​

​

Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2021
​

​

​
​
​​

​

​
​
​​

​

​

​

​

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

Erinomainen tulos voimakkaasti heiluvissa markkinaolosuhteissa

Taloudellisia tunnuslukuja

​

​

​

3)Uniper-yhdistelyn jälkeen Fortum on päivittänyt nettovelan määritelmää ja käyttää rahoitusnettovelkaa ja oikaistua nettovelkaa.

Katso } Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

​

Vuosi 2021 oli monella tavalla erikoinen energiasektorilla. Yhdistelmä harvinaisia olosuhteita johti ennennäkemättömään kehitykseen ja voimakkaaseen heiluntaan energiahyödykemarkkinoilla. Myllerryksen keskellä jatkoimme määrätietoisesti valitsemallamme tiellä. Toteutimme strategiaamme muokkaamalla aktiivisesti liiketoimintaportfoliotamme ja irtautumalla entistä nopeammin hiilestä. Saavutimme myös erittäin hyvän operatiivisen tuloksen.

Vuoden 2020 notkahduksen jälkeen energiankulutus kasvoi markkina-alueillamme, kun taloudet elpyivät ja yhteiskunnat sopeutuivat toimimaan COVID-19-pandemiassa. Toimintaympäristöömme vaikuttivat aiempaa kylmempi sää ensimmäisellä vuosipuoliskolla, tavallista heikommat tuuliolot Euroopassa, matalammat vesivarastot Pohjoismaissa sekä EU:n päästöoikeushintojen nousu. Maakaasu tahditti hyödykemarkkinoiden kehitystä. Keskimääräistä matalammat varastot yhdistettynä sekä nesteytetyn maakaasun että putkikaasun saatavuushaasteisiin aiheuttivat ennennäkemätöntä heiluntaa ja hintarallin vuoden toisella vuosipuoliskolla Euroopassa.

Sähkön ja kaasun hintojen nousu vaikutti monin tavoin liiketoimintaamme ja tulokseemme. Vertailukelpoinen liikevoittomme kasvoi 89 % Uniper- ja Generation-segmenttiemme hyvien tulosten myötä. Uniperin kaasuliiketoiminta hyötyi markkinaolosuhteista ja korkeista hinnoista, energiakaupankäynnin kasvaneista likviditeettivaatimuksista huolimatta. Generation-segmentti puolestaan onnistui erinomaisesti toiminnassaan sähkön fyysisillä- ja finanssimarkkinoilla, ja hyötyi siten merkittävästi sähkönhintojen noususta. Segmentin saavutettu sähkönhinta oli viimeisellä vuosineljänneksellä korkeimmillaan sitten vuoden 2009. Hyvää tulosta kasvattivat myös ennätyksellinen ydinvoimatuotanto ja vesivoiman tuotantomäärän kasvu. Russia-segmenttimme tulosta tukivat myyntivoitot ja sähkönhintojen nousu. Myös City Solutions paransi selkeästi tulostaan kasvaneen sähkön ja lämmön myynnin ansiosta. Vaikka suurin osa Fortumin liiketoiminnoista hyötyi markkinakehityksestä, korkeat sähkönhankintakustannukset etenkin viimeisellä vuosineljänneksellä sekä kiristyvä kilpailu Pohjoismaiden markkinoilla heikensivät merkittävästi Consumer Solutionsin tulosta.

Voimakas heilunta hyödykemarkkinoilla ja ennätykselliset kaasun hinnat joulukuussa johtivat myös vakuusvaatimusten jyrkkään nousuun Uniperin energiakaupankäynnissä. Vuoden 2022 alussa Uniper sopi rahoitusjärjestelyistä Fortumin ja Saksan valtion omistaman KfW Bankin kanssa varmistaakseen likviditeetin ja taloudellisen joustavuuden sekä varautuakseen mahdollisesti jatkuvaan heiluntaan hyödykemarkkinoilla. Näiden ennalta ehkäisevien toimien myötä S&P Global Ratings vahvisti tammikuussa 2022 Fortumille ja Uniperille pitkän aikavälin BBB-luottoluokituksen vakain näkymin.

Strategiset tavoitteemme ovat pysyneet kirkkaina tässä epävakaassa toimintaympäristössä. Vuonna 2021 tavoitteenamme oli vahvistaa tasetta, jatkaa hiilestä irtautumista sekä edistää kannattavaa kasvua huomioiden osinkopolitiikkamme ja taloudellisen asemamme.

Vuoden aikana pyrimme näihin tavoitteisiin myymällä muun muassa Baltian kaukolämpöliiketoiminnat, 50 prosentin osuuden Stockholm Exergistä sekä 500 megawatin aurinkovoimakapasiteetin Intiassa. Kauppojen kokonaisarvoksi kirjattiin yhteensä yli 4 miljardia euroa. Tämä vahvisti tasettamme ja laski rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen 0,2:een eli selvästi alle tavoitetasomme (alle 2).

Jatkoimme myös ilmastotavoitteidemme edistämistä. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali Euroopan tuotannossa viimeistään vuonna 2035 ja kaikissa toiminnoissa vuoteen 2050 mennessä. Alle vuodessa olemme voineet ilmoittaa sulkevamme nopeutetussa aikataulussa kuusi hiilivoimalaitosta Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Venäjällä Tšeljabinskin CHP-2-yksikkömme siirtyy käyttämään hiilen sijaan kaasua polttoaineena, jolloin hiilen käyttö Fortumin Russia-segmentissä päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden lopulla asetimme tavoitteen myös konsernin epäsuorien päästöjen (Scope 3) vähentämiselle: -35 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Samalla vahvistimme asemaamme puhtaan sähkön tuottajana. Vuoden aikana otimme käyttöön yhteensä lähes 600 megawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia Venäjällä ja ilmoitimme ensimmäisestä yhteisestä tuulivoimahankkeestamme (380 MW) Suomessa Uniperin kanssa. Lisäksi olemme voittaneet kansallisissa huutokaupoissa oikeuden rakentaa yhteensä 2 gigawattia uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulevina vuosina.

Fortum ja Uniper tiivistivät yhteistyötään vuonna 2021. Etenimme yhteisten tiimien muodostamisessa kolmella strategisella alueella, jotka ovat vesivoima ja fyysinen sähkökaupan optimointi Pohjoismaissa, aurinko- ja tuulivoimahankkeiden kehittäminen sekä vetyliiketoiminta. Tavoitteena on luoda lisäarvoa molemmille yhtiöille ja etenkin asiakkaillemme. Keväällä teimme muutoksia yhtiöiden johdossa. Sekä Fortumissa että Uniperissa on nyt entistä monimuotoisemmat johtoryhmät.

Vuonna 2022 jatkamme määrätietoisesti strategiamme toteuttamista. Rakennamme kannattavaa kasvua ja syvennämme yhteistyötä Fortumin ja Uniperin välillä. Olemme myös ilmoittaneet päätöksestä jättää uusi käyttölupahakemus Loviisan ydinvoimalaitoksellemme. Taloudellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien lisäksi EU:n taksonomia oli keskeinen tekijä, jonka otimme huomioon Loviisa-päätöstä tehdessämme. Taksonomialla EU ohjaa investointeja kohti kestävää ja puhdasta energiaa.

Vuoden 2021 vahvan tuloksen ja tulevien vuosien näkymien perusteella Fortumin hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2021 maksetaan osinkoa 1,14 euroa osakkeelta. Ehdotus on Fortumin osinkopolitiikan mukainen. Fortumin osinkopolitiikkana on maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

Muutokset raportoinnissa

Vuonna 2021 Fortum otti käyttöön kaksi uutta vaihtoehtoista tunnuslukua, jotka heijastavat paremmin toiminnan kannattavuutta:

•vertailukelpoinen nettotulos

•vertailukelpoinen osakekohtainen tulos.

Vertailukelpoinen nettotulos esitetään määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen ja sitä oikaistaan seuraavilla: vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskulut, tuloverot ja määräysvallattomien omistajien osuus. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos lasketaan vertailukelpoisesta nettotuloksesta.

Lisätietoja katso } liite 7 ja } Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

​

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

1)Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

​

Liikevoitto segmenteittäin

​

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Lisätietoja katso } liite 6.

​

Liikevaihto oli 112 400 (49 015) miljoonaa euroa ennätyksellisen korkeiden hyödykehintojen seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 2 536 (1 344) miljoonaa euroa. Vahva suoritus hyödykemarkkinoiden poikkeuksellisessa markkinatilanteessa mahdollisti korkeimman vertailukelpoisen liikevoiton Fortumin historiassa, mikä johtui hyödykehintojen noususta ja Uniperin yhdistelystä tytäryhtiönä. Lisäksi Uniper-segmentin kaasuliiketoiminta hyötyi poikkeuksellisen voimakkaasta heilunnasta hyödykemarkkinoilla. Tulos parani Generation-segmentissä korkeamman saavutetun sähkönhinnan sekä ydinvoiman ja vesivoiman tuotantomäärien kasvun myötä. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Uniper yhdisteltiin osakkuusyrityksenä.

Kauden liikevoittoon vaikuttivat -3 124 (255) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, joista suurin osa liittyi -5 424 (-675) miljoonan euron muutokseen suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa lähes yksinomaan Uniper-segmentissä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyivät myös 2 681 miljoonan euron verottomat myyntivoitot, jotka liittyivät pääasiassa 50 prosentin omistusosuuden myyntiin Stockholm Exergi Holding AB:stä sekä Baltian kaukolämpöliiketoimintojen myyntiin (} liite 7).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 154 (656) miljoonaa euroa (} liite 18). Vertailukauteen sisältyy 502 miljoonan euron vertailukelpoinen osuus Uniperin vuoden 2019 neljännen neljänneksen ja vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen voitosta.

Nettorahoituskulut, eli tilikaudella nettorahoitustuotot olivat 107 (-56) miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat -38 (-103) miljoonaa euroa. Muutos johtuu pääasiassa diskonttokorkojen muutosten positiivisesta vaikutuksesta muihin varauksiin Uniper-segmentissä.

Tulos ennen tuloveroja oli -289 (2 199) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos ennen tuloveroja oli 2 651 (1 897) miljoonaa euroa.

Kauden tuloverot olivat 175 miljoonaa euroa verotuloa (-344 verokulua). Vertailukelpoiset tuloverokulut olivat -605 (-299) miljoonaa euroa (} liite 12).

Nettotulos oli -114 (1 855) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen nettotulos oli 1 778 (1 483) miljoonaa euroa oikaistun määräysvallattomien omistajien osuuden vähentämisen jälkeen. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin ja tuloveroihin. Vertailukelpoinen nettotulos otettiin käyttöön vaihtoehtoisena tunnuslukuna vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, koska se heijastaa paremmin toiminnan kannattavuutta (} liite 7.2 ja } Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).

Osakekohtainen tulos oli 0,83 (2,05) euroa, ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,00 (1,67) euroa.

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Vuonna 2021 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 2 415 miljoonaa euroa ja oli 4 970 (2 555) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutokseen vaikuttivat Uniper-segmentin operatiiviset likviditeettitoimenpiteet, joilla vastataan vakuussaamisten kasvuun sijoitustoiminnassa.

Investointien rahavirta oli 5 727 (2 140) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat 77 miljoonalla eurolla ja olivat 1 178 (1 101) miljoonaa euroa. Osakehankinnat ilman likvidejä varoja olivat 294 (1 801) miljoonaa euroa. Osakehankinnat liittyivät pääasiassa Uniperin osakkeiden hankintaan. Osakkeiden myynnit ja pääoman tuotot olivat 3 863 (1 244) miljoonaa euroa ja liittyivät pääasiassa 50 prosentin omistusosuuden myyntiin Stockholm Exergi Holding AB:stä sekä Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myyntiin. Vuonna 2020 osakkeiden myynnit koostuivat pääasiassa Joensuun ja Järvenpään kaukolämpötoimintojen myynnistä. Vakuussaamisten muutos oli -7 964 (-552) miljoonaa euroa hyödykehintojen nousun seurauksena.

Vakuussaamisten 7 964 (552) miljoonan euron negatiivista muutosta investointien rahavirrassa tasoitti vakuusvelan 649 (-623) miljoonan euron positiivinen muutos rahoituksen rahavirrassa.

Rahavirta ennen rahoitusta oli -756 (415) miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta oli 6 013 (505) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettokasvu oli 1 124 (2 062) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten lainojen kasvu 5 364 (207) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen kasvu liittyy pääasiassa yritystodistusohjelmien ja valmiusluottolimiittien käyttöön vakuussaamisten kasvun hillitsemiseksi. Vuonna 2020 Fortum nosti 2 000 miljoonan euron määräaikaislainan ja 300 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan Uniperin osakkeiden hankintaa varten. (Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa.) Osinko, yhteensä 995 miljoonaa euroa, maksettiin 7.5.2021. Vakuusvelan muutos oli 649 (-623) miljoonaa euroa pääasiassa hyödykehintojen nousun seurauksena. Likvidit varat kasvoivat 5 256 (920) miljoonaa euroa (} liite 27).

Varat

Taseen loppusumma vuoden 2021 lopussa oli 149 661 (57 810) miljoonaa euroa. Kasvu joulukuuhun 2020 verrattuna liittyy pääasiassa johdannaisinstrumentteihin Uniper-segmentissä hyödykehintojen nousun seurauksena. Likvidit varat vuoden 2021 lopussa olivat 7 592 (2 308) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 13 665 (15 577) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 12 131 (12 953) miljoonaa euroa. Muutos joulukuuhun 2020 verrattuna liittyi pääasiassa kauden tulokseen (739 miljoonaa euroa), jonka vaikutusta tasoittivat kassavirran suojausten käypään arvoon arvostaminen (-980 miljoonaa euroa) ja osingonmaksu (995 miljoonaa euroa).

Rahoitus

Vuoden 2021 lopussa nettorahoitusvelka oli 789 (7 023) miljoonaa euroa ja oikaistu nettovelka oli 3 227 (9 784) miljoonaa euroa (} liite 27).

Konsernin likvidit varat olivat vuoden 2021 lopussa 7 592 (2 308) miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 2 966 (289) miljoonaa euroa liittyi Uniper-segmenttiin.

Vuoden 2021 lopussa Fortumilla oli 400 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Toukokuussa 2021 Fortum maksoi takaisin erääntyneen 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, ja joulukuussa 2021 Fortum maksoi ennenaikaisesti takaisin 1 550 miljoonaa euroa 2 000 miljoonan euron lainasta, jonka alkuperäinen erääntyminen on lokakuussa 2022. Lisäksi lokakuussa 2021 Fortum irtisanoi loput 1 350 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (alkuperäinen eräpäivä marraskuu 2021), joka oli otettu Uniperin osakkeiden ostoa varten ja likviditeettitarpeisiin.

Joulukuussa 2021 hyödykehintojen jyrkän nousun seurauksena Fortum laajensi alun perin syyskuussa Uniperin kanssa allekirjoitettua rahoitusjärjestelyä. Tämä 8 000 miljoonan euron rahoitusjärjestely koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Fortum (1 750 miljoonaa euroa) ja Uniper (1 800 miljoonaa euroa) nostivat valmiusluottolimiitit varatoimena kattamaan mahdollisten hyödykehintojen noususta johtuvat lisävakuusvaateet. Lisäksi Fortum allekirjoitti uusia rahoitussopimuksia varmistaakseen riittävän likviditeetin. Nämä uudet sopimukset sisältävät 400 miljoonan euron pankkilainan (erääntyy syyskuussa 2024), 500 miljoonan euron pankkilainan (erääntyy kesäkuussa 2023 sisältäen 8 kuukauden jatko-option) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin (erääntyy joulukuussa 2022 sisältäen 1 vuoden jatko-option), josta 500 miljoonaa euroa oli käytössä raportointikauden lopussa. Joulukuussa 2021 Uniper jatkoi alun perin syyskuussa 2022 erääntyvän 400 miljoonan euron pankkilainan eräpäivää maaliskuuhun 2023 ja allekirjoitti uuden tammikuussa 2024 erääntyvän 150 miljoonan euron pankkilainan.

Raportointikauden päätyttyä tammikuussa 2022 Uniper allekirjoitti 2 000 miljoonan euron lyhytaikaisen valmiusluottolimiitin Saksan valtion omistaman KfW Bankin kanssa (erääntyy huhtikuussa 2022). Fortum allekirjoitti 3 000 miljoonan euron valmiusluottolimiitin (erääntyy huhtikuussa 2022 sisältäen kolmen kuukauden jatko-option). Näitä luottolimiittejä ei ole käytetty.

Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä Fortumin korolliset lainat kasvoivat 4 486 miljoonalla eurolla ja olivat yhteensä 16 144 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 8 389 miljoonaa euroa sisältäen 1 731 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisen osuuden. Hyödykkeiden hinnannoususta aiheutunut vakuusvaatimusten kasvu lisäsi lyhytaikaisia lainoja 2 847 miljoonalla eurolla kolmannen neljänneksen 3 811 miljoonasta eurosta 6 658 miljoonaan euroon. Nämä lyhytaikaiset likviditeettitarpeet on pääasiassa katettu yritystodistusohjelmilla ja valmiusluottolimiiteillä. Yritystodistusohjelmien käyttö lisääntyi viimeisen neljänneksen aikana 895 miljoonaa euroa 3 129 miljoonaan euroon (2 234 miljoonaa euroa syyskuun lopussa).

Fitch tarkisti kesäkuussa 2021 Fortumin pitkäaikaista luokitusta tasolle BBB vakain näkymin (aiemmin BBB negatiivisin näkymin). Lyhyen ajan luokitus on tasolla F2. Heinäkuussa 2021 S&P Global Ratings tarkisti Fortumin pitkäaikaista luokitusta tasolle BBB vakain näkymin (aiemmin BBB negatiivisin näkymin). Lyhyen ajan luokitus on tasolla A-2.

Syyskuussa 2021 S&P Global Ratings vahvisti Uniperille BBB-luokituksen vakain näkymin. S&P Global Ratings tarkisti heinäkuussa 2021 myös Uniperin pitkäaikaista luokitusta, joka on nyt BBB vakain näkymin (aiemmin BBB negatiivisin näkymin).

Tammikuussa 2022 S&P Global Ratings vahvisti Fortumille ja Uniperille BBB-luokituksen vakain näkymin.

​

​

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Vuosi 2021 osoittautui täysin päinvastaiseksi kuin vuosi 2020. Euroopan kaasu-, hiili- ja sähkömarkkinoilla rikottiin ennätyksiä sekä seuraavan päivän (day-ahead) tuotteissa että termiinituotteissa. Ennätyksellisen korkeisiin kaasun hintoihin ja niiden myötä erittäin korkeisiin sähkön hintoihin vaikuttivat vuoden 2021 kylmä talvi ja kevät, kaasun kulutuksen kasvu Aasian sähkö- ja teollisuussektoreilla, kaasun putkitoimitusten väheneminen Venäjältä Keski-Eurooppaan ja tavallista heikommat tuuliolosuhteet Euroopassa. Vuoden 2021 lopulla Manner-Euroopan korkeat sähkönhinnat vaikuttivat yhä enemmän myös sähkönhintoihin Pohjoismaissa, ja kehitystä tukivat Pohjoismaiden vähäisenä jatkunut sadanta sekä uudet rajayhdysjohdot Pohjoismaista Saksaan ja Isoon-Britanniaan.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 404 (384) terawattituntia vuonna 2021. Sähkön kysynnän kasvu Pohjoismaissa johtui kylmemmästä säästä, ja sitä tuki myös teollisuuden kysynnän hienoinen kasvu.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuonna 2021 oli 1 359 (1 316) TWh. Tämä vastaa sähkön kysynnän tasoa ennen COVID-19-pandemiaa.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Vuoden 2021 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 105 TWh eli 21 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat. Sadanta ja virtaama olivat Pohjoismaissa tavallista alhaisemmat ja vesivoiman käyttö pysyi korkeana, mikä laski vesivarantoja normaaliin verrattuna. Vuoden 2021 lopussa vesivarannot olivat 73 TWh eli 11 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 32 TWh edellisvuotta pienemmät.

Vuonna 2021 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 62,3 (10,9) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli 72,3 (28,0) euroa/MWh Suomessa, 66,0 (21,2) euroa/MWh SE3-alueella Ruotsissa (Tukholma) ja 42,6 (14,4) euroa/MWh SE2-alueella Ruotsissa (Sundsvall). Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2021 oli 96,8 (30,5) euroa/MWh.

Helmikuun 2022 lopussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 69 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 48 euroa/MWh vuodelle 2023. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 55 TWh eli noin 5 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 14 TWh vertailukautta pienemmät. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 225 euroa/MWh loppuvuodelle 2022 ja noin 148 euroa/MWh vuodelle 2023.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 2 218 (2 111) TWh vuonna 2021. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat vuoden alusta (439 TWh) vuoden loppuun (293 TWh), jolloin ne olivat 146 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 129 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2017–2021).

Tiukat kaasumarkkinat ovat nostaneet Euroopan kaasunhinnat ennennäkemättömälle tasolle. Kaasun keskimääräinen spot-hinta (TTF) vuonna 2021 oli 47 (9) euroa/MWh. Vuoden 2022 termiinihinta nousi vuoden aikana ja oli 79 euroa/tonni vuoden lopussa (16 euroa/tonni vuoden alussa).

Myös päästöoikeuksien (EUA) markkinat kehittyivät vahvasti vuonna 2021. Hinta vuoden alussa oli 34 euroa/tonni. Hinta nousi vuoden aikana ja oli 81 euroa/tonni vuoden 2021 lopussa eli 56 euroa/tonni vuoden 2020 keskiarvoa korkeampi. Päästöoikeuksien koko vuoden 2021 keskimääräinen hinta oli 54 euroa/tonni.

Hiilen hinta nousi vuonna 2021. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2022 nousi vuoden alusta (72 dollaria/tonni) vuoden loppuun (99 dollaria/tonni), jolloin se oli 37 dollaria/tonni korkeampi kuin edellisvuoden keskiarvoa.

Helmikuun 2022 lopussa kaasun TTF-termiinihinta oli 102 euroa/MWh loppuvuodelle 2022. EUA-termiinihinta vuodelle 2022 oli tasolla 85 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2022 oli 204 dollaria/tonni.

Venäjän sähkömarkkinat

Fortumin Russia-segmentillä on lämpövoimaloita Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Uniperin venäläinen tytäryhtiö Unipro PJSC toimii Smolenskin, Moskovan, Sverdlovskin ja Krasnojarskin alueilla sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa.

Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen. Fortumin Russia-segmentti toimii ensimmäisellä hintavyöhykkeellä (Venäjän Euroopan ja Uralin alueet), ja Uniper toimii molemmilla hintavyöhykkeillä.

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuonna 2021 oli 1 090 (1 033) TWh. Vastaava luku ensimmäisellä hintavyöhykkeellä oli 830 (783) TWh ja toisella hintavyöhykkeellä 217 (209) TWh. Kulutuksen kasvu johtui talouden elpymisestä.

Vuonna 2021 keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) oli 1 405 (1 220) ruplaa/MWh ensimmäisellä hintavyöhykkeellä, 935 (873) ruplaa toisella hintavyöhykkeellä ja 1 221 (1 068) ruplaa/MWh Uralin alueella.

Venäjän hallitus nosti kaasun hintaa 3 % heinäkuussa 2021.

Venäjällä CSA-sopimuksiin (Capacity Supply Agreements) perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä CSA-maksut ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista (Competitive Capacity Selection) saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin Russia-segmentin CSA-kapasiteetti on 1 926 MW ja sisältää 70 MW aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia. Nämä kapasiteetit eivät sisällä yhteisyrityksiin liittyviä kapasiteetteja. Vastaavasti Uniperin CSA-kapasiteetti on 800 MW.

Lämpövoimalat saavat selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuudennesta käyttövuodesta alkaen (ks. taulukot alla). Vuonna 2021 CSA-maksuihin tuli korotus kolmelle Fortumin Russia-segmentin yksikölle ja yhdelle Uniper-segmentin yksikölle. CSA-jakson päätyttyä yksiköt voivat saada CCS-maksuja CCS-huutokaupoista. Muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa:

​

1)Tuuli CSA.

2)Aurinko CSA.

1)CSA-maksujen saanti alkoi 1.5.2021, korjausten valmistuttua.

2)Modernisaatio CSA 2.

Fortumin Russia-segmentillä on 2 697 MW tuotantokapasiteettia, joka ei saa CSA-maksuja. Tällä kapasiteetilla on oikeus osallistua vuotuisiin CCS-huutokauppoihin. Uniperilla on 10 445 MW tuotantokapasiteettia, jolla on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Seuraava CCS-huutokauppa, vuodelle 2027, on tarkoitus pitää marraskuussa 2023.

​

Kesäkuussa 2017 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 1 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018–2022, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–9 000 ruplaa/MWh.

Kesäkuussa 2018 Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 823 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimapuistot oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2019–2023, ja niiden tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka on noin 7 000–8 000 ruplaa/MWh.

Kesäkuussa 2018 ja 2019 Fortum voitti CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa 110 megawattia ja 6 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitosten tuotantokapasiteetille maksetaan 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 15 000 ruplaa/MWh ja 14 000 ruplaa/MWh. Joulukuussa 2021 kapasiteetista otettiin käyttöön 78 megawattia, ja loput otetaan käyttöön vuoden 2022 jälkipuoliskolla.

Syyskuussa 2021 Fortum ilmoitti, että Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahastolle oli myönnetty viimeisimmässä CSA-huutokaupassa oikeus tuottaa takuuhintaista (CSA) uutta tuulivoimaa arviolta 16,9–23,8 miljardilla ruplalla vuodessa. Tämä vastaa noin 430–530 megawatin vuosittain rakennettavaa kapasiteettia (enintään 1,4 gigawattia). Kapasiteetit otetaan käyttöön vuosina 2025–2027. Rakennettavan kapasiteetin lopullinen suuruus määräytyy investointipäätösten yhteydessä. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen. Tuotannolle saatavien keskimääräisten nimellishintojen odotetaan olevan 2 600–4 200 ruplaa megawattitunnilta CSA-ajanjakson aikana. Arvioidut hinnat ovat inflaatiokorjattuja.

Fortum ja sen yhteisyritykset ovat Venäjän uusiutuvan energian markkinoiden suurin toimija. Niillä on maan suurin tuuli- ja aurinkovoimapuistojen portfolio (noin 3,4 GW). Portfolio koostuu tuuli- ja aurinkovoimaloista, joista käytössä on 1,2 GW, rakenteilla 0,3 GW ja kehitteillä 1,9 GW.

Sähkön kulutus

1)Raportoidaan 2020 alkaen.

Keskimääräiset hinnat

1)Ilman kapasiteettitariffia.

2)Sisältää ”forced mode” -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

3)Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

4)Raportoidaan 2020 alkaen.

Vesivarastot ja kaasun varastotasot

1)Raportoidaan 2020 alkaen.

​

Vienti/tuonti

Sääntely-ympäristö

Ydinvoimaa ja kaasua koskevat EU-taksonomiasäännöt julkistettiin

Joulukuun 2021 alussa jäsenmaiden neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät virallisesti EU-taksonomian ensimmäisen delegoidun säädöksen, joka liittyy ilmastonmuutokseen. Joulukuun 2021 lopussa Euroopan komissio julkisti kauan odotetun luonnoksen täydentäväksi delegoiduksi säädökseksi, joka koskee ydinvoimaa ja kaasua. Lopullinen säädös julkaistiin helmikuussa 2022. Säädöksessä kaasu ja ydinvoima luokitellaan siirtymävaiheen toiminnoiksi, joita koskevat tiukat ehdot. Säädöksellä on neljän kuukauden tarkasteluaika, jota voidaan jatkaa kahdella kuukaudella. Sen aikana parlamentti ja neuvosto voivat joko hylätä tai hyväksyä säädöksen.

Fortum on johdonmukaisesti tukenut tieteeseen perustuvaa ja teknologianeutraalia taksonomiaa. Yleisellä tasolla olemme tyytyväisiä täydentävään delegoituun säädökseen, koska se tunnustaa ydinvoiman merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta useita kysymyksiä on jätetty tulkinnanvaraisiksi. On myös valitettavaa, että suurinta osaa nykyisestä ydinvoimasta ei ole otettu mukaan, vaikka sitä suosittelivat sekä komission oma tutkimuskeskus että Suomen ja Ruotsin hallitukset. Olemme tyytyväisiä siihen, että maakaasu tunnustetaan siirtymävaiheen polttoaineeksi, mutta pidämme ehdotettuja kriteerejä liian rajoittavina. Nämä kriteerit vaikeuttavat tarvittavia lisäinvestointeja kaasuvoimaloihin maissa, joissa toimitusvarmuus edellyttää joustavaa kaasun käyttöä.

EU julkisti kaasumarkkinapaketin

Joulukuussa komissio hyväksyi lakiehdotuksia, joiden tavoitteena on EU:n kaasumarkkinoiden tekeminen päästöttömiksi edistämällä uusiutuvien ja vähäpäästöisten kaasujen (esim. vedyn) käyttöönottoa sekä taata energian toimitusvarmuus kaikille Euroopan kansalaisille. Ehdotus pääasiassa laajentaa nykyisin maakaasuun sovellettavia sääntöjä koskemaan myös vetyä.

Kaasun vahvistetaan toimivan siltateknologiana, ja siten ehdotus tukee asianomaisten toimialojen suunnittelu- ja investointivarmuutta ainakin vuoteen 2049 saakka. Samalla EU-taksonomiassa ehdotetut kriteerit ovat kaasun osalta erittäin rajoittavia. Energian hintojen osalta komissio kannattaa markkinalähtöistä lähestymistapaa. Komissio kuitenkin ehdottaa, että jäsenvaltiot voivat tarvittaessa käyttää komission tiedonantoon perustuvia vapaaehtoisia toimenpiteitä (lisätietoja seuraavassa osiossa) pitääkseen kuluttajahinnat kohtuullisella tasolla. Ehdotukset tukevat markkinatoimijoiden tasavertaista kohtelua ja sisältävät sekä kaasu- että vetyverkkojen eriyttämisperiaatteita.

Useita epäselvyyksiä jää kuitenkin vielä käsiteltäväksi, kuten teknologianeutraaliuden selkeyttäminen vedyn tuotannossa sekä menetelmä, jolla lasketaan vähäpäästöisten kaasujen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä. Lisäksi on tarpeen selventää kiistanalaista, uusiutuvan energian direktiiviin liittyvää ”lisäisyysperiaatetta”, joka tarkoittaa sitä, että jokaiseen uuteen vedyn tuotantolaitokseen (elektrolyysi) on liitettävä vastaava uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetti.

EU ei puutu energiamarkkinoihin hintakriisistä huolimatta

Ennätyksellisen korkeat energian hinnat ovat herättäneet keskustelua EU:n toimielimissä. Euroopan komissio julkaisi lokakuussa tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita puuttumaan korkeisiin energian hintoihin. Tiedonanto sisältää toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat suojella haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia ja toimialoja nykyisessä sääntelykehyksessä. 

Vaikka energian hintakriisistä keskusteltiin EU:n tasolla useaan otteeseen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä, komissio ja jäsenvaltioiden laaja liittouma korostivat vapaata/markkinalähtöistä hinnoittelua ja kilpailukykyisiä markkinoita ilman tarvetta puuttua markkinoiden toimintaan. Nopeasti kohoavien ja jatkuvasti korkeiden energiahintojen vaikutus alkaa näkyä reaalitaloudessa, ja useat pienet ja keskisuuret yritykset, myös energiantoimittajat, ovat jo kokeneet merkittäviä vaikutuksia. Poikkeuksellinen hyödykkeiden hintatilanne rasittaa myös energiayhtiöitä, joilla on suuret kaupankäyntisalkut (Uniper mukaan lukien), koska niillä on selvästi aiempaa korkeammat vakuusvaatimukset, joiden vuoksi niiden on turvattava ylimääräisiä likviditeettivarantoja.

Saksan uudella hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Saksan uusi hallitus – sosiaalidemokraattien, liberaalien ja vihreiden muodostama ”liikennevalohallitus” – on aloittanut virallisesti toimintansa liittokansleri Olaf Scholzin johdolla. Hallitusohjelma asettaa erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka edellyttävät suuria investointeja (esim. tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 80 %:iin vuoteen 2030 mennessä). Uusiutuvan energian käyttöä laajennetaan merkittävästi ja hiilestä irtautumista aikaistetaan parhaassa tapauksessa vuoteen 2030. Maakaasun ratkaiseva merkitys toimitusvarmuudessa tunnustetaan hyvin, mutta samalla hallitukseen kohdistuu paineita, koska tavoite ilmastoneutraaliudesta on saavutettava vuonna 2045. Hallitus tukee vetytalouden kehittymistä, mikä on tärkeää erityisesti teollisuuden päästöjen vähentämisessä.

Nord Stream 2 keskeytetty

Venäjän Ukraina-hyökkäyksen seurauksena, Saksan hallitus on keskeyttänyt Nord Stream 2:n sertifiointiprosessin 22. helmikuuta 2022 ja Yhdysvallat on asettanut pakotteita Gazpromin sveitsiläiselle tytäryhtiölle Nord Stream 2 AG:lle ja sen toimitusjohtajalle 23. helmikuuta 2022.

Kommentteja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttamaan geopoliittiseen epävarmuuteen, asetettuihin pakotteisiin, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja vastapakotteisiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin Fortum-konsernin Venäjän liiketoimintoihin ja varoihin on luettavissa kappaleessa ”Tilikauden jälkeiset tapahtumat”.

Ehdotus Ruotsin vetystrategiaksi julkistettu

Marraskuussa 2021 Ruotsin energiavirasto esitteli ehdotuksen kansalliseksi vetystrategiaksi. Strategiassa keskitytään ”värisokeaan” fossiilivapaaseen vetyyn. Tavoitteena on asentaa 5 GW elektrolyysikapasiteettia vuoteen 2030 mennessä ja 10 GW lisäkapasiteettia vuoteen 2045 mennessä.

Ehdotuksen mukaan vedyn käytön olisi edistettävä siirtymistä fossiilivapaaseen talouteen ja vahvistettava samalla sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta. Vetyä on käytettävä silloin, kun se on taloudellisesti tehokasta ja luo suurimman järjestelmäarvon. Ruotsin tulisi olla kansainvälinen edelläkävijä ja viedä vetyyn perustuvia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja, jotka pienentävät päästöjä ulkomailla.

Infrastruktuuriministeriö käsittelee parhaillaan strategiaa, mutta on vielä epäselvää, milloin se hyväksytään Ruotsin viralliseksi vetystrategiaksi.

Vakaan sähköntuotannon puute Etelä-Ruotsissa lisää markkinoiden myllerrystä

Sähkön hintaerot Ruotsin neljän sisäisen hinta-alueen välillä kasvoivat merkittävästi vuonna 2021. Lisääntynyt epävakaus sekä tasapainoisen ja riittävän sähköntuotannon puute Etelä-Ruotsissa on johtanut siihen, että moni vähittäismyyjä ei enää tarjoa kiinteähintaisia sopimuksia asiakkaille. Sen vuoksi siirtojärjestelmästä vastaava Svenska Kraftnät on ilmoittanut, että järjestelmään on lisättävä vakaata tarvittaessa tuotettavaa sähköä ja siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään on kasvatettava.

Suomen vesien hoitosuunnitelmat hyväksytty

Joulukuussa 2021 Suomen hallitus hyväksyi vesien hoitosuunnitelmat, jotka ohjaavat kaikkien vesistöjen lähialueilla sijaitsevien teollisuuslaitosten lupia ja toimintaa tulevaisuudessa. Suunnitelmat perustuvat vesistöjen luokitteluun, ja niissä ehdotetaan toimenpiteitä vesistöjen toivotun tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

Ehdotetut toimenpiteet, kuten vähimmäisvirtaama, voivat vähentää vesivoiman säätökapasiteettia jopa 20 prosenttia. Siksi vesivoiman tuottajat katsovat, että hallituksen päätös aiheuttaa merkittävän riskin sähköjärjestelmän toiminnalle.

Fortum on sitoutunut suunnitelmien tavoitteisiin, kuten vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseen. Koska vesistöjen luokittelussa on kuitenkin vakavia puutteita, Fortum on tehnyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, joka koskee Oulujoen vesistöä sekä Klobbfjärdenin merialuetta Loviisan ydinvoimalaitoksen ympärillä. Oikeusprosessien odotetaan kestävän useita vuosia.

Hallituksen lupa myönnetty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Ruotsissa – Posiva hakee loppusijoituslaitoksen käyttölupaa Suomessa

Elokuussa 2021 Ruotsin hallitus päätti erottaa väliaikaista ydinpolttoaineen varastointia koskevan päätöksen SKB:n (Svensk Kärnbränslehantering AB) kattavaa loppusijoitusjärjestelmää koskevasta hakemuksesta. Tuolloin lupa myönnettiin vain varastoinnin lisäämiselle välivarastossa. Lupamenettelyn mukaisesti asiasta päättää nyt Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin, ja välivaraston rakennus- ja toimintalupaa odotetaan kesä–heinäkuussa 2022. Hallituksen elokuussa 2021 tekemä päätös aiheutti epävarmuutta sen suhteen, saadaanko välivarastolle oikeuden vahvistama rakennus- ja toimintalupa vuoden 2023 loppuun mennessä, jolloin saavutetaan nykyisen luvan mukainen enimmäiskapasiteetti. Jos oikeuden vahvistamaa lupaa ei saada vuoden 2023 loppuun mennessä, ydinvoimalaitokset eivät pysty enää varastoimaan enempää käytettyä polttoainetta ja siten sähkönsyötön keskeytysten riski on edelleen olemassa keväällä 2024. Tammikuussa 2022 Ruotsin uusi hallitus päätti antaa luvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle Forsmarkissa Östhammarin kunnassa sekä kapselointilaitokselle Oskarshamnissa.

Suomessa ydinvoiman jätehuollosta vastaava Posiva ilmoitti hakeneensa joulukuussa 2021 työ- ja elinkeinoministeriöltä käyttölupaa kapselointilaitokselle ja loppusijoituspaikalle (ONKALO®). Posiva hoitaa omistajiensa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksen. Posivan omistavat Fortum (40 %) ja Teollisuuden Voima Oyj (60 %).

​

Segmenttikatsaukset

Liiketoimintamalli

Fortum on eurooppalainen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaasua, lämpöä, jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Yhdessä tytäryhtiömme Uniperin kanssa olemme Euroopan kolmanneksi suurin CO₂-päästöttömän sähkön tuottaja. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä ja yksi maailman johtavista lämmöntuottajista.

Fortumilla on neljä liiketoimintadivisioonaa, jotka ovat Generation, Russia, City Solutions, Consumer Solutions, ja lisäksi erillisenä segmenttinä raportoitava Uniper. Fortum työllistää lähes 20 000 energia-alan ammattilaisen monipuolisen tiimin.

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa Siihen kuuluvat hiilidioksidivapaa ydinvoima-, vesivoima-, tuulivoimatuotanto sekä sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi, lämpövoima kapasiteettireserviä varten sekä ydinvoiman asiantuntijapalvelut globaalisti. Segmentti ei sisällä Uniperin vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoa Pohjoismaissa eikä kaupankäyntitoimintaa. Segmentti sisältää Generationin suhteellisen osuuden OKG:stä 31.3.2020 alkaen(} liite 1).

1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

2)Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (} liite 18).

3)Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuodelle 2020 on laskettu uudelleen vuonna 2021, kun vaihtoehtoinen tunnusluku, vertailukelpoinen kauden voitto, otettiin käyttöön.

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto kasvoi Pohjoismaissa. Kasvua vauhdittivat etenkin ydinvoiman tuotantomäärän kasvu mutta myös vesivoiman tuotantomäärän kasvu, jonka vaikutusta tasoitti enemmistöosuuden myynti Fortumin pohjoismaisista tuulivoimalaitoksista. Ydinvoimatuotannon käytettävyys oli koko vuoden hyvällä tasolla. Loviisan ydinvoimalaitoksessa Suomessa sekä Oskarshamn 3:n ja Forsmarkin ydinvoimalaitoksissa Ruotsissa saavutettiin vuotuiset tuotantoennätykset. Kokonaissähköntuotannosta 100 % oli hiilidioksidipäästötöntä.

Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta nousi 8 euroa/MWh eli 23 %. Saavutettu sähkönhinta nousi erittäin hyvin onnistuneen tuotannon ja suojausten optimoinnin sekä spot-hintojen nousun seurauksena. Vaikka sähkön spot-hinta nousi 183 % Generation-segmentin sähköntuotantoalueilla, melko korkeat suojaustasot ja spot-hintaa alhaisempi suojaushinta vaimensivat saavutetun sähkönhinnan nousun vaikutusta. Lisäksi saavutettu sähkönhinta oli selvästi spot-hintaa korkeampi vertailukaudella.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 54 %. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta. Myös ydinvoiman ja vesivoiman tuotantomäärien nousu tuki kasvua. Generation-segmentin suhteellisen OKG-osuuden yhdistelemisellä oli -13 (15) miljoonan euron vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (} liite 6).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -56 (-11) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Liikevoitto sisälsi myös 50 miljoonan euron verottoman myyntivoiton kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnistä Ruotsissa (} liite 6).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 11 (13) miljoonaa euroa (} liitteet 6 ja } 18).

Tammikuussa 2021 Fortum ilmoitti saaneensa päätökseen kahden uuden tuulivoimapuiston rakentamisen Pohjoismaissa: Kalaxin Suomessa ja Sørfjordin Norjassa, jotka alkoivat tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa Pohjoismaiden markkinoille. Tuulipuistot ovat osa vuonna 2020 toteutettua Energy Infrastructure Partners AG (EIP) -kauppaa, ja Fortumin omistusosuus niistä on 20 %.

Maaliskuussa 2021 Fortum ilmoitti merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa liittyen yli satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin. Fortum investoi yli 450 miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) vuosina 2021–2025. Investointi pidentää laitoksen käyttöikää uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

Huhtikuussa 2021 Fortum ilmoitti toisesta pilottihankkeestaan akkujen käyttämiseksi energian varastointiin Landaforsenin vesivoimaloissa Ruotsissa. Yhteensä 48 käytöstä poistettua hybridiautojen akkua ja muuta akkua, joiden yhdistetty varastointikapasiteetti on 1 MW ja 250 kWh, asennetaan pidentämään sekä vesivoimaturbiinien että akkujen käyttöikää.

Syyskuussa 2021 Fortum ja Uniper sopivat pitkäaikaisesta sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä ydinvoimalaitosten käytöstäpoistopalveluissa. Yhdistämällä yhtiöiden osaaminen, tavoitteena on tarjonnan laajentaminen asiakkaille, markkina-aseman vahvistaminen sekä Oskarshamnin ja Barsebäckin käytöstäpoistohankkeiden onnistumisen varmistaminen Ruotsissa.

Syyskuussa 2021 Fortum toimitti työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Siinä on selvitetty voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstäpoiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen Posivan loppusijoituslaitoksen ONKALO®:n ympäristövaikutuksia. Tammikuussa 2022 TEM antoi perustellun päätelmänsä Loviisan ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksesta ja totesi selostuksen täyttävän YVA-lainsäädännön vaatimukset. Tarkastelluilla hankevaihtoehdoilla ei nähty olevan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita ei voitaisi hyväksyä, estää tai lieventää hyväksyttävälle tasolle.

Säteilyturvakeskus myönsi 16.12.2021 Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikölle kriittisyys- ja pientehokoeluvan. Luvan myötä käynnistettiin Suomen viides ydinreaktori, joka saavutti ensikriittisyyden 21.12.2021. Sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2022, ja säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan heinäkuussa 2022 (} liite 29).

Fortum ilmoitti 22.12.2021, että Fortumin ja Uniperin yhteinen tuuli- ja aurinkovoimaan Euroopassa keskittyvä tiimi käynnistää ensimmäisen projektinsa. Fortum on päättänyt rakentaa 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin tuulipuistot Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortumin osuus hankkeesta on 60 % ja Helenin 40 %. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 216 miljoonaa euroa.

Sähköntuotanto energialähteittäin

Pohjoismainen myynti

1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Myyntihinta

​

1)Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää Fortumin kokonaan omistamat voimalaitokset sekä yhteisyritykset noin 3,4 GW:n uusiutuvan sähköntuotannon rakentamiseen ja sähkön- ja lämmönmyyntiin sekä yli 29 %:n omistusosuuden osakkuusyhtiö TGC-1:ssä. Yhteisyritykset ja osakkuusyhtiö yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Segmentti ei sisällä Uniperin Unipro-tytäryhtiötä Venäjällä.

​

Sähköntuotanto kasvoi 6 %, kun kulutus kasvoi talouden elpyessä vuonna 2021. Lämmöntuotanto kasvoi 4 % aiempaa kylmemmän sään seurauksena Tšeljabinskin ja Tjumenin alueilla. Argayashin CHP-laitoksen myynti toisella vuosineljänneksellä tasoitti osittain tätä positiivista vaikutusta.

Liikevaihto laski 2 % eli 23 miljoonaa euroa Venäjän ruplan heikentymisen seurauksena vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Sähkön hintojen ja tuotantomäärien kasvu tasoitti osittain negatiivista vaikutusta. Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutus oli -48 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 4 % eli 10 miljoonaa euroa. CSA-kapasiteettimaksuilla tuetun 116 MW:n aurinkoenergiahankkeen myynnillä (17 milj. euroa) Fortumin ja RDIF-rahaston (Russian Direct Investment Fund) yhteisyritykselle ja sähkönhintojen nousulla oli suurempi vaikutus kuin Venäjän ruplan vaihtokurssin muutoksella (-14 milj. euroa). CSA-maksujen muutosten nettovaikutus oli hieman negatiivinen. Siihen vaikuttivat kolmen yksikön korkeampien CSA-maksujen nelivuotisen kauden alkaminen, kahden yksikön CSA-kauden päättyminen sekä CSA-hintojen tarkistukset valtionobligaatioiden tuottojen laskun seurauksena. Hiiltä käyttävän Argayashin CHP-laitoksen myynnillä oli vain vähäinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Liikevoittoon vaikutti vähennyskelpoinen kassavirtavaikutukseton 35 miljoonan euron arvonalentuminen Argayashin CHP-laitoksen myynnin yhteydessä.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 62 (47) miljoonaa euroa ja sisälsi 33 (24) miljoonan euron osuuden TGC-1:n voitosta ja 23 (18) miljoonan euron osuuden uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyritysten voitosta (} liite 6 ja } liite 18). Osuus uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyritysten voitosta vuonna 2021 sisältää 11 miljoonan euron voiton Kalmykian tuulivoimapuiston siirrosta Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahastosta Fortum-RDIF-yhteisyritykselle. Osuus uusiutuvan sähköntuotannon yhteisyritysten voitosta vuonna 2020 sisältää 9 miljoonan euron voiton Rostovin tuulivoimapuiston siirrosta Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahastosta Fortum-RDIF-yhteisyritykselle (} liite 3).

Fortum ilmoitti maaliskuussa 2021, että yhtiö oli päättänyt rakentaa Venäjän suurimman aurinkovoimapuiston Etelä-Venäjällä sijaitsevaan Kalmykiaan RDIF-rahaston kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta. Joulukuussa 2021 kapasiteetista oli otettu käyttöön 78 MW, ja loput otetaan käyttöön vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Nämä kapasiteetit liittyvät vuosina 2018 ja 2019 pidettyihin CSA-huutokauppoihin.

Maaliskuussa 2021 Fortum myi CSA-tuetun 116 megawatin aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle.

Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi Kalmykian 200 megawatin tuulipuistot Fortumin ja RDIF-rahaston yhteisyritykselle.

Heinäkuussa 2021 Fortum allekirjoitti sopimuksen hiiltä käyttävän Argayashin CHP-laitoksen myynnistä AO JSC Rusatom Smart Utilities -yhtiölle. Kauppa saatiin päätökseen syyskuussa 2021. Aiemmin vuonna 2021 Fortum teki päätöksen Tšeljabinskin CHP-2-laitoksen siirtymisestä kaasun käyttöön. Näiden päätösten myötä Fortumin Russia-divisioona luopuu hiilen käytöstä vuoden 2022 loppuun mennessä ja sen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt laskevat noin 2 miljoonaa tonnia.

Syyskuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (yhteisyritys, Fortumin osuus 50 %) aloitti yhteensä 237 megawatin tuulivoimapuistojen rakentamisen Samaran alueella Venäjällä.

Syyskuussa 2021 Fortum ilmoitti, että Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahastolle oli myönnetty 15 vuodeksi oikeus tuottaa takuuhintaista (CSA) uutta tuulivoimaa arviolta 16,9–23,8 miljardilla ruplalla (inflaatiokorjattu) uusiutuvan energian huutokaupassa Venäjällä. Myönnetty tuulivoimatuotanto vastaa noin 430–530 megawatin vuosittain rakennettavaa kapasiteettia (enintään 1,4 gigawattia). Kapasiteetit otetaan käyttöön vuosina 2025–2027. Tuotannolle saatavien keskimääräisten nimellishintojen odotetaan olevan 2 600–4 200 ruplaa megawattitunnilta (inflaatiokorjattu) CSA-ajanjakson aikana.

Vuoden 2021 aikana Fortum allekirjoitti useita aiesopimuksia uusiutuvan energian myynnistä Venäjällä. Sopimuskumppaneina olivat Novatek, Magnitogorsk Iron and Steel Works, Baker Hughes ja Shell. Lisäksi yhtiö allekirjoitti Electroshield Samaran ja Sberbankin kanssa aiesopimuksen tuulivoiman toimituksista Samaran alueella ja Mosenergosbytin kanssa sopimuksen tuulivoiman toimituksista Sberbankin toimipisteisiin Nižni Novgorodiin. Uudet sopimukset tukevat Fortumin strategiaa yhteistyöstä teollisuus- ja infra-asiakkaiden kanssa, jotta asiakkaat voivat vähentää omia päästöjään.

Fortumin keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat Venäjällä

1)Sisältää ”forced mode” -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

2)Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

3)Muunnettu käyttäen keskikurssia.

Sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä

​

City Solutions

City Solutions -segmentti vastaa kestävistä kaupunkiratkaisuista. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Puolassa ja Intiassa. Segmenttiin on kuulunut myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Stockholm Exergistä, joka oli yhteisyritys ja yhdistellään pääomaosuusmenetel-mällä. Fortum myi omistusosuutensa Stockholm Exergistä syyskuussa 2021.Segmentti ei sisällä Fortumin Uniper-tytäryhtiön toimintoja.

​

1)Jätteiden käsittelyn myynti koostuu jätteiden vastaanottomaksuista jätteiden käsittelylaitoksilla ja ympäristörakentamisen palvelumyynnistä.

2)Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä polttoaineiden myynnistä.

Lämmönmyynti kasvoi 4 %, kun lämpötilat olivat tavallista kylmemmät etenkin vuoden ensimmäisellä ja neljännellä neljänneksellä. Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynti tasoitti tätä positiivista vaikutusta. Sähkönmyynti kasvoi 10 %. Sähkönmyynnin kehitystä tukivat pääasiassa Suomen lämpöliiketoiminnan tuotantorakenteen muutos ja uuden 250 megawatin aurinkovoimalan käyttöönotto Intian Rajasthanissa. Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynti tasoitti osittain tätä positiivista vaikutusta.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 187 % pääasiassa siksi, että lämmönmyynti kasvoi kaikilla lämmitysalueilla, sähkönhinnat nousivat ja Norjan lämmönhinnat nousivat lämmön- ja sähkönhintojen välisen yhteyden vuoksi. Vertailukelpoisen liikevoiton kasvuun vaikutti myös aurinkovoimaliiketoiminta, mukaan lukien veroton voitto liittyen 250 megawatin Pavagada II -aurinkovoimalan ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimalan myyntiin Intiassa. Myyntivoitosta 11 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä, ja loput arvioidaan kirjattavaksi

vuoden 2022 alkupuoliskolla. Voitot Pavagadan ja Rajasthanin aurinkopuistojen myynnistä on kirjattu vertailukelpoiseen liikevoittoon. Lisäksi kierrätys- ja jäteratkaisujen toiminnan parannuksilla oli positiivinen vaikutus tulokseen.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 2 536 (728) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa verottomiin myyntivoittoihin Stockholm Exergi Holding AB:n 50 prosentin omistusosuuden myynnistä (2 350 milj. euroa) sekä Baltian kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä (254 milj. euroa). joiden vaikutusta tasoitti osittain suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutos (} liite 6).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 42 (57) miljoonaa euroa, josta 28 (46) miljoonaa euroa liittyi osuuteen Stockholm Exergin voitosta syyskuuhun 2021 saakka (} liite 6 ja } liite 18).

Maaliskuussa 2021 Fortum ilmoitti sopineensa Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Partners Groupille. Fortum sai kaupan päätökseen heinäkuussa 2021. Kaupan kokonaisarvo oli noin 710 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa 2021 Fortum teki päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa laajentamiseen rakentamalla viimeisintä teknologiaa hyödyntävän hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Investoinnin arvo on noin 24 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa Fortumin hydrometallurgista kierrätyskapasiteettia ja mahdollistaa kestävien akkukemikaalien tuotannon. Uudella laitoksella voidaan kierrättää tehokkaasti sähköautojen litiumakuissa käytettyjä arvokkaita metalleja sekä erilaisia akkujen valmistusketjussa syntyviä jätejakeita.

Kesäkuussa 2021 Fortum ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistojen myynnistä Actisille Intiassa. Osapuolet allekirjoittivat myös sopimuksen mahdollisista lisäinvestoinneista aurinkovoimalaitoksiin Intiassa. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II -aurinkovoimalaitoksen (250 MW) myynti saatiin päätökseen lokakuussa ja ensimmäinen vaihe Rajasthanin aurinkovoimalaitoksen myynnistä marraskuussa.

Syyskuussa 2021 Fortum sai päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat APG, Alecta, PGGM, Keva ja AXA. Kaupan kokonaisarvo oli 29,5 miljardia kruunua (noin 2,9 miljardia euroa).

Lämmönmyynti maittain

Sähkönmyynti maittain

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa, mukaan lukien asiakaspalvelun ja laskutuksen. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,2 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Espanjassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä lisäarvopalveluja sekä digitaalisia kuluttajaratkaisuja.

​

Sähkönmyynti kasvoi 8 %, mikä johtui pääasiassa Pohjoismaiden selvästi kylmemmästä säästä ensimmäisellä ja neljännellä vuosineljänneksellä ja yritysasiakasmyynnin kasvusta. Kokonaismyyntituotto kasvoi 107 %, kun myynti kasvoi ja hinnat nousivat selvästi Pohjoismaissa. Kaasunmyynti kasvoi 22 % pääasiassa siksi, että yritysasiakkaiden määrä nousi Puolassa. Vuoden aikana lanseerattiin useita digitaalisia palveluja ja solmittiin uusia yrityssopimuksia energiasektorilla, elintarvikealalla, kiinteistösektorilla ja vähittäiskaupan alalla.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 42 %. Lasku johtui pääasiassa korkeista sähköostojen kustannuksista, jotka olivat seurausta sähkön korkeista ja voimakkaasti heiluvista markkinahinnoista kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä sekä asiakasmäärän laskusta. Tarvittava lisäsähkövolyymi hankittiin spot-markkinoilta, joiden hinnat olivat selvästi sovittuja kuluttajahintoja korkeammat, mikä johti suurempiin sähköostojen kustannuksiin ja negatiivisiin katteisiin. Negatiivista vaikutusta tasoitti yksikkökatteiden kasvu palvelutarjooman aktiivisen kehittämisen ja parantamisen seurauksena.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 443 (39) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (} liite 6).

Myynti

1)Ei sisällä tukkumyyntiä.

Asiakasmäärä

1)Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

2)Mitattuna neljännesvuosittain maksavina asiakkaina.

Uniper

Uniper-segmentti sisältää Fortumin enemmistöomistuksen Uniperissa, Fortumin tytäryhtiössä. Uniper on johtava kansainvälinen energiayhtiö, jolla on toimintaa yli 40 maassa. Sen liiketoimintaa ovat varma energiantuotanto ja siihen liittyvät palvelut. Sen päätoimintoja ovat sähköntuotanto Euroopassa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuinen energiakaupankäynti ja energiatuotannon optimointi, joista Uniper raportoi tilinpäätöksissään kolmella liiketoiminta-alueella: European Generation, Global Commodities ja Russian Power Generation. Sähköntuotantokapasiteetista noin 50 % perustuu kaasuun, 25 % hiileen, 15 % vesi- tai ydinvoimaan ja 10 % muihin. Segmentti sisältää Uniperin suhteellisen osuuden OKG:stä (} liite 1).

Fortum on yhdistellyt Uniperin taseeseensa 31.3.2020 alkaen ja Uniperin tuloksen tuloslaskelmaansa vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Uniper yhdisteltiin Fortumin tuloslaskelmaan osakkuusyrityksenä ja esitettiin Muut-segmentissä. Uniperin yhdistely on siten pääsyy muutoksiin kumulatiivisissa luvuissa ja vertailussa vuoteen 2020.

Sähköntuotantoa tukivat lauhdetuotannon parempi saatavuus, Datteln 4:n käyttöönotto vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä sekä Irsching 4- ja Irsching 5- kaasuvoimalayksiköiden palauttaminen toimintaan. Lisäksi ydinvoiman tuotantomäärät kasvoivat paremman käytettävyyden seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 120 (363) miljoonaa euroa. Pääasiassa Uniperin kaasuliiketoiminta hyötyi poikkeuksellisesta markkinakehityksestä sekä hintojen voimakkaasta heilunnasta ja noususta lisäpääomavaatimuksista huolimatta. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä Uniper yhdisteltiin osakkuusyrityksenä.

Euroopan Generation-liiketoiminnan tulosta edistivät Datteln 4 -hiilivoimalan käyttöönotto toukokuun 2020 lopussa sekä Irsching 4- ja Irsching 5- kaasuvoimalayksiköiden palauttaminen toimintaan vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä. Lisäksi tulosparannukseen vaikuttivat kasvanut myynti Ison-Britannian kapasiteettimarkkinoilla sekä ydinvoimaliiketoiminnan tuotantomäärien nousu paremman käytettävyyden seurauksena. Tämä positiivinen vaikutus jäi kuitenkin pienemmäksi kuin negatiivinen vaikutus, joka syntyi Alankomaiden höyryntuotantoliiketoiminnan tuloksen heikentymisestä seisokkien vuoksi kolmannella vuosineljänneksellä ja ydinvoimavarausten kasvusta neljännellä vuosineljänneksellä. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden liiketoiminnassa ei pystytty toistamaan edellisvuoden poikkeuksellisen suuria katteita.

Global Commodities -liiketoiminta hyötyi kansainvälisen liiketoiminnan tuottojen kasvusta, jota vauhdittivat Pohjois-Amerikan epätavalliset sääolot ja Aasian toiminnot etenkin ensimmäisellä neljänneksellä. Aasian liiketoimintojen positiivista vaikutusta tasoittivat osittain sähkön ja hiilen kaupankäynnin sekä vuodelle 2022 siirrettyjen nesteytetyn maakaasun toimitusten negatiiviset vaikutukset neljännellä vuosineljänneksellä. Vuoden 2020 vahvan tuloskehityksen jälkeen kaasuliiketoiminnan tulos parani edelleen. Kaasuliiketoiminta hyötyi poikkeuksellisista markkinaolosuhteista sekä voimakkaasti heiluvista ja nousevista kaasun hinnoista etenkin vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla.

Venäjän liiketoiminta oli lähes edellisvuoden tasolla. Toukokuussa 2021 käyttöön otetun Berezovskaya 3 -voimalaitoksen CSA-maksujen sekä sähkömarkkinoiden hintojen ja volyymien nousun positiivinen vaikutus oli suurempi kuin Shaturskayan, Surgutskayan ja Yaivinskayan voimalaitosten neljän yksikön CSA-maksujen päättymisen vaikutus.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -6 021 (-333) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon -5 688 (-706) miljoonan euron muutoksen seurauksena (} liite 6). Uniper-segmentin tulevaisuuden kassavirrat on suurelta osin suojattu myyntitermiineillä. Koska suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta suurimpaan osaan termiineistä, toteutumattomat muutokset näiden johdannaisten käyvissä arvoissa esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 39 (38) miljoonaa euroa (} liite 6 ja } liite 18).

Venäjällä hyväksyttiin maaliskuussa 2021 muutoksia strategisia investointeja koskevaan lakiin. Lain mukaan Fortum saa omistaa 100 % Uniperista, joka on Unipro PJSC:n enemmistöomistaja. Heinäkuussa 2021 Fortum peruutti Venäjän kilpailuviranomaiselle aiemmin jättämänsä sulautumisen hyväksymishakemuksen, koska yhtiö haluaa tutkia tarkemmin hakemusprosessin laajuutta ja sisältöä koskevia vaatimuksia.

Huhtikuussa 2021 Saksan liittovaltion verkkovirasto hyväksyi Wilhelmshavenin 757 megawatin voimalaitoksen tarjouksen osana kivihiilivoimaloiden sulkemista koskevien huutokauppojen toista kierrosta. Voimalan sähköntuotanto päättyy joulukuussa 2021 eli vuoden ilmoitettua aiemmin. Uniper ilmoitti suunnittelevansa kansallisen vetykeskuksen perustamista Saksan Wilhelmshaveniin. Suunnitelma sisältää vihreän ammoniakin tuontiterminaalin (ammoniakin ”krakkaamo”) sekä 410 megawatin elektrolyysilaitoksen terminaaliin yhteydessä. Uniper valmistelee parhaillaan toteutettavuustutkimusta, eikä lopullista investointipäätöstä ole tehty.

Vuonna 2021 Uniper ilmoitti hakevansa oikeuden päätöstä Alankomaiden hiilestä luopumista vuoteen 2030 mennessä koskevalle laille, sillä laki ei tarjoa asianmukaista korvausta tehdyistä investoinneista. Uniper pyrkii myös muuttamaan Maasvlakten voimalan kestävän energiantuotannon ekosysteemiksi.

Huhtikuussa 2021 Uniper julkaisi pörssitiedotteen, jossa yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen vuoden 2021 tulosnäkymistään.

Heinäkuussa 2021 Saksan liittovaltion verkkovirasto vahvisti Heyden 4 -kivihiilivoimalan olennaisen aseman varavoimalaitoksena syyskuun 2022 loppuun saakka. Lisäksi Saksan liittovaltion verkkovirasto hyväksyi heinäkuussa 2021 Scholven C:n 345 megawatin voimalaitoksen tarjouksen osana kivihiilivoimaloiden sulkemista koskevien huutokauppojen kolmatta kierrosta. Voimalan kaupallinen sähköntuotanto päättyy jo lokakuun lopussa 2022 eli hieman ilmoitettua aiemmin.

Elokuussa 2021 Nordrhein-Westfalenin valitustuomioistuin julisti kolmessa rinnakkaisessa menettelyssä Dattelnin kaupungin vuoden 2014 kehityssuunnitelman pätemättömäksi Datteln 4 -kivihiilivoimalan osalta Waltropin kaupungin, BUND NRW:n ja neljän yksityishenkilön pyynnöstä. Nordrhein-Westfalenin valitustuomioistuin katsoi, että Dattelnin kaupungin kehityssuunnitelma perustuu puutteelliseen aluesuunnitelmaan. Oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Uniper on menettelyssä osapuolena luvanhaltijana, ja sillä on siten valitusoikeus. Uniper teki lokakuussa 2021 valitukset siitä, että päätösten osalta ei ollut myönnetty valituslupaa. Dattelnin kaupunki, joka on menettelyissä vastaajana, on myös valittanut asiasta.

Elokuussa 2021 Uniper ilmoitti päätöksestään nopeuttaa hiilestä irtautumista Isossa-Britanniassa sulkemalla yhden 500 megawatin yksikön Ratcliffen kivihiilivoimalassa jo syyskuun lopussa 2022 ja loput kolme yksikköä viimeistään syyskuun 2024 loppuun mennessä.

Syyskuussa 2021 Fortum ja Uniper ilmoittivat yhteistyöstään ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto- ja purkupalvelujen tarjoamiseksi ydinvoimayhtiöille. Lisätietoja on kohdassa ”Generation”.

Syyskuussa 2021 Uniper ilmoitti tutkivansa mahdollisuutta ottaa Happurgin pumppuvoimalaitos uudelleen käyttöön. Laitoksen teho on 160 MW, ja sinne voidaan varastoida noin 850 MWh sähköä. Se on Baijerin suurin pumppuvoimalaitos. Uniper myi syyskuun lopussa osakkeensa Hallen/Saalen lähellä sijaitsevasta Schkopaun voimalaitoksesta, joka oli sen viimeinen investointi ruskohiilivoimalaan Euroopan portfoliossa. Myynti noudattaa strategiaa, jonka mukaan yhtiö nopeuttaa hiiltä käyttävästä sähköntuotannosta luopumista ja pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden Euroopassa vuoteen 2035 mennessä.

Lokakuussa Uniper ilmoitti strategisen arvioinnin jälkeen suunnittelevansa perusteellisia uudelleenjärjestelyjä Engineering-liiketoiminnassaan, joka työllistää yhteensä 1 100 ihmistä pääasiassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Suunnitelmien mukaan Uniperin suunnitteluosaaminen keskittyy tulevaisuudessa yksinomaan yhtiön omien laitosten käyttöön sekä tuotantonsa päästöjen vähentämiseen ja ympäristöystävällisiin asiakasratkaisuihin.

Lokakuussa 2021 Uniper julkaisi pörssitiedotteen, jossa yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen vuoden 2021 tulosnäkymistään.

Joulukuussa 2021 Uniper ilmoitti, että Saksan verkkovirasto BNetzA oli myöntänyt Staudinger 5 -voimalaitokselle sopimuksen ja että kaupallinen sähköntuotanto lopetettaisiin viimeistään toukokuun 2023 loppuun mennessä ja voimalaitos suljettaisiin.

Joulukuussa 2021 Novatek ja Uniper ilmoittivat allekirjoittaneensa aiesopimuksen vähähiilisen ammoniakin pitkän aikavälin toimituksista. Jopa 1,2 miljoonaa tonnia toimitetaan Uniperin asiakkaille Saksassa ja Luoteis-Euroopassa tulevaisuudessa.

Lisätietoja on Uniperin vuoden 2021 tuloksessa, joka julkaistiin 23.2.2022.

Sähköntuotanto energialähteittäin

Pohjoismainen myynti

1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Myyntihinta

1)Uniper-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

2)Sisältää ”forced mode” -statuksen kapasiteettimaksut, säännellyt tariffit ja kahdenväliset sopimukset.

3)Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.

4)Vertailukauden hinnat ovat muuttuneet aikaisemmin julkaistusta.

5)Muunnettu käyttäen keskikurssia.

​

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

​

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2021 olivat 1 407 (4 941) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 1 116 (1 146) miljoonaa euroa (} liite 3 ja } liite 6).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on ottanut käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suunnittelee suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

​

​

Generation

Tammikuussa 2021 Fortum ilmoitti saaneensa päätökseen kahden uuden tuulivoimapuiston rakentamisen Pohjoismaissa: Kalaxin Suomessa ja Sørfjordin Norjassa, jotka alkoivat tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa Pohjoismaiden markkinoille. Tuulipuistot ovat osa vuonna 2020 toteutettua Energy Infrastructure Partners AG (EIP) -kauppaa, ja niistä Fortumin omistus on 20 %.

Helmikuussa 2021 Fortum sai päätökseen kahdeksan pienen vesivoimalaitoksen myynnin Ruotsissa Downing Renewables & Infrastructure Trustille. Voimalaitosten keskimääräinen vuotuinen sähköntuotanto on 0,1 terawattituntia. Fortum kirjasi kaupasta 50 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Maaliskuussa 2021 Fortum ilmoitti merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa liittyen yli satavuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin. Fortum investoi yli 450 miljoonaa kruunua (noin 44 milj. euroa) vuosina 2021–2025. Investointi pidentää laitoksen käyttöikää uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

22.12.2021 Fortum ilmoitti, että Fortumin ja Uniperin yhteinen tuuli- ja aurinkovoimaan Euroopassa keskittyvä tiimi käynnistää ensimmäisen projektinsa. Fortum on päättänyt 380 megawatin Pjelax-Bölen ja Kristinestad Norrin tuulipuistoinvestoinnista Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2022, ja tuulipuistot arvioidaan otettavan kokonaan käyttöön viimeistään vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Fortumin enemmistöosuus hankkeesta on 60 % ja Helenin vähemmistöosuus 40 %. Hankkeiden investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 216 miljoonaa euroa.

Russia

Fortumilla ja sen yhteisyrityksillä on Venäjällä maan suurin tuuli- ja aurinkovoimapuistojen portfolio (noin 3,4 GW). Tuuli- ja aurinkopuistoille maksetaan CSA-takuuhintaa 15 vuoden ajan, kun ne on otettu käyttöön.

Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (yhteisyritys, Fortumin osuus 50 %) voitti CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa 1 823 MW tuulivoimakapasiteettia vuosina 2017 ja 2018. Vuoden 2020 toisella puoliskolla Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi 50 megawatin Ulyanovsk 2 -tuulipuiston ja 300 megawatin Rostovin tuulipuiston Fortumin ja Russian Direct Investment Fundin (RDIF-rahaston) yhteisyritykselle. Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto myi Kalmykian 200 megawatin tuulipuistot Fortumin ja RDIF-rahaston yhteisyritykselle. Joulukuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto käynnisti kapasiteetiltaan yhteensä 478 megawatin tuulivoimapuistojen kaupallisen toiminnan Astrakhanin, Volgogradin ja Rostovin alueilla.

Vuosina 2018 ja 2019 Fortum voitti CSA-huutokaupoissa oikeuden rakentaa yhteensä 116 megawattia aurinkovoimakapasiteettia. Maaliskuussa 2021 Fortum ilmoitti myyneensä aurinkovoimahankkeen RDIF-rahaston kanssa perustetulle yhteisyritykselle ja päättäneensä rakentaa aurinkovoimalan yhteisyrityksen kautta. Joulukuussa 2021 kapasiteetista otettiin käyttöön 78 megawattia, ja loput otetaan käyttöön vuoden 2022 jälkipuoliskolla.

Kesäkuussa 2021 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto teki päätöksen investoida yhteensä 237 megawatin tuulivoimapuistojen rakentamiseen Samaran alueella Venäjällä. Investointipäätös perustuu Samaran aluehallinnon kanssa tehtyyn sopimukseen. Tavoitteena on rakentaa jopa 300 megawattia tuulivoimaa alueelle vuosien 2022–2023 aikana. Peruskivi muurattiin syyskuussa 2021, ja tuulivoimapuistot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä.

Heinäkuussa 2021 Fortum allekirjoitti sopimuksen hiiltä käyttävän Argayashin CHP-laitoksen myynnistä AO JSC Rusatom Smart Utilities -yhtiölle. Kauppa saatiin päätökseen syyskuussa 2021. Aiemmin vuonna 2021 Fortum teki päätöksen Tšeljabinskin CHP-2-laitoksen siirtymisestä kaasun käyttöön. Näiden päätösten myötä Fortumin Russia-

divisioona luopuu hiilen käytöstä vuoden 2022 loppuun mennessä ja sen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt laskevat noin 2 miljoonaa tonnia.

Syyskuussa 2021 Fortum ilmoitti, että Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahastolle oli myönnetty oikeus tuottaa takuuhintaista (CSA) uutta tuulivoimaa arviolta 16,9–23,8 miljardilla ruplalla (inflaatiokorjattu) vuodessa viimeisimmässä uusiutuvan energian huutokaupassa Venäjällä. Myönnetty tuulivoimatuotanto vastaa noin 430–530 megawatin vuosittain rakennettavaa kapasiteettia (enintään 1,4 gigawattia). Kapasiteetit otetaan käyttöön vuosina 2025–2027. Rakennettavan kapasiteetin lopullinen suuruus määräytyy investointipäätösten yhteydessä. Tuotannolle saatavien keskimääräisten nimellishintojen odotetaan olevan 2 600–4 200 ruplaa megawattitunnilta (inflaatiokorjattu) 15-vuotisen CSA-ajanjakson aikana käyttöönotosta alkaen.

Fortumin sekä Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahaston Venäjän CSA-huutokaupoissa vuosina 2017, 2018, 2019 ja 2021 voittamiin aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetteihin liittyvät investointipäätökset tehdään tapauskohtaisesti. Fortumin sijoittama oma pääoma on enintään 15 miljardia ruplaa.

City Solutions

Maaliskuussa 2021 Fortum ilmoitti sopineensa Baltian kaukolämpöliiketoimintansa myynnistä Partners Groupille. Fortum sai kaupan päätökseen heinäkuussa 2021. Kaupan kokonaisarvo oli noin 710 miljoonaa euroa. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 254 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Maaliskuussa 2021 Fortum otti käyttöön 150 megawattia Rajasthanin 250 megawatin aurinkopuistosta Intiassa. Loput 100 megawattia otettiin käyttöön toukokuussa 2021.

Kesäkuussa 2021 Fortum teki päätöksen investoida litiumakkujen kierrätyskapasiteettinsa laajentamiseen rakentamalla viimeisintä teknologiaa hyödyntävän hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen Harjavaltaan. Investoinnin arvo on noin 24 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa Fortumin hydrometallurgista kierrätyskapasiteettia ja mahdollistaa kestävien akkukemikaalien tuotannon. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Maaliskuussa EU:n vähähiilisten teknologioiden edistämiseksi perustettu innovaatiorahasto (Innovation Fund) hyväksyi hydrometallurgisen akkukierrätyslaitoksen yhdeksi neljästä Fortumin jatkoon päässeestä hankkeesta.

Kesäkuussa 2021 Fortum ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen Pavagada II:n 250 megawatin ja Rajasthanin 250 megawatin aurinkovoimapuistojen myynnistä Actisille Intiassa. Osapuolet allekirjoittivat myös sopimuksen mahdollisista lisäinvestoinneista aurinkovoimalaitoksiin Intiassa. Kaupan velaton kokonaisarvo oli noin 280 miljoonaa euroa. Kokonaisarvo sisältää nettovelan, jota ei kaupan myötä enää yhdistellä Fortum-konserniin. Pavagada II -aurinkovoimalaitoksen (250 MW) myynti saatiin päätökseen lokakuussa ja Rajasthanin aurinkovoimalaitoksen myynnin ensimmäinen vaihe marraskuussa.

Syyskuussa 2021 Fortum sai päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin ruotsalaisesta kaukolämpö- ja kaukokylmäyhtiö Stockholm Exergi Holding AB:stä sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat APG, Alecta, PGGM, Keva ja AXA. Kaupan kokonaisarvo oli 29,5 miljardia kruunua (noin 2,9 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmentin vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 350 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Uniper

Helmikuussa 2020 Uniper allekirjoitti sopimuksen, jonka myötä se myy 58 %:n Schkopau-omistuksensa Saale Energie GmbH:lle, joka on tšekkiläisen EPH-energiayhtiön tytäryhtiö. EPH omistaa loput 42 % Schkopausta, Saksi-Anhaltin osavaltiossa Itä-Saksassa sijaitsevasta ruskohiilivoimalasta. Omistusoikeus siirtyi 1.10.2021.

Muut toiminnot

Kesäkuussa 2021 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jonka myötä se myy hiilidioksidin poisto-oikeuksia välittävän Puro.earth -kasvuyrityksensä enemmistöosuuden yhdysvaltalaiselle Nasdaq-pörssille. Yhteistyö Nasdaqin kanssa vauhdittaa Puro.earthin kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa sen maailmanlaajuista markkina-asemaa pitkällä aikavälillä. Puro.earth on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä avoimella verkkoalustalla. Puro auttaa yrityksiä neutralisoimaan hiilijalanjälkeään poistamalla hiilidioksidia ilmakehästä todennetulla ja kaupattavalla tavalla.

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää puhtaaseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.

Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, puhtaaseen kaasuun tai vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2021 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 61 (56) miljoonaa euroa eli 0,1 % (0,1 %) liikevaihdosta.

Muutoksia konsernin johdossa

Bernhard Günther aloitti vuoden 2021 helmikuussa Fortumin talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Fortumin hallituksen jäsen Klaus-Dieter Maubach ilmoitti maaliskuussa 2021 eroavansa hallituksesta, koska hänet oli valittu Uniperin toimitusjohtajaksi. Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen toimintakyvyn ja totesi hallituksen suosituksen perusteella, että hallitus on täysin toimintakykyinen ja voi jatkaa nykyisellä kokoonpanolla vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Maaliskuussa 2021 Uniperin uudeksi talousjohtajaksi nimitettiin Tiina Tuomela, joka luopui siten asemastaan Fortumissa. Simon-Erik Ollus nimitettiin Fortumin Generation-divisioonan johtajaksi ja Fortumin johtoryhmän jäseneksi välittömästi.

Nebahat Albayrak nimitettiin maaliskuussa 2021 Fortumin yhteiskuntasuhteista, turvallisuudesta ja vastuullisuudesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti työnsä 1.6.2021. Hän seuraa tehtävässä Arto Rätyä, joka jäi eläkkeelle lokakuun 2021 lopussa.

Huhtikuussa 2021 Sirpa-Helena Sormunen nimitettiin Uniperin uudeksi lakiasiainjohtajaksi ja Compliance-vastaavaksi ja Risto Penttinen nimitettiin Uniperin uudeksi strategiasta, kehityksestä ja yritysjärjestelyistä vastaavaksi johtajaksi.

Nora Steiner-Forsberg nimitettiin Fortumin lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi, ja Eveliina Dahl nimitettiin Fortumin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nimitykset tulivat voimaan 1.5.2021.

Günther, Ollus, Albayrak, Steiner-Forsberg ja Dahl raportoivat toimitusjohtaja Markus Rauramolle.

Business Technology -toiminnosta vastaava johtaja Arun Aggarwal jätti asemansa Fortumissa marraskuussa 2021. Hänen seuraajakseen valittiin Sanna Pekari (DI, MBA). Pekari ei ole Fortumin johtoryhmän jäsen, mutta hän raportoi suoraan toimitusjohtaja Markus Rauramolle.

Varsinainen yhtiökokous 2021

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2021. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 ja päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2020 kaikille vuonna 2020 hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,12 euroa osaketta kohti. Täsmäytyspäivä oli 30.4.2021, ja 995 miljoonan euron osinko maksettiin 7.5.2021.

Yhtiökokous päätti kannattaa yhtiön toimielinten palkitsemisraporttia.

Yhtiökokous vahvisti, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita tulevalla toimikaudella seuraavasti: puheenjohtajalle 77 200 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 500 euroa vuodessa, jäsenelle 40 400 euroa vuodessa sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 500 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiota sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista 600 euroa kokoukselta. Jos hallituksen jäsen asuu Suomen ulkopuolella Euroopassa, kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena. Jos hän asuu Euroopan ulkopuolella, kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena. Suomessa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista maksetaan Suomen ulkopuolella pidettävistä kokouksista kaksinkertaisena ja Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista kolminkertaisena. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille hallituksen ja valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio.

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Veli-Matti Reinikkala, varapuheenjohtajaksi valittiin Anja McAlister ja jäseniksi valittiin uudelleen Essimari Kairisto, Teppo Paavola, Philipp Rösler ja Annette Stube. Luisa Delgado valittiin hallitukseen uutena jäsenenä.

Lisäksi yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen Deloitte Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Jukka Vattulaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä on noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Nämä valtuutukset kumosivat vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ollut käytetty 2.3.2022 mennessä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tästä valtuutuksesta oli käytetty 300 000 euroa 2.3.2022 mennessä.

Hallituksen päätökset

Vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Veli-Matti Reinikkalan ja jäseniksi Luisa Delgadon ja Anja McAlisterin.

Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Essimari Kairiston ja jäseniksi Teppo Paavolan, Philipp Röslerin ja Annette Stuben.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin 6.9.2021 seuraavat jäsenet: osastopäällikkö Kimmo Viertola, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto (puheenjohtaja); toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen; ja toimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Lisäksi Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala on osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen.

Muita merkittäviä tapahtumia tilikaudella

Fortumin hallitus päätti 30.9.2021 käynnistää vuoden 2022 säästökauden henkilöstön osakesäästöohjelmansa puitteissa. Henkilöstön osakesäästöohjelma perustettiin lokakuussa 2019, ja Fortumin hallitus päättää vuosittain ohjelman puitteissa käynnistettävistä säästökausista. Vuoden 2022 säästökauden säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 6 miljoonaa euroa.

Fortumin hallitus päätti 17.12.2021 yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinohjelman (Long-Term Incentive -ohjelma, LTI) vuosien 2022–2024 ansaintajaksosta (LTI-jakso). Vuosien 2022–2024 LTI-jakso on osa käynnissä olevaa LTI-ohjelmaa, ja se noudattaa samoja periaatteita kuin edellinen jakso. Vuosien 2022–2024 LTI-jakson suorituskriteerit ovat Fortumin osakkeen kokonaistuoton kehitys verrattuna ryhmään eurooppalaisia sähkö- ja kaasuyhtiöitä sekä absoluuttisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvä tavoite, joka perustuu fossiilisen kaluston arviointiin konsernin eurooppalaisen tuotantorakenteen osalta. Vuoden 2022–2024 LTI-jaksoon perustuvat palkkiot maksetaan keväällä 2025, jos suoritustavoitteet saavutetaan. Vuosien 2022–2024 LTI-jaksolla on enintään noin 140 osallistujaa, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päätti myös käynnistää rajoitetun osakeohjelman 2022–2024 (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentämään LTI-ohjelmaa sekä varata osakkeita keväällä 2025 mahdollisesti maksettavia palkkioita varten. Palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan vuosien 2022–2024 LTI-jakson osalta 620 000 osaketta ja vuosien 2022–2024 RS-jakson osalta 60 000 osaketta.

Fortum-konserni ilmoitti 20.12.2021 asettaneensa vähennystavoitteen epäsuorille kasvihuonekaasupäästöille (Scope 3) osana kunnianhimoista strategiaa päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää epäsuoria Scope 3 -päästöjä 35 % viimeistään vuoteen 2035 mennessä vuoteen 2021 verrattuna. Fortum ja Uniper ottavat epäsuorissa Scope 3 päästöissä huomioon jälleenmyyjät loppukäyttäjien lisäksi. Scope 3 -tavoite vahvistaa konsernitason sitoutumisen hiilineutraaliuden saavuttamiseen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja se on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen. Joulukuussa 2020 Fortum-konserni ilmoitti, että se on sitoutunut vähentämään Euroopan sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöjä (Scope 1 ja 2) vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2019) ja olemaan hiilineutraali viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Avaintekijät ja riskit

Kommentteja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttamaan geopoliittiseen epävarmuuteen, asetettuihin pakotteisiin, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja vastapakotteisiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin Fortum-konsernin Venäjän liiketoimintoihin ja varoihin on luettavissa kappaleessa ”Tilikauden jälkeiset tapahtumat”.

Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöidensä ja osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat TVO, Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja TGC-1. Lisätietoja on kunkin yhtiön vuosikertomuksessa.

Fortum on Uniperin enemmistöomistaja. Uniper on erillinen pörssiyhtiö, joka toimii Saksan lainsäädännön ja säännösten mukaisesti ja jolla on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Vuoden 2021 neljännen vuosineljänneksen lopussa Uniperin taloudellisen tuloksen suurimmat epävarmuuden lähteet ovat luottoriski, markkinariski, oikeudellinen riski, poliittinen ja sääntelyriski ja taloudellinen riski sekä tuotanto-omaisuutta koskeviin hankkeisiin liittyvä riski. Keskeiset hyödykehinnat, joille Uniper altistuu, nousivat huomattavasti neljännen vuosineljänneksen aikana ja kaasun lyhyen ja keskipitkän aikavälin futuurihinnat nousivat ennennäkemättömille tasoille. Vaikka tällä kehityksellä on positiivinen vaikutus Uniperin tulokseen, rahavirtariskit ovat kasvaneet, kun etenkin Uniperin suojausten marginaalivaatimukset ovat kasvaneet ja marginaalivajeiden riski on noussut markkinoiden lisääntyneen volatiliteetin vuoksi. Lisätietoja Uniperin riskienhallintajärjestelmistä ja riskeille altistumisesta on Uniperin vuoden 2021 vuosikertomuksessa.

Kasvavat geopoliittiset jännitteet muodostavat Fortum-konsernille riskin, jonka vaikutukset on arvioitu. Kasvavat geopoliittiset jännitteet ja niiden kärjistyminen voivat johtaa esimerkiksi fyysisten kaasutoimitusten rajoituksiin Uniperille, mikä saattaa edellyttää Uniperin hankkivan kaasua markkinoilta korkeammalla hinnalla. Lisäksi Fortum-konsernin vastapuolet voivat joutua sanktioiden kohteeksi, jotka voivat vaikuttaa nykyisiin tai tuleviin liikesuhteisiin. Fortum seuraa tilannetta aktiivisesti varmistaakseen voimassa olevien sääntöjen ja sovellettavien sanktiolakien jatkuvan noudattamisen. Lisäksi Saksa on keskeyttänyt Nord Stream 2 kaasuputken sertifioinnin toistaiseksi. Uniper analysoi parhaillaan pysähtyneen sertifiointiprosessin mahdollisia vaikutuksia sen taloudelliseen asemaan, nettovarallisuuteen ja toiminnan tulokseen. Sekä Fortum että Uniper seuraavat tilanteen tiiviisti ja valmistelevat jatkuvasti mukautettuja lievennystoimenpiteitä minimoimaan eskaloitumisen vaikutukset Fortum-konserniin.

Sähkön tukkuhinnat Pohjoismaissa ovat Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, polttoainehinnat sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Fortum käyttää suojausta rajoittaakseen altistumista sähkönhintojen vaihteluille ja raportoi suojaustasoista neljännesvuosittain (ks. ”Näkymät).

Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi sekä sähkö- ja lämpöliiketoiminnan sääntely. Saadut takuuhintaiset maksut uudelle (CSA) ja vanhalle (CCS) kapasiteetille ovat keskeisiä kannattavuustekijöitä. Suurin osa Fortumin vuoden 2007 jälkeen rakennetusta kapasiteetista kuuluu CSA-järjestelmän piiriin, ja sille maksetaan Venäjän valtion takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien ja uusiutuvalle energiantuotannolle noin 15 vuoden ajan. CSA-maksuihin vaikuttavat muun muassa valtion obligaatioiden tuotto, tuottoaste, kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spot-markkinoilta saamat tuotot kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Lisäksi osa lämpövoimaloista saa selkeästi korotettuja CSA-maksuja noin kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta.

Fortum altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeille pääasiassa konsernin liiketoimintojen rahoitustarpeen kautta, mukaan lukien liiketoimintoja varten myönnetyt vakuusmarginaalit ja vakuudet. Hyödykehintojen viimeaikaisen voimakkaan heilunnan seurauksena konsernin suojauksien marginaalivajeiden riski on noussut. Neljännellä vuosineljänneksellä toteutettiin edelleen lieventäviä toimenpiteitä likviditeetin lisäämiseksi ja marginaalivajeille altistuneiden positioiden vähentämiseksi.

Fortumilla on rahavirtoja, omaisuutta ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroina, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariski johtuu pääasiassa hyödykkeiden fyysisestä ja taloudellisesta kaupasta, nykyisistä ja uusista investoinneista, ulkoisesta rahoituksesta sekä sisäisistä lainoista ja konsernin osakaslainoista. Merkittävimmät valuuttariskit liittyvät euron ja Ruotsin kruunun, euron ja Venäjän ruplan sekä euron ja Englannin punnan kursseihin, koska Fortum toimii laajasti Ruotsissa, Venäjällä ja Isossa-Britanniassa.

Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja jakelu sekä toiminnan valvonta ja voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa ei-toivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofeista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin konsernin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.

Vuosien 2020 ja 2021 aikana COVID-19-pandemia aiheutti uusia ja osittain odottamattomia riskejä, kun yhteiskunnat ja hallitukset kaikkialla maailmassa ryhtyivät äärimmäisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen hillitsemiseksi. Vaikka vaikutukset Fortumiin ovat toistaiseksi olleet rajallisia ja tilanne on parantunut vuoden 2020 loppuun verrattuna, pandemian pitkittymiseen liittyviä riskejä ei voida sulkea pois. Suurimpia riskitekijöitä ovat hyödykkeiden hintojen lasku, kysynnän lasku, luottojen maksuhäiriöiden ja maksujen viivästymisen kasvanut riski, hankkeiden viivästyminen ja kasvanut toimintahäiriöiden riski tai kunnossapidon pitkittyminen matkustusrajoitusten seurauksena, avainhenkilöiden poissaolot sekä ongelmat keskeisten materiaalien ja varaosien saatavuudessa. Fortum seuraa tiiviisti pandemian kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty hallituksen toimintakertomuksen } Riskienhallinta-osiossa sekä } liitetiedossa 4.

Näkymät

Suojaukset

Vuoden 2021 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 34 euroa/MWh vuodelle 2022 (vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 65 % hintaan 32 euroa/MWh) ja noin 50 % hintaan 31 euroa/MWh vuodelle 2023 (vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 40 % hintaan 31 euroa/MWh).

Vuoden 2021 lopussa noin 80 % Uniper-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 18 euroa/MWh vuodelle 2022 (vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 85 % hintaan 22 euroa/MWh), noin 60 % hintaan 18 euroa/MWh vuodelle 2023 (vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 55 % hintaan 21 euroa/MWh) ja noin 20 % hintaan 30 euroa/MWh vuodelle 2024.

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin sekä Uniper-segmentin pohjoismaisen tuotannon ennusteisiin. Tuotanto-omaisuudessa ja suojausten määritelmässä on jonkin verran eroja, eivätkä ne siksi ole täysin vertailukelpoisia.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin ja Uniperin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities -termiinejä.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1 500 miljoonaa euroa vuonna 2022. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa, eli selkeästi alle poistojen tason.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia (tällä hetkellä noin 45 TWh) ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

Russia

Russia segmentissä CSA-maksujen taloudellisen vaikutuksen odotetaan vuonna 2022 olevan negatiivinen yhden tuotantoyksikön CSA-kauden päättymisestä johtuen. Valtion obligaatioiden korkeampi tuotto tasoittaa osittain tätä negatiivista vaikutusta.

Kommentteja Venäjän Ukraina-hyökkäyksen aiheuttamaan geopoliittiseen epävarmuuteen, asetettuihin pakotteisiin, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja vastapakotteisiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin Fortum-konsernin Venäjän liiketoimintoihin ja varoihin on luettavissa kappaleessa ”Tilikauden jälkeiset tapahtumat”.

Uniper

Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Uniper-segmentin tukkumyyntihinnassa (vesivoima ja ydinvoima, tällä hetkellä noin 25 TWh) tarkoittaisi noin 25 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Uniperilla on myös muuta kuin vesi- ja ydinvoimatuotantoa, ja muun tuotannon herkkyys on erilainen eikä sisälly aiemmin mainittuun herkkyyteen.

Uniperin osalta viitataan ohjeistukseen, jonka yhtiö julkaisee neljännesvuosittain.

Verotus

Vuonna 2022 Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen (ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) odotetaan olevan tasolla 22–25 %. Uniperin yhdistelyn jälkeen tuloksen painoarvo eri lainkäyttöalueilla on johtanut veroastetta koskevan ohjeistuksen alarajan nousuun. Tämä johtuu konsernin tärkeimpien toimintamaiden korkeammista veroasteista.

Ohjeistuksessa ei ole otettu huomioon 20.12.2021 ehdotetun maailmanlaajuista vähimmäisverotusta koskevan direktiivin mahdollisia vaikutuksia.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Tämän johdosta muun muassa Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita Venäjän pääsylle pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. Pakotteet kohdistuvat lukuisiin henkilöihin ja pankkeihin, sekä kaupankäyntiin yleisesti. Näillä pakotteilla ja mahdollisilla vastapakotteilla sekä Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Ison-Britannian mahdollisilla jatkotoimenpiteillä voi olla vaikutusta Fortumin liiketoimintaan Venäjällä.

Tällä hetkellä keskeytymätön kaasun toimittaminen Venäjältä Eurooppaan on jatkunut. Fortumin Venäjän liiketoiminnot ovat myös jatkaneet toimintaansa normaalisti.

Epävarmuus ja riskit johtuen geopoliittisesta tilanteesta, mukaan lukien asetut pakotteet, mahdolliset lisäpakotteet sekä vastapakotteet ja niiden seuraukset, voivat vaikuttaa sekä varojen käypiin arvoihin että niiden taloudelliseen käyttöikään sekä myös hyödykehintoihin ja niiden vakuuksiin Euroopassa. Fortumin Venäjään liittyvien varojen kirjanpitoarvo oli noin 5,5 miljardia euroa 31.12.2021, sisältäen Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektiin liittyvän saatavan. Tällä hetkellä Fortum arvioi viimeaikaisen kehityksen vaikutusta ja niitä lieventäviä toimenpiteitä seuraavasti:

Fortum seuraa tilannetta aktiivisesti, varmistaakseen voimassa olevien määräyksien ja lakien noudattamisen, mukaan lukien pakotteiden.

Katso lisätietoja toimintakertomuksen Riskienhallinta osiosta.

​

Fortum ilmoitti 18.1.2022 Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahaston (50/50 yhteisyritys) 1,3 gigawatin (GW) tuulivoimahankkeiden siirrosta Fortumin ja Bank GPB:n äskettäin perustamalle yhteisyritykselle. Tuulivoimahankkeiden siirron myötä Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto purkautuu.

​

​

​

​

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys Fortumissa

Johdanto

Tämä osa-alue sisältää Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin kirjanpitolaissa 1336/1997, arvopaperimarkkinalaissa 746/2012 ja osakeyhtiölaissa 624/2006 säädetyn mukaisesti. Osa-alue sisältää myös EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisen raportoinnin 6.7.2021 annetun EU:n taksonomia-asetuksen artikla 8 mukaisesti. Raportointi kattaa Uniperin, jonka Fortum on yhdistellyt tytäryhtiönä 31.3.2020 alkaen.

Tässä katsauksessa on raportoitu valikoituja kestävän kehityksen tunnuslukuja, jotka sisältävät Uniperin. Tunnusluvut, joilla on samat laskentaperiaatteet, on yhdistelty, ja vain yksi luku esitetään. Niiden tunnuslukujen osalta, joiden laskentaperiaatteet tällä hetkellä poikkeavat toisistaan, esitetään yksi Fortumin luku, ilman Uniperia. Historiallisia lukuja ei ole oikaistu.

Fortum-konsernin liiketoimintamalli on esitetty } liitetiedossa 6.

Uniper on erillinen, Saksassa listattu pörssiyhtiö, ja noudattaa omia kestävän kehityksen prosessejaan ja menettelytapojaan, ja raportoi kestävän kehityksen neljännesvuoden ja vuoden toteumasta erillisenä yhtiönä. Uniper julkaisee myös erillisen yhdistetyn muun kuin taloudellisen tiedon raportin Saksan kauppalain (Handelsgesetzbuch) 315c §:n sekä 289c-289e §:ien mukaisesti. Uniperin 6.7.2021 julkaistun EU:n taksonomia-asetuksen artikla 8:n mukainen raportointi on sisällytetty Uniperin erilliseen muun kuin taloudellisen tiedon raporttiin.

Olennaiset muut kuin taloudelliset teemat

Fortumin muun kuin taloudellisen tiedon raportointi sisältää tietoa neljästä Suomen kirjanpitolaissa määritellystä lakisääteisestä näkökohdasta. Nämä ovat: ympäristöasiat, sosiaaliset ja henkilöstöasiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta.

Fortum arvioi uudelleen olennaiset teemansa vuonna 2021. Olennaisuusanalyysi perustui ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille tehtyihin kyselyihin, joihin vastasi noin 800 henkilöä, sekä kattavaan työpöytätarkasteluun sääntelyn ja pääomamarkkinoiden odotuksien potentiaalisista vaikutuksista liiketoimintaan. Työpöytätarkasteluun sisältyi myös kilpailijoiden olennaisten kestävyysteemojen arviointi ja media-analyysi, sekä analyysi olennaisten teemojen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) välisistä yhteyksistä.

Olennaisuusanalyysin perusteella Fortumin päivitetyt kestävän kehityksen painopistealueet ovat:

​

​

Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja Fortumin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Fortum päivitti ilmastotavoitteensa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi joulukuussa 2020 ja on sitoutunut hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoite sisältää suorat CO₂-päästöt (Scope 1) ja epäsuorat CO₂-päästöt (Scope 2 ja 3). Fortumin etenemissuunnitelma päästöjen vähentämiseksi Euroopassa on myös määritetty. Fortum on sitoutunut vähintään 50 %:n CO₂-päästövähenemään (Scope 1 ja 2) Euroopan sähköntuotannossa vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja hiilineutraaliuteen viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Scope 3 -päästöillä on merkittävä vaikutus Fortumin kokonaispäästöihin. Joulukuussa 2021 Fortum sitoutui vähentämään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 35 %:lla viimeistään vuoteen 2035 mennessä (vuoteen 2021 verrattuna).

Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevana tavoitteena vuonna 2021 oli toteuttaa vähintään 12 merkittävää vapaaehtoista toimenpidettä, jotka parantavat lajien elinolosuhteita ja vahvistavat populaatioita. Tavoite kattoi kaikki toimintamaat, joissa Fortumilla on vesivoimantuotantoa. Hankkeet kohdistuivat erityisesti uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin, ja vuoden 2021 toimenpiteitä olivat esimerkiksi vesi- ja maaelinympäristöjen kunnostus, kalojen kulun ja vaelluskalakantojen parantaminen sekä vieraslajien torjunta.

Fortumille sekä hyvä turvallisuus että työntekijöistä ja urakoitsijoista huolehtiminen ovat liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin turvallisuustavoitteella mitataan oman henkilöstön ja urakoitsijoiden lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien taajuutta (Total Recordable Injury Frequency, TRIF), ja kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa taso <1,0 vuoden 2025 loppuun mennessä. Fortumilla oli myös tavoite oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuudelle (Lost Time Injury Frequency, LTIF):

≤ 1,2 vuonna 2021.

Fortum ja Uniper ovat Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportoinnin virallisia tukijoita. Fortum on pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut TCFD:n suositusten mukaisesti jo vuodesta 2019. Uniper julkaisee ensimmäisen TCFD-raporttinsa vuodelle 2021 osana muun kuin taloudellisen tiedon raportointiaan.

Fortum teki selvityksen edunvalvontaan liittyvistä toimista ja käytännöistä vuonna 2021. Selvitys julkaistiin joulukuussa 2021 ja on julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Tiivistelmä selvityksestä julkaistaan myös osana Fortumin kestävän kehityksen raporttia vuonna 2022 ja tämän jälkeen vuosittain.

​

​

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut

Fortum yhdisteli Uniperin tytäryhtiönä tuloslaskelmaansa vuoden 2020 toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Vuosi 2020 ei sisällä Uniperin ensimmäistä vuosineljännestä.

​

1)2020 luvut sisältävät Uniperin toisesta vuosineljänneksestä 2020 alkaen.

2)Laskentaperiaate on muuttunut Uniperin yhdistelyn vuoksi. Täten vuoden 2020 lukua ei ole saatavilla. Vuoden 2021 luku sisältää sähköntuotannon kaasu- ja hiilivoimalaitoksilla.

*Luku ei sisällä Uniperia.

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Taloudellisiin tavoitteisiin sisältyy tavoite pääomarakenteelle (rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate alle 2x) ja kaksi erilaista vähimmäistuottovaatimusta uusille investoinneille (WACC +100 BPS vihreille investoinneille ja WACC +200 BPS muille investoinneille). Fortumin tavoitteena on tarjota hyvä tuotto omistajilleen, ja yhtiön osinkopolitiikka on maksaa vakaata, kestävää ja ajan myötä kasvavaa osinkoa.

Fortum on merkittävä taloudellinen toimija toimintamaissaan. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista.

Fortum edistää sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia toimintamaissaan muun muassa maksamalla veroja. Fortumin yhteiskunnalle verojen muodossa tuomat hyödyt sisältävät yrityksen maksamien tuloverojen lisäksi monia muita veroja. Fortumin verotuskäytännöt ja verohallintaa ohjaavat periaatteet, ilman Uniperia, on esitetty Fortumin verotuksen periaatteissa Fortumin verkkosivuilla. Fortum julkaisee verojalanjälkensä vuosittain, ja Uniper julkaisi ensimmäisen verojalanjälkensä keväällä 2021.

Fortum on sisällytetty useisiin kestävän kehityksen indekseihin ja arvioitu useilla kestävän kehityksen luokituksilla. Luettelo on julkaistu Fortumin verkkosivuilta. Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa, ellei toisin mainita.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Fortumin liiketoimintoihin kohdistuu riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle sekä henkilöstön, urakoitsijoiden ja lähiyhteisöjen turvallisuudelle. Tärkeimmät kestävän kehityksen riskit, mukaan lukien ilmastoon liittyvät riskit, on raportoitu Fortumin johtoryhmälle ja tarkastus- ja riskivaliokunnalle osana Fortum-konsernin merkittävimpien riskien ja epävarmuuksien vuositarkastelua. Fortum-konsernin riskit on esitelty hallituksen toimintakertomuksen riskienhallintaosiossa.

Erillisenä pörssiyhtiönä Uniperilla on omat, yhtiön riskienhallinnan mukaiset prosessit, joilla se tunnistaa, arvioi ja hallitsee ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja hallintoon liittyviä (ESG) riskejä. Uniperin ESG-riskien arviointiin käytettävä prosessi sisältää sisäisten ja ulkoisten ESG-riskien arvioinnin, mukaan lukien ilmastoon liittyvät riskit. Vuonna 2021 Uniperilla ei ollut Saksan kauppalain 289c §:n mukaisesti raportoitavia ESG-riskejä. Sen nettoriskien vaikutus jäi alle raportointikynnyksen.

Ilmastonmuutos, tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa resurssitehokkuutta muuttavat perusteellisesti energiatoimialaa. Nämä muutokset luovat Fortumille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Fortum on investoinut merkittävästi viime vuosien aikana ja kasvanut Euroopan kolmanneksi suurimmaksi hiilidioksidipäästöttömän sähkön tuottajaksi ja merkittäväksi kaasutoimijaksi. Yhtiöllä on hyvät lähtökohdat tarttua energiamuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiamuutoksessa menestyminen edellyttää kestävän kehityksen mukaista toimintaa, kohtuuhintaista energiaa ja toimitusvarmuutta. Toimitusvarmuuden takaamiseksi tarvitaan uusiutuvien energiamuotojen lisäksi yhä puhtaampaa kaasua (kuten vetyä), energian varastointia ja muita joustavia ratkaisuja. Lisäksi tarvitaan teollisuuden, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Fortumin strategiset painopisteet tarjoavat ratkaisuja juuri näille alueille: Fortumin tavoitteena on vähentää oman toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kasvattaa CO₂-vapaata sähköntuotantoa hyödyntäen samalla yhtiön vahvaa asemaa kaasussa energiamuutoksen mahdollistamiseksi. Samalla Fortumin tavoitteena on tarjota teollisuus- ja infrastruktuuriasiakkaille ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi sähköverkon stabiliteettiratkaisut, energiantuotanto jätteenpoltolla sekä vähäpäästöiset ratkaisut teollisuudelle. Fortum pyrkii myös hyödyntämään vedyn tuomia mahdollisuuksia, sitä mukaa kun ne ovat kaupallisesti saatavilla.

Kestävän kehityksen hallinto ja politiikat

Koska kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa, ylin päätöksentekovalta kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvissä asioissa on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista.

Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja konsernitason tavoitteista. Lopullisesti konsernin tulostavoitteet, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja ilmastoon liittyvät tavoitteet, hyväksyy Fortumin hallitus. Fortumin linjajohto vastaa konsernin politiikkojen ja ohjeiden toteuttamisesta ja kestävän kehityksen päivittäisestä johtamisesta ja kehitysohjelmista.

Uniper SE:n johtoryhmä kantaa kokonaisvastuun Uniperin kestävän kehityksen toimenpiteiden hyväksymisestä ja toimeenpanosta. Uniperin Kestävän kehityksen johtaja (CSO) raportoi säännöllisesti hallintoneuvostolle strategisista kestävän kehityksen toimista. Hallintoneuvosto, joka on Uniperin ylin hallintoelin, seuraa myös Uniperin kestävän kehityksen sitoumusten toteutumista. Neljä Fortumin johtoryhmän jäsentä, mukaan lukien Fortumin toimitusjohtaja, ovat Uniperin hallintoneuvoston jäseninä.

Työturvallisuustavoitteen (poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus, oma henkilöstö ja urakoitsijat) toteutuminen oli osa Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmää (short-term incentive programme, STI) vuonna 2021. Vuonna 2022 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy työtapaturmien vakavuusaste (poissaoloon johtaneet päivät/lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaturmat) ja turvallisuusjohtamiskoulutuksen suorittamisaste.

Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään (long-term incentive programme, LTI) sisältyy ilmastoon liittyvä mittari. Vuosien 2021–2023 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy hiileen perustuvan sähköntuotantokapasiteetin vähenemiseen, mikä vastaa Fortumin suunnitelmaa hiilestä luopumiseksi. Vuosien 2022–2024 LTI-ohjelmassa tavoite liittyy sähköntuotannon absoluuttisten CO₂ -päästöjen vähentämiseen yhtiön fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa Euroopassa konsernin vuosille 2030 ja 2035 asettamien ilmastotavoitteiden mukaisesti. Uniper jatkaa omien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiensä toteuttamista. Turvallisuuteen liittyvä mittari (työtapaturmien vakavuusaste) vuoden 2022 STI-ohjelmassa ja vuosien 2022–2024 LTI-ohjelman ilmastoon liittyvä mittari kattavat kuitenkin molemmat yhtiöt. STI- ja LTI-mittareiden skaalaus on yhtiökohtainen.

Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct), kestävään kehitykseen liittyviin politiikkoihin sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Toistaiseksi Uniperilla on oma erillinen Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille. Molempien yhtiöiden Toimintaohjeilla on samankaltainen perusta ja ne määrittävät toimintatavat, joita kaikkien tulee noudattaa. Ne linjaavat, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme liiketoimintaa ja olemme yhteydessä ympäröivään maailmaan. Yhtiöiden Toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, jotka molemmat perustuvat UN Global Compactin kymmenelle periaatteelle, esittävät vaatimukset Fortumin ja Uniperin toimittajille ja liikekumppaneille.

Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista, sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, kansainvälisen kauppakamarin lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen toimintaohjeen vastuullisesta hiilenlouhinnasta. Fortum on YK:n Global Compact ja Caring for Climate -aloitteiden jäsen. Uniper noudattaa YK:n Global Compactin kymmentä periaatetta, mutta ei ole sen virallinen jäsen.

Liiketoiminnan eettisyys

Sekä Fortumin että Uniperin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet.

Fortumin hallitus on hyväksynyt yhtiön Toimintaohjeen ja Toimintaohjeen palvelun- ja tavarantoimittajille. Uniperin Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille ovat yhtiön johtoryhmän hyväksymiä.

Toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti sen varmistamiseksi, että ne vastaavat yrityksen toiminnassa ja sääntelyssä tapahtuviin muutoksiin. Fortumin päivitetty Toimintaohje ja Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille julkaistiin vuoden 2021 alkupuolella ja koulutuksia uusiin toimintaohjeisiin järjestettiin vuoden aikana. Marraskuussa 2021 julkaistu päivitettyihin Toimintaohjeisiin liittyvä verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille. Uniperin päivitetty Toimintaohje julkaistiin vuoden 2020 alkupuolella ja uusi määräystenmukaisuuteen liittyvä verkkokoulutuskokonaisuus kaikille Uniperin työntekijöille vuonna 2021. Lisäksi ne työntekijät, joiden tehtävät sitä edellyttävät, saavat säännöllisesti koulutusta liittyen politiikkoihin ja järjestelmiin, jotka ehkäisevät korruptiota.

Väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan sekä sisäisiä että ulkoisia raportointikanavia. Raportointikanavat on kuvattu Toimintaohjeissa sekä yhtiöiden sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo