iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31549300EW2KM4KROKQV312025-12-31549300EW2KM4KROKQV312024-12-31549300EW2KM4KROKQV312023-12-31549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember

Toimintakertomus ja

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2025

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	2

Hallituksen toimintakertomus1)		Konsernitilinpäätös (IFRS)		RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE		11. Pitkäaikaiset saamiset	153
Tieto lyhyesti	4	Tuloslaskelma	106	21. Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne	137	12. Lyhytaikaiset saamiset	153
Vuosi 2025 lyhyesti	5	Laaja tulos	106	22. Lainat	139	13. Siirtosaamiset	153
Viiden vuoden luvut	6	Tase	107	23. Rahoitustuotot ja -kulut	140	14. Oman pääoman muutokset	154
IT-markkinoiden kehitys	7	Rahavirtalaskelma	108	24. Rahoitusvarat ja -velat	140	15. Pakolliset varaukset	154
Strategian tavoitteena saavuttaa johtava asema Euroopan ohjelmistojen ja teknologiakonsultoinnin markkinoilla valituilla toimialoilla	8	Laskelma oman pääoman muutoksista	109	25. Johdannaiset	142	16. Pitkäaikainen vieras pääoma	154
		Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)		26. Rahavarat	142	17. Lyhytaikainen vieras pääoma	154
				27. Osakepääoma ja rahastot	143	18. Siirtovelat	155
Taloudellinen tulos	9	KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET		MUUT TIEDOT		19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	155
Lopetettujen toimintojen  taloudellinen kehitys	15	1. Perustiedot	111	28. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	144	20. Vastuusitoumukset	155
Taloudellinen asema kauden lopussa	15	2. Laadintaperiaatteet	111	29. Tytäryhtiöt	145	21. Johdannaiset	156
Investoinnit ja kehittäminen	15	3. Uusien ja muutettujen standardien sekä  tulkintojen soveltaminen	112	30. Osuudet yhteisyrityksissä	146	22. Rahoitusriskien hallinta	156
Tilauskanta	15			31. Lähipiiritapahtumat	146
Henkilöstö	16	4. Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot	112	32. Vakuudet ja vastuusitoumukset	146	Osingonjakoehdotus	156
Tulosajurit vuonna 2026	17	TILIKAUDEN TULOS		33. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	146	Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä	157
Ulkomaiset sivuliikkeet	17	5. Segmentti-informaatio	113
Yhtiökokous	17	6. Lopetetut toiminnot	115
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta	18	7. Liikevaihto	116	Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)		Tilintarkastuskertomus	158
Hallitus	19	8. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	117	Tuloslaskelma	147	Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	162
Toimitusjohtaja ja toimiva johto	20	9. Tuloverot	118	Tase	148	Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä	164
Tilintarkastajat	21	10. Osakekohtainen tulos	120	Rahoituslaskelma	149
Merkittävimmät riskit	21	PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET
Osakkeet	25	11. Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut	121	Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)	150
Osinko	28	12. Johdon palkitseminen	121	1. Liikevaihto	151
Kauden jälkeiset tapahtumat	29	13. Osakeperusteiset maksut	122	2. Liiketoiminnan muut tuotot	151
Koko vuoden 2026 näkymät	30	14. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	124	3. Henkilöstökulut	151
Taloudellinen kalenteri 2026	30	SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT		4. Liiketoiminnan muut kulut	151
Tunnusluvut	31	15. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	127	5. Johdon palkkiot	151
		16. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	130	6. Rahoitustuotot ja -kulut	151
Kestävyysselvitys2)	33	17. Vuokrasopimukset	132	7. Tuloverot	151
		18. Myyntisaamiset ja muut saamiset	133	8. Aineettomat hyödykkeet	152
1) Tilintarkastamaton		19. Varaukset	135	9. Aineelliset hyödykkeet	152
2) Varmennettu		20. Ostovelat ja muut velat	136	10. Sijoitukset	153

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	3

Hallituksen

toiminta-

kertomus

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	4

Johtava teknologiayritys,

jossa yhdistyvät pitkä

historia Pohjoismaissa

sekä globaalit

Vuoden 2025 avainluvut esitetään jatkuvien

toimintojen osalta. Vuoden 2024 vertailutiedot

on oikaistu vastaavasti, ellei toisin mainita.

kyvykkyydet

Liikevaihto, milj. euroa

1 852

Tietoevry Oyj (Tieto) on julkinen osakeyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee

Suomessa. Tieto palvelee tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita

useilla maantieteellisillä alueilla ja tarjoaa ohjelmistoratkaisuja sekä

teknologiakonsultointipalveluita. Tiedon 14 000 asiantuntijaa tukevat

asiakkaiden innovointia ja toiminnan tehokkuutta yhdistämällä toimiala- ja

teknologiaosaamisen sekä uusimmat innovaatiot. Tiedon neljä liiketoiminta-

Henkilöstö

aluetta toimivat itsenäisesti. Yhtiö kuitenkin lähestyy eri toimialoilla toimivia

14 246

asiakkaitaan teknologiakonsultointipalvelujaan ja toimialakohtaisia

ohjelmistoratkaisuja yhdistämällä. Konsernin segmentit on kuvattu Strategia-

osiossa. Tiedon osakkeet on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa

sekä Oslon pörssissä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	5

Vuosi 2025 lyhyesti

Oikaistu liikevoitto (EBITA), milj. euroa

256,5

• Vuonna 2025 yhtiössä toteutettiin useita muutoksia. Nämä kohdistuivat muun muassa

liiketoimintarakenteeseen, johtoon ja strategiaan.

(225.4)

• Endre Rangnes, joka oli aiemmin toiminut Banktech-liiketoiminnan johtajana, nimitettiin yhtiön uudeksi

toimitusjohtajaksi. Vuoden aikana Tieto nimitti johtoryhmään useita uusia jäseniä, joilla on keskeinen rooli

yhtiön uudistamisessa. Lisätietoja osiossa Johtoryhmä.

• Tech Services -liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen syyskuussa. Kauppa on merkittävä askel Tiedon

vahvistaessa asemaansa ohjelmisto- ja teknologiakonsultointipalveluissa.

Oikaistu liikevoitto (EBITA)

• Tieto päivitti strategiaansa, jonka tavoitteena on saavuttaa johtava asema Euroopan ohjelmisto- ja

13,8%

teknologiakonsultointimarkkinoilla valituilla toimialoilla – ja määritti selkeät strategiset prioriteetit

strategian toteutuksen kiihdyttämiseksi. Lisätietoja osiossa Strategia.

• Strategian toteutus on käynnissä ja yhtenä virstanpylväänä yrityskauppa, jolla Tieto ostaa OpenSpring- ja

GrupoOnetec-yhtiöt Espanjasta tukeakseen toimintansa laajentamista Euroopan markkinoilla. Lisäksi Tieto

myi osana Tieto Tech Consulting -liiketoimintaa toimineen Bekk Consultingin, mikä tukee yhtiön tavoitetta

(12,0)

yksinkertaistaa toimintaansa. Molemmat yrityskaupat saatiin päätökseen vuoden 2026 alkupuolella.

Lisätietoja osiosta Kauden jälkeiset tapahtumat.

• Tieto julkisti uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa marraskuussa järjestetyssä

pääomamarkkinapäivässään. Tavoitteet on kuvattu osiossa Strategia.

• Yhtiössä meneillään olevaa mittavaa muutosta heijastaen yhtiö päätti uudistaa brändinsä. Uudistus

korostaa asiakaslähtöisyyttä, yhtiön yksinkertaistamista sekä valikoivaa kansainvälistä laajentumista ja sen

myötä yhtiön nimeksi valittiin yksinkertaisempi ja merkityksellisempi Tieto. Emoyhtiön Tietoevry Oyj:n

nimenmuutos edellyttää varsinaisen yhtiökokouksen päätöstä.

• Kysyntä jatkui heikkona, erityisesti konsultointipalveluissa. Liikevaihto laski 1 %, orgaanisesti¹⁾ 2 %.

• Tieto on käynnistänyt kustannussäästöohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa yhteensä 115 milj. euron

säästövauhti vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2025 lopussa Tieto oli saavuttanut 95 milj. euron

säästövauhdin ja yhtiö nosti ohjelman tavoitteen 130 milj. euroon.

• Kannattavuuden kehitys oli vahvaa, ja oikaistu liikevoitto²⁾ (EBITA) oli 256,5 (225,4) milj. euroa

liikevoittomarginaalin ollessa 13,8 % (12,0). Liikevoittomarginaali sisältää IFRS 5:een liittyvän n. 1.0

prosenttiyksikön suuruisen negatiivisen vaikutuksen, joka liittyy Tech Services -liiketoiminnan myyntiin.

• Liikevoitto (EBIT) oli 75,2 (142,3) milj. euroa. Liikevoittoon vaikutti 82,9 milj. euron ei-rahavirtavaikutteinen

arvonalentumistappio, joka liittyi aktivoituihin kehittämismenoihin pääsiassa Tieto Banktech -

liiketoiminnassa.

• Liikevaihtoon ja liikevoittoon sisältyy kolmannella neljänneksellä kirjattu 21,9 milj. euron positiivinen

vaikutus, joka liittyy Tieto Banktech -alueen aiempien kausien toimituksia koskevaan oikeuden päätökseen,

josta yhtiö tiedotti elokuussa.

¹⁾ Oikaistu valuuttakurssien sekä yrityshankintojen ja -myyntien vaikutuksilla.

²⁾  Oikaisuerät sisältää uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	6

Viiden vuoden luvut

	2025	2024	2023	2022	2021
Liikevaihto, milj. euroa	1 852,3	1 879,5	2 851,4	2 928,1	2 823,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	75,2	142,3	255,6	266,5	382,0
Liikevoitto (EBIT), %	4,1	7,6	9,0	9,1	13,5
Oikaistu1) liikevoitto (EBITA 2)), milj. euroa	256,5	225,4	358,7	379,2	367,8
Oikaistu1) liikevoitto (EBITA 2)), %	13,8	12,0	12,6	13,0	13,0
Voitto ennen veroja, milj. euroa	41,0	97,2	220,8	242,8	353,8
Osakekohtainen tulos, yhteensä 3), euroa
Laimentamaton	-1,19	-0,53	1,45	1,59	2,46
Laimennettu	-1,18	-0,53	1,45	1,59	2,46
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa
Laimentamaton	0,22	0,59	n/a	n/a	n/a
Laimennettu	0,22	0,59	n/a	n/a	n/a
Oma pääoma/osake, euroa	9,15	10,95	13,62	14,52	15,38
Osinko/osake 4), euroa	0,88	1,50	1,47	1,45	1,40
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	55,9	54,3	85,3	92,9	80,8
Oman pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	2,2	4,8	10,3	10,7	16,9
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk 5), %	3,8	1,4	9,8	9,9	13,7
Nettovelkaantumisaste 5), %	51,3	67,2	56,6	39,5	33,5
Korollinen nettovelka 5), milj. euroa	555,5	871,8	911,8	679,1	610,6
Omavaraisuusaste5), %	49,3	43,1	46,7	51,5	51,6
Henkilöstö keskimäärin	15 088	16 363	24 181	24 401	23 824
Henkilöstö 31.12.	14 246	15 867	24 159	24 320	24 389

¹⁾ Oikaisuerät sisältää uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

²⁾ Voitto ennen rahoituseriä, veroja, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappioita.

³⁾ Jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä.

⁴⁾ Vuonna 2024: osingonjako ja pääomanpalautus.

⁵⁾ Jatkuvat toiminnot vuodesta 2025 eteenpäin.

Vuoden 2025 avainluvut esitetään jatkuvien toimintojen osalta. Vuoden 2024 vertailutiedot on oikaistu vastaavasti, ellei toisin mainita.

Katso tunnuslukujen laskentakaavat sivulta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	7

IT-markkinoiden kehitys

Makrotaloudellisen ja geopoliittisen epävarmuuden odotetaan jatkuvan läpi vuoden 2026. Vuoden 2025

vaimean kasvun jälkeen ohjelmistoihin ja teknologiakonsultointiin liittyvien palveluiden kokonaiskysynnän

arvioidaan elpyvän maltillisesti vuoden loppua kohden, vaikkakin kasvuvauhdin arvioidaan jäävän pandemiaa

edeltäneitä tasoja alhaisemmiksi. Teknologiainvestointien asteittaisen elpymisen keskeisiä ajureita ovat muun

muassa:

• Kilpailukykyinen kustannustaso: kevyemmän ja kilpailukykyisemmän kustannusrakenteen tavoittelu

• Aloitteet, jotka keskittyvät tekoälyn mahdollistamaan arvonluontiin erityisesti datanhallinnan, tietoturvan ja

analytiikan aloilla

• Pilvitransformaatio, jossa datan suvereniteetin merkitys korostuu

• Investoinnit, joilla pyritään purkamaan kertynyttä teknologiavelkaa

• ERP- ja yrityssovellusten uudistusprojektit, joiden taustalla vaikuttavat alustojen vanheneminen ja

toimittajien uudistussuunnitelmat.

Asiakkaat lykkäävät edelleen laajamittaisiin, monivuotisiin muutoshankkeisiin ryhtymistä, mikäli ne

edellyttävät merkittäviä alku- tai pitkän aikavälin investointeja.

Tekoäly on edelleen keskeisin teknologiainvestointien kasvuun liittyvä teema. Tekoälyyn kohdistuva kulutus

siirtyy Proof of Concept -kokeiluista kohti sellaista käyttöä, joka tuottaa mitattavaa liiketoimintahyötyä.

Samalla teknologioiden moninaisuus lisääntyy, mikä pienentää yhden toimijan dominoiman

markkinarakenteen todennäköisyyttä. Kun kyvykkyys tekoälyn käyttöönottoon ja hyödyntämiseen kasvaa,

asiakkaat tunnistavat yhä selvemmin, että itse teknologiat tai niiden toimintamallit eivät ole haasteista suurin –

suurimmat rajoitteet liittyvät datan saatavuuteen ja laatuun, järjestelmäintegraatioihin, datanhallintaan sekä

tietoturvaan.

Pilvisiirtymä on jatkossakin asiakkaille tärkeä prioriteetti toimialasta riippumatta, ja siihen liittyen turvallisuus,

toimintavarmuus ja datan suvereniteetti korostuvat entisestään. Samalla ohjelmistotoimittajat lisäävät

sovelluksiinsa tekoälyominaisuuksia parantaakseen tuottavuutta, käytettävyyttä ja arvoa tuottavia oivalluksia,

mikä johtaa jatkuvaan sovellusten päivittämiseen jatkuvissa aalloissa. Modulaaristen

ohjelmistoarkkitehtuurien, avointen standardien ja dataohjautuvan arvonluonnin kysyntä jatkaa kasvuaan.

Nämä kehityskulut näkyvät myös vahvasti säännellyillä toimialoilla, kuten pankki- ja terveydenhuoltosektorilla,

joissa vaatimustenmukaisuus ja pitkät muutosajat ovat perinteisesti hidastaneet käyttöönottoa.

Ohjelmistoliiketoiminnan ja liitännäisten palveluiden markkinan odotetaan säilyvän aiempaa vakaampana.

Kasvun arvioidaan vahvistuvan muutaman prosenttiyksikön tasolle. Teknologiakonsultoinnin kysynnän

ennakoidaan toipuvan vuoden 2025 negatiivisesta kehityksestä lievästi positiiviseksi vuonna 2026. Vaikka

markkinan kokonaisnäkymä pysyy vaimeana, markkinaolosuhteiden odotetaan kehittyvän asteittain Tiedon

liiketoimintoja tukevaksi.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	8

Strategian tavoitteena saavuttaa johtava asema

Euroopan ohjelmistojen ja teknologiakonsultoinnin

markkinoilla valituilla toimialoilla

Nojaten vankkaan perustaansa, kuten pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin vahvoihin kyvykkyyksiin sekä johtaviin

ohjelmistotuotteisiin, Tieto pyrkii lujittamaan markkinajohtajuuttaan ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa sekä

edistämään harkittua kansainvälistä kasvua valikoiduilla ohjelmistotuotteilla.

Yhtiön strategisena tavoitteena on saavuttaa johtava asema Euroopan ohjelmisto- ja teknologiakonsultoinnin

markkinoilla valituilla toimialoilla. Yhtiö vauhdittaa tämän saavuttamista seuraavien painopistealueiden kautta:

• Asiakas edellä: tuotevetoisuudesta asiakaskeskeisyyteen

• Toiminnan yksinkertaistaminen: toiminnan fokusointi sekä päällekkäisten toimintojen purkaminen

• Valikoiva laajentuminen: vahvoista lähtökohdista Pohjoismaissa kohti laajempaa kasvua Euroopassa

• Kilpailukykyinen kustannuspohja: tavoitteena kevyempi ja kilpailukykyisempi kustannusrakenne.

Tieto pyrkii hyödyntämään markkinoiden tekoälyyn, pilvipalveluihin ja dataan perustuvia monipuolisia

mahdollisuuksia portfoliollaan, joka koostuu erikoistuneista ohjelmistoliiketoiminta-alueista Tieto Banktech,

Caretech ja Indtech sekä konsultointiliiketoiminta-alueesta Tieto Tech Consulting.

Tieto Tech Consulting (Tietoevry Create) : painopisteinä tekoäly-, pilvi- ja dataosaaminen sekä

yrityssovellukset – kasvua syvästä yhteistyöstä strategisten kumppaneiden kanssa

Tieto Banktech (Tietoevry Banking): laajentuminen Euroopassa kilpailukykyisillä fintech-

ohjelmistoratkaisuilla, jotka saavuttaneet vahvan jalansijan Pohjoismaissa

Tieto Caretech (Tietoevry Care) : avoimet, datalähtöiset ja modulaariset terveydenhuollon ohjelmistot ja

alustat Pohjoismaista muualle Eurooppaan

Tieto Indtech (Tietoevry Industry): laajentuminen skaalattavilla ohjelmistoilla valituilla Euroopan markkinoilla,

perustana Pohjoismaissa menestyneet tuotteet

Liiketoiminta-alueet toimivat itsenäisesti. Yhtiö kuitenkin lähestyy eri toimialoilla toimivia asiakkaitaan

teknologiakonsultointipalvelujaan ja toimialakohtaisia ohjelmistoratkaisuja yhdistämällä. Tämä mahdollistaa

koordinoidumman lähestymistavan asiakkaiden ydinprosessien optimointiin ja digitalisointiin.

Taloudelliset tavoitteet

Päivitetyn strategian myötä yhtiö on julkistanut uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja pääoman

allokointiperiaatteet vuosille 2026–2028:

• Yli 5 %:n vuotuinen liikevaihdon kasvu ¹⁾ (keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti) vuosina 2027–2028

• Yli 16 %:n oikaistu²⁾ liikevoittomarginaali (EBITA) vuoteen 2028 mennessä

• Nettovelka/EBITDA alle 2

• Osinko 60–80 % nettotuloksesta ³⁾

Yli jäävällä pääomalla yhtiö ostaa omia osakkeitaan tai maksaa ylimääräisiä osinkoja.

1) Pääasiassa orgaaninen kasvu oikaistuna valuuttakurssien vaikutuksilla

2) Oikaisuerät sisältävät uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

3) Oikaistu ei-rahavirtavaikutteisilla kertaluonteisilla erillä

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	9

Taloudellinen tulos

	1–12/2025	1–12/2024
Liikevaihto, milj. euroa	1 852,3	1 879,5
Muutos, %	-1	0
Orgaaninen kasvu, %	-2	-1
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	75,2	142,3
Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta	4,1	7,6
Oikaistu liikevoitto (EBITA), milj. euroa	256,5	225,4
Oikaistu liikevoitto (EBITA), % liikevaihdosta	13,8	12,0
Osakekohtainen tulos, euroa	0,22	0,59
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	295,9	325,7
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	55,9	54,3

Koko vuoden liikevaihto laski 1 % ja oli 1 852,3 (1 879,5) milj. euroa. Liikevaihtoa tuki kolmannella

neljänneksellä kirjattu 21,9 milj. euron positiivinen vaikutus, joka liittyy Tieto Banktech -alueen aiempien

kausien toimituksia koskevaan oikeuden päätökseen . Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 75,2 (142,3) milj. euroa

eli 4,1 % (7,6 ) liikevaihdosta. Liikevoittoon vaikutti negatiivisesti 82,9 milj. euron ei-rahavirtavaikutteinen

arvonalentumistappio, joka liittyi aktivoituihin kehittämismenoihin pääasiassa Tieto Banktech -

liiketoiminnassa.

Arvonalentumisten lisäksi liikevoitto sisältää -65,7 ( -46,9) milj. euroa oikaisueriä. Oikaistu liikevoitto (EBITA) oli

256,5 (225,4) milj. euroa eli 13,8 % (12,0) liikevaihdosta. Liikevoittoon kohdistuu Tech Services -liiketoiminnan

myynnin myötä IFRS 5 ‑standardiin liittyvä noin 1,0 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus. Tulosparannus

johtuu pääosin kustannussäästöohjelmasta. Lisätietoja oikaisueristä on kappaleessa Vaihtoehtoiset

tunnusluvut.

Poistot olivat 90,8 (95,1) milj. euroa. Niihin sisältyy 35,2 (35,9) milj. euroa käyttöoikeusomaisuuserien poistoja

ja 32,7 (36,2 ) milj. euroa yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Nettorahoituskustannukset olivat 34,3 (45,0) milj. euroa. Nettokorkokustannukset olivat 30,1 (37,3) milj. euroa,

ja valuuttakursseihin liittyvät nettotappiot olivat 1,1 (tappiot 2,5) milj. euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut olivat

-3,0 (-5,3) milj. euroa.

Osakekohtainen tulos oli 0,22 (0,59) euroa. Oikaistu osakekohtainen tulos oli 1,39 (1,15) euroa.

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 55,9 (54,3) milj. euroa ja koostuivat pääosin ohjelmistokehitykseen

liittyvistä aktivoiduista kehittämismenoista sekä toimitilainvestoinneista. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 3,0

% (2,9) liikevaihdosta.

Rahavirta

Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta, sisältäen nettokäyttöpääoman laskun 13,5

(lasku 26,4) milj. euroa, oli 295,9 (325,7)¹⁾ milj. euroa.

¹⁾ Vuonna 2025 lukuun sisältyy lopetettujen toimintojen rahavirta kahdeksalta kuukaudelta, kun taas vuonna 2024 koko vuodelta

Taloudellinen tulos segmenteittäin

	Liikevaihto, milj. euroa	Liikevaihto, milj. euroa	Muutos, %	Orgaaninen kasvu, %	Oikaistu  liikevoitto, milj. euroa	Oikaistu liikevoitto, milj. euroa	Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta	Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta
	1–12/2025	1–12/2024			1–12/2025	1–12/2024	1–12/2025	1–12/2024
Tieto Tech Consulting	789,2	836,9	-6	-5	94,1	100,1	11,9	12,0
Tieto Banktech	585,7	580,4	1	1	101,1	72,0	17,3	12,4
Tieto Caretech	232,7	231,3	1	-1	63,8	68,2	27,4	29,5
Tieto Indtech	270,1	263,7	2	1	40,1	39,4	14,9	15,0
Eliminoinnit ja allokoimattomat kulut	-25,5	-32,9	—	—	-42,6	-54,4	—	—
Yhteensä	1 852,3	1 879,5	-1	-2	256,5	225,4	13,8	12,0

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	10

Tieto Tech Consulting

Orgaaninen kasvu

-5%

Oikaistu liikevoittomarginaali

11.9%

(12.0)

Kannattavuus edellisvuoden

tasolla haastavassa markkinassa

• Haastava markkinatilanne useilla

maantieteellisillä alueilla vaikutti kasvuun

• Kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla

toimituskapasiteetin sopeutusten sekä

myynti-, yleis- ja hallintokulujen

vähentämisen ansiosta – palkkainflaatio

vaikutti negatiivisesti

• Toimintamallin uudistaminen parantaa

markkinalähtöisyyttä ja asiakaskeskeisyyttä

• Useita uusia voittoja, joissa asiakas

hyödyntää uusia teknologioita ja teköälyä –

tilauskanta pysyi vakaana

• Bekk Consulting AS Norjassa myyty –

kauppa saatiin päätökseen 2.2.2026

Sähköisen rahtiliikenteen tekninen

yhdyskäytävä ASFINAGille

EU:n sähköisistä kuljetustiedoista annetttu asetus

(eFTI-asetus) velvoittaa EU-jäsenvaltiot yhdistämään

yksityiset sähkoisten rahtikirjojen hallinnointiin

tarkoitetut alustansa (eFTI-tietoalustat) viranomaisten

järjestelmiin, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen

tiedonjaon ja rahtiliikenteen seurannan. Itävallassa

Tieto toimii toteuttajana ja operoi tätä teknistä

yhdyskäytävää eFTI-gatea ASFINAGille. Sopimus

kattaa ratkaisun toteutuksen vuoteen 2027 mennessä

ja elinkaaren hallinnan seuraavien viiden vuoden ajan.

ASFINAG on julkinen osakeyhtiö, joka vastaa Itävallan

moottori- ja valtatieverkon rahoituksesta,

suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja

tiemaksujen keruusta.

Seuraavan sukupolven audioalustan

kehittämistä eurooppalaiselle

autoteollisuuden tason 1 toimittajalle

Johtava eurooppalainen autoteollisuuden tason 1

toimittaja valitsi Tieto Tech Consultingin

kumppanikseen tukemaan seuraavan sukupolven

audioalustan kehitystyötä. Työssä hyödynnetään

kehittynyttä järjestelmäpiiriteknologiaa (SoC) ja

johtavia ajoneuvokäyttöjärjestelmiä, joihin

lukeutuvat QNX ja Android Automotive. Tavoitteena

on kehittää modulaarisia ja geneerisiä

audioratkaisuja, jotka voidaan helposti mukauttaa

suurimpien autovalmistajien tuleviin ajoneuvo-

ohjelmiin ja samalla pienentää kehityskuluja ja

nopeuttaa uusia lanseerauksia.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	11

Tieto Banktech

Orgaaninen kasvu

1%

Oikaistu liikevoitto

17.3%

(12.4)

Kannattavuus parani – asemissa

laajentumaan Euroopassa

• Hyvää kasvua BaaS-palveluissa ja

talousrikosten torjunta -ohjelmistoissa

• Liikevaihto sisältää kolmannella

neljänneksellä kirjatun 22 milj. euroa liittyen

oikeuden päätökseen aiempien kausien

toimitushinnoista

• Toisella vuosipuoliskolla kasvuun vaikutti

alemman kannattavuuden sopimuksen

päättyminen, vaikutus vuositason kasvuun

noin 2 prosenttiyksikköä

• Vahva tilauskanta – liikevaihtovaikutukset

näkyvät pääasiassa vuodesta 2027 alkaen

• Kustannussäästötoimenpiteet vahvistivat

kannattavuutta – kannattavuus parani

myös, kun eliminoidaan aiempiin kausiin

liittyvä liikevaihto

DNB jatkaa kumppanuutta Tieto

Banktechin kanssa nykyaikaistaakseen

maksuinfrastruktuurinsa

DNB ja Tieto Banktech ovat allekirjoittaneet uuden

laajennetun sopimuksen, jonka tavoitteena on

siirtää DNB:n kotimaan maksut nykyisestä RBS-

infrastruktuurista yhtenäiselle Payment Initiation

(PIN) -alustalle. Päätöksen pohjalla on

perusteellinen arviointi ja halu yksinkertaistaa

DNB:n maksujärjestelmiä tavalla, joka mahdollistaa

entistä paremman skaalaedun, standardoinnin ja

tulevaisuuden ominaisuudet. Asiakkaille palvelut

näyttäytyvät samanlaisina kuin ennenkin, mutta

samalla DNB parantaa kykyään vastata

markkinoiden tarpeisiin ja vahvistaa reaaliaikaista

valvontaa.

Uusi SaaS-sopimus avaa pääsyn Saksan

pankkiautomaattimarkkinoille

Tieto Banktech on solminut IC Cash Servicesin

kanssa viisivuotisen SaaS-sopimuksen, jonka myötä

alueen toiminta laajenee Saksan

pankkiautomaattimarkkinoille. Yhteistyön

puitteissa IC Cash saa viranomaisvaatimukset

täyttävän yksityispilveen perustuvan

pankkiautomaattialustan, joka parantaa yhtiön 2

500 eurooppalaisen automaatin verkoston

turvallisuutta, skaalattavuutta ja tehokkuutta. Tieto

Banktechin usean toimijan verkostoa ja integroitua

toimintamallia hyödyntämällä IC Cash Services voi

hyödyntää vahvaa teknologista pohjaa

kustannusten pienentämiseen, käteisen käsittelyn

helpottamiseen ja toiminnan laajenemiseen

Saksassa ja muissa Euroopan maissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	12

Tieto Caretech

Orgaaninen kasvu

-1%

Oikaistu liikevoitto

27.4%

(29.5)

Kansainvälinen laajentaminen

etenee – kannattavuus pysyi

vahvana

• Hyvää kasvua Hyvinvointi-liiketoiminnassa

– Terveydenhuollossa kasvuun vaikuttivat

heikko kysyntä julkisella sektorilla

Suomessa sekä perinteisiin teknologioihin

liittyvän liiketoiminnan lasku

• Suomessa sopimukset 16 hyvinvointialueen

kanssa kaikkiaan 21 alueesta – täysi

vaikutus kasvuun vuodesta 2027 alkaen

• Kansainvälinen laajentaminen etenee  –

kliinisten Lifecare-sovellusten käyttöönotto

Katalonian terveydenhoitoalueella

• Kustannussäästötoimet tukivat vahvaa

kannattavuutta

Potilastietojärjestelmän kehittäminen

Suomen johtavien yksityisten

terveyspalvelujen tarjoajien kanssa

Tieto Caretech on solminut yhteistyösopimuksen

Suomen johtavien yksityisten terveyspalveluiden

tuottajien – Aavan ja Pikkujätin, Mehiläisen,

Pihlajalinnan ja Terveystalon – kanssa, minkä

johdosta noin 50 000 ammattilaista noin

tuhannessa yksikössä tulevat käyttämään Tiedon

järjestelmää. Sopimuksen tavoitteena on yhdessä

kehittää koko DynamicHealth-

potilastietojärjestelmää entistä

asiakaslähtöisemmäksi. DynamicHealth on

käytössä noin 60 Tieto Caretechin asiakkaalla.

Sopimuksen kesto on kolme vuotta ja siihen sisältyy

optio kolmen vuoden jatkokaudelle.

Tieto ja NTT DATA strategiseen

sopimukseen Katalonian avoimen

terveydenhuollon alustan kehittämisestä

Tieto Caretech ja NTT DATA ovat sopineet

yhteistyöstä Katalonian avoimen terveydenhuollon

alustan kehittämisessä. Kyseessä on yksi

Katalonian vuosille 2024–2030 laaditun

digitaalisen terveydenhuollon strategian

ydinhankkeista. Hanke perustuu openEHR-

standardiin ja käsittää arkkitehtuurikomponentteja,

sovellusmarkkinaympäristön ja alustapalveluita.

Alusta on suunniteltu tukemaan integroitua,

potilaslähtöistä hoitoa automatisoimalla

rutiininomaisia tehtäviä, mahdollistamalla hoidon

personoinnin sekä hyödyntämällä terveystietoja

terveydenhoitopalveluiden jatkuvassa

parantamisessa. Yhteistyö on merkittävä askel

toiminnan laajentamisessa muun Euroopan

terveydenhoitomarkkinoille.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	13

Tieto Indtech

Orgaaninen kasvu

1%

Oikaistu liikevoitto

14.9%

(15.0)

Vahvistumista vuoden loppua

kohti

• Hyvää kasvua kaikissa yksiköissä pois lukien

sellu-, paperi- ja kuituteollisuus, jonka

markkina laskee edelleen

• Kasvu ja tilauskanta vahvistuivat vuoden

loppua kohti

• Uusia voittoja useilla maantieteellisillä

alueilla vuoden aikana

• Kustannussäästötoimet ja vahvistunut

aktiviteettitaso tukivat hyvää

kannattavuutta

Bank Norwegian vahvistaa asemaansa

turvallisessa digitaalisessa laskutuksessa

Tieto Indtech on solminut Bank Norwegianin kanssa

Multichannel-palveluiden toimittamiseen liittyvän

strategisen kolmivuotisen sopimuksen, jonka

tavoitteena on laskutuksen ja maksujen

integraation tehostaminen. Tieto tarjoaa laskutus-

ja maksujen integraatiopalveluja Norjassa,

Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa sekä Saksassa ja

Espanjassa, mikä mahdollistaa saumattoman

asiakasviestinnän ja integraation useanlaisissa

sääntely- ja asiakasympäristöissä. Kumppanuus

vahvistaa Bank Norwegianin asemaa johtavana

turvallisten digitaalisten palvelujen tarjoajana – ja

vahvistaa Tiedon asemaa luotettavana finanssialan

digitaalisena kumppanina Pohjoismaissa ja

kansainvälisesti.

Kesko valitsi Tieto Indtechin tukemaan

toimitusketjun integraatiota

Päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja

talotekniikan sekä autokaupan aloilla johtava

toimija Kesko on solminut Tieto Indtechin kanssa

strategisen sopimuksen BIX Supply Chain

Messaging ‑palveluiden toimituksesta. Asiakas- ja

toimittajatransaktioissa hyödynnettävät palvelut

mahdollistavat älykkäämmän varastotasojen

hallinnan, joka varmistaa toimitusketjuissa

nykypäivän markkinoiden vaatiman nopeuden,

ketteryyden ja toimintavarmuuden. Vuoden 2025

heinäkuussa voimaan tullut sopimus jatkuu vuoden

2031 loppuun saakka ja kattaa Keskon kaikki

toimialat Suomessa sekä Onnisen toiminnan

Pohjoismaissa sekä Baltian maissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	14

Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen 2.9.2025

Vuoden 2025 tiedot esitetty jatkuville toiminnoille

Vuoden 2024 vertailutiedot oikaistu, pois lukien sijoitetun pääoman tuotto

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	15

Lopetettujen toimintojen taloudellinen kehitys

Tietoevry ilmoitti 23.3. sopineensa Tietoevry Tech Services ‑liiketoimintansa myymisestä. Vuoden 2025

ensimmäisestä neljänneksestä lähtien Tietoevry on esittänyt Tech Services -alueen lopetettuna toimintona.

Kauppa saatiin päätökseen 2.9.

Lopetettujen toimintojen nettotappio oli -166,1 ( -133,0 ) milj. euroa koko vuonna Tappioon sisältyy -108,4 milj.

euron ei-rahavirtavaikutteinen arvonalentumistappio uudelleenarvostuksen vuoksi (käypä arvo vähennettynä

myyntikuluilla). Uudelleenarvostuksessa käytettyyn, myyntikuluilla vähennettyyn käypään arvoon, 254 milj.

euroa, sisältyy johdon arvio 30 milj. euron lisäkauppahinnasta. Arviota lisäkauppahinnasta päivitetään kunakin

raportointipäivänä.

Kumulatiivisten kurssitappioiden siirto muista laajan tuloksen eristä osana Tietoevry Tech Services -

liiketoiminnan myynnin nettotulosta oli yhteensä 91,6 milj. euroa.

Vuonna 2024 Tietoevry Tech Services -alueen yhteen Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen kohdistui

rikollinen kiristyshaittaohjelmahyökkäys. Tähän liittyvä korvausprosessi vakuutusyhtiön kanssa on käynnissä.

Tämän hetkisen tilanteen perusteella konserni kirjasi lopetettujen toimintojen tulokseen vakuutuskorvauksia

7,0 milj. euroa joulukuussa 2025.

Lisätietoja kohdassa Lopetetut toiminnot.

Taloudellinen asema kauden lopussa

Omavaraisuusaste oli 49,3 % (43,1 % ). Nettovelkaantumisaste oli 51,3 % ( 67,2 %). Korollinen nettovelka oli

555,5 (n/a) milj. euroa sisältäen 630,2 (n/a ) milj. euroa korollista velkaa, 75,4 (n/a) milj. euroa vuokravelkaa,

4,0 (n/a) milj. euroa korollisia saatavia ja 146,2 (n/a) milj. euroa rahavaroja. Katso Laatimisperusteet.

Pitkäaikaiset korolliset lainat olivat 659,3 (n/a) milj. euroa joulukuun lopussa. Pitkäaikaiset lainat sisältävät 130

milj. ja 300 milj. euron määräaikaislainat, jotka erääntyvät vuonna 2027. Lisäksi yhtiön korolliset pitkäaikaiset

lainat sisältää 174 milj. euron määräaikaislainan, joka erääntyy vuonna 2028, Euroopan investointipankin 13

milj. euron lainan sekä 43,0 milj. euron vuokravelat.

Lyhytaikaiset korolliset lainat olivat 46,4 (n/a) milj. euroa ja koostuivat lähinnä vuokraveloista.

Tietoevryn kestävään kehitykseen sidottu 250 milj. euron luottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2029, ei ollut

käytössä joulukuun lopussa. Se on sidottu valittuihin Tietoevryn kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tukee näin

yhtiön sitoutumista Science Based Targets -aloitteeseen.

Investoinnit ja kehittäminen

Tiedon investoinnit painottuivat ohjelmistojen kehittämiseen, josta pääosa Tieto Banktech ja Tieto Caretech -

alueilla. Kiinteistöihin kohdistuneet investoinnit laskivat hieman. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat

kokonaisuudessaan 55,9 (54,3) milj. euroa, 3,0 % (2,9) liikevaihdosta ja koostuivat pääosin

ohjelmistokehitykseen liittyvistä aktivoiduista kehittämismenoista.

Tilauskanta

Tietoevryn tilauskanta oli 2 180 ( 1 925 ) milj. euroa joulukuun lopussa. Valuuttakurssien sekä yrityshankintojen

ja -myyntien vaikutuksella oikaistuna tilauskanta kasvoi 13 % vuoden 2024 vastaavasta jaksosta ja 7 %

edellisestä neljänneksestä. Tilauskanta sisältää kaikki allekirjoitetut asiakastilaukset, joita ei ole tuloutettu,

mukaan lukien arviot käyttöön perustuvien sopimusten arvosta.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	16

Henkilöstö

Joulukuun lopussa henkilöstön määrä ilmaistuna kokoaikaisia vastaavana oli 14 246 ( 15 867 ). Kokoaikaisen

henkilöstön määrä globaaleissa osaamiskeskuksissa oli 7 338 ( 8 486), mikä on 51,5 % ( 53,5) henkilöstöstä.

Liukuva 12 kuukauden vapaaehtoinen henkilöstövaihtuvuus oli 7,8 % (7,9 ) joulukuun lopussa. Tietoevryn

arvion mukaan vaihtuvuuden normaalitaso on 10–12 %.

Palkkainflaatio oli vuonna 2025 keskimäärin noin 4 % vuonna 2025 ja yhtiö arvioi sen olevan keskimäärin 3–

4% vuonna 2026. Yhtiö kompensoi palkkainflaatiota useilla toimenpiteillä, joita ovat hinnankorotukset,

toiminnan siirtäminen edelleen suotuisan kustannustason maihin, automatisointi, osaamispyramidin hallinta ja

yleinen kustannustehokkuus eri liiketoiminta-alueilla.

Konsernin henkilöstö ja palkitseminen

	2025	2024	20231)
Kokopäiväisen henkilöstön määrä 31.12.	14 246	15 867	24 159
Kokopäiväisen henkilöstön määrä keskimäärin	15 088	16 363	24 181
Liukuva 12 kuukauden henkilöstövaihtuvuus, %	7,8	7,9	10,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa	1 065	1 086	1 566

1) Vuoden 2023 tietoja ei ole oikaistu Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin vaikutuksella

Tiedon henkilöstöhallinnon keskeinen tehtävä on tukea konsernia henkilöstön kehittämisessä. Toimintoa

johtaa konsernin henkilöstöjohtaja, ja liiketoimintakohtaisesta henkilöstöhallinnosta vastaavat liiketoiminta-

alueiden henkilöstövastaavat. Tiedon tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toimintatavat ja

työntekijäkokemuksen kehitys noudattelevat markkinoiden muutosta. Yhtiö hyödyntää digitaalisia

oppimisalustoja, jotka ovat saatavilla koko henkilöstölle. Vuonna 2025 Tieto jatkoi panostuksiaan jatkuvaan

oppimiseen, joilla se myös varmistaa henkilöstölleen kestävän kehityksen mukaiset käytännöt ja jatkuvuuden.

Monimuotoisuuden tukeminen on keskeinen teema, joka korostuu koko organisaatiossa. Tietotekniikka-alalla

saattaa kuitenkin olla rakenteellinen haaste saavuttaa sukupuolirakennetta sekä tiimien monimuotoisuutta

koskevia tavoitteita. Vuonna 2025, Tieto vahvisti sitoutumistaan käynnistämällä kohdennettuja toimenpiteitä

ja laajentamalla strategisia tavoitteita, joiden myötä se voi vahvistaa osallistavia käytäntöjä. Näitä ovat

esimerkiksi muutokset henkilöstöhallinnon politiikoissa ja rekrytointia ja urakehitystä koskevissa 

ohjeistuksissa sekä kaikkia koskevat koulutukset. Lisätietoja yhtiön vastuullisuustoiminnasta ja vuonna 2025

tehdyistä toimenpiteistä on saatavilla kestävyysselvityksessä osiossa S1 Oma työvoima. 

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	17

Tulosajurit vuonna 2026

IT-palveluissa markkinaolosuhteet ovat pysyneet haastavina, ja elpymisen odotetaan pysyvän maltillisena

vuonna 2026. Tieto arvioi vuoden 2026 orgaanisen kasvun asettuvan -2 % ja 0 % välillä. Arviossa yhtiö olettaa,

että markkinaolosuhteet ovat vastaavat kuin vuonna 2025. Perinteisiin teknologioihin pohjautuvien

sopimusten päättymisellä Tieto Banktechissa ja Tieto Caretechissä on negatiivinen vaikutus kasvuun. Lisäksi

vuoden 2025 kolmannen neljänneksen korkea vertailutaso, joka johtui aiempiin toimituskausiin liittyneestä

tuomioistuimen päätökseen perustuneesta liikevaihdosta Tieto Banktechissä, heikentää kasvulukuja. Näiden

negatiivisen vaikutuksen konsernitason vuosikasvuun arvioidaan olevan noin 3 prosenttiyksikköä. Tieto

Banktechissä negatiivinen vaikutus kasvuun on noin 7 prosenttiyksikköä ja Tieto Caretechissä noin 5

prosenttiyksikköä.

Tieto arvioi koko vuoden oikaistun liikevoittomarginaalin olevan 14,8–15,8 %. Parannus johtuu pääosin

alentuneesta kustannustasosta kustannussäästöohjelman tukemana. Yhtiö arvioi palkkainflaation olevan

keskimäärin noin 3–4 % vuonna 2026. Tietoon vaikuttaa myös yleinen kustannusinflaatio, joka näkyy muun

muassa alihankinta-, teknologia-, toimitila-, sähkö- ja ohjelmistokustannuksissa. Negatiivisia vaikutuksia

lievennetään useilla toimenpiteillä, joihin sisältyvät hinnankorotukset, kustannusten optimointi, toiminnan

siirtäminen edelleen suotuisan kustannustason maihin, automatisointi, osaamispyramidin hallinta ja yleinen

kustannustehokkuus eri liiketoiminta-alueilla.

Kustannussäästöohjelma

Tiedon vuonna 2025 käynnistämä kustannussäästöohjelma, joka pohjautui sekä henkilöstömäärän että

ulkoisten palveluiden ja toimitilakustannusten vähentämiseen, tähtäsi 115 milj. euron säästövauhtiin vuoden

2026 loppuun mennessä. Mahdolliset henkilöstövähennykset koskivat sekä hallinnollisia tehtäviä että

toimituskapasiteettia. Vuoden 2025 loppuun mennessä yhtiö saavutti yhteensä 95 milj. euron

kustannussäästövauhdin. Yhtiö nosti tavoitteensa 130 milj. euron kustannussäästövauhtiin vuoden 2026

loppuun mennessä.

Vuonna 2026 kertaluonteisten kulujen odotetaan olevan kokonaisuudessaan noin 1,5 % liikevaihdosta, ja

niiden arvioidaan liittyvän pääasiassa Tech Consulting -liiketoiminnan edelleen jatkuvaan

yksinkertaistamiseen sekä käynnissä olevaan kustannussäästöohjelmaan..

Ulkomaiset sivuliikkeet

Konsernilla on sivuliikkeet Ranskassa, Latviassa, Norjassa ja Ukrainassa. 

Yhtiökokous

Tietoevry Oyj:n 25. maaliskuuta pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 2024 tilinpäätöksen ja

myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024. Yhtiökokous myös

hyväksyi palkitsemisraportin. Yhtiökokous päätti jakaa varoja yhtiön jakokelpoisista varoista yhteensä 1,50

euroa osakkeelta joko osinkona kertyneistä voittovaroista tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta tai näiden yhdistelmänä.

Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen jäsenet Tomas Franzén, Bertil Carlsén, Elisabetta Castiglioni,

Harri-Pekka Kaukonen, Gustav Moss ja Petter Söderström valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Uusiksi

hallituksen jäseniksi valittiin Nina Bjornstad ja Marianne Dahl. Tomas Franzén valittiin uudelleen hallituksen

puheenjohtajaksi.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	18

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano määräytyi 29.8.2025 suomalaiseen, norjalaiseen

ja ruotsalaiseen osakasluetteloon merkittyjen omistusten ja niistä saatujen selvitysten perusteella.

Osakkeenomistajat, jotka halusivat osallistua nimitystoimikunnan työskentelyyn, nimesivät seuraavat jäsenet:

• Annareetta Lumme-Timonen, sijoitusjohtaja, Solidium

• Alexander Kopp, sijoitusjohtaja, Incentive

• Mikko Lantto, teknologia- ja kehitysjohtaja, Ilmarinen

• Jukka Vähäpesola, osakesijoitusjohtaja, Elo

• Tomas Franzén, hallituksen puheenjohtaja, Tieto.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	19

Hallitus

Hallitus 31.12.2025 ¹⁾

Nimi	Syntymävuosi	Kansalaisuus	Koulutus	Päätoimi
Tomas Franzén (hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan pj.)	1962	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Hallitusammattilainen
Harri-Pekka Kaukonen (hallituksen varapj. ja tarkastus- ja riskivaliokunnan pj.)	1963	Suomi	Tekniikan tohtori	Hallitusammattilainen
Nina Bjornstad2)	1977	Norja, USA	Kandidaatintutkinto (talous- ja kauppatiede), MBA	Hallitusammattilainen
Bertil Carlsén	1960	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri	Neuvonantaja, hallitusammattilainen
Elisabetta Castiglioni	1964	Italia	Tekniikan tohtori	Toimitusjohtaja, A1 Digital International GmbH
Marianne Dahl2)	1974	Tanska	Kauppatieteiden maisteri	Vanhempi neuvonantaja, hallitusammattilainen
Gustav Moss	1988	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri	Osakas, Cevian Capital AB
Petter Söderström	1976	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	Sijoitusjohtaja, Solidium Oy
Tommy Sander Aldrin (henkilöstöedustaja)3)	1965	Norja	Insinööri (tietotekniikka)	Johtava konsultti
Ilpo Waljus (henkilöstöedustaja)3)	1974	Suomi	Tradenomi (tietotekniikka)	Testauspäällikkö

1)Liselotte Hägertz Engstam ja Katharina Mosheim toimivat hallituksen jäseninä ja Anders Palklint ja Thomas Slettemoen henkilöstöedustajina varsinaiseen yhtiökokoukseen 25.3.2025 saakka.

2) Hallituksen jäsen varsinaisesta yhtiökokouksesta 25.3.2025 alkaen.

3) Hallituksen jäsen (henkilöstöedustaja) varsinaisesta yhtiökokouksesta 25.3.2025 alkaen.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	20

Toimitusjohtaja ja toimiva johto

Johtoryhmän ¹⁾ jäsenet 31.12.2025

Endre Rangnes ²⁾

Toimitusjohtaja

Syntymävuosi: 1959

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: Ekonomi

Tiedossa vuodesta 2024

Mario Blazevic³⁾ 

Toimitusjohtaja, Tieto Banktech 

Syntymävuosi: 1975

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: Maisterintutkinto (tietotekniikka), MBA (INSEAD)

Tiedossa vuodesta 2012

Oddgeir Hansen⁴⁾

Executive Project Lead 

Syntymävuosi: 1953

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: Liiketaloudellinen tutkinto

Tiedossa vuodesta 2025

Tomi Hyryläinen

Talousjohtaja

Syntymävuosi: 1970

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Tiedossa  vuodesta 2018

Pär Johansson ⁵⁾

Toimitusjohtaja, Tieto Tech Consulting 

Syntymävuosi: 1970

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Ruotsi

Koulutus: Maisterintutkinto (materiaalitekniikka)

Tiedossa vuodesta 2010

Ari Järvelä

Toimitusjohtaja, Tieto Caretech

Syntymävuosi: 1969

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Koulutus: Diplomi-insinööri

Tiedossa vuodesta 2001

Jacob Nestande⁶⁾

Head of Group Operations & Platforms 

Syntymävuosi: 1986

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Tiedossa vuodesta 2016

Johan Enger Nygaard ⁷⁾

Toimitusjohtaja, Tieto Indtech 

Syntymävuosi: 1967

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: EBP (INSEAD), taloustieteen opintoja

Tiedossa vuodesta 2011 .

Jonna Peltola ⁴⁾

Head of Communication and Brand 

Syntymävuosi: 1976

Sukupuoli: nainen`

Kansalaisuus: Suomi

Koulutus: BBA   

Tiedossa vuodesta 2020

Trine Rønningen⁸⁾

Konsernin väliaikainen henkilöstöjohtaja

Syntymävuosi: 1975

Sukupuoli: nainen

Kansalaisuus: Norja

Koulutus: Maisterintutkinto (kauppatieteet, BA),

organisaatiopsykologia

Tiedossa vuodesta 2024

Jussi Tokola⁴⁾

Head of Group Legal

Syntymävuosi: 1978

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Koulutus: Diplomi-insinööri, Oikeustieteen maisteri

Tiedossa vuodesta 2002

Johtoryhmän palkitseminen ja yksityiskohtaisempia tietoja, kuten

johtoryhmän jäsenten täydelliset ansioluettelot, on yhtiön

verkkosivuilla.

¹⁾ Group Executive Management 22.5.2025 saakka. Kishore Ghadiyaram toimi tehtävässä

Head of Strategy 22.5.2025 saakka, ja Satu Kiiskinen työskenteli Tietoevry Tech Services -

alueen toimitusjohtajana 2.9.2025 saakka.

²⁾ Endre Rangnes nimitettiin toimitusjohtajaksi 22.7.2025 alkaen. Hän toimi väliaikaisena

toimitusjohtajana 5.5.–22.7.2025. Ennen tätä toimitusjohtajana työskenteli Kimmo Alkio.

³⁾ Mario Blazevic nimitettiin Tieto Banktech -alueen toimitusjohtajaksi 22.7.2025 alkaen.

Hän toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 6.5.–22.7.2025. Ennen tätä tehtävässä

työskenteli Endre Rangnes 5.5.2025 saakka.

⁴⁾ Uusi tehtävä 22.5.2025 alkaen.

⁵⁾ Pär Johansson nimitettiin Tieto Tech Consulting -alueen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi

22.7.2025 alkaen. Tehtävässä toimi Cosimo de Carlo 22.7.2025 saakka.

⁶⁾ Uusi tehtävä 1.12.2025 alkaen.

⁷⁾ Johan Enger Nygaard nimitettiin Tieto Indtech -alueen toimitusjohtajaksi 22.7.2025

alkaen. Hän toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 19.6.–22.7.2025. Ennen tätä Carsten

Henke työskenteli toimitusjohtajana 19.6.2025 saakka.

⁸⁾ Trine Rønningen nimitettiin väliaikaiseksi henkilöstöjohtajaksi 1.9.2025 alkaen. Trond

Vinje toimi henkilöstöjohtajana 31.8.2025 saakka.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	21

Tilintarkastajat

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n tilikaudelle 2025. Deloitte

Oy ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Marika Nevalaisen. Yhtiökokous valitsi Deloitte Oy:n myös

kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025.

Tilintarkastus 2025

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n tilikaudelle 2025. Deloitte

Oy ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Marika Nevalaisen.

Vuonna 2025, Tieto-konserni maksoi tilintarkastajille tilintarkastuksesta yhteensä 1,3 ( 1,6 ) milj. euroa ja

yhteensä 0,2 (0,7 ) milj. euroa muista palveluista.

Merkittävimmät riskit

Tiedon riskit on jaettu strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä henkilöstöriskeihin ja

vaatimustenmukaisuuteen (compliance) liittyviin riskeihin. Tiedon kuusi käytössä olevaa riskityyppiä ovat

kyberturvallisuus, ESG (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto), terveys ja turvallisuus, tietosuoja, laatu ja maine.

Riskikategorioita käytetään riskien ryhmittelyyn, kun taas riskityyppejä käytetään pääasiassa riskien

luokittelussa ja riskimittareiden perusteena.

Riskikategoriat

Strategiset riskit liittyvät markkinoiden volatiliteettiin, uusiin teknologioihin, digitalisaatio- ja

automaatiostrategioiden muutoksiin, muutoksen hallintaan, riittävän nopeaan osaamisen uudistamiseen,

kykyyn reagoida kilpailuun ja uusiin markkinatoimijoihin, yhtiön strategian valintaan, johtamiseen ja

jalkauttamiseen, riippuvuuteen suurista asiakkaista eräillä liiketoiminta-alueilla sekä toimitusten laadun

varmistamiseen dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.

Toiminnalliset riskit liittyvät mm. liiketoimintamallin muuttamiseen liiketoimintayksiköissä, palvelu- ja

toimituskyvykkyyden varmistamiseen, riskien ja jatkuvuuden hallintaan, kyberturvallisuuteen,

ilmastonmuutokseen, asiakkaiden tarjouspyyntöjen ja vaatimusten analysointiin sekä korkean ammattitaidon

ja laadun varmistamiseen toimitusten hallinnassa.

Taloudelliset riskit koostuvat pääasiassa luottoriskeistä, valuuttariskeistä, korkoriskeistä, inflaatiosta sekä

rahoitus- ja likviditeettiriskistä.

Henkilöstöriskit perustuvat Tiedon tarpeeseen varmistaa konsernille markkinoiden johtavaa osaamista sekä

projektitoimituksiin ja asiakaspalveluun liittyvää vahvaa suorituskykyä. Henkilöstöriskit liittyvät myös

työntekijöiden elämänlaatuun, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen.

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät riskit liittyvät siihen, miten organisaatio tunnistaa ja täyttää vaatimukset,

jotka perustuvat lainsäädäntöön ja muihin pakollisiin määräyksiin (esim. tietoturva ja tietosuoja, korruption ja

lahjonnan torjunta, sisäpiiriasiat, pakotteet ja vientivalvonta), sisäisiin politiikkoihin ja sääntöihin sekä

eettiseen toimintatapaan ja korkeaan moraaliin.

Riskityypit

Kyberturvallisuusriskit koskevat Tiedon tietojärjestelmiin ja tietoihin kohdistuvia mahdollisia uhkia, jotka voivat

johtaa tietojen luvattomaan käyttöön, tietomurtoihin ja toiminnan keskeytyksiin. Nämä riskit edellyttävät

vahvoja tietoturvatoimenpiteitä, joilla suojataan arkaluontoisia tietoja ja huolehditaan palveluiden

jatkuvuudesta.

ESG-riskit liittyvät Tiedon taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan kohdistuviin mahdollisiin vaikutuksiin

lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä mahdollisiin ihmisiin ja ympäristöön kohdistuviin negatiivisiin

vaikutuksiin. Tieto tunnistaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä riskejä osana kokonaisvaltaista

riskienhallintaprosessiaan. Nämä riskit voivat liittyä ilmastonmuutokseen, resurssipulaan, sääntelyn

muutoksiin sekä sosiaalisiin asioihin, kuten työvoimakäytäntöihin ja yhteisöihin kohdistuviin vaikutuksiin.

Vastuullisuusriskit tunnistetaan kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin sekä muun kestävyyttä koskevan due

diligence -toiminnan myötä ja integroidaan yleiseen riskikehykseen. Yksityiskohtaiset tiedot yhtiön

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien hallinto ja toiminta tilikaudella 2025, esitetään

Tiedon kestävyysselvityksessä.

Terveys- ja turvallisuusriskeihin sisältyy mahdollisia uhkia, jotka kohdistuvat Tiedon toimintaan osallistuvien

henkilöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työmoraalin heikkeneminen voi

vaikuttaa yrityskulttuuriin ja johtaa toistuviin poissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, keskeisten

työntekijöiden menettämiseen sekä uusien osaajien houkuttelun haasteisiin. Nämä riskit edellyttävät

ennakoivia toimenpiteitä, joilla huolehditaan turvallisesta työympäristöstä sekä olennaisten terveys- ja

turvallisuusmääräysten noudattamisesta tarkoituksena suojella sekä työsuhteisia työntekijöitä että

organisaatiota.

Tietosuojariskit sisältävät henkilötietoihin kohdistuvia mahdollisia uhkia, jotka aiheutuvat luvattomasta

käytöstä, tietomurroista ja väärinkäytöstä. Nämä riskit edellyttävät tiukkoja tietosuojatoimia sekä yleisen

tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja muiden määräysten noudattamista tarkoituksena suojella arkaluontoisia

tietoja ja ylläpitää luottamusta.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	22

Projektiriskit käsittävät hankkeiden toteutuksessa ja toimituksissa ilmenevät mahdolliset haasteet, jotka voivat

aiheutua esimerkiksi resurssien kohdistuksesta, aikataulujen hallinnasta sekä asiakasvaatimusten

noudattamisesta.

Laaturiskit liittyvät palveluiden ja tuotteiden tason mahdolliseen heikkenemiseen, jonka syitä voivat olla

puutteet laadunvalvontaprosesseissa, prosessin epäonnistuminen, riittämätön koulutus tai puutteet

asiakkaiden odotusten täyttämisessä.

Maineriskejä syntyy, kun organisaation julkisuuskuvaan tai uskottavuuteen kohdistuu mahdollista haittaa. Sitä

voi aiheutua negatiivisesta julkisuudesta, eettisistä rikkomuksista, heikosta asiakaspalvelusta tai määräysten

noudattamatta jättämisestä. Tällaiset riskit voivat heikentää sidosryhmien, asiakkaiden ja yleisön luottamusta,

mikä vaikuttaa yhtiön markkina-asemaan ja taloudelliseen tulokseen.

Riskit rekisteröidään, niitä hallitaan ja seurataan ja niistä laaditaan yhtiön GRC (governance, risk, and

compliance) -järjestelmän avulla riskikarttoja ja ‑mittareita, jotka yksiköiden johtoryhmät ja tarkastus- ja

riskivaliokunta käyvät läpi. Tiedon merkittävimmät riskit sekä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi on kuvattu

alla.

Markkinoiden heilahtelu

Ydinmarkkinoilla tapahtuvilla muutoksilla on välittömiä vaikutuksia markkinaolosuhteisiin, minkä lisäksi ne

myötävaikuttavat heilahteluun, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti kasvumahdollisuuksiin. Muutokset

taloudellisessa ympäristössä ja asiakaskysynnässä saattavat vaikuttaa sekä liiketoiminnan volyymiin että

hinnoitteluun, mikä voi johtaa odotettua alempaan liikevaihtoon tai odotettua hitaampaan liikevaihdon

kasvuun.

Tieto pyrkii myös solmimaan pitkäaikaisia liikesuhteita ja olemaan asiakkaidensa pääasiallinen toimittaja. Yhtiö

valvoo tarkasti kustannuksia, investointeja ja investointiensa tuloksia. Päätöksenteko-oikeudet on määritelty

selvästi yhtiön päätöksentekopolitiikassa (Decision Making Authority, DMA Policy).

Globaali palvelutarjonta, uusien tuotteiden myyminen nykyisille asiakkaille ja hintakilpailu ovat globaalin

toimitusmallin kehittämisen ajureita tietotekniikkasektorilla. Tiedon asema IT-palvelutoimittajana

Pohjoismaissa perustuu yhtiön osaamiseen sekä oikeiden kumppanien valintaan.

Muutos ja transformaatio

Tiedon strategian tavoitteena on tukea yhtiön kasvua ja kasvattaa yhtiön asiakkailleen tuottamaa arvoa

erikoistumisen kautta. Yhtiö muokkaa arvolupaustaan markkinoiden muutoksen myötä priorisoiden

pilvinatiiveja palveluita, datan hyödyntämistä, ohjelmistojen tuotekehityspalveluita sekä skaalautuvia

ohjelmistoratkaisuja pilvipalveluiden ollessa alan kehityksen keskiössä.

Yhtiön laaja-alainen mukautuminen markkinatilanteeseen uudelleenorganisoinnin ja koon sopeuttamisen

keinoin saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa pitkittäen siirtymävaihetta ja vaikuttaen toiminnan tehokkuuteen.

Muutosjohtamista ohjaa koko konsernin kattava tai projektikohtainen toiminto, joka tarjoaa vakioituja

työkaluja ja järjestelmiä muutosjohtamiseen. Niitä ovat esimerkiksi viestintä, tavoitteiden asettaminen sekä

uuden strategian jalkautukseen liittyvä koulutus.

Projektinhallinnalle asetetuilla yhteisillä standardeilla varmistetaan projektien asianmukainen riskienhallinta

sekä vaatimustenmukaisuus projektien talouden hallinnan ja seurannan osalta.

Äkilliset muutokset markkinaympäristössä, asiakaskysynnässä sekä asiakkaiden strategioissa tai

kilpailutilanteessa saattavat vaikuttaa kielteisesti Tiedon toimintaan ja kannattavuuteen. Tieto tarjoaa

palveluja useille eri toimialoille ja kehittää uusia ohjelmistoja, digitalisointiin liittyvää konsultointia,

pilviratkaisuja sekä kattavampia tuotekehityspalveluita pienentääkseen riskejä, hajauttaakseen

liiketoimintaansa ja vahvistaakseen asemaansa sekä nykyisten että uusien asiakkaiden keskuudessa. Tieto

pyrkii myös parantamaan kilpailukykyään ja vähentämään riskejä edelleen teollistamalla ja standardoimalla

palvelu- ja ratkaisutuotantoa automaattisten prosessien avulla.

Palveluiden jatkuvuus

Asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteiskunnan luottamus perustuu palveluiden korkeaan käytettävyysasteeseen.

Palvelukatkoksia voi aiheutua esimerkiksi laitteiston tai ohjelmiston häiriöistä, sähkökatkoista,

luonnonkatastrofeista, tietoliikennehäiriöistä sekä erityyppisistä tahallisista tai tahattomista toimista.

Järjestelmien toimintahäiriöt voivat aiheuttaa katkoksia Tiedon palveluissa ja vaikuttaa kielteisesti yhtiön

taloudelliseen kehitykseen ja maineeseen. Tämän vuoksi liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu on keskeinen

osa Tiedon toimintaa, jotta palveluiden jatkuvuus ja virheensietokyky voidaan pitää riittävällä tasolla.

Tieto minimoi palveluiden jatkuvuuteen liittyviä riskejä päivittämällä IT-resurssien hallintajärjestelmiä ja

seurantajärjestelmiä jatkuvasti. Tieto huolehtii toiminnan globaalista hajautuksesta, ylläpitää

palautusmenettelyitä ja varmuuskopiointijärjestelmiä palvelukatkosten varalta sekä hyödyntää juurisyiden

analysointia ja kokemuksia aiemmista tapahtumista vahvistaakseen häiriöihin varautumista. Vahva

häiriötilanteiden ja kriisinhallinnan prosessi auttaa minimoimaan palvelukatkoksen keston.

Kyberturvallisuus

Tieto käsittelee ja säilyttää julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaiden ja liikekumppaneiden luottamuksellisia

tietoja sekä omaa toimintaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja, joihin sisältyy myös arkaluonteisia

henkilötietoja.

Uhkaympäristö kehittyy jatkuvasti, ja riskit voivat liittyä esimerkiksi rikollisten hakkereiden tai haktivistien

toimintaan, inhimillisiin erehdyksiin tai väärinkäytöksiin taikka valtioiden tukemien ryhmien toimintaan. Näistä

uhkista voi aiheutua toimintahäiriöitä tai tietomurtoja, jotka kohdistuvat Tietoon, sen asiakkaisiin,

alihankkijoihin tai muihin kolmansiin osapuoliin.

Ainakin seuraavat uhat ovat riskitekijöitä, jotka voivat johtaa tiedon menetykseen, väärinkäyttöön tai

tuhoutumiseen taikka järjestelmävirheisiin ja tällä tavoin heikentää Tiedon kykyä tukea, hallita tai kehittää

palveluita:

• kiristysohjelmat

• hyökkäykset toimitusketjua vastaan

• kriittiset tietoturva-aukot

• kohdistetut hyökkäykset

• digitaaliset petokset

• palvelunestohyökkäykset

• tietoturvaloukkaukset ja tietovuodot

• sisäpiiriuhat.

Näillä saattaisi olla kielteinen vaikutus yhtiön taloudelliseen kehitykseen ja maineeseen. 

Tieto on toteuttanut (merkittävien) häiriötilanteiden ja kriisinhallinnan prosessin sekä kyberturvallisuuden

suojaustoimenpiteet, joiden uhkien tunnistus- ja reagointitoiminnot tukevat kyberturvallisuuspoikkeamien

havaitsemista ja tutkintaa ja minimoivat palvelukatkokset.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	23

Yhtiö käy säännöllisesti läpi kyberturvallisuusmalliaan, tarjoaa työntekijöilleen kyberuhkia koskevaa

koulutusta ja valvoo kyberturvallisuustoimiaan.

Tarjouksiin ja toimitusten hallintaan liittyvät laatukustannukset

Virheet asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, liiketoimintaprosessien ja tarkkojen vaatimusten arvioinnissa voivat

johtaa projektien tai palvelujen virheelliseen mitoittamiseen ja vaikeuttaa asiakassopimusten noudattamista.

Tieto suunnittelee ja toteuttaa liiketoimintaprosessinsa myynnistä toimitukseen niin, että asiakkaille voidaan

tuottaa lisäarvoa minimoiden samalla riskit koko sopimuksen elinkaaren ajan. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja

sekä mittareita ja olennaisia kontrollitoimia käytetään toiminnan laadun ja tehokkuuden mittaamiseen. Myös

asiakaspalautteen hallinta on keskeinen osa yhtiön toimintaa ja laadunvarmistusta sekä toiminnallisella että

strategisella tasolla. Tieto pyytää asiakkailta säännöllisesti palautetta arvioidakseen yksittäisten toimitusten

laatua ja ymmärtääkseen, miten hyvin yhtiön palveluvalikoima tukee asiakkaita muuttuvien

liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Asiakaspalautteeseen perustuvaa tietoa ja sen pohjalta tehtäviä

toimenpiteitä priorisoidaan ja seurataan säännöllisesti kaikilla organisaation tasoilla, ja ne on integroitu

muutostenhallintatoimintaan.

Henkilöstön vaihtuvuus

Kova kilpailu ja uusien palveluiden kysyntä edellyttävät osaamisen nopeaa uudistamista, uusien osaajien

houkuttelemista sekä nykyisen osaamisen ja liiketoimintakyvykkyyden säilyttämistä, jotta yhtiö voi kehittää

uusia palveluita, palvelumalleja, teknologioita ja muuta tarjontaa. Tiedon toiminta nojaa osaajien houkutteluun,

osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen, liiketoimintakyvykkyyteen sekä organisaation kypsyyteen. Lisäksi

tekoälyn lisääntyvä hyödyntäminen saattaa johtaa myös muutoksiin työvoiman osalta sekä

uudelleenkoulutustarpeisiin.

Yhtiön tulos saattaa heikentyä, jos yhtiö ei pysty pitämään palveluksessaan avainhenkilöitä ja houkuttelemaan

uusia osaajia, joilla on tarvittavaa osaamista. Henkilöstön korkea vaihtuvuus saattaa myös aiheuttaa

asiakasprojekteissa viivästyksiä, jotka voivat johtaa sopimussakkoihin tai asiakkaiden menettämiseen.

Vähentääkseen näitä riskejä Tieto toimii yhtenäisten toimitusmallien pohjalta kaikissa toimipisteissään ja

tarjoaa työntekijöilleen haastavia tehtäviä, monipuolisia kehittymismahdollisuuksia, sosiaalista tunnustusta,

erilaisia koulutusohjelmia sekä mielenkiintoisia urapolkuja työkierron avulla. Lisäksi Tieto tarjoaa

kilpailukykyiset palkitsemisjärjestelmät, joihin lukeutuu koko konsernin kattava kannustinjärjestelmä. Yhtiö

korostaa toiminnassaan tehokkaita rekrytointityökaluja ja -strategioita sekä osaamisen hallintaa ja

kehittämistä, mukaan lukien uudelleenkoulutus. Lisäksi Tieto panostaa huomattavasti

työnantajabrändäykseen vahvistaakseen ja ylläpitääkseen imagoaan houkuttelevana työnantajana sekä

sisäisesti että ulkoisesti. Tieto on esimerkiksi sitoutunut DEI-asioihin, eli monimuotoisuuteen,

yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen, ja vaalii kulttuuria, jossa erilaisuus on rikkaus ja jossa huolehditaan siitä,

että jokainen kokee tulevansa arvostetuksi ja kunnioitetuksi.

Luottoriskit

Yleisten markkinaolosuhteiden ja maailmantalouden muutokset saattavat lisätä taloudellisia riskejä.

Luottoriskejä saattaa syntyä, jos asiakkaat tai muut vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan Tietoa

kohtaan.

Tiedon luottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottoriskin hallinnan periaatteet, joita noudatetaan kaikilla

liiketoiminta-alueilla ja joita valvoo keskitetty luotonhallinnan tiimi. Riskien arvioinnissa käytetään apuna

ulkoisia riskitietokantoja ja aiempia kokemuksia. Taloudellisiin vastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan

käyttämällä vastapuolille määriteltyjä limiittejä Tiedon rahoituspolitiikan mukaisesti.

Valuuttariskit

Tiedon valuuttariskit syntyvät vieraissa valuutoissa tapahtuvasta ulkomaankaupasta, varainhallinnasta ja

sisäisestä rahoituksesta. Myös konserniyhtiöiden taseiden ja tuloslaskelmien muuntaminen euromääräisiksi

aiheuttaa valuuttariskiä.

Tiedon rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin valuuttariskejä hallitaan.

Korkoriskit

Tiedon korkoriski koostuu pääsiassa lyhyt- ja pitkäaikaisista lainoista, rahavaroista ja korkojohdannaisista.

Korkojen vaihtelulla saattaa olla vaikutusta Tiedon tulokseen tai taloudelliseen tilanteeseen.

Tiedon rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin korkoriskejä hallitaan.

Rahoitus- ja likviditeettiriskit

Poikkeavat markkinaolosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat vaikeuttaa uuden rahoituksen saantia

väliaikaisesti ja/tai lisätä rahoituskustannuksia.

Konsernirahoitus seuraa ja hoitaa Tiedon likviditeettiä ylläpitämällä riittävän hajautettua lainasalkkua ja

likviditeettiä. Vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja niiden kustannuksia analysoidaan jatkuvasti. Tiedon

taloudellisia riskejä on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tiedon rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin rahoitus- ja likviditeettiriskejä

hallitaan.

Oikeudelliset sekä säännösten noudattamiseen liittyvät riskit

Tieto toimii useissa maissa, ja sen tulee noudattaa monenlaisia lakeja ja määräyksiä sekä Euroopan tasolla että

kansainvälisesti. Nämä lait ja määräykset liittyvät esimerkiksi tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan, tekoälyyn

ja kyberturvallisuuteen, julkisiin hankintoihin, korruption ja lahjonnan torjuntaan, kilpailuun, terveyteen ja

turvallisuuteen, ympäristöön, työlainsäädäntöön, kilpailulainsäädäntöön, arvopaperimarkkinoihin sekä yhtiö-

ja verolainsäädäntöön. Mikäli yhtiö ei noudata näitä säännöksiä tai toteuta uusia vaatimuksia, siihen saattaa

kohdistua erilaisia sääntelytoimia tai sakkoja taikka yhtiön toiminta voi hidastua tai keskeytyä kokonaan. Tieto

toimii tietojen käsittelijänä asiakkaille sekä rekisterinpitäjänä työntekijöidensä henkilötietojen suhteen. Mikäli

yhtiö taikka sen tuotteet tai palvelut eivät noudata sovellettavia lakeja, tämä saattaa johtaa mainehaittaan,

merkittäviin sakkoihin tai muihin kustannuksiin, mikäli tuotteita tai palveluita täytyy suunnitella tai toteuttaa

uudestaan.

Tätä riskiä vähennetään koko yhtiön kattavilla tietosuojahankkeilla. Tiedolla on käytössä tietosuojan

hallinnointimalli, jolla varmistetaan, että konsernitasolla ja eri liiketoimintayksiköiden tasolla on varattu

resursseja jatkuvaan seurantaan, raportointiin, tietosuoja-asioiden ennakoivaan kehittämiseen sekä

henkilöstölle suunnattuun aktiiviseen koulutukseen ja viestintään. Tällä hallinnointimallilla varmistetaan, että

tietosuojavaatimukset sisällytetään selkeinä sääntöinä ja ohjeina keskeisiin prosesseihin, joita ovat tuotteiden

ja ohjelmistojen kehittäminen, myynti, hankinta ja markkinointi, ohjelmisto- ja projektitoimitukset, jatkuvien

palvelujen toimitukset ja Tiedon sisäiset palvelut.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	24

Toimitusketjuun liittyvät riskit

Merkittävän toimittajan tai kumppanin kykenemättömyys täyttää velvoitteensa voi vaikuttaa kielteisesti

Tiedon kykyyn täyttää omat velvoitteensa asiakkaitaan kohtaan, johtaa korvausvelvollisuuksiin sekä vaikuttaa

yhtiön kannattavuuteen. Tieto puuttuu näihin riskeihin kattavalla kumppanisopimushallinnalla,

neuvottelemalla jatkosopimuksista ennakoivasti sekä arvioimalla kumppaneiden toimituskykyä jatkuvasti.

Lisäksi Tieto panostaa riippuvuusriskien pienentämiseen hajauttamalla liiketoiminnan kannalta kriittistä

toimittajakantaa. Laajentamalla toimittajakantaansa yhtiö vahvistaa häiriönsietokykyään ja varmistaa

toiminnan jatkuvuuden yksittäisen toimittajan kohtaamista haasteista huolimatta. Lisätietoja arvoketjun

työntekijöihin liittyvien riskien pienentämisestä on kestävyysselvityksessä.

Globaali pandemia

Vaikka globaalin pandemian välitön uhka on väistynyt, edelleen on olemassa merkittävä riski siitä, että laajalle

leviävät terveyskriisit voivat tulevaisuudessa aiheuttaa häiriöitä markkinoille ja yhtiölle. Uusien

kansanterveyshuolien ilmeneminen osoittaa, että tällaisiin uhkiin reagointi vaatii jatkuvaa valppautta ja

sopeutumiskykyä. Yhtiö jatkaa edelleen sellaisten riskien ennakoivaa tunnistamista, arviointia ja hallintaa, joilla

voi olla merkittäviä taloudellisia, toiminnallisia tai maineeseen liittyviä vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tehokas yritysriskinhallinta, kriisinhallinta ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu ovat oleellisessa asemassa,

kun mahdollisen pandemian vaikutuksia työntekijöihimme, tuote- ja palveluvalikoimaamme ja asiakkaisiimme

pyritään vähentämään. Tieto noudattaa maakohtaisesti voimassa olevia ohjeita, jotka koskevat ihmisten

terveyden turvaamista sekä mahdollisten nykyisten tai tulevien pandemioiden leviämisen estämistä.

Geopoliittinen epävakaus

Geopoliittinen epävakaus voisi johtaa häiriöihin alueilla, joilla Tiedolla on toimintoja. Palveluiden jatkuvuuden

varmistamiseen tähtäävästä huolellisesta suunnittelusta ja varautumisesta huolimatta tällä voisi olla kielteisiä

vaikutuksia yhtiön toimintaan. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut liiketoimintaamme Ukrainassa.

Sen tilaa seurataan säännöllisesti liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kriisinhallintaan keskittyvillä kokouksilla, ja

tavoitteena on auttaa työntekijöitä sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Myös muut geopoliittiset

elementit, kuten kansainvälisten suhteiden dynamiikassa tapahtuvat muutokset, voivat vaikuttaa globaaliin

liiketoimintaan. Myös tuontitullien, kaupankäynnin rajoitusten tai vastaavien sääntelyyn liittyvien

epävarmuustekijöiden muutokset eri markkinoilla voivat vaikuttaa Tiedon toimitusketjuun,

kustannusrakenteeseen ja kykyyn palvella asiakkaita. Tällainen kehitys voi edellyttää yhtiötä sopeutumaan

nopeasti uusiin kaupankäyntisäännöksiin tai talouspakotteisiin kasvattaen mahdollisesti toiminnan

kompleksisuutta ja taloudellista riskiä.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa sekä Tietoon että sen asiakkaisiin kohdistuvia riskejä. Yhtiö pyrkii

vähentämään hiilipäästöjä, edistämään kiertotaloutta ja lisäämään energiatehokkuutta omassa toiminnassaan.

Yhtiön energianhallintastrategiaan sisältyy energian käytön optimointi toimipaikoissaan, siirtyminen

uusiutuvien energianlähteiden käyttöön sekä energiaa säästävien teknologioiden käyttöönotto.

Kyvykkyydestä hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua siihen on tulossa yhä tärkeämpi tekijä myös

asiakkaiden päätöksenteossa. Tiedolla on kehittyneiden teknologiaratkaisujen avulla mahdollisuus tukea

asiakkaita hiilipäästöjen vähentämisessä ja siirtymisessä vähähiiliseen kiertotalouteen. Lisätietoja Tiedon

ilmastosiirtymäsuunnitelmasta on kestävyysselvityksessä.

Tekoäly

Tekoäly ja koneoppiminen tarjoavat mahdollisuuksia tuki- ja kehitystoiminnoissa, mutta niistä voi kuitenkin

aiheutua riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi tietosuojaan, oikeudenmukaisuuteen, tietoturvauhkiin, eettisiin

näkökulmiin, työpaikkojen vähenemiseen sekä huomattavaan energiankulutukseen ja siihen liittyviin

hiilipäästöihin. Näihin ongelmiin puuttuminen on ehdottoman tärkeää, jotta tekoälyn potentiaali ja

mahdollisuudet voidaan valjastaa positiivisen muutoksen ja innovaatioiden edistämiseen huolehtien samalla

kehitystoiminnan vastuullisuudesta ja eettisyydestä.

Tekoälyn mahdollistama rutiininomaisten tehtävien automatisointi voi suoraviivaistaa toimintaa, jolloin

työntekijät saavat keskittyä strategiseen ja luovaan työhön. Tekoäly helpottaa aiemmin hyödyntämättömien

markkinoiden löytämistä sekä täysin uusien tulovirtojen luomista. Tekoälypohjaiset alustat voivat esimerkiksi

edistää digitaalisten palveluiden nopeaa kehitystä ja käyttöönottoa mullistaen perinteisiä toimialoja ja vaalien

yrittäjyyttä tukevia ekosysteemejä.

Tekoälyn käyttöönottoon liiketoiminnassa liittyy omat haasteensa. Siihen tarvitaan kattava toimintatapa, joka

käsittää osaajien houkuttelun, täydennyskoulutuksen sekä tekoälyn integroimisen keskeisiin operatiivisiin

prosesseihin. Lisäksi on huomioitava eettiset seikat, jotta voidaan huolehtia toiminnan läpinäkyvyydestä ja

tilivelvollisuudesta sekä yhteiskunnallisten normien noudattamisesta. Tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ovat

myös datan laatuongelmista johtuvat päätöksenteon mahdolliset vinoumat, tekoälyteknologioiden

väärinkäyttö sekä inhimillisen valvonnan väheneminen keskeisissä päätöksissä. Nämä tekijät korostavat

jatkuvan valvonnan ja sääntelyn noudattamisen merkitystä, jotta pystytään minimoimaan tahattomat

seuraukset.

Tieto on sitoutunut tekoälyteknologioiden vastuulliseen tuotantoon ja käyttöön, mikä muodostaa yhden yhtiön

vastuullisuusstrategian kulmakivistä. Tekoälyn eettisen, tietoturvallisen ja kestävän käytön varmistamiseksi

yhtiö on laatinut kattavan tekoälypolitiikan ja tekoälyohjeistuksen, jotka ohjaavat tekoälyteknologioiden

kehitystä ja käyttöä kaikessa toiminnassa. Näiden hallinnollisten kehysten tarkoituksena on puuttua kriittisiin

ongelmiin, kuten oikeudenmukaisuus-, läpinäkyvyys-, tietosuoja- ja vastuukysymyksiin.

Valmistautuessaan EU:n tekoälysäädökseen ja muihin olennaisiin määräyksiin Tieto on tehnyt ennakoivasti

kattavan riskiarvioinnin kaikille tekoälyä hyödyntäville tuotteilleen ja palveluilleen. Prosessissa tunnistetaan,

arvioidaan ja pienennetään tekoälyyn liittyviä mahdollisia riskejä, kuten algoritmien vinoumia,

tietoturvahaavoittuvuuksia sekä tahattomia sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Säännöllisillä arvioinneilla ja

päivityksillä varmistetaan toiminnan vaatimustenmukaisuus juridisten vaatimusten ja alan standardien

kehittyessä.

Tekoälyn vastuullinen integrointi osaksi yhtiön ydinprosesseja ja tuotteiden elinkaarta on Tiedolle keino

edistää kestävää innovointia sekä vahvistaa asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta. Tämä tukee yhtiön

laajempia kestävyystavoitteita, kuten vastuullista digitaalista transformaatiota ja kehittyneiden teknologioiden

ympäristöjalanjäljen minimointia. Lisätietoja on kestävyysselvityksen yhteisökohtaisessa aiheessa Tekoäly.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	25

Osakkeet

Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon pörssissä. Yhtiöllä on yksi

osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen. Tietoevryn maksettu ja

kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 76 555 412,00 euroa. Tiedon osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja

niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro.

Osakkeiden määrä oli joulukuun lopussa 118 640 150. Suomen, Ruotsin ja Norjan arvopaperikeskusten

rekisterien mukaan yhtiöllä oli 59 747 rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa vuoden 2025 lopussa. Vuoden

aikana Tieto vastaanotti yhden liputusilmoituksen. Silchester International Investors LLP ilmoitti 25.11., että sen

omistus oli laskenut 17 754 841 osakkeeseen eli 14,97 %:iin osakkeiden kokonaismäärästä.

Maaliskuussa yhtiö hankki yhteensä 135 000 omaa osaketta Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä

kaupankäynnissä. Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 17,5988 euroa. Huhtikuussa yhteensä 156 667

yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta (0,13 % osakkeiden kokonaismäärästä) luovutettiin avainhenkilölle

osana yhtiön pitkän aikavälin kannustinohjelmia. Kesäkuussa Tieto hankki yhteensä 215 000 omaa osaketta.

Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 16,1445 euroa.

Kauden lopussa yhtiön hallussa oli 238 572 omaa osaketta eli 0,20 % osakkeista ja äänistä. Liikkeeseen

laskettujen osakkeiden lukumäärä pois lukien yhtiön omistamat omat osakkeet oli 118 401 578.

Hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja sekä heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2025 yhteensä 0,08 %

yhtiön osakkeista ja äänistä. Toimitusjohtaja on mukana myös yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisissa

kannustinohjelmissa, joiden pohjalta palkkiot maksetaan osittain Tiedon osakkeina. Koska näihin kannustimiin

liittyvien lisäosakkeiden määrä riippuu yhtiön taloudellisesta kehityksestä, ne eivät sisälly yllä mainittuun

omistusosuuteen.

Yhtiön yhtiöjärjestys sisältää varsinaista yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan

ei ole oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista

äänistä. Yhtiöjärjestys löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.tietoevry.com/fi/sijoittajille.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Tiedolla on voimassa seuraavat aktiiviset osakepohjaiset kannustinohjelmat: suoriteperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä 2023, 2024 ja 2025 sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2023, 2024 ja 2025.

Mahdolliset palkkiot maksetaan vuosina 2026, 2027 ja 2028 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän puitteissa palkkioina toimitettavat osakkeet koostuvat markkinoilta hankittavista yhtiön

osakkeista ja yhtiön itse omistamista osakkeista, eikä uusia osakkeita näin ollen lasketa liikkeelle näiden

ohjelmien puitteissa. Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään

noin 3 600 000 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden). Allokoitujen, voimassa

olevien ohjelmien arvo oli 31.12.2025 yhteensä  2 062 890 osaketta. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen

vaihtovelkakirjalainoja eikä sillä ole optio-ohjelmia.

Hallituksen valtuudet

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita siten,

että hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä on enintään 11 800 000 eli noin 10 % yhtiön kaikkien

osakkeiden yhteenlasketusta lukumäärästä. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakkeiden liikkeeseen

laskemisesta sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen pohjalta

voidaan laskea liikkeeseen enintään 11 800 000 osaketta (mukaan lukien osakkeet, jotka lasketaan

liikkeeseen erityisten oikeuksien pohjalta), mikä vastaa noin 10 %:a yhtiön kaikkien osakkeiden

yhteenlasketusta lukumäärästä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	26

	2025	2024	2023	2022	2021
Osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden lukumäärä	118 640 150	118 640 150	118 425 771	118 425 771	118 425 771
Ulkona olevat osakkeet
Vuoden lopussa	118 401 578	118 594 911	118 391 092	118 413 303	118 418 184
Keskimäärin	118 490 938	118 522 308	118 375 769	118 405 657	118 408 223
Osakepääoma vuoden lopussa, euroa	76 555 412	76 555 412	76 555 412	76 555 412	76 555 412
Osakekohtaisia tunnuslukuja
Osakekohtainen tulos, yhteensä 1), euroa
Laimentamaton	-1,19	-0,53	1,45	1,59	2,46
Laimennettu	-1,18	-0,53	1,45	1,59	2,46
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa
Laimentamaton	0,22	0,59	n/a	n/a	n/a
Laimennettu	0,22	0,59	n/a	n/a	n/a
Oma pääoma/osake, euroa	9,15	10,95	13,62	14,52	15,38
Kurssikehitys ja vaihto
NASDAQ Helsinki
Ylin vaihtokurssi, euroa	19,98	22,34	30,58	27,94	30,46
Alin vaihtokurssi, euroa	14,45	16,37	19,16	21,06	25,42
Tilikauden keskikurssi, euroa	16,82	18,78	24,77	24,86	27,26
Vaihto, kpl	71 517 039	62 977 285	56 862 211	62 036 948	78 772 407
Vaihto, % osakekannasta	60,0	53,0	48,0	52,4	66,5

¹⁾ Jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä.

	2025	2024	2023	2022	2021
Markkina-arvo, milj. euroa	2 171,1	2 019,3	2 550,9	3 140,7	3 254,3
Osingonjako 2)
Osingonjako, 1 000 euroa	104 193	177 892	174 035	171 699	165 785
Osinko, nimellinen, euroa	0,88	1,50	1,47	1,45	1,40
Osinko, % tuloksesta	-74,2	-283,3	101,1	91,0	56,8
Osakekurssiin suhteutettuja tunnuslukuja
NASDAQ Helsinki
Hinta/osakekohtainen tulos	-15	-32	15	17	11
Osinkotuotto, %	4,8	8,8	6,8	5,5	5,1

²⁾ Vuonna 2024: osingonjako ja pääomanpalautus

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	27

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

	Osakkeiden lkm	%
1    Silchester International Investors LLP 1)	17 754 841	15,0
2    Solidium Oy	12 857 918	10,8
3    Incentive Investment Funds ICAV 2)	6 041 221	5,1
4    Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 819 879	2,4
5    Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 585 000	1,3
6    Valtion Eläkerahasto	1 500 000	1,3
7    Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	1 156 275	1,0
8    Sr Evli Suomi Pienyhtiöt	930 000	0,8
9  OP-Henkivakuutus	842 776	0,7
10  Sr Nordea Pro Suomi	581 697	0,5
10 suurinta osakkeenomistajaa	46 069 607	38,8
- joista hallintarekisteröityjä	23 796 062	20,1
Hallintarekisteröidyt	38 341 023	32,3
Muut	34 229 520	28,9
Yhteensä	118 640 150	100,0

Osakkeenomistajaluettelo perustuu Euroclear Finland Oy:n, Euroclear Sweden AB:n ja Norjan arvopaperikeskuksen (VPS) omistajarekistereihin

ja sisältää lisäksi hallintarekisteröidyt, 5 %:n rajan ylittävät omistukset, joista yhtiö on saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen

ilmoituksen. Näiden osakkeenomistajien tiedot pohjautuvat viimeisimpään ilmoitukseen.

¹⁾ Silchester International Investors LLP ilmoitti 25.11.2025, että sen omistus oli 17 754 841 osaketta, mikä vastaa 14,97 %:a osakkeiden

kokonaismäärästä.

²⁾ Incentive AS ilmoitti 21.9.2021, että Incentive Investment Funds ICAV:n omistus on 6 041 221 osaketta, mikä vastaa 5,1 %:a yhtiön osakkeista.

Osakkeiden määrä

	Osakkeenomistajat		Osakkeet
	Lkm	%	Lkm	%
1–100	28 301	49,0%	1 235 126	1,0%
101–1 000	24 607	42,6%	8 660 866	7,3%
1 001–10 000	4 610	8,0%	11 480 946	9,7%
10 001–100 000	250	0,4%	6 266 630	5,3%
100 001–1 000 000	36	0,1%	10 096 301	8,5%
1 000 001–	8	—%	80 900 281	68,2%

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekistereihin.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	28

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella

maksetaan osinkoa yhtiön jakokelpoisista varoista yhteensä 0,88 euroa osakkeelta kahdessa erässä

seuraavasti:

• Osingon ensimmäinen erä kokonaismäärältään 0,44 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille,

jotka ovat osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 26.3.2026 rekisteröityinä Euroclear

Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon, tai Euroclear Sweden AB:n tai Euronext Securities Oslo/

Verdipapirsentralen ASA:n (VPS) ylläpitämiin rekistereihin. Osakkeenomistajille, joiden osakkeet on

rekisteröity Euroclear Finland Oy:ssä, maksupäivä on 2.4.2026. Suomen ulkopuolella ensimmäinen erä

maksetaan osakkeenomistajille Euroclear Sweden AB:n ja VPS:n käytäntöjen mukaisesti ja toteutuu

mahdollisesti myöhemmin.

• Osingon toinen erä kokonaismäärältään 0,44 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka

ovat osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä 23.9.2026 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:n tai Euronext Securities Oslo/Verdipapirsentralen

ASA:n (VPS) ylläpitämiin rekistereihin. Osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity Euroclear

Finland Oy:ssä, maksupäivä on 2.10.2026. Suomen ulkopuolella toinen erä maksetaan osakkeenomistajille

Euroclear Sweden AB:n ja VPS:n käytäntöjen mukaisesti ja toteutuu mahdollisesti myöhemmin. Hallitus

ehdottaa lisäksi yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään tarvittaessa

uudesta täsmäyspäivästä ja maksupäivästä toiselle osinkoerälle, esimerkiksi mikäli Euroclear Finland Oy:n

säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden osingot maksetaan Euroclear Sweden AB:n välityksellä

Ruotsin kruunuina. VPS-rekisteröityjen osakkeiden osingot maksetaan Nordea Bank Abp:n Norjan sivuliikkeen

välityksellä Norjan kruunuina.

Ehdotettu osinko ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	29

Kauden jälkeiset tapahtumat

Tieto julkisti 1.12.2025 sopineensa norjalaisen Bekk Consulting AS:n (Bekk) myynnistä pääomasijoitusyhtiö

Axcelille 1 700 milj. Norjan kruunun (noin 150 milj. euroa) velattomalla kauppahinnalla. Kauppa saatiin

päätökseen 2.2.2026.

Tieto ilmoitti 9.1., että se on allekirjoittanut sitovan sopimuksen AFI Family Espanan kanssa OpenSpring- ja

GrupoOnetec-yhtiöiden ostamisesta. Ostettavat yhtiöt keskittyvät teknologiakonsultointiin sekä

talousrikosten torjuntaa tukeviin palveluihin. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 milj. euroa.

Tiedon hallitus on päättänyt aloittaa 150 milj. euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman.

Ohjelman tarkoituksena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta yhtiön pääoman allokointijakoperiaatteiden

mukaisesti. Takaisinostot alkavat aikaisintaan 13.2.2026 ja päättyvät viimeistään 31.3.2027.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	30

Koko vuoden 2026 näkymät

Tietoevry arvioi yhtiön orgaanisen ¹⁾ kasvun olevan välillä -2 % ja 0 % (vuoden 2025 liikevaihto 1 852,3 milj.

euroa). Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden oikaistu liikevoittomarginaali ²⁾ (oikaistu EBITA ³⁾) on 14,8–15,8 %

(13,8 % vuonna 2025).

¹⁾ Oikaistu valuuttakurssien sekä yrityshankintojen ja -myyntien vaikutuksilla.

²⁾ Oikaisuerät sisältävät uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

³⁾ Voitto ennen rahoituseriä, veroja, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja sekä liikearvon ja muiden aineettomien

hyödykkeiden arvonalentumistappioita.

Taloudellinen kalenteri

24.3.2026	Varsinainen yhtiökokous

Tietoevry julkaisee kolme osavuosikatsausta:

29.4.2026	Osavuosikatsaus 1/2026
22.7.2026	Puolivuosikatsaus 2026
27.10.2026	Osavuosikatsaus 3/2026

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	31

Tunnusluvut

Tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tieto esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen antaman

ohjeen “Vaihtoehtoiset tunnusluvut” mukaan eivät ole IFRS-tilinpäätösstandardeissa määriteltyjä tai nimettyjä

tunnuslukuja ja näin ollen niitä pidetään vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Tieto uskoo, että vaihtoehtoiset

tunnusluvut antavat merkityksellistä täydentävää lisätietoa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laaditussa

konsernitilinpäätöksessä esitettyihin taloudellisiin tunnuslukuihin nähden ja lisäävät Tiedon liiketoimintojen

kannattavuuden ymmärtämistä. Lisäksi niitä pidetään hyödyllisinä indikaattoreina konsernin taloudellisesta

tilanteesta ja kyvystä saada rahoitusta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-tilinpäätösstandardeissa

määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja, ja näin ollen niiden katsotaan olevan muita kuin IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja, joita ei tulisi tarkastella erillään tai IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisten tunnuslukujen sijaan.

Oikaistu osakekohtainen tulos	=	Kauden tulos – oikaisut, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot, liikearvon ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot sekä näiden verovaikutus maittain
		Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
Oikaisut	=	Uudelleenjärjestelykulut + myyntivoitot/-tappiot + arvonalentumiset + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liikevoitto (EBIT)	=	Voitto ennen rahoituseriä ja veroja
Liikevoitto (EBIT), %	=	Liikevoitto (EBIT)
		Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	=	Liikevoitto (EBITA) + oikaisut
Oikaistu liikevoitto (EBITA), %	=	Oikaistu liikevoitto (EBITA)
		Liikevaihto

Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma
		Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Käyttöomaisuusinvestoinnit	=	Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat
Yrityshankinnat	=	Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
Oman pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	=	Voitto ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta – tuloverot	* 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	* 100
		Varat yhteensä – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma	* 100
		Varat yhteensä – saadut ennakot
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat
Käyttökate (EBITDA)	=	Liikevoitto (EBIT) + Poistot + Arvonalentumiset
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)	=	Korollinen nettovelka
		Käyttökate (EBITDA 12 kuukautta)
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen nettovelka	* 100
		Oma pääoma

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	32

Oikaistu liikevoitto (EBITA) segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Tieto Tech Consulting	94,1	100,1	-6
Tieto Banktech	101,1	72,0	40
Tieto Caretech	63,8	68,2	-6
Tieto Indtech	40,1	39,4	2
Allokoimattomat kulut	-42,6	-54,4	-22
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	256,5	225,4	14

Oikaistu liikevoitto (EBITA) segmenteittäin

%	2025	2024	Muutos %-yks
Tieto Tech Consulting	11,9	12,0	-0
Tieto Banktech	17,3	12,4	5
Tieto Caretech	27,4	29,5	-2
Tieto Indtech	14,9	15,0	-0
Oikaistu EBITA-%	13,8	12,0	2

Oikaistun liikevoiton (EBITA) täsmäytys

Milj. euroa	2025	2024
Liikevoitto (EBIT), jatkuvat toiminnot	75,2	142,3
+ Yritys- ja liiketoimintahankinnoista käypään arvoon arvostettujen aineettomien hyödykkeiden poistot	32,7	36,2
+ Muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot 1)	82,9	—
Oikaisuerät, jatkuvat toiminnot:
- Myyntivoitot	-0,7	-4,3
+ Strategiset arvioinnit	0,1	7,5
+/- Yritysjärjestelyihin liittyvät muut erät	2,2	0,5
+ Uudelleenjärjestelykulut	48,7	32,6
+ Ukrainan sota	2,6	2,4
+/- Muut erät2)	12,8	8,4
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	256,5	225,4

¹⁾ Lisätietoja, katso liitetieto 5 .

²⁾ Sisältävät ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuluja toimittajan kanssa sovitusta korvauksesta, käyttöoikeusomaisuuserien

arvonalentumistappiot (katso myös liitetieto 5) ja muut vähäiset kertaluontoiset erät.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	33

Kestävyysselvitys

88 %

pienemmät

kasvihuonekaasupäästöt

omassa toiminnassa

(scope 1 ja scope 2)

vuoteen 2020 verrattuna

87 %

johtajista

osallistunut

monimuotoisuutta

käsittelevään

koulutukseen

8,5/

10

työntekijöiden luottamus

mitattaessa avoimuutta

epäeettisten toimien

esiintuomisessa 

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	34

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet35

Hallinto37

Strategia 40

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoiminnan kanssa 50

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	35

Laatimisperusteet

Perustiedot

Tietoevryn (”Tiedon”) liiketoiminta käsittää ohjelmistopalveluita sekä digitaalisia kehitys- ja

konsultointipalveluita. Lisäksi yhtiö tarjoaa näihin liittyvää osaamista, jolla tuetaan asiakkaiden liiketoiminnan

uudistamista, innovointia ja toiminnan tehokkuutta. Tiedon neljä liiketoiminta-aluetta vastaavat omasta

liiketoimintastrategiastaan, tarjoomistaan, investoinneistaan ja kumppanuuksistaan. Näin yhtiö voi hyödyntää

pilvinatiiveja ohjelmistomarkkinoita sekä tehostaa ja laajentaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Nämä liiketoiminta-alueet ovat Tieto Tech Consulting, Tieto Banktech, Tieto Caretech ja Tieto Indtech, ja niitä

tukevat konsernitoiminnot.

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)

Tiedon kestävyysselvitys on laadittu konsernitasolla, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön

tilinpäätöksessä. Raportointi kattaa koko konsernin (jollei ilmoitetuissa tiedoissa muuta mainita) mukaan lukien

kaikki yritykset, joissa konsernilla on suoraan tai epäsuorasti yli  50 %:n äänivalta. Kestävyysselvitys kattaa

yhtiön arvoketjun alku- ja loppupään kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tunnistettujen olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. Raportointikausi on 1.1.–31.12.2025.

Tiedon kestävyysselvitys ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysyritysten ei

ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

puuttumisen vuoksi. Tieto ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää vuoden 2025 kestävyysselvityksestään pois

tiettyjä tietoja, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai innovaatiotuloksia.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Aikavälit

Tiedon kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa on huomioitu Eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatimukset ja erityisesti ESRS 1, jossa kuvataan olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyssä käytettävät periaatteet ja aikavälit. Yhtiö käyttää lyhyen

(alle 1 vuosi), keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin aikavälejä raportointikaudesta lähtien

ESRS-standardien määritelmän mukaisesti.

Tarkastellessaan ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Tieto on huomioinut aikavälit, jotka

on määritelty ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD)

suositusten mukaisessa analyysissa: lyhyt (0–2 vuotta), keskipitkä (2–7 vuotta) ja pitkä aikaväli (7–30 vuotta).

Tällä varmistetaan yhtiön ilmastoon liittyvien arviointien yhdenmukaisuus laajemmin kestävyysselvityksen

kanssa.

Arvoketjun estimointi

Tieto käyttää menoperusteista menetelmää scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen päästöluokissa

Ostetut tavarat ja palvelut, Tuotantohyödykkeet sekä Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu. Tässä

lähestymistavassa hyödynnetään taloudellisia menotietoja sekä Exiobase-tietokannasta johdettuja yleistettyjä

päästökertoimia toimittajakohtaisten päästötietojen sijaan. Työntekijöiden työmatkaliikenteen päästöt on

arvioitu työntekijäkyselyiden perusteella käyttäen ekstrapolointeja, joilla varmistetaan kattavuus kaikissa

olennaisissa maissa. Yksityiskohtainen kuvaus kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmistä ja

estimointien käytöstä kaikissa luokissa on esitetty tiedonannossa E1-6.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	36

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen menoperusteinen laskentatapa sisältää epävarmuustekijöitä, jotka

syntyvät keskimääräisten päästökertoimien käytöstä ja niiden soveltamisesta Tiedon menotietoihin.

Mittarilla ”Vuoden aikana ilmenneet tapaukset, joissa Tieto on saanut tietosuojaviranomaisilta sakkoja yleisen

tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä” mitataan suoritusta verrattuna tavoitteeseen

”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja”. Tämä tulos

sisältää mittaustekniikoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Suoritusta seurataan CMS.Law GDPR Enforcement

Trackerilla, joka esittää yhteenvedon EU:n tietosuojaviranomaisten yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR)

perusteella määräämistä sakoista. Tämän vuoksi tavoitteen soveltamisala rajoittuu tapauksiin, jotka tähän

rekisteriin on merkitty.

Tieto mittaa suoritusta verrattuna työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevaan tavoitteeseensa, jonka mukaan

ylitöiden tulisi olla alle 3 %:ssa tavallisesta keskimääräisestä työajasta, mittarilla ”Kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden ylityötuntien prosenttiosuus vuoden aikana”. Tämän mittarin luotettavuuteen vaikuttavat

kuitenkin tietojen saatavuuden haasteet, jotka johtuvat työsopimustyyppien ja paikallisen lainsäädännön

vaihteluista.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Tieto ilmoitti 2.9.2025, että yhtiön Tech Services -liiketoiminnan myynti on saatu päätökseen. Liiketoiminnan

myyminen on vaikuttanut olennaisesti työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärään, liikevaihtoon sekä

energia- ja hiilipäästötietoihin. Muutosten syyt, tarkistetut vertailuluvut sekä edellisellä kaudella ilmoitettujen

lukujen ja tarkistettujen vertailulukujen väliset erot on esitetty tiedonannoissa, joihin muutos on vaikuttanut:

• ESRS 2, GOV-1 21 (d)

• ESRS 2, SBM-1 40 (a) iii

• ESRS 2, SBM-1 40 (b)

• ESRS E1-5, taulukot

• ESRS E1-6, taulukot

• ESRS S1-6, taulukot

• ESRS S1-9, taulukot

• ESRS S1-16, taulukot

• MDR-T, kaikille oleellisille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuudelle.

Vuoden 2025 kestävyysselvitys sisältää myös seuraavia aiheita koskevia uusia tavoitteita, ja tavoitteita

koskevat vähimmäistiedonantovaatimukset (MDR-T) esitetään aihekohtaisissa standardeissa.

• Ilmastonmuutoksen hillintä ja Energia (E1)

• Koulutus ja taitojen kehittäminen – oma työvoima (S1)

• Työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus ja työmarkkinavuoropuhelu – oma työvoima (S1)

• Yrityskulttuuri ja Väärinkäytösten paljastajien suojelu (G1) 

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva

tietojen antaminen

Tiedon vuoden 2025 kestävyysselvitys ei sisällä tiedonantoja, jotka perustuvat muuhun lainsäädäntöön tai

yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin. Tiedot siitä, miten Tieto noudattaa Norjan

avoimuuslakia (Åpenhetsloven), on kuitenkin esitetty osiossa Vuosikertomuksen Lisätietoja.

Tietojen sisällyttäminen viittauksina

Kestävyysselvityksen tietoja ei ole sisällytetty viittauksina.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	37

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Hallitus

Muiden velvollisuuksiensa ohella yhtiön hallitus vastaa yhtiön vastuullisuusstrategian ohjauksesta,

vastuullisuustavoitteiden asettamisen valvonnasta sekä kestävyysselvityksestä. Hallituksen vastuulla on myös

arvioida Tiedon kestävyyteen liittyvän due diligence -prosessin vaikuttavuutta, toimintaan liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia (IRO) sekä toimien toteutusta ja vaikuttavuutta ja hyväksyä olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Lisäksi hallitus on vastuussa liiketoiminnan harjoittamisesta yhtiössä toiminnan

eettisyys mukaan luettuna.

Hallituksen jäsenillä odotetaan olevan tarvittava osaaminen ja pätevyys, jotta kukin jäsen pystyy toimimaan

tehokkaasti omassa roolissaan. Hallitus hyödyntää myös Tieto-konsernin vastuullisuustoiminnon

kestävyysosaamista ja -asiantuntemusta. Konsernin vastuullisuustoiminto tuntee perusteellisesti yhtiön

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja järjestää hallitukselle säännöllisesti perehdytystä

kestävyysasioista. Hallituksella on kokonaisuutena liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvää asiantuntemusta, ja

se hyödyntää myös Tieto-konsernin lakiasiain, Compliance-toiminnon, riskienhallinnan ja sisäisen

tarkastuksen osaamista.

Vuoden 2025 aikana hallitus käsitteli kaikkia Tiedon olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia käymällä

läpi yhtiön kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin. Lisäksi hallitus käsitteli tiettyjä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan

samanarvoisesta työstä, monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen, energiaan, yrityskulttuuriin, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen sekä häiriötilanteisiin ja

yksityisyyteen suhteessa vuoden aikana toteutettuun due diligence -toimintaan ja tämän toiminnan

lopputuloksiin.

Tiedon hallituksessa on kaksi toimivaan johtoon kuuluvaa ja kahdeksan toimivan johdon ulkopuolista jäsentä.

Vuonna 2025 hallituksen jäsenistä 30 % oli naisia ja 70 % miehiä, eli hallituksen sukupuolijakauma (hallituksen

nais- ja miesjäsenten suhdeluku) oli 43 %. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli 80 % vuoden 2025

lopussa. Tiedon henkilöstö valitsi hallitukseen kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Toinen varajäsenistä on

nainen, ja muut valitut ovat miehiä. Hallituksen sukupuolten monimuotoisuussuhde vuodelle 2024 on oikaistu

40 prosentista 43 prosenttiin laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Tässä käytetty hallitusjäsenten

keskimääräistä nais- ja miesjäsenten suhdelukua vuoden 2025 laskentatapaa vastaavasti.

	2025	2024
Osuus hallituksen miespuolisista jäsenistä	70%	70 %
Osuus  hallituksen naispuolisista jäsenistä	30%	30 %
Toimivaan johtoon kuuluvat hallituksen jäsenet	2	2
Toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet	8	8
Työsuhteisia työntekijöitä edustavat hallituksen jäsenet	2	2
Hallituksen sukupuolijakauma1	43%	43%
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	80%	80%

¹ Hallituksen nais- ja miesjäsenten suhdeluku (N/M),%

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	38

Hallituksen valiokunnat

Hallitusta avustaa kaksi pysyvää valiokuntaa, jotka valmistelevat hallituksen vastuulla olevia asioita. Hallitus

määrittelee valiokuntien tehtävät ja päättää niiden kokoonpanosta. Lisäksi hallitus perustaa tilapäisiä

valiokuntia tarvittaessa silloin, kun määrätyn asian valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä pienryhmässä.

Koko hallitus vastaa sekä pysyville että tilapäisille valiokunnille määrätyistä tehtävistä. Hallituksen tarkastus- ja

riskivaliokunnan jäsenillä on valiokunnan vastuiden sekä yhtiön toimintaympäristön kannalta olennaista

erityisosaamista ja kokemusta. Valiokunta myös valvoo lakisääteisiä auditointeja, joten ainakin yhdellä sen

jäsenistä on oltava kokemusta kirjanpidosta tai auditoinnista. Tarkastus- ja riskivaliokunta huolehtii

lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta, valvoo kestävyysraportointiprosessia ja seuraa eettisten ja

laillisten liiketoimintakäytäntöjen toteutumista Tiedon toimintaperiaatteiden ja sääntöjen mukaisesti.

Valiokunta saa säännöllisesti eettistä toimintaa koskevia raportteja lakiasiainjohtajalta, whistleblowing-

toiminnolta ja sisäiseltä tarkastukselta. Tarkastus- ja riskivaliokunta tarkistaa toimintakertomuksen – mukaan

lukien siihen sisältyvän kestävyysselvityksen sekä selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä – ja valvoo

kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ja valvontakeinoja.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotuksen toimitusjohtajan ja hänen välittömien alaistensa

palkitsemisesta sekä henkilöstön palkitsemisen periaatteista huomioiden sovellettavat kestävyysasioihin

liittyvät tavoitteet. Palkitsemisvaliokunta valvoo tavoitteita ja palkitsemisohjelmien toteutusta, suoritusten

arviointia sekä palkkioiden määräytymistä ja varmistaa, että palkitsemisohjelmien mukaiset palkkioihin liittyvät

tavoitteet täyttyvät. Palkitsemisvaliokunta laatii myös palkitsemisraportin.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on osakkeenomistajien toimielin, jonka vastuulla on laatia hallituksen

jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia (mukaan lukien henkilöstön edustajien palkitseminen)

varsinaiselle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta huolehtii hallituksen

monimuotoisuudesta ja ammattitaidosta, kuten osaamisesta kestävyysasioissa. Nimitystoimikunta varmistaa

myös, että jäsenet tuovat hallitukseen monipuolista ammatillista kokemusta.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus nimittää Tiedon toimitusjohtajan, joka vastaa konsernin operatiivisesta johtamisesta, sisäisestä

tehokkuudesta, laadusta ja kestävyystoiminnasta noudattaen sovellettavia lakeja ja määräyksiä sekä

hallituksen ohjeistusta. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle, ja hänen tulee antaa hallitukselle tiedot, joita

hallituksen jäsenet tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Hallitus huolehtii siitä, että toimitusjohtajalla on

tarvittava osaaminen kaikkien vastuidensa toteuttamiseen lakien ja sisäisten standardien mukaisesti.

Toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä, johon kuuluvat Tiedon liiketoimintojen johtajat, talousjohtaja

ja henkilöstöjohtaja sekä Executive Project Lead, Head of Communications and Brand, General Counsel, Head

of Group Legal and Compliance ja Head of Group Operations & Platforms. Johtoryhmän jäsenistä 18 % on

naisia ja 82 % miehiä. Johtoryhmä valvoo hyväksyttyjen kestävyystoimien toteutusta sekä niihin liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Konsernin vastuullisuustoiminto ja kestävän kehityksen ohjausryhmä

Tiedon strategista ja operatiivista kestävyystyötä ohjaa konsernin vastuullisuustoiminto. Toimintoa johtaa

vastuullisuusjohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Vastuullisuusjohtaja huolehtii siitä, että kestävän kehityksen

toimintaperiaatteet ja prosessit ovat linjassa lakien sekä pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelmien ja niihin

liittyvien tavoitteiden kanssa. Tiedon kestävän kehityksen ohjausryhmä, jota johtaa vastuullisuusjohtaja,

valvoo konsernin vastuullisuustoiminnon työtä. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi, ja se koostuu

Tiedon liiketoiminta-alueiden ja toimintojen edustajista sekä johtoryhmän jäsenistä. Kestävän kehityksen

ohjausryhmä arvioi ja hyväksyy kestävyysasiat, jotka konsernin vastuullisuustoiminto esittelee hallitukselle.

Ohjausryhmä myös hyväksyy yhtiön pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelmat ja niihin liittyvät tavoitteet.

Merkittävät strategiset kestävyyshankkeet edellyttävät toimitusjohtajan lopullista hyväksyntää.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat (GOV-2)

Konsernin vastuullisuustoiminto raportoi hallitukselle säännöllisesti Tiedon due diligence -toiminnasta sekä

sen vaikuttavuudesta ja suorituskyvystä verrattuna tavoitteisiin, jotka liittyvät yhtiön olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin. Vuodesta 2025 lähtien kestävyysasioiden säännöllinen läpikäynti on ollut pysyvä

osa toimitusjohtajan hallitukselle esittämää kuukausikatsausta. Tällä varmistetaan, että kestävyysasioihin

liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioidaan liiketoiminnan laajemmassa kontekstissa ja että strategiset

päätökset vastaavat niiden pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi konsernin vastuullisuustoiminto toimittaa

tarkastus- ja riskivaliokunnalle jatkuvasti tietoa kestävyysraportointiin liittyvistä riskeistä ja kontrollitoimista.

Tarkastus- ja riskivaliokunnalle toimitetaan raportit whistleblowing-tapauksista kahdesti vuodessa, kun taas

kiireelliset tai kriittiset aiheet viedään eteenpäin tarpeen mukaan.

Toimitusjohtajan kuukausikatsausten lisäksi hallitus sai konsernin vastuullisuustoiminnolta tietoja kaksi kertaa

vuoden 2025 aikana. Seuraavat asiat käytiin läpi:

• Tech Services ‑liiketoiminnan myynnin vaikutukset Tiedon kestävyyssuunnitelmaan, raportointiin ja

organisaatiokokoonpanoon.

• Tiedon kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tarkistamista ja työn lopputulosta koskevat tiedot mukaan

lukien prosessin ja lopputuloksen hyväksyttäminen hallituksessa.

• Kestävyyttä koskevan due diligence ‑toiminnan arviointi Tiedon olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien osalta huomioiden prosessien vaikuttavuus ja suorituskyky tavoitteisiin verrattuna.

• Yhtiön tavoitteiden kehittämistä koskevan prosessin tiedot ja uudet kestävyystavoitteet seuraaville

olennaisille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille: työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus ja

työmarkkinavuoropuhelu (oma työvoima), yrityskulttuuri ja väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä

koulutus ja taitojen kehittäminen (oma työvoima)

Tarkastus- ja riskivaliokunta sai konsernin vastuullisuustoiminnolta vuoden 2025 aikana kaksi kertaa tietoja,

joihin sisältyivät seuraavat asiat:

• Tiedon tilikautta 2024 koskevan kestävyysselvityksen läpikäynti.

• Tiedon kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tarkistamista ja työn lopputulosta koskevat tiedot.

• Kestävyysraportointiprosessiin liittyvä sisäinen laadunvalvonta- ja riskienhallintajärjestelmä.

• Tilikautta 2025 koskevan kestävyysselvityksen läpikäynti.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Tiedon toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisrakenteen tarkoituksena on tukea yhtiön strategista

tavoitetta eli kasvua ja kestävää arvonluontia osakkeenomistajille. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmalla

pyritään parantamaan taloudellista ja strategista kehitystä vuosittain, kun taas pitkän aikavälin

kannustinohjelman tarkoitus on palkita arvonluonnista kolmen vuoden jaksolla. Kummallekin

kannustinohjelmalle on määritelty mittarit ja tavoitteet, jotka heijastavat markkinoita, strategisia tavoitteita,

liiketoiminnan painopistealueita ja näihin liittyviä taloudellisia tuloksia. Pitkän aikavälin kannustinohjelma

sisältää kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn mittareita, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja

sukupuolijakaumaa koskevia tavoitteita.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	39

Pitkän aikavälin kannustinohjelman ensisijaisia tavoitteita ovat työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen

yhdenmukaistaminen, johtajien ja avainhenkilöiden sitouttaminen sekä kilpailukykyisen kokonaispalkkion

tarjoaminen. Tieto otti ESG-mittarit osaksi pitkän aikavälin kannustinohjelmaa vuonna 2022 ja on jatkanut tätä

käytäntöä siitä lähtien kasvattaen samalla koostettujen toimenpiteiden painotusta 10 %:sta 20 %:iin vuonna

2023. Kahdelle keskeiselle mittarille – scope 1- ja scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä

koskevalle SBTi-hyväksytylle tavoitteelle ja naisten osuuden lisäämiselle rekrytoinnissa – on annettu

johdonmukaisesti yhtä suuri painoarvo.

Tiedon scope 1- ja scope 2 -päästöjen vähentämiseen tähtäävänä validoituna SBT-tavoitteena oli alun perin

90 %:n vähennys vuoden 2020 vertailutasosta vuoden 2026 loppuun mennessä. Koska nämä validoidut SBT-

tavoitteet ulottuvat tällä hetkellä vain vuoteen 2026 asti, yhtiö tarvitsi lähestymistavan, jolla varmistetaan

tavoiteasetannan jatkuvuus vuosien 2025–2027 pitkän aikavälin kannustinohjelmassa. Koska mikään

ulkoisesti hyväksytyistä tavoitteista ei ulotu vuotta 2026 pidemmälle, nykyistä päästövähennyspolkua

pidennettiin yhdellä lisävuodella vuoteen 2027 asti.

Suunniteltujen organisaatiomuutosten ja erityisesti Tech Services ‑liiketoiminnan myynnin vuoksi pitkän

aikavälin kannustinohjelman perustasoksi valittiin vuoden 2024 päästötaso, josta saadaan tarkin ja

merkityksellisin vertailukohta. On olennaista, että itse päästövähennyspolku ei muutu, vaan ainoastaan

suorituskyvyn mittaamiseen käytettävä perusvuosi päivitettiin.

Vuosien 2020–2026 päästövähennyspolulla ja uudella perustasolla pitkän aikavälin kannustinohjelmassa

saatiin aluksi scope 1- ja scope 2 ‑päästöille 40 %:n vähennystavoite vuoteen 2027 mennessä. Tech Services

‑liiketoiminnan myynnin ja tulevien vähennyspolkujen uudelleenarvioinnin myötä, kun erittäin

kunnianhimoisen kehityksen sijaan tavoitellaan maltillisempaa vaihtoehtoa, vuoteen 2027 tähtäävää pitkän

aikavälin kannustinohjelman tavoitetta päivitettiin niin, että tavoitteena on 25 %:n vähennys vuoden 2024

perustasosta. Muutoksella huolehditaan pitkän aikavälin kannustinohjelmakehyksen jatkuvuudesta ja samalla

varmistetaan, että ilmastoon liittyvät suorituskykytavoitteet pysyvät realistisina, läpinäkyvinä ja Tiedon hiilestä

irtautumiseen tähtäävän pitkän aikavälin strategian mukaisina.

Sukupuolijakaumaa koskevan tavoitteen tarkoituksena on kannustaa rekrytoinnissa naispuolisten

työntekijöiden osuuden kasvattamiseen vuosittain, mikä tukee Tiedon laajempaa sitoutumista tasapainoiseen

sukupuolijakaumaan ja inkluusioon omassa työvoimassaan. Vuonna 2025 maksettiin ensimmäinen ESG-

asioihin linkittyvä palkkio vuosien 2022–2024 pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella. Suorituskyky

vertautui ESG-mittareihin seuraavasti: kasvihuonekaasujen vähentämisen mittarin tulos oli 147 % asetetusta

tavoitteesta, kun taas sukupuolijakauman mittarin tulos oli 72 % tavoitteesta. Tulokset kertovat kehityksestä

sekä ympäristöasioiden että sosiaalisten asioiden ulottuvuudessa, vaikkakin tavoitteen toteutumisen aste

vaihteli mittareittain.

Hallitus hyväksyy kannustinohjelmien vuosittaisen toteutuksen mukaan lukien mittarit, tavoitteet ja

asianomaiset ehdot. Vuoden lopussa hallitus arvioi suorituksia suhteessa hyväksyttyihin kannustinohjelmiin ja

valtuuttaa palkkioiden maksun suoriutumisen suhteessa kannustinohjelmiin ja Tiedon yleiseen suorituskykyyn.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Tieto toteuttaa kestävyyttä koskevaa jatkuvaa due diligence -prosessia, jolla yhtiö arvioi vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia sekä pyrkii lieventämään haittoja ja edistämään liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö seuraa

edistymistä jatkuvasti ja käsittelee mahdolliset merkittävät kielteiset vaikutukset suoraan tai yhteistyössä

sidosryhmien kanssa. Tieto asettaa etusijalle yhteydenpidon asianomaisiin sidosryhmiin, kuten haavoittuviin

ryhmiin, keskeisenä osana due diligence -toimintansa arviointia.

Tiedon kestävyyttä koskevalla due diligence -kehyksellä varmistetaan yhtiön kaikkien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Oheisessa taulukossa kuvataan, miten ja missä due diligence ‑prosessin

pääasialliset näkökohdat ja vaiheet näkyvät kestävyysselvityksessä.

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	GOV-2, SBM-2, IRO-1, MDR-P, MDR-T
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	IRO-1, SBM-3, MDR-A
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	MDR-A
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	MDR-T

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Tiedon kestävyysraportoinnissa noudatetaan yhtiön konsernitason periaatteita ja prosesseja, joita sovelletaan

ulkoiseen raportointiin, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan. Konsernin vastuullisuustoiminto hallitsee

kestävyysraportointia keskitetysti talousjohtajan alaisuudessa ja tekee läheistä yhteistyötä

talousraportointitiimin ja muiden olennaisten tukitoimintojen sekä eri liiketoimintojen kanssa.

Kestävyysraportoinnissa sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen ja analysointiin sekä olennaisiksi

tunnistettuihin riskeihin keskittymiseen. Tämä lähestymistapa vastaa Tiedon sisäisen valvonnan kehystä.

Tiedon kestävyysraportointiprosessiin liittyvät pääasialliset riskit ovat tietojen kattavuus ja paikkansapitävyys.

Näiden riskien vähentämiseksi on perustettu tehokas hallintomalli, jossa määritellään roolit ja vastuut selvästi.

Tällä tavoin varmistetaan tietojen keräämistä ja raportointia koskevat velvoitteet. Tieto on sisällyttänyt

tiedonantoihin tarvittavat kyvykkyydet konsernin yhteisiin liiketoimintaprosesseihin, joita kaikki liiketoiminnot

ja konsernin tukitoiminnot noudattavat osana toimintaansa.

Vastuu kestävyystietojen tarkkuudesta, raportointiaikataulujen noudattamisesta ja materiaalien

toimittamisesta raportointitiimille kuuluu tietyille rooleille liiketoiminnoissa ja konsernin tukitoiminnoissa

yhtiön hallintomallissa kuvatulla tavalla. Ensimmäiseltä kestävyysraportointidirektiivin/ESRS-standardien

mukaiselta raportointisykliltä saatujen sisäisten ja tilintarkastajien tekemien havaintojen pohjalta on laadittu

kohdennettuja parannustoimia, joilla saadaan aikaan vahvempi valvontaympäristö ja tuetaan

raportointiprosessien jatkuvaa parantamista.

Riskiarvioinnin ja sisäisen valvonnan havainnot integroidaan kestävyysraportointiprosessiin tarkistamalla ja

päivittämällä sisäisiä valvontakeinoja säännöllisesti. Konsernin vastuullisuustoiminto informoi kestävän

kehityksen ohjausryhmää kestävyysraportoinnin riskeistä ja valvonnasta ja raportoi tarkastus- ja

riskivaliokunnalle vastuun ja valvonnan varmistamiseksi.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	40

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Tiedon strategia keskittyy toimialakohtaisiin ohjelmistoratkaisuihin sekä  teknologiakonsultointiin, tavoitteena

tarjota asiakkaille parhaita ratkaisuja näillä alueilla. Portfolio koostuu ohjelmistoliiketoiminnoista Tieto

Banktech, Tieto Caretech ja Tieto Indtech sekä teknologiakonsultoinnin liiketoiminnasta Tieto Tech Consulting.

Vaikka  liiketoiminnat toimivat itsenäisesti, yhtiö myös hyödyntää teknologiakonsultoinnin palveluitaan

toimialakohtaisissa ohjelmistoratkaisuissa ja oheispalveluissa. Näillä ratkaisuilla on keskeinen rooli

asiakkaiden kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan toiminnan vahvistamisessa.

Pohjaten vahvoihin asiakassuhteisiin ja erikoistuneisiin kyvykkyyksiin, Tieto pyrkii vahvistamaan asemaansa

ydinmarkkinoillaan Pohjoismaissa sekä edistämään kohdennettua kansainvälistä laajentumista valikoiduilla

ohjelmistotuotteilla. Yhtiö vauhdittaa strategiansa toteutusta saavuttaakseen johtavan aseman Euroopan

ohjelmisto- ja teknologiakonsultoinnin markkinoilla valituilla toimialoilla.

• Tieto Caretech: Sosiaali- ja terveydenhuollon ytimessä toimiva liiketoiminta auttaa asiakkaita tarjoamaan

optimoituja, älykkäitä ja personoituja palveluita kansalaisille. Liiketoiminta-alueen ratkaisujen avulla

asiakkaat pystyvät optimoimaan hoitoresurssien hyödyntämisen ja turvaamaan kansalaisten tietojen

käytön avoimien standardien ja yhteentoimivien käytäntöjen perusteella.

• Tieto Banktech: Ohjelmistoja ja palveluita, jotka nopeuttavat ja tehostavat finanssitoimialan

ydinprosesseja, kuten ydinpankkitoimintaa, korttipalveluita ja varallisuudenhoitoa. Ratkaisut

mahdollistavat yhteiskunnan kriittisiä palveluita ohjelmistopohjaisilla alustoilla ja tehostavat myös

talousrikosten torjuntaa, mikä on tärkeää kestävän yhteiskunnan kannalta.

• Tieto Indtech: Ohjelmistoja ja datapalveluita, jotka mahdollistavat tehokkuutta kansalaisille tarjottavissa

palveluissa, digitaalisissa arvoketjuissa ja tuotannossa – edistäen teollisuuden ja yhteiskunnan sujuvaa

toimintaa. Erikoistuneet palveluliiketoiminnat auttavat asiakkaita parantamaan kilpailukykyä, tehokkuutta

ja innovointia.

• Tieto Tech Consulting on  konsultointiliiketoiminta, joka auttaa asiakkaita kehittämään digitaalisia

tuotteitaan, tarjoamaan laadukkaita palvelukokemuksia omille asiakkailleen ja tehostamaan operatiivista

toimintaa uusimmilla teknologioilla, kuten pilvi-, data- ja tekoälyratkaisuilla.

Tiedon kaikkien liiketoiminta-alueiden yhteinen ydin on toteuttaa teknologiavetoisia ratkaisuja, jotka

parantavat asiakkaiden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia eri toimialoilla. Lisäksi tavoitteena on

parantaa yhtiön asiakkaiden palvelemien ihmisten ja yhteisöjen asiakaskokemusta.

Yhtiöllä on asiakkaita muun muassa finanssialalla, jälleenmyynnissä, televiestintäalalla, terveydenhuollossa,

sosiaalihuollossa, sellu- ja paperiteollisuudessa, opetusalalla, energia-alalla, kunnallistekniikassa ja julkisella

sektorilla. Tieto palvelee  asiakkaita noin 90 maassa, ja noin 80 % yhtiön liikevaihdosta tulee Suomesta,

Ruotsista ja Norjasta.

Tiedon strategiaan ei kuulu tuotteita tai palveluita, jotka ovat jollain sen markkinalla kiellettyjä. Yhtiö ei

myöskään ole ESRS 2:n määritelmän mukaan aktiivinen fossiilisiin polttoaineisiin, kuten hiileen, öljyyn tai

kaasuun, liittyvillä sektoreilla, kemikaalien tuotannossa, kiistanalaisiin aseisiin liittyvässä toiminnassa eikä

tupakan viljelyssä tai tuotannossa.

Liikevaihdon jaottelu segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024, oikaistu	2024
Tieto Tech Consulting	789,2	836,9	836,9
Tieto Banktech	585,7	580,4	580,4
Tieto Caretech	232,7	231,3	231,3
Tieto Indtech	270,1	263,7	263,7
Tech Services	—	0,0	1 000,7
Eliminoinnit	-25,5	-32,9	-110,4
Konserni yhteensä	1 852,3	1 879,5	2 802,6

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan

Maantieteellinen alue	2025	2024, oikaistu	2024
Pohjoismaat	6 755	7 189	10 710
Muu Eurooppa	4 699	5 611	7 930
Aasia	3 320	3 703	5 218
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	192	234	234
Yhteensä	14 966	16 737	24 092

Henkilöstömäärä tässä kestävyysraportissa esitetään henkilömääränä (headcount), kun taas tilinpäätöksessä henkilöstö esitetään kokoaikaisia

vastaavaksi muutettuna (full-time equivalent, FTE).

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	41

Arvoketju

Tiedon arvoketju kattaa kaiken toiminnan, joka

liittyy teknologiakonsultointipalveluiden,

toimialakohtaisten ohjelmistoratkaisujen ja

teknologioiden toimittamiseen asiakkaille. Tämä

koskee sekä arvoketjun alkupään toimintaa

(toimittajat ja kumppanit) että arvoketjun

loppupään toimintaa (asiakkaat ja loppukäyttäjät).

Tiedon arvoketjun alkupää koostuu keskeisistä

tuotantopanoksista ja kumppanuuksista, joita yhtiö

tarvitsee palveluidensa toimittamiseen. Tähän

sisältyy yhteistyö pilvi-, ohjelmisto- ja

	TIEDON ARVOKETJU
	Alkupää
	Kolmannen osapuolen ohjelmistojen tarjoajat
	Pilvi-, SaaS- ja tekoälyteknologioiden tarjoajat
	Vuokratut tilat
	Alihankkijat

tekoälyteknologioiden tarjoajien kanssa. Lisäksi

	Oma toiminta
	Oma henkilöstö ja omaisuus
	Työsuhteiset työntekijät
	Ohjelmistot
	Immateriaaliomaisuus
	Työkalut, prosessit ja järjestelmät

	Loppupää
Asiakkaat ja yhteiskunta

osaamiseen nojautuvana yhtiönä Tiedolle kriittisiä

arvoketjun alkupään resursseja ovat osaavat

työsuhteiset työntekijät ja konsultit. Tieto käyttää

palveluidensa tarjoamiseen ammattilaisverkostoa,

johon kuuluu ohjelmistokehittäjiä, data-

asiantuntijoita, toimialaosaajia ja IT-asiantuntijoita.

Arvoketjun tähän osaan sisältyy myös yhteistyö

oppilaitosten ja henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Tiedon arvoketjun loppupää keskittyy

ohjelmistotuotteiden, alustapohjaisten ratkaisujen

ja teknologiakonsultointipalveluiden toimittamiseen

asiakkaille ja loppukäyttäjille. Tieto tarjoaa

toimialakohtaisia ohjelmistoja, mukautettuja

ratkaisuja sekä tiedonhallinta-, ohjelmistonkehitys-

ja konsultointipalveluita, joilla kehitetään

asiakkaiden toimintaa ja tuetaan asiakkaiden

liiketoiminnan tavoitteita ja tuloksia. Tiedolla on

keskeinen rooli asiakkaiden digitaalisen

transformaation edistämisessä.

Yhtiön arvoketjun loppupään tarjoomaan sisältyy

ohjelmistoja ja oheispalveluita, teknistä neuvontaa,

data-, tekoäly- ja ohjelmistokehityspalveluita sekä

sovelluspalveluita. Tieto yhdistää arvoketjun

alkupään teknologiatoimittajat – kuten pilvi-,

tekoäly- ja ohjelmistotoimittajat – ja asiakkaat/

Oma toiminta
Ohjelmistot: Myynti ja tuotehallinta – Järjestelmäarkkitehtuuri – Ohjelmistojen suunnittelu, kehitys ja testaus – Ohjelmistojen julkaiseminen – Asiakastoimitukset – Asiakastuki.
Palvelut: Asiakasvuorovaikutus ja ratkaisujen myynti – Ratkaisujen suunnittelu – Ratkaisujen kehitys – Ratkaisujen toimitus/toteutus – Asiakastuki.

toimialat, joita yhtiö palvelee. Tieto on sekä 

integroija että  innovoija, joka hyödyntää arvoketjun

alkupään teknologioita tarjotessaan arvoketjun

loppupäässä asiakkaille ohjelmistoja,

järjestelmäintegraatioita sekä konsultointipalveluita

ja jatkuvia palveluita.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	42

Tuotantopanokset

Tiedon keskeiset tuotantopanokset ovat inhimillinen pääoma, teknologiainfrastruktuuri, ohjelmistot ja

kumppanuudet. Niitä kehitetään tehokkailla osaamisen hallinnan ja kestävän hankinnan käytännöillä.

Yhtiön työntekijöillä on keskeinen tehtävä palveluiden toimituksessa ja innovoinnin edistämisessä. Niissä

käytetään erityisosaamista suunnittelusta, teknologiakonsultoinnista, järjestelmäintegroinnista, jatkuvista

palveluista, pilviratkaisuista, data-/tekoälypalveluista, ohjelmistonkehityksestä ja kyberturvallisuudesta.

Lisäksi Tieto on riippuvainen avaintoimittajien pilviteknologioista ja infrastruktuuripalveluista. Yhtiö käyttää

ohjelmistonkehityksensä tukena monipuolista valikoimaa kolmansien osapuolten ohjelmistonkehitystyökaluja,

alustoja sekä data-/tekoälyteknologioita.

Strategiset kumppanuudet teknologioiden tarjoajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa auttavat Tietoa

pysymään innovoinnin kärjessä ja hyödyntämään uusinta teknologiaa. Vahvat suhteet ohjelmisto- ja

alustatoimittajiin varmistavat parhaiden teknologioiden ja työkalujen saatavuuden.

Yhtiöllä on kilpailukykyiset osaamisen hallinnan käytännöt näiden tuotantopanosten turvaamiseen ja

kehittämiseen. Rekrytoimalla huippuosaajia globaaleilta markkinoilta, tekemällä oppilaitosyhteistyötä ja

solmimalla kumppanuuksia yhtiö varmistaa pätevien ammattilaisten saatavuuden. Jatkuva ammatillinen

kehitys on yhtiölle tärkeää, ja koulutus- ja sertifiointiohjelmilla varmistetaan työntekijöiden asiantuntemus

uusimmista teknologioista.

Tieto priorisoi kestävää hankintaa valitsemalla kumppanikseen kestävyystavoitteidensa ja -päämääriensä

mukaisia toimittajia. Yhtiö myös edistää innovointia panostamalla ohjelmistotuotteitaan koskevaan

tutkimukseen ja kehitykseen sekä teknologiaratkaisujen kehittämiseen asiakkaidensa kanssa.

Tietoturva ja riskienhallinta huomioidaan kaikissa hankintakäytännöissä ja asiakastoimituksissa. Tieto

toteuttaa tarkasti kyberturvallisuustoimenpiteitä, joilla suojataan tietoja sekä varmistetaan GDPR-asetuksen ja

muiden määräysten noudattaminen. Lisäksi yhtiö arvioi huolellisesti strategiset toimittajansa ja kumppaninsa

ylläpitääkseen eettisiä ja kestävyysstandardeja toimitusketjussaan.

Tuotokset

Tiedon tuotoksiin sisältyy asiakkaille toimitettuja ohjelmistotuotteita, palveluita ja ratkaisuja. Asiakkaat saavat

tuotoksista kilpailukyky-, tehokkuus- ja innovointihyötyjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Keskeisiä

tuotoksia ovat digitaalinen transformaatio, pilvipalvelut ja data-/tekoälylähtöiset palvelut sekä

toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut ja alustat.

Asiakkaiden saamia nykyisiä ja odotettuja hyötyjä ovat esimerkiksi toiminnan tehokkuuden, kilpailukyvyn ja

innovoinnin paraneminen. Lisäksi asiakkaiden kestävyystyötä voidaan tukea ohjelmistoilla, joilla optimoitavat

ydinprosessit ja -ratkaisut tukevat asiakkaiden yleisiä liiketoimintatavoitteita huomioiden myös

kestävyysnäkökohdat.

Sijoittajien näkökulmasta Tiedon tuotokset keskittyvät yhtiön taloudelliseen tulokseen ja kestävyystyöhön.

Lisäksi tuotokset liittyvät yhtiön kykyyn sopeutua markkinatrendeihin ja teknologian kehitykseen.

Avaintuotoksia ovat liikevaihdon kasvu, tuotot ja rahavirta sekä muun muassa tekoälyyn, automaatioon ja

pilviratkaisuihin tehtävät teknologiainvestoinnit, jotka asemoivat yhtiötä jatkuvaan kasvuun digitalisaatiota

painottavassa talousympäristössä. Lisäksi Tiedon kestävät liiketoimintakäytännöt ovat sijoittajien

näkökulmasta yhä merkittävämpi seikka, joka voi lisätä yhtiön houkuttavuutta vastuullisten sijoittajien osalta.

Tiedon työsuhteisten työntekijöiden saamat välittömät ja odotetut tuotokset keskittyvät ammatilliseen

kehitykseen, kuten täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työntekijöiden hyvinvointiin sekä

moninaisuus- ja osallistamishankkeisiin. Tietopohjaisena yhtiönä Tiedon menestys on tiiviisti sidoksissa sen

työsuhteisten työntekijöiden sitoutumiseen ja kehitykseen. Työsuhteisten työntekijöiden saamia nykyisiä ja

odotettuja hyötyjä ovat jatkuva oppiminen, työtyytyväisyys ja urakehitys. Näiden hyötyjen ansiosta

työsuhteiset työntekijät voivat edetä yhtiössä ja osallistua innovatiivisiin hankkeisiin. Moninaisuus ja

osallistaminen ovat keskeisiä arvoja. Vaalimalla osallistavaa kulttuuria Tieto lisää työntekijöiden arvostuksen ja

kunnioituksen kokemusta. Tämä tukee sitoutumista ja tuottavuutta edistäen tuotteita ja palveluita, jotka

täyttävät nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeet.

Tiedon vaikutus yhteiskuntaan ulottuu sen asiakkaita ja työsuhteisia työntekijöitä pidemmälle. Yhtiö vahvistaa

yhteisöjä aloitteilla, kuten digitaalisen osallistamisen hankkeilla. Yhteiskunnan kannalta nykyisiin ja

odotettuihin tuloksiin sisältyy elämänlaadun paraneminen digitaalisten alustojen mahdollistamilla keskeisillä

palveluilla, kuten terveydenhuolto- ja koulutuspalveluilla sekä viranomaispalveluilla. Muihin hyötyihin lukeutuu

osallistuminen globaaliin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen aiempaa energiatehokkaammalla

toiminnalla ja uusiutuvan energian käytöllä.

Tieto on yhteydessä sääntelyviranomaisiin erityisesti tietosuojaan, kyberturvallisuuteen ja

kestävyyssääntelyyn liittyvissä asioissa. Yhtiö huolehtii määräysten noudattamisesta ja osallistuu aktiivisesti

digitaalista transformaatiota koskeviin poliittisiin keskusteluihin. Keskeisiin tuotoksiin sisältyy määräysten

noudattaminen, mikä rakentaa luottamusta poliittisten päättäjien keskuudessa. Tästä muodostuu

sääntelyviranomaisille välittömiä ja odotettuja hyötyjä tietosuoja-, kyberturvallisuus- ja kestävyysstandardien

täytäntöönpanon tukemisen myötä, mikä auttaa huolehtimaan digitaalisten ekosysteemien turvallisuudesta ja

tietoturvasta.

Strategian osatekijät, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin

Teknologioiden käytön, läpinäkyvän kestävyysraportoinnin ja vastuullisen digitaalisen transformaation kautta

Tieto pyrkii vastaamaan olennaisiin kestävyyshaasteisiin edistäen samalla pitkän aikavälin arvonluontia

sidosryhmille. Seuraavassa osiossa on esitetty yleiskatsaus Tiedon toiminnassa ilmenevistä kestävyyteen

liittyvistä seikoista sekä keskeisistä haasteista ja yhtiön ratkaisuista niihin.

Tieto on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälkeään energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja digitaalisten

ratkaisujen kautta. Ympäristöstrategialla pyritään minimoimaan päästöt koko toiminnassa ja arvoketjussa

energiatehokkuudella, uusiutuvan energian käytöllä ja toimittajien osallistamisella. Yhtiö on sitoutunut

tarjoamaan työntekijöilleen nykyaikaiset ja resurssitehokkaat toimistotilat, jotka tukevat ympäristötavoitteiden

saavuttamista. Tähän sisältyy energiankäytön optimointi uusiutuvalla sähköllä, rakennusten

energiatehokkuuden parantaminen ja toimitilojen valitseminen kohteista, jotka tarjoavat korkeat

ympäristöstandardit ja mahdollisuuksia kestävään liikenteeseen.

Vähentääkseen arvoketjun päästöjä entisestään Tieto tekee toimittajien kanssa yhteistyötä kannustaakseen

heitä ottamaan käyttöön Science-Based Targets (SBT) -tavoitteita Tiedon nettonollatavoitteen mukaisesti.

Tämän tarkoituksena on parantaa läpinäkyvyyttä ja datan laatua sekä tunnistaa yhteisiä

päästövähennysmahdollisuuksia. Vahvistettuja SBT-tavoitteita suositellaan vahvasti, ja ilmastoon liittyvät

tavoitteet ja suorituskyky on integroitu osaksi toimittajien valintakriteereitä, joissa etua saavat päästöjen

vähentämiseen sitoutumista osoittavat kumppanit.

Tiedon toiminnassa ja sidosryhmien luottamuksen säilyttämisessä olennaisia asioita ovat vahvat

hallintokäytännöt sekä se, että yhtiö noudattaa kestävyysmääräyksiä, joita ovat esimerkiksi EU:n CSRD, GDPR

ja tekoälysäädös, Norjan avoimuuslaki, EU:n tuleva yritysvastuudirektiivi (CSDDD) sekä EU:n palkka-

avoimuusdirektiivi.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	43

Tiedolle on tärkeää huolehtia yhtiön työvoiman monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta

(diversity, equity, inclusion, DEI) sekä edistää palveluidensa ja tuotteidensa kautta digitaalista osallistamista

yhteisöissä, joita yhtiö palvelee. Monimuotoisen osaajajoukon houkutteleminen ja osallistavan kulttuurin

vaaliminen nopeasti kehittyvällä, osaajapulasta kärsivällä alalla ovat merkittäviä haasteita, joihin Tieto vastaa

panostamalla työntekijöiden kehitysohjelmiin sekä tukemalla monimuotoisuutta ja osallistamista edistäviä

aloitteita yhteisöissä, joissa yhtiö toimii. Yhtiö kehittää jatkuvasti toimittajien sitouttamiskäytäntöjään

varmistaakseen vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen noudattamisen toimitusketjussaan ja toteuttaa samalla

erilaisia arviointeja ja seurantaa.

Merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita ja suhteita sidosryhmiin

koskevat kestävyyteen liittyvät tavoitteet

Tiedon neljä liiketoiminta-aluetta vastaavat konsernin kestävyystavoitteiden saavuttamisesta. Merkittäviä

tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita ja sidosryhmäsuhteita koskevia tavoitteita ei

kuitenkaan ole arvioitu, sillä tällaisia tavoitteita ei ole määritelty konsernitasolla. Joidenkin tuotteiden ja

palveluiden osalta on saatavilla liiketoiminta-aluekohtaiset tavoitteet.

Arvio nykyisistä merkittävistä tuotteista ja/tai palveluista sekä merkittävistä markkinoista ja

asiakasryhmistä suhteessa kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin

Vuotuisen EU-taksonomian mukaisuuden arvioinnin ohella Tieto on käynnistänyt kestävyyteen liittyvien

tarjoomiensa tunnistamisen ja kuvaamisen. Vaikka tuotteisiin, palveluihin tai markkinoihin kohdistuvaa

kattavaa arviointia suhteessa kestävyystavoitteisiin ei ole vielä tehty, yhtiössä nähdään, että sen on tärkeä

ymmärtää portfolionsa myötävaikutusta kestävyystavoitteisiin. Tieto aikoo vahvistaa ymmärrystä vuonna

2026 kahdella keskeisellä toimenpiteellä: lisäämällä vuotuiseen henkilöstökyselyyn kysymyksen, jolla mitataan

näkemystä tuotteiden ja palveluiden myönteisestä vaikutuksesta yhteiskuntaan, sekä laatimalla yhteistyössä

liiketoiminta-alueiden kanssa koko konsernin kattavan luetteloinnin, jossa tarjoomaa tarkastellaan

kestävyyden näkökulmasta. Tämän odotetaan antavan arviointiin järjestelmällisemmän perustan

selvitettäessä, miten yhtiön tarjooma vastaa kestävyystavoitteita, ja tunnistettaessa kehityskohteita.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	44

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Yhtiö pyrkii kehittämään edelleen toimintaansa sekä tuotteitaan ja palveluitaan edistäen innovointia, kestävää

toimintaa, vaatimustenmukaisuutta ja pitkän aikavälin arvonluontia sidosryhmille. Jatkuvan vuorovaikutuksen

ja avoimen vuoropuhelun myötä Tieto tunnistaa sidosryhmien odotuksissa, vaikutuksissa ja tarpeissa

tapahtuvia muutoksia ja mukauttaa toimintaansa niiden mukaan.

Tiedon sidosryhmävuorovaikutus käsittää laajan joukon ryhmiä, joihin yhtiön toiminta ja kestävyysselvityksen

tiedonannot vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti, sekä ryhmiä, joilla on yhtiön toimintaan ja

kestävyysselvityksen tiedonantoihin liittyvä intressi. Näihin ryhmiin lukeutuu työsuhteisia työntekijöitä ja

muuta henkilöstöä, asiakkaita ja loppukäyttäjiä, sijoittajia ja osakkaita, toimittajia, liikekumppaneita,

potentiaalisia työntekijöitä ja opiskelijoita. Tiedon toiminta vaikuttaa näihin sidosryhmiin suorasti ja

epäsuorasti.

Hallitus valvoo yhtiön kestävyystoimintaa ja ESG-asioita, kun taas konsernin vastuullisuustoiminto –

yhteistyössä asianomaisten liiketoiminta-alueiden kanssa – hallinnoi ja koordinoi kestävyysasioihin liittyvää

sidosryhmävuorovaikutusta sekä huolehtii yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

huomioinnista.

Tulos

Sidosryhmävuoropuhelu ohjaa Tiedon toimintasuunnitelmia, joilla hallitaan vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Sidosryhmien näkökulmat huomioidaan Tiedon kestävyysraportoinnissa sekä yhtiön johdolle

suunnatuissa raporteissa, ja sidosryhmiltä saadaan palautetta yhtiön liiketoiminnasta. Tieto on jatkanut yhtiön

prosessien kehittämistä tarkoituksenaan ymmärtää työntekijöiden palautetta, ryhtyä toimenpiteisiin

palautteen perusteella sekä huolehtia työvoiman täydennyskoulutuksesta globaalin oppimisalustansa

jatkokehityksellä sekä eri liiketoiminta-alueille kohdennetuilla täydennyskoulutus- ja kehityshankkeilla. Myös

vuoropuhelua ammattiliittojen ja työpaikkaneuvostojen kanssa jatketaan varmistaen henkilöstön edustus

liiketoiminnan ja organisaation kehitystä koskevissa asioissa.

Asiakaspalautteen perusteella on kiinnitetty enemmän huomiota palveluiden toimituksen laatuun vaalien

asiakaskeskeistä kulttuuria ja kehittäen viestintää. Tieto raportoi sijoittajille ja osakkaille säännöllisesti

liiketoimintansa tuloksista, tavoitteistaan ja avainhankkeistaan. Yhtiö toteutti vuonna 2025 sijoittajakyselyn,

josta saatua palautetta käytettiin viestinnän läpinäkyvyyden kehittämiseen entisestään. Toimittajien ja

liikekumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö kohdennetaan  yhteisiin innovaatio- ja liiketoimintatavoitteisiin,

kuten kestävyysasioihin. Houkutellakseen potentiaalisia työntekijöitä ja opiskelijoita Tieto on kehittänyt

digitaalista vuorovaikutustaan ja sisällyttänyt rekrytointiprosesseihin innovatiivisia teknologioita.

Tieto arvioi strategiaansa säännöllisesti ylläpitääkseen kilpailukykyään markkinoilla ja luodakseen arvoa

kaikille sidosryhmilleen, kuten asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille ja laajemmalle yhteiskunnalle. Strategian

arvioinnin yhteydessä määritellään markkinat, tuote-/palveluportfolion valinnat, kyvykkyystarpeet,

toimintamalli ja taloudelliset tulokset. Strategia jalkautetaan toimintaan vuosittaisilla operatiivisilla

suunnitelmilla, joilla on tietyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden edistymistä arvioidaan

säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa arvonluonti ja merkitykselliset hyödyt kaikille sidosryhmille.

Tiedon suhtautuminen sidosryhmätyöhön ulottuu pidemmälle kuin kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin

toteuttamiseen tai validointiin määräajoin. Yhtiö on sitoutunut käymään koko vuoden ajan sidosryhmien

kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, jolla varmistetaan, että sidosryhmien näkemykset ohjaavat Tiedon tavoitteita

ja ovat linjassa niiden kanssa. Tämä johdonmukainen vuorovaikutus on kulmakivi yhtiön pyrkimyksissä vaalia

kulttuuria, joka korostaa jatkuvaa parantamista sekä sidosryhmien tarpeisiin ja toiveisiin reagointia.

Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto Tiedon keskeisistä sidosryhmistä, vuorovaikutuksen

tarkoituksesta ja kanavista sekä luodusta arvosta.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Vuorovaikutuskanavat	Arvonluonti
Työntekijät ja muu henkilöstö	Tarjota motivoiva, osallistava ja turvallinen sekä osaamisen kehitystä tukeva työpaikka. Vuorovaikutus on olennaista osaajien sitouttamisen ja korkealaatuisten suoritusten varmistamiseksi.	Vuosittaiset henkilöstökyselyt ja pulssikyselyt, vuoropuhelut johdon kanssa, suoritus- ja kehityskeskustelut, osaamista vahvistavat ohjelmat sekä moninaisuus- ja inkluusiohankkeet. Yhteistyö työpaikkaneuvostojen ja ammattiliittojen kanssa (eurooppalainen työneuvosto ja muu paikallinen yhteistoiminta).	Sitoutunut ja osaava työvoima, entistä parempi työntekijäkokemus ja työntekijöiden pysyvyys. Vaalimme yrityskulttuuria, joka tukee yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta, innovointia ja kestävää toimintaa.
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	Varmistaa, että Tiedon palvelut ja ratkaisut vastaavat muuttuneita tarpeita, tukevat asiakkaiden digitaalista transformaatiota ja pitkän aikavälin kilpailukykyä sekä vahvistavat luottamusta ja tyytyväisyyttä.	Asiakastyytyväisyyskyselyt, jatkuva vuoropuhelu ja yhteissuunnittelu, yhteisinnovointihankkeet, asiakasuutiskirjeet, seminaarit ja työpajat.	Pitkät asiakkuudet sekä yhteisinnovointiin ja jatkuvaan parantamiseen perustuva yhteinen kasvu. Asiakaskeskeisen kulttuurin vaaliminen ja turvallisten, innovatiivisten ja laadukkaiden sekä asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavien digitaalisten ratkaisujen toteuttaminen.
Toimittajat ja liikekumppanit	Huolehtia vastuullisesta hankinnasta, toimitusketjun resilienssistä, laadusta ja vaatimustenmukaisuudesta sekä vaalia innovointia yhteistyön keinoin.	Toimittajaperiaatteet, kestävyysarvioinnit, auditoinnit sekä jatkuva yhteistyö hankinta- ja kumppaniprosessien kautta. Tämä sisältää säännölliset tapaamiset, joissa huomioidaan kaupalliset ja tekniset näkökulmat, sekä kehittyvien kumppaneiden ja ekosysteemien tunnistamisen ja vuorovaikutuksen niiden kanssa.	Vahvemmat kumppanuudet, yhteiset innovointimahdollisuudet ja entistä korkeampi resilienssi. Vahvemmat toimittajasuhteet nojaten jaettuihin arvoihin, parempaan läpinäkyvyyteen ja vastuuvelvollisuuteen toimitusketjussa.
Sijoittajat, osakkeenomistajat ja analyytikot	Varmistaa läpinäkyvä ja olennainen viestintä strategiasta, taloudellisesta tuloksesta, hallinnosta, riskienhallinnasta sekä kestävyysasioiden edistymisestä.	Säännöllinen talous- ja kestävyysraportointi, sijoittajatapaamiset ja -esitykset sekä tiivis vuorovaikutus osakkeenomistajien kanssa varsinaisen yhtiökokouksen yhteydessä. Lisäksi vuonna 2025 järjestettiin pääomamarkkinapäivä.	Avoin ja yhdenmukainen viestintä taloudellisesta tuloksesta, tulevaisuuden mahdollisuuksista ja riskeistä, strategiasta ja tavoitteista. Tämä tukee sijoittajien luottamusta, yhtiön oikeudenmukaista arvoa sekä tunnustusta kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta.
Potentiaaliset työntekijät ja opiskelijat	Vahvistaa yhtiön houkuttelevuutta työnantajana, mikä varmistaa tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja asemoi Tiedon osallistavaksi ja innovatiiviseksi työpaikaksi. Laajentaa tietoisuutta uramahdollisuuksista, yrityskulttuurista ja inklusiivisesta rekrytointiprosessista.	Työnantajabrändiin liittyvä toiminta, kuten rekrytointitapahtumat ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Opinnäyteyhteistyöt, harjoittelut ja graduate-ohjelmat. Strategiset ja paikalliset kumppanuudet.	Parempi työnantajabrändi ja vahvempi osaajaputki, moninaisen ja taitavan hakijajoukon houkuttelu sekä avoimuus akateemisille yhteistyöprojekteille.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	45

TIEDON OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (IRO)
Olennainen vaikutusten näkökulmasta		• Työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, oma työvoima (tosiasiallinen kielteinen) • Työ- ja yksityiselämän tasapaino ja työaika, oma työvoima (tosiasiallinen myönteinen) • Työllisyysturva, oma työvoima (tosiasiallinen myönteinen) • Yrityskulttuuri (tosiasiallinen myönteinen) • Väärinkäytösten paljastajien suojelu (tosiasiallinen myönteinen) • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (tosiasiallinen myönteinen) • Moninaisuus sekä sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä – arvoketjun työntekijät (mahdollinen kielteinen)			• Energia (tosiasiallinen kielteinen, mahdollinen myönteinen, riski) • Ilmastonmuutoksen hillintä (tosiasiallinen kielteinen, riski) • Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä – oma työvoima (tosiasiallinen kielteinen, riski, mahdollisuus) • Moninaisuus – oma työvoima (tosiasiallinen kielteinen, mahdollisuus) • Koulutus ja taitojen kehittäminen – oma työvoima (tosiasiallinen myönteinen, mahdollisuus) • Korruptio- ja lahjontatapaukset (mahdollinen kielteinen, riski) • Asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä oman työvoiman yksityisyys (tosiasiallinen myönteinen, mahdollinen kielteinen, riski) • Tekoäly (mahdollinen myönteinen, mahdollinen kielteinen, mahdollisuus, riski) • Kyberturvallisuus (mahdollinen kielteinen, riski, mahdollisuus)
Ei olennainen vaikutusten näkökulmasta		• Pilaantuminen (7 osa-aihetta) • Vesivarat ja merten luonnonvarat (5 osaosa-aihetta) • Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (3 osa-aihetta) • Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (11 osaosa-aihetta) • Oma työvoima (7 osaosa-aihetta) • Arvoketjun työntekijät (16 osaosa-aihetta) • Kuluttajat ja loppukäyttäjät (8 osaosa-aihetta) • Liiketoiminnan harjoittaminen (3 osa-aihetta)			• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (riski)
	Ei olennainen taloudellisesta näkökulmasta				Olennainen taloudellisesta näkökulmasta
Konsernin kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulokset on laskettu käyttämällä liikevaihdolla painotettua menetelmää (tilikausi 2024 kaikissa liiketoiminta-alueissa ja aiheissa). Kynnysarvot (tosiasiallinen myönteinen / tosiasiallinen kielteinen, mahdollinen myönteinen / mahdollinen kielteinen, riskit ja mahdollisuudet) on määritetty erikseen, ja niitä on sovellettu koostettuihin tuloksiin.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin

kanssa (SBM-3)

Tiedon olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on arvioitu yhtiön koko

arvoketjussa – omasta toiminnasta kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet

ovat pääosin lähtöisin yhtiön omasta operatiivisesta

toiminnasta, kun taas olennaiset vaikutukset

kohdistuvat yhtiön arvoketjun kaikkiin osiin.

Kielteisiä vaikutuksia ilmenee tyypillisesti

arvoketjun alkupäässä tai Tiedon omassa

toiminnassa, ja myönteisiä vaikutuksia puolestaan

ilmenee lähinnä arvoketjun loppupäässä ja omassa

toiminnassa. Yhtiön olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet eivät vaikuta tällä hetkellä sen

strategiaan. Niistä suurin osa on peräisin Tiedon

ydinliiketoimintamallista, jossa keskitytään

digitaalisiin palveluihin ja pilvipohjaiseen

tarjoomaan. Ne eivät ole vielä edellyttäneet

strategian muutoksia, mutta yhtiö ymmärtää, että

sen olennaisten aiheiden aktiivinen seuranta ja

hallinta on keskeistä pitkän aikavälin

kestävyystoiminnan ja tulevien strategisten

prioriteettien kohdistamisen kannalta.

Tiedon olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet vastaavat suurelta osin

kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa

tunnistettuja. Kiertotalous taikka arvoketjun

työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut ja

yhdistymisvapaus eivät ole enää Tiedolle

olennaisia, kun taas yhtiön oman työvoiman

koulutus ja taitojen kehittäminen sekä yksityisyys

katsottiin edellisessä arvioinnissa olennaisiksi.

Lisäksi vuonna 2025 toteutetun kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin seurauksena joidenkin

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioitiin

olevan olennaisia jostakin muusta näkökulmasta.

Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on kuvattu

tarkemmin aihekohtaisten standardien yhteydessä.

Monimuotoisuus – arvoketjun työntekijät

tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi Tiedon vuoden

2023 kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa,

mutta sitä ei sisällytetty kyseisen vuoden

julkaistuun raporttiin. Vuonna 2025

monimuotoisuus on yhä olennainen aihe, mikä

kuvaa sen edelleen jatkuvaa merkitystä

organisaatiolle ja sen työvoimalle.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	46

Vaikutuksen olennaisuus

Lähde	Aihe		Myönteinen vai kielteinen	Sijainti arvoketjussa	Aikahorisontti
ESRS E1	Ilmastonmuutos Hillintä	Oman toiminnan ja toimittajien päästöt myötävaikuttavat ilmastonmuutokseen.	Kielteinen (tosiasiallinen)	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä, pitkä
	Ilmastonmuutos Energia	Kasvava digitaalinen kysyntä ohjaa energiankäyttöä omassa toiminnassa sekä toimittajien infrastruktuurissa, mikä voimistaa kielteistä ilmastovaikutusta korkean energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kasvun myötä.	Kielteinen (tosiasiallinen)	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä, pitkä
	Ilmastonmuutos Energia	Digitaaliset ratkaisut voivat auttaa asiakkaita ja toimialoja alentamaan energiankulutusta, mikä parantaa toiminnan tehokkuutta ja tukee siirtymää kestävään energiankäyttöön eri sektoreilla.	Myönteinen (mahdollinen)	Oma toiminta, loppupää	Lyhyt, keskipitkä
ESRS S1	Oma työvoima Työolot Työllisyysturva	Tieto tukee työsuhdeturvaa tarjoamalla vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita ensisijaisesti vakituisten ja kokoaikaisten sopimusten kautta. Suurena työnantajana yhtiö tukee työvoiman vakautta alueilla, joilla se toimii.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Työolot Työaika	Tasapainoinen työaika tukee työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja kestävää tuottavuutta. Tieto edistää kohtuullisia työaikoja hankkeilla, joilla vähennetään liiallista ylityötä ja tuetaan työntekijöiden hyvinvointia.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Työolot Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Joustavat työolot, kuten etätyö ja joustava työaika, parantavat työn ja yksityiselämän tasapainoa sekä tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja hoitovastuita.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Työolot Yhdistymisvapaus Työehtosopimusneuvottelut Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Yhtiö toimii useissa maissa, joissa noudatetaan erilaisia työtä koskevia lakeja, määräyksiä ja käytäntöjä, minkä vuoksi työntekijät voivat kohdata esteitä ammattiliittojen tai muiden elinten muodostamisessa tai niihin liittymisessä.	Kielteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt
	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka	Tiedon lisäksi teknologia-alalla laajemmin kohdataan sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa rakenteellisia haasteita, mikä voi vaikuttaa samaan palkkaan samanarvoisesta työstä ja myötävaikuttaa yleisesti aliedustukseen erityisesti johtotehtävissä.	Kielteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Koulutus ja taitojen kehittäminen	Uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutushankkeet vahvistavat merkittävästi työntekijöiden työllistettävyyttä pitkällä aikavälillä, mikä turvaa työuria ja lisää resilienssiä. Tukemalla sopeutuvuutta markkinoiden kysynnän muutoksiin tämä toiminta vähentää työpaikkojen katoamisen riskiä ja vahvistaa organisaation ketteryyttä.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Moninaisuus	Tiedon lisäksi teknologia-alalla laajemmin kohdataan rakenteellisia haasteita moninaisten tiimien kokoamisessa. Moninaisuuden puute myötävaikuttaa mahdollisuuksien epätasaiseen jakautumiseen ja vahvistaa erityisesti aliedustettujen ryhmien syrjäytymistä.	Kielteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Muut työhön liittyvät oikeudet Yksityisyys	Huolehtimalla henkilötietojen vastuullisesta käsittelystä yhtiö rakentaa osaltaan työntekijöiden luottamusta ja turvaa heidän oikeuksiaan.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Lyhyt
	Oma työvoima Muut työhön liittyvät oikeudet Yksityisyys	Tiedon suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyy riskejä, jotka tietoturvaloukkauksen kautta toteutuessaan voisivat vaikuttaa kielteisesti yksityishenkilöiden tietosuojaoikeuksiin ja viime kädessä heidän hyvinvointiinsa.	Kielteinen (mahdollinen)	Oma toiminta	Lyhyt

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	47

ESRS S2	Arvoketjun työntekijät Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka	IT-palveluiden toimitusketjussa rajallisesti toteutuva sukupuolijakauma ja samaan palkkaan liittyvä läpinäkymättömyys voivat johtaa työsuhteissa epätasa-arvoisiin käytäntöihin ja vahvistaa rakenteellista epätasa-arvoa.	Kielteinen (mahdollinen)	Alkupää	Lyhyt, keskipitkä
	Arvoketjun työntekijät Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Moninaisuus*	Moninaisuuden puute toimitusketjussa voi johtaa aliedustettujen ryhmien epätasa- arvoiseen kohteluun ja rajallisiin mahdollisuuksiin vahvistaen syrjäytymistä.	Kielteinen (mahdollinen)	Alkupää	Lyhyt, keskipitkä
ESRS S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tietoihin liittyvät vaikutukset Yksityisyys	Huolehtimalla henkilötietojen vastuullisesta käsittelystä yhtiö rakentaa osaltaan kuluttajien ja loppukäyttäjien luottamusta ja turvaa heidän oikeuksiaan.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Loppupää	Lyhyt, keskipitkä, pitkä
	Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tietoihin liittyvät vaikutukset Yksityisyys	Henkilötietojen käsittelyyn liittyy riskejä, jotka tietoturvaloukkauksen kautta toteutuessaan voisivat vaikuttaa kielteisesti yksityishenkilöiden tietosuojaan, oikeuksiin ja hyvinvointiin.	Kielteinen (mahdollinen)	Loppupää	Lyhyt
ESRS G1	Liiketoiminnan harjoittaminen Yrityskulttuuri	Tiedon vahva sitoutuminen eettisiin arvoihin rakentaa yrityskulttuuria, joka perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja yhteistyöhön. Kulttuuri tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vahvistaa sitoutumista sekä edistää asiakkaiden ja liikekumppaneiden uskollisuutta ja luottamusta.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Oma toiminta	Keskipitkä
	Liiketoiminnan harjoittaminen Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Väärinkäytösten paljastajien suojelu vahvistaa rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa luoden ympäristön, jossa huolenaiheista voidaan raportoida turvallisesti, ja edistäen vahvaa eettistä kulttuuria koko omassa toiminnassa, arvoketjussa ja yhteiskunnassa.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Koko arvoketju	Lyhyt
	Liiketoiminnan harjoittaminen Korruptio ja lahjonta Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (mukaan lukien koulutus)	Tehokas korruption ja lahjonnan ehkäiseminen tukee rehellistä ja oikeudenmukaista toimintaa, vahvistaa sidosryhmien luottamusta ja osaltaan lisää liiketoimintaympäristön avoimuutta. Nämä toimet auttavat ehkäisemään korruptiota sekä sen kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan.	Myönteinen (tosiasiallinen)	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä
	Liiketoiminnan harjoittaminen Korruptio ja lahjonta Tapaukset	Yhtiönä, joka toimii ja tarjoaa palveluitaan kaikkialla maailmassa, Tieto altistuu korruptio- ja lahjontariskeille. Tällaiset tapaukset voivat vahingoittaa yhteisöjä ja yksityishenkilöitä sekä heikentää luottamusta oikeusjärjestelmiin ja instituutioihin ja lopulta laillisuusperiaatteeseen.	Kielteinen (mahdollinen)	Koko arvoketju	Keskipitkä
Yhteisö- kohtaiset	Kyberturvallisuus	Kyberriskit, kuten tietoturvaloukkaukset, haittaohjelmahyökkäykset ja järjestelmähäiriöt voivat vaarantaa datan eheyden ja palveluiden jatkuvuuden vaikuttaen mahdollisesti yksityishenkilöihin ja yhteiskuntaan.	Kielteinen (mahdollinen)	Koko arvoketju	Lyhyt, keskipitkä
	Tekoäly	Tekoälyn käyttö voi tuoda mukanaan vinoumiin, syrjintään ja yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä, kun taas automaatio voi johtaa työpaikkojen katoamiseen ja aiheuttaa yhteiskunnallisia häiriöitä. Tekoälymallien kouluttamiseen tarvitaan paljon energiaa ja vettä, mikä lisää hiilipäästöjä ja luonnonvarojen ehtymistä.	Kielteinen (mahdollinen)	Koko arvoketju	Keskipitkä, pitkä
	Tekoäly	Tekoälyteknologioiden vastuullinen kehitys ja käyttöönotto edistää oikeudenmukaisuutta, vastuuvelvollisuutta ja luottamusta, mikä saa aikaan sosiaalisesti hyödyllisiä lopputuloksia käyttäjille ja yhteiskunnalle.	Myönteinen (mahdollinen)	Oma toiminta, loppupää	Keskipitkä, pitkä

*Tämä IRO jätettiin tahattomasti pois vuoden 2024 IRO-taulukosta, vaikka se todettiin olennaiseksi kyseisellä ajanjaksolla. Poisjättö ei ole olennainen, sillä alateemaan ”Yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet kaikille” liittyvät asiaankuuluvat tiedot esitettiin vuoden 2024 raportissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	48

Taloudellinen olennaisuus

Lähde	Aihe	Kuvaus	Riski vai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Aikahorisontti
ESRS E1	Ilmastonmuutoksen hillintä	Altistuminen energian hintavaihteluille, päästöhyvitysten kustannuksille, sääntelyn muutoksille ja ilmastonmuutokseen liittyville toimitusketjun häiriöille voi lisätä toimintamenoja ja vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen.	Riski	Koko arvoketju	Pitkä
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Siirtyminen vähähiiliseen talouteen todennäköisesti lisää uusiutuvan energian käyttöön ja päästöhyvitysten ostamiseen liittyviä kustannuksia. Ilmastoon liittyvistä toimitusketjun häiriöistä ja toiminnan resilienssin tarpeesta aiheutuu palveluiden jatkuvuuteen ja kustannusvakauteen kohdistuvia riskejä.	Riski	Koko arvoketju	Pitkä
	Energia	Energiakustannusten kasvu, energian hintavaihtelut ja energiankäyttöön liittyvät toimitusketjun häiriöt voivat vaikuttaa taloudelliseen tulokseen koko arvoketjussa.	Riski	Koko arvoketju	Pitkä
ESRS S1	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka	Tasa-arvon edistäminen parantaa innovointia, osaajien houkuttelua ja yhtiön mainetta. Naisten aliedustukseen ja mahdollisiin palkkaeroihin liittyy taloudellisia riskejä, kuten palkkojen tarkistuksia ja mahdollisia viranomaisten määräämiä sakkoja.	Mahdollisuus ja riski	Oma toiminta	Lyhyt, keskipitkä
	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Koulutus ja taitojen kehittäminen	Panostukset työntekijöiden koulutukseen, täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen parantavat työvoiman tuottavuutta, edistävät innovointia ja tukevat pysyvyyttä. Nämä lopputulokset vahvistavat liiketoiminnan kasvua, pienentävät rekrytoinnista aiheutuvia kustannuksia ja tukevat taloudellista tulosta pitkällä aikavälillä.	Mahdollisuus	Oma toiminta	Lyhyt
	Oma työvoima Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Moninaisuus	Työvoiman moninaisuuden ja inklusiivisen kulttuurin vaaliminen edistää innovointia, parantaa hyvinvointia ja tukee kestävää suorituskykyä sekä työnantajan houkuttelevuutta.	Mahdollisuus	Oma toiminta	Lyhyt
	Oma työvoima Muut työhön liittyvät oikeudet Yksityisyys	Tietosuojamääräysten laiminlyönneistä tai kyberturvallisuuden loukkauksista voi aiheutua huomattavia taloudellisia seurauksia, kuten viranomaisten määräämiä sakkoja, oikeudenkäyntikuluja ja mainehaittaa, mikä vaikuttaa viime kädessä toimintamenoihin, asiakkaiden luottamukseen ja liiketoiminnan tulokseen.	Riski	Oma toiminta	Lyhyt
ESRS S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tietoihin liittyvät vaikutukset Yksityisyys	Arvoketjussa tapahtuvista tietosuojamääräysten laiminlyönneistä tai kyberturvallisuuden loukkauksista voi aiheutua viranomaisten määräämiä sakkoja, oikeudenkäyntikuluja, mainehaittaa ja asiakkaiden luottamuksen menetystä, mikä vaikuttaa viime kädessä liikevaihtoon ja liiketoiminnan tulokseen.	Riski	Loppupää	Lyhyt
ESRS G1	Liiketoiminnan harjoittaminen Korruptio ja lahjonta Tapaukset	Korruptiotapahtumat arvoketjussa voivat johtaa juridisiin ja taloudellisiin seurauksiin vahingoittaen käsitystä yrityksestä rehellisenä toimijana.	Riski	Koko arvoketju	Lyhyt
Yhteisö- kohtaiset	Kyberturvallisuus	Vahvat kyberturvallisuus- ja tietosuojatoimet vahvistavat asiakkaiden luottamusta ja tukevat liiketoiminnan kasvua. Tietoturvaloukkauksista tai tietosuojalakien laiminlyönneistä voi aiheutua sakkoja, mainehaittaa ja asiakkaiden luottamuksen menetystä.	Mahdollisuus ja riski	Oma toiminta	Lyhyt
	Tekoäly	Eettiset tekoälyratkaisut tehostavat toimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin, mikä houkuttelee asiakkaita ja vahvistaa kilpailukykyä. Tekoälymääräysten laiminlyönneistä voi aiheutua taloudellisia rangaistusmaksuja, juridisia seuraamuksia ja maineriskejä.	Mahdollisuus ja riski	Oma toiminta	Keskipitkä

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	49

Strategian ja liiketoimintamallin resilienssi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyssä

Tiedon resilienssi ja kilpailukyky ovat seurausta sopeutumisesta teknologian nopeaan kehitykseen,

kyberturvallisuus- ja ympäristöriskien käsittelystä sekä yhtiön asemoinnista niin, että se pystyy hyödyntämään

digitaaliseen transformaatioon ja kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia. Voidakseen vastata  asiakkaiden

odotuksissa tapahtuviin muutoksiin yhtiö korostaa strategiassaan jatkuvaa innovointia ydinalueilla, kuten

pilvipalveluissa, tekoälyssä ja automaatiossa.

Kestävyys on keskeinen osa Tiedon liiketoimintaa, ja yhtiöllä on vakiintuneita käytäntöjä, joilla se vähentää ja

hallitsee olennaisia riskejä ja vaikutuksia. Yhtiö sopeuttaa toimintaansa jatkuvasti kestävyysmääräyksissä ja

sidosryhmien odotuksissa tapahtuviin muutoksiin, kehittäen edelleen toimintatapojaan ja vahvistaen

vastuullista liiketoimintaa. Tech Services -liiketoiminnan myynnin jälkeen Tieto on edelleen parantanut yhtiön

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa operatiivisessa kehyksessään ja työtavoissaan.

Vaikka Tiedolla ei ole enää omia konesalikeskuksia, yhtiö puuttuu digitaalisen infrastruktuurin epäsuoriin

vaikutuksiin ja riippuvuussuhteisiin. Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä

yhtiön kyvykkyydet puuttua niihin on kuvattu aihekohtaisten standardien yhteydessä.

Nykyiset ja ennakoidut vaikutukset liiketoimintamalliin, arvoketjuun ja strategiaan

Tiedon olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomioinnin seurauksena on noussut useita

liiketoimintamalliin ja strategiaan liittyviä näkökohtia:

• Kestävyyden sisällyttäminen toimintaan: Yhtiö on integroinut kestävyyden liiketoimintansa

ydinprosesseihin, hallintorakenteisiin ja toimitusketjun hallintaan. Tähän sisältyy vastuullisten

hankintakäytäntöjen noudattaminen sekä kumppanuuksien solmiminen samankaltaisiin

kestävyystavoitteisiin sitoutuneiden toimittajien kanssa.

• Päästöjen nettonollataso koko arvoketjussa: Tieto on sitoutunut saavuttamaan päästöjen nettonollatason

koko arvoketjussaan pienentämällä hiilijalanjälkeään ja edistämällä energiatehokkaita digitaalisia

ratkaisuja. Yhtiö pyrkii minimoimaan palveluidensa ympäristövaikutuksen valitsemalla kumppaneikseen

uusiutuvaa energiaa käyttäviä pilvi- ja konesalipalveluiden tarjoajia sekä optimoimalla oman toimintansa

energiankäyttöä jatkuvasti. Digitaalisten palveluiden kysynnän kasvaessa Tieto pyrkii tasapainottamaan

liiketoiminnan laajentamisen ja kestävyyden edistämällä vähähiilisiä teknologioita, sitouttamalla toimittajia

ilmastoasioihin ja tukemalla omien asiakkaidensa hiilestä irtautumisen keinoja.

• Investoinnit  innovointiin: Yhtiö investoi jatkuvasti uusien tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Koska

nämä palvelut ovat teknologiaintensiivisiä, ne voivat mahdollisesti tukea toimialan ja asiakkaiden

kestävyystyötä. Esimerkiksi pilviratkaisut ja tekoälyvetoiset järjestelmät suunnitellaan optimoimaan

energiankäyttö, vähentämään jätteen määrää ja auttamaan yrityksiä/asiakkaita saavuttamaan

kestävyystavoitteensa.

• Tulevaisuuden näkymät: Tulevaisuudessa Tieto aikoo jatkaa sopeutumista globaaleihin ja alueellisiin

kestävyysstandardeihin ennakoiden samalla tekoälyn ja muiden nousevien teknologioiden tarjoamia uusia

mahdollisuuksia. Nämä innovaatiot tukevat toiminnan tehokkuuden ja asiakaskokemuksen parantamista

entisestään samalla kun ne auttavat lieventämään ilmastonmuutokseen, sääntelyn muutoksiin ja

yhteiskunnan uudistumiseen liittyviä riskejä.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset

Raportointikaudella Tiedon olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ollut olennaista vaikutusta yhtiön

taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin. Huomattavimmat taloudelliset vaikutukset

liittyvät kestävyyshankkeisiin sidoksissa oleviin mahdollisuuksiin, kuten uusiutuvaan energiaan, toimittajien

sitouttamiseen päästövähennyksiin sekä tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyviin toimiin. Vaikka yhtiö jatkaa

ilmastonmuutokseen, yksityisyyteen, kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvien riskien valvontaa ja hallintaa,

näiden riskien pienentämiseen liittyvät kustannukset sisältyvät päivittäiseen toimintaan, eikä niitä katsota

olennaisiksi konsernin yleinen taloudellinen tulos huomioiden.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	50

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1)

Tiedon olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) tunnistamista ja arviointia varten laadittiin

vuonna 2023 ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi. Se loi pohjan tilikauden 2024 kestävyysselvitykselle ja

määritteli selvityksen raportointilaajuuden. Analyysia päivitettiin keväällä 2025 pääasiassa Tech Services

‑liiketoiminta-alueen myynnin vuoksi, josta tiedotettiin 23.3. ja joka saatiin päätökseen 2.9.2025. Analyysin

päivityksessä huomioidaan myös yhtiön toiminnassa tai ulkopuolisessa ympäristössä tapahtuneet muutokset

analyysin merkityksellisyyden varmistamiseksi.

Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys vuonna 2025 perustui vuonna 2023 toteutetun ensimmäisen analyysin

löydöksiin. Menetelmät pysyivät suurelta osin ennallaan. Työ alkoi Tiedon arvoketjun kattavasta

kartoituksesta, jossa käytiin läpi yhtiön toiminta, liikesuhteet ja vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät. Sitä

täydennettiin tausta-analyysilla, jossa käytiin läpi toimialan trendit, merkitykselliset kestävyyskehykset,

lainsäädännön muutokset sekä vertailuarviointi vertaisyhtiöihin nähden. Prosessin muita keskeisiä syötteitä

olivat Tiedon arviot, jotka perustuivat ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän

työryhmän (TCFD) ja luontoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TNFD)

työhön sekä aiemmin määriteltyjen tavoitteiden ja tunnuslukujen toteumiin, kuten tuoreimpiin

hiilidioksidiekvivalenttimuotoisiin (CO₂e) päästötietoihin. Muita tietolähteitä olivat ihmisoikeusriskien

arvioinnit, monimuotoisuuden mittarit, henkilöstökyselyiden tulokset sekä Tiedon GRC (governance, risk, and

compliance) -järjestelmästä saadut ESG-riskitiedot. Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysi kattoi edelleen

Tiedon koko arvoketjun mukaan lukien kaikki työsuhteiset ja muut työntekijät. Lisäksi konsultoitiin sisäisiä ja

ulkoisia sidosryhmiä, kuten toimialaosaajia yhtiön konsernitoiminnoista (hankinta, Group Privacy, toimitilat,

turvallisuus, HR ja lakiasiat). Päivityksen keskeisenä tavoitteena oli arvioida Tech Services -liiketoiminnan

julkistetun myynnin vaikutukset sekä tunnistaa mahdollisia muita tapahtumia, jotka voisivat vaikuttaa yhtiön

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Kuten vuonna 2023, analyysi toteutettiin konsernitasolla, ja syötteitä hankittiin erikseen kultakin Tiedon

neljästä liiketoiminta-alueesta. Jokainen liiketoiminta-alue arvioi kunkin ESRS-osaosa-aiheen vaikutusten ja

taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta. Prosessiin osallistui edustajia liiketoiminta-alueiden eri

toiminnoista, joihin lukeutuivat liiketoiminnan kehitys ja strategia, henkilöstöhallinto, talous, lakiasiat ja

riskienhallinta.

Vuodesta 2023 poiketen vuoden 2025 analyysissa vaikutuksia ja taloudellista olennaisuutta tarkasteltiin

tarkemmin osaosa-aihetasolla, jolloin tunnistettiin uusia huomioitavia aiheita. Kuten kohdassa BP-2,

Aikahorisontit on kuvattu, vuoden 2023 analyysissa kaikkiin aiheisiin sovellettiin yhtä 0–5 vuoden

aikahorisonttia. Vuoden 2025 analyysissa otettiin käyttöön ESRS 1 -standardissa määritellyt aikahorisontit,

jotka mahdollistavat tarkemman erottelun lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulmista.

Useita Tiedon olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallinnoidaan keskitetysti jaetuilla politiikoilla,

prosesseilla, työkalulla ja valvontakeinoilla, mikä rajoittaa yksittäisten liiketoiminta-alueiden mahdollisuuksia

todentaa aiheita kaikilta osin itsenäisesti. Tätä varten vuoden 2025 analyysissa annettiin suurempi painoarvo

konsernitason asiantuntijoiden näkemyksille – ennen liiketoiminta-alueiden johtamia arviointeja  sekä niiden 

jälkeen.

Vaikutusten olennaisuuden arviointiin sisältyy arvio tosiasiallisista ja mahdollisista kestävyysvaikutuksista

(sekä myönteisistä että kielteisistä), joita syntyy yhtiön toiminnasta ja liikesuhteista yhtiön arvoketjussa.

Tosiasiallisten kielteisten vaikutusten olennaisuus perustuu niiden vakavuuteen. Mahdollisten kielteisten

vaikutusten osalta puolestaan huomioidaan sekä vakavuus että todennäköisyys. Tosiasiallisista myönteisistä

vaikutuksista arvioidaan mittakaava ja laaja-alaisuus mukaan lukien tulevien hyötyjen todennäköisyys.

Taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa huomioidaan mahdolliset taloudelliset vaikutukset, kuten varojen ja/

tai velkojen muutokset, taloudellisen tuloksen muutokset ja yhtiön maine, sekä vaikutusten todennäköisyys.

Tieto kävi vuonna 2025 kattavasti läpi kaksoisolennaisuusanalyysinsa tulosjärjestelmän. Tässä arvioinnissa

keskityttiin kriteereihin ja asteikkoihin, joilla aiheita arvioitiin vaikutusten näkökulmasta, ja se vastasi ESRS 1- ja

2-standardien ohjeistusta – huomioiden vaikutuksen vakavuuden, todennäköisyyden ja korjattavuuden.

Tulosparametreihin ei tehty muutoksia, ja ne vastaavat edelleen ESRS-standardia ja Euroopan

tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ohjeita. Tosiasiallisiksi arvioiduille vaikutuksille

asetettiin automaattisesti korkein todennäköisyys. Myös taloudellisen olennaisuuden kriteerit käytiin läpi.

Yhdessä konsernin riskienhallintatoiminnon kanssa kehitettiin määrälliset kynnysarvot, joilla varmistetaan

yhdenmukaisuus Tiedon laajemman yritysriskienhallinnan prosessien kanssa.

Vuonna 2023 asetetut olennaisuuden kynnysarvot käytiin läpi herkkyysanalyysissa, jolla vahvistettiin niiden

merkityksellisyys ja soveltuvuus. Tämän seurauksena ei katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia. Yhdessä

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien omistajien ja johtajien kanssa tehtiin kuitenkin päätös sisällyttää

mukaan tietyt aiheet, joiden kohdalla olennaisuuskynnys ei ylity yksin liiketoiminnallisen arvion perusteella

mutta jotka katsottiin Tiedolle olennaisiksi. Vastaavasti jotkin aiheet, jotka ylittivät kynnyksen, suljettiin pois

tämän vuoropuhelun seurauksena, sillä niitä ei katsottu olennaisiksi. Kuten vuonna 2023, vaikutuksiin, riskeihin

ja mahdollisuuksiin sovellettiin erillisiä kynnysarvoja (tosiasiallinen myönteinen, tosiasiallinen kielteinen,

mahdollinen myönteinen, mahdollinen kielteinen, riskit ja mahdollisuudet) merkityksellisyyden

varmistamiseksi. Laadullisiin kynnysarvoihin sovellettiin kohtuullisuuden periaatetta varmistaen tarkkuus

saatavilla olevien tietojen perusteella.

Tunnistaessaan ja arvioidessaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Tieto on aktiivisesti ottanut huomioon

riippuvuuksia ja keskinäisiä riippuvuussuhteita. Jokaista liiketoiminta-aluetta pyydetään huomioimaan ne

niiden arvioidessa ESRS-aiheita vaikutus- ja talousnäkökulmasta. Kyseessä on kaksoisolennaisuusanalyysin

keskeinen elementti. Lisäksi konsernitason analyysissa on tunnistettu keskeisiä toimintoja ja alueita, joilla Tieto

tukeutuu luontopääomaan tai sosiaaliseen pääomaan. Tämä kartoitus on auttanut määrittämään vaikutusten

ja riippuvuuksien yhteyksiä mahdollisiin taloudellisiin ja maineeseen liittyviin riskeihin sekä mahdollisuuksiin.

Esimerkiksi yhtiön tukeutuminen osaavaan työvoimaan korostaa sitä, miten työllistämiskäytännöt vaikuttavat

osaajien säilyttämiseen ja innovatiopotentiaaliin. Moninaisuuden ja inkluusion edistäminen nähdään keinona

lieventää osaajapulaa ja avata uusia mahdollisuuksia. Tieto käy riippuvuussuhteita läpi iteratiivisesti ja

muutoksiin sopeutuen, jolloin yhtiö voi päivittää ymmärrystään uusien tietojen ilmetessä ja

liiketoimintaympäristön muuttuessa.

Tieto toteuttaa järjestelmällistä riskienhallintaa parantaakseen liiketoimintansa tehokkuutta, valvontaa,

kannattavuutta, kestävyyttä ja jatkuvuutta. Tähän käytetään kattavaa prosessia, jossa arvioidaan, tunnistetaan

ja analysoidaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan tavoitteisiin, ihmisiin ja ympäristöön ESG-asioiden

näkökulmasta. Asianmukaisella riskienkäsittelyllä minimoidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyys.

Riskejä priorisoidaan arvioimalla niiden vaikutusta ja todennäköisyyttä yhdenmukaisella riskimatriisilla, jota

sovelletaan koko yhtiössä. ESG-asioihin liittyvät vaikutukset ja riskit, mukaan lukien kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa tunnistetut, ovat erottamaton osa riskimatriisia. Niiden priorisointi perustuu niiden

mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön, määräysten noudattaminen mukaan

luettuna, mutta myös mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat yhtiön taloudelliseen tulokseen ja asemaan.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	51

Korkean prioriteetin ESG-riskejä ovat riskit, joista voi aiheutua viranomaisten määräämiä seuraamuksia (esim.

lahjonnan tai korruption riski), merkittävää ympäristöhaittaa tai vakavia ihmisoikeusrikkomuksia – näitä

kaikkia käsitellään vaikutuksiltaan merkittävinä riskeinä, joita täytyy lieventää.

Sisäiset kontrollit ja aihekohtainen vahvistus, joita tuetaan sidosryhmätyöllä, varmistavat Tiedon

kestävyysraportoinnin luotettavuuden. Tarkastus- ja riskivaliokunta on arvioinut yhtiön

kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksen, ja hallitus hyväksyi sen muodollisesti vuoden 2025 syyskuussa.

Varmistaakseen, että yhtiön toiminta vastaa kestävyyskäytäntöjä ja -standardeja niiden muuttuessa, Tieto on

sitoutunut tarkistamaan kaksoisolennaisuusanalyysia säännöllisesti, jotta se pysyy merkityksellisenä ja

paikkansapitävänä. Seuraavan läpikäynnin ajankohta on vuoden 2026 toinen neljännes.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (E1)

Arvioitaessa Tiedon olennaisia ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiö huomioi

kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvat vaikutuksensa ilmastonmuutokseen. Pääasialliset yhtiön omaan

toimintaan liittyvät päästöt sisältävät toimistojen energiankulutuksen. Arvoketjun alkupäässä suurin osa

päästöistä syntyy hankittavista tavaroista ja palveluista, liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta sekä

tuotantoketjun alkupään kuljetuksista ja jakelusta. Prosessissa huomioitiin myös ilmastoon liittyvät fyysiset

riskit omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä käyttäen Tiedon TCFD-työryhmän vuosina

2022–2023 laatimaan analyysiin sisältyvästä yhtiön resilienssianalyysista saatuja syöttötietoja. TCFD:n

analyysi toteutetaan vuonna 2026. Mahdollisten ilmastoon liittyvien riskien tunnistamisessa käytettiin

seuraavaa kolmea skenaariota:

• Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) määrittelemä päästöjen nettonollataso vuonna 2050:  Tässä

nettonollaskenaariossa pitkälle kehittyneet taloudet saavuttavat päästöjen nettonollatason vuoteen 2035

mennessä ja 90 % sähköstä hankitaan uusiutuvista lähteistä vuoteen 2050 mennessä. Skenaariossa

tunnistettu Tietoon kohdistuva keskeinen riski liittyy hiilipäästöjen hinnoitteluun, uusiutuvan energian

kustannuksiin sekä muuttuvaan sääntelyyn sopeutumiseen.

• RCP 8.5 -päästöskenaario: Tässä skenaariossa kuvataan hiilidioksidipäästöjen korkeaa tasoa, jonka

seurauksena maapallon lämpötila nousee yli 4 °C vuosisadan loppuun mennessä, jolloin äärimmäiset

sääilmiöt yleistyvät, merenpinta nousee ja myrskyt voimistuvat entisestään. Tämä tarkoittaa Tiedolle

huomattavia toimitiloihin kohdistuvia fyysisiä riskejä ja aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuun.

• RCP 4.5 -päästöskenaario: Tässä keskitien päästöskenaariossa päästöhuippu saavutetaan noin vuonna

2040 ja maapallon lämpeneminen tasaantuu 2 ja 3 °C:n välille. Skenaariossa Tiedolle aiheutuu

siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä.

Riskit ja mahdollisuudet on arvioitu Tiedon riskienhallintaprosesseissa ja työpajoissa sekä TCFD:n analyysin

yhteydessä laaditussa skenaarioanalyysissa. Riskit on määritelty mahdollisen taloudellisen vaikutuksen ja

arvioidun esiintymisen todennäköisyyden mukaan. Tunnistettuja riskejä analysoitiin erilaisissa

ilmastoskenaarioissa, joihin sisältyi mahdollisten taloudellisten vaikutusten analysointi sekä hillintään/

sopeutumiseen liittyvä strategia. Tiedon toimintamaissa tunnistetut ilmastoon liittyvät fyysiset riskit arvioitiin

käyttäen INFORM-riskiarviointimallia. Mallissa päästöjen mahdollisia kehityskulkuja kuvaavien RCP-

päästöskenaarioiden sekä mahdollisia sosioekonomisia kehityskulkuja kuvaavien SSP-projektioiden

perusteella arvioidaan vaaroja, haavoittuvuutta ja maiden kykyä selvitä kriiseistä. Fyysisille vaaroille

altistuminen tunnistettiin maakohtaisella asteikolla niiden maiden osalta, joissa Tiedolla on toimintaa.

Jokaiselle sijainnille määritettiin riskiarvo, joka vastaa vaarariskiluokkaa asteikolla hyvin matalasta hyvin

korkeaan. Tunnistettuja ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat äärimmäisistä sääolosuhteista aiheutuvat

mahdolliset sähkökatkot tai tuotannon häiriöt. Ilmastoon liittyviä vaaroja on tunnistettu lyhyellä, keskipitkällä

ja pitkällä aikahorisontilla. Projektioissa ennustetaan ilmastoriskejä vuosiin 2050 ja 2080 asti, ja ne ohjaavat

yhtiön pitkän aikavälin resilienssistrategiaa. Tieto käyttää konsernitilinpäätösten ja kestävyysselvityksen

laadinnassa samoja tietoja ja oletuksia, kuten ilmastoon liittyviä oletuksia. Tieto on huomioinut

ilmastonmuutoksen vaikutuksen konsernitilinpäätösten laadinnassa. Tästä huomioinnista ei ole aiheutunut

päätöksiin ja arvioihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Tiedot omaisuuseristä ja liiketoiminnasta, jotka

edellyttävät merkittäviä toimia saavuttaakseen yhteensopivuuden ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen

kanssa, on esitetty luvussa E1 - Ilmastonmuutos.

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (E2)

Tiedon liiketoimintaa arvioitiin osana yhtiön kaksinkertaista olennaisuusarviointia, mutta ei toimipaikkatasolla.

Maaperän pilaantuminen, elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen, ongelma-aineet ja erityistä

huolta aiheuttavat aineet katsottiin epäolennaisiksi johtuen Tiedon toiminnan luonteesta. Ilman pilaantuminen

arvioitiin kuitenkin arvoketjuun liittyväksi mahdollisesti olennaiseksi aiheeksi ensisijaisesti johtuen

dieselpolttoaineen käytöstä konesalikeskusten varageneraattoreissa ja testauksessa sekä muusta

arvoketjussa tapahtuvasta toiminnasta, kuten laitteiston tuotannosta ja liikematkustuksesta.

Vaikka ilman pilaantumisen ei katsottu olevan olennainen aihe, sitä käsiteltiin arvioinnissa tosiasiallisena

kielteisenä vaikutuksena. Myös veden pilaantumista käsiteltiin johtuen työsuhteisten työntekijöiden sekä

alihankkijoiden konesalikeskusten laitteiston käytöstä. Laitteiston tuotannossa käytetään huomattavasti vettä,

mikä mahdollisesti johtaa pilaantumiseen tai vedenpuutteeseen sovellettavista käytännöistä riippuen. Vaikka

veden pilaantuminen tunnistettiin mahdolliseksi vaikutukseksi arvoketjussa, sitä ei luokiteltu olennaiseksi.

Tieto on kuullut sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä tunnistaakseen ja arvioidakseen olennaisia pilaantumiseen

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Mahdollisesti vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole

kuitenkaan kuultu. Tieto on tunnistanut ilman pilaantumisen ja veden pilaantumisen olevan tosiasiallisia tai

mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissaan, mutta kumpaakaan näistä ei

pidetty olennaisena aiheena.

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (E3)

Tieto käytti vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arvioinnissa sisäistä ja ulkoista osaamista keskittyen omaan toimintaansa ja arvoketjuunsa. Yhtiö liittyy

vesivaroihin liittyviin vaikutuksiin pääasiassa omassa toimitusketjussaan, kun taas veden kulutus sen omassa

toiminnassa on rajallista ja liittyy pääasiassa työntekijöiden vedenkäyttöön toimistotiloissa. Merkittävien

kohteiden vedenkäyttöä valvotaan säännöllisesti. Mahdolliset vesivaroihin liittyvät kielteiset vaikutukset

arvoketjussa liittyvät pääasiassa laitteiston tuotantoon, sillä kyseinen toiminta on luonteeltaan vesi-

intensiivistä. Tieto lieventää vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin kohdistuvia mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia arvoketjussaan sopimussuhteilla edellyttämällä, että sopimuksen allekirjoittaneet toimittajat

hyväksyvät Tiedon toimittajia koskevat eettiset periaatteet, joissa käsitellään muun muassa ympäristöasioiden

hallintaa. Toimittajien valinnassa ja vuorovaikutuksessa käsitellään vesien suojelua ja vesitehokkuutta

erityisesti niiden toimittajien kohdalla, joiden toimialaan liittyy näihin osa-alueisiin kohdistuvia mahdollisia tai

tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia. Tieto on kuullut sisäisiä sidosryhmiä olennaisilta osa-alueilta, joihin liittyvä

toiminta on olennaista vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien kannalta. Tällaisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi omaisuudesta vastaavat hankintakumppanit

sekä toimitila- ja ympäristöasiantuntijat.

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (E4)

Vuonna 2025 Tieto toteutti luontoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän

(TNFD) kehyksen perusteella analyysin, jossa käytettiin LEAP-prosessia luontoon liittyvien riippuvuuksien,

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. LEAP-lähestymistapa tarjoaa

jäsennellyn nelivaiheisen mallin – Locate (paikannus), Evaluate (analysointi), Assess (arviointi) ja Prepare

(valmistautuminen) – joka tukee luontoon liittyvien huomioiden järjestelmällistä integrointia osaksi strategiaa,

riskienhallintaa ja raportointia.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	52

Luontoon liittyvän altistumisen ja keskeisten alueiden tunnistaminen

LEAP-lähestymistavan mukaisesti Tieto arvioi ja priorisoi luontoon liittyviä ongelmia toimintaansa liittyvien

toimialojen ja arvoketjun sekä maantieteellisen kattavuuden mukaan. Yhtiö tunnisti toimintansa ja

arvoketjunsa osia, joissa mahdolliset riippuvuudet luonnosta ja mahdolliset luontoon kohdistuvat vaikutukset

ovat suurimmat, ja käytti työssä muun muassa seuraavia työkaluja: ENCORE Nature, SBTi Materiality Screening

Tool, SBTi High Impact Commodity List, CDP Water Impact Index ja WWF Biodiversity Risk Filter.

ENCORE-työkalun mukaan yhtiön ohjelmointi- ja konsultointitoiminnassa sekä näihin liittyvässä toiminnassa

ekosysteemeihin liittyvät riippuvuudet ja vaikutukset ovat yleisesti ottaen vähäisiä, lukuun ottamatta

konesalikeskustoiminnasta aiheutuvaan maankäyttöön ja mahdollisiin häiriöihin liittyviä keskisuuria

vaikutuksia.

Tiedon arvoketjussa toimialoja, joilla on suuri vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja luontoon, ovat

esimerkiksi metallit ja kaivostoiminta, liikenne, televiestintä, energiantuotanto, rakentaminen sekä

elektroniikan valmistus. Keskeisistä raaka-aineista, kuten kuparista, kullasta, litiumista ja koboltista, aiheutuu

huomattavia paineita maankäytön muutosten, veden ja maaperän pilaantumisen sekä

kasvihuonekaasupäästöjen kautta.

Herkkien tai ensisijaisten kohteiden tunnistamiseksi Tiedon kaikki toimipaikat seulottiin luonnon

monimuotoisuutta arvioivalla IBAT-työkalulla (Integrated Biodiversity Assessment Tool). Analyysissa selvisi,

että tuolloin kaikkiaan 112 toimipaikasta 41 toimipaikkaa (37 %) sijaitsee biologisen monimuotoisuuden

kannalta keskeisillä alueilla tai niiden lähellä ja että näistä 11 (27 %) sijaitsee kilometrin etäisyydellä suojellusta

tai keskeisestä alueesta ja 4 aluetta (10 %) sijaitsee suojellulla alueella tai välittömästi sen vieressä. Nämä ovat

kuitenkin ensisijaisesti urbaaneissa ympäristöissä sijaitsevia toimistotiloja, joiden suora vaikutus

luontotyyppeihin on rajallinen.

Vaikutukset ja riippuvuudet toiminnassa ja arvoketjussa

Tieto arvioi pääasiallisia riippuvuuksiaan luonnosta ja luontoon kohdistuvia vaikutuksiaan suorassa

toiminnassaan ja arvoketjussaan keskittyen energian, veden ja materiaalien käyttöön sekä pilaantumiseen,

maankäytön muutoksiin ja päästöihin. Pisteytyksellä (1–5) luokiteltiin toimittajilta tehtyjen hankintojen

olennaisuus ja luontoon kohdistuvien vaikutusten vakavuus.

Analyysissa havaittiin, että Tiedon suoralla toiminnalla on rajallinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen

ja että keskeiset riippuvuudet liittyvät energiankulutukseen, toimistotilojen maankäyttöön ja

ekosysteemipalveluihin, kuten ilmanlaatuun, vedensaantiin ja energiatehokkuuteen. Arvoketjussa

toimittajaluokiksi, joissa luontoon kohdistuvat mahdolliset vaikutukset ovat suurimmat, tunnistettiin laitteisto,

tietoliikenneyhteydet ja liikematkustus ensisijaisesti liittyen luonnonvarojen hankintaan, energiankäyttöön ja

päästöihin. Tekoälyn ja muiden nousevien teknologioiden osalta tunnistettiin niiden mahdollisesti aiheuttama

energian kysynnän kasvu ja tähän liittyvät ympäristövaikutukset.

Luontoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Tiedon merkittävimmät biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit keskittyvät arvoketjun alkupäähän.

Fyysisiä riskejä aiheutuu ekosysteemien rappeutumisesta ja luonnon antaman suojan menetyksestä, mikä voi

lisätä altistumista sään ääri-ilmiöille ja vaikuttaa kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen. Siirtymäriskeihin

kuuluvat biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän sääntelyn muutokset, tiukemmat ympäristövaatimukset

sekä sidosryhmien korkeammat odotukset, jotka voivat kasvattaa hankinta-, vaatimustenmukaisuus- ja

raportointikustannuksia. Lisäksi yhtiölle voi seurata maineriskejä osallisuudesta kestämättömään toimintaan,

kuten toimitusketjuissa esiintyvään metsäkatoon tai pilaantumiseen.

Mahdollisuuksien osalta digitalisaation myötä pystytään toteuttamaan ratkaisuja, jotka tukevat biologisen

monimuotoisuuden valvontaa, resurssitehokkuutta ja innovointia. Tieto on tutkinut biologiseen

monimuotoisuuteen liittyviä tarjoomia, kuten anturiteknologioita, tekoälyä ja pilvipohjaisia ratkaisuja.

Biologista monimuotoisuutta ei ole arvioitu Tiedolle olennaiseksi aiheeksi, mutta siihen liittyviä riskejä hallitaan

toimittajien sitouttamisella, hankintakäytännöillä sekä due diligence -menettelyillä, jotka huomioivat myös

ympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat.

Asiayhteys, rajoitukset ja jatkotoimet

Tiedon toiminta keskittyy teknologiakonsultointiin ja ohjelmistokehitykseen, joten valtaosa yhtiön luontoon

liittyvistä riippuvuuksista ja vaikutuksista ilmenee arvoketjussa eikä yhtiön suorassa toiminnassa. Riippuvuudet

ja vaikutukset liittyvät pääasiassa ohjelmistotoimittajiin, pilvipalveluntarjoajiin ja laitteistovalmistajiin, joilla on

kullakin omat ympäristöjalanjälkensä ja toimitusketjukokonaisuutensa. Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin kohdistuvat vaikutukset ovat kuitenkin luonteeltaan paikallisia, kuten TNFD-työryhmän

LEAP-lähestymistapa osoittaa, mikä luo omat haasteensa. Rajallinen näkyvyys digitaalisten palveluiden ja

laitteistokomponenttien maantieteelliseen alkuperään, erityisesti pilvilaskennassa, rajoittaa yhtiön

mahdollisuuksia arvioida ja hallita luontoon liittyviä vaikutuksia tarkasti.

Tieto kehittää edelleen ymmärrystään luontoon liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista tämän alueen

kypsyyden vahvistuessa. Tähän voi sisältyä esimerkiksi materiaalivirtojen kartoitusta, mikä voi tukea tietoon

perustuvaa päätöksentekoa ja luontoon myönteisesti vaikuttavaa toimintaa tulevaisuudessa.

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Ilmoitetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat Tiedon vuonna 2025 toteutetun

kaksoisolennaisuusanalyysin lopputulos. Analyysi käsitti kaikki aihekohtaiseen ESRS-standardiin (ESRS 1

AR 16) sisältyvät kestävyysseikat sekä yhteisökohtaiset aiheet, joista kyberturvallisuus ja tekoäly ovat Tiedolle

edelleen olennaisia.

Myönteisten ja kielteisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kynnysarvot noudattavat EFRAGin

toimintaohjeita, ja niiden soveltamisessa noudatettiin konsernitason painotusjärjestelmää, jossa huomioidaan

Tiedon neljään liiketoiminta-alueeseen liittyvät näkökohdat.

Tiedon kaikkia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevat tiedonantovaatimukset on lueteltu

aihekohtaisten standardien mukaan kestävyysselvityksen liitteessä ESRS-tiedonantovaatimusten luettelo, joka

on koottu kestävyysselvityksen valmistelun yhteydessä olennaisuusarvioinnin tuloksen jälkeen (ESRS 2 IRO-2).

Selvityksessä on esitetty Tiedon yhteisökohtaisia aiheita koskevat tiedonannot, jotka ovat SBM-3, MDR-P,

MDR-A, MDR-T ja MDR-M.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	53

Ympäristötiedot

EU-taksonomiaan pohjautuva raportointi  54

E1 - Ilmastonmuutos 60

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	54

EU-taksonomiaan

pohjautuva raportointi

Asetuksella (EU) 2020/852 perustetussa EU:n luokitusjärjestelmässä eli EU-taksonomiassa esitetään

luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäviksi katsotuille taloudellisille toiminnoille. Sen tarkoituksena on

tukea rahavirtojen ohjausta EU:n ympäristötavoitteita edistäviin investointeihin.

Taloudellinen toiminta katsotaan taksonomiakelpoiseksi, mikäli se vastaa EU-taksonomiassa esitettyä

määritelmää mahdollisesti ympäristön kannalta kestävästä taloudellisesta toiminnasta. Taksonomiakelpoiset

toiminnot on lueteltu ympäristöä tai ilmastoa koskevissa delegoiduissa asetuksissa, eli ne on tunnustettu EU:n

ympäristötavoitteiden kannalta olennaisiksi. Taksonomian mukaiseksi katsotaan toiminta, joka on

taksonomiakelpoista ja täyttää lisäksi EU-taksonomiassa määritellyt tietyt tekniset kriteerit. Näiden kriteerien

mukaan toiminnan tulee "edistää merkittävästi" vähintään yhtä EU:n ympäristötavoitteista, eikä se saa

aiheuttaa "merkittävää haittaa" muille viidelle tavoitteelle. Lisäksi yhtiön tulee noudattaa vähimmäistason

suojatoimia.

Tieto jatkaa edelleen liiketoimintojensa ja omaisuuseriensä arviointia EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen sekä

merkityksellisten delegoitujen asetusten mukaan huomioiden myös Euroopan komission julkaisemat ohjeet.

Substanssiasiantuntijoita, jotka tuntevat eri liiketoiminta-alueiden tarjoomat, osallistuu arviointiin, ja konsernin

vastuullisuustoiminto tarjoaa tukea taloudellisen toiminnan kuvausten ja teknisten arviointikriteerien

tulkinnassa. Lisäksi vähimmäistason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.

Tech Services -liiketoiminnan myynnin myötä Tiedon taksonomiakelpoisen liikevaihdon sekä

taksonomiakelpoisten pääoma- ja toimintamenojen osuus on laskenut huomattavasti. Yhtiön omistuksessa tai

käytössä ei enää ole konesalikeskuksia, jotka muodostivat aiemmin suurimman osan yhtiön

taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta toiminnan CCM 8.1 "Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin

liittyvä toiminta" mukaisesti. Näin ollen nykyinen konsernirakenne ei enää sisällä tähän toimintaan liittyvää

taksonomiakelpoista liikevaihtoa eikä taksonomiakelpoisia pääoma- tai toimintamenoja, mikä on merkittävä

muutos Tiedon taksonomiatiedoissa aiempiin vuosiin nähden. Suurin osa Tiedon tämänhetkisestä tarjoomasta

jää EU-taksonomian ulkopuolelle. Jotta varmistetaan vertailukelpoisuus nykyisen konsernirakenteen kanssa,

vuoden 2024 luvut on oikaistu liiketoiminnan myyntiä vastaavasti. Vuoden 2024 oikaistut luvut sekä vuoden

2025 tulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa tulosindikaattoreittain.

EU-taksonomian tuleva laajuus ei ole tiedossa. EU-tasolla on aikaisemmin keskusteltu taksonomian

laajentamisesta myös muille aloille ja muihin taloudellisiin toimintoihin, mikä olisi voinut hyödyttää Tietoa, jos

entistä suurempi osa yhtiön tarjoomasta olisi voitu katsoa lueteltuihin taloudellisiin toimintoihin kuuluvaksi.

Sääntelyn viimeaikaisessa kehityksessä on kuitenkin viitteitä siitä, että painopiste on siirtymässä laajentamisen

sijaan kohti yksinkertaistamista ja monimutkaisuuden vähentämistä.

Tieto jatkaa EU-taksonomiaan liittyvän sääntelyn kehittymisen tiivistä seurantaa ja keskusteluja

huolehtiakseen vaatimustenmukaisuudesta myös jatkossa. Yhtiö on yhä sitoutunut tarjoomaan

kestävyysselvityksen käyttäjille merkityksellistä tietoa läpinäkyvästi kehyksen muuttuessa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	55

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilikausi 2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten osuus liikevaihdosta, 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

6,7

0,4 %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0,4 %

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

6,7

0,4 %

— %

— %

— %

— %

0,4 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0,4 %

Josta mahdollistavat toiminnat

6,7

0,4 %

— %

— %

— %

— %

0,4 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0,4 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

— %

— %

— %

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,0

— %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

0,02 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista, mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

0,0

— %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

0,02 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

6,7

0,4 %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

0,4 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)

1 845,6

100 %

Yhteensä

1 852,3

100 %

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen

osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	56

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista

Tilikausi 2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääoma- menoista

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitus-järjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten osuus pääomamenoista, 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,0

— %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

0,0

— %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0,0

— %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

— %

— %

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/ KEL

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM7. 7

10,7

15 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

33 %

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM6. 5

5,6

8 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

7 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,0

0,0 %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

0,3 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

16,3

23 %

23 %

— %

— %

— %

— %

— %

40 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

16,3

23 %

23 %

— %

— %

— %

— %

— %

41 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

55,9

77 %

Yhteensä

72,2

100 %

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	57

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

Tilikausi 2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta- menot

Osuus toiminta- menoista

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitus-järjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten osuus toimintamenoista, 2024

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/ S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,4

0,5 %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

0,4

0,5 %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

2 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0,4

0,5 %

— %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

2 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

— %

— %

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/ KEL

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM7. 7

2,3

2 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

4 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,0

— %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

0,1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

2,3

2 %

2 %

— %

— %

— %

— %

— %

4 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

2,7

3 %

2 %

— %

— %

— %

— %

— %

5 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

90,1

97 %

Yhteensä

92,8

100 %

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	58

Liikevaihto

Vuoden taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 6,7 milj. euroa eli 0,4 % konsernin koko liikevaihdosta. Suurin osa

taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta liittyy tarjoomiin, jotka tukevat siirtymistä kiertotalouteen, kuten

toimintaan Datavetoisten IT/OT -ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen (CE4.1).

Monilla yhtiön tarjoomista on myönteisiä vaikutuksia ympäristökestävyyteen, ja ne ovat läheisesti yhteydessä

taloudelliseen toimintaan CCM8.2 Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten,

joka edistää tavoitetta "Ilmastonmuutoksen hillintä". Näiden tarjoomien liikevaihtoa ei kuitenkaan katsota

taksonomiakelpoiseksi, sillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei ole näiden tarjoomien pääasiallinen

tarkoitus taloudellisessa toiminnassa kuvatulla tavalla. Ympäristötavoitteiden Ilmastonmuutoksen hillintä ja

Siirtyminen kiertotalouteen lisäksi Tiedon raportointiin ei sisälly muuta taksonomiakelpoista liikevaihtoa,

investointeja tai tarjoomia, jotka edistäisivät muita tavoitteita.

Taksonomian mukainen liikevaihto vuodelta 2025 oli 6,7 milj. euroa eli 0,4 % koko liikevaihdosta. Liikevaihto

heijastaa vain tarjoomia, jotka täyttävät EU-taksonomian mukaiset tekniset arviointikriteerit ja vähimmäistason

suojatoimet. Taksonomian mukaisuus liittyy yksinomaan ohjelmistoratkaisuihin, jotka mahdollistavat

kiertotalouteen liittyviä tuloksia.

Pääomamenot

Pääomamenot vuodelta 2025 olivat 72,2 milj. euroa. Tästä 16,3 milj. euroa eli 23 % pääomamenoista

tunnistettiin taksonomiakelpoiseksi. Investoinnit keskittyivät ympäristötavoitteita edistävien

ohjelmistoratkaisujen ja digitaalisten alustojen kehittämiseen. Konesalikeskusinfrastruktuuri ja siihen liittyvät

omaisuuserät sisältyivät myytyyn liiketoimintaan, joten niitä koskevia pääomamenoja ei raportoitu.

Taksonomiakelpoisia pääomamenoja ei kuulunut luokkaan a) sijoitukset luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai

luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. 16,3 milj. euroa oli

käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä, jotka kuuluivat luokkaan c) tuotosten ostaminen luokitusjärjestelmäkelpoisista

tai luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista. Tieto ei raportoinut pääomamenoja liittyen luokkaan

b) osa suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa

luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Teknisten arviointikriteerien perusteella yhtiö ei tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja.

Toimintamenot

EU-taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot olivat vuodelta 2025 yhteensä 92,8 milj. euroa. Tästä

2,7 milj. euroa eli 3 % toimintamenoista tunnistettiin taksonomiakelpoiseksi. Taksonomiakelpoiset

toimintamenot liittyvät pääasiassa ympäristötavoitteita tukevien ohjelmistojen ja digitaalisten ratkaisujen

tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimitilojen kunnossapidon ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten kustannukset

on sisällytetty vain taksonomian piiriin kuuluvien omaisuuserien ja toimintojen osalta.

Taksonomiakelpoisista toimintamenoista kaikkiaan 0,4 milj. euroa liittyi tarjoomien kehitykseen ja sisäiseen

kehitykseen ja kuului luokkaan a) menot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai

luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. 2,3 milj. euroa

menoista liittyi toimitilojen ylläpitoon ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja kuului luokkaan c) tuotosten

ostaminen luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista. Tieto ei raportoinut toimintamenoja

liittyen luokkaan b) osa suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia

toimintoja tai muuttaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Teknisten arviointikriteerien perusteella yhtiö tunnisti 0,4 milj. euroa eli 0,5 % kokonaissummasta taksonomian

mukaisiksi toimintamenoiksi. Ne koskevat toimintaan Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen

tarjoaminen (CE4.1) liittyvien tarjoomien kehitysmenoja.

TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET EU-TAKSONOMIAAN POHJAUTUVASSA RAPORTOINNISSA

Vaaditut tunnusluvut on laskettu yhtiön IFRS-standardeja noudattavan taloudellisen raportoinnin pohjalta. Lisätietoja konsernin tilinpäätösperiaatteista on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liikevaihto

Konsernitasolla liikevaihto kattaa konsernille raportoivien segmenttien liikevaihdon ja sisäisen liikevaihdon eliminoinnit. Tieto arvioi taksonomiakelpoisuuden ensisijaisesti konsernin päätuotteiden ja - palveluiden tasolla, joka on yhtiön sisäisen operatiivisen laskennan keskeinen dimensio. Päätös pysytellä päätuotetasolla merkitsee sitä, ettei raportoinnissa ole riskiä päällekkäisestä laskennasta.

Pääomamenot

Pääomamenot on määritelty lisäyksinä aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana ennen poistoja ja mahdollisia uudelleenarvostuksia (ml. arvonalentumiset) pois lukien käyvän arvon muutokset. Pääomamenot sisältävät myös liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset ja vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset.

Tässä taksonomiaraportoinnissa pääomamenot sisältävät käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilinpäätöksen liitetiedon 16 mukaisesti. Nämä lisäykset eivät kuitenkaan sisälly tämän hallituksen toimintakertomuksen avainluvuissa esitettyihin pääomamenoihin. Taksonomiakelpoisten pääomamenojen tunnistaminen perustuu konsernin raportointiin, minkä vuoksi raportoinnissa ei ole riskiä päällekkäisestä laskennasta.

Toimintamenot

Toimintamenot on määritelty menoiksi, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten kunnostukseen, lyhytaikaisiin vuokriin, kunnossapitoon ja korjauksiin sekä muihin suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ylläpitoon ja huoltoon ja jotka aiheutuvat Tiedolle tai kolmannelle osapuolelle, jolle toiminta on tarvittaessa ulkoistettu omaisuuden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Toimintamenoihin sisältyvät vain aktivoimattomat suorat menot.

Tiedon toimintamenot koostuvat seuraavista eristä:

• Data-alustapalveluihin liittyvät tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen sekä sisäisen kehittämisen menot. Taloudellisessa raportoinnissa nämä sisältyvät työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

• Ylläpidon kustannukset ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset. Taloudellisessa raportoinnissa nämä sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	59

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 8. artiklan 6. ja 7. kohdassa tarkoitetut tiedot on esitetty alla.

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Vähimmäistason suojatoimien noudattaminen

Tieto suorittaa vuosittaisen konsernitason arvioinnin varmistaakseen, että yhtiö noudattaa EU-taksonomian

mukaisia vähimmäistason suojatoimia. Arviointi vahvistaa, että toiminta on yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden sekä

kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaista. Prosessissa arvioidaan due diligence -käytäntöjen riittävyyttä

ja toteutusta koko organisaatiossa.

Arviointi perustuu pääasiassa raporttiin "Final Report on Minimum Safeguards" (Vähimmäistason suojatoimia

koskeva loppuraportti), jonka kestävän rahoituksen foorumi (PSF) julkaisi vuoden 2022 lokakuussa. Euroopan

komissio julkaisi vuoden 2024 joulukuussa päivitetyn ohjeistuksen usein kysytyistä kysymyksistä.

Ohjeistuksessa vahvistetaan vaatimus soveltaa kestävän rahoituksen foorumin loppuraportissa ja kesäkuussa

2023 annetussa komission tiedonannossa esitetyn ohjeistuksen lisäksi tuoreimpia OECD:n toimintaohjeita ja

YK:n ohjaavia periaatteita vähimmäistason suojatoimien tulkinnassa. Koska uusia sääntelymuutoksia tai

ohjeistuksia ei ole julkaistu tämän jälkeen, Tiedon vaatimustenmukaisuuden arviointikehys on edelleen ajan

tasalla ja täyttää EU-taksonomian vaatimukset.

Yhtiön arvioinnissa noudatetaan jäsenneltyä menettelyä, jonka kysymykset keskittyvät vähimmäistason

suojatoimien neljään ydinalueeseen: ihmisoikeuksiin, korruption torjuntaan, oikeudenmukaiseen kilpailuun ja

verotukseen. Prosessiin osallistuu useita toimintoja, ja sen aikana konsultoidaan asianomaisia sidosryhmiä,

joita ovat esimerkiksi Group Compliance Officer, Head of Group Tax sekä ihmisoikeusasioista vastaava Senior

Sustainability Manager. Näin varmistetaan, että toiminta on merkityksellisten periaatteiden ja ohjeiden

mukaista.

Yhtiö jatkaa due diligence -toiminnan vahvistamista entisestään koko yhtiön tasolla keskittyen erityisesti

ihmisoikeuksiin ja korruptioriskeihin. Vuonna 2025 yhtiössä muun muassa käynnistettiin toimet, joilla

käsitellään vuonna 2024 toteutetussa koko konsernin kattaneessa korruption torjunnan arvioinnissa esiin

nousseita puutteita. Lisäksi tehtiin puuteanalyysi, jossa Tiedon käytäntöjä arvioitiin suhteessa tulevan

yritysvastuudirektiivin vaatimuksiin. Toimenpiteiden toteuttaminen osoittaa, että Tieto täyttää vaatimuksen

vähimmäistason suojatoimien noudattamisesta.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	60

E1 - Ilmastonmuutos

        Strategia

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Tiedon ilmastosiirtymäsuunnitelma luo strategisen tiekartan, jonka mukaisesti vähennetään yhtiön

kasvihuonekaasupäästöjä ja kehitetään sen toimintaa vähähiilisen ja ilmastokestävän talouden mukaiseksi.

Suunnitelmassa esitetään yhtiön tavoite saavuttaa nettonollataso yhtiön omassa toiminnassa ja koko

arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä. Siinä myös määritellään päästöjen nettonollatavoitteen

saavuttamiseen liittyviä päästövähennystavoitteita, toimia ja aikatauluja sekä tätä päämäärää tukevia

mitattavia välitavoitteita ja hallintomekanismeja.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma on linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden, Euroopan vihreän kehityksen

ohjelman sekä kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten kanssa. Lisäksi suunnitelmassa on

huomioitu ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) suositukset,

ja se noudattaa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) menetelmiä.

Päästöprofiili

Tiedon omaan toimintaan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääasiassa toimistotilojen

energiankulutuksesta. Suurin osa Tiedon kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sen arvoketjun alkupäässä

lähinnä ostetuista tuotteista ja palveluista, tuotantoketjun alkupään kuljetuksista, liiketoimintaan liittyvästä

matkustamisesta sekä työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenteestä.

Tavoitteet ja vastaavuus SBTi-aloitteen kanssa

Aiemmat validoidut SBTi-tavoitteet: Tieto asetti ensimmäiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

tähtäävät tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin tavoitteensa kaikille scope-luokille vuonna 2022, ja SBTi

hyväksyi ne samana vuonna. SBTi:n validointi vahvisti, että yhtiön scope 1- ja scope 2 ‑tavoitteet ovat linjassa

1,5 asteen kehityskulun kanssa. Nämä alkuperäiset tavoitteet ulottuivat vuoden 2026 loppuun lukuun

ottamatta yhtiön liiketoimintaan liittyvän matkustamisen  tavoitetta, jota jatkettiin vuoteen 2030 saakka.

Tavoitteet kehitettiin SBTi:n ohjeiden version 4.2 mukaisesti.

Tieto on edistynyt näissä tavoitteissa hyvin vuoteen 2020 verrattuna. Vuonna 2024 yhtiö saavutti seuraavat

tulokset (sisältäen Tech Services -liiketoiminnan): 87 %:n vähennys scope 1- ja scope 2 -päästöissä

(tavoitteena 90 %:n vähennys vuoteen 2026 mennessä), uusiutuvan sähkön osuus 99 % (tavoitteena 100 %

vuoteen 2026 mennessä), ja 46 % toimittajista on asettanut omat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteensa

(tavoitteena 70 % vuoteen 2026 mennessä). Vuonna 2024 Tieto sitoutui nettonollatavoitteen asettamiseen

kahden vuoden kuluessa SBTi-aloitteen puitteissa.

Lisätietoja on osiossa E1-4 - Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet sekä

taulukossa Vuoden 2025 tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä

energiaan.

Nykyiset hyväksytyt SBTi-tavoitteet: Vuonna 2025 Tech Services -liiketoiminta myytiin ja jätettiin konsernin

hiilikirjanpidon ulkopuolelle. Kaupan jälkeen Tieto haki  SBTi:ltä hyväksyntää yhtiön päivitetyille tieteeseen

perustuville lyhyen ja pitkän aikavälin sekä nettonollatason päästövähennystavoitteille. Tavoitteet koskevat

absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, ja ne kattavat scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt.

Lyhyen aikavälin tavoitteiden tavoitevuosi on 2034, kun taas pitkän aikavälin ja nettonollatason tavoitevuosi

on 2040. Perusvuosi on scope 1- ja scope 2 -tavoitteille 2022 ja scope 3 -tavoitteelle 2024. Kaikki

päästövähennystavoitteet on validoitu ja hyväksytty Science Based Targets -aloitteen (SBTi) puitteissa, ja ne

ovat linjassa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen tähtäävän tavoitteen kanssa. Tavoitteet

tukevat  ilmastoneutraalisuus-tavoitteen saavuttamista, ja vuodelle 2040 on asetettu nettonollatavoite, joka

vastaa tuoreinta ilmastotiedettä ja tunnustettuja menetelmiä. Tiedon kestävän kehityksen ohjausryhmä ja

toimitusjohtaja ovat hyväksyneet tavoitteet sekä yleisen ilmastosiirtymäsuunnitelman.

Lisätietoja on osiossa E1-4 - Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet sekä

taulukossa Vuodesta 2026 eteenpäin suuntautuvat tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään.

Hallinto, riskienhallinta ja integrointi strategiaan

Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet on integroitu yhtiön olemassa olevaan riskienhallintakehykseen, ja

niitä arvioidaan, valvotaan ja hallinnoidaan samoilla prosesseilla kuin muitakin strategisia ja operatiivisia

riskejä. Johto ja hallitus arvioivat tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti. Tällä varmistetaan, että

ilmastoon liittyvät tekijät, kuten sääntelyn muutokset, hiilen hinnoittelu, fyysiset vaikutukset ja markkinoilla

tapahtuvat muutokset, arvioidaan järjestelmällisesti ja huomioidaan päätöksenteossa.

Ilmastosiirtymäsuunnitelman tavoitteena on integroida ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet osaksi

liiketoimintastrategiaa, investointipäätöksiä ja operatiivista suunnittelua. Suunnitelma tuo yhteen operatiiviset,

infrastruktuuriin liittyvät ja arvoketjuhankkeet, ja sen tarkoituksena on tukea yhtiön nettonollatavoitetta sekä

tuoreinta ilmastotiedettä.

Keskeiset hiilestä irtautumisen keinot

Yhtiö on siirtymässä kohti yksinomaan uusiutuvan energian käyttöä kaikessa toiminnassaan. Tämä toteutetaan

hankkimalla uusiutuvaa energiaa lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä alkuperätakuilla / uusiutuvan energian

sertifikaateilla. Päästövähennyksiä tuetaan parantamalla rakennusten energiatehokkuutta jatkuvasti.

Tieto suosii myös energiatehokkaita laitteita ja IT-laitteiston optimointia vahvistaen samalla

kiertotalouskäytäntöjä. Muita toimenpiteitä ovat ajoneuvokaluston sähköistäminen sekä liikematkustuksen

päästöjen vähentäminen tukemalla etätyöskentelyä, käyttämällä virtuaalineuvottelutyökaluja sekä

kehittämällä matkustusohjeistusta.

Tieto tekee toimittajien kanssa aktiivista yhteistyötä lisätäkseen läpinäkyvyyttä päästöasioissa sekä

kehittääkseen toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimittajiin, jotka vaikuttavat yhtiön hiilijalanjälkeen

eniten. Keskeisinä toimina sitoutamme toimittajia toimimaan yhtiön ilmastotavoitteiden mukaisesti ja

kannustamme heitä asettamaan omia nettonollatavoitteitaan. Vuodesta 2024 lähtien toimittajien valintaan on

sisältynyt kriteerejä, joilla priorisoidaan hiilijalanjälkensä pienentämiseen selvästi sitoutuneita kumppaneita.

Hiilenpoiston käyttö

Tieto suunnittelee käyttävänsä kaikkien toteuttamiskelpoisten vähennystoimien jälkeisiin mahdollisiin

jäännöspäästöihinsä luotettavia, laadukkaita ja sertifioituja hiilenpoistoja. Hiilenpoistojen tarkoitus on

tasapainottaa jäännöspäästöjä ja täydentää, ei korvata, suoria päästövähennystoimia, jotka sisältyvät yhtiön

nettonollatavoitteen mukaiseen siirtymäsuunnitelmaan.

Päästöjen lukkiutumat ja rajoitteet

Tiedon kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat johtuvat ensisijaisesti yhtiön energiaintensiivisestä

infrastruktuurista sekä yhtiön arvoketjussa tapahtuvasta toiminnasta. Merkittävä osa päästöjen lukkiutumista

liittyy kolmansien osapuolten konesalikeskuksiin ja pilvipalveluntarjoajiin, joiden laitteistoilla on tyypillisesti

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	61

pitkä suunniteltu käyttöikä ja korkea sähköntarve. Jotkin palveluntarjoajat nojaavat edelleen hiili-intensiivisiin

sähköverkkoihin, minkä ohella dieselgeneraattoreilla toteutettu varavoima sekä jäähdytysjärjestelmien

kylmäaineet saavat osaltaan aikaan pitkäaikaisia ja vaikeasti vältettäviä päästövaikutuksia. Päästöjen

lukkiutumia liittyy myös laitosinfrastruktuuriin alueilla, joiden energiajärjestelmät ovat edelleen riippuvaisia

fossiilisista polttoaineista, sekä älypuhelimien, kannettavien tietokoneiden, palvelimien ja muiden ICT-

laitteiden tuotantoon. Nämä arvoketjun alkupään päästöt aiheutuvat suurelta osin raaka-aineisiin liittyvästä

energiaintensiivisestä kaivannais- ja jalostustoiminnasta sekä tuotteiden valmistusprosesseista.

Tieto pyrkii vähentämään näitä päästöjä siirtymällä toiminnassaan asteittain kestävämpiin ratkaisuihin ja 

investoimalla uudistuksiin, kun se on mahdollista. Merkittävien vähennysten saavuttaminen päästöjen

lukkiutumissa edellyttää strategista muutosta toimittajien valinnassa sekä toimittajiin kohdistuvan kehitystyön

jatkamista, jotta varmistetaan, että toiminta tukee Tiedon vuoteen 2040 tähtäävää nettonollatavoitetta.

Nykyiseen suunnitelmaan liittyvät investoinnit ja rajoitukset

Vuonna 2025 Tieto teki siirtymäsuunnitelman toteutusta tukevia investointeja muun muassa jatkamalla

uusiutuvan energian hankintaa, kehittämällä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvää kirjanpitoa, raportointia ja

seurantaa sekä kompensoimalla Norjan toimintoihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikka nykyisessä

siirtymäsuunnitelmassa käsitelläänkin keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja ja hallintoa, siinä ei vielä esitetä

yksityiskohtaista rahoitusinvestointien tai rahoitusmekanismien erittelyä.

Tieto on mukana EU:n Pariisin sopimuksen mukaisissa vertailuarvoissa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tieto on kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissaan tunnistanut energian, ilmastonmuutoksen hillinnän ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen olennaisiksi aiheiksi. Aiheet kuvaavat tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia,

mahdollisia myönteisiä vaikutuksia sekä olennaisia riskejä. 

Energia

Energia tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi mahdollisen myönteisen vaikutuksen vuoksi. Digitaaliset ratkaisut

voivat auttaa asiakkaita ja toimialoja pienentämään energiankulutusta, tehostaa toimintaa ja tukea siirtymää

kestävän energian käyttöön eri sektoreilla. Energia tunnistettiin myös tosiasialliseksi kielteiseksi vaikutukseksi,

sillä digitaalisten palveluiden kasvava kysyntä lisää energian käyttöä niin omassa toiminnassa kuin toimittajien

infrastruktuurissa. Energiaan liittyviä riskejä aiheutuu sekä fyysisestä näkökulmasta että

siirtymänäkökulmasta, ja niitä ovat esimerkiksi energian hintojen heilahtelut, energiamarkkinoilla tapahtuvat

muutokset sekä uusiutuvan energian kasvava kysyntä. Energia linkittyy näin suoraan

kasvihuonekaasupäästöihin sekä Tiedon toiminnan riippuvuuteen vakaasta, luotettavasta ja edullisesta

energiasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillintä on tunnistettu tosiasialliseksi kielteiseksi vaikutukseksi ja riskiksi johtuen sen

vaikutuksesta Tiedon hiilestä irtautumisen kehityspolkuun sekä sen vastaavuudesta tieteeseen perustuvien

tavoitteiden kanssa. Omasta toiminnasta ja toimittajista aiheutuvat päästöt vahvistavat ilmastonmuutosta sekä

altistumiseen energialle.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tunnistettu riskiksi erityisesti liittyen yhtiön toimitiloihin ja keskeisiin

palveluihin, jotka sijaitsevat fyysisille ilmastovaaroille alttiilla alueilla. Liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan

resilienssin vahvistamiseksi Tieto on sitoutunut hallitsemaan ennakoivasti mahdollisia ilmastoon liittyviä

vaikutuksia, kuten sään ääri-ilmiöitä, lämpöaaltoja, tulvia ja toimitusketjun katkoksia, tarkoituksena minimoida

mahdolliset toimintaan ja palveluiden toimitukseen kohdistuvat haittavaikutukset.

Arvioidessaan ilmastoon liittyviä vaaroja Tieto on huomioinut krooniset sekä akuutit fyysiset riskit. Arvioinnin

tukena käytettiin INFORM -riski-indeksiä. INFORM -riski-indeksi on globaali työkalu, jolla arvioidaan katastrofi-

ja kriisitilanteiden riskejä analysoimalla vaaroille altistumista, haavoittuvuuksia ja sopeutumiskykyä.

Analyysissa tunnistettiin altistuminen muun muassa tulville, lämpöaalloille ja sään ääri-ilmiöille tietyillä

toiminta-alueilla, ja sen tuloksia hyödynnetään liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelussa ja resilienssiä

vahvistavissa toimissa.

Ilmastoresilienssianalyysi perustuu TCFD:n mukaisiin vuonna 2023 laadittuihin skenaarioihin. Analyysiin on

sisällytetty suunniteltuja lieventäviä toimia, ja siinä arvioidaan niiden toteutukseen tarvittavia taloudellisia,

teknisiä ja organisatorisia resursseja. Muun muassa uusiutuvan energian hankintaa, energiatehokkuuden

parannuksia sekä scope 1- ja scope 2 -siirtymien kehityskulkuja arvioitiin sen mukaan, miten ne pienentävät

altistumista ilmastoon liittyville riskeille. Fyysisten riskien seulonnalla, jota tuettiin INFORM -riski-indeksillä,

tunnistettiin toimipaikat, joiden sijaintialueiden alttius tulville, lämpöaalloille ja sään ääri-ilmiöille on kohonnut.

Näitä tietoja käytetään sopeutumiskykyä lisäävissä varautumissuunnitelmissa ja investointipäätöksissä.

Tunnistettuja fyysisiä riskejä ovat esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat sähkökatkot ja

tuotannon keskeytykset. Siirtymäriskit liittyvät pääasiassa uusiutuvan energian kustannusten kasvuun, sillä

kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan keskipitkällä aikavälillä. Siirtymäriskit arvioitiin TCFD:n ilmastoon

liittyvän siirtymän luokittelun sekä täydentävän skenaarioanalyysin perusteella. Tiedolle merkityksellisiin

taloudellisiin riskeihin lukeutuvat energian hintavaihtelut, hiilen hinnoittelumekanismit sekä sääntelyn

muutokset, jotka voivat vaikuttaa operatiivisiin ja investointipäätöksiin.

Aikahorisontit ja resilienssiarviointi

Tieto soveltaa lyhyen (0–2 vuotta), keskipitkän (2–7 vuotta) ja pitkän aikavälin (7–30 vuotta) aikahorisontteja

arvioidessaan ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Aikahorisonteissa on huomioitu omaisuuden

odotettu taloudellinen käyttöikä sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja hillitsemistoimien pitkäaikaisuus.

Vaikka ydintoiminta pysyy resilienttinä eri skenaarioissa, strategian suunnittelussa on huomioitu

epävarmuustekijät, jotka liittyvät sääntelyn muutoksiin, teknologiseen kehitykseen sekä toimittajatason

dataan. Näitä seikkoja hyödynnetään lievennysstrategioissa, investointipäätöksissä sekä operatiivisessa

priorisoinnissa. Niitä arvioidaan uudelleen sitä mukaa kuin tarkempaa dataa tulee saataville, jotta

varmistetaan, että toiminta pysyy yhtiön ilmasto- ja nettonollatavoitteiden mukaisena.

Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Tämän dynamiikan huomioiden Tieto olettaa, että siirtyminen vähähiilisempään ja ilmastokestävämpään

talouteen saa aikaan huomattavia muutoksia makrotaloudellisessa tilanteessa, energiajärjestelmissä ja ICT-

palvelualan teknologisessa kehityksessä. On odotettavissa, että hiilestä irtautuminen, hiilen hintojen kasvu ja

muuttuva markkinadynamiikka vaikuttavat energian kysyntään ja kiihdyttävät uusiutuviin energianlähteisiin

siirtymistä. Lisäksi siirtymän odotetaan edistävän innovointia sekä energiatehokkaiden ja vähähiilisten

teknologioiden laajempaa käyttöönottoa digitaalisessa infrastruktuurissa, konesalikeskuksissa ja ICT-

palveluissa.

Resilienssianalyysissaan Tieto kävi toimintaansa läpi tunnistaakseen mahdollisia tulevia

kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Koko arvoketjun arvioinnista suljettiin pois ainoastaan Avega, Bekk, Evry

India sekä Evry USA. Tiedon strategiassa huomioidut nousevat teknologiat, kuten tekoäly, voivat lisätä

energian tarvetta ja aiheuttaa tällä tavoin energiatehokkuuteen ja todellisiin päästövähennyksiin kohdistuvia

mahdollisia riskejä. Nämä havainnot vaikuttavat yhtiön ilmastosiirtymäsuunnitteluun sekä hiilestä irtautumisen

keinojen priorisointiin tieteeseen perustuvien tavoitteiden puitteissa.

Näiden arviointien lopputulokset on integroitu Tiedon strategisen suunnittelun ja investointipäätösten

prosesseihin. Ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti osana yritysriskien

hallintaa, ja ne vaikuttavat pääoman allokointiin erityisesti energian hankinnan, infrastruktuuri-investointien ja

teknologian kehityksen osalta. Tieto tukee vähähiiliseen ja resilienttiin talouteen siirtymiseen liittyviä

hankkeita, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvan energian hankintaa sekä toiminnan kestävyyttä, ja

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	62

investointisuunnitelmissa huomioidaan yhtiön hiilestä irtautumisen kehityspolku sekä tavoitteet, jotka ovat

yhteensopivia 1,5 celsiusasteen tavoitteen kanssa.

Lisäksi kaksoisolennaisuus- ja skenaarioanalyyseista saatavaa ilmastoon liittyvää tietoa hyödynnetään

strategisissa päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi toimittajien osallistamisvaatimuksia,

teknologiakumppaneiden valintaa sekä vähähiilistä toimintaa ja vähähiilisiä asiakasratkaisuja tukevien

tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Tällä integroinnilla varmistetaan, että Tiedon liiketoimintamalli pysyy

resilienttinä ja mukautuvana ja kykenee arvonluontiin pitkällä aikavälillä edistäen samalla siirtymistä

nettonollatalouteen.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (ESRS 2 GOV-3)

Tieto on sisällyttänyt ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG-asioihin) liittyviä tulosmittareita pitkän

aikavälin kannustinohjelmaansa sovittaakseen yhteen johdon palkitsemisen ja yhtiön kestävyystavoitteet.

ESG-asioiden huomioiminen kannustinohjelmissa alkoi vuonna 2022, ja niihin liittyviä palkkioita maksettiin

ensimmäisen kerran vuonna 2025.

Sittemmin Tieto vahvisti kestävän kehityksen roolia pitkän aikavälin kannustinohjelmassaan nostamalla ESG-

mittareiden kokonaispainotusta 10 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2023. Scope 1- ja scope 2

‑kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävällä tavoitteella on 10 prosentin painotus, ja se on validoitu

Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaan.

Uusi pitkän aikavälin kannustinohjelma kaudelle 2026–2028 jatkaa tätä integraatiota linkittämällä toiminnan

tulokset Tiedon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen nettonollatavoitteeseen. 10 % painotus pidetään

ennallaan, ja mittarin soveltamisalaa laajennetaan kattamaan myös arvoketjun päästöt (scope 3). Tällä

lähestymistavalla varmistetaan, että kestävän kehityksen mukainen toiminta linkittyy suoraan johdon

palkitsemiseen, mikä vahvistaa vastuuvelvollisuutta ilmastotoimista ja tukee Tiedon pitkäaikaista hiilestä

irtautumisen kehityspolkua 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Lue lisää kohdasta Kestävyyteen liittyvän

suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Gov-3.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät perusperiaatteet on määritelty Tiedon

toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa sekä yhtiön eettisissä periaatteissa. Lisäksi yhtiö on määritellyt

sitoumuksensa sekä kuvannut ympäristö- ja ilmastotyönsä perustan ympäristöpolitiikassaan, joka on julkisesti

saatavilla. Ympäristöpolitiikalla varmistetaan, että Tiedon toiminta vastaa keskeisiä globaaleja kehyksiä, kuten

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact -aloite, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ISO 14001 -

standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sekä Science Based Targets -aloite. Lisäksi ohjeistus tarjoaa

jäsennellyn lähestymistavan ympäristöaloitteiden toteuttamiseen ja seurantaan.

Ympäristöpolitiikka sisältää ohjeita, joilla hallitaan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Politiikan tärkeimpiä tavoitteita ovat sovellettavien

ympäristölakien ja -määräysten noudattaminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen,

ympäristötietoisuuden edistäminen sekä myötävaikutus yhteiskuntien ja yritysten kestävyyteen yhteistyössä

asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Näiden tavoitteiden tukemiseksi ympäristöpolitiikassa esitetään periaatteita energia-asioiden sekä

ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osalta. Periaatteisiin lukeutuvat johdon sitoutuminen,

parempi prosesseihin perustuva toiminta, ympäristönsuojelu, aktiivinen vuorovaikutus sekä pyrkimys

jatkuvaan kehitykseen. Lisäksi politiikassa kuvataan periaatteet, jotka muodostavat perustan yhtiön

ilmastotoimille, uusiutuvan energian käytölle, energiatehokkuudelle, kiertokulkuisuudelle ja toimenpiteille,

joilla kasvatetaan yhtiön myönteisiä vaikutuksia.

Ympäristöpolitiikka tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa huomioidaan sidosryhmien edut

vertailuarvioinneilla, sidosryhmähaastatteluilla sekä aktiivisella vuoropuhelulla asiantuntijoiden kanssa.

Vuoden 2025 arvioinnissa keskityttiin erityisesti Tech Services -liiketoiminnan myynnin vaikutuksiin. Tämän

seurauksena politiikkaan tehtiin vähäisiä muutoksia, mutta yhtiön ilmastotoimien ydinperiaatteet pidettiin

ennallaan.

Ympäristöpolitiikka koskee Tiedon kaikkia konserniyhtiöitä ja työsuhteisia työntekijöitä kaikkialla maailmassa

sekä Tiedon määräysvallassa olevia yhtiöitä. Politiikan sisältö tuodaan Tiedon kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden saataville pakollisella Tietoevry Essentials -verkkokoulutusmoduulilla. Ympäristöpolitiikan

noudattamisesta vastaa vastuullisuusjohtaja.

      Toimet

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Keskeiset toimet ja odotetut vaikutukset

Tiedon tärkeimpiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat uusiutuvan energian käyttö, liikematkustuksen

vähentäminen, energiatehokkuus mukaan lukien konsolidointi- ja optimointitoimet, sähköistymisen tuottamat

päästövähennykset, kestävämpi työmatkaliikenne sekä toimittajien osallistamiseen ja valintaan liittyvät

toimet. Näiden keinojen tarkoitus on vähentää ajan myötä päästöjä ja myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen

hillintään.

Uusiutuvan energian hankintojen odotetaan vähentävän scope 2 -päästöjä 379 t CO₂e vuoden 2024 tasosta

vuoteen 2034 mennessä. Toimittajien osallistamisella ja vähäpäästöisten toimittajien valinnalla pyritään

leikkaamaan arvoketjun alkupään scope 3 -päästöjä 50 634 t CO₂e vuoteen 2034 mennessä. Työntekijöiden

työmatkaliikenteessä ja liiketoimintaan liittyvässä matkustamisessa sähköajoneuvojen ja joukkoliikenteen

käyttöön siirtymisen ennustetaan vähentävän scope 1- ja scope 3 -päästöjä 642 t CO₂e ja 124 t CO₂e tässä

järjestyksessä. Lisäksi omassa toiminnassa täysin sähköisiin leasing-ajoneuvoihin siirtymisen odotetaan

laskevan arvoketjun alkupään scope 3 -päästöjä 1 297 t CO₂e.

Toteutus ja hallinto

Vuonna 2025 Tieto jatkoi sitoutumistaan oman toimintansa päästöjen vähentämiseen toimistojensa

uusiutuvan energian hankinnoilla sekä yhdistämällä toimistotiloja. Näin saatiin vähennettyä oman toiminnan

kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1 ja scope 2) 143 tCO₂e. Lopputuloksena uusiutuvan sähkön osuus yhtiön

omassa toiminnassa oli 95 %. Parantaakseen toimistotilojensa energiatehokkuutta entisestään Tieto optimoi

työtilojen käyttöastetta, toteutti energiatarkastuksia, päivitti sähkölaitteita ja edisti energiaa säästäviä

käytäntöjä työsuhteisten työntekijöiden keskuudessa. Mahdollisuuksien mukaan rakennusten

automaatiojärjestelmiä säädettiin ja valaistusjärjestelmiä uusittiin ja optimoitiin tilojen todellisen käytön

mukaan. Muita edistysaskeleita olivat Tiedon pääkonttorin LEED-sertifioinnin päivittäminen Platinum-tasolle ja

Oslon toimipisteen siirtäminen modernimpiin ja energiatehokkaampiin tiloihin. Tieto jatkaa siirtymää

energiatehokkaampiin toimistotiloihin vuonna 2026.

Tiedon ympäristötavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi suurimpiin toimistotiloihin sovelletaan yhtiön

globaalia ympäristöjärjestelmää, joka on ISO 14001 -sertifioitu ja käy vuosittain läpi ulkopuolisen tahon

tekemän auditoinnin. Ympäristöjärjestelmän koordinoinnista ja jatkuvasta kehityksestä vastaa Tiedon

ympäristöjärjestelmätiimi, joka koostuu eri toimintamaiden ympäristöasioiden johtajista ja jota johtaa

konsernin ympäristöjärjestelmäjohtaja. Yhtiön ympäristöpolitiikassa kuvattujen periaatteiden toteutuksesta

sekä niihin liittyvistä prosesseista ja toimista vastaavat konsernin tukitoimintojen avustamina yhtiön neljä

liiketoiminta-aluetta. Vuonna 2025 Tiedon globaalin sertifioinnin piiriin tuotiin neljä uutta toimipaikkaa

onnistuneiden soveltamisalan laajennusauditointien myötä. Lisäksi Tiedon toimipisteissä tehtiin 43 sisäistä

ympäristöjärjestelmäauditointia, joilla varmistetaan vaatimustenmukaisuus ja edistetään jatkuvaa

parantamista.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	63

Suurin osa Tiedon scope 3 ‑kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin yhtiön hankintatoiminnassa ostetuista

tavaroista ja palveluista. Näitä päästöjä pienennetään huolehtimalla siitä, että toimittajat noudattavat SBT-

tavoitteita ja Tiedon toimittajaperiaatteita, sekä pitämällä aktiivisesti yhteyttä keskeisiin toimittajiin. Tieto

tekee toimittajien kanssa yhteistyötä, jolla pyritään asettamaan SBT-tavoitteita, lisäämään läpinäkyvyyttä,

parantamaan datan laatua sekä tunnistamaan yhteisiä päästövähennysmahdollisuuksia Tiedon vuoteen 2040

tähtäävän nettonollatavoitteen mukaisesti.

Vuonna 2025 Tiedon liikematkustuksen päästöt laskivat 504 tCO₂e yhtiön jatkettua hybridityökäytäntöjen

edistämistä ja vahvistettua  matkustusohjeen noudattamista. Matkustusohjeessa suositellaan käyttämään

mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta suotuisampia vaihtoehtoja, kuten junamatkoja lentämisen

sijaan.

Syksyllä 2025 Tieto laati ja hyväksyi sisäisesti uudet SBT-tavoitteet (Science-Based Target), jotka myös

validoitiin ulkoisesti. Uudet tavoitteet vastaavat kehityspolkua, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5

celsiusasteeseen, joten myös ilmastosiirtymäsuunnitelmaa päivitettiin. Tieto alkaa vuonna 2026 toteuttaa

päästövähennyssuunnitelmaansa ja siihen liittyviä keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja. Tieto pyrkii

vähentämään vuoteen 2034 mennessä scope 1- ja scope 2 -päästöjään noin 1 490 tCO₂e vuoden 2022

perustasosta uusiutuvan energian ostoilla. Scope 3 -päästöjen merkittävimmän vähennyspotentiaalin

arvioidaan olevan 50 634 tCO₂e vuoteen 2034 mennessä, liittyen toimittajien sitouttamiseen,

toimittajayhteistyöhön sekä vastuullisiin hankintakäytäntöihin ja datan laadun parantamiseen entisestään.

Tieto toteutti vuonna 2025 ympäristövaikutusten arvioinnin noudattaen luontoon liittyvien taloudellisten

tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TNFD) kehystä. Arvioinnissa tunnistettiin Tiedon keskeiset

luontoon liittyvät riippuvuudet, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yhtiön koko toiminnassa ja arvoketjussa.

Koska Tiedon liiketoimintamalli keskittyy teknologiakonsultointiin, ohjelmistokehitykseen ja

IT‑infrastruktuuriin, suurin osa ympäristöön liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista sijoittuu arvoketjun alku-

ja loppupäähän ja liittyy erityisesti ohjelmistotoimittajiin, pilvipalveluntarjoajiin ja laitteistovalmistajiin. Tieto

hyödyntää arvioinnin havaintoja toimittajien sitouttamisstrategiassaan sekä luontonäkökohtien

sisällyttämisessä hankinnan ja riskienhallinnan prosesseihin. Tieto tunnustaa ilmastonmuutoksen ja luonnon

monimuotoisuuden keskinäisen yhteyden. Yhtiö ymmärtää, että ilmastonmuutos aiheuttaa luonnon

monimuotoisuuden vähenemistä, kun taas ekosysteemien heikkeneminen rajoittaa luonnon kykyä säädellä

kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä sään ääri-ilmiöitä.

Tulevaisuuteen suuntautuvat toimet ja resurssit

Vuonna 2025 Tieto hankki päästöhyvityksiä Gold Standard -hankkeista tasapainottaakseen Norjan-

toiminnoistaan aiheutuvat päästöt (ks. E1-7). Yhtiö valmistautuu kompensoimaan toimintaansa liittyvät päästöt

sertifioiduilla hiilenpoistoilla osana sitoumustaan saavuttaa hiilineutraalius omassa toiminnassaan vuoteen

2026 mennessä.

Tieto on tunnistanut ilmastonmuutokseen sopeutumisen liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvaksi

mahdolliseksi riskiksi, ja yhtiö valmistautuu asettamaan tähän osa-alueeseen liittyviä tavoitteita vuonna 2026.

Lisäksi yhtiö on selvittämässä sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmän käyttöönottoa vuoden 2026 aikana.

Järjestelmän tarkoitus on tukea yhtiön sisäistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Tiedon olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskeva toimintasuunnitelma ei vaatinut merkittäviä

toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2025.

        Mittarit ja tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Tieto on hyödyntänyt tavoitteidensa asettamisessa 1,5 celsiusasteen ilmastotavoitteen kanssa yhteensopivaa

skenaarioanalyysia sekä yhteydenpitoa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Työsuhteiset työntekijät ja johtajat

ovat tarjonneet asiantuntemustaan sisäisten tapaamisten ja työpajojen kautta, jolloin varmistetaan

tavoitteiden oleellisuus ja toteuttamiskelpoisuus konsernin toimintojen näkökulmasta. Ulkoisten sidosryhmien

edut on huomioitu vertailuarvioinneilla, lainsäädännöllisillä tarkasteluilla sekä markkinoiden arvioinnilla. Kaikki

ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet ovat yhdenmukaiset Tiedon

ympäristöpolitiikan kanssa. Ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön sitoutuminen siihen, että

ympäristötehokkuus integroidaan osaksi sen kaikkia toimintoja. Tavoitteiden merkityksellisyyden ja

vaikuttavuuden varmistamiseksi Tieto ottaa huomioon ympäristö- ja markkinaseikat sekä yhteiskunnalliset,

tekniset ja toimintaperiaatteiden muutokset määrittäessään hiilestä irtautumisen keinoja.

Aiemmat validoidut SBTi-tavoitteet (hyväksytty 2022)

Tiedon kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet hyväksyttiin Science Based Targets (SBT) -aloitteen

puitteissa vuonna 2022. Scope 1- ja scope 2 ‑vähennystavoitteet kattoivat kaikki Tieto-konserniin kuuluvat

tahot. Tavoitteet tukivat Tiedon olennaisia vaikutuksia ja riskejä, jotka liittyivät uusiutuvan energian

käyttöönottoon ja ilmastonmuutoksen hillintään, vähentämällä oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä.

Scope 1- ja  scope 2 ‑päästöihin liittyviin tavoitteisiin sisältyi absoluuttisten scope 1- ja 2

‑kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yhteensä 90 %:lla vuoden 2020 perusarvosta 10,042 t sekä

uusiutuvan sähkön osuuden nostaminen 100 %:iin vuoden 2020 perusarvosta 80 %. Kaksi SBT-tavoitteista

liittyi scope 3 ‑päästöihin. Näihin tavoitteisiin sisältyi liiketoimintaan liittyvän matkustamisen

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 47 %:lla verrattuna perusarvoon 928 kgCO2e/FTE sekä

SBT‑tavoitteita käyttöön ottaneiden toimittajien osuuden nostaminen 70 %:iin mitattuna ostetuista tavaroista

ja palveluista aiheutuvilla päästöillä. Tämän tavoitteen perusarvo oli 27 % vuodelta 2022. Tieto jatkaa

tiedottamista näiden aiemmin hyväksyttyjen tavoitteiden edistymisestä vertailukelpoisuuden vuoksi.

Tieto on edistänyt näissä tavoitteissa hyvin vuoteen 2020 nähden. Vuonna 2024 yhtiö saavutti seuraavat

tulokset (joihin sisältyy Tech Services ‑liiketoiminta) : 87 %:n vähennys scope 1- ja scope 2 -päästöissä

(tavoitteena 90 %:n vähennys vuoteen 2026 mennessä), uusiutuvan sähkön osuus 99 % (tavoitteena 100 %

vuoteen 2026 mennessä) ja 46 % toimittajista on asettanut omat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteensa

(tavoitteena 70 % vuoteen 2026 mennessä). Liikematkustamisen tavoitetaso saavutettiin pandemian

jälkeisenä aikana, mutta viime vuosina liikematkoihin liittyvät päästöt ovat kasvaneet hieman. Tulos on

kuitenkin yleisesti ottaen pysynyt ennen pandemiaa määritettyä perustasoa parempana. Vuonna 2025 yhtiö

vähensi liiketoimintaan liittyvän matkustamisen hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 54 % kokoaikaista

työntekijää (FTE) kohden.

Uusiutuvan sähkön osuus oli 95 %. Lasku aiemmasta 99 prosentista liittyy ensisijaisesti Tech Services

‑liiketoiminnan myyntiin, sillä liiketoimintaan kuuluneet konesalikeskukset käyttivät yksinomaan uusiutuvaa

sähköä.

Toimittajien sitouttamisessa SBT-tavoitteisiin tulos laski 41 %:iin (46 %), sillä Tech Services ‑liiketoiminnan

myynnin seurauksena raportointilaajuudesta poistui toimittajia, jotka olivat asettaneet SBT‑tavoitteita

keskimääräistä enemmän.

Lisätietoja on taulukossa Vuoden 2025 tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen sekä energiaan.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	64

Nykyiset validoidut SBTi-tavoitteet (hyväksytty 2025)

Vuonna 2025 Tech Services ‑liiketoiminta myytiin ja jätettiin pois Tieto-konsernin hiililaskennasta. Vastaavasti

Science Based Targets -tavoitteiden tulokset laskettiin vuoden aikana uudelleen ajantasaisen

organisaatiorakenteen mukaan ilman myytyä toimintaa. Oikaisulla oli mitattava vaikutus raportoinnin

lopputuloksiin, ja yhtiö on ilmoittanut sekä aiemmin raportoidut että uudelleenlasketut luvut.

Päivitetyt tavoitteet koskevat absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, ja ne kattavat scope 1-,

scope 2- ja scope 3 -päästöt. Kaikkien scope-luokkien lyhyen aikavälin tavoitteiden tavoitevuosi on 2034, kun

taas pitkän aikavälin ja nettonollatason tavoitevuosi on 2040. Perusvuosi on scope 1- ja scope 2 -tavoitteille

2022 ja scope 3 -tavoitteelle 2024. Scope 1- ja scope 2 -tavoitteiden perusvuosi on 2022 vakiintuneen ja

luotettavan raportoinnin vuoksi, mikä takaa vertailukelpoisuuden ajan myötä. Samalla se kuvaa tavoitteiden

tähänastista edistymistä ja liittää historialliset tiedot selvästi tulevaisuuteen suuntautuviin suunnitelmiin.

Scope 3 -tavoitteiden perusvuosi on 2024, mikä heijastaa organisaation muutoksia ja varmistaa tietojen

paikkansapitävyyden huomioiden arvoketjun päästöjen monimutkaisuuden ja laskentamenetelmien

kehittymisen.

Scope 1- ja scope 2 -tavoitteen perusarvo on 2 179 tCO2e, kun taas scope 3 -tavoitteen perusarvo on

98,394 tCO2e. Kaikki vähennystavoitteet on validoitu ja hyväksytty Science Based Targets -aloitteen (SBTi)

puitteissa, ja ne ovat linjassa ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen rajoittamiseen tähtäävän tavoitteen

kanssa. Tavoitteet sopivat yhteen ilmastoneutraaliuden saavuttamisen kanssa, ja vuodelle 2040 on asetettu

nettonollatavoite, joka vastaa tuoreinta ilmastotiedettä ja tunnustettuja menetelmiä. Scope 1- ja scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät SBT-tavoitteet linkittyvät myös Tiedon pitkän aikavälin

kannustinohjelmiin. Tiedon kestävän kehityksen ohjausryhmä ja toimitusjohtaja ovat hyväksyneet tavoitteet

sekä yleisen ilmastosiirtymäsuunnitelman. Lisäksi Tieto tähtää omassa toiminnassaan ilmastoneutraaliuteen

vuoteen 2026 mennessä.

Tavoitteet tukevat Tiedon uusiutuvan energian käyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien olennaisten

vaikutusten ja riskien käsittelyä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussa

Vuonna 2025 yhtiö raportoi aiemmin hyväksyttyjen tavoitteiden lisäksi myös uusien tavoitteiden

edistymisestä. Yhtiö sai laskettua (markkinaperusteisia) scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 60 %

vuoden 2022 perusarvoon nähden. Yhtiö raportoi scope 3 -päästöissä laskua 6 % verrattuna perusvuoteen

2024 tavoitteiden ollessa 59 %:n vähennys vuoteen 2034 mennessä ja 90 %:n vähennys vuoteen 2040

mennessä. Koko arvoketjuun kohdistuvan nettonollatason tavoitevuosi on 2040, ja arvoketjun

kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 92 986 tCO2e vuonna 2025 (perusvuonna 2024: 99 399 tCO2e).

Muut tavoitteet

Nykyisten validoitujen SBTi-tavoitteiden lisäksi Tieto on asettanut ulkopuolisesti raportoitavan tavoitteen,

jonka mukaan kaikkien työsuhteisten työntekijöiden on suoritettava vuosittain pakollinen

ympäristövastuukoulutus (verkossa suoritettava ympäristökoulutus). Tavoite koskee kaikkia konserniin

kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimi kaikilta osin portfolioyhtiönä. Vuonna 2025

tavoitteen tulos oli 97 %. Ympäristökoulutustavoitteen mittaamista eivät ole validoineet ulkopuoliset tahot

varmentajia lukuun ottamatta.

Lisätietoja on taulukossa Vuodesta 2026 eteenpäin suuntautuvat tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen

hillintään.

Vuoden 2025 tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen sekä energiaan

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Perus- vuosi	2025	2024, oikaistu	2024
Ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: 90 %:n vähennys (markkinaperusteisissa) absoluuttisissa scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasu- päästöissä vuoteen 2026 mennessä	2020	88%	86%	87%
	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: Uusiutuvan energian osuus 100 % omassa toiminnassa vuoteen 2026 mennessä	2020	95%	96%	99%
	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: Liikematkustuksen päästöjä vähennetään 47 % per FTE vuoteen 2030 mennessä	2019	54%	55%	73%
	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: 70 %:lla toimittajista on SBT-tavoitteita vuoteen 2026 mennessä	2022	41%	40%	46%
Ilmastonmuutoksen hillintä, energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) ovat suorittaneet vuosittaisen ympäristökoulutuksen verkossa (uusi tavoite tilikaudella 2024)	2024	97%	97%	97%

Yllä olevassa taulukossa viitataan SBT-tavoitteisiin, jotka olivat voimassa vuoteen 2025 saakka. Nämä

tavoitteet asetettiin vuonna 2022 ja hyväksyttiin SBT-aloitteen puitteissa. Vuodesta 2026 alkaen ne on

korvattu uusilla absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteilla (jotka on esitetty seuraavassa

taulukossa), jotka on validoitu ja hyväksytty SBT-aloitteen puitteissa. Lisäksi uudet tavoitteet ovat Pariisin

sopimuksen mukaisia ja perustuvat 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaiseen kehityskulkuun. Uudistus heijastaa

Tech Services ‑liiketoiminnan myyntiä, siitä seurannutta raportointilaajuuden muutosta sekä yhtiön

vahvistettua pyrkimystä määrittää lyhyen ja pitkän aikavälin sekä nettonollatason SBT-tavoitteita. Päivitetyt

tavoitteet luovat vankan perustan ilmastosiirtymäsuunnittelulle ja varmistavat, että toiminta vastaa edelleen

1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaista kehityspolkua.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	65

Vuodesta 2026 eteenpäin suuntautuvat tavoitteet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen

hillintään

Olennainen aihe	Tavoittee- seen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoitteen muotoilu	Perus- vuoden arvo	Perusvuosi	2025	2024
Ilmaston- muutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen, riski	Lyhyen aikavälin tavoite: Tieto sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasujen absoluuttisia (markkinaperusteisia) scope 1- ja scope 2 -päästöjä 69 % vuoteen 2034 mennessä perusvuodesta 2022.	2 179 tCO 2 e	2022	60%	54%
	Tosiasiallinen kielteinen, riski	Lyhyen aikavälin tavoite: Tieto sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasujen absoluuttisia scope 3 -päästöjä 59 % vuoteen 2034 mennessä perusvuodesta 2024.	98 393 tCO2 e	2024	6%	Perusarvo
	Tosiasiallinen kielteinen, riski	Pitkän aikavälin tavoite: Tieto sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasujen absoluuttisia (markkinaperusteisia) scope 1- ja scope 2 -päästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2022.	2 179 tCO 2 e	2022	60%	54%
	Tosiasiallinen kielteinen, riski	Pitkän aikavälin tavoite: Tieto sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasujen absoluuttisia scope 3 -päästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2024.	98 393 tCO2 e	2024	6%	Perusarvo
	Tosiasiallinen kielteinen, riski	Nettonollatavoite: Tieto sitoutuu saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen nettonollatason koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.	100 572 tCO2 e	2022 & 2024	92 986	Perusarvo

Tiedon hiilikirjanpitojärjestelmää valvotaan vuosittain ja merkittävien muutosten yhteydessä, jotta

varmistetaan sen täysi kattavuus. Sen laajuutta arvioidaan suhteessa konsernin toimipaikkaluetteloon, ja

järjestelmään tehdään muutoksia tarvittaessa. Jos järjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia, esimerkiksi

konesalikeskusten konsolidointiohjelman yhteydessä, tällöin perusvuoden tiedot tarkistetaan ja arvioidaan.

Kasvihuonekaasujalanjäljen laskennan päästökertoimet päivitetään vuosittain hiilijalanjäljen

raportointijärjestelmään.

Hiilestä irtautumisen keinot

Tiedon hiilestä irtautumisen strategiassa keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä omassa

toiminnassa että arvoketjussa. Lähestymistapa yhdistää välittömät toimet ja pitkän aikavälin hankkeet, jotta

varmistetaan, että yhtiön ilmastotoimet edistyvät mitattavasti ja että toiminta vastaa 1,5 celsiusasteen

tavoitteen mukaista kehityspolkua.

Saavuttaakseen vuoteen 2034 tähtäävän lyhyen aikavälin tavoitteen Tieto keskittyy kahteen ensisijaiseen

keinoon. Ensinnäkin vahvistetaan vuorovaikutusta toimittajien kanssa tarkoituksena varmistaa, että

liikekumppanit jakavat Tiedon ilmastotavoitteet ja edistävät aktiivisesti päästövähennyksiä koko arvoketjussa.

Toiseksi kaikissa toiminnoissa siirrytään käyttämään yksinomaan uusiutuvaa sähköä hankkimalla

alkuperätakuita tai uusiutuvan energian sertifikaatteja. Yhtiö selvittää mahdollisuuksia hyödyntää

teknologioita, joilla voidaan tukea kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita. Tähän voi sisältyä omassa

toiminnassa energiatehokkaita toimenpiteitä, kehittyneitä energianhallintajärjestelmiä sekä paikallisia

uusiutuvan energian ratkaisuja. Lisäksi Tieto kannustaa toimittajia käyttämään vähähiilistä

tuotantoteknologiaa sekä kehittämään prosesseja niin, että ne voivat osaltaan vähentää scope 3 -päästöjä.

Tieto on tunnistanut ajanjaksolla 2034–2040 muita toimia, joilla hiilestä irtautumisen etenemistä voidaan sekä

jatkaa että vauhdittaa. Niihin sisältyvät toimittajien osallistaminen edelleen sekä ilmastovaikutusten integrointi

osaksi hankintapäätöksiä, uusiutuvan energian hankinta lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin sekä

ajoneuvokannan sähköistäminen ja vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin kannustaminen työntekijöiden

työmatkaliikenteessä. Lisäksi Tieto toteuttaa toimia, joilla hillitään liiketoimintaan liittyvän matkustamisen

päästöjä. Niitä ovat etätyöskentelyn tukeminen, virtuaalineuvottelutyökalujen käyttäminen sekä

matkustusohjeistuksen kehittäminen. Yhdessä nämä toimenpiteet muodostavat kattavan hiilestä irtautumisen

kehityspolun, joka tukee Tiedon pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ja luo vankan perustan päästöjen

nettonollatason saavuttamiselle kansainvälisten ilmastotavoitteiden mukaisesti.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	66

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Vuoden 2024 tietojen muuttuminen Tech Services -liiketoiminnan myynnin vuoksi

Vuonna 2025 Tieto laski uudelleen vuoden 2024 (oman toiminnan) energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt

ilman myytyä Tech Services ‑liiketoimintaa. Vuoden 2024 oman toiminnan kokonaisenergiankulutus (scope 1 ja

scope 2) laski liiketoiminnan myynnin jälkeen 68 % verrattuna myyntiä edeltäneeseen aikaan. Konesalikeskusten

energiankulutus muodosti aiemmin valtaosan kokonaiskulutuksesta, joten vähennys on ensisijaisesti seurausta

konesalikeskusten kulutuksen jäämisestä pois.

Fossiilisen energian osuus kasvoi 8 %.Tämä johtuu pääasiassa siitä, että energialähteiden yhdistelmästä jäi

pois yksinomaan uusiutuvaa sähköä käyttänyt konesalikeskustoiminta. Lisäksi toimistotilojen lämmitys on

edelleen osittain riippuvaista fossiilisista lähteistä, mikä kasvattaa fossiilisen energian suhteellista osuutta

jäljelle jäävässä toiminnassa.

Ydinvoiman kulutus laski 99 %, kun laajuudesta jäi pois konesalikeskusten jäähdytyssopimus. Tämän

seurauksena uusiutuvan energian osuus kasvoi 77 prosentista 82 prosenttiin, sillä ydinvoimaa ei luokitella

uusiutuvaksi.

Oikaistut luvut on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuoden 2025 tulokset

Vuonna 2025 Tiedon oman toiminnan energiankulutus (scope 1 ja scope 2) laski 11 % vuoden 2024 tasosta ja

oli 23 953 MWh (2024: 27 056 MWh). Muutoksen keskeisiä ajureita olivat toimistotilojen supistaminen ja

optimointi, toiminnan energiatehokkuustoimet, kiinteistönpidon parantaminen, ilmanvaihdon ja lämmityksen

toiminta-aikojen optimointi sekä kohdennetut laitepäivitykset. Keskeisiin ajureihin lukeutuu myös uusiutuvan

sähkön ostojen jatkaminen.

Yleisen energiankulutuksen vähenemisen seurauksena fossiilisen energian kokonaiskulutus laski 26 % ja oli

3 602 MWh (4 850 MWh). Fossiilisen energian osuus laski 15,0 prosenttiin (17,9 %), eli parannusta oli 2,9 %-

yksikköä. Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen

osuus laski 27 % ja oli 3 271 MWh (4 510 MWh) ensisijaisesti toimistotilojen yhdistämisen seurauksena.

Vaikka uusiutuvan energian absoluuttinen kulutus laski 9 % ja oli 20,106 MWh (22 056 MWh), uusiutuvan

energian osuus kasvoi 83,9 %:iin (81,5 %), eli kasvua oli 2,4 %yksikköä. Tämä heijastaa kokonaiskulutuksen

laskua ja puhtaampia energialähteitä. Ydinvoiman kulutus kasvoi  1,0 prosenttiin (0,6 %) ja oli 245 MWh (150

MWh). Vaikka absoluuttinen lukema on pieni, se vaikuttaa merkityksellisellä tavalla energialähteisiin yleisesti.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	67

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2025	2024, oikaistu	2024
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	268	340	608
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	63	0	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	3 271	4 510	8 076
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	3 602	4 850	8 684
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	15 %	18 %	10 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	245	150	10 930
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	1 %	1 %	13 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	2	2	2
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	20 104	22 054	63 930
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	20 106	22 056	63 932
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	84 %	82 %	77 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	23 953	27 056	83 546

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	68

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt		Takautuva					Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi 2022	Perusvuosi 2024	Tulos 2025	2024, oikaistu	Muutos, %	Tulos 2024	2030	2034	2040
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	109		84	87	(3)%	158
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0		0	0		0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 1- ja scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2179		863	1 006	(14)%	8 094	816	689	218
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	3 742		4 076	4 258	(4)%	6 937
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	2 069		779	919	(15)%	1 157
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2 -ekv.)		98 393	92 123	98 393	(6)%	163 204	63 680	40 538	9 839
Ostetut tavarat ja palvelut		80 074	73 979	80 074	(8)%	134 696
Tuotantohyödykkeet		1 432	1 671	1 432	17%	9 235
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)		1 246	1 181	1 246	(5)%	3 005
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu		4 374	4 312	4 374	(1)%
Toiminnassa muodostuva jäte		25	33	25	32%	64
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen		6 600	6 096	6 600	(8)%	5 852
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne		4 020	4 238	4 020	5%	6 148
Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät		594	582	594	(2)%	397
Myytyjen tuotteiden käyttö			0	0	—%	3 807
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa		28	31	28	11%	0
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2 -ekv.)		102 738	96 283	102 738	(6)%	170 299
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2 -ekv.)		99 399	92 986	99 399	(6)%	164 519	64 496	41 227	10 057

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	69

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024, oikaistu	Muutos, %	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2-ekv. / milj. euroa)	52	55	-5 %	61
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2-ekv. / milj. euroa)	50	53	-6 %	59

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto perustuu konsernituloslaskelmassa esitettyyn

konsernin liikevaihtoon. Vuoden 2025 tulos osoittaa, että Tieto on vähentänyt liikevaihtoon suhteutettuja

kasvihuonekaasupäästöjään.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät, scope 1, scope 2 ja scope 3

Raportointikehys ja yksiköt

Tieto käyttää vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa GHG Protocol Corporate Accounting

and Reporting -standardia. Tiedon scope 1-, scope 2- ja scope 3 -raportoinnin rajaus kattaa kaikki

Tieto‑konsernin yhtiöt ja alihankkijat. Päästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalenttiarvoina (CO2-ekv.).

Organisaatiorajat ja konsolidointi

Tieto soveltaa konsolidointiin operatiivisen määräysvallan lähestymistapaa, joka on yhdenmukainen konsernin

yhdistelyn laajuuden kanssa. Taloudellisen määräysvallan lähestymistapaa ei katsota Tiedolle

merkitykselliseksi, sillä yhtiöllä ei ole taloudellista omistusosuutta tai määräysvaltaa suhteessa muihin

organisaatiorajojen ulkopuolisiin yhteisöihin. Operatiivisen määräysvallan lähestymistavan myötä Tieto voi

raportoida päästöt hallinnoimistaan toiminnoista, joihin se vaikuttaa aktiivisesti.

Vuonna 2025 Tieto sai päätökseen Tech Services ‑liiketoiminnan myynnin, minkä seurauksena yhtiön

kasvihuonekaasuinventaarion organisatorinen rajaus muuttui. Yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden

varmistamiseksi vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariolle tehtiin uudelleenlaskenta, jolla suljetaan pois

Tech Services ‑liiketoimintaan liittyneet päästöt. Oikaisu toteutettiin tunnustettujen kasvihuonekaasujen

laskentastandardien mukaisesti. Alla kuvatut menetelmät koskevat raportointivuotta 2025 ja heijastavat

myynnin jälkeen päivitettyjä organisaatiorajoja.

Menetelmien oletukset, tietolähteet ja muutokset

Tieto tarkisti kasvihuonekaasupäästötietojaan Tech Services ‑liiketoiminnan myynnin jälkeen vuonna 2025.

Laskennan uusi perusvuosi on scope 1- ja scope 2 -päästöille 2022 ja scope 3 -päästöille 2024.

Ostetut tavarat ja palvelut -kategoriassa käytettiin aiemmin Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:lta

saatuja menoperusteisia päästökertoimia. Vuonna 2025 otettiin käyttöön tuoreemmat Exiobase 3.10.1.

‑päästökertoimet. Muutos vaikutti raportoinnin tuloksiin johtuen luokittelun eroista. Toimittajien scope 3

‑päästötietojen parantaminen jatkuu edelleen, ja tavoitteena on saada tarkempaa dataa raportointia varten.

Arvoketjun päästöistä 11 % (< 5 %) on laskettu Toimittajilta tai muilta arvoketjukumppaneilta saatujen

ensisijaisten tietojen perusteella, ja jäljelle jäävä osuus perustuu arvioihin.

Tieto soveltaa Exiobasen menoperusteisia päästökertoimia scope 3 ‑luokkiin, joita ovat esimerkiksi ostetut

tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet sekä tuotantoketjun alkupään kuljetukset. Exiobasen arvot voivat

poiketa aiemmin käytetyistä EPA:n päästökertoimista johtuen laajemmista järjestelmärajoista ja globaalista

kattavuudesta. Exiobasen kertoimet sisältävät elinkaaripäästöt koko kansainvälisistä toimitusketjuista

alkupäässä tapahtuva käyttöönotto sekä välikäsittely ja kuljetustoiminta mukaan luettuina. EPA:n kertoimet

puolestaan koskevat Yhdysvaltoja ja heijastavat tyypillisesti yhdysvaltalaisten toimialojen keskiarvoja

kapeammin rajauksin. Näin ollen Exiobasen kertoimien käyttö kuvaa kattavammin Tiedon globaaliin

hankintatoimintaan liittyviä päästöjä.

Vuonna 2025 Tieto paransi tietojen tarkkuutta yksityiskohtaisemmalla menojen luokittelulla. Lisätietoja

EXIOBASE-versiosta, kertoimien ominaisuuksista ja kohdistuksen lähestymistavasta on kohdassa Ostetut

tavarat ja palvelut (scope 3, luokka 1).

Scope 1 ja scope 2

Sähkön scope 1- ja scope 2 -päästökertoimet perustuvat kansallisten sähköntuotantomuotojen jakaumaan

(vuositilastot), jotka on saatu kansainvälisen energiajärjestön tilastoista (IEA:n vuoden 2025 tilastot).

Polttoainetyyppien päästökertoimet perustuvat IEA:n menetelmäkehyksen oletuksiin. Kaukolämpöä ja

kaukojäähdytystä koskevat kertoimet perustuvat joko todellisiin (paikallisiin) tuotantomuotojen jakauman

tietoihin tai IEA:n tilastojen keskimääräisiin tietoihin.

Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen laskelmat määräytyvät ostettujen alkuperätakuiden tai uusiutuvan

energian sertifikaattien mukaan. Alkuperätakuita tai uusiutuvan energian sertifikaatteja ostettaessa toimittaja

vahvistaa, että sähkö on tuotettu yksinomaan uusiutuvilla lähteillä, joiden päästökerroin on 0 g CO2-ekv./kWh.

Sertifikaattien ulkopuolisen sähkön päästökerroin perustuu kuitenkin sähköntuotantoon, joka jää jäljelle

kaikkien uusiutuvan energian alkuperätakuiden tai uusiutuvan energian sertifikaattien myymisen jälkeen.

Vuoden 2025 aikana Tieto osti yhdistettyjä (16 %) ja erillisiä (55 %) energian alkuperätodistuksia (Energy

Attribute Certificate, EAC) – energian alkuperätakuita ja uusiutuvan energian sertifikaatteja – jotka kattoivat

kaikkiaan 71 % scope 2 -päästöistä. Eurooppalaisiin jäännösjakaumiin sovellettavat päästökertoimet on saatu

alkuperätakuita myöntävien elinten organisaatiolta Association of Issuing Bodies (AIB) 2025 ja sen julkaisusta

European Residual Mixes 2025. EU:n ulkopuolisten maiden kohdalla sovelletaan IEA:n maakohtaisia

päästökertoimia. Ostetut uusiutuvat kaukolämpö- ja kaukojäähdytystuotteet lasketaan päästöttömiksi scope 2

-päästöjä koskevan markkinaperusteisen menetelmän mukaan. Kasvihuonekaasujen scope 1- ja scope 2

‑päästölaskelmien perusvuosi on 2022.

Tietoihin sisältyvät kaikki operatiivisen määräysvallan piiriin kuuluvat merkitykselliset lähteet lukuun ottamatta

Tech Services ‑liiketoimintaan liittyviä lähteitä myynnin jälkeiseltä ajalta.

Scope 3

Olennaiset scope 3 -luokat ja niihin liittyvät menetelmät on esitetty alla. Tiedon kannalta epäolennaisiksi

katsotut luokat ovat myytyjen tuotteiden jalostus, myytyjen tuotteiden käyttö, kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä sekä tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, franchising ja investoinnit.

Ostetut tavarat ja palvelut

Ostetut tavarat ja palvelut (scope 3, luokka 1) sisältää päästöt, jotka liittyvät ostettuihin tavaroihin ja

palveluihin. Tiedon menotietojen perusteella menoluokat on kohdistettu vastaavien EXIOBASE-

päästökertoimien mukaiseen toimintaan (jotka ovat linjassa NACE-koodien kanssa). Kohdistuksessa on

käytetty Tiedon hankintakategorioita ja alueellisia kertoimia. Kunkin kategorian päästökerroin kerrotaan

asianomaisilla menotiedoilla, jolloin saadaan tCO₂e-päästöarvo. Menotietoja kerätään hankintajärjestelmistä,

ja ne on luokiteltu tuotteiden ja palveluiden tyypin mukaan. Muiden kuin sisällytettyjen tytäryhtiöiden päästöt

kerätään ja lasketaan manuaalisesti niiden sisäisistä järjestelmistä saatavan datan perusteella. Tech Services

‑liiketoiminnan ja sen tytäryhtiöiden menotiedot on kerätty ja arvioitu manuaalisesti ja esitetty kolmen

ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Näissä luokissa päästöjen laskentaan käytetyt menotiedot eivät ole

suoraan vertailukelpoisia taloudellisen raportoinnin tietojen kanssa.

Laskennassa käytettävät päästökertoimet on saatu EXIOBASE-tietokannan versiosta 3.10.1. Kyseessä on

useita alueita kattava EEIO-tietokanta (Environmentally Extended Input-Output, ympäristölaajennettu panos-

tuotos-tietokanta), jonka tarjoaja on XIO Sustainability Analytics. Kertoimet kuvaavat päästöjä "kehdosta

tehtaan portille". Päästökertoimet käsittävät kaikki kasvihuonekaasut, ja ne esitetään

hiilidioksidiekvivalentteina. Käytettyjen kerrointen lämmityspotentiaali (GWP) on 100 vuotta, ja tiedot ovat

peräisin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennesta arviointiraportista. Laskennassa

käytettiin EXIOBASE-tietokannan markkinakeskiarvoihin perustuvia päästökertoimia. EXIOBASE-tietokannan

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	70

markkinakeskiarvoihin perustuvat kertoimet on suunniteltu edustamaan tietyllä alueella kulutettujen

tuotteiden ja palveluiden keskimääräistä jalanjälkeä, jossa on huomioitu sekä kotimainen tuotanto että

maahantuonti.

Tuotantohyödykkeet

Tuotantohyödykkeet (scope 3, luokka 2) käsittää raportoivan yhtiön raportointivuonna ostamien tai

hankkimien tuotantohyödykkeiden hankinnan, tuotannon ja kuljetuksen. Ne sisällytetään käyttämällä

pääomamenoihin liittyviä menotietoja samalla tavalla kuin luokassa ostetut tavarat ja palvelut. Tämän luokan

laskenta perustuu sisäisistä järjestelmistä saataviin menotietoihin vastaavasti kuin luokka 1, ostetut tavarat ja

palvelut. Laskennassa on käytetty EXIOBASE 3.10.1. -päästökertoimia. Ks. kuvaus kohdasta Ostetut tavarat ja

palvelut (scope 3, luokka 1).

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (scope 3, luokka 3) sisältää arvoketjun alkupään päästöt, jotka

aiheutuvat Tiedon raportointivuonna ostaman tai hankkiman polttoaineen ja energian hankinnasta,

tuotannosta ja kuljetuksesta siltä osin kuin kyseiset päästöt eivät jo sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin.

Pääosa tämän luokan päästöistä on peräisin ostettuun sähköön ja kaukolämpöön liittyvistä arvoketjun

alkupään päästöistä. Laskennassa hyödynnetään syötteitä, jotka on kerätty aiemmin scope 1- ja scope 2 -

päästöjä varten, eli yhtiön omistamien lähteiden sekä ostetun sähkön, höyryn, lämmön ja jäähdytyksen

polttoaineenkulutustietoja. Nämä päästöt on arvioitu soveltamalla arvoketjun alkupään päästökertoimia

toimintotietoihin, joita on käytetty myös scope 1- ja scope 2 -luokissa.

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät scope 3 (luokka 3) -päästöt lasketaan huomioiden arvoketjun alkupään

toiminta mukaan luettuina polttoaineiden hankinta, tuotanto ja kuljetus sekä siirto- ja jakeluhävikki. Sähkön

käyttöön liittyvien arvoketjun alkupään päästöjen päästökertoimet on saatu kansainvälisen energiajärjestön

(IEA) vuoden 2025 tietokannasta. Polttoaineiden käyttöön liittyvien arvoketjun alkupään päästöjen tietolähde

on DEFRA (2005). Kaukolämmön käyttöön liittyvien arvoketjun alkupään päästöjen päästökertoimet on saatu

paikallisista lähteistä. Kokonaispäästöt on määritetty kertomalla asianomaisen toiminnan scope 1- ja scope 2

‑tiedot niitä vastaavilla päästökertoimilla.

Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (scope 3, luokka 4) sisältää raportointivuonna ostetut Tiedon

ensisijaisten toimittajien ja yhtiön oman toiminnan väliset kuljetus- ja jakelupalvelut, jotka eivät ole Tiedon

omistuksessa tai määräysvallassa. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu lasketaan ostettujen

tavaroiden ja palveluiden (scope 3, luokka 1) tavoin menoperusteisesti. Tämän luokan laskenta perustuu

sisäisistä järjestelmistä saataviin menotietoihin vastaavasti kuin ostetuissa tavaroissa ja palveluissa (scope 3,

luokka 1). Päästöjen arvioinnissa on käytetty kuljetus- ja logistiikkapalveluihin liittyviä menotietoja.

Laskennassa on käytetty EXIOBASE 3.10.1. -päästökertoimia.

Toiminnassa muodostuva jäte

Toiminnassa muodostuva jäte (scope 3, luokka 5) sisältää päästöt, jotka ovat aiheutuneet raportointivuonna

Tiedon omassa toiminnassa syntyneen jätteen hävityksestä ja käsittelystä (laitoksissa, jotka eivät ole

raportoivan yhtiön omistuksessa tai määräysvallassa). Toimintotiedot saadaan jätehuoltopalvelun tarjoajilta tai

kiinteistöpäälliköiltä, ja maa- tai toimipaikkatason raportoijat keräävät tiedot. Laskennassa on käytetty

jätelajikohtaista menetelmää, joten jätteet on raportoitu kilogrammoina jätelajin ja käsittelymenetelmän

mukaan. Laskennassa on käytetty jätelaji- ja käsittelytapakohtaisia päästökertoimia. Materiaalien

kierrätykseen liittyvät päästöt sisältävät vain kuljetuksen (jätteen keräämisen), sillä itse kierrätysprosessin

päästöt kohdistuvat uusiomateriaaliin. Päästökertoimien lähteet ovat DEFRA 2025 ja Ecoinvent 3.12.

Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (scope 3, luokka 6) sisältää päästöt, jotka ovat aiheutuneet

työsuhteisten työntekijöiden matkustamisesta liikeasioissa raportointivuoden aikana (muilla kuin Tiedon

omistuksessa tai määräysvallassa olevilla ajoneuvoilla). Tämän kategorian päästöt aiheutuvat pääasiassa

lentomatkustuksesta. Tiedot kerätään Tiedon matkatoimistolta sekä sisäisistä kilometrikorvausraporteista.

Liiketoimintaan liittyvän lentomatkustamisen päästöt ovat Tiedon matkatoimiston raportoimia.

Päästökertoimet kuvaavat kgCO2-ekv.-päästöjä liikenne- tai henkilöliikennekilometrejä kohden

liikennemuotokohtaisesti. Kilometrikorvaukset (henkilöauto) lasketaan käyttäen kilometrikorvauksiin

sovellettavaa päästökerrointa, jonka lähde on DEFRA 2025. Integroimattomien yhtiöiden osalta tämän luokan

laskennassa käytetään menotietoja. Päästöt on laskettu WTW-perusteisesti.

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne (scope 3, luokka 7) sisältää päästöt, jotka aiheutuvat

raportointivuonna työsuhteisten työntekijöiden matkoista töihin ja töistä pois muilla kuin Tiedon omistuksessa

tai määräysvallassa olevilla ajoneuvoilla. Tämän kategorian päästöt perustuvat vuonna 2024 toteutettuun

työmatkakyselyyn, jonka tiedot on sovitettu työntekijöiden määrään vuonna 2025. Tietoihin sisältyvät

liikennemuodot ovat henkilöauto, kimppakyyti, moottoripyörä, polkupyörä, linja-auto, raideliikenne ja kävely.

Syötetiedot on saatu ulkopuolisen kumppanin toteuttamasta työmatkakyselystä sekä vuoden 2025

henkilömäärästä. Päästöt on laskettu WTW-perusteisesti, ja käytettyjä tietolähteitä ovat DEFRA, EPA ja monet

muut paikalliset lähteet.

Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (scope 3, luokka 8) sisältää päästöt, jotka aiheutuvat

raportointivuonna Tiedon vuokraamien ajoneuvojen käytöstä. Vuokrattujen autojen kilometrimäärät

raportoidaan tässä luokassa (liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta erillään). Tiedot on kerätty sisäisistä

ajomääräraporteista ja vuokrattujen ajoneuvojen lukumäärätiedoista. Päästöt on laskettu WTW-perusteisesti,

ja käytettyjä tietolähteitä ovat esimerkiksi DEFRA (2025) ja IEA (2025).

Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (scope 3, luokka 12) sisältää myytyjen korttien käsittelyn

käyttöiän lopussa. Kortit ovat ainoa Tiedon myymä tuote, ja päästöjen laskenta perustuu kulutusdataan. Tämä

luokka sisältyy scope 3 -raportointiin. Päästölaskennan perusteena käytetään korttien myyntitietoja.

Epäolennaiset luokat

Kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä (scope 3, luokka 9) katsotaan epäolennaiseksi luokaksi. Tieto

(lukuun ottamatta Tech Services ‑liiketoimintaa) ei myy tuotteita, jotka vaatisivat muun kuin Tiedon

kustantaman kuljetuksen. Ainoa Tiedon myymä fyysinen tuote ovat kortit, joiden kuljetus sisältyy luokkaan 4.

Näin ollen kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä eivät sisälly scope 3 -inventaarioon.

Myytyjen tuotteiden jalostus (scope 3, luokka 10) katsotaan Tiedolle epäolennaiseksi luokaksi, sillä Tieto ei

myy välituotteita, jotka vaatisivat jatkojalostusta myyntipaikan jälkeen.

Myytyjen tuotteiden käyttö (scope 3, luokka 11) katsotaan epäolennaiseksi luokaksi, sillä Tieto (lukuun

ottamatta Tech Services ‑liiketoimintaa) ei myy fyysisiä tuotteita, laitteita tai muita tuotteita, jotka kuluttaisivat

suoraan energiaa. Pilvipohjaisten ohjelmistojen käyttöön tarkoitetuista palvelimista aiheutuvat päästöt

sisältyvät ostettuihin tavaroihin ja palveluihin (scope 3, luokka 1). Näin ollen myytyjen tuotteiden käyttö ei

sisälly scope 3 -inventaarioon.

Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (scope 3, luokka 13) katsotaan Tiedolle epäolennaiseksi

luokaksi, sillä Tieto ei omista tuotteita, joita vuokrattaisiin muille.

Franchising (scope 3, luokka 14) katsotaan epäolennaiseksi luokaksi, sillä Tiedolla ei ole franchising-toimintaa.

Investoinnit (scope 3, luokka 15) katsotaan epäolennaiseksi luokaksi, sillä Tiedolla ei ole investointeja, jotka

jäisivät kasvihuonekaasupäästöjen raportointirajauksen ulkopuolelle. Tiedolla ei ole yhteisyrityksiä. Kaikki

tytäryhtiöt sisältyvät konsernin päästöjen rajaukseen.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	71

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet (E1-7)

Tieto rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä hankkeita ostamalla korkealaatuisia päästöhyvityksiä

tasapainottaakseen toiminnan jäännöspäästöjä. Näiden päästöhyvitysten laadun varmistaminen on ensiarvoisen

tärkeää, sillä sen avulla vahvistetaan, että rahoitettavat hankkeet pystyvät aidosti vähentämään tai poistamaan

kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaasti. Korkealaatuisissa päästöhyvityksissä on huomioitu muun muassa lisäisyys,

kestävyys, vuodot, ulkopuolinen menetelmien ja laskelmien todentaminen, sekä kestävyyden muihin osa-alueisiin

kohdistuvien vaikutusten arviointi.

Vuonna 2025 Tieto hyvitti Norjan-toimintoihinsa liittyviä päästöjä mitätöimällä päästöhyvityksiä, joita vastaava

vapaaehtoisten vähennysten hyvitysarvo on 1 159 tCO2-ekv. Näistä hiilipäästöjä vähentävistä hyvityksistä 100 %

ostettiin Intiasta kahdesta Gold Standard -ohjelmahankkeesta. Hankkeissa tuotetaan sähköä kestävin menetelmin

aurinko- ja tuulivoimalla. Hankkeita valvotaan vuosittain, ja kolmas osapuoli on todentanut ne.

Kaikki hyvitykset myönnetään vuosittaisen valvonta- ja todentamisprosessin jälkeen, ja 10 % kaikista hyvityksistä

kootaan puskuritilille. Jos hankkeissa ilmenee palautumista, menetykset katetaan mitätöimällä puskuritililtä

vastaava määrä hyvityksiä. Päästöhyvitykset on myönnetty noudattaen asianomaisen standardin protokollia, ja

niitä seurataan rekisterillä kaksinkertaisen laskennan tai kaksinkertaisen myymisen estämiseksi. Mitätöityjen

päästöhyvitysten sarjanumero on saatavilla. Näihin päästöhyvityksiin liittyviä mukautuksia ei ole myönnetty.

Päästöhyvityshankkeisiin, joihin Tieto investoi, sisältyy

• uusiutuvan energian hanke (tuulivoiman tuotanto), johon sisältyy sähkönjakelua Intian sähköverkossa

• uusiutuvan energian hankkeita (aurinkoenergian tuotanto) valituissa Intian osavaltioissa.

Tieto ei ostanut hiilenpoistohyvityksiä vuonna 2025. Tieto pyrkii priorisoimaan suoria päästövähennyksiä ja

käsittelemään jäännöspäästöt (tavoitetaso alle 10 %) korkealaatuisilla hiilenpoistoratkaisuilla ESRS E1

‑standardin vaatimusten mukaisesti.

Sisäinen hiilen hinnoittelu (E1-8)

Tiedolla ei ole tällä hetkellä käytössä sisäistä hiilen hinnoittelua. Tieto selvittää kuitenkin vuoden 2026 aikana

vaihtoehtoja sisäisen hiilen hinnoittelumekanismin käyttöönottoon tarkoituksena ohjata operatiivista

päätöksentekoa kohti matalampia kasvihuonekaasupäästöjä sekä tukea päästövähennyshankkeita kaikissa

liiketoiminnoissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	72

Yhteiskunnalliset

tiedot

S1 - Oma työvoima73

S2 - Arvoketjun työntekijät81

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät84

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	73

S1 - Oma työvoima

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tiedon kaksinkertainen olennaisuusarviointi käsittää koko työvoiman – kaikki työsuhteiset työntekijät

riippumatta roolista, sijainnista tai työsuhteen tyypistä (sisältäen kokoaikaiset, osa-aikaiset ja määräaikaiset

työntekijät) sekä Tiedon ohjauksessa toimivat muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten itsenäiset

ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien yritysten toimittamat

henkilöt. Yhtiön näkemyksen mukaan yhtiötasolla tehtävät päätökset, jotka liittyvät esimerkiksi työoloihin tai

organisaatiomuutoksiin, voivat vaikuttaa eri tasoilla ja eri toiminnoissa työskenteleviin työsuhteisiin

työntekijöihin ja muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.

Tieto arvioi säännöllisesti työvoimaansa kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia ja riskejä kiinnittäen erityistä

huomiota teknisissä tai paineenalaisissa rooleissa toimiviin työntekijöihin, etätyöntekijöihin sekä

aliedustettuihin ryhmiin, kuten naisiin ja vähemmistöihin. Yhtiö ymmärtää, että työsuhteisiin työntekijöihin ja

muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin voi kohdistua eri alueilla eri tasoisia riskejä paikallisten

markkinaolosuhteiden, lainsäädännön ja sosiaalisten normien myötä. Tietoa kerätään jatkuvalla seurannalla,

työntekijäkyselyillä sekä yhteydenpidolla työntekijöiden edustajiin, jolloin Tieto pystyy huolehtimaan

sovellettavien lakien noudattamisesta, vastaamaan aluekohtaisiin riskeihin sekä suojelemaan ennakoivasti

kaikkien työvoimaan kuuluvien hyvinvointia.

Tiedon työvoiman korkea osaamistaso, työn luonne sekä toiminnan sijaintipaikat myötävaikuttavat matalaan

pakkotyön riskiin yhtiön omassa toiminnassa. Yhtiöllä on kuitenkin toimintaa Ukrainassa, joka on luokiteltu

Global Slavery Index -selvityksessä nykyajan orjuuden suhteen korkean riskin maaksi. Global Slavery Index ei

huomioi toimialakohtaisia eroja, mikä rajoittaa selvityksen tulosten paikkansapitävyyttä. Lisäksi IT- ja

digipalvelusektorilla lapsityövoiman käytön riski on yleisesti ottaen matala, eikä toiminnassa ole tunnistettu

merkittävää lapsityövoiman käytön riskiä.

Uusimmassa kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa ei tunnistettu mitään Tiedon omaan työvoimaan

kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät ilmastosiirtymäsuunnitelmien toteuttamiseen taikka

hiilipäästöjen vähentämiseen.

Olennaiset kielteiset vaikutukset

Tiedon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat pääasiassa sukupuolten tasa-

arvoa, erityisesti saman palkan maksamista naispuolisille työntekijöille sekä naisten edustusta johtotehtävissä

ja teknisissä tehtävissä. Tämä korostaa yhtäläisissä mahdollisuuksissa edelleen ilmeneviä puutteita ja heijastaa

koko toimialaa koskevia laajempia haasteita. Myös vähemmistöryhmät, kuten vammaiset, heikommasta

sosioekonomisesta taustasta tulevat sekä LGBTQ+ -henkilöt, voivat olla rajallisesti edustettuina. Muita

kielteisiä tekijöitä ovat syrjintä, tiedostamattomat ennakkoluulot, epäreilut rekrytointikäytännöt ja työpaikat,

joissa osallistaminen ei toteudu.

ITUC:n Global Rights Index -arvioinnin perusteella valtaosa Tiedon toiminnasta sijoittuu alueille, joilla

työntekijöiden yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin liittyvien rikkomusten riski on vähäinen

(58 %). Toiminnasta 42 % sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla riski on korkeampi tai oikeuksien toteutumista ei

täysin taata. Esimerkiksi Kiinassa, Ukrainassa, Puolassa, Intiassa ja Serbiassa työntekijöiden oikeus

yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun saattaa olla

rajoittunut. Näissä maissa Tieto pyrkii edistämään paikallisia foorumeja, joissa ongelmia voidaan ottaa

puheeksi ja käsitellä. Yhtiö määrittää työehtosopimusten piiriin kuulumattomien työsuhteisten työntekijöiden

työolot ja -ehdot organisaation muita työntekijöitä koskevien työehtosopimusten perusteella.

Yksityisyys on keskeinen Tiedon omaa työvoimaa koskeva seikka, ja mahdollinen kielteinen vaikutus liittyy

läheisesti työntekijöiden tietojen sopimattomaan käsittelyyn, liiallisten tietojen keräämiseen tai yksityisyyden

suojatoimien soveltamiseen epäjohdonmukaisesti, mikä voi puolestaan loukata työntekijöiden oikeuksia.

Yhtiön oman työvoiman yksityisyyden hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät.

Olennaiset myönteiset vaikutukset

Koko yhtiön kattavat aloitteet, kuten etätyömahdollisuudet, jatkuva oppiminen sekä vahvat panostukset

uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen, edistävät osaltaan Tiedon olennaisia myönteisiä

vaikutuksia, jotka kohdistuvat työsuhteisiin ja muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin. Nämä toimet tukevat

joustavaa työaikaa, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä työsuhdeturvaa, ja niiden hyödyt ilmenevät

yhdenmukaisesti Tiedon eri toiminta-alueilla. Yhtiö on sitoutunut tukea antavan ja kasvumyönteisen

työympäristön vaalimiseen myös nopeasti muuttuvassa työmarkkinassa, johon vaikuttaa teknologian nopea

kehitys. Selkeät koulutusohjelmat kehittävät taitoja entisestään, edistävät sisäistä liikkuvuutta ja valmistelevat

työntekijöitä pitkän aikavälin urakehitykseen kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Tieto on tunnistanut työvoiman yksityisyyteen kohdistuvan tosiasiallisen myönteisen vaikutuksen, joka

perustuu yhtiön vahvaan sitoutumiseen tietosuojaan. Henkilötietoja suojataan tietoturvallisilla teknologioilla,

säännöllisillä tietoturva-auditoinneilla sekä noudattamalla tiukasti yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja muita

määräyksiä. Myös läpinäkyvyys tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyvistä käytännöistä vahvistaa

luottamusta. Vahvat yksityisyyden suojatoimet suojaavat työntekijöitä, mutta lisäksi ne myös rakentavat 

osaltaan vastuuvelvollisuuden ja rehellisyyden kulttuuria koko organisaatiossa. Näin ollen Tiedon

suhtautumisella tietosuojaan on todistettavissa oleva myönteinen vaikutus yhtiön työvoimaan.

Olennaiset riskit

Tiedon olennaiset riskit, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä,

ovat tiiviisti sidoksissa mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat organisaation monimuotoisuuteen

ja sukupuolten tasa-arvoon. Sukupuolten välinen epätasa-arvo voi heikentää osaajien houkuttelua ja

sitoutumista, laskea tuottavuutta ja vaikuttaa kielteisesti yhtiön maineeseen, mistä voi puolestaan aiheutua

liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia.

Oman työvoiman yksityisyys on Tiedolle olennainen riski, sillä henkilötietoihin kohdistuva tietoturvaloukkaus

tai väärinkäyttö voi johtaa huomattaviin kielteisiin vaikutuksiin. Toteutuessaan tällainen riski voisi aiheuttaa

sääntely- ja maineriskejä yhtiölle sekä kielteisiä seurauksia asianomaisille henkilöille.

Olennaiset mahdollisuudet

Olennaiset  työoloihin liittyvät mahdollisuudet – erityisesti työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä

työsuhdeturva – ovat sidoksissa yllä kuvattuun myönteiseen vaikutukseen. Vaalimalla tukea tarjoavaa

työympäristöä Tieto hyötyy paremmasta työntekijöiden pysyvyydestä ja toiminnan vakaudesta sekä

pienemmästä rekrytointitarpeesta ja pystyy samalla edistämään kasvua.

Tiedolle olennaisia liiketoimintamahdollisuuksia ovat myös yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille työntekijöille, joka käsittää moninaisuuden, koulutuksen ja taitojen kehittämisen, sekä

sukupuolten tasa-arvon ja palkkatasa-arvon edistämisen. Monimuotoiset ja inklusiiviset tiimit tukevat yhtiön

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	74

innovointia ja mahdollistavat laajemman asiakaskunnan palvelemisen vahvistaen kilpailukykyä ja

tulomahdollisuuksia. Työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen voivat lisätä tuottavuutta, tukea

sisäistä liikkuvuutta ja pienentää rekrytointikustannuksia, kun taas oikeudenmukainen kohtelu ja palkkaus

vahvistavat työntekijöiden pysyvyyttä ja sitoutumista.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Tieto on sitoutunut kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tukemiseen. Tämä

koskee kaikkia, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa ja kaikilla alueilla, joilla yhtiöllä on toimintaa. Tämä

sitoutuminen näkyy keskeisissä toimintaperiaatteissa, kuten ihmisoikeuspolitiikassa, eettisissä periaatteissa

sekä työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa ja henkilöstöpolitiikassa. Johdolla on keskeinen rooli näiden

toimintaperiaatteiden toimeenpanossa sekä yhtiön arvojen edistämisessä toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Yhtiön ihmisoikeuspolitiikka noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia Yhdistyneiden kansakuntien

ohjaavia periaatteita, monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita sekä Yhdistyneiden

kansakuntien Global Compact -aloitetta, jonka Tieto on allekirjoittanut. Ihmisoikeuspolitiikassa määritellään se,

miten yhtiö suojaa kaikkien liiketoimintansa ja kumppanuuksiensa vaikutuspiirissä olevien ihmisten

ihmisoikeuksia sekä oman toimintansa että koko arvoketjunsa osalta. Politiikan keskeisiä komponentteja ovat

vastuuvelvollisuus ihmisoikeusasioista koko arvoketjussa, säännöllinen ihmisoikeuksia koskeva due diligence

‑arviointi, suoritusten seuranta sekä läpinäkyvä viestintä asioiden edistymisestä. Lisäksi siinä määritellään

yhtiön ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvät valitus- ja korjausmekanismit, jotka on kuvattu kohdassa S1-3.

Politiikan hyväksyy toimitusjohtaja, ja sen toimeenpanosta vastaa talousjohtaja.

Tiedon eettisissä periaatteissa kuvataan yhtiön työvoimaan ja toimintaan liittyvät eettiset periaatteet. Eettiset

periaatteet ovat YK:n ohjaavien periaatteiden, OECD:n toimintaohjeiden sekä YK:n Global Compact ‑aloitteen

mukaiset, ja ne vahvistavat yhtiön eettisiä sitoumuksia, jotka liittyvät muun muassa yhdistymisvapauteen,

terveyteen ja turvallisuuteen sekä oikeudenmukaiseen työllistämiseen. Niillä varmistetaan työaikoja koskevien

lakien noudattaminen, edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä toteutetaan vahvaa syrjinnän

vastaista politiikkaa, joka kieltää sukupuoleen, identiteettiin, kansallisuuteen, uskontoon, etniseen taustaan,

ikään, vammaisuuteen, siviilisäätyyn, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittisiin näkemyksiin tai ammattiliiton

jäsenyyteen perustuvan syrjinnän. Lisäksi eettisissä periaatteissa kuvataan, miten yhtiö on sitoutunut luomaan

osallistavan työyhteisön, jossa eroavaisuuksia arvostetaan ja kunnioitetaan ja jossa työntekijät saavat

yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä koulutuksen, ylennysten, työsuhteiden jatkuvuuden ja työolojen kautta.

Eettisissä periaatteissa määritellään Tiedon nollatoleranssi kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa kohtaan ja

kielletään ehdottomasti pakkotyön ja lapsityövoiman käyttö sekä ihmiskauppa.

Eettiset periaatteet koskevat kaikkia työllistämiseen liittyviä seikkoja sekä asiointia toimittajien, asiakkaiden ja

yhteistyökumppaneiden kanssa. Niitä sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin,

alihankkijoihin ja edustajiin kaikkialla maailmassa. Työsuhteiset työntekijät hyväksyvät eettiset periaatteet

saapuessaan yhtiön palvelukseen, ja heidän tulee suorittaa sen sisältöä käsittelevä pakollinen koulutus

vuosittain.

Henkilöstöpolitiikka tukee Tiedon sitoutumista oikeudenmukaiseen rekrytointiin, yhdenvertaiseen kohteluun,

työntekijöiden hyvinvointiin sekä työlainsäädännön ja kansainvälisten standardien noudattamiseen. Se

vahvistaa yhtiön nollatoleranssia häirintää ja syrjintää kohtaan, edistää yhtäläisiä kehittymis- ja

etenemismahdollisuuksia ja korostaa jatkuvaa oppimista ja palautetta. Nämä periaatteet pannaan toimeen

johdon vastuuvelvollisuuden, työsuhteisten työntekijöiden koulutuksen ja säännöllisen toimintaperiaatteiden

arvioinnin kautta. Henkilöstöpolitiikkaa sovelletaan Tiedon kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin ja yhteisöihin,

ja se on sisällytetty yhtiön hallinto- ja toimittajakäytäntöihin. Politiikan hyväksyy muodollisesti Tiedon

toimitusjohtaja, ja johtoryhmällä on vastuu sen toimeenpanosta.

Tiedon sitoutuminen työntekijöiden hyvinvointiin näkyy myös yhtiön työterveys- ja turvallisuuspolitiikassa,

joka edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ylläpitämällä turvallista ja tervettä työympäristöä. Politiikka

sisältää toimia, joilla pyritään tunnistamaan ja minimoimaan työpaikan vaarat, järjestämään työntekijöille

tarvittava koulutus ja varmistamaan varautuminen hätätilanteisiin. Lisäksi politiikassa korostetaan terveyttä ja

turvallisuutta koskevien olennaisten lakien, määräysten ja standardien noudattamista. Kaikki terveyteen ja

turvallisuuteen liittyvät tapaukset, riskit ja vaatimustenmukaisuuden poikkeamat raportoidaan yhtiön

riskienhallintajärjestelmän kautta. Henkilöstöjohtaja vastaa politiikan noudattamisesta, kun taas

toimitilajohtaja varmistaa, että yhtiön tilat pysyvät turvallisina ja vaatimustenmukaisina. Työntekijöiden

odotetaan tukevan tätä työtä ilmoittamalla viipymättä vaaroista ja häiriötilanteista.

Kaikista toimintaperiaatteista viestitään sisäisesti ja ulkoisesti. Kaikille työntekijöille tarjotaan

koulutusmateriaaleja, jotka käsittelevät esimerkiksi eettisiä periaatteita koskevaa pakollista verkkokoulutusta,

kaikille esihenkilöille suunnattua monimuotoisuuskoulutusta, yhdenvertaisuus ja osallisuus -koulutusta (DEI)

sekä ihmisoikeuskoulutusta. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti suhteessa toimintaperiaatteissa kuvattuihin

sitoumuksiin, ja havaintoja seurataan ja käsitellään määriteltyjen menettelyjen mukaisesti. Kaikkia

toimintaperiaatteita päivitetään vuosittain, ja merkittäviä muutoksia varten kerätään tietoa

vertailuarvioinneilla, sidosryhmiä konsultoimalla sekä yhteydenpidolla työntekijäliittojen kanssa.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa (S1-2)

Tiedon ja oman työvoiman yhteydenpito on sekä suoraa että työntekijöiden edustajien kautta tapahtuvaa.

Näihin kuuluu liittoja, työntekijöiden edustuskomiteoita, ja yritysneuvostoja, niin paikallisesti kuin

kansainvälisestikin (Eurooppalainen yritysneuvosto). Suoraan yhteydenpitoon oman työvoiman kanssa

käytetään säännöllisiä työntekijäkyselyitä, suoritusten arviointia, mukaan lukien osaamisen kehittämisen

suunnittelua, sekä muita yhteydenpitomekanismeja. Useita kertoja vuodessa toteutettavilla

työntekijäkyselyillä voidaan varmistaa jatkuva vuoropuhelu yhtiön sisällä. Määrälliset tulokset jaetaan

avoimesti kaikille työntekijöille, ja yhtiössä edistetään järjestelmällisiä vuoropuheluja läpinäkyvyyden ja

yhteydenpidon varmistamiseksi. Yhteydenpidon lopputuloksia analysoimalla arvioidaan työntekijöiden

tyytyväisyyttä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä yleistä hyvinvointia, ja havaintojen perusteella tehdään

muutoksia toimintaperiaatteisiin ja ohjelmiin, jotta ne vastaisivat työntekijöiden tarpeita paremmin. Lisäksi

yhtiö arvioi työntekijöiden edustajien kanssa solmittujen sopimusten vaikutuksia säännöllisesti

varmistaakseen, että sen työvoiman kehittyvät tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Tieto ylläpitää työntekijöiden edustajien kanssa sopimuksia, joilla varmistetaan yhtiön työvoiman

ihmisoikeuksien kunnioittaminen eettisissä periaatteissa määrätyllä tavalla. Nämä sopimukset edistävät

säännöllistä yhteydenpitoa ja vuoropuhelua ihmisoikeuksista ja työoikeuksista, kuten työoloista ja

työehtosopimusneuvotteluista. Varmistamalla, että työntekijöiden edustajat pystyvät toimimaan vapaasti ja

ilman pelkoa vastatoimista, Tieto saa arvokasta tietoa työntekijöiden näkemyksistä ja vahvistaa tukea antavaa

ja osallistavaa työympäristöä. Yhtiöllä ei ole globaalia puitesopimusta.

Liittojen kanssa on säännöllisesti paikallisia tapaamisia paikallisiin lakeihin perustuvien muodollisten

neuvottelukokousten lisäksi. Eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) kanssa järjestetään kuukausikokouksia,

joista vuosittain kaksi on lähikokouksia. Henkilöstöhallinto on vastuussa vaikuttavasta yhteydenpidosta.

Henkilöstöjohtaja, ylimmän vastuuvelvollisen roolin ominaisuudessa, valvoo yhteydenpitohankkeiden

toteutusta ja huolehtii siitä, että näistä prosesseista saadut havainnot viedään tiedoksi Tiedon

strategiaprosessiin ja päätöksentekoon.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Tiedolla on käytössä muodolliset prosessit, joilla yhtiö korjaa omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin

kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tai tekee yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi. Näihin prosesseihin

sovelletaan eettisiä periaatteita, ihmisoikeuspolitiikkaa, henkilöstöpolitiikkaa sekä työntekijöiden elinkaaren

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	75

hallinnan ohjeistusta, jotka yhdessä muodostavat perustan eettiselle toiminnalle ja ihmisoikeuksien

turvaamiselle yhtiön toiminnassa. Jos Tieto tunnistaa aiheuttaneensa olennaisen työvoimaansa kohdistuvan

haitallisen vaikutuksen tai myötävaikuttaneensa tällaiseen vaikutukseen, asiaankuuluvat ja oikeanaikaiset

korjaustoimet toteutetaan. Niihin voi lukeutua tutkintaa sekä lieventäviä ja korjaavia toimenpiteitä sekä

kokemusten järjestelmällistä hyödyntämistä tapausten toistumisen estämiseksi. Korjaustoimien vaikuttavuutta

arvioidaan sidosryhmäyhteistyöllä, sisäisillä arvioinneilla sekä suorituskyvyn seurantamekanismeilla.

Tiedon valitusmekanismit ovat erottamaton osa yhtiön vaatimustenmukaisuuskehystä, ja niiden perustan

muodostavat eettiset periaatteet sekä ilmiantoja koskeva ohjeistus (joka on kuvattu kohdassa ESRS G1-1).

Ilmiantoja koskevan ohjeistuksen mukaan kaikki ilmoitetut huolenaiheet tutkitaan oikeudenmukaisesti,

läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti, ja ohjeistus kieltää ehdottomasti kaikenlaiset vastatoimet väärinkäytöksiä

paljastaneita kohtaan.

Yhtiö tarjoaa useita kanavia, joiden kautta työvoimaan kuuluvat voivat nostaa esiin huolenaiheita tai ilmaista

tarpeitaan. Niihin sisältyvät suora raportointi linjajohdolle, henkilöstöhallinnon edustajille tai Group

Compliance -toiminnolle sekä ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämä whistleblowing-kanava, jonka kautta

ilmoituksia on mahdollista tehdä nimettömästi. Whistleblowing-kanavaa voivat käyttää kaikissa maissa kaikki

työsuhteiset työntekijät ja muut työntekijät, tytäryhtiöiden henkilöstö mukaan luettuna. Kaikki tämän kanavan

kautta tehdyt ilmoitukset kirjataan, tutkitaan riippumattomasti ja käsitellään luottamuksellisesti. Group

Compliance -toiminto seuraa ja valvoo ilmoitettuja asioita ja varmistaa suojelun vastatoimilta.

Vakavat tai arkaluontoiset asiat eskaloidaan yhtiön eskalointivaliokunnalle, jonka muodostavat Head of

Corporate Governance and Compliance, Head of Group Legal & Compliance, Head of Internal Audit, Head of

HR ja Group Compliance Officer. Tutkintojen tuloksista raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle

puolivuosittain tai muuten edellytetyllä tavalla. Whistleblowing-kanavan vaikuttavuutta arvioidaan

ilmoitusmäärillä, nimettömien tapausten osuudella ja vasteajoilla sekä muilla mittareilla. Myös työsuhteiset

työntekijät osallistuvat valitusmekanismien luotettavuuden ja saatavuuden arviointiin vuotuisen

työntekijäkyselyn kautta (lisätietoja on kohdassa G1- MDR-T).

Tiedon työvoimalle tiedotetaan näistä kanavista perehdytyksen, vuotuisen Tieto Essentials ‑koulutuksen sekä

paikallisten työntekijäkäsikirjojen ja muun sisäisen viestinnän kautta.

          Toimet

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)

Tieto jatkaa edelleen tarkoituksellisia ja jäsenneltyjä toimiaan ylläpitääkseen ja edistääkseen

yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kaikessa

toiminnassaan. Tämä työ nojaa eettisiin periaatteisiimme ja heijastaa sitoutumistamme kaikkien

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja inklusiivisten työpaikkojen vaalimiseen.

Raportointivuoden aikana Tieto helpotti aktiivisesti työntekijöiden edustuskomiteoiden ja yritysneuvostojen

muodostamista ja vahvistamista kaikissa toimintamaissaan. Maissa, joissa työehtosopimusneuvotteluja ei

tunnusteta juridisesti, tuettiin paikallisen lain mukaisia vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa työntekijöiden

vuoropuhelua. Hankkeiden tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää negatiivisia vaikutuksia, jotka liittyvät

työsuhteisten työntekijöiden rajalliseen edustukseen ja mahdollisuuteen tulla kuulluksi sekä mahdollistaa

samalla myönteisiä vaikutuksia, kuten luottamuksen, yhteistyön ja työtyytyväisyyden vahvistumista.

Tieto alkoi mitata vuotuisen työntekijäkyselyn kautta työntekijöiden näkemystä mahdollisuudestaan ilmaista

mielipiteensä ja olla mukana edustusrakenteissa. Tämä mittari toimii lisätyökaluna yhtiön toimien

vaikuttavuuden seurannassa tällä alueella ja ohjaa jatkotoimia. Lisäksi yhtiö jatkoi edelleen tiedotustoimintaa,

jolla varmistetaan, että työntekijät ja johtajat ymmärtävät työoikeuksiin liittyvät ja yhtiön muut eettiset

periaatteet.

Jatkuvan parantamisen tueksi on suunniteltu myös muita toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2026.

Niihin sisältyy työntekijöiden edustusrakenteiden ja niihin liittyvän toiminnan vuotuinen arviointi, jonka

tarkoitus on vahvistaa vaikuttavuutta entisestään. Tieto jatkaa edelleen toimenpiteitä, joilla edistetään

rakentavaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa, kuten eettisiä periaatteita koskevaa säännöllistä koulutusta

sekä jatkuvaa vuorovaikutusta työntekijöiden edustajien kanssa eri kanavissa. Tämä toiminta koskee kaikkia

maantieteellisiä alueita, joilla Tieto toimii. Alueilla, joilla työehtosopimusneuvotteluihin kohdistuu juridisia

rajoituksia, Tieto sopeuttaa lähestymistapaansa varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden edistäen kuitenkin

samalla merkityksellistä vuoropuhelua työntekijöiden kanssa.

Toiminnan tueksi on järjestetty erillisiä henkilöstöhallinnon resursseja sekä operatiivisia määrärahoja, jotka on

varattu koulutukseen, työntekijäkyselyihin ja vuorovaikutusalustoihin. Edistymistä seurataan koulutusten

osallistumisen, työntekijöiden edustajilta ja henkilöstöhallinnolta kerätyn palautteen sekä työntekijäkyselyiden

tulosten perusteella.

Tieto tukee aktiivisesti kohtuullisia työaikoja sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Yhtiön työkuorman

suunnittelun ja projektinhallinnan käytännöt on suunniteltu ehkäisemään systeemistä ylityötä. Liiketoiminnan

vaatimusten kasvaessa tilapäisesti muutoksia tehdään henkilöstöhallinnon ja johdon valvonnan alaisuudessa,

jotta vältetään kuormitus pitkällä aikavälillä. Tämä auttaa ehkäisemään työuupumusta ja tukemaan

työntekijöiden hyvinvointia, mikä on välttämätöntä työvoiman pitkän aikavälin kestävyyden kannalta.

Ylityötä valvotaan kuukausittain tiimi- ja yksikkötasolla ajanseurantajärjestelmien, johdon raportoinnin ja

työntekijöiden palautteen perusteella. Trendejä analysoimalla tunnistetaan keskittymiä ja toteutetaan

korjaavia toimia, jotta ylityön määrä saadaan pidettyä pienenä. Ajanseurantajärjestelmien, johdon raporttien ja

työntekijöiden palautteen avulla tunnistetaan myös mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Ylityön hallintaan

käytettäviä resursseja ovat muun muassa valvonta- ja analytiikkatyökalut sekä johtajille suunnattu koulutus.

Kun liiallista ylityötä havaitaan, johtajien edellytetään arvioivan työkuormia ja tehtävien jakautumista

uudelleen. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään aikaa palautumiseen ja hyödyntämään hyvinvointia tukevia

resursseja.

Vuonna 2025 Tieto vahvisti sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon ja työvoiman moninaisuuteen

kohdennetuilla toimilla ja strategisilla parannuksilla. Yhtiö jatkoi edellisvuoden työtä laajentamalla hankkeitaan

varmistaakseen entistä inklusiivisemmat käytännöt ja mitattavan edistymisen. Keskeisiä vuonna 2025

toteutettuja hankkeita ovat henkilöstöhallinnon ohjeistuksen kehittäminen sekä inklusiivista palkkausta ja

tasapuolista urakehitystä käsittelevät työntekijäoppaat. Kaikille esihenkilöille suunnattu DEI-koulutus

käynnistettiin uudelleen, ja eettisiä periaatteita koskeva verkkokoulutus, joka sisältää monimuotoisuutta,

yhdenvertaisuutta ja osallisuutta käsitteleviä moduuleja, oli edelleen kaikille työsuhteisille työntekijöille

pakollinen.

Suomessa lanseerattiin uusi työntekijöiden resurssiryhmä, sateenkaariverkosto, joka tukee moninaisuutta ja

inkluusiota vuoropuhelun, mentoroinnin ja yhteisöjen vahvistamisen kautta. Sateenkaariverkosto täydentää

olemassa olevia resurssiryhmiä, joihin kuuluvat Ruotsin ja Norjan Women@Tieto sekä Intian iLead.

Vuoden aikana Tieto syvensi yhteistyötään naisten teknologiaverkostojen kanssa muun muassa jatkamalla

yhteistyötä Women in Techin (Suomi ja Ruotsi), norjalaisen ODA Nettverkin ja latvialaisen Riga Tech Girlsin

kanssa. Ruotsissa (Tjejer Kodar) ja Suomessa (Mothers in Business) aloitettiin uusina kumppanuuksina, joilla

lisätään alueellista vuorovaikutusta ja osaajien houkuttelua.

Vuodesta 2024 lähtien globaali palkkaeroanalyysi on ollut osa vuotuista palkkauksen ja suoritusten

arviointiprosessia. Havaittuihin eroihin puututtiin vuonna 2025 kohdennetuilla palkantarkistuksilla. Entistä

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	76

laadukkaampi data ja työarkkitehtuurin parannukset tukivat tarkempaa arviointia ja tasapuolisia

palkkauskäytäntöjä.

Yhtiön vastuullisuustavoitteiden seurantaan on integroitu sukupuolten edustuksen seurannan ja inklusiivisen

johtamisen tavoitteita, joita henkilöstöhallinto ja toimiva johto seuraavat neljännesvuosittain. Yhtiön

tavoitteena on työvoima, joka heijastaa yhtiön palvelemien yhteisöjen moninaisuutta. Tieto on edelleen

sitoutunut pyrkimykseensä saavuttaa koko työvoimassaan sukupuolijakauma 49/49, ja tavoitteessa

huomioidaan inklusiivisesti myös ei-binääriset sukupuoli-identiteetit.

Sukupuolten tasa-arvoon ja moninaisuuteen liittyvät pitkän aikavälin hankkeet etenivät edelleen. Tähän

työhön sisältyvät moninaisuuteen ja inkluusioon liittyvien kysymysten sisällyttäminen työntekijäkyselyyn,

johtajuutta tukevan Women in Leadership – Tech Consulting Foundation Programme -ohjelman lanseeraus,

moninaisuutta painottava rekrytointi sekä tarkempi analytiikka sukupuolten edustuksesta rekrytointiputkessa.

Myös pitkän aikavälin kannustinohjelmiin sisältyy edelleen tavoite naispuolisten työntekijöiden osuuden

kasvattamisesta rekrytoinnissa.

Vuonna 2026 Tieto laajentaa esihenkilöille ja työntekijöille suunnattuja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta

ja osallisuutta käsitteleviä koulutuksiaan, käy läpi työntekijäkyselyn moninaisuutta ja inkluusiota koskevien

kysymysten tulokset, perustaa uusia työntekijöiden resurssiryhmiä Pohjoismaissa ja muilla alueilla sekä

toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä rekrytointiputken analytiikan perusteella. Näiden toimenpiteiden

odotetaan entisestään pienentävän sukupuolten tasa-arvoon liittyviä riskejä ja parantavan yhtiön mainetta

inklusiivisena työnantajana.

Vuonna 2025 Tieto priorisoi edelleen koulutusta ja osaamisen kehittämistä, jotka ovat työvoiman kestävyyden

ja työsuhdeturvan strategiset peruspilarit. Lisäksi se mahdollistaa moninaisten työntekijäryhmien

yhdenvertaisen kohtelun ja yhtäläiset mahdollisuudet olennaisilta osin. Osaamisen kehittäminen antaa

työntekijöille mahdollisuuden kartuttaa taitoja, jotka auttavat etenemään uralla sekä vastaavat markkinoiden

muuttuvia vaatimuksia. Tätä prosessia tuetaan läpinäkyvällä työarkkitehtuurilla sekä oikeudenmukaisilla ja

tasapuolisilla arviointikehyksillä. Ottamalla käyttöön inklusiivisia oppimiskäytäntöjä Tieto poistaa systeemisiä

esteitä ja edistää urakehityksen yhdenvertaisuutta.

Tiedon digitaaliset oppimisalustat ja ammatillisen kehittymisen kehykset on tarkoitettu kaikkien työntekijöiden

saataville sijainnista, roolista ja taustasta riippumatta. Oppimissisältöä tarjotaan useissa eri muodoissa ja

useilla eri kielillä, millä tuetaan erilaisia tarpeita. Vuonna 2025 Tieto Tech Consulting perusti naisille tarkoitetun

johtajuuteen valmistavan ohjelman (Women in Leadership – Tieto Tech Consulting Foundation Programme).

Se on suunniteltu osaksi laajempaa Leadership Development Programme -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on

vahvistaa johtajuustaitoja ja tukea vahvaa naisjohtajien verkostoa.

Tällä alueella toimia toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevien henkilöstöhallinnon prosessien ja keskitetysti

hallittavien ohjelmien kautta (esim. oppimisalustat, palkkauksen arviointisyklit). Toimiin liittyvät kustannukset

ovat osa operatiivisia toimintoja, eikä niitä seurata erillisinä pääoma- tai toimintamenoina. Vastaavasti S1-

aiheita koskevaan toimintasuunnitelmaan ei liittynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja tilikaudella 2025.

Tällä hetkellä myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei ole varattu merkittäviä taloudellisia resursseja

(toimintamenoja tai pääomamenoja).

        Mittarit ja tavoitteet

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	2025	2024, oikaistu	2024
Sukupuolten tasa- arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Aliedustetun sukupuolen edustajien osuus kaikista hallituspaikoista on 33 % vuoteen 2026 mennessä	30 %	30 %	30 %
	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	Aliedustetun sukupuolen edustajien osuus kaikista johtotehtävistä on 30 % vuoteen 2030 mennessä*	28 %	28 %	25 %
	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	37 % rekrytoiduista on naisia vuoteen 2025 mennessä	30 %	37 %	34 %
	Riski	Varmistetaan, että sukupuolten välinen selittämätön palkkaero pysyy 5 %:n rajan alapuolella ja pienenee kohti vuotta 2026	1,9 %	2,5 %	2,6 %
Moninaisuus	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus ja mahdollisuus	100 % esihenkilöistä käy vuosittain DEI- koulutuksen	87 %	86 %	86 %
Työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Huolehditaan työ- ja yksityiselämän tasapainosta pitämällä ylityöt matalalla tasolla – alle 3 %:ssa tavallisesta keskimääräisestä työajasta	1 %	1 %	1 %
Työsuhdeturva	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	90 %:n suoritusaste esihenkilön ja alaisen keskusteluissa, jotka tukevat yksilöllisiä työ- ja/tai kehitystavoitteita	93 %	71 %	81 %
Koulutus ja taitojen kehittäminen	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus ja mahdollisuus	Korkea tai erittäin korkea tulos (≥ 8/10) vuotuisessa työntekijäkyselyssä mitattaessa työntekijöiden kokemusta työssä tapahtuvasta jatkuvasta oppimisesta  ja osaamisen kehittymisestä	7,9	–	–
* Johtotehtävillä tarkoitetaan ylempää johtoa: Vaativuusluokka 15 ja korkeampi + toimitusjohtaja  ** Keskimääräinen tulos vähintään 8 Likert-asteikolla 0–10.

Tiedon omaan työvoimaan liittyvissä aiheissa tavoitteiden asettamiseen käytettäviä menetelmiä ovat

vertailuarviointi ja juridinen arviointi sekä työntekijöiden tarpeiden arviointi. Prosessissa käytettävää tietoa

saadaan sisäisistä kyselyistä, vaatimustenmukaisuusraporteista sekä liitoilta ja työntekijäkomiteoilta.

Kehittäessään tavoitteita yhtiö on myös arvioinut aiempia kestävyyteen liittyviä tuloksia sekä hyödyntänyt

aktiivisesti oleellisten toimintojen substanssiasiantuntijoita: muun muassa henkilöstöhallinto, toimitilahallinto

ja hankinta ovat esittäneet näkemyksensä tavoitteiden merkityksellisyydestä ja toteutettavuudesta.

Yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan avulla luodaan tavoitteita, jotka ovat niin organisaation kuin

työvoimankin tarpeiden mukaisia. Johtoryhmä hyväksyi vuonna 2024 seuraaviin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita: sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä,

moninaisuus, työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja työsuhdeturva. Kestävän kehityksen ohjausryhmä

hyväksyi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvän tavoitteen vuonna 2025.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	77

Tavoitteet vastaavat sitoumuksia, jotka on kuvattu yhtiön toimintaohjeissa, kuten eettisissä periaatteissa,

henkilöstöpolitiikassa, työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa sekä ihmisoikeuspolitiikassa. Yhtiön vuoden

2024 kestävyysselvityksessä tiedoksi annetut tavoitteet pysyivät vuonna 2025 ennallaan lukuun ottamatta

työsuhdeturvaa koskevaa tavoitetta, joka oli aiemmin "Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen

MyGrowth -suoritusprosentti 90 % – kattaa työ- ja kehitystavoitteet" ja on nyt muutettu muotoon "90 %:n

suoritusaste esihenkilön ja alaisen keskusteluissa, jotka tukevat yksilöllisiä työ- ja/tai kehitystavoitteita", jotta

se olisi helpommin ymmärrettävä.

Vuoden 2025 aikana Tieto kehitti yhden uuden tavoitteen, joka liittyy olennaiseen aiheeseen koulutus ja

osaamisen kehittäminen. Tällä tavoitteella on tarkoitus seurata yhtiön sitoutumisen vaikuttavuutta

varmistettaessa, että työsuhteisiin työntekijöihin luotetaan, että he ovat päteviä ja että he kehittävät taitojaan

jatkuvasti. Tavoitteeksi on määritelty "Korkea tai erittäin korkea tulos (≥ 8/10) vuotuisessa työntekijäkyselyssä

mitattaessa työntekijöiden kokemusta työssä tapahtuvasta jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen

kehittymisestä". Vastaukset annetaan asteikolla 0–10. Tulokset koostetaan, ja tulosten keskiarvoa käytetään

tavoitteen toteutumisen arvioinnissa ja raportoinnissa.

Tieto kehitti vuonna 2025 myös selkeän ja tuloslähtöisen tavoitteen työehtosopimusneuvotteluiden,

yhdistymisvapauden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta yhtiön kaikissa toimintamaissa.

Tavoitteena on helpottaa aktiivisesti työntekijöiden edustusoikeuden toteutumista varmistamalla, että

kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla on tehokkaat rakenteet, resurssit ja tarvittava tuki. Osana tätä

työtä toteutetaan vuoropuhelua edistäviä mekanismeja, järjestetään koulutusta työntekijöiden edustajille ja

ylläpidetään läpinäkyviä viestintäkanavia. Tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2026

aikana, ja vuoden 2026 kestävyysselvitykseen sisällytetään tavoitteen toteutumista koskeva tiedonanto.

Kaikissa tavoitteissa perusvuotena on käytetty vuotta 2024 lukuun ottamatta naisten osuutta rekrytoinnissa

sekä koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteessa, joka koskee naisten osuutta rekrytoinnissa,

perusvuotena on 2020 ja perusarvona 27 %, kun taas koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevassa

tavoitteessa perusvuotena on 2025 ja perusarvona 7,9.

Tavoitteet koskevat kaikkia työsuhteisia työntekijöitä seuraavin poikkeuksin:

• Ylemmän johdon sukupuolijakauma: tietoihin eivät sisälly Avega, Bekk tai EVRY India, sillä näissä yrityksissä

sovelletaan erilaista työtehtävien luokittelua.

• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus  ja osallisuus -koulutusten suoritusprosentti: tavoitteeseen ei sisälly

Bekk, joka toimii kaikilta osin portfolioyhtiönä.

• Koulutus ja osaamisen kehittäminen: tavoite koskee kaikkia työsuhteisia työntekijöitä lukuun ottamatta

yhteisöjä, joita ei ole vielä integroitu Tiedon henkilöstöpääoman hallinta-alustaan, Workdayhin.

Tavoitteita mitataan vuosittain, ja tarkat tavoitejaksot on kuvattu tavoitetaulukossa. Lisäksi tiettyjä keskeisiä

tavoitteita mitataan neljännesvuosittain. Niitä ovat johtotehtävissä aliedustetun sukupuolen edustajien

osuuden nostaminen 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä, naisten osuuden nostaminen rekrytoinnissa 37 %:iin

vuoteen 2025 mennessä, työ- ja vapaa-ajan tasapainon ylläpitäminen pitämällä ylityöt matalalla tasolla sekä

90 %:n suoritusasteen saavuttaminen vuotuisissa esihenkilön ja alaisen keskusteluissa. Neljännesvuosittaisia

raportteja laaditaan niin liiketoimintayksikkö- kuin konsernitasoillakin. Ulkopuoliset tahot varmentajia lukuun

ottamatta eivät validoi tavoitteiden mittaamista, eikä välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu.

Tieto osallistaa työntekijöitä tavoitteiden seurannassa. Työntekijöille tiedotetaan määriteltyjen kanavien

kautta säännöllisesti kehityksestä esimerkiksi moninaisuuden, inkluusion ja hyvinvoinnin alueilla.

Neljännesvuosittaiset, asianomaisille liiketoiminta-alueille jaettavat tavoitteita koskevat raportit sisältävät

tietoja toiminnasta, ja niillä mahdollistetaan toiminnan seuraaminen ja myötävaikuttaminen parannustoimiin.

Työntekijöiden sitoutumista koskevilla kyselyillä seurataan myös tyytyväisyyttä, työ- ja yksityiselämän

tasapainoa ja osallisuutta, ja niistä saatavia havaintoja hyödynnetään päätöksenteossa sekä toimintaa

koskevissa muutoksissa.

Suoritus suhteessa tavoitteisiin

Vuonna 2025 aliedustetun sukupuolen edustajien osuus hallituspaikoista pysyi 30 %:ssa eli samalla tasolla

kuin vuonna 2024. Kolmen prosenttiyksikön ero tavoitteeseen nähden edellyttää työn jatkamista, mutta

kehitys on odotetunlaista ja suunnitelmien mukaista.

Aliedustettujen sukupuolten edustus johtotehtävissä oli 28 %, mikä tarkoittaa, että vuodelle 2030 asetettua

30 %:n tavoitetta kohti edetään, mutta toimenpiteille on vielä tarvetta. Naisten osuus rekrytoiduista oli 31 % eli

sekä tavoitetasoa että edellisvuoden tasoa matalampi. Vuosi 2025 oli erityisen haastava, sillä rekrytointimääriä

on pienennetty eikä tyypillisesti enemmän naispuolisia hakijoita houkutellutta graduate-ohjelmaa järjestetty.

Vaikka rekrytointi jäi tavoitteesta, rekrytointiputken analysointia jatketaan edelleen – mihin sisältyy

palkkauskanavien arviointia, roolikohtaisia toimenpiteitä ja  työpaikkailmoitusten sanamuotojen läpikäyntiä –

ja työn odotetaan tuottavan parempia tuloksia vuonna 2026.

Vuonna 2025 Tieto toteutti jälleen koko yhtiön kattavan palkkaeroarvioinnin, jonka tavoitteena oli varmistaa,

että sukupuolten välinen selittämätön (tasoitettu) palkkaero pysyy 5 %:n rajan alapuolella. Vuonna 2024 ero

oli globaalisti 3 %, ja yhtiö onnistui laskemaan sitä entisestään 2 %:iin. Myönteinen tulos korostaa Tiedon

sitoutumista palkkatasa-arvoon läpinäkyvillä käytännöillä, vertailuarvioinnilla ja jäsennellyillä palkitsemisen

prosesseilla. Tieto jatkaa sitoutumistaan epätasa-arvon torjuntaan tehostamalla valvontaa ja toteuttamalla

säännöllisiä arviointeja varmistaakseen, että yhtiön palkitsemiskäytännöt ovat oikeudenmukaisia ja tasa-

arvoisia.

Tavoitetta, jonka mukaan 100 % esihenkilöistä käy vuosittaisen monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja

osallisuus - koulutuksen, ei saavutettu täysin. Vaikka vuoden 2025 koulutus aloitettiin aikaisemmin kuin

vuoden 2024 koulutus, se meni joillakin liiketoiminta-alueilla päällekkäin organisaation

uudelleenjärjestelyohjelmien ja muiden jatkuvan oppimisen toimintojen kanssa, mikä mahdollisesti vaikutti

suoritusprosenttiin. Suoritusprosentin parantamiseksi koulutukselle on ehdotettu vuonna 2026 uudistettua

aikataulua, jonka mukaan koulutus aloitetaan aiemmin ja toteutetaan muiden esihenkilöille suunnattujen

koulutusten yhteydessä. Lisäksi sen suorittamiselle asetetaan tiukempi määräaika.

Tiedon sitoutuminen työsuhdeturvaan näkyy siinä, että yhtiö tavoittelee 90 %:n suoritusastetta (suhteessa

työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärään) esihenkilön ja alaisen keskusteluissa, jotka tukevat yksilöllisiä

työ- ja/tai kehitystavoitteita. Vuoden 2025 tulos on 93 %.

Tavoitteessa, jonka mukaan Tieto huolehtii työ- ja yksityiselämän tasapainosta pitämällä ylityöt matalalla

tasolla – alle 3 %:ssa tavallisesta keskimääräisestä työajasta (laskettuna kaikkien ylityötuntien

prosenttiosuutena suhteessa koko työvoiman normaaliin keskimääräiseen työaikaan), saavutettiin vuonna

2025 tulokseksi 1 %. Tulos osoittaa, että yhtiö huolehtii edelleen työkuormien hallinnasta ja tukee

työntekijöiden hyvinvointia tehokkaasti. Asiaan on kuitenkin kiinnitettävä jatkossakin huomiota, jotta

varmistetaan, että liiketoiminta-alueiden ja maantieteellisten alueiden väliseen vaihteluun puututaan ja

suoritusten ja työntekijöiden terveyden välillä säilytetään kestävä tasapaino.

Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvä tavoite on saavuttaa korkea tai erittäin korkea tulos

vuotuisessa työntekijäkyselyssä mitattaessa työntekijöiden kokemusta työssä tapahtuvasta jatkuvasta

oppimisesta. Suoritusta suhteessa tavoitteeseen mitataan Likert-asteikolla 0–10, missä 8 tai parempi

tarkoittaa vahvaa suoritusta. Vuonna 2025 keskimääräinen tulos oli 7,9.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	78

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

Vuonna 2025 Tiedon työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus oli 17 %, josta vapaaehtoisesti lähteneiden

osuus oli 8 %. Kaikkiaan yrityksestä lähti 2 654 henkilöä. Raportointikauden aikana Tieto sai Tech Services

‑liiketoiminnan myynnin päätökseen. Strategisella transaktiolla oli merkittävä vaikutus konsernin

työvoimaprofiiliin. Kaupan välittömänä vaikutuksena työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä vuoden

lopussa väheni noin 30 %.

Ennen liiketoiminnan myyntiä edelliseltä vuodelta raportoitu henkilöluku oli 24 092 työsuhteista työntekijää.

Kun myynti oli saatettu päätökseen ja vertailukelpoiset luvut oikaistu uutta organisaatiorakennetta

vastaavasti, vuoden 2024 tarkistettu työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä oli 16 737. Henkilömäärän

pieneneminen on pääasiassa seurausta myydyn liiketoiminnan henkilöstön siirtymisestä pois yhtiöstä.

Liiketoiminnan myynnin jälkeen naisten osuus Tiedon henkilöstöstä kasvoi 34 %:iin vuosille 2024 ja 2025.

Työntekijöiden tietoja kerätään Workday-alustan kautta sekä manuaalisesti tytäryhtiöistä, joita ei ole

integroitu Workday-alustalle. Uusien työntekijöiden osalta vaihtuvuuden laskenta perustuu edellisvuoden

viimeisen päivän ja raportointivuoden viimeisen päivän keskimääräiseen henkilömäärään. Henkilömäärät

raportoidaan raportointijakson lopussa. Vaatimuksen S1-6 mittareihin liittyvässä raportoinnissa ei käytetä

oletuksia. Tilinpäätöksessä henkilöstön määrä ilmoitetaan vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrän

keskiarvona kyseisenä vuonna sekä vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määränä vuoden lopussa.

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella

	2025	2024, oikaistu	2024
Yhtiöstä lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä	2 654	2 653	3 566
Vaihtuvuus, %	17%	16%	14%

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan

	2025	2024, oikaistu	2024
Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	9 812	10 942	16 422
Naiset	5 141	5 782	7 655
Muut	13	13	15
Ei ilmoitettu	0	0	0
Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä	14 966	16 737	24 092

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää

2025		2024, oikaistu	2024
Country	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Itävalta	269	278	278
Bulgaria	577	690	690
Kiina	869	1 026	1 026
Tšekin tasavalta	641	741	2 504
Tanska	63	53	54
Viro	61	75	131
Suomi	1 672	1 753	3 099
Saksa	81	103	103
Intia	2 440	2 663	4 178
Latvia	772	850	1 159
Liettua	72	76	136
Norja	2 869	2 997	3 874
Paraguay	86	91	91
Puola	767	940	955
Serbia	86	92	92
Slovakia	<50	<50	148
Ruotsi	2 151	2 386	3 683
Ukraina	1 356	1 699	1 699
Yhdysvallat	89	118	118

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	79

Työsuhteisten työntekijöiden tiedot sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan

(henkilömääränä ilmaistuna)

	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Tulos 2025	5 141	9 812	13	0	14 966
Oikaisu 2024	5 782	10 942	13	0	16 737
Tulos 2024	7 655	16 422	15	0	24 092
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
Tulos 2025	5 046	9 645	13	0	14 704
Oikaisu 2024	5 656	10 610	13	0	16 279
Tulos 2024	7 503	15 999	15	0	23 517
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
Tulos 2025	95	167	0	0	262
Oikaisu 2024	126	332	0	0	458
Tulos 2024	152	423	0	0	575
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
Tulos 2025	3	5	0	0	8
Oikaisu 2024	4	3	0	0	7
Tulos 2024	5	5	0	0	10

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)

Tieto on sitoutunut vaalimaan oikeudenmukaisia ja inklusiivisia työoloja työehtosopimusneuvotteluiden ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kautta. Yhtiö huolehtii koko toiminnassaan siitä, että työsuhteisilla

työntekijöillä on pääsy mekanismeihin, joilla he voivat vaikuttaa työoloihinsa joko muodollisten

työehtosopimusten kautta tai alueilla, joilla tällaisia sopimuksia ei tunnusteta, vaihtoehtoisten

edustusrakenteiden kautta.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua (S1-8) koskevat tiedot

vuodelta 2024 kerättiin hajautettujen syötteiden eikä liikesuhteiden kautta. Tästä johtuen Tech Services

‑liiketoiminnan työntekijöitä ei voi luotettavasti tunnistaa tai erotella takautuvasti ilman huomattavia oletuksia

tai manuaalista rekonstruktiota, mikä vaarantaisi tietojen luotettavan edustavuuden. Tämän vuoksi Tech

Services -liiketoiminnan työntekijät sisältyvät vuoden 2024 lukuihin mutta eivät vuoden 2025 lukuihin, mikä

vaikuttaa kausien väliseen vertailukelpoisuuteen. Konserni katsoo, että kohdan S1-8 vertailutietojen oikaisu

olisi käytännössä mahdotonta huomioiden ESRS-vaatimukset, joten se ilmoittaa tästä rajoituksesta

läpinäkyvästi kestävyysselvityksen käyttäjille.

Maissa, joissa työehtosopimusneuvotteluja käydään ja tuetaan juridisesti, työehtosopimukset, jotka

vaikuttavat olennaisesti työsuhteisiin, kuten palkkoihin, työaikoihin ja muihin ehtoihin, kattavat huomattavan

osan Tiedon työvoimasta. Alueilla, joilla työntekijät eivät suoraan kuulu tällaisten sopimusten piiriin, Tiedolla

voi silti olla käytössä periaatteita tai ehtoja, jotka on johdettu muihin työntekijäryhmiin sovellettavista

työehtosopimuksista taikka muiden yritysten laatimista koko toimialan laajuisista sopimuksista. Tällä

lähestymistavalla varmistetaan yhdenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus koko organisaation

työllistämiskäytännöissä. Vuonna 2025 työehtosopimukset kattoivat 42 % (42 %) kaikista työsuhteisista

työntekijöistä.

Euroopan talousalueella (ETA), Tieto edistää aktiivisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua jäsennellyllä

yhteydenpidolla työntekijöiden edustajiin. Tähän sisältyy säännöllisiä tapaamisia, palautetilaisuuksia ja

yhteistyöhankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa työpaikan olosuhteita ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on yhtiön henkilöstöstrategian kulmakivi, joka rakentaa

yhteisymmärrystä ja luottamusta työsuhteisten työntekijöiden ja johdon välillä. Vuonna 2025 kaikkiaan 71 %

(66 %) työsuhteisista työntekijöistä kuului työntekijöiden edustuksen piiriin Euroopan talousalueella.

Tieto on laatinut myös edustusta koskevan muodollisen sopimuksen eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC)

kautta. Neuvosto on työntekijöiden edustukseen liittyvä poikkikansallinen alusta, joka mahdollistaa

konsultoinnin ja vuoropuhelun työntekijöihin useissa EU-jäsenmaissa vaikuttavista asioista. EWC täydentää

kansallisen tason edustusrakenteita ja vahvistaa yhtiön sitoutumista läpinäkyvyyteen sekä työsuhteisten

työntekijöiden ottamiseen mukaan päätöksentekoprosesseihin.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

	2025		2024
	Työehtosopimus- neuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Työehtosopimus- neuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuus	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–19%	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Latvia, Alankomaat, Romania, Slovakia	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Latvia, Slovakia
20–39%	Tanska	—	—	—
40–59%		—	—	—
60–79%	Norja	Norja	—	Puola
80–100%	Itävalta, Suomi, Ranska, Ruotsi	Itävalta, Suomi, Ranska, Saksa, Liettua, Puola, Ruotsi	Itävalta, Suomi, Norja, Ruotsi	Itävalta, Suomi, Saksa, Liettua, Norja, Ruotsi

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Raportointikauden aikana Tiedon ylimmän johdon sukupuolijakauma muuttui, mikä heijastaa yhtiön edistystä

sitoutumisessa moninaisuuteen ja inkluusioon. Johtoryhmän naispuolisten jäsenten määrä kasvoi yhdestä

kahteen, kun taas miespuolisten jäsenten määrä kasvoi kahdeksasta yhdeksään, eli johtoryhmä kasvoi

kaikkiaan. Vastaavasti naisten osuus ylimmästä johdosta nousi 11 %:sta 17 %:iin. Tiedot kerätään Workday-

alustalta henkilömääränä vuoden lopussa.

Ylimmän johdon työntekijät

	2025		2024, oikaistu	2024
Sukupuoli	Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä	Ylimmän johdon työntekijöiden prosenttiosuus	Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä	Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä
Miehet	9	82%	8	8
Naiset	2	18%	0	1

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	80

Ikäjakauma omassa työvoimassa

Tiedon oman työvoiman ikäjakauma pysyi suurelta osin edellisvuotta vastaavana, mikä on osoitus yhtiön

henkilöstöprofiilin vakaudesta. Raportointikauden lopussa alle 30-vuotiaiden työsuhteisten työntekijöiden

osuus oli 16 % koko työvoimasta, kun taas vuonna 2024 tämä osuus oli 18 %. 30–50-vuotiaiden työntekijöiden

osuus kasvoi hieman 62 %:sta 64 %:ään, kun taas yli 50-vuotiaiden osuus oli 20 % poiketen edellisvuoden

21 %:sta.

Tiedot, jotka liittyvät ikäjakaumaan omassa työvoimassa, kerätään Workday-alustalta ja Excel-sovelluksen

kautta, ja tiedot esitetään henkilömääränä vuoden lopussa.

	2025		2024, oikaistu	2024
Ikäjakauma työvoimassa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä	Työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	Työsuhteisten työntekijöiden määrä	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Alle 30-vuotiaat	2 382	16%	3 020	4 259
30–50-vuotiaat	9 550	64%	10 570	14 890
Yli 50-vuotiaat	3 034	20%	3 147	4 943

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

2025		2024, oikaistu	2024
Kokonaispalkkasuhde	32%	32%	34%
Sukupuolten palkkaero	12%	14%	12%
Sukupuolten tasoitettu palkkaero	1,9%	2,5%	2,6%

Tieto on analysoinut työsuhteisten työntekijöiden peruspalkkoja arvioidakseen sukupuolten palkkaeroa

tarkasti määriteltyjen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Arviointi kattaa sekä tasoittamattoman että

tasoitetun palkkaeron. Vuonna 2025 tasoittamaton palkkaero oli 12 %. Se määritetään vertaamalla mies- ja

naispuolisten työntekijöiden kokoaikatyöstä maksettavaa keskimääräistä vuotuista kokonaisansiota ja

ilmaistaan prosenttiosuutena miespuolisten työntekijöiden kokoaikatyöstä maksettavasta keskimääräisestä

vuotuisesta kokonaisansiosta .

Sukupuolten välinen tasoitettu palkkaero vuonna 2025 oli noin 2 % . Sukupuolten välisen tasoitetun palkkaeron

arviointikehykseen kuuluu korvauksen vertaaminen vertaisryhmittäin maan ja liiketoiminta-alueen mukaan.

Keskitetyn henkilöstöhallintojärjestelmän kattamien työsuhteisten työntekijöiden osalta huomioidaan myös

määritetyt työprofiilit, ja keskitetyn järjestelmän ulkopuolelle jäävien työntekijöiden osalta huomioidaan

vastaavat luokittelut. Näin toimimalla varmistetaan, että tarkasteltavat vertaisryhmät koostuvat henkilöistä,

jotka tekevät samantyyppistä työtä samassa paikassa ja samalla liiketoiminta-alueella. Lisäksi analyysissä

huomioidaan useita keskeisiä muuttujia, kuten työsuhteisten työntekijöiden kokemus työuralla ja

yksityiselämässä, työsuhteen kesto sekä nykyinen tehtävä yhtiössä ja esihenkilövastuut.

Tiedon kokonaispalkkasuhde määritetään vertaamalla korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuista ansiota

muiden työsuhteisten työntekijöiden vuotuiseen mediaaniansioon pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö.

Kokonaisansioita koskevat tiedot kerättiin yksilötasolla yhtiön keskitetystä henkilöstöjärjestelmästä, ja

täydentäviä tietoja hankittiin tarvittaessa myös eri maiden henkilöstöhallinnon edustajilta. Vuonna 2025

kokonaispalkkasuhde oli 32 %.

Kokonaisansioita koskevat tiedot kerättiin yksilötasolla Workday-alustalta, ja niihin sisältyvät vuotuinen

palkka, kannustimet ja rahalisät. Luontoisetuja koskevat tiedot kerättiin henkilöstöhallinnon paikallisten tiimien

kautta. Lomapalkkatietoja hankittiin tarpeen mukaan paikallisista palkanmaksujärjestelmistä. Jotta eri maiden

tietojen vertailu olisi mielekästä, Tieto on korjannut kaikki yksittäiset ansiotiedot Maailmanpankin tuoreimman

ostovoimapariteetin (PPP) perusteella. Työntekijän kokonaisansio kansainvälisissä dollareissa on määritetty

työntekijän työskentelymaahan perustuvalla PPP-muuntokertoimella (kokonaisansio paikallisessa valuutassa

jaettuna PPP-muuntokertoimella), ja kokonaispalkkasuhde on määritetty tämän summan perusteella. Vuoden

2025 tuloksiin vaikuttivat vuoden aikana toteutetut organisaatiomuutokset, kuten uuden toimitusjohtajan

nimittäminen sekä Tech Services -liiketoiminnan myynti, jotka vaikuttivat työvoiman yleiseen koostumukseen

sekä kokonaispalkkasuhteeseen.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

Tieto kerää tietoja tapauksista, valituksista ja vakavista ihmisoikeusvaikutuksista yhtiön Whistleblowing-

yksikön (sis. whistleblowing-kanavan) ja HR Partnereiden kautta. Tiedot yhdistetään raportointikauden

lopussa raportointia varten. Lisäksi yhtiö kerää OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille

yhteyspisteille osoitetut mahdolliset valitukset konsernin Legal & Compliance -toiminnon kautta.

Vuonna 2025 HR Partnereille ja Whistleblowing-yksikölle ilmoitettiin kaikkiaan 44 tapauksesta. Tapauksista

ilmoitettuja syrjintä- ja häirintätapauksia oli raportointivuonna 7. Näistä 2 tapaukseen liittyi väitteitä syrjinnästä

(yksi kansallisuuden ja yksi sukupuolen perusteella), kun taas 5 tapausta liittyi häirintään. Asianmukaisen

tutkinnan jälkeen 4 häirintätapausta vahvistettiin ja käsiteltiin asianmukaisesti, ja muut tapaukset odottavat

yhä toimenpiteitä.

Vuoden aikana ei raportoitu vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia – kuten pakkotyötä,

ihmiskauppaa tai lapsityövoiman käyttöä. Jos tällaisia tapauksia olisi ilmennyt, yhtiö olisi ilmoittanut niiden

lukumäärän ja sen, missä määrin ne rikkovat YK:n ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja

‑oikeuksista annettua ILO:n julistusta tai monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita.

Tapaukset ja valitukset

	2025	2024
Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä	7	30
Tiedon ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä	44	62
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä	0	0

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	81

S2 - Arvoketjun työntekijät

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Vuonna 2025 toteutetun kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulos vahvisti, että sukupuolten tasa-arvo ja

sama palkka samanarvoisesta työstä sekä arvoketjun työntekijöiden monimuotoisuus ovat edelleen Tiedolle

olennaisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Ne heijastelevat koko toimialalla esiintyviä pitkäkestoisia

haasteita sekä edelleen jatkuvaa alihankkijoiden ja ohjelmisto-/pilvipalvelutoimittajien käyttöä. Toisaalta

työehtosopimusneuvottelut ja järjestäytymisvapaus eivät ole enää olennaisia IRO-aiheita.

Myyty Tech Services -liiketoiminta nojasi vahvasti laitteiston hankintoihin ja ylläpitoon. Vaikka Tech Services ei

valmistanut laitteistoja, sen toiminta oli tiiviisti sidoksissa laitteiston toimitusketjuihin, joihin sisältyi hankintaa

korkean riskin alueilta. Tiedon altistuminen laitteistoon liittyvälle toiminnalle ja sen kustannuksille on laskenut

tasolta n. 5 % liikevaihdosta alle 1 %:iin. Lisäksi tähän toimintaan aiemmin liitetyt työvoimaa koskevat riskit

ovat nyt pääasiassa kolmannen osapuolen toimittajien vastuulla, mikä vähentää Tiedon suoraa altistumista.

Vastaavasti myös arvoketjun työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluiden ja järjestäytymisvapauden

olennaisuus ovat pienentyneet. Tiedon toimittajat keskittyvät pääosin Pohjoismaihin, ja yli 60 % ulkopuolisista

menoista kohdistuu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sijaitseviin toimittajiin. Yhtiö tiedostaa kuitenkin, että

epäsuoria yhteyksiä kielteisiin vaikutuksiin voi ilmetä alemman tason toimittajien kautta alueilla, joilla

työsuojelu on heikkoa.

Koska Tieto käyttää ohjelmisto- ja pilvipalveluiden tarjoajia ja alihankkijoita, moninaisuuteen sekä samaan

palkkaan samanarvoisesta työstä liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset ovat yhä olennaisia. Tämä johtuu

koko toimialalla pitkään jatkuneista haasteista, kuten sukupuolten rakenteellisesta epätasa-arvosta ja

aliedustuksesta.

On tunnistettu kaksi työntekijäryhmää, joihin kohdistuu mahdollisia vaikutuksia:

• Palveluntarjoajien työntekijät (esim. ohjelmisto- ja pilvipalveluntarjoajat, kiinteistö- ja postipalvelut)

• Alihankkijoina työskentelevät työntekijät, kuten ohjelmistokehittäjät ja vuokratyöntekijät.

Ryhmiä, joihin kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisia:

• Erityisesti kiinteistöpalveluissa työskentelevät arvoketjun työntekijät, jotka voivat kohdata hyväksikäyttöä

ja puutteellista suojelua

• Miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset, jotka voivat kohdata syrjintää ja palkkaeroja

• Nuoret ja alihankkijoina työskentelevät työntekijät, jotka voivat joutua työskentelemään epävarmoissa

työsuhteissa ja alemmilla palkoilla

• Etätyöntekijät, jotka voivat kokea eristyneisyyttä ja suojelun puutetta

Tieto ei ole tunnistanut pakkotyön tai lapsityövoiman käytön riskiä olennaiseksi omassa toiminnassaan, mutta

niiden riski on kohonnut kauempana toimitusketjussa erityisesti kaivannaisteollisuudessa, josta Tiedon

laitteissa, kuten kannettavat tietokoneet ja puhelimet, käytettävät metallit ja mineraalit hankitaan. Toimittajilla

voi olla toimintaa alueilla, joilla on tiedossa pakkotyön käyttöön liittyviä ongelmia erityisesti kaivannais- tai

valmistavassa teollisuudessa. Riski on kohonnut maissa, joissa työlainsäädäntö on heikompaa, kuten tietyillä

Aasian ja Afrikan alueilla. Vaikka Tieto ei hanki raaka-aineita suoraan, se hankkii toimittajilta elektronisia

komponentteja, jotka saattavat sisältää kobolttia ja tinaa. Näitä mineraaleja hankitaan usein alueilta, joilla

tiedetään käytettävän pakkotyötä. Tämä on mahdollista erityisesti artesaanikaivostoiminnassa, jota

harjoitetaan pääasiassa Afrikan maissa.

Vuonna 2025 Tieto ei tunnistanut yhtään arvoketjun työntekijöihin liittyvää tosiasiallista tai mahdollista

tapausta, jossa olisi ollut kyse yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,

työelämän perusperiaatteista ja ‑oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille

annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämisestä. Vuonna 2024 tunnistettu tapaus, johon liittyi

asiakkaan tiedustelu Tiedon Israelissa sijaitsevista toimittajista, on yhä osittain auki. Tech Services

‑liiketoiminnan myynnin myötä toinen näistä toimittajista ei enää kuulu Tiedon arvoketjuun. Vuoropuhelu

jäljellä olevan toimittajan kanssa on parantanut yhtiön sisäistä ymmärrystä mahdollisista ihmisoikeusriskeistä.

Tieto jatkaa ihmisoikeuksia koskevien due diligence -prosessiensa vahvistamista entisestään keskittyen

poikkeustapausten ennakoivaan hallintaan. Yhtiön tiedossa ei ole vuonna 2025 raportoituja yhtiön

arvoketjuun liittyviä vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia.

Koska Tieto ei ole tunnistanut yhtään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaa tosiasiallista tai mahdollista

myönteistä vaikutusta, myönteisiä vaikutuksia tuottavaa toimintaa ei vielä ole raportoitavissa. Lisäksi

kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulosten mukaan yhtiöllä ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia,

jotka aiheutuisivat vaikutuksista arvoketjun työntekijöihin tai riippuvuudesta arvoketjun työntekijöistä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)

Tieto on sitoutunut kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tukemiseen kaikkien

ihmisten osalta, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa, kaikilla alueilla, joilla yhtiöllä on toimintaa, arvoketjun

työntekijät mukaan luettuina. Tämä sitoutuminen sisältyy useisiin keskeisiin toimintaperiaatteisiin, kuten

ihmisoikeuspolitiikkaan, eettisiin periaatteisiin, toimittajia koskeviin eettisiin periaatteisiin

(toimittajaperiaatteet) sekä Tiedon hankintapolitiikkaan. Ihmisoikeuspolitiikassa esitetyt sitoumukset koskevat

yhtä lailla sekä Tiedon työsuhteisia työntekijöitä että arvoketjun työntekijöitä. Ihmisoikeuspolitiikan ja eettisten

periaatteiden lisäksi Tiedon toimittajaperiaatteet ovat keskeisiä periaatteita, joilla käsitellään vaikutuksia

arvoketjun työntekijöihin. Niillä viestitään yhtiön eettisistä ja liiketoimintaan liittyvistä periaatteista, joiden

noudattamista odotetaan kaikilta liikekumppaneilta. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että Tiedon tekemien

yrityskauppojen yhteydessä olemassa olevat toimittajasopimukset eivät alkuvaiheessa sisällä Tiedon

toimittajaperiaatteita. Toimittajaperiaatteet sisällytetään kuitenkin uusittaviin tai uusiin sopimuksiin.

Toimittajaperiaatteissa on kuvattu Tiedon sitoutuminen kaikkien kansainvälisesti tunnustettujen

ihmisoikeuksien ylläpitoon ja kunnioittamiseen. Yhtiö noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia

YK:n ohjaavia periaatteita, monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita sekä YK:n Global

Compact ‑aloitetta. Toimittajaperiaatteet vastaavat sovellettavia ILO:n yleissopimuksia kaikilta osin, ja niissä

käsitellään pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltämistä sekä oikeutta yhdistymisvapauteen ja

työehtosopimusneuvotteluihin. Lisäksi niissä vastustetaan selväsanaisesti kaikkia modernin orjuuden muotoja,

kuten ihmiskauppaa. Näiden periaatteiden pohjalta toimittajaperiaatteissa kuvataan myös muut odotukset,

jotka yhtiö on määritellyt omien standardiensa perusteella.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	82

Toimittajaperiaatteissa määritellään vähimmäisvaatimukset muun muassa ihmisoikeusasioille, työoloille,

ympäristövastuulle, liiketoimintaetiikalle ja lakien noudattamiselle. Niissä vaaditaan yhdenvertaista kohtelua ja

yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille työntekijöille. Niiden mukaan työntekijöihin ei saa kohdistua syrjintää tai

häirintää, joka on luonteeltaan fyysistä, seksuaalista, psykologista tai sanallista ja joka perustuu sukupuoleen,

kansallisuuteen, uskontoon, etniseen taustaan, ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen,

raskauteen, siviilisäätyyn, poliittisiin näkemyksiin, ammattiliiton jäsenyyteen, sosiaaliseen tai etniseen

alkuperään tai muuhun paikallisen lainsäädännön mukaan suojeltuun asemaan.

Ihmisoikeuksia on välttämätöntä ymmärtää, kunnioittaa ja noudattaa yhtäläisesti kaikkien työntekijöiden

kohdalla olivat he sitten määräaikaisia, vakinaisia tai alihankkijoiden työntekijöitä. Mikäli paikalliset lait ovat

ristiriidassa toimittajaperiaatteiden kanssa, noudatetaan näistä tiukempia vaatimuksia.

Toimittajaperiaatteiden vuotuiseen arviointiin hankitaan tietoa vertailuarvioinneista,

sidosryhmähaastatteluista sekä tarvittaessa asiantuntijoiden antamasta palautteesta. Prosessilla huolehditaan

sidosryhmien painopistealueista ja huolenaiheista. Vuosittaisilla arvioinneilla varmistetaan, että

toimintaperiaatteet vastaavat sidosryhmien etuja ja odotuksia myös niiden muuttuessa. Raportointivuonna

toimittajaperiaatteisiin ei tehty merkittäviä muutoksia.

Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu enimmäkseen epäsuorasti, pääasiassa toimittajien

hallinnan kautta. Kunkin toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen työntekijät, asianomaiset kumppaniyhtiöt

ja alihankkijat tuntevat toimittajaperiaatteet ja noudattavat vaatimuksia. Tieto pyrkii jalkauttamaan

toimittajaperiaatteet koko toimitusketjussaan ottamalla ne osaksi sopimuksia ja vaatimusten noudattamisen

seurantaa koskevia mekanismeja. Vastuu toimittajaperiaatteiden noudattamisesta Tiedossa on konsernin

hankintajohtajalla.

Hankintapolitiikan olennainen tarkoitus on varmistaa tehokas toimittajien hallinta, joka tähtää arvon

maksimointiin, hukan ja kokonaiskustannusten minimointiin sekä niin sisäisten kuin ulkoistenkin vaatimusten

noudattamisen varmistamiseen. Politiikka koskee Tiedon kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, liiketoiminta-

alueita ja toimintoja, ja sen tavoitteena on valita toimittajia, jotka täyttävät Tiedon kestävän hankinnan

standardit, ja edellyttää, että toimittajat noudattavat samoja standardeja myös omien liikekumppaneidensa

kanssa. Politiikan toteutuksesta vastaa konsernin hankintajohtaja. Politiikan sisältö tuodaan kaikkien

työsuhteisten työntekijöiden saataville pakollisella verkkokoulutusmoduulilla Tieto Essentials -ympäristössä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

(S2-2)

Koska suurin osa Tiedon arvoketjun työntekijöistä toimii ketjussa usean tason etäisyydellä, yhtiö voi vaikuttaa

vain rajallisesti heidän oikeuteensa yhdenvertaiseen kohteluun ja heidän mahdollisuuksiinsa. Paikan päällä

tehtävien auditointien tai kohdennettujen vuoropuheluiden aikana voi tapahtua suoraa yhteydenpitoa, mutta

yhtiö ei ole laatinut yleistä prosessia suoraan vuorovaikutukseen arvoketjun työntekijöiden kanssa. Näin ollen

yhtiö ei tällä hetkellä arvioi tämän yhteydenpidon vaikuttavuutta.

Epäsuoraa yhteydenpitoa, joka tapahtuu ensisijaisesti toimittajien kautta, ylläpidetään valikoiduilla johdon

arvioinneilla, jotka liittyvät yhtiön toimittajakantaa koskevan vuotuisen riskiarvioinnin seurantaan. Arviointien

aiheet vaihtelevat vuosittain, jotta niillä voidaan käsitellä yhtiön tunnistamia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Tiedon toimittajien kanssa käydyn vuorovaikutuksen tulokset voivat ohjata päätöksentekoa

ja toimia, joilla hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia.

Konsernin hankintajohtaja sekä hankintapäälliköt ja konsernin vastuullisuustoiminto vastaavat siitä, että

toimittajiin pidetään yhteyttä ja että yhteydenpidon arvokkaiksi katsotut tulokset otetaan huomioon Tiedon

toimittajien hallinnassa. Yhtiö ei ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin ymmärtääkseen mahdollisesti vaikutuksille

erityisen alttiiden tai syrjäytyneiden työntekijöiden näkemyksiä.

Kuten kohdassa Toimet (S2-4) on kuvattu, Tieto aloitti vuonna 2025 suoran vuoropuhelun arvoketjun

työntekijöiden kanssa kolmen kiinteistöpalveluiden tarjoajan neljässä toimipisteessä, jotka sijaitsevat

Tukholmassa, Helsingissä ja Punessa. Vuoropuheluiden tarkoituksena on parantaa ymmärrystä yhtiön

vaikutuksista ja ohjata tulevia toimenpiteitä.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)

Tieto on sitoutunut ylläpitämään tehokkaita valitus- ja korjaamismekanismeja, jotka on kuvattu yhtiön

Ihmisoikeuspolitiikassa ja toimittajaperiaatteissa. Yhtiö tarjoaa kaikille sidosryhmille läpinäkyvät

viestintäkanavat, joiden kautta ne voivat tuoda huolenaiheita esiin ilman pelkoa vastatoimista. Niihin lukeutuu

kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-kanava, jonka kautta arvoketjun työntekijät ja muut ulkoiset

tahot voivat tehdä ilmoituksia nimettömästi. Lisätietoja whistleblowing-prosessista on kohdassa G1 -

Liiketoiminnan harjoittaminen. Tieto ei ole vielä arvioinut, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia yhtiön

prosesseista, joiden kautta he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan, ja luottavatko he näihin

prosesseihin. Tieto ei myöskään ole nimenomaisesti vaatinut toimittajiaan tarjoamaan kanavaa, jonka kautta

arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheista. Tästä johtuen yhtiö ei seuraa tai valvo toimittajien

kanavien vaikuttavuutta.

Paikan päällä tehtävät auditoinnit voivat auttaa tunnistamaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

merkittäviä riskejä. Jos auditoinnissa tulee ilmi mahdollinen ongelma, Tieto laatii yhdessä toimittajan kanssa

toimintasuunnitelman asian korjaamiseksi tietyssä ajassa. Mikäli valituksia tai ongelmia ilmenee, Tieto seuraa

tilannetta tiiviisti, kunnes se ratkeaa kaikilta osin, ja varmistaa korjaustoimien toteutumisen ja ylläpidon

toimittajiin ja asianomaisiin työntekijöihin kohdistuvalla seurannalla. Mikäli Tiedolla on velvollisuus tarjota

arvoketjun työntekijöille korjaavia toimenpiteitä tai osallistua korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseen,

kyseinen tilanne käsitellään yksittäin tapauskohtaisesti. Tarjottujen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta

ei ole arvioitu, sillä yhtiö ei ole kohdannut tilanteita, joissa arvoketjun työntekijöihin olisi kohdistunut olennaisia

kielteisiä vaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet korjaavia toimia.

        Toimet

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus (S2-4)

Tieto on sitoutunut tunnistamaan, vähentämään ja ehkäisemään yhtiön toiminnassa ilmeneviä kielteisiä

vaikutuksia koko arvoketjussa. Alla on kuvattu raportointivuoden keskeiset toimet, joilla pyrittiin ehkäisemään

tai lieventämään tunnistettuja mahdollisia vaikutuksia. Ne käsittävät molemmat arvoketjun työntekijöihin

liittyvät olennaiset aiheet. Keskeisten toimien soveltamisala kattaa Tiedon toimittajat.

• Kestävyysarviointi: Otettu käyttöön vuonna 2024 ja sisällytetty osaksi toimittajien valintaprosessia, jotta

voidaan arvioida toimittajien sitoutumista kestävyysasioihin. Arvioinnin tulokset vaikuttavat lopullisiin

päätöksiin, millä varmistetaan, että valinnat ovat Tiedon vision ja toimintaperiaatteiden päämäärien

mukaisia.

• Vuotuinen riskiarviointi: Kaikki toimittajat arvioitiin ja luokiteltiin riskitason mukaan, mikä mahdollistaa

riskien vähentämisen kohdennetuilla toimenpiteillä. Korkean riskin toimittajiin sovellettiin seurantatoimia.

• Seurantatoimet:

◦ Yrityskauppaa edeltäneet arvioinnit: toteutettiin kaksi laitteistotoimittajiin kohdistuvaa

johdon arviointia, joiden tarkoituksena oli selkeyttää materiaalihankintoja ja vähentää

geopoliittisesta epävakaudesta ja pakotteista aiheutuvia riskejä sekä varmistaa EU:n

konfliktimineraaliasetuksen ja muiden määräysten noudattaminen.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	83

◦ Toimittaja-arvioinnit: kolme kattavaa arviointia toteutettiin verkkokokouksina tarkoituksena

arvioida, miten toimittajat täyttävät ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien, tietosuojaa ja

tietoturvaa koskevien sisäisten standardien ja toimittajaperiaatteiden vaatimukset.

Löydöksiä ei tunnistettuja.

◦ Toimittajien profiiliarvioinnit: toteutettiin kolme kyselypohjaista arviointia, jotka keskittyivät

ISO 9001-, 14001-, 27001- ja 27701-standardien noudattamiseen.

◦ SBT-vuoropuhelut: Viidellä kohdennetulla vuoropuhelulla toimittajia kannustettiin

sitoutumaan omien Science-Based Targets -tavoitteiden asettamiseen tai validointiin

edistäen yhteistyötä sekä jatkuvaa kehitystä kohti nollapäästötasoa koko arvoketjussa.

◦ Vuoropuhelut työntekijöiden kanssa: Suoraa yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin

(siivous-, ruokala- ja vastaanottopalvelut) kolmessa toimipaikassa, jotka sijaitsevat

Tukholmassa, Helsingissä ja Punessa. Vuoropuheluiden tarkoituksena oli syventää

ymmärrystä Tiedon vaikutuksista ja kerätä tietoa tulevia toimenpiteitä varten.

◦ Asiakastiimien tuki: Vuoropuheluja asiakastiimien kanssa. Näitä tukevat toimittajat, jotka

toimivat korkean riskin alueilla, jotka edellyttävät tarkempaa ihmisoikeuksien due diligence -

prosessia. Asiakastiimien kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään tunnistamaan ja

käsittelemään yhtiön arvoketjussa ilmeneviä ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita

lieventäen mahdollisia ihmisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä yhtiön toiminnallisia ja

maineriskejä.

Tieto määrittelee selvästi, että yhtiö odottaa toimittajiensa noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja

toimittajaperiaatteita, mikä on toimitusketjun vastuullisen toiminnan perusta. Kaikki valitut toimittajat käyvät

läpi pakotetarkistuksen. Konsernin hankinnasta ja kumppanuuksista vastaava toiminto, jota johtaa konsernin

hankintajohtaja, valvoo sopimuksia tarkoituksena huolehtia standardien noudattamisesta ja

vaatimustenmukaisuudesta.

Yhtiö varaa erikseen resursseja olennaisten vaikutustensa hallintaan. Niihin lukeutuu tiimi, joka koostuu

toimittajien due diligence -prosessista vastaavista johtajista sekä kestävyysprosessin johtajista. Tiimi tekee

läheistä yhteistyötä konsernin vastuullisuustoiminnon kanssa ja keskittyy huolehtimaan vastuullisesta

toimitusketjun hallinnasta tukemalla ja päivittämällä käytössä olevia prosesseja.

Hankintapolitiikassa edellytetään, että kilpailutusprosessiin ei tule kutsua toimittajia, joilla ei ole kohtuullista

mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Lisäksi Tiedon eettisten periaatteiden mukaan työtovereita ja

ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten toimittajia ja liikekumppaneita, on kohdeltava kunnioittavasti. Tämän mukaisesti

on myös vältettävä tilanteita, joissa Tiedon pyynnöt edellyttäisivät toimittajilta suorasti tai epäsuorasti liiallisia

työmääriä, joista voi aiheutua kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Saatuaan tiedon mahdollisista

kielteisistä vaikutuksista hankintapäälliköt aloittavat vuoropuhelun toimittajien kanssa, jotta havainnot voidaan

todentaa  ja korjaavista toimista sopia. Tähän sisältyy tyypillisesti tapaamisia johdon kanssa. Toimittajien on

lisäksi ilmoitettava toimittajaperiaatteiden rikkomuksista. Tätä valvotaan vuoropuheluilla hankinnan yhteydessä

sekä Whistleblowing-kanavan kautta.

Tieto ei ole toteuttanut aloitteita, joiden ensisijainen tarkoitus on tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun

työntekijöille, joten yhtiö ei valvo niiden vaikuttavuutta.

Tieto käynnisti vuonna 2025 toimittajien arviointityökalunsa parantamiseen tähtäävän hankkeen, jossa

keskitytään erityisesti toimittajien luokitteluun sektorikohtaisten riskien mukaan. Vuoden 2026 ensimmäisellä

neljänneksellä valmistuvan hankkeen tavoitteena on saavuttaa parempi ymmärrys ja tunnistaa tarkemmin

toimitusketjun kohdat, joissa ilmenee työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin

kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Yhtiön olennaisiin S2-aiheisiin ei kohdistettu merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja vuonna 2025.

Vuoden 2025 aikana Tieto teki kuitenkin 0,1 milj. euron investoinnin uuteen Supplier Due Diligence -työkaluun,

jonka tarkoitus on parantaa automaatiota ja käytettävyyttä sekä vähentää manuaalisesta työstä syntyviä

virheitä. Työkaluun kehitettävä hallintanäkymä suoraviivaistaa seurantaa ja parantaa tietojen luotettavuutta.

        Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S2-5)

Tiedon toimintaperiaatteiden päämäärien mukaisesti toimittajaperiaatteiden sisällyttäminen kaikkiin

toimittajasopimuksiin on keskeinen tavoite. Edistymistä seurataan Tiedon Supplier Dashboard -näkymän

kautta.

Vuonna 2025 Tieto aloitti tavoiteasetannan, joka koski olennaisia osaosa-aiheita Moninaisuus sekä

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä erityisesti suhteessa arvoketjun työntekijöihin.

Kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa havaittiin mahdollinen kielteinen vaikutus, jota ei voitu vahvistaa,

koska tietoja oli saatavilla rajallisesti. Tämän tiedonpuutteen vuoksi on vaikea vahvistaa, myötävaikuttaako

Tieto arvoketjun työntekijöiden epätasa-arvoon.

Vuonna 2026 Tieto toteuttaa kohdennetun riskiarvioinnin toimittajilleen keskittyen näihin olennaisiin osaosa-

aiheisiin. Tavoitteena on tunnistaa toimittajia, joiden riskiprofiili on kohonnut, ja vuorovaikutuksen keinoin

ymmärtää mahdollisia vaikutuksia paremmin ja tunnistaa toimenpiteitä, joilla moninaisuutta ja sukupuolten

tasa-arvoa voidaan tukea. Prosessista saatujen havaintojen perusteella Tieto pyrkii kehittämään mitattavan ja

tuloslähtöisen tavoitteen vuoden 2026 loppuun mennessä. Työtä tukee jatkuva suorituksen valvonta, jolla

varmistetaan työn edistyminen ja vastuuvelvollisuus. Koska tavoitetta ei ole vielä asetettu, suoraa

vuorovaikutusta arvoketjun työntekijöiden kanssa ei ole vielä tapahtunut tavoitteiden asettamisen

prosessissa, toiminnan seurannassa tavoitteiden valossa taikka toiminnan tuloksena mahdollisesti saatujen

kokemusten tai parannusten yksilöinnissä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	84

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tiedon kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa yksityisyys on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi liittyen sekä

yhtiön omaan työvoimaan että kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, joihin voi kohdistua olennaisia vaikutuksia yhtiön

toiminnan, tuotteiden, palveluiden ja liikesuhteiden kautta. Yksityisyys katsotaan olennaiseksi riskiksi ja

tosiasialliseksi myönteiseksi vaikutukseksi, mutta siihen liittyy myös kielteisen vaikutuksen mahdollisuus.

Tiedon myönteinen vaikutus on seurausta yhtiön vahvasta sitoutumisesta tietosuojaan. Yhtiö huolehtii

yksityisyydestä käyttämällä tietoturvallisia teknologioita, toteuttamalla säännöllisesti tietoturva-auditointeja

sekä noudattamalla yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja muita säännöksiä. Lisäksi yhtiö kertoo kaikille

osapuolille avoimesti tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyvistä käytännöistään. Luottamuksen rakentaminen

vahvoilla yksityisyyskäytännöillä lisää työsuhteisten työntekijöiden ja asiakkaiden uskollisuutta ja

tyytyväisyyttä.

Tiedon mahdollinen kielteinen vaikutus perustuu pääasiassa mahdollisiin henkilötietojen

tietoturvaloukkauksiin, jotka voivat toteutuessaan aiheuttaa yksilöille erilaisia kielteisiä seurauksia, joihin

lukeutuvat henkilötietojen käsittelyn keskeytyminen (esim. palveluiden häiriöt), fyysinen haitta (erityisesti

potilasturvallisuuteen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä asioissa) sekä huomattavat taloudelliset tai sosiaaliset

haitat. Muita mahdollisia seurauksia voivat olla  syrjintä, taloudelliset menetykset, identiteettivarkaudet tai

petokset, mainehaitta sekä yksityishenkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvat laajemmat loukkaukset.

Kaikki yksityishenkilöihin vaikuttavat mahdolliset henkilötietojen tietoturvaloukkaukset ovat seurausta tietojen

luottamuksellisuuteen, saatavuuteen tai eheyteen liittyvistä rikkomuksista. Näillä riskeillä on laaja-alaisia

vaikutuksia, mutta niiden vaikutukset riippuvat asianomaisista henkilöryhmistä, henkilötietojen tyypistä ja siitä,

kenen tietojen käsittelystä on kyse. Erityinen riski kohdistuu haavoittuviin ryhmiin ja henkilöihin, joiden

arkaluontoisia henkilötietoja käsitellään ja joille mahdollisesti aiheutuvat seuraukset voivat olla vakavampia.

Raportointikaudella ei tunnistettu Tiedon aiheuttamia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia

kielteisiä vaikutuksia .

Riskien osalta Tieto huomioi erityisesti tietosuojan ja kyberturvallisuuden. Tech Services -liiketoiminnan – sekä

siihen liittyvien konesalikeskusten ja hallitun infrastruktuurin – myynnin myötä yhtiön osallistuminen kriittisen

IT-infrastruktuurin ylläpitoon on kaventunut. Tieto käsittelee kuitenkin edelleen arkaluontoisia tietoja

keskeisissä ohjelmistoissaan ja kehitys- ja konsultointipalvelutoiminnassaan. Yhtiön käytössä oleviin alustoihin

tai asiakastietoihin vaikuttavista tietoturvaloukkauksista voi aiheutua huomattavia maine-, sääntely- tai

talousvaikutuksia. Tieto puuttuu näihin riskeihin suorittamalla yksityisyydensuojaa koskevia

vaikutustenarviointeja (PIA) henkilötietojen käsittelijänä, joka toimii rekisterinpitäjinä toimivien asiakkaidensa

lukuun. Näitä vaikutustenarviointeja tehdään myös, kun Tieto toimii oman työvoimansa henkilötietoja

käsittelevänä rekisterinpitäjänä. Lisäksi suoritetaan tehostettuja tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja

(DPIA) yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Arvioinneilla tunnistetaan yksityisyyden suojan

riskejä, jolloin Tieto voi toteuttaa toimenpiteitä lieventääkseen niitä sekä suojellakseen yksityishenkilöitä

kielteisiltä vaikutuksilta.

Niin asiakkaille suunnattujen kuin yhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai palveluiden

kehityksen aikana Tieto arvioi huolellisesti henkilötietojen käsittelyn tarkoitusta, laajuutta ja asiayhteyttä

huomioiden niiden henkilöryhmien näkökulmat, joiden tietoja käsitellään. Asiakkaat voivat hallita eri ryhmien,

kuten omien työntekijöidensä, kuluttajien ja loppukäyttäjien, henkilötietoja ja toimia esim. rahoitus-,

terveydenhuolto- tai opetusalalla taikka yhteiskunnan sosiaali-, hyvinvointi- ja turvallisuussektoreilla. Tuotteet

ja palvelut, jotka ovat luontaisesti haitallisia ihmisille, ja/tai tuotteet, jotka edellyttävät fyysistä

tuoteturvallisuutta koskevia tietoja, eivät ole Tiedolle olennaisia.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)

Tietoevryn pääasiallisia kuluttajien, loppukäyttäjien ja oman työvoiman yksityisyyden suojaan liittyviä

toimintaperiaatteita ovat yhtiön yksityisyydensuojapolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka. Lisätietoja

ihmisoikeuspolitiikasta on kohdassa S1-1 .

Yksityisyydensuojapolitiikalla pyritään huolehtimaan kaikkien henkilöiden, niin yhtiön oman työvoiman kuin

kuluttajien ja loppukäyttäjienkin, oikeuksista ja vapauksista suhteessa heidän omiin henkilötietoihinsa. Siinä

määritellään yhteiset periaatteet henkilötietojen suojeluun tietosuojalakien, kuten erityisesti GDPR-asetuksen,

mukaisesti. Lisäksi politiikassa määritellään, miten yhtiö käsittelee, hallitsee ja suojaa henkilötietoja osana

toimintaansa.

Politiikan keskeisinä tavoitteina on varmistaa läpinäkyvyys ja tietoturva sekä antaa käyttäjille valta päättää

omista henkilötiedoistaan. Politiikalla käsitellään riskejä, jotka liittyvät tietoturvaloukkauksiin, yksityisyyden

suojan loukkauksiin ja määräysten laiminlyönteihin. Samaan aikaan sillä pyritään tunnistamaan

mahdollisuuksia rakentaa luottamusta ja edistää datalähtöistä innovointia. Politiikka vastaa GDPR-asetuksen

lisäksi myös muita asiaankuuluvia kansallisia ja kansainvälisiä tietosuojalakeja. Jotkin politiikan osista ovat

linjassa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) kanssa erityisesti

liittyen yksityisyyden suojaan perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, ja niissä huomioidaan myös UNGP-

periaatteiden vaatimukset due diligence -toimista, joiden tarkoitus on ehkäistä ja lieventää kielteisiä

ihmisoikeusvaikutuksia.

Politiikkaa sovelletaan Tiedon toimintaan ja arvoketjuun mukaan lukien henkilötietoja käsittelevät toimittajat ja

kumppanit. Se kattaa kaikki alueet, joilla yhtiöllä on toimintaa, ja keskeiset sidosryhmät, kuten kaikki asiakkaat,

työntekijät, kumppanit ja loppukäyttäjät, jolloin varmistetaan henkilötietojen suojaus arvoketjun alku- ja

loppupään toiminnassa. Politiikka on sisäisesti saatavilla yhtiön intranetin kautta, ja kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden on vuosittain suoritettava yhtiön yksityisyyden suojaa käsittelevä verkkokoulutus. Politiikkaan

perustuva ulkoinen yksityisyydensuojaseloste toimitetaan ulkoisille sidosryhmille pyynnöstä.

Yksityisyydensuojapolitiikan laadinnassa ja arvioinnissa ei ole huomioitu sidosryhmien etuja – politiikka

perustuu yksinomaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Yksityisyydensuojapolitiikan hyväksyy

toimitusjohtaja, ja Head of Group Legal on vastuussa sen toteuttamisesta. Politiikka tarkistetaan vuosittain,

eikä siihen tehty merkittäviä muutoksia vuoden 2025 aikana.

Henkilötietojen käsittelijänä Tieto ilmoittaa vahvistetuista henkilötietojen tietoturvaloukkauksista omille

asiakkailleen, jotka ovat tietojen omistajia. Loukkausten vakavuuden arviointi on asiakkaiden vastuulla. Tieto ei

ole havainnut vuonna 2025 yhtään YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja ‑oikeuksista

annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden laiminlyöntiä,

johon liittyisi kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	85

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

Koska Tieto toimii sekä rekisterinpitäjänä että henkilötietojen käsittelijänä, yhtiö on sitoutunut suojaamaan

henkilötietoja sekä huolehtimaan henkilöiden yksityisyysoikeuksista kaikissa palveluissaan ja ratkaisuissaan.

Henkilötietojen käsittelijänä Tieto noudattaa GDPR-asetusta huolehtien juridisten velvollisuuksien

noudattamisesta toimiessaan kumppanina asiakkailleen, jotka ovat rekisterinpitäjiä. Tässä asemassa Tiedon

henkilötietojen käsittely perustuu yksinomaan yhtiön asiakkaiden antamiin ohjeisiin ja vaatimuksiin, ja näillä

asiakkailla on vastuu huolehtia läpinäkyvyydestä sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyden

suojaamisesta.

Tieto noudattaa palveluissaan ja tuotteissaan sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita

GDPR:n 25. artiklan mukaisesti. Mahdollisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja muiden

henkilöiden yksityisyyden suojan riskejä arvioidaan ja lievennetään tuotteiden ja palveluiden kehityksen

aikana. Toimitettuja palveluita toteutetaan asiakassopimusten sekä asiakkaiden antamien tietojenkäsittelyä

koskevien ohjeiden mukaisesti. Asiakasyhteistyössä tietoturvaan liittyvät keskustelut kuuluvat Tiedon

päivittäiseen toimintaan, kuten myyntiprosessiin tai palveluiden toimitukseen. Henkilötietojen käsittelijänä

Tieto ei kuitenkaan pidä suoraan yhteyttä kuluttajiin tai loppukäyttäjiin. Vastuu huolehtia tietoturvasta ja

läpinäkyvästä viestinnästä loppukäyttäjien kanssa on yhtiön asiakkailla, jotka toimivat rekisterinpitäjinä.

Rekisterinpitäjänä toimiessaan – esimerkiksi käsitellessään oman työvoimansa, asiakkaidensa tai

ulkopuolisten kumppaneidensa yhteyshenkilöiden, verkkosivustolla tai toimistoissa vierailevien henkilöiden tai

työnhakijoiden henkilötietoja – Tieto noudattaa GDPR-asetusta soveltuvin osin. Esimerkiksi GDPR:n 25.

artiklan mukaisesti Tieto arvioi henkilöiden yksityisyyden suojaan kohdistuvia mahdollisia riskejä ja pienentää

niitä ennen suunniteltua henkilötietojen käsittelyä.

Rekisterinpitäjänä Tieto varmistaa, että asianomaiset ovat tietoisia henkilötietojensa käsittelystä. Lisäksi

henkilöille annetaan mahdollisuus ilmaista huolenaiheensa, esittää kysymyksiä tai käyttää yksityisyyteen

liittyviä oikeuksiaan. Tilanteissa, joissa on mukana työsuhteisia työntekijöitä, Tieto voi olla yhteydessä heidän

edustajiinsa, kuten eurooppalaisen työneuvoston (EWC) jäseniin varmistaakseen täyden läpinäkyvyyden.

Työntekijät eivät osallistu laajasti henkilötietojen käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. Sen sijaan heidän

etujaan edustaa työneuvosto.

Koska Tieto on merkittävä palveluntarjoaja, joka tekee yhteistyötä monien asiakkaiden kanssa, tietoturvaan

kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat johtaa laajamittaisiin tai systeemisiin seurauksiin. Tämän

vuoksi yksityisyyden suojaaminen on keskeinen painopistealue yhtiön kaikessa toiminnassa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

Henkilötietojen käsittelijänä toimiessaan Tieto tukee asiakkaitaan (rekisterinpitäjiä) henkilötietojen

hallinnassa. Tällöin on kuitenkin rekisterinpitäjän vastuulla tarjota kanavat, joiden kautta kuluttajat ja

loppukäyttäjät voivat kertoa yksityisyyteen liittyvistä huolenaiheista tai ongelmista. Tarvittaessa kuluttajat ja

loppukäyttäjät voivat myös tehdä valituksia kansalliselle tietosuojaviranomaiselle GDPR-asetuksessa kuvatulla

tavalla. Tieto ei itse tarjoa yhteyspisteitä kuluttajille tai loppukäyttäjille, jollei näin sovita asiakassopimuksessa

(jolloin tämä toteutetaan esimerkiksi tukipalvelun kautta).

Rekisterinpitäjänä toimiessaan Tieto viestii läpinäkyvästi keinoista ottaa yhteyttä yksityisyyden suojaan

liittyvissä asioissa. Tiedon omalla työvoimalla on pääsy sisäiseen tietosuojaselosteeseen, ja saatavilla on myös

julkinen tietosuojaseloste, jota voivat käyttää ulkopuoliset henkilöt, kuten asiakkaiden edustajat, kumppanit,

toimittajat, vierailijat ja työnhakijat. Tietoturvaloukkausten hallintaprosessiin ja -järjestelmään on sisällytetty

henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaan tarkoitettu menettely.

Tiedon Whistleblowing-kanavan kautta on lisäksi mahdollista ilmoittaa yksityisyyteen liittyvistä

huolenaiheista. Varmistaakseen ongelmista ilmoittamiseen tarkoitettujen kanaviensa tehokkuuden yhtiö

suorittaa kuukausittain suorituskyvyn arviointeja, ja ylimmälle johdolle raportoidaan vähintään kahdesti

vuodessa. Tieto ei ole suorittanut erityistä arviointia selvittääkseen, pidetäänkö yhtiön tietosuojaselostetta

luotettavana tapana huolenaiheista ilmoittamiseen huomioiden yhtiön rooli henkilötietojen käsittelijänä. Lue

lisää yhtiön yleisten valitus- ja korjaamisprosessien tiedostamisesta ja luottamuksesta niihin kohdasta G1 -

Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tosiasialliset tietoturvaloukkaukset, joissa vaarantuu luottamuksellisuus, palveluiden saatavuus tai

henkilöiden henkilötietoja, käsitellään noudattaen Tiedon tietoturvaloukkausten hallintaprosessia, joka

sisältää erillisen menettelyn henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaan. Raportoidut loukkaukset

tutkitaan ja selvitetään, ja niistä ilmoitetaan asianomaisille sidosryhmille GDPR-asetuksen 33. artiklan

mukaisesti.

Lisäksi sisäisillä yksityisyysarvioinneilla ja ulkoisilla auditoinneilla saadaan tietoa mahdollisista henkilöiden

yksityisyysoikeuksiin vaikuttavista ongelmista. Jos Tieto tunnistaa toimintaa, joka on aiheuttanut tai edistänyt

olennaisia kielteisiä vaikutuksia, asiaan puututaan välittömästi asianmukaisin keinoin.

Yhtiön korjaamistoimet on kuvattu ihmisoikeuspolitiikassa. Jos tunnistetaan kielteinen vaikutus, joka

kohdistuu ihmisten perusoikeuksiin ja vapauksiin ja erityisesti henkilötietojen suojelua koskevaan oikeuteen,

Tieto noudattaa asiassa strukturoitua prosessia, joka on yhtiön ihmisoikeuspolitiikan, tietoturvapolitiikan ja

yksityisyydensuojapolitiikan mukainen. Tiedon tietoturvaloukkausprosessi sisältää henkilötietojen

tietoturvaloukkausten hallintaan tarkoitetun menettelyn ja varmistaa, että tapaukset tutkitaan ja rajataan

ripeästi, niistä viestitään läpinäkyvästi asianosaisten ja viranomaisten kanssa sekä ryhdytään korjaaviin

toimenpiteisiin, kuten tietojen palautukseen, poistamiseen tai tilanteen vaatiessa korvauksiin. Aiemmista

tapauksista saatujen kokemusten perusteella vahvistetaan politiikkoja, valvontatoimia ja koulutusta, jotta

voidaan estää tapahtumien toistuminen. Valvonnasta huolehtii konsernin yksityisyyden suojasta ja

tietosuojasta vastaava toiminto, ja olennaisista tapauksista raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

        Toimet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien

hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

tehokkuus (S4-4)

Vuoden 2025 aikana Group Privacy -toiminto keskittyi tukemaan Tiedon laajempia yhtiötason hankkeita, joita

vetivät konsernin laadunvarmistus-, tietohallinto- ja hankintatoiminto. Nämä hankkeet ovat suoraan

vahvistaneet Tiedon kokonaisvaltaista tietosuojakehystä, ja niillä on ollut myönteisiä vaikutuksia sekä sisäisen

työvoiman että asiakkaille suunnattujen IT-palveluiden osalta. Muita vuonna 2025 toteutettuja konsernitason

toimenpiteitä:

• Tech Services -liiketoiminnan myynti – jossa Group Privacy tuki siirtymää yksityisyyden suojan

näkökulmasta.

• Ulkopuolinen ISO 27701 -auditointi ja sertifiointi – tarkoituksena tunnistaa yksityisyyteen liittyviä puutteita.

• Vanhojen IT-järjestelmien uusiminen sisäinen ratkaisuportfolio mukaan luettuna – tarkoituksena varmistaa

tehokas hallinta sekä yksityisyyttä, tietoturvaa ja tekoälyä koskevan sääntelyn noudattaminen.

• Hankinnan ja toimittajien hallinnan prosessien päivitykset – tarkoituksena parantaa operatiivista

tehokkuutta sekä yksityisyyteen liittyvien tulosten laatua vaatimusten mukaisesti.

Lisäksi Tietoevry suorittaa vuosittain ISAE 3000 -auditointeja, joilla arvioidaan yhtiön yksityisyyden suojaan

liittyvän toiminnan ja prosessien vaikuttavuutta. Tieto pyrkii toteuttamaan tunnistetut yksityisyyden suojan

parannukset lyhyellä aikahorisontilla, tyypillisesti 12 kuukauden kuluessa kustakin vuosittaisesta auditoinnista.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	86

Näiden hankkeiden tavoitteena on vahvistaa GDPR-asetuksen noudattamista yhtiön toiminnassa ja varmistaa

parempi yksityisyyden suoja. Tiedon sisäinen yksityisyyden suojan parantamiseen tähtäävä toiminta painottaa

ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on välttää sovellettavien lakien vastaisia

tilanteita. Lisäksi nämä toimet parantavat yhtiön yksityisyyden suojaan liittyviä kykyjä ja sen kypsyyttä, jolloin

yhtiö pystyy toimittamaan asiakkaille parempia palveluita, jotka sisältävät tehokkaita tietosuojaratkaisuja.

Tämä puolestaan tukee asiakkaita heidän omien vastuidensa ja velvollisuuksiensa täyttämisessä, kun ne

käsittelevät kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietoja. Tieto lieventää oman työvoimansa sekä kuluttajien ja

loppukäyttäjien yksityisyyteen liittyvää riskiä yksityisyyden suojaa tukevalla toiminnallaan, joka on kuvattu

luvussa ESRS 2 SBM-3.

Vuonna 2024 toteutettujen toimien pohjalta Tieto on jatkanut järjestelmällistä ja kattavaa tietosuojan

hallinnointia myös vuonna 2025. Yhtiö on vuonna 2024 julkistettujen toimintasuunnitelmien mukaisesti

toteuttanut tietosuojakehyksensä mukaista toimintaa keskittyen erityisesti tarvittavien päivitysten

integroimiseen hankinnan ja toimittajien hallinnan prosesseihin sekä keskeisten sisäisten sidosryhmien

kouluttamiseen. Group Privacy -toiminto valvoi yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön kehitystä EU:ssa

ja muissa maissa, joissa Tieto toimii.

Tiedon Group Privacy -yksikkö on osa konsernin lakiasiainorganisaatiota, ja vuonna 2025 tehtyjä operatiivisia

yksityisyyden suojan parannustoimia käsiteltiin osana konsernin lakiasiainorganisaation toimintakustannuksia.

Toimintasuunnitelmaan ei liittynyt merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2025. Tällä

hetkellä myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai

pääomamenoja).

        Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S4-5)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	2025	2024, oikaistu	2024
Kuluttajien ja loppukäyttäjien sekä oman työvoiman yksityisyys	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus, mahdollinen kielteinen vaikutus ja riski	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) ovat suorittaneet vuosittaisen yksityisyyskoulutuksen verkossa	97 %	97 %	97 %
	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus, mahdollinen kielteinen vaikutus ja riski	Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja	0	0	0

Tieto keskittyy henkilötietojen käsittelijän roolissa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ja rekisterinpitäjän roolissa omaan

työvoimaansa. Yhtiö valvoo jatkuvasti sisäisen tietosuojakehyksensä vaikuttavuutta sekä yksityisyyden suojaan

liittyviltä menettelyiltään vaadittuja tuloksia. Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Tieto on määrittänyt

yksityisyyden suojaa koskevat tunnusluvut (KPI:t) ja tavoitteet, joista viestitään selvästi. Yhtiö raportoi säännöllisesti

yksityisyyden suojaan liittyvästä suorituskyvystään ja kypsyyden asteesta yhtiön johtoryhmälle sekä hallituksen

tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Yhtiö valvoo työn edistymistä vuosittaisella yksityisyyden suojan kypsyyttä määrittävällä kyselyllä, operatiivista

toimintaa kuvaavilla tilastoilla, sisäisillä arvioinneilla sekä ulkopuolisten kumppanien toteuttamilla auditoinneilla.

Nämä prosessit auttavat varmistamaan jatkuvan parantamisen yksityisyyden suojaan liittyvissä käytännöissä ja

suorituksissa.

Sisäisiä sidosryhmiä on osallistettu yhtiön yksityisyyden suojaa koskevien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan

seurantaan. Tiedon työsuhteisilla työntekijöillä, kuten yksityisyyden suojaan erikoistuneilla ammattilaisilla, sekä

konsernin keskeisillä toiminnoilla, kuten tietoturva-, riskinhallinta- ja IT-tiimeillä, on aktiivinen rooli yksityisyyden

suojaan liittyvien kokemusten tunnistamisessa ja parannusten toteuttamisessa.

Tiedolla on useita sisäisiä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla hallitaan oman työvoiman, kuluttajien ja

loppukäyttäjien yksityisyyden suojaan liittyviä yhtiön tosiasiallisia myönteisiä vaikutuksia sekä mahdollista kielteistä

vaikutusta ja riskejä. Ne liittyvät esimerkiksi yhtiön tarjoomaan, GDPR-asetuksen noudattamiseen toimittajien

työssä, sisäisiin prosesseihin ja IT-ratkaisuihin sekä työsuhteisten työntekijöiden koulutukseen. Kaikki yhtiön

yksityisyyden suojaa koskevat tavoitteet vastaavat Tiedon yksityisyyden suojan tavoitteita ja periaatteita, jotka on

määritelty yhtiön yksityisyydensuojapolitiikassa. Kaksi ulkoista tavoitetta liittyy yhtiön tosiasialliseen myönteiseen

vaikutukseen, mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen ja olennaiseen riskiin.

Tavoitetta ”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja” mitataan

vuosittain. Tiedot kerätään vuoden lopussa. Tavoitteen perusvuosi on 2020 ja sitä vastaava perusarvo on 0. Kuten

luvussa BP-1 esitettiin, tavoite ”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä

sakkoja” kattaa kaikki Tieto-konserniin kuuluvat tahot. Vaatimusten noudattamista voidaan kuitenkin seurata vain

Euroopassa, sillä Euroopan ulkopuolella tapahtuneesta vaatimusten noudattamatta jättämisestä ei ole saatavilla

tietoja. Liittyen tavoitteeseen, jonka mukaan tietosuojaviranomaiset eivät määrää yhtään GDPR-asetukseen liittyviä

sakkoja, raportointivuoden toiminta vastaa odotuksia vuonna 2018 alkaneen kehityksen mukaisesti. Tämä on

seurausta Tiedon kattavasta ja järjestelmällisestä tavasta huolehtia yksityisyyden suojasta ja GDPR-asetuksen

noudattamisesta.

Tiedon toinen tavoite on, että kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) suorittavat vuosittaisen

yksityisyyskoulutuksen verkossa. Koulutus on pakollinen Tiedon kaikille työsuhteisille työntekijöille ja tilapäisille

työntekijöille. Tavoitteen perusvuosi on 2020, ja sitä vastaava perusarvo on 89 %. Tavoite koskee kaikkia Tieto-

konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii Tiedon portfolioyhtiönä.

Group Privacy -toiminto valvoo toimintaa kumpaankin tavoitteeseen nähden, ja seurantaa tehdään 

neljännesvuosittain. Verkko-oppimistavoitteeseen liittyvää toimintaa seurataan neljännesvuositasolla kolmannesta

neljänneksestä lähtien. Tietoa suorituksista jaetaan ja arvioidaan niin liiketoiminta-alueittain kuin konsernitasollakin.

Vuositason tuloksia jaetaan yhtiön ulkopuolelle. Varmentaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut

tavoitteet, eikä välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	87

Hallintotapatiedot

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen88

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	88

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tiedon kattava suhtautuminen yrityskulttuurin hallintaan, väärinkäytösten paljastajien suojeluun sekä

korruption torjuntaan vahvan hallinnon, eettisten ohjeiden ja koulutuksen kautta edistää olennaisia myönteisiä

vaikutuksia. Soveltamalla näitä periaatteita johdonmukaisesti kaikilla alueilla, joilla Tiedolla on toimintaa, yhtiö

auttaa vahvistamaan yrityskulttuuria sekä väärinkäytösten paljastajien suojelua ja edistää korruption

torjuntaa.

Tieto ymmärtää, että ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvat korruptioon ja lahjontaan liittyvät kielteiset vaikutukset

ovat mahdollisia johtuen yhtiön globaalin toiminnan monimutkaisuudesta ja suhteista kolmansiin osapuoliin.

Toiminta sääntelyltään vaihtelevissa ympäristöissä lisää yhtiön altistumista tällaisille vaikutuksille.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2 - GOV-1)

Tietoa liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolista on esitetty kohdassa

ESRS 2 GOV-1.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

Myönteinen yrityskulttuuri on Tiedon liiketoiminnan menestyksen tärkeä osatekijä. Se vaikuttaa työntekijöiden

toimintaan, sitoutumiseen ja hyvinvointiin sekä tukee yhtiön kykyä innovoida ja sopeutua muutoksiin nopeasti

kehittyvässä globaalissa ympäristössä. Yhtiön kulttuurin lähtökohtia ovat avoimuus, luottamus ja moninaisuus,

ja kulttuuria vaalitaan viestinnällä, koulutuksilla ja kehityksellä sekä vuorovaikutuksella työntekijöiden kanssa.

Yrityskulttuuria arvioidaan työntekijäkyselyillä sekä seuraamalla muun muassa henkilöstön vaihtuvuuteen ja

moninaisuuteen sekä väärinkäytösten paljastamiseen liittyviä mittareita.

Tiedon liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät sitoumukseton kuvattu muodollisesti

toimitusjohtajan hyväksymissä eettisissä periaatteissa, jotka toimivat yhtiön eettisenä kompassina. Eettiset

periaatteet koskevat kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, johtajia, alihankkijoita ja muita edustajia. Niitä tukevat

myös täydentävät toimintaperiaatteet ja säännöt, joista oleellisimmat on kuvattu alla.

Tiedon ohjeistus ilmiantoihin koskien eettisiä periaatteita edistää avointa yrityskulttuuria tarjoamalla

turvallisen mekanismin, jolla voidaan ilmoittaa epäillyistä tai tosiasiallisista lain rikkomuksista, Tiedon eettisten

periaatteiden loukkauksista sekä muista väärinkäytöksistä ilman pelkoa vastatoimista. Ohjeistuksessa

määritellään, että ilmoituksia on mahdollista tehdä nimettömästi ja niitä voivat tehdä yhtiön sisäisten

sidosryhmien lisäksi myös ulkoiset sidosryhmät, kuten toimittajat, kumppanit ja asiakkaat. Ohjeistuksessa on

kuvattu myös huolenaiheista ilmoittamisen prosessi ja se, että ilmoitusten perusteella tehtävässä seurannassa

huolehditaan tutkinnan riippumattomuudesta, luottamuksellisuudesta sekä ilmoituksen tekijän suojelusta

vastatoimilta. Lisäksi säännöissä määritellään yhtiön sitoutuminen yksityisyydensuojaan liittyvien

periaatteiden turvaamiseen ja noudattamiseen.

Whistleblowing-yksiköllä, Group Compliance Officerilla, määrätyillä yhteyshenkilöillä ja eskalointivaliokunnalla

on määritellyt roolit prosessissa. Whistleblowing-järjestelmän toiminta on linjajohdosta riippumatonta, ja se

täyttää EU-direktiivin 2019/1937 sekä muiden lakien vaatimukset. Ilmoituksen tekijän suojelu vastatoimilta on

prosessin olennainen osa, jota valvotaan jatkuvasti.

Ilmoitukset kuitataan seitsemän kalenteripäivän kuluessa, ja niistä annetaan palautetta kolmen kuukauden

kuluessa. Whistleblowing-yksikkö arvioi jokaisen raportin, päättää  lisätutkinnan tarpeesta ja vie asian

mahdollisesti eskalointivaliokunnan, toimitusjohtajan, tarkastus- ja riskivaliokunnan tai hallituksen

käsiteltäväksi. Prosessin tarkoituksena on varmistaa luottamuksellisuus, oikeudenmukaisuus sekä kunnioitus

kaikkia osallisia kohtaan. Asianomaisille annetaan mahdollisuus tulla kuulluiksi.

Väärinkäytösten paljastamiseen liittyvä tiedottaminen on osa vuosittain suoritettavaa pakollista eettisiä

periaatteita koskevaa verkkokoulutusta, ja vuonna 2025 koulutuksessa otettiin käyttöön tekstityksiä ja

käännöksiä tukemaan sisällön ymmärrystä. Vuonna 2025 yhtiö lisäsi vuosittaiseen työntekijäkyselyyn

kohdennetun kysymyksen, jolla selvitetään, kokevatko työntekijät voivansa ilmoittaa epäillyistä

väärinkäytöksistä turvallisesti ilman pelkoa vastatoimista. Vaikka tämä ei ole vielä itsessään täysi arvio

luottamuksesta muodollisiin valitusmekanismeihin, tulokset antavat olennaista tietoa työntekijöiden

kokemasta psykologisesta turvallisuudesta sekä heidän halukkuudestaan tuoda huolenaiheita esiin. Tämän

uuden mittarin lisäksi yhtiö arvioi luottamusta valitusmekanismeihin epäsuorasti ilmoitusmäärien ja

nimettömien ilmoitusten osuuden kautta. Yhtiö ymmärtää, että huolenaiheita ja valituksia voidaan tuoda ilmi ja

selvittää myös muodollisten whistleblowing-kanavien ulkopuolella, ja pyrkii sen vuoksi vaalimaan puheeksi

ottamisen kulttuuria, jossa työntekijät kokevat voivansa kertoa huolenaiheista turvallisesti minkä tahansa

kanavan kautta pelkäämättä kielteisiä seurauksia.

Tiedon korruptiontorjuntaohjeistus vastaa kansainvälisiä kehyksiä, kuten YK:n korruption vastaista

yleissopimusta sekä monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n toimintaohjeita, ja sitä noudatetaan kaikilla

alueilla, joilla yhtiö toimii. Mikäli paikallista lakia ei ole tai siinä on puutteita, sovelletaan ensisijaisesti yhtiön

eettisiä periaatteita ja sisäistä ohjeistusta. Ohjeistuksessa korostetaan läpinäkyvyyttä, hyvää harkintaa ja

eettistä toimintaa ulkoisten sidosryhmien kanssa. Vuonna 2024 sidosryhmiä kuultiin liittyen lahjoja, kestitystä,

sponsorointia ja lahjoituksia koskevaan ohjeistukseen, ja tämän seurauksena päivitetty ohjeistus on ollut

voimassa vuoden 2025 alusta lähtien.

Toimittajat ja kumppanit hyväksyvät toimittajia koskevat eettiset periaatteet, joissa määritellään eettistä

toimintaa koskevat odotukset asioinnissa Tiedon kanssa.

Yhtiöllä on käytössä menettelyjä, joiden avulla liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä häiriötilanteita,

korruptio- ja lahjonta mukaan lukien, voidaan tutkia viipymättä, riippumattomasti ja puolueettomasti.

Tilanteiden tutkinnassa noudatetaan sisäisiä ohjeita, ja tutkintaan voi osallistua lakiasiainorganisaatio,

Compliance-toiminto, henkilöstöhallinto ja/tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Tutkinnoissa saatuja löydöksiä

hyödynnetään korjaavissa toimenpiteissä, toimintaperiaatteiden kehittämisessä sekä riskejä lieventävissä

toimenpiteissä.

Eettisiä periaatteita, korruptiontorjuntaohjeistusta ja ilmiantoja koskevaa ohjeistusta arvioidaan vuosittain, ja

arviointiin osallistuu substanssiasiantuntijoita ja sidosryhmiä. Eettisiin periaatteisiin sisältyy näiden

ohjeistusten sisältöä, ja ne muodostavat tärkeimmät liiketoiminnan harjoittamista ja eettisiä asioita koskevat

toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteita tarjotaan saataville sisäisen prosessikehyssivuston sekä osittain

julkisen verkkosivuston kautta. Vuonna 2025 eettisiin periaatteisiin ei tehty merkittäviä muutoksia. Ilmiantoja

koskevan ohjeistuksen päivityksessä huomioitiin sidosryhmien näkemykset nimettömistä ilmoituksista, vaikka

nimettömyys ei ole lakisääteinen vaatimus. Ilmiantoja koskevan ohjeistuksen ja korruptiontorjuntaohjeistuksen

hyväksyy Head of Group Legal, ja ohjeistusten noudattamisesta vastaa Group Compliance Officer.

Tieto on toteuttanut koko yhtiön laajuisen riskiarvioinnin, jossa tunnistettiin korruptio- ja lahjontariskeille

kaikkein alttiimmat toiminnot. Tiedon korruptioriskit liittyvät rooleihin, joihin liittyy merkittävää

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	89

päätöksentekovaltaa ja joissa yksittäiset henkilöt vaikuttavat sopimuksiin ja keskeisiin liikesuhteisiin erityisesti

arvoltaan suurissa transaktioissa ja neuvotteluissa. Lisäksi toiminnot, joissa käsitellään Tietoa tai kolmansia

osapuolia koskevaa luottamuksellista tai arkaluontoista strategista, taloudellista tai teknistä tietoa, katsotaan

riskialttiiksi. Näihin riskeihin vastataan ottamalla käyttöön tunnistettuihin korkean riskin toimintoihin

kohdennettu mitattava ja raportoitava korruptiontorjuntakoulutus vuodesta 2026 alkaen.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Tiedolla on nollatoleranssi korruptiota ja lahjontaa kohtaan. Kuten edellä on kuvattu, yhtiön eettisissä

periaatteissa ja korruptiontorjuntaohjeistuksessa määritellään yhtiössä noudatettavat lahjonnan ja korruption

torjuntaa koskevat periaatteet ja vaatimukset. Niitä täydentävät Tunne vastapuolesi -ohjeistus ja muut

yritysprosessit, jotka auttavat ehkäisemään väärinkäytöksiä, ja tukevat kattava laki- ja

vaatimustenmukaisuuskehys. Talousprosesseihin on sisällytetty sisäisiä kontrolleja, jotka on suunniteltu

estämään lainvastaisten tai tekaistujen transaktioiden suorittaminen.

Liiketoiminnan harjoittamista koskeva koulutus, johon kuuluu korruption ja lahjonnan torjuntaan keskittyviä

osioita, on pakollinen kaikille työsuhteisille työntekijöille hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet mukaan

luettuina. Koulutus toteutetaan eettistä ohjeistusta koskevan verkossa tapahtuvan vuosikoulutuksen osana, ja

se sisältää todellisiin tilanteisiin perustuvaa käytännön ohjeistusta liiketoimintaan liittyvien lahjojen ja

kestityksen arvioinnista. Kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on lisäksi pääsy syventäviin lahjonnan ja

korruption torjunnan koulutusmoduuleihin yhtiön oppimisenhallinta-alustan kautta. Yhtiö toteuttaa

roolikohtaisen korruptiontorjuntakoulutuksen riskialttiille henkilöstölle vuoden 2026 aikana, sillä tällaista

koulutusta ei järjestetty vuonna 2025.

Konsernin Whistleblowing-yksikkö eskaloi ja tutkii kaikki epäillyt tai varsinaiset korruptio- ja lahjontatapaukset

ilmiantoja koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Konsernin Whistleblowing-yksikkö ja eskalointivaliokunta

toimivat linjajohdosta ja talousprosessien johdosta riippumattomasti, millä taataan tutkintojen

puolueettomuus. Tutkintojen tuloksista raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle puolivuosittain tai

ilmiantoja koskevan ohjeistuksen muuten edellyttämällä tavalla.

        Mittarit ja tavoitteet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	2025	2024, oikaistu	2024
Korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja havaitseminen)	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen toimintaohjekoulutuksen verkossa	97%	96%	96%
Korruptio ja lahjonta (tapaukset)	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Whistleblowing-yksikkö ei havaitse yhtään korruptiotapausta	0	0	0
Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Korkea tai erittäin korkea tulos (≥ 8/10) vuotuisessa työntekijäkyselyssä mitattaessa turvallisuuden tunnetta ilmoitettaessa epäillyistä tai havaituista väärinkäytöksistä tai epäeettisestä toiminnasta	8,5	–	–
Yrityskulttuuri

Tieto hyödyntää liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien tavoitteiden asettamisessa sidosryhmävetoista

jäsenneltyä prosessia. Työsuhteiset työntekijät ja johto osallistuvat konsultointien kautta, ja näkökantoja

hankitaan myös toimintojen välisiltä tiimeiltä, joihin osallistuvat henkilöstöhallinto, talous,

lakiasiainorganisaatio, Compliance-toiminto ja vastuullisuustoiminto. Lähestymistavalla varmistetaan, että

tavoitteet ovat käytännöllisiä ja olennaisia sekä toiminnan realiteetteja ja sidosryhmien odotuksia heijastavia.

Johtoryhmä hyväksyi kaksi korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevaa tavoitetta vuonna 2024 ja kestävän

kehityksen ohjausryhmä hyväksyi väärinkäytösten paljastajien suojelua ja yrityskulttuuria koskevan tavoitteen

vuonna 2025. Kaikki edellä olevassa taulukossa esitetyt tavoitteet on linjattu Tiedon eettisten periaatteiden,

korruptiontorjuntaohjeistuksen ja ilmiantoja koskevan ohjeistuksen mukaan. Lisäksi kaikki tavoitteet käyvät

läpi sisäisen tarkistuksen ja ulkopuolisen varmennusprosessin.

Eettisiä periaatteita koskevan vuosittaisen verkkokoulutuksen 100 %:n suoritusastetavoitetta seurataan

Tiedon oppimisenhallintajärjestelmän kautta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää työntekijöiden

osallistumista, verkkokoulutusresurssien saatavuutta kaikille asianomaisille koulutettaville sekä edistymisen

tarkkaa seurantaa. Seuranta on eritelty maiden, liiketoimintayksiköiden ja henkilöstöjohtajien mukaan, mikä

mahdollistaa kohdennetun seurannan. Yhtiö olettaa, että koulutuksen suorittaneet työntekijät

todennäköisemmin havaitsevat ja estävät korruptio- tai lahjontatapauksia sekä ilmoittavat epäilyksistään.

Tavoite koskee kaikkia Tieto-konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii

itsenäisesti Tiedon portfolioyhtiönä. Tavoitteen perusvuosi on 2019 ja perusarvo on 90 %:n suoritusaste.

Vuonna 2024 tavoitetasoa nostettiin 100 %:iin, sillä koulutus on pakollinen. Tavoite pysyi ennallaan vuonna

2025.

Tiedon tavoitetta, jonka mukaan Whistleblowing-yksikkö ei havaitse yhtään korruptiotapausta, tuetaan

sisäisillä kontrolleilla, auditoinneilla, itseraportointimekanismeilla sekä vaatimustenmukaisuuden valvonnalla.

Tämän tavoitteen yhteydessä "tapauksella" tarkoitetaan korruptiotapausta, jonka Whistleblowing-yksikkö on

virallisesti tutkinut ja todennut aiheelliseksi raportointikauden aikana. Tutkinta aloitetaan viipymättä aina, kun

huolenaiheita ilmenee. Tavoitteessa oletetaan, että käytössä olevat prosessit ovat vaikuttavia, luotettuja ja

laajasti tunnettuja. Edistymistä seurataan jatkuvasti sisäisten tietojen perusteella. Tavoitteen perusvuosi on

2024 ja perusarvo on 0 tapausta. Tavoite pysyi ennallaan vuonna 2025.

Vuodelle 2025 ehdotettiin uutta väärinkäytösten paljastajien suojeluun ja yrityskulttuuriin liittyvää tavoitetta,

joka muotoiltiin seuraavasti: "Korkea tai erittäin korkea tulos vuotuisessa työntekijäkyselyssä, jolla mitataan

turvallisuuden tunnetta ilmoitettaessa epäillyistä tai havaituista väärinkäytöksistä tai epäeettisestä

toiminnasta". Tavoitetta mitataan vuosittain osana vuotuista työntekijäkyselyä, jossa pyydetään kertomaan,

tunteeko vastaaja voivansa turvallisesti ilmoittaa epäilemästään tai havaitsemastaan väärinkäytöksestä tai

epäeettisestä toiminnasta. Vastaus valitaan asteikolta 0–10, ja tulos 8–10 kertoo, että työntekijä kokee

voivansa ottaa asioita turvallisesti puheeksi. Tulokset koostetaan, ja tulosten keskiarvoa käytetään tavoitteen

toteutumisen arvioinnissa ja raportoinnissa. Tavoite koskee kaikkia työsuhteisia työntekijöitä lukuun ottamatta

Avegan ja Bekkin henkilöstöä.

Tavoitteen määrittelyssä oletetaan, että kyselyn kysymykset ymmärretään yhdenmukaisesti koko työvoiman

keskuudessa ja että vastausprosentti on riittävän korkea edustavan tuloksen saamiseksi. Käytetty

kyselytyökalu on suunniteltu tukemaan reaaliaikaista analytiikkaa ja sitoutumisen seurantaa, mikä

mahdollistaa korkean osallistumisprosentin saavuttamisen. Varmentaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on

validoinut tavoitteet, eikä välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyyn tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta

seurataan määritellyillä mittareilla, esimerkiksi eettisiä periaatteita koskevien verkkokoulutusmoduulien

suoritusasteen sekä raportoitujen ja vahvistettujen korruptiotapausten lukumäärän perusteella. Kokemusta

turvallisuudesta huolenaiheista ilmoittamisen yhteydessä, johon linkittyvät olennaiset aiheet ovat

väärinkäytösten paljastajien suojelu ja yrityskulttuuri, seurataan vuotuisen työntekijäkyselyn tulosten

perusteella. Lisäksi syötteitä kerätään vaatimustenmukaisuutta koskevista raporteista ja kansainvälisistä

standardeista, kuten monikansallisille yrityksille annetuista OECD:n toimintaohjeista sekä YK:n korruption

vastaisesta yleissopimuksesta.

Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)

Raportointivuonna 2025 Tieto ei kirjannut yhtään tuomiota korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta, eikä yhtiö maksanut  näihin asioihin liittyviä sakkoja tai seuraamusmaksuja. Vastaavasti yhtiö ei

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	90

ryhtynyt vuoden aikana toimiin, joilla olisi tarjottu yksin tai yhteistyössä tai tuettu korruptioon ja lahjontaan

liittyviä korjaavia toimenpiteitä.

Yksi korruptioon väitetysti liittyvä tapaus jäi kuitenkin avoimeksi vuonna 2025. Tapauksesta raportoitiin

ensimmäisen kerran vuonna 2018, ja siinä oli osallisena Tiedon entinen työsuhteinen työntekijä, joka sai Valko-

Venäjällä tuomion virkamiehen lahjonnasta. Tapauksen seurauksena Tietoevry Banking Latvia SIA:ta (aiemmin

SIA Tieto Latvia) kohtaan nostettiin vuonna 2020 syytteet väitetyistä sisäisten kontrollien puutteista ja

veropetoksesta. Tapauksen käsittely Riian käräjäoikeudessa on kesken. Tieto kiistää syytteet ja jatkaa

kantansa puolustamista.

	2025	2024
Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä	0	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen sakkojen suuruus	0	0
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi	0	0
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvän rikkomisen vuoksi	0	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä	0	0

        Toimet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit (ESRS 2 MDR-A)

Tiedon olennaisten aiheiden mukaisesti raportointivuonna 2025 toteutettiin seuraavat toimet, joiden

tarkoituksena on ehkäistä tai lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa yhtiön tosiasiallisia myönteisiä

vaikutuksia. Toimet koskevat pääasiassa Tiedon työsuhteisia työntekijöitä ja muita sidosryhmiä, joihin

sovelletaan yhtiön eettisiä periaatteita.

Tieto priorisoi ja suunnitteli keskeisten lieventävien toimien toteutusta vuodelle 2025. Ensimmäisen vaiheen

toimet, jotka keskittyvät sisäisten kontrollien vahvistamiseen sekä roolikohtaisen koulutuksen järjestämiseen

riskialttiille ryhmille, aloitettiin vuonna 2025 ja saadaan päätökseen vuonna 2026.

Vuonna 2024 Tieto ilmoitti kehittävänsä tietopaketin auttaakseen työntekijöitä ymmärtämään, miten

valituksista raportoidaan. Työ alkoi vuonna 2025, ja väärinkäytösten paljastamista koskevaa tietopakettia,

johon sisältyy vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, ollaan parhaillaan kehittämässä. Tarkoituksena on

lisätä tietoisuutta raportointiprosessista sekä vahvistaa työntekijöiden kokemusta siitä, että he voivat ottaa

havaitsemiaan tai epäilemiään väärinkäytöksiä puheeksi.

Vuonna 2025 kaikkien työsuhteisten työntekijöiden, hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet mukaan

luettuina, tuli suorittaa vuotuinen eettisiä periaatteita koskeva verkkokoulutus. Vuorovaikutteisessa

koulutuksessa käsitellään korruption ja lahjonnan torjuntaa todellisiin tilanteisiin perustuvilla käytännön

skenaarioilla. Tietoisuutta eettisistä periaatteista vahvistettiin sisäisillä kampanjoilla ja perehdytyksillä.

Johtajille järjestettiin heidän vastuualueidensa mukaan räätälöityjä roolipohjaisia koulutuksia.

Toimiin ei liity merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja. Tiettyjen vuodelle 2026 ehdotettujen toimien

odotetaan kasvattavan pääomamenoja jonkin verran, mutta ei olennaisessa määrin, eikä niiden odoteta

lisäävän toimintamenoja.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	91

Yhteisökohtaiset

tiedot

Kyberturvallisuus92

Tekoäly 94

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	92

Kyberturvallisuus

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tiedon sitoutuminen laadukkaiden, tietoturvallisten palveluiden ja tuotteiden tarjoamiseen on yhä keskeinen

osa asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja taloudellisen tuloksen kehittämistä. Tietoturvallisten ohjelmistojen ja

palveluiden kasvava kysyntä on edelleen olennainen taloudellinen mahdollisuus. Yhtiö vastaa siihen

ratkaisuilla, joissa hyödynnetään tietoturvallisia ohjelmistonkehityksen käytäntöjä ja tehokasta tietosuojaa.

Panostukset turvaaviin toimenpiteisiin, jatkuvuussuunnitteluun sekä häiriö- ja kriisitilanteiden hallintaan

auttavat vahvistamaan asiakkaiden luottamusta ja yhtiön kilpailuasemaa sekä minimoimaan mahdollisten

häiriötilanteiden vaikutukset.

Kyberturvallisuus on Tiedolle myös olennainen riski sekä olennainen mahdollisesti kielteinen vaikutus. Entistä

kehittyneemmät kyberhyökkäykset muodostavat huomattavia uhkia. Niihin lukeutuvat tietojen menetys ja

palveluhäiriöt, joilla voi olla talous- ja mainevaikutuksia. Lisäksi myös sääntelyn kehitys voi vaikuttaa

palveluiden ja tuotteiden kehitykseen kasvattaen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä

kustannuksia. Mahdollisesti kielteiset vaikutukset linkittyvät tiiviisti yhtiön olennaiseen kyberturvallisuutta

koskevaan riskiin. Tietojen menetys tai kriittisten palveluiden häiriöt voivat vaikuttaa kielteisesti käyttäjiin ja

loppukäyttäjiin vaarantamalla heidän tietosuojansa ja rajoittamalla tärkeiden digitaalisten palveluiden

saatavuutta.

Aikaisemmin yhtiön kyberturvallisuusriskit liittyivät keskeisesti Tech Services -liiketoiminta-alueeseen.

Liiketoiminnan myymisen myötä suora altistuminen tällaisille riskeille on laskenut. Kielteisten vaikutuksien

mahdollisuus on kuitenkin edelleen olemassa, mutta ne ovat siirtyneet eri kohtaan arvoketjussa.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kyberturvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet (ESRS 2 MDR-P)

Tiedon tietoturvapolitiikka noudattaa ISO:n (International Organization for Standardization) ja IEC:n

(International Electrotechnical Commission) standardeja, erityisesti ISO 27001:2022 -standardia, sekä

toimialan parhaita käytäntöjä, joihin lukeutuu Information Security Forumin julkaisema Standard of Good

Practice for Information Security (SOGP). Yhtiön tietoturvapolitiikassa kuvataan myös yhtiön tietoturva- ja

kyberturvallisuusasioita koskevat toimintaperiaatteet, ja sen tarkoituksena on määritellä yleinen

lähestymistapa tieto-omaisuuden, verkko- ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin sekä resurssien suojeluun

valtuuttamattomalta käytöltä, levitykseltä, muokkaamiselta ja tuhoamiselta perustuen riskeihin ja noudattaen

sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia.

Liiketoimintakriittisten palveluiden tarjoajana Tieto on integroinut tietoturvan ja turvallisuuden osaksi kaikkea

toimintaansa. Yhtiön tietoturvapolitiikalla varmistetaan, että tietoturvan hallinnointia toteutetaan, ylläpidetään

ja kehitetään järjestelmällisesti. Keskeiset hallintakeinot on dokumentoitu soveltuvuuslausunnossa (SoA,

Statement of Applicability) ja sisällytetty palveluihin ja sovelluksiin. Tietoturvapolitiikassa kuvataan

työsuhteisten työntekijöiden, kumppaneiden ja toimittajien vastuut, ja se myös edistää tietoturvatietoisuutta ja

tietoturvapoikkeamista ilmoittamista. Toimenpiteet tukevat häiriösietoista, luotettavaa ja kestävää toimintaa.

Tietoturvapolitiikka tarkistetaan vähintään vuosittain, ja sen hyväksyy toimitusjohtaja. Tietoturvajohtajalla on

vastuu politiikan ja siihen liittyvien sääntöjen toimeenpanosta koko organisaatiossa. Politiikkaa sovelletaan

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	93

kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin ja kaikkeen toimintaan, ja se sisältää ohjeita yhteistyökumppaneille,

toimittajille ja alihankkijoille, jotka osallistuvat Tiedon palveluiden ja tuotteiden toimittamiseen.

Sidosryhmien edut otetaan huomioon laadittaessa ja tarkistettaessa tietoturvapolitiikkaa ja siihen liittyviä

sääntöjä. Tarkoituksena on varmistaa, että politiikka vastaa liiketoiminnan tarpeita sekä tulevia muutoksia

laeissa ja määräyksissä, asiakkaiden vaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuudessa.

Tiedon tietoturvapolitiikka on kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla yhtiön intranetin kautta.

Tietoisuuden varmistamiseksi kaikki työsuhteiset työntekijät suorittavat vuosittain pakollisen koulutuksen,

jossa käydään läpi politiikan sisältö, kuten kyberturvallisuutta koskevat odotukset. Lisäksi Tieto tarjosi

työntekijöilleen ajankohtaisia oppimismahdollisuuksia ja webinaareja vuotuisen kyberturvallisuuskuukauden

aikana. Työntekijät osallistuvat myös tietojenkalastelua käsitteleviin vuorovaikutteisiin simulaatiokoulutuksiin,

joiden tarkoituksena on tukea henkilöstön valppautta ja pienentää sosiaalisen hakkeroinnin riskiä. Tieto järjesti

myös asiakkaille kyberturvallisuustilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa ajankohtaisista uhkista.

        Toimet

Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen

(ESRS 2 MDR‑A)

Tietoturva on kriittinen osa-alue, joka mahdollistaa Tiedolle häiriösietoisten ja laadukkaiden palveluiden

tarjoamisen huolehtien samalla kyberturvallisuuteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Perustuen Tiedon

olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen sekä sen mahdollisiin kielteisiin

vaikutuksiin, raportointivuonna toteutettiin alla luetellut toimet, joiden tarkoituksena oli estää tai lieventää

mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, hyödyntää mahdollisuuksia sekä lieventää riskejä. Toimenpiteiden

painopisteenä on tietoisuuden vahvistaminen, tietoturvan sisällyttäminen toimintaan sekä juridisten ja

asiakasvaatimusten noudattaminen. Tavoitteena on, että toiminta vastaa tietoturvapolitiikkaa ja ISO 27001

‑standardin vaatimuksia:

• riskiperusteisten, sisäänrakennettujen tietoturvan valvontakeinojen sisällyttäminen edelleen tarjoomiin,

tuotteisiin ja palveluihin

• toimenpiteet, joilla huolehditaan työntekijöiden tietoturvallisesta fyysisestä ympäristöstä sekä turvataan

yhtiön ja asiakkaiden omaisuutta

• liiketoiminnan resilienssin vahvistaminen parantamalla kykyä hallita liiketoiminnan häiriötilanteita ja

tietoturvapoikkeamia sekä palautua niistä

• tietoaineistojen luottamuksellisuudesta, eheydestä ja saatavuudesta huolehtiminen mukaan lukien

immateriaaliomaisuuden ja arkaluontoisen tiedon suojaus

• toimenpiteet, joilla huolehditaan tietosuoja- ja tietoturvalakien sekä muiden sovellettavien lakien,

määräysten, asiakasvaatimusten ja toimialan standardien noudattamisesta

• yhtiön eri alueilla toteutettu kyberturvallisuustietoisuutta lisäävä säännöllinen toiminta, jossa korostettiin

verkossa suoritettavaa tietoturvakoulutusta keinona parantaa yhtiön tietoturvan tasoa

• yhtiön viestintä- ja vuorovaikutusalustalla järjestetyt sisäiset kampanjat, joiden tarkoituksena oli tukea

verkossa suoritettavan pakollisen tietoturvakoulutuksen sadan prosentin suoritusastetta.

Keskeisten toimien soveltamisala käsitti pääasiassa Tiedon työsuhteiset työntekijät ja muut sidosryhmät, joita

yhtiön tietoturvapolitiikka koskee. Toimet suunnitellaan ja toteutetaan tietoturvan hallintajärjestelmän

vuotuisen kierron puitteissa. Tietoturvan hallintaa valvoo hallinnollinen ryhmä, ja toimintaperiaatteita ja

toimenpiteitä valvovat säännöllisesti tietoturvajohtaja ja ulkoiset tarkastajat. Vuonna 2024 perustettu ja

vuonna 2025 suuremmalle yleisölle laajennettu Security Alignment Network -ohjausverkosto toimii

strategisena toimintaa suuntavana foorumina, joka kokoaa yhteen liiketoiminnan ja tietoturvan keskeiset

sidosryhmät. Verkoston tavoitteena on varmistaa yhteisymmärrys tietoturvapolitiikkojen ja -sääntöjen

päivitysten yhteydessä sekä parantaa jatkuvasti yhtiön tietoturvan perustasoa.

Tiedon kyberturvallisuuden olennaista aihetta koskevaan toimintasuunnitelmaan ei liittynyt merkittäviä

toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2025. Tällä hetkellä myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei

ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai pääomamenoja).

        Mittarit ja tavoitteet

Kyberturvallisuuteen liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	2025	2024, oikaistu	2024
Kyberturvallisuus	Riski ja mahdollisuus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen tietoturvakoulutuksen verkossa	97%	97%	97%

Tiedon kyberturvallisuuteen liittyvänä vuositavoitteena on, että kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) ovat

suorittaneet yhtiön pakollisen tietoturvakoulutuksen verkossa. Verkkokoulutusohjelma perustuu yhtiön

tietoturvapolitiikkaan ja tietoturvaohjeistukseen, ja sen moduulit käsittelevät keskeisiä aiheita, kuten tekoälyä

ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on pienentää tietomurtojen ja kyberhyökkäysten aiheuttamia riskejä,

vahvistaa liiketoiminnan resilienssiä ja osoittaa, että yhtiö on sitoutunut olemaan luotettava palveluntarjoaja.

Tietoturvakoulutuksella voidaan mitata henkilöstön tietoturvaosaamista, ja se on keskeinen erottautumistekijä

asiakkaille, jotka painottavat tietojen suojausta tehdessään liiketoimintapäätöksiä.

Vuonna 2024 tavoitetasoa nostettiin 90 %:n suoritusasteesta 100 %:iin, sillä koulutus on Tiedon kaikille

työsuhteisille työntekijöille pakollinen. Tiedon kyberturvallisuustietoisuutta koskeva tavoite asetettiin käyttäen

menetelmiä ja prosessia, jotka on kuvattu edellisissä osioissa muun muassa sidosryhmävuorovaikutuksen

yhteydessä. Johtoryhmä hyväksyi lopullisen tavoitteen. Tavoitteita, mittareita tai niiden taustalla olevia

mittausmenetelmiä ja oletuksia ei ole muutettu.

Tavoitteen perusvuosi on 2020 ja perusarvo 90 %. Tavoitteen seuranta ja raportointi on neljännesvuosittaista,

ja tietoa suorituksista jaetaan ja arvioidaan niin liiketoiminta-alueittain kuin konsernitasollakin. Varmentaja on

ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut tavoitteen, eikä välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu. Vuonna

2025 toteutunut suoritusaste on 97 %.

100 %:n suoritusastetta koskeva vuositavoite käsittää Tiedon kaikki työsuhteiset työntekijät lukuun ottamatta

Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii Tiedon portfolioyhtiönä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	94

Tekoäly

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tekoäly tarjoaa Tiedolle mahdollisuuden olla johtava innovatiivinen ja luotettu toimija. Se edellyttää kuitenkin

vinoumiin, tietosuojaan ja eettisiin asioihin liittyvien riskien tarkkaa hallintaa. Tekoäly on tunnistettu Tiedon

olennaiseksi liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi ja riskiksi, ja sen käytöstä voi seurata niin myönteisiä kuin

kielteisiäkin vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.

Tiedon mahdollisuuksiin sisältyy yhtiön asemoituminen johtajaksi tekoälyn saralla, mikä voi houkutella uusia

asiakkaita ja rakentaa sidosryhmien luottamusta. Tekoälyn vastuullisen käytön edistäminen voi myös

mahdollistaa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavien uusien palveluiden kehityksen ja tätä kautta tukea

Tiedon liikevaihdon kasvua. Tekoälyn mahdollisia myönteisiä vaikutuksia ovat tehtävien automatisointi,

tuottavuuden paraneminen, kustannusten pieneneminen, kattavampi personointi sekä uudet tarjoomat data-

analytiikassa ja personoinnissa. Tekoälyn avulla voidaan myös vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka

liittyvät esimerkiksi terveydenhuollon saatavuuteen ja koulutuksen yhdenvertaisuuteen sekä älykkäiden

energiaratkaisujen ja ympäristönvalvonnan kautta myös ilmastotoimiin.

Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voivat kuitenkin olla tekoälyjärjestelmiin liittyvä vinoumien ja syrjinnän riski,

tietosuojaloukkauksiin ja sääntelyongelmiin johtava tietojen väärinkäyttö sekä tekoälyyn perustuvan

automaation aiheuttamat muutokset työvoimassa, mikä voi aiheuttaa työsuhteisten työntekijöiden

tyytymättömyyttä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Tekoälyyn liittyvät toimintaperiaatteet (ESRS 2 MDR-P)

Tiedon tekoälyä koskevassa politiikassa määritellään selvä kehys tekoälyn vastuulliselle kehitykselle,

käyttöönotolle, toteutukselle ja käytölle. Politiikan keskeisiä elementtejä ovat tietoisuuden lisääminen

tekoälyhallinnon vaatimuksista, innovoinnin kannalta suositeltavien tekoälyteknologioiden saatavuuden

parantaminen sekä huolehtiminen siitä, että eettisiä tekoälykäytäntöjä noudatetaan tarkoin dokumentoitujen

periaatteiden pohjalta. Politiikan tavoitteena on tukea tekoälyteknologioiden vastuullista tuotantoa

edistämällä oikeudenmukaisuutta, ihmislähtöistä suunnittelua ja tietosuojaa. Tarkoituksena on maksimoida

tekoälyn tarjoamat hyödyt ja minimoida samalla ihmisiin, yrityksiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat riskit.

Politiikkaa sovelletaan kaikkeen tekoälyyn liittyvään toimintaan sekä niin sisäisesti kehitettäviin ja sisäisessä

käytössä oleviin kuin ulkopuolelta hankittaviin ja asiakkaille suunnattuihin ratkaisuihin.

Tekoälypolitiikkaa sovelletaan kattavasti Tiedon kaikkiin juridisiin yhtiöihin, työsuhteisiin työntekijöihin ja

toimintoihin. Se on sulautettu osaksi yhtiön laajempaa hallintokehystä, millä varmistetaan yhdenmukaisuus

yhtiön muiden sääntöjen, prosessien ja sopimuskäytäntöjen kanssa. Integroinnilla varmistetaan, että

tekoälyhallintoa sovelletaan johdonmukaisesti kaikilla asianomaisilla liiketoiminta-alueilla ja kaikissa

kumppanisopimuksissa. Vastuuvelvollisuus tekoälypolitiikan toimeenpanosta on johtoryhmällä.

Tekoälyprosessista vastaava taho (tietohallintojohtaja/tietoturvajohtaja) ja liiketoimintojen tekoälyjohtajat

huolehtivat siitä, että tekoälyhallinto toteutuu päivittäisessä toiminnassa.

Politiikka vastaa ulkoisia standardeja, joihin lukeutuvat EU:n tekoälysäädös, Euroopan komission luotettavaa

tekoälyä koskevat eettiset ohjeet sekä OECD:n tekoälyperiaatteet, ja sitä päivitetään jatkuvasti

sääntelymuutosten ja parhaiden käytäntöjen pohjalta. Nämä aineistot sekä yhtiön tekoälysäännöt ja vuotuinen

kaikille työsuhteisille työntekijöille tarkoitettu pakollinen tekoälyn vastuullista hyödyntämistä koskeva

koulutus korostavat Tiedon sitoutumista kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin ja sääntelyyn, mikä vahvistaa

yhtiön tekoälyhallinnon uskottavuutta ja vaikuttavuutta.

Yhtiö käy läpi politiikan vuosittain varmistaakseen sen vaikuttavuuden ja vaatimustenmukaisuuden verrattuna

sääntelyn muutoksiin ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Tieto ottaa huomioon keskeisten sidosryhmien

edut mukaan lukien asiakkaat, kumppanit, työsuhteiset työntekijät sekä laajemman yhteiskunnan.

Oikeudenmukaisuus, kunnioitus ja ihmisoikeudet ovat politiikan keskeisiä periaatteita, joilla varmistetaan, että

tekoälyratkaisut antavat käyttäjille uusia mahdollisuuksia, huolehditaan tietosuojasta ja vältetään tahatonta

haittaa ja vinoumia.

Tiedon tekoälypolitiikka on kaikkien asianomaisten sidosryhmien saatavilla mukaan lukien tekoälyratkaisujen

vaikutuksen kohteena mahdollisesti olevat ja ratkaisujen toimeenpanosta vastaavat ryhmät. Politiikassa

kuvatuista sitoumuksista viestitään sisäisesti ja ulkoisesti, jotta varmistetaan, että tieto tavoittaa kaikki

työsuhteiset työntekijät ja ulkopuoliset kumppanit. Työsuhteisille työntekijöille viestitään sisäisten

koulutusaineistojen, intranetissä esitettävien tietoaineistojen sekä vuorovaikutteisten koulutusten avulla

yhtiön suhtautumisesta tekoälyn vastuulliseen käyttöön ja käyttöönottoon.

        Toimet

Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen

(ESRS 2 MDR‑A)

Vuonna 2025 Tieto vahvisti sitoumustaan tekoälyteknologioiden vastuulliseen tuotantoon ja kulutukseen

päivittämällä hallintoasiakirjoja ja toteuttamalla kaikille työsuhteisille työntekijöille ja alihankkijoille pakollisen

vuosikoulutuksen. Työ pohjautuu vuonna 2024 tehtyihin toimenpiteisiin ja auttaa lisäämään tietoisuutta ja

vastuuvelvollisuutta koko organisaatiossa.

EU:n tekoälysäädös kieltää tekoälyjärjestelmät, joihin liittyy kohtuuttomia riskejä. Tieto teki portfoliolleen

kattavan arvioinnin, jossa käytiin läpi sekä asiakkaille suunnattu tarjonta että yhtiön sisäisessä käytössä olevat

IT-järjestelmät. Vuoden jälkipuoliskolla yhtiö arvioi kaikkien tekoälyoptimointia hyödyntävien

asiakasratkaisujen riskitasot ja vaatimustenmukaisuuden ja perusti  jatkuvan valvonta-, arviointi- ja

kehitysprosessin.

Tiedon tekoälysäännöistä kehitettiin EU:n tekoälysäädöksen mukainen kattava hallintomalli. Sisäisiä

prosesseja ja käytäntöjä päivitettiin huomioiden tarvittaessa tekoäly, millä varmistetaan tekoälyhallinnon

integrointi koko organisaatioon.

Vuonna 2024 lanseeratun Shell Strong -hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa yhtiön yleistä valmiutta

noudattaa uutta tekoälysääntelyä ja uusia standardeja. Hanke eteni suunnitellusti, ja aktiivinen ohjausryhmä

hyväksyi toimituksia ja vahvisti aikatauluja. Kesän jälkeen hankkeessa aloitettiin kaikki IT-palvelut kattava

tekoälyä koskeva täysi riski- ja vaikutusarviointi, jossa kartoitettiin vaatimustenmukaisuuden tilaa ja arvioitiin

liiketoiminnallisia ja vaatimustenmukaisuusriskejä. Vaatimustenmukaisuuden vahvistamiseksi ja

toimenpiteiden yhdenmukaistamiseksi kaikissa liiketoiminnoissa perustettiin AI Alignment Forum, joka kokoaa

prosessien omistajat, liiketoimintojen tekoälyjohtajat ja muut olennaiset sidosryhmät yhteen säännöllisesti.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	95

Keskeisiä kehitysaskelia ovat sisäisen AI Compliance Checker -tarkistustyökalun käyttöönotto

toteutustiimeissä sekä tekoälyä hyödyntävän tarjooman säännölliset vaatimustenmukaisuuden päivityssyklit.

Toimet osoittavat Tiedon valmiuden noudattaa viranomaismääräyksiä sekä ylläpitää asiakkaiden ja

kumppaneiden luottamusta.

Jos Tieto tunnistaa toimintaa, joka on aiheuttanut olennaisen kielteisen vaikutuksen tai myötävaikuttanut sen

syntymiseen, ongelmaan puututaan viipymättä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Yhtiön suhtautumista korjaaviin

toimenpiteisiin on kuvattu ihmisoikeuspolitiikassa. Tilanteet, joissa Tiedolla on velvollisuus tarjota korjaavia

toimenpiteitä tai osallistua niiden tarjoamiseen, käsitellään yksittäin tapauskohtaisesti. Vuonna 2025 ei

raportoitu yhdestäkään olennaisesta kielteisestä vaikutuksesta.

Tekoälyyn ei kohdistettu merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja vuonna 2025, eikä sellaisia ole

suunniteltu lähitulevaisuudelle. Resursseja on kuitenkin kasvatettu hallinnollisen ja vaatimustenmukaisuuteen

liittyvän toiminnan tueksi. Shell Strong -hanke jatkuu vuonna 2026 aiempaa suuremmalla kapasiteetilla

vahvistaen Tiedon sitoutumista vastuulliseen innovointiin pitkällä aikavälillä.

        Mittarit ja tavoitteet

Tekoälyyn liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	2025	2024, oikaistu	2024
Tekoäly	Mahdollisuus, mahdollinen kielteinen vaikutus ja mahdollinen myönteinen vaikutus.	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen vastuullista tekoälyn hyödyntämistä koskevan koulutuksen verkossa	97%	97%	97%

Vuonna 2024 Tieto asetti mitattavan tavoitteen varmistaakseen, että toiminta vastaa EU:n tietoturvasäädöstä.

Tämä vahvistaa yhtiön sitoutumista läpinäkyvyyteen, vastuuvelvollisuuteen ja vastuullisuuteen tekoälyn

käytössä kaikissa integroiduissa yksiköissä globaalisti. Tavoitteena on, että kaikki työsuhteiset työntekijät ja

alihankkijat (100 %) suorittavat tekoälyn vastuullista ja eettistä käyttöä koskevan pakollisen koulutuksen.

Tavoitetta seurataan vuosittain Tiedon oppimisenhallintajärjestelmän kautta. Koulutustavoite etenee

suunnitellusti.

Tiedon  tekoälyyn liittyvä tavoite vastaa yhtiön tekoälyä koskevaa politiikkaa sekä sitoumusta

tekoälypalveluiden vastuulliseen tuotantoon ja kulutukseen. Kaikkiaan tavoite auttaa Tietoa valjastamaan

tekoälyn mahdollisuudet kuitenkin huomioiden riskit, huolehtien vaatimustenmukaisuudesta ja hyödyntäen

tekoälyn tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tavoite, jolla pyritään 100 %:n suoritusasteeseen vastuullista tekoälyn hyödyntämistä käsittelevässä

vuosittaisessa verkkokoulutuksessa, koskee kaikkia konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-

tytäryhtiötä, joka toimii Tiedon portfolioyhtiönä.

Tieto noudatti vakiintuneita tavoitteiden asettamista koskevia menetelmiään, jotka on kuvattu yllä tekoälyyn

liittyvän tavoitteen asettamisen yhteydessä. Myös EU:n tekoälysäädöksen vaatimukset huomioitiin. Tavoite on

johtoryhmän hyväksymä, eikä sen määrittelyssä tehty oletuksia. Tavoitteeseen ei ole tehty muutoksia.

Välietappeja tai -tavoitteita ei ole asetettu, ja tavoitteen mittaamisen ovat validoineet vain varmennuspalvelun

tarjoajat.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	96

Liitteet

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	97

Liitteet

ESRS-tiedonantovaatimusten luettelo, joka on koottu kestävyysselvityksen valmistelun

yhteydessä olennaisuusarvioinnin tuloksen jälkeen (ESRS 2 IRO-2)

	ESRS 2 – Yleiset tiedot	Sivuviittau s
BP-1	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	35
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	35
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	37
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	38
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	38
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	39
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	39
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	40
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	43
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	45
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	50
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	52

	ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	60
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	61
ESRS 2 GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	38
ESRS 2 IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	50
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	62
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	62
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	63
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	65
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	68
E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	71
E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	71
	ESRS E2 – Pilaantuminen
IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	50
	ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	50
	ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	50

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	98

	ESRS S1 – Oma työvoima
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	43
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	73
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	74
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	74
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	74
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	75
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	76
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	78
S1-8	Työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	79
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	79
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	80
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	80
	ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	43
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	81
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	81
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	82
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	82
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	82
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	83

	ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	43
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	84
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	84
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	85
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	85
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	85
S4-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	86
	ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	88
ESRS 2 GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	88
ESRS 2 IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	88
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	88
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	89
ESRS 2 MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	89
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	89
ESRS 2 MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	89
	Kyberturvallisuus
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	92
MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	92
MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	93
MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	93
	Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	94
MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	94
MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	94
MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	95

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	99

Liite B: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		GOV-1
ESRS GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		GOV-1
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13				GOV-4
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 (28) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		SBM-1
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta			Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta		E1-1
ESRS E1-1 Yritys on suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		E1-1
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		E1-4
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Ei olennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				E1-5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Ei olennainen

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	100

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		E1-6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		E1-6
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	E1-7
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski.			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta.		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E- PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	101

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				IRO-1
ESRS E4-2 kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Ei olennainen
ESRS 2 – SBM3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				S1 SBM-3
ESRS 2 – SBM3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				S1 SBM-3
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S1-1
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S1-1

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	102

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				S1-1
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				S1-1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				S1-3
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Ei olennainen
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S1-16
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				S1-16
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				S1-17
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S1-17
ESRS 2 – SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				S2 SBM-3
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S2-1
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				S2-1
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S2-1

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	103

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S2-1
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				S2-4
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S4-1
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S4-1
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				S4-4
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				G1-1
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				G1-1
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		G1-4
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				G1-4

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	104

Tilinpäätös

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	105

Konsernitilinpäätös (IFRS)		RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE		11. Pitkäaikaiset saamiset	153
Tuloslaskelma	106	21. Rahoitusriskien hallinta	137	12. Lyhytaikaiset saamiset	153
Laaja tulos	106	22. Lainat	139	13. Siirtosaamiset	153
Tase	107	23. Rahoitustuotot ja -kulut	140	14. Oman pääoman muutokset	154
Rahavirtalaskelma	108	24. Rahoitusvarat ja -velat	140	15. Pakolliset varaukset	154
Laskelma oman pääoman muutoksista	109	25. Johdannaiset	142	16. Pitkäaikainen vieras pääoma	154
		26. Rahavarat	142	17. Lyhytaikainen vieras pääoma	154
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)		27. Osakepääoma ja rahastot	143	18. Siirtovelat	155
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET		MUUT TIEDOT		19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	155
1. Perustiedot	111	28. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	144	20. Vastuusitoumukset	155
2. Laadintaperiaatteet	111	29. Tytäryhtiöt	145	21. Johdannaiset	156
3. Uusien ja muutettujen standardien sekä  tulkintojen soveltaminen	112	30. Osuudet yhteisyrityksissä	146	22. Rahoitusriskien hallinta	156
		31. Lähipiiritapahtumat	146
4. Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot	112	32. Vakuudet ja vastuusitoumukset	146
TILIKAUDEN TULOS		33. Tilikauden jälkeiset tapahtumat	146	Osingonjakoehdotus	156
5. Segmentti-informaatio	113			Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä	157
6. Lopetetut toiminnot	115
7. Liikevaihto	116	Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
8. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	117	Tuloslaskelma	147
9. Tuloverot	118	Tase	148	Tilintarkastuskertomus	158
10. Osakekohtainen tulos	120	Rahoituslaskelma	149	Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	162
PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET				Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä	164
11. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	121	Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	150
12. Johdon palkitseminen	121	1. Liikevaihto	151
13. Osakeperusteiset maksut	122	2. Liiketoiminnan muut tuotot	151
14. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	124	3. Henkilöstökulut	151
SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT		4. Liiketoiminnan muut kulut	151
15. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	127	5. Johdon palkkiot	151
16. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	130	6. Rahoitustuotot ja -kulut	151
17. Vuokrasopimukset	132	7. Tuloverot	151
18. Myyntisaamiset ja muut saamiset	133	8. Aineettomat hyödykkeet	152
19. Varaukset	135	9. Aineelliset hyödykkeet	152
20. Ostovelat ja muut velat	136	10. Sijoitukset	153

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	106

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

Tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	5, 7	1 852,3	1 879,5
Liiketoiminnan muut tuotot	8	21,0	15,7
Materiaalit ja palvelut		-407,6	-424,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	11, 12, 13, 14	-1 064,5	-1 086,4
Poistot	15, 16, 17	-90,8	-95,1
Arvonalentumiset	15, 16, 17	-85,8	-1,0
Liiketoiminnan muut kulut	8	-149,4	-147,3
Osuus yhteisyritysten tuloksista	30	—	0,9
Liikevoitto (EBIT)		75,2	142,3
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	23	5,3	6,3
Korkokulut ja muut rahoituskulut	23	-38,5	-48,9
Nettokurssivoitot/-tappiot	23	-1,1	-2,5
Voitto ennen veroja		41,0	97,2
Tuloverot	9	-15,3	-27,0
Tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot		25,6	70,2
Tilikauden tappio, lopetetut toiminnot	6	-166,1	-133,0
Tilikauden tappio		-140,5	-62,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tappio		-140,5	-62,8
Osakekohtainen tulos, euroa	10
Laimentamaton    Jatkuvat toiminnot		0,22	0,59
Lopetetut toiminnot		-1,40	-1,12
Tilikauden tappio		-1,19	-0,53
Laimennettu            Jatkuvat toiminnot		0,22	0,59
Lopetetut toiminnot		-1,40	-1,12
Tilikauden tappio		-1,18	-0,53

Laaja tulos

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Tilikauden tappio		-140,5	-62,8
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	27	17,8	-80,8
Erät, jotka on siirretty tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	6, 27	91,6	—
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	14	0,3	0,7
Uudelleenarvostukseen liittyvät verot	9	-0,1	-0,3
Muut laajan tuloksen erät		109,7	-80,4
Laaja tulos		-30,8	-143,1
Laaja tulos jakautuu
Emoyhtiön omistajille		-30,8	-143,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen
Jatkuvat toiminnot		40,1	9,0
Lopetetut toiminnot	6	-70,8	-152,2

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	107

Tase

Varat

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	6, 15, 28	1 309,4	1 648,2
Muut aineettomat hyödykkeet	15	216,3	313,8
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	16	17,7	82,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	17	63,6	175,8
Laskennalliset verosaamiset	9	8,0	5,4
Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat	14	0,4	0,8
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat	24, 25	38,9	12,3
Muut pitkäaikaiset saamiset1)	18, 24	10,9	39,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 665,2	2 278,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		6,3	7,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17, 18, 24	288,9	550,7
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat	24, 25	15,5	13,7
Verosaamiset		7,0	9,3
Rahavarat	26	146,2	195,1
Lyhytaikaiset varat ilman myytävänä olevia varoja		463,8	775,9
Myytävänä olevat varat	28	118,4	—
Lyhytaikaiset varat yhteensä		582,2	775,9
Varat yhteensä		2 247,4	3 054,3

¹⁾ Muiden pitkäaikaisten saamisten esitystapaa on muutettu sisältämään myös muut hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat. Vertailutiedot on

päivitetty vastaavasti.

Oma pääoma ja velat

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Oma pääoma
Osakepääoma	27	76,6	76,6
Ylikurssirahasto ja muut rahastot	27	13,8	38,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	27	1 044,7	1 203,5
Kertyneet voittovarat	27	-51,2	-20,5
Oma pääoma yhteensä		1 083,8	1 298,1
Pitkäaikaiset velat
Lainat	22, 24	616,3	569,6
Vuokravelat	17, 22, 24	43,0	142,6
Laskennalliset verovelat	9	23,0	24,1
Varaukset	19	2,8	2,6
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä	14	21,7	26,1
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat	24, 25	12,2	16,5
Muut pitkäaikaiset velat	20	6,3	6,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		725,3	787,6
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	20, 24	335,0	545,4
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat	24, 25	1,6	7,1
Verovelat		8,1	10,1
Lainat	22, 24	14,0	334,9
Vuokravelat	17, 22, 24	32,4	50,5
Varaukset	19	27,5	20,7
Lyhytaikaiset velat ilman myytävänä oleviin varoihin liittyviä velkoja		418,5	968,7
Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat	28	19,8	—
Lyhytaikaiset velat yhteensä		438,3	968,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 247,4	3 054,3

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	108

Rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio		-140,5	-62,8
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	15, 16, 17, 30	301,5	363,8
Voitot ja tappiot käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myynneistä		128,2	-4,6
Osuus yhteisyritysten tuloksista	30	—	-0,9
Muut oikaisut		2,5	3,7
Rahoituskulut, netto	23	37,7	51,6
Tuloverot	9	24,6	41,0
Nettokäyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten muutos		8,6	81,3
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		5,0	-54,9
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		367,4	418,2
Saadut korot		8,7	10,6
Maksetut korot		-41,4	-42,7
Muut saadut rahoitustuotot		42,5	25,1
Muut maksetut rahoituskulut		-46,0	-42,7
Saadut osingot	30	0,0	1,0
Maksetut verot		-35,3	-43,8
Liiketoiminnan rahavirta		295,9	325,7

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Investointien rahavirta
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	28, 30	4,0	-1,0
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat	15, 16	-71,4	-85,6
Liiketoimintojen myynnit vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	6, 28, 30	201,5	13,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		0,9	1,2
Lainasaamisten muutos		0,1	0,4
Investointien rahavirta		135,1	-71,8
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot/pääomanpalautus		-177,7	-174,2
Omien osakkeiden hankinta		-5,9	—
Vuokravelkojen maksut	17, 22	-48,5	-56,6
Lyhytaikaisten lainojen nostot	22	144,6	333,7
Lyhytaikaisten lainojen maksut	22	-449,5	-407,4
Pitkäaikaisten lainojen nostot	22	300,0	350,0
Pitkäaikaisten lainojen maksut	22	-233,7	-320,8
Rahoituksen rahavirta		-470,7	-275,4
Rahavarojen muutos		-39,7	-21,5
Rahavarat tilikauden alussa	26	195,1	219,6
Kurssierojen vaikutukset rahavaroihin		-9,0	-3,1
Rahavarojen muutos		-39,7	-21,5
Rahavarat tilikauden lopussa1,2)		146,4	195,1

¹⁾ Rahavarat sisältävät 19,7 (14,6 ) milj. euroa sidottuja käteisvaroja pankkitileillä Ukrainassa.

²⁾ Vuoden 2025 lopussa rahavarat sisältävät 0,2 milj. euroa, jotka on taseessa luokiteltu myytävänä oleviksi.

Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	109

Laskelma oman pääoman muutoksista

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake- pääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1.1.2025		76,6	38,5	-1,1	-347,8	1 203,5	328,4	1 298,1
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tappio		—	—	—	—	—	-140,5	-140,5
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioiden
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus, verovaikutus huomioiden	14	—	—	—	—	—	0,3	0,3
Muuntoerot		—	1,5	—	5,3	—	11,1	17,8
Liiketoimintojen myynnit	6, 27	—	—	—	91,6	—	—	91,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä		—	1,5	—	96,9	—	-129,2	-30,8
Liiketoimintojen myynnit, muut muutokset	6	—	-26,2	—	—	—	26,2	—
Liiketoimet omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osakeperusteiset kannustinohjelmat	13	—	—	3,0	—	—	-2,9	0,1
Osingonjako/pääomanpalautus	27	—	—	—	—	-158,8	-19,0	-177,7
Omien osakkeiden hankinta	27	—	—	-5,9	—	—	—	-5,9
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		—	—	-2,8	—	-158,8	-21,9	-183,5
31.12.2025		76,6	13,8	-3,9	-250,9	1 044,7	203,6	1 083,8

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	110

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake- pääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1.1.2024		76,6	39,4	-1,1	-276,8	1 203,5	570,9	1 612,3
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tappio		—	—	—	—	—	-62,8	-62,8
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioiden
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus, verovaikutus huomioiden	14	—	—	—	—	—	0,4	0,4
Muuntoerot		—	-0,8	—	-70,9	—	-9,1	-80,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä		—	-0,8	—	-70,9	—	-71,4	-143,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osakeperusteiset kannustinohjelmat	13	—	—	—	—	—	3,0	3,0
Osingonjako	27	—	—	—	—	—	-174,2	-174,2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		—	—	—	—	—	-171,1	-171,1
31.12.2024		76,6	38,5	-1,1	-347,8	1 203,5	328,4	1 298,1

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	111

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan sovellettavat

laadintaperiaatteet on kuvattu alla. Yksityiskohtaisempi kuvaus

laadintaperiaatteista ja kirjanpidollisista arvioista ja oletuksista on esitetty

osana liitetietoja, joihin ne liittyvät, tarkoituksena lisätä ymmärrystä kustakin

kirjanpidon osa-alueesta.

1.    Perustiedot

Tietoevry Oyj (y-tunnus 0101138-5) on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen

osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Keilalahdentie 2-4,

02101 Espoo, Suomi. Yhtiö on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon Pörssissä.

Tietoevry ("Tieto") on johtava ohjelmisto- ja teknologiakonsultointipalveluita tarjoava yritys. Tieto toimii

maailmanlaajuisesti ja globaalien kyvykkyyksien myötä se tarjoaa asiakkaille eri toimialoilla liiketoiminnan

kannalta kriittisiä ratkaisuja erikoistuneiden liiketoimintojen kautta: ohjelmistoliiketoiminnat Tieto Caretech,

Tieto Banktech ja Tieto Indtech sekä konsultointiliiketoiminta Tieto Tech Consulting. Kaikkiaan noin 14 000

osaavaa toimialakohtaisten ohjelmistojen, design-palveluiden, pilvipalveluiden ja tekoälyn asiantuntijaa auttaa

Tiedon asiakkaita menestymään ja innovoimaan uusimman teknologian avulla.

Hallitus hyväksyi tämän konsernitilinpäätöksen 11. helmikuuta 2026. Osakeyhtiölain mukaan

osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä, muuttaa tai hylätä konsernitilinpäätös sen julkistamisen jälkeen.

2.    Laadintaperiaatteet

Tiedon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös täyttää myös suomalaisten, IFRS-

tilinpäätösstandardeja täydentävien, kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön säännösten ja määräysten

vaatimukset. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ja se perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin,

ellei näissä laadintaperiaatteissa ole toisin ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten

lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen

tarkkoja arvoja.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyy emoyhtiö Tietoevry Oyj sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on

välittömästi tai välillisesti yli puolet osakkeiden tuottamasta äänivallasta, tai joissa emoyhtiöllä on muutoin

määräysvalta ("konserni"). Yhtiöllä on määräysvalta, kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on

oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin

vaikuttamaan saamansa tuoton määrään.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen siitä hetkestä lähtien,

kun määräysvalta saadaan, aina siihen hetkeen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset saamiset,

velat ja liiketapahtumat, mukaan lukien osingot ja sisäiset katteet, eliminoidaan konsernitilinpäätöstä

laadittaessa. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa yhdenmukaistettu

vastaamaan konsernin noudattamia laadintaperiaatteita. Tilikauden tulos ja muut laajan tuloksen erät kuuluvat

emoyhtiön omistajille.

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden

kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynti on erittäin

todennäköinen. Konsernin tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien

toimintojen tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Katso liitetiedot 6 ja 28.

Valuuttamääräiset tapahtumat

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa

kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on

emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset tapahtumat muunnetaan paikallisten toimintavaluuttojen määräisiksi tapahtumapäivän

valuuttakursseja käyttäen. Valuuttamääräisten monetaaristen tase-erien arvostuksessa käytetään

raportointikauden päättymispäivän kurssia. Valuuttamääräiset ei-monetaariset käypään arvoon arvostetut

erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyvän arvon arvostuspäivän tai uudelleenarvostuspäivän

kursseihin. Muut ei-monetaariset erät muunnetaan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti.

Realisoitumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisäisistä pitkäaikaisista lainoista tytäryhtiöille kirjataan

tulosvaikutteisesti raportoivan yhteisön erillistilinpäätöksessä silloin, kun lainat on luokiteltu nettosijoituksiksi

ulkomaiseen yksikköön. Konsernitilinpäätöksessä tällaiset kurssierot on kirjattava alun perin muihin laajan

tuloksen eriin ja uudelleenluokiteltava omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta

luovutaan.

Muut liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Rahoitukseen liittyvät

valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tulokset ja taseet muunnetaan konsernin esittämisvaluutan

mukaisiksi seuraavasti:

• taseiden varat ja velat muunnetaan raportointikauden päätöspäivän päätöskurssin mukaan;

• tuloslaskelmien tuotot ja kulut muunnetaan kuukauden keskikurssien mukaan;

• kaikki näistä muutoksista aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään

konsernin tuloslaskemaan osaksi luovutuksesta syntyvää voittoa tai tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntyvän liikearvon ja kyseisen yksikön varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin

hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut kirjataan ulkomaisen tytäryhtiön varoihin ja velkoihin ja

ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päätöspäivän päätöskurssin mukaan. Tästä johtuvat muuntoerot

kirjataan laajan tuloksen eriin.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	112

3.    Uusien ja muutettujen IFRS-tilinpäätösstandardien ja tulkintojen

soveltaminen

1.1.2025 tuli voimaan seuraavat IFRS-tilinpäätösstandardien muutokset. Niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta

tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

• IAS 21:n muutokset – Vaihdettavuuden puuttuminen

Julkaistut uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit, jotka eivät vielä ole voimassa

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia

uusia ja muutettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja ja tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole

tulleet voimaan.

• IFRS 7:n ja IFRS 9:n muutokset – Luonnonolosuhteista riippuvaa sähköä koskevat sopimukset

(voimaantulopäivä 1.1.2026)

• IFRS 7:n ja IFRS 9:n muutokset – Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen (voimaantulopäivä

1.1.2026)

• Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin – osa 11 (voimaantulopäivä 1.1.2026)

• IFRS 18 – Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä annettavat tiedot (voimaantulopäivä 1.1.2027, ei

vielä EU:n hyväksymä)

• IAS 21:n muutokset – Muuntaminen hyperinflaation alaiseen esittämisvaluuttaan (voimaantulopäivä

1.1.2027, ei vielä EU:n hyväksymä)

Konserni ottaa käyttöön nämä uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat, soveltuvin osin, kun ne tulevat

voimaan ja kun EU on ne hyväksynyt. Johto ei odota näillä olevan olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen tulevilla raportointikausilla.

IFRS 18 sisältää uudet vaatimukset tilinpäätöksen esittämiselle ja liitetiedoille ja se korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen

esittäminen -standardin. Uudet vaatimukset sisältävät:

• Tiettyjen erikseen määriteltyjen luokkien ja säädettyjen välisummien esittäminen tuloslaskelmassa.

• Pakolliset liitetiedot johdon määrittelemille tunnusluvuille (management-defined performance measures,

MPM:t).

• Täsmennetty ohjeistus taloudellisen informaation yhdistämisestä ja erittelystä päälaskelmilla ja

liitetiedoissa.

IFRS 18 johtaa muutoksiin myös muissa kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa. Näihin kuuluvat IAS 7

Rahavirtalaskelma, IAS 33 Osakekohtainen tulos ja IAS 34 Osavuosikatsaukset.

IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä. Konserni arvioi parhaillaan IFRS 18:n

vaikutusta konsernitilinpäätökseen ja odottaa, että sillä on jonkin verran vaikutusta taloudellisen tiedon

esittämistapaan. Konserni soveltaa uutta standardia sen voimaantulopäivästä 1.1.2027 alkaen. Takautuva

soveltaminen on pakollista ja siten vertailutiedot tilikaudelta, joka päättyy 31.12.2026, oikaistaan IFRS 18:n

mukaisesti.

4.    Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yrityksen johdolta arvioita ja

oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattuihin ja liitetiedoissa raportoituihin määriin. Vaikka nämä arviot perustuvat

johdon parhaaseen näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja toimenpiteistä, toteutuneet tulokset saattavat

poiketa arvioiduista. Lisäksi tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa

erityisesti silloin, kun IFRS-tilinpäätösstandardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja

esittämistapoja.

Johto uskoo, että seuraavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet edustavat niitä aiheita, joissa johdon harkinnalla

on merkittävin vaikutus kirjattuihin määriin tai joissa erilainen arvio voisi johtaa merkittävään oikaisuun

raportoiduissa määrissä seuraavan tilikauden aikana. Näitä on kuvattu tarkemmin vastaavissa liitetiedoissa.

Laadintaperiaate	Tehty arvioita	Käytetty harkintaa	Liite
Liikearvon arvostaminen	X	X	15
Muut aineettomat hyödykkeet	X	X	15
Varaukset	X		19
Laskennalliset verot	X		9

Johto on myös huomioinut ilmastonmuutoksen vaikutukset konsernitilinpäätöstä laatiessaan. Näillä ei ole ollut

olennaista vaikutusta arvioihin ja harkintoihin. Keskeisimmät huomiot olivat seuraavaa:

• Liitetieto 15 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, liitetieto 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

ja liitetieto 17 Vuokrasopimukset sisältävät esitettävät tiedot, jotka kuvaavat Tiedon liiketoiminnan varoja ja

niihin liittyviä velkoja. Ympäristönäkökohdat ovat perustavanlaatuinen tekijä, kun laaditaan ennusteita

liiketoiminnan tulevasta toiminnasta pitkän aikavälin suunnitelmien tueksi ja muiksi  omaisuuserien

arvostuksen perusteiksi. Toisin sanoen johto harkitsee kaikkia liiketoiminnan tulokseen, mukaan lukien

omaisuuserien arvostukseen, vaikuttavia seikkoja.

• Liitetieto 19 Varaukset – varaukset koostuvat pääosin uudelleenjärjestelyvarauksista ja muista

henkilöstöön liittyvistä varauksista sekä sopimuksiin liittyvistä varauksista. Konsernin riskienhallinta-

prosessi käyttää kaikista konsernitoiminnoista (mukaan lukien talous- ja kestävyysraportointitiimeistä) ja

liiketoiminnoista saatuja tietoja. Ilmastonmuutoksella tai muilla ympäristötekijöillä ei ole ollut vaikutusta

varauksiin 31.12.2025.

• Liitetieto 13 Osakeperusteiset maksut sisältää kuvaukset pitkän aikavälin kannustinohjelmista mukaan

lukien vastuullisuustavoitteet (ESG) kuten sukupuolijakauman tasapainon ja CO 2-vähennykset aktiivisissa

ohjelmissa.

• Liitetieto 21 Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne – konsernin luottolimiittisopimus on sidottu

valittuihin Tiedon kestävän kehityksen tavoitteisiin, katso liitetieto 21.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	113

TILIKAUDEN TULOS

Tämä osio sisältää konsernin tulokseen liittyvät liitetiedot, mukaan lukien

segmentti-informaation, liikevaihdon tuloutuksen, muut liiketoiminnan tuotot

ja kulut sekä tiedot veroista ja osakekohtaisesta tuloksesta.

5.    Segmentti-informaatio

Tieto-konserni koostuu neljästä toimintasegmentistä, jotka nimettiin uudelleen 24. marraskuuta tiedotetun

mukaisesti seuraavasti: Tieto Tech Consulting (entinen Tietoevry Create), Tieto Banktech (entinen Tietoevry

Banking), Tieto Caretech (entinen Tietoevry Care) ja Tieto Indtech (entinen Tietoevry Industry).

LAADINTAPERIAATTEET
Toimintasegmenttien raportointi vastaa yhtiön sisäistä raportointia johtoryhmälle, jonka on katsottu olevan yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta sekä toimintasegmenttien tehokkuuden arvioinnista ja strategiasta.
Johtoryhmä arvioi segmenttien kannattavuutta ensisijaisesti oikaistun liikevoiton (EBITA) perusteella. Liikevoitto (EBIT) on kuitenkin myös olennainen mittari ja se esitetään tässä segmenttiliitetiedossa, koska se on yhdenmukaisin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti raportoidun tuloksen kanssa. Segmenttien väliset liiketoimet tehdään markkinaperusteisesti.
Eliminoinnit sisältävät toimintasegmenttien väliset tuotot sekä konsernitoimintojen sisäisten palveluiden myynnin liiketoiminnoille. Allokoimattomat kulut liittyvät globaaleihin johtamistoimintoihin ja tiettyihin konsernin tukitoimintoihin, ja ne esitetään erikseen liikevoitossa (EBIT).

Tieto Tech Consulting

Tieto Tech Consulting on johtava digitaalisen innovaation ja pilvinatiivin kehittämisen kiihdyttäjä, joka tarjoaa

liiketoiminnan konsultointi- ja suunnittelupalveluja, datan hyödyntämiseen tähtääviä palveluja sekä

erikoistuneita ohjelmistojen tuotekehityspalveluita useille eri toimialoille. Se on Pohjoismaissa

markkinajohtaja, joka keskittyy kasvumahdollisuuksiin tekoälyn, pilven ja datan alueilla. Sillä on Euroopassa,

Intiassa, Kiinassa ja Amerikassa osaamiskeskuksia, jotka tarjoavat osaamistaan ja uusinta teknologiaa

asiakkailleen lähes 20 maassa.

Tieto Banktech

Tieto Banktech uudistaa finanssitoimialaa sekä Pohjoismaissa että globaalisti. Se tarjoaa modulaarisia ja

ennalta integroituja Banking-as-a-Service-palveluja sekä markkinoillaan johtavia skaalautuvia ohjelmistoja ja

palveluja esimerkiksi maksamisen, korttien, varallisuudenhoidon, talousrikosten torjunnan ja luottojen alueella.

Vankalla ammattitaidolla toteutetut säädöstenmukaiset ratkaisut auttavat sen asiakkaita kiihdyttämään

kasvua digitaalisen asiakaspalvelun ja toiminnan tehokkuuden avulla.

Tieto Caretech

Tieto Caretech tarjoaa modulaarisia, avoimia ja yhteensopivia ohjelmistoja sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakkaille. Sillä on vahva asema Pohjoismaissa,  samalla kun se investoi kasvuun kehittyvillä Euroopan

terveydenhuoltomarkkinoilla. Alue tarjoaa tukea päätöksentekoon ja prosessiautomaatiota edistyksellisen

analytiikan ja sisäänrakennetun tekoälyn avulla. Ohjelmistojen ja palveluiden kysyntä esimerkiksi sairaaloissa,

perus- ja erikoisterveydenhuollossa, vanhustenhuollossa sekä koti- ja perhehoidossa kasvaa nopeasti samalla,

kun alalla vaaditaan parempia hoitotuloksia ja parempaa kansalaiskokemusta, henkilöstötyytyväisyyden

paranemista ja toiminnan tehostamista.

Tieto Indtech

Tieto Indtech tarjoaa toimialaohjelmistoja ja datapohjaisia palveluita asiakkaille, jotka haluavat tehostaa

kriittisiä prosessejaan – ohjelmistoja toimitetaan yhä useammin palveluna. Ohjelmistotuotteita tarjotaan muun

muassa asiahallintaan ja paperiteollisuudelle. Lisäksi Tieto Indtech tukee erilaisia prosesseja, kuten

laskutusprosesseja, datapohjaista viestintää sekä osto–maksuprosessien automaatiota. Alueella on laajaa

toimialaosaamista ja syvällistä asiantuntemusta datan oivaltavasta käytöstä ja lisäarvon tuottamisesta

ydinliiketoiminnalle ja toimintaprosesseihin.

Liikevaihdon jaottelu segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Tieto Tech Consulting	789,2	836,9	-6
Tieto Banktech1)	585,7	580,4	1
Tieto Caretech	232,7	231,3	1
Tieto Indtech	270,1	263,7	2
Eliminoinnit	-25,5	-32,9	-22
Konserni yhteensä	1 852,3	1 879,5	-1

¹⁾ Sisältää aikaisempien tilikausien toimituksiin liittyvän 17,7 milj. euron kertyneen vaikutuksen liikevaihtoon. Tuloutus perustui oikeuden

päätökseen asiakaskiistassa.

Liikevoitto/-tappio (EBIT) segmenteittäin

	Liikevoitto/ -tappio (EBIT), milj. euroa	Liikevoitto (EBIT), milj. euroa		Liikevoitto/ -tappio (EBIT), % liikevaihdosta	Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta
	2025	2024	Muutos %	2025	2024
Tieto Tech Consulting	59,2	71,2	-17	7,5	8,5
Tieto Banktech	-7,6	44,8	> 100	-1,3	7,7
Tieto Caretech	55,5	63,5	-13	23,9	27,5
Tieto Indtech	27,3	30,5	-10	10,1	11,6
Allokoimattomat kulut	-59,2	-67,7	-13	—	—
Konserni yhteensä	75,2	142,3	-47	4,1	7,6

Lisätietoja, katso Arvonalentumiset sekä liitetiedot 8, 15 ja 30.

Liikevaihto maittain

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Norja	686,4	688,1	0
Ruotsi	488,3	486,4	0
Suomi	333,6	327,2	2
Muut	344,0	377,8	-9
Konserni yhteensä	1 852,3	1 879,5	-1

Asiakasmyynnin jaottelu maittain perustuu maahan, josta asiakasta on laskutettu. Yksikään asiakas ei edusta

10 % tai enemmän liikevaihdosta.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	114

Pitkäaikaiset varat maittain

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024	Muutos %
Norja	150,4	291,0	-48
Suomi	65,2	110,3	-41
Ruotsi	40,3	100,7	-60
Muut	41,7	69,8	-40
Konserni yhteensä	297,6	571,8	-48

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja aineettomat

hyödykkeet lukuun ottamatta liikearvoa.

Henkilöstö segmenteittäin

	Tilikauden lopussa				Keskimäärin
	2025	2024	Muutos %	Osuus %	2025	2024
Tieto Tech Consulting	7 675	8 831	-13	54	8 220	9 190
Tieto Banktech	3 139	3 296	-5	22	3 219	3 421
Tieto Caretech	1 516	1 553	-2	11	1 568	1 578
Tieto Indtech	1 402	1 593	-12	10	1 507	1 610
Konsernitoiminnot	515	594	-13	4	575	565
Konserni yhteensä	14 246	15 867	-10	100	15 088	16 363

Henkilöstö maittain

	Tilikauden lopussa				Keskimäärin
	2025	2024	Muutos %	Osuus %	2025	2024
Norja	2 756	2 881	-4	19	2 833	2 931
Ruotsi	2 054	2 275	-10	14	2 157	2 397
Suomi	1 600	1 684	-5	11	1 647	1 707
Intia	2 399	2 630	-9	17	2 495	2 709
Ukraina	1 198	1 442	-17	8	1 307	1 551
Kiina	858	1 016	-16	6	937	1 031
Puola	745	896	-17	5	858	847
Latvia	715	794	-10	5	763	804
Tšekin tasavalta	584	673	-13	4	629	690
Bulgaria	499	646	-23	4	572	717
Muut	839	930	-10	6	890	981
Konserni yhteensä	14 246	15 867	-10	100	15 088	16 363
Onshore-maat	6 909	7 382	-6	48	7 169	7 599
Offshore-maat	7 338	8 486	-14	52	7 918	8 764
Konserni yhteensä	14 246	15 867	-10	100	15 088	16 363

Poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Tieto Tech Consulting	16,8	6,7	> 100
Tieto Banktech	11,4	7,0	63
Tieto Caretech	5,2	1,1	> 100
Tieto Indtech	4,3	0,8	> 100
Konsernitoiminnot1)	6,5	29,2	-78
Konserni yhteensä	44,2	44,8	-1

¹⁾ Sisältää yhteisiin tiloihin liittyviä käyttöoikeusomaisuuden poistoja vuonna 2024. Liikevoitossa (EBIT) tällaiset kulut on allokoitu

kokonaisuudessaan toimintasegmenteille.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Tieto Tech Consulting	0,0	0,0	0
Tieto Banktech	10,3	11,2	-8
Tieto Caretech	3,2	2,6	24
Tieto Indtech	0,3	0,1	74
Konsernitoiminnot	0,1	0,1	-15
Konserni yhteensä	13,9	14,1	-2

Liiketoimintahankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Tieto Tech Consulting	10,7	12,5	-14
Tieto Banktech	17,7	19,0	-7
Tieto Caretech	0,2	0,2	3
Tieto Indtech	4,1	4,5	-8
Konsernitoiminnot	—	—	—
Konserni yhteensä	32,7	36,2	-10

Arvonalentumistappiot

Vuonna 2025 Tieto Banktech kirjasi 80,4 milj. euroa ei-rahavirtavaikutteisia arvonalentumistappioita.

Tiettyihin sisäisesti kehitettyihin ohjelmistoihin liittyvät aktivoidut kehitysmenot kirjattiin alas.

Arvonalentumistappiot liittyvät pääosin Banking Platformin modernisointiohjelmaan Norjassa, missä jäljellä

olevat investoinnit on virtaviivaistettu tulevaisuuden asiakaskysyntää vastaavaksi poistamalla tietyt vanhat

kehitystoimet. Arvonalentumisen arviointia tukivat viimeaikaiset esiselvitykset asiakkaiden kanssa sekä

asiakassopimusten uusimiset.

Tieto Caretech kirjasi 2,5 milj. euron arvonalentumistappion aktivoiduista kehitysmenoista.

Konsernitoiminnoissa kirjattiin yhteensä 2,8 milj. euron arvonalentuminen toimistotiloista

(käyttöoikeusomaisuuseristä) Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa.

Vuonna 2024 Tieto Caretech kirjasi 0,6 milj. euron arvonalentumistappion aktivoiduista kehitysmenoista. Tieto

Tech Consulting osti jäljellä olevan 20 % osuuden yhteisyritys Tieto Esy Oy:stä, mikä aiheutti 0,3 milj. euron

arvonalentumistappion.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	115

6.    Lopetetut toiminnot

LAADINTAPERIAATTEET
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat varat sekä niihin liittyvät velat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Lopetetut toiminnot raportoidaan silloin, kun konsernin osa, joka on joko luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi: • edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, • on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta- alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta tai • on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Konsernin osa määritellään toiminnoiksi tai rahavirroiksi, jotka ovat selkeästi erotettavissa yhteisön muista osista toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten.
Konsernin tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat esitetään taseessa erikseen myytävänä olevat varat ja niihin liittyvät velat riveillä. Tasetta ei oikaista aikaisemmilta kausilta. Konsernin rahavirtalaskelma sisältää sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.
Lopetettuihin toimintoihin sisältyy luovutettavien erien ryhmään suoraan liittyvä liikevaihto ja kulut sekä muut jatkuviin toimintoihin liittyvät tuotot ja kulut, joiden ei odoteta jatkuvan myynnin jälkeen tai joilta olisi vältytty ilman myyntiä. Tiettyjä kuluja, jotka tukevat luovutettavien erien ryhmää siirtymävaiheen aikana, ei ole sisällytetty lopetettuihin toimintoihin.
Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen väliset konsernin sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan. Eliminointi tehdään lopetetuissa toiminnoissa silloin, kun konserni aikoo jatkaa vastaavanlaisia liiketoimia luovutuksen jälkeen.

Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynti

Kuten 23.3.2025 ilmoitettiin, Tieto sopi Tietoevry Tech Services -liiketoimintansa myymisestä Agilitas Private

Equity LLP:n hallinnoimille rahastoille. Tieto ilmoitti 2.9.2025 että kauppa oli saatu päätökseen. Tietoevry Tech

Services oli toimintasegmentti ja edusti keskeistä liiketoiminta-aluetta, minkä vuoksi se on raportoitu

lopetettuina toimintoina.

Tietoevry Tech Services -liiketoimintaan liittyvät varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi 31.3.–31.8.2025

välisenä aikana. Myytävien toimintojen kauppahinta on 300 milj. euroa, josta 70 milj. euroa koostuu

lisäkauppahinnan maksuista, jotka edellyttävät vuosien 2026 ja 2027 tiettyjen tulostavoitteiden täyttymistä ja

ne maksetaan velkakirjan muodossa. Konserni kirjasi 108,4 milj. euron liikearvon arvonalentumistappion (josta

106,7 milj. euroa kirjattiin myytävänä oleviksi luokittelun yhteydessä) Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan

nettovarojen arvostamisesta myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon (254,0 milj.

euroa). Tämä perustui johdon arvioon tulevien lisäkauppahinnan maksujen nykyarvosta (30 milj. euroa).

Lopetettujen toimintojen tulos

Milj. euroa	2025	2024
Liikevaihto	594,9	923,1
Materiaalit ja palvelut	-61,1	-112,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-310,2	-479,8
Poistot1)	-16,4	-67,1
Arvonalentumiset	-108,4	-200,6
Myyntitappio, netto	-129,2	—
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	-122,9	-175,1
Liiketappio (EBIT)	-153,4	-112,5
Rahoitustuotot ja -kulut	-3,4	-6,6
Tappio ennen veroja	-156,8	-119,1
Tuloverot	-9,3	-14,0
Tappio, lopetetut toiminnot	-166,1	-133,0

¹⁾ Kaikki aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on lopetettu 1.4.2025 alkaen.

Lopetettujen toimintojen laaja tulos

Milj. euroa	2025	2024
Tappio, lopetetut toiminnot	-166,1	-133,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	3,6	-19,1
Erät, jotka on siirretty tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	91,6	—
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus, verovaikutus huomioiden	0,1	-0,1
Laaja tulos, lopetetut toiminnot	-70,8	-152,2

Myynnin nettotuloksen täsmäytys

Milj. euroa	31.12.2025
Käteisvastike	222,6
Kaupantekohetken jälkeiset oikaisut1)	7,3
Ehdollisen kauppahinnan käypä arvo1)	30,0
Kauppahinta yhteensä, saatu tai saatava	259,9
Luovutettujen nettovarojen kirjanpitoarvo	-290,6
Kumulatiivisten kurssitappioiden siirto muista laajan tuloksen eristä	-91,6
Myynnistä aiheutuvat menot	-6,0
Muut	-0,9
Myynnin nettotulos	-129,2
Rahana saatu kauppahinta	222,6
Myynnistä aiheutuvat menot	-6,0
Luovutetut rahavarat	-15,3
Luovutuksen nettorahavirta	201,3

¹⁾ Arvio 31.12.2025.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	116

Luovutettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvot

Milj. euroa	31.8.2025
Liikearvo	128,9
Muut aineettomat hyödykkeet1)	18,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet1)	65,2
Käyttöoikeusomaisuuserät1)	99,9
Laskennalliset verosaamiset	18,4
Korolliset saamiset	29,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	250,3
Muut varat	8,5
Rahavarat	15,3
Varat yhteensä	634,4
Vuokravelat	101,9
Muut korolliset velat	34,3
Laskennalliset verovelat	8,8
Varaukset	7,9
Ostovelat ja muut velat	184,0
Muut velat	7,0
Velat yhteensä	343,7
Luovutetut nettovarat	290,6

¹⁾ Kaikki aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on lopetettu 1.4.2025 alkaen IFRS 5 -standardin mukaisesti.

31.8.2025 Tietoevry Tech Services -alueen henkilöstön määrä ilmaistuna kokoaikaisia vastaavana oli 6 861

(31.12.2024: 7 073).

Lopetettujen toimintojen rahavirta

Lopetettujen toimintojen liiketoiminnasta, investoinneista ja rahoituksesta johtuvat nettorahavirrat ovat

seuraavat:

Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta	60,5	126,1
Investointien rahavirta1)	186,1	-29,3
Rahoituksen rahavirta	-16,8	-25,3
Lopetettujen toimintojen rahavirta, netto	229,8	71,6

¹⁾ Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan luovutuksesta saatu rahavirta vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla sisältyy lopetettujen toimintojen

investointien nettorahavirtaan.

Kiristyshaittaohjelmahyökkäykseen liittyneet asiakassopimuskorvaukset

Vuonna 2024 Tiedon yhteen Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen kohdistui rikollinen

kiristyshaittaohjelmahyökkäys. Tämän seurauksena konserni kirjasi noin 1,5 milj. euroa kuluja, joista suurin osa

liittyi palveluiden palauttamiseen, ja noin 0,6 milj. euroa palvelutasosopimussakkoja liikevaihdon

vähennyksenä. Lisäksi Tieto sai asiakkailta vahingonkorvausvaatimuksia, joita arvioitiin juridisten ja

kaupallisten näkökohtien perusteella ja joiden osalta konserni kirjasi 7,6 milj. euroa liikevaihdon

vähennyksenä. Vuonna 2025 konserni kirjasi 3,6 milj. euroa kuluja lopetetuissa toiminnoissa. Korvausprosessi

vakuutusyhtiön kanssa on käynnissä, ja nykyisen tilanteen perusteella konserni kirjasi vuonna 2025

vakuutuskorvauksia 7,0 milj. euroa.

7.    Liikevaihto

Konsernin liiketoimintamalli koostuu palveluiden myynnistä, ohjelmistoratkaisuista, toteutusprojekteista ja

konsultoinnista. Liikevaihto koostuu IT-palveluiden ja ohjelmistolisenssien annetuilla alennuksilla sekä

valuuttakurssieroilla oikaistusta myynnin käyvästä arvosta.

LAADINTAPERIAATTEET
Liikevaihdon määrä perustuu asiakkaalta odotettavissa olevaan vastikkeeseen, johon yhtiö katsoo olevansa oikeutettu, eikä siihen sisälly kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä vastikkeita. Konserni kirjaa liikevaihdon, kun tuotteisiin ja palveluihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.
Konserni tuottaa asiakkaille tyypillisesti kokonaisvaltaista tietotekniikkapalvelua. Yksittäiset toimitussopimukset on usein koottu yhteisen puitesopimuksen alle. Puitesopimuksessa määritellään yleiset toimitusehdot sen piirissä oleville toimitussopimuksille. Toimituksen sisältö, suoritevelvoitteet ja tavallisesti myös hinnoittelu on määritelty toimitussopimuksessa. Harkintaa tarvitaan sen määrittämiseen, mille sopimuskokonaisuudelle liikevaihtoa tuloutetaan; yksittäiselle toimitussopimukselle vai yhdistettyjen sopimusten ryhmälle.
Palvelusopimuksista kirjattava liikevaihto perustuu palveluvolyymeihin tai aikaan ja materiaaleihin ja suoritevelvoitteet tuloutetaan sille ajanjaksolle, jonka aikana palvelu tai projekti toimitetaan. Yleensä palvelut toimitetaan ja määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, koska asiakas joko saa ja kuluttaa samanaikaisesti konsernin suoritteesta saamansa hyödyn tai konsernin suorite ei luo omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä, missä tapauksessa konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu toteutetusta työstä.
Suurimmassa osassa liiketoiminnoista, kattaen palvelut, aikaan ja materiaaleihin perustuvat projektit sekä konsultoinnin, toimitetut suoritevelvoitteet laskutetaan kuukausittain. Konserni kirjaa saamisen laskutushetkellä, koska se edustaa ajankohtaa, jolloin oikeudesta vastikkeeseen tulee ehdoton, sillä vastikkeen erääntyminen maksettavaksi edellyttää vain ajan kulumista. Standardimaksuehto on konsernin luottopolitiikan mukaisesti 30 päivää.
Tuotteet, tyypillisesti erotettavissa olevat lisenssit, jotka antavat oikeuden käyttää ohjelmistoa, laskutetaan toimitettaessa. Lisenssituotot kirjataan sillä hetkellä, kun lisenssi on toimitettu, omistusoikeus on siirtynyt, asiakas on hyväksynyt lisenssin ja asiakkaalla on oikeus käyttää lisensoitua ohjelmistoa liiketoiminnassaan. Erotettavissa olevat lisenssit, jotka antavat pääsyoikeuden ohjelmistoon, tuloutetaan sopimuskauden aikana. Edellä kuvatuissa liiketoiminnoissa ei yleensä muodostu sopimukseen perustuvia omaisuuseriä tai sopimukseen perustuvia velkoja.
Kiinteähintaisia projekteja sisältävistä sopimuksista liikevaihto kirjataan raportointipäivään mennessä toimitettujen palvelujen perusteella suhteessa tarjottavien palvelujen kokonaismäärään. Tämä määritetään kertyneiden työkustannusten perusteella suhteessa odotettuihin kokonaistyökustannuksiin, sillä tämä kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Tuotoista, kuluista ja valmiusasteesta tehtyjä arvioita tarkennetaan olosuhteiden muuttuessa ja tästä mahdollisesti johtuvat tuotot tai kulut kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jolla muutos tunnistetaan. Kiinteähintaisissa projekteissa laskutus ja asiakkaan maksut noudattavat asiakassopimuksessa sovittua maksuaikataulua. Mikäli konsernin toimittamat palvelut ylittävät maksun, kirjataan sopimukseen perustuva omaisuuserä. Mikäli maksut ylittävät toimitettujen palveluiden määrän, kirjataan sopimukseen perustuva velka.
Konsernin asiakassopimukset koostuvat tyypillisesti useista yllä kuvatuista liiketoimintamalleista. Soveltuvin kuvaus siitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntitulojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen, sisältyy liitetiedossa 5 esitettyyn segmenttien asiakasmyynnin jaotteluun.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	117

Jotkut sopimukset sisältävät tiettyjä palveluita, lisenssejä ja/tai laitetoimituksia, jotka toimittaa toinen palveluntoimittaja. Näissä sopimuksissa Tieto toimii agenttina, jos Tieto ei saa määräysvaltaa toisen osapuolen tarjoamiin palveluihin tai laitteisiin ennen kuin ne toimitetaan asiakkaalle, tai päämiehenä, jos tämä määräysvalta saadaan. Päämies– agentti -arviointi suoritetaan suoritusvelvoitteen tasolla.
Silloin kun sopimukset sisältävät useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan jokaiselle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen perusteella. Nämä ovat nähtävissä sopimuksista ja edustavat vastaavanlaisissa olosuhteissa vastaavanlaisilta asiakkailta perittäviä hintoja. Sopimuksista, joissa asiakkaalle annetaan takautuvia alennuksia, tuloutetaan sopimuksen mukainen hinta arvioiduilla alennuksilla vähennettynä. Alennukset arvioidaan johdon aiempiin vastaavanlaisiin asiakassopimuksiin pohjautuvien tietojen perusteella. Tätä arviota päivitetään säännöllisesti sopimuskauden aikana. Tuotot kirjataan vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin ratkeaa.
Sovintosopimusten osalta sovintovastike vähennetään liikevaihdosta, kun sovintosopimus on allekirjoitettu asiakkaan kanssa. Asiakkaalta saatu vastike kirjataan olosuhteista riippuen joko liikevaihtoon tai liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Konserni myöntää takuita, jotka takaavat toimituksen olevan sovittujen määritelmien mukainen. Nämä kirjataan IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti.
Konsernilla ei ole sopimuksia, joissa luvattujen tuotteiden tai palveluiden asiakkaalle toimittamisen ja asiakkaan suorittaman maksun välillä kuluisi yli vuosi. Tästä johtuen konserni ei oikaise miltään osin transaktiohintoja rahan aika-arvolla.
Konserni aktivoi jatkuvien käyttöpalvelusopimusten alkuvaiheessa siirto- tai implementointiprojekteista syntyvät olennaiset käynnistysvaiheen menot mikäli IFRS 15:n aktivointikriteerit täyttyvät (sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot). Yhtiö on käyttänyt harkintaa luodessaan sisäisen ohjeistuksen siitä, millaiset tehtävät määritellään käynnistysvaiheen tehtäviksi. Käynnistystoimet eivät johda luvatun tuotteen tai palvelun siirtymiseen asiakkaalle eivätkä siten muodosta suoritevelvoitetta. Sopimuksen mukaiset aktivoidut kustannukset poistetaan sen ajanjakson kuluessa, jolloin vastaavan jatkuvan käyttöpalvelusopimuksen tuotot kirjataan.

Asiakassopimuksiin liittyvät varat ja velat

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024	1.1.2024
Myyntisaamiset	18	217,8	391,8	476,8
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	18	25,1	50,4	58,4
Sopimuksiin perustuvat velat, pitkäaikaiset	20	0,2	2,4	6,8
Sopimuksiin perustuvat velat, lyhytaikaiset	20	51,4	49,6	77,3

Vuonna 2025 Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi (katso

liitetieto 6) ja tästä johtuvat vähennykset olivat myyntisaamisissa 176,4 milj. euroa, sopimuksiin perustuvat

omaisuuserissä 21,4 milj. euroa ja sopimuksiin perustuvissa veloissa 10,8 milj. euroa. Lisäksi Bekk Consulting

AS:n varat ja velat luokiteltiin myytävänä oleviksi (katso liitetieto 28) 30.11.2025 ja luokittelusta johtuvat

myyntisaamisten vähennykset olivat 17,3 milj. euroa.

Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyivät sopimuksiin perustuviin velkoihin kauden alussa, oli 42,8 (69,9) milj.

euroa, josta 4,8 milj. euroa liittyy lopetettuihin toimintoihin ennen luokittelua myytävänä oleviksi.

Tilauskanta

Kaikille kokonaan tai osittain täyttämättömille suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta (tilauskanta) oli 

2 180 (1 925) milj. euroa vuoden lopussa. Vuoden 2026 aikana tilauskannasta odotetaan tuloutettavan 50 %.

Tilauskanta sisältää kaikki allekirjoitetut asiakastilaukset, joita ei ole tuloutettu, mukaan lukien käyttöön

perustuviin sopimuksiin liittyvän arvion.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvista menoista kirjatut omaisuuserät

Milj. euroa	2025	2024
Aktivoidut käynnistysmenot 31.12.	0,4	2,6
Aktivoiduista käynnistysmenoista kaudella kuluksi jaksotettu määrä	—	—

Taseessa aktivoidut käynnistysmenot 0,4 milj. euroa ovat lyhytaikaisia ja sisältyvät myynti- ja muihin saamisiin.

Vuoden 2024 taseessa aktivoidut käynnistysmenot 2,6 milj. euroa liittyivät lopetettuihin toimintoihin, ja näistä

pitkäaikainen osuus 0,8 milj. euroa sisältyi muihin pitkäaikaisiin saamisiin ja lyhytaikainen osuus 1,8 milj. euroa

myynti- ja muihin saamisiin.

8.    Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa siirtymäpalveluiden tuotot, vuokratuotot, johdannaisten

kurssivoitot ja julkiset avustukset. Liiketoiminnan muut kulut liittyvät lähinnä tieto- ja viestintätekniikkaan ja

toimitiloihin liittyviin kuluihin sekä asiantuntijapalveluihin, kuten konsultointiin ja markkinointiin.

Infrastruktuuripalveluiden yhteisiin alustoihin liittyvät kustannukset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin

silloin kun ne eivät liity suoraan mihinkään tiettyyn asiakkaaseen.

LAADINTAPERIAATTEET
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin systemaattisella tavalla niillä tilikausilla, joilla kirjataan ne menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2025	2024
Siirtymäpalveluiden tuotot	8,7	—
Vuokratuotot	4,3	0,7
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	2,2	3,3
Julkiset avustukset	1,0	1,5
Aineellisten hyödykkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot	0,7	4,5
Yhteisyritysten hallintopalkkiot	—	0,2
Muut	4,1	5,4
Yhteensä	21,0	15,7

Vuonna 2024 Tieto Banktech kirjasi 4,3 milj. euron nettovoiton osuutensa myynnistä yhteisyrityksessä.

Lisätietoja, katso liitetieto 30.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	118

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2025	2024
Tieto- ja viestintätekniikka	63,3	59,8
Asiantuntijapalvelut ja markkinointi	33,4	32,8
Toimitilojen kulut	19,9	21,7
Muut1)	32,8	33,0
Yhteensä	149,4	147,3

¹⁾ Liiketoiminnan muut kulut sisältävät matka-, rekrytointi- ja vakuutuskuluja.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	1,3	1,6
Tilintarkastukseen liittyvät	0,2	0,4
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,3
Yhteensä	1,6	2,3

9.    Tuloverot

LAADINTAPERIAATTEET
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tulosta maksettavat tuloverot sekä oikaisut aiemmilta vuosilta ja laskennallisten verojen muutokset. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Osuus yhteisyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta sisältäen siten verovaikutuksen.
Laskennalliset verot kirjataan velkamenetelmän mukaisesti väliaikaisista eroista konsernitaseen varojen ja velkojen verotuksellisen arvon ja kirjanpitoarvon välillä sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verot lasketaan niiden verokantojen ja -lakien mukaisesti, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen tai verovelka realisoituu.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan ne voidaan hyödyntää. Laskennallisia veroja ei kirjata tytäryhtiösijoituksiin liittyvistä väliaikaisista eroista, jotka eivät todennäköisesti realisoidu. Konserni soveltaa IAS 12:n muutoksissa säädettyä poikkeusta Pilari II:sta johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen.
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on netotettu taseessa silloin, kun verosaamisten ja -velkojen vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja ne liittyvät samaan veroviranomaiseen.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINNAT
Harkintaa edellytetään määritettäessä epävarmojen veropositioiden ja laskennallisten verojen määrää ja sitä missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen. Jokaisena raportointipäivänä johto arvioi todennäköisten tulevien verotettavien tulojen määrää, jota vastaan käyttämättömiä verotuksellisia tappioita voidaan käyttää. Koska todelliset tulot voivat poiketa ennusteista, muutos vaikuttaa tulevien kausien veroihin.
Konserni toimii globaalisti ja altistuu verolainsäädännön muutoksille eri maissa. Verolainsäädännön tulkinta edellyttää johdon harkintaa ja sovelletut tulkinnat voivat sisältää epävarmuustekijöitä.

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. euroa	2025	2024
Vero tilikauden voitosta	26,3	32,6
Laskennallisten verojen muutos	-13,8	-6,5
Aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut	2,9	0,9
Yhteensä	15,3	27,0

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2025	2024
Voitto ennen veroja	41,0	97,2
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	8,2	19,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	1,1	3,6
Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden erien verovaikutus	-0,4	0,3
Aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut	2,9	0,9
Edellisen tilikauden laskennallisten verojen oikaisu	-0,2	-3,8
Ulkomaisten osinkojen jakamisesta aiheutuvat verot	-0,4	1,8
Muut erät 1)	4,1	4,8
Yhteensä	15,3	27,0
Efektiivinen verokanta	37,4	27,8

¹⁾ Sisältää verovaikutuksen IFRS 5 mukaisesta tuottojen ja kulujen allokoinnista jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä.

OECD Pilari II -mallisääntöjen vaikutus

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n) Pilari II -mallisäännöissä otettiin käyttöön 15 %:n

vähimmäisveroaste. Suomessa lakia on sovellettu 1.1.2024 alkaen ja Tietoevry Oyj kuuluu kyseisten

säännösten piiriin. Konserni on tehnyt analyysin Pilari II -sääntelyn vaikutuksista, mukaan lukien Safe Harbour -

siirtymäsääntöjen soveltumisesta ja analyysin mahdollisesta tuloverokulusta Liettuan osalta, joka ei täytä Safe

Harbour -vaatimuksia. Vuonna 2025 tämän analyysin perusteella vaikutus konsernin tuloverokuluun on

epäolennainen.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	119

Laskennallisten verojen bruttomääräiset muutokset

Milj. euroa	1.1.2025	Kirjattu tuloslas- kelmaan 1)	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Luokiteltu myytävänä oleviksi	Muut muutokset	31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Tilikausien tappiot	16,1	5,7	—	-16,0	0,1	6,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	7,0	-0,3	—	-4,2	-0,1	2,4
Vuokravelat	39,3	-2,8	—	-20,4	0,0	16,1
Työsuhde-etuudet	8,9	-0,7	-0,1	-1,4	-0,3	6,5
Varaukset	2,8	2,6	-0,1	-1,0	0,0	4,3
Tuloutus	2,3	-0,5	—	-0,6	0,0	1,2
Muut väliaikaiset erot	3,7	1,2	—	-0,1	-0,3	4,5
Yhteensä brutto	80,1	5,2	-0,2	-43,7	-0,6	40,9
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-74,7					-32,9
Yhteensä netto	5,4					8,0
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	36,0	-9,0	—	-1,5	-0,8	24,7
Käyttöoikeusomaisuuserät	36,0	-3,6	—	-18,4	0,0	14,1
Verottamattomat varaukset	9,8	0,0	—	-8,9	0,6	1,4
Muut väliaikaiset erot	17,0	-1,2	-0,1	-1,0	1,0	15,7
Yhteensä brutto	98,8	-13,8	-0,1	-29,7	0,8	55,9
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-74,7					-32,9
Yhteensä netto	24,1					23,0
Netto	-18,7	19,0	0,0	-13,9	-1,4	-15,0

¹⁾ Kirjattu tuloslaskelmaan sisältää lopetettujen toimintojen laskennallisten verojen muutoksen siihen saakka, kun lopetetut toiminnot luokiteltiin

myytävänä oleviksi 31.3.2025. Tuloslaskelmassa esitettävä laskennallisten verojen muutos sisältää vain jatkuvat toiminnot. Lisätietoja, katso

Laadintaperiaatteet.

Suurin osa laskennallisista verosaamisista ja -veloista realisoituu yli 12 kuukauden kuluttua.

31.12.2025 konsernilla oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 24,4 (73,6) milj. euroa vastaten

laskennallista verosaamista 6,0 (16,1) milj. euroa. Nämä tappiot tulivat lähinnä USA:sta, Norjasta ja Suomesta.

USA:ssa ja Norjassa tappioilla ei ole erääntymisajankohtaa. Suomessa tappiot erääntyvät 10 vuoden jälkeen.

Tulosennusteet osoittavat, että voitot riittävät näiden vahvistettujen tappioiden hyödyntämiseen

tulevaisuudessa.

31.12.2025 konsernilla ei ollut kirjaamattomia verotuksellisia tappioita. Vuonna 2024 käyttämättömät

verotukselliset tappiot, joita ei ollut kirjattu hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi, olivat 0,4 milj.

euroa. Tämä tappio vastasi 0,1 milj. euron laskennallista verosaamista.

Konsernilla ei ole merkittäviä IFRIC 23 (Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus) mukaisia epävarmoja

veropositioita.

Milj. euroa	1.1.2024	Kirjattu tuloslas- kelmaan 1)	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muut muutokset	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Tilikausien tappiot	23,6	-6,6	—	-0,9	16,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	16,6	-2,7	—	-6,8	7,0
Vuokravelat	40,1	-0,5	—	-0,3	39,3
Työsuhde-etuudet	9,3	-0,2	0,0	-0,1	8,9
Varaukset	1,6	1,2	—	0,0	2,8
Tuloutus	3,6	-1,2	—	-0,2	2,3
Muut väliaikaiset erot	1,2	2,5	—	0,0	3,7
Yhteensä brutto	96,1	-7,6	—	-8,3	80,1
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-84,2				-74,7
Yhteensä netto	11,8				5,4
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	42,8	-6,1	—	-0,7	36,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	35,4	0,7	—	-0,2	36,0
Verottamattomat varaukset	10,1	0,0	—	-0,3	9,8
Muut väliaikaiset erot	23,5	0,5	-0,1	-6,8	17,0
Yhteensä brutto	111,7	-4,9	-0,1	-7,9	98,8
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-84,2				-74,7
Yhteensä netto	27,5				24,1
Netto	-15,7	-2,7	0,1	-0,4	-18,7

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	120

10.    Osakekohtainen tulos

Tiedon osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2025 oli 118 640 150 . Raportointikauden lopussa omia osakkeita oli

yhteensä 238 572 kappaletta eli 0,20 % osakkeista ja äänistä. Lisätietoja, katso liitetieto 27.

LAADINTAPERIAATTEET
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta Tiedon hankkimia ja hallussaan pitämiä omia osakkeita.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo sillä määrällä, joka arvioidaan toimitettavan osakepohjaisten kannustinohjelmien perusteella.
Laskettaessa lopetettujen toimintojen osakekohtaista tulosta sekä laimennettu että laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen samaa osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa kuin jatkuvien toimintojen osalta.

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (milj. euroa)
Jatkuvat toiminnot	25,6	70,2
Lopetetut toiminnot	-166,1	-133,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tappio (milj. euroa)	-140,5	-62,8
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
Laimentamaton	118 490 938	118 522 308
Osakeperusteisten kannustinohjelmien laimennusvaikutus	177 697	104 015
Laimennettu	118 668 635	118 626 323
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	0,22	0,59
Lopetetut toiminnot	-1,40	-1,12
Tilikauden tappio	-1,19	-0,53
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	0,22	0,59
Lopetetut toiminnot	-1,40	-1,12
Tilikauden tappio	-1,18	-0,53

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	121

PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

Tämä osio sisältää konsernin työsuhde-etuuksiin liittyvät liitetiedot, mukaan

lukien johdolle ja hallituksen jäsenille maksettavat palkat ja palkkiot.

11.    Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut koostuvat palkoista ja palkkioista sekä niihin liittyvistä sosiaalikuluista.

Tiedolla on myös työsuhteen päättämisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä sekä osakeperusteisia kannustinohjelmia

avainhenkilöille. Työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet johtuvat työsuhteen päättämisestä eikä työn

suorittamisesta.

LAADINTAPERIAATTEET
Työsuhde-etuudet kirjataan sillä kaudella, jona työntekijät suorittavat palveluja. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet kirjataan silloin, kun konserni ja työntekijä tekevät sopimuksen, eikä työntekijä suorita tulevaisuudessa palveluja etuuksien vastineeksi.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2025	2024
Palkat 1)	833,2	850,2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	58,3	59,1
Etuuspohjaiset järjestelyt	1,8	6,8
Muut etuudet	18,2	17,4
Muut lakisääteiset sosiaalikulut	147,2	147,1
Osakeperusteiset maksut	2,7	5,1
Muut henkilöstökulut	3,2	0,8
Yhteensä	1 064,5	1 086,4

¹⁾ Sisältää työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet.

12.    Johdon palkitseminen

Tiedon ylimpään johtoon kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

LAADINTAPERIAATTEET
Johdon ja hallituksen palkitseminen sisältää suoritetusta työstä eri muodoissa saatavat vastikkeet, jotka Tieto on maksanut, tulee maksamaan tai järjestää.

Johdon palkitseminen

	2025			2024
Tuhatta euroa	Toimitus- johtaja (nykyinen)	Toimitus- johtaja (entinen)	Johtoryhmä	Toimitus- johtaja	Johtoryhmä
Palkat ja edut1)	624,0	1 549,6	3 209,7	914,3	3 198,0
Tulospalkkiot 2)	678,0	680,1	911,3	105,8	481,2
Irtisanomiskorvaukset	—	793,4	420,0	—	294,3
Osakeperusteiset maksut1)	55,1	1 888,3	1 060,4	678,8	832,2
Lakisääteiset eläkkeet 1)	5,5	199,9	386,1	163,9	328,5
Lisäeläkkeet 1)	130,1	417,7	556,1	225,8	351,3
Kompensaatio johtamispalveluja tuottavalle yhteisölle 2,3)	—	—	454,8	—	267,4
Yhteensä	1 492,6	5 528,9	6 998,4	2 088,6	5 752,9

¹⁾ Sisältää irtisanomisjaksoon liittyviä eriä tietyistä työsuhteen päättämissopimuksista.

²⁾ Vuoden 2025 tulospalkkiot sisältävät palkkioita, jotka maksettiin Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä. Muut

tulospalkkiot perustuvat viimeiseen arvioituun määrään. Vertailutiedot on päivitetty vastaamaan maksettua määrää.

³⁾ Vuonna 2025 käytettiin johtamispalveluja tuottavaa yhteisöä uuden johtoryhmän jäsenen kohdalla palvelusopimuksen yhteydessä. Aiemmin

sitä käytettiin tilapäisluonteisesti.

Taulukko sisältää johtoryhmän palkkioita, jotka perustuvat ajanjaksoon johtoryhmän jäsenenä. Vertailutiedot

esitetään suoriteperusteisesti, yllä mainittua lukuunottamatta. Tietoevry Tech Services on esitetty lopetettuna

toimintona 31.3.2025 alkaen, ja heidän jäsenensä konsernin johtoryhmässä pysyi tehtävässään 2.9.2025

saakka.

Huhtikuussa 2025 Tieto ilmoitti että sen toimitusjohtaja Kimmo Alkio oli päättänyt jättää yhtiön toimittuaan

tehtävässä 14 vuoden ajan. Yhtiön hallitus nimitti Endre Rangnesin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 5.5.2025

alkaen ja sittemmin vahvisti hänet toimitusjohtajaksi 21.7.2025.

Entisen toimitusjohtajan, Kimmo Alkion, palkkio sisältää palkat ja etuudet hänen lähtöönsä asti sekä

sopimusehtojen mukaiset lähtöön liittyvät maksut. Näihin kuuluvat irtisanomiskorvaukset ja pitkän ja lyhyen

aikavälin kannustimet hallituksen hyväksymän työsuhteen päättämissopimuksen mukaisesti. Toimitusjohtajan

eläkejärjestelyt noudattavat Suomen markkinakäytäntöä ja sisältävät lisäeläkkeen, joka on 23 % vuosittaisesta

peruspalkasta, sekä eläkeiän 63 vuotta. Lisäksi toimitusjohtaja sai vuonna 2025 osana yhtiön osakepohjaista

kannustinohjelmaa 13 742 osaketta verojen vähentämisen jälkeen.

Endre Rangnesin palkkio väliaikaisena toimitusjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana koostuu kiinteästä

palkasta, eduista, oikeudesta vuosipalkkioon ja pitkän aikavälin kannustinohjelmiin sekä eläkemaksuista.

Hänellä on oikeus lyhyen aikavälin kannustimeen (STI), joka on tavoitetasolla 75 % vuosittaisesta

peruspalkasta ja enintään 150 %, perustuen hallituksen asettamiin suoritekriteereihin. Hän osallistuu Tiedon

maksupohjaiseen eläkejärjestelmään sekä lisäeläkejärjestelyyn, ja hänen eläkeikänsä on 70 vuotta.

Pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja tavoitepalkkioon, joka on 50 % peruspalkasta ja

enimmillään 100 % peruspalkasta. Se perustuu yksilöllisten tavoitteiden toteutumiseen. Vuosimaksu

johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyihin on enintään 15 % vuosittaisesta peruspalkasta. Johtoryhmän

jäsenten eläkeikä perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisajat vaihtelevat

sopimuskohtaisesti ja korvaukset vastaavat irtisanomisaikoja. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat pitkäaikaisiin

kannustinohjelmiin hallituksen hyväksymien ehtojen mukaisesti. Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenille annettiin

yhteensä 24 324 (27 120) osaketta verojen vähentämisen jälkeen.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	122

Hallituksen palkkiot

Tuhatta euroa	2025	2024
Hallituksen jäsenet 31.12.2025
Tomas Franzén, Hallituksen ja Palkitsemisvaliokunnan pj.	187,4	187,9
Harri-Pekka Kaukonen, varapj., Tarkastus- ja riskivaliokunnan pj.	121,4	117,5
Nina Bjornstad (25.3.2025 alkaen)	82,7	—
Bertil Carlsén	89,1	85,6
Elisabetta Castiglioni	89,1	85,6
Marianne Dahl (25.3.2025 alkaen)	80,3	—
Liselotte Hägertz Engstam (25.3.2025 saakka)	8,0	84,0
Katharina Mosheim (25.3.2025 saakka)	8,0	85,6
Gustav Moss	94,7	95,2
Petter Söderström	93,1	96,0
Endre Rangnes (3.9.2024 saakka)	—	86,4
Tommy Sander Aldrin, henkilöstön edustaja	15,6	7,7
Ilpo Waljus, henkilöstön edustaja	15,6	7,7
Thomas Slettemoen, henkilöstön edustaja	—	15,3
Minna Kilpala, henkilöstön varaedustaja	7,8	—
Anders Palklint, henkilöstön varaedustaja (2.9.2025 saakka)	7,8	15,3
Björn Tjernström, henkilöstön varaedustaja (2.9.2025 alkaen)	4,6	—
Yhteensä	905,2	969,7

Jokainen hallituksen jäsen saa kiinteän vuosipalkkion ja kokouspalkkion. Varsinaisen yhtiökokouksen

päätöksen mukaisesti vuosipalkkio on seuraava: puheenjohtaja 140 200 euroa, varapuheenjohtaja 75 000

euroa ja tavallinen jäsen 56 700 euroa. Näiden lisäksi pysyvän hallituksen valiokunnan puheenjohtaja saa

20 000 euron vuosipalkkion ja pysyvän hallituksen valiokunnan jäsen 10 000 euron vuosipalkkion. Lisäksi

yhtiökokouksen valitsemalle hallituksen jäsenelle maksetaan 800 euron kokouspalkkio jokaiselta hallituksen

kokoukselta sekä hallituksen pysyvän tai tilapäisesti asetetun valiokunnan kokoukselta. Henkilöstön

valitsemien hallituksen varsinaisten jäsenten vuosipalkkio on 15 600 euroa, ja varajäsenten vuosipalkkio on

7 800 euroa. Henkilöstön valitsemien hallituksen jäsenten palkkio maksetaan pelkästään käteisenä.

Yhtiökokous päätti myös, että osa kiinteästä vuosipalkkiosta voidaan maksaa markkinoilta hankittavina yhtiön

osakkeina. Valittu hallituksen jäsen voi oman harkintansa mukaan valita palkkion seuraavista viidestä

vaihtoehdosta:

1. Ei käteispalkkiota, 100 % osakkeina

2. 25 % käteisenä, 75 % osakkeina

3. 50 % käteisenä, 50 % osakkeina

4. 75 % käteisenä, 25 % osakkeina, tai

5. 100 % käteisenä, ei osakepalkkiota.

Osakkeet hankitaan yhtiön laatiman hankintaohjelman mukaisesti. Jos palkkiota ei sisäpiirisääntelyn tai muun

perustellun syyn vuoksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti, hallituksen jäsenyyden päättymisen tai muun

hallituksen jäseneen liittyvän syyn johdosta voida maksaa osakkeina, palkkio maksetaan kokonaan rahana.

Osakepalkkioiden lisäksi hallituksen jäsenet eivät kuulu muihin osakeperusteisiin järjestelyihin, heille ei

makseta muita osakeperusteisia korvauksia eikä heillä ole eläkejärjestelyjä Tiedossa lukuun ottamatta

työntekijöiden edustajia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostui seuraavista, 29. elokuuta 2025 rekisteröityihin omistuksiin

perustuvista, Tiedon osakkeenomistajien ilmoittamista edustajista:

• Annareetta Lumme-Timonen, sijoitusjohtaja, Solidium Oy

• Alexander Kopp, sijoitusjohtaja, Incentive AS

• Mikko Lantto, teknologia- ja kehitysjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Jukka Vähäpesola, osakesijoitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elo

• Tomas Franzén, Tietoevry Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

13.    Osakeperusteiset maksut

Tiedolla on kaksi globaalia työntekijöille suunnattua osakeperusteista kannustinohjelmaa: Suoriteperusteiset

osakepalkkiojärjestelmät ja Ehdolliset osakepalkkiojärjestelmät.

LAADINTAPERIAATTEET
Tiedon avainhenkilöille on myönnetty osakeperusteisia kannustinohjelmia, jotka käsitellään omana pääomana maksettavina. Ohjelmat arvostetaan käypään arvoon perustuen Tiedon osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä ja jaksotetaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin oikeuden syntymisajanjakson aikana sekä vastaavasti omaan pääomaan. Konsernin osakeperusteisista kannustinohjelmista myönnettävien osakkeiden määrää uudelleenarvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset konsernin tulosennusteissa, kannustinohjelmien piiriin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan pääomaan. Maissa, joissa palkkio on tarkoitus maksaa kokonaan rahana, kulut raportoidaan rahana maksettavina. Ohjelmien sosiaalikulut raportoidaan rahana maksettavina.

Osakeperusteiset kannustinohjelmat

Tiedon osakeperusteisten kannustinohjelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja

avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Tilikauden 2025 lopussa Tiedolla oli

seuraavat osakeperusteiset kannustinohjelmat: Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät 2023–2025,

2024–2026 ja 2025–2027 sekä Ehdolliset osakepalkkiojärjestelmät 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027.

Järjestelmistä saadut palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana suoritettava

määrä on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Palkkiota ei makseta, mikäli osallistujan työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Hallitus arvioi, että

järjestelmistä toimitettavat osakepalkkiot koostuvat markkinoilta hankittavista osakkeista, eikä järjestelyihin

liittyen lasketa liikkeeseen uusia osakkeita.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 ja Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

päättyivät vuonna 2025. Ansaintaehtojen toteuman perusteella näistä järjestelmistä ansaitut palkkiot

vastasivat 284 011 brutto-osaketta, joista 156 667 netto-osaketta annettiin osallistujille. Palkkioiden maksuun

käytettiin yhtiön omia osakkeita.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	123

Tilikaudella 2025 ansaittiin ja maksettiin kokonaan rahana yhtiöstä ehtojen mukaisesti lähteneille osallistujille

seuraavat bruttomääräiset osakepalkkiot: Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025

yhteensä 22 755 brutto-osaketta, Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024–2026 yhteensä         

8 067 brutto-osaketta ja Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2025–2027 yhteensä 31 brutto-

osaketta. Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä avoimet pitkän aikavälin

kannustinohjelmat maksettiin käteisenä hallituksen päätösten mukaisesti vastaten 50 227 brutto-osaketta.

Osakeperusteisten kannustinohjelmien keskeiset ehdot

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä	2023–2025	2024–2026	2025–2027
Järjestelmä laskettu liikkeelle	14.2.2023	14.2.2024	14.2.2025
Ansaintajakso	2023–2025	2024–2026	2025–2027
Syntymisehdot	Tiedon osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) ja vastuullisuustavoite (ESG, sukupuolijakauman tasapaino ja CO2-vähennykset). Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.	Tiedon osakkeen suhteellinen ja absoluuttinen kokonaistuotto (TSR) ja vastuullisuustavoite (ESG, sukupuolijakauman tasapaino ja CO2-vähennykset). Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.	Tiedon osakkeen suhteellinen ja absoluuttinen kokonaistuotto (TSR) ja vastuullisuustavoite (ESG, sukupuolijakauman tasapaino ja CO2-vähennykset). Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.
Toteutus	Osakkeina ja rahana 2026	Osakkeina ja rahana 2027	Osakkeina ja rahana 2028
Osallistujien lukumäärä 31.12.2025	330	403	476
Muut	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 487 029 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 562 949  Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 843 497 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä	2023–2025	2024–2026	2025–2027
Järjestelmä laskettu liikkeelle	14.2.2023	14.2.2024	14.2.2025
Sitouttamisjakso	2023–2025	2024–2026	2025–2027
Syntymisehdot	Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.
Toteutus	Osakkeina ja rahana 2026	Osakkeina ja rahana 2027	Osakkeina ja rahana 2028
Osallistujien lukumäärä 31.12.2025	109	147	154
Muut	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat noin 75 484 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat noin  44 588 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2025 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat noin  49 343 Tiedon osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).

Osakeperusteisten kannustinohjelmien käyvän arvon määrittämisessä käytetyt oletukset

Suoriteperusteisten ja ehdollisten osakepalkkiojärjestelmien käypä arvo on määritetty myöntämisvaiheen

osakekurssin ja oletettujen osinkojen mukaisesti. Markkinaperusteisen kriteerin toteuman todennäköisyys on

arvioitu Monte-Carlo -simulaatiolla. Rahana maksettavan sosiaalikulujen osuuden käypä arvo arvostetaan

uudelleen kunakin raportointihetkenä palkkion maksuun asti.

Vuonna 2025 myönnettyjen osakekannustimien omaan pääomaan kirjattavan osuuden käypä arvo on

määritetty myöntämishetkellä osakekurssin ja oletettujen osinkojen perusteella ja  velkaan kirjattava osuus

perustuu osakekurssiin tilikauden päättyessä seuraavasti:

• Osakekurssi myöntämishetkellä: 15,98 euroa

• Odotetut vuosittaiset osingot: 1,5 euroa

• Riskitön korko: 1,95 %

• Odotettu volatiliteetti (historialliset päivähavainnot juoksuaikaa vastaavalta ajalta): 23,73 %

• Odotettu ohjelman kesto: 2,53 vuotta

• Käypä arvo myöntämishetkellä: 5,29 euroa

• Osakekurssi tilikauden päättyessä: 18,30 euroa

Työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sisältyvät osakeperusteiset maksut

Milj. euroa	2025	2024
Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat	2,7	5,1
Rahana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat 1)	2,4	0,0
Rahana maksettavat sosiaalikulut2)	0,6	0,2
Yhteensä	5,7	5,3

¹⁾ Liittyy pääosin johdon palkitsemiseen, katso liitetieto 12.

²⁾ Ohjelmien sosiaalikulut raportoidaan rahana maksettavina.

Osakeperusteisista maksuista johtuvat velat ovat 3,0 (0,8) milj. euroa. Velat sisältävät johdon palkkioita

vuodelta 2025, jotka maksetaan rahana vuonna 2026, kertyneet sosiaalikulut kaikista ohjelmista sekä verot ja

veronluonteiset maksut rahana maksettavista ohjelmista. Raportointihetken arvio tulevasta maksamattomiin

kannustinjärjestelmiin liittyvästä ja verottajalle tilitettävästä rahaosuudesta on 5,3 milj. euroa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	124

14.    Etuusperusteiset eläkejärjestelyt

Konsernin yhtiöt ylläpitävät erilaisia kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisia työsuhteen päättymisen

jälkeisiä etuusjärjestelyjä. Suurin osa järjestelyistä luokitellaan maksuperusteisiksi. Muut kuin

maksuperusteiset eläkejärjestelyt ovat etuusperusteisia.

LAADINTAPERIAATTEET
Maksuperusteisiin järjestelyihin suoritettavat kiinteät maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Maksun jälkeen konsernilla ei ole muita kyseisiin järjestelyihin liittyviä oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita.
Tyypillisesti etuusperusteisessa järjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuusperusteiset järjestelyt ovat joko rahastoituja, jolloin ne rahoitetaan suorituksina vakuutusyhtiöille, tai rahastoimattomia, jolloin eläkkeet maksetaan suoraan liiketoiminnasta.
Etuusperusteisista järjestelyistä taseeseen kirjattu nettovelka on velvoitteen raportointipäivän nykyarvo vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Etuusperusteisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin järjestelykohtaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytetään useita taloudellisia ja väestötilastollisia muuttujia. Kaikki näissä olettamissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoarvoon ja tuleviin kuluihin.
Raportointikauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Nettokorkokulut tai -tuotot kirjataan rahoituseriin korkokuluihin tai -tuottoihin. Kaikki etuusperusteisten velvoitteiden tai varojen kokemukseen perustuvista tai vakuutusmatemaattisissa olettamissa tapahtuvista muutoksista johtuvat uudelleenarvostukset kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin.

Konsernin etuusperusteiset eläkejärjestelyt hoidetaan vakuutusyhtiöissä. Työnantaja on taannut näihin

järjestelyihin kuuluville työntekijöille määrätyn tasoisen etuuden eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Etuuden taso

määräytyy palvelusajan ja eläkepalkan perusteella. Eläkepalkka lasketaan keskiarvona viimeisten työvuosien

ansioista korotettuna TyEL:n palkkaindeksillä. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavia etuuksia korotetaan

vuosittain vakuutussopimuksen mukaisesti indeksillä.

Suomessa konserni muutti vuonna 2024 vanhaa lisäeläkejärjestelyä peruuttaakseen vuonna 2021 toteutetut

muutokset ja palauttaakseen TyEL-indeksisidonnaisuuden. Määritellyt etuusperusteiset lisäeläkejärjestelyt on

sidottu TyEL-indeksiin 1.1.2025 alkaen, ja asianomaiset edunsaajat saivat lisäksi kertakorvauksen. Tämän

seurauksena eläkekulut kasvoivat 5,6 milj. euroa, josta 4,0 milj. euroa kirjattiin 31.12.2024 järjestelyjen

muuttamisina eläkevelvoitteisiin ja 1,6 milj. euroa kertakorvauksena, joka maksettiin vuonna 2025. Lisäksi

kirjattiin kertakorvauksena 0,3 milj. euroa vuonna 2025.

Konsernin riski kattaa Suomessa noin 840 (880) henkilöä, jotka eivät ole työsuhteessa. Suomalaisessa

eläkejärjestelyssä vapaakirjan saaneen henkilön jäädessä eläkkeelle eläkkeen lopullinen määrä tarkistetaan ja

tämän seurauksena työnantajalle saattaa tulla lisäkustannuksia. Lisäksi suomalaisessa eläkejärjestelyssä

vapaakirjan myöntämisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana työnantajan vastuulla olevat

indeksikorotukset peritään vasta eläkkeen myöntövuonna. Joissakin vakuutussopimuksissa vakuutetulla on

tietyin edellytyksin oikeus jäädä normaalia eläkeikää aiemmin vanhuuseläkkeelle. Nämä lisäkulut peritään

eläkkeen alkaessa.

Ruotsissa konsernin riski kohdistuu vain työsuhteessa oleviin ja järjestelyihin osallistuu 21 (49) työsuhteessa

olevaa. Koska konsernilla ei ole vakuutusmatemaattista tai sijoitusriskiä niiden järjestelyyn osallistuvien osalta,

joiden työsuhde on päättynyt, on nämä poistettu järjestelmästä ja velvoitteen täyttämiset on kirjattu tulokseen

vuosittain. Vuonna 2025 velvoitteen täyttämisestä johtuva tappio oli 0,2 milj. euroa. Se kirjattiin

henkilöstökuluihin ja nettoeläkevelka kasvoi vastaavasti.

Norjassa etuusperusteisen eläkejärjestelyn tilalle on työntekijöille perustettu maksuperusteinen

eläkejärjestely ja rahastoimaton korvausjärjestely. Korvauksen kertymä lasketaan järjestelyn

perustamisajankohtana olleiden parametrien perusteella ja se käsitellään tilinpäätöksessä etuusperusteisena

eläkejärjestelynä. Työntekijöiden tilinpäätöspäivään mennessä ansaittujen korvausten kokonaismäärä

esitetään konsernitilinpäätöksessä velkana  ja se on laskettu suoriteperusteisesti. Järjestely kattaa 504 (688)

työntekijää ja eläkkeellä olevaa henkilöä. Lisäksi Norjassa on useita muita suljettuja ja rahastoimattomia

eläkejärjestelyjä, jotka kattavat 176 (252) työntekijää ja eläkkeellä olevaa henkilöä.

Puolassa riski kohdistuu vain työsuhteessa oleviin ja järjestelyihin osallistuu 770 (692) työsuhteessa olevaa.

Tulevien etuuksien määrän arvioinnin perusteena ovat työlainsäädäntö, palkkasäännökset,

työehtosopimukset ja muut työnantajien ja työntekijöiden väliset sitovat sopimukset. Se sisältää eläke-,

työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuuden. Velvoitteet arvioitiin raportointipäivänä voimassa olevien

työsuhteiden ja työntekijöiden ominaisuuksien (sukupuoli, ikä, palvelusvuodet ja/tai palkka jne.) perusteella.

Tulosvaikutteiset kulut

Milj. euroa	2025	2024
Työsuoritukseen perustuvat menot
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,3	1,1
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot/tappiot	0,2	0,1
Järjestelyjen muuttamiset	—	4,0
Kertakorvaus	0,3	1,6
Nettokorkokulut	0,4	0,3
Yhteensä	2,2	7,1
Muut laajan tuloksen erät
Uudelleenarvostaminen
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat voitot (-)/ tappiot (+)	0,0	0,0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat voitot (-)/tappiot (+)	-2,1	0,0
Kokemusperusteiset voitot (-)/tappiot (+)	0,4	-0,7
Järjestelyihin kuuluvien varojen vakuutusmatemaattiset voitot (-)/tappiot (+)	1,4	0,1
Yhteensä	-0,3	-0,7

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	125

Taseeseen kirjatut erät

	Eläkevelvoitteiden nykyarvo1)		Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo 2)		Nettovelka
Milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
1.1.	48,8	30,9	-23,6	-5,4	25,3	25,5
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot3)	1,5	1,7	—	—	1,5	1,7
Korkokulut/-tuotot 3)	1,1	0,5	-0,7	-0,2	0,4	0,3
Maksusuoritukset työnantajilta	—	—	-0,2	-0,8	-0,2	-0,8
Maksetut etuudet	-4,2	-4,0	1,8	0,1	-2,4	-3,9
Järjestelyjen muuttamiset	—	21,8	—	-17,7	0,0	4,0
Järjestelyjen supistaminen ja velvoitteen täyttäminen	-0,2	-0,2	0,4	0,3	0,2	0,2
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot3)	-1,7	-0,6	1,4	0,0	-0,4	-0,6
Luokiteltu myytävänä oleviksi	-4,3	—	1,4	—	-2,9	—
Muuntoerot	0,0	-1,2	-0,1	0,1	-0,1	-1,1
31.12.	41,0	48,8	-19,8	-23,6	21,3	25,3

¹⁾ Joista Suomessa 23,3 (26,7) milj. euroa, Ruotsissa 0,6 (1,4) milj. euroa, Norjassa 17,1 (20,7) milj. euroa ja Puolassa 0,1 (0,1) milj. euroa.

²⁾ Joista Suomessa 18,8 (21,4) milj. euroa ja Ruotsissa 0,9 (2,2) milj. euroa. Norjassa ja Puolassa etuudet maksetaan suoraan, ilman

eläkevelvoitteita vastaavia varoja.

³⁾ Sisältää lopetettujen toimintojen kauden työsuoritukseen perustuvat menot, korkokulut/-tuotot ja vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot

siihen saakka, kun lopetetut toiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi 31.3.2025. Tuloslaskelmassa esitettävät kauden työsuoritukseen

perustuvat menot ja korkokulut/-tuotot sekä laajassa tuloksessa esitettävät vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot sisältävät vain jatkuvat

toiminnot. Lisätietoja, katso Laadintaperiaatteet.

Milj. euroa	2025	2024
Eläkevelvoitteet	21,7	26,1
Järjestelyihin kuuluvat varat	-0,4	-0,8
Nettovelka	21,3	25,3

Järjestelyihin kuuluvien varojen jakauma

Ruotsissa järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoisista

instrumenteista 0,6 (1,4) milj. euroa sekä muista varoista 0,3 (0,8) milj. euroa.

Suomessa järjestelyyn liittyvät varat koostuvat vakuutusyhtiölle maksetuista vakuutusmaksuista ja ne kertyvät

tilinpäätöspäivään saakka. Varat ovat osa vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta ja vakuutusyhtiöt ovat vastuussa

omaisuuden raportoinnista. Järjestelmän varojen erittelyä ei ole saatavilla.

Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset

%	2025	2024
Suomi
Diskonttauskorko	4,0	3,2
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,2	2,2
Inflaatioaste	2,0	2,0
Ruotsi
Diskonttauskorko	3,8	3,0
Tulevat palkankorotukset	1,7	1,8
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,7	1,8
Inflaatioaste	1,7	1,8
Norja
Diskonttauskorko	3,9	3,9
Tulevat palkankorotukset	4,0	4,0
Valtion peruseläkkeen kasvu (G)	3,8	3,8
Puola
Diskonttauskorko	5,2	5,6
Tulevat palkankorotukset	2,0	4,5

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	126

Herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko osoittaa, kuinka yhden oletuksen muutos vaikuttaa etuusperusteiseen velvoitteeseen, kun

muut oletukset pysyvät ennallaan.

	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvu	Oletuksen vähentyminen
Suomi
Diskonttauskorko	0,5 %	-4,7 %	5,2 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	4,7 %	-4,4 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	5,5 %
Ruotsi
Diskonttauskorko	0,5%	-7,7 %	8,6 %
Tulevat palkankorotukset	0,5%	9,2 %	-7,8 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	6,8 %	-6,0 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	3,0 %
Norja
Diskonttauskorko	0,5%	-1,3 %	1,5 %
Tulevat palkankorotukset	0,5%	0,1 %	-0,1 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	1,2 %	–
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	1,1 %
Puola
Diskonttauskorko	0,5%	-5,4 %	5,9 %
Tulevat palkankorotukset	1,0%	12,6 %	-10,8 %

Etuusperusteisten velvoitteiden erääntymisprofiili

Etuusperusteisten velvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on Suomessa 10 vuotta,

Ruotsissa 17 vuotta, Norjassa 15 vuotta ja Puolassa 16 vuotta. Seuraavassa taulukossa esitetään

erääntymisprofiili tulevista maksettavista etuuksista, joiden pohjalta diskonttaamaton eläkevelvoite on

laskettu.

Milj. euroa	2025
Erääntymisaika alle 1 vuosi	3,2
Erääntymisaika 1–5 vuotta	12,7
Erääntymisaika 5–10 vuotta	14,3
Erääntymisaika 10–30 vuotta	30,3
Erääntymisaika yli 30 vuotta	2,9
Tulevat maksettavat etuudet yhteensä	63,4

Odotettavissa olevat maksut 2026

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin suoritettavien maksujen odotetaan olevan 0,3 milj. euroa

tilikaudella 2026.

Usean työnantajan järjestelyt

Ruotsissa Alectan ja Collectumin ITP2-eläkejärjestelyt ovat usean työantajan etuusperusteisia järjestelyjä.

Järjestelyjen varat on saatu eri yrityksiltä, jotka eivät ole saman määräysvallan alaisia, ja näitä varoja käytetään

useamman kuin yhden yrityksen henkilöstölle suoritettaviin etuuksiin. Alectasta ja Collectumista ei ole ollut

mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestelyt on

käsitelty tilinpäätöksessä maksuperusteisina järjestelyinä. ITP2-järjestelyihin osallistuu 977 (1 791) konsernin

ruotsalaisten yhtiöiden työntekijää ja maksusuoritukset ovat noin 6 (10) milj. euroa vuodessa.

2 146 (3 126) konsernin norjalaisten yhtiöiden työntekijää kuuluu AFP-eläkejärjestelmään, joka on usean

yrityksen etuusperusteinen järjestelmä ja jota rahoitetaan palkasta laskettavilla prosenttimääräisillä maksuilla.

Järjestelmästä ei ole mahdollista saada tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten

eläkejärjestelyt on käsitelty tilinpäätöksessä maksuperusteisina järjestelyinä ja maksut kirjataan

tulosvaikutteisesti kuluksi. Vuonna 2025 käytetty korko oli 2,7 % (2,7) mikä vastasi 3,0 (4,4) milj. euroa.

Järjestelmä on alirahoitettu ja oletetaan, että palkkioiden on kasvettava ajan myötä, jotta varmistetaan riittävä

pääoma korkeampien eläkemaksujen kattamiseksi.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	127

SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT

Tämä osio sisältää liitetiedot, jotka kuvaavat Tiedon liiketoiminnan varoja ja

niihin liittyviä velkoja.

15.    Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Tiedon aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liikearvosta, sisäisesti kehitetyistä ohjelmistoista

(aktivoidut kehitysmenot) ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista aineettomista hyödykkeistä, kuten

teknologia, tavaramerkit ja asiakassuhteet. Aineettomat hyödykkeet sisältävät myös ohjelmistolisenssit.

Tiedolla ei ole liikearvoa lukuun ottamatta aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen

vaikutusaika.

LAADINTAPERIAATTEET
Muut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muussa tapauksessa kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin. Poistettavien hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää. Jos aineettoman hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Suuriin uusiin ohjelmistotuotteisiin liittyvät kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä, kun on todennäköistä, että kehitys tuottaa konsernille tulevaa taloudellista hyötyä ja tietyt kaupalliseen ja teknologiseen toteutettavuuteen liittyvät kriteerit täyttyvät. Kehitysmenot käsittävät palvelu- ja ratkaisukehityksen, joka keskittyy esimerkiksi toimialakohtaisiin ohjelmistoihin, asiakaskokemuksen johtamiseen, tietoturvapalveluihin ja pilvipalveluihin. Lisäksi sisäiseen kehitykseen, esimerkiksi infrastruktuuripalvelujen standardointiin, liittyvät kulut sisältyvät kehitysmenoihin. Kehityshankkeita analysoidaan erikseen sen hetken määrittämiseksi, jolloin projekti on saavuttanut vaiheen, jonka jälkeen kehityskustannusten aktivointi voi alkaa. Vain suoraan kehitykseen kohdistettavissa olevat kulut aktivoidaan.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aktivoidut kehitysmenot arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistoaika riippuu tekniikan uusimisjaksosta ja sopimuksen kestosta. Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot, joiden poistoja ei ole vielä aloitettu, testataan arvonalentumisen varalta vuosittain vertaamalla omaisuuserien kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankinta- ajankohtana. Nämä liittyvät yleensä asiakkaisiin tai teknologioihin, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

	Vuotta
Erikseen hankitut ohjelmistot	3
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10
Hankinnoista käypään arvoon kirjatut teknologiaan liittyvät aineettomat hyödykkeet	3–15
Hankinnoista käypään arvoon kirjatut asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	2–10
Hankinnoista käypään arvoon kirjattu tavaramerkki	6
Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot (aktivoidut kehitysmenot)	5–15

Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa määrää, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Siitä ei tehdä poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, mikäli jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos viittaa siihen, että kirjanpitoarvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin toimintasegmenteille, jotka ovat niitä rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU), joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisen tuomista synergioista. Jos toimintasegmentille kirjatun liikearvon määrä ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi tuloslaskelmaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käyttöarvo määritettynä tulevien kassavirtojen nettonykyarvona tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta.
Yhteisyritysten osalta liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINNAT
Hankinnoista kirjattujen omaisuuserien käyvän arvon määrittäminen edellyttää johdon arvioita käytettävästä arvostusmenetelmästä ja menetelmän parametreista, kuten diskonttokorosta.
Liikearvon arvonalentumisen määrittäminen edellyttää käyttöarvon määrittämistä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), joille liikearvoa on kohdistettu. Käyttöarvon laskeminen edellyttää johdolta arvioita CGU:iden odotettavissa olevista rahavirroista ja sopivan diskonttokoron määrittämistä nykyarvon laskemiseksi.
Vaikka johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan kohtuullisia, niihin liittyy epävarmuutta, mikä voi merkittävästi vaikuttaa arvostuksiin.
Vastaavasti arvioita edellytetään ja harkintaa sovelletaan, kun määritetään muiden aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ja kun hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	128

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Erikseen hankitut ohjelmistot	Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet1)	Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot	Muut	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	1 847,7	25,4	270,7	295,2	18,6	0,8	2 458,4
Lisäykset	—	0,4	—	50,4	—	0,5	51,3
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	-0,9	-173,4	-88,4	—	—	-262,7
Uudelleenluokittelut	—	0,8	—	—	—	-0,8	—
Luokiteltu myytävänä oleviksi	-557,8	-21,5	-46,7	-1,1	-17,9	-0,3	-645,3
Muuntoerot	19,5	0,1	1,2	-0,2	—	0,0	20,6
Hankintameno 31.12.2025	1 309,4	4,2	51,8	256,0	0,7	0,2	1 622,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-199,5	-14,6	-206,2	-58,9	-17,2	—	-496,4
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	1,0	173,4	88,4	—	—	262,9
Poistot2)	—	-1,8	-34,6	-13,4	-0,3	—	-50,1
Arvonalentumiset3)	-106,7	—	—	-81,2	—	—	-187,9
Uudelleenluokittelut	—	0,0	—	—	0,0	—	—
Luokiteltu myytävänä oleviksi	315,0	11,6	41,5	0,9	16,8	—	385,8
Muuntoerot	-8,8	0,1	-2,4	0,3	—	—	-10,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	—	-3,7	-28,3	-63,8	-0,7	—	-96,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	1 648,2	10,8	64,4	236,3	1,4	0,8	1 962,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	1 309,4	0,5	23,4	192,2	0,0	0,2	1 525,8

¹⁾ Sisältää teknologiaan ja asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sekä tavaramerkin, jotka on kirjattu hankinnoista käypään arvoon. Laadintaperiaatteiden mukaisesti nämä hyödykkeet poistetaan käytöstä sen kauden lopussa, jolloin poistot päättyvät. Vuonna 2025 poistot päättyivät

asiakassuhteisiin liittyvistä aineettomista hyödykkeistä, jotka kirjattiin EVRY-hankinnan yhteydessä vuonna 2019. Näiden hyödykkeiden hankintameno oli yhteensä 173,4 milj. euroa.

²⁾ Poistot sisältää lopetettujen toimintojen poistot siihen saakka, kun lopetetut toiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi 31.3.2025. Tuloslaskelmassa esitettävät poistot sisältää vain jatkuvat toiminnot. Lisätietoja, katso Laadintaperiaatteet .

³⁾ Lisätietoja arvonalentumisista, katso liitetieto 6 sekä Arvonalentumistappiot liitetiedossa 5.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	129

Milj. euroa	Liikearvo	Erikseen hankitut ohjelmistot	Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet1)	Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot	Muut	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1 907,3	29,9	282,0	330,8	19,9	1,2	2 571,1
Lisäykset	—	4,6	—	45,2	0,0	0,8	50,6
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	-9,7	-1,4	-68,0	-1,3	—	-80,5
Uudelleenluokittelut	—	1,3	—	—	0,0	-1,2	0,1
Muuntoerot	-59,6	-0,7	-9,9	-12,7	0,0	-0,0	-83,0
Hankintameno 31.12.2024	1 847,7	25,4	270,7	295,2	18,6	0,8	2 458,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	—	-18,7	-171,5	-117,0	-17,2	—	-324,3
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	9,7	1,4	68,0	1,3	—	80,5
Poistot2)	—	-5,9	-43,8	-13,8	-1,3	—	-64,7
Arvonalentumiset	-199,5	—	—	-0,6	—	—	-200,1
Uudelleenluokittelut	—	-0,1	—	—	0,0	—	-0,1
Muuntoerot	—	0,4	7,5	4,5	0,0	—	12,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-199,5	-14,6	-206,2	-58,9	-17,2	—	-496,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 907,3	11,2	110,6	213,9	2,8	1,2	2 246,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 648,2	10,8	64,4	236,3	1,4	0,8	1 962,0

¹⁾ Sisältää teknologiaan ja asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sekä tavaramerkin, jotka on kirjattu hankinnoista käypään arvoon.

²⁾ Poistot sisältää lopetettujen toimintojen poistot. Tuloslaskelmassa esitettävät poistot sisältää vain jatkuvat toiminnot. Lisätietoja, katso Laadintaperiaatteet .

Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot ja muut kehitysmenot

Konsernin kehittämiskustannukset olivat noin 118,1 (106,4) milj. euroa eli 6,3% (5,7) konsernin liikevaihdosta.

Näistä kuluista 50,4 (45,2) milj. euroa aktivoitiin taseeseen. Vuonna 2025 painopiste oli toimialakohtaisten

ohjelmistojen kehittämisessä, etenkin finanssipalveluiden ja terveydenhuollon ratkaisuissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	130

Liikearvon arvonalentumistestaus

Vuosittainen arvonalentumistestaus tehtiin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä konsernin

laadintaperiaatteiden mukaisesti. Konserni koostuu neljästä toimintasegmentistä:  Tieto Tech Consulting, Tieto

Banktech, Tieto Caretech ja Tieto Indtech. Nämä neljä toiminta-aluetta muodostavat konsernin

toimintasegmentit, joista löytyy lisätietoja liitetiedossa 5. Toiminta-alueet muodostavat rahavirtaa tuottavat

yksiköt (CGU), jotka tarjoavat palveluja valituille asiakkaille heidän markkinasegmentissään, ja ne edustavat

alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäisessä raportoinnissa.

Liikearvon kirjanpitoarvo kohdennettuna CGU:ille

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Tieto Tech Consulting	576,5	688,5
Tieto Banktech	297,3	295,2
Tieto Caretech	253,0	250,2
Tieto Indtech	182,7	180,7
Tietoevry Tech Services	—	233,6
Yhteensä	1 309,4	1 648,2

Verrattuna 31.12.2024 kirjanpitoarvoon liikearvo väheni johtuen Tietoevry Tech Services -alueen (katso

liitetieto 6) sekä Bekk Consulting AS:n (katso liitetieto 28) luokittelusta myytävänä olevaksi, sekä 10,8 milj.

euron valuuttakurssivaihteluista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä ja käytetyt olettamat

Kustakin CGU:sta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kyseisen omaisuuden käyttöarvoon, joka on

tulevien kassavirtaodotusten nykyarvo. Konsernin johto määrittää vuosittain pitkän aikavälin tavoitteet sekä

strategiset tavoitteet seuraaville vuosille, ottaen huomioon esimerkiksi ulkoisista lähteistä saadut alan

kasvuennusteet sekä palkankorotusolettamat. Strategiset tavoitteet ovat pohjana palvelualueiden pitkän

aikavälin suunnitelmille, jotka käydään läpi ja hyväksytään konsernin ylimmässä johdossa.

Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa viiden vuoden jakson, joka sisältää keskeisinä oletuksina myynnin kasvun,

käyttökatteen (EBITDA) kehityksen, investoinnit sisältäen investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin ja

nettokäyttöpääoman muutokset. Ennustettuja käyttökateprosentteja oikaistaan odotetuilla

tehokkuustoimenpiteiden vaikutuksilla. Keskeiset oletukset perustuvat aiempien vuosien tuloksiin ja sisältävät

johdon odotukset liittyen tulevaisuuden myyntihintojen kehitykseen, liiketoimintarakenteeseen,

kustannuksiin, markkinaosuuksiin ja volyymeihin.

Viiden vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle käytetty kasvu on 1,5 % kaikilla CGU:illa. Terminaalikasvu 1,5 %

on linjassa Pohjoismaiden (ensisijaisina alueina) pitkän aikavälin inflaation kanssa, eikä ylitä odotettua

reaalikasvua.

Kassavirtaennusteisiin sovellettava diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen

veroja (WACC). WACC:in komponentit ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, maakohtainen riskipreemio,

toimialakohtainen beeta, vieraan pääoman kustannus ja oman ja vieraan pääoman suhde. Riskitön korko

perustuu Saksan 30 vuoden valtion obligaatioihin. Obligaatiokorkoa on oikaistu painotetulla keskimääräisellä

inflaatioerolla Saksan ja niiden maiden välillä, joissa jokaisella CGU:lla on toimintaa. Diskonttokorkoja

oikaistaan myös CGU:iden liiketoimintariskien mukaisesti. CGU:iden veroton diskonttokorko vaihtelee välillä

8,6–10,7 %.

CGU:iden kassavirtaodotusten diskonttauksessa käytetyt keskeiset olettamat

Keskeinen olettama %	Terminaalikasvu		WACC ennen veroja
	2025	2024	2025	2024
Tieto Tech Consulting	1,5	1,5	10,7	10,9
Tieto Banktech	1,5	1,5	9,1	8,9
Tieto Caretech	1,5	1,5	8,6	8,6
Tieto Indtech	1,5	1,5	8,8	8,6
Tietoevry Tech Services	—	0,0	—	10,7

Arvonalentumistestauksen tulokset

Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että kaikkien CGU:iden

kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon vuonna 2025. Näissä CGU:issa

mikään keskeisissä oletuksissa tapahtuva kohtuulliseksi katsottava muutos ei johtaisi

arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.

CGU:iden käyttöarvolaskelmat ovat herkimpiä WACC:n sekä EBITDA-%:n muutoksille.

16.    Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Tiedon aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) liittyvistä

laitteista.

LAADINTAPERIAATTEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Poistot kirjataan tasapoistoina suunnitelman mukaan ja poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Tarvittaessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäljellä oleva vaikutusaika arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.
Poistettavien hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää. Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

	Vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–40
Tietojenkäsittelylaitteet 1)	1–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muut aineelliset hyödykkeet	5

¹⁾ PC-koneiden hankintamenot kirjataan kuluksi hankintahetkellä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	131

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	1,2	3,4	272,6	61,6	7,9	346,8
Lisäykset	—	—	3,3	1,6	4,7	9,7
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	—	-5,2	-1,1	0,2	-6,2
Uudelleenluokittelut	—	—	2,0	1,6	-3,6	—
Luokiteltu myytävänä oleviksi	—	—	-228,2	-39,7	-9,1	-277,0
Muuntoerot	—	—	2,3	0,1	0,0	2,4
Hankintameno 31.12.2025	1,2	3,4	46,8	24,1	0,2	75,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	—	-1,9	-216,8	-45,9	—	-264,6
Luovutukset ja käytöstä poistamiset	—	—	5,4	1,1	—	6,4
Poistot1)	—	-0,1	-12,4	-4,0	—	-16,5
Uudelleenluokittelut	—	—	1,2	-1,2	—	—
Luokiteltu myytävänä oleviksi	—	—	186,1	31,8	—	217,9
Muuntoerot	—	—	-1,2	-0,1	—	-1,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	—	-2,0	-37,6	-18,4	—	-58,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	1,2	1,5	55,9	15,7	7,9	82,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	1,2	1,4	9,2	5,7	0,2	17,7
Hankintameno 1.1.2024	1,2	3,4	339,7	63,4	14,4	422,1
Lisäykset	—	—	24,3	3,4	6,7	34,4
Vähennykset	—	—	-100,3	-7,0	0,0	-107,3
Uudelleenluokittelut	—	—	14,6	2,1	-12,8	3,9
Muuntoerot	—	—	-5,7	-0,3	-0,4	-6,4
Hankintameno 31.12.2024	1,2	3,4	272,6	61,6	7,9	346,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	—	-1,8	-284,5	-47,1	—	-333,4
Vähennykset	—	—	100,2	7,1	—	107,3
Poistot1)	—	-0,1	-33,3	-6,1	—	-39,5
Uudelleenluokittelut	—	—	-3,8	-0,1	—	-3,9
Muuntoerot	—	—	4,6	0,3	—	4,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	—	-1,9	-216,8	-45,9	—	-264,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1,2	1,6	55,2	16,3	14,4	88,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1,2	1,5	55,9	15,7	7,9	82,2

¹⁾ Poistot sisältää lopetettujen toimintojen poistot siihen saakka, kun lopetetut toiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi 31.3.2025. Tuloslaskelmassa esitettävät poistot sisältää vain jatkuvat toiminnot. Lisätietoja, katso Laadintaperiaatteet .

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	132

17.    Vuokrasopimukset

Tieto-konserni toimii lähinnä vuokralle ottajana ja vuokraa toimitiloja, IT-laitteita sekä autoja. Rahamääräisesti

suurin osa konsernin vuokrasopimuksista on toimitilavuokria. Konserni vuokraa myös laitteita

konesalikeskuksiin tukeakseen jatkuvien palveluiden toimittamista asiakkailleen, mistä suurin osa liittyi

Tietoevry Tech Services ‑liiketoiminta-alueeseen.

LAADINTAPERIAATTEET
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi vuokrasopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Konserni kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän sekä vastaavan vuokravelan. Vuokravelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana suoritettavien tulevien vuokranmaksujen nykyarvoon. Vuokranmaksut sisältävät kiinteät maksut vähennettynä vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta, ja jäännösarvotakuiden perusteella suoritettavat maksut. Vuokramaksuihin sisältyy myös osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, sekä sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon vuokrasopimuksen päättämisoptio.
Konserni käyttää tulevien vuokranmaksujen nykyarvon määrittämisessä lisäluoton korkoa, mikäli vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jolla konserni voisi lainata käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan määrän vastaavassa taloudellisessa ympäristössä. Keskimääräinen korko nykyisten vuokrasopimusten tulevien kassavirtojen diskonttaamiseen oli vuoden lopussa 6,9 %.
Konserni määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi, jolloin sopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien ajanjaksot, joihin sisältyy vuokrasopimuksen jatkamisoptio, jos on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, sekä ajanjaksot, joihin sisältyy vuokrasopimuksen päättämisoptio, jos on kohtuullisen varmaa, että optiota ei käytetä. Konsernilla on joitakin toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Johto käyttää harkintaa arvioidessaan vuokra-ajan sellaisille sopimuksille, jotka sisältävät jatko-optioita tai päättämisoptioita sekä sopimuksille, jotka ovat purettavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Vuokra-aikaa arvioidessaan johto huomioi strategian ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat sekä sopimuskohtaiset tosiseikat ja olosuhteet.
Vuokrasopimusten painotettu keskimääräinen vuokra-aika 31.12.2025 on 2,9 vuotta (jäljellä oleva vuokra-aika vaihtelee 0,1 - 7,7 vuoden välillä).
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän, alkuvaiheen välittömät menot ja sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan tai kohdeomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kumpi näistä on lyhyempi.
Vuokravelat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Vuokrasopimusvelan korko kasvattaa vuokravelan kirjanpitoarvoa ja maksetut vuokrat pienentävät kirjanpitoarvoa. Vuokravelan korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan. Vuokravelan kirjanpitoarvo arvostetaan uudelleen vuokrien uudelleenarvioinnin, vuokrasopimuksen muutosten tai oikaistujen, tosiasiallisesti kiinteiden vuokrien huomioon ottamiseksi.
Konserni soveltaa standardin sallimaa kirjaamishelpotusta. Arvoltaan vähäisten kohdeomaisuuserien ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten (alle 12 kuukautta) vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi suoriteperusteisesti. Vähäarvoiset omaisuuserät koostuvat IT-laitteista ja toimiston huonekaluista.

Konserni on valinnut vaihtoehdon, jossa vuokrasopimuksista erotetaan palvelukomponentti. Tämä koskee kaikkia muita vuokrasopimuksia paitsi autoja, joissa ainoastaan muuttuvat vuokrat eivät ole mukana vuokravelan määrittämisessä. Palvelukomponentit erotetaan vuokravelasta niiden käypään arvoon perustuen. Mikäli tällaista informaatiota ei ole saatavilla, johdon harkintaa on käytetty arvon määrittämiseen.
Konserni esittää vuokravelkojen pääoman lyhennykset rahoituksen rahavirrassa ja koron liiketoiminnan rahavirrassa. Liiketoiminnan rahavirrassa esitetään myös arvoltaan vähäisten kohdeomaisuuserien ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrat sekä ne muuttuvat vuokrat, jotka eivät sisälly vuokravelkaan.
Konserni vuokralle antajana
Mikäli järjestely siirtää ostajalle oikeuden käyttää tiettyjä omaisuuseriä, usein yhdessä niihin liittyvien palveluiden kanssa, omaisuuserät (pääasiassa teknisiä laitteita) luokitellaan yksilöidyiksi rahoitusleasinghyödykkeiksi. Lisäksi vuokrasopimus luokitellaan joko operatiiviseksi tai rahoitusleasingsopimukseksi. Tällaisiin sopimuksiin perustuva myynti tuloutetaan sopimuskauden alussa. Vuosittaiset maksut kirjataan rahoitusleasingsaamisten lyhennyksiksi sekä korkotuotoiksi.
Konsernilla on alivuokrasopimuksia tietyistä toimistotiloista, jotka on alun perin vuokrattu päävuokrasopimusten perusteella. Konserni käsittelee alivuokrasopimukset luokittelemalla ne viittauksella päävuokrasopimuksesta syntyneeseen käyttöoikeusomaisuuteen. Alivuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, jos olennaisesti kaikki käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät alivuokralaiselle. Muussa tapauksessa ne luokitellaan operatiivisiksi alivuokrasopimuksiksi. Rahoitusalivuokrasopimuksissa käyttöoikeusomaisuus poistetaan taseesta ja kirjataan nettosijoitus alivuokraan. Vuokramaksut esitetään leasingsijoituksen poistona ja korkotuottoina. Operatiivisissa alivuokrasopimuksissa käyttöoikeusomaisuus säilyy taseessa ja vuokratuotto kirjataan suoraviivaisesti ajan kuluessa.

Vuokrasopimusten vaikutus tuloslaskelmaan

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-35,2	-35,9
Arvonalentumiset	-2,8	—
Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut
Käyttöoikeusomaisuuserien alivuokrauksesta saadut tuotot	3,0	0,7
Voitto vuokrasopimuksen päättämisestä, netto	0,4	0,6
Muuttuvat vuokrat	-3,4	-4,0
Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-1,8	-3,1
Rahoitustuotot ja kulut
Alivuokrasopimuksista saadut rahoitustuotot	0,1	—
Vuokravelkojen korot	-5,9	-6,0
Vuokrasopimuksista aiheutunut tulosvaikutus yhteensä	-45,5	-47,6

Vuokrasopimusten vaikutus rahavirtalaskelmaan

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Saatu tulo operatiivisista alivuokrasopimuksista (liiketoiminnan rahavirta)	1,4	0,7
Saatu korko rahoitusalivuokrasopimuksista (liiketoiminnan rahavirta)	0,1	0,1
Saatu pääoma rahoitusalivuokrasopimuksista (investointien rahavirta)	1,0	0,8
Maksettu korko (liiketoiminnan rahavirta)	-9,4	-11,6
Pääoman lyhennys (rahoituksen rahavirta)	-48,5	-56,6

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	133

Vuokrasopimusten vaikutus taseeseen

Käyttöoikeusomaisuuserät (Tieto vuokralleottajana)

Milj. euroa	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
1.1.2025	156,2	19,6	175,8
Lisäykset 1)	23,8	6,9	30,7
Sopimusten päättämiset	-8,9	-1,3	-10,2
Poistot2)	-33,7	-7,0	-40,7
Arvonalentumiset3)	-2,8	—	-2,8
Luokiteltu myytävänä oleviksi	-83,8	-8,7	-92,5
Muuntoerot	3,0	0,3	3,3
31.12.2025	53,9	9,7	63,6
1.1.2024	177,0	18,9	195,9
Lisäykset 1)	62,4	12,6	75,0
Sopimusten päättämiset	-29,9	-2,5	-32,4
Poistot2)	-48,7	-9,3	-58,0
Arvonalentumiset3)	-0,6	—	-0,6
Muut	0,0	—	0,0
Muuntoerot	-3,9	-0,2	-4,1
31.12.2024	156,2	19,6	175,8

¹⁾ Lisäykset johtuvat sekä uusista sopimuksista että käyttöoikeusomaisuuserien uudelleenarvostuksesta ja vuokrasopimusten muutoksista.

²⁾ Poistot sisältää lopetettujen toimintojen poistot siihen saakka, kun lopetetut toiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi 31.3.2025.

Tuloslaskelmassa esitettävät poistot sisältää vain jatkuvat toiminnot. Lisätietoja, katso Laadintaperiaatteet.

³⁾ Lisätietoja, katso liitetieto 5.

Vuokravelat

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Lyhytaikaiset	32,4	50,5
Pitkäaikaiset	43,0	142,6
Yhteensä	75,4	193,0

Vuokravelkojen muutokset on esitetty liitetiedossa 22 .

Sopimuksiin perustuvien diskonttaamattomien vuokramaksujen ikäjakauma esitetään liitetiedossa 21.

Vuokrasaamiset

Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin jälkeen konserni ei enää toimi vuokranantajana lukuun

ottamatta muutamia tapauksia, joissa konserni toimii välivuokranantajana toimistotilojen

alivuokrausjärjestelyissä.

Nettoinvestoinnit vuokrasopimuksiin

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Lyhytaikaiset	1,4	1,4
Pitkäaikaiset	2,1	—
Yhteensä	3,6	1,4

Ikäjakauma - sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat rahoitusleasing-sopimusten rahavirrat

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Yhden vuoden kuluessa	1,5	1,4
1–2 vuoden kuluessa	1,2	—
2–3 vuoden kuluessa	1,1	—
Diskonttaamattomat vuokrasaamiset yhteensä	3,9	1,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	-0,3	0,0
Nettoinvestoinnit vuokrasopimuksiin	3,6	1,4

18.    Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset edustavat tavanomaisessa liiketoiminnassa syntyviä saatavia, jotka Tieto odottaa perivänsä

muilta osapuolilta. Myyntisaamiset ovat korottomia ja tavanomainen konsernin luottopolitiikan mukainen

maksuaika on 30 päivää netto. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät liittyvät kiinteähintaisiin projekteihin,

joissa asiakkaan laskutus perustuu sovittuun maksuaikatauluun ja raportointipäivään mennessä toimitetut

palvelut ylittävät saadun maksun. Lisenssimaksut liittyvät suoritettuihin ennakoihin, jotka jaksotetaan

suoriteperusteisesti tulevilla kausilla. Muut korolliset saamiset ovat tiettyihin asiakastoimituksiin liittyviä

laiterahoitussaamisia. Näitä vastaavat asiakassopimukset on määritelty palvelusopimuksiksi.

LAADINTAPERIAATTEET
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon odotettavissa olevilla luottotappioilla vähennettynä. Tieto soveltaa käytännön apukeinoa ja laskee saatavien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot ennalta määritellyn varausmatriisin pohjalta, missä jokaisella asiakassegmentillä on samankaltaiset luotto-ominaisuudet. Segmentoinnissa on käytetty seuraavia kriteerejä:
• Maaryhmä (Suomi, Ruotsi, Norja, muut EU-maat, muut maat) • Asiakkaan toimialaryhmä (finanssipalvelut, julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointi, teolliset asiakaspalvelut) • Saatavan erääntyminen (erääntymättömät, erääntyneet 1–7 päivää, 8–30 päivää, 31–60 päivää, 61–90 päivää, yli 90 päivää)
Koko voimassaoloajan odotettavissa olevat luottotappiot huomioi mahdolliset maksukyvyttömyyteen johtavat tapahtumat rahoitusinstrumentin odotetun käyttöiän aikana. Maksukyvyttömyydeksi määritetään 90 päivää erääntynyt saatava tai luottotappio, jota ei ole pystytty perimään.
Kunkin asiakassegmentin odotettavissa oleva luottotappio (prosenteissa) vastaa toteutuneita luotto- tappiota edellisten kolmen vuoden aikana sekä konsernin arviota sen asiakkaiden yleisessä taloudellisessa ympäristössä tapahtuvien muutosten mahdollisista vaikutuksista. Näitä yleisiä varauksia voidaan korottaa, jos asiakas on hakeutunut konkurssiin, jota ei vielä ole rekisteröity, tai jos on olemassa tosiseikkoja tai olosuhteita, jotka viittaavat siihen, että asiakkaan luottoriski ylittää toimialan tai maan keskiarvon.
Laskettaessa sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevia luottotappioita, varausmatriisista käytetään erääntymättömien laskujen prosenttia.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	134

Myyntisaamisista tehdään pysyvä arvonalennus silloin, kun maksua ei voida kohtuudella odottaa saatavan. Aiemmin kirjatuista arvonalentumistappioista myöhemmin takaisin saadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan. Muut korolliset saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon sopimuskauden aikana. Myynti- ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen lähellä niiden käypää arvoa.
Lisätietoja Myyntisaamisten ja muiden saamisten luokittelusta liitetiedossa 24.

Keskimääräiset luottotappioprosentit¹⁾

%	31.12.2025	31.12.2024
Erääntymättömät	0,01 %	0,01 %
Erääntyneet 1–7 päivää	0,01 %	0,01 %
Erääntyneet 8–30 päivää	1,70 %	1,74 %
Erääntyneet 31–60 päivää	3,41 %	2,82 %
Erääntyneet 61–90 päivää	5,92 %	4,90 %
Erääntyneet yli 90 päivää	60,00 %	60,00 %

¹⁾ Kuten laadintaperiaatteissa on kuvattu, luottotappioprosentit perustuvat tiettyihin luotto-ominaisuuksiin ja siksi käytetty prosentti vaihtelee

erääntymisluokan sisällä riippuen maaryhmästä ja asiakkaan toimialaryhmästä.

Myynti- ja muut saamiset

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Siirtosaamiset	4,2	19,4
Rahoitusleasingsaamiset	2,1	—
Muut korolliset saamiset1)	0,2	14,7
Muut	4,3	5,7
Yhteensä	10,9	39,8
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset hankintamenoon arvostettuna	217,8	391,8
Siirtosaamiset
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	25,1	50,4
Lisenssimaksut	17,0	46,5
Muut siirtosaamiset	9,3	34,4
Rahoitusleasingsaamiset	1,4	1,4
Muut korolliset saamiset	0,2	14,5
Muut2)	18,2	11,8
Yhteensä	288,9	550,7

¹⁾ Muiden pitkäaikaisten saamisten esitystapaa on muutettu sisältämään myös muut korolliset saamiset, jotka esitettiin taseessa  aiemmin

muissa hankintamenoon arvostetuissa rahoitusvaroissa. Vertailutiedot on päivitetty vastaavasti.

²⁾ Sisältää pääasiassa saamiset, jotka johtuvat Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin kaupantekohetken jälkeisistä oikaisuista (katso

liitetieto 6), arvonlisäverosaamiset sekä aktivoidut käynnistysmenot sopimuksen täyttämisestä.

Sopimuksiin perustuvat nettovarat

Milj. euroa	2025	2024
Sopimuksiin perustuvat varat	25,1	50,4
Odotettavissa olevat luottotappiot	-0,0	-0,0
Sopimuksiin perustuvat nettovarat	25,1	50,4

Sopimuksiin perustuvat nettovarat ovat erääntymättömiä.

Konsernin myyntisaamisten erääntyminen ja odotettavissa olevat luottotappiot

	Myynti- saamiset, brutto	Luotto- tappiot	Myynti- saamiset, netto	Myynti- saamiset, brutto	Luotto- tappiot	Myynti- saamiset, netto
Milj. euroa	2025	2025	2025	2024	2024	2024
Erääntymättömät	185,1	-0,0	185,0	342,0	-0,0	341,9
Erääntyneet 1–7 päivää	21,6	-0,0	21,5	30,7	-0,0	30,7
Erääntyneet 8–30 päivää	3,9	-0,1	3,8	7,5	-0,3	7,3
Erääntyneet 31–60 päivää	3,4	-0,1	3,3	4,7	-0,2	4,5
Erääntyneet 61–90 päivää	1,4	-0,1	1,3	4,3	-0,6	3,7
Erääntyneet yli 90 päivää1)	6,5	-3,7	2,9	7,3	-3,5	3,7
Yhteensä	221,9	-4,1	217,8	396,4	-4,7	391,8

Konsernissa ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, katso liitetieto 21. Myyntisaamisista ja sopimuksiin

perustuvista varoista kirjatut arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset

Milj. euroa	2025	2024
1.1.	4,7	2,8
Muuntoerot	-0,0	-0,0
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset	2,8	2,0
Luottotappioina alaskirjatut erät	-0,2	-0,1
Luokiteltu myytävänä oleviksi	-3,1	—
31.12.	4,1	4,7

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	135

19.    Varaukset

Konsernin varaukset koostuvat pääosin uudelleenjärjestelyvarauksista ja muista henkilöstöön liittyvistä

varauksista sekä sopimuksiin liittyvistä varauksista.

LAADINTAPERIAATTEET
Ajoitukseltaan tai suuruudeltaan epävarmoista, aikaisempiin tapahtumiin perustuvista yhtiön oikeudellisista tai tosiasiallisista velvoitteista kirjataan taseeseen varaus, mikäli on todennäköistä, että kyseisen velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän ja ne jaetaan määriin, jotka odotetaan maksettavan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä ja määriin, jotka odotetaan maksettavan myöhemmin (pitkäaikaiset).
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta, kun määrämuotoinen suunnitelma on hyväksytty ja sen toteutus on joko aloitettu tai suunnitelma on julkaistu.
Takuuvaraukset
Konsernin takuut antavat varmennuksen, että tuote toimii odotetusti ja sopimuksessa sovittujen vaatimusten mukaisesti. Varmennustyyppisiin takuisiin liittyvät varaukset kirjataan projektin aikana ja käytetään takuuaikana.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät varaukset tappiollisista sopimuksista, jotka kirjataan kaikista sopimuksesta johtuvista välttämättömistä tappioista sekä henkilöstöön liittyvät varaukset, muut kuin uudelleenjärjestelyvaraukset.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA OLETUKSET
Varausten määrittäminen edellyttää johdon arviota tulevista kustannuksista, joita vaaditaan tilinpäätöspäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämiseksi. Todelliset kustannukset voivat poiketa arvioiduista kustannuksista.

Milj. euroa	Uudelleen- järjestely- varaukset	Takuu- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2025	19,4	1,0	2,9	23,3
Muuntoerot	0,5	0,0	0,0	0,5
Luokiteltu myytävänä oleviksi	-9,4	-0,1	-1,0	-10,5
Varausten lisäykset	49,6	0,1	6,3	56,0
Varausten käyttö	-31,3	0,0	-0,6	-31,9
Peruutukset ja muutokset arvioissa	-3,2	-0,2	-3,7	-7,1
31.12.2025	25,7	0,7	3,9	30,3
joista
pitkäaikaisia	0,4	0,0	2,4	2,8
lyhytaikaisia	25,2	0,7	1,5	27,5
Yhteensä	25,7	0,7	3,9	30,3
1.1.2024	12,0	1,2	4,0	17,2
Muuntoerot	-0,4	0,0	-0,1	-0,4
Varausten lisäykset	30,0	4,0	0,7	34,7
Varausten käyttö	-21,6	-3,9	-1,4	-26,9
Peruutukset ja muutokset arvioissa	-0,6	-0,3	-0,3	-1,2
31.12.2024	19,4	1,0	2,9	23,3
joista
pitkäaikaisia	1,3	0,0	1,3	2,6
lyhytaikaisia	18,2	1,0	1,6	20,7
Yhteensä	19,4	1,0	2,9	23,3

Vuonna 2025 uudelleenjärjestelyjä tehtiin kaikissa liiketoiminta-alueissa ja konsernitoiminnoissa. Vuonna

2024 uudelleenjärjestelyjä tehtiin pääasiassa Tieto Tech Consulting, Tieto Banktech ja Tietoevry Tech Services

-liiketoiminnoissa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	136

20.    Ostovelat ja muut velat

Osto- ja muut velat ovat raportointikauden lopussa maksamatta olevia korottomia velkoja. Sopimuksiin

perustuvat velat kirjataan, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta Tieto ei ole

vielä luovuttanut tuotetta tai palvelua asiakkaalle.

LAADINTAPERIAATTEET
Osto- ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Osto- ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on lähellä niiden käypää arvoa niiden lyhytaikaisen luonteensa vuoksi.

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Sopimuksiin perustuvat velat	0,2	2,4
Siirtovelat	6,1	3,7
Yhteensä	6,3	6,1
Lyhytaikaiset
Ostovelat	86,4	174,8
Sopimuksiin perustuvat velat	51,4	49,6
Siirtovelat
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	121,9	186,9
Korot	4,5	12,1
Muut siirtovelat	27,5	44,1
Arvonlisäverovelka	25,4	49,2
Ennakonpidätysvelka	17,9	28,6
Yhteensä	335,0	545,4

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	137

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE

Tämä osio sisältää Tiedon rahoitusriskienhallintaan ja pääomarakenteeseen

liittyvät liitetiedot. Rahoitusriskejä seuraa ja hallinnoi konsernin

rahoitusosasto.

21.    Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne

Konserni altistuu toiminnassaan eri rahoitusriskeille: markkinariskille (valuutta-, korko- ja hyödykeriski),

luottoriskille ja likviditeettiriskille. Tiedon operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty konsernirahoitukseen.

Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman

ylläpitämisestä. Yhtiön hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet likviditeetti-,

korko-, valuutta- ja vastapuoliriskien hallintaan ja mittaamiseen. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi

rahoitusriskien hallinnan vastuunjaon. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.

Markkinariski

Valuuttariskin hallinta

Transaktioriski

Valuuttariskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa konsernin taloudellinen asema muuttuu valuuttakursseissa

tapahtuneiden muutosten seurauksena. Ulkomaankauppa, likviditeetin hallinta euroalueen ulkopuolella

olevissa maissa sekä konsernin sisäiset rahoitustapahtumat muodostavat konsernin valuuttariskin. Konsernin

rahoituspolitiikan tavoitteena on turvata operatiivisen liiketoiminnan kannattavuus hallinnoimalla tunnistettuja

valuuttariskejä. Samalla pyritään kuitenkin säilyttämään konsernitasolla riittävä joustavuus sopeuduttaessa

valuuttamarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Valuuttapositio sisältää konserniyhtiöiden vieraissa valuutoissa

olevat korolliset ulkoiset saatavat ja velat, sisäisen rahoituksen, valuuttatilien saldon sekä ennustetut

rahavirrat kuten vahvistetut osto- ja myyntisopimukset.

Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Tsekin koruna, Intian rupia, Puolan zloty ja Yhdysvaltain dollari ovat suurimmat

valuutat riskipositiossa. Vuoden 2025 aikana yhtiö käytti valuuttariskien suojaamiseen

valuuttatermiinisopimuksia. Ulkomaanrahan määräisistä sopimuksista kertyneet voitot ja tappiot esitetään

konsernin tuloslaskelmassa.

Konserniyhtiöiden tulee suojata tunnistetut valuuttariskinsä konsernirahoituksen kanssa, ellei tälle ole juridisia

esteitä. Konsernirahoitus hallinnoi valuuttariskiä keskitetysti. Konsernin tavoitteena on suojata kaikki

tunnistetut valuuttariskit kokonaisuudessaan. Poikkeama tavoitetasosta määritellään avoimeksi positioksi.

Konsernirahoitus voi hallinnoida avoimia positioita, jotka ovat enintään 15 % konsernin bruttomääräisestä

valuuttapositiosta. Avoimet positiot, jotka ovat enintään 25 %, vaativat Treasury Committee'n hyväksynnän, ja

yli 25 %:n avoimet positiot vaativat hallituksen hyväksynnän. Vuoden 2025 lopussa 97 % (99 %) konsernin

valuuttapositioista oli suojattu.

Translaatioriski

Rahoituspolitiikan mukaan translaatioposition suojauksesta päättää hallitus. Positioon sisältyy euromaiden

ulkopuolisten tytäryhtiöiden hankintahinta, osakepääoma, sidotut ja vapaat oman pääoman erät sekä

tilikauden tulos. Suurin osa translaatioriskistä koostuu 11 335 milj. Norjan kruunun ja 5 615 milj. Ruotsin

kruunun positioista. Translaatiopositiota ei ollut suojattu vuoden 2025 lopussa. Katso myös liitetieto 27.

Tunnistettu valuuttariski ja herkkyysanalyysi

Milj. euroa	Lainat ja raha- varat, netto	Ennustetut rahavirrat	Vuokrat	Valuutta- positio yhteensä	Ulkoiset valuutta- suojaukset	Transaktio- riskin herkkyys (1	Ulkoisten valuutta- suojausten herkkyys (1	Netto- vaikutus
SEK
31.12.2025	-157,6	24,9	—	-132,7	136,9	15,8	-13,7	2,1
31.12.2024	-122,1	19,8	—	-102,2	102,3	12,2	-10,2	2,0
NOK
31.12.2025	-36,5	15,2	—	-21,4	14,4	3,7	-1,4	2,2
31.12.2024	-16,9	15,3	—	-1,6	3,0	1,7	-0,3	1,4
PLN
31.12.2025	-2,0	-16,8	-1,0	-19,8	12,4	0,3	-1,2	-0,9
31.12.2024	1,4	-11,5	0,7	-9,4	9,5	-0,2	-1,0	-1,2
CZK
31.12.2025	-3,3	-18,3	-1,1	-22,6	21,8	0,4	-2,2	-1,7
31.12.2024	-14,0	-28,8	9,8	-33,0	43,2	0,4	-4,3	-3,9
INR
31.12.2025	—	-23,8	—	-23,8	23,8	—	-2,4	-2,4
31.12.2024	—	-27,2	—	-27,2	27,1	—	-2,7	-2,7
USD
31.12.2025	80,5	13,5	—	94,0	-91,6	-8,1	9,2	1,1
31.12.2024	2,4	0,2	-0,1	2,4	-2,6	-0,2	0,3	—
Muut
31.12.2025	-10,2	—	-0,4	-10,7	10,9	1,1	-1,1	—
31.12.2024	-6,2	—	0,6	-5,6	3,0	0,6	-0,3	0,3

¹⁾ Valuuttakurssin 10 %:n negatiivisen muutoksen maksimivaikutus ennen veroja konsernin valuuttapositioon seuraavan vuoden aikana, milj.

euroa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	138

Korkoriskin hallinta

Merkittävin osa konsernin korkoriskistä koostuu lainoista sekä rahavarojen sijoituksista. Korkoriskin hallinnan

tavoitteena on minimoida korkovaihtelujen vaikutus Tiedon vuositulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernirahoitus vastaa konsernin korkoposition seurannasta ja hallinnasta, joka muodostuu konsernin

korollisista veloista ja saatavista sekä korkojohdannaissopimuksista. Rahoituspolitiikan mukaan konsernin

korkoposition vertailuluku on määritetty vastaamaan 24 kk:n korkosidonnaisuusaikaa eli aikaa, jonka kuluessa

korkomuutokset vaikuttavat keskimäärin yhtiön korkoasemaan. Korkosidonnaisuusaika oli vuoden 2025

lopussa 9 kuukautta (10 kuukautta vuoden 2024 lopussa) Tarkastus- ja riskivaliokunnan hyväksynnällä.

	Määrä		Keskikorko, %		Korko- herkkyys 1)
Milj. euroa	Kiinteä- korkoiset	Vaihtuva- korkoiset	Kiinteä- korkoiset	Vaihtuva- korkoiset
31.12.2025
Rahavarat 2)	127,6	18,5	0,8	0,6	1,0
Muut lainat	—	630,3	—	3,1	-6,3
Muut saatavat	0,5	—	3,0	—	—
Vuokrat	-71,9	—	6,7	—	0,7
Koronvaihtosopimukset 3)	-140,0	140,0	3,2	2,1	1,4
31.12.2024
Joukkovelkakirjalaina 4)	-299,8	—	2,0	—	—
Rahavarat 2)	185,4	9,7	—	0,3	0,1
Muut lainat	-42,8	-562,0	4,7	4,6	-5,6
Muut saatavat	29,2	—	4,5	—	—
Vuokrat	-191,6	—	6,2	—	-1,9
Koronvaihtosopimukset 3)	-140,0	140,0	3,2	3,5	1,4

¹⁾ Yhden prosenttiyksikön koronnousun maksimivaikutus (ennen veroja) korkokuluihin seuraavan vuoden aikana, milj. euroa.

²⁾ Vaihtuva keskikorko määräytyy painotetun keskikoron perusteella vuonna 2025. Vertailutiedot on päivitetty tämän mukaisesti.

³⁾ Vuonna 2024 alla olevien instrumenttien duraatio oli 0,5 vuotta.

⁴⁾ Koronvaihtosopimukset on esitetty nimellisarvoina.

Hyödykeriskien hallinta

Valtaosa konsernin sähkön hankinnasta on ulkoistettu erikseen valitulle toimittajalle. Toimintamallin mukaan

konserni ei enää tee omissa nimissään sähkön suojaussopimuksia.

Luottoriskin hallinta

Luottoriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Konsernin luottoriski koostuu sijoituksista, johdannaissopimuksista

ja asiakkaisiin liittyvistä riskeistä, kuten myyntisaamisista. Konsernirahoitus ylläpitää vastapuolilistaa

yritystodistuslimiittien ja muiden rahoitustransaktioiden osalta. Yhtiön käyttämien pääpankkien pitkäaikaisten

luottojen luokituksen tulee olla vähintään tasolla Baa3 tai BBB-.

Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä seurataan maksukäyttäytymiseen sekä asiakkaiden taloudelliseen asemaan

perustuen. Konsernin luottoriskipolitiikka määrittää rajat hyväksyttävälle asiakasluottoriskin tasolle

laskutussyklin ja maksuaikojen suhteen. Raportointikauden päättymispäivänä suurin mahdollinen asiakkaisiin

liittyvä luottotappioriski on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Konsernilla ei ole merkittäviä

luottoriskikeskittymiä asiakkaiden, toimialojen ja/tai alueiden suhteen.

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitus

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitusperiaatteet on määritelty rahoituspolitiikassa. Yksi

konsernirahoituksen päätehtäviä on riittävän likviditeetin turvaaminen konsernille. Konsernilla on kestävään

kehitykseen sidottu 250 milj. euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä joulukuun lopussa. Luottolimiittisopimus

erääntyy vuonna 2029. Se on sidottu valittuihin Tiedon kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tukee näin yhtiön

sitoutumista Science Based Targets -aloitteeseen. Likviditeetin turvaamiseksi konsernilla on myös

konsernitililimiitti sekä 250 milj. euron yritystodistusohjelma. Lisäksi käytettävissä on 50 milj. euron ja 650 milj.

Ruotsin kruunun suuruiset saatavien myyntifasiliteetit.

Velkarakenne

Alla oleva taulukko esittää yhteenvedon konsernin rahoitusvelkojen erääntymisjakaumasta

sopimusperusteisten diskonttaamattomien maksujen perusteella.

31.12.2025	Käytössä	Käyttä- mättä	Erääntymisajankohta
Milj. euroa			2026	2027	2028	2029	2030	2031–
Lainat
Luottolimiittisopimus	—	250,0	—	—	—	—	—	—
Euroopan investointipankki	26,2	—	13,1	13,1	—	—	—	—
Bridge-laina	300,0	—	—	300,0	—	—	—	—
OP Yrityspankki	174,0	—	—	—	174,0	—	—	—
Nordea ja SEB	130,0	—	—	130,0	—	—	—	—
Muut lainat	0,9	—	0,9	0,1	—	—	—	—
	631,1	250,0	14,0	443,1	174,0	—	—	—
Korot	—	—	21,6	16,7	7,1	—	—	—
Ostovelat, menovirta	86,4	—	86,4	—	—	—	—	—
Vuokravelat	82,2	—	35,9	23,3	16,2	2,7	1,4	2,6
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannais- sopimukset	—	—	1,6	—	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	—	—	1,6	1,6	1,2	—	—	—
Yhteensä	799,6	250,0	161,1	484,8	198,5	2,7	1,4	2,6

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	139

31.12.2024	Käytössä	Käyttä- mättä	Erääntymisajankohta
Milj. euroa			2025	2026	2027	2028	2029	2030–
Lainat
Joukkovelkakirjalaina	300,0	—	300,0	—	—	—	—	—
Luottolimiittisopimus	—	250,0	—	—	—	—	—	—
Euroopan investointipankki	39,2	—	13,1	13,1	13,1	—	—	—
OP Yrityspankki	174,0	—	—	—	—	174,0	—	—
Nordea	100,0	—	—	100,0	—	—	—	—
Nordea ja SEB	250,0	—	—	—	250,0	—	—	—
Muut lainat	42,8	—	22,8	15,4	4,2	0,4	—	—
	906,0	250,0	335,9	128,5	267,2	174,4	—	—
Korot	—	—	33,0	25,7	20,7	8,3	—	—
Ostovelat, menovirta	174,8	—	174,8	—	—	—	—	—
Vuokravelat	223,7	—	58,5	44,5	34,7	27,5	11,6	46,9
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannais- sopimukset	—	—	7,1	—	—	—	—	—
Koronvaihtosopimukset	—	—	—	—	3,6	12,9	—	—
Yhteensä	1 304,6	250,0	609,3	198,7	326,2	223,1	11,6	46,9

Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on pitää pääomarakenne tasolla, joka varmistaa riittävän taloudellisen liikkumavaran

yhtiön toiminnalle. Konsernin pääomarakennetta seurataan säännöllisesti nettovelan ja EBITDA:n (Net debt/

EBITDA) suhteen kautta. Nettovelka/EBITDA lasketaan jakamalla korollinen nettovelka viimeisen 12 kuukauden

EBITDA:lla. Nettovelka/EBITDA suhdeluku on myös luottokovenantti tietyissä luottosopimuksissa. Kuten

tavanomaista, luottokovenantin rikkoontuminen ilman myönnettyä erivapautta oikeuttaisi pankit

peruuttamaan luottofasiliteetit sekä eräännyttämään lainasopimukset. Yhtiö oli vuoden 2025 päättyessä sekä

vertailuvuonna sopimuksen mukaisen kovenantin puitteissa.

	31.12.2025	31.12.2024
Nettovelka 1)	555,5	871,8
12 kk EBITDA 2)	251,8	393,6
Nettovelka/EBITDA	2,2	2,2

¹⁾ Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat

²⁾ EBITDA = Liikevoitto (EBIT) + Poistot + Arvonalentumiset. Vertailutieto sisältää sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot, jotta se on

yhdenmukainen nettovelan kanssa.

22.    Lainat

Konsernin korolliset velat koostuvat joukkovelkakirjalainoista, muista lainoista ja vuokraveloista. Lisätietoa

velkarakenteesta ja koroista on esitetty liitetiedossa 21.

LAADINTAPERIAATTEET
Korolliset lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, mitkä kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluiksi laina-ajalle. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, jos se on maksettava 12 kuukauden kuluessa, muuten se luokitellaan pitkäaikaiseksi.

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset
Muut lainat	616,3	569,6
Vuokravelat	43,0	142,6
Yhteensä	659,3	712,1
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	—	299,8
Muut lainat	14,0	35,2
Vuokravelat	32,4	50,5
Yhteensä	46,4	385,4
Lainat yhteensä	705,6	1 097,5

Rahoituksesta johtuvien velkojen muutos

Milj. euroa		Pitkäaikaiset korolliset lainat	Lyhytaikaiset korolliset lainat	Vuokravelat	Yhteensä
1.1.2025		569,6	334,9	193,0	1 097,5
Rahavirrat		64,3	-300,0	-41,6	-277,2
Ei rahavirta- vaikutteiset muutokset	Kurssivoitot/-tappiot	0,7	0,7	2,5	3,8
	Uudelleenluokittelu	—	—	—	0,0
	Luokiteltu myytävänä oleviksi	-17,6	-21,6	-97,7	-136,8
	Uudet vuokrasopimukset	—	—	30,2	30,2
	Vuokrasopimusten taseesta pois kirjaamiset	—	—	-11,0	-11,0
	Muut	-0,7	-0,1	—	-0,8
31.12.2025		616,3	14,0	75,4	705,6
1.1.2024		539,5	411,9	211,7	1 163,2
Rahavirrat		28,2	-73,9	-56,6	-102,3
Ei rahavirta- vaikutteiset muutokset	Kurssivoitot/-tappiot	0,0	—	-4,4	-4,4
	Uudelleenluokittelu	1,8	-1,8	—	—
	Uudet vuokrasopimukset	0,2	0,9	78,7	79,7
	Vuokrasopimusten taseesta pois kirjaamiset	—	—	-36,8	-36,8
	Muut	-0,1	-2,3	0,5	-1,9
31.12.2024		569,6	334,9	193,0	1 097,5

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	140

23.    Rahoitustuotot- ja kulut

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät korot, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä muut rahoitustuotot ja -kulut,

kuten pankkien palkkiot.

	Korko- tuotot	Korko- kulut	Kurssi- voitot ja -tappiot	Muut rahoitus- tuotot	Muut rahoitus- kulut	Yhteensä
Milj. euroa
2025
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	0,8	—	16,9	—	-1,7	16,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	4,1	—	-18,0	0,4	—	-13,6
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	—	-0,3	—	—	—	-0,3
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	—	-34,4	—	—	-1,7	-36,0
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä, netto	—	-0,4	—	—	—	-0,4
Yhteensä	4,9	-35,0	-1,1	0,4	-3,4	-34,3
2024
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	1,3	—	-12,0	—	-1,7	-12,5
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	4,9	—	9,5	0,1	—	14,5
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	—	-0,6	—	—	—	-0,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	—	-42,7	—	—	-3,6	-46,3
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä, netto	—	-0,3	—	—	—	-0,3
Yhteensä	6,2	-43,5	-2,5	0,1	-5,4	-45,1

Lisäksi, liikevoittoon sisältyneet kurssivoitot ja -tappiot olivat -6,1 (0,9) milj. euroa vuonna 2025.

24.    Rahoitusvarat ja -velat

Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat myyntisaamisista, rahavaroista, ehdollisesta kauppahinnasta,

vuokrasaamisista ja -veloista, ostoveloista, johdannaisista (katso liitetieto 25 ), joukkovelkakirjoista ja muista

korollisista veloista (katso liitetieto 22 ).

LAADINTAPERIAATTEET
Kaikki rahoitusvarat ja -velat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja ne luokitellaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.
Jaksotettuun hankintamenoon arvotettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos varoihin sovellettu liiketoimintamalli perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen, jotka ovat yksinomaan pääoman ja korkojen maksua.
Tämä rahoitusvarojen luokka sisältää myyntisaamiset, rahavarat, vuokrasaamiset ja muut korolliset saamiset.

Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin, katso liitetieto 23.
Jaksotettuun hankintamenoon arvotettavat rahoitusvelat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä lainanottoon välittömästi liittyvillä transaktiomenoilla. Korolliset velat arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset liikkeeseenlaskusta aiheutuvat menot ja mahdollinen suorittamisen yhteydessä toteutuva yli- tai alikurssi. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin, katso liitetieto 23.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Tämä luokka koostuu pääosin johdannaisista. Rahoituseriin (lainat, rahavarat, vuokrasopimukset) liittyvien johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta johtuvat voitot tai tappiot esitetään rahoituskuluina, katso liitetieto 23, kun taas liiketoimintaan liittyvien johdannaisten, lähinnä valuuttatermiinisopimusten, voitot tai tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Luovutuksiin liittyvä ehdollinen kauppahinta luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.
Myyntisaamiset, jotka myydään myyntifasiliteetin puitteissa, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin (tietyt asiakkaat).
Muut sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joiden hankintamenon arvioidaan olevan kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.
Käypien arvojen määrittäminen
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu taseeseen kolmella hierarkiatasolla:
• Taso 1: samanlaisille varoille tai veloille noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla, joille yrityksellä on pääsy arvostuspäivänä. • Taso 2: syöttötiedot, jotka ovat havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle suoraan tai epäsuorasti. • Taso 3: muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot omaisuuserälle tai velalle.
Kaikkien jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan olevan kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta, näiden erien lyhyestä erääntymisajasta ja likvidistä luonteesta johtuen, lukuun ottamatta joukkovelkakirjoja, joilla käydään kauppaa aktiivisilla markkinoilla.
Johdannaisten käyvät arvot määritetään raportointipäivän markkinahintojen perusteella. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot määritetään raportointipäivän valuuttakurssien ja korkojen perusteella.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	141

Rahoitusvarat

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024	Käyvän arvon hierarkia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
Ehdollinen kauppahinta	6	30,0	—	Taso 3
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		0,5	0,5	Taso 3
Pitkäaikaiset johdannaissaamiset	25	8,4	11,8	Taso 2
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettuna		11,7	11,1	Taso 2
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset	25	3,8	2,7	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
Muut korolliset lainasaamiset	18	0,2	14,7	Taso 2
Korolliset vuokrasaamiset	17	2,1	—	Taso 2
Lyhytaikaiset
Muut korolliset lainasaamiset	18	0,2	14,5	Taso 2
Vuokrasaamiset	17	1,4	1,4	Taso 2
Myyntisaamiset	18	217,8	391,8	Taso 2
Korkosaamiset	18	0,0	0,0	Taso 2
Rahavarat	26	146,2	195,1	Taso 2
Yhteensä		422,3	643,6

Rahoitusvelat

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024	Käyvän arvon hierarkia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset johdannaisvelat	25	12,2	16,5	Taso 2
Lyhytaikaiset johdannaisvelat	25	1,6	7,1	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Vuokravelat	17, 22	43,0	142,6	Taso 2
Muut lainat	22	616,3	569,6	Taso 2
Lyhytaikaiset
Ostovelat	20	86,4	174,8	Taso 2
Korkovelat	20	4,5	12,1	Taso 2
Vuokravelat	17, 22	32,4	50,5	Taso 2
Joukkovelkakirjalaina 1)	22	—	299,8	Taso 1
Muut lainat	22	14,0	35,2	Taso 2
Yhteensä		810,3	1 308,1

¹⁾  Vuonna 2024 kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan kirjanpitoarvoa ei ole oikaistu vastaamaan sen käypää arvoa, 298,3 milj. euroa, joka

määritettiin vuoden lopussa vallinneen markkinahinnan mukaisesti.

Käyvän arvon hierarkiatasojen välillä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2025.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	142

25.    Johdannaiset

Tiedon konsernirahoitus käyttää valuuttajohdannais- ja koronvaihtosopimuksia tunnistettujen valuutta- ja

korkoriskien hallintaan. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on liitetiedossa 21 ja sovelletuista

laadintaperiaatteista liitetiedossa 24 . Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen eikä

spekulatiivisia tai kaupankäyntitarkoituksia varten.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sopimuksista, jotka eivät ole vielä erääntyneet tai joita ei ole

suljettu. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä, sillä joidenkin sopimusten

riski voi kumoutua toisten sopimusten kautta.

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaissopimukset	531,9	536,3
Koronvaihtosopimukset	280,0	280,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Positiiviset käyvät arvot, brutto, valuuttajohdannaissopimukset	3,8	2,7
Negatiiviset käyvät arvot, brutto, valuuttajohdannaissopimukset	-1,6	-7,1
Positiiviset käyvät arvot, brutto, koronvaihtosopimukset	8,4	11,8
Negatiiviset käyvät arvot, brutto, koronvaihtosopimukset	-12,2	-16,5
Käyvät arvot raportointihetkellä, netto	-1,7	-9,1

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja

korkonoteerauksia. Kaikkien jäljellä olevien valuuttajohdannaissopimusten voimassaolo päättyy 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat pankin vahvistamiin vastaavien sopimusten arvoihin.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaaminen

Johdannaissopimusvastapuolten kanssa olevat sopimukset rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaamisesta

perustuvat ISDA:n runkosopimuksiin tai samansisältöisiin vastaaviin sopimuksiin.

Näiden sopimusten mukaan netotus on mahdollista ainoastaan erikseen määriteltyjen tilanteiden, kuten toisen

osapuolen sopimusrikkomuksen tai force majeure -tyyppisen tilanteen vallitessa. Jos jokin näistä tapahtuu

nettopositio velkaa/saatavaa yhdelle vastapuolelle katsotaan velaksi.

	Rahoitusvarojen taseeseen kirjatut bruttomäärät 1)	Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2025		Rahoitus- instrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Milj. euroa
Johdannaissaamiset
Valuuttajohdannaissopimukset	3,8	-0,8	—	3,0
Koronvaihtosopimukset	8,4	-8,4	—	—
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaissopimukset	-1,6	0,8	—	-0,8
Koronvaihtosopimukset	-12,2	8,4	—	-3,8

¹⁾ Ei netotettu taseessa

	Rahoitusvarojen taseeseen kirjatut bruttomäärät 1)	Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2024		Rahoitus- instrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Milj. euroa
Johdannaissaamiset
Valuuttajohdannaissopimukset	2,7	-1,9	—	0,7
Koronvaihtosopimukset	11,8	-11,8	—	—
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaissopimukset	-7,1	1,9	—	-5,2
Koronvaihtosopimukset	-16,5	11,8	—	-4,7

¹⁾ Ei netotettu taseessa

26.    Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisvaroista ja pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista,

jotka ovat muunnettavissa käteisvaroiksi kolmen kuukauden kuluessa ja joiden arvonmuutosriski on

merkityksetön. Pankkiluotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Rahavarat esitetään nimellisarvoisina,

mikä vastaa niiden käypää arvoa.

Milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Pankkitilit	127,6	185,4
Lyhytaikaiset talletukset	18,5	9,7
Yhteensä	146,2	195,1

Rahavarat sisältävät 19,7 (14,6) milj. euroa sidottuja käteisvaroja pankkitileillä Ukrainassa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	143

27.    Osakepääoma ja rahastot

Tiedolla on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen.

Yhtiöjärjestys sisältää yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan ei ole oikeutettu

äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä.

Tiedon osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro. Kaikki liikkeeseen

lasketut osakkeet on täysin maksettu.

LAADINTAPERIAATTEET
Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Yhtiön omien osakkeiden hankintameno ja omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2024	118 391 092	76,6	39,4	1 203,5	1 319,5
Osakkeiden menettäminen1)	-10 560	—	—	—	—
Osakeperusteisista kannustinohjelmista luovutetut osakkeet 2)	214 379	—	—	—	—
Muuntoerot	—	—	-0,8	—	-0,8
31.12.2024	118 594 911	76,6	38,5	1 203,5	1 318,6
Omien osakkeiden osto	-350 000	—	—	—	—
Osakeperusteisista kannustinohjelmista luovutetut osakkeet 3)	156 667	—	—	—	—
Muuntoerot	—	—	1,5	—	1,5
Pääomanpalautus	—	—	—	-158,8	-158,8
Liiketoimintojen myynnit	—	—	-26,2	—	-26,2
31.12.2025	118 401 578	76,6	13,8	1 044,7	1 135,0
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet4)	238 572
Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.20254)	118 640 150

¹⁾ Yhtiökokous 2024 päätti yhtiön yhteistilillä olevien osakkeiden ja niihin perustuvien oikeuksien menettämisestä. Yhteistilillä olleet osakkeet

siirrettiin Tiedon omistukseen 23.7.2024.

²⁾ 24.4.2024 hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 ja ehdollisen

osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 palkkioiden maksamiseksi palkkioihin oikeutetuille osallistujille. Yhteensä 214 379 uutta osaketta

rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.5.2024.

³⁾ Vuonna 2025 osakkeet luovutettiin omista osakkeista eikä tällä ollut vaikutusta osakepääoman määrään.

⁴⁾ 31.12.2024 yhtiön hallussa oli 45 239 omaa osaketta ja osakkeiden kokonaismäärä oli 118 640 150.

Osakepääoma

Osakeantien yhteydessä saatu osakkeiden merkintähinta merkitään osakepääomaan mikäli sitä ei ole

osakeantipäätöksen mukaisesti merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Ylikurssirahasto ja muut rahastot

Ylikurssirahasto ja muut rahastot sisältää emoyhtiön ylikurssirahaston ja vuonna 2024 Tietoevry Tech Services

AB:n vararahaston.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei

nimenomaisen päätöksen mukaan ole merkitty osakepääomaan.

Kertyneet voittovarat

Kertyneiden voittojen ja maksettujen osinkojen lisäksi kertyneet voittovarat sisältää seuraavat:

• Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat, jotka jaksotetaan  työsuhde-

etuuksista aiheutuviin kuluihin oikeuden syntymisajanjakson aikana sekä vastaavasti omaan pääomaan.

Lisätietoa liitetiedossa 13.

• Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus kokemukseen perustuvista oikaisuista ja

vakuutusmatemaattisten olettamien muutoksista johtuen. Lisätietoa liitetiedossa 14.

• Omat osakkeet. Vuonna 2025 Tieto osti 350 000 omaa osaketta, jotka luovutettiin edelleen osana yhtiön

osakeperusteisia kannustinohjelmia.

• Kertyneet muuntoerot ulkomaisten konserniyhtiöiden varojen ja velkojen muuntamisesta euroon ja

• Muut kertyneet voittovarat ja kertyneet tappiot.

Kertyneet muuntoerot

Kertyneet muuntoerot olivat -250,9 (-347,8) milj. euroa. Muuntoerot muissa laajan tuloksen erissä olivat 17,8

(-80,8) milj. euroa. Vuonna 2025 Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä 91,6 milj euroa

kertyneitä muuntoeroja on siirretty muista laajan tuloksen eristä konsernin tuloslaskelmaan.

Valtaosa muuntoeroista syntyy Norjan kruunun (NOK) ja Ruotsin kruunun (SEK) valuuttatranslaatiopositioista.

Vuonna 2025 NOK heikkeni 0,4 % euroon nähden kun taas SEK vahvistui 5,6 %, mikä johti positiiviseen

nettovaikutukseen muissa laajan tuloksen erissä. Vuonna 2024 molemmat valuutat heikkenivät euroon

nähden, NOK 4,9 % ja SEK 3,3 %, mikä johti negatiiviseen vaikutukseen muissa laajan tuloksen erissä.

Jakokelpoiset varat

31.12.2025 emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 1 170,4 milj. euroa, josta kertyneiden voittovarojen osuus oli

67,3 milj. euroa ja tilikauden voitto 54,3 milj. euroa. Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että

vuodelta 2025 maksetaan osinkoa 0,88 euroa osakkeelta (vuodelta 2024 varoja jaettiin osakkeenomistajille 

yhteensä 1,50 euroa osakkeelta).

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	144

MUUT TIEDOT

Tämä osio sisältää tietoja konsernin rakenteesta, yhteisyrityksistä, lähipiiristä

ja taseen ulkopuolisista vastuusitoumuksista.

28.    Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Vuonna 2025, Tieto myi Tietoevry Tech Services -liiketoimintansa. Myynti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi.

Lisätietoja, katso liitetieto 6. Konserni hankki eDoc-asiahallintaliiketoiminnan huhtikuussa 2025 ja sopi Bekk

Consulting AS:n myynnistä joulukuussa 2025.

LAADINTAPERIAATTEET
Liiketoimintojen yhdistäminen
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta saadaan aina siihen hetkeen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Hankinnasta suoritettava vastike vastaa luovutettujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käypää arvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Taseeseen kirjataan hankinta-ajankohtana liikearvoksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Mikäli vastikkeen määrä on edullisen kaupan tapauksessa pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Myytävänä olevat omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Lisätietoja, katso liitetieto 6.
Kun luovutettava toiminto kuuluu rahavirtaa tuottavaan yksikköön jolle on kohdistettu liikearvoa, luovutettavaan toimintoon kohdistuva liikearvo sisällytetään toiminnon kirjanpitoarvoon luovutusvoittoa tai -tappiota määritettäessä. Tällaisessa tilanteessa luovutettu liikearvo määritetään luovutettavan toiminnon ja rahavirtaa tuottavasta yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella.

Hankinnat

Huhtikuussa 2025 Fujitsun tanskalainen eDoc-asiahallintaliiketoiminta siirtyi Tieto Indtech -liiketoiminta-

alueelle 4,0 milj. euron negatiivista kauppahintaa vastaan. Kauppahinta kirjattiin siirtovelkana, josta suurin osa

liittyy käynnissä olevaan ohjelmistokehitystyöhön tehtyihin investointeihin.

Tammikuussa 2026 konserni ilmoitti hankkivansa OpenSpring ja GrupoOnetec -yhtiöt Espanjassa. Katso

Tilikauden jälkeiset tapahtumat.

Myynnit

Bekk Consulting AS -yrityskauppa

Kuten 1.12.2025 ilmoitettiin, Tieto sopi norjalaisen Bekk Consulting AS:n ("Bekk") myynnistä

pääomasijoitusyhtiö Axcelille. Bekk kuuluu Tieto Tech Consulting -liiketoiminta-alueeseen. Myynti ei edusta

erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, eikä sitä näin ollen luokitella

lopetetuiksi toiminnoiksi. Bekkin tulos raportoidaan osana jatkuvia toimintoja.

Bekkiin liittyvät varat ja velat, mukaan lukien 108,3 milj. euron suuruinen kohdennettu liikearvo, luokiteltiin

myytävänä oleviksi 30.11.2025 alkaen. Myytävän liiketoiminnan kauppahinta on noin 150 milj. euroa. Kauppa

saatiin päätökseen 2.2.2026. Myynnin nettotulokseen sisältyy kumulatiivisten valuuttakurssitappioiden siirto

tulosvaikutteisiksi muista laajan tuloksen eristä.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat

Milj. euroa	31.12.2025
Liikearvo	108,3
Pitkäaikaiset varat	1,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	8,0
Rahavarat	0,2
Varat yhteensä	118,4
Vuokravelat	0,8
Varaukset	0,2
Ostovelat ja muut velat	18,8
Velat yhteensä	19,8
Myytävänä olevat nettovarat	98,6

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	145

29.    Tytäryhtiöt

Kaikki tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen.

Emoyhtiön omistamat tytäryhtiöosakkeet

Yhtiön nimi	Kotimaa	Emoyhtiön omistusosuus, %
EVRY Card Issuing AS	Norja	100,0
EVRY Card Payments AS	Norja	100,0
EVRY Card Services AS	Norja	100,0
Tietoevry Create Brasil LTDA	Brasilia	1,0
Tieto (Beijing) Technology Co., Ltd.	Kiina	100,0
Tieto China Co., Ltd.	Kiina	100,0
Tieto Germany GmbH	Saksa	100,0
Tieto Global Oy	Suomi	100,0
Tieto Great Britain Ltd.	Iso-Britannia	100,0
Tieto Lietuva UAB	Liettua	100,0
Tieto Netherlands Holding B.V.	Alankomaat	100,0
Tieto Support Services Sp. z o.o.	Puola	100,0
Tietoevry AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Austria GmbH	Itävalta	100,0
Tietoevry Banking Finland Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Banking Latvia SIA	Latvia	100,0
Tietoevry Create Bulgaria EOOD	Bulgaria	100,0
Tietoevry Create Poland Sp. z o.o	Puola	100,0
Tietoevry Create Romania s.r.l.	Romania	100,0
Tietoevry Czechia s.r.o.	Tsekin tasavalta	100,0
Tietoevry Czechia Support Services s.r.o.	Tsekin tasavalta	100,0
Tietoevry Denmark A/S	Tanska	100,0
Tietoevry DK A/S	Tanska	100,0
Tietoevry Estonia AS	Viro	100,0
Tietoevry Finland Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Finland Support Services Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Fintech Estonia OÜ	Viro	100,0
Tietoevry Fintech Norway AS	Norja	100,0
Tietoevry Fintech Spain S.L.U.	Espanja	100,0
Tietoevry Fintech Sweden AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Inc.	Yhdysvallat	100,0
Tietoevry  Latvia SIA	Latvia	100,0
Tietoevry Malaysia Sdn. Bhd.	Malesia	100,0
Tietoevry Norway AS	Norja	100,0
Tietoevry Slovakia s.r.o.	Slovakia	100,0
Lepäävät tytäryhtiöt (yhteensä 1 kpl)

Tytäryhtiöiden omistamat konserniyhtiöosakkeet

Yhtiön nimi	Kotimaa	Konsernin omistusosuus, %
Avega Catalyst AB	Ruotsi	100,0
Avega Clarity AB	Ruotsi	100,0
Avega Dinamiko AB	Ruotsi	100,0
Avega Effectus AB	Ruotsi	100,0
Avega Group AB	Ruotsi	100,0
Avega Kipeo AB	Ruotsi	100,0
Avega Kite AB	Ruotsi	100,0
Avega Mtoni AB	Ruotsi	100,0
Avega Qurio AB	Ruotsi	100,0
Avega Scire AB	Ruotsi	100,0
Avega Sempai AB	Ruotsi	100,0
Avega Senso AB	Ruotsi	100,0
Bekk Consulting AS	Norja	100,0
EVRY Card Services AB	Ruotsi	100,0
EVRY Card Services Oy	Suomi	100,0
EVRY Financial Service UK Ltd.	Iso-Britannia	100,0
EVRY India Pvt. Ltd.1)	Intia	100,0
EVRY USA Corporation	Yhdysvallat	100,0
Eye-share AS	Norja	100,0
Eye-share Singapore Pte. Ltd.	Singapore	100,0
Gjeldsregisteret AS	Norja	100,0
MentorMate, LLC	Yhdysvallat	100,0
MentorMate Paraguay S.R.L.	Paraguay	100,0
NUK Holding AB	Ruotsi	100,0
Tieto Ukraine Support Services LLC	Ukraina	100,0
Tieto U.S. Inc.	Yhdysvallat	100,0
Tietoevry Banking Poland Sp. z o.o.	Puola	100,0
Tietoevry Create Brasil LTDA	Brasilia	99,0
Tietoevry Create Ukraine LLC	Ukraina	100,0
Tietoevry FinTech DOO	Serbia	100,0
Tietoevry Fintech India Pvt. Ltd.1)	Intia	100,0
Tietoevry India Pvt. Ltd.1)	Intia	100,0
Tietoevry Sweden AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Sweden Support Services AB	Ruotsi	100,0
Lepäävät yhtiöt (yhteensä 6 kpl)

¹⁾ Intian tytäryhtiöiden virallinen tilikausi on 1.4.–31.3. Intian lainsäädännön mukaisesti.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	146

30.    Osuudet yhteisyrityksissä

Tiedolla ei enää ole omistusosuutta yhdessäkään yhteisyrityksessä. Vuoden 2024 alussa Tiedolla oli kaksi

yhteisyritystä, Tieto Esy Oy Suomessa ja BuyPass AS Norjassa.

Vuonna 2024 Tieto ja Norsk Tipping, jotka omistavat puoliksi Buypass AS:n, sopivat myyvänsä omistuksensa

Buypass AS.stä Total Specific Solutions:lle (TSS). Tieto Banktechin osuus saadusta kauppahinnasta oli 13,1 milj.

euroa ja siitä syntynyt nettovoitto 4,3 milj. euroa kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin. Lisäksi Tieto Tech

Consulting osti jäljellä olevan 20 % osuuden yhteisyritys Tieto Esy Oy:stä, mikä aiheutti 0,3 milj. euron

arvonalentumistappion.

Täsmäytys kirjanpitoarvoon 2024

Milj. euroa	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,6
Muuntoerot	-0,5
Osuus tuloksista	0,9
Saadut osingot	-1,0
Arvonalentumiset	-0,3
Luovutukset ja muut vähennykset	-10,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	—

31.    Lähipiiritapahtumat

Tiedon lähipiiriin kuuluvat yhteisyritykset ja yhtiön ylin johto sekä heidän läheiset perheenjäsenet. Ylimpään

johtoon kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

LAADINTAPERIAATTEET
Myynnit ja ostot lähipiirin kanssa tehdään yleisillä markkinaehdoilla ja markkinahintoihin perustuen. Lähipiirin puolesta ei ole annettu vakuuksia eikä vastuusitoumuksia.

Tapahtumat yhteisyritysten kanssa on esitetty alla. Lisätietoa yhteisyrityksistä on esitetty liitetiedossa 30.

Tietoa johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 12.

Liiketoimet ja avoimet saldot yhteisyritysten kanssa 2024

Milj. euroa	31.12.2024
Myynti	0,4
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2
Ostot	0,3
Saatavat	0,0
Velat sisältäen konsernitilivelan	0,0

Liiketoimet Tieto Esy Oy:n kanssa on sisällytetty 31.5.2024 saakka ja liiketoimet Buypass AS:n kanssa

16.10.2024 saakka. Vuoden 2024 lopussa Tiedolla ei ollut enää omistusosuutta yhdessäkään

yhteisyrityksessä.

32.    Vakuudet ja vastuusitoumukset

Konsernin vakuudet ja vastuusitoumukset liittyvät lähinnä vuokra- ja toimitustakauksiin.

LAADINTAPERIAATTEET
Vastuusitoumukset esitetään mikäli konsernilla on sopimus, jossa velvoitteen olemassaolo varmistuu vasta tulevaisuudessa.
Ehdolliset velat ovat mahdollisia velvoitteita, joiden olemassaolo riippuu epävarmoista tulevaisuuden tapahtumista, jotka eivät ole kokonaan yhteisön määräysvallassa. Ne voivat myös sisältää velvoitteita, joita ei kirjata taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää suoritusta tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Milj. euroa		31.12.2025	31.12.2024
Takaukset omista veloista	Toimitustakaukset	124,5	161,2
	Maksutakaukset	0,9	1,4
Muut omat vastuut	Vuokravastuut, aloittamattomat	4,6	8,8
	Muut	0,3	0,4
Takaukset kolmansien osapuolten puolesta	Toimitustakaukset	—	22,7

Edellä mainittujen lisäksi Tietoevry Oyj tai muut konserniyhtiöt ovat antaneet vakuuksia toimittavan

konserniyhtiön puolesta liittyen joihinkin merkittäviin sopimuksiin.

33.    Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tieto julkisti 1.12.2025 sopineensa norjalaisen Bekk Consulting AS:n (Bekk) myynnistä pääomasijoitusyhtiö

Axcelille 1 700 milj. Norjan kruunun (noin 150 milj. euroa) velattomalla kauppahinnalla. Kauppa saatiin

päätökseen 2.2.2026.

Tieto ilmoitti 9.1., että se on allekirjoittanut sitovan sopimuksen AFI Family Espanan kanssa OpenSpring- ja

GrupoOnetec-yhtiöiden ostamisesta. Ostettavat yhtiöt keskittyvät teknologiakonsultointiin sekä

talousrikosten torjuntaa tukeviin palveluihin. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 10 milj. euroa.

Tiedon hallitus on päättänyt aloittaa 150 milj. euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman.

Ohjelman tarkoituksena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta yhtiön pääoman allokointijakoperiaatteiden

mukaisesti. Takaisinostot alkavat aikaisintaan 13.2.2026 ja päättyvät viimeistään 31.3.2027.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	147

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Tuloslaskelma

Euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	1	163 449 453,87	159 318 730,62
Liiketoiminnan muut tuotot	2	25 763 122,49	18 625 597,04
Henkilöstökulut	3	-18 073 413,27	-15 812 467,06
Poistot	8, 9	-24 346 592,54	-24 400 008,76
Liiketoiminnan muut kulut	4	-193 737 121,18	-188 706 182,23
Liiketappio		-46 944 550,63	-50 974 330,39
Rahoitustuotot ja -kulut	6	58 522 788,32	12 677 819,00
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		11 578 237,69	-38 296 511,39
Tilinpäätössiirrot
Poistoero		264 137,63	-499 704,05
Saadut konserniavustukset		43 100 000,00	102 200 000,00
Voitto ennen veroja		54 942 375,32	63 403 784,56
Tuloverot	7	-659 154,48	-7 213 616,60
Tilikauden voitto		54 283 220,84	56 190 167,96

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	148

Tase

Vastaavaa

Euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	85 027 525,48	108 140 827,76
Aineelliset hyödykkeet	9	694 922,21	734 042,95
Sijoitukset	10	1 951 503 522,04	2 234 799 788,80
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 037 225 969,73	2 343 674 659,51
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	11	83 234 950,39	94 116 207,08
Muut saamiset	11	39 404 962,86	13 574 388,46
		122 639 913,25	107 690 595,54
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	12	6 776 324,45	121 333,39
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	12, 13	140 764 619,26	199 291 370,02
Muut saamiset	12	15 947 875,14	3 164 516,43
Siirtosaamiset	13	9 035 606,73	10 618 029,38
		172 524 425,58	213 195 249,22
Rahat ja pankkisaamiset		59 407 027,10	119 688 724,78
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		354 571 365,93	440 574 569,54
Vastaavaa yhteensä		2 391 797 335,66	2 784 249 229,05

Vastattavaa

Euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
Oma pääoma	14
Osakepääoma		76 555 412,00	76 555 412,00
Ylikurssirahasto		13 791 579,51	13 791 579,51
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 048 829 651,89	1 207 617 299,52
Edellisten tilikausien voitto		67 298 541,47	35 934 291,55
Tilikauden voitto		54 283 220,84	56 190 167,96
Oma pääoma yhteensä		1 260 758 405,71	1 390 088 750,54
Tilinpäätössiirtojen kertymä		264 935,31	529 072,94
Pakolliset varaukset	15	2 794 366,65	288 752,34
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	16	616 840 086,45	550 153 846,14
Muut velat	16	12 224 891,06	16 527 744,11
Siirtovelat	16	2 053 882,20	—
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		631 118 859,71	566 681 590,25
Lyhytaikainen vieras pääoma	17
Joukkovelkakirjalainat		—	300 000 000,00
Saadut ennakot		745 644,61	84 162,80
Ostovelat		8 227 882,70	10 677 112,57
Velat saman konsernin yrityksille	17, 18	453 982 655,89	473 491 420,90
Lainat		13 234 756,65	13 076 923,08
Muut velat		2 387 883,40	7 626 624,48
Siirtovelat	18	18 281 945,03	21 704 819,15
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		496 860 768,28	826 661 062,98
Vieras pääoma yhteensä		1 127 979 627,99	1 393 342 653,23
Vastattavaa yhteensä		2 391 797 335,66	2 784 249 229,05

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	149

Rahoituslaskelma

Euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	11 578 237,69	-38 296 511,39
Oikaisut
Poistot	24 346 592,6	24 400 008,76
Rahoitustuotot, netto	-58 522 788,32	-12 677 819,00
Muut oikaisut	-6 334,28	-40 408,04
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	2 407 035,67	638 061,52
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-20 197 256,64	-25 976 668,15
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	27 913 288,60	62 847 182,16
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-46 745 290,43	-31 064 272,36
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-39 029 258,47	5 806 241,65
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-78 540 047,68	-76 970 351,54
Saadut korot	57 555 502,73	43 317 667,14
Saadut osingot ja pääomanpalautukset	130 451 235,90	211 158 638,32
Maksetut verot	8 831,33	-4 751 651,06
Liiketoiminnan rahavirta	70 446 263,81	178 560 544,51

Euroa	2025	2024
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 198 992,25	-1 010 374,08
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	9 725,00	258 789,01
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	-18 323 000,00	-580 063,54
Myydyt tytäryhtiöt	215 644 330,30	—
Myönnetyt lainat	-53 777 858,12	-44 698 203,66
Lainasaamisten takaisinmaksut	51 429 502,77	22 862 693,45
Investointien rahavirta	193 783 707,70	-23 167 158,82
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot/pääoman palautus	-177 747 366,75	-174 184 712,20
Omien osakkeiden hankkiminen	-5 866 198,92	—
Pitkäaikaisten lainojen nostot	300 000 000,00	350 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-233 076 923,08	-320 815 793,26
Lyhytaikaisten lainojen nostot	144 579 990,30	333 652 285,08
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-453 977 562,31	-404 638 405,82
Konsernitilisaamisten ja -velkojen muutos, netto	-623 608,43	4 564 262,01
Saatu konserniavustus	102 200 000,00	75 000 000,00
Rahoituksen rahavirta	-324 511 669,19	-136 422 364,19
Rahavarojen nettomuutos	-60 281 697,68	18 971 021,50
Rahavarat tilikauden alussa	119 688 724,78	100 717 703,28
Rahavarat tilikauden lopussa	59 407 027,10	119 688 724,78
	-60 281 697,68	18 971 021,50

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	150

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiön, Tietoevry Oyj:n, tilinpäätös laaditaan Suomen tilinpäätössäännösten mukaisesti.

Tietoevry Oyj (y-tunnus 0101138-5) on IT-palveluihin ja ohjelmistotuotteisiin keskittyvä Suomen

lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo:

Keilalahdentie 2-4, 02101 Espoo, Suomi ja se on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon

Pörssissä. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 11. helmikuuta 2026. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on

oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä

päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssiin. Valuuttamääräisten tase-erien

arvostuksessa käytetään tilikauden viimeisen päivän keskimääräistä vaihtokurssia. Valuuttamääräisiä eriä

suojataan johdannaissopimusten avulla.

Nettovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot tuloutetaan tuloslaskelmassa rahoituserinä, kun taas muut

kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Johdannaissopimusten arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -

tappiot raportoidaan niiden luonteesta riippuen joko rahoituserissä tai liikevoittoon kuuluvina.

Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan sisäiset ja ulkoiset palveluveloitukset ja myyntisaamisten kurssierot vähennettynä

välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat vuokratuotoista, vakuutuskorvauksesta, johdannaisten kurssivoitoista

sekä  käyttöomaisuuden luovutusvoitoista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuiden hallinnoinnista vastaavat eläkevakuutusyhtiöt. Kaikki yhtiön eläkevastuut on katettu

täysimääräisesti.

Rahoitusinstrumentit

Yhtiö soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a pykälää ja arvostaa rahoitusinstrumentit aluksi käypään arvoon.

Katso rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäytännöt konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 24.

Tilinpäätössiirrot

Konserniavustukset esitetään tilinpäätössiirtoina.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.

Poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun käyttöaikaan ja tasaeräpoistoihin.

Yhtiö soveltaa seuraavia käyttöaikoja:

	Vuotta
Aineeton omaisuus (ohjelmistot)	3
Muut pitkävaikutteiset menot	3–10
Tavaramerkki	6
Liikearvo	10
Rakennukset	25–40
Tietojenkäsittelylaitteet1)	3–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muu aineellinen omaisuus	5

¹⁾ PC-tietokoneiden hankintameno kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, paikallisiin

verosäännöksiin sekä aiempiin verovuosiin liittyviin oikaisuihin. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on

käsitelty erillisessä liitetiedossa.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	151

1. Liikevaihto

Euroa	2025	2024
Sisäiset palveluveloitukset	154 278 829,64	159 318 730,62
Ulkoiset palveluveloitukset	9 170 624,23	—
Yhteensä	163 449 453,87	159 318 730,62

Liikevaihto maittain	2025	2024
Suomi	46 038 642,73	43 167 539,20
Norja	43 662 157,27	38 869 412,80
Ruotsi	40 050 678,86	42 786 739,09
Muut	33 697 975,01	34 495 039,53
Yhteensä	163 449 453,87	159 318 730,62

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Euroa	2025	2024
Vuokratuotot	12 201 376,53	14 447 526,94
Vakuutuskorvaukset	7 000 000,00	—
Muut tuotot	6 561 745,96	4 178 070,10
Yhteensä	25 763 122,49	18 625 597,04

3. Henkilöstökulut

Euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	15 512 124,93	13 008 716,15
Eläkekulut	1 967 914,94	2 449 309,08
Muut henkilösivukulut	593 373,40	354 441,83
Yhteensä	18 073 413,27	15 812 467,06

Emoyhtiön henkilöstömäärä keskimäärin vuonna 2025 oli 81  ja edellisvuonna 90.

4. Liiketoiminnan muut kulut

Euroa	2025	2024
Tieto- ja viestintätekniikka	32 605 334,65	29 329 901,99
Sisäiset palveluveloitukset	106 770 470,06	110 178 705,59
Toimitilojen kulut	11 656 483,91	13 841 600,21
Asiantuntijapalvelut ja markkinointi	21 040 549,26	16 924 039,36
Johdannaisten kurssitappiot	6 480 015,40	4 165 123,88
Muut liiketoiminnan kulut	15 184 267,90	14 266 811,20
Yhteensä	193 737 121,18	188 706 182,23

Tilintarkastajien palkkiot

Euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	739 000,00	778 000,00
Kestävyysselvityksen varmentaminen	110 500,00	108 000,00
Tilintarkastuspalkkiot, muut	15 000,00	229 000,00
Muut palvelut	—	120 000,00
Yhteensä	864 500,00	1 235 000,00

5. Johdon palkkiot

Katso liitetieto 1 2 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Euroa	2025	2024
Osinkotuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	100 351 235,90	210 935 019,62
Osinkotuotot muilta yrityksiltä	—	105,93
	100 351 235,90	210 935 125,55
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	13 839 974,15	17 991 714,21
Muilta	65 837 058,75	60 874 633,41
	79 677 032,90	78 866 347,62
Tytäryhtiöiden myyntitappio	-19 024 396,01	—
Sijoitusten arvonalentumiset ja muut oikaisut, netto 1)	—	-165 340 755,15
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-8 700 836,19	-11 782 285,73
Muille	-93 780 248,28	-100 000 613,29
	-102 481 084,47	-111 782 899,02
Yhteensä	77 547 184,33	12 677 819,00

¹⁾ Liittyy pääasiassa tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisiin, katso liitetieto 10.

7. Tuloverot

Euroa	2025	2024
Tilikauden tuloverot	—	7 216 774,72
Edellisten tilikausien verot	-659 154,48	-3 158,12
Yhteensä	-659 154,48	7 213 616,60

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	152

8. Aineettomat hyödykkeet

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	24 249 592,04	24 249 592,04
Hankintameno 31.12.	24 249 592,04	24 249 592,04
Kertyneet poistot 1.1.	22 399 858,08	20 405 362,68
Tilikauden poisto	1 849 733,96	1 994 495,40
Kertyneet poistot 31.12.	24 249 592,04	22 399 858,08
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	1 849 733,96
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	212 149 583,27	212 149 583,27
Hankintameno 31.12.	212 149 583,27	212 149 583,27
Kertyneet poistot 1.1.	107 614 586,77	86 399 628,49
Tilikauden poisto	21 214 958,28	21 214 958,28
Kertyneet poistot 31.12.	128 829 545,05	107 614 586,77
Kirjanpitoarvo 31.12.	83 320 038,22	104 534 996,50
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	21 269 354,45	20 667 455,82
Lisäykset	1 009 600,00	717 334,09
Vähennykset	-3 348,64	-115 435,46
Siirrot erien välillä	-13 122,46	—
Hankintameno 31.12.	22 262 483,35	21 269 354,45
Kertyneet poistot 1.1.	19 513 257,15	18 568 837,97
Tilikauden poisto	1 041 738,94	944 419,18
Kertyneet poistot 31.12.	20 554 996,09	19 513 257,15
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 707 487,26	1 756 097,30
Yhteensä	85 027 525,48	108 140 827,76

9. Aineelliset hyödykkeet

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	60 270,13	60 270,13
Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12.	60 270,13	60 270,13
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	34 340 520,00	34 175 059,50
Lisäykset	195 395,66	293 040,05
Vähennykset	-7 477,44	-127 579,55
Siirrot erien välillä	13 122,46	—
Hankintameno 31.12.	34 541 560,68	34 340 520,00
Kertyneet poistot 1.1.	33 704 117,48	33 457 981,52
Tilikauden poisto	240 161,42	246 135,96
Kertyneet poistot 31.12.	33 944 278,90	33 704 117,48
Kirjanpitoarvo 31.12.	597 281,78	636 402,52
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	37 370,30	37 370,30
Hankintameno 31.12.	37 370,30	37 370,30
Kirjanpitoarvo 31.12.	37 370,30	37 370,30
Yhteensä	694 922,21	734 042,95

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	153

10. Sijoitukset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno 1.1.	2 234 646 342,46	2 401 510 653,24
Lisäykset	19 221 919,10	580 063,54
Vähennykset	-302 518 185,86	-223 512,77
Siirrot erien välillä	—	1 619 893,60
Arvonalentumiset 1)	—	-168 840 755,15
Hankintameno 31.12.	1 951 350 075,70	2 234 646 342,46
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 951 350 075,70	2 234 646 342,46
Yhteisyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	—	2 619 893,60
Siirrot erien välillä	—	-2 619 893,60
Hankintameno 31.12.	—	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	—
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.	153 446,34	153 446,34
Hankintameno 31.12.	153 446,34	153 446,34
Kirjanpitoarvo 31.12.	153 446,34	153 446,34
Yhteensä	1 951 503 522,04	2 234 799 788,80

¹⁾ Vuonna 2024 suurin osa liittyi Tech Services toiminta-alueeseen liittyvien tytäryhtiöosakkeiden alaskirjaukseen.

Tytäryhtiöosakkeet

Katso liitetieto 29 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

Emoyhtiön omistamat liikkeenjohtovastuulla toimivat yhteisyritykset

Katso liitetieto 30 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

11. Pitkäaikaiset saamiset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset	83 234 950,39	94 116 207,08
Yhteensä	83 234 950,39	94 116 207,08
Saamiset muilta yrityksiltä
Pitkäaikaiset johdannaissaamiset	8 389 348,72	11 807 520,06
Tytäryhtiöiden myynnin ehdollisen kauppahinnan käypä arvo	30 000 000,00	—
Muut saamiset	1 015 614,14	1 766 868,40
Yhteensä	39 404 962,86	13 574 388,46

12. Lyhytaikaiset saamiset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	23 481 796,29	18 112 825,04
Lainasaamiset	68 338 756,90	67 844 968,98
Muut saamiset	1 728 696,00	4 703 403,36
Konserniavustussaamiset	43 100 000,00	102 200 000,00
Siirtosaamiset	4 115 370,07	6 430 172,64
Yhteensä	140 764 619,26	199 291 370,02
Saamiset muilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	6 776 324,45	121 333,39
Verosaamiset	—	346 274,17
Tytäryhtiöiden  myynnin kaupantekohetken jälkeiset oikaisut	7 300 000,00	—
Muut saamiset	8 647 875,14	2 818 242,26
Yhteensä	22 724 199,59	3 285 849,82

13. Siirtosaamiset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Muut	4 115 370,07	6 430 172,64
Siirtosaamiset muilta yrityksiltä
Lisenssimaksut	7 498 781,01	7 761 207,24
Sosiaalikulut	15 936,88	18 145,34
Lainojen järjestelypalkkiot	528 177,96	714 946,63
Muut	992 710,88	2 123 730,17
Yhteensä1)	9 035 606,73	10 618 029,38
Yhteensä	13 150 976,80	17 048 202,02

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	154

14. Oman pääoman muutokset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	76 555 412,00	76 555 412,00
Osakepääoma 31.12.	76 555 412,00	76 555 412,00
Ylikurssirahasto 1.1.	13 791 579,51	13 791 579,51
Ylikurssirahasto 31.12.	13 791 579,51	13 791 579,51
Sidottu oma pääoma yhteensä	90 346 991,51	90 346 991,51
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	1 207 617 299,52	1 207 617 299,52
Osingonjako/pääoman palautus	-158 787 647,63	—
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	1 048 829 651,89	1 207 617 299,52
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	92 124 459,51	210 119 003,75
Omien osakkeiden osto	-5 866 198,92	—
Osingonjako	-18 959 719,12	-174 184 712,20
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	67 298 541,47	35 934 291,55
Tilikauden voitto	54 283 220,84	56 190 167,96
Vapaa oma pääoma yhteensä	1 170 411 414,20	1 299 741 759,03
Oma pääoma yhteensä	1 260 758 405,71	1 390 088 750,54
Laskema jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 048 829 651,89	1 207 617 299,52
Edellisten tilikausien voitto	67 298 541,47	35 934 291,55
Tilikauden voitto	54 283 220,84	56 190 167,96
Yhteensä	1 170 411 414,20	1 299 741 759,03
Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen
Osakkeiden lukumäärä	118 640 150	118 640 150
Euroa	76 555 412,00	76 555 412,00

15. Pakolliset varaukset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Uudelleenjärjestelyvaraukset	2 175 162,03	250 066,86
Muut varaukset	619 204,62	38 685,48
Yhteensä	2 794 366,65	288 752,34

16. Pitkäaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Lainat	616 840 086,45	550 153 846,14
Pitkäaikaiset johdannaisvelat	12 224 891,06	16 527 744,11
Siirtovelat	2 053 882,20	—
Yhteensä	631 118 859,71	566 681 590,25

17. Lyhytaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	8 282 113,33	9 632 222,36
Muut velat sisältäen konsernitilivelan	441 560 805,15	454 695 743,48
Siirtovelat	4 139 737,41	9 163 455,06
	453 982 655,89	473 491 420,90
Velat muille yrityksille
Joukkovelkakirjalainat	—	300 000 000,00
Saadut ennakot	745 644,61	84 162,80
Ostovelat	8 227 882,70	10 677 112,57
Lainat	13 234 756,65	13 076 923,08
Muut velat	2 387 883,40	7 626 624,48
Siirtovelat	18 281 945,03	21 704 819,15
	42 878 112,39	353 169 642,08
Yhteensä	496 860 768,28	826 661 062,98

Lainat, muut saamiset ja rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron

menetelmää. Niiden kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen arvioidaan vastaavan toisiaan, lukuunottamatta

kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa, jonka kirjanpitoarvoa ei ole oikaistu vastaamaan käypää arvoa.

Vuoden 2024 lopussa joukkovelkakirjalainan käypä arvo tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan oli

298 284 000.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	155

18. Siirtovelat

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Siirtovelat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Palvelumaksut	4 135 564,04	9 146 604,31
Korot	4 173,37	16 850,75
	4 139 737,41	9 163 455,06
Muut siirtovelat
Lomapalkka ja siihen liittyvät henkilösivukulut	1 548 665,58	1 757 384,09
Muut palkat ja niihin liittyvät henkilösivukulut	1 887 923,53	1 582 731,48
Muut sosiaalikulut	232 253,42	261 004,73
Korot	4 498 105,22	12 123 159,21
Muut	10 114 997,28	5 980 539,64
	18 281 945,03	21 704 819,15
Yhteensä	22 421 682,44	30 868 274,21

19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Vero käyttämättömästä tappiosta	1 151 659,36	—
Jaksotuseroista	481 633,72	428 868,30
Yhteensä	1 633 293,08	428 868,30
Laskennalliset verovelat
Tilinpäätössiirroista	52 987,06	105 814,59
Yhteensä	52 987,06	105 814,59

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen.

20. Vastuusitoumukset

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Konserniyritysten puolesta
Takaukset	111 754 316,51	241 291 272,99
Muut omat vastuut
Vuonna 2026 (2025) maksettavat vuokravastuut	6 009 393,29	6 910 519,70
Myöhemmin maksettavat vuokravastuut	9 763 755,99	14 370 940,35
Vuonna 2026 (2025) maksettavat leasingvastuut1)	442 349,45	407 181,30
Myöhemmin maksettavat leasingvastuut1)	667 178,11	395 102,67
Kolmansien osapuolten puolesta
Takaukset	—	22 689 589,0

¹⁾ Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia eikä niihin liity lunastusehtoja.

Yllä mainittujen vakuuksien ja vastuusitoumusten lisäksi emoyhtiö on antanut vakuuden toimittavan yhtiön

puolesta liittyen joihinkin merkittäviin asiakassopimuksiin.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	156

21. Johdannaiset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sopimuksista, jotka eivät ole vielä erääntyneet tai joita ei ole

suljettu. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä, sillä joidenkin sopimusten

riski voi kumoutua toisten sopimusten kautta.

Euroa	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaissopimukset	594 542 170,43	602 846 898,94
Koronvaihtosopimukset	280 000 000,00	280 000 000,00

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja

korkonoteerauksia.

Johdannaissopimusten nettomääräiset käyvät arvot	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaissopimukset	2 828 761,93	-5 205 086,24
Koronvaihtosopimukset	-3 835 542,34	-4 720 224,05

Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen.

Johdannaissopimusten käyvät positiiviset arvot, brutto	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaissopimukset	4 781 839,53	2 857 564,08
Koronvaihtosopimukset	8 389 348,72	11 807 520,06

Johdannaissopimusten käyvät negatiiviset arvot, brutto	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaissopimukset	-1 953 077,60	-8 062 650,35
Koronvaihtosopimukset	-12 224 891,06	-16 527 744,11

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat

Katso liitetieto 24 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

22. Rahoitusriskien hallinta

Tietoevryn operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty konsernirahoitukseen, joka toimii emoyhtiössä.

Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman

ylläpitämisestä. Hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet ja määritelmät

likviditeetti-, korko-, valuutta- ja vastapuoliriskien hallintaan. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi vastuunjaon

rahoitusriskien hallinnassa. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.

Rahoitusriskejä arvioidaan, mitataan ja hallinnoidaan konsernitasolla. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto

21.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 1 170 411 414,20 euroa ja se koostuu sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta 1 048 829 651,89 euroa ja kertyneistä voittovaroista 121 581 762,31 euroa, josta

tilikauden tulos on 54 283 220,84 euroa.

Hallitus ehdottaa, että kertyneet voittovarat käytetään seuraavasti:

• osakkeenomistajille jaetaan osinkona 0,88 euroa osakkeelta (yhteensä 104 193 388,64 euroa)

• loput 17 388 373,67 euroa jätetään voittovaroihin.

Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	157

TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSSELVITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN

ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös antavat

oikean ja riittävän kuvan sekä konsernin että emoyhtiön varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä

voitosta tai tappiosta 31.12.2025.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus sekä konsernin että emoyhtiön

liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja

muusta konsernin ja emoyhtiön tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (taksonomia-

asetus).

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysselvityksen allekirjoitukset					Tilinpäätösmerkintä
Espoo, 11. helmikuuta 2026					Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu
					kertomus.
					Espoo, 11. helmikuuta 2026
					Deloitte Oy
	Tomas Franzén				Tilintarkastusyhteisö
	puheenjohtaja
Harri-Pekka Kaukonen	Nina Bjornstad	Bertil Carlsén	Elisabetta Castiglioni		Marika Nevalainen
varapuheenjohtaja					KHT
Marianne Dahl	Gustav Moss	Petter Söderström	Tommy Sander Aldrin
	Ilpo Waljus	Endre Rangnes
		toimitusjohtaja

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	158

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tietoevry Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Tietoevry Oyj:n (y-tunnus 0101138-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman

pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten

mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole

suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	159

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon

tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 7. Tietoevry Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR  1 852,3 (1 879,5) miljoonaa. Liikevaihto koostuu pääosin ohjelmistoratkaisuista, palveluista ja konsultoinnista. Tämän lisäksi yhtiöllä on kiinteähintaisia projekteja. Ohjelmistoratkaisuiden, palveluiden ja konsultoinnin asiakassopimuksista kirjattava liikevaihto perustuu palveluvolyymeihin tai aikaan ja materiaaleihin, jotka tuloutetaan palvelun luovuttamisen mukaan. Kiinteähintaisia projekteja sisältävistä sopimuksista liikevaihto kirjataan raportointipäivään mennessä toimitettujen palvelujen perusteella suhteessa tarjottavien palvelujen kokonaismäärään. Liikevaihto on keskeinen talouden mittari, joka koostuu suuresta tapahtumavolyymista. Tästä johtuen tietojärjestelmien kontrollien toimivuus korostuu liikevaihdon tuloutuksessa. Merkittävä osa liikevaihdosta tuloutuu automaattisesti IT-järjestelmissä myynnin suoritevelvoitteen täyttymisen perusteella. Liikevaihdon tuloutus merkittävyytensä vuoksi vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että tilintarkastuksen näkökulmasta.	Olemme arvioineet merkittävimpiä tulouttamiseen liittyviä konsernin tietojärjestelmiä tarkastamalla järjestelmien pääsyn- ja muutostenhallinnan kontrolleja. Myynnin tulouttamiseen liittyvien prosessien läpikäynnin yhteydessä olemme arvioineet merkittävien myyntitapahtumalajien osalta keskeisten kontrollien rakenteen toimivuutta sekä arvioineet kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta. Olemme analysoineet liikevaihdon tileille kirjautuvia tapahtumia data-analytiikkaa hyödyntämällä tunnistaaksemme automatisoitujen ja manuaalisten prosessien kautta kirjatut liiketapahtumat. Olemme kohdentaneet aineistotarkastustoimenpiteitämme korkeamman riskin transaktioihin riskiarviomme perusteella. Palvelujen myynnin aineistotarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa liikevaihtotapahtumien testausta, jonka tarkoituksena on varmistua tulouttamisen oikeellisuudesta tilikauden aikana ja tilikauden vaihteessa. Kiinteähintaisten projektien virheellisen tuloutuksen riskiin kohdistuvien aineistotarkastustoimenpiteidemme pääpaino on ollut johdon käyttämässä harkinnassa projekteja koskevia arvioita tehtäessä. Valitsimme sopimuksista otoksen ja analysoimme tehtyjä arvioita ennustettujen kustannusten ja tuottojen perusteella. Haastattelimme projektin johtoa ja täsmäytimme tuottoennusteen myyntisopimukseen ja varmistimme tulouttamismenettelyn asianmukaisuuden sopimusehtoihin nähden. Laskimme myyntituoton uudelleen valmistusasteen perusteella ja arvioimme projektien valmiusasteen oikeellisuutta vertaamalla yhtiön kirjanpitoaineiston mukaisia toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin.
Liikearvon arvostus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 15. Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 1 309,4 (1 648,2) miljoonaa. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Liikearvolle tehdään vuosittainen arvonalentumistesti IAS 36 Omaisuuserien arvonalentumisstandardin mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumis-testauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon määrittämiin ja hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson ja loppuarvon. Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15 on selostettu ja esitetty johdon soveltamat keskeiset olettamat. Johdon laatiman arvonalentumistestaus ei osoittanut arvonalentumista. Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon liittyen.	Johdon laatimien arvonalentumistestausten tarkastuksessa olemme suorittaneet toimenpiteitä olennaisiin arvonalentumistestauksen piirissä olleisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyvien kontrollien asianmukaisuutta. Kävimme keskusteluja johdon avainhenkilöiden kanssa hankkiaksemme ymmärtääksemme miten ennusteet, mukaan lukien liikevaihdon kasvun ja liikevoittoprosentin keskeiset oletukset, on määritelty. Olemme arvioineet merkittäviä olettamia rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta: • vertaamalla johdon käyttämiä kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen toteutuneeseen kehitykseen. • vertaamalla laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin. • vertaamalla diskonttokorkojen ja pitkän aikavälin kasvuennusteiden johdonmukaisuutta markkinoilta saatavan informaation kanssa. • arvioimalla arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta. Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c -alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	160

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että

tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin

tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,

että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.

Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät

puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi

kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä

aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	161

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2018 alkaen, yhtäjaksoisesti 8 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen

sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen

virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Espoossa, 11. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Marika Nevalainen

KHT

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	162

KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS

Tietoevry Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Tietoevry Oyj:n (0101138-5) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta

1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Tietoevry Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista

noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä

varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten

mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Tietoevry Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysselvityksen laatimisessa

Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin

tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	163

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun

varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden

antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta- alueilla. • Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Perehdyimme konsernikestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota. • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa, 11. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Marika Nevalainen

Kestävyysraportointitarkastaja (KRT)

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	164

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Tietoevry Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Tietoevry Oyj:n (0101138-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

(549300EW2KM4KROKQV31-2025-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi  voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä

konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen

sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

TIETO − VUOSIKERTOMUS 2025	165

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (549300EW2KM4KROKQV31-2025-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja

yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Tietoevry Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 11. helmikuuta 2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Espoossa, 11. helmikuuta 2026

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Marika Nevalainen

KHT