonaa euroa, ja vakuusvelan muutos oli 150 (63) miljoonaa euroa.

Jatkuvien toimintojen likvidit varat pienenivät 1 119 (kasvoivat 2 211) miljoonaa euroa.

Likvidit varat kauden alussa olivat 7 592 miljoonaa euroa ja sisälsivät 2 966 miljoonaa euroa Uniperin likvidejä

varoja. Lopetettujen toimintojen likvidit varat pienenivät 2 563 miljoonaa euroa. Tämä sisältää Uniperin

konsolidoinnin päättymisen vaikutuksen, jota tasoitti Uniperin osakkeista saatu 498 miljoonan euron vastike.

Taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 23 642 (149 661) miljoonaa euroa. Lasku joulukuuhun 2021

verrattuna liittyi Uniperin konsolidoinnin päättymiseen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Oma pääoma oli 7 737 (13 665) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 7 670 (12 131)

miljoonaa euroa. Muutos joulukuuhun 2021 verrattuna liittyi pääasiassa tilikauden tappioon (2 416 miljoonaa

euroa) jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista, kassavirran suojausten käypään arvoon arvostamiseen (-1 189) ja

osingonmaksuun (1 013). Osinko (1,14 euroa osakkeelta) maksettiin 6.4.2022.

Vuoden 2021 jälkipuoliskosta lähtien voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätyksellisen korkeat hinnat

ovat edellyttäneet aiempaa merkittävästi suurempia sähköön ja kaasuun liittyviä vakuuksia hyödykepörsseissä.

Hyödykehintojen heilunnan ja korkeiden hintatasojen hallitsemiseksi Fortum ryhtyi ennalta ehkäiseviin

rahoitustoimiin varmistaakseen likviditeettiasemansa ja taloudellisen joustavuutensa. Näistä

likviditeettirajoitteista huolimatta konserni hallitsi taloudellista asemaansa, ja sen tase oli vahva vuoden lopussa.

Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa oli

0,4. Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde jatkuvissa toiminnoissa

ilman Venäjää oli 0,6.

Vuoden 2022 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 084 (789) miljoonaa euroa. Oikaistu nettovelka oli 1 117 (3

227) miljoonaa euroa (



liite 27

).

Vuoden 2022 lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 919 (7 592) miljoonaa euroa (



liite 24

).

Tammikuussa 2022 Fortum allekirjoitti 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, jonka tarkoituksena oli

hallita erityisesti Uniperin likviditeettitilannetta vuodenvaihteessa. Tammikuussa Fortum maksoi takaisin

nostamansa 500 miljoonaa euroa 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistään.

Maaliskuussa 2022 Fortum jatkoi 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiittiään erääntymään heinäkuussa

2022. Lisäksi Fortum maksoi takaisin 247 miljoonaa euroa ydinjätehuoltorahaston lainoista, minkä jälkeen

takaisinlainaus ydinjätehuoltorahastosta on 918 miljoonaa euroa. Osinko, 1 013 miljoonaa euroa, maksettiin

6.4.2022.

Toukokuussa 2022 Fortum myi norjalaisen yhtiön Fortum Oslo Varme AS:n, jonka myötä Oslon kaupungin

myöntämää 210 miljoonan euron osakaslainaa ei enää yhdistellä.

Kesäkuussa 2022 Fortum allekirjoitti uuden 5 500 miljoonan euron valmiusluottolimiitin, joka koostuu 3 100

miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä ja 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Fortum nosti 2

000 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä. Edellä mainittu 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitti

peruttiin ja 1 750 miljoonan euron valmiusluottolimiitti maksettiin takaisin ja peruttiin kesäkuussa 2022. Fortum

myös nosti kahdenvälisen 800 miljoonan euron valmiusluottolimiittinsä kokonaan. Lisäksi Fortum maksoi

ennenaikaisesti takaisin jäljellä olevan osuuden 450 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta.

Kun sähkön spot- ja futuurihinnat Pohjoismaissa seurasivat kolmannella neljänneksellä Manner-Euroopan

kehitystä ja nousivat erittäin korkealle tasolle, Fortumin vakuusvaatimukset kohosivat ennätystasolle ja Fortum

nosti jäljellä olleet 1 100 miljoonaa euroa likviditeettivalmiusluottolimiitistä: 600 miljoonaa euroa heinäkuussa ja

500 miljoonaa euroa elokuussa. Lisäksi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitti otettiin kokonaan käyttöön

kahdella nostolla: 1 000 miljoonaa euroa elokuussa ja 1 400 miljoonaa euroa syyskuussa. Syyskuussa 2022

Fortum maksoi takaisin erääntyvän 1 000 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan.

Syyskuussa 2022 Fortum varautui entistäkin suurempiin vakuusvaatimuksiin sopimalla 2 350 miljoonan euron

siltarahoituksesta Suomen valtion omistaman Solidium-yhtiön kanssa. Fortum on nostanut 350 miljoonaa euroa

tästä rahoituksesta.

Marraskuussa 2022 Fortum maksoi takaisin 1 400 miljoonan euron osuuden 2 400 miljoonan euron

valmiusluottolimiitistä. Lisäksi Fortum käytti vuoden jatko-option 800 miljoonan euron kahdenvälisestä

valmiusluottolimiitistä, jonka erääntymistä jatkettiin joulukuuhun 2023. Joulukuussa 2022 Uniper maksoi takaisin

Fortumin myöntämän 4 000 miljoonan euron osakaslainan. Fortum maksoi jäljellä olleet 1 000 miljoonaa euroa

2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, 2 000 miljoonan euron osuuden likviditeettivalmiusluottolimiitistä

sekä 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin kokonaan.

Fortumin likviditeetti parani merkittävästi, kun Uniper-omistuksen myynti saatiin päätökseen ja Uniper maksoi

takaisin osakaslainan. Lisäksi sähkönhinnat Pohjoismaissa laskivat samalla vapauttaen vakuuksia. Vuoden

2022 lopussa Fortumin korolliset velat olivat yhteensä 7 785 miljoonaa euroa ja likvidit varat 3 919 miljoonaa

euroa. Vuoden 2022 lopussa Fortumin korolliset velat ilman Venäjää olivat yhteensä 7 581 miljoonaa euroa ja

likvidit varat ilman Venäjää 3 672 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaiset lainat olivat 4 108 miljoonaa euroa sisältäen pitkäaikaisten lainojen 1 629 miljoonan euron

lyhytaikaisen osuuden. Lyhytaikaiset lainat 2 479 miljoonaa euroa sisältävät 1 100 miljoonaa euroa nostettua

7

likviditeettivalmiusluottolimiittiä, 350 miljoonaa euroa Solidium-siltarahoitusta ja 475 miljoonaa euroa

yritystodistusvelkaa (



liite 27

).

Vuoden 2022 lopussa Fortumilla oli 7 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja, jotka koostuvat 2

000 miljoonan euron likviditeettivalmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen Fortumin 6+6

kuukauden jatko-optiot), 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen

lainanantajien 1+1 vuoden jatko-optiot), 2 000 miljoonan euron Solidiumin siltarahoituksesta (erääntyy

syyskuussa 2023) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy joulukuussa 2023).

Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat toistaiseksi voimassa.

S&P Global Ratings (S&P) vahvisti 3.8.2022 Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen pysyvän tasolla BBB

negatiivisin näkymin sen jälkeen, kun Fortum oli ilmoittanut vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi

Uniperille. Venäjän kaasutoimitusten supistusten vuoksi S&P asetti 5.7.2022 Fortumin CreditWatch Negative -

tarkkailuun.

Fitch Ratings vahvisti 5.8.2022 säilyttävänsä Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen ennallaan tasolla

BBB negatiivisin näkymin Uniperin vakautuspaketin jälkeen. Fitch muutti Fortumin näkymät vakaista

negatiivisiksi 23.6.2022.

Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortum-luokitustansa nyt, kun Uniperin myynti on saatu

päätökseen ja Fortum on julkaissut uuden strategiansa.

Rahoitusnettovelan muutos 2022, milj. euroa

Toimintaympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Vuosi 2022 jää historiaan vuotena, jolloin Venäjä hyökkäsi julmasti Ukrainaan. Sodan seurauksena Euroopan

energiamarkkinat ovat läpikäyneet myllerryksen, jota voi verrata 1970-luvun öljykriiseihin. Noin 25 % Euroopan

kaasutoimituksista loppui vuoden aikana. Tämä johti äärimmäiseen tilanteeseen, jossa on testattu Euroopan

energiahuoltoa ja -markkinoita. Eurooppa on pystynyt selviytymään suurimmasta osasta Venäjän

putkikaasutuonnin menetyksestä, koska energian kysyntä on laskenut ja nesteytetyn maakaasun tuonti on

kasvanut.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus Pohjoismaissa vuonna 2022 oli 385 (402) TWh.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta,

Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuonna 2022 oli 1 318 (1 366) TWh.

Vuoden 2022 lopussa vesivarannot olivat 79 TWh, mikä on 5 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 6

TWh edellisvuotta enemmän.

Vuonna 2022 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 136 (62) euroa/MWh. Keskimääräinen

aluehinta oli 154 (72) euroa/MWh Suomessa, 129 (66) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma) ja 62

(43) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2022 oli 235

(97) euroa/MWh.

Helmikuun 2023 lopussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin

86 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 79 euroa/MWh vuodelle 2024. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 59

TWh eli noin 2 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 4 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Saksassa

sähkön termiinihinta oli noin 149 euroa/MWh loppuvuodelle 2023 ja noin 153 euroa/MWh vuodelle 2024.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 1 867 (2 225) TWh vuonna 2022.

Jyrkkä lasku Venäjän putkien kaasuvirroissa Eurooppaan nosti kaasun hinnat Euroopassa

ennennäkemättömälle tasolle voimakkaan hintaheilunnan keskellä. Kaasun keskimääräinen front month -hinta

(TTF) vuonna 2022 oli 133 (48) euroa/MWh. Vuoden 2023 termiinihinta nousi vuoden aikana ja oli 88

euroa/MWh vuoden lopussa verrattuna 45 euroon/MWh vuoden alussa.

Päästöoikeuksien (EUA) markkinoilla hinta laski vuoden aikana ja oli 84 euroa/tonni vuoden 2022 lopussa.

Vuoden 2022 alussa EUA-hinta oli 85 euroa/tonni. Päästöoikeuksien koko vuoden 2022 keskimääräinen hinta

oli 81 euroa/tonni.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2023 nousi vuoden alusta, 90 dollaria/tonni, vuoden loppuun,

185 dollaria/tonni.

Helmikuun 2023 lopussa kaasun TTF-termiinihinta oli 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2023. EUA-termiinihinta

vuodelle 2023 oli tasolla 97 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2023 oli 160

dollaria/tonni.

Sähkön kulutus

TWh

2022

2021

2020

Pohjoismaat

385

402

392

Keskimääräiset hinnat

2022

2021

2020

Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh

135,9

62,3

10,9

Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh

154,0

72,3

28,0

Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma, euroa/MWh

129,2

66,0

21,2

Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall, euroa/MWh

61,9

42,6

14,4

Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh

235,4

96,8

30,4

CO

, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO

81

54

25

Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni

279

117

50

Öljy (Brent front month), USD/bbl

99

71

43

Kaasu (TTF front month), euroa/MWh

133

47

9

8

Vesivarastot

TWh

31.12.2022

31.12.2021

31.12.2020

Pohjoismaiset vesivarastot

79

73

105

Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo

84

84

84

Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh

Vienti/tuonti Pohjoismaat

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)

2022

2021

2020

Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä

-35

-29

-24

Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä

4

9

3

Yhteensä

-31

-20

-21

Sääntely-ympäristö

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistuksesta sovittu

EU:n toimielimet pääsivät 18.12.2022 alustavaan sopimukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistuksesta.

Uudistus nostaa päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa ja laajentaa sen soveltamisalaa merkittävästi.

Järjestelmän päästövähennystavoitetta nostetaan 43 prosentista 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä

vuoteen 2005 verrattuna, ja päästöoikeusien tarjonnan ja kysynnän tasapainoa säätelevän

markkinavakausvarannon toimintaa tehostetaan. Vuoden 2026 loppuun mennessä komissio tekee arvioinnin ja

raportoi mahdollisuudesta sisällyttää yhdyskuntajätteen poltto päästökauppajärjestelmään vuodesta 2028

alkaen. Vuodesta 2027 alkaen perustetaan uusi päästökauppajärjestelmä (ETS2) yksityistä ja julkista

tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä varten.

Analyytikot ovat arvioineet sovitun uudistuksen vaikutuksia, ja arvioiden mukaan päästökauppajärjestelmä

siirtyy ylitarjonnasta merkittävään niukkuuteen vuosikymmenen lopulla ja sen jälkeen.

Uudistettu päästökauppadirektiivi vastaa suurelta osin Fortumin keskeisiä tavoitteita: Fortum on vaatinut

tavoitetason nostamista, markkinavakausvarannon vahvistamista, jätteenpolton sisällyttämistä

päästökauppajärjestelmään sekä päästökauppajärjestelmän laajentamista rakennusten lämmitykseen.

EU:n sähkömarkkinoita tarkoitus uudistaa

Euroopan sähkömarkkinoiden ja markkinamallin arviointi on komission viimeinen merkittävä ilmasto- ja energia-

asioita koskeva lainsäädäntöhanke von der Leyenin toimikaudella. Sidosryhmien kuuleminen käynnistyi hieman

myöhässä tammikuun 2022 lopussa ja päättyi 13.2.2023, mutta lainsäädäntöehdotuksen antamiseen voi liittyä

uusi viive. Markkinoiden keskeisten periaatteiden, kuten marginaalihinnoittelu, radikaalimpiin muutoksiin on

poliittista painetta. Siksi Fortum on varoittanut pyrkimyksistä ratkaista nykyinen energiakriisi tekemällä

rakenteellisia ja testaamattomia muutoksia markkinoihin. Fortum on korostanut pitävänsä asteittaiseen

kehitykseen perustuvia muutoksia parempina kuin mullistavia muutoksia.

Lainsäädäntöehdotuksen tulisi perustua perusteelliseen ja syvälliseen vaikutustenarviointiin. Fortum

suosittelee, että tarvittava vakauden, vaihtelun ja joustavuuden taso määritetään tekemällä järjestelmän

tarveanalyysi.

EMIR-arviointi alkoi

Kun energiakriisi kärjistyi kesällä 2022, se laajeni myös energiahyödykkeiden johdannaismarkkinoille, ja siinä oli

riskinä yrityksiin kohdistuva systeeminen maksuhäiriövaikutus. Komissio reagoi tähän hyväksymällä väliaikaisia

toimenpiteitä, joilla laajennetaan huomattavasti vakuuksien valikoimaa ja otetaan sähköjohdannaisten kaupassa

käyttöön katkaisumekanismi, jonka avulla kaupankäynti voidaan keskeyttää, jos/kun kauppojen hinnat tai

liiketoimet muuttuvat liian ennustamattomiksi. Komissio julkisti 7.12.2022 Euroopan markkinainfrastruktuuria

koskevaan EMIR-asetukseen liittyvän lainsäädännön tarkistusehdotuksen. Tarkoituksena on parantaa asetusta

tekemällä rakennemuutoksia tähän EU:n keskeiseen rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön sekä muuttaa

joitakin väliaikaisia toimenpiteitä pysyviksi. Vaikka tarkistettu ehdotus on tervetullut ja tarpeellinen, Fortumin

mielestä se ei edelleenkään ole riittävä suojaamaan sähkösektoria systeemisten häiriöiden riskeiltä, jos

elokuussa 2022 alkaneen vakuuskriisin kaltainen tilanne toistuu.

Kansalliset toimenpiteet sähkönkäyttäjien tueksi ja niihin liittyvä

poliittinen keskustelu

Sähkönkuluttajia tukevista toimenpiteistä on keskusteltu kiivaasti sen jälkeen, kun sähkön vähittäismyyntihinnat

nousivat ennennäkemättömän korkealle tasolle kesällä 2022. Suomen ja Ruotsin hallitukset sopivat useista

tukitoimenpiteistä, joilla kuluttajia voidaan auttaa hallitsemaan sähkölaskujaan. Suomessa sovittiin esimerkiksi

arvonlisäveron alentamisesta ja sosiaaliturvan parannuksista. Keskusteltavina olevia ehdotuksia ovat tilapäinen

kertakorvaus laskuista ja maksuaikojen pidentäminen. Ruotsissa päätettiin, että Svenska Kraftnätin

pullonkaulatulot jaetaan kotitalouksille ja yrityksille hyvityksenä suuremmista energialaskuista. Lisäksi on

kasvavaa painetta alentaa arvonlisä- ja sähköveroa, mutta hallitus ei ole vielä tehnyt uusia päätöksiä. Samalla

sähkön vähittäismyyntiyhtiöt ovat ottaneet vapaaehtoisesti käyttöön uusia sähkötuotteita ja -sopimuksia, joissa

on alhaisemmat kiinteät hinnat.

Fortum tukee sähköasiakkaiden huolenaiheiden käsittelyä, mutta yhtiö pitää parempana toimenpiteitä, jotka

eivät vääristä kilpailua sähkömarkkinoiden toimijoiden välillä eivätkä suosi verkonhaltijoita tai vähittäismyyjiä.

Vähittäishintakatto olisi vaikea toteuttaa ilman hallituksen laajaa tukea vähittäismyyjille. Hallituksen tukitoimilla ei

ole nettovaikutuksia vähittäismyyntiyhtiöihin, mutta laskutusjärjestelmiin tarvittavat muutokset vievät aikaa.

Windfall-verotus Suomessa vuonna 2023

Lyhyen julkisen kuulemisprosessin jälkeen Suomen hallitus teki 29.12.2022 windfall-veroa koskevan esityksen

(HE 320/2022 vp). Ehdotuksen tavoitteena on toimeenpanna EU-asetus 2022/1854, joka koskee tuottokattoa ja

solidaarisuusmaksua. Asetus toimeenpannaan säätämällä sähkösektorille väliaikainen kansallinen windfall-vero,

jolla verotetaan energiakriisin tuottamia ylimääräisiä voittoja ja tuetaan näin saatavilla varoilla kuluttajia suurten

energialaskujen maksamisessa. Fortum on samaa mieltä ehdotuksen tavoitteesta, mutta yhtiön mielestä

ehdotettu veromalli on monella tavalla ongelmallinen. Malli poikkeaa olennaisesti EU:n tuottokattomallista ja on

9

paljon tiukempi kuin EU-asetus, josta se poikkeaa soveltamisalan, veroperustan ja soveltamisajan osalta. Näin

Suomen sähkösektori joutuu epäedulliseen asemaan verrattuna etenkin Ruotsiin, jossa EU:n tuottokatto

toteutetaan EU-asetuksen mukaisesti.

Vero koskee sähkösektorin yrityksiä sähköntuotannon, tukkumyynnin ja osittain vähittäismyynnin osalta

Suomessa. Ehdotuksen mukaan vero olisi 30 % yhtiöiden nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista

Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen yhteisövero

on 20 %, joten nimellinen kokonaisveroaste olisi 50 % windfall-veron soveltamisalaan kuuluvista nettotuotoista.

Hallituksen viimeisimpien arvioiden mukaan windfall-vero tuottaisi 0,3

–

0,4 miljardin euron väliaikaiset verotulot

alan toimijoilta vuoden 2023 aikana. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaisen voittoveron 27.2.2023

ja verot kannetaan vuoden 2024 aikana.

Fortumin sähköntuotanto Suomessa vastaa noin kolmasosaa sähkön kokonaistuotannosta Suomessa. Noin

40 % Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta ja noin 30 % sähköasiakkaista on Suomessa.

Tuottokatto tulee voimaan Ruotsissa 1.3.2023

Ruotsin hallitus on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen tuottokattoa koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanosta.

Ehdotetun lainsäädännön on tarkoitus olla voimassa 1.3.2023

–

30.6.2023 EU-asetuksen mukaisesti. Tuottokatto

on asetettu EU:n määrittämään sähkönhintaan 180 euroa/MWh. Katon ehdotetaan koskevan vain toteutuneita

tuottoja. Tämä tarkoittaa, että suojaukset ja muut rahoitussopimukset voidaan vähentää toteutuneista spot-

hinnoista. Ruotsin hallitus arvioi, että tuottokatto tuo vaatimattomat 28 miljoonan euron lisäverotulot.

Ruotsin hallituksen ydinvoimaa ja vesivoimaa koskevan ohjelman

täytäntöönpanon tilanne

Kuten hallitusohjelmassa ja tiedonannossa ilmoitettiin, Ruotsin hallitus teki tammikuussa ympäristölakia

koskevan lainsäädäntöehdotuksen uutta ydinvoimaa koskevien esteiden poistamiseksi. Nykyisessä

lainsäädännössä uusi ydinvoima rajoitetaan enintään 10 reaktoriin kolmessa jo olemassa olevassa

ydinvoimalaitoksessa. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa sekä suurten reaktoreiden että pienydinvoimaloiden

(small modular reactors, SMR) sijoittamisen uusiin kohteisiin. Ehdotettu lainsäädäntö tulee voimaan 1.3.2024.

Ruotsin hallitus on päättänyt keskeyttää meneillään olevan vesivoiman uudelleenluvituksen vuodeksi, jotta

nykyisten vesivoimaloiden toimintaa voidaan turvata paremmin. Ajanjakson aikana analysoidaan

sähköjärjestelmälle aiheutuvia seurauksia ja mukautetaan uudelleenluvituksen prosessia, jotta voidaan turvata

vesivoiman arvo ja varmistaa, että uudelleenluvituksen prosessin aiheuttama kokonaistuotannon menetys on

alle 1,5 TWh kansallisen vesivoimasuunnitelman mukaisesti. Fortum omistaa ja käyttää voimalaitoksia useissa

niistä joista, jotka käsitellään tämä prosessin alkuvaiheessa. Keskeytyksen vuoksi nämä voimalaitokset

aloittavat oikeusprosessit lupien päivittämiseksi myöhemmin, ja tähän liittyvät tuotannon menetykset voivat

jäädä pienemmiksi kuin aluksi arvioitiin.

Segmenttikatsaukset

Liiketoimintamalli

Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa sisältäen uuden liiketoimintarakenteen ja

toimintamallin. Alla olevat liiketoimintasegmentit kuvaavat Fortumin organisaatiorakennetta vuonna 2022 ja

vuoden aikana tapahtuneita muutoksia.

Fortumin ydintoiminnot sijaitsevat Pohjoismaissa, ja ne koostuvat hiilidioksidipäästöttömästä

sähköntuotannosta, sähkön myynnistä, kaukolämmöstä sekä älykkäistä ratkaisuista resurssitehokkuuden

parantamiseksi. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkönmyyjä ja yksi suurimmista sähköntuottajista. Yhtiön

tehtävänä on varmistaa toimitusvarmuus sekä nopea ja luotettava siirtyminen hiilineutraaliin talouteen

tarjoamalla asiakkaille ja yhteiskunnalle puhdasta energiaa ja kestäviä ratkaisuja.

Vuonna 2022, Fortumilla oli neljä liiketoimintadivisioonaa, jotka ovat Generation, City Solutions, Consumer

Solutions ja Russia.

Vuoden 2022 lopussa Fortum sai päätökseen Uniperin myynnin Saksan valtiolle 21.9.2022 allekirjoitetun

periaatesopimuksen mukaisesti. Syyskuussa solmitun sopimuksen seurauksena Fortum menetti määräysvallan

Uniperissa ja Uniperia ei enää yhdistelty vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä. Myytyihin

liiketoimintoihin sisältyivät kaikki Uniper-segmentin toiminnot.

Yhtiön palveluksessa oli lähes 7 700 energia-alan ammattilaisen monipuolinen tiimi.

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat hiilidioksidivapaa

ydinvoima-, vesivoima- ja tuulivoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-

analyysi, lämpövoima ja globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut. Uniperin konsolidoinnin päättymisen vuoksi

OKG raportoidaan osakkuusyhtiönä aiemman suhteellisen yhdistelyn sijaan (



liite 6

).

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Raportoitu

Liikevaihto

3 655

2 869

27%

- sähkönmyynti

3 600

2 660

35%

josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa

2 461

1 937

27%

- muu myynti

55

209

-74%

Liikevoitto

1 403

1 066

32%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

-194

64

-403%

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin

234

175

34%

Henkilöstön lukumäärä

1 155

1 116

3%

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Vertailukelpoinen

Käyttökate (EBITDA)

1 765

1 287

37%

Liikevoitto

1 600

1 123

42%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

-49

0

-100%

Sidotun pääoman tuotto, %

27,0

19,0

42%

Sidottu pääoma (kauden lopussa)

5 549

5 961

-7%

Generation-segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa pieneni vesivoimatuotannon laskun seurauksena. Tämä

johtui tulovirtaaman pienenemisestä segmentin sähköntuotantoalueilla ja vesivarantojen vähenemisestä vuoden

aikana. Ydinvoiman tuotantomäärät olivat vakaat ja pysyivät lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Kokonaissähköntuotannosta 99 % oli hiilidioksidipäästötöntä.

Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi 17,1 euroa/MWh eli 40 %. Saavutettu sähkönhinta nousi

erittäin hyvin onnistuneen fyysisen ja taloudellisen optimoinnin sekä korkeampien spot-hintojen seurauksena.

Vaikka sähkön spot-hinta nousi 97 % segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot-

hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat saavutetun sähkönhinnan nousun vaikutusta. Lisäksi suurimman

osan vuodesta saavutettua sähkönhintaa heikensi merkittävä hintaero Ruotsissa korkean systeemihinnan ja

SE2-alueen (Sundsvall) alemman spot-hinnan välillä. Tilanne helpottui neljännellä neljänneksellä. SE2-

aluehinnan tuotteiden alhaisen likviditeetin vuoksi SE2-aluehinnan suojausaste oli alempi kuin systeemihinnan

suojausasteet, joten sillä oli negatiivinen vaikutus saavutettuun sähkönhintaan.

10

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 42 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta

sähkönhinnasta, jonka vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien lasku.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -197 (-57) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa

suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (



liite 6

).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -49 (0) miljoonaa euroa, josta -36

miljoonaa euroa liittyi osuuteen OKG:n tuloksesta (



liite 6

ja



liite 18

).

Fortumin ja Uniperin yhteinen organisaatio otettiin 1.2.2022 käyttöön vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan

toiminnoissa Pohjoismaissa. Fortum otti vastuun Uniperin vesivoimatuotannon hallinnasta Ruotsissa sekä

fyysisen sähkökaupan optimoinnista ja toimituksista Pohjoismaissa. Kun päätös koko Uniper-omistusosuuden

myynnistä oli tehty, sovittiin kaiken strategisen yhteistyön lopettamisesta ja kehitystyön jatkamisesta kahtena

erillisenä yhtiönä 1.12.2022 alkaen. Vesivoiman osalta yhteistyön päättyminen tarkoitti sitä, että noin 160

Fortumin työntekijää siirtyi jälleen Uniperin palvelukseen Ruotsissa. Vetyliiketoiminnan kehitysportfolio jaettiin

yhtiöiden kesken. Perstorpin kanssa perustettu yhteishanke Project Air jatkaa Uniperin kanssa.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä hakea Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille uutta

käyttölupaa vuoden 2050 loppuun saakka. Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin

Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana

voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja

käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050 mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden

viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen

kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista

ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.

TVO:n Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) sähköntuotanto käynnistyi 12.3.2022.

Kesäkuussa säännöllisen sähköntuotannon aloittamista lykättiin syyskuusta joulukuuhun. Lokakuussa OL3:n

turbiinilaitoksen syöttövesipumpuissa havaittiin vaurioita. TVO ilmoitti 22.12.2022, että Olkiluoto 3:n

syöttövesipumppujen vaurioiden tutkinta oli pääosin valmistunut ja että sähkön koetuotanto jatkuisi 27.12.2022.

Tammikuussa 2023 tuotanto keskeytyi jälleen kuukaudeksi syöttövesipumppujen juoksupyörien suunniteltuja

tarkastuksia varten, ja seuraava koetuotantojakso käynnistyi helmikuussa. TVO:n mukaan säännöllisen

sähköntuotannon odotetaan alkavan huhtikuussa 2023. OL3:n kokonaiskapasiteetti on noin 1 600 MW, ja

yksikön valmistuttua voimalaitos tuottaa noin 14 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (



liite 29

).

Fortum ilmoitti 9.6.2022, että Fortum ja Gasgrid Finland olivat allekirjoittaneet esisopimuksen Suomen

ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalialuksen (FRSU), Exemplarin, sijoittamisesta Fortumin Inkoon satamaan.

Suomen etelärannikolla sijaitsevassa Inkoossa on tarkoitukseen erinomaisesti sopiva syväsatama lähellä

putkilinjoja, joista kaasu jaellaan pääasiassa teollisuuden loppukäyttäjille Suomessa, Virossa ja Itämeren

alueella. Gasgrid Finland vuokraa kelluvan LNG-terminaalialuksen kymmenen vuoden ajaksi, ja sen kapasiteetti

riittää sekä Suomen että Viron kaasutarpeisiin. Kelluva LNG-terminaalialus Exemplar saapui Inkooseen

28.12.2022. Tämä Gasgrid Finlandin johdolla toteutettu hanke varmistaa kaasun toimittamisen teollisuudelle,

energiantuotantoon ja kotitalouksille sekä turvaa Suomen huoltovarmuuden talvesta 2023 alkaen. Ratkaisu

myös korvaa aiemmat kaasutoimitukset Venäjältä Imatran kautta. Kaasutoimitukset Venäjältä keskeytettiin

toukokuussa.

Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä Fortum tarjosi Meri-Porin lauhdevoimalaitosta tehoreserviin

lokakuuhun 2023 saakka. Suomen Energiavirasto kuitenkin ilmoitti 16.9.2022, että Meri-Poria ei ollut valittu

reserviin tarjouskilpailussa, ja Fortum alkoi valmistella sitä kaupalliseen käyttöön toimitusvarmuuden

ylläpitämiseksi Suomessa meneillään olevan energiakriisin aikana. Lokakuussa voimalaitoksessa tehtiin

perusteellinen vuosihuolto, jolla pyritään varmistamaan toiminta tarvittaessa täydellä 560 MW:n teholla.

Varsinaisen sähköntuotannon käyttöönotto riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta, ja joulukuusta lähtien Meri-

Pori on osallistunut spot-markkinoille. Meri-Pori on Suomen viimeinen vain sähköä tuottava hiililauhdelaitos, joka

käyttää polttoaineena kivihiiltä. Se otettiin käyttöön vuonna 1994, ja se oli tehoreservissä kesäkuusta 2017

kesäkuuhun 2022.

Fortum ilmoitti 17.10.2022 käynnistäneensä kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman edellytyksistä

Suomessa ja Ruotsissa. Fortum kartoittaa sekä pienydinvoimaloiden (small modular reactors, SMR) että

perinteisten suurten reaktoreiden kaupallisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Tarkastelua tehdään

myös poliittisella, lainsäädännöllisellä ja sääntelyn tasolla. Ydinvoima-alan tulevaisuuden hankkeet toteutetaan

todennäköisimmin erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä. Selvityksessä tutkitaan myös palvelujen

liiketoimintamahdollisuuksia uusille hankkeille Euroopassa sekä vedyn teollisen käytön osalta. Fortum on myös

ilmoittanut tutkivansa yhteistyömahdollisuuksia ydinvoiman osalta suomalaisen energiayhtiön Helenin,

ranskalaisen Electricité de Francen (EDF) ja ruotsalaisen Kärnfull Next AB:n kanssa. Mahdolliset

investointipäätökset tehdään myöhemmin.

Fortum allekirjoitti 22.11.2022 sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin

suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi perustuu British

Nuclear Fuel Limitedin vuosina 2001

–

2007 Loviisan voimalaitokselle toimittamaan polttoaineeseen, joka oli

käytössä rinnakkain venäläisen TVELin toimittaman polttoaineen kanssa 2000-luvun alussa. Uuden

polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti. Polttoainesopimus

venäläisen TVELin kanssa on voimassa voimalaitoksen nykyisten käyttölupien loppuun asti, vuosiin 2027 ja

2030 saakka.

Sähköntuotanto energialähteittäin

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Vesivoima, Pohjoismaissa

19,1

23,3

-18%

Ydinvoima, Pohjoismaissa

23,4

23,5

0%

Lämpövoima, Pohjoismaissa

0,3

0,0

6515%

Yhteensä

42,9

46,8

-8%

Pohjoismainen myynti

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Myynti Pohjoismaissa

50,9

54,1

-6%

josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa

1)

41,1

45,3

-9%

Saavutettu sähkönhinta

euroa/MWh

2022

2021

Muutos

22/21

Generationin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa

1)

59,9

42,8

40%

11

Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2018

–

2022, EUR/MWh

City Solutions

City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä,

jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden

biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja

Intiassa.

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Raportoitu

Liikevaihto

1 282

1 302

-2%

- lämmönmyynti

505

612

-17%

- sähkönmyynti

252

205

23%

- jätteiden käsittelyn myynti

1)

237

250

-5%

- muu myynti

2)

288

236

22%

Liikevoitto

719

2 671

-73%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

14

42

-67%

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin

159

162

-2%

Henkilöstön lukumäärä

1 691

1 766

-4%

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Vertailukelpoinen

Käyttökate (EBITDA)

177

317

-44%

Liikevoitto

28

135

-79%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

14

42

-67%

Sidotun pääoman tuotto, %

2,3

6,1

-62%

Sidottu pääoma (kauden lopussa)

1 760

2 456

-28%

1) Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.

2) Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä uusiotuotteiden ja polttoaineiden myynnistä.

Lämmönmyynti laski 24 %. Tämä oli seurausta pääasiassa rakennemuutoksista, jotka johtuivat Baltian

kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varme -

kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Myös aiempaa lämpimimmillä sääolosuhteilla kaikilla lämmönmyyntialueilla oli

negatiivinen vaikutus volyymeihin. Sähkönmyynti laski 45 %. Tämä johtui pääasiassa Baltian

kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä ja 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250

megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa sekä Fortumin 50 %:n omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo

Varme -kaukolämpöyhtiöstä Norjassa. Lisäksi sähkön myyntimääriin vaikutti sähkönmyynnin lasku Suomessa.

Se johtui maakaasun ja CO

-päästöoikeuksien hintojen noususta, jonka seurauksena polttoainevalikoima

muuttui ja sähkön tuotantomäärät pienenivät.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 79 % eli 107 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa selvästi

korkeammista fossiilisten polttoaineiden, pellettien ja CO

-päästöoikeuksien hinnoista ja alemmista metallien

hinnoista, minkä vaikutusta sähkön- ja lämmönhintojen nousu tasoitti. Vertailukelpoista liikevoittoa heikensivät

myös rakennemuutokset, jotka aiheutuivat Fortumin omistusosuuden myynnistä Fortum Oslo Varmesta, Baltian

kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä sekä 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250

megawatin aurinkovoimalan myynnistä Intiassa. Näiden vaikutusta tasoitti 5 miljoonan euron veroton voitto 250

megawatin aurinkovoimalan myynnistä Rajasthanissa Intiassa. Voitot Rajasthanin aurinkopuiston myynnistä on

kirjattu vertailukelpoiseen liikevoittoon kahdessa erässä. Ensimmäinen 11 miljoonan euron erä kirjattiin vuonna

2021 ja toinen 5 miljoonan euron erä kirjattiin vuonna 2022.

Liikevoittoon vaikuttivat 690 (2 536) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka liittyivät

pääasiassa 638 miljoonan euron verottomaan voittoon Fortum Oslo Varmen myynnistä sekä suojauslaskennan

ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokseen. Vertailukauteen sisältyy 2,4 miljardin euron veroton

voitto Stockholm Exergi Holding AB:n myynnistä ja 254 miljoonan euron voitto Baltian kaukolämpöliiketoiminnan

myynnistä (

).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 14 (42) miljoonaa euroa. Vertailukauteen

sisältyy 28 miljoonan euron osuus Stockholm Exergin tuloksesta. Fortumin 50 %:n omistusosuus myytiin

syyskuussa 2021 (

ja

).

Fortum ilmoitti 4.2.2022 voittaneensa Intian Solar Energy Corporationilta (SECI) oikeuden rakentaa

Karnatakaan Intiaan kaksi aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 600 megawattia (MW). Fortum

osallistui 16.3.2022 Gujarat Urja Vikas Nigam Limitedin (GUVNL) järjestämään aurinkovoimahuutokauppaan

Intiassa ja voitti oikeuden rakentaa Gujaratiin 200 MW:n aurinkovoimalaitoksen. Nämä projektit on tarkoitus

kehittää yhdessä kumppanin kanssa ja ottaa käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Puolan kaukolämpöliiketoimintansa strategisen arvioinnin.

Fortum arvioi vaihtoehtoja hiilestä luopumiseksi näillä tuotantolaitoksilla hiilineutraaliustavoitteensa mukaisesti.

Vuoden 2022 lopussa Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti Puolassa oli 0,5 GW.

Fortum ja Microsoft ilmoittivat 17.3.2022 maailman laajimmasta yhteistyöstä kotien, palvelujen ja yritysten

lämmittämisessä vastuullisella hukkalämmöllä, jota saadaan pääkaupunkiseudulle rakennettavasta uudesta

datakeskuksesta. Konseptissa hyödynnetään lämmön talteenotossa ja jakelussa Fortumin olemassa olevaa

kaukolämpöinfrastruktuuria, joka on Suomen toiseksi suurin. Fortumin kaukolämpöinfrastruktuuriin tällä alueella

kuuluu noin 900 kilometriä maanalaisia putkia, jotka siirtävät lämpöä noin 250 000 käyttäjälle. Kun ratkaisu on

otettu käyttöön, noin 60 % alueen lämmityksestä tuotetaan ilmastoystävällisellä hukkalämmöllä.

Fortum ilmoitti 19.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta

kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon

kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan velaton kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan

myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin.

Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2022 tulokseen 638 miljoonan euron verottoman

myyntivoiton.

Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään

50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun laitos on valmistunut, sen käsittelykapasiteetin odotetaan olevan

350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe,

mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta.

12

Lämmönmyynti maittain

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Suomi

2,8

3,1

-10%

Puola

3,5

3,8

-8%

Norja

0,8

1,8

-56%

Muut maat

0,4

1,3

-62%

Yhteensä

7,6

10,0

-24%

Sähkönmyynti maittain

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Suomi

0,9

1,3

-31%

Puola

0,8

0,7

14%

Muut maat

0,1

1,3

-92%

Yhteensä

1,8

3,3

-45%

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja

Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun ja laskutuksen. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön

vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,2 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja

sekä digitaalisia kuluttajaratkaisuja.

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Raportoitu

Liikevaihto

4 578

2 622

75%

- sähkönmyynti

4 026

2 253

79%

- kaasunmyynti

392

225

74%

- muu myynti

161

144

12%

Liikevoitto

-149

495

-130%

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin

71

68

4%

Henkilöstön lukumäärä

1 179

1 176

0%

milj. euroa

2022

2021

Muutos

21/20

Vertailukelpoinen

Käyttökate (EBITDA)

173

123

41%

Liikevoitto

97

52

87%

Sidottu pääoma (kauden lopussa)

1 365

1 125

21%

Sähkönmyynti laski 6 %, mikä johtui Pohjoismaiden lämpimämmästä säästä vuoden 2021 ensimmäisen ja

neljännen neljänneksen selvästi kylmempiin lämpötiloihin verrattuna. Kaasun myyntimäärä laski 20 %, koska

lämpötilat olivat tavanomaista korkeammat Puolassa ja ennennäkemättömän korkeat kaasun hinnat vähensivät

edelleen kysyntää ja energiankulutusta. Kokonaismyyntituotto kasvoi 75 %, kun sähkön ja kaasun hinnat

nousivat merkittävästi Pohjoismaissa ja Puolassa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 87 %. Tämä johtui pääasiassa sähkön ja kaasun myyntikatteiden

paranemisesta ja kaasuvarastojen myyntiin liittyvistä positiivisista kertaluonteisista eristä. Positiivista vaikutusta

tasoittivat kustannusten kasvu ja lisäarvopalvelujen myynnin lasku. Vuoden 2021 neljännen neljänneksen tulos

oli selvästi negatiivinen sähköostojen kustannusten nousun ja negatiivisten katteiden seurauksena.

Asiakasaktiivisuus Fortumin asiakaspalvelukeskuksissa pysyi korkealla tasolla koko vuoden ajan. Resursseja

lisättiin, jotta kasvaneisiin yhteydenottoihin ja suureen asiakaskysyntään voitiin vastata. Asiakastyytyväisyys ja

suositusasteet paranivat edelleen vuoden aikana, mikä varmisti liiketoiminnan kilpailukyvyn.

Fortum laajensi tuotevalikoimaansa nykyisten asiakastarpeiden mukaisesti auttaakseen asiakkaitaan

selviytymään ennennäkemättömän korkeista ja epävakaista sähkönhinnoista poikkeuksellisessa

markkinatilanteessa. Fortum myös tarjoaa neuvoja sähkön säästämiseen sekä kannustaa älykkääseen

kulutukseen ja siirtämään kulutusta pois huipputunneilta, mikä tukee koko energiajärjestelmää. Lisäksi asiakkaat

saivat tukea laskujen aktiivisempaan hallintaan, ja heille tarjottiin joustavampia maksusuunnitelmia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -246 (443) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan

ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (



liite 6

).

Fortum ilmoitti 3.3.2022 päättäneensä lopettaa Consumer Solutions -liiketoimintansa strategisen arvioinnin ja

jatkaa liiketoiminnan kehittämistä osana konsernia.

Myynti

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Sähkö

29,6

31,5

-6%

Kaasu

1)

4,8

6,0

-20%

Asiakasmäärä

Tuhatta

2022

2021

Muutos

22/21

Sähkö

2 130

2 120

0%

E-mobility

2)

70

70

0%

Kaasu

40

50

-20%

Yhteensä

2 240

2 230

0%

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää Fortumin

kokonaan omistamat voimalaitokset sekä yhteisyritykset uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen ja sähkön-

ja lämmönmyyntiin sekä yli 29 %:n omistusosuuden osakkuusyhtiö TGC-1:ssä. Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiö

yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä

.

13

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Raportoitu

Liikevaihto

1 031

906

14%

- sähkönmyynti

856

761

12%

- lämmönmyynti

156

137

14%

- muu myynti

19

8

138%

Liikevoitto

-690

227

-404%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

-443

62

-815%

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin

62

83

-25%

Henkilöstön lukumäärä

2 724

2 627

4%

milj. euroa

2022

2021

Muutos

21/20

Vertailukelpoinen

Käyttökate (EBITDA)

411

404

2%

Liikevoitto

260

261

0%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

30

62

-52%

Sidotun pääoman tuotto, %

11,3

12,9

-12%

Sidottu pääoma (kauden lopussa)

1 690

2 508

-33%

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Fortum ilmoitti toukokuussa 2022 päättäneensä

poistua Venäjän markkinoilta. Myyntiprosessi on käynnissä. Länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden ja

Venäjän vastapakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen

rajoituksia, jotka vaikuttavat rahavirtoihin ja mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös

mahdollisia osingonjakoja. Fortum on lopettanut kaikki uudet investointihankkeet ja rahansiirrot Venäjälle, eikä

yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen.

Sähkön tuotantomäärät pysyivät ennallaan. Lämmöntuotanto laski Argayashin yhteistuotantolaitoksen myynnin

ja Tšeljabinskin ja Tjumenin lämpimämmän sään seurauksena ensimmäisellä

vuosipuoliskolla.

Liikevaihto kasvoi 14 %. Kasvu johtui Venäjän ruplan vahvistumisesta ja sähkönhintojen noususta, joiden

vaikutusta tasoittivat Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättyminen ja Argayashin

yhteistuotantolaitoksen myynti. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli 160 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla. Nyagan 1 -tuotantoyksikön CSA-maksujen päättymisen

negatiivista vaikutusta tasoittivat 40 miljoonan euron Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus, sähkönhintojen

nousu ja poistojen pienentyminen ensimmäisellä neljänneksellä kirjattujen arvonalentumisten seurauksena.

Vertailukausi sisältää 17 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen CSA-kapasiteettimaksuilla tuetun 116 MW:n

aurinkoenergiahankkeen myynnistä Fortumin ja RDIF-rahaston (Russian Direct Investment Fund)

yhteisyritykselle.

Liikevoittoa heikensivät 905 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Russia-segmentin aineettomiin

hyödykkeisiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 30 (62) miljoonaa euroa. Osuuteen

osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikuttivat 475 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyivät Fortumin

omistukseen TGC-1:ssä ja yhteisyrityksissä (



liite 6

ja



liite 18

).

Fortum ilmoitti 18.1.2022, että 1,3 GW:n tuulivoimahankkeet siirretään uudelle yhteisyritykselle. Nämä

tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin osa niitä resursseja ja toimintoja, jotka ovat mukana käynnissä olevassa

myyntiprosessissa, koska Fortum on päättänyt poistua hallitusti Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Fortumin

omistusosuus 1,3 GW:n tuulivoimahankkeista on esitetty muissa lyhytaikaisissa varoissa ja korollisissa veloissa.

Fortum ilmoitti 3.5.2022 kirjanneensa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulokseensa

arvonalentumisia, jotka liittyivät yhtiön Venäjän toimintoihin Venäjän hyökkäyksen, Ukrainan sodan ja niiden

myötä kiristyneen geopoliittisen tilanteen, epävarmuustekijöiden ja riskien seurauksena. Fortum ilmoitti 7.2.2023

kirjaavansa lisää arvonalentumisia vuoden 2022 neljännen neljänneksen tulokseensa. Arvonalentumiset (ennen

veroja) Venäjällä vuonna 2022 ovat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

Lisätietoja on kappaleessa ”

Fortum Venäjällä

”,



liite 7

ja



liite 19

.

Sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä

TWh

2022

2021

Muutos

22/21

Sähköntuotanto Venäjällä

28,6

28,6

0%

Lämmöntuotanto Venäjällä

15,7

17,1

-8%

milj. euroa

2022

2021

Muutos

22/21

Liikevaihto

128 102

106 127

21%

Vertailukelpoinen liikevoitto

-4 747

1 107

529%

Liikevoitto

-16 402

-4 913

-234%

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista

71

23

209%

Kauden voitto lopetetuista toiminnoista

-11 302

-4 121

-174%

Kauden voitto lopetetuista toiminnoista, emoyhtiön omistajien

osuus

-3 428

-3 246

-6%

Liiketoiminnan rahavirta

-10 870

3 851

382%

Henkilöstön lukumäärä

N/A

11 494

N/A

Fortum, Uniper ja Saksan hallitus allekirjoittivat 21.9.2022 periaatesopimuksen, jonka mukaan Fortum myy koko

omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle. Tässä vaiheessa määräysvalta siirtyi Saksan valtiolle, ja Uniperin

konsolidointi päättyi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Fortum ilmoitti 21.12.2022 saaneensa

päätökseen Uniper SE -omistuksensa myynnin Saksan valtiolle. Fortum sai vastikkeena osakekaupasta

yhteensä noin 0,5 miljardia euroa, ja Uniper maksoi takaisin Fortumin myöntämän 4 miljardin euron

osakaslainan.

Lisätietoja kaupasta on kappaleessa

Uniperin divestointi

, ja Uniperin konsolidoinnin päättymisestä



liite 3

.

milj. euroa

2022

2021

Investoinnit käyttöomaisuuteen

Aineettomat hyödykkeet

88

68

Aineelliset hyödykkeet

437

375

Yhteensä

525

443

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin

Tytäryritysosakkeet

0

210

Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet

14

39

Muut sijoitukset

19

31

Yhteensä

33

281

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2022 olivat 558 (724) miljoonaa euroa. Investoinnit

käyttöomaisuuteen olivat 525 (443) miljoonaa euroa (



liite 3

ja



liite 6

).

14

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja

suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

Tyyppi

Sähkön-

tuotanto-

kapasiteetti

MW

Lämmön-

tuotanto-

kapasiteetti

MW

Toimitus

alkoi/alkaa

Generation

Pjelax-Böle ja Kristinestad Norr, Suomi

Tuuli

380

II/2024

Generation

Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa, jossa yhtiö investoi yli 450

miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin

vuosina 2021

–

2025. Investointi varmistaa voimalaitoksen turvallisen käytön uusiutuvan sähkön tuottajana ja

tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin

tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi

tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella

neljänneksellä. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on 60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Fortum

yhdistelee investoinnin taseeseensa. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin

osuus on noin 216 miljoonaa euroa.

City Solutions

Kesäkuussa 2021 Fortum ilmoitti myyvänsä Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin

aurinkovoimapuistot Actisille Intiassa. Osapuolet allekirjoittivat myös sopimuksen mahdollisista

lisäinvestoinneista aurinkovoimalaitoksiin Intiassa. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa.

Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II -

aurinkovoimalaitoksen (250 MW) myynti saatiin päätökseen lokakuussa 2021. Rajasthanin

aurinkovoimalaitoksen myynnin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen marraskuussa 2021 ja toinen vaihe

toukokuussa 2022.

Fortum ilmoitti 16.5.2022 saaneensa päätökseen 50 %:n omistusosuutensa myynnin norjalaisesta

kaukolämpöyhtiöstä Fortum Oslo Varme AS:stä institutionaalisista sijoittajista koostuvalle ryhmälle, johon

kuuluvat Hafslund Eco, Infranode ja HitecVision. Kaupan allekirjoituksesta ilmoitettiin 22.3.2022. Kaupan velaton

kokonaisarvo on noin 1 miljardi euroa. Kaupan myötä Oslon kaupungin myöntämää 0,2 miljardin euron

osakaslainaa ei enää yhdistellä Fortum-konserniin. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden

2022 tulokseen 638 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Heinäkuussa Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään

sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa

50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen

käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä vuodessa. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin

odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin sähkönkulutusta.

Fortum ilmoitti 7.12.2022, että yhtiön uuden akkumateriaalien kierrätyslaitoksen rakennustyöt ja vaiheittaiset

käyttöönottokokeet Suomessa oli saatu päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Kesäkuussa 2021 Fortum teki

päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa laajentamiseen rakentamalla hydrometallurgisen

kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Kaupallinen toiminta alkaa käyttöönottovaiheen jälkeen vuoden 2023 toisella

neljänneksellä. Investoinnin arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa Fortumin hydrometallurgista

kierrätyskapasiteettia ja mahdollistaa akkukemikaalien tuotannon.

Muut toiminnot

Fortum myi 1.9.2022 sähköautojen latauspalvelu Plugsurfingin Fleetcor Technologiesille, joka on maailman

johtavia yritysten maksutapahtumiin erikoistuneita yrityksiä. Velaton kauppahinta oli noin 75 miljoonaa euroa, ja

Fortum kirjasi kaupasta 61 miljoonan euron verottoman myyntivoiton Muut toiminnot -segmentin vuoden 2022

tulokseen.

Fortum sai 18.8.2022 päätökseen 30 %:n omistuksensa myynnin sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden

operaattori Recharge AS:stä Infracapitalille. Infracapital on osa sijoitusyhtiö M&G:tä ja vastaa sen

pääomasijoituksista infrastruktuuriin. Kauppa julkistettiin 10.6.2022. Kaupan myötä Infracapital omistaa 100 %

Rechargen osakekannasta. Recharge on Pohjoismaiden suurin latausverkko. Siihen kuuluu yli 4 600

latauspistettä 830 toimipisteessä. Kauppahinta oli 85 miljoonaa euroa, ja Fortum kirjasi Muut toiminnot -

segmentin vuoden 2022 tulokseen 77 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Russia

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja nykyisen poliittisen tilanteen vuoksi Fortum on lopettanut kaikki uudet

investointiprojektit Venäjälle.

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja

kehittää puhtaaseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.

Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää

innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation

hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten

sekä tutkimuslaitosten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin

kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, puhtaaseen kaasuun tai

vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja

järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum

pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja

systeemitehokkuutta.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2022 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot

olivat 55 (54) miljoonaa euroa eli 0,6 % (0,8 %) liikevaihdosta.

2022

2021

2020

Muutos

22/21

T&K-kulut, milj. euroa

55

54

56

2%

T&K-kulut, % liikevaihdosta

0,6

0,8

0,1

Muutokset konsernin johdossa

Fortumin Russia-divisioonan johtaja Alexander Chuvaev jäi pois yhtiön johtoryhmästä 1.9.2022. Chuvaev jatkaa

Fortumin Venäjän liiketoiminnoista vastaavana johtajana ja raportoi toimitusjohtaja Markus Rauramolle.

Fortum ilmoitti 16.12.2022, että osana Fortumin käynnissä olevaa strategiaprosessia yhtiön talousjohtajana

helmikuusta 2021 toiminut Bernhard Günther luopui talousjohtajan tehtävästä omasta aloitteestaan. Hän vastasi

Fortumissa myös Uniperin mahdollista integraatiota valmistelleesta projektista. Uniperin talousjohtaja Tiina

Tuomela palaa Fortumiin ja aloittaa talousjohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä viimeistään huhtikuun

2023 alussa. Bernhard Günther jatkaa talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä siihen saakka.

15

Varsinainen yhtiökokous 2022

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2022 yhtiön pääkonttorilla Espoossa poikkeusjärjestelyin.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.

–

31.12.2021 ja päätti myöntää

vastuuvapauden kaikille vuoden 2021 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,14 euroa osaketta kohti.

Osinko maksettiin 6.4.2022.

Lisäksi yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön johtoelinten palkitsemisraportin vuodelta 2021. Yhtiökokouksen

päätös oli neuvoa-antava.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten

vuosipalkkiot seuraavasti:

•

puheenjohtajalle 88 800 euroa vuodessa

•

varapuheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa

•

jäsenelle 43 100 euroa vuodessa

•

tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 63 300 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla

toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Lisäksi valiokuntatyöstä maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot:

•

tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenelle 3 000 euroa vuodessa

•

nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 5000 euroa vuodessa

•

nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa

•

hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa vuodessa

•

hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan jäsenelle 2 000 euroa vuodessa.

Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista,

on 800 euroa kultakin kokoukselta tai 1 600 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa

ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan

erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 800 euroa. Jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön

matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan

yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten

nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta

aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden

viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2022 on julkistettu. Jos

osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen

liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaan rahana.

Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä. Veli-Matti Reinikkala valittiin puheenjohtajaksi

ja Anja McAlister varapuheenjohtajaksi. Luisa Delgado, Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler ja

Annette Stube valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Ralf Christian ja Kimmo Viertola valittiin hallitukseen

uusina jäseninä.

Lisäksi Deloitte Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän

laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja

luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000

osaketta, mikä vastasi noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan

valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2021

varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen saakka,

kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutusta ei ollut käytetty 1. maaliskuuta 2023 mennessä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista

yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja

muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tästä

valtuutuksesta oli käytetty 209,000 euroa 1.3.2023 mennessä.

Hallituksen päätökset

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkalan sekä jäseniksi Luisa Delgadon, Anja McAlisterin

ja Kimmo Viertolan. Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston sekä

jäseniksi Teppo Paavolan, Philipp Röslerin, Annette Stuben ja Ralf Christianin.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin 15.9.2022 seuraavat jäsenet: finanssineuvos Maija

Strandberg, Valtioneuvoston kanslia, Omistajaohjausosasto (puheenjohtaja); toimitusjohtaja Risto Murto,

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma; toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen; ja Veli-Matti Reinikkala, Fortumin hallituksen puheenjohtaja. Keskinäinen Työeläkeyhtiö Elo ei

käyttänyt nimeämisoikeuttaan, joten oikeus siirtyi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle.

Ylimääräinen yhtiökokous 2022

Fortum Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 23.11.2022 Helsingin Kulttuuritalolla.

Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti suunnatusta maksuttomasta

osakeannista Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Solidium oli päätöksen mukaisesti oikeutettu

merkitsemään enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta, jotka vastaavat noin 1 %:a Fortumin kaikista

liikkeeseen lasketuista osakkeista. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousi

50,76 %:sta 51,26 %:iin.

Yhtiön liikkeeseen laskemat 8 970 000 uutta osaketta merkittiin Kaupparekisteriin 25.11.2022. Yhtiön

liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465.

Rekisteröintipäivästä alkaen uusilla osakkeilla on täydet osakkeenomistajan oikeudet, myös oikeus osinkoon.

Muita merkittäviä tapahtumia tilikaudella

Fortumin hallitus päätti 30.9.2022 käynnistää vuoden 2023 säästökauden henkilöstön osakesäästöohjelmansa

puitteissa. Henkilöstön osakesäästöohjelma perustettiin lokakuussa 2019, ja Fortumin hallitus päättää vuosittain

ohjelman puitteissa käynnistettävistä säästökausista. Vuoden 2022 säästökauden säästöjen kokonaismäärä voi

olla enintään 6 miljoonaa euroa. Solidiumin siltarahoitukseen liittyy Suomen valtion asettamia rajoituksia, jotka

koskevat johdon palkitsemista. Näiden rajoitusten vuoksi Fortum arvioi tilanteen ja totesi, että Fortumin

johtoryhmä ei osallistu henkilöstön osakesäästöohjelman säästökauteen vuonna 2023.

Suomen hallitus julkaisi 29.12.2022 lakiehdotuksensa (HE 320/2022 vp) sähköalan väliaikaisesta

voittoverosta (windfall-vero). Lain tarkoituksena on panna täytäntöön tuottokattoa ja solidaarisuusmaksuja

koskeva EU:n neuvoston asetus 2022/1854 hätätoimenpiteenä, jonka avulla puututaan energian korkeisiin

hintoihin. Malli poikkeaa muissa Euroopan maissa ehdotetuista malleista. Verovelvollisia olisivat Suomessa

sähköä tuottavat ja myyvät yritykset sekä osa sähkön vähittäismyyjistä. Lain mukaan vero on 30 % yhtiöiden

nettotuloksesta edellä mainituista sähkötoiminnoista Suomessa siltä osin kuin nettotulos ylittää 10 %:n oman

pääoman tuoton tilikaudella 2023. Suomen eduskunta hyväksyi sähköalan väliaikaista voittoveroa koskevan

lainsäädännön 27.2.2023 ja vero kannetaan vuoden 2024 aikana. Fortum on arvioinut lain taloudellisia

vaikutuksia yhtiön vertailukelpoiseen efektiiviseen tuloverokantaan. Lisätietoja on kappaleessa

”

Näkymät

”

.

16

Fortum Venäjällä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja päätös käyttää energiaa aseena muuttivat perusteellisesti geopoliittista

tilannetta ja energiayhtiöiden toimintaympäristöä Euroopassa. Fortumin osalta riskit ja epävarmuustekijät

lisääntyivät, ja niitä toteutui. Koko kriisin ajan Fortum on keskittynyt varmistamaan energian toimitukset

asiakkaille ja hallitsemaan kriisin haittavaikutuksia yhtiön sidosryhmiin. Yhtiö noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja

ja säännöksiä, myös pakotteita, ja valmistautuu erilaisiin skenaarioihin. Riskeistä on lisätietoa myös osiossa

”

Riskienhallinta

”.

Hallittu poistuminen Venäjältä

Pian sodan alkamisen jälkeen Fortum ilmoitti lopettaneensa kaikki uudet investointihankkeet Venäjälle, eikä

yhtiö myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Toukokuussa Fortum ilmoitti valmistautuvansa

poistumaan hallitusti Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojensa mahdollisiin myynteihin ensisijaisena

vaihtoehtona. Poistumisen päätökseen saattaminen vaatii todennäköisesti lisää aikaa, ja käynnissä olevaan

myyntiprosessiin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten viranomaishyväksyntöjä.

Fortumin Russia-divisioonan hallinto

Fortumin Venäjän toiminnot toimivat itsenäisesti, ja niillä on esimerkiksi erilliset IT-järjestelmät. Hallinto on

eriytetty tukemaan suunniteltua poistumisvaihetta. Samalla varmistetaan sovellettavien lakien ja säännösten ja

myös pakotteiden noudattaminen. Keväästä 2022 alkaen Venäjän tytäryhtiöiden hallituksissa ei ole ollut

Fortumin edustajia, ja Fortumin Russia-divisioonan johtaja on jäänyt pois Fortumin johtoryhmästä. Hän kuitenkin

raportoi edelleen konsernin toimitusjohtajalle.

Venäjän asettamien pakotteiden vuoksi konsernin Venäjän toimintaan kohdistuu merkittäviä valuuttasiirtojen

rajoituksia, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin siirtää varoja Venäjältä. Tämä koskee myös mahdollisia

osingonjakoja.

Polttoaineiden toimitus ja hankinta Venäjältä

Pian sodan syttymisen jälkeen Fortum ryhtyi toimiin polttoainetoimitusten varmistamiseksi Venäjän ulkopuolisille

voimalaitoksilleen. Fortum ei enää osta hiiltä, pellettejä, biomassaa, öljyä tai kaasua Venäjältä voimalaitoksilleen.

Fortum on myös lopettanut sähköntuonnin Venäjältä. Fortum ostaa kuitenkin ydinpolttoainetta Loviisan

ydinvoimalaitokseensa venäläiseltä TVEL-yhtiöltä. Toimittajaa ei voi vaihtaa nopeasti esimerkiksi vaadittujen

sertifiointi- ja lupaprosessien vuoksi. Nykyinen toimitussopimus on voimassa nykyisten käyttölupien

päättymiseen saakka. Käyttöluvat päättyvät vuonna 2027 (Loviisa 1) ja 2030 (Loviisa 2). Monipuolistaakseen

yhtiön polttoainestrategiaa, parantaakseen toimitusvarmuutta ja varmistaakseen luotettavan sähköntuotannon

Loviisan voimalaitoksessa Fortum allekirjoitti sopimuksen Westinghouse Electric Companyn kanssa

marraskuussa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, lisensoinnista ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle.

Uuden polttoaineen käyttöönotto on monivuotinen viranomaishyväksyntöjä vaativa projekti.

Fortumin toiminnot ja tuotantolaitokset Venäjällä

Fortumin Russia-segmentti koostuu PAO Fortum -tytäryhtiöstä ja Fortumin osakeomistuksesta yhteisyrityksissä

ja TGC-1:ssä (omistus yli 29 %). Fortumilla on Venäjällä seitsemän voimalaitosta, joista suurin osa on

maakaasua käyttäviä voimalaitoksia Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Laitoksista kuusi tuottaa markkinoille sekä

sähköä että lämpöä ja yksi tuottaa vain sähköä. Vuoden 2022 lopussa sähköntuotantokapasiteetti oli yhteensä

4,7 GW ja lämmöntuotantokapasiteetti 7,6 GW. Vuonna 2022 PAO Fortum tuotti 28,6 TWh sähköä ja 15,7 TWh

lämpöä. Fortumin Russia-segmentti kehittää myös aktiivisesti uusiutuvan sähkön tuotantoa Venäjällä.

Segmentin tuuli- ja aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti koostuu voimaloista, joista on käytössä 1,3 GW (tuettu

CSA-kapasiteettimaksuilla).

Fortumilla on noin 2 700 työntekijää Venäjällä.

Fortum kirjasi vuonna 2022 arvonalentumisia Russia- rahavirtaa tuottavaan yksikköön yhteensä 1 697

miljoonaa euroa (ennen veroja), sisältäen 905 miljoonaa euroa liikearvo- ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet -erien arvonalentumisia, 475 miljoonaa euroa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

-erän arvonalentumisia, 145 miljoonaa euroa odotettavissa olevia luottotappioita Venäjän talletuksiin ja saamisiin

liittyen sekä 171 miljoonan euron alaskirjauksen muihin osakkeisiin (



liite 19

).

Näkymät

Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset

talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat.

Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä

aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön

kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden,

kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Suojaukset

Vuoden 2022 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli

suojattu hintaan 58 euroa/MWh vuodelle 2023 ja noin 45 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2024.

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien

toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq

Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai

kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on vähentänyt

altistumistaan Nasdaqin hyödykepörssissä ja lisännyt kahdenvälisten sopimusten osuutta.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja ja Russia-segmenttiä olevan noin 700 miljoonaa euroa vuonna

2023. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa

euroa eli selkeästi alle poistojen tason.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet,

suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä

valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia

vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-

segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron

muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön

tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla

sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

Verotus

Vuonna 2023 Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan odotetaan olevan tasolla 21

–

24 %, kun

Suomen suunniteltu väliaikainen windfall-vero otetaan huomioon ja tasolla 20

–

22 %, kun windfall-veroa ei oteta

huomioon. Vuonna 2024 Fortum arvioi vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan olevan tasolla 19

–

21 %.

17

Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri

lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä

vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Valtioneuvosto myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksikölle

vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 terawattituntia

päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuoteen 2050

mennessä nousevat arviolta miljardiin euroon. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 300

miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen

ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen

marraskuussa 1980.

Fortumin hallitus päätti yhtiön uudesta strategiasta maaliskuun 2023 alussa. Fortumin strategian painopisteitä

ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Pohjoismaissa. Uusi strategia sisältää uudet taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet:

•

Fortum on päivittänyt taloudelliset tavoitteensa varmistaakseen vähintään BBB-luottoluokituksen ja

tulevaisuuden kasvuun vaadittavan taloudellisen joustavuuden. Uusi pitkän aikavälin vertailukelpoinen

rahoitusnettovelan ja käyttökatteen suhde on 2,0

–

2,5.

•

Vuosina 2023

–

2025 Fortum tavoittelee hallittua kasvua puhtaassa energiassa. Investoinnit tällä ajanjaksolla

ovat enintään noin 1,5 miljardin euroa. Uusien investointien vähimmäistuottovaatimus on

pääomakustannusten projektikohtainen painotettu keskiarvo (WACC) + 150

–

400 korkopistettä.

Investointipäätökset arvioidaan myös suhteessa yhtiön ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin.

•

Päivitetyn osinkopolitiikan mukaan osingonjakosuhde on 60

–

90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta

tuloksesta. Fortumin hallitus ehdottaa 0,91 euron osinkoa/osake vuodelta 2022, mikä vastaa 75 % jatkuvien

toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta 1,21 euroa (ilman Venäjän liiketoimintoja).

•

Fortum on aikaistanut hiilineutraaliustavoitettaan (Scope 1, 2 ja 3) useilla vuosilla vuoteen 2030 ja luopuu

kaikesta hiileen perustuvasta energiatuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista jo vuoden 2027 loppuun

mennessä. Saavuttaakseen nämä tavoitteet, Fortum sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet (SBTi 1,5 celsiusastetta). Tämä sitoumus edellyttää ensin irtautumista Venäjän

liiketoiminnoista. Edistymisen mittaamiseksi on asetettu myös välitavoitteet ominaispäästöille:

kokonaisenergiantuotannolle alle 20 g CO

2

/kWh ja sähköntuotannolle alle 10 g CO

2

/kWh vuoteen 2028

mennessä.

•

Fortum sitoutuu nyt myös kunnianhimoiseen tavoitteeseen biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen

liittyen. Fortumin tavoitteena on, että nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät enää vähennä luonnon

monimuotoisuutta eli eivät synnytä ns. nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030

eteenpäin. Lisäksi yhtiö vähentää haitallisia vaikutuksia maanpäälliseen luonnon monimuotoisuuteen

tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021). Fortum jatkaa

paikallisia toimia erityisesti vesivoiman tuotannossa ja on sitoutunut kehittämään tieteeseen perustuvaa

menetelmää yhtiön vesistövaikutusten arvioimiseksi vuoden 2023 aikana.

•

Fortum on jo aloittanut toimenpiteet uusien tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi pidentämällä Loviisan

voimalaitoksen käyttöikää, kasvattamalla vesivoiman tuotantoa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita

kaukolämmöntuotannossa.

Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus hyväksyi taloudellisen segmenttiraportoinnin uudistamisen

vastaamaan uutta liiketoimintarakennetta ja yhtiön strategiaa. Vuoden 2023 alusta alkaen Fortum raportoi

taloudellisesta tuloksestaan seuraavilla raportointisegmenteillä:

•

Generation-segmentissä ovat Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets-

sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.

•

Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoiminnot.

•

Muut toiminnot -segmentissä ovat Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing -toiminnot,

tukitoiminnot ja konsernijohto.

Fortum jatkaa Venäjän liiketoimintansa konsolidointia ja raportointia erillisenä segmenttinä. Fortum arvioi

kuitenkin konsolidoinnin perusteita tulevina vuosineljänneksinä. Fortum on sitoutunut poistumaan Venäjän

markkinoilta, ja liiketoimintojen myyntiprosessi on käynnissä.

Fortum julkaisee segmenttien oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2022 neljännesvuosittain ennen vuoden

2023 ensimmäisen neljänneksen tulosten julkaisemista 11.5.2023.

18

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys Fortumissa

Johdanto

Tämä osa-alue sisältää Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin kirjanpitolaissa 1336/1997,

arvopaperimarkkinalaissa 746/2012 ja osakeyhtiölaissa 624/2006 säädetyn mukaisesti. Osa-alue sisältää myös

EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisen raportoinnin 6.7.2021 annetun EU:n taksonomia-asetuksen

artikla 8 ja 15.7.2022 annetun täydentävän delegoidun säädöksen mukaisesti.

Tässä katsauksessa on raportoitu valikoituja jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnuslukuja sekä

jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnuslukuja ilman Venäjää. Vuoden 2021 vertailutiedot on oikaistu,

koska Uniper-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi. Vuoden 2020 vertailutietoja ei ole oikaistu. Valikoidut

kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta esitetään erillisissä taulukoissa.

Fortum-konsernin liiketoimintamalli on esitetty



liitetiedossa 6

.

Olennaiset muut kuin taloudelliset teemat

Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportointi sisältää tietoa neljästä Suomen kirjanpitolaissa määritellystä

lakisääteisestä näkökohdasta. Nämä ovat: ympäristöasiat, sosiaaliset ja henkilöstöasiat, ihmisoikeuksien

kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta.

Fortum arvioi kestävän kehityksen olennaiset teemansa vuonna 2021 olennaisuusanalyysilla, joka perustui

ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille tehtyihin kyselyihin sekä kattavaan työpöytätarkasteluun sääntelystä ja

pääomamarkkinoiden odotuksista. Työpöytätarkasteluun sisältyi myös kilpailijoiden olennaisten kestävän

kehityksen teemojen arviointi, media-analyysi, sekä analyysi olennaisten teemojen ja YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden (SDG) välisistä yhteyksistä. Vuonna 2022 Fortum päivitti olennaisuusanalyysinsa uuden

sidosryhmäkyselyn ja uuden työpöytätarkastelun tulosten pohjalta. Olennaisuusanalyysin perusteella Fortumin

kestävän kehityksen painopistealueet ovat:

Ilmasto ja resurssit

Henkilöstö ja yhteiskunta

Hallinto

Luonnon monimuotoisuus

Yrityskansalaisuus

Liiketoiminnan eettisyys ja

määräystenmukaisuus

Kiertotalous ja jätehuolto

Monimuotoisuus, tasavertaisuus ja

osallistaminen

Hallinnointi

Ilmastonmuutos ja

kasvihuonekaasupäästöt

Oikeudenmukainen ja houkutteleva

työnantaja

Asiakkaan oikeudet ja

asiakastyytyväisyys

Päästöt ilmaan, maahan ja veteen

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi

Innovaatiot ja digitalisaatio

Energiatehokkuus

Ihmisoikeudet ja toimitusketjut

Jaettu arvonluonti

Toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen

energia

Oikeudenmukainen siirtymä

Vedenkäyttö ja käytön optimointi

Sidosryhmäyhteistyö

Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum

julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin kestävän kehityksen mukaisesta

toiminnasta.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun 2023 alussa. Fortum päivitti kestävän kehityksen

tavoitteensa osana uutta strategiaa. Yhteenveto uudesta strategiasta ja kestävän kehityksen tavoitteista on

esitetty



liitetiedossa 39

. Tilikauden jälkeiset tapahtumat.

Vuonna 2020, osana yhteistä strategiaa Uniperin kanssa, Fortum päivitti ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen

tavoitteiden mukaisiksi, sitoutuen hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoite sisälsi suorat

CO

-päästöt (Scope 1) ja epäsuorat CO

-päästöt (Scope 2 ja 3). Fortumin etenemissuunnitelma päästöjen

vähentämiseksi Euroopassa oli myös määritetty. Fortum sitoutui vähintään 50 %:n CO

-päästövähenemään

(Scope 1 ja 2) Euroopan tuotannossa vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja hiilineutraaliuteen

(Scope 1 ja 2) viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Joulukuussa 2021 Fortum sitoutui myös vähentämään Scope

3 -kasvihuonekaasupäästöjä 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä (vuoteen 2021 verrattuna).

Vuonna 2022 Fortumin CO

-ekv. päästöt (Scopet 1, 2 ja 3) olivat yhteensä 30,2 miljoonaa tonnia, verrattuna 31,7

miljoonaan tonniin vuonna 2021. Merkittävimmät muutokset päästöjen osalta johtuvat Baltian

kaukolämpöliiketoimintojen ja Venäjällä toimivan Argayashin voimalaitoksen myynneistä vuonna 2021. Näiden

lisäksi palveluiden ja tuotteiden ostoista sekä kaasun myynnistä syntyneet Scope 3 -päästöt vähenivät.

Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt (Scope 1) ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt (Scope 2) Euroopassa olivat

yhteensä 2,2 miljoonaa tonnia, ja pysyivät samalla tasolla vuoteen 2021 verrattuna.

Vuonna 2022 Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 13,2 miljoonaa CO

-ekv. tonnia, verrattuna 13,8

miljoonaan CO

-ekv. tonniin vuonna 2021.

Vuosina 2020 ja 2021 asetetut päästövähenemätavoitteet ovat osa vuoden 2022 raportointia ja päästöjen

kehitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on esitetty alla olevissa taulukossa.

Ilmastotavoite

Määritelmä

2022

2021

Vertailuvuosi

Vertailuvuoden

päästöt

Muutos, %

Hiilineutraali viimeistään

vuoteen 2050 mennessä

Kokonaispäästöt

Scope 1, 2 ja 3,

miljoonaa CO

-

ekv. tonnia

30,2

31,7

-

-

-

Vähintään 50 %:n CO

-

päästövähenemä

Euroopan tuotannossa

vuoteen 2030 mennessä

Scope 1 ja 2 -

päästöt,

Euroopan

tuotanto,

miljoonaa tonnia

CO

2,2

2,2

2019

2,9

-24

Scope 3 -

kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen 35 %:lla

vuoteen 2035 mennessä

Scope 3 -

päästöt,

miljoonaa CO

-

ekv. tonnia

13,2

13,8

2021

13,8

-4

Vuonna 2022 Fortumin tavoitteena oli kehittää tieteeseen perustuva strategia konsernin toimintojen ja uusien

hankkeiden luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisten vaikutusten mittaamiseksi ja parantamiseksi.

Tavoitteen saavuttamisesta kerrotaan kappaleessa Vesi ja luonnon monimuotoisuus.

Fortumin turvallisuustavoitteet ovat nolla vakavaa työtapaturmaa, tilastoitavien tapaturmien taajuus, (TRIF) oma

henkilöstö ja urakoitsijat, < 1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä, ja oman henkilöstön ja urakoitsijoiden

työtapaturmien vakavuusaste (poissaoloon johtaneiden päivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien

Uusi turvallisuuden verkkokoulutus kaikille Fortumin työntekijöille käynnistettiin toisella, ja johdon

turvallisuusjohtamisohjelma Fortumin johdon edustajille kolmannella vuosineljänneksellä 2022. Näiden lisäksi

vuonna 2023 aloitetaan keskijohdon turvallisuuskoulutus. Fortumin tavoite turvallisuuden verkkokoulutuksen

sekä johdon turvallisuusjohtamisohjelman osalta on, että vähintään 85 % kohderyhmistä on suorittanut

koulutukset. Tavoite saavutettiin turvallisuuden verkkokoulutuksen osalta 91,2 %:n ja johdon

turvallisuusjohtamisohjelman osalta 96,3 %:n suoritusasteilla.

Fortum on Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallinen tukija. Fortum

on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut TCFD:n suositusten mukaisesti vuodesta

2019.

19

Fortum julkaisi ilmastonmuutokseen liittyvän edunvalvontaselvityksen joulukuussa 2021 ja päivityksen siihen

joulukuussa 2022. Selvitys on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä selvityksestä julkaistaan

myös osana Fortumin Sustainability 2022 -raporttia. Joulukuussa 2022 Fortum julkaisi myös edunvalvonnan

eettiset ohjeet.

Konsernin jatkuvien toimintojen kestävän kehityksen tunnusluvut

2022

2021

Ilmasto ja resurssit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

30,2

31,7

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, ilman Venäjää, miljoonaa CO

2

-

ekv. tonnia

10,9

11,0

Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

17,0

17,9

Suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman Venäjää, miljoonaa CO

2

-ekv.

tonnia

2,2

2,2

Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa

CO

2

-ekv. tonnia

0,04

0,05

Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman

Venäjää, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

0,03

0,05

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

13,2

13,8

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, ilman Venäjää, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

8,7

8,7

Energian kokonaistuotannon CO

2

-ominaispäästöt, gCO

2

/kWh

184

175

Energian kokonaistuotannon CO

2

-ominaispäästöt, ilman Venäjää, gCO

2

/kWh

45

39

Voimalaitosten käytettävyys, %

90,3

90,3

Merkittävät ympäristöpoikkeamat

1)

, kpl

2

-

Henkilöstö ja yhteiskunta

Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat

2,7

3,1

Työtapaturmien vakavuusaste

2)

, oma henkilöstö ja urakoitsijat

12,0

13,1

Vakavat työtapaturmat, kpl

2

2

Turvallisuuden verkkokoulutus

3)

, %

91,2

-

Johdon turvallisuusjohtamisohjelma

4)

, %

96,3

-

Sairauspoissaolot, %

3,2

2,9

1) Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -

lupaehtojen rikkomuksen.

2) Poissaoloon johtaneiden työpäivien lukumäärä jaettuna tilastoitavien tapaturmien, Total Recordable Injuries (TRI), lukumäärällä.

3) Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 toisella neljänneksellä.

4) Toteutustaso: Koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan

osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin 31.12.2022 asti

sisältyi tavoite pääomarakenteelle (rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate alle 2x) ja kaksi erilaista

vähimmäistuottovaatimusta uusille investoinneille (WACC +100 BPS vihreille investoinneille ja WACC +200

BPS muille investoinneille). Fortumin tavoitteena on vähintään tason BBB-luottoluokitus, jotta yhtiö voi varmistaa

taloudellisen joustavuuden ja rahoituksen hyvän saatavuuden. Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian

maaliskuun 2023 alussa. Yhteenveto uudesta strategiasta ja kestävän kehityksen tavoitteista on esitetty



liitetiedossa 39

. Tilikauden jälkeiset tapahtumat.

Fortum on merkittävä taloudellinen toimija toimintamaissaan. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat

rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille,

osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista.

Fortum edistää sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia toimintamaissaan muun muassa maksamalla veroja.

Fortumin yhteiskunnalle verojen muodossa tuomat hyödyt sisältävät yrityksen maksamien tuloverojen lisäksi

monia muita veroja. Fortumin verotuskäytännöt ja verohallintaa ohjaavat periaatteet on esitetty Fortumin

verotuksen periaatteissa Fortumin verkkosivuilla. Fortum julkaisee verojalanjälkensä vuosittain ja on B Teamin

jäsenenä sitoutu

Fortum on sisällytetty useisiin kestävän kehityksen indekseihin ja arvioitu useilla kestävän kehityksen luokituksilla.

Luettelo on julkaistu Fortumin verkkosivuilla. Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa Fortumin

määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa, ellei toisin mainita.

Fortumin liiketoimintoihin kohdistuu riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle sekä

henkilöstön, urakoitsijoiden ja lähiyhteisöjen turvallisuudelle. Tärkeimmät kestävän kehityksen riskit, mukaan

lukien ilmastoon liittyvät riskit, on raportoitu Fortumin johtoryhmälle ja tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana

Fortumin merkittävimpien riskien ja epävarmuuksien vuositarkastelua. Fortumin riskit on esitelty hallituksen

toimintakertomuksen riskienhallintaosiossa.

Ilmastonmuutos, tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa resurssitehokkuutta muuttavat perusteellisesti

energiatoimialaa. Nämä muutokset luovat Fortumille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiöllä on hyvät

lähtökohdat tarttua energiamuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jotta muutos

kohti päästötöntä energiajärjestelmää onnistuu, on kestävän kehityksen mukainen toiminta, kohtuuhintaisen

energian saatavuus ja toimitusvarmuus oltava tasapainossa. Tähän tarvitaan uusiutuvien energialähteiden lisäksi

energian varastointi- ja joustoratkaisuja, jotka auttavat turvaamaan energian toimitusvarmuuden sekä vähentämään

teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuutemme perustuu

hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon, vähennämme määrätietoisesti oman toimintamme päästöjä sekä

autamme asiakkaitamme ja yhteiskuntaa vähentämään päästöjä.

Koska kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa, ylin päätöksentekovalta kestävään kehitykseen ja

ilmastoon liittyvissä asioissa on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista.

Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja konsernitason

tavoitteista. Lopullisesti konsernin tulostavoitteet, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvät

tavoitteet, hyväksyy Fortumin hallitus. Fortumin linjajohto vastaa konsernin politiikkojen ja ohjeiden

toteuttamisesta ja kestävän kehityksen päivittäisestä johtamisesta ja kehitysohjelmista.

Turvallisuus on yksi mitattava osa-alue Fortumin kaikkia työntekijöitä koskevassa lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmässä (short-term incentive programme, STI). Vuonna 2022 lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmään sisältyy kolme turvallisuuden tunnuslukua: oman henkilöstön ja urakoitsijoiden

työtapaturmien vakavuusaste laskettuna lääkinnällistä hoitoa vaativia tapaturmia (TRI) kohden, johdon

turvallisuusjohtamisohjelman suoritusaste, ja turvallisuuden verkkokoulutuksen suoritusaste.

Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin (long-term incentive programme, LTI) sisältyy ilmastoon

liittyvä mittari. Vuosien 2021

2023 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy hiileen perustuvan sähköntuotantokapasiteetin

vähenemiseen Fortumin hiilestä luopumissuunnitelman mukaisesti siten, että vähimmäistason saavuttaminen

edellyttää ilmoitetun tavoitteen ylittämistä. Vuosien 2022

2024 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy sähköntuotannon

absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhtiön fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa

Euroopassa konsernin vuosille 2030 ja 2035 asettamien ilmastotavoitteiden mukaisesti. Molempien

kannustinjaksojen tavoitteita päivitettiin alkuvuonna 2023 Uniperin myynnin johdosta. Pitkän aikavälin

kannustinjaksolle 2023

2025 asetettu ESG-tavoite liittyy tieteeseen perustuviin (SBTi 1,5 celsiusastetta)

päästövähennyksiin ja päästöihin Euroopassa, ja Fortumin maineindeksin kehitykseen tärkeimpien

sidosryhmien keskuudessa. Fortumin osakkeen kokonaistuoton kehitys suhteessa valittuihin eurooppalaisiin

sähköyhtiöverrokkeihin säilyy mittarina.

Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin,

Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of

Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja

niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Toimintaohje määrittää toimintatavat, joita kaikkien tulee noudattaa. Se linjaa,

miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme liiketoimintaa ja olemme yhteydessä ympäröivään maailmaan. YK:n

20

Global Compactin kymmeneen periaatteeseen perustuva Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille

määrittelee vaatimukset Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille.

Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta

lapsen oikeuksista, sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi toiminnassaan

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille,

kansainvälisen kauppakamarin lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen toimintaohjeen

vastuullisesta hiilenlouhinnasta. Fortum on YK:n Global Compact ja Caring for Climate -aloitteiden jäsen.

Liiketoiminnan eettisyys

Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja

lahjonnan suhteen. Lisäksi lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden

suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin

asioihin on luotu erilliset ohjeet. Fortumin hallitus on hyväksynyt yhtiön Toimintaohjeen ja Toimintaohjeen

palvelun- ja tavarantoimittajille.

Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne vastaavat yrityksen toiminnassa ja

sääntelyssä tapahtuviin muutoksiin. Viimeisin päivitys Fortumin Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen

palvelun- ja tavarantoimittajille tehtiin vuonna 2021.

Toimintaohjeisiin liittyvä verkkokoulutus on pakollinen

kaikille työntekijöille. Lisäksi ne työntekijät, joiden tehtävät sitä edellyttävät, saavat säännöllisesti koulutusta

liittyen politiikkoihin ja järjestelmiin, jotka ehkäisevät korruptiota.

Väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan sekä sisäisiä että ulkoisia raportointikanavia.

Raportointikanavat on kuvattu Toimintaohjeissa sekä yhtiön sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Fortumin

tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä, liiketoiminnan eettisyyteen

liittyviä toimenpiteitä ja määräystenmukaisuutta.

Vuoden 2022 aikana Fortumin toiminnoissa ei todettu uusia korruptio- tai lahjontatapauksia. Yksi tutkinta oli

kesken vuoden lopussa.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen, sekä

merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan.

Fortumin kestävän kehityksen politiikka yhdessä EHS-johtamisen minimivaatimusten kanssa ohjaavat Fortumin

ympäristöasioiden hallintaa. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 100 %

Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.

Energia

Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja

ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu aurinko- ja tuulivoimaan.

Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Euroopassa lämpöä tuotetaan

pääosin energiatehokkaissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Lisäksi Fortum tarjoaa

teollisuus- ja infrastruktuuriratkaisuja, kuten energiantuotantoa jätteenpoltolla sekä energian myyntiä. Venäjän

toiminnoissa Fortumilla on pääosin maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa.

Vuonna 2022 Fortumin sähköntuotanto oli 72,8 (78,0) TWh ja lämmöntuotanto 20,9 (24,9) TWh. Koko

Fortumin sähköntuotannosta 59 % oli hiilidioksidipäästötöntä. Euroopassa 97 % sähköntuotannosta oli

hiilidioksidipäästötöntä. Sähkön- ja lämmöntuotantoon ja kapasiteetteihin liittyvät luvut sisältävät myös luvut

Fortumin osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen

tuotantokustannushintaan.

Fortum käyttää useita polttoaineita sähkön-, lämmön- ja höyryntuotannossa: maakaasua (69 %), uraania (23

%), kivi- ja ruskohiiltä (4 %), jätepolttoaineita (3 %) ja biopolttoaineita (1 %). Prosenttiosuudet on laskettu

polttoaineen energiasisällöstä.

Vuonna 2022 Fortumin hiileen perustuva kapasiteetti oli 0,7 GW ja tuotanto 1,2 TWh. Hiileen perustuva osuus

Fortumin liikevaihdosta oli 3 % ja fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon osuus liikevaihdosta oli 12 %.

Vuonna 2022 Fortumin hiileen perustuva sähköntuotanto ilman Venäjää oli 1,1 TWh. Venäjä luopui hiilen

poltosta 1.11.2022. Hiileen perustuva osuus Fortumin liikevaihdosta ilman Venäjää oli 4 % ja fossiilisia

polttoaineita käyttävän tuotannon osuus liikevaihdosta ilman Venäjää 6 %.

Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Fortum varmistaa suunnitellulla

ennakkohuollolla ja kunnonvalvonnalla, että voimalaitokset tuottavat luotettavasti sähköä ja lämpöä asiakkaiden

tarpeisiin.

Vuonna 2022 Fortumin kaasua ja hiiltä käyttävien voimalaitosten käytettävyys oli keskimäärin 90,3 (90,3) %.

Fortumin voimalaitosten käytettävyydessä huomioidaan suunnitellut seisokit suunnittelemattoman teknisen

epäkäytettävyyden lisäksi.

Ilmasto ja kasvihuonekaasupäästöt

Fortum on sitoutunut hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden

mukaisesti. Fortumille on tärkeää muuttaa omat toiminnot hiilineutraaleiksi kasvattamalla CO

2

-vapaata

sähköntuotantoa ja vähentämällä energiantuotantolaitoksien hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 2022 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 16,9 (17,8) Mt. Venäjän sähkön- ja

lämmöntuotannossa syntyi 87 % CO

2

-päästöistä. EU:n ja UK:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 1,6

(1,5) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna

2022 on noin 0,2 (0,2) Mt.

Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt, Scope 1

(miljoonaa tonnia, Mt)

2022

2021

2020

Kokonaispäästöt

16,9

17,8

48,7

Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt

1,6

1,5

17,5

Myönnetyt päästöoikeudet

0,2

0,2

0,9

Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa

0,5

0,7

0,7

Päästöt Venäjällä

14,8

15,6

30,5

Fortumin kasvihuonekaasupäästöt on määritelty ja raportoitu Greenhouse Gas (GHG) -protokollan mukaisesti.

Vuonna 2022 Fortumin suorat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 17,0 (17,9) miljoonaa CO

2

-ekv tonnia,

epäsuorat markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 0,03 (0,04) miljoonaa CO

2

-ekv

tonnia ja

epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 0,04 (0,05) miljoonaa CO

2

-ekv

tonnia.

Vuonna 2022 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin olevan noin 13,2 (13,8) miljoonaa CO

2

-ekv

tonnia. Fortumin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat polttoaineiden hankinnasta, kuljettamisesta ja

jakelusta, sähkön myynnistä asiakkaille, tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, sekä investoinneista.

Fortumin Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä oli noin 56 %, Scope

2 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 0 %, ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 44 %.

Vuonna 2022 Fortumin koko energianuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 184 (175) gCO

2

/kWh.

Vuonna 2022 Fortumin sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 180 gCO

2

/kWh ja ilman Venäjää

olivat 25,4 gCO

2

/kWh.

Merkittävät ympäristöpoikkeamat

Vuonna 2022 merkittävien ympäristöpoikkeamien määritelmä päivitettiin. Luku sisältää nyt

ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai

ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Vuonna 2022 Fortumin toiminnoissa tapahtui kaksi

merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Vesivoimalaitoksella Untrassa Ruotsissa tapahtui minimivirtaaman rikkomus

ja Valkeakoskella Suomen Recycling & Waste -toiminnoissa ylivuoto suotovesialtaasta.

21

Vesi ja luonnon monimuotoisuus

Fortum käyttää runsaasti vettä voimalaitoksilla, kaukolämpöverkoissa ja muissa toiminnoissa. Useimmissa

tapauksissa voimalaitokset eivät kuluta vettä, vaan vesi palautetaan samaan vesistöön, josta se otetaan.

Vuonna 2022 Fortumin vedenotto tuotantotoiminnassa oli yhteensä 1 760 (1 930) miljoonaa m

3

, josta 95 %

käytettiin jäähdytysvetenä.

Fortum on edelleen jatkanut vapaaehtoisten ja toimilupiin liittyvien velvoittavien biodiversiteettitoimien

toteuttamista vähentääkseen toiminnasta biodiversiteettiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi pyrimme

toteuttamaan luonnonmonimuotoisuutta edistäviä toimia, kuten Fortumin verkkosivuilla julkisesti saatavilla

olevassa biodiversiteettimanuaalissamme on linjattu.

Vuoden 2022 alussa Fortum sitoutui laatimaan tieteeseen perustuvan koko arvoketjun kattavan strategian,

biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseksi sekä niiden vähentämiseksi. Työ on tehty Science

Based Targets for Nature (SBTN) -viitekehyksen yleisen ohjeistuksen mukaisesti, käyttäen kansainvälisesti

tunnettua Global Biodiversity Score® -menetelmää. Työn yhteydessä arvioitiin Fortumin tuotannon ja siihen

liittyvän arvoketjun riippuvuudet sekä vaikutukset biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin Fortumin

biodiversiteettijalanjäljen määrittämiseksi.

Vesivoiman osalta vaikutuksia biodiversiteettiin ja Fortumin

biodiversiteettijalanjälkeen ei voitu arvioida kattavasti, menetelmän ollessa siltä osin vielä kehitysvaiheessa.

Tulosten perusteella Fortumin toiminnan suurimmat vaikutukset biodiversiteettiin syntyvät

kasvihuonekaasupäästöjen, maankäytön ja polttoaineiden hankinnan kautta. Fortum on asettanut tavoitteita

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa

Fortumin toimissa vähentää biodiversiteetille haitallisia vaikutuksia. Konkreettiset tavoitteet ja

liiketoimintakohtaiset toimet asetetaan vuoden 2023 aikana.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön

terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi Fortum seuraa vuosittain mainettaan ja asiakastyytyväisyyttään One Fortum -

tutkimuksella.

Henkilöstö

Fortum painottaa avointa ja luottavaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista palautetta

työntekijöiden suorituksesta ja sitoutumisesta. Monimuotoisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien nähdään

edistävän kilpailukykyä ja innovaatioita.

Fortumin arvot ja Toimintaohjeet muodostavat perustan päivittäiselle työlle. Fortumin henkilöstöpolitiikka ja

johtamisen periaatteet ohjaavat henkilöstöasioita.

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle ja Puolaan. Henkilöstömäärä vuoden

2022 lopussa oli 7 712.

Konsernin jatkuvien toimintojen henkilöstötilastoja

2022

2021

2020

Henkilöstö 31.12.

7 712

19 140

19 933

Henkilöstö 31.12., ilman Uniperia

7 712

7 646

8 182

Henkilöstö keskimäärin

7 826

8 045

17 304

Henkilöstökulujen kokonaissumma, milj. euroa

504

496

1 195

Lähtövaihtuvuus, % (vakituisista työntekijöistä)

19,1

18,9

7,4

Vakituiset työntekijät, %

97,2

97,6

94,8

Kokoaikaiset työntekijät, %

98,7

98,8

98,2

Naisia henkilöstöstä, %

31,3

31,2

27,0

Naisia johtotehtävissä, %

31,0

29,0

27,0

Työturvallisuus

Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen on liiketoiminnan perusta

sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys.

Fortumin kestävän kehityksen politiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset ja yksityiskohtaisemmat EHS-

ohjeet ohjaavat turvallisuustyötä. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin

sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Fortumin turvallisuustavoitteet, sisältäen Uniperin, vuonna 2022 olivat:

•

Nolla vakavaa työtapaturmaa

•

Tilastoitavien tapaturmien taajuus, oma henkilöstö ja urakoitsijat (Total Recordable Injury Frequency, TRIF).

Kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa taso < 1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä.

•

Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste (eli poissaoloon johtaneiden päivien

lukumäärä jaettuna lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien lukumäärällä): ≤ 11.

Fortum käynnisti vuonna 2022 Turvallisuuskulttuuriohjelman, joka sisältää koulutuksia, webinaareja ja työpajoja

kaikille organisaatiotasoille:

•

Uusi turvallisuuden verkkokoulutus kaikille Fortumin työntekijöille käynnistettiin toisella vuosineljänneksellä

2022

•

Johdon turvallisuusjohtamisohjelma, sisältäen 10 työpajaa 132:lle Fortumin johdon edustajalle, käynnistettiin

kolmannella vuosineljänneksellä 2022

•

Turvallisuuskulttuuriohjelma jatkuu vuonna 2023 keskijohdon turvallisuuskoulutuksella.

Vuonna 2022 Fortumin oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tilastoitavien tapaturmien taajuus (Total Recordable

Injury Frequency, TRIF) oli 2,7 (3,1). Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työtapaturmien vakavuusaste oli 12,0

(13,1), joten asetettua tavoitetta ei saavutettu. Fortumin poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (Lost

Time Injury Frequency, LTIF) oli 1,6 (2,2).

Fortumin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa. Vuonna 2022 toiminnoissa tapahtui 2 (2) vakavaa

työtapaturmaa, joista toinen johti kuolemaan. Fortumin työntekijä putosi 7 metriä asentaessaan turvakaiteita

poistetun lattiaritilän ympärille asiakkaan voimalaitoksella Ruandassa. Korjaavat toimenpiteet, kuten

työlupaprosessin kehittäminen sekä vastuiden selkeyttäminen liittyen valtuuksiin antaa ja noudattaa käskyjä, on

tehty.

Henkilöstön hyvinvointi

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöidemme terveyttä, työturvallisuutta ja

työyhteisön toimivuutta. Työntekijöillä on pääsy monenlaisiin palveluihin, lääkärintarkastuksista liikunta- ja

valmennusohjelmiin, joissa käsitellään myös stressin hallintaa ja henkistä hyvinvointia.

Vuonna 2022 yhtiön toimet keskittyivät henkilöstön henkisen hyvinvoinnin tukemiseen geopoliittisen tilanteen

ja pitkittyneen Covid-19-pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hyvinvointipalvelut

painottuivat henkiseen hyvinvointiin, resilienssiin, stressiin ja fyysiseen terveyteen.

Esihenkilöitä tuettiin

työntekijöiden hyvinvoinnin johtamisessa näinä haastavina aikoina. Esimerkki toimista, joilla henkistä

hyvinvointia on tuettu, on henkilöstölle tarjottu mahdollisuus henkilökohtaisiin verkkotapaamisiin henkisen

hyvinvoinnin ammattilaisen kanssa. Hyvinvointivalmennuksia sekä yksilöille että tiimeille tarjottiin laajasti. Myös

erilaisia tapahtumia järjestettiin lisäämään tietoisuutta henkisestä hyvinvoinnista ja saatavilla olevista palveluista.

Henkilöstökyselyn mukaan 94 % vastaajista oli sitä mieltä, että he hallitsevat omaan työhönsä liittyvät henkiset

vaatimukset.

Myös osallistava kulttuuri, jossa kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja tasavertaisesti kohdelluksi edistää

henkilöstön hyvinvointia. Vuonna 2022 johtajille tarjottiin koulutusta osallistavasta johtamisesta tiedon ja

ymmärryksen lisäämiseksi monimuotoisuuteen, tasavertaisuuteen ja osallistamiseen liittyen.

Vuosi 2022 alkoi Covid-19-pandemiatilanteen huonontuessa uusien virusvarianttien takia. Toimia kuten

etätyö, kasvomaskien käyttö, matkustusrajoitukset ja turvaetäisyyden pitäminen käytettiin turvaamaan

22

henkilöstöä pandemialta. Keväällä pandemiatilanteen helpottuessa otettiin käyttöön hybridityömalli, jossa osa

työpäivistä tehtiin etätyössä ja osa toimistolla. Useita hybridi- ja etätyötä tukevia toimia, kuten työhyvinvointi- ja

ergonomiaohjeita, pilvipohjaisia IT-ratkaisuja ja erilaisia työskentelymalleja tukevia HR prosesseja jatkettiin ja

kehitettiin. Sekä paikan päällä että virtuaalisesti toteutettavia hyvinvointipalveluita on ollut tarjolla henkilöstölle.

Vuonna 2022 pandemiatilanne alkoi näkyä aikaisempia vuosia enemmän sairauspoissaolojen määrässä,

sairauspoissaoloprosentin ollessa 3,2 (2,9).

Yhteiskunta

Maine ja asiakastyytyväisyys

Fortumin mainetta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain One Fortum -tutkimuksella. Vuonna 2022

kaikkien sidosryhmien yhdistetty maineindeksi One Fortum -tutkimuksen mukaan laski 63 yksikköön (71),

asteikolla 0

–

100. Fortumin yleinen maine heikkeni kaikkien sidosryhmien keskuudessa, mutta heikentymistä

selittävät pääasiassa sidosryhmien mielipiteet Suomessa. Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI) liiketoiminta-

alueittain oli 60

–

83 (58

–

83) yksikön välillä, asteikolla 0

–

100.

Vuonna 2022 kaasun ja sähkön hinnat Euroopassa kohosivat ennätystasoille. Poikkeuksellisessa

markkinatilanteessa Fortum jatkoi asiakkaidensa auttamista laajentamalla tuotevalikoimaansa, tarjoamalla

neuvoja sähkön säästämiseksi, kannustamalla älykkääseen sähkönkulutukseen ja kulutuksen ajoittamiseen

kulutushuippujen ulkopuolelle, tukemalla asiakkaita entistä aktiivisemmin laskuihin liittyen ja tarjoamalla

joustavampia maksusuunnitelmia.

Toimitusketju

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on

asetettu Toimintaohjeessa ja Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi

liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien

arvioinnin avulla. Vuonna 2022 Fortum teki kuusi toimittaja-auditointia Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa.

Auditoinneista yksi tehtiin etäauditointina. Covid-19-pandemia ja paikalliset rajoitustoimet loivat edelleen

haasteita laitostason auditointien tekemiseen. Fortum on Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin

työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen. Fortum on mukana Solar Stewardship Initiativen

(SSI) kehittämisessä yhdessä muiden aurinkoenergia-alan toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. SSI:n avulla

ala pyrkii parantamaan aurinkopaneelien, komponenttien ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kestävyyttä.

Ihmisoikeudet

Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka

sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin

Toimintaohjeeseen ja Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Fortumin

lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen on kuvattu EU Taksonomia -kappaleessa.

Fortumin investointihankkeille tehdään ihmisoikeusarviointi erityisesti uusilla toiminta-alueilla. Arviointi tehdään

myös uusille maille, joihin Fortum suunnittelee laajentavansa tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Vuonna 2022

tehtiin riskiarvio kahdelle uudelle maalle.

Yrityskansalaisuus

Fortum jatkoi tuen ohjaamista yhteiskunnalle ja yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa

Yritysvastuuohjelmansa kautta. Ohjelman Fortumin strategian mukaiset painopistealueet ovat ilmasto, ihmiset ja

kiertotalous. Ohjelman toimenpiteitä hallinnoi Fortumin-laajuinen ohjausryhmä.

Vuonna 2022 Fortum jatkoi hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemista auttaakseen paikallisyhteisöjä ja aloitti

vapaaehtoistyöohjelman henkilöstölle. Lisäksi Fortum toimii yhteistyössä yliopistojen kanssa eri tutkimus- ja

kehityshankkeissa. Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan vuonna 2022 oli 2,3 (1,8) miljoonaa euroa. Tämän

lisäksi Fortumin ja Nesteen Säätiö (entinen Fortumin Säätiö), joka ei ole osa Fortumia, teki lahjoituksia 783 136

(701 250) eurolla.

Lopetetut toiminnot (Uniper)

Fortum raportoi valikoidut kestävän kehityksen tunnusluvut lopetettujen toimintojen osalta alla olevissa taulukoissa:

2022

1)

2021

Ilmasto ja resurssit

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt, Scope 1-3, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

145,8

158,1

Suorat Scope 1 -hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia

41,2

51,0

Epäsuorat sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO

2

-

ekv. tonnia

0,7

0,6

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

89,5

106,3

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt loppukäyttäjille ja jälleenmyyjille myytyjen

fossiilisten polttoaineiden käytöstä, miljoonaa CO

2

-ekv. tonnia

67,4

78,1

Energian kokonaistuotannon CO

2

-ominaispäästöt, gCO

2

/kWh

454

428

Voimalaitosten käytettävyys

2)

, %

70,3

78,0

Merkittävät ympäristöpoikkeamat

3)

, kpl

0

-

Sähköntuotanto

4)

, TWh

-

110

Lämmön- ja höyryntuotanto

4)

, TWh

-

8,4

CO

2

-vapaan sähköntuotannon osuus kokonaissähköntuotannosta, %

20,7

23,5

ISO 14001 -ympäristösertifioidut toiminnot sähkön ja lämmöntuotannossa, %

100

100

Henkilöstö ja yhteiskunta

Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat

1,6

1,5

Työtapaturmien vakavuusaste

5)

, oma henkilöstö ja urakoitsijat

19,9

18,7

Vakavat työtapaturmat, kpl

1

1

Sairauspoissaolot, %

5,0

4,1

Henkilöstö, 30.9. / 31.12.

11 209

11 494

ISO 45001 -turvallisuussertifioidut toiminnot sähkön ja lämmöntuotannossa, %

100

100

Suorat hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)

2022

1)

2021

Kokonaispäästöt

41,2

50,9

Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt

19,0

27,5

Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet

-

0,3

Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt Euroopassa

0,03

0,05

Päästöt Venäjällä

22,1

23,4

23

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä

Johdanto

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot.

Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten

toimintojensa osalta. Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään ja

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021.

Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä täydentävä delegoitu säädös ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen

kriteereiden osalta hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu säädös neljän muun tavoitteen osalta julkistetaan vuoden

2023 aikana.

Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomiaa koskevan 6.7.2021 annetun delegoidun säädöksen ja

15.7.2022 annetun täydentävän delegoidun säädöksen mukaisesti. Raportointi suoritetaan 31.12.2022

päättyvältä tilikaudelta ja se sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen, luokituskelpoisen ja ei-luokituskelpoisen

osuuden Fortumin toiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja investoinnit

käyttöomaisuuteen). Lisäksi raportointi kattaa suunnitelman mukaiset investoinnit käyttöomaisuuteen seuraavan

viiden vuoden aikana, jotka lisäävät luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja tai auttavat

luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintoja saavuttamaan luokitusjärjestelmän mukaisuuden. Jatkuvien toimintojen

luokitusjärjestelmän mukaisuudesta raportoidaan 31.12.2022 päättyvältä tilikaudelta. Raportointi kattaa

Fortumiin 31.12.2022 yhdistellyt tytäryhtiöt.

Taloudellisten toimintojen arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen arviointi

Vuonna 2022 Fortum luokitteli taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin,

luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen ja

täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen mukaisesti. Fortumin yritystoimintojen

luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin vertaamalla niitä ilmastosäädösten Liitteessä 1 (ilmastonmuutoksen

hillintä) ja Liitteessä 2 (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) listattujen toimintojen kuvauksiin sekä EU:n

toimialaluokituksen mukaisiin koodeihin (NACE) voimalaitos- tai liiketoimintatasolla.

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen arviointi

Taloudellinen toiminto edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista

ja luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle määritellyt tekniset arviointikriteerit

vähintään yhden kriteeristön osalta, ei aiheuta merkittävää haittaa muiden kriteeristöjen osalta (DNSHs) ja

täyttää vähimmäistason suojavaatimukset (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin ja työelämän

perusoikeuksiin. Arvioinnin tuloksena Fortum pitää ilmastonmuutoksen hillintää olennaisimpana

luokitusjärjestelmänä ja on arvioinut liiketoimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuuden suhteessa siihen.

Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisuus artiklan 3 (EU2020/852) mukaan perustuu seuraavissa kappaleissa

listattuihin tulkintoihin.

Teknisten, ei merkittävää haittaa ja vähimmäistason suojausvaatimuskriteerien

määritelmät

Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin,

Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of

Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja

niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset arvioitaessa Fortumin toimintoja teknisten

arviointikriteereiden ja ei merkittävää haittaa -kriteereiden suhteen ovat kestävän kehityksen politiikka, EHS-

johtamisen minimivaatimukset, biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortumin päämääränä on

korkeatasoinen ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallinta kaikissa liiketoiminnoissa. Noudatamme lakeja ja

asetuksia ja yhtiöllä on voimassa olevat luvat kaikissa toimipaikoissamme. Vuoden 2022 lopussa liikevaihdosta

laskettuna 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.

Luokitusjärjestelmän mukaisuuden arvioinneissa Fortum pyysi luokitusjärjestelmäkelpoisia

liiketoimintayksiköitään arvioimaan ja vahvistamaan, täyttävätkö taloudelliset toiminnot Liitteessä 1 listatut

ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä vastaavat tekniset arviointikriteerit sekä ei merkittävää

haittaa -kriteerit. Tekniset arviointikriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteesta riippuen

taloudellinen toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti. Ei merkittävää haittaa -kriteerit arvioitiin toiminnon

luonteen perusteella materiaalisella tasolla.

Fortumilla on oma sekä osaomisteisia (mankala-periaate) ydinvoimatuotantolaitoksia Suomessa ja Ruotsissa.

Ydinvoimaloidemme tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja

pitkällä aikavälillä noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan

periaatteita. Suomen ja Ruotsin viranomaisilla on valvontavastuu edellä mainituista aiheista. EU:n jäsenvaltioina

Suomi ja Ruotsi noudattavat EU:n säädöksiä ja ohjeistuksia kansallisessa lainsäädännössään, vaatimuksissaan

ja ohjeissaan. Olemassa olevien ydinlaitosten turvallista käyttöikää on pidennetty tai suunnitellaan

pidennettäväksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa samoja

toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan

vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Fortumin taksonomian kannalta olennaiset yksiköt arvioivat

toimintaansa liittyvät fyysiset ilmastoriskit. Yksiköiden tulee myös ymmärtää toimintojensa haavoittuvuus

akuutteja ja kroonisia uhkia vastaan käyttäen apunaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin

(Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) tulevaisuuden skenaarioita. Lisäksi yksiköiltä on pyydetty

suunnitelmaa sopeutumisratkaisuista merkittävien riskien osalta.

Fortum on Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallinen tukija ja

fyysiset ilmastoriskit on raportoitu suositusten mukaisesti osana Fortumin Kestävän Kehityksen 2022 raporttia

julkaistavaa TCFD-raporttia. Fortumin ilmastoriskit on lisäksi kuvattu Taloudelliset Tiedot 2022 -raportin Riskien

hallinta -osiossa.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen

kestävä käyttö ja suojelu

Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja kaikissa toimintamaissaan. Fortumin vastuu veden

käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen, myös sen laatuun ja vesiluontoon. Vedenkäyttöä ja

käyttöön liittyviä riskejä, etenkin vesistressialueilla, seurataan omien laitosten osalta kestävän kehityksen

vuosiraportoinnin yhteydessä. Fortumin veteen liittyvä ympäristöjohtamisjärjestelmä varmistaa, että toiminta on

lakien ja lupaehtojen mukaista. Fortum tekee veteen liittyviä paikallisia toimenpiteitä tarpeen mukaan ottaakseen

huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet. Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja

tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan perustuva

sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa vesipuitedirektiivin (WFD) mukaisesti ja ei

merkittävää haittaa arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen

Fortum huomioi toiminnassaan käytettyjen laitteiden ja komponenttien ja tuotettujen tuotteidensa elinkaaren ja

resurssitehokkuuden. Laitteiden ja komponenttien vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen on

osa hankintaprosessia. Fortumin päämääränä on mahdollisimman korkea hyötykäyttö omassa

energiantuotannossa syntyneiden sivutuotteiden ja jätteiden osalta.

24

Suomen ja Ruotsin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla syntyy tavanomaisten teollisuusjätteiden

lisäksi radioaktiivisia jätteitä, jotka käsitellään kansallisen ydinenergialainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu toiminnastaan ja

käytöstäpoistosta syntyvän ydinjätteen ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jonka

avulla minimoidaan radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea-aktiivinen jäte käsitellään,

varastoidaan ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtioiden rajojen sisälle, jossa jäte on

syntynyt.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen

Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot,

viranomaisten vaatimukset, sekä sen että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää haittaa

ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän kriteeristön mukaisesti (Liite 1, Lisäys C). Yhtiö hallitsee kemikaalien

käyttöön liittyvät asiat Fortumin vaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti sekä riskit hankinnasta hävittämiseen.

Yhtiö pyrkii jatkuvasti vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja kun mahdollista korvaamaan ne

ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisilla kemikaaleilla.

Fortum pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden käytäntöjen ja

teknisten ratkaisujen avulla, huomioiden parhaan käyttökelpoisen teknologian (Best available technology, BAT)

vaatimukset sekä energiamerkinnät. EHS-johtamisen minimivaatimukset varmistavat, että Fortumin

liiketoiminnat noudattavat lupaehtoja, tarkkailevat ja raportoivat säännöllisesti päästöjään ilmaan, vesistöön ja

maaperään, sekä vähentävät riskejä merkittävien kokonaisympäristövaikutusten esiintymiselle.

Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, vesistöihin ja maaperään

ovat asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten kynnysarvojen mukaisia.

Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisten

toimesta. Käytetty polttoaine ja radioaktiivinen jäte huolletaan ja varastoidaan vastuullisesti ja tarvetta vastaava

varastointikapasiteetti on olemassa.

Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu

ja ennallistaminen

Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja. Luonnon

monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään Biodiversiteettimanuaalissa.

Manuaalin täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset.

Manuaalin avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista

ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta aiheutuvia biodiversiteettivaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja

uusissa toiminnoissa. Manuaali asettaa myös erityisvaatimuksia toiminnoille, jotka sijaitsevat luontoarvoiltaan

arvokkailla ja haavoittuvilla alueilla tai alueiden läheisyydessä.

Vähimmäistason suojatoimet

Fortumin vähimmäistason suojaustoimien noudattaminen perustuu konsernitason ihmisoikeuksien

asianmukaisen huolellisuuden hallintamalliin, joka sisältää asiaankuuluvat ihmisoikeuksia ja työelämänoikeuksia

koskevat politiikat ja prosessit. Fortumin sitoumus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja asianmukaiseen

huolellisuuteen on linjassa YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) ja

OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden kanssa, ja ne sisältyvät Fortumin Toimintaohjeeseen

(Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) ja Fortumin

kestävän kehityksen politiikkaan. Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta,

korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksiin, työelämäoikeuksiin,

korruptioon ja reiluun kilpailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu myös yhtiön ostoprosesseissa. Konsernitason

sitoumus, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja kaikissa toimintamaissa.

EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut

Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset, luokitusjärjestelmäkelpoiset

ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen ja käyttöomaisuusinvestointien osalta

Fortumin jatkuvista toiminnoista 31.12.2022.

milj. euroa

Liikevaihto

Toimintamenot

Investoinnit

käyttöomaisuuteen

A.1 Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

3 905

44%

-129

51%

285

51%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

1 185

13%

-37

15%

93

17%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

yhteensä

5 089

58%

-166

66%

378

68%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

3 715

42%

-86

34%

175

32%

Yhteensä (A+B)

8 804

100%

-252

100%

553

100%

EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut ilman Venäjää

Fortum valmistautuu hallittuun poistumiseen Venäjän markkinoilta sekä Venäjän toimintojen mahdollisiin

myynteihin ensisijaisena vaihtoehtona. Fortum otti vuonna 2022 käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja

antamaan lisätietoa Venäjän toiminnoista ja jatkuvista toiminnoista ilman Fortumin Venäjän toimintoja.

EU-taksonomiaan liittyvät tunnusluvut Venäjän toimintojen osalta on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa

Liikevaihto

Toimintamenot

Investoinnit

käyttöomaisuuteen

A.1 Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

-

0%

-

0%

-

0%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

983

95%

-30

82%

51

84%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

yhteensä

983

95%

-30

82%

51

84%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

48

5%

-6

18%

9

16%

Yhteensä (A+B)

1 031

100%

-36

100%

61

100%

EU-taksonomiaan liittyvät jatkuvien toimintojen tunnusluvut ilman Venäjää on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa

Liikevaihto

Toimintamenot

Investoinnit

käyttöomaisuuteen

A.1 Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

3 905

50%

-129

60%

285

58%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei

ympäristön kannalta kestävät (muut kuin

luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot

201

3%

-7

3%

42

8%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

yhteensä

4 106

53%

-136

63%

327

66%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

3 668

47%

-79

37%

166

34%

Yhteensä (A+B)

7 774

100%

-215

100%

493

100%

25

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)

Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 44 %, toimintamenot 51 % ja investoinnit käyttöomaisuuteen

51 % (A.1).

Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot Fortumissa on sähköntuotanto vesivoimalla, jonka

asennettu kapasiteetti on 4.6 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka

asennettu kapasiteetti on 2.8 GW (21 % kokonaiskapasiteetista).

Fortumin liikevaihto tunnusluku liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältää myös osaomisteiset

Mankala-yhtiöt. Yhtiömuodossa Mankala-yhtiöt myyvät tuottamansa sähkön omistajille

tuotantokustannushintaan omistusosuuksien suhteessa.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset (ei-luokitusjärjestelmän mukaiset) taloudelliset toiminnot

(A.2)

Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto on 13 %, toimintamenot 15 % ja investoinnit

käyttöomaisuuteen 17 % (A.2).

Merkittävimmät luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot Fortumissa ovat sähköntuotanto ja sähkön- ja

lämmönyhteistuotanto maakaasulla, jonka asennettu kapasiteetti on 4.6 GW (35 % kokonaiskapasiteetista)

Venäjällä. Fortum on ilmoittanut valmistelevansa hallittua poistumista Venäjältä. Ilmoituksen myötä Fortum ei

arvioinut ei merkittävää haittaa -kriteereitä Venäjän toimintojen osalta.

Merkittävimmät luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot on raportoitu omilla riveillään otsikon A.2

Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät toiminnot alla. Muut

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot sisältää toiminnan kannalta vähäisiä toimintoja, jotka eivät täytä teknisiä

arviointikriteereitä tai vähintään yhtä ei merkittävää haittaa -kriteeriä, tai luokitusjärjestelmän mukaisuuden

arviointia ei vielä ole tehty vuonna 2022. Tällaiset toiminnot liittyvät esimerkiksi vedyn tuotantoon,

muovinkierrätykseen ja vuoden 2022 aikana myytyihin toimintoihin. Arvioinnit tullaan saattamaan loppuun

vuoden 2023 aikana.

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (B)

Ei luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto ei täytä ilmastonmuutoksen hillintään koskevan säädöksen ja

täydentävän säädöksen vaatimia edellytyksiä. Luokituksen ulkopuolelle jäävät toiminnot Fortumissa sisältävät

sähkön vähittäismyynnin (Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin sähkö- ja hyödykemarkkinoilla,

hiileen perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon, uusiutumattomiin hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut ja

hallinnon yleiskulut. Fortumilla on lisäksi taloudellisia toimintoja, joita luokitusjärjestelmä ei tällä hetkellä kata.

Tällaisia ovat esimerkiksi jätteenpolttoon ja kiertotalouteen liittyvät toiminnot.

Liikevaihto-tunnusluku

Taloudelliset toiminnot

Koodi

milj.

euroa

% liike-

vaihdosta

Ilmaston-

muutok-

sen

hillintä

DNSH

3)

Vähimmäis-

tason

suoja-

toimet

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

0

0%

0%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

1 607

18%

93%

Kyllä

Kyllä

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

102

1%

99%

Kyllä

Kyllä

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö (S)

4.27

45

1%

100%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa (S)

4.28

2 016

23%

100%

Kyllä

Kyllä

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

5.9

83

1%

100%

Kyllä

Kyllä

Muut

1)

53

1%

63%

Kyllä

Kyllä

A.1 Yhteensä

3 905

44%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Akkujen valmistus (M)

3.4

2

0%

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

15

0%

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

121

1%

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

1

0%

Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S)

4.29

287

3%

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista

kaasumaisista polttoaineista (S)

4.30

679

8%

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla

polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -

jäähdytysjärjestelmässä (S)

4.31

1

0%

Muut

2)

78

1%

A.2 Yhteensä

1 185

13%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

5 089

58%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

3 715

42%

Yhteensä (A+B)

8 804

100%

1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25.

2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2.

3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen

kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen.

(M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto, joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai

useampaa ympäristötavoitetta.

(S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja

taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa.

26

Toimintamenot-tunnusluku

Taloudelliset toiminnot

Koodi

milj.

euroa

%

toiminta-

menoista

Ilmaston-

muutok-

sen

hillintä

DNSH

3)

Vähimmäis-

tason

suoja-

toimet

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

0

0%

1%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

-70

28%

99%

Kyllä

Kyllä

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

-13

5%

91%

Kyllä

Kyllä

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö (S)

4.27

-

0%

0%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa (S)

4.28

-40

16%

100%

Kyllä

Kyllä

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

5.9

-4

2%

100%

Kyllä

Kyllä

Muut

1)

-2

1%

79%

Kyllä

Kyllä

A.1 Yhteensä

-129

51%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Akkujen valmistus (M)

3.4

-1

0%

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

0

0%

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

-1

0%

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

-1

1%

Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S)

4.29

-12

5%

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista

kaasumaisista polttoaineista (S)

4.30

-18

7%

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla

polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -

jäähdytysjärjestelmässä (S)

4.31

0

0%

Muut

2)

-3

1%

A.2 Yhteensä

-37

15%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

-166

66%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

-86

34%

Yhteensä (A+B)

-252

100%

1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25.

2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2.

3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen

kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen.

(M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto, joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai

useampaa ympäristötavoitetta.

(S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja

taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa.

Investoinnit käyttöomaisuuteen -tunnusluku

Taloudelliset toiminnot

Koodi

milj.

euroa

%

investoinneista

käyttö-

omaisuuteen

Ilmaston-

muutok-

sen

hillintä

DNSH

3)

Vähimmäis-

tason

suoja-

toimet

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

101

18%

96%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

98

18%

99%

Kyllä

Kyllä

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

28

5%

54%

Kyllä

Kyllä

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

(S)

4.27

-

0%

0%

Kyllä

Kyllä

Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa (S)

4.28

34

6%

100%

Kyllä

Kyllä

Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä

5.9

5

1%

100%

Kyllä

Kyllä

Muut

1)

20

4%

100%

Kyllä

Kyllä

A.1 Yhteensä

285

51%

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnot

Akkujen valmistus (M)

3.4

26

5%

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3

4

1%

Sähköntuotanto vesivoimalla

4.5

0

0%

Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu

4.15

23

4%

Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla (S)

4.29

0

0%

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

fossiilisista kaasumaisista polttoaineista (S)

4.30

33

6%

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla

polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -

jäähdytysjärjestelmässä (S)

4.31

-

0%

Muut

2)

7

1%

A.2 Yhteensä

93

17%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä

378

68%

B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

175

32%

Yhteensä (A+B)

553

100%

1) Sisältää toiminnot 4.24, 4.25.

2) Sisältää toiminnot 3.10, 3.17, 4.1, 4.20, 4.24, 4.25, 5.10, 5.11, 6.15, 8.2.

3) Sisältää: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen

kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen.

(M) = mahdollistava toiminta: taloudellinen toiminto joka mahdollistaa suoraan sen, että muilla toiminnoilla edistetään merkittävästi yhtä tai

useampaa ympäristötavoitetta.

(S) = siirtymätoiminta: taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti

toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa.

Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)

27

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla

siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä

Ei

4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

Kyllä

4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa

Kyllä

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla

Kyllä

4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

Kyllä

4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja

-jäähdytysjärjestelmässä

Kyllä

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1)

Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot Fortumin jatkuvista

toiminnoista 31.12.2022.

Luokitusjärjestelmän mukaiset

taloudelliset toiminnot

(nimittäjä ja osoittaja)

Liikevaihto

Toimintamenot

Investoinnit

käyttöomaisuuteen

Taloudelliset toiminnot

milj.

euroa

%

nimittäjä

1)

%

osoittaja

2)

milj.

euroa

%

nimittäjä

1)

%

osoittaja

2)

milj.

euroa

%

nimittäjä

1)

%

osoittaja

2)

4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja

turvallinen käyttö

45

1%

1%

-

-

-

-

-

-

4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla

olemassa olevissa laitoksissa

2 016

23%

52%

-40

16%

31%

34

6%

12%

Muut luokitusjärjestelmän mukaiset

taloudelliset toiminnot

1 844

21%

47%

-89

35%

69%

251

45%

88%

Yhteensä

3 905

44%

100%

-129

51%

100%

285

51%

100%

1) Luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnon osuus sovellettavan tunnusluvun nimittäjässä.

2) Luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnon osuus sovellettavan tunnusluvun osoittajassa.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2)

Alla on esitetty ilmaston muutoksen hillintään liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei-luokitusjärjestelmän

mukaiset toiminnot Fortumin jatkuvista toiminnoista 31.12.2022.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei

luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Liikevaihto

Toimintamenot

Investoinnit

käyttöomaisuuteen

Taloudelliset toiminnot

milj. euroa

%

milj. euroa

%

milj. euroa

%

4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla

polttoaineilla

287

3%

-12

5%

0

0%

4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

679

8%

-18

7%

33

6%

4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla

kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys-

ja -jäähdytysjärjestelmässä

1

0%

0

0%

-

0%

Muut luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei

luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

217

2%

-7

3%

60

11%

Yhteensä

1 185

13%

-37

15%

93

17%

Investoinnit käyttöomaisuuteen -suunnitelma

Investoinnit käyttöomaisuuteen -suunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden

investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista

taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Fortumin suunnitellut käyttöomaisuusinvestoinnit, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, ovat 0,7 miljardia euroa

tilikauden 1.1.-31.12.2022 lopussa. Suunnitelman tarkastelujakso on 5 vuotta. Poikkeuksena tähän on Loviisan

ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi. Tämän investoinnin tarkastelujakso on 10 vuotta investoinnin luonne

huomioiden. Suunnitelma sisältää Pjelaxin tuulivoimapuiston rakentamisen, Loviisan ydinvoimalaitoksen

käyttöiän pidentämisen, vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäys muutoksia sekä

kaukolämpöliiketoiminnan hiilestä luopumiseen liittyviä investointeja. Merkittävä osa investoinneista tulee

valmistumaan seuraavan neljän vuoden aikana. Tästä poikkeuksena on Loviisan voimalaitoksen käyttöiän

pidennysprojekti, joka kestää aina vuoteen 2050 asti.

Fortumilla ei ole merkittäviä käyttöomaisuusinvestointisuunnitelmaan liittyviä toimintamenoja.

Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät

Liikevaihto

Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (

). Fortumin

liikevaihto ei sisällä lopetettuja toimintoja.

milj. euroa

A.1

Luokitusjärjestelmän

mukainen

Yhteensä

Sähkönmyynti

3 654

6 947

Lämmönmyynti

148

683

Muut

103

1 175

Yhteensä

3 905

8 804

Toimintamenot

Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja

ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien

huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenot eivät sisällä lopetettuja toimintoja.

milj. euroa

A.1

Luokitusjärjestelmän

mukainen

Yhteensä

Korjaus ja ylläpito

-73

-146

Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut

-37

-70

Muut

-19

-35

Yhteensä

-129

-252

Investoinnit käyttöomaisuuteen

Investoinnit käyttömaisuuteen koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin

hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Investoinnit

eivät sisällä lopetettuja toimintoja, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavilla.

28

milj. euroa

Liitetieto

A.1

Luokitusjärjestelmän

mukainen

Yhteensä

Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin

16

2

88

Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

17

278

437

Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin

33

4

28

Yhteensä

285

553

Tunnuslukujen laskentamenetelmät

Taksonomiatunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista järjestelmistä,

ja ne perustuvat samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin (konsernitilinpäätöksen liitetiedot) kuin

konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1.

–

31.12.2022. Raportointi käsittää vain jatkuvat toiminnot.

Raportointiprosessiin on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin eliminoimiseksi.

Taloudellinen tieto on kohdistettu taksonomianmukaisiin ja taksonomiakelpoisiin toimintoihin seuraavasti:

•

Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu taksonomianmukaisiin ja taksonomiakelpoisiin toimintoihin

tuotannon perusteella. Fortumin liikevaihto tunnusluku liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältää

myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Yhtiömuodossa Mankala-yhtiöt myyvät tuottamansa sähkön omistajille

tuotantokustannushintaan omistusosuuksien suhteessa.

•

Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten

kustannuspaikkatasolla. Nämä kustannuspaikat on kohdistettu taksonomiakelpoisiin toimintoihin.

•

Jokainen olennainen käyttöomaisuusinvestointiprojekti on allokoitu soveltuvaan taksonomiakelpoiseen

toimintoon.

29

Riskienhallinta

Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet

Konsernin riskipolitiikka toimii Fortumin riskienhallinnan viitekehyksenä ja sen tarkoitus on auttaa liiketoimintaa

hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Konsernin

riskipolitiikka antaa yleiskuvan Fortumin riskienhallintajärjestelmistä, jotka koostuvat riskienhallinnan yleisistä

periaatteista, riskienhallintaprosessien pääkohdista ja vastuista sellaisten riskien hallitsemiseksi, joilla

toteutuessaan voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai tulevaan liiketoimintaan,

maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin.

Riskienhallintajärjestelmät on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja riskivaliokuntaa,

Fortumin toimivaa johtoa sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa.

Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on:

•

tukea Fortumin hallitusta ja toimivaa johtoa konsernin strategian kehittämisessä

•

tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa

•

tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa hyväksyttävissä riskirajoissa siten, että konsernin

kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset eivät vaarannu

•

varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit ja epävarmuudet ymmärretään, ja

•

tukea sellaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla vakava vaikutus työntekijöiden tai kolmansien

osapuolten terveyteen ja turvallisuuteen, sekä sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla merkittävä

vaikutus Fortumin omaisuuteen, maineeseen tai ympäristöön.

Riskienhallintaorganisaatio

Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin riskienhallintaohjeet,

mukaan lukien ohjeet, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset riskien hallinnalle eri riskikategorioissa. Lisäksi on

olemassa erilliset kaikissa Fortumin liiketoiminnoissa sovellettavat ohjeet liittyen hyödykemarkkinoihin,

vastapuoli- ja luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin divisioonat ja konsernitoiminnot julkaisevat

tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita, joissa kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä

riskienhallintaohjeita toteutetaan eri organisaatioissa.

Konsernin riskipolitiikkarakenne

Riskienhallinnan toimintamallit

Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen

divisioonan ja konsernitoiminnon vetäjä on vastuussa omalla liiketoiminta-alueellaan olevien riskien hallinnasta.

Jokaiselle riskille nimetään riskin omistaja varmistamaan, että riskiä hallitaan asianmukaisesti.

Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on valvoa sitä, että yhtiön riskienhallintajärjestelmät ovat

riittävät ja tarkistaa vuosittain sekä konsernin riskipolitiikka että merkittävimmät riskit ja epävarmuudet. Konsernin

riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa

ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat konsernia tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa.

Konsernin riskienhallintayksikkö on vastuussa divisioonien ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden

valmiuden arvioinnista ja raportoinnista sekä merkittävien riskien riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista

konsernin johdolle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle.

30

Jatkuvan parantamisen periaate

Fortum-konsernissa riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on

optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessin kypsyyttä arvioidaan vuosittain

itsearviointimenettelyjen avulla. Konsernin riskienhallintayksikkö määrittää saatujen tulosten perusteella

riskienhallinnan kehitystavoitteet.

Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön riskitietoisuutta ja

korostamalla riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä. Fortumin riskienhallinta tukee ja parantaa

jatkuvasti Fortumin arvojen soveltamista päätöksenteossa.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta.

Riskienhallintaprosessi liittyy strategian kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja pitkän aikavälin

ennustamiseen. Prosessi on osa operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin investointiprosessit

ja projektien hallinnan.

Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa varmistamalla, että riskejä

valvotaan ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu säännölliseen järjestelmälliseen

prosessiin, joka sisältää riskien syntymissyiden analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi.

Riskit arvioidaan sekä vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin

rahallisen vaikutuksen perusteella suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös terveyden

ja turvallisuuden sekä ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä. Tunnistetuille riskeille nimetään

omistajat, jotka ovat vastuussa riskin hallitsemisesta. Riskienhallintatoimenpiteitä voivat olla riskin

hyväksyminen, välttäminen, pienentäminen tai siirtäminen. Riskienvalvontaprosessit, jotka pitävät sisällään

riskien valvonnan ja raportoinnin, on suunniteltu tukemaan hyväksyttyjen ohjeiden noudattamista ja sitä, että

riskit pysyvät sovittujen riskirajojen ja mandaattien puitteissa, esimerkiksi vastapuoli- ja markkinariskeihin liittyen.

Riskit

Vuosi 2022 on ollut poikkeuksellinen lukuisten tunnistettujen riskien toteutuessa Venäjän ja Ukrainan välisen

sodan seurauksena joko kokonaan tai osittain. Merkittävimpänä näistä riskeistä on Venäjän toiminta energian

käyttämisessä aseena, josta on seurannut vallitseva energiakriisi korkeine hyödykehintoineen ja mahdollinen

riski huoltovarmuudelle Euroopassa. Tilanteen vaikutukset ovat olleet Fortumille dramaattiset.

•

Venäjä rajoitti kaasutoimituksiaan Saksaa, joka aiheutti merkittäviä tappioita Uniperille, koska korvaavaa

kaasua hankittiin korkeilla hinnoilla, jotta saatiin katetuksi sovittu myynti asiakkaille. Uniperin

ennennäkemättömät tappiot johtivat sopimukseen Saksan valtion kanssa Fortumin Uniper-osakkeiden

myynnistä. Vuoden 2022 joulukuun 21. päivänä Fortum ilmoitti Uniper SE omistusosuutensa myynnin

toteutumisesta Saksan valtiolle. Kokonaistappio Uniper SE omistusten myynnistä oli hieman alle 6 miljardia

euroa. Lisätietoja sopimuksesta ja kaupan toteutumisesta, katso kohta ”Uniperin divestointi” luvu

sta

”Tuloskehitys ja taloudellinen asema”.

•

Ukrainan konflikti on vaikuttanut Fortumin mahdollisuuksiin toimintaan ja omistuksiin Venäjällä. Tämän

seurauksena Fortum ei tee lisäinvestointeja Venäjälle eikä tarjoa uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen.

Yhtiö pyrkii hallitusti poistumaan Venäjän markkinoilta ja luopumaan Venäjän toiminnoistaan, ensisijaisena

tavoitteena on myydä Venäjän toiminnot.

•

Korkeat ja vaihtelevat hyödykehinnat ovat johtaneet kasvaviin selvitysyhtiöiden vakuusvaatimuksiin.

Likviditeettiriskin pienentämiseksi Fortum allekirjoitti siltarahoitusjärjestelyn Suomen valtion kokonaan

omistaman Solidiumin kanssa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Järjestelyllä Fortum varmisti riittävän

maksuvalmiusresurssin, mikäli sähkön pohjoisma

iset hinnat laskevat − ja sen myötä vakuusvaatimukset –

olisivat jälleen nousseet merkittävästi. Lisätietoja sopimuksesta on tämän tilinpäätöstiedotteen kohdassa

"Solidiumin siltarahoituslaina Fortumille ja suunnattu maksuton osakeanti Solidiumille" luvuss

a ”Tuloskehitys ja

taloudellinen

asema”

.

Fortum altistuu edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille.

Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritystensä

kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja

yhteisyritykset ovat TVO, Forsmarks Kraftgrupp AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja riskeille altistumisesta on esitetty

kunkin yhtiön vuosikertomuksessa. Fortum altistuu myös fyysisille ilmasto- ja siirtymäriskeille. Tunnistetut

fyysiset riskit on yleisesti määritetty osana operatiivisten riskien kategoriaa. Vastaavasti siirtymäriskit ovat

yleisesti osa strategisten riskien kategoriaa.

31

Strategiset riskit

Fortumin hallitus hyväksyi uuden strategian maaliskuun alussa ja samalla julkisti uuden liiketoimintarakenteen ja

toimintamallin. Yhteenveto Fortumin uudesta strategiasta löytyy osiosta "Tilikauden jälkeiset tapahtumat".

Merkittävimmät strategiset riskit liittyvät energiapolitiikan, sääntelyyn, teknologian tai liiketoimintaympäristön

kehittymiseen tavoilla, joita ei ole onnistuttu ennakoimaan ja joihin ei olla valmistauduttu. Tulevaisuuden

energiamarkkinoiden, sääntelyn kehityksen skenaarioita, ilmastoskenaarioita, kuten myös skenaarioita nykyisen

geopoliittisen tilanteen kehittymiselle, mukaan lukien niiden vaikutusta Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin

liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti.

Riskejä, jotka voisivat haitata Fortumin strategian toteuttamista, arvioidaan ja raportoidaan jatkuvasti osana

säännöllistä strategian arviointityötä.

Liiketoimintaympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina

poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen

markkinoilla, joilla Fortum toimii.

Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt riskiä eskalaatioon Ukrainan ulkopuolelle. Vaikka se on

epätodennäköistä, konkreettinen riski sodan kärjistymisestä ydinmarkkinoillamme, mukaan lukien Suomi ja

Ruotsi, on olemassa, minkä seurauksia on vaikea nähdä ennakolta. Se voisi lisätä esimerkiksi sabotaasiriskiä tai

jopa riskiä suorista hyökkäyksistä Fortumin tai kansallisesti kriittisiin energialaitoksiin tai infrastruktuuriin.

Äärimmäisessä skenaariossa tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomen valtio tai Ruotsi vaatisi hätätoimena

energia-alan haltuunottoa, mikä merkitsisi sitä, että Fortum menettäisi toiminnallisen operatiivisen hallinnan

liiketoimintaansa tuntemattomaksi ajaksi.

Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on lisännyt suuntausta kohti yhä kansallismielisempää politiikkaa ja

protektionismia voi johtaa lisääntyneisiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa

Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantomahdollisuuksiin kuin myös omaisuuden arvoon ja

rahoitukseen. Fortum seuraa jatkuvasti, kuinka sen liiketoiminta-alueiden liiketoimintaympäristö kehittyy

voidakseen reagoida nopeasti muutoksiin markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä.

Investointi- ja yrityshankintariskit

Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan ja arvioi mahdollisuuksia tehdä yritysostoja, investointeja

tai yritysmyyntejä. Yritysostojen, myyntien ja investointien loppuunsaattaminen voi olla haastavaa, vaikka

Fortum onnistuisikin löytämään sopivan kohteen. Kilpailun puute, mahdolliset rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa

omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut mahdolliset rajoitukset voivat tehdä myynnin

vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa. Taloudelliset rajoitteet, kilpailu yritysostoista tai uutta

toimintaa luovista investoinneista saattaa rajoittaa Fortumin mahdollisuutta kasvaa tai nostaa hintoja

epäedulliseksi Fortumin näkökulmasta.

Fortum ei tee uusia investointeja Venäjälle ja olemassa olevia sopimuksia ei uudisteta niiden vanhentumisen

jälkeen. Yhtiö tavoittelee hallittua poistumista Venäjän markkinoilta ensisijaisesti myymällä liiketoimintonsa

Venäjällä. Lisäksi Fortum ei myönnä uutta rahoitusta venäläisille tytäryhtiöilleen. Myyntiprosessi on edennyt ja

on edelleen käynnissä, mutta suuret yritysmyynnit Venäjän energiasektorilta edellyttää Venäjän hallituksen

komission ja presidentin hyväksyntää. Poistumisen toteutuminen voi tästä syystä vaatia enemmän aikaa ja

käynnissä olevaan kauppaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten viranomaishyväksyntöjä. Mikäli myyntiä ei

saada toteutettua tai se viivästyy merkittävästi, se saattaa rajoittaa Fortumin mahdollisuuksia päästä

rahoitusmarkkinoille tai kauppa voi toteutua liiketoiminnan alhaisemmalla arvostuksella tai ääritapauksessa

Fortumin venäläisten omaisuuserien pakkolunastuksella.

Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän

toimintaympäristön ja Fortumin liiketoiminnan pitkittyneen epävarmuuden vuoksi, Fortum on vuoden 2022

aikana kirjannut Venäjän liiketoimintaan liittyviä arvonalentumiskirjaus yhteensä 1,7 miljardia euroa. Russia-

segmentin nettovarallisuuden arvo arvonalennusten jälkeen on noin 1,7 miljardia euroa.

Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia.

Investointiohjeistus sisältää vaatimukset riskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja toimintasuunnitelman

tekemisestä tunnistettujen riskien hallitsemiseksi ennen investointipäätöksen tekoa. Investointiprosessin

vaatimuksiin kuuluu myös, että riskejä seurataan projekteissa. Suurten projektien riskejä hallitaan

sopimusrakenteilla ja vakuutusturvalla. Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien arviointi tehdään ennen

yhteisyritysten tai muiden merkittävien kumppanuussopimusten tekemistä.

Energiapoliittiset ja sääntelyriskit

Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti kansallisia ja EU-tason energiapoliittisia päätöksiä ja sääntelyä.

Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä

olemassa olevilla että mahdollisilla uusilla liiketoimintamarkkinoilla. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja

mahdolliset sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja

hallita tehokkaasti.

Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näitä

riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn kehitykseen Fortumin strategisten

tavoitteiden mukaisesti.

32

EU ja Pohjoismaat

Fortumin tulee toimintamaissaan hallita riskit, jotka liittyvät sekä EU-tason että kansalliseen sääntelyyn. Alla on

listattu tärkeimmät riskit, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan, kiertotalouteen liittyvän politiikan sekä

sääntely- ja ilmastopolitiikan viitekehysten kehittämiseen tulevaisuudessa:

•

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hyödykkeiden hinnat ennätyksellisen korkealle ja lisäsi hintojen

epävakautta entisestään.

Tämän seurauksena EU ja sen jäsenmaat ovat ryhtyneet toimiin väliaikaisen

markkinasääntelyn avulla (esimerkiksi hintakatot, windfall-verotus). Mikäli nämä markkinasääntelytoimet

muuttuvat pysyviksi, syntyy riski liiketoiminnan suorituskyvylle. Lisäksi Fortum näkee riskinä

koordinoimattomat kansalliset toimet korkeiden energiahintojen torjumiseksi ja toimitusvarmuuden

turvaamiseksi. On myös mahdollista, että erilaiset lyhyen aikavälin kriisitoimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti

EU:ssa vuoden 2023 alussa alkavaan pidemmän aikavälin sähkömarkkinauudistukseen.

•

Fortum uskoo, että EU:n ja kansallisten päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että

kaikkia CO

2

-vapaita energiantuotantoteknologioita kohdellaan tasapuolisesti laissa sekä että päästöjen

vähentämiselle on poliittinen hyväksyntä. On olemassa riski, että joitain teknologioita suositaan muista syistä

kuin niiden CO

2

-jalanjäljestä johtuen, esimerkiksi rahoituksen osalta, johtaen epäreiluun kilpailuasetelmaan eri

tuotantomuotojen välillä.

•

Kasvavat hyväksyttävyyteen liittyvät tekijät eri energiamuodoissa ja

–

teknologioissa lisäävät epävarmuutta ja

riskejä suunniteltuihin investointeihin liittyen. Lisääntyvät ja laajenevat kestävän kehityksen vaatimukset,

liittyen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetukseen, jolla voi olla ennustamattomia negatiivisia seurauksia

energiajärjestelmälle, erityisesti vesi- ja tuulivoimalle ja sähköverkoille. Fortumin ydinteknologioiden, kuten

vesi- ja ydinvoiman sisällyttäminen EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään on kannustava signaali

rahoitusmarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Regulaatio ei

kuitenkaan ole vielä viimeistelty ja jäljellä olevat kriteerit, joiden odotetaan julkaistavan vuonna 2023, voivat

aiheuttaa lisää esteitä Fortumin omaisuuserien kohdistamiselle.

•

EU:n ilmastotavoitteet ylittävät tai niiden kanssa päällekkäiset kansalliset ilmastopolitiikat tai ohjausmekanismit

voivat laimentaa EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS) ja luoda tehottomuutta, joka perustuu

koordinoimattomiin kansallisiin ei-markkinapohjaisiin hiilidioksidin vähennysmekanismeihin. Lisäksi hiilen

hinnan lasku voi heikentää hiilivapaan omaisuuden kannattavuutta.

•

Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoidut tukijärjestelmät voivat

alentaa vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin kohonneiden

verkkokustannusten vuoksi, koska tuottajat maksavat suuren osan verkon kokonaiskustannuksista. Fortum

voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön hinnoista, sillä verkkoon tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi

kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen sähköverkkokapasiteetin rakentamisen puute

jatkuu tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja. Tämä voi puolestaan alentaa tulosta ja omaisuusarvojamme

matalilla hinta-alueilla.

•

Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden verotus

saattavat myös vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin.

Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä alueella voivat

heikentää politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla.

Venäjä

Fortumin Venäjän liiketoimintaan kohdistuu poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia epävarmuuksia ja riskejä. Tämä

johtuu muutoksista lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa ja muissa

vastaavissa tekijöissä. Merkittävimmät riskit liittyvät sellaisiin määrättyihin ja toimeenpantuihin taloudellisiin

rajoitteisiin, jotka voisivat estää Fortumia kotiuttamasta voittoja tai myymästä omaisuutta, ja muutokset

verosääntelyssä tai verotarkastukseen liittyvissä käytännöissä, jotka voisivat aiheuttaa merkittävää liikevaihdon

laskua ja vähentää huomattavasti Venäjään liittyvien varojen arvoa.

Uusien sanktioiden toimeenpanolla saattaisi olla suora tai epäsuora vaikutus liiketoimintaympäristöön, ja se

saattaisi vaikuttaa kielteisesti Venäjän liiketoimintaan ja tiettyjen sijoitusten arvoon Venäjällä. Fortum tarkkailee

tilannetta aktiivisesti, jotta se kykenee varmistamaan sen, että se toimii jatkossakin voimassa olevien sääntöjen

ja lakien puitteissa.

Venäjällä tärkeimmät energiasääntelyyn liittyvät riskit koskevat koko energiasektorin kehitystä. Säännellyt

markkinat ovat luontaisesti alttiita sääntelyn muutoksille, joista voi aiheutua riskejä Fortumin liiketoiminnalle.

Kommentteja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttamaan geopoliittiseen epävarmuuteen, asetettuihin

pakotteisiin, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja vastapakotteisiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin Fortum-

konsernin Venäjän liiketoimintoihin ja varoihin on luettavissa



liitetiedossa 2

.

Teknologiariskit

Fortumin strategiaan kuuluu investoinnit uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka ovat vielä

kaupallisesti kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto, joka tukee siirtymää

kohti tulevaisuuden vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja ja

innovaatioita asiakkailleen. Uusiin teknologioihin investoiminen altistaa Fortumin riskeille liittyen

immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun.

Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla uusien teknologioiden elinkelpoisuutta läpi niiden

kehitysvaiheen sekä kehittämällä että investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä yhteistyökumppanien

kanssa.

Kestävän kehityksen riskit

Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys ovat olennaisia osia Fortumin strategiassa. Fortum ottaa toiminnassaan

tasapuolisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuunsa. Muutokset lainsäädännössä,

sääntelyssä ja liiketoimintaympäristössä sekä enemmistöomistajan näkemyksissä voivat luoda riskitekijöitä,

mikäli näitä ei ole tunnistettu ja hallittu tehokkaasti. Voidakseen tunnistaa ja hallita näitä riskejä Fortum tukee

useita kansainvälisiä vapaaehtoisia peruskirjoja, standardeja ja suosituksia, jotka liittyvät kestävään kehitykseen.

Fortum tekee vuosittain sidosryhmätutkimuksia voidakseen tunnistaa sidosryhmiemme kaikkein keskeisimmät

haasteet. Lisäksi Fortum tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, ja on määritellyt liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvät sisäiset politiikat ja ohjeet.

Liiketoimintaetiikka ja compliance-riskit

Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat viranomaiset,

pörssit ja muut toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii noudattamaan kaikkia

lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia joissakin maissa saattavat muuttua, jos

paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia.

Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, siihen kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat

rahoitusmarkkinasääntelyn ja -direktiivien käyttöönotosta ja muutoksista, kuten esimerkiksi EMIR-asetuksesta

(johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely), REMIT-asetuksesta (energian tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely).

Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla, minkä vuoksi siihen kohdistuu useita erilaisia

juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä olevista oikeusprosesseista,

koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä, hankittuihin yhtiöihin liittyviä

vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja.

Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi compliance-riskejä, mukaan lukien liiketoimintaetiikkaan liittyviä

riskejä, systemaattisesti osana sekä compliance-riskienhallintaprosessiaan että riskienhallintaprosessiaan.

Keskeisimpiä riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit, joilla estetään luvaton sekä

konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden vastainen toiminta. Lisäksi jatkuva kouluttaminen ja tiedottaminen ovat

keskeisessä asemassa organisaation compliance-tietoisuuden lisäämisessä sekä painotettaessa liiketoiminnan

eettisyyden että lakien ja säännösten noudattamisen ja ymmärryksen tärkeyttä. Säännölliset harjoitukset pitävät

sisällään pakolliset verkkoympäristössä tapahtuvat koulutukset, joiden avulla varmistetaan, että harjoitus

tavoittaa koko henkilöstön.

33

Fortumin Toimintaohje (Code of Conduct) ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of

Conduct) painottavat liiketoiminnan eettisyyden tärkeyttä kaikille työntekijöille, alihankkijoille ja

yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat

nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi on luotu erilliset ohjeet tietyistä osa-alueista, kuten

lahjonnanvastaisuudesta, määräystenmukaisuuden hallinnasta, omaisuuden suojaamisesta, eturistiriidoista,

rahanpesun vastaisuudesta sekä kilpailuoikeudellisista asioista. Fortum on kehittänyt sisäisten ja ulkoisten

asiantuntijoiden kanssa valvontaprosessit, koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU, US, UK ja UN)

ja oleelliset sisäiset kontrollit on sisällytetty liiketoimintaprosesseihin, varmistaakseen määräystenmukaisuuden

noudattamisen. Fortumilla on kansainvälisten lainsäädäntöjen vaatimusten mukaiset menetelmät

korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan saattaminen.

Fortumin Toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, jotka molemmat perustuvat United Nations Global

Compactin kymmenelle periaatteelle, määrittelevät kestävän kehityksen, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja

ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset tavaroiden ja palveluiden toimittajille.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskit sekä sosiaaliset riskit

Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten käyttämiseen ja kiertotalouspalveluihin liittyy sellaisten polttoaineiden,

materiaalien ja ongelmajätteiden varastointia, kuljettamista ja käyttöä, jolla voi olla haittavaikutuksia ympäristölle

ja joka voi altistaa henkilöstön, alihankkijat tai kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi

ja valmius laitosten käyttämiseen poikkeus- tai hätätilanteissa noudattavat sekä lainsäädännön että ISO 14001 -

standardin määrittelemiä vaatimuksia.

Samanlaisen periaatteen mukaan ISO 45001 -standardia puolestaan

sovelletaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä riskeissä sekä hätätilanteissa toimimiseen.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä, sekä Fortumin toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia ja

ihmisoikeusriskejä arvioidaan käyttämällä vastapuoliriskiarviointia, maariskiarviointeja, toimittajien kvalifiointia

sekä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia ja riskiarviointeja. EHS ja sosiaalisia riskejä arvioidaan kaikkien

investointien osalta. Aikaisempiin toimiin liittyvät ympäristöriskit ja -vastuut on arvioitu, ja tarvittavat varaukset

tulevaisuuden kunnostuskustannuksiin on tehty. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja

siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat olennainen osa Fortumin strategiaa. Ilmastonmuutosten ja fyysisten

riskien hallintaa käsitellään tarkemmin kohdassa ”Ilmastoriskit”

.

Veroriskit

Veroriskeillä tarkoitetaan sellaisia lisämaksuihin tai taloudellisiin tappioihin liittyviä riskejä, jotka aiheutuvat

verolainsäädännön soveltamiseen ja veroviranomaisten ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien

pettämisestä tai erimielisyyksistä, muutoksista liiketoiminnassa ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai

verolainsäädännön tai -politiikan muutoksista yhdessä tai useammassa maassa. Fortum toimii useassa

maassa, joten siihen kohdistuu näistä tapahtumista aiheutuvia riskejä. Veroriskit voivat realisoitua

veroviranomaisen aloittaman prosessin kautta, jota seuraa oikeusprosessi yhdellä tai useammalla

hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen lainsäädännön, EU- lainsäädännön tai verosopimuksen

voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita, oikeusprosessi saattaa johtaa myös

keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä määrittävät asian lopullisen ratkaisun.

Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden, tuoton tuloutuksen tai sovellettavan

lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin realisoituminen voi johtaa myös

verotuksellisten saamisten, eli laskennallisten verojen ja velkojen uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai

verolakien muuttuessa. Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä kansallisen että EU tason veropoliittisten

päätösten, jotka ovat tehty ajattelematta niiden vaikutusta, seurauksena. Verorasite voi ollakin asetetun

tavoitteen ulkopuolella ja se voi johtaa odottamattoman suuriin veroihin.

Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla, jonka

tavoitteena on verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten Fortumilla on,

kuten yhtiön sitoutuessa vastuullisiin verosuunnittelun perusteisiin kuuluu, erilliset ja julkaistut hallituksen

hyväksymät verotusperiaatteet ja verohallinnon ohjeet, jotka määrittelevät verojen hallinnoinnin viitekehyksen.

Konkreettisiksi riskienhallintatoimiksi on tunnistettu juridisten rakenteiden yksinkertaistaminen, tietojen hallinnan

ja compliancen parantaminen käyttämällä enemmän digitaalisia ratkaisuja, strategisten selvitysten pyytäminen

verottajalta, läpinäkyvyyden parantaminen sidosryhmille, osallistuminen vastuullisen regulaation kehittämiseen,

osallistumalla julkisiin kuulemisiin sekä resurssien parantaminen ja vastuiden selkeyttäminen.

Taloudelliset riskit

Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit

Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden

hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöoikeuksien

hintaan ja volyymiin sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä

parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että

kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Lisätietoja suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista

johdannaissopimuksista on



liitetiedossa 4

.

Sähkön hinta- ja volyymiriski

Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannon

kautta.

Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat, ja tämän kautta myös kannattavan tuotannon määrä vaihtelee

suuresti useiden tekijöiden seurauksena. Näitä tekijöitä ovat muun muassa sääolosuhteet, tuotanto- ja

siirtokatkokset, CO

2

-päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja sähkön kysyntä. Sähkön hintariskiä

Pohjoismaissa ja Puolassa suojataan pääasiassa sähköjohdannaissopimuksilla, jotka toteutetaan

hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities, European Energy Exchange tai TGE (Towarowa Giełda

Energii S.A, Polish commodity exchange) sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla

aktiivisesti toimivien vastapuolien kanssa. Suojausstrategian tehokas toteuttaminen on riippuvainen toimivista ja

likvideistä johdannaismarkkinoista. Energiakriisi vuonna 2022 aiheutti erittäin korkeita energian hintoja ja

äärimmäistä hintojen vaihtelua. Tämä kiihdytti trendiä johdannaissopimusten likviditeetin vähenemiseen

erityisesti Nasdaq Commodities johdannaismarkkinalla. Tätä riskiä pyritään pienentämään käyttämällä

vaihtoehtoisesti kahdenvälisiä johdannaissopimuksia ja samankaltaisia tuotteita, joilla käydään kauppaa muissa

pörsseissä. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja muiden hyödykkeiden markkinahintojen,

vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus

tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten

valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä.

Venäjällä sähkön ja kapasiteetin hinnat muodostavat suurimmat hyödykemarkkinariskit. Uusimmista

yksiköistä saadaan kapasiteettimaksu, jolle Venäjän valtio on asettanut hinnan investointien tuoton

varmistamiseksi. Vanhojen yksiköiden kapasiteettia on myyty vuoteen 2025 saakka jo toteutettujen

kapasiteettihuutokauppojen kautta. Sähkön hintariskiä pienennetään osittain säännellyillä kiinteähintaisilla

kahdenvälisillä sopimuksilla, mutta suurin osa sähkön myynnistä altistuu spot-hintariskille. Sähkön hinta ja

volyymit ovat lyhyellä aikavälillä enimmäkseen riippuvaisia muutoksista teollisuuden kysynnässä, kaasun

hinnassa ja säästä aiheutuvista kysynnän muutoksista.

Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit

Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO

2

-päästöjen vähentämiseksi. Tämän

päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä ympäristöhyödykkeille.

Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä. Tällä hetkellä

Venäjällä ei ole käytössä päästökauppajärjestelmää päästöille tai ympäristöhyödykkeille.

34

CO

2

-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat

poliittiset päätökset sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä

käyttäen CO

2

- johdannaisia ja ympäristösertifikaatteja.

Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit

Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta

markkinoilta. Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat maakaasu, uraani, hiili, erilaiset biomassapohjaiset

polttoaineet ja jäte. Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, suurin

riskitekijä on hintojen epävakaus. Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka

voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa,

joissa on poliittista tai sosiaalista levottomuutta. Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien

polttoaineiden, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden osalta, saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi

olla rajallinen määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä

johdannaissopimuksilla. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen erityisesti Venäjältä tuotavan ydinpolttoaineen

tuontiin liittyvät riskit ovat kasvaneet. Fortum seuraa tilannetta tiiviisti ja mukauttaa riskiä pienentäviä toimiaan

siten, että pakotteiden negatiiviset vaikutukset Fortumiin olisivat vähäiset.

Venäjän lämmön- ja sähköntuotannon pääpolttoaine on maakaasu. Maakaasun hinta on Venäjällä osittain

säännelty, joten hintariski on rajoitettu. Kaasuntoimittajien kanssa on solmittu pitkäaikaisia toimitussopimuksia

varmistamaan kaasun saatavuus voimalaitoksissa.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit

Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa

konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Hyödykemarkkinoiden korkeammat

hinnat ja volatiliteetti johtaa korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti

rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC (over-

the-counter) -markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Fortum arvioi ja

seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat

kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia.

Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja eri

maantieteellisiltä markkinoilta. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja

valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla talletuksia korkean luottoluokituksen

omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin.

Elokuun 2022 alussa sekä S&P Global Ratings että Fitch vahvistivat Fortumin luottoluokitukseksi BBB

negatiivisin näkymin. Fortum ilmoitti syyskuussa myyvänsä Uniperin kokonaan Saksan valtiolle. Sen jälkeen

luottoluokituslaitokset ovat kommentoineet pitävänsä Uniperin myyntiä Fortumin kannalta positiivisena, koska se

parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja riskiprofiilia. Luottoluokituslaitosten odotetaan päivittävän Fortum-

luokitustansa nyt, kun Uniperin myynti on saatu päätökseen ja Fortum on julkistanut uuden strategiansa.

Luottoluokituksen lasku etenkin hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi

oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Tämä voi

vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia.

Fortumin tavoitteena on säilyttää vakaa luottokelpoisuus, vähintään luottoluokitus BBB.

Valuutta- ja korkoriskit

Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum

altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen ja johdannaisten kautta kiinteiden

ja vaihtuvien korkojen perusteella. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla velkasalkun duraatiota (pois lukien

leasing-velat ja varaukset) ja korkojen muutoksien vaikutuksia kassavirtariskilimiittiin tekemällä erilaisia

rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia. Fortum käyttää erityyppisiä

rahoitussopimuksia ja korkojohdannaissopimuksia korkoriskin hallintaan sekä arvioi ja kehittää strategioita

löytääkseen optimaalisen tasapainon riskin ja rahoituskustannusten välillä.

Fortumilla on rahavirtoja, omaisuutta ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu

valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin

kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä

translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä konsolidoidaan

konsernitasolla).

Translaatioriski syntyy pääosin valuuttapareista EUR/RUB ja EUR/SEK, jotka muodostuvat Fortumin laajasta

liiketoiminnasta Venäjällä ja Ruotsissa.

Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti

tulevaisuuden tulokseen ja omaan pääomaan yhdistellessä Venäjän ja Ruotsin yhtiöiden tulosta ja nettovaroja

konsernin euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska

pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta.

Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä

hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä

konsernin sisäisistä osakaslainoista. Fortum suojaa merkittävimmät transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen

yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation-

segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata.

Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi omia riskejään keskitetysti sekä sisäisillä että ulkoisilla valuuttakaupoilla,

joiden tarkoitus on pienentää valuuttariskiä. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa

valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen.

Vastapuoli- ja luottoriskit

Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien,

rahoituslaitoksien ja selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten välisistä sopimuksista. Lisääntyneiden

geopoliittisten jännitteiden vuoksi Fortum-konsernin vastapuolet voivat joutua sanktioiden kohteeksi, jotka voivat

vaikuttaa nykyisiin tai tuleviin liikesuhteisiin. Fortum seuraa tilannetta aktiivisesti varmistaakseen voimassa

olevien sääntöjen ja sovellettavien sanktiolakien jatkuvan noudattamisen.

Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit koostuvat sekä johdannaissopimuksista että fyysisistä toimituksista.

Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit vaihtelevat ja sisältävät sekä korvaamis- että selvitysriskin.

Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing

parties, CCPs) tai selvityspankkien kanssa. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään suoraan sellaisten

vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla, kuten energian tukku- ja

vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät

ja rahoituslaitokset. Pörssien ja keskusselvitysosapuolten vakuusvaatimuksista aiheutuvan likviditeettiriskin

vähentämiseksi kahdenvälisten sopimusten, joihin ei liity vakuusmaksuja, osuus on lisääntynyt. Tämän

seurauksena vastapuoliriski on kasvanut. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia,

vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa.

Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin

hallinnan vuoksi. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu luottokelpoisiin pankkeihin, joiden asiakas Fortum on.

Luottoriskiä sisältyy myös Venäjän rahoituslaitoksiin, joihin Fortum tekee talletuksia, sekä pankkien antamiin

toimittaja- ja sopimusvastapuolivakuuksiin.

Fortumin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille,

erilaisiin teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin. Venäjällä sähkö- ja

lämpöasiakkaiden maksulaiminlyöntiriski on korkeampi kuin muissa toimintamaissa.

Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien

avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista ja riskirajat määritetään

kaikille isoille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon

avulla ja vastapuoliriskiä pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien,

takausten, sopimusehtojen ja sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla.

35

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit ovat odottamattomia tapahtumia, jotka voivat johtaa kielteisiin tulos-, turvallisuus-, ympäristö-

tai mainevaikutuksiin riittämättömien tai toimimattomien sisäisten prosessien, järjestelmien ja laitteiden tai

ulkoisten tapahtumien seurauksena.

Henkilöstö- ja prosessiriskit

Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen

menettämisestä ja riski virheisiin johtuen siitä, että työntekijöitä ei ole asianmukaisesti koulutettu tai ettei heillä

ole riittävää pätevyyttä työhönsä.

Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen

sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti henkilöstön palkitsemisperiaatteitaan, ja

kehittää niitä tarvittaessa.

Prosessiriskit johtuvat pääasiassa suunnittelu- tai inhimillisistä virheistä. Riskejä pienennetään digitalisaation,

prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja

merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT-

järjestelmien riskienhallinta perustuu tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja

käytäntöihin. ITIL ja COBIT ovat tärkeimmät viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille.

Kriittisimmille prosesseille on laadittu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat.

Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit

Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kierrätys- ja

jätteenkäsittelypalveluissa voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan

keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia osapuolia kohtaan. Omaisuus, laitos- ja

laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Lisäksi Fortumin

tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa omaisuusvahingot ja

liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutuksia.

Vesivoima

Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava

onnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän aikavälin

ohjelma, jolla kehitetään patojen kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen juoksutuskapasiteetti myös

äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat

yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen

patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut Suomessa ja Ruotsissa 10 000 miljoonaan

Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin euroon) asti.

Ydinvoima

Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi myös vähemmistöosuuksia

yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Fortumilla on myös vähemmistöosuus

päätetyssä Fennovoima-projektissa. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto

ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin kolmansia osapuolia

kohtaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on

jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM)

valvovat.

Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu

ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin

radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat

yksin laitoksen omistajan vastuulla, ja vastuu on katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla.

Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö vaatii, että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen

suoja, määrältään 1,2 miljardia euroa laitosta kohden.

Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja

keskiaktiivisesta jätteestä huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä poisto katetaan

valtion ydinjätehuoltorahastolla, jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat. Rahastoon suoritettavien

maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen käsittelyn kustannukset tulevaisuudessa, mutta on mahdollista,

että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto-osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on

velvollisuus kattaa ylimääräiset kustannukset oman toimintansa ja laitostensa osalta.

Nykyinen geopoliittinen tilanne on synnyttänyt uuden ydinpolttoaineen saatavuusriskin Loviisan

voimalaitoksella.

Hallitakseen tätä riskiä Fortum on allekirjoittanut Westinghouse Electric Companyn kanssa

venäläiselle sopimukselle rinnakkaisen ydinpolttoaineen toimitussopimuksen, mutta kunnes uusi polttoaine on

saanut viranomaisen hyväksynnän ja toimitettu laitospaikalle, on olemassa mahdollisuus rajallisen ajan

polttoaineen saatavuusriskiin.

Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit

Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten rakentamista,

modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat ylittyä tai projekti

myöhästyä johtuen sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai lupien saamatta jäämisistä.

Projekteihin voi liittyä myös ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua

sekä Fortumin omissa projekteissa että yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa.

Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista projektia. Projektipäällikköjen vastuulla on

varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä, lisäkustannuksia, negatiivisia

ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja turvallisuuden, tunnistetaan ja

arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan.

Merkittävin omaisuuseriin liittyvä riski on Olkiluoto 3 projektin myöhästymisriski. Suomessa Fortum on

osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden

Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin noin 25 %:n omistusosuus vastaa suunnilleen 400 MW:n

kapasiteettia. Olkiluoto 3 (OL3), joka on tällä hetkellä koekäyttövaiheessa, on tilattu kiinteähintaisena avaimet

käteen -toimituksena konsortiolta, jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG.

Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

Uusimman valmistumisaikataulun mukaan säännöllinen tuotanto alkaa aikaisintaan huhtikuussa 2023.

Valmistumisen myöhästymiseen liittyvällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupallista käyttöä ei voida

aloittaa suunnitellusti, mistä aiheutuu lisäkustannuksia Fortumin sähkön hankintaan. Vuoden 2022 aikana on

toteutettu lukuisia OL3 -projektiin liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä, joilla parannetaan TVO:n valmiutta

varmistaa Olkiluoto 3 laitosyksikön käyttöönotto. Katso lisätietoja näistä toimenpiteistä TVO:n

vuosikertomuksesta.

Kyber- ja informaatioturvallisuusriskit

Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-, kommunikaatio- ja

tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja

hyödynnetään usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien käytössä (mukaan lukien voimalaitokset),

suojauspäätöksenteossa, asiakaspalvelussa sekä sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja

raportoinnissa.

Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin

kyberturvallisuusriskeille, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin (OT),

digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset hyökkäykset ovat

mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä seurauksia. Nykyinen sota Ukrainassa on yleisesti nostanut

36

kyberturvallisuusriskien todennäköisyyttä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi liiketoiminta-alueilla on pidetty

kriisinhallintaharjoituksia, jotta voidaan parantaa liiketoimintojen kykyä vastata uhkiin.

Vuonna 2022 painopisteenä on ollut OT-tietoturvallisuuskyvykkyyksien mahdollisuudet parantaa toiminnan ja

tuotannon kestävyyttä. Konsernin kyberturvallisuuden ohjeet ja toimintamallit määrittelevät vaatimukset

kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Turvallisuuteen liittyvä sääntely lisääntyy

ja sen vuoksi sitä seurataan erillisen ohjelman avulla.

Ilmastoriskit

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, siihen sopeutuminen ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen ovat

olennainen osa Fortumin strategiaa. Tästä syystä Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu osaksi Fortumin riskienhallinnan viitekehystä ja noudattaa

samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuustekijät. Riskejä tunnistetaan ja

seurataan säännöllisesti ennalta määritetyn prosessin mukaisesti. Riskeille nimetään omistajat, jotka vastaavat

riskien hallinnasta, ja riskejä raportoidaan ja seurataan säännöllisesti erilaisissa johdon ja asiantuntijoiden

ryhmissä. Keskeisimpiä ilmastoon liittyviä riskejä tarkastellaan erityisessä eri toiminnoista kootun

asiantuntijaryhmän toimesta. Nämä riskit raportoidaan Fortumin johtoryhmälle ja Tarkastus- ja riskivaliokunnalle

osana konsernin vuosittaista merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointia.

Ilmastoon liittyvät riskit jaetaan kahteen luokkaan TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial

Disclosures) suositusten mukaisesti; siirtymä- ja fyysisiin riskeihin. Tunnistetut fyysiset riskit ovat yleensä

operatiivisten riskien luokassa, kun taas siirtymäriskit kuuluvat strategisten riskien luokkaan.

Katso



liite 2

siitä, miten ilmastoon liittyvät asiat näkyvät Fortumin konsernitilinpäätöksessä.

Siirtymäriskit

Fortumin strategia pohjautuu suurelta osin vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuomien mahdollisuuksien

hyödyntämiseen ja siihen liittyvien riskien onnistuneeseen välttämiseen. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen

synnyttää useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn

muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii. Ilmastonmuutos voi

vaikuttaa ulkoisiin markkinaolosuhteisiin, mikä voi vaikuttaa Fortumin taloudelliseen ja operatiiviseen tulokseen.

Kysyntään ja tarjontaan sekä Fortumin tuotteiden hintoihin voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten poliittinen kehitys

ja kuluttajien mieltymykset vähähiiliseen energiaan. Lisäksi muutokset sidosryhmien näkemyksissä Fortumin

kyvystä toteuttaa strategiaansa voivat vaikuttaa negatiivisesti Fortumin brändiin ja maineeseen.

Ilmastopolitiikan ja -sääntelyn keskeisimmät riskit liittyvät kansallisiin ilmastopolitiikkoihin ja ohjausmalleihin,

jotka ylittävät EU:n kasvihuonekaasuille, uusiutuvalle energiantuotannolle ja energiatehokkuudelle asettamat

tavoitteet. Tämä voi johtaa päällekkäisiin tai tehottomiin mekanismeihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän

(ETS) merkityksen vähenemiseen, eri polttoaineiden käytön tiukempiin rajoituksiin ja tiukemmin säänneltyihin

sähkömarkkinoihin.

Fortum suosii selkeitä periaatteita kapasiteetin ylläpidosta maksettavalle korvaukselle, jos sellaisia

mekanismeja toteutetaan. Lisäksi tarvitaan kulutukseen lisää joustoa, jotta voidaan vastata epäsäännöllisen

uusiutuvan tuotannon odotettavissa olevaan kasvuun.

Siirtymisestä vähähiiliseen talouteen aiheutuu myös riskejä, jos syntyy uusia, mullistavia teknologioita, jotka

mahdollistavat edullisen joustavuuden tai varastoinnin energiamarkkinoilla. Lisäksi, jos uusiutuvan energian

kustannukset laskevat nopeasti, voi olemassa olevien tavanomaisten sähkön ja lämmön tuotantolaitosten arvo

laskea. Fortum seuraa jatkuvasti teknologioiden kehitystä ja investoi kohdistetusti innovatiivisiin teknologioihin.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän yhteydessä Fortumin päätuotantomuotojen, kuten vesi- ja

ydinvoiman, sisällyttäminen sääntelyn piiriin on rohkaiseva signaali pääomamarkkinoille pääsyn ja tulevien

investointien varmistamiseksi. Sääntelyä ei kuitenkaan ole vielä saatu valmiiksi, ja jäljellä olevat kriteerit, joita

odotetaan julkaistavaksi vuonna 2023, voivat aiheuttaa lisää esteitä Fortumin tuotanto-omaisuuden

kehittämiseen. Lisäksi on olemassa riski, että kansalaisjärjestöjen kasvava aktiivisuus voi vaikuttaa keskeisten

sidosryhmien mielipiteisiin. Kyseisten riskien pienentämiseksi Fortum keskittyy strategia- ja

liiketoimintapäätösten kestävyysvaikutuksiin, viestii avoimesti strategian toteuttamisesta keskeisille

sidosryhmille, varmistaa laajan sijoittajapohjan ja rahoituksen joustavuuden.

Fyysiset riskit

Fortumin yksiköiden on tunnistettava ja arvioitava omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia

fyysisiä ilmastoon liittyviä riskejä vastaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)

ilmastoskenaarioissa sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille. Esimerkiksi

ilmastonmuutosskenaariot huomioidaan pitkäaikaisissa patoturvallisuusinvestoinneissa, jotta äärimmäiset

tulvatilanteet voidaan hallita. Fortum tukee ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen työryhmää (TCFD), ja

fyysiset ilmastoon liittyvät riskit raportoidaan vastaavasti Fortumin TCFD-raportissa Sustainability 2022 -

raportissa.

Fortumin toiminta ja omaisuus altistuu ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus voivat kasvaa

ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tulovirtaamien ja lämpötilojen muutokset voivat vaikuttaa sekä

vesivoiman tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Voimakkaat myrskyt, esimerkiksi äkilliset

tulvat, voivat lisätä patovahinkojen riskiä ja aiheuttaa paikallisia vahinkoja ja tuotantokatkoksia. Lämpimämpi sää

voi johtaa myös uusien jäähdytys- tai prosessivesilähteiden tarpeeseen, ja äärimmäiset lämpimät ja kuivat

kesäkaudet voivat johtaa metsäpaloihin, jotka voivat vahingoittaa omaisuutta tai johtaa verkkokatkoksiin, jotka

rajoittavat sähkön saantia. Fortum mukauttaa toimintansa muuttuvaan ilmastoon ja ottaa sen huomioon

tuotannon ja kunnossapidon suunnittelussa sekä kasvu- ja investointiprojektien arvioinnissa.

Ilmastonmuutosskenaariot otetaan huomioon esimerkiksi patojen turvallisuutta koskevassa pitkän aikavälin

investointiohjelmassa, jotta äärimmäiset tulvatilanteet voidaan hallita.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa energiatuotteiden kysyntään ja tarjontaan kuluttajien käyttäytymisen ja

muuttuvien sääolosuhteiden kautta. Tämä voi johtaa esimerkiksi alhaisempiin ja vaihtelevampiin sähkön ja

kaasun hintoihin, mikä vaikuttaa negatiivisesti voimantuotannosta saataviin tuloihin. Lämpimämpi sää voi myös

vaikuttaa lämmitystarpeeseen nykyisin oletettua suuremmassa määrin.

37

Fortumin osake ja osakkeenomistajat

Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki-pörssissä 18.12.1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on

FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.

Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Euroa

2022

2021

2020

Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä

-2,72

0,83

2,05

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos

1,14

4,49

N/A

Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä

-1,11

2,00

1,67

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos

1,74

1,23

N/A

Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ilman Venäjää

1,21

0,96

N/A

Rahavirta/osake, Fortum yhteensä

-9,86

5,60

2,88

Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake

2,37

1,26

N/A

Oma pääoma/osake

8,55

13,66

14,58

Osinko/osake

0,91

1)

1,14

1,12

Osinko/osakekohtainen tulos, %

2)

79,8

1)

137,3

54,6

Osinko/osakekohtainen tulos ilman Venäjää, %

75,0

1)

N/A

N/A

Efektiivinen osinkotuotto, %

5,9

1)

4,2

5,7

1) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 13.4.2023.

2) Osinko/osakekohtainen tulos vuodelta 2022 on laskettu jatkuvien toimintojen osakekohtaisesta tuloksesta.

Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta



Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 6 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaisten

sähköyhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut 23 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki

Cap -yleisindeksi on noussut 19 %. Vuoden 2022 aikana Fortumin osakekurssi laski noin 42 %, kun samaan

aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi laski noin 11 % ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi laski noin

16 %.

Vuonna 2022 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 560,8 miljoonaa osaketta

(2021: 351,5) arvoltaan 8 500 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsingissä vuonna

2022 oli 27,18 euroa, alin 8,86 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,18 euroa. Vuoden

viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi oli 15,54 euroa (2021: 26,99). Fortumin markkina-arvo vuoden

viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 943 miljoonaa euroa (2021: 23 975).

Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla;

esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2022 noin 74 % (2021: 70 %)

Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.

Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2022 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan

897 264 465 kappaletta (2021: 888 294 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki

osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2022 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja

kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.

Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum

ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli,

että Suomen valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään

8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista

Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin

25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden

rekisteröintipäivästä lukien. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on

897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut

50,76 %:sta 51,26 %:iin.

Vuoden 2022 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on

valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle

50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.

Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 26,8 % (2021: 25,8 %).

Osakkeenomistajat 31.12.2022

Osakkeenomistaja

Osakkeiden lukumäärä

Osuus %

Suomen valtio

459 902 988

51,26

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

17 662 000

1,97

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

14 565 407

1,62

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

9 042 000

1,01

Kansaneläkelaitos

6 430 896

0,72

Kurikan Kaupunki

6 203 500

0,69

Valtion Eläkerahasto

2 700 000

0,30

Sr Nordea Fennia

2 137 603

0,24

OP-Suomi

2 095 453

0,23

Danske Invest Finnish Equity Fund

1 813 412

0,20

Sr Nordea Pro Suomi

1 550 842

0,17

OP-Henkivakuutus Oy

1 535 852

0,17

Sr Evli Suomi Select

1 155 000

0,13

Sr Seligson & Co OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattu Rahasto

1 075 206

0,12

Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus

240 321 127

26,78

Muut

129 073 179

14,39

Yhteensä

897 264 465

100,00

38

Osakasryhmän mukaan

%

osakkeiden

lukumäärästä

Suomalaiset osakkeenomistajat

Liikeyritykset

1,57

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

2,05

Julkisyhteisöt

57,82

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

0,98

Kotitaloudet

10,80

Ulkomaiset osakkeenomistajat

26,78

Yhteensä

100,00

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2022

Osakkeita

Osakkeen-

omistajien

lukumäärä

%

osakkeen-

omistajista

Osakkeiden

lukumäärä

%

osakkeiden

lukumäärästä

1-100

85 476

44,30

3 660 263

0,41

101-500

65 228

33,80

16 639 128

1,85

501-1 000

20 642

10,70

15 190 625

1,69

1 001-10 000

20 511

10,63

52 930 044

5,90

10 001-100 000

1 019

0,53

21 628 248

2,41

100 001-1 000 000

66

0,03

19 143 203

2,13

1 000 001-10 000 000

12

0,01

36 806 781

4,10

yli 10 000 000

3

0,00

492 130 395

54,85

192 957

100,00

658 128 687

73,35

Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12.

596

0,00

Hallintarekisteröidyt osakkeet

239 135 182

26,60

Yhteensä

897 264 465

100,00

Johdon osakeomistus 31.12.2022

Vuoden 2022 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 197,210 osaketta (2021:

224 369) edustaen noin 0,02 % (2021: 0,03 %) yhtiön osakkeista.

Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja

kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen



liitetiedossa 10

.

Yhtiökokouksen 2022 antamat valtuudet

Fortumin vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden

hankkimisesta. Hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä

vastasi noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista 28.3.2022. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia

vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka,

kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 1.3.2023 mennessä.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen

pääomalleen, jota yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti

uudesta yhtiön strategiasta, mukaan lukien uusi osinkopolitiikka. Uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti

osingonjakosuhde on 60-90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, heijastaa Fortumin

pohjoismaisesta sähköntuotannosta johtuvaa mahdollista tulosvaihtelua. Lisätietoa



liitetiedossa 39

. Fortumin

hallitus ehdottaa vuodelle 2022 osinkoa 0,91 euroa osakkeelta, mikä vastaa 75 % konsernin jatkuvien

toimintojen vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (EPS), joka oli 1,21 euroa ilman Venäjän toimintojen

vaikutusta. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä, vuoden 2023 toisella ja neljännellä

vuosineljänneksellä.

Osingonjakoehdotus

Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 6 291 275 608 euroa sisältäen tilikauden 2022 voiton

1 542 734 239 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna Yhtiön

maksukykyä. Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2022 osinkona 0,91 euroa osaketta kohti. Osinko

maksetaan kahdessa erässä.

1.3.2023 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä

816 510 663 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan

pääomaan.

Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon

ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 17.4.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön

osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksetaan 24.4.2023.

Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon toisen erän

täsmäytyspäivänä 2.10.2023 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa, että osingon toinen erä maksetaan 10.10.2023.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että Yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta

täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingon toiselle maksuerälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai

Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säännökset muuttuvat tai yhtiötä sitovat muut säännöt sitä

edellyttävät.

Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 13.4.2023.

39

Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 2.1.2018

Markkina-arvo, mrd. euroa

Osakkeen kokonaistuotto, euroa

40

TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätös

Fortumin konsernin tuloslaskelmaa ja konsernin rahavirtalaskelmaa muutettiin vuonna 2022 sisältämään

lopetettuja toimintoja koskevat tiedot Uniper-segmentistä. Vuoden 2021 vertailutiedot oikaistiin IFRS:n

mukaisesti. Konsernitase 31.12.2021 sisältää Uniperin. Lisätietoa



liitetiedossa 1

Merkittävät

laadintaperiaatteet,



liitetiedossa 2

Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat ja



liitetiedossa 3

Yrityshankinnat ja

-myynnit, myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot.

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa

Liite

2022

2021

Liikevaihto

6

8 804

6 422

Muut tuotot

8

101

91

Materiaalit ja palvelut

9

-5 350

-3 419

Henkilöstökulut

10

-504

-496

Poistot

6, 16, 17

-566

-587

Muut kulut

8

-615

-582

Vertailukelpoinen liikevoitto

6

1 871

1 429

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

6, 7

-593

2 897

Liikevoitto

6

1 277

4 325

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

6, 18

-629

168

Korkokulut

-179

-154

Korkotuotot

87

25

Muut rahoituserät

netto

-101

-32

Rahoituskulut

netto

11

-193

-161

Voitto ennen tuloveroja

455

4 332

Tuloverot

12

556

-325

Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto

1 011

4 008

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

1 011

3 985

Määräysvallattomille omistajille

0

23

Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto

3

-11 302

-4 121

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

-3 428

-3 246

Määräysvallattomille omistajille

-7 874

-875

Tilikauden voitto, Fortum yhteensä

-10 290

-114

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

-2 416

739

Määräysvallattomille omistajille

-7 874

-852

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu

osakekohtainen tulos (euroa per osake)

13

Laimentamaton, jatkuvat toiminnot

1,14

4,49

Laimentamaton, lopetetut toiminnot

-3,86

-3,65

Laimentamaton, Fortum yhteensä

-2,72

0,83

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska

Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

Milj. euroa

Liite

2022

2021

Vertailukelpoinen liikevoitto

1 871

1 429

Arvonalentumiset ja peruutukset

-905

-35

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

785

2 673

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon

muutokset

-393

264

Muut

-80

-6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

6, 7

-593

2 897

Liikevoitto

1 277

4 325



Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

41

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa

Liite

2022

2021

Tilikauden voitto, Fortum yhteensä

-10 290

-114

Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:

Kassavirran suojaukset

Käyvän arvon muutokset

-2 594

-1 231

Siirrot tuloslaskelmaan

1 102

119

Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin

1

1

Laskennalliset verot

292

223

Nettosijoitusten suojaus

Käyvän arvon muutokset

37

-5

Laskennalliset verot

-7

1

Muuntoerot

4.3

-82

97

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä

18

41

8

Muut muutokset

-

-13

-1 209

-799

Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:

Sijoitusten uudelleenarvostus

-15

-7

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot

31

50

22

Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä

7

30

42

45

Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen

jälkeen

-1 168

-754

Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen

jälkeen

701

357

Laaja tulos yhteensä

-10 757

-510

Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä:

Emoyhtiön omistajille

-3 337

185

Määräysvallattomille omistajille

-7 420

-695

-10 757

-510

Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan

omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa

käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä

kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös muiden

sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.

Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien,

käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin

sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta,

vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunu ja Venäjän rupla

.

42

Konsernin tase

milj. Euroa

Liite

31.12.2022

31.12.2021

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet

16

657

2 167

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

17

7 266

19 049

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

18

1 249

2 461

Osuudet ydinjätehuoltorahastoista

29

966

3 515

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

20

628

570

Laskennalliset verosaamiset

28

933

2 149

Johdannaisinstrumentit

14, 15

343

17 096

Pitkäaikaiset korolliset saamiset

21

624

2 392

Pitkäaikaiset varat yhteensä

12 668

49 399

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus

22

465

2 275

Johdannaisinstrumentit

14, 15

1 486

65 392

Lyhytaikaiset korolliset saamiset

21

660

715

Tuloverosaamiset

28

71

161

Vakuussaaminen

27

2 607

9 163

Myyntisaamiset ja muut saamiset

23

1 767

14 856

Likvidit varat

24

3 919

7 592

Lyhytaikaiset varat yhteensä

10 975

100 155

Myytävänä olevat omaisuuserät

3

-

108

Varat yhteensä

23 642

149 661

milj. euroa

Liite

31.12.2022

31.12.2021

OMA PÄÄOMA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

25

3 046

3 046

Ylikurssirahasto

73

73

Kertyneet voittovarat

6 467

10 062

Muut oman pääoman erät

-1 916

-1 050

Yhteensä

7 670

12 131

Määräysvallattomat omistajat

26

67

1 534

Oma pääoma yhteensä

7 737

13 665

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma

27

3 658

8 701

Johdannaisinstrumentit

14, 15

756

16 657

Laskennalliset verovelat

28

152

827

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

29

966

3 891

Muut varaukset

30

118

4 108

Eläkevelvoitteet, netto

31

13

1 190

Muu pitkäaikainen vieras pääoma

32

121

397

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

5 784

35 771

Lyhytaikainen vieras pääoma

Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma

27

4 127

8 519

Johdannaisinstrumentit

14, 15

3 973

71 947

Muut varaukset

30

13

2 299

Vakuusvelka

27

352

985

Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

33

1 657

16 477

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

10 122

100 226

Vieras pääoma yhteensä

15 905

135 997

Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä

23 642

149 661

43

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osakepääoma

Ylikurssi-

rahasto

Kertyneet voittovarat

Muut oman pääoman erät

Emoyhtiön

omistajat

Määräys-

vallattomat

omistajat

Oma

pääoma

yhteensä

milj. euroa

Liite

Kertyneet

voittovarat

Muuntoerot

Kassavirta-

suojaukset

Muut

laajan

tuloksen erät

Muut laajan

tuloksen erät

osakkuus- ja

yhteisyrityksissä

Oma pääoma 1.1.2022

3 046

73

12 830

-2 768

-1 138

34

54

12 131

1 534

13 665

IS

Tilikauden voitto, Fortum yhteensä

-2 416

-2 416

-7 874

-10 290

Muuntoerot

-112

40

1

-5

-75

-6

-82

Muut laajan tuloksen erät

209

-1 189

-146

45

-1 082

-4

-1 086

Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät

-152

105

284

-1

236

465

701

Laaja tulos yhteensä

-2 208

-264

-1 044

139

39

-3 337

-7 420

-10 757

Osingonjako

13

-1 013

-1 013

-23

-1 036

Tytäryhtiöiden myynti

16

16

6 104

6 119

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

-127

-127

-122

-249

Muut

1

1

-6

-5

BS

Oma pääoma 31.12.2022

3 046

73

9 499

-3 031

-2 182

172

93

7 670

67

7 737

Oma pääoma 1.1.2021

3 046

73

13 097

-2 948

-158

-175

18

12 953

2 624

15 577

IS

Tilikauden voitto, Fortum yhteensä

739

739

-852

-114

Muuntoerot

77

2

2

81

16

97

Muut laajan tuloksen erät

-887

11

38

-838

-13

-851

Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät

103

-94

196

-1

204

154

357

Laaja tulos yhteensä

739

180

-980

209

37

185

-695

-510

Osingonjako

13

-995

-995

-171

-1 166

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

-15

-15

-221

-236

Muut

3

3

-3

0

BS

Oma pääoma 31.12.2021

3 046

73

12 830

-2 768

-1 138

34

54

12 131

1 534

13 665

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi (pääasiassa Ruotsin kruunu ja

Venäjän rupla), kirjataan omaan pääomaan.

Käytetyt valuuttakurssit on esitetty



liitetiedossa 1

Merkittävät laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty



liitetiedossa 4.3

Korkoriski ja valuuttariski.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien

hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2021 osingonjaosta, 1,14 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 013 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2022. Osinko maksettiin 6.4.2022. Lisätietoja



liitetiedossa 13

Osakekohtainen tulos ja osinko.

Osakepääoma

Fortum ilmoitti 6.9.2022 sopineensa Suomen valtion kanssa 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta. Fortum ilmoitti 26.9.2022 nostavansa ensimmäisen 350 miljoonan euron erän. Ensimmäisen erän noston ehtona oli, että Suomen

valtion kokonaan omistamalla sijoitusyhtiöllä, Solidium Oy:llä, oli oikeus merkitä maksutta enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta suunnatussa osakeannissa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti osakeannista Suomen valtion

sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle 23.11.2022 ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 25.11.2022. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet mukaan lukien oikeuden osinkoon niiden rekisteröintipäivästä lukien.

Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 897 264 465 osaketta. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus on noussut 50,76 %:sta 51,26 %:iin.

44

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa

Liite

2022

2021

Liiketoiminnan rahavirta

IS

Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto

1 011

4 008

Oikaisuerät:

Tuloverot

-556

325

Rahoituskulut

–

netto

193

161

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

629

-168

Poistot

566

587

Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)

1 842

4 913

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

593

-2 897

Vertailukelpoinen käyttökate

2 436

2 016

Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät

153

-74

Saadut korot

84

25

Maksetut korot

-201

-147

Saadut osingot

18

72

Maksetut tuloverot

-167

-279

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

2 322

1 613

Käyttöpääoman muutos

-219

-494

Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta

2 104

1 119

Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta

Investoinnit käyttöomaisuuteen

16, 17

-534

-470

Hankitut osakkeet

1)

3

-35

-282

Käyttöomaisuuden myynnit

4

2

Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset

1 156

3 816

Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille

50

-33

Vakuussaamisten muutos

-1 311

-1 000

Muutos muissa korollisissa saamisissa ja muissa

2)

2 134

-2 545

Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta

1 464

-512

milj. euroa

Liite

2022

2021

Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta

3 568

608

Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten lainojen nostot

2 421

2 809

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset

-5 888

-2 153

Lyhytaikaisten lainojen muutos

-170

1 844

Osingonjako emoyhtiön omistajille

13

-1 013

-995

Osingonjako määräysvallattomille omistajille

-19

-14

Vakuusvelan muutos

150

63

Muut rahoituserät

-168

50

Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta

-4 686

1 603

Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos

-1 119

2 211

Lopetettujen toimintojen rahavirta

Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta

-10 870

3 851

Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta

3)

-2 450

-5 215

Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta

10 757

4 409

Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos

-2 563

3 045

Rahavirta, Fortum yhteensä

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä

-8 767

4 970

Investointien rahavirta yhteensä

-985

-5 727

Rahoituksen rahavirta yhteensä

6 070

6 013

Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä

-3 682

5 256

Likvidit varat 1.1.

7 592

2 308

Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa

7

29

Likvidit varat 31.12.

23

3 919

7 592

1) Vuodesta 2022 lähtien Fortum esittää Uniperin uusien osakkeiden hankinnan rahoituksen rahavirrassa vastatakseen paremmin IAS 7

Rahavirtalaskelmat -standardin vaatimuksiin. Vuonna 2021 Uniperin uusien osakkeiden hankinta esitettiin investointien rahavirrassa.

Vertailukautta ei ole uudelleenluokiteltu.

2) Vuonna 2021 Fortum myönsi Uniperille 4 000 miljoonan euron osakaslainan, josta 2 500 miljoonaa euroa nostettiin vuonna 2021 ja 1 500

miljoonaa euroa vuonna 2022. Joulukuussa 2022, kun Fortum myi Uniper-omistuksensa ja kauppa saatiin päätökseen, 4 000 miljoonan

euron osakaslaina maksettiin takaisin Fortumille.

3) Uniperin osakkeista saatu vastike, 498 miljoonaa euroa, esitetään vuoden 2022 lopetettujen toimintojen rahavirrassa.

45

Nettovelan muutokset

milj. euroa

Liite

Jatkuvat

toiminnot

1)

2022

Fortum

yhteensä

2)

2021

Rahoitusnettovelka 1.1.

789

7 023

Uniperin rahoitusnettovelka perustuen Uniperin vuosikertomukseen

1 969

-

Sisäiset osakaslainat Uniperille ja OKG:lle

2 764

-

Hankintamenolaskelman vaikutusten peruuttaminen

-187

-

Uniperin kokonaisvaikutus rahoitusnettovelkaan 1.1.

4 546

-

Nettorahavirta:

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

2 436

3 817

Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät

153

1 506

Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot

-99

-3

Maksetut tuloverot

-167

-493

Käyttöpääoman muutos

-219

144

Käyttöomaisuusinvestoinnit

-534

-1 178

Yrityshankinnat

-35

-294

Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit

1 160

3 883

Muutos korollisissa saamisissa

2 183

-174

Osingonjako emoyhtiön omistajille

-1 013

-995

Osingonjako määräysvallattomille omistajille

-19

-171

Muut rahoitustoiminnot

-168

43

Nettorahavirta (

’

-

’

rahoitusnettovelan kasvu)

3 679

6 084

Uniperin osakkeista saatu vastike

498

-

Muuntoerot ja muut muutokset

-74

-150

Rahoitusnettovelka 31.12.

27

1 084

789

1) Nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin toimintoihin vuoden 2022 aikana.

2) Vuoden 2021 nettorahavirtaan sisältyvät erät perustuvat jatkuviin ja lopetettuihin toimintoihin yhteensä, koska tasetta ei ole oikaistu.

46